Pikon laituri. Eetit pesee perunoita.
ellauri001.html on line 818: Mun kengät on merkiltänsä Para,
ellauri001.html on line 823: Mun on ankka, annan sille nimen Para.
ellauri001.html on line 829: hienot vieteriautot punaiset
ellauri001.html on line 831: kylkeen kirjoitettu kaunokirjaimin.
ellauri001.html on line 854: Kun tätä kirjoitan on toukokuu
ellauri001.html on line 866:
"Moni on pitävä ei minänä työnä Suomen runoja laatia luullen joka tilassa,
ellauri001.html on line 867: kun saapi sanoja 8:saan tavuehen asti yhteen sopimaan jo runonki saaneensa.
ellauri001.html on line 881: Joensuun kunniatohtori,
ellauri001.html on line 884: Mun on pakko lukee Kalevalaa,
ellauri001.html on line 889: Mieleni minun tekevi
ellauri001.html on line 907:
Kun ei kulje runoratsu,
ellauri001.html on line 914: Sulkakynäni suunta näytä,
ellauri001.html on line 921: Kun Ismo Alanko tytötteli kulttuuriministeriä 2015, hänen hienoon taiteilijaimagoonsa tuli särö. Persoonallinen lauluntekijä muuttui tytöttelijäksi, luutuneeksi viisikymppiseksi äijäksi. Sellaista ei enää katsota hyvällä. Jari Heiska: Bah, minä tytöttelen kaikkia, poikiakin. Olli Laaksonlaita: jos ministeri on tyttö vielä. ei sille ismo mitään voi!!! Juha Järä: Tämä uutisankka taas kerran näyttää surkuhupaisan mediatilamme: feministien "lobbausvalta" on saanut suhteettomat mittasuhteet - ja samaan aikaan ei huomata että he ajavat likipitäen vain naisten tasa-arvokysymyksiä! Nyt toimittajat kriittisyyttä peliin! Matti Joutkoski: Luin artikkelin kun se ilmestyi, enkä osannut ymmärtää toimittajan ajatuksenjuoksua. Monet naiset itse asiassa kokevat tytöttelyn positiivisena asiana, koska sillä viitataan nuorekkaaseen ulkonäköön. Mistähän tämä tytöttelyn "kriminaalisointi" on oikei… Matti O Hietanen: Hyvä Ismo. Ei tullut säröä minkään laista. Ministereitä tulee ja menee mutta Ismo Alanko on ja pysyy.
ellauri001.html on line 967: kun oli leikit leikittynä,
ellauri001.html on line 1002: Piintyneet peukunimijät
ellauri001.html on line 1018: pänni peukun lupsuttelu:
ellauri001.html on line 1023: Miisun peukuntäyteinen.
ellauri001.html on line 1041: suisnat, kommuunissa asuu
ellauri001.html on line 1045: Kun teen ne sanoo ässäksi.
ellauri001.html on line 1056: runoelman, eepoksenkin
ellauri001.html on line 1077: Fa'uulun ma faa'ilun
ellauri001.html on line 1082: tunnelmaa painostavaa
ellauri001.html on line 1132: kaskun parast'ennen päivän ohittaneen.
ellauri001.html on line 1164: "iltapäivä-ihinöille" kaupungille
ellauri001.html on line 1166: Äiti laittoi huulipunaa eteisessä
ellauri001.html on line 1183: Yöpuvuissansa häärää koko aamun,
ellauri001.html on line 1184: eivät lähde sunnuntaina enää
ellauri001.html on line 1187: Eetun ulkoilutusvuoro unohtuu,
ellauri001.html on line 1200: N:o 10: Humukaupunki
ellauri001.html on line 1202: Viiskyt- ja kuuskytluvun vaihteessa
ellauri001.html on line 1222: Rassit vuosia sit loju unohtuneina
ellauri001.html on line 1229: Lehdet oli kunnollisia broadsheetteja,
ellauri001.html on line 1230: joita isät luki, äidit keitti munia ja
ellauri001.html on line 1233: äiti iltapäivät kaupoissa kun jonotti.
ellauri001.html on line 1258: sen annosteli omaan alumiinikannuun.
ellauri001.html on line 1261: punainen paksulle ja ohuelle keltainen.
ellauri001.html on line 1274: Peruna ja läskisoosi oli hyvää,
ellauri001.html on line 1276: Parasta perunat vaan ihan sillään,
ellauri001.html on line 1278: Juusto oli Edam pallo punakuorinen
ellauri001.html on line 1285: Yäkkiä myös puuro, jossa oli pipunoita,
ellauri001.html on line 1288: kunnes äiti tai apulainen armahti.
ellauri001.html on line 1292: Hapantunut maito oli oksennuttavaa.
ellauri001.html on line 1297: Ruutunäkkäri se pyöreä hyvän kirjan seurana
ellauri001.html on line 1300: luki näkkäriä. Kun kirjasta sit heräsi
ellauri001.html on line 1301: tuntikausia myöhemmin, ihmetteli,
ellauri001.html on line 1326: kuuskytluvun rynttehissä
ellauri001.html on line 1375: Ankeat tunnit etanana mataa.
ellauri001.html on line 1392: jota on jatkunut jo viikkomääriä.
ellauri001.html on line 1396: laittaa uuniin tuli, vaikkon kesäkuu.
ellauri001.html on line 1399: Loppuun kaluttu on Eetu koiran luu.
ellauri001.html on line 1404: Eetu, lattialle unohtuneen Jimin hotkasee
ellauri001.html on line 1409: punaisella pikku-Fiiatilla omalla.
ellauri001.html on line 1418: unelmissa sekä ajatuksissa.
ellauri001.html on line 1480: Eräänä harmaana talviaamuna
ellauri001.html on line 1483: mukaan kun lähtee Käpylään.
ellauri001.html on line 1493: Kauhun paikka taas, pieni kuolema.
ellauri001.html on line 1496: Äiti Miisun ensin parkkeeraa
ellauri001.html on line 1498: Hoitaa tieltä aamun pikkupotilaat,
ellauri001.html on line 1504: Kardinaalimunaus! Miisu kuulee
ellauri001.html on line 1506: poran vinkunan, tiukat komennot.
ellauri001.html on line 1508: kuin silmin nähtynä tai koettuna.
ellauri001.html on line 1511: Jonkun tovin sitä kestää. Miisu
ellauri001.html on line 1520: Lentää lintu pesästä, puntikselle
ellauri001.html on line 1523: suuntaa suureen tuntemattomaan.
ellauri001.html on line 1533: Jostain Mäkelänkadun varrelta
ellauri001.html on line 1534: raitiovaunun raiteita kotiinpäin
ellauri001.html on line 1537: Tyhmä suunnitelma ehkä, mutta
ellauri001.html on line 1538: suunnistus oli hyvin ajateltu.
ellauri001.html on line 1561: Lähtiessään karkuun tämän hetken kauhua
ellauri001.html on line 1579: Kaunis on kuolla, kun joukkosi eessä urhona kaadut,
ellauri001.html on line 1581: Joukon maine mustuvi aina, kun vimmassa taiston
ellauri001.html on line 1583: Nuorukaiselle kuolla kuuluu, kun hällä vielä
ellauri001.html on line 1585: Naisista kaunis, miehistä rohkea aina hän olkoon,
ellauri001.html on line 1586: Taistossa kaatuen hän kaunis on kuolossa myös.
ellauri001.html on line 1593: palkintona yhdyskunnan menestys,
ellauri001.html on line 1596: piikittänyt mehiläinen. Kaunis ruumis.
ellauri001.html on line 1607: En ole niinkuin muut, minuun sattuu.
ellauri001.html on line 1632: uno-nuoren.html?m=1">(En ole ainoa.)
ellauri001.html on line 1642: Etiikka on yhteiskunnan soluliima,
ellauri001.html on line 1644: Hyvä ja paha omatunto feromonit,
ellauri001.html on line 1665: ein Gott von fern an, mild und stumm.
ellauri001.html on line 1686: Miisu oli yhdeksän, kun
ellauri001.html on line 1690: pyhästä kirjasta, kun sanat sakeni.
ellauri001.html on line 1691: Avuksi huudettiin koivuniemen herraa.
ellauri001.html on line 1710: oli Miisun ja taivaan isän
ellauri001.html on line 1724: Tehtaankadun ja Neitsytpolun risteyksessä
ellauri001.html on line 1737:
Rem tene, verba sequuntur.
ellauri001.html on line 1754: kuin Elviksen muna
ellauri001.html on line 1755: Helsingin paikallisjuna.
ellauri001.html on line 1778: Äidin saatossa kulkee Tehtiksen alakouluun
ellauri001.html on line 1781: Voi kun tietäisit, onneks et arvaa,
ellauri001.html on line 1793: Kun luku, kirjoitus ei ole Laurille uutta.
ellauri001.html on line 1800: Muutkin kyltit selvis kun äiti ne sormella näytti:
ellauri001.html on line 1815: Ei tähän kanteen tahraa jää, kun äiti pois sen pyyhältää.
ellauri001.html on line 1818: Niistäpä runouden alkeet oppinut lienen.
ellauri001.html on line 1819: Yhtä ja toista mun tuotannosta se selittäneekin.
ellauri001.html on line 1822: unnas Kirsi">Sunnaan Sirsin riimit Rojankowskin etevin kuvin,
ellauri001.html on line 1825: Sinä päivänä satoi vettä niin, kun kävelin kylällä kerran,
ellauri001.html on line 1843: Mummini, Kehvon, Kuopionkin runolausuja kuulu,
ellauri001.html on line 1853: Tuovilanlahden jylhien vuonojen kaunottarella.
ellauri001.html on line 1882:
Olen unessa useasti sinun kaduillas, koulutie.
ellauri001.html on line 1883: Kotiportilta kouluun asti minun askeleeni vie.
ellauri001.html on line 1886: Vielä usein on unessa kiire, on myöhässä koulusta.
ellauri001.html on line 1888: Niin kävi mun sillä kertaa, kun säntäsin kansikseen,
ellauri001.html on line 1891:
Ei kouluun saanut tuoda namia ollenkaan.
ellauri001.html on line 1892: Oli pakko siis mun niellä koko laatikko kerralla.
ellauri001.html on line 1894: Pantterit koskaan muulloin ei maistuneet pahalta.
ellauri001.html on line 1895: Onneksi sillä kertaa oli housut mun jalassa.
ellauri001.html on line 1896: Huonomminkin on käynyt mun painajaisissa.
ellauri001.html on line 1905: Mä kävin yhdettätoista, kun koulua vaihdettiin.
ellauri001.html on line 1906: Siinä iässä herraspentuin tie oppikouluun vie.
ellauri001.html on line 1908: Mut pantiin pyrkimään Norssiin, peruskouluun Saarssonien.
ellauri001.html on line 1910: Seurakuntien hiljaisista, joilta puuttuvat varusteet,
ellauri001.html on line 1922: kun rumat kissalasit Birger Mäkinen
ellauri001.html on line 1925: Ja muistan, kun pienet lumihiutaleet,
ellauri001.html on line 1928: jota hämärsivät kiukun kyyneleet.
ellauri001.html on line 1946: sitten hampaat juipin jalkaan että kipunoi!
ellauri001.html on line 1968: mantsan, luontsan tunneilla:
ellauri001.html on line 1994: Piti Omppu myös kreikan tunnit,
ellauri001.html on line 1995: harvoilta tunnetut.
ellauri001.html on line 1998: ja Persian kuningas.
ellauri001.html on line 2011:
Kun valvoi naskalin tunnit
ellauri001.html on line 2015: Kun pojat oli kunnolla, maikka
ellauri001.html on line 2017: Kun farssiksi kääntyi tunti,
ellauri001.html on line 2036: käyt kats oli kuuroutunut.
ellauri001.html on line 2043: vanha unen T.P.">T.P. Virkkunen.
ellauri001.html on line 2046: Omiintuntoihin turhaan vetos
ellauri001.html on line 2047: stadin kundien koisiviin
ellauri001.html on line 2054: Kaksi tahtia antoi mun laulaa,
ellauri001.html on line 2062: syksyllä suunnistus.
ellauri001.html on line 2068: Hikisen tunnin jälkeen
ellauri001.html on line 2082: Okahaarake kun mua potkas, palloon kai tähdäten,
ellauri001.html on line 2088: kun tanssittaa orjiansa.
ellauri001.html on line 2093: Tapa sinä Erkki koulun jälkeen Erkki,
ellauri001.html on line 2098: Keskikoulun, lukionkin kokeisiin
ellauri001.html on line 2101: kun maapähkinöitä korviin tunki.
ellauri001.html on line 2116:
Terveysopin tunnilla
ellauri001.html on line 2118: Huonokuntoisesta, jonka
ellauri001.html on line 2125:
Puhekasvatuksen tunnilla
ellauri001.html on line 2137: kun viimeinen on vieras lähtenyt.
ellauri001.html on line 2150: sanomme kuin unot-seka-runoilijakehitys-paivakirjojen-ja-kirjeiden-valossa-werner-soderstrom-osakeyhtio-helsinki.html">Saima Harmaja.
ellauri001.html on line 2160: On mittumaarin aatto, ja suvisunnuntain.
ellauri001.html on line 2168: On uudet perunat, silli, kalakukko tietysti.
ellauri001.html on line 2174: joskus rinnassansa tuntee uuden haikeuden.
ellauri001.html on line 2180:
Illalla vieraat saapuu kultavaunuillaan,
ellauri001.html on line 2183:
Ooh, on vieraiden joukossa tyttö, noin Miisun ikäinen.
ellauri001.html on line 2186:
Se kaunis on, ja siro. Miisu ujostuu.
ellauri001.html on line 2190: jaloistansa käypi, ja suunsa mykistyy.
ellauri001.html on line 2193: On suunnitelma kaino Miisun mielessä:
ellauri001.html on line 2206: Ennenkuin valmistuvi kaunis seppele.
ellauri001.html on line 2210: Rantaudun ja kokolle palaan: voi kauhistus!
ellauri001.html on line 2233: Ei huomattavan kaunis, ihan tavallinen.
ellauri001.html on line 2254: Niin käy, kun liiaks kehittyy.
ellauri001.html on line 2259: Mutadārik[12] (مُتَدَارِك) "overtaking": Faʿilun Faʿilun Faʿilun Faʿilun (
ellauri001.html on line 2261: Sarīʿ (سَرِيع) "swift": Mustafʿilun Mustafʿilun Fāʿilun (مُسْتَفْعِلُنْ مُسْتَفْعِلُنْ فَاعِلُنْ)
ellauri001.html on line 2269: ja vie myös housuni.
ellauri001.html on line 2272: Seksijutut eli sen ajan sanastolla sanottuna sukupuoliasiat viimeksi kuluneen vuosisadan jälkipuoliskolla ilmenivät keskimäärästä tietämättömämmälle esimurrosikäiselle vähintäänkin mystisinä.
ellauri001.html on line 2274: Perheenlisäys esitettiin filmeissä ja telkkarissa salaperäisesti pimeässä täkänien kätkemänä. Mitä siellä faktisesti tehtiin kun hengiteltiin ja häärättiin, siitä jäi sen ikäselle parhaastaan vain valistunut arvaus.
ellauri001.html on line 2282: Uskadaaraa, kuka pani Saaraa saunassa lauantaina?
ellauri001.html on line 2292: Vaka vanha Väinämöinen pani piika pikkaraista, navan alle naputteli suurella sukunuijalla.
ellauri001.html on line 2299: Polluutio? Onks tää nyt sit se pahamaineinen itsesaastutus, mistä poika tulee veltoksi ja saa karvaset kämmenet? Johon auttavat ilmakylvyt alasti avoimen ikkunan ääressä ja kylmät pyyhkeilyt?
ellauri001.html on line 2301: Ei, pikemminkin on kyseessä tihentyvät märät unet jotka ovat tyydyttäviä sinänsä noin unina mutta joista nolosti saa aamusella herätä pyjamanhousut tahrasina ja häpeillen piilotella syntynyttä ylimääräistä pyykkiä.
ellauri001.html on line 2303: Laakson urheilukentän raunioituneen katsomon seinään on joku nimetön runoilija ikuistanut sanat jotka hämmentävät ja kiihottavat pikku kulkijaa:
ellauri001.html on line 2308: Partitiiviobjektina tässä esiintyvä substantiivi on entuudestaan tuntematon eikä sitä löydy nykysuomen sanakirjasta, mutta silti se ja koko säefragmentti onnistuu koskettamaan poikakoululaista jostain hyvin hyvin syvältä.
ellauri001.html on line 2310: Outo juttu on myös lämpimässä kylvyssä Junghansin valkoisen boilerin sinisen kaasuliekin humahdellessa irrotella terskaan takertunutta esinahkaa varovasti, kunnes se eräänä kauniina päivänä tai pikemminkin iltana lähtee kokonaan irti vetäytyen taakse ja
ellauri001.html on line 2315: senaikasta suttuista ruotsinkielistä pornolehteä siteeraten. Se tuntui mukavalta.
ellauri001.html on line 2319: Ja kuinka pitkä matka samalla kaikesta tästä "rumasta" onkaan kymmenvuotiaan pojan unohtumattomaan ensimmäiseen elokuvarakkauteen: Hayley Mills elokuvassa Pollyanna.
ellauri001.html on line 2323: Tai sittemmin rippikoulussa tavatun ensimmäisen tyttöystävän kanssa tehtyihin viattomiin kävelyihin Tehtaankadun pakkasessa.
ellauri001.html on line 2330: Hui, iik, apua, pelästyn! En ole valmis! Mutta 50-luvun slangisana ei tarkoita sitä mitä luulen. Olisinpa tiennyt sen silloin, tai olisipa hän ryhtynyt vaan tuumasta toimeen. Mutta yhtä ujona jätti asian sikseen, ja kädestäpitely sai luvan jatkua ad nauseam.
ellauri001.html on line 2337: Aikamoinen ajatuspökäle poikakoululaiselta. Eetun jalkakäytävälle äkistämän veroinen.
ellauri001.html on line 2368: Kesätöissä kun runttasi
ellauri001.html on line 2374: on kun -- Doucement! There is a limit!
ellauri001.html on line 2405: serkkunsa kanssa kuopukset.
ellauri001.html on line 2407: Siitäkö lie masentunut,
ellauri001.html on line 2417:
Tunareita, yyrbolleja.
ellauri001.html on line 2422:
Faffa famun lisäksi nai
ellauri001.html on line 2443: repostella runollisesti
ellauri001.html on line 2447: Kypsymään, tai unohtumaan
ellauri001.html on line 2455: Vanhussisaruxet lähetti aamuna muutamana seuraavia posteja.
ellauri001.html on line 2467: > Tuli mieleen: Vanha ihminen luulee, on kuvitellut, että hänen vanhuutensa olisi samanlainen kuin vanhempien - tai isovanhempien. Hämmästyy, kun näin ei ole, tai harmistuu.
ellauri001.html on line 2469: > Totta kai ihminen on elänyt läpi elämänsä vaiheet, kun moni asia on muuttunut. Varsinkin meidän aikana, tietotekniikka, puhelimet jne. Takaraivossa, ehkä, on kuitenkin ollut kuva siitä, millaista "vanhuus" on, ja se kuva on lapsuudesta. Kiukuttaa, kun ei ole näin, ei saa vain keinua tuolissa, ja lapsenlapset eivät kunnioita yhtään.
ellauri001.html on line 2474: Onx nää sun tunnelmat? Mä en ollut tullut ajatelleex tota. Niihän se ommutta, sanoi mummi. Itte asiassa mä en voinut ollenkaan kuvitella itteäni vanhana, nuorena. Mieluummin kuvittelin izeni reporankana, kuten tämän päivän sarjakuvassa kettu, joka ajatteli, että se olis ketun elämän ylin aste. Pöllö sanoi, älä nyt pety, mutta sä taidat jo olla sillä asteella. Mä en kadehdi mummia, paizi sen hienoja bambuisia keppejä. Ja Eeditiä, niinkauan kun sillä vielä oli se.
ellauri001.html on line 2476: Ei ollut Eedit vielä äänestänyt jaloillaan, hipsinyt tiehensä kaikessa hiljaisuudessa. Eetit! Eeeetit! EETIT!!! kaikui tyhjässä asunnossa. Soittokello keittiöön ei enää soinut, ei kai ollut toiminut vuosikymmeniin. Johdot oli vielä tallella, ja huoneet numeroituna keittiön seinällä, laatikko ja pienet luukut joihin syttyi joskus Lassin aikaan valokin. Saattoi tilata huonepalvelun: Pirr! Lasi mehua ja leivos, kuten äiti sanoi ja painoi pientä nenää sormella.
ellauri001.html on line 2478: Kristina kysyi sähköpostissa, millaista olisi pyyhkiä pyllyä jos olisi ainoa maailmasta eloon jäänyt ihminen. Mä sanoin, että tarvizeeko sitä sitten enää pyyhkiä. Kuka välittää? Kristina sanoi että ize, kerta on vielä ihminen. Nojaa. Mä sanoin että ainoa syy sitten vielä pyyhkiä on kutina, ja lisäsin: Me pikkupojat laulettiin pienenä Hoosiannan sävelellä "kutiaa-a-a-a-a-a, kutiaa-a-a-a-a-a, kutiaa-aa-aa-aa-a, kuin tuu-uu-lee-ee herran nii-ii-meen", kun peppu kutisi.
ellauri001.html on line 2483: Byronit oli olleet aatelisia 1300-luvulta, jolloin vika rotinkainen Byron nai ja peri aatelisen vaimonsa tiluxet. Niistä varmaan puolet oli Johneja, mm. hassu partapozo allaolevassa kuvassa, eka parooni joka oli Kaarle kunkun kaveri 17.vuosisadan alussa, ja George Gordon Byronin amiraali-seikkailijapappa "Foul-Weather Jack". (Georgen isä(kin) oli retku, George nimeltään.)
ellauri001.html on line 2485: Ei pie sekottaa pitkänhuiskeaan runoilijaan John Byromiin ämmällä 18.vuosisadan vaihteessa, joka kexi (jonkun) pikakirjoituxen, hauskan joululaulun "Christians awake salute the happy mom" sekä Tweedledum ja Tweedledee aiheisen epigrammin Händelistä ja Bononcinista (meinasin sanoa kuin Lea että no Berlusconi tietysti). Ehkä palaan siihen jossain myöhemmässä jaxossa.
ellauri002.html on line 22: loppuun
ellauri002.html on line 23:
und:#3ea0bb;font-size:10em;text-align:center;margin-top:0%;margin-bottom:0%">EL COÑO
ellauri002.html on line 24: und:yellow;font-size:5em;text-align:center;margin-top:0%;margin-bottom:0%">KAUNOKAINEN JA KUOLEMA
Nuoruus
ellauri002.html on line 25: 
unokainen.jpg" width="100%" />
ellauri002.html on line 36: Runoillut oon pitkin yötä.
ellauri002.html on line 39: Rodeen menee runot viimein.
ellauri002.html on line 41: Tag und Nacht hab ich gedichtet,
ellauri002.html on line 49: Nyt on runosuoni päästä puhjennut,
ellauri002.html on line 50: sanoo huolestunut puoliso.
ellauri002.html on line 55: Christian Johann Heinrich Heine (alk. Chaim Harry Heine; 13. joulukuuta 1797 Düsseldorf – 17. helmikuuta 1856 Pariisi) oli yksi 1800-luvun tärkeimmistä saksalaisista runoilijoista. Heine syntyi juutalaisperheeseen Düsseldorfissa. Vuodesta 1831 Heine asui Pariisissa. Heine vietti boheemia elämää rikkaalta sukulaiselta saamiensa rahojen turvin. Düsseldorfin kaupunki jakaa joka toinen vuosi arvostetun Heinrich Heine -palkinnon, jonka arvo on 50 000 euroa. Robert Schumann on säveltänyt lukuisia liedejä Heinen teksteihin. Niistä laulusarjat Dichterliebe ja Liederkreis kuuluvat Franz Schubertin liedien ohella maailman tunnetuimpiin lauluteoksiin.
ellauri002.html on line 62: 1804 – 1814: Besuch der städtischen christlichen Grundschule in Düsseldorf. Besuch des Lyzeums in Düsseldorf (heute Görres-Gymnasium) ohne Abschluss. Heine erlebt den Einzug Napoleons in Düsseldorf. Der junge Heine verehrte Napoleon zeit seines Lebens und bewunderte ihn dafür, dass er den Code civil einführte, der Juden sowie Nicht-Juden gesetzlich gleichgestellen sollte. Heine verließ 1814 das Lyzeum, ohne einen Abschluss erreicht zu haben.
ellauri002.html on line 70: John Dowland (1563 – 1626) was an English Renaissance composer, lutenist, and singer. He is best known today for his melancholy songs such as "Come, heavy sleep", "Come again", "Flow my tears", "I saw my Lady weepe" and "In darkness let me dwell", but his instrumental music has undergone a major revival, and with the 20th century's early music revival, has been a continuing source of repertoire for lutenists and classical guitarists.
ellauri002.html on line 75:
ellauri002.html on line 78: 
uneberg.jpeg" style="width:50%;float:right" />
ellauri002.html on line 79: Runeberg
ellauri002.html on line 89: uneberg">Fänriks Stolgång
ellauri002.html on line 98: on mun käyrä varsi
ellauri002.html on line 135: kun nuor' on, ylioppilas,
ellauri002.html on line 137: ja huolt' ei tuntis ollenkaan,
ellauri002.html on line 138: kun viikset vain sais kasvamaan!
ellauri002.html on line 151: vaikka uupunut on jalka.
ellauri002.html on line 178: vatsani minun vilumpi
ellauri002.html on line 183: kylmemp on minun poloisen,
ellauri002.html on line 184: kylmempi minun sitä'i.
ellauri002.html on line 205: Und küßt dich rasch und flattert fort.
ellauri002.html on line 210: Setzt sich zu dir ans Bett und strickt.
ellauri002.html on line 221: Maanpakolaisena mun surra.
ellauri002.html on line 238: Ne on mun toivoni, kun toivoni on mennyt.
ellauri002.html on line 243: ei tunne maailman halveksumista.
ellauri002.html on line 265: That in despair their last fortunes deplore.
ellauri002.html on line 275: My fortune is thrown;
ellauri002.html on line 313: Minun on mustempi sitä'i,
ellauri002.html on line 321: Kun viikon surussa koitin,
ellauri002.html on line 325: Huoli lerppuni herpasi.
ellauri002.html on line 335: sen mun mieleni aleni,
ellauri002.html on line 336: Minkä päivä kaunihimpi,
ellauri002.html on line 337: minun mieleni pahempi.
ellauri002.html on line 339: Surren istun, surren astun,
ellauri002.html on line 358: Miks on sieluni kipiä,
ellauri002.html on line 378: Istuu lintu tarttuneena limaan.
ellauri002.html on line 382: Häntäveikko kiipeämään puuhun
ellauri002.html on line 383: rupee, linnun syödäksensä suuhun.
ellauri002.html on line 387: Varmaan vielä jonkun laulun voin
ellauri002.html on line 393: Er flattert sehr und kann nicht heim.
ellauri002.html on line 396: Am Baum hinauf und immer höher
ellauri002.html on line 433: Ammattiauttajat unoha.
ellauri002.html on line 451: murehtia mustan ruunan,
ellauri002.html on line 457: Mistä tunnen tuhman miehen,
ellauri002.html on line 459: Tuosta tunnen tuhman miehen,
ellauri002.html on line 489: meiltä kun kerran lyhyt valo sammuu,
ellauri002.html on line 495: Sitten, kun on miljoonasti oltu,
ellauri002.html on line 502: omnes unius aestimemus assis!
ellauri002.html on line 503: Soles occidere et redire possunt:
ellauri002.html on line 505: nox est perpetua una dormienda.
ellauri002.html on line 508: din mille altera, dein secunda centum,
ellauri002.html on line 518: Sun kanssas katson maailmaa
ellauri002.html on line 519: Ja samaa unta nään
ellauri002.html on line 520: Sun kainaloosi käperryn
ellauri002.html on line 522: Ja kun aamu on, en tiedä missä herään.
ellauri002.html on line 524: Haluun tulla viereesi nukkumaan.
ellauri002.html on line 525: Vaikken luotasi poistunutkaan,
ellauri002.html on line 539: pääpalkinto keskinäisen kilpailun.
ellauri002.html on line 543: tasoittavaan vastaiskuun kannustaa.
ellauri002.html on line 547: jotka ottelusta ovat joutuneet
ellauri002.html on line 555: ihan suunnitelman mukaan, kun hän
ellauri002.html on line 576: oliko vastaava suunnitelma sillä
ellauri002.html on line 580: nää kaks ernua, kesäkuun illat
ellauri002.html on line 586: Et tiedettäis, et mä oon sen, kun
ellauri002.html on line 590: Liebeserklärung
ellauri002.html on line 601: mitä muuhun kosketukseen tulee
ellauri002.html on line 604: Kundikaveri on tietysti kiva olla,
ellauri002.html on line 626: ja hiukset kauniisti kammatkaa,
ellauri002.html on line 633: minusta ne laulavat kauniisti,
ellauri002.html on line 648: onnellisena sekä ahdistuneena
ellauri002.html on line 649: sitä kuuntelin.
ellauri002.html on line 672: Sielun kumppanit nyt turhaan nakuilevat.
ellauri002.html on line 681: Tästä välistä oli melkein unohtunut ensimmäinen Kari Wellmanilta perimäni tyttöystävä, lujaleukainen ja blondi Anni Hyppänen, Maijan isosisko, joka oli varmaan imenyt peukaloa pienenä.
ellauri002.html on line 682: Sen kanssa pussailtiin sen isän autossa. Yksi monista mua vanhemmista typyköistä. Sommarhemin yläkerrassa valavottiin noita kesäöitä ihaniia. Ajettiin hirmukovaa Juha Pöyhösen isän Volvo Amazonilla Tarvontietä, taisi olla vallan 140 km/t lasissa. En silti hirvinnyt panna kankeaa siitintäni likoon vaikka lähes pyydettiin, kokeilin vaan ulkopuolelta. Kyllä jälkikäteen harmitti kun äiti syytti katkerana nussiretkistä. Ja Anni kertoi kaverien kyselleen: naitteko te hirveästi. Eri noloa. Kaduttaa vieläkin.
ellauri002.html on line 706: sai suuhunsa ja sanoi: Olen iloinen.
ellauri002.html on line 728: An auf hinter in neben über unter vor zwischen.
ellauri002.html on line 735: Toisin päin oli puntit kun toisen vanhan heilan,
ellauri002.html on line 736: veikeän punatukkaisen piika pikkaraisen
ellauri002.html on line 737: myöhemmin autan siitinelämän alkuun. Vielä muistan
ellauri002.html on line 738: kevään sen, kun kastanja kukki kynttilän lailla.
ellauri002.html on line 741: kun sinne puuhailemaan vähän väliä vetäydyttiin.
ellauri002.html on line 755: Rakas kulta, sielunsisko:
ellauri002.html on line 767: Eine solche Jungfernschaft
ellauri002.html on line 785: und:red;color:white;font-family:sans-serif;font-size:2em">
ellauri002.html on line 791: k
un maailmanrauhaa rakentaa se,
ellauri002.html on line 820: k
un menit sinne minne tyttösi käski,
ellauri002.html on line 846: oli m
un ihan lemppari,
ellauri002.html on line 847:
unten aatetoveri.
ellauri002.html on line 858: Kansan nousu
un yllytti,
ellauri002.html on line 862: Man kann nicht kalt
und herzlos sein.
ellauri002.html on line 873: Sitä jonk
un aikaa kesti
ellauri002.html on line 898: Muutaman mu
un edustavan tapauksen voisi tähän
ellauri002.html on line 900: Ihan näin sat
unnaisotoksella takaisinpanematta vetää
ellauri002.html on line 902: No ei, k
unhan leveilen. Häämöttää jo jonon loppupää.
ellauri002.html on line 947: Kuuskytyhdeksän vei Omppu kreikanlukijat ja muut kynnelle kykenevät opintomatkalle Kreetalle. Mentiin j
unalla Münchenin kautta istumapaikoilla. Münchenin asemalla nähtiin rakeisesta telkkarikuvasta, k
un amerikkalaiset laskeutui kuuh
un. Omppu puhui vaan muinaiskreikkaa, mutta pärjäsi hyvin: kymmenen henkeä oli
deka atoma nyt ja silloin. Omppu viihtyi kreikkalaisten viinien ääressä, ei ylenkatsonut ouzoa eikä edes retsinaa.
ellauri002.html on line 948: Asuttiin yhden vanhan norssin huvilalla. Kreetalla tarjottiin hirmu pahaa paikallista pontikkaa, jolla vedin elämäni ensimmäiset filmi poikki lärvit Kastelli Kissamoun kyläjuhlissa. Oli hiton kuuma, käytiin ampumassa harppuunalla sinttejä Kissamoksen lahdessa. Nukuttiin katolla.
ellauri002.html on line 972: ungo Jerry">Mungo Jerry: In the summertime 1970
ellauri002.html on line 982: unkel">Simon & Garfunkel: Bridge over troubled water 1970
ellauri002.html on line 989: syrjästä katsomalla, kun ystäväni silloin
ellauri002.html on line 1001: kun kysyin tietä, se on, eteenpäin.
ellauri002.html on line 1044: Vino se on vieläkin. Luut voi siitä sitten tunnistaa.
ellauri002.html on line 1054: Menestysten jälkeen olin voimaini tunnossa.
ellauri002.html on line 1055: Hetken tuntui ettei mulle oisi mikään mahdotonta.
ellauri002.html on line 1072: Ruutuvihkoihin ne tehtiin koulun välitunnilla.
ellauri002.html on line 1076: Femmalaisten kokouksissa pelastuneen pyynnöstä
ellauri002.html on line 1085: Olin löytänyt koulun kirjastosta siitä kirjan.
ellauri002.html on line 1088: Punaposken filosofin kirjaa paperkantista
ellauri002.html on line 1146: Maailma näyttää kauneimmalta
ellauri002.html on line 1164: Punaposki, itse Jaakko, tärisevä Stenius.
ellauri002.html on line 1173: Lapsinero, punkkitohtori, iskelmätkin levytti.
ellauri002.html on line 1178: Aurelio Xavier, Norohan tuo varuskunnan
ellauri002.html on line 1200: pikkuinen piips, joka olisi halunnut olla
ellauri002.html on line 1204: Kuten usein käy, kun kasvetaan ns. erilleen,
ellauri002.html on line 1205: tuli ero; kenraali löysi uuden kuningattaren,
ellauri002.html on line 1206: punatukkaisen, seniorin lentoemännän.
ellauri002.html on line 1211: Kerran käytiin kenraalin ja kuningattaren
ellauri002.html on line 1213: Kakkuna oli valtaisa suklaasiitin.
ellauri002.html on line 1220: Lähtiessä otti kuningatar meitä kädestä
ellauri002.html on line 1241: kunnet enää hyppele?
ellauri002.html on line 1259: Näin yöllä unta Jaakko Hintikasta.
ellauri002.html on line 1261: suunnittelusessioistaan, kuten sillä
ellauri002.html on line 1262: oli tapana, taulun edessä
ellauri002.html on line 1264: innoittuneena omia ideoitaan.
ellauri002.html on line 1276: (Tämän kaskun kuulin sukulaisilta
ellauri002.html on line 1294: ruutunelosen, tai paremminkin nipun
ellauri002.html on line 1301: punaposkeen kuin vuorostaan tää
ellauri002.html on line 1302: pikkuserkku kuulun lintumaalarin
ellauri002.html on line 1303: Aatun juutalaiseen luokkatoveriin,
ellauri002.html on line 1304: tunnettuun itävaltalaiseen hinaajaan.
ellauri002.html on line 1308: ovelaa kun heräsin, ja ajattelin:
ellauri002.html on line 1315: Aika kääpiöitä on ajattelun nyt
ellauri002.html on line 1324: Mut kun ei oo muuta paikkaa missä seistä.
ellauri002.html on line 1328: Kenraali ja mä osattiin tukkukaupalla KJJ:n eleitä ja sanontoja ulkoa, näyteltiin niitä asiaa tunteville yleisöille tilaisuuden tullen menestyksellä. Mä piirsin sarjakuvia Jaakosta, joissa se oli Aku Ankka, kenraali ja mä oltiin veljenpoikia, Mårten Ringbom oli honottava hanhi, Jaakon sievä erittäin isotissinen sihteeri oli Minni Hiiri, jne, jne.
ellauri002.html on line 1337: kato kun kyynelet valuu alas katua.
ellauri002.html on line 1352: On jo on jo puolet vitun tuttuu
ellauri002.html on line 1353: Puolet, puolet vitun tuttuu
ellauri002.html on line 1354: Puolet, puol-puolet puolet siit on vitun tuttuu
ellauri002.html on line 1355: Kun kuolema korjaa pois, puolet siit on vitun tuttuu
ellauri002.html on line 1356: (Evil Stöö: kun me kuollaan)
ellauri002.html on line 1360: fuck suunnitelmat
ellauri002.html on line 1369: Bluesista tuli mun mielimusaa.
ellauri002.html on line 1373: Seuraavan kerran kun tapasin sen kaverin,
ellauri002.html on line 1377: räppi runoutta orjan poikien,
ellauri002.html on line 1395: Mut siinä vaiheessa en oo enää sun luona"/
ellauri002.html on line 1406: Eikä tunnu missää vaik sydän on halki leikattu/
ellauri002.html on line 1418: välimerkkejä saisit runsaammin käyttää.
ellauri002.html on line 1428: oli siihen verrattuna luksusta.
ellauri002.html on line 1433: Kirjastoissa istuttiin lukemassa tentteihin. Luennoilla kirjoitettiin liitutauluun ja tehtiin muistiinpanot lehtiöihin kynällä. Ei arvattu et se ois joskus vielä nostalgista. Niinkuin jotain vitun nuolenpääkirjoitusta.
ellauri002.html on line 1436: talonmiehen rappuun.
ellauri002.html on line 1438: don Jaimella oli boksi neljä äffässä, vanhempien silmän alla. Niiden ruokasalin ikkunasta näki suoraan makuualkoviin.
ellauri002.html on line 1442: Boksissa oli kalustuksena lepakkotuoli, vihreet samettiputkinojatuolit, lundiat ja riisipallo. Oven aukaisi pieni ite viritetty sähkömoottori, jos avain unohtui. Vara-avain laskeutui postiluukusta käden ulottuville, kun piiri sulkeutui.
ellauri002.html on line 1448: Mulla oli musta pomppa divarista ja alla laamapaita. Pitkät kalsarit oli vaaleenpunaiset. Jaakon apulaisen univormu oli ruskee pikkutakki ja ruskeet sammarit. Tytöillä pitkät tukat auki, tiukat puserot, nakua huulipunaa, kajalia oikein paksulti, lantiohousut ja ylipitkät levenevät lahkeensuut. Mmmm.
ellauri002.html on line 1452: Kaikenlaisia kävi tyyppejä, omituisia otuksia, kaverin kavereita ja uppo-outoja. Yks Gösta puhui kovaa puhelimeen ruotsia, siis lankasellaiseen, muut kuunteli. Joku sammui ammeeseen, joku itki kännissä, jotkut laulo päälle Muksuja tai Agit Proppia, joltakulta repes pusero. Makuuhuoneessa oli jotkut pukilla.
ellauri002.html on line 1458: Seiskytkolme olin Unkarissa kielikurssilla, pustan reunan tuppukylässä Debrecenissä, vai oliko se Nyiregyházassa, en muista.
ellauri002.html on line 1460: Äidillä oli ennen sotia ollut kirjekaveri Unkarissa, sen tytöt oli käyneet meillä kylässä. Ne asui Nyiregyházassa. Puoleensavetävä oli mustasilmäinen mustatukkainen pikkusisko Adi, az a sép, az a sép, akinek a sem a fekete. (Sitä yritin väpelösti pokata yhtenä vappuna. Adi vaan ei välittänyt ruipelosta heimoveljestä.)
ellauri002.html on line 1461: Opin noin kaksisataa sanaa unkaria, joista muistan parhaiten bassa meg ja egészségedre. Vitut ja otetaan taas.
ellauri002.html on line 1466: Unkarista ajoin yksin interreilillä etelään pieni sininen pahvimatkalaukku kädessä. Piti käydä Venetsiassa, mutta nukuin pommiin ohi aseman. Kävin sitten Belgradissa. Kotimatkalla oli rahat niin loppu, ettei ruotsinlaivalla ollut varaa syödä. Huiputti kuin mummia soutuveneessä. Lainasin (tai sain) rahaa Hannu Riikoselta, joka sattui olemaan samassa laivassa. Söin nakit perunamuusilla.
ellauri002.html on line 1468: Toisena kesänä (oisko ollut seitenviis?) tehtiin luokkakaverin kanssa pyöräretki Pariisista etelään. Tour de France siitä piti tulla, mutta mäet oli liian isoja, turnee kääntyi takaisin ennen aikojaan. Loiren linnojen reunustamaa rantaa palattiin. Mulla oli kymmenvaihteinen venäläinen harjoituskilpapyörä Старт Шоссе. Se oli hieno. Niitä möi yrmeä venäläinen Malmilla. (Neukkuajan jälkeen se oisi ollut mamu.) Pyöräkypäriä ei tunnettu. Teltta oli mukana. Vähän pelottavasti selvisi että pyöräveli puhuu ja kulkee unissaan. Bois de Boulognessa sattumalta tavattiin Petteri.
ellauri002.html on line 1489: Kesällä seiskytkuus olin vaihteeksi kunniani kukkuloilla, saatuani gradusta laudaturin (se käsitteli silkkihansikkain yhtä Jaakko Hintikan pöhkömmistä ajatuksista) ja samantien valmistuttuani lisensiaatiksi. (Sellainenkin oli vielä titteli.) Hain Asla-stipendiä ja sain, vuonna seiskytseitsemän syksyllä odotti lähtö Jenkkeihin.
ellauri002.html on line 1491: Tein filosofian sivulaudaturin toiminnan esittämisestä pelinä. Se oli mielestäni aika kiva idea. Olen palannut siihen toistekin. Käytin sitä MIT:n väitöskirjassa, ja postdokkina koitin formaalistaa sen malliteoreettisesti. Sellainen hyödytön askartelu meni pois muodista aika pian tekoälyn ekan aallon mukana. Sääli, lahjani viittaavat hyödyttömään askarteluun. Nyttemmin runoilen ja ratkon sanaristikkoja.
ellauri002.html on line 1493: Ylpistyneenä Juhona lähdin Jönsy-veljen häihin Ilomantsiin. Jöns nai lapsuudenystävän ja leikkitoverin Merikatu viidestä, jonka kanssa pelattiin rantaradan vieressä neljää maalia. (Mä en pelannut, en osannut. Muistan ratapölkyn keroseenin hajun. Litistelin junan alle viiden pennin rahoja.) Sen isä, juoppo armeijan lääkäri, ei hyväksynyt Jönsiä (Jöns ei mennyt armeijaan). Naimisiin menivät ne kuitenkin, äiti ei vastustanut, ja Jöpi oli tytön vanha unelma. Se (tyttö) oli muuten samalla luokalla kun dona Carita, luokan priimus, soitti nokkahuilua ja viulua, hyvä kaikessa. (Myös neljässä maalissa.) Tästä tuli liittoon pitkän päälle harmia. Meikäläiset ei tykkää olla kakkoskuskeja. (A propos, täällä kotona kuskeja on kaksi: minä poljen, sinä ohjaat, niinkuin matka tanssi käy.)
ellauri002.html on line 1495: Toi armeja vai siviilipalvelu -teema oli sodan käyneille paha paikka. Mä menin väkeen koska Jöns ei mennyt, mutta jäin kirjuriksi, olin latva-B. Petteristä tuli torpedon näköinen ilmaväen korpraali. Kaikki tää oli tykistöupseeri-isällemme niin nolo asia, että se meni toiseen huoneeseen, kun Brotheruksen serkut kerskui rukkipojillaan.
ellauri002.html on line 1497: Mutta palataanpa don Jaimeen, ja vähän dona Caritaankin. Dona Caritakin oli noihin häihin kutsuttu, morsiamen luokkatoverina. (Me kaikki kolme oltiin rinnakkaisluokkalaisia Tehtaankadun kansakoulussa vuonna 1959, josta kertoo tämän sarjan eka tuotantokausi.) Dona Carita katsoo arvostelevasti kirkkokansaa, ja kuiskaa kaverilleen (josta tulee ihan kohta puhe): ton mä ehkä otan. Tarkoittaen yllättäen El Lauria, joka pyhäpukuun pyntättynä kenties näyttää epätavallisen siideltä, tai kiltiltä, mistäs sen tietää mikä vetoaa. Dona Carita pyytää don Jaimelta tulta tupakkaan. Epäkohtelias El Lauri antaa tikut, ei ymmärrä yskää, ei tartu onkeen, ajattelee vain ensimmäistä esitelmämatkaansa, jonne olis lähdettävä häiden jälkeen, ja puhuu pöpisee koko illan typeriä jonkun teologitytön kanssa, jolla nyt ei ole mitään jakamista.
ellauri002.html on line 1499: Asia hautautuu, projekti menee jäihin, tulee syksy. Jöns alkaa järjestellä pikkuveljen naima-asioita. Jöns on jostain syystä tykästynyt dona Caritan luokkatoveriin ja bestikseen, enemmän kuin vähän hömelöön mutta itsetietoiseen vessanpönttötehtailijan tyttäreen, vaimon lääkiskaveriin. Siinähän ois Miisulle oiva pari! Jöns kutsuu tyttökaverukset ja pikkuveljen Senttuun. Mutta toisin käy: hömelö kaveri on lätkässä yhteen aatelissuvun perijään, joka kaiketi yrittää jo tätä nousukasta karistaa. Juoksee koko ajan Sentun puhelimessa (niin, ei ollut kännyköitä) ritarilleen soittamassa. Sillä aikaa huomaa El Lauri vieressään jotain kiinnostavampaa. Aivan upean näköinen misu, blondi otsatukka, kireet farkut, suuret kauniit silmät, söpömpi kuin Pollyanna. Tutustutaan, asia johtaa toiseen, ja ennen pitkää El Lauri löytää itsensä Rehbinderintien portailta hyvää yötä sanomasta kaunottarelle ja --- nyt on toiset otteet kuin joskus ammoin --- uskaltautuu lupaa pyytämättä sitä pussaamaan! Hui.
ellauri002.html on line 1501: Rohkeudestaan pelästyneenä ei uskalla soittaa, vaikka lupasi. Jos se vaikka suuttui, tai paraikaa nauraa mulle bestiksensä kanssa makeasti? Soitan huomenna. Huomenna: soitan huomenna. Menee viikko, dona Carita tulee kärsimättömäksi. Muistaa, että don Jaime menee Bottalle maanantaisin pingpongpelin jälkeen. Laittautuu siis ihan muuten vaan Bottalle ensi maanantaina --- ja tällä kertaa ymmärtää don Jaime raapaista tikun! Sankarimme tutustuu samana iltana myös dona Caritan siskoon, jolle olkoon ovelana peitenimenä Dona Rita.
ellauri002.html on line 1503: El Laurin pingiskavereina oli yks norssin klassikko alemmalta luokalta ja sen puoliso, hyvin miehiin meneväksi tunnettu (sanokaamme) dona Helena, molemmat Rooman kirjallisuuden opiskelijoita. Dona Helena piti don Jaimea omana tonttinaan, ja koitti dona Caritaa tarmokkaasti syrjään puukkia. Turha vaiva, kohta Lauri istuu donnan ja sen pikkusiskon pöydässä. Dona Rita on jotenkin epäluuloinen ja haastava, don Jaime miettii: tuosta voi vielä tulla harmia. No ehkä tulikin, ehkä oltiin kaikki mustasukkaisia.
ellauri002.html on line 1505: Seuraava tapaaminen oli sovittu leffaillaksi, mentiin katsomaan Kubrikin Barry Lyndonia, pääosassa Peyton Placen Ryan O'Neil. Tämän kaiken jouduin katsomaan Wikipediasta. Pitkästyttävästä filmistä en muista tuon taivaallista, oli muita asioita mielessä. Leffan jälkeen mentiin Fazerille, tai Kluuvin pubiin, kumpaan, siitä on pientä erimielisyyttä. Parhaiten on jäänyt mieleen, että innoissani puhuessani mitä sylki suuhun tuo onnistuin sylkemään jonkun kakunmurun pienelle kädelle. Hirmu noloa, vaikka kelpaa sitä näin jälkeenpäin nyt naureskella.
ellauri002.html on line 1515: Yhteistä meille oli (on) lapsellisuus ja sentimentaalisuus: tykättiin Aku Ankasta, Muumeista, Anna-sarjasta, ynnä muusta alaikäisestä. Mulla oli menossa vähän Andy Warhol -henkinen taideprojekti, suurensin Aku Ankan ruutua omin käsin puolen seinän kokoiseksi grafiikkakuvaksi. dona Caritalla oli iso Aku-kirja kotona, se lupasi tuoda sen ensi kerralla mun boksiini. (Jess!!!)
ellauri002.html on line 1517: Ja niin se tulikin, mä menin sitä vastaan puoliks syöty juustovoilepä kädessä. Se oli eksyksissä, kuten niin monta kertaa myöhemmin. Tästä eteenpäin pitää lainata parempia runoilijoita.
ellauri002.html on line 1530: Aku Ankka-suurennoksessa Aku pänttää tietokilpailuun
ellauri002.html on line 1542: vaieten mun opiskeluboksissa
ellauri002.html on line 1545: ja huulillani tunsin hellän suun.
ellauri002.html on line 1554: ja häipyi pois, kun sitä katselin.
ellauri002.html on line 1559: Ajat ovat muuttunet, ja kysyt ehkä miten
ellauri002.html on line 1560: On minun rakkauteni laita nyt.
ellauri002.html on line 1565: Tokko puuhailutkaan unohtanut oisin,
ellauri002.html on line 1568: Kukoistaa vielä puuhastelun jäljet,
ellauri002.html on line 1572: kun katsoin sitä, näin sen haihtuvan.
ellauri002.html on line 1581: Oli hirveää erota kun kaikki oli vasta alkanut. (Eihän sitä tiedä, missä me ensi vuonna...). Oli jännää mutta pelottavaa lähteä yksin uuteen maailmaan. Hätä ja hyvä mieli yhtä aikaa.
ellauri002.html on line 1583: Kun lähdin, kentällä saattamassa oli (vanhempien lisäksi) dona Carita, sen bestis, ja Kenraali. Kamalaa lähteä, kamalampaa varmaan jäädä. Lumi oli maassa, vedet silmissä, sydän kylmänä, pää kuumana.
ellauri002.html on line 1587: Jäitä hattuun
ellauri002.html on line 1596: nyt on lauluna aika, lakkaa nurisemasta!
ellauri002.html on line 1611: Lento Atlantin yli ja sitten vielä Amerikan mantereen poikki kestää kymmenen tuntia. Kun lentää auringon mukana, tulee perille suunnilleen samalla kellonlyömällä kuin lähti. Pitkä päivä.
ellauri002.html on line 1617: Asuin aluksi kampuksella professorighetossa jonkun Stanfordin proffan lastenhuoneessa. En paljon muista siitä, paitsi että kerran proffalle meni ruoka väärään kurkkuun ja se oli tukehtua, kutsuttiin ensiapumiehet paikalle.
ellauri002.html on line 1619: Muuten siellä oli tylsää, aloin kaivata ikäistäni seuraa. Mut huolittiin kampuksen ulkopuolelle kommuuniin, jossa oli muakin vanhempia "opiskelijoita". Siellä piti tehdä ruokaa vuorotellen, en ollut ikinä tehnyt. Sain Suomesta reseptejä ja room mateilta neuvoja.
ellauri002.html on line 1620:
ellauri002.html on line 1634: Kommuunissa on eräs piikalikka,
ellauri002.html on line 1640: Kun neiti tahtoi, mä olin kiltti hälle.
ellauri002.html on line 1660: Ihme kyllä Stanfordin kaverit oli kaikki pesunkestäviä amerikkalaisia. Yleensä mamun parhaat kamut on toiset mamut. Saa yhdessä haukkua isäntämaata. Mutta nää olikin pesemättömiä Kalifornian hippejä. Joku kysyi mistä olen. Sanoin "I am Finnish". "Oh you are finished, haha." Leukavasti laukaistu. Yhellä oli tämä posteri, joka jäi mieleen:
ellauri002.html on line 1668: Vähemmän ehkä ihmeellistä (don Jaimen tuntien) on että olen tyystin unohtanut nimet, vaikka naamat palaavat joskus muistiin. Mikä oli sen mustanharmaapartaisen hipin nimi, entä sen kolhohkon mutta äidillisen intiaaninnäköisen vaimon? Se toinen isoleukainen pitkälettinen intiaani, ehkä lanko? Entä se all-american piikalikka? Senkin nimi on unohtunut. Tapasin sen vuosia myöhemmin joskus uudestaan. Se suuttui, luuli että teen pilkkaa sen new age uskosta. Ehkä teinkin. Ihmisiltä, jotka ovat löytäneet itsensä, ei saa kysyä mitä löytyi.
ellauri002.html on line 1669:
Tältä ajalta mulla on tallella Steve Millerin levy Fly like an eagle. Sepalus unohtuu multa auki vielä (tai varsinkin) tänäkin päivänä. Hevoset ei enää karkaa. Opiskelukaveri, kiltti filosofi juutalaispoika (mikähän senkin nimi oli?) lainasi meille asuntoaan eläimineen, kun tultiin uudestaan Stanfordiin 1984. Siltä opin useita urbaaneja synonyymejä emättimelle.
ellauri002.html on line 1693: Siitä alkoi monta vuotta jatkunut kirjeenvaihto, jota katkoivat Suomen lomat. Kirjoitin koneella lentopostipaperille loputtomia matkakirjeitä maailmalta. Dona Carita vastasi yhtä ahkerasti kotimaasta. Historia toisti itseään: vertaa Don Wilhon ja Hiljan Kiinan kirjeet. Kirjeet on vielä tallessa vintillä. Jonakin kauniina päivänä kaivetaan ne esiin ja luetaan.
ellauri002.html on line 1695: Joskus harvoin oli varaa soittaa puhelimella Suomeen. Dona Caritan äiti säntäsi Eiran rappuun tohvelit läpsyen hälyyttämään puhelimeen: tule kiireesti, nyt se soittaa. Tai laittoi oven alta lapun. Ei, liudan lappuja. Puhelut oli kalliita.
ellauri002.html on line 1697: Kesän kynnyksellä lensin takaisin Suomeen. Kylä muistan kun toavattiin ekan kerran yhdessäoloa pitemmän tauon jälkeen. Dona Carita tuli vastaan kadulla, varovaisen näköisenä: jatkuuko tää vai ei. Jatkui se. Dona Caritan kamarissa vietettiin kesäöitä ihania. Helppo nakki, kun Sysmän Suopellosta oli (pitkähkö) kävelymatka Talasniemen majalle. Juhannuksena "nukuttiin" Rauhiksen saunan rintelillä.
ellauri002.html on line 1711: Syksyllä 1977 tuli lähtö MIThin. (Niitä lähtöjä ehti tulla useita. Seuraava muisto voi olla toiselta vuodelta.) Dona Carita tuli saatille Englantiin. Jönsy oli antropologian jatko-opiskelijana Englannin Cambridgessa. Olisko ollut kenttämatkalla Equadorissa, tai sitten vaan Suomessa, saatiin asua sen lukaalissa. Puntattiin Cam-joella ja muuta. Donna palasi Ruotsin kautta kotiin hirmuisessa sinuksessa. Asui Dona Ritan blondin kaverin siskon luona Tukholmassa. Sen kaverin, jonka mielestä filosofit istuvat miehissä pöydän ääreen, nojaavat päätä käteen ja sanovat: Nyt pohditaan. Siskokset hengas kurdien kanssa. Blondista tuli kunnallispoliitikko, kurdin ja sen pojasta lääkäri. Kurdit tarjosivat ruuaksi jotain kummia kasvispalloja ja lämmintä kokista. Varmaan felafelleja.
ellauri002.html on line 1717: laskeudun Loganin lentokentälle Bostonissa. Nyt täytyy herahtaa laulamaan:
ellauri002.html on line 1726: sinne myös metro vie vihreä tai punainen.
ellauri002.html on line 1742: omasta takaa kun oli mulla mestari.
ellauri002.html on line 1744: Asumaan mä pääsin jälleen kommuuniin,
ellauri002.html on line 1757: nai mun professorin, unen Lauri">Lauri Karttusen.
ellauri002.html on line 1775: kera unn Jane">Jane Dunnin, kirjailijavaimonsa.
ellauri002.html on line 1776: Kunnes Nikun lamas Parkinsonin tauti.
ellauri002.html on line 1778: Sitten ystävät from down under,
ellauri002.html on line 1792: MIT vit, kai tähä vois jotain räppää myös ton puljun maikoista/
ellauri002.html on line 1794: Suffikseist ja puffikseist ja vitun transformaatioist yyem tuubasta/
ellauri002.html on line 1795: Teetti mul konal kotitehtävii kun jossain peruskoulun ala-asteella/
ellauri002.html on line 1797: aika monta, niinkun Nomppa ite, ja sen sidekick, huono vitsi Morris Halle/
ellauri002.html on line 1799: mua lohduttaa kun deppasin, paskat, mä diggasin vaan semantiikasta/
ellauri002.html on line 1803: No täytyy myöntää olin kyllä vitun olevinaa, iha actually, meep meep/
ellauri002.html on line 1805: No tää polakki junior oli ihan ookoo jätkä, vaik äkkipikanen/
ellauri002.html on line 1807: kun nallin proverbiaaliselle galtsulle, pokas jonku opiskelijan/
ellauri002.html on line 1808: Tää kaikki kyl tapahtu sit myöhemmin, kun mentii kaikki Kaliforniaan/
ellauri002.html on line 1809: Kiparski ohjas mun magnum opusta (ver. 2), sikäli kun sitä nyt kukaa ohjas/
ellauri002.html on line 1812: Toine ohjaaja oli se mikä se nyt oli Nompan epäonnistunu oppilas/
ellauri002.html on line 1819: se lainas meille vauvansängyn kun John synty, oli sekin ihan kiva/
ellauri002.html on line 1834: dona sanoi (niinkuin sillä oli tapana) "senkin paskamuna, sä oot vihannu mua aina",
ellauri002.html on line 1835: josta suivaantuneena don repi matkaliput ja veti vessanpöntöstä. Convenient, nythän riittää
ellauri002.html on line 1841: sähköpallokirjoituskone totaalisesti vanhentunut. Dona Carita on hyvässä vedossa.
ellauri002.html on line 1847: Tammikuun kuudestoista. Viime viikolla
ellauri002.html on line 1861: osaksi olen hakeutunut (vaikka mitä tuo toinenkaan
ellauri002.html on line 1869: Mihin joudun sitten? Rynnistyshän on vain kuva - voisi
ellauri002.html on line 1879: dämonischen, oder jedenfalls unmenschlichen
ellauri002.html on line 1883: verschiedenen Welten trennen und sie trennen
ellauri002.html on line 1887: heraufgezwungen war zum Teil von mir gesucht
ellauri002.html on line 1889: wird jetzt ganz unzweideutig und geht auf das
ellauri002.html on line 1893: Die Jagd geht durch mich und zerreißt mich.
ellauri002.html on line 1906: Kesä- ja joululomat vietin Suomessa dona Caritan kanssa. Muistan joululoman, jolla kelloja ei siirretty, elettiin koko loma Bostonin ajassa. Samahan se oli, kun oltiin enin aika vuoteessa.
ellauri002.html on line 1908: Kesä 1977 oli kylmä ja sateinen. Elokuussa dona Carita ja don Jaime ratsastivat seuramatkalle Taorminaan. Pihi don Jaime ei halunnut maksaa rantamaksua, vaan kahlasi mereen kohdasta, jonne olivat sisiliaanot heitelleet pulloja. Tuli iso veripipi jalkapohjaan. dona Carita hälytti taksin, joka lähti pillit soiden viemään vuoren päälle paikalliseen sairaalaan. Ospedale, ospedale, huusi kuski taksin ikkunasta ja soitti torvea. Dona Caritalla oli märät hiekkaiset miniminibikinit ja don Jaimella verinen pyyhe jalassa. Ospedalessa ei sattunut olemaan puudutusainetta, haava ommeltiin sitten ilman. Sitten ei ollut stampelle. Seuraavana päivänä dona Carita haki pikku sanakirjan avulla una stampella. Saatin yksi kainalosauva. Tulitikkulaatikko on muuten italiaksi una scatola di svedesi (ibid.). Erittäin pahantuulinen don Jaime katseli jalka paketissa vierestä kun dona Carita snorkkeloi sinistä Välimerta. Pään sentään sai don Jaime kastetuksi veteen.
ellauri002.html on line 1910: Kesällä 1978 dona Carita tuli Bostoniin ystävämme Ympyräsuun häihin. Ympyräsuu oli Amerikan hienostoa, Mayflowerilla maahan saapuneita, MIT:n grad student, joka oli tullut Suomeen tutkimaan, onko suomen kielessä sivulauseita. Ympyräsuu oli (on) huippufiksu, isohko, kömpelö ja piippasi (piippaa?) kun on hämillään. Mikä ei ole usein, koska se yleensä tietää paremmin. Mielisana oli (on) "actually". Don Jaimeen petyttyään piippaaja löysi fiksumman puolison, ja häät pidetiin tuona keväänä. "Nyt sieltä tuodaan isoäitiä", sanoi don Jaime erehdyksessä, morsianhan sieltä tuli isänsä käsipuolessa. Oops.
ellauri002.html on line 1912: Keväällä 79 sain generalsit valmiiks. Mulla oli aihe väitöskirjaan Hintikalta, jota olin kirjottanut jo aika kauan, ennenkun edes tulin MITtiin. Kun kurssit oli ohi ja olin enempi yksikseni, lähti tän väitöskirjatyön kanssa ensin menee kovaa, sitten hiljaa.
ellauri002.html on line 1914: Tää on meillä Saarssoneilla murhe ainainen, jos ei mene hiljaa, niin menee kovaa. Monomaaninen innostus johki yhteen asiaan (esim runoiluun), sitä jatkuu kiihtyvällä vauhdilla kunnes tulee väistämätön vastavaikutus, joku romahdus. Maniavaiheessa olin varma, et mun väikkäri MS oli kaikkien aikojen neronleimaus. Se meni niin pitkälle, että pelkäsin mennä kadun yli, ettei vaan joku auto aja päälle ja mun hienot aivot mene muusiksi ennenkuin saan kaiken ulos. (Varmaa just sellasella vauhdilla Kalle-Kustaa kymppi ratasti jään yli Köpikseen. Norjassa tuli sit flunssa, ja siihen kuoli hän. - Vai kuoli hän siihen? Juu, siihen kuoli hän.)
ellauri002.html on line 1918: Tällä kerta romahdus sit tuli kateuden muodossa, kun vanha kilpakumppani (mua kyllä fiksumpi) Ympyräsuu valmistu PhD:ksi 1979 keväällä. Se oli alottanu aikasemmin, mutta oli mua nuorempi, varmaan 25. Kenraalista taapäin katsovine operaattoreineen (Jaakon puolivillanen idea, johon kentsu ei ikinä kattonu taapäin, kuhan sai natsat) tuli punktohtori 23-vuotiaana, mä olin jo 26. Olin VANHA. Et sellasta. Yhtäkkiä koko mun väikkäri ja räpellykset näytti ihan paskalta, siitä ei tule ikinä mitään.
ellauri002.html on line 1920: No se olikin itte asiassa aika paska, Hintikalta saatu vähemmän nerokas idea sekin, joka tapauksessa sellanen josta mun pienet aivot ei pystyneet kuorimaan esiin siihen mahd kätkeytyvää salattua nerokkuutta. Ite asiassa valitsin MITn aikanaan kahesta syystä: pro primo, tän suurisuuntaisen idean kehittelyyn tarvittiin syntaksin osaamista, ja pro secundo, halusin johki eurooppalaisempaan paikkaan, en mihkään all-american two horse towniin missä jengi kulkee pesislippikset tai stetsonit päässä ja käy kirkossa, god forbid. (Oops, anakronismi, nythän ne samat lippikset on päässä joka vitun turvelolla täällä kotisuomessakin. Stetsoneit ei sentään vielä.)
ellauri002.html on line 1922: No se romahdus. Se hiipi maaliskuussa vähitellen Cambridgen takatalvessa, talven lumi oli sulanut, uutta lunta alkoi hienokseltaan tipahdella taivaalta isoina hahtuvina. Mutta tämä vaatii oman episodin, palaan siis mielirunoilijani pariin. Huomaa Franz Kafkan hieno sairaskertomus ohessa.
ellauri002.html on line 1929: Ruusu on kaunis, ja päivänkukka.
ellauri002.html on line 1933: Minunki tuntoihini nuarest flikast astikka o kevätaikaa kuulunu tommosii synkkii ajatuksii ja tunnelmii, jos o valosiiki. Se o ihan oma erikoine ahdistukse lajis: kevätahdistus. Sen saa aikaa kirkas valo ja sulavat hanket ja kevvää ja suve lähestymine.
ellauri002.html on line 1938: Esimurkkuna tuli paniikkikohtauksia.
ellauri002.html on line 1941: Pienet ruudulliset alushousut, punaiset
ellauri002.html on line 1961: Ja märkää lunta putoaa.
ellauri002.html on line 1970: kiihoittaa uneliaita juuria kevätsateella.
ellauri002.html on line 1978: Ei ankeampaa tuttavaa kuin sielunsairas huhtikuu.
ellauri002.html on line 1988: Saunakamari.
ellauri002.html on line 1995: Koskenkylän raunio.
ellauri002.html on line 2002: Näihin kuviin, näihin tunnelmiin.
ellauri002.html on line 2009: pahat kuukaudet, kun valo
ellauri002.html on line 2020: Se oli mun eka lääkekuuri.
ellauri002.html on line 2037: Puren laukun pidintä.
ellauri002.html on line 2048: Kädet tuntuu vierailta.
ellauri002.html on line 2049: Jonkun toisen käsiltä.
ellauri002.html on line 2079: kun kuustakin pois värit putoaa.
ellauri002.html on line 2081: Kun aamun harmaa usva kaiken peitti
ellauri002.html on line 2083: hän huolestuneen katseen ulos heitti
ellauri002.html on line 2085: vaan hattuni mä kyllä ennen syön
ellauri002.html on line 2094: Marraskuun on kauhut, joista ei voi puhua.
ellauri002.html on line 2097: Kevättalvi kun meri jäätyy
ellauri002.html on line 2101: tai alkukesä, kun kaikki on
ellauri002.html on line 2103: kun vähän sataa,
ellauri002.html on line 2107: Ja aamun taivas oli pilvinen ja harmaa
ellauri002.html on line 2108: kun valaat suihkuttivat ilokseen.
ellauri002.html on line 2142: Näiden surullisten säveleiden jälkeen iloisempi takautuma vuoden 79 kesään on paikallaan. Piristyin masiksesta, kun dona Carita tuli USAan kesäksi. Vielä samana kesänä tehtiin Nikun ja sen isän kanssa USAn kiertomatka, ajettiin syvään etelään aina Georgiaan, sieltä Teksasiin. Niku ja isä jäivät Teksasiin, me ostettiin liput junaan Meksikoon. Houstonissa kysyttiin kumpi ranta on näpeämpi, Meksikon lahti vaiko Atlantti. Molemmat, sanoi höveli meksikaano, varsin valehteli. Don Jaime muisti el Zorron numeron Ei kuolemaa Tampicoon, siis sinne! Hölmö valinta. Ekassa Meksikon puolen pikkukaupungissa tehtiin alottelijan virhe, syötiin jotain salaattia raakana. Siitä lähin don Jaimen input sekä output Meksikossa oli juoksevaa. Bussi Tampicoon hiljensi vaan kun vastaantulijat näytti ristin merkkiä. Välillä oli hätäpysähdyksiä, miehet toiselle puolelle bussia, naiset toiselle. (Ikävä kyllä ei ollut iso-hätäpysähdyksiä.) Seuraavana aamuna liikuttavassa rantahotellissa Meksikon lahdella öljytankkerien lomassa don Carita sanoi: hyi kun täällä haisee öljy. don Jaime tulee vessasta: se olen minä.
ellauri002.html on line 2144: Tampicosta lähettiin vähän äkkiä Mexico Cityyn. Se oli kyllä valtavan iso kaupunki, ja hurjan korkealla, leveät kadut, komeutta rikkaille, kurjuutta köyhille. Lukutaidottomille oli opastekstit kuvioina, ikoneina niinkuin nyttemmin puhelimissa. Parin hienon päivän jälkeen matkustettiin El Pasoon Pullman-vaunuisella junalla kuin Marilyn Monroe filmissä Piukat paikat. Asemalla oli säilytyslappu hukkunut, juna oli lähdössä. Dona Carita järjesti diversion, don Jaime anasti rinkat takaisin, ja sitten juostiin.
ellauri002.html on line 2146: Matka jatkui länsirannikolle und">Greyhound-busseilla. Arizona ja New Mexico oli ihan parhaat paikat, kivoimmat ihmiset ja maisemat. Grand Canyon oli valtava. Sitä meidän vieressä silmäili 2 maaoravaa. Tiku, Taku, Laku, Seku. Albuquerquen dinerissa antoivat ilmaisen aamiaisen harvinaisille vieraille. Hopit ja navajot möi meille kivet, josta tehtiin itse kaulanauha, sen vei varas kauan sitten Suomessa. Ei arvannut kuinka arvokas se oli. Kiva loungesta tuli iloinen intiaaninainen viittilöiden, tännepäin: täällä on tappelu! Ihan kuin Suomessa. Las Vegasista ei jäänyt mieleen kuin kädettömät vanhukset yksikätisten merirosvojen kanssa vääntämässä kättä.
ellauri002.html on line 2148: Etelä-Kalifornia oli upea ja helteinen, Tyyni meri vaikuttavan hyrskyinen. Carpinteriassa nukuttiin pressukankaisessa armeijan teltassamme palmujen keskellä ja surffailtiin Snoopylla, pienellä puhallettavalla surffilaudan tapaisella rantalelulla. Ostettiin ekat rullalaudat, nekin lasten kokoa. San Franciscossa oli pula hotelleista, meille tarjottiin huonetta, joka oli juuri palanut, oltais oltu kuin savukalat uunissa. San Franciscon Union Square vilisi ylivuotisia hippejä. Sitten sisämaahan Utahiin. Sillä matkalla tuli kova ukkonen, valtava sade ja taivas täynnä salamoita, etupenkin musta nainen kirkui ja rukoili armoa. Salt Lake Cityssä ei saanut viinaa kuin lääkepullossa.
ellauri002.html on line 2150: Chicagosta oli dona Caritalla lippu Suomeen. Matkakassassa oli jäljellä taksimaksu plus yksi dollari. Dona Carita lähti kentälle pahasti myöhässä. Onneksi lentoliikennekin oli ruuhkautunut, muuten ei tiedä miten oisi käynyt dona Caritan rahattomana yksin Chicagossa. Don Jaimen greyhound-bussi vei ilmaiseksi Bostoniin.
ellauri002.html on line 2172: hyväksi toviksi unohdan itseni,
ellauri002.html on line 2174: itseni jostain kaukaa vihdoin kotiin kutsun,
ellauri002.html on line 2177: Verhaßt ist mir das Folgen und das Führen.
ellauri002.html on line 2182: Ich liebe es, gleich Wald- und Meerestieren,
ellauri002.html on line 2192: Kesän jälkeen otin lomaa MIT:stä. Nyt mä sit oon sertifioitu hullu, merkitty mies. Siis omasta mielestäni, ei siitä moni tiennyt. Valkeat napit jätin pois niin pian kuin voin. Inhoon lääkkeitä, ja lääkäreitä, kuten on tullut sanotuksi. Ihan kuin äiti, vaik oli lääkäri, siis hammas-. "Eihän kukaan ole vielä anemiaan kuollut", se sanoi suunnilleen kuolinvuoteella, perna paskana. Musta sappi on meidän heikko kohta. Yks niistä.
ellauri002.html on line 2194: Ettei menis aika hukkaan, menin väkeen syksyllä. Olin ottanut lykkäystä pari kertaa, alko tulla pää käteen vetävän. Ihan nimen perusteella määrättiin Dragsvikiin. Sehän sopi mulle, sais harjotusta kielitutkintoon, ja muutenkin ois jännempää. Se harmitti kun ei päässyt tykistöön teit isäin astumaan, vaan tavalliseks jägareks.
ellauri002.html on line 2196: "Första jägarkompaniet" typerä laulu kaikaa kun koitan pysyä nuorempien ja pitempien alokkaiden kyydissä, pitkissä harppauksissa viistää munat soratietä. Inhottavaa seisoa pesujonossa saippuakotelo ja armeijan pyyhe kädessä ja katella edellä seisovan finnejä. "Morgontvagning, tid två minuter."
ellauri002.html on line 2198: Mun lisänimi on "professorn", vähän naureskelee pampaksen pojat ja eteläsuomen sivistyneet kielipuolta vanhaa hurtti ukkoa. Oli siellä liikkiksiä tyyppejä, yks hirmu korsto 57 numeron saappaissa ei mahdu riviin, joko on varpaat tai kantapäät poissa linjasta. Se tykkäs kaivaa poteroita. Sen korsu hiekkamäen kyljessä oli kuin asemasodan bunkkeri, ratapölkyillä tuettu, joita se siirteli kuin korsia. Sit oli se toinen heppu jostain takametsistä, jonka felo oli rikki, "Pedin min je ruku", joka halus koittaa mun kirjoituskonetta. Iso sormi paino varmaan viittä nappia yhtä aikaa, vasarat tarttu toisiinsa. Tulkki tarvittiin, kun etelän alikessu puhutteli pampuscheja. Sit oli jotain etelän herraspoikia, von Konow kuin Ruuneperistä. Därek Breitenstein Venezuelasta, sittemmin osti apelta Eiran yksiön, koppava Eevan mies, jonka lapsi hukkui kalliolta Nauvossa. Mä kirjoittelin muistiin hurrien inttislangia, se vihko on kai jossain vielä tallessa. Ja luin C.S. Whiten kirjaa The Once and Future King. Siinä on hyvä pätkä murkuista, ihan kuin armeija, tai ihmiskunta. Jag tar hommio på det. Myror är idioter.
ellauri002.html on line 2206: Ei se sotahomma kyllä sopinut hipiään. Kuten Nietzsche, inhoan komentamista. Ei tullut mun komentamisesta mitään armeijassa, kumminkaan päin. Kapun kanssa tuli kerran varsinainen High Noon, kieltäydyin jostain typerästä käskystä (mun historia) ja tuijotettiin toisiamme varmaan minuutteja, mä yläkerran portaissa, se alhaalla. Minä annoin periksi, olin kiltisti (mun historia taas). Tahtooko Miisu pihalle.
ellauri002.html on line 2208: Vähän huono ajoitus noin sotilasuran kannalta, depis uusi keväällä sen verran että aliupseeriura katkes kananlentoon. Käytiin dona Caritan kanssa kesken intin Moskovassa filosofikokouksessa, josta palasin kovassa kuumeessa. Olis ollut järkevää jäädä kotiin potemaan, mutta ukaasi oli palata yksikköön. Siellä hoitivat viikkomäärin sinuittia bronkiittina. Sinuitti on sen koommin (Hintikkaismi) ollut usein nähty vieras flunssan jälkeen.
ellauri002.html on line 2210: Moskovan reissu oli vitsi. Oltiin Moskovan yliopiston vieraina. Mentiin junalla. Elettin pysähtyneisyyden aikaa. Moskova oli luminen ja harmaa (ei mainoksia kiitos). Mukana oli filosofian laitoksen parhaisto plus apulaiset. Meillä oli päällystakkina yksi pikkuhattu, joka vahti ettei myyty sukkahousuja. Pakkasta oli lujasti, kaikilla oli karvalakit armeijan mallia. Pectopaheissa tarjottiin vanhoja valjaita. Aamiaiseks gostinitsassa paakku smetanaa. Kun punaposki piti puhetta, sen punaisen nenän ympärillä pörräsi kärpänen. Vessatäti kysyi onko iso hätä vai pieni, kaksi vaiko riittääkö yksi paperi. Wexi Salmi valitti tiukkaa ohjelmaa, ei edes ehdi paskalle.
ellauri002.html on line 2212: Dona Carita pysyi uskollisena soturille. Soiteltiin sotkusta, jonkun kerran tavattiin Dragsvikissa. Sinne meni juna, jossa oli yksi ainoa vaunu. Pysäkki oli pimeä. Aika urhea oli Dona Carita.
ellauri002.html on line 2214: Armeijassa oli aikaa ajatella vakavasti tulevaisuutta. Enää en suin surminkaan menisi yksikseni yskiskelemään Bostoniin. Niin don Jaime polvistui dona Caritan eteen ja pyysi häntä seurakseen myötä- ja (varsinkin) vastoinkäymisissä. Dona Carita suostui, kun ei tiennyt, mitä oli tulossa. Vaikka kihlajaisia ennen isä ja häissä appi kyllä varoittelivat. Vaikka kivimäkeä, vaikka kivimäkeä, kulkekaamme yhdessä.
ellauri002.html on line 2232: Ah, posket punaruusut häntä puki
ellauri002.html on line 2234: ja kuiskas: unohda jo mennyt kamaluus,
ellauri002.html on line 2235: on edessämme kaikki kauneus ja ihanuus:
ellauri002.html on line 2237: ja kauniit näkinkengät joita poimitaan.
ellauri002.html on line 2243: Ja kesäyö on kaunis yö, kun yö on heinäkuun,
ellauri002.html on line 2244: kun on joku jota lohdutella saa
ellauri002.html on line 2245: ja kaikki muuttuu uudeksi, kun seikkailukin odottaa.
ellauri002.html on line 2247: ...ja sitten elivät he onnellisina elämänsä loppuun asti...
ellauri002.html on line 2252: Ante obitum nemo supremaque funera felix.
ellauri002.html on line 2256: P.S. Andreas Scholl (onxe sukua Dr. Schollille tai Johnin ja Miikan Schollylle?) vetää tän Dowlandin piisin hyvin. Se tietää että Dowlandiin ei pidä eläytyä eikä näytellä hikisenä ahistunutta kuin joku vitun David Foster Wallace. Dowlandin musiikki tekee kaiken yxin paremmin.
ellauri003.html on line 20: loppuun
ellauri003.html on line 21:
und:green;font-size:9em;text-align:center;margin-top:0%;margin-bottom:0%">EL LADRO
ellauri003.html on line 22:
und:yellow;font-size:5em;text-align:center;margin-top:0%;margin-bottom:0%">MAZETAN 3 KULTARAHAA
Aikuisuus
ellauri003.html on line 28:
Mut runous kuollut haudastansa nouskoon!
ellauri003.html on line 53: mi ritrovai per
una selva oscura,
ellauri003.html on line 75: tai se on onnelliseen loppu
un päättyvä traaginen kertomus.
ellauri003.html on line 78: Jatkuu tarina siis tästä vuohi-tukka-laul
una.
ellauri003.html on line 90:
Vexilla regum prodeunt inferni.
ellauri003.html on line 91: Helevetin k
unkkuin logot etenee.
ellauri003.html on line 107: Ma prima avea ciasc
un la lingua
ellauri003.html on line 140: Juopotteli varmaan, nenä p
unaisena
ellauri003.html on line 142: Toisen valtaannous
un teki: suurlaitoksen,
ellauri003.html on line 144: sitten tiedek
unnan käskijäksi
ellauri003.html on line 149: "rãhãã", p
unaiseen ääntäin nenäänsä.
ellauri003.html on line 154: hiukan himmenneen ja rappioit
uneen.
ellauri003.html on line 165: hirmuhallitsija pää p
unaisena
ellauri003.html on line 173: ääliön sisäpuhelimesta kaik
uneista
ellauri003.html on line 196: kahta viik
unata, huutaa:
ellauri003.html on line 210: niin nopsaan käyttävän, k
un herra vartoo,
ellauri003.html on line 216: Näin puhui Kiljan, Mann
un poika,
ellauri003.html on line 226: m
un taitoani tahtoi nähdä. Minä
ellauri003.html on line 227: ruvennut k
un en assistentin virkaan
ellauri003.html on line 245: k
un maineen vain sulosoinn
un kuuli,
ellauri003.html on line 254: vaik oisi s
un ollut sitä suitsittava.
ellauri003.html on line 257: "M
un keisarini, mikset luonain oo?"
ellauri003.html on line 266: ei kestänyt, minkä lokakuussa p
unoit.
ellauri003.html on line 268: Merrill B. Hintikka oli Jas
un Laura.
ellauri003.html on line 277: kuinka on liikuttavat
unelmamme.
ellauri003.html on line 298: yksi geneettinen piilee m
unaskuissa,
ellauri003.html on line 306: etsii ka
unista, komeaa, söpöä, kilttiä, uljasta
ellauri003.html on line 308: näppi- sekä perst
untumalla, jos mahdollista.
ellauri003.html on line 310: ovat huolest
uneet meemiperimästä, vähät
ellauri003.html on line 312: k
unhan säilyttävät, periyttävät kotilonsa täytenä
ellauri003.html on line 343: pip
unoita kyllä löytyy, oottakaahan vain.
ellauri003.html on line 391: Mutta mitä ei lupais, k
un palkinto
ellauri003.html on line 395: Dona Carita nelkytluv
un
ellauri003.html on line 410: kaksin käsin seurak
untasalilla.
ellauri003.html on line 419: tottakai, uusia per
unoita, silliä,
ellauri003.html on line 422: on tuhdisti varatt
una juotavaa,
ellauri003.html on line 452: Pienen maitokann
un Helmi on nyt perinyt,
ellauri003.html on line 453: vaaleenp
unaisen, kukkakuvioisen
ellauri003.html on line 469: r
unoni tään, siks ällös ihmettele,
ellauri003.html on line 473: Bileet jatkuu hamaan aamu
un
ellauri003.html on line 486: s
un siveysoppis kuvatessaan luonteen
ellauri003.html on line 496: Eloku
un ilta pimenee.
ellauri003.html on line 504: Palkit tutisee, huone humisee, taas k
un hanuri kaikuvi vaan.
ellauri003.html on line 511: Suopellon rannan sa
unassa.
ellauri003.html on line 513: Se oli Holmesin John, panomies t
unnoton.
ellauri003.html on line 551: päämäärästänsä loittonee, k
un toinen
ellauri003.html on line 560: ja kasvot painoi k
unnioittaviksi.
ellauri003.html on line 565: K
un tuohon silmäin käänsin tuokioksi,
ellauri003.html on line 566: se oli suureksi jo seijast
unut.
ellauri003.html on line 568: K
un dona näki, kuinka katseheni
ellauri003.html on line 570: hän tuohon katsoi nyt niin ka
unihisti,
ellauri003.html on line 572: Tuo näkyi avosiivin ka
unis kuva
ellauri003.html on line 573: m
un eessäin, nautintohon autuaaseen
ellauri003.html on line 579: Näin virkkoi: tyydytä s
un kuuma halus!
ellauri003.html on line 587: Sen sanoin p
una poskillain, toivoin
ellauri003.html on line 603: Ja k
un ne suistui jokiin suuriin,
ellauri003.html on line 604: syöksyi nää vihdoin kymiin k
uninkaallisiin,
ellauri003.html on line 609: Palannut päälle maan k
un olen jälleen,
ellauri003.html on line 613: K
un kolme neljä kertaa syleilleet he
ellauri003.html on line 614: oli riemuiten ja k
unnioittain,
ellauri003.html on line 635: K
unpa aina muistaisit:
ellauri003.html on line 642: Syksyllä 1980 lennettiin Bostoniin virallisesti nyt vasta naineina. Koneessa oli sattumalta mukana kohtalotoveri MIT: n tohtorikoulusta, Antti Niemi, kultasepän poika Raumalta, hopealusikka jo suussa syntynyt. Teoreettinen fyysikko, hyvä laskemaan. Kokonaisia ruutulehtiöitä täytti kaavoilla. Kokista joi päänsärkyyn ketjussa. Anttikin oli naimisissa. Auli oli Antin koulukaveri, Raumalta Antin naapurista, vaikka köyhempi. Se oli just valmist
unut insinööriksi. Niillä oli pullat jo hyvin u
unissa. Auli tuli MITtiin Antin perässä. As
unto oli varatt
una Westgatesta.
ellauri003.html on line 644: Meillä ei as
unnosta ollut mitään tietoa. Sitä piti yhdessä nyt etsiä. Häämatka vietettiin Watertownissa Ympyräsu
un opiskelukommu
unissa ruokapöydän alla, k
un ei ollut muuta sijaa majatalossa.
ellauri003.html on line 648: Jakob oli ortodoksi juutalainen. Ei syönyt kanan alkioita m
unissa, piti olla varmasti kosheereja tuhkam
unia. K
un oli meidän vuoro kokata, pantiin sekaan m
unat ikään ja sukupuoleen katsomatta. Sanottiin vaan et on se kosheeria. Hyvin maistui Jaakopille alkio.
ellauri003.html on line 650: Ruoan jälkeen hienot huokasivat ja vapaut
uneesti piereskelivät omaan tahtiin ruokapöydässä. Pidätys on epäterveellistä, sanoi Jaakoppi. Ehkä sinusta, teki meidän mieli sanoa, ei meistä. Jaakobin ei tarvinnut ruokapöydän alla yöpyä. Siellä kiinattiin me kolme viikkoa. Tuli pöydän jalat ja kaverien puupat aika tutuksi.
ellauri003.html on line 652: Kauan shoppailtua päädyttiin Beacon Hilliin, eiramaiseen entiseen hienostoalueeseen Bostonin ihan näpeimmällä paikalla, State Housen läpi kulkevalla kadulla, Mo
unt Vernon Streetillä, mäen laella.
ellauri003.html on line 653: Viis-kuuskytluvun Eiraa muistutti aika monella se tavalla. Siellä asui vuokralaisia nyt lyhytaikaisia yksin, kaksin, ahtaissa portaikoissa, huonosti lämmitetyissä luukuissa, kalliissa pikkuruisissa yksiöissä. Välttävä kunto, harsut ikkunat, luvuttomat torakat, toisaalta korkeet huoneet, kiva näkymä, puulattiat. Sellaisen me haluaisimme!
ellauri003.html on line 655: Ja saatiin, vakuudella rikkaiden ystäviemme hienojen. Kun vielä tilattiin kotiin Boston Globe, alkoi tuntua jo oikeen kotoiselta. (Lehden kyllä joku aina varasti.)
ellauri003.html on line 657: Houkkamaistahan se oli, muttei kaduta vähääkään. Asunto oli oikeestaan vaan yksi huone, studioksi sanottu. Keittiönä oli yksi huoneen seinä. Siinä sitten luettiin, maattiin, nukuttiin, kokattiin ja tiskattiin samassa tilassa. Vessa tais sentään olla erikseen. "Seijan keittiö", näytti kuvaa anoppi, ylpeänä vaiko hilpeänä, sappas se.
ellauri003.html on line 659: Talon henki (hengetär, paitsi mies) oli Teris, siis Super (intendent), suomeksi sanottuna talonmies, vanha katolinen polakki, jonka seinät oli koristeltu paavin kuvilla. Siltä mentiin anomaan lisää lämpöä kun talvi teki tuloaan, ja pihisevä höyrypatteri kävi riittämättömäksi. Lumen tuloa ikkunasta hidasti calicokäärme, vanulla täytetty. Peittona pölisevä postimerkki, akryylihuopa ohut, lastenkokoinen, aiheutti öistä köydenvetoa, kahdelle se ei millään riittänyt. Kovina pakkasöinä piti lähteä kaduille dyykkaamaan roskiksista pahvia ja muuta palavaa, ja polttaa niitä huoneen takassa.
ellauri003.html on line 662: Samaan aikaan syntyi Aulille ja Antille tytär Maisu, me oltiin kummeja. Mä haluun myös! sanoi Seija. Kova vauvakuume iski kummitätiin. Oisko ollut Eskin ja Liisan lähdön ansiota, pantiin tuulemaan, postimerkki pölisemään. Pian meidänkin esikoinen ilmoitti syksyllä lähenevästä tulostaan.
ellauri003.html on line 664: Kesä 1981 oltiin Bostonissa. Oli kuuma, tukalaa oli Seijan olo masun kasvaessä yhä isommaksi. Käytiin välistä uimassa Revere Beachilla. Helpotti muuten, paitsi ei ollut vessoja.
ellauri003.html on line 672: Antti lendekassa. Häämatka Hienon pöydän alla Watertown. Jakob ei syö hedelmöitettyjö munia. Annetaan niitä sille salaa. Jakob pieree.
ellauri003.html on line 673: Studio Mt Vernon Streetillä. Louisburg Square. Seijan keittiö. Safeway. Hilltop market. Coin laundry. Parrakkaat tytöt.
ellauri003.html on line 679: Lea ja Pauli. Merisntura. Arabialainen kahvila. Sakun hattu. Felafel. Pegboard.
ellauri003.html on line 682: Tietokone, glass teletype. Kalsarit väärinpäin. She is me and i am she. me = she / mit=shit. Not the way out, exit thru tunnel in rear. Hannu ja Helena. Turbaani. Antti ja Auli, New York. Revere Beach. Lea syömässä Kiparskyillä.
ellauri003.html on line 690: Mentiin Seijan kaa 1981 Jasun ja Kotkan luo ensivisiitille Floridan Tallahasseeseen, golfkentän reunan bungalowiin. Jasu tuli ovelle ja huomasi et Seija odottaa. John oli tulossa, ehkä viidennellä.
ellauri003.html on line 692: Tervetul--- mitäh? Sinähän odotat! Tuohan näkyy! En tiedä voitko tulla sisään ollenkaan. Jos vaikka odottaisit tuolla pihalla. Varo golfpalloja. Merrill on maho tai mä tuhkamuna, tää on vähän arka paikka sille, se on niin sensitiivinen.
ellauri003.html on line 702: Juna ajaa ohi, kupit tärisee.
ellauri003.html on line 708: kunnes ottaa töihin insinöörin
ellauri003.html on line 711: Wokun ajopelinä on Chevrolet.
ellauri003.html on line 719: Osaa vastata, kun Riku kysyy,
ellauri003.html on line 722: Kun Brigitte tulee käymään siellä,
ellauri003.html on line 730: Wokun viipymistä ehtii kiroilla.
ellauri003.html on line 758: kun Paulin pesisjoukkueelle tuli
ellauri003.html on line 760: rehvasteli, poikansa kun kuului
ellauri003.html on line 763: halunnu mä lyttyyn potkia.
ellauri003.html on line 770: (=minä) helposti tunnistettava.
ellauri003.html on line 785: kun toinen pitää perää melalla.
ellauri003.html on line 791: Voi kun vielä voisi sitä skulata.
ellauri003.html on line 794: Yhtä aikaa! sanoi ukko kun yksin veti.
ellauri003.html on line 805: Haluun päästä vaan suurinpiirtein omilleni.
ellauri003.html on line 819: Auringonlaskun värittämät pilvet,
ellauri003.html on line 825: säkeitä haihtuvia, haihtuneita
ellauri003.html on line 826: mun muistostani saavat laulamaan.
ellauri003.html on line 829: Se oli puolen tunnin onni vain
ellauri003.html on line 835: punainen, puuvillainen.)
ellauri003.html on line 839: Voi pikku Selma tuulimuna,
ellauri003.html on line 844: tuon kurjan takaiskun jälkeen.
ellauri003.html on line 846: Heti kun tuon naisen näin ma,
ellauri003.html on line 847: voima joka vallannut mun oli
ellauri003.html on line 848: siitä lähin kun mä hänet tapasin
ellauri003.html on line 849: mun käänsi pystyyn eri tanakasti.
ellauri003.html on line 850: mä tunsin merkit vanhan lemmenleikin
ellauri003.html on line 855: Oli puolituntisia monen monia,
ellauri003.html on line 879: Sun on nyt korkee aika peiliin katsoa,
ellauri003.html on line 883: Suhun panin toivoni, kyllä kannatti.
ellauri003.html on line 891: Suuri häpeä mun pääni painoi.
ellauri003.html on line 892: Lerpsahti mun miehen ylpeys.
ellauri003.html on line 927: Kertoo Dante jutun jotakuinkin näin,
ellauri003.html on line 930: Se (runkku) hienostuu ja painuu
ellauri003.html on line 935: Valiosaattueesta tästä, itse astunnasta
ellauri003.html on line 948: Niinkuin kahden hengen junassa,
ellauri003.html on line 949: hälle tutumpi kai kulkuneuvo.
ellauri003.html on line 957: postdoc-vuosi siellä kun oli ummessa.
ellauri003.html on line 958: Oli toinen pullamme jo uunissa.
ellauri003.html on line 968: kun ei rauhan kandidaattia
ellauri003.html on line 971: aivokohjuisen keskusteluntutkijan.
ellauri003.html on line 974: Onneksi ei kantanut Jaimelle kaunaa,
ellauri003.html on line 977: Katso, kuin laaja on tiedekunnan kehä,
ellauri003.html on line 987: - kruunun voi melkein nähdä kimmeltävän
ellauri003.html on line 988: päässä itse siihen laitetun, kuvitteellisen -
ellauri003.html on line 1006: Taas sitten kauniit silmät näin mä naisen.
ellauri003.html on line 1012: Mun hurmaa hymyllään hän kirkkahalla
ellauri003.html on line 1014: mun silmissäni paratiisi ole.
ellauri003.html on line 1017: näin tervehtii, kun luokseen ottaa,
ellauri003.html on line 1023: Tajunnut tuskin sanat kiltit olin,
ellauri003.html on line 1024: kun huomasin jo, kuinka nousin
ellauri003.html on line 1032: et tunteheni häntä katsellessa
ellauri003.html on line 1033: epätoivot kaikki pani unohtamaan.
ellauri003.html on line 1052: Kun vähän silinnyt oli Helmi,
ellauri003.html on line 1056: ajattelin että ei voi olla kauniimpaa
ellauri003.html on line 1057: lasta kun tää meidän tyttömme.
ellauri003.html on line 1065: mun aikomani tähän toiseen lauluun,
ellauri003.html on line 1066: ei taiteen lait mun salli laajentua.
ellauri003.html on line 1101: Sunnuntai: ei siitäkään mittään
ellauri003.html on line 1116: Kun minä olen vanhus ja sinä olet vanhus
ellauri003.html on line 1127: Kaik käyden piirit tuskan valtakunnan
ellauri003.html on line 1131: Liian myöhään tuntemaan sen tulin.
ellauri003.html on line 1138: Siell asun syyttömien lasten vuoksi.
ellauri003.html on line 1146: Pikajuna Kouvolan kautta Kuopioon
ellauri003.html on line 1148: tuo elämäni kertosäe, tunnussävel
ellauri003.html on line 1150: vieläkin kummittelee unissani.
ellauri003.html on line 1152: kuluttua siitä matkustele junalla
ellauri003.html on line 1153: Suomessa, junakuulutusta kuuntele,
ellauri003.html on line 1157: junat kolkkasevat kaupungista tästä
ellauri003.html on line 1159: Ruman kaupungin, johon joki ees ei näy
ellauri003.html on line 1161: Kymen pääkaupunki se on, saalis
ellauri003.html on line 1162: paksuhkon kaupunginjohtajan,
ellauri003.html on line 1167: Kaupungissa rehottaapi kateus.
ellauri003.html on line 1169: (Kaunis on rakennus, ei voi kieltää)
ellauri003.html on line 1170: saadakseen himoitun kyltin YLIOPISTO.
ellauri003.html on line 1173: kaupungin, maakunnan rojekteja
ellauri003.html on line 1174: vaan selataan, että reunat mustuu.
ellauri003.html on line 1185: ja varastetun korvaavaa läppäriä
ellauri003.html on line 1188: Lukija, käännä siis mun kanssa katsees
ellauri003.html on line 1189: tuohon eläintarhaan, taaksepäin se suuntaa
ellauri003.html on line 1195: pääkaupungista tänne pudonnut
ellauri003.html on line 1205: Panen tämän piippuuni ja poltan siinä
ellauri003.html on line 1211: Niin mun siis pakko jättää oli Helsinki,
ellauri003.html on line 1215: on nousta, laskeutua junan portaat.
ellauri003.html on line 1222: pää punaisena huusi houkat kollegat.
ellauri003.html on line 1246: vuotta sitten Punavuoresta
ellauri003.html on line 1248: keskellä runsaslumisinta talvea.
ellauri003.html on line 1252: vaimo, tätä jokaöistä vitun runoilua.
ellauri003.html on line 1255: Vieläkään en osaa kadunnimiä.
ellauri003.html on line 1256: Kun kerran muuttaa pois Eirasta
ellauri003.html on line 1274: Er: Kennst du das Land, wo die Lupinen blühn, Hän: Tunnetko maan, missä lupiinit kukkii,
ellauri003.html on line 1275: Im dunkeln Laub die Preiseln glühn, tummassa lehvästössä puolukat loistaa,
ellauri003.html on line 1277: Die Fichte still und hoch die Birke steht, Kuusi hiljaa, korkeana koivu seisoo.
ellauri003.html on line 1278: Kennst du es wohl? Tunnet sen kai?
ellauri003.html on line 1280: Möcht ich mit dir, o mein Geliebter, ziehn! mäki tahtoisin, sun kanssa rakas lähtee vetää.
ellauri003.html on line 1282: Sie: Kennst du das Haus, aus Ziegeln ist sein Dach, Hiän: Tunnetko talon, tiilistä on sen katto,
ellauri003.html on line 1284: Und Ahnenbilder stehn und sehn dich an: Esi-isäin kuvat sua katselevat:
ellauri003.html on line 1286: Kennst du es wohl? Kai tunnet sen?
ellauri003.html on line 1288: Möcht ich mit dir, o mein Bedienter, ziehn! mäki tahtoisin, sun kanssa ukko lähtee vetää.
ellauri003.html on line 1290: Er: Kennst du den Strand und seinen Schlammbestand? Hän: Tunnetko rannan ja sen mutaplotun?
ellauri003.html on line 1293: Es stürzt die Brücke und unter sie die Flut: Pian hajoo laituri, sen alta virtaa joki.
ellauri003.html on line 1294: Kennst du ihn wohl? Sen varmaan tunnet?
ellauri003.html on line 1296: Geht unser Weg; o Mutter, laß uns ziehn! vie Volvo meidät: oi mamma, lähetään jo vetää!
ellauri003.html on line 1300: Lapsia ei pieninä täysin vakuuttanut Rauhixen viime vuosisadan alkupuolen tunkkainen väritys ja homeen haju, vanhojen sukulaisten valokuvat ja jeesusposterit, tai Hunanista tuodut kalusteet, jotka aina heiluvat. Ne äänestivät väliin jaloillaan itänaapuriin Egyptin lihapatojen ääreen, jossa ei heilu mikään paizi Wokun hihat sen tarjoillessa herkkuja majan schnell Imbississä, ihan vaan valkoisella suditun Ikean tuoxuisen ison kuistin kaksineliöisen pelipöydän ääressä, Riitan soittaessa cd-soittimesta pienen pojan elämää. Kiva et niillä oli mistä valita.
ellauri003.html on line 1313: Niin että sieluni vähän tervehtynyt
ellauri003.html on line 1326: Missä mun unelmat on
ellauri003.html on line 1328: Missä mun unelmat on
ellauri003.html on line 1336: Ja mitä on ne unelmat
ellauri003.html on line 1375: Mä oon ihan vitunmoinen kusipää
ellauri003.html on line 1376: Eli ei aikaa kuunnella sun toiveit
ellauri003.html on line 1377: Mun omat hommat menee edelle.
ellauri003.html on line 1396: viimeisen seikkailun jälkeen.
ellauri004.html on line 18: loppuun
ellauri004.html on line 19: und:red;font-size:8em;text-align:center;margin-top:0%;margin-bottom:0%">AL DENTE
ellauri004.html on line 20: und:yellow;font-size:4em;text-align:center;margin-top:0%;margin-bottom:0%">LEUKAVASTI LAUKAISTUA
Dantea
ellauri004.html on line 50: kiihotusch, häpeä ja kunnia.
ellauri004.html on line 61: sanoo Milton, kunnia sen kiitosta.
ellauri004.html on line 63: Kissa on vaan nolo kun lintu karkaa,
ellauri004.html on line 73: kunnia sen tyytyväisyyttä izeensä ja toisiinsa.
ellauri004.html on line 79: Siksen välitä myöskään kunniasta.
ellauri004.html on line 84: päät samaan suuntaan tuulessa,
ellauri004.html on line 98: Noloutta saatan tuntea, en häpeää. Häpeä on paheksuntaa, nolous väheksyntää.
ellauri004.html on line 113: kun köynnökseen ei ylettänyt.
ellauri004.html on line 114: Pitäkää pumppunne, kun ette
ellauri004.html on line 121: jonkun jonon sentään kärjessä.
ellauri004.html on line 128: Peleissä jos häviän mä suutun.
ellauri004.html on line 130: Tikkaa kun tauluun heitti tarkemmin
ellauri004.html on line 139: koko pelin uunin päälle viskasi.
ellauri004.html on line 146: Ei voi hävitä, kun ei kilpaile.
ellauri004.html on line 165: Kotiharjun päällä laulaa lintunen,
ellauri004.html on line 166: kun koittaa kesäaamun koi.
ellauri004.html on line 168: linnun ilolaulu soi.
ellauri004.html on line 172: Koivun oksalle korkealle
ellauri004.html on line 186: runoilija. Oikeassa oli, ne huutaa
ellauri004.html on line 193: ja siten närhen munat näytettävä
ellauri004.html on line 253: kädestä suuhun elää, kiittää vaan
ellauri004.html on line 286: unohdettiin kommarihaihatukset
ellauri004.html on line 305: mätkii oppimattomia ja köyhiä, kun ne yrittää
ellauri004.html on line 306: jonkun joholla pyristellä ulos köyhyysloukusta.
ellauri004.html on line 312: ä Fennis mira feritas, foeda paupertas: non arma, non equi, non penates; victui herba, vestitui pelles, cubile humus... Idemque venatus viros pariter ac feminas alit; passim enim comitantur partemque praedae petunt... Securi adversus homines, securi adversus Deos rem difficillimam assecuti sunt, ut illis ne voto quidem opus esset. (Tacitus: Germania)
ellauri004.html on line 331: kun on toisten vaurioittaminen tarkoitus.
ellauri004.html on line 339: kymmenen taulun tarvehierarkiaan.
ellauri004.html on line 341: päälaelleen, vertailun helpottamiseksi.
ellauri004.html on line 348: Lähes tärkeintä on vallan kunnioitus.
ellauri004.html on line 355: Rikoxet, synnit ja paheet saa vähän eri kohtelun.
ellauri004.html on line 360: yhteisen asian ajaminen, pesän edun
ellauri004.html on line 361: asettaminen yksityisen edun ja
ellauri004.html on line 400: viluntorjuntabunkkerissa
ellauri004.html on line 402: kuningatar.
ellauri004.html on line 430: Harrastus on jonkun tärkeän
ellauri004.html on line 431: oman jutun ääreen kumartumista,
ellauri004.html on line 441: Hartaina kuuntelee lapset satusetää.
ellauri004.html on line 448: monneja höykytetään alikessun natsoilla.
ellauri004.html on line 450: korvanapilla, sielun sähköauto saa
ellauri004.html on line 452: Jaksaa seuraavaan päivään kun saa toivoa
ellauri004.html on line 465: nöyriä ilmaispyyntöjä suunnattuja ylös ilmaan,
ellauri004.html on line 490: EX-LEPER: Ah, yeah. I could do that, sir. Yeah. Yeah, I could do that, I suppose. What I was thinking was, I was going to ask him if he could make me a bit lame in one leg during the middle of the week. You know, something beggable, but not leprosy, which is a pain in the arse, to be blunt. Excuse my French, sir, but, uh--
ellauri004.html on line 509: tahtojen yhteys: kun mä oon sä
ellauri004.html on line 513: Oma kehu haisee, kun joukkueelleen
ellauri004.html on line 520: Ite oun ihtiäin kiittännä,
ellauri004.html on line 521: ja aina oun kiitoksessa pysynnä
ellauri004.html on line 524: Kiittäminen on myös velan tunnustus:
ellauri004.html on line 531: oman kirjan krediitistä ikkunan puolelle.
ellauri004.html on line 541: nollatun velkansa näin korot makselee.
ellauri004.html on line 545: Ilostun ehkä, mutten suutu kiittämättömyydestä.
ellauri004.html on line 554: epäitsekkyyskään, kun iloa se tuottaa antajalle.
ellauri004.html on line 556: yhteinen tahto on termiitteihin sisäänrakennettuna.
ellauri004.html on line 563: Kiittäminen on pesän hajun levitystä antennista toiseen.
ellauri004.html on line 571: sen että alaisapinat ei suunnittele kapinaa.
ellauri004.html on line 572: Tuntuu se mukavalta myös, kun alaiset tuo lahjoja,
ellauri004.html on line 585: jonkun kyykyttävän edessä:
ellauri004.html on line 590: ottamaan avun vastaan, koska siitä tulee
ellauri004.html on line 592: toista koiraa, tunnustaa se paremmaxi,
ellauri004.html on line 600: ilmaisen lounaan, something for nothing,
ellauri004.html on line 614: Debet on ikkunan puolella
ellauri004.html on line 616: Vastuun jälkeen rumin voimasana on velvollisuus.
ellauri004.html on line 620: Pitäs ja pitäs. Sun täytyy. Joku muu on aina tahtomassa sitä.
ellauri004.html on line 622: Debet on ikkunan puolella, credit menee ulos ovesta.
ellauri004.html on line 626: Sekin mikä sulla on, on herroilta velkaa. Sun velkakin on
ellauri004.html on line 629: sillä on sun krediitti, sulla aukko kassassa.
ellauri004.html on line 639: Kuin jos lähden ulos ilman takkia kun on sateen näköistä,
ellauri004.html on line 647: vaan se on arvo sinänsä, mä haluun tehdä niin. Elämän tarkoitus,
ellauri004.html on line 648: sikäli kun elämällä nyt yleensä on mitään tarkoitusta.
ellauri004.html on line 657: Naapurin pojan, mamun islamin.
ellauri004.html on line 659: Kiitoksen pikku apina suuntaa muille
ellauri004.html on line 673: Aamu on ratki kuin aikain aamuna,
ellauri004.html on line 674: Mustarastas puhunut kuin eka lintu.
ellauri004.html on line 678: Kiitti kun nousitte vuoteesta noin raikkaina,
ellauri004.html on line 686: On auringon valo minun,
ellauri004.html on line 687: mun on tää huomen,
ellauri004.html on line 690: Kun annoit mulle uuden elimen.
ellauri004.html on line 692: Aamu on ratki kuin aikain aamuna,
ellauri004.html on line 693: On rastas puhunut kuin eka lintu.
ellauri004.html on line 697: Kiitti kun nousitte vuoteesta niin reippaina,
ellauri004.html on line 698: Kiitti et nousin ylös tänä aamuna.
ellauri004.html on line 708: Sweet the rain´s new fall, sunlit from heaven
ellauri004.html on line 711: Sprung in completeness where his feet pass
ellauri004.html on line 713: Mine is the sunlight
ellauri004.html on line 732: Mutta minne unohtuivat eläimet? Muista apinoista
ellauri004.html on line 748: Mut karsautta taivas ei tunne - miksei? No siksi,
ellauri004.html on line 757: Asujat asteettaiseet valtakunnan
ellauri004.html on line 766: Joku on duunari, toinen on kunkku, ei haittaa.
ellauri004.html on line 778: yhteensulautuneet lampaanpäät, ja pommi räjähtää.
ellauri004.html on line 786: Käytöksen malli on ruumis, yhdyskunnista tiivein.
ellauri004.html on line 790: Membra quondam dicebant ventri, “Nosne te semper ministerio nostro alemus, dum tu summo otio frueris? Hoc non diutius faciemus.” Dum igitur ventri cibum subducunt, corpus debilitatum est, et membra sero invidiae suae paenituit.
ellauri004.html on line 819: Heikommat voittaa vaan kun niitä on paljon.
ellauri004.html on line 821: duunarit kerran niskan päälle hetkeksi pääsi.
ellauri004.html on line 825: Murkkujen ähräämän keon runttaat, potkaset rikki:
ellauri004.html on line 826: kauan ei kestä kun alkavat juuttaat uutta ne vääntää.
ellauri004.html on line 830: Fortunan pyörästä Laurille jaettu mainiot kortit.
ellauri004.html on line 831: Kelpaa joutilaan luppoaikana runoa suoltaa.
ellauri004.html on line 865: Oikea lopun aikojen peto on ihminen.
ellauri004.html on line 895: se siihen suostuu sikäli kun pelkää,
ellauri004.html on line 899: kun ei vastustellut enemmän.
ellauri004.html on line 950: Kuoriin työnnetyt arvopaprut ei kaikkia siunaa.
ellauri004.html on line 954: Kompromissina näiden ääripäiden on kommuunimalli:
ellauri004.html on line 967: Ilmastonmuutos panna vois toimeen tän ratkaisun parhaan.
ellauri004.html on line 971: Yhteiskuntain, kerrostumain joku myllerrys rankka.
ellauri004.html on line 987: 25. laulu S. 151, s 14-22. - Ennen kuin ryhtyy käsittelemään korkeinta toivoa, jonka esineenä on Paratiisin autuus, Danten mielen valtaa hetkeksi maallinen isänmaa, Firenze, "lammashuone", jonne hän maanpaostaan toivoo palaavansa "pyhän laulunsa ansiosta" - komediansa, joka juuri oli valmistumaisillaan. Hän palaisi sinne kypsyneenä, ei enää häilyvän maallisen rakkauden, vaan ylevien sekä maallisten että taivaallisten seikkojen laulajana, ja saisi kauniissa kastekappelissaan (San Giovanni Firenzessä) laakeriseppeleen otsalleen - turha toivo, sillä parhaiksi viimeisteltyään komediansa hän kuoli kaukana rakkaasta ja sorretusta Firenzestään.
ellauri004.html on line 995: kauhu kaunanen ja luihu.
ellauri004.html on line 1005: Kraftmensch, myrsky-tunkumies.
ellauri004.html on line 1013: Tuulta haisteleva humanisti, täys tunari
ellauri004.html on line 1016: vähän kaikkea, tuli sekundaa,
ellauri004.html on line 1028: Määrä korvaa laadun, sanoi Hegel.
ellauri004.html on line 1031: Helppoa se ei ole, kun on näin hyvä.
ellauri004.html on line 1033: kun kopioi.
ellauri004.html on line 1057: vaekka oonkin runsaanlaenen
ellauri004.html on line 1077: Muumi ja niiskuneiti nää ois
ellauri004.html on line 1082: vastoin mun nimenomaista kieltoa
ellauri004.html on line 1091: Must on kivempi kun mua palvotaan
ellauri004.html on line 1101: kun ne on jo kuollu, täällä ylhäällä,
ellauri004.html on line 1105: jonkun pitää tästä oikeasti kärsiä,
ellauri004.html on line 1116: rastiin kädet jalat puuhun sitoa,
ellauri004.html on line 1118: suhun kyllä enemmän, puoliapinaan,
ellauri004.html on line 1130: (ja pompin, sun siis hahmossa):
ellauri004.html on line 1132: rähjään, riemuitsen, siunaan, kiroan,
ellauri004.html on line 1157: Aatami ja Eeva oli siis luojan kokeilu tehdä elukoita niinkuin kasveja! Kai se oli itsekin sitten joku kasvi, kun nää peiliin katsomalla loi. Tosin erehdyttävästi apinan näköinen, katso kuvaa.
ellauri004.html on line 1161: Eevan piti ensin olla Aatamille pelkkä kaveri. Vähän läpinäkyvää, miks luoja niille kalut loi samanlaiset kuin muille elukoille, jos ne oli tarpeettomat kuin paavin pallit ja nunnan nännit?
ellauri004.html on line 1164: Kaveri, hah, jo vain. Hedelmää Eeppa haukkasi, vällykäärmeen terhoa, siitä hedelmöityi. Alkoivat Aatun kanssa ankarasti maata täyttää, vanhemman yleisohjeen mukaan, liiankin hedelmällisesti. Mut tällä kertaa se ei ollutkaan luojasta hyvä.
ellauri004.html on line 1169: Tämän voi totistaa Taunokin - tarkoitan Dante: Siis poikani, puun hedelmän ei syönti ei syy itsessänsä syy ollut moisen paon, vaan yksin yli rajamerkkein käynti.
ellauri004.html on line 1171: Milton menee vielä pitemmälle. Eeppa puolisoineen sillä bylsii paratiisissa, iloisesti synnitönnä luvan kanssa, kunnes käärme pilaa kaiken, tuo seksiin synnin makua.
ellauri004.html on line 1173: silmin niin kiehtovin ja ikävöivin taipui hän lempeästi puoleen Aadamin puolsyleilyn, ja miehen rintaan nojas hän rinnon täyteläisin ... ihastuin noin viehkeään ja hellään suloon Aadam loi katseen hymyillen, kuin Juppiter luo Junon puoleen hedelmöittäin pilven, mi kylvää kevätkukkaset. Mies peitti nuo huulet rakkaat suudelmin ... Näin puhellen he käyvät käsikkäin luo lehtimajan ihanan. Tään sopen varjoon häävuoteens Eeva puki kukkasin... Luo majan tultuaan he seisahtuivat; he alla avotaivaan kääntyivät ja sanoo: "ahersimme toimin säädetyin iloiten autuaina yhteistyöstä ja rakkaudestamme, joka parhain on lahjoistas. Lupaukses mukaan syntyy meistä maan päälle suku, joka kerallamme hyvyyttäs kiittää, valveilla kun käymme tai unen lahjaas etsimme kuin nyt." Ja estämättä ahtaan puvun, joka vaivaa meitä, pian nukkuvat he vierekkäin. Ei Aadam pois puolisostaan kääntynyt, ei Eeva pelännyt lemmen salatuimman eessä: niin uskon, vaikka tekohurskaus viattomuutta, puhtautta saarnaa ja parjaa likaiseksi, minkä Luoja loi puhtaaksi ja vapaaks ihmisille. Kun Luoja meidän lisääntyä käski, vain Saatana sen kieltää! ... aviorakkaus, tään suvun lähde ja laki salainen - ja Eedenissä myös ainut, jok yhteistä et ollut! Veit ihmisestä riettaan halun olla kuin eläimet; sä, jonka perustus on velvollisus, kuuliaisuus, järki, sait aikaan veren siteet puhtaat, rakkaat välillä siskosten ja isän, lasten ... on porton hymy lemmetön ja kylmä ja hetken nautinnot ...
ellauri004.html on line 1176: Näin siis puritaani, jollon himot niinkuin hiirelläkin, ellei isommat. Isompi on pyssy ainakin, toivottavasti. Seksi on sallittua, kunhan se tapahtuu avioliiton peiton alla, eikä ne jotka siellä lisääntyy ole muumipappa ja pikku Myy. Silverbäkin tottelu on pääasia, että suvun perintö pysyy oikeissa käsissä (ja keskijaloissa). Vain käärmeen sukupuoliopetus on pahasta.
ellauri004.html on line 1181: Paratiisin puista ei kajota saa yhteen. Se on ainut merkki alamaisuutemme. Kiittäkäämme hänen hyvyyttään kun puuhailemme toimin mieluisin...
ellauri004.html on line 1192: Syntiä saa yhä tehdä ilmaiseksi, bylsiä, kunhan nöyrästi vaan pyytää lupaa tai anteeksi, kumartaa vanhaa silverbäkkiä. Taivaassa vasta perseet tervataan. Bylsintä ja eterniteetti on vaihtoehtoisia strategioita, toisensa pois sulkevia alternatiiveja. Taivaassa tulis muuten tungosta, sieltä kun ei poistuta. Luoja ei luonut eikä siedä pillereitä.
ellauri004.html on line 1194: Mutta nyt seuraa vaikeampi teologinen pähkinä, voi paskha, varsinainen pääsiäsmuna.
ellauri004.html on line 1196: Ja miten Jesse mortgagen sen maksoi? Enkelin pukua sovitti se puolestamme. Apoptoosin teki, sai kärsiä kuin porsas penkissä, siitä kuin ihmeen kautta selvisi. Mikä parasta, se ei ollut pantu eikä lisääntynyt, ihan bylsimiseen osaton, vaikka muuten apinalta näytti. Kasvi maksoi laskun apinan. Kuittia? Ei tarvi, velan päälle on vedetty risti.
ellauri004.html on line 1201: Ajatellaas vähän tarkemmin. Yleensä, kun kostetaan, ajatus on päästä tasoihin. Saada korvausta tappiosta, vastapuolen asemaa vastaavasti heikentää, omaa parantaa. Maksetaan silmä silmästä, hammas hampaasta, ellei useampia. Pelataan nollasummapeliä. Uhri on karsaalle jumalalle tehty maksusuoritus, ettei se meille kosta.
ellauri004.html on line 1203: Tästä ei kai voi olla kysymys. Tuskin tasoitus, alistetun apinan tappiosta hyötyminen, voi olla autuaan pomoaapan, kaiken omistajan tarkoitus.
ellauri004.html on line 1204: Ei, tää on rangaistus, tavoitteena estää tempun uusiminen, muille antaa varoitus. Joo tää on keissi tätä tyyppiä: teen tän sinun parhaakses, tämä sattuu muhun enemmän kuin suhun. Isi tässä toimii tossut läpsyen, lasten käytöksestä pahoillaan. Yhteispelistä on kyse, ainakin isin mielestä.
ellauri004.html on line 1206: Siinä tapauksessa selkäsauna lienee paikallaan, mutta mihin sitä uhrausta tarvitaan? Kun normaali isi on vitsaa antanut, ei kai se perään itseänsä ruoski, ja sano, tää tekee hyvää meille molemmille. Tässä menee kosto ja rankaisu nyt sekaisin, koston puuro, rangaistuksen velli.
ellauri004.html on line 1207: Miksei se vaan sanonu niinkuin muutkin isit, et hyvä on, tää riittää selkäsauna, oo vastedes kiltti, älä enää koskaan tuota tee. Miks ihmeessä se itseensä ampuu jalkaan vielä? Pitääkö sen tosiaan ittelleen oma moka sovittaa? Kolmen hengen ringissä itseään (eli toisiaan) perseeseen potkia kuin karhukopla? No jaa, ei hassumpikaan idea, jos oli kaikki isin syytä. Mut se ei liene tämän sadun moraali.
ellauri004.html on line 1209: Hassuinta näät on tässä, että sanan mukaisesti sama hemmo luo tilanteen, rankaisee, sovittaa sekä armahtaa. Miksi koko vaiva, miksi edes aloittaa? Sehän on yhtä hullua kuin itsellensä puhella. Jonkinlainen jakomieli temppuun tarvitaan. Sen tarjoo kristitylle kolmiyhteys, kiistelty mysteeri. Tarpeen, koska rooleja on enemmän kuin pelaajia. On hyvä sekä paha poliisi, Jessen Dr. Jekyll, Jahven Mr. Hyde. Kolmantena pyöränä koskematon henki, joka Jessen äidin siunattuun tilaan saa jotenkin partenogeneettisesti. (Miten, hyi älä kysy, se on myös mysteeri. Jonkinlaisesta kohdunvuokrauksesta oli kysymys. Onhan näitä konsteja nyt meilläkin, homodeuksilla.) Triumviraatti tarvitaan, koska Mooseksen pelikirjan sääntö yksi sallii vain yhden hyviksen. Pakko on siis jumalan kolmissa miehin yksissä nahoissa pelata pasianssia.
ellauri004.html on line 1216: Stop, pääsiäisen pääasia tais unohtua. Tästä jäi nyt pois se, että Jeesus kuitillansa pääsylipun takas paratiisiin lunasti, sädekehät tarjos koko poppoolle sovinnon kunniaksi. Mut miks oli lipun hinta sellainen? Oliko Jahvella hirvee tarve jotakuta nuijia, ja Jeesus (sen poika, tai siis se itse, huoh) otti iskut vastaan? Menee vitsan väliin ja sanoo Jahvelle, älä lyö apinaa, lyö mua. Ja siihen Jahve tyytyy (koko ideahan oli sen alusta saakka), omaa poikaa suomii (siis itseään, huokaus). Mistä muuten näkee että kasvatus ei sittenkään ollut rangaistuksen tarkoitus vaan kosto, eihän opettaja Jesse opetusta tartte.
ellauri004.html on line 1218: Tästä sekoilusta on meidän syytä olla kiitolliset hänelle (tai heille, aargh). Paratiisi odottaa taas nöyrää uskojaa. Voidaan iloisina oottaa kuolemaa. Vaikkei elämämme jatkuis lapsissa, nou hätä: se jatkuu yhteisessä seurakunnassa, täällä sekä sitten yläkerrassa.
ellauri004.html on line 1220: Ei hemmetti, koko komedia on vain teatteria meille. Tuumii luoja (tai sitä edustava taho): ei muhun oikeesti sattunut (mähän oon täydellinen), mutta noihin toisiin uhrautuminen kyllä tekee kipeää. Tää show olkoon niille opetus, tarjoiluehdotus: malli siitä, miten termiittinä pitää muiden eteen kaatua. Kaadu vaan, ei satu, ainakaan ei kauaa. Se on iso askel kohti eusosiaalisuutta.
ellauri004.html on line 1222: Niinhän se on. Tää on satu, täynnä tunnetta, joka opettaa apinoille nöyryyttä ja uhrimieltä, kiitollisuutta vähästä tai tyhjästä. Viis siitä jos se ei oo täysin johdonmukainen. Ei sitä ole muutkaan sadut, ja hyvin pelittää.
ellauri004.html on line 1225: On darwinistin olo helpompaa, kun voi myöntää, ettei tässä ole mitään järkeä. On vaan ekosysteemi. Hulluuteen on metodi, ja syitä, vaikkei suunnitelmaa.
ellauri004.html on line 1233: full of sound and fury,
ellauri004.html on line 1236: Ristiä sano kissa kun jäälle kuoli.
ellauri004.html on line 1248: Ei täneä eneä saja. Rauharannan harmaasävyinen sääprofeetta kertoo iltapäivän sään. Rustic weather predictor from the backwoods of Sysmä. "They Really Work!" Vain helluntaiystäviltä.
ellauri004.html on line 1256: Oletko yksinäinen? Saat seuraa Kristusta! Tilaa Kristun saattopalvelu! Sysmän paras saattohoito.
ellauri004.html on line 1271: Kun ei ruoria pyöritä pastori yksin,
ellauri004.html on line 1278: ottelun pistesaldo jää pelkäks arvaukseksi.
ellauri004.html on line 1280: ennenkuin on koko ottelu katsottu loppuun.
ellauri004.html on line 1297: Kehää kiertää valta, voima ja kunnia tässä,
ellauri004.html on line 1317: huonomuistinen ottelun informaatiojoukko,
ellauri004.html on line 1318: joka oman etunsa vuoksi kaverit pettää,
ellauri004.html on line 1328: Minun mielessäni on juhannus
ellauri004.html on line 1340: Mustat kädet yhteen hakkaa, musiikki ei koskaan lakkaa. Näin siis Olof Lagercrantz Leinon Paratiisin kannessa. Kuka vitun Uulof? Kuka välittää. (PST: Wikipedian mukaan Olkkarin, kaimansa ikäinen ruotsalainen toimittaja, aatelispoika, kyldyyrijäbä, talvisodan Suomi-fani, kait koska naimisisissa proffa Ruinin tytön kaa. Sopi hyvin laakeroimaan sodan jälkeen Danten suomennoksen takakantta.)
ellauri004.html on line 1344: Sven Stolpe oli pienisuinen psykopaatti, joka kirjoitti ziljoona romaania, kaikissa paha nainen joka petti viatonta miesparkaa. Oikeasti sen vaimo Karin, kemian nobelistin tytär, oli kyllästynyt julmaan mieheensä ja sillä oli viikon pituinen romanssi kiltimmän Lagerqvistin kanssa jossain kirjailijaretretissä. Se päättyi Sven Tolpan murhayrityxeen rivollilla. Loppuikä meni Karinilla ja Olofilla muistellessa tuota viikon onnea. Saablarin Tolppa, keuhkopuoli tubijumala jaxoi keuhkota yhdelläkin keuhkolla, vitun ruozalais-iranilainen kunniamurhaaja. Ja hirvee narsisti, kirjoitti omien surkeiden tekeleidensä reunaan ize: "Nerokasta! Upeaa!"
ellauri004.html on line 1350: Oli mikä oli, Uulof tulee sanoneeksi fataalisen pointin, jonka merkille on panneet fyysikot, ja joka on oleva maailmanlopun syy. Se on just tämä: onni ei ole onnea, jollei se kohta ole tätäkin, siis tätä nykyistäkin suurempi. Fyysikoiden kielellä: onni on differentiaali, erotus kahden onnentilan välillä. Niinkauan kuin se on positiivinen, ollaan onnellisia; jos se on negatiivinen, onnettomia; jos vakio, blääh, TYYLSÄÄÄ. Tän huomaa myös Dantesta, se koittaa paisutella autuuksia koko aika yhä enemmän, mut Paratiisissa on silti vitun ikävää.
ellauri004.html on line 1352: Historiattomilla elukoilla onnen differentiaalilaki toimii hyvin, se siirtää syklisesti elukan mielenkiinnon kulloinkin akuuttiin tarpeeseen. Siitä ei seuraa mitään haittaa. Niillä tarpeet seuraa ässäkäyrää. Tän käyrän differentiaali, onnen mitta, on sykähdys, pieni onnen pala. Ensin on vähän nälkä, sitten kova, sitten syödään, tullaan kylläisiksi, ei tee yhtään mieli lisää, yäk. Nyt ois kiva leikkiä. Kun siitä väsytään, sitten nukutaan. Sama toimii kaikilla akseleilla, janon, unen, panonkin tarpeista saa elukka tarpeeksi, ja kyllästyy. Syklit toistuu samanlaisina, karman pyörä pyörii hitaasti ja tasaisesti. Elukan elämä on sarja toistuvia mutta pian aina unohtuvia menestyksiä ja takaiskuja, pieniä iloja, pieniä pettymyksiä, jotka aika ajoin kumoavat toisensa. Onnet ja onnettomuudet menee päittäin. Loppusumma pelistä on nolla, ei synny kasvua.
ellauri004.html on line 1354: Kaikkeen kyllästyy, unehen sekä rakkauteenkin,
ellauri004.html on line 1355: Riemuun laulun laatuisan sekä karkelon kauniin.
ellauri004.html on line 1359: Huomaa: jos onni on differentiaali, on yhdentekevää kuinka PALJON onnea on elukalla, vain kaltevuudella on merkitystä. Köyhä paska on onnellisempi rovosta kuin Roope miljoonasta. Jalan menettänyt on helpottunut kun pää on jäljellä. Ergo: jäämiehellä ei ollut onnettomampi elämä kuin jäätelöä lipovalla lippalakkieskolla, olkoonkin että lyhyempi ja tautisempi. Jos elämän tarkoitus on onnellinen elämä (kuten sanoi Aristoteles), miksi venyttää sitä kurjemmasta päästä, varastoida vanhuksia hoivakoteihin.
ellauri004.html on line 1364: Surullisen hymiön suu on sen peilikuva vertikaalisuunnassa, suupielet alaspäin, käyrä on kovin negatiivinen, differentiaalikin on pakkasella. Laskukkaan se näyttää apeata ilmettä.
ellauri004.html on line 1389: Tai sit on säädyt joilla ei ole kilpailua, ne on eri dimensioilla kuin lihan kasvis ja raadonsyöjät, linnut, kalat ja madot. Ehkä vielä muodostavat ravintoketjun, hierarkian jossa katotaan vaan yhteen suuntaan, alaspäin. Taikka ravintoverkon, suunnatun syklin: madothan lopulta syövät kaikki muut.
ellauri004.html on line 1391: Ylä- ja keskiluokka voi yhdessä tehä voittoa rotinkaisista, win-win on beat-beat. Samaan aikaan yläluokka nylkee vielä enemmän keskiluokalta. Keskiluokka ei kato alaspäin, onni ei ole sillä suunnalla, Se vilkuilee vaan sivulle, joneseihin, pyrkii niiden kanssa kilpaa yläluokkaan.
ellauri004.html on line 1397: Ihmiskunnan pelastus voisi olla, jos alkaisivat taas syödä toisiaan.
ellauri004.html on line 1406: Hetkittäistä kehitystä, siis lisääntymään etevämpi sopeutuma, voi tulla arpomalla evoluutiosta. Näin kävi, ja kävi tosi hullusti, kun ihmiskunnan suurpesä pyörähti vauhtiin. Eipä aikaakaan niin voi kauhistus: termiittiapina löysi herkkuja, joihin se ei kyllästy, masu ei tule täyteen, ei mene maku, ei pitkästy. Hajuttomia ja mauttomia, lähes näkymättömiä. Niitä voi nauttia loputtomasti lisää. Ne maistuu hyvältä, vaikka olisivat täysin sulamattomia. Sillä ne ei oo sille välineitä muuhun, vaan itsetarkoitus: mielen herkkuja, huumeita, joista ei tule krapula. Aapan päässä ei ole niille täyttövarotinta, ei parasta ennen päivää niiden kyljessä. Antaa tulla lisää vaan, the more the merrier. Tästä alkoi tosi pitkä syömäpäivä, joka nyt vasta näyttää kallistuvan iltaan. Vihdoin viimein termiittipesä alkaa täyttyä.
ellauri004.html on line 1408: Ai mitä ne herkut on? No valta, voima, kunnia, omaisuus ja raha.
ellauri004.html on line 1420: Jes! Sitä keräämään siis lähdetään, apinan huumetta. Ryyppäämään, ryyppäämään, joka aamu rynnätään. Ja kun päivä on ohi, lisää ryypätään.
ellauri004.html on line 1422: Tässä tulee avuksi toinen fataali keksintö, nimittäin sukupolvien yli kertyvä perintö, sekä sälä (tämän keksi termiititkin) että tieto (meemit, apinoiden innovaatio). Oikeet ja virtuaalit reviirit siten säilyy, eikä vaan säily, vaan alkaa kasvaa törkeästi. Tieto on valtaa sanoi Pekoni, ja sitä alkaa aappa soveltaa sekä lajitoverien että muun luonnon alistamiseen. Lisää valtaa, lisää omaisuutta! Teit isäin astumaan, isäin keräämin asein lisää keräämään!
ellauri004.html on line 1425: Toisin näillä aapoilla. Laiska epatto ei kauan jaksa ähertää, kun jo alkaa kikyloikkaa kehittää, miten voisi ansaita enemmän vähemmällä vaivalla. Kasvaa siten tuplaräjähtävästi termiittipesän kulutus sekä pääluvun että tuottavuuden kasvusta, ja samaa vauhtia alkaa paska kasaantua harvempiin käsiin.
ellauri004.html on line 1427: Käsiin, niin, noihin näppäriin ulokkeisiin jotka oli primaatin menestyksen salaisuus, niitä ohjaavan ajukopan kanssa. Kasvoi pää, kasvoi kädet, perse, samalla kun muut lihakset, hampaat heikkeni. Nyt niitä venyttelee vauras aappa koneilla gymissä, ropotit tekee tehtaissa likaisen työn, köyhille pizzaa ja nettihuveja.
ellauri004.html on line 1430: maailman kolkassa, se oli myös hieno keksintö. Se säästää rikkaalta riistämisen vaivaa. Paha kyllä sen ehto on ehtymätön kasvu, korkoa korolle, siis kasvuräjähdys. Renesanssista näihin päiviin asti se on toiminut, kiitos siirtomaiden. Nyt alkaa maailma loppua, useammassakin mielessä. Kasvu sakkaa, alkaa sahata, apinat pelästyvät ja kiukustuvat toisilleen, pian alkaa paukkua. Ilmaston romahdus ei juuri auta asiaa. Samasta sylttytehtaasta on sekin, termiittiapinan vitun kikyloikasta. Ois saanu jäädä keksimättä koko paska. Seis maailma, tahdon ulos!
ellauri004.html on line 1458: Kistuun messiin vaan, vanha vuohi!
ellauri004.html on line 1460: Calle arkun kannen kiinni painaa.
ellauri004.html on line 1468: Kun Sepu teki kuolemaa, sen pepusta
ellauri004.html on line 1485: hän kymment astunut oli askeltakaan
ellauri004.html on line 1486: kun silmänsä hän iski silmiini
ellauri004.html on line 1490: sa kuuntelemaan, jos ma kanssas puhun!
ellauri004.html on line 1495: Mutta nään sun järkes kivettyneen
ellauri004.html on line 1497: minulle lailla miehen uneksivan."
ellauri004.html on line 1507: labuntur anni, nec pietas moram
ellauri004.html on line 1520: Hartmannin sairaalaan kuskattuna:
ellauri004.html on line 1525: Väleen katoo maailman kunnia.
ellauri004.html on line 1554: voudin perheeseen syntyi kunkun äpärä.
ellauri004.html on line 1555: Niin ainakin väittää suvun tarina.
ellauri004.html on line 1556: Wikipediassa se on kaunisteltuna.
ellauri004.html on line 1557: Munat ei olleet tämän Kustaan puusta,
ellauri004.html on line 1559: mies valkoinen, mut muna musta.
ellauri004.html on line 1560: Suvun ainoo menestynyt valloittaja.
ellauri004.html on line 1562: ennenkuin ehti moukantuurin munia.
ellauri004.html on line 1567: on serkku, kuningatar Kristina.
ellauri004.html on line 1576: kuin ois tehtävänsä unohtanut,
ellauri004.html on line 1578: Tukholman verilöylyn saunottaja.
ellauri004.html on line 1581: vierellä tuon niin kauniskatsantoisen,
ellauri004.html on line 1584: Se kaunis on hullu isosetä, ukin veli Erik.
ellauri004.html on line 1597: An nescis, mi fili, quantula prudentia mundus regatur.
ellauri004.html on line 1608: Poikansa sai vehkeiltyä kuninkaaksi.
ellauri004.html on line 1616: vai kääntöpiiri kravun?
ellauri004.html on line 1649: Katson kun elämä valuu pois.
ellauri004.html on line 1654: Se ehtii loppuun.
ellauri004.html on line 1661: niin arvokkaan, niin kunnioitettavan,
ellauri004.html on line 1689: ett elo sielun päättyy ruumiin kera.
ellauri004.html on line 1691: Nyt ylös sieluni
ellauri004.html on line 1694: kunnes kumi venyy liikaa, pallo
ellauri004.html on line 1710: Karvahatun läpät
ellauri004.html on line 1734: kun noin se puserretaan pois? Miks meille
ellauri004.html on line 1744: kun ei ole ne, muttei siltä näytä.
ellauri004.html on line 1773: Kipin kapin takas puuhun apina!
ellauri004.html on line 1775: tartu tietämättömyyden puuhun hännällä.
ellauri004.html on line 1776: Tai jos tää tuntuu korkealta hinnalta,
ellauri004.html on line 1787: Jos se joka palvoo kauneutta
ellauri004.html on line 1788: ei tunne rumuutta kohtaan rakkautta
ellauri004.html on line 1820: ja kuin ihminen on kuollut, niin on hän peräti loppunut,
ellauri004.html on line 1821: ja ei ole ketään tunnettu, joka on helvetistä palannut.
ellauri004.html on line 1828: 3. Kun se sammutettu on, niin on meidän ruumiimme pois niinkuin nöhtä,
ellauri004.html on line 1831: 4. Ja meidän nimemme tulee ajan jälkeen unhotetuksi,
ellauri004.html on line 1846: älkäämme unhoittako kevätkukkasia;
ellauri004.html on line 1860: palaan mielirunoilijani Horatiuksen pariin,
ellauri004.html on line 1876: Oi mutsi mutsi stiggaa lamppuun eldis
ellauri004.html on line 1879: Kalsaan skrubuun mut kohta slepataan
ellauri004.html on line 1886: (Marx, Engels, Freud, Jung & Tero)
ellauri005.html on line 19: loppuun
ellauri005.html on line 20: und:red;font-size:8em;text-align:center;margin-top:0%;margin-bottom:0%">EL CHURRO
ellauri005.html on line 21: und:yellow;font-size:4em;text-align:center;margin-top:0%;margin-bottom:0%">TYTTÖ JA JÄLKIRUOKA
Miltonia
ellauri005.html on line 34: Mua joteskin vaan kiehtoi tää runoilu,
ellauri005.html on line 49: tavan takaa runon, tarun peilistä.
ellauri005.html on line 68: 
uno.jpg" />
ellauri005.html on line 75: Kääntyy laskuun, osuu tuolin karmiin.
ellauri005.html on line 77: Vanha mies herää unestansa kuselle
ellauri005.html on line 83: Miettii odottaessa uutta runoa.
ellauri005.html on line 89: Vieressä nainen herää, huonouninen
ellauri005.html on line 103: Helposti tulee pannuun hellalta,
ellauri005.html on line 112: näin mun runoillessa etenkin.
ellauri005.html on line 128: Kun se mestari Scopes
ellauri005.html on line 154: Raamatun sanasto
ellauri005.html on line 180: | fariseus | asiantuntija |
ellauri005.html on line 192: | siunaus | sponssaus |
ellauri005.html on line 194: | kaste | kirjautumistunnus |
ellauri005.html on line 197: | seurakunta | Facebook-ryhmä |
ellauri005.html on line 206: Mikä on elämän perimmäinen tarkoitus? Viiskytvuotispäivänäni yliopiston anatomian laitoksella, ubi mors gaudet succurrere vitae, virallisena floruit päivänäni, vedin kiitospuheessani ilmiselvän johtopäätöksen: ei mikään. Elämän tarkoitus on elämä itse. Sen kyllä tietää sarjakuvapiirtäjätkin nykyään (Fig. 1.). Aristoteles sanoi saman filosofisemmin: elämä on entelekiaa, aktuaalista, se on läsnä, meneillä, kunnes loppuu. Elämä on aktiviteetti, aktiviteetti on aspekti (terveisiä Orvokki Heinämäelle ja Marja Leinoselle sinne jonnekin! Tervemenoa sinne nilkki!), joka on oma päämääränsä, siis itsetarkoitus. Tarkemmin sanoen, Ari sanoo onnellinen elämä, siis elämän tarkoitus on onnellinen elämä, ei paska. Mutta tää on vaan tarkennus. Pääpointti on, että tää on nyt tässä.
ellauri005.html on line 209: Kun näin on näkyleipä, voi elämän huippukohdan valita aika vapaasti. Mä päätin kerran, että se on päiväkahvin kera nautittava pulla.
ellauri005.html on line 211: Toinen tärkee hobby mulla on, ihan kuin nuorella don Jaimella: dona Carita. Tää harraste on sama kuin isolla Paulilla: hän on minun ristini, se sanoi, tarkoittaen Leaa. Ei se ole mikään kaunotar, pikemminkin päinvastoin, se jatkoi. No, Lea sanoi vastaavasti Paulista: se on mukava noin kotioloissa.
ellauri005.html on line 227: Ei minkään muun takii kun et monisoluset päihittää ykssoluset.
ellauri005.html on line 230: Etiikka koittaa simona rakentaa termiittiyhteiskuntaa. Siitä tässä loppupeleissä on kymysys. Kekkä jää kasan päälle kuningattariks on sekundaari asia, vaikka se saattaa luuseria eniten kiusata.
ellauri005.html on line 232: Tasa-arvo on fuulaa. Oikeesti mitkää yxilöt ei haluu tasa-arvoo. Ne haluu tasoihin kun ne on jälessä, sit ne haluu joholle.
ellauri005.html on line 234: Kuka sitten tahtoo tota murkkupesää? No ei mikään taho sitä taho as such, se syntyy ikäänkun itestään seurauksena pienemmistä tahtomisista. Niinkun on syntynyt jo monta kertaa eri elukoissa. Menestyvät mulkerot eka petkuttaa moraalilla mähemmät apupojixeen, mut lopulta nekin nielastuu systeemin syövereihin ite. Kaikkia viedään kun litranmittaa, mennään kierteellä kuin vesi lavuaarista tai paska alas pöntöstä, Samaa tietä kuljetaan kuin termiitit aikanaan, ja yksisoluiset niitä ennen. Seuraava askel on yhteiskuntaruumis. Skaalaedut ajaa aina tähän suuntaan.
ellauri005.html on line 240: Uusällö wizardi talouslipilaari Harari unohtaa jo Humen ja siunaa koko kasvuräjähdyxen, kaik menee just hyvin niin kun menee. Vitun rahantunteva jutkuhomo.
ellauri005.html on line 246: *) Sid. 1 Herr Réville underrättar os uti en artikel öfver mytologien, införd i le Temps den 7 Augusti, att vår stamfader icke stod bredvid kunskapens träd på godt och ondt, men uppe i något träd, alldeles som en sapaju-apa.
ellauri005.html on line 249: Apina putosi tietysti oxan korkeudelta puusta, kuten sanoo rock-runoilija Ismo Alanko, sapajoun sielun veli, ikinuori viisikymppinen, joka tarttui siittimeen jo neljävuotiaana haistellessaan isän vahvareita.
ellauri005.html on line 271: Not loved unless they give,
ellauri005.html on line 318: Tell fortune of her blindness;
ellauri005.html on line 320: Tell friendship of unkindness;
ellauri005.html on line 325: Tell arts they have no soundness,
ellauri005.html on line 327: Tell schools they want profoundness,
ellauri005.html on line 333: Tell how the country erreth;
ellauri005.html on line 353: Mene, kert mun täytyy kuolla,
ellauri005.html on line 373: Ja kauna käyttövoimana.
ellauri005.html on line 389: Sun ois tavoitettava ne valeesta.
ellauri005.html on line 392: Kerro kunnialle, kuin se muuttuu;
ellauri005.html on line 393: Kerro kauneudelle kuin se katoo;
ellauri005.html on line 395: Ja kun ne sulle vastaavat,
ellauri005.html on line 402: Ja kun ne sulle vastaavat,
ellauri005.html on line 409: Ja kun ne kuitenkin vastaa,
ellauri005.html on line 423: Jos taiteet ja koulukunnat vastaa,
ellauri005.html on line 429: Kun se vitut välittää enää hyveestä.
ellauri005.html on line 433: Niin että kun sä käskyn mukaan
ellauri005.html on line 434: olet loppuun kaiken pälättänyt,
ellauri005.html on line 438: sieluun ei ne sillä sentään osu.
ellauri005.html on line 447: kun pomo esitteli poikansa, kiilas tän
ellauri005.html on line 452: magnificukseksi koitti pungertaa.
ellauri005.html on line 459: Ote sielunvihollisen päiväkirjasta:
ellauri005.html on line 481: suunnittelutaloudesta lainatun vasemman jalan
ellauri005.html on line 501: Sun metsäosakkeiden annit selviävät finaalissa.
ellauri005.html on line 506: Löysä paska ruiskahti perseestä kun kova lähti.
ellauri005.html on line 517: ajan vielä lopuksi paskantamaan sun haudalle.
ellauri005.html on line 522: kirjamessuilta, kun sanoin, et se tulee itsehoitokirjaksi.
ellauri005.html on line 523: Olin pettynyt, kun näin että Ari Peltonen teoksissaan Pallinaama
ellauri005.html on line 536: synkän puuasuntonsa sekametsän,
ellauri005.html on line 550: Hurjastipa oli rapistunut valtikkansa menetettyään.
ellauri005.html on line 551: Oli kuin Narniassa Aslan ristiinnaulittuna.
ellauri005.html on line 554: löysän pyhäpuvun koossa pitäminä.
ellauri005.html on line 555: Näkyy marisevan plokissa kun pojanpoika kiroaa.
ellauri005.html on line 557: Kiroileminen kai myös pelottaa kun hauta ammottaa.
ellauri005.html on line 567: Dekaanit kuuntelevat
ellauri005.html on line 577: Alma materin raunioita oma tekemiä katella.
ellauri005.html on line 579: Ylopistoa on kuunneltava laajasti,
ellauri005.html on line 584: ize asiasta kuultuna Acatiimissä.
ellauri005.html on line 588: Vituttaako vituttaako kuuntelen...
ellauri005.html on line 599: 2. Punanenä parkas ja eläkkeelle karkas
ellauri005.html on line 604: 3. Kuningatar suuttui ja punaiseksi muuttui.
ellauri005.html on line 605: Pikkuveli punotti jo ennestään.
ellauri005.html on line 609: 4. Suut meni tukkoon kun avain kävi lukkoon,
ellauri005.html on line 625: Mitä tarkoitetaan vapaalla tahdolla? Sitä miettii kettukin. Ja päätyy samaan johtopäätökseen kuin Aristoteles. Aristoteleestä tahto on vapaa kun se voi toteutua, mikään ei estä, siinä kaikki. Ilman sitä ei tahdon vapaudesta ole paljon iloa (ks. kuva).
ellauri005.html on line 631: Peliteoria ennustaa, mitä tapahtuu, kun tunnetaan pelaajien päämäärät ja keinot. Mutta pelaajien ajatukset ovat nekin osa luontoa. Ilman niitä valinta voi näyttää vapaalta: keinot on monet, sanoi eukko kun pöytää pyyhki kissalla. Pelin kulku, annettuna kaikki faktat, voi silti olla ennaltamäärätty, sitä peliteoria ei estä, eikä se estä peliteoriaa.
ellauri005.html on line 633: Miltä olemassaolon taistelu pelimiesten osalta siis näyttää? Katso peliteoriaa: se on kuin luonnon tapahtumat muutenkin tasapainopisteeseen hakeutumista. Minimax, suunnittelu, valinta, kommunikaatio on osa peliä. Silti kaikki voi olla täysin determinististä. Kausaatio riittää. Biologia selittää peliteoriaa, peliteoria biologiaa. Huomaa että valinnan vapaus on tässä ihan todellista, ei vaan näennäistä, malli yksinkertaisesti toimii niin. Ei ole mitään erityistä "oikeesti", joka tästä puuttuis.
ellauri005.html on line 635: Vapaus on moraalinvartijoille syiden allokaatiota, ketä syytetään ja kuka vastaa, kun hommat menee pieleen. Eli kenen syyttäminen, palkitseminen tai rankaisu toimii, muuttaa laskelmissa arvoja ja sitä lyytä käytöstä toivottuun suuntaan. Xerxes turhaan kiukuspäissään ruoski Hellespontosta, ei se siitä tehnyt parannusta. Se ei ole pelaaja.
ellauri005.html on line 637: Ero (jos sitä edes on) ihmisten ja muiden pörriäisten välillä koskee mikä osa tasapainopisteen hausta tapahtuu hyönteisten pikku päissä ja mikä tulee ympäristöstä. Kuinka monimutkaisia robotteja siirrellään pelilaudalla. Onko ne kuningattaria vai moukkia. Onko luonto sotajoukkojen vai kärpästen herra, eli seebaot vai bel sebub.
ellauri005.html on line 639: Mun veikkaus on et ero ääripäiden välillä on mitätön. Termiittiapinoiden levoton pörinä netissä on lähinnä kohinaa, yksilöiden ulottumattomiin jäävää globaalin maailmanaivon ajattelua, parviälyä. Ääntä ja vimmaa, loiskiehuntaa.
ellauri005.html on line 683: Kun kirjoitit jo ammoin määräkseni
ellauri005.html on line 720: tuntuu ensi kuulemalta oudolta. Sitten taas
ellauri005.html on line 723: kun ei halunnut ruuasta ja asunnosta vastata.
ellauri005.html on line 729: Orava kiipee puuhun kävyn perään,
ellauri005.html on line 734: Kun kaikki tekijät on laskuissa.
ellauri005.html on line 771: Omaa tuntoansa robotti noudattaa
ellauri005.html on line 775: parempi kun alaiset tykkää samalla kuin pelkää.
ellauri005.html on line 782: Tää sisäistetty herruusteema tuli oppikoulussa vastaan siinä spartalaisläpässä, mis joku kundi oli varastanu jotain oravia (? tai mitä lie ketunpoikia), jotka söi sit sitä puseron sisältä nii et se kuoli kesken kuulusteluja. Ei antanu periksi vaik jengi huusi Tunnusta! Spartalaisten mielestä tää oli upeeta, mut meidän piti kauhistella sitä, koska se jätkä oli silmänpalvoja. Ei ollu sisäistäny jehovan seittemättä käskyä (älä varasta). Noudatti sen spartalais- eli poliitikkolisäystä: älä ainakaan niin et jäät kiinni.
ellauri005.html on line 803: Aatun otsa, korkea ja kaunis,
ellauri005.html on line 815: Osan parhaan sain sun vierelläs,
ellauri005.html on line 816: mua paljon ylemmän, sun, joka mistään
ellauri005.html on line 819: ja viisaus, mi kauneinta on yksin.
ellauri005.html on line 829: kuin luuttomana kinkkuna Eepan jalkovälistä.
ellauri005.html on line 831: Aika vitsikäs on myös Aatun ja Eepan
ellauri005.html on line 832: kesäduuni paratiisissa. Puiston
ellauri005.html on line 854: On kaikki kunnossa. Maassa rauha,
ellauri005.html on line 857: Näin Adam aamuvarhaisella runoilee.
ellauri005.html on line 866: Hmm, rusokuorisen ja hapsikkaan luumun
ellauri005.html on line 870: Pukunaan vain suloutensa Eva
ellauri005.html on line 872: Terve mieheen! sanoo munaton enkeli,
ellauri005.html on line 900: Kauniimminkin tän voi ilmaista.
ellauri005.html on line 902: tai vaihtaa suuntaa vikkelämmin.
ellauri005.html on line 936: tai Mooseksen tauluun nakutella kivestä.
ellauri005.html on line 939: Ihaile kuiteskin tätä runoa, älä nyrpistä
ellauri005.html on line 957: Turpiinsaanti ei ole ylläri kun on toinen vahvempi.
ellauri005.html on line 959: saalis näyttää korttinsa, hyppää sivuun
ellauri005.html on line 966: Roope kaataa shakkilaudan kun on tappiolla, kuristaa Akulaista kurkusta.
ellauri005.html on line 967: Väkivalta voittaa isommassa pelissä, tekee lopun vastustajasta, GAME OVER.
ellauri005.html on line 968: Väkivalta, petos on siirtoja vastoin jonkun tietyn pelin sääntöjä.
ellauri005.html on line 979: häviäjät pasuunaa, suuta voittajille soittaa.
ellauri005.html on line 980: Niin sanoo tän peukaloidun pelin säännöt, joista
ellauri005.html on line 992: se taivaasta pois alimmaiseen kuiluun.
ellauri005.html on line 997: kun herran vihalla lyön niskurit.
ellauri005.html on line 998: Sun ydinaseilla ajan taivaan mailta
ellauri005.html on line 1003: samisten tää veisuu unisoonissa.
ellauri005.html on line 1024: Oli kerran mato, Mauno nimeltään
ellauri005.html on line 1029: Mutta Mauno Mato, hän tahtoi niin
ellauri005.html on line 1031: Mauno Mato tahtoi olla kuuluisa
ellauri005.html on line 1032: Mutta kun hän asui ruohonjuuritasolla
ellauri005.html on line 1034: Mauno Mato kiipimään pylvääseen lähti
ellauri005.html on line 1036: Tuli siihen varis ja kysyi Maunolta
ellauri005.html on line 1039: Kaikki huusi kato, se on Mauno Mato
ellauri005.html on line 1040: Hei hei kato, se on Mauno Mato
ellauri005.html on line 1042: Niin Maunoa vietiin ylös korkeuksiin
ellauri005.html on line 1043: Mutta Maunon päätä huimasi niin
ellauri005.html on line 1044: Mauno alas tahtoi pihan perälle
ellauri005.html on line 1045: Minä kuulun ruohonjuuritasolle.
ellauri005.html on line 1047: Kaikki huusi kato, se on Mauno Mato
ellauri005.html on line 1048: Hei hei kato, se on Mauno Mato
ellauri005.html on line 1050: Nyt hyvin menee Mauno Madolla
ellauri005.html on line 1051: Mauno töitä tekee takapihalla
ellauri005.html on line 1052: Puutarhaa hoitaa, sen kaunistaa
ellauri005.html on line 1053: Mauno Mato ruohonjuuritasolla.
ellauri005.html on line 1055: Ja toiset sanoo kato, se on Mauno Mato.
ellauri005.html on line 1059: Synti on Miltonilla pirun suloinen tytär,
ellauri005.html on line 1069: kerta iskän talossa kaikille on varattuna sijaa.
ellauri005.html on line 1078: Käärme ja muna on reseptissä mukana
ellauri005.html on line 1079: myös muissa maailman alun myyteissä.
ellauri005.html on line 1095: Hei, relaa ees voitko hetkiseks jättää sun tietokonees?
ellauri005.html on line 1101: Kohta ehdin sun kanssas syödä ompun
ellauri005.html on line 1102: mut ensin pieni hetki, kun formatoin tän korpun
ellauri005.html on line 1105: tietoo tankkaan mun aivoon
ellauri005.html on line 1106: Kun toiset lukee petissä
ellauri005.html on line 1108: Nappaan hiiren ja klikkaan aamuun asti
ellauri005.html on line 1109: Kanssa uuden rompun aika sujuu rattoisasti
ellauri005.html on line 1118: Mun poikakaan ei sais syyttää mua mix siitin sen, sehän olis röyhkeää. Mäkään en saa syyttää jahvetta mix se siitti mut, mähän on sen lelu jolla se saa tehdä mitä lystää. Summa summarum, iskä on aina oikeassa. Mika Häkkinen voittaa! Hyvä Mika!
ellauri005.html on line 1125: keskenään rakentamassa jotain junaa,
ellauri005.html on line 1130: Vasta kun Eeppa sille nöyristelee totaalisesti,
ellauri005.html on line 1134: Vitun Rex Harrison, Professor Enry Iggins.
ellauri005.html on line 1165: Would you be wounded if I never sent you flowers?
ellauri005.html on line 1219: Would I run off and never tell me where I´m going?
ellauri005.html on line 1236: "Guard, run and bring in the bloke!"
ellauri005.html on line 1238: And the King will tell me: "Liza, sound the call."
ellauri005.html on line 1247: (näinhän tähän mennessä just on tapahtunut):
ellauri005.html on line 1258: arkkienkelin ja pirun käyttöohjeilla.
ellauri005.html on line 1259: Ei synnytys Aatuun paljon satu,
ellauri005.html on line 1265: näyttäen nöyrää, masentunutta naamaa.
ellauri005.html on line 1287: kunhan alaiset ei ole täysin ääliöitä.
ellauri005.html on line 1326: ´Fore it grows out of the ground
ellauri005.html on line 1328: Hunger more profound
ellauri005.html on line 1329: Well, I know they can´t count tears from the eye
ellauri005.html on line 1347: And let the clouds fill with thunderous applause
ellauri005.html on line 1405: Sen jälkeen seuraa rivi kuninkaita,
ellauri005.html on line 1417: voi järjestää kunnon ilotulitukset
ellauri005.html on line 1418: Oman odotetun messiaansa kunniaksi.
ellauri005.html on line 1443: Antaisivat tomun vaan olla tomua,
ellauri005.html on line 1452: te ootte herraan verrattuna,
ellauri005.html on line 1454: pesään, ihan ootte pihalla, muna
ellauri005.html on line 1471: Iloitse kun sait multa paratiisin,
ellauri005.html on line 1472: sanoo kaunis eevakin. Liian ylhäinen
ellauri005.html on line 1473: sun tajuta on taivas. Ole viisas
ellauri005.html on line 1475: uneksimatta muissa maailmoissa.
ellauri005.html on line 1496: Luoja ei kaipaa puolisoa, koska se on itseriittoinen, eikä tunne kaipausta lisääntyä, koska se on jo luvuton vaikka yksi. No sehän onkin yksinäisen miehen juna, kolmen hengen rinki.
ellauri005.html on line 1497: Luoja viihtyy pilvessä ihan kolmistaan. Yhtä aikaa, sanoi ukko kun yksin veti.
ellauri005.html on line 1502: Noniin, Eeppa on nyt tehty Aatun luusta.
ellauri005.html on line 1507: Eeppa suostuukin sit aika äkkiä punastuin kuin aamu,
ellauri005.html on line 1517: se Luojan suunnitelmassa, mä tiedän,
ellauri005.html on line 1522: sekä kikkeli, myös munapussit.
ellauri005.html on line 1524: on arvotonta, viisaus Aatun siitä
ellauri005.html on line 1532: ja päätä. Usein itsekunnioitus,
ellauri005.html on line 1536: sitä paremmin hän sinut tunnustaa
ellauri005.html on line 1540: Mitä tulee "kosketteluun", josta pennut
ellauri005.html on line 1541: saa alkunsa, niin muista, se on
ellauri005.html on line 1555: äl yli päästä Eeppaa, sun varassas
ellauri005.html on line 1567: On tyytyminen Aatun hymistelyyn,
ellauri005.html on line 1568: tunarointiin viiden piston miehen,
ellauri005.html on line 1584: kuin Aatun mato useimmiten, vaan
ellauri005.html on line 1585: pää pystyssä ja sinipunaisena.
ellauri005.html on line 1586: Se näytti kiehtovalta ja kauniilta.
ellauri005.html on line 1598: luo lähteen, kun on vaellettu ensin
ellauri005.html on line 1605: hurmas Eeppaa, avatakseen suun
ellauri005.html on line 1632: Ihanaa tuskaa tunsi, luonnon istuimelta
ellauri005.html on line 1640: hedelmäs, kuten Aatun kulkuset.
ellauri005.html on line 1641: Kiitos vaan että aukaisit mun kätkön.
ellauri005.html on line 1652: oksa kädessä, untuvainen heelmä suussa:
ellauri005.html on line 1654: kysyy Eeva munantäyteisellä äänellä.
ellauri005.html on line 1668: Black snake mama done run my darlin´ home
ellauri005.html on line 1674: been crawling round my back door.
ellauri005.html on line 1675: been crawling round my back door.
ellauri005.html on line 1699: kun julkenit sä "koskettaa"
ellauri005.html on line 1701: saanut kelvata mun nahistunut banaani.
ellauri005.html on line 1710: pitäis Aatun herraa kumartaa, Eeva jättää,
ellauri005.html on line 1717: Lataa enemmän tunnetta kapinoijiin
ellauri005.html on line 1721: pää oli jonkun aikaa katkolla
ellauri005.html on line 1724: Mut annas olla, kun Aatu haukkaa
ellauri005.html on line 1726: tuo petollinen hedelmä tekee lopun
ellauri005.html on line 1731: käärmeen neuvoin, ompun voimalla.
ellauri005.html on line 1743: Viikunanlehdistä nyt nitovat
ellauri005.html on line 1747: silloin kun eivät ole käytössä.
ellauri005.html on line 1751: asiattomia vällykäärmeitä, kun
ellauri005.html on line 1774: Abram, fulla hundra år,
ellauri005.html on line 1786: När vid hundrafyrti år
ellauri005.html on line 1814: 1) Käärme saa kärsiä pirun tekosista,
ellauri005.html on line 1817: 2) Eeva saa kärsiä Aatun nyrkin alla,
ellauri005.html on line 1819: kun on vaan nainen, niin aina.
ellauri005.html on line 1873: ja siittää suvun kuuliaisen hurskaan.
ellauri005.html on line 1883: niille ekstra suunnitellut niinkun joku Alvar Aalto.
ellauri005.html on line 1887: Viimeistään nyt kun pallo kuumenee, Plopovin
ellauri005.html on line 1898: jumaloita myöten, jotain vitun mamuja.
ellauri005.html on line 1906: No, en mä kyllä kunnioita ketään muutakaan.
ellauri005.html on line 1910: se on vuosituhansien kaunalle ja miljoonien
ellauri005.html on line 1913: jonkun tovin puussa roikkua? Kaks pahaa ei tee
ellauri005.html on line 1921: et JJ & Son sais itelleen kunniaa.
ellauri005.html on line 1923: Kunnia, voi helevetti. Mitä se on?
ellauri005.html on line 1926: Kunnian vastakohta on häpeä.
ellauri005.html on line 1928: kunnia on joukon kiitos.
ellauri005.html on line 1932: Mise-en-abime peilistä kun hurraavat
ellauri005.html on line 1935: Mä lähden nyt, muut tehkööt kunniaa.
ellauri005.html on line 1950: Mun sana olkoon mitätön, sun mitään tekemätön.
ellauri006.html on line 20: und:red;font-size:10em;text-align:center;margin-top:0%;margin-bottom:0%">AL CAPONE
ellauri006.html on line 21: und:yellow;font-size:4em;text-align:center;margin-top:0%;margin-bottom:0%">GANGSTERIKUNINGAS
Psalttaria
ellauri006.html on line 28: Mun uskonto on maailman kolmannexi suurin. Onkohan se kasvussa?
ellauri006.html on line 68: ja kaalit, kuninkaat,
ellauri006.html on line 88: profeetan siipiratsun satuloivat,
ellauri006.html on line 102: Kuningaskuntaan maan, taivaaseen,
ellauri006.html on line 127: Halvaantunut heilui mukana.
ellauri006.html on line 150: Siunattu ja muristu.
ellauri006.html on line 154: hyvin riippunut
ellauri006.html on line 190: ikkuna, pahvikuva elviksen,
ellauri006.html on line 197: Maanviljelijä karsi lajirunsautta ja
ellauri006.html on line 234: siitä nähdä märkiäkin unia.
ellauri006.html on line 248: Ei kukaan, se on vakavasti otettuna
ellauri006.html on line 251: peiton alla imee omaa munaa, tietämättä
ellauri006.html on line 252: kuka odottaa sängyn vieressä kun herää.
ellauri006.html on line 291: Israelin poikaa rahantuntevaa
ellauri006.html on line 301: kunhan vuohta ei tarvi uhrata.
ellauri006.html on line 321: Punaleima emmentaali,
ellauri006.html on line 332: Takaisinmaksun hoitaa viranomainen.
ellauri006.html on line 337: Kaik on sun lähimmäisiä.
ellauri006.html on line 353: tuntematon suure tuttu.
ellauri006.html on line 354: Tappelun korvaa kilpailu.
ellauri006.html on line 362: Ilmainen lounas, free lunch.
ellauri006.html on line 375: Tää toimi jotenkuten kasvun aikana.
ellauri006.html on line 378: Kun on win-win, ollaan kiltimpiä.
ellauri006.html on line 379: Kun tulee lama, kukoistus lakastuu,
ellauri006.html on line 380: palataan jäsentenväliseen otteluun.
ellauri006.html on line 389: Onnistuminen tuntuu huimaavalta.
ellauri006.html on line 392: Слава богу! Hospoti pomiloi. Herran sotilaaksi. Slave unto God. Tähtiryhmään. Sodan televisiokasvoksi. Holygrammiin.
ellauri006.html on line 394: Tämä sota käydään kaduilla, toivottavasti niin, että yhdyskuntarakenne säilyy, ja mahdollisimman vähän ihmishenkiä menetetään. Kolmen päivän jälkeen kaikki ryhmässämme ovat pitkästyneitä.
ellauri006.html on line 397: Niin lukijatkin, kun ei kuvailla riittävästi ruumiita. Psalmeissa on äksöniä enemmän, verisiä siinejä. CNN:n uutisista puhumattakaan.
ellauri006.html on line 401: Ei hitto, ei tää apinan pää tästä mihkään muutu. Aina samaa juonta sahaa ankat, oo-oo. Ja miten voiskaan olla muuten, apinan liskoaivot näät ohjaa toimintaa. Aina se vaan menee jakelu
un. Aina se on yhtä mukavoo.
ellauri006.html on line 403: Omalaatusia ajan merkkejä Nälkäkurjessa on invertti narsismi, et näkee ittensä koko aika kameran ja muiden silmissä: näytin siltä ja siltä. Sillä oudolla suomalaisella homolla (Miki Liukkonen: O) oli tätä samaa. Hurjasti sivuja siitä miten m
un stailistit stailaa mua miehissä ja mitä mul on päällä. Mä katon itteeni videosta ja kuvista. Otan selfieitä. Calle ei edes kattonut itteänsä peiliin, vaik ois ehkä pitänyt. Never
underestimate the power of the eye of Sarnath, I mean my stylist.
ellauri006.html on line 405: Sit herkuttelu pipeillä, pää kädessä joka seikkail
un jälkeen, fataaleja vammoja, jotka kaikki korjataan mirakulöösisti. Lääkkeitä ja huumeita vedetään niin vitusti. Hyvikset kaikki paranee, pahikset ja tarpeettomat statistit kuolee yhtä rumasti kuin ennenkin.
ellauri006.html on line 409: Pahin on Disney. K
un Mikille, Hessulle ja puhevikaiselle Akulle heiloineen tulee mikä vaan tenkkapoo, ne huutaa heti avuksensa jotain taivaasta laskeutuvaa tombolaa, elektromekaanista tai digitaalista deus ex machinaa:
ellauri006.html on line 415: Ohjelmaa napittavan lapsen rooli leikeissä rajoittuu videonapin painelu
un tyhmätoosan edessä. Vauhti ja meteli koko ajan täysillä ettei tarkkaavaisuus ehtis herpaantua, muksu kotikatsomossa äänestää pikku sormella ja vaihtaa levyy kilpailijan tuotteeseen. Joka ei kyllä ole yhtään erilainen, eri on vaan logo.
ellauri006.html on line 417: Videopelit opasti meidän lapset päätetyöhön. Nää lop
un ajan hirvitykset valmistaa niiden lapsia kattoon päältä k
un koneet tekee työt, köyhä väki mättää pizzaa ja toljottaa sirkushuveja. Eletään digitaaliaikaa. Pehmeä sormi painaa näennäistä nappia.
ellauri006.html on line 428: Minä teen Samarian kivira
unioksi kedolla, joka pannaan viinamäen ympäri, ja vieritän hänen kivensä laaksoon, ja särjen perustukseen asti maahan.
ellauri006.html on line 432: Sitä min
un täytyy valittaa ja parkua, min
un täytyy riisutt
una ja alasti käydä; min
un pitää valittaman niinkuin lohikärmeet ja murehtiman niinkuin nälkäkurki.
ellauri006.html on line 434: SItä min
un täyty walitta ja parcua/ min
un täyty alasti ja paljasna käydä/ min
un pitä walittaman nijncuin Drakit/ ja murehtiman nijncuin Strutzit.
ellauri006.html on line 437:
Psalttari Soundboard
ellauri006.html on line 471: Pelasta min
un ainocaisen coirilda
ellauri006.html on line 472: ja päästä min
un yxisarwillisista.
ellauri006.html on line 474: Waan ei ihminen taida pysyä c
unniasa
ellauri006.html on line 477: Suuret mullit owat min
un pijrittänet
ellauri006.html on line 478: lihawat härjät kiersit min
un ymbärins.
ellauri006.html on line 481: ja min
un lu
uni owat caicki hajotetut
ellauri006.html on line 483: Min
un woiman on cuiwettu nijncuin cruusin muru
ellauri006.html on line 484: ja min
un kielen tarttu su
uni lakeen
ellauri006.html on line 485: ja sinä panet min
un cuoleman tomu
un.
ellauri006.html on line 487: Sillä coirat owat min
un pijrittänet
ellauri006.html on line 488: ja heittäwät min
un hamestani arpa.
ellauri006.html on line 536: Cosca hän rakehilla heidän wijnapu
uns löi
ellauri006.html on line 537: ja heidän medzäfic
unans jääteellä.
ellauri006.html on line 581: Min
un wiholliseni puhuit pahoja minua wastan:
ellauri006.html on line 593: Sillä min
un cupeni peräti cuiwettuwat
ellauri006.html on line 594: ja ei ole mitän terweyttä min
un ruumisani.
ellauri006.html on line 595: Minä olen ylön paljo r
unneldu ja lyöty ricki
ellauri006.html on line 596: minä myrisen min
un sydämeni kiwusta.
ellauri006.html on line 597: Min
un sydämen wärise min
un woiman on minusta luop
unut
ellauri006.html on line 598: ja min
un silmäni walkeus ei ole min
un tykönäni.
ellauri006.html on line 599: Min
un ystäwäni ja langoni owat cohdastans minua wastan
ellauri006.html on line 600: ja cadzowat min
un waiwani
ellauri006.html on line 601: ja min
un lähimmäiseni cauwas astuwat.
ellauri006.html on line 602: Jotca min
un sieluani wäijywät
ellauri006.html on line 603: he wirittelewät min
un eteeni
ellauri006.html on line 607: Mutta min
un täyty olla nijncuin cuuroin
ellauri006.html on line 611: Ja min
un täyty olla nijncuin se joca ei mitän cuule
ellauri006.html on line 614: ja min
un kip
un on alati min
un edesäni.
ellauri006.html on line 618: Sillä sin
un huones kijwaus syö minua
ellauri006.html on line 620: langeisit min
un päälleni.
ellauri006.html on line 629: Pilcka särke min
un sydämen
ellauri006.html on line 643: min
un suurimmas janosani.
ellauri006.html on line 664: ja sin
un hirmuinen wihas käsittäkön heitä.
ellauri006.html on line 672: MInä parg
un HERran tygö min
un änelläni
ellauri006.html on line 673: ja rucoilen HERra min
un huudollani.
ellauri006.html on line 675: Minä wuodatan min
un puheni hänen edesäns
ellauri006.html on line 676: ja osotan hänelle min
un hätäni.
ellauri006.html on line 678: Sin
un julmudes tule min
un päälleni
ellauri006.html on line 679: sin
un pelcos likistä minua.
ellauri006.html on line 680: nijn myös min
un m
unascu
uni
ellauri006.html on line 683: Käännä sin
un rangaistuxes pois minusta:
ellauri006.html on line 684: sillä minä olen näändynyt sin
un kätes piexemisestä.
ellauri006.html on line 686: Sillä min
un siel
un on surkiutta täynäns
ellauri006.html on line 687: ja min
un elämän on juuri liki Helwettiä.
ellauri006.html on line 691: Ja hackawat ricki caicki hänen snickarin ca
unistuxen
ellauri006.html on line 704: Mixis min
un hyljäisit?
ellauri006.html on line 705: minä parg
un waan min
un ap
un on caucana.
ellauri006.html on line 712: Jotca käywät itc
un laxon läpidze
ellauri006.html on line 716: cosca min
un sydämen ahdistuxes on
ellauri006.html on line 720: sillä wedet käywät haman min
un siel
uni asti.
ellauri006.html on line 724: ja wirta upotta min
un.
ellauri006.html on line 726: min
un curck
un cuiwettu
ellauri006.html on line 727: min
un näkyn waipu
ellauri006.html on line 729: Nijtä on enämbi cuin min
un pääsäni hiuxia
ellauri006.html on line 731: Jotca syyttömäst min
un wiholliseni owat
ellauri006.html on line 734: nijtä täyty min
un maxa
ellauri006.html on line 736: Jumala sinäpä tiedät min
un tyhmydeni
ellauri006.html on line 737: ja min
un ricoxeni ei ole sinulle salatut.
ellauri006.html on line 739: ja min
un äitin on synnisä min
un sijttänyt.
ellauri006.html on line 747: eikä caiwon suu suljetais min
un päälleni.
ellauri006.html on line 760: Älä callista min
un sydändäni mihingän pahuteen
ellauri006.html on line 766: se teke min
un aiwa hywä
ellauri006.html on line 767: nijncuin Balsam min
un pääni päällä.
ellauri006.html on line 770: nijn sijtte cuullan min
un opetuxen suloisexi.
ellauri006.html on line 783: he polkewat alas sin
un Canssa
ellauri006.html on line 784: ja sin
un perimistäs he waiwawat.
ellauri006.html on line 791: nijn min
un siel
un macais lähes hiljaisudes.
ellauri006.html on line 800: Caicki min
un wiholliseni häpiän saawat
ellauri006.html on line 806: ettei min
un candapääni liwistyis.
ellauri006.html on line 810: Minä r
undelen heitä
ellauri006.html on line 812: heidän täyty caatua min
un jalcaini ala.
ellauri006.html on line 818: sin
un wihas aicana HERra niele heitä wihasan
ellauri006.html on line 829: Sentähden sin
un jalcas tule
ellauri006.html on line 830: painetuxi sin
un wihollises weresä
ellauri006.html on line 831: ja sin
un coiras sen nuole.
ellauri006.html on line 845: Jocapäiwä on min
un häwäistyxen min
un edesäni
ellauri006.html on line 846: ja min
un caswon on täynäns häpiätä.
ellauri006.html on line 847: Että min
un pitä pilckureita ja laittaita cuuleman
ellauri006.html on line 857: Min
un sydämen wapise minusa
ellauri006.html on line 859: Pelco ja wapistus tulit min
un päälleni
ellauri006.html on line 860: ja cauhistus sattui minu
un.
ellauri006.html on line 871: sillä minä näen wääryden ja rijdan Caup
ungisa.
ellauri006.html on line 877: Jos min
un wihollisen häwäisis minua
ellauri006.html on line 879: ja jos min
un cadehtian minua äikistelis
ellauri006.html on line 882: Waan nyt sinä olet min
un cumpanin
ellauri006.html on line 883: min
un haldian
ellauri006.html on line 884: ja min
un tuttawan.
ellauri006.html on line 891: Heidän su
uns on liuckambi cuin woi
ellauri006.html on line 899: Min
un wiholliseni sullowat minua alas jocapäiwä:
ellauri006.html on line 902: nijn minä toiwon sinu
un.
ellauri006.html on line 904: Jumala särje heidän hambans heidän suuh
uns
ellauri006.html on line 912: Autuas on se joca sin
un piscuiset lapses otta
ellauri006.html on line 919: ja samotcan ymbäri Caup
ungin.
ellauri006.html on line 929: Sillä sinä olet sin
un Canssalles cowutta osottanut
ellauri006.html on line 940: Mutta minä olin pian jalgoillani horj
unut
ellauri006.html on line 941: min
un askeleni olisit lähes liucast
unet.
ellauri006.html on line 954: että min
un sydämen nuhdetoinna elä
ellauri006.html on line 955: ja minä pesen wiattomudes min
un käteni?
ellauri006.html on line 957: ja min
un rangaistuxen on joca amulla käsis?
ellauri006.html on line 960: nijn minä olisin duominnut caicki sin
un lapses
ellauri006.html on line 965: ja astaitzisin heidän lopp
uns:
ellauri006.html on line 970: he huckuwat ja saawat cauhian lop
un.
ellauri006.html on line 971: Nijncuin
uni cosca jocu herä
ellauri006.html on line 973: Caup
ungis ylöncadzotuxi.
ellauri006.html on line 975: Waan se carwastele min
un sydämesäni
ellauri006.html on line 976: ja se pistä min
un m
unascuitani.
ellauri006.html on line 977: Että min
un pitä tyhmän oleman
ellauri006.html on line 979: ja min
un täyty olla nijncuin naudan sin
un edesäs.
ellauri006.html on line 983: sin
un laituimes lambaille.
ellauri006.html on line 986: ja hullu Canssa laittawat sin
un nimes.
ellauri006.html on line 988: ja älä nijn ratki
unohda sin
un köyhiä eläimitäs.
ellauri006.html on line 990: sillä köyhät ja radolliset kijttäwät sin
un nimes.
ellauri006.html on line 1011: Sin
un rangaistuxestas Jacobin Jumala
uneen wajo orhi ja ratas.
ellauri006.html on line 1012: Sinä olet hirmullinen cuca woi seiso sin
un edesäs
ellauri006.html on line 1018: nijn sinä woitat c
unnian
ellauri006.html on line 1042: ja on hirmullinen maan C
uningaille.
ellauri006.html on line 1047: Ja teloita min
un wiholliseni sin
un hywydes tähden
ellauri006.html on line 1048: Sillä minä olen sin
un palwelias.
ellauri006.html on line 1058: sillä jumalattomat pitä huckuman ja saaman lop
un cauhistuxella.
ellauri006.html on line 1075: Ja hän weti min
un ulos sijtä hirmuisesta haudasta
ellauri006.html on line 1091: Te C
uningat maan päällä ja caicki Canssat
ellauri006.html on line 1112: suuri C
uningas coco maan päällä.
ellauri006.html on line 1114: HERra on C
uningas
ellauri006.html on line 1129: ja ylpiät t
unde cauca.
ellauri006.html on line 1132: ja HERra helisewällä Bas
unalla.
ellauri006.html on line 1134: Jumala on pacanoitten C
uningas
ellauri006.html on line 1150: ja si
unat hänen laihons.
ellauri006.html on line 1151: Sinä ca
unistat wuoden hywydelläs
ellauri006.html on line 1152: ja sin
un askeles tiuckuwat raswasta.
ellauri006.html on line 1162: Hän muistacon caicki sin
un ruocauhris
ellauri006.html on line 1163: ja sin
un polttouhris olcon lihawat. Sela.
ellauri006.html on line 1165: Hän andacon sinulle mitä sin
un sydämes ano
ellauri006.html on line 1182: Kelwatcon min
un rucouxen sin
un edesäs nijncuin sawuuhri
ellauri006.html on line 1183: min
un käteni ylönnys nijncuin ehtouhri.
ellauri006.html on line 1189: mutta hurscas on laupias ja r
unsas.
ellauri006.html on line 1191: Sillä sinä Jumala cuulet min
un lupauxeni
ellauri006.html on line 1205: Minä awan su
uni sananlascu
un
ellauri006.html on line 1208: Älä minua heitä pois min
un wanhudesani
ellauri006.html on line 1212: Ja min
un wanhudesani ja harmaxi tulduani
ellauri006.html on line 1215: sin
un käsiwartes lasten lapsille.
ellauri006.html on line 1216: Lasten lapset pitä sin
un töitäs ylistämän
ellauri006.html on line 1217: ja sin
un woimastas puhuman.
ellauri006.html on line 1233: Sin
un emändäs on nijncuin hedelmällinen wijnapuu
ellauri006.html on line 1234: sin
un huones louckaita ymbäri
ellauri006.html on line 1235: sin
un lapses nijncuin öljyn wesat
ellauri006.html on line 1236: sin
un pöytäs ymbärillä.
ellauri006.html on line 1239: näin se mies si
unatan
ellauri006.html on line 1241: Ja saat nähdä sin
un lastes lapset.
ellauri006.html on line 1253: Ensin saatana wie siltä mammonan ml perheen, ja k
un se ei tehoa, vielä terweyden, siitä tulee ihan rupinen. Waimo sille jää. Tosi hirweää.
ellauri006.html on line 1257: Tää on teodikean vanha pähkinä. Eli mix hyville voi käydä kehnosti, ja pahat senk
un porskuttaa? Tää on teologian perusongelmia, lukuisien muiden ohessa. Taas kerran orawat nähtäwästi puhuu ristiin, waikka ristiä ei ollut teologisessa mielessä wielä edes kexitty.
ellauri006.html on line 1272: se on levitoijien ja mu
un herrasväen sumutusta, iso kusetus.
ellauri006.html on line 1277: Elifas lohduttaa: wiha tappaa tyhmän, ja ryöwärit ahmaavat hänen kal
unsa. Jopi, olet m
unaton.
ellauri006.html on line 1285: Päiväni ovat lentäneet pois nopeammin kuin syöstävä, ja kul
uneet ilman toivoa.
ellauri006.html on line 1286: Pilvi raukee ja menee pois: samoin se, joka menee alas hautaan, ei nouse sieltä ylös. Eikä palaja jälleen huoneeseensa, ei hänen sijansa häntä enää t
unne.
ellauri006.html on line 1290: Oishan se kivaa, jos vois vesoa kannosta uudestaan kuin puu, sit ei niin harmittaisi, et nykyinen elinkautinen on näin paska. Mut k
un ei niin ei. Tästä lähtee kuitenkin se toisen yrityxen aate kehittymään:
ellauri006.html on line 1292: K
un ihminen kuolee, tuleeko hän enää eläväxi? Silloin minä odottaisin kaiket sotani päivät, siksi kuin muutteeni tulisi. Sinä kuzuisit minua, ja minä wastaisin sinulle, ja sinä armahtaisit kätteni töitä.
ellauri006.html on line 1294: Mut jopi ei ole tyhmä, se huomaa catch-22:n: ei riitä vaihtoehtoinen elämä, sen pitäis olla jatkoa tähän edelliseen, muuten se on yhtä tyhjän kaa.
Owatko hänen lapsensa kunniassa, sitä ei hän tiedä; wai ovatko he ylenkazeessa, sitä hän ei ymmärrä. Buddhalaiset älkööt waiwautuko.
ellauri006.html on line 1298: Tosin jopin lapset on jo listitty, et revi siitä. Mut onhan sillä vaimo. Ai jaa, jopihan on m
unaton, tai ainaskin, m
unat rupiset. Sittenhän on game over. Mut äläpäs nuolaise ennenkuin tipahtaa, tätä on monta episodia vielä jälellä.
ellauri006.html on line 1302: Elifas sanoo et jopi puhuu vazasta ja ruskealla tuulella. Elefantti on viisaampi kuin jopi, sen isä on vahvempi ja harmaampi kuin jopin isä. Älä jopi uhkaile siinä kepillä: wäkiwaltaisella on paska loppu, häwittäjät tulee hänen päällensä, ja heidän wazansa walmistaa petoxen. Kananm
unanhaisewan.
ellauri006.html on line 1304: Job: Te olette kaicki häijyt lohduttajat! Eikö loppua tule näille puheille? Ja jumala, jos olet kuulolla, sinä olet tehnyt minut ryppyisexi ja laihaxi. Ei kiwaa. Ompelin säkin nahan päälle, sarwikin on tomussa. Hauta odottaa, siellä saan kohta pimeässä maata. M
un isäni on mätä, ja äiti, siskot matoja. Mullassa on mulla seuraa.
ellauri006.html on line 1306: Bildad: Allt det här beträffar bara ogudaktiga. Hans minne dör bort utur landet, han får inga gat
unamn, han får ej barn och blomma bland sitt folk.
ellauri006.html on line 1310: Luku
un 19 mennessä kaverit on jo 10x pilkanneet jopia, jopin lask
un mukaan. Pöyhistelijät. Jopi on ihan yxin. Ei parjaa enaa elamassa. Se ei ole tyydyttäwää, lähimmäiset wälttäwät, ja ystävät on heikon
unohtaneet (paitsi te paskiaiset). Huonek
untaiset ja piiat pitää vieraana. Huusin Eeditiä, eikä hän wastannut minulle, min
un täytyy rukoilla häntä omalla suullani, tai konkkaa ize keittiöön. Waimo wieroo pahanhajuista henkeäni, ja min
un täytyy palvella lapsiani.
ellauri006.html on line 1314: Toista oli ennen (luku 29): pesin izeni rieskalla, kallio vuodatti minulle öljypuroja kuin saudisheikeille. Koska menin kaup
ungin porteille ja annoin valmistaa istuimeni kujille, niin nuoret pakenivat piiloon, ja wanhat nousi seisomaan; ylimmäiset lakkasivat puhumasta ja panivat kätensä su
unsa päälle, ruhtinasten ääni salpausi ja heidän kielensä tarttui su
un lakeen. Olin oikea silverbäkki. Nyt bäkissä on pelkkää rupea.
ellauri006.html on line 1318: 20 Soofar naemasta päästyään sättii taas jumalattomia. (Hauska tietää: Yönäkö tarkoitti ennen
unta, ei ajokorttiin vaadittavaa kykyä.) Sofar sogood, mut mixihän, tää on ihan pointin vierestä. Ei jopi sitä tahdo kuulla.
ellauri006.html on line 1323: Vilautetaan kristittyjen loppuratkaisua: veri p
unnitaan vasta kuoleman jälkeisissä loppupeleissä, ei täällä maan päällisissä alkuerissä. Kristityistä se on ainoo keino saada tolkku teodikeasta. Peli ei ole vielä pelattu, odottakaahan jumalattomat! Hyppikää te täällä, me päästään palkinnoille pilvilampaina. Ja teille käy siellä niin maan huonosti! Se on vaan reilua. On yllettävä tasoihin, ja joholle.
ellauri006.html on line 1327: "Hän täyttää aiwotuxensa minusta, ja sellaisia on hänellä paljo." Luin tän eka kuin piru raamattua, ajattelin onpa hyvä oivallus: jumalan aivotuxet on peräisin jobin päästä. Mut ei, se oli kerettiläinen ajatus, kyse oli jopia koskevista su
unnitelmista, joita jumalalla on varastossa aika liuta.
ellauri006.html on line 1333: Vähän se koittaa vihjailla siihenkin su
untaan, että p
untit tasottuu pitkässä juoxussa, joko six että isäin synnit tosiaan maxatetaan jälkeläisillä myöhemmissä polvissa Darwinin kukkarosta, tai sitten vaan suurten lukujen lain voimasta, geenilotto arpoo kaikille ituradoille tasaisesti voittonumeroita:
ellauri006.html on line 1339: Sitä vähän ihmettelen, että onx jopin ja sen kavereiden välillä jotain teologista nokkapokkaa? Tällainen maallikko ei kyllä huomaa mitään eroa. Samaa paskaa kuulostavat jauhavan koko porukka. Kättä päähän ajatus on elintärkeä: jos ei jengi usko, että pahat teot palkitaan peppusa
unalla hurskaan kääriessä voitot, ei mistään tule mitään, ei tarvittaisi koko uskontoa. Se että se ei näytä oikein toimivan, on ongelman ydin, ja sitä nää naavaparrat koittaa nyt selitellä parhain päin.
ellauri006.html on line 1343: Jopin kirjassa on paljolti samoja matskuja kuin sananlaskuissa ja psalttarissa. Onkohan ne kirjoitettu samoihin aikoihin. Ainaskin samaa Ketuvim osastoa. Fiktiota. Jahwen kirjaston wiisausosastoa, itseapua. Vähänk
un Paolo Coelho, pykälää vähemmän sitovaa kuin virallinen ilmoitus.
ellauri006.html on line 1349: Jopi oli köyhäin isä (uskotaan, varmaan useiden), ja t
untemattoman asian se tutki witusti. Eik
un wisusti, lukivirhe. (Tut
un kuwaraamattu on fraktuuraa.) Se särki wäärän syömähampaat ja otti saaliin hänen hampaistansa. Varmaan otti kultahampaat talteen HY:n tavalla.
Minä naurahdin alaisten puoleen, kun ne oli epätoivoiset, eiwätkä he koskaan pimentäneet iloisia kaswojani. Minun sanani jälkeen ei yxikään enää puhunut. Ugh. Olen puh
unut. Näitä näki yliopistollakin. Nilkkejä.
ellauri006.html on line 1353: Luvussa 31 jopi puhuu panopuuhista.
Minä olen tehnyt liiton silmäini kanssa, etten kazoisi neitseen puoleen. Vaan liekö pitänyt se välipuhe. No ainakaan ne ei kazo enää muh
un, k
un oon näin rupinen. No jos oiskin joskus käynyt hullusti, ja sydämeni lähti waimon perään, ja wäijyin lähimmäisen owella, niin jauhakoon waimoni vastaavasti toiselle ja muut maatkoot hänet. Wuoroinhan sitä wieraissa käydään, saadaan toinen toisiltamme. Mitä pahaa siinä muuten on jos waimo ei oo warattu, kohdustahan me ollaan molemmat, se on vaan kohtuullista. Oisinko kieltänyt tarwitsewaisilta mitä he pyytävät? Oisinko antanut leskein silmäin hiweltyä, hiwelemättä myös takapuolia? Exs se ole ookoo et orwon lanne on mua si
unannut, k
un se sai lämmitellä m
un lammasnahoissa? Hoitelin sen kuin omat sukulaiseni.
ellauri006.html on line 1355: Jopi kehuu vielä pitkästikin izeään, k
unnes sen sanat loppuvat.
ellauri006.html on line 1357: 32 Sitten puheeseen puuttuu jolppi El Luihu, Barbapapan poika bussista, joka on ollut hiljaa k
un arvokkaammat puhuvat, mutta kihissyt kiukusta. Ajatteli, puhukoot wuohet, wanhuus osoittakoon taitonsa. Mut nyt riitti.
ellauri006.html on line 1359: Puheenwuoro! huutaa El Luihu. Se on niin täynnä sanoja, että henki ahdistaa sen vazaa. Kohta paukahtaa, perästä kuuluu kuin uudesta leilistä. No El Luih
un idea on, et voishan joku enkeli, yxi tuhansista, tulla wälimiehexi, ja maxaa ihmisten puolesta. Eli siis tää syntipukkiajatus, johka kristityt sitten panosti, ja edelleen jalosti. Mut tää on vaan heitto, ei sitä työstetä.
ellauri006.html on line 1361: El Luihu terottaa taas, että wika ei voi olla jumalassa, se ei tee wirheitä, määritelmän mukaan. Se on aina oikeassa, se on asiakas, jolle me tuotetaan palveluita. Ei kannata waltaherroille öykkäröidä, ne on oikeassa, koska oikeus on ne ize. Ei korkeinta oikeutta voi haastaa enää minnekkään, paizi ehkä EU-tuomioistuimeen, mut meillä jutkuilla ei sellaista ole. Ei tää ole mikään Montesquie
un vallan kolmijakomesta, vaan kaikki oikeudet on yhdellä ja samalla diktaattorilla. Hänen viimeinen sanansa on laki.
ellauri006.html on line 1365: 36 Wenaa wähä, jatkaa El Luihu. Sillä on vielä jotain sanomista. Leili ei ole tyhjä, vielä riittää paukkuja. Ei siellä enää kyllä ole yhtään uutta pointtia, niitä entisiä se tolkuttaa toisilla sanoilla, eli kohtia 1 ja 2 teodikean lyhyellä listalla. Jumala jylistää pauhinallansa ihmeellisesti, ja tekee suuria ja tutkimattomia töitä. No voishan tässä olla se pointti, ettei termiittiapinat ole missään erikoisasemassa, kert jumalalla on niin paljon du
unia. Siis deistinen pelitapa 6.
ellauri006.html on line 1370: 38 Mut jes! nyt tulee stooriin uutta puhtia, itse jehova astahtaa lavalle.
Ja herra wastasi jopille tuulispäästä: kuka on se joka pimentää minun neuvoni taitamattomalla puheella? Jee, nyt tulee sananselitys suoraan hevosen suusta, ollaanpas tarkkana.
ellauri006.html on line 1372: Se panee jopin ensin pääsykuulustelu
un kuin Julien isä, se potkupalloparooni. Osaatkos vastata näihin laudaturtason tenttikysymyxiin: Minkä päällä seisoo maailma? Äläkä sano että noiden neljän elefantin, sillä et tästä selviä. Millainen on delfiinin vaak
una? Et tiedä? olet rotinkainen, tai rotinkainen on sua opettanut.
ellauri006.html on line 1376:
Taidatko ajaa jalopeuralle saaliinsa? Ja rawita nuoret jalopeurat? Helppo, niistä taitaa enemmistö olla eläintarhoissa, loput on ammuttu ja syöty, tai ripustettu seinälle.
Kuka walmistaa kaarneelle ruuan? Taas termiittiapinat, niiden roskixista ne ryöstää nakkeja.
Tiedätkö koska mezäwuohet poikiwat, tahi oletko hawainnut peurain synnytyskipuja? Tottakai, luontovideoista ne voi kattoa, tai netistä. Mut nää ihmeellinen luonto-kysymyxet on enempi retorisia. Yxisarwisen valjastus jää auki, se on yhtä sad
unomainen kuin ize jehowa. Kummastakaan ei ole varmaa ewidenssiä. Ehkä ne on sama asia? Yxisarvinen tuikkaa jalkoväliin kaxisarvista. Sarviaisen salaisuus, laivalastillinen malspiikkia.
ellauri006.html on line 1380: Jopin su
un nää kysymyxet sentään tukkivat. Ei tuu kysyneexi wastaan, osaako jehowa luoda niin ison kiwen, ettei se jaxa nostaa sitä. Parempi ehkä ettei kysy. Wois pienempikin kiwi jopin litsata.
ellauri006.html on line 1382: Seuraawat kysymykset tuulispäästä käsin saattaa waikuttaa wähän epixiltä: Onx sulla yhtä paljon habaa kuin mulla?
Onko sinulla käsiwarsi niinkuin jumalalla? ja taidatko yhdenkaltaisella äänellä jylistää hänen kanssansa? Pitäisikö sinun minun tuomioni tyhjäxi tekemän, ja minua wääräxi soimaaman, ollaxesi ize wanhurskaana? Sin
un ja minkä armeijan? Mut näinhän se just on: tasapäinen oikeus on vaan tasaväkisten oikeutta, sillä oikeus on aina wahwimman. Ei se ole mikään ajatuswirhe, niin se nimenomaan on. Tää on wiiden pisteen wastaus 4 Jobin kirjassa.
ellauri006.html on line 1386: 41.
Herra puhuu jobille laweammalta krokodiilista. Tää krokodiili on alkutextissä nimeltään
Lewiathan. Vähän kuin Moby Dickin valkoinen valas, albiino kaskelotti, hammasvalas. Se oli ilkeä. Vastusti pidätystä. Söi Ahabilta keskijalan, dick suussa hammasteli sille. Kapu jahtas sitä purjelaivalla kuin porsasta. Nyt ei Dickillä olis enää mitään mahkuja japsulaisen valaskonttilaivan kyljessä. GPS paljastas hetkessä sen sijainnin. M
un tutkit herra tarkasti. Varustat parasta ennen leimalla kuin Wagner wanhemman, Viivin sian isävainajan.
ellauri006.html on line 1388: Pitäskö tässä pelätä? Must alkaa t
untua, ettei tää tuulispää tule ihan ratki taivaasta, vaan ehkä äskeisen El Luih
un leilistä. Sen werran kämästä on pölinää. Tolkien-leffoissakin on paremmat efektit. Tää on kyllä aika säälittävää. No, k
un tää kyhättiin 2500v sitten, ei digiefekteistä ollut tietoa. Pelästyttiin vähemmästäkin. Vaik efektiivisesti pelottavin eläin oli jo silloin tiedossa, sama siis kuin nyt.
ellauri006.html on line 1390: No jopia se pelottaa, jopi kauhistuu, ja katuu puheitaan. Se tuhisee nyt tomussa, ja pyytää lisäinfoa. Elifas et co. saa ansaitusti tuulispäältä satikutia. Vähän hämäräxi jää, mitä ne sanoi väärin. Ehkä ne vaan ei työntäneet kärsää tomu
un yhtä syvälle k
un Jopi, ei tehneet yhtä perusteellista jopia. Rangaistuxexi ne saa uhrata seizemän mullia ja saman werran oinaita, ja suosikkipoika jopi saa ne grillata (plus parhaat palat).
ellauri006.html on line 1392: Niinkuin jokaisessa hyvässä sadussa, jopin onni kääntyi nyt, k
un se oli rukoillut (aterioinut mielikuvitusystävänsä seurassa) näin kaverien puolesta. Kaikki sukulaiset tuli paukuttamaan ruvettomaan selkään, niistä jokainen toi muassaan yhden rahan ja yhden kultarenkaan, arvo yht. (ei sanottu). Jopi sai kaiken kaxinkertaisesti takaisin, eli
ellauri006.html on line 1405: Aiheesta lisää: Gregorius Magnuxen magnum opus
Magna moralia on 35-osainen kommentaari tähän. Good job Greg! Kurkkasin sitä. Greg märehtii textin jokaikistä sanaa kuin lehmä kustakin neljästä mahasta noussutta märepalaa. Ensin historiallisesti, sitten allegorisesti, sitten moraalisesti. Järisyttävää pilk
unnussintaa. Siihen tiedemiesten aika silloin meni. Nyt tähän.
ellauri006.html on line 1419: Moraalissa on kyse meemeistä. Meemiä on kaikki se sälä, millä nää apinat säilyy hengisä k
un meno on vaikeaa, k
un ei olla puussa turvassa, pähkinöitä poskessa.
ellauri006.html on line 1422: Verimuurahaisten k
uningatar menee mustiaisten pesään ja tappaa mustan k
uningattaren. Mustiaiset palvelee vierasta herratarta kuten omaansa, kiltteinä lastenhoitajina kasvattaa sille jälkikasvua. Pesä on pääasia, sille ollaan mutiaiset lojaaleja.
ellauri006.html on line 1424: Näin on termiittiapinoillakin. Lait kuten Moosexen 20 - oops - 10 kpl suojaa omistajan oikeuxia ja yhteisk
untajärjestystä. Mu
unlaista moraalia ei olekaan. Oman geenipuulin suosinta on alkeellista klaaniajattelua, korruptiota, nepotismia. Se on tehtävä salassa, oikea käsi ei saa nähdä k
un vasen panee möngöt suv
un tasku
un. Moraali on säätyläisten salaliitto, kurkojen kartelli, korttitalo kuvakorteille, hiljainen sopimus josta ei saa lipsua, tai alkaa taas verikosto pyöriä.
ellauri006.html on line 1426: Epsanjalaisessa saippuassa nilkkimäinen Agustin peukuttaa säätyä, sen pirkkomainen aatelinen rouva sukua, sen poika hulttio kavereita, naisia ja maatilaa, kuikelo tasavaltalainen naisasianainen samaa sukupuolta, mukiloitu nahkalippis puoluetta, jalkapuoli solttu isänmaata, huonosti saxaxi laulava kapakkalintu pimpsaa ja/tai rahaa. Botoxihuuli mirri Mersu ja nousukasmainen Aleksandra kilpailee piip
unrassin aatelispojan kikkelistä. Jyrsijännäköinen palvelustyttö haikailee m
unaa kurjenoloiselta apupojalta. Tää on moraliteetti. Klisheinen pukudraama. Kaikki on ilmeitä myöten rutiinia. Koko porukka on ällöjä. Just tätä onkin moraali. Hyviä tapoja. Meemejä. Bienseance. Raaputa sitä vähän, näät apinoiden irvistyksiä.
ellauri006.html on line 1430: Moraali on aina meemin leirissä. K
un tavara ja kalu joutuu vastakkain, tavara on tärkeämpi. Siihen tää kaikki moralisointi tähtää, ja on aina tähdännyt. Eroja on lähinnä työn ja omaisuuden jaossa, kuten parta-Kalle tähdensi.
ellauri006.html on line 1462: Mulle tärkeimmät on omat geenit, neandertaalimaisesti. Omasta itiöemästä en juuri piittaa, en ole siitä koskaan kauheesti tykännyt. En myöskään pidä ihmisk
unnasta yhtenä kokonaisuutena, se on inhottavasti kihisevä pesä pallon loisia. Ihmiset yksitellen on pääsääntöisesti kivoja. Mut massoissa tyhmyys tiivistyy. Kai suurin yhteinen perintötekijä on noin nolla. Paradoksaalista.
ellauri006.html on line 1467: Kultainen sääntökin paljastuu katinkullaksi, k
un oivaltaa sen sovellusalan: varo nuijimasta naapuria, jos se voi seuraavassa erässä pamputtaa sua. Lähimmäinen on se joka pärjää sulle. Muista ei ole väliä, esim elukoita saa tappaa ja syödä vapaasti, ja vihulaisia.
ellauri006.html on line 1469: Heikkous (jos se nyt on heikkous etiikalle, joka on vaan toive, ei toimintaohje) tässä m
un (ja miljoonien muiden) moraalissa on et se ei voi olla mikään kantin kategorinen imperatiivi. Mut Kant olikin täys ääliö, anaalinen harppisaku. Jos kaikki seisoskelee kad
unkulmissa, ei kukaan pääse kulkemaan. K
un kaikki koittaa lisääntyä yhtä aikaa, maa täyttyy. Mut minkäs teet, en mäkään haluu uhrautua muiden puolesta, katella vierestä k
un muut porskuttaa. Sotaa tää on, ja isompi sota tulee, k
un resut loppuu. Darwinista se on ihan ookoo. Taistellaan olemassaolosta, hymysuin tai hampaat irvessä, ihan sama.
ellauri006.html on line 1471: No mullon kolme lasta, kaks lastenlasta toistaseks, ei sillä kuuh
un mennä. Kulutus vähenee pakosta eläkkeellä, en osta vaatteita, korjaan vanhoja, lajittelen jätteitä, en matkustele, inhoon lentämistä. Tämmöstä pientä voin tehdä oman osan, jos muutkin tekee. Mut en aio mennä apoptoosiin, itteäni ristiin naulita, omista joukoista nyt puhumattakaan, ihmisk
unnan puolesta.
ellauri006.html on line 1477: ja hänen salaisen cal
uns suonet owat nijncuin pu
un oxat.
ellauri006.html on line 1479:
unicorn.jpg" />
ellauri006.html on line 1482: When many people hear that
unicorns are mentioned in the Bible, they imagine the mythical
unicorn with a flowing mane and a sparkling horn. But, that image of the
unicorn is only fantasy. Unicorns are mentioned in the Bible – in fact, they are mentioned in the Bible in nine times. But, before you rush off to check it out for yourself you need to know that the word
unicorn only occurs the in the Authorized King James Version of the Bible, which means if you have a modern Bible, another word has probably been substituted for
unicorn to distinguish the
unicorns mentioned in the Bible from the mythical ones.
ellauri006.html on line 1484: To think of the biblical
unicorn as a fantasy animal is to demean God’s Word, which is true in every detail.
ellauri006.html on line 1490:
Eric Hovind grew up immersed in the world of apologetics. He lives in Pensacola, Florida with his wife Tanya and three children and remains excited about the tremendous opportunity to lead an apologetics ministry in the war against evolution and humanism. Autuas on se joca sinun piscuiset lapses otta ja paisca kiwijn. Loppuu se evoluutio sun osalta.
ellauri006.html on line 1492: We understand. You're not here for the ads, but seeking your soul's salvation. Wrong, friend, ads are just what you are here for, and for our remuneration. Ads help us keep the lights on and provide great Christian content for free. You have some software that's blocking ads turned on, so if you could please choose one of the following donations to keep supporting BibleStudyTools we'd really appreciate it. So will Google, our redeemer. And watch those ads too, and buy the stuff, it's our livelihood. Take it from us, it's morally good, God likes it. Kijtof.
ellauri006.html on line 1513: virran suunta kääntynyt
ellauri006.html on line 1518: mukana mun jutussa.
ellauri006.html on line 1527: pano käy kun palaa jää.
ellauri006.html on line 1536: Gangsterikuningas
ellauri006.html on line 1543: kun kerron isille.
ellauri006.html on line 1545: mun isi voittaa sun.
ellauri006.html on line 1562: se on Mauno Mato!
ellauri006.html on line 1567: sun ei tarvii rukoilla
ellauri006.html on line 1583: -- Lähetetty mun Galaxy -älypuhelimesta.
ellauri006.html on line 1586: Gloria mundi
ellauri006.html on line 1589: olla hetki jumaloituna
ellauri006.html on line 1592: silmät naulittuina sinuun
ellauri006.html on line 1593: kunniasi kukkulalla
ellauri006.html on line 1618: Varttitunti töllössä
ellauri006.html on line 1622: kahdeksan sekunnin pätkissä.
ellauri006.html on line 1629: miljoonakertaistunut.
ellauri006.html on line 1634: kohta jo päättynyt ikkuna lie.
ellauri006.html on line 1692: De profundis
ellauri006.html on line 1698: Ihan noin huutamalla, sun käskystä.
ellauri006.html on line 1726: Tuskantunnustus
ellauri006.html on line 1730: Ja lada samaraan, ladan ainoaan kopioon, meidän autoomme. Joka ideoitiin venäjällä, syntyi ladatehtaasta, kärsi mitsubishin aikana, renkaat tyhjennettiin, sammui, ja työnnettiin, liukui alas mäkeä, nousi maanantaina kuopasta, ajoi ylös mäkeä (!), on parkkeerattuna ladan, auton kaikkiosaavan oikealle puolelle, ja on sieltä tuleva huoltoon maahantuojalle.
ellauri006.html on line 1731: Ja pyhään bensiiniin, ladan polttoaineeseen, 92 oktaaniseen, pakoputken irtoamiseen, ojaan ajoon sekä iankaikkiseen tuskailuun.
ellauri006.html on line 1737: Sain tän banaanikirjaston pokkarin isosiskolta. Kirjan juoni ja moraali on seuraava. Läpimätä mutta sentimentaalinen lakimies Charlie huijaa kaverinsa kanssa mafiosoa, ansaitsee hirmu läjän massia sen selän takana. Tarkoitus on lähtä karkuun jouluaattona. Suunnitelma komplisoituu, Charlie "joutuu" tappamaan lähes kaikki muut juonessa olijat, paitsi tyhmää pornoklubin pokea, joka katuu katkottuaan ilkeeltä juipilta kaikki sormet. Poke joutui lapsenvahdix kun sen äiti ja isäpuoli lähti matkailuautolla katolisten jouluhuvipuistoretkelle.
ellauri006.html on line 1739: Monien huvittavien kommellusten jälkeen Charlie pääsee matkaan rahoineen kohti onnea, mutta kääntyy auttaman tien päällä kahta vanhusta, joilta pääsi karavaanarista pensa loppumaan. Joulumielestänsä tyytyväisenä se jää tienviereen vielä kuselle. Hölmö kuskivanhus peruuttaa epähuomiossa sen ylize. Vanhuxet on pahoillaan, kunnes löytää Charlien autosta sen miljoonat. Hyvillään ne pakkaa ruumiin pressuun ja jatkaa matkaa joulupyhiin vaelluxelle.
ellauri006.html on line 1743: Konnien sielunelämä on hullua. Ne nitistää toisia konnia, mut niille sillon väliä miten ne nitistää ne, hukuttaako elävältä vaiko ampuu ensin. Ne on katolisia ja höpöttää rukouxia vielä laatikossa matkalla järveen, muttei siedä joululauluja. Lapset on sentään kasvatettava katolisixi, muu ei tule kuuloonkaan.
ellauri006.html on line 1745: Kun on konna niin täytyy olla konna loppuun saakka. Tappaa kaikki kaverit. Ei voi luottaa kehenkään. Kun ei ole ite kiltti, eli luotettava. Kai se kiltteys on sit just tätä, luotettavuutta. Sodassakin on pelisäännöt, kuka saa tappaa kenkä ja millä keinolla. Säännöllinen sotaväki tappaa siviileitä kiltisti, muistaa pyytää jälkikäteen anteeksi, terroristit tappaa ittensäkin tuhmasti.
ellauri006.html on line 1747: Ei tässä ole mitään outoa, kidutus ja tappaminen on ihan ok, kunhan siinä noudatetaan sovittuja tapoja. Sekin on vaan osa termiittiapinoiden arkipäivää. Kuin myös sen kauhistelu, varsinkin kun uhrien joukossa on meikäläisiä. "Uhreissa ei tiettävästi ollut suomalaisia." Puh, läheltä piti, olihan siellä kai jokunen muu pohjoismaalainen. Hirviöitä!
ellauri006.html on line 1757: - Et pidä sitä kaikkien aikojen parhaana joululauluna?
ellauri006.html on line 1759: Ihmiset kuulevat sitä kaiken päivää radiossa, marketissa, ostarissa, ja kun he sitten tulevat baariin, niin eivät ne halua kuulla sitä samaa skeidaa yhtään enempää. Etenkään mitään pikku helvetin rumpalipoikaa.
ellauri006.html on line 1763: - Mitä helvettiä sinunlaisesi ateisti tietää siitä, mitä on raamatussa?
ellauri006.html on line 1790: Lähetetty Samsung Galaxy -älypuhelimesta.
ellauri006.html on line 1794: Vitun järkyttävän moukkamaista tää moraalipaska.
ellauri006.html on line 1798: tai sen puutetta, kun kiva ei ole hyvää.
ellauri006.html on line 1804: siis siihen adaptoitunut. Se oli hyvä veikko puussa,
ellauri006.html on line 1811: Se on nyt paha luontojaan, kun jauhaa jyviä,
ellauri006.html on line 1814: suljetun yinyang käyrän Napierin erektio.
ellauri006.html on line 1819: vaan menee eteenpäin, kohti tuhon reunaa.
ellauri006.html on line 1824: Tuli syntiinlankeemus kun aappa putos puusta.
ellauri006.html on line 1829: ennen mun alzheimervalkuaisen
ellauri006.html on line 1836: Puhelinkeskusteluun viitaten, vedin Room.7 suomexi suoraan alkutextistä ottaen tavanomaisia paasausvapauxia. On aika selvää että Paavo ajaa tässä takaa freudilaista yliminä-minä-id erottelua. Kaluja ohjaa matelijanaivot, ja ohjaxissa oleva minä ei selviä ellei saa yläportaan porukoilta apua. Tämmösta akrasiavalitusta, pitäs ja pitäs mut kun ei hotsita.
ellauri006.html on line 1838: Vai ettekö tiedä, veikkoset, puhun nimittäin lakia tunteville (=jutkuille) että laki hallizee ihmistä sevverran aikaa kun se elää? Sillä miehen alainen nainen annetaan lailla elävälle miehelle; vaan jos mies kuolee, laki vapauttaa sen miehestä. Kun taas miehen eläessä se tottelee nimeä avionrikkoja jos menee toiselle miehelle; Niin että veikkoseni, myös te olette kuolleet laillisesti Krissen ruumiin läpitte; mennäxenne toiselle, kuolleista nousseelle; (vaikka ette ole naisia, mutta unohdetaan nyt se), jotta hedelmöityisimme jumalalle. Sillä näät olimme lihassa, lain mukaisten rikkomusten kolauxet toimahtivat kaluissamme hedelmöittääxeen kuolevaisia.
ellauri006.html on line 1842: Mitäs nyt, kysymme: onko laki erehdys? ei helkkarissa, erehdystähän en tunnistaisi paizi lain läpitte. Enkä edes tuntisi halua ellei laki sanoisi: älä halua! Siitä alkuvauhdin ottaen kerta kiellon päälle lähti kaikki halu mussa liikkeelle; ilman lakia näät jää erehdys hämäräxi.
ellauri006.html on line 1849: Jos taas teen mitä en halua, niin nyökytän kyllä laille eze on hyvä. Vaan en minä silloin sitä enää tee vaan mussa asuva harha. Sillä mä tiedän ettei mussa ts. mun lihassa ole hyvää.
ellauri006.html on line 1850: Sillä haluuminen on mun sylissä ihan liimalla, kauniin aikaansaanti ei. En näät tee hyvää jota tahdon, vaan pahaa mitä en tahdo, sitä puuhaan. Jos näät teen mitä en tahdo, niin en minä enää tee sitä vaan mussa elelevä harha. Löydän siis lain sille etmä haluun tehdä hyvää, nim. et mun sylissä on paha, mä näät tykkään kyllä jumalan laista ihmisten sisällä, mutta näen toisen lain mun jäsenissä joka taistelee mun järjen lakia vastaan, joka häpäisee mut mun jäsenissä olevalla erehdyxen lailla. (Sanoin tän vähän sekavasti toisto tyylikeinona mutta ehkä saatte pointin.)
ellauri007.html on line 18: loppuun
ellauri007.html on line 19:
und:green;font-size:10em;text-align:center;margin-top:0%;margin-bottom:0%">EL TACO
ellauri007.html on line 20:
und:yellow;font-size:5em;text-align:center;margin-top:0%;margin-bottom:0%">KAPINAKENRAALIN TIMANTIT
Lyriikkaa
ellauri007.html on line 26:
Multi phoebeique viri hoc perduntur in uno
ellauri007.html on line 27: omnia cui similem vix nova saecla dabunt.
ellauri007.html on line 47: Päivät lyhenee jouluun.
ellauri007.html on line 86: Satakieli tuntuu jo
ellauri007.html on line 90: Oon peto linnun, perse.
ellauri007.html on line 104: Rauhiksen rispaantuneen kynnyslaudan alle
ellauri007.html on line 106: koipien välissä, luut kasassa, kun niitä vielä on.
ellauri007.html on line 120: syödä runsaita eväitämme linnun laihassa ruuassa.
ellauri007.html on line 128: Hävisivät jutun, lyötiin köysiin, ulos kehästä.
ellauri007.html on line 132: Wäinö hirvi kuoli turvalleen katuun luotisateeseen.
ellauri007.html on line 145: pesä puuhun, näyttää olevan
ellauri007.html on line 147: Ei kai kuningatar ole sieltä kuollut
ellauri007.html on line 148: uuvahtanut pesän tunnejohtaja?
ellauri007.html on line 168: Alzheimer uni
ellauri007.html on line 178: kadun etten mennyt lukee lakia.
ellauri007.html on line 181: kulmat niin muuttuneet, uusia taloja
ellauri007.html on line 187: Onneksi satun törmäämään Krister
ellauri007.html on line 188: Lindeniin esikuntineen, ne osannee
ellauri007.html on line 190: sekin on kummasti muuttunut. Ei,
ellauri007.html on line 203: alkukesällä, ja unet pelottavia.
ellauri007.html on line 205: Hassua, uni vielä pasikuikalta
ellauri007.html on line 214: olevansa pettynyt, kun niillä ei ole antaa
ellauri007.html on line 216: Mitähän tää uni tahtoo sanoa? Vääristelee
ellauri007.html on line 217: tosiasioita. Näitä Merikadun ja muiden
ellauri007.html on line 218: hämärämpien osoitteiden osto- ja myyntiunia
ellauri007.html on line 223: Jäivät uniminän salaisuudeksi.
ellauri007.html on line 254: kund' reta nog mång kärliger skalk.
ellauri007.html on line 257: Giv hit min skinnpung, Mareta du,
ellauri007.html on line 260: Hå, hå, jag minns en ungersven
ellauri007.html on line 261: av kungens drabanter jag hade till vän.
ellauri007.html on line 287: Med tyska skor ungkarlen var grann,
ellauri007.html on line 296: De snörpa på den lilla, den mund
ellauri007.html on line 297: vid kärlek och gifteförbund.
ellauri007.html on line 306: Kun silmä sumenee, korvat menee lukkoon,
ellauri007.html on line 317: Eikä maailma tunnu miltään,
ellauri007.html on line 318: kun miehen nenä kattoon yltää,
ellauri007.html on line 319: ei maailma tunnu miltään.
ellauri007.html on line 326: Kristina-täti, kaima kunigattaren
ellauri007.html on line 331: Lahjan laadun, hinnan, ostopaikan
ellauri007.html on line 354: - Ja tuntee kovaa kuolemisen pelkoa.
ellauri007.html on line 362: ihmiskuntaa kokonaisuudessaan noin lajina
ellauri007.html on line 366: ja suhtaudun kuolemaan positiivisesti,
ellauri007.html on line 369: kun päätä leikattiin.
ellauri007.html on line 373: syljentuntoinen peukalo ja kuiva kuivuri.
ellauri007.html on line 381: se on samanmunaisilla kaksosilla, joilla
ellauri007.html on line 383: Samansuuntaisiin myös päätyvät valintoihin
ellauri007.html on line 389: ja kaimansa kuningatar vaasan sukuinen.
ellauri007.html on line 392: pää punaisena kuin Carrollin Queen of Hearts
ellauri007.html on line 412: (huuto kazomosta: munat ja persekkin!)
ellauri007.html on line 420: Yxin kun maailmaa ihmettelee,
ellauri007.html on line 423: ihmiskunnan esi-isät, ja Darwin,
ellauri007.html on line 432: Kun katson ympärilleni, se aivan naurattaa,
ellauri007.html on line 439: Kun Weli pukee kaiken wittumaisen
ellauri007.html on line 440: runomuodon kaapuun,
ellauri007.html on line 442: kun kuolo saapuu.
ellauri007.html on line 456: helluntaiystäwien tuhatlukuisessa jengissä.
ellauri007.html on line 460: Ikäwämpi se varmaan on kun ei tule yllätyxenä,
ellauri007.html on line 461: wähin erin kipuillen saa luunsa hautaan korjata,
ellauri007.html on line 477: työntää perunaa.
ellauri007.html on line 496: Lentää lapset aamunkoiton maahan,
ellauri007.html on line 514: löytyy julkaisun sen sisäsivuilta.
ellauri007.html on line 515: Muuten ei ole paljon muuttunut
ellauri007.html on line 566: silzuzankunkrei (;)!
ellauri007.html on line 585: Kun meen siihen yhteen paikkaan makaamaan,
ellauri007.html on line 650: Emojänis näki levottomia unia.
ellauri007.html on line 657: Lapset eivät ole ilmoittautuneet.
ellauri007.html on line 679: kun poikineen isä teki talvimajaa.
ellauri007.html on line 696: Putos haavasta lehti ja tuli polun poikki -
ellauri007.html on line 717: Ei enää runoile.
ellauri007.html on line 726: Charlotte puhkee itkuun
ellauri007.html on line 728: Kun divarin ikkunassa
ellauri007.html on line 729: näkee unilelun oman.
ellauri007.html on line 732: Vauvan pieneen handuun
ellauri007.html on line 733: tuo ikioman dandun.
ellauri007.html on line 753: Mäntyharjulta. Varmaan jonkun
ellauri007.html on line 766: Mä oon sun Jenni Haukio, sä oot mun Niinistö.
ellauri007.html on line 767: Mielipidejohtaja oot sä, mä oon sun runotar.
ellauri007.html on line 768: Tunnejohtajatkin haluis joskus saada muusia.
ellauri007.html on line 770: Se on kuin runonpätkä ilman loppuhuipennusta.
ellauri007.html on line 773: Rantasaunassa
ellauri007.html on line 780: Sun päälle roiskutan vaan pesuvesiä.
ellauri007.html on line 787: Ewald on tiukka mies ja rahantunteva
ellauri007.html on line 813: hullun suvun, josta kaimansa on ketterin.
ellauri007.html on line 818: Mies munaton jakaa
ellauri007.html on line 819: kesyjä klisheitä vaan siellä sun täällä.
ellauri007.html on line 821: Veljeäni ette tunne Jönsyä.
ellauri007.html on line 831: kun ne häiritsevät Wokua työajalla.
ellauri007.html on line 833: Heluna ja Hannu on kermaa Kuopion.
ellauri007.html on line 834: Varkauden ja pääkaupungin on luopiot.
ellauri007.html on line 865: Säikähtää kun ulahtaa petikaveri,
ellauri007.html on line 880: Little Kun gave me a puzzle as a present.
ellauri007.html on line 901: pikku Kun toi mulle palapelin lahjaksi.
ellauri007.html on line 912: Mun naiseni ovat kuin samikset.
ellauri007.html on line 924: Ruotsinlaiva on kuin myyriäisten tunneli.
ellauri007.html on line 934: Myyriäiset suunnistavat umpitunnelissa vainulla.
ellauri007.html on line 956: Ja nyt viikonlopun sää.
ellauri007.html on line 971: Dandun sticker huvudet i sanden.
ellauri007.html on line 979: punaisena mustasta pepusta.
ellauri007.html on line 985: Putsausta puunausta ja puleerausta
ellauri007.html on line 988: eikä petolinnun perse
ellauri007.html on line 992: Kykkiä paratiisipuun oksalla.
ellauri007.html on line 1004: Syrjäytynyt ronsunuori heittää sivummalla
ellauri007.html on line 1008: Villiaasi huutaa kihnuttaa kuin ruostunutta sahaa.
ellauri007.html on line 1014: toisen norsun pissalammikkoa.
ellauri007.html on line 1044: liiasta jymyhunajasta kai.
ellauri007.html on line 1046: Kaatui halaustakuun suoritus
ellauri007.html on line 1055: simmar runt i bassängen
ellauri007.html on line 1056: under en helväggs video om världens undergång.
ellauri007.html on line 1090: minun ikäiseni ihmisen
ellauri007.html on line 1142: painaa paskaduuneja
ellauri007.html on line 1172: maahantunkeutujia.
ellauri007.html on line 1177: Luvattuun maahan
ellauri007.html on line 1184: kuningasten kirjasta.
ellauri007.html on line 1200: Sun kelpaa tuhatlappunen.
ellauri007.html on line 1207: Karvapaikkaan tunkija.
ellauri007.html on line 1210: Eikö duuni paina selkää?
ellauri007.html on line 1215: Matun hommat on niin kiireiset.
ellauri007.html on line 1226: punavihersokeita.
ellauri007.html on line 1234: kaunis kuin nuori lehmä Mama Ramotswessa
ellauri007.html on line 1262: Amazing Grace. How sweet the sound
ellauri007.html on line 1263: flowing from the ferry´s communication system.
ellauri007.html on line 1274: Vattnet brusar under högt tryck
ellauri007.html on line 1298: Avioituu kauneilla kirkonmenoilla.
ellauri007.html on line 1311: Now uncle Saku has no rabbits left at all.
ellauri007.html on line 1338: johon oli kuvattuna tanuki
ellauri007.html on line 1344: Kun se vähän kesti,
ellauri007.html on line 1350: tulistui punaniska, jolla oli
ellauri007.html on line 1372: Kun John opiskeli Oulussa sen autonkorjauskaverit teki laulurunoutta:
ellauri007.html on line 1386: ennen kuin joutaa ravunsyötiksi.
ellauri007.html on line 1391: Siivoojana, autokuskina ja muuttoapuna.
ellauri007.html on line 1404: Saa kirjopesun mahdolliset luteet.
ellauri007.html on line 1412: kun lentää iso paska tuulettimeen:
ellauri007.html on line 1413: Hei missä on mun luuri?
ellauri007.html on line 1414: Emämoka, tunarointi suuri:
ellauri007.html on line 1416: Tein sen sun toiveesta, sun on syykin!
ellauri007.html on line 1419: - Ei se ole minun syyni!
ellauri007.html on line 1432: Sieltä löytyi unohtuneet viestimet.
ellauri007.html on line 1440: Kirjoitti vaari päälle huilailun
ellauri007.html on line 1441: ja sitä edeltäneen toilailun.
ellauri007.html on line 1449: pitkän, pohdiskelevan oloisen pierun.
ellauri007.html on line 1467: oisko sille siellä jotain suuhunpantavaa.
ellauri007.html on line 1470: Onko se nyt yhtään hienostuneempaa?
ellauri007.html on line 1483: Täyskäännös on sun tehtävä
ellauri007.html on line 1488: Ei, en tarkoita nyt cunnilingusta,
ellauri007.html on line 1490: Tarkoitan hunajaisia sanoja,
ellauri007.html on line 1496: Koita näyttää että kuuntelet ja välität,
ellauri007.html on line 1529: kun virallinen huomio on muualla.
ellauri007.html on line 1532: Tanssiessa saatat tehdä hännälläsi kunniaa.
ellauri007.html on line 1544: on mahaantunkeutuminen sitten liukkaampaa,
ellauri007.html on line 1547: Ja muista se kuuntelu ja katsekontakti
ellauri007.html on line 1552: Seuraa ilmeitä, kuuntele hengitystä.
ellauri007.html on line 1556: Sun omien iiristen koko vaikuttaa
ellauri007.html on line 1573: Aurinko sai eukon riisuuntumaan omin avuin,
ellauri007.html on line 1579: Älä hätäile mut älä arkaile kun tärppää.
ellauri007.html on line 1595: ei tytöt siedä pepun hajua.
ellauri007.html on line 1615: Epäkohtiin pureudun terrierinä.
ellauri007.html on line 1644: kun unohtuu sen ovi auki.
ellauri007.html on line 1646: ja vaalentuneille luille.
ellauri007.html on line 1653: unohtuu sammuttaa.
ellauri007.html on line 1654: Kun lopulta kömmitään
ellauri007.html on line 1660: Pieni runosetä
ellauri007.html on line 1662: Kun luen runoilijoiden runoja, mua pitkästyttää kun ne runoilee runoilemisesta. BOOOOOORING. Eikö muuta tuu mieleen? Loppuko aiheet? Vitsi, ei kiinnosta, mee asiaan! Puhu linnuista ja mehiläisistä, tai edes säästä! Tai ota tauko.
ellauri007.html on line 1666: - Onko runoja hyvin vaikea kirjoittaa, kysyi Emilia katsoen Jimmy-serkkuun kunnioittavasti. - Se on helppoa kuin hirren vierittäminen, jos vain löytää kylliksi loppusointuja. Minulla on tuhatkunta runoa. Niitä ei ole kirjoitettu paperille, ne ovat täällä, sanoi Jimmy-serkku ja koputti otsaansa.
ellauri007.html on line 1668: Runoilu on helppoa kuin heinänteko. Mulle ei edes loppusoinnut ole hidaste. Laajan tuotannon salaisuus on itsekritiikin totaalinen puute. Kaikki käy.
ellauri007.html on line 1669: Mun tuotanto on netissä. Joskus menen sinne ja ällistyn: oonks mä kirjoittanut tän? Hitsi onpa hyvä!
ellauri007.html on line 1671: Emilialle tuli aina runon leimahduksia. Ne otti porukoita pannuun. Eivät saaneet nukutuksi runoilta. Tuttua.
ellauri007.html on line 1674: Jimmy-serkku oli pudonnut kaivoon päälleen ja vähän tärähtänyt. Henki valtaa sen syksyisin kun se keittää perunoita sioille. Aika sakumaista.
ellauri007.html on line 1675: Niinpä niin. Perunoita sioille. Siltä mustakin välistä tuntuu. Sakumaiselta.
ellauri007.html on line 1681: Oot mun sieni
ellauri008.html on line 19: loppuun
ellauri008.html on line 20: und:red;font-size:9em;text-align:center;margin-top:0%;margin-bottom:0%">EL PERRO
ellauri008.html on line 21: und:yellow;font-size:4em;text-align:center;margin-top:0%;margin-bottom:0%">KARAVAANI KULKEE
Haukuntaa
ellauri008.html on line 29: Kamelikaravaani ravaa aavikoituvalla pallolla / edeten vääjäämättä kohti reunaa / Takkuinen supikoira laukkaa räksyttäen kannoilla / suu täynnä saatanallisia säkeitä kuormastoa seuraa ...
ellauri008.html on line 34: ... jalat ei kanna, sit vaik konttaan / täällä Kotikadult kantaa, tääl ei vaarat vaani mun ees / Ja vaik koirat haukkuu, ni tää karavaani kulkee (Cheek)
ellauri008.html on line 36: ... en rikastu, mut pidän hauskaa ainakin / Tullu tää maa tutuks, oon ollu joka paikas Lappeenrannast Lappiin ja Vaasan kaut takas / Pantsu kuskaa, koirat haukkuu, karavaani kulkee / Joka ilta koko ilta kunnes baari sulkee ...
ellauri008.html on line 43: Tässä albumisssa on aika paljon Joseph Conradista ja sen el zorromaisista tekeleistä. Jooseppi ei saanut Noobelia, varmaan mamuuttaan. Joseph Conrad, alun perin Józef Teodor Nałęcz Konrad Korzeniowski (3. joulukuuta 1857 – 3. elokuuta 1924) oli puolalais-englantilainen kirjailija. Hän loi romaaneillaan uusia ulottuvuuksia seikkailukertomuksen lajityyppiin.
ellauri008.html on line 45: Józef Teodor Nałęcz Konrad Korzeniowski oli ukrainalainen (tietysti), syntyi 1857 Venäjän keisarikuntaan kuuluneessa Berdytšivissä, Berditševin kihlakunnassa Kiovan kuvernementissa (nyk. Žytomyrin alue Ukrainassa). Hänen isänsä oli maaton puolalainen aristokraatti, runoilija ja kääntäjä Apollo Korzeniowski. Venäläiset vangitsivat hänen isänsä vuonna 1861 syytettynä vallankumoussuunnitelmista ja karkottivat tämän Pohjois-Venäjälle Vologdaan, jonne perhe häntä seurasi. Vuonna 1865 perheen sallittiin muuttaa Ukrainan Tšernihiviin, mutta pian muuton jälkeen Józefin äiti kuoli tuberkuloosiin. Isä kuoli vuonna 1869 Krakovassa, jolloin Józef muutti enonsa luokse. Eno päästi Józefin lähtemään Marseilleen, jossa tämä ryhtyi 16-vuotiaana merimieheksi. Józefin nuoruusvuodet olivat täynnä seikkailuja, ja hän sekaantui muun muassa aseiden salakuljetukseen Espanjaan.
ellauri008.html on line 47: Epäonnistuneen itsemurhayrityksen jälkeen Korzeniowski pestautui 1878 englantilaislaivaan. Vuonna 1886 hänellä oli komennossaan oma laiva ja hän oli saanut Britannian kansalaisuuden. Tässä vaiheessa hän muutti nimensä Joseph Conradiksi. Seuraavat kahdeksan vuotta hän purjehti eri puolella maailmaa kartuttaen kokemuksia, jotka vaikuttivat voimakkaasti hänen myöhempään kirjalliseen tuotantoonsa. Vuonna 1893 hän jätti merimieselämän, jonka aikana hän oli täysin englantilaistunut.
ellauri008.html on line 49: Conrad asettui 36-vuotiaana vuonna 1894 asumaan Englantiin. Hän meni naimisiin, sai kaksi lasta ja matkusteli edelleen satunnaisesti. Enimmän aikaa hän kuitenkin kirjoitti, ja 1895 ilmestyi ensimmäinen teos, Almayer’s Folly. Conrad jatkoi kirjoittamista elämänsä loppuun asti, ja hänen viimeinen romaaninsa, The Nature of Crime, ilmestyi 1924. Joseph Conrad kuoli vuonna 1924 sydänkohtaukseen.
ellauri008.html on line 55: Tänä aamuna uutisissa oli seuraavaa.
ellauri008.html on line 61: kun John kärvisteli kuumassa autotuolissa.
ellauri008.html on line 63: sanat dollarihymyssä kun sakeni ja ajoradalle
ellauri008.html on line 69: Pääsivät maanantaiaamun pääuutiseksi.
ellauri008.html on line 71: Belgan kuninkaan pikkuveli Laurent
ellauri008.html on line 83: Yksi pahastunut jenkki vastaa uutisarvossa
ellauri008.html on line 110: vaan parin rupuopiston kunniatohtori.
ellauri008.html on line 124: siteeraten Kristevaa ja muita 80-luvun
ellauri008.html on line 139: Paul Austerilla todettiin syöpä joulukuussa 2022, ja hän kuoli keuhkosyövän aiheuttamiin komplikaatioihin huhtikuussa 2024. Hän lakkasi runoilemasta 30-vuotiaana. Hänen runoutensa on monimutkaista ja monimutkaista ja palkitsee hitaat ja hitaat, toistuvat lukemat. Austerin runouskausi oli silloin, kun hän "kiinnostui juutalaisten historiasta ja juutalaiskysymyksistä", hän kertoi minulle. "Kolme juutalaista kirjailijaa, joilla oli suuri vaikutus minuun, ihastuivat minuun suuresti: Paul Celan, Edmond Jabès ja Charles Reznikoff. Se sai minut ajattelemaan omaa suhdettani juutalaisuuteen ja juutalaisuuden suhdetta kirjoittamiseen." "Voit olla täysin maallinen juutalainen ja pysyä kiintyneinä historiaan ja jopa tämän uskon filosofiseen perustaan." Että sellasta.
ellauri008.html on line 141: Siri, vaikka tohtori, janoaa kunniaa
ellauri008.html on line 142: ja maailmanluokan tunnustusta
ellauri008.html on line 152: Ester Vegan kuulostaa jutkunimeltä.
ellauri008.html on line 175: Oli vihainen kun Ester ilmoitti pohjaan
ellauri008.html on line 207: ja moraalisesti jotenkin sekundaa.
ellauri008.html on line 219: irkuks naamioidun trubaduurin seurassa.
ellauri008.html on line 224: Paul Austerin hullu punatukkainen isoäiti
ellauri008.html on line 226: kun tuli riitaa rahasta ja vieraskäynneistä.
ellauri008.html on line 228: kuittaili kuuluistunut Paul breezily.
ellauri008.html on line 230: Monet tykkää mennä kuuntelemaan
ellauri008.html on line 234: Sen jälkee tuntee itekkin ittensä
ellauri008.html on line 241: sitä jotenkin tuntee lakastuvansa,
ellauri008.html on line 260: mutakärpänen tapettiin kun tapettiin.
ellauri008.html on line 280: kaikki vitun lällidemokraatit.
ellauri008.html on line 294: toinen lompakolla perätaskun päällä,
ellauri008.html on line 307: Claes oli kuin runonsa, sanoo ystävät.
ellauri008.html on line 308: wie ein Kinderhemd, kurz und beschiessen.
ellauri008.html on line 319: King, nään pahaa unta.
ellauri008.html on line 323: Muuhun en panna enää saa,
ellauri008.html on line 328: Ei liha enää virsuun vilahda,
ellauri008.html on line 365: On suuri avaruus sun ympärilläs
ellauri008.html on line 370: kun päiviesi summa päättyy, siin
ellauri008.html on line 378: Kun pallo lennät, vierit oikealle
ellauri008.html on line 396: ei palaa kun täältä häviää.
ellauri008.html on line 414: Ei Kristuksen kirkastuksen paikka mustunut,
ellauri008.html on line 427: Haukun haukun
ellauri008.html on line 429: Ei paska punniten parane
ellauri008.html on line 438: vitun ikävä inehmo.
ellauri008.html on line 441: hiutui aamut unettomat.
ellauri008.html on line 466: I found Conrad himself standing at the door of the house ready to receive me. His appearance was really that of a Polish nobleman. His manner was perfect, almost too elaborate; so nervous and sympathetic that every fibre of him seemed electric. He talked English with a strong accent, as if he tasted his words in his mouth before pronouncing them; but he talked extremely well, though he had always the talk and manner of a foreigner. He was dressed very carefully in a blue double-breasted jacket. He talked apparently with great freedom about his life — more ease and freedom indeed than an Englishman would have allowed himself. He spoke of the horrors of the Congo, from the moral and physical shock of which he said he had never recovered.
ellauri008.html on line 470: He made me feel so natural and very much myself, that I was almost afraid of losing the thrill and wonder of being there, although I was vibrating with intense excitement inside. His eyes under their pent-house lids revealed the suffering and the intensity of his experiences; when he spoke of his work, there came over them a sort of misty, sensuous, dreamy look, but they seemed to hold deep down the ghosts of old adventures and experiences—once or twice there was something in them one almost suspected of being wicked. But then I believe whatever strange wickedness would tempt this super-subtle Pole, he would be held in restraint by an equally delicate sense of honour. In his talk he led me along many paths of his life, but I felt that he did not wish to explore the jungle of emotions that lay dense on either side, and that his apparent frankness had a great reserve.
ellauri008.html on line 475: It was wonderful—I loved him & I think he liked me. He talked a great deal about his work & life & aims, & about sother writers. Then we went for a little walk, & somehow grew very intimate. I plucked up courage to tell him what I find in his work—the boring down into things to get to the very bottom below the apparent facts. He seemed to feel I had understood him; then I stopped & we just looked into each other's eyes for some time, & then he said he had grown to wish he could live on the surface and write differently, that he had grown frightened. His eyes at the moment expressed the inward pain & terror that one feels him always fighting. Then he talked a lot about Poland, & showed me an album of family photographs of the 60's—spoke about how dream-like all that seems, & how he sometimes feels he ought not to have had any children, because they have no roots or traditions or relations.
ellauri008.html on line 477: My first impression was one of surprise. He spoke English with a very strong foreign accent, and nothing in his demeanour in any way suggested the sea. He was an aristocratic Polish gentleman to his fingertips. At our very first meeting, we talked with continually increasing intimacy. We seemed to sink through layer after layer of what was superficial, till gradually both reached the central fire. It was an experience unlike any other I have known. We looked into each other's eyes, half appalled and half intoxicated to find ourselves together in such a region. The emotion was as intense as passionate love, and at the same time all-embracing. I came away bewildered, and hardly able to find my way among ordinary affairs.
ellauri008.html on line 481: Bertrand "Marriage and Morals" Russell oli ilman muuta bi. Ehtiköhän se telakoida 17v nuoremman Wittgensteinin kaa. Näistä muistelmista vaikuttaa että Conrad oli Pertin sielun veli. Pölisiköhän nytkin patjat petipuuhissa? Merimiehissä sellaisia löytyy monia, kun keskenänsä viikkokaudet merellä saavat samaan tahtiin vedellä. Valasmies Melville oli samaa maata. "Scarlet letter" Hawthorne vallan pelästyi, pois muutti naapurista.
ellauri008.html on line 486: Vain osa kirjailevista miehistä on mieskirjailijoita, onneksi. Ne on vitun ikävystyttäviä. Klisheisiä. Ne hakee kunniaa ja tuntee häpeää, vuoroin ylvästelee vuoroin nöyristelee ja haluu päteä. Olla kuuluisia julkkiksia. Setvii uskontoa ja politiikkaa, valtaa, sotaa, metästystä. Sensaatioita, kohua, jänniä juonen käänteitä, kähmintää, pappeja, poliitikkoja, poliiseja, yrittäjiä, sotilaita ja lääkäreitä, rikoksia, väkivaltaa, höyryistä seksiä, kaunottaria, rahaa, ökytaloja ja jahteja, ekan luokan paikkoja, piukkoja paikkoja, tiukkoja paikkoja joista selvitään, tiimihenkeä, sankaruutta, tunnon tuskia. Kaikkea sitä mihin munapussihormonit miestä kuljettaa.
ellauri008.html on line 488: Wiiksiwallu eläinmurhaaja Hemingway tietysti, tyhmä sonni Henry Miller, kaakelileukainen Knut Hamsun, valassarjamurhaaja Melville enimmäkseen (paitti se "mieluummin en" novelli). Conrad merenkävijä myös eri selvästi, en meinaa jaksaa lukea. Henry James on yllättävän ällö myös, vaikkei mikään sonni. Ite asiassa Dostojevskikin soveltuvin osin kuuluu tähän. Ja Paulo Coelho, mirabile dictu. Naismaista miesmäisyyttä on näet myös näiden harrastama nokintajärjestyksen vahtaus ja sitä palveleva pyhyyshymistely, vaikka itse ovat piipunrasseja. Mieskirjailijoita on selvästi jenkkijutkut Bellow, Malamud, Roth etenkin, Paul Auster. Amos Oz ei kuulu joukkoon, mut se ei ookkaan jenkki. Eikä Singer. Naismainen Åke-Håkan Knausgård on selvä mieskirjailija, sukuaan haukkumalla koittaa päästä julkuksi, alistamalla ylistää itseään ja lyttää naisiaan. (Mussakin voi olla sitä vikaa. Mut en sentään ole julkkis.) Bylsii lapsia, fanittaa Hamsunia, Hördeliniä ja Hitleriä, kaikki hulluja mieskirjailijakolleegoja. Hyi. Sen eka kirja enkeleistä oli aika hyvä.
ellauri008.html on line 490: On myös kirjailevia naisia jotka on miesmäisiä naiskirjailijoita. Nekin on vitun tylsiä. Klisheisiä. Ne hakee kunniaa ja tuntee häpeää, vuoroin ylvästelee vuoroin nöyristelee ja haluu päteä. Olla kuuluisia julkkiksia. Setvii uskontoa ja politiikkaa, valtaa, sotaa, metästystä. Sensaatioita, kohua, jänniä juonen käänteitä, kähmintää, pappeja, poliitikkoja, poliiseja, yrittäjiä, sotilaita ja lääkäreitä, rikoksia ja väkivaltaa, höyryistä seksiä, kaunottaria, rahaa, ökytaloja ja jahteja, ekan luokan paikkoja, piukkoja paikkoja, tiukkoja paikkoja joista selvitään, tiimihenkeä, sankaruutta, tunnon tuskia. Kaikkea sitä mihin munapussihormonit naista kuljettaa.
ellauri008.html on line 492: Sofi Oksanen saleen, Siri Hustvedt. Nälkäpelin Suzanne Collins. Entä Kinsella? Onko chick lit naiskirjallisuutta? ei välttämättä. On niitä kivojakin. Kinsellaa ei voi ottaa vakavasti, se naurattaa. Se on jonkinlainen nykyajan Theophrastos. Klisheistä saa hyviä vitsejä, kunhan tunnistaa ne sellaisiksi. Liikaa toistamalla niistäkin tulee tietty klisheitä.
ellauri008.html on line 494: Hyvät kirjailijat on vähän sellasia androgyynejä. Taviksia. Ei kauhistele, kukkoile, kiivaile, nyyhkyile, hienoile, höyryy, uhoo, mesoo, hymistele, lyö rumpua eikä mahtaile. (Grassin peltirumpu on paska, ei jaksa edes loppuun.)
ellauri008.html on line 500: Jane Austen tietysti, Charlotte Bronte, ja Thackeray. Virginia Woolf on hieno. Leo Tolstoi, Tsehov, Turgenjev vaik se kirjoittaa liikaa metästyksestä. Kuin myös Trollope, joka on hirmu setämäinen. Ann Tyler on kiva. Alice Munro, Katherine Mansfield tosi hyviä, Anthony Powell ok vaik on sovinisti. Galsworthy on sillä rajalla. Steinbeck myös, vaikea sijottaa, kuten jenkit yleensä, niillä on jenkki"kulttuurista" jo pahat mieslähtöpisteet, iso handicap. Jos ne on kilttejä ne on lällyjä, siirapinlitkutusta yleensä. Fielding ja Sterne saa peukutuksia. Proust on ok, Balzac ihan jees, vaikka melko pitkäveteisiä. Samaa voi sanoa Cervantesista. Onhan se kiva, ja sydän paikallaan, mutta puuduttava.
ellauri008.html on line 503: Vähän nolottaa et listoissa on enemmän miehiä kuin naisia, niin hyviksissä kuin myös pahiksissa. Onks se mun vika? Voi olla.
ellauri008.html on line 505: Onhan tähän toinenkin näkökulma: puisevat kirjat on kivoja puisevista ihmisistä. Ne on niistä just sellaisia tutunoloisia ja kuitenkin jänniä, josta ne löytää oman itsensä. Vika ei ole kirjassa, lukija on väärä. Mä en vaan ole oikealla lailla puiseva. Vaan tällä toisella lailla.
ellauri008.html on line 507: Hippunen hopeaa
ellauri008.html on line 517: Gouldin suvun hopeakaivos
ellauri008.html on line 518: uneliaiden intiaanien mailla
ellauri008.html on line 520: reilun kaivosisännän yksityispoliisit
ellauri008.html on line 547: parin muun yhtä hölmön kanssa.
ellauri008.html on line 557: Hemmoja ei kunnolla avata, ei läheltä tavata,
ellauri008.html on line 564: kun ei saa riittävästi läpytystä siellä.
ellauri008.html on line 575: Joka kappaleessa se näkyy sen tunkkaisissa
ellauri008.html on line 582: Hännänhuippuna hätäruikeli triangelidraama.
ellauri008.html on line 590: Conradin kerronta on lähes 100% huumorvapaata. Kun lukee esim dentistivitsin (Nostromon luku Majakka) tajuaa olla kiitollinen.
ellauri008.html on line 594: Eka huolellinen pohjustus miksi pian tuleva vitsi on hulvattoman hauska, kelle ja mille siinä nauretaan, ja sitten pitkitetty jaarittelu hersyvine yksityiskohtineen. Loppuun kohokohta - iloinen täytetyn majavan virnistys, odottava katsaus yleisöön, kai tajusitte? Haha?
ellauri008.html on line 596: Vaivaantuneiden hymyjen ja kunnioittavan naurun jälkeen kertaus, pikku katekismus, mitä se on? Kaskun kärki lienee siinä että... Kaikkein traagisinta oli, että Unto kuoli oman käden kautta... Ristipurentainen norsu lasikylässä, porsliinikauppojen himoshoppailija. De mortuis nil bene.
ellauri008.html on line 603: he gives the world its saddest sound, its saddest sound.
ellauri008.html on line 622: Parempi ettei Conrad mainettansa muni,
ellauri008.html on line 623: ettei venähdytä polakkia keltin uni.
ellauri008.html on line 629: Siirtomaa-aikojen kauniita ja rohkeita.
ellauri008.html on line 640: Uhoo ja tunnelmoi, kuvailee ja romantisoi.
ellauri008.html on line 641: Hienoja kuvauksia, kaunista impressionismia.
ellauri008.html on line 645: On tosi työlästä päästä Nostromon loppuun.
ellauri008.html on line 652: kun huijasi hopeoita herroilta.
ellauri008.html on line 664: Oman elämänsä pelkureista, jotka koittaa olla sankareita muiden silmissä. Pelon päihittää kunnia ja häpeä, i.e. kaverien ja kazojien tuomio. Sosiaalisuus on cro magnonin menestyxen salaisuus. Mä en ole niitä. Mä oon miisu kissanpoika, hepeteeu, pikku peikko neandertaali, rehellinen pelkuri, rhipsaspis, kilvenheittäjä. Erilainen kuin muut, muhun sattuu. Lähden karkuun, ryömin piiloon. Ajatelkoot muut mitä tahtovat. Arvonkieltäjä. Siitä ylpeä.
ellauri008.html on line 666: Veikkaan että Conradin teksti vilisee mun irritantteja. Tässä alkua:
ellauri008.html on line 672: unselfish devotion of a woman
ellauri008.html on line 694: unfair
ellauri008.html on line 712: Juu kyllä Jimissä on tiimisanoja kuni Vilkkilässä kissoja, yksi kaikkien ja kaikki yhden puolesta, yritys ja erehdys, ylpeys ja lankeemus, sankari pelkuri ja karkuri. Just niitä ällöjä.
ellauri008.html on line 716: Jim oli peräsmiehenä ruosteisessa höyrylaivassa joka kuskas läjää mumslimeja indonesiasta mekkareisulle. Meinas tulla hukkareissu, laiva ruostuu puhki puolimatkassa. Länsimainen miehistö hyppää pelastusveneeseen ja jättää muslimit mulahtamaan pohjaan paatin mukana. Paizi ei se uponnut! Väärä hälytys. Ruostekaukalo jäi kellumaan ja ranskalainen tykkivene hinasi sen Adeniin. Allah armahti. Vitun noloa. Kapu ja kaverit anto väärän meriselityxen. Meni Jimin merikortti hyllylle.
ellauri008.html on line 718: Paljon skizoillaan sitä et mixi Jimi hyppäs laivasta. Kai se oli vaan tyhmä pelkuri. Kummallista on että sitä pitää niin paljon kelata, se on narsistista. Outo sivupersoona Brierly tuomaristossa hyppää jorpakkoon muina miehinä tapauxen johdosta. Ei selitetä mixi, oisko myötähäpeästä. Seikkailuosassa Jim koittaa saada mamuasukeilta kiitosta, kun maine meni valkolaisten parissa. Sekin menee pieleen tietenkin. Yxi niistä lopulta lasauttaa Jimin hengiltä. Tunari mikä tunari.
ellauri008.html on line 722: Postkolonialistit sanoo et Conradin valkoset on asennevammasia koska ne on niin rasistisia. Värilliset on sekarotusia, niitä sopii Jimmy-serkun hukuttaa, Elisabeth-tädin kissanpoikia. Näyttää että Conrad tuntee jotain syyllisyyttä siitä kuiteskin.
ellauri008.html on line 724: Jotain tsygologista romaania kai Konrad tässä yrittää. Panee miettii minkä verran tää ns tsygologia on vaan meemin pyöritystä. Eiköhän tää mee suunnilleen niinkuin maku ja haju: makuja ja perustunteita on vaan muutama liskoaivoissa, kaikilla elukoilla samat. Loppu on meemejä jossain aivokuoressa, sisäistettyä herruutta, omaa pepun hajua kullakin heimolla. Konradilla se on polakkiaatelisen mamun ja britti-imperiumin siirtomaaherran kadehtijan lemua.
ellauri008.html on line 726: Taivaan Lordi Jim taitaa suunnitella hukuttaa kissanpoikansa taas kerran. Muumien tuhotulva nousee jäiden sulaessa. Mamuja kuljettava arkki on pahasti ruosteessa. Kannen alla hälisee 7,8G hätääntynyttä pyhiinvaeltajaa. Sopii rukoilla Allahia et sekin hälytys on väärä. Merikortti on kuivumassa kumminkin, kalat syöty, meri täynnä ruotoja. Ja muovia.
ellauri008.html on line 732: Kun tänään tuli puhe käännöstieteen pikkujouluissa Kouvolan instituutin lopettamisesta vuonna 2009, tulin vertailun vuoxi ohimennen maininneeksi Torquato Tasson Jerusalemin vapautuxen. En ole Torquatoa yhtään lukenut, kai sen vuorokin vielä tulee. Arvatenkin se on aivan vitun ikävystyttävä. Joku renessanssin Iliadi-jäljitelmä ristiretkistä. Hehkutellaan jotain alusmaiden ryöstöä. Näitä piisaa, tyyliin Vergiliuxen Aineias tai Camõesin Os Lusiadas.
ellauri008.html on line 734: Kuinka ollakaan, Tasso tuli esiin tänään toisen kerran taianomaisen intertextuaalisesti. Luin näät kahden säkeen sitaatin Goethen runoelmasta Torquato Tasso ihan sattumalta samana iltana, parin tunnin päästä edellisestä maininnasta. Se löytyi Konradin Lordi Jimistä.
ellauri008.html on line 736: Goethe on siis kirjoittanut runoelman Torquato Tassosta. Vaikken ole lukenut tavuakaan siitäkään, Wolfgangin tuntien arvaan, että se ajatteli ize olevansa jonkilainen Tasso. Runoilijat eivät ole kiinnostuneita mistään muusta kuin omasta navastaan. Puhun kokemuxesta.
ellauri008.html on line 740: Tuttu juttu, Konrad levittää stereotypioita joka asiasta, se on kävelevä tai paremminkin kirjoittava klisheepankki. Vastaan siis samalla mitalla: polakit on persumoukkia, ja niin on brititkin. Vulgäärejä buldoggeja, inselaffeja. Saksalaisetkin on niihin nähden hienostuneita ja kulturelleja, ja se on jo jotakin.
ellauri008.html on line 742: No on Konradilla tässä yhteydessä ihan asiallinenkin pätkä, oikeestaan sentimentti fiksummalta inselaffelta, nimittäin Darwinilta. Se on pantu saman Steinin suuhun.
ellauri008.html on line 749: Man is amazing, but not a masterpiece, he said, keeping his eyes fixed on the glass case. Perhaps the artist was a little mad. Eh? What do you think? Sometimes it seems to me that man is come where he is not wanted, where there is no place for him; for if not, why should he want all the place? Why should he run about here and there making great noise about himself, talking about stars, disturbing the blades of grass? ...
ellauri008.html on line 756: Apinat eivät kaikki pidä koirista. Jarmo Mäkinen pureskelee kirkon talutinta, kun naispapit siunaa jouluna perhekunnan kanssa koiria. Se suunnittelee kirkosta karkaamista, koska se nyt tuntee olevansa koiransa kanssa samalla viivalla. Mutta ei, hyvän alkuvauhdin jälkeen seinään kiinnitetty lieka jännittyy, ja kiskaisee Jarmon koiran seuraan kirkon koppiin takaisin. Siellä se nyt ulvoo yhteen ääneen koiralauman kanssa joulukirkossa. Ne kaikki ovat näät syvästi uskonnollisia.
ellauri008.html on line 774: Kaikki maailman seikat näyttää liittyvän ohuin mutta sitkein langoin toisiinsa tässä loppumattomassa seitissä. Seitissä, joka vääjäämättä on muuttava mun pääni lankavyyhdexi. Musta näyttää kaikki seittilangat yhtä paxuilta. Suhteellisuuden taju on multa exyxissä kuin Callen surullinen pieru.
ellauri008.html on line 778: Romantikko on vanha synonyymi narsistille. Hoito-ohje on oikeen suuntainen. Paras ois kun lakkais luulemasta et on jotain erikoista. Kun ei kuvittele liikoja, niin ei niin petykään. Yllätyxet, jos niitä on, on iloisia. Uimaan on vaikee oppia, mut vähän päästä, kun lihoo vanhetessaan, osaa jopa kellua. Ei tarvi enää edes polkea. Voi uiskennella matalalla veden alla, vain silmät pinnalla. Saku Sammakko viihtyy lammikossa, pitää suorastaan olematta ylpeä. On läpeensä tyytyväinen. Se on sen elementti, ei harva ilma.
ellauri008.html on line 780: Marlow on selkeesti homahtava, sen innostus Lordi Jimiin on aika epäilyttävää, varsinkin monet kauniin pojan ulkonäkökuvauxet. Keskivanha narsisti on innoissaan ja samalla huolissaan nuoresta romanttisesta alter egostaan. Pani miettimään, millainen romantikko mä sit oon. Kyllä aika lailla löytyy ikäviä piirteitä (paizi homoilua, tykkään kyllä suklaasta muissa muodoissa). Mut yxi puuttuu, ja sen mukana kaikki, kuten lohkaisi suomalainen Paavo Ruotsalainen, nimittäin kristuksen sisällinen tunto, siis sosiaalisuus. Tää mun autismi on varmaan pelastanut mut narsismin pahimmilta seurauxilta. Jos välittäisin enemmän mitä muut ajattelee musta, ois varmaan vielä pahempi.
ellauri008.html on line 782: P.S. Tää runo oli aika hemmetin monitassoinen (Alfonsia ei lasketa, en tiedä vieläkään ketä se on)
ellauri008.html on line 802: No tää paasaus onkin viimeinen ekasta tuotantokaudesta ja 500 runosta tänä vuonna. Jatkoa on luvassa vasta seuraavana tuotantokautena vuonna 2020. Monta viikkoa kuivatelakalla kuin isä Mefodi. Jaksankohan retkahtamatta. Saapa nähdä. En jaxanut. Vähän ehkä vähensin vauhtia.
ellauri008.html on line 804: P.P.S. Alfons oli Tasson patrblrlbluuuna, sen mesenaatti, Alfonso II d’Este, Ferrarin johtaja (1533-1597). Kun Gerusalemme liberata oli loppuun kynäilty, Tasso halus ajaa Ferrarilla Firenzeen, Alfonso ei päästänyt, mix ei? Olikohan se joku Marlow sekin, Tasso sen Lordi Jim. V. 1577 Tasso puukotti epähuomiossa lakeijan, ja Alfonso pani sen St Annan pöpilään 7 vuodeksi 1579-1586. Että semmonen Alfonso se oli, ja semmoinen se Tasso. Kun patruuna kuoli, Ferrarista tuli paavimobiili.
ellauri008.html on line 818: In March 1896 Conrad married an Englishwoman, Jessie George. The couple had two sons, Borys and John. The elder, Borys, proved a disappointment in scholarship and integrity. Jessie was an unsophisticated, working-class girl, sixteen years younger than Conrad. To his friends, she was an inexplicable choice of wife, and the subject of some rather disparaging and unkind remarks. (See Lady Ottoline Morrell's opinion of Jessie in Impressions.)
ellauri008.html on line 827: Witsi, onkohan kaikki jyrkän linjan miesasiamieskirjailijat homoja, ainaskin in spe? Hemingway? No sillä oli paljon naisia, mut oli sekin ollut mamman hännän alla pienenä. Se taiskin olla pikemminkin transu wannabe. Sen poika Gloria oli epäonnistunut sukupuolenvaihtaja. Ille faciet. Hemingwaut on Mannerheimin miehiä. Puskajääkäreitä.
ellauri008.html on line 835: 
uno.jpg" style="width:25%" />
ellauri008.html on line 842: Stemming from Ernest's treatment as a child, where his overbearing mother put him in dresses (a common practice then, but which his mother took to the extreme, even treating him like a girl), Hemingway had an interesting relationship with gender and his perceptions of it. He probably never engaged in homosexual activity but there can be no doubt that he idolized the male form. There are scenes in almost all of his books but certainly in his major novels where the men are presented in a homerotic manner. Farewell to Arms is kind of an eyebrow raiser. But this is also the man who wrote The Garden of Eden, which was about gender switching. Ernest's 3rd son "ille faciet" Gregory fulfilled his dad's dream. Go read Running With The Bulls. This is written by his son Gregory’s wife Valerie, who had to deal with the fact that her man was a transvestite and died from a botched sex change. Very few people know this.
ellauri008.html on line 846: Homoilla on normit kuten aina miesten hommissa. Niin junassa kuin joukkoraiskauksessa jaetaan jonotusliput nokintajärjestyksen mukaan. Ei mitään normin purkua, vaan pelisääntöjä, parhaat menee ensin kuten talvisodassa. Miesten järjestöt ajaa miesten asiaa. Hyvä veli seuroja. YMCA. Men in tights. Batman työntyy mehukaasti takaapäin Robin Hoodin trikoisiin. Tuus, Pekka Tarkka. Tuus ny, siitä jo.
ellauri008.html on line 854: Tässä retkueessa on paljon samaa, vaikka edustavat eri rotuja: saku, sammakko, polakka, jenkki, anglointiaani. Strang oli kaksi brittisammakkoa. Nää pojat peilaa lännen nousukautta viime vuosisadan alussa. Peukuttavat rasismia, laissez faire kapitalismia, kolonialismia, ja white supremacya. Väsäs poikamaisia seikkailukirjoja, joissa tarmokkaat ja yritteliäät oman onnensa hirvisepät takoo värivajakkien kalloja ja vuolee pätäkkää niiden selkänahasta. Näyttämöt kiertää eksoottisissa maisemissa ympäri palloa, statistit ja sparrerit edustaa kaikkia alempia rotuja apinoita. Taika-Jim ja sen nekrumuskeli. Nastamuumio ja sen mustat knääpiöt. El Zorro ja Tacho kuparinvärinen pentele. Han Solo ja älisevä Chewbagga. Tarzan, karkeakarvainen Cheetah ja sileäkarvainen Jane kolmantena pyöränä. Mikki ja Hessu. Hemingwaun Afrikka-kirjat menee tähän. Paavo Lipponen ja Carl Gustav Korkki, Armas J. Pullan Romppainen ja Ryhmy. Seikkailuja alempirotuisten apinoiden viidakoissa. Mutiaiset päänsä päällä kantaa valkoisen miehen taakkaa. Bwana. Sahib. Massa. Tuan Jim.
ellauri008.html on line 856: Armas oli Josef, niinkuin Conrad. Tai Stalin. Ranskalaisen kulttuurin tuntija ja high school dropout, kuten Conrad. Tukon asiakaslehden päätoimittaja. Siihen Conrad ei sentään yltänyt. Mikä lie merimies ja kynäilijä.
ellauri008.html on line 869: Poistan varmistimen pistoolistani sanoi eräskin nazi Kulturfunktionär Hanns Johstin näytelmässä Schlageter 1933. No ei kai se sitä suorastaan poistanut, napsautti vaan pois päältä.
ellauri008.html on line 871: Aus dem Schlageter stammt auch die fälschlich Hermann Göring zugeschriebene Aussage: „Wenn ich Kultur höre … entsichere ich meinen Browning“ (1. Akt, 1. Szene). Johsts Widmung „Für Adolf Hitler in liebender Verehrung und unwandelbarer Treue“ beeindruckte Hitler ebenso wie der Inhalt des Stückes. Das Stück beschäftigt sich mit dem Freikorpskämpfer Albert Leo Schlageter, der während der Ruhrbesetzung (1923) von einem französischen Militärgericht zum Tode verurteilt wurde, da er Anschläge auf militärische Verkehrsverbindungen verübt hatte. Johst proklamierte ihn zum „ersten Soldaten des Dritten Reiches“.
ellauri008.html on line 873: Kun jenkeissä tehtiin hiljan poliisisarja jossa savunaama oli puikoissa ja paleface sidekickinä, enemmistökatsojat oli shokissa. Sellaisetkin sarjat on vähän kyseenalaisia missä pomona on joku ämmä. Puuttuu vaan et jumala ois musta apinanaaras joka olis vielä mamu, muu tai lesbo. Hintelä ja vanha ja kukkahattu päässä, tai alaikänen läski rättipää vammanen ja ruma. Ei helkkari, ei jumalauta tulis uskonnosta mitään, missä olis pelote? Ketä ihailtas ja toteltas? Hirveydet ja niiden sepitys kysyy palleja, sen tiesi Palle Hirviseppä. Pojat ovat poikia, miehet miehiä. Vähän tyhmempiä, siks voisivatkin alkaa koulun myöhemmin, niin saisivat taas lytätyksi tytöt siinäkin. Sais nenäkkäät tytöt opetuksen. Lisää miesopettajia suosimaan poikia ja bylsimään tyttöjä, ja niille kunnon palkat, munalisä.
ellauri008.html on line 879: Brittipaskiaiset ryösti siirtomaiden mutiaisia jumalan ja kruunun nimissä ihan tieten tahtoen, ajatellen tekevänsä siinä palveluxen kaikille. Ne oli siinä vielä karmeampia kuin Roope Ankka, joka tietää rikastuttavansa muiden kustannuxella vaan izeään. Conrad-Marlow kirjottelee menestyneelle brittiläiselle siirtomaatavarakauppiaalle näin:
ellauri008.html on line 881:
You said that giving your life up to them (them meaning all of mankind with skins brown, yellow or black in colour) was like selling your soul to a brute. You contended that that kind of thing was only endurable and enduring when based on a firm conviction in the truth of ideas racially your own, in whose name are established the order, the morality of an ethical process. We want its strength at our backs, you said. We want a belief in its necessity and its justice, to make a worthy and conscious sacrifice of our lives. In other words, you maintained that we must fight in the ranks or our lives don't count. You should know who came out cleverly without singeing your wings.
ellauri008.html on line 886: Suomalaiset ei oo yhtään parempia: haluu viedä isislapset äideiltä. Se on kaikki sitä samaa julmaa apinameininkiä, milloin juutalais-rättipäistä lampaannussijoiden kostonhimoa, milloin ihan samanlaista keropäistä nazi-britti-persurasismia. Päivi Räsäsen julman halpamaista sekatavaraa. Päivi on hyvin huolestunut islamista. Sen sisko Eva kammos juutalaisuutta. Veljesvihaa Abrahamin lasten kesken.
ellauri008.html on line 890: 
un.jpeg" style="width:25%" />
ellauri008.html on line 891: 
un.jpeg" style="width:25%" />
ellauri008.html on line 893: Braunin tytöt Eva ja Päivi
ellauri008.html on line 901: 6 Mennyt on tytär Siionilta kaikki hänen kauneutensa. Hänen ruhtinaansa ovat kuin peurat, jotka eivät laidunta löydä; he kulkivat voimattomina vainoojan edessä.
ellauri008.html on line 904: Keskustan siankasvattajat ja puuntuhoojat etunenässä fascistipersut on taas liikkeellä, paiscii civiin piscuisia lapsia ja niiden äitejä. Miljoonat muut kumikaulailee netissä huolestuneina riscistä, jonka niille jocaiselle aiheuttaa kourallinen naisia ja lapsia. Somen naurutalon vääntyneessä peilissä Disneyn elefantti nousee pallille ja kirkuu hiiriä. Päivi Braun ja Potterin kotitonttu Sale pelkää kymmentä suomalaista naista. Vitun tekopyhät jänishousut. Kolme sanaa vaan: luota jumalaan. Isixenkin porukat on jeesuxen kädessä, sekin oli karvakäsi.
ellauri008.html on line 910: Se on kuin Sysmä jonne pirun reestä
ellauri008.html on line 918: Pääkirjoitukset on aina samaa sodanlietsontaa ja länsipropagandaa. Loput lehdestä on ties mitä tuoteasettelua ja neuvokkeja kerskakulutukseen, löysää ihmetuubaa turistipapeilta, koko sivun potrettien kanssa tietysti, ne on halpaa palstantäytettä.
ellauri008.html on line 922: Huorasanomat, puhuu yhtä tekee toista vuoron perään miellyttääkseen maksukykyisistä lipilaareista ja taantumuksellisista vanhoista pieruista ja kääkistä muodostuvaa tilaajakuntaansa.
ellauri008.html on line 923: Muka-edistyksellisen ja muka-vihreän kuorrutuksen alta työntyy suurkapitalismin norsunjalka, markkinatalouden ja konsumerismin pukinsorkka ei vaan vilahda vaan törröttää törkeästi.
ellauri008.html on line 924: Yhellä sivulla nuollaan ekoporukoita ja sanotaan et kerskakulutus on pahasta. Seuraavalla sivulla kuolataan kalliita autoja ja veneitä tai vaatemuotia. Päivitellään lajikatoa ja ihannoidaan metästystä. Jokaiselle jotakin, eniten maksava asiakas on päivän kuningas, etusivun mainosuutinen.
ellauri008.html on line 925: Oikeista uutisista tulis ehkä parin sivun verran. Sivukaupalla on joka päivä poliittista länsipropagandaa naamioituna "analyyseiksi" ja "kolumneiksi" jota nöyrästi suoltaa samat naamat, kuukausipalkkaiset sätkynuket, työrukkaset ja käsikassarat. Oli loistoidea panna kätyreiden nimet juttuihin, menee mokat sitten niiden nimiin vaihtoehtoisina totuuksina. Kun on tyhjäntoimittajat hyvin voideltu, Herlinien kone käy kuin rasvattu. Pallinaamat omistajat hieroskelee käsiään.
ellauri008.html on line 926: Loput tuhansista tapetuista puista menee paskanjauhantaan, naistenlehtimatskuun ja ilmi- sekä piilomainontaan. Spugennäköinen Kaariposken poka Lauravaimoineen on pahimmasta päästä, vaurastuneita jenkkiasiaa ajavia niiden skeidaa jauhavia paskiaisia.
ellauri008.html on line 930: HS levittää Haju Pisilän ex-hallituxen ex-nisäministerin Myi Kakkasen kokosivun väripyllistelykuvaan kertomaan, miten kokkareiden mielestä on aivan asiallista, että kokkareet ja Kreikan hallitus on valmiit rikkomaan kansainvälistä lakia ja sopimuxia ja kuskaamaan mamutulvan Turkista takaisin kumiveneisiin ja skönelle. Koska: Erdogan haastaa nyt Eurooppaa, ja sixi on ihan oikein että meikäläiset lähtee mukaan sotimaan, koska inter arma silent leges, ettexte ole sitä lukeneet. On ihan oikein et tää rupusakki toimii tässä vähän niinkun ihmiskilpenä. Niinhän me fasistit tehtiin viime maailmansodassakin, kuskattiin Suomesta jutkuja laivalla Aatun uuneihin, ja sitä ennen lähettiin kenraali Talvelan kanssa Aunuxeen yxityisesti vähän sotimaan. Niin että ennakkotapauxia löytyy, tää on ihan normaalia menettelyä meidän puolelta. No kokkareiden ja muiden rasistien puolelta se on. Ja Herlinin konesanomat taputtaa sille karvaisia käsiä. Eipäs kun sileitä ja manikyroituja, ne karvathan on niillä matuilla.
ellauri008.html on line 937: verrattuna jenkkikavereihin.
ellauri008.html on line 977: Sellainen ei käy laatuun monomyytissä.
ellauri008.html on line 990: Ruokottoman näköisen toimittajapyllynreijän sunnuntaisaarnasta,
ellauri008.html on line 995: "Unohtaa" jenkkikonnailut kaikkialla maailmassa, unohtaa Kiinan.
ellauri008.html on line 1010: Vaurastuminen lähtee taas alkuun mezänkäytöstä.
ellauri008.html on line 1017: Voimakkaaseen kasvuun tähtääminen on oikeastaan ainoo tapa toteuttaa konseptia
ellauri008.html on line 1020: Mä vien metsän kaupunkiin, se sanoo, kauppa somistetaan kaadetuilla puilla
ellauri008.html on line 1049: sapelinkalistaja Hurmo Hahtunen
ellauri008.html on line 1055: rahantunteva Tuunas Jolonen
ellauri008.html on line 1061: ja talouskasvuun tarvittavaa kulutusta
ellauri008.html on line 1083: Munapäinen Kalju Silfverfisk
ellauri008.html on line 1088: lännen etunkeli Pehva Kapakala
ellauri008.html on line 1091: Cargokultin kanttori Muna Tappurainen
ellauri008.html on line 1092: Saman kirkon suntio Hozee Riihikone
ellauri008.html on line 1106: "Kaunis malja leikkeihisi, ole hyvä!"
ellauri008.html on line 1107: Sälän päälle tarra "heitä roskiin kun olen kuollut".
ellauri008.html on line 1111: jollasta ei oo nähty sitten 30-luvun, jenkkilehtien
ellauri008.html on line 1113: Herlin huutaa sille johtokunnan kerroxesta ohjeet
ellauri008.html on line 1115: Mustamaalari, penkkipoliitikko Narko Runkkari,
ellauri008.html on line 1117: kommunistien ja noskeharakoiden hätyyttely.
ellauri008.html on line 1133: joka kantaa Aki Kaurismäelle ikuisesti kaunaa
ellauri008.html on line 1134: siitä että tää ei tuntenut sitä etunimeltä,
ellauri008.html on line 1140: joka tunnetaan myös Robot Chickenistä.
ellauri008.html on line 1149: Tunnoton mulkku. Kazonut liikaa telkkaria pienenä.
ellauri008.html on line 1158: siitä ei jotkut vitun pelisäännöt ei tee tiimiurheilua.
ellauri008.html on line 1162: eekuu paranoo lopun lähestyessä, se jää varmaan viimesexi
ellauri008.html on line 1168: Onkohan se yks vanhan transun näkönen hyyppä jo eläkkeellä
ellauri008.html on line 1170: Nimikin on jo unohtunut. No nytse putkahti taas esiin,
ellauri008.html on line 1172: Nähtävästi Kone Oyn edut on jossain uhattuna taas.
ellauri008.html on line 1175: tekee prikulleen päinvastoin kuin saarnaa: palkizee jonkun
ellauri008.html on line 1181: jalkowäliwiixisen wastuupään Kaijus jonkun joholla.
ellauri008.html on line 1187: valmistautuu sunnuntainumeroiden suureen
ellauri008.html on line 1189: luihuun lobbaukseen, vääristelyyn, valeuutisiin,
ellauri008.html on line 1195: sanoo et on ihanaa kun virkamiehet valvoo tikkana
ellauri008.html on line 1212: fossiloituneita matelijanulosteita.
ellauri008.html on line 1219: Raamatunaikaisilla Ebyktin vitsauksilla
ellauri008.html on line 1222: Kalloon kunnotonta kumauttaa.
ellauri008.html on line 1224: Nupit irtoo linnun ilmansuuntaan
ellauri008.html on line 1227: Vitun Eski Saarisen kekseliäs apina:
ellauri008.html on line 1233: pirun grilliin kananmunan hajuista.
ellauri008.html on line 1236: Se nyt ainakin on siirto oikeeseen suuntaan.
ellauri008.html on line 1240: rahan tuntevat materialistit, voi vittu
ellauri008.html on line 1250: tulemaan fuulatuksi kanssasi. Onnea visailuun!
ellauri008.html on line 1255: a) Valto Karhuniemi.
ellauri008.html on line 1259: Koska keskimäärin pysyvä karvapeite tulee mamun käsivarteen?
ellauri008.html on line 1264: Mihin kuntaan kuuluu Haapaveden kunta?
ellauri008.html on line 1265: a) Kivikuntaan
ellauri008.html on line 1266: b) Kasvikuntaan
ellauri008.html on line 1267: c) Eläinkuntaan
ellauri008.html on line 1301: Puskii Narko Runkkari
ellauri008.html on line 1308: Narko Runkkari
ellauri008.html on line 1310: raakkuu kahden sivun alalla
ellauri008.html on line 1312: Sunnuntaisaarna Hooässässä
ellauri008.html on line 1314: hampaat kiukun irvessä
ellauri008.html on line 1319: Narko Runkkari
ellauri008.html on line 1322: haukkumassa kommunisteja.
ellauri008.html on line 1331: Sen virkkeet on niin lyhyitä, että ne ehtii päättyä pisteeseen, ennenkuin palstan reuna tulee vastaan. Suurin osa niistä on pelkkiä päälauseita. Selkokieltä, mainostextiä. Lyhyestä. Virsi. Kaunis.
ellauri008.html on line 1340: Annilla on varmaan izellään poikia, kun se on ruvennut tästä ammumaan.
ellauri008.html on line 1341: Pojat ei jaxa romaaneja, kun niissä on niin paljon sanoja. Ne lukee mieluummin tekniikkaan, fysiikkaan, urheiluun, tietokoneisiin tai vaikka lääketieteeseen liittyviä vaativiakin asiatextejä. Mix niitä sitten kiusata naistenkirjallisuudella eli romaaneilla, mixei ne voisi vaan selata Sanoma Oyn tiedelehteä ja kazoo kuvia?
ellauri008.html on line 1352: Mun tutkit, Herra, tarkasti,
ellauri008.html on line 1354: Jos makaan, istun, nousen, käyn,
ellauri008.html on line 1378: tiedot sun ja mun brownin liikkeistä.
ellauri008.html on line 1381: Näkee kun menet ulkohuusiin
ellauri008.html on line 1386: Huomaa myös ottaa lukuun,
ellauri008.html on line 1392: Näkee onko sepalus unohtunut auki.
ellauri008.html on line 1395: Ei sillä vielä ehkä kuuhun mennä
ellauri008.html on line 1397: ja Googlen kaltaisille sielun kauppiaille.
ellauri008.html on line 1411: Odota sukupolvi, kaik on unohdettu,
ellauri008.html on line 1426: Varsinkin kun ollaan kyhäämäs jotain kivaa kiellettyä.
ellauri008.html on line 1434: Oskari Onninen (s. 1991 Heinola) on suomalainen journalisti ja kriitikko. Hän kirjoittaa muun muassa Helsingin Sanomiin, Imageen, Rumbaan ja Nuorgamiin. Onninen tuli kuuluisaksi vuonna 2013 tapauksesta, jossa Cheek kielsi häntä osallistumasta tiedotustilaisuuteen, mahdollisesti negatiivisen levyarvion takia.
ellauri008.html on line 1438: Stressiä, kiirettä, ahdistusta, näköalattomuutta, pakkomielteistä suorittamista ja loppuun palamisia. 28-vuotias toimittaja Oskari Onninen kuulee huoli- ja stressipuhetta ympärillään päivittäin eikä ymmärrä, mikä hänen ikätovereitaan vaivaa. Heillähän pitäisi olla asiat paremmin kuin hyvin, ainakin jos tilastoihin on uskominen. Tutkijat selittävät nuorten aikuisten ahdinkoa monilla eri tekijöillä – yksi niistä on internet, joka on tehnyt elämästä jatkuvaa vertailua ja kilpailua.
ellauri008.html on line 1440: Hei Oskari Olematon taitaa olla mun vanhusystävä! Hepeteeu!
ellauri008.html on line 1444: Simone Adolphine Weil [simɔn adɔlfin vɛj] est une philosophe humaniste française, née à Paris le 3 février 1909 et morte à Ashford (Angleterre) le 24 août 1943. Simone Weil on yksi viimeisten aikojen mystikoita. Mystikoita ei enää kannata kerätä, kun pörriäiset ei enää hedelmöitä niitä.
ellauri008.html on line 1446: Simone oli kristillistynyt jutku Elsassista, peräisin perheellisestä agnostikkoja. Weil on anagrammi Levistä. Se syntyi samoihin aikoihin kun Wilho pääsi Kiinaan. Kuoli 34 vuotiaana tubiin briteissä toisen maailmansodan loppupeleissä. Sillä oli fiksumpi veli Andre, hyvä matemaatikko. Andre sekoili Suomessa talvisodan aikoihin, epäiltiin vakoilusta lännen hyväksi. Natseja pakeni brasseihin, sit Princetoniin. Tervetuloa lännemmäksi Andrei.
ellauri008.html on line 1448: Weil kävi eliittikouluja ja luki filosofiaa. Siitä tuli sitten jonkin sortin mystikko. Ja kommari. Oli kotvan duunarina ihan muuten vaan. Kai se kärsi jotenkin parempiosaisuudesta. Siksi ei syönyt sotilaiden sokereita.
ellauri008.html on line 1452: Mystikoille oon aina ollut vihainen kuin rakkikoira. En nää siinä päätä enkä häntääkään. En liioin Simonen sepustuksissa armosta, panen toivoni mä painovoimaan. Kai kun en tunne mystisiä tuntoja, nöyryyttä, ei kuiski omatunto, suhisee vaan tinnitus, puuttuu hävelkorva. Pamputan niitä simona kuin sapeli Simonen.
ellauri008.html on line 1456: Martin Heidegger oli ukin ikätoveri, omaan napaan tuijottaja, niiden napamiehiä. Kaikki lähtee musta ja siitä miltä musta tuntuu. No homomensuraltahan tämä kuulostaa, Platonin ideoita tässä tarjoillaan uudessa natsikuviollisessa leilissä.
ellauri008.html on line 1457:
Johtolankana oli kysymys olemisen mielestä, mut hänen tunnetuin teoksensa siitä, Oleminen ja aika, jäi keskeneräiseksi. Lakkas Mara olemasta mitään mieltä, kun aika loppui. Se valmisteli uuden ajan filosofisesta perinteestä radikaalilla tavalla irrottautuvaa jäsennystä ihmisen olemisen tavasta ja ihmisen suhteesta todellisuuteen. Nikersi ja nakersipa sitäkin kuin porsas urhea (siis sen kaima Martti Haavio), muttei sekään tullut valmiiks asti. Sotilaspastori Martti Haavio sekoitetaan usein kaimaansa, professori Martti Haavioon, joka tunnetaan myös runoilijanimellä P. Mustapää. Martti Haavio ja Martti Haavio eivät olleet keskenään sukua. Kun he astuivat luokkaan, tulvahti sinne heidän mukanaan raikkaan, elävän elämän tuulahdus. Opettaja avasi parvekkeen oven ja leyhytti sitä lujasti.
ellauri008.html on line 1459: Heideggerin myöhemmässä ajattelussa tämä irrottautuminen kehittyi kokonaisvaltaiseksi. Se yritti ajatella uudelleen koko länsimaisen filosofisen tradition piilevät lähtökohdat ja taustaoletukset. No sekin tais jäädä yritykseksi. Mutta tämä hanke teki Heideggerista myöhemmän mannermaisen filosofisen perinteen tärkeimmän suunnannäyttäjän. Jatkakaa te vaan tonne päin, mä jään pois tässä.
ellauri008.html on line 1463: Heideggerin pappa oli duunari ja suntio, vanhemmat oli hirmu katolisia. Mara kävi paavin kustannuksella koulun Konstanzissa, missä mäkin olin vuonna 70 kielikurssilla. Ei siellä puhuttu mitään Heideggeristä. Oltiin vaan et silleen, aika meni sellaiseen. No onhan olla-verbi nimenomaan kopula. (Hullua, että niin tyhjän parissa nyhjätään niin paljon.)
ellauri008.html on line 1467: Vaimo oli protestantti, ja sen mieliks ehkä Marakin sit puras käteen katolista kirkkoa. Protestanttipaikoissa se sittemmin kehitteli omat juttunsa, Hartmannin sairaalassa Marburgissa, Pulttiboisin luona. Woku syntyi vaan 30 kilsan päässä Giessenissä. Mara pysyi naimisissa koko ikänsä, vaikka taajaan bylsikin Arendtin Hannaa. Heidegger mökkeili vaimon ostamassa mökissä, patikoi ja lasketteli, kai myös luikuria vaimolle.
ellauri008.html on line 1469: Maran magnum opus venyi kuin purukumi, kun ei ollut deadlinea. Sit tuli viranhaku, Sein und Zeit on siihen kässäristä irrotettu hätäpaska. Toisen osan, luvatun yhteenvedon Mara poltti itse, kun siitä ei tullut mitään, tai vielä paskempi.
ellauri008.html on line 1473: Natsit itse piti Maraa joutavana suunpieksäjänä, eikä ihme, veikkohan nostaa avainongelmaksi tän: "Warum ist überhaupt etwas und nicht vielmehr nichts?" Leila Haaparanta rassu mietti tätä kuusivuotiaana taimisena, ehkä nytte emeritana vieläkin. Pian se selviää. Kysymykseen vastaa Hegel: Weil nichts existiert nicht, das Nichts nur nichtet. Hoo hoo jaa jaa, metafysiikkaa. Palataan Parmenideeseen kuin koira oksennukselle. Ei jaksa. Nyrjähtänyttä kielipeliä. Kiinalainen kissa joka huitoo ilmaa, yhden käden merirosvo ilman jackpottia. Hitler varmaan sanoi Maralle: Martin, du nichtssagender Pfurz! Ei huijannut Adlerhorstin ajattelijaa.
ellauri008.html on line 1475: Myötäjuoksijana Mara joutui sodan jälkeen jäähylle ja mielisairaalaan. No, siitä se sit toipu äkkiä, pääs vapaalle jalalle, ja seiskytluvulle tultaessa se oli taas aika guru. Halus katolisen hautauksen 76, kun mä tein lisurin. Jos vaikka siitä kuitenkin hyötyis jotain loppupeleissä.
ellauri008.html on line 1480: Koitin lukea Martin Heideggerin Sein und Zeitiä netistä alkukielellä. Se alkaa lupaavasti:
ellauri008.html on line 1482: Sein ist der allgemeinste und leerste Begriff. Als solcher widersteht er jedem Definitionsversuch. Dieser allgemeinste und daher undefinierbare Begriff bedarf auch keiner Definition. Jeder gebraucht ihn ständig und versteht auch schon, was er je damit meint. Damit ist das, was als Verborgenes das antike Philosophieren in die Unruhe trieb und in ihr erhielt, zu einer sonnenklaren Selbstverständlichkeit geworden, so zwar, daß, wer darnach auch noch fragt, einer methodischen Verfehlung bezichtigt wird.
ellauri008.html on line 1484: Joo eihän sille sokraattis-aristoteelista määritelmää saa aikasexi. Mut se on vanhanaikaista, oli sitä jo ennen tätä nazia. Onnetonta ravunkäyntiä on Martin sohellus.
ellauri008.html on line 1486: Tähän ois voinu Mortti lopettaa. Mut sit käy ilmi et tää onkin vaan olkiukko, jonka Mara aikoo kohta kumota. Siis sama erhetys kuin el Laurin siteeratessa osan IV lopussa Salomon viisautta. Apokryyfikirjasta löytynyt järkipuhe kerrankin olikin pirun advokaatin versio.
ellauri008.html on line 1488: Toinen Mortti, nenäänsä honottava Mårten Ringbom, tajus panna hanskat naulaan ajoissa, lähti filosofiasta yleen runoilemaan 70-luvulla. Väitteli 2002 ja kuoli kymmenvuotiaana tohtorina.
ellauri008.html on line 1495: Lea sanoi: Tuo Irja on muuten kyllä mukava huonetoveri, mutta kun se kuuntelee aina tuota radiota. Sammuttaisitteko Irjan radion, se on ollut päällä koko päivän, loppuu patterit. Jonkun ois pitäny kääntää päältä Martin radio. Ois säästynyt paljon paperia ja ehkä joku juutalainen nahkakin. Tai sitten ei.
ellauri008.html on line 1508: Ei tarvi huolehtia sukukalleuksista, kun niitä ei ole kellään,
ellauri008.html on line 1512: Eletään kommunismissa, näin markkinoiden ehdoilla.
ellauri008.html on line 1514: kun maskakuan voi hankkia halvalla ihan lennosta.
ellauri008.html on line 1520: Ei tarvi omistaa asuntoa, sen voi vuokrata.
ellauri008.html on line 1526: Jos ei ole niin ei kun halpaan ja mauttomaan.
ellauri008.html on line 1531: Liikuntaa saa gymissä, seuraa somessa.
ellauri008.html on line 1536: Pro secundo: panosta ei tarvi tulla enää lapsia.
ellauri008.html on line 1537: Lapsiin ei enää tarvi panostaa, kun odottaa
ellauri008.html on line 1539: Jos halituttaa, voit ottaa koiranpennun tai käydä kissakahvilassa.
ellauri008.html on line 1551: se ei tullut fasistisesti teeveestä johdettuna monokulttuurina,
ellauri008.html on line 1555: Mun ennuste: se joka luottaa kädestä suuhun syöntiin
ellauri008.html on line 1562:
Duplicity and cunning vs. courage
ellauri008.html on line 1579: Mitkä säännöt? No ne kymmenen käskyä taas tarkennuksineen, tai vastaavat. Ne jotka ylläpitää isien perinnäistavat, hopeaselkien hallitusmuodon, sovinnaisen nokintajärjestyksen, jolla vältetään verisin lajinsisäinen karsinta. Pikku jäsentenvälinen ristiinnokinta kaukalolla käy, k
unhan noudatetaan näitä sääntöjä. Erinäisin tarkennuksin perustuslaissa ym ym. (Vrt. ay-liikettä ei ole perustuslaissa, sen vois räjäyttää...)
ellauri008.html on line 1581: Tätähän se on, se moraali. Nilkkimäisiä kompetitiivisia alipelejä osin kooperatiivisen ylipelin alla. Ja sama uudestaan sisäkkäin kuin Hanoin tornit. Siitä on kyse. Niinkuin sanoo tuhat törkimystä: veronkierrosta on turha mäkättää, jos ei ole rikottu lakia. Silloin se on verosu
unnittelua. Se että törkimykset itse lobbaa verolait on vaan voi. On noudatettu sääntöjä. Se on parhaan valtaa, aristokratiaa.
ellauri008.html on line 1600: Kansa oli lukutaitoista ja ymmärsi oman et
unsa kauppaloordiensa alaisina.
ellauri008.html on line 1601: Toisin sanoen, niillä ei ollut just sillä haavaa tarvetta kapinoida, räjähtävästä tuottavuuden kasvusta riitti mistä ottaa. Toisin kuin nyt, k
un on brexit tulossa. Taas kalibroidaan kapitaalin ja laborin väliset valtap
unnukset.
ellauri008.html on line 1603: Panaman intiaanikansa oli raakaa joo, k
un vaan gringoherrat paahtu rannoilla.
ellauri008.html on line 1606: Yläluokka laiskotteli, ei teollistanut, ja siirtomaassahan ne oli jo. Ahistaa olla kynimisen häntäpäässä, helpottaa k
un samalla voi kyykyttää muita, kuten britit. Koira käskee häntää, vahinko pannaan kiertämään, eli ollaan maailmanmitassa kuitenkin keskiluokan nilkkejä vaik kotona köyhiä.
ellauri008.html on line 1610: Panaman kansa oli nahaltaan kyllä mustaa, p
unaista ja ruskeaa.
ellauri008.html on line 1611: Mieli mustana, pää p
unaisena mulkoilivat, k
un kreolit ruskein kielin nuoleskeli valkoisia herroja, kahmi etuja.
ellauri008.html on line 1613: No way Jose, no ei Joose, vallankumous tulee k
un hallitut saa valtaa,
ellauri008.html on line 1617: Inkkareilla ei ollut habaa ja gringoilla oli liikaa voitettavaa. Maailman eli siirtomaasotien jälkeen p
untit oli toisin päin, parhaat palat oli syöty ja aseistetut intiaanit hankalia, nahiskoot siis keskenään. Niitä voi paremmin ohjailla rahoittamalla diktaattoreita ja CIAn agenteilla. Tilanne on taas päällä Venezuelassa.
ellauri008.html on line 1622: Näin
unta että
ellauri008.html on line 1627: ja kalj
un päällä
ellauri008.html on line 1637: En siitä
unessakaan
ellauri008.html on line 1640:
unessa tarkoitti
ellauri008.html on line 1644: Lihakset on heikot. Jäsenet jäykät paitsi se jonka pitäisi olla. Jalka ei nouse. Ei jaksa kumartua. Rakko täyttyy, ei enää veny, ei tyhjene. Yöllä herää kuselle. Kusi tulee vaivoin. Niskaa ja näpytyskättä särkee. Ruoka ei sula. Rintaan tai mahaan sattuu syötyä. Pierettää. Jotain alavatsan kipuja. Varmaan peräpukamat. M
unuaiset juilii välistä. Henki loppuu kesken lausetta. Oikea silmä on ratkennut. Näkö sumenee. Kihti pistää isovarvasta. Väsyttää helposti. Yöllä ilma vihisee, portaissa hengästyttää. Lonkkaa vetää, kalkkeut
uneet nivelet, luupiikkejä. Selässä on joku patti. Torkuttaa.
ellauri008.html on line 1646: Kn luin tämän r
unon työpaikkalääkärille, hän arveli: tilanne on toivoton, vaan ei vakava.
ellauri008.html on line 1673: Liukastel
un merkkejä
ellauri008.html on line 1681: Vanuat
un Tanasaarella filmat
un
ellauri008.html on line 1686: Olen saaanut laul
un henkiäidiltä.
ellauri008.html on line 1697: Customit on onnist
uneet välttämään kristityt.
ellauri008.html on line 1709: k
un custom väkeä on kourallinen jälellä.
ellauri008.html on line 1710: K
un sukupuutto uhkaa, jääkööt syrjään
ellauri008.html on line 1712: entiseen väestötilanteeseen optimoit
uneet.
ellauri008.html on line 1728: minkä laul
un sanelisi sen henkiäiti nyt?
ellauri008.html on line 1732: noin metrinmittaisen hukkapätkän serkk
unsa
ellauri008.html on line 1733: etelämeren saarille kustomoid
un pikku veikon.
ellauri008.html on line 1734: Niitä ois tänne maht
unut puolta enemmän.
ellauri008.html on line 1740: Näin
unta että hieroin kauppoja
ellauri008.html on line 1743: nuoren ka
uniin mustan naisen kanssa.
ellauri008.html on line 1752: Nyt on satanut jo kohta t
unnin
ellauri008.html on line 1786: k
un Anders Breivikiltä aika liikenee.
ellauri008.html on line 1796: Kuvittel
un hallituksen puheenjohtaja.
ellauri008.html on line 1824: onnist
uneita,
ellauri008.html on line 1836: Mut turhaut
uneita ollaan ja vihaisia
ellauri008.html on line 1837: K
un ei saada niille sanella
ellauri008.html on line 1840: töistä k
un ei niitä tarvita.
ellauri008.html on line 1852: Yöt päivät
unetonna pyöritään,
ellauri008.html on line 1853: su
unnitellen luovan tuhon aseita,
ellauri008.html on line 1868: k
unhan tulevat sikahalvaksi.
ellauri008.html on line 1906: Ugh. Olemme puh
uneet.
ellauri008.html on line 1915: omarahoitteinen r
unoilija, joka
ellauri008.html on line 1917: etusiv
un maksettuina mainoksina,
ellauri008.html on line 1932: Herrahissi huojuu isk
un voimasta.
ellauri008.html on line 1947: jotta p
unainen meri taas asettuisi.
ellauri008.html on line 1958: Paavi juuttui s
unn
untaina hissiin.
ellauri008.html on line 1960: Painoi alas nappulaa ylösnous
un sijasta.
ellauri008.html on line 1969: messusi paavi huojent
uneena.
ellauri008.html on line 1970: Sitä voi ku
unnella youtubesta.
ellauri008.html on line 1984: iänikuinen r
unoilu, ei siitä päästä.
ellauri008.html on line 1986: sanoo vaimo lopen tuskast
uneena,
ellauri008.html on line 1987: k
un palaa pienipäinen riemast
uneena
ellauri008.html on line 2001: kuten Sak
un haarukasta
ellauri008.html on line 2018: Många rika västländer har upplevt mer än ett årtionde av ekonomiskt kräftgång. Utropstecken kring klimat och migration f
ungerar som bensin på lågorna. Bitterheten har slagit rot bland tidigare passiva samhällsskikt, som inte längre godtar långrandiga, invecklade resonemang vare sig enklare lögner från eliten: beslutsfattare, medier, experter, akademiska kretsar och andra välmående vinnare.
ellauri008.html on line 2026: Syyrian pommitet
un länsikulman partioinnista.
ellauri008.html on line 2032: k
unhan jäävät pakolaiset Aasiaan,
ellauri008.html on line 2037: Erdogan ei ole piip
unrassi, vaan tosimies.
ellauri008.html on line 2055: P
unavihervärisokeat palauttavat k
unniaan
ellauri008.html on line 2068: k
un opiskelijat työnsi pois nautalautasen.
ellauri008.html on line 2082: K
unpa Suomen mezät nielaisis noi kusipäät,
ellauri008.html on line 2085: Se ilahduttais Honkatukijaa ja jokaista pu
unhalaajaa.
ellauri008.html on line 2105: jossain pier
unhajuisessa pyöräparkissa.
ellauri008.html on line 2113: J
unat tuovat lisää maahant
unkeutujia,
ellauri008.html on line 2114: palauttaa karu
un kotiin j
unantuomia,
ellauri008.html on line 2115: tyhjiin betonib
unkkereihin radan varressa.
ellauri008.html on line 2119: ka
uniisti laitettuina vaikka sikahalvalla
ellauri008.html on line 2131: Epsanjalaispukusaippuan pääkonna Agostinkin olisi toki työläistensä puolella, jos se vain olisi mahdollista vaarantamatta rikkaimmiston etuja. Mutta k
un ei niin ei, se on voi.
ellauri008.html on line 2134: Pankinryöstäjämoraalia kirjasta Keikkakuski: Keikkakuski soisi että sen lyttyyn ajama nainen toipuisi ja jäisi nauttimaan pikku vauvastaan. Vauvaan ainakaan ei nyt satt
unut, k
un kuski valitsi äidin maalitauluxi.
ellauri008.html on line 2139: Oli kuitenkin aina ollut yksi asia, jota Lennon ei ollut taj
unnut. Ihmisten laki. Se ei ollut jumalan laki, ei moraalilaki eikä edes hallituksen laki. Se oli yhtä vanha kuin ihmisk
untakin, ja se kuului: Jos joku vittuilee sulle, s
un tulee vittuilla sille takaisin.
ellauri008.html on line 2146: Konnat toimii yxixeen ja konnatiimeissä, pollarit menettelee prikulleen samalla tavalla. Eroovat vaan hat
un värissä eikä aina siinäkään. Poliisit konnailee, konnat pamputtaa. Kumpikaan ei pysty pidättää. Se on joko kanttuvei tai peli jatkuu.
ellauri008.html on line 2149: Konnakirjoissa on kivointa k
un kusipäitä listitään. On rentouttavaa lukea, miten niiltä irtoo pää, tai niistä tulee ihan muusia. Sama ketä ne on, kuha ne on mulkeroita. Se on katarttista.
ellauri008.html on line 2151: Huono puoli näissä kovaxikeitetyissä konnakirjoissa on että sankari näyttää aina häviävän lopussa, sekin tapetaan joteskin julmasti. Paha saa palkkansa. Mitä hittoa? Onx tää jotain fiktiota? Vit
un moraliteetteja. Ehkä niitä ei saa muuten julkasta. No sellaistahan se on aina ollut, saduissa paha susi täytetään lopuksi kivillä ja ommellaan kiinni, löysäresoriset p
unahilkat tapetaan epämoraalisten romaanien loppupeleissä. Saavat opetuxen.
ellauri008.html on line 2155: Mä vien meidät m
un hotellihuoneeseen. Älä nyt katso mua noin. En ole homo. Etkä sä ole min
un tyyppiäni. Mä pidän miehistä, jotka pystyvät huutamaan, k
un panen niitä perseeseen. Sä et pystyisi muuh
un kuin raapimaan patjaa. Totta puhuen se ei riitä mulle. Pitää kuulua vähän ääntäkin.
ellauri008.html on line 2158: Lopux Lennon joutuu takas samaan putkeen kuin alussa, cavariccihousuisen kaverinsa seuraan. Päälle tulee paksulti sementtiä ja lasten hoploppi, joka alkaa haista ruumisojalle. Muotiarkkitehdin ura sakkaa ja lähtee alamäkeä. Jokaisessa pilvessä on hopeare
unus. Kaikella on tarkoitus. Olemme osa luojan suurta su
unnitelmaa.
ellauri008.html on line 2160: Moraali korjaa puueläimen vaistoja niiltä kohdin kuin ne ei ole sopeut
uneet urbaanielämään. Kaikki minkä moraali kieltää on jotenkin kivaa. Kuten tappaminen, ja tappamisen ja tappeluiden kazominen. Mikä ei olekaan kielletty kuin pikkulapsilta, jotka hölmönä vielä voi eläytyä uhrin osaan. Äkkiä ne oppivat. Nainnin kazominen on paljon pahempaa.
ellauri008.html on line 2163: Nettiuutisissa iso lehmänpuolikas kelaa t
unteita hirvimezällä:
Koko mezästysseura odotti multa sitä. Lopulta ammuin ja tuntuihan se hyvältä. Se oli ihan uskomaton fiilis. Eläimiä pitää kunnioittaa kun niitä teurastaa. Ei pelottanut yhtään kiväärin takana. Mitens hirvi, pelottiko sitä? Kumpi kuoli? Vit
un ammuvainaa.
ellauri008.html on line 2166: K
unnon utilitaristi laskee mukaan myös siirron hinnan, se on osa pelin arvoa. Mut se on ajatusvirhe et teon arvo olis pelin arvo. Ei se ole, vaan pelin lopputulos. Hävinnet sankarit ei ole suurmiehiä, vaan voittaneet. Success is the only standard of morality. Sori siitä.
ellauri008.html on line 2168: Tavallisille tallaajille su
unnatut moraaliohjeet ei suosi laskelmointia. Sellaiseen ei riitä rotinkaisen pieni pää. Ja laskelmoiva rotinkainen on suorastaan vaarallinen, vähemmän ennustettava, kuin lavetilta irtipäässyt tykki. Ei ei, paljon parempi on antaa yleiset pysyväisohjeet, tai pysyvät yleisohjeet, niin ainaskin tiedetään missä mennään. Ohjelmoituja sopuleita on helppo ohjastaa.
ellauri008.html on line 2170: Utilitarismi on kuin valist
unut diktatuuri, se toimii ehkä ideaalimaailmassa, ei tässä. Tässähän ei toimi mikään, tää on ihan paska maailma. Ehkä susta, myhäilee Darwin, älä sure, ota palkinto. Musta tää toimii ihan kivasti. Ei niink
un su
unnittelin, koska mä en su
unnittele mitään. Se vaan tulee, ja sitten se menee.
ellauri008.html on line 2204: on harmaant
uneessa maassa yhä ylenmäärin tolpilla.
ellauri008.html on line 2209: Joka oli jenkkigringotauti al
unperin, kuinkas muuten.
ellauri008.html on line 2215: P
unikkileireillä kuoli tautiin 10x enemmän kuin luoteihin.
ellauri008.html on line 2216: Saatiin oiva ruiske p
unatautiin. Tsemppiä, korona!
ellauri009.html on line 18:
loppuun
ellauri009.html on line 19:
und:#3ea0bb;font-size:10em;text-align:center;margin-top:0%;margin-bottom:0%">EL MONO
ellauri009.html on line 20:
und:yellow;font-size:5em;text-align:center;margin-top:0%;font-style:italic;margin-bottom:0%">LÄNNEN LAKI
Moraalia
ellauri009.html on line 45: Maa on kuollut! Me olemme vain matoja sen pinnalla, sen paks
un saastaisen raadon pinnalla, pistämme poskeemme sen suolia, imemme sen myrkkyjä... Eikä meille mahda mitään. Me iiholemme syntymästä saakka pelkkää mätää... Siinä koko juttu!
ellauri009.html on line 52: Onko elukoilla keskijohtoa? Ei ehkä as such, virkatien mielessä. Ei ainakaan oo asiant
untijaporrasta. Mutta onhan niillä aateliset k
unk
un kiusana? Ne de Waalin hopeaselät?
ellauri009.html on line 54: Miten aatelinen eroo keskijohdosta? Onhan se jotenkin siinä välissä. Mut onko sillä osavastuuta? Onko sillä omat alaiset, sille osoitettu osa k
unk
un alamaisista?
ellauri009.html on line 55: Raportoiko se k
unkulle vastuualueestaan? Välittääkö se k
unk
un käskyt kansalle? Mätkiikö se kansaa kru
unun nimissä? Vetooko se k
unkku
un, piiloutuu sen selän taaxe k
un kansa napisee? Kanske det. Mut se onkin ihminen. Apina-aateliset ei menettele samoin.
ellauri009.html on line 58: Ei apinoillakaan k
unnon kahden tason puu, vaan heikko järjestys, ei virkatie, vaan natsat, kaikki aateliset komentaa kaikkia moukkia. Tässä on iso ero. Armeijassa on paitsi natsat myös aselajit, komppaniat ym. vastuualueet. Vasta tässä puussa kasvaa oikeita nilkkejä.
ellauri009.html on line 60: Tän eron näkee hyvin murkuista. Hullulta näyttää, k
un ne kiskoo pesään korsia, jotenkin autistisesti, joka murkku peruuttaa oma korsi perässä, raahaa sitä väsymättä pesään päin, välillä putoilee, alottaa uudestaan, toiset murkut kulkee kylmän rauhallisesti ohitse, tai suorastaan päältä, ei oo moxiskaan vaikka toinen on ihan jumissa. Ei tässä ole mitään su
unnitelmaa, puuttu johto kokonaan, työnjako, tiimit, vastuutus. Hyvä murkut.
ellauri009.html on line 70:
Cooperative care of young
ellauri009.html on line 75: Ohoo! Sosiaalisuuden iso ongelma on sisäsiittoisuus. Siihen(kin) käytetään lisääntymistyönjakoa, häälentoja, haaremeita, reviirejä ja vihollisuuxia. Nuorten karkotus ja kolonisaatio palvelevat samaa. Reviiri käy ahtaaxi. Ihmiset harrastaa kaikkea tätä. Ihmisellä omaisuus on reviiri. Nää on mun maita, mä myrkytän noi oravat. Get off my property!
ellauri009.html on line 79: Sit on hengissäpysyminen vastaan lisääntyminen. Pois tieltä kävyt. Kumpi pysyy hengissä, itiö vai emä? Kilpailu sekin, voittona Darwin-palkinto. Tätä en ollut tullut ajatelleexi. Monet elukat syö hätätilassa omat poikasensa. Vaikka onhan se selvää kun katsoo vanhustenhoitoa. Ihmiset jättää vanhat metsään, jäälautalle tai hoivakotiin. Heittää tyttövauvat rotkoon tai abortoi.
ellauri009.html on line 81: unil.ch/resource/serval:BIB_7A2B89BD9CE8.P001/REF">https://serval.unil.ch/resource/serval:BIB_7A2B89BD9CE8.P001/REF
ellauri009.html on line 83: Rheesuxilla on naiset ja miehet erixeen paremmuusjärjestettynä: nuoret tyttäret ohittaa vanhat ämmät, vanhat miehet päihittää nuoret jannut. Tässä on jotain tutunomaista.
ellauri009.html on line 93: Ihmiset (apinat) on presocial. Puuttuu lisääntymistyönjako meillä tällä haavaa, saa rupusakki lisääntyä, jos maxaa jaxavat. Kunhan rikkaus kasaantuu, ehkä tulee taas naimakielto köyhille. Niinkuin oli orjilla, piioilla ja rengeillä.
ellauri009.html on line 104: Communal: Pesäpaikka yhteinen, kukin hoitaa omat pennut.
ellauri009.html on line 116: Omaisuus on reviiriä: maata, käyttökuntosta kamaa ja valtaa, alamaisia. Se compran las cosas, ma los hombres no. Ho ho ho. Kyllä nekin kaupax käy, sekä uusina, käytettyinä että varaosix.
ellauri009.html on line 120: Omaisuutta kasvattaa absoluuttisesti väenkasvu ja suhteellisesti tuottavuuden kasvu. Varallisuutta kasvattaa vivutus, keinottelu, huijaus. Muutkin elukat lisääntyy simona kun pystyy, mut vaan ihmiset lisää tuottavuutta apinan raivolla.
ellauri009.html on line 122: Kapitalismi perustuu räjähtävään kasvuun, korkoon korolle, kasvu nojaa maan ja kansojen riistoon. Ihmiset riistää luontoa, rikkaat riistää ja huijaa kansaa. Win win. Se on törkeetä, siis räjähtävästi kasvavaa, toisilta vasten tahtoa isomman osan ottamista, vahvemman etuilua, epäreilua jakoa. Kax (tai kaikki) mulle, yx (tai ei mitään) sulle. Talouslipilaarien ylistämä win-win on suhteellista riistoa myös perässähiihtäjille, koska omaisuuxien erotus kasvaa ja suhde supistuu kohti nollaa. Muru rikkaan pöydältä ei kelpaa. Jos kelpaa, olet termiitti. Loppupäässä ovat maailman köyhimmät ja maapallo, jotka köyhtyvät, tän win-winin nettomaxajat.
ellauri009.html on line 127: Onko kukaan vetänyt loppupäätelmää kasautumisesta? Kun kapitaali ei enää tarvii laboria, ei edes kuluttajixi? Kun niillä ei enää ole ostovoimaa, niistä ei ole enää mihinkään. Mänkööt vaan rupusakki huuthelekkariin, me ja ropotit pärjätään keskenämme. Siitä sit vasta maailmansota tulee, oikea harmageddon. Osattomat näyttävät mistä kana kusee. Tai sitten ei. Ylen surullisilta vain ehkä näyttävät. Kunnon vallankumouxet alkaa, kun joku ennen mitätön porukka vahvistuu. Heikot ei ala vallankumouxia, ne hävii niitä. Usein ensin hävitään sota herrojen kesken tai ulkomailla, aloitettu kansan napinan vaientamisexi (ulkoinen vihollinen saa unohtamaan sisäisen, sitäpaitsi sota on jännittävä lottoarvonta, oiva mahis säätykiertoon). Tappion kärsinyt vanha valta kaatuu, tulee uusi sortaja tilalle. Ihan kuin de Waalin apinoilla.
ellauri009.html on line 136: Rikkaan etuako palvelee myös abortinvastustus? Konservatiivista se on ainakin. Suurin osa ei-toivotuista raskauxista tulee köyhille, jotka siitä köyhtyy lisää. Senkötautta oikeistoäijät vastustaa aborttia että prolet lisääntyis, pysyis proleina, siis köyhinä, ei pääsis joholle? Isot perheet köyhille, niin pysyy naiset kotona, miehet nostoväkenä. Ei ala rotinkaiset kukkoilla. Ei tunnu uskottavalta. Tää ois sukupolvien välistä kilpailua. Voisko itiöemät itiöitä noin paljon vetää nenästä? Lisääntyminen on kuitenkin päävoitto geenilotossa.
ellauri009.html on line 140: Uskottavampi selitys on sukupuolten välinen kilpailu. Abortinkielto antaa raiskauxelle puhtia, miehille väkisinpanon kertoimet siitä tuntuvasti paranee. Kannattaa raiskata, rangaistuxen uhallakin, jos Darwin palkitsee. Miehet haluu mieluusti nussia opportunistisesti. Lastenhoitotaakka jää vastapuolelle, geenit levii ilmatteexi. Artisti maxaa, lue nainen.
ellauri009.html on line 142: Joo, kyllä se on vaan panohalu, ja lisääntymispakko joka meitä ajaa. Se on vahvin primitiivinen voima kaikessa elävässä. Ei siihen mitään järkeä eikä suunnitelmaa tarvita. Naiset on miesten lisääntymisväline. Panos/tuotos tase nainnissa on miehille huippuedullinen. Ei ihme et äijät vastustaa aborttia ja nuoret naiset puolustaa.
ellauri009.html on line 144: Joka äijä haluu naida ilmatteexi, mut kukaan mies ei huoli puolisoxi valmiixi naitua, ettei vaan joudu höynäytetyxi, nalkkiin jonkun toisen kakaroiden isäxi. Kaikki ukot haaveilee huorista ja näkee niistä painajaisia, mieluummin kihlaa madonnia, näennäisen jakomielisesti, oikeesti itsekkään johdonmukaisesti.
ellauri009.html on line 146: Onx miesapinat isompia kun naiset jotta ne voi pitää naiset kurissa? Ottaa ne tarpeen tullen väkisin? Haaremielukoilla on isot koiraat, pitää paimentaa vaimoja. Miesten välinen kilpailu isontaa miehiä. Petolinnuilla on emot isompia. Mut siellä emotkin metästää, kuin Tacituxen fennit. (Suomalaisnaiset onkin aika tyrnäviä.) Petolinnuilla on isot saaliit, niiden paloitteluun emo tarvii kokoa. Pystyykö pieni pölömies ottaa emon väkisten? Tokkopa, emo panis sille köniin, ottais siltä senkan nokasta. Sais pölömies paeta ensikotiin omine nokkineen.
ellauri009.html on line 148: Raiskaako eläimet? Monilla on kiima, siis ei ainakaan raiskaa kaiken aikaa kuin nää apinat. No sorsat raiskaa ainaskin. Jahdataan ja pihdataan pimpsaa sielläkin. Kun sorsarouva raiskataan, panee oma mies vielä viimeisexi, jotta pääsee mukaan lottoarvontaan.
ellauri009.html on line 182: meidät punnitaan
ellauri009.html on line 192: Kun kesä lentää pakoon etelään,
ellauri009.html on line 195: elämäs kirja loppuun luetaan.
ellauri009.html on line 199: Vaan mun täytyy kohtalooni alistua,
ellauri009.html on line 205: Historian käänteet perustuu uusiin mahixiin: resujen ryöstöön heikommilta yleensä jonkun teknisen kikyloikan ansiosta. Eli jokanen uus aika alkaa jonkun ryöstön mahollistamana uutena expo kasvuna.
ellauri009.html on line 207: Stagnaatio alkaa heti kun expo kasvu pysähtyy. Kun keskusvalta ei enää rikastu naapureita ryöstämällä, köyhät naapurit tulee matuna ja rikastuu vuorollaan ryöstämällä sen.
ellauri009.html on line 213: uudet elinkeinot, tappokeinot, parantunut liikenne, viestintä.
ellauri009.html on line 227: Onnen tunne tulee kasvusta. Se et on jo ei riitä, pitää saada lisää. Filosofit on aina yrittäny vakuuttaa, et nollakasvu riittää onneen, mut ei kukaan usko. Tietävät paremmin. Jehova ja Darwin käskee: lisääntykää ja täyttäkää maa.
ellauri009.html on line 229: Kun expo kasvu loppuu alkaa kärhämät. Onnellisuus ja suvaitsevuus on expo kasvun ilmiöitä. Nollakasvu on nukkavierua, huonoina aikoina nujakoidaan.
ellauri009.html on line 231: Tää näkyy kaikissa historian käänteissä. Onni ja suvakkius liittyy kasvu (ja ryöstö) vaiheisiin, kärhämät ja vallankumouxet stagnaatioon. Vallanpitäjät ezii ulkovihulaisia kun kansa napisee. Kun sota hävitään, hallizijan pää on vadilla, vallankumous tulee.
ellauri009.html on line 233: Keskiluokka eli porvaristo eli kauppiaat eli älymystö perustuu välistävetoon. Maantieteellisistä tuottavuuseroista tienataan kuskaamalla voittoja paikasta toiseen. Kauppa se on mikä kannattaa, something for nothing. Vaihto, tit for tat on nappikauppaa, vähittäiskauppaa, reilun kaupan kauppiaat vaihtareita, laukkuryssiä. Ei sillä rikastuta, ei kuuhun mennä.
ellauri009.html on line 235: Tukkukauppa on halvan kaman laivausta kolonioista. Koloniat oli jo puunien ja helleenien tapa toimia. Laivaporvarin tukkukauppa ei ollut (ole) mitään tasapuolista vaurauden osmoosia vaan rannikkorosvousta.
ellauri009.html on line 238: Mikä sen matikka sit on? Jotain mitä on paljon halvalla tuolla on vähän ja arvokasta täällä. Mausteet. Orjat. Ostohinta on halpa koska myyjät ovat köyhiä ja heikkoja. Niille tarttee maxaa vaan vähän, jos ei kelpaa, niin turpaan vaan. Kauppa kannattaa sikana vaan kun se perustuu ryöstöön.
ellauri009.html on line 246: Toiseen suuntaan ei myydä, kauppa on rikkaaseen päin. Paitsi rikkaiden jätteet tai ylituotanto: samoissa köyhissä maissa pennosella valmistetut, länteen kuskatut rumat trikoot, teepaidat, parasta ennen päivän ohittane iskulauseineen ja painokuvineen, ylihinnoiteltuina tai käytettyinä, tupataan paaleittain takaisin köyhille vaikka väkisin, talouspakottein ja pyssynsuulla uhaten. Mutiaisten lapset selaa vaarallisia romukasoja, lajittelee elektroniikkajätteitä paljailla pikku käsillä.
ellauri009.html on line 248: Six pahinta on jos köyhät maat saa ydinaseen, niitä ei voi enää riistää vaarattomasti. Neuvotteleminen ei kannata yhtä hyvin kuin käskytys. Orjuudesta luovuttiin kun koneet ja työväen riisto tuli halvemmax. Koloniat "vapauttamalla" vähennettiin ylläpitokuluja, ulkoistettiin ne pyssyn käytön oppineille paikallisille alihakkijoille. Sotaväki on kallista. Antaa mutiaisten kärhämöidä keskenään, paikallinen diktaattori tulee halvaxi. Käytetään taloudellista ohjausta: porkkanaa pomoille, jotka käyttää köyhän selkään keppiä. Kehitysapu ei paljon maxa, ja sen voi keskeyttää millon vaan, jos ovat avunsaajat tuhmia tai rahalla on parempaakin käyttöä.
ellauri009.html on line 252: Keskiluokka nous Kreikassa, sit Englannissa. Keskiluokka on liikkeessä, hoitaa liikeasioita. Rikastuvia, nousukkaita, liberaaleja. Laissez faire. Älykköjä, ansaizevat oveluudella. Jutkut kexi uskonnon vuohipaimenina mut myi sen NT-version maailmalle kauppiaina. Onx kauppiaat koskaan tehny uskontoo? Ehkä alussa, mut sitten kun se menestyy, uskonto päätyy herran haltuun. Valtauskonnoilla pysytetään kansa paikallaan, ei liikkessä. Kauppiaan on jumala kyltymätön mammona. Liha liikkuu, liikkuu raha.
ellauri009.html on line 257: Ihmiset rikastuu, muu luonto köyhtyy. Lopulta ässäkäyrä loivenee, sitten kääntyy jyrkkään laskuun. Koko paska romahtaa kasaan kuin huono myyrävuosi. Kaikki on kiukkusii ja alkaa listii toisiaan. No more win-win, nollasummapeli alkaa.
ellauri009.html on line 259: Jared, Eenokin isän kaima, Diamond siis, kertoo että etelämeren saarilla oli verikosto. Maatalous teki siitä lopun lännessä. Mihi vindicta, kosto on minun, sanoo herrat isoherrat. Eipäs riidellä siellä ilman lupaa, pannaan (mun) talentti kasvuun.
ellauri009.html on line 262: Se kortti pian on loppuun pelattu. Sit palataan vendettan pariin. Vendetta on hieno asia. Globalisaatio on paha. Reviirit ja vendetta niiden välillä piti väkiluvun aisoissa.
ellauri009.html on line 266: Historia on kun fraktaalit: detaljit ei lopu koskaan. Silti perusjutut on tosi yxinkertasia. Yhtä yxinkertaisia kuin matikka.
ellauri009.html on line 268: Jokainen valloitus ja vallankumous on ollut teknologiaparannus, sota ja tuotanto, joku siitä voimaantunut sakki ottaa vallan. Kivi, saxet, paperi.
ellauri009.html on line 273: Kansallisvaltiot ei ollu pilkkoutumista muulle kun paaville ja keisarille.
ellauri009.html on line 280: Ei enää maaorjia, joille pitää maxaa kun ne syö nukkuu ja lisäntyy. Parempi et moukat on palkkaorjia, joita kruunu verottaa suoraan.
ellauri009.html on line 282: Aatelin välikäsi, jakeluporras pois välistä. Kehystarinaa pitää muuttaa, kunkusta ja kansasta tehtävä myytti, kunkku tähti, ja kansalliset symbolit julkkixia, koska kaikki ei voi enää tuntea toisiaan. Puhalletaan yhteiseen hiileen, kunkun grillissä. Ei kunkku ole paha, se on vaan peto, loinen. Ei edes ole hyviä eikä pahoja as such.
ellauri009.html on line 284: Kunkut mahollisti liikenteen kehitys.
ellauri009.html on line 285: Kunkku pysty käskyttämään isompia alueita. Laiva kexittiin Intian kaupan kilpailuun. Nyt ollaan keximässä koillisväylää uudestaan. Jääkarhut polkee vettä haaleassa arktisessa meressä.
ellauri009.html on line 290: Höyrykone ja höyrylaiva oli sit ihan pakko kexiä kun oli ylituotanto kolonioista. Kansalliskieletkin oli viestiliikenteen parannus, 0G. Niinkuin oli kirjoitus, kirjapaino, internet. Tuottavuutta, ajansäästöä. Suhdanteet kuumenee, kasvuräjähdys lisää vauhtia. Sixikin oli ihan pakko kexiä juna, lennätin, auto, lentokone, radio ja puhelin.
ellauri009.html on line 295: Sakemannnit hävisi nolosti, otti revanssin seuraavassa sukupolvessa, 2. vielä isompi siirtomaasota. Voittajasta, entisestä siirtomaasta, tuli atoomipommivyöllä uhkaileva maailmanpoliisi. "Länsi". Vitun länsi. Kiina on USA:sta länteen. Eurooppa on Itä-Amerikka. Ryssät sinnitteli ihmisiän ajan sodassa hyvin pelanneella rajallisten resujen hallintomallilla, diktatorisella puutopologialla. Sen kerkisi vuostuhannen vaihteessa jyrätä alleen markkinatalous, jonka verkkotopologia palvelee tehokkaammin kasvuräjähdystä. Nyt kun resut loppuu, kovien aikojen diktatuuri nostaa taas päätään. Samahan se oli Spartassa ja Ateenassa: pysähtyneisyyden ajan Sparta oli sotilasdiktatuuri, Ateena demokraattinen kasvumarkkina.
ellauri009.html on line 299: Erityisen törkeetä oli keskiaasian muslimivaltioiden nitistys lännen tarvitseman öljyn vuoxi, Defending our vital interests. Afganistan, Irak, Isis, Iran nyt. Ristiretket v2.0, palkkasotureina firmat jotka kääri voitot ja jätti jälkeen savuavat rauniot. Telkan ääressä jännäävälle yleisölle tarjottiin valheita, jotka jättää kakkosexi ritareiden ballaadit. Kultturien kehdot lakoon, jäi vaan kodittomat terroristit pyörimään kuin kiukkuiset syysampiaiset. Kaunaset luuserit. Sotarikolliset. Toi vyöpommi on syntiä mut näillä kuhnureilla saa mielin määrin siviilejä listiä, voitte lukea sen meidän kirjoittamista pelisäännöistä. Naura sinäkin, sanoo rättipäille jenkit ja lännen hännystelijät ja räjäyttää ne matonkuteixi.
ellauri009.html on line 307: Renessanssi oli pikkukunkkujen, maattoman aatelin vallankumous ohi paavin ja maa-aatelin. Sen mahollisti laivat ja koloniat.
ellauri009.html on line 309: Seuraava vallankeikaus oli porvarien, kauppiaiden. Laiva, juna, auto. Maanomistus ei enää kannata, kauppa se on mikä kannattaa.
ellauri009.html on line 311: Sitä seuraava työläisten. Tehtaat. Se on nyt mennyt mynkään, kun teollisuus pärjää ilmankin työläisiä. Kaikkien maiden kapitalistit teki sen minkä Karl Marx pyysi, liittyivät yhteen, siirsivät tehtaat vinkuihin. Nyt tekee vingut samaa Aahrikassa.
ellauri009.html on line 313: Lopux tulee robotit, kun ihmisten säädyt loppu. Ihmisistä ei enää voi säästää tekemällä niistä vielä vixumpia orjia, se tie on kulettu.
ellauri009.html on line 318: Kunkut, pressat aateli, tähdet, julkkixet, liput, vaakunat, sankarit, marssit, mainoxet, kotomaan koko kuva, koko murkkupesä muovailtuna leegoista, karkea märklin pienoismalli jotta turveloinkin tajuaa. Ihan sama tematiikka kuin kirkko ennen, ja toteemipaalu sitä aiemmin. Dunbarin luku, neandertaalin ystävien määrä on 150. Loppu on cro magnonin memetiikkaa, jolla miljoonat redusoidaan tohon sataan.
ellauri009.html on line 325: Tasa-arvo meinais et ollaan tasavahvoja. Mut kun ei olla. On havet ja havenotit.
ellauri009.html on line 327: Joukkueet on ainoo keino köyhän päästä tasoihin. Pelata monen pelaajan pelejä, kuin de Waalin apinat. Keskiluokka voi liittoutua yläluokan (tavallisesti) tai alaluokan kanssa. Tulee sinipunaa, sinivihreetä, punamultaa, värejä kuin Pridessä.
ellauri009.html on line 331: Kun asiat on menossa rikkaiden mieleen, eli luokkaerojen kasvuun päin, oikeisto on liberaalia, pyrkii eteenpäin samaan suuntaan, vasemmisto konservatiivia, jarruttaa menoa. Niinkuin Haju Pisilän hallituxen aikana.
ellauri009.html on line 335: Tosi rikkaat ja laskukkaat (vaikka persut) on konservatiiveja. Muutos voi mennä vaan huonompaan suuntaan. Rikkailla on kaikki hyvin, ja luuserit, ei ylläri, niilläkin on vaan menetettävää.
ellauri009.html on line 350: tappio maxoi suurkuninkaalle läjän hopeaa ja kultaa.
ellauri009.html on line 365: tai jotain sinne päin. Joku ryösti jonkun hopeat ainakin.
ellauri009.html on line 366: Ja jutkut panttas hopeaa kaiken aikaa jonkun orjina.
ellauri009.html on line 370: kadunkulmassa hopearopoa, ei saita juutas anna edes senttiä.
ellauri009.html on line 371: Tää muistetaan, kun alkaa pyhä sota,
ellauri009.html on line 374: Milläs lunastat taivaspaikan, jos ei ole hopeaa?
ellauri009.html on line 381: Luetteloa aivan vitun ärrsyttävistä asioista,
ellauri009.html on line 383: asenteista, tunteista,
ellauri009.html on line 416:
Kunnia
ellauri009.html on line 417: Kunnianosoitus
ellauri009.html on line 418: Kunnioitus
ellauri009.html on line 453: Suunnittelu
ellauri009.html on line 493: Organogrammi puun muotoinen,
ellauri009.html on line 495: Se on V-mäinen laite, kexintöä pirun
ellauri009.html on line 498: Sen pirun epäsikiö on myös keskijohto,
ellauri009.html on line 515: kultahatun existenssihöpötys,
ellauri009.html on line 521: kun ei muuta kexinyt, niin oli verissä
ellauri009.html on line 532: Syyllinen on tiessään, kun seuraus puree:
ellauri009.html on line 542: uskoa ilman jumalaa, feikki vastuunjakoa.
ellauri009.html on line 544: Kun kenkä kokemuxen kipeästi
ellauri009.html on line 551: Ei pidä siis kantaa kaunaa itelleen,
ellauri009.html on line 554: myös myöhäistä, kun syyllistä
ellauri009.html on line 559: kun lapsille opetetiin rajapyykin paikat,
ellauri009.html on line 562: Kun siihen liittyi kirveltävä kipu.
ellauri009.html on line 566: Isixen naisten pitäis katua, julkisesti tunnustaa,
ellauri009.html on line 571: tässä kristittyjen vapaassa yhteiskunnassa.
ellauri009.html on line 611: takaisinmaxu tuntuu eri mukavalta.
ellauri009.html on line 638: omaiset, ystävät hännänhuippuna.
ellauri009.html on line 653: Jumala on äärettömästi isompi kuin kuningas,
ellauri009.html on line 655: On pilviveikon kuolo kunkun puolesta.
ellauri009.html on line 676: Seitsemän kuolemansyntiä ovat varhaisessa kristillisessä opetuxessa käytetyssä paheiden luokituxessa pääpaheita, joista muut synnit seuraavat. Seitsemän kuolemansyntiä ovat Danten Jumalaisen näytelmän mukaan lajiteltuna pahimmasta laskevassa järjestyxessä näin:
ellauri009.html on line 687: Huomaa et synnit on luonteenpiirteitä, paheet tapoja, rikoxet tekoja. Hemmoja rankaistaan uskonnossa niiden luonteesta, ei rikoxista. Luonnetta pitää muuttaa, kun on tapahtunut rikos. Ylpeä tekee rikoxia, jotka palvelee sen turhamaisuutta.
ellauri009.html on line 710: Yäk. Mikä inhottava tunne.
ellauri009.html on line 714: Kansallisylpeys. Natsi tai japsi on ylpeä kun junat kulkee ajallaan.
ellauri009.html on line 717: Ylpeä mutta nöyrä. Yäk yäk. Vihonviimeinen tunnekimara.
ellauri009.html on line 718: Nilkin sielunmaisema.
ellauri009.html on line 725: miltä mä näytän, säteileex mun silmät nyt,
ellauri009.html on line 726: näyttääx mun takapuoli isolta,
ellauri009.html on line 733: kun ylpistelee johtoportaalle.
ellauri009.html on line 743: Kateus on demokraattisempi tunne,
ellauri009.html on line 748: jos se etenee mun kustannuxella mä kostan.
ellauri009.html on line 761: suuhun tai muualle pantavaxi.
ellauri009.html on line 769: vaikka kovettunut muna parrassa.
ellauri009.html on line 793: Muurahaiset on kyllä vitun tyhmiä,
ellauri009.html on line 795: Paremmin menis kun pysähtyis vähän miettimään
ellauri009.html on line 800: Laiskuus on kyllä mun helmasyntejä.
ellauri009.html on line 803: tai alan runoilla, niinkuin juuri tällä haavaa.
ellauri009.html on line 808: tänään minkä voit jättää huomisexi, on mun deviisi.
ellauri009.html on line 819: Perehtymättä katoliseen ajatteluun voisi veikata,
ellauri009.html on line 821: munkeille kuin rahanahneus, sixi se erotettiin
ellauri009.html on line 834: sixkin on se luettelossa hännänhuippuna.
ellauri009.html on line 844: Me uskoimme silloin vahvasti johonkin, ja meissä oli jokin, joka kykeni uskomaan vahvasti. Sellainen tunne ei sammu tarpeettomana.
ellauri009.html on line 847: Onko usko siis tunne? Tunteet on käsityxen ja tuntemuxen tuloja.
ellauri009.html on line 850: Uskoa pitää, kun jutussa ei ole järkeä. Sitä ei siis edes VOI tietää,
ellauri009.html on line 856: Usko myy, se kannattaa. Tappeleva sirkkakin pärjää paremmin, kun uskoo itseensä,
ellauri009.html on line 859: käy kimppuun varman päälle raa'alla ylivoimalla,
ellauri009.html on line 864: tulee mukaan voitonjakoon kun kaveri on kanveesissa.
ellauri009.html on line 872: Ostaa arpa, kun ei muuten pääse köyhyysloukusta, köyhtyä lisää.
ellauri009.html on line 885: kun taikoi piiloon Samuli Kukon erehdyxessä.
ellauri009.html on line 887: Se onnistuu, koska uskominen on toivonsa panemista johonkin, ja toivo on topologinen modaliteetti, moniulotteinen. Toiveita voi laskostaa eri suuntiin, ei tarte järjestää jonoon niinkuin preferenssejä. Kaikkia missejä ois kiva panna, mix valita vain kolme parasta. Toiveiden ei kaikkien tarte voida toteutua kerralla, edes teoriassa.
ellauri009.html on line 888: Usko ja Toivo, sielujen Matti ja Teppo, lyövät vetoa monen hepan puolesta. Ei pane munia yhteen koriin. Sekastrategia. Vähän sellasta monijumalaisuutta. Koitetaan onnea, kepillä jäätä. Ei se ota ellei annakaan. Pannaan paperit vetämään. Tuli sitä eli tätä, älä vetämättä jätä.
ellauri009.html on line 890: Tästä voi olla jotakin hyötyä, sanoi Lea, kun kävi seurakunnan tilaisuuxissa ihan loppusuoralla.
ellauri009.html on line 892: Kun Toivo kuolee, lapamato tulee Uskoon.
ellauri009.html on line 896: Kun tein toiminnan mallia yhdistämällä peliteoriaa ja modaalilogiikan malliteoriaa joskus kolmikymppisenä, tuli uskon ja toivon eroxi tämä: rationaalinen pelaaja uskoo sen mikä seuraa pelin ratkaisusta, niissä tulevaisuuxissa missä kaikki pelaajat noudattavat optimistrategioitansa. Se toivoo sitä, mikä toteutuu sen omissa optimaalisissa lopputulemissa. Jos vaikka joku toinen mokaisi, tai jos sattumalla olisi sormensa pelissä, niin toive voisi toteutua, vaikkei se ehkä ole todennäköistä. Mut niin kauan kuin ei ole hengityskoneessa eikä intuboitvava, on toivoa. Ja ehkä sittenkin! Ehkä vainajallakin on toivoa, niin ainakin toivovat ne joilla riittää siihen uskoa. Siis tahtoa uskoa.
ellauri009.html on line 914: Joukkueurheilun on nää sanastoa.
ellauri009.html on line 915: Kunnioitetaan sopimusta,
ellauri009.html on line 917: Kunniasanaan luotetaan.
ellauri009.html on line 920: Lusmuilija häpeää kun joukkonsa
ellauri009.html on line 927: Se on suunnitelman osuuden sanallinen ilmaus.
ellauri009.html on line 935: Sananmuunnoxia
ellauri009.html on line 937: Paiskasin runoja sananmuunnoxista:
ellauri009.html on line 942: Pietari Suuri, hattunsa polki, Vaasan linnassa.
ellauri009.html on line 952: Wellun pitopalvelu
ellauri009.html on line 959: Teijan turskaa, murjun kanaa, maukasta lihaa, pussi nuudeleita.
ellauri009.html on line 961: Vattua ja viikunaa, Vihtorin lettuja, valukastike.
ellauri009.html on line 962: Vesikulho, olut katettuna, simaa liittimestä,
Viileitä pyttyjä, herkkua kuppiin, kuppi heiluun!
ellauri009.html on line 989: Mustunut kana, kauheata mölyä.
ellauri009.html on line 992: Muuttuneet junat
ellauri009.html on line 996: Tutun vihellyksen perään, hellin kuulutus:
ellauri009.html on line 997: Muuttui junat: nikkeliä Kiinaan. Muovia junassa, kuminalli.
ellauri009.html on line 998: Junassa mutinaa. Muukalaisten juna.
ellauri009.html on line 1005: Hullun piilillä, kiisin huumassa,
ellauri009.html on line 1010: Viittaan tuttuun, lompsa pirisee, iso rahamassi.
ellauri009.html on line 1026: potun viskiä, pullot kalisee, tutut virvokkeet.
ellauri009.html on line 1032: Virtasen Patun tutkan lukema:
ellauri009.html on line 1043: Ryssiä ei hätyytellä. Suksi kuuhun,
ellauri009.html on line 1067: Tuskaan pakahdun, lasta kuritin.
ellauri009.html on line 1078: Nuori huilunsoittaja
ellauri009.html on line 1080: Juuri päättyneessä unessa
ellauri009.html on line 1083: Suoraan suuhunsa
ellauri009.html on line 1093: Aiemmin unessa
ellauri009.html on line 1115: Samassa unessa
ellauri009.html on line 1137: Runo katkee nyt!
ellauri009.html on line 1154: kun on sukulaisia?
ellauri009.html on line 1168: palokuntana.
ellauri009.html on line 1189: Mazzarellan kauniissa mekossa.
ellauri009.html on line 1199: puutarhatonttuna, värikkäissä
ellauri009.html on line 1202: Tutun näköinen mutta kuka?
ellauri009.html on line 1204: Niin katoo maailman kunnia.
ellauri009.html on line 1219: kangistunut molo
ellauri009.html on line 1257: Koulun käytävät mutkittelee
ellauri009.html on line 1262: Koulun tärkein aine on aseen käsittely
ellauri009.html on line 1267: Sillä aikaa kun pyssymies mesoo käytävillä
ellauri009.html on line 1277: Jatkamaan aseenkäsittelytuntia.
ellauri009.html on line 1284: Seuraava uni
ellauri009.html on line 1286: Kun tulen kotiin töistä
ellauri009.html on line 1297: näyttäen itsekin nuorelta ja kauniilta:
ellauri009.html on line 1298: Katso, olen ollut näin rohkea sun puolesta.
ellauri009.html on line 1303: Se vuori koostui mun loputtomista runoista.
ellauri009.html on line 1306: aurattua likaista lunta.
ellauri009.html on line 1318: kun riiminpätkät alituiseen pörrää,
ellauri009.html on line 1321: kun vielä ehtii, tyhjänä se kevyemmin
ellauri009.html on line 1324: Tuntuuko susta samalta, kysyy huolissaan
ellauri009.html on line 1326: ei toistaisexi, runot vain täyttävät
ellauri009.html on line 1329: joka hyvin joutaa runoilijaminän käyttöön.
ellauri009.html on line 1330: Ei sitten tunnu pannussa niin tyhjältä.
ellauri009.html on line 1340: Syö rehua äyskäristä, tunkee mökkiin.
ellauri009.html on line 1346: Kukonlaulun aikaan
ellauri009.html on line 1349: Me heräämme jo kukonlaulun aikaan.
ellauri009.html on line 1350: Me ramppaamme runoilemaan aamunkoitossa
ellauri009.html on line 1356: kääntää kuumentuneen levyn pois päältä,
ellauri009.html on line 1366: kunnioittivat sanataituria
ellauri009.html on line 1379: mut ei se kuuntele.
ellauri009.html on line 1400: On vain ajan kysymys, milloin Suomen tuomioistuimet joutuvat ottamaan kantaa naisraiskaajiin. Maamme rikoslaista puuttuu naisen tekemä raiskaus. Lain mukaan raiskaaminen tarkoittaa sukuelimen tunkemista väkisin johonkin kehon onteloon. Koska naiselta puuttuu elin, jonka voisi tunkea sisään, hän ei Suomen lain mukaan voi olla raiskaaja.
ellauri009.html on line 1402: Tuomioistuimet ovat hämmästyttäneet yleisöä keksimällä mielikuvituksellisia perusteluja lieville tuomioille naisen ollessa uhri. Nähtäväksi jää, pysyykö linja samana, kun osat vaihtuvat. Raiskaaminen tarkoittaa sukuelimen tunkemista väkisin johonkin kehon onteloon. Koska naiselta puuttuu elin, jonka voisi tunkea sisään, hän ei Suomen lain mukaan voi olla raiskaaja.
ellauri009.html on line 1422: heikompikin läppä menee kun sen räppää oikeen nopeesti.
ellauri009.html on line 1432: Mut leikki pois. Tuo on mautonta. Mikä se on joka tekee Esasta esan, Terosta teron? Mitä paitsi pippeliä puuttui Orvokki Hakkaraiselta, mun kiltiltä ekan luokan opettajattarelta? Mitä vaille jäävät esikouluipanat?
ellauri009.html on line 1434: Mulla oli kansakoulun kolmannella ja neljännellä opena Lauri Kiuru, joka oli kiltti setä. Ei kyllä haitannut että mä olin sen kaima. Sillä oli kaunis laineikas tukka, kuin pojilla viiskytluvun sarjiksissa.
ellauri009.html on line 1436: Kaunistukkaisesta esikuvasta voi olla iloa, jos pojalla ei ole isää, tai se on kamala. Mitenkään vihjaamatta, että mun isi olisi ollut. Mutta kyllä isi oli äkkipikaisempi kuin Lauri Kiuru. Ope ei koskaan rähissyt mulle, en ainakaan muista.
ellauri009.html on line 1438: No tää vois olla ihan tärkeintä. Miesmalli josta ottaa mallia. Kilttejä miehiä voisi pitää vitriinissä, niinkuin norssissa oli nukkavieru täytetty metso metsälinnun mallina.
ellauri009.html on line 1440: Pienet pojat ymmärtäisivät, että on ookoo olla vähän jähmeä, kunhan on kiltti. Rekka-autossakin luki takavuosina: olen isokokoinen, mutta hyvätapainen.
ellauri009.html on line 1442: Pojat tajuisivat myös, että kyllä niille vielä kunnian kukko laulaa, kun kasvavat isommiksi. Yhtä isoiksi kuin ope, isommiksi vielä kuin opettajatar.
ellauri009.html on line 1444: Saavat hyvillä mielin keskittyä urheiluun ja peleihin. Puntit kyllä tasaantuvat kun niihin tulee täytettä.
ellauri009.html on line 1492: Kun se epäonnistuu, se keksii uuden leipäpuun,
ellauri009.html on line 1493: se pukee klovniasun ja menee elokuvaan.
ellauri009.html on line 1510: Maapallollahan on jo melkoinen tungos.
ellauri009.html on line 1519: Lopun ajoituksesta
ellauri009.html on line 1522: Nostradamus vaikuttaa olevan jälkijunassa,
ellauri009.html on line 1527: Tämän havaitsee kun katsoo uutisia.
ellauri009.html on line 1529: hullu Boris Johnson takapirun naruissa
ellauri009.html on line 1557: tuhoomalla maan tasalle kaupunkeja,
ellauri009.html on line 1567: G-seiskan pasuunat ja miljoonat muut torvet.
ellauri009.html on line 1589: Maailman paskin nalle pissii jymyhunajaa.
ellauri009.html on line 1590: Kuin runotyttö on se saanut leimauksen.
ellauri009.html on line 1618: Varattomien eteisiin sataa räntälunta.
ellauri009.html on line 1619: Ruotoviiksi hymyää, näkee märkää unta.
ellauri009.html on line 1624: Hedelmistään puu tunnetaan.
ellauri009.html on line 1643: | mestarit | tunarit |
ellauri009.html on line 1649: | asiantuntijat | dosentit |
ellauri009.html on line 1665: | valaistuneet | pimenneet |
ellauri009.html on line 1676: | työnantajat | edunsaajat |
ellauri009.html on line 1679: | jumalat | perkunat |
ellauri009.html on line 1684: Samaa merkitsevän nimen, mutta vähän rumemman. Jos sitäkään. Häviäjät unohdetaan. Voittajia muistellaan. Voittajille kumarretaan, häviäjille pyllistetään. Voittajat näyttää V-mäistä merkkiä. Häviäjille näytetään fäkkiä.
ellauri009.html on line 1685: Ei ole muuta oikeutta kuin voiman oikeus. Häviäjä on väärässä. Tää on nollasummapeliä, ei mitään win-win. Sanoo Darwin, meidän jumalamme. Ja Aristoteles ja Pentti Haanpää. Ne tietävät. Tietää Stubbikin, muttei tunnusta. Se pelaa peliä. On strategi. Eli pelimies.
ellauri009.html on line 1690: Tallinnan laivassa opin saunassa
ellauri009.html on line 1692: Kylläpä on humanistimetkut muuttuneet vuosikymmenten saatossa. Kun tulin verstaalle ammoin, istuivat yliopistomiehet keskenänsä sprigi päällä arvokkasti arvokkaassa salissa, perusteli ja päätti asiat miehissä puhuen toistensa ohi kirjakielellä kuin Irjan radiot. Satraapit vartioivat pikku valtakuntiaan ja puukottivat selkään toisiansa sivistyneesti ja kiireettä. Nyt istuu kaikki matut lehtorit ja muut rotinkaiset mukanlukien virolaisten saippuanhajuisessa uimahallissa, värikkäässä kalvoshowssa, siniset punaiset ja vihreät laput otsassa kuin tarhalapset. Puuttuu vaan keltaiset huomioliivit ja ohjanaru. Puretaan ryhmätöitä toistemme suuhun huutaen ja hälisten hoonolla englannilla minuuttipelillä, kovaääniset hiiret mikit kädessä. Dekaania myöten kaikki ovat naisia, paria väpelöä ponnaripäistä poikaa ja muutamaa nisäkkäiden keskeen erehtyneen sauruksen näköistä setämiestä lukuun ottamatta. Kello käy, suut käyvät, keksitään avainsanoja ja onelinereita toimivan johdon strategiatyöhön, ulkoinen konsultti alustaa vulgääristi, luurit välähtelee, kamerat räpsyvät.
ellauri009.html on line 1693: Minä ja pitkäpalmikkoinen tshekin lehtori istutaan kuin sääukot vierekkäin nenät eri suuntiin eri ryhmissä, mä oon sininen ja se punainen. Katsotaan toisiimme, kumpikin ajattelee itsekseen: onneksi tää on meidän viimeinen matka, laitimmainen saunareissu vihdoin Tallinnaan humoristiseurassa.
ellauri009.html on line 1703: Sanoo: "Kunhan on satama saavutettu
ellauri009.html on line 1705: Niin pohjaan paloivat puurot ja perunat
ellauri009.html on line 1713: Jalkakylpyjä puujaloilleen pappi otti, kun
ellauri009.html on line 1721: Kokin punkkaan pappi uupui
ellauri009.html on line 1722: Ja sunnuntaihin vesperhetkensä siirtyä sai
ellauri009.html on line 1755: Tiedekunnan imaami
ellauri009.html on line 1769: ois sota loppunut.
ellauri009.html on line 1780: Sit kistuun kansi kii odottamaan kuolemaa.
ellauri009.html on line 1782: Tää Linkun maili liimautu kalloon ajaessa
ellauri009.html on line 1793: Tätä olen usein miettinyt: miten sopii yhteen lämpökuolema ja elämä, entropian laki ja kasvuräjähdys? Toinen vähentää eroja, toinen lisää? Vai lisääkö? Ehkä me ollaan vaan paikallisia eetteripyörteitä. Aurinko on kuuma, avaruus kylmä, me siltä väliltä. Oisko tää paakkuuntuminen vaan paikallinen välivaihe globaalissa tasoittumisessa? Vähänniinkun Suomi viilenee koska maapallo kuumenee? Singulariteettipuuro silottuu pipunoiden kautta? Maailmankaikkeus jäähtyessään kuplii, kuplat kasvaa ennenkuin plätsähtää ja lässähtää.
ellauri009.html on line 1795: Voihan se niinnii olla. Ollaan kuplia. Omassa kuplassa kukin paisutaan kunnes tulee plätsähdys. Ja lässähdys.
ellauri009.html on line 1797: Nyt on plätsähtämässä oikein iso kupla: ihmiskunta tää rupisammakko pullistuu ja lämpenee omassa liemessään, ei malta hypätä pois kylvystä. Pläts. Ja läts.
ellauri009.html on line 1802: Tulikohan nyt selväksi, että maailmankuvani on täysin deterministinen olematta fatalistinen. Jos fatalismi tarkoittaa luuloa että asiat menis samalla lailla riippumatta löhöönkö tai en. Ei mee. Mutta huom se on determinoitua löhöönkö vai en. Sekin on, huomaanko tän ja puutun asiaan, ryhdistäydynkö ja ryhdyn oman onnen sepoksi. Jotkut meistä on sellaisia ja sellaisessa asemassa, että ne nousee eetteripyörteissä kermaksi pintaan, huijaa toisia ja rikastuu. Mutta ne huijaa itseään jos luulee että ne ois voinu päättää tehdä toisin. Niillä oli valinta, jopa vapaa valinta, mutta valinnan tulos oli ennaltamäärätty (tai sattuma, sellaisen porsaanreiän sallii kvanttifysiikka). Sillä ne on itse pelinappuloita laudalla, ei mitään laudan ulkopuolella istuvia sieltä noppaa heittäviä sieluja.
ellauri009.html on line 1804: Eikä maksa vaivaa marssittaa tässä esiin tiedon paradokseja. Vastaan niihin kuin pikku mummeli vastas Pertille: its no use Mr Russell, it´s turtles all the way down. Ei kukaan ehdi tietää tarpeeksi ennenkuin tilanne on ohi. Jos se ei ole looginen totuus se on luonnonlaki, ainakin se on fakta. Apina alkaa tafsata millisekunteja ennen kuin se aikoo tehdä niin.
ellauri009.html on line 1815: Ne on vaan onnekkaita heppuja, jotka on arvanneet kerran oikein, olleet oikealla paikalla oikeella hetkellä. Kun lukee niistä vähän tarkemmin, huomaa että muun aikaa ne on ollu yhtä pieniä ja tyhmiä ääliöitä kuin muut, ellei vielä pienempiä ja tyhmempiä.
ellauri009.html on line 1817: Joku satunnainen arvaus on niillä napannut, 1x2, heti seuraava on mennyt väärin. Ja usein moni muu murkku on ollut myös ihan huulilla, mut tää yks siittiö vie sattumalta palkinnon. Voittajat valizee aina jälkikäteen suurmiehensä. Kun tulee uudet voittajat ne vaihtuu. Kuka oli Almansor? Vanhan tädin koira Anni Swanilla.
ellauri009.html on line 1819: Einstein uskals julkasta suhteellisen hullun teorian, se toimi, mut ei uskonut enää kvanttifysiikkaan: jumala ei pelaa nopilla, se intti. No just nimenomaan sen se tekee. Tyhmät murkut tarvizee pahvikuvia. Tolstoi tajus tän Sodassa ja rauhassa. Siitä itestäänkin tehtiin sitten pahvikuva. Vaikka silläkin oli miljoonia täysääliöitä ajatuxia.
ellauri009.html on line 1823: Sotien voittajat kuten Napsu hävis muita sotia ja kukistui lopussa, mut se unohdetaan, niinkuin kaikki ne, jotka arvas koko ajan väärin. Suurmiehet on vaan satunnaisia murkkuja keon laella. Suuren keon laella on suuria suurmiehiä.
ellauri009.html on line 1825: Murkut on kaikki tyhmiä, murkkupesä voi vaikuttaa vähän älykkäämmältä, koska se on vuosimiljoonissa sopeutunut ympäristöön. Senkin monimutkaisuus heijastaa vaan ympäristöä.
ellauri009.html on line 1827: Ihmiset on yxitellen just yhtä tyhmiä kuin murkut, eikä tää niiden pesäkään ole ehtinyt sopeutua nopeeseen muutostahtiin. Tää tuli niin äkkiä, se sanoo kuin entisajan morsian. Six en jaxa uskoa, et se selviää omasta tyhmyydestään lopun edellä. Tältä se ainakin nyt näyttää täältä pesän juurelta. Voihan olla et veikkaan väärin. 1x2. Lottoarvonta. Noppaa heittää jumala, laput silmillä.
ellauri009.html on line 1832: Joku Balibar ehottaa et mitä jos vaan unohdettaisiin rajat ja omistus. Suit sait. Hahaa. Hehee. Puhu kädelle. Siihen ei suostu Babarkaan, eikä Seleste, vaikka on valistuneita norsuvaltiaita. Ei edes Hatsipompponen, joka tuskin suostuu luovuttamaan luutaansa. Siitä unexikoon Erich Fromm, uskollisena nimelleen.
ellauri009.html on line 1840: Mut reviireitä on jo äyriäisillä ja ties millä madoilla. Vitun kusipäät. Omaisuudettomaan tilaan paluu ois siis tosi pitkä peruutus evoluutiota taaxepäin. Jos edes onnaa sittenkään.
ellauri009.html on line 1855: Mun moraaliajattelu pyörii aikalailla samojen ajatusten ympärillä. Selittävät rakenteet on nämä (ainakin):
ellauri009.html on line 1860: Näihin rakennelmiin liittyvät tunteet ja mielikuvat:
ellauri009.html on line 1862: Hartaus ja nöyryys eli alistuxen tuntemus
ellauri009.html on line 1868: Kunnia ja ylpeys eli kasan päällä olo
ellauri009.html on line 1880: Lähetetty Samsung Galaxy -älypuhelimesta.
ellauri011.html on line 18: loppuun
ellauri011.html on line 19: und:#245880;font-size:10em;text-align:center;margin-top:0%;margin-bottom:0%">EL PABLO
ellauri011.html on line 20: und:yellow;font-size:5em;text-align:center;margin-top:0%;margin-bottom:0%">VERTA JA KULTAA
Mystikkaa
ellauri011.html on line 38: kun merimiehet hulluna käy kohti tuomiota,
ellauri011.html on line 47: Which, though ´twere wild—as on the plundered wreck
ellauri011.html on line 58: on runoudessa ihan pystyyn kuollutta.
ellauri011.html on line 67: Vaimeasti pitää runoilijan esiintyä,
ellauri011.html on line 69: Kukaan ei jaksa kuunnella opetuksia.
ellauri011.html on line 71: Mä kyllä haluun aika usein paasata,
ellauri011.html on line 73: Sama mulle kuunteleeko kukaan, pääasia
ellauri011.html on line 78: jos ei nakuna niin sentään runoasussa.
ellauri011.html on line 82: kaiken sen mikä on mun sisällä, heittää
ellauri011.html on line 83: sielun, sydämen, mielen, isot ja pienet tunteet,
ellauri011.html on line 85: tiedän, koen, tunnen, kun elän, yhteen sanaan,
ellauri011.html on line 87: mutta kun on kuin on, elelen vaan näin,
ellauri011.html on line 91: Could I embody and unbosom now
ellauri011.html on line 98: But as it is, I live and die unheard,
ellauri011.html on line 104: Syyskuun loppua
ellauri011.html on line 107: verhon raosta. Se heittää kulmikkaan valoläikän tyynylle. On pimeää. Onko vielä yö? Peltikattoon sataa. On hätä. Katson luurista. Kello on puoli kuusi. Runon ja kusen aika.
ellauri011.html on line 109: Ratapihalta kuuluu kun junan pyörät viilaa kiskoa viiltävällä äänellä. Junat ei enää kolkkaa, radan saumat on hitsattu yhteen.
ellauri011.html on line 110: Yksi loppumaton raide vie tästä pohjoiseen. Entinen on jäänyt taakse, tulevaa on vähänlaisesti. Juna puuppaa haikeasti pienen aamupuupituksen.
ellauri011.html on line 112: Nyt muistan, näin unta että Kikka itki katkerasti, koska Annassa oli havaittu sama syöpä kuin Kikassa. Mistähän sellainen lie tullut uniin. Kun menen vessaan, mieleen juohtuu vanha tuttu lause: että osaa olla kurjaa tämä elämä. Kusihätäkin tekee kipeää.
ellauri011.html on line 114: Kannattaako mennä maalle, kun on näin sateista ja pimeää. Voihan siellä kyllä olla sieniä. Mutta ei kai ole hyvä sää maalata ruokasalin lattiaa. Kysyn mitä mieltä Seku on. Sitten aamulla. Ei parane häiritä sitä näin aikaisin, se ärähtää.
ellauri011.html on line 116: Että vähän tällaista syyskuun lopun tunnelmaa.
ellauri011.html on line 125: Mustalla taivaalla kolme kuunsirppiä.
ellauri011.html on line 126: Pimeää on aamulla kun herää,
ellauri011.html on line 127: Pimeää on illalla kun käy nukkumaan.
ellauri011.html on line 150: Ruukkupalmuja, ruukunsirpaleita vitriineissä. Puh.
ellauri011.html on line 153: Kolmas porras klassikoista lingvistien tunneliin. Puh.
ellauri011.html on line 156: Pehmeä pää tömähtää rappuun joka askelmalla.
ellauri011.html on line 161: BTCn suojapukuun puettu nuori nainen
ellauri011.html on line 164: kuuntelee sotavanhusten sotajuttuja
ellauri011.html on line 177: Lohtunamiksi se imeskelee savututtia.
ellauri011.html on line 192: väsäs nipun sonetteja ja oodeja.
ellauri011.html on line 198: vanha kunnon Katie ei suostunut.
ellauri011.html on line 254: paloi pesälle kun ei ymmärtänyt irkkuja.
ellauri011.html on line 260: Leukakiikussa heilahteli akkuna
ellauri011.html on line 270: Vittuun peliteoria ja minimaksi,
ellauri011.html on line 272: Königsbergin taskunauris,
ellauri011.html on line 273: heippa vaan sun heiluvilles,
ellauri011.html on line 302: raha Sofin kirstuun kilahtaa,
ellauri011.html on line 310: Virolaisen saunottajan vihtoja,
ellauri011.html on line 321: Syyskuun kolmannen viikonlopun sunnuntain aamu vaalenee Rauhiksessa. Käyn kuudennen kerran samana yönä keittiöstä kusella. Viisi kertaa pimeässä, nyt on valoisampaa. Jälkeenjääneet linnut rähisee freneettisesti puissa ja kellastuvissa puskissa. On niitä sentään vielä. Joutsenet puupittaa lennossa joen yllä kuin peruuttavat rekat.
ellauri011.html on line 323: Puskat ja kaikki heidän vihreytensä. Tähän aikaan vuodesta niitä onkin tosi monta. Kurjen oloinen suomenruotsalainen runotutkija Tallinnassa oli tutkinut tota Paavon runoa, sen joku tutkielma koski surullisia runoja ja runoilijoita. Paavolta kuoli vaimo uimasilla. Saattoi siinä asiassa olla jotain muutakin. Olikohan sillä ollut itsellään suruja tai menetyksiä? Mikähän sen nimi oli. Katon netistä. Anna Hollsten. Anna Charlotta ihan kuin esiäiti Oldenburg Hietaniemessä. Kuusankoskelta, äidinkieli suomi. Se on ohjannut opinnäytteen Vilijonkka ikkunassa.
ellauri011.html on line 325: Siinä lintuja tarkkaillessa muistin: Olin nähnyt nyt unta että meidän Paul oli keski-ikäinen, Eero-sedän näköinen ja sillä oli poika. Ei ollut kuitenkaan painajainen. Tässä runossa ei olisi aineistoa Annalle. Vaikka osaa se kai eritellä muitakin tunteita kuin surua. Onhan sillä alan tutkinto. Se on tunteiden dosentti.
ellauri011.html on line 351: Sillähän viisiin myös uniseikkailu harhaa
ellauri011.html on line 356: Se tunnelma lienee just Alzheimerin päässä.
ellauri011.html on line 358: Lapsen laisiksi unten keinussa tullaan.
ellauri011.html on line 359: Palleron roolissa taas unen maailmassa ollaan,
ellauri011.html on line 377: ettei lähde luudan poikaset karkuun.
ellauri011.html on line 391: ja pokkaa päälle, höyliys hienolta tuntuu
ellauri011.html on line 399: kun vaikeni, vältteli pitkiä selittelyitä.
ellauri011.html on line 400: Pokat säikkyvät uhkaa tuntematonta.
ellauri011.html on line 403: älä suuhun tunge noin, virityksiä sählää.
ellauri011.html on line 416: velho kun feikisti neitosen kahtia jyystää.
ellauri011.html on line 421: No se saa sen uskovan taatun minimipalkan,
ellauri011.html on line 434: Tunnelataus on tuttu: nöyryys ja ylpeys,
ellauri011.html on line 435: suutuntuma maaginen: armo, hurmio, hartaus,
ellauri011.html on line 442: taikurin hattuun muumina ryömiä saatat,
ellauri011.html on line 443: muuttua voit Kalifornian kunkuxi siinä,
ellauri011.html on line 450: Mistä merkeistä tunnistaa metsästä mystikot?
ellauri011.html on line 453: menestyneet on julkkiksia, tunarit kylähulluja.
ellauri011.html on line 482: Taantua saa apinan turvaisaan puunlatvapesään,
ellauri011.html on line 483: bylsiä siellä kimpassa kuin bonobot, lohturunkata.
ellauri011.html on line 495: When he was around 12 years old, he started writing a dairy on a regular basis.
ellauri011.html on line 497: Maitotuotteita. Se oli niin pönttö koulussa, et vanhemmat lähetti sen työleirille. Pääsi oppikouluun kolmannella yrittämällä työntäen ja vetäen.
ellauri011.html on line 499: Vanhempien kanssa oli aina känää. Tiukka inssi isä, moneymaker pennyfucker, löysempi jumalinen homemaker äiti. Kerran (ainakin) Patu väärensi isän nimen kaverin työnhakupapereihin. Vanhemmat pani Paulon pakkohoitoon funny farmille.
ellauri011.html on line 501: Hippie kirjan motoista (niitä on koko liuta sivuntäytteenä) yksi on otos Luukkaasta: vittuun vanhemmat, mun oikee äiti ja veli on mun ihailijakunta. Et terkkuja vaan sinne rajan taa, kannetaan kaunaa kun tavataan.
ellauri011.html on line 503: Paulin eka näytelmä opiskelijapudokkaana oli Peter Pan. Figures. Pauli pani kuni kani. Pani parastaan, yritti muitakin. Yrittänyttä ei laiteta, jos sitä panettaa. When you want something hard enough, the University conspires to make you hard enough. Latino lover oli sen levymenestyksen nimi.
ellauri011.html on line 512: Kani on pieni ja ruipelo. Sen mieliruoka on muna. Se juo myös alkoholia. Se on keskiluokkaisesta perheestä. Kanilla ei ole poikasia. Se tapatti sen ainoan. Brasilian Akatemia nimesi laihan kanin akateemikoksi lihavan perinnön toivossa.
ellauri011.html on line 516: Though he wrote the book so quickly, it took it quite long to taste the first success of the book. Initially, only 900 copies of the book were published in Portuguese, which later went out of print. But he didn’t give up, went to a new publisher, added the beginning sentence “When you want something, the whole universe conspires to help you.” And, the icing on the cake was the 1993 release of its English version which took the novel to new heights. Paulo Coelho - The Alchemist.
ellauri011.html on line 522: Se on käännetty suomex nimellä Santiago, kai koska alkemisti-nimi oli jo otettu. On olemassa myös pieni kirja nimeltä Pauli Kohelo: ohessa tilinumeroni. Sen kirjoittaja on tuntematon. Se on ihan väärentämätöntä Coelhoa, vaikka väärennös.
ellauri011.html on line 546: "when you really want something to happen, the whole universe will conspire so that your wish comes true"
ellauri011.html on line 550: Kääntäen: Jonsei maailmankaikkeus oo mukana mun juonessa, sit en IHAN AIKUISTEN OIKEESTI halunnukkaan sitä. Esim sitä Noopelia.
ellauri011.html on line 554: Patun vanhemmat oli katolisia, luki sille lakia ja profeettoja, pani sen terapiaan, kun se ei mennyt oikixeen. Ei parantunut, karkaili mielisairaalastaan. Tahtoivat köyhän juristin, tuli upporikas hippi. Otti mömmöjä, säkeili vaikutuksen alaisena, on nyt influensseri. On itseilmoittautunut harras katolinen, mut paavi paheksuu sen new age hörhöä. Paheksui varmaan äiskäkin.
ellauri011.html on line 560: His work has been published in more than 170 countries and translated into eighty languages. Together, his books have sold in the hundreds of millions. On 22 December 2016, Coelho was listed by UK-based company Richtopia at number 2 in the list of 200 most influential contemporary authors.
ellauri011.html on line 564: The Guardian julkaisi 2005 arvostelun Pauli Kanin omanuolaisuteoksesta Zahir.
ellauri011.html on line 566: In his central figure, not-quite-Paulo, he has created (I imagine by mistake) a devastating portrait of a man whose stock in trade is spirituality but who is worldly to his very toenails, exquisitely attuned to his own status. He is constantly reminding himself how many books he has sold, how many languages they have been translated into, and that he is 'despite all the adverse reviews, a possible candidate for a major literary prize'. When he takes up with another woman (strictly to dispel the Zahir, of course), he chooses a successful French actress of 35, on the grounds that she was the only candidate to enjoy his status, 'because she too was famous and knew that celebrity counts'. Celebrity is an aphrodisiac. 'It was good for a woman's ego to be with a man and know that he had chosen her even though he had had the pick of many others.' And the man's ego, does that come into it? Not-quite-Paulo is too gallant to reveal his own age, but if he is indeed a refraction of the author then he is 20 years Marie's senior. It's adorable that he should regard himself so solemnly as the trophy in this pairing.
ellauri011.html on line 569: (https://www.theguardian.com/books/2005/jun/19/fiction.paulocoelho)
ellauri011.html on line 571: HS julkaisi 12.09.2019 arvostelun Porsas Pyllerön nuolaisuteoksesta Läski-Röhnö Pahkasika. Mätä-ääninen Ploiri, näppyläinen plösö moukka, täys feikki, kupla kurkussa. Ikuinen Ilta-Pulun toimittaja Juri Turvo nokkii siltä tähteitä molempien uran illansuussa. Arvostelijana toimi laantumuksen äänitorvi Mäntti Hajahder. Kolmas iltatähti siinä pahnanpohjimmaisena.
ellauri011.html on line 573: Kuka ihailee ja ketä, kun kirjan päähenkilö nai kaikkia haluamiaan kaunottaria ja pudottaa ensimmäisellä lyönnillään katuun jokaisen riittävän ärsyttävän jätkän?
ellauri011.html on line 574:
Mieluummin kuin tietoisuutta Loiri laajensi tajuntaa. Leninin sijasta kiehtoi selvänäkijä Aino Kassisen oppi.
ellauri011.html on line 576: Kirjan perusteella Loirin tärkein rooli on ollut rakastajan rooli. "Mikään muu yksittäinen asia ei taannut Loirille niin suoraa tietä naisen vuoteeseen kuin silmiin katsoen lausuttu Cesar Vallejon runo." Naisia tulee ja menee siihen tahtiin että tukkimiehen kirjanpito ei pysy perässä. "Marita Hakalan kanssa on ollut eniten yhteistä: nautinnollista erotiikkaa, yliluonnollisia kokemuksia ja uskoa jälleensyntymiseen."
ellauri011.html on line 580: Kun nuori Ploiri kulki kartsalla, kaikki tuijotti sitä. Ploiri hymyili niille takasin ihan kiusalla, pysähty ja käänty vielä katsomaan niiden perään. Niin paljon sitä harmitti kansansuosio. Ei ilmeisesti enää. Kaipaavasti katsoo perään.
ellauri011.html on line 589: Paulon postillassa viisautta on tieto ja muutos. Tietäminen on miesten heiniä, muutos naisten, nimittäin toi naiminen. Mas ainda no tocaste na grande força feminina, uma das forças mestras da transformação. - Eque força é essa? - Não continues a fazer-me perguntas tolas - respondeu Wicca. - Porque eu sei que sabes qual é. Brida sabia. O sexo. Dodi! Viimeinkin sexiä! Paulo pääsee itse asiaan kirjan puolivälissä. Quando os homens estavam próximos de Deus, o sexo era a comunhão simbólica com a unidade divina. O sexo era o reencontro com o sentido da vida. Joppajjo, bonobot, niihä se just on, pano on kaikist kivintä, se se on elämän tarkoitus: lisää elämää ja suuremmat lusikat, kauhat, suppilot ja melat. Mystikon ekstaasi on kuin mällin ruiskahdus, ja kääntäen, sanoo kaniguru expressis verbis.
ellauri011.html on line 595: kasariluvun kaukaisina alkuvuosina
ellauri011.html on line 621: Tai jonsei tehnyt, näki siitä unta.
ellauri011.html on line 626: Varmaan upeet punaiset kiharat.
ellauri011.html on line 647: Pauli pupun omalta märältä unelta.
ellauri011.html on line 649: Tyttö nöyristelee pupun edessä,
ellauri011.html on line 651: Sekin on varmaan pupun unelmaa.
ellauri011.html on line 660: Pauli Pupun jutut on teleskopoituja.
ellauri011.html on line 662: valmiiksi kuluneita ajatusleimasimia.
ellauri011.html on line 672: kaikki tärkeet jutut pupun prujauksissa
ellauri011.html on line 677: ainakin sun mielessä, ja se on pääasia.
ellauri011.html on line 686: Pupun lahjat
ellauri011.html on line 690: Noita noitalahjoja on 9 kpl, ne löytyy luvusta 1 Kor. 12. Ne on vähän kuin lähetyssaarnaajien tai helluntaiystävien toimenkuvat arkipäivän käännöstyössä, siis käännytyxessä.
ellauri011.html on line 698: Sielunhoito,
ellauri011.html on line 702: Tulee mieleen vähän kansakoulun lukujärjestys. Paavo terottaa että kaikille ei ole suotu samoja hengenlahjoja, vaikka kaikki ollaan toki tärkeitä ja toimitaan samassa tiimihengessä voidellun vainaan ruumiinosina, Corpus Christin tappajat kuin el Zorrossa. Paskaduunitkin on hienoja ja pyllynreikä arvostettu elin, elintärkeä ratas kokonaisuudessa, just six pidettävä pöksyissä visusti piilossa. (Onko reikä elin? Rattaanmuotoinen se on ainakin. Paavalille rakas.) Paavi Paavali rakentaa jo tässä kirkkoa.
ellauri011.html on line 704: Kasvatus, opetus mitä eroa? Viisaus vs tieto. Edellisessä on mukana myös arvot, viisas ossoo sannoo, onko tieto hyvvee vaiko pahhoo, tuimoo tahikka muuten mautonta. Tieto on vaan paperia. Viisas puree puuta, saa omenasta parempaa tietoa etenkin siitä yhdestä paikasta, hyvän maun ja synnin rajat selviää.
ellauri011.html on line 706: Julistus on profetiaa. Sääennustusta. Se on nyt ajankohtaista. Paavo on Jeesuksen profeetta niinkuin Muhammed on Allahin. Muhammedin mielestä Jeesuskin oli profeetta, tosin pienempi kuin se, tai Aapraham. Sentään jotakin. Nokintajärjestys käy selväksi. Jihad ja ristiretkeily alkoi myöhemmin tonttipulan mukana. Sitä on taas ilmassa, odotettavissa iltaan saakka käsirysyä, mm. puolikuun ja ristin välistä. Lännen ristiretkeläiset kokoo voimiaan, talloo kuun sirppiä kuin sapelia suomen jellona. Vähän aasialaiset saa turkkiin. Ei oo tullut Alepposta aikapäiviin narusaippuaa. Kai ne kohta ottaa natsimenetelmät käyttöön.
ellauri011.html on line 709: sit saarnaajat niinkuin Johansson, evankelistat hännänhuippuna aliupseereina ja sisäänheittäjinä. Oliko Emil Korjus evankelista? Se korjasi Rauhiksen puuhellan, se oli muurari. Laittoi sinne tiilenpuolikkaan. Ehkä se oli voimankäyttöä. Ainakin sillä oli hyvää tietoa. Elämän puusta pudonnutta.
ellauri011.html on line 713: Sielunhoito vaikuttaa manaamiselta. Henkien tarkastusta, puhdistusta, paikkausta ja poistoa. Henkilampaita hoidetaan kuin hampaita.
ellauri011.html on line 715: Mitä toi uskominen siellä tekee, onx sekin joku duuni? No onhan siinä kyllä tekemistä. Ei siihen kaikki pysty.
ellauri011.html on line 719: Kielipalvelut joutais muuten naisille, mutku niiden pitää ollaa hiljaa seurakunnassa. Helluntaiystävät luopui tästä säännöstä. Ja kirkosta.
ellauri011.html on line 745: se oli puolen tunnin onni vain.
ellauri011.html on line 747: Brida tulee, kylkiluuna palaa Aatamiin
ellauri011.html on line 749: Meneekö Aatami kylkiluuna Eevaan?
ellauri011.html on line 750: Enempi näyttää siltä, kun se menee sinne.
ellauri011.html on line 766: Selvähän se oli että näin piti käydä hippikirjassa. Paulon sanoma on et anna kaikkien kukkien kukkia, kulje kukasta kukkaan kuksien siellä täällä kukkatarhassa. Saa kivoja kiksejä kun kiksauttelee typyjä, hyviä viboja nuoresta hilloviivasta. Mukavalta tuntuu jättää pikku mällipanoksia sinne tänne, ja joku niistä voi aina tärpätä, mieluusti sen jälkeen kun on sanottu auf Wiedersehn. Ja jos tapaa uuden hoidon, ei tarvi heittää tienoheen vanhaa kunnon Pättiä.
ellauri011.html on line 771: Paulon mielestä Jeesuksenkin suksi luisti Magdaleenan torvessa. Täytyhän sen oppia mikä ihmisistä on kivintä. Mikä uhraus se roikkuminen muuten on. Olikohan sillä myös perettä? Ei seis, täähän oli sillä toisella lehtisellerillä, mikä se oli tiivitaavi, Dan Brown. Hörhöilyä kuorossa. Jessen riiputuksen tarkoitus Paulosta oli todistaa että oman unelman voi saavuttaa, kun oikein yrittää. Ei ihme että paavi vittuuntuu eikä vähän. Kani kalastaa sen vesillä. Kanin kirjatkin myy melkein yhtä hyvin kuin paavin, ne on laihempia, helppolukuisia, enemmän panokohtauksia, ja iloisemmat kannet. Eniten tää todistaa et bestsellerlistat on tyhmyyskilpailuja.
ellauri011.html on line 778: Bridaa harmittaa että noitasapatissa on hauskaa, tavallista ilonpitoa. Pitäisi olla jotain pyhää. Pyhä tarkottaa että ollaan naama norsunvitulla, vakavina ja hartaina, tunnetaan pelkoa ja arvostusta, ylpeyttä ja nöyryyttä, häpeää ja kunniaa, tätä kaikkea, pysytään loitolla, luut kasassa, katsomona läpytetään tähdille, on ylempiä ja alempia, enemmän ja vähemmän pyhiä. Mitä vittua! Miks jotkut kaipaa tollasta? Koska ne haluu olla niitä enemmän pyhiä, ne kumartavat ylempiä, jotta alemmat sit kumartaisi niitä.
ellauri011.html on line 780: No ei se ihan noin selkeetä omanvoitonpyyntiä tarvi olla, voi se olla myös sitä hyvä me -tiimihenkeä. Jotkut oikeesti tykkää olla nöyriä, kumartaa jotain itseänsä suurempaa, olla osa jonkun herran suurta suunnitelmaa. Ne osaa ja tahtoo sulautua laumaan. Tietysti mieluummin jollain hyvällä pallilla, kuten sanoo Paavali armolahjoista.
ellauri011.html on line 782: Mut tänään on silti just MUN suuri päivä, tuumii Brida pahastuneena. Kaikkien pitäis tajuta ja tunnustaa et mä oon nyt jotain hienompaa. Hienompaa kuin ennen, parempaa ehkäpä kuin ne. Ei se onnistu jos ne vaan juo, hälisee keskenään ja nauraa. Look at me! Katso tännepäin kun puhuttelen sinua! Hiljaisuutta saanko pyytää!
ellauri011.html on line 784: No ei mitään, bailut paranee, tunnelma kuumenee, Brida riisuu jo puseroa, näyttää lolloja. Brasilialaista hippimeisinkiä kevätkoleassa Dublinissa. Häpeä vaihtuu ylpeyteen hienoista kannuista. Bridan kaxi Toista Puoliskoa ihailee nisiä, riittäähän siitä yksi kummallekin. Alempana voi tulla ahdasta, mut katsotaan ensin tämä tilanne. Voihan käydä niinkin, että miehenpuolikkaat yhtyy toisiinsa, ja Brida jää soittelemaan lehdellä.
ellauri011.html on line 786: Mustat kädet yhteen hakkaa, musiikki ei koskaan lakkaa. Lisää etovia tunteita, Lollobrigida ihailee itseään, tuntee syvää kunnioitusta omia daisareita kohtaan. Kohta on koko noitaremmi tissiliivisillä. Sit lähtee naisilta housut, toiveet täyttyvät kuin taannoin Paul Ankan laulussa Lasse Liemolan esittämänä, täyttyvät myös miesten paisuvaiset. El Cobra, korjaan a Serpente, nostaa päätä. Ja niin poispäin. Näistä bileistä ei sitten jälkikäteen puhuta.
ellauri011.html on line 790: Tämmöstä kuukuppia siis ottaa noitanaiset. Miesmaagit ottaa suulista, se on paljon yxinkertaisempaa mutta eittämättä vaikeempaa. Miehet on keksijöitä, luojia: puuseppiä, matemaatikkoja ja etenkin runoseppoja, jotka kirjottaa hienoja kirjoja kuten tää. Miehet on perseestä, naiset anuksesta.
ellauri011.html on line 792: Paulon jehova huijas Aatua ja Eeppaa tahallaan, se kielsi omput vaan six et ne varmasti söis just niitä. Näin se homma etenee, saadaan raina liikkeelle, kamerat pyörimään. Aika sadisti, kun sitten anto niille siitä hyvästä piiskaa. Ei Paulo, ei tää komputoi näinkään päin. Good try, but no cigar.
ellauri011.html on line 794: No mikäs on sit loppuvitsi, kirjan opetus? Se että lempi ompi vapaata, free of charge. Ainakin vaurastuneille setämiehille.
ellauri011.html on line 795: Paulo Cohelo on täysi tohelo. Mutta menestynyt sellainen. Hessu Hopo, kauppa-lopo. Apinoiden planeetalla kohelo on kunkku. Liika fiksu menis yli hilseen.
ellauri011.html on line 814: possun ja papukaijan risteytyksenä.
ellauri011.html on line 823: helposti tunnistettavat nettikuvista,
ellauri011.html on line 831: Paulon tunnustukset kirjassa Hippie on surullista luettavaa. Nuija ja tosinuija samoissa kääreissä
ellauri011.html on line 834: And that night, in September 1970, after being expelled from a bar and humiliated by the police, the people there danced and gave thanks to God for a life that was so captivating, so full of unfamiliar things, so captivating.
ellauri011.html on line 837: väliin ikäänkun herää transsista, muistaa taas
ellauri011.html on line 845: sunnuntailounailla lasten nokintakilpailuista,
ellauri011.html on line 846: Kenellä on isompi auto ja hienompi asunto.
ellauri011.html on line 860: Paulo on kana, pelokas kotkottava munija.
ellauri011.html on line 861: Luulee olevansa jonkun jumalan välikappale,
ellauri011.html on line 863: pyöräyttää munia luojan munapussista.
ellauri011.html on line 869: Mä tiedän et mä lopun tähän, te jatkatte.
ellauri011.html on line 875: koskaan katsomatta lattian tasalta ylös tai ikkunasta ulos.
ellauri011.html on line 877: Pakko palata tähän Paulon pyhis/tavis jakomielisyyteen. Se on luontojaan hömelö hippi, tuiki tavallinen juippi, mutta vähän väliä se pälähtää simona siunaamaan ja saarnaamaan, ihan kesken lausetta, ihankun siltä katkeaisi piuha, se unohtaisi kuka se on ja missä mennään, ja yks kaks muistaisi hei mullahan on gurupipo päässä.
ellauri011.html on line 881: Ei sitä kiinnosta pätkääkään historia, ei oikein eikä vasein, sehän on vain maallista. Tyyyyylsäää. Kukin olkoon vaan oman sielun valaistuksen seppo. Ja miljoonien dollareiden, jos käy oikein hyvä pulla, niinkuin mulla.
ellauri011.html on line 883: Paulon vasemmistolaisuus huuhtoutui vessasta menestyksen mukana. Ei se lie koskaan ollutkaan enempää kuin keskiluokkaisia vanhempia kiusaava teini, all-you-need-is-love-luokan hippi. Se pelkäsi kommareita jo nuorena. Nyt se tunnustaa jenkkiliberaalin värisävyä, on Amerikka-fan. Se on poliittisesti viisasta, siellä on vitusti sen lukijoita, wannabe Pauloja.
ellauri011.html on line 885: Paulo on postauskolonialisti. Se kolonisoi harvaan asuttuja mieliä kaikkialla maailmassa somepostauksilla. Mennään bussilla unelmien Tralla Laahan, kurkitaan bussin ikkunasta, mikä maa, mikä valuutta. Hippie on matkakirja lapsille ja lasten kaltaisille, henkisesti köyhille, joita varten on Paulon valtakunta. Lukematonten neuvotonten mikä-mikä-maa, jonka Peter Pan on Paulo, kohelo vajakki.
ellauri011.html on line 892: Pikku Paulon avauspano Istanbulissa sitä miehekkäämmän Karlan kanssa oli pannukakku, viisi pistoa ja tiukka tuijotus, ejaculatio ante portas. Aamulla Paulo vetää hiljaa varahousut jalkaan lähteäkseen katsastamaan dervissejä, mut Karla herää. Paulo pitää pienen oppitunnin dervisseistä. Karla haukottelee, se lähtee mieluummin ikkunaostoksille basaariin. Kauneus on sille pääasia.
ellauri011.html on line 894: Ei nähtävästi Paulolle: Paulo selittelee kun ei pitäisi, ei näytä mitään kun pitäisi. Tarina kuolee brassipoliisin harhaluoteihin kuin viaton pikkutyttö pakettiautoon.
ellauri011.html on line 896: Karla on masis kylmiö koska se on liian etevä. Sellainen ei sovi naiselle. Onneksi sillä on tää brassibroileri. Se on sentään lohduttava tunari. Wannabe dervissi Paulo punainen turkkilainen ostopipo päässä lähtee etsimään dervissiveljiä. Löytyy yksi ranskis joka käskee Paulon tyhjentää mielensä aurinkoläikkään.
ellauri011.html on line 900: Omatekemässä dervissitranssissa Paulo neuvoo nuorta itseään: Puhu sydämellä, sanat on satunnaisia. Niinpä. Seuraa tähteäsi pelotta, tai sit pelolla. Niinpä. Transsin jälkeen Paulo ihan tuntee et sen silmät säteilee, huomaakohan jengi sen. On tässä sentään tahatonta huumoria. Airi Lapinleimu style.
ellauri011.html on line 908: Diogeneelle ja hipeille on yhteistä koreilu, ylpeys ekstra valkkaamistaan reikäisistä hyntteistä. Vaateaatteita. Turhamaisuus paistaa nutun reijistä. Asuu ruukussa mut portin lähellä et se takuulla huomataan. Ei jää lyhty vakan alle, raotetaan ovea, lauletaan hare krishnaa kovaa kadulla vaikka nakuna et jengi varmasti kattoo ja hämmästyy. Ei olla epikuurolaisia sanan alkuperäisessä merkityksessä, vaan nykyisessä. Diogeneskin ansaitsi tienestinsä mainonnalla, se piti koulua. Samoin Epikuros. Salattuja eläimiä just joo.
ellauri011.html on line 921: Suuret sanat ei suuta halkase. Sanat voi pullistua isoiksi kuin ilmapallo, asiat pysyy saman kokosina. Apinan kokemus on yks ja sama, ruisk on ruisk vaik sen voissa paistais. Jotkut vaan katsoo aiheellisex paisutella kaikkea, silmät säihkyy ja kaikes on olemisen sietämätöntä keveyttä ja hohtoo. Sen falskius paistaa Paulosta vaan super selvästi koska se on niin lattapäinen pauka. Suuret sanat ja pienet mielet on sillä ilosesti sekasin. Sekundahippi, eteläjenkki.
ellauri011.html on line 926: Näin unta et mun muka joku entinen tyttöystävä oli keskustalainen presidentti. Mä olin tapaamassa sitä kultarannassa pesemättömänä parta ajamatta. Se tykkäs mutta kuitenkaan ei oikein tykännyt. Paparazzit tuli jonona perässä ja räpsi kuvia. Sekään ei oikein sopinut. Salissa pelattiin krokettia alamaisten kalloilla. Tää uni tuli jotenkin illalla luetusta el Paulon luvusta. Korjaan o Paulo, sehän on dago. Sen huomaa roikkuvista silmistä. Kai mä olin siinä unessa Paulo ja tää pressa oli Karla. Mäkin oon pieni ruipelo.
ellauri011.html on line 947: He never again heard from Karla. He had a vague hope that Karla, knowing he was in the city [How? From TV of course! Everyone must have seen the show!] would show up to meet him. During the conference, he told part of the story found in this book. At a certain point, he couldn't help it and asked: Karla, are you here? No one raised a hand.
ellauri011.html on line 950: No varmaan niin. Tuskin Karla ois halunnut esiintyä nolossa valossa Paulo paskiaisen valokiilassa. Vaik todennäköisemmin se oli vaan unohtanut koko itserakkaan brassiruipelon.
ellauri011.html on line 971: Pharrelin renkutus Happy ja siihen tehdyt tanssivideot on mun lemppareita.
ellauri011.html on line 976: Dont worry, Im happy, and soon you will understand why ... I will always find a way to make money.
ellauri011.html on line 981: Epäonnistunut on tosi onneton. Puolisosta puhumattakaan.
ellauri011.html on line 988: Paulo sells his hippie youth for a second round.
ellauri011.html on line 999: Ollaanko me perushyviä vai peruspahoja? Ajattelen tässä vain izeäni, sanoo paholainen. (Terveisiä vaan Pauli Kanilta, mä oon taas täällä puhetorvessa!) Jos muutkin ihmiset on pahoja, tuntuu musta vähemmän pahalta. Jos muut on hyviä, ja mä vaan oon tämmönen paha, se on epistä.
ellauri011.html on line 1003: Tehdään siis koe Viskoosin kylässä, laitetaan kultaharkkoreppu syötixi. Kokeillaan onx "ihmiset", siis random 281 kyläläistä tässä perslävessä, hyviä vai pahoja, sillä et nyysiikö ne "mun" kultaharkot, tai tappaako ne maxusta, ihan sama kenet, molemmat on hirmu pahoja tekoja.
ellauri011.html on line 1009: Juonessa on tietysti myös mukana kanin vakioteema tai märkä uni, keski-ikäisen varakkaan miehen ja nuoren neitsykäisen välinen mendelöinti. Tässä tuotantokaudessa ei tosin näytetä ize panoa.
ellauri011.html on line 1013: Joku pesuainekylän paikallinen pyhä Savva uskoi että päältä ilkeä arabi Ahab on kiltti sisäpuolelta, ja niin se sitten olikin, koska tää on satu. Eli siitä tuli kiltti kun se ymmärsi hirttää tuhmia ja nuolla rikkaita. Typerä satu, ihan kuin arabin ilkeys olisi joku kyttyrä tai mutti, jonka kiltti länsimaalainen voi leikata vaan sanomalla ole hyvä. Jos edes sanois olkaa hyvät, pitäkää hiekkanne ja öljypumppunne, muttei sano. Vaan astuu peremmälle.
ellauri011.html on line 1015: Ilkeä Ahab hylkäsi ilkeän elämänsä ja alkoi kehittää Viskoosin seutua kuin Inkeri Vehmas-Lehto Kouvolaa. Ahab on kyllä jutkunimi eikä arabi. Tää ilkeä Ahab oli kiskuri eli todennäköisemmin jutku. Koronotto on kiellettyä koraanissa, mutta se on jutkujen ja kristittyjen peruskauraa. Se myös soveltaa anteexiantopäivää, mikä on juutalainen kexintö. Siinä annetaan anteexi jahvelle vuoden ilkeilyt. Aloitetaan uusi vuosi molemmin puolin puhtaalta pöydältä, unohdetaan kaunat.
ellauri011.html on line 1017: Samat vastakkainasettelut toistuu moraalijutuissa koko ajan, esim. kaupunki vs. maaseutu, aikuiset vs. lapset, rikkaat vs. köyhät, nuoret vs. vanhat, naiset vs. miehet, hyvät, pahat ja rumat, jne jne. Pitäiskö näistä tehdä joku wikipediatyyppinen luettelo?
ellauri011.html on line 1021: Toinen kanin lainatarina: Vinskin ehtoollistaulun jeesus ja juudas on sama hemmo, ennen ja jälkeen kuvissa. Opetus: voittajat on hyviä ja sieviä, häviäjät pahoja ja pyllyn rumia.
ellauri011.html on line 1027: Akryylissä ei ole kakruja, koska kukaan ei viiti tehdä niitä, se olisi "hyödytöntä kilpailua". Kaupunkilaisnuoret lisääntyy kuin kanit (ei siis kani, se on steriili), keskellä juhlia, kauniita vaatteita, matkoja, "hyödytöntä kilpailua".
ellauri011.html on line 1029: Yks sivuhenkilö, Paksu Bertta elää miehensä henkivakuutuxen koroilla. Sen mies oli Wisconsinin hyvänahkaisin mezästäjä, varmaan kunnioitti tappamiaan eläimiä hiljaisella hetkellä. Tästä kani kertoo huvittavan tarinan. Heppu yritti antaa turisteille hyvän opetuxen et kannattaa pitää silmät auki ampuessa. Mut yx opetettava ampuikin sitä vahingossa niskaan ja se kuoli. Hah hah. Niskalaukaus. Tää on vähän kuin se maailman parhaaxi äänestetty vizi mezästäjän harhalaukauxesta: varmistu ensin että kaverisi on oikeasti kuollut. Blam, ok mitä seuraavaxi?
ellauri011.html on line 1031: Bertta "näkee" asioita. "Mä nään", se sanoo. Kun sen mies heitti lusikan nurkkaan, joku lapsi näki vainaan hautakiven takana lusikka kädessä. Siis se lapsikin "näki" saman minkä Bertta. Siitä lähin Bertta istui pihalla kaiket päivät "näkemässä" väkeä kuin Riitta Roth, tai Rousseaun Wolmar. Eikä siinä kaikki, sen mieskin istuu siinä vieressä, tosin näkymättömänä, ja "näkee" asioita ennalta. Se "näkee" et Wisconsinin pankki on kohta konkassa, Bertta ehtii just siirtää varat talteen toisaalle. Se on varsinainen noita.
ellauri011.html on line 1037: Njaa, tässä kerrotaankin tän surullisen pirun elämäntarina. Se oli upporikas asekauppias, tosin rehellinen reilun pelin rohmu kuten Roope Ankka, jonka perhe kidnapattiin lunnaiden toivossa. Kokemattomat nuoret terroristit listi koko konkkaronkan äijän pyssyillä ja sitten poliisi listi terroristit samoilla torrakoilla. "Kadotin jotain joka on ihmiselle tärkeintä", se valittaa, nimittäin uskon lähimmäiseen (perhe jää hopealle, niinhän Jeesuksellakin). Kai se oli uskonut et terroristit ei osuisi lähimmäiseenkään, sen tekemillä aseilla. Täähän oli Hararinkin pointti: usko on luottoa, sen varassa toimii taloudellinen yritteliäisyys. "Nauroin ja itkin jumalan ironiaa," sanoo se. Aika absurdia. Sen jälkeen siitä tuli paha kuin Silppurista väriammeessa, siis entistäkin pahempi.
ellauri011.html on line 1039: Sentimentaalista soopaa seuraa, kani tunteilee kuin lähisukulaisensa rusakko (Julien kirjoittaja). Olis muka tärkeää tietää, oliko terroristeilla edes 0.1 sekunnin moment d´attendrissement ennenkuin ne lasautti perheen hengiltä. So what?
ellauri011.html on line 1041: Miksi juuri minä? Miksei kukaan muu? Voi nössö sentään, kysyy piruparka. Typerä kysymys. Miksi ei? Vastaus on yleensä yxinkertainen: sattumalta. Sun kohdalla enemmänkin kuin sattumalta, pakkox oli tehtailla aseita ja riistää niilla törkeästi, tehdä eläimistä riistaa.
ellauri011.html on line 1045: Tässä opuxessa on Kanin kirjoitustyyli vähän muuttunut. Silosäkeen rampatus on vähän vähemmän läpitunkevaa, mut se voi riippua myös kääntäjästä, luen tätä suomexi.
ellauri011.html on line 1050: 22 kg * 43 Ke/kg kullan nykyhinnoilla, eli vähän alle 1M euroa, jaettuna 281 hengellä tekee alle 3400e per henki, kuukauden tienesti nykyisillä keskipalkoilla. Jos sen sijoittais vaikkapa Kani Oy:n osakkeisiin 10% tuotolla, siitähän tulisi, hetkinen, melkein euro päivässä, miinus verot. Kelpo eläke.
ellauri011.html on line 1054: Ei tosiaankaan kanzi lähtee nirhaamaan ketään noin pienen palkan toivossa, eikä se varmastikaan myöskään tunnu kivalta. Tottakai se tuntuuko joku teko kivalta vai ei on osa sitä koskevaa kannattavuuslaskelmaa. Tätä yritin jossain aikaisemmin jo tolkuttaa. Turha koittaa jollain tollasella typerällä tempulla koittaa "paljastaa", millasia ihmiset on muka "oikeesti". Ne on "oikeesti" just sellasia kun ne on normipäivänä, usko pois. Joskus kilttejä, joskus tuhmia, riippuen siitä mikä milloinkin tuntuu hyvältä tai oikealta siirrolta. Hyvä ja paha on vaan peitenimiä meidän (mun) ja muiden (sun) edulle. Tämmöinen omituinen testi, hyvän ja pahan tiedon puu, tai joku MIT:n moraalikone, ei todista mitään sen kummempaa kuin muut tilanteet. Nää moraalipellet vaan rakastaa niitä, esmes jehova, kohelo ja rusakko. Wolmarilla oli just tämmösiä temppuja, se testas ihmisiä kuin Pikin ilkeä pikku cheef.
ellauri011.html on line 1056: Oikeesti (siis kanin oikeesti) tää vieraspaikkakuntalainen äijä ei ole ize piru, vaan piru asustelee sen päässä, vasemmalla puolella. Sieltä se kuiskuttelee, että maailma on vaan jumalan huono vizi. Ei se ole vizi, se vaan on, vizi on se ajatus että se olis jonkun apinamaisen olennon keksimä, läpällä tai vakavalla lärvällä.
ellauri011.html on line 1062: Hassuin piirre tässä on, että nyt luettavan kirjan piruparkaa ei lohduttaisi se et toisetkin olis pahoja, vaan että niille kävis yhtä huonosti. Ei se vielä liity kiltteyteen tai tuhmuuteen. Tottakai se lohduttaa kun muillekin käy huonosti, voi päästä muiden kanssa tasoihin ja sitten ehkä ohize.
ellauri011.html on line 1068: Kolmas hyvän ja pahan laji on reilu vastaan epis. Tässä ajatellaan vähän niinkun saman perheen lapsia, joille vanhemmat jakaa lauantaikarkkia. Jos Petteri saa enemmän kuin mä, se on epistä. Syyllinen on tässä jakaja. Se ei ole oikeudenmukaista, vänisee mielestään vähemmän saanut. Se on kurjaa, ja jakaja on ilkeä. Tää on lapsellista.
ellauri011.html on line 1070: Tai nilkkimäistä. Tää on vähintään kolmen hengen peli, triangelidraama, kaksi saajaa ja yksi jakaja. Se jakaja on joko joku kiltti isä (niin, harvemmin niinkuin meillä äiti), rikas joka antaa omastaan, tai joku nilkki, palkattu erotuomari. Sillä on valta, voima ja kyseenalainen kunnia.
ellauri011.html on line 1072: Hulluinta on että kaikille ei voi antaa yhtä paljon, jos ne on darwinistisia. Ne on siihen tyytymättömiä. Darwinistiset pelit on win-lose, pelaajat haluu päästä yxin maaliin, olla munasolun impregnoiva siittiö, täytyy lisääntyä ja täyttää maa. Tasajaossa ei ole voittajaa, ja darwinin onnen määritelmä edellyttää nimenomaan hajurakoa. Asian voi hoitaa uskottelemalla lapsille, että isot ja pienet on eri rotua, ne ei kilpaile samassa sarjassa, vaan kuuluu eri ekolokeroon. Isompien (tai pienempien, tai miten vaan) kuuluukin saada enemmän, toisten (eriväristen, vääräuskoisten, tuhmempien) vähemmän. Se on oikeus ja kohtuus, palkka ansioiden mukaan. Tää oli Julien lastenkasvatuxen idea. Ja säätyjen.
ellauri011.html on line 1074: Kohelo mato narsisti pohdiskelee teodikeaa, mix mulla kävi hurja pulla ja muilla vähemmän, ei että valittaisin, kysyn vain lukijoiden puolesta. Mul on kivaa, mä oon kiltti, mut onx se reilua? No kaikki ei voi ansaita vitusti enemmän kuin muut, se on vaan niin. Suurin osa lukijoista joutuu kohtaamaan kaikki ne vaikeudet joita kohtaavat (häh?), joita elämä ja muut ihmiset kohtelevat usein epäoikeudenmukaisesti ja joiden on taisteltava pystyäkseen maxamaan lasten koulunkäynnin ja ruokapöydän antimet. Nekin haluaisi lähtee vetään kuin kani kultaharkkoineen. Osaansa tyytyväinen, henkisesti köyhä väki. Vitun kohelo, hengen pohatta.
ellauri011.html on line 1076: Piki pohtii samaa: mix iso ja pikku seeffi on epixiä, siskot ilkeitä, ja mun elämä on kurjaa? Mix? Mix? Mix? Älä japita, sanois Pirkko tähän. (Sanois mullekkin, tai niinkuin Seija älä paasaa.) Tätä kysymystä kani lähti jauhamaan n:nnen kerran, tutulla jäljittelemättömällä taidollaan.
ellauri011.html on line 1078: Perinteinen vastaus teodikeaan on et sullon kurjaa, koska sä oot ollut ilkeä, tai josset sä, niin sun esi-isät, oliko se kolmanteen vai neljänteen polveen saakka. Tää selittää miks pikkuvauvoillekin voi käydä kalpaten. Kaikilla on kurjaa, koska me ollaan perusilkeitä, perisyntisiä, se on ihan geeneissä. No sehän on ihan totta, paitsi toi "koska" sana. Ei se ole mikään rangaistus eikä vika, se on tän elämisen piirre. Eikä me aina olla ilkeitä, enimmäkseen vaan silloin kun on jotain kilpailtavaa, eli nollasummapeliä. Vatsa täysinä ja pussit tyhjinä voidaan olla kilttejä. (Naisille myös pussit täysinä.)
ellauri011.html on line 1080: Kysymys pahan alkuperästä on primitiivistä ajattelua, se on vähän sama kuin kysyis voix pierun vangita paperipussiin ja maalata sinisexi, tai mixei pippelissä ole luuta. Kazooko ihminen silloin kun se laittaa silmät kiinni? Tuleeko oraville tikkuja jalkaan kun ne kiipeävät puussa? No ei, nää on sentään suht mielekkäitä kysymyxiä, vaikka lapsellisia.
ellauri011.html on line 1082: Mut lapsilla on myös näitä primitiivisempiäkin kysymyxiä, ajatusvirheitä, niinku minne pimee menee kun tulee valosaa, tai minne ihminen menee kun se kuolee. Näiden kysymysten premissit ei ole kunnossa. Pitäis sanoa kuin Eski: hetkinen hetkinen, premissoidaan tilanne. Tai kuin Wittgenstein: kieli on niissä mennyt lomalle. Syytä kysyä kuin Saku: Paraneekohan mun kieleni. Tuskinpa. Uusia lapsia syntyy sieltä toisesta päästä koko aika, varustettuina samanlaisilla mielillä ja kielillä. Koko touhu alkaa alusta, koska moraali ei ole geeneissä. Se on moraalille määritelmänomaista, moraali on meemejä.
ellauri011.html on line 1084: Kohelo luettelee vinon pinon erilaisia helvettejä, kylmiä ja kuumia. Se tykkää eniten selityxestä, että perkeleet on epäonnistuneita tyyppejä, luusereita jotka haluu vaan panna vahingon kiertämään. Kateita surkimuxia. Menestyneet hemmot tapaa niitä joka paikassa, ne on ärsyttäviä.
ellauri011.html on line 1092: Oikeudesta heiveröiset hakee tasoitusta, niinkuin veljessarjan pahnanpohjimmainen hukkapätkä Kimmo Koskennieni koripallon pelisäännöistä. Muut tekee sille tilaa korin alla et se pääsee heittämään. Ohi menee mutta menköön, on noudatettu sääntöjä. Mix heikot sitten saavat oikeutta, koriinheittopaikkoja? Kai joukkueeseen tarvitaan tietty määrä veikkoja. Joukko heikkoja voi sitäpaizi toimia joukkovoimana. Yhdessä ne saa pidettyä jonkinlaisen reviirin. Sellaisen jäsenenä voi saada armoa, joka kuten tunnettua voi käydä oikeudesta.
ellauri011.html on line 1096: Valaslaivan kapteenin kaima kertoi kaskun taivaasta ja helvetistä. Helevettiin ei saa tuoda ihmisen parhaita ystäviä kuten hevosia ja koiria, no pets. Taivaassa ei ole yhtä hienoa, mutta lemmikit on tervetulleita. Taivaassa ei ole allergioita. Ne jotka on kilttejä eläimille on kilttejä myös apinoille. Fair enough. Miten se liittyy tässä mihinkään on epäselvempää.
ellauri011.html on line 1100: Tehdään pilkkaa kylän herrasväestä, jotka myisi sielunsa 11 kultaharkosta. Sillä muka Winsconsinin asukkaat ja niiden lapset pärjäis loppuikänsä. Alle euro päivässä per nuppi. Halpaa on eläminen missä tää Viskoosi nyt onkaan, brasseissako vaiko ehkä Pyreneillä. Siellähän kani bunkkaili kai aikanaan, siellä on enää mezästäjiä ja turisteja. Ja oli kelttejä. Olisitko keltti ja ojentaisit suolaa.
ellauri011.html on line 1102: Juu tää pelko on Paolo Coelhon fix idé, sitäpä se mutustelee yhtenään. Pelko on sen perisynti, se estää jopa tekemästä muuta tuottavampaa syntiä. Nettiuutisissa Trumpin virkamies ampuu kovilla nimettömänä puskasta: pressa on kuin 12-vuotias lennonjohtotornissa, tai pihalla säntäilevä housuton setä kuten Calleri. Trumpin mielestä tää on pelkurin jänishousun sepitettä. Presidentti ei ole pelkuri. Se on rohkea kuin HC Andersenin keisari. Ei se pidä mitään kanihousuja.
ellauri011.html on line 1104: Pelleiltyään tovin puussa pahaa sutta paossa kuin apinat, neiti ja herra saavat nuotiolla valaistuxen hetkiä: herra tajuaa et se on täysi paska, ja neidin vika on et se leikkii uhria, eli pelkää toteuttaa sen unelmia. Niiden kotipaholaiset pelästyy: sielun temppeliin on tullut reikä, ulosmenotunnelista näkyy valoa. Herran pelko on viisauden alku, ja neidinkin.
ellauri011.html on line 1106: Kirjan motto on tää pätkä Luukkaasta, missä Luukas panee Jepen suuhun tän: "Mix sanot mua hyväx? Vain jumala on hyvä." Häh? Onx Jeppe paha? Lipsahtaax se tunnustus tässä siltä epähuomiossa?
ellauri011.html on line 1109: Mut jepellähän ON mielestään hyvä selitys, jonka se sanoo seuraavassa suunavauxessa: vain jumala on hyvä. Eli jos mä oon hyvä, niinkuin sä osuvasti just sanoit, niin mä oon jumala. No tarkkaan ottaen oikeastaan mä oon vaan jahve junior, superman tattoon poika, mut mä ja mun iskä (ja pyhis kolmantena) ollaan tavallaan samixia. Vaikea selittää, mut niin se on. Ehkä jeppe sai tän idixen just tässä. Nerokasta. Samanlainen retorinen trikki oli sen "sinäpä sen sanoit", ylipapille ja juuttaalle. Niinpä. Leukavasti laukaistu. Se osas nää. Dialogipelimies.
ellauri011.html on line 1117: Välillä tuntuu et Patu ei edes ota kantaa, kunhan panee sanaa toisen perään ja kerää rojalteja. Kummat on söpömpiä, shettikset vai varsat? Ottakaa kantaa!
ellauri011.html on line 1119: Patu ei nähtävästi tykkää papeista, pormestareista eikä muista pikku silmäätekevistä, kun niistä tulee operetin konnia. Ne meinaa nirhata joutavan Paxun Bertan.
ellauri011.html on line 1121: Kani kertoo charitykaskun papista, joka jelppii vaan niitä jotka jelppii izeään, eli lähtee vapaaehtoisesti risusavottaan. Perinteistä jo tutuxi tullutta seppotuubaa. Onko ex-hippi liittynyt vaurastuneiden vuohilaumaan, vai mäkättääkö tässä vaan paha pappi varoittavana esimerkkinä?
ellauri011.html on line 1123: Ei perhana, juoni senkun sakenee, tästä tulee entistä farssimaisempaa enkeli-piru-ottelua, kuin Pratchettin ja Gaimanin Good Omens ilman läppiä. Elefantit vuorten yli lampaat päänsä päällä peruukkeina. Jaxaakohan tätä loppuun vaikkei ole paxu kirja, Berttaa laihempi.
ellauri011.html on line 1126: Kanin uskonto on näät hippiys, se on: varasta kaikki mikä lähtee irti ilman hälytystä, myllää yhteen, siisti vähän ja myy käytettyjen aatteiden myymälässä uutena, afgaaniturkissa haisten pössyltä, kudottu oranssinpunakeltainen munapussihattu pömpöttäen rastaletin päällä.
ellauri011.html on line 1134: Flight or fight? Turvallisempaa on lähtee vetää, neuvoo P. Coelho, liueta mieluummin kuin laota. Ja koska elämä on satua, neiti Prym saa siitä vielä palkinnon, nimittäin vieraspaikkakuntalaisen setämiehen ja repullisen kultaharkkoja. Paxulle Bertalle pystytetään korvauxex kivusta ja särystä suihkukaivo, jossa se pissii pormestarin suuhun. Häpi end.
ellauri011.html on line 1136: Eli hyviäkö vai pahoja, who cares, se on jo ihan unohtunut, ja rohkeuskin on kyseenalaista. Pelosta tulee salonkikelpoista, kun sen nimexi pannaan izehillintä. Niinkuin imugeeni Savvalla, jonka teki mieli myydä usko kullasta, mut hillizi izensä, teki mieli panna kokottia, mutta hillizi izensä, ja teki mieli sanoa rumasti ikävälle ihmiselle, mut hillizi izensä kuin Pirkko, ei sanonut mitään, oli ihan hiljaa.
ellauri011.html on line 1140: Sen pituinen se. Siis kanilla. Jos sillä olisi ollut pitempi, olisi tää paasauskin jatkunut.
ellauri011.html on line 1147: Darwin sanoo, sinun jumalasi -
ellauri011.html on line 1153: Ei riitä että olet hyvä, sinun pitää
ellauri011.html on line 1157: Sun täytyy voittaa, niiden hävitä
ellauri011.html on line 1158: rökäleesti rynttääntyä sun jalkoihin.
ellauri011.html on line 1160: sulle siunauksen, lisääntymisedun.
ellauri011.html on line 1165: hienostuneemmin. Annettiinhan teille
ellauri011.html on line 1172: tapatte lapsen kun äiti katsoo muualle.
ellauri011.html on line 1222: joku skandaali, kun jengi huomaa
ellauri011.html on line 1227: Omat konnat tuntuu vielä omemmilta
ellauri011.html on line 1229: kun saa seurata konnailua läheltä
ellauri011.html on line 1243: Leijonaa mä metsästän tahdon saada suuren, laulattaa krunikassa äiti lasta ökyrattaissa. Lapsi ei laula mukana.
ellauri011.html on line 1247: Brassijohtaja kieltää puuttumasta entisen Amazonin polttamiseen. Ei nää oo mitkään maailman keuhkot nää on meidän vesakoituneita peltoja. Nää on meidän maita, me ne myrkytetään.
ellauri011.html on line 1250: Globalisaatio kulkee ravunkäyntiä.
ellauri011.html on line 1253: kun pelimarkat vähenevät pelistä.
ellauri011.html on line 1255: Kestävä kehitys on yksi iskusanoja joka saa jengin poistamaan varmistimet. Ku klux klan. Jenkit epäilee et se on kommarien salaliitto vapaan kapitalismin pään menoksi. Tämmöisen ekonatsin korvissa se kuulostaa talouskasvun eli luonnon ryöstön jatkamiselta vaan sordiino päällä.
ellauri011.html on line 1257: Maapallo on saastunut likaisesta pelistä. Se ei kestä enää yhtään enempää kehittämistä. Nää apinat on jo kehittyneet tarpeeksi. On yhdestoista hetki tän lajin taantua.
ellauri011.html on line 1261: Etusivun uutiset
ellauri011.html on line 1262: HS uutisoi etusivun värikuvin 26. syyskuuta 2019:
ellauri011.html on line 1270: menneitä junia, kovaks keitettyjä munia.
ellauri011.html on line 1275: Mut näkymät peremmälle laajentuneet,
ellauri011.html on line 1276: se selviäis kun olis selin kameraan.
ellauri011.html on line 1284: Kun rojalteista on vielä jotain iloa.
ellauri011.html on line 1285: Sen jälkeen saakoon countdown jatkua.
ellauri011.html on line 1301: Keskustatunneli on kaatumassa
ellauri011.html on line 1303: Tunneli voi tukkeutua, lysähtää kokoonkin,
ellauri011.html on line 1306: tai vetäessään unta palloon pitkällään.
ellauri011.html on line 1307: No kai sit voi kipata tunnelikin,
ellauri011.html on line 1317: ottaa ännännettä erää keskustatunnelista.
ellauri011.html on line 1321: Tai hei, voihan tunnelikin olla pystyssä
ellauri011.html on line 1322: ja myös kellahtaa muun muassa,
ellauri011.html on line 1323: Jos se kulkee pystyasennossa jonkun sisässä,
ellauri011.html on line 1330: Wikipediasta löytyy julkisesta mielipiteestä useiden julkisuuden asiantuntijahenkilöiden mielipiteitä.
ellauri011.html on line 1336: The emergence of public opinion as a significant force in the political realm can be dated to the late 17th century. However, opinion had been regarded as having singular importance since far earlier. Medieval fama publica or vox et fama communis had great legal and social importance from the 12th and 13th centuries onward. Later, William Shakespeare called public opinion the "mistress of success" and Blaise Pascal thought it was "the queen of the world".
ellauri011.html on line 1342: In his 1672 essay On the Original and Nature of Government, William Temple gave an early formulation of the importance of public opinion. He observed that "when vast numbers of men submit their lives and fortunes absolutely to the will of one, it must be force of custom, or opinion which subjects power to authority".
ellauri011.html on line 1348: Herlinin sanomat ja muut vitun mediat edustaa julkista mielipidettä. Ne käyttää julkista harvainvaltaa, päättää puheenaiheet, keksii kansalle mielipiteitä, kohuaiheita, klikkiotsikoita, puhuu kansan suulla kysymättä lupaa. Tämän päivän coffeehouse on sometin. Siitä valtamedia ei tykkää, se on populismia. Eli raha ja valta ei pysy niiden handussa.
ellauri011.html on line 1350: Suomalaiset on naiveja, 60% luulee että mediassa painettu (tai klikattu) sana on totta, mustaa valkoisella (nyttemmin värikuvina). Ranskalaisista ja jenkeistä enää pieni vähemmistö. Mut niinhän ne vähän aikaa sitten vielä uskoi Raamattuun. Ja kirkon seinille maalattuihin pirunkuviin. Asiaa auttaa, että vasemmistolehdet saatiin ryssän romahduksen jälkeen hengiltä ja Yle hallituksen kontrolliin. Ei kuulu enää soraääniä. Vaihtoehtoisia totuuksia.
ellauri011.html on line 1352: Julkinen mielipide on muillakin apinoilla, ne huhuilee kuorossa harmaaselille yläoksilta. Se on turvallisempi ja toimivampi keino alamaisille kuin yhteiskuntasopimus.
ellauri011.html on line 1354: Julkinen mielipide on apinoiden punaisesta perseestä. Ja hitsi se toimii! Julkkikset saa paljon helpommin punaista persettä kuin tavikset. Tosin tää ei takaa kestävää onnea, niinkuin ei monet muutkaan asiat jotka tulee laulaen. Niillä on taipumus myös mennä viheltäen. Mutta se takaa maistuvia hetkiä, kuten taannoinen hampparikiska Kouvolassa, joka myi takaa maistuvia burgereita.
ellauri011.html on line 1362: Nyt on laulut laulettuna, kiigii kaagii koogo.
ellauri011.html on line 1365: Taskulamppu joka valaisi mun jollaa yökaudet
ellauri011.html on line 1368: ihan entisessä vedossa - mun visiot
ellauri011.html on line 1369: ei vilistä yhtä selvästi mun silmissä - ja valo
ellauri011.html on line 1371: Sanoo mun uskollinen Jolla puhelin.
ellauri012.html on line 18: loppuun
ellauri012.html on line 19:
und:#3ea0bb;font-size:8em;text-align:center;margin-top:0%;margin-bottom:0%">LO SIENTO
ellauri012.html on line 20: und:yellow;font-size:3em;text-align:center;margin-top:0%;margin-bottom:0%">EI NAISELTA KUNNIASANAA
Miesasiaa
ellauri012.html on line 33: El Lauri -kokoelman ensimmäinen arvostelu on ilmestynyt: Ei tästä mitään noobelia saa saatanan hullu. Ei naiselta kunnian sanaa niin. Antavat kuulla kunniansa. Vittu mä kirjoitan vastineen!
ellauri012.html on line 37: Kohu-proffa Lauri "niiskunenä" Carlson nautiskelee huumepulloistaan. Lähde: Pirkanmaan Ilta-Sanomat, 2019
ellauri012.html on line 40: Ilta-Pulun kulttuuriosastolta
ellauri012.html on line 43: Kauan odotettu professori Lauri Carlsonin runokokoelma Törön Tärähdys - kirskuhammas happomahan
ellauri012.html on line 44: armoilla varsinkin vuosina 2017-2019 julkaistiin 30 syyskuuta n. kello kahden maissa aamulla, vain neljäkymmentäkolme minuuttia sen jälkeen, kun Ilta-Sanomien toimitus julkaisi Helsingin Yliopistoa koskevia paljastuksia verkkosivuillaan. Skandaalin keskipisteeksi juurtui heti professori Carlsonia esittävä valokuvatodiste, jossa tämä nähdään harjoittamassa patafysiikan ohella mahdollisesti laittomien tai laillisten aineiden nautiskelua.
ellauri012.html on line 46: Tietovuotavan haavan lähteeksi julistautui nimimerkki "Jape -52" joka nimitti kanteluaan "kalavelkojen kuittaamiseksi siitä kolmannen luokan ensimmäisen lukujakson alussa koulun ruokalan jonossa heittämäsi tomaattisen lihapullan tahrimista pianoperustekirjani sivuista, joidenka suttaantumisen johdosta en koskaan oppinut F-duurin ja mollin eroa enkä siten jatkanut yläasteen jälkeen Sibelius-Akademiaan".
ellauri012.html on line 52: Kohun ohessa paljastettu kuva on laadultaan yhtä utuinen kuin Carlsonin synkän sanelun maalaama maailmankuva: Törön Tärähdys on tutkielma iänikuisen elämän hattaruudeesta sekä pian räjähtävästä kellarista, jossa asunnottomat sielut möyhivät mustaa kultaa.
ellauri012.html on line 54: Absurdismin nimiin turhan useinkin vannova Carlson murjoo metaforaa kuin käärme kuristaa valkoista joutsenta hiihdettyään katuja pitkin kovakouraisten jengiläisten ympyröimäksi räppitaistelun keskelle.
ellauri012.html on line 56: Riimittäen progressiivisesti yhä japanilaisvaikutteisemmin hän valitsee lukijalleen hankalan polun, jonka varrella runojen kerronnan yksiköt sekä eräs "Pearl" tarttuvat kiinni hapuilevasti modernin proosarunouden ilmakuoppiin ja räjähtävät sartrelaisiksi luontokuviksi Eiran katukiveyksestä.
ellauri012.html on line 58: Onko epämääräisen viiksinen Razumov-hahmo Carlsonin veistämä nykysuomalaisversio Oblomovista, vai onko "ludekämpän avainparista juuri keltaisen ketjun kantajalla" tärkeäkin rooli ajankohtaisen keskustelun ratkaisemisessa? Carlson vetäytyy mystiikkaan, Пустьвсегда буду я, hän toteaa lopulta kääntäessään runolaivansa minäkertojan
ellauri012.html on line 62: "Kaniloruilla" Carlson pruuttaa ratsastamansa haiku- hevosensa pysähdykseen, ja kääntää suuntansa kohti poliittisempaa, modernin jälkipalaleivosreseptien rytmityksen tahdittamaa sanavalssia, josssa Sakua kuin kanejakaan ei enää ole - aivan kuin Carlson heittäisi lukijoilleen murtolukuista eksistentialismia keskisormena vallitsevalle sanskriittisjugendilaiselle tavutukselle. Kuka tässä ny onkaan šeikspiär? tämä itsessään takkuaa tämä haastattelu vai mikä nyt olikaan
ellauri012.html on line 68: Törö hykertelee narsistisesti herättämästään huomiosta. Ihanaa kun joku välittää sen töräyksistä. Seija alkaa olla TOSI KYLÄSTYNYT. Pilatakseni hyvän vaikutuksen haluan tuoda esiin vielä seuraavaa.
ellauri012.html on line 70: "Jape" ei kyllä ollut paikalla 1961 Tehtaankadun kansakoulun ruokalassa. Meillä ei ollut tomaattilihapullia, ei ollut tomaattia eikä lihapullia. Meillä oli kaalikeittoa, jauhelihakeittoa, siskonmakkarakeittoa, hernekeittoa, kauralimaa, puolukka-ruispuuroa, vitapuuroa, tillilihaa joskus juhlapäivinä. Ei ollut lukujaksoja. Ei ollut yläastetta. Ne jotka ei päässeet oppikouluun jatkoi neljännen luokan jälkeen kansalaiskoulussa ja sit suoraan lapioimaan tai lakaisemaan katua. Niinkuin mun ekan luokan paras kaveri Antti Räty. Äiti ei antanut mun leikkiä sen kanssa, kun sen isä oli talonmies. Tavallisilla tallaajilla ei ollut Aaronia tai muita pianokirjoja, koulussa ne oli tuntemattomia. Ei ollut pianoakaan, oli urkuharmooni. Eikä omia tavaroita saanut tuoda kouluun. Ei edes salmiakkilaatikkoa. Jotkut kyllä kaatoi salmiakkijauhoa mustepullokoloon ja söi sieltä nuolaistulla sormella, kun opettajan silmä vältti. Törö ei uskaltanut. Eikä ois uskaltanut heittää lihapullia ruokalassa, jos niitä oisi ollut. Ruokalan tädit oli pelottavia. Aikaihmisillä oli valta antaa luunappi lapselle tai tukkapöllyä.
ellauri012.html on line 83: Ei minuuttiakaan NBA:ssa – Koponen listattiin huonoimmaksi 30. varaukseksi. Ei tullut noobelia. Ei edes minsan verran beliä. Mutta kuten Paulo Coelho sanoo: emmä sitä sitten halunnukkaan oikeesti. Hieno lippis kuitenkin.
ellauri012.html on line 94: JOS hra Koipalli (helmik. 23 Sunn.Liite, s.8 4. palsta) luulee että Kananed. (Eevert Yskä). Niin minä kyllä sanoisin hänelle (hra Koipalli) että on nuolassut ennen kuin tipahtaa. Kuin uskalta vihjasta että hra Yskä on yhteiskunniallisesti varamato? Eikö juuri Yskä pannut alulle kanainvälilliset järjestöt jotka puolestaan johtivat välittömään vastakiekuun Länt. Liittoutuman (NATO) taholta. Jos hra Soipilli vlipittömästi kuvittelee että Indonegro totisesti aikoo hyökätä Vähä-Karelian mantereeseen maailman huomion ollessa siihen suuntaan, mind saatan vain olletaa että hän (hra Suopullo) on menettänyt loputketkin ölyn rippeensä! Onko hän unhotanut hra Yskän surenmooisen puheen Ryhdistyneessä Ylöskoukouksessa? Untohaako hän myös tuon tähän menessä enennäkemättömän lain - Siunaantuneet Vanhat Läskit - joka yhväksyttiin Edusmunassa ehlottomalla ennemistöllä?
ellauri012.html on line 96: Toivon että hra Koisolli vatsaisuudessa herjeää moisten varallisten ja hurjien lausuntioiden esittämisestä.
ellauri012.html on line 120: 30:8 Epäjumalan palwelus ja walhe olcon minusta caucana/ köyhyttä ja rickautta älä minulle anna: waan anna minun saada minun määrätty osan rawinnost.
ellauri012.html on line 123: 30:11 On nijtä jotca kiroilewat Isäns/ ja ei siuna äitiäns.
ellauri012.html on line 132: 30:20 Nijn on myös porton polgut/ hän niele ja pyhki suuns/ ja sano: en minä mitän paha ole tehnyt.
ellauri012.html on line 133: 30:21 Colmen cautta maacunda tule lewottomuteen/ ja neljättä ei hän woi kärsiä.
ellauri012.html on line 139: 30:27 Heinäsircoilla ei ole yhtän Cuningasta/ cuitengin he lähtewät ulos joucosans.
ellauri012.html on line 140: 30:28 Hämmähäcki kehrä käsilläns/ ja on Cuningan linnoisa.
ellauri012.html on line 143: 30:31 Hurtta jolla wahwat siwut owat/ ja jäärä: ja Cuningas jota wastan ei kengän olla tohdi.
ellauri012.html on line 165: Mutta kaitse, kaunis herra,
ellauri012.html on line 174: kun ei surma suorin tehne,
ellauri012.html on line 184: I´ve grown accustomed to the tune
ellauri012.html on line 215: Tässä kerrotaan miten vanhempi tutkija Peter Abelard unohti oppinsa ja ryhtyi rakastajaksi, vaikka hinta oli kova: ja miten kaunis Heloise joka halusi oppia asioita Abelardilta omaksui tältä mestarilta läksyistä suurimman, nimittän lemmen: ja miten hän piti sitä parhaana, vaikka siitä tuli niille häpeää ja surua.
ellauri012.html on line 219: Herralle, iskälle, miehelle, veljelle palvelijalta, lapselta, vaimolta, siskolta, mitä nöyrimmästi, kunnioittaen ja rakastaen Abelardille kirjoittaa Heloise näin.
ellauri012.html on line 221: Sun kirjoittama lohdutuskirje jollekin ystävälle joutui pari päivää sitten käsiini; kun tunsin kirjoittajan ja käsialan, avasin sen uteliaisuuttani. Oikeuttaakseni ottamani vapauden uskottelin itselleni että mulla oli etuoikeus kaikkeen sulta tulevaan. Enkä välittänyt hyvistä tavoista kun oli tilaisuus kuulla uutisia Abelardista. Mutta kyllä maksoin uteliaisuuden kalliisti! Kyllä siitä tuli paha mieli, ja yllätyin, kun löysin koko kirjeen täynnä surullista tarinaa meidän onnettomuuksista; tapasin oman nimeni sieltä sata kertaa; kyllä hirvitti, joku iso onnettomuus seurasi sitä aina. Näin sunkin nimesi yhtä onnettomissa merkeissä. Nää surulliset mutta rakkaat muistot pani mun sydämen kovasti liikkeeseen, musta on kyllä liikaa tarjota lohtua jollekin ystävälle jostain sen pikku mokista niin rankalla tavalla kuin kertomalla meidän kärsimyksistä. Kyllä pani miettimään!
ellauri012.html on line 223: Aloin kelata koko juttua uudestaan, ja huomasin saman surun painavan kuin sillon kun jutut alko heittää häränpyllyä. Vaikka ajan olisi pitänyt parantaa haavat, riitti nähdä sun kuvaavan niitä kirjeessä, niin ne aukes ja alkoi vuotaa taas. Mikään ei voi pyyhkiä muistista mitä sä (sic) olet kärsinyt sun sepustusten tähden. En voi olla ajattelematta Aberikin ja Lotulfin pirullista kaunaa. Julma setä ja loukattu rakastaja on aina kipeinä mun silmissä. En koskaan unohda mitä vihollisia sun jutut ja mitä kateutta sun kunnia nostatti sua vastaan. En koskaan unohda miten sun maineen, jonka olit kyllä ansainnut, silppus ja räjäytti ilmaan valeuutiset. Eiks sun jumaluusoppi tuomittu poltettavaks? Eiks sua uhattu elinkautisella? Turhaan peruutit noi mielipiteet, mikään ei auttanut, päätettiin et sä olet vääräoppinen! Mistä noi kaks väärää todistajaa syytti sua Sensin kokouksessa? Mitä skandaaleja kaivettiin esiin Parakleteen, sun kappelin nimestä? Mikä myrsky syntyi munkkikoplan joukossa sua vastaan kun kutsuit niitä veljiksi? Tää meidän takaiskujen historia, jonka sä kerrot niin liikuttavasti, sai sydämeni vuotamaan verta. Mun kyynelet, joita en pysty estämään, on tuhrineet puolet kirjeestä; kunpa oiskin putsannet sen kokonaan, ja et mä oisin palauttanut sen sulle siinä kunnossa; sit olisin ollut tyytyväinen et förbin sen; mutta se otettiin multa pois liian pian.
ellauri012.html on line 225: Täytyy tunnustaa että oli helpompi olo ennenkuin luin sen kirjeen. Toki kaikki rakastavaisten onnettomuudet on siinä kuvattu silminnäkijänä: luetuani sen tunnen kaikki omani uudestaan. Sätin itseäni että olen ollut näin kauan hiljaa, vaikka hellittämättömät viholliset yhä raivoo yhtä pahasti. Kerta ajan kuluminen, joka sammuttaa pahimmankin vihan, vaan pahentaa asiaa niiden mielessä; koska näkyy olevan säädetty että sua vainotaan hautaan saakka - varmaan senkään jälkeen ei anneta sun levätä rauhassa! - niin annapa kun mäkin alan vatvoa sun lankeemusta, annas kun julkaisen ne kaikelle maailmalle, jos mahdollista, haukkuakseni aikaa joka ei osannut sua arvostaa.
ellauri012.html on line 227: En säästä ketään koska kukaan ei piittaa susta, ja sun viholliset ei koskaan väsy vainoomaan sua viatonta. Voih! mun muisti on aina täynnä katkeria muistoja kärsityistä vääryyksistä; onko niitä lisää vielä tulossa? Eikö mun Abelardia koskaan mainita huokailematta? Huomaa, pyydän, mihinkä surkeeseen kuntoon sä oot saanut mut: surullinen, vaivainen, ilman mitään lohtua ellei se lähde susta. Älä siis ole tyly, äläkä kiellä mua, rukoilen, sen vähän helpotuksen voit vaan sä suoda. Anna mulle luotettava selitys kaikesta mikä koskee sua; mä haluun tietää kaiken, kurjimmankin. Ehkä huokailemalla sun kanssa kuorossa voin vähentää sun vaivoja, sanotaanhan, että jaettu suru on vaan puolikas.
ellauri012.html on line 231: Kirjoita siis mulle heti äläkä odota ihmeitä; niitä on niin harvoin, ja me ollaan liian totuttu onnettomuuksiin että uskottaisiin onnenpotkuihin. Mä oon aina tämmönen, jos sopii, ja mulle on aina tarpeeksi, kun saan edes jonkun kirjeen että nään että sä vielä muistat mut. Senecakin (jonka sepustuksia sä mulle luit) vaikka stoalainen olikin näytti tykkäävän yhtä paljon Luciliuksen kirjeistä kuin sen kanssa juttelusta.
ellauri012.html on line 233: Mä oon huomannut meidän eron jälkeen että sitä tykkää paljon enemmän toisen kuvasta kun se on kaukana kuin kun se on tässä lähellä. Musta näyttä kuin kuvat näyttäis paremmilta ja näkösemmiltä mitä kauempana kuvattava on, tai ainakin mielikuvitus joka aina kuvaa ne sellaisina kuin haluais, saa siltä näyttämään. Jollain voimalla rakkaus saa kuvan näyttämään elävältä, mut kun rakastettu palaa, ei kuva ole enää mitään. Mulla on sun kuva huoneessani; pysähdyn aina sitä katsomaan; kuitenkin kun sä olet täällä, mä en vilkaisekaan sitä. Jos kuva, joka on pelkkä heijastus, voi olla niin kiva, niin entä sitten kirje? Kirjeillä on sielu, ne puhuu; niissä on kaikki sydämentykytyksen voima ja tunteiden palo, ja ne voi herättää niitä yhtä paljon kuin tyyppi itse; niissä on kaikki puheen hellyys ja herkkyys, ja joskus ne sanoo enemmän kuin suusanat.
ellauri012.html on line 235: Me voitas kirjoittaa toisillemme; ei kai niin pientä iloa voi kieltää. Ei haaskata sitä vähää onnea mikä meillä on jäljellä, ehkä ainutta mitä viholliset ei voi meiltä viedä. Mä saan lukea että sä oot mun mies ja mä voin kirjoittaa että rouva Abelard.
ellauri012.html on line 237: Kaikista kurjuuksista huolimatta voit olla millainen tahdot kirjeessä. Kirjeet keksittiin lohduttamaan sellaisia yksinäisiä kurjia kuin mä. Nyt kun mä olen menettänyt ilon nähdä ja pitää sut, niin koitan korvata sitä vähän sun kirjeillä. Sieltä luen sun salaisimmat ajatukset; mä kuljetan niitä aina mukanani, ja pussaan niitä koko ajan; jos olet mustasukkainen, kohdista se sun kirjeisiin, ne on sun ainoat kilpailijat. Jottei siitä koidu vaivaa, kirjoita aina vaan mikä tulee ensin mieleen, älä suunnittele; kuulisin mieluummin sydäntä kuin aivoja. En voi elää ellet kerro että vielä rakastat mua; mutta sen pitäis tulla niin luonnostaan, että voin uskoa, että teet sen vapaaehtoisesti. Ja koska tämä surullinen kertomus sun ystävälle herätti mun kaikki surut, on vähintään oikein että lohdutat mua nyt muuttumattomalla rakkaudella.
ellauri012.html on line 239: En viitsi moittia sua siitä että lohdutit kärsivää kaveria kertomalla omista isommista suruista. Laupiaat keksii tollaisia viattomia juonia, ja se on ihan ok sinänsä. Mutta etkö sä sentään ole velkaa vähän enemmän meille kahdelle, vaikka se ehkä olikin sun tosi hyvä kaveri? Meitä täällä kutsutaan teidän munkkiveikkojen siskoiksi, me kutsutaan itseämme teidän lapsiksi, ja jos joku sana voisi tarkoittaa läheisempää suhdetta, tai isompaa sidettä, niin me käytettäisin sitä. Mutta ei siinä kaikki, sähän olet väsännyt tän kaiken, se on sun aikaansaannosta.
ellauri012.html on line 245: (Lisää kiekunaa, tavoitteena saada luostarille lisää rahaa ja kirjoja. Heloise on näät Abelardin perustaman konventin johtajattarena. )
ellauri012.html on line 247: Kun kirjoitat mulle kirjoitat vaimollesi; avioliitto on tehnyt tän kirjeenvaihdon lailliseksi, ja kerta voit tehdä mun mieliksi ilman skandaalia, mikset tee niin? Mua ei sido vaan mun valat, vaan pelkään myös mun setää. Sulla ei ole mitään pelättävää. Sä näät mut, kuulet mun huokaukset, ja voit todistaa kaikki suruni ilman vaaraa, koska voit helpottaa mua kyynelillä ja sanoilla. Jos mun piti mennä luostariin, edes auta mua kestämään sitä jotenkin. Sä olet aiheuttanut mun ikävyydet, sun pitää myös mua lohduttaa.
ellauri012.html on line 249: Et voi olla muistamatta (eihän rakastavaiset unohda) miten mieluusti mä kuuntelin päivät pitkät sun saarnoja. Miten mä sulkeuduin sun lähdettyå kirjoittamaan sulle; kuinka olin kärsimätön kunnes kirje tuli perille; miten vaikeaa oli löytää viestinviejiä. Tää detalji voi yllättää sua, ja saatat kärsiä kun kuulet jatkon. Mutta mä en aio enää hävetä että mun rakkaudella ei ollut rajoja, mä oon tehnyt vielä enemmän. Olen vihannut itseäni jotta rakastaisin sua; tulin tänne vankeuteen tuhoomaan itseni et sulla olis mukavaa ja helppoa. Mikään muu kuin hyve ja täydellinen rakkaus ei voisi saada tälläistä aikaan. Pahe ei tämmöistä synnytä, se on liikaa kiinni ruumiissa. Ruumiillinen rakkaus rakastaa elävää ruumista, ei kuollutta. Tää oli mun sedän käsitys; se mittasi mun hyvyyttä mun sukupuolen mitalla, ja luuli että rakastin kikkeliä enkä ihmistä. Turha vaiva; mä rakastan sua enemmän kuin koskaan, ja kostan tällä lailla sille. Rakastan sua hellästi elämäni viimeiseen hetkeen saakka. Aikaisemmin mun rakkaus ei ollut ihan näin puhasta; silloin rakastin sua sekä mielellä että ruumiilla. Mutta silloinkin sanoin että sydän oli tärkeintä, ja kikkeli vaan bonusta.
ellauri012.html on line 251: Paras todiste tästä on mun äärimmäinen haluttomuus naida sua (siis mennä naimisiin, älä ota tätä väärin), vaikka tiedän että vaimona olo on kunniallista maailman ja uskonnon silmissä; olin mieluummin sun rakastajatar, koska se on vapaampaa. Avioliitto, vaikka kunniallista, sitoo liiaksi, enkä mä halunnut joutua sidotuksi mieheen joka ei välttämättä aina rakastaisi mua. Hyljeksin rouvan titteliä jotta eläisin onnellisena rakastajattarena; ja näen sun kirjeestä kaverille, että et ole unohtanut miten hellästi mä aina rakastin sua ja halusin rakastaa enemmän! Huomautit aivan oikein kirjeessä että pidän sellaisia julkisia menoja typerinä jotka sitoo kuolemaan saakka, ja panee elämän ja rakkauden samaan pantaan. Mutta et muistanut lisätä kuinka usein olen sanonut että miljoonasti mieluummin elän Abelardin kokottina kuin kenenkään muun kaa maailman kesiarinnana. Tottelin sua halukkaammin kuin maailman kuninkaan rouva sitä. Rikkaus ja pösöily ei kuulu rakkauteen. Tosi hellyys erottaa rakastetun kaikesta ulkoisesta, panee syrjään aseman ja ammatin, keskittyy vaan siihen itseensä.
ellauri012.html on line 253: Se ei ole rakkaus vaan rahan ja aseman halu joka saa naisen laiskan aviosiipan hoteisiin. Kunnianhimo eikä kiintymys muodostaa sellaisia liittoja. Kyllähän niistä voi tulla jotain kunniaa ja etuja, mutten voi uskoa että sillä pääsee nauttimaan kiintymykseen perustuvasta liitosta, eikä tuntemaan niitä herkkiä ja hienoja iloja kun kauan erossa olleet sydämet pääsee vihdoin yhteen. Avioliiton marttyyrit suree aina isompia omaisuuksia jotka meni sivu suun. Vaimo näkee omaansa rikkaampia aviomiehiä, ja mies muodokkaampia vaimoja kuin omansa. Omanvoitonpyyntiset siteet kaduttaa, ja katuminen synnyttää vihaa. Pian ne eroaa, tai haluu tehdä niin. Loputon kullanhimo rankaisee niitä, jotka haluaa muuta kuin rakkautta rakkauden vuoksi.
ellauri012.html on line 257: Jos voisin uskoa että olet yhtä varma mun ansioista kuin mä olen sun, voisin sanoa että me oltiin kerran sellainen pari. Voi ei! Miten on mahdollista etten ole varma sun ajatuksista? Jos epäilisin niitä, sun yleinen arvostus riittäisi vakuuttamaan mut. Kuka ei ois halunnut sua luokseen? Etkö sä saanut kaikkien katseet perääsi? Naisetkin aika hävyttömästi näytti sulle, että tykkäs susta enemmän kuin pelkästään arvosti. Jotkut jotka kehu omia aviosiippojaan kadehti kuitenkin mun onnea. Mut kuka pystyiskään suoa vastustamaan. Sun maineesi, joka houkuttelee niin kovasti meitä turhamaisia naisia, sun tyyli, toi pilke sun silmässä joka ilmaisee sun nokkeluutta, sun sujuva ja elegantti juttelu joka kääntää kaikki jutut hyvin päin, sanalla sanoen kaikki puhui sun puolesta. Ihan toinen juttu kuin tylsät koulumestarit jotka tietää kaiken muttei osaa edes keskustella, ja jotka kaikesta fiksuudestaan huolimatta ei saa edes naista joka on niitä tyhmempi.
ellauri012.html on line 259: Ja miten helposti sä keksit värssyjä! Siltikin kaikki noi pikku jutut jotka oli sulle vaan ajankulua, on matalaotsaisemman väen viihdettä. Pienikin laulu tai piirustus jonka teit mulle on niin ihquja, että muut hurmaa niillä muita naisia ja auttaa niitä ilmaisemaan omia tunteitaan.
ellauri012.html on line 261: Sun tollaset taidonnäytteet sai muut ihan vihreiksi. Kuinka monet muut mimmit väitti niitä omikseen? Kuinka monen olen nähnyt huokailevan rakkaudesta sinuun, kun jonkun vieraskäynnin jälkeen niitä kehuttiin sun runojen Sylvian vertaisiksi? Toiseet on kateesta epätoivoisina haukkuneet mua että mulla ei ole muita ansioita kuin mitä mä saan sulta, eikä mitään etua heihin nähden paitsi että sä satut rakastamaan mua. Voitko uskoa kun sanaon, että naiseudesta huolimatta olin iloinen että mulla on rakastettu jolta sain viehätystä; ja sain salaista mielihyvää siitä että mua ihailee mies, joka pystyy korottamaan misunsa jumalattareksi. Sun kunniasta lainasin valoa, ja kuulin sun kiitokset, välittämättä kuinka vähän niitä ansaitsin, uskoin sun sanoja, jotta olisin enemmän sun mieleen.
ellauri012.html on line 263: Mut voi! missä on noi onnelliset ajat? Nyt valitan rakastajaani, ja mulla ei ole muita iloja kuin tuskalliseet muistot menneestä. Kaikki te menneet kilpailijat jotka katoitte mua kadehtien, kuulkaa, se teidän kadehtima ei enää ole mun. Rakastin sitä; mun rakkauteni oli sille rikos ja rangaistuksen syy. Mun kauneus kerran lumosi sen; toisiimme tyytyväisenä me vietettiin hienoimmat päivämme rauhassa ja onnessa. Jos se oli rikos, olkoon vaan, tykkään siitä vieläkin. Mä en sure muuta kuin että nyt mun pitää olla ilman. Mut mitä sanonkaan? Mun onnettomuus oli että mulla oli julmat sukulaiset, joiden ilkeys tuhosi meidän onnen; jos ne olis ollut järkeviä, olisin ollut onnellinen mun rakkaan miehen kaa. Mut ei! Ne oli tosi julmia kun ne raivossaan laitto roiston yllättämään sut unessa! (Roistot siis sahasivat irti Abelardin munat, ikäänkuin väänsivät siltä irti kikkelin. Tää oli se suuri onnettomuus josta ei suoraan sovi puhua.) Missä mä olin silloin? Olisin tosi mielelläni puolustanut rakastettua; olisin suojellut sua väkivallalta henkeni hinnalla. Äh! minne tää liika into on viemässä mua? Rakkaus säikähtää ja häveliäisyys vie mun kielen.
ellauri012.html on line 265: Mutta sano mistä johtuu ettet välitä musta enää kun mä oon luostarissa? Tiedät että mikään muu ei saanut mua siihen kuin sun sun häpeä, enkä mä suostunut siihen vaan sinä. Sano miksi olet noin kylmä, tai anna mun edes kertoa mun oma näkemys. Eikös vaan ollutkin pelkkä nautinnonhalu joka sai sut kihloihin mun kanssa? Ei kai mun hellyys, joka ei jättänyt mitään toivomisen varaa, sammuttanut sun intoa? Heloise raiska! sä miellytit silloin kun yritit välttää sitä; ansaitsit suitsutusta kun pysyit loitolla kädestä joka jakoi sitä; mut heti kun sydän pehmeni ja antoi perään, kun omistauduit ja uhrauduit, sut hylätään ja unohdetaan! Tiedän ikävästä kokemuksesta, että on luonnollista vältellä niitä joille ollaan liikaa velkaa, ja että ylenmääräinen anteliaisuus aiheuttaa välinpitämättömyyttä eikä kiitollisuutta. Mun sydän antautui liian pian ansaitakseen valloittajan kunnioituksen; otit sen vaivatta ja heität sen yhtä helposti sivuun. Mutta vaikka olet epäkiitollinen, en mä ole tässä hyvällä mukana, ja vaikka mun ei pitäisi elätellä toiveita, silti haluisin salaa sun vielä rakastavan mua. Kun lausuin surullisen nunnalupauksen, mulla oli mukana sun viimeiset kirjeet, jossa sanoit vielä olevasi kokonaan mun, etkä koskaan eläisi muuten kuin rakastaen mua. Sulle mä tarjouduin siis; sulla oli mun sydän ja mulla sun; älä vaadi mitään takaisin. Sun pitää sietää mun tunne jonakin sellaisena joka kuuluu sulle, ja josta sä et voi koskaan luopua.
ellauri012.html on line 267: Voi surkeus! Onpa hullua selitellä näin. Täällä on vaan jumalankuvia, ja mä puhun vaan miehistä! Sä olit julma aihe tähän käytökselläs, senkin uskoton! Pitikö sun kerralla katkaista tää suhde! Mikset edes huijannut mua jonkin aikaa sen sijaan että heti hylkäsit? Olisit edes antanut jotain loppumerkkejä rakkaudesta, mä olisin kyllä uskonut ne. Mutta turhaan uskottelen itselleni että sä voisit olla uskollinen; sä et ole esittänyt mitään lieventäviä asianhaaroja. Mun oikeesti pitäis nähdä sut, mut jos se ei onnistu, tyydyn pariin riviin sulta postissa. Onko se nyt rakastavan niin vaikee kirjoittaa? En pyydä niitä sun opettavaisia kirjeitä, joilla tavoittelet mainetta; mä haluun vaan kirjeitä suoraan sydämestä, mitä käsi ei edes voi kirjoittaa kyllin nopeasti. Miksi petin itseäni toiveilla että sä olisit kokonaan mun, kun menin nunnaksi, ja lupasin elää niiden lakien mukaan? Siinä en oikeasti luvannut muuta kuin olla yksin sun, ja suostuin vankilaan jonka sä mulle määräsit. Vain kuolema saa mut pois tästä luostarista johon sä mut länttäsit; ja sit mun tuhat odottaa täällä sun tuhkia pölistäkseen vielä maassakin sun edessäs.
ellauri012.html on line 269: Miksi salaisin sulta mun kutsumuksen salaisuuden? Ei mua saanut tänne mikään usko eikä innostus. Sun omatunto tietää sen enemmän kuin hyvin, et voi kieltää. Silti täällä ollaan, ja tänne jään; tähän paikkaan on onneton rakkaus ja julma suku mut tuominneet. Mutta jos sä et enää huoli musta, jos jos menetän sun kiintymyksen, mitä mä olen voittanut tällä vankeudella? Mitä korvausta voin saada? Meidän rakkauden onnettomat seuraukset ja sun arvonmenetys on pukeneet mun päälle siveyden vaatteet, mutta mä en ole katuvainen. Turhaan siis täällä häärin. Muut on jumalan morsiamia, mä miehen; ristin kannattajien joukossa olen halun orja; uskonyhteisössä omistaudun vaan mun Abelardille. Olen hirviö! (Vähän rukoilua seuraa.)
ellauri012.html on line 271: Good God! mitä tää kaikki on? Syytän itseäni omista vioistani, sua sun virheistä, mitä hyötyä? Vaikka mulla on huivi, näät miten sekaisin mä oon! Hirmu vaikeaa panna velvollisuus taipumuksen edelle. Tiedän mitä valvoituksia tulee tän huivin mukana, mut tunnen paljon vahvemmin vanhan tunteen voiman. Mun tunteet voittaa mut; rakkaus hämärtää mieleni ja sekoittaa tahtoni. Joskus mut valtaa joku hartaus ja seuraavassa hetkessä kuvittelen rakkauden hellyyttä. Tänään sanon mitä en olisi sanonut eilen. Olin päättänyt etten rakasta sua enää; ajattelin että nyt olen tehnyt nunnalupauksen, ja olen vähän niinkuin kuollut ja haudattu, mut sit nousee odottamatta sydämeni pohjasta intohimo, joka voittaa kaikki tälläiset ajatukset, ja pimentää mun järkeni ja uskonnon. Sä olet niin syvällä mun sielussa etten osaa käydä sun kimppuun; kun yritän katkaista kahleet joilla olen suhun sidottu, petän vaan itseäni, ja kaikki mun ponnistukset vaan tiukentaa niitä. Voi helvetti, sääli
ellauri012.html on line 272: mua ja auta tätä raukkaa kieltämään halunsa - siis itsensä - ja jos mahdollista myös sut! Jos olet rakastaja - isä, auta rakastajatarta, lohduta lasta! Nää hellät nimet kai liikuttaa sua; tottele säälistä ellet rakkaudesta. Jos täytät pyyntöni, koitan jatkaa nunnana, enkä enää niskuroi. Olen valmis nöyryyttämään itseni sun kanssa ton ihanan jumalan eteen, joka tekee kaiken meidän hyväksi (seuraa lisää hymistelyä).
ellauri012.html on line 274: Meinasin lopettaa jo kirjeen tähän, mutta kun nyt kerran valitan susta niin mun pitää keventää sydäntä ja kertoa sen kaikki mustasukkaisuudet ja syytteet. Pidin tosiaan aika raukkiksena sitä että kun me molemmat oltiin päättäneet pyhittää itsemme taivaalle, niin sä panit mut kaikki tekee ensiksi. Epäileekö herra Abelard siis, sanoin, että kuin Lootin vaimo, mä katson selän taakse? Jos mun nuoruus ja sukupuoli antoi aiheen pelätä että palaisin maailmaan, eikö mun käytös, uskollisuus, ja tää sydän jonka tunnet, karkottanu sellaiset epäreilut epäilykset? Tää luottamuksen puute satutti; sanoin izelleni, Kerran oli aika jolloin se luotti mun pelkkään sanaan, haluuko se nyt multa nunnalupauksen suojellakseen oman selustansa? Mitä mä olen ikinä tehnyt ansaitakseni tällaisen epäluottamuksen? Mä tulin kaikkiin sen sopimiin salaisiin tapaamisiin, miks sitten kieltäytyisin seuraamasta sitä luostariin? Minä, joka en kieltäytynyt olemasta mielihyvän uhri ollakseni sille mieliksi, miten voisin kieltäytyä kunniasta sen hyväksi? Onko pahe niin koukuttavaa, että kun kerran on juotu siitä kupista niin ei voi ryypätä pyhimysten maljasta? Vai olitko pätevämpi opettamaan paheita kuin hyveitä, tai minä parempi oppimaan edellisiä kuin jälkimmäisiä?
ellauri012.html on line 276: Ei; sellainen epäilys loukkaisi meitä molempia: hyve on niin kaunis et sitä on pakko halaata kun näet sen sulot, ja pahe liian karmea et sitä vois sietää kun sen muodottomuuden näkee. Ei, kaikki mikä sulle on mieleen näyttää musta ihanalta, ja mikään ei ole rumaa kun mä oon sun kanssa. Mä oon heikko vaan kun mä olen yksin ilman sun tukea, ja siksi on sun asia tehdä musta sellainen kuin haluat. Vittu miten mä toivon ettei sulla oisi sellaista valtaa muhun! Jos sulla olis jotain syytä pelätä mua, sä et olis noin välinpitämätön. Mutta mitä sulla on pelättävää? Olen tehnyt liian paljon, ja nyt en voi tehdä muuta kuin niittää sun kiittämättömyyttä. Kun elimme onnellisina yhdessä, olisit voinut epäillä oliko se mielihyvä vai kiintymys joka liitti suhun mut, mutta mun oleminen täällä kyllä poisti epäilykset siitä. Täälläkin mä rakastan sua yhtä paljon kuin ulkona maailmassa. Jos se olisi ollut vaan mielihyvä, enkö mä ois löytänyt muita keinoja sitä hankkia? En ollut kuin 22, ja onhan niitä muitakin miehiä kuin Abelard. Ja kuitenkin mä hautasin itseni elävältä luostariin, ja jätin elämän iässä jolloin oisin voinut vielä nauttia siitä täysillä. Sulle pyhitän nää katoovan kauneuden jämät, nää leskenyöt ja tylsistävät päivät; ja koska sä et ota niitä vastaan, mä otan ne sulta ja tarjoon ne taivaalle, teen näin uudelleen lämmitetyn näkyleivän mun sydämestä, mun päivistä, mun elämästä!
ellauri012.html on line 278: Olen tietoinen että olen jauhanut liian kauan tätä asiaa; pitäisi puhua sulle vähemmän sun onnettomuudesta ja mun kärsimyksistä. Hyvät työt menettää kiiltonsa kun kehuu niistä itse itseään. Se on totta, silti on aika jolloin voi kohtuudella ajaa omaa asiaa; kun asioi sellaisen kanssa jonka kiittämättömyys on tylsistänyt, täytyy nostaa oma häntä itse. Jos sä olet tämmöinen tyyppi, tää olisi sulle opiksi ja ojennukseksi. Mutta koska olen heikkotahtoinen, rakastan sua yhä, vaikka ilman toivoa. Olen hylännyt elämän, riisunut siitä kaiken, mutta tajuun että en ole enkä pysty hylkäämään Abelardia. Vaikka menetin rakastetun, jäi rakkaus. Vitun valat! Vitun luostari! En ole menettänyt ihmisyyttä ankarassa kurissanne! Ette ole muuttaneet mua marmoriksi muuttamalla asua; sydän ei ole kovettunut vankilassa; tunnen vielä mikä mua on koskettanut, vaikka, voi nössö sentään, mun ei pitäisi. (Seuraa tiukka puhuttelu taivaan isälle.)
ellauri012.html on line 280: Sitä horjuu kauan rakkauden ja vihan välillä ennenkuin tulee tyyneys, lupaa itselle toivotonta toivoa, ettei ole ihan unohdettu.
ellauri012.html on line 282: Joo, Abelard, mä vetoon suhun näiden kahleiden nimessä, helpota niiden painoa, ja tee ne mulle niin helpoiksi kuin voi. Opeta vaikka taivaallisen rakkauden säännöt; koska sä olet hylännyt mut, oisin iloinen, jos edes taivas naisi mut. Mun sydän pitäis nyt rouvan tittelistä ja hylkii muita; kerro miten tätä taivaallista rakkautta ravitaan, miten se toimii ja puhdistaa. Kun meidät heitettiin maailman valtamereen, me ei kuunneltu muuta kuin sun värssyjä, jotka julisti kaikkialla meidän iloja ja nautintoja. Nyt kun me ollaan armon satamassa, eikö sopisi että sä saarnaisit mulle tästä uudesta onnesta, ja opettaisit mulle kaiken, mikä voisi lisätä tai parantaa sitä? Näytä mulle samaa miellyttävää naamaa mun nykyisessä olotilassa kuin kun oltiin maailmassa. Ei vähennetä kiihkoa, mutta vaihdetaan sen kohdetta; jätetään laulelut ja veisataan virsiä; nostetan katseet pois sieltä yhdestä paikasta ylös jumalan luo, eikä hekumoida muusta kuin sen kunniasta!
ellauri012.html on line 284: Odotan tätä sulta, koska sä et VOI kieltäytyä. Jumalalla on on erioikeus luomiensa suurmiesten sydämiin. Kun se koskee niihin, ne ravistuu, se ei salli niiden puhua eikä hengittää muuta kuin omaa kunniaansa. Kunnes se armon hetki koittaa, ajattele mua - älä unohda mua - muista mun rakkaus ja uskollisuus ja vakaus: rakasta mua sun rakastajattarena, hemmottele lapsena, sun siskona, sun vaimona! Muista että mä rakastan sua vielä, vaikka yritänkin päästä siitä. Mikä kauhea asia sanoa! Vapisen kauhusta, ja sydäntä kääntää se sana. Kastelen koko paperin kyynelillä. Lopetan pitkän kirjeen toivottaen, jos sä tahdot sitä (voi jos jumankauta pystyisinkin!), ikuisesti hyvästi!
ellauri012.html on line 289: Jos olisin voinut kuvitella että kirje, joka ei ollut tarkoitettu sulle, voisi joutua sun käsiisi, olisin ollut varovaisempi enkä pannut siihen mitään mikä olisi voinut herättää sussa menneiden vastoinkäymistemme muistot. Kuvasin rohkein vedoin menetyksieni sarjan ystävälle saadakseni hänet järkiinsä omasta menetyksestään. Jos olen tällä hyväntahtoisella keinolla häirinnyt sinun rauhaasi, koetan nyt kuivata nuo kyyneleet, jotka surullinen kuvaus sai sinut vuodattamaan; koetan sulauttaa oman suruni sinun suruusi, ja vuodattaa sydämeni sinun eteesi; lyhyesti, avata silmiesi eteen koko hätäni, ja sieluni salaisuuden, jonka turhamaisuuteni on tähän saakka salannut muulta maailmalta, ja jonka sinä nyt pakotat esiin minusta, huolimatta päinvastaisista päätöksistäni.
ellauri012.html on line 291: On totta, että tuntiessani onnettomuudet jotka meitä kohtasivat, ja pannessani merkille, että mitään muutosta tilassamme ei ollut odotettavissa; että nuo menestyken päivät jotka viettelivät meidät olivat nyt ohitse, eikä jäänyt mitään paitsi pyyhkiminen mielistämme töin ja tuskin kaikki merkit ja muistikuvat niistä, olin toivonut löytäväni filosofiasta ja uskonnosta lääkkeen häpeääni; hain turvapaikkaa rakkaudelta. Kokeilin lupausten antamista kovettaakseni sydämeni. Mutta mitä voitan tällä? Himoni on poistettu kirurgisesti, mutta ajatukset juoksee villinä. Lupaan itselleni että unohdan sinut, mutten voi ajatella sitäkään rakastamatta sinua. Rakkauteni ei yhtään vähenny näistä mietteistä joilla koitan vapauttaa itseni. Minua ympäröivä hiljaisuus saa minut herkemmäksi nille, ja aina kun olen työtön, tästä tulee mun lomautuksen yksinomainen harrastus. Kunnes tuhannen hyödyttömän yrityksen jälkeen alan vakuuttua että on turha vaiva koittaa vapauttaa itseni; ja että riittävää viisautta on että salaan kaikilta muilta paitsi sulta miten sekaisin ja heikko olen.
ellauri012.html on line 293: Häivyin matkan päähän susta tarkoituksenani vältellä sua kuin vihollista; silti taukoomatta haen sua mielestäni; muistan kuvasi, ja kaiken maailman angstailussa paljastan ja petän itseni. Vihaan sua! Ja rakastan sua! Häpeä puristaa mua joka puolelta. Tällä hetkelläkin pelkään että vaikutan välinpitämättömämmältä kuin ansaitset, silti häpeän paljastaa hätäni. Kylläpä me ollaan heikkoja ellei nojailla ristuksen ristiin. Onko meillä niin vähän rohkeutta, ja pitääkö kahden herran palveleminen joka vaivaa sun sydäntäsi vaikuttaa muhun myös? Näet missä sotkussa mä oon, kuinka syytän itseäni ja kuinka MÄ kärsin. Mää, mää, mää. Joo joo sää mut mää! taas kerran. Sehän meillä kundeilla on vika ainainen.
ellauri012.html on line 295: Uskonto käskee mun tavoitella hyvettä koska mulla ei ole enää mitään saatavana rakkaudelta. Mutta rakkaus vallitsee yhä mun mielikuvitusta ja viihdyttää menneillä nautinnoilla. Muisti toimii mun rakastajattarena. Vanhurskaus ja velvollisuudentunto ei aina seuraa eläkkeelle menosta; autiomaassakin kun taivaasta ei tule mannaa, sitä halaa mitä ei enää saa. Yksinäisyyden herättämät himot täyttää nääkin maisemat kuolemalla ja hiljaisuudella; harvoin täällä tehdään mitä pitäisi, harvoin palvotaan vain jehovaa. Jos mä oisin tiennyt tän aiemmin, oisin opettanut suakin paremmin. Sä sanot mua sun mestariksi; totta on että sut uskottiin mun huostaan. Mä näin sut, koitin tosissani opettaa sulle kaiken maailman tieteitä; se maksoi sulle neitsyyden ja mulle vapauden. Sun sedästä, joka tykkäs susta, tuli mun vihollinen ja se kosti mulle. Jos olisin munat menetettyäni lakannut rakastamasta sua, olisi se ollut joku lohtu. Konnat oisi antaneet mulle saman onnen mihkä Origenes pääsi omin käsin vaikka ilman lupaa. Kyll on kurjaa! Tunnen itseni syyllisemmäksi nyt sua ajatellessani itku kurkussa kuin silloin kun panin sua täysissä voimissa. Mä mietin sua koko ajan; mä muistan koko ajan sun hellyyden. Tässä kunnossa, herran pieksut! jos juoksen sun alttarille, ja pyydän sua mua säälimään, miksei hengen kestoliekki kuluta tarjottua uhria? Eikö nää mun katumusharjoitukset kiinnosta taivasta pätkän vertaa? Mutta taivas on yhä taipumaton, koska mun himo on vielä elossa; tuli on vaan pettävien hiilten peitossa, eikä sitä sammuta kuin joku poikkeusarmahdus. Ihmisiä käy pettäminen, mut millään et huijaa jumalaa.
ellauri012.html on line 297: Sä sanot että elät mun tähden huiviasussa; miksi sä halvennat univormua sellaisilla puheilla? Miks ärsyttää karsasta jumalaa kirosanoilla? Mä toivoin että sä oisit meidän eron jälkeen kääntänyt kelkkasi; toivoin myös että jumala ois vapauttanut mun tunnemyrskystä. Tavallisestihan me kylmetään niiden kiintymykselle ketä me ei nähdä enää, ja ne meihin; ero on rakkauden hauta. Mut mulle ero on vaan levotonta muistelua siitä mitä kerran rakastin ja mikä yhä mua kiduttaa. Petin itseäni että kun en näkis sua enää, sä jäisit mieleen häiriöttömästi; että Bregtagne ja meri veisi ajatukset toisaanne; että paastot ja opinnot vähitellen haalistais sut mun sydämestä. Mut ei vaitiskaan, kovat paastot ja pänttäys ja kolmen sadan mailin välimatkakaan ei auta, sun kuva kun sa kuvailet itseäsi huivissa, tulee mun silmiin ja sotkee kaikki päätökset.
ellauri012.html on line 299: Mitä kaikkea mä oonkaan koittanut! Mä olen nostanut käteni itseäni vastaan; olen treenannut niin maan perhanasti; kirjoitan kommentteja Paavaliin (paska homma); kinaan Aristoteleen kanssa: lyhyesti sanoen teen kaikkea mitä tein ennen kuin bylsin sua, mut kaikki turhaan; mikään ei onnistu sua torjumaan. Voi nenä, älä lisää mun kurjuutta olemalla uskollinen; unohda, jos voit, suosionosoituksesi ja niiden antama oikeutus muhun; anna mun välittää susta viis. Kadehdin niiden onnea jotka ei oo koskaan rakastaneet; onpa heillä rauhallista ja iisi olo! Mutta nautinnon vuoksea seuraa aina katkeruuden luode; olen nyt siitä vissin varma; mut vaikka mua ei enää petä rakkaus, en ole parantunut. Järki tuomitsee, mut sydän hurraa. On se heikkoa etten pysty vapautumaan tunteesta jonka niin monet asiat, tää paikka, mun persoona ja mun häpeä koittaa tuhota. Annan periksi välittämättä että parempi vastustuskyky pyyhkisi pois mun vanhat synnit, ja korvaisi ne ansioilla ja laakereilla. Miksi sä käytät kaunopuheisuuttas haukkuakses mun pakoa ja vaikenemista? Lakkaa puhumasta meidän jimbajamboista ja sun täsmällisestä osanotosta niihin tilaisuuksiin, mulla on tarpeeksi kärsimistä ilman että ajattelen niitäkin. Kai filosofiasta olisi paljon etua, jos sen avulla opittaisiin hallitsemaan himojamme? Kyllä tässä piisaa ponnistusta, repsahduksia, angstausta! Mitenkä kauan me ollaan eksyksissä tässä sotkussa, kykenemättöminä järkeilemään, hillitsemään itseämme, hallitsemaan tunteitamme?
ellauri012.html on line 301: Kyl rakkaus on sitten vittumainen homma! Ja kylläpä hyve on on arvokasta ihan omaa rauhaa ajatellen! Muista meidän intohimon hurjastelut, arvaa mun kauhistus; laske mukaan sun omat huoles, meidän ongelmat; heitä vaikka nää kaikki pois debetin puolelta ja ota krediittinä huomioon vaan rakkauden hellyys ja nautinto. Miten vähän siitä tulee! Ja kuitenkin me kaivataan noita varjomaisia alkuajan nautintoja niin sikana, ettei voida olla kirjoittamatta toisillemme, vaikka ollaan puettuna tuhkaan ja säkkikankaaseen. Me oltais hurjasti onnellisempia jos nöyristely ja kyynelehdintä takais pelastuksen. Nautinnonrakkautta ei saa juuritetuksi sielusta muuten kuin pinnistelemällä ihan raivona; sillä on niin kova puolustusasianajaja sydämessä, että meidän on vaikee siitä itseämme tuomita. Miten mä voin kauhistella syntejäni jos niiden kohde on mulle aina reilu? Miten mä voin erottaa rakastamastani henkilöstä vihattavan rakkauden? Riittääkö itkemäni kyynelet saamaan mut sitä vihaamaan? En tiedä miten mutta rakastetun itkeminen on aina jotenkin myös ihanaa. On vaikea erottaa surustamme katumuksen ja kaipuun osuuksia. Rikkeen ja rikoksen kohteen muistot on liian lähellä toisiaan. Ja rakkaus jumalaan ei tee tyhjäksi rakkautta sen luomaan.
ellauri012.html on line 303: Mut mitä lieventäviä näkökohtia löytyiskään sussa jos rikos oisi anteeksiannettava? Kannattamaton kunnia, vaivalloinen rikkaus ei mua koskaan oisi houkuttanut; mutta noi sulot, toi kauneus, toi ilme, jonka näen silmissäni vielä nyt, ne aiheutti mun lankeemuksen. Sun kasvot oli mun syyllisyyden syy; sun silmät, sun puhe lävisti mun sydämen; ja vaikka mun kunnianhimo ja omatunto koitti panna vastaan, rakkaus kohta voitti. Jumala hylkäs mut mua rangaistakseen. Sä et ole enää maailmassa, sä sanoit sen irti: mä oon munkki olosuhteiden pakosta; eikö meidän pitäisi ottaa lusikka nyt kauniiseen käteen? Koitatko sä tuhota mun hartauden näin alkumetreillä? Pitäiskö mun jättää apottikunta jonka just vasta aloitin? Hylätä valat? Mä tein ne jumalan katsoessa päältä; minne mä pakenen sen vihaa jos mä rikon ne? Anna mun hakea helpompaa oloa työhommista, vaik se onkin vaikeaa. Multa kuluu kokonaisia päiviä ja öitä täällä luostarissa ilman silmän täyttä. Mun rakkaus palaa vaan kuumemmin keskellä näitä huolettomia hessuja, ja mun sydäntä pistää sun surut ja mun omat. Vitsi mä menetin paljon ajatellen sun uskollisuutta! Mitä nautintoja jäikin kokematta! Mun ei pitäs tunnustaa tätä heikkoutta sulle; tiedän että teen siinä virheen. Jos mä voisin olla lujempi, saattaisin suututtaa sut muhun ja sun vihastus vois saada aikaan sen mihin sun tahdonvoima ei näytä riittävän. Mä julkaisin mun heikkouteni maailmalle rakkauslauluissa ja värssyissä, eikö tän rakennuksen pimeät sellit vois peittää saman heikkouden ees vähän? Mut ei! Mä oon yhä sama! Tai jos vältänkin mä pahimman, en pysty hyvään. Velvollisuudentunto, järki ja säädyllisyys, jotka joskus on merkinneet mulle jotakin, on täällä hyödyttömiä. Kaikkien näiden äänten keskellä jotka käskee mun tehdä mitä pitää, mä kuulen ja tottelen vaan salaisen ja epätoivoisen tunteen ääntä. Nauttimatta yhtään hyveestä, välittämättä tilastani ja keskittymättä lukuihin, mä olen mielikuvituksessani koko ajan just siellä missä mun ei pitäis olla, enkä pysty oikaisemaan itseäni. Koko ajan panttaa vastakkain taipumus ja pakko. Olen sekopäinen rakastaja, meluan hiljaisuuden keskellä, olen levoton täällä rauhan sydämessä. Tää on niin vitun noloa!
ellauri012.html on line 305: Älä enää ajattele mua, pliis, minään perustajaisänä tai suurmiehenä; sun kehut ei sovi yhteen mun heikkouteen. Mä oon kurja syntinen, rähmällään tuomarinsa edessä, naama ravassa mä sekoitan kyyneliä maa-ainekseen. Pystytkö näkee mut tässä ja silti pyytää mun rakkautta? Tule, jos kehtaat, ja työnny huiviasussasi mun ja jahven väliin, jokskin väliseinäksi. Tule ja purista musta huokailut ja ajatukset, jotka kuuluis vaan yläkerran kaverille. Auta paholaisia ja toimi niiden välikappaleena. Sä saat kehnon sydämen itkemään sitä kaikkea, sä kyllä tiedät mitä. Eips, vaan peruuta pois ja auta mua pelastumaan. Salli mun välttää kadotus, sitä pyydän sun entisvanhan hellyyden ja meidän yhteisen onnettomuuden nimessä. Suurin rakkauden osoitus on olla näyttämättä sitä; mä puolestani vapautan sut täten kaikista sun valoista ja lupauksista. Ole vaan herran morsian, jolle mä sut lupasin; mä en asetu vastustamaan niin hyvää suunnitelmaa. Mä oon kyl tosi ilonen jos mä menetän sut niin! Sit must tulee oikee kirkonmies ja susta ihan upee abbedissa.
ellauri012.html on line 307: Tyydy tähän näin komeeseen lopputulokseen; tee hyveestäsi malli miehille ja enkeleille. Ole nöyrä lastes edessä, laula ahkerasti kuorossa, pidä kova kuri, lue uutterasti; uhraa jopa vapaa-aika hyötyliikuntaan. Oletko sä saanut viran niin helpolla ettei sun tarvi nähdä yhtään vaivaa? Kun kerta annoit mun käyttää sua hyväksi ja opettaa sulle kiellettyjä juttuja, älä nyt vastusta näitä hyviä neuvoja jotka mulle inspiroi nyt armo ja uskonto. Mun on tunnustettava että tähän asti ajattelin olevani parempi naimisen opettajana kuin uskossa uimisen tai niiden asioiden puimisen. Mun hyvästä supliikista on ollut pelkkää harmia. Mun sydän, joka juopui hekkumasta, keksi vaan niitä sanoja, jotka sopi siihen tarkoitukseen. Syntisten kuppi kallistuu niin ihku makeasti, että meillä on luontojamme suurta taipumusta maistaa siitä, ei sitä tarvi kahdesti tarjota. Pyhimysten tuoppi taas on täynnä niin pahanmakuista juomaa, että yhtä luonnostaan sitä kammotaan. Ja sit sä ihmettelet miks mä pelkurina tarjoon sitä ensin sulle. Syytä vaan, olet oikeassa, enkä mä voi kyllin ihailla sua et sä menit siihen halpaan. Kanna siksi rohkeasti risti jonka otit niin visusti vastaan. Juo pyhimysten litran tuoppi pohjaan saakka, äläkä kato muhun päin, anna mun juosta sua pakoon noudattaen apostolin (ja sopuleita pakenevan Roope Ankan) käskyä: Karkuun!
ellauri012.html on line 309: Sä pyydät mua palaamaan sun luo pyhistelyn tekosyyllä. Sun ponnekkuus tässä kohtaa herättää mussa epäilyksiä enkä tiedä mitä vastata. Jos teen tässä virheen, mun sanat punastuu, niin sanoakseni, sen jälkeen miten meille kävi. Kirkko on mustasukkainen kunniastaan, ja käskee että sen alamaiset koulutetaan hyveeseen hyveen avulla. Jos lähestymme jumalaa moitteetta, sitten voimme kutsua sinne mukaan muitakin. Mutta se mitä taivas odottaa Abelardilta on et se unohtaa Heloisen, ei tapaa sitä enää, ja se mitä se pyytää Heloiselta on olla odottamalta multa enää mitään, tyyten unohtaa koko jäbä. (Mistäkö mä sen tiedän? No mä oon apotti, mullon suora linja sinne, me jutellaan jahven kanssa päivittäin kuin mies miehelle.) Rakkauden ollessa kyseessä unohdus on välttämätön rangaistus, ja vaikein. On helppo luetella meidän vikoja; miten monet niistä on salaa tarjonneet lisää mielihyvää eikä tarvittavaa nöyryttä. Ainoo tapa palata herran helmaan on hylätä palvomamme luojanluoma, ja palvoa vaan unohtamaamme jumalaa. Tää voi kuulostaa kovalta, mut se meidän pitää tehdä pelastuksen eteen.
ellauri012.html on line 311: Tehdäkseni tän helpommaksi, kerron miksi pakotin sut menee ekana luostariin; ja anna anteeksi jos tällä suututan nyt sut, tää on osa mun suunnitelmaa saada sut vihaiseksi mulle. Kun mun kassien kävi köpelösti, olin vitun vihainen, ja pidin kaikkia muita äijiä mun kilpakosijoina. Rakkaus on epäluuloinen kuin piru. Pelkäsin yhtä jos toista koska olin niin defekti, näinhän mun oman esimerkin uskottomuudesta, ja siksi pelkäsin että sä joka olit niin tottunut saamaan multa munaa, menisit uuden kanssa aika äkkiä. Mustasukkaisuus voi uskoa vaikka mitä kauheaa. Halusin varmistaa ettet pääse tekee musta aisankannattajaa. Siks uskottelin niin kovasti että sun pitää mennä luostariin; että säädyllisyys ja meidän ystävyys jo edellytti sitä; ja että sun turvallisuuskin vaati sen. Sellaisen koston jälkeen mitä mulle tehtiin, sä et oisi turvassa muualla kuin luostarissa.
ellauri012.html on line 313: Täytyy tehdä sulle oikeutta, sua oli helppo huijata. Mun mustasukkaisuus iloitsi salaa sun viattomasta suostumuksesta; ja kuitenkin, vaikka olin voitonriemuinen, annoin sut jumalalle aika vastentahtoisesti. Olisi pitänyt sut itselläni jos oisin voinut, ja luovuin susta vaan ettei muut ois päässy siihen väliin. (Vanha sorsakoirastemppu taas. Darwin olit NIIN oikeassa.) En taivuttanut sua uskontoon sun onnen tähden, vaan tuomitsin sut sinne kuin vihollinen joka tuhoaa sen mitä ei voi kantaa mukanaan. Ja kuitenkin kuuntelit mun perusteluja kiltisti, joskus keskeytit mut kyynelehtien, ja pyysit mua suosittelemaan sulle etevintä konventtia. Kylläpä tuntui mukavalta nähdä sut vihdoin posessa. Olin nyt rentoutunut ja saatoin olla tyytyväinen, että et ollut enää markkinoilla mun kastraatioleikkauksen jälkeen, etkä palaisikaan sinne koskaan.
ellauri012.html on line 315: Mutta olin yhä epäluuloinen. Luulin että naiset ei pysty pitämään lupauksia ellei niitä pakoteta siihen jollain valoilla. Vaadin noi valat, ja taivaan takuumieheksi, ettei mun tarvitsis enää epäillä. Kiitti teille pyhät paikat ja lujaseinäiset luostarit! ootte vapauttaneet mut tuhannesta huolesta. Uskonto ja hartaus pitää tarkkaa vartiota teidän muurien ja rautaristikoitten ympärillä. Tää on täyttä lepoa mustasukkaiselle mielelle! Miten kärsimättömästi mä siihen pyrinkään! Kuljin ympäri kuin jalopeura päivittäin kehottamassa sua tähän uhraukseen; mä ihailin (uskaltamatta mainita) sun kauneutta, ihankuin en oisi sitä ennen nähnytkään. Oliko se pyhistelyn aikaansaamaa kukintaa, vai mun suuren menetyksen kaikua, en välittänyt tutkia, kiirehdin vaan sun nunnavihkimystä. Lahjoin sun abbedissan rahalla että saisin oikeuden sit sut haudata. Talon papit oli myös lahjottu ja pidettiin poissa sun läheltä, vaikka murisivat. En unohtanut mitään, isoa enkä pientä asiaa, ja jos sä olisit päässyt mun kynsistä, mä en ois itsekään mennyt luostariin; olin päättänyt seurata sua kaikkialle. Mun varjoni ois seurannut sun askelia ja aina aiheuttanut sussa sekaannusta tai pelkoa, mistä mä itse oisin ilahtunut.
ellauri012.html on line 317: Mut taivaan kiitos sä päätit ottaa valat. Mä seurasin sua alttarille, ja kun sä ojensit kätes koskettaakses pyhää rättiä mä kuulin sun pupeltavan noi kohtalokkaat sanat, jotka lopullisesti erotti sut miehistä. Siihen asti olin pelännyt että sun nuoruus ja kauneus voisi sotkea mun konseptit ja pakottaa sut palaa siviiliin. Eiks joku pieni houkutus ois voinut muuttaa sun mielen? Voiko hylätä lopullisesti itsensä vasta kakskytkaksivuotiaana? Voiko silloin, kun pitäis olla maksimi vapaa, ajatella ettei maailma tunnu miltään? Vähänpä mä tein sulle hallaa, ja pidin sua heikkona. Sä olit mun mielikuvituksessa kevytmielinen ja häilyvä. Voiko nainen, joka kuulee Sodoman liekit ja romahduksen, olla kääntämättä päätään sääliessään jotakuta? Katsoin sun silmiä, sun joka liikettä, sun ilmettä; kaikki vapisutti. Saatat pitää tämmöistä itsekästä toimintaa petoksena, julmuutena, murhana. Rakkaus joka muistuttaa noin paljon vihaa ei voi synnyttää muuta kuin halveksuntaa ja vihaa takaisin.
ellauri012.html on line 319: Sun on paras tietää, että siitä lähtien kun näin sun täysin omistautuneen vaan mulle, kun näin että olit kaiken rakkauteni arvoinen, kuvittelin etten voisi rakastaa sua enää. Ajattelin että oli aika lopettaa antamasta rakkauden merkkejä, ja tuumasin, että nunnalupausten ansiosta olit nyt taivaan erityisessä suojeluksessa, etkä enää mun akka etkä taakka. Mustasukkaisuuteni näytti kuolleen pois. Pelkkä jumala mun kilpakosijana ei olis iso riski; ja tyynempänä kuin koskaan ennen saatoin pyytää yläkerran kuomaa "ottamaan" sut tyystin "pois" mun silmistä. Mutta aika ei ollut kypsä pyytää sitä niin hätäisesti, eikä mun usko riittänyt sen toteutumiseen. Välttämättömyys ja epätoivo oli mun tointen motiivina, ja siksi se oli taivaalle enemmän loukkaus kuin uhraus. Jumala hylkäsi mun vienon ehdotuksen, ja jatkoi mun rangaistusta jatkamalla sun elämää ja mun tunnesidettä. Nyt mun täytyy kantaa sun lupaushuijauksen taakka plus sitä edeltäneet tekoseni, ja tulla kidutetuksi päivieni loppuun saakka. Vituiksi meni.
ellauri012.html on line 321: Jos jumala puhuis sun sydämeen kuin nunnalle jonka viattomuus saa pyytämään jotain suosiota, mulla ois syytä lohtuun; mutta kun nään meidät molemmat rikollisen rakkauden uhreina, ja nään miten tää rakkaus loukkaa meidän vielä sileitä asepukuja ja lupauksia, se kauhistaa mua ihan sairaasti. Onko tää joku ehdonalainen? Vai krapulaa pitkästä maisen lemmen humalasta? Ei tiedä onko rakkaus myrkkyä ja huumausta ennenkuin saadaan armoa. Siihen saakka se on vain pahaa josta nautiskellaan. Kun ollaan erheessä, sen huomaaminen on eka askel parannukseen. Tiedetäänhän että jahve antaa meille anteeksi just siksi että ite loi meidät tälläsiksi paskoiksi. Kun se on osoittanut meille meidän mokan ja me ollaan voivoteltu sitä, se voi panna teräsvoimat liikkeelle ja auttaa meitä. Sun lohduksi voin kertoa et just näitä kiusauksia on kärsineet pyhimmistäkin pyhimmät pyhistelijät. Ollaan hyvässä seurassa.
ellauri012.html on line 323: Jumala voi tarjota läsnäolonsa jengille pehmentääkseen niiden onnettomuutta jos se näyttää siitä hyvältä. Se oli mielissään kun sä otit huivin ja liityit sen tiimiin.
ellauri012.html on line 324: Näin sun silmät, kun sanoit viimeisen kerran hyvästi, sul oli silmät ihan ristissä. Kesti yli puoli vuotta ennenkuin kirjoitit mulle, koko sinä aikana en saanut mitään messua. Ihailin tätä vaitioloa, en voinut sitä syyttää, mutten kyennyt samaan. Kirjoitin sulle, sä et vastannut: sun sydän oli kiinni, mutta nyt tää siipan puutarha on auki; jumala on vetänyt ulos ja jättänyt sut yksin. Se vaan testaa sua; pure hammasta ja koita imaista se takaisin. Me tarvitaan jahven apua jotta saadaan kettingit rikki, me ollaan liian kiintyneitä irrottaaksemme itse itsemme. Meidän hullutukset ulottuivat kaikkein pyhimpään; meidän lemmiskelyt oli valtakunnallinen skandaali. Niitä luetaan ja ihaillaan; siitä rakkaudesta kirjoitetaan vieläkin. Me ollaan lohdutuksena mokaileville nuorille tästä ikuisuuteen; ne jotka jää kiinni meidän jälkeen voi tuntea itsensä vähemmän syyllisiksi. Me ollaan rikollisia, jotka narahti tosi myöhään; ollaan rehellisiä! Korjataan siinä määrin kuin mahdollista tekemämme hairahdukset, Ranska joka todisti meidän munaukset hämmästyy kun sanomme: Sori siitä. Hämätään kaikkia jotka koittaa kopioida meitä; pelataan jahven jengissä itseämme vastaan, et vältetään sen tuomarointi. Meidän vanhat mokat vaatii sovitukseksensa kyyneleitä, häpeää ja surua. Tarjotaanpa näitä lääkkeitä siis sydämen pohjasta, punastutaan ja ulvotaan. Jos meidän sydämet ei ole alkuun ihan mukana, ainaskin voidaan ajatella et niiden pitäisi olla.
ellauri012.html on line 326: Vapaudu Heloise liian syvälle juurtuneen rakkauden häpeällisistä jämistä. Muista että nyt on aviorikos sun ajatella ketään muuta miestä kuin jeesusta (ja jehovaa, jos se nyt on eri äijä, tai edes mies. Pyhää henkeä ei kärsi mainita, siitähän ei saa heittää läppää, se on kuolemaksi.) Jos sä näkisit mut täällä näin laihana ja naama pitkänä, tunkeilevan munkkilauman keskellä, jotka pelkäävät mun oppinutta mainetta ja loukkaantuvat mun kaidasta lätystä, ihan kuin mä uhkaisin niitä uskonpuhdistuksella, mitä sanoisit mun alhaisista huokailuista ja hyödyttömistä kyynelistä jotka harhauttaa näitä herkkäuskoisia miehiä? Voi voi. Mua nöyryyttää rakkaus, eikä ristin sellainen. Sääli mua ja riistäydy vapaaksi. Jos sun kutsumus on mun ansiota, älä sit kiusaa mua jatkuvilla epäilyksillä. Lupaa että olet uskollien asulle joka peittää sut. Pelkää jumalaa jotta se vapauttaa sut pelosta, rakasta sitä että pääset etiäppäin hyveessä. Älä pitkästy luostarissa, sillä se on paikka pyhimyksille. Halaa tyhjää, tyhjät kädet on jeesus-lasso, se kyllä halaa takaisin jos nöyristelet sille.
ellauri012.html on line 328: Älä mutustele liian ankarasti omaa tunne-elämää, vaan opi virheistä ja neuvo heikompia siskoja; sääli niitä omien vikojesi tähden. Ja jos luonto kerran kuussa kiusaa sua levottomilla ajatuksilla, pakene ristin juurelle ja pyydä sieltä apua, sieltäkin löytyy säännöllistä verenvuotoa aina uudelleen delppaavan jumaluuden jalkain välistä. Kun komennat uskonjärjestöä, älä nöyristele, saathan käskeä kunigattaria, käske myös omaa persettä. Punastu pienimmästäkin haksahduksesta. Muista että alttarin juurellakin uhrataan makuulla oleville hengille, ja kaikkein mieluisin suitsuke on niille nunnan nännit. Jos olet oppinut maailmalla rakastelemaan, säästä se nyt jesselle. Kadu kaikkia maallisia nautintoja. Joo joo, syytä kaikesta vaan mua, jos tuntuu siltä, mähän ne sulta ryöväsinkin.
ellauri012.html on line 330: Toistonkin uhalla: mä olin sun mestari, nimittäin synnin koulussa. Sanoit mua isäksi, olinhan mä sitäkin. Mutta en vaadi sitä titteliä, koska tavallaan tapoin siinä taivaan isää. Mä oon sun veli, mut vaan synnissä. Mua sanotaan sun mieheksi, mutta vasta kun sä olit jo paksuna. Käytit aika paljon huonosti valittuja pyhistelysanoja musta sun kirjeessä, ihan omaks iloksesi, suttaa pois ne ja pane sijalle: murhaaja, roisto, vihollinen, joka teki parhaansa tuhotakseen sun kunnias, häiritäkses sun rauhaa, ja viedäkseen sulta neitsyyden. Mä olisin tappanutkin sut, mutta sä selvisit, kiitos jumalan haluttomuuden noudattaa mun neuvoja.
ellauri012.html on line 332: Näin sun pitää ajatella musta karkulaisesta, joka vaan haluu viedä sulta halut tavata mua enää koskaan. Mutta kun rakkaus on kerran ollut viatonta, onpa siitä vaikeata päästä eroon! On tuhat kertaa helpompi lähteä maailmasta kuin siitä. Vihaan tätä petollista, uskotonta maailmaa; en enää ajattele sitä; mutta mun harhaileva sydän silti ikuisesti etsii sua, ja täyttyy ahdistuksesta kun olen menettänyt sut, vaikka kuinka järkeilisin. Sillä aikaa, vaikka mä oisinkin niin pelkuri että peruuttaisin jotain nyt sanomaani, älä anna mun höpistä sulle mitään paitsi näitä viimeisiä juttuja. Muista, että mun viimeiset tempaukset oli sun petkutusta; sä tuhouduit mun toimesta, mä sun mukana: samat aallot nielaisivat meidät molemmat. Me odotettiin kuolemaa kylmän rauhallisina, ja se sama kuolema on heittänyt meidät samoihin rangaistuksiin. Mutta sallimus vähän harhautti iskua, ja meidän hylky on ajautunut satamaan.
ellauri012.html on line 334: Jotkut jumala pelastaa panemalla ne kärsimään. Rukoileppa siis sinä että minä pelastun, sä joka itket niin paljon ja olet hyvin pyhä. Ja herra, vaikka mun sydän rakastaakin sun luomusta, sun käsi voi putsata sen muusta kuin rakkaudesta suhun. (Siitä ei kyllä tule lapsia, mut mullahan on jo yksi jossakin.) Paras rakkaus Heloiselle on nyt jättää se rauhaan sinne luostariin. Sen mä oon nyt päättänyt: tää kirje on mun laitimmainen erehdys. (Erehdys: niitä tuli vielä lisää.) Moido. Jos mä kuolen täällä, niin mä käsken että mun ruumis viedään Parakleteen. Sittenhän sa näät mut siinä kunnossa; ei siksi, et sä itkisit, koska se on myöhäistä; vollota mieluummin nyt ja sammuta sillä mussa palava roihu. Vaan siksi, et sun pitää nähdä mut jotta sun usko vahvistuu kun näät tän haaskan, ja mun loppu kertoo paljon puhuvasti miten käy kun rakastaa munatonta miestä. Toivon et sä haluisit kuoltuasi tulla haudatuksi jonnee lähelle. Sun tuhka on sit jo suht turvassa, varsinkin kun mun munat meni roskikseen. Ja sun kanssa mun hauta näyttää hienommalta ja meistä tulee julkkikset.
ellauri012.html on line 341: Luin sulta saamani kirjeen kärsimättömästi: kaikista onnettomuuksistani huolimatta toivoin, ettei siinä olisi muuta kuin lohdutuksen sanoja. Mutta kyllä rakastavaiset sitten on ovelia kiduttamaan itseään. Huomaat mun erityisherkkyyden ja mun rakkauden voiman siitä mikä mua heti suretti. Mua häiritsi jo sun kirjeen otsikko: Miks sä laitoit Heloisen nimen Abelardin edelle? Mitä tää tämmönen oikein tarkoittaa? Mä etsin vaan sun nimeä, en omaani, jonka mieluiten vaikka unohtaisin jos voisin, sillä se oli kaiken sun onnettomuuden alkusyy. Säädyllisyys ja sun johtoasema muhun nähden ois vaatinut toista järjestystä, ja jos rakastat mua et ois maininnut mua yhtään; hitsi sä tiesit tän ihan hyvin!
ellauri012.html on line 343: Kirjoititko sä mulle muka näin ennenkuin julma kohtalo oli pilannut kaiken? Nään että sun sydämes on hyljännyt mut, ja sä olet päässyt pitemmälle hartaudessa kuin oisin toivonut. Voi voi! Mä oon liian heikko seuraamaan perästä; jarruta edes sen verran että neuvot mua. Voitko sä olla niin julma että dumppaat mut? Tää pelko pistää mua sydämeen; karmeet ennustukset sun kirjeen lopussa, noi hautajaisnäpäykset ihan sekoittaa mun pään. Julma Abelard! sun piti pysäyttää mun kyyneleet, mut sä lisäät niitä. Sun piti rauhoittaa mun sydän, ja sä hämmennät vaan sitä lisää.
ellauri012.html on line 345: Sä toivot että sun kuoltua mä hoitaisin sun tuhkat ja pakkaisin ne kuntoon. Kurjuus! Missä mielentilassa sä keksit nää synkät aatteet, ja miten sä voit kuvailla ne mulle? Eikö pelko mun slaagista saanut kynää putoomaan sun kädestä? Ei yhtään taas ajatellut, tietystikään, kaikkia niitä tuskia jotka sillä mussa aiheutit? Taivaskaan, niin ilkeä kun se onkin ollut, ei ole niin julma että antais mun elää hetkeäkään sun jälkeen. Elämä ilman Abelardia ois sietämätön rangaistus, ja kuolema ihan herkkua, jos siten päästäisiin taas yhteen. Jos taivas yhtään kuuntelee mun alituista huutoa, sun päivät on pitemmät ja sä hautaat mut.
ellauri012.html on line 347: Eikö sun tehtävä ole tehokkain kehotuksin valmistella mua siihen isoon kriisiin, joka koettelee vahvintakin mieltä? Eikö sun pitäisi vastaanottaa mun viimeiset henkäykset, hoidella mun hautajaiset, pitää mulle muistopuhe arkulla? Kuka muu kuin sinä voi mua suositella yhtä vahvasti jumalalle, ja rukouksilla saatella lupauksen tehneitä sieluja yläkerran saleihin? Kyllä me odotetaan sulta sitä, isä hyvä. Sen jälkeen saat olla rauhassa näiltä epäilyksiltä jotka nyt sua kiusaa, ja voit lähteä vaivatta milloin vaan jumala niin toivoo. Tulet perässä sitten tyytyväisenä kaikkeen mitä teit, ja varmana autuudestas. Mutta siihen saakka älä helvetissä kirjoita mulle noin karseita juttuaja, sillä meillä on täällä ihan tarpeeksi kurjaa muutenkin, ei tänne tarvita enää lisäahdistusta. Meidän elämä on täällä vaan pitkitetty kuolema, miks sä nopeutat sitä? Meidän nykyiset kurjuudet riittää jutuntyngäksi ihan hyvin, pitääkö tulevaisuudesta noutaa vielä lisää? Kyllä miehet on sitten ääliöitä, sanoi Senecakin, kun ne tekee tulevista kurjuuksista nykyisiä, ja keksii ongelmia ennen kuolemaa jotka vie elämästä kaiken ilon.
ellauri012.html on line 349: Kun olet vaeltanut vaellukses loppuun täällä alhaalla, sanoit että haluut tulla haudatuksi Parakleteen tontille, jotta sä olisit aina mun silmien alla ja mielessä. Luulitko että sun mun mieleen kaivertamat jäljet voi koskaan kulua jäljettömiin, tai että mikään ajan kulu voi kuluttaa pois sun hyväntekeväisyyksien muiston täältä? Ja milloin mä ehtisin noita sun vaatimia rukouksia pomiloida? Hemmetti! Mulla on sillon tuhat muuta huolta, sillä semmoinen onnettomuus ei jättäisi hetken rauhaa. Voiko mun heikko järki kestää sellaista runkutusta? Kun mä olen hulluna ja raivoon taivastakin vastaan, mä en pehmitä sitä mun huudoilla, vaan haastan sitä haukkuen. Miten mä sit rukoilisin ja miten kestäisin suruani? Mä lähtisin mieluummin messiin kuin järjestäisin sun hautajaisia. Sua varten, Abelard, mä elän, ja jos sut temmataan pois multa, ei mulla ole mitään käyttöä mun kurjille päiville. Aargh! Mitä valituksia mä voisin tehdä jos taivas julman säälin vallassa säästäisi mut sillä hetkellä? Kun mä vaan ajattelenkin tätä viimeistä eroa, mä tunnen kaikkia kuoleman tuskia; millaista se sitten tulee olemaan jos se kauhea hetki joskus koittaa? Älä hittovie tunge mun mieleen niin surullisia ajatuksia, jos et rakkaudesta niin edes säälistä.
ellauri012.html on line 351: Sä haluut mun antautuvan virkatehtäviin, ja olevan kokonaan johtoportaan käytettävissä. Miten mä voin tehdä niin, kun sä pelottelet mua niin etten osaa ajatella muuta päivin öin? Kun joku paha uhkaa, ja sitä ei voi torjua, miksi pitää jäädä sitä etukäteen mutustelemaan, mikä on vielä tuskallisempaa kuin itse paha? Mitä mulla on enää virkaa kun sä oot kuollut? Mikä mut sitoo maahan kun kuolema on vienyt multa kaiken mitä rakastan sen päällä? Olen kovalla vaivalla sanoutunut irti elämän iloista, säilyttäen vaan rakkauteni, ja salaisen ilon ajatella sua koko ajan, ja kuulla että olet elossa. Ja kuitenkaan, voi nenä, sä et elä mua varten, enkä mä voi uskotella itselleni että mä nään sua koskaan enää. Tää on mun suurin suru.
ellauri012.html on line 353: Armoton fortunapeli! etkö sä ole jahdannut mua tarpeeksi? Sä et anna mulle mitään hengähdystaukoa; sä olet purkanut kaiken kostosi mun päälle, etkä jättänyt mitään varalle muiden onnetonten pelottamiseksi. Olet väsyttänyt itsesi mun kidutuksessa, eikä muiden tarvi enää pelätä mitään sun vihastas. Mut mitä sun kannattaa enää varustautua mun pään menoksi? Sulta saamani haavat on jo haavoja haavojen päällä, ei siellä ole enää tilaa, paitsi jos haluat varsin tappaa mut. Vai pelkäätkö kaikkien noiden kidutusten keskellä että sellainen armonisku vapauttaisi mut lopuista tuskista? Siksi pidät mut hengissä, että saan kuolla päivittäin.
ellauri012.html on line 355: Abelard hyvä, sääli mua! Onko kukaan koskaan ollut näin onneton? Mitä korkeemmalle sä korotit mut muiden naisten yli, jotka kadehti multa sun rakkautta, sitä suuremmin mä kärsin nyt mun menetyksestä. Mut korotettin onnen huipulle vaan että putoisin sitä rajummin. Mun mielihyvät oli vailla vertaa, ja nyt mikään ei vedä vertoja mun kurjuudelle. Kerran mun iloa kadehti mun kilpailijat, mun nykyinen kurjuus säälittää kaikkia ketkä näkee mut. Mun onnenpyörä on aina käynyt ääripäissä, se on kasannut mulle suurimmat lahjat ja sitten suurimmat kärsimykset; ovelana kiduttajana se on tehnyt koettujen ilojen muistosta loppumattoman kyynellähteen, kerran ne oli tosi hieno lahja, nyt pois otettuina sanomaton suru. Siinä sen ilkeys on onnistunut totaalisesti, ja mun nykyiset tuskat on suhteessa yhtä katkerat kuin kokemani hekkuma oli suloinen.
ellauri012.html on line 357: Se mikä vielä enemmän lisää mun kärsimyksiä on että meillä alkoi mennä huonosti just silloin kun se oli vähiten ansaittua. Kun me hilluttiin estotta syyllisessä lemmessä, mikään ei pannut vastaan, mutta tuskin me oltiin peruutettu siitä vähän ja menty naimisiin, niin silloin taivaan viha putos meidän päälle yhdellä rysäyksellä. Ja kuinka barbaarinen oli sun rangaistus! Äh! Mikä oikeus julmalla sedällä oli meidän yli? Me oltiin yhdytty toisiimme jo ennen alttaria, ja tän olisi pitänyt suojella meitä vihollisten raivolta. Sitäpaitsi me oltiin erottu; sulla oli kiireitä luentojen kanssa ja opetit oppineelle yleisölle salaisuuksia joita parhaatkaan päät ennen sua ei olleet lävistäneet; ja mä sun käskystä painuin luostariin. Kulutin siellä päiväkausia ajatellen sua, ja joskus miettien saarnoja joita piti opetella. Just tällä hetkellä se rangaistus kaatui meidän päälle, ja sä joka olit vähiten syyllinen jouduit sen barbaarin koston kohteeksi. Mutta miksi raivoisin Fulbertille? Mä, mä kurja olen sut tuhonnut, ja olen kaikkien sun kurjuuksien syy.
ellauri012.html on line 359: On tosi vaarallista suurmiehen langeta naisten pauloihin! Sellaisen pitäisi pienestä pitäen tulla puudutetuksi meidän houkutusta vastaan. Kuule poika, sanoi entinenkin viisas mies, kuuntele ja pidä nämä ohjeet; jos kaunis nainen yrittää vilkkusilmin iskee sut, älä anna periksi näille rumille kotkotuksille; hylkää myrkky jonka se tarjoilee, äläkä lähde polulle sinne yhteen paikkaan minne sut se veisi. Se pesä on sisäänpääsy tuhoon ja kuolemaan. Mä on pitkään tutkinut tätä asiaa, ja huomannut, että kuolema on vähemmän vaaraksi kuin kauneus. Se on vapauden haaksirikko, kohtalokas naru, josta on mahdotonta päästä irti. Just nainen suisti ekan miehen paalupaikalta, johon taivas oli asettanut sen; oliosta joka oli luotu hauskuttamaan sitä, tuli sen lankeemuksen syy. Ajattele miten kivaa ois ollu Simsonista jos sillä ois ollut vastustuskyky Delilalle samoin kuin filistealaisten aseille. Mut nainen riisui siltä kaikki paitsi sen paljaan aseen, vaikka se oli päihittänyt kokonaisen armeijan. Se joutui vihollisten käsiin ja menetti silmänsä, pääsytien miehen päähän; hulluna ja epätoivoisena se kuoli ilman muuta lohdutusta kun että sai mukaansa tuhoon nipun vihollisia. Salomo pani hetkeksi kaniin jehovan jotta pääsis naisten suosioon; kunkku jonka viisautta prinssit tuli kaikkialta ihailemaan, jonka jahve oli pannut rakentamaan temppelin, lakkas käyttämästä alttareita jotka oli pystyttänyt, ja meni niinkin pitkälle että poltti suitsutusta pahvikuville. Jobilla ei ollut ketään niin julmaa vihollista kuin sen vaimo, kyllä se saikin kärsiä siltä ikävyyksiä. Paha henki joka julistautui Jobin vainoojaksi käytti naista välineenä sen mielenrauhan järkyttämiseen.
ellauri012.html on line 361: Ja sama paha henki teki Heloisesta Abelardin kuohitsimen. Ainoa lohtu mikä mulla on on että mä en tehnyt sitä tahalteen, mä en petkuttanut sua; mut mun uskollinen rakkaus koitui sun tuhoksi. Ehkä mä teinkin tyhmästi siinä että mä rakastin sua niin järkkymättä, mut en mä osaa sitä katua. Mä yritin miellyttää sua oman kunniani kustannuksella, sain siis mitä ansaitsin, tyhmästä päästä kärsii koko ruumis. Niinpian kuin olin varma sun rakkaudesta, en vitkastellut hetkeäkään ennenkuin annoin sulle; Abelardin rakkaus oli mun mielestä niin suuri kunnia, ja mä kaipasin sitä niin kärsimättömästi etten voinut olla uskomatta siihen heti. En käyttänyt kunniallisuuden ja väheksynnän puolustusaseita; nää keinot joilla me naiset vastustetaan miesten välitöntä tyydytystä ei mua paljon hidastanu. Mä yritin vaan vakuuttaa sut mun tunteista. Uhrasini kaikki mun rakkaudelle, ja annoin velvollisuuden antaa tietä pyrkimykselle tehdä onnelliseksi sen ajan kuuluisin ja sivistynein julkero. Jos mikään näkökohta saattoi mua hidastaa, se oli just mun rakkaus. Pelkäsin että jos mä annan heti kaiken, niin sä pitkästyt, ja etsin uutta jännitystä jostain muualta. Mutta sun oli helppo vakuuttaa mut ettei siitä ollut pelkoa, enkä mä sitä halunnutkaan. Mun oisi pitänyt ennakoida muita todennäköisempiä ikävyyksiä, ja ottaa huomioon että ilojemme menetyksestä voisi tulla mun loppuelämäni kurjistus.
ellauri012.html on line 363: Olisin tosi iloinen jos voisin pestä kyynelillä tyhjäksi noiden nautintojen muiston, jota ajattelen vieläkin niin mielellään. Ainakin yritän kovasti pinnistäen sammuttaa sydämestäni ne halut jotka mun heikko luonne synnyttää, ja koitan harjoittaa itseäni kidutuksilla jota sä oot kokenut sun vihollisilta. Koitan tällä lailla tyydyttää sua ainakin, vaikken pysty lepyttämään kiukkuista jumalaa. Näyttääkseni sulle miten huonoon kuntoon mä oon mennyt, ja miten pitkällä mä oon näissä katumusharjoituksissa, mä uskallan jopa syyttää taivasta siitä että se sotki sut näihin ansanaruihin. Ei kai tästä voi jumalakaan suuttua, kun en pyydä itselleni armoa.
ellauri012.html on line 365: Rikoksen sovitukseen ei riitä kärsiä määrätty rangaistus; kärsiminen ei auta jos sydämeen jää halu entiselleen. On helppo asia tunnustaa heikkous, ja antaa siitä itselle vähän rapsuja, mutta täytyy olla täydellinen itsehallinta jotta voisi sammuttaa nautintojen muiston, jonka tapa on tartuttanut aivoihin. Nähdään aika usein että jotkut tunnustaa omat vikansa, mut vähät niistä ottaa vahinkoa, suorastaan mielissään vaan kertoilevat niistä. Sydämellisesti katua pitäisi tekoa suusanallisen myönnytyksen lisäksi, mut tää toteutuu vaan harvoin. Mä joka olen kokenut niin monta hyvää hetkeä sun kanssa, tunnen vastoin tahtoani etten voikaan niitä katua, enkä välttyä muistoissani nauttimasta niistä taas. Ponnistan vaikka kuinka kovasti, tai käännyn sitten mille kyljelle, ihana ajatus vaan seuraa, ja jokainen tarvekalu tuo mun mieleen mitä mun pitäisi unohtaa. Hiljaisessa yössä kun mun tulis ottaa palloon unta, joka lievittää suurimmatkin huolet, en voi välttää näitä unelmia. Uneksin että olen taas mun rakkaan Abelardin kaa. Mä näen sen, puhun sille ja kuulen sen vastaavan. Toisiimme ihastuneina me unhdetaan kirjat ja ruvetaan taas hommimaan. Joskus mä olen tappelevinani sun vihollisten kaa; mä vastustan niiden raivoa, mä huudan säälittävästi, ja sit mä herään kyyneliin. Jopa kirkkoon alttarille mä vien meidän rakkauden muiston, ja sen sijaan että valittaisin joutuneeni nautintojen uhriksi, mä huokaan ja kaipaan niitä takaisin.
ellauri012.html on line 367: Mä muistan (sillä rakastavaiset ei unohda mitään) ajan ja paikan missä sä ekan kerran tunnustit tunteesi ja vannoit että rakastaisit mua aina kuolemaan. Sun sanat ja valat on syvälle kaivertuneet mun sydämeen. Mun katkonainen puhe kavaltaa mun mielen sekavuutta; mun huokaukset paljastaa mut, ja sun nimi on alituiseen mun huulilla. Voi juku! Kun mä kärsin näin mikset sä herra siellä ylhäällä sääli mun heikkoutta ja vahvista mua sun armolla? Sä olet onnellinen Abelard että sulle on suotu se armo, ja sun onnettomus on käännetty levoksi. Sun ruumillinen rangaistus on parantanut sun panohalut. Myrsky on ajanut sut satamaan. Jumala joka näytti vähän jakaneen sulle huonot kortit, koitti vaan auttaa sua; hän olikin kiltti isi joka vaan ruuvas irti sulta kikkelin, eikä paha vihollinen - viisas lekuri joka sanoo: tää voi vähän kirpaista, vaan pelastaakseen sun henkesi. Mua pitäis sääliä tuhat kertaa enemmän kuin sua, sillä mulla on tuomiota jäljellä vaikka kuinka monta kuukautta. Mun pitää vastustaa noita kuumeita jotka rakkaus herättää nuoreen sydämeen. Tää sukupuoli on vitun heikko, ja mun on vaikeempi puolustautua, koska mua ahdistava vihollinen miellyttää mua; mä nautin vaarasta joka uhkaa mua; miten mä voin olla antautumatta sille?
ellauri012.html on line 369: Näiden taistelujen keskellä koitan edes piilottaa heikkouteni niiltä jotka sä olet antanut mun hoitoon. Kaikki mun alaiset ihailee mun hyvettä, mut jos niiden silmät vois tunkeutua mun sydämeen, mitä ne näkiskään siellä? Mun tunteet siellä kapinoi; mä käsken muita mutten pysty käskee itseäni. Mulla on valepuku, ja tää valehyve on tosi pahe. Miehet pitää mua kiitettävänä, mut mä olen syyllinen jahven silmissä; niiltä ei mikään pysy piilossa, ja se näkee suonikiekuroiden läpi suoraan sydämeen. Mä en välty paljastukselta. Ja kuitenkin on kova homma pitää yllä edes tää hyveen näköiskuva, joten kait tääkin teeskentely jotain hyvittää. En aiheuta skandaalia maailmalle, joka on herkkä ottamaan huonoja vaikutteita; en heiluta hyveen venettä noille jotka on mun käskyläisiä. Sydän täynnä rakkauta yhteen mieheen opetan niitä rakastamaaan yhtä jumalaa. Maisten nautintojen hurmaamana koitan näyttää niille että ne on kaikki turhuutta ja petosta. Mulla on just tarpeeksi voimaa kätkeä niiltä mun kaipaus, sitä kai on pidettävä armon työnä. Jos se ei saa mun aikomuksia hyviksi, se ainakin estää mua jauhautumasta jyviksi.
ellauri012.html on line 371: Ja siltikin on turha edes yrittää erottaa näitä kahta: ne jotka ei ole vanhurskaita on syntisiä, ja ne jotka hidastelee hyvän kanssa jää siitä jälkeen. Sitäpaitsi ei pitäisi olla muita motiiveja kuin rakkaus jumalaan. Voi vinde! mitä toivoa on sit mulla? Mun sekavuus johtu enemmän pelosta loukata miestä kuin suututtaa jumalaa, ja mä käytän vähemmän aikaa sen miettimiseen kuin edelliseen. Just niin, sun käsky vaan, eikä mikään oikee kutsumus lähetti mut tähän luostariin; mä koitin helpottaa sun oloa enkä pyhittää itseäni. Mä oon niin onneton! Mä revin itseni irti kaikesta mistä pidin; hautaan itseni elävältä; harjoitan mitä tiukinta paastoa ja kaikkia muita julmuuksia joita täällä tehdään; ruokin itseäni kyynelillä ja suruilla; ja tästä huolimatta en ansaitse mitään näillä harjoituksilla. Mun väärä hartaus on kauan pettänyt niin sua kuin muitakin, sä oot luullut että mä oon rauhoittunut vaikka mä oon häiriintyneempi kuin mä oon ollut ikinä. Sä uskottelit itsellesi että mä olin ihan omistautunut tälle hommalle, mutta mulla ei ollut muuta harrastusta kuin tää rakkaus. Tässä harhassa sä pyydät multa rukouksia - hitsi! mä tarvitsen niitä sulta! Älä oleta mitään mun hyveistä tai huolesta; mä horjun, tue mua sun neuvoilla; mä oon heikko, vahvista ja ohjaa mua sun ohjeistuksilla.
ellauri012.html on line 373: Oliko sulla mitään syytä kiittää mua? Kiitoksesta on usein haittaa niille joita kiitetään: salainen turhamaisuus syttyy sydämeen, sokeuttaa, ja peittää haavat jotka oli vasta puoliksi parantuneet. Viettelijä imartelee, ja samalla pilaa ihmisen. Rehellinen ystävä ei salaa mitään, eikä silittele haavaa, oikeestaan saa tuntumaan sen kipeemmältä, koska laittaa lääkettä. Mikset sä menettele näin mun kaa? Haluutko olla halpa vaarallinen liehittelijä? tai jos sä näät mussa jotain kehuttavaa, etkö pelkää, että turhamaisuus, joka vaivaa jokaista ainakin meistä naisista, pian tuhoo sen? Mut ei tuomita hyvettä ulkopuolelta, sillä muuten rikolliset kelpaa yhtä hyvin kuin herran valitut. Ovela huijari voi saada enemmän ihailua osakseen kuin intoileva pyhimys. Touché, osui ja upposi, vai mitä Abelard?
ellauri012.html on line 375: Ihmissydän on sokkelo, jonka reittejä on vaikee seurata. Sun ylistykset mulle on sitä vaarallisemmat, kun mä rakastan ihmistä joka niitä tarjoilee. Mitä enemmän mä haluun sua miellyttää, sitä helpommin mä uskon kiitosta jonka sä osoitat mulle. Mrr! ajattele mieluummin miten vahvistaa mun heikkoutta terveellisillä haukuilla! Sun pitäisi pikemmin epäillä kuin uskoa mun pelastukseen; sanoa että sun hyve perustuukin heikkouteen, ja et vaan ne saa seppeleen jotka on pinnistäneet kovimmin. Mut mä en edes tavoittele voiton seppelettä - mulle riittää vältellä vaaroja. On helpompi pysyä poissa tieltä kuin voittaa taistelu. Voitonpallilla on monta tasoa, enkä mä tavoittele korkeinta; jätän sen niille jotka on usein jo voittaneet. En koita valloittaa ettei mua voitettaisi; mulle on tarpeeksi onnea välttää haaksirikko ja päästä johkin satamaan. Taivas vaatii mua hylkäämään tän mun kohtalokkaan rakkauden suhun, mut voi helvetti! mun sydän ei koskaan suostu siihen. Moido.
ellauri012.html on line 381: Rakas Abelard, - sä ehkä luulet et mä syytän sua vetelyydestä. Sä et ole vastannut mun viime kirjeeseen, ja taivaan kiitos, siinä kunnossa missä mä nyt oon, on helpotus että sä osoitat niin vähän kiinnostusta tunteisiin jotka kavalsin. Lopultakin Abelard sä olet menettänyt Heloisen iäksi. Kaikista niistä valoista huolimatta etten ajattelis muuta kuin vaan sinua, enkä saisi viihdytystä muusta, olen nyt karkottanut sut mun mielestä, mä oon unohtanut sut. Sä ihana ajatus rakastetusta jota kerran jumaloin, sä et ole enää mun onnen avain! Rakas Abelardin kuva! sä et enää vainoo mua, mä en enää edes muista sua. Ooh kuuluisuus ja ansio, mies joka vihollisista huolimatta on aikansa ihmemies! Oi lumoavat nautinnot mihin Heloise alistui - te olitte mun kiduttajia! Mä tunnustan mun häilyvyyden, Abelard, ihan punastumatta; opettakoon mun uskottomuuteni maailmalle ettei naisten lupauksiin ole luottamista - meidän mieli ja kielikin on niin muuttuvainen. Tää kiusaa sua, Abelard; tää tieto ulkoa voi sut yllättää; sä et koskaan kuvitellut että Heloise voisi olla petollinen. Sillä oli niin vahvat ennakkoluulot sun puolesta, ettet voi kuvitella miten aika voisi muuttaa niitä. Mutta pidä kiinni tuolista, mä aion nyt paljastaa sulle mun kaksinaamaisuuden, vaikka luulenkin että sä et moiti mua, vaan itket ilosta.
ellauri012.html on line 383: Kun mä kerron mikä kilpailija on tempaissut mun sydämen pois sulta, kiität mun mielenmuutosta, ja pyydät tätä kilpailija liimaamaan sen kii. Tästä sä jo arvaat että jumalahan se on joka vie nyt sulta Heloisen. Jep, mun rakas Abelard, nyt se antaa mulle sen mielentyyneyden jonka meidän kurjuuden kirkas muisto ennen esti. Just taivas joo! mikä muu kilpailija vois ottaa sulta mut? Voisitko kuvitella, että joku vaan, joku ihminen voisi kumittaa sut mun sisältä? Voisitko kuvitella mun vaihtavan jumalisen ja sivistyneen Abelardin kehenkään alempaan kuin jumalaan? Ei, must tuntuu et sä olet arvioinut mut oikein tässä kohtaa. Varmaan sä haluut tietää millä keinoin jumala sai aikaan näin suuren muutoksen? Kerron sulle, että saisit ihmetellä sallimuksen salaisia kiemuroita. Muutama päivä sen jälkeen kun sun vika kirje tuli mä sairastuin vakavasti (Joopa joo, aina tää sama deus ex machina näissä muinaisjutuissa); lääkärit jo luovutti mut kuolemalle. Silloin mun tunne, joka aina ennen oli tuntunut musta viattomalta, alkoi näyttää pahalta. Muistista tulvahti kuin filmissä (joojoo, anakronismi, mutta siltä se varmaan just tuntui) kaikki mun elämän menneet teot, ja mun täytyy tunnustaa että ainoo tuska jonka tunsin oli tunnontuska meidän rakkaudesta. Kuolema jota olin siihen saakka katsonut vain etäältä, häälyi nyt mun edessä kuin syntisillä. Aloin pelätä jumalan kostoa nyt kun olin lähempänä sitä, ja mua kadutti etten mä ollut ottanut kunnolla käyttöön armolahjoja. Ne hellät kirjeet jotka sulle kirjoitin, rakkaat keskustelut joita kävin sun kanssa, kiusas mua nyt yhtä paljon kuin ne oli ennen viehättäny. Voi Heloise-repukka, mä sanoin, jos on rikos lähteä tolla lailla hehkuttamaan, ja jos tämän elämän jälkeen siitä seuraa varma rangaistus, mikset sä vastustanut kunnolla tollaisia kiusauksia? Ajattele mitä kidutuksia on sulle varalla, kauhistu sua venttaavia helevetin koneita, ja muista samalla nautintoja joita sun eksynyt sielu piti niin hitsin hienoina. Äh! eikö vähän harmita että kieriskelit niin falskeissa huveissa? Lyhyesti, Abelard, kuvittele katumusta jota tunsin, niin et ihmettele lehmänkäännöstä.
ellauri012.html on line 385: Yksinäisyys on kestämätöntä ahdistuneelle mielelle; sen huoli kasvaa hiljaisuudessa, ja syrjäytyminen vaan lisää sitä. Siitä lähin kun olen ollut suljettuna näihin seiniin, en ole tehnyt muuta kuin itkeskellyt meidän vahinkoa. Tää luostari on kaikunut mun kiljunnasta, ja ikuiseen orjuuteen tuomitun kurjimuksen lailla olen kuluttanut päivät surun parissa. Sen sijaan että olisin toteuttanut loordin armollisen suunnitelman mua kohtaan, olen kapinoinut sitä vastaan, pidin tätä pyhää pakopaikkaa kauheeena vankilana, ja olen kantanut loordin iestä vasten tahtoa. Sen sijaan että olisin putsannut itseäni katumuksen harjoituksilla, olen vaan vahvistanut mun tuomiota. Fataali erehdys! Kardinaalimunaus! Mut Abelard, mä oon nyt repinyt silmiltä siteen joka sokaisi mut, ja jos mä nytkään voin yhtään luottaa omiin tunteisiin, musta on nyt tullut sun arvostuksen arvoinen. Sä et ole mulle enää muuta kuin se rakastava Abelard, joka aina pyrki yksityisiin hetkiin mun kanssa sumuttaen meidän vartijoiden silmät. Meidän onnettomuudet sai sut kammoamaan pahetta (ei ihme, kun et siihen enää itse kyennyt), ja sä heti omistit loput päiväs hyveelle, ja näytit alistuvan siihen pakkoon mielelläsi. Mä taas, joka olin herkempi, ja enemmän nautinnon perään (ja jolla oli paikat vielä kunnosssa) olin vitun kärsimätön tästä, ja olet kuullut miten paljon kannoin kaunaa sun kalttaajille. Oot nähnyt mun kaunan mun viime kirjeistä; tää se oli, varmasti, joka sai mun Abelardin, sut munattoman Hannibalin, mulle äkämystymään. Sä hermostuit mun valituksista, ja jos totta puhutaan, menetit toivon mun sielun pelastuksesta. Et voinut aavistaa että Heloise voisi voittaa noin vahvan tarpeen; mut olit väärässä, Abelard, mun heikkous, armon lihaksilla, ei estänyt mua tavoittamasta voiton seppelettä. Palauta mut siis sun hyviin kirjoihin; sun oma jumalisuus varmaan kehottaa sua siihen.
ellauri012.html on line 387: Mut mut: mikä salainen huoli nyt nousee mun sieluun - mikä loppuun ajattelematon tunne nyt nousee joka vastustaa mun lupausta olla huokailematta Abelardin perään? Voi taivas! eks mä ookkaan päihittänyt mun rakkautta? Heloise sä onneton! niin kauan kun sulla henki pihisee sun pitää nähtävästi rakastaa Abelardia, niin on päätetty. Itke vaan kurja ämmä, sillä tätä parempaa tilaisuutta siihen tuskin tarjoutuu. Mun pitäis kuolla surusta; armo oli jo kerran ohittanut mut, ja sit mä lupasin olla sille uskollinen, mut nyt mä olen taas kerran pettänyt lupaukseni, ja armo on taas uhrattu Abelardille. Tää pyhäinhäväistys kyllä jo saa kupin kaatumaan. Miten mä voin tän jälkeen enää toivoa et jumala aukasee mulle aarrearkkunsa, sillä mä oon ihan väsyttänyt sen. Aloin loukata sitä heti ekasta hetkestä kun näin Abelardin; onneton sielun veljeys sai meidät ryhtymään luvattomiin panopuuhiin, ja jumala lähetti roiston erottamaan meidät puukolla. Mä valitan tätä onnettomutta, mutta jumaloin sen syytä. Aargh! mun pitäisi pitää tätä onnettomuutta taivaan lahjana, se ei hyväksynyt meidän liittoa ja erotti meidät, ja mun pitäisi pinnistää et saisin mun tunteen loppumaan. Eikö olis paljon parempi jos unohtaisin kokonaan sen kohteen, enkä jättäisi mieleeni mitään muistoa joka on fataali mun rauhalle ja pelastukselle? Herra varjele! pitääkö Abelardin kummitella mun ajatuksissa iän kaiken? Enksmä koskaan pääse vapaaksi lemmen kahleista? Mut ehkä mä pelkään ihan turhaan; ohjaahan hyve nyt kaikkia mun akteja ja ne on kaikki armon huostassa. Siis pelko pois, Abelard; ei mulla enää ole noita tunteita joiden kuvaaminen mun kirjeissä sai sut niin hermoksi. En mä enää yritä, kertomalla noista hyvistä hetkistä jotka rakkaus meille jakoi, herättää mitään syyllistä tunnetta jota sä voisit tuntea mua kohtaan. Mä vapautat sut kaikista sun valoista; unohda rakastajan ja aviomiehen tittelit ja jätä vaan toi iskä. Mä en odota sulta enää muuta kuin lempeitä nuhteita ja kirjeitä jotka pitää yllä rakkauden loimua. En vaadi sulta muuta kuin hengellistä neuvontaa ja terveellistä kuria.
ellauri012.html on line 389: Koskemattomuuden polku, niin okainen kuin onkin, näyttää musta silti hyvältä, jos vaan saan kulkea sun saappaiden jäljessä. Sä löydät mut aina täältä sun kintereiltä. Mä luen suuremmalla mielihyvällä kirjeitä jossa sä ylistät hyveen etuja kuin koskaan niitä joilla sä taitavasti pistit muhun naintihalun myrkkyä. Et voi nyt enää mulle vaieta tekemättä rikettä. Kun mulla oli niin kova rakkauden hätä, ja mä painostin sua niin kovasti kirjoittamaan mulle, kuinka monta kirjettä sain kirjoittaa ennen kuin sain edes yhtä takaisin? Sä kielsit multa mun kurjuudessa mun ainokaisen lohdun, koska pidit sitä vaarallisena. Sä yritit tylyttämällä pakottaa mut unohtamaan sut, enkä mä sinänsä syytä sua, mut nyt sulla ei ole mitään pelättävää. Tää hyvän onnen sairaus, jolla sallimus mut nujersi, on tehnyt sen mitä ihmisten ponnistukset ja sun julmuus turhaan yritti. Nään nyt miten turhaa oli meidän rakkaus, johon me luotettiin kuin johkin ikuiseen. Kyllä siitä tuli sitten paljon harmia!
ellauri012.html on line 391: Ei hyvä herra, maan päällä ei ole muuta nautintoa kuin hyveen antama. Kaikkien maisten ilojen keskellä sydäntä pistää, se on rauhaton ja levoton kunnes se pysähtyy suhun. Miten paljon mä oonkaan kärsinyt, Abelard, niin kauan kun mä koitin pysytellä elossa luostarissa niillä eväillä jotka oli tuhonneet mut maailmassa? Vihasin seiniä jotka ympäröivät mua; tunnit tuntui pitkiltä kuin nälkävuodet. Kaduin tuhannesti että olin haudannut itseni tänne. Mut sen jälkeen kun armo avas mun silmät on kaikki muuttunut; yksinäisyys tuntuu kivalta, ja tän paikan rauha on vuotanut mun sydämeen. Tyytyväisenä että hoidan hommani tunnen iloa joka ylittää kaiken sen minkä rikkaus, komeus tai aistillisuus vois mulle tarjota. Mun tyyntymys on kyllä käynyt mulle kalliiksi, sillä se maksoi mun rakkauden; tein ihan väkisten tän uhrauksen joka tuntui ennen mahdottomalta. Mut jos mä oon vihdoinkin päässyt susta eroon, älä mustasukkaile; jumala jonka ois aina pitänyt omistaa mut on nyt mun sisässä sun sijasta. Ole tyytyväinen että voit vielä nussia mun mieltä, sitä sä et koskaan menetä; ja mä saan aina salaista mielihyvää kun ajattelen sua, ja must on hienoa totella säääntöjä jotka sä mulle teet.
ellauri012.html on line 393: Hei just nyt mä sain kirjeen sulta, mä luen sen ja vastaan samantien. Sä näät mun vastauksen nopeudesta et sä olet aina mulle rakas.
ellauri012.html on line 395: Sä moitit mua hyvin auliisti etten ole kirjoittanut uutisia; mun sairauteni selittäköön sen. Mä en jätä käyttämättä mitään tilaisuuksia sun muistamiseen. Kiitos vaan kun sanot että mun vaikeneminen on sua hermostuttanut, ja mun terveyttä koskevasta huolenpidosta. Sä siis olet aika huonossa hapessa itse, ja äsken luulit jo et tulee noutaja. Kylläpä sä julma mies kerrot kylmästi uutisen jonka tiedät huolettavan mua. Kerroinhän mä edellisessä kirjeessä miten mua masentais jos sä kuolisit, ja jos sä yhtään välität musta, sä vähän hellität noita harjoituksias. Mähän tarviin sun neuvojas, ja siksi sun pitäis pitää huolta itsestäs; - mut en mä viitsi väsyttää sua nalkuttamalla. Sä toivot ettei me unohdeta sua meidän rukouksista; No jo, Abelard kulta, voit olla varma että tää tiimi on sun takana; se omistautuu sulle etkä voi epäillä sitä unohtamisesta. Sä oot meidän iskä ja me ollaan sun tyttöjä; sä oot meidän opas, ja me alistutaan sun ohjaukseen ihan varmoina et sä oot kunnon veijari. Sä käsket, me totellaan; sä juhlit, me pakataan. Me toteutetaan pilkuntarkasti mitä sä oot käskenyt. Me ei ruoskita itseämme enempää kuin sä suositat, ettei olla virkaintoisia ja ylitetä normia. Sanalla sanoen, mikään ei ole oikein ilman Abelardin leimaa. Kerrot yhtenä hämmennykseen aiheena että jotkut meidän siskoista on huonoja esimerkkejä, että ne ei yleisesti ottaen ole tarpeeksi tiukkoja. Näyttäks tää sulta oudolta kun tiedät millä jengillä luostarit täyttyy nykyaikana? Kysyykö iskät tyttäriltä onko ne kiinnostuneita ennenkuin ne sulkee ne kiven sisään? Eikö oma etu ja maan tapa oo niiden ainoo ohjenuora? Siksi luostareissa on paljon poppoota joilla on joku kohujuttu takana. Mut kerropa tarkemmin mitä väärinkäytöksiä on sun korviin kiirinyt, ja neuvo miten mä korjaan ne parhaiten. Mä en ole ite havainnut mitään löyhiä kuminauhoja; kun löydän, niin kiristän ne kyllä. Mä teen tarkastuskierroksen joka ilta, ja lähetän karkulaiset takaisin huoneisin; sillä muistan kyllä mitä seikkailuja tapahtui taannoin Pariisin konventeissa.
ellauri012.html on line 397: Sun kirjeen lopussa on yleistä marinaa sun onnettomuudesta ja et toivot et kuolema lopettais sun munattoman elämän. Miten noin suuri nero kuin sä ei voi nousta onnettomuuden yläpuolelle? Mitä maailma sanoisi jos ne lukis sun mulle lähettämät kirjeet? Uskoiskohan ne sun luostarielämän jaloihin tarkoitusperiin, vai ajattelisko vain että sä vetäydyit sinne nuolemaan kelliesi arpia? Mitä sun oppilaatkin sanoisi, jotka on tullut niin pitkän matkan takaa, ja pitää sun ankaria luentoja parempina kuin maallista elämää, jos ne huomais että sä ot salaa sun ex-kassiesi orja, ja samojen heikkouksien uhri joista sun säännnöt suojaa niitä? Tää Abelard, jota ne niin paljon ihailee, tää suuri johtaja, menettäisi maineensa ja siitä tulis sen oppilaiden pelle. Jos nää syyt ei riitä sua rauhoittamaan, vilkaise vähän tänne päin ja ihaile päättäväisyyttä jolla mä suljin itteni tänne ihan vaan sun pyynnöstä. Mä olin nuori kun me erottiin ja (jos mä kehtaan uskoa mitä sä aina vakuutit) oisin kelvannut kenelle tahansa. Jos mä olisin halunnut melaa keneltäkään muulta kuin just sulta, muut miehet olis mielellään lohduttaneet mua sun puutteessa. Tiedät mitä mä oon tehnyt, anteeksi että hieron tätä, mä muistelen mielelläni vieläkin sun rakkaudenvakuutuksia. Mä kuivasin sun kyynelet pusuilla, ja kun sä olit kyvytön, mä uskalsin enemmän. Voi voi, jos sä olisit rakastanut herkemmin, mun valat, mun huippuhetket, mun hyväilyt olis kyllä vakuuttaneet sut. Jos sä oisit nähnyt mun vähitellen viilenevän sulle, sulla ois ollut syytä huoleen, mut sä et koskaan saanut multa enemmän rakkautta kun sen jälkeen kun sulta meni kassit.
ellauri012.html on line 399: Älä siis enää viiti marista, Abelard kulta, tolla lailla kohtalolle, sä et ole ainoa jolta on mennyt killuttimet, ja sun pitäsi unohtaa jo tää kohtalon kova kolhaisu.
ellauri012.html on line 400: On se nyt häpeä ettei filosofi voi sulattaa mikä oisi voinut sattua kelle vaan. Kato musta esimerkkiä; mä sain syntyessäni kovat halut, mä joudun päivittäin taistelemaan tunteiden kanssa, ja iloitsen kun saan ne järjen hallintaan. Miten tälläinen heikko luonne joutuu vahvistamaan vahvempaansa? Mut nyt mä meen liian pitkälle. Näinkö mä kirjoitan mun kultu Abelardille? Sille joka noudattaa kaikkia saarnaamiaan hyveitä? Jos valitat onnen arvasta, se ei ole niinkään että tunnet sen iskut, vaan koitat osoittaa vihollisilles kuinka moitittavia ne on kun ne satutti sua. Jätä ne rauhaan Abelard, anna niiden kiehua omassa liemessään, jatka sä sun yleisöjen hurmaamista. Löydä ne sivistyksen aarteet jotka taivas näyttää varanneen vaan sulle; sun viholliset jotka sä häikäiset sun järkeilyllä tulee lopulta kyllä järkiinsä. Voi että sä olisit onnellinen jos saisit koko maailman vakuutetuksi sun oikeassa olosta, niinkun mä jo oon. Kaikki myöntää sun fiksuuden; sun pahimmat vastustajatkin tunnustaa, että sä tiedät kaiken mikä on inhimillisesti tiedettävissä.
ellauri012.html on line 402: Rakas ukkokulta (käytän tätä nimitystä viimeisen kerran), enkö enää koskaan saa nähdä sua hengissä? Enks mä saa edes halata sua ennenkun sä kuolet? Hei mitäs tuli sanotuksi Heloise? Tajuutko mitä sä haluat? Voisitko katsoa noihin säkenöiviin silmiin muistamatta helliä katseita niistä, jotka oli sulle niin kohtalokkaita? Voisitko nähdä Abelardin leijonamaisen ilmeen olematta mustasukkainen kaikille jotka näkee noin komeen kaverin? Sen suuta ei voi katsoa haluumatta sitä pussata; siis kukaan nainen ei voi katsoa Abelardia joutumatta vaaraan. Älä siis pyydä saada nähdä Abelardia; jos sen muisto on aiheuttanut sulle niin paljon harmia, Heloise, miten paljon tulisi sen näkemisestä? Mitähän haluja taas sussa heräisi? Miten voisit pitää halus kurissa nähdessäs niin makeen ukkelin?
ellauri012.html on line 404: Kerron sulle mikä on musta mukavinta täällä eläkkeellä; kun olen kuluttanut päivän ajatellen sua, täynnä tätä alas painettua ajatusta, menen nukkumaan. Sillä öisin Heloise, joka ei kärsi ajatella sua päivisin, rentoutuu mielikseen sua katsomaan ja kuulemaan. Silloin mun silmät liimautuu suhun! joskus sä kerrot sun salaisista huolista, ja mun mieli tuntee surua, joskus unohdat sun vihamiehet ja painat mut lähelles ja mä antaudun sulle, ja meidän sielut, joilla on sama tunne, tuntee myös saman nautinnon. Mutta voi, iloiset unet ja hellät kuvitelmat, miten nopeesti te katootte! Mä herään, avaan silmäni enkä näe Abelardia: ojennan käteni halatakseni häntä ja hän ei ole siinä; itken, ja se ei kuule mua. Tosi hölmöä mun on kertoa mun unistani sulle, joka et välitä sellaisista huvituksista. Mutta Abelard, etkö koskaan näe Heloisea sun unissa? Miltä se näyttää niissä? Puhutko hänelle yhtä hellästi kuin ennen, ja oletko iloinen vai pahoillasi kun heräät? Anteeksi Abelard, anna anteeksi harhaiselle rakkaalle. En mä voi enää odottaa sulta sitä eloisuutta mikä oli sulle ominaista ennen, enkä voi vaatia että meidän halut kohtaavat. Me on sidottu itsemme ankariin sääntöihin, joita pitää seurata ilman mukinoita. Ajatellaan vaan näitä tehtäviä ja meidän sääntöjä, ja käytetään hyvin hyväksemme pakkoa joka pitää meidät erossa. Sinä Abelard päätät sun kurssit ja sun juoksun onnella; sun halut ja pyrkimykset ei estä sun pelastusta. Mut Heloisen pitää itkeä, sen pitää surra ikuisesti tietämättä, kelpaavatko sen kyynelet pelastuksen pantiksi.
ellauri012.html on line 406: Olisin halunnut lopettaa tän kirjeen kertomatta mitä täällä tapahtui pari päivää sitten. Nuori nunna joka oli pakotettu luostariin ilman kutsumusta siihen karkasi jollain ilveellä, en tiedä miten, ja pakeni Englantiin yhden herrasmiehen mukana. Olen käskenyt koko talon salata tän jutun. Voi Abelard! Jos sä olisit täällä näitä juttuja ei tapahtuisi, sillä kaikki siskot jotka hurmaantuis sut nähdessään ja kuullessaan, eivät ajattelisi kahdesti vaan noudattaisivat sun sääntöjä ja ohjeita. Se noviisi ei olisi ikinä tehnyt noin rikollista suunnitelmaa kuin rikkoa valansa, jos sä olisit ollut täällä kehottamassa kuuliaisuuteen. Jos sun silmät vahtis meitä, kaikki olis viattomia. Kun me liukastutaan sä nostaisit meidät pystyyn ja tukisit neuvoillas; me marssittaisiin varmajalkaisina lampaina hyveen kaitaa tietä. Alan huomata että musta on ihan liian hauskaa kirjoittaa sulle; mun pitäis polttaa tämäkin kirje. Siitä näkee että mulla on vielä ihan liikaa tunteita sua kohtaan, vaikka yritin aluksi vakuuttaa sut ettei niin ole laita. Mä tunnen joskus armon, joskus himon laineita, ja vuorotellen annan periksi kummallekin. Sääli mua Abelard, ja tilaa johon sä olet mut saattanut, ja tee mun viime päivistä tääällä yhtä levollisia kuin ne ensimmäiset oli ahdistuneita.
ellauri012.html on line 411: Älä kirjoita mulle enää Heloise, älä kirjoita yhtään kertaa; on aika lopettaa nää viestit, jotka pilaa meidän katumuksen vaikutuksen. Me vetäydyttiin maailmasta putsataksemme itsemme, mut tämmöisellä kristillisen moraalin vastaisella käytöksellä me vaan suututetaan jeesus kristusta. Ei viiti enää petkuttaa itseämme muistellen entisiä herkkuhetkiä, se vaan tekee meidän elämästä levotonta ja pilaa yksinäisyyden siivot namuset. Käytetään hyväksemme näitä ruoskintajuttuja eikä enää muistella rikoksiamme kesken rangaistuksen viuhinaa. Kuoletetaan liha ja kastike, tiukkaa paastoa, jatkuvaa yksinäisyyttä, syvää ja pyhää mietiskelyä, ja lujaa jumalan rutistusta, niin vanhat rikkeet unohtuu.
ellauri012.html on line 413: Koitetaan viedä uskonnollinen perfektionismi ihan tappiin. On kaunista kun löytää kristillisiä mieliä jotka on niin irti maasta, luojan luomista ja itsestäänkin, että ne näyttävät levitoivan erossa ruumiista missä ne on kiinni, ja käyttää ruumista vaan orjana. Me ei voida koskaan päästä jumalan tasolle. Miten paljon me yritetäänkin, me jäädään aina takatuhdolle, me ei edes tajuta kuinka paljon. Toimitaan vaan jumalan kunniaksi välittämättä muista luomista tai edes itsestämme, ei välitetä omista haluista tai muitten toiveista. Jos me oltaisiin aina sellaisia, niin mä voisin ihan hyvin tulla asumaan Parakleteeseen, josta mä olen pitänyt tarkkaa huolta ja sitä koko ajan tuhannesti siunannut. Mä opettaisin sitä mun omilla sanoilla ja animoisin sille esimerkkiä; stalkkailisin mun siskojeni elämää, enkä komentaisi mitään mitä en itse voisi pitää: käskisin teidän rukoilla, mietiskellä, ja tehdä työtä, ja pitämään hiljaisuuden lupauksen; ja mä itekkin rukoilisin, duunailisin, tuumailisin ja oisin enimmäkseen hiljaa.
ellauri012.html on line 415: Ja jos mä joskus puhuisin niin vaan nostaakseni teidät ylös kun te lankeette, vahvistaakseni teitä kun ootte jälleen heikkoja, valaistakseni teidän pimeitä päitä, aina kun pimeys teidät yllättää. Mä lohduttaisin teitä kun hyveen harjoitus tuntuu liian ankaralta; mä kohtuullistaisin teidän virkaintoa, ja silittelisin teidän hyveitä sopivan oloisiksi: mä osoittaisin mitä tehtäviä teidän pitää toimittaa, ja rauhottaisin epäilyksiä joita teidän järjen hataruus voisi nostattaa. Se olisi kivaa. Mä olisin teidän mestari ja iskä, ja hämmästyttävän taitavasti olisin eloisa tai hidas, hellä tai ankara, aina sen mukaan mitä eri luonteet vaatisivat, jotta saisin ne kaituksi kaitaa polkua kristilliseen nirvanaan.
ellauri012.html on line 417: Mut ei, nyt mun turhamainen mielikuvitus taas vie mua kuin litranmittaa. Voi Heloise, miten kaukana me ollaankaan oikeasta mielenrauhasta! Sun sydän vielä palaa roihulla jota et saa sammutetuksi, ja mun on täynnä hätää ja levottomuutta. Älä luulekaan Heloise, että mä nautin täällä täydellistä lepoa; mä avaan nyt viimeisen kerran sulle sydämeni; - mä en ole vieläkään ihan irti susta, ja vaikka mä taistelen mun sua kohtaan tuntemaani hellyyttä vastaan, niin kaikista yrityksistäni huolimatta mä koen liian voimakkaasti sun surut ja haluisin jakaa ne. Sun kirjeet on tosiaankin liikuttanut mua; en voi lukea kylmänä sun rakkaan käden raapustamia kirjaimia! Mä huokaan ja itken, ja kaikki mun järki tuskin riittää kätkemään mun heikkouden mun oppilailta. Tää, Heloise parka, on Abelardin kurja olotila. Maailma, joka on yleensä väärässä joka asiasta, luulee että mä olen päässyt rauhaan, ja luullessaan et mä rakastin sua vaan aisti-ilon tähden, et mä oon nyt unohtanut sut. Ja vitut! Ihan väärin meni! Ihmiset oli kyllä oikeassa kun sanoivat et kun me erottiin, mä menin luostariin häpeestä ja surusta. Mut se ei ollut, kuten tiedät, kunnon katumusta siitä et oisin jotenkin loukannut jumalaa, mistä mä keksin tän ajatuksen. Mutta mä pidän meidän kurjuutta sallimuksen salaisena merkkinä että se tahtoo rankaista meitä; ja pidän Fulbertia vaan jumalan koston välikappaleena. Armo veti mut houruintaloon missä olisin vieläkin jos mun vihollisten raivo ois sen sallinut; mä olen kestänyt niiden vainon, varmana että jumala ite usutti ne mun kimppuun mun puhdistukseksi.
ellauri012.html on line 419: Kun se näki että mä olin oikeen tottelevainen, se antoi mun perustella mun doktriinin; mä julkaisin sen ja osoitin lopulta että mun usko ei ollut vaan ortodoksista, van ihan vapaa myös omaperäisyyden synnistä.
ellauri012.html on line 421: Olisin onnellinen jos mun ei tarvis pelätä mun vihollisia, eikä olis muita esteitä mun pelastukselle kuin niiden pahat puheet. Mut Heloise, sä saat mut vapisemaan, sun kirjeet todistaa että sä olet maisen rakkauden kynsissä sen orjana, mut josset sä pääse sen yli, sä et pelastu; ja mitä osaa mun nyt pitäis esittää tässä farssissa?
ellauri012.html on line 422: Haluisitko et mä tukehdutan mun pyhän hengen tulen? Pitäiskö mun sua rauhottaaksesi kuivata noi kyyneleet mitkä paha henki panee sut tiristämään - onks tää mun mietintöjen palkinto? Ei, ollaan kovempia meidän päätöksissä; me ei menty luostariin muuten kuin vaan valittamaan syntejä ja päästäksemme lopuksi taivaaseen; annetaan siis olla ja heittäydytään jumalan laskuvarjon varaan.
ellauri012.html on line 424: Alku on tietty aina vaikeaa, mutta lopussa luojan kiitos seisoo (siis ainakin jos on kassit). On hienoa rohkeasti aloittaa akti, ja kunnia kasvaa suhteessa siihen miten vaikeat on vastukset. Meidän pitäisi siis selvitä urheasti kaikista vastuksista jotka estää meitä kristillisten hyveitten käytössä. Luostarissa miehistä otetaan mittaa kuin kullista uuneissa. Kukaan ei kestä siellä kauaa ellei ne vedä kiltisti loordin iestä.
ellauri012.html on line 426: Yritä siis edes katkoa noi häpeän kettingit jotka pitää sut kiinni lihassa, ja jos insh´allah sulle käy niin hyvin että pystyt siihen, pyydän sua muistamaan mua rukouksissa. Koita kaikin voimin olla taivaan mallikansalainen; se on vaikeaa, sen myönnän, muttei mahdotonta, ja mä uskon sun voittoon koska sä oot niin oppivainen. Jos ekat yritykset lässähtää, elä hellitä, se olisi pelkuruutta; sitä paitsi muista että sun pitää tosissaan pinnistää, sillä sulla on vastassa tosi paha vihollinen, koitat sammuttaa metsäpaloa, kesyttää sun rakkaimmat tunteet. Sun pitää taistella sun omia haluja vastaan, ettei sun mätä luonne paina sua alaspäin. Sulla on ovela vastustaja, joka käyttää kaikki keinot sun viettelyyn; ole aina valppaana. Niin kauan kuin me eletään, meitä kiusataan; siks yks Jansson niminen iso pyhimys kai sanoikin: ihmisen elämä on yhtä kiusausta: piru, joka hain lailla ei nuku koskaan, vaan ui koko ajan meidän keskessä yllättääkseen meidät joltain suunnalta, päästäkseen meidän sisään ja tuhotakseen meidät sisältäkäsin. (Siis vähän niinkuin mä tein sulle.)
ellauri012.html on line 428: Vaikka kuinka täydellinen olisi, voi langeta kiusaukseen, ja hyödylliseenkin sellaiseen. Eikä ole ihme ettei siitä koskaan vapaudu, koska kiusauksen lähde on sussa itsessä; tuskin yhdestä pääsee niin toinen alkaa ahdistaa. Se on aatamin perikunnan osa, niillä pitää olla aina jotain kärsittävää, koska ne on tulleet alas puusta ja menettäneet kädellisen onnensa. Turhaan luuulemme että pääsemme kiusauksesta edes karkuun juoksemalla; ellei kärsivällisyyttä yhdistä nöyristelyyn, turhaaan kidutetaan itseämme. Ei kannata yksin yrittää, on paras pyytää apu yläkerrasta.
ellauri012.html on line 430: Pysy kurssilla, Heloise, kolme sanaa vaan, luota jumalaan; sitten ei tule niin paljon kiusauksia: kun niitä tulee, niistä ne heti alussa - älä anna niiden pesiä sun sydämeen. Paranna tauti, sanoi ykskin antiikin heppu, kun se alkaa, sillä sit kun se on vauhdissa, lääkkeet ei enää tehoa. Kiusauksillakin on asteita, ne on alussa vaan ajatuksia, eikä vaikuta vaarallisilta; mielikuvitus ei haista vaaraa; nautinto kasvaa, me vatvotaan sitä asiaa, ja lopuksi annetaankin periksi.
ellauri012.html on line 432: Läpytätkö nyt Heloise mun idealle et sä lähtisit pyhimysten kelkkaan? Saaks sä mun sanoista mitään iloa katumisen harjoituksiin? Eiks sua kaduta sun sekolut, etkö sä haluisi kuin kristuksen huora pestä sun pelastajan jalat kyynelilä? Jos sulla ei ole vielä näitä palavia toiveita, rukoile et sä saisit ne. Mä en koskaan lakkaa suosittamasta sua johtoportaalle mun rukoksissa, ja pyydän herroja auttamaan sua sun suunnitelmassa kuolla pyhänä (jos hyvin käy jo ensi pyhänä). Sä oot sanonut heido maailmalle, ja mikä sua enää pitäisikään siellä? Nosta katse aina tonne ylöspäin siihen jolle olet pantannut elämäsi. Elämä täällä murheen laaksossa on paskamaista; ihan nää elämän välttämättömyydet kuten kusella käynti on tuskaisaa vammaiselle pyhimykselle. Loordi, sanoi kuninkaallinenkin profeetta, siis ennustajakunkku, vapauta mut välttämättömyyksistä. Monet on ressuja jotka ei edes tiedä sitä; ja silti ne on vielä ressukampia jotka tietää kurjuutensa eivätkä silti voi vihata tätä menoa. Ihmiset on hulluja kun ne paneutuu maallisiin asioihin! Ne kyllä sit huomaa virheensä kun on liian myöhäistä. Tosi pyhimykset ei erehdy silleen; ne vapautuu aistinautinnoista ja himoitsee vaan ylös taivaaseen.
ellauri012.html on line 434: Älä anna sen harmittaa, Heloise, vaan ala jo; pane sun pelastussuunnitelma täytäntöön viivytyksittä; kyllä sä vielä ehdit kuiville kun pidät kiirettä. Lemmi jesseä, ja halveksi itseäsi sen sijasta. Se tulee sun sisään ja on sun huokausten ja kyynelten ainoo kohde; älä etsi muuta lohtua kuin se. Jos et pääse musta vapaaksi (ei tosin ihme, mähän on niin ihana), niin sä lankeet mun mukana; mut jos sä jätät mut ja liimaudut siihen, niin sä oot hyvässä veneessä. Jos pakotat loordin heittämään sut oman onnes nojaan, sulle käy köpelösti; mut jos sä olet uskollinen sille, niin iloa löytyy kyllä. Magnaleenakin itki kun luuli jo et jeesus oli sen jättänyt, mut Martta sanoi, kato hei, loordilla on sulle asiaa. Ole hiljainen ja halukas, ketterä ja kurvikas, vastaa joka kutsuun, niin jeesus tulee. Ja hei Heloise, tässä olis vielä muutamia ohjeita: sä olet teidän yksikön esimies, ja siellä on privaattipotilaita ja toisia jotka johtaa muita; ensinmainitut hoitaa vaan omaa pelastusta, ja niiden ei tarvitse noudattaa kaikkia hyveitä niin näkyvästi, mut ne jotka on alipäällystöä niiden pitää näyttää muille esimerkkiä ja tehdä niin hyvin kun vaan pystyy. Muista tää, ja seuraa sitä, niin että sun koko elämästä tulee hyvän abbedissan rautalankamalli.
ellauri012.html on line 436: Jumala ihan tosissaan tahtoo meidän selviävän, ja on tehnyt kaiken niin helpoksi kuin pystyy. Vanhassa sopimuksessa lukee taulukoissa mitä kaikkea se meiltä vaatii, ettei mene aikaa etsiessä oikeata pykälää. Uudessa sopimuksessa on poikkeuspykälä, jotta ei koskaan tartte ihan luovuttaa; ainahan voi tärpätä, armo käydä oikeudesta, kun osaa just oikeeseen aikaan kääntää kelkkansa. Eikä siinä kaikki! se on valinnut joukosta aina jotakin erityisen eteviä miehiä (juu, se sanoi kyllä meitä miehiä), jotka esimerkillään innostaa muita tekemään velvollisuutensa. Tähän hän on sittemmin valinnut myös muitakin ikään, sukupuoleen tai kuntoon katsomatta. Koita siis yhdistää persoonaasi kaikkien noiden esikuvien hyviä puolia. Ole puhdas kuin neitseet, ankara kuin ankoriitti, innokas kuin pastori tai piispa, ja sitkeä kuin halstarilla käristetty marttyyri. Ole eksakti kuin matemaatikko, täytä koko ikäsi kaikki pyhän ja valistuneen esimiehen vaatimukset, niin sitten kuolema, jota muut enimmäkseen kauhistelee, tuntuu susta ihan helpotukselta.
ellauri012.html on line 440: Pyhimys joka on tottunut kumartamaan jumalalle kuolee ihan mielellään. Se odottaa iloisena (sanoo Tri Gregorios) tuomaria, joka varmasti antaa sille hyvät pisteet. Sitä ei pelota jättää tää kurja loukko ja mennä salin puolelle. Toisin on syntisellä, sanoo sama kirkkoiskä, se pelkää, ja syystä, se kauhistuu jo ekaa taudin oiretta; kuolema on sille kamalaa koska se pelkää pahan tuomitsijan tuloa; ja koska se on niin usein murjonut teidän armoanne, ei se nää mitään ulospääsyä kostotoimista.
ellauri012.html on line 442: Pyhimyksillä on myös tää etu syntisäkkeihin verrattuna, että koska ne on tutustuneet sääntöihin jo elinaikana ja tehneet mielikuvaharjoituksia, niillä on habaa millä päihittää piru, ja sitten kun tulee aika kuolla, ne helposti voittaa pääsylipun ikuisuuteen, pääsee siunattuun lopulliseen yhdyntään luojansa kanssa.
ellauri012.html on line 444: Toivon tosiaan Heloise, että kun olet kyllin pahoitellut aiemman elämäsi väärinkäytöksiä, sä kuolet oikeen miellyttävän vanhurskaan kuoleman. Aah, onneks meitä on vähän jotka päästään siihen! Ja miksi? Koska on niin vähän niitä jotka rakastaa ristuksen ristiä. Kaikki haluis pelastua, mut harvat viitsii nähdä riittävästi vaivaa. Vaikka me voidaan pelastua ihan vaan ristin avulla, miks ihmeessä kieltäytyä kantamasta sitä vähän matkaa? Kantohan pelastajakin sitä jonkun matkaa (vaikka sitäkin kyllä autettiin, ei se ollut mikään muskelimasa itsekään), se kuoli meidän puolesta (no, kyllähän mekin vielä kuollaan, mut se on eri asia), niin miksei mekin kanneta sitä ja haluta kuolla? (Ei jessekään nyt varsinaisesti iloiselta vaikuttanut ennen kuolemaansa, vaikka lopuksi sille kävikin paremmin kuin hyvin.) Kaikilla pyhimyksillä on ollut kurjaa, ja pelastusmiehelläkin oli jotain kurjuutta enimmän aikaa (paitsi ehkä Kaanaan häissä, ja muutamissa muissa bileissä, Magdaleenan seurassa). Älä siis luule pääseväsi liian helpolla. Risti, Heloise hyvä, on aina käsillä, älä marise vaan ota se vastaan iloisella naamalla, muuten se tuntuu painavalta eikä siitä ole sulle vastaavaa hyötyä. Mut jos sä kannat sitä reippaasti vaikka tiukka mutru huulessa, niin näistä kärsimyksistä kasvaa luottamusta, josta löydät lohtua. Kuuleppas mitä sanoo pelastusmies: lapsi, kiellä itsesi, älä mua, ota ristisi ja tule perässä. Äh Heloise, mitä epäilet? Eiks tää kuulosta susta hyvältä diililtä? Eiks näin ystävällinen tarjous vakuuta sua? Varo Heloise, ettes torju tätä toista puolisoa joka vaatii sua, se on pelottavampi kuin mäkään olin. Jos se suuttuu suhun ja sun kiittämättömyyteen, sen rakkaus muuttuu kiukuksi ja se kostaa sulle. Miten sä kestät sitten sen tuomiota lautakunnan edessä? Se syyttää sua sen armon halveksunnasta, ja näyttää sulle omat haavansa. Mitäs siihen sanot? Se on sitten leppymätön, se sanoo sulle: mene ylpistelijä, ja pala ikuisessa hellassa. Mä eristin sut maailmasta, virutin sut yksinäisyydessä ja sä et äänestänyt mun suunnitelman mukaan. Mä koitin parhaani pelastaakseni sut, mut sä vaan itsepäisesti munasit itsesi, antaa vetää sitten vaan tonne vasemmalle vuohten joukkoon.
ellauri012.html on line 446: Hoohoo jaajaa Heloise, estä tää ikävä lopputulos, ja elä siivosti, että vältät syntisille varatut rangaistukset. En tässä tohdi enkä ehdi kuvata kaikkia noita hirveitä kidutuksia, jotka seuraa syntisestä seeveestä. Mua itseäni hirvittää kun kuvitttelen niitä. Ja kuitenkaan, Heloise, mäkään en osaa kuvitella mitään yhtä kauheaa kuin ne oikeet kidutukset, täkäläinen tuli on vaan heikko heijastus siitä mikä siellä roihuaa. Ihan luettelemattakin tuomittujen loputtomia kipuja, niistä on eri kurjaa olla eri paikassa kuin jumala. Miten kukaan joka uskoo tähän uskaltautuu syntihommiin? Hui! uskallettaisko me uhmata sua siellä ylhäällä? Vaikka taivaan ilot ei ketään vakuuttaisi, niin joutumisen tollaseen kurjuuteeen luulis riittävän pelotukseksi, ettei ruveta sille yhtään niskuroimaan.
ellauri012.html on line 448: En edes kyseenalaista sitä Heloise, ettet sä ryhtyis tästä lähin ihan tosissaan hommaamaan tota pelastusta; tän pitäs olla sun ykkösasia. Hylkää mut siis lopullisesti sun sydämestä - tää on paras neuvo jonka mä kykenen sulle antamaan, sillä syyllisesti rakastetun persoonan muistelu ei voi kuin vahingoittaa taivasasiaa, miten pitkälle olisikin päästy hyveen tiellä. Kun olet saanut sammutetuksi sun epäterveen kiinnostuksen muhun, muiden hyveiden harjoitus käy helpoksi; ja kun lopulta sun koko elämä noudattaa kristillisiä sääntöjä, sä olet ihan kypsä heittämään jo lusikan nurkkaan. Sun sielu lehahtaa iloisesti ruumiista ja suuntaa lennon kohti taivasta. Siellä sä meet itsevarmana pelastusmiehistösi eteen, sulle ei lueta lakia tuomiolla, vaan kuulet kun pelastaja sanoo: tule mukaan, meillä on täällä tosi kivaa, soitellaan harpulla ja laulellaan virsiä, heitetään rengasta sädekehillä pilven päällä, ja muuta sellasta.
ellauri012.html on line 450: Terve menoa, Heloise, tää on sun rakkaan Abelardin ja sen jumalan viimeinen sana sulle: valitamme aiheuttamaamme vaivannäköä. Viimeisen kerran: noudata hyvää sanomaa, tai oikeammin siihen liittyviä vakuutusehtoja. Taivaan poika suokoon, että sun sydän, joka niin kiltisti otti vastaan mun rakkauden, nyt ottaa vastaan tänkin hullutuksen. Toivon tosiaan että sun mielessä aina väikkynyt harhakuva rakastavasta Abelardista nyt edes muuttuisi kuvaksi tosi nolosta Abelardista; ja toivon että itket yhtä monta kyyneltä omasta puolestasi kun turhaan itkit mun munattoman takia.
ellauri012.html on line 458: Tätä johtolankaa mun täytyy vielä tutkia. Jos herra suo elonpäiviä. Insh Allah.
ellauri012.html on line 460: Joo niin se oli. Bernhard oli sotaisa punapartaisen ritarin poika joka hommaili ristiretkiä sinne sun tänne. Munat oli selvästi tallella. Tapatti piispa Henrikin Lallilla Köyliönjärven jäälle. Riiteli munattoman Abelardin kanssa teologisista kysymyxistä. Siitä munattoman puheet oli hampaattomia. B-mies suositti vaan pientä rukouxenpätkää ja sit aseet puhuvat. Mut Abelard parka oli aseeton. Sillä oli enää niitä sanoja.
ellauri012.html on line 462: Bernhard nannte die spekulativ-diskursive Theologie Abaelards stultilogia (Wissensstolz, oik. paskanjauhanta); der Abt von Clairvaux vertrat vielmehr die Theologie der praktischen Aneignung und betenden Verwirklichung.
ellauri012.html on line 464: Esa Saarinenkin kannattaa mieluummin käytännöllistä filosofiaa, vaikka tutkinto on teoreettisesta. Siinä on silti enemmän Abelardia, tuulenpiexäjää ja tuhkamunaa, paskanjauhajaa kuin reipasta sammiomunkkia, riuskaa ristiretkeläistä. Saisko edes telttaa pystyyn yhtä nopeasti kuin esim. Perza Rovamo.
ellauri012.html on line 495: Suomen miekkataksilaivaston taannoinen peräamiraali oli Sapeli-Simonen. Hajoitti Arabian lakon sodan jälkeen poliisikameleilla. Santarmin nagaikka lehtikuvassa näytti sapelilta. Simonen oli vanha norssi. Kalakukkoilija kuten kollegansa, Rautalammin poikia. RUKn luokan priimus, hyvä huutaja. Meriväen aliluutnantti, kouluttautui lakimieheksi. Grynderinä ministeri täytti omat taskut riikin laarista, sai isot sakot kätilöopiston jutusta valtakunnanoikeudessa. Osas isät ennen Kanki-Kaikkostakin, ja sitä koplaajaa.
ellauri012.html on line 497: Solisaliratti, joka strategisista syistä kääntyi skogilaisuuteen. Saattoi käydä sotaneuvotteluja kuuskytluvulla meidän keittiössä. Meidän talo on Emil Skogin vanha kotitalo, päältä vihreä, sisältä punainen kuin vanhan vitsin Lada. Setelinvihreä laatikko, jota omistajat koittaa pitää käynnissä polla punaisena. Mamma kerää muttereita, pappa korjaa pattereita.
ellauri012.html on line 499: Sen myi meille Emilin tytär Vuokko, jonka lentokapteenimies teki kakkospesää lentoemon kanssa Porvooseen, samaan aikaan kuin Vuokko paltto päällä lapioitsi lunta meidän kuistilta. Tuli lunta tupaan. Kotiryssän tytär sitä lapioi, mutta tuuli koko ajan uutta lunta toi.
ellauri012.html on line 501: Loppui tuuli skogilaisten purjeista, paatti upposi. Amiraali hukkas äänensä kuin brexit-parlamentin puhemies. Ei voinut auttaa vauhdittoman korkeushypyn kalju mestari. Sai elinkautisen Suomen pankkivankilaitoksen korkotilille. Ei sentään joutunut soittelemaan sitralla.
ellauri012.html on line 507: Paha uni
ellauri012.html on line 509: Nyt näin unta, että oltiin lapissa johnin tai paulin anoppilassa käymässä. Siellä oli useampia taloja, äidin puolelta isokin ja komea, isän puolelta heinäkengän surkeampi siivoomaton asumus. Iso lauma ihmisiä, paljon lapsia juoksenteli siellä pihalla ja ovissa.
ellauri012.html on line 511: Jostain syystä jouduin pienen pojanpojan kanssa (nyt oli mulla sellainen) sieltä kahdestaan jonnekin junamatkalle. Juna kulki hirmu ison luolan ja pelottavan rotkon lävitse. Sitten se jatkoi Helsingin läpi kovaa vauhtia.
ellauri012.html on line 513: Helsingissä oli kullattuja kupoleita, tosi iso kirkonkello länkytti maahan kiinnitettynä. Mentiin korkealla sillalla lumisen kaivopuiston rannan ja uunisaaren ohi. Kerroin pojanpojalle että olin muka veneillyt siellä pienenä. Miks piti lapselle rehvastella puppua?
ellauri012.html on line 516: Kielsin poikaa menemästä sinne, se näytti kauhealta. Mitä enemmän mä sitä kielsin sitä pitemmälle se ryömi lähelle pudotuksen reunaa. Vasta kun käännyin selin se tuli pois.
ellauri012.html on line 518: Silloin ilmestyi makkarista yllättäen nuori nainen pukeutuneena enkeliksi kulta- ja pahvihepeniin. Meillä oli sellainen kerran joulukuusessa. Ja muistin - tää kämppähän oli myyty noille jo aikapäiviä. Pyytelin nolosti anteeksi ja aloin keräillä meidän kamoja, kiskoin poikaa pois.
ellauri012.html on line 520: Sillä enkelillä oli joku nuorehko mies. Niillä oli jotkut bileet alkamassa, ovesta lappoi sisään naamioituneita ihmisiä. Oltais päästy muuten vähin äänin tiehemme mut mun sandaalit oli hukkuneet. Olin ottanut ne jalasta sisään tullessa. Etsin niitä joka paikasta, ei löytyneet, eikä ulos kärsi lähteä talvikeliin sukkajalassa. (No tokko ne ois sandaalitkaan olleet paljon paremmat.)
ellauri012.html on line 524: Tää oli hyvin paha uni, vaikka oli pojanpoikakin. Siinä näet ei ollut enää Seku Seijukkaa. Se oli jäänyt sine lappalaisten luo.
ellauri012.html on line 528:
Katajanokan vankilahotellin vessanseinässä oli kirjoitus: Kun olin 5v äiti sanoi mulle että elämässä tärkeintä on on olla häpi. Kun menin kouluun multa kysyttiin mitä haluun olla isona. Mä sanoin häpi. Ne sanoi etten ymmärtänyt tehtävää. Mä sanoin että ne ei ymmärtäny elämää. Allekirjoitus John Lennon.
ellauri012.html on line 530: En kyllä usko että eskarilainen pikku John työläispoika osas sanoa noin Coelhomaisen nenäkkäästi ja pikkuvanhasti. Kun kademieli fäni ampui sen New Yorkissa se sanoi viimeisiksi sanoikseen Aargh! muhun osui. Sen voin uskoa. Ei kukaan ole syntyessään artisti, ja ennen kuolemaa ja hautajaisia ei kukaan ole häpi.
ellauri012.html on line 532: Viimeisten sanojen kanssa käy helposti kuin Elsan kertomuksen paaville. Sen piti päättää mainen taivallus sanaan Aamen. Kardinaalit preppas sitä kuolinvuoteella vähän väliä: muista sit se aamen. Sit tuli RAI:n toimittaja siihen väliin ja kysyi siltä: mikä on nyt paavin kunto? Paavi vastasi: no, minä ... (†).
ellauri012.html on line 537:
François Fénelon oli katolinen kardinaali, kärpässienilakkinen munatulkku, punamulkku, jolta Rousseau kopsi tytönkasvatuxen ideoita. Kardinaali kirjoitti opuxen nimeltä Traité de l´education des filles (1687), se on tutkimus tyttöin hutkimuxesta. Se on ajatuxet pysäyttävä texti. Kylä lähtee. Jää tämän päivän setämies seisomaan kuin tikku paskaan.
ellauri012.html on line 546: Tytölle pitää jo ihan ipanana ilmein opettaa, mistä tykätä ja mitä välttää. Esim musta pappismies (varsinkin punakipa) on hyvä asia, ja kuolema, niitä pitää esitellä hymy naamalla. Sensijaan rotinkaiset on pahoja, niitä irvistellen osoitetaan sormella.
ellauri012.html on line 549: Nuorna viza väännettävä, penska luokille, siltaan kuin Aale Tynni M. Peepään palvelijanhuoneessa syöpäsen vaimon kuunnellessa yläkerrassa. Tyttöjä ei saa ihailla vaik onkin söpöjä, ei niille liikaa puhua, ettei niistä tule turhamaisia ja suulaita.
ellauri012.html on line 554: Kun se näkee roskaväkeä, kerro sille visusti, kuinka huonoja ne on, et niitä ei saa koskaan matkia, ei edes läpällä.
ellauri012.html on line 559: Lapsia on eri luonteisia, kaikkia ei voi hoidella samalla tavalla. Lasta ei saa tukuttaa, kyyneliinsä hukuttaa. Lasta ei saa pakottaa, erehtyvää sakottaa. Pyllysauna on äärimmäinen ja jo huono keino.
ellauri012.html on line 568: Tyttö on päästettävä rippituoliin ajoissa, heti kun on sisäistetty herruus mut ei vielä ala ollin kurjuus. Synnin tunto opetettu muttei syntiä. Pastorin on ius primae noctis. Ainaskin virtuaalina. Olikohan rippituoliin varattu paperipyyhkeitä?
ellauri012.html on line 577: Niillä on liikaa sanoja, eikä ne tajuu olla hiljaa kun hitaammat puhuu.
ellauri012.html on line 580: Setämies ymmärtää että tää on alistetun taktiikka, ja korjaisi sitä löystämällä vähän tyttöin liekanarua, toki kohtuuden rajoissa.
ellauri012.html on line 582: Turhamaisuus on kuiteskin ihan pahinta. Kaikenlainen laittautuminen on perseestä. Kunpa olis vielä pukeutumisohjeet laissa.
ellauri012.html on line 586: Mut ei kun ei. Iso kaula-aukko ja pushup liivit ei ainaskaan mitenkään käy. Häiritsevät kardinaalin keskittymistä pyhiin juttuihin. Eikä liian herraskaiset kuteet, se on mautonta. Jotain rumaa mielellään, se on säädyllistä.
ellauri012.html on line 604: Uskonto on tässä tärkeintä. Perheenemäntä on kuin pappi pienoiskoossa, ilman partaa ja alushousuja. Palvelijat ja lapset seurakuntana. Setämiehet paavina.
ellauri012.html on line 626: Italiaa ja espanjaa on ihan turha opettaa, oppivat vaan lukemaan pahoja kirjoja. Ellei nyt olla ihan kuninkaallista sukua.
ellauri012.html on line 628: Je leur permettrais aussi, mais avec un grand choix, la lecture des ouvrages d’éloquence et de poésie, si je voyais qu’elles en eussent le goût, et que leur jugement fût assez solide pour se borner au véritable usage des choses ; mais je craindrais d’ébranler trop les imaginations vives, et je voudrais en tout cela une exacte sobriété : tout ce qui peut faire sentir l’amour, plus il est adouci et enveloppé, plus il me paraît dangereux.
ellauri012.html on line 630: Maalaus, musiikki ja varsinkin runous on aika turhanpäiväistä. No, jotain hyveellistä musaa tai runoja voi harkita. Kirkkomusiikki on A-OK.
ellauri012.html on line 635: Maalaistyttöjä ei pidä päästää kaupunkiin, siellä on ihan liikaa turhuuxia, ei kun kuokka käteen ja peltouralle.
ellauri012.html on line 641: Loppukaneetixi vielä pitkä sitaatti tonttu iki-iäkkäältä. Aina ajankohtaiset naisen käyttöohjeet kirkkosetä Augustinuxen kotisohvalta tuolta 300-luvun Hiposta.
ellauri012.html on line 649: Kuormattuna kuin kauppalaiva se kuskaa kotiin ostoxet. Se nousee aamuyöstä ja hoitaa ruuat apulaisille.
ellauri012.html on line 652: Se tietää mikä kauppa kannattaa, se duunaa vielä pimeällä lampun valossa.
ellauri012.html on line 664: Se avaa suunsa vaan kysyttäessä, eikä se koskaan nalkuta.
ellauri012.html on line 667: Sen lapset on erinomaisia, sen mieskin, joka ylistää: kaveri nai rikkaamman, mut sää oot tuottavampi. Se sai paremman näkösenkin, mut mitä välii, nyt ootte rumia jo molemmat. Herraa mun on tästä viime kädessä kiittäminen, ei sua.
ellauri012.html on line 669: Ota säkin nyt tästä vähän itelles, osta jotain kivaa, mä aina kehun sua tuolla portaalissa.
ellauri012.html on line 670:
Fun facts
ellauri012.html on line 674: Tää lainaus on Ransulta. Descartesille (joka kuoli Ransun ollessa jo putkessa) geometria oli paras argumentti taivaan puolesta. Kolmionsa kullillakin, joku tykkää sileistä, joku karkeekarvaisista. Ransu oli 30v tyttötutkielmaa tehdessä. Saattoi surtuutti sillä teltata, tehdä kartion rippituolissa. Niinkuin sittemmin Julien kotiopettajalla Saint-Preuxlla.
ellauri012.html on line 676: Ransu toimi tuonnempana delfiinien kotiopettajana. Mun esisetä Fredrik Ferdinand kotiopetti sukulaispoikiaan Vaasan prinssejä. Mulla on tussari, jonka se sai pojilta lahjaxi. Oonhan mäkin eräänlainen kotiopettaja, kotosalla ohjasin kiinattaria, toinen oli keisarin tytär n:nnessä polvessa. En tosin Ransun kirjasta. Enkä geometriaa. Olin siinä huono. Mä oon 66v. Ransu kuoli 63v. Descartes oli Kristina-tädin kotiopettaja, kuoli Tukholmassa 53v. Descartes on haudattu Adolf Fredrikin kirkkoon. Tussarissa on kahen kunkun nimikirjaimet, AF, FA ja kolme kruunua. Aika halpa.
ellauri012.html on line 686: Syntyi Urjalassa, kuoli jossain kurjalassa, vanhusparkissa vaipan hajussa. Saattohoivakodin ystävälliselle henkilökunnalle ei kiitos. Vittu jotain rajaa.
ellauri012.html on line 698: Ei osannut, joutui opettamaan, ajautui professorixi. Tykkäs ymmärtämisestä, muttei useampien kuin yhden opettamisesta kerrallaan. Kärsi Mauno Koiviston aikana, kantoi ovea, ristiinnaulittiin, kuoli ja haudattiin Kouvolan kieli-instituuttiin 15 vuodexi. Me töihis, me Kouvolaan. Ei jättänyt lomia pitämättä.
ellauri012.html on line 702: Ei mennyt piiriin. Ei osallistunut paikkakunnan meijeritoiminnan kehittämiseen. Näpytti liikaa, Mikon pelejä. Luki paljon. Ite asiassa ihan sikana. Ei kattonu elokuvaa eikä telkkaria kuin pakosta. Inhos teatteria, mutta piti oopperasta. Täysin epämusikaalinen, ei saanut laulaa edes mukana. Isä älä laula. Oppi soittamaan 1-sormisesti pianolla Taas verilähde sydämen.
ellauri012.html on line 705: 
unginte.jpg" width="50%" />
ellauri012.html on line 706: Jouluna 2019 pikku CEC eli Charlotte oli meillä jouluna. Se oli niin iso jo että tykkäs laulaa joululauluja. Innostuin vähän (khrm) hyräilemään mukana. Charlotte puukki mua ja komensi INTE SJUNGA! Samma på svenska, så att säja.
ellauri012.html on line 710: Ei järjestänyt alan kokouxia eikä seminaareja. Minkä alan. Mä en ala mitään. Menkää tiehenne. Ei kehittänyt mitään hyödyllistä eikä ollut järin tunnollinen. Pelkäs valtaa ja inhos sitä. Uskoi lujasti joka iikan tasa-arvottomuuteen.
ellauri012.html on line 712: Epäuskonnollinen, epäisänmaallinen, kannusti darwinismia ja epikurolaisuutta. Ei herkuttelua, vaan sitä alkuperäistä, cela vitam tyyppistä. Ei palvonut eikä harrastanut mitään. Mutta hyvin läheisriippuvainen. Ei osallistunut mihinkään toimintaan. Paizi kotipeiton alla. Oikeinkin mielellään.
ellauri012.html on line 714: Ei tunnettu mainiona seuramiehenä, ei lämmittänyt saunoja. Ei keräillyt mitään, tai no poikasena keräs Zorroja, ja vähän aikaa kaljapulloja, mut ne alko haista, vietiin alkoon, noin tuhat pulloa.
ellauri012.html on line 725: Somalia oli ennen sotia rikas maa, koska sillä oli paljon banaaneja. Jengin lompakot aivan pullottivat niitä. Luin yhdksän syksysateen runokokoelman läpitte. Ne runot oli aika heikkoja. Otin tähän yhden paremmasta päästä ja parantelin sitä vähän.
ellauri012.html on line 744: Joka ikkunan eteen
ellauri012.html on line 749: Tunkkaista on täälläkin.
ellauri012.html on line 750: Ikkunat aina kiinni
ellauri012.html on line 764: Helluntaiystävien tyyliä.
ellauri012.html on line 769: Ja helluntaiystäviä.
ellauri012.html on line 770: Olavi ei siunaa ja
ellauri012.html on line 780: lunta ja kylmää Suomessa.
ellauri012.html on line 786: Menen vessaan vasemmalla jalalla, moskeijaan oikealla. Pyyhin vasemmalla kädellä, syön oikealla. Sanon bismillah kun alan puputtaa. Rukoilen viidesti päivässä, vaikka vessassa.
ellauri012.html on line 788: Uskonto on obsessiivista. Turvallisuuden tunnetta tuovaa pakkoliikettä. En astu katukiveyxen väleihin, muuten äiti kuolee.
ellauri012.html on line 791: Ukkeleille islam korvaa työttömyyteen mennyttä elättäjän arvovaltaa. Työpaikan sijasta notkutaan moskeijan miesten talossa. Sinne naiset ei pääse vekuttamaan. Nuupahtanut mahometin usko nostaa päätään. Hyvä veli tukee toinen toistaan. Pysytään ojennuxessa, samalla raiteella kuin vaunut junassa.
ellauri012.html on line 800: patsulintuoksuisena hunnussa
ellauri012.html on line 809: Huntupakko
ellauri012.html on line 811: Olin kerran Kaisaniemen tunnelissa syömässä intialaista yxixeni koska unicafe oli mennyt kiinni. Viereisessä pöydässä oli kaxi tosi kaunista ruskeaihoista opiskelija- tai teinityttöä upeissa hunnuissa ja tyylikkäissä vaatteissa. Toinen Saharan etelä- toinen pohjoispuolelta. Siihen tuli vielä kolmas, kuvankaunis hoikka somali pitkässä hameessa ja vaalessa tekoturkissa. Ne halasivat toisiansa. Voi jospa oisi saanut olla mukana.
ellauri012.html on line 813: Tuli hyvä mieli. Teki mieli sanoa niille vanhusmaisesti: olettepa te tytöt kauniita. En sanonut. Hillizin izeni. Olin ihan hiljaa. Ne olis voinu kiusaantua siitä. Kyllä ne sen tiesi muutenkin.
ellauri012.html on line 815: Somalinaiset hunnuttautuu Suomessa nimenomaan näyttääxeen erilaisilta. Ne on ylpeitä siitä. Valtalinjan koirat tajuaa sen, ja just sen takii ne haluukin riistää niiltä päät paljaaxi. Mieluusti molemmat.
ellauri012.html on line 818: Täällä ei sovi näyttää näyttävästi erilaiselta, enintään huonommalta versiolta tästä samasta. Täällä on hunnuttomuuspakko.
ellauri012.html on line 820: Osa somalimiehistä haluaa hunnutetun puolison. Ne ovat parempia: tottelevaisempia, vaatimattomampia, ujompia, pystyvät kompromisseihin ja ovat neitsyitä. Tosin hunnun läpi ei näe muotoja, voi tulla pakettia avatessa pettymys. Niin kävi Jaakobille Lean kaa. Kääröstä ei tullutkaan Raakelia. Saakeli. Isolle Paulille ei tullut kauppakirppua. Sai mitä tilasi. Hyvännäköisen Lean lottaunivormussa. Saakeli, ajatteli Paulin kateet sisaret.
ellauri012.html on line 823: Hunnutetut naiset on kiehtovia. Niin on hunnuttomatkin. Siitähän ei ole kysymys. Vaan muodista.
ellauri012.html on line 824: Hunnun käyttö on jokaisen naisen oma asia ja päätös. On oma päätös pysyykö ruodussa ja noudattaa yhteisönsä muotia, vaiko lähtee ehdoin tahdoin sooloilemaan, joutuu huonomaineisexi silmätikuxi ja kaivaa verta nenästään.
ellauri012.html on line 832: Klaanit ja konekiväärit ei sovi yhteen. Heimomeininki perustuu tehottomaan talouteen, se toimii vaan kamelien ja sapelien voimalla. Nyt kun päästään teollisesti tappamaan, vuotaa veri liian vuolaasti. Rajakärhämistä tulee sisällissotia ilman rajoja. Ennen kärhämöitiin ensin ja mentiin sitten ristiin naimisiin. Nyt se ei enää tule kyseeseen. Verivihollisista jää vaan verisiä kasoja. Omat lehmät purevat. Siyad Barren joukkohautoja ja ruumisröykkiöitä löytyy Hargeisasta.
ellauri012.html on line 835: Islam oli alun perin yritys päästä klaaneista isompiin yxiköihin. Kapitalismin ryöstöretket ajoi rättipäät takas juoxuhautoihin, sitten joukkosellaisiin. Maa-ampiaisten pesät tallottiin maahan isolla saappaalla öljyn takia, nyt pörrää kaikkialla terroristeja ja pistää länkkäreitä persuuxiin. Oma vika pikku sika. Kannattiko sittenkään. Pian on öljy lopussa, ja ruokakin.
ellauri012.html on line 840: Kaxi huostaanottoleffaa kazottu kymmenluvun viimeisinä päivinä. Aikaero puolitoistasataa vuotta, näyttämönä kaksi maailman rikkainta maata, yxi vuoristossa, toinen rannikolla kuin Aku Ankan lomakohteet Calisotassa. Armotonta köyhyyttä sekä köyhän kansan orpolasten kyykytystä turistipaikkakunnilla. Luontosuhde punaisen ristin porukoilla oli kyllä parempi, ja lapsista pidettiin parempi huoli rähinästä huolimatta.
ellauri012.html on line 842: Toisessa lapsi on ihmeellisen kiltti luonnonlapsi mitä huolinkaan, kun vaan vapahana olla saan. Toisessa luonnevikaisen teiniäitinsä outo moraalisesti vinoon vääntämä pikku ilkiö. Kuusivuotiaita tyttöjä. Elää villinä leikkikaverina pikku Peeter.
ellauri012.html on line 844: Naapureiden nimby asenteissa ja virkavallan tökerössä toiminnassa ei mikään ole muuttunut. Niinkuin ei liioin Al Koholissa, Baabelin hävitetyn tyttären, kaksoisvirran maan piscuistenkaan kohdalla. Niitä länsisählämit, urhea pikku Suomi hännänhuippuna, oisivat taas paiscaamassa ciween raamatullisella innolla.
ellauri012.html on line 846: Apina ei muutu mixikään. Vie sika Saxaan, vaikka Frankfurtiin, tuo se kotiin, sama se on pikku sika sieltä tultuaankin. Vaikka voissa paistaisi. Kiltistä ei tullut tuhmaa eikä tuhmasta kilttiä. Se oiskin satua. Kiltti pääsi lettu eloon jetsettiin niinkuin Ivana Trump. Tuhmat on nyt jauhettuina jyvix, mylvii Disneyworldissa Donald Trumpin vaalikarjana. Tyhmä on tyhmä vaikka voissa paistaisi. Ei pääse babiaani punaisesta pyllystään. Haukkuu väärää puuta aina vaan. Liimaa kostoxi vaikka verisen housukilven resepsuunin ikkunaan.
ellauri012.html on line 853: - Monet asiat maailmassa muuttuvat, mutta yhä pitää paikkansa se sanonta, että henkilö tulee räkänokastakin, vaan ei tyhjän naurajasta. - Tuo oli oikeata henkilön puhetta. Mutta kyllä silti kaipaa aikaa, jolloin laivat oli puuta ja henkilöt metallia. - Niin, sitä ei ole enää henkilömuistiin nähty. Kunnon henkilökkäät, henkilöiset henkilöt ovat harvassa. Vastaavasti naisista on tullut henkilömäisiä, henkilöittävät jo hallituspaikkoja, pilkkaavat entisajan suurhenkilöitä. Kyllä alkaa olla aika henkilöasiahenkiöiden ajaa henkilöasiaa! - Sanasta henkilöä, sarvesta nautaa! Mutta asiasta kolmanteen, ei nimi henkilöä pahenna, jos ei henkilö nimeä. Vaikka se olisi niin spede kuin Henkilö Reenkola. - Niin tai ulkomaille mennäxemme Ludwig Henkilö van Rohe. Kyllä näin henkilöiden kesken henkilö henkilölle puhuen voitaneen siten todeta. Niinkuin elokuva Etäisten laaxojen henkilö meille opettaa: henkilön on tehtävä mitä henkilön on tehtävä, että säilyy henkilökunnia. - Ei mutta nyt on saatava jotain henkilöä väkevämpää. Varovasti kuitenkin, väkijuomat alentavat henkilökuntoa. Etenkin meidän henkilöiden henkilöiden on oltava tässä varuillaan, jotka leikimme junahenkilöitä henkilöiden veeseessä puhtaasti henkilöseurassa, ihan henkilöissä, mihin tarvitaan notkumaton miekka henkilöä myöten.
ellauri014.html on line 17: loppuun
ellauri014.html on line 18: und:#3ea0bb;font-size:10em;text-align:center;margin-top:0%;margin-bottom:0%">EL RUSO
ellauri014.html on line 19: und:yellow;font-size:3em;text-align:center;margin-top:0%;margin-bottom:0%">ANDALUSIAN SINISUKKA
Rousseauta
ellauri014.html on line 26: Täs on mun kaunokirjallisuusopintoja, nousten puuhun perse edellä: luen jotain ja sitten otan selvää kirjailijasta ja ajankohdasta. Tai kääntäen, eli tullen alas puusta kovempi pää edellä.
ellauri014.html on line 31: Andelinit on lahtelainen suku ahkeria kääntäjiä, kellosepän poikia vähän kuin Rousseau. Werner Andelin 1869, sittemmin Anttila, lukion ope Tampereella ja Kustannus Osakeyhtiö Sampon kustannusvirkailija, oli se jonka innoittuneesta kädestä lähti Tutulta perityn Dorén kuvilla somistetun kuvaraamatun kevyesti editoitu pyhä teksti. Käänsi romskuja ja harrasti esperantoa.
ellauri014.html on line 34: nuorempi kuten Jean-Jacques kadonnutta isobroidiaan), entinen Andelin, Mikko Vilkastus Suomen Lahdesta, lehtineekeri, käänsi lisää romskuja, Richardsonin Pamelan edellisen vuosisadan alussa. Pienen paksun islamistijulkkiksen isoisä, sen jonka kuuluisampi vaimo kirjottaa rouva Hietamiestä huonompia lällyromaaneja. Pojanpoika käänsi jostain koraanin. Aikamoinen takinkääntäjä. Pyhiäpä kirjoja kääntelevät Andelinit.
ellauri014.html on line 36: Lainasin Pamela piukkapepun kirjastosta. Sen esipuhe oli paksulti alleviivattu ja merkitty huutomerkein. Joku on kai lukenut tän tenttiin - vittuako typeryxet alleviivaa kirjaston kirjoja? ei siitä ole mitään apua! Wäinö mainitsee siinä kiittävään sävyyn Paul Bourgetin. Ai kenet, kysyt ehkä, niin minäkin. Katsoin Wikipediasta. Wannabe-julkkistyrkky viisinkertainen melkein-nobelisti, agnostikko, joka palasi katoliseen uskoon romaanissa Le Disciple. Se oli Gladstonen mielikirjoja. Russell pelkäsi Gladstonea pikkupoikana. Ei varmaan ollut Russellin mieleinen kirja. Bourget oli ollut sielun hienoudessa edellä ihailijattariansa, Wäiskin mielestä. Samaa ei voinut sanoa Richardsonista, joka ainakin Fieldingin leirissä kuvattiin pieneksi, punakaksi, turhamaiseksi, arkipuheiseksi pikku mieheksi. Tuntuuko jo pientä narsistisen setämiehen hajua? - Asiasta 3:nteen, kuppainen Kasimir Leino kirjoitti uno260">kalikkarunon Gladstonen kunniaxi, verraten sen Irlannin kohtelua suomen sortoaikaan.Sellainen HINOA JOHN -vittuilu Paulille tussilla Johnin oveen. No Pohjois-Irlannin Karjalaa ei sentään antanut Gladstone takaisin. Sattui silmiin, kun koitin löytää tietoa Kasimirin kupasta.
ellauri014.html on line 38: Richardsonilla oli jo kuudes vuosikymmen alulla, kun se alko kirjoittaa Pamelaa. Sen onnellinen aatos oli antaa joillekin kirjeille syvempää inhimillistä mielenkiintoa lisäämällä juoni ja opettavainen moraali. Koko rupeama otti kolme kuukautta. Aika rivakkaa. Nimeltänsä Samuli, maalaispuusepän poika kyläkoulun tiedoilla, vähän niinkuin kaimansa nilkki. Sävyisä ja hempeä, poikasena leikki tytöillä. Porvaristui kirjanpainajana ja rikastui omakustanteisilla bestsellereillä keski-iässä. Ei tullut hylkyjä, kustantaja tykkäsi.
ellauri014.html on line 40: Kirjapaino ja sisäluku ovat syöneet runouden. Ei jengi viitti rallatella itekseen. Lyrics tarkoittaa nykyään laulun sanoja. Niinkuin alun perinkin. Eroottista lyyramusaahan se aluksi oli, melody by Euterpe, lyrics Erato.
ellauri014.html on line 41: Lukutaidottomat räppärit tuovat nyt mitallista runoutta takaisin. Jotain hyvää sitten siitäkin. Kunhan lukutaito hävii kokonaan, rallattelu jää.
ellauri014.html on line 43: Lisäksi osoittausi suorasanainen esitys ehdottomasti soveliaammaxi uusille aiheille kuin näytelmä tai runous, joiden aihepiiri on luonnostaan jotensakin rajoitettu ylevään ja (huvinäytelmän) naurettavaan, kykenemättä tehoisasti laajentautumaan ihmiskunnan valtavan keski-enemmistön elämän esittämiseen, joskin sitä on meidän päivinämme yritelty. Tätä taasen kaipasi yhä voimistuva kansanvaltaisuuden henki.
ellauri014.html on line 45: Ennen kun oli vaan miekkoja, hevosia, lehmiä ja heinähankoja, piti ylhäisten viihteen olla ylevää, naurettavan rahvaan rahvaanomaista. Tää oli Aristoteleen jako, sen ikuistama hajurako, ja siitä piti kiinni vallasväki keskiluokan nousuun saakka.
ellauri014.html on line 47: Romskut on "valtavan keskienemmistön", eli pikkuporvariston viihdettä. Sixi Leocadia ei hyväxynyt niitä, ei liioin Rusoon potkupalloileva paroni, eikä Emilian pönäkkä suku. Ne haittaa perintömaiden edellyttämää avioliittosuunnittelua, tytöiltä lähtee mielikuvitus ja sydän laukalle, ja väärään aikaan housut jalasta.
ellauri014.html on line 49: Kun siirtomaakauppa, pyssyt ja kirjapaino teki lopun maa-aatelista ja vahvisti kansanvaltaisuuden henkeä (siis kauppiaiden kukkaroa), tarvittiin eteenpäinpyrkivän keskiluokan käytösoppaita, eli romskuja. Ekax tuli näitä kirjeromaaneja. Ne on musta aina ollu vitun kuivia.
ellauri014.html on line 51: Britit sanoo et ekat romskut tuli briteistä, ranskalaiset että Ranskasta. Tästä tais puhua se Turkkiin karannut saksanjuutalainenkin, joku Erich Auervaara, Mimesis. Vaik se väitti (tietysti) et ekan romskun oli kirjoittanut jehova. No fiktiota jehovan tuotanto on kyllä valtaosalta. Moraalia siinä piisaa vaikka muille jakaa, mut juoni on vähän epäuskottava. Siitä on kyllä tehty valtavasti leffoja ja fan fictionia.
ellauri014.html on line 76: We’d read all these things about leather and we didn’t have any leather but I had my oilskins and we had some polythene bags from somewhere. We all dressed up in them and wore them in bed. John stayed the night with us in the same bed. I don’t think anything very exciting happened and we all wondered what the fun was in being ‘kinky’.
ellauri014.html on line 89: Pamela; or, Virtue Rewarded is an epistolary novel by English writer Samuel Richardson, a novel which was first published in 1740. It tells the story of a 16-year-old maidservant named Pamela Andrews, whose employer, Mr. B, a wealthy landowner, makes unwanted and inappropriate advances towards her after the death of his mother. Pamela strives to reconcile her strong religious training with her desire for the approval of her employer in a series of letters and, later, journal entries, addressed to her impoverished parents. After various unsuccessful attempts at seduction, a series of sexual assaults, and an extended period of kidnapping, the rakish Mr. B eventually reforms and makes Pamela a sincere proposal of marriage. In the novel's second part, Pamela marries Mr. B and tries to acclimatize to her new position in upper-class society. The full title, Pamela; or, Virtue Rewarded, makes plain Richardson's moral purpose. A best-seller of its time, Pamela was widely read but was also criticized for its perceived licentiousness and disregard for class barriers.
ellauri014.html on line 91: Siis moraaliton kirja, jaksossa 6 (San Morealin tykit) annetun moraalin määritelmän mukaan. Säädytön ja mauton. Aatelisten kannalta. Mutta hyvä opas nousujohteisille rotinkaisille.
ellauri014.html on line 104: Patin tissit oli polyteeniä. Elastiset kuin öljyn hinta markkinoilla. Markkinapallot joustavasti pompsahteli turkispörssin tahdissa. Pat tarjos Piiklesille niitä taxissa, ja ne ottivat ja söivät. Plasuun tukehtui kuin meren kalat.
ellauri014.html on line 115: Pamela vainottuna on mainio muinaissuomalainen romaani. Hämeen-Anttilan käännös on satavuotias, 1919. Järkevä ja reipas tyttö panee tyrnävästi vastaan vapaaherralle. Joka pettyneenä haukkuu sitä hupeloksi verukkelehtijaxi, ja hurnakaxi nenäkkääxi ynseäsilmä letukaxi. Mutta Pamela kieltäytyy ehottomasti rupeemasta vapaaherran huvinaisexi ja pillomuxexi. Mieluista olisi olla maahovissa kaikkien lemmikkinä, muttei pillun hinnalla.
ellauri014.html on line 123: Herrasväellä on, kuten James Bondilla, kunigattaren lupa vittuilla. Ja palvelusväellä lupa hymyillä ja pitää turpa kiinni. Niinkuin nähtiin taas Republicassa, viirunenä Aku Ankka vittuilee ihan törkeesti pikku kotiapulaisille. Onnex ne sentään äänestää jaloillaan. Niinkuin Leocadiakin. Toivottavasti Akulle ja sen kiilusilmä fasistityttärelle käy OIKEEN huonosti.
ellauri014.html on line 127: Pamela on Amnonin ja Tamarin tragediasta tehty komedia, toisen Samulin kirja onnellisella lopulla. Taavetin poika Amnon, Tamaran velipuoli törkimys otti Tamara takapepun väkisin, mistä koitui koko porukalle pelkkää harmia. Amnon kylästyi saman tien Tamaraan, ja Tamaran veli Absalom, se joka tarttui puuhun tukasta, aivan oikein listitytti Amnon paskiaisen parin vuoden sisällä. Ukki Taavetti oli samanlainen törkimys, bylsi yhtä lailla ilman lupaa Uriah Heepin vaimoa Batshebaa. Like father, like son. Vittumaista porukkaa on hyvä kirja väärällään. Olis jonkun pitänyt listiä Taavettikin. Mutta ei, sillä meni kaikki hyvin. Missäs nyt on teodikea?
ellauri014.html on line 129: Uusissa vermeissään Pamela on niin keimeä ettei herra B ole sitä tuntevinaan, on luulevinaan joxkux hälläkäx ja pussaa suulle sitä. Herra B on rauhantuomari, voi lähettää Pamelan vankilaan ihan tosta vaan. Aika paxua. Vahvemman oikeus taas kerran. Muunlaista ei olekaan. Nyze taas nähdään, kun persumaiset suomalaiset tuomizee isisnaiset huutoäänestyxellä netissä. Kovimmin huutava on oikeassa.
ellauri014.html on line 137: Nyt huomaan yhden ällistyttävän jutun: Richardson on humoristinen. Niin juuri! Siinä on Goldsmithin, Sternen, Fieldingin ja Thackerayn tapaista, vaikka vaimeampaa huumoria. Pamela izekään ei suhtaudu izeensä rusoomaisen vakavalla lärvällä, vaan huomaa nolojen tilanteiden huvittavat puolet. Tää on hiton paljon parempi romaani kuin Julie.
ellauri014.html on line 139: Tulee mieleen se, että kansanluonne muovautuu kansan myötä- ja vastoinkäymisissä. Ennen britti-imperiumia briteilläkin oli huumoria. Ennen maailmansotia saksalaiset oli lempeitä ja runollisia. Siirtomaiden menetyxen jälkeen iberit on olleet vaisuja. Neuvostoliiton perilliset on loukkaantuneen oloisia. Brittien ja jenkkien alamäki tekee niistä vihaisia. Nöyrät suomalaiset koittaa pullistella vieläkin Nokiansa hylyllä. On kuin muurahaiset elefantin selässä, huutaa Salelle: Tapa se, Elmeri! Hui kuinka luotaantyöntäviä kaikki on.
ellauri014.html on line 156: Henry Fielding riimusti Pamelasta pastissin nimeltä Joseph Andrews, jossa roolit oli vaihtuneet. Joseph oli pyhän kirjan Joosefin kaima ja kohtalotoveri. Sitä ahdisti kiimainen Potifarin vaimo Lady B. Joseph ei kuitenkaan koskaan antanut arvon ladylle, vaan plokkas nuoren resuisen neitokaisen nimeltä Fanny.
ellauri014.html on line 159: Munkin elämässä on ollut näitä Lady Boobyja ja Potifarin vaimoja. Monta kertaa olen saanut siveyttäni suojella. En nyt ihan koskemattomana selvinnyt avioliiton satamaan, mutta siitä lähin olen kyllä viettelyxet säällisesti torjunut. Seija on mun Fanny. Uskokaa tai olkaa uskomatta. Se on mulle ihan sama.
ellauri014.html on line 164: Tässä jaksossa runttaan Rousseaun kirjeromaania Julie: la nouvelle Heloise 1761. Richardson kuoli samana vuonna. Ei tarvinnut suuttua Rousseaun plagiaatista. Vai kuoliko just siihen? Työhypoteesi on että Rousseaukin oli narsistinen setämies.
ellauri014.html on line 166: Ennen kaikkea se oli rotinkainen nousukas, joka pyrki osaltansa tienaamaan siirtomaiden ja teollisuuden seurauxena alkaneesta aateliston rappiosta ja rupusakin noususta. Lähti apinoimaan 1740 ilmestynyttä britti bestselleriä, Richardsonin kirjeromaania Pamela piukkapeppua. Sama idis, päähineet vaan toisinpäin. Koitti päästä ansaizemaan izekin kuten vaurastunut kolleega, ja ansaitsikin, ainakin sai paljon nimeä, ja peppua. Tätä oli samaan aikaan paljon liikkeellä. Vrt Fieldingin Shamela, ja Joseph Andrews 1742, jonka olen lukenutkin. Se oli sentään vähän hauskempi, vaikkei mikään kuoliaaksinaurattaja sekään. Sveitsari oli kakskyt vuotta briteistä jäljessä.
ellauri014.html on line 172: Rousseaun vanhemmmat oli geneveläisistä kelloseppäsuvuista. Kaksi Rousseaun sisarusta nai kaksi Bernardia. Sen isän sisko nai sen äidin veljen.
ellauri014.html on line 175: Dora-täti ja iskä hoiti pojat pienenä. Iskä leski houkka suri äitiä, luki pikku Janne-Jaakon kanssa yökaudet romskuja. Lopetti kun pääskyt heräsi.
ellauri014.html on line 177: Iskä jäi kiinni salamezästyxestä. Kaksoisnelisti uus hani alla karkuun poliisia Nyoniin, jätti pojat Doran ja kaksoislanko Gabrielin niskoille.
ellauri014.html on line 179: Siihen asti JJn elämä oli ollut huoletonta. Nyt eno pani sen kymmenvuotiaana eka juoksupojaksi, mihkä se ei ollu motivoitunu, sit kaivertajan oppiin. Se ei ollut enää kivaa. Kaivertaja löi sitä, lopulta se karkas Ranskan puolelle myöhästyttyään kaiverrustöistä.
ellauri014.html on line 183: Mamanin luona luisti elo lutkisti. Torinossa JJ varasti jonkun röyhelön ja pani syyn piian nimiin, joka otti potkut. Janne oli luulosairas, oli epilepsiaa ja sydänvaivoja. Parani kun lakkas juoksemasta lääkäreissä.
ellauri014.html on line 187: Sano panneensa eka vastaan mamman käännytystä, mut käänty kyl sit aika ripeesti päinmakuulle kun Maman pyysi kauniisti. Ei ehditty kahdesti käskeä, kolmasti kieltää.
ellauri014.html on line 191: Rousseau oli vankkaa sveitsiläistä tekoa, vaikka pieni, hyvä petihommissa, tikkas tarkasti. James Boswell bylsi sen partneria Thereseä briteissä yhteen otteeseen. Therese sano: älä luulekaan että olet parempi panomies kuin mun Janne-Jaakko. Hume, joka itse oli ylipainoinen keski-ikäinen poikamies, sanoi Rousseausta:
ellauri014.html on line 193: M. Rousseau is of small stature; and would rather be ugly, had he not the finest physiognomy in the world, I mean, the most expressive countenance.
ellauri014.html on line 197: Se läks Pariisiin koittaa onneaan, kauppas jonkun muun musakexintöä omanaan, se oli kova säveltään. Kotiopettajana koitti päästä hameiden alle. Siitä se keksi nää kasvatusjutut. Aika pukki kaalimaassa kyllä. Omakohtaisia kokemuxia.
ellauri014.html on line 199: Tutustu Pariisissa yhtä köyhään Dideroohon. Diderot oli pieni ruipelo, boheemi veitsisepän poika, jonka iskä hylkäsi kun ei mennyt lukee papiksi, lakia, tai lääkäriksi. Varmaan oli aina komeen Rousseaun hintelämpi sivuvaunu. Yhtä vihattu, ei yhtä ihailtu. Naiset ei kuumu tietosanoista. Croyez-moi, je le sais.
ellauri014.html on line 203: Theresen kaa se teki viitisen lasta, jotka pantiin saman tien orpokotiin. Tätä se ehkä vähän katuu vanhana, kun pentuja ei löydy mistään, ja selittelee eri tavoilla, kaikki falskeja. Voltaire pilkkaa: on siinä meillä kanssa kasvattaja.
ellauri014.html on line 207: Paitsi siinä se menee metsään et tää apina ois jotenkin luonnostaan hyvä. Se on luonnostaan vaan apina. Mut ehkä se tarkotti just sitä. Ei et apina on kiltimpi, vaan et sillon hyvä olla puussa. Se on sopeutunut puuhun. On sopivan kiltti apinaksi. Ei vieraannu tehtaassa.
ellauri014.html on line 211: Tiet erkanee tietosanakirjapoppoon kanssa, kun Rousseau yrittää yhtenä kesänä bylsiä niiden heiloja. Dideroon kanssa menee välit poikki.
ellauri014.html on line 213: Diderot later described Rousseau as being "false, vain as Satan, ungrateful, cruel, hypocritical, and wicked... He sucked ideas from me, used them himself, and then affected to despise me".
ellauri014.html on line 219: By the way, aika samanlainen sepaluksen raottaja, nyt muistan, oli myös se toinen reikäjuusto, sveitsiläinen panomies, siis tää punanen ja musta, sotilas vai pappi, ei väliä, molemmilla käy naisten suhteen hyvä viuhka. Stendhal eli Marie-Henri Beyle Grenoblesta. Se käytti itestään aina salanimiä. Don Phlegm. Poverino. William Crocodile. Ei tainnut tykätä nimestään. Tai itestään. Olikohan sen vanhemmat odottanu tyttöä, Marja-Siskoa. Orpo enon kasvattama sekin. Niinkuin Konradkin. Kuppanen. Se tykkäs oppilaiden mammoista. Rusoolle kelpas molemmat, äidit sekä tyttäret.
ellauri014.html on line 221: Ja vielä joukon jatkona se tanskalainen kyttyrä, olemassaolon filosofi, kalkittu hauta Kierkegaard. Tälläsiä vietteleviä setämiehiä, narsistiäijiä, ahnaita kotiopettajia, romaaneissa kyllä piisaa. Ja romansieereissa. Ja runoissa ja runoilijoissa, kuten Byronin Don Juan. Sekin oli mammanpoika.
ellauri014.html on line 225: Rusakolla on Juuliassa samantapaisia tyylimokia kuin Paulo Coelholla, ja samasta syystä: molemmat on itsekeskeisiä julkisuudennälkäisiä lattapäitä setämiehiä. Mut Rusakolla on ehkä (ehkä!) jonkin verran enemmän kirjailijan lahjoja. Silti vitun maneerimaisia kirjelmiä, Il pupulo alla pupula.
ellauri014.html on line 228: Kuulostaa aika omahyväiseltä veikolta. Koko luikuri miehekseen. Ja varmaan bi. No siihen aikaan kaikki oli silviisii valistuneita. Rousseausta tulee kyldyyripersoona, säveltäjä ja muotifilosoofi. Valistuxen Esa Saarinen. Pukeutuukin erikoisesti, ja ottaa koiransa Sulttaanin mukaan joka paikkaan. Hume marisi että Rusoo tottelee vaan leipäsuttansa Teresaa ja ja koiraa.
ellauri014.html on line 230: Rousseau suututti ranskalaiset piirit uskonnolla ja sveitsiläiset politiikalla. Se teki brexitin Humen luokse Lontooseen, suututti jengin sielläkin, suuttui kun Walpole väsäs vitsikirjeen muka sille Preussin Fredrikiltä, riitaantui julkisesti Humen kaa.
ellauri014.html on line 235: Se oli nuorena tosi luulotautinen. Vanhemmiten sillä oli munuaiskivet ja pissavaivoja, siks pukeutukin armenialaiseen mekkoon ja tupsulakkiin. Ei tykännyt muotokuvasta, jossa se on maalattu ruskealla musta karvalakki päässä.
ellauri014.html on line 238: Lopuksi se törmäsi kadulla tanskandoggiin, löi päänsä ja sai taas kaatumatautikohtauksia. Kaatuili päälleen useamminkin. Kuoli vankan aterian jälkeen laakista 66-vuotiaana. Mun ikäsenä. Ens kuussa mä pääsen joholle. Inshallah. (Pääsinpäs!)
ellauri014.html on line 242: Enkä ole edes aloittanu lukea Julieta vielä. Olen vasta toisessa esipuheessa. Meen perse eellä puuhun kuin Rousseaun hyvä apina.
ellauri014.html on line 247: Neljäs tuotantokausi. Julia katsoo haikeana kun Wolmar läksi. Pröö lähestyy Juliaa varovasti takaapäin. Pönkkähameko se pönköttää.
ellauri014.html on line 255: Kun Meemipeikko, Pikku Pröö
ellauri014.html on line 263: Hän soittaa tutun sävelen.
ellauri014.html on line 272: Koitan tässä kertoa mitä Julie-kirjassa oikeen tapahtuu. Tai ei oikeestaan kiinnosta sen juoni, eikä siinä olekaan kummoistakaan juonta sen enempää kuin uudemmissakaan saippuaopperoissa tai izehoitokirjoissa, samanlaista suoltoa tyyliin kuinkas sitten kävikään. Tales to thrill striped-ass baboons. (Sen nimistä lehteä luki Fabulous Freak Brothersin stetsonpäinen kaveri 70-luvun underground-sarjixessa.)
ellauri014.html on line 274: Enemmänkin kiinnostaa Rousseaun moraalinen ryhti tai paremminkin skolioosi. On jännä kattoo mitkä moraalikannanotot on aina samanlaisia, esim. setämiesjuttuja, ja mitkä tuntuu nyt aika oudoilta, lähinnä koska tuotantosuhteet ovat muuttuneet. Meemien kuten moraalin kanssa on kuin muunkin evoluution, alkeelliset ja kehittyneemmät elämänmuodot sinnittelee rinnakkain, kukin omanlaisissaan ekolokeroissa. Päivi Räsäsellekin on tänään kysyntää, Hitleristä puhumattakaan. Eski Saarisesta tai Saska Saarikoskesta näinä huonompina aikoina vähemmän. Kukoistus ei käy kaupax lamassa.
ellauri014.html on line 276: Mun selostuxen seassa voi olla otteita samanhenkisistä uudemmista romaaneista (mm. Scott Phillips: Jäätävää satoa. Banaani-pokkarit 2000).
ellauri014.html on line 285: EURO: Lets aan el largo mit meine pedalero gehen und las muettas op el cielo, las barquettas op el sea poeticamente regarde teine hande in meine hande tenante!
ellauri014.html on line 286: EURA: Patetica und mucho banale avance! Try anders!
ellauri014.html on line 287: EURO: Lets aan el largo mit meine pedalero geehn, onder nos slips unsere hands infilantes und muchos kissos op el neck excambiantes!
ellauri014.html on line 292: (Euro sich jette op el soil pleurante. Eura stoppe de escribere und regarde Euro eine bischen worried)
ellauri014.html on line 295: EURO: Meine Presidentesse des Republiqua, meine Reine des konigrikko! If tu make mich eine amenda, ich zal suicidio committe, de haleina retenente una hora durante! Ich zal por tich die in estoi foreigno pias,porque no can vive if tu esse mit mich gefacheerd!
ellauri014.html on line 306: Julie-kirjan alussa kotiope Saint-Preux (suomexi "Pyhä Rehti"), alempana Pröö (tää on peitenimi, oikeeta ei sanota, ehkä Ruisseau, vai oisko ollut Virtanen, joku rotinkaisen nimi enivei), vonkaa aivan simona oppilaaltaan alaikäseltä Julialta, heti ekasta tekstarista alkaen. Anna anna, se sanoo kuin iiliäisen tyttäret, jonset anna niin sä tapat mut, mä teen näät seppukun, tai lähen menee. Tosi reilu jäbä.
ellauri014.html on line 308: Kiristyskirjeitä ehtii lähtee kolme, tosi falskeja, ennenkuin tärppää. Pikku Julia on kauhuissaan ja lupaa hetimiten mitä vaan. Vaik tietää et tää on nyt menoa. Kai senkin tekee vähän mieli sveitsin patukkaa, kolmikulmahatun tobleroonea.
ellauri014.html on line 311: Rusakko vanha nyhtänköljä neuvoi vonkauskonsteja jo esipuheessa. Ei riitä vaan toistaa anna anna, mä haluuuuun. Pitää vuorotellen kuumentaa ja jäähdyttää, ikäänkuin nyiskellä pilkkiä pokan nenän edessä, kehua vuorotellen sitä ja izeään, jotta pysyy mielenkiintosena.
ellauri014.html on line 313: Ei kohde haluu vaan kuulla kuinka sua panettaa, sen pitää alkaa tehdä mieli naija sua, ja siihen on sen törkee kehuminen ja sun surkeilu vuoron perään paras keino. Kyllä tytötkin tykkää vallasta, olla valloittavia. Lue vaikka Kinsellaa. Tai Jane Eyreä tai Emmaa.
ellauri014.html on line 316: Kohta saa Väiski naputella alasinta, panna piika pikkaraista suurella sukunuijalla. Kotiope on ize oman onnensa seppo. Jos Julialle käy siinä huonosti, se on voi.
ellauri014.html on line 318: JJ heittää väliin runonpätkiä Petrarcalta, renesanssin pikku kosiomieheltä. Janne oppi italiaa Torinossa pölliessään röyhelöitä piioilta. Giucco pianissimo, hyvä shakkiavaus. Italialaisella pelillä kelpaa painaa. Loppupelissä pääsee syömään nappulaa, lisäämään meemipappana pikku myytä. Pappa peiton alla imettyään namua pyyhkii suuta: en mä oo tehny mitään pahaa, ainakaan en ilman eri lupaa.
ellauri014.html on line 322: Kosiskelun perusteluksi kotiope Sään-Pröö (20v) sanoo Julielle et sä voisit ehkä olla kauniimpi, mut oot sentään oikeenkin kiltti luonne. Julia antaa näistä sanoista hurmaantuneena sille suuta polviltaan (tosin vasta kirjeitse vielä), tunnustaa lempeä heitellen retorista floskelia tekstarissa kuin keski-iän ohittanut äijä, vaikka on vasta sakkolihaa (16v).
ellauri014.html on line 329: Näin tänään töihin pyöräillessä venäläisen Allegro-junan tulossa Viipurista, venäläisten ikiaikaisesta kaupungista. Se oli jotenkin kolhiintunut kyljistä. Näytti tutulta. Terveisiä Neuvostoliitosta.
ellauri014.html on line 332: Mary Shelleylläkin oli sivuvaununa sisarpuoli nimeltä Claire, tai Jane, siitä tulee yllättäen maininta albumissa 321. Byron teki Percyn kanssa Sveitsissä junan, Clairelle tytön, Allegran. Maryn äiti Mary Wollstonecraft nai pyöreäpäisen Williamin mutta kuoli pian Maryn synnytettyään. Claire Clairmontin äiti Mary Jane oli Maryn paha äitipuoli. Onpa paljon Maryja. No se oli Israelissakin yleisin naisennimi, pojilla kai Jeshua.
ellauri014.html on line 340: Sammakoinnit senkun jatkuu vaan. Nyt Juulia on perustelemassa äidittömälle serkulleen ja tyttökaverille Clairelle, että oli oikeestaan hyvä et sen rakas kotiopettajatar kuoli, koska se alkoi olla huonoa seuraa neitosille, kertoi liikaa kukista ja mehiläisistä. Eli lakkaa suremasta Claire, ei se tarvi sua enää, eli siis sä et tarvi sitä. Kuuntele sen sijaan mieluummin mun juttuja!
ellauri014.html on line 342: Mit vit? Karsee narsistinen kylmiö. Mut setämieshän se siellä törisee Juulia-naamarista. Claire 18v osallistuu seuraavassa mesessä vainaan arvosteluun, sehän olikin oikeastaan aika paska paitsi että oli uskollinen kuin koira. Voi helevetti. Jannen ääni kuuluu sieltäkin.
ellauri014.html on line 348: Julie ja pröö on kuin 2 dinosaurusta. Niillä on toinen sydän takapuolessa ja pienet kakkosaivot vieressä, jotka aika izenäisesti tekee päätökset peräpuolen puolesta. Siitä sydämestä tai sen puutteesta ne jaksaa japittaa kuusisataa sivua. Siis Rusakko jaksaa saarnata eri naamareista. Vaikee uskoa et tätä opusta lainattiin kirjastoista tuntitaksalla. Varmaan panokohdat oli helppo tunnistaa kirjan reunasta. Tuhansien peukaloiden mustaamat. Niit on kaks (2).
ellauri014.html on line 350: 2kk on nyt vierähtänyt tässä touhussa. (Lukeminenkin kulkee aika tahmeesti.) Juliesta tää on ihanaa, se ei kaipaa munaa vielä ainakaan, mut Pröön melaa pakottaa ankarasti, se ei meinaa pysyä kaprihousuissa. Pröö jatkaa vonkaamista tietysti. Luonnonääni huutaa kovaa, tikanpoika haluu puuhun. Tätähän tää on, ei apina lisäänny ennenkö kamat on pussin perällä. Muu on hämäystä, esivalmistelua, loiskiehuntaa.
ellauri014.html on line 352: Sit Julia alkaa lämmetä siitä että Pröö kuuntelee sen käskyjä: Paikka! ja sehän tosiaan pitää käpälänsä kurissa. Valta on hyvä lemmenjuoma, on kiva tunne kun iso eläin tottelee. Juulia kuulostaa nyt samalta kuin Karvisen Eskon heila: mutta sinähän rakastat minua! Sisustuspuoti kutsuu taas.
ellauri014.html on line 357: Schweizintörö laittaa Juulian ite sanomaan et naiset on tyhmempiä kuin miehet. Helvetian taliaivo. Tätä samaa on äijät hokeneet maailman sivu, ja takoneet sen perille nyrkillä. Nyt kun nyrkistä ei enää ole kuin niille kyllikiksi, kiitos koneiden, nähdään esim koulumenestyksestä kummassa jalassa kenkä itse asiassa on. Taivaan isä kai sen alotti, Milton jatkoi, eli panee naisten lyttäyksen naisten omaan suuhun. Uskoohan ne sen kun kyllin nuijitaan eikä päästetä niitä miesten taloon oppimaan.
ellauri014.html on line 359: Tän pohjakosketuksen jälkeen Pröö alkaa saarnata pitkäveteisesti vanhan opettajan äänellä, et ei naisten kande opetella mitään muuta kun hyviä tapoja ja hyvää makua, plus spinetin pimputusta, kaikki kouluaineet voi panna roskixeen.
ellauri014.html on line 360: Mitä jää? löysää haistelevaa humanismia, VA Koskenniemi kaliiperin klassikoiden palvontaa, ylä- ja keskiluokan ennakkoluuloja. Kielistä jää ranskan lisäx italia, kun sitä Rusakkokin sattuneesta syystä osaa.
ellauri014.html on line 362: Panohommatkin tais unohtua toviksi. Tää pätkä on vähän kun ne Pauli Kanin hippiulvahdukset kesken juonen.
ellauri014.html on line 364: Joo sitä se oli sano äite ja vei tikun päässä pihalle. Pedagogisen ulvahduxen jälkeen palataan petipainiin tosimielessä. Julkku antaa Pröölle puistikossa yllättäen muiskun! Pröö jäykistyy, Julle ize pyörtyy. Melkoisen kovaa leikkiä, sanoisi Eino Poudiainen.
ellauri014.html on line 366: "Oikein hyvä. Lyhyt ja konstailematon." Julie sanoi hiljaa hänen korvaansa. Hän tunsi jännittyneensä puskan suojissa puoliseisokkiin, mitä pidätteli ainoastaan tiukat kaprihousut ja ankara tahdonponnistus. (Jäätävää satoa)
ellauri014.html on line 368: Tästä suosiosta suoristunut Pröö yltyy vonkaamaan tuplateholla. Iskä parooni on tulossa kotikäynnille, Julle hermostuu, se tahtoo lähettää Pröön poies silmistä kassan kautta. Pröö hermostuu eikä ota rahoja. Julle hermostuu tuplasti sanoo Pröölle ota ne, se on nyt tupla tai sulle kuitti. Julle huutaa aivan falsetilla. Mikä on kun ei pysy rehdin kuppi asetilla.
ellauri014.html on line 372: Iskäparoni tulee kotiin, testaa Julkun tietoja. Vaakunaosaamisessa on huomautettavaa. Kyselee open natsoja. Pröö on rotinkainen, sille ei voi mitään. Paroni nurpistaa nenää. Päättää varuixi naittaa tyttären vanhalle ruotukaverille, joka pelasti sen hengen rintamalla (spoileri, ei olla vielä siinä).
ellauri014.html on line 377: Vastaa toisella runonpätkällä Metastaasilta:
ellauri014.html on line 383: Tuntea kuolevansa
ellauri014.html on line 388: No tätä ongelmaa ei oo etäpesäkettä lainaavalla Juulialla ja sen yhtä monisanaisella Roomeolla. Voi hokee tota lausetta yhtä monta kertaa kuin oopperan nk. lihava nainen, ja kyl ne hokeekin. Erityisherkkyys on tosi fataali lahjakkuuden laji, Rousseau toteaa. Lo siento, sanoi humalainen pablo hississä Barcelonassa kun housut putosi.
ellauri014.html on line 390: Pröö bunkkaa nyt joen vastarannalla rumassa läävässä, näkee Julialle, runkkaa mut ei saa koskea, vaan tumppua. On talvi, kuiva tuuli vinkuu nurkissa, Pröö laukkaa hurjana pitkin kallioita, kivistä rantaa, sydäntä kivistää, harkizee jo kylmäkoskea. Väliin se kyynelehtii, väliin ärisee ja karjuu kuin leijona. Hormonit hyrisee ja mieliala heittelee.
ellauri014.html on line 396: No ei! Julia ei tällä kertaa suutu vaan se sairastuu. Kunnon romantiikan ajan ratkaisu. Oli näppärää kun ei ollut antibiootteja, porukkaa sai pois juonen tieltä vaan napsauttamalla sormia. George Byronistakin tuli yön yli lordi. Pikku lordi säikähti niin paljon että herahti itkemään: mitä pahaa mä nyt oon tehnyt?
ellauri014.html on line 398: Julkku toipuu tästä flunssasta aika pian. Taudit puskee, seuraavax tulee isorokko, lopussahan flunssa koituu fataalixi kolmikymppisenä sille niinkuin meidän esi-isälle (taas spoileri). Mut uusi huoli pahentaa nyt asiaa:
ellauri014.html on line 404: Sanoppas Darwin, kumpaan Julkun pitäis nyt sijoittaa, vanhempiin vai Prööhön? Kumman tarjousta nyt kuunnella? Calculemus. Vanhemmat kumpikin on Juulialle 50%, sukua, Pröö noin 0%.
ellauri014.html on line 409: Kannattaako ottaa riski, sijoittaa tulevaisuuteen, ostaa futuureja? Mutta jos Pröö on pennitön milläs sitten elellään? Ei riitä tehdä pentuja, ne pitää elättää. Samoja 50-50 senssejä koittaa optimoida Juulia ja vanhemmat, riskiarviot vaan eroovat. Niin sen on Darwin suunnitellut, tää on sukupolvien välistä kilpailua. Vanhemmat panostaa meemeihin, pennut geeneihin, koska pennuilla on geenit, vanhemmilla meemit. Elukat ei sellaisesta välitä, mut niillä ei ookkaan meemejä.
ellauri014.html on line 411: Tää on onnettomien rakkaustarinoitten bottom line. Tästä oli kyse jo Aatamin ja Eevan kohdalla. Mut Juulia on nykyaikainen pien sijoittaja, se panee monta munaa samaan koriin, pelaa useemmassa automaatissa pienillä panoksilla. Saa sotavanhuxelta meemit, rotinkaisen geenit. Kolmin aina kaunihimpi. Sen salkussa on tilaa, lomssaan mahtuu paalua. Esi-isämme Kalle-Kustaa X kokeili samaa, mutatis mutandis. Hyvillä tuloksilla :).
ellauri014.html on line 413: Smouda på smouda nuoret tottuu salabylsintään, tai paremminkin kirjeenvaihtoon siitä, nykylukijalle jää hiukka epäselväksi onko ne enää oikeesti silleen ollenkaan (ei ole, vaan 2x koko niteessä, molemmat alkupuolella), niin että alkaa siitä keskenään jo heittää läpänderiä. Pröö haluu chaleeseen eli Julkun vanhempien mökille koko ajan, Julkku pihtailee. Juoni alkaa toistaa itseään.
ellauri014.html on line 418: Fun fact: In TV Series Lost, there is a MD Juliet whose maiden name is Carlson.
ellauri014.html on line 420: Hauska fakta: Matilda mummun isää Woldemaria sanottiin kotona Wolmariksi. Rousseaun Julien lopulta naiva vanha herra on M. de Wolmar.
ellauri014.html on line 429: Kuten teeveen saippuoissa marssitetaan kuvaan uusi henkilö. Kumma kyllä se ei ole se vanha aseveikko vielä, vaan filosofisempi sparreri, kummallinen lordi Edward Bomston. Kaheksannentoista vuosisadan lordi Byron mannermaan kiertueella, tai pikemminkin ehkä lordi Russell, filosofisempi väpelö, tai väpelömpi filosofi. Se on kuin Fast Shown skezin hinttari maanomistaja, Pröö sen vastahakoisempi lammaspaimen. (Nimet vaan on vaihtuneet. Ks. Wikipedia.)
ellauri014.html on line 431: Hänen tweedkankaista irtotakkiaan ei voinut enää kuvailla pelkästään ryppyiseksi, sen sivutasku oli revennyt kulmasta lerpalleen, ja hänen punertavan vaaleat hiuksensa olivat kuin nurmikkotrimmerillä viimeistellyt. (Jäätävää satoa)
ellauri014.html on line 434: Britin tultua voidaan taas pohtia syntyjä syviä. Rusakko panee Julkun suuhun totuttua perse ja anus folklorea: kaksinaismoraali on ihan luonnon mukaista, koska sukupuolet on keskimäärin erilaisia. Mut mix naiset jää siinä aina tappiolle, on niitä heikompia astioita? Siinä on jotain hyvin kyseenalaista. Haiskahtaa voimaperäisesti omanvoitonpyynniltä.
ellauri014.html on line 436: Ikävystyttävää pulinaa 1700-luvun musasta. Pröö haukkuu ranskixet ja kehuu italiaanoja. Paitti pahexuu et kastraatit pannaan laulaan rakkauslauluja. Mitähän munaton Abelard ois tästä mieltä. Pröö on mustasukkiainen loordista, ja ottaa kiukkupäissään liikaa kuppia. Se on yhtä juoppo kuin Juulia on syöppö.
ellauri014.html on line 440: Jäätävää! sanoo katuvainen Pröö, ei ole muistavinaan mitään koko illasta, lupailee ruveta raivoraittiiksi, Julle kieltää sen. Pröö on vakavikko, kohtuuton kahteen suuntaan. Kohtuudella lipittely tekee itse kullillekin kutaa, tuumaa Juulia.
ellauri014.html on line 442: Ei, olin oikeassa, kyllä pano n:ro 2 tapahtuu vasta luvussa 54, aloitteentekijänä Julia, sillä on varmaan munasolu irtoomassa, se käy sen verran kuumana. Bylsintäpaikka on Julkun peräkammari. Pröö runoilee siitä nätisti ennen naintia ja sen jälkeen, jälkeenpäin on rauhallisempi olo. Loikoilu ruiskahduksen jälkeen on ihan parhautta, sitä tähdentää Rusakko vielä alaviitteessä. Pröö tunnustaa että Julia on sitä etevämpi sängyssä. Ei ihme että sen ajan tytöt tykkäsivät tästä niteestä. Mehukasta panoa seuraa kotiopen kosinta, for what it's worth. Not much.
ellauri014.html on line 448: Julle pelastaa kotiopen pepun pyytämällä proto-Byronilta sille armoa, minkä tämä mielellään Juulialle antaakin, oliskohan soveliaat vastalahjat mielessä. Sapeliveikot taputtelee toisiansa selkään ja jatkaa ryyppyjuhlia. Julkku vihjaa Pröölle ohimennen et siitä saattaa tulla iskä. Hole in one.
ellauri014.html on line 450: Mut ei siinä kaikki! Tyhmä loordi menee omin päin ehdottamaan isäpapalle, et se (loordi) maksaa viulut, jos pappa suostuu Julian ja Pröön avioon. No siitähän ei tule mitään, pappa hurjistuu. Se ei siedä rotinkaisia. Pappa ja loordi kiistelee siitä kummalla on enemmän natsoja ja paremmat vaakunat. Claire kertoo tämän Julialle kuultuaan sen oven takaa.
ellauri014.html on line 452: Kummasti Rousseaun kirjeenvaihtajien täytyy toistaa joka lause kahteen kertaan eri sanoilla, kuin vaka vanha Väinämöinen Kalevalassa. Sen lisäksi on niillä samanlainen tattadatta nuottikin, sama kun on mulla tässä. Se on tarttuvaa.
ellauri014.html on line 458: Illalla iskä istuttaa Julkun syliinsä lohdutukseksi. Itketään vähän yhdessä, tulee parempi olo. Mut aamulla iskä silti sanoo tiukasti: sitä rotinkaista et sitten enää tapaile. Julkku menee pahoillaan äidin luo, mutta voikin pahoin: pahoin pelkää, että iskän potkinnasta tuli Pröön sikiölle keskenmeno. On se surkeaa.
ellauri014.html on line 462: Pröön aateliset "kaverit": Claire, sen heila d'Orbe, ja proto-Byron, laittaa matkavaunut valmiiksi ja pudottaa sitruunan kotiopen syliin kolmisteen. Claire ja loordi heittää vähän läppää punssista, Claire vitsailee siitä Juulialle, onkohan tää sittenkään niin kauheen vakavaa? Clairen sulhanen d'Orbe on vähän tyhmä, mut Clairekin on vähän ruma. Se on sivuvaunun osa.
ellauri014.html on line 464: Pröölle valehdellaan vähäsen, et saadaan se rauhoittumaan; ei kerrota keskenmenosta, vaan sanotaan et se oli tuulimuna. Pröö on pettynyt, mut ehkä vähän helpottunut myös. Masentunutta Pröötä lohdutellaan, Claire lupaa stikkaa preivillä, loordi kantaa sen kaksin käsin kärryihin. Sieltä se ryntää vielä pussaamaan Julkun kengänjälkiä, mut sitten lähdetään.
ellauri014.html on line 466: Osa I Juliesta on vihdoinkin läpitte. Lisää ensi numerossa. Kukahan mahtaa jaksaa roikkua enää mukana seuraavissa tuotantokausissa, kun luvassa ei ole enää yhtään naintia. Käy varman kuin Knasun hexalogian, jengi ei lue kuin ekan osan, sanoo lukeneensa koko opuxen.
ellauri014.html on line 473: Siinä sivussa proto-Byron kehuu Juuliaa ihan kupliksi. Jatkaa siitä minkä tiehensä karkoitettu kotiope jäi. Ja kun se pitää taukoa törkeestä ylistyxestä, Claire jatkaa. Iltalukemista narsistinaisille. Julien vastauskirjeet ihailijakaartille osoittaa et se on nyttemmin omasta erinomaisuudestaan suunnilleen samaa mieltä.
ellauri014.html on line 476: Tässä kirjassa on kaikki hyvän naistenkirjan avainpiirteet, joskin kuolettavan unettavassa muodossa. HS:n TDLR leirin leffa-arvostelija joutuisi koomaan.
ellauri014.html on line 477: Sankaritar on omaa luokkaansa, ainutlaatuinen, kaikista kaunein, kivoin, fiksuin ja varakas, ja sillon kivat vaatteet ja hieno tukka, silmät sädehtii. Jos jokin näistä puuttuu, se ei ole jostain syystä tärkeetä, tai se hankitaan myöhemmässä tuotantokaudessa.
ellauri014.html on line 482: Esim Jane Eyre ei ehkä ollut ihan missikaunotar, mut se ei haitannut, koska sen hirviökin tuli sokeaksi. Kuitenkin heppu oli varakas ja tykkäs Janesta ihan hirveästi, ja antoi Janen olla tunnejohtaja. Sillä saa paljon anteeksi.
ellauri014.html on line 485: Austenin jotkut sankarittaret otti vanhan hienon herran. Elizabeth Bennet sai lottovoiton, se kesytti tumman, tuhman ja rikkaan lopulta kiltiksi. Vanhan ja hienon se saa siitä sitten lopuksi, kun on itsekin vanha hieno, ja niistä tulee dekkareita. Varo ottamasta liian vanhaa, voi tulla ei-toivottua vaipanvaihtoa.
ellauri014.html on line 499: Vanha herra on kiltti ja huolehtii lapsista, filosofin kanssa voi jutella, se pitää kädestä kun tumman ja komeen kanssa on vaikeeta. Mut kun menee hyvin, silloin se tumma on ihana, ja päiväkahvit sen seurassa ihan parhautta!
ellauri014.html on line 501: Tuskin kuudennes sarjasta on kahlattu. Claire pyytää serkultansa lupaa mennä mimmoisiin ikävystyttävän Mösjöö d'Urpon kaa. Senkun meet.
ellauri014.html on line 503: VI-XII Julie torjuu lordin ehdotuxen lähteä Tedin partnerina loordin tiluksille Yorkkiin pehtoorixi. York, of all places, suunnilleen pahin persläpi koko briteissä, saarivaltakunnan Posio, sekopäisen Grahaminkin kotipesä. In your dreams! Pröö pommittaa mankuvilla preiveillä, Julkku vastaa koleerisilla. Barbaari! kaulin heilahtaa. Kiittämätön! annoin rrunsaasti. (2x kolmen vuoden aikana...) Mulla on paljon kurjempaa kuin sulla! Claire osallistuu haukuntaan. Kovaa rähinää puudeleiden kesken.
ellauri014.html on line 506: Pröö epäilee ihan syystä et loordi kähmii jotain sen selän takana. Tulee karmit kaulassa haastamaan sen kaa taas riitaa, mut loordi saa sen taas kerran narutettua. Se on kyllä hölmö rotinkainen, aateliset vetää sitä nenästä mennen tullen. Se alkaa päästä hajulle et Julie aikoo ottaa lusikan kauniseen käteen ja naida Volmarin. Mut loordi lupaa sille vaihtoehtoista uraa briteissä (nim. omaansa). Juliestakin se oisi hyvä ajatus.
ellauri014.html on line 511: Mix ihmeessä loordi Bumston sponssaa Pröötä sikana? Mitä se siitä saa? Ei sitä Juliakaan kiinnosta silleen. Onkohan nimi enne, onko sekin Trinityn apostoli, veljeskunnan veli huilu? Tekeekö senkin mieli sveitsin suklaata? Sama kysymys nousee Marlowista Konradin Lordi Jimissä.
ellauri014.html on line 515: Samanlainen sanaharkka ja nokkapokka oli Rusakolla Humen kanssa briteissä sittemmin (1766), ja d'Holbachin mukaan muiden kanssa monta kertaa aiemmin. Se oli tunnetusti kelju tyyppi ja riidanhaastaja. Ilmiriidan aikana Hume sanoi että Rousseau on "ferocious, villainous and treacherous". Rosseau sanoi että Hume on "noir et coquin". Valistusaatteita.
ellauri014.html on line 521: Alaviitteessä R. väittää että Platon on rakastavaisten filosofi, muut ei voi sitä sietää. Hmh. Miten niin sehän oli homo? Aika sietämätön selittäjä Plato on, ja huumoriton myös. Ei se sietänyt runouttakaan. Mut niin on Rusakkokin, naurattaa enintään tahatta, kuten lajitoverinsa Kani. Ehkä rakkaus on vähän niinkuin uskonto, liian vakava asia naurettavaksi, niille jotka on jo uskossa. Idealisti ei voi sietää realistia, eikä toisinpäin.
ellauri014.html on line 523: Corinna oli kopioinut tenttivastauxeensa jostain Platonin filosofian kolme pääpointtia: Varma totuus on olemassa, Tieto lisää ymmärrystä, Valtion on edistettävä totuutta. Ei kuulosta yhtään Platonilta. Minne on idealismi unohtunut? Tämmöstä tää nykyään kai on.
ellauri014.html on line 527: Aika ikävästi kohtelee nyt Julle Pröötä, Heloise Abelardin hattu päässä. Mä en anna enää sulle, mut älä hemmetissä silti petä mua, pidä itses miehenä mutta munattomana, vaan hyveen lippu liehukoon sun tangossa. Ja hölmö Pröö lupaakin ripustaa pippelinsä kuivumaan. Mulkut tuulessa ne heiluu. Samaan aikaan toisaalla Volmar pian rassaa pikku Juuliaa. No ehkä Pröö voi Lontoossa britin kanssa alkaa suunnitella junaa. (Ne ei vielä tähän aikaan käyneet höyryllä.)
ellauri014.html on line 529: Noin kolmannes on Juliesta puurrettu. Alkaa tosissaan rassata noi ooht ja aaht, vitun maneerit joilla Janne-Jaakko razastaa. Onkohan sillä yhtään omaa ajatusta tai henkilökohtaista kokemusta koko kirjassa? Ei se ainakaan tähän asti ole niitä kertonut. Ihan pelkillä klisheillä mennään. Ei tää oo muuta kuin jonkun alppimaan tuppukylän pojan tuhnuista filosofiaa. Sellaista jota syntyy jos pesee säännöllisesti talon seinätkin ulkoota vesiletkulla. Sa mère etoit un hamstre et son père puoit aux baies de sureau.
ellauri014.html on line 534: Ei kyl Julie on niin täti, et sen pitää olla Janne-Jaakon Mamanin reinkarnaatio. Sieltä kai on peräisin nää opettavaiset sormenheristyxet. Täällä puhuu kunnon juustomaalainen villi kuttu, ei siedä pariisilaista leikinlaskua (esprit), naama peruslukemilla saarnaa hyvettä. Katolista tai kalvinistista, mitä väliä. Ei Rusakkokaan välitä. Leikki leikkinä, pylly pois mun tyynyltä. Suuret tunteet ei siedä vitsejä. Tää Jullen kirje oli kai olevinaan JJn mielestä hulvattoman hauska, sillä Ted kertoo seuraavassa viestissä nauraneensa huutonaurua. Haha. Vallatonta ja vakavaa kuin Ilmo Launis. Aargh. Huumorin totaalinen puute on Rusoolle yhteistä Pauli Kanin kaa.
ellauri014.html on line 536: Tedin Pariisin kirjeissä on vähän enemmän sisältöä ja vähemmän voihkinaa. Kyllä tulee Kani ja sen hippikiekasut etsimättä mieleen noista ah ma kuolen -intermezzoista. Ah kunpa ne vaimentuisi pikaisesti nollaan.
ellauri014.html on line 538: Pariisin muistelmat on selkeesti ize koettuja, vaikka idea on kopsittu Muraltilta. Tedistä on tylsää kun se ei tajua sosieteetin sisäpiirin läppiä, eikä se tykkää vizeistä yhtään muutenkaan. On tylsää kun ei puhuta koko ajan siitä izestä, Jullen luona oli paljon kivempaa.
ellauri014.html on line 544: Ted haukuskelee pariisilaisten naisten ulkonäköä, varmaan ollakseen mustasukkaiselle Juulialle mieliksi. Paheksuu poskipunaa ja aatelisten decolteeta, johon se on pudottaa näkimensä. Vaunuaateli erottautuu etuhalkiolla rikkaasta porvaristosta, joka ei tohdi käyskellä niin avorinnoin rotinkaisten keskellä. Rupusakki pitää näin tahtomattaan yllä porvarisnaisten siveyttä. Se on periaatteessa hieno juttu kotiopen mielestä. Ja sit Pariisin naiset puhuu liian kovaa ja käskevästi eikä ole nöyriä. Se taas on huono juttu Tedin mielestä. Varsinkin rumien olis syytä olla hiljempaa. Ansaitsis litsarit. Perusvirhe Tedin mielestä on se et Pariisissa naiset ja miehet seurustelee yhdessä. Paremmin on Sveitsissä, missä naiset saa kuuristella keskenään.
ellauri014.html on line 546: Pariisissa tyttöjä valvotaan silmä kovana, mutta rouvilla on aika vapaata. Ted tykkää päinvastaisesta järjestelystä: Naimattoman Julkun kaa on kivaa nussiretkellä, mutta jos oltais naimisissa, niin kyllä loppuis siltä hutsuttelu. Teddy peukuttaa naisten alistamista ylistämällä. Juulia on pantu pedestaalille, noin on hyvä, täst mie piän, älä liikahda. Sitä kismittää pariisilaisten naisten lähes tasa-arvo joissain ja lähes yliote joissain asioissa, ja siihen liittyvä sukupuolten mutkattomampi viestintä. Se ei tunnu kivalta.
ellauri014.html on line 548: Se kyl on kiva et rikkaat naiset pistää tuntemilleen köyhille pientä vippiä, sillä aikaa kun niiden miehet nylkee tuntemattomia nahkoineen ja karvoineen kuin sudet. Mut minkäs teet, eihän pieni rikas vähemmistö voi millään tuntea suuren maan kaikkia köyhiä. Se on voi, mut onhan charity silti kilttiä ja otollista herroille. Tulee hyvä mieli ihan pikkurahalla. Sanalla sanoen, pariisittaret on Tedille päältä liian hienoja mut sisältä liian samanlaisia kuin miehet. Niillä on kuin nurja puoli päällepäin. Pitäis olla karheampi päältä mutta silee sisältä, niinkuin Juulia. Tuppeen ne pitäisi nylkeä.
ellauri014.html on line 550: Ralph suunnittelee ottaa Teddyn saarivaltakuntaan mukaansa seuraneidiksi tai leipäpalkkaiseksi lakeijaxi. Jullen äiti on aika huterassa kunnossa.
ellauri014.html on line 551: Julle lähettää Pröölle muistoxi thumbnail kokoisen näpäyksen itestään, onko edestä vai takaa ei kerrota. Teddy haukkuu lisää ransumaata ja varsinkin ransunaisia aivan sikana. Se on meillä mamulandereilla aina tapana, jotain huonommuutta kai me sillä puretaan:
ellauri014.html on line 556: Teddy arvostelee Jullen lähettämää herutuskuvaa tosi pedantisti. Panee jopa jonkun tuhertajan tekemään siihen mieleisiään parannuxia. Mikä idiootti. Arvatenkin fotoshoppaa oman belfiensä Jullen selfieen:
ellauri014.html on line 560: Mut nythän paska mätkähti taas tuulettimeen oikein voimalla. Pröö kyynelehtii (tai jotain) kirjepaperin aivan märäxi, nyt tuli tehdyxi mitä ei ois saanu tehdä, eikä mitenkään saa tekemättömäksi, se on käynyt epähuomiossa vieraissa. Helvetian kaverit (joojoo nehän ne) hommas sen bordelliin. Se joi muka vahingossa valkkua kuin vettä, ja heräs vanhan hutsun punkasta housut nilkassa. Haahaa, muka vahinko. Tais vaan pussit vuotaa ylitse. Kuivat Julkun kuvan kaa ei oo ihan riittävää. Nyt se ulvoo ja selittelee vuolaasti.
ellauri014.html on line 562: Julkku vastaa ylpeästi, ei sattunut. En yhtään suuttunut, tuli vaan paha mieli sun izes puolesta. Haukkuu Pröön kuitenkin aivan lyttyyn, solvaa pelimiehexi. Itte asiassa Pröö oli ollut paskiainen jo pitkän aikaa. Peli seis, takaisin ruutuun yksi. Justiinan kaulin heilahtaa. Et saa enää leikkiä mun ikäisten kaa, hae fiksumpaa seuraa muista keski-ikäisistä kaaleista. (No ne huorathan kai oli vaihdevuosissa?)
ellauri014.html on line 566: Julle ei osta (lausumatonta) vastaväitettä et marssilaiset tarvii tyhjennystä enemmän kuin venuslaiset täyttöä. Jos mä kestän ilman, sunkin pitää kestää. Ja ainahan on nyrkkikyllikki. Ja mitä sä hengaat siellä meidän aatelisten kaa? Oot rotinkainen, etsi muita samanlaisia! Seuraa pientä yhteiskuntakritiikkiä omaisuuden kasautumisesta suurkaupungeissa (muttei täällä maalla, meillä on vain pikkuisia läjiä), mikä ei johda mihinkään.
ellauri014.html on line 572: Tuotantokausi 2 päättyy palohälytyxeen: joku on pöllinyt Jullen pinkan rakkauskirjeitä! The game is up! Kuinkas sitten kävikään. Tää on ilmettyjä Kauniita ja rohkeita: joka tuotantokausi päättyy niin että jengi seisoo jostain käänteestä ällistyneinä huuli pyöreenä. Älkää missään nimessä missatko seuraavaa jaxoa. Kyllä jännittää. Jaksan tuskin lukea.
ellauri014.html on line 576: Jullen äiti joka löysi Jullen kirjeet tekee kuolemaa. Julle ulisee. Claire joka tällä välin on ylennetty rouvaxi, sättii Pröötä uusilla natsoilla ja kapiaisen äänellä. Ala vetää, mää vittuun jo, on sen nuhtelujen piiloviesti. Julle ei tykkää susta enää. Tapat sen mamman.
ellauri014.html on line 578: Pröö vastaa kiukkusesti Clairelle, sen miälest kaikki mammat joutaa vittuun, kun meil on niin ihanaa. Mut se tottelee. Mitä välii vaikka koira ärisee, kuha häntä pysyy jalkovälissä. (Siis omassa. Siis sen omassa.) Claire leppyy, on mielissään. d'Urpo on haukotuttava, ehkä Claire onkin kiinnostumut kotiopesta (spoileri).
ellauri014.html on line 581: Takuulla joo, hyvin uskotaan, kun ollaan paljon alle sarjan puolessa välissä.
ellauri014.html on line 583: Leppynyt rouva Dorka lähettelee Pröölle lohdutuxia. Ei se ollukkaan pelkästään sun vika että anoppi delppasi, sehän oli ennestään jo kipee. Sitäpaizi Jullen isä oli ilkimys, petti sitä nuorena ja potki vanhana. Pitkä potkupalloura on ollut tällä Kaitsu Pahlmanilla. Banaanipotku naisten nivusiin on sen bravuuri.
ellauri014.html on line 585: Nyt alkaa selvitä, että parooni voitti Julle-karsinnat kuusnolla. Pröö suunnittelee tässä pisteessä taas harakiriä. Ralph koittaa estää sen, pojat lähettelee toisilleen lyhkäsiä lemmenviestejä. Vaara ohi taas, Ted lohduttautuu Ralphin sylissä.
ellauri014.html on line 589: Julle on taas pahasti pipinä, sai pelkästä pettymyksestä isorokon. On näkevinään unta et Pröö tulee taas sen kättä nuolemaan. Mut ei vittu, ei se ollukkaan unta, vaan Jullen kaverit muilutti taas Pröön sen muka-kuolinvuoteelle. Paskat se mitään kuoli. Sama touhu, siis tää mitääntekemätön kirjeenvaihto alkaa uudestaan, tai jatkuu.
ellauri014.html on line 595: Julle kertaa edelliset tuotantokaudet episodissa XVIII. Tähän mennessä tapahtunutta. Ois melkeen riittäny lukea vaan tää pätkä. Monta huokausta oisi säästynyt. Tän kirjeen tarkoitus on heittää kotiope lopullisesti tienoheen ja ottaa Wolmari, six se tarvii niin perusteellista sepustusta.
ellauri014.html on line 597: Siltä varalta et se jäis lukijalta hoxaamatta, Rousseau selittää kirjan avainpointin vielä kerran jaxon XX alaviitteessä. Se on tää: ei siinä tunteet auta jos tekee jotain säädytöntä, pitää rukata säätysuhteet jetsulleen kuin sveiziläinen käkikello, sit vasta pelittää. Taas meemilaaksoon, tässä pikakelaus:
ellauri014.html on line 599: Julle selittelee eka niiden styylauksen alkumetrejä. Se muka ihastu Prööhön eka näkemältä, ja teeskenteli vaan vaikeeta saalista. (Rusakko viittaa Richardsoniin tässä alaviitteessä. Richardson oli nauranut bylsinnälle lähes eka treffeillä. Rakkautta ensi silmäyxellä silmään indeed. Olikohan R tavannut Richardsonin, ennen vuotta 1761 siis, kun Richardson vielä eli ja Julle oli vasta tekeillä. Siltähän se nyysi idean tähän kirjeromaaniin.)
ellauri014.html on line 601: Julle mieluummin tappais Pröön kuin antais siitä muille. Tän pitäis olla sen mielestä lieventävä asianhaara P. Pietun pakeilla, eli sillä voisi lunastaa joitain muita virheitä. (Mit vit?)
ellauri014.html on line 603: Julkku oli ollut liikuttunut kun Pröö tunnusti pikku kepposensa porttolassa. Se oli niin kiltisti tehty, et Jullen mustasukkasuus loppu siihen. (Tää on kyllä NIIIN miesten aivotyötä tää juoni.)
ellauri014.html on line 617: Julkku termentää: ei huorinteko ole raamatussa kiellettyä six että siipat oisi toisillensa kilttejä, vaan siinä on koko yhteiskunnan kerroskakku vaakalaudalla. Ei avioliitto ole puolisoiden yksityinen asia, vaan yhtä paljon, oikeastaan enemmän säätyveikkojen ja pappien. Mitäs siitä tulis jos kaikki tekis sillä lailla? Bonobojen kanssa puussa nussimassa ristiin pian oltas koko konkkaronkka. Kuka ois kenen lapsi, kelle menis meemiperintö? Ei, sellainen ei kyllä vetele, sehän oisi kommunismin alkua.
ellauri014.html on line 619: Ton mä vedin ihan läpällä edes lukematta läpi Rusoon argumentteja, vaan äijän tuntien, ja täys kybä, tismalleen noin se argumentoi sivukaupalla muka pikku Julkun suulla (sulkakynällä):
ellauri014.html on line 622: Chaque fois que deux époux s’unissent par un nœud solennel, il intervient un engagement tacite de tout le genre humain de respecter ce lien sacré, d’honorer en eux l’union conjugale ; et c’est, ce me semble, une raison très forte contre les mariages clandestins, qui, n’offrant nul signe de cette union, exposent des cœurs innocents à brûler d’une flamme adultère. Le public est en quelque sorte garant d’une convention passée en sa présence, et l’on peut dire que l’honneur d’une femme pudique est sous la protection spéciale de tous les gens de bien. Ainsi, quiconque ose la corrompre pèche, premièrement parce qu’il la fait pécher, et qu’on partage toujours les crimes qu’on fait commettre ; il pèche encore directement lui-même, parce qu’il viole la foi publique et sacrée du mariage, sans lequel rien ne peut subsister dans l’ordre légitime des choses humaines.
ellauri014.html on line 624: Quand même ils ne reconnaîtraient pas la présence de la Divinité, comment osent-ils soutenir qu’ils ne font de mal à personne ? Comment prouvent-ils qu’il est indifférent à un père d’avoir des héritiers qui ne soient pas de son sang ; d’être chargé peut-être de plus d’enfants qu’il n’en aurait eu, et forcé de partager ses biens aux gages de son déshonneur sans sentir pour eux des entrailles de père ?
ellauri014.html on line 627:
Paksuinta on et just niin kuin ei pitänyt JJ toimi ize, siitti 4-5 au-lasta leipäsuden kaa ja dumppas ne samantien nunnille tai kunnalle, niitä ei jälkeenpäin ees voitu löytää. Hyvä puhumaan, paha pappi mulkero. Tästä heimoveli Voltaire sille vittuili. Mut sehän oli ihan eri asia, tässä on nyt puhe hyveellisten naisten moraalista, ei musta, tää on filosofiaa. Setämiespisteet kilahti tappiin, pajatso tyhjeni. Törkee 2-naamainen Casanova kehtaa vielä sanoa:
ellauri014.html on line 629: N’est-il pas bien indigne d’un homme de ne pouvoir jamais s’accorder avec lui-même ; d’avoir une règle pour ses actions, une autre pour ses sentiments ; de penser comme s’il était sans corps, d’agir comme s’il était sans âme, et de ne jamais approprier à soi tout entier rien de ce qu’il fait en toute sa vie ?
ellauri014.html on line 631: Huoh-huoh-huoh ja hohhoijakkaa. Paha pappi puhuu, likaiset jauhot likaisessa pussissa. Tätä paskaa jatkuis vielä 4 tuotantokautta. Nyt jo voi sanoa et tää takas-luontoon-äijä on toooosi syvältä. Tää on pahempaa kuin paapa, valistuxen ajan saippuaa. Tää on loputona veivausta tyyliin kauniit ja rohkeat. Ei, vielä huomattavasti tylsempi, ja huonompi, yhtä kiinnostavat henkilöt, yhtä aidot sentimentit, sama luonteen jalous. Yxinkertaisesti nippu kyrpiä. Ikäviä ihmisiä. Tai siis ihminen, Rusoo eri naamareiden alla. En tajuu, kenen mielestä tää on voinut olla hienoa.
ellauri014.html on line 633: Selasin nopeesti loppuun. Julkku saadaan hengiltä loppuvizeissä. Pröö, Wolmari ja niiden lapset jää suremaan. Ei tästä tule nähtävästi lasta eikä paskaakaan. (Mut täähän onkin Roope-enon tuotantoa, peukaloisten käsikirja, sitä oli kaikki ensimmäiset romaanit.)
ellauri014.html on line 639: Robeck oli ruottalainen Kalmarista, Rusoon aikalaisia. joka muutti Hildesheimiin, ryhty jesuiitaxi, kuoli Bremenissä eläkeikäsenä (63) vuonna 1735, mikä kaikkein traagisinta, oman käden tai melan kautta, löytyi hukkuneena veneestä.
ellauri014.html on line 641: Opiskeli Uppsalassa, oli jo siellä grubblande och orolig. Varmaan depressiivinen. Vanhemmiten asui Osnabrückissä kotipastorina, endast sysselsatt med dödsbetraktelser. Ei ihme että sai elämästä tarpeexeen. Ei naisia, oisko ollut edes käteenvetoa. Siitähän ei jahve pidä. No oli sillä mieskaveri, joku professori Funck. Ei vaan siis Runck.
ellauri014.html on line 643: Han begav sig därför 1734 till Rinteln, där han levde nästan alldeles avskild från människor, blott meddelande sig med en professor Funck.
ellauri014.html on line 645: Genom Funck fördelade han också sina få ägodelar samt anhöll, att denne måtte låta trycka något av de nio arbeten Robeck författat och till honom överlämnat.
ellauri014.html on line 647: Sommaren 1735 reste han till Bremen, varifrån han till Funck översände återstoden av sina tillhörigheter, samt for därpå en dag ensam ut i en båt på Weser.
ellauri014.html on line 651: Det arbete, i vilket han försvarat självmordet, utgav Funck, efter författarens uttryckliga vilja och med vederläggande anmärkningar, 1736, under titel Exercitatio philosophica de morte voluntaria philosophorum et bonorum virorum.
ellauri014.html on line 653: Kaise halus sitten pysyä hyvän miehen kirjoissa, vaikka hukuttautui. Robeckin sinänsä järkeenkäypä pointti oli, et jos elämä on lahja eikä joku vitun laina, kai sillä saa tehdä mitä haluaa. Antaa poiskin jos ei tykkää siitä. Lahjahevosen saa laittaa vaikka meetwuastixi. Kasakstanissa hepat on pääasiassa proteiinilähde nykyään.
ellauri014.html on line 655: Mut jahven tuntien se on just sellainen kanankakan kantaja, et sen lahjoja ei niin vaan roskiin heitetä. Niinkuin sen yhden tyttökirjan hapan rikas täti, joka käydessään vieraisilla heti ekax tarkasti, onko sen lahjoittama ruma pysti vielä salissa kunniapaikalla. Keltaisen talon lapset lopulta löi sen mäsäksi. Sen pystin, ei tätiä, joka kuoltuaan osoittautui kiltixi. Nimittäin jätti rahansa keltaisen talon lapsille.
ellauri014.html on line 670: Tää idea et izari on syntiä, ja izaristit pelkureita tai rikollisia, on ikivanha. Se on moraalia omimmillaan. Muut tahtoo, siis sun täytyy. Sen verranhan siinä on perää, että itsensänitistäjä pelkää elämää tai ei kestä sitä, mut usein sillä on siihen hyvä syy, ainaski parempi kuin jälkiviisailla vierestä vekuttajilla.
ellauri014.html on line 672: Rikollisargumentti on tuttu Platonin Faidonista: jengi on niinku jonkun päsmärin omaisuutta (oikeesti tai vaan kuvaannollisesti), orjan omistaja kärmistyy jos orja sabotoi sen omaisuutta. Aika nilkkimäinen ajatus. Ainoo kunnon peruste jättää väliin seppuku on et sä lopultakin haluut elää enemmän kuin kuolla.
ellauri014.html on line 674: Siihenhän noi pelottelijatkin tähtää mut typerällä tavalla. Kaikki sellaset syyt et "täst on sulle henkkoht ehkä jotain hyötyä loppupeleissä" tai et "muuten sun käy vielä köpelömmin", eli tulee sitten jälkeenpäin turpaan joltakulta vielä pahemmin, on perseestä. Alkeellista paska moraalia, koirankoulutusta, naksutus ja keksiä.
ellauri014.html on line 678: Yksinkertainen moraali toimii yksinkertaisille tolloille. Vetokoirat ei tarvi tarveharkintaa, niille riittää yxinkertainen puskii ja paikka, juujuu ja eiei. Piru piilee moraalilain pienessä präntissä. Siis sofistikointi seis, tee just niinkuin mä just sanoin, ei niinkuin mä teen. Jos kaikki seisoskelis kadunkulmissa, kukaan ei pääsis kulkemaan.
ellauri014.html on line 682: 1700 luvulla kaikki huusi Cato, se oli mauno mato, se symbolisoi porvariston vallankumousta republikaanisella ruohonjuuritasollaan. Rusakko piti sitä puolijumalana.
ellauri014.html on line 685: Cato nuorempi, kuten ilmeni kai jostain näytelmästä jonka kerran lukaisin, (se oli varmaan Addisonin samanniminen vuohenmäkätys, tai size oli Shakea), teki aika kädettömän seppukun, kun ei antanut sen ylpeys myöten antautua Caesarille kun Tony hävisi. Tunaroi miekan kanssa niin että sukulaiset hankki lääkärin jo sitä paikkaamaan, mut sit se päättäväisesti repi omat suolet ulos haavasta. Se tepsi. Suht tyylitöntä, mut tehokasta. Ei tarttenu kuunnella Juliuksen naurua. Must toi oli tosi typerää.
ellauri014.html on line 689: Toinen esimerkki turhista izemurhista oli norjalaisen kenraali Fleischerin tapaus. Se vaan kärmistyi kun ei päässyt karkuunlähteneiden norjalaisten keulamiehexi, vaan lähetettiin jonnekin peräpöhkölään kouluttajaxi. Harmitti ja hävetti niin hiivatusti. Et ei kun leukakiikkuun vaan. No kyllä mullakin se ajatus kävi mielessä useamminkin kuin kerran Kouvolan reissuilla. Kymijoen sillalla, ja siinä isossa kallioleikkauxessa Porvoon lähellä. Tosta kun kääntäis rattia niin se olis siinä. En sitten kääntänyt.
ellauri014.html on line 694: Ei muuta kuin takas sorvin ääreen. Julie de Wolmar sanoo ännännen kerran kotiopettajan irti kirjan puolivälissä. Arvaa etukäteen kuinka siinä käy, kun on puolet opuksesta jäljellä. Takinkääntänyt Julle pyytää Prööltä lupaa kavaltaa kaikki sänkyhommat Wollelle. Pröö sanoo ehottomasti ei. Jotain rajaa vittu sentään hyveellisyydelläkin.
ellauri014.html on line 696: Pröön etuveitikka ei voi tälläiseen osuuskauppaan tyytyä. Ei sille riitä sydän, se tahtoo riemurasian. Eikä se voi kenkään kanssa jakaa saalista, kaikki tai ei mitään, vaikka sitten tappaa Julkun sapelilla mieluummin kuin paloittelee sen. Paitti ei sentään hirviä. Ei ole ihan Porvoon neekeri. Ihan niin paljon ei sentään tykkää Jullesta. Sensijaan ehdottaa vielä tunnin jäähyväisvarvia, toisellekkin jalalle. Tai siis kolmannelle.
ellauri014.html on line 700: Julle maxaa takaisin kehumalla Wollea. Wolle on lähes viisikymppinen mut käyttämättömänä hyvin säilynyt, pohjoismaisen oloinen kiltti pikku kylmiö, varmaan harppisaku, hiljaisempi versio Kimmo Koskenniemestä, yhtä besserwisseri. Yhtä armoitettu humoristi myös. Julle ei ehkä ole juuri onnen kukkuloilla, mut ainakin on niillä pätäkkää, talouspuoli kunnossa. Samaa ei voi sanoa kotiopesta. Julle detaljoi tarkasti tätä aineellista onnea. Wolmarilla riittää muonaa rrunsaasti omille joukoille, plus muru rikkaan pöydältä kerjäläisille. Tää on tärkeää, sillä JJ on veteraani kuokkija, ammattiparasiitti, usein nähty ilmainen ruokavieras paremmissa perheissä. Alaviitteessä se valittaa piheistä isännistä, jotka tarjoo murua vasta iltapäivällä, nähtyään ettei sveizari muuten lähde kulumallakaan. Rusakko muuten nakersi viimeisen porkkanansa sellaisilla ilmaiskesteillä. Sai slaagin kesken ylensyöntiä.
ellauri014.html on line 702: Julia on nyt tullut siihen tuloxeen, ettei onnelliseen liittoon tartteta pahemmin lempeä, hyvät tavat ja hyvät rahat kyllä riittävät. Avioliitto ei ole kahden kauppa, vaan yhteiskuntasopimus geeni- ja meemiperinnön viemisexi edelleen. Tässä kohtaa Julkku siteeraa la Rochefoucauldia, joka kyllä (sanoo jopa Rusakko alaviitteessä) on surullinen paska.
ellauri014.html on line 704: Julle ja Wolmar yhteen soppii, kaxi puolikasta on yhtä kuin yx kokonainen sielu. Woku ymmärryxenä ja Riku-oops-Juku tahtona. Juku on nähtävästi aika vittuuntunut Pröölle, kert se sanoo et vaik se sais nyt valita, se ei haluiskaan naida Pröötä, vaan nimenomaan Wokua. Eikä Pröön kanzi jäädä jonoon odottamaan: jos Woku kuolee ensixi, Julle uhkaa jäädä leskexi.
ellauri014.html on line 706: Tätä kohtaa Rusoo selittelee pitkässä alaviitteessä. Lukijat oli kritisoineet tätä (varmaan nuoret naislukijat), mut Rusoosta tää on koko kirjan käännekohta, mis Julle vihdoin valkkaa hyvän tien. Se tajuu oman etunsa, millä puolla leipää on sen voi. Mitä tulee Prööhön: se on voi. Ei vaitiskaan, kuten pian nähdään sekin kääntää kelkkansa, ryhtyy yhtä kelkkaporvarixi, vaihtaa ajoneuvoa. nousee satulasta junaan. (Eikä tää ole spoileri, ei pilallista voi enää pilata.)
ellauri014.html on line 708: Tää on just tätä, niinko 99% kaikesta moraliteetista: geenit vs. meemit. Moraali on aina meemin leirissä. Kun tavara ja kalu joutuu vastakkain, tavara on tärkeämpi. Siihen tää kaikki moralisointi tähtää, ja on aina tähdännyt. Eroja on lähinnä työn ja omaisuuden jaossa, kuten Marx tähdensi.
ellauri014.html on line 714: Ted nojautuu nyt Ralphiin, tai toisin päin, jompsin kumpsin humpat jatkuu Lontoossa, junailun merkeissä. Nyt kun Julkku ei enää ole kuulolla, Pröö haaveilee harakirista uskolliselle Ralphille. Mainizee tässä yhteydessä seitsemäntoistasataaluvun Wertherin, nimittäin Johan Robeckin (se oli kyllä vanhempi kuin Werther, mutta aiheutti vähän samanlaisen izemurhatrendin.)
ellauri014.html on line 716: Pröö sanoo et ok, ehkä on keskimäärin hyvä asia et homo sapiensit dallaa tällä pallolla (must se on hyvin hyvin kiistanalaista), se (Pröö) on kuiteskin erilainen kuin muut, siihen sattuu. Paskanmarjat, kaikki homot on identtisiä kuin 10G marjaa. Nälkävuoden pituisen perustelujakson jälkeen Pröö ehdottaa, että Ted ja Ralph tekisivät Clasu-Ebba tyyppisen tuplaseppukun.
ellauri014.html on line 718: Siirreltyään Tedin mustia shakkinappuloita sinne sun tänne, JJ alkaa vastahyökkäyxen Ralphin valkoisilla. Enstexkin, elämällähän on moraalinen tarkoitus, ei se ole pelkkää syömistä, juomista ja nukkumista. (Naimista ei nyt sovi mainita, kun siitä just on pula.)
ellauri014.html on line 719: Mikäs se sit on? Ralph ei sano, mut ainakaan ei ilman lupaa bylsintä eikä seppuku. Pitäs saada aikaan jotain kouriintuntuvampaa. Esim hyväntekeväisyyttä, köyhäinapua.
ellauri014.html on line 725: Tää on ihan avainkysymys. Yx meitä järjettömämpien luontokappaleitten parhaita puolia on se, et ne ajattelee aika vähän izeään. Monet ei edes tunnista izeänsä peilistä. Ohje ei siis kuulu: kazo izeäsi peiliin, vaan just päinvastoin, paa jo nyt se peili pois, kazo muita. Calle ei kazonut izeään kulkiessaan peilin ohi. Se on kyllä liioittelua, saa kai sitä sentään vilkasta et onx mun tukka hyvin, ettei tarvi Callen tiuskasta: kampaa tukkasi!
ellauri014.html on line 735: Hilpeän harakiriharangin rangaistuxena Ralph tuomizee Ted ressun huvimatkalle maailman ynsäri, kai että saadaan jäbä kolmex vuodex pois stalkkaamasta Jullea. Huom Ted ilmeisesti elelee aatelisen kustannuxella, sen sylikoirana, pikku lemmikkinä, ilopoikana. Tästä oli Russulla omakohtaista kokemusta.
ellauri014.html on line 738: Tähän päättyy tuotantokausi kolme. Tuli pieni tauko äherryxeen kun vanhasta niteestä ratkes selkä rasituxesta, piti liimata.
ellauri014.html on line 743: Aika kuluu, vuodet vierivät. Oisko kuutisen vuotta mennyt Tedin lähdöstä, eli Julle on noin 25. Se valittaa Clairelle (27) et nuoruus alkaa olla ohize. Mäkin muistan kazoneeni 20-vuotiaana kättäni Merikadun lastenhuoneen vessassa: kauheaa, mulla on jo ryppyjä! Ullanlinnan Dorian Gray. 67-vuotiaana naurattais, ellei sattuis.
ellauri014.html on line 745: Julia on varmaan bi, se puhuu Clairelle epäilyttävän lämpimästi. Claire on leski, sen pönttö mies on jättänyt tän sarjan, liukastui kai saippuaan. Näin "vanhana" Juku ei tykkää enää kenestäkään muusta kuin Clairesta, paitti tietty rakkaimmasta, eli itestään. Lapsiin ja Wokuun se on enemmän kun puolix kylästynyt. Tylsää kun 4-5 vuotiaat pojat ei tajuu piispa Julinin saarnoja.
ellauri014.html on line 747: Vuoteessa Juku näytti sellaista 'makaa liikkumatta ja tee se Sveitsiin puolesta' ilmettä ja käyttäytyi kuin Woku olisi jonkinlainen seksihullu, kun se halus naida sitä vielä sen jälkeen kun Jukulla oli raamatullisen kiintiön mukaiset penskat. (Jäätävää satoa)
ellauri014.html on line 751: Jullukka ruinaa Clairee muuttamaan sen kanssa kimppaan, kuuntelemaan päivittäin sen vuodatuxia. Mitä vastaa tää ikuinen sivuvaunu, Julkun ja Pröön prätkän kolmas pyörä, kolhiintunut anopinsurma? Vois kuvitella et se on vähän kade tälle Milli-Mollille, jolla on varakkaampi mies, 2 poikaa, ja ihailija. Ja isompi talo. Sillä itellään on vaan orpotyttö, pitempi naama ja rumemmat vaatteet kuin Hande tontulla.
ellauri014.html on line 753: No onhan se, mutta silti mairittelee Milli-Mollia, eihän tää muuten ois ollu naistenromskuna niin suosittu. Claire on jo naittamassa tyttöään pikku Markulle. Claire on vielä selkeemmin lepsu kuin Julle, sanookin ettei siitä ollut miehen kanssa olemaan, eikä se suin surminkaan tahdo toista. Julkun sylkkyyn lipsumaan se kaipaa. Ihan vapaaehtoisesti se ryömii Julkun jalan alle, aloittaa nuolennan kengänpohjasta. Siellä mahtaakin jo olla ahdasta, Claire, Ted, Ralph ja Wolle kyynärpäilee toisiaan kieli pitkällä.
ellauri014.html on line 755: Alaviitteessä JJ oudosti vittuilee vielä Clairelle, omalle kexinnölleen, et se on moukkamainen sveizitär, joka tahkoo vizejä ihan vaan saadaxensa läpyjä. R. ei ole mikään keveen tyylin ystävä. Syvällä se ui syntilastissa. Cunnon Calvinisti happamessa ranskankermakastikkeessa. Ehkä se Clairen kautta kuittailee joillekin tutuille, niille jotka nauroi sille eikä antaneet.
ellauri014.html on line 757: Ted palaa meriltä toivottavasti miehistyneenä tai ainakin ahavoituneena. Rusakko joka ei kai ize ole käynyt Englantia pitemmällä, kertoo kauheita silminnäkijän kertomuxia maan ääristä, kuvaa kolonialismin hirmutöitä, mut päästää joukkoon izekin rasistista textiä. Eritoten sättii kiinalaisia. Varmaan ovelasti petkuttaneet Rusoota porsliinikaupassa, myöneet kenties potan ming-vaasina. Orjakauppiaat on pahoja, britit hyviä. Höh, samaa porukkaa, olihan briteilläkin kaikkialla orjia, ja jenkeillä. Sit vasta lopettivat kun eivät enää tarvinneet, teollisuustyöläiset tuli halvemmaxi. Britti ei pelkää muuta kuin nälkää ja ikävystymistä. Semmoinen oli varmaan Rusoo izekin, ainakin se luuli niin, oli aina aatelisten ruokapöydässä ensimmäisenä. Vaikka pelkäsi se myös Mamania.
ellauri014.html on line 761: Wolmari sanoo Pröölle lepo vaan, olkaa niinkun ei mua oliskaan, mut kun ootte kahestaan olkaa niinkuin mä oisin siinä kolmantena. Se taitaa olla peeping Tom.
ellauri014.html on line 765: Ted raportoi paratiisin meiningistä Ralphille ihan sivukaupalla. Tää ei ole mikään kirje, tää on tilanhoito-opas. Nyt eletään kuin sveiziläinen Robinsonin perhe kaikki yhessä kädestä suuhun, omin käsin onneen, kaikki on siistiä ja käytännöllistä, ei liika hienoa. Kukot kiekuu, kanat kaakattaa. Wolmarilla on tuottavuudesta ihan väärä käsitys, se luulee että maa tuottaa sitä enemmän mitä on väkeä ja suita syömässä. Ikävä ylläri on sillä edessä.
ellauri014.html on line 767: Wolmari maxaa minimipalkkaa päiväläisille plus bonusta hyville duunareille kutenkin niin, että pääsee aina voitolle. Se on preussilainen tarkan markan poika, käy duunareita observoimassa monta kertaa päivässä. Julle toimii huolehtivana komppanian äitinä, maxaa kilteimmile joskus kourallisen hiluja.
ellauri014.html on line 768: Kunnon vanhan ajan patrbrlbrluunatouhua. Sellaistakohan se oli ennen kun vackra Oscar kävi kartanoissa pehtoorina. Vähän aran näköisenä Osku istui ryhmäkuvassa vaaleissa kaupunkilaisvaatteissa olkihattu päässä yrmeiden körttipukuisten päiväläisten keskellä, varmaan miettien: vieläköhän pääsis karkuun jos lähtis heti juoxemaan.
ellauri014.html on line 773: Apulaisten palkkaus ja koulutus on taitolaji. Kaupunkilaiset lakeijat ei käy, ne on vaativia ja röyhkeitä. Pitää ottaa maalta yxinkertaista ja nöyrää porukkaa, mieluummin lapsina kun ne on halpoja ja vielä väännettävissä halutulle luokille.
ellauri014.html on line 775: On les prend dans quelque famille nombreuse et surchargée d'enfants dont les pères et mères viennent les offrir eux-mèmes. On les choisit jeunes, bien faits, de bonne santé, et d'une physionomie agréable. M. de Wolmar les interroge, les examine, pus les présente a sa femme.
ellauri014.html on line 781: Se ei onnistu läheskään yhtä hyvin väkipakolla, mahaan potkimalla jälkeenpäin niinkuin paroni. Parempi tulee kun kasvattaa nää isot lapset alun alkain eri tavalla. Kun naiset ajattelee et ne on anuxesta ja miehet perseestä, ja miehet päinvastoin, niin ei ne turhaan pyri toistensa tontille, pysyy kumpikin sukupuoli omissa hommissaan.
ellauri014.html on line 785: Jullen talossa palvelusväki tietää sen, rouva tekee sen niille käytöxellään erittäin selväksi. Järjestys pysyy hyvänä, tavat sievinä, junat ei aja väärään tunneliin, ei seiso käkikellon viisari vika aikaan. Rusoon tupla kaxinaismoraali on niin paxua, et sen päällä pysyisi pyyleväkin vapahtaja pinnalla.
ellauri014.html on line 789: Miehet on reiluja ulkoilmaihmisiä, niille maistuu väkevät, naiset taas on sip sip söp söp, ne syö maitoa ja sokeria sisällä. Pröö pääsee Jullen mukaan naisseuraan ainoana miehenä maistelemaan juustoja, ja eiköhän se ala vihjailemaan punastelevalle juulialle heti chaleen ajoista. Tämmöistä tää on.
ellauri014.html on line 792: Julle tykkää tanssahdella rotinkaisten joukossa, tanssi on viatonta huvia sen mielestä, koska se ize tykkää siitä. Ei rengit pääse koittaa piikaa sieltä (toisin kuin ammoin Pröö) kun kollegat kattoo päältä vieressä. Vain pinnasta vähän tunnustelevat ja kädettä tökkivät tietääxeen onko tavara tuoretta.
ellauri014.html on line 793: Ja hyvin pysyy Julkun väki jöössä tansseissakin, eivät ota asiattomia vapauxia, ei keuli rinnalle, vaan heti hövelisti tottelee kun julle napsauttelee sormia. Ehkä se myös laulaa huonosti saksaksi joskus (tai useinkin), niinkuin venäläinen varieteeyrittäjä La Republicassa.
ellauri014.html on line 795: Rusakon mukaan jos lakeijat on sovussa, ne petkuttavat isäntäänsä yhdessä; jos ne on luotettavia isännälle, ne kilpailee. Voihan se ollakkin vähän niin. Kolmen pelaajan peli on epätasapainoinen. Ei tää ole mikään win win peli liioin, kun kyykytetään toisia.
ellauri014.html on line 796: Tän vuox kai on parlamentteja, joissa alamaiset päättää julkisesti yhdessä, mitä kunkulta on saatava. Muunlaiset sopparit sen kaa on korruptiota.
ellauri014.html on line 797: Voi kysyä miten niin isäntää tässä petkutetaan, apinaa muka koijataan. Alaiset ottaa isännästä irti sen verran kun niillä on siihen habaa, ja kääntäen.
ellauri014.html on line 804: Sellainen ei Rusakosta tullut koskaan itestään, ei ollut sellainen sen isäkään, joka nelisti karkuun poliisia. Niin nelisti Rusakkokin. Siitä puhe mistä puute. Maistuis varmaan sullekkin.
ellauri014.html on line 806: Que ceux qui nous exhortent à faire ce qu'ils disent, et non ce qu'ils font, disent une grande absurdité!
ellauri014.html on line 810: Russu luettelee hienon listan konnankoukkuja mitä herrasväki ei saa tehdä lakeijoille; just näitä ne siis ylipäänsä tekevät. Sen ideaalihuushollissa orjat on tyytyväisiä vaikka orjia, ei ajattele omaa etua, koska ne on niin kiintyneitä matteen ja kunnioittaa hussea; ne on pikku koiria, eikä samanlaisia apinoita kuin niiden isännät.
ellauri014.html on line 812: Nyt ollaan puolin ja toisin tosi kunnollisia. Wolmarit esittelee laajalti englantilaistyylistä puutarhaansa, eli Russu esittelee tässä pahvikuviensa suulla luontoideoita lukijoille. Viherrakentaminen on Rusoon/Julkun hobby. Eikä se ole ollenkaan pois kotitöistä, sanoo Wolle ylpeänä, Julle tekee sitä vaan ja ainoastaan vapaa-ajalla. Ei vaitiskaan, kyllä Wolle jelppii vähän ehtiessään. Aika hoitamaton pöheikkö se onkin. Mut se on just koko idea, muistuttavat kuokkijat. Rauhismaiseen tunnelmaan tässä pyritään, ei itänaapureiden barokkipuistolookiin.
ellauri014.html on line 814: Välillä puhutaan vähän linnuista ja mehiläisistä, ettei nuoremmat lukijat kuivu kokonaan. Pröö kadehtii Wolmarien perhe-elämää, mutta Wolmar tamppaa sitä selkään: sähän olet meille nyt kuin kiltti setä meidän lapsille. Tästä Pröö aivan liikuttuu ja lämpenee nyt Wolmarille. Onhan Woku sentään isä Jukun lapsille. :( Vaikka prkl munhan piti olla se!!!) No ei väliä, kuha joku on. Jukulauta, tää on moraalia! Darwinia ihan vasten lättyä!
ellauri014.html on line 816: Tämän tunnelmapalan jälkeen jatketaan kierrosta pusikossa ja haukutaan Versaillesta, Lontoon puistoja ja hollanninsipuleita. No ei niihin kyllä olis varaakaan. Lammikossa on pikkukaloja, joita Wolle syöttää taskunöyhdällä. Kalat on Fanon tuonut sinne salaa keittiöstä. Onhan niillä siellä ahdasta, mutta ahdasmielistä ois apulaista loukata vaan jonkun ahvenan mukavuuden takia. Jokin arvojärjestys on sentään oltava elollisten kesken. Herrasväki ensin, sitten alakerran väki, muut luojanluomat hännänhuippuna. Näitä järjestyksiä paljastui myös MIT:n Moral machinessa, missä koira kai löi tärkeydessä vanhuksen ja kissan, ja kissa vanhan naisen.
ellauri014.html on line 818: Haukotuttava viherpeukalointi keskeytyy hetkexi kun Pröö uskaltautuu vinoilemaan talon takapuolen metsiköstä, mis se taannoin puristeli Juulian silloin vielä koskemattomia tissejä. Mix tää uusi pusikko, eikö entisissä ollut riittävästi taukopaikkoja? Wolmari tajuu heti vittuilun ja vetää Pröötä lättyyn samantien, vaik vaan sanan säilällä. Niiden napalankoilu ei kestänytkään monta hetkeä.
ellauri014.html on line 820: Tää pöheikkö tuo mieleen Miltonin paratiisin, jossa Aatu ja Eeppa iloisena haravoivat puistokäytäviä ja haarusteli lehtimajassa. Tuskin sattumaa, veikkaan ma (sivuja on jäljellä runsas kolmannes), mitä vetoa et Pröö vielä kiemurtaa sinne käärmeenä se yks pää pystyssä. Ja joo, nysse jo pyytää onnellisilta paratiisin avainta. Saa Juulialta, siis avaimen, mut ois mieluummin ottanut Wollen avaimen, sit ois jäänyt Woku ulos, Julkku ja käärme mulkku päässy sisälle.
ellauri014.html on line 823: Ajatella et kaikki tää häsläys naismoraalin kaa van six, ettei ollu pilleriä. Ei muuta kuin hyveen sokerpala tytön polvivälissä. Kun se pääsee putoomaan on kaikki mennyttä.
ellauri014.html on line 825: Julle jatkaa vaihteex narratiivia, kun siirrytään taas sukupuoliasiaan. Seuravana päivänä Wolle pitkävihaisena vie vanhat heilat samaan mezikköön, josta koko hölmöily lähti liikenteeseen, virnistellen observoi niiden ilmeitä: toinen punastelee, toinen kalpenee. Nyze kertoo (siis Kimmo, istuksien niiden välissä, varmuuden vuoxi) eze olikin observoinu niiden bylsintää jo ennen naimakauppoja. Se on todella Kimmo Koskenniemi luokan havainnoiva viilipytty, joka lievästi ihastui Julleen ja halus siitä omaishoitajan, vaikka vähän käytetynkin.
ellauri014.html on line 827: Nytkun se on selkeesti joholla, Kimmo voi ottaa riskin ja antaa Jullen ja Pröön leikkiä taas keskenään.
ellauri014.html on line 828: Hmm mihinkähäs tässä ollaan menossa, jonkinlainen mènage a troisko on suunnitelmissa? Yx halaa eestä toinen takaako?
ellauri014.html on line 830: Kenties Wolmari ei ole enää aktiivinupseeri, vaan reservissä. Se tykkää tarkkailla muita, ei paljon puhu, sanoo vielä vähemmän. Varmaan toimis mieluusti takapäivystäjänä kun kotiope panis parastaan, siis Juliaa. Kazois päältä, kun Pröö höyleskelis huolella reikää sveitsinjuustoon liereällä juustohöylällä, tikkais väliin takakautta siksakkia kuin sveitsiläisellä Bernina-ompelukoneella. Wolmar nojatuolissa hetkuttaisi löysää letkua toivorikkaana ilman toivoa. Sellaisiakin heppuleita on, kuulemma.
ellauri014.html on line 832: Mutta kiirehdin nyt asioiden edelle. Kazotaan ensin tämä tilanne, sanon kuin Anssi Kukkonen jääkiekko-ottelussa. Wolle panee heilat pussaamaan vanhalla rikospaikalla, ja voi, kuten saattoi arvata, se ei tunnu Juuliasta enää miltään, vaan ylähuuli kastuu. Pyhä paikka on nyt pilattu, sanoo Woku pahanilkisenä.
ellauri014.html on line 834: Kimmo-doppelgänger Wollen taivaanisämäinen vittuilu vaan pahenee, koettelee vaan ei hylkää herra. Se lähtee käymään paronien linnaan viikoksi, jättää heilat omiin hoteisiina, uhittele niitä, ettehän nyt te hyvixet toki ala sillä aikaa nussimaan! vähän kyllä uhkaileekin lähtiessään. Haukkaakohan ne paratiisiomenaa, ja potkiikohan jehova ne sitten pihalle? Toistaakohan raamatun historia izeään, jää lukijamme jännäämään.
ellauri014.html on line 838: Julkku on nyt hädissään, se kysyy Clairelta mitä mun pitää TEHÄ? Claire sanoo an mennä vaan, mut käyttää perusteluihin monta sivua. Taas JJ panee naisten suuhun perse ja anus apartheidia, kuin viron persuhallitus hiljan olasten varhaiskasvatuxeen.
ellauri014.html on line 840: Wolle selvittelee juontaan Clairelle. Se suunnittelee Prööstä niiden lasten kotiopettajaa. Alkaakohan ahnas filosofi kohta jahdata lapsiparkojakin? Se jää nähtäväxi. Suunnitelman esteenä on Ralph, siis lordi Bumston, joka ei ehkä tahdo luopua Tedistä, aisaparistaan, rakkaasta aisastaan.
ellauri014.html on line 842: Wolmari on huomannut että heiloilla vanha suola janottaa aivan sikana, mut se uskoo et ne jaxaa silti pidättää. Ompa kiva observoida niitä! Osallistuva havainnointi voittaa kengityxen 6-0, eikä hengästytä yhtä paljon. Wolle tuumii että Pröö rakastaa vaan sakkolihan muistoa, ei huoli pulskistuneesta perheenäidistä. Unohtaakohan se, että muistiin ei voi panna, eikä hampaankoloon.
ellauri014.html on line 844: Alaviitteessä Rusoo nälvii naisia jotka unelmoi pysyvästä lemmestä: älä unta nää. Jos pysyisitte aina nuorina ja mehukkaina, olis jotain kanttia sellaisesta edes haaveilla. Mutta ei. Eikä siltikään, kaipaahan mies sentään jotain vaihtelua, haluu mendelöidä vaihtoehtoisilla reijillä, lisäten siten osaltaan luonnon diversiteettiä.
ellauri014.html on line 845:
XV Ent rakastavaiset on höxötyxissään, mitenhän jätkän käy, ja rouvashenkilön. Kyllä tekis mieli, mut uskaltaako sittenkään. Julle on Wolmarille suorastaan kiukkuinen, pitääkö mun sulta kaikki kärsiä.
ellauri014.html on line 847: Rouva Wolmar kuittaa lyhkäsesti herra miehelleen: hyvin meni, en antanut, Pröö ei saanut muuta kuin lämmintä kättä, ei tarvize sun suuttua.
ellauri014.html on line 849: Teddy kertoo Ralphille seikkaperäisemmin miten Wollen kokeen kävi. Tässä neljännen tuotantokauden vikassa episodissa, Wokun poissaollessa, heilakset lähtee veneretkelle melkein kahestaan, mukana on vaan neljä soutajaa ja palvelijat sekä paljon eväitä. Pröö suuntaa kokan keskelle järveä ja esittelee rantoja, kehuu Sveitsiä ja haukkuu ranskalaisia.
ellauri014.html on line 850: Mutta voi! nousee vihuri ihankuin Jeesuxelle Genesaretin järvellä, meinataan hukkua, usko menee, mutta Julle pyyhkielee miesten ozia ja tarjoo viinistä tehtyä vesimehua (etteivät mene juovukkeeseen), ja ihme tapahtuu, jaxetaan soutaa rannalle. Siellä syödään eväät. Kaloja ei ole yhtä paljon kuin Jeesuxella, koska Julle oli käskenyt armahtaa saaliskalat, arvaa että soutajia vähän vitutti. Mut Julle osoittaa taas suuruutensa, syö vaan ihan pikkuriikkisen (vaikka se tykkää tosi tosi paljon taimenesta), jotta lakeijoillekin riittää murunen.
ellauri014.html on line 852: Lounaan jälkeen Pröö lähtee vartavasten kävelylle kahestaan Jullen kanssa paikkaan, missä sillä oli tapana stalkata Juliaa kaukoputkella huusimatkalla, raapustaa rantakallioon tuhat kertaa "Julia", tai "Julia + Pröö", lukea sen kirjeitä ja vetää käteen. Se näyttää jäljet Julialle, joka voi pahoin (ei ihme). Lähdetään takaisin rantaan, vizi ei tärpännyt tämäkään kikka. Nyt on Pröö niin pahoillaan, että meinaa hypätä järveen, mut tyytyy menemään vaan kokkaan itkemään. Kun päästää kotiin nähdään, että Juliakin on vetistellyt veneen perässä. Olkoon tää laitimmainen kerta tätä, termentää Julle. Oliskin.
ellauri014.html on line 860: Viides tuotantokausi. Ted on nyt kolmekymmentä, serkukset vanhanpiian iässä, mutta onnex rouvia. Ralph on matkalla Namulandiaan. Ralph moittii Tediä pehmyexi, sen pitäis olla kovana kuin porkkana, ja yhtä tarkkana. Se kirjoittaa Tedille: nyt on korkea aika sun miehistyä ja mennä izeesi (ei Julkkuun eikä edes muhun), kert et Julkun mekon alle pääse millään ilveellä. Peukaloliisan ohje: "seuraa sydäntäs vaan!" toimii ainoastaan jos sydän ei ole ihan bäng bäng typerä. Kuten sulla, on pakko sanoa.
ellauri014.html on line 862: Rusoo sanoo alaviitteessä tunteneensa vaan yhen suuren filosofin, geneveläisen (ei, se ei ollut Voltaire, näähän jäbät ei voineet sietää toisiaan): tuiki tuntematon Geneven kirjastonhoitaja Firmin Abauzit, 9. vuosisadan mamu, abu Zaid tms alunperin, vaikka kahexan vuosisadan aikana kai joltistenkin kotoutunut.
ellauri014.html on line 863: Abauzitiin peilailee izeään Vätys V. Vätys. On jaloa olla keskinkertainen kun ainesta olis parempaan. Newtonin kustannustoimittajana korjaili sen virheitä. Jätti tuskin jälkipolviin jälkiä, koska sen perilliset piti sitä kerettiläisenä ja pani polttaen sen prujut. Thatz about it, sen enempää ei siitä tiedetä. Tää Julkun alaviite teki siitä pienen julkun.
ellauri014.html on line 865: Neljännen tuotantokauden lopussa jätettiin tärppi että Jullella kaikista onnenpotkuista huolimatta on yx salainen surunaihe. Sen ympärillä kierretään kuin kuumaa puuroa. Ei jaxa, kävin kurkkaamassa wikipediasta: se on et Wolmari on pakana. Huoh huoh huoh. Tää kirja on keskustan puolueohjelman ja Päivi Räsäsen itselatautuva hybridi.
ellauri014.html on line 867: Vekkulisti Ted ylistää Jullen arkea ja toisesta suupielestä surkuttelee sitä. Samat jutut jotka tekee tästä äiti Teresasta onnenmyyrän, sais kenet tahansa muun menettämään hermonsa. Suloinen rauhan tyyssija oisi nukkavieru rauhis. Tyyni elämä ois kuolettavan tylsää. Seesteinen perhearki pelkkää kotiorjan raatamista kiljuvien lasten parissa. Maalaisympäristössä on yhtä jännää kuin Sysmän liikekeskustassa marraskuussa. Viisas aviosiippa ois sietämätön besserwisseri ja kylmiö. Normaali ihminen joutuis suunniltaan ja lähtis litomaan. Mut Julia ei olekaan täysin normaali. Muumeja on sillä kyllä laaksossa, muttei täysi määrä, ja matot ullakolla aika rytyssä.
ellauri014.html on line 871: Ilmaisen ruokavieraan kannalta tässä unelmahuushollissa on parasta, että vaikka talossa on tiukka järjestys, isännät eivät ole pihejä, vaan iloisina ja hyväntuulisina antaa vieraan rellestää kuin sika pellossa.
ellauri014.html on line 874: Vaatimaton on myös Julkero. Se tekee kaiken mitä Woku käskee, joka ei tohdi kyllä paljon käskeä, ettei Juku hurjistu. Julkku tykkää mukavasta elosta, ja Mrs Buckettin tapaan elegantista tyylistä, lyxiä se harrastaa vaan isän iloxi. Hyvin jousitetut vaunut on järkiostos, muttei niiden lakerointi rivoilla kuvilla. Pelkkä vaakuna saa riittää, niinkuin isillä ja yleensäkin laatuväellä.
ellauri014.html on line 879: Sveitsin köyhät on rikkaampia kuin jonkun köyhän maan varakkaat, niitä ei onnex tarvi autella isolla rahalla, riittää kun taputtelee vähän päähän. Kaikkialla on sievää ja siistiä, köyhänkin väen chaleet pesty hyvin sisältä ja ulkoa. Kaikkien käkikellot kukkuu tahdissa.
ellauri014.html on line 881: Julle jakaa almut oikeudenmukaisesti, kilteille vähäsen ja tuhmille kylmää kättä. Nyt kun on omaa perettä, kilteillekin riittää vähemmän. Nousukkaille se ei anna mitään.
ellauri014.html on line 882: Pointsi on auttaa alempia säätyjä pysymään lestissään ja tyytymään osaansa, ei yrkäilemään ylemmäxi, kouluttamaan lapsiaan tai maalta kaupunkeihin, se on naurettavaa, typerää ja röyhkeää.
ellauri014.html on line 885: Jullen pääpyrkimys on säilyttää säätyjen status quo ja jarruttaa maaltamuuttoa. Patakonservatiivi Sveizin ja Suomen keskustan mallia on Rusakko, virstojen päässä vallankumouxellisesta. Sveiziläistä romantiikkaa mankeloiduissa lakanoissa pyyhe pyllyn alla. Vitun nazi, kuten totes Russell aikanaan.
ellauri014.html on line 887: Itse asiassa se on pahempi kuin nazi, se on keskiaikainen feodaalirouva. Säätykiertokaan ei ole tarpeen, ei ole fiksua lykkiä koulutielle köyhiä, olkoonkin fiksuja. Valistus ei ole rotinkaista varten. Maalaistolloista 99% eksyy kaupungissa, ja palaa takas maalle varastelemaan ja kerjäämään. Lopuista (paitsi ehkä yhdestä ilmiömäisen kunnollisesta promillesta, jolla silläkin oisi takuulla lepposampaa kuokan varressa) tulee äkkirikkaita kelmejä, jotka keulii vanhaa aatelia lakatuilla vaunuillaan. Eto laskelma, linnanrouvaan exceli.
ellauri014.html on line 889: Köyhäin lapsista on valtaosa ääliöitä, ei mitään salattuja lahjakkuuksia. Joku saa rummun ja haluu kenraalixi, toinen käy raksalla ja aikoo arkkitehdiksi, kympin mamutyttö haluu lääkäriksi, vaikka realistisempaa sen värisenä olis tähdätä vaan lähihoitajaksi. Meidänkin Kusti-puutarhuri tykkäs piirtää, lähetin sen taideakatemiaan harjoittelijaksi, mut eihän siitä mitään tullut, Kusti tuli takas lapiohommiin maitojunalla. Mikä oli todistettava. Eihän prinssikään joka osaa hyvin ohjastaa ala kuskiksi, eikä paroni joka tekee hyvää raguuta rupee kokiksi. Veri vetää aateliset aateliksi ja rotinkaiset rupusakiksi, lahjoilla ei ole siinä mitään jakoa. Näin Juulia.
ellauri014.html on line 891: Lahjoista on vaan harmia, se jatkaa. Jos maalaisista kaikki valopäät otettaisiin kouluun oppimaan, kuka enää jäisi maalle kuokkimaan mun peltoja? Nää simppelit tomppelit on hyviä sellaisina kuin ovat, ei ne tartte mitään lahjoja, riittää kun ovat kilttejä ja ahkeria. Tää on melkein liian paksua jopa Pröölle, joka on ite noussut rotinkaisten riveistä. Alkaa tuntua että Juulia heijastelee tässä Rousseun Mamanin ajatuxia.
ellauri014.html on line 895: Joku puolikas puupenni ja korppu ei paljon maxa, ja on kivempi tapa sanoa ei kuin jumalauta ala vetää. Vaikka ne ei siitä paljon kostu, tulee itelle omasta kiltteydestä hyvä mieli. Mulla on hyvä konsti erottaa vuohet lampaista: jos joku valittaa työttömyyttä, mä sanon tossa on mun mettää, lähe risusavottaan ja tuu sit hakemaan se ropo. Useimmat antaa tässä vaiheessa jo perixi, ja säästyy sekin penni.
ellauri014.html on line 897: Tällä tavalla tää enkelimäinen sielu onnistuu torppaamaan omanvoitonpyyntiset avunpyytäjät. Tää ja muukin samanlainen vähäosaisille vittuilu on sille ihan miellyttävä harraste. Muulloin se pitää mieluiten kimppakivaa lasten kaa, kuin kyyhky joka pehmittää poikasille suklaan kivipiirassa.
ellauri014.html on line 899: Juulian ruumis on yhtä pehmoinen kuin sen pää. Sen elimet on suorastaan delikatessenia. (Tänhän Pröö tietää sormi- ja kitalakituntumalla.) Se ei kieltäydy melkein mistään nautinnosta, mutta nauttii niistä tosi nirsosti. Se sanoo ei kakskyt kertaa ja suostuu sitten. (Olikohan Pröö seonnut laskuissa? Ei ehkä sormet riittäny, jos oli jokunen jo liossa.)
ellauri014.html on line 901: Taas solvataan vulgääreja epikurolaisia, vaikka täähän on just epikuuron oppia. Kohtuus nautiskelussa, samoin kun se että taviksina piileskellään pensaassa, λάθε βιώσας (Plutarchus De latenter vivendo) on just siltä hemmolta. Julle tykkää nautiskella pikku paloissa, se keskeyttää vaik yhdynnän jotta voi jatkaa sitä myöhemmällä kerralla. Mahtaa miesroikan pusseissa olla painetta.
ellauri014.html on line 903: Julle on tuhdin ruuan ystävä, se on silminnähden pyylevöitynyt. Arkipäivinä on rrunsaasti hyvää arkimättöä, juhlaruokana on oman tontin riistaa, joku saksalainen piirakka, oman puutarhan papuja ja ite tehty juusto. Kyllä pierettää, rasva-arvot heiluu korkealla. Palvelu on maalaismaista mutta nopeeta, ei tarvi nälistellä hienon kattokruunun alla niinkuin joissain paikoissa, R kiittelee. Yläkerrassa on pieni ruokasali parhaille kamuille, joiden joukkoon Ralph ja nyttemmin Tedkin lukeutuu. Siellä Teddy vapautuu taas ryyppimään ja raappimaan, saa päästää ilmaa rauhassa, kun muita lakeijoja eio hollilla.
ellauri014.html on line 905: Julkku pynttäytyy erityisesti kun Wolmari on paikalla, muulloin näyttää enempi tavalliselta kotirouvalta. Se vähän kismittää entistä riiaajaa. Ennenvanhaan sillä oli vaan farkkuja ja teepaitoja eikä edes meikkiä, silti kotiope kävi aivan kuumana. Wollen poissa ollessa Julkku näyttäytyy nyt Pröölle papiljoteissa ja violetissa kotitakissa.
ellauri014.html on line 907: Vittu et Rusakko jaksaa olla sveitsiläinen. Pahempi kuin sakemanni, varsinainen nazi. Ordnung muss sein, kannat yhdessä ja käsi lipassa. Velvollisuuksien täyttäminen on onnen täyteyttä. Herrat, lakeijat ja narrit on tyytyväiset rooliinsa, jokainen tietää paikkansa eikä muita kadehdita. Tää on keskiluokan taivas. Vahinko että nimenomaan keskiluokkaa eio koskaan tyytyväinen. Niiden just on pakko päästä eteenpäin: yläluokan Mount Everestille on kiivettävä, koska se on siinä. Sori Rusakko, huti tuli, kai koska Darwin ei ollut vielä syntynyt. Köyhäinapu on kyllä hyvä tikki, kyykyttämällä saa hyvän yliotteen rotinkaisista.
ellauri014.html on line 909: Oikeestaan Wolmari on aika trendikäs ekofarmari, hoitaa tonttiansa itse (ziljoonan taksvärkkärin ja loisen avulla kylläkin), ja tekee mökkinaapurien kanssa vaihtareita, ei käy agrimarketissa eikä prismassa. Tää on suljettu kierto, ilman suuta ja ja peräreikää selvitään. Sitäpaizi se on kivaa, se sanoo kuin paraskin Kimmo Koskenniemi. Kirkkosetä Akustin nuotit tästä tunnistaa, nää on kuin jotain Amisheja. Säälix käy lapsiparkoja, jotka lyttääntyvät tässä myllyssä.
ellauri014.html on line 917: Jullen kaverit: maalaistollot, upseerit evp, emerituskauppiaat, lasten kavereiden vanhemmat. Wollen kamuina on vielä joitain höynähtäneitä gentlemannifarmareita, sen entisiä humputteluveikkoja. Mökkinaapureina on hauskoja originelleja tai nöyriä ihailijoita. Kiltistippä Julle kestizee maalaisäijiä, nyrkkiin haukotellen kuuntelee niiden puisevia juttuja. Tähän käsittelyyn huolitaan vain vanhoja rupuja, ettei muiden rotinkaisten ala käydä kateeksi. Julle antaa vielä lasten ojentaa äijälle (niin, ne on aina äijiä, perheenpäitä) jonkun pieleen menneen käsityön emännälle kotiin vietäväxi. Kotona vanhus kertaa koko jännän vierailun ja koko perhe yhteen ääneen siunaa herrasväkeä. Vertaa La Republica 200 vuotta myöhemmin.
ellauri014.html on line 923: Se on sentään hyvä että Julle on melkein lakannut lueskelemasta, ei se ehdi, kun on niin paljon puuhaa perheen kaa ja siivottavaa. Se valvoo tunnin kauemmin kuin Wolmari, et se ehtii vähän jotain saarnakokoelmaa lukea, ettei sisälukutaito pääse unohtumaan. Ja onhan sillä nää iänikuiset kirjeet.
ellauri014.html on line 925: Kolmikolla kävi ikäviä vieraita, sen jälkeen niillä oli kiva aamu à l'anglais: kolme menee piiloon, ei kukaan etsi, ollaan hiljaa keskenään ja viihdytään. Juppajju. Semmoisia luppohetkiä oli Tedillä myös Ralphin kaa. Monitoinikamu. No ei vaitiskaan, komento takaisin, siinähän pyörii Jullen kakrut koko ajan jaloissa. Paitti ei ne ole häiriöxi, ne on täysin äiti aurinkoisen lumoissa kuin Rikun pojat, kuiskivat vaan hiljaa ettei äiti hurjistu.
ellauri014.html on line 927: Nyt seuraa pohdintaa lasten kasvatuxesta sivutolkulla. Hoohoo jaajaa, sanon kuin muumimamma. Hyvästi panokohdat. Niitä lie tuskin enää odotettavissa, ellei sitten ehkä Rafun tultua, ja silloinkin enimmäxeen junaliikennettä. Proo ihmelettää, mixei Julkku koskaan komentele lapsia. Siitä tulee niin pitkä selitys, että kolmikko painelee kuuntelemaan toiseen huoneeseen.
ellauri014.html on line 929: Wolmarien 2 ekaa pointtia (no Wollen oikeestaan, sehän se on besserwisseri tässäkin asiassa) on et lapset ei ole pikku aikuisia, ja et lapsia on erilaisia, joita pitää kasvattaa kuin eri kasvitaimia kutakin eri tavalla. Wolle on physei-koulukuntaa, Pröö puolustaa olkiukkona vastakkaista thesei-kantaa.
ellauri014.html on line 930: Wolmarien miälest rupusakin lapsia ei tarvi lainkaan kouluttaa, ne ei ole siihen luotuja. Paremman väen lapsia pitää kasvattaa yxilöllisesti kunkin luonteen mukaan.
ellauri014.html on line 932: Pröö ihmetteli mix Julkun lapset oli kuuliaisia kuin Vilijonkan pentue. Se selitetään nyt. Muistettakoon, että Rusoo ize ei koskaan nähnyt lapsiansa uhmaiässä, saati kasvattanut niitä. Omat kakaransa se heitti hemmettiin heti synnytyxen jälkeen, ja nyt on olevinaan expertti.
ellauri014.html on line 934: Julle antoi lasten juosta paljasjaloin ulkona, ja antoi niille paljon liekaa pienenä. Tääkö riittää? Ei, ei siinä kaikki. Varsinainen kikka oli ottaa lapselta heti luulot pois. Sille on paukutettava päähän, että se on vaan lapsi, vähän niinkun eri rotua, tai vammanen, ja että sen on toteltava jokaista aikuista kuin pikku koira. Lapsesta tulee höveli kun se ei saa läpi tahtoansa muuten kuin anomuxesta. Mamman ja papan myönnöt ja kiellot on peruuttamattomia, ei poikkeuksia eikä toista instanssia.
ellauri014.html on line 936: Koirankasvatuksen taktiikka, selvä keppi ja selvä porkkana. Hurjistunut äiti vastaan äiti aurinkoinen, revi siitä. Kuten koiran kanssa, on lapseen sovellettava selektiivistä kylmyyttä. Parempi aina käyttää arvovaltaa kuin selityxiä, niin sit ei tarvi nolosti valehdella silloinkaan kuin selitys on huono. Sama meisinki kuin armeijassa: tämä on käsky, pussiin pulinat.
ellauri014.html on line 938: Wolmarien lapset ei puhu aikuisseurassa muuten kuin kysyttäessä, ei mitään "puheenvuoro" pelleilyä. Vähän koittaa Pröö toppuutella, et miten ne lapset sit oppii mitään, jos ne ei saa mitään kysyä. Se on eri asia sanoo Julle, ne saakoot kysyä lasten kysymyxiä lasten kyselytunnilla paremmalla ajalla, vähän kuin lehtimiehet presidentiltä, eikä kiusata vanhempia kesken seurustelua. Seuraava pätkä tuo elävästi mieleen Pirkko-mummin:
ellauri014.html on line 942: Onhan se haitallista jos lapset saa koko ajan olla suuna päänä aikuisseurassa. Niistä tulee nenäkkäitä, röyhkeitä ja ärsyttäviä. Onhan näitä nähty aika läheltä. Röyhkeyttä ei tarvi kakaroille vartavasten opettaa, sen ne oppii kyllä muutenkin, jos taipumusta on.
ellauri014.html on line 944: Voin kertoa kokemuxesta, minkä ongelman tämmöinen koirankasvatus voi aiheuttaa: lapsesta ei koskaan tule aikuista. Mä muistan vielä kuinka hämmästyin, kun nelikymppisenä sairaalassa kuulin musta käytettävän sanaa "mies". Ajattelin itteäni yhä pikkupojaksi, koska isi ei koskaan päästänyt poikiansa keulailemaan rinnalleen. Sen piti aina olla oikeassa ja voittaa pojat pingispelissä viimeiseen asti.
ellauri014.html on line 946: Mulle siitä jäi semmonen vamma, että mulle on aina ihan sama voitanko vai häviän. Oikeesti haluun niin kovasti voittaa, etten kestä hävitä. Parempi on kun en lähde peliin mukaan ollenkaan. Sillä vaan ei pötki hirmu pitkälle.
ellauri014.html on line 949: Mut hullua on et Julkku ei voi lukea pojalle Fontainen satuja, kun niissä korppi osaa puhua: sehän on valetta!? Sen sijaan se lukee pikku tarinoita vanhasta testamentista, nehän on totta, kuten vaikka Bileamin aasi. Julle alkaa satuilla itekkin, onhan sillä kokemusta ekoilta tuotantokausilta. Poika innostuu äidin tarinoista niin että oppii niistä lukemaan. Ei niin pahaa ettei jotain hyvääkin.
ellauri014.html on line 951: Van nytpä päästään Juulialle kipeeseen asiaan, nimittäin tähän Päivi Räsäs-dilemmaan. Se ei opeta lapsille katkismusta ulkoa, fair enough, koska se toivoo et ne voisi siihen uskoa. Niinhän se on, että mitä enemmän pyhään sanaan perehtyy, sitä vähemmän pyhältä se alkaa tuntua, pelkältä pelleilyltä se lähemmin tutustuessa saattaa vaikuttaa. Jullen suosioon kiemurtelee kotiope taas, käärmeenä vakuuttaa uskovansa sakramentteihin. Wolmari sakramenskattu vaan virnuilee, ateisti näät on tää know-it-all. Toistaisexi.
ellauri014.html on line 953: Julkero ei moiti eikä rankaise poikiansa, ne saa jauhaa (ja jauhaakin) vaikka mitä paskaa äidin kuullen. Se skrivaa kaiken muistiin, ja toisen kerran pesee suita sappisaippualla. Hmm, aika artifisiellia. Mut Jullen poikain kasvatus päättyy esikouluikään, miesten koulutus on miesten duunia. Ihan niinkuin setä Fanélon on sanonut.
ellauri014.html on line 957: Syy Wolmarin uskonpuutteeseen on Julkun mukaan se, et se on ortodoxitaustanen, kuka nyt niin järjettömään järjestelmään voisi uskoa! Vittu, mitä eroa? En edes osais sanoa. Ei tuu muuta mieleen kuin et onko paavi katolinen, siis onxe jahven avainasiakkaana aina oikeassa? Mut eihän siihen usko Calvin eikä Erkkikään, eli Wollen porukat ja Jullen on tässä samoilla linjoilla.
ellauri014.html on line 959: Kreikan ja rooman uskoiset erottaa filioque lauseke, eli onx pyhä henki vaan faijan erite, vai onko pojalla myös lusikkansa siinä sopassa. Ortodoxit on vanhalla kannalla, pyhis on ruikittu vaan isän kupeista, siitähän se poika synnittä sit sikisi. Ei siihen poikaa pidä sekottaa. Tää filioque on kyl pelkkä punainen silakka, monet paavitkin on olleet siitä jälkikäteen vähän häpeissään.
ellauri014.html on line 964: Eikä ole paavin palvojat Wolmarista yhtään parempia kuin pomiloijat. Katoliset papit salaa hehettävät izekin. Munkit hohottavat rumasti oluttuopin ääressä. Ne on nippu huijareita, ehkä noin kolmea hyväuskoista houkkaa vaille kaikki.
ellauri014.html on line 966: Julle ois kärkäs uskomaan mitä schweizin papit käskevät, mut ei aina oikeen luota izeensä. Tuntuu joteskin kuivalta sieltä, ei ole olo tarpeex hartaan heltynyt ja mystinen. Ei oo pumppu kisakunnossa eikä pönttö tarvittavan tyhjä.
ellauri014.html on line 968: Mut kyl on kurjaa promeneeratessa kartanolla käsi Wokun kainalossa, kun kaikki olis muuten hienosti, ihan sydän märkänee hämärästä kiitollisuuden velasta, tekis mieli pälähtää veisaamaan siitä edes jollekulle muulle glooriaa, ja toinen siinä kuivasti vaan laskeskelee rahantuloa. Julkku pelkää oikeesti ison maalivahdin ulostuloa, et jostain pilven raosta jahven korkee maila Wollen päähän kohta kumahtaa. Kun niin käy, se ei tahdo olla paikalla.
ellauri014.html on line 970: Lassinuskoisten oppi suosii rikkaita: kalvinistin luoja osoittaa suopeutensa siunaamalla vanhurskaan kukkaroa jo eka puoliajalla. Jos kuolet köyhänä, se tietää huonoa pelinumeroa myös tauon jälkeen. Mikäs siis warakasta Wolmaria waiwaa? Sehän on selvästi käkikellon, lääkekaapin ja reikäjuuston suojelijan mieleinen. Wolmarin omantunnonarkuus on nolo tikki Julialle. Jos perheenisi ei kumarra herra isoherraa, se on kiusallinen fläkki omaisille näissä piireissä. Onnex se edes pitää ison suunsa kiinni kirkossa.
ellauri014.html on line 974: Julie ja Pröö hyökkää ateistin kimppuun kuin femmalaisten rukousvartio. Pröö koittaa perustella miten jumala voi luoda isomman kiven kuin se jaxaa kantaa. Julia pyllistelee työhuoneen lattialla kädet kyynärpäitä myöten ristissä roiskuttaen kyyneleitä, vaan mikään ei tehoa. Nyt on kuzuttava vahvistuksia, loordi kehiin Flanderin sotakentältä. Onhan hienompaa pelastaa yxi sukulaissielu kadotuxelta kuin tappaa kokonainen komppania ranskalaisia.
ellauri014.html on line 981: Wolmari ilmoittaa Pröölle, et se on palkattu kotiopettajaxi. Pröö on yhtä innoissaan kuin Claire, sillä on jo opetussuunnitelma valmiina. Toivottavasti eri kuin taannoin Julialle. Nää on kyllä poikia, mut Prööllehän ei sillä ole suurta väliä.
ellauri014.html on line 983: Tässä vaiheessa sarjaa aletaan pohjustaa jimbajambaa Pröön ja Clairen välille. Myöhemmin selitellään, et Claire onkin aina ollut huomaamattaan rakastunut Prööhön. Niistä saataisiin hyvä kakkosketju romaaniin, romanttinen b-miehitys lakeijaleevelille Molièren parhaita farssiperinteitä seuraten. Ikivanha meemi joka trendaa aina. Säädyt ei tosin pysy ihan preussilaisessa ojennuxessa, mut sentään Clairen vapaaherraiskä on köyhempi kuin Jullen paroni.
ellauri014.html on line 986: Kazotaan maalaismaisemaa ja ymmärretään selvästi, kuinka onnellista porukkaa me ollaankaan, kun täällä saadaan päivät pitkät raahustaa. F.E. Sillanpää jää maalaisliittolaisuudessa toisexi, Santeri Alkiosta puhumattakaan. Takasin luontoon, tikanpoika Pröö huoahtaa, kun se turhaan haaveilee patriarkan paikasta.
ellauri014.html on line 988: Paroni ja Pröö on nyttemmin kavereita, käyvät kaxistaan lintujahdissa. Nyt kun Pröö ei enää jahtaa paronin tipua, ei paronikaan enää jahtaa sitä, tekee vaan siitä karkeata pilaa. Yhteinen vihollinen yhdistää, molemmat pelkää yhtä paljon Jullea.
ellauri014.html on line 990: Viininkorjuussa herrasväki veljeilee palkollisten kanssa, eikä naura niille, koittaa pidättää. Palkkaroikka on armoille niin kiitollisia, että muistaa paikkansa, niiailee, pokkaa, raapaisee jalkaa, nostaa hölmöä golfinpelaajan hattua kuin hukkapätkä pehtoori spanjuunoiden saippuassa. Jullen pojille ne on suorastaan setä Tuomoja. Alaviitteessä Rusakko ylistää keskiluokkaisuutta siitä, että keskiluokassa on kivintä verrata itteänsä naapuriin.
ellauri014.html on line 992: Isännät järjestää työläisille juhlia, ei liian hienoja. Ei näytetä herrasväen hopeita, ettei suotta herätetä kateutta. Peltivarjostimet lampuissa ja paljon mättöä, se on riittävää. Pöndet laulaa kännipäissä ballaadeja yksiäänisesti, se on söpöä. Jos joku työmies kännissä unohtaa paikkansa ja alkaa keulia, ei sitä ääneen moitita, mut aamulla se saa potkut muitta mutkitta, lentää kilometritehtaalle kuin tikkapelin tikka.
ellauri014.html on line 996: Jossain tässä kotiope kiittelee Wolmaria vuolaasti kuin jotain meemipapan esi-isää, kun se on luvannut palkata sen kotiopettamaan Wolmarien pentuja.
ellauri014.html on line 998: Joku kummallinen episodi jää tässä kohtaa kertomatta. Ted raportoi Claire-serkulle että loordi nouti sen (Tedin) mukaan Rooman matkalle, sillä on muka joku intermezzo siellä menossa, jonkun naisystävän kanssa ilmeisesti, ei kerrota.
ellauri014.html on line 1000: No ne pääsee päivämatkan päähän Julkusta kun Pröö saa taas jonkin kohtauxen, näkee pahoja unia ja ryömii loordin sänkyyn ihan vauhkona. Julle muka makas jossain huivin alla kuolleena. Loordi kääntää luupäät kohti kotia. Pröö hiipiessään pensaikossa kuulee Jullen dumppaavan sitä ilmaiseksi Clairelle ja vips, se on lopullisesti parantunut koko tyypistä. Tie on nyt selvä b-joukkueen muodostukselle.
ellauri014.html on line 1002: Lukaisin tähän väliin kirjan liitteestä ne loordin Rooman seikkailut. Melkomoisen törkymöykky viftaaja, Sibeliuxen sanaa lainataxeni. Sillä oli enste joku markiisitar, elävän leski, jota se lakkas siveyssipulina naimasta kun kuuli et sillä oli mies komennuxella jossain Wienissä. Tapailivat ahkerasti siltikin. JJ tähdentää et niillä aina synkkas hyvin, vaikkei ne loordin tyhmän ahdasmielisyyden vuoxi enää bylsineet. Markiisitar luonnollisesti ei perustanut sellasesta protestanttipelleilystä. Kiltti kun oli, hankki loordille pumpattavan barbaran, pikku Lolitan, johon se voisi kevennellä itseään.
ellauri014.html on line 1005: Seuraavana iltana loordi läxi Lauran luo. Sen piti olla vaan hoitokerta ammattilaisen käsissä. Tää oli ihan käypää moraalia, eihän se ole huorin tekoa jos mirri ei ole rouvassäätyä. Tää on moosexen pelisääntöihin kirjattuna selvästi.
ellauri014.html on line 1007: Mut yllättäen, pikku Laura ei antanutkaan sille, se näät teki pikaparannuxen, koska se oli pikapihkaantunut ihanaan ja hyveelliseen loordisetämieheen. Loordi koitti väkisinkin, Laura itki ja kynsi vastaan. Tästä loordi oli jo vähän ihmeissään ja imarreltu, ja alkokin nyt käydä Lauran luona useemmin. Se pani Lauran luostariin, jossa kävi usein pikku visiiteillä. Sama vanha tuttu madonnahuorameemi kuin Dideroon leffakässärissä, se taisi trendata sen ajan #metoo jengillä.
ellauri014.html on line 1009: Markiisitar poltti hihansa, kun loordi ronttas sille Lauran hylkäämiä lahjoja, "pikku Lauralle" luki vielä käärepaperissa. Ne lahjat lensi ikkunasta pokat mukana. Siitä lähin markiisitar hauto kostoa. Sen upseerimies tuli Roomaan pistelemään loordiin reikiä palvelusmiekalla. Loordi voitti, upseeri kuoli mielipahaan myöhemmin. Mut vähän jo rypistynyt markiisitar ei enää kelpaa Ralphille, se saa pakit, loordi käy mieluummin sileän pikku Lauran luona konventissa.
ellauri014.html on line 1015: Julle kauppaa Pröötä Clairelle kuin mustalainen autoa. Vähän käytetty, ei paljon ajettu, ollut vaan yhellä omistajalla, huoltokirjat tallella, hyvät kumit, annan talvirenkaat kaupanpäälliseksi. Eihän se mikään mersu oo, tai range rooveri, mut ihan pätevä kauppakassi kuiteskin, ei ruostetta ja siisti sisältä. Äskettäin kazastettu, läpitte meni heittämällä. Tutunkauppaa lähes ilmatteeksi, jokos tehdään luovari? Julie voi toimia puheloisena jos Clairea nolottaa. Tähän parituxeen päättyy tuotantokausi viisi. Lukuunottamatta täysin turhanpäiväistä Henrietten muka-liikuttavaa lässytystä, jossa mainitaan se mystiseksi jäävä mali. Puuh ja lääh.
ellauri014.html on line 1019: Hurraa loppu häämöttää, valo pilkottaa Gotthardin tunnelista. Tää on viimeinen tuotantokausi ennen sarjan hyllytystä. Hakekaa naposteltavaa ja olutta, käykää kusella, mutta pysykää kanavalla.
ellauri014.html on line 1021: Vähän lupaillaan jo Jullen hautajaisia, jengi näkee siitä enneunia. R. kerto jossain toisaalla et eräs tyranni katkas pään varuix hemmolta joka unexi sen puukottamisesta. Älä unta nää. Nääkin lie sellasia toiveunia, päästäispä jo tosta saarnaajasta, loppuis iänikuinen vekutus. Et onkin otsaa hymistellä entisellä sakkolihalla.
ellauri014.html on line 1025: Loordi raportoi Roomasta, millanen tekopyhä paskiainen Pröö oli Lolitalle sen selän takana. Salaa oli termentänyt tyttöparalle, ettei sillä ollut mitään asiaa mimmoisiin hienon päärin kaa. Hyi häpeä, ettäs kehtaatkin, heitä kirves kaivoon, ota lutkan lusikka kauniiseen käteen vaan ja anna panna halvalla.
ellauri014.html on line 1027: Voznikajet vopros, missä suhteessa Julkun esiaviollinen sexi oli parempaa kuin Lollon. No ylläri, vastaus on ilmeinen: säädyt ja sukupuoliroolit oli toisinpäin, Julle maxo palkkaa kotiopettajalle, loordi entiselle huoralle.
ellauri014.html on line 1035: Le surlendemain de notre arrivée, je le vis entrer dans ma chambre avec une contenance ferme et grave, et tenant une lettre à la main. Je m’écriai : « La marquise est morte ! ─ Plût à Dieu ! reprit-il froidement, il vaut mieux n’être plus que d’exister pour mal faire. Mais ce n’est pas d’elle que je viens vous parler ; écoutez-moi. » J’attendis en silence.
ellauri014.html on line 1037: « Milord, me dit-il, en me donnant le saint nom d’ami, vous m’apprîtes à le porter. J’ai rempli la fonction dont vous m’avez chargé ; et vous voyant prêt à vous oublier, j’ai dû vous rappeler à vous-même. Vous n’avez pu rompre une chaîne que par une autre. Toutes deux étaient indignes de vous. S’il n’eût été question que d’un mariage inégal, je vous aurais dit : Songez que vous êtes pair d’Angleterre, et renoncez aux honneurs du monde, ou respectez l’opinion. Mais un mariage abject !… vous !… Choisissez mieux votre épouse. Ce n’est pas assez qu’elle soit vertueuse, elle doit être sans tache… La femme d’Edouard Bomston n’est pas facile à
ellauri014.html on line 1040: Alors il me remit la lettre. Elle était de Laure. Je ne l’ouvris pas sans émotion. « L’amour a vaincu, me disait-elle ; vous avez voulu m’épouser ; je suis contente. Votre ami m’a dicté mon devoir ; je le remplis sans regret. En vous déshonorant, j’aurais vécu malheureuse ; en vous laissant votre gloire, je crois la partager. Le sacrifice de tout mon bonheur à un devoir si cruel me fait oublier la honte de ma jeunesse. Adieu, dès cet instant je cesse d’être en votre pouvoir et au mien. Adieu pour jamais. O Edouard ! ne portez pas le désespoir dans ma retraite ; écoutez mon dernier vœu. Ne donnez à nulle autre une place que je n’ai pu remplir. Il fut au monde un cœur fait pour vous, et c’était celui de Laure. »
ellauri014.html on line 1049: Alors, s’approchant avec transport, il me dit en me serrant contre sa poitrine : « Ami, je lis, dans le sort commun que le ciel nous envoie, la loi commune qu’il nous prescrit. Le règne de l’amour est passé, que celui de l’amitié commence ; mon cœur n’entend plus que sa voix sacrée, il ne connaît plus d’autre chaîne que celle qui me lie à toi. Choisis le séjour que tu veux habiter : Clarens, Oxford, Londres, Paris ou Rome ; tout me convient, pourvu que nous y vivions ensemble. Va, viens où tu voudras, cherche un asile en quelque lieu que ce puisse être, je te suivrai partout : j’en fais le serment solennel à la face du Dieu vivant, je ne te quitte plus qu’à la mort. »
ellauri014.html on line 1051: Je fus touché. Le zèle et le feu de cet ardent jeune homme éclataient dans ses yeux. J’oubliai la marquise et Laure. Que peut-on regretter au monde quand on y conserve un ami?
ellauri014.html on line 1053: Wolmari on hirmu mielissään asioiden saamasta käänteestä, ja kuzuu poikakaveruxet jatkamaan poikarakkauttansa paratiisissa. Ted on osoittautunut luotettavaxi hyveen ritarixi. Kylmä Wolmari pitää Lolitan nitistystä tästä parhaimpana todistuxena. Jos Aku oisi pettänyt kotijoukot tässä asiassa, Wolle-setä oisi antanut sille potkut margariinitehtaasta siinä samassa, ajanut sen pihalle kepin kanssa (Äyk!) palkatta ja ilman työtodistusta. Mut ei, Wolmari on innoissaan: Nuorimies on varma nakki, aina meidän aatelisten puolella. Niin on Rusookin. Aatelisten ja papiston fänijoukoissa, niin rotinkainen tai mikä vitun kellosepän sälli onkin.
ellauri014.html on line 1055: Loordi järkeilee Wolmarille et sen ei tarvi mennä naimisiin. Avioliitto on yhteiskunnallinen velvollisuus, pakollinen vain rotinkaisille. Englanti tarvii lisää työläisiä eikä päärejä. On vaan parempi, et rikkaita käskijöitä on vähän, sitä rikkaampia ja käskevämpiä ne on. Gentlemannille riittää gentlemannin gentlemanni. Pröö on nyt parantunut Jullesta, muttei nähtävästi eheytynyt. Se savotta on vielä jälellä. Wolmari ei ole aivan vakuuttunut, sen mielestä setämiehen ensimmäinen velvollisuus on täyttää maa ja bylsiä, tässä järjestyxessä.
ellauri014.html on line 1059: Eura ist in una banca guischettista quado Euro, in disguisamento irrupte inside und uno holduppo want te make.
ellauri014.html on line 1060: EURO: Top les hands! Esto esse uno holduppo! Give moi todo el deniero!
ellauri014.html on line 1061: Eura presto open el boxefort unde eine bigge sac aan Euro give. Euro le open hastemente.
ellauri014.html on line 1062: EURO: Italianas liras, coquillagios mixtos und euros... Waar esse los Deutschemarkos?
ellauri014.html on line 1063: EURA: Quellos donnemos pas! Sumus banca, keine eglisa caritante por bandidos misfortunados!
ellauri014.html on line 1067: EURA: Tu esse banquiero und holduppos make?
ellauri014.html on line 1072: EURO: Tenleast, achete una copia van "El giournalo van des cefaucheere banquieros"!
ellauri014.html on line 1074: EURO: Septe undred Deutschemarkos, oder trei golden dentes!
ellauri014.html on line 1083: Sirkka Sivuvaunu eli Claire sukuloitsee Genevessä. Geneveläiset on pedantteja ja rahanahneita. Talousliberaaleja kauppamiehiä ja pankkiireja kuin Roope Ankka. Reilun pelin kapitalisteja, paras voittakoon, nopeat syövät hitaat eivät, ahnain saa pääpotin kasinon pöydältä. Oman onnen seppoja. Aku ja veljenpojat läpyttää Roope-sedälle ja läimii sitä selkään. Kuulkaas enot! Hypin teidän silmille!
ellauri014.html on line 1085: Miehet on ihan ookoo, mut naiset on aika sip sip, söp söp. Claire karkottaa geneveläiset Celadonit pilapuheilla. Julle pitää yrkäilijät kullinvarren päässä yleensä vaan näyttämällä viatonta naamaa. (Katoin Wikipediasta: Celadon oli Astrean kosiskelija d'Urffin 1600-luvun pastoraalista. Tai sitse on vihreätä porsliinia Kiinasta.)
ellauri014.html on line 1089: Saarnaajamatroona Juulia alkaa sillä aikaa tykistövalmistelun tyrkkiäxeen Tedin Clairen makkariin. Se kirjoittaa sille ekan kirjeen 7 vuoteen tässä asiassa. Perustelut lähtee pelottelupäästä, ne on Rusakolta tutux tullutta hyvetuubaa. Hyve sillä aina tarkottaa tunkkasta säätymoraalia, jolla pönkitetään porvariston hegemoniaa. Käytännössä Julkku kieltää Prööltä paratiisin portin ilman vihkirinkulaa. (Ralphin anulus ei todellakaan kelpaa.) Mitään puolivallatonta poikamiestä se ei päästä pentujansa sorkkimaan.
ellauri014.html on line 1091: Vastenmielisellä tyylillä se tarjoo Clairen lohtupalkintona entiselle heilalleen: sen kanssa voit nyt tehdä kaikki mistä haaveilit kun meillä synkkasi. Onhan se melkein sama kuin naisit vanhaa Julkku ystävää, kun bylsit Julkun vanhaa ystävää.
ellauri014.html on line 1096: Sanon vaan, et paras oisi filosoofinkin ottaa nöyrän leipä kätöseen niinkuin käski pyhä Paavo, ja rukoilla polvirukouxia kuten mä, et pakkopulla puolisoxi alkaa ajan kanssa maistua. Rukoilu on ihanaa, rukouxen jälkeinen hartaus on vähän kuin Prööllä lettu elo panon jälkeen, tai kuin Hugon autuus morfiinipiikillä: kuin olis ohuessa yläpilvessä, ei mitään rumaa, ei mitään kulmikasta, kaikki tuntuu hyvältä ja itkettää.
ellauri014.html on line 1098: Julkku on varmasti tipahtanut pienenä siniseen maalipönttöön niinkuin Silppuri, kun siitä on tullut tollainen ilkeä. Puusta mätkähtänyt maki, päältä sileä ja pehmeä, sisältä kuivan kitkerä kova pähkinä.
ellauri014.html on line 1100: Pröö vastaa kirjeestä järkyttyneenä Julialle vanhoilla floskeleilla, kohteliaasti kyllä mut vähän jo väsähtäneellä tyylillä. Ja myöntää, et vaikka Julle tietty jää ikuisena säilykkeenä pakkaseen sen sielun sakastiin, Clairekin jo pyörii mielessä kirkon eteisessä. Ei se yhtä kiimaiselta tunnu kun aikoinaan Jullen kaa, mut silti nyökkii caprihousuissa jo ihan kivasti. Kyllä tää tästä, lopussa kiitos kysymästä seisoo, Pröö ensin arvelee.
ellauri014.html on line 1102: Mut ei hemmetti ei sittenkään, se pyörittelee asiaa. Kun ajattelee tarkemmin, pitäskö ottaa nyt tommonen tekohauska leski harmixeen kun loordin kanssa on just niin hyvä meininki. Olis nolo tehdä sängyssä kolmenkeskisiä vertailuja. Ralph olis selvä ykkönen, Julle hyvä kakkonen, Claire jäis siinä varmasti lähtöruutuun seisomaan kuin tikku paskaan. Ainoana seisojana siinä petissä.
ellauri014.html on line 1107: It´s very funny --- every time I talk to people, it´s like, "Oh, yeah, definitely quality of life over quantity of life." But when push comes to shove, it´s really quantity of life. "I might be a little more confused, but I´ll take that extra year!"
ellauri014.html on line 1121: Jo lopeteltuaan kirjettä Pröö-Rusoo palaa asiaan kuin koira oxennuxelle. Ize asiassa sitä askarruttaa kysymys perisynnistä ja deismi. Rusoon kuningasaatehan on että apina oli puussa hyvä, oloihin sopeutunut ennen maahan mätkähdystä. Tää sotii ilkeästi vasten hyvän kirjan opetusta, että ihminen on peruspaha ja sen vuoksi tarvitsee kirkon piiskausta. Newtonin ja muiden luonnonlakien menestys on toinen ongelma: jos maailma pitää huolen izestään liikennesäännöillä, tarvitaanko liikennepoliisiksi pilven päällä kyylääjää. Tästä Pröö ja Juliekin tässä enemmän tai vähemmän epäsuorasti kiistelevät. Pienta riidan poikasta on ilmassa, makeista sanoista huolimatta. Pröö uhkaa lähtevänsä litomaan jos siihen ei luoteta poikamiehenä.
ellauri014.html on line 1123: Tästä etiäppäin loppun saakka Pröön kirje lähtee ihan longiksi, se on vaan Rusoon oman "filosofian" pyöritystä. 1700-luvun moralisointia, teollistuvan yhteiskunnan johtoportaan angstia, että mikä olis paras peitetarina. Mikä satu ize uskoa, mitä pajunköyttä uskotella alamaisille. Vähän sellasta Benthamin ja Millin tyylistä utilitarismia: mikähän vaihtoehtoinen totuus toimis parhaiten. Meemiteollisuuden höyrykoneet yskähtelee käyntiin. Nykyisin ne hyrrää ihan täysiä. Vaihtoehdot löytyy kaikki netistä. Siellä luuraa kaikki pilven päällä kyylääjät, ihmisten phishaajat.
ellauri014.html on line 1125: Omatuntomeemistä on ohessa erillinen runoelma. Muiita näkokohtia (tää fraasi on peräisin lopen leipääntyneeltä Oiva Ketos-vainajalta filosofian laudaturseminaarissa 70-luvulla)?
ellauri014.html on line 1127: Jotain mainintaa on Abelardin harhaoppisesta rukouskäsityxestä. Ei sanota mikä siinä oli vikana. Oisko se ollu se huomio et ei sitä sopotusta kukaan kuuntele, paizi sä ize ja ehkä äiti oven raosta, mut se on kivaa ja tekee hyvää sulle izelles. Joo se kai se on. Stultilogiaa. Pröö on sitä mieltä et Julkun ja muiden pietismiin yms mystiikkaan taipuvaisten virhe on rukoilla ihan liikaa. Siitä vaan suu kuivii ja tulee polvet kipeiksi. Ei sovi odottaa nopeaa pöytiin palvelua eikä tilata menun ohitse jotain ihmettä. Ihmeiden aika on ohi, tekniikan ajan valistuneen jumalan on noudatettava luonnon lakeja ja asetuksia.
ellauri014.html on line 1129: Oishan se jo ihme jos Ted huolis Clairen (pronssia), kun jaossa on Ralph (kultaa) ja Julle (hopeeta). Mut kylse sittenkin kirjeen lopussa luimistaa korvia ja heiluttaa häntää mattelle: päätä sä vaan kulta, mä tuun jalalle. Mut jos sä karkotat mut pois, kusen sille kuin Kusti koira kerran naapurin rouvan saapikkaalle.
ellauri014.html on line 1131: Alaviitteessä R. haukkuu kaikkia hihhuleita hulluixi, kylmää kyytiä saa Jullen peukuttamat pietistit plus metodistit, husilaiset ja jansenistit. Ne ottaa viisasten kirjan liian kirjaimellisesti ja antavat sen naisten, näsien ja muiden näsäviisaiden ize lehteiltäväksi. Ei se kuulu niille, se on tarkoitettu asiantuntijoille. Ei pyhä kirja ole mitään vitun izehoito-opas.
ellauri014.html on line 1133: Pröö varoittelee lukemasta Muraltia, muistattehan miten sille kävi. No miten? Ei kai ihan kehnosti, kun julistettiin autuaaxi. No siinä se, se lipsahti katolisexi. Ludi oli alunperin pietisti, kirjoitteli matkakirjeitä, missä vittuili ranskisten ja brittien kustannuxella. Rusoo apinoi mamuja koskevat ennakkoluulot siltä. Ne on schweizareilla yhä kunnossa, etenkin karvakäsien ja mutiaisten osalta.
ellauri014.html on line 1137: Kirjeet sinkoilevat nahistelun merkeissä. Oravat puhuvat nyt ristiin, Rusakko kommentoi itseään alaviitteessä. Ted ei haluu vaihtaa kakkosruutuun, ettei paalupaikka mene kakkosreijältä. Mieluiten se pitää molempia misukoita varalla. Voihan Wolle liukastua banaaninkuoreen milloin tahansa. Se hyvä puoli oli ennen, kuin ei ollut antibiootteja. Ei pillereitä, kapseleita eikä tabletteja. Vain ruiskeita joita iso Pauli tarjos Lealle. Takaisin luontoon sanon minä. Julle hoveineen lähtee järvenrantaretkelle chillailemaan Chilloniin, jossa kalsa kylpy chillaa Jullen kalmaxi.
ellauri014.html on line 1139: Tässä kohtaa joko alko Rusoota itteäänki tympästä, tai sit sen kustantaja vihelsi pelin poikki, kun kuusisataa tiheellä kirjotettua sivua tuli täyteen. Juliesta tehdään kyllä pikainen loppu, se ikäänkuin liukastuu vaan saippuaan. Jollain piknikillä se hyppää kengännauhoihinsa kompastuneen pojan perään jorpakkoon ja saa vettä väärään kurkkuun, vilustuu yhtä pahasti kuin esi-isämme Kalle-Kustaa, ja se on auf Wiedersehn. Tän meille raportoi tähän asti vaiti ollut kotihengetär Fanchon.
ellauri014.html on line 1141: Mut ei tästä niin vähällä selvitä, kirjeitä viuhuu vielä postuumisti kuin paperilennokeita. Claire saa hädin tuskin sanaa paperille (ihme ja kumma, ihan oikeesti, tuskin puolikasta aanelosta). Wolmar saa lopetella epistolan. Julle ehti ennen lähtöään pitää vielä pitkähköjä saarnoja. Muutkin äidit voi sukeltaa ja kuolla flunssaan, mut kukaan muu ei jaksais yhtä kauan lässyttää sen päälle kuin tää. Ize asiassa se ehättää sanelemaan jonkinlaisen yhteenvedon setä Fanélonin naisten lyttäysohjelmasta Clairen tytön Henriettan varalle. Vittuako se sille kuulu, tekee mieli sanoa.
ellauri014.html on line 1143: Wolmar ramppaa sillä aikaa mezälössä kiroillen noutajaa, joka jättää vanhan äijän vaille vaipanvaihtajaa. Sitse karkaisee mielensä ja juoxee kertoo Jullelle et lääkärin mukaan se ois nyt loppu slut. Ylläri, köhii Julie, siltähän tää on vähän tuntunutkin. Mut venaa vähän, mulla on sulle vielä yhtä ja toista opetettavaa. Vielä yxi pitkänläntä saarna odottaa.
ellauri014.html on line 1145: Parooni putos rapuista kun sille kerrottiin, eikä pääse kuolinvuoteelle heippaa heittämään. Potkasseeko tyhjää vaihteeksi. Aamulla Julie laittautuu nätixi ja tuulettaa käryt huoneesta. Alkaa liikuttava sarja hyvästijättöjä. Lapsiparat on ulalla, kukaan ei kerro mixi pikku maman viruu vuoteessa keskellä päivää. Se käyttäytyy kuin keisarinna ja uhoo kuin Vespasianus, et kunnon perheenäiti ei ole päivääkään saikulla, delppaakin terveelliset berkemannit jalassa.
ellauri014.html on line 1147: Äiti aurinkoinen siunaa vesansa: heittäytykää Clairen kengän alle kuin tähän asti mun, se perii multa teidät ja mun kaulimen. Claire on tukehtumaisillaan. Jengi voihkii, lapset parkuvat. Nyt alkaa mennä liian paxuxi, mä suljen tämän viidakon, sanoo Wolmar ja viheltää pelin poikki.
ellauri014.html on line 1149: Kun tää ns. heltymishetki (moment d´attendrissement, kuten näitä Rusoon usein toistuvia itkukohtauxia teknisesti nimetään) on ohize, jutellaan niitä näitä. Syödään retkilounas Jullen makkarissa. Julle tuputtaa ruokaa kaikille vanhaan malliin.
ellauri014.html on line 1151: Ruuan jälkeen tulee pastori voidepurkin kaa. Väärä hälytys, täs ollaan protestantteja, tais olla vaan Prööltä yöpöydän laatikkoon unohtunut pallivahatölkki. Wolle ihmelettää, mixei Julle yhtään ala pyllistellä, vaikka tuomiopäivä on sillä ihan huulilla. Olixe kaikki hymistely fuulaa sittenkin? Ei kai Wollen onnistunut käännyttää se pakanuuteen?
ellauri014.html on line 1153: Pastori köhii ja alottaa saattohommat. Se sanoo toivovansa, et Julle tulee pääsemään eteistä peremmälle vaikka onkin ollut vähän vääräuskonen. Julle kohentaixe pieluxilla ja pitää pikku saarnan ammattimiesten kesken. Mä oon ollu kunnon protestantti, nojaan vaan painettuun sanaan ja päättelyyn, mitä mä en jaxa uskoa, panen protestiin ja jätän uskomatta, meni syteen tai saveen vastustajan maalilla.
ellauri014.html on line 1157: O grand Etre ! Etre éternel, suprême intelligence, source de vie et de félicité, créateur, conservateur, père de l’homme et roi de la nature, Dieu très puissant, très bon, dont je ne doutai jamais un moment, et sous les yeux duquel j’aimai toujours à vivre ! je le sais, je m’en réjouis, je vais paraître devant ton trône.
ellauri014.html on line 1159: Oi iso olio, olento iki-iäkäs, superäly, elämän ja onnen suihkulähde, käsikirjoittaja ja konservaattori, apinan isä ja luonnon kunkku, eri lihaxikas jumala, erinomainen, mistä mulla ei ole ollut hetkeäkään epäilystä, ja jonka luupin alla mullon ollut niin mukavaa! Joo mä tiedän, koht on kivaa, mä ilmestyn sun tuolin alle.
ellauri014.html on line 1161: Julle aloittaa saarnan hartaasti kuin Olavi, alkaa sitten lämmetä, käy kuumana, keinuu kantapäillä, loppupäässä messuaa kuin kuumeessa, on ihan liekeissä juuri ennen aamenta. Mun moraalinen elämä on nyt läpi, moraalittomasta alkupätkästä ei nyt puhuta. Loppu on pelkkää peruskauraa, kalmokandidaatin normipäivää. Kiltin iskän syliin on kiva uinahtaa, se ei potki mua mahaan ainakaan.
ellauri014.html on line 1165: No pappiin tää uppoo kuin veizi voihin, se antaa aplodeita seisaallaan, siinä ja siinä ettei se heittäydy Jullen jalkoihin siunausta vastaanottamaan. Tää on tosi upee kuolema, se uhoo, ihan parhautta, saisinx mä ottaa tän videolle ja näyttää mallix mun muille pokille!? Mikäs siinä, sanoo Julle, älä pidä kiirettä, mullakaan ei nyt ole tässä muita kiireitä. Pastori jää sankkaan kazomoon kai nähdäxeen, esiintyykö senkin nimi lopputexteissä ja kuinka isolla.
ellauri014.html on line 1167: Sit puhellaan taas lämpimixeen odotellessa, saarnaajien ammattiasioita. Pastoria harmittaa, et papit muistetaan vasta kun on loppu käsillä, ne lentää paikalle kuin korpit haaskalle mustissa höyhenpuvuissaan. (Tästä marisi setä Fénelonkin, lapsiakin pelottaa, eivät päästä silittää.) Ihmekkö tuo, silloinhan vasta testamentti avataan. Vainaat on avokätisempiä kuin elävät, mannaahan ei saa mukaan taivaaseen, eikä sitä viitti kaikkee jättää ahneille sukulaisillekkaan.
ellauri014.html on line 1170: Julle ottaa kuolemansa kevyesti, helluntailaisten tavoin se iloizee jo etukäteen, laittaa huulipunaa, laulaa hilpeällä kitarasäestyxellä: Täältä puolehen ylhäisen maan nyt vain uskossa katsellahan. Kohta vaan joudutaan taivaan kuoressa veisailemaan. Claire, tuo pikku Martta, ei osallistu näihin iloihin, se juoksee vaan potan kanssa ja huokailee. Jullella on hyvä osa taas, ja parempaa tulossa. Ihan kuin Sirkka ja Mirjami.
ellauri014.html on line 1172: Wolle koittaa toppuutella Julkun puheripulia. Julkku vastaa: älä nyt, tää on mun vika tilaisuus esiintyä kotiyleisölle. Usko tai älä (joo mä tiedän, et usko, sähän olit pakana), mä oon harjotellu tätä sikana. Työhuoneessa oven takana oon usein tehyt mielikuvaharjotuxia ja harjotellut äänenavausta. Viimeset sanat tulee multa vanhalla rutiinilla, helppoa kuin heinänteko. Eikä niitä olekaan ihan vähän. Aameniin on vielä hyvän matkaa.
ellauri014.html on line 1174: Julle vaikuttaa helpottuneelta, melkein iloiselta, mikä luonnollisesti Wolmaria vähän häirizee. Olix mun kanssa noin kamalaa? (Oli.) Wolle heittää porukat ulos päästäxeen vaimon kimppuun kahestaan. Julle heti oven sulkeuduttua: hyvä, mul olikin sulle asiaa. Niin mullakin, sanoo Wolle, abus ensin, turpa rullalle nyt edes hetkexi, et mä saan sanotuxi sen. Olinx mä tosiaan niin sietämätön et sä vaan ilostelet tyyliin good riddance of bad rubbish kun pääset pois?
ellauri014.html on line 1176: Joo eiku ei rakas Wolmar, kylmä hoidan mun velvollisuudet loppuun saakka, tuu tänne peiton alle vaan, mä käyn kerrankin aika kuumana, kun on tää keuhkokuume.
ellauri014.html on line 1179: Sitse muistaa potkiskelevan pappaparonin, ja ihmettelee mix ei sitä näy, onx sille tullut joku este? Kyl iskää sitte kaduttaa kun jätti nää bileet väliin. No oli helpotus kuulla et sekin on kuoleman kielissä eikä niin et sitä vaan ei kiinnosta. Julle lähettää pilvipalveluun nöyrän pikku rukouxen et paroni potkaisisi tyhjää saman tien.
ellauri014.html on line 1186: Juu ja sit mullon vielä tää uskollinen Seija, tarkoitan Sirkka, eipäsku Martta, korjaan Claire. Sä ihan synnyit mua varten, vaikka ootkin vanhempi ja sullon pitempi naama, oikeestaan ihan eri ikäpolvea, me kuunneltiin ihan eri musaakin. Sit ne nojailee toisiinsa vaiti tovin. Ei edes itkeskellä. Hiljainen minuutti vanhalle ystävälle. Ja sen koiralle.
ellauri014.html on line 1189: Kai. Mä annoin sille kerran pari, ekax säälistä, sit epätoivosta; kun se meni ohi, panin lapun luukulle. Onnex onnex mä panin mun pelimarkat sit möngön puolelle, ja voitin tän pääpotin. Moraali ja meemi voitti, hyvät geenitkin tuli kaupan päällisinä.
ellauri014.html on line 1190: Julle kehuu Pröönkin moraalia kuplixi, vähän niinkuin puolustellen izeään. Kukaan muu ei ole täysin vakuuttunut.
ellauri014.html on line 1195: Ja onnex onnex mösjöö Dorka kuoli sopivasti, et Julkku sai Clairesta ilmaisen seuramatamin. Sitäpaizi on oikeen ihanata surra, etenkin toisten epäonnea, siitä tulee tosi hyvä mieli izelle. (Joo joo, mirabile dictu, R. panee tänkin sammakon Jullen suuhun:)
ellauri014.html on line 1197: « On ne sait pas, disait-elle, quelle douceur c’est de s’attendrir sur ses propres maux et sur ceux des autres. La sensibilité porte toujours dans l’âme un certain contentement de soi-même indépendant de la fortune et des événements. Que j’ai gémi ! que j’ai versé de larmes ! Eh bien ! s’il fallait renaître aux mêmes conditions, le mal que j’ai commis serait le seul que je voudrais retrancher ; celui que j’ai souffert me serait agréable encore.»
ellauri014.html on line 1201: Tässä nyt tulee se pointti, jonka mä toteen toisaalla runoelmassa: onnea on vaan onnen lisääntyminen, ei onnen tilana. Kun Juulia on saanut kaiken, se pitää nirhata, sillä onnentilan jatkuminen tuntuu vaan tylsältä, ja on tylsää lukea. Siis nirri pois ja lisää hyvää tekeviä kyyneliä.
ellauri014.html on line 1203: Pikku lukija itkeskelee, kun se samastuu Juuliaan, mut samalla se muistaa, et eihän toi oikeesti oo mä.
ellauri014.html on line 1204: Siis voin myös iloita sen onnettomuudesta. Hätä ja hyvä mieli, kun rengillä sormi piian reijässä.
ellauri014.html on line 1206: « Voyez donc, continuait-elle, à quelle félicité je suis parvenue. J’en avais beaucoup ; j’en attendais davantage. La prospérité de ma famille, une bonne éducation pour mes enfants, tout ce qui m’était cher rassemblé autour de moi ou prêt à l’être. Le présent, l’avenir, me flattaient également ; la jouissance et l’espoir se réunissaient pour me rendre heureuse. Mon bonheur monté par degrés était au comble ; il ne pouvait plus que déchoir ; il était venu sans être attendu, il se fût enfui quand je l’aurais cru durable. Qu’eût fait le sort pour me soutenir à ce point ? Un état permanent est-il fait pour l’homme ?
ellauri014.html on line 1209: Parempi kuolla nyt, lopettaa peli kun on joholla, eikä vasta viimeisexi jääneenä ryppyisenä leskenä. Kuolla reippaana hyvässä kunnossa kauniina, ihailijoiden ympäröimänä, eikä yxin jossain hoivakodissa masentuneena vanhana kalkkunana, niinkuin Tutu.
ellauri014.html on line 1211: Näin hyvä onni jatkuu, olo yhä paranee, mä pääseen taivaan iloihin, kun oon näin hyvä. Teillä riittää päiviä, mulla on tj nolla, vanha lähtee siviiliin.
ellauri014.html on line 1215: Mitä vanhemmaxi elää, sitä tiukemmin riippuu siinä kiinni, vaikkei mikään tunnu enää miltään, paizi kipeeltä. Mulla ois ollu vaan mälsä elämä ja pelko kuolemasta, joka tulee vanhuuden mukana.
ellauri014.html on line 1217: Js kyllähän me taas tavataan, Wolmarikaan ei pääse karkuun, me lähetellään sille alakertaan kirjeitä. Pastori on ihmeissään näin iloisesta kuolijasta. Se jää jännäämään, jatkuuko hyvä mieli viimeiseen ysköxeen. Makkarin oven takana lyödään jo vetoa. Tyynen rauhallisena Julle jauhaa teologisia pähkinöitä kuolinvuoteella. Kylläpä tämä kestää, kauemmin kuin keskiverto-oopperassa. Mut täähän onkin saippua-sellainen. Yhdestä exituxesta saa monta episodia, kun osaa venyttää.
ellauri014.html on line 1219: Julle alkaa sekoilla jotain haamuista ja vainajien hengistä, jotka lähettelee esp-sanomia eläville, siis vähän sellasta spiritismiä. Tätä ei pastori kuule hyvällä, tää on aika pahaa taikauskoa, kiinalaistyylistä esi-isäin palvontaa. Klaanitouhua, ei kunnon totalitarismia. Pastori muistuttaa, et haamuilla on muita kiireitä kuin turista eläville, niiden pitää asioida lähinnä ylöspäin.
ellauri014.html on line 1221: Jullen vika päivä oli sen paras, se oli oikein kiva kaikille, iloinen potilas, reipas uskon sotilas. Järkeä, tunnetta, viisaan lujuutta ja uskon pehmoisuutta. Siinäpä Rusoon ihannetyttö liemikuutiona. Herkkutatin makuisena.
ellauri014.html on line 1223: Lääh, vielä on jälellä ehtoollinen naarasvapahtajan sängyllä. Toivottavasti Claire on malttanut vaihtaa kerrastoa, se on ollut kolme päivää yötä päivää samoissa kuteissa. Siinä ei pelkkä ikkunasta tuuletus enää riittäne. Varmaan dunkkaa jo kuin Sirkan vaatekomero.
ellauri014.html on line 1229: Mut fiu, asia kunnossa, seuraavana aamuna Juulia on kylmänä. Yöllä tuli kukas muu kuin Pröö yllättäen paikalle ja puristi Juuliaa kai niin lujasti, että sielu karkasi. Taintui vielä ruumiin päälle varuixi. Mahtoi Wolmaria harmittaa kun jäi huulille. Esirippu repeää, Juulia on kanttuvei. Jos oliskin tää tässä, mutta ei, kirjeitä, kirjeitä, kirjeitä lisää vaan sepustelee setämies.
ellauri014.html on line 1231: Claire sekoo ihan täysin, se pitää panna lukon taa, ja tästä lähin se inhoo pikku Markkua, sitä joka putos vahingossa veteen, kuin jotain äidinmurhaajaa. Kyl tässä oli vähän enemmän pelissä kun pelkkä serkkurakkaus. Aika insestistä porukkaa.
ellauri014.html on line 1233: Mitäs olisitte tehneet mun sijassa, tolkun ihmiset, kysyy Wolmari. Varmaan saman kuin minä, pakkasin sekopään heppakuormaan ja kuskasin palautuspostina kotiin isäpapalle. Eihän tollasella hullulla mitään tee. Kun Wolle tulee takas postista, odottaa kotona kaamea yllätys. Väki huutaa ja riehuu: emäntä on noussut kuolleista! Siellä ne läpsyttelee ja pyörittää ruumista, yrittää saada siihen jotain eloa. Hän on ylösnoussut, noh, oli äsken ainaskin.
ellauri014.html on line 1237: Wolmari ei uskalla kärrätä rouvaa pihalle, niin kauan kun väellä oli epäselvyyttä, onx se nyt kuollut vaiko elossa. Ne vois sen raivoissaan vaikka lynkata. Siis Wolmarin. Ootellaan siis kirstu auki päiväkausia, kunnes rouva alkaa hiljaa fermentoitua. Herra, hän haisee jo, valittavat lakeijat.
ellauri014.html on line 1239: Meillä sidotaan vainajan leuka sijoilleen valkoisella sideharsohuivilla. Claire kääri Jullen naaman kultabrodeerattuun sellaiseen, ihan kuin Pröön ennusunessa. Sellaisena se myös haudattiin. Huivin alle ei kukaan hirvinnyt kurkistaa. Helveetit on kyllä protestantteja, mut samalla taikauskosia kuin pakanat. Pahaa silmää pelkäävät. Ainakin kolme sellaista oli Jullella, ellei neljä.
ellauri014.html on line 1243: Wolmar kylmiö marisee nyt Clairesta, se kun ei ota rauhoittuaxeen. Sen pitäis ottas lusikka kauniiseen käteen ja äidittömät lapset hoitoonsa. Claire näyttää inhoovan takas Wollea. Ei kaikki enää olekaan niin hyvää pataa, kun noita on kuollut eikä pidä kenneliä kurissa.
ellauri014.html on line 1246: Nyt on enää Jullen postuumi kirje kotiopelle. Tämä vielä, sanoi dementti, kun söi pinaattikeiton päälle servietin. Julle sanoo siinä et se ei ole unohtanut ensilempeä, sitä se makustelee vielä kuolinvuoteella. Mut ei se silti pidä itteään syntisenä. Esiaviollinen sexi ei olekaan vanhassa työehtosopimuxessa syntiä. Jutkujen pyhä kirja huolehtii vaan kamelinajajien reviireistä, johon kuului omat vaimot sekä palvelijat. Isännättömät naiset oli vapaata riistaa. Siitä vaan, sanoo setämiehen siittiö.
ellauri014.html on line 1248: Kuudennen käskyn laajennus koskemaan sakkolihaa lie alkanut pyhän Paavon, ton repressiivisen homon aloitteesta, jota izeään asia ei sattuneesta syystä edes kiinnostanut. Sitä helpommin sen voi kieltää muilta. Kielsi se homoilunkin, ihan piikittääxeen omaa lihaansa, onhan piikityskin kivaa. Kyllähän jesse jossain kohtaa kieltää pelkän makustelunkin, ainaskin miehiltä. Epäselväx jää koskiko se myös Jullea. Ei jessekään mikään naisasiamies ollut noin yleensä.
ellauri014.html on line 1252: Enivei, moido ope, oli kiva tuntea. Kun sä luet tätä, madot on jo syöneet mut tunnistamattomaxi. Mut ei se mitään, nahkurin orsilla pian tavataan, on uudet lätyt, perseet tervassa ja uudet valkoiset sprigit päällä.
ellauri014.html on line 1254: Claire postittaa vielä ihan lopux käskyn kotiope Pröölle palata sorvin ääreen. Se on ite vielä suhtkoht sekaisin ja tulee huonosti juttuun työnantajansa kaa. Kakarat on rasittavia, ois kiva jos Pröö tulis hiukka jeesaamaan. Joo ja mitä tulee naima-aikeisiin, olihan se tavallaan kiinnostunut Prööstä aikanaan, mut nyt se on tehnyt päätöxen: jos Pröö nai jonkun muun, Pröö on paaskiainen, ja Claire ize ei aio enää naida mitään kaksilahkeista. Samanlainen pattitilanne on Prööllä taas kuin Jullen komennossa aikanaan.
ellauri014.html on line 1256: Kotiope oppii tästä moraalin: Voi vittu, menkööt kaikki vitunkantimet mun puolestani vaikka vittuun, mä tyydyn tästälähin loordi Bumstoniin! Tai onhan siellä myös Wolmari ja vanha paroni. Voidaan tehdä kokonainen juna ilman seurakunnan naisia, ne olkoot vaiti lehterillä pyhän Paavon parhaiden perinteiden mukaan.
ellauri014.html on line 1264: Nylyään puhutaan setäselittämisestä eli mansplainingista eli spleinauxesta, kun valta-asemassa oleva opettavaisesti paasaa ja samalla vaientaa alistetut ja heidän näkökulmansa. Ei kai Latessa ole ripaus setäselittäjää? Se käy mielessä.
ellauri014.html on line 1273: und ich wird bei dir sein, meine Liebe...
ellauri014.html on line 1277: Stark spanisch gebrochen, wie das Leiden Christi gesungen. Zigarette riecht auf einem langen Halter. Zum hunderten Mal. Paco nimmt noch ein Glas Konjak.
ellauri014.html on line 1279: ¡Cierto! Anoche pensaba que estaba entrando en un bucle infinito!
ellauri014.html on line 1283: Kolho Encarna ja luihu Dulcamaro muhinoi. Siis Amparo. Seppo Kemivirtamainen baariapulainen Paco siirtää tuoleja. Maiskahtavia puseja. Näyteltyjä tunteita. Tyylikkäitä kuteita. Kolme hevosta. Kaxi autoa. Mätää moraalia. Aina samat kulissit: iänikuinen kabaree, kahvila, la finca, La Torrejen Merikadun kulma, kolhon lesbiaanin kämppä, jonka ovisilmästä kurkistaa milloin nahkalippis milloin joku toinen konna.
ellauri014.html on line 1285: Mix vitussa Venturo ei ota lippistä päästä edes sisällä, vaikka eletään 30-lukua? Sixkö kun se on paha anarkisti? Onx se lätsä liimattu kii? Ei sentään, se lähti päästä kun jurbo listittiin ekan tuotantokauden lopussa. Amparon aminnäköinen äiti kylmää sen kommarimaisesti. Hullulta Hugolta lähti jalka noitakonsteilla. Se on kipeämpi irrotettuna kuin ennen. Sen rouva vikittelee leuatonta everstiä. Beatrix veikistelee tyttömäisesti. Kaikki polttaa koko aika röökiä ja ottaa kuppia. Se on kai ajankuvaa.
ellauri014.html on line 1287: Piipunrassi senjorito Niklas ei osaa päättää ottaisko Hannan vaiko Elinan. Nai sitten Hannan ja bylsii Elinaa. No äiti Leocadia sen määrää, vaikka ryppynenä löyhäsprigi Agostin ja botoxattu Mersu koittaa vehkeillä. Comic reliefinä toimii keittiöhenkilökunta ja hukkapätkä pehtoori. Sen ainokainen poika Jeesus on enimmäxeen rojollaan sängyllä tai Mersun alla.
ellauri014.html on line 1289: Köxät lainaa julkisesta kirjastosta Lady Chatterleyn epsanjaxi v 1930. Tushkinpa. Kirja oli kielletty vielä 60-luvulla. Löysin sen teinipoikana vanhempien kirjahyllystä piilotettuna hyllyn taakse. Muistan että talonmiehen fallos oli pikkuinen ja ruttuinen ruiskahduxen jälkeen. Veripenis, sanoisi Herr Kuckelmann.
ellauri014.html on line 1298: Agostinin paita tuli housunkauluxesta, peniskin,
ellauri014.html on line 1299: kun don Leon hoidon alle kaatui kesken varvia.
ellauri014.html on line 1305: Toisessa tuotantokaudessa vauhti lisääntyy. Mersu koittaa nirhata Santra-tädin ja saa potkut Niklaxelta. Leukapuoli kaimamies dumppaa Santran ja häippää dagoihin. Paco tapetaan. Leocadia löytää ruottinlaivalta miehen (ei siis Akua), ja niin edespäin. Posliinipää Beatrix kihlaa kalansilmä fasistin. Se on isin tyttö, kiilusilmä nazi izekin. Ello jalkapuoli kääpiö senkun rellestää. Niklas ja Santra löytää taas toisensa reiälle. Peppu täynnä toinen tyhjänä seuraa vierestä kun Jeesus herättää henkiin Lumikkia. Kalansilmä falangisti melkein vahingossa ampuu Pedron. Amaro rakentaa pommia. Vahvistuu että Hugolta puuttuu keskijalka.
ellauri014.html on line 1311: BC Carlson esseessään Rätten: ett rättsteoretiskt försök pitää tärkeenä, että raastuvan tuomarit (kuten Poju ize) tulkkaa tolkun miehinä lain kirjainta, sillä meiningillä laista vasta tulee oikeutta. Laki ja profeetat, plus vähän evankeliumia, se on siinä.
ellauri014.html on line 1313: Tuomareissa ja papeissa on paljon samaa. Molemmat on arvostaan tietoisia vallan välimiehiä, yläkerran ovimikkoja, palvelevat herroja ja kuninkaita jossain hovissa. Molemmilla on vakivirka, vuosipalkka, mustat kauhtanat, vieläpä nimikkokirja raamatussa.
ellauri014.html on line 1315: Pojulla oli hieno nimikirjoitus, pitkä vetäisy C:n alakaaressa. Olikohan se vähän turhamainen, vaikka oli pieni käppänä. Nuorena se oli jonkinlainen naistenmies, nai yhden pitkän Sprangerin ja salaa sen rumempaa siskoa. Pojun siskoilla oli lapsellinen mutta hurjan siisti käsiala pienenä. Herrasväissä se kuului asiaan.
ellauri014.html on line 1317: Eipä enää, tentitkin siirtyy kohta kirjoitettavaxi näppixellä, kun kynä ei kakaroilla enää pysy kädessä. Seuraavax ne varmaan tehdään suullisesti. Kouluista poistetaan seiniä, pöytiä ja tuoleja. Pikku koulukkaat lojuu seinänvierillä flow-tilassa, nauttii tablettia ja luuraa kissavideoita luurista.
ellauri014.html on line 1319: Lopuxi opiskelijat korvataan ropoteilla. Asialliset hommat hoituu punaisilla muurahaisilla kuin Wellsin aikakoneessa. Sillä aikaa aikaa ja tuotevalikoimaa kuluttava karja, sekaisin kuin ellun kanat, märehtii haassa vegaaniapetta ja imee uneliaasti Netflix viihdettä jostain yläpilvestä.
ellauri014.html on line 1323: Omantunnon pistoxia
ellauri014.html on line 1325: Onko omatunto arvostelma vai tunne? Rusoon mielestä jälkimmäistä. Pitäis ja pitäis, ei ois pitäny, kyllähän se tuntuu ikävältä, omatunto kolkuttaa ja pistelee.
ellauri014.html on line 1331: Sääntö, komento tai tuomio eivät ole tunteita, mutta yhteys tunteisiin on läheinen.
ellauri014.html on line 1332: Tunne pelissä on pyrkimysten ilmentymä: tuntuu mukavalta kun on joholla, jos vituttaa niin onni pelissä on vastainen.
ellauri014.html on line 1334: Omatunto tulee mukaan kuvaan kun preferenssejä on kahdenlaisia: apinan välittömät halut ja yleisemmät edut, eli joidenkin muiden halut yleensä. Haluis yhtä mut pitäis toista, tekee kummin päin vaan, on ikävää. Omatunto on jaettu tieto, conscientia, superego eli sisäistetty herruus, enkelinnäköinen pikku aku siivet selässä ja sädekehä päässä, joka kuiskii Akun korvassa.
ellauri014.html on line 1336: Se toinen sarvilla ja hangolla varustettu pikku aku on Akun varsinainen oma egoistisempi ego, ei muilta lainattu. Erittäinkin "se", eli liskoaivot, etulohkon nilkkimäiseen toiminnanohjauxeen helposti väsähtävät nopean toiminnan yksiköt, joita kiinnostaa vaan mättö, ryyppäys ja se yx paikka.
ellauri014.html on line 1339: Sikäli kun Rusoon tarkoitus on sanoa Humen linjoilla, että "pitäis" ihan noin vaan paljaana ei ole tosiasia, ellei sanota kenen eduista kulloinkin on kysymys, niin onhan se oikeassa. Eri käsityxet hyvästä on vaan apinoiden ja muiden elukoiden haluja, jotka on yleensä keskenään ristiriidassa.
ellauri014.html on line 1343: Mitään yhteistä valuuttaa ei eri ötököiden onnen kesken ole. Onni ei ole mikään rahayksikkö, jolla yhden otuxen onni voitas ostaa toisen onnettomuudella. Vaikka niinhän käytännössä juuri menetellään, kun tehdään hyöty-kustannuslaskelmia, ammennetaan onnellisutta rahan kauhalla, tai äänestäjäin äänimäärillä. Jonkinlainen onnen mittahan on sekin, ainakin poliitikon onnelle. En tahdo onnea, tahdon rahaa, sanoi Wagnerkin, se pikku sika.
ellauri014.html on line 1345: Tässä pelissä muut elukat jää auttamatta tappiolle, niille ei jaeta vaalilippuja. Mykkinä ja kauhuissaan ne kazoo päältä, äänivallattomat luontokappaleet, kun niitä tappaa sikana ja mutustelee vallassaolijat, vallattomat apinat.
ellauri014.html on line 1346: Ahnaisiin suihin katoaa ziljoonat tuotantoeläimet, harventunut riista ja pöppiäiset. Otuksilla ei ole omaatuntoa, vaikka muita tunteita. Niitäpä ei lasketa; vaan me näillä hienoilla omillatunnoilla varustetut apinat ollaan pelissä mukana vain meille jaetuilla korteilla.
ellauri014.html on line 1348: Pyhä Pave kieltää kannua kysymästä valajalta mixi teit mut näin? Rusoota siteeraten: olkoon vaan, jos siitä tuli hyvä kannu, mut jos siitä tuli susi tai vaikka sorsa, se voi hyvällä syyllä kysäistä: Miksi teit sen? Se on rikki nyt! Miksi rikoit sen? Miksi? UHUUUUUU itkee kannunvalaja eikä osaa selittää. Ihmisestä ois tullu ok pienryhmäapina, mut siitä tuli ihan vitun paska termiitti.
ellauri014.html on line 1353:
Uusi Héloïse. Hmm, osat ovat vaihtuneet. Julie on nyt holier-than-thou munaton Abelard, ja Ted sen ahnas Heloise. Mitkä oli Jullen munat, ja kuka ne siltä leikkasi? Iskä varmaan, joka torppas tyttären kaukalon laitaan ja siten abortoi onnen kaupalla Tedin sikiön, ja sai Julkun sitte ottamaan tylsän mutta sentään aatelisen Wolmarin. Pysyi möngöt suvussa.
ellauri014.html on line 1361: Hullua on että teologit ja filosofit on pyöritelleet näitä ideoita kautta aikojen, mutta niinkuin pesukone sukkaa tai puseroa, nurinperin myllättynä. Jumala on kaiken keskellä ja sen alkusyy (oik. ympäristö on kaiken ympärillä ja sen alkusyy), sielu heijastaa ikuisia ideoita (p.o. aivot mallintavat rajallista maailmaa), ja niin edespäin. Topologisesti nää ideologiat ei välttämättä ole kovin kaukana, vaan jonkun morfismin, takinkäännön päässä toisistaan.
ellauri014.html on line 1363: Meemi on mobiili virtuaalireviiri, reviiri on meemi. Raja railon luonteisesti aukeaa, sen edessä on aasia, isis, sun muu itä. Takana on länttä, eurooppaa ja dollareita, varjelkoon tää meidän vartijaliike sitä. Jenkkihävittäjät, tappolennokit, pommit, hyppymiinat ja talouspakotteet on vartiointiin tehokkaita keinoja. EU:ssa on meillä sukulaisia, USA:ssa Samuli-setä, perhekuvasta puuttuu enää nato.
ellauri014.html on line 1368: Oireellista on et tää oli yks räjähtäneen näköisen Arthur Schopenhauer -hyypiön lempikirjoista. Ääliömpää filosofia saa hakea. Tuskin se lukisi munkaan paasauxia, jossei olisi jo kuollut. TDLR.
ellauri014.html on line 1380: Leffassa Lady J (käsikirjoitus Diderot) kun hamsterimainen pikku markiisi kylästyi lady Jhin, se matkoilta kotiin palattuaan puhui vaan koiralle ja taputteli sitä.
ellauri014.html on line 1382: Mut mix kusipään markiisin piti siin leffassa lopux päästä joholle? Setämiehet 6-0 taas. Vastaus: koska Netflixin tuottajat on rahantuntevia setiä, jotka haluu, että sedätkin kazoo niiden leffoja.
ellauri014.html on line 1416: I´ve so much, it´s unfair
ellauri014.html on line 1438: Julien ja Pröön nuori lempi oli Rousseaulla vain sisäänheittotemppu, moralistin väärää mainostusta. Loput kirjasta peukuttaa säätyjä, poroporvarillisia arvoja ja vanhaa omaisuutta. (Kuinkahan moni tätä enää jaksoi lukea, kun panokohdat oli katottu.) Peli, erä ja ottelu meni meemeille.
ellauri014.html on line 1447: Haaremimalli toimii vakitilanteessa, missä kauneuskilpailulla karsitaan reviirin paras ja vahvin puolustamaan sitä kaxintaistelussa. Rodunjalostusta. Diversiteetti pienenee. Sama tulos tulee karsinnasta ja valikoivasta siitoxesta, hukuttamalla sudet pennut saadaan työkoiralinjoja, kuten israelin kansa. Tän approutsin ääriasento on neizeellinen sikiäminen, kuten jeesus ja kirvat hyvissä ravinto-oloissa. Mitäs hyvää vaihtamaan.
ellauri014.html on line 1451: Samassa rytäkässä osakeyhtiöiden keximisen kanssa alkoi apinoiden reviirien räjähtävä kasvu ja virtualisoituminen kapitaalixi. Meemit sai ikioman lisääntymiselimen. Mammona on uusi verimuurahaisten kuningatar, jota apinat sokeasti palvelee orjamuurahaisina. Tuottavuuden kasvu osoittaa, että se lisääntyy nyt nopeammin kuin sen lakeijat.
ellauri014.html on line 1453: Mammona ei kilpailuta apinoita siitä, miten nopeasti ne lisääntyy keskenään, vaan miten tehokkaasti ne lisää möngöä, kuningatar mammonan omaa heimoa. Toki heti kun joku apina ryömii kasan päälle, se alkaa pitää sitä omana reviirinään, kuten paskanalle, ja alkaa rakentaa sinne raja-aitoja, suosia omia poikasiaan. Mut tää riemu on lyhytaikaista, tuskin ennättää nuolaista ennenkuin tipahtaa. Luova tuho lyö sen kohta takaisin kasaan.
ellauri014.html on line 1457: Siksi apinageenejä on sen kannalta hyvä hämmentää ja sekoitella, eikä enää jalostaa yhtä isointa ja mustasukkaisinta reviirin vartijaa. Työelämä vaatii apinalta nyt joustoa. Johtajat voi helposti vaihtaa, jättiyhtiöt pitää kyllä huolen izestään riippumatta siitä, kuka kulloinkin on puikoissa. Ne ei ole nöyriä, mut perii silti maan. Verimuurahaisten pahat kuningattaret.
ellauri014.html on line 1464: Se oli Italian etäpesäke Wienissä, joka kirjoitteli librettoja kastraattioopperoihin, sopivia monen munattoman äänen luritteluun yhtäaikaisesti. Sen nimi oli oikeasti Trapassi, minkä sen suojelija käänsi kreikaksi Metastaasiksi. Sotamiehen poika, aloitti tilapäärunoilijan uransa myömällä mm. runoja kadulla pikkupoikana. Yx ukkeli (Gravina) otti sen adoptiopojaxi, se sai mainetta. Sitten yksi primadonna (nimi oli Bulgarelli) otti sen vuorostansa huostaansa, se sai vuorostansa, ja tuli rahaakin. Kylästyi kuitenkin pitkän päälle ikäkuluun akkeliin ja lähti yxixensä Wieniin vierastyöläisexi. Siitä tuli siellä oikein suosittu ja kuuluisa, vaikkei kyllä rotinkaisuuttaan päässyt hienompiin piireihin, paitsi pyöri jonkun ex-hienon naisen hameissa. Kaikki oli kuitenkin suht ok, kunnes kastraattilaulu jäi pois muodista. Sitten sillä oli aika tylsää yxin Wienissä. Bulgarelli halus alux tulla sinne, Metastaasi sanoi älä hemmetissä tule. Pettynyt akkeli maxoi saapasmaassa Metastaasin perheen laskuja, kuoli sitten suruunsa, mutta testamenttas Petterille vielä rahansa. Metastaasi kitkutteli 84-vuotiaaxi, syntyi ennen Rusoota ja kuoli sitä myöhemmin.
ellauri014.html on line 1484: Katson teidän kauniita silmiänne,
ellauri014.html on line 1490: kahta noin kaunista maailman napaa
ellauri014.html on line 1495: Gianbattista Marino eli Marini oli Clairen mielirunoilija, törkeä ja rivo barokkiukko, josta Julie ja Pröö ei yhtään tykkää. Mies tulee räkänokastakin vaan ei turhan naurajasta. Marino ei ole keskustalainen, ja on toivottoman vanhanaikainen. Marino tykkää naisista, ei siis madonnoista vaan kuumista donnista. Mut myös miekkosista. Kylmä konna.
ellauri014.html on line 1499: As a youth, at university, Milton was known as the ´Lady´ of Christ’s College.
ellauri014.html on line 1508: Chi diede il nome a questa scuola fu GIAMBATTISTI MARINI , napoletano (1569-1625), che fu detto divino, che con la sua fama offuscò tutti i suoi contemporanei e fu l´ idolo di mezza Europa. La sua vita fu agitatissima, piena di trionfi e di dolori. Scacciato dal padre, trova protezione nel principe di Conca; per il ratto d´una fanciulla patisce il carcere; liberato, vi ritorna per aver falsificato alcune carte a favore di un amico; riuscito a fuggire si reca a Roma dove diviene gentiluomo del cardinale Aldobrandini; visita Ravenna; si reca a Torino nel 1608, è nominato da Carlo Emanuele I segretario di corte e cavaliere dei SS. Maurizio e Lazzaro; assalito da GASPARE MURTOLA, ingaggia con lui una fierissima polemica che produce la Murtoleide e la Marineide e finisce con un colpo di pistola; accusato dal duca come autore di una satira contro di lui intitolata la Cuccagna, viene imprigionato; principi, re e regine...
ellauri014.html on line 1511: But an air of mystery surrounds Marino´s life, especially the various times he spent in prison; one of the arrests was due to procuring an abortion for a certain Antonella Testa, daughter of the mayor of Naples, but whether she was pregnant by Marino or one of his friends is unknown; the second conviction (for which he risked a capital sentence) was due to the poet´s forging episcopal bulls in order to save a friend who had been involved in a duel.
ellauri014.html on line 1524: The two poets had their duel on the Chernaya Rechka using Pushkin-era pistols. On his way to the venue, Voloshin lost one of his galoshes and declared that he would not leave the spot until he found it. The galosh was found, Gumilyov fired his pistol first and missed, while Voloshin’s pistol misfired twice. The two poets patched up relations only 12 years later.
ellauri014.html on line 1531: Tutta l´arte del Marini consiste nella forma, nella pura espressione; la sua poesia è scarsa di pensiero e di sentimento e quel poco che vi si trova è - come osserva il De Sanctis - privo di serietà. Quel ripetere, quel girare e rigirare la medesima idea presentandocela sotto aspetti diversi è una prova della povertà di pensiero cui il poeta supplisce con un calore veramente straordinario d´ immaginazione. Ancor più palese è il difetto del sentimento: egli non sente quel che canta; non ha fede in quel mondo da cui prende i fantasmi dell´arte sua. Vuol esser poeta religioso, patriottico, morale e riesce falso e freddo perchè in lui non vi è il sentimento della religione, della patria e della morale. Solo nel genere erotico eccelle il Marini, ma non sarebbe esatto dire ch´egli abbia il vero sentimento dell´amore. Il suo piuttosto è senso erotico. Non è la donna che suscita i suoi sospiri, ma la femmina; non è Beatrice, non è Laura, che suscitano nell´anima del poeta il fuoco soave di una passione divina, ma è la procace Lilla che con la sua carne odorosa eccita il senso del Marini e gl´ ispira i versi degli Amori notturni e dei Trastulli estivi, ove il naturalismo più crudo è espresso in una forma spirante l´estrema voluttà dei sensi. Le liriche erotiche del nostro autore sono tutto un poema in cui si fa l´apoteosi del piacere sensuale. Il Marini non analizza i suoi sentimenti e non mostra i vari atteggiamenti del suo spirito sotto l´azione d´amore, ma s´indugia nel rappresentarci la bellezza plastica delle sue amanti. I suoi madrigali e i suoi sonetti sono tanti brevissimi inni al pallore, al neo, alle chiome erranti, alla treccia ricamata di perle, ai pendenti, allo specchio, all´ago, alla bocca, al seno, al velo, al guanto, al ventaglio della sua donna; sono tanti quadretti in cui l´amante è sorpresa durante il bagno, dinanzi allo specchio, mentre si pettina, in carrozza, al giunco dei dadi; le sue canzoni sono superbe sinfonie dedicate al bacio e all´amplesso in cui culmina, per un istante, la passione carnale del poeta. La carne e il senso regnano sovrani nell´Adone e fremono di voluttà sotto il velo tenue e mal messo dell´allegoria e sotto l´ipocrisia del fine morale.
ellauri014.html on line 1537: Nimittäin: se ei ole vakava! Se ei usko mihinkään! Se on pseudouskonnollinen (panteisti tai pahempaa), pseudoisänmaallinen, ja kirjoittaa sensuaalisia eli siis rivohkoja runoja ihanista naisista. Ei donnista vaan femminoista, ei ideaaleista neitsykäisistä vaan ihan lihasta ja verestä.
ellauri014.html on line 1543: La poesia del Marini è tutta una melodia che, sovente, ha il potere di farci dimenticare i concettini, le immagini, i giochetti di parole e le antitesi così cari a lui. Nei suoi seguaci invece questi artifizi hanno il sopravvento sulla musicalità del verso e superano per audacia e goffaggine quelli del maestro.
ellauri014.html on line 1557: ... But more importantly, these surroundings put Marino in direct contact with the natural philosophy of Della Porta and the philosophical systems of Giordano Bruno and Tommaso Campanella. While Campanella himself was to oppose "Marinism" (though not attacking it directly), this common speculative background should be borne in mind with its important pantheistic (and thus neo-pagan and heterodox) implications, to which Marino would remain true all his life and exploit in his poetry, obtaining great success amongst some of the most conformist thinkers on the one hand while encountering continual difficulties because of the intellectual content of his work on the other.
ellauri014.html on line 1563: Prof. Tuomarila haukkui Marinoa ettei se pässi ajatellut mitään. Nyttemmin on mietitty, ettei se oikein tiennyt mitä ajatella: tiede oli just alkanut tunkea poeettojenkin tajuntaan, ja ne oli vähän ymmällään. Niinkuin Miltonkin, jolle tähtitieteen ja luomiskertomuksen liimaaminen yhteen teetti paljon selittelyä. Ja kai niillä oli molemmilla mielessä yhtä ja toista mistei passannut puhua, ei passaa oikein vieläkään. Nimittäin homostelua.
ellauri014.html on line 1569: The Cambridge History of Italian Literature thought him to be "one of the greatest Italian poets of all time". He is considered the founder of the school of Marinism, later known as Secentismo (17th century) or Marinismo (19th century), characterised by its use of extravagant and excessive conceits.[2] Marino´s conception of poetry, which exaggerated the artificiality of Mannerism, was based on an extensive use of antithesis and a whole range of wordplay, on lavish descriptions and a sensuous musicality of the verse, and enjoyed immense success in his time, comparable to that of Petrarch before him.
ellauri014.html on line 1572: He was widely imitated in Italy, France (where he was the idol of members of the précieux school, such as Georges Scudéry, and the so-called libertins such as Tristan l´Hermite), Spain (where his greatest admirer was Lope de Vega) and other Catholic countries, including Portugal and Poland, as well as Germany, where his closest follower was Christian Hoffmann von Hoffmannswaldau and Holland where Constantijn Huygens was a great admirer. In England he was admired by John Milton and translated by Richard Crashaw.
ellauri014.html on line 1578: Sen pahempaa, että Marinosta tuli iso julkkis, ja se sai paljon jäljittelijöitä, siitä tuli maneeri. Milton jo mainittiin. Borgheskin kirjoitti siitä jonkun novellin.
ellauri014.html on line 1584: But some witnesses, who include both Marino´s detractors (such as Tommaso Stigliani) and defenders (such as the printer and biographer Antonio Bulifoni in a life of the poet which appeared in 1699) have firmly asserted that Marino, much of whose love poetry is heavily ambiguous, had homosexual tendencies. Elsewhere, the reticence of the sources on this subject is obviously due to the persecutions to which "sodomitical practices" were particularly subject during the Counterreformation.
ellauri014.html on line 1595: In 1615 he left Turin and moved to Paris, where he remained until 1623, honoured by the court and admired by French literary circles. He returned to Italy in triumph and died in Naples in 1625.[5]
ellauri014.html on line 1601: Siis Merinolammas oli Pariisin tuontijulkkis ihan niinkuin Rusakko. Mut palasi kotiin saapasmaahan juhlittuna. Samaa ei voi sanoa Rousseausta. Sai pakoilla lain kouraa kotosveitsissä.
ellauri014.html on line 1613: Täähän kuulostaa lupaavalta. En ole vielä lukenut ensimmäistäkään Merinon runoa. Paitsi sen yhden rivin Juliesta, missä joku hikoili tulta (liian rajua! tykkäs Juulia. Pröö tietysti komppasi.)
ellauri014.html on line 1626:
Täähän himskatti (forgive my French), kuulostaa vähän mun tuotannolta! Mäkin "lainaan" muilta aika röyhkeästi, yrittämättä varsinaisesti peitellä jälkiäni. "Kiva juju" siinä on just, että voi tunnistaa klisheitä uusista asennoista.
ellauri014.html on line 1637:
Tää Adone oli Mariinin magnum opus. Nimi on jo dead giveaway, tää on varmasti huterasti peiteltyä homostelua. No, Miltonin Jeesuskin joutui kauniiden poikain tähden kiusaukseen, siinä kadotetun paratiisin huonommassa jatko-osassa. Ei kannattas kirjottaa noita jatko-osia. Helevetti on yleensä parempi kuin paratiisi. Mut harva tajuu lopettaa kun on voitolla.
ellauri014.html on line 1643: ... interesting and ingenious burlesque compositions such as La Murtoleide (81 satirical sonnets against Gaspare Murtola), the "capitolo" Lo stivale; Il Pupulo alla Pupula (burlesque letters) etc. Many works were announced but never written, including the long poem Le trasformazioni, inspired by Ovid´s Metamorphoses, which was abandoned after Marino turned his attention to Adone.
ellauri014.html on line 1649: Tämmönen rivosuinen kirjoittelu kuuluu monen kuuluisammankin runoilijan repertuaariin, esim Catulluksen. Ei siis tarvi yhtään punastella sitä. Eri asia ketä se sitten kiinnostaa. Mut sehän ei taas mua heilauta pätkääkään.
ellauri014.html on line 1651: Huomaan että barokkirunoilijasta tuli paljon pitempi pajatus kuin rokokoolibretististä. Sehän on tyylikästä. Vitalin Tutun jäämistöstä äkkäämä barokkikaappikin on pirunmoinen hökötys.
ellauri014.html on line 1657: Runotyttö Emilia on kiltti. Sillä on hyvä moraali, siksi sitä on kiva lukea. Se on kiltti kilteille, aika kiltti jopa pikku tuhmille, ja oikein ilkeillekin se on vaan niin ilkeä kuin tarvii olla, vaikka se joskus ei olekaan ihan vähän. Sitä ei niin vaan lytätä. Se on oikea uuden kuun Murray.
ellauri014.html on line 1663: Darwinistisempi vastaus on, että ilkeys, joka pitkän päälle sattuu omaan nilkkaan, on tyhmää, ja tyhmä ja tuhma ovat sama asia, ainakin sama sana alunperin. Just niin ilkeä voi kukin olla, ettei siitä tule sanomista, ja lopulta verta omasta nenästä. Tai lasten nenistä kolmannessa ja neljännessä polvessa. Antaa luonnon hoitaa laskutoimitukset, eli markkinoiden määrätä. Darwinkin on talousliberaali, vaikkei sentään kvartaalin kirjanpidolla.
ellauri014.html on line 1679: Emily of New Moon. universally recognized as the book that most encoded her personality, contains one poem, or a part of a poem, also found in Montgomery’s memoir of the craft, originally published as a serial in a Canadian magazine in 1917 and later published as The Alpine Path in 1974. In Emily of New Moon the poem is sent to Emily by Jarback (Pönttöselkä) Priest as a selection from “The Fringed Gentian,” and includes this stanza:
ellauri014.html on line 1682: Then whisper, blossom, in thy sleep Kuiskaa mulle unieni sinikukka:
ellauri014.html on line 1688: And write upon its shining scroll Kirjoittaisin tulostauluun maineen
ellauri014.html on line 1692: Being the peculiar person that I am (says the blogger), I thought I would look up the poem, “To the Fringed Gentian.” The Poetry Foundation provided the full text by William Cullen Bryant:
ellauri014.html on line 1700: Succeeds the keen and frosty night. pakkasyön jälkeisenä aamuna.
ellauri014.html on line 1701: Thou comest not when violets lean Sä et tuu sillon kun hennot orvokit
ellauri014.html on line 1702: O’er wandering brooks and springs unseen, nujuu puron ja lähteen rannalla,
ellauri014.html on line 1704: Nod o’er the ground-bird’s hidden nest. nyökkyy maalinnun pikku pesällä.
ellauri014.html on line 1706: When woods are bare and birds are flown, kun mezät on paljaana linnuista,
ellauri014.html on line 1709: Then doth thy sweet and quiet eye Sitten sun hiljainen söpö silmäsi
ellauri014.html on line 1710: Look through its fringes to the sky, kurkistaa sun ripsiesi lomasta,
ellauri014.html on line 1712: A flower from its cerulean wall. kun olisit sä siitä leikattu.
ellauri014.html on line 1714: The hour of death draw near to me, kun multa alkaa aika loppua,
ellauri014.html on line 1715: Hope, blossoming within my heart yhtä sinisilmäisenä mun toivoni
ellauri014.html on line 1726: Niinpä niin. Toiset on menossa ylöspäin, toiset alaspäin, kuin liikkuvissa portaissa entisessä Vekkulassa. Onkohan niillä enää niitä portaita? Jos oli taitava, pystyi hyppäämään portailta toiselle ja etenemään kaxinkertaista vauhtia. Jos mokasi, jalat venyi tolkuttomasti haaroista. Nojoo. Bryant, vanha joulupukki, oli jo matkalla alaspäin. Musta sen gentiana-runo oli puhuttelevampi kuin Montgomeryn, mut mähän meenkin jo vauhdilla alamäkeä. Ei syyttä Cullen ole celebrated ja Montomery merely interesting. Siis runoilijana, Montgomeryn lastenkirjat on omaa luokkaansa.
ellauri014.html on line 1728: But granted these are different poems, we are left with the curious problem of where Montgomery found the Alpine Path poem. Surprisingly, after reading a dozen or so academic articles on Emily of New Moon and Montgomery’s vocation as an author–as well as a couple of good biographies–scholars have not pinned down the reference. After an extensive internet search, it seems to me that blogger Faith Elizabeth Hough may have begun to work it out. She includes the longer version of the poem here:
ellauri014.html on line 1737: To move my own, for I, too, dream Muakin uneksujaa liikuttaa,
ellauri014.html on line 1738: With thee of distant heights huipuista haaveilen sun kaa.
ellauri014.html on line 1746: Who longs for mountain breezes rare Se joka haluu vuorten puhuriin
ellauri014.html on line 1748: Like me for stronger purer air Niinkuin mä, kunnon vihuriin
ellauri014.html on line 1751: Where aspirations, hopes, desires Haluja, toiveita ja unelmia
ellauri014.html on line 1760: When whisper blossom in thy sleep Kuiskaa mulle unieni sinikukka:
ellauri014.html on line 1766: And write upon its shining scroll Kirjoittaisin tulostauluun maineen
ellauri014.html on line 1770: Like Bryant’s poem, this verse is about autumnal flowers. With some searching I found this poem in the 1884 New Year’s edition of Godey’s Lady’s Book. “Tam! The Story of a Woman” by Ella Rodman Church and August De Bubna includes this poem. In the story the verses are found in a copy of Bryant’s poetry–hence Montgomery’s connection to the poem–but in the (relatively boring) story they are actually written on a slip of paper that was found in the Bryant book–and written by a woman who tentatively hopes to make a career as a poet in a male’s publishing world. Intriguingly, Montgomery seems to have forgotten the original context of the verse, but herself emulated the desire of “Miss Powell” in the story.
ellauri014.html on line 1772: It seems to me that Montgomery selects out the best bit of the poem, but again you see my bias. I am that “blossom,” I hope–but if all four verses are included it becomes rather silly to press the metaphor. Still, I think Montgomery was on the right track with her idea of “The Alpine Path.” It is a peculiar provenance that brings us this poem, but it has been an interesting journey. Once I found the names of Ella Rodman Church and August De Bubna I found that others have followed my path of curiosity. The Confederation Centre of the Arts in Charlottetown has some of L.M. Montgomery’s scrapbooks, including her copy of the poem. But the search has been interesting, nonetheless.
ellauri014.html on line 1774: Update: A reader sent in this note: A Carol Gaboury, a member of the literary society until her death in 1998, identified this information about the poem, The Fringed Gentian from the Winter 1989 issue of Kindred Spirits Newsletter of Vermont. See the note in The L.M. Montgomery Literary Society.
ellauri014.html on line 1777: Jopa joo. Non omnes qui habent citharam sunt citharoedi. Kaikki joilla on kitara ei ole Eric Claptoneja. Eikä Jimi Hendrixejä. Tää munkin on valittaen myönnettävä.
ellauri014.html on line 1786: Gentiana on katkero. Massachusettsin katkero on ripsireunainen.
ellauri014.html on line 1788: Katkerot (Gentiana) on kasvisuku katkerokasvien (Gentianaceae) heimossa. Siihen kuuluu yli 300 ruohovartista kasvilajia, jotka kasvavat usein vuoristoissa. Joukossa on sekä yksi- että monivuotisia kasveja. Niiden varsi on pysty, ja kukat kasvavat yksitellen tai muutaman kukan ryhmänä kasvin latvassa. Kukat ovat sinisiä tai purppuranpunaisia, viisiterälehtisiä ja yleensä suhteellisen suuria.
ellauri014.html on line 1798: Communion with her visible forms, she speaks
ellauri014.html on line 1810: Go forth, under the open sky, and list
ellauri014.html on line 1811: To Nature’s teachings, while from all around
ellauri014.html on line 1814: The all-beholding sun shall see no more
ellauri014.html on line 1815: In all his course; nor yet in the cold ground,
ellauri014.html on line 1834: Rock-ribbed and ancient as the sun,—the vales
ellauri014.html on line 1838: That make the meadows green; and, poured round all,
ellauri014.html on line 1841: Of the great tomb of man. The golden sun,
ellauri014.html on line 1849: Where rolls the Oregon, and hears no sound,
ellauri014.html on line 1874: Scourged to his dungeon, but, sustained and soothed
ellauri014.html on line 1875: By an unfaltering trust, approach thy grave,
ellauri014.html on line 1883: iloiselta, hymyilee, puhuu kauniisti, kunnes
ellauri014.html on line 1885: ja parantavalla myötätunnolla, joka vie niistä
ellauri014.html on line 1887: Kun ajatukset viimeisestä katkerasta hetkestä
ellauri014.html on line 1888: tulee kuin tauti sun sieluusi, ja surulliset kuvat
ellauri014.html on line 1892: Menepä ulos, avotaivaan alle, ja kuuntele
ellauri014.html on line 1893: luonnon opetuxia, kun kaikkialta ympäriltä
ellauri014.html on line 1895: kuuluu hiljainen ääni—vielä jokunen päivä, ja sua
ellauri014.html on line 1898: mihkä sun kalvas hahmo pantiin kyynelehtien,
ellauri014.html on line 1900: sun kuvaa. Maa, joka ravizi sinut, vaatii sulta
ellauri014.html on line 1901: ravintolisää, sun pitää jälleen maaxi muuttua.
ellauri014.html on line 1905: susta tulee tunnottoman kiven veli,
ellauri014.html on line 1908: lähettää juurensa laajalle, ja rikkoo sun muottisi.
ellauri014.html on line 1909: Ei silti tarvize sun yxin nukkua, etkä voisi toivoa
ellauri014.html on line 1910: suurenmoisempaa leposohvaa. Sun seurana on
ellauri014.html on line 1911: imeväisen maailman partiarkkoja—kuninkaita,
ellauri014.html on line 1913: kauniita hahmoja, ja näkijöitä harmaapartoja,
ellauri014.html on line 1917: Kunnioitettavia meziä—jokia jotka liikkuvat
ellauri014.html on line 1920: kaadettuna vanhan valtameren apeanharmaa autio,—
ellauri014.html on line 1926: maan päällä on vain kourallinen verrattuna heimoihin
ellauri014.html on line 1927: jotka lepäävät jo sen sylissä.—Ota aamun siivet,
ellauri014.html on line 1932: noissa erämaissa, siitä lähtien kun vuodet alkoi
ellauri014.html on line 1933: vieriä, on laskettuna niitä viimeiseen uneen—
ellauri014.html on line 1937: eikä kukaan kuoma huomaa sun lähtöä? Kaikki elävä
ellauri014.html on line 1938: saa jakaa sun kohtalon. Iloiset jatkaa naurua
ellauri014.html on line 1939: kun sä oot mennyt, synkät huolehtijat murehtivat
ellauri014.html on line 1943: sun petikaverixi. Ja kun aikojen pitkä saatto
ellauri014.html on line 1948: ne kaikki kokoontuu vuoron perään sun luoxesi,
ellauri014.html on line 1950: Notta elä niin, että kun tulee sun vuoronumero
ellauri014.html on line 1952: siihen mystiseen valtakuntaan, missa ize kukin
ellauri014.html on line 1953: saa pilttuunsa kuoleman hiljaisissa talleissa,
ellauri014.html on line 1958: mukavasti ympärilleen nähdäxeen makoisia unia.
ellauri014.html on line 1966: William Cullen Bryant oli vanhana aivan joulupukin näköinen. Romanttinen runoilija Massachusettsista, äidin puolelta Aldeneille sukua, siis Mayflowerin mamuille ja itsepäisyysjulistuxen väsääjille. Ja meille, Jill Aldenin ja sen punapäiden lasten kautta. Kyllä maailma on sitten pieni, tuskin mahdutaan.
ellauri014.html on line 1970: Bryantin nuoruuden runot meni vesilinnuille (To a Waterfowl), sen piti mennä lakimiehexi. Sen paras runo oli Thanatopsis, ja se onkin tosi hyvä, 17-vuotiaan tekeleexi, ainakin mun miälest. Kunnolla darwinistinen. Ville ei muistanut jälkikäteen kysyttäessä, missä ja milloin se oli kirjoittanut sen. Oisko tässä syy:
ellauri014.html on line 1975: Thanatopsis on uudisssana, sitä ei ole Liddell Scottissa eikä liioin Passowissa. Opsis on kazanto, kasvotkin. Täähän vois tarkottaa myös kuolinnaamiota, sellasta kun tehtiin Paul Bourgetista. Lämitään kipsiä vainaan naamalle ja odotetaan kunnes se kangistuu. Tai ne. Thanatos tarkoitti sukukielissä myös hämärää. Wagnerin Götterdämmerung oli jumalhämärä. Hotellin hämärässä jumalat kykkii lattioilla niinkuin Dumarin laulussa Vielä yxi opetus.
ellauri014.html on line 1984: Osakassa ei tykätä burakumeista. Ne on feodaalijapsien paarialuokan etan jälkeläisiä. Vuokralaisten täytyy rekisteröidä sukupuunsa, jotta vuokraisäntä voi luottavaisin mielin syrjiä burakumeja. Mukavia heittiöitä nää japsit. Vinkuintiaaniversioita sveiziläisistä.
ellauri014.html on line 1986: Ei ihme että hullu Graham ja vielä sekopäämpi Kride viihty siellä. Pikku japsulaisia ne on kallon sisäpuolella. Ilkeitä kiipijöitä, mustamaalareita, selkään puukottaja ninjoja. Tunnevammasia ropotteja, jäykkäjalkaisia apulaisprosessoreita karkuteillä lasiovisesta kaapista.
ellauri014.html on line 1991: Kyllä minä mieleni pahoitin, kun hintelämmältä karvanaamalta ilmestyi 999:s teos teemasta "kiukkuinen ja ikävä, mutta silti tosi söde suomiäijä" , karvareuhkojen värityskirja tällä kertaa. Yhdistä pisteet saat ikioman herttaisen hapannaaman. Pahoittajasta on tullut persumaan puolijumala, kuin osittain ylösnoussut sikamessias, puoliveteinen Persus Klischtus. Hannes Häyrisen ja Ransu-koiran hybridi.
ellauri014.html on line 1993: Sen luoja Tuomas Kyrö on pystyynnostettu pikku sika. Tai paremminkin Pahoittajan tuhannetta tulemista odottava, Anti-Klischtusta kammoava apostoli Vihannes, nahistunut porkkana, Paatoksen potka, jolta vaan tulee näitä ilmestymiskirjoja jatkuvalla syötöllä.
ellauri014.html on line 1997: Se vitun pahviäijä ei edes ole mitään sukupolvea, siinä sekoittuu 20. vuosisadan alun vellit sen lopun puuroon, millenniaalit rähmäisenä floorasilmänä. Jotta saadaan takuulla sadan vuoden kaikki klisheet mahtumaan. Kyrön ikäinen jolppi ei huomaa eroa, lukijoista puhumattakaan.
ellauri014.html on line 2002: Pahoittelut karvanaama, et ole kirjailija, olet myönyt sielun rahnalle, sikäli kun sitä oli. Nyt ei ole ainakaan. Tyhjä tynnyri kuumaa ilmaa täynnä, yhä kolisee.
ellauri014.html on line 2003: Kokoonpanet luutuneista asenteista toisteisia postilloja yhteiselle kansalle.
ellauri014.html on line 2005: lepää karvaperseen vihtahousun lomssassa
ellauri015.html on line 19: loppuun
ellauri015.html on line 21:
und:#3ea0bb;font-size:10em;text-align:center;margin-top:0%;margin-bottom:0%">EL PEDO
ellauri015.html on line 22: und:yellow;font-size:3em;text-align:center;margin-top:0%;font-style:italic;margin-bottom:0%">KONNAT KUKKIVAT HIRSIPUUSSA
Estetiikkaa
ellauri015.html on line 32: Miten minä opin estetiikan? Esteettisen arvostelun omaksuminen käy osittain tiedostamatta. Jonkinlaisia heräämisen hetkiä voidaan erikseen mainita. Milloin opin uskonnon, en voi myöskään täsmälleen kuvailla. Ehkä väärän ja oikean, hyvän ja pahan oppii selkeämmin: kun pieneltä lapselta toinen lapsi ryöstää lelun, se on paha ja väärin. Toisen lapsen mielestä se on kaunista.
ellauri015.html on line 34: Perehdymme fiktiiviseen kauneuteen ja kohta myös rumuuteen. Edellytyksenä on suhteellisen korkea älykkyys. Vanhempani olivat tavallista kansaa. Äiti opettajana maalaiskoulussa. Tosin hän oli käynyt seminaarin ja soittanut Händelin Largon urkuharmonilla seminaarin päättäjäisissä. Isä oli käynyt kauppakoulun, mutta potkittu pois myymälänhoitajan toimesta. Heillä ei ollut mitään "filosofiaa". Iso tietosanakirja oli ostettu, mutta Kantia koskeva artikkeli oli lukematta.
ellauri015.html on line 36: Mutta kauneuden taju on ihmisessä valmiina. Sitä ei tarvitse paljon sytytellä. Muistan koululaiseni matkanneeni linja-autossa kotiin keväällä, kun takanani muuan isäntä sanoi toiselle isännälle vasemalla olevaa lampea tarkoittaen: Katohan, miten kaunista! Ja minäkin katsoin ja näin saman. Oli kaunista. (Aarne Kinnunen: Estetiikka)
ellauri015.html on line 39: Mäki haluun!
ellauri015.html on line 43: Teemu Mäki tuli tunnetuksi vuonna 1988 tekemästään videoteoksesta Sex and Death, joka on väkivallan eri muotoja käsittelevä montaasi. 30 minuuttia kestävässä teoksessa on kuuden sekunnin pituinen kohtaus, jossa Mäki tappaa kissan kirveellä. Tämän jälkeen hän runkkaa ruumiin päälle. Teosta kutsuttiin ”kissantappovideoksi”. Valtion elokuvatarkastamo kielsi teoksen julkisen esittämisen vuonna 1989 pitäen sitä ”raaistavana ja epäsiveellisenä”. Kissantappo raaistaa, ja runkkaus on epäsiveellistä.
ellauri015.html on line 45: Kuusi sekuntia. Eikös se ollut juuri julkisuuden maksimipituus nykyoloissa? Kultakalan attention span. Kissat tykkää kultakaloista. Katinkullan kalastaja tappaa ruutuajan vuoksi kissoja. Katinkulta on kaunista, kullan näköistä, muttei yhtä hyvä maxuväline. Kauneus on katoavaa, etiikka hakee kestäviä arvoja. Mikäs paremmin kestää koita ja ruostetta kuin kulta. Ja se on muovoutuvaa, siitä voi tehdä vaikka vasikoita.
ellauri015.html on line 47: Teemu edustaa moraalista relativismia, tai relatiivista moralismia. Hän on muun muassa vastustanut prostituution kriminalisointia väittäen, että jos seksityö on vapaaehtoista, ei se välttämättä ole sen huonompaa työtä kuin muutkaan työt. Teemu on Schopenhauerin oppipoikia. Ei ainakaan sen huonompaa kuin julkisuuden huoraaminen taiteen valepuvussa. Eix se pönttö edes tiedä mitä eroa on panolla ja parituxella? No heebolta joka runkkaa kuolleen kissan päälle ei voi odottaa aivotyöskentelyn ihmeitä.
ellauri015.html on line 51: Hän toimi kuvataiteiden professorina Taideteollisen korkeakoulun visuaalisen kulttuurin osastolla (eli Aalto-yliopiston Taiteen laitoksella) viisivuotiskauden 2008–2013. Kissoja tappamalla pääsi Teemu istuximaan tovin näkyvillä oppituolissa. Mäki haluun näkyy! Raaistunut runkkari. Kylä lähtee. Onkohan se sukua Timo Mäkiselle.
ellauri015.html on line 53: Tanssi, musiikki ja runous on Teemu Mäelle maailman kuvaamisessa tärkeämpiä välineitä kuin esseet ja suora puhe. Kun sanat eivät riitä tai ne sakenee, otetaan kirves avuxi. Sirppi ja vasara on myös hyviä. Kohta näätte tähtiä. Te ja teidän kissa.
ellauri015.html on line 55: Puoli vuotta myöhemmin, koronapandemian silmässä Teemu Mäki nostaa taas pystyyn pienen kaljun terskansa. Nyze ei enää ole feikkiprofessori, vaan ihan vaan freelanse taiteilija, lue työtön. Se on sittemmin julassut ison joukon selitysteoxia, jossa se selittää mixe runkkas sen kissan päälle tapettuaan sen. Juttu on se että maailmassa on liikaa väkivaltaa, mutta Suomessa liian vähän, täytyy tasapainottaa. Teemu innostuu väkivallasta, ja se luokittelee eri väkivallan lajeja sen mukaan kuinka viihdyttäviä ne on sen mielestä. Kissantappo ja runkkaus on ihan sen suosikkilistan kärjessä. On siellä myös 99 lapsen tappo Utoyan saarella, siinä oli jotain komeeta. Mäki haluun! Mäki! huutaa Teemu Mäki. Muttei sittenkään uskalla. Lähtee ezimään lisää kissoja.
ellauri015.html on line 58: Kun sanat eivät riitä
ellauri015.html on line 62: Teemusta on tyhjentävä tietolaatikko tässä ohessa. Mutta kuka hemmetti on Timo Wright? Never heard. Se tarttui haaviin kun hain netistä "taide on poliittista". Se näyttää olevan aika nuori elokuvanikkari. Mediataiteilija, taiteen meedio. Munaa muistuttava wiiksiwallu pipopää.
ellauri015.html on line 64: Onkohan se sukua Wrightin veljexille, niille lentäville? Nekin oli pilven veikkoja, tai siipiveikkoja. Tai jopa von Wrightin veljexille, niille lintumaalareille? Siis myös sille punaposkiselle taivaanrannan maalarille, joka kexi etiikalle logiikan? Ei se kyllä mennyt heti putkeen, ei quine von wright, mut Jaakko paikkasi. Se liittyy läheisesti myös peliteoriaan (mullon siitä joku paperi).
ellauri015.html on line 66: Alle Kunst is politisch, vahvistavat teutonit. Karl Marx sanoo iskevästi: Kunst ist nicht ein Spiegel, den man der Wirklichkeit vorhält, sondern ein Hammer, mit dem man sie gestaltet. Sosialistinen realismi ei ole realismia, vaan idealismia, ei vaan materialismia, siis materialistista idealismia, tai idealistista materialismia, äh, ompa sekavaa. Totaalista Wissenschaftkäseä. Mutta kauniita maisemia! Ei mitään si och så, vaan siin oli soo. (fig. 1.)
ellauri015.html on line 68: Ist Kunst politisch? kysyy Verlag Matthies & Seitz, Berlin izeltään, ja vastaa ize: Ja, Kunst ist politisch.
ellauri015.html on line 70: Ja kääntäen! Ne on julkaisseet kirjan Maike Weißpflug: „Hannah Arendt. Die Kunst, politisch zu denken“. Hannah Arendt ize, nazi-Heideggerin ex-heila, – kokoelmassaan Kritische Gesamtausgabe – kysyy aiheellisesti: „Gibt es ein Denken, das nicht tyrannisch wird?“ Oli varmaan nazi-Martin mielessä.
ellauri015.html on line 72: Taide on politiikkaa, politiikka taidetta, ja politiikka vuorostaan etiikan joukkoistettu versio. Estetiikka on siis etiikkaa, osa siitä. Ei ihme, onhan kaunis aistinvaraisesti hyvää, hyvännäköinen on kaunis. Osa hyvän teoriaa on kaunokaisen tirkistely. (Teoria tarkoittaakin alunperin tirkistelyä.)
ellauri015.html on line 74: Etiikka, politiikka, taide. Kaikki kolme on lopultakin yx ja sama asia. Hei tää on kolmiyhteys! Etiikka on isä, taide poika (tai äiti ja tytär, ettei oltas taas sovinisteja), ja politiikka niitä yhdistävä tiimihenki. Onko se ajattelun tyranniaa, että kaikki on yhtä samaa? Vaiko hieno asia? Onko tyrannia hienoa? Edes hienon näköistä?
ellauri015.html on line 76: Onko se kokonaisedullista? Onko tämmöinen monopoli tuottavaa? Markkinatalous on tehokkaampaa kuin kollektiivinen. Politiikan, peli- ja utiliteettiteorian kautta päästään näin edelleen taloustieteeseen, joka voisi olla tätä kolmikkoa rahoittava mutta samalla kadehtiva perkele, tai saatana. Etiikka helvettiin, kauneudesta vähät, politiikka on vaan käsikassara, kunhan tulee rnahaa.
ellauri015.html on line 78: Kaikki on siis politiikkaa, ja etiikkaa, mut kaikki on myös taidetta, ja ekonomiaa. Tarkoituksenmukainen on kaunista, jos osaa kazoa oikealla silmällä. Mulla on vasen silmä kyllä parempi, oikeaan on tullut jotain sumua. Mut koitan parhaani. (Abbas Kiarostami on joku persialainen ohjaaja, jos jäi kiusaamaan.)
ellauri015.html on line 84: Maria viittaa Raamatussa mainittuun Mariaan, Martan siskoon. Kun kotitöissä ahertanut Martta näki sisarensa vain istuskelevan Mestarinsa jalkojen juuressa, hän ärähti. Jeesus rauhoitteli tilannetta todeten, että vain yksi on tarpeen ja että Maria on valinnut hyvän osan eikä sitä oteta häneltä pois.
ellauri015.html on line 97: Meillä oli juuri Pässinradan ilmestymisen kunniaksi puurojuhla Äänekoskella.
ellauri015.html on line 101: Meillä oli juuri Pässinradan julkitulon kunniaksi puurojuhla Äänekoskella.
ellauri015.html on line 105: Nyt kun mulle on tullut tavaxi kirjoittaa proosarunojani tasatahdin mittaan, huomaan että saman tekee hurjan monet kirjailijat ja kääntäjät. Tanttaranttarytmillä etenee esim. Rousseaun Julie, jambisesti silosäkeellä tosin ranskankielellä, tangon sävelin, eikä suomalaisittain trokeella foxtrottia, kalevalan mitalla.
ellauri015.html on line 107: Näin loikahtelee selkeesti myös JA Hollon käännös Voltairen Candidesta. Coelhon Brida portugaliksi hyppelehtii sekin kuni kaniini, jopa Pauli Kohelo seuraa tässä esikuvaansa. Joseph Conradilla on tää sama paha tapa.
ellauri015.html on line 119: There are times when I will be cold and thoughtless and hard to understand.
ellauri015.html on line 122: "Mitähän runoilija lie tässä tarkoittanut" -
ellauri015.html on line 123: näin sä pilkkaat mun
ellauri015.html on line 124: amatöörimäistä runoseppoilua -
ellauri015.html on line 139: Puhun nyt omasta kokemuksesta, mulla on itelläkin
ellauri015.html on line 141: jotka mä vaan voin tajuta (kunnes unohdan).
ellauri015.html on line 149: Pitäisköhän panna pää uuniin, et
ellauri015.html on line 152: Paitti mun äiti ei enää tykkää meetvuastista.
ellauri015.html on line 170: Kun iskän diabetes vei ja jalan.
ellauri015.html on line 178: No runossa nimeltä Meduusa
ellauri015.html on line 192: Kauniissa väreissä värisevä.
ellauri015.html on line 199: Niissä sille oli riittävästi duunia
ellauri015.html on line 200: Kunnes lopuksi keksi käyttää uunia.
ellauri015.html on line 204: kun jätti poikasensa uunin taa
ellauri015.html on line 211: Aina edistää runoilijan mainetta
ellauri015.html on line 220: sen uunista ulosjäänyt poika löytyi Alaskassa hirrestä.
ellauri015.html on line 223: pään pisti uuniin kuusi vuotta Sylvin jälkeen.
ellauri015.html on line 226: Vähemmän kuulun runoilijan, vaikka menestyneen?
ellauri015.html on line 235: Tedin jäähyväisrunon juoni menee suunnilleen näin.
ellauri015.html on line 239: meni mynkään, Ted läksi sussun luo. Sillä aikaa Sylvi
ellauri015.html on line 240: pani pään uuniin. Ted ei kerro meriselityksessä
ellauri015.html on line 244: uuden sussun, sen kärsäkkään tapauksen taustoja.
ellauri015.html on line 248: haisten kuin härkä naidessa, hikoillen runollisesti,
ellauri015.html on line 251: ei kauan kestänyt. Nuutuneen juutalaisvaimon näköisenä
ellauri015.html on line 252: kaunis kärsäkäskin kohta tappo itsensä ja yhteisen lapsen.
ellauri015.html on line 255: Paskakasan päälle vielä potki runon santakeon.
ellauri015.html on line 259: Fredikin hajahti hieltä kun se innolla ahersi.
ellauri015.html on line 265: Ois jonkun pitänyt sanoa niille: naura sinäkin.
ellauri015.html on line 272: siihen miltä niistä tuntuu, kun toiset kärsivät.
ellauri015.html on line 281: Mutta siinä menee juna
ellauri015.html on line 284: verkkaan kuin pikku Miisun unassa
ellauri015.html on line 287: siinäkin taas unelmoi Sylvia.
ellauri015.html on line 300: Nykkiin mamuna.
ellauri015.html on line 304: Ei halunnut.
ellauri015.html on line 340: Sen alussa jo selvisi yx Sylvin surunaiheista:
ellauri015.html on line 343: Sen lasikenkä voisi karkuun prinssin säikyttää.
ellauri015.html on line 351: Astuit ramman varpaille, veisti Paco pikkunokkelasti.
ellauri015.html on line 358: Taiteen arvostelussa ja runon tulkinnassa
ellauri015.html on line 364: jotka tuntee kaanonin, osaa
ellauri015.html on line 365: oikeassa kohtaa yhtyä ketjulauluun,
ellauri015.html on line 370: pyhän runokielen käänteet,
ellauri015.html on line 379: vähän kuin toinen runoilija,
ellauri015.html on line 384: selkeesti vähän sekundaa.
ellauri015.html on line 397: Se oli kaunis, joskus iloinen ja kiltti,
ellauri015.html on line 402: oli pullat uunissa yhtä aikaa
ellauri015.html on line 404: se ei halunnu Sylvialta enää 3. lasta,
ellauri015.html on line 406: Kopsi paroni-isän tempun Rusoon Juliesta.
ellauri015.html on line 408: Kts runot Syntymäpäivälahja ja Ruhje.
ellauri015.html on line 410: Kunnon kauniita ja rohkeita siis.
ellauri015.html on line 413: Villi kuttu, kettu, vitun kärsäkäs,
ellauri015.html on line 420: pää uunissa taitellun huivin päällä
ellauri015.html on line 428: Runoilemaan sännistää
ellauri015.html on line 445: Stockmann julkistaa kuusi säätyä kangaskasseja, jotka korvaavat luottokorttien kolmen värin nokintajärjestyxen. Tää on selkee parannus, nyt näkee kaikki, muut asiakkaat ja myyjät jo ennen kassajonoa, ootko ostellut neljännessadantuhannen arvosta (violetti viiden euron kassi), kymppitonnilla (musta) vai vaan jollain hiluilla (alemmat säädyt). Osaavat kohdella sua arvosi mukaisesti, mitattuna ostovoimalla. Olla höveleitä kattokassisille, ja ylenkazoa kassittomia.
ellauri015.html on line 447: Ne on vihdoin tajunneet missä oli vanhan stokkan viehätys ja voima, nimittäin hajuraossa. Niinkuin ne takavuosien stokkan tädit, jotka peruutti pois vero modan osastolta, koska ne ryysyt oli tosin kivoja, mutta ihan liian halpoja.
ellauri015.html on line 451: Jokainen ihminen on kassin arvoinen. Kassista olet sinä tullut, ja säkkiin pitää sinun palaaman. Makia vois alkaa valmistaa stokkan näköiskasseja, eri värisiä eri asiakasryhmille. Violontti kassi maksais 25 egeä, musta kybän, muut värit vastaavasti vähemmän.
ellauri015.html on line 460: Valtio on väkivaltakoneisto, yhden luokan lyömäase toisen lyttäyxeen. Jahka poistuu luokat, poistuu valtio. Näin ennusti viime vuosituhannen lopun trio Saletti, nimittäin Marx, Engels ja Lenin. Lenin piti siitä esitelmän Sverdlovin yliopistossa toiveikkaille ylioppilaille sata vuotta sitten, 1919.
ellauri015.html on line 462: Olympiavuoden 1952 huhtikuun Sovjetskij Sojuz-lehdessä istuu SNTL:n korkein neuvosto maaliskuussa mustavalkoisessa kuvassa (kuvassa). Takarivissä istuvat generalissimus Josef Stalin ja Nikita Krutsev. Stalinilla, jota Ljudmila Ulitskajan juutalainen perhe kutsui peitenimellä Samek ס (Lenin oli Lamed ל), oli vajaa vuosi jäljellä elinpäiviä. Ulitskajan kirjassa Vihreä teltta Tamara kuulee, kuinka Stalinin kuolemasta uutisoidaan radiossa. Pysähtyi soittorasia. Kaikki näytti sen ajan valokuvissa vielä kauniilta ja optimistiselta. Hinaajan musta savuvanakin on askel eteenpäin.
ellauri015.html on line 464: Väärin veikattu. Hullusti kävi tontut. Viisasten kirja joutui kuin joutuikin näsien käsiin. Ei ne luokat poistuneetkaan minnekään, vaihtoivat vaan väriä. Pieleen meni sekin yritys. Takaisin piirustuspöydän ääreen. Paras peruuttaa Marxista ja Engelsistä koko matka Darwiniin. Tää tonttu iki-iäkäs on tähän asti arponut enimmäxeen oikein. Nyt näyttää siltä, että apinoiden maailmankausi alkaa olla lopuillaan.
ellauri015.html on line 468: Unkarilainen leffaohjaaja Peter Medak purkaa sydäntään dokkarissa, jossa se kertoo, miten sen juutalainen perhe kärsi Unkarissa ensin Eichmannin alla, sitten Stalinin. Se itse kärsi pähkähullun vaaleenpunaisen pantterin, Peter Sellersin oikkuja. Peterkin oli jutku. Koira puri koiraa. Pitkä laiha lysähtänyt muotifyysikko Syxy Räsänen rähisee palestiinalaisten rättipäiden julmasta kohtelusta GT-sählämien taholta. Mitä tästä opimme? Rodulla ei ole mitään tekemistä pahuuden kanssa, kaikki ollaan samaa julmaa lajia. Koirat ei ole rasisteja, ne haukkuu tasapuolisesti kaikki toisiansa aidan takana. Läheltä haistellen ne on höveleitä vastakkaiselle sukupuolelle.
ellauri015.html on line 480: Aune Brotherus (monta nidettä)
ellauri015.html on line 496: Narsistit lähelläsi. Tunnista ja toimi oikein.
ellauri015.html on line 502: Ei vielä vaivasten valtakunnassa. Klassikkona suhisee.
ellauri015.html on line 512: Vastinetta oli 50 konekirjoitussivua, varmaan ykkösvälillä. Kaikki ei mahtunut Suomen Kuvalehteen, vaikka tarvetta olisi.
ellauri015.html on line 515: Koiranunia
ellauri015.html on line 518: lunnikoiraista lähtee höyheniä jos niiden munat rikkoutuu.
ellauri015.html on line 520: Höh. Lunnikoirailla ei tietääkseni ole munia,
ellauri015.html on line 521: liekö lunninaarailla edes pesiä.
ellauri015.html on line 522: Tais olla valeuutinen koko uni.
ellauri015.html on line 525: Yritin löytää netistä parempaa tietoa lunnikoiraista.
ellauri015.html on line 526: Ei löytynyt juttua kuin lunnikoirista.
ellauri015.html on line 531: jotta ne varmajalkaisemmin löytäis lunnin pesiä
ellauri015.html on line 532: Norjan pirun jyrkillä rantavuorilla,
ellauri015.html on line 533: jossa lunnit ennen kasvattivat poikasia.
ellauri015.html on line 534: Lunnikoira nouti ne ja niiden munat pesistä,
ellauri015.html on line 537: ettei lunnikoira ehdi itse syödä niitä.
ellauri015.html on line 540: Nyt on lunnit Norjasta melkein syöty,
ellauri015.html on line 541: ja lunnikoirat enää lemmikkejä.
ellauri015.html on line 551: Naapurilla oli ennen lunnikoira.
ellauri015.html on line 557: Se otti lunnikoiran tilalle nipun affenpinschereitä.
ellauri015.html on line 558: Mustia, räkyttäviä ja pirun rumia.
ellauri015.html on line 560: Yksinäisen tuntuinen mies kai pitää niistä,
ellauri015.html on line 571: kuin lastenlorun kissoilla.
ellauri015.html on line 574: Höyhenet on lunnikoiran lesken
ellauri015.html on line 578: Pikemmin affenpinscheri kuin lunnikoira.
ellauri015.html on line 579: Lunnikoira saattoi olla vaimon valinta.
ellauri015.html on line 598: katselisi kaula pitkällä ruudun vierestä
ellauri015.html on line 599: kun joku toinen ajaa autopeliä,
ellauri015.html on line 605: samalla kun jännää seikkailua.
ellauri015.html on line 612: elämässämme, munkin mutatis mutandis.
ellauri015.html on line 630: tunsi itsensä siitä hämärästi loukatuxi.
ellauri015.html on line 655: tuleeko korpi-Mezo vai vaan tuhkamuna.
ellauri015.html on line 667: Penää ääneen yhteiskuntarauhaa
ellauri015.html on line 670: Vihaava rakkaus! Rakastava viha! Oi kaikkisuus sä tyhjyydestä luotu! Keveys raskas! Turhuus arvokas! Oi kaaos muodoton ja muoto kaunis! Oi höyhen lyijyinen ja savu kirkas, ja kylmä tuli, sairas terveys! Oi valvas uni, vastakohtas ihan!
ellauri015.html on line 720: P.S. Lohengrin oli Parzifalin poika, Graalin linnasta, ja taikavoimat suojas sitä vaan jos se oli inkognito. Mix niin, saatat kysyä, mut se kysymys on asian vierestä, ja osoittaa vaan sun sivistymättömyyttä ja epäkypsyyttä. Yhtä hyvin vois sit kysyä, mix Lohengrin. Ja miks Wagner, minkä tähden Viivi.
ellauri015.html on line 724: Mix preussilaisilla ei ole minkään valtakunnan huumorintajua? Paizi kolmannen, jonka sieg heil perinteitä nykypolvi kumartaa.
ellauri015.html on line 726: Niiden niinsanotut vizit on niitä samoja rasistiläppiä, mille ne nauroivat makeasti neljäkymmenluvulla, roimahousuissa ja kiiltonahkasaappaissa sätkä suussa, kuormatessaan ja purkaessaan nälkiintyneitä jutkuja täpötäysien puolan junien karjavaunuista.
ellauri015.html on line 730: Jawohl herr Kapitän. Achtung! Vorwärts auf dem Gang, nicht hinauslehnen, wo ist der Abort?
ellauri015.html on line 732: Kun preussilaisista tuli DDR, se oli niiden unelmien täyttymys.
ellauri015.html on line 735: Rousseaun Wolmar lienee tullut Preussista. Sen esikuva paroni d'Holbach oli Rheinland Pfalzista, kuten meidän esi-isät, mut se ei ollutkaan niin tosikko kuin Wolmar. Rusoo oli tosikompi näistä kahdesta. Rusoo oli tosikko vaikka isossakin joukossa. Paronin Roope-setä oli rikastunut keinottelemalla pörssissä, ja lisäs niillä rahoilla nimeensä ton deen.
ellauri015.html on line 739: Harppisakut palasivat Suomeen vuosikymmenien tauon jälkeen, Berliinin muurin kaaduttua. Harvennettu metsä täyttyi sakemanneista, pyylevöityneistä herrakansan sekundaoutletin tarjoustuotteista. Geh man, lähdetäämpä Kameraden Lappia taas polttamaan, tuliks stidit mukaan, säilyketölkit ja omat vessapaperit?
ellauri015.html on line 741: Tälläisten ennakkoluulojen valtaamana tartun Wolfram Eilenbergerin hulvattomaan kirjaan Minun suomalainen vaimoni. Se lienee ollut Berliinissä jymymenestys. Tai sitten ei. Jos noi sakuklisheet ei naurata, ei sit varmaan maistu Ramin tarjoilemat suomalaiset vastineet.
ellauri015.html on line 743: Suomalaiset on eittämättä tylsiä, kun ei naapurit kexi niistä muuta hilpeää kuin näitä sauna- ja viinajuttuja. Niitä riitti myös europantomiehellä. Outoa miten mökkinaapureita jännittää toi nakuilu niin kovasti. Ne on puettu uimahousuihin jo vauvana, ettei Onkel Fritz pääse hypelöimään niiden pikkiriikkisiä pippeleitä.
ellauri015.html on line 745: Rami on lyhyenläntä pyylevä pyknikko, vaimo Pia on ex-koripallisti, Korbballspielerin. Antoi Ramille pesää, eikä kosijalle ojentanut koria. Koivun latvassa korkealla Piukulla on pesä, Jouzan Koivuniemessä. Rami ulottuu Piaa juuri ja juuri isokainaloon. Pöntön oloinen on Rami, persumies, tykkää härkätaistelusta ja muusta joukkourheilusta. Muutenkin on tollo, kulttuurihistorian saralta tohtorixi väitellyt, vieläpä Bakhtinista. QED, I rest my case. Tykkääköhän se mezästyksestäkin? No ainaskin puhuuu kalastuxesta, ja ryhmäsexistä sekasaunassa, muistelee autuaana kuinka vaihto-opiskelijana nuoleskeli kaveriaan Sveniä saunanlauteilla jostain aukosta. Maistui savulta.
ellauri015.html on line 750: Tää Rami muistuttaa aamu-uutisten venäläistä sotahistorian dosenttia Pietarin valtionyliopistosta, joka koitti hukuttautua Napoleonin asussa, kun ei saanut hukutettua tappamiensa opiskelijoiden ruumiinosia. Kylmettyi vain Neva-joessa, sai hypotermiaa. Ihan kuin Eilenberger mökillä saunan jälkeen uimassa. Haalea menijä, vai mikä se nyt oli. Romaanit häviää klikkiuutisille kuin ankat.
ellauri015.html on line 752: Rami ja sen isä on säästäväisiä sakuja. Isä käänty luteraanix kiertääxeen kirkollisverot harppisakuissa, mikä on nyt sehr günstig Ramille: kirkkopalveluxet on sille ilmasia Suomessa. (Veroja ei maxa kukaan täysipäinen saku.) Se on ateisti kommarimaan kansalaisena, mutta tuntee reichsmarkin arvon. Mammon on yhteinen palvonnan kohde sakemanneilla idässä ja lännessä.
ellauri015.html on line 754: Harppisaku vihitään Jouzan kirkossa, jonne se haluu hipsiä sisään Nick Caven innottoman biisin "Into my arms" tahdissa. Cavella on elvis letti takatukalla ja ärsyttävä pystynokka, isot nenäreiät, laulaa kuin Kari Tapio kertaa Juha Katainen. Nick on aussi. Pahempaa on et Nick on deisti, vielä pahempaa: diggaa Bill Blakea, romanttista ateistia ja moniavioista sekobolzia, joka piirsi outoja kuvia ja kirjoitti mitäänsanomattomia runoja.
ellauri015.html on line 756: Kaikenlaisissa pellekirjoissakin törmää moraalisiin meemeihin. Kuten interventionistisiin vs. laissez faire jumaliin ja niitä peukuttaviin ihmisiin. Huvittaa, että harppisaku on kiinnostunut Blaken harppikuvasta. Kohta kuvaan ilmaantunee vasara ja laskutikkukin.
ellauri015.html on line 758: Sakemannin mielestä kaikki Suomen naiset on persjalkasia ja ohuttukkasia ja pukeutuu housupukuun ja/tai marimekkoon. Miehillä on joka pojalla jokapoikapaidat. Eikä ne välitä vaik on samixet. Toisin kuin harppisakut, joilla on lähes kaikilla polyesteriset diagonaalipuvut, dirndlit ja/tai nahkahousut. Muttei kaikilla, mikä niitä kyllä kismittää niin vitusti. Vihaisena itä-saksan tuppukylissä heiluttaa hakaristilippuja ja nyrkkiä mamuille, jotka kehtaa pukeutua kaapuihin ja huiveihin. Näillä lakeuxilla ei pilkata Hitleriä.
ellauri015.html on line 760: Persjalkainen naispastori ei lämpene Ramin raamatuntulkinnalle: jeesus tuli tänne tuomaan sitä ilosanomaa, et jahve on heittänyt pyyhkeen kehään, lakannu puuttumasta asioihin ja jättänyt jengin rakastamaan izeään ja toisiaan, jeesuxen joholla ja esimerkillä.
ellauri015.html on line 761: Moment mal! Mihis kirkkoa ja rukouxia sit tarvitaan? Tai pastoria? Huono virsivalinta. Mieluummin vaikka biafran kansallishymni. Siihen päädytään, tai naiset päätyy, sakulta ei kysytä. Se jää pettyneenä pyörittämään peukaloita ja kuuntelee lisää Old Nick Cavea, toista luolamiestä, yhtä sammahtanutta kasaritähteä.
ellauri015.html on line 763: Vähän herrakansalaista näpäsee et pitkät sukulaiset suhtautuu siihen kuin hukkapätkään Aadolf Hitleriin ("hyvin pieni mies, hyvin pieni"), tai Armi Kuuselan filippiinimamuun ("hotel guy, small and fat was he"). Kazoo sitä nenänvarttaan pitkin alaspäin. Minkäs sille voi, ellei pikku saku ota alleen pallia. Nää jäi kyl mieleen lähtemättömästi. Niinkuin meidän esi-isälle, josta pitkänhuiskea Kristina-serkku käytti nimitystä "lihava pieni pormestari". Saxalaisten vastaisku oli Dipnerin tädin huomautus Callesta: "er sieht wie ein Skelett aus."
ellauri015.html on line 767: Loppupuolella kirjaa Ramin vauhti paranee, se on paikoin jopa hauska, lähestulkoon liikuttava, kun se siirtyy klisheistä ize kärsiminsä vastoinkäymisiin. Häätangosta ei tule mitään, kun Herr Kuckelmann ei näe eteensä morsiamen ryntäiltä. Hellien sanojen alta haistaa kyllä pitkän kaavan mukaan kirjoitettua takaisinmaxua aina satulassa istuneelle, 5v vanhemmalle, ilmeisesti fixummalle, ainakin lihaxikkaammalle rouvalle. Mutta kyllä se sitä varmaan rakastaa, siitä ei jää epäilystä.
ellauri015.html on line 769: Roolit on Ramilla ja Piukulla kyllä toisinpäin kuin itämökkinaapureilla Pialla ja Wokulla: Woku on asiallinen insinööri, Pia tunnejohtaja. Johtaja on Piukkukin, mutta tunteilu jää Ramin kontolle. Piukku opettaa pian Ramille sen höpötyksiin soveltuvan sanan höpön höpön. Höpötys on Wokunkin suosikkisanoja. Suomalaiset ulosaukeavat ikkunat on höpötysikkunoita. Sen remontoimassa majassa ikkunat aukeavat saksalaisesti sisäänpäin, mikä tekee hyttysverkon kiinnityxestä yhtä helvettiä. Mutta se on tuttu paikka Wokulle, ei se säikähä. Rami yrittää sanoa ettei höpöhöpöä voi kääntää saxaxi. Miten niin, sehän on just sama kuin Quatsch.
ellauri015.html on line 771: Rami ja Piukku ei osaa kunnolla toistensa kieltä, mikä niiden tapauxessa voi olla hyvä asia, kuten Rami oivaltaa. Pia ja Woku pärjää mainiosti toistensa kielillä, ja puhuvat kai tilanteen mukaan molempia. Wokun suomi on aika hirveää, mutta se ei osoita pienintäkään kiinnostusta parannella sitä. Se on täysin sujuva wokusuomella, siis suomen sanoilla sine flexione.
ellauri015.html on line 773: Rami on pannut Piukun paxuxi esiaviollisesti. Kaxoset on tulossa. Sen Viktor ex-lanko väittää, et niin on käynyt 3/4ssa avioliitoista. Voi olla, mut ei Pian ja Wokun tapauxessa, ne sinnitteli kuutisen vuotta ennen Mikkoa.
ellauri015.html on line 775: Voin uskoa, että Wokulla oli samantapaisia kulttuurishokkeja tänne tullessa kuin Ramilla. Lea ei puhunut saksaa, mutta halusi silti viestittää kaikenlaista saksalaiselle vävylle, onnexi Lea oli nopea puhuja ja hyvä näyttelijä, ja Rikulasta tuli kääntäjä. Pauli ei uskonut että sakemanni saisi saunaan tulta, niin herrakansaa kuin onkin, ja tunaroi pitkän tovin sille mallixi. Kostoxi Woku vinoili sen pikku korjauxille kuuden tuuman nauloilla. Ehkä Woku näki samantapaisia painajaisia kuin Rami (ks. alempana). Oudoista lankomiehistä hiirenkorvat päässä jotka sanoo: Ich bin eine Ratte.
ellauri015.html on line 777: Jostain sentään voi harppisaku olla ylpeä: veli westiellä on uudemmat autot, ja halvemmat, kun sakut eivät verota omia valmisteitansa. Antavat mennä vaan täysiä aatun autostraadoilla, tulkoon vaan ruuhkia, vainajia ja peltiromua, ja paljon paljon pakokaasuja. Se on hienoa. Paina jo Waffenbruder kaasua, älä köntystele siinä edessä, siirry hidastelijoiden kaistalle, kun mä tulen täältä isolla autolla. Verdammt, Blödmann, geh in die Fahrschule, Idiot!
ellauri015.html on line 779: Wokun iso auto alkaa olla vanha, eikä enää tykkää moottoritiestä enempää kuin äiti meetwuastista, se pitää mekkalaa ja kuumenee. Mutta Range Rover on aina hieno, vaikka antiikkinen, ja vanhalla Lahden tiellä sillä pääsee ylinopeutta. Hitaammassa vauhdissa ehtii moikata muita rangekuskeja. Ei käsi kipeydy.
ellauri015.html on line 792: Der Schriftsteller Maxim Biller zählte Eilenberger in Die Welt am 16. Februar 2019 dagegen zu den "Linksrechtsdeutschen": Biller warf Eilenberger vor, dass er in Zeit der Zauberer die Sympathien des Philosophen Martin Heidegger zum Nazi-Regime unter den Tisch fallen lasse. Eilenberger, so Biller, "schreibt einen Mega-Bestseller über die vier Philosophen Heidegger, Cassirer, Benjamin und Wittgenstein und schildert darin die für den Aufklärer, Neukantianer und Juden Ernst Cassirer existenzielle Auseinandersetzung mit dem Trachtenjacken-Nazi Martin Heidegger lediglich als eine Art intellektuelles Fußballspiel, mehr nicht, voller Bewunderung für die Technik und Performance des am Ende dann doch irgendwie deutscheren, virileren, vermeintlich tiefgründigeren der beiden Spieler."
ellauri015.html on line 794: Tässä kohtaa ensivaikutelma osui oikeaan. Luettuani vasta pätkän haistoin, että tässä meillä bona fide nazidiggari. Ja niin olikin. Varmaan ison vaimon hännän alla piileskely työttömänä humanistimamuna kehitti sen miehekkäitä vaistoja. Irgendwie kerndeutscherer als die meisten sonstigen Wolframs, und viriler. Ich werde nie wolframisiert! Es lebe Udo Beyer! Heil dem Kapitän!
ellauri015.html on line 796: Wie können Sie, Herr Soundso, hier wohnen inmitten diesen Waldmenschen, die ja in eine niedrigere Rasse gehören? Weil ich keine Wahl hatte, meine Frau bezahlt den Unterhalt, ich verantworte mich nur für die Unterhaltung.
ellauri015.html on line 803: Tiukka koputus, kuin tikka hakkaisi. Oviaukossa on ukki. Käskee minun herätä. "Tule Rami, tule hiljaa", hän kuiskaa ja elehtii, että antaisin hänen tyttärensä nukkua. Kömmin aitasta valoon, ja hän liu'uttaa raskaan rauta-avaimen yhteen öljytahraisen haalarinsa monista sivutaskuista. Vielä ei kuulu yhdenkään linnun laulu. Vain rupikonnat ovat valveilla ja loikkivat editsemme varvikkoon. Ukki on ajanut mökin edustalle koneen. Se on alun alkaen ollut päältä ajettava ruotsalaisvalmisteinen ruohonleikkuri, mutta palvelee nyt lehtien kerääjänä, traktorina, leikkuupuimurina, ruoppaajana, betonimyllynä, moottorikelkkana ja kakkosautona aina sen mukaan, minkälaisen omatekoisen ukki siihen ruuvaa. (Tää kuulostaa muuten ihan Wokulta päältäajettavine ruohonleikkureineen ja veemäisine laitteinen.) Nyt kone kiiltelee lukuisin kukkakimpuin koristeltuna tunnelmallisessa aamuvalossa. Sen edessä seisoo nahkavaljaissa kaksi poroa ja nyhtää kulkuset kilisten ruohoa. "Ho! Ho! Ho!" vastaa ukki hämmästyneeseen katseeseeni. Vasta nyt huomaan, että hänellä on päässään valtava joulupukinpipo, jonka valkoinen villatupsu heilahtelee polvien korkeudella.
ellauri015.html on line 805: Sisällä mökissä istu keinutuolissa mummi violetit papiljotit päässä ja kutoo lapasia. Hänellä on yllään oranssi verryttelypuku. Kangas kiristää rinnan ja lantion kohdalta. Kaulassa on metallinen sekuntikello.
ellauri015.html on line 811: Vatsani tekee tenän. Puoliksi pureskeltuja makkaranpaloja purskahtaa pöytäliinan unikkokuosille. Mummi painaa sekuntikelloa ja röhähtää tyytymättömästi. Hän palaa jääkaapilta valkoinen posliinikulho kädessä. Kulhossa on pahanhajuista tummanruskeaa puuroa. Ihan kuin hän olisi käynyt tyhjentämässä ulkovessan ja pannut sitten hiukan maitoa ja sokeria päälle. Se on mämmiä. Se on syntynyt satoja vuosia sitten Suomessa eikä ole koskaan levinnyt maan rajojen ulkopuolelle. Erityisen iso annos. Olen aikeissa nousta, protestoida, mutta tunnen kuinka Raimon vahva käsi laskeutuu uudelleen olalleni.
ellauri015.html on line 813: Mummi sitoo kaulaani marimekkokuosisen ruokalapun. Maistuuko, Rami, maistuuko? hän kysyy joka lusikallisen jälkeen. Tummanruskea neste valuu jähmeinä noroina suupielistäni. En jaksa muistaa, miten kiitos riittää sanotaan suomeksi, vai sanotaanko täällä yleensäkään niin.
ellauri015.html on line 814: Ukki kaataa lasiin votkaa. Hyvää kurkulle, hän sanoo. Juuri kun aion kiittää, Raimo tiputtaa votkan sekaan pari tippaa salmiakkitiivistettä. Makkara, mämmi ja salmiakkivotka yhtyvät syvällä sisälläni syövyttäväksi puuroksi. Se on kuin närästystä, vain tuhannesti voimakkaampaa.
ellauri015.html on line 816: Kun avaan taas silmät, edessäni on mökkimetsän kartta. "Sormus", mummi osoittaa kartan oikeaan yläkulmaan vetäistyä punaista ruksia. Mitä? "Sormus", hän toistaaa. "Sormus, ymmärrätkö, Rami?" Minä en ymmärrä enää yhtään mitään. "SORMUS, SORMUS, SORMUS", mummi karjuu täyttä kurkkua ja antaa minulle luunapin. Se sattuu.
ellauri015.html on line 817: "Sormus, the rings", kuiskaa Raimo korvaani toiselta puolen. "Understand, Rami, no rings, no wedding!". No rings, no wedding. Minä nyökkään. Samassa Raimo alkaa kiskoa minua verannalle ja käskee vetää ukin kumisaappaat jalkaan. Veneen suunnalta kuuluu nokiakännykän ääni, kaksi korkeata piippausta. Makkarasta ruiskahtanut neste on sumentanut silmäni. En näe juuri mitään.
ellauri015.html on line 819: "Good luck!" huutaa ukki matalikon toisesta päästä ja työntää veneen kalliolta alas. Metsä herää ja sen myötä hyttyset. Minä hytisen kauttaaltani, lähden kiipeämään kalliorinnettä ja kompuroin mustikkamättäiden ja sananjalkojen poikki ensimmäiselle kumpareelle. Jostain kaukaa kuuluu metsästystorven töräys, sitten pian miesääniä ja koiran haukuntaa. "Snabbt, Joel, där springer han", huutaa joku. Ja: "Jävla sackeman!"
ellauri015.html on line 821: Juoksen niin kovaa kuin kumisaappailla suinkin pääsen, mutta Sundbergien metakka kuuluuu yhä lähempää. Pelkoa, joka solu täynnä pelkoa. Loikkaan karhunvatukkapensaan yli kuin eläin, putoan useita metrejä alaspäin ja mätkähdän lehtien täyttämään kuoppaan, joka on puoliksi luola, puoliksi monttu. Tuntuu kuin pimeä syvänne imisi minua sisäänsä. Vajoan yhä syvemmälle suomalaiseen suohon. Silloin montun reunalle ilmaantuu ukki ja ojentaa pelastavan airon minua kohti. Minä huudan, tartun airoon, huudan --
ellauri015.html on line 823: -- tunnustelen suoraan yläpuolellani häämöttävää puupintaa, on kuin olisi arkussa. Kylmä hiki pisaroi ylähuulen päällä. Ei koputusta. Ei ukkia. Vain aitan hiljaisuus ja suomalaisen vaimoni rauhaisa, säännöllinen hengitys. Hänen kasvonsa loistavat kännykän näytön sinisessä hohteessa.
ellauri015.html on line 829: Sama Eulenspiegel, joka kirjotti taannoin voimatonta sakemannihauskaa Suomesta, on nyt saanut HS:n spugennäköisen toisen polven koulupudokkaan kyhhäämään uusimmasta (vaikkei enää uudesta, 2018) kyhhäyxestään kolumnin, varmaan kun puli ei kexinyt nyt muutakaan, ja kuukautissiteen deadline uhkaavasti läheni.
ellauri015.html on line 831: Eilenbergerin kirja on pannukakku, sanoisi Oiva Ketonen jos eläisi. Jälkijättöinen asiantuntematon räpellys Benjaminista, Cassirerista , Wittgensteinista ja Heideggeristä, viime vuosisadan alun nimettömistä mitättömyyxistä plus Ludista, joka sekin kyllä on pahasti ylimainostettu. Reportteriluuskan kolmannen käden turaus siitä on vielä asiantuntemattomampi ja vetelämpi. Lämmitetään ikivanhaa viime vuosituhantista kinaa analyyttisten anglosaxien ja niitäkin anaalisempien sakemannifilosofien välillä. Oisko siinä vähän revanssin makua, sakemanni kaivautumassa esiin pommikuopista. Tästä mannerlaattojen välisestä railosta on nyt muutenkin tullut luetux vuosikymmeniä vanhoja historiikkeja, Eskin ja Maken pamflettien muodossa. ilmeisesti tääkin riita pitää lämmittää joka 20s vuosi kuin joku roiskeläppävalmispizza mikroaaltouunissa.
ellauri015.html on line 841: Soutuvene seisahtuu, kääntyy pennin rahalla ja suuntaa kokan kohti ääntä.
ellauri015.html on line 842: Airot vääntyy luokille, kokka kohisee. Enpä ole ennen nähnyt soutuvenettä joka nousee plaaniin. Taisi tulla Päijänne-soudun pikamatkan ennätys.
ellauri015.html on line 844: Kiltti eläinlääkäri on puhdasta wolframia, lihaxikas veikko, mutta tuo ääni! Siinä on jotain hypnoottista, Virpin kurkunpäässä on enemmän habaa kuin Arnold Schwarzeneggerillä.
ellauri015.html on line 846: Eläinlääkäri on kesympi kuin hoitamansa koirat. Istu! Maate! Paikka! Nouda! Se leikkii vaikka kuollutta, kun se pelkää kuollaxeen kaunista vaimoa. Sen maate käskystä on tullut noin 7-8 lasta, kuin loukkuun jääneelle hiiriperheen isälle. Nyt hiljaa lapset, isä menee hiirenloukkuun lepäämään.
ellauri015.html on line 852: Wolfram Roth on kaikkien lähipiirin setämiesten kauhistus. Wolfram toimii isänä ja äitinä, ei vaan huolla autoa ja vaihda lamppuja kuten muut isät, vaan hoitaa kodin, ruuan, lapset, vaimon, mökin, kaikki salkut on sillä paitsi pääministerin ja ulkoministerin. Korjaa kaiken, käy kaupassa, leikkaa hehtaarinkokoisen nurmikon heti mökille tultua itse säätämällään päältäajettavalla leikkurilla, kulkee rytkyissä sähkötyökalu kädessä, rakentaa kellarin, verannan ja mökin, paperoi seinät, ohjaa kaikkia ammattimiehiä ja korjaa niiden jälkiä, neuvoo poikia, tekee susheja ja leipoo kakkuja (onneksi likilaskuisia). Käy kaikesta tästä huolimatta joka päivä töissä polkupyörällä, tekee pitkää päivää ja tuo kotiin paljon pekonia, hankkii vielä lisätienestejä takapäivystäjänä kesälomalla. Mutta muistaa töiden jälkeen palata nopeasti kotiin. Istuu uupuneena kuistin pallille ja kysyy Riitalta: käynkö kaupassa vai imuroinko ensin?
ellauri015.html on line 864: Me ollaan älykköjä, urbaaneja piipunrasseja.
ellauri015.html on line 868: Erittäin epämiellyttävä kaupungistuvan
ellauri015.html on line 894: Täytyy ottaa lunkisti
ellauri015.html on line 907: hade inte mycket att säga, undrar om hon hörde någonting.
ellauri015.html on line 908: Inte kunde hon sömna in i varje fall, när alla såg på.
ellauri015.html on line 910: Säkert var meningen at prata om hans lingvistiska synpunkter,
ellauri015.html on line 913: hans ungdomsflamma från studenttiderna vid Heidelberg, och
ellauri015.html on line 920: En mycket ung Noam med svart hår, som jag ganska bra minns från
ellauri015.html on line 922: Massachusetts, när jag var bara 25 år, han lite under 50.
ellauri015.html on line 924: i det tekniska universitetet där han hade sin institution,
ellauri015.html on line 927: när universitetet ville riva kåken ner och bygga nytt.
ellauri015.html on line 930: vars bok för unga flickor och fruntimrar: Julie, eller den nya
ellauri015.html on line 932: inget under, det gjorde jag inte heller, en vidrig man,
ellauri015.html on line 950: Pieni runotyttö välähtelee Lofty Johnin aiheuttaman rotanmyrkkysäikähdyksen selvittyä:
ellauri015.html on line 952: Voi, oli ihmeellistä olla yksin ja elää. Elämä tuntui taas hyvältä, "maistui kuin enemmältä", kuten Jimmy-serkku usein sanoi. Hän saisi taas kirjoittaa kirjeluetteloihin ja tehdä runoja, hän näki jo kyynärkaupalla runoa, jonka nimi oli "Äkkikuolemaan tuomitun ajatuxia".
ellauri015.html on line 954: Kyynärkaupalla runoa. Sitähän multakin tulee, ja tasalaatuista. Renkipoika Perry sepittää myös runoja. Ne on jotenkin samantapaisia kuin mun:
ellauri015.html on line 966: Runotytöstä tää ei ole niin hyvä kuin sen oma, koska sen voi yhtä hyvin sanoa suorasanaisena. Jos suorasanaisesti puhuu säteilevän morsiamen kazelusta, se kuulostaa kummalta. Eikä hiirenjäljistäkään jauhoissa voi kirjoittaa, vaikka ne näyttää runoudelta. No, Emilialla on opittavaa, mutta se oppi. Isä Cassidy tiesi että siinä on ainesta, kun se oli kirjoittanut klisheiden joukkoon the light of faintly golden stars. Jatka kirjoittamista tyttö, runotyttö uuden kuun. Ja se jatkoikin. Ja hyvä tuli, ei parempaa voi toivoa.
ellauri015.html on line 972: Sysmän saunan saavissa oli kuolleita hiiriä
ellauri015.html on line 974: syyskylmällä, kun löytyi ne kolme pientä haamua
ellauri015.html on line 979: Mäkin käyttäjät ei tarvi hiiriä, kun kuulolla on Siri.
ellauri015.html on line 983: Se mikä Petskun Siirillä on edessä, on sillä takana.
ellauri015.html on line 988: Kullervo-hiiri kirosi kun puukko katkes kiviin.
ellauri015.html on line 995: tulla huono uni, kun väsynyt pääkky koskettaisi niitä.
ellauri015.html on line 996: Jäi käsityölehtikassi ja tyynyvaarut lunastamatta.
ellauri015.html on line 997: Parempi olla viimeistä unta suotta vaarantamatta.
ellauri015.html on line 1003: Tässä taulukollinen akrostikkoja. Kuinka monta heistä tunnistat?
ellauri015.html on line 1110: Kunta Kinte.
ellauri015.html on line 1135: Kalle Kukkonen (14. tammikuuta 1889 Karttula – 23. marraskuuta 1954) oli suomalainen toimittaja ja kirjailija, joka käytti nimimerkkejä Eetu Ollikainen, Eljas Saarelainen ja Urpo. Kukkosen vanhemmat olivat mäkitupalainen Taavetti Kukkonen ja Eeva Kustaava Jäntti. Hän kävi Kuopion tietopuolisen meijerikoulun. Teoksia:
ellauri015.html on line 1142: Kaarlo Fredrik (Kalle) Krappe (10. toukokuuta 1904 Lappi Tl – 19. helmikuuta 1983) oli suomalainen pakinoitsija ja kirjailija. Krappe toimi jatkosodan alkuvaiheissa JR 56:n I pataljoonan kranaatinheittiöjoukkueen ykkösheittöiden johtajana. Hän joutui jättämään rintamapalvelun terveydellisistä syistä marraskuussa 1941. Krappe kirjoitti pakinoita ja runoja.
ellauri015.html on line 1148: Räisänen oli naimisissa vuodesta 1913 Kärkkäinen & Putkonen Oy:n toimitusjohtajan Juho Heikki Räisäsen kanssa. Hän oli islamilaisen kansalaisyhteiskunnan järjestöverkoston keskeisiä vaikuttajia. Hän kuului Ankallisyhdistyksen ja Kenraali Mannerheimin lakinsuojeluliiton johtokuntaan ja oli Islamin rottien puheenjohtaja. Hänellä oli islamilaisyhteisössä sukunsa ansiosta vahva asema.
ellauri015.html on line 1154: Lampilan perhe meni Neuvostoliittoon työnhakuun vuonna 1931 hänen ollessaan 7-vuotias. Hänen isänsä Sulo kuoli yrittäessään paeta, äiti Helmi joutui vankileirille ja Lea sijoitettiin lastenkotiin. Koulusta päästyään hän onnistui löytämään vankileiriltä päässeen äitinsä mutta kesällä 1947 Lea Lampila sai itse 10 vuoden leirituomion päästen vapaaksi kuuden vuoden jälkeen 1953. Hän loikkasi Neuvostoliitosta Ruotsiin vuonna 1967 ja sai poliittisen turvapaikan ja Ruotsin kansalaisuuden. Hän kirjoitti 1990-luvulla kaksi omaelämäkerrallista kirjaa Toivon tähti ja Stalinin lapset.
ellauri015.html on line 1168: Lauri ”Lassi” Leskinen (21. tammikuuta 1918 Lapinsalo, Kiuruvesi - 27. syyskuuta 1979 Kuopio) oli suomalainen opettaja ja kirjailija. Leskisen vanhemmat olivat pienviljelijä Juho Alfred Leskinen ja hänen puolisonsa Anna Juljaana (o.s. Pekkala). Perheessä oli yhdeksän lasta. Leskinen opiskeli kansakoulun jälkeen Porsaanpään herännäisten kansanopistossa ja Lapinlahdessa. Hän meni sitten Kajaanin seminaariin 1936 ja valmistui sodan aiheuttaman viivästymisen jälkeen kansakoulunopettajaksi 1943. Sodan aikana yliluutnantiksi kohonnut Leskinen palveli Uhtuan ja Porajärven suunnilla sekä Santahaminan koulutuskeskuksessa pataljoonan adjutanttina.
ellauri015.html on line 1170: Sodan jälkeen Leskinen oli opettajana Närpiössä, Pyhäjärvellä ja Kiuruveden Luupuvedellä. Kiuruvedellä ollessaan hän kirjoitti myös ensimmäisen romaaninsa Ehtoona sitten raukee turhaan… sekä kaksi seuraavaa teosta. Leskinen oli mukana myös nuorisoseura- ja seuranäyttämötoiminnassa. Vuonna 1955 Leskinen perheineen muutti Kuopioon, jossa hän toimi opettajana Puijon ja Haapaniemen kouluissa. Leskisellä oli kuitenkin edelleen Tuulentupa-niminen kesäpaikka Luupuvedellä. Siellä oli sitten mukavaa, tietäisittepä. Kuopiossa Leskinen jatkoi kirjoittamistaan, mihinkäs se leopardi pääsee täplistään, ja hänen esikoisnäytelmänsä Läpikäymälä kantaesitys oli Kuopion yhteiskoulussa lokakuussa 1962. Muutamaa vuotta myöhemmin Leskinen voitti näytelmällä Kumikakkuja Kuopion näytelmäkilpailun.
ellauri015.html on line 1176: Lauri Levola (s. 1981 Pori) on turkulainen kirjailija ja toimittaja. Hän on kirjailija Kari Levolan poika. Kari Levola (s. 1957 Pori) voitti pari nuorisopalkintoa ja on sittemmin ollut mm Kirjailijaliiton puheenjohtaja ja Turun ja Porin läänin kirjallisuuden läänintaiteilija. Mutta riittäköön tämä Karista, sehän on asian vierestä. Lauri Levola aloitti säännöllisen kirjoittamisen jo ala-asteella voitettuaan kuudennen luokan runokilpailun. Nuori runotyttö. Yläasteella panopiste siirtyi novelleihin. Lukioikäisenä hän kävi kaksi kesää Kokemäen kirjoittajalukiota, jossa hänen isänsä oli rehtorina. Ei vähän nepotismia. Levola opiskelee viestintää, ja on tukenut myös sanataidetta Turun avoimessa yliopistossa ja draamakäsikirjoitusta Taideakatemiassa.
ellauri015.html on line 1178: Työkseen Levola on lopettanut kirjoittamista ja toiminut freelancetoimittajana Lukufiilis- ja Satakunnan työ -lehtiin. Hän kuuluu turkulaisen runokustantamo Savukeitaan hallitukseen. Ennen ensimmäistä omaa novellikokoelmaansa hänen kirjoituksiaan on julkaistu Nuoressa Voimassa sekä antologioissa Reviiri 98, Ryhmä 99 ja Arpi. Levola työskenteli toimittajana Turun Sanomien Treffi-liitteessä syksyyn 2009 asti. Levola harrastaa kirjallisuuden lisäksi kuvataiteita ja pinnoitteita.
ellauri015.html on line 1180: Levolat on kuuluisia Porissa. Hakutermillä levola pori löytyi 45 tulosta. Tiedot yrityksistä, tuotteista ja palveluista helposti ja nopeasti fonecta.fi:stä. Rakennuspinnoite Levola Oy on kolmannessa polvessa toimiva perheyritys, jonka erikoisalaa ovat betonilattioiden valutyöt, hionta ja pinnoitus. Palvelemme Satakunnan alueen teollisuutta, yrityksiä ja yksityisiä asiakkaita. Yrityksellämme on vuosikymmenten kokemus ja tietotaito erilaisten tilojen ja kiinteistöjen betonitöiden toteuttamisesta. Terveystalon asiantuntija Yleislääketieteen erikoislääkäri Jyrki Levola, Yleislääketiede, Yleislääkäri. Terveystalo Pori Lääkäritalo. Varaa aikasi ...
ellauri015.html on line 1184: Lemmikki Louhimies (ent. Becker, ent. Nenonen, nyk. (Viena-)Lemmikki Valkeameri, o.s. Louhimies, s. 8. elokuuta 1943) on entinen suomalainen televisio- ja mainoselokuvaohjaaja, nykyään taidemaalari ja kirjailija. Hän on koulutukseltaan taiteen maisteri ja yhteiskuntatieteitten lisensiaatti. Hän toimi Tampereen ammattikorkeakoulussa viestinnän yliopettajana vuoteen 2003 asti.
ellauri015.html on line 1190: mutta sinisen, punaisen, ruskean, harmaan,
ellauri015.html on line 1191: minä saunassa puhtaiksi saisin varmaan.
ellauri016.html on line 15: Luettelo, jossa jokainen tuntee hänet
ellauri016.html on line 19: loppuun
ellauri016.html on line 20: und:green;font-size:8em;text-align:center;margin-top:0%;margin-bottom:0%">EL COYOTE
ellauri016.html on line 21: und:black;font-size:4em;text-align:center;margin-top:0%;margin-bottom:0%">LLEGAN LOS COJONES
Keljuilua
ellauri016.html on line 31: John tiimeineen on kehittänyt latausrobotin, joka työntää panoksia kaivoksen seinään. Se näyttää huomattavasti pätevämmältä kuin Keljun härvelit. Rukoilen syvyydestä huusin herraa vain varuixi, että robotti ei tee jeparia Johnista.
ellauri016.html on line 54: Tosiasiassa el Coyote on vetelä ruikelipaska verrattuna suomalaiseen el Zorroon, jossa sentään on miehekästä menoa, hurttia huumoria ja reimaa panoa. En koskaan alentunut lukemaan kojootteja kuin hätätapauxessa, saati sitten keräämään.
ellauri016.html on line 59: Tutun jäämistöstä löytyi kirje Oscarille mamma Matildalta päivätty 1904. Oscar oli maatalousinstituutissa Kronoborgissa, ja sille oli teetetty oikein räätälillä vaalea kesäpukukokonaisuus. Matilda vähän murehti että se oli niin vaaleata kangasta, se likaantuu helposti. Mutta sellaisen oli Oscar ize valinnut. Liekö ollut vallan se puku päällä valokuvassa, jossa se koreilee körttiasuisen kartanon työväen keskellä. Matildan käsiala oli kuin painettua. Sehän olikin tyttökoulun opettaja äidin koulussa ennen naimiaisiin menoa.
ellauri016.html on line 72: Pitkä ja kaunis mieskin olletikin,
ellauri016.html on line 76: filmissä joka on tehty pikkuserkun
ellauri016.html on line 82: Rouva emäntä kyyläs ikkunasta,
ellauri016.html on line 95: ja kaupitella Rettigin piipunpehkuja.
ellauri016.html on line 128: Lueskelin tässä Jobin kuvitettua klassikkoa Tutulta peritystä hienosta kuvaraamatusta, ja seisahduin hämmästyneenä jakeen 2:9 kohdalle. Jobin vaimo suosittaa siinä ruukulla häntäänsä raapivalle Jobille, ettei sen enää maxa vaivaa sinnitellä: siunaa jumalaa ja kuole pois.
ellauri016.html on line 130: Juu-u, siunaa siinä sanotaan, eikä kiroa kuin nykyraamatussa.
ellauri016.html on line 131: Sama juttu kristiina-tädin painoxessa vlta 1642. Mixi näin? Milloin on siunauxesta tullut kirous?
ellauri016.html on line 135: Kiinnostavaa kyllä, septuagintassa vaimo pääsee myös marisemaan pitkästi, että ei tää Jobin hyysäys sillekkään oo helppoa. Tää on kaikki karsittu uudemmista raamatuista. Ei sitä ollut juutalaisilla. Vaietkoot akat seurakunnassa, pulinat pois kun miehet kärsii miehekkäästi.
ellauri016.html on line 139: 9 Pitkän ajan kuluttua sanoi hänelle hänen vaimonsa: Mihin asti sinnittelet? Vastasi: Kas kun odotan vielä vähän aikaa elätellen toivoa mun pelastuxesta. - Mut kato nyt, sun muistokin on hävinnyt maan päältä, pojat ja tyttäret, noi mun mahanpurut ja kivut, jotka tyhjän vuoksi kestin kärsien. Ja sä itse mätä matoisena istut ulkona kaiket yöt. Ja mä vaan juoksen ympäriinsä palkkapiikana paikasta paikkaan ja talosta taloon, odottaen koska laskee aurinko, jotta voin levähtää vaivoistani ja kivuista jotka mua nyt ahdistaa. Sano nyt joku sana herralle ja tee loppu tästä.
ellauri016.html on line 148: Näyttää et toi barak tarkoittaa jos jonkinlaista pyllistelyä, ehkä hyvinkin alunperin polovistumista kuin Lindgrenin pojilla, sitten siunaamista. Se on tavallinen etunimikin esim Barak Obama, eikä siinä käytössä varmastikaan meinaa kiroomista. Kuka nyt lastaan kiroisi (paizi Pirkko Carlson os. Hiekkala). Spinoza oli Baruch sekin, käännettynä Benedictus eli Pentti. Mut kyllähän suomessakin siunailu on vähän kuin naisten kiroilua, sus siunakkoon, jestanpoo, jumalan nimen ottamista suuhun ilman saippuaa. Barakista lisää täällä ja täällä.
ellauri016.html on line 150: Varmaan onkin sopimatonta kuolevaisen siunatakkaan jumalaa, sehän on röyhkeää, kuin Jöns joka femmalaisten illatsusta tultuaan pani käden äidin ja isin päälle ja siunas niitä. Olihan se ihan puhdasta vittuilua, keulimista, valtuuxien ylitys.
ellauri016.html on line 152: Naisvihaajat piti Jobin vaimoa pirun kaverina, ja on sixi varmaan korjanneet vaimon sanan pahemmaxi kuin se olikaan. Jotkut netissä oli sitä mieltä, että saakeli säästi Jobin vaimon tapettuaan siltä muun perheen vaan six, et se oli lisäkiusa miesparalle. Eeva ja sen tyttäret on kaiken pahan takana, kuten paukkinan.
ellauri016.html on line 154: Uudemmat kääntäjät ovat samaa maata kuin Mika Waltari, joka huusi vielä mennessään, kun vaimo ja lastenhoitaja on sen perin pohjin nolanneet, naiset kun ymmärsi vauvajutut paremmin. "Mutta naisia te kaikki joka tapauxessa olette", mielestään verisen ivallisesti sinkautti ovenraosta.
ellauri016.html on line 158: Iso-Paulin mielivizejä oli se, missä Ylpön huoneessa mellasti karkuun päässyt apina ja teki temppuja. Siivooja suutahti sille sanoen: tule alas sieltä lampusta, et saa tehdä noin, niin professorin poika kuin oletkin. Pauli sai töin tuskin vizin kerrotuxi, kun sitä nauratti niin kovasti jo valmiixi.
ellauri016.html on line 160: Tutun kirjahyllystä löytyneessä Vallaton Waltari-kokoelmassa sattui olemaan myös Mikan v. 1934 kirjoittama runo Jobin mukaan. Vallatonta siinä on enintään jumalalle suunnattu sopimaton iänensävy. Asiasisältö on sama kuin Jobilla: mikä sua vaivaa kun riehut noin, mitä pahaa mä oon sulle muka tehnyt. Waltarista on pahinta, että toivo elää vaikka muuten on kuin mato koukussa. Mulla ei ole valittamista, kun en elättele turhaa toivoa.
ellauri016.html on line 164: Tutun tutut II
ellauri016.html on line 166: Mamma Matildalla on syytä kiittää jumalaa, tanakkana juureksena sukupuussa, jossa on satakunta lehteä. Seitsemän lasta, kaikki naimisissa Inez rukkaa lukuunottamatta. Kaksi sisarusta (Vera, Kerttu) nai Brotheruxen veljexet, joista tuli rehtoreita yliopistoihin. Siri sai aatelisen, vaikka väpelön, Tekla otti komeljanttarin (sentään Volter Kilven pikkubroidin, entinen Eriksson). Oscar kulta nai maalaistytön ja Poju ressu mamun, mut kaikkee ei voi saada, eikä kehtaa pyytää. Inexestä tuli sairaanhoitaja. Ei saanut miestä, epäonnistui, suvunjatkon kannalta, siis Darwinin. Yksinäinen lehti leijaa maahan sukupuusta, ei kanna hedelmää. Tutu sai miehen, muttei lapsia, sekin epäonnistui. Piru peri, tai paremminkin tutun tutut.
ellauri016.html on line 168: Köyhät Carlsonit ja ahneet Brotheruxet keskenään puzas Tutun kämpän niin tarkkaan, että pelkät pölyt jäi. (Paizi jäihän sinne se Vitalin ihailema feikkibarokkikaappi.)
ellauri016.html on line 169: Ingmanien perilliset kazoi päältä huuli pyöreenä. Titaaninkokoinen Olli Kilpi jättiläis(kumi?)tyttärineen kantoi ulos vähin äänin kahteen pekkaan kantohihnoilla Strengnäsin tuomiorovastilta kuittaamansa chiffonnieerin. Samaan aikaan neljä pikkuruista Carlson-agenttia, hälisten kuin nippu neekereitä kuorma-auton lavalla, kuskas ulos Tutun hirmu suurta astiakaappia. Pikku Tiina kulki hississä kaksinkerroin kaapin päällä lisäpainona, ei vaitiskaan, vaan painamassa nappulaa kuin Michael Jackson. Lisäys 11/2024: Ollin Kamux on käytkaz konkassa. Sesiitä tuli kun veit Carlsonien lipaston!
ellauri016.html on line 173: Lyhyestä virsi kaunis
ellauri016.html on line 181: Se on hyvä vaan. Lyhyt virsi tällä nuotilla on kauniimpi.
ellauri016.html on line 214: Sieltä oli kauniit näköalat.
ellauri016.html on line 216: Kaksisataavuotisia jylhiä puunrunkoja. Maa kaatuneiden puiden ja samettimaisen sammalturkin peitossa. Metsälinnut pauhaa, ketunhäntä vilahtaa. Liitää liito-orava.
ellauri016.html on line 218: Tapahtumat tässä unirunossa sijoittuvat näet aikaan ennen tuhotulvaa ja teollisuuden alkua. Jumala sanoi apinalle: tää kaikki olis sun, jos lupaat olla pokkaamatta mammonaa.
ellauri016.html on line 220: Apina mietti, hmm. Tästä kalliolta pitää raivata nää turhat puut pois tähtäyslinjan edestä. Tähän sopis muutamia kasematteja, betonibunkkereita ja niihin tykkejä. Tuolta idästä tulis ryssän lentokoneita. Pam! pam! Räisk! Mahtavaa.
ellauri016.html on line 222: Tuonne lännemmäksi tulis rautatie, monta raidetta ja tuhansia junia vuorokaudessa, kuskaamaan tarpeetonta paskaa ja laahusta, kuluttamaan sähköä ja lämmittämään ilmastoa. Kolkkaamaan ja kirskuttamaan raiteita niin että sievissä puutaloissa vieressä asuvat vanhuxet ei saa nukkua.
ellauri016.html on line 224: Ne vanhat voidaan heivata vanhusjalostamoihin, lääkkeen ja vaipan hajuisiin tehtaisiin, valtaviin kasarmeihin, joissa niille syötetään liukuhihnalta vuoropäivinä Janssonin ja kinkkukiusausta. Ihan kiusaksi huhutaan käytävillä uusista perunoista, muttei ikinä anneta. Eikä koskaan tulla kun vanhus vaippa täynnä soittaa kelloa.
ellauri016.html on line 228: Lopeta jo toi kiusaus, pyytää jumala ja pitelee korvia. Mut ei se lopeta, viekas apina ei ole ymmärtävinään. Kun jumala huutaa sille Älä! Lopeta! se vaan jatkaa, kun kerta pyydetään. Se on kiusaaja. Panettelija. Diabolos. Se panee kun sitä panettaa. Lisääntyy ja täyttää maan.
ellauri016.html on line 241: ihmisoikeustuomioistuimelta, kun suomalaiset lähettivät
ellauri016.html on line 242: Irakiin jonkun karvakäden suoraan tapettavaxi.
ellauri016.html on line 244: Tää tuli mieleen, kun oltiin tupaantuliaisissa,
ellauri016.html on line 254: In 2019, Luxembourg and Qatar would be the richest economy in nominal and PPP (purchasing power parity), respectively. South Sudan and Burundi would be the poorest economy in nominal and PPP, respectively. In exchange rates methods, per capita wealth of the richest economy Luxembourg would be 9.87x of world average, while poorest economy South Sudan would be over 40 times poorer than world average. In PPP, 1st ranked Qatar would be 7.08 times richer and lowest ranked Central African Republic would be over 25 times poorer compared to global GDP per capita.
ellauri016.html on line 265: Bhutan ei mittaa kansantuotetta, vaan kansanonnea. Sekin mitta on kovin suspekti, kysytään vaan pari monitulkintaista kysymystä, ja vastaakohan kukaan käsi sydämellä kuitenkaan. Miten karvainen on sun perse, asteikolla 0-10? Ei ole kivaa paljastaa toisille, että menee huonosti, kuinka karvainen se oikeasti on. En tahdo onnea, tahdon rahaa, sanoi Wagnerkin Viiville.
ellauri016.html on line 269: Mix pitäis mun antaa isoeno Torin ja Ellenin tuomasta kilon säkistä Fazerin sekalaisia isoille sisaruxille? Ne toi ne nimenomaan mulle, ja mä oon pienin ja söpöin, ansaizen ne parhaiten. Ei se ole reilua. Niin ajattelen minäkin, niin ajatellaan me kaikki. Ei tasajako ole reilua, jos siitä seuraa, että mä saan nykyistä vähemmän. Mikään jako jossa mä saan vähemmän ei voi olla reilu. Se on suorastaan vastoin reiluuden määritelmää, mikä se sitten onkaan kulloinkin.
ellauri016.html on line 274: Moraalin opetusvideona La Republica on etevä. Nyt oli oppitunnin aiheena jälleen kerran geenit vastaan meemit. Ekassa valintatilanteessa Fernando ja Alejandra haluis vielä nussia, mutta nussimisen esteenä on maatilojen välille kohoava aita, jonka Agostin "Donald Trump" La Torre tahtoo pystyttää. Fernando oli jo valinnut oman lapsensa ja Alejandran välillä: lapsi on sukua suoraan alenevassa polvessa, rahakkaan pankin perijä. Alejandra on vaan serkku, eikä siitä ole mihinkään jos se on rutiköyhä. Lapsi ja pankki Fernandolle siis, puolet tilasta Alejandralle. Bylsiä ehkä voitaisiin, mutta maa on sentään aina maata. Erät 1-1 geeneille ja meemeille. Alejandra suuttuu kun Fernando ei tulekaan naimaan hotelliin, ja soittaa leuattoman everstin ovikelloa. Joku piti saada, fiilis oli sellainen.
ellauri016.html on line 276: Toisessa valintatilanteessa Mersu on menettää lapsensa, tai sit Fernando menettää Mersun. Ilkeät ukot: rupinenäinen Donald Trump sekä jalkapuoli Adams-perheen lookalike Hugo, laskeskelee, että pankki jää perheelle jos Mersu pannaan myyntiin. Kuzuu luihun nappisilmän jesuiitan paikalle todistamaan tämän pointin Raamatusta.
ellauri016.html on line 277: Mut hei: jos Fernando menettää Mersun se menettää myös pankin, ja jää Donald Trumpin panttivangiksi. Mersusta voi saada lisää lapsia, jos se säilyy elolle, jos tarvitaan. Sitäpaizi jos lapsi kuolee, Mersusta saa halutessa eron ilman seurauxia, ja voi valita tilalle Alejandran plus tilan puolikkaan. Spoileri: Fernando valizee Mersun ilman lisävarusteita. Äiti, joka on sentään nainen, hyväxyy valinnan. Miehille se on käsittämätön: lapsi on sukua, äiti ei, pankki on sentään aina pankki, ja akkojahan on lisää joka oxalla. Erät 6-0 meemeille. Pallo, erä ja ottelu moraliteetille.
ellauri016.html on line 282: Kun termiittipesää sohastaan, se alkaa kiehua. Apinoiden pesässä sitä sanotaan hullaantumisexi. Koko pesä hullaantuu, siihen taikka tähän.
ellauri016.html on line 284: Siis oikeestihan tää on vaan klikkiozikoiden klishee, vitun meedioiden kusetusta. Surullista on että se ilmeisesti toimii, ei ne muuten sitä hokis. Eli siis koko Suomi, siis aika monet ainakin, tosiaan klikkaa tällaisia ozikoita hullun lailla. Täytyy pysyä jengin tahdissa, olla samixia. Harhautunut silakka joutuu hauen suuhun.
ellauri016.html on line 296: 20.1.1979 koko Suomi hullaantui kertaheitolla uuteen formaattiin. Pentti Siimeksen ja Ritva Valkaman liitto siunattiin siltä seisomalta kotimaisen viihteen taivaanporteilla.
ellauri016.html on line 302: Koko Juuka hullaantui, kun Miss Suomi palasi kotikylälleen voitonjuhliin. ONNITTELIJOITA RIITTÄÄ Muun muassa Irja Timonen onnitteli Piaa Miss Suomi -kisan voitosta. NUORIA IHAILIJOITA Koululaiset kuvasivat innokkaasti suosikkiaan kännykkäkameroilla.
ellauri016.html on line 310: Uotisen ja Helena Lindgrenin avioliitto koki ensimmäisen kovan kolauksen, kun
ellauri016.html on line 311: Uotinen rakastui sveitsiläismieheen. Hehkuvan pariskunnan yhteiseen taipaleeseen
ellauri016.html on line 318: Ex-pariskunta Jorma Uotinen ja Helena Lindgren kaljuna ja läskinä. Helena ojentaa kaulaa kuin hanhi jotta kaularypyt siliäisivät.
ellauri016.html on line 320: Kun Helena syytti puolisoaan kylmyydestä ja empatian puutteesta, Uotinen kehotti hankkimaan
ellauri016.html on line 323: Siitä tuli huutoa sekä kitkaa pilluun pitkäksi aikaa, Helena muistaa. Jorma
ellauri016.html on line 325: aloitteesta. Helena oli 80-luvulla Merimiehenkadulla salaa rakastunut tyylikkääseen lingvistiin jonka poika oli Niklaxen kanssa samassa tarhassa.
ellauri016.html on line 328: Helenan oli muun muassa tarkoitus olla mukana Jorma Uotisen 50-vuotistaiteilijajuhlakiertueella, joka jouduttiin perumaan koronapelin takia. Helena Lindgren viihtyy sinkkuna. He ovat edelleen niin läheisiä, että Helena käy jopa pesettämässä pikkuhousunsa Jormalla. Uotinen uutuuskirjassaan hehkuttaa Helenaa mm. rasittavaksi ja vaativaksi. ”Vastenmielinen pullanmussuttaja”, Helena kertoo elämäkerrassa ajatelleensa leivosta välipalaksi syövästä Uotisesta. Lindgreniä ja Uotista yhdistää samanlainen huumori ja työväenluokan perhetausta. Toki paljon muutakin, molemmat mm. pitävät jormasta sieltä takaata. Jorman äiti ei pitänyt Helenasta, oli jo tottunut ajatuxeen että jorma hääri etupiässä takapiässä. Jormaa ärsytti Niklaksen äänekkyys ja huomionhakuisuus. Toisaalta Jorma osasi hemmotella hyvin valituilla lahjoilla. Jorma mm. osaa tunnistautua Veikkauxen peleissä, mikä tuottaa Helenalle vieläkin vaikeuxia. Ja mikä tärkeintä: heillä on samanlainen huumori.
ellauri016.html on line 332: Koko Suomi hullaantui tonttuovista, tutkija ja kauppiaat yllättyivät. Joko sinun kodistasi löytyy joulun puheenaihe, tonttuovi? Lähetä siitä meille kuva - ohjeet jutun lopussa.
ellauri016.html on line 338: Koko Suomi hurahti täysin kiekon pauloihin vaatimattomalla pelaajamateriaalilla varustetun leijonalauman lyötyä Slovakian MM-turnauksen pudotuspeleissä Ruotsin ja Venäjän NHL-tähtisikermät. MM-hurmokseen eläytyi täyttä häkää myös maamme kaikkien aikojen suurimpiin leijonatähtiin kuuluva NHL-konkari Selänne.
ellauri016.html on line 340: Helssingin kaapunti suunnittelee tosissaan kiipeilytelineen rakentamista apinoille suurten urheilumenestysten varalle, esim potkupallisarjaan mukaan pääsy näyttää riittävän sellaisexi. Voitto maailman rikkaimmasa maasta Luxemburgista. Vauzivauz. Rintakarvattomat balttinaamat kaljahuuruissa heittää paidat pois ja kiipeileee yösydännä toistensa ja Havis Amandan pazasparan niskassa. Pazaasta teetettäisiin joku kestävämpi pomppulinnaversio, ja alkuperäinen pantas suojaan johkin varastoon tai museoon. Kauppatorin rannassa on jo maailmanpyörä ja sauna. Nyt sitten hullaantumisteline. Pian on koossa koko hoploppi. Kuka tarvii enää Linnanmäkeä.
ellauri016.html on line 344: Koko Oulu hullaantui Kärppä-kullasta. Juhlinta jatkui keskustassa pitkälle yöhön. Liput liehuivat ja laulu raikasi. Ihmiset kokoontuivat juhlimaan etenkin torille. Musiikki pauhasi keskustaa kiertävissä autoissa ja ihmiset tuulettivat roikkumalla puoliksi ulkona autojen ikkunoista.
ellauri016.html on line 348: Tuoreet luvut ja grafiikat kertovat: Näin koko Suomi hullaantui 100-vuotisjuhlista. Suomalaiset kokevat maansa ilmapiirin parantuneen merkittävästi viimeisten kahden vuoden aikana. Vielä syksyllä 2015 vain noin joka kolmas suomalainen oli ilmapiiriin tyytyväinen. Nyt tyytyväisiä on yli puolet vastaajista. Suomi 100-juhlavuoden pääsihteeri Pekka Timonen näkisi mielellään itsenäisyyden merkkipaalulla olleen vaikutusta asiaan. Tämä on mielenkiintoinen juttu. Somesta katsomalla voisi luulla toisin, mutta tältä näyttää, kun asiaa mitataan, Timonen sanoo.
ellauri016.html on line 352: Suomi hullaantui nuorisotakuu -käsitteestä, ja nyt mallia ollaan lanseeramassa koko Euroopan Unioniin. Kun EU-herrat innostuvat, he innostuvat. Nuorisotakuun ideana Suomessa on, että vastavalmistuneelle tai työttömäksi jääneelle nuorelle tarjotaan kolmen kuukauden sisään työpaikkaa, koulutusta tai työharjoittelua.
ellauri016.html on line 356: Poptähti pukeutui Game of Thrones -hahmoksi – some hullaantui: "Kuningattarella on ollut rankka talvi". Game of Thronesin kahdeksas ja viimeinen tuotantokausi käynnistyi maanantaina 15. huhtikuuta. Sen kunniaksi poptähti Joe Jonas päätti pukeutua sarjaa tähdittävän kihlattunsa Sophie Turnerin roolihahmoksi.
ellauri016.html on line 358: Turner näyttelee sarjassa Sansa Starkia. Jonas tavoitteli Sansan tyyliä sonnustautumalla punaiseen peruukkiin ja pitkään siniseen mekkoon. Hän julkaisi Instagramissa videon, jossa esittelee tyyliään.
ellauri016.html on line 360: Videolla Jonas saapuu ovesta huoneeseen, kulkee kameraa kohti vakavana ja pysähtyy hetkeksi, kunnes poistuu kuvasta kättään heilauttaen.
ellauri016.html on line 365: Anonyymi kirjoitti: Kyllä Jooko on tehnyt valtavan työn. Nosti perussuomalaisen puolueen Suomen suurimmaksi ja sai Hakkaraisen EU:hun. Niin ja kyllä Ylä-Savo hullaantui, kun Jooko sai houkuteltua Hakkaraisen maakuntajuhlaan juhlapuhujaksi. Ei mikään toimeton mies. Kansa kiittää ja kannatus nousee.
ellauri016.html on line 375: Anonyymi kirjoitti: Eiköhän olisi aika hommata Jookolle kunnallisneuvoksen arvonimi.
ellauri016.html on line 383: Anonyymi kirjoitti: Jooko kuulu hoitaneen myös ilmastonmuutosasian kuntoon. Vielä on tälle syksylle pari lämmintä päivää, mutta sen jälkeen ilmaston lämpeneminen on pysähtynyt.
ellauri016.html on line 400: Köyhän kansan raaputusmania - kuinka koko Bulgaria hullaantui arvoista. Bulgaria on Euroopan unionin köyhin maa. Sen bruttokansantuote per capita on 14 400 Yhdysvaltain dollaria, mikä on alle puolet koko EU:n vastaavasta lukemasta.
ellauri016.html on line 402: Kuluvan vuoden huhtikuussa teetetyn kyselyn mukaan arviolta 57 prosenttia bulgarialaisista osallistui jonkinasteiseen uhkapelaamiseen. Monet pelaajista ovat alaikäisiä tai eläkeläisiä. Ilmiöön alettiin kiinnittämään kunnolla huomiota vuonna 2016, kun maan hallituksen teettämässä selvityksessä paljastui, että peräti joka kymmenes toisen asteen opiskelija (vastaa Suomen lukiolaista) ostaa arpoja päivittäin.
ellauri016.html on line 407: Bulgarian matala verotus ja löyhä lainsäädäntö koskien rahapeliyhtiöitä on johtanut siihen, että maasta on tullut uhkapelitarjoajien leikkikenttä. Toisin kuin kaikissa muissa EU-maissa, Bulgariassa rahapeliyhtiöt eivät ole velvoitettuja lahjoittamaan rahaa julkisiin avustuskohteisiin. Toisen ääripään esimerkkiä ei tarvitse kaukaa hakea – Veikkaus jakaa Suomen lainsäädännön nojalla 100 % tuotoistaan taiteen, tieteen, kulttuurin ja urheilun tukemiseen.
ellauri016.html on line 411: Bulgaariassa on arvat kunniassa ja arvot kohdallaan, kun uhkapelifirmat ei ole verovelvollisia. Mitä tämän jälkeen oikeasti maassa tapahtuukin, sitä on mielenkiintoista seurata täältä Suomesta käsin. Vähän kuin tosi-teeveetä. Koko Suomi voi hullaantua vielä tästä.
ellauri016.html on line 415: Tässä kohtaa oli alunperin katkera uni. Se on sensuroitu. Sen sijalla edustava näyte apinamaisuudesta Jo Nesböön Panssarinyrkistä (albumi 245):
ellauri016.html on line 419: døden.»> «Hva er det verste da?>> «Ydmykelse. A fratas ære og verdighet. Å avkles, å støtes ut av flokken. Det er den verste straffen, det er å begrave et menneske levende. Og den eneste trøsten er at vedkommende vil gå relativt raskt til grunne.»>
ellauri016.html on line 427: Sandemose skrev om arbejderklassen i byen Jante og om en kreds af mennesker med samme sociale position. Senere har janteloven fået ændret betydning: til dem der vil bryde ud af deres sociale lag og nå en højere position i samfundet generelt.
ellauri016.html on line 429: Alex Sandemosen janttelaki on niiko snobien vastaisku tavixille. Siinä pannaan tavisten pää samalle pölkylle mille tavixet haluis panna snobin. Yhtä paskoja molemmat. Vitun nokintakisoja.
ellauri016.html on line 451: Swedish Jantelagen, Law of Jante - "Let's better not have a much bigger house or boat than our neighbours". In Sweden, you must not own a gun without license, slap your child or sell your neighbors car without permission.
ellauri016.html on line 463: nobilis tarkoittaa latinassa tuntemisen arvoinen, siis julkkis.
ellauri016.html on line 507: Tähän väliin vähän mitta- ja määritelmäteoriaa. Teknisesti vaikeus on se, että hyvyyden dimensiot on kohtisuoria, yhtä summaa ei niistä saa. Ja miks niin on? Koska mielipiteitä on yhtä monta kuin arvioijia, eikä apinaläjiä voi punnita kultavaa´alla. Äänestys on paska ajatus, siinä voi lähes puolet hävitä. Ja Darwinista ei lähde apua: maapallo on diverssiputiikki, se suosii diversiteettiä. Apina joka toimii yhdessä ekolokerossa on huono toisessa. Apinoita on liiankin moneen junaan, ei niitä saada yhteen jonoon kirveelläkään.
ellauri016.html on line 511: Silti tää urbo versio on liian sisäistetty herruus tyyppinen. Snobi on ylpeilevä pahis ja sen kadehtija nöyrä hyvis. Ihan kun mauttomasta joteski objektiivisesti puuttuis mausteita. Tavixen omakehunhajuinen käsitys. Ns. paremmuudessa on kyse vaan nokintakisan juoxuhaudoista. Snobin kadehtijaa vituttaa kun snobi pöyhkeilee ja keulii edelle. Itelle ei jää muuta kuin olla moraalisesti parempi. Niinkuin lyhyt Kimmo Koskenniemi koripallossa, noudattaa sääntöjä.
ellauri016.html on line 513: Siis onhan snobi objektiivisesti vituttava, mut tää sen pahexuja ei ole sitä kummempi. Sehän tuli just todettua, vai mitä. Kade wannabe snob on kärmeissään ja koittaa kexiä jonkun p.c. syyn mix se on oikeessa ja snobi väärässä, eli se ite parempi. Itte asiassa se haluis useimmiten ize snobix snobin paikalle. Vaikkei tietystikään olis yhtä mauton, herra varjele.
ellauri016.html on line 515: Nää on näitä moderneja alhaalta ylöspäin eteneviä snobin pahexuntoja. Luetaan vähän sellasta janttelakia (ks. oheinen tietolaatikko). Alkuperäiset snobileimat tuli aatelisilta, jotka pelkäs rikkaan porvarin porhaltavan oikealta ohize.
ellauri016.html on line 517: Ei, kyllä OED on oikeassa, snobin pitää olla yhtä aikaa vulgääri ja leveillä. Snobius on siis vanhan tuttavamme nilkin sosiaalista käytöstä, keskikastin nousukkaan elkeitä. Pääasia on tää: snobius, niinku mauttomuus, on potkimista jonkun säätyaisan ylize, pyrkyryyttä. Snobi on nousukas. Mutta onko kaikki nousukkaat snobeja? Ei, siihen tarvitaan myös hienostelua tai nenäkkyyttä. Nuori Roope Ankka on nousukas, muttei vielä snobi, siihen se on liian pihi. Se alkaa snobbailla kun se on perillä. (Fig. 1)
ellauri016.html on line 519: Snobin lanseeasi lempparini Thackeray Punchissa 1846. Se sanoi izeäänkin snobixi. Snobi oli selkeästi sellanen sosiaaliprkyri,joka pyrki esiintymään hienompana kuin olikaan. Siis streeberi ensin, sitten pröystäilijä, pöyhkeily tulee kiipimisen peräaaltona, kun ohitellaan ruvumpaa sakkia.
ellauri016.html on line 521: Snobi vaihtaa asentoa kun luokkasuhteet vaihtuvat. Etukenosta kumartelijasta tulee pystynokkainen pyllistelijä. Se on sykofantti. Usein parasiitti. (Etymologinen tietoisku: Sykofantti näyttää isännän vierestä laahuxelle fäkkiä, tai oikeammin viikunaa, suomalaisittain pirunnyrkkiä, ja parasiitti syö ilmaisexi sen pöydästä.)
ellauri016.html on line 526: Nyt kun ei enää ole aatelia, nimittely alkaa alhaalta. Snobit on pyrkyreitä jotka keulii muun keskiluokan edelle, on ollaxeen muita hienompia. Pyllistelee rupusakille ja rehvastelee parempien ja kaltaistensa parissa, erottuaxeen laahuxesta.
ellauri016.html on line 529: Sixköhän sana snobi on merkitty vanhentuneexi? Ei säätyjä, ei säädyttömiä; ei noobelia, ei snobia.
ellauri016.html on line 531: Alkuperäisestä 19. vuosisadan snobismista teki lopun 1. maailmansota, tuo suuri tasoittaja joka käytännössä lanasi säätyjärjestelmän lännessä.
ellauri016.html on line 533: Snobius näkyy jo päältä. Vaatteet tekee miehen, kun se on snobi, osoittaa sen aatteet. Mixei naisenkin. Six se on hienostelija ja keikari. Mut voi snobiasussa olla reikiäkin, kuin Diogeneellä. Turhamaisuus paistaa reijistä jos panee lyhdyn hameen alle. Pääasia on et kuteet viestittää sun brändiä.
ellauri016.html on line 537: Ja se on nenäkäs! Nenäkkyys on ominainen piirre snobille. Edelleen ylpeily, eli mahtailu, uhoilu, rehvastelu, herrastelu, ylvästely, leveily, tärkeily, kukkoilu, kunkkuilu, keekoilu, keulailu, komeilu, pöyhkeily, pröystäily, prameilu, isottelu, pullistelu, luulottelu, elvistely, sprettailu, spendailu, spräädäily, brassailu, ja doppailu. (Hizi tälle on synonyymeja kuin sukuelimille.) Ollaan aina ollaxeen, aina diivaillaan, ollaan olevinaan jotakin. Keulitaan, kerskutaan ja leuhkitaan. Öykkäröidään ja vähexytään muita. Tätä kyllä harrastaa muutkin kuin vaan snobit. Se on meillä nuorilla näät pahe ainainen.
ellauri016.html on line 539: Niin sit viel lesoominen, se tuli 2023 S.KARPPI sarjasta muiden trendaavien sanojen mukana kuten refe ja tribaali. Se on takuulla peräisin joltain junantuomilta. "lesoo ylpeillä: No hei kuule mä sainki eilen uudet 100 euron kengät" jne. "tatska tatuointi: Otin järjettömän kokosen tribaalitatskan selkään." tribaali: usein symmetrinen ja teräviä kulmia sisältävä abstrakti kuvio, erityisesti tatuoinneissa". Se oli vanhanaikainen jo S.KARPI:n vilmatisoinnin aikana.
ellauri016.html on line 543: Lupaavasta tutkijasta tulee snobi jos se alkaa esiintyä telkkarissa jokapaikan dosenttina ja pelleilee pellepuvussa linnan juhlissa tai nenäpäivänä muiden turhis julkkisten kanssa lehtikuvassa. Mainizematta nyt mitään nimiä, kuten E. Saarinen. Vitun Hyvinkään kultahattu. Kolmantena jonossa hiihtää maisteri Lauri Carlson Helsingistä.
ellauri016.html on line 545: 19. vuosisadan snobismista teki lopun 1. maailmansota, tuo suuri katujyrä, joka käytännössä lanasi vanhat säätyjärjestelmät lännestä.
ellauri016.html on line 546: Mut eihän luokkarajat siihen loppuneet. Kaikkialla misson hajurakoja on myös snobeja jotka niitä haistelee.
ellauri016.html on line 556: Amer. täti Goodell 1939 huomautti tästä merkityxen muutoxesta: oltuaan 1800-luvulla rotinkaisista ylösnoussut pyrkyri snobi on 1900-luvulla päässyt perille ja on nyt muita rotinkaisia halvexuva rikastunut tai viisastunut pöyhkimys.
ellauri016.html on line 562: Le snob est aussi bien ce pétit jeune homme hirsute qui applaudit avec une frénesie trop manifeste pour être sincère une pièce d'avant-garde boudée par le grand public, que ce monsieur décoré devant qui se multiplient les courbettes qui vient assister à la première d'une piece promise au succès; il est aussi bien ce petit gandin qui qui cherche à placer un mot dans une conversation entre Altesses que ce gentilhomme à monocle qui, d'un air ennuyé et condescendant, consent à lui addresser quelques paroles indifférentes. Mais ce fluidité meme du mot assura son heureuse developpement.
ellauri016.html on line 564: Snobi on yhtä hyvin tää nuori karvainen pikkumies joka taputtaa liian ilmeisellä innolla ollakseen aitoa avantgardistiselle kappaleelle jota paheksuu suuri yleisö, kuin tää kunniamerkitty herra jonka edessä kaikki pyllistelevät joka saapuu varman menestyskappaleen ensi-iltaan; sitä on yhtä hyvin tää pieni keikari joka koittaa saada sanan väliin ruhtinattarien keskusteluun, kuin tuo monokkelipäinen herrasmies joka ikävystyneen ja alentuvan näköisenä suostuu sanomaan sille pari yhdentekevää sanaa. (Emilien Carassus: Le Snobisme Et Les Lettres Francaises De Paul Bourget A Marcel Proust 1884-1914. 1966, Librairie Armand Colin.)
ellauri016.html on line 576: Attitude sociale et intellectuelle de l'homme qui, sous l'effect d'un amor-propre vaniteux et d'une volonté de distinction fiduciaire, renonce à l'être du paraître et, sans se préoccuper de développer une personnalité authentique, reconnaìt une hiérarchie imaginaire dans laquelle il veut progresser, en utilisant autrui et notamment ceux que l'opinion place au sommet de cette hiérarchie comme reference de sa valeur fictive.
ellauri016.html on line 595:
Aarne Kinnunen
ellauri016.html on line 624: Nyt kun omat wanhusajat owat owella
ellauri016.html on line 627: Kotihoidossa ne wiruu entistä huonokuntoisempana.
ellauri016.html on line 634: Hoitsun työ on yhtä rimanalitusta.
ellauri016.html on line 636: tai raiwaustraktoria kaipailewa asunto.
ellauri016.html on line 642: Wäki wähentynyt, kun hoizut äänestäwät jaloillaan.
ellauri016.html on line 647: Nyt kun saataisiin ne wanhuxet waan niitä lukemaan
ellauri016.html on line 651: Kun mä pääsen eläkkeelle tästä souwista,
ellauri016.html on line 653: Samaa tietä mennä saa kuin munapussitkin.
ellauri016.html on line 654: Kiwekset kun wanhalla on enää werkonpainona.
ellauri016.html on line 657: Seija löys tän tiedonmurun Metrolehden ristikosta.
ellauri016.html on line 660: Tutun tutusta kamux
ellauri016.html on line 674: Otkrytoje pis'mo, tsaarin leimoilla, elettiin 1900-luvun ensimmäistä vuosikymmentä.
ellauri016.html on line 685: Jotain tutunomaista Ollissa kyllä on, sen tunnistaa sukulaisex, ellei kamux.
ellauri016.html on line 698: Down to earth, then, sinks the sun
ellauri016.html on line 703: Hope so much your race will be all run
ellauri016.html on line 704: Then you find you jumped the gun
ellauri016.html on line 730: Down to earth, then, sinks the sun
ellauri016.html on line 736: Kun päivä on ohitse
ellauri016.html on line 741: Kun päivä on läpi
ellauri016.html on line 744: Sun täytyy aloittaa taas alusta
ellauri016.html on line 747: Kun yö on kylmä
ellauri016.html on line 750: kun yöllä pakastaa.
ellauri016.html on line 752: Kun lintu on lentänyt
ellauri016.html on line 755: Kun lintu jätti sut.
ellauri016.html on line 757: Kun peli on pelattu
ellauri016.html on line 762: Kun bileet on pidetty
ellauri016.html on line 768: Kun päivä on ohitse
ellauri016.html on line 769: Mailleen on painunut aurinko
ellauri016.html on line 780: In 1999, "Pink Moon" was used in a Volkswagen commercial, boosting Drake's US album sales from about 6,000 copies in 1999 to 74,000 in 2000. The LA Times saw it as an example of how, following the consolidation of US radio stations, previously unknown music was finding audiences through advertising. Fans used the filesharing software Napster to circulate digital copies of Drake's music; according to the Atlantic, "The chronic shyness and mental illness that made it hard for Drake to compete with 1970s showmen like Elton John and David Bowie didn't matter when his songs were being pulled one by one out of the ether and played late at night in a dorm room." In November 2014, Gabrielle Drake published a biography of her brother. Over the following years, Drake's songs appeared in soundtracks of "quirky, youthful" films such as The Royal Tenenbaums, Serendipity and Garden State. Made to Love Magic, an album of outtakes and remixes released by Island Records in 2004, far exceeded Drake's lifetime sales. In 2017, Kele Okereke cited Pink Moon as an influence on his third solo album Fatherland. Other contemporary artists influenced by Drake include José González, Bon Iver, Iron & Wine, Alexi Murdoch and Philip Selway of Radiohead.
ellauri016.html on line 782: Drake recorded his debut album Five Leaves Left later in 1968, with Boyd as producer. He had to skip lectures to travel by train to the sessions in Sound Techniques studio, London. Inspired by John Simon's production of Leonard Cohen's 1967 album Songs of Leonard Cohen, Boyd was keen to record Drake's voice in a similar close and intimate style, "with no shiny pop reverb". He sought to include a string arrangement similar to Simon's, "without overwhelming or sounding cheesy".
ellauri016.html on line 812: kirjan Runotyttö jänniin loppukäänteisiin.
ellauri016.html on line 822: viidentoista vuoden jälkeen tosin aika laihtuneena.
ellauri016.html on line 823: Kun tää kerrotaan tri Burnleylle, se on tosi iloinen:
ellauri016.html on line 840: punainen muovisanko hattuna
ellauri016.html on line 854: Vaan suuri oli hämmästyxeni, kun luin täti Kristinan
ellauri016.html on line 862: Jaakko-kunkku ei ota kantaa sukupuoleen, mikä toimii
ellauri016.html on line 863: hyvin Runotytössä. Shovinistisempi täti Kristina
ellauri016.html on line 870: jotkut on pirun sitkeästi kiinni piessä.
ellauri016.html on line 877: Mulla on työhuoneella vastaanottokeskus keskiviikkoisin kello kolmen ja neljän välillä. Sen paras puoli on et se on melkein aina lähes tyhjä. Siellä ei viru mamuja eikä riehu persuja. Jaa onhan siellä yksi perusviruja, viidennen polven matu länsinaapurista, 11. polven sakemanni. Se on koko kotoutunut tänne jo, varsin käy persuna jo täydestä.
ellauri016.html on line 881: Kiskot vievät Juhaa etelään, vastaanottokeskuxet eeku paranoo. Iloisennäköinen pikku kommari, public intellectual (julkkisälykkö?) ja vuoden aikuiskouluttaja kirjoitti vuonna 2011 kirjan Vastaanottokeskus, pienen pamfletin, jonka löysin 50 centillä mustan kaniinin pahvilaatikosta, kun ajoin siitä ohi pyörällä.
ellauri016.html on line 892: Osattomat nuoret mamumiehet tekee minkä pystyvät, pörräävät kuin pesättömät ampiaiset syksyllä, houkuttelee uteliaita tyttösiä hamppujuhliin ja käyttää niitä hyväxi. Ei kaikki tietysti, eikä edes monet. Mut pari mätää omenaa pilaa koko laatikon. Persunazit tahtois heittää koko kuorman pihalle.
ellauri016.html on line 896: Paljas elämä (teknillinen termi), ulkopuolinen hallinta ja rauhoittavat lääkkeet ovat osa siitä, miten järjestelmä järjestää turvananojien elämän; valtiosubjektien elämää hallitaan paljolti samoin keinoin, mutta hellemmin. Kaikki on lisäksi alistettu ajattelun turruttavalle mainonnalle sekä viihteelle, joita pidän tärkeinä väestönhallinnan välineinä.
ellauri016.html on line 900: Hyvin toisteista on kopitettujen matulaisten kerturointi. Nukutaan puoleenpäivään (uni ei tahdo tulla) ja syödään varsin kehnosti, kinastellaan muiden matulaisten kanssa, pelataan taskubiljardia ja pyöritetään peukaloita. Tyyylsäää. Miten vois muuten ollakaan, eletäänhän paljasta elämää paljaalla maalla Suomessa.
ellauri016.html on line 902: On illuusio että matut tuntis tai sietäis toisiaan, miks ne tekis niin, nehän kilpailee rajoitetuista luonnonvaroista. Eri maiset matut tutustuvat toisiinsa keskitysleireissä, mutta harvoin niistä tulee ystäviä keskenään.
ellauri016.html on line 906: Opettelisin suomea jos ois kursseja. Tykkäisin neuloa, jos oisi lankoja. Lapsilla ei ole mitään tekemistä, menevät hunningolle. Tappelevat ja käyttävät rumaa kieltä keskenään. Haluaisin opiskella ehkä lääketiedettä. Hahaa, unohda moiset haaveet, lääketieteestä kiinnostuneet värilliset naiset pannaan lähihoitajixi. Ois tärkeetä et matujen odotuxet ois realistisia, toteaa Juha. Tervetuloa pohjolaan, tervemenoa jaalan pohjalle.
ellauri016.html on line 910: Tää on pahaa lääkettä, totee Juhis. Näin syntyy vaan turhautuneita kiivailijoita, ei passivoituneita alamaisia, kunnon kantasuomalaisia. Tollasia hätäisiä sandaaleissa läpyttäjiä, ei saapasjalkaisia kanta-astujia. Kotoutus kusee nilkoille. Resurssikysymys, tarvitaan enemmän työntekijöitä. Mut ne maxavat. Kärsii tuottavuus. Kaiken takana on raha. Ollaan huutolaisia kuin lapsoset ja vanhuxet, mennään vähiten pyytävälle vaivoixi.
ellauri016.html on line 913: Henkilökunnan mielestä olis hyvä jos laitoxessa olis matuja ja alkuasukkaita sekaisin. Oliskohan mitään panna matut vaikka Harjavaltaan, Kellokoskelle, Kylmäkoskelle tai Konnunsuolle? Sama syyhän niissä on epämukavuuteen: ei haluta että asiakkaat alkaa viihtyä.
ellauri016.html on line 915: Työ motivoi ja vastuu aktivoi. Tehdään 2h päivässä adressinauhoja. Kun joku matu asuu osastossa pitempään, siitä tulee sellin kingi ja vartijoiden käskyt ei mene enää läpitte. Se ottaa vastuuta.
ellauri016.html on line 920: Meillä on käynyt huono tuuri: jalka murtui, vaimo kaatui, lapset putos sängystä, toinen ikkunasta. Selvis onnex säikähdyxellä. Meidän elämämme ei ole mennyt täällä hyvin. Kaasebia itkettää. Jopi rupisessa kopissa vailla jopia, ilman raikastavaa tuulispäätä.
ellauri016.html on line 922: Eräs henkilö kävi vaimon kimppuun ja hakkas tätä. Eräs naapuri löi lastamme. Henkilökunta ei tehnyt asialle mitään. Toisen kerran vaimoani lyötiin, vaadin poliisia paikalle. Poliisi tuli ja vaimoani kuultiin, mutta sen jälkeen ei ole tapahtunut mitään. Tuntuu, että se on unohtunut. Syy miksi lähdimme kotimaasta oli väkivalta. Ikävä kyllä täälläkin on tappelua koko ajan. Vaimon kanssakin on kärhämää.
ellauri016.html on line 924: Ikävä kyllä jotkut suomalaiset ovat erittäin ennakkoluuloisia maahanmuuttajia kohtaan. Kun kävelemme jalkakäytävällä, suomalainen vaihtaa kadun toiselle puolelle. Jotkut suomalaiset ovat meille todella etäisiä.
ellauri016.html on line 925: Meillä ihmiset kunnioittaa toisiaan, pojat ja tytöt ei saa suudella kaupungilla muiden nähden. Aion kasvattaa mun omat lapset niin. Vanhempien tehtävä on pitää huolta.
ellauri016.html on line 931: Vastaanottokeskuxen johto huomauttaa: ensisijainen tehtävämme ei ole kotouttaa, kerta mahdollisimman moni näistä veijareista on määrä palauttaa. Kotoutus kuuluu kunnille plus niille onnekkaille jotka ei hujahda läpi meidän pöntöstä vaan jää useammankin vedon jälkeen tänne kellumaan. Meidän tehtävä on varastoida, ja teemme sen nyt noin 40 euron taksalla per pää ja päivä. Ei hullumpaa, kustannustehokasta.
ellauri016.html on line 937: Nää haastattelut on siitä kivoja, et turvapaikanhakijat saattaa kuulostaa ihmisiltä, hyvässä ja pahassa. Tosin Jaanan (avustaja) ja Juhan rankka editointi poliittisesti korrektiin muotoon haittaa tuntoherkkyyttä, kuin 60-luvun kondomi. Ei ne takuulla kuulostanu noin sliipatuilta, eikä kesyiltä.
ellauri016.html on line 939: Suomesta on tulossa maa, jossa ezitään minimihyvinvointia. Montako lasta voi ryhmäyttää sairastumatta, montako vaippaa mummon sopii kastella. Vähän sellasta siedätystä. Tästä on kovaa vauhtia tulossa maa, jossa osattomat ihmiset elää majoitettuna siedettävään elämään, ei kivaan. Suomi on kylmäkiskoinen maa. Suomi panttaa. Suomi antaa ymmärtää, muttei ymmärrä antaa. (Eve Mantu)
ellauri016.html on line 941: Isoissa kaupungeissa mamut saa toisistansa apua, muodostaa kansallisuusghettoja. Juhixen mielestä pikkukylässä vois olla helpompaa, kiintiöpaholainen voisi osallistua aktiivisesti kylätoimintaan, niinkuin Mämmilän iloinen neekeri, joka puhu hoono soomi sydän paikallaan.
ellauri016.html on line 943: Mamujen pankki on patjan alla. Sielläkin käy verottaja, varastaminen on yksi vastaanottokeskuksen ajankuluja. Paikallispankki voisi myöntää niille säästöpossun. Tai roopeankan, jos sikafiguurista tulee sanomista.
ellauri016.html on line 945: Juhixella on käytännön parannusehdotuxia. Odotustilojen mamuja vois aktivoida sijoittamalla niihin lisää polkupyöriä, ompelukoneita ja askarteluvehkeitä. Ne vois tehdä kuvaelmia kuntalaisten kanssa, vaikka tiernapojat, nuorisotalo mamula ja papula. Hoo jos minä olen musta, olen minä monilta kaivattu. Yksi herra ja kuningas murijaanein maasta. Kenkäplankkiakin säästyisi. Ne vois syödä yhteisessä pöydässä toistensa pöperöitä niinkuin Helsingin leipäjonolaiset. Niillä vois olla laajakaista, jolla ne pääsis pelailemaan ja lukemaan al-qaidan uutiset ja isiksen blogia. Tää valmistais niitä irakilaiseen arkeen ja työelämään.
ellauri016.html on line 947: Se ei huomaa, et tätä on jo mietitty. Sixhän siellä on ne vessanpesuvuorot, niistä tulee käymälähygienian asiantuntijoita odotellessa. Sitä ne tulee tarvizemaan työelämässä, jos pulla käy ja ne saa jäädä tänne onnelaan.
ellauri016.html on line 949: Vastaanottokeskus oiskin toiminta- ja aktivointikeskus, eräänlainen suljettujen ovien palvelukeskus maahantunkeutujille. Siel oiskin kivaa. Mut tää lähettäis vaarallisen väärän viestin muille tulijoille:
ellauri016.html on line 960: saat maata mun käsivarrella.
ellauri016.html on line 968: Oikein paha lääke ois päästää aatteelliset järjestöt ja kirkkokunnat keskitysleireihin mellastamaan vapaasti. Tosin ne ei välttämättä olis kovin motivoituneitakaan, kun valtaosa käännynnäisistä käännytetään takaisin. Fiksut maallistuneet mumslimit kääntyy kristityixi omin nokkineen, näitä tuuliviirejä pyörittävä tuulispää on voimistumaan päin.
ellauri016.html on line 974: Kaikkein karsein Juhan ideoista on, että mamuille näytettäisiin kasvatusmielessä suomalaisia propagandafilmejä, tyyliin tuntematon sotilas ja sontimaton tutilas. Jänixen vuodesta napapiirin sankareihin. Se olisi jo julma ja epätavallinen rangaistus.
ellauri016.html on line 976: Lopussa on kannustuxexi menestystarinoita, valtioiden karvaisesta kainalosta löytyneitä pikku Sointuloita. Mitä esimerkit kertovat? Ei paljon paskaakaan. Kuten se izekin sosiologina tietää, tommonen on lyhytaikaista, hyvin pian aapat hakeutuvat luutuneisiin rakenteisiin, silverbäkit komentaa ja rupusakki toteuttaa. Turhaan se marssittaa nipuittain pieniä karvaisia ranskalaisia sosiologisnobeja todistamaan puolestaan. Darwinin keilapallo kaataa ne kerralla kuin keilat.
ellauri016.html on line 978: Sevverran siinä on pastoria, että sen mielestä muutos alkaa ihmisten sydämistä. Kyllä kai. Siinä elimessä ei tapahdu muita muutoxia kuin kalkkeutumia, läppävikoja ja vajaatoimintaa. Ja vielä kaiken kukkuraxi, insult upon injury: kun Juha kurvaa kotiin Mäntylästä, autoradiosta soi Ismo Alanko. Mensch!
ellauri016.html on line 980: Kustoxen lausunto
ellauri016.html on line 982: Tervetuloa tähän humanistisen tiedekunnan väitöstilaisuuteen.
ellauri016.html on line 983: Istumme nyt täällä Porthanian kazomossa emmekä perinteisemmissä päärakennuxen vanhan puolen saarnapenkeissä, kai koska vanha puoli on remontissa. Verstas suunnittelee lisätä sen tuottavuutta.
ellauri016.html on line 993: Tämän vuoksi, ja koska meitä kaikkia yhdistää kääntämisen kuzumus, uskaltaudun yrittämään otsikon suomennosta, enemmän kyllä runollisesti kuin virallisesti:
ellauri016.html on line 999: Vastaan väittämään rupee kohta professori Kaisa Koskinen tässä vasemmalla puolellani. Hän on Tampereen yliopiston käännöstieteen professori, erikoistunut kääntämisen sosiologiaan.
ellauri016.html on line 1003: Kustoksen kunnia kuuluisi sen mielestä professori emeritalle Liisa Tiittulalle, työn ohjaajalle tässä eturivissä. Mut se on loppuun palvellut, se ei saa enää olla framilla vaikka mieli tekisi.
ellauri016.html on line 1005: Tiedekunnan edustaja arvostelulautakunnassa on professori Sanna-Kaisa Tanskanen. Se kiipeilee kielten keskijohdossa kuin pikku apina.
ellauri016.html on line 1009: Ja nyt lopuksi, tai oikeammin aluksi, lausun taikasanat:
ellauri016.html on line 1011: Humanistisen tiedekunnan nimittämänä kustoksena julistan väitöstilaisuuden alkaneeksi.
ellauri016.html on line 1018: Välitän väittelijän ystävällisen kuzun kahvikekkereille tähän ulkopuolelle
ellauri016.html on line 1020: Punapäinen vähän tikan näköinen väittelijätäti oli varnaan käynyt Pafos-saarella ja pokannut ruusun Eski Saariselta. Puhui kukoistuxesta ja kehui hallituxen kääntäjien työoloja.
ellauri016.html on line 1023: Sen mies on samassa lafkassa turvapuolella, no-nonsense tyyppinen vankanlainen baltti. Eteerisen näköinen Ada-tytär oli itkenyt, kun luki väikkäristä äidin dedikaation. Senkin tukka oli vähän töyhtönä, mutta vaalea. Apassikampauksinen amispoika piti ikävää.
ellauri016.html on line 1025: Kuuntelemaan oli tullut yli 60 henkeä, suurin osa kääntäjäkolleegoita ja sukulaisia. Kymmenkunta ukkelia naisenemmistön joukossa. Myös jollain keski-ikäisellä tollolla oli harventunut apassi.
ellauri016.html on line 1033: Viitekehys oli E. Saarismainen positiivinen psykologia. Tuunaa työsi, niin olet oman onnen seppo.
ellauri016.html on line 1036: Miltä työpaikalta? Tuleehan sekin sanotuxi, vaikka sivulauseessa, että hallituxen kääntäjät on kermaperseitä kääntäjien joukossa; kuukausipalkkaisia virkanaisia vakiduunissa, pekkaspäivät, lomat on ja eläkkeet.
ellauri016.html on line 1038: Vaikkei palkka ehkä ole päätä huimaava, on niin paljon huonompia joihin verrata. Ja sekin on etu, et pomona ei ole kääntäjä, on siihen nähen sitten asiantuntija. Kyklooppi taluttaa saa myyriäistä. Se lohduttaa. Tai lohdutti. Nyt on Taru kääntäjien johtaja.
ellauri016.html on line 1047: Niinkuin ei ne sitä ennestään jo tietäisi. Muttei tänne tulla viihtymään tai tuunailemaan, ei seppoilla vaan käännetään, sanoo ahne käännöstoimisto. Kotona saat tuunata työpistettä minkä kerkiät, liimata läppäriin vaikka puputarroja, kunhan teet ne
ellauri016.html on line 1050: Kahvi oli hyvää ja kakkuakin riittävästi. Sitten lautakunta vetäytyy arvioimaan tuotosta. Seizemän vuoden työ kuitataan puolen sivun lausunnolla, jonka jauhaa kolmen leipääntyneen proffan puppugeneraattori. Mut läpi on, se on pääasia.
ellauri016.html on line 1054: Ja onnex kustoxen lausunto on nyt vapaaehtoinen. Illalla mä vien karonkkaan tohtorille kukkasen.
ellauri016.html on line 1058: Väittelijän perhe on kuin hullunkurinen perhe korttipelistä. Isä ja poika on samixia, robusteja persuja, äiti ja tytär samixia myös, pikkuruisia, positiivisia wannabe teologeja. Eteerinen tytär oli pannut nyt niin paljon meikkiä etten ollut tuntea. Sil oli vuojudekoltee ja ihottuman näköinen tatska hartiassa perheen Martta-kissasta. Isovanhemmat on evakon lapsia, pienviljelijöitä Vesivehmaalta. Sieltä kai se positiivisuus on peräisin. Ilo pintaan vaikka syän märkänis. Kaikkien on päästävä ääneen, jopa pikkuruisen isoäidin. Puheita on kaksi tuntia. Sit aukee baari ja jengi paahtaa alakertaan, me funksunäärit hankkiudutaan kotimatkalle. Liisa laittaa farkut takas juhlamekon päälle. Kotimatkalla mä vittuilen vähän sille subliminaalisesti, makselen kalavelkoja. Liisa vitun Tiittula. Vanhoja ei unohdeta.
ellauri016.html on line 1060: Tarun mitalissa luki Labor omnia vincit. Oikeesti se kuuluis olla labor improbus omnia vincit. Kaiken voittaa oikeen törkee äherrys. Tai sit rikollinen sellainen. Tarulta ei jää mikään kesken. Se on himo hiihtäjä ja kirkkoveneilijä. 7v sitten se pysähty lenkillä tienristiin ja sano turvamiehelle: mä väittelen. Turvelo ei tohdi väittää vastaan, ihan sama mulle. Onhan sillä tv- ja nettifutis. Mut enää se ei anna vaimon pysähtyä lenkillä.
ellauri016.html on line 1076: Amerikka on mahdollisuuxien maa. Siellä on mahdollista, ja tapahtuikin juuri Utahissa, et äitipuoli saa syytteen seksuaalirikoxesta, jos se vaihtaa kuivat rintaliivit hikisten sijalle autotalliremontissa, ja lapsipuolet tölmää silloin paikalle. Esimurkkupojat raportoi siitä biologiselle äidille, joka nosti oikeusjutun, pojat oli kuulemma järkyttyneet. Se että sen mies vaihtaa paitaa vieressä, ja sen tyttäret näkee sen tissit paljaina, on ihan eri asia. Outoa rinnastusta. Pojat näki äitipuolen rinnat, näkee kai nyt unta tussusta. Nainen voi saada siitä vuoden vankeutta ja nimen ikuistetuxi Utahin seksuaalirikollisten hall of fameen.
ellauri016.html on line 1081: Yhet teki paukkupommin jonka piti levittää ympärille vaaleenpunaista väriä.
ellauri016.html on line 1084: Jotkut syötti alligaattorille vaaleenpunasta purkkaa. Tyhmä matelija tukehtui, ei osannutkaan tehdä purkkapalloa.
ellauri016.html on line 1085: Rajavartija ampui maalitauluun, ja sytytti 20.000 hehtaarin tulipalon. Ilmakuvista selvisi että savu oli vaaleensinistä. Onnittelut pojasta. Et sellasta.
ellauri016.html on line 1092: Ei mee Elisabetin hovissa nyt putkeen, brexittiä lyö kuviot. Andrew hölmö punkero jäi kiinni rysän päältä alaikäisten naimisesta. Se on liian tyhmä edes valehtelemaan kunnolla. Hyväntekeväisyysmiljoonat putoo pakkaselle, äitykkä joutuu leikkamaan suosikkipojan viikkorahan minimiin. Mahtaa Charles ruipelo hymyillä kätöseensä. Kuninkaallinen mulatti Megan ja dirty Harry sekoilee brexit hovin ovissa. Ette arvaakaan millaista meillä täällä on, miten rumaa kieltä huudellaan käytävillä, sanoo rottweileri Camilla, kuin Lea vainaa Kivelässä.
ellauri016.html on line 1094: Kehitysvammasen pojan mieshoitaja Piexämäellä koitti kusettaa onnetonta onnekasta potilasta, joka raaputti roskixesta kaksisataa viiskyt tonnia. Pani pojan rahat pokkana kiiresti omalle tilille. Eise mitään voittanut, varsin valehteli. Siis se mies. Poliisille korjasi lausuntoa: säilytin rahoja vaan pojan puolesta. Omalla tilillä.
ellauri016.html on line 1096: Laps suomen ällö ei enää vaihda pois kieltänsä ihanaa, ei opiskele muuta koulussa kuin vähän enkkua. Se edistää maailmansodan tunnelmaa, kun ei tarvi toisten kieltä tankata. Elukoita ovat, ei osaa edes suomea. Siis ne muut.
ellauri016.html on line 1100: Inarinjärven syvyyttä ei tunneta. Kohta tiedetään, kun sinne tulee hotellikomplexi, joka kuvista päättäen on vähintäinkin yhtä syvältä.
ellauri016.html on line 1101: Aila Meriluoto on lopettanut runoilun. Oli aikakin, sen kuolinilmoituxen ite tehty värssy oli yhtä hanurista kuin Inarin hotelli.
ellauri016.html on line 1103: Hullun naurua. Irvileuka iski jälleen.
ellauri016.html on line 1108: Positiivisten asiantuntijoiden apupa ei auttanut,
ellauri016.html on line 1109: posttvisten entisestään senkun laajenee.
ellauri016.html on line 1114: Tappiosta suivaantuneet kokkareet ja kepulit
ellauri016.html on line 1124: Veijon velttomuna lähestulkoon suoristui.
ellauri016.html on line 1125: Naiset osas upeasti käyttää tunneälyä,
ellauri016.html on line 1131: Tunnen paremmin nää lipsintäjutut.
ellauri016.html on line 1133: Joulukadun avaaminen on keskustan yrittäjille suuri tapaus. Laajoin joukoin ne rientää ihailemaan Stokkan näyteikkunaa. Ei kuitenkaan ole ihan pakko ostaa tyyriitä tavaroita. Nyt trendaa ostaa vielä tyyriimpiä palveluita. Niistä ei jää joulun jälkeen kääreitä. Ja uusia voi rientää ostamaan vaikka heti välipäivinä.
ellauri016.html on line 1135: Anna Perälä 80v sitten neitosena joutui talvisodan pommituxeen. Raitsikat eivät kulkeneet, niinkuin ei tänäänkään. Ei ole työläisillä talvisodan henkeä. Annan piti kävellä. Pääsi turvaan Ekbergille, piiloon kahden voipullan väliin. Anna oli hyvin laiha neitonen ja pienikokoinen. Mukaan lähti ikkunasta voipulla poikineen. Mahtuu sitten turvaan paksummatkin pommituxen uhrit. Aleppossa ei ole Ekbergiä eikä voipullia. Ei edes Aleppon saippuaa, mutta piisaa pommituxia. Ja kansalaissodan henkeä.
ellauri016.html on line 1137: Maanpuolustustahto vaatii uskoa tulevaisuuteen, jämentää Taito Taskinen Kuopiosta. Kerttu Taskisen huonetta ja sukua. Kun maass on joulu vain eräillä ja maa jäässä meillä niitä köyhemmillä, ei ihme että kärsä varusmiehillä on kipeenä. Oscar sedällä oli maanomistajien puolustustahtoa ja voimia kuin pienessä kylässä. Puki Ingridin ja Tutun lotaxi, ja pazasteli kartanoiden pihoilla uljaan näköisenä suojeluskuntapuvussa ja rasvanahkasaappaissa. Meillä on sen SK ammuntakilpailuista voittama hopealusikka. 5. palkinto. Ei tullut pazastelustakaan Oscaria. Kartanonisänniltä kengänkuva roimahousun persauxiin. Jumbopalkinto.
ellauri016.html on line 1139: Donald Duck, eivaan Dump, fuck, Trump, armahtaa julman teurastajan sotarikollisen joka veisti puukolla aseetonta karvakättä ja otti selfieitä ruumiin vierellä. Mit vit? Reipasta sotatoimintaa, jenkkisotilaan normipäivä. Olemme kouluttaneet sotilaista tappokoneita, eihän niitä voi sitten tappamisesta rangaista. Se olis yhtä päätöntä kun rangaista USAn presidenttiä maanpetoxesta.
ellauri016.html on line 1143: Johannes Brotherus on vihdoin vainaja, neljä vuotta vaille satavuotias. Hyvät geenit, pitkäikäinen kuin Kusti-koira. Carlsonien heikkouxista ei ole tietoa, Johannes on puhdasrotuinen Brotherus. Pilven veikko on nyt pilven reunalla. Tuleekohan Onkel Walter Munchenistä siivestämään näihin peijaisiin pilven aseveljenä? Tuskinpa, se ei tunne enää edes sukulaisia. Vihannesta suremaan jäävät hermostuneesti räpsyttävä Anja, sinipiian nielaissut Ilkka sekä Floora-täti.
ellauri016.html on line 1144: Hunden Pedro sörjer adelsmannen Pelle Armfelt, vars död annonserades i HBL samma dag.
ellauri016.html on line 1146: Callekin tahtoi lentäjäxi, mutta Margit ei päästänyt, kun se on niin vaarallista. Kalle joutui tykinruuaxi, haavoittui kranunsirpaleesta silmään. Johannes vaan lenteli harmittomasti taivaalla, ei saanut siipeensä. Vihannexella oli musta tukka ja hitlerwiixet, pani Pirkon miettimään savolaisen osakunnan puurojuhlissa, kumman ottaisi. Mutta Johannes oli puiseva, luiseva Calle taiteellisempi, maalasi puurojuhlan kulissit. Pirkko valizi Callen, Vihannes Anjan. Loppu on ollutta ja nyt mennyttä, historiaa sensu stricto. Silloin kun Ilkasta tuli kartanonomistaja ja miljonääri, ja Callen poikasista vaan köyhiä kirjanoppineita, saattoi Pirkkoa vähän arveluttaa. Tuli vähän sanomistakin: eihän raha ole pääasia, mutta Ilkka on jo Havin toimitusjohtaja. Ja kun Ilkka sitten nai Erkylän kartanon rikkaan tyttären ja sen arvopaperit, Pirkko kyseli, missäs on sinun eka miljoonasi. No Ilkka pääsi piireihin reittä myöten, saa kiittää siitä Brotherusten sänkysilmiä. Ilkka kiittää isä Johannesta elämän aineettomista arvoista kuten saunalöylyistä, arvopapereista on kiittäminen täti Monicaa. Ja meneehän ne vessaharjatkin hyvin kaupaksi vaikkon rimpuloita.
ellauri016.html on line 1163: että hintalappu on ensin suunniteltava, ja mietittävä
ellauri016.html on line 1164: seuraavaksi ulkonäköä. Kestävyys ja kunto ei ketään kiinnosta
ellauri016.html on line 1165: näinä kulutusjuhlien lopunajan päivinä.
ellauri016.html on line 1166: Suunnitellaan siis kalut vartavasten helposti hajoovixi,
ellauri016.html on line 1169: kun huolehditaan et se on pian poies muodista, teettämällä
ellauri016.html on line 1181: Sillä Ikea-tuotteita pitää kiristellä joka sunnuntai kuin
ellauri016.html on line 1189: ennen tutkimattomille reiteille, vasten kiertosuuntaa
ellauri016.html on line 1209: jossa koko Los Angeles tuntee hänet upporikkaana
ellauri016.html on line 1216: aloitusruutuun
ellauri017.html on line 15: Minun tuttuja
ellauri017.html on line 19: loppuun
ellauri017.html on line 20:
und:yellow;font-size:5em;text-align:center;margin-top:0%;margin-bottom:0%">Puovo Lipposen seikkailuja
ellauri017.html on line 21: und:red;font-size:5em;text-align:center;margin-top:0%;margin-bottom:0%">Pellon sulttaani
Paasausta
ellauri017.html on line 36: Paavo Lipponen! Legendaarinen moottoriturpa, puhekonemestari Kuopion lakeuxlta, valitun SD kansan isähahmo, totta Mooses, joka on johtanut orjat halki sinipunaisen meren kuivin jaloin, tässä hän on, prinssieversti Paavo "patrblruuna" Lipponen! Iso käsi isolipokkaalle!
ellauri017.html on line 38: - Haluan käydä näyttämässä myös avaruuden demareille että olen paljon isompi luonnossa kuin lehtikuvissa. - Avaruuden demareille? Onko sielläkin demareita? Eikös humanoidit ole sellaisia Mauri Pekkarisen näköisiä pieniä vihreitä miehiä? - Mitä vielä, Mars on vaaleanpunainen planeetta. Kansalaiskeräyxellä on saatu ennätysajassa jo kokoon mulle menolipun hinta.
ellauri017.html on line 39: Onko siis puhemiehen ärhentelyt menneen kesän lumia? - Mitä vielä! Älkää kuulkaa toimittaja laittako minun suuhuni sanoja! Minä panen ize sanat suuhuni, ja te kuuntelette mitä sanoja tulee minun suustani ja pidätte suunne kiinni! (Juurikin niin sopulit! Ärsyttävää nenäkästä porukkaa.) Paavo on kärttyisä vanha käpy, jota lapset pelkäävät maakuntamatkoilla.
ellauri017.html on line 45: Alan huastoo näen tuttavallisesti, sillä tuttujahan myö ollaan Mini ja Sini. Out siderhan tokkiisa nähnä näköratiossa minun eläimellisen kerraston Apessiniassa, Tiipeti muassa taikka Aahrikan uarniometissä. Ja out sider varmaana tykännä minun toilauxistan - kaek apinathaa niistä tykkövää, sehän on selevä. Enhän minä muuten oeskaan Puovo Lipponen, rinssieversti, kiljuvan nälän komentaja ja ylpiäjohtaja. Nyt minusta kaekenlisäkkeex on tullunna piäylitoimittaja tämän minun iänenkannattimeni palstoelle. Koko ikän minä oun mualimaa kiertännä - ihan siitä lähin kun Pörsänmäiltä läxin. Minä oun ollunna vaikka missä ja vähån siellä muuallai. Ohaan se Kalle-Kustaa X:ki ollunna atjutanttina, mutta minun käissän ovat ohjaxet aiena olleet - ahvääriä tehessä ja muita konnia kurittaessa. Niin ne ovat tässä lehessäi. Minä palkkasin tämän Lauri pojan eli Outsiderin aputoimittajax - hiän kun tuntoo minut ihan rippikoulupoijaasta lähin ja on ollunna minun kirjurinan koko aijan. Minä huastelen niistä seikkaelustan Lapalle ja hiän pannoo nettiin - mie kun oun enemmän ahväärimies ku kirjaelija ja huastelen mieluite vuan tätä Juantehtaan murretta.
ellauri017.html on line 47: Joo. Tämän lehen nimi on Puovo Lipposen seekkailuja. Siinä kerrotaan minusta itestän - ja tulloohan siinä Kalle-Kustaa X:ki maenitux ja muutamia muitai mite aena kullonnii tarvihtee. Joka kuukaus minä kerron uuven seekkailun ja ne ovat riima juttuja joka aenoo. Minä en millonkaan tarjoo huonoo tavaroo myötäväx - työhän tiijätte sen, poijaat, piän tääteen raatanaaloja ja viinoo suap Carlsonien kaapasta. Liittykääpäs nyt koeruuttanne ihan tästä numerosta lähin minun osakeyhtiööni, Carlson Oy:hyn. Minä paenan nappulaa Callen kanssa tiälä tavarataevaassa ja työ otatte ja luvette näetä juttuja. Minunhan ei tarvihe taevaan tavaroo kehua: työ tiijätte sen ennestään. Pirskatti! mikä teitä estää joka ikistä olemasta minun yhtiön hallituxen jäseniä. Pyyvätte papalta rahhoo niiku raatakaappiaan Oscar-poeeka ja sen tytär Tutu, ellei itellänne ou. Ettekä työ toesta näin jännittävee ja kaekinpuolin hyvvee lehtee sua näen halavala. Elekee jättee yhtään nummeroo lukemata, sillä kun ne loppuu, niittei sua ennee mistää paihti tiskin alta antikvariaatista mustanpörssin hintaan. Kerran kuukauvessa tavataan. Elekee olla hooboja.
ellauri017.html on line 49: Sillä laella on assie ja minkä Puovo Lipponen kerran sannoo, se on justiisa eekä vuan sinne päin. Tammikuun nummeroon minä oun kertonna sen seikkaelun joka sattu minulle toestakymmentä vuotta sitten Amazonin uarniometissä mehtää polttamasa, kun jouvuin ahvärasioilla ollessan kamppailemmaan Brittonin Battlerin kansa, jota sanottiin brexitin arkkitehixi. Se ol kovanuamanen gangster moppikampaaksestaan huolimata, mutta eipäs vuan pärjännä minulle kipa piässä...
ellauri017.html on line 51: Minäpä lopetan tähän tämän piäkirjuutuxen. Kyllähän työ jo ymmärrättä mistee päen nyt tuuloo: minun elämän kerrastolla tienuusta kaekkien keropäejen kustannuxella jotka ossoo lukkoo, tae ies jaxaa kahtella kuvia. Ja niitä on paljon. Tehhäänpäs yhteesvoemin tästä Suomen kannattavin lehti - sillä kyllä Outsiderin lompsa on sen väärti.
ellauri017.html on line 57: Suomi nousuun
ellauri017.html on line 66: Muniansa sorkki
ellauri017.html on line 67: Munat meni rikki
ellauri017.html on line 79: Seijan lapsuusvuosina sen piti päästä rengasmatkalle Olavin ja Sirkan kanssa sukulaisiin Sysmästä syvemmälle sisämaahan. Joka kesä sitä lupailtiin, vaan ei se koskaan toteutunut. Siellä piti olla kivoja maatiloja, joilla olis söpöjä possuja, lehmiä ja hevosia, jopa ihania poneja. Pelkkää puhetta, hyvä jos päästiin kerran kesässä Joutsan Oravakivelle, se oli vaatimattoman Lean vaatimaton kesäunelma. Sen vahingon on Seija ottanut takaisin järjestämällä omalle perheelleen nipun ikimuistoisia rengasmatkoja.
ellauri017.html on line 83: Vuonna '86 mulla oli joku kesäkoulu Saksassa, Saarbrückenissä. Sillä reisulla viivyttiin jonkun aikaa Münchenissä Rikun ja Wokun vieraina. Meillä oli John ja ihan pikku Pauli silloin messissä, Paul oli vasta puolivuotias.
ellauri017.html on line 85: '89 vuokrattiin Petskun perheen kanssa Jyllannista talo rannalta, jossa asuttiin yhdessä viikon verran.
ellauri017.html on line 87: Petskun köyhä silloin vasta 6-henkinen perhe ei ollut juuri kiertänyt maailmaa. Kun Nelli 2v näki Köpixessä suihkulähteessä kultakaloja, se osoitti niitä pienellä pehmeällä sormella ja sanoi: kalapuikkoja.
ellauri017.html on line 90: Vuoden '90 kesällä purjehdittiin poikain kanssa hopeahondan kyydissä Anhevan maalle laivalla. Paulilla oli nuremopureso. Johnin polkupyörä oli pystytettynä auton katolla. Sillä piti harjoitella pyörällä ajoa lomalla. John suhtautui pyörään yhtä epäluuloisesti kuin Lassi ja Leevi sarjakuvan Lassi. Asuttiin kivassa vanhanaikaisessa punaisessa puutalossa. Salissa oli puinen neekeri joka ojensi tarjotinta. Sauna oli rimpula mutta sai sentään peseytyä. Se oli airbnb ilman airia.
ellauri017.html on line 92: '92 tai niillä main Seija ja minä lennettiin kahdestaan Barbadoxelle. Helmi pantin alulle tämän matkan jälkeen. Seija valmistui fil.kandiksi (tää on 70-luvun neukkusana, vanhemmalla ja uudemmalla kielellä maisteri). Ajatus oli sinä vuonna välttää jokatalvinen melankolia. Pojat oli puolet aikaa mummilla ja faffalla, puolet Rohteilla. Illalla hotellin bambumajassa sammakot lauloivat puissa. Silloin koko ajatus tuntui erehdyxeltä. Mut se meni ohize, ei tullutkaan kauppakirppua. Eikä depistä. Ruuaksi syötiin lentokaloja. Brittienglantia murtavat mustat möivät rannalla aloeta. Viidakossa säntäili jotain apinoita. Atlantin puoleiset hiekkarannat oli upeita mutta tuulisia. Rannalla lojui turkoosinsinisiä veneitä. Banaaniviljelmillä ajeltiin mönkijäntapaisella autolla. Vaikkei suomessa silloin vielä ollut koko sanaa mönkijä. Tuliaisixi ostettiin kivoja peltimukeja joita ei olla koskaan käytetty mihinkään. Tuolla ne ovat vieläkin keittiön avohyllyssä.
ellauri017.html on line 94: Barbadosuikkarit (Laurilla vihreät ja Wokulla keltaiset) kuluivat sittemmin kovassa käytössä kymmenet vuodet, ne muuttui vähitellen molemmat ruskeixi Sysmän Bad Spotin mutaplotussa ja hapertui lopulta päältä. Barbadospyyhe on vielä hyvässä hapessa, ainakin paremmassa kuin pyllyvaon kohdalta hiutunut, halennut ja kuuppeloitu Olavin pyyhe tai Domus Academica, joka täyttää kohtapuoliin 60. Merkkipäiviä se viettänee paikattuna perhepiirissä kuin prinssi Andrew.
ellauri017.html on line 96: Vuonna '94 me muutettiin Käpylään vihreeseen 20-luvun puupytinkiin. Rahatilanne näytti valoisammalta, koska vuonna '93 heitin pyyhkeen kehään ja lähdin Kovvolaan sudeettiprofeetaksi kärsimään 15-vuotista kuritushuonerangaistusta. Vuonna '92 syntyi Helmi, joka valmistui justiinsa biologian kandixi. Niin ne vuodet vierivät. Vielä saattaa olla jokunen Sisyfoksen ajastaika jäljellä vierrettävänä, ellei sitä ennen satu jotain kivaa ylläriä.
ellauri017.html on line 98: Vuonne '95 lähdettiin Viroon rengasmatkalle vanhalla vihreällä mannepirssillä. Joo me ollaan tosiaan viherpiipertäjiä, puunhalaajia. Myös vihreitä rikkaammille naapureille, kuten Takkahuipaleille, joille äitimamma tuo muovisäkeittäin käteistä pirssiämme paljon uudemmalla mersulla (tai toi, viime aikoina siellä on ollut aika hiljaista), ja toisella puolella asuville Haavikoille, joiden mutrusuinen kuuluisa kirjailijapappa oli käärinyt kokoon niin paljon pätäkkää, että koko perhe lapsukaisineen on sillä pärjäillyt kivasti. Mettää lienee muutamia neliökilometrejä, sitä taloon jääneet hyvinvoivat agronomilapset varmaan hoitelevat. Heikki möi jonkun turvetehtaan ja osti sillä miljoonakämpän Kalasatamasta. Tuskin on täysin tyytyväinen sijaintiin, se on justiinsa ruman Redin tornitalon takana. Mutta sieltä näkee Kulosaareen, Heikki voi kaihoten kiikaroida lapsuutensa kontuja.
ellauri017.html on line 100: Viron matka oli ensimmäinen perheen matka ulkomaille omalla autolla, ja hauska niin, vaikkei otettukaan mukaan yhtään lisäelefanttia. Helmi oli kolmen, se halus pitää ikkunoita auki, vaikka Seijaa vilutti, ja sanoi: Tossssi kuuma, roikkui takaikkunan ruuvausveivissä kuin iiliäinen. Tää oli eka vuosi kun vapaassa Virossa pääsi matkustelemaan. Mentiin yhdellä bensatankillisella koko matka: Tallinnasta Pärnuun, missä oltiin yötä suomalaisten pykäämässä Ranna hotellissa, ja sieltä Riikaan, jossa yövyttiin Jurmalassa rannalla. Riianlahti oli silloin vielä täynnä öljysaastetta, ja Pauli ja mä mentiin aikaisin aamulla salaa sinne uimaan, koska Seija oli kieltänyt. Latvian rantamezät oli punaisenaan ahomansikoita. Ikinä en ole nähnyt niin paljon metsämansikoita kerralla. Saarenmaalla oli hyvin kaunista. Oltiin päivä hiekkarannalla. Asuttiin jonkun perheen pitämässä majapaikassa, jossa saatiin niin paljon ruokaa vielä myöhään illalla, että (Paulin koulussa kirjoittaman aineen sanoin) Don Läskit lyllersivät vaivoin yläkertaan ruokapöydästä. Tältä matkalta tuotiin postilaatikon avaimenperä, jossa on Eesti Vabariikin viisisentinen. Nyt ei ole Viru enää vaba, niilläkin on euroja ja senttejä.
ellauri017.html on line 102: Seuraava merkittävä perheen kesämatka tehtiin Walesiin, se oli vuonna '99, se on helppo muistaa koska juuri silloin näkyi Briteissä täydellinen auringonpimennys. Oltiin Oxfordissa kun se tapahtui, kazottiin auringon sirppiä noetun lasin läpi, linnut olivat säikähdyxissään vaienneet, mulla on virttynyt T-paita siitä muistona. Sieltä saatiin Helmille pieni koulupuku, joka sillä on päällä kuvissa koulun alkaessa seuraavana syxynä. Tällä matkalla oli John vielä mukana. Sitten se kirjoitti ja alkoi opiskella ensin Otaniemessä, sitten Oulussa ja lopulta Vaasassa. Seuraavan kerran se tuli mukaan vasta '07 synnyinmaahansa Amerikkaan.
ellauri017.html on line 104: Vuonna '02 olin yxixeni maailman kääntöpuolella, lensin 20 tuntia täältä Austraaliaan valtavalla jumbojetillä. Elokuussa sieltä palattuani oli pakko lähteä vielä Turkkiin seuramatkalle, koska perheellä oli ollut tylsää isän poissaollessa.
ellauri017.html on line 106: Ekstraelefantti oli mukana, kun '05 lähdettiin Itä-Euroopan kierrokselle uudehkolla (tietysti vihreällä) Folkkarilla, Wokun hampaattoman Opan etäisellä jälkeläisellä. Se ronsu oli Rothin pikku Mikko, joka kuskattiin Itävaltaan Rikun ja Wokun hoiviin puolimatkassa.
ellauri017.html on line 110: Anno dazumal, oisko ollut vuonna '09, suunniteltiin nelistään Paulin ja Helmin kanssa hurja interrailmatka Pariisin kautta Madridiin ja takaisin ja toteutettiinkin se onnistuneesti suunnitelman mukaan.
ellauri017.html on line 112: Seija, Helmi, sen kaveri ja mä oltiin jokunen päivä Dublinissa vuonna '10 mun tai siis Igorin esitelmämatkalla.
ellauri017.html on line 116: Vuonna '14 tavattiin Tukholmassa mun Göteborgin kokouksen jälkeen Seija, Helmi ja minä, ja yövyttiin ekan kerran Hornsgatanin pikku hotellissa.
ellauri017.html on line 120: Saman vuoden '15 kesällä lähdettiin taas nelistään me ja Helmi sekä Pauli airbnb-tyyppiselle kaupunkilomalle Lissaboniin.
ellauri017.html on line 122: Johnin, Susannan ja Charlotten kanssa on sittemmin tehty useampikin rengasmatka. Vuonna '17 ajeltiin kahdella autolla Umeåsta Saksan halki ja itäkautta takaisin. Vuonna '18 me mentiin autojunalla Lappiin ja tavattiin Johnin perhe Haaparannassa, ajettiin Tromssaan, jossa asuttiin muutamia päiviä tuona hirmu kuumana kesänä. Torniossa oli kolmekymmentä astetta varjossa. Norjassa oli mukavan viileää. Käytiin uimassa jäätävässä jäämeressä, veden lämpö ehkä 9 ja ilman 13 astetta. Takamatkalla Seija ja minä yövyttiin Kilpisjärven biologisella asemalla, jossa Helmi ja Vitalikin on käyneet kursseja.
ellauri017.html on line 124: Helmin ja Vitalin kanssa ajeltiin Allegro-junalla Pietariin lokakuussa '18. Asuttiin katedraalin takana airbnb-huoneistossa katon rajassa. Silloin käytiin neuvostomuseossa, josta on tämän kokoelman nimilehden potretti: Sanoja syvältä. Sanoja on noussut siinä kuparinen kypärä päässä sukelluksista, tai on päinvastoin matkalla taas syvyyksiin. Sillä oli niin paljon kaasumaista sanottavaa, et se pulpahti pintaan kuin syvänmeren outo kala, paukkuen päästi ilmoille sanasensa ja vajoo nyt hiljaa takas sinne mistä tulikin. Syvälle.
ellauri017.html on line 128: No ei nyt näitä ihan loputtomiin ole ollut, tyyliin joka toinen vuosi, mut ei sekään mikään sääntö, milloin minnekin ja hyvin erilaisia. Ei näillä kuuhun olla menty, mutta sentään jonnekin. Yhtään pahaa trippiä ei ole ollut joukossa.
ellauri017.html on line 134: Tunnelmallinen tulitikku makuuhuoneen hämyssä.
ellauri017.html on line 140: Kun tämän tykityksen savu on hälvennyt,
ellauri017.html on line 143: ja runoilijan puhelimen loisteesta.
ellauri017.html on line 148: Alentunutta pidätyskykyä kompensoi
ellauri017.html on line 151: ovelasti kuin Wokun Opa ruokapöydässä.
ellauri017.html on line 152: Nyt kun oisi vielä nuha.
ellauri017.html on line 162: Israelin uskontunnustuksessa SHEMA YISRAEL (4. Moos [Num] 6,4) lausutaan: "Kuule, Israel! Herra, meidän Jumalamme, Herra on yksi." (SHEMA YISRAEL YAHWEH ELOHEINU YAHWEH EHAD.) UT:ssa Jeesus painotti itsensä ja Isän ykseyttä. Paavali toteaa Seurakunnan (Kristuksen Ruumiin) olevan yksi. On (vain) yksi Herra - samoin yksi ja sama Pyhä Henki - sekä yksi usko ja yksi kaste (1. Kor 12, Ef 4). Viereinen mielenkiintoinen ympyräkuvio oli alkuaan Aulis Pesosen perustaman IT-yrityksen Tietopiirin tunnuksena. (Nyt yrityksen logo on toisenlainen. $$$ yhä mielessä ja pyllynsilmä, muttei vapaamuurarit.)
ellauri017.html on line 164: Leopold Kronecker sanoi että Jumala loi vain ykkösen ja kumppanit. Cantor löysi joukko-opin paradoksin äärettömyyksistä. Niin Ison Numeron, ettei hyvä luojakaan jaksa heittää sitä ulos lasitalosta särkemättä ikkunoita. Siis sitä ei voi olla. Nollassakaan ei voi mitään olla. Jumala on ykkönen. Näin Leopold lukuja pohti.
ellauri017.html on line 168: Jeffrey Goldberg, I attempt to make a good faith effort to understand people's beliefs. Answered Apr 25, 2017
ellauri017.html on line 170: I would like to take the opportunity to remind everyone that Kronecker’s famous statement
ellauri017.html on line 188: If god had made the universe then who made god?
ellauri017.html on line 219: Allahin nimi arabialaisin kirjaimin muistuttaa riu'ulla istujaa alhaaltapäin. Vasemmassa kädessä sillä on keppi sekä porkkana. Pienempi kaksoisvee on kuin sen pussit kazottuna alhaalta ja keppi kusella. Pieni rinkula oikealla kädellä ois vessapaperirulla tai kiekura.
ellauri017.html on line 245: Tävväyttikö kyvpeä, kun minä pievasin.
ellauri017.html on line 251: 7 hyvää ja kahdeksan kaunista.
ellauri017.html on line 264: Laivanvarastajankadun kaxio.
ellauri017.html on line 281: Kolmas valtakunta.
ellauri017.html on line 284: Neljäs valtakunta.
ellauri017.html on line 294: Joulukuun kuudes.
ellauri017.html on line 296: Isse Immun kymmenys.
ellauri017.html on line 300: Heinäkuun neljästoista.
ellauri017.html on line 306: Kaxin aina kaunihimpi.
ellauri017.html on line 324: siltä saa enintään sädekehän, se kruunaa kärsimyxellä.
ellauri017.html on line 325: Se suo laumaimmuniteetin kadotuxen kidalta.
ellauri017.html on line 329: Yksin oot sinä, ihminen, kaiken keskellä yksin, yksin syntynyt oot, yksin sa lähtevä oot. Askelen, kaksi sa luulet kulkevas rinnalla toisen, mutta jo eelläs hän on taikka jo jälkehes jäi, hetken, kaksi sa itseäs vastaan painavas luulet ihmisen, kaltaises -- vierasta lämmititkin! Silmää löytänyt et, joka vois sun katsehes kestää, kättä sa et, joka ei liukunut luotasi pois. Kylmä on ystävän mieli ja kylmä on armahan rinta. Huulet liikkuvat vain, rinta on liikkumaton. Leikkihin kumppanin löydät, et toden riemuhun, tuskaan. Hiipua yksikseen tuntehes polttavin saa. Ystävän, armaan vain oma kaipuus sulle on luonut, houreen, jok' katoaa, kun sitä kohti sa käyt. Niin olet yksin, sa ihminen, yksin keskellä kaiken, yksin syntynyt oot, yksin sa lähtevä oot, yksin erhees kätket ja yksin kyyneles itket. Ainoa uskollinen on oma varjosi vain. (On se v-a, sanoi Koskenniemi.)
ellauri017.html on line 333: Minun mieheni raukka tarpoo jalan vain.
ellauri017.html on line 339: ratsun hinnaksi ne myö.
ellauri017.html on line 369: sun kättäsi enkelin kädestä pois,
ellauri017.html on line 370: sun kättäsi enkelin kädestä pois.
ellauri017.html on line 378: Persoonallisuusenneagrammi (usein vain enneagrammi) on yhdeksänkohtainen persoonallisuustyyppien luokittelu, jonka pohjana käytetään G. I. Gurdjieffin opetuksessaan esiintuomaa enneagrammisymbolia. Teoria on luotu tukemaan itsetutkistelua, helpottamaan yksilöiden välistä ymmärrystä sekä kommunikaatiota ja ennen kaikkea lisäämään suvaitsevaisuutta. Noi sokeat alueet on aika lähellä katolisten 7 kuolemansyntiä. Petos ja pelko (par. petollisuus ja pelkuruus) taitaa sieltä puuttua. Vaik onko saituus ja ahneus eri synti, sitä voipi miettiä.
ellauri017.html on line 385: Perfektionisti, Uudistaja, Omantunnontarkka, Laaduntakaaja.
ellauri017.html on line 450: Gurdjieffin arvoituksellinen hahmo välittyy värikkäänä ja usein ristiriitaisena aikalaisten kirjoittamissa muistelmateoksissa. Mielipiteet hänen kirjoituksistaan ja toiminnastaan jakautuvat. Puolustajat pitävät Gurdjieffia karismaattisena mestarina, joka toi länsimaiseen kulttuuriin, psykologiaan ja kosmologiaan uutta tietoa, joka mahdollisti vakiintuneen tieteen tuolle puolen menevät oivallukset. Kriitikot väittävät häntä vain huijariksi, jolla oli suuri ego ja jatkuva tarve itsensä ylistämiseen.
ellauri017.html on line 452: Elokuussa 1916, kun Gurdjieff oli ryhmineen Suomessa rouva M. E. Maksimovitšin datšalla, Uspenski kertoi kokeneensa kauan toivomansa "ihmeen" telepaattisen keskustelun muodossa, jonka hän kävi Gurdjieffin kanssa. Maaliskuussa 1918 Uspenski erkaantui Gurdjieffista ja rakensi katedraalin itselleen Helsinkiin. Ei vaitiskaan. Uspenskin katedraali on pyhitetty neizyt Marian kuolinuneen nukkumiselle, ei sata vuotta sitten eläneille huuhaahörhöille. Vaan 2000 vuotta sitten eläneille.
ellauri017.html on line 454: Pjotr Demjanovitš Uspenski, (ven. Пётр Демья́нович Успе́нский; 17. maaliskuuta (J: 5. maaliskuuta) 1878 Moskova – 21. lokakuuta 1947 Surrey, Iso-Britannia), laajemmin tunnettu nimellä P. D. Ouspensky, oli esoteerikkona tunnettu venäläinen intellektuelli, matemaatikko, journalisti ja teosofi. Hän toi euklidisen geometrian ja epäeuklidisen geometrian mukaan psykologiaa sekä korkeamman ulottuvuuden olemassaoloa käsitteleviin keskusteluihin. Sehän mun teometrisestä runosta vielä puuttuikin.
ellauri017.html on line 456: Epäonnistuttuaan pyrkimyksessään asettua pysyvästi Englantiin Gurdjieff perusti Ihmisen Sopusointuisen Kehittämisen Instituutin Pariisin eteläpuolelle Avonin kaupunkiin. Instituutissa oli monien käytännön työtehtävien (rakentaminen, eläintenhoito, ruoanlaitto, kotitaloustyöt ym.) lisäksi muun muassa toipilaspuoli, josta vastasi suomalainen Leonid Stjernvall Virtaan kartanosta Sysmästä. Maalla on mukavaa.
ellauri017.html on line 458: Leonid, född 1872-04-26 i Moskva. Student därst. Examina för inträde vid universitetets i Moskva medicinska fakultet 1894 och 1895. Legitimerad läkare 1898-11-12 med diplom av 1899-01-28. Tjänsteman över stat vid medicinska departementet av ryska inrikesministeriet 1902-03-12. Titulärråds grad 1906-03-23 med tur från 1902-01-14. Kollegieassessor 1906-12-29 med tur från 1905-01-14. Avsked 1907-01-31. Läkare över stat vid Föreningen S:t Troitska barmhärtighetssystrars ambulatoriska sjukhus i S:t Petersburg. RRS:tStO3kl 1914-05-28. Direktör för elektro-vattenkuranstalten i nämnda stad. Gift 1905-09-03 i Luga med Elisabet Feodosjev, född 1885-01-17 i S:t Petersburg, dotter av bergsingenjören, generalmajoren Grigori Petrovitj Feodosjev och Catharina Nikolajevna Sibin. Boken vaikenee Leonidin myöhemmistä huuhaatoimista Gurdijeffin tilalla.
ellauri017.html on line 460: Gurdjieffin maine huononi vuonna 1923 uusiseelantilaisen kirjailijan Katherine Mansfieldin Le Prieuréssa tapahtuneen kuoleman johdosta. [selvennä] Tosin Mansfieldin kerrotaan viettäneen elämänsä onnellisimman ajanjakson Prieuréssa.
ellauri017.html on line 462: In October 1922, Mansfield moved to Georges Gurdjieff's Institute for the Harmonious Development of Man in Fontainebleau, France, where she was put under the care of Olgivanna Lazovitch Hinzenburg (who later married Frank Lloyd Wright). As a guest rather than a pupil of Gurdjieff, Mansfield was not required to take part in the rigorous routine of the institute, but she spent much of her time there with her mentor, Alfred Richard Orage, and her last letters inform Murry of her attempts to apply some of Gurdjieff's teachings to her own life. Mansfield suffered a fatal pulmonary haemorrhage in January 1923, after running up a flight of stairs.
ellauri017.html on line 464: Vuonna 1925 Gurdjieffin vaimo sairastui syöpään ja kuoli seuraavana vuonna huolimatta sädehoidosta ja Gurdjieffin omatekoisista hoidoista. Uspenski osallistui hänen hautajaisiinsa. Vuonna 1949, vain pyjamaan pukeutuneena, punainen Astrakhan fetsi päässään, Gurdjieff poistui asunnostaan viimeisen kerran. Ryhdikkäästi paareillaan istuen, Gauloise Bleu -savuketta polttaen, hän teki kädellään pienen hypnoottisen liikkeen ja sanoi "Au revoir, tout le monde!", ennen kuin hänet kannettiin ambulanssiin. Uspenski oli kuollut 2v aiemmin, mutta oli telepaattisesti paikalla.
ellauri017.html on line 466: Arkkitehtipoka Frank Lloyd Wright, jonka suruviesti saavutti hänen ollessaan vastaanottamassa kunniamitalia Cooper Unionissa, keskeytti tilaisuuden ilmoittaakseen: "Maailman suurin mies on juuri kuollut. Hänen nimensä oli Gurdjieff."
ellauri017.html on line 475: Petos ainakin on mukana. Enneagrammin numeroiden summa olis 45. Suunnilleen sen ikäisena se alkoi menestyä huuhailulla. Paizi se valehteli ikänsä suuremmaxi, vaikuttaaxeen viisaammalta. Ehkä sit 42. Tai täysi kymppi.
ellauri017.html on line 506: Kasari. Otti pannuun.
ellauri017.html on line 514: 90% maapallon väestöstä on idiootteja ja meillä lopuilla on suuri vaara saada tartunta.
ellauri017.html on line 519: Tuntuukohan joskus Nallesta noin kahden metrin kohdalla
ellauri017.html on line 520: et mitä helvettiä mä täällä roikun, miksen ole muualla.
ellauri017.html on line 521: Mut toisaalta, mä oon ainoo maailmassa kun kykenee tähän.
ellauri017.html on line 528: En tarvii asuntoo
ellauri017.html on line 530: En tahdo duuniikaan
ellauri017.html on line 546: Mun Vespa oli satapiikkinen.
ellauri017.html on line 549: Varsinkaan kun sataa.
ellauri017.html on line 559: Kun sen korvan taittoi siitä tuli hiiri.
ellauri017.html on line 560: Tuhat-sivusto. Vitun yliopisto.
ellauri017.html on line 562: tuhatvuotinen valtakunta.
ellauri017.html on line 592: Uskonto ja matematiikka ovat lähisukulaisia, kuten fasistinen Platon hyvin oivalsi. Taivaassa on vain puhtaita ideoita, ei tarvi vaipanvaihtoa. Ne ei pissaa eikä kakkaa, on perseet niiltä tervattu. Ei tarvi xy-kromosomeja, kun pörrätään zeze-kärpäsinä z-ulottuvuuden neulankärjellä. Jumalunta syvää nukutaan siivet selässä on a point at infinity, taivaan häviävässä horisonttipisteessä. Hyvin mahdutaan, sillä ollaan nollia. Rappiolla on hyvä olla, ei rasita polla. Loppuu vanheneminen eikä satu, ei ainakaan mitään ikävää.
ellauri017.html on line 595: Jommassa on kummasti kunniassa alfa ja oomega. Theaitetoxen sielu muistaa alkuperänsä. Jomma oli Rousseausta pirullista, Descartesista jumalaista. Mä olin huono siinä koulussa, mutta vanhemmiten opin tykkäämään. Siinä saa valaistuxen hetkiä, näkee osan taivasta.
ellauri017.html on line 599: Kolmen nollan kolmiyhteys on Kristina-tädin opettajan Descartesin lähtökohta. Siinä ristikossa on risti poikineen, yksi jokaiselle jumalkolmikosta. Hyvän ja pahan tiedon puska, jossa kohtaa positiivinen ja negatiivinen näkökohta joka asiasta. Joskin ne sitten lähtee eri suuntiin koskaan kohtaamatta, on tää malli sen verran suoraselkäinen. Yhdenlaista pahaa ei korvaa toisen sortin hyvä, takaisin voi maksaa vaan samassa valuutassa. Ei ole mitään vaihtokurssia synninpäästölle. Kirstuun kilahtava xy-raha ei z-akselille vilahduta sielua, vaikka toki ilahduttaa kirkkoa.
ellauri017.html on line 607: Edellinen katolisen kirkon napa, paavi oli polakki, jonkin verran originellikin, mutta nyt on koordinaatit vaihtuneet eteläisen pallon puoliskolle. Navalla itsellään ei ole koordinaatteja, koska taivaan säde lähtee siitä, eikä sillä ole pituutta. Kulma katoaa, ja trigonometriset suureet jäävät vaille mittaa, sini on minimissä ja tangentti ei tangeeraa pistettä. Tässäkin on varmaan paljon salattua katolista symboliikkaa, en vaan jaksa pohdiskella mitä.
ellauri017.html on line 609: In Euclidean geometry, the origin may be chosen freely as any convenient point of reference. Jokainen meistä on oman maailmansa napa, ja voi siihen tuijottaa, se on itsekullakin yhtä onnistunut ja ainutlaatuinen kuin toisilla. Napanöyhtää on jokaiselle sama määrä suotu syntyessä, vaikkei päivä paistakaan yhtä iplakasti joka puosta loppupeleissä.
ellauri017.html on line 625: Se oli kanttorin tytär ja kansakoulunopettaja.
ellauri017.html on line 628: Kova käsityöihminen. Kirjoitti yli tuhat runoa.
ellauri017.html on line 629: Vielä se on joholla. Mut mä tuun kovaa takaa.
ellauri017.html on line 640: Kun se kuoli, se testamenttasi kaiken maallisen
ellauri017.html on line 641: Helluntaiystävälle Olaville, henkiselle taluttajallensa.
ellauri017.html on line 642: Olen vakuuttunut että se talutus oli vain henkistä.
ellauri017.html on line 645: Rumia olivat enimmäkseen Helluntain neitseelliset ystävät.
ellauri017.html on line 648: Siksi oli helpottavaa kuunnella Olavilta helluntain sanomaa:
ellauri017.html on line 649: puntit tasataan tuonpuoleisessa, ette ole enää kalkkunoita,
ellauri017.html on line 651: vaan nuoria, kauniita ja varakkaita Olavin morsiamia.
ellauri017.html on line 656: kahdella kauniisti kilisevällä kellolla varustettu
ellauri017.html on line 659: Sun kainaloon mä käperryin ja samaa unta näin.
ellauri017.html on line 662: kunnes huomenena muutamana vaikeni, jousi katkenneena.
ellauri017.html on line 669: Professori ennustaa europantoxi, profeetta helleenisti. Hepreaxi profeetta on nabi. Kun kansa nabisee, se tietää jobia jollekulle nabille. On julkistettava jehovan kanta nabinaan. Yleensä se on: yrmf.
ellauri017.html on line 675: Kun hän kulki tietä pitkin, kaupungista tuli pikkupoikia (yht. 50), jotka pilkkas häntä ja sanoi hänelle: ”Mene ylös, kaljupää! Mene ylös, kaljupää!”
ellauri017.html on line 679: 42! Katoppa! Gurdijeffin luku! Ja linnunradan liftarissa juuri 42 on maailman, elämän ja kaiken tarkoitus. Tän täytyy merkata nyt jotakin. Ei tää voi mitenkään olla pelkkää sattumaa! Jehova yrittää kertoa meille jotakin. Tää on vastaus ylhäältä. Ikävä kyllä kysymys puuttuu yhä. We apologize for the inconvenience.
ellauri017.html on line 682: Ne loput kahdexan lasta oli ehkä kilttejä, tai pahanmakuisia. Plödät housuissa pelästyxestä. Herra armahti. Antoi armon käydä oikeudesta. Kun olivat jumalaapelkääviä, kävi mäihä, eli teodikea.
ellauri017.html on line 689: Elokuvassa Piano maurit hermostuivat varjokuvaskezistä jossa ritari Siniparta uhkasi lyödä naista kirveellä että lähtivät puukkoineen apuun kulisseihin. Olivat sentään heikompien puolella. Kai, elleivät sitten olleet menossa jaolle. Typeriä villejä. Eivät myyneet maitaan housunnapeista. Tekivät vaan rumia pyllyeleitä. Kateellinen aviomies katkas pianistilta sormen kun se oli etääntynyt sen pyllynreiästä. Sai teräsproteesin sen tilalle.
ellauri017.html on line 691: Profeetta Telia ois varmaan ollut Jehovalle harmittomampi nabivalinta kuin Elisa. Palveluntarjoojia kanzii shopata et saa edullisimmat sopparit.
ellauri017.html on line 694: Loppupeleissä profeetta Telia tempastiin yläkertaan niin terävästi et housut putos. Jehova repi pelihousut. Juu juu sano Jusliini kun housut palo. Kalju pää meni ylös, oikeastaan kaksi.
ellauri017.html on line 705: Jeesus oli jeesmies. J-mies. Vähän kuin G-mies. G-mies oli toinen JC, Jerry Cotton. Kun Jerry pani murinaa Jaguaariin polkaisemalla jalan konehuoneeseen, pelkääjän paikalla sen partnerina istui Phil Decker. Mit dem Untertitel Jerry Cottons bester Freund. Er verließ das FBI, weil er für die Hinrichtung eines Unschuldigen verantwortlich war. Kuten Pilatus. Keihäsmies.
ellauri017.html on line 709: Oma kaupunki Nasaret loukkaantui Jeesukseen ja torjui hänet. Oma kansa Israel loukkaantui Jeesukseen ja tappoi hänet. Kristuxen tappajat! Hitler näytti jutkuille närhen näpöttimet vaikkei ollut kalju.
ellauri017.html on line 715: Jeesus varoitti nasaretilaisia: mä oon suurempi kuin profeetat Elia ja Elisa yhteen pantuna, ja jos he torjuvat Jeesuksen kuten heidät torjuttiin, rangaistus on kova. Varoitus oli selvä.
ellauri017.html on line 717: Kun olisivatkin siihen jääneet kuuntelemaan Jeesuksen sanoja. Oltas vältytty niin vitun paljosta.
ellauri017.html on line 725: Mitä Jeesus teki? Palataan sen päivän ja synagogajumalan palveluksen alkuun. Jeesus sanoi: Tänä päivänä tämä kirjoitus on käynyt toteen teidän korvainne kuullen.
ellauri017.html on line 728: Sinä sapattina Jeesukselle annettiin luettavaksi profeetta Jesajan kirja ja Jeesus luki: Herran henki on minun päälläni, sillä hän on voidellut minut julistamaan evankeliumia köyhille, Hän on lähettänyt minut saarnaamaan vangituille vapautusta ja sokeille näkönsä saamista, päästämään sorretut vapauteen, saarnaamaan hyvää uutta vuotta.
ellauri017.html on line 738: Israelin mennyt historia sisälsi oikeita ja vääriä profeetoita, joita seurakunnan piti tutkia. Tääkin on tuttua myös tiedealalla. Vääriä professoreita: työelämäsellaisia, lukeproffia, emerituxia ja emeritoja, tenureita ja ostettuja arvonimiä on et kummatkin kaljut päät yhteen kolkkaa. Kalju vasten pyllyä pump pump. Siinä sitä jotakin on. Kuten ex proffa Veijo Mustilainen voi totistaa.
ellauri017.html on line 740: Kuitenkin sinä päivänä Nasaretissa lampaat heti tunnisti hyvän paimenen ja kaikki antoi sille hyvän todistuksen ja ihmetteli sen hyviä arvosanoja.
ellauri017.html on line 743: Heidän olisi pitänyt jäädä kuuntelemaan, kun kerran messias oli heidät keskeyttänyt. Jos heitä olisi epäilyttänyt, he olisivat saaneet ja heidän olisi pitänyt tutkia kirjoituksista oliko Jeesus messias. Sehän sitten kirjoitettiinkin pilatuxen tuoteselosteeseen. Oikein tai väärin, kirjoitin minkä kirjoitin kieli poskessa. Parim enne päivä pakendin päällä pääsiäinen kolkytluvulla. Vai oisko ollut joulu vuonna nolla.
ellauri017.html on line 745: Näin meneteltiin myöhemmin apostolien teoissa. Mutta myöhäistä, maito oli kaatunut ja hohtimet jo kaivossa. Ei auta suolakaan. Jehova suuttuneena oli muuttanut sen testamenttia. Kaikki menee pakanoille, ei kun kylmää kättä jutkuille.
ellauri017.html on line 748: He olisivat saaneet sanoa, että ei me ymmärretä, ei me tiedetä, silloin Jeesus olisi jäänyt opettamaan. Sekin olisi käynyt, että olisivat vain olleet hiljaa. Joskus Vanhassa testamentissa on käynyt niinkin, että kun ihmisten on pitänyt valita, he ovat olleet vaan hiljaa ja sitten Jumala on alkanut puhua ja toimia.
ellauri017.html on line 751: Kaikki tämä sopii Jeesukselle. Kun meillä on syntiä ja monenlaista heikkoutta, uskon puutetta, epäuskoa, tiedon tai ymmärryksen puutetta, ne eivät ole esteitä Jeesukselle, hän vaan poistaa ne.
ellauri017.html on line 752: Tää voi vähän kirpasta. Dodi. Rypäleitä persiissä. Rypäleistään puo tunnetaan.
ellauri017.html on line 756: Niinpä, tän koko paskan arkkitehdin, ensimmäisen Alvar Aallon, koko tän teknillisen korkeekoulun rehtorin. Kerttu Carlsonin miehen edeltäjän.
ellauri017.html on line 759: Ja Jeesushan varoitti. Olisivat sitten ottaneet varoituksesta vaarin ja jääneet kuuntelemaan, mutta he ryhtyivät tappamaan vaan Jeesusta. Elisa ei edes varoittanut pentuja, vaan pani karhut heti liikkeelle.
ellauri017.html on line 767: Oisko tää Kotimaa-lehden digipostillan hemmo, jonka saarnaa juuri väänneltiin kuin piru uutta veräjää, oikeesti pienet profeetat Sakarja ja Hoosea salapuvussa? Kuin tupu hupu ja lupu päällekkäin surtuutin sisässä? Profeetta Kotimaassa, kuka kuuntelee?
ellauri017.html on line 780: Mutta ei titulusta cohta ymmärretä, waicka nämät sanat: Usia Gotham Ahas Ezechia Judan Cuningat etc. ymmärrettäisin, pitä cuitengin tiettämän mitä näiden Cuningain aicana tapahtunut on, millinen maan tila oli, mikä Cansa oli ja millä mielellä, mikä heidän aiwoituxens oli, ja cuinga sijhen aican oli, cuinga he idzens käytit kylänmiehiäns, ystäwitäns ja wihollisians wastan: Ja erinomaisest cuinga he olit Jumalata ja Prophetaita wastan oikias ja wääräs Jumalan palweluxes, nijncuin tästä on kirjoitettu wijmeises Cuningasten kirjas cap. 15. 16. 17. 18. ja 19. ja toises Aicakirjas cap. 26. 27. 28. 29. 30. 31. Äh, pitääkö nääkin nyt eka lukea? Jääköön myöhemmäx.
ellauri017.html on line 782: Olis myös hywä jotakin tietä cuinga maacunnat sijnä ymbärillä owat ollet, ettei wierat ja oudot sanat suututais lukemast, eli estäis ymmärtämäst.
ellauri017.html on line 792: Länden päin suuren meren tykönä owat Philisterit, Judalaisten angarammat wiholliset. Samaa länsirantaa jutkut tykittää tänäkin päivänä ja rakentaa sinne bungaloweja. Filistiinit palestiinalaiset väistelee, asuu aaltopeltikojuissa ja heittää muurin yli kiviä ja lennokkeja.
ellauri017.html on line 795: Etelän päin on monda maacunda, nijncuin Egypti Ethiopia Arabia ja punainen meri, Edom ja Midian: Egypti on luodelännesä.
ellauri017.html on line 796: Näistä maacunnista, jotca Judan ja Jerusalemin ymbärillä nijncuin sudet lammashuonen ymbärillä owat, joiden cansa Judalaiset olit usein tehnet lijton, waan huckan, Jesaia ennusta.
ellauri017.html on line 798: Haucku ne pataluhax ja toivottaa hut helewettijn. Ollaan hywiä lähimäisiä, lampaat harventaa jenkkiraketeilla susia, käy salamasotia. Näistä alueista jaxetaan käydä kärhämää. No onhan ne olleet hedelmällisimpiä maailman sivu, parhaita asua. Vaan ei enää, kiitos Fordin ja sen gangsterien. Vitun öljy. Ois saanut jäädä löytymättä.
ellauri017.html on line 805: Sijtte asetta hän ja walmista heitä odottaman tulewaista Christuxen waldacunda, josta hän nijn monella tawalla ja selkiäst ennusta, että hän sijnä asias woitta caicki muut Prophetat. Nijn että hän myös Christuxen Äitistä Neidzest Mariasta kirjoitta, että hän ilman neidzyen turmellusta oli sijttäwä ja synnyttäwä Christuxen (7. cap.), nijn myös hänen pijnastans (53. cap.), nousemisestans cuolluista ja waldacunnastans puhu hän nijn selkiäst, cuin se olis jo silloin tapahtunut. On hän sijs ollut sangen jalo ja corkest walistettu Propheta.
ellauri017.html on line 807: Caijcki myöhemmät wannabe messijat sai siltä suuntaviivoja. Iankajckisesta elamast ei kyl Jesajalla ole puhetta, waan 100 wuoden elinajanodotteesta. No onhan sekin jo paljon. Se oli jo tässä melkein saavutettu, ennustus toteutunut, satavuotiaita nuokkuu hoivakodeissa kuin lepakoita vintillä. Vaan nyt on elinajan odote taas lyhentymään päin. Hyvä niin.
ellauri017.html on line 809: Toises osas puhu hän erinomattain Assyrian Keisarin wallasta, ja Keisar Sanheribist, josta hän myös enä cuin jocu muu Propheta ennusta, nimittäin cuinga se Keisar oli woittawa caicki maacunnat ymbärildäns Israelin waldacunnan cansa ja päälisexi paljo paha tekewä Judan waldacunnalle.
ellauri017.html on line 815: Jerusalem on häwitetty 2x ja vallattu 44x, kun HERra kazo muualle. Nyt se on taas pydessä, mut jaettu kahtia. Donald Trump kuiteskin tekee parhaansa, et saatas rättipäät ajetux ulos sieltä. Sehän on ikiwanha juutalaisten kaupunki, siitä lähin kun ne heitti filistiinit pihalle. Meidän Wiipuri.
ellauri017.html on line 817: Hän sai ilman epäilemät monda paha sana cuulla uscottomilda (täsähän nijtä tule lisä). Hän piti sen cuitengin wahwana ja sai woiton, nijn että Keisar hänen sanans jälken Jerusalemin edes lyötin ja Caupungi pelastettin. Sentähden on hän tosin Jumalan edes ollut callis ja cuuluisa mies.
ellauri017.html on line 819: Colmannes osas puhu hän Babelin Keisarin wallasta ja ennusta Babelin fangeutta, jolla Cansa piti rangaistaman ja Jerusalemin Caupungi häwitettämän.
ellauri017.html on line 820: Mutta caickein enimmin hän sitä ahkeroidze, että hän taitais lohdutta ja wahwista hänen tulewaisen Cansans, ettei he sencaltaisesa fangiudes ja Caupungin häwityxes epäilis, ikänäns cuin he peräti huckuisit, ja ei Christuxen waldacunda olis tulewa ja caicki ennustuxet wäärät ja turhat olisit.
ellauri017.html on line 822: Ennusta hän sijs wiljalda, cuinga taas sitä wastan Babel piti häwitettämän, ja Judalaiset pelastettaman ja palajaman Jerusalemijn, nijn että hän nimittä Cuningatkin jotca piti Babelin häwittämän, erinomattain sen joca Judalaiset oli wallallens päästäwä, nimittäin Cuningas Corexen Persiast, jonga hän myös Jumalan woidelluxi cudzu, aica ennen cuin jocu Cuningan waldacunda olican Persias.
ellauri017.html on line 824: Kurush eli Kyyros tosiaan laski jutkut vapaax Baabelin orjuudesta 539eKr, mihin Nebukadnesar ne oli vienyt 597eKr. Sekin oli messias, ainoo ulkomaalaisvahvistus juutalaisten kotijoukkueessa. Kores, Kurus, mitä väliä. Nostradamus nimitti antikristusta Histerixi. Close, but no cigar. Ruottalaisetkaan ei enää voitele niiden kunkkuja, ne on kexineet voiteluvapaat kuninkaalliset. Helleenit ei arvosanu Kyyrosta, se ei ollut niille mikään messias, pikemminkin päinvastoin. Baabelin vankeus kesti yhtä kauan kuin Neuvostoliitto, ihmisiän. Just siinä ajassa ehtii miesmuisti hävitä. Viime maailmansodasta on yhtä kauan. Jokos alotettas taas?
ellauri017.html on line 827: Jos se nijn muilda, jotca nämät ennustuxet coonnet ja kirjoittanet owat, on tapahtunut, eli jos Propheta idze tilan jälken sen nijn on tehnyt/ ei tietä sanoa.
ellauri017.html on line 832: Täsä puhutan myös kyllä muiden seas niscureita cowacorwaisita syndisitä wastan, erinomaittain nijtä jotca wäärän jumalan palweluxeen ja epäjumalisuteen, Cuningoihin ja lijttoihin idzens luotit, jos se muutoin jotain olis tainnut autta. Cowakorwaiset saa jälleen kerran corwilleen ja cowaa.
ellauri017.html on line 834: Älkön myös jocu luulco, että Jesaiast on nijn paljo pidetty silloin hänen aicanans Judan Canssan seas, nijncuin hänestä nyt pidetän meidän Christityiden kesken, waan sangen ylöncadzottuna, nijncuin hän idze todista 58. lugusa, nimittäin että he pistit kieldäns maalle, ja cocotit händä cohden sormellans, ja pidit caicki hänen saarnans hulludena, paidzi muutamita harwoja hywiä sencaltaisia cuin Cuningas Ezechia: sillä se oli sen Cansan wanha tapa, naura ja pilcata Jumalan Prophetaita ja näyttä nijlle fäkkiä, (4. Reg. 9). nijncuin myös ainakin caikille saarnaille ja Jumalan palwelioille tapahtu. Judalaisten seas myös sanotan Jesaia wiimein tapetuxi Cuningas Manasselda, sahalla sahatuxi.
ellauri017.html on line 844: Jesaja oli ruotiukko Hiski Piskisen (aka Hiskian) aikalainen. Wanhat cunnialiset ihmiset owat pää mutta Prophetat jotca opettawat wäärin owat händä. On tää vähän tällänen coirien calewala tämäkin. Jesaja räkyttää käheällä äänellä käreänä kuin Samppi vanhana.
ellauri017.html on line 848: Judalaisten seas myös sanotan Jesaia wiimein tapetuxi Cuningas Manasselda. Sahalla sahatuxi. Sahaustemppu feilasi, avustaja katkesi. Taitako saha taistella sen cansa joca händä wetä?
ellauri017.html on line 850: Joosefilla (melkein vuosituhat ennen Jesajan aikoja) oli poika Manasse, jolta pikkuveli Efraim peri maat. Lopulta ize asiassa kaikki muut Jaakopin veljet hävisivät maansa paizi Juuttaat, Leevin joukoille jäi temppelit ja kaupunkeja. Sixi kai koko porukkaa sanotaankin juutalaisixi, ja papit ovat leviittoja. I am levitating now. Sittemmin on niitä hukkuneita heimoja löytynyt enemmän kuin hävisikään, esim mormonit.
ellauri017.html on line 851: Yksi hävinneistä heimoista oli just toi Manasse, Joosefin huono-onninen esikoispoika, jota Jaakob siunasi kierosti kädet ristissä vasemmalla kädellä kansakoulun opetustaulussa, jota Seija ei koskaan anna mun ostaa kirpputorilta. Vizi mikä kusettaja, varsinainen luikuri toi Israel, ihan kuten äitinsä Rebekka.
ellauri017.html on line 854: Huomaa siunaus kädet ristissä. Aika luikuri!
ellauri017.html on line 856: Pakinoizija Ollin ystävällä ja huonetoverilla Kalle Niemeläisellä oli tuttavana yksityisajattelija Manasse Olotilanne, jonka alaa olivat parodiset mietelauseet ja aforismit. Kalle Nieminen oli Callen kaveri, joka sai asbestikeuhkon Suomen Mineraalista ja kuoli syöpään. Sen vaimo oli Maire. Ne ja vanhemmat nauroi kovaa olohuoneessa ja meidän lasten piti olla hiljaa lastenhuoneessa. Kallen kuoltua Mairekin hävis kuvasta. Olikohan se sip ja söp. Tai ehkä kenkä oli toisessa isommassa jalassa, vertaa Sirkka-täti. Kun niiden koiras oli poissa, naarashiiret äänestivät jaloillaan, pakosalle kissan hännän alta.
ellauri017.html on line 858: Calle ei pakinoinut, mutta kertoi lapsille nuorempana satuja. Istuttiin kaikki huovalla esim joulunpyhinä, ja Calle kertoi sadun köyhästä makaroninporaajasta, tai pähkinänleimaajasta. Jokaisessa saxanpähkinässä oli leima kyljessä. Niitä ostettiin vain jouluna. Makaroneissa on reikä, mutta vaikea on sitä porata, kun se on käyrä. Sixi se poraaja varmaan oli köyhä, ei saanut monta makaronia valmiixi päivässä.
ellauri017.html on line 860: Jesaja ihmelettää retoorisesti: Mitä warten teitä lyödän niin ette kotiin löydä? Hamast candapääst nijn kijresen asti ei ole terwettä paikkaa waan haawat ja sinimarjat ja weripahgat jotca ei ole puserretut eikä sidotut taicka öljyllä siwellyt. No en ihmettele, turpasaunan ansaizewat juutalaiset maahantunkeutujat, warsinaisia mulkeroita ovat.
ellauri017.html on line 865: Jes 3:17 On sijs HERra tekewä Zionin tytärten päät rupisexi ja HERra on paljastapa heidän häpiäns. Silloin on HERra ottawa polusten caunistuxen pois ja sitet pangut
ellauri017.html on line 868: Hizi on se syynännyt ne tarkasti! Nää naisten vaatteista kyykyttäjät on tosi kiinnostuneita pahexumistaan hyntteistä. Ei edes huivia sais laittaa päähän, tai se pitäis ottaa pois. Mix ei voi jättää toisten vaatevalintoja rauhaan? Izenäisyyspäivän vaateparaati on tätä samaa hölmöilyä. Aatteet ja vaatteet, samaa teerenpeliä, vitun keekoilua.
ellauri017.html on line 870: Ja pitä häijy löhkä hywän hajun edest oleman) ja waldain side wyön edest Ja paljas pää caharain hiusten edest ja ahdas säcki awaran hamen edest.
ellauri017.html on line 871: Nämät caicki sinun cauneutes siaan.
ellauri017.html on line 873: Aika pahansuopa äijä. Varmaan haisi pahalta. Pitäis pestä suovalla, hampaat myös. Toisaalta se kyllä lupaa et silloin pitä Jacobin cunnian ohucaisexi tuleman ja hänen lihavan ruumins laihaxi. Siitä olis moni iloinen.
ellauri017.html on line 877: Ryyppäämään ryyppäämään joka aamu sännätään. Ja kun päivä on ohi lisää kännätään. Jesaja ennustaa muutenkin paratiisimaisia oloja. Pedot syö ituja. Lejoni syö olkia nijncuin härkistä ja imewä lapsi ihastu waskikärmen läwestä. Susi ja lammas pitä yhtä ja Lejonin pitä corsia syömän nijncuin naudan, ja kärmet pitä maata syömän. Kun apina on syönyt muut eläimet, petojen on pakko ruveta vegaanixi. Kasvit haisee peloissaan ja huutaa ultraäänellä. Kukaan ei kuule.
ellauri017.html on line 881: Sekukin näkee käärmeunia. Käärme on nostanut taas päätänsä. Ystävällisen näköinen, vähän siskonmakkaran. Mä nään aina painajaista etten saanutkaan väitöskirjaa valmiiksi. Molemmat on vaan unta. Älä unta nää.
ellauri017.html on line 885: Uudempia uutisia: homohaawisto on tullut ulos kaapista, maireen naaman takaa luihu konna paljastuu. Riistää lapset Isis-äideiltä kuten ennusteli Jesaja, ja potkii ulos diplomaatin kun se ei suostu syntipukixi. Hemmetti, menköön ite helwettijn karvalakkipuolelle. Kärpästen herra, wesiculju, sen perseessä saisi käwäistä häwityxen luudalla.
ellauri017.html on line 892: Silloin puhui HERra Jesaialle ja sanoi: mene ja rijsu säcki cupeistas ja kengät jalgoistas. Ja hän teki nijn ja käwi alasti ja paljain jalgoin, colme jalgaa paljaana paljastetun häwyn cansa. Olkoon Egyptille häwyxi. Niille on osotettu cowa näky.
ellauri017.html on line 898: Cansa, joca wihoitta minun, uhra krydimaisa, suidzutta tijlikiwein päällä, asu hautain keskellä, on luolisa, syö sianliha ja heillä on cauhia liemi heidän padoisans. Nyt on puututtawa asiaan! En minä tahdo enä olla äneti, waan maxa, ja minä tahdon maxa heille heidän helmaans. Sekä heidän pahan tecons ja heidän isäins pahat tegot yhtenäns, sano.
ellauri017.html on line 903: Muucalaiset pitä seisoman ja teidän lauman caidzeman, ja wierat pitä teidän peldomiehen ja wijnamäken miehet oleman. Mutta teitä pitä HERran Papeixi cudzuttaman ja sanottaman: te oletta meidän Jumalam palweliat. Ja teidän pitä pacanain hywydet syömän, ja heidän cunniastans pitä teidän coreileman. HERra wannoi oikian kätens cautta ja woimans käsiwarren cautta: En minä tahdo sinun jywiäs sillen anda wihollistes syödä engä wijnas syöxy, jonga tähdens työtä teit, muucalaisten juoda.
ellauri017.html on line 905: Täähän se oli GT sählämien ja on nyt muiden länsiapinoiden toiveuni. Mamut pannaan pesemään luvatun herrakansan vessoja. Se on nyt täytetty, ja jätetty vetämättä.
ellauri017.html on line 911: Joosef ja sen ottopoika Jeesus työn touhussa. Suoristamassa nauloja seuraavaa ripustusta varten. Jumala kultaa, Jeesus hopeaa ja P. Henki pronssia. Maria ja Joosef pistesijoilla. Suomalaiset eivät sijoittuneet tässä kisassa. Härkä, mörkö ja tiikeri suljettiin kisasta neljän jalan käytöstä.
ellauri017.html on line 918: Jesaja ja lopun ajat
ellauri017.html on line 920: Jos ennustaa luontokatastrofeja, ei ole hirveesti vaihtoehtoja: on liika kylmä tai kuuma, kuiva tai tulva, myrskyä tai tulikiveä. Tai vähän kaikkia, kuten nyt on osoittautunut. Jesaja weikkas kuiwuutta, ei ihan mene putkeen. Mut tulvaahan ei pitäis enää tulla, se luvattiin ukko Nooalle. Siis mä arvon kuiwuutta, syteen tai saveen. Ostan vokaalin:
ellauri017.html on line 936: Puolen poltta hän tulesa ja toisen puolen tykönä syö hän liha hän paista paistin ja rawidze idzens lämmittä idzens ja sano: hoi, minun helle, minä iloidzen tulesta.
ellauri017.html on line 942: Sillä näin sano HERra minulle: minä olen täs vaa hiljaxens ja cadzelen minun majastani nijncuin palawus joca saten cuiwa ja nijncuin caste elonajan palawudes. Sillä ennen elonaica cosca tulo walmixi tule ja röhkömarjat kypsendywät täyty oxat leicata sirpillä ja wijnapuut hacata ja heittä pois.
ellauri017.html on line 948: Hyypiän pitä myös siellä pesäns pitämän ja muniman. hautoman ja cuoriman sen warjon alla ja Hijrihaucat pitä myös sinne coconduman.
ellauri017.html on line 956: Me TErmijtiapinat myrisemme caicki nijncuin Carhut/ ja waikeroidzemme nijncuin mettiset. Mänkät wuan kaek, mänkät hut heleckarijn. Luomakunnan herrat samaa tietä samaa haawaa HERroineen. Wiekät tuhcatkin pesästä.
ellauri017.html on line 967: Toinen laajalti vallitseva näkemys on, että osa kirjan ensimmäisestä puoliskosta (luvut 1–39) on peräisin historiallisesta profeettasta, ja niiden välissä on kuningas Josian aikana 100 vuotta myöhemmin kirjoitettuja proosakommentteja ja että kirjan loppuosa on peräisin juuri ennen Babylonin pakkosiirtoa ja heti sen jälkeen , lähes kaksi vuosisataa historiallisen profeetan ajan jälkeen, ja ehkä nämä myöhemmät luvut edustavat meneillään olevan profeettakoulun työtä, joka profetoi jo tapahtuneen mukaisesti.
ellauri017.html on line 969: Joidenkin nykyaikaisten tulkintojen mukaan Jesajan vaimoa kutsuttiin "profetissaksi", [13] joko siksi, että hänelle oli annettu profeetallinen lahja, kuten Debora ja Hulda, tai yksinkertaisesti siksi, että hän oli "profeetan vaimo". Heillä oli kaksi poikaa, vanhin nimi Shear-Jashub , joka tarkoittaa "jäännöspala", ja nuorempi Maher-Shalal-Hash-Baz , mikä tarkoittaa "Nopeasti saalista, ryöstä nopeasti". Talmud sanoo, että Eski kärsi marttyyrikuoleman, kun hänet sahattiin kahtia Manasse Olotilanteen käskystä.
ellauri017.html on line 971: Esaiaan kirja ( heprea : ספר ישעיהו [ˈsɛ.fɛr jə.ʃaʕ.ˈjaː.hu] ) on ensimmäinen myöhemmistä profeetoista heprealaisessa Raamatussa ja ensimmäinen suurista profeetoista kristillisessä Vanhassa testamentissa. Se tunnistetaan yläkirjoituksesta 800 -luvulla eaa. eläneen profeetta Isaiah ben Amozin sanoiksi , mutta on todisteita siitä, että suuri osa siitä on sävelletty Babylonin vankeuden aikana ja myöhemmin. Johann Christoph Döderlein ehdotti vuonna 1775, että kirja sisälsi kahden profeetan teoksia, joita erottaa yli vuosisata, ja Bernhard Duhm sai aikaan näkemyksen, joka vallitsi suurimman osan 1900-luvulta yksimielisesti, että kirja sisältää kolme erillistä oraakkelikokoelmaa: Proto -Jesaiah ( luvut 1-39 ), joka sisältää 8. vuosisadalla eaa. profeetta Jesajan sanat; Deutero-Jesaiah ( luvut 40-55 ) , nimettömän 6. vuosisadalla eaa. kirjailijan työ, joka kirjoitti maanpaossa; ja Trito-Jesaiah ( luvut 56-66 ) , sävelletty maanpaosta palaamisen jälkeen. Jesaja 1–33 lupaa tuomion ja ennallistamisen Juudalle, Jerusalemille ja kansoille, ja luvuissa 34–66 oletetaan, että tuomio on julistettu ja ennallistaminen tapahtuu pian.Vaikka harvat tutkijat nykyään pitävät koko kirjan tai jopa suurimman osan siitä yhden henkilön ansioksi, kirjan olennainen yhtenäisyys on noussut revisionistisen tutkimuksen painopisteeksi.
ellauri017.html on line 980: Kirjaa voidaan lukea laajennettuna mietiskelynä Jerusalemin kohtalosta maanpakoon ja sen jälkeen. Kirjan Deutero-Esaiaan osa kuvaa, kuinka Jumala tekee Jerusalemista maailmanlaajuisen hallintonsa keskuksen liukastetun pelastajan (ns messiaan) kautta, joka tuhoaa sortajan (Babylon); tämä messias on Persian kuningas Kyyros Suuri, joka on vain vieraan vallan agentti, joka saa aikaan Jehovan kuninkaan. Jesaja puhuu turmeltuneita johtajia vastaan ja heikommassa asemassa olevien puolesta ja juurruttaa vanhurskauden pikemminkin Jumalan pyhyyteen kuin Israelin liittoon.
ellauri017.html on line 987: Kirja alkaa esittelemällä aiheita vanhurskaiden tuomiosta ja myöhemmästä ennallistamisesta. Jumalalla on suunnitelma, joka toteutuu " Jahven päivänä ", jolloin Jerusalemista tulee hänen maailmanlaajuisen hallintonsa keskus. Sinä päivänä kaikki maailman kansat tulevat Siioniin (Jerusalemiin) neuvomaan konkonokkia, mutta ensin kaupunki on rangaistava ja puhdistettava pahasta. Israel on kutsuttu mukaan tähän suunnitelmaan. Luvuissa 5–12 selitetään Assyrian Israelin vastaisen tuomion merkitystä: Daavidin kuninkaan vanhurskas hallinto seuraa ylimielisen Assyrian hallitsijan kukistamisen jälkeen. Luvuissa 13–27 kerrotaan kansojen valmistautumisesta Jahven maailmanvaltaan; luvut 28–33 ilmoittavat, että kuninkaallinen pelastaja (messias ) ilmestyy Jerusalemin rangaistuksen ja sen sortajan tuhon jälkeen.
ellauri017.html on line 989: Sortaja (joka tunnetaan nyt Irakixi eikä Syyriaksi, joka on pelkkä paperitiikeri) on kaatumassa. Luvut 34–35 kertovat, kuinka Jahve palauttaa lunastetut pakkosiirtolaiset Jerusalemiin. Luvuissa 36–39 kerrotaan ruotiukko Hiski Piskisen uskollisuudesta Jahvelle Syyrian piirityksen aikana mallina palautetulle yhteisölle. Luvuissa 40–54 todetaan, että Siionin ennallistaminen tapahtuu, koska Jahve, maailmankaikkeuden luoja, on nimennyt Persian kuninkaan Kyyros Suuren luvatuksi messiaaksi ja temppelin rakentajaksi. Tarkemmin sanottuna luku 53 ennustaa kärsivän palvelijan, josta tulee se messias, josta profeetta puhuu edellisissä jakeissa. Luvut 55–66 kehottavat Israelia pitämään liiton. Jumalan ikuinen lupaus Daavidille on nyt annettu Israelin/Juudan kansalle yleisesti. Kirja päättyy käskemällä vanhurskautta, kun Jumalan suunnitelman viimeiset vaiheet toteutuvat, mukaan lukien diasporan kansojen pyhiinvaellus Siioniin ja Jahven kuninkauden toteutuminen.
ellauri017.html on line 991: Vanhempi käsitys tästä kirjasta kolmena melko erillisenä osiona, jotka johtuvat tunnistettavissa olevista kirjoittajista, johtaa sumennettuun kuvaan sen sisällöstä, kuten tässä esimerkissä:
ellauri017.html on line 1005: 36–39: Tarinoita Jesajan elämästä, jotkut Kuninkaiden kirjasta
ellauri017.html on line 1016: Vieraiden kansojen rooli, Babylonin kukistuminen ja Kyyroksen nousu Jumalan valittuna;
ellauri017.html on line 1020: Useita pidempiä runoja aiheista, kuten Jumalan voima ja kutsut Israelille luottaa häneen;
ellauri017.html on line 1025: Kokoelma tuntemattomien profeettojen oraakkeleita välittömästi Babylonista palaamisen jälkeen.
ellauri017.html on line 1034: Al-Ma'munin, seitsemännen Abbasidi-kalifin, Ali al-Ridhan, Muhammedin lapsenlapsenpojan ja aikakautensa merkittävän tutkijan, Ali al-Ridhan, Ali al-Ridhan, kuulusteltiin Tooran kautta todistaakseen, että sekä Jeesus että Muhammed olivat profeettoja. Useiden todisteidensa joukossa al-Ridha viittaa Jesajan kirjaan, jossa todetaan, että "Sha'ya (Jesaiah), profeetta, sanoi Toorassa siitä, mitä sinä ja kumppanisi sanotte 'Olen nähnyt kaksi ratsastajaa, joille (Hän) valaisi maan. Yksi heistä oli aasin selässä ja toinen kamelin selässä. Kuka on aasin ratsastaja ja kuka kamelin ratsastaja?" Exilarch ei voinut vastata varmuudella. Al-Ridha jatkaa toteamalla, että "Aasin ratsastaja on 'Isa (Jeesus); ja kamelin ratsastaja on Muhammed, Allah siunatkoon häntä ja hänen perhettään. Kiellätkö sen että tämä (lausunto) on Toorassa?" Rabbi vastaa: "Ei, en kiellä sitä, mutten myönnäkään."
ellauri017.html on line 1038: Talmudissa kerrotaan, että rabbi Simeon ben Azzai löysi Jerusalemista kertomuksen, jossa kirjoitettiin, että kuningas Manasse tappoi Jesajan. Kuningas Manasse sanoi Jesajalle: "Häntäsi Mooses sanoi: 'Ei kukaan saa nähdä Jumalaa ja jää eloon'; mutta sinä olet sanonut: 'Minä näin Herran istuvan hänen valtaistuimellaan'; ja totesi edelleen muita ristiriitoja – kuten 5. Mooseksen kirjan ja Jesajan kirjan 40 välillä; Mooseksen kirjan 33 ja 2 Kings välillä Jesaja ajatteli: "Tiedän, että hän ei hyväksy selityksiäni; miksi minun pitäisi lisätä hänen syyllisyyttään?" Sitten hän lausui tetragrammin, setripuu avautui ja Jesaja katosi sen sisään. Kuningas Manasse käski sahata setri, ja kun saha saavutti hänen suunsa, Jesaja kuoli; näin häntä rangaistiin siitä, että hän sanoi: "Minä asun kanan pepussa, jolla on saastaiset huulet".
ellauri017.html on line 1045: > Katottiin äsken vihdoin tää sun suosittelema unkarilainen
ellauri017.html on line 1065: Ensin jäätä sitten ohkasesti lunta
ellauri017.html on line 1067: Kun auto ajaa yli kuuluu henkilöstä
ellauri017.html on line 1075: Doc Martinin kaasuuntunut Ruth täti
ellauri017.html on line 1080: Tää on vain karhun elämää.
ellauri017.html on line 1084: Helluntain ystäväiset nujuaa
ellauri017.html on line 1086: Nythän löytyi oikea bonanza, eli helluntailaisten vapaapainipalsta netistä. Catch as catch can, kaikki otteet on sallittuja, jos löytyy kohta mihin nojata pyhästä kirjasta. Ja löytyyhän niitä joka etunojaan, kun osaa etsiä. Ja helluntalaiset osaa. Sevverran ollaan fariseuksia. Ja tarkkana Isojen Kirjainten kanssa, kuten Paulo Coelho! Isolla Alkukirjaimella kirjoitetut Sanat on Pyhiä. Kokonaan isolla kirjoitetut on HUUTOA.
ellauri017.html on line 1088: Tää erä koskee taivasvierailuja. Jos ymmärrän, taivasvierailu on vähän niinkuin pelivierailu, käydään joukkueen kanssa vaikka Kiinassa pelaamassa ystävyysottelu. Jee-suxen käynti maan päällä olis sit tähtivierailu, X-kuuluisuuden vinjettiosa undieleffassa.
ellauri017.html on line 1095: Ihankuin mafiapomo buonaparte Piukoissa Paikoissa, jolla oli kuulolaite. Muita kuulematta äänesti izensä capoxi. Ammutti kilpailijan pikkupomo Spatsin reikäompeluxexi kakun sisältä. Kakku oli päältä kaunis, sisälmyxet rumat. Oli käyneet Spatsin lipposet liika piukaxi, koitti isokenkäisexi, ei ollut onnea vaikka onniteltiin.
ellauri017.html on line 1101: Patrick Tiainen EI ole Raamatun Jumalan lapsi eikä Jeesuksen seuraaja, eikä ikinä siksikään voisi Raamatun Jumalan Taivaassa käydä. Hän on paholaisesta ja puhuu omiaan. Petri Puovolan en ole missään havainnut puhuvan vastoin Raamatun ilmoitusta ja olen myös käynyt häntä kuulemassa seurakunnassa.
ellauri017.html on line 1102: Puovolassa on selkeästi Jeesuksen rauhallinen Pyhä Henki ja hän puhuu totta Raamatun hengessä, Patrick Tiaisessa ei ole minkäälaista rauhaa eikä totuutta, hän on ehdottomasti harhaanjohtaja.
ellauri017.html on line 1105: Allekirjoitus: minun Isäni.
ellauri017.html on line 1110: Sinä näytät olevan sellainen, jota on helppo vetää nenästä. Puovolan opetus ei ole Raamatun mukaista. Puovola on itse väärä profeetta. Petri Puovolassa on arvostelun henki ja hän opettaa harhaoppisesti. Jos sinulla on kykyä lukea ja ymmärtää, niin täällä on lisää puheenvuoroja:
ellauri017.html on line 1119: Muutama huomio Pyhän Hengen pilkasta syntinä: Jeesus opetti Jumalan Sanaa, kuten se on alunperin tarkoitettu Pyhissä Kirjoituksissa. Kirjanoppineet fariseukset eivät ymmärtäneet eikä hyväksyneet Jeesuksen opetusta. Fariseuksilla on monimutkaisia Perinnäissääntöjä, jotka olivat Raamatun opetuksen Vastaisia. Jeesus sai paljon peukutuksia ja fariseukset tulivat kateellisiksi Jeesukselle.
ellauri017.html on line 1121: Jumala vahvisti Jeesuksen opetuksen olevan totta siten, että moni nuha parani, kuolleita nousi ylös kuin sieniä ja riivaajahenkiä ajettiin ulos taivaasta, jossa ne oli olleet ranskalaisella visiitillä. Riitaisat vallat ajavat ulos vieraan vallan diplomaatit aina kun ne joutuvat hakauxiin. Vähin äänin ne sitten palaavat asemapaikoilleen kun suutahdus on ohize.
ellauri017.html on line 1123: Kirjanoppineet fariseukset eivät sittenkään uskoneet, vaan lähtivät vastustamaan entistä voimakkaammin Jeesusta pilkkaamalla Pyhän Hengen voimatekoja Pahojen Henkien teoiksi. Näin he syyllistyivät syntiin, jota ei saa anteeksi. Huomaatte kai vertauskuvani ja sen yhteyden päivän otteluun. Pojat joita ei saatu hyvix on nyt jauhettuina jyvix. Niitä nokkii vallattomat Myllärimme kanat omat.
ellauri017.html on line 1125: Hyvä muuten et sellainenkin synti on, eräänlainen sielullinen teloitus. Muutenhan kaikki laskelmoisivat anteexiannon varaan, et ehtivät huutaa viime tingassa vielä Anteexi! Eikä dumarin auttaisi uusien pelisääntöjen nojalla tehdä muuta kuin viheltää peli poikki ja unohtaa koko juttu. Jättää myöhemmätkin polvet rauhaan.
ellauri017.html on line 1127: Agustin ja Hugo oli herttaisen samaa mieltä kuolemanrangaistus on paikallaan vaikkapa Fernando Alcazarille. Ei siihen riitä Alcazarin vankila, ei Guantanamokaan, jos bylsii Hugon vaimoa, ja sit vielä pelastaa Hugon hengen nolosti taistelussa mut jättää sen keskijalan kentälle. Cruel and unusual punishment. Onko ihme et se on kiivas ja pitkävihainen. Ei armoa!
ellauri017.html on line 1133: Kommentoin aloituksessa olevaa tilannetta seuraavasti: Petri Puovola ei näytä hyväksyvän mitään taivasvierailuja. Hän ei jäänyt vain väittelemään taivasvierailujen raamatunmukaisuudesta vaan lisäksi opettaa, että kaikki taivasvierailut ovat riivaajahenkien antamia valhekokemuksia. Tämän sanominen on selvästi Pyhän Hengen pilkkaamista, koska Raamatussa on kuvattu vierailuja taivaassa. Puovola on kirjanoppinut fariseus, joten hän on ollut tietoinen näistä Raamatun kohdista, mutta ei mitenkään niele niissä ilmoitettua asiaa.
ellauri017.html on line 1141: Puovola kertoo, että eräät suomalaiset seurakuntien johtajat saavat kuolemantuomion. Syntiin langenneet seurakuntien johtajat surmataan. Tämän asian Petri Puovola kertoo uusimmassa artikkelissaan 'Ajatuksia Raamatullisesta paimennuxesta'. Petri Puovola sanoo seuraavaa: "Tulevina päivinä jotkut kehnot paimenet tullaan tuomitsemaan sellaisella tavalla, että Herra ottaa heidät pois tästä ajasta kuoleman kautta, koska he eivät halunneet tehdä parannusta pahoista teoistaan." Puovola uhkaa seurakuntien johtajia myös sillä, että he sairastuvat nuhaan. Kun lukee Puovolan artikkelin kokonaan, niin siitä saa sellaisen kokonaiskäsityksen, että iso osa suomalaisista seurakunnista on langennut sellaiseen syntiin, että niiden paimenet surmataan syntien takia. Tai ne vilustuvat pahasti.
ellauri017.html on line 1143: Oli Petri Puovolan puhe oikeaa tai väärää, niin herää kysymys, millä valtuuksilla Petri Puovola moista puhuu? Millä valtuuksilla Petri Puovola jatkaa ankaraa muiden arvostelua, vaikka Petri Puovolan on todistettu olevan itse väärä profeetta? Mitäs jos Petri Puovola itse kuolee muiden syntisten pappien joukossa? Joukon jatkona. Häntä kainalossa, paholaisen natsat olalla. Ja vihtahousun kokardi hatussa.
ellauri017.html on line 1148: Jotenkin tulee mieleen se, että kun Puovola on puhunut uhkailuja ilman lupaa, niin nyt Puovolan sallittiin tehdä selvä Pyhän Hengen pilkka, jottei Puovola pelastuisi. Tätä kutsutaan sydämen paaduttamiseksi.
ellauri017.html on line 1150: Ovela veto yläkerran joholta. Samaan tapaan Assange poltettiin panohommista kun se vuoti isompia konnailuja kaikille. Ja se yks Putinin vastaehdokas ryssä joka tuomittiin oligarkkina. (No olihan se sitäkin, mut silti vittu.)
ellauri017.html on line 1160: Jumalan oikea profeetta Elia voitti ja jäi itse henkiin sekä nousi taivaaseen näkemättä kuolemaa. Pöksyt vain jäi kivelle. Karmel-vuori oli paikka, jossa selvisi, kuka on oikea ja kuka väärä profeetta. Petri Puovolan ankara arvostelun linja on koventunut. Petri Puovola on kutsunut seurakuntien johtajat kamppailuun Karmel-vuorelle.
ellauri017.html on line 1162: Raamatun mukaan kukaan ei ole käynyt Taivaassa. (Paitsi Jeppe, mutta sitä ei lasketa, se asuu siellä.) Taivaskäynti ei ole tärkeää vaan Jeesukseen Kristukseen uskominen. Ei siellä rampata kuin Porthanian pyöröovissa. Don't call us, we'll call you, sanoo ovisummeri. Mä tiän, oon kokeillut.
ellauri017.html on line 1168: 13. Ei kukaan ole noussut ylös taivaaseen, paitsi hän, joka taivaasta tuli alas, Ihmisen Poika, joka on taivaassa. Jae 13 tarkoittaa sitä, ettei kukaan Jeesusta kuunnelleista tiedä taivaasta, koska he eivät ole siellä käyneet. Mutta Jeesus on tullut taivaasta ja tietää, mitä siellä on ja sen takia osaa opettaa taivaasta. Et ota huomioon tekstin asiayhteyttä. Aloituksessa on siteerattu ne Raamatun kohdat, joissa kerrotaan vierailuista taivaassa. Et ole ottanut huomioon niitä ja ilmeisesti haluat torjua sellaisen mahdollisuuden, ettei siellä voisi kukaan vierailla. Raamattu kehottaa meitä olemaan halveksimatta profeetallisuutta emmekä saa kumota eikä vääristellä Raamattua. Siitä voi menettää pelastuksensa.
ellauri017.html on line 1170: Jos saa tähän väliin ehdottaa näin kentiesmiehenä, niin vähän tuntuu et täs sotketaan vanhan ja uuden sopimuksen pykäliä keskenään. Suomen lakikin on ilmatteeksi pilvessä kokonaisena, mut tieto siitä mikä pykälistä on lainvoimainen, on Editan ja jonkun toisen firman copyrightiä. Pyhän kirjan kans on nähtävästi päässyt käymään yhtä ohrasesti. Pykälät on samat kaikille, mut voimassaolosta ja soveltamisesta käydään tiukkaa kädenvääntöä.
ellauri017.html on line 1172: B.C.Carlson teoxessa Rätten argumentoi, ettei laki riitä, tarvitaan myös profeetat. Lakikirja on tuomarien kirja, ei sitä tulkita voi maallikot. Aika katolinen näkemys. Rautakauppiaan Poju ei ollut mikään protestantti, vaan järjestyxen ystävä. Mut helluntain ystävyxillä on jännempää, jokainen on oman autuutensa seppo. Nyrkit viuhuu ja ikoneita lentelee.
ellauri017.html on line 1180: Eikös täällä tulis kirjoittaa sovussa ja Jeesusta korottaen. Ei etsiä vikoja toisista henkilöistä. Jokainen on vastuussa siitä mitä tänne kirjoittaa Jumalan edessä. Siunausta.
ellauri017.html on line 1200: Iltapäivällä lounasruuan jälkeen.
ellauri017.html on line 1203: Ja hippunen englantilaismielisyyttä,
ellauri017.html on line 1204: Kolkytluvun natsitouhun vastustusta.
ellauri017.html on line 1228: sehän on justiinsa samassa suunnassa
ellauri017.html on line 1238: että auringon, ja linnunradankin.
ellauri017.html on line 1279: noloja hetkiä niille on sattunut
ellauri017.html on line 1284: Tai se puhuu vahingossa jonkun toisen äidille.
ellauri017.html on line 1286: On näitä tapahtunut mullekin, vaikka meillä ei pieraisua pidetty minään. Isäkin sanoi räjähtävän puupan jälkeen vain "anteexi" ja rapisutti lehteä. Eski Saarisen lisänimi isälle oli Lujaapierevä. Mä olin Lujaapierevän poika, sankari siis melkein izekin.
ellauri017.html on line 1288: Meillä naurettiin kun ei osannut jotakin. TV:stä joka meille ostettiin 60-luvulla, tuli suosittu piirretty sarja Kiviset ja Soraset: Meet the Flintstones, japadapaduu. Aina samana toistuvassa alkupätkässä Retu heittää kissaa pihalle, kissa säntää takas sisään ja ovi läimähtää kiinni Retun nenän edestä. Retu kiskoo ovea ja huutaa: WIILMAA! Open here! Paitsi ei se huuda niin. Se oli mun eka yritys puhua englantia, sanat sain Pantteriaskin läpästä: avaa tästä.
ellauri017.html on line 1295: HAHAA!!! ja HOHOO!!! kaikui autossa. Jöns vielä pahensi asiaa sanomalla et Miisun yritys on kuin pissis herneitä. Vitun noloa. Ehkä tällästen kokemusten takia musta tuli lindkvisti. Ei sentään psykiatria.
ellauri017.html on line 1297: Kolmas takauma. Kansixessa mun piti olla musta kissa jossain näytelmässä. Mulla oli jotkut mustat trikoot, varmaan tyttöjen. Ja ihan kuin se ei ois jo ollut kyllin noloa, ope vielä kaiken kukkurax piirsi pienen hännän perseeseen valkoisella liidulla. Aivan sikanoloa! Mä koitin kumittaa sitä pois hankaamalla vaivihkaa penkkiin peppua. Ei lähtenyt, tuli vaan pahempaa tuheroa, kuin joku linnunkakka pepussa.
ellauri017.html on line 1299: Vasta aikuisena opin että vastaavia kokemuxia on ollut muillakin, niinkuin Lassilla, jonka sipulipuvun vetoketju juuttui kiinni vessassa. Huusi vuorosanat käymälästä käsin. Tai housut repes just kun sillä oli jalassa erityislapselliset rakettialkkarit, ja ope käski taululle ratkaisemaan laskua. Jumala ei voinut suoda niin pientä asia vaikka se rukoili. Siihen päättyi sen uskonnollinen kausi, ihan kun mulla 9-vuotiaana Neizytpolun ja Tehtaankadun kulmassa.
ellauri017.html on line 1303: Oireellista, että mulla on vaikka kuinka paljon noloja muistoja, mutten muista milloin oisin jotain hävennyt. Hyi häpeä! sanottiin kyllä, mutten silti hävennyt. Ehkä sisäistetty herruus hävis muutaman vääryydexi koetun selkäsaunan mukana. Kaikkein ällöintä oli pyytää joltakulta jotain anteexi siihen pakotettuna. Herruus ulkoistettiin meillä aika tehokkaasti.
ellauri017.html on line 1314: Paikkakuntanne lehtimyyjiltä voi Paavo Lipposen seikkailut tulla lopeasti loppuunmyydyksi. Tilaamalla etukäteen kaikki vuonna 1957 ilmestyvät numerot, ei Teidän tarvize pelätä sitä, että joku maamme kuuluisimman revolverisankarin jännittävä ja ihmeellinen seikkailutarina jää Teiltä lukematta.
ellauri018.html on line 18: loppuun
ellauri018.html on line 19:
und:black;font-size:8em;text-align:left;margin-top:0%;margin-bottom:0%">und:white;font-style:italic">G-mies
Jerry Cotton
ellauri018.html on line 20: und:#d21e42;font-size:4em;text-align:center;margin-top:0%;margin-bottom:0%">Varokaa heikkoja päitä
Semantiikkaa
ellauri018.html on line 28: Suomessa on niin heikko aurinko ja matalalla, että koko ajan saa olla kääntämässä pyyhettä aurinkoa kohti, ja kun se menee pilveen, koko ranta nousee pyyhkeiltä istualleen katsomaan, minnekä se nyt taas meni.
ellauri018.html on line 30: Sen huomasi kun tuli kesälomalle Bostonista Suomeen. Keskellä päivää oli toisen kadun puolen jalkakäytävillä varjoisaa. Joku pudotti kadulle suklaapatukan käärepaperin. Joku toinen poimi sen ja juoksi edellisen jälkeen: teiltä putos tämä. Eikä se edes ollut vittuilua.
ellauri018.html on line 37: Viime vuoden joulukuussa HS kysyi lukijoilta, mitkä olivat suomiräpin koomisimmat riimit. Ehdotuxia tuli yli kolme tuhatta. Ne kertovat samalla, miksi räppiä kuunnellaan niin paljon. Räpillä on valtava merkitys kuulijoille. Riimejä voi hyräillä vaikkei osaa laulaa eikä lukea.
ellauri018.html on line 39: Seuraavassa sanoituksessa räppitaiteilija "Avain" lataa nuoruuden vimmalla rankkaa poliittista kritiikkiä ja kohdistaa syytteensä erityisesti hyväosaisiin. Outoa, mut kai se oppii iän mukana, et nuoret köyhät laiskimuxethan ne on kaikkeen syyllisiä. No, näitä diggas v 2000 nuoret, eiköhän nekin pian ala viisastua. Kuha saatas vaan tää punamulta kumoon. Luota keskustaan. Siitä rikolliskoplasta löytyy roisto joka lähtöön. Keskustapoliitikot täyttää sellit, tungeksii vankilan ovissa.
ellauri018.html on line 41: Punainen tiili kädes, huomenna kaikki muuttuu. Raha enää vain muisto, rakkaus enää vain puuttuu.
ellauri018.html on line 43: Suuri osa yhteiskunnallisimmista räppäreistä on ajatuksiltaan vasemmistolaisia. Pysyisivät vaan noissa seksiaiheissa. Myös oikeistoa edustavia räppäreitä löytyy kentältä, esim Cheekin Jare. Ne ei yleensä marise politiikasta. Ne on ihan tyytyväisiä. Cheekiä moititaan kielellisestä tylsyydestä ja huonoista riimeistä. Sen kaikkein hienoin riimi on se, missä se kehuu olevansa James Bond. Koomista.
ellauri018.html on line 51: Jou, hei mä oon Juhani hutsut imee munaani.
ellauri018.html on line 58: Elastisen kappale "Eten takse" sai HS:ltä paljon peukutuxia. Se onkin HS:n mieleistä oman onnensa seppoilua. Myös Gasellien kappale on pysäyttänyt kuuntelijat miettimään omaa ajankäyttöään. Siitä muuten luennoi hiljan Hesarissa joku self help guru. Herää viideltä niin ehdit enemmän, vaikka kahta työtä tehdä peräkkäin. Koval duunil asiat vaan onnistuu.
ellauri018.html on line 66: koval duunil asiat vaan onnistuu,
ellauri018.html on line 68: Huooah, joupa jou. Eten-takse luki laudankappaleessa, johon Sysmän mökin remonttiäijä Runkmanni oli kirjoittanut muistiin izelleen, miten lauta-aita piti rakentaa. Eten tuli eteenpäin ja takse taaxepäin. Jos piti lautaa kädessä oikeinpäin.
ellauri018.html on line 78: Mistä sä oot juopunu viimeks?
ellauri018.html on line 79: Mistä sä oot luopunu viimeks?
ellauri018.html on line 92: Se et oo sinä josta puhun
ellauri018.html on line 93: Ku puhun susta puhun musta mun kaa
ellauri018.html on line 100: Ei mikään tunne pysyvä
ellauri018.html on line 132: laiha mustaan kaapuun pukeutunut somali
ellauri018.html on line 147: kunnes joku rättipää pääsee aameneen.
ellauri018.html on line 160: En anna mäkään. Kun tutkistelen sydäntäni, kyllä se johtuu siitä,
ellauri018.html on line 161: että harmittaa kun ei tiedä miten paljon ne tienaa tolla
ellauri018.html on line 162: kadunkulmissa seisoskelulla ja pahvikupin ojentelulla
ellauri018.html on line 167: Sitäpaitsi nehän on varmaan jonkun suitun mersukuskin leivissä,
ellauri018.html on line 169: loput menee mersun pesuun, parturiin ja bensan ostoon,
ellauri018.html on line 170: jonkun karvakäden juokseviin kuluihin ja yrityksen katteeksi.
ellauri018.html on line 173: jonkun sliipatun juipin sponsorointi, taparikollisen kannatus.
ellauri018.html on line 177: niin sillonhan vähän joka toinen mun kaltainen tekis samoin,
ellauri018.html on line 178: ja noi seisoskelijat pääsis aika pian hyville tuntiliksoille.
ellauri018.html on line 185: Mut noi kai haluaa just sitä, kun eivät hae kunnollisiin töihin.
ellauri018.html on line 193: velvollisuus. Alkaa tuntea itsensä tyhmäksi, jotenkin huijatux.
ellauri018.html on line 196: Se on vähän niinkun on kiva käydä kerran lenkillä, mut jos
ellauri018.html on line 201: Ei, parempi on kun ei alota ollenkaan. Menkööt Kelaan.
ellauri018.html on line 205: Jöns pyörittelee paljon sitä, miks romanit on sellasia kun on.
ellauri018.html on line 207: ajatus tuntuu uskottavalta, et se on identiteettikysymys.
ellauri018.html on line 209: Kun on eri kastia, ei tarvi mitata izeään toisten mitalla.
ellauri018.html on line 217: jossain lotossa, sunnuntaihymy Ornamon
ellauri018.html on line 220: nostellessa jämälasia, kun La Torren
ellauri018.html on line 222: Tukka leikattuna lyhyexi B. Virtasen
ellauri018.html on line 226: vaan tamminappuloista puristetun
ellauri018.html on line 233: Runopullon kierretulppa irronnut.
ellauri018.html on line 240: neppiautoja, kun runoveljet taistelee.
ellauri018.html on line 247: On se hienoa, kun on nyt saatu tänne tätä norminpurkua.
ellauri018.html on line 250: Maailma senkun kuumenee, nyt on tavoitteena kolme astetta.
ellauri018.html on line 271: Mun kaapit on täynnä vanhoja vaatemyttyjä viime vuosituhannelta. Siinä tulee lapsille vielä läjittelemistä.
ellauri018.html on line 272: Kuolinsiivousta en suunnittele tehdä.
ellauri018.html on line 276: Voihan niistä läjistä tehdä vielä löytöjä. Kun Seijan suku muutti ulos Eirasta, sieltä lähti kuorma-auton lavoittain tavaraa lähes sadan vuoden ajalta. Se oli jännittävää. Urkuharmooni jäi ottamatta, nyt se kaduttaa.
ellauri018.html on line 278: Carlsonien suvun vanhin tänne itään periytynyt esine lie ollut Olli Kilven saama Strengnäsin tuomiorovastin chiffonnieeri 1700-luvulta.
ellauri018.html on line 279: Sehän oli vielä Barkman, sen pojat otti Carlsonien nimen. Vaikka suvun omistus on sen tärkein merkitys, sälä häviää ja vaihtuu tyystin parin sukupolven aikana. Nimikin voi vaihtua. Sama veri uusissa kuorissa. Uudet vaatemytyt uudessa kuosissa.
ellauri018.html on line 281: Kun erakkoravut vaihtaa kuoria, ne haistaa kohtalotovereiden kuolemat: nyt on jossain haistettavasti huoneisto vapaana. Vai onko se maistamista kun haistaa vedessä? Haaskoo, teällä maestuu vaenajalta, tuumaa ilahtunut rapu, jota liian pieni vanha kämppä ahistaa. Vaenajoo ei ennee ahista.
ellauri018.html on line 285: Kun meret lämpenee, merivirrat pysähtyy ja meristä loppuu happi. Pulsaattorikone lakkaa pyörimästä. Kuollut meri ympäröi sitten koko planeetan. Siinä sopii useankin jeesuksen yhtä aikaa kävellä ja tehdä ihmeitä. Ajaa mereen sikalaumoja ja herätellä kuolleita. Niinkuin eläviä ei olisi jo tarpeeksi.
ellauri018.html on line 289: Erakkorapu istuu Pamela piukkapepun päällä.
ellauri018.html on line 294: Menin pian sen jälkeen ylös ja pukeuduin uudestaan, ottaen haltuuni, toivoaxeni onnellisella hetkellä kaksi kääröä, kuten isäntäni suvaizi niitä nimittää (viitaten sillä aikaisempaan jakooni emännältä saamieni ja hänen izensä minulle lahjoittamien oivallisten vaatekappalten välillä); ja puin ylleni hienot alusvaatteet, silkkikengät jalkaani ja hienot valkoiset puuvillasukat, otin hienon täytetyn alusntun, siron, vihriäisen, Mantuan silkistä valmistetun viitan ja takin, ranskalaisen kaulahuivin, kamritsi-nenäliinan ja puhtaat hansikkaat. Ottaen sitten viuhkani ja pienen upean käsilaukun minä kazahdin peiliin ja luulin izeäni taas vallasnaisexi; mutten unohtanut asianomaisia kiitoxia siitä, etä saatoin näin lohdullisin mielin pukeutua näihin vaatteisiin.
ellauri018.html on line 300: Omasta viitastaan Peeveli pitää kyllä huolta (2 Tim. 4:13). Siltä varmaan kuluu niitä aika monta, sillä niitä pitää seurakunnan nähden aina repiä, kun ne peevelin lampaat lähtee sooloilemaan. Kuparisepät vaivaavat, varsinkin ehtoollista seuraavana aamuna.
ellauri018.html on line 312: Äsken äkistetun lehmänläjän laelle.
ellauri018.html on line 320: Vulgäärit hunajaiset naisten ja miesten äänet
ellauri018.html on line 322: Ihankuin jonkun henki ja elämä ois kyseessä.
ellauri018.html on line 326: Jos ois jäänyt käärinliinan taskuun kärrykolikko.
ellauri018.html on line 330: Halvatun sontakärsät, ahdistelijat,
ellauri018.html on line 338: No kukatkin on kasvikunnan mainoskylttejä,
ellauri018.html on line 344: Mainoxet on Darwinin viesti luomakunnalle:
ellauri018.html on line 351: Jos teille pyrkii pimeisiin raksahommiin luihusti pälyilevä virulainen nimeltä Mart Helme, ei kande ottaa, se on hölmö. Se ei osaa edes pitää nuijaansa kädessä oikein päin. Suuhunsa kuseskelee epähuomiossa. Ei tiedä puhuuko hallituxen nimissä vai omasta keitetystä lampaanpäästä.
ellauri018.html on line 353: Viru nyt ei ole mikään sivistyxen kehto muutenkaan. Pirkka-Pekan ja Aaken nuotilla polottavat paxut setämiehet, pikkuveljet jotka jäi vahingossa rannalle, kun suomalaiset jatko lahden yli, joutui sakemannnin ja ryssän orjixi, eivätkä vieläkään ole oppineet siitä sisäsiistiksi. Hämärähommissa käy Suomessa polkuhinnalla ja siitä ovat vähän ylpistyneet.
ellauri018.html on line 356: Suomen hallitusta johtaa uusi hohdokas akvamariini. Virossa ne tumppaa piiloon muotopuolta muovihelmeä. Se hölmö ottaa mallia isommasta setämiehestä, joka säikkyy vielä varhaiskypsempää naistähteä. Huomatkaa erikoisesti, miten fiksusti ne naiset osaa öykkäreiden örvistelyyn vastata. Jättää nimittelyt mölyapinoiden duuniksi. Taitaa silverbäkeillä olla kuset housussa, niiden pallit silminnähden heiluvat.
ellauri018.html on line 375: Olihan se ensin lappalaisilla, ennenkun paxuposki baltit työnty tilalle.
ellauri018.html on line 376: Samoja Cro Magnoneja ollaan, yhdyskunta-apinoita. Pintaväristä
ellauri018.html on line 389: esiin seinäpaneelin alta heiluttamaan tuntosarviaan? Rahanpuuteko?
ellauri018.html on line 425: Sipi sipu tuntu tuntu
ellauri018.html on line 434: Agricola arat. Nauta undas arat.
ellauri018.html on line 466: Kun on markan tulot niin on 95p mänöt (Pekka-setä)
ellauri018.html on line 479: So ist das Leben wie ein Hühnerbrett: lang schmal und beschießen.
ellauri018.html on line 484: Höpötysikkunat
ellauri018.html on line 490: Tuo hund haukkaa minua
ellauri018.html on line 504: Tengo un pedo en mis pantalones de cuerro
ellauri018.html on line 523: The song captures Simone's response to the murder of Medgar Evers in Mississippi; and the 16th Street Baptist Church bombing in Birmingham, Alabama, killing four black children. On the recording she cynically announces the song as "a show tune, but the show hasn't been written for it yet." The song begins jauntily, with a show tune feel, but demonstrates its political focus early on with its refrain "Alabama's got me so upset, Tennessee's made me lose my rest, and everybody knows about Mississippi goddam." In the song she says: "Keep on sayin' 'go slow'...to do things gradually would bring more tragedy. Why don't you see it? Why don't you feel it? I don't know, I don't know. You don't have to live next to me, just give me my equality!"
ellauri018.html on line 533: Darwinin uskonto on apinalle vaikeaa, kun se ei
ellauri018.html on line 540: Tilanteessa noudatettiin käytäntöjä, joita noudatettiin muissakin paikoissa, niin raakoja kuin ne olivatkin. Jaakko Hintikka noudatti vain käskyjä. Teinipoika teki vielä kunniaa. Kunniaa mille? Missä siinä tilanteessa oli kunniaa? Kunniattomat tappoi kunnottomia. Yhdet apinat listi toisia. Toisilla ei ollut konepislareita. Muuten kenkä oisi ollut vasemmassa jalassa. Missisippi goddam.
ellauri018.html on line 542: "Kah", virkkoi rouva Jewkes (heittiö, sillä luulen että tästä lähin kutsun häntä heittiöksi), "hän on isäntäni, ja jos hän käskee minun tehdä jotakin, minkä voin, tulee minun kaiketi se tehdä ja antaa hänen, jolla on valta minua käskeä, pitää huolta asian laillisuudesta. Ja jos hän pääsisikin halujensa perille, onko se yhtä pahaa kuin tytön kurkun leikkaaminen?" Ja sitten se ilkimys purskahti nauruun ja puhui mitä julkeimmin, osoittaen minulle, ettei minulla ollut mitään toivottavaa hänen kunnollisuudeltaan tai omaltatunnoltaan.
ellauri018.html on line 544: Nyt tahdon kuvailla teille sen heittiön. Hän on leveäharteinen, lyhyenvanttera, pyylevä lihakas, kerrassaan ruma, jos mitään inhimillistä voi siksi nimittää; noin neljäkymmenvuotias. Hänellä on jyhkeät kädet, ja käsivarret ovat luullakseni yhtä tukevat kuin minun vyötäiseni. Nenä on lattea ja käpristynyt, kulmakarvat riippuvat silmien yli; hänellä on tosiaan tunnottoman sisukkaat harmaat mulkosilmät, ja kasvot ovat litteät ja leveät, väriltään kuin olisi niitä kuukausi säilytetty salpietarissa. Rohkenenpa sanoa, että hän juo. Hänellä on käheä miesmäinen ääni, ja hän on yhtä paksu kuin pitkäkin. Ja kuitenkin näyttää hän niin kamalan rotevalta, että pelkään hänen voivan tuossa tuokiossa paiskata minut jalkoihinsa, jos hänet suututtaisin. Näin ollen ja koska hänen sydämensä on rumempi kuin hänen kasvonsa, hän peloittaa minua kauheasti; ja varmaan olen hukassa, jollei jumala minua suojele; sillä hän on kovin, kovin häijy, on tosiaan.
ellauri018.html on line 549: Tämä koko runokokoelma on vain vaivaista avutonta kiukkua minussa - mutta kuva on sittenkin perin lähellä totuutta.
ellauri018.html on line 556: Mikolla on taustaa mielenterveyskuntoutujana. Vielä noin vuosi sitten kala oli masentunut. – Se oli ihan oikeasti masentunut, sanoo Dernjatin.
ellauri018.html on line 558: Mikon mieliala alkoi kohentua, kun sille saatiin hankittua isompi akvaario. Varsinaista nautinnollista, virikkeellistä meriahvenen elämää se on viettänyt siitä asti, kun sai akvaarioon seurakseen puhdistajakaloja. – Mikko diggaa puhdistajakaloista. Intian valtamerestä kotoisin oleva Mikko tuli Suomeen sinttinä.
ellauri018.html on line 565: – Se on sosiaalinen kala. Se tunnistaa hoitajat paidan väristä. Mikkoa on harjattu. Kun akvaarion ikkuna pyyhitään kankaalla, se on alkanut sitä kerjäämään, että Mikkoakin silitellään. Se vaihtaa vähän väriäkin. Nyt Mikkoa yritettiin harjata noin 35-senttisellä pulloharjalla. Idea oli huono. Mikko söi sen.
ellauri018.html on line 567: – Siinä vaiheessa kun harja meni altaaseen, Mikko syöksyi ja riuhtaisi harjan irti varresta. Suu auki seistiin siinä, ja harja oli Mikon kurkussa.
ellauri018.html on line 571: Henkilökunta kokosi pikavauhtia kaikki pumput ja letkut, joita talosta löytyi. 15 tonnia merivettä pumpattiin niin nopeasti pois kuin saatiin. Intendentit soittivat eläinlääkärille, joka annosteli puhelimitse nukutusaineen. Aine laitettiin jäljelle jääneeseen veteen, ja pian Mikko vaipui Ruususen uneen.
ellauri018.html on line 575: Kerta ei ollut ensimmäinen, kun yleisöakvaario on joutunut kamppailuun vierasesineen kanssa. – Viimeksi oli episodi, kun sähköankerias söi taskulampun. Tämä onkin sitten toinen tarina. Mikko toipuu nyt koettelemuksesta yhdessä puhdistajakalojen kanssa.
ellauri018.html on line 579: Tämä oli käsittämättömän vittumaisen Iltalehden julman sydämetön päivän kevennys. Virikeuutinen tunnottomilta lehtineekereiltä muiden masentuneiden apinahirviöiden illan piristyxexi. Mikäs paremmin naurattaa kuin puhdas vahingonilo muiden kustannuxella. Vielä paremmalta tuntuu kun kärsijä on toisenrotuinen. Jumalan kaltaisena syvällisesti ajatteleva apina sörkkii ja kiusaa muita eläimiä ihan viihteeksi, panee ne vankilaan ja nauraa päälle. Tuntee izensä vielä armeliaaxi jumalaxi, kun alentuu jelppimään ize pulaan saattamaansa elukkaa. Vaan tekeehän se samaa omille lajikumppaneilleenkin.
ellauri018.html on line 583: Uutiseen liittyy hullunhauska video, jonka kuvateksti on: Mikko Meriahven rimpuili harja suussaan. Siinä meriahven rimpuilee nielaistuaan pulloharjan. LOL. Sea Life. Tälläistä on merikalan elämä tänä päivänä. Virikkeellistä meriahvenen elämää. Muovia eri muodoissa niille löytyy nieltäväksi Intian valtameressäkin. Kiitos saman avuliaan apinan.
ellauri018.html on line 592: Tähtien sodan viimeiset osat ovat saaneet toxista kritiikkiä fäneiltä. Mix on tehty tarinan peruselementteihin muutoxia? Mixi sankari on on tyttö? Mix se ei ole Skywalker-sukua? Mix sen vanhemmat on jotain rupusakkia? Ei sen näin kuulus mennä, täähän on kun joku Pamela. Ja sit vielä joku ruma mutiainen nainen b-miehityxen sankarina. Maailmojen kirjat on pahasti sekaisin.
ellauri018.html on line 594: Goodreads community reviews on Pamela
ellauri018.html on line 611: Jotain oireellista on näissä numeroissa. Jos kazoo kikkelin kantajien kritiikkejä, ne sanoo booooring, mitään ei tapahdu, "se" ei mene "sinne" koko kirjan aikana eikä jotmuile siellä, ei yhtään car chasea. Lisäx ne on vähän niinku hämärästi loukkaantuneita ja vihasia, jotenkin tää kirja tekee lommon niiden imagoon. Sama vika kuin Star Warsissa, tyttösankari on fixumpi miehiä. Ei käy. Älä lue, sanoo Alex, et tarvi tätä, älä lue. Jackin miälest kirja on naisvihamiälisempi kuin de Sade. de Sade sentään pääsi pukille.
ellauri018.html on line 612: Paul doppailee Lit 101 tiedoilla. Senmiälest Richardson oli ajastaan jälessä, kun Defoe oli Moll Flandersissa jo näyttänyt, miten pitkälle voi izenäinen yrittäjänainen päästä oman elämänsä seppona.
ellauri018.html on line 617: Noin 5% raiskaajista saa nykyisin lapsen alulle. Ehkäisyä käyttää nykyään noin puolet naimaikäisistä naisista. Raiskaajien runkku on sitäpaizi huonontunut kovasti.
ellauri018.html on line 636: Hoblassa muumit matkustavat takaisin valistuxen aikaan aikakoneella. Niiskuneiti tahtoisi olla Pamela, tai Julie, tai joku muu neitsykäinen siltä ajalta, yhtä viaton ja vieno. Herra B:tä ei vaan kuulu. Peruukki hankaa. Niiskuneiti joutuu itse potkimaan keinuun vauhtia. Ettehän käytä tilaisuutta hyväksi, se sanoo varjolle, joka osoittautuu vanhaksi nukkavieruxi muumipeikoksi. Äh, se olitkin vain sinä, se ärähtää.
ellauri018.html on line 641: Koska Pam on köyhä ja alhainen, sillä ei ole kunniaa, sillä on vain kunniallisuus. Siitä se pitää kiinni hampaat irvessä.
ellauri018.html on line 645: Saaga jatkuu uusin voimin, tiedottaa Hesari. Tarkoittaakohan tää Saska Saarikoskea. Pentti Saarikoski oli juoppolalli. Viinasammio. Kahdeksan oluen päivää se piti raittiina. Kesällä 1974 se keskeyttää juomisen sairaalassa pudotettuaan pari olutkoria polvilumpionsa päälle. Seuranneessa deliriumissa ilmestyi Matti Klingen pieni pää ikkunaverhojen ylärakoon laulamaan 'Yyterin rannalle'.
ellauri018.html on line 647: Arvostelijan mielestä Saarikoski parani, kun se irtautui Marxin ja Darwinin välisestä köydenvedosta. Ei Saarikoski parantunut, se kuoli viinaan. Ei Darwinista niin vaan irrota, eikä Marxistakaan. Väärän todistuksen antoi nuoren voiman ratamies Vessa Sontama.
ellauri018.html on line 649: Herra B.n huono luonne selviää. Se on pois pilattu paskianen. Hänen rakas äitinsä hemmoitteli hänet pilalle. Kukaan ei saanut puhutella häntä tai sanoa mitään vastaan hänen lasna ollessaan; ja niinollen hän ei ole tottunut hillizemiseen eikä voi sietää vähintäkään seikkaa, mikä käy ristiin hänen rajun tahtonsa kanssa.
ellauri018.html on line 653: Näät kun B Virtasesta lopulta tulee kiltti ja se päästää Pamin lähtemään kotiin, siitä tuntuu tyhjältä ja omituiselta. En suinkaan voi olla niiden vanhojen nurisevien israelilaisten kaltainen, jotka ikävöizivät takaisin sipulien ja kynsilaukan ääreen Egyptiin, sitte kun olivat siellä kärsineet niin raskasta orjuutta? Onx tää nyt sitä sadomasokismia? Onx herra Huu joku Udo ja Pamela Piki? No ei, se mistä Pam nyt pehmeni on et herra Huu vihonviimein tulee jalalle. Vallasta on valloittavuudessakin kysymys loppupeleissä. Saa mitä tilaa.
ellauri018.html on line 655: Spoileri: Jatko-osassa herra Huu saa lopulta antaa perixi, lyö hanskat tiskiin ja ottaa Pamin laillisesti vihityxi vaimoxi. Peto hävis, loinen voitti pachisipelin. Munasolut pääsi kotipesään ennen siittiöitä. Peli tunnetaan nyt backgammonina. Olli Koskimies pelas sitä kun se oli muotia. Nyt se on yhtä passé kuin squash ja takatukka.
ellauri018.html on line 672: ovat voineet sortua toisten rikkatunkiolle?
ellauri018.html on line 677: aatelisen Armfeltin kartanon pihoilla ja mezästysmailla, kestizee tallirengistä Ruotsin kuninkaaksi nostettua ranskalaista pikku sikaa. Yhdessä pippuroivat lyijyllä eteläsuomalaisille pelloille varta vasten tuotuja fasaaneja ja lumiriekkoja.
ellauri018.html on line 679: Toinen samanlainen patraski on Donald Trump, joka pelailee golfia vääryydellä hankkimallaan massilla jonkun ikivanhan skottilaisen klaanin mailla, huuli töröllä kananpesän näköisessä tupeessa.
ellauri018.html on line 681: Ja me, Vaasa-suvun sini-kuraveriset bastardit, pienixi pienenneinä kuin pyyt
ellauri018.html on line 682: maailmanlopun edellä, kazellaan kuinka pakkaa sekoitetaan enenevällä vauhdilla, samalla kun koko maailma kuumenee ja muuttuu rikkatunkioxi.
ellauri018.html on line 688: Riku sopi Sekun kanssa ettei anneta joululahjoja, ja antoi sitten yxipuolisesti ison kassin. Rinkulan rikas juna höyryää ohi Sekulan halvan aseman.
ellauri018.html on line 695: Koraani on laskeutunut alas Muhammedin saamina ilmestyksinä, ja profeetan elämäntavan eli sunnan kautta ihmisille on annettu Jumalan ikuinen laki, sharia. Nämä kaksi lähdettä muodostavat islaminuskon perustan. Enkeli Gabriel kävi Muhammedin kanssa ilmestykset läpi kerran vuodessa ja kahdesti kuolinvuoteella. Ei pitäisi olla virheitä. Lehmän suura on pisin, ihmisen lyhin. Jokainen lehmä on laulun arvoinen. Ihmiselle onkin lyhyt virsi kaunis.
ellauri018.html on line 697: Muhammed oli synnitön kuin Jeppe Nasaretilainen, tuo edeltävä mutta mitättömämpi profeetta. "Kun hän kasvoi mieheksi, hän oli ylevyytensä ja jaloutensa ansiosta hyveellisin kansastaan, paras tavoiltaan, jaloin teoiltaan, paras naapurina, lempein, totuudenmukaisin, luotettavin ja kauimpana siveettömyydestä ja tavoista, jotka alentavat miehen."
ellauri018.html on line 699: Nuorukaisena Muhammed tunnettiin lempinimellä al-Amin eli "luotettava". Täysi-ikäiseksi tultuaan Muhammedista tuli kauppias. Hän avioitui naispuolisen leskeksi jääneen työnantajansa kanssa, joka oli hänen serkkunsa. Kaikkiaan Jumalan lähettiläällä oli lopulta 13 vaimoa jalkavaimojen lisäksi, sillä Jumala teki hänen kohdallaan poikkeuksen neljän vaimon sääntöön. Muhammed pelkäsi koiria, ja kiroili niitä, kun ne ajoi sitä takaa ja puri sitä nilkkaan, takapuolestakin haukkasivat joskus. Uskottomat koirat!
ellauri018.html on line 701: Muhammed kannattajineen otti vallan haltuunsa Medinassa ja perusti sinne umman eli uskovien yhteisön. Kärsiköhän se ummetuksesta. Vois selittää sen kiukkuisuutta. Tässä vaiheessa elämänkertaa Hisham varoittaa, että hän on karsinut Ibn Ishaqin selostusta ja jättänyt pois ne asiat, jotka ovat häpeällisiä kertoa. Hisham kertoo, että Muhammed alkaa saaliin toivossa ryöstää kauppakaravaaneja, on sukupuoliyhteydessä lapsen kanssa, anastaa ottopoikansa vaimon (vrt. Koraani 33: 37–40), kiduttaa ja tappaa vankeja, järjestää murhapolton moskeijassa, käskee tappaa häntä pilkanneet naiset, ja järjestää Medinassa juutalaisten joukkomurhan. Hisham kertoo, että Medinan joukkomurhaa seurannut sivullinen tokaisi: "Kautta Jumalan, tämäpä vasta uskonto!" ja kääntyi islamiin. Nää ei siis olleet häpeällisiä. Hitzi, mitähän Hisham jätti pois Ibn Ishaqin raportista. Oiskohan Muhammed epähuomiossa ollut laupias? Hypittänyt tyttöä vaan polvella? Myynyt maton tappiolla? Kazonut izeänsä peilistä ja katunut koko ideaa? Se tuntui aluxi niin hyvältä.
ellauri018.html on line 703: Ibn Hishamin mukaan Muhammed suoritti itse 27 sotaretkeä ja lähetti 38 pienempää toisten alaisuudessa. Sota Mekkaa vastaan päättyi vuonna 630, jolloin Muhammed valtasi kaupungin kohtaamatta suurtakaan vastarintaa. Profeetta tuhosi kädenliikkellään mekkalaisten palvomien jumalien patsaat Kaaban ympärillä. Jäi vaan muslimien musta kivi, sittemmin sileäksi suudeltu. Muhammedin jäähyväissaarna on eräänlainen profeetan testamentti. Muhammedista kertova islamilainen perimätieto on lisääntynyt jatkuvasti. Vielä viime vuosinakin on julkaistu uusia versioita esimerkiksi jäähyväissaarnasta.
ellauri018.html on line 707: Koraanista löytyy ohjeita esimerkiksi avioliitosta ("älkää ottako vaimoksenne isänne vaimoa"), perinnönjaosta ("pojalle kuuluu sama osuus kuin kahdelle tytölle"), orpojen omaisuuden hoidosta ("antakaa orvoille heidän omaisuutensa") tai ryöstösaaliin jaosta ("sotasaaliit kuuluvat Jumalalle ja profeetalle"). Ohjeet ovat kuitenkin irrallisia ja satunnaisia, joten Koraani ei yksin riitä lakikirjaksi.
ellauri018.html on line 709: Koraani oli kirjana julkaistu 800-luvun alussa, mutta se on vaan Muhammed-meemien jäävuoren huippu. Koraanin ohella sharian toisena lähteenä oleva hadith-kirjallisuus sisältää Muhammedin elämäntapaa koskevia lyhyitä lausumia. Esimerkiksi Sahih al-Bukharin 2. kirjan 5. hadith kuuluu: Anas kertoi: Profeetta sanoi 'Kenelläkään teistä ei ole uskoa ennen kuin hän toivoo muslimiveljelleen samaa kuin itselleen'. Sisarista ei ole mainintaa. Vääräuskoisista dhimwiteistä tosi vähän väliä.
ellauri018.html on line 711: Kertomuksia profeetta Muhammedin puheista ja teoista alkoi kertyä valtavia määriä, ja usein ne olivat keskenään ristiriitaisia. Kuuden tärkeimmän kanonisen sunnikokoelman kirjat sisältävät yhteensä kymmeniä tuhansia yksittäisiä haditheja. Shiiamuslimeilla on vastaavasti neljä arvovaltaista kokoelmaa. On mistä valkata. Sit niitä voi vielä venyttää ja vanuttaa monilla tavoilla.
ellauri018.html on line 715: Lain toteutumista valvoi viime kädessä kalifi, ensi kädessä asianomistajan oma karvakäsi. Eli oikeuspäätöksen toimeenpano jäi tavallisesti kanteen esittäjän omalle vastuulle. Hehee, voitin jutun, sheikki, nyt tulee turpaan. Simmu simmusta, hampi hampista, käsi karvakädestä. Hohoo, sulta ja miltä armeijalta? No mun klaanilta. Siis tää homma toimii, jos ollenkaan, vaan jos on eri tasoilla suht tasaväkisiä kilpailevia perhekuntia ja heimoja pelaamassa tit for tat peliä. Lännen rahoittamassa ja aseistamassa Somalian sisällissodassa ei xeer suojellut enää naisia vaan niitä raiskattiin sikana. Titistä ei tullut enää tattia.
ellauri018.html on line 717: Sunnalaiset hyväxyy vaan Muhammedin teot esikuvaxi, shiialaiset myös myöhempiä paaveja. 14 erehtymätöntä on shialaisten pyhimyxiä. Muhammedin ja sen tyttären Fatima Zahran lisäxi sen vävy, serkku ja seuraaja Ali (kuvassa) ja 11 muuta lähisukulaista imaamia. Ne ois voinu tehä syntiä mut kiitos Allahin ne ei viittineet. Ne on tosi kunnollisia koko konkkaronkka. Ne hakkaa koko muun luomakunnan siinä, tuumii shiiat. Mahometilla oli kolme poikaa ja neljä tytärtä 13 vaimosta, ei paljon. Mitä se oikein nykräsi? Pojat kuoli pieninä, Fatima sai jatkaa sukua Ali-serkun vaimona. Löiköhän se sitä? Shiiat on niinku katolisia ja sunnit protestantteja. Arabia ja kaksoisvirran maa on sunneja ja Persia on shiioja. Miks niin? Olix ne 11 muuta pyhimystä sieltä päin? Näin se meni:
ellauri018.html on line 725: 680: Hussein, son of Ali, marches against the superior army of the caliph at Karbala in Iraq. He is defeated, his army massacred, and he is beheaded. The split between Shiites and Sunnis deepens. Shiites consider Ali their first imam, Hussein the third.
ellauri018.html on line 734: 1258: The Mongols, led by Hulagu, destroy Baghdad, ending the Sunni Arab caliphate.
ellauri018.html on line 742: Allah ei lupaa ihmisille mitään, paizi uskottomille isoja ikävyyxiä. Palatte helvetissä, koirat! Koraanissa on siitä verenhimoisia ilmestyxiä. Niiden kohdalla mahometti ihan virkistyy, muuten Koraani on aika puisevaa vanhan testamentin lämmittelyä. Kuin Olavi selittämässä helluntaiystävien pyhäkoulun rainoja.
ellauri018.html on line 744: Allah on kunnon käskijä, ei mikään feikki palvelujentuottaja kuin jutkuilla ja kristityillä. Ei tule jumalan oikeutuxen ongelmaa kun se ei lupaakaan mitään. Se on aina oikeassa. Apinan rooli on palvoa ja pyllistellä, selkä vääränä alistua kohtaloon, ei odottaa jotain palveluita.
ellauri018.html on line 755: Herra sitä on herrallakin, vaan ei Allahilla. Mutta Allahia palvelevia herroja on että päät kolkkais, ellei niissä olisi rätit, turbaanit sun muut muhvit pehmusteena. Otan mieluummin turbaani kun on turbaani.
ellauri018.html on line 759:
Kalifi on arabiankielinen arvonimi, jota käytetään Muhammedin seuraajasta islaminuskoisten yhteisön eli umman johtajana. Oppi yhden johtajan hallitsemasta yhtenäisestä uskovien ummasta oli ihanne, joka ei koskaan toteutunut käytännössä, ellei sitten myyttisessä menneisyydessä, jota kuvattiin neljän oikeaan johdetun kalifin aikana. Loput on olleet sitten harhaanjohdettuja.
ellauri018.html on line 761: Ahmed Ahne halusi kalifixi kalifin paikalle. Kaikkien uskovaisten ruhtinaaxi hyvän kalifi Harun el Pullahin tilalle rättipäiden paavixi.
ellauri018.html on line 767: Kylhä nykyäänki päämiehen pitäisi olla mieluusti mies, miehekkään näköinen ja kaunopuheinen. Hörökorvaiset neekerit, homot ja ärrävikaiset naiset tulevat kysymyxeen vain poikkeustapauxessa. Kolmikymppisestä naispääministeristä jo nousi aika älämölö setämiesten aitauxesta käsin. Paavilla on pottatuoli, josta kardinaalit näkevät, onko sillä munat. Vaikkei se niitä virallisesti edes käytä mihinkään. Ne on vaan keulakoriste.
ellauri018.html on line 771: Imaami (arab imām 'johtaja, esikuva') on islamilainen uskonoppinut ja hengellinen johtaja. Termiä käytetään Koraanissa useasti, kun viitataan johtajiin tai Abrahamiin. Imaami johtaa esimerkiksi perjantairukousta sekä tulkitsee ja opettaa Koraania.
ellauri018.html on line 773: Sunnalaisuudessa imaami on vastuussa paikallisyhteisössä tehtävistä uskonnollisista toimituksista. Se on kuin kirkkoherra. Imaami pyllähti kun munakoisoruoka oli hyvää. Imam bayildi.
ellauri018.html on line 777: Ajatollah tarkoittaa uskonnollista johtajaa shiialaisessa islamissa. Ajatollahit ovat yleensä islamilaisen oikeustieteen, etiikan ja filosofian asiantuntijoita. He opettavat yleensä erityisissä islamilaisia tieteitä opettavissa oppilaitoksissa. Ajatollahiksi ei virallisesti nimitetä, vaan arvostettu ja oppinut uskonnollinen johtaja, jolla on paljon seuraajia, saa aluksi kannattajiltaan tämän kunnianimen, ja vähitellen muut ajatollahit hyväksyvät sen. Meilläkin Simo Juva ajautui professorista arkkipiispaxi.
ellauri018.html on line 781: Mufti on islamilainen laintulkitsija (šaria), joka voi antaa fatwan. Nimitystä käytetään etupäässä sunnalaisuudessa, kun šiiojen vastaava titteli on ajatollah.
ellauri018.html on line 797: Kalifin velvollisuutena on sotia juutalaisia, kristittyjä, zarathustralaisia ja valekalifeja vastaan, kunnes he kääntyvät muslimeiksi tai suostuvat maksamaan veroa oikealle kalifille. Zarathustralaiset on suht hyvin hanskassa, muut on vähän vaiheessa vielä.
ellauri018.html on line 803: Ota tästä selvää. Loppumatonta rähinää rätit päässä, wiixet muotoiltuna ja karvakädet nyrkit pystyssä. Naiset ululoivat taustalla. Lapset kazoo orpoina peukku suussa teltan ovesta. Jocos piscuiset paiscattaneen kiwiin?
ellauri018.html on line 810: Valtio nimittää tuomarit eli qadit, joiden tehtävänä on jakaa oikeutta tuomioistuimissa, mutta ei tulkita lakia. Lain tulkinta kuuluu muftille, joka antaa lainopillisia tulkintoja, eli fatwoja. Muftin antama fatwa on lausunto, jossa mufti käy ensin läpi asiaankuuluvia haditheja, jotka yleensä ovat keskenään ainakin jossain määrin ristiriitaisia ja antaa lopuksi oman suosituksensa todeten lopuksi, että "Allah tietää parhaiten".
ellauri018.html on line 814: Motsäger jag mig själv? Gott, jag motsäger mig. Jag rymmer mångfalder. Sanoo Allah ja hymyilee monimielisesti kuin Wilt Whatman, jota siteeras Thoreau isin mielikirjassa Skogsliv vid Walden. Elastista juridiikkaa, mielivalta sisäänrakennettuna. Not a bug but a feature. Tää on yksi tieteellisen ja uskonnollisen maailmankuvan peruseroja. Hieman iso, mutta kyllä tästä selvitään, sanoo Allah ja taikoo ristiriidan piiloon. Tai poistaa valittajan pään.
ellauri018.html on line 816: Sharian merkitys tekee islamista länsimaisittain katsottuna totalitäärisen opin, koska sen myötä islamista katoavat rajat julkisen ja yksityisen, uskonnon ja politiikan sekä moraalin ja lakikirjan välillä.
ellauri018.html on line 818: Islam ei ole yksityisasia, sillä tunnustautuminen muslimiksi liittää ihmisen muslimien yhteisöön, joka sen jälkeen valvoo hänen käyttäytymistään jopa kuolemantuomion avulla.
ellauri018.html on line 823: Islamilaisen lain piiriin kuuluu monia asioita, joita ei länsimaisessa perinteessä pidetä juridisina kysymyksinä, kuten henkilökohtaisen hygienian hoito tai hääjuhlien viettämisen tavat. Ajatolla Khomeini onkin todennut, että "ei ole yhtäkään seikkaa, josta islam ei olisi lausunut mielipidettään." Takapuoli pyyhitään vasemmalla kädellä, eten takse. Imaamia kätellään ja ruoka-astiasta poimitaan oikealla. Seija parka sekoittaa vasemman ja oikean. Lapset kiusas sitä risteyxessä osoittamalla vasemmalle ja huutamalla "Oikealle!".
ellauri018.html on line 830: Sharia tarkoittaa lähde. Muftit selaa kritiikittömästi lähteitä, eivät tee lähdekritiikkiä. Sharian keskeisin sisältö ilmaistaan sunni-islamin viitenä pilarina. Shiialaisuudessa niitä on enemmän. Oppi on peräisin 800-luvun hadith-kokoelmasta Sahih Muslim. Nää on vähän niinkuin kristittyjen sakramentit.
ellauri018.html on line 832: Šahada eli uskontunnustus tarkoittaa islamin keskeisimmät uskonkappaleet sisältävää lausetta, jolla muslimi tunnustaa uskonsa. Uskontunnustus koostuu sunnalaisuudessa kahdesta osasta, joista ensimmäinen määrittelee islamin monoteiseksi uskonnoksi ja toinen osa sitoo Muhammedin Jumalan sanan välittäjäksi: arab. لا إله إلا الله ومحمد رسول الله, lā ilāha illā-llāh wa-muḥammadun rasūlu-llāh, ”Ei ole muuta jumalaa kuin Jumala ja Muhammed on hänen lähettiläänsä”. Šiialaiset lisäävät uskonnontunnustukseen lauseen arab. علي ولي الله, ‘Aliyyun walī-llāh, ”...ja Ali on Jumalan ystävä”. Pyhä kolminaisuus.
ellauri018.html on line 840: Saum eli paasto tapahtuu pääsääntöisesti ramadanin pyhän kuukauden aikana, mutta muslimit voivat paastota eri syistä ja eri ajankohtina. Paaston aikana muslimien tulee välttää syömistä, juomista, tupakoimista ja sukupuolista kanssakäyntiä aamunkoiton ja auringonlaskun välisenä aikana. Paaston rajaaminen valoisaan aikaan saattaa tulla islamiin kristillisten munkkien esikuvista (esim. Pyhän Benedictuksen luostarisääntö). Paastoon kuuluu myös sisäinen puhdistautuminen pahoista ajatuksista.
ellauri018.html on line 842: Zakat eli almuvero maksetaan periaatteessa kerran vuodessa yksityiskohtaisten sääntöjen mukaan – eri omaisuudesta lajeista maksetaan erisuuruisia määriä almuveroa. Muslimin tulee ryhtyä maksamaan almuveroa kun hän on mennyt naimisiin. Almut voidaan antaa myös islamin yhteiseksi hyväksi, kuten moskeijan rakentamiseen.
ellauri018.html on line 844: Hadž eli pyhiinvaellus tulisi suorittaa Mekkaan vähintään kerran elämänsä aikana islamilaisen ajanlaskun 12. kuukauden toisella viikolla. Pyhiinvaellukseen voi lisätä vapaaehtoisesti käynnin profeetta Muhammedin haudalla Medinassa. Pyhiinvaelluksen aikana noudatetaan säädettyjä tapoja, joihin kuuluu yhtenäinen pukeutuminen. Tapahtuma korostaa muslimien yhteenkuuluvuutta ja samanarvoisuutta Jumalan edessä.
ellauri018.html on line 853: Suositeltava: tuo ansioita Paratiisiin pääsemiseksi, mutta tekemättömyyttä ei rangaista (sunna, mandub)
ellauri018.html on line 862: Laittoman teon tasoja on kolme: Pienet synnit (saghira). Niistä ei rangaista, ja ne katsotaan sovitetuiksi, kun henkilö on osallistunut rukoushetkeen tai (suurempien asioiden ollessa kyseessä) perjantairukoukseen. Suuret synnit (kabira). Nämä rikkomukset mainitaan nimeltä Koraanissa tai haditheissa. Niistä seuraa kirous tai maallinen rangaistus. Epäusko (kufr) sulkee ihmisen islamin ulkopuolelle ja johtaa helvettiin, ellei hän palaa shahadan kautta takaisin islamiin.
ellauri018.html on line 868:
epäkunnioitus vanhempia kohtaan
ellauri018.html on line 880: Lisäksi on joukko todennäköisiä suuria syntejä, joihin kuuluu muun muassa:
ellauri018.html on line 885: Pakollisten tekojen ohella laki määrittelee suositeltavia tekoja, joita ovat esimerkiksi avioliitto, perheen perustaminen tai profeetan esikuvan seuraaminen päivittäisissä pikkuasioissa. Loukkaaviin tekoihin islamissa kuuluvat muun muassa liika uteliaisuus, epäkohteliaisuus tai veden tuhlaaminen silloin, kun se on käyttäjänsä omaisuutta.
ellauri018.html on line 887: Sharia eroaa läntisestä oikeusajattelusta rangaistusten osalta. Ne jaetaan kolmeen ryhmään. Seuraava kuvaus esittää rangaistusten klassisen kuvauksen keskiajan shariakäsikirjassa "Reliance of Traveller" (Umdat al-Salik). Perinteiset ankarimmat käytännöt ovat korkeintaan rajoitetussa käytössä nykyisissä muslimimaissa, vaikka muun muassa Isis, Osiris ja Procol Harum ovat palauttaneet niitä hallitsemilleen alueille vielä nykyäänkin.
ellauri018.html on line 892: Hadd (monikossa hudud, rajat) tarkoittaa rangaistuksia rikoksista, jotka kohdistuvat uskontoa vastaan siten kuin ne määritellään Koraanissa. Hudud-rikoksia ovat aviorikos ja väärä syyte aviorikoksesta, varkaus, maantierosvous, viinin juominen ja islamista luopuminen. Islamista luopuminen tarkoittaa myös yksittäisiä opinkappaleita. Eri lakikoulukuntien tulkinnat eroavat hieman.
ellauri018.html on line 894: Tuomarilla ei ole oikeutta armahtaa hudud-rikokseen syyllistynyttä henkilöä, kuten muissa rikoksissa. Rangaistukset ovat ruumiillisia ja vaihtelevat raipaniskuista amputaatioon ja kuolemantuomioon. Koska ne ovat ankaria, hudud-rikosten määrittely ja todistustaakka ovat myös tiukkoja. Tuomitseminen vaatii joko syyllisen tunnustuksen tai selkeän silminnäkijöiden todistuksen. Rangaistusta ei määrätä, jos syyllinen oli pakotettu tekemään rikoksen, esimerkiksi varastamaan ruokaa nälkäisenä. Hudud-rangaistuksia ei sovelleta lapsiin.
ellauri018.html on line 898: Joissakin rikoksissa rankaiseminen delegoidaan rikoksen uhreille, joten kyseessä on kosto eli Hammurabin lain "silmä silmästä" - periaate. Tällaisia rikoksia ovat muun muassa murha, tappo, kuolemantuottamus tai ruumiinvamman tuottaminen. Uhrilla tai tämän omaisilla on oikeus vaatia hyvitystä teon tekijältä tai edustajalta.
ellauri018.html on line 900: Kosto on shariassa pakollista, kun on tapahtunut tahallinen ruumiinvamman tuottaminen. Koston tulee ilman liioittelua vastata aiheutettua vammaa periaatteella hammas hampaasta, henki hengestä. Virallista suostumusta tai oikeudenkäyntiä ei tarvita. Ellei loukattu itse kykene kostoon, hallitsijan edustaja voi määrätä hänelle edusmiehen sitä varten. Jos kaksi henkilöä on oikeutettu kostamaan, he joutuvat arpomaan kumpi saa tehdä sen. Kanteen nostajat voivat myös luopua kostosta, jolloin he ovat oikeutettuja korvaukseen (diya). Esimerkiksi muslimin tappamisesta hinta on sata kamelia.
ellauri018.html on line 914: Lain noudattaminen on islamin avainkysymys, sillä juuri sillä tavalla ihminen hankkii ansioita, joilla hän voi päästä kuoleman jälkeen Paratiisiin. Islam ei tunne kristillistä syntien anteeksi antamista katumuksen ja uskon kautta. Sen sijaan viimeisellä tuomiolla ihminen joutuu punnittavaksi, jolloin hyvät teot ovat zarathustralaiseen tapaan vastapaino pahoille. Suotuisa lopputulos voi tällöin avata taivaan portit. Toisaalta Jumala voi armahtaa ihmisen, vaikka tämän pahat teot olisivatkin painavampia kuin hyvät. Mikään ei ole varmaa, sillä Jumalan tekoja ei islamissa voi ennustaa, eikä Jumala ole luvannut mitään.
ellauri018.html on line 916: Shariaan kuuluu vielä kaksi erikoisuutta. Ensinnäkin tärkeitä ovat nimenomaan teot, ei niiden tarkoitus. Tekojen motiivit, kuten velvollisuuden tai omantunnon seuraaminen, eivät islamissa merkitse mitään. Ihminen voi sen takia saada ansioita myös teoista, jotka hän tekee pakon edessä, sillä islamissa pääasiana on uskonnon nimen mukaisesti alistuminen.
ellauri018.html on line 918: Tää on kunnon darwinismin mukaista. Teot puhuu ja lopputulos ratkasee. Tarkoitus ei pyhitä keinoja, vaan lopputulos. Ei mitään lällyä omatunto ja hyvä aikomus -löpinää. Helvetti on kivetty niillä. Me ollaan rattaita eikä vitun termostaatteja, tekoälyrobotteja, minijumalia.
ellauri018.html on line 923: Tää on Pamela piukkapepunkin kanta teodikeaan. Ainoo toimiva. Kun ollaan rattaita ei tarte miettiä. Vaikka menis pää, ei peppu pala.
ellauri018.html on line 930: Islamin ulkopuolelta tuleva länsimainen arvostelu on nostanut esiin joitakin asioita sharia-laissa, joita se pitää loukkauksina naisten oikeuksia kohtaan. Tällaisia ovat lapsiavioliitot, moniavioisuus, tyttöjen sukupuolielinten silpominen, naisten alistaminen miehen määräysvaltaan, seksiorjuus, miehen oikeus lyödä naista, perintöoikeuden rajoitukset, naisten heikompi asema todistajana oikeudessa, rajoitukset osallistua julkiseen elämään ja huntupakko.
ellauri018.html on line 932: Muhammedin kerrotaan avioituneen yli 50-vuotiaana vain 6-vuotiaan Aishan kanssa tämän isän, Abu Bakrin, suostumuksella. Abu Bakrista, Muhammedin apesta, tuli sittemmin Muhammedin seuraaja, ainaskin sunnipuolella. Olikohan sattumaa. Shiiat peukuttivat siihen hommaan Alia, Muhammedin vävyä. Profeetta oli sukupuoliyhteydessä Aishan kanssa tämän ollessa yhdeksän vuotta. Aika kärsivällisesti jaksoi odottaa kunnes mahtui sisälle. Aisha eli Muhammedin kanssa kunnes Muhammed kuoli 9 vuoden kuluttua. Sittenhän se alkoi olla täysi-ikäinen. Muhammedin eka vaimo oli sitä 20 vuotta vanhempi syyläinen leskirouva, jolla oli 3000 kamelia, se vastaa 3000 pakettiautoa. Muhammed tarvitsi pakettiautoja levittääkseen islamia. Se otti sitten vahingon takaisin naimalla Aishan viisikymppisenä.
ellauri018.html on line 934: Islamilaiset vastaukset länsimaiseen arvosteluun ovat vaihdelleet. Yhtäältä on vedottu miesten ja naisten erilaisiin tehtäviin. Islam katsoo, että Jumala viisaudessaan on luonut kaikki elävät olennot pareittain. Sukupuolia on kaksi, mies ja nainen, ja kumpikin on luotu toimimaan omassa roolissaan. Luonnolliseen työnjakoon kuuluu, että mies vastaa suurimmasta osasta taloudellisia velvollisuuksia, kun taas nainen on varustettu kantamaan suurempaa vastuuta lasten synnyttämisestä ja kasvattamisesta. Tämä roolin mukainen erikoistuminen ei vähennä miesten ja naisten välistä täyttä tasa-arvoa yhtäältä ihmisinä ja toisaalta muslimeina.
ellauri018.html on line 936: Eli ei se et joutuu tottelemaan toista "tavallaan" ole alistamista, jos oot oikeasti huonompi. Se on vaan eri rooleja. Kuin mies ja sen kameli. Sinä poljet, minä ohjaan, niinkuin tanssi matka käy. Mummolaan kun pyöräilemme
ellauri018.html on line 937: pilvenhattaraa ei näy. Kivespussin Allah mulle mukaan muisti ojentaa. Minä poljen, sinuun sattuu, niinkuin matka nainti käy. Naituamme levähdämme, sillä siitä voimaa saa. Minä ainakin.
ellauri018.html on line 939: Perhe on muslimiyhteiskunnan tukipylväs. Koraanin on katsottu julistavan miehen perheen pääksi, koska niin sanotaan Naisten suurassa: "Mies on naisen pää, koska Jumala on toisia suosinut enemmän kuin toisia." (Suura 4:34). Tässäpä pätevä argumentti, oikea suun tukkija. Loppuu läppä kun sen sulkee karvainen nyrkki.
ellauri018.html on line 953: Tätä kolmiportaista ohjetta suositellaan toisinaan edelleen. Väkivallan tulee kuitenkin olla jo Muhammedin antaman ohjeen mukaan kevyttä (ei lyöntejä kasvoihin, ei haavoja, ei luunmurtumia).
ellauri018.html on line 955: Islamissa naisen tärkeimmäksi velvollisuudeksi katsotaan lasten kasvattaminen, mutta sharia tunnustaa myös - miehen luvalla - naisen oikeuden käydä palkkatyössä perheen ulkopuolella. Rahan käytöstä päättää kyllä arvaapa kuka.
ellauri018.html on line 965: Shiialaisilla on lisäksi käytössä nikah mut‘a eli tilapäinen avioliitto. Se on voimassa etukäteen sovitun ajan, esimerkiksi yhden tunnin ja sisältää naiselle annettavan lahjan. Mut‘a-avioliitto on miesremmissä hyvin pidetty. Uskonnon hyväksymää prostituutiota. Ei Moosexenkaan käsky koske huoria. Nehän ei oo kenenkään omaisuutta. Ne on niiko yhteismaata.
ellauri018.html on line 971: Aviorikoksen osalta sharia määrää naimisissa olevalle kivityskuoleman, mikä on myös kaikkien pääkoulukuntien yksimielinen näkemys. Naimisissa olevan avionrikkojan tappajaa ei rangaista.
ellauri018.html on line 977: Jumalan suuremmaksi kunniaxi
ellauri018.html on line 979: Kunniaväkivalta on esimerkki klaanikulttuurin vaikutuksesta islamiin.
ellauri018.html on line 996: Naisen tulisi pestä koko vartalo aina yhdynnän, kuukautisten tai synnytyksen jälkeen. Muutoin riittää pieni alapesu. Yleensä kuukautiset ovat tabu, ja niiden alkaminen saattaa olla järkytys nuorelle tytölle. Nyt saavat sedät ja heimoveljet siitä vainun.
ellauri018.html on line 1000: Kotitöiden, töiden tai lapsen aiheuttama väsymys ei ole riittävä tekosyy puolison seksuaalisten tarpeiden laiminlyömiseen. Miehen tulee jakaa aikansa tasaisesti vaimonsa ja kotitöiden välillä, lukuunottamatta häiden jälkeistä viikkoa.
ellauri018.html on line 1002: Oops. Tohon taisi tulla virhe. Jännä muuten miten persut ja sählämit on monessa asiassa ihan samoilla linjoilla. Mut niinhän se just menee, ne vääntää kättä samoista eduista. Kilpailu on kovin kun ollaan samassa ekolokerossa.
ellauri018.html on line 1006: Kun nainen on puettava katukäyttöön säädyllisesti, niin käytetään hiukset peittävää huivia. Sellainen oli Siiri Sivolla.
ellauri018.html on line 1010: Pitkää huntua nimitetään yleensä jilbabiksi, jota voidaan käyttää yhdessä niqabin kanssa.
ellauri018.html on line 1014: Lähimmäksi Koraani pääsee huntupakkoa Valon suurassa sekä Ryhmien suurassa:
ellauri018.html on line 1016: »Ja käske uskovien naisten pitää katseensa kurissa ja varjella siveyttään, olla näyttämättä muita sulojaan kuin niitä, jotka tavallisestikin ovat näkyvissä, ja peittää kaulansa hunnulla.»
ellauri018.html on line 1019: »Profeetta, sano puolisoillesi, tyttärillesi ja uskovien vaimoille, että he panisivat vaatteen päänsä yli. Tämä on parasta, jotta heidät tunnettaisiin siveiksi eikä heitä häirittäisi.)»
ellauri018.html on line 1029: Egyptin fatwa-komitean kokoelmissa on kolme naisten ympärileikkausta koskevaa fatwaa. Ensimmäinen (28.5.1949) toteaa, että naisten ympärileikkaus ei ole pakollista. Toinen fatwa (23.6.1951) ei hyväksy siitä luopumista, ja kolmas (29.1.1981) pitää sitä pakollisena. Pakollisuutta korostavan fatwan antoi sunni-islamin arvostetuimman uskonnollisen korkeakoulun eli Al-Azharin yliopiston suurimaami ja Egyptin suurmufti Muhammad Sayyid Tantawy. Suurimaamia pidetään epävirallisesti ylimpänä uskonnon tulkkina sunni-islamin piirissä. Kokonaisuudessaan fatwat ilmaisevat, että naisten ympärileikkaus on suositeltavaa tai pakollista.
ellauri018.html on line 1030: Witun Tantawyn suursmurffi, store bajskorv. Ruuvattakoon muna irti mulkerolta. Vaikka postuumisti. Siitä voi olla vaan yxi mielipide.
ellauri018.html on line 1036: Al-Tirmidhin kirjaaman hadithin mukaan profeetta sanoi: "Nainen on pidettävä piilossa, sillä kun hän menee ulos, paholainen katsoo häntä." Hadithit sisältävät huivin käyttöä koskevia ohjeita, ja niissä pään ja kaulan ja mahdollisesti myös kasvot peittävä huivi katsotaan Koraanin määräämäksi.
ellauri018.html on line 1042: Keskiaikainen shariakäsikirja Umdat al-Salik kertoo Muhammedin antamista ohjeista orjuuden suhteen. Kirjan mukaan ”valloitetun maan naiset ja lapset ovat saalista ja orjia”. Kaikki kuuluu ensin imaamille, ja kun hän on ottanut oman viidenneksen osuutensa, loput annetaan niille sotilaille, jotka ovat osallistuneet sotaan. Jos isä ja äiti on otettu orjiksi, myös kaikki lapset ovat orjia, sillä orjuus periytyy. Orjat ja orjattaret ovat heidän isäntänsä omaisuutta ja hän voi kohdella heitä haluamallaan tavalla. Orjan tyytyväisyydellä ei ole väliä. Joka omistaa orjattaren voi käyttää häntä mielensä mukaan seksuaaliseen nautintoon. Orjattaren seksuaalinen tyydyttyminen ei ole tärkeää. Isäntä saa myös lainata orjatartaan toiselle miehelle seksuaalista kanssakäymistä varten ilman orjattaren suostumusta.
ellauri018.html on line 1052: »Samoin (ovat kielletyt teiltä) kaikki naidut naiset lukuunottamatta niitä orjattaria, jotka ovat joutuneet haltuunne (oston tai sodan kautta). Nämä rajat on Jumala teille määrännyt. (4:24)»
ellauri018.html on line 1054: Huom naimattomista naisista ei tässä ole mitään puhetta. Ne on vapaata riistaa, jos niillä ei ole isää tai veljiä vartiossa. Bylsi siis niitä minkä silmä välttää. Isä ja veljet nirhaa pokan jos saat sen paxuxi. Häpeä on näät sen, ja sen miesväen, ei sun, sulle siitä on pelkkää kunniaa.
ellauri018.html on line 1059: Sharian luonnehtima Jumalan lakiin perustuva yhteiskuntamalli edustaa antropologian näkökulmasta klaaniyhteiskuntaa, joita esiintyy siellä, missä eläminen ei perustu maanviljelyyn ja missä ei ole keskitettyä hallitusvaltaa.
ellauri018.html on line 1061: Paimentolaisuuteen perustuville yhteiskunnille ovat ominaisia tiukat normit, sotaisuus muita ryhmiä vastaan, yhdenvertaisuus vain oman ryhmän sisällä sekä puuttuvien julkisten instituutioiden korvaaminen yhteisön omalla valvonnalla, johon siten kuuluu oman käden oikeus.
ellauri018.html on line 1063: Paimentolaisarvoihin kuuluvat miesten tasa-arvoisuus, riippumattomus, tiukka lojaalisuus omaa perhettä, sukua ja klaania kohtaan sekä sotaisuus ja oman kunnian valvominen. Islam voidaan nähdä paimentolaisuuteen perustuvien klaaniyhteiskuntien oloista nousseena uskontona, joka tarjoaa vastauksia juuri niiden erityisiin tarpeisiin. Kuten telttailuun ja kaikenlaiseen setämiesten sikailuun.
ellauri018.html on line 1065: Läntisen arvostelun kohteena ovat olleet sharian epädemokraattisuus ja muuttumattomuus, lainsäädännön epämääräisyys, julmat rangaistukset sekä epätasa-arvoinen suhtautuminen naisiin, ei-muslimeihin, juutalaisiin, homoseksuaaleihin ja eräisiin muihin ryhmiin.
ellauri018.html on line 1069: Funktionalistisen sosiologian näkökulmasta voidaan puhua yhteensopivuuden ongelmasta. Jälkiteollisten yhteiskuntien tarpeet ja instituutiot poikkeavat niin paljon klaaniyhteiskuntien oloista, että siellä kehittynyt uskonto ei mutkitta sopeudu täyttämään jälkiteollisessa yhteiskunnassa esiintyviä tehtäviä.
ellauri018.html on line 1070: Tämä näkyy myös siinä, että sharia on vain osittain käytössä niissäkin maissa, jotka ovat korostuneesti islamilaisia valtioita.
ellauri018.html on line 1072: Islamistien miälest vika ei ole shariassa, vaan tossa jälkiteollisuudessa. Varsinkin hiilijalan sellaisessa. Öljy ja kaarat mäkeen ja kamelit taas kunniaan! Vapaat miehet razastavat kameleineen aavaa aavikkoa, rätit heiluu, hiekka pöllyää, palmut huojuaa, sapeli vilahtaa, pää irtoaa. Huurit venttaavat paratiisissa uljasta jihadistia kannut kädessä ja rypäleitä persiissä. Pää on pantu takaisin jengoilleen.
ellauri018.html on line 1074: Islamilainen valtio ei ole demokratia, vaan jotain aivan muuta. Kansalaiset eivät liioin ole oikeudellisesti tasa-arvoisia, vaan laki suosii muslimeja ja syrjii dhimmejä tavoilla, jotka on kirjattu muun muassa Umarin sopimukseen.
ellauri018.html on line 1076: Mut Somalia ei ole islamistivaltio. Sen laki ja oikeus on kansankäräjät, xeer, joissa rikoxet sovitellaan perhekuntien ja klaanien kesken korvausperiaatteella. Ei ole ole erixeen rikos- ja siviilijuttuja, kaikki on neuvoteltavissa. Kunhan kuuluu kunnolliseen klaaniin. Uskonto voi vaihtua, käräjät jää, sanoo somalilainen sananlasku. Muhammad Ali vaihtoi uskontoa, muttei väriä. Michael Jackson koitti valkaisua, nenä mätäni. Nyt sen tyhjä takki myytiin joululahjaxi Kim Kardashianin 6-vuotiaalle tyttärelle 65K taalalla. Totuus hakkaa tarun taas 6-0.
ellauri018.html on line 1078: Islam on paimentolaisten klaanivärkki, jota ei ole päivitetty urbaanin kermaperseen tarpeisiin. Paimentolaiselämä on kovaa, hiekka lentää suuhun, maito ja veri valuu, kärpäset pörrää, kamelit ja vuohet haisevat. Pannaan kova kovaa vastaan ja työnnetään se lupaa kysymättä pehmeään. Juutalaisuus ja kristinusko on samaa maata, monoteististä totalitääristä aaprahammin telttaväen kantaa.
ellauri018.html on line 1080: Jutkuille jäi listimällä jalostetun diasporaväen eriseurainen GT versio. Kristinusko on imperialistinen, sitten kolonialistinen, nyt globalistinen suurhuijaus. Kaikki ovat lähimmäisiä. Niin alkaa ollakin, kun lisäännytään ja täytetään tää maa, niin ettei kohta mahdu seisomaan. Valize siitä. Mun valinta on tiedossa: haistakaa paska koko torvisoittokunta.
ellauri018.html on line 1088: Somalien lakikoulukunta on sunnilainen shafi'i. Niistä tyttöjen ympärileikkaus ei ole vain suotavaa, vaan pakollista. Siitä ynnä muusta naisten lyttäyxestä syntyneitä vaivoja lääkizee nabin medisiina.
ellauri018.html on line 1091: Pahat henget eli jinnit viihtyy käymälöissä ja tunkioissa. Ne on mikrobeja.
ellauri018.html on line 1099: Erityisesti naiset joutuu riivatun herkästi riivatuksi. Oireita ovat alapään vaivat, masennus, kuvotus ja haluttomus. Miehet ei käy parantajilla, se oisi noloa. Naiste kotkotuxia. Vaivanakin on enempi saamattomuus.
ellauri018.html on line 1108: Mix noiden tarttee kokoa ajan hälistä ja tuoda izeään esille? Mix noi on töykeitä tunteettomia kylmiöitä? Mix ne ei ole kiitollisia, ahkeria, nöyriä ja tunnollisia? Mix ne ei ole siveitä, kohteliaita ja kunniallisia? Mix ne ryyppää ja kusee kadulle, tuijottaa julkeasti ja huutaa perään? Mix ne raiskaa koulutyttöjä?
ellauri018.html on line 1110: Ei tietystikään kaikki, mutta taajuuskin on kulttuuriero. Meillä noin tekee vaan hullut ja luonnevikaiset, ikävät ihmiset. Noihan on ihan hulluja. Outoa porukkaa. Ils sont fous, les romains. Pitäskö meidän muuttua tollasixi, ja vielä kiittää siitä? Ei meidän perhe ainakaan ikinä. Köyhiä ollaan, mutta kunniallisia. Zahra laita huivi kunnolla!
ellauri018.html on line 1112: Sodan nähnyt somalimummo valittaa: "ihmiset ovat menettäneet rakkauden ja kunnioituxen toisiinsa. Nyt he keskittyvät ezimään valtaa ja rahaa." Tervetuloa villiin länteen Aisha. Täällä ei ole nimettyjä paikkoja. Kukaan ei tunne asemaansa eikä tyydy siihen. Yrittävät keulia ja ovat pettyneitä jos eivät onnistu. Sori siitä. Ei se ole luonnekysymys, vaan ympäristöhaitta. Tilaisuus tekee varkaan, svoboda raiskaajan, valtatyhjiön täyttää joku styränki. Tää on apinan luonto. Tehdään mitä pystytään. Tää on vapaa maa. Virikehäkin ovi on auki, te ootte nyt vapaita kanoja. Sähköpaimenia ei ole merkitty karttaan. Lukekaa suomen laki, se on netissä vapaasti saatavilla. Suomeksi ja hullua kyllä myös ruozixi. Ei toki somalixi, näillä lakeuxilla ei poloteta somalia.
ellauri018.html on line 1120: Oireet viestivät. Tän muistan lapsuudesta kun oli niitä paniikkioireita. Pidin pientä ääntä, joka kävi sisarusten hermoille.
ellauri018.html on line 1121: Tai kun lakkaa puhumasta tai katsomasta kohti masixessa. Kyllä ne on avunpyyntöjä, vaikka huonoja.
ellauri018.html on line 1124: Muistaminen on moraalinen teko yhden gurun miälestä. No onhan sitä ainaskin merkkipäivän muistaminen, yleensäkin hyvällä tai pahalla muistaminen, kuten anteeksianto ja kiitollisuus. Seku muistaa tosi hyvin multa kärsimänsä vääryydet. Niistä on hyvä muistutella ongelman nostaessa päätä.
ellauri018.html on line 1126: Tarkotushakusesti muistetaan mikä kulloinkin näyttää tärkeältä, revitään valokuvia tai silitellään niitä kuin Leocadia tai ohimoon lasautettu Amaro. Kirjotetaan historiaa uudestaan ja uudestaan. Juhlat ja kuvat jatkaa sitä. Näihin kuviin, näihin tunnelmiin. Muu haihtuu välistä, kun ei tullut otetuxi kuvia.
ellauri018.html on line 1128: Uskovaiset on muistelevinaan menneitä tapahtumia, oikeesti ne vahvistaa yhteisiä tunteita ja haavekuvia. Rituaalit auttaa vahvistamaan kexittyä muistoa.
ellauri018.html on line 1131: Saar-henget peritään äidiltä niinkuin mitokondriot. Niilläkin on tehtävä. Ne on terroristisoluun siepattuja mikrobeja. Jinnejä. Niiden kautta muistellaan parempia aikoja, kun naisista oli toisillensa enempi apua. Yxilözygologiset hoidot ei toimi hyvin mamuihin. Ne on niin seurallisia. Joukkosieluja.
ellauri018.html on line 1133: Freudin miälestä traumoja joko jauhetaan koko ajan tai ne unohdetaan kokonaan. Mun muistelmista löytyy ensinmainitut, mut entäpäs ne unohdetut?
ellauri018.html on line 1134: Tukahtuneen trauman oireita on painajaiset, säikähtely, väistely ja ylivalppaus. Näitä löytyy kyllä. Mulla on vielä ärtyisyyttä ja Seijalla unettomuutta.
ellauri018.html on line 1136: Ei omasta menneisyydestä voi parantua, mix pitäiskään. Kuha oppii elämään sen kanssa. Anna arpisten haavojen olla, lauloi Pirkko entisvanhaa iskelmää. Kaikista noloimpia juttuja ei viiti kertoa. Ei kerro somalinaiset, en kerro minäkään. Vaik pieniähän nää mun pipit on niihin verrattuna. Äiti puhaltaa.
ellauri018.html on line 1138: Pari kohtaa missä somalien antropologin kaavusta pilkistää Jane Goodall: 1) siitä on yllättäen kiusallista kuzua somalikollegoita omaan kotiinsa, ja 2) se havaizee yllätyxexeen, että naiset haluu tietää keiden muiden kolleegoiden kaa se kaveeraa. Jos ne olis ketä tahansa eikä muukalaisia, oisko tää mikään yllätys? Mix somalit olis keskenään sen kummemmin kavereita kuin suomalaisetkaan? Sixkö kun ne on niin samannäköisiä?
ellauri018.html on line 1140: Somalit bunkkaa kuin syrjäytyneet vaikkei ole sitä, nehän tulee vielä syrjempää, ihan pihalta. Ei laita oveen nimeä, eivät uskalla. Jospa siihen laittaisi vaikka Virtanen. Mutta Virtasilta ei tulisi suitsukkeen ja curryn hajua. Ovia pidetään takalukossa että ehtii vetää huivin päähän jos tulee tuntemattomia.
ellauri018.html on line 1142: Kodit on audiovisuaalisesti hyvin varustettuja. Kirjahyllyssä on koraani, joku koristelasi ja lautanen. Ikkunat on tilkitty verhoilla. Väki istuxii matalalla patjoilla ja tyynyillä. Lapsille ei ole leluja, ei edes kyniä eikä paperia. Aika karua. Teltta vuokrakämpässä. Kun mies tulee kotiin ja avaa telkkarin, vaimo tipsuttelee keittiöön kuin Pamela. Ei näe iltauutisia.
ellauri018.html on line 1146: Mun hammaslääkäri käski tikuttaa hampaat iltaisin katsellessa iltauutisia. Sanoin etten koskaan kazo niitä. Se oli vähän järkyttynyt. Milloinhan somalinaiset tikuttaa? Sen arvaan milloin niiden miehet.
ellauri018.html on line 1148: Tämmönen työnjako toimi Somaliassa suurperheessä, missä oli aina auttajia, mutta Suomessa se on perseestä. Äidit väsyvät ja lapset kuihtuvat. Lapset pannaan pöydälle ja avataan ikkunat, että tuulettuvat.
ellauri018.html on line 1149: Telkkari on päällä koko päivän. Lasten päiväunet on päivän parasta aikaa. Mut aina ei voi olla puhelimessa, mies ei tykkää jos koti ei ole kunnossa.
ellauri018.html on line 1151: Asha haluisi jatkaa Somaleissa alkanutta opiskelua eläinlääkärixi Suomessa, muttei osaa kemiaa. Jättää pyrkyrit jo kesken. Ihonväri viittaa hoitoalalle. Ashan poika kipuilee ja on joutumassa jengeihin. Se lähetetään muiden lasten perään mummun luokse Liverpooliin. Asha jää Suomeen omin nokkineen. Tekee keikkalaisen hommia. Lähtee vähän ajan päästä perässä. Asuu siellä ahtaasti lähiössä miljoonan muun sukulaisen kanssa. Not the plan.
ellauri018.html on line 1155: Kun briteissä joutuu kadulle, ei ole enää paikkaa mihin mennä. Poika voi nyt paremmin. Mummu antoi sille keppiä ja hakee sen ize koulusta. Somalien ryhmäkuria.
ellauri018.html on line 1157: Moraali on tiimin utiliteettifunktio. Jos sellaista on. Jokaisella on omansa. Jos edes on, eihän me olla rationaalisia. Pieniä lokaalisia valkkaajia vaan. Valintojen summia, sanoi Sartre ja kumpp.
ellauri018.html on line 1177: Antaa sielunhoitoa telotettaville saattohoitona.
ellauri018.html on line 1194: alkuun
ellauri019.html on line 18: loppuun
ellauri019.html on line 19: und:black;font-size:8em;text-align:center;margin-top:0%;margin-bottom:0%">BATTLER BRITTON
ellauri019.html on line 20: und:black;font-size:4em;text-align:center;margin-top:0%;font-style:italic;margin-bottom:0%">HITON HIENO SAVOTTA
Sanasotaa
ellauri019.html on line 26: Korkeajännitys (”Korkkari”) (engl. Commando) on Egmontin kustantama ja julkaisema sarjakuvalehti, jossa aiheena on useimmiten sota. Korkeajännitys aloitti ilmestymisensä Suomessa vuonna 1953 nimellä Korkeajännityssarja. 1960-luvun alussa Korkeajännityksessä alettiin julkaista vain sotasarjakuvia, jotka useimmiten käsittelivät toista maailmansotaa brittiläisestä ja fiktiivisestä näkökulmasta. Suomessa Korkeajännityksen ”kulta-aikaa” oli määrällisesti 1970-luku.
ellauri019.html on line 28: Täällä Marja Syrtti, Helsingin kasarmintori. Tänään on suuri päivä Suomen ja länsiliittoutuneiden maanpuolustushenkiselle väestölle, kun sarjakuvalehti Korkeajännitys on juhlnut 50-vuotisjuhlaansa näyttävin menoin ja ohimarssein puolustusvoimain komentajan, amiraali Kaskealan sinivalkoisten silmien alla. Paraatiin ovat osallistuneet kaikki Korkkarissa vuosien varrella maalla merellä ja ilmassa seikkailleet joukko-osastot. Paraatissa nähtiin divisioonittain urheita brittisotilaita Euroopan rintamilta, Sahaan taistelukentiltä ja Kauko-Idän kuolemanloukuista. Korkkarin 50-v päivän näyttävintä antia olivat brittien voittamattoman laivaston ja kuninkaallisten ilmavoimien ylilennot, puhumattakaan urheista norjalaisista vastarintamiehistä ja nazisioista kello kahdessa. Eli täällä kasarmitorilla on nautittu miehisen ystävyyden kukoistuxesta (c) E.Saarinen, ja mustavalkoisesta maailmankuvasta värikkäissä kansissa.
ellauri019.html on line 35: Once they're understood as more than just absurdities, these cartoons can be seen clearly as the work of an angry man. And there is, after all, much in this world for a decent man to be angry about. "Look around, read the newspapers,"as Kliban said. "You don't have to stretch out too much to see a little darkness out there."
ellauri019.html on line 38: "I'd like to discuss slavery with you," says a cowboy, holding a gun to the head of a black man who's carrying him piggyback, "but it's a complex issue."
ellauri019.html on line 43: Korkkarit oli Eski Saarisen mielilukemistoa, etenkin Battler Britton, joka taisteli maalla, merellä ja ilmassa, ja aina voitti tunnottomat nazisakut ja julmat vinosilmä japsut. Toinen käsi selän takana listi niitä verisexi tohjox.
ellauri019.html on line 44: Vaikka päästiin viime savotassa kukox tunkiolle, on länsimaiden perikato lähellä, lähempänä ainakin kuin Oswald Spengler teoksessa Der Untergang des Abendlandes 1918 arvasi. Toisen maailmansodan jälkeen saatiin pystyyn vielä aivokuollut Nato, ja vihdoin viimein turpiin kommareille itänaapurissa. Hiton hieno savotta.
ellauri019.html on line 46: Eikä kaikki ole nytkään pelkkää ravunkäyntiä: riitaisassa kokouxessa jossa kaikki muut naureskeli pönttöpäälle Trumpille, saatiin sovituxi että maan, meren ja ilman lisäxi Naton toiminta-alueena on koko avaruus ja kyberulottuvuus. Battler Brittonille lisää savottaa.
ellauri019.html on line 48: Rauhasta ei mitään tietoa, se ei enää mitenkään eroo sodasta. Miten kauan kanuunankuulat lentää ennenkuin ne kielletään, kysyi feikki-irkku huuliharppunobelisti. Ei ne enää lennä vaikkei kielletä, ne on aseteknisesti vanhanaikaisia. Sodat suhisee kyberavaruudessa. Tehokkain ase on nälistäminen eli talouspakote. Societé des Nations väsähti heti suursodan jälkeen, nyt on United Nations lähes yhtä mäsänä kuin United States. Seuraavassa savotassa saattaa mennä itämaatkin, kun on taas Kiinan vuoro uhota.
ellauri019.html on line 50: In seinem Hauptwerk Der Untergang des Abendlandes richtet sich Spengler gegen eine lineare Geschichtsschreibung, die die Geschichte „der Menschheit“ als Geschichte des Fortschritts erzählt. Stattdessen vertritt er eine Zyklentheorie, nach der immer wieder neue Kulturen entstehen, eine Blütezeit erleben und sich durch eine Phase des Verfalls vollenden und untergehen.
ellauri019.html on line 52: Siinä oli Spengler kyllä oikeassa, niin nazi oppikoulumaikka kuin olikin, et vaikka vehkeet kehittyvät, ei muutu apina. Six tää kaikki pyörii sittenkin vaan ympyrää, yhtä vitun sykliä, tai paremminkin syöxykierrettä, tappotekniikka vaan kehittyy ja pilaantuu maisemat. Yhdenkaltaisia paskiaisia työntyy apinoiden perseestä päättymättömänä syöttönä. Ei ne opi, aina pitää alkaa alusta.
ellauri019.html on line 59: Jenkkiteinifilmissä Tall Girl pitkä tyttö tavoittaa ruottalaista grania mutta kapsahtaa lopulta italokatajaan, sitä yli puolta lyhyempään hukkapätkään. Kyllä pikku enbuskekin pääsi lopux halaamaan, kun oli alla appelsiinilaatikko. Pitkän tytön onnen huipennus oli päästä esiintymään lavalla, kehuskella siinä itseään, ison siskon suukku tukkia ja saada läpyjä. "May I have all of your attention." Mix vitussa, kuulux se joteski muka ohjelmaan? Ja parhautta oli kostaa ilkeälle poikaystävälle, maxaa potut pottuina kuin profeetta Jesaja. Hemmetin pyrkyreitä noi jenkit, elämänsä seppoja.
ellauri019.html on line 62: Norjalaisten Skam oli monta kertaa parempi, vaikka sekin oli tosi siloteltu. Teinitkin tykkää laittaa itteään ja kuvitella olevansa upeita. Siinä ne ei yhtään eroa vanhemmista apinoista. Ei vaan tarvi huolestua vielä rypyistä, kun on vasta se 1 jalkovälissä.
ellauri019.html on line 84: kun jenkkikana lautasella rojottaa
ellauri019.html on line 88: Antaa koko joukon housuun kakkia,
ellauri019.html on line 97: piikittettyä kun syövät teurasta.
ellauri019.html on line 107: Muut elävät saa maksaa puolestamme laskun,
ellauri019.html on line 108: rahat virtailee meidän (köh) teidän taskuun.
ellauri019.html on line 119: Jenkit työntää sen britin kurkkuun kepillä.
ellauri019.html on line 122: Trumppi työntää heppiään kurkkuun kaikille.
ellauri019.html on line 130: Siisti ruumis siistissä junanvaunussa.
ellauri019.html on line 138: Nykyään aseiden käyttöohjeetkin varmaan on kuin Ikean kokoomaohjeet, täynnä kuvia ja nuolia. Iloinen naama kun osuu ja uppoaa, surullinen kun on suutari, jos ei toimi soita Patriaan.
ellauri019.html on line 140: Homotransu epäkarski marski Mannergeim, punakapinan valkokarvalakki valkokenraali ja lahtari, pyysi punaisella kuuman linjan puhelimella sinkoja hyppelehtivältä pikkuwiixi roimahousu koppalakki Hitleriltä kun hätä oli rintamalla suurin. Matsin jälkeen Calle Kustaa Eemeli teki heti erillisen rauhan ryssän kanssa Aatun selän takana. Siinä kiitos komealta aseveljeltä, selkään puukotus. Urhee Suomi soti omaa sotaansa. Onnex kärmistyneet sakut sentään poistu takaovesta, poltteli vaan nunnukoiden arvotonta Lappia.
ellauri019.html on line 142: Jos ne olis lintuja, Mansku ois valkoposkihanhi ja Aatu olis naakka. CGE honottaa hoono soomi ja Aatu hyppelee ja kivahtelee itävallaxi. Outoja idoleja tämän päivän nuorisolla. Mut jengi ei valize poliittista kantaa sen perusteella mitä ne on, vaan mitä ne haluis olla, ja joka persu vastarintaliikemies haluu vaan yhtä asiaa, olla joholla. Ainakin nyt noista vitun rättipäistä ja savunaamoista.
ellauri019.html on line 144: Oikeisto vs vasemmisto on lopultakin vaan minä versus me. Kumpikaan ei ole mitään altruismia, siitähän ei politiikassa ole kysymys. Ei se yritäkkään olla mitään uskontoa, ei sellaista kusetusta, vaan toisenlaista, ihan avointa oman edun ajoa sarjassa tai rinnan. Mä ensin, meistä mitä väliä, muista puhumattakaan. Autetaan niitä mieluummin siellä mis ne on, tai ei ollenkaan.
ellauri019.html on line 148: Alkaa olla aika nuoren polven päästä sotimaan. Apuharvennusta tarvitaan, tappoharjoituxia, ennenkuin viimeinen veteraani kuukahtaa joka muistaa miten se taas menikään. Vaikka kyllä se on apinoilla verissä, tappaminen tulee luonnostaan kuin tikanpojan puuhunnousu. Ja onhan meillä tuhansittain sotavideoita. Ja vanhat korkkarit.
ellauri019.html on line 150: Izenäisyyspäivä on vuoden juhlista irvokkaimpia. Julkkixet ja irvohenkilöt seisoo jonossa näkyäxeen telkkarissa kansakunnan kaapin päällä. Synnyttäjäsankareita jättipesueineen kärrätään taas framille, ja viimeiset veteraanit kaivetaan naftaliinista horisemaan talvisodan hengestä. Enimmäxeen kuulopuheita, jälellä taitaa olla enää satavuotiaita ja pikkulottia.
ellauri019.html on line 151: Vastenmielisyydessä sille vetää vertoja vaan pikkujoulut. Työpaikkojen panobordelli, toimareiden ampumarata reittä myöten nousijoille. Paljasta pintaa, glögiä, kynttilöitä ja runkunhajua. Onnex valo alkaa palata säkkipimeään, päivä pidentyä jo ennen joulua. Talvipäivän tasaus on mulle talven suurin juhla. Vähemmän sinkoja ja spermalinkoja. Tän vuoden mustat perjantait on ohize.
ellauri019.html on line 159: Isi mitä syötiin ennenkun oli flooraa? Mitä jengi teki ennen meedioita ja kännyköitä? Viihdeohjelmassa jengi kyhjöttää ruudun edessä ja kattoo ohjelmaa, missä jengi istuu tv:n ääressä ja kattoo viihdettä. Ja täs mä oon ja katon niitä. Mise en abîme, peili peilissä, pelkkää heijastusta. Missä on mun elämä?
ellauri019.html on line 161: Poika, ihan samaa tehtiin ennenkin. Millon ei tehty töitä, tirkisteltiin muiden elämää. Töitä oli tosin enemmän, vähemmän joutoaikaa, pelkkää viihdettä. Työn ja viihteen raja ei ollut yhtä mustavalkoinen. Tai no, samaa harmaata ne on tänäänkin, työ ja viihde, yhtä sometusta ja näpytystä kumpikin. Vaihdetaan vaan sivua kun pomo tulee lähelle.
ellauri019.html on line 163: Muiden elämä ei tullut töllöstä, vaan vakoillen ja juoruna. Yhtä mustavalkoisena kylläkin kuin 60-luvun Peyton Place. Kun ei ollut uutta juoruttavaa, kerrattiin vanhoja, seurattiin uusintoina entisiä satuja.
ellauri019.html on line 168: Ero on enempi määrässä kuin laadussa. Teollistuneen viihteen tuottavuus on moninkertaistunut, niinkuin kaiken muunkin. Koneella veisataan nyt sisältöä penkkiurheilijan elämään. Ja se onkin kaikin puolin paljon parempaa kuin tää oikea, oma kokema. Tää on tylsää, tää sattuu, ja mä oon rumilus ja läski. Six viihteestä niin paljon tykätään, elämän korvikkeesta. Levitetään terveellistä flooraa päähän kätevästä muovirasiasta.
ellauri019.html on line 171: istui tuttuhun tupahan; kohenti telkassa tulta,
ellauri019.html on line 174: meni leffaan, matsihinkin, jakoi tviitin, asetti peukun.
ellauri019.html on line 182: Perillisten touhun seuraaminen pilven päältä kävis viihteestä.
ellauri019.html on line 194: kakun puutteesta, vaan
ellauri019.html on line 204: Nebukadnesar II vie kuningas Jojakimia
ellauri019.html on line 209: Riku Rinkula on tunnettu jeremiadeistaan. Tää paasaus repostelee ensimmäistä ja oikeaa ur-jeremiaadia. Perinteisesti jeremiadit on laitettu profeetta Jeremian nimiin. Hän oli Roopen hovimestari karhukoplan Kivisyömmi II:n suorittaman Ankkalinnan valtauksen aikana, kun Ankkalinnan rahasäiliö tuhottiin ja kuningas Joakim von Anka otettiin vangiksi.
ellauri019.html on line 213: Jeremia eli Juuso (ital. Battista) on Roope Ankan ahkera ja työteliäs hovimestari. Juuso on myös ehkä Neiti Näpsän ohella näkyvin Roope Ankan palveluskunnasta ja työntekijöistä. Tarkkaa aikaa, milloin Juuso ilmestyi Roopen hovimestariksi, ei tiedetä, mutta hyvin samannäköisiä hovimestareita on nähty suomalaisissa julkaisuissa jo 1970-luvulla.
ellauri019.html on line 215: Jeremiaasta on kokonainen kirjakin. Siinä Jeremia esitti useita pienoisnäytelmiä ala Lea Lehtisalo Eiran keittiössä. Ne kuvas sille sattuneita kurjuuxia. Kuten käynti savenvalajan talossa ja se, että hänen hankkimansa vyö turmeltui. Melkoinen takaisku.
ellauri019.html on line 217: Jeremiaa kiellettiin menemästä naimisiin, koska lapset jotka sille syntyisivät kuolisivat sairauksiin. Hän särki tyhjän pullon katuun Ankkalinnan pormestarin nähden protestiksi kaupunkia uhkaavasta sekasorrosta.
ellauri019.html on line 218: Hän osti serkkupoika Hannun pellon, koska arvas maanhinnan nousevan linnareissun jälkeen. Sisäpiirikauppoja. Laiska mutta hyväonninen Hannu voitti silti kaupassa.
ellauri019.html on line 222: Kerrotaan Jeremian väsänneen nää valituxet Ankkalinna-Hanhivaara tien alikulkutunnelissa. Ei nähtävästi uskaltanut jättää niitä maistraattiin. Kirja kuuluu vanhempaan kaxoisvirran maan kaupunkivalitusten genreen, johon kuuluvista teoksista Ur-valitus on vanhimpia ja tunnetuimpia. Ei siis jeremian jeremiadi, vaan sumerilaisten.
ellauri019.html on line 224: Jutkut kuttu kirjaa nimellä 'Ekhah, "kuinka", joka kuvaa valitusvirren yleistä muotoa. Se on kirjan ensimmäinen sana, ja myös monet muut valituksista alkavat tällä sanalla, esimerkiksi "Kuinka onkaan kulta tummunut, muuttunut hyvä kulta". Roopen itkuvirsi. Samaa vanhaa virttä kuulee juuttaan maassa, Skotlannissa ja Laihialla. Muoto esiintyy myös esimerkiksi Akun itkuvirressä. Aina samaa juonta sahaa Ankat, oo-o.
ellauri019.html on line 226: Kuinka. Hau. Ei sentään mix, wai, kuten Job. Niklas näytti pastorille avokämmentä takaisin ja vastas tervehdyxeen: Hau. Olen puhunut.
ellauri019.html on line 236: Melko perinteistä Judentumia. Alkupää on naisen valitusta, loppu miekkosen. Hepreassa sen näkee muodoista. No muodoista sen näkee muutenkin. Ehkä alkupään runot on Neiti Näpsältä.
ellauri019.html on line 238: Nää on kaikki samanlaisia. Ärhäkkä telttakansa heristää ja pui nyrkkiä yhtä karwakätisille naapureille, riemuizee kun woittaa ja märisee kun häwiää. Alla walittuja paloja jeremiaadista. Juonen kuljetuxen wuoxi on jäänyt osa pois, osan järjestystä muutettu.
ellauri019.html on line 242: Roopen menetettyään Ankkalinna on nijncuin äveriään miehen leski. Joca ylimmäinen oli pacanain seas ja wallan päällä oli maacunnisa, sen täyty nyt weron alaisna olla. Hänen wihollisens woitti, hänen wihollisillens käy hywäst. Ei olis luullut, että hänelle näin pidäis wijmein käymän. Wihollinen on pannut kätens caickein hänen callisten caluins päälle. CUinga on culda nijn mustennut? ja jalo culda nijn muuttunut? ja pyhät kiwet owat joca catulla hajotetut.
ellauri019.html on line 244: Tää on kaicki HERran syytä. Minun jalcani eteen wiritti hän wercon ja sysäis minun tacaperin, etten minä woi sillen nosta ylös. HERra on holaissut caicki wäkewät alas cuin minulla olit. HERra andoi neidzen, Judan tyttären wijnacuopas polke.
ellauri019.html on line 245: CUinga HERra on wihoisans Zionin tyttären pimittänyt? HERra on nijncuin wihollinen. Ankkalinnan neidzet käywät alla päin. Imewäiset ja piscuiset caupungin catuilla näännyit cosca he sanoit äitillens: cusa on leipä ja wijna?
ellauri019.html on line 249: Torni seiso surkiast ja muuri on cukistettuna. Caicki ohidzekäywäiset paucuttawat käsiäns ja wiheltelewät Ankkalinnan tyttärelle. Roopen wiholliset ammottelewat suutans sinua wastan, wilistäwät sinua ja kiristäwät hambaitans: tämä on se päiwä jota me halaisim. Me saimme sen! Me olemma nijn cauwan elänet. Se HERra on tehnyt nijncuin hän oli ajatellut: hän on armottomat hucuttanut.
ellauri019.html on line 251: Roope Ankka itkee kuin wesiputous. Anna päiwällä ja yöllä kyynelet wuota nijncuin ojan äläkä lacka. Älkön myös sinun silmäis munat. Nouse yöllä ja huuda. Hän on wäijynyt minua nijncuin carhucopla. Hän ambuis minun munascuihini hänen wijnistäns.
ellauri019.html on line 252: Minun wiholliseni owat minun ajanet nijncuin linnun ilman syytä. He owat minun elämäni cuoppan salwannet ja heittänet kiwen minun päälleni. He owat myös minun pääni wedellä walanet. Nijn minä sanoin: nyt minä ratki hucas olen. Olen pennitön.
ellauri019.html on line 265: He owat waimot Zionis raiscannet ja neidzet Judan Caupungeisa. Ja wielä pahempaa:
ellauri019.html on line 266: Ruhtinat he owat hirttänet ja wanhimbita ei he cunnioittanet. Nuorucaisten piti jauhaman ja piscuisten puita candaisans piti combastuman. Zionin wuorikin nijn häwitetty on että ketut hänes juoxendelewat.
ellauri019.html on line 270: Meidän päästäm on Cruunu pudonnut.
ellauri019.html on line 272: Jeremiaalla on jeremiaadiin helppo selitys: Sentähden on HERran wiha heitä hajottanut, ja ei niinku sillen cadzo heidän päällens, ettei he Pappia cunnioittanet eikä wanhoja armahtanet.
ellauri019.html on line 274: Mut kosto elää! ILoidze ja riemuidze sinä Edomin tytär, joca asut Uzin maalla: sillä sen calkin pitä myös sinulle tuleman, ja sinun pitä myös juopuman ja alasti tuleman.
ellauri019.html on line 278: Mikäs se olikaan tää Edom? Ahaa, Jehovan todistajlla on siitä pitkät turinat. (Tääkin on lyhennelmä...) Ei ihme, että Jeremiaalla oli jotain niitä vastaan hampaankolossa. Vaik ei kai se niiden vika ollu et Karhuvaari valtas Ankkalinnan. Mut varmaan ne vihelteli vahingoniloisina raunioissa ja keräs talteen Roopen säiliöstä karanneita mustuneita kultarahoja. Pahanilkisiä vanhempia veljiä, Esukan karvakätisiä poikia. Karhukoplan kumppaneita, Kroisos Pennosia. No saivat lopulta ansionsa mukaan. Jeremias veikkasi oikeata hevosta, kun kannusti kotijoukkuetta. Jos toisin oisi käynyt, nyt sit kai luettaisiin jotain kadonneita edomilaisia suosivia ennusteita.
ellauri019.html on line 280: Tyypillistä et kun suurvalta mätkii pienempää, mätkitty on kiukkuisin niitä jelppiville entisille alamaisille. Nille ainakin me näytetään.
ellauri019.html on line 286: (tarkoittaa ’punainen’), edomilaiset oli punanahkoja. Punikkeja.
ellauri019.html on line 290: Edom oli Esaulle, Jaakobin kaksoisveljelle, annettu toinen nimi tai lisänimi (1Mo 36:1). Se annettiin hänelle, koska hän myi esikoisoikeutensa punaisesta muhennoksesta (1Mo 25:30–34). Sattuvasti Esau oli ollut syntyessään hyvin punainen (1Mo 25:25) ja maa, jossa hän ja hänen jälkeläisensä myöhemmin asuivat, oli paikoitellen samanvärinen.
ellauri019.html on line 292: Seirin maa oli aiemmin ollut horilaisten aluetta (1Mo 14:6; 36:20–30), mutta Esaun pojat häätivät horilaiset šeikit ja valtasivat seudun (5Mo 2:12). Sittemmin maa tuli tunnetuksi Edomin maana, vaikka myös vanha nimi Seir oli yhä käytössä (4Mo 24:18).
ellauri019.html on line 294: Maantieteellinen kuvaus. Edomin n. 160 km pitkä alue ulottui Moabin vastaisella pohjoisrajalla olleesta Seredin purolaaksosta etelässä Akabanlahden rannalla sijainneeseen Elatiin (Elotiin) saakka (5Mo 2:1–8, 13, 14; 1Ku 9:26). Idässä edomilaisten maa-alue levittäytyi ilmeisesti Arabian aavikon reunamille, kun taas lännessä se ylsi Araban toiselle puolelle Sinin erämaahan ja käsitti Negevin ylänköalueen, joka ulottui Suolameren lounaiskolkasta Kades-Barneaan asti. Edomin länsiosasta tuli näin ollen Juudan alueen kaakkoisraja. (Jos 15:1; vrt. 4Mo 34:3.)
ellauri019.html on line 296: Edomin alueen keskeisin osa sijaitsi kuitenkin ilmeisesti Araban itäpuolella, sillä siellä korkea vuorijono, jonka jotkin huiput yltävät 1700 m:n korkeuteen, saa jonkin verran sadetta. Tämä johtuu siitä, että Araban länsipuolella oleva maa-alue, Negev, on huomattavasti alavampi, ja siksi Välimereltä tulevien myrskypilvien riekaleet pääsevät kulkemaan sen ylitse korkeammille Edomin vuorille, missä ne luovuttavat niihin jäänyttä kosteutta. Arkeologiset tutkimukset osoittavatkin asumusten ja linnoitusten ketjun kulkeneen muinoin pitkin kapeaa viljelymaakaistaletta pitkän ylätasangon korkeimmalla kohdalla, mutta ne häviävät mentäessä etelään kohti Akabanlahtea. Nykyisessä Tafilassa, joka sijaitsee n. 30 km Kuolleestamerestä (Suolamerestä) etelään, on suuria oliivilehtoja, jotka tosin saavat vetensä pääosin kahdeksasta erinomaisesta lähteestä; alueen vuotuinen sademäärä on vain n. 280 mm.
ellauri019.html on line 298: Hedelmällistä maata oli niukalti, mutta tässä jylhässä vuoristossa oli arvokkaita kupari- ja rautaesiintymiä; nykyisen Feinanin ympäristössä, n. 48 km Kuolleestamerestä etelään, oli kaivoksia ja sulattoja. Todisteet osoittavat, että siellä oli muinoin myös suurehkoja mäntymetsiä. Todennäköisesti Edomin vaurautta kasvattivat suuresti tullit, joita perittiin näillä teillä kulkeneilta kameli- ja aasikaravaaneilta. Aavikolta Edomiin saapuneet uupuneet matkaajat ovat lisäksi saattaneet maksaa ruoasta ja majapaikasta. Jeremia sanoo hyvästä syystä, että edomilaiset asuvat luottavaisesti ”kallion loukoissa”, ’pitävät hallussaan kukkulan korkeuden’ ja ovat kuin kotka pesässään (Jer 49:7, 16).
ellauri019.html on line 302: Edomin kansa. Esaun jälkeläisinä edomilaiset olivat pohjimmiltaan seemiläisiä, mutta heillä oli kuitenkin voimakkaita haamilaisia piirteitä. Tämä johtui siitä, että kaksi Esaun vaimoista oli haamilais-kanaanilaista syntyperää (heettiläinen ja hivviläinen); vain yksi nimeltä mainituista vaimoista oli osittain seemiläinen Abrahamin pojan Ismaelin kautta (1Mo 36:2, 3). Jos nimitys horilainen tarkoittaa yksinkertaisesti ’luolassa asujaa’, niin kuin jotkut tutkijat ajattelevat, Esaun hivviläinen vaimo Oholibama, Anan tytär, on voinut olla lähtöisin Seirin horilaisten asukkaiden keskuudesta (vrt. 1Mo 36:2, 20, 24, 25). Joka tapauksessa edomilaiset olivat Lootista polveutuvien moabilaisten ja ammonilaisten tavoin (huom. Da 11:41) sukua israelilaisille, ja alun pitäen ympärileikkaus kuului heidänkin tapoihinsa (Jer 9:25, 26; vrt. Hes 32:29). Jehova kutsui heitä Israelin ”veljiksi”, eivätkä israelilaiset saaneet loukata edomilaisten maanomistusoikeuksia vaeltaessaan erämaassa, koska Jehova oli antanut Seirinvuoren Edomin jälkeläisten omaksi (5Mo 2:1–8).
ellauri019.html on line 304: Job oli kotoisin Uzin maasta Se ei ole sama kuin Land of Oz; nimi Uz annettiin alkuaan eräälle aramealaiselle heimolle, ja sitä käytettiin jälleen aramealaisen Nahorin sukuhaarassa (Job 1:1; vrt. 1Mo 10:23; 22:20, 21). Jeremiadin 4:21:ssä Edomin sanotaan kyllä ’asuvan Uzin maassa’, mutta tässä raamatunjakeessa, joka on kirjoitettu satoja vuosia sen jälkeen kun Job luultavasti eli, Uzia ei samasteta Edomiin, etenkin kun Jeremian 25:20, 21:ssä ”Uzin maan kuninkaat” erotetaan Edomista. Jae viittaa kenties pikemminkin Edomin alueen laajenemiseen. (Ks. US nro 4.)
ellauri019.html on line 306: Uzi on myös israelilaisen konepistoolin nimi. Sen suunnitteli majuri Uziel Gal, joka ei oisi halunnut antaa nimeänsä pyssylle. Pellistä taivuteltu halpine, joka on netonnut Israelin Cansalle jo yli kaksi miljardia USD, ja tappanut varmaan lähes yhtä monta pakanaa. No ei vaitiskaan, paljon vähemmän. Mut monta kuitenkin. Tarkkoja kaatolukuja ei ole ilmoitettu.
ellauri019.html on line 310: Egyptistä lähdöstä Juudan historian loppuvaiheisiin. Faraon joukkojen tuho ja Israelin ihmeellinen vapautus Punaisellamerellä vaikuttivat Edomiin samoin kuin koko Kanaaniin ja sen ympäristöseutuun (2Mo 15:14, 15). Siinain niemimaan erämaa-alueella Israel joutui ensi kerran kohtaamaan aseellista vastarintaa laajalle levittäytyneen edomilaisheimon, amalekilaisten, taholta; kautta aikojen he aiheuttivat Israelille vaikeuksia (2Mo 17:8–16; vrt. 1Mo 36:12, 16; ks. AMALEK, AMALEKILAISET). Erämaavaelluksen loppupuolella evättiin Mooseksen esittämä kunnioittava pyyntö saada kulkea Edomin läpi Kuninkaan valtatietä, ja nimeltä mainitsematon edomilaiskuningas järjesti voimakkaan joukon estämään israelilaisten maahantunkeutumisen (4Mo 20:14–21). Sen jälkeen kun Aaron oli kuollut Horinvuorella lähellä Edomin rajaa (4Mo 20:22–29), Israel kiersi Edomin ydinalueen, leiriytyi Seredin purolaakson liepeille ja taivalsi sitten kohti pohjoista Moabin itärajan ohi (4Mo 21:4, 10–13; Tu 11:18; vrt. 5Mo 2:26–29).
ellauri019.html on line 312: Israelille ennen kuolemaansa esittämässään runomuotoisessa siunauksessa Mooses kuvaili Jehova Jumalan ’tulleen Siinailta’, ’leimahtaneen Seiristä [Edomista]’ ja ’säteilleen Paranin vuoristosta’. Samantapainen kuvaus on Barakin ja Deboran laulussa sekä Habakukin profetiassa. (5Mo 33:2; Tu 5:4, 5; Hab 3:3, 4.) Tässä profeetallisessa kuvauksessa esitellään siis ilmeisesti näyttämö eli tapahtumapaikka, jossa Jehova oli tehnyt itsensä ilmeiseksi vastamuodostetulle kansakunnalleen valaisemalla sitä ikään kuin vuortenhuippujen yli loistavin valonleimahduksin.
ellauri019.html on line 314: Israelille oli esitetty kielto: ”Et saa inhota edomilaista, sillä hän on veljesi.” (5Mo 23:7, 8.) Mutta ei ainoastaan aggressiivinen amalekilaisten heimo, vaan koko Edom vastusti Israelia. Saul soti menestyksellisesti heitä vastaan (1Sa 14:47, 48). Saulin paimenten päällikkönä oli kuitenkin edomilainen Doeg, ja tämä mies antoi Daavidin ilmi Saulille. Kun Saulin miehet olivat haluttomia hyökkäämään Nobin pappien kimppuun, Saul käski Doegin surmata heidät kaikki. (1Sa 21:7; 22:9–18.)
ellauri019.html on line 316: Daavid sai kuninkaana ollessaan edomilaisista selvän voiton Suolalaaksossa (2Sa 8:13; ks. SUOLALAAKSO). Vaikka taistelun syttymissyytä ei mainitakaan, se aiheutui epäilemättä edomilaisten hyökkäyksestä; ehkä he ajattelivat, että Daavidin Syyrian-sotaretkien vuoksi hänen valtakuntansa eteläosa oli jäänyt suojattomaksi maahanhyökkäystä vastaan. 1. Aikakirjan 18:12:ssa kerrotaan Abisain ja psalmin 60 päällekirjoituksessa Joabin voittaneen edomilaiset. Koska Daavid oli armeijan ylipäällikkö, Joab hänen huomattavin kenraalinsa ja Abisai puolestaan Joabin alainen joukko-osaston päällikkö, voidaan ymmärtää, miksi voitto saatettiin lukea kertomuksissa eri henkilöiden ansioksi sen mukaan, mistä näkökulmasta asiaa tarkasteltiin, aivan niin kuin nykyäänkin tehdään. Samaten näiden jakeiden erilaiset numerotiedot johtuvat todennäköisesti siitä, että kertoja on katsellut eri piirteitä tai sotaretkiä joltakin nimenomaiselta kannalta. (Vrt. 1Ku 11:15, 16.) Joka tapauksessa Daavid sijoitti kaikkialle Edomiin israelilaisten joukkojen varuskuntia, ja jäljelle jääneistä edomilaisista tuli Israelin alamaisia (2Sa 8:14; 1Ai 18:13). Jaakobin ”ies” painoi nyt raskaana Edomin (Esaun) niskaa (1Mo 27:40; vrt. 4Mo 24:18).
ellauri019.html on line 318: Salomo, jolla oli edomilaisia vaimoja (1Ku 11:1), käytti hyväkseen israelilaisten valvonnassa olevia Punaisenmeren edomilaisia rannikkokaupunkeja, Elotia (Elatia) ja Esjon-Geberiä, edistääkseen merenkulkuaan (1Ku 9:26; 2Ai 8:17, 18). Edomin harvalukuinen miesväki ei pystynyt nostamaan harteiltaan Israelin iestä, vaikka muuan Hadad-niminen pakolainen, jonka suonissa virtasi kuninkaallista verta, johtikin jonkinlaista vastarintaliikettä (1Ku 11:14–22).
ellauri019.html on line 320: Ei voida sanoa, jatkuiko tilanne tällaisena kokonaisen vuosisadan ajan Daavidin ensimmäisen voiton jälkeen. ”Ammonin poikien ja Moabin ja Seirin [Edomin] vuoriston” hyökkäys (2Ai 20:1, 2, 10, 22) on saattanut tapahtua ennen kuin Juudan, Israelin ja Edomin yhdistyneet joukot hyökkäsivät Moabin kimppuun (2Ku 3:5–9; ks. MOAB, MOABILAISET). Edom oli nähtävästi mukana kummassakin kolmiliitossa ja taisteli ensin toisella ja sitten toisella puolella. Lisäksi kerrotaan, että jolloinkin Josafatin hallituskaudella Edomissa ei ollut kuningasta; maata hallitsi valtuutettu, joka oli ilmeisesti vastuussa Juudan valtaistuimelle, joten Juudalla oli vapaa pääsy Akabanlahdelle ja sen satamaan tai satamiin (1Ku 22:47, 48). Liittoutuneiden sotajoukkojen leiripaikkana olleen aiemmin kuivan purolaakson ennustettu tulviminen Moabin vastaisella sotaretkellä on saattanut johtua korkealla ylätasangolla puhjenneesta aavikon rajuilmasta. Tämänkaltaiset myrskyt voivat nykyisinkin synnyttää vuolaita virtoja, jotka ryöppyävät wadeja pitkin kohti Arabaa. Tai vesi on voinut ilmaantua täysin ihmeen välityksellä. (2Ku 3:16–23.)
ellauri019.html on line 322: Edom kapinoi ja karisti Juudan ikeen niskoiltaan Josafatin pojan Joramin hallituskaudella ja perusti uudelleen itsenäisen monarkiansa. Vaikka Joram sai edomilaisista voiton sotilaallisessa yhteenotossa, he jatkoivat kapinoimista. (2Ku 8:20–22; 2Ai 21:8–10.) Amasjan hallituskauden (858–830 eaa.) alkupuoliskolla Suolalaakso oli jälleen Edomin sotilaallisen tappion näyttämönä, ja Amasja sai haltuunsa Edomin huomattavimman kaupungin Selan, mutta joutui Edomin voimattomien väärien jumalien palvonnan ansaan (2Ku 14:7; 2Ai 25:11–20). Hänen poikansa Ussia (Asarja) palautti Elatin Juudan valvontaan (2Ku 14:21, 22).
ellauri019.html on line 324: Syyria hyökkäsi Juudaa vastaan Ahasin hallituskaudella (761–746 eaa.) ja palautti Elatin, Punaisenmeren satamakaupungin, Edomin haltuun (2Ku 16:5, 6). Edomilaiset, jotka olivat ilmeisesti vapautuneet Juudan vallasta, tekivät muiden kansakuntien, mm. assyrialaisten, kanssa yllätyshyökkäyksiä Juudaan (2Ai 28:16–20; vrt. Ps 83:4–8).
ellauri019.html on line 326: Edomilaisten itsensä kirjoittamia asiakirjoja ei ole löydetty. Muiden kansakuntien maallinen historia kuitenkin mainitsee heidät. Eräässä egyptiläisessä papyruksessa, jonka otaksutaan olevan peräisin toiselta vuosituhannelta eaa., kerrotaan edomilaisten beduiiniheimojen tulleen Niilin suistoon etsimään laidunmaata karjalleen. Faraot Merenptah ja Ramses III väittivät hallinneensa Edomia, samoin kuin Assyrian monarkki Adadnirari III. Jolloinkin tämän viimeksi mainitun kuninkaan jälkeen Tiglat-Pileser III (Ahasin aikalainen) kehuskelee saaneensa pakkoveroa ”Edomin Kaušmalakulta”, kun taas Sanheribin seuraaja Assarhaddon mainitsee ”Qaušgabrin” edomilaisten vasallikuninkaiden luettelossa (Ancient Near Eastern Texts, toim. J. Pritchard, 1974, s. 282, 291).
ellauri019.html on line 328: Edom profetioissa. Jo kuningas Ussian hallituskaudella profeetat Joel ja Aamos julistivat, että Jehova tulee varmasti tuomitsemaan Edomin, koska armottomalla miekan käytöllään se ilmaisi talttumatonta vimmaansa Israelia kohtaan (Am 1:6, 11, 12). Sen vuoksi että Edom vastusti ilkeämielisesti Jehovan liittokansaa, se oli menettänyt omistusoikeutensa maahan, jonka Jumala oli sille antanut (Jl 3:19; Am 9:11, 12). Edomilaisten tuho sinetöitiin babylonialaisten valloittaessa Juudan ja Jerusalemin 607 eaa. Edomilaisten viha ilmeni selvästi, kun he yllyttivät Jerusalemin autioittajia (Ps 137:7), iloitsivat Juudan murhenäytelmästä ja jopa luovuttivat vihamielisyydessään ja kostonhalussaan pakoon päässeitä Juudan asukkaita babylonialaisille teurastettaviksi. He ryöstivät maata muiden naapurikansojen kanssa, suunnittelivat ottavansa Juudan ja Israelin hylätyn maan haltuunsa ja puhuivat kerskaillen Jehovaa vastaan. Tästä syystä Jehova käski profeettojensa Jeremian, Hesekielin ja Obadjan vakuuttaa Edomille, että sen ilo jäisi lyhytaikaiseksi ja se saisi osakseen samanlaista kohtelua kuin Juuda. (Va 4:21, 22; Hes 25:12–14; 35:1–15; 36:3–5; Ob 1–16.) Kuten profeetta Jesaja oli aiemmin ennustanut, miekkaa käyttävät edomilaiset joutuisivat Jehovan oman oikeuden ja tuomion miekan alle: kaikista ryhmistä, suurista ja pienistä, tulisi tuhon omaksi vihittyjen teurasuhrieläinten kaltaisia (Jes 34:5–8).
ellauri019.html on line 330: Edomista oli tuleva kuin Sodoma ja Gomorra, asumaton kaikiksi ajoiksi (Jer 49:7–22; vrt. Jes 34:9–15). Koska Edom ansaitsi Jehovan vihan, sitä nimitettäisiin ”jumalattomuuden alueeksi” ja ”kansaksi, jonka Jehova on asettanut tuomiojulistuksen alaisuuteen ajan hämärään asti” (Mal 1:1–5). Edom edustaa siis Jesajan 63:1–6:ssa ilmeisestikin Jumalan liittokansan taipumattomia vihollisia. Noissa jakeissa kuvaillaan verentahraamissa vaatteissa olevan jumalallisen Soturin, joka on polkenut Jumalan koston viinikuurnan, tulevan sopivasti Edomista (merk. ’punainen’) ja Edomin huomattavimmasta kaupungista Bosrasta (mahd. sanaleikki, sillä heprean sana ba·tsirʹ merkitsee ’viininkorjuuta’). (Vrt. Il 14:14–20; 19:11–16.)
ellauri019.html on line 332: Myöhempi historia ja katoaminen. Jehovan profeetan Jeremian välityksellä Edomin kuningasta varoitettiin siitä, että Babylonin kuningas Nebukadnessar panisi ikeen hänen niskaansa (Jer 27:1–7). Sitä, mitä edomilaiset todellisuudessa tekivät tässä tilanteessa, ei kerrota. Jerusalemin tuhouduttua 607 eaa. jotkut maanpakoon joutuneet juutalaiset saivat kuitenkin tilapäisen turvapaikan Edomista. Kun babylonialaisarmeijat sitten olivat lähteneet, nämä pakolaiset palasivat omaan maahansa ja pakenivat lopulta Egyptiin. (Jer 40:11, 12; 43:5–7.) Pian koitti aika, jolloin Edomin oli siemaistava syvään Jehovan vihastuksen maljasta (Jer 25:15–17, 21). Tämä tapahtui suunnilleen 500-luvun eaa. puolivälissä Babylonian kuninkaan Nabunaidin hallitessa. Babylonian historian ja kirjallisuuden tutkijan C. J. Gaddin mukaan Nabunaidin joukoissa, jotka voittivat Edomin ja Teman, oli mukana juutalaissotilaita. Kommentoidessaan tätä John Lindsay kirjoitti: ”Täten profeetan sanat täyttyivät ainakin osittain, kun hän kirjoitti Jahvesta sanoen: ’Minä langetan kostoni Edomille kansani Israelin kädellä.’ (Hes. 25:14.) Osittain ovat täyttyneet myös Obadjan sanat, joiden mukaan Edomin ’liittolaiset’, ’luotetut ystävät’ ’pettäisivät’ sen, ’veisivät siitä voiton’ ja ’panisivat paulan sen eteen’. Tässä saatamme nähdä viittauksen babylonialaisiin, jotka Nebukadressarin päivinä olivat halukkaita antamaan sen saada osansa Juudan tappiosta, mutta Nabunaidin alaisuudessa tukahduttivat kaikiksi ajoiksi Edomin kaupalliset pyrkimykset. (Vrt. Ob. 1 ja 7.)” (Palestine Exploration Quarterly, Lontoo 1976, s. 39.)
ellauri019.html on line 334: Malakian kirjassa, joka kirjoitettiin satakunta vuotta Nabunaidin Edomin-sotaretken jälkeen, kerrotaan, että Jumala oli jo tehnyt Edomin ”vuoret autioiksi” ja antanut ”hänen perintönsä erämaan sakaaleille” (Mal 1:3). Edomilaiset toivoivat palaavansa ja rakentavansa hävitetyt paikat uudelleen, mutta heidän toiveensa ei toteutuisi (Mal 1:4).
ellauri019.html on line 336: Nabatealaiset asuivat Edomin alueella 300-luvulla eaa., eivätkä edomilaiset koskaan päässeet palaamaan sinne. Edomilaiset löysivät asuinpaikan sen sijaan Negevistä Juudan eteläpuolelta. He siirtyivät pohjoiseen aina Hebroniin saakka, ja lopulta Juudan eteläosa tuli tunnetuksi Idumeana. Josefuksen mukaan Johannes Hyrkanos I alisti heidät jolloinkin vuosien 130 ja 120 eaa. välisenä aikana ja pakotti heidät omaksumaan juutalaisuuden (Jewish Antiquities, XIII, 257, 258 [ix, 1]; XV, 253, 254 [vii, 9]). Sen jälkeen he sulautuivat vähitellen juutalaisiin, ja Rooman tuhottua Jerusalemin vuonna 70 heidän olemassaolonsa kansana päättyi (Ob 10, 18). (Ks. IDUMEA.)
ellauri019.html on line 342: Tää on suomennos sumerien ur-jeremiaadista, joka löytyi isosta kivestä Urin kaupungin romukasasta. Ziljoonalla nuolenpäällä kiveen hakattuna. Tyyli on kuin virallista EU-säädöstä. Sumerien hienoin keksintö oli byrokratia. Whereas, whereas.
ellauri019.html on line 346: Myrskyt keräytyvät iskeäkseen kuin tulva, sotkeakseen johtoportaan suunnitelmat ja aikataulutukset.
ellauri019.html on line 350: Äiti ei hae lasta tarhasta, isä ei sano "vaimokulta", ei halaa kakkosvaimoa. Kuopus ei kasva polvella, tarhatäti ei laula tuutulauluja. Valtion rajoja muutetaan, ylen uutisia ei kuunnella. Maan hallitus kaatuu, myrsky nousee koko maassa, herrojen pläänit kusee Anin ja Enlilin käskystä.
ellauri019.html on line 352: Anin julmisteltua kotimaalle ja Enlilin nyökyteltyä vihulaisille, Nintudin hajotettua luomansa elukat, Enkin käännettyä kaksoisvirran navat, Utun kirottua tieliikenteen,
ellauri019.html on line 354: hävittääkseen Sumerin esivallan, muuttaakseen sovitut suunnitelmat, viedäkseen Urimin kuninkailta valtuudet, nöyryyttääkseen kruununprinssiä Eciknujalin linnassa, hajottaakseen Nannan kansan, joita on kuin lampaita; muuttaakseeen Urimin ruokatarjoilun, tosi hienon tarjoustemppelin; ettei sen kansa enää asuisi omakotitaloissaan, vaan ne ajettaisiin asumaan ikävissä mestoissa; että Cimacki ja Elam, siis viholliset, asuisivat niiden osakkeissa; että sen paimen palatsissaan joutuisi vihollisen käsiin, että Ibbi-Sin vietäisiin Elamin maahan käsiraudoissa, koskaan enäää palaamatta pesästä lentäneen pääskyn lailla kaupunkiinsa Zabun vuorelta meren ääreltä Ancanin rajoille
ellauri019.html on line 356: että Tigriksen ja Eufrateen äyräillä kasvaa pahoja leviä, että kukaan ei lähde matkaan eikä starttaa tien päälle, että kaupunki ja sen lähiöt lanataan romuläjiksi; että sen lukuisat mustakalloiset asukkaat tapetaan; että pellolla ei heilu kuokka eikä Jussi, että siementä ei heitetä vakoon, että paimenten laulumelodiat ei enää kuulu avomaalla, että voita ja juustoa ei enää tehdä maitolassa, lantaa ei levitetä pellolle, paimen ei korjaa lammasaitausta eikä kirnun ääni kuulu navetasta.
ellauri019.html on line 358: harventaa avomaiden elukat, likvidoida kaikki elävä, niin että Cakkanin nelijalkaiset ei enää sonni pellolle, kosteikot kuivuvat karrelle eikä kasva mitään, ruovikoissa on vaan viallisia ruokoja, niitä peittää haiseva muta, hedelmätarhat ei enää kasva, kaikki hajoo vaan omia aikojaan -- Urim kukistuu kuin köytetty härkä, painaa niskansa maahan: se iso hyökkäävä villihärkä, joka luotti voimiinsa, herruuden ja kuninkuuden ur-kaupunki, parhaalla tontilla.
ellauri019.html on line 362: An säikäytti Sumerin pahan kerran, porukkaa pelotti. Enlil puhalsi pahan myrskyn, kaupunki hiljeni. Nintud pulttasi kiinni varmuusvarastot. Enkil patosi Tigriksen ja Eufrateen vedet. Utu peruutti tasa-arvo- ja oikeuspykälän. Inana ojensi voiton taistelussa kapinoizijoille. Ninjirsu kaatoi Sumerin kuin maidon koirille. Myllerrys valtaa maan, pahempi kuin miesmuistiin, ennennäkemätön, nimetön, jota ei voinut aavistaa. Maat on sekaisin pelosta. Kaupungin suojelija käänsi selkänsä, paimen häippäsi.
ellauri019.html on line 364: Väki hinkui pelosta. Myrsky esti niitä liikkumasta, ei päästänyt palaamaan kotia. Ei ollut paluuta, vankeuden aika ei mennyt ohize. Mitä teki Enlil, mustapäiden pastori? No Enlil, tuhotakseen lojaalit suvut, nirhataxeen uskolliset heput, pannaxeen niiden pojat pahalla silmällä, esikoiset, Enlil lähetti gutilaisten porukat vuorilta. Niitä tuli vastustamattomasti kuin Enlilin tulvaa. Maaseudun iso tuuli täytti maaseudun, eteni niiden edellä. Laaja maaseutu tuhoutui, siellä ei kulkenut kukaan.
ellauri019.html on line 366: Ne kasautui .... kasoiksi, ne levisivät ... kuin lyhteet. Ruumiita kellui Eufrateessa, maantierosvot partioivat teillä. Isä kääntyi pois vaimostaan sanomatta "emäntä kulta". Äiti hylkäsi lapsensa sanomatta "lapsi kulta". Tuottoisan farmin omistaja jätti tilan kesannolle sanomatta "farmi kulta". Rikas mies lähti takakautta kartanolta. Noina päivinä maan hallinto meni kuralle. Kuninkaan päässä olleet tiara ja kruunu menivät piloille. Samaa pataa olleet maat riitaantuivat. Urimin ravintola, suurenmoisten menuiden pyhäkkö, menetti tähtensä. Nanna pani vaihtoon kansansa, joita oli kuin lampaita.
ellauri019.html on line 368: Kuningas istui vankina palatsissa, ypö yksin. Ibbi-Sin kyyhötti ahistuneena palatsissa, ypö yxin. Huvilassaan E-namtilassa hän itki katkerasti. Tuhotulva jyräsi alleen kaiken. Se ärjyi kuin hirmumyrsky maan yli -- kuka voisi paeta siltä? -- tuhotaxeen kaupungin, tuhotaxeen talon, niin että petturit löhöisivät lojaalisten virkamiesten niskan päällä, ja petturien veri valuisi kunnon kaverien ylle.
ellauri019.html on line 379: Täst mie piän, tää on kunnolla darwinistista, jos edes sitäkään. Tää on tektonista, mannerlaattojen liikettä vaan pelkästään. Mitäs rakensitte laatan päälle, ne sanoo kuin Kike Elomaa. Teidän vuoro meni, nyt astuu toiset puikkoihin. Niin se laatta halkeaa. Kukaan ei ole oman elämänsä seppo.
ellauri019.html on line 381: Synti, armo, kosto, rangaistus, kaikki tää ählämien rähinä ja tingintä johtoportaan kanssa on jäänyt tyystin puikottamatta tauluihin. Eniten tunteisiin vetoavat zoomauksetkin ovat murentuneet pois.
ellauri019.html on line 386: Kuningas istuu ypö yksin palazissa vankina.
ellauri019.html on line 390: Niin musta kuin multa, niin valkea kuin lunta
ellauri019.html on line 396: Eino Poutiainen. Suomalainen pienviljelijä Kiihtelysvaarasta. Isän maan mies jos kuka. Syntyi samana vuonna kuin Suomen tasavalta. Lean ikätoveri. Suoritti kanta-aliupseerikoulun jatkosodan aikana. Huonoissa väleissä unohtuneen kansan johtajaan Veikko Vennamoon. Jos oisi hengissä, oisko persu, hengaisiko linnan juhlissa.
ellauri019.html on line 403: Runnin' to and fro, hard workin' at the mill
ellauri019.html on line 408: Salesman talking to me tryin' to run me up a creek
ellauri019.html on line 429: Army bunk, army chow, army clothes, army car
ellauri019.html on line 445: Urin aluella on ollut kuusi tuhatta vuotta apinoiden bisnestä. Kuten Pori se oli alun perin satama, mutta kaksois-Kokemäenjoki on tuonut sinne niin paljon lössiä, että se on nyt pitkällä sisämaassa, Eufrateen etelärannalla. Urin kaupunkijumala oli Nanna, akkadiksi Sin. Syntinen paikka jo alkaa päälle, kun jumaluuden nimi on sama kuin pikkuneiti saatanan. No ei vaitiskaan, Nanna oli kuu.
ellauri019.html on line 447: Urin zigurratu, kaupungintalo kaivettiin hiekasta ennen toista maailmansotaa. Se rakennettiin 4000 vuotta sitten. Aika lailla saman kokoinen ja näköinen kuin Kouvolan ylimitoitettu kaupungintalo, jossa monta kertaa istuin kuulemassa paikallisen kunkun, kieron kaupunginjohtajan toivomuxia.
ellauri019.html on line 449: Sumerilaiset ei olleet Urin ur-einwohner, vaan jotkut ubaidit. Sumerit oli itänaapureita, jotka valloitti sen joskus 3300 eKr paikkeilla. Seuraavan vuosituhannen aikana siitä tuli kaksikielinen kuin Helsingistä, kun junantuomat akkadit, seemiläiset mamut muutti kaupunkiin. Kielet sekoittui kuin Baabelissa sitten myöhemmin, vaikka torniakaan ei ollut vielä pystyssä. Eka akkadikunkku oli nimeltään Sargon Suuri 2100 eKr. Siitä tulee mieleen Sormusten herra Sauron. Oli siellä jopa kunkku nimeltä Hegel.
ellauri019.html on line 450: Ur-Nammu niminen kuningas 2000-luvulla rakensi kaupungintaloja, kastelulaitteita ja sääsi lakeja jo ennen Hammurabia. Siitä tehtiin jumala ja se kävi manalassakin. Sen jälkeen tuli Shulgi, joka oli kova byrokraatti myös. Seuraavat kunkut nimettin akkadiksi syntisillä nimillä. Ibbi-Sin oli se viimeinen jonka elamiitit roudas mukanaan.
ellauri019.html on line 452: Aikainen pronssikausi päättyi joskus 2100 eKr hujakoilla. Urin laatikon muotoisessa vaakunassa näytetään paraatipuolella mukavia oloja, musiikkia ja kukoistusta, kääntöpuolella kuninkaan ja armeijan ajamassa vihollisten päälle tankkivaunuilla. Viesti on et kuningas ja tankit tarvitaan, jotta oisi mukavaa, älkää nurisko veroista ja maxuista. Ur oli maailman byrokraattisin kaupunkivaltio, ei ihme, kun se oli samalla kertaa kaupunki ja valtio.
ellauri019.html on line 454: Hui, kuvittele Vapaavuorta, viurusilmää, Stubbia, Soinia ja Sipilää pörräämässä Kouvolassa, pikku Sale kunkkuna. Too much monkey business for me to be involved in.
ellauri019.html on line 458: Ur oli maailman suurin kaupunki näihin aikoihin, kokonaista 65000 asukasta. Kouvolassa on 83000, komee Kymijoki lähellä vaikkei näkyvissä, ja hieno juna-asema. Urin väestö oli promille sen aikasesta apinalaumasta. Siis noin 9 miljoonaa nykyiseen päälukuun verrattuna. Ei pääse Kouvola ihan samaan.
ellauri019.html on line 460: Urin kaupungin muuri oli pitkä kuin Kiinan muuri ja samalla lailla auki molemmista päistä, vihulaiset saattoi kiertää sen. Iranista tulleet elamilaiset teki tempun 1750 eKr ja ryösti kaupungin ottaen messiin sen viimeisen kunkun Ibbi-Sinin sotavankina. Siihen päättyi sumerien Urin tarina.
ellauri019.html on line 462: Urin vanhoja asioita kaiveli britti Sir Charles Leonard Woolley maailmansotien välissä. Silloin oli britit vielä maailman kingejä. Sic transit gloria mundi, kuten arkeologit hyvin tietävät. Se oli iso julkkis kunnes virkaveli Howard Carter löysi Tutankhamonin haudan ja vei valokiilan Kallelta. Kalle oli niin kade että väitti löytäneensä Urista todisteita Nooan tulvasta. Tää oli puppua, ne oli vaan tavallisia kevättulvia.
ellauri019.html on line 466: Assyria ja Babylonia, joista on raamatussa paljon puhetta, varsinkin Baabelista, ne pirulaiset näät jälleen kerran otti jutkut orjixi 500-luvun alussa eKr, oli rautakautisia kulttuureja. "Silmä silmästä" Hammurabi oli ekan dynastian kuudes kunkku, amoriitteja, noin 1500 eKr. Veti turpaan vanhalle itänaapurille Elamille, mistä rikastui. Se ilo oli lyhytaikainen, kassiittien aikana Elam iski takaisin. Uuden Assyrian laaja imperiumi hallizi Uriakin 10. vuosisadalta eKr 7.lle saakka. Sen jälkeen tuli kaldealaisten vuoro.
ellauri019.html on line 468: Kaldean Ur mainitaan raamatussa juutalaisten ja arabien alkukotina, patriarkka Aaprahammi syntyi siellä. Ibrahimin esikoinen oli Ishmael, Moby Duckin vihamies, arabien juurikas, ja sen velipuolen pojan Iisakin poika Jaakoppi sai lisänimen Israel. Nää israelilaiset asui osassa Kanaanin niemimaata ensin telttakansana, sitten heimokunkkuina joskus 1500-600 eKr. Näiltä ajoilta on vanhan testamentin turinat. Ei ne vanhan liiton jutkut oikeen päässy vauhtiin ennen rautakauden alkua. Ristiinnaulizemiseenkin tarttee rautanauloja. Ellei käytä köyttä (ks. kuva). No risti oli kyllä roomalaisten keksintö.
ellauri019.html on line 470: Kaldealaiset asettu Urin tienoille joskus 850 eKr, mutta ei niistä tullut Babylonin kunkkuja ennenkuin vähäx aikaa 700-luvulla, eli paljon myöhemmin kuin Ibrahim, jonka piti olla siellä joskus 1500 tienoilla. Ks Genesis 11:28, 11:31, ja 15:7. Juhlakirja (Riemuvuosien kirja siis) sanoo että Ur perustettiin noin vuonna 1700 maailman luomisen jälkeen. Perustaja oli Ur, Kesedin poika, Arphaxadin porukoita ellei juhlakirja erehdy.
ellauri019.html on line 472: Britit ja myöhemmin jenkit kaivoi terrierin innolla kaikki kalleudet esiin Urin raunioista. Ne on nyt British Museumissa ja University of Pennsylvania Museum of Archaeology and Anthropologyssä. Vitun ryövärit, joutais ristille.
ellauri019.html on line 474: Toukokuussa 2009, the United States Army, tuo ammattirikollisten joukkio, "palautti" Urin Irakin "viranomaisille". Siitä olis määrä tulla turistikohde äveriäille amerikkalaisille laivaturisteille, mutta ikävä kyllä siellä on vielä liian levotonta, ja liian vähän mukavuuksia. Abrahamin talostakin puuttuu ikkunat. Ja ilmastointi kaipaa laittoa.
ellauri019.html on line 488: Urin kaupungintalo täynnä siiroja
ellauri019.html on line 496: Jutkut on orjuuden ja orjuutuxen experttejä. Eriseuraisia paskiaisia, olevinaan parempia vaikka aidanvizaxina. Kaikkein vittumaisinta on et ne tosiaan on parempia, ainaskin fixuimmasta päästä raha- ja kulduurialalla. Urheilijoina aika vaatimattomia, ellei lasketa Daavidia, shakkia ja Euroviisuja. Tekevät myös tehokkaita aseita. Vaan armeenit ja kiinalaiset pärjää niille fixuudessa. Valikoiva listintä jalostaa rotua. Kauppa kannattaa ja karsii tunareita.
ellauri019.html on line 498: Paljon ne on saavuttaneet, paljon ottaneet myös turpiin. Tärkeiljöinä eivät tajunneet talmudin ja tooran kaupallista potentiaalia. Paitsi Pave, sehän on ex-jutku. Se ymmärsi, että pakkauxeen kanzii panna texti "uusi, parannettu formula", ja antaa ilmaisia näytteitä, kaupata tietosanakirjaa ovelta ovelle kuin Dortmunder, esitellä ihmeitä kuin imureita. Asiakaskunta innostui, liikevaihto kasvoi kohisten. Muut fariseuxet kateudesta vihreinä seuras vierestä.
ellauri019.html on line 499: Arvaa harmittiko, varsinkin sitten kun kilpaileva tuote sai monopoliaseman, ja alkoi vainota jeesuxen sukulaisia ihan sikana.
ellauri019.html on line 501: Sen siunatun neropatit jaxaa keulia. Vähänväliä muut saa niistä tarpeexeen ja heittää ne ulos tai vallan nirhaa niitä. Aina niitä kuitenkin jää jälelle. Juutalaisen vainojen luetteloa piisaa. Mut kyl ne maxaa takasinkin ja korkoa jos pystyvät. Tässä listassa on debetit & creditit ilosesti sekasin, ihan läpällä. Lista ei pyri olemaan täydellinen, kuten en minäkään.
ellauri019.html on line 509:
Eesaun karkotus
ellauri019.html on line 523: Koko tarina Joosepista ja Egyptin orjuudesta taitaa olla puppua. Mitään puolen miljoonan jutkun retkeä Egyptistä luvattuun maahan tuskin tehtiin, meren pohjaa pitkin vielä, LOL. Jos jotain matkustusta oli, niin pikku porukoiden retkeilyä Egyptin ja Kanaanin välimailla joskus 1500-1200 eKr.
ellauri019.html on line 527: Luvattu maa (eli Palestiina tai sinnepäin) tuli Genesiksen mukaan jahvelta luvattua irakilaiselle Ibrahimille, ja siks se läksi kotikaupungista Urista vähitellen yhä lännemmäksi. No tää on varmasti jälkikäteen selittelyä. Irakilaisia itänaapureita ehkä vaan tuli Siioniin (Urushalemin seudulle) ja hätyytti sinne asettuneet karvakädet vähitellen pois. Jos edes niinkään, jotkut on sitä mieltä ettei mitään muuttoretkeä koskaan tehtykään. Mooses ja Joosua olis pelkkää satua.
ellauri019.html on line 529: Siinai ei kuulunut Israelin reviiriin, se oli Eesaun tonttia, mut salamasodan 1967 jälkeen se kuuluu. Tontti sinne, tontti tänne. Aika monen naapurin omistuxet on siirretty eri aikoina noin vaan Israelin nimiin kuulematta niiden entisiä haltijoita. Mitäs niitä kuulemaan, kyllähän sen arvaa mitä ne sanoisivat kuitenkin.
ellauri019.html on line 531: 1 Moos 15:18 SInä päiwänä teki HERra lijton Abramin cansa sanoden: sinun siemenelles annan minä tämän maan hamast Egyptin wirrast nijn sijhen suuren wirtan Phrattin asti:
ellauri019.html on line 537: Täähän olis paljon isompi paalutus kuin jutkut on onnistuneet tähän mennessä naapureilta kahmimaan. Kaikki maat Niilistä Eufratille, siis käytännössä koko Lähi-Itä lähialueineen jahven lupauxen mukaan kuuluu niille. Etkö sinää muiista mitää sinää lupaasit?
ellauri019.html on line 539: Yasser Arafat koitti väittää, et palestiinalaiset on alkuperäisiä jutkujen tuloa edeltäneitä jebusiittejä eli UruShalemin vanhoja stadilaisia. Sekin lienee puppua, ihan normiarabeja ne vaan on. Tolkun porukat on sitä mieltä, et mitä väliä, kuka noista "me oltiin täällä ensin" kiistoista selvän ottaa. Se joka kulloinkin on joholla on oikeassa. Might is right.
ellauri019.html on line 548: Jarmo on entinen vartiointiliikkeen vartija, joka pankkikriisin aattona sai potkut ensin vaimolta, sitten vartiointiliikkeestä. Lähetettiin pakkohoitoon Peijakseen, nousi kuolleista kolmantena päivänä, ja on siitä saakka saarnannut ja profetioinut netissä, istuu Ison Persun oikealla puolella. Yhdennäköisyys raamatun profeettoihin on hämmästyttävä, ja sanomakin lähes sama. Taitaa Jarmossa olla aika paljon apinoijaa, tai sitten juuri tälläinen hulluus on kaikille apinoille yhteistä. Seija pelkää et se on tarttunut jo muhunkin. Ehkä. Ehkä ei.
ellauri019.html on line 558: Alkuperäinen pelastussanoma syntyi suuressa avioeroahdistuksessa ja monien vilpittömän nöyrien rukousten keskellä kesällä 2006 jonka julkaisin netissä. Tästä eivät sukulaiseni pitäneet, vaan he veivät kaiken tiedon minusta Keravan TK-lääkärille Eija Viitalalle. Viitala puolestaan teki ansan minulle sinne terveyskeskukseen, soittamalla ja pyytämällä minut vain käymään, koska vaimoni oli huolissaan. Menin paikalle ja sinne oli tehty ansa. Ambulanssikuskit odottivat pakkohoitoon lähetettävää henkilöä uskonnolliseen psykoosiin vedoten ja kiidättivät minut Peijaksen P3 osastolle jossa päivystävä lääkäri Harri Laresuvanto otti minut vastaan. Hän pesi kätensä, koska ei nähnyt mitään minkä takia olisi minut ottanut sisälle, mutta sanoi ettei voi estääkään ja ottaa vastuuta koska Viitala oli minut sinne lähettänyt. Voitte siis itse päätellä kuinka ja mitä oli tapahtunut vertauskuvallisessa mielessä. Sydämeni murskattiin täydellisesti.
ellauri019.html on line 560: Tuusulan käräjäoikeuden tuomari Kari Kangas julisti ensin avioeron voimaan, mutta sitten sydämeni pompsahti ilosta kun hän kysyi vain yhtä asiaa pelastussanoman sisällöstä. Tuomari kysyi että onko tämä sinun kirjoittamaasi tekstiä vai onko tämä kopio jostain:
ellauri019.html on line 562: "LOPUNAJAN YLÖSOTTOJA ON KAIKKIAAN 2+2+2 eli KUUSI joka on ihmisen luku" Vastasin sydän riemuiten, että KYLLÄ ON, se on minun kirjoittamaani ja vilpittömästi sen myös ylhäältä saamaani! Se oli nimenomaan pelastussanoman keskeisin sanoma.
ellauri019.html on line 565: Minun lempivärini on vihreä, vaikka siskoni halusi muuttaa minun mielipidettäni ja hän jo lapsena kun kysyttäessä sanoin lempivärini olevan vihreä, niin Anne heti korjasi että eikä ole kun ruskea. Minä kun olin aina kiltti, enkä halunnut koskaan riidellä turhaan, hyväksyin Annen oman päätöksen, vaikkei se ollutkaan totuus. Lempivärini on siis edelleen vihreä, sellainen lehden vihreä, eikä niinkään tumma metsän vihreä, vaan kevään vihreä.
ellauri019.html on line 578: kuulemme, haistamme, maistamme ja tunnemme. Kuudes aisti on heikosti kehittynyt paizi jarmolla, sillä on perssilmä ozassa.
ellauri019.html on line 580:
Erään amerikkalaisen naisen uni 21.10.2008
ellauri019.html on line 582: Unen välitti minulle David Bush. Erään jo edesmenneen saarnaajan tytär näki unta noin kaksi viikkoa ennen Amerikan presidentinvaaleja 4.11.2008.
ellauri019.html on line 583: Me keskustelimme unesta ja kerroimme muillekin ihmisille toivoen että kyseessä on vain kauhea uni eikä muuta. Toivomme vieläkin samaa. Unessa nainen oli kuin korkealla USAn mantereen yläpuolella samalla tavalla kuin näkee TV:ssä sääkarttoja. Sitten näkyi elämää suurempi Barack Obaman ylös taivaisiin katsova kasvokuva kansakunnan yläpuolella. Obama voitti vaalit, ja välittömästi sen jälkeen lähestyi paksu, pimeä ja ruma pilvi joltain suunnalta. Koko maa oli tämän vaarallisen sumun peittämä. Sitten nainen näki suuren kalenterin sivun, joka oli auki joulukuun 2008 kohdalta. Kuukauden noin kahden ensimmäisen viikon numerot näkyivät täysin selvinä ja mustina. Mutta kuukauden loppuosan numerot näyttivät heikoilta ja poispyyhkiytyneiltä kuin tietokoneen näytöltä, mikä ei ole vielä täysin latautunut.
ellauri019.html on line 584: Nainen ei väitä näiden unien välttämättä tarkoittavan mitään ja hän toivoo, että ne ovat vain unia. Barack Obaman tuloa ennusti myös profeetta Lucky Luke Louisianassa.
ellauri019.html on line 591: Wall Street Journalin mukaan Panarinin uusin innokas kuuntelija on Venäjän valtionmedia. Synkät ennustukset Yhdysvaltojen tulevaisuudesta ovat musiikkia Kremlin korville, joka on syyttänyt Washingtonia viime vuosina niin Lähi-idän epävakaudesta kuin globaalista finanssikriisistäkin.
ellauri019.html on line 595: Tiivistetysti sanottuna Panarinin ennustus on, että suuri maahanmuutto, taloudellinen taantuma ja moraalinen rappio tulevat sytyttämään sisällissodan ensi syksynä, mikä aiheuttaa dollarin kaatumisen. Panarinin mukaan kaaoksen alkaessa rikkaimmat osavaltiot ottavat rahansa pois liittovaltiolta ja irrottautuvat unionista. Sosiaalinen levottomuus huipentuu sisällissotaan, joka jakaa maan etnisten linjojen mukaan, ja vieraat maat astuvat apajille.
ellauri019.html on line 597: Keskikesän 2010 tienoilla Yhdysvallat hajoaa kuuteen osaan, ja Alaska palautuu Venäjän hallintaan. Kalifornia tulee Panarinin skenaariossa olemaan osa Kiinaa tai maan etupiirissä. Teksas ja sen lähellä olevat osavaltiot tulevat olemaan Meksikon vaikutuspiirissä. Itärannikon Washington ja New York saattavat liittyä Euroopan unioniin. Kanada iskee puolestaan pohjoisiin osavaltioihin. Havaiji tulee Panarinin mukaan Japanin tai Kiinan komennossa ja Alaska tullaan sisällyttämään Venäjälle.
ellauri019.html on line 598: Myös tulevan presidentin Barack Obaman mahdollisuudet muutokseen Panarin tyrmää: ”Kun kevät tulee, selviää ettei ihmeitä tapahdu.”
ellauri019.html on line 601: Yhdysvaltalaiset asiantuntijat eivät allekirjoita monta vuotta KGB:n leivissä työskennelleen Panarinin ennustuksia. Valkoisen talon tiedottaja Dana Perino kieltäytyi kommentoimasta Panarinin väitteitä naureskellen.
ellauri019.html on line 603: Panarin sanoo olevansa vakuuttunut siitä, että hänen teoriansa otetaan yhä vakavammin. Hän muistuttaa, että myös Neuvostoliiton hajoamisen vuonna 1976 ennustaneelle ranskalaiselle Emmanuel Toddillekin naurettiin aikanaan.
ellauri019.html on line 605: Yhdysvaltain hajoaminen takaisin riitaisiksi pikkuvaltioiksi on ollut pitkään munkin unelma. Miksi niin monen sydän haluaa viisaan Ainsteinin kaltaiseksi ja estää itseltään pääsyn Jeesuksen syliin? Miksi pitää olla niin ylpeä itsestään, omista kyvyistään ja taidoistaan, ettei halua pelastuksen tietä kulkea?
ellauri019.html on line 609: J. Karjalaisen uni
ellauri019.html on line 633: Täältä kaikenlaisten nykymaailman lihallisten himojen keskeltä ei tule enää mieleen kuin porttoteoria. Kun hyväksyt tämän, hyväksyt pian seuraavan jne. Lopulta hyväksymme lastemme raiskaamisen ja eläinten hyväksikäytön. Kaikki on kiinni siitä, kuinka kauan vaatimukset ja yleinen tahtomme kestää taivuttaa meidät saatanan lopulliseksi orjaksi himojemme valtaan. Älkää ihmeessä luulko että homous ja lesbous on luonnollista! ÄLKÄÄ SAATANA HERRAMME JEESUKSEN NIMESSÄ LUULKO NIIN. Te ihmiset löydätte itsenne helvetin tulesta lopulta, jos niin luulette. Katso itse: Kehotetaan uusiin avioliittoihin, homosuhteisiin ja himoihin lihottaa nainen yms.
ellauri019.html on line 638: Ankaraa sanomaa kirkoille, naispappeudelle, feministeille ja monen heikkouskoisen, itsensä korottajan kiihkoilevan naisen typerille teoille – olkaa akat alamaisia, ottakaa korviinne ja sydämiinne, ymmärtäkää mieluummin Rakkaus kuin Lihan tuoma mielihalu taistella. Jokainen sota tuo kaunaa ja lisää sotaa, jokainen elimen luovutus rauhaa ja anteeksiantoa.
ellauri019.html on line 640: 1. kirje Timoteukselle 2:8-15 Minä tahdon siis, että miehet rukoilevat, joka paikassa kohottaen pyhät kädet ilman vihaa ja epäilystä; niin myös, että naiset ovat säädyllisessä puvussa, kaunistavat itseään kainosti ja siveästi, ei palmikoiduilla hiuksilla, ei kullalla, ei helmillä eikä kallisarvoisilla vaatteilla, vaan hyvillä teoilla, niinkuin sopii naisille, jotka tunnustautuvat jumalaapelkääviksi. Oppikoon nainen hiljaisuudessa, kaikin puolin alistuvaisena; mutta minä en salli, että vaimo opettaa, enkä että hän vallitsee miestänsä, vaan eläköön hän hiljaisuudessa. Sillä Aadam luotiin ensin, sitten Eeva; eikä Aadamia petetty, vaan nainen petettiin ja joutui rikkomukseen. Mutta hän on pelastuva lastensynnyttämisen kautta, jos hän pysyy uskossa ja rakkaudessa ja pyhityksessä ynnä siveydessä.
ellauri019.html on line 642: Tiedänhän minä, että taas sain monen naisen karvat pystyyn. Ei se mitään, karvatuppi pystyssä on mullakin. Siitähän tässä juuri onkin kysymys, etten minä teitä alistaa halua, vaan päin vastoin, alistamalla ylistää, teidän kanssa hyöriä Rakkaudessa, sopusoinnussa ja vällyissä. Mutta Raamattu on auktoriteetti ja minun on pakko olla alamainen Jumalan sanalle, enkä lähde edes kyselemään miksi. Älkää hyvät naiset hemmetissä tekään. Hedelmistä me sen tunnemme, melooneista tunsimme myös Eevan, joka salaa nielas kranaatin. Aatami kaiveli varmaan silläkin hetkellä varpaitaan, joka oli paljon mielenkiintoisempaa puuhaa kuin hedelmäpuu. Munien kaivelusta puhumattakaan.
ellauri019.html on line 644: Palataan siis paratiisiin. Kun Jumala oli saanut Aatamin ja Eevan kiinni "housut nilkoissa" omenamehua suupielissään, syömästä siitä puusta, Hän kysyi Aatamilta tilitystä moiseen.
ellauri019.html on line 650: Lueskelin aikani kuluksi erästä jenkkisivua, missä pohdittiin joulupukin olemassaoloa. Joulupukin englanninkielinen nimihän on santa, kun muuttaa kirjaimien järjestystä saa sanan satan. Onko joulupukki saatanan ovela suunnitelma vääristää joulun sanoma? Joulupukki kaiken lisäksi tulee yllättäen… varkain ja tuo "yllätyslahjoja". Hän on myös odotettu ja kaivattu vieras! Vanhemmat valehtelevat lapsilleen että joulupukki on olemassa ja tuo lahjoja kilteille lapsille. Kun lapset kasvavat, he tajuavat karun totuuden… kaikki oli valhetta! Joulupukki yhdistetään jouluun ja kenen syntymää juhlimmekaan jouluna!? Pettyneet lapset ajattelevat, että kaikki joulussa oli valhetta, tätä kautta myös sanoma Jeesuksesta himmenee! Ei huono taktiikka saatanalla, täytyy sanoa!
ellauri019.html on line 659: Mitä muuta Joulupukissa ja Jeesuksen tulemuksessa voisi olla antiyhteistä? Joulupukki punaisissa vaatteissaan, oikeat kasvot piilossa lumivalkoisen villaisen parran takana. Pukki lentää porolla pulkkaa vetäen, joka keskitalven yötaivaalla pilvissä liihottaen jakaa kaupallisia materiaalisia lahjojaan lapsilleen, aikajatkumoa taivuttaen ja aikalakia rikkoen suhteessa jakelutehtävän työmäärään. Lopulta pukki kohtaa omansa savupiipussa hiilien keskellä kuumassa takassa. Amerikassa pukki laittaa lahjat vielä takan viereen asetettuun sukkaan, joka on arvottomin paikka alkuperäisjuutalaisessa kulttuurissa. Siinä on koko joulupukin länsimaalainen valhesanoma. Totta silti toinen puoli, juuri näin yllättäen Jeesus tulee. Muttei noloon sukkaan, tumppuun mieluummin. Tai Magnaleenaan, jos se antas. Joulupukin nimestä santa saa myös sanat antas ja tasan. Nasta juttu. Stanan ansat väijyy joka paikassa, myös Astan siinä yhdessä.
ellauri019.html on line 661: Se mikä toinen juhla on samalla tavalla salattu, on tietysti pääsiäinen. Senkin saatana on onnistunut tekemään pupu-, kananpoika- ja noitajuhlaksi. Täsmälleen päinvastoin, eli pupu ja kananpoika kuvaavat raukkamaisuutta ja heikkoutta äärimmillään ja noita vielä kiroamaan tapahtuman. Jeesuksen sankarillinen teko häivytetään äärimmäisen säälittävällä tavalla. Vasta tuli tv ohjelma Tuomas Embuskesta joka mollasi kristillisyyden alimpaan suohon, jossa sanomana oli "mikä jumala se sellainen on joka tappaa oman poikansa". Se jumala on juuri Embusken ja niiden muiden jumala, saatana itse.
ellauri019.html on line 665: Kosovon albaanimamun Pajtim Statovcin Bolla romaanin mottona oli hyvin Paulo Coelhomainen pikku kertomus, jossa paholainen lupaa jehovalle toimittaa kiärmeksen pois kuleximasta paratiisista, jos saa palkkioksi siltä sen pojan. Jumala suostuu kauppaan vaikka pitkin hampain. Aika kerettiläinen versio ilosanomasta, manikealainen muunnelma. Mut albaanithan onkin mumslimeita, vääraleukoja.
ellauri019.html on line 667: Joulun sanoma, eli Jeesuksen syntymäjuhla on materiaalistettu kaikella mahdollisella tavalla, jotta Jeesuksen olemuksesta saataisiin mahdollisimman lähelle ihmiskäsin tehty legenda ja uskomus jostain vaan "ehkä joskus syntyneestä" erikoisesta poikalapsesta.
ellauri019.html on line 669: Se mitä tulee Jeesuksen tulemukseen, oli Markun hyvä huomio, koska Joulupukkihan on nimenomaan punainen antikristillinen hahmo, joka tulee yöllä varkain ja antaa lahjoja lapsille, jotka ovat olleet "kilttejä". Tuhmille lapsille hän antaa pelkästään "koivunherraa ja havuja", eli piiskaa. Tontut seuraavat kaiken aikaa aina pitkin vuotta ikkunasta ja kirjaavat kaiken ylös mitä lapsi tekee. Sama pätee monen vanhemman opetukseen, kuten minun adventistisessa lapsuudessani oli enkeleistä jotka kirjaavat jokaisen pahan tekoni ylös. Näin minut saatiin pelkäämään syntiä, enkä ole nyt siitä ollenkaan pahoillani, koska Jumalan pelko on hyvästä. Ei ne opit pahasta olleet mutta nykyään ne veisivät opettajiltakin jopa työpaikan.
ellauri019.html on line 681: Kristillisten arvojen höttö sen sijaan on ihan erilainen ja seuraavat arvot toteutuvat kuin luonnostaan: jos minä haluan että minulla menee jollain tavalla tyydyttävästi, minun työnantajallani on mentävä hieman minua paremmin. Jos taas työnantaja ajattelee minusta samoin, et mulla pitää mennä huonommin, meillä ei vois olla kummallakaan hullummin asiat, ne on totaalisesti päin persettä.
ellauri019.html on line 689: INOM KORT. Kirjoitus on seinällä. Siitä tehty elokuva pyörii elokuvateattereissa. Huomasin tuon tänään paikkakuntani elokuvateatterin ilmoitus-ikkunalla. Se on profetia.
ellauri019.html on line 692: Maanantai, nuori naimaikäinen nainen, vaatemytty aivan alusvaateita myöden - HUH kun osuu!
ellauri019.html on line 699: Ufokokemus voi näyttää suuntaa tulevaisuuden uskonnollisuudelle. Ufouskonnollisuus on kansainvälinen, laaja ja merkittävä ilmiökenttä, joka voi antaa viitteitä esimerkiksi tulevaisuuden uskonnollisuudesta, tutkija Närvä pohtii. Voimakkaat ufokokemukset, kuten ufosieppaukset, selittyvät tutkijan mukaan psykologisesti hallusinaatiolla, unihalvauksilla, fantasiointitaipumuksilla ja valemuistoilla. Ryhmäkokemuksia selittävät pienryhmäsuggestio, sosiaalinen paine ja syyllisyys tarinan kuvitteellisuuden paljastamisesta. Ufologia eli ufotutkimus ei ole kansainvälisen tiedeyhteisön tieteelliseksi hyväksymä tutkimusala. Nimitys ufo tulee englannin ilmauksesta unidentified flying object, tunnistamaton lentävä esine. Jos Jeesus tulee yllättäen, se on ufo.
ellauri019.html on line 704: Viitaten uneesi ruokavarastosta sekä irja s:n tuntemuksiin tuon esille seuraavan asian: Olen nähnyt jo pidemmän aikaa rukouksessa säilykkeitä, etenkin sardiineja ja tonnikalaa. Nämä ovat edullisia hankkia ja säilyvät ainakin kolme vuotta. Herättyäni menen tavallisesti jääkaapille.
ellauri019.html on line 706: Lisäksi näky lokakuulta 2008, jonka jätän tähän koeteltavaksi: Leikkuupuimuri leikkaa viljaa. Liikkuu oikealta vasemmalle. Puimurin mentyä, välittömästi tämän jälkeen tulee panssarivaunu - niin ikään oikealta vasemmalle.
ellauri019.html on line 708: En minä leikkuupuimurille keksi mitenkään, enkä millään muuta merkitystä kuin nisu korjataan aittaan, eli Pyhä morsianseurakunta lähtee ja ne jotka eivät odota Jeesusta, jäävät. Ei tähän voi laittaa muuta viestiä perään, kuin Niilon näky viljapellosta:
ellauri019.html on line 710: Näin suunnilleen hehtaarin kokoisen viljavainion. Seisoin sen reunassa. Minulla oli halu ruveta sitä leikkaamaan, mutta vainio oli vihreä. Kuva katosi niin kuin filmi katoaa. (2006 kesä)
ellauri019.html on line 711: Sitten ilmestyi sama vainio taas. Nyt se näytti kypsältä, mutta kun katsoin sitä, siinä oli ohdakkeita ja juolaa. Taaskin minulla oli tunne, että pitäisi ruveta leikkaamaan. Mutta tämäkin kuva katosi. (2007 kesä)
ellauri019.html on line 712: Sitten tuli kolmas kerta. Pelto oli muuttunut kullankeltaiseksi. Sellaiseksi kuin pellon pitää leikkuuaikana olla.
ellauri019.html on line 713: Taas kuva katosi (2008 kesä) ja tuli sitten neljännen kerran. Tuuli nousi, idästä, toi synkkiä pilviä, isoja lonkoja, ne laskeutuivat alaspäin. Minulle tuli tunne, että tulossa on hirmumyrsky. (Venäjän uhka muuttuu vitsistä todelliseksi)
ellauri019.html on line 721: Näin viime viikolla voimakkaan näyn. Se tuli rauhallisessa mielentilassa mentyäni sänkyyn, ja miettiessäni maailman tilaa. Kuljin portaita ylös jonnekin. Aluksi oli pimeää, mutta kun nousin, tuli valoisampaa ja huomasin kiipeäväni vuorelle. Vuoren huipulla oli kaksi hahmoa. Toinen oli pukeutunut mustaan, toinen valkeaan kaapuun. En nähnyt kummankaan kasvoja. Hetkeksi pelästyin että olin kuollut, ja tämä olisi jonkinlainen tuomion paikka. Hahmot huomasivat pelkoni ja sanoivat, ettei ole siitä kysymys. Musta hahmo oli kuolema. Ei siis Saatana tai demoni. Valkoinen oli enkeli. Näin ainakin käsitin. Nämä hahmot eivät olleet viholliset toisilleen. Kuolema hakisi sieluja enkelille.
ellauri019.html on line 726: Ihmettelin, miksi tämä kerrotaan juuri minulle. Enkeli sanoi vain, että minun kuuluu tietää. Sitten hän sanoi, että tunnistan hetken koittaneeksi siitä, että lyhdyt sammuvat ja tulee kolmen päivän pimeys. Silloin pitäisi vartioida tarkasti jotakin. Tämä oli ilmeisesti näkyni olennainen osa, koska pidemmälle en muista.
ellauri019.html on line 727: Auttakaa, jos osaatte. Jos se oli oikea näky eikä pelkkä uni, niin mitä siitä voisi tulkita? Miksi sanottiin, että minun kuuluu tietää, mutta ei sitten kerrottu suoraan mista on kysymys? Mikä suuri muutos voisi olla tulossa? Mitä pitäisi vartioida?
ellauri019.html on line 730: uni.jpg" width="30%" />
ellauri019.html on line 734: Jarmo oli vartiointiliikkeen vartija kunnes otti potkut. Ei ollut edes keskitasoa. Siltä sammu lyhdyt ja se joutu kolmeks päiväx funnyfarmille. Vartijasta tuli vartioitava. Ei ollut lainkaan sairauden tuntoa. Mulla sentään on. Vaikkei omaa.
ellauri019.html on line 736: Soihdut on kiellettyjä natsipersujen miekkareissakin. Izenäisyyspäivä on persutonttujen juhlayö. Soihdut sammuu, kaikki väki nukkuu. Öitten varjoon persutouhu hukkuu. Soppajonoon menee kunnon väki. Sitten leikitellään porttikonkiin kusemalla, kusemalla. Tip tap, tip tap, tipe tipe tip tap. Sitten hiipii joukko varpahillaan, kotikoloihinsa alle sillan, alle sillan. Tip tip tap.
ellauri019.html on line 743: Ulkosatraappi Pekka Haavisto joutui nöyrtymään kansan edessä. Meinas viedä Isixen lapset niiden suomalaisilta äideiltä. Uuämmän pikku apupojan piti olla syntipukkina. Suivaantunut Pekka antoi heitukalle potkut kun ei suostunut. Nyt saa ize polvillaan ryömiskellä hemmon edessä. No siihenhän se on hyvin tottunut. Antaakohan apupoika sille enää, edes anteexi.
ellauri019.html on line 748: Hyvä suunnitelma. Pekka Haavisto kokeneena perämiehenä luotaisi reitin omin vehkein takamatkalla, suunnistaisi Perämeren ruskeissa pilssivesissä, avais tarpeen tullen railoa perämelalla. Pekalla on vankka taustakoulutus sellaiseen, se on ylioppilas, Komposti-lehden entinen päätoimittaja ja Koijärvi-liikkeen veteraani, tottunut puunhalaaja. Etenkin hyväilee parruja.
ellauri019.html on line 750: Haaviston vehkeilyssä on vanhatestamentillista julmuutta. Toi virkamies oli ehkä homofoobinen ja oisi saanut ansionsa mukaan mennä vankilaan. Pekka ite taitaa olla misogyyni, viis piittaa rättipäiden äidintunteista. Mihis tarvittaisiinkaan mamujen naisenpuolia, kun on tarjolla niin paljon miehekkäitä takapuolia.
ellauri019.html on line 752: Vitun mekonium. Nekin on imeväisten vihreitä pikku paskoja. Lällyn naaman ja suitun letin takana kähmii oikee pirulainen, koleerinen ilkimys. Sen suklaasilmäisellä nuorikolla olisi siitä varmaan paljon kerrottavaa. Parempi pitää turpa kiinni ettei tule pikku nyrkistä. Vankilassa viihtyis Pekka varmaan itzekin, konnaremmi tekis Ukko-Pekan kanssa junaa suihkussa.
ellauri019.html on line 756: Sitten Samuel käski: »Tuokaa tänne Agag, Amalekin kuningas!» Agag tuli hänen luokseen kahlehdittuna ja sanoi: »Kuinka katkeraa onkaan kuolla!»
ellauri019.html on line 760: – Koska sinun miekkasi on vienyt äideiltä lapset,
ellauri019.html on line 761: sinun äitisi, jos kukaan, on jäävä lastaan vaille.
ellauri019.html on line 766: Gilgal, kilkattaa Pekan raitsikka entisillä raiteilla. Sillä on jo uusi suunnitelma lasten ryöstämiseksi äideiltä. Joulutoivomus: hakatkoon Samu sen kappaleiksi miekalla ja lähettäköön hyvät palat diplomaattipostissa jouluterveisin kurdileirille. Kinkkua ei kande lähettää, se on käytetty.
ellauri019.html on line 786: sanoi väpelölle miehelleen tuohtuneena
ellauri019.html on line 790: Väliin itkee väliin nauraa, tuntee häpeää.
ellauri019.html on line 792: Jotain unohtui, Lillan, jatka hommia.
ellauri019.html on line 798: tunnettu lähinnä mahtavista alleista,
ellauri019.html on line 805: tikunlaihoiksi, mutta kumausjäljet
ellauri019.html on line 838: Vilttiketjun tie kohta luoxe vie
ellauri019.html on line 851: Huippukuntoon on päästävä vaik terveyden hinnalla.
ellauri019.html on line 853: Ei kanzis, naisten urheilu on silti aivan sekundaa,
ellauri019.html on line 869: Kuskit eivät päässeet radalle treeneihin taifuunin takia.
ellauri019.html on line 870: Lämmittämään ilmakehää entisestään pakokaasun voimalla.
ellauri019.html on line 882: Se kun tulee vikax perille on voittaja?
ellauri019.html on line 888: Mens saunaan kun kroppas niin sanoo.
ellauri019.html on line 893: Uberkuskeiksi sun muiksi uberaffeiksi kurkottaa.
ellauri019.html on line 897: Penkkiurheilu on urheilun pohjanoteeraus,
ellauri019.html on line 901: Vessaan asti ei jaksa liikuttaa puntteja.
ellauri019.html on line 903: Kauhee älämölö kun suomalainen tulee vikaxi.
ellauri019.html on line 916: Tää on leikkisotaa ja sotaleikkiä, suojeluskunta-
ellauri019.html on line 917: touhua, falangistien turpasaunan harjoittelua.
ellauri019.html on line 935: Kun hätä on suurin, on oma perse lähinnä.
ellauri019.html on line 936: Oxala kunpa brittein saaret hajois alkuperäisiin osiinsa.
ellauri019.html on line 945: Mauno Koivisto
ellauri019.html on line 963: Mauno Kuusisto -
ellauri019.html on line 1003: Herra B oli kidnapannut Pamelan ja piti sitä vankina maakartanollansa. Pamela piilotti myötätuntoiselle papille salaa kirjoittamansa kirjeet kahden tiilen väliin puutarhassa päivännoudon lähelle. Sieltä nuori pappi nouti ne kerran päivässä.
ellauri019.html on line 1009: Kirkkoherra sanoi kylmästi, että pappi oli varsin hyväsydäminen, mutta nuori mies eikä paljoa tuntenut maailmaa. Ei maksa vaivaa kahden yxityisen pappismiehen ryhtyä maailmaa parantamaan, siinä oisi ylenmäärin hommaa; sillä se oli liian tavallinen ja hienoston kannalta hyväxytty seikkailu. Kaikki nuoret herrasmiehet näin tekisivät. - Mitä, ja saattaisin izeni herra B:n kaltaisen mahtavan ja rikkaan miehen vihoihin! Ei, en minä, siitä voitte olla varma.
ellauri019.html on line 1011: Vastauxista ilmeni, että Pamelalla yxinkertaisesti ei oo oikeutta päättää ize ruumiistaan. Se on herra Bn korkeemmassa käressä. Täähän ei oo tästä mixkään muuttunut #metoo miesten mielessä. Niillä on yhä täysi oikeus ahdistella naisia, jos ne on siinä asemassa, että ne pystyy siihen. Voihan ne tytöt toki kieltäytyä, omalla riskillä. Might is right! (Aristoteles, Spinoza, Haanpää.) Jos tyttö on naimaton ja sitä naidaan, ja isä ja veljet on köyhiä, ei loukattu kenenkään perhettä, paizi omaa. Raiskattu tytär ja sisko on siis murhattava oman perheen kunniaksi.
ellauri019.html on line 1013: Ei muuta kunniaa. On meidän vuoro pitää kullin ruiskinaa, halpa mälli heittää raivioon, sun kummulta kulta panna vainioon. Taattojemme malliin helmaas onnellisna nukahtaa. Sun tehtävä on antaa, kätkeä tää lima lepohon, jopa antaa henki halpa jos ei muuta kunniaa sulta saa. Kunnia on ainoa oikeasti hävettävä käsite. Kunnialliset ihmiset on hävyttömiä. Häntä poikki niiden hävyltä!
ellauri019.html on line 1017: Jos saadaan maailmansota aikaan ja nyrkit jälleen puhumaan, oisko siitä apua? Tiedä häntä, ehkä siihenkin taas tarvitaan naisia, niinkuin viime kerralla, ja miesten ahdinko vaan pahenee. Kohta pitää pyytää naimalupa jopa omalta vaimolta. Vaikka se on luvannut antaa myötä- ja vastamäessä. Nyt pojat tsemppiä! Luja ote mailasta! Kiakko reppuun! Den glider in!
ellauri019.html on line 1026: The Lega Serie A announced its series of anti-racism initiatives, including a representative from every team and a controversial choice of art works. The presentation had as its centre-piece three pieces from internationally renowned artist Simone Fugazzotto, who uses chimps and apes in motifs throughout all of his paintings.
ellauri019.html on line 1057: Kun on aikansa huudeltu puunlatvoista toisilleen törkeyxiä, on aika ryhtyä tositoimiin ja panna punaperseet liikekannalle. Sitten alkaa kuulua näitä rumia kolmisointuja marssintahdissa Mannerheimin linjalla. VA Koskenniemen patentoimia ja Taata Sillanpään sanoittamia loppusointuja. IttuTaatanaPookkana!
ellauri019.html on line 1066: yli peltojen, vetten ja tunturien
ellauri019.html on line 1070: kyllä vaistomme tuntee sen,
ellauri019.html on line 1074: Sinä tiedäthän veikko mun vierelläin,
ellauri019.html on line 1081: Kun on vaaralle alttiina syntymämaa,
ellauri019.html on line 1092: kun on pystyssä yksikin mies."
ellauri019.html on line 1097: Pezamokin meni kuin Suomineidon nazitervehdyxeen ojentunut käsi. Hangonniemi joutui karanteeniin ja riippuu surullisesti alaspäin. Mitä lieneekin aarteita Suomessa ei niistä osata nauttia vaan myydään ulkomaille ja ahnehditaan aina lisää.
ellauri019.html on line 1100: 2 sukupolvea on kulunut edellisestä savotasta, nuoria koirasapinoita on taas ylimäärä, on aika aloittaa taas karsinta.
ellauri019.html on line 1102: Lopetettais lihansyönti, tehtäs vaan tehotonta pienviljelyä, koittaa ehdottaa naisväki. Oltas niinkuin muslimit ja lopetettais koronkiskonta. Hiljaa akat, kun me puolustetaan teitä! Mezätkin kaatuvat teidän edestänne! Siihen on meillä oikeus! Tää on vapaa maa!
ellauri019.html on line 1106: Loppusointu siunaa aseemme
ellauri019.html on line 1114: loppuun
ellauri020.html on line 17: loppuun
ellauri020.html on line 18: und:#f5d0a9;font-size:8em;text-align:center;margin-top:0%;margin-bottom:0%">NALLE PUH
ellauri020.html on line 19: und:#facc2e;font-size:3em;text-align:center;margin-top:0%;margin-bottom:0%">Min favoritdag
{span style="color:white;background-color:blue"}2020{/span} Saippuaa
ellauri020.html on line 26: Nyt alkaa iloinen 20-luku. On tammikuun 1. päivä. Ihanaa. Tän osan nimi voisi olla Iloisia puheita ja kirjoituxia (vrt. osa 5).
ellauri020.html on line 28: Tämän vuoden tuotannossa oli tarkoitus aloittaa optimistisessa sävyssä, ottaa kuvituxexikin herttaisia lastenkirjoja. Vaan vähän huonolta tää näyttää heti. Petsku on heikossa hapessa, vietti uudenvuoden aaton mielenterveyspolilla. On laihtunut 10 kiloa, liikkuu ja ajattelee hitaasti. Näyttää exyneeltä idän pyhältä mieheltä, suufilaiselta. Kuin nukkavieru Nalle Puh, josta on täytteet hiutuneet. Onkohan sillä Parkinsonin tauti. Se ei tiedä mikä päivä tänään on. Det är inte hans favoritdag i varje fall.
ellauri020.html on line 29:
Iltalehden viihdeuutiset: kuolemansairas Janita Lukkarinen siirrettiin Terskakotiin, keräystili suljettiin tehottomana. Jos jokin kuolinvuoteella kaduttaa, niin se ettei elänyt sellaista elämää kuin olisi halunnut. Mix ihmeessä se kaduttaa? Vitun tarpeetonta. Kuten katuminen ainakin. Ennen piti katua mitä oli tehnyt, nyt mitä jäi tekemättä. Mä oon kyllä Edith Piafin kannalla. NOOOON; Rien de rien; Je ne regrette rien. En edes ole pettynyt. Kaikki on Allahin kädestä.
ellauri020.html on line 31: Ei tästä tullutkaan iloista nallen puhinaa, vaan lisää oxennuxen puhistusta kotisoffalta, paljon saippuaa. Naimisiin mentyään sodan jälkeen Pipa ja Sepu söivät paljon jymyhunajaa, äiti varsinkin paisui aika palloxi. Se pelkäs vähän ettei Calle tykkäisi. Kysy rakastatko vielä minua. Siitä saippuassakin on paljolti kysymys.
ellauri020.html on line 33: Nalle Puh, joka ei ole alkuperäisteoxessa kovin toxinen, on approprioitu kaiken maailman parantajien ja posetiivareiden käyttöön, koska se kuulostaa niin positiiviselta, kun sitä lukee pirun lukutikulla. Alkaen Disneystä (joka ei edes osaa piirtää niitä) Rikun ja Wokun naapuriin, joka rehvasteli Wokulle 30 kilomarkan palkallaan Kalutuista Paloista 80-luvulla, sai potkut kun lehti meni huonosti, ja perusti oman Posetiivarit-postimyyntifirman, joka myy samaa kaluttua katteetonta optimismia, päivyreitä ja postikortteja. Se näyttää olevan vieläkin netissä. Nimenäkin on vielä Nyyrikki, vaikka niille tuli potkujen perään ero ja karkotus Nyyrikintien paratiisista. Voi kysyä, mixi optimistit on useimmiten oikeistolaisia, ja kääntäen. Vastaus on ilmeinen: koska niiden on uskottava kasvuun ja saarnattava sitä, se on kapitalismin keskeisin uskonkappale. Milos Kunderan kirjassa yks tshekki joutuu poliittisesti epäilyttävien listalle, kun se lähettää ystävälleen postikortin textillä: Optimismi on oopiumia kansalle. Milos lienee oikeistolainen sekin. Setämies se on ainakin.
ellauri020.html on line 38: Ken nokkivi ikkunaa? Lupsa!
ellauri020.html on line 41: Kun on Hyvin Pieniälyinen Karhu,
ellauri020.html on line 43: että kun Ajattelee Asioita,
ellauri020.html on line 46: kun ne ovat vielä päässä, mutta muuttuvat kokonaan,
ellauri020.html on line 47: kun ne tulevat esiin kaikkien nähtäviin.
ellauri020.html on line 55: 
unasu.jpg" width="50%" />
ellauri020.html on line 56: Puh ottaa koronaetäisyyttä Nasuun.
ellauri020.html on line 63: Kymmenluvun loppuun mennessä
ellauri020.html on line 75:
Riittaliikuntaelimet
ellauri020.html on line 80: Mullakin on mittareita punasella.
ellauri020.html on line 90: Mun runous, niinkuin elämä,
ellauri020.html on line 95: Sitten kun ei enää ole toistoa,
ellauri020.html on line 118: Korollisen kasvun derivaatta on se sama funktio.
ellauri020.html on line 119: Taas toistoa. Kunnes löpö loppuu, tulee romahdus.
ellauri020.html on line 122: kun siinä ei ole yhtään toistetta.
ellauri020.html on line 124: kun ei siinä erota mitään hahmoa.
ellauri020.html on line 129: tunnistettavana, vaikka aina tuoreena,
ellauri020.html on line 136: kun on yön aikana taas tullut nälkä.
ellauri020.html on line 139: tänä jouluna tuli paketista sininen.
ellauri020.html on line 150: Grau, teurer Freund, ist alle Theorie,
ellauri020.html on line 161: on antoisa nide. Siitä selviää tuiki tarkasti, mikä oli ysärillä kukoistaneen jenkkimamunaisen suurin kuviteltavissa oleva onni maailmassa. Ikäänkuin paratiisi maan päällä. Sitä on soma peilata vaikka suomalaisten somalinaisten arkeen samaan aikaan. Iivana oli täyttänyt 40 kun Trump sen dumppasi. Forty-love! Game, set and match to Donald Duck. Iivana on Kristina tädin ikätoveri, vsk 1949. Donald on Fred Karlssonin ikäinen, s. 1946.
ellauri020.html on line 163: Sä oisit tshekkimamu Katrinka, liirumlaarumia laskettelisit julkkistähtenä Aspenissa kuten Iivana. Sul ois nippu hyviä naisystäviä (samoin Aishalla), joista sä oisit kaunehin (jep jep), joiden kanssa sä viettäisit luppoaikoja hyvän ruuan parissa (niinpä), nauraen päin naamaa huonommin menestyneelle ja rumemmalle vihanaiselle, tunarimmalle tyhjäntoimittajalle (mixei).
ellauri020.html on line 165: Viereisissä pöydissä istuis tunnettua ja arvostettua väkeä, kuten imaami ja sen rouva, jotka moikkais sua niin et kaikki huomaa. Juurikin näin. Kaverit ois kaikki laihoja tai ainaskin hoikkia kuin nuoret somalit, vaikka syövät herkkuja. (Ei kalliista ruuasta liho niinkuin halvasta. Rasvamaxa on köyhillä pizzan syöjillä.) Kuteet ois merkkivaatteita (H&M) ja meikit vimpan päälle (Lumene).
ellauri020.html on line 167: Kirjan tapahtumat sijoittuu 90-luvun alun lamaan, niissä on siis vähän näyteikkunoiden kuolauksen makua. Silloin juuri epäonnexeen tuli somalien iso maahantunkeutuja-aalto Suomeen. Mut karkoitettiin Kouvolaan sillä toiveella, että ahtaalle joutunut verstas pian karsis rönsyjä. Fred Karlsson yrittikin sitä, mut sai turpiinsa. Hirtettiin in effigie. Minä myös. Sittemmin poispotkittu ylopistolehden päätoimittaja vittuili oikein nimellä. Sitä lähtien olen vihannut meedioita, julkisuutta ja toimittajia. Koko homma haisi taivaisiin. Minä myös. Meillä oli muuten siellä töissä yxi somali. En muista mitä se siellä teki. Ehkä vahtimestaroi.
ellauri020.html on line 173: Ois kiva omistaa muutama luksushotelli ja sisustaa ne ize aidolla ja feikkiantiikilla. Saada paljon kuzuja kuvattavaxi lehtiin jumppaamassa omassa gymissä, niin paljon et voi kieltäytyä useimmista ja valita vaan hienoimmat. Heittää peeteelle yliolkaisesti käskyjä. Alaiset pokkuroivat sua ja ihailee sun bisnesälyä.
ellauri020.html on line 175: Rikkailla on päällä aina jonkun muun vaatteita ja kenkiä. Samaa häsläystä rahan kanssa kuin samoosanmyyjillä, vaan enemmän nollia. Katrinka on uupunut. Liian paljon rahan kahmintaa, matkustelua ja juhlintaa. Katrinka ressukka. Minkäs teet. Raha-aateluus siihen velvoittaa. Tää on uhri uudelle isänmaalle. Katrinka on elintasopakolainen, oman elämänsä seppo, kova kokkare. Hiihti huipulle omilla housunsisäisillä ansioilla, Trumpin reittä myöten kiiveten. Nimikatollinen, kiihkeä isänmaallinen, kiihtyvyyttä löytynee myös punkassa. MAGA. Tehdään Akun kokko komeaxi taas.
ellauri020.html on line 176: Kaikki tuntuu nyt järkyttävän vanhanaikaiselta. Ysäri on kokonaisen sukupolven takana. Elektroniikkaa talon täydeltä, isoa ja kömpelöä, analoginapeilla: mikroaaltouuni, stereot ja faksi. Muovintuoxuista rullaantuvaa lämpöpaperia, FedExin kirjekuoria, joita revitään kiireesti auki ja luetaan. Lifesize barbeja ja kenejä. Gulfin sota. Kamomillateepusseja. Laivan kokoisia Mercedes Benzejä. Irkuillakin on pikkumersu nyt.
ellauri020.html on line 178: Kirjassa on pitkä takauma, jossa selviää, mixi Iivana on niin etevä. Iivanan äiti oli kaunis väpelö izepäinen lukutoukka ja isä reipas tyhmä huima hiihtäjä. Iivanasta tuli reipas kaunis izepäinen tyhmä huima hiihtäjä. Et sellasta mendelöintiä. Mendel oli tshekkiläinen munkki Brnosta. Sekin väärensi tuloxia. The Don valehteli Iivanan olleen olympiatasoa. Vakka kantensa valizee. Donald Dump on mytomaani, jopa pahempi sadunkertoja kuin Riku. Hiihtokerhossa Iivanasta tuli kurinalainen, kilpailuhenkinen, tavoitteellinen ja työteliäs. Kaikinpuolin nazihenkinen yrittäjänainen. Yrittäjähenkinen nazinainen.
ellauri020.html on line 180: Kaikki oisivat kateita pikku Katrinkalle, ei vaan sixi että se on niin kaunis, eikä vaan sixi et se on niin älykäs, vaan koska sillä on kaikki valttikortit kädessä: elinvoima, tarmo, avoimuus ja lämpö - ja ennen kaikkea aivan hurja izeluottamus. Siitä tää pikku kirjanen on vankka todiste.
ellauri020.html on line 186: Loppuvuodesta 2009 Iivana Trump nousi otsikoihin ympäri maailmaa, kun virkavalta joutui poistamaan hänet jo kiitotielle ehtineestä matkustajakoneesta. Trump oli matkustamassa Delta Air Lines -lennolla Palm Beachista New Yorkiin, ja hän oli jo ehtinyt asettautua paikalleen koneen ykkösluokassa, kun hän vihastui ja alkoi kiroilla ja huutaa paikalla olleille lapsille näiden kovaäänisyydestä. Trump huusi myös muille matkustajille sekä lentokoneen henkilökunnalle, ja kiitotielle siirtyneen koneen kapteenin piti lopulta palata terminaaliin ja tehdä ilmoitus häiriköivästä matkustajasta.
ellauri020.html on line 188: Trump kieltäytyi poistumasta koneesta, jolloin virkavalta saapui paikalle ja poisti hänet koneesta. Poliisiviranomaisten mukaan Trump oli huutanut, käyttänyt hävytöntä kieltä ja käyttäytynyt riidanhaluisesti paitsi matkustajia ja lentohenkilökuntaa myös virkavaltaa kohtaan. Tapauksesta raportoitiin myös FBI:lle, mutta mitään syytteitä ei ole tiedossa. Koneen lähtö viivästyi lopulta kaksi tuntia, ja Trumpille luvattiin toinen lento myöhempänä ajankohtana.
ellauri020.html on line 190: An only child, used to constant attention, Katrinka did not crave the spotlight so much as assume that it was naturally hers, and when she found herself in it, she accepted the position with a naturalness that was disarming. Outgoing and warm, she liked people and, in return, most people instinctively liked her.
ellauri020.html on line 192: Lentopotku perseeseen olisi Iivanalle tullut luvata, ja antaa saman tien. Iivanasta on tärkeää, että annetut lupauxet myös pidetään. Hän on hyvin lämmin ihminen, kuumuukin helposti kuin lämminverinen vanha razuhevonen. Kovasuinen, koittaa purra kun nousee satulaan. Sillä on ehkä razastettu liikaa. Liian paljon eri kuskeja, taitamattomia ohjastajia kuin razastuskoulussa. Roikkuvat sen kaulassa, eivät osaa avuja. Potkii kylkiin ja repii suizista. Tästä välikohtauxesta on vierähtänyt 10v. Se sattui tapaninpäivänä vuonna 2009. Oiskohan se seitsenkymppisenä vähän viilennyt? Kyllä Kristina tätikin kuumuu helposti, eikä sekään pidä melskaavista lapsista. Niitä on sitä vastapäätä olevassa leikkipuistossa.
ellauri020.html on line 197: Val d'Isère on hiihtopaikka Savoijissa Ranskassa, Italian rajalla. Isar-jokia on muitakin, se on vanha IE sana joka tarkoittaa vuolasta. Sen nimisessä linnassa el Zorron vanha vihamies, taisi olla Tambieda tai sen veli, koitti saada Zorron rautoihin mehevillä pimuilla. Jäi ize loukkuun, kenraali ja Zorro herkutteli sussuilla. Iivana Trumpin näköisillä sutturoilla (ks kuva). Iivana lie joskus hiihdellyt Val d'Isèressä, tai ainakin Tatralla. Jean-Claude Killy syntyi Val d'Iséressä. Lavastaja Roy muisti nimen ehkä urheilu-uutisista. Donald valehteli Iivanan puolesta et se olis 1974 pudonnut Sapporon kisakoneesta kuin Toni Nieminen perunamuussiin. Ei pudonnut, kun konetta ei ollutkaan. No luvattiinhan Iivanalle toinen lento myöhempänä ajankohtana.
ellauri020.html on line 210: Katrinka dumppaa nallen sikiön, antaa ystävämyyntiin pikku Ruun, mut sillä se on ihan eri asia kuin rumalla Olgalla. Kukaan ei voi sitä vastustaa, sillä on Kippari Nalle etutaskussa. Myöhemmin sitten vielä komeampi diileri. Iivana vettyy vallasta. Oisko ehkä niin että vallanhaluiset naiset kääntyy päälle power-namikasta? Ne haluu sinne izekin vaikka reittä myöten, reisiensä välistä reikää myöden markkinoilla käypään hintaan. Markkinapallojen ja huiskakeppien sisäänostajina häärivät. Edellisen porkka vielä Schuss, törmää uuteen moguliin, päästää sen laskettelemaan sillä aikaa häpykukkulaa.
ellauri020.html on line 215: Praha on loppu, lähettäkää tshekki. Ivana Zenlicková. Lieko Zachovalovaa, Prahan ääni. Helena Sikolova, Sapporo. Mustavalkoinen tv, 2 kanavaa. Jouzenet lentää ruudun poikki, pöllön silmä räpsähtää. Virityskuva, lumisadetta. Älä koske antenniin. Vanhat ajat mieleen palaa. En kylä haluis elää niitä uudestaan. Kerta riitti, kiitos vaan. Kotirouvien päivän pannut ja Päivi Paunu terve menoa.
ellauri020.html on line 236: Kun Mirek bylsii Katrinkaa eka kerran, kuvaillaan vaan Katrinkaa izeään, ei edes mainita Mirekin kikkeliä. Setämiespornoa. Kukahan tän kirjan haamukirjotti? Tai sit vaan narsismia. Oma naama päilyy peilistä.
ellauri020.html on line 241: Camille on nainen. Marchetta tarkoittaa italiassa luxushuoraa. Se et hiihtomissi Katrinka 18v ois tähtösiä aamiaisexi syövästä metoo Mirekistä 55v niin ennen kokemattoman lumoava, et se vaikka alottais sen kanssa uudestaan koko lisääntymisrevohkan, tuntuu totaalisen falskilta. Ja niin se olikin. Kun Katrinka kertoo että sillä on jo pullat uunissa, Mirek pudottaa sen kuin kuuman perunan.
ellauri020.html on line 243: Sanokaa mitä sanotte näistä elämän trumppikorttien pitelijöistä, ne osaa laskea. Vaikka vaan neljää laskutapaa ja koron korkoa, niiltä ei jää sormi suuhun siitä mikä kannattaa. Kaikella on hintansa. Ne ei ehkä lue romaaneja, mutta lukee kyllä pörssikursseja. Ja ännän ilmaisen panon plus yhden paxuxi paukautuxen jälkeen Katrinkan osakkeet on pohjassa. Tuli pörssiromahdus. Ois kannattanut Katrinkan lukee Pamelaa. Sillä oli kysynnän ja tarjonnan laki hanskassa.
ellauri020.html on line 245: Vizikästä että Iivanan alter egolla on korpinmusta tukka, vaik se on ize tyypillinen tyhmä blondi. Blondit haluis mustat käkkärät ja nekrut näkee unta vaaleista silkohapsista. Ruoho on vihreämpää kääntöpuolella.
ellauri020.html on line 247: Katrinka laughed, and like every other man, Franta [yx sybikaalisesti urhea rallikuski, Kimi Räikkösen näköinen pikkumies lippis väärinpäin] found the sound of it completely captivating. The looks of her big boobs perfectly erectile too, most likely. Didnt even register that she was 8 months pregnant. What a fairy tale.
ellauri020.html on line 249: On tää vitun narsistista. Kaikki Katrinkan tapaamat äijät on siihen lätkässä ja ihailee sitä. Myöskin mynhheniläinen gynekologi ja lapsikauppias, joka asuu Nymphenburgissa ihan Walterin naapurissa. Sen nimi on Zimmerman. Ei ihan Mengele. Wokun iskä oli Zimmer. Sen sihteerin nimi on Ewa Braun. Katrina on teräkunnossa, vielä 8:lla kuukaudella se saa hommia kerrossiivoojana ja tyhjentää roskixia luksushotellissa. Ompa seppo. Hotellisängyt lienee Iivanalle rinteiden ohella tutuin areena.
ellauri020.html on line 251: Aika rivakasti sitten Iivana tekee selvää Katrinkan tiellä olevasta vauvasta ja perheestä. Ryssän tankit epähuomiossa tyrkkää vanhempien Skodan jorpakkoon. Apinan näköinen apinanpoikanen syntyy ennen aikojaan. Katrinaa inhottaa. Iso-Kengu myy vauva Ruun eniten tarjoovalle, hautaa vanhempien roippeet ja lähtee laskettelemaan. Päästään eteenpäin Katrinkan omalla uralla. Hautajaisissa Katrinka näytti kuninkaalliselta, Iivana vielä toteaa.
ellauri020.html on line 253: Liikuttavat jäähyväiset Ewa Braunille traagisten hautajaisten jälkeen ruminta neuvostoarkkitehtuuria edustavalla asemalla: tall slender girl in flowered skirt and white blouse, and statuesque woman in smart navy traveling suit. Himputti näitä Iivanan rakennus- ja sisustustyylipläjäyxiä ja catwalkkeja. Asujen suunnittelijaa ei sentään mainita, kun ei olla vielä rikkaita. Kun Kengu heitti vauvanvaatteet Ruun perästä roskakuiluun, osassa oli vielä hintalaput kiinni. Vuonna 1968? Varmaan ostettu Kaufhofista. Niinkuin Liisa-täti.
ellauri020.html on line 256: Päästyään taas slaalaa Katrinka toipuu parissa viikossa, ei sentään entiselleen, vaan entistä kiinnostavammaxi persoonaxi, jossa on nyt arvaamatonta syvyyttä kuin Inarinjärvessä. Mikä ei tapa se vahvistaa, vaikka tappais vanhemmat. Tshekkoslovakian miehityxen innostamana Katrinka päättää voittaa v 1972 olympialaiset. Fuck politics. No ei. Sitä ei Camillakaan saa juoneen mahtumaan, Katrinka loikkaa sittenkin länteen kuten Iivana, joka nai sitä varten itävaltalaisen hiihdonopettajan. Tshekin mäkikotka alkaa muistuttaa Jaakon kotkaa, joka myös oli melkein olympiatasoa jossain lajissa, en muista missä, tennixessä vai penixessä, ja bylsi sekin USAn presidenttiä koulutyttönä. Hardworking jenkkikielenkäytössä tarkottaa ambitious, siis pyrkyri, kyynärpäilijä, kasan päälle tunkija.
ellauri020.html on line 264: HS:n sylidensa kääntää kelkkansa vallizevan itätuulen mukaan, nyt melkeinpä arvostelee Yhdysvaltoja. Tutkimus on osoittanut, että kotisuomessa on helpompi nousta paljun pohjasta kermaxi kirnun pinnalle kuin Amerikan unelmien maassa. Ei ihan niin isoxi kokkareexi, mutta pintajengiin kuitenkin. Lähes kaikki ministerit on laahuxesta peräisin. Spugeli on hälläpyörä, löysästi laakeroitu viirikukko. Izekin on puliukon poika, tosin julkkixen.
ellauri020.html on line 278: Tässä vaiheessa marssitetaan kuvaan Natalie, ja sen partaveizenterävä miljonäärirazastaja Gillette, jonka reittä myöten Natalie on noussut ranskalaisen kauppaketjun sisäänostajaxi. Pomon munaa nuolemalla joo, sanoo kateelliset, Onko ne sen parempia, syystä kyllä kysyy Iivana, nuoleskeleehan nekin saman pomon pyllyä. Kumpi maistuu paremmalta, se on makuasia.
ellauri020.html on line 280: Matti serkun vaimo Tinna, anorektikko, oli Stockmannilla sisäänostaja. Kuoli syöpään nelikymppisenä. Poltti ketjussa. Kai ne silloin jo oli eronneet. Rankkaa on elon taistelu seurapiireissä. Matti oli Kymi OY:llä New Yorkissa markkinoijana. Joutui lopettamaan sen, kun ei maxa kestänyt. Mä olin niillä yötä kerran niiden luksuskämpässä jossain Nykin pilvenpiirtäjässä. Greta Garbo asui siinä vastapäätä. Matti oli matkoilla, Tinna paistoi mulle herkkusieniä kokonaisina. Outoa. Mulla ei ollut yöpukua ja kuljin ympäriinsä suihkun jälkeen ihan nakkena. Kuulin jälkeenpäin, että sitä oli päivitelty Hiekkaloiden naisten piirissä. Tiinakin oli ollut järkyttynyt, muttei langennut kiusauxeen kuitenkaan.
ellauri020.html on line 282: Jotenkin se oli jäänyt hampaankoloon kuitenkin, niin että kun Callen kuoltua Matti tuli vaatimaan izelleen Carlsonien pyssyä, sanoen että isi oli muka luvannut sen sille, en antanut. Eihän Tinnakaan. Vaikken kyllä pyytänytkään.
ellauri020.html on line 284: Katrinka ja Natalie on samixet, ihailevat toistensa kauneutta, aivoja, bisnesvainua ja miesmenestystä. Katrinka tietty vetää lopulta pitemmän korren, plokkaa arvokkan partakoneen Nasulta. Mutta on yx mutta, vakava aber: Jean-Clauden mielestä periodin aikana ei voi bylsiä. Katrinan ja Mirekin mielestä se oli mukavaa, kuin ois lämpimässä kylvyssä. Onx partaveizi joku muslimi? No pitäähän nekin wiixikarvat timmissä. Gilletten terällä.
ellauri020.html on line 286: Mut hei herrahissi seis! Siihen astuu nyt toinen diileri, kuvauxesta päätellen ize Donald Duck. Ruumiikas jäbä, vino suu, arrogantti maneeri. NZ poliisisarjassa oli sorsanmezästysseuran johtaja, jonka nimi oli Donald Duck. Muutti nimensä Duckerixi, kun kaverit nauroivat.
ellauri020.html on line 287: Kun ne lähtee rinteeseen, Aku ihailee Iinexen:
ellauri020.html on line 301: Ivana, a Czeck immigrant, met Donald Trump in 1976 while attending a fashion show in New York, according to the New York Post. By the next year, the couple had married, and in short order had had three kids and became steady figures in the New York socialite scene. Trump had been at the bar in Maxwell’s Plum. Maxwell’s Plum is gone now, but the very name evokes the era of frantic singles underneath the Art Nouveau ceiling. It was the place where flight attendants hoped to find bankers, and models looked for dates. Donald met his model, Ivana Zelnickova, visiting from Montreal. She liked to tell the story of how she had gone skiing with Donald, pretending to be a learner like him, and then humiliated him by whizzing past him down the slopes.
ellauri020.html on line 305: Touche. Näyttää siltä että Iivana kazoo ensin tyypin hintalappua, ja sanoo sitten kuin yhdet naiset Seijan kuullen Stockmannin yxityisessä myynnissä Vero Modan kojulla: nää on kivoja (silmäys hintalappuun) mitä! näin halpoja! ja kääntyivät koroillaan.
ellauri020.html on line 307: Donald Duckin peitenimi tässä niteessä on Adam Graham. Se on tässä vaiheessa vasta rikas, ei vielä ökyrikas, mutta varteen otettava. Tää on kirjotettu kun Donald on just dumpannut Iivanan parasta ennen päivän mentyä. Iines ottaa Akusta irti viimeiset tipat ennen lähtöä, hehkuttaa vielä sillä, hetkuttaa jo ulos lipsahtanutta letkua. Antaa ymmärtää et se oisi muka ize vaihtanut johkin parempaan.
ellauri020.html on line 311: Sekopäinen elinkautisvankinainen NZ poliisisarjassa siteerasi äsken Jeesusta kun joku ihme, kalan selän päällä kävely tms feilasi: ei kun uusi mato koukkuun ja uusi yritys.
ellauri020.html on line 313: Iivana ei anna koskaan perixi, imeytyy kiinni uuteen isäntään kuin iilimato. No ei vaitiskaan, Akun jälkeen sillä oli vaan pari saapasmaan gigoloa, rahalla ostettuja, heikkolaatusia. Ämmä on varmaan niin vittuuntunut Akusta ettei se siedä enää muita kuin jeesmiehiä. Sii och såå uomini. Viimeisin niistä, 5v nuorempi kuin Katrinkan kadonnut poika, sanoi et Akun ja Iinexen kakarat on karseita, vihonviimeisiä jerks, suorastaan scum. Helppo uskoa. Mätä omena ei puupäästä kauas putoa.
ellauri020.html on line 315: Vanhat rikkaat on varmoja että ne aina saa mitä haluaa, ne on lähes nöyriä kun niillä on ollut niin hyvä pulla ja muilla huonompi. Vaik sehän siinä on just parhautta. Koitappa keulia tai panna kapuloita rattaisiin niin se nöyryys katoaa hyvin äkkiä.
ellauri020.html on line 317: Iivana vakuuttaa ettei Elliotit suinkaan ole snobeja, vaan varovaisia. Voznikajet vopros: onko bostonilainen raha-aatelinen snobi, kun se välttää kaveeraamista Katrinkan kaltaisten nousukkaiden kanssa? Onko joku hienoinen ero hienostelun ja snobismin välillä? Aihe on käsitelty osassa 16. Johtopäätös taisi olla et jos olet parasta A-ryhmää oikeesti, et voi olla snobi, vaan aito hienostelija. Vaan nousukkaat on snobeja, jos ne on olevinaan oikeasti ykköslaatua.
ellauri020.html on line 321: Aku ehättää Iinexen ovelle fölissä kukkapuska ja kuohari. Iines päästää sen heti peremmälle ahtaisiin sisätiloihin. Iines on kuin asuntonsa sisustus, yxinkertainen ja kuzuva. Alusta ahdas, syvältä kuin Inarinjärvi. Akun päähöyhenet ovatkin nyt tummat. Continuity girlille on tullut lipsahdus. Ei ihme, puolentuhatta sivua saippuaa ja liukasta keliä. Quandoque dormitat ipse Homerus. Homeerinen torkahdus.
ellauri020.html on line 323: Entä homeerista naurua, sellaista joulupukin hohotusta, polviin lyöntiä? Ei sitäkään. Tahatonta huumoria. Muunlaista ei tästä juuri löydy. Rahanteko ei ole naurun asia. Yritetään tosissaan. Jos kiivetessä naurattaa voi luiskahtaa. Naurakaa te jotka olette alamäessä. Me nauretaan sit teille kun on päästy kasan päälle.
ellauri020.html on line 325: Kirjan Aku on ikivanhaa (?) amerikkalaista hienostoa Newportista, 22 huonetta ja keittiö plus autotalli. Oikea Aku on mamu 2. ja 3. polvessa. Six kai se niin vainoaa uudempia matuja. Isoisä Friedrich piti bordellia kultakentillä, äiti oli skottilainen sisäkkö. Valehtelivat aluxi olevansa ruozalaisia, kun saxa ei ollut oikeen muotia. Nyttemmin ei ruozi taida trendata. Jenkit suhtautuu julkkisten valehteluun ymmärtävästi. Se on ok, jos niillä oli siihen joku hyvä syy. Kuten oma etu ajettavana.
ellauri020.html on line 339:
| tuhkamuna | kolme ankanpoikaa |
ellauri020.html on line 342: “In fifty years Donald and I will be considered old money like the Vanderbilts,” she once told the writer Dominick Dunne. Aku on muka kaikessa ykkönen. Oikea the Don on kärkeä vaan kerskailussa. Akkari lähettää Iinexelle 72 ruusua, "tietenkin" Mynhhenin kalleimmasta kukkakaupasta. Mix se on näille rahantunteville niin "tietenkin", et ne syö ja ostaa izelleen aina kalleinta? Se on se sama killer instinct joka ajaa ne ryöstämään vastustajat, asiakkaat ja alaiset putipuhtaixi. Iivana koittaa selittää ettei 72 kukkaa näytä extravagantilta, mut kun seuraavat 72 tulee, ne on "another extravagant arrangement". Pääpointti on just tää tuhlailu, Aku mezo näyttää koppelolle et sillon kapassiteettiä, niinkuin riikinkukolla. Vittu apinat on eläimellisiä. Mut mixei olis, nehän ON eläimiä.
ellauri020.html on line 344: Aku löytää ykkösellä Iinexen vezkarin. ou jes, tältä panon pitää tuntua, ajattelee Iines tyytyväisenä. Nyt vaan rivakasti se sinne! Tuuzä mun sisään? Eikö syödä ensin, kysyy Aku. Ei! vastaa Iines ja näprää auki Akun mirriä. Onnexi Aku Ankalla ei ole housuja, on vaan seiloripusero ja rusetti. Sorsalinnuilla on valtava penis, niiden kokoon nähden tietysti. Sinivalaalla on miehen mittainen. Eikä yhtään vaatteita. Kohta ei ole enää sinivalaita. Vain yxinäinen hirmu iso ryppyinen pippeli Reykjavikin penismuseossa.
ellauri020.html on line 362: Lahjojen arvo yht. varmaan ihan vitusti. Ja ainut mitä Kulta-Katriina antaa vastalahjaxi on persettä. Tosin tosi paljon, edestä ja takaa. Iloista antajaa herra rakastaa. Aku on väsymätön, pörrää koko ajan Iinexen kimpussa, an, auf, hinter in, Iinestä hengästyttää. Soittaa joka ilta ja lähettää lisää rehuja. Jotain rajaa. Katja koittaa kieltäytyä minkkiturkista, jottei vaikuttaisi ahneelta. Vaik oishan se lämmin talvikeleillä. Kun Aku bylsii Iinestä minkkiturkin päällä, pillusta poies lipsahtaneesta pippelistä valuu minkille vähän runkkua. Nyt sitä ei voi enää palauttaa, Aku sanoo ilahtuneena. Koittaa työntää pehmennyttä siitintä takaisin turkiskauluxeen. Ei vittu, ei mee.
ellauri020.html on line 364: Palm Beach had been Ivana Trump’s idea. Long ago, Donald had screamed at her, “I want nothing social that you aspire to. If that is what makes you happy, get another husband!” But she had no intention of doing that, for Ivana, like Donald, was living out a fantasy. She had seen that in the Trump life everything and everybody appeared to come with a price, or a marker for future use. Ivana had learned to look through Donald with glazed eyes when he said to close friends, as he had in the early years of their marriage, “I would never buy Ivana any decent jewels or pictures. Why give her negotiable assets?” She had gotten out of Eastern Europe by being tough and highly disciplined, and she had compounded her skills through her husband, the master manipulator. She had learned the lingua franca in a world where everyone seemed to be using everyone else in a relentless drive for power. How was she to know that there was another way to live? Besides, she often told her friends, however cruel Donald could be, she was very much in love with him.
ellauri020.html on line 366: Kaiken lisäxi Aku vielä kosii sitä. Iines huomasi rakastavansa sitä kun se ohjaili niin tyylikkäästi purjevenettä, jonka ne oli ostaa paukauttaneet edullisella syyshinnalla. Mutta onko se enää kivaa kun Aku ohjailee sen elämää? Sen mahtava peräsin ja pulleat purjeet on sitten totaalisesti Akun käsissä.
ellauri020.html on line 368: Tiekkö mitä Iines, sanoo Aku, kommunismi ei toimi! Eihän se toimi, kun eri geenit vetää kotiinpäin. Termiittiapinasta tulee yhteiskuntahyönteinen vasta kun lapset kloonataan. Se aika ei välttämättä ole kaukana. Vi är all kommunister när vi inte längre dör.
ellauri020.html on line 370: Katrinkan häät on karsee seurapiiripippalo. Akun vuokraamalla jetsetillä lennetään johki Rivieralle uudet karvakämmeniset saudi bisnestuttavuudet ja jotkut veneenrakentajat fölissä, koko mitäänsanomaton saattojoukko skumppakännissä, käydään pelailemassa Monacon K-kaupan peliautomaatissa, josta Khalidia ei meinaa saada irti kirveelläkään hedelmäpelistä. Rankkaa ristiinsuihkintaa on ilmassa, mut Iines vaimentaa sen kovalla kädellä. Keskityttäiskö nyt näihin mun häihin.
ellauri020.html on line 372: Vihkikaavan jälkeen, paksu ja levee kultasormus sormessa, Iines on ekan kerran, yhexän vuotta outsoursatun apinanpoikasensa syntymisen jälkeen, naurettavan häpi.
ellauri020.html on line 376: Trump has been married three times, for those of you keeping score at home. Each of Trump´s weddings was memorable in its own way, in keeping with Trump´s penchant for the extravagant. In his 1993 nuptials at his second wedding, the caviar alone cost $60,000, a small sum compared to the $2 million tiara she borrowed; and his third marriage to Melania, in 2005, included a 200-pound wedding cake, one of the most expensive known cakes in modern history. The bride´s $100,000 Christian Dior gown was adorned with 1,500 crystals, rendering it so heavy that Melania was told to be sure to eat before the wedding, per Vogue, so she´d have the strength to wear it.
ellauri020.html on line 382: Heti häiden jälkeen alkaa ikävyydet paparazzien, mummo Ankan, Roope-sedän ja muiden ankkasukulaisten kaa. Vielä keritään intiimit pikapanot vetää Nykin koneessa ekan luokan paikoilla. Niissä mahtuu sentään jotenkin bylsimään, turistiluokan keskijalkatilassa oisi kovin ahdasta. Akun terska on herkkusienimäisen pehmeä kovan varren päässä. Julkisuus on hinta tämmöisistä mukavuuxista, tuumii peruspositiivinen Kulta-Kaarina.
ellauri020.html on line 384: New Yorkissa ollaan taas lainatavaroiden keskellä. Warholin nähtävästi passikuva seinällä, lakanat on jonkun Blassin Billin narulta, Lanvinilta puku "lainassa". Raflassa pitää istua häkin keskellä, ettei kumikaulat huomaa bisnesten menevän päin persettä. Pitkiä, hyvännäköisiä, tyylikkäitä, ennen kaikkea rikkaan näköisiä on oltava, tai lauma repii riekaleixi riemulla. Tää toimii, kommunismi ei. Katrinka nauraa syvää, hohottavaa, tarttuvaa tsekkiläistä naurua. Kuin Merrill B. Kaikki kazovat. Se tavallinen roikka tuttuja on jälleen koolla. Tää muistuttaa La Republicaa ja Madridin ainoata yökerhoa El Alemania. Jalkapuoli Hugo varoo ettei liukastu rappusissa saippuaan.
ellauri020.html on line 387: Celebs have an interesting li-ife. Vanha raha on valonarkaa, uusi raha pitää ilmaisesta mainosajasta. Sama mitä sanotaan kuha mainitaan. Aku ei halvexi ketään jolla on paljon massia. Jäähän siitä yli aika monta miljardia köyhää halvexittavaa. Se on menestyxen mitta loppupeleissä. Net worth is what counts. President Trump lies his to be 3.1G$.
ellauri020.html on line 389: Akun politiikka on tavanomaista jenkkiulostetta. Free enterprise seppoilua: köyhyys on oma häpeä, kärsikööt tyhmät ja laiskat ansionsa mukaan. Heikot sortuu elon tiellä, jätkä senkun porskuttaa. Sellaista sosiaalidarwinismia edusti sen ikätoveri Fred Karlssonkin, kunnes sai tyttärexi geneettisen epäluoman, kääpiön. Siihen loppui sen uhoilu. Muistan kuinka se nieleskeli, kun se kertoi takaiskusta tutkimusyxikössä, lupasi tuoda vammasen lapsen usein työpaikalle. Ei muuten tuonut, ei kertaakaan. Toinen särö sen julmaan maailmankuvaan tuli kun se putosi kuistin katolta ja siitä tuli klenkka loppuiäxi. Entisestä Åbo IFK:n kiekkoatleetista tuli nilkku nilkki. LOL. Katkeruuttaanko vaiko vaan laskelmoivana kylmiönä koitti sitten potkia mut ja Kimmon virasta. Sekin failasi. Nyt se on kuulemma palannut Turkuun ja hautautunut mökille Nauvon saarelle. Terve menoa.
ellauri020.html on line 391: Trump spoke in a hypnotic, unending torrent of words. Often he appeared to free-associate. He referred to himself in the third person: “Trump says. . . Trump believes.” His phrases skibbled around and doubled back on themselves like fireworks in a summer sky. He reminded me of a carnival barker trying to fill his tent. “I’m more popular now than I was two months ago. There are two publics as far as I’m concerned. The real public and then there’s the New York society horseshit. The real public has always liked Donald Trump. The real public feels that Donald Trump is going through Trump-bashing. When I go out now, forget about it. I’m mobbed. It’s bedlam,” Trump told me. Donald is a believer in the big-lie theory,” his lawyer had told me. “If you say something again and again, people will believe you.” “One of my lawyers said that?” Trump said when I asked him about it. “I think if one of my lawyers said that, I’d like to know who it is, because I’d fire his ass. I’d like to find out who the scumbag is!”
ellauri020.html on line 393: Akun vanhemmat on kuin sini ja mini, äiskä ilkeä ja pelottava, iskä kiltimpi ja väpelö. Niillä on moisio Newportissa muka, tiu huoneita ja puoli tusinaa kotiorjia. Se on paljon nykyään. (Trumpeilla oli Floridassa pelkkää vuokraväkeä.) Haha, tais äiskä saada ize siivota Queensissa. Sehän oli siivooja. Se mukiloitiin vanhuxena siellä vielä karzalla. Niilläkin on koti täynnä lainasälää, jonkun Holstebron laivatauluja ja äiskä tukka pöyhittynä nyljettynä jonkun toisen hoolla alkavan yxinkertaiseen mutta sitä hintavampaan tuppeen. Ei ollut halpa et mauton kuitenkaan. Obligatooriset ginimukit kädessä kuin La Republicassa. Butleri on otettu suoraan lepakkomiehestä. Tulossa on monesta saippuasta tuttu "ilkeä rikas anoppi vs. puoliaan pitelevä köyhä kaunis miniä" -episodi. Mamu ja matu ottaa nokkapokkaa.
ellauri020.html on line 395: Donald Trump has always viewed his father as a role model. In The Art of the Deal, he wrote, “Fred Trump was born in New Jersey in 1905. His father, who came here from Sweden . . . owned a moderately successful restaurant.” In fact, the Trump family was German and desperately poor. “At one point my mother took in stitching to keep us going,” Trump’s father told me. “For a time, my father owned a restaurant in the Klondike, but he died when I was young.” Donald’s cousin John Walter once wrote out an elaborate family tree. “We shared the same grandfather,” Walter told me, “and he was German. So what?”
ellauri020.html on line 397: Katri esiintyy taas kuninkaallisesti niinku taannoin vanhempien hautajaisisissa, hymyilee appivanhemmille leppoisasti ja armollisesti jottei tekis röyhkeätä vaikutusta. Justiinsa joo. Tykätkää jos tykkäätte, sen hymy sanoo, jos ette, niin EVVK. Väliin ehtii Iivana suihkata, mimmoset kengät anopilla on, niinkun linnan juhlissa. Anoppi ehtii nimitellä miniäänsä kommunistixi, kun Akun sisko astuu kuvaan ja kylmäilee vielä enemmän kuin äiskä, jos mahollista. Charityämmä vaikkei näytä järin laupiaalta. Appi tarjoo hätäpäissään lisää drinxuja. Hyvin lähtee.
ellauri020.html on line 399: For years, Ivana appeared to have studied the public behavior of the royals. Her friends now called this “Ivana’s imperial-couple syndrome,” and they teased her about it, for they knew that Ivana, like Donald, was inventing and reinventing herself all the time. When she had first come to New York, she wore elaborate helmet hairdos and bouffant satin dresses, very Hollywood; her image of rich American women probably came from the movies she had seen as a child. Ivana had now spent years passing through the fine rooms of New York, but she had never seemed to learn the real way of the truly rich, the art of understatement. Instead, she had become regal, filling her houses with the kind of ormolu found in palaces in Eastern Europe. She had taken to waving to friends with tiny hand motions, as if to conserve her energy. At her own charity receptions, she insisted that she and Donald form a receiving line, and she would stand in pinpoint heels, never sinking into the deep grass—such was her control.
ellauri020.html on line 401: Sanelma Ankka, Akun äiti on karsee akka, sanoo "indeed" kaikkeen kylmästi ja kaximielisesti kuin ei uskois Katjan tarinasta sanaakaan. Tässä kohtaa Iivana on parhaimmillaan, täss on omakohtaisesti koetun makua. Aku osti äiskälle pikkupoikana rintarossin viikkorahoilla. Äiti sanoi kiitos, ajatus oli ehkä hyvä, mutta ei pidä ostaa hienoille naisille noin halpahintaisia koruja. Ei ihme jos noin paskan muijan poikakin on paskiainen. (Hmm. panee vähän miettimään...) Ruokakin on pahaa, kana sitkeää ja vihannexet löysiä, vaikka aterimet on vimpan päälle kalliita. Jenkkiaateliset kullatussa virikehäkissä nokkii kultajyviä.
ellauri020.html on line 403: Newportiin lavastetun häävastaanoton kuvaus on taas Iivanan tavanomaista catering-emäntämäistä luettelointia. Kukat Nykistä, jättimäinen kakku Quincystä MA, kaxi orkkaa, klassinen ja poppia. Hinnasto jää puuttumaan. Vieraslista on namesdroppauxen riemujuhlaa. Eski Saarisen 60v-juhlaseminaarikaan ei pärjää sille. Jopa Sanelma venyy sanomaan pirkkomaisesti: sehän meni hyvin, ei tarvinnut suuttua.
ellauri020.html on line 405: Näissä piireissä köyhyyttä on vakavasti otettavan rahan puute. Alexandra on köyhä ja onneton, ei parasta A-ryhmää enää kun Katja sieppas siltä Adamin. Onnetonten tyttöjen silmät täyttyy vedellä ja vuotaa ylize kuin Heppahullussa, kun lempiheppa lähtee vihreemmille laitumille. Täähän on vähän taas kuin La Republica, Aku olis Fernando de la Torre ja Katja Mercedes. No ei ihan nazaa, Katrinka on köyhä mamu, Mersulla on pankki. Samat raaka-aineet, eri resepti, yhtä mautonta.
ellauri020.html on line 407: Santra on onnettomasti retkussa Neil Goodmaniin, yli puolijuutalaiseen ukkomieheen, joka tykästy Santraan kun se tiesi hollantilaisista mestareista älyttömän paljon ollaxeen niin sievä, ja tää vanha juude keräs hollantilaisia maisemia, mieliharrastuxena rahan tekemisen jälkeen. Kolmas hobby on nyt Santran kaula-aukkomaisemien kazelu ja kengitys.
ellauri020.html on line 410: Lähes kaikki eläkeläiset sanoo olevansa kovin kiireisiä. Kai six ettei ajateltas niiden olevan yxinäisiä, istuvan kotona kädet ristissä pyöritellen peukaloita odotellen noutajaa. Kenties niistä oikeesti tuntuu kiireiseltä, kun on vaikka tukkasuihkupäivä eikä sen päälle enää ehdi tehdä juuri mitään, paizi lämmittää vähän einestä ja kattoo telkkarista joku sarja, ja niin on päivä pulkassa. Katrinka on tottunut saamaan paljon aikaan päivässä, niin että hyväntekeväisyysgaalat, kiitoskortit, tyttölounaat, kampaaja ja manikyyri kahdesti viikossa jättää vielä liikaa luppoaikoja. Kun se ostaa 16 huoneen pikku koperron ensiasuntolainalla, sen maalailu ja paperointi tuo kaivattua sisältöä elämään.
ellauri020.html on line 412: Koko remontti ja kämppään valitut 70-luvun lapsenkakan sävyiset sisustuxet kuvataan Iivanan mikroskooppisella tarkkuudella. Siinä on ainesta kiinteistönvälittäjäxi. V 1979 keväällä on kaikki valmista. Silloin mä olin Dragsvikissä kirjurina ja haaveilin poispääsystä. Ajatella et mä ehkä näin Iivanan mittailemassa verhoja Matin ja Tinnan tornitalon ikkunasta tietämättäni. Ja Iivana ois nähnyt mut ilman housuja jos oisi kazonut. Mutta sillä oli varmaan liika kiirettä. No oli mullakin.
ellauri020.html on line 418: Tuomas tulee käymään Kekkoslovakiasta ja päivittelee Katri-Helenan luxusta. Olet lasketellut ylellisyyden syliin, se tiivistää. Niin voi sanoa. Niillä on jopa oma lentokone, jossa on monta huonetta. Ja Aku lentää koko ajan rahan perässä. Mammona on sille tärkeämpää kuin Katrin mammaariot. Sillä ei ole yhtä hyviä kavereita kuin Tuomas, joka ei välitä rahasta, koska sen ja sen kaverien pitää koko ajan kilpailla. Ihan kuin Rikun, jonka pitää aina saada käpälänsä toisen kaulalle. Koiraihmisiä.
ellauri020.html on line 424: Seurraavaxi tyttökaveruxet menee Pariisiin ja siellä haute couture rättisulkeisiin. Maailma kallein uffi, josta ostaa hyntteitä vaan 2500 ökyrikasta, siis ne jotka on niin laihoja, et ne vielä mahtuu niihin. Katri-Helena on just vasta päässyt Alli Paasikiven maailman parhaiten pukeutuneiden listalle, ja sillon palli ihan eturivin paikalla. On ahasta ja hikistä ja karsee mekkala. Tästä kanzii kyllä maxaa ihan sieraimesta. Pääasiahan on et saadaan hajurakoa.
ellauri020.html on line 426: Ex-köyhän Santran budjetti on sata tonnia (se sai vikitellyxi Neilin uusiin naimisiin). Sillä pitäs irrota noin kuusi mekkoa. Pienet pojat Intiassa riemuizee, kun rantatuuli kääntyy puhaltamaan mereltä päin, se ajaa rantaan tavallista enemmän lietteistä muovikrääsää, jota keräämällä ryötän seassa uppeluxissa ne saa tänään ruokaa, ehkä limssankin, jos parin ruven budjetti vaan kestää sen. Oma vika jos ovat köyhiä, mustat pojat ei ymmärrä kovan työnteon arvoa. Tyttökaveruxet muotinäytöxessä on jo ihan hikisiä. Ne tietää rahan arvon, ja mitä on kova työ.
ellauri020.html on line 428: Näiden pullasorsien kauhein painajainen on, että paxu rahamassi exyy epähuomiossa väärälle keitaalle, kaivelee jonkun solakamman pikkumustan etumustaa, takamustakin jos oikein ohrasesti käy. Daisyn vaisu Elliott läxi juuri sillä lailla laukalle, aisoissa monen kuulummankin ohjastajan, mm. prinssi Andrewin ja Rod Stewart-vainajan läpirazastama ravikuningatar, pornoleffan tähtönen, pien sokerpala vain. Sokru on Elliottille kuin nuoruudenlähde, ikämiehen veteraanipippeli herää takas aktiivipalveluxeen Sokrun taikakosketuxesta. Ainaskin ajoittain."Sori siitä Daisy, but I love her, and I want to marry her." Kolme kertaa ympäri ja "eroan sinusta". Rikkaat naiset on muslimien veneessä. Somalinaisetkin pahexuvat moniavioisuutta. Mut menestyneen miehen on ihan pakko vaihtaa hevosta. Siitä just näkee miten menestynyt se on. Iines miettii ohimennen, mitä eroa on sillä, Santralla ja Sokrulla. Naah, ei muuta kun et ne on ne ja mä oon mä. Turha skizoilla.
ellauri020.html on line 430: Iivana imitoi tshekkiläisen englantia panemalla do-verbin joka lauseseen. Se alkaa pikkuhiljaa käydä hermoille. Tyttökaveruxet tuntee kylmän ringin designermekon perseessä Elliotin laukkapätkästä: mitä jos Neil, Ted, Jean-Claude ja Aku kexii kokeilla samaa? Aku päättää ettei nelikymppinen tshekki olekaan enää exoottinen, ja vaihtaa muhkeampaan ja murteellisempaan nuoreen sloveeniin? No niinhän siinä nimenomaan kävikin. Välissä oli kyllä joku jenkki, joka ei kestänyt monta kierrosta. Samixia liinaharjoja polleja ne on kaikki kolme. Kun vielä kolme sais niin oisi hieno valjakko vetämään Aku Ankan ruumisvaunuja. Tshingis kaanilla oli valkoisia tammoja 3000. Ja tuore nuori tyttö alla kerran viikossa. Revi siitä tupeepää, et millään ehi enää ihan samaan.
ellauri020.html on line 432: Iines alkaa näyttää bisneskynsiä. Akua ei parane neuvoa, muut neuvot kuin "hyvin päätelty Robin" ja "ihan timangia" saa sen takuuvarmasti pahalle päälle. Iines päättää myydä hiihtomajan ja ostaa oman hotlan Nykistä. Hei me lennetään, mennään kuin puhalletut kumilelut Akun privaatilla jumbojetillä. Carter tarjoilee. Sillä on vaan yxi nimi kuin koiralla, se on vaan "Carter nouda" ja "Carter ota luu, hyvä poika". Iines narisuttaa Pyhän Laurin mukavia nahkahousuja koneen nahkapenkillä. Aku röhnöttää toisella laverilla rypistellen jonkun toisen hemmon puvunhousuja, paiskien aivotyötä Eero Asserin paidanhihat käärittynä. Minnehän ne on hukannu taas omat kuteensa? Ehkä Carter on pureskellut ne pilalle kuin Kaxen.
ellauri020.html on line 434: Ipaneman musta ja valkonen tyttö perustaa kanssa oman bisnexen, bossanovaklubin Rio de Janeiroon. Siinäkin on upeennköisiä tyttökaveruxia joillon edellisistä yrityxistä jääneitä lapsia, menestyshaaveita ja komeita mutta julmia machomiehiä. Tytöt bylsii niitä mutta uhittelee selän takana. Ei ole helppo olla naarasapina koirasvoittoisessa maailmassa. Mutta jospa osat kohta vaihtuvat, naiset pääsis polkupyörän satulaan. Sen kun näkis, tiedä ehtiikö. Meidän miniät varmaan tykkäis tästä.
ellauri020.html on line 437: Robert Edward Turner III (born November 19, 1938) is an American entrepreneur, television producer, media proprietor, and philanthropist. As a businessman, he is known as founder of the Cable News Network (CNN), the first 24-hour cable news channel. In addition, he founded WTBS, which pioneered the superstation concept in cable television, which later became TBS (to be sold).
ellauri020.html on line 439: As a philanthropist, he is known for his $1 billion gift to support the United Nations, which created the United Nations Foundation, a public charity to broaden U.S. support for the UN. Turner serves as Chairman of the United Nations Foundation board of directors.
ellauri020.html on line 443: Turner´s penchant for controversial statements earned him the nicknames "The Mouth of the South" and "Captain Outrageous". He was the largest private landowner in the United States until John C. Malone surpassed him in 2011. He uses much of his land for ranches to re-popularize bison meat (for his Ted´s Montana Grill chain), amassing the largest herd in the world. He also created the environmental-themed animated series Captain Planet and the Planeteers.
ellauri020.html on line 445: Ted Turner voitti oikeesti jonkun huvijahtikisan 1979 myrskyssä. Mä taisin olla silloin intissä jäähyllä kotisuomessa. Aku, poliittinen takinkääntäjä ei ollu mukana, ennenku 40v myöhemmin hukkuneiden muistopäivänä. Iivanan sadussa se on joku Rodney Harringtonin ja Hjallis Hjarkimon ristisiitos. Ruskettunut sorsa huvijahdissa blondattu tukka pörrössä. Muut sanoo sitä armottomaxi konnaxi, mutta ei Iines. Iinexestä se on vain - määrätietoinen
- fixu
- ovela
-
ellauri020.html on line 446: rohkea - tosi puoleensavetävä
Puoliaanpitävä ja wiixeenwetäwä. Se on kaikki kotiinpäin, kun oot sen tiimissä. Muussa tapauxessa auta armias. Armoa ei anneta vaikka pyydettäs. Hätä ei kysy keinoja, sodassa ja raiskauxessa on kaikki luvallista. Miehittämättömällä lennokilla päähän vaan. Ei se oo murha kun uhri on joku rättipää. Paras voittakoon, kunhan se on Aku.
ellauri020.html on line 452: Pyyhki pyllynreikäsuun ja painoi nappia.
ellauri020.html on line 460: Kaxoisvirran maa ja Persia on ikivanhoja vihamiehiä jo Urin ja Elamin ajoilta. Toiset seemiläisiä, toiset arjalaisia. Ukko Muhammedin perintöriita ei yhtään parantanut asiaa. Alin perilliset shiiat on yhtä leppymättömiä sunneille kuin Marja ja Masa Seijalle ja Riitalle Rauhixen ja majan menetyxestä. Sirkka ja Mirkkukaan ei muistaneet niitä testamentissa huolimatta tädittelystä. On se niin epistä. Yhteinen vihollinen voisi auttaa, kuten USA. Mutta siihen ne on liian republikaanisia. Välirikko raukeaa vasta haudassa tai sen partaalla.
ellauri020.html on line 462: Takaisiin Nykkiin siis ja Reaganin nousukaudelle. Sattuu surullinen tapaus: lehtimagnaatin koko perhe palaa kotipesälle. Karinka itkeskelee sitä koko aamun. Sitten lounaalle ravintola Sammakkoon. Sielläkin on surullinen tunnelma. Rupert Murdoch keskustelee suu viivana italiaanopukuisten pöydässä. Cindy Adams tuskin kuuntelee tähtöstä. Baronessa di Portanova ja Houstonista lennähtänyt Joan Schnitzel työntelevät ruokaa haluttomasti haarukalla pitkin lautasta. Barbara Walters ja joku ämmä Voguesta saa tuskin sanaa suusta. Saattaahan se olla säänkin syy, ei ainakaan pörssikurssien, mutta Katrinka epäilee sitä. Kaikki ovat huolissaan kun näkevät, ettei paxuinkaan rahatukku eristä huonolta onnelta. Kuolema vaanii viikatteineen myös ökyrikasta. Tähän epäkohtaan suunnitellaan nyt kuumeisesti parannusta. Kuolemattomuus on rikkaimman ppämmän seuraava projekti.
ellauri020.html on line 464: Kun salaatit asetettiin tyttöremmin eteen, ne pysty nokkimaan vaan pari haarukallista. Palanutta Liisaa oli kadehdittu, nyt on vaikee pidätellä hymyä. Korjaan kyyneltä. Kaikki nää naiset oli veikanneet mustaa hevosta vasten vanhempien tahtoa (tai oli ize sellaisia, kuten Katrinka), ja saaneet jackpotin. It just goes to show. Ne jonka kaakit hävisi ei istu nyt Grenouillessa. Tää kai siis todistaa jotakin, piru tietää mitä. Liisan vanhemmat oli snobeja kun hyljexi wannabe lehtikeisaria, ite ne oli rikastuneet lihapakkaamosta Chicagossa 20-luvulla. Daisy tietää mitä sana snobi merkizee, tajuaa snobiuden suhteellisuusteorian. Snobi se on snobillakin, niinkuin herra herralla.
ellauri020.html on line 466: Katasta paljastuu varsinainen piiskuri, sen mielihokema on diilerisiipan tunnuslause "You´re fired", sen mielikirja sen "The Art of Dirty Dealing", Raamatun jälkeen tietysti. Raivottuaan duunareille ja heitettyään niitä mäkeen se muistaa aina pyytää anteexi. Sori siitä kaveri, mut sait just potkut. Ehtiäxeen huutaa työmaalla enemmän se ostaa harmaan mersun ja palkkaa autonkuljettajax neekerin, tosin komean, ja kotiin peeteen jumpparixi. Se lukee pörssikurssit automatkalla. Pitää kiirettä. Se ottaa hedelmöityshoitoja, mut Akkari ei pysy naintiaikataulussa, se sanoo ettei nussi äidin kalenterin mukaan, termometri kellokallena. Ollii, minä seison mistelin alla, nyt ois näpein aika, turhaan Iines huutelee silkkilakanoista.
ellauri020.html on line 468: We were walking through the rubble of the Commodore Hotel, which would soon reopen as the Grand Hyatt. Ivana had been given the responsibility of supervising all the decoration; she was hard at it, despite the fact that she was wearing a white wool Thierry Mugler jumpsuit and pale Dior shoes as she picked her way through the sawdust. “I told you never to leave a broom like this in a room!” she screamed at one worker. Screaming at her employees had become part of her hallmark, perhaps her way of feeling power. Later, in Atlantic City, she would become known for her obsession with cleanliness. Determined to bring glamour to Trump Castle, she became famous for her attention to appearances, once moving a pregnant waitress, desperate for big tips, off the casino floor. The woman was placed in a distant lounge and given a clown’s suit to disguise her condition.
ellauri020.html on line 470: Vanha Daisy on ollut Children of Bodom fundraising galan galapagos kilppari. Nyze muuttaa EEChen ja haluu et Kata Kärkkäisestä tulee sen seuraaja. Kata ei haluis, sillon kädet täynnä hotellinsa kaa. Sen puolesta Bodomin lapset voi jatkaa bunkkaamista kaduilla, jossei niillo varaa maxaa hotellihuoneesta. Size kekkaa mainostaa hotellia katulapsila --- briljanttia! sanoo Aku puuroisella äänellä, nokka syvällä Iinexen kloaakissa. Ja niin tapahtuu.
ellauri020.html on line 477: Sabrina on lehmä homopetterinkin mielestä. Katriina ei näytä lehmältä, sillä on kultakala-asu. Sormessa sillä on Akulta saatu kolmensadan karaatin timantti, jota se työntää edellään kottikärryllä. Katrinka kazoo kättensä työtä, kauniita julkkixia kauniissa hotellissa, ja toteaa sen hyväxi, kuin luoja kuudennen työpäivän iltana.
ellauri020.html on line 479: Oiskohan tää ilta nyt apinamaisen naisen maisen onnen huipennus: Iinexen gaala on jymymenestys, se kerää pikku katupojille puolitoista miljoonaa. (Hyttysenpaska meressä, jenkeissä on miljoonia kodittomia. Maxaisivat rikkaat veroja eikä vitun gaalailtoja.) Eikä siinä kaikki, Akukin on hirmu tyytyväinen ja komeasti pukeutunut Armanilta lainaamaansa tuxedoon, ja kun ne tanssahtelee kahdestaan, kaikki muut kazoo ja ajattelee, niinkuin ne izekin: Aku on illan komein mies, nuori, rikas komea, käsittämättömän menestyvä, mikä tarkoittaa että se tekee ainoastaan rahakkaita bisnesdiilejä. Sillä on Midaan kosketus, ja sitä lyytä Kulta-Katriina on yhtä kultainen, siitä tykkää jopa toiset naisetkin. Se on kaunein nainen täällä, ja Aku on komein mies, ja älykkäin. Mitäs sitä voi enää lisää toivoa. Paitsi vielä lisää rahaa tietysti, ja lapsia, joita ei vaan ala kuulua. Ehkä vika onkin Akussa, se saattaa olla tuhkamuna. Tai se on muuttanut Iinexen munasarjat kullaxi.
ellauri020.html on line 481: Kaikkein traagisinta on, että laiha Natalie on pantu paxuxi, syyllinen on partaweizenterävä Jean-Jacques, tms, whatever, se Gillettemies. Mies sanoo että oma syy, pikku sika, ehkäisy on naisen asia. Miehen asia on vaan käyttää spermalinkoa. Se on Katrinkasta hirmu tuskallista. Ei oo elämä iisii, se on yrjön ällöttävää. Ei aina, mutta joskus, kun muilla on parempi pulla kuin vaikka mulla. Samaan aikaan toisaalla, aika lähellä, huhtikuussa 81, Cambridgessa Massachusettsissa, kauniilla Seijalla oli pullat hyvin uunissa, kolmannella kuulla pikku Johnista. Me käytiin Eskin ja Liisan kaa samana keväänä vielä Nykissä, mut ei taidettu asua sillä kertaa hotelli Prahassa. Hyvä niin, ois tullut ankkalinnalaisille vaan paha mieli.
ellauri020.html on line 483: Nyt ruvetaan jo nähtävästi petaamaan razastajanvaihdosta. Aku ei saa aikaan lasta eikä paskaakaan, partaveizi Hannu Hanhi on jo osoittanut siitoskykynsä Natalien avulla. Se alkaa taas vikitellä Iinestä. Akun jahti on ehkä maailman suurin, mutta Hannulla on toimiva. Akun jahdissa on (Iivana rakastaa näitä seikkaperäisiä brosyyrejä, ne saa sen kai tuntemaan izensä päteväx ja menestyneexi):
ellauri020.html on line 499: sauna
ellauri020.html on line 520: Hannun omistuxista sais yhtä pitkän luettelon, ja sillä on lähes yhtä iso kerä säästettyjä narunpätkiä. Mainittakoon vaan et sillon Stockmannin herkkuja monessa maassa ja kolme siitostallia, joissa se käy vuoron perään naisten seurassa, joskus jopa vaimonsakin kaa. Se on eto razastaja, aina satulassa kuin liimattuna.
ellauri020.html on line 528: Jokainen tarvii jonkun, jolla menee vielä huonommin. Se reipastuttaa. Tytöistä parhainkin piristyi kun löytyi sitä vielä huonompi. Mitä tekee se kaikista huonoin paaria? Se voi ottaa koiran. Tai muuten ajatella olevansa eri säätyä, paras ihan jollain muulla asteikolla, niinkuin mustalaiset. Vain kersantti kuin Ärjylä, mutta armeijan |!&!&!$@ paras kersantti. Fazerin paaria, paarioista parhain.
ellauri020.html on line 530: Kääntäen, Katrinkaa ei yhtään lohduta et on miljardeja sitä köyhempiä, tai et se on maailman äveriäin tshekki. Ne oli karsintaeriä, ei se enää vertaa izeänsä niihin, van tyttökavereihinsa. Mix pitää aina verrata ja kilvoitella, on se vittua. Darwin on säätänyt sen niin. Ei siitä pakoon pötkitä, juoksurata on reunustettu panssariaidalla. Voi vain juosta mukana tai jättää suikaleita nahastaan, kuin Kit Willer hopi-intiaanin humman perään sidottuna. Hemmetti.
ellauri020.html on line 534: Nää gaalat sun muut ökybileet on bisneskoirien koirapuistoja, jossa ne haistelee toistensa hännänalusia ja kerää liiketuttavia. Six siellä pitää olla niin eduxeen, näyttää eri hintavilla merkeillä et on rutkasti kapassiteettia, korvat pystyssä, häntä ojossa ja kirsu kosteana. Glitterati. Luxeneistö.
ellauri020.html on line 538: Kaikilla on jotain syytä valittaa ja toisia syitä olla tyytyväisiä. Katrinka on ökyrikas, istuu ökyjahissa Venetsian lidolla pikku pikku bikinissä muki kädessä ympärillään Öky Ankka ja sen ökykumppanit. Olen onnen ankka ja tiedän sen, se sanoo haikeana. Ankanpojat puuttuvat, Tupu, Hupu ja Lupu, Leenu, Liinu ja Tiinu. Kaikkea ei voi saada, Tuomas vahvistaa. Meemit on kunnossa, geenit menee munille.
ellauri020.html on line 540: Venezian Pelastakaa edes palatsit, viis lapsista -gaalassa Akuun näyttää vihdoin tarttuneen 7-year itch, vuoden myöhässä, se riiustelee jotain tähtöstä. Iines on mustasukkainen. Saudi matto- ja ranskis saippuakauppias irvistelevät toisilleen ja näyttävät hampaita resuten kiimaisen Natalie-nartun häntäkarvoista. Saudi voitti, sil oli enemmän pätäkkää.
ellauri020.html on line 542: Doktor Mengele on päässyt piireihin ja härnää Katrinkaa. Onnexi se luulee et Aku tietää kaiken ja on vihainen. Oikeesti Aku vaan ei pidä tyypeistä joka vaikuttaa hyödyttömiltä, siis liian köyhiltä. Sokrupala pitää Benetton sexistä ja 70-vuotiaasta italialaisesta kreivistä nimeltä Ford Cortina, jollon päässä peruukki. Elliot näyttää rasittuneelta.
ellauri020.html on line 544: Katriinan Bodominjärviprojekti on laajentunut käsittämään kaiken maailman kodittomat lapset, ei vaan jenkkejä. Budjetti on kolme miljoonaa. Sevverran nää Midaxet varmaan nettoo päivässä. Ei sillä kyllä kuuhun mennä. No kitupiikeistä se on paljon rahaa kun se on rahanmenoa. Sentään sen voi vähentää veroista.
ellauri020.html on line 546: Seurraava urotyö on Tuomaan perheen muilutus tshekeistä ja aivoleikkauxen hommaaminen Tuomaan pojalle kommunismin kasvaimen poistamisexi. Siihen menee melkoinen rahatukku senaattorikaverien voiteluun ja leikkausjonojen ohituxeen, mutta siitähän midaxilla ei ole pulaa. Dekuju eli kiitos sanoo teinipoika vastahakoisesti tshekixi. Ei kiittämistä, mutta muista puhua amerikkaa tästä lähin. Suski saa töitä urheilukaupan myyjänä ja Tuomas leffan paikannäyttäjänä. Tervetuloa länteen Andrei, to the land of opportunity. Nyt ne vihdoin saa olla oman elämänsä seppoja.
ellauri020.html on line 548: Ollaan vuodessa 86. Akun laskukas iskä on kuollut viinaan. Onxe niin et laskukkaat on kiltimpiä ja nousukkaat per definitionem paskiaisia? Varmaan on niin, kyynärpäily on jälkimmäisten hommia, edelliset antaa ahneempien talletella suuret setelit. No on niitä happamiakin laskukkaita, kuten Sanelma, joka sanoo tylysti kuin eräskin savolainen intiaani: Yrmf! Olen puhunut!
ellauri020.html on line 550: Katiska jyrkässä nousukiidossa kommunismin köyhyydestä tuntee herkästi rahan arvon (tää on Iivanan eufemismi ahneelle), ja kysyy sarkastisesti anopilta, onko rahanteko muka syntiä. Ei se vaan lapsettomuus, on vastaus. Nyt alkaa Akukin kaivata perijää, se on 45, eikä enää nuori. Hommiin siis. Akun letku viedään pajalle. Nyt käy ilmi mistä Katiska kantaa kaunaa Sabriinalle. Se huutaa tabloidissa julki koko seurapiirille Ankkojen mahouden ja turhat yrityxet lisääntyä. Akun siittiöbiljoonat lasketaan, ne näyttää riittäviltä, onko vika sittenkin Katrinketissä? Outoa ettei keinosiemennystä harkita, eikö se 80-90-lukujen vaihteessa ollut vielä optio? Mengele olisi varmaan mielellään taas kyynärpäätä myöten Katjan sisällä.
ellauri020.html on line 552: Kinasteltuaan anopin kaa Batwoman lähtee oopperaan ja jakaa päiväkäskyjä sivusta-adjutantilleen Robinille, joka vastaa Ugh! kuin Kit Willerin sidekick, natiivi amerikkalainen Yando. Robinilla on kirjoituspöytä, Rolodex, pöytäpuhelin ja FedEx kirjekuoria, 80-luvun nuotio ja huopia, joilla voi tehdä savumerkkejä. Katiska lähtee vaihtamaan vaatteita Martin Luther Kingin kanssa, Yando jää tupruttelemaan savupilviä Pariisiin Karl Zeissille. Hävyxissä olevan lapsen etsintää on jatkettava. Mirekin pyy pivossa on parempi kuin kymmenen Akun oxassa.
ellauri020.html on line 556: Kun Kata tulee oopperaan tyylittömään Lincoln Centeriin, kaikki kazoo sitä ihaillen tietysti, kun se on taas niin kuninkaallinen niin kuninkaallinen. Ne arvaa että se on joku, ja kysyvät, kysymyxen presupposition näin täytyttyä, kuka se on. Her name is Kenneth Widmerpool, she works in the City. No, I don´t mean her name, but who is she with, and what is her net worth? Jaakko Hintikka parka, kysymysten tietäjä, on nyt vainaja. Se sekoittuu nyttemmin usein samannimiseen salibandyn pelaajaan.
ellauri020.html on line 558: Akun paskiaisen potretti alkaa tarkentua. Onhan sen kusipäisyys tullut esiin ennenkin vähän kaunisteltuna. Se on koleerinen narsisti kuten Iso-Masa, ei välitä kenestäkään muusta pätkääkään kuin izestään, jättää "Lillan" Katrinkan pitelemään tikkua ja suihkahtaa Graham-jetillä pakosalle skandaalista. Luonteenomaisesti Aku syyttää Iinestä koko jutusta. Marmoriseen näköispazaaseen alkaa tulla säröjä.
ellauri020.html on line 561: Vaan ei "Lillan" ole liioin mikään box of chocolates, vaan en förbannad käring if ever there was one. On sillä duunia: 2 hotellia Nykissä, sen oma kotibordelli, kesämökki Ranskassa, uhkapelitalo tulossa Lontooseen, näkymättömien lasten kerho, 5 muuta charityä, kansallisoopperan ja baletin johtokunta, Reaganin kabinetti, paavin kuuria, Kekkoslovakian duuma, Akun TV-ohjelma ja Iines Ankka -lehti.
ellauri020.html on line 565: Tiesittekö muuten että Harry Potterin äiti JK Rowling on Brexitin ja koleraisen Boris Johnsonin kova fäni? Figures. Potter on puhtaan fasistinen tekele jalo- ja kuraverisine sauvakävelijä kermaperseineen. All is well kun kuuluu paremmistoon ja ozassa on salama. Rahaa tulee kuin taikoen. Kuka tarvii taikaministeriötä? Laumaimmuniteetti suojelee taikuria, vaan jästit kuolevat.
ellauri020.html on line 567: Väliajalla Margo, jonka mies on päässyt kuivatelakalle Betty Fordin klinikasta, ottaa vaivihkaa timanttikoristeisen meikkilaatikon jonkun toisen käsilaukusta. Korjattuaan meikkiä sujauttaa sen salavihkaa takaisin. Väskyn omistaja nimeltä Judith Lieber ei hokannut yhtään mitään. Aika nokkelaa.
ellauri020.html on line 569: Roskaplärän omistaja Mark Hollen, joka epähuomiossa poltti perheensä, on nyt siitä toipunut. Bisnekset menee hyvin ja uusi presentaabelimpi hani alla. Luonnollinen kiinnostus naisiin on palannut. Tää on Iivanasta hienoa. Sellasta markkinoiden resilienssiä. Luovaa tuhoa. Eikun lisääntymään taas, pannaan pystyyn uusi yritys.
ellauri020.html on line 570: Koko tyttöremmi tulee Katjan kämppään lounaalle. Se valizee kattauxen nro 4 22 eri vaihtoehdosta. Ne on vihkosessa numeroituina polaroidikuvina. Näin säästyy aikaa, ja aikahan on rahaa. Suska kazoo pyntättyjä naisia ja ajattelee: oispa kiva olla rikas eikä myydä lenkkareita hikisukkaisille kundeille. Tuomaan vasemmistofilmit saa jenkeissä vaan mädäntyneitä tomaatteja. Tuomas on työtön, vihainen, haisee viinalta ja huorilta. Suskilla on koti-ikävä. Mut onhan köyhälläkin Losissa paremmat oltavat kuin Prahassa. Aurinko paistaa, palmut huojuu, ulkonakin yöllä tarkenee, kun on maastopaloja. Roskixista löytyy poisheitettynä parempaa muonaa kuin kommareilla tshekeissä. Puolix syötyjä hamppareita ja pizzapaloja. Ja tää vapaus. Saa olla oman elämänsä sankari. Razastaa auringonlaskuun ilman apua. I´m a poor lonely cowboy and a long long way from home.
ellauri020.html on line 574: Täs kohtaa on ihan törkeää rikumaista huonosti salattua vahingoniloa toisen naisen onnettomuudesta ja omasta paremmuudesta. Suski itkee Tuomaan rappiotilaa ja ryvettää Katan merkkivaatteen valuvilla meikeillä. Voi nyt pilasin sun miljoonamekon! Et pilannut, tai oikeestaan pilasit mut ei väliä, mullon varaa. Tyylikäs ja komea Aku tulee onnnekkaasti just ovesta, ihan pirteänä lennähdettyään Miamista board meetingistä ja kysyy ymmärtäväisesti, odotanko ulkona jos haluut itkeä lisää? Tellu Sepon leskenä, Pirkko Callen haudalla, Kikka Meikussa. Insult upon injury.
ellauri020.html on line 576: Akulla ja Iinexellä on pientä riidanpoiksta, malliavio on säröillä. Aku kritisoi Kataa Sanelmalta opitulla taidolla. Lyön vetoa et se petti Lillania Floridassa. Raflasa on miellyttävää, sillä kaikki on kauniita ja ykköset päällä, paizi Suski jolla on pölyesteriä ja tekohelmet. Natalien smaragdit säteili enemmän (vaikkei varmaan läheskään yhtä hintavat) kuin Katrinan keltatimangit, sentään Suskin pukukorut jää jumboxi. Not that she would care, Iivana lisää tekopyhästi.
ellauri020.html on line 578: Tie eeku paranoo, sano savolaenen kun ajo jäällä ympyrää. Iso-Masan antama ilmainen joululahja, arvostelijankappale Savon Sanomista. Not that I would care. Iivanan kirja on ällistyttävän hyvä, verrattavissa Thackerayn niteeseen Turhuuden turuilla. Mitä ökyrikkaampia ollaan, sitä paljaan klisheisemmin ilmenee tän apinan elukkapiirteet kuin keisarista ilman vaatteita. Perustarpeet jää jälelle kun ei tarvi tyydyttää mitään monimutkaisempia. Onhan ne monimutkaisemmatkin tarpeet sitä samaa apinajuttua, mut monimutkaisempi ympäristö monmutkaistaa käytöstä. Sileällä pöydällä muurahainenkin menee ympyrää eikä brownin liikettä. Tie eeku paranoo. Kuin kiveen hakattuna paljastuu tän otuxen koko radollisuus. Eat! Eat! Fuck! Fuck! Kill! Kill! Siinä se on nimenpudottelun perässä, pienessä lankakerässä. Iivanan sketsi lapsettoman parin keskinäisestä syyttelystä on kuin Teofrastoxen coveri. Eski ja Liisa, Antti ja Auli. Ei kenenkään syy ja kuitenkin jotenkin toisen syy.
ellauri020.html on line 580: Rankka elämä jatkuu Akun poissaollessa. 10-tuntisia työpäiviä, ravintoloita, 20 hengen päivälllisiä, landeviikonloppu, flirttailua sliipattujen liikemiesten kanssa, jotka ei yllä hilloviivalle, kun Iines pitää ne käsivarren mitan päässä. Oopperagaalaa varten Kata pukeutuu geishaxi, lentää Tokioon ja tekee bilateraalisen sopimuxen keisari Hirohiton kaa japanilaisen teltan erektiosta oopperan pihalle. Sieltä saa susheja, kaburakia, tähtiesintyjinä Mokomaki Kusimuki ja Jokohama Kumahuta, Nintendo-pelejä, pääosassa Super Mario, ja tombolassa palkintona Toyota Corolla (tietysti lemmikille kakkosautoxi).
ellauri020.html on line 582: Se oli jymymenestys, iso jytky, kaikki tulivat: kv jetsetti, huippupoliitikot, monikansalliset toimarit, tv- ja filmitähdet, Nykin kerma, Hollywoodin mogulit ja tietysti meediat. Ja kaikilla oli yhtä mukavaa kuin Putte possun nimipäivillä. Rupusakillakin oli varmaan kivaa kotikazomoissa.
ellauri020.html on line 584: TVstä tutut nimet putoilevat kuin sadepisarat. What a wonderful feeling, singing like Scrooge in a rain of gold. Nyt on leninginvaihtopäivät, ystävän myyntiä, naiset arvuuttelevat kuka on kenenkin housuissa. Onko tuo Haloselta? Vaiko Ajattaresta? Ei sunkaan sulla oo Marin mekko? Gudrun Sjödenin teltta vai ison tytön kokoko Lollosta? Miten Pukeva! Likinäköisemmät tihrustavat rinnoista logoja ja niskasta hintalappuja. Sokru on kexinyt tatuoida koko hinnastonsa iholle. 22 vaihtoehtoa polaroid-kuvilla.
ellauri020.html on line 586: Kaikki tuijottaa taas vaan Iinestä ja Akua (joilla nyt on ikävä kyllä nyt eri partnerit), koska ne on vielä suht nuoria, no nelikymppisiä, ja koska ne on koko joukosta rikkaimpia, paizi ehkä Khalid ja Akio Morita, mutta niistä ei kukaan välitä, kun ne on väärää rotua, väriviallisia.
ellauri020.html on line 588: Iivana menee vähä syvemmälle Sabrinan repostelussa. Se on alaluokan snobi, six siitä ei tykätä, se ei saa omaa tv-showta koska sillä on rumimmat vaatteet ja pisin naama. Se kadehtii homopropellia käyttävää homokolleegaansa, jolla on oma tv-show ja kauniita vaatteita. Six se vainoo erityisesti homopropellin ystäviä, ja niistä ihan erityisesti Katriinaa.
ellauri020.html on line 590: Aku uiskentelee filmitähden liiveissä, aikoo ostaa varmaan sitä varten oman filmistudion. Iines rähisee sille siitä mustaräpyläisenä niin että nokka vipattaa. Aku vittuilee rumasti ja läimii ovia. Tää on varmaan lopun alkua.
ellauri020.html on line 598: Susijengi kokoontuu vaisuissa merkeissä rättipään Lontoon kämppään matkalla Ascotiin. Sokrun dumppaama homoxi ja huumeweikoksi ruvennut Steven on kuolemassa AIDSiin. Daisykin on rapakunnossa. Sentään on yx yhteinen keskustelunaihe, making money. Vessassa Natalie tunnustaa et se on kurkkua myöten täys saudeja, Khalid mukaanluettuna. Mut se haluu pitää niiden pojan Azizin. No way Jose! Tää ei tuu päättymään hyvin.
ellauri020.html on line 602: Kati ja Nasu lounastaa Yorkin herttuattaren pöydässä sen poissaollessa. Ne syö hienostuneesti, grillikanaa ilman ranskixia, sijalla parsa ja salaattia. Outoa, melkein kukaan ei tunne niitä! Ne suunittelee Nasun sieppauxen Ascotista Gilletten yxityiskoneella.
ellauri020.html on line 604: Ascotissa on hienoilijoita kuin Salpausselällä. Susijengi hengaa klubitiloissa, members only. Kivointa on kun sekulit jää pihalle. Eksklusiivista. Kesken pelleilyn Kata saattaa Nasun takaportille. Aziz siepataan messiin puistosta ja eiku lentokentälle, jossa Gilletten jetti odottaa. Jännää on rikkaitten elämä!
ellauri020.html on line 606: Arvattavasti Aku reagoi kuin Roope-setä, on vimmoissaan et Kalinka on kenties pilannut sen saudibisnexet. Jos niin käy panen sut kyllä maxamaan, uhkailee Aku nokka rytyssä. Sama retoriikka on Donald Duckilla politiikassa, sekin puhuu koko ajan maxamisesta. Rättipäät puhuu kostosta. Yx kostaa, toinen maxaa. Mitä eroa. No Aku rauhottuu kun kuulee et Gillette suostui syntipukixi. Silti Kalimkaa inhottaa, koko juttu yleensä ja Aku erixeen.
ellauri020.html on line 608: Nyt ollaan Losissa, hotelli Flamingon spaassa tyttöjen kanssa kuntolomalla. Päivän ohjelma: aamukävely, kevyt aamupala, jumppaa peeteen kaa, ryhmäsexiä, toinen jumppatunti, lounaaxi tomaatti ja salaatinlehti. Iltapäivällä aurinkoa puulilla, suihinotto, mutapainia, suolasilakka, yrttikääryle, manikyyri, pedikyyri, appelsiini-ihon poistoa, tukkasuihku, thai-hieronta, kevyt päivällinen (salaatinlehti ilman tomaattia) ja petivoimistelua. Muutama päivä tällästä hemmottelua, ja Kata on valmis lähtemään vaikka minne.
ellauri020.html on line 627: Making [SPACE] Grow. Akun oxa kasvamaan!
ellauri020.html on line 631: Conduct books. Lukuromaaneja ja fixuja neuvokkeja. Iivanan kirja on molempia yxissä kansissa, yxi kahden hinnalla. Kesken paistattelun kuuluu jymyuutinen: Berliinin muuri on kaatunut! Kommunismi on kukistunut! Tyttöjen kapitalistinen elämäntyyli on voittanut! Mika Häkkinen voittaa! Hyvä Mika! Tytöt on niin liimautuneena teeveeseen että salaatti jää syömättä. Paizi Suski, joka lesboilee jossain Carla Webbin kaa, pikku golffarin joka sai lopulta reikään, vaikkei ykkösellä.
ellauri020.html on line 633: Suski suihkii ristiin toisen ämmän kaa. Niin Akukin, vihjaa Tuomas vahingossa. Aku on antanu sille jonkun kämäsen ohjaustyön. Se panee suun äkkiä nappiin, mutta kissa on jo karannut käsilaukusta.
ellauri020.html on line 635: Lihava riita joulupyhinä. Kuten muut avioparit, ne tuntee toisensa heikot kohdat ja hyökkää armotta niihin, täsmäpommittaa kuin USAn armeija. Seku ei tee niin, vaikka voisi. Se ei pure tappavasti, vaan enimmäxeen haukkuu syystä, näykkii sattuvasti muttei niin sattuvista kohdista. Joskus mä yritänkin vähän ryhdistäytyä, ihan kiitollisuudesta. Ja koitan noudattaa sen esimerkkiä. Ankat ei: paidan ja pepun tiet eroavat, Aku lähtee Calisotaan, Iines St.Moritziin.
ellauri020.html on line 639: St Moritz. Aku pakoilee. Katrinka hiihtelee, voittaa ohimennen jotain pokaaleja. Turm oder Taxixen naamiaisissa Katrinka kiristää Mengeleltä oharit saaneen kiukkuisen Ewa Braunin avulla Mengeleä paljastamaan pikku-Mirekin olinpaikan. Partaweizi Hannu-serkku flirttailee ankarasti. Muistaa jopa Iinexen synttärin, toisin kuin Aku. Tuo suklaalaatikon ja ruusupuketin. Waikka kaikki tutut wanhenee ja rypistyy, tukkaan tulee harmaata, ne ei muutu ollenkaan. Niin kai se on, aina aikalaisten mielestä. Suurin hölmö on wanha hölmö.
ellauri020.html on line 641: He began belittling her: “That dress is terrible.” “You’re showing too much cleavage.” “You never spend enough time with the children.” “Who would touch those plastic breasts?” Ivana told her friends that Donald had stopped sleeping with her. She blamed herself. “I think it was Donald’s master plan to get rid of Ivana in Atlantic City,” one of her assistants told me. “By then, Marla Maples was in a suite at the Trump Regency. Atlantic City was to be their playground.”
ellauri020.html on line 643: Nyt vasta Kaljuunalle walkenee yhtäkkiä, kun Janne vääntää sen sille rautalangasta: Aku bylsii Los Angeliisissä Nataliitä, sen vanhaa bestistä, Jannen leipäsutta, laihaa ranskalaista sisäänottajaa. Naitsä sitä? kysyy Kalinka kauhuissaan Akulta ize asiassa kuultuna. It´s not what you think, sanoo Aku turvautuen ikivanhaan diversioon. Haha, mitä sitten? Kompastuiko Aku vahingossa Nasun sisään? Kexi parempaa. Rakastazä sitä narsua? En. En tiedä. Kyllä, pääsee Akulta lopulta, helpottuneesti. Kuin kivi oisi vierähtänyt rinnalta. Kalinkan silmät täyttyy vedellä. Se on tässä kirjassa aika äärimmäinen hätämerkki. Katjusha ulvahtaa matalalla äänellä. Sillon varmaan samanlainen viinabasso kuin Jaakon kotkalla. Ulos! se huutaa Akulle. Mut... ULOS!!! Ja pysykin poissa mulkero! Aku läxi häntä koipien välissä kuin piesty koira.
ellauri020.html on line 648: In her new book, Raising Trump, Ivana writes about the time in December 1989 when she was confronted by Maples at a ski resort in Aspen, per AP. "This young blonde woman approached me out of the blue and said ´I´m Marla and I love your husband. Do you?´ I said ´Get lost. I love my husband.´ It was unladylike but I was in shock." Apparently it was in this moment she realized her marriage with Donald was over.
ellauri020.html on line 652: Seuravana päivänä hiihtohisseillä Aku koittaa vielä pitää kiinni kummastakin, äta kakan och ha den kvar. Niinkuin pikkulapset ottaessaan 2 lelua, hukkaa molemmat. Saa paskan palkakseen, ei pokaalia vaan kakan, lyö vallan kätösensä siihen ihteensä. Tanjushka laskettelee tiehensä kuin Tiikeri-Jack. Aku ei taaskaan pysy perässä. Tanjalla on nopeampi kopukka. Aku on kuin Cadillac, kurja kääntösäde. Jean-Jacques on kuin rättisitikka, käzy kaupunkiajossa ja helppo parkkeerattava. Mut ensin kaikki tytöt spiidaa kuorossa Katrinkan pahaa onnea, Frendit ei ole yllättyneitä ja salaa vahingoniloisia, kompastuipahan toi tekopyhä Kalinkakin lopulta. Juhaa joka kikkaili sattui viimein leukaan. Tuli kikkelistä kotirouvan pannuun.
ellauri020.html on line 657: Katri-Helena lohduttautuu lähtemällä Kekkoslovakiaan sukulaisiin vähän rehvastelemaan. Siellä on ekat kapitalismin pääskyt jo näkyvissä. Ei mene kauan niin Praha näyttää Disneylandilta. Rip Off Winklet herää kommunismin koomasta.
ellauri020.html on line 659: Tuppukylän tutuille se kertoo vahvasti lyhennetyn version elämäkerrastaan. Hyvä niin, tää 600-sivuinen tuppaa paikoin haukotuttamaan. Mirek on vanha ukonkäppyrä, huomaa Iines tyytyväisenä. Kotona Nykissä on vastassa Daisy. AIDS-exä heitti hiljan nurkkaan lusikan. Pahaa suunsittoa Akun kaa eropapereista. Sit soitto Karl Zeissiltä: Mengele ampui valitettavasti lisäreiän päähänsä ja silppuroi sitä ennen kortiston. Sori siitä. Nyt menee huonosti. On oikeenkin paha fiiwis.
ellauri020.html on line 665: Ankat on molemmat pyrkyreitä, sillä erolla, et Iines on tyytyväinen siihen mitä saa vaikkei tyydy siihen, kun taas Aku on aina tyytymätön niinkuin ilkee äitinsä. Kuka on tuonut koirankakkaa matolle? ne kysyvät. Se on aina joku muu.
ellauri020.html on line 667: Gilette vois olla kiva, muttei sittenkään. Se on Natalien entinen ja liian lyhkänen. Ja ukkomies joka pettää vaimoaan. Sellainen ei enää kelpaa Katjalle. Ei moinen peli vetele sen pikku etunurmikolla.
ellauri020.html on line 669: Kuten arvasin, Akun yrityxet alkaa kaatua ilman Katjan apua, ja Akun on ryömittävä Canossan matkalle. No ei, se olikin vaan kiero mainostemppu, Aku iltalypsää palstamillimetrejä. Veti Katjaa vielä huulesta waikkakaan ei enää wiixeen. Aku katoaa vähin äänin takavasemmalle. Sitä ei enää erota laahuxesta, se on niin köyhtynyt.
ellauri020.html on line 676: Loppuis jo. Vitkuttelua. Tiristetään tyhjää sitruunaa. Joulux Seljanka menee Kekkoslovakiaan, vaikka sille satelee toinen toistaan hienompia kuzuja. Se menee juurillen kuin retiisi, tai punajuuri.
ellauri020.html on line 677: 1991 on bailurintamalla hiljaista gulfin sodan takia, vaik hrahalaariparhaimmisto kyllä tietää, että sota tuota pikaa kohentaa taloutta. Sitähän varten sodat ovatkin, potlatchia, ne saa kulutuxen pysähtyneen pyörät pyörimään, kun vanhat tavarat ja paikat paukutetaan hajalle. Luovaa tuhoa.
ellauri020.html on line 681: Katriina pukeutuu Victor Costan housuihin (Victor saa olla kalsarisillaan tänään), kermaperseen väriseen svetariin, ja menestysjakkuun tweedistä. Se tuntee izensä ihan koulutytöxi, aika monta kertaa luokalle jääneexi, joka saa paljon viikkorahaa. Viihteen vuoxi ne menee Vermoon raveihin. Katrinka voittaa vedonlyönnissä £100 ja Markku häviää £50. Mut lyön vetoa et se pääsee vetäsemään ennenkuin päivä on pulkassa. Huono on onni pelissä, hyvä lemmessä. Illalla ne menee uupperaan. Katjuskalla on läpinäkyvä rinnusta ja keuhkotkin on vielä komiat. Komia on Markkukin - hetkinen tshekkaan kenen - ai niin Armanin puvussa. Sillon aina kalliit kuteet, Katinka hokaa vasta nyt. Sabrina huomaa ne ovella, ja Katjusha riitelee vähän Markun kanssa siitä, pitäiskö sille antaa potkut.
ellauri020.html on line 683: Seuraavana aamuna on uusi kukkapuska, ja mennään teeatteriin, dum dilidi dei. Illalla Markku ei päästä enää Katjushaa autosta, vaan sanoo: tuu meille, ei teille eikä pyöräkellariin. Tuu meille, elämä on lyhyt, varsinkin mulla on aika vähän tehollista aikaa jälellä. Tuu nyt. Katrinka tulee, nyt ja monta kertaa myöhemmin. Markku on sen Wolmari. Jalo rotinkainen kuten se, eikä tyhmä siniverinen. Säätyjen osat on vaihtuneet. Raha ratkaisee. Niin se ratkaisi ennenkin, mutta nykyisin strebereillä on sitä enemmän. Maakorko ei pysy osakekasvun perässä.
ellauri020.html on line 687: Katrinkaa ei kaduta, kun se hypistelee ja hinnoittelee Markun antamia lahjoja. Niitä on piisannut, plus a whole lotta love. Just sellasta kodikasta kuin isällä ja äidillä, jossa saa riidellä, ilman että suututaan. Sillä Katrinka tahtoo riidellä, on se vähintään yhtä kova luupää kuin Markkukin.
ellauri020.html on line 689: Mut nyt on Katrinkan poika löytynyt. Lyön vetoa etse on se sakemannidiplomaatin korot yhteeen kalauttava nätimpi poika. Joo just se, ja se kalauttaa korot yhteen samalla lailla nazimaisesti joka kerta. Ei sentään vedä kättä levynä etunojaan ja huuda Viva Espanja, kuin se peltijalka falangisti de Viana. Hugon peltijalka joutui tunkiolle sisällissodan melskeissä. Sinne joutikin, Hugo peltijalkoineen.
ellauri020.html on line 693: Katjusha saa kerrotuxi nazipojalle et se onkin sen äiti, eikä joku ahnas puumarouva. Poika on jonkun verran pettynyt, se oisi mielellään kyllä keihästänyt puuman. Nyt pitää vielä kertoo Markulle. Kati laittaa tukan ylös löysälle nutturalle kuten Iivana kirjan kannessa. Markku on samanlainen rakt på sak panomies kuin Aku, sellaisesta Iivana nähtävästi pitää. Mitä hittoa! Katjan tissit pullottaa. Se odottaa! Ei vaan aikamiespoikaa Kitzbühelistä vaan myös uutta masuasukasta. Toivottavasti Markulle eikä Christianille. Se kertoo heti perään Markulle vielä Christianista. Kitkerä lääke menee alas sokeripalassa. Kaikki tää on vähän vaikee pala niellä Markku pojalle, mutta se lupaa yrittää parhaansa ja kazoa mihin se riittää. Enempäähän ei voi kukaan luvata. Allah ei lupaa sitäkään, se ei lupaa mitään.
ellauri020.html on line 695: Sit vielä loppuvizi jossain raflassa. Siinä on mukana homopropelli ja Daisy, joka tuoxuu houkuttavasti myrkyltä, ja muita tuttuja, tyttökavereista jäljellä olevat, ei tietystikään Nasua. Tuomaalla on uusi hani alla, vauva tulossa, rahamurheetkin on mennyttä. Suski hoitaa golffarinsa bisnestä. Luota tshekkeihin. und">Sigmund Riemastus oli tshekkijutku, toinen oli Ransu Naakka.
ellauri020.html on line 697: Katrinkalla on nyt uutisia kerrottavana kaveripiirille, ja millaisia! Ai-jai-jai! huutaa Katrinka tshekixi kuin intiaani. Yahii! Se on sillä tavaramerkkinä, ja väärät verbit kuten Wokulla. Se ärsytti Akua, ja Rikua. Wolmar ei välitä. - Markku ja mä mentiin just naimisiin, vauva on tulossa, ja tää komia poika on mun tshekkiäpärä! Nyt juodaan malja! To business! Yes, to business! For this moment at least, she had it all. Onnen pipanoita.
ellauri020.html on line 700: Sen pituinen se. Aamuneljään kesti lukea. Ois kestänyt kauemmin, jos ois ollut yhtään pitempi. Katiskaan tuli Katrinkalle kaikki kalat lopulta, niin meemit kuin kauan odotetut geenit. Ei tarvinnut kesken uran nuutua, kuten Uuden Heloisen, eikä loppuun saakka pihdata, kuten Pamelan. Sevverran on tullut edistystä naisen osaan.
ellauri020.html on line 702: Miehet on yhtä kusipäitä kuin ennenkin. Mutta tuo kukkia ja ihania lahjoja kuten ennenkin. Jotmuilee mukavasti siinä yhdessä paikassa entisvanhaan tapaan. Katinkan polvet pehmenee perinteisesti. Siinä on melkein pakko antaa perään, hellittää alushousun nyöriä, kun se suutelee niin ihanasti, tai silittelee sieltä ruokapöydän alla kuten Lusijan uusin, joku Patrick (Suppesko?) vielä kirjan viime sivuilla. Da gibt es überhaupt kein Nein. Oli Katriinakin monasti täpärällä luovuttaa, heittää pikkuhousut tiskille. (Niinhän se tekikin sen tshekkiohjaajan kanssa ihan alussa.)
ellauri020.html on line 704: Mut älä anna perään, älä hellitä ennen aikojaan! neuvoo Iivanakin. Siitä on ikävät seurauxet, kuten Katjushalla Mirekistä. Äl yli päästä perhanaa! Se limaluoti tietää paikkansa, jos annat mennä vaan ennen aamenta. Seuraavan Markun kaa Iivana on jo viisaampi, tekee tarkat avioehtopaperit.
ellauri020.html on line 719: Trumppien avioero oli yhtä kiukkunen ellei kiukkuisempi kuin Katrinketin. (Palsturit nimitteli Katrinkaa pukukoruksi. Pst! Oiskohan joku törkyjournalisti kuzunu Iivanaa trumpetix? Tai Trumppia fagotix? Tarkista.) Iivana väitti et Don ois repiny siltä irti tukkatukkoja, kun sen oma kaljuleikkaus meni vituralleen, ja nainut sitä perään vielä väkisten. Ehkä niinkin, myöntää Aku, mut teknisesti se ei ollut raiskaus, koska ne oli vielä naimisissa, siis Donaldilla oli lupa ruuvailla Iivanaa milloin ja miten päin vaan haluaa. Tän Trumpin lakimiehet teki Iivanalle hyvin selväxi, ja se pyörsi sanansa. Trumpilla on syvemmät taskut, oikeus on sen puolella.
ellauri020.html on line 721: However unlikely it seemed, Ivana was now considered a tabloid heroine, and her popularity seemed in inverse proportion to the fickle city’s new dislike of her husband. “Ivana is now a media goddess on par with Princess Di, Madonna, and Elizabeth Taylor,” Liz Smith reported. Months earlier, Ivana had undergone cosmetic reconstruction with a California doctor. She emerged unrecognizable to her friends and perhaps her children, as fresh and innocent of face as Heidi of Edelweiss Farms. Although she had negotiated four separate marital-property agreements over the last fourteen years, she was suing her husband for half his assets. Trump was trying to be philosophical. “When a man leaves a woman, especially when it was perceived that he has left for a piece of ass—a good one!—there are 50 percent of the population who will love the woman who was left,” he told me.
ellauri020.html on line 723: Tämmöisistä saippuoista ja niiden iänikuisesta toisteisuudesta voi päätellä, et tää just on karhun elämää, näin ne nimenomaan mettä kämmentää, ei se siitä kummemmaksi muutu, onko paljon täppää vaiko vähemmän. Elämä on saippuaa, suopa joka karhun elämää, kaikilla sen arkisilla mausteilla, vaikka tosi puleerattuna. Ja saablaristi tuotesijoittelua. Ei tarvi mainostaukoja kun koko texti on yhtä brändisuoltoa. Saakohan ne näistä tuotemerkeistä extra provikaa? Lyön vaikka vetoa.
ellauri020.html on line 725: Herb Simon on niin oikeassa: termiittiapinassa on vain neljä vaihdetta eteen ja yxi taaxe, muu vaihtelu tulee ympäristöstä. Ei kenenkään elämä ole toista kummempaa. Jokainen termiitti on laulun arvoinen, kuten sanoi Veikko Lavi, vaikka aika lyhyen, alle 5min pituisen juutuubijoihkauxen, kun sen häviöllisesti vielä tiivistää. Ei oo nekrologikaan kuin puoli sivua. Useimmille ei tuu sitäkään. In der Begrenzung kennt man den Meister. Mä en ole kovin hyvä siinä, mut ei oo Iivanakaan.
ellauri020.html on line 727: Tää kirjanen on kukkuroillaan länsivallan meemejä, niiden kilpailua keskenään ja muun maailman meemipuulin kaa. Kokoovasti sanoisin, että vaikka jo geenipuulien ikuinen kärhämöinti luonnossa on vituttavaa, niin moninverroin pahempaa on tää kilpailu meemeistä ja meemien välinen olemassaolon taistelu. Se vasta tekee näistä apinoista super vastenmielisiä. Ne on pahoja petoja muutenkin, mut meemin kanssa niistä saa 2 verroin vielä pahempaa. Ne painii pahuudessa ihan omassa sarjassaan. Se ei ole enää luonnollista. Se on kulttuuria. Maanviljelystä. Teollisuutta. Tuottavuuden kasvua. Kikyloikkaa. Tekoälyä. Luonnon raiskausta. Ei vaan laillisesti ottamista lupaa kysymättä, korjaa Akun juristit, kerta naimisissa ollaan luontoäidin kaa. Oidi osaa käyttää heppiään. Sori siitä sanoo juristit.
ellauri020.html on line 731: Vessaharjan niellyt Martti meriahven pelastetaan viihteellisesti ihan extra. Majavia siirretään ihmisten tieltä joutomaalle lentokoneella pudotettavissa häkeissä. Kiitoxexi majava saa tapetun intiaanin espanjalaisen nimen. Geronimo. Hieronymos, pyhä nimi. Metsälinnuista on tullut kodittomia katupoikia. Kiltit tädit ompelee Irlannin kokoisen maastopalon kenguru- ja koalauhreille pikkuisia nuttuja syömänsä lampaan karvoista ja muovista. Herttaista nikokettus-charityä. Ilotulituxista ei luovuta. Niillä näytetään maailmalle että ihminen ei hellitä. Roikkuu hampaillaan maaäidin perseessä kuin Hammettin Lasiavaimessa mafioson bulldoggi.
ellauri020.html on line 733: Perheensä polttanut lehtikeisari lohduttautuu lennähdellen kazomaan sademezän palovammoja. Suomesta on valtaosa puista kaadettu. Kaskisauhut sakenevat Brasilian viidakoissa. Kaskeaminen kaxinkertaistui 2019 aikana. On kiire raapasta tikkua ettei puunhalaajat ehdi väliin. Miljoonia kuollut Australian paloissa. Eläimiä vaan, onnexi. Tuhansia kuolleita makaa Porkkalassa rannalla. Kaloja vaan, onnexi.
ellauri020.html on line 738: Dikdik-kauriin kärsä muistuttaa hassusti ihmisen siitintä. Sepä hullunkurista. Uhanalaisen pikku kauriin nenä muistuttaa sitä uhkaavaa, maailman vaarallisinta asetta, termiittiapinan dickiä. Sen läpi se pitää pientä varoitusääntä: Dick! dick! Koko luomakunta säikähtää. On syytäkin.
ellauri020.html on line 741:
Der Song vom Nein und Ja
ellauri020.html on line 743: Einst glaubte ich, als ich noch unschuldig war,
ellauri020.html on line 744: und das war ich einst grad so wie du,
ellauri020.html on line 746: und dann muß ich wissen, was ich tu.
ellauri020.html on line 749: und wenn er nett ist,
ellauri020.html on line 750: und sein Kragen ist auch werktags rein,
ellauri020.html on line 751: und wenn er weiß, was sich bei einer Dame schickt,
ellauri020.html on line 755: und man bleibt ganz allgemein.
ellauri020.html on line 760: ja, da muß man kalt und herzlos sein.
ellauri020.html on line 767: und der dritte war nach mir toll.
ellauri020.html on line 770: und als sie nett waren,
ellauri020.html on line 771: und ihr Kragen war auch werktags rein,
ellauri020.html on line 772: und als sie wußten, was sich bei einer Dame schickt,
ellauri020.html on line 776: und ich blieb ganz allgemein.
ellauri020.html on line 781: ja, da mußt´ ich kalt und herzlos sein.
ellauri020.html on line 785: Jedoch eines Tages, und der Tag war blau,
ellauri020.html on line 787: und er hängte seinen Hut an den Nagel in meiner Kammer,
ellauri020.html on line 788: und ich wußte nicht was ich tat.
ellauri020.html on line 791: und als er nicht nett war,
ellauri020.html on line 792: und sein Kragen war auch am Sonntag nicht rein,
ellauri020.html on line 793: und als er nicht wußte, was sich bei einer Dame schickt,
ellauri020.html on line 797: und ich blieb nicht allgemein.
ellauri020.html on line 799: und es ward das Boot am Ufer festgemacht,
ellauri020.html on line 800: und es konnte gar nicht anders sein!
ellauri020.html on line 802: ja, da kann man doch nicht kalt und herzlos sein.
ellauri020.html on line 811: Mun kultaiset vuodet alkavat 4 kk kuluttua.
ellauri020.html on line 814: Alpakaksi mussa oiskin ainesta, kun syljeskelen
ellauri020.html on line 826: Milan Kundera on köykäinen
ellauri020.html on line 828: En ole jaxanut vielä lukea yhtäkään Kunderan kirjaa kokonaan. Ne on pahasti ikääntyneet, ja niin on Milankin, 90, syntynyt 1929 kuten Jaakko Hintikka-vainaa ja köyryselkäinen Noam Chomsky. Ivana Trumpin alter egon kaverin pojan nimi oli Milan, ja sen äiti luki Milan Kunderan kirjoja. Alter-Ivana luki vaan yhtä äidin vanhaa kirjaa aina uudelleen äidin muistoxi. Eikä sekään ollut Kunderaa, vaan Kafkaa. Kafka tarkoittaa naakka. Milan tarkoittaa haukka. Kundera ei kai tarkoita mitään, se on vaan nimi. Merkityxettömyyden juhlaa.
ellauri020.html on line 830: Milan on julkaissut 2015 vielä yhden niteen vanhana ukkona, jonka alussa se taas tirkistelee nuorten neitosten napoja. Sillä on setämiehen silmä, jolla se tarkastelee molempia sukupuolia, tai niitä kaikkia, pitäisi kai nyttemmin sanoa. Kirjan nimi on Merkityxettömyyden juhlaa. Rehellinen otsikko. Tulee mieleen Pena Saarikosken Asiaa tai ei. Milan lähti tshekeistä 1975, vasta Iivanan jälessä, ja pakosta koska se oli potkittu pois duuneista poliittisesti epäkorrektina. Se oli jonkin sortin opettaja. Sen isä oli musiikintutkija Ludvik Kundera.
ellauri020.html on line 832: Heti ulosheiton jälkeen siltä tuli jotain kuulemma mielenkiintoisia kirjoja. Sit se kirjotti selitysteoxen omille kirjoilleen nimellä The Art of the Novel 1986. Tulee mieleen Iivanan miehen menestysteos The Art of the Deal 1987. Matkiko Trump Kunderaa (Ivanan idea?) vai molemmat Henry Jamesia (The Art of Fiction 1884). Mytomaniastahan on kyse kummallakin.
ellauri020.html on line 834: Kunderan selitysteoxen pointti on että Milan Kundera on samaa tähtikaartia kuin Euroopan parhaat kirjailijat. No, Brochin kirja Schlafwanderer oli kyllä kohtalainen. Naiskirjailijoista Milan mainizee Agatha Christien. Milan Kundera voittaa! Hyvä Milan!
ellauri020.html on line 836: Guardian-lehden arvostelu, jota tässä referoin, on mieltä, että Kunderan keekoilu teki sen kirjoista epäuskottavia. Niinhän se tekikin. Ne ei ole zygologisia. Sen henkilöt ei puhu itekseen. Ne ei mieti omia asioitaan tai izeään vaan Milan pompittaa niitä kaivellaxeen ize jotain hämärää, jota voi sen mukaan avata vaan avainsanoilla: “body, soul, vertigo, weakness, idyll, Paradise”. Tulee mieleen Dumbledoren muutamat sanat koulun avajaisissa:
ellauri020.html on line 840: Kunderan kirjoissa on paljon kylmähköä panoa, josta ilmeisesti mieslukijat on olleet täpinöissään. Henkilöt on muuten tosi pahvisia. Olemisen sietämätön keveys osoittautuu erittäin köykäsexi. Siitä ei muista jälkikäteen mitään, ei edes henkilöiden nimiä. Saattohan se olla poliittisesti relevantti aikanaan, mut ei sit muuta. Kundera on vähän samanlainen senttari kuin Sterne, Diderot, Broch ja Musil. Ei varsinaisia lukuromaaneja.
ellauri020.html on line 844: Naisista ei Kundera tajua pätkääkään, ei edes yritä. Kundera on misogyyni, se vihaa naisia kuin rakkikoiria. Jossain kirjassa joku onneton nainen saa pelosta ripulin, ja Kundera saa siitä vaan seisokin. Sehän on kuin James Joyce, koprofiili. Jossain toisessa niteessä on Iivanan tapainen loikkari, jota lopux esitellään nukkumassa jalat harallaan, ja sen poikaystävä tuijottaa sitä kauan "siihen yhteen, surulliseen paikkaan". Aika ilkeää.
ellauri020.html on line 846: Milanin vanhentunein piirre on sen mieskeskeisyys. Arvostelijan mielestä naisviha heikkenee loppua kohti. Testosteronitankki alkaa tyhjetä. I know the feeling.
ellauri020.html on line 857: Paha on epäonnistunutta adaptaatiota. Pahuus on kilpailua. Ei se sen kummempaa ole.
ellauri020.html on line 871: vahingoittaa lähimmäistään, kauimmaisesta puhumattakaan. Kun yhdistää tän tarpeen
ellauri020.html on line 874: Miljardin maun pahuus on adaptiivisempaa kuin vaan vanilja, mansikka ja suklaa.
ellauri020.html on line 876: Tehokkainta pahuudesta tulee, kun tiimiydytään, unohdetaan keskinäiset vihat
ellauri020.html on line 883: Linja-autossa on tunnelmaa. Otetaan heidän piscuisensa ja heitetään ne ciwiin.
ellauri020.html on line 890: Kun ihminen tulee eläkeikään ja siitä tulee lakimääräinen vanhus,
ellauri020.html on line 892: Se ei ole enää yhteiskunnan tuottavuuden perusyksikkö,
ellauri020.html on line 893: vaan pikemminkin kiusallinen puntti nuorempien jalassa.
ellauri020.html on line 902: Vanhuxen hoito on kuin hevossairaalan troppi hidastettuna.
ellauri020.html on line 903: Ei tuota kopukkaa enää työkuntoon saa, siis: BLAM!
ellauri020.html on line 905: Enempää ei yhteiskunnalta kai voi odottaa.
ellauri020.html on line 913: kuin hevossairaalan takaoven kautta, lihakoukun jatkoxi.
ellauri020.html on line 919: - No niin, osastopäällikkö Kolho, mennäänpä nopeasti asiaan. Minulla on kiire valtiovarainministetiön näytelmäkerhoon. Minä esitän siellä karhua. - Vai karhua, sehän on hienoa, osastopäällikkö Tyvi-Äikiö. Minä olisin kiinnostunut tietämään, mixi meidät on kuzuttu tänne, osastopäällikkö Riepuperä. - Olemme täällä valtiosihteeri Teppo Raimon toimexiannosta. Valtion ensi vuoden budjetista puuttuu miljardi euroa, ja meidän pitäisi tässä iltapäivän aikana kekkasta mistä ne pierastaan.
ellauri020.html on line 921: - Vai miljardi puuttuu. Paljonko se on nykyrahassa? - Eikö se ole jotakuinkin tuhat miljoonaa? - No eihän se sitten paljoa ole. Eikö sen voisi säästää jostain menopuolen momentista, vaikka lapsiperheiltä? - Ei taida onnistua, kun vaalit ovat tulossa 4 vuoden perästä. - No, sitten pitää kexiä valtiolle jotain uutta tuloa . - Se tietää uusia tai isompia veroja. Pitää sitten olla tarkkana, ettei veroteta köyhiä, joilla ei ole rahaa. - No verotetaan sitten rikkaita. Joko voimme poistua? Karhupuku odottaa.
ellauri020.html on line 923: - Älä nyt vielä lähde. Pitää siis verottaa rikkaita. Ketkä sitten ovat rikkaita? Nekö joilla on uusi viinavolvo ja hieno omakotitalo? - Ei todellakaan. Viinavolvot ja omakotitalot on pimputin kalliita. Ken semmoisen on hankkinut on taatusti jo rahaton. - Mut eikö kampasimpukat ja lemmikit oo myös vitun kalliita? Ja merkkivaatteet? Eli jos syö kampasimpukoita lemmikki takaluukussa merkkivaatteet päällä viinavolvossa omakotitalon pihassa, on pakko olla rutiköyhä.
ellauri020.html on line 925: - Joo. Näitä yhteiskunnan vähäosaisia ei kande verottaa. On iskettävä rikkaisiin, jotka asuu vuokralla, matkustaa julkisilla, pyöräilee tai kävelee, ja pukeutuu kirpputoriryysyihin. Niitä on sitäpaizi paljon paljon enemmän, et verokertymä on ihan toista luokkaa kuin nylkemällä harvalukuisia miljonääriressuja. - No, eikö tämä ole tässä? Pitäis mennä treenaamaan näitä karhupuvun vuorosanoja.
ellauri020.html on line 934: loppuun
ellauri021.html on line 15: alkuun
ellauri021.html on line 16: loppuun
ellauri021.html on line 17: und:#d3a3a1;font-size:8em;text-align:center;margin-top:0%;margin-bottom:0%">TEX WILLER
ellauri021.html on line 18: und:#14315d;font-size:3em;text-align:center;margin-top:0%;margin-bottom:0%">CARLSON PUUTTUU PELIIN
Epigrammeja
ellauri021.html on line 27: kunnia-arvoisten mesten kanssa? -
ellauri021.html on line 28: Kaikki, kaikki nukkuvat rinteessä kummun alla.
ellauri021.html on line 31: Kaupunginjohtaja, pormestari Ptahhotep, hän sanoo:
ellauri021.html on line 33: Vanhuus on täällä, vanhuus on saapunut!
ellauri021.html on line 52: Mä en juuri lukenut Tex Willereitä, pidin niitä jotenkin vulgääreinä. Ne oli sellaisia pieniä matalia pitkiä vihkosia, vähän kuin KOP:n shekkivihkot sittemmin. Paizi shekkivihoissa oli siniset muovikannet. Texeissä oli kauboita ja intiaaneja. Pikku Matti tykkäs niistä kovasti. Seija luki Matin Tex Willereitä kesällä majalla muun lukemisen puutteessa.
ellauri021.html on line 54: Parasta Willereissä oli pukinpartaisen Kit Carlsonin kiroilu: Pannahinen! Lempo! Mitä hittoa?! Jukoliste! Saamari! Texissä izessään oli jotain Fred Karlssonmaista, vaivoin hillittyä primaaliaggressiota. Pukinpartainen seniori vois sit olla Kimmo. Mä oisin pikku Kit. Oikea Kit Carlson oli jonkun kenr.Washingtonin heitukkana kansanmurhaamassa lounaiskulman inkkareita. Siitä historiasta on tehty aivan vitusti väärennöxiä. Tony Hillerman kertoo muisteluissaan melko hilpeitä tarinoita valkonaamamatujen törkeilyistä punaisten varattomien veljiensä kimpussa.
ellauri021.html on line 56: Kun joku leffayhtiö lupas tehdä Hillermanin Blessing Waysta elokuvan (ei tehnyt), skriptiäijä halus shootingpaikkana käydä kazomassa inkkareiden puebloja. Tony huomautti että navajot on nomadeja, ne asuu hoganeissa eikä puebloissa. "Sinä tiesit tuon, nyt minäkin tiedän sen, mutta luuletko että suuri yleisö haluaa jotain tietoiskuja? Mennään nyt kazomaan niitä puebloja." Ja niin ne menivät. John Wayne-leffoissa inkkareita näyttelee italomamun näköiset väritetyt statistit jotka pomppii tökerösti jollain razastuskoulukoneilla, naiset kokkailee kebaabia tiipiimezän keskellä ja koirat haukkuvat.
ellauri021.html on line 63: Eivät millään opi taivuttamaan verbejä, kuten Ivana Trump. Hassua, eihän englannin verbit juuri taivu. Mikä siinä on niin vaikeeta? Tshekin verbit taipuu paljon enemmän, puhumattakaan navajosta tai hopista. Kai ne on ize vaan niin taipumattomia. Luokkatietoisia, eivät mene luokille. Ei Wokukaan tule koskaan oppimaan suomen menneen ajan muotoja. Se juna oli menemässä jo.
ellauri021.html on line 67: Suomentaja oli Arvo Turtiainen, kommari, Kiilan kiilusilmiä. Onkohan Ano ('Bleeding ex ano, no need for any therapy') Turtiainen sen sukulaisia? Helmin luokkakaveri Saga joka asui yhtenäiskoulun vieressä vaaleenpunaisessa talossa oli sekin Turtiainen. Onkohan ne jotain puluja? Karhennettuja turtanoita? Vai muuten vaan turtia?
ellauri021.html on line 69: Kiilan ydinryhmä syntyi Jarno Pennasen toimittaman Kirjallisuuslehden ja Erkki Valan Tulenkantajat-lehden ympärille. Muita tunnettuja alkuaikojen kiilalaisia olivat mm. Katri Vala, Pentti Haanpää, Elvi Sinervo, Arvo Turtiainen, Viljo Kajava, Raoul Palmgren ja Otto Varhia. Nyttemmin ei Kiilaa tarvita, ei edes housukiilaa 1 koon sukahousussa, kun ize kukin kiilailee omasta puolestaan.
ellauri021.html on line 77: Muitakin kirjoja on meneillä, joista löytyy lisää vanhentuneita amerikkalaisia moraalinäkemyxiä. Alcottin mielestä tytöistä parhain on old fashioned girl, joka on pikkutyttö vielä neljätoistavuotiaana. Nabokovin Lolita oli sillon jo pitkään levittänyt X-asennossa Humbertin alla. Hammettin mielestä pojista coolein Lasiavaimessa on pienipäinen ja hintelä ketku Ned Beaumont kieltolain varjoiselta kujalta. Pieni katupoika vaan. Tekee hattutempun likvidoidun miehen liian väljällä hatulla. Kieltolaista käydään kärhämää myös Kauhajoella. Oli Suomessakin kieltolaki, kai Pojullakin oli tuomarina käsiteltävänä niitä juttuja. Joillain Carlsoneilla, kuten mulla, on pienet päät, liekö Sprangereilta perittyä.
ellauri021.html on line 79: Alcott oli 37 vuonna 1869 kun se kirjoitti lehteen Pollyn jatkokertomuxena. Samaan aikaan kuin Pikku naisia. Se oli sairaalloinen, lavantautinen, naimaton ja feministi. Kuoli 55-vuotiaana lavantautiin tai elohopeaan.
ellauri021.html on line 82: Hammett oli 37 vuonna 1931 kun se kirjoitti Lasiavaimen. Se oli ihan saman näköinen kuin Ned, ja piti Lasiavainta parhaana kirjanaan. Ei mennyt naimisiin, mutta seukkas pitkään saman naisen kaa. Lakkas kirjottamasta 40-luvulla. Hammett oli kommunisti ja antifascisti. Luki tiilenpäitä McCarthyn aikana. Ryyppäsi, poltti tupakkaa ja kuoli keukosyöpään 67-vuotiaana. Mun ikäsenä siis. Sotaveteraanina on haudattuna Arlingtonissa.
ellauri021.html on line 107: Jos nää ei enää huvita, elämä on tosi ikävää. Voi yhtä hyvin lähteä pilven päälle pitämään sitä ikävää. Pitää vaan muistaa ottaa Suomen Kuvalehti mukaan. Kynä ja iso kumi, kuivalehden ristikot on vittumaisia. Niiden ratkomiseen menee ikuisuus, ja silti jää tuntemattomia sanoja, kuten kuohkeita = vateaatit. Mitkä pirun vateaatit? Mitään tulokset ei löydy hakutermille vateaatti. Voisko ne olla kuohkeita pilviä.
ellauri021.html on line 117: Staje sempe ccá, 'mpuntato ccá, Hän muuan poika vain on lailla poikain toisten
ellauri021.html on line 118: 'mmiez'a 'sta via, Hän tuntee työn ja varjot päiväin aurinkoisten
ellauri021.html on line 119: Nun mange cchiù nun duorme cchiù Hän viheltää kun kautta kujain sokkeloisten
ellauri021.html on line 120: Che pecundría! Tie turistin ja neidonkin käy iltaisin
ellauri021.html on line 128: Nun fá 'o scemo piccerí'... Ja kujan kulmat varjoineen
ellauri021.html on line 129: Dille tutt''a veritá Hän kyllä tuntee tarkalleen
ellauri021.html on line 134: Tu nun canusce 'e ffemmene, Hän ei ole vuosiltaan
ellauri021.html on line 136: Tu si' guaglione!... Mutta laulun hilpeän
ellauri021.html on line 140: Vatté', nun mme fá ridere! Ja kujan kulmat varjoineen
ellauri021.html on line 141: Hän kyllä tuntee tarkalleen
ellauri021.html on line 143: Nun fá 'o scemo piccerí'... Ei pojallensa neuvojaan
ellauri021.html on line 148: Ma tu si' guaglione... Mutta laulun hilpeän
ellauri021.html on line 149: Tu nun canusce 'e ffemmene, Oppi kujallansa hän
ellauri021.html on line 155: Vatté', nun mme fá ridere!
ellauri021.html on line 158: Nun fá ´o scemo piccerí'...
ellauri021.html on line 168: Ruokalasta löytyi vuoden 2020 ekana työpäivänä elokuun 2019 Suomen kuvalehti. Yxi uutisviikko on yhtä hyvä kuin toinenkin, apinoiden hölmöilyt ei muutu mixikään, ne on ikivihreitä. Parasta ennen päivä puuttuu, koska sellaista ei olekaan. Ne on aina samanlaisia. Ja ristikko oli ihan omituinen, ei kunnon vihjeitä, vaan jotain pirun assosiaatioita.
ellauri021.html on line 172: Professori Puolimatka on vetänyt käteen setämiehenä jo yli puoli vuosisataa. Se on mua vuotta nuorempi, Eskin ikäinen. Seta antoi vuoden 2015 kunniarotta-antipalkinnon Puolimatkalle. Perusteluna oli, että hän Jyväskylän yliopiston kasvatuksen teorian ja tradition professorina on julkisuudessa ottanut voimakkaasti kantaa tasa-arvoista avioliittolakia vastaan ja on henkilökohtaista agendaansa ajaessaan käyttänyt toistuvasti tieteellistä auktoriteettiaan ja asemaansa yliopiston professorina.
ellauri021.html on line 174: Puolimatka vastaa: "Setan vastustajilleen antama kunniarotta-antipalkinto tuo mieleen totalitaaristen liikkeiden tavan kuvata vastustajansa ihmisinä, jotka ovat vajonneet eläinten tasolle. Onko Setan tarkoituksena viestiä, että kaikki ne, jotka puolustavat lapsen oikeutta isään ja äitiin, ovat verrattavissa rottiin ja että heihin tulisi suhtautua kuten syöpäläisiin?" Törkeetä rottien ja syöpäläisten syrjintää! Eikö ne muka ole yhtä hyviä kuin sä? Niilläkin on kaksi emoa, ja sä kehtaat niitä siitä läpsiä!
ellauri021.html on line 176: Eliitin Teuvo Hakkarainen älähtää. Mikael Jungner, arkkienkelin nimiserkku, noske junkkari - eixen pitänyt jo kuolla johonkin? Se on selvinnyt syövästä ja sydänkohtauxesta. Mikäs pahan tappaisi. Senkun kexisi, heti toimexi. Nyze on sitä mieltä, et kirjat on liian paxuja ja pitkiä. TLDR. Talousoppaat vois tiivistää yhteen aaneloseen. Eise muuta varmaan yritäkään lukea.
ellauri021.html on line 178: Väki kuuntelee nyttemmin mieluummin äänikirjoja. Nekin sais olla lyhempiä, max yhden singlen pitusia. Lyhkäsempiäkin ne voi olla, kun ei ole kertosäkeitä. Trumpin hyllyssä on englanniksi Adolf Hitlerin puhekokoelma. Entä vaikka oliskin, emmä sitä lue, se kiistää. Kuuntelee vaan äänikirjana. Hitlerillä olisi ollut Trumpilta paljon opittavaa. Sen puheet oli ihan liian pitkiä. Trumpilla ne on twiittejä. Mikä olikaan se keskimmäinen pointti? kysyy lippispää jenkki Wanda-kalalta. Stubbilla oli liikaa pointteja, ois pitänyt karsia.
ellauri021.html on line 180: Äänikirjoja pahexuu myös Finlandia-voittaja, joka herkutteli lesbosexillä. Voishan se olla ällöttävä äänitehosteiden kaa. Puolimatka ei kuuntelisi edes puolia. Entä vaikka olisikin, en kuuntelisi. Pahinta on, että kursiivi ei kuulu. Voishan kursivoidut kohdat vaikka kiekasta lujempaa. Yahii! Aijaijai! Niin toimi iranilainen imaami, jotta sokea muezzin tiesi milloin on aika polvistua.
ellauri021.html on line 182: Roope Uusitalon mielestä aktiivimallia voisi remontoida. Se voisi koskea vaan osaa työttömistä, niitä laiskoja. Ei oman elämänsä seppoja, vaan niitä teuvoja. Hallituxen vaihduttua kokoomuxen Sillanaukee voi joutua työnhakuun. Koskeekohan aktiivimalli sitä? Tuskin, sehän on lähes radioaktiivinen.
ellauri021.html on line 184: Harhailuistaan huolimatta kansanedustaja Heinonen on vilpitön kokkari ja automies, joka epäilee uusia peltipoliiseja liian tehokkaixi. Jari Aarnio oli parempi vaikkei peltiä. Kun muut kauhistelevat liikenteen päästöjä, Heinonen hehkuttaa Jyväskylän rallia. "Yhdestoista vuosi perä jälkeen, hei kuka muu vetää tälleen." Hanaa!
ellauri021.html on line 197: Saippuatähti synnytti tyttären kotonaan. Liukkaasti tuli. Ammeessa oli kai paljon saippuaa. Se oli uskomaton ja pyhä kokemus. Amme on ikioma rentoutumispaikkani, TV-saippuassa näyttelevä kaunotar kuvaa äitiyttä voimaannuttavaksi. Lapsen isä pyörittää vaatebrändiä. Forrestereillakin on fashion house. He ovat kauniita ja rohkeita.
ellauri021.html on line 199: Äidistä tuntuu kuin olisi ollut saippuassa jo kymmeniä vuosia. Kauniit ja rohkeat ovat mulle kuin toinen perhe. Tarkemmin lukiessa ilmenee, että tämä uutinen on uusinta kahden vuoden takaa. Pikku Imaami syntyi vuonna 2018. Nyt se jo kävelee. Kauniista ja rohkeistakin näytetään paljon uusintoja. Onhan elämä muutenkin pääosin uusintaa. Pikku Imamin vanhemmat uskovat että sen nimi tarkoittaa uskoa. Taitavat olla vääräuskoisia. Se tarkoittaa imaamia. Parturin jälkeen mun parta oli niin hieno, että voisin hakea töitä imaamina.
ellauri021.html on line 201: Kauniit ja rohkeat (engl. The Bold and the Beautiful) on yhdysvaltalainen saippuasarja, jonka ensimmäinen jakso näytettiin kotimaassaan 23. maaliskuuta 1987. Suunnilleen silloin lähti Olavi Pylkkänen taivaaseen Eiran pihan puistonpenkiltä. Sarjalla on yli 26 miljoonaa katsojaa yli sadassa maassa. Lea ja Pauli olivat myös sarjan koukussa. Olavi ei ehtinyt. Se meni kärpässarjaan, kolmosdivariin Wilhon seuraksi. Sai hyvän lentosään.
ellauri021.html on line 203: Kauniit ja rohkeat -sarjan vastaava tuottaja Bradley Bell arvioi Iltalehden haastattelussa 1990-luvulla sarjan suosion perustuvan siihen, että roolihahmot olivat tavallisia ihmisiä, joihin katsojien oli helppo samastua. Ei mitään sankareita, keskinkertaisia paskiaisia mutta sikarikkaita.
ellauri021.html on line 205: Ihmissuhteiden lisäksi sarjassa on käsitelty erilaisia ongelmia ja kipeitäkin aiheita, kuten insestiä, raiskausta ja asunnottomuutta. Bell korosti, että sarjan ensisijainen tarkoitus oli viihdyttää ja puhutella katsojia tunnetasolla. Jatkuvajuoniset perhesarjat ovat eräänlainen ihmissuhdelaboratorio, jonka sekoituksia tarkkailemalla katsojat voivat ymmärtää paremmin omia ja läheistensä ongelmia.
ellauri021.html on line 211: Mallikaunotarten kuuma rantapäivä yllätti. Yksi bisse kiitos! Täydelliseen rantapäivään kuuluu tietenkin myös vesijetillä hurjastelu, ollaanhan jetsettiä. Vesijetit on vittumaisia päristelijöitä, turhakkeita vesimopoja, ja niillä ajelijat häiriköitä moukkia. Eivät edes hidasta Rauhixen laiturin ja saunan kohdalla. Kardashianit keräsivät kazeita. No ei siitä sen enempää. Kazokaa myös kuvat.
ellauri021.html on line 219: Varmaan valon tunnelin valoisasta päästä
ellauri021.html on line 231: Se on tunteetonta.
ellauri021.html on line 241: Ei tunne omia sukulaisia
ellauri021.html on line 242: kun ne käy kerran vuodessa.
ellauri021.html on line 275: Eräänä lumettoman tammikuun viikonloppuna
ellauri021.html on line 279: Tukkasuihkun jälkeen lähdetään
ellauri021.html on line 283: Lyödään vetoa, onko lunta, onko järvi jäässä,
ellauri021.html on line 284: onko puita kaatunut.
ellauri021.html on line 286: Oli talo vielä paikallaan. Eikä lunta.
ellauri021.html on line 288: Kaunista. Huitilanjoen suu on sula.
ellauri021.html on line 289: Vanha pihlaja on kaatununut.
ellauri021.html on line 292: Se päätti sitten tehdä seppukun.
ellauri021.html on line 294: Kun tulee kevät, se pilkotaan.
ellauri021.html on line 295: Aikanaan se tuhkataan saunan uunissa.
ellauri021.html on line 302: mitä muita puita Talasniemestä on kaatunut
ellauri021.html on line 303: joulun jälkeen tuulen ja tykkylumen takia.
ellauri021.html on line 305: löytyy aika liuta haavoittuneita ja kaatuneita
ellauri021.html on line 309: 50-luvun liedenuuni on jäänyt päälle.
ellauri021.html on line 315: Wokun kanisterit on pitäneet
ellauri021.html on line 317: Paikat on katsastettu ja suurin piirtein kunnossa.
ellauri021.html on line 328: Sitten Hartolaan Jari-Pekkaan lounaalle.
ellauri021.html on line 331: lauantain jo lounasaika lopuillaan.
ellauri021.html on line 346: Kusettaa kuin palokunnan hevosta,
ellauri021.html on line 354: On viikonlopun illansuu ja vauhtia
ellauri021.html on line 366: Farkun polvessa on pitkä repeämä.
ellauri021.html on line 371: Tässä runossa on yhtä pysähtynyt tunnelma,
ellauri021.html on line 373: kuin Antti Hyryn mestariteoxessa Uuni.
ellauri021.html on line 382: Hipsit takuulla taas salaa runolle!
ellauri021.html on line 388: Björn Kurténin kirjassa Musta tiikeri neandertalit on kilttejä ja kohteliaita vaaleita ja punatukkaisia suomenruotsalaisia. Cro magnonit, hiljan Afrikasta rantautuneet serkut, on röyhkeitä liivijengiläisiä, öykkäreitä, tummanpuhuvia mamuja.
ellauri021.html on line 390: Brittihovissa on väpelö neandertaali Harry nainut röyhkeän Cro magnonin. Saattaapa nyt jo vähän katuakin kauppojaan. Charles maxaa omasta taskustaan niiden ökymenoista 95%. Vaivaisen 5% tähden ei Meghan enää jaxa kumarrella hovin rasisteja. Se haluaa mieluummin yxinvaltiattarexi omalla tontilla. Kanadan julkkisten kunigattarexi. Charlesin on paras jatkaa pulittamista, sillä muuten Meghanilla on siitä ja sen äidistä PAAALJON kerrottavaa keltaisille lehdille.
ellauri021.html on line 392: Kohta ne myyskentelee hölmön Harryn hyvää nimeä Kanadassa brändillä Sussex Royal. SR suklaata. SR meikkejä. SR lippalakkeja ja pinssejä. SR prinssinnakkeja. SR rengasmatkoja Walesin linnoihin, Harry oppaana. Meghan esittelee vaatekaappiaan kohtuuhinnasta. Ja vähän muutakin, jos hinta vaan on oikea. Samaahan de duunaa kuninkaalliset briteissä. Harryn häät tuotti kruunun kassaan miljardin. Harry ja Meghan mukeja jne. jne.
ellauri021.html on line 394: Shakespearessakin Englannin Harry-kuninkaat oli hiton hölmöjä. Upperclass twits competing in their own series.
ellauri021.html on line 402: Jahka dementoidun, Seija istuttaa mut pöntölle
ellauri021.html on line 403: paperi valmiiksi taiteltuna kädessä.
ellauri021.html on line 434: Laurin, 67, hartiasärky ei johtunutkaan jäykistä
ellauri021.html on line 439: Pukama suljetaan vaan seurustelun ulkopuolelle.
ellauri021.html on line 441: Kysyin, kun kerran avaatte päänupin, niin voitteko
ellauri021.html on line 451: nijn sinä wyötit idzes/ ja menit cuhungas tahdoit: mutta coscas wanhenet/
ellauri021.html on line 452: nijn sinä ojennat kätes/ ja toinen wyöttä sinun/
ellauri021.html on line 453: ja wie sinun cuhunga et sinä tahdo.
ellauri021.html on line 468: Sen kärsimys muuttunut on nautinnoxi,
ellauri021.html on line 489: Ehkä on, ehkä ei. Mut mun miälestä
ellauri021.html on line 491: Ainakin niin kauan kun ne pysyy tappiolla.
ellauri021.html on line 500: Lapset varsinkin kuulee väärin laulun sanoja. Sinin tulkizemat sanat "turvaa katkarapu, älä tavaraa" on väärin kuultu Lina Sandellin virren alku noin v. 1850. Se on varsin ajankohtainen, nythän kuuluu ostaa palveluita mieluummin kuin kamoja. Katkarapu palvelee luomakunnan herraa tulemalla syödyksi. Ruokajuomaksi suositellaan hengellisiä kastepisaroita.
ellauri021.html on line 502: Tryggare kan ingen vara är en psalm skriven av Lina Sandell cirka 1850 som hon bearbetade 1855, då den trycktes i Andeliga daggdroppar som hon gav ut anonymt. Inspirationen kom då hon som liten flicka en gång kröp upp i ett träd och såg fåglarnas väl dolda bon ("trygga nästet"). Kort efter att texten skrevs drunknade Lina Sandells far under en båtresa i hennes närvaro. Tryggare kan ingen vara.
ellauri021.html on line 504: Jossain poikakirjassa, oisko ollut Kräki-Kalle ja Limperi, joku pieni poika puhui hevosvirrestä, eli siitä joka alkaa "Armollas ruunaa kaunista." Muut nauroivat.
ellauri021.html on line 511:
Uunolta palo mankka (Katri-Helena)
ellauri021.html on line 513: Tosta Tepon ja Matin kappaleesta tulee mieleen Calle alzheimerina, joka meillä käydessään meni keittiöön ja näki siellä Seijan tekemässä ruokaa. Meni huolestuneena takaisin saliin ja sanoi äidille: Pirkko, meidän keittiössämme on joku nainen.
ellauri021.html on line 522:
Varsinaisia menekkikappaleita oli jonkin aikaa kuulonvaraisesti sanoitetut mamubiisit. Nyt ei taida sekään enää naurattaa kumpiakaan osapuolia. Nunnuka nunnuka lailailaatkin ovat täysin sopimattomia. No olihan ne tosi törkeitä, vitun lantalaiset hahattaa. Ällö Rampe Pirkka-Pekka pyysi jopa anteexi, sitä odotetaan poliitikoilta nykyään valehtelun välimerkkinä. Se toinen, mikäs sen nimi olikaan, ookke-hookkan, ei dekantoinut. Nehän teki pilkkaa myös mustalaisista, ja se onkin ihan ookoo nyt, kiitos Veijo Balzarin. Niilin hanhet oli MTV:n loppukevennys. Persulaiset kävi kevennyxellä kurdiparan karvakämmenellä. Se on karhun elämää, saa mettä kämmentää.
ellauri021.html on line 552:
| Çûn û banyane | Voi ei, kultaseni, liian myöhäistä | Suuhun banana! |
ellauri021.html on line 553: | Çûn û banyane | Voi ei, kultaseni, liian myöhäistä | Suuhun banana! |
ellauri021.html on line 576: Runoilija Rumi sepitti makaroonirunoja.
ellauri021.html on line 582: niinkuin Baabeli sen jälkeen kun
ellauri021.html on line 588: Un singe de beauté est un jouet pour l´hiver.
ellauri021.html on line 603: Kokonaisia kielenvaihtorunoja:
ellauri021.html on line 619: flores adunare,
ellauri021.html on line 620: do wolde mich ein ungetan
ellauri021.html on line 658: Er nam den chocher unde den bogen,
ellauri021.html on line 668: The nox was lit by lux of Luna,
ellauri021.html on line 669: And 'twas a nox most opportuna
ellauri021.html on line 671: For nix was scattered o'er this mundus,
ellauri021.html on line 672: A shallow nix, et non profundus.
ellauri021.html on line 673: On sic a nox with canis unus,
ellauri021.html on line 674: Two boys went out to hunt for coonus.
ellauri021.html on line 684: Nunquam braver, nunquam truer,
ellauri021.html on line 685: Quam hoc trio nunquam fuit,
ellauri021.html on line 693: Nunquam treed a starving rattus,
ellauri021.html on line 694: Nunquam chased a starving cattus,
ellauri021.html on line 698: In a hollow trunkum longum.
ellauri021.html on line 705: Soon the axe went through the truncum
ellauri021.html on line 706: Soon he hit it all kerchunkum;
ellauri021.html on line 719: They arrive, narrabunt story,
ellauri021.html on line 725: Nunc a domum narrent story,
ellauri021.html on line 728: Wonders greatly younger frater.
ellauri021.html on line 729: Possum leave they on the mundus,
ellauri021.html on line 730: Go themselves to sleep profundus,
ellauri021.html on line 731: Somniunt possums slain in battle,
ellauri021.html on line 756: 2000-luvun James Bond näyttää pätkätyöläiseltä.
ellauri021.html on line 759: Ei paljon naurata enää vakoilun prekariaattia.
ellauri021.html on line 761: Kuningattaren juoxupojalle jää enää paskahommia.
ellauri021.html on line 767: Se heitteli seteleitä yleisöön ennakoidun määrän,
ellauri021.html on line 771: Kuka sä oot? Jare Henrik Tiihonen. Se on mun kaima.
ellauri021.html on line 772: Meillä oli molemmilla nimipäivät sunnuntaina.
ellauri021.html on line 778: Anna mun säilyttää se voima mun sisällä,
ellauri021.html on line 779: se sama voima, kun isällä. (Siis kikkeli.)
ellauri021.html on line 791: sitoutuneina puolustamaan markkinataloutta.
ellauri021.html on line 817: Äiti voikin kazoo ylpeänä, kun poika ase tanassa
ellauri021.html on line 823: Proud Boy on niiden tunnari Disneyn Aladdin leffasta,
ellauri021.html on line 825: Aladdin laulaa äidin kunniaksi laulun kuitenkin:
ellauri021.html on line 833: Don't understand the meaning of the song?
ellauri021.html on line 879: Antero Shitfly on nähtävästi epäonnistunut lakimies mutta sitä onnistuneempi pyhäkoulunopettaja. Se aloitti Sikanautapedian kun Wikipedia alkoi käyttää Common Era ajanlaskua Kristuksen sijasta. Onx joku yhteinen ajanlasku muka joku parannus, jumalahan on jopa kolmiyhteinen. Wikipedia on vino liberaaliin suuntaan, muistuttaa kaltevaa kumitornia:
ellauri021.html on line 883: Shortly after its launch in 2006, Schlafly described the site as being competition for Wikipedia, saying "Wikipedia has gone the way of CBS News. It's long overdue to have competition like Fox News."
ellauri021.html on line 885: According to The Australian, although the site´s operators claim that the site "strives to keep its articles concise, informative, family-friendly, and true to the facts, which often back up conservative ideas more than liberal ones", on Conservapedia "arguments are often circular" and "contradictions, self-serving rationalizations and hypocrisies abound."
ellauri021.html on line 888: Tää Antero on varmaan sen Phyllis Schlaflyn poika, joka vastusti Amörikän perustuslain Equal Rights Amendmentia 70-luvulla, jossa oltais annettu sille tasa-arvoiset oikeudet miehensä ja poikansa rinnalla. Siitä ei Pyllis pitänyt, se tykkäs enemmän pyllistellä miesten edessä. Vitun shitfly, zezekärpänen, reactionary cunt dogmaattisessa unessa. Siitä on nyt tehty joku HBO-sarjavideo. Poika Antero odottaa vielä vuoroa. Epistä, mix äidistä leffa ennenkuin pojasta?
ellauri021.html on line 890: Nähtävästi Shitfly on onnistunut kopioimaan Fox Newsin tasokkaan julkaisupolitiikan. Ja sitä kismittää myös Wikipedian kosmopoliittisuus. Kosmos on venäjää, pitäis oikeammin puhua astropolitiikasta. Tähtien sodasta. Tai ihan vaan amerikkalaisuudesta.
ellauri021.html on line 897: Shitfly määritteli liberaalin näin: Liberaali (eli vasemmistolainen) on sellainen, joka hylkää logiikan ja raamatun izekkäistä syistä. Vapaamielisillä ei ole mittapuuta; usein liberaali vaan hakee huomiota, ja puhuu sen vuoksi puppua. Lipilaarit haluu valtion sotkeutuvan ihmisten asioihin, vastustavat uskontoa, peukuttaa homoavioliittoja ja hyvinvointivaltiota, ja uskoo vääriin salaliittoihin.
ellauri021.html on line 901: Kun Lenski löysi evoluutiota kolibakteereista, Shitfly suuttui ja sulki apulaiset sikanautapediasta niskuroinnin vuoxi. Sikanautajengi kirjoittaa myös raamattua uudestaan, ne ei ole mitään fundamentalisteja. Ne poistaa sieltä vasemmistolaisia kohtia. Esim "synnitön heittäköön ensimmäisen kiven": saa syntisetkin huoripukin kivittää; "he eivät tiedä mitä tekevät": puppua, kyl ne tiesi, ei mitään sääliä. (Sama kostonhimoinen väännös löytyi Arska Kinnusen muistelmista.) Koomikko Colbert lisättiin epähuomiossa uuteen raamattuun pyhimyxenä.
ellauri021.html on line 907: Feministit haluu voimaantua ja ovat kaunaisia miehille, vaikka ne hyötyvät mukavasta elämästä miesten kustannuxella. Yxityiselämässä feminismi rikkoo avioliittoja ja suhteita, haittaa lastenkasvatusta ja on häiriöxi työelämässä. Sitä harrastetaan erityisesti eliittiyliopistoissa, isoissa yrityxissä ja naisten tiimiurheilussa. Ne väittää haluavansa tasa-arvoa, mutta oikeasti vaan eivät tahdo auttaa miehiä.
ellauri021.html on line 912: Leffoissa ja telkkarissa valkoiset miehet on pahixia, tyhmiä tai tunareita, ja naiset, etenkin feministit, on hyvixiä, fixuja ja päteviä.
ellauri021.html on line 915: Vastustavat ritarillisuutta ja ovat loukkaantuvinaan kun miehet viattomasti osoittaa sitä (esim. menemällä ensin portaissa).
ellauri021.html on line 921: Eivät ota miehen sukunimeä naimisiin mennessä.
ellauri021.html on line 925: Pahentuu kun niille sanoo "rouva," tai tytöttelee niitä; vastustavat naispuolisia virkanimikkeitä kuten "rakastajatar".
ellauri021.html on line 930: Valittaa että musiikkilajit kuten hevi, rokki ja kantri on seksistisiä. Räppikin muze on savunaamojen.
ellauri021.html on line 932: Tuomizee ja runttaa naisia jotka on feminiinisempiä ja vielä ylpeilevät siitä.
ellauri021.html on line 933: Huom! naiset joiden pitää ottaa miehen rooli sukubisneksessä kun ei ole miespuolista perijää, ei välttämättä ole feministejä, nehän on pakotettu siihen.
ellauri021.html on line 943: Schlafly is a surname of German-Swiss origin. Not to be confused with Schläfli. Mild-mannered Daniel L. Schlafly Sr., vice president of a family business (bottled water), AKA Dan Schlafly, 47 in 1960, is a Roman Catholic who never attended a public school* and never sent his three children to one. Daniel L. Schafly Jr. spent eight years in Jesuit schools, then went on to graduate work in the US and abroad. He chose history as major. As a twenty-one- year-old student, he was amazed by the result of the Soviet victory in World War II when he crossed the Berlin Wall (still under construction) from free West Berlin with its independent citizens into militarized Communist East Berlin, where everyone was dispirited, everything was shabby. Daniel L. Jr., who supported St. Kolbe´s sainthood, became a staunch anticommunist.
ellauri021.html on line 944: Andrew L. Schlafly (/ ˈ ʃ l æ f l i /; born April 27, 1961) is an American lawyer and Christian conservative activist, founder of Conservapedia. How is he related to the other L. Schlaflies? The brewer of Schlafly Beer in St. Louis is Phyllis Schlafly' s nephew. Andrew is Phyllis' son. They are first cousins. *Only private Jesuit ones. And bring some shit for my fly.
ellauri021.html on line 952: Worldwide Google searches for atheism/agnosticism searches are greatly down from 10 years ago.
(Lue: jengi on valinnut jo puolensa, nyt eikun latailemaan pyssyjä.)
ellauri021.html on line 954: Setback to pro-aborts: "Supreme Court leaves in place Kentucky abortion restriction."
(Lue: Trumpin valizemat tuomarit tekee työtä käskettyä. Onnexi se vitun Montesquieu ei sählää täällä jenkeissä.)
ellauri021.html on line 962: (Lue: lemmikit auttaa meitä voittamaan ilmastopelonkin. Rekun kanssa mennään yhdessä vaikka sinne kuumaan paikkaan.)
ellauri021.html on line 964: When parents pull children out of school to protest the Homosexual Agenda, you expect that to be in America, right? Wrong! See it happen in England!
(Lue: Hieno juttu brittiveli että jätät homon EU:n ja tulet meikämannen puolelle! Sullon mun luonto!)
ellauri021.html on line 966: Thank the Second Amendment: Texas church shooting stopped in its tracks by armed" worshiper. Thank God too, and a prayer for those killed before the complete massacre was averted."
(Lue: Jos pahat miehet tulis Matin lasten tarhaan ammuskelemaan, aseistetut isäpapat pystyis ne kyllä nitistämään, eli take them down. Vois siinä tulla alas jokunen tenavistakin, mutta siitä selvitään sitten rukouksen voimalla.)
ellauri021.html on line 969:
(Lue: Eikös Mooses keppeineen ja Joosua esinahkakasoineen olleet kuzumattomia maahantunkeutujia, jos kukaan?)
ellauri021.html on line 971: Setback to Never-Trumpers: Trump ties with Obama in the annual Gallup poll of the most-admired man.
(Lue: Rupusakin galluppi on rupusakin kanta. Kukin ihailee omaa kuvaansa suurennettuna.)
ellauri021.html on line 977: Atheists are experiencing a web marketing BEAT DOWN! The Christian internet evangelism organization Global Media Outreach indicates that as of September 2019 over 1,900,000,000 gospel visits have occurred via their websites. On the other hand, no atheist organization has ever accomplished such a web marketing feat. Is atheism boring or are atheists bad digital marketers who have difficulty understanding search engine algorithms? Or is it both? Oh atheists, feel the sting!
(Lue: Jumalakin laskee lampaansa googlen avulla. Ateistit ei osaa ketkuilla kuolleilla sieluilla. Tai sit niitä ei vaan hirveesti kiinnosta. Mitäs ruoskia kuollutta hevosta. Evankelistat on siinä ihan proo.)
ellauri021.html on line 982: Vasemmistolaisuus ei ole vain väärin, se on pahaa ja mädännäistä. Demokraattipuolueella on Moolokin naamari, kanaanilaisen jumalan, jota Milton kuzui "kauheaxi kuninkaaxi jonka kita / oli ruskeana ihmisparsojen hurmeesta". Dem. puolue on rikollisuuden ja kuoleman kultti. Jokaisessa menettelytapakysymyxessä demokraatit on kaaoxen ja tuhon puolella. Ne hypettää valkoisen ylivallan uhkaa samalla kun ne valkopesee islamilaista terrorismia. Ne kumittaa ahkerasti USAn historiaa ja syö meidän pyhiä kansalaisoikeuxia. Ne peukuttaa avoimia rajoja kansallisen turvallisuuden hinnalla; pyhittää kaupungit rikollisille mamuille ja ajaa maahanmuuttoviraston sulkemista lainkuuliaisten kansalaisten ja kunnollisten maahantulijoiden tuhoxi; lasten tappoa ihmiselämän pyhyyden sijaan; länsimaisen sivistyxen purkamista sen säilytyxen sijasta. Tää ei oo vaan väärin, tää on PAHA.
ellauri021.html on line 987: Ne vanhoilliset, jotka luulee että on vielä mahdollista järkeillä vasemmiston kanssa ja lähteä niiden kaa reiluun poliittiseen väittelyyn, tarraavat häviävään strategiaan, valitettavasti. Meidän täytyy hyväxyä tosiasiat: vasemmisto on aikaa sitten hylännyt reilut pelisäännöt, jos niitä niillä koskaan olikaan; sensijaan ne toimivat vihan pullistamalla joukkomentaliteetilla, verenhimoisena vallanhalusta, ja ilman minkään maakunnan moraalisia rajoja. Me ei voida sulkea enää moraalisia silmiä julistamattomalta sisällissodalta, joka velloo poikki koko Amerikan mantereen. (Käännös Trumpin kannattajien sivustosta.)
ellauri021.html on line 999: 
uns.jpg" width="59%" />
ellauri021.html on line 1001: Joku heebo kumartaa islamistin näköisenä kukkakasan edessä jossa on lappu We remember Heather? Kukahan tuhansista jenkki maantieraadoista on kyseessä? Oisko se jonka asenazit tappo autolla päälle ajamalla Virginian v 2017 asemielenosotuxissa? Very fine people on both sides, korjas Trump lausuntoa sillon. Asehemmot ja bigotit on molemmat sen persukannattajia. Tekijä sai 419 v tuomion. Olis paha paikka Metusalemillekin. Päässee vapaaxi hyvän käytöxen johdosta. Varomattomuutta liikenteessä. Heather oisit varonut.
ellauri021.html on line 1003: HSstä on sentään hienoa et asemielenosottajat ei roskaa katuja. Jos ei lasketa niitä roadkillejä. Ja kyllähän autolla tulee pahempaa jälkeä kun pyssyllä. Luu ja verimurskaa siistin reiän sijasta. Pitäkööt kaikin mokomin molemmat. The more the merrier, sanoi Jaakko Hintikka.
ellauri021.html on line 1009: alkuun
ellauri021.html on line 1010: loppuun
ellauri022.html on line 15: alkuun
ellauri022.html on line 16: loppuun
ellauri022.html on line 17: und:red;font-size:3em;text-align:center;margin-top:0%;margin-bottom:0%">LOUISA M. ALCOTT
ellauri022.html on line 18: und:red;font-size:8em;text-align:center;margin-top:0%;margin-bottom:0%">Pikku naisia
Naisasiaa
ellauri022.html on line 41: Vanhemmat on yhtä köyhiä ja kunnollisia.
ellauri022.html on line 48: mitä se edes tarkoittaa. Punastelee muuten vaan.
ellauri022.html on line 50: Fanin isoäidin hienoin muisto on, kun se sai
ellauri022.html on line 52: Polly kuuntelee iki ihastuksissaan tätä urotekoa.
ellauri022.html on line 54: kun ranskalaisittain tytöt heilutteli sääriä
ellauri022.html on line 57: Polly tykkää kirjoista, kunhan ne on opettavaisia.
ellauri022.html on line 64: kuin minun perheellä, vaan mieluummin kuin Pylkkäsillä.
ellauri022.html on line 68: ettei Polly kuule musiikkia kunnolla. Voi saablari.
ellauri022.html on line 71: omat oikkunsa ja pahat tuulensa. Niitä vaan ei näytetä.
ellauri022.html on line 72: Lapset tekee nekkuja ja antaa toisillensa nekkuun.
ellauri022.html on line 75: Äiti antoi meille omenan hampaanpesun sijasta.
ellauri022.html on line 77: Maalaishiiri väsyy kaupunkilaishiirten rutiiniin.
ellauri022.html on line 78: Se tyytyy leikkimään hemmotellun pikkusisko Maudin kaa.
ellauri022.html on line 82: Polly kaipaa hienostelun sijaan reipasta ulkoliikuntaa.
ellauri022.html on line 90: Onhan siinä aina se sinisen laguunin riski olemassa,
ellauri022.html on line 94: kun kerta sellainen sä oletkin, että muutkin tietävät.
ellauri022.html on line 99: Neuvot unohtaen Pollie lankesi pronssikenkiin, ja sai niitä katua.
ellauri022.html on line 101: kaikki joululahjat ize, kuten Helmi ja Vitali teki viime jouluna.
ellauri022.html on line 105: sanoo Fannin mummi tyytyväisenä. Nytpä on ihqun vanhanaikaista!
ellauri022.html on line 110: et unohtamalla hetkexi oman etunsa saa izensä ja muut hyvälle tuulelle.
ellauri022.html on line 113: On kiva kun Polli tuo tohvelit ja sanomalehden, pyytämättä edes kexiä.
ellauri022.html on line 118: Isän laiminlyömän Tomin elämään tulee päivänpaistetta, kun iskä kuule lehden takaa,
ellauri022.html on line 120: Se oli iskän mielirunoutta poikaiässä. No, eiköhän se tästä ala kohentua
ellauri022.html on line 122: Vaik hukkaan menee latinat, kun Tomista tulee lehmipaimen Kaliforniaan.
ellauri022.html on line 125: Kun Tomi vielä kaatuu saamallaan polkupyörällä ja kaikki säikähtää,
ellauri022.html on line 136: Taskun pohja repeää. Käsi tulee esiin. Avain putoaa.
ellauri022.html on line 140: Polly suuttuu kun toiset lukee sen päiväkirjaa.
ellauri022.html on line 144: kuin se jossa se esiintyy ize. Tai nää mun kertomat.
ellauri022.html on line 148: Lafayette antoi pojalleen etunimexi George Washington. Olikohan niillä jotain jimbajambaa keskenään? Se otti pojan mukaansa jenkkeihin, ehkä Fanin isoäiti näki sen. Pikku-Jorista ei tullut kovin kuuluisaa. Napsu epäili Lafayettejen lojaalisuutta. Jäljet pelottivat.
ellauri022.html on line 162: Hancockin tädillä oli päässä vieraan kunniaxi Lafayette-pinssi.
ellauri022.html on line 166: Luisa syntyi 1832, mamun ja rautakauppiaan puolivälissä. Sen isänäiti
ellauri022.html on line 169: Aina sinun äitisi saarnaa, sanoi Fan ihan kiusalla, tarkoittaen Pollya.
ellauri022.html on line 170: Sitä harmittaa kun Sydney kehui Pollyn vanhanaikaisia tapoja.
ellauri022.html on line 171: Aina parempi kuin sun, ajattelee Polly, muttei sano.
ellauri022.html on line 172: Hillizee izensä, keinuu vaan kovaa pää punasena.
ellauri022.html on line 173: Fanin äidillä on fasuuneja vaan ei sydäntä.
ellauri022.html on line 188: Se on onnistunut kiltistämään koko Shawin perheen,
ellauri022.html on line 199: Kuuden vuoden kuluttua Polly onkin sexikäs harmaassa kveekariasussa, hyväkuntoinen ja kurvikas. Pieni lovi leuassa ja toinen alempana. Terve nielu terveessä ruumiissa.
ellauri022.html on line 201: Terve amerikkalainen kilpailuhenki nostaa päätään. Pikku neanderthalista koulitaan tässä vielä kunnon cro magnon.
ellauri022.html on line 204: Tomikaan ei kazahdakaan Pollyyn, kun näkee sen karzalla pussikalja kädessä. Tai niin Polly luulee.
ellauri022.html on line 207: Ompeleva neiti Mills ei ollut kaunis näky, hampaaton suu ja kyömynenä, mutta hirmu kiltti siltikin, tai ehkä sixi.
ellauri022.html on line 208: Joku hirmu köyhä Jane oli yrittänyt seppukua, kun ei jaxanut enää olla kunnolla.
ellauri022.html on line 209: Se tekee paljon hyvää Pollylle, ainahan se on kivaa kun jollakulla menee vielä huonommin.
ellauri022.html on line 210: Niinkuin nelikulmaisissa munissa hullu inka joka riemastui, kun kuuli että ankat ezi kulmikkaita munia.
ellauri022.html on line 214: Mut kivintä kaikesta on sentään käydä veli Willin kanssa sunnuntaisin kirkossa.
ellauri022.html on line 215: Maudkin ottaa osaa, 12-vuotias kalvakka ruma tytönpunkero.
ellauri022.html on line 218: Pollyn luona oli huisin hauskaa. Maud seuraa hartaana omenan paistumista. Hurjavauhtinen tapahtuma maalin kuivumiseen verrattuna. Polly haluu Willille vaan pienen kylmän kirkon, ne on hartaampia kuin isommat. Ja jää rahaa yli charityyn.
ellauri022.html on line 220: Polly kazoo mielissään kun Tom jo riisuu takkinsa. Pollyn omena alkaa hiljaa kypsyä. Siis Maudin.
ellauri022.html on line 222: Yx mitä Luisa jaxaa termentää, ja missä se on ihan oikeassa, varmaan iskän transsendentalismin peruja, on että jengi ryhdistäytyy parhaiten, kun vetoo niiden parempaan minään, eli saa ne tunteen izensä jo valmiixi paremmixi. Se toimii paljon paremmin kuin haukkuminen.
ellauri022.html on line 223: Neiti Mills kuvittelee, että rikkaat eivät ole kovasydämisiä, vaan ajattelemattomia. Älä unta nää. Ne auttaa just niin kauan kun charity on hauskaa ja ne saa siitä mukavia paremmuuden kicksejä.
ellauri022.html on line 226: Ompeluseuroissa nokat pärisee iinesankkamaisesti, ommellaan hihoja väärin päin ja tunaroidaan napinreikiä. Leankin ompeluseuroissa kävi kova kaakatus. Iso Pauli piileskeli alakerrassa tai tyttöin huoneessa. Sentään Lean vierailla ei ollut lornjetteja.
ellauri022.html on line 229: Jos kaikki säästäisivät kuin Davenport ja Polly, ei olisi köyhiä, ajattelee Luisa. Senkin kommunisti. Jeesus tiesi paremmin: köyhät teillä on aina keskuudessanne, ja rikkaat myös. Sillä siitä tässä kaikessa on kysymys. Se ei ole bug, se on feature.
ellauri022.html on line 231: Rotinkaiset koittaa jopa keulia, pukeutuu trendikuteisiin vaik halvempaa brändiä. Ja niitä pitäis meidän vielä jelppiä! Jo on röyhkeetä. Palvelijoilla pitäis olla joku univormu tai tatska jossa lukee orja.
ellauri022.html on line 232: Uh olen kyllästynyt kerjäläisiin, niistä on huijareita 50%. Laiskiaisia. Risusavottaan vaan, työnpakoilijat aktiivimallisesti tekemään sisään kikytunteja. Eipä ole mikään muuttunut, votkapullo Jeesuxelle vedon voittona.
ellauri022.html on line 237: Miss Davenport ihmelettää: mix me tykätään lukee jotain Hugon kurjia ja itkeskellä niitä, mut ei innostuta oikeista kurjista? Luisa toteaa aivan oikein, että köyhät kaipaa meikkitaiteilijan meikkiä. Ne on ize asiassa aika ällöjä kun ne näkee läheltä. Mix niiden pitäskään olla jotenkin ihqumpia kuin onnekkaammat paskiaiset, kysyn vaan. Sama ajatusvirhe kuin nykyisin mamujen kohdalla. Tää on yx syistä mix charity on niin perseestä.
ellauri022.html on line 238: Nyt seuraa ihan perinteistä conduct kirja tavaraa. Kirkkoisä Akun ja uuden Heloisen nazitouhua, hyvä emäntä ja hyvä palvelija potaskaa. Ehkä palkoistakaan ei tarvis aina tinkiä?
ellauri022.html on line 240: Trixie arvostelee Bellen vasemmistonäkemyxiä, koska Bellellä on runsaampi tukka ja ruusuisempi iho. Senkin punikki. Sitä se ei anna anteexi.
ellauri022.html on line 241: Kaikki tytöt sulavat kun Polly laulaa sydämeenkäyvästi Huokausten siltaa. Tuskin kuitenkaan Pave Maijasen versiota siitä. Ei edes Procol Harumin kitaristin Robin Trowerin "where the sun don't shine". Eikä offenbar liioin Offenbachin farssia 1861, jossa on liikaa hahatusta, kastanjetin näpsytystä ja cachucha tanssia. Luultavimmin Thomas Hoodin runo 1844, jossa köyhä misu hukkuu hypättyään London bridgeltä. Hood oli humoristi, joka vakavoitui tultuaan kipeäxi nelikymppisenä. Venezialainen silta tuli kuuluisaxi Byronin matkailumainoxesta Childe Harold. Jennylle kerätään heti kolehti. Kolme kilteintä tyttöä auttaa sitä uudemmankin kerran. Antaa ompelutöitä ainakin. Hinnasta kai voi vähän tinkiä. On niin paljon rahanreikiä.
ellauri022.html on line 243: Mutta on tunnettu tosiasia, että vaatteet ovat varsin tärkeä tekijä monen naisen elämässä. Järkevinkään heistä ei voi olla välistä tunnustamatta, että saa monista iloista kiittää kaunista pukuaan, sievää kampaustaan tai hattua, joka korostaa kasvojen parhaita puolia tai saa mielen iloiseksi.
ellauri022.html on line 247: Uupperassa Pollylla on hirmu kivaa, kun 2 kivaa poikaa pörrää sen kimpussa. On chicklit-genren onnen kukkura, kun kosijoita saa pelailla vastakkain. Lyyli Reijosen käännös on hyvä. Polly pelaa nyt mimmiliigassa, ja saa siitä uusia vastustajia.
ellauri022.html on line 249: Ei vaitiskaan, Polly on yhä Pollyanna, ajattelee asioita valoisalta kannalta kuin positiivari. Rikastuttuaan neiti Mills majoittaa köyhiä säätyläisnaisia, ei sentään rotinkaisia. Polly käy sen kaa viemässä patraskille saippuaa. Se on jännempää kuin kattoo telkkarista saippuaa. Se on kiitollinen ja tyytyväinen kun näkee miten rikas se ize on, ja siinä herää halu näyttää se myös noille ihmisparoille. Voi sitä kullanmurua.
ellauri022.html on line 251: Pollyllä on ystävinä kokonainen liuta sinisukkia, piukkalankaisia kuin Pamelalla, valkoisin suikkelein. Tällaiset nokkelat naiset kiinnostaa myös miehiä, tuumii Fanny järkevänä. Pojat ei pääse taiteilijatyttöparin väliin. Ne on selkeesti lesboja. Ei sentään, Porky on nähtävästi bi, menee Georgen kanssa mimmoisiin mut ottaa Bessin mukana. Kirjailija Kate näyttää nälkiintyneeltä, vaik on bestselleri. Se on Luisa ize kameoroolissa. Fanny ihastuu kun sinisukat ei olekaan miesmäisiä tai karkeita, haavexijoita tai suupaltteja.
ellauri022.html on line 253: Nuppi on katkaistu! Hienostoneidit dumppaa vaalikelvottomat pojat mut mezästelee surutta muita kuin peltopyitä. Pollylla ois Sydney pivossa, mut se ei lemmi sitä, ja päättää dumpata sen Fannylle. Sydneyn paras puoli on että se on kiltti mammanpoika, sellaisista saa koulutettua kilttejä aviomiehiä. Tuhmat mammanpojat on sit ihan eri asia. Varo niitä jos olet Polly! Ei toki haittaa et se on myös rikas, kunnollinen ja ahkera, eikä edes pyllyn rumakaan.
ellauri022.html on line 255: Mut Polly on vanhanaikainen eli romanttinen, pitää geenejä tärkeempinä kuin meemejä. Uudenaikaiset tytöt 1800-luvun lopulla laskee rahoja. Siis just toisinpäin kuin sata vuotta aiemmin. Näin nää trendit trendailee. Kaikki riippuu suhdanteista. Äkkirikkaista on nyt tullut teollistuvan yhteiskunnan uusi aatelisto. Niillä on taas mitä laskea.
ellauri022.html on line 257: Sid ei ole eilisen teeren poika ja honaa heti mistä Pollin kenkä puristaa, kun Tomi ajaa ohi. Hyvästi Polli, se sanoo ja menee tiehensä. Luisa on eri taitava näiden pikku keskustelujen regisseeraaja. Sen miälest pitää estää kosinta heti alkuuna jos ei aio myöntyä. Ja ninhän Polly just teki. Fanny on tosi iloinen. Nyt se voi jahdata Sidiä tukka putkella. Vähän kyllä epäilyttää, olisko se ihan noin kiitollinen saadessaan armollisesti nuolla Pollyn jämiä.
ellauri022.html on line 259: Herra Pshaw tekee vararikon ja Tom saa potkut yliopistosta. Se on voi. Sentään Tomin tukka on nyt ruskea, kiharainen ja pehmeä. Jotain hyvääkin. Punaiset tukat on naurettavia. Shawn porukat ottaa vararikon aika tyynesti. Herrastytöt näkee siinä valoisia puolia. Saa siivota ja kokata ja laskea pennejä. Aika Austen meininkiä kirjasta Järki ja tunteet. Naisen osakkeet nousee kun meemit vähenee. Tietysti koska meemit on miesten handussa. Niin on käynyt molemmissa maailmansodissa. Tulispa niitä vielä kolmas.
ellauri022.html on line 261: Tom ei sanonut mitään, sillä miehet eivät suutele, syleile tai vuodata kyyneliä ollessaan liikuttuneita. Siis länkkärimiehet ei tee niin. Mamut ja mutiaiset voi tehä jopa sellaistakin. Hyi hemmetti. It only goes to show.
ellauri022.html on line 263: Shawt retrenchaa vauhdilla, isoäidin kalut konfiskoidan vuokralaisilta. Pannaan vahinko kiertämään. Rikas antaa pahastaankin. Rouva Shaw kesti takaiskut kuin sankarittaren äiskä North and Southissa, eli huonosti. Osat ovat vaihtuneet, Polly pääsee jakelemaan oikeita hyvyyden korvapuusteja. Nyt se tietää ja osaa kaiken paremmin, nukkavierun ammattilainen neuvoo uusköyhiä.
ellauri022.html on line 265: Fan yrittää turhaan päästä sitä käsityxestä, että köyhyys on häpeällistä. Sehän ON häpeä, niinkuin hopea. Siitähän näkee et olet tunari, epäonnistunut siinä mikä jenkin elämässä on tärkeintä. Et ole läjän päällä, vaan pohjalla. Olemasaolon taistelun säälittävä häviäjä.
ellauri022.html on line 267: Luisa on aika hyvä hassuttelija. Sillä on koko lailla huumoria, niinkuin LM Montgomerylläkin. Kuin myös Austenilla, Kinsellaa unohtamatta. Se pelastaa tyttöjen kirjat opettavaisuudelta. Aika järeetäkin satiiria sillä on. Kielikellot kuiskii että olis hyvä koko perheelle jos rouva Shaw, hmhmh, pääsisi rauhaan. Luisa näyttää että sitäkin tarvitaan, pitämään toimettomana pörräävä Tomi hengissä. Pikiä halveerattiin, mutta se teki Lean ja Paulin loppuelämästä siedettävää. Saku toi Sirkan elämään sisältöä. Kaikilla on joku tehtävä luojan suuressa ja suht sekavassa suunnitelmassa.
ellauri022.html on line 271: Polly leipoo Tomille kakkua. Tom vatkaa munat. Se tekee gutaa hänen varrelleen. Tom oikoo iloisena esiliinaansa. Shh! Polly tulee! Tom alkaa pumputa vettä säiliöön kuin talo oisi tulessa. Polly tulee huoneeseen posket punottaen, mutta ilman munaa.
ellauri022.html on line 275: Tyhmä Tom ei tajua et Fan ottaa Sidin ja Polly sen. On ihan turhaan mustasukkanen Sidille. Antaa muiskun Pollylle niinkuin ennen isoäidille. Tykkäsköhän isoäiskä märistä pusuista. Polly on ainakin ihan pöllyssä. Tomi lähtee länteen kuin yxinäinen kauboi, Pollyn veljen Nedin luo.
ellauri022.html on line 277: Mut mit vit? Väliin säntää joku lännen tyttö, toinen Marja. Tää on nyt ihan kirjan pitkitystä, turhaa kiusantekoa. Tykkäsköhän Luisa Miltonista, kun antoi Pollylle sen sukunimen? Nyt on Pollin paratiisi hävyxissä. Polly haluu Tomin koska sattuu rakastamaan sitä, ilman mitään syytä, tostnoin vaan. Kai se tarkoittaa, et se antaa höpsismin ratkasta, jonkun liskoaivon puolikkaan. Geenimielessä voi siinä olla paljon järkeä. Niin tekee muutkin luontokappaleet.
ellauri022.html on line 279: Vanhemmat tekee laskutoimituxia kuin herra Shaw, summaa plusit ja miinustaa miinusit, kattoo mitä viivan alle jää, päättää siitä kenen sopii naida kenetkin. Nuoret luotaa höpsismiin, liskoaivoihin, ja siitä alkaa ne riidat joita niin monet kirjat märehtii. Wilho ja Hilja mokas siinä, ditto Riku ja Heluna. Iso Pauli sanoi, ettei pidä puuttua. Siitä ei tuu lasta eikä paskaakaan, pelkkää porua. Pirkko ja Calle ei paljon puuttuneet, ehkä koska ne oli ite olleet vähän kuin Roomeo ja Juulia. Köyhä laiha mamu ja fennomaani bashkiiri.
ellauri022.html on line 281: Polly haluu vetää Tomin parhaat puolet esiin kuin pupun hatusta, tai pipun housusta. Kiltit tytöt on suuttuessaan jyrkempiä kuin äkäpussit. On pantu merkille. Sidin nupin aikakatkasu oli ollut tehokas. Pollyn läsnäolo ei vaaranna Fanin senssejä. Kun Sid vihdoin kosii, Fan näyttää ekan kerran kauniilta. (Aika kizasta kiitosta, Luisa May, if I may say so.) Polly sanoo suopeasti et Fan ansaizee sen Sidin, kun on yrittänyt niin tosi kovasti. Sid saa sellaisen vaimon kuin ansaizeekin.
ellauri022.html on line 283: Tom palaa Kalisotan kierrettyään päivettynenä ja filmitähden näköisenä. Vihjaa toiseen kihlauxeen, Polly luulee sen tarkottavan toista Marjaa. Lähtee vähin äänin lämmittämään kalossejaan ja miettii, onko toisella Marjalla pienet jalat ja laittaako Tom sille jalan kalossiin. No ei, väärinkäsitys, toinen Marja meneekin Nedille. Tom ja Polly tunnustavat porstuassa toisilleen lämpimät tunteensa.
ellauri022.html on line 285: Luisan vahvuuxia on lämpimien tunteiden kuvailu. Se saa ne kuulostamaan naiivin aidoilta. Se onnistuu siinä usein olematta yököttävän äitelä, heittämällä joukkoon vähän huumoria, satiiria tai suopeata sarkasmia. Se pompittaa hellien kohtausten molempia ospuolia tasapuolisesti, mikä tekee niistä jotenkin sympaattisempia. Jokaisessa siassa on pikkuisen likaa, mutta silti söpöt kärsät ja herttaiset saparot.
ellauri022.html on line 287: Tomin lompakossa oli pieni ruskea esine, josta lähti heikko tuoksu. ??? Ei, vaan lakastunut luusu. Polly hipelöi heltyneenä Tomin majavaista venelakkia, suoristaa sen lommoja. Kohta Tomi silittelee Pollyn majavaa. Polly on maailman uskollisin lakastaja, Maud sanoi pienenä. Vai sanoiko se jakastaja? No mekin (Seija ja mä) jaxettiin odottaa jakkauden täyttymystä aika monta vuotta.
ellauri022.html on line 291: Ruma punkero Maud ei saa Williä. Se jää vanhaxipiiaxi pitämään huolta isästä. Äiti on hmhm päässyt sit varmaan rauhaan. Willistä tulee pastori ja nai sen semilangenneen Jane statistin. Eräänlainen lehmipaimen tuli siitäkin, vaikka Tomi vei sen paikan.
ellauri022.html on line 293: Ruman Luisa Mayn oma tarina? Sinne päin, ei ihan. Sen isä Bronson oli melko paskamainen setämies, huuhaileva visaneuvos koulupää, Platonin Valtion fänittäjä. Paljon pahempi kuin Mr. Shaw. Pahempi kuin paapa. Pahempi kuin kakka. Melkein kuin (kuiskaten) paska. Luisan feminismi oli huonosti kohdellun äidin peruja. Silti Luisa oli isän tyttö. Alcottin porukka muutti kuin mustilaiset 22 kertaa huuhailun merkeissä, kunnes äiskä peri rahaa ja Emerson tuli avuxi. Visapäästä ei ollut mihinkään. Plain living and high thinking. Luisa sai paiskia paapahommia kuin Polly. Luisalla oli kova elämä ennenkuin siitä tuli kuuluisa ja rikas. Vaan eipä saanut miestä, ruma punkero. Olikohan se lesbo? Milton oli homo. No oli se, ainakin kaapissa:
ellauri022.html on line 297: Luisa kuoli lavantautiinsa 55 vuotiaana 2 päivää isä Alcottin jälkeen. Hoiti iskän loppuun saakka kuten paxu Maud. Että sellaista feminismiä.
ellauri022.html on line 326: See haloes round their hats,
ellauri022.html on line 351: And hunt him like a bear.
ellauri022.html on line 363: And Young Men´s Christian U-ni-ons,
ellauri022.html on line 390: Their bullets like that Luther flung
ellauri022.html on line 397: And round this sad memorial,
ellauri022.html on line 408: Sakun ei ollut helppo olla kilppi, edes sanoa se sana, kun siltä puuppui epuhampaipa. Olikohan joku lyönyt siltä hampaat sisään kun se oli ollut puhma? Tai se vaan pelkäs hammaslääkäriä, jopa kilppiä Koispis-enoa.
ellauri022.html on line 410: Apinat on toisillensa kilppejä silloin kun kilpailu syystä tai toisesta hellittää. Mahat on täynnä ja talous kasvussa. Vihanpito alkaa taas kun resuista tulee pulaa.
ellauri022.html on line 414: Ennen pitkää ne huomaavat, että toihan antaa kauniisti pyytämällä mitä vaan, ja alkaa käyttää sitä hyväxi. Ei millään pahalla, mut sillä näyttää olevan siihen varaa.
ellauri022.html on line 419: Kilppeyden peliteoria on vähän kuin charity. Rikas antaa paljostaan, osoittaa sillä et sillä on kapassiteettia. Sen verran on tässäkin tit for tattia, että kiitollisena pitää olla saamapään, nöyränä siunata antajaa, äänestää sitä, olla sen tiimissä toisia mahtavia vastaan. Auta armias köyhä jos nouset kyykystä ja alat keulia. Siihen loppuu almujen jakelu ja hyväntahtoisuus.
ellauri022.html on line 421: Kilppeys on yxi sdradegia muiden joukossa. Oikein käytettynä se toimii kuin junan vessa, kuten kerrotaan sadussa Myrskytuuli ja päivänpaiste. Kun se menee pieleen, kaikki suuttuvat. Sitä ei ehkä kannata yrittää, kun resut on tosi vähissä. Tulee turpaan joka kantilta. Ei parane silloin jäädä tuleen makaamaan.
ellauri022.html on line 425: The fable was well known in Ancient Greece; Athenaeus records that Hieronymus of Rhodes, in his Historical Notes, quoted an epigram of Sophocles against Euripides that parodied the story of Helios and Boreas.[2] It related how Sophocles had his cloak stolen by a boy to whom he had made love. Euripides joked that he had had that boy too, and it did not cost him anything. Sophocles´ reply satirises the adulteries of Euripides: "It was the Sun, and not a boy, whose heat stripped me naked; as for you, Euripides, when you were kissing someone else´s wife the North Wind screwed you. You are unwise, you who sow in another´s field, to accuse Eros of being a snatch-thief."
ellauri022.html on line 427: Haha? Sofokles ei ollut mikään viziniekka. Kaskun kärki lienee siinä --- siis missä? --- Ja mies osti lehmän. En ymmärtänyt mutta nauroin kuitenkin. Koska Sofokles oli niin komea. (Viivin nolo vastaus Wagnerille.)
ellauri022.html on line 435: Heidi kyllä oli plagioitu jonkun sakemanni äijän aiemmasta kirjasta.
ellauri022.html on line 438: Kukahan on tämän pikku päivänpaiste -genren alunperin kexinyt?
ellauri022.html on line 440: Pollyn kunniakasta esimerkkiä jatkoi Pollyanna varsinkin.
ellauri022.html on line 441: Liekö nimien samankaltaisuus suunniteltua, vaiko yhteensattumaa?
ellauri022.html on line 443: Mä olin kymmenvuotiaana syvästi rakastunut Hayley Millsin Pollyannaan.
ellauri022.html on line 449: Oli laulaja kunnes nai kunnollisen herra Porterin. Ei käy ilmi tykkäsikö se
ellauri022.html on line 456: It is sometimes used pejoratively, referring to someone whose optimism is excessive to the point of naïveté or refusing to accept the facts of an unfortunate situation. This pejorative use can be heard in the introduction of the 1930 George and Ira Gershwin song "But Not For Me": "I never want to hear from any cheerful pollyannas/who tell me fate supplies a mate/that´s all bananas." (performed by Judy Garland in the 1943 movie Girl Crazy).
ellauri022.html on line 462: me sisaruxet saatiin viime jouluna Jöns-sedältä. Se on backgammonin intialainen esi-isä.
ellauri022.html on line 470: Samanlainen viuluniekka löytölapsi oli Anni Swanin Mark. Ei kai se ottanut sitä Porterilta?
ellauri022.html on line 478: Jonkun mielestä Pollyannassa on pidätettyä lapsisexiä, oidipaalista sellaista vieläpä.
ellauri022.html on line 508: • Relate the main characters’ experiences to those of the children. Make sure the children understand the book’s message and
ellauri022.html on line 517: • Lapset syövät aamupalansa keittiön imbiss baarissa, rivissä istuen korkeilla palleilla. Äiti syöttää, lapset avaa suun kuin linnunpojat.
ellauri022.html on line 518: • Äiti vastaa lasten suuhygieniasta laajalla arsenaalilla. Lapset vaan avaa suun isoxi kuin linnunpojat, ks yllä.
ellauri022.html on line 523: ➢ Mitä Katrinkalle tapahtui? Aku petti sitä Nasun kaa.
ellauri022.html on line 524: ➢ Miltä Katrinkasta tuntui? Se oli helvetes förbannad.
ellauri022.html on line 529: ➢ Miten Katrinka ratkaisi ongelman? Se heitti Akun pihalle eikä puhunut enää koskaan Nasulle.
ellauri022.html on line 540: Siri siteeraa motoxi suufirunoilija Rumia. Rumi on Amerikan eniten myyty runoilija. Sen synnyinmaan Afganistanin on ryssät ja jenkit pommittaneet hajalle. Rumixi paukuttaneet taideaarteet koko Keski-Aasiassa, paizi runoja. Niihin ei lentopommit tehoa.
ellauri022.html on line 543: Aika hämärätä puppua. Se kai viittaa tän kirjan psykoanalyysitematiikkaan. Kun henkisiä pipejä laastaroidaan, tulee esiin kaikenlaista valaisevaa.
ellauri022.html on line 545: Sirin 2 alter egoa, kallonkutistaja Erik ja kirjailija Inga, kaivelee hiljan kuolleen isänsä taustoja. Varmaan paljastuu joku iskän ristiinsuihkinta, joku onkin jonkun lapsi tai ei oo. Geeniselvitystä noin niinkun surutyönä.
ellauri022.html on line 552: Sirun kuvaus Maxin leffasta on pitkästyttävää. huoh. Jo on oneaa kun kirjan pitää ottaa sisältöä kuvitteellisesta leffasta.
ellauri022.html on line 555: Vähän aikaa on epäselvää onko Siri Amerikan vai Rumin puolella, kun se kirjottaa WTC:n tornien kaatumisesta. Jos sen miälest hyökkäys Irakiin oli oikeutettua, niin Siri, tervemenoa. No ei sentään, on se sentään oikealla puolella.
ellauri022.html on line 557: Isä-Lars liikuttui intissä ykkös eniten kun se yllättäen feikisti ylennettiin kersantista everstin yläpuolelle. Saa olla hetken olevinaan kasan huipulla, vaikka vaan leikisti. Mixhän se oli sille niin tärkeetä? Kysy Darwinilta.
ellauri022.html on line 559: Kun se palas siviiliin, se kaipas armeijaelämää ja sitä toveruutta, jonka vain yhteinen asepalvelus voi tarjota. Semmosesta ei mulla ole mitään hajua. Jotain sankarit sukkahousuissa tyyppistä nmky touhua. Remakkaa meininkiä, yhteishahatusta miesseurassa. Outo hyyppä oikeesti piti armeijasta kuin kersantti Ärjylä. Jotenkin homoa.
ellauri022.html on line 567: Hän kazoi tahriintunutta, yliruxattua, tuskin lukukelpoista , säkeittäin kirjoitettua runonpätkää:
ellauri022.html on line 579: Mullakin on just samanlaista runoa jo säkkikaupalla. Klup.
ellauri022.html on line 588: Se skizoo sitä, että Paul oli ollut lätkässä johki nuoreen narsuun joka oli kylmästi palauttanut äijänkäävän takasin. Se siinä oli pahinta, Paul on nyt toisen jämä. Ennen kaikkea se miten naurrettavalta se ize näyttää koko jutussa, siitähän tulee julkinen pilkan esine.
ellauri022.html on line 593: Tottakai, onhan tää jo opittu, taisit jo mainita. Menestynein mölyapina mölyää niin että muut on huuli pyöreinä. Kiurua joka visertää ylinnä kuunnellaan ja sillä on parhaat munat. On siis syytä olla äänitarkkailija, kuulla ääniä.
ellauri022.html on line 596: Miranda haluu olla vaan ystävä. Eke on kuin Wagner, se ei halua ystävyyttä, se haluaa lompakon. Työntää siittimensä Mirandan tuheroon. Miranda antaakin omalle pikkumiehelle eikä isokorvaiselle juntille. Sen jäkeen Eke karttelee Mirandaa ja sen tytärtä Eggyä.
ellauri022.html on line 598: Vizikkäästi samat törkeilyt toistuu identtisinä kautta aikojen ja rotujen. Japsut orjuuttaa ja kusee silmään viirusilmiä vierastyöläisiään presiis samoilla vippas konsteilla kuin antiikkiset ja britti-imperialistit aikanaan, ja nyt meikäläiset Suomessa. Ei tosiaankaan mitään uutta auringon alla. Nää apinat ei pääse mihinkään punaisista perseistään.
ellauri022.html on line 600: Samat eat!fuck!kill! tyypin kropleemit toistuu kun tyypit sekoaa, ja niiden reaktiot siihen on aina samat. Apinat on suht yxinkertasia koneita, ja ne menee aina samoista kohtaa rikki. Ne on tyyppivikoja.
ellauri022.html on line 602: Eken kautta Siri kelaa isän suvun vaiheita vähän kaunisteltuna, pienentää vanhempiensa ikäeroa. Paul Austerista kertoo sit Inga ja Max. Paul Auster on takuulla bylsinyt jotain new age lunttua. Siri tietää olevansa sitä fixumpi mut sittenkin, Edie oli kai ollut nätimpi. Tai parempi sängyssä, mitämax. Norjalaiset ei ole mitään vällykäärmeitä. Jalat tulee ulos sängyn päädystä.
ellauri022.html on line 606: Todistaako se jotain että Siri aina tappaa nää pikku Maxit, Paul doppelgängerit. Ingan uus heila Henry on sen miesvainaan elämäkerturi. Inga kysyy Ekeltä minkälainen nainen makaa rakkaan miesvainajansa elämäkerturin kaa. Kai Sirin tapanen. Siri antaa taas ymmärtää et se on oikeestaan Paulin haamukirjottaja. Kexii sille juonet ainakin. Helppo uskoa. Paul on sen verran tollon olonen. Innostuu pesäpallosta. Leo Herzberg, ei siis Lars (joka ei saanu Helsingistä virkaa mun ansiosta ja styylas Mereten kaa), on kameo Sirin bestselleristä What I loved, jota en oo lukenut. Hypistelee Ingaa vaatteet päällä keppi kädessä.
ellauri022.html on line 608: Malamudin alter ego Dubin oli elämäkerturi. Romaanikirjailijat on kuvitteellisten elämien kertureita. Mustakin on tullut näissä paasauxissa aikamoinen kerturi. Wannabe ja bona fide pönäköiden suurmiesten parturi. Jossain Aku Ankassa joltain roistolta ajettiin parta ja se näytti enää hassulta. Simson ilman pitkää lettiä ja leukaluuta. Pelkkä aasi. Naku keisari. Jos oisin psyko analyytikko kuten Eke, sanoisin että olen vaan kade. Kun en oo ize suurmies koitan osoittaa, että ne muutkin on oikeastaan aika pieniä.
ellauri022.html on line 610: Hei tässähän tulee nää nukkekodit joita sen toinen alter ego rakentaa myöhemmässä kirjassa. Lisää unia. Huumori mainitaan nimeltä, mutta se ei tottele kuzua. Tää kirja ei ole vizikirja. Siri on räkänokka, ei turhan nauraja. Osan tän kirjan juonesta se nyysii Kierkegaardilta. Ei voi olla sillä vähän doppaamatta. On se sen verran namesdroppaaja vaikka pudottelee eri nimiä kuin Iivana. Loppuvizeissä tulee vielä Paul Celan.
ellauri022.html on line 612: Larsin isä Olaf oli kiltti ja seurallinen. Vanhuxena yskinäinen. Ehkä on parempi kun ei ole niin seurallinen, ei sitten ole vanhanakaan niin yxinäinen. Viihtyy izexeen.
ellauri022.html on line 614: Pelottavinta bastardeissa on se, että bastardikin perii. Menee reviiristä osa harakoille. Geeneillä lunastetaan pesästä meemejä. Ison Paulin hukkakaurasta piti lainhuutoon tehdä tarkka selvitys. Ei löytynyt kyykäärmeen sikiöitä. Carlsonit sopivat että ollaan ihan hiljaa, ei kerrota, lahjottiin hiljaisexi kummilahjoilla. Piru peri, nuo pikku Bernadottet.
ellauri022.html on line 618: Sirin loppuselvittelyä ei voi lukea kuin huuli pyöreenä. Onkohan sille jotain tällästä oikeesti sattunut? Siinä on samanlaista koetun tuntua kuin Ivana Trumpin avioerossa. Siri ON tyylipillu, all right. Dorothyxi pukeutunut Burton on nolo deus ex machina. Taisteleminen Max paskiaisen kirjeistä just niin naurettavaa kuin narsu sanoo. Täähän on läpeensä tuttua jenkkisaippuaa. Uhkaillaan lakimiehillä.
ellauri022.html on line 622: Nojju, ne narsun saamat kirjeet oli lopulta vaan Maxin mielikuvituxen tuotetta, mielikuvitusystävälle osoitettuja. Narsu sai nenuunsa, ei siitä kukaan välitä. Ingan ja sen nenäkkään Sonja tyttären perseet on kuivilla. Siri kosti paparazzeille. Hikisestä jutku Burtonista tuli transu, joka suree vaan ettei tarpeex moni kato sitä. Ihmeellistä narsismia.
ellauri022.html on line 628: Joo, kiitoxista selviää, et Lloyd Hustvedt, toi Minnesotan hongankolistaja, se sieltä tosiaankin vinkkaa haudan takaa. Sirin haamukirjoittaja, kirjaimellisesti. Lloyd llook out, it´s the llandllord. Siiri onkin llaaman näköinen. Tai alpakan. Siinä on jotain samaa kuin Auli Hakulisessa. Samanlainen hujoppi, samanlainen isä, ja isäsuhdekin. Auli Hakulisen isä Lauri Hakulinen kexi sanan "muovi". Seisoi Kuusitiellä parvekkeella ja huusi pihan asukkaille "MUOVI! MUOVI!", saadaxeen ne luopumaan sanasta plasu. Ja niinhän ne tekikin, vaan eivät silti sunkaan luopuneet plastiikista. Sana muovi kuluu kansan suussa, aine kierrättyy sen käsissä, kunnes päätyy pikku hiukkasina luontoon eläinten surmaxi. Maasta olet sinä tullut, sinne päädytkin ja meriin, säilyt siellä iankaikkisesti iankaikkiseen.
ellauri022.html on line 630: Jamaikalaispimun llandllord Eke tyytyy llämminpeppuiseen kollega Llauraan, joka on ylevä ja pyylevä. Jamaikalaisperhe eheytyy pudotettuaan munapää lapsensa epähuomiossa ikkunasta. All is well, kuten Harry Potterin vikan osan lopussa. Rodut on taas ruodussa.
ellauri022.html on line 637: Trumpin hallitus tuo lihavat päivät takaisin laahuxen lapsille. Salaattia tuppas jäädä hävikkiin, perustelee pirulaiset muutosta. Onhan perunakin hedelmä, ja suklaapatukka on terveellinen jälkiruoka. Ja suolaa paksulti taas annoxiin, jotta limskan menekki saadaan entisiin lukemiin.
ellauri022.html on line 640: Kaikki hörökorva nekrun ns. parannuxet nollataan, Amerikka suurexi, alotetaan koululasten perseistä.
ellauri022.html on line 653: Höh, madot syö meitin, ja me syödään perunoita niiden kakkaamasta mullasta. Mitä eroa?
ellauri022.html on line 657: Joku 60-v jolppi asui 30v Littoisissa metässä avoimen taivaan alla patjan päällä kun se luuli ettei se voi saada kunnan asuntoa kun sillä oli velkoja. Ei tullut kysyneexi. Pelastusarmeija pelasti sen vapautuneeseen asuntoon. Niitähän on nykyään maaseuvulla pilvin pimein. Se ei osannut käyttää mikroaaltouunia. No hitto olihan niitä jo 90-luvulla. Se oli vaan tollo. Kuten se japsu viidakossa joka luuli 50v kuluttua että maailmansota jatkuu yhä.
ellauri022.html on line 659: Vizikkäästi prikulleen samat törkeilyt toistuu identtisinä kautta aikojen ja rotujen. Japsut orjuuttaa ja kusee silmään viirusilmiä vierastyöläisiään presiis samoilla vippas konsteilla kuin antiikkiset ja britti-imperialistit aikanaan, ja nyt meikäläiset Suomessa. Ei tosiaankaan mitään uutta auringon alla. Nää apinat ei pääse mihkään punaisista perseistään.
ellauri022.html on line 667: Se oli kermaperse Bostonin paremmistoa, papinpoika, äidin lemmikki. Rexin juoxupoika Harvardissa, silti keskinkertaiset paperit. Koulun jälkeen lomaili Floridassa biitsillä ja väsäs runoja. Surffaili siellä Napsun pojan Muratin kaa. Arvaa kyllä mitä hommailivat after ski.
ellauri022.html on line 669: Sitten siitä tuli pappi. Sukua kuoli tubiin oikealta ja vasemmalta, ja Rafulta meni usko ja papinpaikka alta. Se lähti Euroopan turneelle, missä se inhos Voltairea mut sai vahvan luontoelämyxen Pariisin kasvitieteellisessä puutarhassa. Kaikki liittyy kaikkeen, siististi nimilaputettuna. Pidän enemmän puistomaisesta.
ellauri022.html on line 673: Kotiuduttuaan Ralf kekkas uuden leipäpuun, siitä tuli ammattikiertue-esitelmöizijä.
ellauri022.html on line 674: Rakenna parempi hiirenloukku niin saat paljon kundeja, kexi se. Sen hiirenloukku oli transsendentalismi, tekosyvällinen tuuba.
ellauri022.html on line 678: Näillä tavoilla ihmisveikot käyttää luontoa: perustarpeisiinsa, huvin vuoxi, viestittelyyn ja laahuxen hillizemiseen. Pannaan mezä palamaan ja neekereiden nieluun hiiliä. Perään vielä idealismia, henkeä ja hyvät prospektit.
ellauri022.html on line 688: Rafun tädin mielestä sen kyhhääs nimeltä "Itseriittosuus" oli "outo sekoitus ateismia ja falskia izenäisyyttä". Siitä tuli varsinainen bestselleri. 2000-luvun suomalaisista nuorista kolmanneksen mielestä lahjonta on ok, jos se ajaa omaa etua. Tää on reportterin mielestä osoitusta uuden yksilöllisyyden noususta. Niin se lieneekin. Kyynärpäitä tarvitaan, täällä alkaa olla ahasta.
ellauri022.html on line 690: Sykseebaari on amerikkalaisen unelma. Valkoinen elefantti korkkareissa menestysjakku päällä ahmimassa jättimäistä korvapuustia useamman edestä. Kukat pöydällä on lunastettu köyhiltä veljiltä. Trustivapaata arabien bensiiniä gallonoittain auton tankissa. Kupissa kofeiinitonta esanssia ja lusikassa heroiinia. Kasvisravinnolla ei selviä elon taistelussa, pitää olla rustoa. (Huomaa salakirjoitettu muistelma 70-luvun Korkeavuorenkadulta.)
ellauri022.html on line 694: Jep jep, yxilönvapauden evankelista. Infinitude of private property as well. Get off my property! Sullon mun luonto! Nää on mun maita! Minähän ne oravat myrkytän! Omaisuus on reviiri, reviiri omaisuutta.
ellauri022.html on line 696: Harvardissa se vähän lyttäs Jeesusta, ja sai porttarin 30 vuodexi. Vähän kontroversielli suurmies siis. Seppoilu on hyvä asia, mut jeesustella pitää myös. Jumalisten mielestä Emerson lempatessaan luomakunnan isähahmon jätti jälkeen tukun orpokotilapsia. Sellainen ei vetele, kyllä iskä tarvitaan joka perheessä.
ellauri022.html on line 698: Pikku naisten äidinisä, Emersonin symppari Bronson Alcott oli aina pummaamassa Rafulta. Sen perustama transsendentalisti kommuuni Fruitlands (paremminkin Fruitcakes) meni perseelleen. Se oli jotain esiveganismia. Emerson haistoi vararikon alun alkaen, jäi sekoilusta pois "sad at heart". "Their whole doctrine is spiritual", he wrote, "but they always end with saying, Give us much land and money".
ellauri022.html on line 701: Rafun toinen vaimo oli myös sen bändäri, 32v laiha mutta kuuma vanhapiika jolla oli kanoja. Rafu kosi sitä textarilla. Kuzui sitä kuningattarexi. Sitä on liikkeellä.
ellauri022.html on line 703: Emerson julisti jenkit älyllisesti izenäisixi Euroopasta 1837. Lowell, jonka kirjastosta Harvardissa me 80-luvulla löydettiin vanhoja Outsidereitä, piti sitä ennenkuulumattomana. Jonkun pastori Piercen mielestä se oli puhdasta sekoilua.
ellauri022.html on line 707: "It can hardly be true that the difference lies in the attribute of reason. I saw ten, twenty, a hundred large lipped, lowbrowed black men in the streets who, except in the mere matter of language, did not exceed the sagacity of the elephant. Now is it true that these were created superior to this wise animal, and designed to control it? And in comparison with the highest orders of men, the Africans will stand so low as to make the difference which subsists between themselves & the sagacious beasts inconsiderable."
ellauri022.html on line 709: Aika vahvaa paatosta lännen viisaalta. Sen mielestä englantilaissyntyiset amerikkalaiset (kuten se ize) oli parasta A-ryhmää, sitten tuli britit ize, sitten jonkun matkan päässä muut eurooppalaiset perässä. Sitten tulee hyvin pitkä väli, ja värivammaiset laahuxena.
ellauri022.html on line 711: Waldo "The Sage", Amerikan Montaigne, lähti 9 muun filosofikaverin kaa eräretkelle kesällä 1858 New Yorkin suureen erämaahan. Siellä mekin ajeltiin perheen kanssa Lincolnilla 2007. Oli siellä aika alkeellisen näköistä.
ellauri022.html on line 712: Wiisaat matkustivat junalla, postivaunuilla, ja opastetuilla kanooteilla. Meillä oli presidentin kaima, jossa oli sähköisesti säädettävät istuimet. Niillä oli tosi kiva reissu. Niin meilläkin.
ellauri022.html on line 714: Ne elivät sakissa kuin siouxit. Emerson oli bi, se kirjoitteli höyryisiä runoja miehelle nimeltä Gay. Melville oli sille hapan, varmaan mustasukkaisena Hawthornesta. Piti Rafua sietämättömän omahyväisenä.
ellauri022.html on line 716: Emerson peukutti luovaa tuhoa, sisällissotia, vallankumouxia ja lamakausia. Ne parantaa maan verenkiertoa. Ja edistää veronkiertoa. Rafu osti paasauxella ansaizemillaan rahoilla maata ja vettä, geen kai hydoor, kuten ammoin Persian kuningas.
ellauri022.html on line 718: Se eli melkein oktogenaarixi, vaikka menettikin fakulteettinsa loppupeleissä. Hautasi useimmat seuraajansa. (Sikäli kuin muisti.) Se sanoi paraax kaverixeen Thoreaun, jonka kanssa se oli ilmiriidassa. Unohti lopulta oman nimensä. Kysyttynä miten jaxelee, vastasi: "Oikein hyvin; vintillä on matot rytyssä, mutta muuten paxusti."
ellauri022.html on line 720: Sao Paulolainen urheilutoimittaja Wilson Fittipaldi antoi nuoremmalle pojalleen nimexi Emerson Rafun kunniaxi. Isoveli oli Wilson Jr, varmasti kiitoxexi Wilsonin pinnasta. Formulakuski Emerson s. 1946 on vuotta vanhempi kuin samaan aikaan Sao Paulossa vaikuttanut Paulo Coelho. Ne on Kimmon ja Fredin ikätovereita.
ellauri022.html on line 722: Lafayetten pojasta tuli George Washington. Lapsille on aina annettu julkkisten nimiä. Pyhä Paolo oli julkkis sekin. Brooke, Ridge ja Jasmine oli taannoin suosittuja suomalaisia etunimiä. Karjalaisia olisivat Puahko, Päntti ja Nuama. Nekin on vanhoja julkkisnimiä, joskaan ei enää yhtä suosittuja. Jerome ja Oliver Saarinen ovat myös hauskoja. Mikko, Niklas ja Max naxuu kivasti hampaissa. Kexeliäitä on myös John, Paul ja George Carlson. Ringoa ei sitten enää tullutkaan.
ellauri022.html on line 760: ei ole partasuun urohon
ellauri022.html on line 762: Viel minä sinunkin laulan
ellauri022.html on line 785: ei ole partasuun urohon
ellauri022.html on line 799: ei ole partasuun urohon
ellauri022.html on line 827: Niin me tehtiin tammikuun harmaan sateisena sapattina.
ellauri022.html on line 830: Toisella housunpolvet ihan puhki
ellauri022.html on line 835: "Oisin halunnut ainaa razastaa,
ellauri022.html on line 842: Tiedätkö muuten mistä tunnistaa vanhuxet,
ellauri022.html on line 857: John Clare 1793-1864 oli Byronia 1788-1824 5v nuorempi, mut toisin kuin se, eli vanhaxi. Se oli köyhä maajussi, joka kirjotti maaseudusta vähemmän romanttisesti. Se tykkäs heinänteosta ja inhos koneita. Mäyrää se sääli yhtä vähän kuin muutkin maalaiset. Sen runot on sovinnaisia, keskustalaisia.
ellauri022.html on line 859: Väänsi hampaat irvessä mitallista runoa kuin oisi ratkaissut ristikkoa. Mitan hyvä puoli on et se pakottaa runoilijan sanomaan asioita epätavallisella tavalla. Siinä tulee joskus sanottua hätäpäissään epätavallisia ajatuxia. Ei juuri toimi Claren kohdalla. Clarea siteeraa Siri, toinen keskinkertaisuus.
ellauri022.html on line 864: Elämää elinkautiseen vankilareissuun. Sitähän se on.
ellauri022.html on line 867: runoja ja proosaa vankilassa ollessaan. Sekin itäinkkari
ellauri022.html on line 877: Among the vulgar and the lowly bred seurassa persujen sun muiden tavisten
ellauri022.html on line 879: Innured to strife and hardship from a child Koviin tottuneena poikasesta asti
ellauri022.html on line 881: Sigh´d o´er bird pleasures but no nest destroyed Huokailin linnunonnea särkemättä pesää
ellauri022.html on line 883: Saw nature smile on all and shed no tears Kesä oli kaikilla, en ollut itkunen
ellauri022.html on line 884: A slave through ages though a child in years vanha orja olin vaikka iältäni pikkunen
ellauri022.html on line 887: The fly I envy settling in the sun Kärpästä mä kadehdin luonnon tapetissa
ellauri022.html on line 888: On the green leaf and wish my goal was won Voi kunpa tää munkin retki ois jo etapissa.
ellauri022.html on line 892: Rumin runo
ellauri022.html on line 894: Rumin runot ei ole rumia vaan päinvastoin itämaisen sievisteleviä. Niillä on tämän päivän pakanalle vähänlaisesti annettavaa. Ne tuovat mieleen tunkkaiset tekosilkkikerrastot, halvat itämaiset helyt made in Taiwan, viehkot käsieleet ja epätarkat väripainokuvat idän pyhimyxistä. Epäamerikkalaista elehdintää. Miten tää voi olla USAn luetuinta runoutta? Ehkä punaniskat ei lue mitään runoja, ainoat mitkä lukevat on itämaiset matut. Tää on tähän asti paras (en tiedä mitä se meinaa, mutta onhan siinä tunnelmaa).
ellauri022.html on line 899: And the spring found earth in mourning, all naked, lone, and bare. Kevät löysi maan suremassa, paljaana, yksinään ja karuna.
ellauri022.html on line 900: I heard Time’s loom a-whirring that wove the Sun’s dim Veil; Kuulin ajan kangaspuiden hyristen luovan autereista huntua.
ellauri022.html on line 909: Rumi sepitti myös makaronirunoja. Niitä on mullakin. Niissä myyssätään eri kieliä sekaisin, tehdään sillisalaattia sanoista. Suht skizoa. Tästä aiheesta enemmän toisaalla.
ellauri022.html on line 911: Kilpailevat runoilijat vittuilee toisilleen: Sofokles ja Euripides, Catullus ja Furius, Byron ja Bob. Nizami sanoi Rashidia mauttomaxi. Rashidi vittuili takasin: mä en tarvi mausteita, kun mun runot on makeita. Sä tarviit kun sun on vaan papuja ja lanttua.
ellauri022.html on line 913: Skotit syö haggixen kaa lanttua. Juuttibuumin aikana skotit teki juutista säkkejä tehtaissa, joihin otettiin töihin vain naisia ja lapsia kun ne oli vähemmän tilaavieviä. Miehet oli työttöminä kotona ja keitti työllisille teetä. Näin voi käydä taas kohta.
ellauri022.html on line 917: Paul Celan 1920-1970, Sirin miehen kaima, oli sekin pikku juutalainen, saxankielellä kirjoittava romanialainen mamu. Se oli oikeasti Antschel, sen isä oli sionisti ja äiti Frizi. Ne asu nykysessä Ukrainassa. Äiti halus että puhutaan saxaa kotona ja luetaan saxalaisia kirjoja. Paulin eka runo 18-vuotiaana oli äitienpäiväonnittelu. Kannustivat punaisia Espanjan sisällissodassa. Paul saxansi Shakespearen sonetteja ghetossa. Vanhemmat menehty nazien työleirillä. Celan tunsi syyllisyyttä siitä. Pakeni kommareita Pariisiin. Tunsi katumusta varmaan niistäkin.
ellauri022.html on line 919: Kirjoitti Todesfugen heti Seijan synnyttyä 1952 mut hävis runokilpailun tyttöystävälle. Suuttui sille siitä kuten mä, kun hävisin tikanheiton Seijalle. Paulkin vähän plagioi muilta runoja, Todesfugekaan ei ois mennyt läpi Urkundista. Sääti ranskalaisen aatelisen tytön kaa, jonka sukulaiset eivät tykänneet. Vähän kuin Julie ja Pröö. Kirjoittivat melkein yhtä monta kirjettä kuin ne, tai Seija ja mä pienenä. Hukuttautui Seineen sinä vuonna kun Petsku oli Lapissa. Ja mä Konstanzissa. Ois täyttänyt sinä vuonna 50, se on vaikea paikka monille. Mä kävin yxin Australiassa 50-vuotiskesänä, ja syxyllä tarjosin vanhemmille kiinalaista sapuskaa. Ne söivät epähuomiossa chilikastiketta raakana ja kävivät kuumana. Seijalla ja Helmillä oli söpöt kiinalaiset putkimekot.
ellauri022.html on line 921: Celan sanoi että mikään ei saa runoilijaa lopettamaan runoilua. Paneppa tämä piippuusi ja polta, antimuusa! Celan oli kääntäjä. Mikään ei saa kääntäjää lopettamaan kääntämistä. Se käänsi romaniaa, ranskaa, epsanjaa, portugalia, italiaa, venäjää, hepreaa ja englantia saxaxi. Celan on toivottomasti sairas, sanoi Heidegger 1967, typerä ex-nazi. Saattoi olla oikeassakin. Molemmat kai olivat. Ne ehkä joteskin ihailivat toisiaan, ihan syyttä, ja ehkä pettyivät.
ellauri022.html on line 923: Zähle die Mandeln, zähle, was bitter war und dich wachhielt, zähl mich dazu.
ellauri022.html on line 927: Tulee mieleen Petsku ja mantelipussi, joka näytti siltä että siitä on syöty, ja isin ja minin tiukka komennus Petskulle: - Tunnusta! - Tunnustan. - Siis otit mantelit? - En. Ize asiassa mä oli kurkistanut mantelipussiin, en kyllä ottanut. En tosin muista tapausta henk.koht. Ehkä otinkin. En tunnusta.
ellauri022.html on line 932: Nizami Ganjavi ( persia: نظامی گنجوی, latinoitu: Niẓāmī Ganjavī, l. 'Niẓāmī of Ganja ' ; n. 1141–1209), Nizami Ganje'i, muodollinen, Jami, jonka nimi oli Nezami, Nizami -Dīn Abū Muḥammad Ilyās ibn-Yūsuf ibn-Zakkī oli 1100-luvun muslimirunoilija. Nezāmia pidetään persialaisen kirjallisuuden suurimpana romanttisena eeppisenä runoilijana, joka toi persialaiseen eepoxeen puhekielen ja realistisen tyylin. Hänen perintöään arvostavat ja jakavat laajalti Afganistan, Azerbaidžanin tasavalta, Iran, Kurdistanin alue ja Tadzikistan.
ellauri022.html on line 937: Khosrow ja Shirin ( persiaksi: خسرو و شیرین) on persialaisen runoilijan Nizami Ganjavin (1141–1209), joka kirjoitti myös Laylan ja Majnunin, kuuluisan traagisen romanssin nimi. Se kertoo pitkälle kehitetyn fiktiivisen version tarinasta Sasanian kuninkaan Khosrow II: n rakkaudesta Armenian prinsessa Shiriniin, josta tulee Persian kuningatar. Olennainen kertomus on persialaista alkuperää oleva rakkaustarina, joka tunnettiin jo suuresta eepos-historiallisesta runosta Shahnameh ja muista persialaisista kirjailijoista ja suosituista tarinoista, ja muissa teoksissa on sama otsikko.
ellauri022.html on line 938: Khusrow ja Shirin kertovat tarinan kuningas Khosrowin seurustelusta prinsessa Shirinin kanssa ja rakkauskilpailijansa Farhadin voittamisesta. Puhdas ja epäitsekäs rakkaus on esitetty tässä ruumiillistuneena Farhadin hahmoon, joka on salaa rakastunut Shiriniin, joka joutuu kuninkaan vihan ja kateuden uhriksi. Khosrow lähettää sanansaattajan Farhadille ja antaa hänelle vääriä uutisia Shirinin kuolemasta. Tämän väärän uutisen kuultuaan Farhad heittäytyy vuoren huipulta ja kuolee. Khosrow kirjoittaa kirjeen Shirinille ja ilmaisee pahoittelunsa Farhadin kuolemasta. Pian tämän tapauksen jälkeen myös Mariam kuolee. Ferdowsin version mukaan Shirin myrkytti Mariamin salaa. Shirin vastaa Khosrowin kirjeeseen yhtä satiirisella surunvalittelukirjeellä. Aika kakkiaisia! Mutta aloitetaanpa aiempaa.
ellauri022.html on line 940: Shapur, Khosrow'n läheinen ystävä ja taidemaalari, kertoo Khosrow'lle Armenian kuningattaresta Mahin Banusta ja hänen veljentytöstään Shirinistä. Kuullessaan Shapurin kuvauksia Shirinin virheettömästä luonteesta, nuori prinssi rakastuu kuulonvaraisesti Shiriniin, armenialaisen prinsessaan. Shapur matkustaa Armeniaan etsimään Shiriniä. Shapur löytää Shirinin ja näyttää Shirinille kuvan Khosrowsta. Shirin rakastuu samoin sika säkissä tyyppisesti Khosrowiin ja pakenee Armeniasta Khosrowin pääkaupunkiin Mada'iniin; mutta sillä välin myös Khosrow pakenee isänsä vihaa ja lähtee Armeniaan etsimään Shiriniä.
ellauri022.html on line 942: Matkalla hän löytää Shirinin vaatettamattomana kylpemässä ja pesemässä kiiltäviä hiuksiaan; Shirin näkee myös hänet; mutta koska Khosrow matkusti Aatamin asussa, he eivät tunnista toisiaan.
ellauri022.html on line 944: Armeniassa Khosrow tapaa vihdoin Shirinin ja toivottaa hänet tervetulleeksi. Shirin ei kuitenkaan suostu menemään naimisiin Khosrowin kanssa; ellei Khosrow ensin vaadi maansa takaisin Bahrām Chobinilta. Siten Khosrow jättää Shirinin Armeniassa ja menee Konstantinopoliin. Caesar suostuu auttamaan häntä Bahrām Chobinia vastaan sillä ehdolla, että tämä menee naimisiin tyttärensä Mariamin kanssa. Khosrow joutuu myös lupaamaan, ettei hän mene naimisiin kenenkään muun kanssa niin kauan kuin Mariam on elossa. Khosrow onnistuu voittamaan vihollisensa ja saa valtaistuimensa takaisin. Mariam mustasukkaisuudesta pitää Khosrown loitolla Shirinistä.
ellauri022.html on line 950: Shirin suostuu lopulta naimisiin Khosrowin kanssa useiden romanttisten ja sankarillisten jaksojen jälkeen. Silti Shiroyeh, Khosrowin poika hänen vaimostaan Mariamista, on myös rakastunut Shiriniin. Shiroyeh murhaa lopulta isänsä Khosrow'n ja lähettää sanansaattajan Shirinille ilmoittamaan, että viikon kuluttua hänen on mentävä naimisiin hänen kanssaan. Shirin tappaa itsensä välttääkseen menemästä naimisiin Shiroyehin kanssa. Khosrow ja Shirin haudattiin yhdessä samaan hautaan. Ympäri käydään, yhteen tullaan.
ellauri022.html on line 952: Näyte: Shirin & Farhad - Eroottista runoutta
ellauri022.html on line 954: Runon kirjoittaja: dekaani al-Kis
ellauri022.html on line 956: Erotic Poetry Book, Gamahucher Press, Australian johtava eroottinen runoilija.
ellauri022.html on line 958: Shahnameh sisältää kuuluisan persialaisen rakkaustarinan. Kuvanveistäjä named Farhad rakastuu Shirinin kanssa ja siitä tulee Khosrown rakkauskilpailija. Khosrow ei voi välttää Farhadia, joten hän lähettää hänet maanpakoon Behistun vuorelle, jonka mahdoton tehtävä on kaivertaa portaita kallioon. Farhad aloittaa tehtävänsä toivoen että Khosrow antaa hänen mennä naimisiin Shirinin kanssa. Khosrow lähettää sanansaattajan Farhadiin ja antaa hänelle vääriä uutisia Shirinin kuolemasta. Kuultuaan tämän väärän uutisen Farhad heittäytyy pois vuoren huipulta ja kuolee.
ellauri022.html on line 964: sinun äärettömästi
ellauri022.html on line 965: rakastavaiset rakastavat tuntea
ellauri022.html on line 969: sanoinkuvaamaton kauneus o'eerubundant gorgeousness
ellauri022.html on line 970: rakkautesi hurmaava ihmettely kauneus päihtyy deliriumiin
ellauri022.html on line 971: kun rakastajasi huokaa nimeäsi
ellauri022.html on line 972: milloin rakastajasi itkee suudelman kosketusta, tunne että olet palanut pohjaan
ellauri022.html on line 973: käsittämättömän ilon liekit kun rakastajasi nurisee nimeäsi ja jotmuilee sisälläsi...
ellauri022.html on line 975: minä Helmut Kohl'in al-deen tahtoa välittää tässä minun lay, että minä piti kusta --
ellauri022.html on line 978: out my cock did fling around looking pissing in the wind o’er cliff
ellauri022.html on line 1006: alkuun
ellauri022.html on line 1007: loppuun
ellauri023.html on line 16: alkuun
ellauri023.html on line 17: loppuun
ellauri023.html on line 18: und:grey;font-size:3em;text-align:leftr;margin-top:0%;margin-bottom:0%">UNTO KUNNAS
ellauri023.html on line 19: und:grey;font-size:8em;text-align:leftr;margin-top:0%;margin-bottom:0%">OLLIN
kurjuus
Kertomuxia
ellauri023.html on line 25: Orpo Olavin koettelemuxet eli K.O. Syvännön lapsuus (Ristin Voitto 1957). Kirjoittanut Unto Kunnas. Orpo Olavi on uusi tuttavuus, jonka mulle esitteli Anssi Wanha-Yli-Jyrä. Orpo Olavi on kirjan kansikuvassa jotenkin isin näköinen poikaikäisenä, esim siinä fotossa joka on otettu Tallinnassa, jossa se seisoo mamma Margitin ja Alma Potralin välissä. Orpo Olavista tulee mieleen myös Anni Swanin Pauli on koditon, ehkä vähän Wilho Pylkkäsenkin odysseia. On siinä jotain Kullervoakin alkumetreillä. Äitipuoli antoi kiven evääxi. Axel Gallenin Kullervon kirous sopisi tähän kuvituxexi, tai sen ankka/hiiriversio.
ellauri023.html on line 27: Ruozinnoxesta Den moderlöse Olavi on painos loppu. Se kuitenkin muistuttaa, että Olavi oli vaan puolixi orpo, olihan sillä isä elossa. Ja paha äitipuoli. Wilho Pylkkäsen tarina sukupuolenvaihdoxella. Alkuperäisteosta on 1 kpl SKS:n kirjaston varastossa. Ei ihan Ivana Trump-luokan bestselleri, tai Raamatun. Niiden sankarien koettelemuxet kiinnostaa laajempaa yleisöä. Orpo Olavi on huutavan ääni korvessa. Korvessa harva kuuntelee huutoa. Jos puu kaatuu korvessa ja korppikaan ei kuule, tuleeko siitä ääntä ollenkaan? Ehkä jumala kuulee julkkista jota kukaan muu ei nää.
ellauri023.html on line 36: Se Orpo Ollin ainut kappale löytyi sitten SKS:n kirjaston varastosta, haalistunut pikku kirjanen. SKS:n hieno kirjasto oli remontissa, kirjastonhoitajat vilistivät karussa ikkunattomassa kellarissa kuin pienet rotat. Vanha mummu jolla ei ollut juuri ketään enää ullakolla kulki jonkun käsikynkässä kohti ovea. Suupielessä sylkivana. Vähemmän oli väkeä kuin Salpausselällä.
ellauri023.html on line 40: "Isäni kävi teollisuuskoulun ja tuli sitä tietä rakennusmestariksi. Äitini oli vähän yli 20-vuotias, kun minä synnyin v. 1909." Siinä siis Kaarlo O. Syvännön syntymävuosi. Siitä alkoivat orpo-Olavin koettelemukset. Mutta kaikki se mitä K. O. Syväntö oli joutunut kokemaan vaikutti siihen, että hänellä riitti sitkeyttä ja uskoa suorittaa tehtävä, mihin hänet oli valittu.
ellauri023.html on line 41: K. O. Syväntö oli ainutlaatuinen apu siinä valmistavassa työssä, että Israelin juutalaiset ja sen naapurimaatkin kerran elävät sovussa niinkuin tulevat tekemään Messiaan valtakunnassa. Apu oli heille tarjottu Jumalan Sana ja ainoa Messias, Jeesus Kristus. Muut messiaat älkööt vaivautuko. Odotus on nyt ohize. Tai siis oli, tai siis odotellaan vielä vähän, mutta samaa messiasta, ei toista.
ellauri023.html on line 45: Kuinka tämä kirja syntyi? Unto Kunnas istui Kaarlo Syvännön kodissa Israelin kuuman auringon alla 1957. Olin silloin viisivuotias, osasin jo lukea. En muista lukeneeni Ollin kurjuus -nimistä nidettä, sitä ei varmaan ollut pääkirjaston lastenosastolla.
ellauri023.html on line 49: Usein on vaikeuxia elintarpeiden saamisessa, raha tekee välipään. Eihän ne pirut lähetä tarpeexi Suomesta. On vaadittava tiukkana. Onnexi Orpo Olavin lapsuus on koulinut sen siihen. Ollin kurjuus johtui pahasta äitipuolesta, jonka ilkeys oli ihmeellisempi satua. Olli kertoo repäisevästi pari juttua, ja Unto oivaltaa: tästähän saisi opettavaisen kirjan! Ei kun asiaan. Mikä olis kirjan opetus? Että ole tyytyväinen rupisiin vanhempiisi, Ollilla oli vielä kurjemmat.
ellauri023.html on line 72: Kunnes iskä meni uusiin naimisiin ja otti Ollin huostaansa. Pirun mertaan.
ellauri023.html on line 77: Lumiaurajunassa oli kärsä ja siivet, kuin pikku Dumbolla. Siivet suppuun! Kärsä ylös!
ellauri023.html on line 80: Kun syntyi eka velipuoli, alkoi äitipuoli tylysti Olavia syrjään tyrkkiä.
ellauri023.html on line 83: Tyrkkiä vielä sisaruxet salavihkaa ulos pesästä. Taunon, Reinon ja Aunen.
ellauri023.html on line 84: Sitä mukaa kun niitä tuli, Ollin osa kurjistui. Ei ois kannattanut ostaa
ellauri023.html on line 85: pulloon lysolin sijasta glyseriiniä, siitä ei äitipuoli riemastunut, antoi selkään.
ellauri023.html on line 89: Punakapinan aikaan lisättiin leipään suolaheinää ja pettua. Suolaheinä oli parempaa.
ellauri023.html on line 91: ja sen tyttökavereiden runoja kirjoitettuna kärrynpyöräkäsialalla:
ellauri023.html on line 94: kun lähdet sä Katri hento
ellauri023.html on line 95: et tunne sa vaaroja maailman
ellauri023.html on line 100: sun purtesi ohjaisi varmaan.
ellauri023.html on line 103:
Ompa kaunista! vaan äkkiäpä se äiskä pääsi sinne valkamaan. Ei tässä ruusuilla tanssita, ei totisesti!
ellauri023.html on line 104: (Lisää herttaisia runoja, mm. Luojan pikku varpusista, kasveista ja lampaista.)
ellauri023.html on line 105:
Niinpä! Onpa sattuva tämäkin runo! Joka päivä luoja antaa einehen, mitä tarpeen on, sen juuri, ei enempää.
Kuinka monta kertaa olenkaan saanut mennä nukkumaan nälkäsellä vazalla! Mutta ehkä se sitten on niin,
ettei sen enempää olekaan ollut tarpeen. Enhän ainakaan tähän mennessä ole nälkään kuollut...
ellauri023.html on line 107: Ei paljon puuttunut, Olaville tuli vazavaivoja heikosta muonasta. Mikä pahempaa,
ellauri023.html on line 109: heinille härkien kaukalon kuseskeli sitten koulupoika viaton. Itkeskeli izensä uneen.
ellauri023.html on line 110: Hiljaisella tunnilla veti taas housuista molon seuraxi myös äidin märän muistovärssykirjan ja luki sieltä:
ellauri023.html on line 114: Sä kannat tiedotta kruunuasi.
ellauri023.html on line 115: Säilytä kruunusi, säilytä kruunusi!
ellauri023.html on line 119: Kyllä oli kaunis Leenankin runo! Ja mitähän tuo kruunu tarkoittaa? Onkohan minullakin
ellauri023.html on line 120: tuollainen kruunu? Ja miten voin sen säilyttää? Jospa joku selittäisi minulle näitä asioita?
ellauri023.html on line 121: Voi Olli ressukkaa. Vain tytöillä on tuollainen kruunu, pojilla on pää, jonka siihen kruunuun
ellauri023.html on line 122: voi pujottaa, ja silloin se tyttö voi sen kruunun menettää, ellei pappi sano sitä ennen aamenta.
ellauri023.html on line 123: - Olavi, nukutko sinä? Kuinka sinä kehtaat ja ihan keskellä tuntia? Mikä sinun kädessäsi on?
ellauri023.html on line 127: Uusia vastoinkäymisiä. Manzantunnilla Olli nipsasee edessä olevan tytön letin pulpetilta,
ellauri023.html on line 131: uppiniskaista ja pahaa poikaa, joka häirizee tuntia ja käyttäytyy sopimattomasti.
ellauri023.html on line 132: Olli repii kirjeen sen tuhannexi palaxi ja heittää menemään. Seuraavana aamuna ope vaatii
ellauri023.html on line 143: näköiset kuin kyyhkyset. Jälkimmäinen puoli meni putkeen, kun luokan tytöt todistivat
ellauri023.html on line 144: Ollin puolesta opettajalle, että nälkä se vaan ajoi tikanpojan puuhun, eikä paha sisu.
ellauri023.html on line 145: Opettaja huomaa vihdoinkin mistä kenkä puristaa, pyytää anteexi ja antaa kunnon aterian.
ellauri023.html on line 149: Olavilla on lukupäätä, ja se pääsee Pieksämäelle kouluun vaikei osaa vielä ruozia.
ellauri023.html on line 150: Äitipuolta vituttaa käenpojan keuliminen, vähentää entisestään Kaarlon ransuuneja.
ellauri023.html on line 151: Olavi vastaa myymällä joululehtiä ja kuorimalla ropseja ennen koulujunan lähtöä.
ellauri023.html on line 154: Äitipuoli ja Olavi on ihan sotajalalla. Ämmä vaatii Ollia lounasaikaan mustikkaan.
ellauri023.html on line 155: Olli sulkee paskiaisen kellariin ja lounastaa sen rähistessä siellä muina miehinä.
ellauri023.html on line 162: Ei liiennyt rahaa rippipukuun kotoa, varsinkaan tollaselle toisen naisen sikiölle.
ellauri023.html on line 165: Sitä epäiltiin seudun ryöväreiden pesäxi, ja nimismies takavarikoi sen laatikon.
ellauri023.html on line 166: Olli hirvii vihdoin mennä pyytämään sitä takaisin. Kertoo vallesmannille koko jutun.
ellauri023.html on line 169: Ollin mummipuoli tulee käymään, kun on kuullut tätipuolelta äitipuolen melskauxesta.
ellauri023.html on line 174: Kun isältä puhkee umpisuoli ja se joutuu sairaalaan, se toimittaa Orpo Ollin turvaan
ellauri023.html on line 175: veljensä Heikin luoxe Lapinlahdelle. Kotiin pirun mertaan ei ole hyvä yxin mennä.
ellauri023.html on line 176: Vaan eihän se isä siihen kuolekaan, ja Olli palaa kotiin jatkamaan koulunkäyntiään.
ellauri023.html on line 179: Sen reipas Aati kaveri makaa kohta kylmänä, kun ampuu izeänsä epähuomiossa haulikolla mahaan.
ellauri023.html on line 184: Koulunkäynti jäi kesken seizemänneltä luokalta, kun äiskäpuoli sai pahan paskahalvauxen,
ellauri023.html on line 191: Palattuaan Hesan kurssituxen jälkeen Mikkeliin junanlähettäjäxi se alkoi käydä seuroissa.
ellauri023.html on line 192: Oli omavanhurskas ja mielestänsä kovin kunnollinen nuori mies. Ei juonut, ei kiroillut,
ellauri023.html on line 206: Sigfrid Sirenius, merimiespastori, jonka kirja Ihmisiä joilta sain on mun kirjahyllyssä
ellauri023.html on line 210: Hyvähän sen oli sanoa, kun oli teologian tohtori ja setlementtiliikkeen messias.
ellauri023.html on line 213: ei liioin muiden ohjastama hihhulointi. Jotain täytyy olla vinossa. Ei kun lukutikku käteen,
ellauri023.html on line 214: pyhä kirja levälleen ja lähilukua. Sieltähän se selvisi, kun piti selvitä: lähdetäänpä kastamaan!
ellauri023.html on line 215: Vanhana yökastelijana Orpo Ollilla oli hyvät pohjat siihen. Suunnitelma oli selvä:
ellauri023.html on line 218: - Nyt minulle on selvinnyt raamatun totuudet uudella tavalla. Olen omasta puolestani päättänyt
ellauri023.html on line 220: sitä minä en tiedä, mutta minun on lähdettävä. Minussa on se jokin. Fiilis on nyt sellainen.
ellauri023.html on line 222: käymään uppokasteella ja liittymään sun kaa helluntailaisten seurakuntaan.
ellauri023.html on line 225: ja koska tämä voisi tapahtua. Ensi sunnuntaina, sanoi veli Sutela, ihan into piukeena.
ellauri023.html on line 226: Seurakunta riemastui: pahaa-aavistamattomat uudet pokat vois lähettää Israelin kentälle.
ellauri023.html on line 227: Mikäs sen parempi taustavirka lähetystyöhön kuin opinkäynyt junanlähettäjä.
ellauri023.html on line 235: Mutta kun häntä muistelen, on vain yxi asia mielessäni, ja se on tämä:
ellauri023.html on line 241: Ihan kiva kirja, väkivaltaa roppakaupalla, mut aika vähän sexiä. Star wars ilman lentäviä lautasia. Eikä ihan vähän myös vanhan ystävämme narsismin hajua, psykopatiaa ja tunnekylmyyttä. Henkilökuvauxessa on selkeitä puutteita. Vähän samaa heikkoutta kuin jehovan romaanissa jeesus nasaretilaisesta. Ainoa huolella kuvattu henkilö on kirjan sankari, ritari moitteeton ja nuhteeton, jossa ei ole mitään vakavia vikoja.
ellauri023.html on line 243: Rakas jeesus ei vaikuta Ollille kovin läheiseltä, jonkun toisen kirjan sankarilta lähinnä. Toi rakkauskortti ymmärrettävästi esiintyy aika vähän sen pelissä. Vaikee on kauhalla ottaa, jos on lusikalla annettu. Se korvataan sitkeydellä, oveluudella ja izepäisyydellä. Voi olla paremmin tarpeen juutalaisten korttiremmissä.
ellauri023.html on line 245: Vaimokin tulee mukaan ihan sivulauseessa vasta loppuvizeissä. Sen mielipidettä ei tarvize edes kysyä. Uskonasiat on miesten juttuja. Nainen olkoon turpa kiinni seurakunnassa, kun junanlähettäjät puhuu.
ellauri023.html on line 252: (Ei tosin ihan huipulla. Oikeastaan jeesuxella ei ollut paha alku, jos Renan ja Lipsius on oikeessa. Sehän oli pikemminkin aika kermaperse, lukuunottamatta syntymisen aikoja. Olihan sillä kateelliset velipuolet, mutta vasta loppupeleissä tosi vaikeeta. Ihan kivaa kerrotaan myös buddhan nuoruusvuosista. Eikä Muhametillakaan mennyt kovin huonosti, jos ei lasketa sen ekaa puumavaimoa.)
ellauri023.html on line 254: Ehkä pohjalta on parempi ponnistaa seurakunnan tunnejohtajaxi ja tajuta muita surkimuxia. Tarve ja paine nousta pohjalta kokkareexi pinnalle on kai myös kovempi, jos on siihen tarpeexi kova koira.
ellauri023.html on line 256: Yhdstelmä kovuutta ja pehmeyttä toimii koiran koulutuxessa. Naxutus, makupala, hyvä poika ja hyi kaxen oikeissa paikoissa ohjaavat pennun halutulle kasvu-uralle. Niinkuin se psykopaatti luisteluvalmentaja, joka julkisesti nöyryytti ja henkisesti kidutti tyttöjä. Puolet vanhemmista peukutti sitä ja puolet harkizi seurakunnan vaihtoa. Helppo arvata kuka oli kummallakin puolella, kummalla voittajat ja kummalla häviäjät.
ellauri023.html on line 260: Kaarlo Olavi Syvännön myöhemmistä elämänvaiheista ja kuzumustehtävästä kertoo vuoden 1978 syxyllä Ristin Voiton kustantamana ilmestynyt kirja Tienraivaaja. Tämän jatkokirjankin on kirjoittanut Unto Kunnas. Seuratkaa salaperäistä Pappa Syväntöä hänen vaarallisilla retkillään!
ellauri023.html on line 266: Orpo Olavista eli junanlähettäjä Kaarlosta tuli '47 tienravaaja Israelin laulumaille. Kuin ärhäkkä bobcatti, se ahersi juuttaanmaalla runsaat 30v karja-aurana, kärsä ylös, siivet ylös, aina kulloisenkin tarpeen ja tilanteen mukaan.
ellauri023.html on line 268: Seeveensä jatko-osassa Kaarlo kertoo Israelin seikkailunsa haamukirjoittaja Untolle mankkanauhalla. Ensin heitetään vähän lisävaloa sen vuosiin junanlähettäjänä. Se oli lahjomaton virkamies, joka poltti luihun sahanomistajan filunkipelistä. Se on kuin George Washington: en osaa valehdella, mutta osaan kannella. Nilkkiainesta. Filunkimies ja sen saha joutuivat vasaran alle. Luovaa tuhoa luojan mieheltä.
ellauri023.html on line 272: Mutta Kaarlo ei olekaan ihan kuka tahansa, se on (Unto huomauttaa) meidän aikamme Johannes Kastaja. Yökastelijasta pyhän hengen kastajaxi. Se on johdatusta, vaikkei Kaarlo tuohon aikaan ollutkaan vielä hereillä. Kusi tuli pöxyyn umpiunessa.
ellauri023.html on line 274: Vähän myöhemmin Ilmajoella Kaarlo pani herran taas seinää vasten, kun vuokra-asuntoa ei löytynyt. Sähän lupasit, että mä saan pyytää ihan mitä haluan! Eikä auttanut herran kuin lähettää enkeli johdattamaan Kaarlo onnellisen tiilitalon luo, jonka Kaarlo ostaa tupasi, varmaan enkelin sen käteen työntämällä rahatukulla.
ellauri023.html on line 276: Näitä samanlaisia melko puolueellisia henkilökohtaisia ihmeitä tuli sitten Kaarlon tielle useita, enkeleitä ilmestyi ja pelasi asioita Kaarlon pussiin, monen vähemmän armoitetun vahingoxi. Sitähän se on luvatun kansankin historia, yhdelle luvataan hyvää, joka kylmän rauhallisesti otetaan toisilta. Mitäs palvovat vääriä kuvia. Pitää kazoa mihin suuntaan kumartaa ja mihin pyllistää. Vähän sellaista teodikeaa.
ellauri023.html on line 282: Sysmän kirkonkylän tunsi ennen siitä, että siellä on kunnantalo, osuuskauppa
ellauri023.html on line 284: kunnantalossa on kummallisia vuokralaisia, ja pyörien tilalle on tullut
ellauri023.html on line 293: Mäellä kasvaa niin paljon visakoivua, että se mainitaan 50-luvun mezäoppaissa.
ellauri023.html on line 295: Nyt se lahoo pystyyn Rauharannan tontilla ja palaa saunan uunissa.
ellauri023.html on line 302: sai jonkun lapsenkin, mutta vaimo kuoli syöpään myöhemmin. Se mainostaa
ellauri023.html on line 306: Sen piti rikastua myymällä saha mökkikyläksi, mutta maaperä on saastunut.
ellauri023.html on line 309: Talo kalliolla on komea, vähän Rauhista nuorempi. Sauna oli alunperin
ellauri023.html on line 312: niiden meininkeihin vieläkin, vaikka ovat kyllä maallistuneet. Kossujen
ellauri023.html on line 315: helluntailaisten pelastusnäkemyxessä. Jehovisti pelastuu jos ja kun se
ellauri023.html on line 322: Helluntain ystävät ei kynnä, kylvä eikä korjaa satoa. Herra pitää
ellauri023.html on line 331: harmageddon, kun ruvetaan hommaamaan Rauharannan tontin jakoa.
ellauri023.html on line 336: ajelevat Toyotalla ohize, pistäyty kerran meillä kun syötiin nakkikastiketta.
ellauri023.html on line 342: Helmisen jälkeen siinä asu joitain Lundin tätejä, ja sitä sanottiin Luntin mökiksi.
ellauri023.html on line 343: Luntin mökki oli törökki halvalla tehty rotisko. Tontti myytiin hiljattain, talo purettiin,
ellauri023.html on line 348: Se alkoi aika pian vuotaa, pohjassa oli halkeama. Ei ollut siunausta silläkään veneellä.
ellauri023.html on line 349: Se lojuu nyt lahoomassa Rauhixen saunan takana, kasaan taittuneilla pukeilla.
ellauri023.html on line 352: Ei myyty. Ties vaikka joskus kunnostettaisiin ne ja ajeltaisiin taas Majutvedellä.
ellauri023.html on line 353: Tai mentäisiin retkelle Tuulensaareen, tai mitämax, sadunomaisille Saensaarille.
ellauri023.html on line 366: naapurin helluntailaisten kanssa kuin siskon jehovan todistajien, vaikka oli
ellauri023.html on line 367: ize pakana. Se sai pitää venettään Rauhixen rannassa kun ei Martta antanut,
ellauri023.html on line 368: pientä perunamaata Pylkkästen puolella, ja toi Hiljalle ja Sirkalle haukia,
ellauri023.html on line 369: joita se pyyti sen seizemän huivia kiedottuna päähän, isossa olkihatussa.
ellauri023.html on line 383: sahalla olleessa punaisessa puukerrostalossa yhdessä rapussa.
ellauri023.html on line 386: oli lupaava nuorukainen, kunnes pisti kätensä isän sirkkeliin
ellauri023.html on line 391: perässä, mutta jäi pois leikeistä, kun oli niin pöntto. Teki
ellauri023.html on line 396: Kun rouva Leskinen ei ennättänyt majalle auttamaan, se lähetti
ellauri023.html on line 409: Kallio aurasi majan tien kun Pylkkäset tulivat hiihtolomalle, piti silmällä
ellauri023.html on line 410: taloja kun ne olivat tyhillään, ja teki pikku korjaushommia.
ellauri023.html on line 412: eivätkä katsoneet hyvällä silmällä, kun Lea kävi kahvilla Kallion rouvalla.
ellauri023.html on line 414: jos se olisi joskus kuzunut. Mutta siihen olivat ne taas liian hienoja.
ellauri023.html on line 422: pilvin pimein, muun muassa ovi-ja ikkunatehtailija Sireni kehaisi kerran meille
ellauri023.html on line 425: Herra Hooverilla oli iso laidun heti siirtoväen talojen takana. Varmaan isompi tontti
ellauri023.html on line 426: kuin sotaveteraaneilla yhteensä. Kerran Hoover työnsi päänsä Sinikan uimapuvun lahkeeseen
ellauri023.html on line 429: Sirenin vieressä oli suntiolla mökki. Siihen muutti sitten harppisaku lääkäri Swoboda,
ellauri023.html on line 446: Rouva Kaukon sisko Maire asui ja rähisi Nyyrikintiellä kunnes kuoli sekin.
ellauri023.html on line 448: Mannisella asui Mannisen Elli, mustasilmäinen, kova mustikanpoimija niinkun Sirkkakin,
ellauri023.html on line 456: Musta tuntuu että se pakenee vaimoaan mökkiraxalle, saa olla omissa oloissaan.
ellauri023.html on line 459: joka pakeni vintille ja huusi sieltä apua. Sinisalojen deekupariskunnan mökissä asui niitä
ellauri023.html on line 461: remonttimiehiä, Runkmannia ja sen tubista kaveria, jolla oli klenkka jalka. Runkmannin
ellauri023.html on line 464: ja heitteli virveliä meidän laiturilta saunan rannassa. Saarinen vakoili ja kauhisteli.
ellauri023.html on line 469: Seija tykkäsi Siiri Sivosta ja sen pyöreistä laseista. Ehkä se tykästyikin mun
ellauri023.html on line 470: laseihin, kun ne toivat mieleen kiltin Siiri Sivon. Mutta mun lasitpa välähtelivät
ellauri023.html on line 473: Rauhixen pihassa on kolmen Mantan mökki, joka oli meidän sinne tullessa aika rapistunut.
ellauri023.html on line 474: Apilaisen äijä teki pienen polun pusikon läpi sen nurkalle, eikä yrittänytkään korjata.
ellauri023.html on line 478: Nyt se on taas lysähtänyt hirsi- ja lautaosan välistä, kun ei tehty betoniperustuxia.
ellauri023.html on line 481: Talasniemeen vanhuuden päivien asunnoxi pyhäkoulunopettajalle. Se sai valita kahdesta tontista:
ellauri023.html on line 482: ottaisiko se hienon niemen kärjen (missä Kossut nyt herrastelevat) vaiko mutaisen jokisuun.
ellauri023.html on line 483: Se otti sen jokisuun, koska se oli isompi tontti, suojaisempi, ja se tarvizi laidunmaata lehmälle.
ellauri023.html on line 484: Sillä oli vanha pikkiriikkinen aitta (se on siinä vieläkin, vuosiluku seinässä on 1700-luvun lopulta),
ellauri023.html on line 485: savusauna (sitä ei ole lämmitetty vuosiin, koska kiuas on romahtanut, pitäisi korjata ennenkuin
ellauri023.html on line 489: kirveellä veistetyn näköisen helluntaiuskovaisen naisen, joka oli ollut Wilhon adjutantti Kiinassa.
ellauri023.html on line 490: Kolmantena Mantana oli aputyttö Amanda Ahvenainen. Loppupeleissä sairas Siimes virui uunin pankolla.
ellauri023.html on line 491: Mantat möi tontin seurakunnalta vähän salaa Wilholle 40-luvun vaihteessa. Ne sai asua mökissä elämänsä
ellauri023.html on line 492: loppuun saakka, mitä onnexi ei kovin kauaa kestänyt. Wilho rakensi sotien välisenä kesänä
ellauri023.html on line 494: Uuno toimitti taloon sileät loimuvaneriovet, joita pylkkäsklaani salaa vähän pahexui, halpatavaraa.
ellauri023.html on line 496: No saman miniän perintörahoilla rakennettiin 60-luvulla uusi sauna, joka oli rauhislaisten hallinnassa
ellauri023.html on line 497: silloin kuin se oli toimintakunnossa, mutta Lean sauna heti kun tarvittiin jotain parannuxia.
ellauri023.html on line 499: Tarttis taas tehdä jotakin. No Lean sauna on korjattu, se on taas toimintakunnossa.
ellauri023.html on line 504: oli paikallaan perustamisen aikaan 1953, mutta nyt se kieltämättä ottaa Rikua vähän pannuun.
ellauri023.html on line 507: jossa kasvaa kauniisti valikoituja, numeroituja puita puistomaisesti, ja kesäkukkia ruukuissa.
ellauri023.html on line 508: Wokun rakentamalta kuistilta on hieno näköala. Vähän on tuulista puuttomalla mäellä.
ellauri023.html on line 516: Heppahullun noloista tilanteista on ollut puhetta: pieraset, heppa pierasee, putoot selästä, puhut väärälle isälle tai äidille.
ellauri023.html on line 519: Ero on tietysti siinä, ovatko nekin vahingon kärsijöitä vai vaanko sä. Häpeällistä on se mikä nolaa sun tiimin muiden silmissä. Sun tiimiläiset suuttuu sulle, ei naura mukana. Muut tiimit nauraa sikana.
ellauri023.html on line 523: kun yhtäkkiä useampi kuin yxi kiinnostava sulhasehdokas kosiskelee sua yhtä aikaa.
ellauri023.html on line 525: Tai löydät jonkun hyvän tyttöystävän joka ymmärtää sun pulmia.
ellauri023.html on line 531: Seisomme peileillä ja kohdevaloilla vuoratun huoneen ovella. Peilien edessä tuoleilla istuu kolme ihmistä viitta yllään, muodikkaat farkkuasuiset tytöt meikkaavat heitä, yhden tukkaa föönataan. Taustalla soi musiikki, huoneessa rupatellaan
ellauri023.html on line 534: Noloa on kun
- joudut johonkin kiusalliseen tilanteeseen jonkun pelottavan sukulaisen kaa.
ellauri023.html on line 535: Esim avaat vahingossa anopille tarkoitetun lahjan ja istut ruokapöytään sen aluspaita päällä.
Kun moka selviää, koko perhe kattoo sua haavi auki kuin Edvard Munchin Huuto-maalauxen kloonit.
ellauri023.html on line 539: Puhelin onkin kovaäänisellä ja kaikki kuulee kun sanot jotain hassua.
ellauri023.html on line 549: Miehille on hupaisia kommelluxia kyllä, seikkailuja, kuten Rabelaisilla, Cervantesilla, Voltairella ja Fieldingillä, mutta hassuja sosiaalisia nolauxia, hmm? Jos ne on noloja, ne ei ole hassuja. Ei paljon naurata. Miehet ei järin naureskele izelleen, huonommille miehille ja pelleille kyllä mieluusti, kuha ei tarvi niihin samastua. Ottaa izensä tosi vakavasti. Ne on ääliöitä tylsimyxiä. Apinoillakin on niitä enemmän huumorintajua, kun tiirailevat izeänsä peilistä ja irvivät.
ellauri023.html on line 554: (Freud, Marx, Engels, Jung:)
ellauri023.html on line 560: Aika taivaallinen oli olo Beckyllä hotellihuoneessa seuraavana aamuna Luken kaa. Tyydytetty olo. Ei niinkuin Rikun pilkkaamalla unbefriedigte Fraulla autobaanalla hienon mersun kyydissä. Luke ei ole nolo, eikä huonojen tilanteiden mies. Ei toikkaroi jouluaattona päässä syväjäädytetty kalkkuna. Se olis noloa, väärällä tavalla, suhteen tässä vaiheessa.
ellauri023.html on line 562: Kinsellan Soitellaan, soitellaan on myös mainio. Nolojen tilanteiden nainen iskee taas. Mut huomaa edistys johku Rousseauhun verrattuna: vaik Poppy nolostuu, se ei enää häpeile. Nolo ei selviä niin hyvin kuin ize tahtoisi, ja kilpailijat nauraa. Häpeilijä kyyristelee pahexuvien anoppien ym tuomizevien seurakunnan vanhimpien edessä. Suunnilleen ainut kerta kun Poppy tuntee häpeää loppupeleissä, on kun se aiheuttaa pettymyxen häävieraille, pyörtäessään pyhät lupauxet, tai niiden antamisen oikeammin. Menee juhlat pilalle. Se ei tahtoisi tuottaa muille pettymystä. OK, saa olla kiltti muille, muttei tartte nöyristellä.
ellauri023.html on line 574: Aarne oli estetiikan henkkoht ylim proffa viime vuosisadan lopulla. Kirjoitti 2000 eläkkeellä yleistajusen kirjan nimeltä Estetiikka. Siinä uskalsi jo arvostella oman gurunsa Wittgensteinin zetteleitä.
ellauri023.html on line 576: Wittgenstein oli ääliö, eri alojen amatööri, ja kaiken kukkuraxi homo. Kinnunen taisi olla huumormiehiä, Wittgenstein ei vaikuta ihan siltä. Aarne tutki jopa Paavo Haavikon huumoria. Tuskin tuli mikään paksu opus. Ainaskin vino ja kuiva.
ellauri023.html on line 580: Wittgenstein väitti että estetiikkaan ei kuulu kaunis eikä ruma, tylsä eikä kiva. Eri ääliö. Sehän olis sama kuin etiikkaan ei kuulu hyvä eikä paha. Aarne tosin totee kuivasti, että ihmisen rataennätyksen tuntien riittäs paha ja ehkä vähemmän paha.
ellauri023.html on line 582: Tässä pitää olla tarkkana. Sekä etiikka että estetiikka tieteinä koskee sitä mix jengi luulee et joku on hyvää tai kaunista. Sillä nehän on vaan tän elukan, tai joidenkin niistä, näkemyxiä. Ei sen kummempaa. "Oikeesti" ei ole sen enempi hyvää kuin kaunista, on vaan eri elukoiden etuja, planeettoja ja tähtiä, kauniita pilviä, ja Darwin pilven reunalla.
ellauri023.html on line 584: Kaunis taivaanranta. Kaunis esine. Kaunis metsänraja. Kauniit kukat pientarella. Kauniita pilviä. Alzheimerin viimeiset havainnot. Häviävän sielun kauneusarvoja.
ellauri023.html on line 586: Tavisjengi on valmis nielemään, että kauneus on kazojan silmässä. By parity of argument, a fortiori, sama pätee hyvästä ja pahasta, vaikka kyse on yleensä isommasta jengistä.
ellauri023.html on line 588: Arska mystifioi estetiikkaa samoin kuin Eski Saarinen systeemiälliä. Ei se tee asioista irrationaalisia että ne eivät ole aivan yxinkertaisia. Kyllä niissäkin on vinha juoni takana, vaikkei niin simppeli kuin niiden olkiukoissa. Niitä pitäis vaan tutkia ilman ennakkoluuloja. Se että jostakusta esim 70-luvun talo on ruma laatikko, betonibrutalismia, toisesta taas hieno juttu, säilytettävä (esim makkaratalo, kaamee rumilus) osoittaa, ettei erimielisyydessä ole kyse vaan itse talosta, vaan monista muista asioista kuin jostain oudosta kauneudesta sinänsä, jostain ihme abstraktista muotokielestä. Ne on apinoista hyvän näköisiä.
ellauri023.html on line 590: Mielipide-eroihin on syynsä, jotka alkaa selvitä, jos asiaa viizii tutkia vähän tarkemmin. Kaunista ei voi erottaa muista arviointijutuista, se on yhtä monimutkainen asia kuin hyvä, eikä ihme, onhan puhe hyvännäköisestä (hyvältä vaikuttavasta). Oma rakas näyttää kauniilta vaik se oisi ryppyinen. Se on yhä hyvän näköinen.
ellauri023.html on line 592: Arskalta menee sekaisin puurot ja vellit, kun se luulottelee, että kauneuden perusteiden ezintä oisi joidenkin brutaalien sosialistis-realististen normien asettamista kauniille. Tää sama virhe ilmenee myös käännöstieteessä. Ne ei ymmärrä. On otettava esimerkkiä insinööritieteistä. Insinöörinormit ei sano, että pitää rakentaa sellainen ja sellainen silta, vaan että jos haluat sillan kestävän tietyn määrän kuormaa, niin sen riittää olla sellainen ja sellainen. Tää ei ole mikään arvostelma, tää on kylmä fakta, ja se seuraa suoraan fysiikasta ja materiaalitieteistä.
ellauri023.html on line 602: Varovasti Aarne ohjaa estetiikan laivan ohi filosofian skyllan ja taiteen charybdixen, varataxeen izelleen oman vesialueen. Sille estetiikka on käyttäytymistiede: mitä apinassa tapahtuu ja mitä se tekee, kun se ajattelee tai sanoo jotain kauniixi tai rumaxi. Tää ois ihan hyvä, mutta eihän se sitten tätä tee.
ellauri023.html on line 606: Ylevää ja ihanaa varten me ollaan olemassa, on monet muutkin sanoneet kuin Aarne. Hizi, mä luulin että ollaan täällä lisääntymässä ja täyttämässä maa. En usko tohon hymistelyyn ollenkaan. Nautintoa on estetiikkakin, muttei niin tärkeää kuin syönti, nainti ja puinti. Se on pelkkää luxusta, ylimääräistä. Paizi naiskauneus, sillä naiset lassoaa mieluisia miehiä. (No näitä hyötynäkökohtiakin on muitakin vaikka kuinka paljon, kun vähän miettii.)
ellauri023.html on line 608: Jos kaunis = hyvännäköinen, kuten olen argumentoinut, mistä hyvästä on kyse taiteessa? Luonnossa se on suurinpiirtein selvää. Kaunis elukka ja paikka ovat päältä kazoen hyviä elukoita ja paikkoja. Näön perusteella on helppo valkata, ja aika usein osuu oikeaankin, vaikka joskus menee käsi kakkaan ja siihen saattaa jäädä sitruuna.
ellauri023.html on line 610: Taiteen tarpeesta on vaikeampi sanoa, kun taiteellisesti kaunis on enempi irrallaan darwinistisista hyötynäkökohdista. Taide ei aina edes ole kaunista, vaan vaikka hätkähdyttävää. Ruma voi olla hyvää taidetta. A good kind of hurt.
ellauri023.html on line 612: Eli taide = kaunis ei päde. Ehkä taide = ize tehtyä kauniixi ja rumaxi. Taide voi peukuttaa hyvää tai näyttää pahalle fäkkiä. Taiteessa ei riitä pelkkä silmämäärä, tarvii makua, sillä se mikä kulloinkin on kaunista tai taiteellista on sopimuxenvaraista. Mut mistä hyvästä ja pahasta on siinä kyse?
ellauri023.html on line 614: Jos luonnonkaunis todistaa hyvistä geeneistä, niin taide vois sitten todistaa hyvistä meemeistä. Roopesta hrahahlaari täynnä lantteja on kaunis näky. Se on viesti jostain maallisesta hyvästä.
ellauri023.html on line 616: Pietarinkirkosta näkee et paavilla on kapassiteettia. Se on kaunis merkityxessä komea. Niinkuin joku uljas muskelimasa jollon upeet kuteet. Tuhlailu ja turhuus on hyvä konsti näyttää voimaansa. Riikinkukon pyrstöä. On varaa.
ellauri023.html on line 617: Rikkaus ja kauneus on käsikaulakavereita. Midas ja Maecenas.
ellauri023.html on line 619: Tuhlailevalle öykkäröinnille ja barokille vastakkainen kiintopiste estetiikan pelissä on funktionalismi, yxinkertainen on kaunista. Rönsyt poistamalla saadaan parannetux tuottavuutta. Kaunis hävittäjä, kaunis peto. Tää on köyhän miehen estetiikkaa. Kaiken maailman harmoniat ja symmetriat kuuluu tähän. Kolmogorovin kompleksiteetin minimointia. Ekonomiaa. Vähän sellasta anaalista, protestanttista, talonpoikaista.
ellauri023.html on line 621: Estetiikka oppiaineena opettaa tunnistamaan kaunista ja rumaa. Ei se kauneus sitten olekaan ihan joka taviskazojan omassa silmässä. Sekin on jotain vitun sosiaalista. Esteetikot tiimissä. Annetaan yhteisesti hyväxyttyjä arvioita tärkeistä kohteista, kuten taiteesta.
ellauri023.html on line 623: Sosieteetin mukana estetiikkaan tulee maku (ja musta kazoen, siitä saman tien menee se). Siitä tulee säätytietoista säätyläisyyttä, nokintajärjestyxen säätelyä, hyvän ja huonon maun makustelua, ja mauttoman. Hyvän muodon lisäxi kohteesta arvioidaan myös sopivuus. Lue: kannattavuus herraportaalle.
ellauri023.html on line 625: Muotoaistien silmän ja korvan lisäxi kauneutta säntää arvioimaan lähiaistit, pysty nenä ja hapan suu. Niillähän ne koiratkin arvioivat kumppaninsa kelpoisuutta, haistelevat pyllyä ja nuolaisevat sitä.
ellauri023.html on line 627: Aarne poikakin se ehtii jo alkusivuilla sivaltamaan Marxia ja kommunisteja.
ellauri023.html on line 628: Musta Marx sentään oli paremmin vainulla sanoessaan, että ostotaide seurailee luonnonkauniin lakeja vaikka riitaisasti (dialektisesti), oikeammassa ainakin kuin hölmöt idealistit, joilla kaikki on taas kerran nurinperin, luonto taidetta, materia henkeä. Ei siihen usko sellaisenaan Aarnekaan. Korvaa hengen ja herran sanan Ludin kielipeleillä.
ellauri023.html on line 632: Sulla menee Aarne sekaisin etiikan puurot ja estetiikan vellit. Tai no, fair enough, kyllähän sä tiedät mistä puhut, olet istunut sen seizemissä taidelautakunnissa. Herrameemejä, massihyvää, rahavallan paukkumaissiahan se on se moraali. Niitäkin voi kuvistakin haeskella pää vinossa.
ellauri023.html on line 634: Oman tiimin kuvaxi apina loi jumalan. Sopii kazoa, näkyykö sen pärstä taiteen naurusalin peilistä. Nojata taaxepäin leffan pehmeällä penkillä ja natustaa popcornia: valkohatut voittavat, kaunis näky. Niin neuvoo Italo Calvino lukijaansa kirjan se una notte d'inverno un viaggiatore alkumetreillä.
ellauri023.html on line 640: Aarne (1930) oli jo ylimääräinen henkilökohtainen esteetikko 1968, kun Antti Eskolan (1934) hengenheimolaiset heilui vanhalla ja pani neitosia pianon kannella. Silti Antista tuli jumalinen, Arskasta ei. Sosiaalisuus taitaa olla määräävämpi tekijä kuin vakaumus. Turvenuijan aaluvia molemmat. Eskola on vieläpä Urjalan poikia, Arska salamieli savon poika syntyi Liexassa. Siellä päin me kerran oltiin kesämökillä, kun pojat oli pieniä.
ellauri023.html on line 645: On tärkeätä huolehtia siitä, miltä näyttää toisten silmissä. Se on Aarnen estetiikan kohta 5. Paizi jos on missi ja toinen on valokuvaaja, korjaa Milan Kundera. Kuvaaja on kuin koira tai hiiri. Sen nähden voi vaikka pissiä tai runkata. Ei tarvi mitään häpyä.
ellauri023.html on line 647: Aarnen estetiikka on outo kimara kirvesmiesromantiikkaa ja sievistelyä. Jotenkin homoa. Ei riitä nähdä ja kuulla, pitää haistella (yleistä mielipidettä) ja maistella. Wittgensteiniakin pitää makustella haarukkapaloina. Helvi Hämäläiseltä emme sietäisi Hannu Salaman rumia sanoja. Se oisi mautonta. Tyylitöntä. Kun Hande puhuu rumia se on kaunista.
ellauri023.html on line 649: Ei ole mitään kauneuden tai rumuuden sääntöjä, saati luonnonlakeja. Tää on vanhentunut luulo. Kun on ruvettu oikeasti tutkimaan eikä vaan Aarnen lailla haisteltu nojatuolista, on jotain löytynyt. Esim. enemmistön mielestä keskimääräistetyt kasvot ovat kauniita.
ellauri023.html on line 651: Multa unohtuu kännykkä kotiin ja jää vetoketju auki aika usein. Muusan pitää aina tarkistaa. Epäesteettinen äijänkäppyrä.
ellauri023.html on line 656: Aarne Kinnunen alaviittaa Kari Enqvistiin. Kari Enqvist on se eno Punaiselta planeetalta, jolta Dumari pyysi anteexi kun katosi.
ellauri023.html on line 659: Professori Kari Enqvistille uskonnot ovat kuin psykoottisten harhakuvia. Hän tunnustaa olleensa väärässä käsitellessään aiemmissa kirjoituksissaan uskontoja oppeina, joita vastaan voisi järkiperäisesti argumentoida. Nyt hän on päätynyt määrittelemään uskonnon kimpuksi psykologisen todellisuuden viruksia, meemejä. Geenien tavoin meemit pyrkivät kaikin keinoin varmistamaan oman elinkelpoisuutensa, monistamaan itseään ja leviämään sukupolvesta toiseen.
ellauri023.html on line 661: Kari Enqvist pyörii julkisuudessa uskon ympärillä kuin pieru exyxissä, kiertää sitä kuin kissa kuumaa puuroa. Melkein voisi lyödä vetoa et se kuolinvuoteella vielä kääntää kelkkansa. Olen ollut usein väärässä, se tunnustaa, mutta tiedehän korjaa ize izensä.
ellauri023.html on line 665: Näin yxi arvostelija. Vartija-lehdessäkään ei tykätä, kun Kari väittää, että siltä puuttuu uskon vastaanottoantenni. Heidän peruskokemuksensa nimittäin sanoo, että maailmaan kuuluu ulottuvuus, jota Enqvistin ylistämä tieteellinen tutkimus ei tavoita. (Mitenkä sellaista koetaan? Kai just sillä puuttuvalla antennilla.)
ellauri023.html on line 668: Pilvenpäällyskeskusteluun osallistuu vielä yxi vahva ääni viheroikealta: pyllynruma Osmo Soininväärä. Se järkeilee näin, Enqvistiä vastaan muka:
ellauri023.html on line 670: "Enqvistille ei ole olemassa mitään ihmisen vapaata tahtoa vaan kaikki mitä pään sisällä tapahtuu, on pelkkää molekyylitason fysiikkaa. En tullut vakuuttuneeksi. Ajattelin tehdä pienen kokeen. Lähdenkö viikonlopuksi mökille vai en. Päätin lähteä ja täällä Sipoossa minä nyt tätä kirjoitan. Jos olisin päättänyt toisin, kirjoittaisin Helsingissä. Jotenkin vapaa tahtoni tuntuisi ulottuvan ainakin tuohon asti. En oikein ymmärrä, mitä Enqvist tarkoittaa vapaalla tahdolla ja sillä, ettei sitä ole."
ellauri023.html on line 672: Although the Greeks and Romans typically scorned Egyptian animal-headed gods as bizarre and primitive (Anubis was mockingly called "Barker" by the Greeks), Anubis was sometimes associated with Sirius in the heavens and Cerberus and Hades in the underworld. In his dialogues, Plato often has Socrates utter oaths "by the dog" (kai me ton kuna), "by the dog of Egypt", and "by the dog, the god of the Egyptians", both for emphasis and to appeal to Anubis as an arbiter of truth in the underworld.
ellauri023.html on line 675: Kai me ton kuna, pitää sanoa kuin Sokrates. (Nykerönenä ei kiroillut rumasti kuin Salama, vaan sievästi Helvi Hämäläisen tyylillä.) Koira vieköön näitä julkimoiden "mietiskelin tässä niitä näitä" -plokeja. Täntasoiset ajattelun pikku jättiläiset on olleet päättämässä valtakunnan asioista. Sitä saa mitä tilaa.
ellauri023.html on line 683: So what? Mitä shokeeraavaa siinä on? Mix kauhistellaan tämmösiä "x on vaan y" mietelmiä? Eihän ne muuta asioita mixikään. Ja tää on vielä Kansan Uutisista. Herran pelko on kiinni kansassa kuin kärpäspaperi. Koska niistä päätellään salaa eteenpäin: jos sielu on vaan harmoniaa, mites käy mulle jatkossa? Enxmä ookkaan kuolematon? Katoanko kuin löyhkä, kuin pieru Saharaan? Huolestuttavaa. Tai mikä pahempaa: jos anoppi on vaan joku konglomeraatti, eikös panna se tehosekottimeen? Apinat on kuin koiria, ei ne ymmärrä sanoja, ne kuuntelee äänensävyä.
ellauri023.html on line 687: Ehkä paras on kuningatar Elisabet. Sillä on järkeviä mietelmiä:
ellauri023.html on line 689: I simply ache from smiling. Why are women expected to beam all the time? It's unfair. If a man looks solemn, it's automatically assumed he's a serious person, not a miserable one.
ellauri023.html on line 704: Stoalaiset sai nimensä Stoa poikilesta, Ateenan graffitilla kirjavoidusta jalkakäytävästä, jossa oli kuvattuna sankari- ja taisteluskenejä. Itixen Stoan skene on erittäinkin kirjava, siellä laahustaa nyttemmin kaikenvärisiä mamuja. Oman elämänsä sankareita, käymässä elämän taistelua, vähempi uhrimielellä, enempi poimimassa tomaatteja kypsänä. Hevon vitun rämeet, walla walla, tulis luoti ja tappais.
ellauri023.html on line 706: Stoalaisuuden lanseeras Zenon, ei se antiikkinen elealainen joka juoxi kiinni nuolia, vaan kyproxelta kotoisin ollut hemmo hellenistisenä aikana, joka kopsi ideoita varhemmilta kyynikoilta, koirankuonolaisilta. Zenonismista innostui sitten roomalaiset ja sen jälkeen monet muutkin fasistit. Niiden mielisana on mun inhokki "velvollisuus". Ne peukuttaa uhrimieltä ja sankareita. Yäk yäk yäk. Miisu on hirmu epäsosiaalinen.
ellauri023.html on line 709: "Esteettinen elämänlaatu on sama kuin stoalaisuus yhdistettynä hyvään makuun ja pyrkimyxeen." (Aarne Kinnunen: Estetiikka)
ellauri023.html on line 711: No jopa putkahti Aarnen aivoperseestä republikaaninen pökäle! "Esteettinen elämänlaatu" on yhtä turha kuin "esteettinen asenne", jota se ize moitiskelee alkuerissä. Ja mix just stoalaisuus? Mitä vikaa epikurolaisuudessa? Sen luulis olevan enemmän taidenautintojen asialla? Onx omien handujen käristäminen jotenkin esteettistä? Nousee pekonin käryä. Ehkä tää on uusi peukutus toisaalla mainitulle talonpoikaisestetiikalle. Käyttövarmalle Suomi konepistoolille ja Marsalkka Mannerheimin valkoiselle karvalakille. Joo niin just, jatkossa se hehkuttaa Sakari Pälsiä ja taitavasti salvettuja hirsinurkkia. Siistittyjä hirrenpäitä. Poistettuja kyrvänpäitä. Kyrvänpään poistobluesia. Joosuan esinahkakasoja. Ne oli kauniisti ladottuja.
ellauri023.html on line 729: here as an enemy to kill my enemy, and I am as ready to die as I am to kill. We Romans act bravely and, when adversity strikes, we suffer bravely." He also declared that he was the first of three hundred Roman youths to volunteer for the task of assassinating Porsena at the risk of losing their own lives.
ellauri023.html on line 736: The story of Mucius inspired a punishment in Rome's Colosseum for condemned prisoners where they would be forced to reenact this tale.
ellauri023.html on line 740: Onpa limainen tarina! Just tällästä mä inhoon stoalaisissa! Ei ihme et kaverin nimi tarkoittaa limaista. Vitun vasenkätinen, 300 homokaverinsa kaa marssii limaskit paukkuen kuin nazit Oulussa.
ellauri023.html on line 744: Carl Erik oli olevinaan stoalainen, sodan käyneenä. Irvisteli tuskissaan asevelvollisena ja myöhemminkin, kun ei tullut kusta eikä paskaakaan. Vaivan palkintona oli sit kesä kesä, sikari ja lettu elo. Ja paljon massia. Mucuksen pelto, jossa me porsaat nyt ryvetään. Tätä se koitti opettaa mullekin, heikolla menestyxellä. Too damn anal business for me to be involved in.
ellauri023.html on line 746: Muusa ihmettelee, miten me jaxetaan vuosikymmeniä kaivella meidän vanhempia, perhettä ja vanhoja kaunoja. Ehkä siinä sitkeydessä on jotain stoalaista. Jaxaa jaxaa. Älä rakasta, kärsi, alä unhoita.
ellauri023.html on line 751: Auschwitzin 75-vuotisjuhlia on vietetty. Uuneissa polttamatta jääneitä
ellauri023.html on line 753: kohdalla, on juhlittava äkkiä, niin kauan kun on vielä tervaskantoja
ellauri023.html on line 755: vanhoja asenteita ja kaunoja. Kun ne kuolevat, jäljellä on vaan uusia asenteita
ellauri023.html on line 756: ja kaunoja. GT-sählämien järjestämässä muistojuhlassa jo oli pientä ärhentelyä
ellauri023.html on line 757: ja puukkinaa, kun sodan voittajat ja sen häviäjät tyrkki toisiaan. Puolan johtoa
ellauri023.html on line 759: minne ne jo kuuluvat, niin päästään unohtamaan menneet, ja alottamaan alusta.
ellauri023.html on line 761: Juhlan kunniax on suomennettu Hannah Arendtista kirja, sen elämästä kertova.
ellauri023.html on line 773: Paha erehdys, Hannah raukka, Ei ihme et sun kirjan politiikan luku jäi keskeneräisex.
ellauri023.html on line 776: niinkään pahansuopuutta kuin arkipäivän pahuutta, tunteettomuutta toisten onnettomuudesta.
ellauri023.html on line 779: Tuo tehtävästään innostunut valkotakki tutkija, jolle lyhytkasvuiset jutkusisaruxet oli
ellauri023.html on line 780: tärkeitä koe-eläimiä, joita ei suin surminkaan saanut heittää polttouuniin ennen aikojaan.
ellauri023.html on line 781: Jutkut vaan ei kuulunet sen tiimiin, ne oli jotain muuta, tutkimuskohteita, raaka-ainetta.
ellauri023.html on line 787: veriteko on luojan suuremmaxi kunniaxi. Niinkuin nyt iranilaisen kenraalin attentaatti
ellauri023.html on line 792: Niinkuin oli tapahtunut tuhansia kertoja jo ennen Birkenauta ja Auschwiziä.
ellauri023.html on line 794: Arbeit macht frei. Rohstoffe zu Seife und Lederhosen kostenfrei.
ellauri023.html on line 802: Ei ole vaan jotain pientä natusteltavaa karkkia, vaan kunnon mättöä.
ellauri023.html on line 803: 2020-luvun Suomi on saanut 1970-luvun jenkit lopultakin kiinni
ellauri023.html on line 805: Nyt on jo anniskelunäytäntöjä. Pian tulee varmaan paneskelunäytännöt.
ellauri023.html on line 823: joka katuu ristillä, saa anteexi, ja pääsee perse tervattuna taivaaseen)
ellauri023.html on line 826: Ei niihin mahdu mitään muita tunteita, kun on niin kiire olla paha.
ellauri023.html on line 836: Tosi vähän sexiä on aina ollut Star Warsissa, varmaan six kun se on
ellauri023.html on line 837: suunnattu lähinnä esiteineille, joita askarruttaa suhteet vanhempiin
ellauri023.html on line 838: enemmän kuin puolison valinta. Se sentään oli tässäkin filmissä kunnossa,
ellauri023.html on line 843: tosin ihan loppuvizi jäi vähän monitulkintaisexi. Se Finn ei halunnutkaan
ellauri023.html on line 844: lakua, vaan kummasti kolmihalas unelmiensa Reytä ja latinofrendiään Poeta.
ellauri023.html on line 858: aina tykkää kuhkia huonoissa valaistusolosuhteissa, univormuissa ja mustat
ellauri023.html on line 860: bunkkaa jossain mukavassa viidakossa, söpöjen digitaalieläinten kanssa
ellauri023.html on line 863: Pahojen ritarien nimi on sith, kun vähän vaihtaa kirjaimia se on shit.
ellauri023.html on line 870: taputella päähän kuin jotain lemmikkieläimiä. Vaikka kumittaa niiltä sielun,
ellauri023.html on line 879: punanahkojen, nazien ja neuvostoliiton tiukasta vastustuxesta huolimatta.
ellauri023.html on line 881: tai japanilainen mitätön nainen roikkuu jossain kulissien reunalla.
ellauri023.html on line 884: heilumista lukuunottamatta, johon apina saa purkaa huitomistarvetta)
ellauri023.html on line 885: nappien painallusta. Kun tulee brownout, odotetaan vaan pimeessä,
ellauri023.html on line 891: Kun hätä on suurin tulee razuväki paikalle, ajaa pahat inkkarit pakosalle.
ellauri023.html on line 896: Musiikin on parasta pauhata aivan vitun kovalla, sillä vauhtiin ei saa tulla
ellauri023.html on line 900: Nimet on enteitä. Leijavainaa leijuu kaupungin yllä, luo taisteluhenkeä.
ellauri023.html on line 904: Karvakäsille ei tule satoihin vuosiin ylennyxiä, kun ne ei opi enkkua.
ellauri023.html on line 906: Ren on kiinaa, ihminen. Rey on espanjaxi kuningas. Finn on suomalainen,
ellauri023.html on line 919: Vähän yllätti, mix Rey ei muuttunutkaan pahaxi, vaikka tappoi isoisänsä.
ellauri023.html on line 920: Kai koska se oli niinkun Tex Willer tai Trump, ei ampunut eka,
ellauri023.html on line 927: Valojen palattua kukaan ei näytä innostuneelta. Pikemminkin huolestuneelta.
ellauri023.html on line 937: kuin pikku kiinattaret Suomeen tultuaan: Mtä on tapahtunut?
ellauri023.html on line 939: Ilmassa on lopun ajan tuntua. Varmaan se oon vaan mä.
ellauri023.html on line 970: haistellen kainalostaan izekehun hajua.
ellauri023.html on line 976: Izetunto kuntoon, ei omaatuntoa.
ellauri023.html on line 977: Izetunto hakkaa omantunnon 6-0.
ellauri023.html on line 983: kun lukee tän egoistin juttuja.
ellauri023.html on line 990: Jos omaatuntoon tulee pistos, hoitona
ellauri023.html on line 1000: ja päin punaisia, kaatavat
ellauri023.html on line 1004: huolestuttavasti taantunutta talouskasvua.
ellauri023.html on line 1021: Munasyöpä vei munat molon
ellauri023.html on line 1027: Sille jouzenlaulun lauloi Esa Saarinen,
ellauri023.html on line 1031: Tunnottomasti siitti kakaroita
ellauri023.html on line 1033: Kuolinsyy oli laajentunut izetunto
ellauri023.html on line 1034: ja omantunnon surkastuminen.
ellauri023.html on line 1043: Eskin unelmien täyttymys:
ellauri023.html on line 1059: Eski kuuluttaa Veskun lavalle. Tää siis tapahtuu Aalto-yliopistossa luennon sijasta, tarkoitus on antaa insinööreille tilaisuus pohtia omaa elämäänsä filosofisesti vähän vapaammissa puitteissa. Lavakin on entisvanha kateederi.
ellauri023.html on line 1061: Koko luento on videoituna nähtävissä youtubessa. Ozikossa lukee: Esa Saarinen, filosofi, Queen Pipsan mies. Aargh. "Tollanen Lappi, Pohjoinen, kunnioittava." Eski on valinnut pellen osan, kuin Maaria. Sitä ei saa siltä enää pois. Mä oon Martta, joka kantaa kateena kaloja. Se on kokoonpantu klisheistä. Se on mun lähes täydellinen vastakohta, se pursuaa just mun ällökkisanoja. Mutta se on ansainnut niillä huisin paljon pätäkkää. 200M kärpästä, lähes yhtä monta euroa, ja Eski niiden juontajana ei kerta kaikkiaan voi olla väärässä. Mä on väärässä kun ällöön niitä. Raha puhuu, ja se ei voi valehdella, yhtään enempää kuin George Washington.
ellauri023.html on line 1063: Vesku tuodaan tuoliin avustettuna kuin Harvey Weinstein. Sen vanhoista naisjutuista ei nyt kaivella skandaaleja, ihan myötäsukaan silitellään vanhaa plösöä. Eski tenttaa kunnioittavasti lavaraakkia, Pervon Jarin kirja postillana. Yleisö kuuntelee. Turvallisuuden vuoxi sille ei anneta puheenvuoroa. Ettei lennä puukot ilmassa.
ellauri023.html on line 1065: Muistellaan syylänaaman kuplakurkun debyyttiä Pojat leffassa. Voi että siitäkin on kauan. Ploirikin on plaihtunut sikapylleröstä lähes nuoruusiän mittoihin, joskin raihnaampi. Eskikin on melkein emeritus, takatukka ohut ja harmaantunut. Ei ole leobardi päässyt täplistään, mutta hiuxistaan, sillä on nyt tollainen Haju Pisilä-kampaus. Se trendaa keskustassa.
ellauri023.html on line 1067: Kolmen tunnin hymistelyn jälkeen on yleisöllä kyynel silmäkulmassaan. Jotkut jää tunnixi vielä tunnustamaan tai muuten makustelemaan. Kyllä olis Eskistä tullut Syväntö-luokan Johannes Kastaja. Miten niin olisi? Sehän siitä tulikin.
ellauri023.html on line 1069: Näissä jumalalle izen kohdalle sattuneista ihmeteoista osoitetuissa kiitoxissa vähän kaihertaa, että kiittäjät on niitä lottovoittajia, joita kohti on lotossa aina ziljoona häviäjää, joiden tarinat jää kertomatta, koska niissä ei ole tapahtunut mitään ihmettä. Ihmeitä on harvassa, eihän ne muuten olisikaan ihmeitä. Näin Pamela (osassa II, kihlattuna morsiamena:)
ellauri023.html on line 1071: Älkäämme me, lyhytnäköiset kuolevaiset, tästä puoleen ylimielisesti luottako omaan viisauteemme tai turhamaisuudessamme luulko, että ehdottomasti voimme askeleemme ohjata. Minulla on pätevä syy sanoa, että silloin, kun pettymyxeni olivat suurimmat, olin entistä lähempänä onneani! sillä jos olisin päässyt pakenemaan, mikä niin usein oli tärkeimpänä silmämääränäni ja mihin kaikesta sydämestäni pyrin, olisin väistänyt siunauxia, jotka nyt ovat edessäni, ja olisin kenties päätähavin syöksynyt onnettomuuxiin, joita tahdoin välttää. Ja sittenkin oli välttämätööntä, että noihin toimenpiteisiini ryhdyin, ne kun aiheuttivat tämän ihmeellisen käänteen. Oi, tutkimaton on Jumalan viisaus! Ja kiitos, kiitos, kiitos herra B!
ellauri023.html on line 1074: Leevi-serkun siunauxexi Lagerilla koitui se, että sillä oli vihurirokko just silloin kun nazi-Saxa romahti, ja Auschwitzin leiri tyhjennettiin. Sen parasta kaveria lähettiin kuskaamaan Saksoihin, Leevi joutui jäämään lasarettiin, jossa olijat oli määrä lasauttaa lähtiessä hengiltä. Vaan toisin kävi, toisin oli Israelin jumala sen miettinyt: kaveri kuoli junanvaunuun matkalla, ja SS-äijät ei kiireeltään ehtineet Leevi-serkun vuodeosastolle luodikoineen - BLAM! jäi niskalaukaus saamatta. Leevistä tuli Auschwitzin henkiinjäänyt ja kirjailijajulkkis, onnekkaamman vankiveikon Alberto Dalla Voltan keskitysleiriruumis lepää jossain joukkohaudassa. Alberto jäi palaamatta, siitä ei jäänyt mitään jälkeä. It all just goes to show.
ellauri023.html on line 1079: Vaikka Eesus toimikin paljon Kapernaumissa, lopulta hän syytti kaupunkia vähäuskoisuudesta ja kirosi sen. Siirsi toimintansa Aalto-yliopistoon ja Pafoxen saarelle.
ellauri023.html on line 1081: Eesus saarnasi usein Otaniemen synagogassa, ja piti siellä muun muassa saarnan ”elävästä leivästä”. Silloinkohan se tyyppi päätti viipaloida sen. Ei olis ihme. Eesus myös paransi heti paikalla superjulkkixen, joka oli saastaisen hengen vallassa, sekä herätti eloon synagogan esimiehen Raimo-Tepon. Eesus paransi myös anopin sekä halvaantuneen, joka laskettiin taloon kattoon tehdystä aukosta. Jaa sehän oli just se tän vertauxen Vessias. Tästä ihmeestä ja koko tilaisuudesta vähän tarkemmin.
ellauri023.html on line 1083: Vessa-Matti tuotiin Veskin esiintymislavalle avustettuna. Ota vuoteesi ja kävele, sanoi Eka Vekara. Ja kazo niin hän teki. Ploiri pteki parannuxen. Systeemiälli olkoon ylistetty!
ellauri023.html on line 1085: Tähän alkuun heti tarina. Järvisen Albert ja Maijasen Pave ja Tirkkosen Pekka ja Vessa-Matin Ploiri oli jossain kapakassa. Siinä oli kaikenlaista selkään taputtajaa. Painu helvettiin sanoi Vessa yhelle. Mut se olikin joku oikea ja tärkeä. Valtavan noloa. Valtavan hienoa, sanoo Eesus. Mä oon vaan julkkis, mut sä oot superjulkkis, yxi ehkä kahdestatoista sanansaattajasta luvatussa maassa. Sä oot luvattu Vessias, mä oon sun Hannes Juontaja. Sun hallussa on viestikapula, mä oon vaan ajanottaja.
ellauri023.html on line 1087: Tää on julkkisten perusongelma, täytyy tietää kelle virnuilla ja kelle voi huutaa painu helvettiin. Eesus antoi hienosti anteex puukottajalle. Siitä Vessa-Matille tulee mieleen Sirkku-serkku, Toini-täti, Juli Auervaara, isä, käsirysy, onpa hidas ja pitkästyttävä tää jorina. Ei sixi, vaan sixi. Ploiri ei muista nimeltä Vanhan kellaria. Kauheeta. Mahtavaa, sanoo Eesus. Vessa-Matin isä teki pojilleen olumpialaisiin nimikirjoitusten keruukansion. Nykyään Vessa-Matti menee selfieen kenen kanssa vaan, ja antaa nimikirjoituxia jos vaan joku viizii pyytää. Ketä kiinnostaa? Tää tulee kestää kyllä kauan, jaxaakohan tätä loppuun asti jukertaa. Ykkösjoukkueen kakkosmaalivahti, kakkosjoukkueen ykkösmaalivahti, hoojiikoon kolmosmaalivahti, kakkosmaalivahti, läpyläpyläpy, huoh.
ellauri023.html on line 1089: Kassit ja pullot ja jalkapallo. Ne liikutti Vessa-Mattia. Systeemiälli tunnustelee mielen ihmettä, joka ei rationaalisesti selity. Sitähän se Jeesuskin. Joz zää zaat tehdä sitä zää oikeesti haluat, zitä mitä eniten rahastaa niin ... mitä? Pitää pistää parastaan. Pitää olla karismatiikkaa, karismatematiikkaa. Tää Ploirin uudissana on ainoo kohta luennolla missä matematiikka tulee esille, vaikka teknillisessä korkeakoulussa ollaankin. Bertalanffy kääntyy selin haudassaan.
ellauri023.html on line 1091: Yhtälöistä ei ole hajua, mutta kaukaloista nousee jotakin. Eski kusee ravintola Kosmoxen vasempaan pisuaariin, Vessa-Matti kuzee oikeeseen, ja sanoo "kiitos siitä kazeesta". Mihkähän se Eski kazoi. Aika homoa! Systeemiällissä ezitään väylää yleisinhimilliseen ilmiöön, tämänhetkiseen. Täähän on kun jotain vitun zeniä. Kiiteltyään vielä Eskiä zitä kädessä pitäen, Vesku zulloi zen takas houzuihin. Selkeesti plaattolaista koulukuntaa. Tutustunut Gurdijeffin opetuxiin. Junassa tavattu pituushyppääjäkin on fixu mies. Hieno mies. (Mä tunnen sen. Tunnen mäkin. Tunnetteko te?)
ellauri023.html on line 1093: Vessias putoo polvilleen kun Niskanen haluu sen Jakexi Paavo Rintalan kirjaan Pojat. Hyvä säkä! Niskanen oli särmikäs (Eesus) mutta sarmikas (Vessias). Mitähän se Vesku teki Niskaselle polvillaan? Myit izes ohjaajalle, sanoo Eski. Ohjelma laahaa tuskallisen vaivalloisesti eteenpäin. Kuin Vessias ennen ihmeparantumista. Miten kauan vielä?
ellauri023.html on line 1095: Eski änkyttää yhtä paljon kuin esikuvansa Jaakko Hintikka. Jopa Vesku on sitä mieltä, että Eesus on liian positiivinen. Menee kehumisen puolelle. Ihan sietämätön. Vessa-Matti vietti kuukauden Lapinlahdessa. Se oli hienoa. Sieltä se meni suoraan teatterikouluun lehtorixi. Lisää nimien pudottelua. Näyttelijä on kuin kumihanzikaz.
ellauri023.html on line 1097: Vessias on tullut lässyttämään ilman palkkiota. Sitä harmittaa kun tulee liian hitaita läpyjä. Eskin ylisanat ei paljon lämmitä. Ne on kärsineet aika pahan inflaation. Molemmat on pellejä, mutta Vessias on vähemmän tympäisevä sittenkin. Tunti mennyt. Vielä tunti. Apua! Hädässä avuxeni huudan Teppo Raimoa. Mut se ei vastaa, se on täysinpalvellut.
ellauri023.html on line 1103: Auschwitz täytti juuri vuosia. Hassunnäköinen Leevi-serkku, Damiano Malabaila eli Primo Levi (1919), joka osallistui leirille, kuoli '87 pudottuaan kerrostalon rappukuiluun. Kuolema todettiin virallisesti itsemurhaksi, mutta ystävät ja ihailijat ovat kyseenalaistaneet päätelmän: heidän mielestään niin vimmaisen elämänhaluinen mies ei tappaisi itseään. Jotenkin Nykin Judentumia se näpäsi, että hemmo selvii Auschwitzistä muttei saablari selviä loppusuorasta, jaxa vaivaista satasta sileetä, kaatuu rappuihin. Levi ei jättänyt itsemurhaviestiä. Mikähän se oisi ollut? "Hei me lennetään!"
ellauri023.html on line 1105: Oliko se vimmaisen elämänhaluinen enää vanhana? Missä se asui? Oliko se ärsyttävä? Naapuritko nakkasi sen porraskuiluun, väkkärämäisen vikkelän pikku sionistiukkelin? Veivät loppuun sen, mikä aikanaan jäi kesken Aatulta?
ellauri023.html on line 1107: New Yorker ja serkun tunkeileva psyykkinen jenkki elämänkerturi (nainen) paljastavat koko tarinan. Tai paljastivat, vuonna 2002, kun mä täytin 50. Primo putos päälleen Torinossa kotitalon rapussa 67-vuotiaana, mun ikäisenä ehkä depressiivisenä vanhuxena, niinkuin mä. Se oli neuroottinen mies, poikki keskeltä, väitti jenkki. Siinä kohtaa on katkoviiva monella.
ellauri023.html on line 1113: Se valmistui 41 kemistixi, koska piti hajuista. Ei saanut jatkaa jatko-opintoihin jutkuna. 24 vuotiaana se passitettiin Auschwitziin 1944, kenttäkurssille, vaikka se tykkäs salamistakin. Se oli arka ja hintelä pikkumies, Wokun kokoa. Henkiinjääjiä, kuten Woku, mahtuu ahtaastakin paikasta.
ellauri023.html on line 1118: Ja musiikkikorvasta. Piti tarkkaan kuulla yöllä pottaan lorisevan kusen sävelkorkeus, oliko potta puolityhjä vai puolitäysi ettei ize joudu tyhjentämään.Vangit innostui, kun tuli uusi erä Unkarista kaasutettavaxi, kohta jaettaisiin uffivaatteita. Uff. Jutkut piti mustaa pörssiä vainajien vermeistä, kurssi vaihteli leipäkopukasta kahteen. Onko nää enää ihmisiä, kysyi Primo tarkoittaen vankeja. No apinoita tässä ollaan, sisaruxia eikä serkkuja. Leevi petikavereineen tukki palavassa sairaalassa huoneen oven, leavingsit jäätyi oven taaxe tai paloi käytävään. Darwinismin karumpia puolia.
ellauri023.html on line 1120: Survival versus fellow feeling, siinä se. Rather you than me, sanoo Darwin, ja Israelin poika kuuntelee. Naturalia non sunt turpia. Sodan jälkeen serkku kavereineen dyykkaa nazeilta jäänyttä sälää kuin Swiss family Robinson. Ja nyt on taas varaa jakaa paistettuja perunoita muillekin eloonjääneille. Sepä se: ei millään pahalla kaveri, ota tää, millon peruna, millon puukko selkään, millon niskalaukaus. Leirin laki: syö oma leipä, ja naapurin jos voit.
ellauri023.html on line 1122: Kun ryssät vapauttajat näki vangit, ne kaikki häpes izeään ja toisiaan. Myötähäpeää. Jokainen on jonkun juutalainen, kirjoitti serkku. Leevi oli liian vasemmistolainen eikä saanut Nobel Prizeä, jäi ilman kuten Amos Oz. Sen sai sen kaveri Elie Wiesel, romanian jutku, jolla oli enemmän holokaustinazoja, sen isä oli kuollut Buchwaldissa. Pop goes the Weasel.
ellauri023.html on line 1124: Leevi oli liian inhorealistinen, kemisti ei tunne likaa. Leevi näki ettei täissä ole kyse hyvixistä ja pahixista vaan ylikansoituxesta. Turpa kii Leevi, näit väärin. Voittajien pyhitys on alkanut.
ellauri023.html on line 1126: New Yorkerin toimittaja miettii lopuxi: tunteita ei tarvita, riittää seppous. Enterprise is enough. Siinäpä vasta amerikkalainen loppuvizi Levi-serkulle. Ei ihme jos se loikkas päälleen portaikkoon.
ellauri023.html on line 1128: Oikeesti se oli pikku vekkuli, hauska mies, ihan hyvä kemisti, nörtti joka tykkäs hauskuttaa kavereita. Sille kävi vaan vähän hassusti. Tulee mieleen Kari Raivio, jolle kävi paremmin. Levin äiti Esther eli vielä dementtinä hengissä kun Leevi mätkähti. Vaimo Lusija, joka oli samaan aikaan kaupassa, kuoli samana vuonna myöhemmin. Leevi ei ollut masis leirillä. Siellä oli pakko seppoilla. Vanhana on vaikeampi olla seppo, tunnelin pää on lähellä, eikä sieltä näy valon pilkahdusta. Juna on vaan tulossa.
ellauri023.html on line 1138: Leevi oli vaatimaton, käytännöllinen, pakoileva, viileä, kokeileva ja joskus rajoittunut, hienostunut mutta maalainen. Se nai Lucia Malpurgon, joka oli sen omasta luokasta ja taustasta, ja kuoli samassa Torinon osakkeessa missä oli syntynyt. No mitä pahaa siinä on? Oisko pitänyt muuttaa Nykkiin ja tehdä izestänsä kauppatavara? Holokaustin uhreja tarjouxessa nyt. New Yorkereiden mielestä no hemmetissä tietysti.
ellauri023.html on line 1142: Bramín-setä rakastuu kristittyyn apulaiseen ja aikoo naida sen. Vanhemmat kieltävät. Oblomovin tavoin se jää sänkyyn 22 vuodexi. Malia-mummu, isän äiti, etäinen eukko, elää erossa muusta suvusta, naituaan kristityn lääkärin. Se käy vuoropäivin synagoogassa ja kirkossa, jos vaikka siitä oisi jotain hyötyä. Isä vei Leevin sunnuntaisin tapaamaan mummua. Po-kadulla Leevin isä pysähteli taputtamaan kissoja, haistelemaan sieniä ja selailemaan kirjoja kirpputorilla.
ellauri023.html on line 1146: Jo poikasesta Leevillä näkyy olleen isän piirteitä: pikkutarkkuus, uteliaisuus, hienotunteisuus, pedanttimainen järjestyxenrakkaus. Alakoulussa se oli luokan paras (kaverit hurrasi: “Primo Levi Primo!”). Teini-ikäsenä lyseossa, Torinon norssissa, se erottui fixuna, pienenä ja juutalaisena. Sitä kiusattiin, terveys heikkeni.
ellauri023.html on line 1148: Englantilainen elämäkerturi arveli että Leevi alkoi pitää izeään fyysisest ja sexuaalisest alamittasena (olihan se sitä) ja että sen myöhempi innostus vuorikiipeilyyn ja lasketteluun oli yritystä korjata näitä puutteita. Myöhemmin Leevi piti koulukiusausta selvästi juutalaisvastaisena. (Olihan se sitä.) Jotenki hinttimäiseltä se vaikuttaa, mut kenties se oli vaan pikkumies, eräänlainen "kaikki mukaan" tyyppinen Surku Yniäinen, bändäri.
ellauri023.html on line 1152: Kirjassa Hukkuneet ja pelastuneet Leevi kuvailee ratkaisuhetkeä, kun se tietää että se valitaan kuin heikoimmassa lenkissä joko pois ruudusta tai jatkoon. Se hermostuu hetkeksi, ja melkein alkaa pyytää apua jumalalta, johon se ei usko. Mutta "ataraksia palasi", se kirjoittaa, ja se vastustaa kiusausta. "Ataraksia!?" huudahtaa retorisesti James. Tää on jumalisten New Yorkereiden mielestä varmaan aika paha veto. Perkele se sieltä Leevin korvaan kuiskutti.
ellauri023.html on line 1154: Samaan kirjaan sisältyy kirje, jonka se kirjoitti 1960 saxan kääntäjälle, jossa se sanoi, että sen leiriaika, ja siitä kirjoittaminen "oli tärkeä seikkailu, joka syvällisesti muutti mua". Italiaxi “una importante avventura, che mi ha modificato profondamente,” Raymond Rosenthal (jenkkijutku nimestä päätellen) käänsi sen vielä 1988 sanatarkasti; kootuissa seikkailu on vaihdettu sanaan "koettelemus". Hymistelijät on taas iskeneet.
ellauri023.html on line 1156: Torinolaiset ei ole mitään saapasmaan valtalinjan pizzakokkeja ja häslääviä spagetin pyörittäjiä, ne on enemmän kuin pikku saxalaisia, insinöörejä. Ironian mestareita, niinkuin Wolfram Roth. Kun kurjuus loppui, Leevi jatkoi elämää. Tääkin on New Yorkerieiden miälestä jotenkin säädytöntä.
ellauri023.html on line 1160: Joissain suhteissa Leevin visio on pessimistinen, koska se muistuttaa "miten tyhjä on myytti ihmisten alkuperäisestä tasa-arvosta". Auschwitzissakin ennestään vahvat kukoistivat kuin Eskin oppilaat, koska ne olivat fyysisest ja moraalisest kovempia luita kuin ne toiset, tai koska ne tunteilivat vähemmän, olivat ahneempia ja kyynisempiä ja tahtoivat pysyä sitkeämmin hengissä. Niinpä niin. Oman elämänsä sepot seppoilee kuolemanleirilläkin.
ellauri023.html on line 1162: "En usko että ihminen on alunperin brutaali, egoistinen ja tyhmä toimissaan jos kaikki sivistyxen laitoxet niiltä poistetaan", Leevi kirjoittaa ja pohtii. "Mä uskon pikemminkin, että ainoa johtopäätös koko härdellistä on, että kun kova tulee kovaa vastaan, hiukaisee ja on kova hätä, niin hyvät tavat ja vaistot vaikenevat." Normaalioloissa, Leevi arvelee, on olemassa "kolmas tie" voittamisen ja häviämisen välillä, altruismin ja julmuuden, pelastumisen ja hukkumisen, ja tää kolmas tie on ize asiassa tavallisin.
ellauri023.html on line 1164: No niinpä just. Mikäs täällä nyt oliskaan niin fundamentaalisesti pielessä, paizi fundamentalistiuskovaiset tietysti. Muuten apinat on suht kilttejä silloin kun niillon maha täynnä, varsinkin vastakkaiselle sukupuolelle ja lapsille. Vasta sitten ruvetaan irvistelemään kun tulee kahakka, taistelua vähenevistä muona ym varoista. Mut sekin on aivan luonnollista vaan. Naturalia non sunt turpia.
ellauri023.html on line 1166: Tähän väliin on todettava kyllä taas myös se tuttu seikka, et altruismi on myös vallankäyttöä. Apinat on kuin itänaapurit ja me: hyvin hanakoita tarjoomaan apua ja haluttomia ottamaan sitä vastaan, koska auttaja osoittaa että sillä on enemmän kapassitettia kuin autettavalla. Ja sehän kismittää. Autettu jää kiusalliseen kiitollisuuden velkaan, se on nöyryyttävää. Altruismi on siis myös osa elintasokilpailua. Samasta on kyse kun koronakuolleisuuden suurvallat Venäjä ja USA ihan vittuillaxeen lähettelee toisilleen hengityskoneita.
ellauri023.html on line 1168: Sääty-yhteiskunnan aikana ja nytkin rikkaiden charity resupekoille samaan aikaan ylläpitää hajurakoa ja levittää puuduttavaa palsamia luokkavihan palovammoille. Niinkuin karnevaalit, joissa orjat sai kerran vuodessa päästää paineita, kunhan teki sen siivosti. Ylilyönnit rangaistiin kovalla kädellä kuten Rousseaun Juulia.
ellauri023.html on line 1170: Toisin kuin nazifilosofin heila Hannah Arendt, joka piti jutkuqvislingejä pohjasakkana, Leevi koittaa ymmärtää niitäkin, eikä tuomize niitä kovin kovasti. Onhan ne säälittäviä ja rangaistavia, koska ne oli samalla aikaa uhreja ja syyllisiä. Sellaisia nilkkejä. Oli lieventäviä asianhaaroja. Leevi izekin oli suosikkina vähän samoissa housuissa, ainaskin tuntee syyllisyyttä siitä että jäi henkiin kun muita kuoli läjäpäin. Isi Callella oli sodan jäljiltä näitä samoja fiilixiä. Oiskohan mulla ollut sen housuissa? Mulla on sen housut, mutta epäilen. Ei niissä tunnu olo mitenkään erilaiselta. Mun omatunto on aika tunnoton. Sehän onkin oikeastaan yhteistunto, ja Miisu tunnetusti on hirmu epäsosiaalinen.
ellauri023.html on line 1176: Helmikuussa ennen kuolemaa se kertoi jenkkikääntäjälle Ruth Feldmanille (selkeesti jutku sekin) että sen masis oli joissain suhteessa pahempaa kuin Auschwitz, koska se ei ollut enää nuori eikä ollut enää voimia. Sen perhe oli varma asiasta: "Nei! nyt se teki millä se aina uhkasi", sen vaimo valitti, kun kuuli mitä oli sattunut. (Paizi ne ei osanneet kuin pari sanaa jiddishiä.)
ellauri023.html on line 1179: Gunnel Beckmanin leukemiaan sairastunut tyttö
ellauri023.html on line 1181: Gunnel Beckmanista (os. Torulf) on aika vähän tietoa. Syntynyt 1910 (niin aikasin?! Se oli vanhempi kuin Olavi!) kirjoitti vielä 1969 tän tuoreen tyttökirjan Juhlaan pääsy. Nimi on sitaatti Karl Vennebergin runosta. Aika täti, melkein 60-vuotiaana. Vasemmistolainen lehtimies ja naisasianainen, sen poika Staffankin on kommari ja ajaa Palestiinan asiaa. (Muttei siedä antisemiittejä, punaisia tahroja synagoogan seinillä.) Täähän on kuin viime vuosisadan alun Kristina. Tyttö kirjassa on Kristinan ikiä. Olikohan Pertti Lassila tollanen Jacob-tyypin besserwisseri?
ellauri023.html on line 1183: Seku ihan pakottaa mut lukemaan tän ohkasen vihreen kirjasen, jonka kannella on valkoinen ruusu kumollaan. Niinkuin synnytyxen jälkeen kokeilemaan Hädensaa. Että sitten tiedän miltä sekin tuntuu. Mixihän? Onkohan tääkin jotain hädensaa? Onx tää tyttö Seija jollain tavalla? Ei tietenkään, se kieltää jyrkästi. Sitä vaan harmittaa, et mä en lue sen suosittamia kirjoja. Luet, tai itket ja luet. Niin itkenkin.
ellauri023.html on line 1186: Niin, minä puhun ja puhun. Mutta minun on pakko, pidän ikään kuin izeäni niskasta kiinni tällä tavalla. Voi tätä kalinaa - rivit juoxevat kuin pelastusköydet. Kirjaimet marssivat esiin ja asettuvat suojaxi minun ja käärmeenkuopan väliin.
ellauri023.html on line 1188: [Jos ottaisin nää äidin unipillerit, olisi siistimpää kuin kuolla tähän leukemiaan.] Minun ei tarvizisi muuttua heidän silmissään. Tulla laihaxi ja hikisexi, hiuxet rasvaisixi, rumaxi ja epämiellyttäväxi.
ellauri023.html on line 1193: Luen eteenpäin. Tytöllä on ärsyttävä besserwisser poikaystävä Jacob, joka vähexyy tytön lukemia lastenkirjoja. Mulla on tärkeämpää luettavaa, se tuhahtaa. Luitko mun artikkelin? Se on semantiikkaa. Siitä oisi ollut kiva keskustella. Mulla on siitä paljon älykästä sanottavaa. Sit ois näitä mun runoja ja muita paasauxia. Ne vasta on kexeliäitä ja hienoja
ellauri023.html on line 1195: Ei tietenkään. Riita on tulossa. - Kuka ratkaisee mikä kirjallisuus on tärkeää? - Rakkaani, sen saa ize ratkaista. - Mistä tiedät et tää kirja on ei ole tärkeä, kun et ole lukenut? - Koska siinä ei puhuta Määlärin seudun saastumisesta, rotuongelmista eikä nälästä. Nää on tärkeitä ja keskeisiä ongelmia. - Eikö ihmisen yxinäisyys ja rakkaudentarve ole tärkeitä? - Tietenkin, kultaseni, mixi olet niin hyökkäävä! - Koska tuputat vaan sun omia juttuja, tästä sinun tulee pitää ja tämä tehdä ja se sinun on luettava ja se on tyhmää ja se on taantumuxellista ja tuo on kapitalismia ja tuo on sosialismia... - Kuulee että Agnes on ollut asialla, sanoo Jacob jäätävästi. Agnes on porvarillinen lukion opettaja, kukkahattutäti, peukuttaa historiallista näkemystä ja väljähtynyttä vanhaa liberalismia.
ellauri023.html on line 1197: Ei tietenkään. Ex-stallari Esukka Sariola, Lapukka sympparina, paukutti Seijan kuullen ja sen päähän marxismi-leninismiä. Esa aika tosissaankin, Lapukka lähinnä kiusan vuoxi läpällä. Ei se näät ollut kunnon uskovainen, se erotettiin assarien lukupiiristä, kun se kysyi Pertti Rovamolta, mixei tyhjästä voi nyhjästä, eli mixei maailma ole voinu alunperin lähteä ihan nollasta. Perza kirkkoherran poika ei tiennyt, ja se sitä harmitti, ja sixi se erotti mut mustan lampaan punertuvasta katraasta. Vaikea olla uskottava kun joku joukossa ei usko, mätä omena mädättää pian koko laatikon.
ellauri023.html on line 1199: Alan nähdä missä tässä on se hädensa. Tää on kirja aika hyvää feminismiä, ei haistelevaa humanismia eikä marxismi-leninismiä. Sitten tiedät miltä se voi tuntua.
ellauri023.html on line 1201: Mutta sanoja on vaikea käsitellä, kun alkaa kirjoittaa, ne saavat oman elämänsä ja tekevät taikoja omin päin. En minä tätä tarkoittanut, ajattelee jälkeenpäin lukiessaan kirjoittamaansa, joskus se on parempaa, joskus huonompaa. Sitä ei nyt voi paljon auttaa.
ellauri023.html on line 1203: Nyt olen päässyt pienen ohukaisen vihreen kirjan loppuun. Se oli surullinen, muttei masentava. Loppu oli aika lyyrillinen, siis epätodellisen oloinen. Ei käynyt hyvin eikä huonosti, ei oikeastaan käynyt kuinkaan. Ei sattunut. Herttaisia kesämuistoja, sellaisia just joita 60 vuotias täti voisi kertoa 30-luvulta. Kivasti kertomuxen fokus lopuxi nyrjähti, ei enää tiennyt kuka puhuu mitä kenelle. "mezä missä poimimme isäsi kanssa mustikoita kerran". Syöpäinen tyttö lähtee kuplassa elänyttä, jäihin ehkä pudonnutta poikaa vastaan. Kuolema on orjantappura jonka kautta päästään kiinni rubiiniin, runoili Karl Venneberg, Gunnelin ikä- ja ehkä opiskelutoveri, nelkytlukulaisia. Niinpä niin. Uskokoon ken voi.
ellauri023.html on line 1205: Vähän sellasta pohdintaakin. On yhtä tärkeetä löytää porukoille sanoja kuin parantaa niiden ruumita. Se motivoi tän kirjoittelun niille, jotka kaipaa siihen jotain perustelua. Ja sit se kysymys, onko kukaan oikeasti altruisti. Mix pitäis ollakaan, siis niin altruisti ettei se enää ole edes kivaa. Sehän riittää, että tyydyttää izeään ja tyydyttää sillä muitakin. Mix kärsimyxestä pitäis jakaa lisäpisteitä.
ellauri023.html on line 1212: Mixei tyhjästä voi mitään nyhjästä? Mä kysyin Pertti Rovamolta ihan ilman sarvia ja hampaita, en vaan ymmärtänyt. Enkä kyllä vieläkään ymmärrä. Tuntuis olevan ihan uskon asia. Se on totta ettei universaalipremisseistä voi päätellä eksistentiaalilausetta, mutta ei kai fysiikka ole pelkkää logiikkaa. Hintikan temporaalilogiikassa synty tyhjästä on mahdollista niinkuin Hegelillä (muttei Kantilla). Jaakko oli uuskantilainen oman tunnustuxen nojalla. Sillä oli kanttia sanoa, että maailmanviivat ei jatku maailmasta toiseen kuin globaaliset yrityxet, ne on nurkkakuntaisempia. Ei kelpaisi jumalisille. Ei sovi sielun syntyä tyhjästä tai hävitä kuin pieru saharaan. Niiden täytyy olla iänikuisia.
ellauri023.html on line 1214: Energian säilymisen laki on fysiikassa tärkeä (vaikka ei mitenkään pyhä), mutta ei se ole logiikkaa. Periaatteessa hetkellä t voisi olla olematta mitään, ja hetkellä t+1 jotakin. Maailmaan voisi kuplia koko ajan uutta ainetta. Loogisesti konsistentti ajatus, oli se totta sitten tai tarua. Tietysti se on jotenkin randomia ellei sitä säätele. Se tekee tilaa enkeleille ynnä muille ihmeille, sen takia kai se tuntui Pertti Rovamosta pahalta. Tuliko Pertistä isona eräopas vai mikä? Meni mezään pakoon niskuroivaa maailmaa.
ellauri023.html on line 1218: Vielä 1960-luvulla jokaisella pojalla piti ainakin Kuopiossa olla litteällä paristolla varustettu taskulamppu, jossa oli punainen, vihreä ja sininen suodatin. Näin monella asemalla junansuorittajienkin käyttävän samanlaisia. Sellainen itsellänikin oli 1970-luvun kaamosvaelluksilla. Sitten ne katosivat kaupoista. Kaarlo Syvännölläkin varmaan oli sellainen, kun oli junanlähettäjä. Mutta punaisen sijasta varmaan näytti muita sateenkaaren värejä. Sellainen oli mullakin.
ellauri023.html on line 1220: Pertistä oli varmaan kivintä näyttää lampulla punaista. Punaiseen hämärään se tottui myös valokuvauskerhossa. Mekin häärittiin punaisen valon alla, kun kehitettiin Sekun kanssa valokuvia Eiran kellarissa Matin labrassa. Nykyisin se liikkuu mieluummin pimeässä. Pimeää kuin säkissä, sanoi Punavyön papukaija, joka oli oppinut sen pimeässä kömpiviltä roistoilta. Siitä Punavyö älysi, että roistot olivat jo lähellä. Punavyö riisui roistoilta housut, vaan nolataxeen ne. Vai olikohan sillä jotain taka-ajatuxia. Sitä pitäis kysyä Pete Menckeniltä, tai Dick Hilliltä. "Mulla oisi yxi hyödyllinen kirja", aloitti Dick Hill. Palaan ehkä Punavyöhön jossain myöhemmässä jaxossa.
ellauri023.html on line 1222: Hupaisaa kyllä rovasti Rovamo perustelisi luojan tarvetta ihan samalla ex nihilo nihil fit argumentilla. Sen kexi Parmenides: ouden ex oudenos. Idealismin ykkösmies. Eli kukas tän kaiken loi ellei ollut luojaa ekana? Se ei kyllä toimi sen paremmin kuin muutkaan yrityxet vetää herraa hatusta, nimittäin voi kysyä takas mistäs reiästä se luoja sitten tuli? Tyhjästäkö? Jos se on ollut aina, niin mixei luodut sitten pystyis samaan. Kumpi oli ensin, muna vaiko kana? Kilpikonnia koko matka alas asti, kuten mummu todisteli Bertrand Russellille. Tästä löytyy pelkästään Wikipediasta löpinää sivukaupalla.
ellauri023.html on line 1226: Tai ontologinen todistus: jumala on täydellinen, sillä on kaikki ominaisuudet, olemassaolo mukaan lukien. Mutta jos se onkin täydellinen ääliö? Kaikki hyvät ominaisuudet, korjaan. Kenen mielestä? Jos se onkin torakka? Onko sen olemassaolo sitten hyvä asia? Hyvä torakoilleko? Ja onko olemassaolo edes ominaisuus? Ei kai määritelmillä voi välttää oletuxia? Olemassaolo ja yxikäsitteisyys pitää todistaa erixeen, näin opetettiin logiikan ja matikan tunneilla. Tuliko sieltä jehova vai allah? Vai molemmat, the more the merrier? Ei tästä tule lasta eikä paskaakaan. Aina todistetaan joko liian paljon tai liian vähän.
ellauri023.html on line 1228: Tai argument from design eli Rousseaun kelloseppätodistus: kelloseppä on fixumpi kuin kello jonka se rakensi. Ei kelloseppää, ei kelloa. Ei kelloa, ei kelloseppää. Mitä tarkoitatte? Selittäkääpä tarkemmin! Tää tuskin ois vakuuttanut Lucky Lukea, eikä elukoita ennen kelloseppiä, jotka rakensi mahassaan pieniä elukoita tunnetulla konstilla, joista tuli niitä etevämpiä. Vitun antropomorfismia koko jumala. Apina sen loi omaxi kuvaxeen. Helpompi uskoa, että tyhjästäkin voi jotain nyhjästä. Tai haahkan munasta. Ex nihilo aliquid fit.
ellauri023.html on line 1230: Pertti Rovamo muistelee 70-luvun aikoja Kulttuurivihkoissa 1/2017. Sen voi ostaa e-lehtenä hintaan 4.35e. Ostin sen. Juu, kyllä v. 1970 Dilemman puheenjohtaja ja filosofian laitoksen ASS-osaston vetäjä, minut pyhien yhteydestä erottanut papinpoika Rovamo on sama kuin Kuopiossa retkeillyt ja valokuvia näpsinyt pikkumies, josta sittemmin tuli pieni karkeakarvainen eräopas, ja joka asuu nyttemmin Tampereella. Se kertoo komministeriuransa alkumetreiltä mm. seuraavaa:
ellauri023.html on line 1236: Että sellaista mies ja ääni demokratiaa. Lande harjoitti Vanhan Kellarissa (ravintolassa, jonka nimi oli unohtunut V-M Ploirilta) peliä, jossa puoli-tai täysveteisellä kyrvällä lakaistiin pöydältä pois kekkomarkkoja. Sen nimi oli "vaijeritemppu". Parhaiten menestynyt sai pitää pudottamansa kolikot, ostaaxeen niillä lisää juomatavaraa. Äsken lainattua kaskua (ei siis tätä vaijeritemppua) ja toista (Oiska Ketosta ylistävää) lukuunottamatta Perzan kontribuutio on väritön, se keskittyy vaan pesemään siitä izestään pois punamaalia. Mä en käynyt koskaan Vanhalla, mutta Eski kävi kaiketi, kun tiesi kertoa mulle vaijeritempusta. Ellei se ollut kuullut sitä valepukuiselta jänixeltä eli Mauri Anterolta.
ellauri023.html on line 1240: Olimme SJL:ssä sopineet, että Oiva Ketonen saa esittää esitelmästään sellaisen laskun kuin haluaa. Me emme määrittele sille ylärajaa. Kerroin asian Ketoselle. Hän vastasi: ”Olisiko pullo vissyä ja anjovisleipä sopiva?”. Mitään muuta laskua ei koskaan tullut. Hieno mies, ja halpahintainen.
ellauri023.html on line 1244: Tapasimme loppukesällä Saariselällä isän ja Petterin kanssa kaverinsa kanssa vaeltavan Pertti Rovamon 1970. Sitten tämä ettei ollut ei-assilaisten kanssa erimielisyyksiä dilemman hallituksessa. Savustuin sieltä ulos kun viimeinen itseni lisäksi ei-assilainen Mirja Metsola ilmoitti liittyneensä seuraan. Rovamo disainasi äänestyksen, jolla mut olisi nollattu tai suututettu ja kävelin ulos. Jätkä ei saa sitä anteeksi vaikka tilaisi ruokalähetillä helvetistä Ketoselle hehtolitran vissyä ja suolatun maitovalaan.
ellauri023.html on line 1246: Joo on se jännää miten mitättömyydet kaapii izelleen jämäpisteitä kertomalla, et on sentään tavanneet jonkun suuruuden ja ehkä tarjonneet sille vissynkin. Niinkuin nyt Jönsy tässä, tavattuaan suuren pienen Rovamon eräpolulla. Punainen taskulamppu ehkä kädessä.
ellauri023.html on line 1257: alkuun
ellauri023.html on line 1258: loppuun
ellauri024.html on line 15: alkuun
ellauri024.html on line 16: loppuun
ellauri024.html on line 17: und:white;font-size:7em;text-align:leftr;margin-top:0%;margin-bottom:0%">VARTIOTORNI
ellauri024.html on line 18: und:black;font-size:5em;text-align:left;margin-top:0%;margin-bottom:0%">MISTÄ VOI LÖYTÄÄ VASTAUXIA?
Vastauxia
ellauri024.html on line 24: Pylkkästen mökkinaapurit Kossut oli Jehovan todistajia. Jehovalaiset ja helluntalaiset on monessa suhteessa ääripäitä Jeesuxen seuraajien joukossa. Se näkyi hyvin niiden tonttien yleisestä kunnosta. Jehovan todistajissa hämmentävää on niiden jenkkiläinen uusasiallisuus. Jeesuskin on kuin äsken parturissa käytetty, komeilee aikansa liikemiehen three piece suitissa: valkoinen nuttu, vihreä huivi ja narusandaalit. Jeesuxella oli samanlaisia omituisuuxia kuin isällään. Jeesus näet apinoi isäänsä minkä pystyi. Kai jehovallakin on sitten valkoinen nuttu ja sandaalit. Suittu tukka ja parta vaikka valkoiset. Se on hyvisten väri.
ellauri024.html on line 40: Mikä jumalan valtakunta on?
ellauri024.html on line 53: Näin on meidänkin elämässämme. Pienellä präntätty teksti on raamatun kyljessä, ja meidän täytyy tavata se yhtä tarkasti kuin Jessica. Tärkein tietolähteemme, ja samalla sen paras lähdekritiikki, on pyhä kirja ize. Menettely on tuttu tieteen piiristä:
ellauri024.html on line 96: tartuntataudeista saatu tieto
ellauri024.html on line 101: Mun vastauxia
ellauri024.html on line 103: Leikki sijansa saakoon. Reilun pelin hengessä
ellauri024.html on line 104: kai mun pitää vastata puolestani noihin kysymyxiin (B)
ellauri024.html on line 109: Mitä meille tapahtuu kuoleman jälkeen? No, riippuu asiakkaan haaroista. Joko maadutaan kuopassa, käristään krematoriossa tai jäädään vaan tienoheen nokittavaxi. Joistakuista tulee ravunsyöttejä. Joillakuilla tehdään tieteellisiä kokeita.
ellauri024.html on line 121: Miss Suomi 1968 Miss Europe Leena Brusiin, jonka sisko vielä oli Kaarina Suonio, sai lapsen 1972 "kirjailija" Jussi Talven kanssa. Eivät koskaan avioituneet koska mies kai jo oli naimisissa.
ellauri024.html on line 125: Talvi kertoi 1990 ilmestyneessä haastattelussa huolensa maxansa tilasta ja korosti ruuanlaittotaidon kuuluvan elämäntaitoihin: "Minä nautin tavattomasti ruoka-aineiden ostamisesta, ruuan valmistuksesta ja tietenkin olen iloinen, kun nautin runsaista pöydän antimista, etenkin juustosta."
ellauri024.html on line 134: osuvammin siis alunperin nimetty,
ellauri024.html on line 136: kaiketi Rautaruukin duunarin,
ellauri024.html on line 137: sodassa ylpistynyt ja oikeistolaistunut
ellauri024.html on line 142: sekaantuu naiseen, joka on saastunut
ellauri024.html on line 146: Yhteiskunnan pyhin liitto, tai sen
ellauri024.html on line 168: kun ne huutaa kuorossa huuli pyöreenä.
ellauri024.html on line 188: kun se kuukahti 2007, kai maxa poxahti.
ellauri024.html on line 198: Turun synagooga töhrittiin, Sale huolestui.
ellauri024.html on line 200: ampui synagoogan seinään punaisia tahroja.
ellauri024.html on line 202: onhan se kotoisin ihan Turun naapurista.
ellauri024.html on line 204: tunteettomia murhaajia, niinko 30-luvulla?
ellauri024.html on line 207: kun resurssitilanne alkaa tiukentua,
ellauri024.html on line 212: Hyvän talouskasvun aikana tää soromnoo
ellauri024.html on line 230: tunnottomia kermaperseitä, mut tajuaa
ellauri024.html on line 232: Ruvut ei taittele pizzalaatikoita kunnolla.
ellauri024.html on line 247: Jotain vitun kimchiä ja pahaa kombuchaa.
ellauri024.html on line 254: Yhden aamun poimintoja tästä mielettömästä menosta.
ellauri024.html on line 256: Jussi Talven mielestä on kuksiminen ristiin jalompaa, kun skizoilee siitä samalla. Heikot sortuu elon tiellä, vahvat senkun porskuttaa. Porsaina syö porsasta, sikailee sikana.
ellauri024.html on line 258: Kristinan Eunukki kirja ei ole paxu, mutta eunukki on. Se ei saa tarpeexi liikuntaa. Kubilabala! Liiku horisontaalisesti, neuvoi etelämeren nainen lähetyssaarnaajaa. Asento menetteli, mutta penixen liikerata ei ollut oikea.
ellauri024.html on line 266: Ruokakuskifirman tunnuslause on "aikaa elämälle". Noin kolme sekuntia, jos juoxet portaat, pakkaat ja lukizet pyörän sairaan nopeesti. Mut älä sairastu, se on no show, putoot batchista. Kulit on enimmäxeen värivammasia mamuja ajelemassa ruosteisella kotterolla. Törkeetä riistoa, Marx näkis punaista ja Engels kalpenisi kauhusta. Mut niitä ei kukaan kuuntele, näähän ei ole työläisiä vaan pienyrittäjiä. Oman elämänsä seppoja.
ellauri024.html on line 270: sanoi Tarzan, kun elefantit tulivat
ellauri024.html on line 272: sumun peittämien vuorten yli.
ellauri024.html on line 286: Alustatalouspartnerit. Karkaaminen ei ongelma, mitään muuta ei ole tarjolla. Ammattitaidosta ei väliä. Kuka tahansa osaa polkea ja pakata ruokia. Jopa bangladeshin maisteri. Jos lihaxet on kunnossa. Aivotyön tekee robotit. Tää alkaa näyttää jo hyvältä.
ellauri024.html on line 299: Vinkuintiaani antaa aivan sekavia meriselityxiä. "Ei voi antaa työsopimuxia, koska silloin työntekijät vaihtais yritystä." Mitä hittoa tää on tarkoittavinaan? Orjat sanoo just päinvastaista. Täytyy olla kiinalaista logiikkaa. Ja size on olevinaan aivan ällikällä lyöty, kun sille kerrotaan, että lähetit hädissään ostaa toisiltaan vuoroja päästäxeen polkemaan. Hävytön teeskentelevä luikero. Onx tää juippi jonkunlainen toivottu mamu? Kieroja kusipäitä meillä on omastakin takaa. No ehkä niitäkin saa Kiinasta tusinoittain halvemmalla.
ellauri024.html on line 301: Foodora on mamun ponnahduslauta tähän yhteiskuntaan. Tervetuloa länteen Ahmed, ihan uudenlaisten kusetusten ihmemaahan. Vittu menköön koneen viirusilmä ize sinne pyörän satulaan ponnahtelemaan. Varmaan Herliinin toimituxessa jännätään, saadaanko kaadetuxi Marinin hallitus, ennen kun se ehtii puuttua orjuuttajien etuihin.
ellauri024.html on line 309: Kinnunen näyttää hyväksyneen painolastinsa, muun muassa mongoloidi-poika Petterin syntymän ja sen, ettei hänestä koskaan tullut kaunokirjailijaa.
ellauri024.html on line 311: Aarne Kinnunen muistelee tapaamiaan henkilöitä kohtuullisen mustavalkoisesti, joko hyvällä tai pahalla. Hän nostaa tapaamistaan yliopisto-opettajista ylös Irma Rantavaaran ja Maija Lehtosen ja painaa alas Rafael Koskimiehen, Pekka Tarkan ja Annamari Sarajaksen. Kaunokirjailijoista ylistämisen arvoisiksi osoittautuvat Lauri Viita, Juha Mannerkorpi ja ennen muuta Pentti Haanpää. Kielteisemmin Kinnunen muistaa muun muassa Väpi Linnan ja Pave Haavikon.
ellauri024.html on line 314: Arskan puolustuxexi: ei se niitä alas paina, se vaan kertoo tapauxia, joista ilmenee, millaisia kusipäitä ne on olleet sille joskus. Tai paskiaisia. Ja niitä se muistaa hyvällä jotka kiitti sitä. Ihan tavallista narsismia. Nää on muistelmat, ei mikään kirjallisuusarvostelu. Ylös ystävät ja alas vihulaiset, se on homman nimi. Ei tarvi teeskennellä mitään objektiivista. Näin se on paljon hauskempaa. Kun horiseva "v---a kosken, Niemi" kiitti Arskaa kirjeessä, se sai Kinnulta ikuisen kunnian. Poliittisestikin ne sopi yhteen. Haavikko taas erehtyi sanomaan että Arskan aforismit oli alisuoritus, ja sai siitä vastineexi muistelmiin: "hyviä kirjoja, mutta typerä ihminen". Älä hemmetissä tölvi Arskaa, se muistaa sen. Jonkun tovin vielä ainakin. Puovo kyllä olikin sietämätön besserwisseri, koleerinen kakka. Luuli olevansa jotakin.
ellauri024.html on line 316: Heti alkuun (alaviitteessä) Arska kehasee Antti Hyryn romaania Uuni. Vaimoaan se ei kehu omistuxessa, sanoo vaan sen lukeneen muisteluxet moneen kertaan. Kummallisinta Arskan mielestä on, ettei voi välttää itsekehua. Ei kai, jos on etevä. Sekään ei tykkää (alaviitteessä) Kirsikkapuiston uudennosnimestä Kirsikkapuutarha. Vanhakantaisia ollaan molemmat.
ellauri024.html on line 320: Huolestuttavasti alkaa näyttää siltä, että Arska on tolkun mies. Sillä on huumorintajua, ehkä liikaakin, ja se ei ole jumalinen. Lähetti jehovansa kassan kautta saman ikäisenä kuin minäkin. Puoluekanta temokraatti, ei sentään yleistemokraattinen, ihan vaan parlamentaarinen poroporvari. Arskasta ei tullut kirjailijaa, mutta sen muistelmissa on tää sama trokeerytmi. Sillä se ois kai romaaninsakin kirjoittanut, jos ois osannut. Se sanoo että synnintunto ja kunnianhimo tuhoovat ihmisen. Hyvä Arska.
ellauri024.html on line 324: Se on talonpoika, ja äidin josta ei vielä kerrota. Aluxi psykologi, vaikka oli sairaalloisen ujo. Parantaja paranna izesi. Se luki innoissaan Paul Ziffin "semantiikkaa", jonka mä olin totaalisesti unohtanut, onkohan mulla se vielä jossain hyllyssä. Ei tehnyt muhun suurta lovea. Se mainizee (alaviitteessä) Jaakko Hintikan (1929), joka ei istunut yölampun valossa (kuten Arska), vaan oli maailmanmatkaaja (toisin kuin Arska). Osaakohan Arska muuta kuin suomea ja savvoo? Kai sentään luki ainakin. Enkkua mongersi.
ellauri024.html on line 326: Sitäkin on vaivannut vuodenaikadepressio. Oiskohan tää joku ihmistyyppi, johon me molemmat kuulutaan? Toivottavasti ei. Se on aina nukkunut päikkäreitä niinkuin maalaiset, ja kiinalainen Kun Ji. Kasvantaviärä savolainen irvileuka, sekin vielä. Mezän omistus toki rauhoittaa, kuin myös kesämökki ja iso velkavapaa lukaali krunikassa.
ellauri024.html on line 330: Arska sanoo että izestään voi tehdä koomisen muttei traagista. Mixei voisi. Vaikkakaan ei tieten. Se on lukenut hurjan määrän muiden elämäkertoja, niinkuin kaikki toisiansa kateina seuraavat ihmiset. Mä en ole. Luen vasta nyt niinkuin aikanaan tutkimuxissa: teen ensin oman arvauxen ja luen vasta sitten, mitä muut on sanoneet. Related work, ikäänkuin. Arskassa on vähän linssiluteen vikaa, se lainaa viisasta: "Käyttäydy aina kuin olisit muiden näkyvissä". Jumala näkee vaikka olisit muna kädessä pimeässä vessassa. Paizi valokuvaajasta ei ole väliä, sen tiesi Kundera. Kuva on kyllä tärkeä.
ellauri024.html on line 332: Se vähän pelkää joutuvansa naurunalaisexi, vaikka tykkääkiin tehdä pilkkaa muista. No onhan ne kaxi ihan eri asiaa. Kaikki muistelmat mahtuu samaan kaavaan: lapsuus on ollut vaikea, nuoruus levoton ja vaihtelevan tuskainen, rakastumisia on ollut ja sitten työ! No tolla tarkkuudella kai. Vain menestyneet sitäpaizi kirjoittaa muistelmia, se karsii vaihtelua.
ellauri024.html on line 334: (Alaviite:) Kadun yli Kruunuhaassa näin toisessa kerrostalossa mummon istuvan kiikkutuolissa. Seinällä oli suurikokoinen Tauno Palon kuva. Valaistus oli hyvä naapurinkin ihailla sitä. (Hassuja alaviitteitä harrastaa myös Kinsella kirjassa Soitellaan, soitellaan.)
ellauri024.html on line 337: Arskan elämässä ei ole juonta, eikä opetusta sen lopussa. Siinä se ei eroa ziljoonista muista. Juoni ja opetus kexitään vaan tarpeen tullen jälkeenpäin, niinkuin kristuxelle ja sen antipartikkelille. "On myös ihmisiä, joilla on tehtävä. Ei minulla ole ollut. En ole myöskään Heideggerin tavoin ylentänyt izeäni joxikin kummallisexi. Olen kyllä lukenut Hölderliniä." Saxalaisista saxalaisinta. Tykkäsköhän Arska siitä? Musta se oli aika paska. Knasu tykkäsi, six sitä luinkin, ja saatoin ennalta arvata että se olis suht paska. Heideggeristä ja Nietschestä se ei ainakaan tykkää. Vitun Ubermenschejä. Menkööt sepot ajelemaan taxia.
ellauri024.html on line 341: Yx esi-isä ja mongoloidipojan nimiserkku Petter Joel oli ollut lähetystyössä Australiassa. Muuten se on molempien vanhempien puolelta perussuomalainen lantasaapas, jurottaja maalaamattomasta talosta. Siitä se ei yliopistolla varmaan koskaan päässyt irti, vaikka yritti. Mutta mezää oli kivasti. Isä oli aika tunari. Kävi sotia, Arska kynti sillä aikaa suopeltoa. "Oli jäänyt välejä." Isän suku Kinnut oli juoppoja, äidin suvun Turuilla oli sisäistä ryhtiä. (Talo oli Kinnuilla.) Arska samastui tunari isään ja oli vähintäänkin salavihainen suppusuiselle opettajaäidille, joka läimäytteli sitä ohuella vizalla. Arska oli äidin luokalla. Aika oidipaalista. Äidin lahja Arskalle oli synnintunto. Kun Arska kirjoitteli teininä, äiti kysyi: "Mitä likaista nyt syntyy?"
ellauri024.html on line 345: Arskan iskä bylsi apulaista ja jäi siitä loppuiäxeen vaimon hännän alle. Niinkuin se yx jäbä kirjassa Tanssi ajan pyörteissä. (Vrt. myös Petskua.) Ei kyllä kannata, ainakaan jäädä kiinni. Arskan isä potkaisi perunakattilan perunoineen pihalle. Ei kuitenkaan vaimoa.
ellauri024.html on line 347: Jotenkin tulee Arskan lapsuuden muistelusta mieleen Ollin kurjuus eli Orpo Olavin koettelemuxet. Varmaan se on toi kombinaatio vahva tuomizeva äiti ja heikko iskä sen hännän alla. Näitä löytyy monen kirjailijan takaata. Ne on samalla kertaa orpoja ja hemmoteltuja. Hitlerkin oli äidin poikia. Esim Olli ja Arska kumpikin tahoillaan pakoili äitejään ja piileksi niiltä skuzissa. Sillä erolla, että Ollin emintimä pelkäs siitä fixumpaa kuin olikaaan, kun Arskan äiti toivoi samaa. Pirkko oli pettynyt kun jouduin Kouvolaan. Niin minäkin.
ellauri024.html on line 366: Arska pohtii silloin tällöin #metoo kysymyxiä. Sen miälest rättipää miehet sortaa naisia koska ne pelkää niitä. Lännessä on paremmin koska naiset saavat oppia. Arska on samalla lailla kaxijakoinen kun eräät paremmatkin elämäkerturit: järki sanoo yhtä, tunne toista. Arskan ympäristön naisilla oli valtaa, ja he alistivat miehet pilkan ja naurun kohteexi. Ämmät perkele. Post coitum omne animal triste, exceptis muliere et gallo. Tämmösissä pikkujutuissa joskus alistetun miehen naiskauna paljastuu. Tai tämä:
ellauri024.html on line 368: Feministit ovat sitä mieltä, että sukupuoli on yhteiskunnallis-traditionaalinen tuote. Kun kazelee feministejä, uskoo tämän mielellään eikä halua kiistellä.
ellauri024.html on line 373: Arska ennustaa että ennen pitkää naiset on maailman johossa. Miehet on tyhmiä lapiomiehiä. Onko se siitä iloinen vai surullinen, ei kai osaa izekään päättää. Sillä on kaxi tytärtä joista se on ylpeä. Mut sittenkin... ois se kiva kelvata muuhunkin kuin itiöemäksi. Nytpä tiedät miltä naisista on aina tuntunut.
ellauri024.html on line 381: Tos aforistisessa lyhytsanaisuudessa on vähän arkajalan piileskelyn ja samalla kuiteskin pamelamaisen keimistelyn makua. Aran taiteilijan esiintymishalua. Se saa sen vaikuttamaan kylmiöltä luonteelta. Ehkä vaikutelma onkin oikea. Narsistista kylmyyttä, kuten äidillä. Arska ei pidä paparazzeista. Ne on röyhkeitä, ilkeitä ja vahingoniloisia. En minäkään. Sitä ne juuri ovatkin. Inhokkien inhoominen on yxi asioista joita voi tehdä vielä oktogenaarina. Muita on nuoren polven halvexunta, nykyromaanien pahexunta, ja tyttölöiden kazelu. Sukulaisten kiusaaminen. Korvien heilutus kustoxelle väitöstilaisuuxissa. Kaikki tuttua.
ellauri024.html on line 383: Arska tietää tämänkin: Jos ihmisellä suinkin on tilaisuus varastaa tai sortaa heikompaansa, hän tekee sen epäröimättä vähääkään. Eikä ole liian pientä asiaa. Arska on niin ujo, että se käyttää izestäänkin pelkkää sukunimeä. Mulla on vähän samaa vikaa. Se voi olla poikakoulun peruja.
ellauri024.html on line 385: Arska pani päihin koulukiusaajalle kun oli harjoitellut nyrkkeilyä salilla. On siitä vieläkin tosi ylpeä, ja suosittelee samaa ratkaisua muillekin. (Toinen tällänen koleerinen humanisti amatöörinyrkkeilijä oli Esa Itkonen.) Kiusantekijöille ei siltä riitä ymmärrystä eikä sääliä. Eikä papin pojille. Kova pää. Matikkapäätä Arskalla ei ollut nimexikään.
ellauri024.html on line 391: G.H. von Wright (1916), punaposkinen tuttavamme, torpedoi Arskan ekan psykologisoivan väitöskirjateelmän suoralta kädeltä. Se oli Arskan elämän suuri katastrofi. Säveltäjä Skrjabin, joka 46-vuotiaana sai verenmyrkytyxen ja kuoli siihen, sanoi: Mutta minähän kuolen. Mutta tämähän on katastrofi. Arska toipui ja väitteli sitten Aleksis Kivestä. Puursi sitkeästi läpi harmaan kiven. Munkin eka PhD MS meni kiville ja sain siitä masixen, tai kääntäen.
ellauri024.html on line 395: Rafu Koskimies (1898) oli Arskan Efialtes. Arska ei kuzunut sitä sitten karonkkaan. Rafu luennoi kuin Oiska Ketonen (1913), istualtaan kirjasta. Mä luennoin istualtaan tietokoneen ruudulta. Paljon eroa. No pianhan päästään siitäkin.
ellauri024.html on line 397: Maailma muuttuu, mut vanha pieru ei pääse kakkanokareistaan. Talonpoikainen Aarne Kinnunen on talonpoikaisen luokkatietoinen. Jotain hajurakoa pitäisi olla talottomaan rahvaaseen, kuuluis teititellä, kulkea kauluspaidassa eikä ilman krakaa milloin minkinlaisessa villapaidassa. Proffaa ei sovi noin vaan sinutella, ilman kauppoja. Sinutelkaa te, minä teitittelen. "Hei Jyrki" oli ärsyttänyt raatelevaa lammastakin. Pitää olla tilanteen tajua, tietää paikkansa. Sinuttelu on urheilutoimittajien köyhtynyttä kieltä, siitä Arska ja Matti Klinge ovat samoilla linjoilla. Linguistic turn säätytietoisuudelle: tää on vaan monipuolisempaa kielenkäyttöä. Pah, samaa peliä se on kuin ennenkin, kukkoilua. Orja se on orjallakin. Opiskelijatyttöset silitti muinoin hamoset ennen assistentin vastaanottoa. Veikeitä tyttövekkuleita, yksi tuli eriväriset nilkkixet jalassa seminaari-istuntoon!
ellauri024.html on line 401: Aarne tuotti laitoxelle paljon pisteitä. Kuin hiirenpapanoita. Sen lauseet oli niin lyhyitä. Sen kirjallinen esikuva oli Uuden Suomen Ollin mustapartainen mies. Sillä on hyvä halu lyödä lekkerixi koko verstastoiminta. Mä en niin välitä. Edes niin paljoa. Oishan se halunnut kirjailijaxi sekin, mutta ei eväät riittäneet. Varmaan liian lyhyviä lauseita. Ei koko kirja saa olla aforismia, paizi aforismikirja, ja nehän on hirmu tylsiä.
ellauri024.html on line 405: Irma Rantavaara (1908) ja Annamari Sarajas (1923) oli mulle tuntemattomia suureita. Irma oli Arskan ohjaaja, esitarkastaja ja vastaväittäjä. Onnexi niillä synkkasi. Näyttää kuvissa jyreältä tädiltä, oliskohan ollut isokokoinenkin, ja naimaton. Naimaton oli Sarajaskin, ei kai sitä muuten uraa voinut nainen tehdä noihin aikoihin. Vähän ilkeen näköinen. Kaunainen, ainakin Irmalle, joka vei Rafun viran sen nenän edestä. Irman työt oli sitä Virginia Woolfia. Entäs Sarajaxen? Suomalaista tuhnua. Se oli ihan hullu, tappoi izensä työnteolla. (Taino, tabuilla ja keskikaljalla, kz. albumia 354.).Juha Seppälä (1956), porilainen kirjailija, oli paarmana Arskan kimpussa. Siitäkään ei mulla ole minkään maan havaintoa.
ellauri024.html on line 409: Arska käyttää sanaa ironia Sokrateen alkuperäisessä merkityxessä: ei sano mitä ajattelee, tai sanoo mitä ei ajattele. Ei siihen sisälly mitään sarkasmia. Siten on ymmärrettävää kun se sanoo, että ystävien kesken ei tarvita ironiaa. Muuten se on kyllä itsejulistautunut salavittuilija, heittelee vekarajalkaa niin ettei kaikki huomaakaan.
ellauri024.html on line 414: 60-luvulla Arskasta tuli assari, sitten apulainen. Haukuskeli Kai Laitista (1924). Josta sanoi Lauri Viita (1916): miehellä on äänikin kuin sairasta saatettaisiin paskalle. Kai kävi meillä, se oli Pipan ja Callen tuttuja varmaan savolaisesta osakunnasta. Hintikasta tykkäsi. Kerran hyljättyään psykologisoivan sananselityxen Arska syyttää siitä toisia. Kyllä se Arskan izensä kohalla toimii hyvin. Vähän epäselväx jää mikä siinä on Arskasta vialla. Liikaako empiriaa?
ellauri024.html on line 416: Ei vaan Arska oli anglosaxi-fani ja Beardsley fani. Sodan voittajat, siitä positiivistuneet positivistit britit ja jenkkilurjuxet, ajoi ns. uutta kritiikkiä. Vanhan euroopan nuhjaisesta scheissesta on pestävä pois tunkkaiset hajut. Yxi Paavo Pesusienistä oli Beardsley.
ellauri024.html on line 418: The New Criticism made the literary work the center of critical attention, and denied, or at least greatly devaluated, the relevance of facts about the origin of literary works, their effects upon individual readers, and their personal, social, and political influence. Close reading is what is required of a critic, not biographical information about the author, a rundown of the state of society at the time the work was written,
ellauri024.html on line 421: All art criticism should attempt to understand how works of art work, and what meanings and aesthetic properties they have; all art criticism should strive for objective and publicly accessible methods and standards to test its pronouncements.
ellauri024.html on line 423: Ei saa siis enää aprikoida, mitähän taiteilija on tässä mahtanut tarkoittaa. Ei mitään elämä ja teoxet suollosta, luetaan vaan kirjaa suurennuslasilla. Höpsöä. Sillä laillahan taideteoxet just toimivat: merkitys tulee taiteilijan päästä vähintäänkin puolixi, ja menee kokijoiden päähän enintään puolixi, yhteistä ainesta hyvä jos on ees neljännes. Sitä neljännestäkö nyt pitäisi loputtomiin pöyhiä unohtaen kaiken muun? Mitä kivaa se nyt on? Ainahan taiteessa on kolme osapuolta, tekijä, teos ja kokija, ei kai mikään niistä ole mitätön.
ellauri024.html on line 425: Lehmänkäännöxen takana oli analyytikkojen linguistic turn. Aarnelle kuten Beardsleylle estetiikka on kritiikkiä, terävän kielen käyttöä, siis löpinää. Se on esteetikon ammatti, mut sitä löpinääkö siellä tutkitaan? Ois luullut että taidetta, kaunista ja rumaa. Mut ei, kirjallisuustiede on löpinää löpinästä, todistusaineistona vaan lisää löpinää. Se on kai sitä intertextuaalisuutta. Ei pistetä päätä ulos textin hämähäkinverkosta.
ellauri024.html on line 427: Kritiikki on kuvausta, tulkintaa ja arvostelua. Iso taulu, esittää Tauno Paloa, aika tökerö. Arvosteluja tarvitaan, jotta herrasväki tietää mitä taiteesta pitää sanoa kahvihuoneessa tai päivällispöydässä. Ei tarvize ize kammertautua ulos kazomaan tai kuuntelemaan pää kenossa eikä kahlata paxuja opuxia, kun arvostelija on ne hyvin kyldyyriosastossa tiivistänyt. Yhtä fixulta voi vaikuttaa kuin ne jotka kävivät tai jaxoivat lukea. Ellei fixummalta.
ellauri024.html on line 431: Aarne tuotti laitoxelle paljon pisteitä, kun sen lauseet oli niin lyhyitä. Sen kirjallinen esikuva on mustapartainen mies. Sillä on hyvä halu lyödä lekkerixi verstaalla toiminta. Mä en välitä. Edes niin paljoa.
ellauri024.html on line 433: Arska väsäsi pienen keltaisen kirjasen naurusta. Siinähän se on savolaisena mielestään asiantuntija. Vähän arveluttaa kuitenkin kun se sanoo et huumorissakin on huippuja ja laaxoja. Hyvää makua ja huonoa. Vittuako se sotkee tähän hyvää makua. Aina kun on huippu, joku putoaa, ja se naurattaa. Käyttää vielä tota ällöttävää moraalista me-muotoa. Puuttuu vaan "koko Suomi nauraa":
ellauri024.html on line 435: Nauramme häpeäxemme turhille sutkauxille ja ontuville vertauxille, typerille pyllistyxille ja naaman väännöxille, korostetuille ilmeille ja muunnetulle äänelle, liioitetuille eleille ja muulle roskalle. Joskus huonokin naurattaa, ei sille mitään mahda.
ellauri024.html on line 437: Täsä on nyt kyllä paha väärinkäsitys. Huonohan se nimenomaan naurattaa, kun se on vastoin normeja. Arvo on silkitty ja silkkipaperiin kääritty halu. Normi ilmaisee jnkun tiimin arvoja. Yxityisillä elukoilla on arvoja, joista sen yliminä koittaa pitää kiinni kun halut vetävät. Normeja on ne joita muut tahtovat. Niihin sisältyy yleensä meemejä. Meemejähän tiimit just suojelevat, omaisuutta, reviirejä.
ellauri024.html on line 439: On moukkamaista mennä valikoimaan mitä normeja saa nauraa ja mitä ei missään nimessä, ei siis ainakaan herrasväkenä hyvän maun nimessä. Tää on täysin perseestä. Tuttua "leikki leikkinä pylly pois takinasta" -sohittelua nenänkaivusormi pystyssä. Naurakaa noille normeille muttei sentään näille normeille. Se on vaan tuuman päässä sensuroinnista ja kuvien kumartelusta. Rukoilkaamme tänne päin ja pyllistäkäämme tonne. Naurua kolmannella tiimissä. Ei tää keltainen kirja ole mikään tutkimus, vaan tapakasvatusta. Porvariversio Maon punakantisesta. Ammatinvalinnanohjaaja ei pääse pilkuistaan, vaikka on korvannut ne pisteillä. Sille mä näytän fäkkisormea.
ellauri024.html on line 441: Mies tulee räkänokasta vaan ei turhan naurajasta. Onko Aarne räkänokka vai turhan nauraja? Räkättäähän se toisille, muttei turhan päiten. Kyllä siinä on aina joku tosi paikka takana. Niinkuin sen ihailemalla Puovo Huovikolla. Toinen koomillinen tosikko. Kun Arska puhuu huumormiehistä se ajattelee izeään.
ellauri024.html on line 443: Muistelmiin mennessä turha häpeily on kyllä karissut. Ei sen enää tarvi esittää kun se ei ole virassa. Häpeämättä nauraa alapään jutuille. Niinkuin muutkin savolaiset ukkelit.
ellauri024.html on line 445: Jotain luupäistä on silti tässä huumormiehessä, kankeutta kasvantaviärissä leukaperissä, niinkuin usein savolaisten touhuissa. Ne on pirun herkkiä loukkaantumaan, jos jäävät kakkosexi hauskuudessa tai naurun alaisexi suorastaan. Paljastava on sen käsitys, että on huonoakin huumoria ja ala-arvoista komiikkaa. Ei oo, se vaan ei naurata joka sattuu omaan nilkkaan. Tai sit ei nappaa ollenkaan. Normi on joko liian pyhä tai se puuttuu kokonaan.
ellauri024.html on line 451: Se on tietty selvää ettei akateemiset vizit naurata kuin akateemikkoja. Pitää tuntea normi josta poiketaan. Mut ei se tee niiden naurusta jotenkin homeerisempaa. Samaa hohotusta se on kaikissa säädyissä. Kukin nauraa oman normikortistonsa suojista.
ellauri024.html on line 455: Nauru kuulostaa katkonaiselta itkulta. Ensin meinaa itkeä säikähdyxestä, sit huomaa et selviskin pelkällä säikähdyxellä ja ilostuu, mieli kevenee. Tän huomaa hyvin pikkuvauvoista. Ja aidoimmasta ilosta, vahingonilosta. En se ollutkaan minä vaan toi. Viuhka kävi kun vierestä vietiin. Itku pitkästä ilosta, pieru pitkään naurannasta. Monet humoristit on pitkän päälle masixia. Ilo pintaan vaikka syän märkänee. Elämän normit painaa päälle, ei enää selviä niistä naurulla. Tulee itkua. Niin Arskallakin.
ellauri024.html on line 457: Pilan ja pilkan välinen ero ei ole koossa vaan kohteessa. Toisten pila on kohteelle pilkantekoa. Platon autoritäärinen vanha homo pahastui niin pilanteosta että kielsi valtiossa pilkan kokonaan. Siveyspoliisista, siittimet esille, kun Alpo Ruuthin kämpässä. Vitun tosikko, siltä puuttui jotain rattaita päästä. Vaikka muille sofisteille laski luikuria Sokrateen housuista. Mut se on tietysti eri asia.
ellauri024.html on line 461: Pilkka on pientä kostoa, punttien tasottamista. Kostajat nauraa kun ne maxaa takaisin. Konnat hähättää ilkeästi Tex Willerille. Tex ja Kit hohottaa lopuxi konnille. Se nauraa parhaiten joka nauraa viimexi. Nauru on temokraattista, kun nauretaan tiimissä salaa tiktaattorille. Tiktaattori sitten nauraa parhaiten. Arskakin nauroi koko matkan pankkiin, kun sai ilman kilpailua sinekuurin ihan henkilökohtaisesti ja ylimääräisesti. Ei tarvinnut enää selvää päivää nähdä.
ellauri024.html on line 463: Hauskuus niinkuin kauneus ja hyvyys on kazojan silmässä. Sille nauraa mille haluu muutenkin pahaa. Herlinin sanomien kuukautisliitteen loppusarjixessa on yleensä pilkattu oikeistoa, on usein naurattanut. Nyt oli Marinin naishallituksesta huonoa setämiespilaa tekevä tuherrus. Ei yhtään naurattanut. Nimimerkki Kuukautinen lohkoi pilaa Jeesuxen 2. tulemisesta. Ne joissa ivailtiin kokoomusta ja persuja naurattivat, mutta kun Janne Saarikivi pantiin sanomaan, ettei Jeesuxelle pidä puhua englantia vaan mieluummin arameaa, pysyi ilme peruslukemilla. Mitä hauskaa siinä muka on? Sano mihin uskot, niin sanon mille naurat, ja mille et.
ellauri024.html on line 467: Hassusti kävelevä höpöttäjä naurattaa kunnes selviää et se on sairas. Mixe nauratti ennen ja mixei sille saa enää nauraa? (Voi se hetkittäin naurattaa vieläkin.)
ellauri024.html on line 468: Se ei noudata kävelyn ja puhumisen normeja. On hullun kurinen. Pelle. Hahaa, kato tota. Se ei osaa kävellä eikä puhu kunnolla.
ellauri024.html on line 470: Sääli on myötäkärsimistä ja myötähäpeää. Sitä ei sanota, sitä tunnetaan, siis tunnetaan sen toisen tunteita, ja sen tunteen aidot ilmauxet tulee siitä luonnostaan. Sellasta lämpöä ja rohkaisua. Välittämistä. Silittämistä. Kazo hirveä. Nauru on yleisölaji, penkkiurheilua. Ei voi olla samaan aikaan syrjästäkazoja ja pelaaja. Tai voi, muze on aika skizoa. Tai onhan eläytyvä kazominen tavallaan mukana pelaamista penkiltä. Sillon nauraa mukana, ei naura vierestä. Jos sairasta ei naurata, niin ei myötätuntoistakaan naurata. Nauru on helpotusta: tilanne voi olla toivoton, muttei vakava. Jos toisella on paha olla, ja säälittää, tilanne ON vakava.
ellauri024.html on line 476: Kahlaan sitkeästi läpi Aarne Kinnusen pientä keltaista kirjaa huumorista ja sen puutteesta. Huumorin ja koomisen keskeräinen kymysys. Se on raskasta luettavaa, koomisista kevennyxistä huolimatta, koska siinä ei hevin päästä puusta pitkään. Kuhan naureskellaan Aarnen tahdissa. Huumorin Herbert Karajan. Vallatonta ja vakavaa savolaisen vääräleuan näkövinkkelistä, näkösmirgelistä, näkösirkkelistä, lainataxemme AVS:n muukalaisvihaista nimismiestä Vesilahdesla. (Nää muistiinpanot on suunnilleen yhtä hajanaisia kuin Aarnen oma suolennos. En pyydä anteexi, ja ihan sama mulle saanko.)
ellauri024.html on line 480: Sardonista myrkyllistä naurua. Sellasta näennäisesti iloista. Sardonion oli sardinialainen yrtti joka aiheutti naamanväänteitä. Nyt on niin kurjasti jo asiat ettei voi enää kun nauraa. Heittää normit hemmettiin ja hohottaa. Tilanne on toivoton muttei vakava.
ellauri024.html on line 482: Keskusteluanalyytikot tutki naurun käyttöä interjektiona ja välimerkkinä. Kai siinä on sama juju kuin muissakin välimerkeissä, lähes tyhjä perusmerkitys ja paljon päättelyä.
ellauri024.html on line 483: Perusmerkitys pientä yllätystä ja siitä toipumista, ristiriidan vähättelyä. Naurunperuskuvio on oho - aha - haha.
ellauri024.html on line 485: Arska tunnustaa vaan yhden (suomalaisenko?) naishumoristin, nimittäin Maria Jotunin. Outoja kaunasia hyypiöitä kummatkin. Setämies ja tätinainen. Olikohan se lukenut Jane Austenia, tai edes Kinsellaa?
ellauri024.html on line 487: Entä tää "metaforinen nauru", jota Arska ei määrittele kummemmin. miten niin metaforinen? Onpa outo nimitys. "Vastaanottanut läpän, ymmärtänyt ja naattinut." Mille se on metafora? Jotain et se kirjottaja naurelee ja haluu et lukijakin nauraa. No en mä tätä ihan tajunnut.
ellauri024.html on line 489: Kyl eläimetkin hymyilee ja nauraa, kun ne telmii keskenään. Niillä on hauskaa. Arskan ihmisen ylentäminen ja symbolifunktiotuuba kuulostaa tosi vanhanaikaselta, joltain Kantilta.
ellauri024.html on line 491: Mix huvittaa nähdä jonkun housunnapit auki? Sas se, Arska, mä en käsitä. Mut mulla jääkin vetoketju auki vähän väliä. Ei se naurata, kun ei hävetä, ei edes nolota. Naurakoot ketkä tahtovat. Be my guest. Hevoset on jo karanneet, enää riimu seinällä. Koko toi Aarnen vaatteista ja ulkomuodosta skizoominen on outoa. Naisten narrimaiset asut, sehän on kuin Jeremias tai Cato.
ellauri024.html on line 493: Arska on ize hyvin tarkka ulkoasustaan. Se myöntää että on sellaisiakin omituisia otuxia jotka ei niin tee, mutta ne onkin sitten muutenkin jotenkin ulkopuolisia, nauravatkin eri vizeille. Semmoinen peli ei vetele, kaikki mukaan, naura sinäkin! Luennoilla Aarnen teki niin mieli vinoilla opiskelijoille, tehdä niitä naurunalaisixi, siihen riittää pikku ilmekin. Muttei saa, niinkuin ei saa nauraa vammaisillekaan. Ize se sanoo pelkäävänsä ihan kauheesti koomiselta näyttämistäkään. Oiskohan tää vähän tämmöstä izeironiaa vaiko ei. Totta toinen puoli kuten koomisessa ainakin.
ellauri024.html on line 497: Aarne mainizee et Dante naureskelee Statiuxelle tahattomasti kiirastulessa. Statius oli huuhaaporukoiden vainoojan Domitianuxen hovirunoilija, suht keskinkertainen tuhertaja kuten Dantekin. Kirjotti jälkijättöstä hexametriä myyttipelleistä. Dante nosti sen kiirastulesta pistesijalle omassa runoilijoiden hall of famessa.
ellauri024.html on line 499: Dante selitti et sitä nauratti kun Statius ei tuntenu Vergiliusta, puhu siitä 3 persoonassa vaikka se seiso siinä nenän edessä. Mikä siinä oli muka hauskaa? En tajua. Tai tajuan, sehän oli julkkis! Statius loukkaantuu kun luulee et Dante nauro sille. Niin naurokin, vaikka tyhjästä, tyhjän nauraja.
ellauri024.html on line 503: Entä Arska? Ehkä joskus, esim toi enkun mongerrus. Pitkävihainen Arska muistaa vieläkin, et vt apul.prof. Anna Makkonen kerran nauroi tahattomasti Arskan enkun mongerruxelle. Vt apul.prof kaiken kukkurax!
ellauri024.html on line 504: Ja kun lapset nauro sen hattua DDR :ssä. Mieleen jäi kumminkin, hampaankoloon, vaikkei olleet edes lisensiaatteja. Onnexeen.
ellauri024.html on line 506: Carnap on oikeassa, nauru on tunteen, yleensä jonkinlaisen kevennyxen ilmaus. Sillonkin, kun sen aikaansaa jokin keventävä ajatus.
ellauri024.html on line 509: Arvovapaata ei naurata, niinkuin ei arvojensa vankiakaan. Kun on liikaa arvoja tai ei ollenkaan, ei tarvi suuttua eikä nauraa. Nauru kuuluu sinne välille, kun on arvoristiriitoja, inkongruensseja. Arvojen ja niiden suhteellisuuden tajua.
ellauri024.html on line 514: Aarne ize vesittää omat pointtinsa mitääntekemättömäxi. Arskan esimerkkikokoelma pyörii ympyrää, siltä ei synny mitään teoriaa. Irrallisia pointteja. Mut se ehkä haluaakin niin, se haluu mystifioida huumorin et arvostelijat kuten se voi pysyä sen ylipappina. Se ei edes HALUA ettää mikään huumorissa olis ennustettavaa. Miten niin ennustettavaa? Ei kai kukaan meinaakaan että pitäs ennustaa millon joku lohkasee jonkun läpän? Se sen sijaan on hyvinkin ennustettavaa, mikä naurattaa ja ei ollenkaan naurata ketäkin. Aarne ajaa omaa hämärämiesasiaansa vähintään yhtä sinnikkäästi kuin mä tässä omaani, mätkitään kilpaa toistemme olkiukkoja. Aarnen on jo melkein sen isäukon näkönen.
ellauri024.html on line 516: Se on totta et jollekin nauraminen on arvostelevaa, mut jotenkin kaxipiippusta. Naurun kohde on hassu ja/tai hullu, naurattava ja/tai naurettavaa. Nauru on hyvänsuopaa ja/tai pahanilkistä.
ellauri024.html on line 520: Arska missaa pahasti kun se sanoo että koomisuus on riippumaton ja ristiriidaton muista arvostelmista. Arvoristiriita nimenomaan synnyttää komiikkaa. Hitler on koominen, kun se on niin kauhea ja silti pelle. Zape on vähemmän koominen kun se yrittää olla pelle ihan väkisin. Hei kattokaa, mä oon hassu! Se on oikeasti aika puiseva tekovirnistyxineen. Molemmilla on hassu kävely. Varsinkin nopeutettuna.
ellauri024.html on line 522: Musta Arska mystifioi koomista. Ei se ihan noin oo sui generis. Kylse on ihan selkeetä pässinlihaa yleensä. Se näyttää difuusilta, jos naurajan arvomaailma on diffuusi. Mikä yleensä on hyvä asia, löytyy elämästä paljon naurettavaa, naurunaihetta.
ellauri024.html on line 523: Jokainen ihminen on naurun arvoinen.
ellauri024.html on line 525: Musta alkaa tuntua et Arskan perusongelma on sama kuin sen peräsuolisyöpään kuolleen loogikon Jon Barwisen. Sille on olemassa vaan yx maailma, josson yhdet arvot oikeita. Taivaassa on yx jumala, on oikeasti hyviä, pahoja, ja rumia, hyviä vizejä ja mauttomuuxia. Duns Scotuxen ja Jaakko Hintikan oivallus on jäänyt vajaaxi: on useitakin tärkeitä mahdollisuuxia, mahdottomasti mahdollisia maailmoja, jotka nauraa toisilleen maailmanviivat ristissä.
ellauri024.html on line 535: Mutta myös sitten kun arvostelemme komiikkaa (puhu vaan izestäsi Kinnusen akan poika) pidämme sitä objektiivisesti hyvänä ja huonona. Mitä vittua!? Tää on tämmönen hyvä-paha absolutisti. Niin yxiliitisellä arvomaailmalla varustettu tyyppi voi olla hyvä koomikko vaan luontojaan, oikeastaan vastoin parempaa tietoaan. Siltä ikäänkuin lipsahtelee hyviäkin vizejä. Kuten aiemminkin olen sanonut, se että tykkää Chaplinista voi olla oire jostain pahemmasta. Tuloxelle nauravat vain hyeenat.
ellauri024.html on line 537: Arska sanoo että hassussa kävelyssä pitää olla 2 tekijää kuin sen rakastamalla Zalilla. Se on kyllä näköharha, pääasia on joku ristiriita odotuxen ja toteutuxen, normin ja siitä poikkeavan käytöxen välillä. Vallatonta ja vakavaa. Professori Irma Rantavaara iskee silmää professori Aarne Kinnuselle professori Ilmari Kohtamäen puhuessa professori Vilho Suomen kansalaispäivällisillä. Makunsa kullillakin, huumorinsa hiirelläkin.
ellauri024.html on line 539: Tärkeämpi havainto on Aarnen pointti että huumori on älytehtävä. Mitä vaikeampi tehtävä, sitä äänekkäämpi nauru kun se ratkeaa. Ekan kerran kerrottaessa, toisen selitettäessä, ja kolmas kun kaskun kärjen vihdoin ymmärtää. Vieraskielisenä vizi naurattaa enemmän kuin omalla. On niin keventynyt olo kun hämmennys on selvinnyt, selvisimpä siitäkin, pääsin mukaan jengiin nauramaan. Siitähän selittyy myös mixi vähäeleinen vizi on parempi kuin hirmu osoitteleva. Puskafarssit on maalaistolvanoita varten.
ellauri024.html on line 543: AK luettelee perinteisiä komiikan keinoja. Kaikki löytyy vaikka AVS:ltä. Ilmeisexi käy, että komiikan kulttuurisidonnaisuuxien tunnistuxeen tarvitaan tarkkaa silmää, herkkää korvaa ja haistelevaa nenää. Tarkkailkaa toisianne ja raportoikaa poikkeavuuxista.
ellauri024.html on line 549:
| Hassuttelunimet ja nimikkeet | Valtakunnantoimittaja Eino-Mies Porkka-Koski | Säveltäjä Mikko-Ville Luolajan-Mikkola | |
ellauri024.html on line 557: Lapset Aarnen mukaan alkaa tajuu komiikkaa kun ne alkaa arvostella toisia. 90-luvulla sopi estetiikan proffan lausua vielä tällästä ex cathedra ilman mitään evidenssiä.
ellauri024.html on line 559: Onx Aarnen "arvoarvostelma" (yäk) on sama kun mun "normi" (yäk myös). Ei ihan. Arvostella voi ihan omaltakin kannalta, ei tartte noudattaa normia eli toisten tahtoa.
ellauri024.html on line 562: Sevverran pitää samastua toisiin et tajuaa: tais Juhaa ottaa leukaan. Vaan mua ei sattunut, hahaa. Ei liikaa myötätuntoa, ettei tule izellekin paha mieli.
ellauri024.html on line 564: Hyvä ja huono vizi on kaunista ja rumaa esteettisessä mielessä, hyvä suoritus tai huono, sanoo Aarne lihavalla. Mautonkin vizi voi olla hyvä siis, ja huono hyveellinen. Hyveelliset vizit onkin enimmäxeen huonoja. Tää ero on hiuxenhieno, monet ei sitä tee, ne samat joiden mielestä pahuutta ei voi ymmärtää.
ellauri024.html on line 570: Typerä yleisö nauraa kaikelle. Aarnen happamat Archie Bunkermaiset arvostelut tv-ohjelmista on kai tahatonta komiikkaa. Sehän on kuin Hannes Häyrinen nimikko-ohjelmassaan Hanskissa. Hanneskin oli yhtä kiukkuinen siviilissä kuin telkassa, Liisa Veijalainen oli sen kanssa pulassa. Riiteli taloyhtiön ja naapureiden kanssa, kulki Eiran kaduilla naama norsunvitulla.
ellauri024.html on line 572: Tyylistä olen AK:n kanssa samaa mieltä. (Mun eka tyttöystävä oli AK, ja eka petikaverikin.Ja nyt tää!) Eli et tyyli on merkityxen tarkkaa säätöä, koska täyssynonyymeja on vähän. Tarkkana on oltava tyylin kanssa, ettei laskettele karkeita kaskuja väärässä alakulttuurissa eli yläsellaisessa, sotke keskenään alhaista ja ylevää. Vaik onhan tulos siitä aika koominen. Ainaskin näin alakulttuurin edustajan mielestä. Hemmetti, on tää peräkylän poika oppinut jo hienostelemaan, kun syyttää izeänsä Hans Gadameria mauttomuudesta, herrakansan edustajaa. Iso mauttomuus on sen mielestä myös käyttää sivistyneessä seurassa sanaa meedia. No siitä ei voi olla muuta kuin yhtä mieltä, eli samaa! Vittuun meediat, sievästi sen sanoaxeni. Oops vika olikin käyttää monikkoa meedia eikä yxikköä meedium, kuin myös datum ja kek ja skon ja pin. Heti näkee ompeleesta että nuttu on kotiompelijan tekemä eikä Haloselta ostettu.
ellauri024.html on line 574: Vielä pahempi tyylirikko on kommunisti Rossilta kun se sanoo rosvopäällikkö Talvelaa kokeneexi rosvopäälliköxi, joka pomppaa halukkaana tuolilta kun transu Mansku käskee sitä Leningraadin ryöstöretkelle. Mautonta. Vaik ei se mainesana ollut ihan huulesta temmattu:
ellauri024.html on line 576: Paavo Juho Talvela (alk. Thorén; 19. helmikuuta 1897 Helsingin maalaiskunta – 30. syyskuuta 1973 Helsinki) oli suomalainen upseeri, joka sai Saksassa jääkärikoulutuksen.[1] Hän osallistui sisällissotaan, heimosotiin sekä talvi- ja jatkosotaan. Hänestä tuli armeijakunnan komentaja sekä marsalkka Mannerheimin luottomies, joka neuvotteli Saksan korkeimman johdon kanssa. Hän oli mukana myös äärioikeistolaisessa Lapuan liikkessä ja toimi myöhemmin 1930-luvulla liikemiehenä sekä jatkosodan jälkeen muun muassa paperiteollisuuden palveluksessa.
ellauri024.html on line 578: Rosvo mikä päällikkö. Joopa joo, vaikeeta on erottaa tyylirikkoja merkityxistä, huonoa viziä pahoista ajatuxista. Reilumpaa ois olla yrittämättäkään, sana 'mauton' on luokkasodan tylsä astalo. Antikommunisti Arska on pyhissä kysymyxissä ihan tosikko. Ryssäviha ei ole naurun asia. Vois sanoo suomalaista taistelijaa noin ehkä joskus niinku hyvässä mielessä rosvopäälliköx, esim Santeri Ivalo Juho Vesaista, mut et Rossi Talvelaa, se ei oo vaan tyylitöntä, se on rienausta, pyhäinhäväistys. Arskassa on persua, vaikkei sotiemme veteraanix ehtinyt. Arska ize voisi tolleen jollekin kenraalille silleen virkeästi mutta kunnioittavasti vizailla, mutta että luokkavihollinen Rossi, se on jo liian paxua.
ellauri024.html on line 580: Paha myös on kun joku wannabe koomikko pilkkaa upseeria eikä sotamiestä. Komiikka on kazojan silmässä, ja aika malka voi se ollakin sellaisella pölkkypäällä kuin Aarne Kinnunen. Sivistynyt ihminen kuten tämän kirjoittaja ei näe mitään koomista Estherin kirjan 2.12. meikkauskohdassa. Pitä olla Jeremias tai Cato sen nähdäxeen. Näyttää Aarne tykkäävän myös Mark Twainin jumalaa sättivistä pissajutuista, se varman hihityttää sitä äitivainaan jäljiltä.
ellauri024.html on line 582: Olli Alhoa ei voinut Aarne liioin sietää, mut luultavammin kilpailijana: Olli oli 13v nuorempi jolppi mukahumoristi meediapersoona, viransijainen joka pääsi ilman ansioita televisioon ja Suomen Akatemiaan ja josta tuli Suomalaisen klubin johtaja ja vielä ostoprofessori. Harrastaa raviurheilua ja sikaareita. Er.epm. ja ärsyttävää. Huumorikortilla pelaava arbiter elegantiarum on kaikkein sietämättömin. Noh noh, leikki sijansa saakoon, nyt on kyllin naurettu, pylly pois leijonavaakunatyynyltä. Vallatonta vallattomille, vallanpitäjille vakavaa. Koita päättää! Koominen ei tunne pyhää, niinkuin kemia ei likaa.
ellauri024.html on line 586: Kuollutta komiikkaa ovat Adolf Hitlerin herjat Rooseveltista, Mussolinin virnuilut (loppuihan se vittuilu kun roikkui pää alaspäin Esson katosta), NKP:n kapitalismin herjaus ("etenkin nyt kun kapitalismi maxaa kommunismin velkoja" - juu kyllä on Aarne kapitaalin kaveri!), Matti Rossin valheellinen satiiri. Tästä taas näkee että kun normit nousee eteen kuin Juntingin äkkijyrkkä karstiseeinä, kaatuu nauru veneestä. Maailmantilanne on muuttunut, suolasta menee maku. Uudemmistakin pyhäinhäväistyxistä, kuten Make Eskelisen henkilökohtaisuudet Punaposkesta (joita ei voi edes siteerata, häpeilee Archie.). Miten surkea on epäonnistunut klovni, miten säälittävä epäonnistunut satiirikko! ei ole viheliäisempää olentoa! Siinä hän seisoo kaikkien edessä aatteen piiskaamana! No nyt on kyllä sattunut Aarnea pahasti nilkkaan, kalikka kalahtanut kipeästi, kun sylikoira näin kovaa älähtää. "Kaikkien edessä", sepä häpeällistä. Linssiluteen kadotus. Pahempi kuin äidin viza paljaalle pepulle.
ellauri024.html on line 588: Hmm, tuo sianhoito-opas pitää lukea. Sitäkään en nähnyt aikanaan. Mä taisin olla tosi ulkona Suomen kähinöistä 90-luvulla. Lainasin sen kirjastosta. Siinähän haukuskellaan muitakin tuttuja, hyvinkin osuvasti molempia Esoja. Mutta keskitytään tässä Punaposken tapauxeen.
ellauri024.html on line 590: Lukaisin esseen Lakrizipenis ja omenansyönnin ammattilaiset. Se on mestariluokan vittuilua, aivan erinomainen lyttäys sievistelevälle omenaposkelle. Muistan izekin ajatelleeni aikoinaan, että Punaposken ns. kulttuuriesseet oli kuin F.E.Sillanpään radiopakinoita tarhaikäisille. Parhaita paloja Makelta on siteerattu erixeen alempana. Se että Make sai Archien niin pitkävihaisesti hapantelemaan, osoittaa paremmin kuin sen tuhat sanaa, että pilkka naurattaa vaan jos se sattuu jonkun muun tiimin nilkkaan kuin oman. Siinä ei nähtävästi tyylipisteet paljon auta. Avointa nälvintää ja luonteenomaista salavittuilua Makelle, Archie käy kuumana.
ellauri024.html on line 592: Takas lähtöruutuun. Mihin apina tarvii komiikkaa? Keventääxeen oloaan. Nauru poistaa ressiä, kuten itkukin. Kun opitaan justeeraamaan arvoja, ei tarvi ottaa asioita ja tilanteita ylivakavasti. Ei tarvi pelätä niin kavereita, vihulaisia ja muita uhkia. Omalle tiimille komiikka on kooperatiivista, toiselle kompetitiivista. Yhteisnauru toimii kuin yhteislaulu, vahvistaa tiimin luottamusta yhteisiin normeihin. Naurunalaisexi saattamalla pienennetään keulijoiden arvovaltaa ja kasvatetaan omaa keräämällä omilta viihdepisteitä ja goodwilliä. Siinäpä on hauska ja fixu kaveri. Nokkelampi voittakoon.
ellauri024.html on line 597: Archie näkee hämärästi, että koomisuudella ja draamallisella ironialla on yhteys. No tietysti, etulyöntiasemassa oleva voi kampata tietämättömän, tai muuten vedättää, ja nauraa päälle, kun toinen on niin tumpelo. Musta näyttää, että Aarne on niin exyxisssä komiikan kanssa, koska se ei ota apuun käsitteitä normi tai tabu. Vessa-asiat naurattaa, koska ne on tabuja. Ensin pelästytään kun potta kaatuu ja sitten tulee helpotus, ei tää ollutkaan vakavaa nähtävästi, kun äiti ja isäkin vaan hymyilee. Hihii, kaadetaanpa uudestaan. Sillä kertaa tuhmuushymy voi jo hyytyä.
ellauri024.html on line 604: Fixummat ja sosiaalisemmat elukat tajuaa dramaattista ironiaa: apinat, bordercolliet, varislinnut, mustekalatkin. Siis ne tietää että eri tyypit tilanteissa tietää siitä eri määrän asiaa. Tietävämmät on etevämpiä ja ylempänä muita, koska tietää toisista enemmän kuin ne niistä, ja six niiden on mahollista huijata niitä tietämättömämpiä. Tieto on valtaa, tietävällä on enemmän pelitapoja, strategiasalkku on sillä paxumpi. Tää on peliteoriaa, taloustiedettä. Komiikan tekijän nautintoon kuuluu kohteen tietämättömyys. Vaik vielä parempi on kun ne sitten huomaavat ja suuttuvat, ilman tätä harmin suolaa ilomme oisi vailla terävyyttä. Vahingonilo voi olla halpamaista, mutta huisin hauskaa.
ellauri024.html on line 606: Mä oon kiinnostunut peliteoriasta, mutta (koska) en tykkää peleistä. Niinkun skizot haluaisi psykiatreixi. Parantaja paranna izesi. Sixköhän mä en tykkää näytelmistä enkä leffoista? Toisaalta on kai sitä samaa peliteoriaa romaaneissakin? Mut ehkä mä en just tykkääkkään sellasista romaaneista, jotka perustuu tontyyppiseen huijauxeen ja pelehtimiseen.
ellauri024.html on line 608: Joo se on totta, mä en juuri jaxa comedy of errors tyyppisiä juttuja, attikalaista komediaa tai the importance of being earnest tyyppisiä jatkettuja koomillisia väärinkäsityxiä ja petkutuxia. Ne on ihan vitun ikävystyttäviä. Arskan hehkuttama Shakespearin Windsorin iloiset rouvat on just sellanen. Huoooooh. Operatiiviset normit on huooooh, juoni on huoooooh. Monimutkainen ihmissuhdeverkosto, huoooooh. Ainoastaan Shakespearen puheenparsi vähän lohduttaa. Miten äkäpussi kesytetään (Arskan vaimo varmaan tiesi) on poissa muodista, liian setämäisenä, sanottiin Hesarissa sattumalta tänään.
ellauri024.html on line 610: En mä tykkää järin seurapeleistäkään, joissa piilotellaan kortteja, enkä dekkareista liioin, joissa arvuutellaan murhaajaa ja vedetään nenästä jotain nokkelikko ezivää ja lukijaa. Poliisisarjat on hanurista kaikin puolin, ton arvuuttelun lisäx vielä legitimoitua väkivaltaa ja hyvät pahat asetelmia.
ellauri024.html on line 612: Olen huono sellaisessa. Se on kuin tikanheitto, häviän ja tulen äkäisexi. En halua myöntää olevani ruma kalkkuna. En pidä arvotuxista jotka venyy, enkä seurapeleistä. Ikävystyn, en jaxa odottaa vuoroa enkä miettiä, mikä nyt oisi edullisin siirto kulloinkin, vilkuilla ovelasti kanssapelaajia ja likistellä kortteja tiiviisti vasten rintapieliä. Kurkkaan mieluummin vastoin sääntöjä mitkä vieruspelaajan (ei siis toverin) kortit on. Täydellisen informaation pelit on kivempia, koska oveluudella ja pelionnella ei ole osuutta. Voi pelata vaan omaa peliä, kuin pasianssia. Ei tarvi edes vilkaista vastapelaajaan. Kaxivuotiaat leikkii vierekkäin, työntää käden toisen naamaan ja ottaa lelun toisen kädestä.
ellauri024.html on line 614: Kazon liian jännittävästä kirjasta tai leffasta eka loppuratkasun, jotta kestän kazoo loput. En liioin jaxa kuunnella kiintoisia esitelmiä, se on hermostuttavaa, liian hidasta, puhe etenee kuin etana, ajatuxet laukkaa edellä. Tylsät esitelmät menee, voi ajatella omiaan.
ellauri024.html on line 616: Videoneuvokit tai repestit on aivan perseestä, luen mieluummin, se on lyhyempi lause. Sixikään en pidä leffoista enkä teeveestä, varsinkaan en keskusteluohjelmista teeveessä, enkä teatterista ylipäänsäkään. Inhoon odottelua ja yllätyxiä. Kaikenlainen jännittäminen ja kynsien pureskelu tuolin reunalla on syvältä. Menen sohvan taaxe pelkäämään kuin John pienenä. Lähden kesken ohjelman jos tulee verisiä tai noloja kohtauxia tai hermostuttavaa panoa.
ellauri024.html on line 618: Inhoon thrillereitä, varsinkin tsygoloogisia. Pidän oopperasta joka on täysin yllätyxetöntä, ja kilteistä leffoista, sellasista lapsellisista ja hupaisista kuten Jane Austenit. Inhoon sitä et joku muu kellottaa mun toimintaa millään tavalla.
ellauri024.html on line 625: Koko ajan tulee vastaan uusia antiikin mytologian julkkishahmoja. Tän kun vielä lisää ilmielävien tai ilmikuolleiden kirjailijoiden ja muiden historian julkkisten setvimiseen, ei työstä tule loppua. Yx vie toiseen ja se kolmanteen, mä exyn tähän naamarien paljouteen. Onnex onnex en ole tähän tarttunut ennenkuin nyt, kun on enemmän aikaa ihmissuhteille. Kaikki aikahan tähän nyt menee, eikä riitäkkään.
ellauri024.html on line 627: No nyt on vuorossa Amfitryon, jonka nimen kyllä olen kuullut mutta en yhtään muista hemmoa. Se näyttää olleen antiikin pyhä Joosef, aisankannattaja, jota samalle luukulle ehättänyt jumala kusas silmään ja teetti sille bastardin. Väärän koivun takaa pantu poika oli puolijumala tässäkin tapauxessa, nimittäin Herkkules. Sen niminen nakkitaukopaikka oli seitostiellä, ensin vaan yhdellä puolella, mut sitkun siitä tuli moottortie, molemmille puolille rakennettiin oma.
ellauri024.html on line 629: Herkkuleella oli kaksoisveli Ifikles, joka oli oikeasti Amfitryonin ruiskasema, ilmeisesti Juppiter ja Amfitryon oli asialla ihan peräkkäin. Ifikleestä ei sittemmin oo paljon kuulunut, siitä kai tuli tavis. Jeesuxenkaan veljistä ei paljon kerrota, paizi että ne oli kateita. Ei ihme. Ainakin siihen saakka kunnes Jeesus ripustettiin näytteille. Ei se kunkun Barkmannille lahjottama lehtolapsi ihan turha jätkä ollut sekään.
ellauri024.html on line 631: Äidin nimi oli Alkmene, ja se oli viattomampi kuin neizyt Maaria, jolle sentään oli kerrottu et peremmälle tulija ei ole Joosef vaan vakainen jumala (tai oikeammin sen stuntti, P. Henki). Alkeme meni Juppiterin kusetuxeen ja oikeasti luuli et se antoi Amfitryonille kaxi varvia.
ellauri024.html on line 633: Ei ihme että monet jälkipolvet on tähän teemaan tarttuneet, niinkuin myös tohon Joosefin ja Maarian triangelidraamaan. Jumala on kolmiyhteinen, mut Maaria vaan kax. Nimi Amfitryon tarkoittaa kahta puolta ahdisteleva. Oiskohan harhautettu Alkmene antanut sen sille. Herakles tarkoittaa Heran (Juppiterin petetyn vaimon) kunnia. Alkmene tarkottaa tosi vihainen.
ellauri024.html on line 635: Penthesileia oli kreikkalaisessa mytologiassa amatsonien kuningatar ja Areen sekä Otreran tytär. Hän lähti Hektorin kuoltua armeijansa kanssa Troijaan Priamoksen avuksi.
ellauri024.html on line 636: Hän kuoli taistelussa Akhilleusta vastaan, joka rakastui Penthesileian kauneuteen poistettuaan tämän kypärän ja suri hänen kuolemaansa. Kreikkalainen sotilas Thersites nauroi Akhilleukselle tämän takia. Akhilleus kiivastui ja tappoi Thersiteen. Älä naurrra! Älä ainakaan pyllistä gepardeille, ne näyttävät nopeilta.
ellauri024.html on line 638: Alaviite: Ifikles oli Herkkulesta päivää nuorempi, synnytys lie ollut vaikea. Se toimi Herkkuleen kakkoskuskina kitkerään loppuun saakka, vaikka isobroidi oli epis ja heitti koko ajan, ja vahingossa tappo siltä pennut tavanomaisen hulluuskohtauxensa aikana.
ellauri024.html on line 645: Huomaa että Darwinin kolmen kohdan lakitaulussa on FUCK ja KILL ja EAT muttei LAUGH. Se on johdettu määräys, paljon mitättömämpi, ei päämäärä vaan keino. Keino mihin? Lisääntymiskilpailuako varten vai? Soidinmenoja? Naistennauratusta, kilpalaulantaa? Tai yleisemmin keino loiventaa tiiminsisäistä kilpailua, tehdä siitä vähemmän tappavaa. Korvataan käsirysy sanasodalla, soidintappelu kilpalaulannalla. Mukaan lukien Freudin kallon sisäinen tiimi: yliminä, minä ja se. Niiku nokintajärjestys: säästyy tappeluita, kun paremmuus selvitetään nokkimalla. Kaikkea tätä. Jonkinlainen keitos vihasta (KILL!) ja rakkaudesta (FUCK!), kuten arvovaltakin. Muita hopeeselkiä pilkataan ja listitään, neitoapinoita nauratetaan ja naidaan. Tää nyt on tällänen tyypillinen setämiesnäkökulma, mutta kun ajattelee parhaita naishumoristeja, niin niidenkin sankarit on fiksuja ja eteviä, vedättää hopeaselkiä ja tyhmempiä naisia niinkuin tahtoo.
ellauri024.html on line 656: Hauskimmasta päästä Arskan lainaamia kaskuja oli se missä 12 ja 10 vuotiaat tyttö ja poika esitti aikaihmisille keximänsä näytelmän jossa köyhä aviopari oli puolillaan ahkerana, mies meni vuosixi meriretkille ja toi sieltä aarteita. Vaimo kotona näytti ettei sekään ollut maannut toimettomana, pirtin lattialla oli kymmenen vauvanukkea. Aikuisia nauratti, lapset ei tajunneet viziä. Tän ymmärtää riippumatta poliittisesta kannasta, tää on perusdarwinia.
ellauri024.html on line 658: Komedia on naurunrähätystä, jossa on totta toinen puoli. Se puoli on arvovaltakamppailuja ja muuta nokintaa. Arvovaltuutettua pelätään ja rakastetaan samalla, kumarretaan edessä ja pilkataan selän takana, yritetään keulia. Hyi. Arvovallan nokkiminen izelleen on farssia, just tätä Arnulf pahan domeenia. Ehkä sitä osaa parhaiten sellainen joka on izekin herkkä arvovallalle. Leikki leikkinä, pylly pois mun tyynyltä.
ellauri024.html on line 660: Oireellisesti Arska jaxaa aina messuta hyvästä mausta. Et kirjoittajaan pitää tarkkaan kalibroida vizit yleisön normeihin. Se on kyllä aivan hanurista. Maku on vaan makustelijan kitalaessa. Yx tykkää äidistä toinen tyttärestä. Onko tarkoitus, et vizikirja koostuis tyyten samantyyppisistä vizeistä? Satunnainen lukija joko tykkää niistä kaikista tai pitää kaikkia mauttomina. Se olis ikävää.
ellauri024.html on line 662: Ei se toimi, eikä ole edes tärkeetä. Musta esim Rabelais on enimmäxeen suht rahvaanomainen ja mauton (hehe), mut on sillä joitain hyviäkin tsoukkeja. Samoin valtaosa Don Quijotesta on haukotuttavaa, vaik silläkin on valoisammat hetkensä. Läpeensä hauskoihin kirjoihin voi kyllästyä (esim AVS), kun samaa hauskaa saa mahan täydeltä. Et aina you win some, you lose some, ei sille mitään mahda.
ellauri024.html on line 667: - estetiikkaa (kauneus, rumuus, tyyli)
ellauri024.html on line 671: Ex sama päde kaikkeenkin kynäilyyn ym esiintymiseen tai viestintään? Where is the beef? Ei paljon eroa. Joko juttu toimii, liikuttaa tarkoitetulla tavalla tai sitten ei. Hyväxytään, pahexutaan tai haukotellaan. Kylmä luulen et Arska vaan kauppaa omaa lajiaan. AK Oravisto suuttu kovasti kun väitin että sähkökitaraa on yhtä vaikee soittaa hyvin kuin viulua. Ei muuten ole, se sanoi, siinähän on tallat.
ellauri024.html on line 676: Archie poimi Haanpäästä antikommunistiset rusinat ja jättää pullaan vasemmistohenkiset, kuten sen Penan parhaanaan pitämän Noitaympyrän.
ellauri024.html on line 678: Pär Lagerkvist on ikävän oloinen ruåzalainen, nobelisti kotikenttäedulla. Pietistikodista ja virsikirjasta liian pian Darwiniin ja Marxiin pusakan kääntänyt hyyppä, joka itki loppuelämän omaa ja muiden pahuutta, ahisti kun ei ollut enää jumalaa antamassa satikutia ja sitte anteexi, älä enää koskaan tee niin. Hyvin ikävä aivoknääpiö. Ei ihme et Archie tuntee lukkarin rakkautta sen samannimisen kirjan kääpiöön. Se on itekkin kaiken naureskelun takana tollanen kolea synkän armoton kolmannen Moosexen kirjan Mooses. Ingmar Bergmanissa on tota samaa. Langenneita prematurely lauenneita enkeleitä, pikeentyneitä pietistejä, masokristillisiä. Koittasivat päättää: olis joko entisvanhaan tapaan kilttejä ja kunnollisia tukat suittuna, tai sit iloisia ilkeitä ja kampaamattomia ilman omantunnontuskia, eikä tollasia angstaavia vellihousuja. Tää on vanhan ajan modernismia.
ellauri024.html on line 682: Sekin Archieta naurattaa, että 7 veljestä ensin tappaa karhun ja onnittelee izeään, et nyt sailyvät Viertolan härät karhulta, ja sit ne tappaa koko härkälauman selvitäxeen ize kiveltä. Haha. Eläimiä kuoli siis taas ihan sikana. Kyllä ihminen on nokkela. Haha.
ellauri024.html on line 686: Komiikka vetää puoleensa niitä, jotka istuvat kazomossa tarkkailemassa lähimmäisiään - teatterissa, elokuvissa, kottona TV:n ääressä, puiston penkillä, junissa, autoissa, lentokoneissa, tuvan penkillä, kaikkialla missä ihmisiä liikkuu. Mutta se kauhistuttaa niitä jotka joutuvat olemaan tarkkailtavina, kuka missäkin näytelmässä. Ainoa turva on tietämättömyys, ettei tiedä tai välitä tietää, miltä minä ize näytän.
ellauri024.html on line 688: Turva miltä? No koomisuudelta tietenkin. Arska rakastaa sitä kun muut on koomisia, mutta tahattomasti koomisexi joutuminen sitä ihan hirveästi hirvittää. Koska se ei voi olla välittämättä siitä, miltä se ize näyttää. Se rakastaa julkisuutta ja pelkää sitä samalla. Hätä ja hyvä mieli samalla kertaa, kuin rengillä sormi piian pillussa. Se on vielä pahempi narsisti kuin mä. Mä säälin sitä kuin Riitta Roth.
ellauri024.html on line 690: Tragedia ja romanssi on kaikille enempi samoja, koska ne vatvoo yx yhteen Darwinin perusarvoja. Nigerialais-gambialaisen romanttinen komedian Potato potahton unelmatalo oli kuin Charlotten muovinen nukketalo pikku muovijänixille. Kaikki oli ilmeitä ja eleitä myöten kopioitu Karashianeilta. Rikkaat valkaistut ja suoratukkaiset ökyniggerit skizoili avioerosta, köyhä apuväki yritti ryöstöä mut ampu vaan omaan pyllyynsä. Kanitalo oli ympäröity paxulilla muureilla. Kaikki haluis samaa jo olis varaa. Nigeria pilkisti vähän miesten asuista ja kukosta, joka kiekui vahingossa muurin takana. Siitä joku saisi herkullisen aterian.
ellauri024.html on line 701: Niitä jotka ovat heikkoja, eivät pysty kostamaan, kun heitä pilkataan, niutä voidaan huoleti sanoa naurettavixi. Naurettavuus on pahe, se ei ole äijyyttä. (Plaatto)
ellauri024.html on line 714: Apinalle ominainen on Arskan kuningasajatus että pahisten tappiosta ilostelu ei oisikaan vahingoniloista eikä halpamaista. Totta kai se on. Sehän se vasta onkin. Ei komiikka kaunistu tekemällä omista arvoista absoluutteja. Sitäkin on yritety tuhannesti huonolla menestyxellä. Elämä vaan on tällästä rumankaunista. Aina samaa juonta sahaa Ankat. Joskus hyvää joskus pahaa Ankat.
ellauri024.html on line 724: Koomisen näkönen, tosin ruma oli myös se sotaveteraani tarkk´ampuja, Simo Häyhä, joka ehti tappaa satoja ryssiä ennenko otti ize osumaa. Puoli päätä irtosi. Teki työtä käskettyä. Niin teki myös nimikaimansa rouva Häyhä, joka piteli meitä käsistä kun äiti porasi. Jäi meille sentään enemmän hampaita suuhun kuin Simolle, vaikka kovilla oltiin ja kovaa ammuttiin.
ellauri024.html on line 728: Juutas on Arnulf pahan mielisankari, siinä on samaa pahanilkisyyttä kuin pikku Aarnessa äidin hameissa, lällällää anaalihuumoria. Hauskin kohta Arskasta on se kun Juutas pieraisee Rosinan leipomaan korvapuustiin ja nauraa vielä päälle hyvillään. Ruokasotaa kuin jenkkiteinileffassa. Jumalan viljaan paskantaa. Ansaizis korvapuustin, luunapin tai nenäpiuvin. Äiti suuttuu, se on syntiä. Aarnen isä potkas pottukattilan pihalle. Se jäi Aarnen mieleen miehen mallina. Hyvä roolimalli on Juutaskin, siltä oppii miten nähdään herkästi milloin on menty oman yhteisönkin hyvän maun ylize ja kuinka tullaan takaisin ja voitetaan tilanne. Arskakin on juuttaan nopea käänteissään, armoitettu takinkääntäjä, ujo mies mutta esiintyy mielellään omassa yhteisössä.
ellauri024.html on line 730: Paljon samaa, jotain eroja. Naisvihainen (+), herravihainen (-), anaalinen (+), narsistinen (+), vääräleuka savölainen (+), maalaisäijä (+), vanttera (-), salatietäjä (+), pitkävihainen (+), vittuilija (+), herkkä izetunto (+), nopeasti vaihtelevat mielialat (+). Aika sama sananupotus sopii muhunkin! Herravihakoordinaatti on mun bittivektorissa plussana ja maalaisuus miinuxena.
ellauri024.html on line 732: Arskakin on lukenut Jevgeni Popovin novellin Nuoruuteni vuosina, missä Jevgeni alkaa kesken ilostelun itkeä. Muttei se komiikka siihen lopu, kato vaikka mun runoelman osasta XXVIII. Voihan sitä ihan hyvin itkeä ja nauraa samalla ajalla. Kettu kylpee, sanoo Seija lainaten äitiänsä Leaa, kun aurinko paistoi sateen lävize.
ellauri024.html on line 738: Onko komedian lopussa jollakulla paha mieli? Pahixella kyllä joka ei noudata kehotusta naura sinäkin, vaan on pettynyt kuin farssimainen urheilijapoliitikko Alex Stubb. Yhteisö reagoi keulimiseen sekä sooloiluun. Jos koomikko on ize sooloilija, se ei välttämättä lupaa tehdä parannusta ja ruveta tosikoxi. Saattaa tosielämässä tästä siten kärsiä. Voi sattua kikkailevaa koomikkojuhaa leukaan.
ellauri024.html on line 741: Alakuloinen tullinpuomi vahtikojuineen, jossa invalidisotilas puhdisti varusteitaan, liukui hitaasti ohizeni. Jälleen samaa peltoa, paikoitellen mustaa, kynnettyä, paikoitellen vihertävää, läpimärixi kastuneita naakkoja ja varixa, yxitoikkoista sadetta, kyyneleistä taivasta, jolla ei näkynyt ainoatakaan valokaistaletta. - On ikävää tässä maailmassa, hyvät herrat!
ellauri024.html on line 743: Vaan onko sittenkään. Kaunistahan tuo on. Kaunis mezänreuna. Kauniita pilviä. Vihreää ja harmaata. Rauhoittavia värejä. Eikä kiire minnekään.
ellauri024.html on line 746: Komiikka kuuluu apinan arkiryskeeseen. Utopiat ja taivaat, missä sen on korvannut lopullinen sopu ja rauha, vaikuttavat haukottavan tylsiltä. Onkohan alzheimer sellainen? Arskalla on ollut varmasti oma lehmä ojassa, kun se siteeraa Thomas Morelta, Erasmuxen parhaalta kamulta ajatuxen, että van ne jotka osaa kiltisti nauraa vajakille osaa hoitaa sitä.
ellauri024.html on line 750: Komiikan tekeminen on on perin yxinkertaista: pilkka, irvailu, haukku, ilveily, siihen kykenee jo varsin vaatimattomin älynlahjoin. Sen opettaminen on vielä helpompaa, heikkolahjainenk7n voi siitä saada ammatin, minkä jälkeen kerskuminen ja diivaxi ryhtyminen on helppoa. Ikää kyllä, tämä teos osoittaa sen todexi eikä vain tdennäköisexi. Mutta oikean lopetuxen opetuxen kyhäys on tosi vaativaa, siihen Archie Bunkerilta on jo mennyt monta sivua.
ellauri024.html on line 752: Missä minä olen koominen, kysyy izeltään Aarne Kinnunen, ja vastaus on monipolvinen, et arvaakaan. Peilissä, kateederissa, tässä kirjasa, epähuomiossa. Miksi olet koominen on toinen kimurantti kysymys. Äidin kasvattama poika. Äidin poikia on taiteessa ja kirjalluxessa monia, alkaen Adolf Hitleristä Aarne Kinnuseen. Tästä pitää vielä tehdä eri paasaus.
ellauri024.html on line 754: Aika myöhään Arska herää huomaamaan komiikkaan liityviä tunteita. Eikös ne ole melkein pääasia? Tunteitahan huumorilla koitetan herättää ja hillitä. Humoristi nauraa sille jota rakastaa, ja rakastaa sitä jolle nauraa. Lämpimästi rakastaa ja nauraa. Siitähän se kaikki alkoi: pelästys, ahdistus ja helpotus, en se niin pahaa olekaan, soromnoo. Aarnekin saattaa nauraa kolmekin kertaa samalle vizille.
ellauri024.html on line 756: Kylse pointti on et humoristi nauraa izexeen ja izelleen, se eio ensi sijassa esiintymässä muille. Se ei ole rooli vaan asenne. (Roolit on ällöjä.) Mikä on luonnollista kert se rakasta ja nauraa samaa asiaa, izeään ja elämää. Se nauraa kaiken suhteellisuuta, ei suhteettomuutta. Sen normimaisema on loiva. Onkohan Aarnessa ainesta humoristix vikaa, vai onko se pelkkä koomikko kuten Frangenin Simo? Siis klovni, harlekiini, pelle, narri, pilkkakirves, irvihammas, koiranleuka, ilveilijä. No on se ainakin tollainen sekulihumoristi, eli hessu joka pitää vizeistä ja kaskuista, kertoilee ja kuuntelee niitä mielellään.
ellauri024.html on line 758: Sit vielä tää nudge nudge wink wink, millä tiedotetaan yleisölle, johon uhri voi kuulua tai sitten ei, et nyt on tulossa vaan leikkiä. Jos leikki on tosista, merkkiä ei anneta tai se on huijausta. Tätä tekee Arskakin rangastaxeen jotain mautonta jolppia leikin varjolla. Julkkixia on on kuningattaren lupa tappaa. Eskin arkiryske on Aarnella arkihyörinää. Eski on rankempi.
ellauri024.html on line 762: Koska Aarne ei puhu normeista, sen tarvii erixeen mainita et riitit ja seremoniat ei siedä pelleilyä. Se tulee mulla helppona korollaarina. Niinkuin se et leikinlasku on loukkaavampaa kuin totinen tosi. Siinä ei pelaa mukana, loukkaa sääntöjä, jotka ovat pyhempiä kuin pelitavat. Jos haluaa pilkat pilkkakirvestä kuten Arnulfia, on löydettävä minkä se ottaa tosissaan, kuten esim et se on fixu ja filmaattinen, ryssävihainen, ja tosikko, ja veisteltävä sitä. Amuttava nuolilla ize kunkin totisia kohtia. (Mitenkään nyt väittämättä et just nää on sen arat kantapäät. Joiistain älähdyxistä on ollut näkyvinään välähdyxiä.)
ellauri024.html on line 766: Kauheen vaikee sen on myös ymmärtää, miks pilkan kohde siitä niin kiukustuu. Koska se nolostuu, putoo kuin kana orrelta, vajoo alaspäin omassa ja muiden nokintaraadissa. Näyttää tyhmältä, heikolta ja huonolta. Siitähän tässä oli alunperin kysymys, nokittelusta. Suuttuuhan siitä yhtä hyvästä syystä kuin julkisesta turpasaunasta. Eikä se turpasauna ize edes ole pahinta, vaan paalupaikan menetys. Perhanan Vettel pääsi oikealta ohize. Naisetkin nauravat. Bisnexet kärsivät. Tappion karvas maku lähtee kun voittaa kokonaiskilpailun.
ellauri024.html on line 768: Ollaxeen hyvä humoristi on varottava aukomasta päätä varomattomasti, pitää zekata yleisön normit ettei esiinny mauttomasti. Minkä ikäsiä, mitä niillä on päällä jne. Sitähän on vaikea tietää kun kirjottaa suurelle yleisölle. No ehkä opiskelijat silti enemmistönä, et ehkä nää rivot vizit on ookoo.
ellauri024.html on line 772: No nyt yhtälö on muuttunutkin muotoon huumori=komiikka+opetus. Mitähän tässä pitäisi uskoa? Koska kirja on käyt kaz loppu, ehkä tätä, tuntuuhan se jo lopettelevan. Laiturin pää häviää usvaan, niin sanoaxeni. Aarnen pylly vilahtaa hetken ja kuuluu etäinen molskahdus. Pitiköhän se kiinni nenästä. Kivenkin lopetus on harras. Kiveen jos lyö varpaansa laiturilta mennessä voi kiroilla hartaasti.
ellauri024.html on line 774: Järjestään pessimistejä löytyy Aarnen valizemista humoristeista. Saattaahan Aarnen valinta olla sen oman melankolian vinouttama. Mut kuuluisiahan nuo ovat. Pari on sentään iloisia tyyliin "ilo pintaan vaik syän märkänis", tai toi mun suosikki "tilanne on toivoton muttei vakava" (toisto tyylikeinona). Optimistit ei tarvize humoristeja, niillä on ilo pinnassa ihan ilmankin. Ne voi olla tosikkoja kuten kristityt: kohta on kivaa, sillä parempaa on luvassa. Divina comoedia.
ellauri024.html on line 776: Beckettin näytelmästä Voi miten ihana päivä tulee mieleen kamalien eläimien hirvi: näyttää että tulee kaunis päivä. Päähenkilö Winnie on hautautunut kuloruohoiseen kumpuun vyötäröään myöten. Lopux Winnie ja Willie hautautuu kokonaan. Ne on niinku vanhuxia jotka odottaa nahkurin orsia. Winnie siteeraa joskus uskonnollisia pätkiä joihin se ei usko. Ehkä näistä on vielä jotakin hyötyä, sanoi Lea seurakunnan tilaisuuxista. Winnien ajatuxissa kuultaa ikäänkuin ihmissuvun sammumaton optimismi. Winnie kiittää joka ainoata päivää, jonka on elänyt. Onhan sentään näitä pikku hupsuuxia. Rukoilkaamme.
ellauri024.html on line 787: Runon selitys on mixi teit sen? Sen tulkinta on mitä runo sanoo ize. Hönttiä, ei runo sano mitään, se on vaan textiä. Tekijä on ehkä tarkoittanut että pee, lukija saattaa ymmärtää että quu, loput on lähinnä kielioppia. Tai "semantiikkaa". Sitäkö tässä pitää mätystää? Että niinkun mitä joku voisi sillä ymmärtää? Noin niinkun periaatteessa? Koko loputtoman pitkä luettelo? Jäsennyxiä on yhdelläkin virkkeellä helposti ziljoona. Tai sit saa valita pussista kukin mieleisen, ml tutkija. Onx tää jotain tiedettä?
ellauri024.html on line 791: Mix vaan kirjan vatvonta on perustutkimusta? Sanasta sanaan peliä, jotain vitun Scrabblea. Näistä kirjaimista saisi LEKYTHOS, tai SIKA, kuten fysioterapeutti Poppy Kinsellassa. Lekythion apolese, pani Sofokles halvalla Euripidestä Aristofaneen näytelmässä Sammakot. Krekekekex koax koax.
ellauri024.html on line 793: Nyt en ole vielä jyystänyt Arskan kirjaa huumorista, mut sen mielest ilmeisest huumori=komiikka+tyyli. Aika erilainen näkemys kuin mulla. Musta epäkypsempi. No, makuasioista pitää kiistellä, se on estetiikan tarkoitus. Se pitää kriitikot leivän syrjässä. Se ei saakaan loppua, ei tässä mitään endlösungia ezitä. Jossei tuo nyt lopu, niin suap jatkua.
ellauri024.html on line 795: Poliittisesti Arska on vanhoillinen, vasureista se ei tykkää, vanha antikommunisti ja ryssänvihaaja. Laahus teillä on aina keskuudessanne, ja kermakökkäreet nousee aina pintaan. Mieluummin se kelluu sentään kerman joukossa. Se tykkää auktoriteetista, eli olla "pelätty mutta pidetty".
ellauri024.html on line 796: Ohitti oikealta norsukorvaisen Tutikkalan, joka Arskan harmixi ei tehnyt sinunkauppoja. Tutikkala ja Maija Lehtonen asuivat meidän krannissa. Vanhana Eikka oli Babarin Corneliuxen näköinen, hattu pysyi päässä kahden lerppakorvan varassa.
ellauri024.html on line 798: Arska oli neuvostovastainen, lopetti laitosneuvoston, kun assilaiset alkoi keulia. Melskasi niitä vastaan lehdissä. Vaikuttaa omienkin sanojensa perusteella röyhkeältä despootilta. Taantumusvoimat kättelivät salaa Savonlinnan rautanyrkkiä, ja verstas antoi pronssisen kiitoslaatan ruudinsavun hälvettyä. Arska on oikee patavanhoillinen, ennen elettiin parhaassa mahdollisessa maailmassa, säädyt ojennuxessa, kunnes joukkoliikkeet pilasivat sen. Tarkoittaen nazeja ja kommareita.
ellauri024.html on line 800: Pekka "Tuus" Tarkasta ei Arska pitänyt, niillä oli kärhämää. Auli Tarkka Viikarista kyllä. Tarkka ehdotti valtionpalkintoa Punaposkelle, Arska torppasi. Arskallahan oli ekasta väikkäristä kaunaa Punaposkelle. Tämä kostetaan sanoi Pekka, ja järkkäsi (jos Arskaan on luottamista) huonoja resensioita Arskan kirjoille.
ellauri024.html on line 802: Jussi Tenkulla oli huone jossain metsätalolla. Se tuli Jaakon apulaisten huoneeseen, jossa ei sattunut olemaan muita, ja kysyi järkyttyneenä: Oletko muuten kuullut, että Peep Koort on kuollut? En ollut kuullut. En koko Peep Koortista. En edes tiennyt että kysyjä oli Jussi Tenkku. Jussi Tenkku neuvoi Arskalle, mitä on henki: se on der Geist. Tenkku ei pitänyt Timo Airaxisesta (sehän onkin täys paska), eikä Jaakko Hintikasta. Arskan hyvä ystävä Juha Mannerkorpi on mulle taas yx mystinen Peep Koort. Ei mitään hajua. Se varman ihaili Arskaa kunnolla, saa niin paljon kiitoxia.
ellauri024.html on line 804: Haanpään luo tuli joku kunnan pampuista. Pentti meni heti toiseen huoneeseen, josta kuului vähän päästä kajahtava pieru. Aili meni availemaan ikkunaa. Jälkikäteen sanoi, että Pentti ei voinut sietää sitä heppua. Ihamaniemeläinen Heikki Ilvonen huusi järvellä apua. Mentiin kazomaan, istui juovuxissa veneen pohjalla. Mikä hätänä? No kun perse on märkä. Mullakin aina kastui takapuoli pienellä punaisella muovikanootilla meloessa Sommarhemin järviplotussa, mistä toistuvasti valitin. Siitä tuli sanonta: Miisun pylly on märkä.
ellauri024.html on line 806: Lauri Viita kirjoitti ja puhui neroudesta, tarkoittaen izeään. Niinkuin Arska huumormiehistä. Mulla ne on narsistit. Late oli kateellinen Väpille: Minua ilikeettää niin perkeleesti! Tuollaista textiä minä kirjoittaisin ziljoonia sivuja! Ihailihan Arska Laten neroa aikansa, mutta kyllästyi loputtomaan paasauxeen, kun ei saanut ize puheenvuoroa. Niinkuin Ailakin, Viita sekosi. Arska juoruilee. Niin minäkin. Ämmättimet laulaa.
ellauri024.html on line 808: Väpi Linnaa ja Tuntematonta Arska lyttäsi armeijassa apinan raivolla. Poliittisista syistä kaiketi. Raateleva lammas sai Arskan myöhemmin kääntämään Linnan suhteen takkinsa. Eeva-Liisa Manner saa osaxensa sääliä. Se sai masennuxeen sähköshokkeja kuin Tutu Paloheimo, sen käsiala pieneni millimetrin korkuisexi, se kirjoitti: keskinkertainen taiteilija on huono, eikä vain huono taiteilija, vaan huono ihminen. Mitä hullua! Ja Arska on vielä valmis allekirjoittamaan sen! "Lyö naulan perille". Siis Eeva-Liisan arkkuun vai. Muitakin Mannerin tylyjä tuomioita se peukuttaa, kute että pahixilta pitää pää katkasta koska 'ne tiesi mitä ne tekivät'. Jotain hurjan kalseaa A.K:ssa on aika ajoin. Se on kuin Kimmo Koskenniemi, se varaa lämpimät tunteet omalle perheelle. Lämmin perheenisä, kuten monet kuulut nazit. Se on neandertaali.
ellauri024.html on line 814: Tahvo oli äidinisäni taloudessa niin sanottu kunnan hoidokki, joita siis oli taloissa vielä 40-luvulla. Minä tapasin Tahvon joulun aikaan 40 sotatalvena. Siellä hän enimmäxeen istui nurkkavuoteessaan, puusängyssään äänettömänä. Hänestä ei siis ollut haittaa. Mutta kun hänen sänkynsä vieressä oli joulukuusi ja se oli koristeltu osittain paperoiduin makeisin, hänen makeanhimonsa voitti ja silloin tällöin kuului kuusesta rapinaa. Tahvo siellä irroitteli karamellia.
ellauri024.html on line 826: Siihen sillä on ihan vitun hyvä syy.
ellauri024.html on line 833: Kun Abdel poika viedään teuraaxi,
ellauri024.html on line 837: Vaan vitun viranomaiset on toista mieltä.
ellauri024.html on line 838: Ne on ihan kun joku anti-kristus, et
ellauri024.html on line 855: Onko paavi katolinen? Vanha truismi on joutunut nyt häpeään.
ellauri024.html on line 857: Olis jopa valmis pesemään niiden varpaanvälejä. Hyi hemmetti. Kyllä nyt on Jeesuxen oppi unohtunut: köyhät teillä on oltava aina jaloissa.
ellauri024.html on line 864: Toisesta päästä taantumuxen laivaa melomassa on prinsessa Turm und Taxis, Ivana Trumpin henkilökohtainen hyvä ystävä. Linnantornistaan se sievistellen pitää yllä vanhaa järjestystä punahattuisten kardinaalien rahamassina. Sip sip söp söp, sanoisi Pirkko Hiekkala.
ellauri024.html on line 868: Texasilainen trikoopipo muka baptistipastori hupparissa, suunnillen Paulin ikäinen nulkki, ahdistelee naisia aborttiklinikoiden liepeillä peukun kokosella kumisikiöllä ja ellon näkösillä nallekarhuilla, joissa on sydänääninauhoite. Vaaleansininen karhu poikasikiöille, kovemmalla sydänäänellä, pojat on aina kovaäänisempiä.
ellauri024.html on line 870: 
unalle.jpg" width="50%" />
ellauri024.html on line 872: Raiskauxen ja insestin uhreille se vaatii tapporangaistuxia, sillä: voisinhan mäkin ihan hyvin olla sen lapsen isä (ehkä olenkin, onhan tässä kierretty muutakin kun tahkoa). Kyl mun syntymätön sikiö on arvokkaampi kuin jonkun vitun ämmän elämä. Uuden maailman paskin kuminalle. Sanonko mihin voit työntää sen kumisikiön. Juuri niin, omaan karvaiseen ahteriin. Toivottavasti se kasvaa siellä oikein isoxi ja repii toisen reiän sunkin perseeseen. Kyllä sitten tulee ikävä sikiönlähdettäjää.
ellauri024.html on line 874: Vitun kondomipää. Ime ite sitä kumipeukkua. Sut izes ois pitäny kaapia kappaleina sun muziparan kohdusta ja heittää jätteet rodeen vaikka tossa trikoopipossa.
ellauri024.html on line 876: Iso vaaleenpunasen vauvan kuva oli hesarissakin textillä:
ellauri024.html on line 879: päästy sanomasta että maapallo tukehtuu apinoiden tungoxeen.
ellauri024.html on line 888: Juoskaapa kaikki tänne eteen saamaan jymyhunajaa ja parantavaa öljyä!
ellauri024.html on line 890: Ei auttanut langenneisiin uskoviin enää jymyhunaja eikä parantava öljykään.
ellauri024.html on line 904: Onko sulla järjestelmä-älliä? Vai ajatteletko kuten hevonen? Teppo-Raimo Hämäläisen ja Esa Saarisen palikkatesti täydennettynä Heppahullun lisäkysymyxillä lyö sut ällikällä ja antaa vastauxen näihin sua ehkä askarruttaviin kysymyxiin, kuha vastaat uteluihin alla.
ellauri024.html on line 906: Seuraavat fraasit viittaavat luonteenomaisiin tapohin ajatella, tuntea ja toimia. Merkizethän niin rehellisesti ja totuudenmukaisesti kuin pystyt (nää on eri asioita, jos et tunne izeäsi kunnolla, vrt. kaniinit) miten usen ajattelet, tunnet ja käyttäydyt kuvatuilla kuvottavilla tavoilla. Ajattele nykyistä jokapäiväistä elämääsi, ja myös vähän meidän jokapäiväistä leipäämme, ja sitten ilmoita taajuus joka sopii sulle parhaiten. Valize vastaus joka tuntuu "luontevimmalta", jos et ole varma (eli mene ihan meidän odotuxen mukaan, arvaat kai mihin tässä tähdätään).
ellauri024.html on line 908: Mukana on myös yli 10 merkkiä siitä että ajattelet kuin hevonen. Kuinka innostunut olet hevosista? Uskomattoman, vai tosi kerta kaikkiaan mielettömän? Tee testimme niin tiedät!
ellauri024.html on line 910: Kaavakkeen täyttäminen kestää noin 5min. Vastaa kaikkiin yli 32 kysymyxeen. Kun olet vastannut, saat välittömästi arvion, millä järjestelmä-ällin ja heppahulluuden alueella olet erikoisen etevä, ja missä vastaavasti on eniten kasvamisen paikkaa.
ellauri024.html on line 915: | Osallistun omalla pierulla tiiviiseenkin tiimitunnelmaan | | | | | | |
ellauri024.html on line 924: | Ilahdun enemmän hevosten kuin ihmisten tapaamisesta | | | | | | |
ellauri024.html on line 931: | Nyökin kun muut selittävät omia näkemyxiään | | | | | | |
ellauri024.html on line 932: | Koti tuntuu omituisemmalta kuin talli | | | | | | |
ellauri024.html on line 936: | Kun muu ei auta, koitan ehkä tehdä jotakin | | | | | | |
ellauri024.html on line 940: | Kazon tinderkuvia monesta eri suunnasta | | | | | | |
ellauri024.html on line 944: | Mulla on rikas mielikuvitus kun tilanne on päällä | | | | | | |
ellauri024.html on line 947: | Mun on helppo valittaa kaikista asioista | | | | | | |
ellauri024.html on line 950: | Mun on helppo antaa perixi vaikka ongelmat on pieniä | | | | | | |
ellauri024.html on line 953: | Kehun ihmisiä jotta pääsen eteenpäin | | | | | | |
ellauri024.html on line 954: | Mä tajuun mikä elämässä on tärkeää (oma hevonen). | | | | | | |
ellauri024.html on line 955: | Lähden laukalle (Mixi hölkätä, kun voi laukata?) | | | | | | |
ellauri024.html on line 963: Mentaaliset mallimme ovat vahvoja ja sanelevat mitä näemme ja emme näe, uskomme emmekä usko sittenkään. Esim jos näemme siivottoman ukkelin nukkumassa puistonpenkillä, luulemme että se on asunnoton alkoholisti. Mutta jospa se onkin vaan kovaonninen kaupunginpuutarhuri pitämässä pikku taukoa. Tai Aalto-yliopiston järjestelmätieteen professori pohtimassa mentaalisia malleja. Joku köyhimys nyt kuitenkin, ei sen asu muuten olisi noin siivoton.
ellauri024.html on line 972: Barbara Kingsolver, joka kirjoitti sen Myrkkypuun siemen kirjan Kongosta, lite si och så, muutti Tucsonista muualle ettei tarvis syödä pelkkää sokerimaissia ja pakasterekoissa tuotuja muovikääreisiä vihannexia. Sehän on hienoa, jos on varaa sellaiseen keekoiluun ja naiskohtaiseen jaloilla äänestämiseen. Parempi olisi kollektivisoida ruokayrityxet jotka on varsinaisia syypäitä. Kollektiivitiloissa oli se hieno puoli että ne oli tehottomia. Ei saanu hengiltä torakoita eikä muita pöppiäisiä.
ellauri024.html on line 975: und-color:#add8e6">
ellauri024.html on line 982: Tasapainoile - investoi positiiviseen käytöxeen ja viestintään suhdetoiminnassa. Mairittele kolleegaa useammin. Vala optimismia muihin peukutuxilla. Älä toppuuttele. Jos jotain negatiivista tapahtuu, tee niinkuin Fagerströmin G
unilla, kiellä se. Älä raivostu, vaan hankkiudu tasoihin. Kerää etenkin izellesi positiivisia viboja.
ellauri024.html on line 986: Suuremmaxi k
unniaxi - Anna meille ilmatteexi, älä venttaa meiltä korvausta. Älä pidä tilikirjaa, vaan anna mennä vaan. Rohkaise tällästä etenkin muilla, mekin tehdään niin. Iloista antajaa me Espoon herrat rakastetaan.
ellauri024.html on line 999: People collectively needs to act more systems intelligently to best deal with the both the challenges and the opport
unities these interconnections bring.
ellauri024.html on line 1003: Eskin Teppo-Raimon järjestelmäjargonilla jäykistetyn vanukkaan avainsanat ovat kasvu, parannus, muutos, älli, ja järjestelmät (etenkin ne, muistuttaa Teppo, ettei totuus
unohtuisi. Onhan tää sentään systeemitieteiden laitos eikä pelkän kukoistamisen.) Järjestelmiä ovat vauvanhoito, perhe, työ, suhteet, kaverit, some, hobby, tiede, taide, uskonto ja urheilu, ravizemus, talous, hengellisyys (taas, tää on tärkee Eskille), ruumis, koti, yritystoiminta, musisointi, isänmaa, internet, YK, armeija, luontopalvelut, vain joitain mainitaxemme. Ne on kaikki samaa, yhtä mössöä, k
un niitä kaikkia kekkaa kuzua järjestelmixi. Kokonaisuus on "joteskin enemmän" kuin sen osat. Huoh.
ellauri024.html on line 1005: Mutta se ei ole vaan meidän omat elämät mitä me tällä saippualla voidaan parantaa. Parannellaan tässä vähän teidän muidenkin. Järjestelmä-älli on emergoitumassa tämän päivän järjestelmien tehokkaaseen johtamiseen. Ota vaikka pikku yritys, esimerkixi snagari, tai vaikka isompikin, kuten Nordea tai Google. Meillä on valta valita kuka ja miten me ollaan maailmassa, tekemällä päätöxiä omasta käytöxestä. No jotkut "meistä" kyllä voi päättää muutamasta muustakin. Jokainen voi mu
untaa järjestelmiä käytöxellään, kazomatta henkilöön ja paikkaan organogrammissa, koska ne liittyy muihin. On nalkissa kettingillä, urkituilla henkilötiedoilla tai velkakirjoilla. Aika syvällistä analyyssiä. Voit päättää, laitatko nakin päälle ensin sinapin vai ketsupin. Silläkin voi olla kauaskantoiset seurauxet. Hodari tulee paremmaxi paremmin.
ellauri024.html on line 1018: K
un kapteeni Teppo-Raimo lähti eläkkeelle, Eskin virka (no, tehtävä) siirretiin tuotantotalouteen osaxi työpsykologiaa. Siel
unpaimen palaa Eino Kailan tielle. Se onkin ollut aina kiinnost
uneempi filosofian siel
unhoidollisista aspekteista kuin systemaattisista, niin systeemifilosofi kuin onkin. Lujaapierevän mustavalkoista valokuvaa seinällä se saa siellä kazella. Kohta roikkuu siinä ize vierellä. Tapett
una tapettiin.
ellauri024.html on line 1025: Nyt k
un Pamela on herrahississä,
ellauri024.html on line 1036: k
un siitä et on varaa pikku almuihin.
ellauri024.html on line 1039: Sielu joka antaa r
unsaasti tulee ravituxi,
ellauri024.html on line 1044: kuten aina tehtiin vanhassa k
unnon Yorkissa.
ellauri024.html on line 1049: E. Saarinen, antoi ruus
un ja poskisuukkoja
ellauri024.html on line 1053: Äly hoi, järki älä jätä, muista ku
unnella
ellauri024.html on line 1061: Pamela kakkoineen kertoo Pamin kohtaamista vaikeuxista herra B:n sukulaisten ja mu
un herrasväen kaa.
ellauri024.html on line 1065: Astuimme sitten va
unuista ja kävelimme puutarhassa k
unnes päivällinen oli valmis. Tämä surullinen asia oli rasittanut yleviä mieliämme.
ellauri024.html on line 1067: Oi kuinka vaivaista onkaan ihmiselämä parhaine riemuineenkin! Sitä rasittavat kuvitellut onnettomuudet milloin ei ole todellisia häirizemässä. Ja se voi tulla yhtä oleellisesti onnettomaxi kaukaisten mahdollisuuxien pelosta kuin jos se ponnistelisi nykyisen hädän pistoxia vastaan! Tätä oikein miettimällä pitäisi jokaisen varmistua siitä että pelkkä tämä maailma ei ole aiottu kuolemattoman siel
un ahtaaxi asuinsijaxi, vaan että tämän jälkeen seuraa toinen elämä, missä koko sielu voi olla täysin tyytyväinen, missä ei ole mitään tyytymättömyyden aihetta ja missä kaikki on riemua, rauhaa ja rakkautta iankaikkisesti!
ellauri024.html on line 1078: Herra B pitää Pamela nuorikolle pitkän saarnan siitä miten setämiehen kanssa pitää toimia. Iloisena Pam tekee siitä numeroid
un listan.
ellauri024.html on line 1081: Mitkä säännöt tulee min
un tästä juhlallisesta läxystä noudatettavixeni hahmoitella? Ka nämä: (vain otteita)
ellauri024.html on line 1084: k
unnioituxen puutetta tai tottelemattomuutta ilmaisevaa tai muuta sellaista.
ellauri024.html on line 1085: 6. Että min
un tulee olla hänen suhteensa kärsivällinen silloinkin k
un huomaan hänen olevan väärässä. - Tämä saattaa eräissä tiloissa olla vähän vaikeata. Lieneeköhän se poloinen neiti Sally Godfrey vielä elossa vai jo kuollut!
ellauri024.html on line 1090: 31. Jos aviomies izepintaisesti vaatii jotakin, mikä ei ole oikein, niin vaimon tulee välttämättä siihen suostua ja nuhdella vasta jälkeenpäin. - Hyväinen aika! En tiedä mitä siihen sanoisin. Se t
untuu mielestäni hiukan vaikealta! Luullaxeni sietäisi tämä tulla pienen pohdinnan alaisexi jossain naisten parlamentissa. Mutta sitten hän sanoo:
ellauri024.html on line 1100: Tässä pätkässä on paljon samaa kuin Roussea
un idyllisessä Jullen huushollissa. Pamelakin menee kirjastohuoneeseen polvistumaan. Plagiaatin makua. Isäntä raotti ovea ja näki Pamin pyllistämässä: mikä näky!
ellauri024.html on line 1104: Herra Longman toivottaa: eläkäähän monta monta onnellista vuotta yhdessä kaikkien kadehdittavina ja ihmeteltävinä jotka teidät t
untevat!
ellauri024.html on line 1106: Olen varma hyvä herra, että jumala tämän vuoxi vuosi vuodelta si
unaa teitä yhä enemmän ja enemmän!
ellauri024.html on line 1110: Herra B saattelee: olen varma että nuo antimet kasvattavat hyvän koron. K
un pojat vaan k
unnioitatte Pamelaa vastaavassa määrässä, hän tuottaa suhteellisesti yhtä suurta si
unausta teille kaikille kuin minulle izellenikin.
ellauri024.html on line 1121: on pahast
unut amerikanjutk
un valokuvaajan
ellauri024.html on line 1122: Lauren Greenfieldin melkein kaxit
untisesta,
ellauri024.html on line 1142: oli (m
un mielestä) miten samanlainen asenne silläkin
ellauri024.html on line 1144: sama oman onnensa seppoil
un hullu kiilto silmissä,
ellauri024.html on line 1146: oli palkintona sitten raha, k
unnia tai maine,
ellauri024.html on line 1149: k
un ne oli suu virneessä selittäneet asiansa, ja
ellauri024.html on line 1151: miten virn
un jälkeen naamaan jäi surullinen miini.
ellauri024.html on line 1152: Ne oli kaikki ahdist
uneita, Laurenin oma perhe myös.
ellauri024.html on line 1178: Samaa Camel-askin meemiä käytti maailmanlop
un saarnaaja
ellauri024.html on line 1181: Sinuhe ja Minuhe. Syötiin niiden
Runebergin torttuja.
ellauri024.html on line 1190: mukiloitua vaimoa, tai kariraiviomaista k
unnanjohtajaa.
ellauri024.html on line 1191: Puhumattakaan koleerisesta hauskuulan professorista,
joka oli kuin Sek
un uskonnonlehtori Esaias Kivekäs.
ellauri024.html on line 1192: Olikohan se Airi Lapinlem
un filosofi-heila Sveinn Eldinn
ellauri024.html on line 1196:
Þessi grein fjallar um eyjuna á Vesturlandi. Sjá Flatey á Skjálfanda fyrir greinina um eyjuna á Norðurlandi.
ellauri024.html on line 1200: Plássið við Grýluvog; yst til vinstri Eyjólfshús (gult) og Eyjólfspakkhús (grænt), næst Stórapakkhús (brúnt) og samkomuhúsið áfast því (er í hvarfi við Vog) og fremst Vogur (blár) sem var aðsetur verslunarstjóra og prestsetur.
ellauri024.html on line 1203: Í Sturlungu er Flateyjar getið, en ekkert svo hægt sé að glöggva sig á lífinu og búsháttum þar. Flateyjarbók getur þess að á eftir Sturlungaöld hafi sumar ættir í landinu risið hærra en aðrar og hafi Englendingar meðal annars slæðst til landsins og stundað viðskipti og fiskveiðar. Upp úr 1520 eignast Jón Björnsson af ætt Skarðverja, sem þá var ein af höfuðættum landsins, Flatey og var eyjan þá búin að vera í fjölskyldunni í að a.m.k. fjóra ættliðiði. Á sama tíma eignast Jón Flateyjarbók. Hún var geymd í eynni fram til 15. september 1647 þegar Brynjólfur biskup fékk hana að gjöf og færði konungi að gjöf. Þá var bókin orðin 250 ára, enda skrifuð á 14. öld.
ellauri024.html on line 1206: Flateyn saari ja Flateyjarbók on kai oikeita, ellei Wikipediakin ole mukana vedätyxessä. Vähän epäilyttää, historia on näät islannixi saaga. Tanskalaiset osti kirjan 1651 joltain saarelaiselta maatontilla ja palautti sen 1971. Ois pitänyt ukki Kallekustaa Xn pölliä se meille, kun kävi Köpixessä jääkeleillä 1658. Oishan se kulkenut vaikka satulalaukussa.
ellauri024.html on line 1212: Tänä aamuna auringon jo kauniisti paistaessa
ellauri024.html on line 1214: pohdin suihkun luuri kädessä arvokysymystä:
ellauri024.html on line 1228: tai ei tunnusteta, koska se ei ole edullista.
ellauri024.html on line 1238: jokailla on omat halunsa, jotka ovat faktoja
ellauri024.html on line 1256: Kun tästä jätetään toi ehto pois (taas ellpisi),
ellauri024.html on line 1271: ajatus valistuneesta izevaltiaasta, tai se oivallus,
ellauri024.html on line 1281: koppiaisiin asentuneita pikku kompasseja.
ellauri024.html on line 1290: pilvestä löytyi vaan pari uni.fi/bitstream/handle/10024/103211/suomalaisen_mediatutkimuksen_marxismi_2013.pdf?sequence=1&isAllowed=y">tietämätöntä osumaa.
ellauri024.html on line 1297: kun Ilkka-poika oli oli vasta neljäntoista. Sixikö?
ellauri024.html on line 1300: sen tieteellisen uskottavuuden. Siitä ei Yrjö toipunut,
ellauri024.html on line 1315: inhon tunteeseen. Vieraat ja vihulaiset on inhottavia kärpäsiä.
ellauri024.html on line 1316: Niinkun suomalaisten sankari, mitään tuntematon sotilas Rokka,
ellauri024.html on line 1318: oo ampunut ihmisiä, mie oon ampunut vaan vihollisia, nuita ryssiä.
ellauri024.html on line 1323: Jutusta erityisesti jäi mieleen, että myötätuntoa (sympatiaa, nyttemmin
ellauri024.html on line 1324: hienommin empatiaa) tuntee vieraita kohden vähiten ne, jotka väittävät
ellauri024.html on line 1325: sitä eniten tuntevansa. Koska ne tekevät isoimman eron "meidän" ja "niiden"
ellauri024.html on line 1326: välille, ja mittaavat omaa myötätuntoaan vain kotipiirissä. Mitä enemmän
ellauri024.html on line 1330: Toinen pointti oli, että vähiten myötätuntoisia ovat apinat, jotka saavat
ellauri024.html on line 1335: hakemuxet edes käsitellyxi, kun taas kokkareiden paskiaiset, se ilkeän
ellauri024.html on line 1336: näköinen pikku koukkunokka jutku etunenässä on niiltä tätä oikeutta
ellauri024.html on line 1338: porukoineen meren yli kaasuuntumaan nazisielunveljiensä uunissa.
ellauri024.html on line 1344: Tää Make Eskelisen motto von Wrightin lyttäyxelle kelpaisi tiivistelmäxi mun koko paasaustuotannolle. Vähän surettaa kun Make on niin vitun hyvä vittuilija, mä voin vaan kompuroida perässä. Onnex en lukenu näitä ennen kuin aloitin omia. Ois mennyt sisu kaulaan ja pupu housuihin. Vetoketju olikin jo valmiixi auki.
ellauri024.html on line 1350: Siis tää on vuodelta 1987. Siitä on yli 30 vuotta. 90-luvun pahat pojat ennustavat ekokatastrofia vuodelle 2030. Se alkaa näin 2020 vaikuttaa aika hyvältä arvauxelta.
ellauri024.html on line 1352: von Wright toteuttaa Wittgensteinin filosofiaa, joka jättää kaiken ennalleen. Hän kirjoittaa asioista 10v sen jälkeen kun tyhjäpäisinkin 1 klisheen kolumnisti on kyllästynyt niistä jankuttamaan. von Wright on huolissaan maailman tilasta. Mikään ei ole vaarattomampi kuin von Wright joka on huolissaan maailman tilasta. Yhtä hyvin se voisi olla huolissaan eturauhasensa tilasta.
ellauri024.html on line 1358: Mestarillisexi aatehistoriallisexi esseexi kehuttu Tiedon puu vastustaa rationalistista optimismia ja antirationalistista pessimismiä. Muunlaista pessimismiä ei olekaan. von Wright huomauttaa, että tieto on yhtä lailla onnen ja onnettomuuden väline. Syvällistä. Kuin lukisi jostain sianhoito-oppaasta että sikaa voi rapsuttaa vasemmalla kädellä, oikealla kädellä tai molemmilla käsillä.
ellauri024.html on line 1360: von Wright torjuu vähän kaikkea, se on taantumuxen varamaalivahti, nyt kyllä jo vilttiketjussa. On torjuttava antirationalismi, joka syyttää järkeä ihmiskunnan onnettomuuxista ja uskoo, että vain lapsi ja villi-ihminen voivat tulla autuaixi. Ehei, kyllä eturauhasvaivoista kärsivät vanhuxetkin on sinne jonossa. On torjuttava, se on wrightiläinen kategorinen imperatiivi perusmuodossa. Jorin laki 1. Taas tätä antroposentrismiä: rationaalisuus on "epäilemättä" piirre joka syvällisimmin erottaa apinan eläimestä. Helvetin rasisti, taas ajamassa apinoiden apartheidia.
ellauri024.html on line 1370: von Wrightin mielestä vallan legitimaation kriisi (hirvee sanahirviö, suom. alamaisten tottelemattomuus) johtuu vieraantumisesta. Vieraantumisella se tarkoittaa kuilua tavallisen kansalaisen ja nimettömän (höh? usein aika nimekkään, julkkixinahan monet niistä pazastelevat) taloudellisten (paska-Nalle) ja poliittisten (Haju Pisilä) johtajien ja teknisten 'asiantuntijoiden' (Vahana Jurtiainen) eliitin välillä, puhumattakaan nilkeistä (G.H.v.Wright), jota tarvitaan valvomaan ja voitelemaan yhä mutkikkaampaa yhteiskunnan koneistoa. Tästä tulee epäviihtyisyyden ja avuttomuuden tunteita. Ne on vaan voitettava. Usko sydämmees VAAAAAAAN...
ellauri024.html on line 1372: Juuri näin paavit on aina suudelleet nazeja: teitä tarvitaan, muuten ollaan hukassa. von Wrightin kirjoittelu antaa vallankäytölle alibin ja byrokratialle oikeutuxen. Se saa kaiken näyttämään traagiselta välttämättömyydeltä: yhteiskunnan mutkikasta koneistoa öljyämään tarvitaan juuri tälläinen asiantuntijaeliitti ja byrokratia. Kansalaiset eivät tätä ymmärrä ja tuntevat izensä avuttomixi ja olonsa epäviihtyisäxi.
ellauri024.html on line 1374: Tätähän luonnevaurioiset poliitikot vakuttelevat izelleen ja muille vuodesta toiseen: te ette ymmärrä, että on pakko tehdä juuri näin. (Luonnevauroisten onkin pakko tehdä vaikka mitä.) Traagisen erehdyxen tunne kasvaa seuraavassa lauseessa: Yhteiskunta "vaikuttaa 'epäinhimilliseltä', työelämä tarkoituxettomalta." Eihän yhteiskunta ole oikeesti epäinhimillinen, ihmisistä vaan tuntuu siltä. Työelämäkään ei ole tarkoituxetonta, vaikka valmistaisi jippoja riisimuropakettiin. Työntäisi päivittäin pienten myrkkymuovihevosten sisään Jorin lakien lyhennelmiä, eli paperilappuja joissa lukee: "Älä kysy. On torjuttava. En ole ensimmäinen enkä viimeinen." Työpäivän jälkeen voi kysyä mitä tuli tuotettua, ja vastaus on: ekokatastrofia vuodelle 2030. Hizi tää on niin pelottavan totta nyt.
ellauri024.html on line 1376: Poliisiylijohtajamaisia puolusteluja: ydinvoiman vaarojen torjuminen vaatii "yhteiskunnalta" lisättyä tarkkailua ja valvontaa ja kaiksen sellaisen (myös teknologisen) tietämyxen salassa pitämistä, mitä "ulkopuolisten" voisi ajatella käyttävän hyväxeen "hämäriin tarkoituxiin" (esim torjuaxeen lännen kuristusotteen oman tiimin kaulasta). von Wright on (oli, hizi sehän on aikaa sitten luutarhassa) olevinaan huolissaan yhteiskunnan kehityxestä kohti poliisivaltiota, mut samaan hengenvetoon myöntää typerimmällä mahdollisella tavalla poliisivaltion logiikan: valta vaatii väkivaltaa, katastrofi toista katastrofia.
ellauri024.html on line 1380: Tämän irrationaalisen ja kärttyisän vihanpurkauxen kohteina ovat mm. anarkistit, terroristit, hipit ja vuoden 1968 pariisilaisopiskelijat. Mikä tahansa järjestys on von Wrightille parempi kuin ei mitään järjestystä. Hän kammoxuu "kaikkea järjestystä vastustavia voimia" (lue, vallizevaa järjestystä), jotka "uhkaavat ihmisyhteisöä (lue: kapitalistista maailmanjärjestystä) hajoamisella ja kaaoksella" (lue: pörssiromahduxella). von Wrightin muka kulttuurikirjoittelun pelkuruus, jälkeenjääneisyys ja harrastelijamaisuus kätkee juuri tämmöisiä julkilausuttuja ja julkilausumattomia patakonservatiivin käsityxiä. (Ja just TÄSTÄ luultavasti Aarne Kinnunenkin pillastui. Hemmetin huligaanit! Krunikan huoneisto ja kesämökki Hämeessä on nyt vaarassa!)
ellauri024.html on line 1382: von Wright tajuaa noin miljoonantena suomalaisena, että kehitys kulkee kohti poliisivaltiota ja ekokatastrofeja. (Huom tää on kirjoitettu ennen kaxoistorneja, ilmastonmuutosta ja kansainvaelluxia!) Sillä ei näytä olleen mitään vaikutusta sen lurituxiin haistelevasta humanismista. von Wrightin mielestä (yliminästä, minästä vai siitä?) hipit pakenevat romanttisesti todellisuutta. Herää kysymys, onko punaposki ize hippi. Sillä mitä muuta sen trivialiteetteilla, toistoilla, latistuxilla ja poissulkemisilla terrorisoiva kirjoittelu on kuin todellisuuspakoa? Valistushenkistä todellisuuspakoa.
ellauri024.html on line 1384: Mixei von Wright leimaamisen sijasta mieti, olisiko olemassa muitakin toimintamuotoja kuin todellisuuspakoinen status quon siunaus? Oisiko muitakin ihmisarvoisia mahdollisuuxia kuin vetää yhtä köyttä izensä tuhoavan yhteiskunnan johtoportaan kaa? Tälläsiä kysymyxiä eläkeläisenkin olisi sopinut miettiä terapiakirjoittelun sijasta.
ellauri024.html on line 1386: Kirjastossa "The Library of the Living Dead" filosofimme kertoo terroristien tuntevan sokea vihaa ja haluavan hävittää olemassa olevan yhteiskunnan. (Mitähän terroristeja nää oli, ei sentäs arabisellaisia vielä tässä vaiheessa, mut ainahan niitä on, terroristeja.) Kummastakohan on enempi kyse, terroristien sokeasta vihasta vai sokean filosofin vihasta? Entä jos terroristi onkin ihminen, joka on kylästynyt olemaan mielisairaiden marmorikuula, järjettömien ja tuhoisten poliittisten, taloudellisten ja hallinnollisten toimenpiteiden kohde?
ellauri024.html on line 1388: Tai jos terrorismin kaltainen tietoinen izetuho on viimeisiä tapoja lähteä arvokkaasti? Mitä tuomittavaa on tappaa niitä, jotka valmistelevat vielä suurempaa tuhoa? Entä jos viha ei olekaan sokeaa, vaan harkittua? Jos terrorismi antaa edes pienen mahdollisuuden välttyä ekokatastrofilta? Näitä banaaleja kysymyxiä pystyisi esittämään jokainen joka ei ole poliisihallinnon palkoissa. On törkeetä vaatia "voimakkaammin ihmisten välistä solidaarisuutta kuin yxilön izetoteutusta", tää on kuin suora sitaatti Benito Mussolinin puheista. Sokealta filosofilta on tietysti mahdotonta vaatia, että hän näkisi yleisönsä kadonneen. Siinä psyykkisten vammojen pesulingossa, jota myös yhteiskunnaxi kuzutaan, häiriöiden painopiste on aikaa sitten siirtynyt kohti luonnevaurioita, rajatiloja ja psykooseja. Apinoilla ei ole enää särmää vastavuoroisuuden vaatimusten vastaanottamiseen saati toteuttamiseen. Selvemmin kuin ennen Wrightin tyyliset eettiset niitä näitä pohdiskelut ovat vaan kulisseja, naruja niiden takana vetelee vanha kunnon "kaikki mulle heti nyt".
ellauri024.html on line 1392: Mikä sit tekee apinalle gutaa? Ja mitä von Wright siitä tietää? Sillä on jotain epämääräsiä selityxiä mix epikurolaisuus (hedonismi) ei toimi: six koska apina on utelias silloinkin kun se ei ole sille hyväxi. Mitä hemmettiä, johan Aristoteleskin sanoi että apina luonnostaan haluaa tietää, siis se on siitä kivaa. Mitä toi muka todistaa? Ei mitään. Ajatelkaamme analyyttistä filosofia, joka imettyään aikansa mautonta penixenmuotoista lakrizipötköä tuntee olonsa hyväxi ja sanoo: "It tastes good. It is the real thing." Olix tää nyt uteliaisuutta vai mielihyvän hakua? Vai molempia? Nautinnosta kirjoittavat filosofit imexivät useimmiten omenaa, jostain syystä, onkohan se se Eevan omena? Eeva antoi, minä sain.
ellauri024.html on line 1394: Tollaisen höpeximisen jälkeen voi ymmärtää, miten Helppo-Henrik jaxaa vielä toivoa niin paljon. Se toivoo jotain uutta holistista tiedettä, joka on vähemmän kiinnostunut hyväxikäytöstä. Ennen vois luottaa alkoholistiseen tieteeseen, missä analyyttiset filosofit juovat izensä hengiltä. (v Wrightin nenä olikin aika punainen.) Sillä tuskin mikään joukkoizemurhaa vähempi voi vapauttaa tiedettä elinkeinoelämän, hallitusten ja sotilaiden ohjailusta. Tehdään mikä on lainsäädännöllisesti sallittua ja taloudellisesti kannattavaa, ainakin jälkimmäistä. Maailmanlopun tuotteista on tullut jo valtavaa bisnestä.
ellauri024.html on line 1396: 5-vuotiaan pikku Jorin kirje joulupukille: kaksi toivetta, yleinen asenteidenmuutos joka vaikuttaa suotuisasti yhteiskuntajärjestyxen kehityxeen. Poliisivaltion joulupukin vastaus: joku jossain tekee jotain mistä meille ei kerrota mitään, heittää lisää järjestystä kehiin: kybersotaa, taistelukaasuja, lennokkeja, kidutusta. Pohtia voi miten von Wrightin "kulttuurikriittinen" esseetuotanto eroaa massaviihteestä. Samat naiivif ajatuxet ja julistuxet on ennen von Wrightiä suunnattu suppeille ja laajoille yleisöille tuhansia kertoja ja tuhansilta kanavilta (esim. Disney Hollywoodissa).
ellauri024.html on line 1398: Monet eivät paenneet nazeja Saksassa, koska eivät uskoneet keskitysleireihin, vaikka kuulivat jopa lähiomaisilta huhuja. Aivan samoin ekokatastrofin torjumisen vaatiessa nykyisestä elintasosta luopumista eivät äänivaltaiset kulutusrobotit kykene tekemään päätöstä suunnanmuutoxesta. Siihen ei riitä Tri Niiniluodon päätösteoreettiset mallit eikä von Wrightin iltahartaudet, analyyttinen raittiusklinikka, jossa potilaille karjutaan aamusta alkaen: Torjukaa irrationaalisuus! Ordnung muss sein!
ellauri024.html on line 1400: Toivon asettaminen tollaiseen edustaa samaa ajattelun syvyyttä kuin toivoa puhevikansa paranevan uittamalla tekohampaita vessanpöntössä. No kyllä von Wrightkin myöntää, että asennemuutoxia todennäköisempiä muutostekijöitä on kapinat, kumouxet, ekokatastrofit, sodat ja kärsimyxet. Niissähän apinat on aina olleet hyviä.
ellauri024.html on line 1402: Suomessa von Wrightin lällyfilosofian perintö jakautui kahtia: Ilkka Niiniluoto jatkoi torjuntaa maalivahtina ja Esa Saarinen kuljetti kiekon Espoon päätyyn. On myönnettävä Saarisen "kadonnutta puberteettia ezimässä" tyypin kulttuurikritiikin olevan hilpeämpää kuin von Wrightin ja Niiniluodon latenssifilosofia. Niiniluoto väittää kyynisexi nihilismixi kaikkea tutkimusta, joka ei ole todenkaltaisuuden näköistä. Vuosisatamme filosofia teoxen (sitäkään en ole lukenut, en edes tiedä miltä kansi näytti) esipuheessa, paljastaneixi missä on vika: filosofit on aina olleet tiennäyttäjiä. Ulkopuolinen asiaa tuntematon voisi ajatella, että suomalaisen filosofian suurperheen pitäisi kiireesti asettaa vaari holhouxeen. (No nythän se on tarpeetonta, suomalainen filosofia on kuollut jo luonnollisen kuoleman.) 1987 se näytti ennenaikaiselta, sillä von Wright ei ollut vielä lähelläkään silloin vielä huokuvien Kuusen veljesten, noiden suomalaisen kulttuurikritiikin Pekan ja Pätkän muodostamaa esseistiikan nollapistettä, AKS-henkistä Pentti Linkolan ylistelyä ja muita riman ohituxia, sosiobiologista führerin ezintää tästä ministerin maailmasta. Vaik ei pidä aliarvoioida sosiobiologian ja kasvitieteen soveltuvuutta kuusten salatun elämän tutkimuxessa.
ellauri024.html on line 1404: Voidaan lopuxi yhtyä Ilkka Niiniluodon kiitoxiin: G.H.von Wright oli tyylikkäästi pukeutunut ja moderni, eikä tuntenut viehtymystä postmodernin kyyniseen nihilismiin. Ai niin, "kyyninen" oli yx iskusanoista jotka piti lisätä vielä sanan "ihannointi" perään. Kaikkia suomalaisia voisi kiittää hengessä mukanaolosta. Ilkka Niiniluoto voisi (nyt kun se on jo eläkkeellä hienoimmistakin viroista) kannattaa Suomen Postia ja lähettää jokaiselle suomalaiselle allekirjoituxilla varustetun kiitoskirjeen passiivisesta osanotosta. Kaikki on hyvin. All is well that ends well.
ellauri024.html on line 1406: Loppuun vielä siantappajien haastattelua 20v myöhemmin, melkein saman verran jo taakaapäin ajassa.
ellauri024.html on line 1408: Helle: Eniten närkästystä – ja toisaalta huvittuneisuutta – tuntuu herättäneen akateemikko Georg Henrik von Wrightin runteleminen esseessä ”Lakritsipenis ja omenansyönnin ammattilaiset”. Kyse ei kuitenkaan tainnut olla niinkään henkilökohtaisesta von Wrightiin suunnatusta ryntäyksestä, ainakaan jos Jälkisanoja lukee vähän tarkemmin. Vai oliko sittenkin?
ellauri024.html on line 1410: Eskelinen: von Wright ja Paasilinna valikoituivat kohteiksi, koska he tuolloin edustivat arvostetuimman suomalaisen kulttuurikritiikin ääripäitä, karkeasti sanottuna sekä akateemista että itseoppinutta tyhjänpäiväisyyttä. Yksinkertainen, joskin normista poikkeava perusidea, oli asettaa heidät henkilökohtaiseen vastuuseen latteuksistaan ja konservatiivisuudestaan, joiden todentaminen tekstini sisällä (vastaan tässä vain omasta puolestani) oikeutti myös henkilöön ulottuvan pilkan ja halveksunnan. Tätä kautta kyseenalaistui tietysti myös von Wrightin nauttima yleinen arvostus, mikä osaltaan selittää joidenkin vastareaktioiden kiivautta. Vain yhden esimerkin ottaakseni: Timo Hämäläinen vetosi von Wright -esseen luettuaan Viksteniin, ettei Jälkisanoja julkaistaisi, koska siinä loukataan akateemikon kunniaa.
ellauri024.html on line 1413: Olikos Timo Hämäläinen se dokulampun sammuttelija, naapurin densa jonka kanssa jaettiin työhuonetta Osmontien jyrkännetalon kivijalassa? Joka antoi mulle lahjax kääntämänsä Sven Delblancin kuolinpäiväkirjan, ennenkuin potkaisi lampun kumoon izekin? Kai se oli.
ellauri024.html on line 1418: Tanskalaiset on sekundasaxalaisia, ei ne ole mitään skandinaaveja,
ellauri024.html on line 1419: vaikka onkin vanhimpia viikinkien jälkeläisiä. Surkee leffa Kommunen
ellauri024.html on line 1423: tuli mieleen meidän naapurissa asunut uutistenlukija, mikäs sen nimi oli,
ellauri024.html on line 1430: märkä uni, paizi jos se ämmä oli tosiaan niin kerta kaikkiaan kylästynyt tohon
ellauri024.html on line 1438: pahojakaan, kaikki pazastelee tunteettomina puukenkinä, kuin ne jotka meidän
ellauri024.html on line 1440: persereijästä. Ehkä eniten pänni toi 70-luvun klisheemäinen lavastus,
ellauri024.html on line 1441: sillä 14v tytölläkin oli sama ruskee villapusero koko ajan päällä, paizi kun
ellauri024.html on line 1446: koko 70-luvun ihan pikkukakara. Hyppi pogokepeillä ja leikki matchbox-autoilla.
ellauri024.html on line 1447: Ei jaxettu edes kazoo loppuun. Pitäis jostain selvittää miten se päätty,
ellauri024.html on line 1456: Money is not the problem (pecunia non olet), but the manure and the pigeon poop.
ellauri024.html on line 1461: alkuun
ellauri024.html on line 1462: loppuun
ellauri025.html on line 16: alkuun
ellauri025.html on line 17: loppuun
ellauri025.html on line 18: und:#9daecc;font-size:7em;text-align:center;margin-top:0%;margin-bottom:0%">Hevoshullu
ellauri025.html on line 19: und:#75912b;font-size:5em;text-align:center;margin-top:0%;margin-bottom:0%">16 sivua POLLEA!
Novelleja
ellauri025.html on line 50: “Eräällä toulouselaisella knaapilla oli tallissaan hyvin kallisarvoinen hevonen. Kun hän kerran halusi katsoa sitä, hän löysi sen pitkin pituuttaan maasta täysin hengettömänä makaamasta. Sen ruumis oli jäykkä ja vailla kaikkea elämän lämpöä, liikettä ja henkeä, jota ilman, kuten lääkärit sanovat, mikään luontokappale ei voi elää. Niinpä hevosen isäntä vetäytyi murheellisena hevosensa menetyksestä syrjäiseen paikkaan ja antoi kuolleen hevosensa puolesta uhrilupauksen Pyhälle Tuomaalle. Välittömästi kun lupaus oli tehty mitä hurskaimmalle Pyhälle Tuomaalle, Jumalan voima, jolla on valta elämän ja kuoleman yli, tuli apuun. Hevonen näet ponnahti jaloilleen ja nousi äkkiä maasta aivan kuin olisi herännyt unesta. Isäntä sen edestä makasi oljilla reporankana. Siitä lähtien hevonen Pyhälle Tuomaalle tekemiensä hurskaiden lupausten mukaisesti vieraili haudalla ja kertoi minulle selvin sanoin ihmeestä lukuisien kirkonmiesten ja maallikoiden läsnäollessa. Sen, että hevonen oli ollut täysin kuollut ja vailla kaikkea lämpöä, liikettä ja tuntoa, se vahvisti juhlallisesti tammikuun puolivälissä.”
ellauri025.html on line 51: (1400-luvun käsikirjoitus)
ellauri025.html on line 58: Eski Saarinen oli punkkitohtori. Tuomas Akvinolainen (1225-1274) oli enkelitohtori. Ilmeisesti myös konitohtori. Se on haudattu Toulousen tuomiokirkon lattiaan, hevosella ei ollut pitkä matka hauvalle. Ei tarvinnut ees ottaa hevosta. Se todistaa hevosen puolesta. Puhun totta, en ottanut seteleitä pukeutumispöydältä, sanoi Saimi Suokas, joka aamuisin tervehti iloisesti Eetua: "huomenta Eetuuöö!". Tauno voi totistaa. Tauno on sen mies. Fiktiivinen todistus vahvistaa fiktiivisen tarinan. Saimi sai silti lähtöpassit.
ellauri025.html on line 60: Se (Tomppa siis) kuoli epäilyttävän nuorena, 49-vuotiaana. Hyvin tavallinen ikä suikille. Se on wannabe pyhimyxelle toisaalta hyvä juttu; jos elät kauhu vanhaxi, jengi ehtii unohtaa sut ja sun ihmetekosi. Tomppa sai sädekehän jo 5v päästä kuoltuaan. Dante (1265-1321) oli silloin 14-vuotias. Dante epäili komediassaan Tompan tulleen myrkytetyxi, mutta myöhemmät kuolemansyyntutkijat eivät ole löytäneet indikaatioita foul playstä. Kuinkahan ois käynyt jos Murhia ja kantrimusiikkia sarjan utelias täti oisi ollut paikalla? Se haistaa foul playn jo pitkän matkan päästä. Olikohan knaapin hepallakin joku myrkytys? Oliko se ähky? Ehkä jotain foul play enkeleiden toimesta? Enkeli- ja konitohtorille tehtiin mainosta. Crooked Housessakin epäiltiin foul playta, ja syystäkin.
ellauri025.html on line 64: Russellin kritiikki tässä on, että perustelut on jälkiviisautta, koska uskovainen uskoo johtopäätöxeen vaikkei arvostaisi Tompan kohtia (a) ja (b). Russell ize peukutti vapaata liittoa, ainakin niin kauan kun se ei sattunut omaan nilkkaan. Tompan bändärit on vastanneet että (c) Tomppa ei ize kirjoittanut noita typeryyxiä, ne on vaan osa katolista uskoa, ja (d) Bertie ize käyttää Principia Mathematicassa satoja sivuja todistaaxeen että 2+2=4. Ja silti todistuxessa oli virhe, tai paradoxi, joka kulkee Russellin nimellä. Credo quia absurdum. Avioliitossa 1+1=3 tai enemmän, et revi siitä ihmettä. Kyl tää kaikki on aika absurdia, ei tiedä nauraako vai itkeä. Absurdismin mestari Beckettin Sammeli tekee molempia.
ellauri025.html on line 68: Tuomas Akvinolainen syntyi mitä todennäköisimmin alkuvuodesta 1225 isänsä Landulfin kreivin linnassa Roccaseccassa, Napolin kuningaskunnassa, lähellä Aquinoa. Nykyisin linna on Frosinonen maakunnassa Latiumin alueella. Tuomas kuului pienaateliin, hän oli äitinsä kreivitär Theodora Theatelaisen kautta sukua Pyhän saksalais-roomalaisen keisarikunnan Hohenstaufenin keisaridynastialle. Sinibald setä toimi apottina ensimmäisessä benediktiiniluostarissa Monte Cassinossa. Sinne siis! sanottiin Tuomaalle, nuoremmalle aatelispojalle. Mikäs auttoi, eikun pyhimyxen uralle.
ellauri025.html on line 70: Tuomas aloitti varhaiset opintonsa luostarissa viiden vuoden ikäisenä. Vuonna 1236 hän siirtyi Napolin yliopistoon, jossa hän joutui valitettavasti dominikaanisääntökunnan vaikutuksen alle. Hän jätti yliopiston kuusitoistavuotiaana opiskeltuaan siellä kuusi vuotta. Sääntökunnan vaihtaminen ei ilahduttanut hänen perhettään. Matkalla Roomaan hänen veljensä ottivat hänet kiinni ja veivät hänen vanhempiensa eteen San Giovannin linnaan. Häntä pidettiin vankina vuoden tai kaksi, jotta hän luopuisi aikeistaan. Tuomaan varhaisten elämäkertojen mukaan hänen perheensä jopa hankki prostituoidun viettelemään Tuomaan, mutta hän ajoi pian naisen pois. Lopulta paavi Innocentius IV puuttui asiaan. Tuomas liittyi dominikaaneihin seitsemäntoistavuotiaana vuonna 1243 pipu yhä (naisen käsin) koskemattomana.
ellauri025.html on line 72: Tuomaan ohjaajat näkivät hänen lahjansa teologian opinnoissa. Loppuvuodesta 1244 hänet lähetettiin dominikaaniseen kouluun Kölniin, jossa melkein Maxim Gorkin kokoinen Albertus Maximus luennoi filosofiasta ja teologiasta. Vuonna 1245, 20-vuotiaana, hän seurasi Nahka-Albertia Pariisin yliopistoon, jossa he viipyivät kolme vuotta. Pariisissa hän opiskeli, opetti ja kirjoitti useaan otteeseen tämän jälkeen. Puheita ja kirjoituxia. Pariisin alkuvuosinaan Tuomas sekaantui yliopiston ja luostariveljien väliseen kiistaan opetuksen vapaudesta. Hän vastusti voimakkaasti yliopiston paheita ja peflettejä. Kun asiasta kanneltiin paaville, dominikaanit valitsivat Tuomaan puolustamaan sääntökuntaa. Hän onnistui tässä tehtävässä hyvin. Hän voitti jopa Guillaume de St Amourin, yliopiston tuon ajan merkittävimmän miehen, kädenväännössä.
ellauri025.html on line 74: Tuomas valmistui nipin napin teologian kandidaatiksi. Vuonna 1248 hän palasi Kölniin, jossa hänet nimitettiin toiseksi luennoijaksi ja magister ceremoniarumixi. Tuona vuonna hän aloitti myös kirjallisen tuotantonsa ja julkisen osallistumisensa. Hän pysyi Albert Suuren seurassa useita vuosia ja sai suurimman osan tartunnoistaan häneltä. Tältä hän peri erityisesti kiinnostuksen Aristoteleen tuotantoon, joka oli juuri käännetty latinaksi, sekä elämäntyönsä, Aristoteleen filosofian ja kristillisten oppien yhteen saattamisen. Lopulta hänestä tuli vielä opettajaansakin suurempi filosofi ja teologi.
ellauri025.html on line 77: Vuonna 1252 Tuomas palasi Pariisiin suorittaakseen maisterin tutkintonsa. Hänellä oli tässä hieman vaikeuksia, koska yliopiston professorit hyökkäsivät pennittömiä kerjäläisveljistöjä vastaan, mutta lopulta hän sai kerätyxi rahat tutkintoon, josta sai hikisesti approbaturin. Vuonna 1256 hän ja hänen sivuvaununsa Bonaventura nimitettiin tosta vaan teologian tohtoreiksi, ja hän alkoi luennoida teologiasta Pariisissa sekä Roomassa ja muissa Italian kaupungeissa, kuten Viterbossa ja Orvietossa. Siitä lähtien hänen elämänsä oli pelkkää kovaa tuloxen tekoa. Hän palveli sääntökuntaansa, teki usein pitkiä matkoja ja neuvoi paavia useaan otteeseen sukupuoliasioissa.
ellauri025.html on line 79: Myöhemmin hänen sääntökuntansa päämies ja kuningas Kaarle II järjestivät hänet professorin paikalle Napoliin. Tuomas koki mystisen kokemuksen messussa 6. joulukuuta vuonna 1273. Sen seurauksena hän päätti ihan summassa kirjoittaa Summansa. Kun häneltä kysyttiin syytä tähän, hän vastasi: ”En voi jatkaa ... kaikki mitä olen kirjoittanut vaikuttaa minusta kuin knaapin oljilta verrattuna siihen mitä olen nähnyt ja mitä minulle on paljastettu”. Myöhemmin muut kertoivat, että Tuomas olisi kuullut ristiltä Maxim Gorkin äänen, jonka mukaan hän oli kirjoittanut suhteellisen hyvin.
ellauri025.html on line 81: Dante (Jumalainen näytelmä: Kiirastuli xx. 69) esitti, että Tuomas myrkytettiin Anjoun Kaarle I:n käskystä, mutta se saattoi olla pelkkää panettelua. Akvinolainen teki suuren vaikutuksen kaikkiin jotka tunsivat hänet. Hän sai arvonimen doctor angelicus (”etäopettaja”), mikä nosti hänet apostoli Paavalin ja kirkkoisä Augustinuksen tasolle.
ellauri025.html on line 85: Tuomaan Summa theologiae julistettiin Trenton kirkolliskokouksessa niin merkittäväksi, että teos sijoitettiin alttarille Raamatun ja dekretaalien rinnalle. Ainoastaan Augustinuksella on ollut yhtä suuri merkitys läntisen kirkon teologiselle ajattelulle ja länkytyxelle. Paavi Leo XIII julisti ensyklikassaan 4. elokuuta 1879 Tuomaan kirkon suurimmaksi opettajaksi ja sanoi Tuomaan teologian olevan määrittävä selonteko katolisesta opista. Hän määräsi myös kaikki katoliset seminaarit ja yliopistot opettamaan Tuomaan teologiaa ja ohjasi papiston ottamaan Tuomaan opetukset kaikkien teologisten näkökantojen pohjaksi. Mikäli asia koski jotain mitä Tuomas ei ollut käsitellyt, papiston tuli opettaa johtopäätöksiä, jotka olivat johdettavissa hänen opetuksistaan.
ellauri025.html on line 89: Tomismi tiivisti ennen kaikkea keskiaikaisen filosofian skolastisen perinteen 1200-luvun lopun siirtymisen Augustinuksen platonistisista tulkinnoista Aristoteleen suuntaan. Siirtymään vaikutti suuresti silloinen arabialainen filosofia, sen edustajista erityisesti Averroës eli Ibn Rušd. Tomisteille oli tärkeää tehdä tiukka ero luonnollisen ja yliluonnollisen todellisuuden välillä, koska platoninen ideaoppi johti heidän mielestään panteismiin tehden arkitodellisuudestakin jumalaisen, tai jumalaisuudesta arkisen. Eläköön se pieni ero!
ellauri025.html on line 91: Tomismi tarjoaa kokonaisvaltaisen todellisuuskäsityksen metafyysisistä, ontologisista ja teologisista kysymyksistä mutta myös fysiikasta ja ihmisen suolen toiminnasta. Protestanttisen kirkon syntykään ei onnistunut murtamaan tomistista todellisuuskäsitystä, vaan se onnistui vasta newtonilaisen fysiikan avulla. Aristoteelisen fysiikan selkeästi vääräksi todistaminen aiheutti tomistisen perinteen kriisin, joka lopulta synnytti uustomismin. Uustomismiin siirrettiin klassisen tomistisen perinteen käsitykset etiikasta ja teologiasta. Uustomismi hajautui useisiin erilaisiin koulukuntiin. Nykyinen katolisen kirkon oppi perustuu uustomismiin, tosin alternatiivisten totuuxien malli on pääsemässä paavi paavilta Tomin harmixi voitolle.
ellauri025.html on line 93: Arabifilosofien lisäksi Tuomas omaksui ajatuksia juutalaisilta oppineilta. Hänen pääteoksensa Summa theologiae osoittaa, että hän tunsi paitsi nimeltä mainitsemansa Avicebronin (Ibn Gabirol) ajattelua, myös suuren osan muista tuohon aikaan tunnetuista juutalaisen filosofian teoksista.
ellauri025.html on line 95: Tuomas hyökkää voimakkaasti kaikkeuden ikuisuuden oppia vastaan. Koska tämä oppi oli kuitenkin Aristoteleen arvovallan tukema, hän pyrki osoittamaan, ettei Aristoteles ollut ilmaissut itseään oikein selkeästi tässä asiassa. Hän kirjoitti: ”Argumenttia jonka Aristoteles esittää tämän väitteen tueksi ei voi kutsua todistukseksi, sillä se on vain vastaus niiden entisaikaisten ajattelijoiden horinoille, jotka olettivat tälle maailmalle alun ja tarjosivat vain mahdottomia todistuksia. On kolme pointtia syytä uskoa, että Aristoteles itse antoi vain suhteellisen arvon tälle päättelylle ” (ST Ia 46,1). Tässä Tuomas lainaa sanasta sanaan Maimonideen Eksyneiden opasta, jossa syyt annetaan (I:2,15).
ellauri025.html on line 100: Kukaan ei väitä Thomas Aquinasin tulleen julkkixexi pelkällä ulkonäöllä. Hän oli colossally fat, kärsi turvotuksesta (vesipää), ja yksi valtava silmä kääpiöi toisen. Hän ei myöskään ollut erityisen dynaaminen, karismaattinen hahmo. Introspektiivinen ja hiljainen suurimman osan ajasta, kun hän puhui, se oli usein täysin liittymätöntä keskusteluun. Hän oli autismin kirjolla. Hänen luokkatoverinsa collegessa kutsuivat häntä "tyhmäksi häräksi". Ja syystä, Tomin aivopierut oli enimmäxeen nautamaisia.
ellauri025.html on line 102: In distributive justice something is given to a private individual, in so far as what belongs to the whole is due to the part, and in a quantity that is proportionate to the importance of the position of that part in respect of the whole. Consequently in distributive justice a person receives all the more of the common goods, according as he holds a more prominent position in the community.
ellauri025.html on line 104: St. Thomas was a vocal supporter of the death penalty. This was based on the theory (found in natural moral law), that the state has not only the right, but the duty to protect its citizens from enemies, both from within, and without. Aquinas advocated the death penalty for obstinate heretics.
ellauri025.html on line 106: Ainut hyvä ajatus sillä oli sen mumslimeilta nyysimä koronkiskonnan laittomuus, mikä toteutettuna olisi totaalisesti rampauttanut kapitalismin. Katoliset paavit on sittemmin kiemurrelleet kuin mato koukussa kiertääxeen tän pykälän.
ellauri025.html on line 108: Thomas Aquinas' Understanding of Creation It seemed to many of Aquinas' contemporaries that there was a fundamental incompatibility between the claim of ancient science that something cannot come from nothing and the affirmation of Christian faith that God produced everything from nothing.
ellauri025.html on line 133: Kuun valaisemalla lehtimatolla,
ellauri025.html on line 139: Siis vuonna 85. Silloin oltiin Californiassa. Italo kävi siellä 60-luvulla. Piti enemmän New Yorkista. Callekin oli 60-luvulla Pirkon kanssa Amerikan turneella. Callen preferenssejä en tiedä, ja on liian myöhäistä kysyä. Ite en yhtään innostunut Nykistä. Too much monkey business.
ellauri025.html on line 141: Kun Pirkko ja Calle kävivät meitä kazomassa Bostonissa 1981, Seija odotti Johnia. Calle sanoi Best Western hotellia Great Westernixi, ja sekotti Flagstaffin nimen Falstaffiin. Olikohan se jo dementian alkua? Mullakin tapahtuu nykyään sellasta. En muistanut tänään kyssäkaalin nimeä, ja tulee joskus sanotuxi vääriä sanoja.
ellauri025.html on line 143: Calvinon kirja, jonka se kirjoitti 4 vuotta ennen kuolemaansa, voisi toimia koko mun runotuotantoni tunnarina. Se on postmodernistinen kirja kirjoista, se käy läpi joukon tuhnuisimpia bestsellerien genrejä, kirjoittaa pätkän kunkin alusta ikäänkuin metakielellä, ja jättää sitten kesken, aloittaa uuden. Mä teen vähän samaa, kirjoitan kirjoista tiivistelmiä, joihin sekoittuu mun omia ajatuxia ja muistumia. Vähän sellasia moraalin tutkielmia.
ellauri025.html on line 145: Calvinon pointti, ainaskin mulle, on että kaikki on jo sanottu, ja sanottu monta kertaa uudestaan tuhansia kertoja. Ei mitään uutta auringon alla, sen puolesta voitais yhtä hyvin vaikka lopettaa. Niin voitaskin, mutta apinoita tulee sieltä yhdestä paikasta koko ajan uusia, ja niille tää kaikki vanha sama on joka kerta uutta. Sen huomaa hyvin noista opiskelijoista. Samat vizit naurattaa niitä joka kerta, kunhan varoo, ettei kerro niitä samalle kohortille liian useasti.
ellauri025.html on line 147: No, tääkin on sanottu tuhannesti ennen. Perimmäisempi syy jatkaa toistamista on että toisto toimii tyylikeinona. Uutuus on ylimainostettua. Apinat syö joka päivä jotain, vaikka ne söi eilen, ja syö huomennakin, sitä samaa maistuvaa muonaa, kuorien yhdellä kädellä banaania samalla kun pitää kiinni puunrungosta. Samalla lailla tykätään lukea joka päivä jotain kirjaa, kuoria sitä yhdellä kädellä sellofaanista pitäen toisella kiinni bussin tangosta. Maistus varmaan sullekkin. Muut apinat tosin voi käyttää apuna jalkoja.
ellauri025.html on line 149: Calvino kirjoitti gradun Joseph Conradista. Outoa. No toisaalta se kävi monta vuotta myös maa- ja mezätieteellistä, vaikka inhos sitä.
ellauri025.html on line 151: Calvinosta tykkäs Linkku eli laamanni Hannu-Pekka Lindgren kouluaikoina. Linkku tykkäs The Whosta ja Small Faceseista sun muista modseista. Modseilla oli Vespoja. Niin meilläkin. Ja Kinkseistä.
ellauri025.html on line 158: Heistä tiedetään vain hyvin vähän, mutta esimerkiksi Homeros mainitsee heidät. Historioitsija Herodotos kertoo kimmerialaisten julmista rosvoretkistä Lyydiaa vastaan. Kimmerialaiset valtasivat lyhyeksi aikaa Lyydian pääkaupungin Sardiksen. Sitä ennen he olivat olleet kukistamassa Urartua, joka oli Assyrian pohjoinen vihollinen.
ellauri025.html on line 164: Herulit olivat germaaniheimo, joka oli luultavasti alun perin lähtöisin Itämeren rannoilta. Kansainvaellusajalla herulit liikkuivat ympäri Eurooppaa, ja heidän pääjoukkonsa asettui Krimin niemimaalle, jossa he sekoittuivat gootteihin. Herulijoukkoja palveli myös Bysantin armeijassa. Vuonna 267 herulit hyökkäsivät Aigeianmerelle ja tuhosivat useita Kreikan kaupunkeja. Yksi heruliryhmä perusti noin vuonna 470 Pannoniaan kuningaskunnan, jonka langobardit kuitenkin kukistivat jo vuonna 510. Tämän jälkeen herulit sulautuivat vähitellen muihin kansoihin.
ellauri025.html on line 172: Puiset viidakon eläimet / Djungelns träaktiga djur.
ellauri025.html on line 193: Löysköhän Calvino kimmerialaiset Conanista? Italo ei kai lukenut vuonna 79 Wikipediaa. Ahti Ukon kirjailijanimi oli Vorts Viljandi, tai päinvastoin. Siitä kiistelevät kimmerin professori Uzzi-Tuzii ja herulilais-altainen laitos. Vorts on järvi ja Viljandi kaupunki Virossa. Vortsin puoli oli neuvostotasavalta, Ahti Ukon muuten säälittävä.
ellauri025.html on line 199: Kun lukee Calvinon kirjaa ei voi välttyä vaikutelmalta, että Italolla on ollut samanlaisia totaalisen vieraantumisen hetkiä kuin mulla: mitä helvettiä nää apinat oikeen sekoovat. Ei tässä ole kyllä enää mitään tolkkua. Tarzanin olis korkee aika sulkea tää viidakko.
ellauri025.html on line 208: sen mikä lukija huomaa luettuaan luvun ja toisen,
ellauri025.html on line 211: Takakannen kuvassa Calvino näyttää ahdistuneelta.
ellauri025.html on line 216: Voihan siinäkin jonkun alternatiivisen totuuden nähdä.
ellauri025.html on line 221: Niinkuin Hesiodoxen runoelmassa Ergai kai hemerai.
ellauri025.html on line 227: Voi kuinka pieninä palasina onkaan mun leipäni maailmalla.
ellauri025.html on line 229: Juokse sinä humma kun tuo taivas on niin tumma
ellauri025.html on line 231: Maantieltä hiljaa mun lauluni kuuluu
ellauri025.html on line 243: Oudon jugoslaavilaiselta vaikutttavan kirjanalun
ellauri025.html on line 249: Muita näkökohtia? Ei edes kuunnellut.
ellauri025.html on line 265: Islannin 70-luku oli tehty Suomen 40-luvun näköisexi.
ellauri025.html on line 266: Kuvattu seepialla kuin 70-luvun haalistuneet värikuvat.
ellauri025.html on line 274: että joku Islannissa välilaskun tehnyt Reunionin asukas.
ellauri025.html on line 277: suomalaisesta puskateatterista tai 40-luvun Suomi filmistä.
ellauri025.html on line 308: Kaikkein masentavinta on jos on haastateltu kadulla kadunmiehiä
ellauri025.html on line 317: Vaikka nolossakin valossa, mutta näyinpä. Kohta unohtuu asia,
ellauri025.html on line 318: nimi ja naama tuntuu tutulta. Herostratoxen ja mainostuxen idea.
ellauri025.html on line 328: Siinä olisi lehdillä duunia, mutta eihän ne sitä tee. Eihän ne ole
ellauri025.html on line 343: Hesiodos oli riitaisa, epäluuloinen, ironinen, pihi, harrasti sananparsia, vieroi naisia. Sehän oli ihan kuin Roope Ankka. Tai Aarne Kinnunen! Hesiodos oli yhtä misogyyni kuin Semonides ja yhtä kaunainen kuin Solon jumalille, jotka antaa hyville käydä yhtä kehnosti kuin huonoille, ellei vielä kehnommin. Taas sitä teodikeaa, Kimmo Koskenniemen koripallosääntöjä.
ellauri025.html on line 345: Hesiodos ei pitänyt matkustelusta, meni vaan kerran eläissään laivalla Auliista Khalkiiseen pokkaamaan Homeroxelta jonkun runoilijapokaalin. Senkertainen yleisö piti enemmän maatalousaiheista kuin sotajutuista. Aarne Kinnunenkin matkusti aika vähän, eikä koskaan konferensseihin. Mitä nyt perheen kanssa lomalle. Niin Kimmo Koskenniemikin.
ellauri025.html on line 353: samalla hinnalla, millä se kämppäsi kuntoon remppaa.
ellauri025.html on line 363: kun Väiskin viikate alkaa taivaan rannalla loistaa,
ellauri025.html on line 365: Sitten mittaat siemenet tarkkaan, pakkaat ne ruukkuun.
ellauri025.html on line 366: Niin pian kuin se on saalis saatuna varmasti jemmaan,
ellauri025.html on line 369: Hanki kiukkunen koira, sille tarjoat ruokaa.
ellauri025.html on line 378: Kauhea on meri, aallot kun myrskynä raivoo.
ellauri025.html on line 380: Harmi on suuri vaunut jos täyteen liiaxi lastaa,
ellauri025.html on line 386: Tylyn mutta fragiilin oloinen kaunis Esther Sanditonissa ei huoli Napoleonixi sonnustautunutta loordia koska luulee rakastavansa veljeään Edwardia. Lady Denham vimmastuu ja ärähtää kuin Tina Turner: Love!? What's love got to do with it? Avioliitossa ei ole kyse rakkaudesta, se on bisnistä, diili jossa sovitaan meemien ja reviirien siirrosta. Hesiodos on tismalleen samaa mieltä. Tismalleen!!! se huutaisi pikku jurrissa juotuaan ize käyttämäänsä kotiviiniä, kuin Obelix ja Aladobix Asterixissa. Kunhan ei saisi maxavaivoja. Maalaistollo.
ellauri025.html on line 390: Naimiskauppoja hankkia kantsii vasta kun sulla
ellauri025.html on line 402: Hesiodoxen pikku nixit arkipäivän hygieniaan on hauskimmat. Älä koskaan kuse vastatuuleen, sanoi Väinämöinenkin. Äläkä ole moukkamainen nyyttikesteissä, kun on paljon väkeä: siellä on liiketuttavia, ja se on ilmaista.
ellauri025.html on line 406: Pissalla käydessä et saa seisoa auringon suuntaan,
ellauri025.html on line 411: Rähmäiset runkut muualla pyyhi, ei äärellä hellan.
ellauri025.html on line 415: Tän jos unhotat tempun on toisilla hankala olla,
ellauri025.html on line 431: Onhan näissä ohjeissa paljonkin talonpoikaisjärkeä, ja onnex suhteellisen vähän on ohjeistusten väliin pantu hihhulointia, ihan minimimäärä jumalaista perustelua. Tulee etsimättä mieleen, että muinaisaikain jumalat oli mikrobien personointia. Nehän on suht näkymättömiä, aina paikalla, näkee kaiken, ja rankaisevat julmasti jos pettää hygienia. Uhrisavukin ja eläinten paistaminen ennen syöntiä on antiseptistä. Toisaalta jos uhrituleen pantiin jo vähän pilaantuneita paloja, ei niitä oikeestaan paranekkaan enää napsia.
ellauri025.html on line 435: Loppuosa kirjasta on maamiehen kalenteri, samanlainen rautaisannos taikauskoa kuin kiinalaisilla on vielä tänä päivänä. Jaa onhan meilläkin vielä horoskooppeja. Sellasesta tykkää kaikki obsessiivisuuteen taipuvaiset, on ihqua kun on yxikäsitteisiä ohjesääntöjä, joista ei saa poiketa. Ei saa astua katukivetyksen rajoille. Niistä tykkäsi myös Kimmo Koskenniemi.
ellauri025.html on line 438: Tää kansa on kuin kaupunki, Jos tääll’ ois mies, jos yksikin, Ja vaikk’ ei ois se tullutkaan
ellauri025.html on line 439: min tornin kello seisovi, niin itse nousis tornihin niin sekunnilleen oikeaan,
ellauri025.html on line 446: kun ajan johtajaa ei näy. ja kaikki uskoa sen sais! kun ajan johtajaa ei näy.
ellauri025.html on line 451: Tän esifasistisen runon lauloi näppyläinen Vesku Loiri levylle mädällä äänellä. Kupla kurkussa. Synkronoinnin kannalta on sama, mitä uskontoa peukutetaan, niin kauan kun on joku. Tätä kantaa edusti Jean-Jacques Rousseau, joka oli kellosepän kisälli. Onnexi kännykät ottaa kellonajan netistä. Se on kaikille luurin käyttäjille sama. Google on niiden jumala, ja Larry Page profeetta.
ellauri025.html on line 463: Ensimmäinen Lauri Sivu eli Larry Page oli brittilaulaja 50-luvulla, oikealta nimeltään Leonard Davies. Page tried to magnify his fame through the wearing of unusually large spectacles, as "Larry Page the Teenage Rage". As of the 2000s, Page has been living in Avoca Beach, New South Wales, Australia. Onkohan siltäkin housut palaneet kuten kenguru- ja koalaväestöltä. Sen silmälasit saatto olla isot 50-luvulla, mut kyllä Larry Kakkosen 80-luvun TV-lasit lyö sen laudalta.
ellauri025.html on line 465: Mäkin ostin 80-luvulla aivan humongous isot TV-lasit Lauttasaaresta (jossa niitä oli ennen muita kauppoja), mutta en sitten käyttänyt niitä päivääkään. Oli ne sen verran ääliömäisen näköiset kun kazo tarkemmin. 90-luvulla ostin Synsamista kovat piilarit, mutten pannut silmiin monta kertaa niitäkään. Inhotti työntää jotain vierasesineitä silmään. Larry Kakkonen näemmä käyttää piilareita, ainakaan sillä ei oo kuvissa enää muita laseja kuin Google-lasit, jotka meni perseelleen. Vakoiluvehkeitä, niitä ei sitten kukaan huolinut. Tai sit se on leikkauttanut silmäteränsä.
ellauri025.html on line 467: Tää toinen Larry Page (1973) on maanpäällinen pilvijumala, tai pilven päällä asustava maajumala, whatever. Mun salasana Googleen oli KILL_Larry_Page!!! silloin kun mulla vielä oli Google-tili. Ei yllätä, että Larry (ja varsinkin Sergei) on juutalaisia. Larry tahtoo jehovaxi jehovansa paikalle. Gogiksi Magogin tilalle, eli Microsoftin Bill Gatesin. Gates (1955) on maailman 2. rikkain apina, Amazonin Jeff Bezosin (1964) jälkeen. Sen nettoarvo taaloisssa on yli 100G. Bezosin on yli 120G. Arvokkaita ihmishenkiä. Jos jokainen apina on laulun arvoinen, näiden arvo on noin luokkaa Spotify. Larryn laulu kuuluu tietysti juutuubista.
ellauri025.html on line 471: Larry on yhdysvaltalainen liikemies. Se on maailman 8. rikkain apina, sen nettoarvo taaloissa on yli 60 ziljoonaa ja kasvava. Se on muutenkin HYVIN, HYVIN PAHA MIES. Sen suomenkielinen Wikipedia-artikkeli on tynkä. Sen amerikkalainen Wikipedia-artikkeli on kilometrin pituinen. Jo siitä näkee ketä Larryn puuhat hyödyttää. Nicholas Carlson (ei sukua) sanoo että siitä tuli paha, koska se luki kotosalla niin paljon ATK-lehtiä. Jätti kesken PhDn Winogradin kaa kun Gogol alkoi tuottaa massia. Gogolin nimi oli BackRub aluxi: Gogol toimi manus manum lavat periaatteella, hiero sä mun selkää niin mä hieron sun. Siitä luonnostaan syntyy näitä kuplia. Toinen huisin kannattava idea oli Androidin osto ja puhelimiin levitys. Google plus ja muut somevirityxet kaatuivat. Larry ei ole järin sosiaalinen. Nyze rakentaa izeohjautuvia lentoautoja. Se on Gyro Gearloosen näköinenkin, propellipäinen Pelle Peloton, vaihteet löyhällä. Lyö izeänsä päähän nuijalla niin että linnut lentää ulos pesästä.
ellauri025.html on line 473: Googlen tunnari oli jossain vaiheessa "We are not evil". Kun jengi alkoi nauraa sille ääneen, se vähin äänin haudattiin. Tuli liikaa mieleen Nixonin "I am not a crook".
ellauri025.html on line 477: Kaikista paskimpia on sen bioteknologian ja ikuisen elämän yrityxet, ja kaikista ilkein sen tarve hallita kaikkia maailman ihmisiä kähmimällä niiden tietoja. Page's official statement read: "Illness and aging affect all our families. With some longer term, moonshot thinking around healthcare and biotechnology, I believe we can improve millions of lives." I can control billions of lives, more to the point. Suomessa tällä asialla on yxityiset terveystalot, joita Haju Sipilän hallitus ajoi kuin pyssyyn käärmettä. Seuraavaxi yxityistettäneen vesijohto. Ilma on kolmantena jonossa. Ostakaa coronavirusvapaata ilmaa meiltä, taalalla saatte ison ilmapallon täyteen.
ellauri025.html on line 479: Larry saa varmaan vielä kunnia-PhDn omasta Singularity Universitystään, tutkimusala transhumanismi, väitöskirjan aiheena iankaikkinen elämä varaosilla. Täähän se kiihotti myös toista futuristijutkua, sitä Yael Hararia. Pagen mielestä teslamies Leon Musk palvelisi ihmiskuntaa parhaiten lähtemälla Marsiin. Page voisi ize tehdä ihmiskunnalle saman palveluxen. Voishan se lähteä vaikka vaan kuuhunkin. Kunhan ei tule takaisin. Se on futuristi, mixei siis kuuturisti, yxisuuntaisella lipulla.
ellauri025.html on line 481: Larryn talo Californiassa on kansallinen muistomerkki, "built to resemble de Lemos's family's castle in Spain". Pilvijumala asustelee sattuvasti pilvilinnassa. Sillä on myös superjahti, jossa on yhtä paljon hienouxia kuin Iivana Trumpin unelmalaivassa, ellei enemmän. Larrylta on menossa tai mennyt ääni, sen äänihuulet ei toimi miljoonista huolimatta. No panic, ääniä ei enää tarvita Larryn uudessa uljaassa maailmassa, koko apinalauman mielipiteet on jo Googlen tiedossa. Mixi äänestää, Googol tietää paremmin kuin asiakas ize. Ja johan Larry tietää mitä Larry haluaa. Ikuista elämää. Se on selvää sanomattakin.
ellauri025.html on line 483: Metro-lehden kolumnissa joku miehenpuoli valitti, että kirjat ovat vanhanaikaisia, kun ne pitää ize valikoida hyllystä. Mistä tiedän, onx toi kirja musta kiva? Se on ihan liian hidasta nykyaikana, jolloin somen nerokkaat algoritmit laskee alle millisekunnissa, minkä leffan mä haluun seuraavaxi kazoa. Se on yxi vahva syy, mixei miehet ja pojat viizi enää lukea. Kun on nää videot ja tietokonepelit, tajuuzä. Oisko aika aloittaa jo tasapainottava #hetoo liike.
ellauri025.html on line 485: Larry Page ja sen rouva lahjoitti 15 miljoonaa Ebolan uhreille. Niiden rahoista se on - hetkinen - noin 2% prosentista. Mun nettoarvo on alle miljoona. 2%% siitä oisi noin satanen, Mut Larry saa 70% verovähennystä, eli se panee ize asiassa USAn köyhät maxamaan 10M Afrikan köyhille. Mun rahoissa sen oma osuus ois joku 30e. Sevverran mäkin oon pannut menemään jonnekin Jemenin lapsille. En kyllä saanut yhtä paljon julkisuutta, ei tullut siitä mitään mainostuloa. Pamela termentää, että rikkaampien pitää antaa enemmän almuja, ei tosin kerro absoluuttisesti vaiko suhteessa.
ellauri025.html on line 487: Paljonkohan ne antaa kiinalaisille coronaviruksen uhreille? Meneeköhän niiden sydän ulos niillekkin? Larrylla olis varaa maxaa noin viiskymppiä per viirusilmä. Mut sit pitäisi jo myydä Google, pilvilinna ja jahtikin. Jäisi Larrylta ikuinen elämä unelmaxi. Niinkuin se jää kiinalaisiltakin, vaikka rikastuisivat viiskymppiä per pää.
ellauri025.html on line 499: Kun Calle haki professuuria, sille myönnettiin respiitti.
ellauri025.html on line 507: Näin kävi Jörkka Döönerille, ja suunnilleen samaan aikaan
ellauri025.html on line 511: Vaan annappas olla, kun on muutamia viikkoja tai
ellauri025.html on line 512: ainaskin päiviä kuolemasta kulunut, niin jo muuttuu
ellauri025.html on line 514: äänellä aletaan paljastaa sädekehästä tummuneita kohtia,
ellauri025.html on line 524: olikin epähuomiossa raiskannut jonkun hotellisiivoojan.
ellauri025.html on line 534: Hautajaisissa pidetään kauniita puheita ja itketään,
ellauri025.html on line 535: mutta kun on aikaa vähän kulunut, niin muistetaan
ellauri025.html on line 539: Maahan pudonneen lommoisen omenan peittää unohdus.
ellauri025.html on line 570: Är det något under att dom bär lite illvilja åt det sköra könet?
ellauri025.html on line 577: inte så ung i år som Annelise, som onaturligt nog blev en vid 27 års ålder.
ellauri025.html on line 585: Samaa suomenruozalaista kermapersegenreä kuin Kjell Westön turinat. Niinkuin Kjellin Leijoissa, saa kukin kertoa oman versionsa samasta tapauxesta. Se pahoinpidelty Sascha on nimestä huolimatta tyttö, koulukotitapaus. Kelpas hurrihomopojille ilmeisesti tytötkin, pepun puutteessa.
ellauri025.html on line 596: sukupuolipistooleista ihan viran puolesta, sehän oli punktohtori. Oliks se silloin kun se sekoili huumehöyryissä Ernie Leporen kanssa Nykissä? Siinäkin oli jotain maxullista sexiä. Ei sentään kuollut siihen niinkuin Bambi. Ei edes nahkatakkiin puukotettuna 30 vuotta myöhemmin. Se on sitkeätä tekoa. Jörkkalaatua.
ellauri025.html on line 601: Något slags konsult vid ett stort företag. Näin ne aina sanoo kun ne antaa ymmärtää et nyt on kyse menestyvästä porhosta.
ellauri025.html on line 604: Emmy haaveili countrylaulajaxi tulosta, siitä tuli eläinkaupan expediitti ja vanhan äijän panopuu, hans lilla knullgris. Lapsia ei tule vaikka äkistää. Koittaa pitää sitten plokia ja taluttaa koiranpentua. Tää Kallsjö vois myös olla Westend. Tuleekohan Alex Stubb
ellauri025.html on line 605: pian vastaan Playalla? Vilda Emmy med gitarren (Emmy sjunger country). Kuvatexti Kotiliedestä.
ellauri025.html on line 607: Onkohan tän kirjan kaameus ihan suunniteltua? Tekeekö kirjailija parodiaa koko laumasta? Näähän on ihan hirveitä. Vielä pahempia kuin Westöön Kjellillä.
ellauri025.html on line 608: Trump pitää USA:ssa kansallisia rukousaamiaisia. Nippu kyrpiä siellä niinkuin täälläkin. Joku Gunilla ohjaa Emmyä
ellauri025.html on line 609: blogosfäärissä: hyvä sexi vanhan miehen kanssa on ett klickvänligt ämne. Gunilla avskyr allt negativt. Jag avskyr henne.
ellauri025.html on line 612: Er. apinamaista sekin. Niinkuin se et kaikki ystävyydet tulee ja menee sen mukaan mikä paikka kullakin on tunkiolla.
ellauri025.html on line 613: On se jännä että just tälläset säätytietosimmat tyypit on innostuneet jeesuxesta. Se on se sama ilmiö, et ne jotka luonnostaan
ellauri025.html on line 618: Kun et tiedä miten juoni jatkuu, laita mies tuleen ovesta pyssy kädessä, sanoi Ross McDonald kai.
ellauri025.html on line 621: hienon sanan Kristalta, se kysyi oonksmä stalkannu sitä kun mä sanoin että olin nähnyt sen kuvan netissä. Piti mennä googlaamaan mitä se tarkoittaa.
ellauri025.html on line 622: Nyt se on niin tavallinen, että Jane Austen filmatisaatiossakin joku 1700-luvun neito valittaa että joko 1700-luvun jäbä stalkkaa sitä. Mä en jaxa.
ellauri025.html on line 624: Being in a band called Disciples. Tätä hoetaan, on kai taas jonkun laulun sanoja. Niinkuin the Apostles, ne Cambridgen homot, creme de la creme.
ellauri025.html on line 625: Kukas se neljäs bylsijä sit oli? Nathan, Gusten, Cosmo, kuka sit on Anne? Nehän on kuin viisikko, Sascha Timin roolissa. Paizi Sascha oli ainoa joka EI takonut maata hännällä. Ei nyt meni väärin, Cosmo kurkki vaan ikkunasta. Tästä puuttuu 2 ukkoa, joista ei ees kerrota.
ellauri025.html on line 626: Utnyttja, utnyttja, kuka tässä ei utnyttjaa ketä? Minkä vitun takia
ellauri025.html on line 627: toi Gusten ylipäänsä roikkuu tossa typerässä Emmyssä? Min man och min hund behöver mig nu. Sen hienosteleva äitikään
ellauri025.html on line 630: Princeltä mä en muista yhtään biisiä. Se ei ole mun ikäpolvea. Princellä on tosiaan biisi nimeltä Time, jossa se sanoo mm.
ellauri025.html on line 639: Taitaa olla ylikypsän julkkupulun kujerrus jollekulle bändärille. Mitenhän tää nyt liittyy tähän turinaan? Lovecraft on toinen tuntematon suuruus mulle, paizi muistan joskus lukeneeni Wikipediasta jotain Cthulhuun liittyvää. Mut tollanen scifi kauhu on mennyt multa aika lailla ohize.
ellauri025.html on line 645: Howard Phillips Lovecraft (20. elokuuta 1890 – 15. maaliskuuta 1937) oli yhdysvaltalainen prosaisti ja runoilija, joka kirjoitti etupäässä fantasia- ja kauhukirjallisuutta. Eläessään Lovecraft ei saavuttanut suurta menestystä ja jäi yhtä köyhäxi kuin Poe, mutta nykyään häntä pidetään eräänä kaikkien aikojen merkittävimmistä kauhukirjailijoista. Suuren osan tuotannostaan Lovecraft julkaisi pulp-lehti Weird Talesissa sekä erilaisissa amatöörikustanteissa.
ellauri025.html on line 650: 
une_1934.jpg/250px-H._P._Lovecraft%2C_June_1934.jpg" width="20%" />
ellauri025.html on line 652: How high is your IQ Howard? What do you think is the best underwear for men's health? Stud briefs have a second fly behind for farts. Oscar Wilde and Roger Casement would have had other use for it.
ellauri025.html on line 661: Mix Gusten repi LKV-diploomit seinältä ja riehui kuin Jankon Betonin Kalervo Jankko? "Aasia kunnossa." Koska sen äiti ei
ellauri025.html on line 682: Tää on lainaus Ingeborg Bachmannin (1926) prujauxesta Das dreissigste Jahr (1961). Varmaan kirjoitettu 1956 kolmenkympin kriisissä. Ingeborg on Itävallan tyttöjä, Klagenfurtista, väitteli (uskokaa tai älkää) Heideggerin existentialismista. Voihan se siitä huolimatta olla ihan ok. Vaikka vähän epätodennäköistä se on. Sen byhlainin saxankielinen synopsis on aika hämärä, joku Moll siinä on joka on ilkeä, kun taas tää "er" tai "ich" joka siis on Ingeborg ize, on hyvis, ei luikuri niinkuin Moll. Jotain sekoilua Italiassa ja lopussa joku autokolari. Siinä se. Tää on siis vaan novelli. Olikohan Monikan äidillä tää kirja ruozix kotona? Kirjoittaa vähän samalla lailla kuin Monika, katkonaisilla lauseilla ja runokuvilla. Ottaa Ingeborgilta vähän mallia toi Monika. Se varmaan muistelee omaa kolmenkympin kriisiä.
ellauri025.html on line 684: Eteenpäin. Tää on yhtä tuskallista puurtamista kuin Rousseaun Juulia. Knullgris Emmyn kohtalo on totaalisen ennustettava, Maz pettää sitä gogetter exän kaa. Onnex Emmy alkaa odottaa, kaikki on taas hyvin muka. Paizi että Saga-Lill trollaa Emmyn plokia. Mut Gusten on vielä koukussa et ei hätiä mitiä. Paizi että ei, menee perseesti, Maz jatkaa muhinaa Theresen kaa. Alla vet att han vänsterprasslar med sin ex, den suputen. Ollaanhan ankkalammikossa. Pieni ankan poikanen, uiskenteli veessä.
ellauri025.html on line 692: lähtenyt noin heittelehtimään, irronnut ote lapasesta, mopo karannut, jos herraspoikain herrasisät oisi hoitaneet tehtävänsä kunnolla. Mutta ei. #metoo, kaikki mukaan, ne pikemminkin sanovat kuin Wolfram Roth.
ellauri025.html on line 699: Epämiellyttävien tyyppien jorinoita ja kommervenkikästä namesdroppingia. Hemmetti mitä paskaa: hetki sitten nakuna läpinäkyvässä ammeessa lillunut ja
ellauri025.html on line 701: Wienissä keskustelee Simone Weilistä ja teodikeasta. Vittua ne siitä mitään tajuaa, lähtee väärästä premissistä että jommassakummassa tai molemmissa oisi jotain järkeä. En stor tänkare, verkligen, har Angela sagt, och Saga-Lill har hållit med. En stor tänkare, SATAN! Saga Lill nauraa izekin. Aaria oopperasta mustalaisen muna oven välissä.
ellauri025.html on line 702: Jostain syystä tuli tuli Sagasta mieleen Liisa Mäntymies, toinen pelastunut, Aarnelta löytynein Haanpään sanoin "hienosittain, eikä aina niin ohueltakaan, hurskas".
ellauri025.html on line 704: kun Emmy jätti sen? Mitä ne Grobboon likat näkee tässä Lasse Linnan doppelgängerissä enivei? Teflonpintainen lällykkä, ontto pönttö.
ellauri025.html on line 707: Joko se oli liian pieni tai liian homo. Nyt se haluu kostaa Nathanille (joka pani sille rankasti hudaan kaxikon viime(isen) homoilun perään) tekemällä filmin koko jutusta. Että osaa olla ajankohtasta. Monikalla on sormi suoraan ajan hermolla, se surffaa komeasti trendiaallon mukana. Julkisuus, julkisuus, julkisuus. Vittu et alkaa vituttaa tää vitun julkisuus. Se on nettiaikana ihan liian helppoa. Se oli ennen penkkiurheilua ja juoruamista, nyt laahus osallistuu siihen kotisohvalta.
ellauri025.html on line 711: ole mihinkään. Ei ne ois sitä saaneet aikasexi kahestaan. Ja nytkin se on Gusten ketä menee poliisille kertomaan koko jutun ja pyytää saada vizaa
ellauri025.html on line 714: On vuosi 2008. Että mua ällöttää miten Monika herkuttelee näillä vitun suorateeveillä ja kaikilla muilla skärmeillä. Helvettiäkö niitä tarvizee koko aika luurata?
ellauri025.html on line 717: Annelise Häggertillä on korkea turkishattu päässä, kettutytöt huomatkaa. Ja se on hillitysti kalliin tyylikäs, se on aivan vitun ärsyttävää.
ellauri025.html on line 718: Ja talousliberaalin tankesmedjan johtaja, aivan helvetes ekloa. Nyt saavat kermaperseet kunnolla päin lättyä, niinkuin ansaizevat.
ellauri025.html on line 720: käynyt saman tyttökodin joskus maailmassa. Suurta yhteiskunnallista vääryyttä! Monika oikein osottaa sormella, että nyt tää tilanne on "ofrivilligt komisk". Ihan Jaakko Hintikan tasoista
ellauri025.html on line 721: kaskuilua. "Kaskun kärki lienee siinä..." Joojoo Monika, ei tästä nyt vaan tule mitään, ei naurata, huumori ei yxinkertaisesti oo sun tyylilajia. Löjlighet, siihen sä yllät just ja just.
ellauri025.html on line 724: Kun ylen toimittajat tunkevat Annelisen ovelle kameran ja karvamikin kaa suorittamaan kumikauloille tuiki tärkeää public serviseä, Annelise suuttuu niin et sen törtelöpiä turkishattu menee vinoon ja putoaa (haha) ja se huutaa niille "komminister!" Aivan oikein, sic, se tekee kielivirheen. hohoo, lapsuxen, niin professori kuin onkin. (vrt. apina ja Arvo Ylppö.) Mitäs jos ei oisi koko yleä. Mut sillä onkin katutytön tausta.
ellauri025.html on line 726: Komminister on suomexi kappalainen. Barkmannin lahjatalon Eskilstunan Nyckelbackan Gammelbo oli komministerboställe, kappalaisen puustelli. Siellä tuli 1600-luvulla vähän tonttuiltua kuin isä Mefodi, Monikan ja ehkä myös Annelisen tyyppisesti otettua ylen määrin olvia:
ellauri025.html on line 730: 1698 Aug. 7: "2. Samma dag angaffs klockaren Ambros Hansson för det han S.Jacobi dag under predijkan haar morlat och sachta talat, utom at nogon kunde förstå ell. Höra hwad han sade; item när han gått med hofwen och skulle den ifrån sig leggia i Sakristian, haar han snafwat på törskelen. Klockaren Ambros Hansson ursächtade sig, sägandes sådant intet wara skedt aff dryckenskap, utan huwudswagheet som honom påkommit, aff den siukdom, som han kort tillförene warit beswärat utaff, hwilket somblige närwarande bewitnade; hwarföre stältes till honom en allfwarsam förmaning at taga sig grannerligen tillwara för hwarjehande förargelser, hwilket han ock utloffwade." (Se originaltext från 1698 HÄR.)
ellauri025.html on line 733: Gusten ei saa yhtä hyvää kuvaa lehteen kuin Nathan porukoineen, näkyy vaan hämärästi kuvan alareunassa, vaikka oli raiskaamassa mukana. Se tuntee vähän - hm, mitä? - kateutta. Voi helevetti näitä linssiluteita. Linssiluteita ja kumikauloja.
ellauri025.html on line 735: Tähän kohtaan tarvitaan taas pieni intertextuaalinen excursus, nimittäin Patti Smithin muistelmat 70-luvulta, Just kids (2010), johon Monika on jo kauan viittoillut. Sieltä on otettu ainexia tähän Emmy-Gusten kuvioon. Patti ja Malethorpe (1946) oli (on? no nyt varmasti jo entisiä) wannabe beatnik runoilijoita. Tää lie ollut jonkinlainen kulttikirja 2010, meni totaalisti ohize tältä paasaajalta.
ellauri025.html on line 741: Yllättäen Patti Smith putkahti eteen uudelleen Alivaltiosihteerin pilkkapuheissa 2003. Jonkun roudarin näppylähanskat oli allergisoituneet covereille Patti Smithin biisistä "Because the Night". Histamiini vieköön! Kuulostaa Shakiralta.
ellauri025.html on line 743: Monika hade låtit sig sakta glida ner och öppnat gylfen på Hilding och tagit "den" i munnen och "den" hade vuxit i gommen på henne. Just så. The Greek way of life. Och så har hon släppt ur sig en riktigt lång och ljudlig fis. Illaluktande på köpet. Ällöä.
ellauri025.html on line 745: Gayn Hand on selkeesti Ayn Rand, sukupuolenvaihdoxella. Gustenin äiti on vuosikertasukua, hienostelija, Annelise koulukodista, rahvasta. Oj härrigu hu banaalt! Nathanin upporikas pappa Abbe on varsinainen mulkero. Silläkin on oma panopuu Birgitta, Joan Crawford vanhana, nuorena. (Kukahan se Joan sitten on? Joku vanha haahka, filmitähti nähtävästi). Annelise on iäkkäämpi kalkkuna kuin Birgitta, hampaat kuin hevosella, päällä Gudrunin Sjödenin telttoja.
ellauri025.html on line 750: Mixe ellottava pikku Gusten apina meni heti lavertelemaan poliisille, vaikka Saschakaan ei sitä halunnut? Koska siitä tuntui pahalta. Omatunto kolkutti. Jag skiter i din rättvisa, Sascha sanoo tyynyn alta. Juutas Käkriäinen kostaa äkkirikkaille. Ei se Sascha ollut ekaa kertaa pappia kyydissä, sekin oli jostain julkkisperheestä, koko lapsikatras oli aineista takussa. Rikkaat vanhemmat oli keskenään jo sopineet hyvityxistä, ja eiköhän tän holierthanthou Gustenin pidä vasikoida jepeille. Ja koko tästä paskasta tehdään filmi tietysti, Cosmo Productioons. Plus kirja filmin pohjalta, Monika Fagerlund Productioons.
ellauri025.html on line 752: Saschan muzi tarjoo bästa sugjobb i Santa Monica med omnejd. Mekin käytiin Santa Monicassa 70-luvulla, tai Santa Barbarassa ainakin. Ei kyllä tilattu imujobeja Saschan muzilta, surfattiin vaan Snoopyllä. Pappa heter Klas-Åke, Åke Hokan siis. Bling bling bling. Mix tää ämmä kirjoittaa tämmösiä 7 päivää lehden juttuja, tietääkö se niistä yhtään sen enempää kuin muutkaan kumikaula Alibin ja Ilta-Pulun lukijat? Eikös riittäis ne juorut jotka on muutenkin jo jaossa, pitääkö niitä saxia vielä lisää ehjästä kankaasta?
ellauri025.html on line 760: Lyhyt kertaus. Helmikuussa 2008 (12 v sitten siis) Gusten väkisinmakaa koulutoverinsa Sascha Ankarin, 18, juhlissa Nathan Häggertin vanhempien talossa Kylmäkoskella. Muut olivat Axel Axelsson, John C (ei kai!) ja Nathan Häggert ize. Gusten ei ize nouse pukille ennenkuin loppupeleissä. Lieventävä asianhaara. Niinhän tekee sorsamieskin, kun sorsajengi on joukkobylsinyt sen puolison. Kyl nää moraalijutut on sentään jänniä. Säännöt on kuin lassipallossa. On eri asia, jos puuhun koskee ennenkuin on kiertänyt krokettiportin eikä ole tiikeri.
ellauri025.html on line 762: Annelise on rautarouva kakkonen, rautakakkonen. Sillä osuu reikään parhaiten. Arkkitehti Kråklund on varmaan Erik Kråkström, jonka purjeveneellä me oltiin yhtenä kesänä kun oltiin aika nuoria. Kristina osas jo puhua vähän ruozia ja sanoa: Int vet ja, mikä musta kuulosti tosi staililta.
ellauri025.html on line 764: Hetkinen, nyt sanotaan että "villastan" suunniteltiin noin sata vuotta sitten. Sithän se ei voi oikeen olla muu kuin Eira? No tässä menee puurot ja vellit sekaisin muutenkin. Ehkä Annelise oli proffa soc-komissa, jonka piirsi Erik Kråkström 60-luvulla. Kåket skulle rivas 2018. Sic transit etc.
ellauri025.html on line 766: Monika suhtautuu aika happamesti svenskatalande bättre folkin värdeerinkeihin. Se on kuin Angelika, välittää vaan henkisistä arvoista. Annelise on vaan en katta från Gravellska, kun Abbe setämies lyö nyrkin pöytään. Mera efterrätt? Gusten? Ällö Abbe mulkero runttaa poikaansa Nathania, kai se tulee liikaa äitiinsä, lyö sitä päähän hövelillä Gustenilla. Mix mulle tulee niistä mieleen Linkku ja mä? Ei mitään syytä, mutta silti tulee vaan.
ellauri025.html on line 772: Kai tää Gusten väpelö on sit joku hyvis, kun siitä niin paljon on juttua. Ja yökkäsihän se bylsittyään sidottua tyttöä. Se osoittaa että sillä oli omatunto tallella. Vaikka vähän puuduxissa alkoholista ja huumeista. Mut sen nyt luulis Monikankin ymmärtävän. Gustenhan sentään meni poliisiin eikä tyytynyt sopupeliin, koko jutun painamiseen villaisella. Onhan tää poliisiasia. Poliisit on musta vituttavia. Somalien systeemi tuntuu paremmalta: silmä silmästä, hammas hampaasta, tai niiden arvoa vastaava etuseteli.
ellauri025.html on line 774: Så feminist jag är, äcklar Monika mig lite grann. Se on ihan oikeusministeri Häkkäsen linjoilla: elinikäinen tuomio ei riitä, pitää antaa niin monta sataa vuotta että takuulla sinne häkkiin kuolevat. Sähkötuoli hidastuxena, paristovirralla. Fast ingen har dött och livet går vidare. Ei kyllä mene ohi Monikalta, se näyttää märehtivän tätä maailman tappiin. Som feminist hon är. Onkohan Monikaa joku yrittänyt bylsiä väkisin? Ei Hilding ainakaan. Pikemminkin päinvastoin, kunde man tänka sig.
ellauri025.html on line 776: Monikalla ei ole omia lapsia. Se on muka päättänyt ize niin. Ehkä se on hyvä asia, mitä vähemmän Monikoita täällä murheen laaxossa sen parempi. Mut aika paljon sillä on synpunkter lasten kasvatuxesta siihen nähden. No onhan sillä kesken jäänyt psykologin tutkinto.
ellauri025.html on line 778: Annelise on paizi Gayn Randin oppilas myös Mandevillen, joka kexi että terve izekkyys on moraalinen velvollisuus. Annelisessä on myös kumikana Bernerin piirteitä. Siitäkin piti tulla kaiken yxityistävä naisministeri, tai ministerinainen. Annelisalla on enemmän munaa kuin monella munattomalla miehellä. Monikalta pääsee tuotemerkkejä kuin Ivana Trumpilta, kun se yrittää tehdä pilkkaa Annelisesta. Mistä se tietää noi merkkituotteet niin tarkasti? Ehkä se on tutkivaa journalismia, romaanin taustatutkimuxen antia. Ja Anneliselta karkaavat rumat sanat sitten? Monika tuntuu aivan makustelevan niitä onnellisena. Monika on armottoman keskiluokkainen, Puotilan tytön kaunat parhaimmistolle ovat aika pinnassa. (Ei silti, löytyy menestyneemmille julkkixille kateita tavixia lähempääkin kotoa. En mainize nimiä.)
ellauri025.html on line 780: Pojat on mätiä omenoita, niillä on paha olo, ainakin sillä yhdellä Juuttaalla. Lukiallakin on paha olo, koska tän kirjan ihan koko porukka on mätiä. Maistuvat ja hajahtavat pahalta kuin pahentunut omena. Tytön olosta ei ole vielä ollut vielä puhetta. Tekikö sen mieli mätkiä niitä poikia? Ehkä se kerrotaan viimeisillä 40 sivulla. Aina voi toivoa että gängfäkki vähenee kovilla rangaistuxilla. Ainakin päästään enemmän tasoihin. Ja se on puolet rangaistusten tarkoituxesta, se retributiivinen.
ellauri025.html on line 782: Ha ha! Sascha Borggaard lähtee jenkkeihin jonkun Pellegrinon perheen kaa. Onkohan ne niitä vissyvesitehtailijoita? Monika on vesilinjalla, hakee perheelle nimeä, kazoo pullon kylkeä - ahaa! täähän käy. Pellegrinot on kaikki kiipijöitä. Onko Monika kiipijä? Ja eller javisst? Ahhaa, vielä yx motiivi A-susinaaraiden kiistalle: Annelisen sieppaama Häggertin paskiainen oli Angelan vanha flamma.
ellauri025.html on line 786: Nyt kilistellään taas avaimia, onkohan tää avainromaani? Vaikea sanoa kun ei ole seuraillut ankkalammikon räpistelyjä. Poikia jelppivä traumaterapeutti kuitenkin on kuuluisa kirjasta Kirahvi verannalla. No se on tietysti Virtahepo olohuoneessa. Sen kirjoittaja Tommy Hellsten lie jostain syystä jäänyt näpäsemään Monikaa. No onhan ne melkein aikalaisia, 10v erolla. Tommy Mauritz Hellsten Syntyi: 23. syyskuuta 1951 (ikä 68 vuotta), Loviisa .
ellauri025.html on line 789: Traumatisoituneet pojat lähtee Tommyn kaa hiihtää Zell am Seehen. Siellä Seijakin on hiihdellyt Pikin kaa, asunut siinä isossa after ski-hotellissa rinteen vieressä.
ellauri025.html on line 791: Nå selkeesti ne vähiten "syylliset" tässä byhlainissa on toi Juutas ja sit toi Grawellska kattan. Juutas yritti mennä hirttäytymään, mutta Magdaleena pelastaa sen. Hopearahat jäi ikävä kyllä muulle seurakunnalle. Onhan se pienempi synti ajaa suurpääoman asiaa kuin bylsiä jotakuta väkisten. Sitäpaitte Magdaleena on jo kärsinyt rangaistuxensa. Hoperarahat meni Schweiziin Abben mukana.
ellauri025.html on line 797: Huohhuohhuoh. Emmy-Frippe-kidults teema kaikuu kuulokkeista uudestaan, yhtä falskina. Cosmo homppeli menee kihloihin Saschan kaa, mut pettyy kun Sascha osoittautuu flaataxi (siis lepakox). Sai kai kikkeleistä tarpeexeen. Frippe on nincompoop, Emmy-kaniini on huumoriton maalaistomppeli. Saga-Lillin mä nään sielun silmillä Monikan pendangixi ulkonäön puolesta. Ei tää ole mikään epilogi, tää on kertaus. No selvii sentään vielä tarkalleen miten Annelise koppas Abben Angelalta, ja kekä on tän Frippe bastardin pannut alulle (yx dirigentti vaan). Luulikohan Abbe et se oli kengittänyt alkuun Gustenin? Varmaan, kun niillä oli sama kengännumerokin. Nathania sievempi. Nathanilla oli varmaan äidin kavio.
ellauri025.html on line 799: Ei se Cosmo sit filmannukkaan sitä raiskausleffaa, vaan jonkun tylsän Lovecraft-pläjäyxen Abben rahoilla. Nathan mukana, ne on nyt Schweizissä. Gusten on Emmyn ja Saga-Lillin kanssa kotona. Bambi näyttäytyy vaan Abben perintötaulussa. Sikäli kun tiedetään, se on vielä hengissä.
ellauri025.html on line 801: No NYT tuli epilogi, kun 3 sivua on jälellä. (Några månader senare.) Ei se kyllä mikään kunnollinen epilogi oo. Se on lähinnä Saga-Lillin muistelua siitä kun se ja se kaniini-Emmy lähti Gråbbåsta anno dazumal. Mix se nyt pitää tähän vielä marssittaa? Mitäs se nyt toimittaa? No kai ne sit rupee kaveeraamaan uudestaan. Kulta jätti kummankin, ollaan me sitten tytöt toistemme kultia.
ellauri025.html on line 803: Musta tää oli aika paska kirja, ärligt sagt. Oudointa on himpatian puute suunnilleen kaikkia osanottajia kohtaan. Kertoja ei tunnu tykkäävän kenestäkään, eikä sitten lukijakaan. Esim Saschaa, hihittelevää uimaria Monika käsittelee aeeka kylmästi, se on saatu kuulostamaan suorastaan ikävältä tyypiltä, jos edes elävältä ollenkaan. No ehkä sekin oli tarkotus. Jospa sanoma on et ei våldtäktissä ja sen kostossa olekaan kyse säälistä tai armosta, vaan teodikeasta. Oikeuden mehukkain osa ei ole habilitaatio, ei profylaxis, vaan retribuutio. Jehova maxaa vanhaan tapaan ondhetin förövareille samalla taxalla, kostaa kolmanteen ja neljänteen polveen saakka. Kost jumala.
ellauri025.html on line 809: Monika Fagerholm (1961) täyttää ensi vuonna kuusikymmentä. Se on pikku Matin ikäinen, tai Kristiina Jokisen. Jotain samaa niissä on, kuten Cheekissä ja James Bondissa. Sekin on vapaaehtoisesti lapseton. (Tuskin enää tossa iässä.) Kantaa jotain kaunaa miehille. Ei sunkaan se ole homo? Miehiä ei se mainize ollenkaan Wikipediassa, vaikka muut palkinnot luetellaan hintalapun kaa. Sen isä on tai oli professori, ize se on hukki. Vanhemmat arvostivat titteleitä. Psykologia ja kirjallisuus aineina. Se on kertonut julkisuudessa alkoholismista. Siis omasta. Onhan se täyttä elämää kun pullon tyhjentää, täydestä päästä on hyvä kirjailijan ammentaa.
ellauri025.html on line 811: No ei oo yxinomaan homo ainakaan, netistä löytyy kuva siitä häämekossa. Jonkun vanhan miehen käsikynkässä. Onkohan se sen isä? Tuskin sittenkään. Stashattu se on joka tapauxessa. Voi olla isän korvike. Olikohan sen isä Nisse juoppo? Äiti ainakin joi sen kanssa isän kuolemaa. Sen äiti oli töissä pääkirjaston lasten osastossa Rikhardinkadulla. Olikohan mun aikana? Ehkä mä oon tavannutkin sen. Monika on aika jyreä, silmät viirulla kuin kissapedolla.
ellauri025.html on line 813: Monika on uskolla pelastunut alkoholisti, jolla on piilossa pidettävä kouluttamaton kiltti vanhempi mies. Kuin myös Rautarouva The Witchillä, Kaari Utriolla, Peggy Atwoodilla ja isomarsu Etu-Viikarilla. Varmaan Sanna Marinillakin on.
ellauri025.html on line 818: Kääpiömäinen Nathan on tän remmin varsinainen piru, Gusten on vaan sekopää. Otti sairaslomaa funnyfarmilla. Se onkin au-lapsi, ja köyhempi. Niinkuin sanon toisaalla, apinat on just niin paskoja kuin niillä on varaa olla. Kapassiteettia.
ellauri025.html on line 819: Ei ihme ettei se ole tyhjän nauraja. Sillä on reppuun kertynyt paljon normeja. Siitä on netissä yllättävän paljon faktoja. Tai miten niin yllättävän, onhan se julkimo.
ellauri025.html on line 864: Vuonna 2002 kirjailija Monika Fagerholm heräsi keskellä yötä kesäpaikassaan. Hän oli selvin päin, mutta tunsi olevansa kuplan sisällä eikä päässyt sieltä pois. Hän ajatteli kuolemaa. Ei pitäis käyttää Googlea, se tappaa.
ellauri025.html on line 865: Monika yritti olla kuin kuka tahansa nainen ja alkoi selata naistenlehteä. Järkytyksekseen hän ei pystynyt lukemaan tekstiä eikä katsomaan kuvia. Hän ei nähnyt kunnolla. Paniikki kasvoi.
ellauri025.html on line 871: ”Pidin äidin kuolemasta esitelmiä koko lähiympäristölleni. Soittelin yötä myöten ja sanoin: Min mamma är död. Äitini on kuollut.” Kukaan ei jaksanut surra Monikan kanssa, koska hän oli rasittava. Alkoholisti, jonka tunteet olivat aina turbulenssissa. Hän oli addikti, joka halusi kaikkea koko ajan ja näki vikaa vain muiden käytöksessä, ei koskaan omassaan. (Ei se tosin lähe niitä yxilöimään tässäkään, paizi just tän. Ois ollut hyvä kuulla myös Hildingiä, mut se on stashattu.)
ellauri025.html on line 872: Äidin kuoltua Monika velloi surussa viikkoja. Hän kuunteli autossa Leonard Cohenia ja kuvitteli, että se, mitä hän tunsi, oli surua. Tosiasiassa hän ei kyennyt tuntemaan mitään. Sen monen vuoden juominen oli tehnyt hänelle. Cohenin kuuntelu ja Dostojevskin pläräys.
ellauri025.html on line 874: ”Koko siihenastinen aikuisikäni oli ollut juomista ja juomisen ajattelua. Kun se sitten viimein loppui, olin kuin pikkulapsi, joka ei tuntenut itseään lainkaan.” Nyt se kai on löytänyt paremman minänsä, kun uskaltaa todistaa siitä Kotiliedessä. Kuivemman ainakin. Gnothi seauton, tunne izesi, kuten kanit kuvassa. Onhan se mainosta kirjoille, jotain kai maxettiinkin.
ellauri025.html on line 882: Monika Fagerholm asui lapsuutensa Helsingin Puotilassa. Mäkin kävin siellä Hannu-Pekan kotona. Aika keskiluokkasta. Olihan siinä hienommat Marjaniemi ja Kallvik lähellä, niitä lienee kirjan muisteluissa mukana. Hänen isänsä oli koneenrakennuxen professori Nils-Erik Fagerholm (1928)ja äitinsä kirjastoamanuenssi Kristina Herrgård (1933). Nisseä 5v nuorempi, Botby gårdin kaunis Kristiina. Monika oli perheen kuopus ja kiltti tyttö. Isosisko Pia Annika (1959) on stashattu. Isän professorimatrikkelissa Monika on psykolog, isosiskosta ei ole mitään. Hän kirjoitti päiväkirjoja ja myöhemmin nuortenkirjoja. Muuna aikana hän juoksi lähimetsissä ja tapasi kavereitaan ympäri Itä-Helsinkiä.
ellauri025.html on line 884: Nils-Erik oli myös hieno, joskin jo hieman horiseva textilingvisti Enkvist, jonka ryhmässä Åbossa työskentelivät Auli ja Rauha 70-luvulla. Jaakko ryhmineen kävi sitä tapaamassa Turussa. Se piirteli taululle jotain väkkäröitä. Myöhemmin käytiin kazomassa Aulin lehtolasta ison Paulin kuplafolkkarilla Turussa. I am not the father, sanoi Ferenc Kiefer kapakassa hampaat vinossa. Kotimatkalla tuli peltikolari ohitustilanteessa pakun kaa liukkaan kelin takia. Olin nalkissa.
ellauri025.html on line 895: "Opintojen aikana emme koskaan miettineet, millainen on hyvä ihminen. Se häiritsi minua. Kun sitten kerran käsittelimme eräällä kurssilla Dostojevskin ihmiskuvia, maailmani aukeni. Aloin lukea kirjallisuutta."
ellauri025.html on line 897: Mitä se luki sitä ennen? Kotiliettäkö? Ois kai äiskä voinut tuoda sille töistä kirjoja. Mut se varmaan tykkäs enemmän vanhasta koneenrakentajaiskästä. Hildingistä. Jos se oli kiltti tyttö pienenä niin äiti oli varmaan vaativa. Vaikka antoi leikkiin autoja ja pyssyjä. Sekin on omalla tavallaan vaativaa. Pitää käydä pojasta, kun ei ole muuta poikaa perheessä.
ellauri025.html on line 903: Monika oli pitkään yrittänyt vastustaa lukemista ja kirjoittamista. Hän ei halunnut olla kiinnostunut samoista asioista kuin äitinsä, joka toimi lastenosaston päällikkönä Rikhardinkadun kirjastossa. Se taisi olla isän tyttö, mutta äiti oli vahvempi. Sitkeämpi ainakin. Monikaa häiritsi myös se, että kirjoittaessa koko maailma pyörii helposti oman navan ympärillä. (Ei se sitä sittemmin liikaa ole häirinnyt.)
ellauri025.html on line 910: Monika teki ystäviensä, muun muassa kirjailija Kjell Westön kanssa ruotsinkielistä kirjallisuuslehteä, mutta lähti sitten puoleksi vuodeksi Tukholmaan opiskelemaan kirjoittamista. Siellä Monika oppi kysymään itseltään: Mikä ajaa minut kirjoittamaan? Hän ymmärsi, että piti kirjoittaa juuri siitä.
ellauri025.html on line 912: Ai siitä et "mikä saa mut kirjoittamaan?" Ompa tylsä aihe. Aika monet kirjailijat kirjottaa siitä, kun ei enää muuta kexi. Asiaa tai ei. Seku kysyy työlääntyeenä mikä saa mut kirjottamaan koko ajan. No salamiakki! Ei vaitiskaan, kylä se on lähestyvä eläkeikä ja sen takana häämöttävä kuolema. On ikävillä perhetapahtumilla kai osansa. Lisänä rikka rokassa. Pitää muistella äkkiä ennenkuin on liian myöhäistä.
ellauri025.html on line 914: Tähänastisissa runoissa ja paasauxissa esiintyy 275 kertaa elämä ja 107 kertaa kuolema. Ihminen esiintyy 273 ja apina 293 kertaa. Apinat on vielä voiton puolella. Elämä on toisena. Se kun tulee viimeisexi ompi kuolema.
ellauri025.html on line 919: Monika alkoi kirjoittaa eläimellisellä intohimolla. Nyt lähti lyyti kirjottamaan. Syntyi ensimmäinen romaani, Ihanat naiset rannalla. Kun se ilmestyi vuonna 1994, Monikasta tuli koko kansan tuntema kirjailija. Pieneläin oli perillä. Lihava nainen kultasannalla. Kissanpäivillä.
ellauri025.html on line 921: Mä en tienny Monikasta mitään ennen tätä hälinää. (Sanoo musta massoja.) Siis tällänen tuuba saa sen sydämen pompsahtamaan. On se surkeaa, sanon kuin Pirkko Hiekkala. Äly hoi älä jätä. Ois vaan jatkanu älyllä, ois häslännyt vähemmän. Asiantuntijoiden mielestä (2kpl) tää on sen huonoin kirja. (Tosin mä oon lukenut vaan tän, siis puolet tästä.) Ehkä vika on että se kirjoittaa nyt selvin päin.
ellauri025.html on line 923:
Äiti veti suruunsa
ellauri025.html on line 925: Äiti veti suru
unsa. Mitähän se veti? Sorbus, Cassis ja Cordita, Vinetto, Aperita? p
unapäätä Nudikaa? vai taasko vain valkoviiniä, koko leka ennen kymmentä?
ellauri025.html on line 928: Samaan aikaan, k
un Monika paistatteli julkisuudessa kirjailijana ja ravasi Ruotsissa kertomassa ensimmäisestä romaanistaan, hänen isänsä sairastui aivoverenvuotoon. Monika palasi saman tien kotiin, liian myöhään. Isä oli vaip
unut koomaan ja kuoli pian 1995. Ehti olla prof 7v, sai viran vanhana. Siis kuoli 67-vuotiaana, m
un ikäsenä.
ellauri025.html on line 929: ”Vanhempani olivat hyvin läheisiä keskenään. Äiti ja isä olivat olleet aina tiivis pari, ja siskoni kanssa me olimme pari. K
un isä kuoli, äiti romahti.”
ellauri025.html on line 936: Äiti veti Monikan mukaan omaan suru
unsa (no ei kai se Monikankaan suru
un vetänyt?), eikä Monika voinut itse surra isäänsä lainkaan. Kaikki huomio meni äitiin. Ei kaikki viina sentään.
ellauri025.html on line 938: ”Suhteemme muuttui mahdottomaksi. Ainoa hetki, jolloin meillä meni hyvin, oli se, k
un tartuimme viinipulloon ja joimme yhdessä.”
ellauri025.html on line 939: Monika Fagerholm loi alkoholin avulla romaaneja. Hän luuli, että k
un viina jää, luovuus katoaa. Hän lopetti juomisen silti.
ellauri025.html on line 940: Monika asui äitinsä kanssa useamman vuoden. Sinä aikana äiti ei toip
unut isän kuolemasta lainkaan. Hän oli masent
unut päivästä toiseen.
ellauri025.html on line 947: K
un Monikan toinen romaani Diva oli ilmestynyt 1998, hän sai stipendin ja pääsi asumaan kolmeksi vuodeksi Tammisaareen taiteilijahuvilaan. Sen talonmiehenä toimi Hilding Nyl
und, joka oli aiemmin työskennellyt niin merimiehenä, mielisairaanhoitajana kuin talonrakentajanakin.
ellauri025.html on line 948: Monika ja Hilding ystävystyivät saman tien. He alkoivat ajella Hildingin pakettiautolla ympäri Läntistä Uuttamaata. Stereoissa soi ruotsalainen tanssibändimusiikki, t
unnelma oli hauska.
ellauri025.html on line 950: ”Hilding oli niin avoin ja vapaut
unut. Se teki vaikutuksen.”
ellauri025.html on line 952: Monika meni naimisiin itseään 13 vuotta vanhemman Hilding Nyl
undin kanssa vuonna 2008. Häät järjestettiin kodin lähellä sijaitsevassa Tenholan kirkossa.
ellauri025.html on line 963: ”Minä kirjoitan kirjoja ja Hilding rakentaa taloja. Emme ymmärrä toistemme tekemisistä mitään, mutta se ei haittaa. Päinvastoin: k
un olen kotona, olen ihan jotain muuta kuin kirjailija Monika Fagerholm.” Ei varmaan haittaa, että Hilding on ollut mielisairaanhoitaja.
ellauri025.html on line 967: K
un Monika vuonna 2002 heräsi mökillään aamulla, hän ei heti tartt
unutkaan pulloon vaan puhelimeen. Hän soitti ystävälleen. Tämä huomasi heti, että kaikki ei ollut hyvin. Monika myönsi juoneensa äidin kuoleman takia.
ellauri025.html on line 969: ”Olin siinä vaiheessa jo monta kerta yrittänyt lopettaa juomisen Antabuksen avulla, mutta en ollut onnist
unut. Sain sanottua ystävälleni, että nyt en pärjää.”
ellauri025.html on line 971: K
un puhelu päättyi, Monika meni polvilleen lattialle ja rukoili. (Vertaa Roussea
un Juliaan, sekin meni aina Vollen konttoriin vollottamaan polvillaan. Musulmaanit kyykistyy uimahallin vessassa. Lindgrenin lapset notkisti polviaan vain luvan kanssa. Kysyivät: Äeti, saako polovistua? Pamelan iskä piti polvirukouxia herra B:n va
unuissa, pysyäxeen poissa herrasväen silmistä.) Hän oli ollut aiemmin rationaalinen ihminen, joka ei uskonut Jumalaan, mutta nyt hänelle tuli tarve turvautua rukoilu
un. Ei kestänyt ataraxia kuin Auschwitzissä Primo Levillä.
ellauri025.html on line 972: ”Sanoin vain, että ota tämä pois minusta. Sitten nousin ylös. Yllätyksekseni t
unsin, että se jokin otettiin minulta pois.” Pullo niin, muttei kaikkea!
ellauri025.html on line 976: Monika ei vieläkään käsitä, mitä hänelle tapahtui sinä aam
una. (Höh. Se hurahti. Tavallista huurupiireissä.) Mutta nyt hän uskoo johonkin suurempaan. Siis yli 168-senttiseen ja 75-kiloiseen.
ellauri025.html on line 977: ”Uskosta on vaikea puhua. Minulle se on käytännöllistä olemista. En edes halua analysoida enempää. Tiedän, että ulkopuolella on jotakin. En ole enää yksin tässä maailmassa.” Tena leidi heräsi. Ek Hildingiä lasketa? Missäs Hilding sitten oli? Tammisaaressa vai Tenalassa? Pakettiautossa juomassa? Vai Malborkin asutuxen ulkopuolella? Jo on autisti. Polvistuukohan ne nyt yhdessä, vai onk Hilding tästäkin yhtä ulalla? Ku
untelee vaan kaappiauton ularadiosta tanssimusaa. Vegalta. Ainakaan ei sitä näy palkintojuhlissa, joissa Monika nyttemmin juo vain mehua.
ellauri025.html on line 979: Monikan t
unteet ovat nyt auki. Poissa on se ihminen, joka oli muutt
unut alkoholin myötä kylmäksi. (Tarkoittaako tää äitiä vai isää? Aika kylmiöltä Monika ize kirjan perusteella vaikuttaa. Koko henkilökaarti on ällöjä.) Myös arki on parempaa. Monika ei enää tarvitse alkoholia kyetäkseen kirjoittamaan. Hän osaa olla avoin muutenkin. Muttei tarte olla persaukinen, jos sen nettoarvo (9Me) pitää paikkansa.
ellauri025.html on line 981: Monika ja Hilding eivät juuri puhu niistä ajoista, jolloin he joivat tahoillaan. Joskus aamuisin he toteavat, miten ihanaa elämä on, k
un ei enää herää krapulaan. K
un ei tarvitse lähteä ensitöikseen ostamaan loiventavaa kaljaa. Saa olla oma jyrkkä izensä. Juovuus katosi, luovuus jäi. Usko on heikon luonteen keino saada eloa sisäistettyyn herruuteen. T
untuu että sisäinen käskijä on oikeasti ulkona ja kyylää sua jossain ylhäällä.
ellauri025.html on line 991: Vartt
uneempi pari Ari, 65, ja Maija, 65: ”Ensin ihastutaan, sitten rakastutaan”
ellauri025.html on line 993: Koskettava video – Claes Andersson lukee r
unon isästään
ellauri025.html on line 1033: Nimeni on Miina Sillanpää, muoto, Saariselkä. Avioliiton 12 vuoden jälkeen minä ja mieheni ovat olleet riitaa toisiinsa, k
unnes hän lopulta jätti minut ja muutti Kaliforniaan ollakseen toisen naisen kanssa. T
unsin elämäni ohi ja lapseni ajattelivat, etteivätkö he koskaan näe isäänsä enää. Yritin olla vahva vain lapsille, mutta en pystynyt hallitsemaan sydäntäni kiusavia kipuja, sydämeni oli täynnä suruja ja kipuja, koska olin todella rakast
unut mieheni. Joka päivä ja yö ajattelen häntä ja toivon aina, että hän palaa takaisin minu
un, olin todella järkyttynyt ja tarvitsin apua, joten etsin apua verkosta ja löysin verkkosivuston, joka ehdotti, että tohtori Osagiede voi auttaa entisen takaisin saamista nopeasti . Joten t
unsin, että min
un pitäisi kokeilla häntä. Otin yhteyttä häneen ja hän kertoi minulle mitä tehdä ja minä tein sen sitten hän teki Rakkaus loits
un minulle. 48 t
untia myöhemmin, mieheni todella soitti minulle ja kertoi minulle, että kaipaa minua ja lapsia niin paljon, niin uskomattoman !! Joten näin hän tuli takaisin sinä päivänä, paljon rakkautta ja iloa, ja hän pyysi anteeksi virheestään ja kivustaan, jonka hän aiheutti minulle ja lapsille. Sitten siitä päivästä lähtien avioliitto oli nyt vahvempi kuin milloin se oli, kaikki kiitos tohtori Osagiedelle. hän on niin voimakas ja päätin jakaa tarinasi Internetissä, että tohtori Osagiede on todellinen ja voimakas loits
unpitäjä, jota rukoilen elääkseni pitkään auttamaan lapsiaan vaikeuksissa, jos olet täällä ja tarvitset Ex takaisin tai aviomiehesi muutti toisen naisen luo, älä itke enää, ota nyt yhteyttä tähän voimakkaaseen loitsuyrittäjään. Tässä on hänen yhteystietonsa osoitteessa: doctorosagiede75@gmail.com tai whatsapp puhelinnumeroon +2349014523836 tai viber +2349014523836.
ellauri025.html on line 1040: I den stora himlasalen sj
unger inte nyktergalen
ellauri025.html on line 1046: Jumalisuus, k
unnioitus, julkkispalvonta,
ellauri025.html on line 1056: Mä luin Gerardia k
un koitin laajentaa
ellauri025.html on line 1134:
alkuun
ellauri025.html on line 1135:
loppuun
ellauri026.html on line 16:
alkuun
ellauri026.html on line 17:
loppuun
ellauri026.html on line 18:
und:red;font-size:6em;text-align:center;margin-top:0%;margin-bottom:0%">ARIZONA-SARJA
ellauri026.html on line 19:
und:black;font-size:4em;text-align:center;margin-top:0%;margin-bottom:0%">PUNAVYÖN VANHAT YSTÄVÄT
Hyötykirjoja
ellauri026.html on line 21:
unahousu19.jpg" width="100%" />
ellauri026.html on line 25: P
unavyö on Simo Penttilän luoma kuvitteellinen villin lännen hahmo. Hänen kumppaneinaan ovat suomalaiset toverukset Pete Menken eli Pekka Mänkkönen ja Dick Hill eli Riku Kumpulainen. Pete on esiintynyt sirkuksessa tarkka-ampujana ja kehuu aluksi olevansa "pohjoisen pallonpuoliskon paras ampuja", mutta havaitsee P
unavyön itseään paremmaksi ja ilmoittaa sitten olevansa "pohjoisen pallonpuoliskon toiseksi paras ampuja". Dick myy kirjoja, joiden nimistä osa on selvästi hänen itsensä keksimiä. Jännittävissä tilanteissa kaverukset alkavat usein naljailla keskenään peittääkseen pelkonsa. Nämä keskustelut alkavat varsin usein Dickin kommentilla, että hänellä on "yksi hyödyllinen kirja".
ellauri026.html on line 27: Simo Penttilän taustoja esitellään albumissa
325. Simo Penttilä oli aivan hirmuinen rasisti, jonka miälestä apachit oli syntymäsaastoja ahistellessaan viattomia uudisasukkaita kuin rättipäät yhtä syyntakeettomia patalakkipäitä Gazassa. P
unavyö huokaisi syvään. Apacheista kyllä vähitellen päästäisiin. Mullakin on tässä nyt yx hyödyllinen kirja. Saatan olla tän lahjakkaan sisarussarjan kolmannexi paras r
unoilija. Ellei Petsku teholla ala parantaa kuin sika juoxuaan.
ellauri026.html on line 29: Poikasena mä luin P
unahousuja, vaikka P
unahousu ize vähän vitutti samalla tavalla kuin Fred ja Kimmo myöhemmin. Holier-than-thou, tärkeilijä, besserwisseri. Hehheh, ymmärränhän mä leikkiä, saakoon leikki sijansa, mut pojat, nyt on meillä tähdellisempää agendalla. Kääritäänpä hihat, selvitetään marssijärjestys. Suomalaispojat oli etelävaltiolaisen p
unahous
un koomillinen kevennys. Kerran niinkin päin. P
unavyö olikin sisällissodassa kannustanut orjuutta. Mä kevensin tietokonelingvistiikan yksikön voimakaxikkoa. Kimmo olis Mikki Hiiri, Fred Hessu Hopo, mä Pluto. Pluto olet oikea Pelle! Paizi masennuxen kausina. Sillon oli häntä koipien välissä. Vähän vinossa. Mulla oli tapana vähän nilkuttaa k
un masennus oli pahin. Ja kädet ei t
unt
uneet enää omilta. Suussa oli metallin maku. Olen athabas. Nimeni on Toobe.
ellauri026.html on line 60: Tää sopii motoxi, sillä juonenkuljetus on sama kuin näissä sepustuxissa. Yhdestä sanasta tulee mieleen toinen, sanat sakenee, k
unnes kaikki liittyy kaikkeen, tavalla tai toisella.
ellauri026.html on line 72: Keskikoulussa k
un siirryttiin
matikasta aljaan ja jommaan, putosin täysin kärryiltä. Töröhampainen Kaukiainen ei osannut selittää f
unktiota, puhui vaan jostain koneista. Olis sanonut että se on joukko järjestettyjä pareja, niin olisin heti taj
unnut. Erotetaan jyvät akaniin, se virnuili. Mä menin lyhyelle matikalle. Se ratkaisi m
un tulevaisuuteni. Tykkään matikasta kuitenkin. Se on niin yxinkertaista.
ellauri026.html on line 76: Juukassa lasten kanssa kesälomalla nostin auton takakonttiin 20 litran painavia vesi
pytiköitä, maitotonkkia. Siitä tuli mulle nivustyrä, joka leikattiin noin vuotta myöhemmin. Epäilen usein, että se vaikutti m
un sukupuolitoimintoihin negatiivisesti. Kikkeli jäi vinoon ainakin. Mutta pieni vinous on vain luonnollista.
ellauri026.html on line 80:
Ripukka on Lönnrotin sanakirjassa pieni ripa tai sitten ripp
unen. Siitä ei kyllä taida tulla mieleen mitään kummempaa. Paizi Petsku pienenä venyttämässä pientä pipuaan pitemmäxi sanoen Pe-pi-ta.
ellauri026.html on line 82: Äidillä oli mummin
rintasolki rinnassa 50-luvulla. Nykyään ei rintasoljet enää trendaa ollenkaan. Hyvin ovat tätimäisiä. Kinsellan Rebekka sai sellaisen ruipelolta Tarquinilta. Tarquinius oli Rooman viimeinen k
uningas. Se oli ylimielinen, superbus. Rebekan Tarquin oli sairaalloisen ujo. Rebekka ei hal
unnut siltä timanttista hevossolkea, se tekee ruman reijän puseroon.
ellauri026.html on line 84: Tarquin oli kiinnost
unut Rebekan
sopukasta, mutta oli aivan liian ujo tutustuaxeen siihen lähemmin. Rebekan sopukkaan solahti lopultakin Luke. Ei luonnonvarakeskus, eikä vasemmistoapostoli, vaan Luke Brandon, mainosmies. Colonel Brandon sai Mariannen Sense and Sensibilityssä. Pyramid King Brandon on Pokemon-hahmoja. Kummastahan Kinsella sai sen nimen?
ellauri026.html on line 90:
Kirjanmerkkejä on mulla kymmenittäin nyt, k
un kesken jääneitä kirjoja on kymmeniä. Ne kasautuu senkin päälle, k
un yöpöydälle ei maht
unut. Niiden välissä on maxukuitteja, matkalippuja, oikeita kirjanmerkkejä, paperin re
unasta reväistyjä lappuja, postikortteja, ties mitä liuskareita. Heitettäneen pois kuolinsiivouxen yhteydessä, minkä ajattelen tehdä vasta postuumisti.
ellauri026.html on line 92:
Meteli nousi meillä viimexi, k
un uskaltauduin tuumimaan, että misogynia (sanan kirjaimellisessa mielessä, siis naisviha) voi jäädä päälle pikkupojan äitiin, tätiin, mummoon tai muuh
un mahtinaiseen kohdist
uneesta kiukusta. Minä en istu Axan hännän alla, murisi Sakukin. Siitä huusi perheen naiset mulle pää p
unasena: onko sekin nyt taas naisten vika, syyttäkää vaan paska patriarkat izeänne eikä meitä. Ei kanzi tämmöisiä ääneen tuumia, meillä ainakaan.
ellauri026.html on line 94: En nyt tahtonutkaan väittää, että
meidän herrojen suorittama naisten sorto ylipäänsä, joka nyttemmin kaikki kulkee samalla nimellä misogynia, perustuu johkin freudilaiseen skizoilu
un. Siihen riittää ihan tavallinen darwinismi, vahvemman oikeus. Ei sen tarvi olla mitään vihaa, etuilua vaan. Ei pedot vihaa saaliseläimiä, jotka antautuu syötäväxi kiltisti. Jos ne lähtee keulimaan niin on toinen ääni kellossa. Ensin on vihaisia sorretut, sitten sortajat, k
un niiden reviiriä uhataan. Jos naiset nyt nousee hännän alta, se voi johtua vaan siitä, että ne on nyt vahvempia. Kiitos vaan robotit!
ellauri026.html on line 96: Eli siitä saatiin meillä suoranainen hepuli, naiset nousi kerrassaan takajaloilleen,
hepukkaystäviensä esikuvaa seuraten. Taidan pitää su
uni kiinni ensi kerran k
un luen Tiede-lehdestä jotain sukupuolten kilpailua koskevaa. Tänne kai saan kirjoittaa mitä huvittaa, ei ne tätä paasausta lue kumminkaan.
ellauri026.html on line 98:
Heinäkelkka löytyy Rauharannasta autotallin perältä. Vai onxe vesikelkka, joku agraariverme kuitenkin. R
unsaslumisina talvina joskus raahattiin sillä vesitonkkaa sa
unalle hiihtolomalla. Se oli kova työ, raskasta. Nyt ei enää ole l
unta, jossa kelkka luistaisi entisenkään vertaa. Mutta eipä käydä hiihtolomallakaan enää, k
un lapset on hiihtäneet pois pesästä.
ellauri026.html on line 100:
Kekäleestä tulee mieleen äiti Pirkko, joka pahansisuisena M:nä (M kuin Marjatta :) takuulla nyt haarukoi kekäleitä ja kokseja tuolla alakerrassa. Sinne se viittoo keskimmäistä poikaansakin remmiin apulaisexi. Mikäs siinä. Mitäs vanha iloista, k
unhan on lämmintä.
ellauri026.html on line 102: Pienenä ihmettelin mixi
kenkäraja on raja. Ei se olekaan sama sana etymologisen sanakirjan mielestä. Mä ostin etymologisen sanakirjan osa osalta "omilla" rahoilla lukioaikana, siitä oli silloin saatavana vaan nidottu versio. Tuolla se on vielä hyllyssä. Tutu-tädiltä perin hiljan sidot
un kappaleen. Sisältö näyttää olevan ennallaan. Sen mukaan raja on loppu
un kul
unut tai muuten huono kapine. Niinkuin roju. Rajasuutarit paikkaa kenkärajoja. Ne on
snobeja. Se toinen raja on venäjästä, kraj, niinkuin Ukraina, rajamaa.
ellauri026.html on line 106:
Raita oli yxi suden keximästä kahdesta puusta: paju, raita, kataja. Paju ja raita ovat sama puu. Karhulle tuli mieleen vaan yxi: Mänty, honka, petäjä. Hitaasti ja murisevasti sanott
una kuin pikku ison Paulin härkä, mörkö, tiikeri. Kettu luritti vikkelästi: lep kuus koi. Iloisella äänellä kuin pikku ison Paulin jeesus, taivas, enkeli. Uskotko pikku Pauli enkeleihin? Jees tai en. Seuraavana aam
una Onnimannin kalliolla oli rouvain tukat kellast
uneet lakasta. Laitettiinkin raitoja.
ellauri026.html on line 108: Hada hada
hadakka, kodo kodo kodkki, hadjotteli Petti äddää pienenä. Meidän pojilla oli germaaninen, Petillä anglosaksinen, kuten Lauri Karttusella ja Timo Havulinnalla. Jönsillä oli kerran maanisena kotieläimenä kerrostalon pihalta pelastettu varis. Jönsillä oli pitkään koira nimeltä Hupi. Hupi tuli raihnaaxi, sokeaxi ja kuuroxi, mutta Jöns piti siitä huolta loppu
un asti. Se oli musta sekarotuinen, puolixi ehkä karhukoira ja puolixi labradorinnoutaja.
ellauri026.html on line 110: Petteri ja Kikka omistaa kaxi mökkiä
Hangon varressa. Toinen, pienempi olis myytävänä, muttei kukaan osta. Tellu käyttää sitä kesämökkinä, samoin tytöt joskus. Se isompi ja hienompi, Söder, olisi valmis ja käyttök
unnossa, mutta nyt on Petsku Meilahdessa teholla. Hangon mökit pyörii vajaateholla.
ellauri026.html on line 112:
Vatikka löytyy Lönnrotin sanakirjasta, jonka sain isiltä ylioppilaaxi tultua. Kirja jäi kuitenkin isin hyllyyn ikäänkuin syytinkinä k
unnes isi kuoli. Nyt se on tossa mulla hyllyssä, k
unnes mäkin liityn Hietaniemen hiljaisiin. Vatikka eli vatukka eli vattu, sanoo Elias. Mä tykkäsin pikkuisena vatuista enemmän kuin puutarhamansikoista. Ize asiassa en niin järin perusta jordgubbeista vieläkään. Mezämansikat on ihan toinen asia, ne on ihania, varsinkin kesän ensimmäiset. Ukonmansikoita kasvoi Sommarhemissä, ne oli jännän makuisia. Ei niin hyviä, mutta jänniä. (Joku eläkeukko Sivula Ylen uutisissa väittää, että vatikka on joku lyhyt varsta. Pitäköön pumpp
unsa. Mä lainaan mieluummin Lönnrotilta.)
ellauri026.html on line 114:
Vallesmanni on kyökkisana. Meidän herrasväissä ei sitä koskaan käytetty. Nimismiehet eivät olleet juuri tavallista poliisia parempia, ja maalaisia. Poju oli tuomiovallan edustaja, viitta päällä raastuvassa jakamassa oikeutta. Poliisit on tuomareille palkkarenkejä, joiden t
unarointeja ne saavat oikoa tuon tuostakin.
ellauri026.html on line 120: Anneli ja Seija oli yötä kerran Rauhixessa isoäidin turvana, k
un Sirkka ja Olavi oli kaup
ungissa viemässä Sakua jonnekin. Marja ja Pirkko saattoi olla Imatralla ukin luona. Isoäidin jalat oli huonot, se ei päässyt ylös sängystä. Tytöt yöpyi yläkerrassa tyttöin huoneessa, isoäti alhaalla salin perällä. Tyttöjä oli kielletty juoksemasta rapussa, ettei isoäiti herää. Tuli kova ukonilma, kaikki heräsivät siihen. Tytöille tuli kova pissahätä, potta oli
unoht
unut alas. Isoäiti mökisi jotakin, muttei uskallettu mennä portaisiin k
un oli kielletty. Ansua pissatti niin kovasti että se työnsi pyllyn ikk
unasta ja pissi alas isoäidin ikk
unasta ohize. Kyllä sataa kovasti, isoäiti ku
unteli. Mökisi kai sitäkin. Tahtoi tytöt turvaxi. Aamulla saatiin moitteita ettei toteltu isoäitiä. Huono ohjeistus. Sade sentään pesi pisuviir
un pois. Seku pienempänä pisi Sak
un pottaan joka oli enemmän kuin puolitäysi. Se ei ollut tyhjentänyt sitä. Siinä oli vaan joku viikkolehti päällä.
ellauri026.html on line 122: Pylkkäset, vaikka olivat jumalan mielilapsia, pelkäsivät kovin ukkosta, tai ehkä juuri sixi. Taivaan isä on nyt hyvin, hyvin vihainen, eikä tiedä mixi. Kovalla ukkosella istui kaikki huoneen keskellä, lapset ruokapöydän alla kumisaappaat jalassa, k
un Olkkari laski sek
unteja välähdyxen jälkeen haudantakaisella äänellä: 1 - 2 - 3 - nyt se on päällä. Lapset oli silmät pyöreinä, Sirkka kirkaisi. Toisella kertaa antoi jumala armon käydä oikeudesta, k
un ukonilma tuli Nikkaroisista. Järvi jakaa, sanoi Olavi luottavaisena. Ja niin jakoikin, kuin Mooses p
unaisen meren aikoinaan, ukonilma jatkoi Jämsän puolelle. Pahat ilmat tuli idästä, Nuoramoisista, ne jäi pyörimään Rauharannan päälle Majutveden kynnyxelle.
ellauri026.html on line 124: Viime kesänä ei ukkostanut ollenkaan, oli niin kylmä kesä. Nyt on lämpimin talvi sitten 70-luv
un. Maa on vihreä ja sula helmikuussa. Bagdadissa sataa l
unta. Australia tulvii. Navat sulavat. Etiopiassa on heinäsirkkalaumoja. Coronavirus leviää kuin espanjantauti. Raamat
un vizat läiskivät. Maailmankirjat ovat sekaisin. Onkohan tää maailmanloppua. Viimenen hetki kirjottaa r
unoja. Kohta ketään ei enää ole lukemassa. No eihän kukaan lue enää muutenkaan, jengi kazoo vaan videoita. Näitä jorinoita ei kukaan lue kuitenkaan. (Paizi mä, narsistin yhden hengen yleisö.) Alkaisinko väsätä videoita emerituxena. Osaanhan mä niitä tehdä ennestään. Su
unnilleen yhtä hyvin kuin näitä r
unoja.
ellauri026.html on line 131: termiittiapinoihin, eläink
unnan voittajiin.
ellauri026.html on line 138: Reil
un sodan säännöt eivät salli tuollaista.
ellauri026.html on line 141: Mixette ollut paikalla, k
un niitä jaettiin.
ellauri026.html on line 160: Sotilaalla on paremmat aseet,
univormu ja kypärä.
ellauri026.html on line 165: Tapaamistani takinkääntäjistä on tässä puheena Anna Mauranen. Anna, oman ed
un ajaja ja viirusilmäinen kuten Anni Sinnemäki ja Monika Fagerl
und, oli 70-luvulla kova kommari kielitieteen aineyhdistyxessä Aspektissa, k
un tulin opiskelemaan. Se joutui maaseutukierroxelle kieli-instituuttiin Savonlinnaan, jossa se tutki mitäpäs muuta kuin käännöxiä. Hyvää harjoitusta takinkääntäjälle. Sittemmin se kipusi aina vararehtorixi asti, olihan se kehittänyt pelisilmää 70-luv
un taistolaisten taistoissa. 2000-luvulla se siirtyi vähin elein valtaapitävien puolelle. Ei se niin suuri muutos ole, saman teki Björn Wahlroos ja monen moni muu. Diktatuuristahan kummallakin puolella on kysymys. Kasan päälle pääsystä, sama se minkä kasan.
ellauri026.html on line 168: uuden yliopistolain muuttaneen valtasuhteita perustavanlaatuisesti. Silloin introdusoitiin johtajavaltaisuuden periaate, jota on johtosäännöillä täydennetty. Helsingin yliopiston jostosääntöuudistuksessa 2015 päätösvaltaa laitosjohtajien ja dekaanien valinnassa siirrettiin laitos- ja tiedek
untaneuvostoilta yliopiston hallitukselle. Helsingin yliopiston vararehtori Anna Mauranen perusteli tätä studiossa sillä, että hallituksella on laajempi kokonaiskuva asioista. (Voi helvetti.) Kasan päältä näkee kauemmaxi. Alaisten puut ei peitä ed
unsaajan mezää näkyvistä.
ellauri026.html on line 170: Mauranen sanoi myös, että yliopiston henkilöstöä on vaikea saada osallistumaan hallintoelimiin. Se on aina valmis uhrautumaan toisten puolesta. Kekkosen mukaan henkilöstön edustajat haluavat kyllä osallistua elimiin, joilla on todellista vaikutusvaltaa. Viime vuosina juuri demokratiavajeen paikkaamiseksi on kehitetty erilaisia keskustelukerhoja, joilla ei faktisesti ole mitään merkitystä, koska johtajat kuitenkin päättävät. Sellaisiin ihmiset eivät halua mennä. Ei huolta, kyllä päätöxiin riitti Annan elin yxinkin. Kyrvänpää Kola-Ollin terho vetoap
una. Nilkki Samu hurraamassa lavasteissa. Koneen nuijapää nuijan varressa. Saatiin satoja varattomia verstaalta kilometritehtaalle. Osa otettiin kohta takaisin huonommilla ehdoilla. Annan alennusmyyntiä orjatorilla.
ellauri026.html on line 176: Tyhmyyden ylistys alkaa satiirisella ja oppineella ylistyspuheella kreikkalaisen satiristin Lukianoksen tyyliin. Erasmus ja More olivat kääntäneet Lukianoksen teoksen hieman aiemmin latinaksi. Latinantaminen oli siihen aikaan samassa asemassa kuin nyt Wikipedia, joka kääntää kaikki maailman kulttuurit amerikaxi. Me luettiin Lukianosta kreikax Omp
un johdolla. Se oli pitkäpiimäistä.
ellauri026.html on line 178: Puheessa Tyhmyys ylistää itseään. Tämän jälkeen teos saa vakavamman sävyn, joukossa puheita, joissa Tyhmyys ylistää itsepetosta ja hulluutta, ja siirtyy satiiriseen hurskaiden mutta taikauskoisten katolisten oppien ja katolisen kirkon korruptoit
uneiden käytäntöjen läpikäyntiin — joille Erasmus kuitenkin oli itse aina uskollinen — sekä pilantekoon pedanttien saivartelijoiden kustannuksella — mukaan lukien Erasmus itse. Essee päättyy kristillisten arvojen julistukseen. Kuulostaa pitkäpiimäiseltä tämäkin. En kyllä ole lukenut. Millään kielellä.
ellauri026.html on line 180: Essee on täynnä viittauksia klassiseen kirjallisuuteen renessanssihumanisteille tyypilliseen tyyliin. Tyhmyys esiintyy yhtenä jumalista, isänään Plutos (”Rikkaus”) ja äitinään Neotes (”Nuoruus”), nuorin ja ka
unein nymfeistä, hoitajinaan nymfit Methe (”Känni”, Bacchuksen tytär) ja Apaidia (”Oppimattomuus”, Panin tytär), seuranaan Filautia (”Itserakkaus”), Kolakia (”Imartelu”), Lethe (”Unohtelu”), Misoponia (”Työnkaihtaminen”), Hedone (”Nautinto”), Anoia (”Järjettömyys”), Tryfe (”Löllöys”), Komos (”Kekkeri”) ja Aegretos Hypnos (”Heräämätön
uni”).
ellauri026.html on line 187: M
un ainoa havainto Leonard Cohenista on sen vihreän peikon Schreckin kappale Hallelujaa. Se oli musta liikkis. Leonard huutaa hallelujaa pukilla. Schreck istui omasta korvavahastaan tekemänsä kynttilän äärellä ja muisteli prinsessa Fionaa.
ellauri026.html on line 188: Leonard Cohen putkahti esiin Kotiliedessä Monika Fagerholmin kertomuxessa, se ku
unteli Leonard Cohenia harkitessaan takinkääntöä. Cohen ize ei kääntänyt rabbiinin takkiaan, vaan kirjaili zen vaan zen-kuvioilla. (V-M. Ploiri mainizee zen-meemin myös
E.Saarisen luennolla.)
ellauri026.html on line 190: Ortodoksijuutalaiseen rabbisuku
un syntynyt Cohen ei ollut koskaan tyytymätön uskontoonsa, eikä hän nähnyt ristiriitaa zen-harjoituksensa ja juutalaisuutensa välillä. Toisinaan hän jopa kutsui itseään nimellä Jikan Eliezer, yhdistelmällä buddhalaista ja heprealaista nimeään. Hänen myöhemmistä teksteistään voi havaita, kuinka traditiot ovat sulaut
uneet yhteen Cohenin kertojanäänessä. On kuin kohen, aaronilainen pappi, puhuisi koanien, zeniläisten paradoksien kielellä. Mikä sopisikaan Leonard Cohenille paremmin.
ellauri026.html on line 192: Eliezer oli ainakin 3 henkilöä raamatussa. Abrahamin ovela hovimestari, Moosexen poika, ja joku pienempi profeetta, joka ennusti jonk
un haaxirikon.
ellauri026.html on line 194: Emme halua elää pinnallisesti. Haluamme olla vakavissamme toistemme kanssa, ystäviemme kanssa, työmme kanssa. Vakavuudessa on jotain yltäkylläistä, aistillista. Se on jotain, mitä kohtaan t
unnemme syvää nälkää.” (Ketkä me? Puhuisit vaan omasta kohen.)
ellauri026.html on line 196: Lihallinen, kivulias himo onkin ikuisuuden kaipu
un ilmentymä. Alaston nainen, jonka eteen Cohen polvistuu, on peili, joka näyttää hänen oman, koruttoman paljautensa ikuisuuden edessä. Niinpä niin. Elukka kaipaa ikuisuutta eli tekee poikasia. Nainen on narsistin peili, paikat paljaana. Zen peli näkyy peilistä.
ellauri026.html on line 198: Kaljupäinen Roshi (vaikuttaa vähän samansorttiselta huijarilta kuin Piiklesien Maharishi, hizi että näitä mätiä gurujakin piisaa) kuvaili itseään usein vanhaksi, lemmenkipeäksi m
unkiksi. Sama kuvaus sopi myös Coheniin, joka vastaanotti m
unkkivihkimyksen Kaliforniassa zen baldyn zen-keskuksessa vuonna 1996. Vihkimyksessä hän sai Roshilta nimen Jikan, jonka Cohen kertoi tarkoittavan hiljaisuutta kahden ajatuksen välillä. Leonardin ze jäi takuulla aika lyhkäsex.
ellauri026.html on line 202:
Alaviite Kiimainen m
unkki-meemin avataareja: isät Roshi, Cohen, Mefodi, Rabelais, Abelard, Antonius, Matka länteen-kirjan apina. Näitähän on vaikka kuinka monta. Kiimainen ja m
unkki on lähisynonyymejä. Hakusanoilla kiimainen+m
unkki tulee vain pornovideoita. Hakusanoilla m
unkki+kiusaus oli tämä ensimmäinen osuma:
ellauri026.html on line 204: Vegaaninen m
unkki | Valio
ellauri026.html on line 205: [Hae sivustossa www.valio.fi/reseptit/vegaaninen-m
unkki/] https://www.valio.fi/reseptit/vegaaninen-m
unkki/
ellauri026.html on line 206: (Öljy on riittävän kuumaa, jos leipäpala tulee ka
uniin ruskeaksi 1 - 2 min.) Suositeltavaa on paistaa ensin vain yksi m
unkki ja hienosäätää lämpöä sen perusteella: k
un m
unkin laskee reikäkauhalla kuumaan öljyyn, se nousee nopeahkosti pinnalle, "poreilee maltillisesti" ja ruskistuu 1 - 2 minuutissa / puoli. Varo ylikuumenemista.
ellauri026.html on line 209: Vegaaninenkin m
unkki on tilaisuuden tullen kiimainen, käy kuumana, tulee kauheen rohkeaxi, nousee nopeahkosti ihon pinnalle, "porailee maltillisesti" patongilla ja laskee reikään ihan kauhalla. Ei sentään lihanhimoinen. Varoo ylikuumenemista.
ellauri026.html on line 210:
Kuningatar Äijyys
ellauri026.html on line 217:
unawakening sleep, most pleasurable, most like
unto death.
ellauri026.html on line 220: And yet in Wilson’s translation the passage seems reduced, deficient somehow, so trite as to be
unnoticeable:
ellauri026.html on line 222: A so
und sweet sleep fell on his eyes, like death;
ellauri026.html on line 225: The idea is there, but all the lingering emphasis in the original has been smoothed away. This, too,
unfort
unately, is typical of the whole. I have said that Wilson’s translation reads easily, and it does, like a modern novel: at shockingly few points does one ever need to stop and think. There are no hard parts; no difficult lines or obscure notions; no aesthetic arrest either; very little that jumps out as
unusual or different. Wilson has set out, as she openly confesses, to produce an Odyssey in a “contemporary anglophone speech,” and this results in quite a bit of conceptual pr
uning. If you wait for the “Homeric tags,” the phrases that contained so much Greek culture they have been quoted over and over again by Greeks ever since—well, you are apt to miss them as they go by. A famous one occurs in book 24, when Odysseus and Telemachus are about to go into battle together: Odysseus tells Telemachus not to disgrace him, and Telemachus boasts that he need not fear. Laertes, Odysseus’s father, exclaims (Wilson’s translation), “Ah, gods! A happy day for me! My son and grandson are arguing about how tough they are!”
ellauri026.html on line 227: This is a famous line, but here it would hardly seem to merit its fame—who cares about people “arguing about how tough they are”? The word here translated as “tough” just happens to be one of the central words of Hellenic thought: arete, “virtue” or “excellence,” that subject of so many subsequent philosophy lectures—whose learnability or
unlearnability Plato made the subject of inquiry, and which Aristotle defined as a mean between two vices. The word can be used to mean something like “bravery,” but it is wildly broader and richer than “how tough one is” (there is a queen named Arete in the poem, but Wilson refrains from translating her as “Queen Tough”). The line was quoted over and over again in later days because it was considered the height of happiness for a man to have a son and grandson competing with each other to possess virtue or true excellence. This Wilson suppresses, as a thing irrelevant to contemporary idiom—“toughness” will have to serve in its place.
ellauri026.html on line 229: Tätä sietää vähän miettiä. Jenkkien toughness
on just sama käsite kuin kreikkalaisten äijämiesten arete, eli miehekkyys. Toi käännös on ihan oikea. Ehkä Emilyn ois pitänyt vaan jatkaa ja kääntää myös "k
uningatar Äijyys".
ellauri026.html on line 232: You´re so vain, lauloi Carly Simon Warren Beatylle. Beaty (1937) oli hyvä amerikan jalkapallisti ja luokkansa puheenjohtaja. Näyttelijä, filmimoguli. Yx USAn monista Jörkistä. Kova jätkä mutta turha kuten Jörkka (1934). Törkeä Dick Tracy. Nykyään onkin jo rannekellopuhelimia. T
unnettu lukuisista naisjutuista. Veti koipeen Carlya, teki paljon pekonia rannalla, kylvi hukkakauroja, k
unnes asettui aloilleen Annetten kaa. Äijempi kuin Jone Nikula, julkkixista turhimpia. Toinen samanmoinen on nobelisti Zimmermann, yhtä turhamainen vaikka ruipelo, jolta Joan Baez ei saanut timanttia vaan ruostetta. Isoja ja pieniä setämiehiä. Puutarhatonttuja takit avoinna.
ellauri026.html on line 240: Se teki pilaa Lutherin näköisistä paxuista muskelimasoista. Ei hämmästytä k
un kazoo kuvia.
ellauri026.html on line 249: Erasmusta yhdistää muh
un tää intertextuaalisuus, eliskä kaikesta tulee mieleen jotain muuta, se siteeraa loppumattomiin klassikoita, kaikki mitä se sanoo on jonkinlaista kollaashia, mosaiikkia kuolleista mestareista leikatuista paloista. Kai jos sulla ei ole mitään omaa sanottavaa niin käy just näin.
ellauri026.html on line 253: Mut onx se oikeesti hauska, vai vaanko tollanen "kask
un kärki lienee siinä" puujalkanikkari? Alku kuulostaa aika pahalta: mikään ei ole sopimattomampaa kuin panna vakavia asioita halvalla, mutta leikkiä saa toki laskea turhista jutuista. Ikäänkuin ruoskia kuollutta konia. Erasmus pitää tarkkaan huolen ettei kukaan loukkaannu, jättäen mainizematta ketään nimeltä (mut silti pelkäs että paavi saattaa suuttua). Mut paavi tyytyi vaan hohottamaan muiden mukana.
ellauri026.html on line 255: Se panee koko jut
un naispuolisen Tyhmyyden nimiin, siis puhuu naisen suulla, ja lopux vielä pitää sitä lieventävänä asianhaarana, naisethan on tyhmiä. Siinäpä turvallinen koni piiskata, ammuvainaa jota vihtoa.
ellauri026.html on line 257: Erasmus puolustelee izekehua, et se on parempi kuin palkata joku sykofantti kehumaan, niinkuin E. Saarinen kehumassa syylänaama Ploirin kuplixi. Musta se on vittumaista että opiskelijoita opetetaan kädestä pitäen kehumaan izeänsä ja kauppaamaan omaa nahkaansa. Se on vit
un kapitalismin viemistä viimeiseen pykälään, ihmiset tekee izestään kauppaa, tatuoivat vielä parasta ennen päivän niskaansa. Niinkuin orjat toisilleen Asterixin orjatorilla, "te olette vain sek
undaa, helyjä, mä oon merkkitavara". No ize asiassa Erasmus on m
un kanssa tässä samoilla linjoilla.
ellauri026.html on line 261: Tyhmyyden saarella ei kasva soihtulilja (sanoo Erasmus). Brittikääntäjällä on tässä kohtaa daffodil, eli narsissi, joka on amarylliksen sukulainen, ei liljan. Nää asphodeloxet tulee vastaan koko ajan nyt, R
unotytössä, Hesiodoxessa ja nyt tässä. Niin ja asfodiilin nimellä myös Tatu Vaaskiven technicolor-romaanissa Pyhä Kevät. Harry Potter Uikissakin se on.
ellauri026.html on line 263: Soihtuliljaniityt esiintyy Homeroxella vainajien stomping gro
undina. Joku typerä linkvisti Steve Reese luulee että Homeros kuuli väärin, kyse oli
kata spodelon leimona (tuhkakentällä) väärin kuult
una
kat´asphodelon deimona (soihtuliljaniityllä). Paskan marjat Steve, sanonko minne saat ton neronleimauxesi työntää. Me romantikot peukutetaan soihtuliljoja. Tai vähintäänkin narsisseja. Narsissihan on vähän kuin m
un oma kukka, hehe.
ellauri026.html on line 266: Die Kräutermisch
ung besteht oft aus 25 g Schnittlauch, 25 g Petersilie, 25 g Kerbel, 25 g Kresse, 25 g Sauerampfer, 25 g Borretsch, 10 g Estragon, 10 g Dill, 10 g Bohnenkraut. Manchmal auch Zitronenmelisse. Kerbel on kirveli ja Bohnenkraut on kynteli. Meillä on ollut näitä kaikkia, eri vuosina, ei kerralla. Monet kuolee talvella. Sauerampfer, suolaheinä on menestynyt hyvin. (No jaa, nyt se on taas hävinnyt.) Myöhempänä tulee vielä puhe mäkikuismasta eli helleborista, masennuslääkkeestä jota otti myös se melankolinen Burton, jota Puu kasvaa Brooklynissä kirjan tyttö aikoi lukea päästyään B-kirjaimeen. Jos mulle tulee vielä masis vanhana, suost
un syömään enää sitä. Ehkä mä sitten lennän ilmapallona kuin Muumi syötyään jotain liljoja.
ellauri026.html on line 268: Tyhmyyden kavereita on izerakkaus ja mielistely. Mikko Tolosen väitöskirjan nimi oli "izerakkaus ja izestä tykkäys Mandevillellä ja Humella." Mä luin sitä jonk
un pätkän k
un se oli hyllyssä, ihan vaan tutustuaxeni Mikko Tolosen mielenmaisemaan. Nyt en muista paljonkaan. Hume ainakin oli aika izetyytyväinen. Kai sen vois uudestaankin lukea, nyt tän r
unoelman valossa. Self-love ois niinku izekkyys, ja self-liking niinku ylpeys. Ne pitäis erottaa eri passioixi, ne sanovat.
ellauri026.html on line 272: Tää on vähän eri selitys altruismille kuin tiimi-izekkyys, siis että peilisolut (izekkäät geenit) saa yxilön samastumaan tiimiin niin kovasti etse
unohtaa oman et
unsa. Tässä pointtina on et ihan izekkäistä nautinnoista mehukkain on tiimin läpytys, eli ylpeys on kuskin paikalla. Whatever, sama se.
ellauri026.html on line 274: Kuka se Mandeville ylipäänsä oli? Bernard. Kirjoitti jonk
un allegorian mehiläisistä, siis yhteisk
untafilosofiaa. Ai jaa, se oli tän terve izekkyys-meemin varsinainen isäpappa, sen miälest yhdysk
unta romahtaa ellei kaikki aja siellä omaa etuaan. Asuttaisiin vaan ontossa puussa kukin tahollaan. (No se oiskin parempi kuin tää pörräävä ylitäysi pesä.) Siis iso paskiainen if ever there was one. Kapitalistimoraalin kehittäjä juuri oikeana aikana. Hemmetti että näitä meemejä sit piisaa, ei tule loppua. Kuin Kirsi K
unnaan per
unat ne hyppii m
un kallon kattilassa.
ellauri026.html on line 276: Tyhmyyden muut kaverit on Unohtelu, Työnvierox
unta, Nautinto, Pimahdus, Löllöys, Kemut ja Sammahdus. (Sammahdus on se Negretos hypnos, heräämätön
uni). Tyhmyyttä ja sen kavereita on syytettävä jos vaikka pukinparta stoalainen ryhtyy lapsentekoon tai mikä pahempaa erehtyy naimisiin. Sitä virhettä Erasmus ei tee, se on m
unkkipossu. Sille riittää Thomas More, ask no more. Erasmus omistaa tän kirjan Thomas Morelle, parhaalle kamulleen, jonka nimi kreikaxi tarkottaisi hölmöä. Tyhmyyden jumalatar on Moria.
ellauri026.html on line 278: Moria on EU:n kurja pakolaisleiri Kreikassa Lesbon saarella. Tolkienin knääpiöillä oli Mines of Moria, Khazad-dûm, missä harmaa homo Dumbledore putos Balrogin kaa helvettiin ja nousi kolmantena päivänä ylös taivaisiin valkoisena kuin Saruman. Nick Ostler antoi mulle Fainwood Circlessä kirjan Bored of Rings, siinä Balrogin nimi oli Ballhog. Warren Beaty oli kingi sophomorena. E.R. laittaa sanat toisin päin, morosoph. Nääkin kirjoituxet vois olla morosofiaa. Kreetalla Juhani von Grönhagen käytti paikallisille kavereilleen sanaa vre, se oli more, paino lopputavulla, vokatiivi sanott
una murteella. Hei pahvi!). Lapset on tyhmiä, sixi onnellisia, ja vanhat
unohtelee, tulee onnellisix uudestaan.
Oxymoron esiintyy jo toisaalla r
unon nimenä.
ellauri026.html on line 280: Erasmus doppailee sivukaupalla antiikin nimillä, droppailee niitä ja osoittaa, että kaikki antiikin jumalat oli tyhmiä. Ruoskii kuolleita koneja. Entä Jehova? No naiset kyllä on tyhmiä, Platon mietti pitkään laskeako ne homo sapiensixi vai lehmixi. Apina on apina, vaikka puett
una p
unaisiin (onx tää pikku vittuilu paaville?), niin nainenkin on nainen, siis tyhmä, vaikka se sais tohtorinhat
un päähänsä. Ei naisten tarvi tästä pahastua, onhan ne ka
uniita, ja sillä ilveellä saa miehet pidetyx hännän alla, setämiesten suurexi harmixi. Ne näyttää vielä nuorilta, siis tyhmiltä, k
un miehet on hopeaselkiä karvaturreja. Hemmetti tää hemmo on kyllä kybällä homo.
ellauri026.html on line 285: Erasmus (1466-1536) rakastui silmittömästi nuoreen pitkään m
unkkiin nimeltä Servatius Roger. Erasmus kirjoitti sille tukuittain tiukkuvia rakkauskirjeitä, joihin Roger vastasi et älä torvea, ettei tule skandaalia. Roger ei koskaan antanut sille ahteria. Esimerkixi:
ellauri026.html on line 287: Erasmus: Älä ole niin varaut
unut. Olen niin totaalisesti s
un ettei jää mitään jälelle. Mä olen kosiskellut sua turhaan mutta hellittämättä.
ellauri026.html on line 292: Erasmus oli syntyään Geert Geerts, Gerhard Gerhardinpata Rotterdamista, lääkärin tyttären vahinko jonk
un juipin kanssa joka ryhtyi m
unkixi. (Taas yx kiimanen m
unkki!) Sen holhoojat pani sen luostariin, jossa se otti nimen Desiderius Erasmus ("haluttu rakastettava"). Otettuaan papinvalan Erasmus meni Pariisiin kotiopettajaxi. Se alkoi kärhämöidä papiston kanssa jo silloin. Yx sen englantilaisista oppilaista, Lord Mo
untjoy, (Montjoie on vanha ranskalainen sotahuuto) kuzui sen Enkkuihin käymään 1498. Se asui pääasiassa Oxfordissa, mut kävi Ranskassa ja Italiassa välillä.
ellauri026.html on line 294: Cambridgessa se puuhasteli jumaluusopin ja kreikan professorina. Eka painos Kexusteluista ilmestyi 1519. Niissä se haukkuu katolista kirkkoa terävästi, ennakoiden Martti Lutheria. Papit suuttui sille pahasti, ja ajoi sen pois Englannista Baseliin. Onnex siellä se eli ihan mukavasti vauraana julkkixena elämänsä loppu
un asti. Varmaan sillä oli siellä myös poikaystävä, tai useampia.
ellauri026.html on line 300: Lopuxi, se että apina hyväxyy izensä sellaisena kuin on on suurinta tyhmyyttä. Se on izerakkautta. Ois viisaampaa vaan inhota ja hävetä omaa izeä. Mennä ruoskiskelemaan omaa turkkia kuin m
unkki, se olisi viisautta.
ellauri026.html on line 302: Aika pitkään todistellaan että liika fixuista hallizijoista on pelkkää harmia, ja pahinta on panna filosofi k
uninkaaxi. Tyhmälle kansalle sopii tyhmät johtajat. Niistä ne tykkäävät. Fair enough. Viisastelijat ja besserwisserit on myös huonoja seuramiehiä. Koko termiittipesän organogrammi perustuu kumartelu
un ja prenikoihin, samoin k
un sankarien palvonta. Sekin on tyhmyyttä. Tässäkin voi yhtyä edelliseen puhujaan, vaikka vasta tilaisuuden jälkeen. (Ei vaitiskaan, ei mua Erasmuksen anus kiinnosta. Sitäpaizi se on jo kauan lahonnut haudassa.)
ellauri026.html on line 306: Ja mitä tää elämä on paizi jonkinlaista komediaa, missä väki kulkee edestakaisin toistensa valepuvuissa ja esittää osia, k
unnes lattiamanu vie ne takaisin rekvisiittahuoneeseen. Ja kuitenkin se usein määrää väkeä vaihtamaan asua, k
uninkaasta kerjäläiseen, rääsyistä rikkaaxi. Nää on kaikki pelkkää huijausta, mutta ilman niitä ei olisi uusia muotoja, ja ilman uusia muotoja ei olisi koko taidetta (sanoi Jussi Jurkka radiossa), ja taide on elämää, elämä mahdollisen taidetta.
ellauri026.html on line 312:
Siihen et viittii jatkaa elämistä pitää olla tyhmä. Tyhmänä elämä on kivempää, kun ei tajua sen turhuutta. Eläköön siis tyhmyys, kiitos jumalatar kun saatiin tyhmä pää. Erehtyminen on apinamaista, ja me ollaan vaan apinoita. Rapsutetaan siis toistemme selkiä ja raavitaan molempia päitä.
ellauri026.html on line 314: Mutta olen kuulevinani filosofien vastustaen sanovan: on surkeaa et ihminen on tyhmä ja erehtyväinen, eikä tiedä mitään kunnolla. Ei, pikemminkin se on inhimillistä. Miksi sen pitäisi olla kurjaa, jos se on meidän lajille ominaista. Ei mitään voi sanoa kurjaxi siitä et se on sellainen kuin on, vaik tätä apinaa koska sillä ei ole siipiä, tai neljää jalkaa eikä sarvia.
ellauri026.html on line 317: Tieteiden arvostuxessa ei ole tapahtunut paljon muutosta Erasmuxen ajoilta. Teologit (E.R.) on köyhiä, luonnontieteilijät naurettavia, loogikot ei mitään; lääkärit ansaizee enemmän kuin muut yhteensä. Ja niistäkin tyhmimmät on eniten arvossa julkkisten joukossa. Julkkislääkärin homma on mielistelyä, vähän kuin puhetaitoa. Toisexi eniten ansaizee lakimiehet; ei tuomarit, jotka on naurettavia, vaan asianajajat jotka hoitaa isoja omaisuuxia. Ne rikastuu ja ostaa arvonimiä, samaan aikaan kuin köyhä teologi (E.R.) nakertaa retiisiä ja mezästää turkistaan luteita ja kirppuja. (Korealaisessa Loiset-filmissäkin köyhät haisee retiisiltä. Ryömii rikkaiden sohvan alle kuin torakat.)
ellauri026.html on line 321: Tässä huoahtaessa on tilaisuus kysyä kysymys joka juolahti mieleen viime yönä (nyt on aamukahdexan ja vielä pimeää helmikuun puolessavälissä): onx tää mitä E.R. ylistää tyhmyytenä oikeasti tyhmyyttä (mun, tai edes sen mielestä) ja ylistääx se sitä oikeesti vaiko kieli poskessa. Mun fiilis on et se ei aina tiedä izekään, eikä välitä. Tää tekee siitä renesanssi-ihmisen.
ellauri026.html on line 323: Vapaa-ajattelu oli syntymässä uudelleen. Ei tarte ajaa pitkin valtion raiteita veeärrän aikataulussa. Yxityistäminen nostaa päätä, kun siihen on nyt varaa. Kapitalismi kukoistaa luxuxen oloissa, se vaatii avointa rahan, tavaran ja työvoiman virtausta, maanteitä ja ilmalentoa, verkkomaisia vaihtoehtoisia reittejä, vaihtoehtoisia totuuxia, korkoa korolle kasvua. Ahtaissa oloissa, rajoitettujen resurssien maailmassa syntyy puisevia rakenteita, ratapihoja, pappisvaltaa eli hierarkiaa, komentoteitä, virkatietä ja diktatuuria. Totaalisessa puutteessa alkaa anarkia, kaikkien sota kaikkia vastaan. Luonnontila. Asutaan ontoissa puissa tahoillaan. Luonto synnyttää järjestelmiä, järjestelmät meemejä. Luonto myös keilaa järjestelmät katastrofeilla: tulee maanjäristyxiä, tulvia, kuivuutta, katoja, pikku jääkausia. Raamatun vizauxia. Kasvihuoneilmiö.
ellauri026.html on line 327: Annas olla, eikö kaikenlaisten elukoiden joukosta ne viihdy parhaiten, jotka eivät ymmärrä enempää kuin luonto niille opetti? Mikä menestyy paremmnin kuin mehiläinen? Vaikka ne eivät ymmärrä paljoa, ne rakentaa hienoja rakennuxia. Mikä filosofi on perustanut paremman valtion? Mutta hevonen, joka on luupäisempi kuin ihminen, ja on sixi sen hyvä ystävä, kärsii ystävänsä lailla. Siitä on noloa hävitä kisa, mutta se piereskelee lujasti; taistelussa se pyrkii voitolle mutta listitään armotta, haukkaa multaa razastajan kanssa; puhumattakaan suizista, kannuxista, ahtaista pilttuista, aseista, lyönneistä, razastajista, sanalla sanoen kaikesta orjuutuxesta, johon se halukkaasti alistuu, ja koittaa kostaa vastapuolelle. Kärpäsillä ja linnuilla on kivempaa, jotka elävät luonnon vaistolla, välttävät vain tästä hetkestä, jos vaan ihminen jättäisi ne izexeen. Kun ne pannaan häkkiin matkimaan ihmisen puhetta, ne nuutuvat ja mennettävät ilonsa. Luonto on sit niin paljon parempi kuin ihmiskeinot.
ellauri026.html on line 329: En voi kyllixi ylistää Pythagoraan kukkoa tunkiolla, joka kokeili kaikkea: filosofi, mies, nainen, kuningas, alamainen, kala, hevonen, sammakko ja luullaxeni myös sienieläin; ja lopulta päätti että ihminen on säälittävin. Kaikki muut eläimet ovat tyytyväisiä luonnon asettamiin rajoihin paizi ihminen, joka koittaa ylittää ne. Ihmisten joukossa kivintä ei ole oppineilla eikä suurilla, vaan pöhköillä. Gryllus teki viisaammin kuin ovela Odysseus valitessaan porsaan osan mieluummin kuin monet haaverit.
ellauri026.html on line 331: Voi jumalauta, ei ketkään ole onnellisempia kuin ne joita sanotaan hölmöiksi, narreixi, ääliöiksi ja pöntöixi; hienoja titteleitä minusta. Ne eivät pelkää kuolemaa, for one thing. Niitä ei kiusaa omatunto, ne ei pelkää aaveita eikä peikkoja. Niitä ei häirize tulevan pelko eikä haaveilu. Niillä ei sanalla sanoen ole huolia. Ne ei ole nöyriä, pelokkaita, kunnianhimoisia eikä kateellisia, eivätkä roiku kenessäkään toisessa. Siinäkin ne muistuttaa muita eläimiä, että ne ei tee syntiä, kuten papitkin myöntävät. Ajattele omia murheitasi ja mieti, miten monesta ne säästyvät. Ne eivät ainoastaan ole iloisia, pidä hauskaa, laula ja naura izexeen, vaan hauskuttavat muitakin, ja ovat kaikkien kamuja. Petoeläimetkin väistelevät niitä, ja kuninkaat, jotka pitää niitä narreina, tykkää niiden seurasta enemmän kuin ministereistä, koska ne juttelevat hauskoja.
ellauri026.html on line 333: Narreja on Erasmuxesta (ja mustakin) myös mezästäjät, jotka huvixeen tappaa ja teurastaa eläimiä, tekee sitä jotain urheilua tai taidetta. Ja grynderit kuten Tom Sydney Sanditonissa. Sehän vaikuttaakin ihan kaistapäiseltä. Ja pelihullut aivan erikoisesti, kuten Sanditonin silinterihattuinen Mosambo. Ja trillerien ynnä muiden saippuoiden tuijottajat ja kuuntelijat, taikauskoiset kuvienpalvojat ja horoskoopin lukijat, hitto ei tää lista lopu, on kuin luettelisi hiekanjyviä.
ellauri026.html on line 335: Ja nyt jos joku kauppias, sotilas tai tuomari ryövättyän lukemattomia luopuu pienestä pennosesta, niin se kuvittelee, että sen syntisäkki on sillä tyhjennetty, kaikki petkutuxet ostettu taas ilmatteex, niin että se voi alkaa iloisena nollasta. Yhtä hölmöjä on ne, jotka luulee että päivittäiset seizemän virrensäettä pitää pirun poissa liiveistä. Yxi pyhimys hoitaa hammassäryn, toinen naisten vaivat, kolmas näpistyxet; neljäs auttaa matkapahoinvointiin, viides lampolassa, jne, ei jaxa luetella kaikkia. Neizyt Maria on sentään laajakirjoinen.
ellauri026.html on line 339: Lisää hölmöjä: ne jotka suunnittelee ize izelleen komeita hautajaisia, ne jotka rakentelee izelleen aatelisia sukutauluja (touché), kehuskelee sen seizemillä puolivillaisilla ansioillansa, paviaanit jotka on mielestänsä komeita, ne jotka kehuskelee oman tiimin ansioilla kuin omilla, perustaa taiteen tai tieteen koulukuntia (samanlaiset suut pitää samanlaisesta salaatista). Kullakin kansakunnalla on omat keppihevoset, tosin Erasmuxen aikana vähän eri kuin tänä päivänä:
ellauri026.html on line 342:
| Englanti | kauneus, musiikki, juhlat |
ellauri026.html on line 355: Mikäpä on ystävällisempää kuin kaksi hevosta raaputtamassa toisiaan? Hauskoja juttuja ku
untelee mieluummin kuin opettavaisia. Vakavan saarnan aikana kuulijak
unta nuokkuu, haukottelee tai nukkuu, juor
un alkaessa höristää korviaan ja ku
untelee huuli pyöreenä. Jänniä pyhimyxiä kuten Jyrkiä, Ristoa ja Babsia lahjotaan mieluummin kuin niitä tavallisia tylsiä, kuten Petri, Pauli, tai edes Jepukka. Six protestantit tarvii kirkonvartijoita ja
unilukkareita, katoliset pitää puoliaan jopa teeveelle. Pull toimi paremmin kuin push.
ellauri026.html on line 362: Viinan paras ylistys on se, että se pesee pois huolet, hujauxessa, vaan jos nukkuu pois humalan niin ne tulee takaisin, raz
un selässä. Enemmän iloa on tyhmyydestä, sillä se humala ei haihdukaan. Ja se on ainoo luojan lahja jota on jaettu kaikille. Viina auttaa hetkexi mutta aamulla se maistuu kuin beduiinin sandaali. Veenuxen lahjat on suotu harvoille. Nept
unus hukuttaa enemmän kuin pelastaa, rikkauden ja sodan jumalat on puhtaasti pyöveleitä. Mä (Tyhmyys) oon jäänyt palvonnasta ihan kuiville. Muut jumalat on vit
un pikkumaisia, tee näin, älä tee noin, parempi kuin teet niiden ympäri ison kierroxen.
ellauri026.html on line 364: Mut kukaan ei palvo Tyhmyyttä ja tee mulle kirkkoja. Mitä väliä vaikken saa suizutusta, ohuita kexejä, vuohta tai emakkoa uhrina. Kaikki palvoo mua kuitenkin. Ei tarvi edes kadehtia Dianaa, joka saa ihmisuhreja. Jengi ajattelee mua myötäänsä, seuraa m
un tapoja, ja elävät ihan m
un ehdoilla. Samalla ei voi kerskua jumalanäitikään. Koko maailma on m
un temppeli, vaikkei musta ole pazaita eikä ikoneja, joita jengi palvoo muuten enemmän kuin ize avataareja. Ei, mulla on pazaita ihan tarpeexi, apinat on niitä ize, typeryxiä. Koko apinalauma on m
un seurak
unta, ja maailma m
un temppeli.
ellauri026.html on line 366: Katotaan vaikka minkälaisia, muutamilla esimerkeillä, kaikkiahan ei tässä kerkiä. Alotetaan laahuxesta, ne on t
unnetusti tyhmiä. Tuhat demokritosta ei ole tarpeexi nauramaan koko joukolle, vaikka sit olis vielä yx nauramaan niille tuhannellekkin. Jumalat on taivaassa ihan kippurassa, käy välillä jääkaapilla hakemassa nektaria ja palaa kotisohvalle. Mainiota, hupasaa! Kato nyt totakin tomppelia! Mäkin ist
un joskus siinä sohvalla kauko-ohjain kädessä.
(KUU)
ellauri026.html on line 370: Täss on yx joka on ihan lätkässä johkin pimu
un, ja mitä enemmän se tölvii sitä, niin sitä enemmän se sitä rakastaa, niinkuin loordi Babington Sanditonissa. Toinen nai rouvan rahan takia, kuten yrmeä Shukra homokokin äidin eilisillan espanjalaisleffassa. Kolmas vahtii vaimoaan kuin tuhatsilmäinen koira Argos, esim islantilaiskalastaja. Neljänneltä kuolee sukulainen, ja palkkaa muita sitä suremaan. Joku jopa suree anoppinsa haudalla. No Lea oli aika lystikäs. Joku syö ja juo kaikki rahansa. Joku ei tiedä parempaa onnea kuin löhöily. Joku hoitaa toisen tyypin etuja ja
unohtaa omansa. Joku keinottelee rahoilla ja osakkeilla, lainaa Petriltä maksaakseen Paulille, ja tekee pankrotin. Joku nälistelee perillisten edestä. Joku rupee laivanvarustajaxi, ja hukkaa laivansa. Joku lähtee sotaan rikastumaan. Jotkut huijaa rikkaita leskiä auervaaroina tai kiipee reittä myöten, apinoiden ja niiden jumalten mielisaippuaa. Kaikista alhaisimpia on kauppiaat, jotka tekee kaikkea mikä vaan on epärehellistä, ja t
unaroi siinäkin; valehtelee sikana, vannoo vääriä valoja, varastaa, liehittelee ja petkuttaa, ja sillä työntää izensä kasan pinnalle, vaan koska niillä on kultaa käsissä. Niillä on omat sykofanttinsa, imartelevat Esa Saariset ja muut m
unkit, jotka ihailee niitä ja antaa niille titteleitä, toiveena saada izeki pöydästä kultamuruja.
ellauri026.html on line 372: On sellasia pytagoralaisia, joille kaikki on niin yhteistä et ne ottaa mitä vaan messiin mekon alla, ne ei tee siitä isompaa numeroa kuin jos ne olis perintökamoja. Toiset on vaan olevinaan rikkaita, ja tää kuvitelma riittää niille onnexi. Joillakuilla on hienot talot Helsingissä ja sen vuoxi pihistelee mökillä. Jotkut panee menee kaiken samantien, toiset kerää kokoon hyvällä tai pahalla. Yx ährää kerätäxeen julkkismainetta, toinen makaa nokisena u
unin takana. A great many
undertake endless suits and outvie one another who shall most enrich the dilatory judge or corrupt advocate. One is all for innovations and another for some great he-knows-not-what. Another leaves his wife and children at home and goes to Jerusalem, Rome, or in pilgrimage to St. James´s where he has no business. In short, if a man like Menippus of old could look down from the moon and behold those innumerable rufflings of mankind, he would think he saw a swarm of flies and gnats quarreling among themselves, fighting, laying traps for one another, snatching, playing, wantoning, growing up, falling, and dying. Nor is it to be believed what stir, what broils, this little creature raises, and yet in how short a time it comes to nothing itself; while sometimes war, other times pestilence, sweeps off many thousands of them together.
ellauri026.html on line 378: Jos miekkosella on kiero, rumahko vaimo, joka sen silmissä on Venuxen perintöprinsessa, eikö se ole ihan yhtä hyvä kuin jos se olis oikeesti upea? Tai jos joku ihailee rumaa huonosti tehtyä kalua sanoen "ka
unis esine", niinkuin se olis Kaj Frankin käsistä, niin eikö se ole onnellisempi kuin ne jotka ostaa kalliita taideteoxia, eikä nauti niistä senkään vertaa? Tiedän yhden m
unnimisen (siis tyhmän), joka antoi nuorikolleen tekojalokivet, ja uskotteli että ne oli oikeat ja huisin arvokkaat. Mitä väliä, jos vaimo uskoi sen ja piti lasihelmiä yhtä huolella kuin oikeitakin koruja? Mies säästi pitkän pennin ja sai samat kiitoxet kuin oikeistakin helyistä.
ellauri026.html on line 384: Mut hei mähän oisin hölmöin kaikista, Demokritos osoittelis mua sormella, jos jatkaisin tätä tavisten luetteloa pitempään. Etenen siis korkeakoulutettuihin pelleihin, niihin jotka luulee olevansa fixuja mut on ihan yhtä pönttöjä. Niiden joukossa on paalupaikalla lingvistit, joita surkeampia ei ole kyllä kukaan, kaikki niitä vihaavat, besserwissereitä tuhnuja. Ne kukkoilevat tiedoillansa kouluissa - sanoinko kouluissa? Luostareissa paremminkin, tai teurastamoissa, koulukodeissa - vanhenevat siellä keltanokkain keskellä, metelissä ja homeen lemussa, silti luulee olevansa jengin parhaita, pelottelee opiskelijoita kelalla ja aikarajoilla, muilla virtuaalikepeillä ja porkkanoilla, lampaina hiiviskelee sutten pikkutakeissa. Viihtyy niin mainiosti ettei menis eläkkeelle ollenkaan, jatkavat vaan "tutkimusta" eläkkeellä muka "kiireisinä." Paukuttavat opiskelijoiden päähän jotain vanhent
uneita nixejä, joilla raukat sitten turhaan ezii pestejä. Ihan onnesta puikeena jos saa selvillle, kuka oli Ankhiseen äidin kummin kaima, tai löytää jonk
un ammoin kuolleen kielen sanavainaan jostain homeisesta kivestä: ahaa, mentula tarkoittaakin kullia.
ellauri026.html on line 386: Mut ei haittaa, k
un on tarpeexi samanlaisia hölmöjä jotka pitää niitä arvossa. Ne uskoo olevansa Chomskyn kanssa samixet, vuorotellen kiittelee ja kynsii kolleegat. Voi herkkules! Hirveetä huutoa, selkään puukotusta ja vittuilua. Jos liioittelen, purkakoot kaikki vaan muh
un kiukk
unsa. T
unsinkin Noam Chomskyn opiskeluaikoina, se osas heprean, matikan ja englannin, kaikissa mestari, silloin nelikymppinen, joka koitti vielä kakskyt vuotta selvittää, mitä lauserakenteita täytyy esiintyä kaikissa kielissä. Ihankuin se olis jotenkin hyvin määritelty ongelma. Näitä yrittäjiä on ollut vaikka kuinka monta sen jälkeenkin: lisää, vaihtaa, ottaa pois, korjaa painaa uudelleen, näyttää kolleegoille, korjaa kymmeniä vuosia, eikä koskaan ole tyytyväisiä; niin paljon näkee vaivaa tästä asiasta ja vuotaa hikeä, että nukkuu huonosti, mikä onkin pahinta. Ja mitä saa ne palkaxeen: terveys menee, selkä köyristyy, silmät sumenee, köyhyyttä, kateutta, pidätyskyvyn puutetta, ennenaikaista vanhuutta ja kuolema. Niin paljon arvostaa ne parin mu
un rähmäsilmän peukutuxia. Tää m
un elämäkerturin (E.R.) tilanne on paljon parempi: se tuhrii vaan pienen pinkan paperia, tietäen, että mitä latteampia ja turhempia on sen sepustuxet, sitä useammat innostuu niistä. Mitä väliä jos ne harvat oppineet ei viizi edes kazoa, k
un niitä on niin vähän, ja selkään taputtajia on ziljoona?
ellauri026.html on line 388: Ne onkin vixuimpia jotka plagioivat toisten töitä omixeen, ja siirtää toisten kovalla vaivalla sepittämät jutut omiin töihinsä; ei väliä jos plagiaatit selviävät myöhemmin, nyt ainakin ne saavat niistä ilmaista k
unniaa, jengi osoittaa niitä haavi auki sormella ja läpyttää. Pääasia et oma nimi paistaa joka lehdellä. Se nimkin voi olla joltain kuuluisammalta kirjoittajalta nyysitty, jotta kansi kiinnittäisi rahvaan huomion kirjamyyynnissä. Ja kirjan nimi vielä, se voi olla vaikka "Kuka tappoi kenetkin".
ellauri026.html on line 390: Kaikista hulluinta on nähdä miten julkkiskirjailijat kiittelevät toisiaan keskinäisen keh
un kerhoissa, tyhmät tyhmiä ja pöntöt viereisiä pönttöjä. Tää on täydellinen Väinö Linna duplikaatti, toi on Loirin haamukirjailijan veroinen, kolmas yhtä fixu ja filmaattinen kuin Sofi Oxanen. Toisen kerran ne suomii toisiaan yhtä reippaasti, ja ihan samoilla pointeilla.
ellauri026.html on line 397: K
un E.R. pääse pappeihin ja skolastikkoihin, se ei enää naureskele. Alkaa hymy hyytyä aika irvistyxexi. Edellä käynyt onkin vain johdantoa tähän. Nyt se haukkuu ihan vakavissaan, tää on tosista, täst on leikki kaukana.
ellauri026.html on line 403: Skolastikot kuvaa helvetin niin tarkkaan kuin ne olis ize olleet siellä enimmän aikaa mittailemassa. Ja lisää sinne uuden piirin, kahdexannen, niin ison ja tilavan, että ne mahtuu sinne kavereineen pelaamaan vaikka potkupalloa. Ja seuraavaxi tulee uskonmiehet, m
unkit, molemmista nimityxistä aika etääntyneet, ei ne välitä uskonnosta, ja niitä pörrää kaikkialla kuin kärpäsiä. Jengi väistelee niitä kuin pahan onnen enteitä. Ne pitää k
unnianaan olla oppimattomia ja saarnata mitä sylki suuh
un tuo ihan takin hihasta. Jotkut ottaa kovaa hintaa palveluista, toiset kerää rahaa kuulijoilta kapakoissa, kilpailee kerjäläisten kanssa rovoista. On olevinaan mukavia apostoleja typerine juttuineen. On tarkkoja kuin liivijengit brändit
unnuxista, millainen rozi ja mitkä merkit siinä, miten pitkä letti, paljonko
unta palloon per yö. Ja halvexii sitten toisen jengin m
unkkeja niiden vermeistä. Jotkut ei huoli rahaa, mut kyllä viiniä ja naisia. Brändinimiä joka lähtöön: jotkut on vyöveikkoja, jotkut pieniä, jotkut pikkuruisia, jotkut ruusuristiläisiä; sit on benediktiinejä ja bernardiineja, karmeliittoja ja augustiineja, vilholaisia ja jakobiineja. Kristillisiä ei ketkään.
ellauri026.html on line 407: Stoalaiset muuten kuvittelevat olevansa kaikista kuolevaisista eniten jumalisia. Mutta ottakaapa käsille vaikka vain yksi ainoa tuollainen oppinut; olkoonpa hän 3- 4- tai jopa 600-kertainen stoalainen, myös hän siirtää antaumuxella syrjään elleikään partaansa, joka on hänen viisautensa olennaisin t
unnusmerkki ja yhdistää hänet joulupukkiin, niin ainakin piinallisen arvokkuutensa ja rautaisen siveysoppinsa ja kalsarinsa, samoin k
un oikaisee ozansa rypyt k
un ryhtyy harjoittamaan kaikenlaisia tonttuiluja petihommissa. Lhyesti sanoen, jokaisen viisaan on huudettava avuxi minua, yxin ja ainoastaan minua, halutessaan ruveta isäxi. Niinpä niin, mixi en voisi puhua teille avoimesti ja vapaasti tapojeni mukaan? Sanokaa minulle, ovatko pää, kasvot, rinta, käsi, korvat, jotka kaikki ovat k
unnian- ja huomionarvoisia ruumiinelimiä, luodut ihmisten ja jumalien siittämistä varten? Ei, arvelen etteivät ne kaikki yhdessäkään kelpaa elämän siementämiseen. Pikemminkin ihmissuv
un monikertaistamiseen kelpaa eräs toinen elin, joka on niin hull
unkurinen ja etuveitikkamaisen näköinen, ettei sitä voi mainita nimelläkään naureskelematta. Tästä pyhästä lähteestä jokainen olento ammentaa alk
unsa varmemmin kuin pytagoralaisuus numerosta 4.
ellauri026.html on line 412: Mut silti kukaan ei uskalla uhmata näitä pellejä, koska niillä on tieto joka iikan salaisuuxista rippituolissa, mistä ne kertoo kännipäissä kyllä ilman nimiä, kuten Airi Lapinleimu juorus lääkäreiden tietokannasta. Jos joku suututtaa nää ampiaiset, niin ne kyllä antaa kuulua, k
unnes lahjuxet on taas k
unnossa. Niiden saarnaus on pelkkää sirkuspelleilyä, outoja asentoja, äänenvärinää, lauleskelua ja hypiskelyä, irvistyxiä ynnä muuta feikkimystiikkaa.
ellauri026.html on line 414: Ne on kuulleet joltakulta että saarna pitäis alkaa hiljaisella äänellä, six ne aloittaa niin vaimeasti ettei ne kuule izekään, ihan sama kuuleex kukaan muukaan, ei tätä pidäkään ymmärtää. Ja k
un päästään t
unnelmaan pitää korottaa ääntä, ja niinpä vikistyään ensin kuin hiiri juustossa ne alkää mölistä täysiä. Niinkuin ne olis umpihulluja, ei auta mäkikuismakaan. Olikohan Wilhon saarnat tollasia? No, kyllä retoriikka tehoo kaikenlaisiin uskovaisiin yhtä hyvästi.
ellauri026.html on line 418: E.R. haukuskelee aika törkeästi paavejakin leveilystä, ei ihme et sen housut sitten vähän tutisi.
Mut ei mun asia ole siivilöidä liian tarkasti prelaattien ja pappissäädyn elämää, ettei näytä siltä että tää on satiiria pikemmin kuin saarna, ja et mä syytän kunnon ruhtinaita ja ylistelen pahoja protestantteja. (YY)
ellauri026.html on line 426: Viisaus tekee ihmisistä arkoja, ja sixi viisailla on aika vähän du
unia, ne saavat istua köyhinä ja nälkäisinä u
unin nurkassa. Niiden elämä on vähexyttyä, hämärää ja vihattua; hölmö kierii rahoissa, on valtak
unnan johdossa, kerta kaikkiaan kasan huipulla. Viisaus pilaisi hyvät bisnixet: kauppias ei huijaisi, p
unastuisi valheesta, ei suju siltä ryöstö eikä koronkiskonta. Aasi tai härkä pääsee helpommin herraxi ja kirkon virkoihin kuin viisas ressukka. Tytöille kelpaa hassu paremmin kuin kuiva viisastelija, sitä ne välttelee kuin skorpionia. Ylipäänsä hauskasta elämästä pitävät ei pidä viisaista. Kaikki pyörii rahalla, jota viisas halvexii; raha tule rahan luo, välttää viisasta.
ellauri026.html on line 430: Ne jotka kokee tämmöstä viisautta, eikä niitä ole paljon, kokee jotain hulluuden kaltaista. Sillä ne sanoo sekavia asioita, niinkuin sellaiset jotka eivät ymmärrä edes ize izeään. Näyttävät välillä hilpeiltä, välillä masixilta, välillä itkevät, välillä nauravat tai huokailevat. Ja k
un ne palaa tolkkuihinsa, ne ei tiedä missä ne on olleet, ruumissako vaiko sen ulkopuolella, vai
unessa; eivätkä muista mitä kuulivat, näkivät, sanoivat tai tekivät, ja tietävät vain tän, vähän niinkuin sumussa tai
unessa: että niillä oli siinä hulluudessa hyvä olla. Ja six ne ovat pahoillaan että ne on taas tajuissaan, ja haluisivat takaisin, ollaxeen aina hulluja. Ja se on pientä esimakua niiden tulevasta onnesta.
ellauri026.html on line 432: Hullut on apinoista onnellisimpia, sielu pääsee vapaaxi k
un muumit lähtee laaxosta. Dementia ei ole vaan paha asia.
ellauri026.html on line 434: Mutta olen puh
unut ehkä liikaakin, liian röyhkeästi, ylittänyt aikani. Lieventävänä asianhaarana ota huomioon, että olen tyhmä ja sitäpaizi nainen. Niin et älkää ottako tätä liian vakavasti. Vizi vizi. Sanoo Erasmus ja virnistää kuin Eski Saarinen. Quare valete, plaudite, vivite, bibite, Moriae celeberrimi Mystae.
(LÄPITTE!)
ellauri026.html on line 444: Ephraim Emerton, Erasmuxen elämäkerturi, oli harras
unitariaani, protestanttien protestantti, kristinuskon islamisti. Jeppe ei ole jumala, ei edes puolikas, eikä Pyhis pistänyt sitä sisään neizeeseen. Allah on ainoa kukko t
unkiolla.
ellauri026.html on line 447: Jefan pontena virressä on että E.R. oli protestanttiliikkeen kannalta vaan hyödyllinen idiootti, joka enimmän aikaa oli täysin pihalla siitä mitä se törkkäs liikkeelle. No tietysti kun se ei ize ymmärtäny kääntyä unitaarixi.
ellauri026.html on line 449: Tää oli tietty sen pahin vika. Ken ei oo meitin puolella on meitä vastaan. Tästä oli paavin palvojat ja protestanttifundamentalistit herttasen yximielisiä. Era vetelä vapaa-ajattelija jäi 2 tulen väliin makaamaan. Tyhmä kentiesmies, tuplaluopio, oljen verran raollaan. Koita päättää vetku ooko meitä vaiko noita toisia! Jenkkimumslimi sanoo selvästi: sillä oli 3 vaihtoehtoa: pitää turpa kii, liittyä meihin tai ryömiä paavin hameen alle. Se ei tehnyt niistä mitään vaan yritti viheltää pelin poikki. Turpiinhan siitä tulee molemmilta tiimeiltä. Vitun ize nimitetty erotuomari.
ellauri026.html on line 451: Fiman väritetystä historiikista käy entistä selvemmäx että koko protestanttiliike oli yxityisomistuxen kapinaa valtio-omistusta vastaan. Paavi oli kommari niinkuin Jesse, toteutti taivaan suunnitelmataloutta. Nyt oli talousliberaali trendi liikkeellä, uskonvapauden nimessä. Hararikin totesi että uskon päätarkoitus on luottokelpoisuus. Uskonpuhdistus oli vitun pankkireformi. Pientä luottoa ize kullekin suoraan Jeesuxelta ilman välikäsiä et saa ize yrittää. Notmiiden territorioiden possessio ja industrialismi oli jumalan uusia suuria lupauxia luvatulle kansalle. Luppoovoo, hieroo Pekka setä käsiään.
ellauri026.html on line 453: Vast political powers were contending for the possession of long-disputed territories, while within their borders great social and industrial discontents were gathering to a demonstration whenever the strain of these dynastic struggles should become unbearable.
ellauri026.html on line 459: Ylläri et Fima ei tunnu hirveesti arvostavan Erasmuxen persoonaa. Sen mielestä E.R., kuten renessanssin kaverit yleensäkin, oli pelkuri ja pikku narsisti, joka toi izeään esille joka paikassa. Sen olis pitäny yrittää olla objektiivisempi, kuten Emerton. Homous voi olla myös yhtenä esteenä. Jotain sotkua tuli Bolognassakin kotiopettajalle pikku suojattien kaa. Fima pahexuu Gerard Gerardsonia vähän joka asiasta. Se on Jefan mielestä ärsyttävä valittaja, kermaperse jolle ei mikään tunnu kelpaavan. No vittu, tässä on kyllä pata kattilaa soimaamassa. Efraimilla, Harvardin proffalla, oli puo vähintään yhtä syvällä kermapytyssä.
ellauri026.html on line 461: Oli miten oli, Fima on jo päättänyt että Erasmus on pikku huijari ja narri. Niinkuin kai olikin. Mut ei se silti tarttis jotain huumoritonta jenkki mitättömyyttä osottamaan sitä unitaarisella sormella. Fima lähtee siitä, että jokainen Eran sana on todennäköisesti valetta. Era "lainaa" koko ajan, jopa omastakin taskusta. Tässäkin se muistuttaa erästä toista elämäkerturia, jonka nimi vaatimattomuuden vuoxi jääköön nyt mainizematta. Se löytyy näitten mustelmien etusivulta. Se alkaa ällällä.
ellauri026.html on line 463: Tässäpä tyypillistä Jefaa: Erasmus yritti parikin kertaa summeerata töitänsä, mutta huonolla menestyxellä. Sen selityxet töittensä synnystä on niin triviaaleja, että ne ei voi "command our respect". Vaik eihän voi kieltää että tärkeäkin työ voi lähteä triviaalisti liikkeelle (ei mun tärkeet tutkimukset tosin). Hemmetin tärkeilijä. Just tälläsiä tunkeloita E.R. vihasi, ja tietysti just tälläsestä pitää tulla sen elämänkerturi. It just goes to show.
ellauri026.html on line 467: Se julkasi 1531 Erasmusta haukkuvan sepustuxen, jossa se sano Eraa kirjallisexi loisexi ja oikolukijax. Nide on erinomaista latinaa ja täynnä rumia sanoja. Era ei vaivautunut vastaamaan. J.C jatko suorasanasta vittuilua 1536 ja runomuodossa vv. 1533, 1534, 1539, 1546 ja 1547.
ellauri026.html on line 470: Efraimin mukaan keskiaikalaiset meinas, että maailma on yhtä saatanan tonttia, murheen laaxoa. Piru kulkee kiljuvan jalopeuran lailla rundia. Sen verran oli holotna ja pimeetä, joka paikka täynnä ryösteleviä mamuja.
ellauri026.html on line 471: Renessanssissa oli aurinko tullut pilvestä, taloudellinen kasvu vauhissa, raha valui siirtomaista laareihin, tuntui että ehkä hyvät voimat sittenkin on ruorissa.
ellauri026.html on line 473: Luen nyt Jefan väärennyxiä Eran fiktiivisestä nuoruudesta. Lutherin Mara oli sanonut: Erasmuxen kirjeet on ihan sekulaa, pelkkää ystävien kehua ja vihollisten haukuntaa, siinä kaikki. No lue vähän Lutherin omia sinkoiluja, ei sillä ole paljon varaa vinoilla. Erakin oli siitä erikoinen että se äkämystyi helposti jos joku epäili sen sanoja. Onnex se ei ehtinyt lukea Maran eikä Jefan sepustuxia.
ellauri026.html on line 475: Era oli myös täysin epäisänmaallinen, kosmopoliitti ja matu. Se sanoo et sillä ei ole mitään väliä missä se on syntynyt, ns suurmiehet on ihan tavallisia pieniä, eikä minkään tiimi tarvi paukutella henxeleitä sen nimissä. Ubi bene ibi patria. Poikien kirjassa Valkoinen torakka, den vita kackerlackan (ehkä Mannerheim?) käännettiin toi vanha hyvä lause väärinpäin, kun oltiin niin isänmaallisia. Mua vitutti se jo pienenä, vääntelevät vanhoja totuuxia. Kirjan roistot oli ryssiä. Hyvä Era! Ei ihme että Jefa repi perseensä.
ellauri026.html on line 477: Geertin iskä pakeni Roomaan kun sen ja Eran äidin Helmin salakihlat tuli ilmi. Sitä huijattiin et pikku Geert ja äiti Helmi oli muka kuolleet. Se rupes papix kuten sen ahneet veljet oli suunnitelleetkin. Sit oli jo myöhästä. Sekin on Jefan mielestä joteskin hämärästi Eran vika. Jotain hämärää onkin koko jutussa, kert Eralla oli isovelikin. Tulee mieleen JJ Rusoon hämärästi hävinnyt isobroidi. Ehkä se oli velipuoli jostain sen isän aikaisemmasta heilasta. (Molemmat vanhemmat elivät vielä Eran käydessä koulua, kuolivat nelikymppisinä.)
ellauri026.html on line 479: Pienenä Era asui jonkun Pekka sedän luona Goudassa kuoripoikana. Vikisi kuin hiiri juustossa. Ei ollut lauluääntä. Deventerin koulu, johon se pantiin 9-vuotiaana, oli takapajuinen. (Tässä kohin Jefa taas sekoilee, ei sen ope voinu sanoa sitä vielä Erasmuxexi, sehän oli munkkinimi.) Deventer oli varsinainen munkkileipomo, ei-haluttujen kakaroiden hautomo, varmaan samanlainen kuin Yorkin koulukoti Nicolas Nicklebyssä. Eran seuraava asemapaikka onkin jo joku homoleipomo, varattomien veljien rahasto, jossa viimeistään se varmasti tutustuu donizeihin.
ellauri026.html on line 483: Se oikeesti ei voi sietää Eraa. Geertiä ja sen veljeä ajetaan luostariin kuin kaksiputkiseen pyssyyn käärmeitä. Vetelämpi veli antaa perixi. Taas vikapää on Era Jefan mielestä, kun se haukuskelee viinaanmenevää veljeä. Vitut, Jefa on ihan Pekka sedän linjoilla. Sen kädet syyhyää päästä kepin kanssa Eran perälle. Jefa tietää muka paremmin kuin Era ize miten sitä kohdeltiin: "he was charmingly treated". Onx tää muka elämäkerturi? Ennemminkin joku Sevillan parturi. Turpakarvat sillä on niin vimpan päälle nypitty.
ellauri026.html on line 485: Selkeesti Jefaa ärsyttää tää väpelö, joka ei pelaa amer. jalkapalloa ja haluu nukkua pitkään aamulla kuin muumiperhe, syödä vaan huviretkellä kylmiä paloja. Izensä paapoja! se ärisee Era-vainajalle kuin Calleri. Erityisesti Era inhos kalaa. Huono juttu munkille. No onhan niitä kala-allergisia, mutta Jefan mielestä se on TRIVIAALIA! Ota izeäsi niskasta ja niele kala kokonaisena, kuin kondori. Mikä ei tapa, se vahvistaa.
ellauri026.html on line 489: Mut pahin Eran vika Jefan näkövinkkelistä on, että siltä puuttuu tiimihenkeä. Era moittii luostarimenoa siitä, että munkit on kuin joku liivijengi, väpelöt jää takasatulaan, jengin johtajat on joukon tyhmimmät ja ilkeimmät, jos ne vaan on tukevaa tekoa ja niillä on mahtava rekkakuskin hymy. Jefa pahexuu tätäkin ja muistuttelee, että munkkikunnastahan nousi niinkin huomattava henkilö kuin Lutherin Mara. Mutta se olikin just tollanen isomahainen köntys, synnynnäinen jengin johtaja.
ellauri026.html on line 491: Jefa marssittaa todistajax jonkun Eran vanhan kouluaineen tai harjoitelman, jossa se (epäluonteenomaisen hengettömästi) todistelee munkkielämän autuuden puolesta. Jefan mielestä tää osoittaa että Eran kaikki myöhemmät mielipiteet on pelkkää valetta. Kukahan tässä ajaa omaa asiaansa häikäilemättä, rakentaa vaihtoehtoista totuutta vähääkään välittämättä asianomaisen omasta eriävästä mielipiteestä? Varsin valehtelet Era, mä tiedän paremmin! Mä olen niinku Jumala, mä nään sun sielun perälle, sieltä näyttää joku pikku valo pilkottavan kuin tunnelin aukosta, sanonko mä mistä reijästä.
ellauri026.html on line 493: Jefa ei ole huomaavinaan Eran homorakkautta nuoreen ystäväänsä Rogeriin. Eihän tämmösestä sovi jumaluusopin professorin olla selvillä, saati sitten siitä puhua. Homofoobit on aika usein kaappihomoja. (Tässä mun täytyy taas vähän karistella epäluuloja: emmä ole homofoobinen, mun parhaissa kavereissakin on vasenkätisiä. Musta on vaan kiva puhua asioista joista jotkut kauhistuu. Se on osa koko tän runoelman pointtia: mix kauhistua luonnonilmiötä, mix koittaa olla niin suu muikulla p.c. Naturalia non sunt turpia. Kaikesta ei tarvi pitää, muttei tarvi sentään pöyristyä.)
ellauri026.html on line 495: Eran elämän iloja oli frendit ja kirjat. Kirjat ja frendit. Tämmösiä ihmisiä on paljon. Mulla ei ole paljon frendejä, mutta mä en ookaan Desiderius Erasmus. Mulle riittää vähän hyviä frendejä, ja paljon hyviä kirjoja. Videoista en perusta, enkä somesta. Enkä klikkiuutisista. En ole vireä vanhus joka seuraa aikaansa, lukee sanomalehtiä ja kazoo kymmeneltä ylen uutiset. Mulle riittää, kun mun muusa kertoo mulle aamulla mitä maailmalla on tapahtunut yön aikana. Puhelimen pieni valo kertoo, että kohta kuuluu kummia.
ellauri026.html on line 503: Pot pot pot pot potkut sain, kesken hakkailua, lauloi joku Malmsten, joko Jori tai Jevgeni. Samaa saattoi laulaa se Jevgeni Popovin novellin Jäkätti pikkumies, joka ehdotti naisystävälleen Mashkalle (sille jäkätille), että oltas niinkun raiskausta. Miten niin raiskausta? No niin et mä yritän naida sua väkisin ja sä paat vastaan minkä kykenet. Mashka kiinnostui. No pikkumies yritti parastaan, väänsi ja väänsi, sai kaikki vaatteet pois, ja oli jo työntämässä sisään, kun Mashka potkaisi niin kovaa et se putos lattialle ja mursi isovarpaansa. Töissä työnjohtaja laski varovasti tynnörin sen (toiselle) jalalle, se huusi kovaa: Uijuijui! Varpaani! Koko homma todettiin työtapaturmaxi ja miekkonen sai kuukauden saikkua täydellä palkalla. Kokeilivat sitten Mashkan kanssa kaikkea, ette uskokkaan. Mashka oli sitä kymmenen - ei yksitoista vuotta vanhempi, ja painoi 91 kiloa. Kai se rakastikin pikkumiestä, kerta antoi sille ex-miehensä lentäjäntakin ja karvalakin, kun heitti hukkapätkän ulos ovesta. Oli pahoillaan, mutta omat lapset oli tärkeempiä. Äijä asui sitten firman autotallissa, pysyi lämpimänä kun oli se takki ja karvalakki. Oli kiitollinen Mashkalle.
ellauri026.html on line 506: Era kirjoitti automaattina, väänsi textiä tauotta kuin dervishi. Kuulostaa tutulta. Silti sen elämä on jäänyt suht hämäräx. Se oli seuraeläimex yllättävän yxinäinen susi. Bastardi homomunkki on aika perheetön.
ellauri026.html on line 508: An article by the late Dr. R. Fruin, which came to my knowledge after the completion of the manuscript, quite confirms my view of the utter untrustworthiness of Erasmus´ accounts of his early life.
ellauri026.html on line 509: Of more recent biographies, that of R. B. Drummond is, all things considered, the best; careful and serious, but showing the almost universal tendency to take Erasmus at his word, even while admitting his incapacity to tell the truth.
ellauri026.html on line 512: Tunnenko tunnonpistoja? En enempää kuin veli Erasmus. Gerard Gerardsson voittaa! Hyvä Era!
ellauri026.html on line 514:
Seuraavat sanat esiintyvät useimmin Ephraim Emertonin teoxessa Unitarian Thought (1911). Näitä ne unitaarit ajattelevat. Kristian, kirkko, dualismi, polyteismi ja pirtu askarruttaa niitä eniten.
ellauri026.html on line 516:
ellauri026.html on line 522: Tutun näkönen,
ellauri026.html on line 594: että tällä mun naisvihahypoteesilla on vinha perä.
ellauri026.html on line 596: mun äiti tykkäsikin musta ja mä rakastin äitiä,
ellauri026.html on line 607: suvusta, kaskun kohteena on Aarnen äidin vanhemmat.
ellauri026.html on line 610: Niinpä kerrotaan, että savolaisella perunapellolla
ellauri026.html on line 611: olivat perunannostossa A. Turunen ja hänen vaimonsa
ellauri026.html on line 618: Aarne kertoo tämän jutun hauskana huumorikirjassa
ellauri026.html on line 651: > Joku nimenpudottelija se oli, ihan hienoillaxeen pudotti H:lla nimikoidun nenäliinan jonnekin. Sellaisiakin on, nimiä nyt pudottelematta. Siteerasi sitä iänikuista kahteen kertaan uimatonta jokea, johon Hesiodos silti vahingosta viisastuneena kielsi kusemasta, ettei tule juotua toista kertaa samasta virzasta. Oliko se Gunnel? Ei. Ei ollut Eskin kirjanen Better butter ainakaan. Eski ei ole niin negatiivinen eikä yhtään niin vaikeasti ymmärrettävä. Voi ei sula Esan suussa. Se tavoittelee joukkoja. The more the merrier. Kukoistus kuuluu kaikille. Yöpostinkantajille ja vessaa peseville islamisteille, joista jokainen voi räätälöidä oman duuninsa. Harsi pätkätöistä izellesi oiva tuluskukkaro, nollasopimuxet parsinlankana. Läpiveto-ohjeet Eskin Topaasi-pelistä! Hinta vain noin 20e! Tule fyysisest tuotantotalouden laitoxeen noutaa oma!!
ellauri026.html on line 653: > Jönsyä harmitti Eskin sille antama pilkkanimi Syvällinen. Enemmän vielä harmitti kun tuo pinnallisuudella pinnalle uinut ex-pintaliitäjä linnan juhlissa ize asiassa kuultuna sanoi oppineensa vanhemmalla iällä arvostamaan syvällisiäkin ystäviä. Marimekon ja Nokian toimitusjohtajia ja Aira Samulinia. Hellikääpä toisianne. Pipsa Pallasvesan tissiliivit sängyllä kertoo enemmän kuin tuhat sanaa. (Sanoja syvältä on jo yli 30K. 30 tissiliiviä tukilangoilla.)
ellauri026.html on line 655: > Herakleitos kuvataan usein melankolikoksi, ja häneen viitataan joskus "itkevänä filosofina", vastakohtana Demokritokselle, joka tunnetaan "nauravana filosofina". Presokraatikkojen Esa Saariselle. Kukahan ois sit tää hämärään uuninnurkkaan jäänyt masis? Vaatimattomuuteni estää sanomasta.
ellauri026.html on line 657: > Herakleitosta on pidetty yhtenä värikkäimmistä Sokratesta edeltäneistä filosofeista. Häntä on pidetty jopa ihmisvihaajana, sillä hänen filosofiansa oli kaikkea muuta kuin populistista. Hänen ajatteluaan sävyttää ylikriittinen suhtautuminen ihmisiin, ja osan elämästään hän elikin yhteiskunnasta eristäytyneenä.
ellauri026.html on line 658: > Seija teki gradun ylikriittisestä uutosta. Siitä tuli hyvä. Kritiikin kynnys ylittyi kirkkaasti, jäi ilmaa välille.
ellauri026.html on line 660: > Luonteeltaan hän oli itsetietoinen, ja hänen sanotaan arvostelleen ankarasti sekä aikansa muita ajattelijoita että ylipäätään koko ihmiskuntaa. Hänen sanotaan halveksineen joukkoja, "liian monia". Hoi polloi. Termiittiapinoita termensi. Löysiä kukkoja ja kanoja. Niitä onkin liian monia.
ellauri026.html on line 666: > Herakleitos ajatteli, että muutos on todellista ja pysyväisyys vain harha. Hänelle kaikki oli liikkeessä, kuten hänen tunnetuimmassa aforismissaan ”Panta rhei”:
ellauri026.html on line 673: > Hänet tunnetaan myös siitä, että hän sanoi, ettei kukaan ei voi astua kahdesti samaan virtaan, sillä sen enempää astuja kuin virtakaan ei ole sama:
ellauri026.html on line 684: > Tää kaikki tuli miäleen Jevgeni Popovin, masentuneen humoristin hienosta novellista Sirje, Boris ja Lavinia, joka loppuu näin:
ellauri026.html on line 691: > Lähetetty Samsung Galaxy -älypuhelimesta
ellauri026.html on line 701: alkuun
ellauri026.html on line 702: loppuun
ellauri028.html on line 20: alkuun
ellauri028.html on line 21: loppuun
ellauri028.html on line 22: und:red;font-size:6em;text-align:center;margin-top:0%;margin-bottom:0%">SOVIET UNION
ellauri028.html on line 23: und:#a2b3bd;font-size:4em;text-align:center;margin-top:0%;margin-bottom:0%">Nuoruuteni vuosina
Nostalgiaa
ellauri028.html on line 25: 
union.jpg" width="100%" />
ellauri028.html on line 29: Jevgeni Popov (Евгений Анатольевич Попов; s. 5. tammikuuta 1946 Krasnojarsk, Venäjä) on venäläinen kirjailija, joka on tunnettu novelleistaan. Hän opiskeli geologiksi, mutta on ollut kirjailija Moskovassa vuodesta 1975.
ellauri028.html on line 39: Ruusu on ruusu, bisnes on bisnes, samojedi on samojedi. Nyt keplotellaan sitten jonkun muun kanssa. Keplotellaan, elellään, tuijotellaan taivasta timanteissa, kallis lukija! Psykofyysinen tilani on vallan mainio! Rautaa!
ellauri028.html on line 46: Kun olin aivan nuori ihminen,
ellauri028.html on line 47: ja halukkaasti perunaa kaupustelin,
ellauri028.html on line 52: Iso, korkea, vihreä, rapistunut emali,
ellauri028.html on line 54: Kaadoin perunaa kukkuroilleen, vaan välistä
ellauri028.html on line 57: Oi nuoruuteni! Oi puhtaus! Nuoruus! 60-lukumme nuhruinen nuoruus! Ja miten hyvin kaikki oli silloin, miten kaikki ennen oli erinomaisesti! Liha maksoi 1 r. 40 kop. kilo. Kaupoissa myytiin sian keittomakkaraa, nautaa, katkarapuja ja kiinalaisia mandariineja. Kampela ei mahtunut paistinpannuun. Aurinko loisti kirkkaasti.
ellauri028.html on line 59: Kävelit vaikka kadulla ja kaikki ovat pukeutuneet nuhruisesti. Takit, hameet, ulsterit, housut ovat käännetyt, kengät kuluneet, saappatkin jaloissa joskus aivan reikäiset. Vaan - vanhuxet näyttivät kotkilta, vaan - nuoriso pilailee. nauraa, tanssii fokstrottia "Inessa", sillä Moskovassa on ollut nuorison ja opiskelijoiden rauhanfestivaali, musiikki soi, saapui neekereitä.
ellauri028.html on line 61: Oi sukupolvi! oi nuoruuteni! Oi ajat, jolloin pääministeri heitteli ukrainalaisessa kirjopaidassaan väkijoukkoon piirakoita, konvehteja ja kuparirahoja! Oi vuodet, oi ajat, kun kauppasin perunaa, työskentelin puimuritehtaalla, kävin koulua, yliopistoa, kävin istunnoissa "Eteenpäin"-lehden kirjallisuuspiiri "Petäjikössä", lensin Murmanskiin, join vodkaa, kunnioitin tyttöjä, laskin logaritmitikulla, luin "Junostia", poltin mezässä nuotioita ja vannoin Nikolaitshukin kanssa kalliorotkon yllä "säilyttäväni kaiken tämän"! Oi nuoruuteni! Oi nuoruutemme! Sen sankarillisen ajan lapset, lapsenlapset ja lapsenlapsenlapset!
ellauri028.html on line 65: Mutta Moskova ei usko kyyneliin kun se ei usko, se on ankara Moskova. Sillä maailmassa ei ole syyttömiä. Säilyit - olet siis roisto. Elossa - siis syyllinen. Mutta kenen edessä - en tiedä, en tiedä, en tiedä. Sillä en koe omaa syyllisyyttäni. tiedän, mutta en tunne. Siis olin aikaisemminkin paha ja olen tullut nyt vielä pahemmaxi.
ellauri028.html on line 69: Kovaa elämää, kovaa elämää! Olisi edes vähän pehmeämpää, kiltimpää... Olisin kovasti iloinen. Olisin niin iloinen, ettette tuntisi minua! Minusta tulisi aivan toinen ihminen, täydellisesti. Kohtaisitte minut ettekä tuntisi. Minä teille: "Heippa!", ettekä te tuntisi minua - niin tulisi minusta toinen ihminen.
ellauri028.html on line 82: Matkakirjeitä Maasta (engl. Letters from the Earth) on Mark Twainin postuumisti julkaistu kirja ja sen nimikertomus. Vuonna 1962 julkaistun teoksen toimitti Bernard DeVoto. Valikoima teoksesta ilmestyi suomeksi Kristiina Kivivuoren suomennoksena 1963 Gummeruksen kustantamana. Tää paasaus koskee vaan sitä turinaa.
ellauri028.html on line 88: Initially, a surviving one of his daughters, Clara Clemens, objected to its publication in March 1939, probably because of its controversial and iconoclastic views on religion, claiming it presented a "distorted" view of her father. Henry Nash Smith helped change her position in 1960. Clara explained her change of heart in 1962 saying that "Mark Twain belonged to the world" and that public opinion had become more tolerant. (Ehkä se myös tarvizi vähän pätäkkää leivän syrjäxi.) She was also influenced to release the papers by her annoyance with Soviet reports that her father's ideas were being suppressed in the United States. (Ei Laika ole ainut koira radalla. Vuosi 1962 oli Kuuban kriisi, kylmä sota kuumeni. Popovin nuhruista mutta optimistista nuoruutta.) The papers were selected, edited and sequenced for the book in 1939 by Bernard DeVoto. (Sota tuli väliin, jumala piti varmistaa voittajien puolelle. No ainahan se on voittajien puolella. Tai sit se haluu antaa opetuxen tai sillä on joku ovelampi suunnitelma mielessä.)
ellauri028.html on line 90: Nää matkakirjeet on niin hulvattomat, että niitä on ihan turha mun alkaa repostella. Lukekaa ize, ei siihen kauan mene. Ihan samat pointit kuin mulla, paljon kärkevämmin esitettynä. Välillä naurattaa pakosta, välillä vaan suututtaa, niinkuin varmaan suututti Mark Twainia. Kade jumala oli vienyt siltä vaimon sekä tyttären. Väärää puutahan se haukkuu sikäli, että ko. kiivaan jumalan on apinat ize tehneet omaxi kuvaxeen. Termiittiapinat on jälleen kerran syylliset. Jos nekään, eihän Darwinilla ole hyviä eikä pahoja, on vaan voittajia ja luusereita. Darwinia ei vois vähempää kiinnostaa kuka kuolee ja kuka jää voittajana kentälle. EKV. EVVK. Kiinnos. Huonot häviäjät kiivastuvat, se on vain luonnollista. Minäkö en tietäisi. Tuttu, juttu, sanoi Natashan lentokapteeni.
ellauri028.html on line 92: Wikipediaan otetut sitaatit on irrotettu kontextista, suht harmittomia, eikä anna mitään kuvaa Markun tosi ankarasta antiteistisestä linjasta. Markku-setä on ollut hyvin, hyvin vihainen. Aika kiistanalainen kirkollinen näkemys indeed. Kuvainraastaja. Se on kova syyte jumalisten kirjoissa. Vaikka hyvässä kirjassa ei kovin hyvällä silmällä kazotakaan kuvia, niin kuvainpalvontakin on parempaa kuin niiden raastaminen. Ainakin amerikkalaisen enemmistön mielestä, ja nehän Wikipediaakin tuottavat ja lukevat.
ellauri028.html on line 94: Ihmetellessään taivaskuvitelman tylsyyttä Make huomauttaa aivan oikein, et se FUCK! FUCK on elukoiden kolmesta tavotteesta kaikkein mieluisin, eli mix pitää ne perseet jehovan taivaassa nimenomaan tervata? Mä on ajatellut tykönäni (ihan izexeni vain, siteerataxeni Jori Malmstenia) että #metoon kannalta se iso virhe jumalalta (Darwinista en sano mitään ettei se suutu) oli, että elukat pitää päämääränänsä nimenomaan panoa, eikä läheskään niin paljon lasten tekoa. (Kai se johtuu siitä, että lasten tulo on elukoille liian etäinen ja abstrakti päämäärä, sitä ei hevin saa koodatuxi liskoaivoihin.) Nimittäin siitä justiinsa seuraa kaikki nää #metoo väärinkäytöxet: pannaan alaikäisiä, pannaan vastahakoisia, yhtään edes miettimättä edistääkö se puuhastelu onnellista perhettä. Pääasia et tuntuu pippelistä kivalta ja pääsee kyykyttämään naisia. Suunnittelufiba miehissä. Takaisin piirustuslaudalle jehova! Vaan näyttäähän se pelittävän näinkin, tuumaa jumala ja Darwin miehissä. If it ain't broken, don't fix it. Let good enough alone. Paras on hyvän pahin vihollinen.
ellauri028.html on line 99: Toinen aivan mainio kahden markan pläjäys on What is man. Kyse on taas just samoista teemoista kuin mullakin, onx ihminen vaan tyhmä elukka vai vielä pahempaa, vaan kone, vaiko jotain hienoa, joku taskukokoinen puolijumala. Nuori mies uhoilee, vanha mies suhtautuu kyynisesti, ei enää edes sarkastisesti. (Joku kyllä kommentoi, fair enough, että näissä filosofisissa dialogeissa on aina joku fixu, esim. vanha mies, ja toinen totaalinen tomppeli, esim. nuori mies. Epistä, Joni heittää KOKO AJAN! valitti Pauli lumisodassa Juuan mökillä.) Erittäinkin hyvin väännettyjä pointteja. Mm. se LM Alcottin runotytön skizo et jos hyvis saa hyvät vibat kiltteydestä onx se sillon izekäs vai epä. Turhaa nikerrystä ja nakerrusta, mitä väliä. Hyvin menee mutta menköön. Who cares, kuten argumentoi Booze Hound alempana.
ellauri028.html on line 101: Onkohan jenkit kiemurrelleet ihan noloina kun nää Markun jutut tuli julki. Epäamerikkalaisuutta Mississippin suurmieheltä. No ei, kyllähän Amerikkaan mahtuu mielipiteitä. Vaikenivat kuoliaaxi. Sehän olikin jo melkein vainaja. Piti näitä pöytälaatikossa, sanoi raamatuxensa mieli mustana, luki yxityisesti kavereille kuin Rusakko sen tunnustuxia. Sellaista on liikkeellä kuin coronavirusta. Pari vinkkiä ois kiva miten ne sai yleisönsä pysymään istumassa paikallaan ja kuuntelemaan loppuun saakka. Kuoli 75 vuotiaana, julaisi tän anonyyminä vuotta ennen sitä. Alla tulee arvioita Goodreadsilta. Booze Hound on nähtävästi Jevgenin hengenheimolaisia.
ellauri028.html on line 107: The Rev. Joseph Twichell, Mark's most intimate friend for over forty years, was pastor of the Asylum Hill Congregational Church of Hartford, which Mark facetiously called the “Church of the Holy Speculators,” because of its wealthy parishioners. Here Mark had first met “Joe” at a social, and their meeting ripened into a glorious, life long friendship. Twichell was a man of about Mark's own age, a profound scholar, a devout Christian, “yet a man with an exuberant sense of humor, and a profound understanding of the frailties of mankind, including Mankind's Huge Cods." Sam Clemens ja pastori naureskeli kaxisteen mezässä miespaneelin valtavia turskia. Bronzed and weatherbeaten son of the West, Mark was a man's man. "Some Remarks on the Science of Onanism.”
ellauri028.html on line 109: “It was my duty to keep buttons on his shirts,” recalled Katy Leary, life-long housekeeper and friend in the Clemens menage, “and he'd swear something terrible if I didn't. If he found a shirt in his drawer without a button on, he'd take every single shirt out of that drawer and throw them right out of the window, rain or shine—out of the bathroom window they'd go.
ellauri028.html on line 111: It was sometimes a wonderful and fearsome thing to watch Mr. Clemens play billiards,” relates Elizabeth Wallace. “He loved the game, and he loved to win, but he occasionally made a very bad stroke, and then the varied, picturesque, and unorthodox vocabulary, acquired in his more youthful years, was the only thing that gave him comfort. Gently, slowly, with no profane inflexions of voice, but irresistibly as though they had the headwaters of the Mississippi for their source, came this stream of unholy adjectives and choice expletives."
ellauri028.html on line 113: Words vulgar and offensive to other ears were a common language to him. Anyone who ever knew Mark heard him use them freely, forcibly, picturesquely in his unrestrained conversation. Whitman and the Bible are no more obscene than Nature herself—no more obscene than a manure pile, out of which come roses and cherries.
ellauri028.html on line 141: 3. Puhutaan Rabelaisista ja munapusseista, kuinka ne bylsiessä läpsyvät pakaroita vasten.
ellauri028.html on line 144: vikittelemän neitosen tuheron, ja kun pastori lopettelee kiitosrukousta,
ellauri028.html on line 152: Nojaa. Ei tää nyt mitään unohtumatonta maailmankirjallisuutta ole. Lisää samanlaista, vaikkei enää Mark Twainilta:
ellauri028.html on line 156: A doctor is going round the ward with a nurse and they come
ellauri028.html on line 166: Unfortunately at the next bed, the patient is well and truly
ellauri028.html on line 167: deceased, not an ounce of life.
ellauri028.html on line 171: Der Schriftsteller frönte noch einem anderen Laster. Im Alter fascinierten ihn kleine Mädchen immer mehr. Sein Interesse trug eindeutig erotische Züge. Er versammelta die jungen Damen in einem eigenen Klub. Das Durchschnittsalter eines Engelfischen betrug dreizehn Jahre. Seine Sekretärin schrieb: An einem unbekannten Ort sieht er sich als erstes nach kleinen Mädchen um", und "er ist weg wie der Blitz, wenn er ein neues Paar schlanker Beinchen auftauchen siehtm und wenn das kleine Mädchen dann auch noch eine riesige Schleife im Haare trägt, schwebt er vollends im siebten Himmel."
ellauri028.html on line 183: This was Twain's most serious, philosophical and private book. He kept it locked in his desk, considered it to be his Bible, and spoke of it as such to friends when he read them passages. He had written it, rewritten it, was finally satisfied with it, but still chose not to release it until after his death. It appears in the form of a dialogue between an old man and a young man who discuss who and what mankind really is and provides a new and different way of looking at who we are and the way we live. Anyone who thinks Twain was not a brilliant philosopher should read this book. We consider ourselves as free and autonomous people, yet this book puts forth the ideas that 1) We are nothing more than machines and originate nothing - not even a single thought; 2) All conduct arises from one motive - self-satisfaction; 3) Our temperament is completely permanent and unchangeable; and 4) Man is of course a product of heredity, and our future, being fixed, is irrevocable -- which makes life completely predetermined. If these points are true, then buying and reading this book is not in your control, but simply must be done because it was meant to be. If these points are not true you might still wish to make an independent decision to enjoy a thought-provoking book by a great and legendary writer.
ellauri028.html on line 186: 
und.jpg" width="20%" />
ellauri028.html on line 187: Booze_Hound's review
ellauri028.html on line 197: Apparently man is a selfish prick that can't think for himself and relies on "outside influences". He is a chameleon. He is nothing but a mere machine. Well, at least according to Twain. Man is a fraud and only lives for himself. He is really driving home this point that everyone is selfish and acts out of selfish needs (big surprise?), even if viewed (publicly and personally) as a self-sacrificing person. My question is; who cares? If the end result is the same, what does the actions matter. Let's say, saving a woman from a burning house. Twain says you do this out of making yourself feel good and avoiding the pain of not saving the woman, nothing else; the woman comes second to your own need of feeling good. But regardless of how it makes you feel, you still saved the woman in the end. The good is still done, even though you did it for yourself. Forget how the action was achieved. What does it matter if we refer to this as "self sacrificing" or "selfishness". Answer me this question, Twain! THE ACTION REMAINS THE SAME!!!.... I feel this must have been written during a time when everyone was going around smugly proclaiming to be self-sacrificing do-gooders and self-proclaimed religious nuts while really being shitty people; which had to be the most annoying thing ever. I guess it feels a bit outdated and I think people who naively go around claiming that they are "self-sacrificing do-gooders" are simply laughed at in our post modern times as smug assholes who need to get off their high horse (high horse? who owns a fucking horse nowadays, anyways?). I feel it is pretty accepted now that those who do good are doing them for their own selfish gains and the view of acceptance by others, at least I think this is the case. I don't know cause I don't know do-gooders, everyone I know (including myself) are dicks and more concerned with their celluar phones and creating social dating websites on the internet in vain attempts to pick up chicks only to drink alone and desperately spend several hours harassing women on social dating sites until one, out of pity, decides to respond to your 50 private messages, which then they foolishly decides to set up a date with you; only for you to be disappointed and stood up; which results in more drinking and paying a "dancer" to give you a hand job behind the goodwill on a Saturday night....
ellauri028.html on line 201: Now he is on this kick about how man never thinks for himself. He is a chameleon conforming to whatever outside influences he puts himself in. This is pretty interesting stuff here. I apologize that these reviews have become rather flat. The amount of times I have used the word "interesting" to describe things in a vague manner is so blindly obvious and so boring, I can't believe I go on writing these things (and you keep reading them?!) Where is this going to get me, doing these shitty reviews? Does anyone care? Do I really care? I think I need a girlfriend (this is a cry for help)...Anyways, the book is psychological and philosophical or some shit... go read the goddamn thing yourself...I need a drink...
ellauri028.html on line 202: Sorry about that last paragraph, anyways, this could be one of the most easily readable and most underrated philosophical books ever. This is a read that delves into some deep thinking. Triggers the mind. In fact, my mind just got triggered. Why don't I just stop doing these reviews publicly and require people to pay me for reviews rather than willingly exploit myself as cheap and free entertainment? Why do I feel I need to keep doing these reviews? I am cutting myself short! Perhaps I would get more satisfaction out of keeping these reviews to myself? I don't know, who am I kidding... This is not entertaining the least and no person in their right mind would ever pay a dime for this drivel...I need another drink...
ellauri028.html on line 211: Wow, just wow. Mark Twain is a Taoist? A God??? This book is a religious experience. Unreal?!?! I shit myself from reading it, unbelievable!!! Read these quotes. One of the best, one of the greats! He discusses Adam and Eve, oh, I can't stress how mind blowing this is...This is a turning-point of my life!!!!!!!
ellauri028.html on line 212: Sorry, I was apparently drunk when I wrote this, disregard everything.
ellauri028.html on line 227: I picked this book for the 'what is man' essay. Though there are many profound philosophical ideas in it, they get sidelined by the authors racial slur on indigenous natives, Australian aborigines and Afro Americans. One might argue it was the trend those days, but I can't come to terms especially after reading other books on philosophy from that era.
ellauri028.html on line 247: Maybe I'm just impatient, but I found this book tedious and more than a little depressing. Back on the virtual shelf it goes, for the time being.
ellauri028.html on line 251: Ei jäänyt Fatima kiinni CAPTCHA:sta. Peltiheikki livahti kuin mekaaninen leikkikoira veräjästä, sellainen kankeasti kävelevä ja haukkuva, jolla on kovamuovinen patterilaatikko mahan alla ja on-off nappula. Batteries not included. En ymmärrä mix kakrut haluu niitä, tai niitä liioitellun isosilmäisiä kummituxia. (Tai ymmärränhän mä, ne on koneita. Ilman on-off nappulaa, valitettavasti.) But seriously, eihän näistä arvosteluistakaan tiedä enää mitkä on tekoälyn tuotteita. Nettihän on jo täynnä botteja. Turingin testi vuotaa kuin seula. Todennäköisesti tyhmimmät arvostelut tulee vielä kuitenkin lihaa ja verta olevilta apinoilta. Ehkä CAPTCHA:t testaakin jo sitä. En ole robotti, olen pönttö.
ellauri028.html on line 253: Tovixi vei Make multa tuulen purjeista, täytyy tunnustaa. Yli sata vuotta sitten se sanoi saman kuin mä, ja paremmin. Mietin vähän kuin Booze Hound mix tätä ylipäänsä kirjoitan, turhaanko vittuilen puun takaa, kuin konekoira räxytän.
ellauri028.html on line 255: Mut se on virhepäätelmä, P(l)opovin izemurhasiirto. Ei tänne tultu muutenkaan uutta keximään. Masixia on ollut maailman sivu, eikä takuulla oo yhtään mustaa ajatusta, jota ei ole jo moneen kertaan kexitty. Todistihan Eskin assari empiiris-matemaattisesti äskettäin, et erilaisia ajatuxia on noin 30, näät sen verran löytyi erilaisia asiakkaiden esseitä, eli (as per TAMK:n "Timon" teoreema todellisuus=asiakas) saman verran vaihtoehtoisia totuuxia todellisuusvalikoimassa. Siitä riittää joka oivalluxelle jopa 300M kexijää (oikeasti vähemmän, useimmat ei kexi mitään koko ikänä). Samaa saarnasi jo saarnaaja, nihil novi. Kapinen jopi, joka parjas vaihtelevasti elamassa, muttei silti suostunut parjaamaan kiusaajaansa, nyökyttää myös nuppi ruvella.
ellauri028.html on line 257: 30 ajatusta ja 300M elämää per ajatus, jokaisella 1, mullakin vain tää. Ellen erehdy? onhan sekin mahdollista: dalai laama suunnittelee jo seuraavaa episodia, mieluummin eläimenä ettei tarvi koko aika vaan istuxia tyynyllä ja pussailla alamaisten myssyjä.
ellauri028.html on line 258: Eli huonomminkin voi käydä, ja joka iikalle on oma elämä ainutlaatuinen ja ennen näkemätön (edellisiä ei muista ainakaan, mikä voi sekin olla hyvä asia). Voi siitä huumoria repiä vaikkei mitään uutta, kyllä hyvä läppä naurattaa vaik 300M kertaa kuultuna. Jos 200M kärpästä ei voi olla väärässä, miten sitten 300M vääräleukaa apinaa.
ellauri028.html on line 266: Seija sanoi tänä aamuna siitä ilmiöstä, että kun kerran huomaa jotakin,
ellauri028.html on line 267: niin sitten se tuntuu tuppaavan silmille joka käänteessä. Kun se oli
ellauri028.html on line 269: Parixelle kultaomenan ojennettavaxi jumalattarien kauneuskunigattarelle,
ellauri028.html on line 275: Mutta samaahan tuntuu tapahtuvan koko ajan mullekin. Äsken polkupyörämatkalla
ellauri028.html on line 278: parannusta, sillä tää on mulle tuttu juttu ennalta. Kun me oltiin ostettu
ellauri028.html on line 281: kovin monta tullut vastaan.) Ja nyt vanhuxena tuntuu siltä, että kadulla
ellauri028.html on line 287: Kielistä mä oon ollut aina kiinnostunut, ihan pienestä.
ellauri028.html on line 288: Latinantunnit oli mun ensimmäisiä kielitunteja, ruozin ohella.
ellauri028.html on line 304: Suuntaissija kylläkin, kohti jotakin. Nyt alkaa mieleen tulla taas
ellauri028.html on line 305: mun monipolviset seikkailut kieliopin syövereihin. Niihinköhän
ellauri028.html on line 306: mä uppoon sitten, kun Alzheimer alkaa lopullisesti syövyttää
ellauri028.html on line 307: mun pienen pään sisäpuolta, laskostaa proteiineja nurinkurin
ellauri028.html on line 308: kuten mun ensimmäisissä yrityxissä laittaa päälle pussilakanoita.
ellauri028.html on line 309: Saxalainen tyttö, josta tuli sitten lesbo, näytti mulle (muun muassa)
ellauri028.html on line 312: toisen nolosti tumpeloida jonkun korzun kanssa, laskostaa ehkä
ellauri028.html on line 317: siis mun oman käytävän päässä päätyikkunan heittämässä valoruudussa
ellauri028.html on line 318: puhui joku tunnistamaton häiskä puhelimeen nykykreikkaa. Huomasin,
ellauri028.html on line 321: Siitä ilostuneena aloin lukea poistuvien emeritusprofessorien
ellauri028.html on line 323: The Saint - Simon Templar -kirjaa, menisköhän tämäkin, kun kreikkakin.
ellauri028.html on line 324: Pyhimyxet, helluntain henkikasteen virvoittamat, puhuu kielillä.
ellauri028.html on line 329: Pipa ja Sepu lauloi tätä nuotin vierestä kun me oltiin pieniä. Se kuului samaan sota-ajan sikermään kuin Lili Marleen, Eldanka järven jää tai Läskiä ja lotinaa. Oli niitä muitakin. Se onkin tosi vanha sotalaulu. Niissä usein teemana on et vihollisten kanssa oisi hauska veljeillä, ja vähän sisarrella myös. FUCK FUCK! menee KILL KILL!in ohize. Siitä on olemassa suomalainen versio, jonka sanoja ei tahdo kokonaisina löytyä. Löytyy vaan pätkiä.
ellauri028.html on line 333: "Mademoiselle from Armentières" has roots in a tradition of older popular songs; its immediate predecessor seems to be the song "Skiboo" (or "Snapoo"), which was also popular among British soldiers of the Great War. Earlier still, the tune of the song is thought to have been popular in the French Army in the 1830s; at this time the words told of the encounter of an inn-keeper's daughter, named Mademoiselle de Bar le Duc, with two German officers. During the Franco-Prussian War of 1870, the tune was resurrected, and again in 1914 when the British and Allied soldiers got to know it.
ellauri028.html on line 335: The Pittsburgh Post-Gazette of December 4, 1939, reported that the historical inspiration for the song had been a young Frenchwoman named Marie Lecoq (later Marie Marceau), who worked as a waitress at the Café de la Paix in Armentières at the time of the war. Despite the obscenity of many popular versions of the song, it was reportedly quite clean in its original form.
ellauri028.html on line 337: "Mademoiselle from Armentières" was considered a risqué song and not for 'polite company', and when sung on the radio and TV, as in The Waltons, typically only the first verse was sung. The lyrics on which this opinion is based are recorded in the Gordon "Inferno" Collection.
ellauri028.html on line 350: kulta kun on jokaisen tuttu, ...
ellauri028.html on line 383: She never washed her underwear.
ellauri028.html on line 386: The sunofagun was never there.
ellauri028.html on line 395: Who washes the family underwear
ellauri028.html on line 404: From gay Paree he heard guns roar,
ellauri028.html on line 411: I spent hunting for that war.
ellauri028.html on line 414: About me in my uniform?
ellauri028.html on line 434: D'un coup de baguette
ellauri028.html on line 449: Toujours gaie comme un pinson
ellauri028.html on line 455: Mais un matin ce fut la guerre
ellauri028.html on line 470: vanha tuttava, lihavana miehenä tuntematon Seppo Hyrkäs!
ellauri028.html on line 476: kazomaan teeveestä murhasarjoja ja juomaan punaviiniä.
ellauri028.html on line 477: Välillä minä käyn Seijan veeseessä virzaamassa pöntön reunalle.
ellauri028.html on line 478: Puolen tunnin päästä minä tulen keittiöön kysymään,
ellauri028.html on line 483: valtakunnan sovinistin ja Seijan keittiössä tänään!
ellauri028.html on line 485: Kun ei seurannut aikanaan aikaansa, ei kattonu töllöä eikä lukenu lehtiä,
ellauri028.html on line 488: Kai se oli sen tuttu, Risto Alapuron kaveri, jolta kesti 27v tehdä loppuun maisteri.
ellauri028.html on line 490: toi takas mun tietoisuuteen. Luin siitä vähän lisää netistä, enimmäkseen nekroloogeja.
ellauri028.html on line 492: Tunnettu toxisesta maskuliinisuudesta, tai sovinismista, kuten sitä nimitettiin ennen #metoo aikoja.
ellauri028.html on line 494: huumorin varjolla. Siihen aikaan se oli vielä mahdollista. Käänsi Peter Englundinkin kirjoja.
ellauri028.html on line 496: Jotain tuttua. Seppo Hyrkäs oli tosimies, ei tukehtunut torttuun vaan tumputti.
ellauri028.html on line 498: Tapani tulette tuntemaan, urbaanin käytöxen käsikirja, yhdessä toisen yhtä nimitutun vainajan,
ellauri028.html on line 499: herkän rakkausrunoilijan, enkelikiharaisen joskin ruumiikkaan Tommy Tabermannin kaa.
ellauri028.html on line 502: Otsikkospesialisti Hyrkäs niitti mainetta jo Uudessa Suomessa. Intiassa oli tapahtunut junaonnettomuus ja
ellauri028.html on line 503: Hyrkäs otsikoi jutun: ”Kisko katkes, juna kaatui, rättipäille kuolo saapui”. Tää siis ennen klikkiozikoiden aikoja.
ellauri028.html on line 507: Ennen kuolemaansa se näytti Pekalle vastaantullessa vielä ystävällisesti fäkkiä. (PST: Kekä on/oli Pekka Parkkonen? Jos se olikin Parkkinen? Pete Parkkonen on laulaja ja sen kaima Pete Parkkonen on rumpali. Pekka Parkkinen oli runoltaja.)
ellauri028.html on line 509: Pekka Kustaa Parkkinen (4. kesäkuuta 1940 Helsinki – 8. toukokuuta 1992 Helsinki) oli tuottelias suomalainen kirjailija ja kääntäjä. Proosassaan hän kuvasi väljällä, puheenomaisella kielellä näkemyksiään kulutusyhteiskunnan varjopuolista. Hänen teoksiensa hallitsevina aihepiireinä ovat rakkaus ja sen ristiriidat. Parkkista on kuvattu myös kommentoivaksi yhteiskuntakriitikoksi ja arjen kuvailijaksi. Runoilijana Parkkinen on (oli) aforistinen kiteyttäjä. Se löytyy kaljupäisen Tontin plokista Unohdettuja runoilijoita.
ellauri028.html on line 513: Heikki Parkkonen (24. maaliskuuta 1938 Vaajakoski, Jyväskylän maalaiskunta – 17. huhtikuuta 2018 Helsinki) oli suomalainen päätoimittaja.
ellauri028.html on line 514: Parkkonen aloitti 1960-luvulla toimittajana Helsingin Sanomissa ja siirtyi sieltä Viikkosanomiin. Kun levikkiongelmiin joutuneeseen Seura-lehteen haettiin päätoimittajaa, ehdotti Otavan kirjallinen johtaja Paavo Haavikko tehtävää Parkkoselle. Seuran päätoimittajana Parkkonen toimi vuosina 1974–1981 ja uudelleen 1985–1990. Parkkonen nosti Seuran Suomen suurimmaksi viikkolehdeksi, mutta lähti sen jälkeen etsimään uusia haasteita. Vuonna 1981 hän kävi perustamassa ja päätoimittamassa Lehtimiesten lyhytikäiseksi jäänyttä yleisaikakauslehti Pikajunaa.
ellauri028.html on line 550: Tääkin todistaa jotakin. Uusi testamentti on globalisaation evankeliumi, sillä saadaan alkuasukkaille housut jalkaan ja halu omistaa myös t-paita, lenkkarit, lippis ja televisio. Koko raamattu on ammattilaisille, kun ilmainen näyte on nielaistu ja hinnoista, veroista ja tulleista on sovittu.
ellauri028.html on line 558: Kimmo K pahanhajuisine vanhuxen hengityxineen oli mukana kahvilla. Anssin raamattupiiri oli tehnyt kakkuja. Juteltiin niitä näitä helluntailaisista. Kaikilla oli mukavaa. Mä annoin lahjan ja pidin puheen, ainoan. Mähän taidankin pitää puheiden pidosta. Mulla on karismaa. Anssi kätteli lähtiessä jollain helluntalaisten salaisella tervehdyxellä. En osannut, annoin vaan kylmää kämmentä.
ellauri028.html on line 563: Odottelemme juuri parhaillaan eli täsmälleen tällä herran sekunnilla, tällä nimenomaisella hetkellä tai tällä kellonlyömällä odotamme Euroopan erikoisuuskirjeenvaihturimme Eino-Mies Porkka-Kosken raporttia reportaashshisarjaamme "Yhdentekevä Eurooppa". Kävelevä sinikantisemme uudisoi meille kohta Helsingin Pinaatintorilta suomalaisten sotavegetaarien 47:nnen teemaviikon paraatia. Aihehan on Eino-Miehelle erittäin tuttu. Mieshän on palvisodan vegetaareja. - Niin, hänhän sai palvisodassa Mannergeimilta neljännen luokan valkoisen ruusukaalin riparikunnan kunniamerkin. Sopan ja kauhan miehiä kerta kaikkiaan. Eikä siinä kaikki, Vuonna 55 hän oli reportterina seuraamassa Porkkanan luovutusta takaisin Suomelle. Toivottavasti hän ei ole tänä juhlallisena vegetaaripäivänä niin nakit silmillä, että joutuisimme taas kuulemaan sen iänikuisen baaritiskitarinan siitä, miten hän listi vielä välirauhaspäivänä 50 punajuuriarmeijan kaaleria itulinjassa paljain käsinein. - Herra jumala! Puhelinhan soi! Pane töpseli nopeasti seinään! Haloo haloo! Täällä alivaltiosihteeri! - Täällä Eino-Mies P-K tanassa ja Burana 200. Saisinko huonepalveluun, tarvizisin Burana 400:sta. Ja jos Suomesta soitetaan ja uzitaan, minua ei saa häiritä eikä vastustaa. Sanokaa vaikka, että minulla on Pipa kukkarossa ja Kippari-Calle taskussa.
ellauri028.html on line 565: Kansalaiset! Nyt on jälleen se aika vuodesta, jolloin on aika muistaa maamme ilotulituxissa vammautuneita ilotulitusveteraaneja! Jotka lähtivät vapaaehtoisesti niskalaukauxenkin uhalla, usein inhimillisesti kazoen iian varhain, täynnä intoa puolustamaan lemmikkien oikeutta kuunnella ilotulitusten paukkinaa ja haistella ruudinkäryä vaatekomerossa kenkäläjän alla puolen yön ajan vuodessa. Jotka palasivat liian suuren ja liian raskaan uhrin antaneina, päättöminä (kuten lähtiessä) ja silmättöminä, kuolleita kissoja ja lento-oravia repussa, mutta tyytyväisinä kuin äiti armas Volgan laturiin. Katon rajass' kulkee hauki, pahaa taitaa tarkoittaa... Kierrä pullon korkki auki, ryyppy pedon karkoittaa! Pöydän alta ryömii lisko, ilkein silmin tuijottaa. Ryyppy toinen naamaas kisko, Aistiharha lähdön saa. Vierustuolill' istuu hylje, pyrstö läpsii palleaas'. Kunhan vain et lasiin sylje, mursu daamiks muuttuu taas. Pöydän päällä ammuu nauta, maitoo koettaa tyrkyttää. Ryyppy neljäs, jumalauta, maitohapot karkoittaa. Näitä ilotulitusveteraaneja varten rakennamme Kauniaisiin ilotulitusveteraanien kuntoutuskeskuxen Papattiveljeskodin. Kun siis päätön nuori mies ilmestyy ovelle käsi ojossa ja karvalakki kourassa, hellittäkääpä pörssinnyörejä. Tarkoitus on jalo, missä olisimmekaan nyt ilman ilotulitusveteraanien eläinuhreja. Varmaan Kouvostoliitossa munalipun alla.
ellauri028.html on line 567: Sotuinvalidien puolustusvoimat järjesti sotuinvalidien syyskeräyxen koko maassa. Nyt julkistamme keräyxen tuloxen. Saimme kerättyä yhteensä 283 kokonaista sotuinvalidia ja osia. Se on 50% eli lähes puolet vähemmän kuin viime vuonna. Näistä 238 nyt vielä tuhisevaa sotuinvalidia (tai vähemmän) luovutetaan rahavallan resitentille Sale Hiiristölle izepäisyyspäivän sotuinvaliidivastaanotolla. Sotuinvalidien puolustusvoimat päällikkönsä sopuiluveteraani kunniaylisopuli Esa Saarisen nimissä haluaa kiittää koko Suomen kansaa, paizi Aira Samulinia, joka ei millään suostunut luovuttamaan vaatekomeroon kenkäläjän alle kätkemäänsä Peter Nygårdia.
ellauri028.html on line 571: Jaaaha, meillä on täällä intiaaniteltassa sotilasmestari Karmei Enninen, tervetuloa. Paizi tehän olitte täällä ensin, anteexi. - No panic, siviili, lepo vaan, armeijassa ei pyydellä anteexi eikä ensinkään anneta, seuraa kurinpitotoimenpide, esim niskalaukaus. - Aaaha. Stm Kanninen, teiltä on juuri ilmestyny jyhkeä värikuvateos 101 asentoa. - Jes söör herra siviili! - Tässä kirjan takaliepeessä kunniaylisopuli E.Saarinen kehaisee, että tää on jatkoa kirjaanne 100 asentoa. - Niin, edellinen teos oli jymykukoistus, ja E.S. vaatimalla vaati jatko-osaa, tukijatketta ikäänkuin puuvillaisella vyöllä. Tää on jonkin verran rohkeampi kuin se esa. Suomalainen sotilas uskaltaa olla missä tahansa asennossa. Keittiön lattialla, takapenkillä, hississä, tiskipöydällä, parvekkeella, puuta vasten mezässä, junan vessassa... - Niin niin, ne on nähty, mitä uutta tässä painoxessa? No ei muuta kun tää 101. kuva ihan extrana: E.Saarinen epämukavan näköisessä vetelässä asennossa Pekka Himosen takana Pipsa Pallasvesan riippukeinussa. Pow-wow on päättynyt, ja nyt, saanko pyytää siviiliä tänne teltan taaxe... BLAM! BLAM!
ellauri028.html on line 573: Täällä valtakunnantyhjäntoimittaja Esa-Jouni Reikä-Saarinen ja puolustusvoimien simulaattorihankinnat! Maamme p-voimat on päättänyt hankkia jalkaväen taistelusimulaattorin! Vauzi vauz! Ja se oon mä! Tupla vauz! Ei vaitiskaan, vizi vizi, pyydän anteexi. Läänineversti Karmei Enninen, olkaa hyvä, avaisitteko vielä vähän tätä? - Kiitos, ja anteexi että en sano kiitos, armeijassa ei sanota koskaan kiitos, anteexi tai ole hyvä, meillä se menee vaan: hommio! ja loppu! Täällä kannetaan vaan kaunaa, aseita ja arvomerkkejä. Simputetaan alaisia ja kannellaan esamiehistä toimivalle johdolle.
ellauri028.html on line 575: No hyppään yli pari vielä puujalkaisempaa viziä ja menen suoraan asiaan: pianaikaa koko rauhanaikainen rauhantahtoinen armeijamme voidaan korvata armeijasimulaattorilla, joka puolustaa simuloitua maatamme ulkoa tulevia uhkakuvasimulaattoreita vastaan. Kyberuhat pannaan superselliin, pilviporsaat roviolle, jossa niitä linkoo virtuaaliläjillä äreet lintuset. Kassa kukoistaa. - Hauska kuulla että armeija ottaa vaihtoehtoisen todellisuuden vakavasti! Kybersodassa pärjännee tälläinen rimpulampikin kaveri, et mä tuun mielläni reserviin! Isänmaallisuus on aina ollut mun sydäntä lähellä! - Hienoa! Olkaa hyvä, saako pyytää vapaaehtoisexi tänne teltan taaxe... BLAM! BLAM! Ei vaitiskaan, vizi vizi! se oli vaan simulaatio! - Aargh! niin olin mäkin! Mein leben!
ellauri028.html on line 605: niin mä kerron mitkä on sun normisi.
ellauri028.html on line 607: Tässä näitä malkoja jotka löytyivät mun silmästä.
ellauri028.html on line 608: Plus selitys, mikä oli kaskun kärki, ohjaava normi,
ellauri028.html on line 623: persuilu | mauton puujalka | yllätys totaalisesti pilattu tilkesanoilla, ellipseillä ja isoilla kirjaimilla. Ihankun Jaakko Hintikka sanomassa: ja nyt tulee kaskun kärki, kuunnelkaapa tarkasti. |
ellauri028.html on line 625: persuilu | puujalka | Where is the beef? Persun normipäivä. |
ellauri028.html on line 627: Talvisotaa edeltäneet neuvottelut olivat kariutuneet Moskovassa, ja suomalaisvaltuuskunta oli lähdössä. Paasikivi kysyi Molotovilta, miten monta miestä Neuvostoliitto aikoi Suomea vastaan lähettää.
ellauri028.html on line 631: Ilmoitan Mannerheimille, että jakaa joka miehelle toiset viisi patruunaa, Paasikivi vastasi.
ellauri028.html on line 635: Vaimo osti haarattomat seksi poksyt ja odotteli sohovalla miestä. Mies tuli töistä ja vaimo avasi jalkansa ja sanoi "haluaisitko vähän tätä". mies vastasi: " en helvetissä, katso mitä se on tehnyt sun alkkareille!"
ellauri028.html on line 637: |
| Mä kiipeen lamppuun ja tukkaan. Olipa kerran yks roskis ja sen nimi oli Peppi. Yks roskis hyppäs roskikseen. Olipa kerran yksi muna. Hänen nimi oli Pulla. Hän oli puussa. Sit hän meni kärryllä ja mopolla ajaa rallia. | aikuiset | hulvaton | Jonkun typerän pikkupojan höpötystä |
ellauri028.html on line 639: Natsit ja kommarit tappeli keskenään, mutta poliisit kyllästyi niihin ja käskivät ajaa armeijalaisten heidän ylitse panssarivaunuilla.
ellauri028.html on line 640: Ongelma ratkaistu lol! | väkivalta | skizo | (suomi 24 vertaisarvio:) Oli ihan vitun paska. Ei edes liity mustaan huumoriin. |
ellauri028.html on line 643: Toimin 60-luvulla vaasalaisen talon isännöizijänä. Tehtäviini kuului vesimaxujen seuranta. Kerran menin viidennen kerroxen Mjölkvisteille huomauttamaan siitä, että huoneiston yhden asukkaan vesimaxu oli maxamatta. No heillä oli kuitit siitä, etä kaikkien Mjölkvistien vesimaksu oli maksettu, ja silloin kuulin suuni sanovan, että entä sitten se Inga Reklamer, jonka nimi on teidän ovessa.
ellauri028.html on line 661: ... että montako sotaveteraania on Suomessa? 700K. Missä ne on sijotettuna? Kahden metrin syvyydessä pitkin Suomea ja itärajan takana, vastasi äänruut sorauttamatta ärrää ja ilman hoota.
ellauri028.html on line 665: Ääh. Ei huonosta tule kalua. Sama juttu kuin musiikissa, kuuntelen sujuvasti mutta laulussa on kuutonen. Pienin mahdollinen siirto tuottaa mahtavasti huvia, sanoi Aarne Kinnunen. Aarne kyllä takuulla vinoilee tässä Paavolle, vaaralliselle vainajalle selän takana.
ellauri028.html on line 671: Alaviite: Mikko Kuustonen on 60v gospellaulaja, kaivosmiehen poika kuten Tom Jones. Soololevy Profeetta. Yksityiselämä (Muokkaa): Kuustonen oli naimisissa Marita Kuustosen kanssa 32 vuotta. Heidän avioeronsa astui voimaan keväällä 2014. Toukokuussa 2018 Mikko Kuustonen avioitui koreografi Hannabrotheruksen (s. 1968) kanssa. Hanna os. Saloheimo tulee täysin pystymezästä julkkisskenen ulkopuolelta. He ovat molemmat impulsiivisia ja yliempaattisia. Heillä on tv-ohjelma julkkisten rakkauselämästä. He haastattelee julkkisystäviä ja kuulee mikä liima saa suhteen kestämään. Ois Kuustostenkin ollut hyvä ostaa sitä putkilo. Minkä jumala on liimannut sitä älköön ihminen irrottako. He laittavat izensäkin likoon. Kyllä siinä moni liima irtoaa. Kuustosella on siitä pitkä kokemus. Hän on itse kertonut julkisuudessa päihdeongelmistaan, mutta on ollut raittiina v 2004. Varmaan vielä sietämättömämpi selvänä. Hän on kuulunut nuorena herätysliikkeeseen ja sixi kärsinyt myöhemmin myös muista mielenterveysongelmista. Kuustonen on kertonut olevansa värisokea. Siitä kaikki ongelmat alkoivat. Näki maailman mustavalkoisena väri-tvn aikana. Koiratkin on värisokeita. Vieläköhän se pieree yhtä kovaa Hannan seurassa. - Mikko! Hanna Brotheruxen poika Johannes on myös huumekoukussa. Haisteleekohan se liimaa. Mikko Kuustonen ja Hanna Brotherus muuttivat yllättäen avioehtoaan – Mitä tapahtuu ökymökille? Mikko Kuustonen ja Hanna Brotherus 2022: Ero! Mikko Kuustoselta paljonpuhuva reaktio Hanna Brotheruksen pieraisuun eron jälkeen. Musti!!
ellauri028.html on line 684: Konduktööri: "Kuulkaas herra, tuollaisella käytöksellä joudun poistamaan teidät junasta!"
ellauri028.html on line 685: Pappa: "Mitä! Ja vedät vielä munasta?"
ellauri028.html on line 701: 4 munaa
ellauri028.html on line 705: 4 rkl sitruunamehua
ellauri028.html on line 729: Voitele uuni. Kkäännä kaakkuvoka 220 asteesheen, l nohda knnytt
ellauri028.html on line 730: vatkainta poish. Heitä kulho ikkunashta, tshe...tshekkaa taas vishhki.
ellauri028.html on line 737: Mikko Kuustonen seurusteli kerran nuorukaisena kirkkoherran tyttären kanssa ja oli innoissaan, kun pääsi ensimmäisen kerran tapaamaan tytön vanhempia. Tiesihän Mikko, että jos vanhemmat hyväksyisivät hänet, tyttö voisi vaikka antaa... suudelman. Siinä sitä istuttiin olohuoneessa ja keskusteltiin tosiolevaisesta, kun jännitys ja kahvi alkoivat vaikuttaa Mikon suolistossa. Pian poika ei enää pystynyt pidättelemään vaan päästi pienen pierun. Kirkkoherra katsoi vihaisesti perheen koiraa, joka sattui makailemaan Mikon tuolin alla, ja torui: "Musti!" Mikko huokaisi helpotuksesta ja jysäytti toisenkin kerran koiran piikkiin. "Musti!", nuhteli tällä kertaa kirkkoherran rouva. Kului muutama tovi, ja ilma vain kiersi Mikon suolistossa. Eihän siinä auttanut muuta kuin päästää ilmoille kunnon jyräys. "Musti!" ärjyi kirkkoherra naama punaisena. "Tule nyt jo pois sieltä tuolin alta, ennen kuin se pitkätukkainen hipinretale paskantaa päällesi!"
ellauri028.html on line 748: Frustrated, Bob storms off into the bathroom, undresses, and walks back into the room completely naked, except for his boots.
ellauri028.html on line 770: Matti ja Teppo oliva Floridass piitsill ja torkahtiva rannall. No tiätty ne palos mahapualelt aika pahast ja oliva punasi ku ravut.
ellauri028.html on line 772: Tähä meidä hyvi tuntema laulajat sanos, jott "Matti ja Teppo Suamen Turust. Me olla oltu aurinkos!"
ellauri028.html on line 775: Kävin eilen illalla kaupassa. Olin sisällä vain noin viisi minuuttia, mutta kun tulin ulos oli moottoripyöräpoliisi kirjoittamassa sakkolappua, koska parkkikiekko oli unohtunut.
ellauri028.html on line 776: Menin poliisin luo ja sanoin "Hei, eikös sakon voisi jättää väliin, kun tämä on ainoa auto parkissa?". Poliisi ei sanonut mitään, vaan jatkoi lapun kirjoittamista. Niinpä sanoin poliisia virkaintoiseksi natsiksi.
ellauri028.html on line 778: Sitten sanoinkin poliisia jo v**un k***pääksi. Poliisi kirjoitti sakon loppuun, laittoi sen pyyhkijän alle, ja aloitti kirjoittamaan seuraavaa renkaiden kulutuspinnasta!!
ellauri028.html on line 779: Tätä jatkui ehkä vartin. Minä haukuin poliisia ja hän kirjoitti uusia sakkoja, kunnes sanoi vievänsä minut asemalle jos vielä jatkaisin ja ihmetteli enkö välitä sakoista mitään. En sanonut mitään, vaan odottelin poliisin poistumista.
ellauri028.html on line 781: Mutta minä en välittänyt, koska minun autoni oli kotona tallissa.
ellauri028.html on line 795: -Liikaa ihmisiä, en pidä tungoksesta.
ellauri028.html on line 800: -Suksikaa vittuun.
ellauri028.html on line 812: Täällä valtakunnantyhjäntoimittaja Esa-Jouni Reikä-Saarinen ja uusi sensaatiomainen tiedelöytö! Posketonta! Käsittämättömän mahtavaa! Nimittäin! Soveltavan filosofian maailma kohahti tänään kuin Keilaniemen rantaa alvariinsa tapaileva aalto. Sosiobiologi Lauri H. Anterosson paljasti löytäneensä aivan uuden ja tähän asti tuntemattoman eläinlajin, ihmismuurahaisen! Sosiopaatti Anterosson teki tämän ällistyttävän ihmismuurahaishavainnon sattumalta ollessaan rutiininomaisella helikopterilennolla 2000 metrin korkeudella Espoon ilmatilassa.
ellauri028.html on line 814: Lauri H. Anterossonin ottamien ilmakuvien perusteella näyttää, että ihmismuurahaisyhdyskunnat koostuvat pienistä tulitikkulaatikkoja muistuttavista rakennelmista, joiden ympärillä ihmismuurahaiset autoilevat ja säntäilevät päättömästi sinne tänne. Niiden teknologinen taso on lähes yhtä korkealla kuin ihmisten, ja lisäxi ne puhuvat ilmeisesti suomea, tummakuorisemmat yxilöt tosin murtaen. Onko maapallolla sittenkin älyllistä elämää? No tämähän ei sitä vielä todista. Kun Anterosson laskeutui alas Espoon maaperälle, niin ihmismuurahaiset olivat salaperäisesti kadonneet! Niiden kohdalla oli vaan käsittämättömän syvä reikä, josta hämärästi tuttu ääni huhuili: Sori siitä! Mutta ei pidä hellittää, optimistisesti vaan eteenpäin E.J.O Saarisen viitoittamalla positiivisella tiellä!
ellauri028.html on line 818: - Päivää. - Vuh. - Vuh. Kun nyt huhtikuun lopulla jäätte eläkkeelle, tulette olleexi kokonaista kolme vuosikymmentä eläinten palveluxessa. Jussi Carlson, kykenittekö lisääntymään Korkeasaaressa? No minulla oli stressi monta vuotta. Kolmas vaimoni sai minut lopulta innostumaan lisääntymisestä, mutta silloin oli jo liian myöhäistä. Luonnonolosuhteissa olisin varmaan tehnyt useampiakin pentueita, mutta nyt se jäi tähän Jasperiin. Hyvä niinkin, ettei Vaasa-suvun Suomen haara päässyt ihan ehtymään. - Jussi Carlson, saako olla maapähkinöitä? - Yleensä minua ei saa ruokkia, mutta kun nyt olen jäämässä eläkkeelle, olkoon menneexi. Kiitos. - Niin Johannes, kun te nyt jäätte eläkkeelle, tuleeko teille ikävä tänne Korkeasaareen? Varmasti tulisi, mutta minulle ja vaimolleni on luvattu oma häkki saaren eteläpäästä. Se on vähän pienempi kuin eläintenhoitajan koppi flamingotarhan perällä, mutta siellä on parempi kiipeilypuu, ja ketut ovat mielestäni mukavampia naapureita kuin flamingot. Ketuista lähtee eläintarhassa kesällä väkevää luonnon tuoxua, kuten Juutas Käkriäisestä sahan hovin salissa. Siellä minä sitten puolisoni kanssa asustelen hiiriä nikertäen ja paritellen, kunnes hetkeni tulee, ja minut viedään Eläintieteelliseen täytettäväxi. Vuh.
ellauri028.html on line 829: SKP, Suomen Kari Peizamo laulaa: Kommunistipuolueen naiset käänsi mun skootterin.
ellauri028.html on line 830: Mikko A, keskustan känkkäränkkä alkaa viisun sievästi: Mä maalaisliitto oon. Ilman maaseutua Suomi ei ole Suomi, vaan EU:n osavaltio. Sexitistä ei kyllä tule mitään, Paavoista paxumpi on ohjissa. Kullikaljuinen Kimmo Sasi turhaan piiskaa kokoomuxen konia.
ellauri028.html on line 832: Kok jäi viimesex, ei ollut vielä aika kypsä. Johtoon meni kexusta. Totta Mooses, Puovon loputon autiomaavaellus simahti lopulta. Jätemäen irakgaten jälkeen päsmärixi tuli uuniperunoista kuulu Frankenstein. Hyi kuinka olikin aika vastenmielistä, saatana. Ja mä olin aina vaan siellä Babylonin vankina.
ellauri028.html on line 834: Olin 51. Niihin aikoihin alkoi vanheneva siitin silloin tällöin reistailla. Se on 3 kertaa 17. Mä olin 17 kun Petsku aika vauhkosti sekoili maalla merellä ja ilmassa. Kevättalvella Merikadulla. Vuonna 2033 täytän 81 (insh Allah vittu saatana, ellen ole Hietaiemen täytteenä). Se on 3 kertaa 27. Mä olin 27 kun söin eka kerran depressiolääkkeitä. Keväträntäsateella Cambridgessa Massachusettsissa. Hyi helvetti. Aika vittumaista saatana. Näitä ei tekis mieli muistella.
ellauri028.html on line 843: Me ostettiin 2007 jenkeissä käydessä aito vaahtomuovinen söpö GW Bush-stressinukke muovisessa verkkokassissa, jota saattoi puristella lyttyyn ja mätkiä päähän nyrkillä. Bad bush, hyi helvetti. Älä muistele. Me tultiin kaikki kipeixi Matin ja Jillin vetoisessa veden vaivaamassa kellarissa, kukin vuorollaan. Mikään ei ollut juuri muuttunut 70-luvun ajoista. Muistan taas kerran ajatelleeni: mitäs läxit. No menihän se ohi sittemmin.
ellauri028.html on line 848: Tapio Vinhaperä on yleisen kirjallisuustieteen yritysprofessori erityisalanaan grillituotteet. Viran lahjoitti Yrjön Grilli Taavetista. - Kyllä minä en näe tässä mitään eturistiriitaa. Yritys ja tiedemaailmalla on paljon yhteisiä intressejä, kuten saunaillat, pitkät kokousmatkat ulkomaille ja nuoret opiskelijatytöt. Joko muuten mainizin, että Ykän grillissä saa takaa maistuvaisia ja sinne kannattaa tulla kauempaakin?
ellauri028.html on line 850: Munkin viran Kouvolassa maxoi alkuaikoina Kouvolan kaupunki hintana sisäänajotien kyltistä und:blue;color:white;font-family:sans-serif">YLIOPISTO. Kuusankosken grilli tarjosi takaa maistuvat. Ja herkullisia hillomunkkeja. Aivan vitun saatanan häpeällistä ja noloa. No tulihan se sieltä.
ellauri028.html on line 859: Tässä ei nyt ole eniten kyse siitä että märisisin että just mä en päässyt vänkäämään uskonnoista vauvalla. Sinne on ärsyttävä muutenkin kirjoittaa kun grafiikka on laimeaa, ketjut vilisee ekalta sivulta heti jne.
ellauri028.html on line 861: Mutta osui silmiini vaan yksi Allah-Jahve -ketju ja kun moni oli sitä mieltä että ne ovat yksi ja sama jumaluus, niin kirjoitin ihan asiallisesti mitä mieltä olen (eli että eivät ole sama). Hävisi se ketju, sit kun tein yhden ihmettelyketjun että mihin se eka ketju hävis, niin poistivat senkin.
ellauri028.html on line 866: Siis kirjoitin alkuun että "Muhammed joidenkin hadithien mukaan kirosi vielä kuolinvuoteellaan krisrityt". Sanoi et perhanan uskottomat koirat. (Ehkä se tarkoittikin koiria?) Olikohan se liikaa vauvan modelle?
ellauri028.html on line 871: Jumala on raamatussa ilmoittanut nimensä: Jahve, sukunimi epäselvä, poikansa on Jeesus Jahvesson. Jahve on annettu iankaikkiseksi nimeksi eli isän nimi tulee aina olemaan Jahve, kaikissa kielissä, vaikka sitä nimeä ei saa turhaan lausua. Jehova! Jehova! Jehova Jehova Jehova! Tää ei ollut turhaa ollenkaan! Kumpaakaan nimeä ei koraani käytä puhuessaan jumalasta. Allahilla on 99 nimeä mutta yksikään niistä ei ole Jahve/Jeesus. Se on sadas/101:s, mutta se on Allahille hepreaa.
ellauri028.html on line 873: Jeesus on jumalan poikia raamatun mukaan. Koraani taas kieltää että Jumalalla voisi olla poikia: "Ei Allahin sovi hankkia itselleen lasta." Eihän sillä ole edes tyttöystävää, eikä p.henkeä vararenkaassa. (Suura 19:35)
ellauri028.html on line 875: Muhammed tyrmäsi kristinuskon kolminaisuusopin:"Ne jotka sanovat "Jumala on yksi kolmesta", eivät ole uskovia" (Suura 5:73) Hizi onhan ne, vaikkakin väärän puun alla haukkuvia koiria. Muslimi ei voisi koskaan lausua Nikean uskontunnustusta jossa tulee esille jumaluuden 3 persoonaa. Ne päätettiin kovan kädenväännön jälkeen äänestyxellä. Kokousaika loppui, muuten jumalan porukoita olisi ollut vielä enemmän.
ellauri028.html on line 877: Raamatun mukaan uskovat ovat sen lapsia. Siis kirjan lapsia? Kirjatoukkia? Koraanissa ei Allah paljon isyydestä piittaa: "He sanovat:Armollinen on valinnut itselleen lapsia. Puhuttepa te kauheita...Ei armollisen sovi ottaa itselleen lapsia. Kaikki..tulee Allahin eteen palvelijoiden tuomana, kahvit viinirypäleet ja huuratkin" (Suura 19:88-93)
ellauri028.html on line 881: PÄÄTÖN: Mites se menikään raamatussa? Jos ei usko niin joutuu helvettiin. Siis tässä sun uskon versiossa. :rolleyes:
ellauri028.html on line 900: Raamatun (sanokaamme) noin 500 lempi-sanasta noin puolet on uudessa brosyyrissä, vanhaa sopimusta paljon ohuemmassa läpyskässä. Sekin varmaan todistaa jotakin. Lasketaanpa mikä on keskimääräinen lempisanaesiintymien etäisyys kussakin niteessä. Nää laskelmat heittää aika paljon lähteestä toiseen, et nää luvut on vaan suuntaa antavia:
ellauri028.html on line 907: Huomataan, että koraanissa puhutaan lemmestä jopa tiheämmin kuin vanhassa testamentissa! Mutta uusi sopimus on erittäinkin rakkautta tiukkuva, nelinkertainen verrattuna vanhoihin diileihin. Se nostaa raamatun kokonaislemmekkyyden kaxinkertaiseksi koraaniin verrattuna.
ellauri028.html on line 909: Seuraava luettelo osoittaa, mistä jumala puhuu enimmin raamatussa. Ylläri, se puhuu izestään ja kolleegoistaan kaikista eniten, vanha narsisti. Seuraavaxi eniten puhutaan uskomisesta, siitä puhe kai mistä puute. Seuraavat luvut on aika epätieteellisesti joku kerännyt kuningas Jaakon hyvästä kirjasta.
ellauri028.html on line 936: Mä ihmettelen kun vauvalla porukka haukkuu Jenni Vartiaista sun muita tosi räikeillä sanamuodoilla eikä viestejä poisteta, että miks ei asiallinen mielipidekeskustelu uskonnoista onnistu.
ellauri028.html on line 938: Kuka hemmetti on Jenni Vartiainen? Never heard. Juhananko sisko? Eiku hetkinen, sehän on se muruseni-biisin laulaja. Opiskeli Gimmel-yhtyeessä. Hyvä biisi, mut ilmeisesti Jenniltä on sittemmin lähteny hommat lapasesta pahasti. Siitä on tullut jonkinlainen Cheekin naisellinen vastine. Teki vauvan.fi tuntemattomaxi jääneen isän kanssa kuin neizyt Maaria.
ellauri028.html on line 941: Mut sen takia tuon laitoin tuohon että kun mun mielestä tuo on ihan asiallinen.
ellauri028.html on line 946: VIERAILIJA12: Meillä on suvussa hyvä esimerkki näistä eri uskonnoista, on ortodoksia, perus evankelisluterilaista, sitten on yhdessä haarassa juutalaista, jehovaa ja kaiken kruunaa miehen isä ja äiti, joisa isä on puoliksi intiaani ja äiti ameriikan suomalainen. Ja isänsä oli miehelle sitten opettanut hänen lapsuudessaan kaiken maailman manailuja, yrttejä ja suitsukkeita ja mietiskelyä. Ja täytyy myöntää kun ensimmäisen kerran miehen yllätin tapailujemme alussa istumasta keskellä pihaa pressu teltassa tätä mietiskelyä harrastamassa niin minä nauroin pitkään ja hartaasti. Ja tästä kun kaverilleni vielä puhuin niin täysin idioottinahan ne miestä pitivät. Mutta nyttemmin on sitten selvinnyt että nämä on vain jokaisen tapoja rentoutua. Siinä missä mies siis joskus tyyliin kerran-pari vuodessa vetäytyy jonkun päivän takia omaan rauhaansa, otan minä konjakkipullon ja istun kynttilän valossa ja tuijotan liekkiä. Sama asia, mutta kaksi eri "uskontoa". Kun itse kuulun näihin jotka eivät saa mitään voimaa uskonnosta. Mutta mies taas jotakin pelätessään ottaa kaulanaihonsa käteen ja pyörittelee sitä sormiensa välissä ja manailee jotain.
ellauri028.html on line 961: Niinhän se tietysti onkin: siltä osin, kun uskomme
ellauri028.html on line 962: sellaiseen mikä ei näy, kuulu, tunnu, maistu eikä haise,
ellauri028.html on line 964: uskon siihen mikä tuntuu musta mukavalta, luontevammalta
ellauri028.html on line 965: ikäänkuin, istuu mun muihin arvostuxiin paremmin,
ellauri028.html on line 967: mihin mun kaveritkin sanoo uskovansa.
ellauri028.html on line 970: Se ottaa tiedon valtakunnasta vaan sen tunnepuolen.
ellauri028.html on line 972: Kun ei ole oikeaa eikä väärää noin todennäköisyyden
ellauri028.html on line 973: mielessä, mikä vaan on yhtä toden näköistä, tai unen.
ellauri028.html on line 974: Valize mieleisesi maku, väri, suutuntuma ja haju.
ellauri028.html on line 983: alkuun
ellauri028.html on line 984: loppuun
ellauri029.html on line 17: alkuun
ellauri029.html on line 18: und:yellow;font-size:4em;text-align:center;margin-top:0%;margin-bottom:0%">ÖÖ MITÄ TARKOITATHuuhaata
ellauri029.html on line 19: und:magenta;font-size:6em;text-align:center;margin-top:0%;margin-bottom:0%">PRO-AKATEMIA
ellauri029.html on line 20:  unk.jpg" width="100%" />
ellauri029.html on line 25: 1980-luvun alun kulttuuridebatin posketon pläjäys.
ellauri029.html on line 27: ISBN: Punkakatemian ISBN ei saatavilla
ellauri029.html on line 30: Saatavuus: Painos loppunut
ellauri029.html on line 32: Punkakatemia herätti ilmestyessään syksyllä 1980 hurjan kulttuuriväittelyn. Jan Blomstedt oli tehnyt E. Saarisesta haastattelun, jossa hän otti käyttöön nimikkeen punktohtori, ja ilmestyttyään Helsingin Sanomissa 4.5.1980 juttu herätti laajaa huomiota. Haastattelu ja sen vastaanotto innostivat kirjoittajia viemään ideoitaan eteenpäin ja näin syntyi nopeassa ajassa kirjoituskokoelma Punkakatemia. Siihen sisältyi paitsi alkuperäinen punktohtorihaastattelu myös E. Saarisen Vartija-lehdessä und:orange">julkaisemiani kirjoituksia sekä eri lajityypeissä viritettyjä tekstejä. Kirja oli kokonaisuutena moninainen ja rosoinen, mitä pidimme sen ansiona.
ellauri029.html on line 34: Idioottikin pystyy pilkkaamaan punktohtoria (ks albumi 27). Punk-rockin vesittämisestä sekä paikoin hyvin alkeellisesta a) mielikuvituxesta b) sanavarastosta ja c) kirjallisuuden tuntemuxesta johtuen S:n Suomessa propagoima gonzo-journalismi sai välittömästi epäilyttävän maineen: mikäli punk-tohtorillemme jokin oli "hillittömän rankkaa poweria", oli juostava lujaa pakoon ja ezittävä hillittömämämpää ja rankempaa poweria vaikka tuhansien järvien haiden mezästyxestä. Hunter S Thompsonin lukeminen alkuperäisenä täsmentää Saariskuvaa: useimmiten Esa on vain hyvinkääläinen radanvarren pikkusielu, jonka kirjoituxet päätyy aina siihen, että se todistelee kaikille yxilöllisyyttään ja rankkuuttaan. Joku vielä pienempi sielu voi toki lukea sen höperyyxiä alleviivaten ja kirjoittaen sivuun "Rankkaa!" Sen katu-uskottavuus on samaa luokkaa kuin kädettömällä miehellä, joka uhoaa taukoamattomalla runkkaamisella. Nykyinen seppoilu oli jo idulla, vaikka Sartrella siveltynä: ihmisen täytyy ylpeänä omaxua valizemansa situaatio. Osaansa tyytymätön tarjoilija on roolinsa vanki, ja huonossa uskossa. Loppuelämänsä Eski omistautui sit jakamaan parempaa uskoa. Sitä Peukaloliisan pääskyn sanomaa: Sää pystyt vaikka mahdottomaan, usko sydämmees VAAAAAAAN! Eskin kumipää rikkoo betoniseinää. Mieluummin silti vaivaannuttava ja poikamaisen humoristinen existentialisti kuin ikävystyttävän autistinen elitisti. Ikävä vaan että Eskistä tuli iän mukana ikävystyttävän populistinen viihdyttäjä.
ellauri029.html on line 38: Jan Blomstedt rakastaa keinotekoista ja sievää jaottelua ja luokittelua. Koska me emme sellaista rakasta, voimme jakaa Das Janin tuotannon kolmeen lohkoon ennen sen päälleastumista: 1) Blomstedtin "parodista ja itsetiedostavaa fiktiota" voimme kuzua tiedostamattomaxi izeparodiaxi (näitä räpellyxiä löytyy mm Punkakatemiasta sekä Synteesistä 3/1984-1&2/1985); 2) esseen ja sepitteen raja-aitoja yliastuvat yritelmät käyvät hänen kriitikittömän tyylitajuttomuutensa osoituxesta ja 3) Blomstedtin normaalin esseegenren tuotteet ovat onttoudessaan ja lukkiutuneisuudessaan vain latteaa ja i-k-ä-v-y-s-t-y-t-t-ä-v-ä-ä luettavaa. Samaa voidaan sanoa myös hänen 'ironiastaan'. Blomjanin fiktion ja esseen raja-aitojen kaataminen todistaa vain sen, että hän on onneton raja-aitojen kaataja (hän kaatuu tuleen makaamaan aidan alle ja ryömii riman alize). Mutta nää oon vaan kuriositeetteja siinä Jan Blomstedtissa joka Roland Barthesin torso mukanaan harhailee pitkästyneenä pitkin maailmaa ja hyräilee: I bore myself to sleep at night / I bore myself in bright daylight / I'm bored / I'm the chairman of the bored. Markku Envall on väittänyt, että on vaikea kuvitella Blomstedtia innostuneena. E.Saarinen ja J.Blomsted on koominen pari, jotain Mikin ja Hessun tapaista.
ellauri029.html on line 41: Koitin löytää mun vanhaa kappaletta Jan Blomstedtin ja E. Saarisen kirjasesta Runk-Akatemia, mutten löytänyt. Sen piti olla mun hörhökirjakokoelmassa, mutten löytänyt koko kokoelmaa, enkä muitakaan Eskin hörhökirjoja, vaikka mulla kyllä oli kaikki ne aikaisemmat, viime vuosituhannelta ennen Aallon aikoja. Ei ollut hyllyssä, ei vintillä (siellä oli kosteaa, kirjat oli koirankorvilla, ei kai katto sunkaan vuoda? Voi se olla noiden myrskyjenkin aikaansaannosta, vesi tulee seinän läpi kovalla tuulella.) Oiskohan ne maalla. Voi olla, täytyy kazoa kun joskus mennään sinne taas. Runk-akatemiasta on painos loppu, ja todennäkösesti paineetkin.
ellauri029.html on line 43: Maa on täyttynyt talouslipilaareista (lue oikeistolaisista) ajatushautomoista, joissa izekkäitä pläänejä haudotaan oikein tiimillä. Kaxikielisesti sanottuna lobbyja. Kaikkein traagisinta on, että oppilaitoxista kuten TAMK, jossa julkisrahoitteisesti yhdistyvät kapitalismin isokenkäiseen hiileen puhaltamaan liikemiesten perustamat Tampereen kauppaopisto, Tampereen kauppaoppilaitos, Teknillinen opisto (Suomen ensimmäinen), Tampereen teknillinen oppilaitos ym, on tullut tämmöisiä hautomoista, jotka julkaisevat opiskelijabroilerien surulliset teelmät suoraan netissä.
ellauri029.html on line 45: Näistä kyhäyxistä hupaisasti näkyy miten lapsiraukat taistelevat kahden tulen välissä, omat ja ehkä vanhempien vihervasemmistolaisemmat ajatuxet ja oppiahjolta sekä työnantajilta paukutettu talousliberaali ilosanoma. Samoja synnintuntoja ja ripityxiä kuin ennen kirkossa. Marx ja Engels pyörisivät kiven alla kuin väkkärät, jos niistä olis edes kallo ja lonkkaluut jälellä.
ellauri029.html on line 47: Ne puhuvat kuin uutta kieltä, uljaan uuden maailman newspeakia. Sitä ne opettelevat sudenpennut leuat vääränä, miten ikuisista asioista puhutaan uusin kielin näinä päivinä. Pitäis oikeastaan tehdä legenda, sanakirja josta näkis mikä uutuussana suurinpiirten vastaa mitäkin niistä vanhoista, kirkolta ja kommunismilta menneiltä vuosisadoilta perinnöxi saatua. Uskonnon avaintermeille mulla onkin sellainen legenda jo toisaalla.
ellauri029.html on line 88: Our und:orange">graduated students are professional team entrepreneurs, who have the best skills and knowledge to face the challenges of the future.
ellauri029.html on line 90: Teamwork is the key! Competition is the lock! Turn the key in the lock to beat it! Run while you can!
ellauri029.html on line 102: Runk-akatemian esseepankki
ellauri029.html on line 104: Runk-akatemian esseepankista löydät tiimiyrittäjien kirjoittamia esseitä liittyen erilaisiin aihepiireihin.
ellauri029.html on line 108: Nej tamme fan! Sedan när har engelskan varit det andra inhemska i Finland? Det räcker att fara några tio mil in i landet och det finns knappast någon som kan ett ord av svenska, men broken English är alla flytande på därinne. När jag var på lumpen i Dragsvik var det några där som bara prata ett form av fornsvenska från Närpes eller Korsnäs. Int sku dom ha kunnit ta del i studierna vid TAMK int, bli teampreneurs, eller paragons of new entrepreneurship. Fast dom var modiga som fan och skitbra med spade eller stormgevär. Jättestora karlar med storlek 56 gummiskostövlar på fötterna.
ellauri029.html on line 114: What we learn from the books, we put straight into practice, und:orange">in example in the dialogues during training sessions or while working in the projects.
ellauri029.html on line 118: Runk-akatemian jory 26.10.2018, valmentajien palaveri 5.11.2018
ellauri029.html on line 120: Runk-akatemian esseekäytäntöjä on jälleen uudistettu vastaamaan oppimisen tarpeita: halutaan korostaa analyyttisen tiedon hyödyntämisen ja tekstin vaikuttavuuden merkitystä. Painoarvo on esseissä ja niiden sisällössä. Pisteitä kerrytetään HOPSeihin sen mukaan, mitä on tuotettu, millaista sisältöä on saatu und:orange">aikaiseksi ja mitä tekstityyppejä tai julkaisukanavia on otettu hallintaan.
ellauri029.html on line 122: Nämä ohjeet ovat siinä mielessä ”vain” suuntaa-antavia, että tilannekohtaisista linjauksista voi tulla minkä verran vaan meidän keximiä mielivaltasia poikkeuxia. Opitte samalla suhtautumaan rennommin sääntöihin ja määräyxiin. Ne on vaan suosituxia. Vähän sellasta norminpurkua. Hinnoista voi aina neuvotella. Isoäiti on nyt tarjouxessa.
ellauri029.html on line 126: Runk-akatemia-aikana kirjoitat kolmen- tai neljänlaisia esseitä seuraavasti:
ellauri029.html on line 144: Julkaise jokainen essee Runk-akatemian Esseepankissa. Merkitse esseen alkuun tieto, minkä ”kategorian” esseestä on kyse (blogi-, yksilö-, akateeminen, podcast- vai kommenttiessee).
ellauri029.html on line 146: Blogiessee pitää julkaista ensin oikeassa (Runk-akatemian, tiimin, projektin, henkilökohtaisen brändin) blogissa tms.
ellauri029.html on line 148: Kaikki kirjoittamasi esseet ovat julkisia ainakin Runk-akatemia-tasolla. Salaaminen vaatii, että neuvottelet ja sovit asiasta valmentajasi kanssa etukäteen. Laadullisesti heikko essee ei ole peruste salaamiselle. Ilman valmentajan kanssa sopimista salattuna julkaistu essee ei ole hyväksytty tapa toimia eikä oikeuta esseepisteiden hopsaukseen. Runk-akatemialla omista opeista, kopeista, nakeista ja nenäherneistä täytyy pystyä viestimään avoimesti. Kirjaa esseet myös HOPSiin esseepisteiden välilehdelle.
ellauri029.html on line 152: Blogiessee on lyhyt ja ytimekäs teksti, jonka julkaiset jossain verkossa, esim. Runk-akatemian, tiimisi tai omassa blogissasi, LinkedIn-profiilissa, nettisivuilla tms. Huolehdi, että teksti on edustuskelpoista eli oikeakielistä kirjakieltä. Siihen kannattaa sisällyttää ajatuksellisia kärkiä, erityisyyksiä, keskustelua herättävää, kenties kärjistävääkin asiaa. Ota kanava haltuun. Vähän tällästä vihapuheen harjottelua näin akateemisesti. Tuomas Embuskelta voit ottaa mallia (ks alla).
ellauri029.html on line 154: Joku lähde on mainittava blogiesseenkin yhteydessä. Esim: Suo lähde kaunis kazelen, likeellä vettäsi... Luotettava lähde, Ruovedeltä, siis ihan kotipesästä. Kotimaista, hyvä.
ellauri029.html on line 163: Lue muiden esseitä. Se ei riitä, mutta lue ne. Älä anna sen harmittaa, vaan ala jo. Sillä sinun täytyy astua johtoon.
ellauri029.html on line 170: Mindmap sellaisenaan ei milloinkaan riitä korvaamaan esseetä, vaan sen oheen on avattava ajattelua sanallisesti esim. sivun verran.
ellauri029.html on line 172: Luku- ja kirjoitustaito kuuluu toistaisexi tutkintoon, mut tää on vaan ohjeellista, tähän voi tulla muutos milloin tahansa. Mä en ajattele kirjoittamalla, vaan kirjoitan ajattelemattomasti, annan tulla vaan. Menee se niinkin. Aika pelottava toi samastus todellisuus (asiakas). Sen vois vaikka panna newspeakin sanakirjan tunnuslauseexi. Kukahan toi Timo on, onko yhtä julkkis kuin Esa Saarinen? Tommi Kovasen, sen väärin taklatun lätkä-äijän mindmapissa on varmaan valkoisia alueita. Doctor Livingstone, I presume?
ellauri029.html on line 174: Lähdekirjallisuuden tulee olla tasoltaan sellaista, että se kelpaisi opinnäytetyöhönkin – ellei sitten lähde ole aiheuttanut merkittävää yhteiskunnallista keskustelua. (Esim. Tuomas und:red">Embusken blogi Iltalehdessä saattaisi niin tehdä ja Iltalehdestä huolimatta silloin kelvata lähteeksi. Aamulehden kolumni on toki paljon parempi.)
ellauri029.html on line 176: Akateemisen esseen kirjoitat 2 – 3 henkilön ryhmässä. Sitä varten tarvitaan aina useita lähteitä, kirjoja ja mielellään myös muita lähteitä kuten ajankohtaisia artikkeleita Wahlroosilta, Vartiaiselta tai Embuskelta. Kirjat saavat olla niitä vanhoja. Esim. Popperin Avoin yliopisto tai Runk-akatemia on hyviä.
ellauri029.html on line 178: Soluesseeseen teette tekstiin viittaukset lähteisiin ja loppuun lähdeluettelon TAMKin opinnäytetyön raportin vaatimusten mukaisesti.
ellauri029.html on line 183: Hemmetti, jo on kova vaatimus, jopa 9 sivua 3 hengen tiimissä, siitähän tulee, hetkinen, katon luuurista, kolme sivua per nuppi. Onkohan tää nyt kohtuullista. No toisaalta onhan se kiva perehtyä johkin asiaan oikeen kunnolla. Ja opintopiste sivusta kuulostaa kyllä reilulta. Nää solut on varmaan jotain talousfundamentalismin terroristisoluja. Hipsterparrat ja vyöpommeja. Se solun ahkerin jolla on rumimmat vaatteet ja pisin naama raportoi, kommentoi, imuroi ja tiskaa astiat. Niin aina.
ellauri029.html on line 185: Podcast/vlogi tuottaa 1 – 3 esseepistettä riippuen laajuudesta ja akateemisuudesta. 1 pisteessä pohdit(te) ääneen esim. yhden kirjan tai merkittävän artikkelin antia. 2 pisteen laajuisessa lähteitä on jo monipuolisemmin ja antiakin pidemmin; äänessä voi nytkin olla useita henkilöitä. 3 pisteen edestä podcastin tuottaminen voi olla mahdotonta, mutta erityisen syvällinen ja oivaltava dialogi saattaa sellaiseksi yltää. Luetun tekstin taakse ei voi piiloutua vaan aitous nousee arvoonsa. Tätähän terotti myös Eski Saarinen konduktöörin ohjeissa.
ellauri029.html on line 187: Puoli tuntia saattaa olla oikein hyvä podcastin maksimikesto – turha lätinä und:red">ei korvaa laatua. Tiimin ja valmentajan kanssa voi neuvotella sopivasta pistemäärästä. (Käteiskorvauxesta ks. yllä.)
ellauri029.html on line 190: Podcasteja/vlogeja saa alkaa tehdä vasta, kun tiimiyrittäjä on ensin osoittanut kirjoittamisen kykynsä. Tähän menee ainakin ensimmäinen lukukausi. Podcast-julkaisemiseen saa luvan omalta valmentajalta.
ellauri029.html on line 192: JOS podcastin haluaa julkaista Runk-akatemian podcast-sarjassa, ota yhteyttä Runk-akatemian mavi-tiimin kuratointijaostoon, joka ohjaa prosessin.
ellauri029.html on line 200: Tiedustelut, kysymykset ja kehitysehdotukset Runk-akatemian johtoryhmälle ja/tai valmentajatiimille. J. Blomstedt (puh) ja E. Saarinen (puh).
ellauri029.html on line 231: Seuraavaan esseeseen on merkitty hyvät ja uudelleen mietittävät kohdat tunnusväreillä. und:cyan">Vihreä (tai tällänen syanidinvärinen) on "hienoa, juurikin näin on muotoiltava asiat", und:orange">oranssi "hui, tätä kannattaisi kyllä vähän stailata", ja und:red">punainen on suoranainen solesismi, joko kielioppi- tai paha tyylikömmähdys. Merkinnät "Timo". Siirin postauxessa on hyvää yritystä kyllä, mutta paljon on vielä oppimista, ennenkuin osaa hölöttää työjärjestelyistä oikealla kielellä.
ellauri029.html on line 234: Akun tehdas
ellauri029.html on line 243: Netflixin dokumentti Amerikkalainen tehdas päästi katsojat kulkemaan läpi mielenkiintoisen und:cyan">kulttuurien välisen sopeutumispolun, jossa kiinalaiset ja amerikkalaiset tehdastyöntekijät und:red">koittivatund:cyan"> yhteisvoimin saada und:orange">konkurssiin joutuneen tehtaan takaisin jaloilleen. Lähtökohdat yhteistyölle olivat jo erittäin haastavat und:cyan">pelkän kielimuurin takia ja tilannetta und:red">ei helpottanut yhtään tehtaan uuden kiinalaisomistajan und:orange">utopistiset käsitykset tehtaan uusimisesta.
ellauri029.html on line 245: Dokumentin alussa und:cyan">tehtaan uusi omistaja painotti vahvasti, että tehdas on amerikkalainen ja semmoiselta sen täytyi myös ulospäin näyttää. und:red">Sisutuksessa ei saisi näkyä kiinalaisia piirteitä vaan maassa maan tavalla, kuten johtaja itse totesi dokumentissa. Tehdasta uusittaessa uusiutui myös henkilökunta, sillä Kiinasta siirtyi alussa joitakin satoja työntekijöitä amerikkalaiseen tehtaaseen, und:red">niin sanotusti opettamaan amerikkalaisille tehdastyöntekijöille, miten työtä kuuluisi oikeasti tehdä.
ellauri029.html on line 249: Dokumentin alussa tehtaan johtoportaassa oli pelkästään amerikkalaisia työntekijöitä. Heidän tehtävänään oli saada tehtaan työntekijät sopeutumaan yhtenäiseen työskentelyyn sekä päästä und:cyan">liikevaihdollisiin tavoitteisiin, joita und:cyan">Kiinan päädystä oli asetettu. Tehtaan käynnistyttyä uudelleen und:red">tuli monet amerikkalaiset und:orange">konkurssinaikaiset tehdastyöntekijät takaisin töihin. Moni asia oli kuitenkin muuttunut. Pelkästään und:orange">tuntipalkat olivat laskeneet aikaisemmasta 29 dollarista und:red">jopa 12 dollariin tunnilta. Tämä, jos jokin und:orange">aiheutti tyytymättömyyttä amerikkalaisissa työntekijöissä.
ellauri029.html on line 251: Työntekijöiden haastatteluista huomasi, että monilla niin kiinalaisilla kuin amerikkalaisilla työntekijöillä oli und:cyan">negatiivisia ennakkoluuloja toisistaan. Loppujen lopuksi he kuitenkin und:cyan">pelasivat ”samaan maaliin”, joten und:red">syyttelyn sijaan olisi ollut huomattavasti tärkeämpää keksiä ratkaisuja erimielisyyksiin. und:cyan">Työntekijöiden yhtenäisyyttä und:red">ei edistänyt yhtään erikseen pidettävät palaverit kiinalaisille ja amerikkalaisille vaan se omalla tavallaan vain und:orange">kasvatti kuilua heidän välillään. Amerikkalaiset työntekijät pitivät kiinalaisia und:orange">töykeinä ja kohtuuttomina kun taas kiinalaiset ajattelivat amerikkalaisten olevan und:orange">laiskoja ja itsekkäitä.
ellauri029.html on line 253: und:cyan">Johtoporras yritti edistää kahden erilaisen kulttuurin sopeutumista asettamalla und:cyan">työpareiksi aina yhden kiinalaisen ja yhden amerikkalaisen työntekijän. Tämä oli und:red">ihan fiksu liike johdolta ja johtikin und:red">osittaiseen onnistumiseen. Ihmiset, jotka eivät olleet niin ennakkoluuloisia und:cyan">saivat yhteistyön sujumaan kielimuurista huolimatta hyvin, mutta erittäin monet dokumentissa kuvatuista työpareista ajautuivat und:orange">huononlaisiin konflikteihin, jotka näkyivät und:orange">tehottomuutena ja työnlaadun huonontumisena.
ellauri029.html on line 255: Dokumentissa kuvattiin, kuinka muutamat amerikkalaiset tehdastyöntekijät pääsivät vierailemaan und:cyan">Kiinan päätyyn saman firman tehtaisiin. und:cyan">Kulttuurierot und:orange">lävähtivät amerikkalaisten naamalle välittömästi. Kiinassa tehtaan omistajaa kohdeltiin und:red">kuin kuninkaallista. und:red">Asioiden korruptoituneisuus oli und:orange">järkyttävää. Kiinassa jokainen työntekijä kuului und:cyan">niin sanottuun ”liittoon”, jota johti tehtaan omistajan lanko. Eli toisin sanoen und:cyan"> liitto oli täysin merkityksetön ja vain nimellinen väline, und:red">jolla voitiin uskotella ulkopuolisille, että tehtaassa kohdellaan työntekijöitä hyvin.
ellauri029.html on line 257: und:cyan">Liiton merkityksettömyydestä kielii myös se, että und:cyan">Amerikan päädyssä tehtaan työntekijöitä und:cyan">ei kannustettu und:red">missään nimessä liittymään liittoon, vaan päinvastoin sitä und:orange">katsottiin jopa pahalla. Kiinalaisessa tehtaassa und:cyan">työkulttuuri oli hyvin und:red">armeijamainen. Esimerkiksi työpäivät aloitettiin aina rivissä seisomalla ja laulamalla laulu und:red">armeijatyyliin. Työpäivät kestivät und:orange">aina 12 tuntia vähintään ja vapaapäiviä oli und:orange">maksimissaan kaksi päivää kuukaudessa. Ylityöt olivat und:red">pakollisia kaikille ja und:cyan">tehottomuudesta und:red">rankaistiin saman tien und:orange">erottamalla. Jokaisen työntekijän täytyi siis und:cyan">todistaa tehokkuutensa ja tällä tavalla und:cyan">lunastaa paikkansa työyhteisöstä.
ellauri029.html on line 259: und:orange">Työntekijöiden vapaata tahtoa ei kiinalaisessa tehtaassa juuri suosittu, vaan toiminta tehtaassa vaikutti vahvasti und:red">aivopesutoiminnalta. Työntekijöille und:red">uskoteltiin, että und:cyan">elämä on työtä ja ihminen ei tarvitse muuta kuin työtä. Kiinalaiset työntekijät vaikuttivat näin länsimaalaisen silmään und:red">tuotantoroboteilta, joilla ei ollut und:orange">tunteita tai omaa tahtoa. Jokainen työntekijä kiinalaisessa tehtaassa vaikutti kuitenkin und:cyan">täysin tyytyväiseltä tilanteeseensa. und:red">Onko tämä oikeasti tyytyväisyyttä vai tehokkaan aivopesun ansiota?
ellauri029.html on line 261: Työolot amerikkalaisessa tehtaassa kokivat und:cyan">dokumentin mukaan und:orange">dramaattisen laskun, kun omistajaksi vaihtui kiinalainen. und:red">Työtapaturmia alkoi syntyä enemmän, kun und:cyan">työtahtia und:red">kiihdytettiin jatkuvasti. und:orange">Työnlaatu huononi, kun töitä und:red">ei keretty tehdä und:cyan">huolella und:red">kiireestä johtuen. Amerikkalaiset työntekijät alkoivat und:red">turhautua tehtaan käytäntöihin ja und:cyan">vanhojen työolojen muuttumiseen. Samaan aikaan myös uusi kiinalainen omistaja und:red">alkoi turhautua, kun und:orange">tuloksia ei alkanut näkyä vaan und:orange">tappiota syntyi jatkuvasti enemmän. Ratkaisuna tähän hän und:red">irtisanoi amerikkalaiset johtoportaasta ja korvasi heidät kiinalaisilla. Amerikkalaisten und:red">turhautuneisuus kuitenkin jatkoi nousua ja esiin und:red">astui liiton työntekijät.
ellauri029.html on line 263: Liitto yritti saada tehtaan työntekijöitä puolelleen, jotta und:orange">työolot tehtaassa paranisivat. und:red">Vastaiskuna tähän tehdas und:cyan"> palkkasi konsultin puhumaan liittoon liittymistä vastaan työntekijöille. Konsultin tehtävänä oli und:red">”pelotella” työntekijöitä mahdollisilla seurauksilla, mikäli he liittyvät liittoon. Työntekijöistä myös erotettiin und:cyan"> kaikki liiton aktivistit vedoten tehottomuuteen ja korvattiin työntekijöillä, jotka und:cyan">eivät vaatineet parempia työoloja tai suurempaa palkkaa itselleen.
ellauri029.html on line 265: Ihmissuhteet tehtaassa und:red">joutuivat törmäyskurssille heti alusta asti, und:orange">eikä se ole mikään ihme. Erot amerikkalaisten ja kiinalaisten und:cyan">työmoraaleissa olivat niin suuret, että und:cyan">yhteisymmärryksen löytymiseen arkipäiväisessä työnteossa olisi tarvittu huomattavasti suurempi työ. Kiinalaisille und:cyan">työnteko oli koko elämän tarkoitus, kun taas amerikkalaisille und:red">työ on vain keino saada rahaa, jotta voi elää. Lähtökohdat yhteisymmärryksen löytymiselle eivät olleet siis kovin und:cyan">optimaaliset. Mikäli und:cyan">johtoporras olisi panostanut heti alussa huomattavasti enemmän und:cyan">työntekijöiden sopeutumiseen, olisi und:cyan">tehtaan tulos mahdollisesti noussut myös und:cyan">nopeammin kannattavaksi. He kuitenkin lähtivät heti und:orange">tavoittelemaan maksimaalista tuottoa, mikä und:orange">mahdollisesti aiheutti heille vain suuremman tappion.
ellauri029.html on line 267: und:cyan">Olen itse pitänyt itseäni aina ahkerana ihmisenä, mutta dokumentin nähtyäni näen itseni und:cyan">lähinnä hedonistisena laiskiaisena. Oli järkyttävää und:orange">ja jopa hiukan pelottavaa, miten kiinalaiset työntekijät pitivät und:cyan">ihan normaalina sitä seikkaa, että elämä koostuu vain työnteosta. Tässä huomaa und:cyan">vain suuret ajatusmaailman erot eri kulttuurien välillä. Itseäni und:red">hirvittäisi ajatus siitä, että und:orange">vapaata tahtoani und:red">riistettäisiin tai että und:orange">elämäni koostuisi pelkästä työnteosta. Voisin kuitenkin und:cyan">ottaa und:red">osittain oppia kiinalaisten työmoraalista. He todellakin und:cyan">omistautuivat työllensä ja und:cyan">antoivat sille kaiken, oli sitten kyseessä pieni tai suuri työtehtävä. Lisäksi töissä ollessaan und:cyan">he olivat iloisia, aina.
ellauri029.html on line 272: Akun tehdas
ellauri029.html on line 280: Työpaikkamme Akun tehdas on
ellauri029.html on line 287: Työpaikkamme Akun tehdas on
ellauri029.html on line 292: Työpaikkamme Akun tehdas on
ellauri029.html on line 297: Kun Akun tehtaan perustimme
ellauri029.html on line 299: Työpaikkamme Akun tehdas on
ellauri029.html on line 304: Työpaikkamme Akun tehdas on
ellauri029.html on line 309: Työpaikkamme Akun tehdas on
ellauri029.html on line 321: Palkka ei riittänyt asunnon hankkimiseen saati lasten tulevien yliopisto-opintojen säästöihin. Kaikki menee, koska kaikki hinnat ovat niin törkeän korkeita.
ellauri029.html on line 329: –Lapset on vietävä autolla kouluun sekä harrastuksiin ja haettava sieltä.
ellauri029.html on line 335: Julkisia palveluita, kuten uimahalleja on huonosti lapsiperheille. Muutaman kerran viikossa on mahdollisuus matkauintiin, mutta se sallitaan vain aikuisille. Yksityisille kuntosaleillekaan ei voi mennä lasten kanssa.
ellauri029.html on line 337: Muutaman tunnin ajomatkan päässä San Franciscosta sijaitsee Tahoen hiihtokeskus, jossa perhe on vieraillut tiuhaan aktiivisina hiihdon harrastajina.
ellauri029.html on line 338: –Ajomatka on todella vaarallinen, täkäläisissä autoissa ei ole kunnon renkaita, eikä kuljettajilla talviajokokemusta.
ellauri029.html on line 341: –Riski menehtyä USA:n tieliikenteessä on lähes kolminkertainen Suomeen verrattuna, vaikka kelit ovat helpommat.
ellauri029.html on line 343: Suomi tuntuu paluumuuttajalle paratiisilta.
ellauri029.html on line 354: Hedonic psychology...is the study of what makes experiences and life pleasant or unpleasant. It is concerned with feelings of pleasure and pain, of interest and boredom, of joy and sorrow, and of satisfaction and dissatisfaction. It is also concerned with the whole range of circumstances, from the biological to the societal, that occasion suffering and enjoyment.
ellauri029.html on line 366: Kahneman`s first wife was Ira Kahneman, an Israeli educational psychologist, with whom he had two children. His second wife was the cognitive psychologist Anne Treisman from 1978 until her death in 2018. As of 2014, they lived part-time in Berkeley, California. Kahneman has been described as a Jewish atheist.
ellauri029.html on line 371: Optimismivääristymä on se että "eihän mulle voi käydä noin kehnosti, mä oon Hannu Hanhi" (viz. E. Saarinen, tai Nomen Notetur, name your poison). Jopa rotilla ja linnuilla on sitä, ja sijoittajilla. Neljä tekijää, joista neljäs on fiilis. Hywän fiiwixen takia elukat ottaa liikaa riskiä ja tekee liian optimistisia suunnitelmia. Luulee että ihminen on niin viisas eläin, että se selvii jopa ize aiheuttamastaan tuhosta. Jotain korkkiruuvimaista tossa ajatuxessa on. Ahmavaara (1929) olisi ihastunut, ellei lahoisi viidettä vuotta kuopassa.
ellauri029.html on line 377: Yxi mistä on apua on että näkee tarkemmin, miten onnellisia ne onnellisemmat oikeasti on, kalifornialaiset tai Eski ja sen pokat. Optimismi on likinäköisyyttä. Hanki siis uudet pokat, eikä sellaisia kun on Eskillä, vaan kunnolliset ilman ruusunpunaisia linssejä.
ellauri029.html on line 381: Pessimismivääristymää voi olla se, että on huolestunut maapallon tai yhteiskunnan tilasta. Masixet on erityisen suskeptiibelejä sille. Tää on siis Wikipedian zykologian osastosta. Siinäkin voi olla vähän länsivääristymää. Hei täältä löytyy iso liuta lisää lupaavia ozikoita, joihin voisi palata jossain myöhemmässä jaxossa:
ellauri029.html on line 405: Assholes-dokumentti pohti kusipäisyyttä yhteiskunnallisena ilmiönä.
ellauri029.html on line 425: pääpointteja, ettei kusipäitä synny tyhjästä: yhteiskunta synnyttää kusipäitä,
ellauri029.html on line 426: ja kusipäät kusipäisiä yhteiskuntia. Lue Nörtti esimerkixi Mandevilleä.
ellauri029.html on line 430: Kun nyt on tullut hiljattain muutenkin aika lailla mätkityxi E. Saarista,
ellauri029.html on line 431: niin lisätäämpä vielä 1 naula arkkuun: Facebookin pääkusipää Silverfish
ellauri029.html on line 446: Zygologit on luetteloineet erilaisia anteroiden tietoisuuden vinoumia ja harhoja. Niitä on positiivisia ja negatiivisia, optimistisia ja pessimistisiä, koleeris-sangviinisiä ja flegmaattis-melankolisia. Meitä elukoita on ainakin kahteen junaan, ellei neljäänkin.
ellauri029.html on line 448: Depressiivinen realismi on miinusmerkkistä. Musta se ei ole vinouma eikä harhakaan, mutta optimistit on toista mieltä. Masixet on realistisempia kuin optimistit, on tutkittu. Näinä lopun aikoina tää on tuskin mikään ylläri. Pessimismi tuottaa osuvampia arvioita todellisuudesta. Tätä tulosta on optimistien taholta kritisoitu sillä, että todellisuudesta ei ole tietoa. Mutta onhan sitä, sillä todellisuushan on yhtä kuin asiakas, senhön äskettäin selvitti TAMK:ssa "Timo". Optimistit huomauttavat myös, että depressiivisen realismin hypoteesin on esittänyt 2 naista. (Ylläri.) Sillä ei siis ole tutkijoiden enemmistön tukea.
ellauri029.html on line 452: Hallinnan harha on sitä, että luulee olevansa satulassa; esim luulee että on oman elämänsä seppo. Se on ylemmyyden harhan ja optimismin lisäksi positiivinen harha. Onko se hyvä vai paha asia, siitä ovat optimistit ja pessimistit eri mieltä. Rikkaat ja muuten menestyneet luulee, että niiden menestys johtuu niiden omasta erinomaisuudesta eikä suhdanteista. Siitä lähtee peliriippuvuus ja usko paranormaaleihin ilmiöihin, kuten jumala. Se lisääntyy kehumisesta. Se on heikompi masixilla ja vahvempi kun tunteet on pelissä ja kilpailutilanteissa, kuten osakekaupassa. Harha lisääntyy ylpistyneillä Juhoilla ja Esoilla, joilla on menestyxiä uran alussa. Kolmas nainen osoitti että harha vahvistui jos satunnainen tilanne näytti jotenkin hallittavalta, siinä oli jotain kouriintuntuvaa tai tuttua, jonka voi luulla osaavansa hallita. Esim. noppapelissä anterot heitti noppaa kovaa saadakseen kutosia ja hipihiljaa ykkösiä . Mä osaan tän! Hahaa helppo, sanoi hirvi, ja vastasi väärin kysymyxeen Lotta Rotan kysymyspotasta.
ellauri029.html on line 454: Lisäselitys tulee itsesäätelyn teoriasta. Mitä enemmän anteroilla on sisäisiä päämääriä, sitä enemmän ne yrittää saada hallintaan kaaosta ja vähentää epävarmuutta ja stressiä. Yksi konsti on vakuuttaa, että tilanne on täysin hallinnassa. Aasia kunnossa, uskovat sanovat kuin Jankon Betonin Kalervo Jankko, vaikka kaikki on mennyt päin persettä. Izetyytyväisyys, toi Mandevillen "self liking", on pelissä. Ne joilla on sitä paljon, luulevat että ne istuvat satulassa ansaitut kannuxet jalassa Mannergeimin karvalakki päässä ja ohjat kädessä.
ellauri029.html on line 456: Jonkun Räätälin ja sen Ruskean partnerin mielestä positiiviset harhat on adaptiivisiä, koska ne saavat apinan yrittämään enemmän. Realistiset arviot voivat rajoittaa sitä. Täh? Tuskin realistiset sentään, sanoo joku Bandura, ehkä ylipessimistiset. Räätäli ja Ruskea inttävät, että positiiviset harhat on hyviä, koska niitä on enemmän ns terveillä ja vähemmän masixilla. No mitä sekin todistaa, ehkäpä noiden terveyden määritelmä on vinossa. Joku toinen sanoo, että epädefensiivinen persoona joka on valmis oppimaan erehdyxistä eikä yritä keulia saa parempia tuloxia satunnaistesteissä. Mut narsistit ja psykopaatit rulettaa firmoissa.
ellauri029.html on line 458: Sä pystyt vaikka mahdottomaan, seuraa sydäntäs vaan, lauleskeli Peukalo-Liisa pääskyn siipikynkässä. No ei kai kukaan pysty mahdottomaan, ei jumalakaan, joka ei jaxa nostaa isointa luomaansa kiveä. Optimisteilla on enemmän taipumusta satuttaa kikkailulla leukansa kuin masixilla. Mutta optimistiset vanhuxet on hyväntuulisempia kuin depressiiviset. Kai koska ne pystyvät unohtamaan erinäiset ikävät tosiasiat.
ellauri029.html on line 461: Anterokeskeinen ajattelu on izekeskeisen ajattelun rasistinen versio. Elukat jotka on samanlaisia "kuin me", mutta erivärisiä tai pitää erilaista ääntä, kuten neekerit, juutalaiset, saxalaiset ja muut apinat, on ihan erilaisia ja ennen kaikkea pahempia "kuin me". Ne ei ajattele, tunne, käyttäydy hyvin eikä ansaize samaa kohtelua "kuin me". Elukat jotka on ihat erilaisia kuin me, kuten sitten kaikki muut elukat, eivät edes tunne samoja tunteita eikä tarpeita "kuin me", ne ei siis ansaize mitään muuta kuin tulla syödyxi tai tapetuxi muuten vaan. Mitkä vitun "me"? Valkoinen vääpeli underground sarjakuvassa huusi neekerikersantille Vietnamin sodassa: "We must kill the yellow commies, before they kill us!". "What do you mean we?" kysyi kersantti. Tähän kuuluu myös se et ezii jotain anterouden perimmäistä olemusta tai selitystä, mix me ollaan niin eteviä ja hienoja. Ei me olla. Sillä hyvä. Me ollaan pikku paskiaisia pienenä, ja isona kusipäitä pyllynreikiä. Siitä ei pääse edes kysymällä "ketkä me?". Vastaus on selvä: Sinä, minä ja Hentun Liisa, Puntun Paavo ja Juorkunan Jussi, Kapakka-Lassi ja Myllårin Matti, plus yli 9 miljardia muuta. Täytyy lukea Mark Twainin Matkakirjeitä maasta (1909).
ellauri029.html on line 467: Uskonnoissa anteromorfismi tarkoittaa jumalien anteronkaltaisuutta. Omaxi kuvaxeen antero loi jumalan. Uskonnot voidaan anterologien mielestä usein käsittää luonnon anteronkaltaistamiseksi. Sigmund Freudin mukaan kaikki monimutkaisimmatkin uskonnot ovat peräisin luonnon anteroistamisesta. Muinaiskreikkalainen Ksenofanes sanoi:
ellauri029.html on line 472: Esimerkkejä anteronkaltaistamisesta ovat esimerkiksi sarjakuvien, lastenkirjojen ja animaatioiden eläinhahmot (esim. Aku Ankka, Teini-ikäiset mutanttininjakilpikonnat, Kavalat eläimet), autot ja muut laitteet ("auto ilahtuu kun se pestään"; "Se vihaa mua!"), ja kansakunnan henkilöitymä ("koko Suomi", "Suomi-neito").
ellauri029.html on line 476: Jean Piaget havaitsi, että 3–10 vuoden vanhoilla lapsilla esiintyi elottomien olioiden elollistamista eli animismia. Lapset saattoivat pitää luonnonesineitä myös keinotekoisina. Piaget havaitsi, että nämä ajattelutavat heikkenevät, kun lapsi aikuistuu, vähäsen, mutta eivät katoo minnekkään.
ellauri029.html on line 478: Tähän taipumuxeen on muun muassa seuraavia syitä. Vuorovaikutus toisten anteroiden kanssa on tärkeää. Anteroiden käsittely on tärkeää. Anteroiden sulkeminen tapahtumien ulkopuolelle on vaikeaa. Anterot saattavat olla parhaimpia ystäviämme tai pahimpia vihollisiamme. On tärkeää, että kiinnitetään ensiksi huomio tärkeimpiin asioihin, ja muiden anteroiden tekemiset ovat usein asioista kaikkein tärkeimpiä. Anterot ovat oletusarvoisesti syyllisiä kaikkeen. No JOO!
ellauri029.html on line 480: Erilaisissa kaikkeudensyntytarinoissa, joita on ollut lähes kaikilla kansoilla, esiintyy anteroiden mutta myös muiden eläinten kaltaisia suunnittelijoita, joissa tuntematon on selitetty ”anteroistamalla” se. Erään Amazonilla elävän heimon mukaan suunnittelija oli ensimmäinen antero itse, joka suunnitteli perheensä ja muut anterot. (Mutta kukas suunnitteli ensimmäisen anteron? Hahaa, gotcha!)
ellauri029.html on line 484: Vasta 1500-luvulla Francis Bacon kyseenalaisti tämän Euroopassa vallinneen ajatustavan. Kaksi vuosisataa myöhemmin David Hume katsoi, että sattuma voi pitkinä ajanjaksoina selittää suunnittelun harhan. Sata vuotta Humen jälkeen Charles Darwin selitti asian evoluutioteorialla.
ellauri029.html on line 495: Väinömäiset tunnustavat väriä
ellauri029.html on line 509: Mutta nyt kun tilanne alkaa oikeasti olla huolestuttava,
ellauri029.html on line 514: sondilla me varovasti törkimme, eikai tää vaan sattunut?
ellauri029.html on line 523: Fingerporikin, joka on yrittänyt tasapainoilla persun
ellauri029.html on line 524: lukijakunnan aallonharjalla, on nyt ryhdistäytynyt,
ellauri029.html on line 539: oli ämmä, ja millainen koirankoppi asuntona? Siitä tää juttu
ellauri029.html on line 547: kuvasto luo pojille invalidisoidun miehen mallin,
ellauri029.html on line 553: vallasta: koti nähdään edelleen naisen valtakuntana,
ellauri029.html on line 563: Miehen kuolema on tarkoitettu keskustelunavauxexi
ellauri029.html on line 564: tai kommentixi kexusteluun. Onkohan tää Brander
ellauri029.html on line 568: Pupu Leijonamieli verrattuna luihuun Juhanaan.
ellauri029.html on line 580: ruostuneen kanuunanputken vieressä. Miekkosia paleli
ellauri029.html on line 582: muka niiltä oisi viimassa jäätyneet munat pystyyn.
ellauri029.html on line 588: Pekoonia ja munia
ellauri029.html on line 594: Se kun ei kuule, se kun ei puhu, ja se kun ei kazele.
ellauri029.html on line 604: Pekoonia ja munia, pekoonia ja munia, hoki myötäänsä
ellauri029.html on line 605: lasten piirretyssä Pauli Possun pahansuopa isäntä.
ellauri029.html on line 606: Paulista piti tulla pekonia, ja kanoilta saada munia.
ellauri029.html on line 609: joille tuli jotain rajakahakkaa tontin reunalla.
ellauri029.html on line 611: Akun isä, tuntematon suomenruozalainen muna, uhitteli
ellauri029.html on line 613: paljastamalla munan hääräilyt tuhansissa tuheroissa
ellauri029.html on line 614: pelkän jonkun sadan miljoonan taalan varoilla, eihän se
ellauri029.html on line 615: alkuunkaan riitä hiljentämään miljardööriä, vaikka se
ellauri029.html on line 621: vihdoin kiinnostumaan asiaan. Pahalta näyttää munan kannalta,
ellauri029.html on line 622: pekoni on nähtävästi voitolla. Vaikka Peter Nygård, tuo muna
ellauri029.html on line 625: niitä toimistossa ja lähettänyt itkien kotia munat sylissä.
ellauri029.html on line 627: Aira Samulin oli aivan järkyttynyt: Peter Nygård on minun
ellauri029.html on line 631: niinkuin se mun toinen henk.koht. hyvä ystäväni Esa, alle 90v.
ellauri029.html on line 643: - Tony Hillerman: Hunting badger.
ellauri029.html on line 644: - Sofi Oxanen: Kun kyyhkyset katosivat.
ellauri029.html on line 647: à 50 senttiä. Maxoin kympillä. Kassatyttö sanoi: Se tekee 3 euroa, eli takaisin 8 egeä. Hemmetti, gimma ei selvinnyt kansakoulun ekan luokan vähennyslaskusta!
ellauri029.html on line 650: Westö näyttää ymmärtävän ihmistä, hänen pahuuttaan ja vallanhimoaan, rakkauttaan ja tuskaansa, sanoo Turun Sanomat takakannessa. Mix apinat tykkää mieluummin lukea jänniä kirjoja kuin tylsiä? Mieluummin pahixista kuin kilteistä? Mitä se on se jännä?
ellauri029.html on line 652: Mieluummiin siis taistelua elämästä ja kuolemasta, kuin haistelua ja maistelua ikävästä elämästä ja vielä tylsemmästä kuolemasta vanhuuteen tai ylipainoon. Tuula-Leena Varixen kirja obeesista vaimosta jäi laatikkoon, vaikka sekin takakannen mukaan menehtyi kirjan aikana. Mieluummin poliiseja ja rosvoja kuin pyhimyxiä ja vanhoja kunnon Patteja. Mieluummin sairaala- kuin perhe-elämää, vaikka molemmissa tulee joskus vainaita.
ellauri029.html on line 654: Mistä siis on kysymys? Mix Darwin suosii näitä korkean riskin tilanteita, vaikka tasainen jukerrus takaisi itiöemälle pitemmän ja rauhallisemman elämän? No six kai että isolla riskillä voi saada isoja voittoja, joista jotkut laajentaa sairaasti tiimin reviiriä tai jopa vie lajin kehitystä eteenpäin. Ei väliä jos jokunen itioemä siinä uhrataan, piisaahan niitä. Darwinilla on useita onkia vedessä, erilaisia kokeiluja rinnan menossa.
ellauri029.html on line 656: Jännää kirjaa tai sarjaa jossa on eka roistoja, jotka saa lopussa ansionsa mukaan, on kiva seurata kahdestakin syystä: ensin on kiva samastua vähän niihin roistoihin, jotka ryöstää, raiskaa ja tappaa toisia apinoita; sehän on hyvinkin houkutteleva ajatus, vaikka pelottava. Ja sitten kun hyvixet esim. poliisit, sotilaat tai karjapaimenet ampuu pahixet tohjoxi, saa toisen tyydyttävän katarttisen peräruiskeen: taas on lupa tappaa, ja ollaan vieläpä hyvän asialla. Áll is well, voi alkaa seuraavaa saippuaa.
ellauri029.html on line 658: Jännitys on siis halun ja pelon sekoitusta. Vähän sama juttu kuin se sinänsä oudolta ehkä tuntuva tosiasia, että ne kaikista houkuttelevimmat paikat on kaikista yököttävimpien naapurissa, molemmat siellä hännän vieressä. Riski joutua väärälle reiälle on melkoinen, mutta se vaan lisää viehätystä. Ällötys ja kiihotus on sukulaistunteita.
ellauri029.html on line 667: Tärkeintä on oman tiimin ituradan lisääminen. Se ei nussimatta onnistu. Sen edestä sietää vaikka tappaa tai kuolla ize pukille. Toisixi tärkeitä on kilpailevien ituratojen vähennys. Sen edestä voi jättää vaikka syömättä ja heittää henkensä. Tähän tarvitaan sankareita ja isänmaallista uhrimieltä. Kolmannexi tärkeitä on pysyä ize elossa, syödä ja juoda kun on tilaisuus. Mutta itiöemän elämän tarkoitus on tappaa muita ja lisääntyä, niin että tähän liika panostus on syntiä. Niinkuin on turha tappaminen, jos sen sijaan voisi nussia ja tehdä lisää pentuja. Make love, not war.
ellauri029.html on line 686: Anch`io sono pittore! o Son pittore anch`io! es una frase atribuida a Correggio, quien se supone la pronunció al contemplar un cuadro de Rafael, según unos autores la Madonna Sixtina y según otros, el Éxtasis de Santa Cecilia. Tätä läppää ei löydy italiankielisestä wikipediasta. Encyclopedia Britannican mielestä se on urbaani legenda.
ellauri029.html on line 690: Koko kansan tietoisuuteen Frangén (1963) nousi 2000, kun hänen juontamansa visailuohjelma Maailman ympäri alkoi TV1:ssä. Frangénin persoonallinen tyyli, huitovien käsien säestämä tauoton puhevirta sekä tietoisen huonot sanaleikit ja puujalkavitsit jakoivat yleisön: Frangénista on sanottu, ettei häneen voi suhtautua neutraalisti, vaan häntä voi vain joko rakastaa tai vihata.
ellauri029.html on line 692: Vihaava rakkaus, rakastava viha. Luulisin, että mut voi aika helposti neutralisoida, tai sit voi sekä rakastaa että vihata yhtä aikaa, ainakin mä ize teen just niin. Uskoisin, että Frangenkin on narsisti. Se oli naimisissa Rosa Meriläisen (1975) kanssa vv. 2004-2017, eli 41-54-vuotiaana. Aika myöhään meni kihloihin (ei naimisiinko?) 12v nuoremman naisen kaa, jolla oli opiskelija-avioliitto takana. Frans-niminen poika, josta pidettiin paljon melua, syntyi 2006 kuin Rosa oli 31 ja Simo 43. Aika vanhat ensisynnyttäjät. Meriläinen ja Frangén valittiin Vuoden positiivisimmiksi tamperelaisiksi vuonna 2009. Pari ilmoitti eroavansa tammikuussa 2017. Koronan aikana maisteri Simo Frangen kykkii kotona Tampereella, kun ei pääse ravintoloihin mekastamaan. Se on viikonloppuisä nyt 14-vuotiaalle Fransille. Teettää aina uusia 80-luvun silmälasinpokia entisestä mallista. Istuu texti-tv:n ääressä ja kirjoittaa kuulakärkikynällä tv-guiden reunaan palindromeja. Tää vahvistaa mun näkemystä, että positiivisuus on iso peikko, jota pitää varoa. Ei pidä poistua mukavuusalueelta kun sen on kerran löytänyt.
ellauri029.html on line 697: Av-sihteerin ajankohtaiswizit on nyt 30v vanhoja. Oman wanhuutensa näkee siitä et ne tuntuu wielä aika tuoreilta. 90-luvulla ne olis ollu 60-luvun vizejä. Helmille ne on yhtä outoja kuin 40-luvun sotilashuumori 70-luvulla. Kenraali Kaluuna, kapteeni Kalpa, lommoposkinen kersantti Ärjylä ja alivaltiosihteerit Masi, Viki ja Hönö. Franzen olis varmaan Hönö.
ellauri029.html on line 707: jossa tekee jostain kivasta asiasta leipäpuun,
ellauri029.html on line 715: moni on tehnyt uran tiimellyxessä seppukun.
ellauri029.html on line 718: kuin gramofonineula, joka juuttuneena uraan
ellauri029.html on line 719: hokee loputtomiin samaa kulunutta viziä.
ellauri029.html on line 723: jonne kaupunginjohtaja hankki esiintymään
ellauri029.html on line 726: jo 2000-luvun loppua, ja Simonkin tähti oli jo
ellauri029.html on line 730: toi Simo oli aika hermostunut ja kärtynen,
ellauri029.html on line 744: Poliittisesti Simo tuntuu olevan suht oikealla.
ellauri029.html on line 746: Ja se et Kouvolan kiero kokkare kaupunginjohtaja
ellauri029.html on line 748: munkin piti toimia komeljanttarina, joskin vähemmän
ellauri029.html on line 749: hassuna, enempi tahattoman koomisena Hessuna.
ellauri029.html on line 755: Alivaltiosihteerissä toistuvia pilailun kohteita ovat usein tavalliset ihmisryhmät. Vakioaiheita ovat suomen kielen turmelu, lääkäripalvelut ja alkoholismi. Harmitonta pilailua, ihmisryhmiä ei pilkata. Kysyimme vanhemmiltamme ja Otavalta luvan ja varmistuimme, että kukaan ei loukkaannu.
ellauri029.html on line 757: Ensimmäinen tv-ohjelma oli Alivaltiosihteeri: Suomi 75. Se käsitteli tapahtumia Suomen itsenäisyyden ajalta. Ohjelma lähetettiin myös Montreux'n Kultainen ruusu -kilpailuun, mutta se ei menestynyt, sillä teknisestä erehdyksestä johtuen ohjelman suomen- ja englanninkieliset versiot oli ajettu päällekkäin.
ellauri029.html on line 761: Simo Frangen on ryhmän koomikko, Pasi Heikura humoristi, ja Jyrki Liikka humoristi, rumpali ja koomikko. Tähän ryhmän vahvuus ehkä perustui, ja tamperrelaisuuteen. Kaikki ovat maisterrismiehiä. (Humorristin ja koomikon erosta ks. Arska Kinnunen.)
ellauri029.html on line 765: 2.12. Haavisto sanoi tiedotustilaisuudessaan, että Tuomisen siirto tehtävistään ei liittynyt al-Holin lasten kysymykseen, vaan ministeriön tehtävien normaaliin kiertoon. Samalla hän totesi, että konsulipäällikkö Tuominen on yhä tehtävässään, eikä virkaa ei ole avattu. Myöhemmin Haavisto kertoi käyneensä Tuomisen kanssa pitkän keskustelun ja sen päätteeksi kutsuneensa Tuomisen jatkamaan vanhassa tehtävässään. Tästä voisi päätellä, että ennen keskustelua hän ei olisi ollut jatkamassa konsulipalvelupäällikkönä.
ellauri029.html on line 769: 6.12.2019 ulkoministeriön hyllytetty konsulipäällikkö Pasi Tuominen antoi haastattelun Helsingin Sanomille, jossa hän arvioi, että Haaviston päätös nimetä erityisedustaja al-Holin leirin suomalaisten avustamiseksi saattaisi olla lainvastainen. Hän arvioi, että ”ainakin hallintolakia” on rikottu. Samassa haastattelussa Tuominen syyttää Haavistoa pelolla johtamisesta. Julkisuuteen annettujen tietojen perusteella saa kuvan, että Haavisto on pyrkinyt peittelemään konsulipalvelupäällikkö Tuomisen siirtoon tähdänneitä toimia, jotka kuitenkin ilmeisesti ovat tosiasiassa tapahtuneet.
ellauri029.html on line 779: Piirrustustunnilla opettaja käski oppilaita piirrtämään naisen käyttämättä kumia. Kun piirrustuxia tarrkastetiin, niin opettaja kysyi Kuuma-Kallelta, mixi se oli piirrtänyt naisen rraskaana. Kuuma-Kalle tuohtui totaalisesti, ajoi opettajaa kirrveen kanssa kylänrraitilla takaa niin, että tekohampaat lensivät.
ellauri029.html on line 787: - Päivää. Ilpo Seuraava, vetoketjunkuljettaja.
ellauri029.html on line 789: - Olen tehnyt liikaa töitä ja minusta tuntuu, etten jaksa enää tehdä
ellauri029.html on line 796: - Onko siitä apua minunkaltaiselleni tilanteelle?
ellauri029.html on line 798: tunnette olevanne kuin toinen tilanne.
ellauri029.html on line 817: Yleisradio lopettaa 27 vuotta jatkuneen Alivaltiosihteeri-ohjelman – ”Emme tietenkään nauti tilanteesta”. ”Ehkä pitäisi olla katkerampi vanha mies”, Pasi Heikura muotoilee tekijäkolmikon tunnelmat.
ellauri029.html on line 818: ”Jäähyväisohjelma tehdään, koska haluamme jättää ihan oikeasti heipat, emmekä vain lörähtää pois hiljaisuudessa”, Heikura sanoo. Höh. Hiljaisuudessa pois lörähdys on nimenomaan mun valizema linja.
ellauri029.html on line 826: Legendaarinen Tohtori Raimo (Martti Suosalo) hallitsee oudoimmatkin terapiamuodot. Asiakkaiksi hakeutuu julkisuudesta tutunoloisia henkilöitä, joita imitoivat Jarkko Tamminen, Jukka Puotila, Erja Manto ja Nora Rinne.
ellauri029.html on line 828: Tohtori Raimon Märkä vappu: Vihreämies ja Persunainen tofunakkihaaskalla. Tohtori Raimon Märkä vappu lähetyksessä todistettiin ainutlaatuista luonnonihmettä, kun harvinaisiksi käyneet lajit Vihreä miespoliitikko ja Persunainen kohtaavat tofunakkihaaskalla - ja päätyvät siihen kaikkien kauneimpaan kohtaamiseen. Luontodokumentin radioselostajana fantastinen Jukka Puotila.
ellauri029.html on line 831: Kazoin Tohtori Raimon traileria netistä. Jo oli palikkaa. Eikä sitäpaizi tiedä kelle kulloinkin on määrä nauraa, ellei ole kuunnellut teeveestä maan johtojulkimoiden puhetta. Ja sitähän mä en ole tehnyt. Sori siitä. Puujalka hakkaa palikan 6-0, se on mun miälipide ainakin. Vanhoja kääkkiä oli noi Raimon hemmot nekin. Tohtori Raimo oli ikävä ja Jukka Puotila on syvältä.
ellauri029.html on line 841: Aarne Kinnunen kertoi pienessä keltaisessa kirjassa, mitä eroa on komiikalla ja huumorilla. Se että joku toinen kompastuu banaaninkuoreen on komiikkaa, se että ize lentää perseelleen on otettava huumorilla (jos kykenee). Röhönaurua vs. ymmärtävää mujetta. Suhteettomuuden vs. suhteellisuuden tajua.
ellauri029.html on line 846: ne siitä tuumaavat, nehän on hampaattomia. Läimitään selkään, naura sinäkin, se oli koomista. Etkös huumoria ymmärrä? Oikeasti uhkaavia pilkataan (turvallisesti puun takaa, jos ne on vahvempia),
ellauri029.html on line 852: kouraansa, kun joku hölmö vanha sofisti meni Sokrateen halpaan kusetuxeen, alkoi tosissaan
ellauri029.html on line 857: Sarkasmi on avoimempaa, siitä ei jää mitään epäselvyyttä, että esitetty totuusvaihtoehto, vähintäänkin liioiteltu väittämä tai understatement on tarkoitettu vittuilux. Sellaista lyttäystä harrasti näkymättömän lapsen julma täti, ja Lady Denham tv-saippuassa Sanditon. Ne on sivulliselle hauskoja, kohteexi joutuvalle tyypille usein
ellauri029.html on line 858: sietämättömiä, sen vihollisille aivan suunnattoman hauskoja. Vaarallinen ase,
ellauri029.html on line 859: jota vastaan on vitun paha taistella, kun se tulee puskista, ellei ole ize vähintään yhtä paha suustansa. Onnex se söpö Esther oli, six se sarkastinen Lady Denham siitä tykkäskin.
ellauri029.html on line 869: Dramaattinen ironia on ilmaisua, jossa jännite syntyy siitä, että yleisö tietää enemmän kuin draaman henkilöhahmot: esimerkiksi kuningas Oidipuksen tarinaa seuraava yleisö tietää oraakkelin ennustaneen Oidipuksen vääjäämättömän kohtalon.
ellauri029.html on line 871: Sokraattinen ironia on ironiaa, joka ilmenee jonkun henkilön (yleensä opettajan) teeskennellessä tietämätöntä paljastaakseen toisen (oppilaan) tietämättömyyden. Yleensä ironian havaitsee yleisö, mutta ei itse ironian kohde.
ellauri029.html on line 877: Esineet harvemmin raivostuvat, mutta esineiden ja uskomusten omistajat sitä enemmän. Kohtalon ivaa, sanoi silminnäkijä kun Aira Samulin meni uudelleen naimisiin Peter Nygårdin kanssa. Kohta on kivaa! hihitti Aira huonokuuloisena. Peter näytti jotensakin happamelta, suu viivana.
ellauri029.html on line 879: Wikipedian mukaan sarkasmiksi voidaan kutsua sellaistakin purevaa, ivallista tai halveksuvaa kommenttia, joka ei ole ironinen. Tietysti se johon sarkasmi osuu on sitä mieltä, ettei siinä ole kerrassaan mitään huvittavaa. Mutta muutenkin: mun paasauxet on paikoin erittäinkin purevia, eivät välttämättä ironisia, eivätkä ainakaan yhtään hauskoja, mutta sarkastisia. Pessimismi nousuun! AVSn v97 Pessimismi-kiertueella Pentti Linkola ja Paavo Haavikko esittivät Eppu Normaalin lauluja ja Jari Sarasvuo puhui izestään. Onx tää alivaltiosihteereiltä sarkasmia, vai peukuttaako ne oikeesti pessimistejä? Vaikee sanoa, jos ei ymmärrä asiayhteyttä, se on kulttuurisidonnaista, sanoo Archie.
ellauri029.html on line 881: Sarkasmi on sitä ymmärrettävämpää, mitä paremmin kuulija tuntee sanojan. Ilman tietoa sanojan todellisista mielipiteistä sarkasmi voidaan erehdyksessä käsittää vilpittömänä mielipiteenä. Esimerkiksi alivaltiosihteerejä kommentoivan lausahduksen tulkinta riippuu siitä, tietääkö kuulija sanojan olevan harmittoman komiikan kannattaja vai vastustaja.
ellauri029.html on line 883: Joissain tutkimuksissa jo kolmevuotiaiden lasten on havaittu ymmärtäneen sarkasmia. Ranskankielisillä lapsilla tehdyssä tutkimuksessa havaittiin, että viisivuotiaat lapset ymmärsivät sarkasmin, kun siihen liittyi sarkastinen äänenkorkeuden vaihtelu. Siinä ranskalaiset on hyviä, niinkuin sarkasmissakin. Yli seitsemänvuotiaat lapset ymmärsivät sarkasmin asiayhteydestä ilman äänenvaihteluakin. Suomalaiset lapset tulee jälkijunassa. Jotkut suomalaiset aikuisetkaan ei opi tunnistamaan sarkasmia ikinä.
ellauri029.html on line 885: Antero käyttää sarkasmin ymmärtämiseen kolmea aivojen osaa. Vasemman aivopuoliskon kieleen liittyvä aivokuoren osa tulkitsee lausahduksen kirjaimellisen merkityksen. Otsalohko ja oikea aivopuolisko päättelevät sen asiayhteyden. Lopuksi ventromediaalinen prefrontaalinen aivokuori yhdistää asiat ja tulkitsee lausahduksen sarkasmiksi. Autisteilla ja henkilöillä, jotka kärsivät aivovaurioista, on usein vaikeuksia ymmärtää sarkasmia. Mitenkähän mulle käy kun ventromediaalinen prefrontaalinen aivokuori alkaa laskostua alzheimerixi. Ehkä se on jo laskostunut.
ellauri029.html on line 899: Ei uskonnotkaan pidä paljon ironiasta sen enempää kuin sarkasmista, sekin kertoo jotakin. Naama peruslukemilla pitää olla sielläkin. Pienenä poikkeuxena sallitaan lievä satiiri suunnattuna vuohiin sekä pahixiin.
ellauri029.html on line 912: You are already filled, you have already become rich, you have become kings without us; and indeed, I wish that you had become kings so that we also might reign with you. For, I think, God has exhibited us apostles last of all, as men condemned to death; because we have become a spectacle to the world, both to angels and to men. We are fools for Christ’s sake, but you are prudent in Christ; we are weak, but you are strong; you are distinguished, but we are without honor. To this present hour we are both hungry and thirsty, and are poorly clothed, and are roughly treated, and are homeless; and we toil, working with our own hands; when we are reviled, we bless; when we are persecuted, we endure; when we are slandered, we try to conciliate; we have become as the scum of the world, the dregs of all things, even until now. 1 Corinthians 4:8-13
ellauri029.html on line 918: The passage sounds sarcastic. It says one thing while meaning another in a way that makes the hearers look foolish. But Paul’s method was not meant as a personal insult. The goal was to grab the readers’ attention and correct a false way of thinking. In other words, Paul’s words are satirical, but not sarcastic. They are spoken in love to “beloved children.”
ellauri029.html on line 920: Other passages in the Bible that use satire include Isaiah’s ridicule of idol-makers (Isaiah 40:19-20), God’s taunting of Egypt (Jeremiah 46:11), and Elijah’s gibes directed at the prophets of Baal (1 Kings 18:27). Jesus Himself used satire in the form of hyperbole when He told His hearers to “take the plank out of your own eye” (Matthew 7:5).
ellauri029.html on line 924: Sarcasm, on the other hand, is not appropriate. Sarcasm has at its core the intent to insult or to be hurtful with no corresponding love or wish for well-being. Instead, the goal of sarcasm is to belittle the victim and elevate the speaker. Jesus warned against such harsh, unloving words in Matthew 5:22. Our words should be helpful and edifying, even if they are uncomfortable to the hearer.
ellauri029.html on line 926: We should speak the truth with loving intent (Ephesians 4:15), avoiding “foolish talk or coarse joking” (Ephesians 5:4). We should speak in such a way that the hearer will understand our motivation. And we should never be malicious or cruel. Carefully worded irony may be fitting, but malicious sarcasm is not.
ellauri029.html on line 930: Alivaltiosihteerien läppä on tolla lailla lällyä, se ei pure kunnolla. Ehkä ne onkin kristillisiä. Coarse joking on kanssa kiellettyä. Veri lentää kyllä raamatussa, panoakin on, mutta pieru- paskajutut taitaa olla vähemmistönä. Tääkin täytyy kyllä tshekata. Ainakaan ei niille juuri naureta.
ellauri029.html on line 936: alkuun
ellauri030.html on line 15: alkuun
ellauri030.html on line 16: loppuun
ellauri030.html on line 17: und:#1b242d;font-size:6em;text-align:center;margin-top:0%;margin-bottom:0%">UNIVERSITY PROFESSOR
ellauri030.html on line 18: und:#1b242d;font-size:4em;text-align:center;margin-top:0%;margin-bottom:0%">NOT SURE IF HOMELESSVanhuudesta
ellauri030.html on line 30: Markun kirja on omistettu Atticuxelle, josta Peabody (alla) kertoo tarkemmin. Tää herra Titus Pomponius oli Siseron nuoruudenystävä, maanpaossa Sullalta kreikkalaistunut roomalainen herrasmies, äveriäs epikurolainen sanan perinteisessä (ei siis alkuperäisessä) mielessä, mukavauudenhaluinen herkutteleva herra (muttei kohtuuttoman), kielitaitoinen ja varsinainen arbiter elegantiarum, jolle Siserokin lähetti puheensa korjattavixi, mutta pysytteli mieluummin taka-alalla, kaikkien julkkisten kaverina olematta mitenkään nimekäs. Siinä seuras oikeata Epikurosta.
ellauri030.html on line 34: Filosofiassa roomalaiset eivät keksineet yhtään mitään. Ei kyllä amerikkalaisetkaan, paizi Emersonin höpötyxet ja vähän pragmatismia. Valtion alkuvuosina niiden energiat meni järjestäytymiseen ja valtauxiin. Yxinkertaisina jä ryppyozaisina niitä ei kiinnostanut spekuloida arkiryskeen ohella. Mutta valloitusten loppuessa tuli muutos. Vallattujen alueiden rikkaudet, ziljoonat orjat ja yläluokan kasvu aiheutti suuren vallankumouksen. Yläluokat ei teeskennelleetkään enää uskovansa jumaliin, ja muuta kimppakivaa kaivattiin. Rahan ja vapaa-ajan mukana tuli tilaisuus ja halu kyldyyriin. Kreikasta löytyi taidetta, kirjallisuutta ja filosofiaa karkeille valloittajille valmiina hyllyltä. No täähän on just kun Amerikan sodanjälkeinen tarina.
ellauri030.html on line 42: Post iucundam iuventutem jälkeen nuoruusvuosiemme
ellauri030.html on line 44: nos habebit humus kuolon kutsun saamme.
ellauri030.html on line 57: Stoalaisia ja kävelysauvalaisia ei erottanut toisistaan kuin törkkimällä porkalla. Ne oli soveltavia filosofeja, joita kiinnosti vaan elämäntaito eli izehoito. Stoalaisille oli kiinnostuneet vaan ja yxinomaan 100% äijyydestä, sauvojat myönsi muille asioille infinitesimaalisesti arvoa. Pro-Akatemian eklektikot laski vaan kannattavuusprosentteja ja selasi tuotevalikoimia.
ellauri030.html on line 59: Cicero, laskelmoiva mies, kannusti Pro-Akatemiaa ja TAMK:ia, vaikka käytännössä heilui jossain sauvakansan ja Stoan persuporukan välillä. Se halus kukkoilla julkkixena, mille stoalaiset nyrpisti, sauvaporukat taas peukutti. Epikurolaisia se ei alkuunkaan sietänyt. Epikuroxesta ja muista kreikkalaisista Cicero luki vaan jotain surkeita esitteitä ja lyhennettyjä käännöxiä. Se oli aika moukka, vaikka olikin kermaperseisistä keskiluokkaisista piireistä. Sen nimi tarkoittaa kikhernettä eli egyptinhernettä, perhe oli rikastunut hernebisnexestä. Se oli yhtä kova keximään latinaan uudissanoja kuin hengenheimolaisensa E.Saarinen. Sillä oli oma kuningatar Pipsakin, Terentia. Paizi että niille tuli ero viisikymppisinä. Sit Cicero otti jonkun nuoren rikkaan typykän voidaxeen maxaa Terentialle erorahat. Se liitto ei kauan kestänyt, kun rahat oli syöty.
ellauri030.html on line 61: Cicero oli kiero julkkisasianajaja, voitti joitakin näkyviä juttuja, rupesi poliitikoxi. Oli Sisiliassa kvestori (yliopistossakin on kvestori, siis rahastonhoitaja), oli kova puhuja, päihitti Hortensiuxen. Keskiluokkainen pyrkyri, kuten eräs suomalainen sykofantti, jonka nimeä E.Saarinen en viizi edes mainita. Koulussa piti lukea Ciceron puhetta in Catilinam: quo usque Catilina abutere patientia nostra. Cicero hommas Catilinalle kuristushuonetuomion, vastoin Caesarin ja muiden lievempiä kantoja. Kazoi ize päältä kun Catilinaa hirtettiin. Oli siitä vielä ylpeä. Koko case in Catilinam saatto olla pelkkä kehystys, Cicero oli ehkä tekaissut todisteet. Et semmonen veitikka.
ellauri030.html on line 65: Myöhemmin se koitti taktikoida diktaattorien välissä, peukutti Pompeiusta ja nälvi Caesaria. Caesarin tultua murhatux Ciceron suurexi iloxi, hernekauppias koitti pelata Antoniusta Octavianusta vastaan. Kompastui omaan nokkeluuteensa, diktaattorit veti herneen nenään, ja tappoi Ciceron yhteisellä sopimuxella. Ärsyttävä perskärpänen. Sen viimeiset sanat (63-vuotiaana) oli: koita solttu edes tappaa mut kunnolla. Varmaan lynkkaaja joteskin tunaroi irrottaessaan Cicerolta päätä. Antoniuxen vaimo Fulvia vielä pisteli irtopäätä kieleen nuppineuloilla, koska se oli puhunut niin rumasti. Se oli kova opportunisti ja perseennuolija, tais tulla nuppineuloihin ruskeata väriä.
ellauri030.html on line 72: 9. Aptissima omnino sunt, Scipio et Laeli, arma senectutis artes exercitationesque virtutum, quae in omni aetate cultae, cum diu multumque vixeris, mirificos ecferunt fructus, non solum quia numquam deserunt, ne extremo quidem tempore aetatis (quamquam id quidem maximum est), verum etiam quia conscientia bene actae vitae multorumque bene factorum recordatio iucundissima est.
ellauri030.html on line 75: Sopivimpia kaikkiaan ovat, kuulkaapas nyt Scipio ja Laelius, vanhuuden aseita äijyyxien konstit ja niiden harjoitus, jotka iän kaiken kultivoituna, kuinka kauan eleletkin tai miten kirjavasti, tuottaa ällistyttäviä tuloxia, ei vaan koska ne ei koskaan häippäse, ei iän äärirajallla edes (vaikka se onkin tapissa), vaan myös koska hyvin eletyn elämän fiilis ja monien hyvien tempausten makustelu on ihan parhautta.
ellauri030.html on line 80: - Miltä tuntuu nyt lähteä eläkkeelle? Onk se kivaa vaiko ikävää?
ellauri030.html on line 81: - Mitä aiot puuhata kun nyt lähdet eläkkeelle? Aiotko jatkaa tutkimuxia?
ellauri030.html on line 85: odotahan kun olen ollut eläkkeellä joitain vuosia.
ellauri030.html on line 87: Eläkkeelläolon muista iloista on mulla monta hyvää sarjakuvaa saxittuna tähän.
ellauri030.html on line 96: Kaikki huusi Cato, se on Mauno Mato! Tän turauxen Cicero kirjoitti 62-vuotiaana vuonna 44 ennen Kristusta. Se plagioi ensi kädessä Xylofonia sekä lättänenän fasistin Valtio-teosta ja sen uskontopläjäystä Faidonia. Saatto sillä olla joku tuntemattomampikin kreikkalainen vanhusten izehoitokirja esikuvana.
ellauri030.html on line 98: Tämmöiset soveltavan filosofian etiikkapläjäyxet palveli antiikissa samaa tehtävää kuin sittemmin saarnakokoelmat eli postillat. Sellasen ääressä istuessa tuntuu vanhuus vähän paremmalta, ainakin näkee ettei ole ainoa asiasta kärsijä.
ellauri030.html on line 101: Isommasta Catosta tuli Ciceron kirjan Mauno Mato, koska se eli vitun vanhaxi ja opetteli kreikkaa vielä oktogenaarina. Vaikkei kyllä enää oppinut. Se ei koskaan tykännyt kreikkalaisista, ne oli epäilyttäviä ja veteliä mamuja. Tää vanhempi Cato eli toista sataa vuotta ennen hernekauppiasta, et sille kirjoittelu on vähän kuin Eski puhuttelemassa Eino Leinoa.
ellauri030.html on line 103: Sithä oli se Cato nuorempi, vanhemman pojanpojanpoika (vanhempi ois niinku rautakauppias jos tää ois mä, herra varjele) uticalaisexi nimetty koska se pisti izensä hengiltä Uticassa välttyäxeen nololta nöyristelyltä Caesarin edessä. Siitähän oli se Addisonin näytelmä jota Rousseau suizutti. Se oli Ciceron kaveri, jelppi sitä Catilinan keississä, ja muutenkin seilaili samoissa piireissä. Tosi oikeistolainen ja izepäinen kuin piru, viinamäen miehiä. Aika ällön tuntuinen kaveri tämäkin.
ellauri030.html on line 105: Tuskulum oli vanhemman porsaan Caton kesäpaikka, ja Ciceronkin, ne oli mökkinaapureita (vaikkei yhtä aikaa, Catojen mökki oli siirtynyt jo Cato nuoremmalle). Sitähän herrasväki vieläkin käyttää huvilan hassuttelunimenä. Siitä tulee lähinnä mieleen Hannu K. Riikonen ("K"! my foot!) ja Pekka "Tuus" Tarkka. Joko kerroin, että kun pääsin Fredin vs. proffaxi, Pekka "Tuus" Tarkka heräsi ja lähetti mulle kirjeen, jossa se pyysi mua arvostelemaan jonkin kirjan Hesariin. Kirje alkoi H.V., joka ei tarkottanut haista vittu (kai), vaan "hyvä veli", ja päättyi "Tuus, Pekka Tarkka". Kirje meni rodeen saman tien. Vitun "Tuus", tosi noloa. H.V., Pekka. Onnen Pekka. Ei ole vielä tuuskahtanut.
ellauri030.html on line 107: Vanha Cato oli sotamiehenä kuulun Fabius Cunctatorin tiimissä. Siinä mies Caton mieleen, ja minun myös. Vitkastelu on kivaa. Scipiosta se ei tykännyt, kun se oli tuhlari. Cato muistutti Roope Ankkaa nuorena. Otti talteen narunpätkätkin. Cato sai läpi jotain lakeja jotka rajotti roomalaisten rankaisemista. Mitähän se ois sanonut Catilinan keissistä? Cato oli ennen kaikkea moraalinvartija, hemmetin sensori. Rajoituxia ja lisää rajoituxia persuille, pätäkkää ja lisää pätäkkää mamuilta. Ja xenofobi, hoki sitä "ceterum censeo" meemiä puunien pään menoxi. Ja menihän se pää lopulta. Suolaa vaan siroteltiin tuhkille. Niinkuin Dresdenissä, Afganistanissa, ja Irakissa nyttemmin.
ellauri030.html on line 109: Kikhernekehoinen englannintaja (alla) kertoo Marcus Porcius Cato Censoriuxesta tarkemmin. Se syntyi tuskulumissaan Latiumissa ehkä 234 eKr ja kuoli ysärinä. Se oli ahnas plebeijinousukas. Perheen nimi oli Porcius (porsastelija? sikala?), lisänimi Cato tarkottaa kattia. Se oli varmaan jotenkin kissamainen, pitkäkyntinen rähisijä. Enemmän kuin Sapiens, millä nimellä se tunnettiin myöhemmin. Sillä oli vahvuuxia mutta vitusti myös vikoja. Sillä ei ollut mitään vuorisaarnan "autuaita ovat" ominaisuuxia, vaikka kovana käräjöijänä se varmaan ajatteli olevansa vanhurskas. Se oli todenpuhuja, suoraselkäinen, rohkea ja isänmaallinen, kiltti perheenisä kuten moni muukin nazi. Mutta se oli pihi saituri, hirveä styränki, paha vihollinen, ja pysyi poissa paheista vaan yleisön silmissä. Sitä ihannoitiin myöhemmin tyyppiroomalaisena, kai sen puutteet oli jo unohtuneet tai kuului asiaan.
ellauri030.html on line 111: Catolla oli uran aikana 44 ottelua käräjätuvassa, joista 43 se voitti tyrmäyxellä, yhden hävisi. Naisten koreilua se ei onnistunut estämään. Epsanjalaisia se kuvernöörinä listi ja riisti julmasti. Orjia se kohteli kun karjaa, ruoski ja tappoi ihan pikkujutuista. Karkea ja väkivaltainen äijä, täysin vulgääri. Vitun puhemies Kurnau.
ellauri030.html on line 113: Koitti opetella kreikkaa seniilinä. Hupaisaa kyllä, Cato inhos mamuista erityisesti kreikkalaisia, ja kreikkalaisista erityisesti Sokratesta, jonka kustannuxella se usein piruili. Cicero panee Caton suuhun kaikenlaisia kreikkalaisia sokraattisia viisauxia. Ei ois varmaan maistunut. Catolta ainoa säilynyt kirjallinen saavutus on joku maamiehen kalenteri.
ellauri030.html on line 117: Laelius, Lälli Kooros, oli Scipion adjuntantti ja sivuvaunu Karthagon aavikkomyrskyssä. Scipion ja Lällin ystävyys oli antiikissa sananlaskunomaista. Kova stoalainen, varmaan piti samosoista, halal lihasta ja balaklavasta. Laeliuxelta on säilynyt vittuilu, kun joku sanoi sille ettei se ollut isi-isiensä veroinen: mut sä oot kyllä sun.
ellauri030.html on line 121: Herneenpalko (alla) totee kuivasti, että tää herttainen Cato-ukkeli on kyllä Ciceron aivokummitus. Oikee Cato oli karkea, kova, ankara jä ikävä ex-sensori, ei syyllistynyt enempää hyvään makuun kuin tunteiluun.
ellauri030.html on line 122: Sama kommentaattori toteaa, että Cicero ei noudata omaa oppiaan, ei mene todennäköisimmän vaihtoehdon mukaan, vaan kivimmän. Siitä että vanhuus VOI olla kivaakin, ei seurraa että se yleensä tai erityisesti sun kohdalla on sitä. No way Jose!
ellauri030.html on line 125: Se on Mauno Mato
ellauri030.html on line 156: - Naturalia non sunt turpia, ja kuoleminen on vaan luonnollista
ellauri030.html on line 157: - Ei se satu sano pässi kun päätä leikattiin
ellauri030.html on line 159: - Oli jo aikakin, sanoo helpottuneet sukulaiset
ellauri030.html on line 165: - kuolema on vaan heräämätöntä unta (Tyhmyyden ylistys!)
ellauri030.html on line 175: - Kun muisti menee, ei jää tyypistä paljon jälelle.
ellauri030.html on line 178: - On vittumaista ja kiusallista olla toisten avun varassa.
ellauri030.html on line 186: - runot ja paasauxet (kivaa ja kevyttä)
ellauri030.html on line 194: - Pässiltä ei kukaan ole kysynyt tunnelmia jälkeenpäin
ellauri030.html on line 209: Siseron englannintajan, pulleaa herneenpalkoa muistuttavan piipunrassin Andrew Peabodyn kommenteissa (1884) on hyviä lisänäkökohtia. Peabody oli vanhaa bostonilaista mamusukua ja lapsinero josta tuli Harvardin kristillisen moraalin professori. Harvardissa oli Peabody Museo. Se Oli 73 toimittaessaan Siseroa. Kääkkyyden henkkoht. asiantuntija.
ellauri030.html on line 211: Vanhuxia tarvitaan jarrumiehinä estämään edistyxen kehitystä ihan hullunmyllyxi. Ennen oli parempi, ja ainoot jotka muistaa sen (jos muistaa) on horisevat vanhuxet. Ennen oli tulevaisuuskin parempi.
ellauri030.html on line 213: Vielä parempi juttu on että vanhuxet kuolevat! Onnex vanhoja miehiä on vähän! (No nykyäänhän niitä on niin että päät kolisevat. Apuharvennus olis paikallaan.) Tässä Ciceron argumentit on terveen darwinistisia: vanhat käävät tekee tilaa nuorille, saadaan verexiä voimia kehiin kun vanhat kärrätään luutarhan täytteexi.
ellauri030.html on line 215: Tää olis sellaisenaan jo aivan riittävää, mutta herneenpalon on viran puolesta lisättävä vielä kristillistä puppua koskien Ääretöntä Viisautta ja Eliaa, joka ainoana lähti taivaaseen housut jalassa. Kuoleman voi sen mielestä kohdata tyynen rauhallisena vaan jos se on ovi johkin jatko-osaan, tukijatkoon vyöllä tai ilman vyötä. Ja mixi? Ainakin mulle nimenomaan se on rauhottava ajatus että tässä kaikki, ei tarvize alottaa mitään revohkaa enää alusta. Kikherne sanoo et Cicero uskoi jatkoon vaan koska se halus jatkoa. No miten hernepussin usko eroo siitä? Herneelle pakanoiden pelleusko jatkoon oli hyvää evidenssiä et sen oma usko on oikea. Vähän niin et "close, but no cigar". Mun mielestä se todistaa just päinvastaista. Kaikki uskoo koska haluu uskoa, ihan sama mitä, kunhan vaan ei "tämähän oli nyt tässä, vai mitä?". Niin lujassa on Darwinin kolmas käsky "EAT! EAT!".
ellauri030.html on line 224: Sisero on puhuja, ja sen huomaa sen argumentointityylistä. Halpoja kikkoja, eikä kunnolla läpimietittyjä pointteja. Näennäisiä johtopäätöxiä, jotka on huisin helppo ampua täyteen reikiä.
ellauri030.html on line 226: Esim tämä: kaikki tahtoo tulla vanhoixi, ja sitten ne kuitenkin valittavat. Puppua, ei jengi taho tulla vanhoixi, ne tahtoo olla kauan nuoria. Premissoi tilanne kunnolla, tee kunnon erotteluja, hernekauppias!
ellauri030.html on line 228: Tai tämä: Kannatan luontoa, luonto on suunnitellut kaiken parhain päin, kyllä siis vanhuudenkin täytyy olla mukavaa. Vasta-argumentti: suunnitellut kenelle? Sehän on just hyvä geenipuulin kannalta, että vanhuxet häipyy takavasemmalle pitemmittä mutinoitta, ja silloin se et vanhuus on vittumaista on vaan hyvä sdradegia, lähtevätpä kääkät hyvällä. Mitäs vanha iloista kuha on lämmin. Mullakin oli jalat hirmukylmät eilen, piti olla villasukat jalavosa, kuten sano se Alppilan KOP:in konttorinjohtajan tytär jonkun paikkakunnan murteella.
ellauri030.html on line 238: Siis nuorella on aina mukavaa, kiltillä on aina mukavaa, ikävää on vaan vanhana. Mukavasta ei voi päätellä ikää, eikä vanhuudesta fiilistä. Mutta jos on ikävää, niin sitten on vanha. Lälliys huomauttaa, että vanhana on mukavampaa jos on kasan päällimmäisenä. Est istuc quidem, Laeli, aliquid, sed nequaquam in isto sunt omnia. Totta, myöntää äveriäs Cato, vaan ei siinä kaikki!
ellauri030.html on line 242: Cato (eli Cicero sen puolesta) nälvii Flaminiusta, joka halus jakaa Gallian voittomaat rotinkaisille. Nää on tosiaan vanhoja konservatiiveja, läjän päällä kyhjöttäjiä. Aika raskasta lukea tällästä. Vitun Kimmo Koskenniemiä koko porukka.
ellauri030.html on line 244: No siis jos olet julkkis kuten Aira Samulin tai taata Sillanpää, tai sit kirjoittelet paskaa viimeseen saakka niinkun Puovo Huovikko, niin sittenhän voi olla mukavaa. Onhan Eskillä vielä Pafos ja mullakin nyt nää runot ja paasauxet. Runoilija Ennius vertas izeään vanhaan eläkekaakkiin laitumella lerppahuulisena. (Sama hemmo jonka Cato jätti kärvistelemään köyhänä kotiopettajana rahdattuaan sen ensin jostain saarilta luoxensa.)
ellauri030.html on line 246: Etenim, cum complector animo, quattuor reperio causas, cur senectus misera videatur: unam, quod avocet a rebus gerendis; alteram, quod corpus faciat infirmius; tertiam, quod privet fere omnibus voluptatibus; quartam, quod haud procul absit a morte.
ellauri030.html on line 250: Kohtaan 1) katixi naamioituneen papukauppiaan vasta-argumentit ovat: älä mene eläkkeelle, jatka horisemista johtoportaassa (esimerkkejä)! Menikö muisti? Älä välitä, mulla on tässä paljon esimerkkejä semmoisista joilta EI mennyt, eikös se lohduta? Relevantimpaa ois mainita sellasia kuin Kekkonen tai Paavi JP Kakkoineen, joilta meni hengenlahjat ja silti ne jatkoi horisemista johtoportaassa. Vittu et on sit heikkoa argumentointia. Sisero ei paljon piittaa implikaationuolten suunnasta, vielä vähemmän todennäköisyyxistä.
ellauri030.html on line 252: Sen seikan et vanhuxet on ällöttäviä ja pahanhajusia Cato ohittaa noppelasti ("mä en oo, en ainakaan haista mitään, ja oma nenä ratkasee"). Haba ohenee, mut eihän Sisero ole habaa mihkään käyttänyt, keuhkonnut vaan ja puhunut. Vähähä ääni heikkenee ja alkaa väpistä, mutta puhetta piisaa entiseen malliin ja enemmän. Nestorikin paasas loppuun saakka itestään ja entisistä ansioistaan, ja se on kivaa kevyttä puuhaa ihan vanhanakin. Eli me johtoporras ei tarvita habaa, ei oo koskaan tarvittu. Haba on rupusakille ja typerille, me hallitaan sanoilla. Joita meillä piisaa ihan hautaan saakka.
ellauri030.html on line 256: Kaikista heikoin paasaus Siserolla koskee kolmatta peikkoa, impotenssia. Se koittaa väittää, et sehän on vaan mukavaa, kun ei enää tarvize köyriä. No ize se kai lopettikin ajoissa, otettuaan kakkosvaimon pätäkät ja potkittuaan sen ripeästi pihalle. Tässä rikotaan kyllä Darwinin ensimmäistä lakia FUCK! FUCK!. Sisero sazaa meemeihin ja pilkkaa geenejä. Se jopa sanoo et pano on paha asia koska sen aikana ei jaxa ajatella muita asioita. Hemmetti. Kyllä tässä on arvonkieltämisen makua.
ellauri030.html on line 258: Sevverran pitkään papukauppias pyörii tän kysymyxen ympärilä, ettei se ehkä niin selvä ole sillekään. On muka kivempi kazoa jotain Turpioo Ambiviusta (sen ajan Pirkka-Pekka Peteliusta, Terentius-komeljanttaria) lehteriltä kun osallistua tapahtumiin lähempää. Onx se joku Volmar-setä, josta on kiva kazella kun muut on pukilla? Sit vielä tukuittain esimerkkejä erilaisista kynäntyöntäjistä jotka oli jättäneet munantyönnön nuoremmille hirmu tyytyväisinä. Piirtimellä puhkovat paperia ja ruiskivat sille fläkkejä siitin ja oza yhtä rypyssä.
ellauri030.html on line 260: Tässä kohtaa alkaa sit toi roomalaisille fasisteille mieluinen Epikuroxen mätkintä. Ne rakastaa niin paljon valtaa ja massia et kaikki muut nautinnot on siihen verrattuna paskan verosta. No sehän se oli, että nää kax nautinnon lajia on sellasia mitä varten ei ole omaa masua, ja six niihin ei voi koskaan kyllästyä. Saatanan Roope Ankat ja Kroisos Pennoset, ja mikäs se oli se kolmas, Kulta-Into Pii.
ellauri030.html on line 264: Vanha joutuu luopumaan isoista bileistä, notkuvista pöydistä ja moniaista kupeista. Niin, mutta luopuupa samalla hassuttelusta, ruuansulatusvaivoista, ja krapulaunista. Niin niin! Sitä juuri tarkoitan! Joutuu luopumaan kaikista noista! Tää Sisero on todella tampio. Mixei se ryömi saman tien laatikkoon ja vedä kantta kiinni perässä. Siellähän on tosi seijasta, ei vaivaa enää mikään. No ei, vaitiskaan kyllä näille vanhuxille maistuu vielä digestiivikexi ja pieni kalja, ja mielellään ne kokoontuvat rotariklubeihin kuuntelemaan omia puheita. Mulle kyllä tulee ruuansulatusvaivoja ja krapula jo yhdestä kaljasta ja digestiivikexistä.
ellauri030.html on line 268: Parasta vanhan hopeäselän elossa on arvovalta! (Jos sitä on - jos ei ole sori vaan, oma moka, olisit ollut aikaisemmin sepompi.) Esim Samuli Rusko-oja, nilkki perustolvana, joka paistatteli loppupäivät ansiottoman arvonnousun valossa. Vähemmän duunia, enemmän auktoriteettia. atque huius extrema aetas hoc beatior quam media, quod auctoritatis habebat plus, laboris minus; apex est autem senectutis auctoritas. Vanhuus, kun siihen liittyy korkeimmat luottamustehtävät, on niin arvovaltaa täynnä, että se korvaa kaikki nuoruuden nautinnot. Kaikki tottelee sun pelkkää nyökkäystä. Habet senectus, honorata praesertim, tantam auctoritatem, ut ea pluris sit quam omnes adulescentiae voluptates. Non in sententia solum, sed etiam in nutu residet auctoritas.
ellauri030.html on line 270: Mulle on toi herkuttelu komentovallalla ja paistatelu ihailun valokiilassa ollu aina vierasta. Mua vaan ärsyttää jos muut pyörii hövelinä jaloissa. Ei ne kyllä ole haitax asti pyörineetkään. Heti kun huomaavat ettei tosta ole mihinkään, ne lähtee sykofantit tiehensä kuin zombit pettyneenä, kun ei Homerin päästä löydykään aivoja. Mut se on ilmeisesti hopeäselkä apinoilla tosiaan verissä. Ne tarvizee sitä kuin jotain huumetta, ja pahastuvat syvästi, jos sitä ei ole tulossa. Nilkki varmaan inhos mua yhtä paljon kuin mä sitä, jos jaksoi edes sen verran vaivautua näin huonon alamaisen kohdalla. Mä en vaan voi tajuta miten se, 70-luvun slavistiikan tutkijaopiskelija tms assarin ääliö, saattoi luulla muuttuneensa nyt niin suurexi Kyyroxexi, että sillä oli jotain särmää mua kyykyttää ja jaella komentoja. Kolleegaa vielä. Saablari. Kyllä menen paskantamaan sen haudalle Eipäjoelle.
ellauri030.html on line 272: Siinä on taas Cicero vähän väärässä kun se sanoo ettei auktoriteetti liity hopeaselkäisyteen. Kylläpäs. Se just on tässä tärkeä tekijä, kato vaan jumalaa ja joulupukkia. Periaate on näet se ettei apina taho päästää johtoon ketään izeään nuorempaa tai edes samanikäistä, koska se tarkottas että omat mahixet päästä samalle johtopaikalle on jo ohize. Ne äänestää mieluummin izeään vanhempia vaikka kuinka paskoja. Kato vaan mikäläisiä rahnuxia on kaikki maailman johtopaikat täynnä. Ja nimenomaan hopeaselkiä, vanhat ämmät kelpaa vaan ihan poikkeustapauxessa. Ja nyt tulee jotain oikein paxua:
ellauri030.html on line 274: Haec enim ipsa sunt honorabilia quae videntur levia atque communia, salutari, adpeti, decedi, adsurgi, deduci, reduci, consuli; quae et apud nos et in aliis civitatibus, ut quaeque optime morata est, ita diligentissime observantur. Lysandrum Lacedaemonium, cuius modo feci mentionem, dicere aiunt solitum Lacedaemonem esse honestissimum domicilium senectutis: nusquam enim tantum tribuitur aetati, nusquam est senectus honoratior. Quin etiam memoriae proditum est, cum Athenis ludis quidam in theatrum grandis natu venisset, magno consessu locum nusquam ei datum a suis civibus; cum autem ad Lacedaemonios accessisset, qui legati cum essent, certo in loco consederant, consurrexisse omnes illi dicuntur et senem sessum recepisse.
ellauri030.html on line 276: Nimittäin! nää just ovat meistä vanhoista huisin tähdellisiä kunnianosoituxia, vaikka voi vaikuttaa teistä vähäpätösiltä: kukkatervehdys, käden suutelu, paikan luovutus, seisaalleen nousu, saattueet kylille ja kotiin, neuvonpyyntö; näitä meillä ja muissakin sivistysmaissa tarkoin noudatetaan. Kerrotaan että spartalainen Lysandros, jonka taisin jo mainitakin, hoki että Sparta oli paras paikka vanhalle miehelle, koska missään muualla ei niin kumarreltu hopeaselkiä. Sellasta kaskua kerrotaan että joku vanha ateenalainen tuli Ateenan festareilla huvitelttaan eikä kukaan antanut sille tilaa, mutta kun se erehty spartalaisten looshiin, ne kaikki hyppäs ylös ja istuutui vasta kun äijä oli saanut perseensä penkille. Kun kaikki paikalla olijat oli läpyttäneet loppuun, yxi spartalaisista sanoi nokkelasti vaikka murteella: Ateenalaiset tiättä mitä on oikke, mut ei ne teke se! (Ateenalaiset ajatteli: mix vitussa niin kauan kun on noita spartalaisia paikalla.)
ellauri030.html on line 278: Ja nyt tulee taas Siiselin tilastollisia harhapäätelmiä. Kuten kaikki tietävät (ja ovat aina tienneet, tiesivät myös Ciceron aikana) vanhuxet ovat suhteellisen nyreitä, hankalia, ärtyisiä, ja saitoja. "Mutta näähän on luonnevikoja, ei johdu iästä". Hemmetti, luonnevikoja, mutta PALJON tavallisempia vanhoilla kuin nuoremmilla. Eikä ihme! Nimittäin! kuten Siiseli izekin toteaa, vanhuxia vähexytään, halvexitaan ja pilkataan, KOSKA ne on käppänöitä, heikkoja, hömelöitä, ja sen lisäxi vielä nyreitä, hankalia, ärtyisiä ja saitoja. Turha marssittaa taas muutamaa hämmästyttävää poikkeusta, nyt puhutaan tilastofaktoista! Cato ei "muka" ymmärrä vanhushappamuutta eikä varsinkaan saituutta, mix säästellä kun on niin vähän matkaa jäljellä? Hyvä kysyä, mutta historia kertoo, että Cato ize ei ainakaan ollut poikkeus, se oli varsinainen hapantelija ja itara kuin piru ihan loppuvihellyxeen asti. Hautas poikansakin kunnan kustannuxella, ja möi vanhat ja sairaat orjat torilla.
ellauri030.html on line 280: Lopulta päästään viimeiseen syyhyn olla hapan vanhus, nimittäin viikatemies, joka kurkkii jo ihan selän takana. Mun kanta on, että kuolema ja sen pelko on molemmat yhtä luonnollisia kuin vino penis, eikä kummastakaan (mistään kolmesta mun kohdalla) pääse eroon millään ilveellä. Kaikenlainen selittely on ihan turhanpäiväistä. Mutta just SIX, ettei niistä ole eroonpääsyä, nimenomaan niistä jaxetaan jauhaa ihan ilman loppua. (No, vinoista pippeleistä vähän vähemmän.) Onhan mullakin niistä jo erinäisiä palstakilometrejä. Muusa sanoo toisesta huoneesta: ÄLÄ JAUHA!
ellauri030.html on line 282: Ei mulla tähän ole paljon lisäämistä, Siiseli jauhaa asiasta ihan perinteisesti. Sekin sanoo, et se on ihan luonnollista, turha pelätä, ei tää satu, ei ainakaan kauan, eikä ainakaan minuun, kuten sanoi entinen hammaslääkäri, vai oliko se jumala. Kuolemanpelkohan on ihan sama asia kuin mix paska on ällöttävää ja pissa pahanmakuista. Jos ne ei olis, kaikki ottais lautasen ja lusikan mukaan rötykkään. Tai ei olis koko rötykkää, paskannettas ja kustas vaan suoraan kädestä suuhun. Jos pano ei olis mukavaa, ei tulis lapsia. Jos kuolema ei olis kauheaa, kaikki juoxentelis kadun yli kuin päättömät kanat. Ei sitä tarvi mitenkään selitellä pois, näin se näkyleipä murenee. EAT! EAT! FUCK! FUCK! KILL! KILL! Noudatetaan vaan Darwinin lakia.
ellauri030.html on line 284: Sevverran olis kristityillä tohon Siiselin puheeseen huomauttamista, et sen mukaan kuoleman jälkeen ei joko tunnu miltään tai tuntuu tosi hienolta. Minnekkäs putos se kristittyjen kekkaama kolmas mahdollisuus että herätäänkin kuumassa paikassa loputtomaan lapioduuniin hiilikasalla? Mitäs jos jumala onkin jättimäinen kana? Tai ollaankin kohta matoja, kuten haaveilee Dalai Lama? Mahdollisuuxia on loputtomia, todennäköisyyxiä vaan yx. Mikäkö? Sitä sietää kysyä ex-vanhuxilta, saman homman jo läpikäyneiltä. Tehdä gallup luutarhassa.
ellauri030.html on line 288: Kun arkaaiset ihmiset mietti mikä saa elukat (apinan mukaanlukien) tikittämään, oli 2 vaihtoehtoista analogiaa: 1) siellä on sisällä jokin otus, joka vetää naruista, mutta lakkaa vetämästä kun elukka on vainaja. Silloin voi hyvin kysyä, mitä se otus sitten teki. (Jätetään nyt syrjään se Bertrand Russellin vanha täti-paradoxi, että mikäs sitten sen otuxen lankoja veteli, etc.etc, turtles all the way down.) No joko sekin kuoli (heippa turtselitäti taas), hävis olemattomiin kuin pieru saharaan (mut silloin se oli aika tarpeeton hypoteesi alunperin), muuttui joxkin muux (ditto), tai se meni jonnekin muualle. Tästä analogiasta lähtee kaikki noi sieluhöpinät. 2) Ei täällä ketään ole, elävä elukka on pikemminkin kuin mekaaninen kana tai herätyskello, jonka vieteristä loppuu lopulta veto. Tää vaihtoehto mainitaan Faidonissakin (sielu on kuin soittimen viritys), mutta jostain syystä (mikähän se oli?), se jää tienoheen. Mun ymmärtääxeni tää on tieteellinen näkemys, siis yxinkertaisin oletus saatavilla olevan evidenssin valossa. Tän mä ostin jo ihan pienenä. Vanhoilta on veto käyt.kaz. jo lopussa. Tikketi-takketi tik tak tik - tak sanoi Impi Loiskeen kuhmuinen herätyskello viimeisen kerran, jousi katkesi ja kello vaikeni iäxi.Se on aikaa sitten romutettu, varmaan osina jossain Afrikassa tai Kiinassa. Näin tulee ihan kohta käymään minulle, siis just tälle mulle. Se on voi.
ellauri030.html on line 290: - Sanohan Simmias, mikä tässä (sielun kuolemattomuudessa) ei tunnu vakuuttavalta. - Se että myös harmoniasta, lyyrasta ja sen kielistä voisi sanoa samalla tavoin: viritetyssä lyyrassa on harmonia näkymätön, ruumiiton, täydellisen kaunis ja jumalallinen, ize lyyra ja kielet taas ovat ruumiita ja ruumiillisia, yhteen liitettyjä, maan kaltaisia ja sukua kuolevaiselle. Entä jos joku nyt särkisi lyran tai katkaisisi sen kielet ja sitten väittäisi samoin perustein kuin sinä, että harmonian täytyy vielä olla olemassa, että se ei ole voinut hävitä - sillä eihän ole mahdollista, että nämä kuolevaiset esineet, lyyra ja kielet, olisivat vielä olemassa vaikka kielet on katkaistu, sen sijaan harmonia, joka on jumalallisen ja kuolemattoman kaltainen ja sille sukua, olisi hävinnyt ja siis tuhoutunut ennen sitä mikä on kuolevaa? Ja hän voisi väittää edelleen, että harmonian on pakko olla vielä olemassa ja puuosien ja kielten täytyy lahota ennenkuin sille voi tapahtua mitään. Sinäkin olet varmaan huomannut, Sokrates, että kuvittelemme sielun lähinnä tällaisexi: ruumiimme jännittyy ja herpautuu kuumuuden ja kylmyyden, kuivuuden ja kosteuden sekä muun sellaisen vaikutuxesta,kun taas sielumme on kaiken tämän sekoitus, harmonia, jossa kaikki on hyvin ja sopivasti sekoittunut keskenään. Ja jos sielu kerran on harmonia, on selvää että kun sairaus tai jokin muu paha saa ruumiimme liiaxi herpautumaan tai jännittymään, sielun täytyy heti hävitä, olipa se miten jumalallinen hyvänsä, aivan niinkuin harmonian yleensäkin sekä musiikissa että muissa taiteissa; sen sijaan ruumiin jäännöxet säilyvät kauan, kunnes ne poltetaan tai mätänevät. Jos joku siis väittää, että niin sanotun kuoleman tapahtuessa sielu häviää ensimmäisenä koska se on ruumiin ainesten sekoitus, niin mitä me voimme esittää tätä teoriaa vastaan? 86a
ellauri030.html on line 292: Simmiaan ja Kebeen puheenvuorot saivat meidät kaikki apealle mielelle, kuten myöhemmin tunnustimme toisillemme. ... Ekhekrates: - Voi Faidon, minä ymmärrän teitä hyvin. ... Minä nimittäin pidän ja olen aikaisemminkin pitänyt erityisen kiehtovana sitä ajatusta, että sielumme on eräänlainen harmonia, ja kun siitä nyt puhuttiin, muistin izekin ajatelleeni niin. Nyt kaipaan samalla lailla kuin alussakin jotakin todistelua voidaxeni uskoa, ettei sielu kuole ihmisen kuollessa.
ellauri030.html on line 294: Eli siis ei, ei tässä edes koitetakaan kumota tota harmoniavaihtoehtoa, se ei vaan kelpaa, koska nimenomaan KAIVATAAN toisenlaista todistelua, jotta voitaisi USKOA, ettei sielu kuole ihmisen kuollessa. Will to believe, kuten William James, tuo pragmaatikko, leukavasti laukaisi. Ei tässä ezitä faktoja, vaan rohkaisua. Faktat ovat masentavia, kuten jokainen optimisti tietää muutenkin. Täytyy tehdä kuin Fagerströmin positiivinen Gunilla, kieltää ne. Sitten jaxaa pikku sirkka taas sirittää ja potkia.
ellauri030.html on line 300: Ostin ekan lohtunamixi professorin aloitusrahoilla. Se oli raudasta tehty Nokian ulosvedettävällä antennilla varustettu laatikko, jonkalaisen näin myöhemmin Oulun kännykkämuseossa. Sen päälle saattoi kuulemma ajaa autolla, ja yhä pelitti. Jorma Ollilan kapeaolkaisia pazaita ei ollut vielä kaikkialla maailmassa kaadettu.
ellauri030.html on line 302: Ostin samoilla rahoilla myös IBM:n kulmikkaan läppärin, jonka varas vei kokouxessa Ranskassa. Inhottava Inkeri Vehmas-Lehto ei suostunut sitä korvaamaan. Tästä (kin) jäi elinikäinen kauna sitä alapurentaista buldoggia kohtaan. Olihan se muutenkin paskiainen, ja ällö ääliö "mein Erkkeineen", joka oli joku kouvolalainen nimismies, ja autistipoikineen. Mein Erkin kanssa tuli sille ero sittemmin (en ihmettele Erkkiä), ja se meni vanhuxena uusiin naimisiin jonkun vielä vanhuxemman suomenruozalaisen äijän kaa. Nyze on Inkeri Vehmas-Lehto-Hurriström tms.
ellauri030.html on line 304: Vanhemmiten se oikas alapurennan mut alko laulaa väärin kuorossa ja soolona. Hurriström on varmaan kuuro. Inkeri oli sitten vulgääri ihminen, ei toista vertaista. Tai olihan se Pirjo Kananen, akribisti toinen pölkkypää, ruozin kääntämisen lehtori ja professori sittemmin, uskomaton hienostelija. Ja se mun kepin kanssa kulkeva örkki assistentti kolmantena, tylsimys ja pikkumainen ihminen. Tähän muisteluxeen sopis kuvituxex se Klibanin piirros epäadekvaateista ihmisistä. Mä olen yxi niistä tietysti. Ehkä toi Ineptitude.
ellauri030.html on line 306: Nyt mulla on 2 kännyä siihen saakka kun lähden yliopistosta. Runoilen ja paasailen tällä Jollalla, androidilla käytän watsappia ja muuta somea. Ei mulla kyllä oo kymmentäkään ystävää, ja kaikki sometilit on salanimillä. Vaikkenhän mä sillä petä muuta kuin izeäni, naamakirja ja google tietää kyllä kenestä oikeesti on kysymys. Tosta Ineptitudesta.
ellauri030.html on line 316: Epiktetos oli orja joskus keisariajalla, yhden varakkaan roomalaisen heräteostos (sitä sen nimi merkizee: lisähankinta, kaupanpäällinen), jonka se orjan viisasteluun kyllästyttyään pani kierrätyxeen. Heppu perusti hengenpitimixi stoalaisen izehoito-opiston. Se oli kampurajalka eikä osannut käsilläkään kirjottaa, mut sen oppilas Arrianos koosti sen systeemifilosofisista puheista käsikirjasen (Enkheiridion).
ellauri030.html on line 320: Juuri tässä on hänen melkoisten ansioidensa salaisuus. Alituinen stoalainen vetoaminen ihmisluontoon ja ihmisen velvollisuuksiin, vastenmielisyys koreiluun, miehekäs yksinkertaisuus, syvällisyys sekä hyvät ja oikeat harrasteet ovat tunnusomaisia Epiktetokselle. Oikea setämies.
ellauri030.html on line 327: Hän yhdistää opin velvollisuuksista kiinteästi oppiin rikkiviisaasta ja hyvästä jumalasta, joka on sukua ainakin mulle. Tässä yhteydessä on merkille pantava, että tämä pakanuuden ajan opettaja puhuessaan jumaluudesta käyttää jumala-käsitettään useammin yksiköllisenä kuin monikollisena sanana. Mulla on mun jumala, muilla muut. Mä tein sen mun kuvaxeni.
ellauri030.html on line 329: Stoalainen filosofia yleensäkin sisältää ikäänkuin teleskopoidun yhteenvedon siitä, mitä muinaisuudessa sitä ennen on ajateltu luonnosta ja jumaluudesta, ihmisestä ja hänen velvollisuuksistaan, ja kaivoi kuoppaa kristinopin leviämiselle kreikkalaisessa ja roomalaisessa maailmassa. Sisäistettyä herruutta jo ennen kärpästen herran sisäänheittoa.
ellauri030.html on line 333: Maailmankazomus, jonka kulmakiviä ovat sielu ja puhtaus on ize asiassa sexuaalikielteisyyden maailankazomus. Loppujen lopuxi siinä tulevat esiin patriarkaalis-autoritaarisen yhteisön vaatima sukupuolisuuden torjunta ja sexuaalikammo. (Maken digaama Wilhelm Reich)
ellauri030.html on line 335: Epiktetos eli Domitianuxenkin aikana. Lukikohan se Statiuxen kehnoa tilausrunoutta. Ai eihän se osannutkaan lukea, no ehkä Arrianos luki sille ääneen. Domitianus karkotti kaikki soveltavat filosofit Roomasta. Siinä lienee huuhtoutunut alas Epiktetoskin.
ellauri030.html on line 337: Epiktetos peukutti Sokrateesta joka esiintyi isänmaansa laeille uskollisena kansalaisena, koko yhteiskunnan hyväksi vaikuttavana virkamiehenä ja urhoollisena soturina sen aikaisissa vaarallisissa sodissa. Tästä ja muusta besserwisseröinnistä kateet aikalaiset panivat sen lihoixi. Sitä vaaraa ei heräteostoxella ollut.
ellauri030.html on line 339: Keisari Markus Aurelius (161–180 jaa.), yksi stoalaisen filosofian merkkimiehiä, joka itsekin kynäili samansuuntaisia itsetarkasteluja, oli ihastunut heräteostoxen käsikirjaan. Aurelion sielu oli häviämätön niinkuin muovipelletti, samoin Senecan. Siseron oli sekoitetta, Epiktetoxella vielä 100% biohajoava.
ellauri030.html on line 341: Sudenpennun käsikirjan ohjaa ihmismieltä siihen hommaan, johon maailman rakentaja ja isä sen on tarkoittanut. Äidistä ei ole puhetta, niinkuin ei kristityilläkään. Impulssiostos käsittelee taitavasti, terävästi ja varsin monipuolisesti hengen ja ruumiin etu- ja takapuolia, ylistää vertauksilla ja kuvauksilla kaiken oikean, hyvän ja jalon arvoa. Loukkauksista ja huomaavaisuuden puutteesta ei pidä suuttua, vaik onhan ne vituttavia. Ojennukset ja ohjaukset, neuvot ja vertaukset ovat kauttaaltaan opettavaisia (onko niitä muunkin laisia?). Esitys on lyhyttä ja miellyttävää, kieli voimallista ja vaikuttavaa.
ellauri030.html on line 343: Epiktetos on saattanut vähän plagioida Jeesusta. Se mainizeekin galilealaiset kolleegansa jossakin. Tän huomas kirkkoisä Aku, ja aleksandrialainen Klemetti. Ahkerat kädet on sitten löytäneet jopa 200 lainausta, siitä tulis Urkundissa jo aika meteli. Sillä kuten Jessellä on uskonto ja moraali samalla jalustalla, 2 sanaa vaan: don't accept substitutes. On vaan 1 jumala kaikille yhteisesti, vain yxi pelastusovi, yhtä suvaizematon on impulssiostoskin. Ei voi rakastaa jumalaa ja maailmaa, you can't have both, sanoi Naipaulin isäkin. Koita päättää. Mut voi olla rakastamatta kumpaakaan! Mun päätös on jo tehty.
ellauri030.html on line 345: Stoalaisuuden aloittaja on filosofi Zeno (350–264 eaa.), ei se presokraattinen Zenon siis, järkimies, tästä on ollutkin jo puhetta. Tää Zenon oli kotoisin Kition kaupungista Kypros-saarelta. Hän oli alkuaan liikemies, mutta antautui sittemmin kokonaan henkisiin harrastuksiin. Oli kai saanut kokoon riittävästi massia. Tätä Zenonia opetti Platonin oppipoika Xenokrates, joka myytiin orjaxi kun jätti verot maxamatta. Tää on nyt vähän toistoa, mut menköön. Stoan pylväikössä oli hiljan tapettu ateenalaisia mielenosoittajia oligarkkiajoilla, Sokrates oli ollut barrikaadeilla. Zenon halus oppilaiden poistavan siitä graffitit.
ellauri030.html on line 347: Zenon oli soveltavan filosofian perustajanimiä, käytännöllinen moraalioppi oli sen ihan vahvuusalue. Osmo Soininvaaran henkisiä sinivihreitä. Kaikki riippuu mielialasta, teko sellaisenaan on yhdentekevä. Esimerkiksi rikokset ovat seurauksia siitä, että tekee vääriä päätelmiä hyödyllisestä ja vahingollisesta. Niinpä niin, ei ois kannattanut sen huumepoliisinkaan rikoxen tielle lähteä, meni isänperinnötkin mukana. Kardinaalihyveet on oikeus, maltti ja urheus. Seppuku on ookoo ratkaisu jo se tuntuu siltä omalta kannalta, siitä vaan riippumattomasti heilumaan ohjenuoran jatkona. Älkää lapset melutko, isä menee hirteen lepäämään. Stoalaisuus on kristinopin jälkeen hyvä kakkonen, sanovat kristinoppineet, stoalaiset kuinka ollakkaan pitää vastakkaista järjestystä oikeampana. Myöhempien aikojen kristityt on lainanneet stoalaisilta takas enemmän kuin Epiktetos otti niiltä luvatta.
ellauri030.html on line 349: Toinen stoalaisten huippuesiintyjä Zenonin jälkeen oli Khrysippos. Sen ziljoonista kyhhäyxistä ei ole säilynyt yhtäkään. Se tunnetaan loogikkona. Se toimitti, että maailma ja jumala on sama asia, kun sen oikein ymmärtää, sielun universaalinen purkaus, jos tästä on jotain apua. Sen logiikan tasosta kertoo jotain että se peukutti ontologista todistusta jumalasta. No ei tällä vielä kuuhun mennä. Mut sen vastaus teodikean ongelmaan ansaizee tulla lainatuxi:
ellauri030.html on line 351: Kysymykseen, kuinka hyvässä maailmassa voi olla pahaa, Khrysippos vastasi: "Pahaa ei voi poistaa, eikä olisi hyvä, jos se poistettaisiin." Ensinnäkin hän väittää vedoten Platoniin, että vastakohdat edellyttävät toisiaan ja sen vuoksi hyvääkään ei voisi olla, ellei olisi pahaa, samoin kuin oikeutta ei voi olla ilman vääryyttä, rohkeutta ilman pelkuruutta, kohtuullisuutta ilman kohtuuttomuutta tai viisautta ilman tyhmyyttä. Toiseksi näennäinen paha on seurausta luonnon hyvydestä. Niinpä on käytännön syistä välttämätöntä, että ihmisen pääkallo muodostuu pienistä ja ohuista luista, mutta tämä ylivertainen hyödyllisyys merkitsee väistämättä, että kallo on alttiina iskuille. Ei niin hyvää ettei jotain pahaakin. Jokaisessa kullassa on pilvireunus.
ellauri030.html on line 353: Kolmanneksi onnettomuudet jakautuvat Zeuksen järjellisen tahdon mukaisesti; joko niiden tarkoituksena on rangaista pahoja ihmisä tai ne ovat tärkeitä koko maailman järjestyksen kannalta. Niinpä paha on hyvää valepuvussa, ja loppujen lopuksi se johtaa parhaaseen lopputulokseen. Tätähän se Voltairekin irvaili Candidessa. Khrysippos vertasi pahaa karkeaan leikinlaskuun komediassa, sillä vaikka leikinlasku itsessään on loukkaavaa, sekin kuuluu osana hyvään näytelmään, ja "niinpä voidaan myös arvostella pahaa, jos sitä tarkastellaan sellaisenaan, ja kuitenkin myöntää, että esiintyessään kaiken muun yhteydessä siitäkin on hyötyä."
ellauri030.html on line 355: Täähän liittyy hauskasti Aarne Kinnusen keltaiseen kirjaan! Leikinlasku kuuluu jokaiseen hyvään näytelmään! Jumalallakin on huumorintaju kohillaan, vaikka raamatusta kazoen ei ehkä siltä näytä. Mun vastaushan on et kysymys on väärin asetettu, ei maailma ole sen paremmin hyvä kuin pahakaan, se riippuu siitä kenen kannalta sitä kulloinkin kazoo.
ellauri030.html on line 357: Uskontona kristinoppi oli luonnollisesti parempi, koska absurdimpi. Stoakin kyllä vaali ihmisten yhteishenkeä ja julisti ihmisten yleistä veljeyttä yhden jumalallisen isän lapsina. Se miellytti enemmän sivistyneistöä jotka ei tykkää nöyristelystä eikä siitä että köyhät lähtee keulimaan. Stoalaisten ansiosta länsivalta levis kosmopoliittiseksi, yleisinhimilliseksi, ihmissuvun yhteyden julistajaksi, se lutviutuu hyvin levittämään sisäistä herruutta. Se näyttää, kuinka viisas voi käyttää hyväkseen yksinkertaista.
ellauri030.html on line 359: Myös stoalainen valtio- ja oikeuskäsitys on vaikuttanut roomalaiseen ja sitä kautta muidenkin herrakansojen oikeuskäytäntöön. Stoalaisten oppi sisältää ikäänkuin kaukaisena kangastuxena, luonnosasteella, uuden ajan puhtaan ja korkealaatuisen opin ihmissuvun onnellistuttamiseksi, nimittäin talousliberalismin hienonhienon aattehen.
ellauri030.html on line 372: Ei mitään "sinun täytyy astua johtoon" tyyppistä tiimipropagandaa täällä.
ellauri030.html on line 381: Tää tuntu varmaan izestään selviöltä köyhästä kampurajalasta pikku mökissä.
ellauri030.html on line 383: Kiellä kaikki ikävyydet, ihan kylmästi kuin Monican Fagerholmin Gunilla.
ellauri030.html on line 384: Ota iloisena vastaan kaikki mikä ei ole sun vallassa, se on optimismia!
ellauri030.html on line 389: Jos menet kylpemään, kuvittele, mitä kylpylaitoksessa tapahtuu, kuinka siellä jotkut loiskuttelevat vettä toisten päälle, jotkut tungeskelevat, jotkut käyttävät herjaavaa kieltä, jotkut jopa varastelevat. On turvallisempaa tarttua toimeen, jos heti sanot itsellesi: ”Tahdon mennä kylpemään, ja tahdon säilyttää oman luonnollisen mielentilani.” Ja menettele samoin kaikessa, mihin ryhdyt. Sillä siten olet valmis sanomaan, jos jokin estää kylpemistäsi: ”Enhän tahtonut ainoastaan kylpeä vaan myös säilyttää oman luonnollisen mielentilani, mutta sitä en säilytä, jos minua vaivaan itseäni tällaisilla sattumuksilla.”
ellauri030.html on line 399: Höh. Olen rikas, tietysti. Mulla on uljas hevonen, onx sulla? Mullon Tesla, sulla on vaan toi vanha auto, joka näyttää kulkeutuneen perintönä Kivisiltä ja Sorasilta. (tähän kuva) Tätä harrastaa Riitta Roth ihan sikana, sen tiimi laajenee kulloisenkin kerskuntatarpeen mukana, venyy ja paukkuu kuin saippua- tai purkkakupla.
ellauri030.html on line 403: Kun laiva merimatkalla pysähtyy satamaan ja sinä menet maihin hakemaan vettä, voit kulkiessasi poimia näkinkengän tai kukkasen, mutta sinun tulee pitää mielessäsi laiva ja tarkata lakkaamatta, kutsuuko laivan kapteeni lähtöön. Ja jos tämä kutsu kuuluu, tulee sinun jättää kaikki muu, ettei sinua raahattaisi laivaan sidottuna käsistä ja jaloista kuin lammasta.
ellauri030.html on line 405: Nain on meidankin elamassamme: jos sinulle annetaan näkinkengän ja kukkasen sijaan vaimo ja lapsi, olkoon niin. Mutta jos kapteeni kutsuu, jätä ne kaikki ja juokse laivaan, äläkä katso taaksesi. Ja jos olet vanha, älä poistu etäälle laivasta, ettet myöhästyisi, kun sinua kutsutaan.
ellauri030.html on line 409: Halvauksesta on haittaa jalalle, mutta ei tahdolle. Ajattele näin kaikessa, mitä joudut kohtaamaan, ja huomaat vastusten tulevan muiden osaksi, ei sinun.
ellauri030.html on line 413: Mitä hyvänsä sinulle tapahtuu, hillize izesi; jos vaikka näet kauniin naisen, hillize näppisi. jos sinua kuitenkin soimataan nipistelystä, sinun tulee olla pitkämielinen. Jos siitä koet tuskaa, sinun tulee olla kärsivällinen. Tilaisuus voi tulla vielä (ks. pykälä 8). Sitäpaizi, ei se sattunut, luulet vaan.
ellauri030.html on line 415: Älä milloinkaan sano mistään asiasta: ”Olen menettänyt sen”, vaan sano: ”Olen palauttanut sen takaisin.” Onko lapsesi kuollut? Se on palautettu takaisin. Vaimosi on kuollut? Hän on palautettu takaisin. Onko omaisuutesi viety? Se on palautettu takaisin. Sanot: ”Mutta joku paha ihminen on riistänyt sen minulta.” Mitä väliä sillä on, kenen välityksellä antaja on ottanut sen sinulta takaisin? Niin kauan kuin se on sinulle annettuna, pidä huolta siitä, mutta kuten matkustajat suhtautuvat airbnb:hen, älä pidä sitä omanasi.
ellauri030.html on line 419: Aloita pikkuasioista. Onko öljyä läikkynyt maahan? Onko tilkka viiniä varastettu? Sano tuolloin itsellesi: ”Tämä on tyynen mielen ja mielenrauhan hinta, sillä ilmaiseksi ei saa mitään.” Kun kutsut palvelijaasi, hän ei kenties kuule sinua, tai jos hän kuulee, hän saattaa olla tekemättä mitä sinä tahdot. Mutta mielenrauhasi ei saa järkkyä siitä.
ellauri030.html on line 421: Elna-mummi ei ollut opiskellut Epiktetosta, sen mielenrauha järkkyi, kun Eetit ei tullut kolmannellakaan: Eetit! EEtit! EEEEETIT!!! Se oli äänestänyt jaloillaan. Syötyään tilkan sinappia Elnan lautasen reunalta. Heräteostoxella oli luonnollisessti ymmärrystä orjan näkökannalle.
ellauri030.html on line 423: Muista, että sinun tulee käyttäytyä elämässäsi kuin leipäjonossa. Jos näkkäri annetaan sinulle, ojenna kätesi ja ota kohtuullisesti. Jos näkkäri menee ohitsesi, älä pysäytä sitä. Jos se ei ole vielä tullut sinun kohdallesi, älä ahnehdi sitä, vaan odota vuoroasi.
ellauri030.html on line 425: Muista, että olet vain surkea näyttelijä, ja näyttelet väärässä näytelmässä. Sellaisessa näytelmässä kuin porho näytelmäkirjailija päättää – se voi olla lyhyt tai pitkä. Jos hän tahtoo sinun näyttelevän köyhää, rampaa, erakkoa tai virkamiestä (herra varjele), sinun täytyy näytellä roolisi luontevasti. Sillä sinun tehtäväsi on näytellä sinulle määrätty osasi hyvin, roolin valinta on toisen asia. (Tää näyttelijämeemi on tosi yleinen.)
ellauri030.html on line 427: Voit olla voittamaton, jos et mene mihinkään taisteluun, jossa voitto ei ole vallassasi.
ellauri030.html on line 431: Nähdessäsi jonkun kunnioitetun, mahtavan tai muuten arvossa pidetyn henkilön, älä anna tuon vaikutelman eksyttää sinua luulemaan häntä onnelliseksi. Sillä jos hyvän olemus riippuu siitä, mikä on meidän vallassamme, meissä ei tule olla sijaa kateudelle ja pahansuopuudelle. Ethän sinäkään tahdo olla valtion päämies, senaattori tai konsuli, vaan olla vapaa. Ja ainoastaan yksi tie vie vapauteen: olla välittämättä siitä, mikä ei ole meidän vallassamme.
ellauri030.html on line 433: Ei se ihan noin yxinkertaista ole, hemmetti. Emmä tahdo välttämättä olla herra isoherra, mutta kyllä silti harmittaa että joku toinen on. Jotain rajaa, mulle paras vaihtoehto on ettei kukaan pääse päsmäröimään mun kustannuxella. Ja se on kyllä puppua ettei keuliminen suututa vaan mun oma suuttumus, se on ihan höpöä ideaoppia. Kummallinen tyyli eristää koko maailma izestään, outoa autismia.
ellauri030.html on line 439: Jos rupeet soveltavaxi filosofixi, valmistaudu alun pitäen siihen, että monet pilkkaavat sinua ja sanovat: ”Meidän keskuuteemme on yhtäkkiä ilmaantunut filosofi. Mistä on peräisin tuo ylimielinen ilme?” Mutta älä vaihda ilmettä, vaan pidä lujasti siitä kiinni, siinä näytät ihan parhaalta ja jumalan asettamalta. Jos annat periksi ja pokka pettää heidän edessään, joudut kaksin verroin naurunalaiseksi.
ellauri030.html on line 443: Seuraavassa luvussa Epiktetos tuntee pientä omantunnonpistoa siitä et se ajattelee kokoajan vaan omaa persettä, laiskottelee köyhänä eikä pysty auttamaan edes omaa perhettä. Sen vastaveto on: ei kai mun tarvi luopua tästä ihanasta mielenrauhasta vaan että teillä olis vaatteita ja syötävää? Huomatkaa, kuinka epäoikeudenmukaisia ja ymmärtämättömiä te olette. Sitä paitsi kumpaa te mieluummin tahdotte: rahaa vai uskollisen, kunnon ystävän? Auttakaa minua ennemmin saavuttamaan nuo ominaisuudet, älkääkä vaatiko minua tekemään sellaista, millä menetän ne. Täähän puhuu kuin Kolhoosin vetistelevä vätys maahanmuuttaja.
ellauri030.html on line 445: Riittää, kun kukin tekee mihin pystyy. Jos vaikka bylsii isänmaalle uuden kansalaisen, eikö silloin ole hyödyttänyt isänmaata? Kyllä vain! Isän sopii maata vaikka rähmällään!
ellauri030.html on line 447: Suositaanko jotakuta pidoissa sinua enemmän? Nauretaanko sen vizeille enemmän, ollaanko hänelle kohteliaampia tai kyselläänkö häneltä enemmän neuvoa? Jos nuo asiat ovat hyvästä, älä ole kade, mutta jos ne ovat pahasta, voit olla vahingoniloinen. Höh, jos ne on hyviä asioita, totta kai on kade. Jos ei suutukaan, pyrkii tasoihin. Tupastun orjan opas on neuvokki neuvottomille, lohdutusta luusereille. Eski on julkkis ja mä oon tavis, no emmä haluiskaan olla, mulla on mun hopeakolikko taskussa. Eski on antanut omansa Olliloille ym ja saanut vielä päälle alentuvaa kohtelua ovella. Hahaa mä oon vahingoniloinen! Kai.
ellauri030.html on line 455: Aina vaan tää sama repesti, ota Ataraxia. Kokovartalopuudutus suojaa kaikilta kivuilta. Ei suhun oikeasti satu, susta vaan tuntuu siltä. Tää on ihan hanurista koko filosofia. Tää on orjamoraalia, ylläri. Ja siihen kuuluu myös olemattomien kumartelu:
ellauri030.html on line 457: Mitä tuleejumalanpelkoon, pääasia on perustaa se oikeille käsityksille niistä, nimittäin että jumalat ovat olemassa ja hallitsevat maailmaa hyvyydellä ja oikeudenmukaisesti. Sinun tulee totella jumalia ja mukautua kaikkeen, mitä tapahtuu, sekä huomata omaehtoisesti siinä korkeimman järjen vaikutusta. Sillä siten et saa milloinkaan aihetta moittia jumalia, etkä voi syyttää heitä jääneesi vaille huolenpitoa.
ellauri030.html on line 461: Hetkinen hetkinen, olen ymmällä. Nyt käykin ilmi sivulauseessa, et täytyy kuolla pappain maan puolesta. Mixikä? Tähän saakka on sanottu et onnen salaisuus on ottaa ataraxia? Mitäs jos mä tuunkin uhrautumisesta pahalle mielelle, on mielenrauha mennyttä, niinkuin äsken fyrkan tienaamisesta omalle perheelle? Olen erilainen kuin muut, kuin Pelle Pupu, muhun sattuu? Onko isänmaallisuus siis jotain johon mä en voi vaikuttaa, mut oman perheen elättäminen ei oo sellaista? Siltähän tää on näyttävinään. Cro Magnon -moraalia.
ellauri030.html on line 463: Nyt alkaa tulla tälläsiä pikkuvinkkejä, aika samanlaisia kuin se systeemifilosofien tietolaatikko. Nää vaikuttaa ohjeilta sellaiselle soveltavalle filosofille, joka haluaa vaikuttaa ylimieliseltä ja ihan jumalan asettamalta seurassa. Noi on tuttuja juttuja monista muista harmaaselän ohjeista: älä liikaa innostu, pidä suu pienenä kuin sanoessa muikkua, ettei voi vaan sula kitalaessa. Mystikkokin tekee parhaan vaikutuxen kun pitää suunsa kiinni riitissä. Hauskoja on noi ohjeet soveltavan filosofin käymisestä herroissa. Se on kuin Eskin käynnit Nokialla, tai Juutas Käkriäisen sahan hovissa. Pykälät 14-16 pitäisi Aarne Kinnusenkin ottaa onkeensa.
ellauri030.html on line 465: und-color:#add8e6">
ellauri030.html on line 469: - Ole enimmäkseen vaiti, eli puhu ainoastaan silloin, kun se on välttämätöntä, ja silloinkin tee se lyhyesti. Joskus harvoin, kun tilanne vaatii, osallistu sinäkin keskusteluun, mutta älä puhu jokapäiväisistä asioista, kuten gladiaattoreista, kilpa-ajoista, mestariurheilijoista, syömingeistä, juomingeista ja muista tavanomaisista aiheista; aivan erityisesti älä puhu ihmisistä moittien, ylistäen tai heitä toisiinsa vertaillen.
ellauri030.html on line 470: - Jos vain kykenet, ohjaa seurassa ollessasi sanoillasi keskustelua arvokkaisiin asioihin. Mutta jos satut olemaan sinulle tuntemattomien ihmisten parissa, ole vaiti.
ellauri030.html on line 472: - Kieltäydy kokonaan vannomasta valaa, jos suinkin mahdollista. Mutta ellei se käy päinsä, kieltäydy aina kun olosuhteet sen sallivat.
ellauri030.html on line 474: - Hanki ruumiisi tarpeiksi ainoastaan sellaista, mikä on sille hyödyksi, kuten ruokaa, juotavaa, vaatteita, asunto, palvelusväkeä, mutta vältä kaikkea ulkonaista loistoa ja ylellisyyttä.
ellauri030.html on line 476: - Jos joku sanoo sinulle, että se ja se puhuu sinusta pahaa, älä puolusta itseäsi siitä, mitä on puhuttu, vaan vastaa: ”Hän ei nähtävästi tunne minun muita huonoja puoliani, sillä muutoin hän ei olisi puhunut vain tällaista.”
ellauri030.html on line 477: - Ei ole tarpeen ottaa usein osaa julkisiin huvituksiin, mutta jos siihen on joskus sopiva tilaisuus, älä näytä huolehtivasi mistään muusta kuin itsestäsi: anna vain asioiden tapahtua omalla painollaan ja suo huomionosoituksia niille, jotka niitä saavat, sillä siten vältyt vaikeuksilta. Mutta pidättäydy osoittamasta liikaa suosiota, naurunremakasta ja mielenkuohusta. Poistuttuasi tilaisuudesta älä puhu paljon, mitä tapahtui, paitsi siitä mikä on sinusta kehittävää. Sillä muutoinhan näyttäisi siltä, että olet kiihdyksissä tilaisuuden takia.
ellauri030.html on line 478: - Älä mene kuuntelemaan kaikenlaisia puhetilaisuuksia ilman kunnon syytä. Mutta silloin kun menet, säilytä arvokkuutesi ja tyyneytesi ja vältä olemasta riidanhaluinen.
ellauri030.html on line 479: - Kun aiot tavata jonkun, erityisesti jonkun merkkihenkilön, pidä mielessäsi, miten Sokrates tai Zenon olisivat menetelleet siinä tilanteessa, ja sinulla ei tule olemaan vaikeuksia käyttäytyä hyvien tapojen mukaisesti.
ellauri030.html on line 480: - Kun aiot mennä tapaamaan jotakin mahtimiestä, valmistaudu siihen, ettet tapaa häntä kotona, että sinua ei oteta vastaan, että sinulle ei avata ovea, että hän ei välitä sinusta. Ja jos kuitenkin velvollisuutesi on mennä, mene ja kestä kaikki, mitä tapahtuu. Äläkä koskaan sano itseksesi: ”Ei olisi kannattanut mennä.” Sillä on sivistymätöntä pahoitella ulkonaisia asioita.
ellauri030.html on line 481: - Keskustellessasi vältä puhumasta siitä, mitä olet tehnyt, tai kohtaamistasi vaaroista, sillä vaikka sinusta onkin mieluista muistella omia asioitasi, muille ei ole yhtä mieluista kuunnella, mitä sinulle on tapahtunut.
ellauri030.html on line 482: - Älä yritä herättää naurua, sillä se on liukas tie rahvaanomaisiin tapoihin ja heikentää muiden kunnioitusta sinua kohtaan.
ellauri030.html on line 483: - Myös rivo puhe on vaarallista. Jos joku ryhtyy sellaiseen, on paikallaan nuhdella puhujaa, tai jos ei se ole mahdollista, osoita selvästi vaieten, punastuen ja torjuvin katsein, että sinusta sellainen puhe on vastenmielistä.
ellauri030.html on line 499: Schopenhauer on pessimisteistä nimekkäin, sen sepustuxista on koottu suomennettu keitos Pessimistin elämänviisaus. Toinen tunnettu pessimisti on Piisamirotta. Mulla on piisamirotta-kangasmerkki jossain, sain Seijalta. En ole muistanut ommella sitä rintapieleen kii. Nuori Schopenhauer näyttää vähän Jyrki Hukkataipaleelta. Silläkin lie syitä olla allapäin. Piisamirotat riippukeinussa syö täytekakkua
ellauri030.html on line 500: Pentti Linkola vihaa laahusta ja juo munalikööriä. Schopenhauer taluttaa puudelia ja halvexii naisia. Höh, pelkää niitä niinkuin Arttu äitiä.
ellauri030.html on line 502: Seuraava pätkä on kopsittu saxankielisestä Wikipediasta. Englantilaisessa on vähän eri juoruja, jotka on käännetty tänne. Artturi syntyi 1788 Danzigissa, nykyisessä Gdanskissa. Isä oli kauppias ja äiti piti Goethellekin kelvannutta kirjallista salonkia. Porukka muutti 1793 eli Ranskan giljotiinikekkereiden aikaan Hampuriin, kun Puola oli menettänyt Gdanskin Preussille. Isä-Heikki jatkoi helppoheikin hommia Hampurissa. Artun oli määrä jatkaa kaupassa, mutta Arttu perkele! halus lukioon. Iskä ei päästänyt sitä turhuuteen, mutta pääsi se kuitenkin vaihtoon ulkomaille. Iskältä ei kauppa käynyt, se hyppäs masixena talon katolta. Äiti ja sisko muutti Weimariin, Arttu jäi Hampuriin. Ja eikun kimnaasiin, kun ei ollut iskä eikä äiti enää kieltämässä. Pihkaantui vähän johki näyttelijättäreen, siitä ei tullut muuta kuin sydänsurua.
ellauri030.html on line 504: Perinnön saatuaan ei Artturilla ollut huolen päivää. Se alkoi opiskella ensin lääkistä, mutta vaihtoi sitten filosofiaan, helpompaa. Väitöskirja oli jotain hämärää kantilaista logiikkaa. Schopenhauer peukutti Goethen idioottimaista väriteoriaa, mistä Hansu oli ensin mielissään, mut kun Arttu alkoi ehdotella parannuxia, Goethen kirjeet harvenivat. Arttu perkele esitti sitten oman väriteoriansa 1815, yhtä paskan. Arttu pysyi kuitenkin Goethen bändärinä.
ellauri030.html on line 506: Artturin magnum opus Maailma tahtona ja mielteenä (1818-9) ei ollut bestselleri, vaikka Arttu oli ize vakuuttunut että se oli käänteentekevä. Eka painos kesti 30 vuotta myydä loppuun. Arttu oli rahantunteva kuin iskänsä, hirmu kirpunnylkijä ja pedanti. Sanaakaan ei saanut muuttaa kässäristä. Brockhaus suuttui aika lailla ja haukkui Artturia hevoskuskixi, ja uhkasi että Artun magnum opus menee suoraan makulatuurixi. Toinen osa 1844 meni painoon sopuisammin.
ellauri030.html on line 508: Danzigilainen firma meni konkkaan ja Schopenhauereilta loppui rahat. Schopenhauer riitaantui Hegelin kanssa luentoajoista. Kaikki opiskelijat meni kuuntelemaan Hegeliä. Arttu päätti Eskin lailla että koulufilosofia on perseestä.
ellauri030.html on line 510: Kolmikyppisenä Arttu naiskeli jotain laulajatarta, mutta epäili sitä (ehkä syystä) tautisexi, eikä menty naimisiin. Size palas Berliiniin, mut sen luennot kaikui tyhjille saleille vieläkin. Koleran aikaan Arttu häipy Frankfurtiin, ja vaati että laulajatar ois jättänyt 9-vuotiaan pikkupoikansa kolerakaupunkiin. Se ei suostunut, ja niille tuli bänet. Nelikymppisenä sillä oli uusi hani kiikarissa, 17-vuotias neizykäinen, mut tää ei ollut kiinnostunut. Schopenhauer jäi Frankfurtiin ja kirjoitteli lisää parannuxia Kantin prujauxiin. Äiti kuoli 1838, Arttu oli 50. Arttu kirjoitti pari pläjäystä etiikasta ja voitti norjalaisen palkinnon.
ellauri030.html on line 512: 55-vuotiaana Arttu saattoi ostaa oman huoneiston, jossa se sit bunkkasi loppupeleihin. Wagner (ei porsas vaan se säveltäjä) kuului Artun nyt kasvavaan ihailijakerhoon. Arttu tykkäs koirastaan enemmän kuin ihmisistä, mutta pelasti kuitenkin jonkun (toisen) 9-vuotiaan pikkupojan hukkumasta. Siltä jäi postuumisti ohjekirjanen miten voittaa riitaisa väittely. Sillä oli paljon peliminuutteja alla.
ellauri030.html on line 514: Luonteeltaan Arttu oli piisamirotta, jota naapurit ei tunteneet senkään vertaa kuin sokerileipurit hapanta Descartesia. Sillä oli aina puudeli nimeltä Atman, kun yx kuoli se hankki uuden samanlaisen. Sellaista sielunvaellusta.
ellauri030.html on line 516: „Des Pudels Kern“ (Goethe) ging also nie verloren. Für Menschen galt ihm sinngemäß das Gleiche. Wie er gestikulierend im Selbstgespräch mit seinem Pudel am Mainufer spazierte, hat unter anderem der Lokaldichter Friedrich Stoltze bespöttelt.
ellauri030.html on line 518: Schopenhauers Tagesablauf war strukturiert: morgens die Arbeit am Schreibtisch, Flötespielen regelmäßig vor dem Mittagessen. Die Mahlzeiten soll Schopenhauer nach der Überlieferung seiner Biographen stets in Gasthäusern eingenommen haben, bevor er einen zweistündigen Spaziergang mit seinem Pudel machte.
ellauri030.html on line 522: Ne ovat sexus sequior, kaikissa suhteissa takapajuinen, sekulimpi sukupuoli, jonka heikkoutta tulee sietää, mutta jolle on naurettava osoittaa ylenmäärin kunnioitusta, ja alentaa "meitä" omissa silmissämmme. Sitä ei voi sanoa kauniixi sukupuolexi vaan epäesteettisexi. Musiikille, runoudelle ja kuvataiteelle niillä ei ole todellakaan mitään vaistoa ja vastaanottokykyä, vaan pelkkää apinointia miellyttämisen tarkoituxessa se on, jos ne niitä yrittelevät. "Essee" Über die Weiber (1851)
ellauri030.html on line 524: Naisten kanssa ei "ihmisillä" voi olla muuta hommaa kuin bylsintä, sillä kaikki "hienompi rakkaus", mitä se sitten onkaan, on kaikki lähtöisin pyllystä ja päätyy sinne. Naimisiin se ei halunnut (kotona oli varmaan ollut kamalaa): Puolisot tekee parhaansa ollaxeen ällöttäviä toisilleen. "Ihmisten" oikeudet puolitetaan ja velvollisuudet tuplataan. On kuin ottais säkillisen käärmeitä ja toivois löytävänsä ankeriaan joukosta.
ellauri030.html on line 528: Aika turhaa näin ikävän ihmisen filosofiasta olis oikeestaan edes puhua, mutta eihän tässä ole päästy vielä edes pessimismiin asti. Se kuzu omaa tuotettaan subjektiivisexi idealismixi. Ainexia oli nyysitty Platonilta ja intialaisilta guruilta. Ei senttäs ihan solipsisti, koska on olemassa jotain (eipäskun isolla kirjaimella Jotain).
ellauri030.html on line 529: Sun oma tahto nimittäin, tat twam asi. Siltähän tää vähän on vähän kuulostanutkin, tosi psykopaatilta. Hegeleistä se ei tykännyt (muista tyhjät salit). Se haukku Hegelin ja samantien Schellingin, Fichten ja Schleiermacherin.
ellauri030.html on line 531: Musta tää idealismihöpötys on aina kuulostanut ihan skizolta. Miten joku täysipäinen voi ruveta rakentamaan maailmankuvaa omasta päästä käsin? Mitäs sit kun kohta olet kuollut? Sammuuko valot koko näyttämöltä? Typerää, ja hirmu izekeskeistä. Mix tehdä izestä tärkeämpää kun se on, vaan yksi tuikku muiden joukossa. Mut nää tyypit on vähänkun sellaset terapiamuodot joissa mennään taapäin omaan syntymään, kirkas valo pilkahtaa tunnelin päästä, joku vetää tukasta ja joku huutaa. Ai se olin mä. Onx ne OIKEESTI epävarmoja siitä onx ne olemassa vai ei? Tokkopa, meneehän ne joka aamu maitokauppaan ostamaan tuoreet sämpylät, niinkuin Walter vei mut Munchenissä mukanaan vielä kasikymppisenä. Ilman puudelia.
ellauri030.html on line 533: Sitku se oikeen makustelee tätä elämää, niin se huomaa että pelkkä tahtominen jakaantuu elämisen ja jälkipolven bylsimisen tahtomiseen. Siinä se ize jäi kyllä teoreetikoxi, tai bylsi kyllä muttei tullut lasta, paska saatto tulla kyllä. Tahtomista ei sen miälestä voi tahtoa, se vaan tulee, niinkun paska. No voi sitä vähän pidättää, jos viizii yrittää, mut Artturi ei viizinyt. Tahdon vapautta sen mielestä on esim. et jos tykkää jostain taulusta, niin voi olla tykkäämättäkin, tai jättää ostamatta ainakin. Se on melankoolista.
ellauri030.html on line 535: Elukatkin voi ymmärtää, mut vaan nää sapajut osaa järkeillä. Parasta järkeilyä on pessimismi. Maailma on läpeensä paha, siis se ei ole kunnossa, niinkun pitäisi (maailmantahdon, siis mun, mielestä ainaskin). Huonompaa maailma ei vois ollakaan. (Voltairen Candidessa oltiin just vastakkaista mieltä, inhottavia optimisteja.) Se on aivan hel-vetin huono. Surkea. Maailma on Jammertal, täynnä kärsimystä. Puudeli kakkaa sohvalle ja kusee jalalle. Onni on vain kuvitelmaa, lysti negatiivista. Schopenhauer on pahempi nyrpistelijä kuin saxalainen autobaanaa hurjasteleva unbefriedigte Frau. Elämä heiluu kuin pendeli tuskan ja ikävystymisen väliä. Tik-tusskaa, tak-tyyylsää. Pahinta on se et aina panettaa. Schopenhauer saisi täydet pisteet pessimismitestistä. Mihkäs se kuoli? Keuhkotulehduxeen. Ei siis sydixeen, vastoin Pänkäläisen ennustuxia.
ellauri030.html on line 537: No Jammertaalissa on kuolemakin parempi kuin elämä. Mut ei silti pidä tehdä suisidia, koska siitä karma pyörähtää vaan uuden kierroxen, pitää tappaa Lebenslust mieluummin. Tän se otti niiltä intialaisilta guruilta. Askeesia peliin, tahdon kieltämistä. No mitäs se ize kielsi muka? Muita kielteli. Musaa voi kuunnella samalla tai soittaa huilua jos osaa. Taide toimii puudutuxena.
ellauri030.html on line 539: No entäs moraali, tää pesän meemi? Kantti peukutti kultaista sääntöä, Schopenhauerista ainoo syy säästä kanssaihminen on sääli. Hmm ei tää hirveen hyvin toimi, jos säästät jonkun niin sehän jatkaa vaan matamista täällä Jammertalissa. No ehkä sille voisi soittaa musiikkia tai näyttää tauluja. Tai muuten asketisoida sen elämää. Schopenhauer on tyypillinen Hofstädterin passiivisesti kohtelias saku: Neminem laede; imo omnes, quantum potes, juva. Älä loukkaa ketään, auta kaikkia minkä voit. Tässä järjestyxessä. Jos yhden auttaminen loukkaa toista, jätä auttamatta. Eläimille pitää olla kiltti, vaikka ne kusisivat jalalle. Pänkäläinen on ehkä oikeassa siinä, että pessimistit on luonnostaan myös epäseurallisia. Ei ne tykkää ihmisistäkään, nekin tuottaa pelkkiä pettymyxiä.
ellauri030.html on line 543: Goethe kirjoitti Artturin vieraskirjaan: Jos haluut iloita elämästä, sun pitää tykätä maailmasta. No Goethehan iloizi ja tykkäsi. Schopenhauer ei. Puolixi se johtui geeneistä (sen isä oli masis) ja puolix meemeistä (sen vanhemmat tappeli kuin Vihtori ja Klaara).
ellauri030.html on line 545: Freudilainen psykoanalyysi ehkä otti Artturilta noi vietit ja niiden tukahduttamisen, ja koko sielunelämälle tyypillisen epärationaalisuuden. No ton ajan filosofia ennakoikin psykologiaa, ei vielä tehty filosofian ja sielutieteen väliin suurta eroa. Adlerin miälestä schopenhauerilainen ihmisviha johtuu huonoista väleistä äitykkään. Artturilla oli sellaiset. Entäs mä? Emmä nyt ihan noin pessimisti ole kuitenkaan.
ellauri030.html on line 547: Berliinissä ollessaan Schopenhauer haastettiin oikeuteen. Haastajana oli ompelijatar nimeltä Caroline Marquet. Melua vihannut Schopenhauer oli työntänyt ikkunansa alla kovaa lörpötelleen naisen alas portailta. Nainen oli loukkaantunut niin pahasti, että Schopenhauer määrättiin maksamaan tälle kuukausittain 15 taaleria rahallista korvausta. Kun nainen 20 vuotta myöhemmin kuoli, Schopenhauer kirjoitti päiväkirjaansa latinaksi ”obit anus, abit onus” (nainen kuoli, kärsimys loppui). Sillonko se osti sen huoneiston?
ellauri030.html on line 549: Vuonna 1831 Berliinissä puhkesi koleraepidemia ja sekä Hegel että Fichte pakenivat kaupungista. Hegel tuli takaisin liian aikaisin, sai tartunnan ja kuoli muutama päivä myöhemmin. Schopenhauer sen sijaan muutti etelään ja asettui loppuiäkseen Frankfurtiin vuonna 1833. Siellä hän eli yksin ainoana seuranaan lemmikkinsä villakoira Atma tai vaihtovuoroisesti Butz. Atma oli nimetty hindujen maailmansielun Atmanin mukaan. Schopenhauer testamenttasi koiralleen 300 guldenia. (Saksalaisten mukaan Atmoja oli useampia ennen Butzia. Se ei käy ilmi montax oli Butzeja. Nelijalkaisia pesänjakajia.)
ellauri030.html on line 551: Schopenhauer tarkoittaa kai lapionheiluttajaa. Kaivoikohan ne ennen hautoja. Suku oli noussut kauppamiehixi. Artun lahjat (muut kuin ahneus) tais tulla äidin puolelta.
ellauri030.html on line 553: Äiti oli monilahjakas ja kielitaitoinen. Sosiaalista nousua haki 20v vanhemmasta Hekasta Johanna 18v, kun vanhemmat ei laskeneet sitä maalarix. Heikki oli kova komentelemaan, puolisot ei tykänneet toisistaan. Heikki hyppäs katolta 1805. Johanna muutti Weimariin Goethen perässä. Naikohan Hansu sitäkin? Johannalla oli salonki Weimarissa, johon se laski Hansun leipäsusineen (se Vulpius). Se oli suosittu ja tuottelias kirjailija salanimellä. Arttu tuli pian Hampurista perästä Weimariin.
ellauri030.html on line 555: Artturi oli äidille hyvin ikävä, syytti sitä isän onnettomuudesta, pihisti perintörahoja. Äiti inhos sen perrimismiä, röyhkeyttä ja komentelua. Se oli varmaan isänperintöä. Danzigin konkka tuli 1819 ja köyhdytti perhettä. Johanna ei huolinut Artun rahoja.
ellauri030.html on line 557: 10v tauon jälkeen Arttu alko kirjoitella uudestaan. Johanna kuoli 1838 Jenassa köyhänä. Se testamenttas kaiken Adele pikkusiskolle, tietäen kai miten pihi vaurastunut Arttu oli. Arttu haukuskeli äiskää vielä postuumisti.
ellauri030.html on line 559: Ääliömpää filosofia kuin Schopenhauer saa hakea. Yllättävää kyllä kaikki tää huuhailu on tehnyt Schopenhauerista julkkisten ja taidepellejen mielifilosofin. Peukkuja on antaneet mm. Richard Wagner, Wilhelm Busch, Thomas Hardy, Friedrich Nietzsche, Henri Bergson, Thomas Mann, Bruno Frank, Hermann Hesse, Albert Einstein, Kurt Tucholsky, Samuel Beckett, Thomas Bernhard, Stanisław Lem, Leo Tolstoi, Arno Schmidt, August Macke, Jorge Luis Borges und Michel Houellebecq (jotkut näistä on kyllä ihan never heard). Tolstoin mielestä ne ketä ei tykkää Artusta on idiootteja. Suurin osa jengistähän onkin idiootteja. Niin ja Wittgenstein. Artturi on piisamirottain ruhtinas. Russell, toisen sortin tomppeli, inhos sitä. Tiez mitä? Nää on joka iikka jonkin sortin narsisteja! Ja pelkkiä kickelinheiluttajia! All-male panel. Omahyväisten otusten kerho.
ellauri030.html on line 561: Vanha Schopenhauer näyttää siltä kuin sen yli oisi mennyt siimaleikkuri. Negatiivinen irokeesi, vanha pussikarhu, bunyip bluegumin setä ilmielävänä, tai oikeammin sanoen umpivainajana. Ton tukan tuunaamiseen meni varmaan koko aamu. Loppupeleissä se oli melkomoinen julkkis, kopioita sen potreteista ja valokuvista oli kaupan ja kumikaulat kävi kazomassa sitä kuin eläintarhaeläintä Englischer Hofissa: kato nyt se syö. Lahjoja annettiin ja nimikirjoituxia pyydettiin. Schopenhauer murisi että tuntuu yxinäiseltä, kaveritkin kuolivat. Se eli vanhaxi ja terveexi, kun käveli koiran kanssa joka päivä ja nukkui rrunsaasti. Se oli kova syömään eikä tarvinnut rillejä, kuulo kyllä meni ja reumatismi haittasi. Kirjoitti tärkeitä huomioita vanhuudesta kokoelmaan Senilia (pitäisi lukea). Kuoli 72-vuotiaana istualtaan, keuhkot pettivät. 4v jälellä.
ellauri030.html on line 563:  unyip.jpg" width="100%" />
ellauri030.html on line 571: Siilin dilemma on ettei siilit voi lähennellä kun niillä on piikit. Höh mistäs sitten tulee lisää siilejä? Ei niillä ole piikkejä vazapuolella. Hyvin sujuu köyriminen niiltäkin, kun vähän varovat. Panevat piikit suppuun sileästi. Nuutti ei saa bylsityx kun se koko ajan kysyy sattuiko. It hurts, but its a good kinda hurt, vastaa siili. Kun Susanna alux suhtautu meihin epäilevästi, me ostettiin sille herätelahjana pehmosiili. Se leppyi siitä ja kuzui meidät niiden silloiseen kellariloukkoon kazoo telkkarista Johnin mielipiirrettyjä.
ellauri030.html on line 573: S. ähräsi myös riittävän syyn periaatteen kaa, siis sen Leibnizin nimiin pannun periaatteen et kaikella on syy. Determinismin yx formulaatio. Mikään ei ole sattumaa. Tästä tulee se Perza Rovamonkin laki ettei tyhjästä mitään nyhjästä. Samaa tuumi Anaximandros, Parmenides, Archimedes, Platon, Aristoteles, Cicero, Avicenna, Akvinolaisen Tomi ja Spinoza. Siis aika moni muukin tomppeli. Hmm, voi olla, ellei sit höpsismilläkin ole sormensa pelissä.
ellauri030.html on line 575: Principium individuationis on se peliteorian periaate, että pelaajia on yhtä monta kuin preferenssejä (ja strategioita, pitää lisätä). Tiimin pelaajat ei muuten erotu. Siitä se lapsikin alkaa erottua äidistä kun se saa omaa tahtoa, tulee tuhma ikä.
ellauri030.html on line 577: Schopenhauerin estetiikan Arska nakkas tienoheen rutosti. Se onkin tosi hienostelevaa, porvarillista, Arska on talonpoikainen, agraarihenkisenä tykkää salvoxista ja rukinlavoista. Niistä tykkäs Pirkkokin, ja Calle mukana. Mut hieno taide ei oo vaan kaunista vaan ylevää. Ylentää kauppiaanpojan ylempiin sfääreihin. Taiteet paremmusjärjestyxeen musiikki ja etenkin huilunsoitto ylinnä. Taiteilijanero puuppaa huilulla, puudeli kuuntelee ja ulisee. Tälläsestä tuubasta tykkäs mm. Viivi ja Wagner, Schönberg, Nietzsche sekä symbolistit Baudelaire, Verlaine, Mallarmé, etc etc. Varmaan snobi Paul Bourget myäs. Olix Schopenhauerilla yhtään vizejä? Aika huumorittomalta se vaikuttaa. No oli sillä muutama esimerkkinä, kts sen huumorin filosofiaa.
ellauri030.html on line 579: Kristinalla oli pienenä leikkinorsu nimeltä Sope. Olikohan se nimetty Artun perästä? Mä luulen et Sope oli/on niin suosittu taidepiireissä kun se on tunteisiin vetoova, hurjan izekeskeinen ja izekäs masis. Se on tollanen angstaava taiteilija, amatööri sielutieteilijä, surullinen narsisti. Niinkuin niin monet meistä on.
ellauri030.html on line 611: Pänkäläisen mukaan käytännössä pessimistisesti asennoituvan ihmisen elimistö sairastuu herkästi. Osittain se johtuu pessimistien elimistön matala-asteisesta tulehduksesta, joka altistaa sairastumiselle. Aiemmissa tutkimuksissa on todettu pessimistin sairastuvan herkemmin sydänsairauksien lisäksi muun muassa syöpään ja ruoansulatuskanavan sairauksiin.
ellauri030.html on line 615: ”Veren kohonneet sokeriarvot lisäsivät minun tutkimukseni mukaan diabetesriskiä pessimismiä enemmän, mutta pessimismi tuli kakkosena”, Pänkäläinen sanoo.
ellauri030.html on line 617: Matala-asteisen tulehduksen elimistössä tiedetään altistavan myös masennukselle. Pänkäläinen kertoo, että eräässä tutkimuksessa yhdelle ryhmälle masentuneita annettiin masennuslääkkeen kanssa myös tulehduskipulääkettä, disperiiniä. Tämän ryhmän masennus hellitti paremmin kuin sen, joka sai pelkkää masennuslääkettä.
ellauri030.html on line 634: Minun on helppo rentoutua.
ellauri030.html on line 651: Hermostun helposti.
ellauri030.html on line 657: Täähän testi on ihan perseestä! Miten noi piirteet muka on tekemisissä pessimismin ja optimismin kanssa? Mix rentoutuminen ja kiireisyys menee tolla lailla? Hizi onhan vaikka kuinka paljon häslääviä sangviinisia optimisteja, vaikka Eski Saarinen, ja veteliä uneliaita pessimistejä, vaikka mä tai Oblomov. Entä sit toi seurallisuus, ei kai sekään aina liity tähän. Optimisteissa on psykopaatteja, joilla ei edes ole kunnon ystäviä. Ei ihmekään jos tää testi ei toimi, se mittaa yhtä aikaa monta luonteenpiirrettä, plus izetuntoa. Inhoon tälläsiä HS selvitti tunarointeja. Ne on yhtä tyhjän kaa, ellei pahempaa, täysin harhaanjohtavia.
ellauri030.html on line 662: Leikki on lapsen työtä. Lapsi on terve kun se leikkii.
ellauri030.html on line 664: Leikit ja pelit on vakava asia, ne on harjoittelua elämän taisteluun.
ellauri030.html on line 698: Kun ihmisiltä kysytään mitä ne arvostavat elämässä tai kumppanissa,
ellauri030.html on line 704: Platon (tylsimys), Hobbes (hölmö) tai Kant (kuivelo) on siitä vaan jokunen
ellauri030.html on line 707: Toisexikin yllättää, miten negatiivisesti filosofit on suhtautuneet läpänteriin.
ellauri030.html on line 710: Varoitus: tää on yx mun kaikkein pisimpiä paasauxia tähän asti!
ellauri030.html on line 712: Valtaosa filosofien kannanotoista on koskenut pilailua filosofien kustannuxella. Lättänenä Plato sanoo Valtiossa, että diktaattorin ei pidä naureskella, se pilaa pelottavan efektin. Erityisesti sitä vitutti Homeroxen kohdat missä jumalat nauraa apinaväelle. Arvovaltainen yleisö ei naura, puhumattakaan jumalista. Sitä ei pidä hyväxyä. Ihannevaltiossa komediat sensuroidaan, niitä sallitaan vaan orjille ja vierastyöläisille. Vapaat valkoihoiset ei saa niitä tehdä eikä nähdä. Standup-komiikasta puhumattakaan. (Lait 7: 816e; 11: 935e). Naurettavuus on eräänlaista pahaa. Hemmo ei tunne izeään ja sille nauretaan, vaikka se izekin. Se on heikkoutta, moraalisesti tuomittavaa. Saatana et tää on läpinäkyvää jäyhää izekorostusta. Platon oli säälittävä pöyhkimys.
ellauri030.html on line 716: Raamatussakin otetaan kylmä linja porteissa naureskelijoihin, profeetat vittuuntuivat yhtä lailla kuin filosofit. Kun lapset juoksi kaljupään Elisan perässä ja hihitti, karhut hoitelivat lapset hengiltä Elisan puolesta. Jumala nauraa raamatussa vaan pahansuovasti.
ellauri030.html on line 724: Munkkisäännöissäkin kiellettiin naureskelu, varmaan six että munkit oli armoitettuja hohottajia. Niistähän pahoitti mielensä Iso-Pauli Münchenin oluttuvassa. Nostelivat kolpakoita ja hohottivat. Kaiken kukkuraxi Lea astu koirankakkaan. Nyt lähetään kotiin, ne päättivät. Oli kova vaiva taivutella ne peruuttamaan puheensa.
ellauri030.html on line 726: Benediktiinien säännöt kehottivat munkkeja suizimaan suunsa ja olemaan höpsästelemättä, ei mitään kovaa naurua eikä läpänheittoa. Kolumbiineilla oli rangaistusasteikko: hymyily palveluxessa: 6 lyöntiä; ääneen nauru: erityispaasto, ellei se päässyt vahingossa (esim. kun joku pieraisi?).
ellauri030.html on line 734: Descartes mietiskelee, et nauru seuraa kuudesta perustunteesta: ihmettely, rakkaus, viha, halu, ilo, ja suru, mut erityisesti vihasta:
ellauri030.html on line 736: Nauru tai pilkka on vihansekaista iloa, kun huomataan jossakussa joku pikku ansaittu vika, siitä me pidämme, ja kun se vielä tulee yllättäen, niin se yllätys aiheuttaa naurua. Erityisesti silminnähden vialliset ihmiset kuten rammat, silmäpuolet, kyttyräselät tai julkisesti nolatut naurattavat, etenkin niitä jotka ovat izekin jotenkin huonoja.
ellauri030.html on line 738: Tää on tämmönen ylimielisyysteoria naurusta. Se jolle nauretaan alennetaan, ja se joka nauraa ylentyy siitä. Tää on tietysti pistänyt silmään tärkeilijöille, jotka huomaa naurettavuuden vaan kun ne joutuu ize naurunalaisix.
ellauri030.html on line 740: Joku Francis Hutcheson jo huomautti 1750, että ei tää ole koko tarina. Voihan sitä nauraa muullekin kuin muille ihmisille, ei ole pakko olla aina pahanilkinen. (Vaik kyllä se varmaan naurattaa eniten.) Izellekin voi nauraa olematta pahantahtoinen. No se mun nauruteoria että normit naurattaa, onkin tässä suhteessa parempi. Nokkela toiminta on vielä yx naurun aiheuttaja, eikä siinäkään tarvi olla ketään pahista. Jonkinlaista helpotusta sekin on, kevennystä. Tästä päästäänkin huumorin kevennysteoriaan. Nauru on helpotusta, jonkinlaista hydraulista paineen päästöä. No helpotus kyllä usein naurattaa, ainakin helpottunutta. Ympärillä haistelijat ovat kriittisempiä. Tän selityxen esitti Lordi Shaftesbury 1709, kun höyrykone oli kexitty. Tää oli ensimmäinen essee missä huumori tarkoitti vaan jotain hassua. Jännää miten filosofiat muuttuu tekniikan edistyxen mukana. Spencer ja Freud myöhemmin korvas höyryn hermoenergialla, mutta pointti oli sama. Spencerin “On the Physiology of Laughter” (1911) sano et hermoenergia purskahtaa nauruxi kun tietty jännityskynnys on ylitetty. No oikeestaan vasta sitten kun se jännitys laukee vai mitä? Kun ei enää ole pakko pidättää, ja paineen voi päästää alenemaan. Energia tulee pakkautuneista sopimattomista tunteista. Kuten runossa:
ellauri030.html on line 742: I had written to Aunt Maud
ellauri030.html on line 747: John Dewey (jenkit kexi tohon aikaan asioita jotka eurooppalaiset oli aikaa sitten sanoneet) sanoi samaa: nauru on samaa kuin helpotuxen huokaus. Freudin versio on tunnetumpi. Pläjäyxessä Der Witz und seine Beziehung zum Unbewußten se erotti läpän, komiikan ja huumorin. Kaikissa päästetään ilmaa jännityxen jälkeen. (Freudilla huumori on hauskuuden erikoistapaus, eikä kattotermi kuten jenkeillä.) Naurun päästämä energia on pidätettyjen tunteiden pidätyxeen tarvittu; kun vizi on ohi, ei tarvi enää pidättää, kun pidätetyt tunteet pysyy muutenkin kurissa. Ei niitä estoja siis pureta, vaan estojen ilmitulon pidäkkeet. Ne pidätetyt tunteet on panohalu ja vihamielisyys, eli FUCK! FUCK! ja KILL! KILL!. Useimmat vizit koskee sexiä tai kuolemaa. Ganz richtig, Siegmund. Yliminä ohitetaan ja "se" pääsee ääneen hohottamaan.
ellauri030.html on line 749: Koomisessa helpotus on usein älyllistä, helpottaa kun ymmärtää mikä on kaskun kärkenä. Esim runossa "The Antiquity of Microbes":
ellauri030.html on line 754: Ei toi nyt ihan hahhahhaa hauska ollut, sellanen pikkunokkela, suurin helpotus tuli siitä et ymmärsi mikä siinä oli pointtina. Tai miten Zape selviää nokkelasti jostain pälkähästä. Kävelee hassusti ja heiluttaa keppiä samalla. Se oli Arskankin mielestä tärkeää et se teki molempia samalla, ettei ole niinkuin Jerry Ford, joka ei pysty ajattelemaan ja syömään purkkaa pysähtelemättä välillä. No tommonenkaan ei ole musta järin huvittavaa.
ellauri030.html on line 756: Huumorissa purkautuu joku tunne jota ei tarvizekaan tuntea, kuten vaikka pelästys tai sääli. Freudia nauratti se kun Mark Twainin kaskussa joku lensi ilmaan dynamiittipaukussa ja sitä laskutettiin alas tullessa poissaolosta työpaikalta. Tää on sama kuin tossa säästetyn postimerkin tapauxessa. Ei tarvizekaan sääliä, kun tää ei ole tosista. No ei toikaan vizi nyt ihan ollut Nobel tasoa, hehe, niinkun Eski sanoisi, dynamiittia.
ellauri030.html on line 758: No tää helpotusteoria ei enää ole trendikäs. Mut on siinä silti jotakin. Eihän näiden tarvi olla muuten vääriä vaik niihin on vastaesimerkkejä. Ei välttämättä olekaan vaan yhtä selitystä joka kattaa kaikki tapauxet. Näinhän se useimmiten on filosofiassa, kun on näitä ikuisuuskiistoja. Totuus on jossain siellä välissä, tai eri näkemyxet valaisee sen eri puolia. Niinkuin intialainen efelanttikasku, yx sokea tunnustelee kärsää, yks peräpuolta.
ellauri030.html on line 760: Jotku huomauttaa et rivoille ja törkeille vizeille nauraa eniten rivot ja törkeät ihmiset, just ne jotka ei kauheesti repressoi noita tunteita. Mut täähän johtuu just siitä minkä mä oon toisaalla sanonut, että normit ei saa olla liian jyrkkiä eikä matalia, vaan just sopivia. Muuten reaktio on joko hyi tai huoh. No jokatapauxessa Freudin paineilmateoria on totaalisesti out tällä hetkellä.
ellauri030.html on line 762: Sit on jäljellä vielä epäsuhtateoria. Se mikä naurattaa on epäsuhta odotusten ja toteutuman välillä. Parturiunt montes nascitur ridiculus mus. Tätä peukutti Beattie, Kant, Schopenhauer, Kierkegaard ym ym. Tää on tällä hetkellä joholla.
ellauri030.html on line 764: Sen kyllä mainizee antiikkisetkin, esim. Aristoteles, esim komediassa kun sanotaan "tyyppi kävelee jalassa vaan rakot" tulee yllätys, ja mainizee myös sanaleikit. Cicerokin sanoo et tavallisin tyyppi vizejä on jossa odotetaan jotain ja tuleekin jotain toista, ja odotuxen pettyessä nauretaan. Standup-koomikot veistää tästä leivän päälle juustoa. Vizin loppu on epäsuhtainen alun kaa. Eka filosofi joka tästä löi oikein rumpua oli Beattie (1779).
ellauri030.html on line 768: Kant sanoi samaan aikaan jotain samansuuntaista.
ellauri030.html on line 776: punanahkainen alkuasukas hämmästelee kolonialistin ravistettua kaljapulloa josta kalja tulee ulos vaahtona, ja sanoo ettei ihmettele sitä että vaahto tulee ulos, vaan sitä miten se on saatu sisälle.
ellauri030.html on line 782: Siis mikä porukoita nauratti? Takuulla se että vaikka punanahka oli järkevä, repukalla ei ollut riittävästi taustatietoja. Silloin ei auta edes että on ovela. Kolonialistit on tosi paljon joholla. Tää on vähän sukua nauramiselle lasten kustannuxella, jonka Kant erixeen mainizee. Vähän taas sellasta dramaattista ironiaa. Punanahat ei ymmärtäneet viziä.
ellauri030.html on line 784: Tai toinen Impasta hersyvän hauska pila: rikas järkkää izelleen hienoja hautajaisia, ja valittaa että mitä enemmän se syytää rahaa surijoillensa, sitä iloisemmilta ne näyttävät. Tälle Imppa nauraa ihan ääneensä. Vizin kärki on siinä selitää se tyrskäysten lomassa: odotus häviää äkkiä olemattomiin. Mikäs odotus tässä ehti syntyä? Että ne olis surullisia? Höh. Sit on tällänen missä jonkun kauppiaan omaisuus häviää haaverissa, ja sen tukka/peruukki muuttuu harmaaxi. Jälkimmäinen vaihtoehto naurattaa taas Kantia. Mix? Ei se oikein tiedä eikä osaa selittää. Se exyy selittämään jotakin kutiamisesta. Jotakin Kantin sisäistä elintä nää kaskut ilmeisesti kutittaa. Sellasta harmitonta leikinlaskua, verrattavissa vaikka uhkapeliin ja musiikkiin. Vielä yx lainaus Kantilta:
ellauri030.html on line 786: Voltaire sanoi että taivas antoi meille elämän monien vaivojen vastapainoxi 2 asiaa, toivon ja unen. Sen olisi pitänyt laskea mukaan vielä nauru. Kunpa oliskin yhtä helppoa naurattaa tolkun ihmisiä, ja vitsikkyys ja kasvantaviäryys, jota siihen tarvitaan, eivät olisi yhtä harvinaisia kuin on yleisiä lahjat runoilla päänsärkyä, kuten mystisillä pohdiskelijoilla, häränpyllyjä kuten neroilla, ja sydänsärkyjä kuin romaanikirjailijoilla (ja muilla sellaisilla moralisteilla). Niinpä, Imppa. Sulla taas oli kadehdittava taito kirjoittaa rutikuivia pohdiskeluja ja kilometrin pituisia virkkeitä.
ellauri030.html on line 788: Lapiomiehen Artulla on mielestään filosofisempi versio epäsuhtaselityxestä. Sen miälest epäsuhta on havainnon ja tiedon välillä. Esim sitä nauratti nähdä tsihu ja berhardilainen vierekkäin. Molemmat on koiria, mutta miten erilaisia! Hahhaahhaaaa! No tää on kyllä jo ihan Walt Disney-luokan rimanalitus. Puudelit on sentään rotu sinänsä. Schopenhauer-vizi: Vartijat antoi vangin pelata niiden kanssa korttia, mutta kun vanki huijasi, ne potkaisi sen ulos. Varmemmaxi vakuudexi Arttu vielä selittää. Kaskun kärki on tämä: vartijat seurasi yleisperiaatetta "väärinpelaajat ulos", mutta unohtivat että se oli samalla myös vanki, ts. se olisi pitänyt pitää kiven sisällä! Huomasitteko? Haha!
ellauri030.html on line 790: Toinen Schopenhauer-vizi: Joku sanoo että se tykkää kävellä izexeen. Kaveri sanoo: Niin minäkin! mennään siis yhdessä! Yleinen periaate: kimppakiva on kivaa, erikoistapaus: Schopenhauer. Vaikka S. kyllä käveli päivittäin 2 tuntia puudelinsa Atman (bzw: Butz) seurassa, eikä yxixeen. Oiskohan Astma mennyt mieluummin omin nokkineen. Tai Butzin kaa.
ellauri030.html on line 798: Sillekin siis koominen on ristiriita odotetun ja koetun välillä. Erehdyxet on koomisia. Leipuri sanoo kerjäläiselle: ei mulla ole mitään annettavaa. Aamullakin kävi joku joka piti lähettää pois tyhjin käsin: eihän me voida antaa kaikille. Aika hilpeää. Missähän se erehdys oli? No, lankeemuxet on hauskoja. Jotkut vizit on koomisia, jotkut traagisia, riippuen siitä miten ikäviä erehdyxet on. Siteeraten Aristotelesta (poetiikka V): naurettava on erehdys tai sopimattomuus joka ei ole liian vakava. No täähän on just se mitä mäkin oon sanonut: just sopivankokoinen normin nyrjähdys.
ellauri030.html on line 800: William Hazlitt (1778-1830, kriitikko vaikka vähän tunnettu paizi briteissä; HK Riikonen mainizee sen esseistin ominaisuudessa, vähänkun enkkujen Sainte-Beuve) sanoi tänkin paremmin:
ellauri030.html on line 802: Man is the only animal that laughs and weeps: for he is the only animal that is struck with the difference between what things are, and what they ought to be. We weep at what thwarts or exceeds our desires in serious matters; we laugh at what only disappoints our expectations in trifles… . To explain the nature of laughter and tears, is to account for the condition of human life; for it is in a manner compounded of the two! It is a tragedy or a comedy—sad or merry, as it happens… . Tears may be considered as the natural and involuntary resource of the mind overcome by some sudden and violent emotion, before it has had time to reconcile its feelings to the change of circumstances: while laughter may be defined to be the same sort of convulsive and involuntary movement, occasioned by mere surprise or contrast (in the absence of any more serious emotion), before it has time to reconcile its belief to contrary appearances (Hazlitt 1819, 1).
ellauri030.html on line 804: Yllätysmomentti selittää mix vanhat vizit ei niin naurata, vaik ois olleet hyviä. Tarkennuxena: ei ize epäsuhtaa naureta, vaan sen selviämistä. Sitä varten pitää olla vähintään kansakouluiässä. Sitä ennen huumori on nonsenseä, mitä pikkulasten vizit just ovatkin. Suunnilleen samaa luokkaa on sanaleikit: Mae West sanoo: avioliitto on hieno laitos, mutten ole vielä kypsä laitoxeen. Tää on vähän kuin ristisanan ratkomista. Mut tää kattaa taas vaan osan huumorista.
ellauri030.html on line 806: Joskus 1900-luvulla vasta porukalle alkoi valjeta (hämärästi vielä tosin), että sopimaton naurattaa. Ei mikä tahansa epäsuhta, vaan sellainen, johon liitty joku autoritaarisempi tunneviritys. Jos normi on liian pyhä, reaktio voi olla muukin kuin nauru, esim. pelko, sääli, pahexuminen tai inho. Beattie huomautti tästä 1779. Esim Oidipuxessa on ihan vitusti dramaattista ironiaa, muttei sille sovi nauraa. (Vaikka onhan se oikeasti aika naurettava näytelmä, tehdään turhan suurta numeroa insestistä.) Mua kyllä häirizee tässä Stanfordin sepustuxessa se, et ei kunnolla problematisoida sitä onx nää eri teoriat edes toisensa poissulkevia.
ellauri030.html on line 808: Six ei ole ylläri, että filosofit ei ole järin innostuneet huumorista vieläkään. Nyzen vika on että se on irrationaalista. Ja sitähän filosofit kammoaa kuin ruttoa. Nauru on pelkkää fyysistä nautintoa, niinkuin joku pieru. Santayana, vielä yx sakramenskattu ääliö, oli tällä kannalla. Sapaju, rationaalisena apinana, ei voi pitää absurditeetistä enempää kuin nälästä tai kylmästä. Hömelö, kyllähän se tykkää laittaa jalan peiton alta kylmään ja vetää sen takaisin. Onni on differentiaali.
ellauri030.html on line 810: Nyttemin sanotaan et huumori on eräänlaista leikkiä, ja perustellaan, et leikistä on hyötyä. Aika harvat filosofit on tätäkään äkänneet, ne ei ole kovin leikkimielisiä, ja harvat niistä edes on hyviä pallopeleissä. Sisällä viihtyviä tosikkoja nörttejä on olleet useimmat. Enkelitohtori on tässä poikkeus, se seuras Aristotelestä (Etiikka 8) siinä, et leikkikin kuuluu onnelliseen elämään. Mut leikki leikkinä, pylly pois taikinasta, leikki sijansa saakoon, kunhan se on vähäinen, sanoivat ne kuorossa. Eutrapelia on ookoo, mut sen pitemmälle ei pidä mennä.
ellauri030.html on line 812: Tompalla on (Summa Theologiae, 2a2ae, Q. 168) sekä liikaa leikkimisen että liian vähän leikkimisen synti mainittuna. Onkohan omalla pelillä leikkiminen mukana? Sitäkin voi tehdä liian vähän, lisää eturauhassyövän riskiä. Vizit pitää omaa mieltä kunnossa ja parantaa myös seuraelämää. Tosikot on typeriä, se on syntiä. Jopa Seneca suosittelee vizejä, ettei vaikuta liian tylsältä.
ellauri030.html on line 816: Vasta maailmansotien välissä joku Eastman (Kodak?) huomas verrata pilailua elukoiden kisailuun, sellaiseen leikkitaisteluun. Eläinetologit on darwinistisesti nostaneet esille leikin arvon olemassaolon kilpailun harjoituskenttänä. Huumori on samanlainen leikkikenttä sapajujen nokintakisoille, vaik käydään sillä kentällä myös tosixia, kuten esim. Make Eskelisen pamfletit.
ellauri030.html on line 833: Arskakin puhuu leikkisignaaleista tyyppiä "läppä läppä", joilla signaleerataan että nyt on tulossa vizi. Niinkuin Jakkoh-Hintikan ovela ilme ja housujen nostelu. Hymy ja nauru tiätysti. Muillakin apinoilla on sellaisia, ne on ainaskin 6M vuotta vanhoja. Simpanssit ja gorillatkin irvistelevät: hymyillessä suupielet ja huulet vedetään syrjään, hampaita ei näytellä, silmätkin on kiltisti. Naurussa huulet on löysinä ja suu auki, hengitys on huohottavaa. Apinatkin nauraa kun niitä kutitetaan. Se siitä ihmisten erinomaisuudesta.
ellauri030.html on line 837: Tää leikki"teoria" on siitä parempi, että se koskee elukoita yleensä, ja se selittää mix huumori on sosiaalista. Sapaju nauraa 30 kertaa enemmän seurassa kuin yxinään. Yxinään nauraminen on jopa jotenkin hullun oloista, niinkuin Klamydian kapteeni. Seijakin on huolissaan, kun mä nauran täällä huoneessani yxinään. Ja se selittää myös, mix esim persuvizit on niin agressiivisia.
ellauri030.html on line 839: Filosofit on niin huumorittomia, että ne ei pysty erottamaan leikkitappelua oikeesta, ne lähtee heti tykittämään vastaan täysillä. No leikissä on totta toinen puoli, et jos tehdään pilaa vaikka homoista, blondeista, polakeista, nekruista, italiaanoista, lakimiehistä tai naisista, niin kyllä siinä on mukana aina oikeaakin ilkeyttä. Stanfordin sivusto uskaltautuu vetämään heikohkon puolalaisvizin, koska puolalaiset on niin sulautuneet jenkkeihin, ettei ne enää siitä pahastu. Six kai se vizikin on niin vetämätön. Huoh.
ellauri030.html on line 841: Ja nyze sit vasta tulee: huumori voi olla mautonta, jos se pelleilee pyhillä asioilla (viittaus on vuodelta 2009!). Kuitataan vakavia tunteita naurulla. Esim pilkattiin George Harrisonin ja muiden muusikoiden charitykonserttia 1974. Mauttomuudesta oli Arskalla pitkät turinat, se oli ottanut sen Kantilta. Siihen on vielä palattava.
ellauri030.html on line 845: Huumorilla sapaju selviää isommistakin ongelmista kuin ketsupista paidalla. Ei ajatellakaan asioita vaan omalta kohdalta, vaan ymmärretään, että tällästä voi sattua kenelle tahansa. Naura sinäkin! Kuten piilokamerassa, nähdän izemme toisten silmillä. No vittu siinähän se just onkin, ne perskuleet nauravat. Ihminen ei taistele eikä pakene, se jää nauramaan. Sinuna en pyllistäisi noille gepardeille, ne näyttävät nopeilta. Kun tilanne on oikein toivoton, ei jäädä vakavixi, vaan kaadutaan lattialle ja kustaan housuihin.
ellauri030.html on line 851: V 1907 psykologian lehden esipuheeessa sanottiin: huumorin ehkä isoin funktio on irrottaa meidät hyvän ja pahan, voiton ja tappion ajattelusta ja nähdä maailma perspektiivissä. Se vähentää turhamaisuutta ja pessimismiä ja pitää mielen avoimena. No niinpä, se on sitä suhteettomuuden ja suhteellisuuden tajua. Epikuros tajus tän paremmin kuin nippu stoalaisia.
ellauri030.html on line 857: Komedioissa on antisankareita, käytännön piloja, tehdään pilkkaa päättäjistä ja virkavallasta, tehdään diilejä, huijataan, juostaan karkuun ja potkitaan perseeseen. Pelkuri on vaan hetken, mutta kuollut loppuelämän. Hyveitä on kriittisyys, oveluus, sopeutuminen, syöminen, juominen ja seksi. Ei näitä "paheita" sunkaan pilkata komedioissa, niinkuin yrmyt uskottelevat, pikemminkin päinvastoin. Täällä ollaan rupusakkia tai ei ainakaan paljon parempaa, enintään porvareita. Käytetään rahvaanomaista kieltä.
ellauri030.html on line 859: Komedia soveltuu paremmin markkinatalouteen, jossa eliitti pysyttelee mieluummin kulisseissa. Tragedia ei edes ole mikään genre enää. Jos leffa ei ole komedia, se on seikkailua tai actionia (homeerista mätkintää) tai draamaa (ihmissuhdescheissea ilman nauruja). Draama tulee kai lähimmäx entisvanhaa tragediaa. Kaikista homeerisimmissakin sankarileffoissa on koomisia kevennyxiä. (Niistä vastaa usein sankarin sivuvaunu plus konnakopla.)
ellauri030.html on line 882: Filosofia muistuttaa ize asiassa standup komediaa. Dialogiformaatti, arkielämysten mätystys ja niiden pohdinta, tunteilun ohittaminen, kriittisyys, epäautoritaarisuus (no hm), kielellä pelleily, paradoxeilla pelailu, nokkeluudella keekoilu. Arvojen ja normien kyseenalaistus. Joo, koulufilosofit ehkä tekee tätä, sit on näitä soveltavia.
ellauri030.html on line 886: The fundamental cause of trouble is that in the modern world the stupid are cocksure while the intelligent are full of doubt” (1998, 28).
ellauri030.html on line 888: Man is a rational animal — so at least I have been told. Throughout a long life, I have looked diligently for evidence in favor of this statement, but so far I have not had the good fortune to come across it, though I have searched in many countries spread over three continents” (1950, 71).
ellauri030.html on line 898: Sigmund Freud noticed that humor, like dreams, can be related to unconscious content. In the 1905 book Jokes and Their Relation to the Unconscious (German: Der Witz und seine Beziehung zum Unbewußten), as well as in the 1928 journal article Humor, Freud distinguished contentious jokes from non-contentious or silly humor.
ellauri030.html on line 910: An analysis of content from business-to-business advertising magazines in the United States, United Kingdom, and Germany found a high (23 percent) overall usage of humor. The highest percentage was found in the British sample at 26 percent. Of the types of humor found by McCullough and Taylor, three categories corresponded with Freud's grouping of tendentious (aggression and sexual) and non-tendentious (nonsense) wit. 20 percent of the humor were accounted for as “aggression” and “sexual.” “Nonsense” was listed at 18 percent.
ellauri030.html on line 914: Misattribution is one of many theories of humor that describes an audience´s inability to identify exactly why they find a joke to be funny. Freud declared people incapable of knowing exactly what it is they find amusing due to the complex nature of their conscious and subconscious minds.
ellauri030.html on line 916: Tendentious humor involves a "victim", someone at whose expense we laugh. Non-tendentious humor does not require a victim. This innocuous humor typically depends on wordplay, and Freud believed it has only modest power to evoke amusement. Tendentious humor, then, is the only kind that can evoke big laughs. It's the only kind to be found in religious works.
ellauri030.html on line 918: However, Freud believed a mixture of both tendentious and non-tendentious humor is required to keep the tendentious humor from becoming too offensive or demeaning to its victim. The innocent jokework of the innocuous humor would mask the otherwise hostile joke and therefore "bribe" our senses, allowing us to laugh at what would otherwise be socially unacceptable. Therefore, we often think we are laughing at innocuous jokes, but what really makes them funny is their socially unacceptable nature hidden below the surface.
ellauri030.html on line 921: For example, characters in a working-class family may banter back and forth about paying bills or finding a more respected or higher-paying job. The delivery of dialog may come across as funny for an audience who believes the humor comes from the antagonistic relationship between the two characters. But the real hostile nature of the joke involves class and economic issues that are otherwise not funny.
ellauri030.html on line 922: This sounds like Kim´s Convenience.
ellauri030.html on line 929: Tää linkki löyty Schopenhauerin nettisivuilta. Se on 3000v vanha löyhästi runollinen vuoropuhelu akkadixi, joka löytyi hyvin säilyneiltä nuolenpäätauluilta. Joka värssy alkaa sanoilla Arad mitanguranni, eli Orja hei, kuuleppas! Siinä tyyppi keskustelee orjahovimestarinsa kanssa. Herra ehdottaa jotain kivaa tekemistä, ja orja peukuttaa. Mut heti perään herra peruu. Orja kexii syitä mixei sitä kannatakaan tehdä. Suunnitelmat ovat:
ellauri030.html on line 956: Mies joka nai unohtaa surun ja pelon!
ellauri030.html on line 960: Nainen on terävä rautatikari joka leikkaa kurkun.
ellauri030.html on line 966: Katkaisenko niskani ja sun niskan myös?
ellauri030.html on line 974: Mukana on jotain sitaattia Gigameshista ja muista mesopotamialaisista klassikoista. Vähän teodikean makua tässä on. Elämä on absurdia, mihkään elämässä ei ole oikein kunnon perusteluja. Just tämmösiä vizejä on tehty myöhemminkin, et ensin kexitään joku course of action ja sit ryntätään se perästä.
ellauri030.html on line 989: Seniilin koalan seniilit kirjoituxet löytyy vaan yhdestä paikkaa. Niiden selvittely manuxesta lie ollut yhtä helvettiä. Sope kirjoittaa kaiken ainaskin 50 kertaan vähän eri sanoilla, makustelee uudestaan ja uudestaan vähiä jäljellä olevia sanottaviaan, mätystelee niitä kuin vanhaa purkkaa, unermüdlich wiedergekaut. Iloizee pahanilkisesti että sen vanhuudenpäivinä nuoriso on alkanut lukea sen lässytyxiä. Kiroaa koulu- eli kateederifilosofiaa kuin Essa Saarinen. Sanoo jolpeille et lukekaa vaan Kantin ja mun prujuja, se riittää.
ellauri030.html on line 991: Tää ilostelu tapahtuu 1800-luvun puolivälissä, 1855 to be exact. Nietsche luki Sopen naisjuttuja varmaan vasta sen kuoltua 1860. Nietsche syntyi 1844, oli 16-vuotias koulupoika Sopen kuollessa. Siitä tuli kielitieteen proffa 24-vuotiaana ja se kollapsoitui menettäen fakulteettinsa 44-vuotiaana 1889. Jumala on kuollut, allekirj. Nietsche. Nietsche on kollapsoitunut, allekirj. jumala. Kuoli vasta 11 vuoden kuluttua 1900. Sillä oli hemo isot wiixet. Niitä se varmaan ylpeänä kampaili, niinkuin Sope aikaisemmin koalankorviaan.
ellauri030.html on line 995: Alaviite: kun läpsin kärpäsen, enhän siinä tapa das Ding an Sichiä, vaan pelkän ilmiön. Huohhelihuoh. Tällästä sontaa ei huolis paskakärpänenkään. Sope on mielestään kuin viikuna tai taateli, maistuu kuivattuna paremmin kuin tuoreena.
ellauri030.html on line 997: Vaikka kuinka vanhax tulisi, niin aina sisältäpäin tuntuu yhtä nuorelta, siltä Schopenhauerista tuntuu ainakin. Muut kyllä huomaavat että nyt se horisee. Sen mielestä tää osoittaa että sen ydin, niinkuin puudelin, on ikuinen ja muuttumaton. Hämäystä, ikäloppu puudeli on vaihdettu vaan nuorempaan, Atma 1 Atma kakkoseen jne. Hemmetti, eihän sitä enää muista kuin murto-osan mitä sattu nuorena, eikä sekään tunnu enää samalta, kun ei enää paneta.
ellauri030.html on line 1003: Sope miettii missä kohtaa elimistöä mahtaa tahto piillä. Vähän kaikkialla, se arvelee. Turhaan se sekottelee kahta kielipartta, kahta tapaa selitellä samoja ilmiöitä. Ei päässä eikä muuallaakaan ruumissa ole tarvetta millekkään homunculuxelle.
ellauri030.html on line 1005: Vielä se mutustelee sitä miten kehnosti kävi sen ja Goethen väriteorioiden. Saxalainen yleisö on ein nichtsssagender Furz. Das Publikum on silti sille elintärkeä, se kuolaa tunnustusta ja julkkisstatusta.
ellauri030.html on line 1007: Kiinalaiset haukkui kristittyjä lähettejä sadunkertojixi, kun kristittyjen evankeliumi oli niistä vaan kertomus, josta puuttuu pelikirja. Missäs säännöt on? Käviköhän Wilhollekkin näin. No sen yleisö oli oppimatonta väkeä, ne varmaa tykkäskin tarinoista.
ellauri030.html on line 1009: Hobbes ym. 1600-luvun hemmot selittää kaiken mekaniikalla, koska se oli sen ajan uusi kova juttu. Sope on väliinputoaja, se selittelee kaiken tahdolla. Sopen Wille on jonkinlaista innere Drangia. Sille selvii vasta vanhana galvanismi ja sähkön osuus ruumiin liikuttajana. (Eikä sillonkaan kunnolla.) Ehkä se sen tahto oiskin ollut sähköä, jos se olis syntynyt sähkölamppuaikana.
ellauri030.html on line 1011: MTV:n uutiset uutisoi toisesta Willestä, nimittäin kokkarifasistimuusikko Rydmanin fasistikokkaripojasta. Uutisena kerrottiin, että Wille oli myyny vanhan pesukoneen viirusilmä mamulle, joka ei osannut säätä pesukoneen jalkoja. Wille tuli paikalle ihan omakohtaisesti ja sääsi omalla jakoavaimella jalat kohilleen. Uutisen arvoista MTV:n mielestä oli se, että herra kansanedustaja korkeine persoonineen pyllisteli mamun kylpyhuoneessa. Kiinan mamusta se olikin ennen kuulumatonta, mutta pitäskö meidän paikallisten läpyttää? Jos pitäisi, alkaa tosissaan olla syytä huoleen. Musta tästä oisi saanut uutisen, jos se pesukone ois pudonnut Willen päähän kuin kassakaappi kalloon Kelju K. Kojootille. Se olis ollut uutinen, ja hyvä sellainen.
ellauri030.html on line 1013: Sopesta koiran hännän heilutus on reilumpi tervehdys kuin apinoiden kämmentelyt kumartelut ja irvistyxet. Mut sehän voi johtua vaan siitä eze on ize apina. Vizitkin tuntuu hauskemmilta vieraalla kielellä.
ellauri030.html on line 1015: Si deus vult peccata, igitur facit; si non vult, tamen committuntur; erit ergo dicendus improvidus, vel impotens, vel crudelis, cum voti sui compos fieri aut nesciat, aut nequeat, aut neglegat. Näin sanoi joku Julius Caesar Vaninus. Siltä leikattiin ensin kieli ja sitten paistettiin.
ellauri030.html on line 1019: Nerot niinkuin Sope on synnittömiä, kert ne vaan miettii viattomalla järjellä päässä syntyjä syviä, eikä lähde karzalle tekee tahdonvaraista syntiä. Siitä se ihmisarvo lähtee, sellaisia on suuret henget, joita kunnoitetaan. Näinhän sen sopii ajatella, käteenvetäjän. Jännä miten nerojen pelikirjat aina sisältää tän säännön: ja voittaja oon mä.
ellauri030.html on line 1021: Vähän se säätelee kristinuskonvastaisimpia pointtejaan, ettei joudu roviolle: ne sit Religionsspott... "Tiedän kyllä että kun on jumala, voi sallia izelleen kaiken, mutta tämä menee jo liian pitkälle." (Siis että tyhjästä nyhjästy syntinen ei saa palata tyhjään josta se on tehty, vaan saa kyydin kattilaan määrättömästi paistumaan.) Vähän sekavaahan tomismissa on, ettei lopputulos sittenkään riipu syntisäkiin tekosista, vaan että porukka on alunperin jo jaettu vuohiin sekä lampaisiin. Mut tästä dramaattisesta ironiasta on ollut puhe jo Calvinin kohdalla.
ellauri030.html on line 1023: Vanha Sope lukee tieteellisiä papereita ja tekee omia arvailuja, oisko salamassa kyse elektrolyysistä, paukku tulis kun happi sitten syttyy sähköllä? No ei, ääni tulee vaan latauxen purkautuessa ilman äkillisestä lämpölaajenemisesta. Mut hyvä yritys. Sope yritti ihan loppuun saakka ymmärtää. Ettei tiede vaan yllätä vanhaa filosofia takaapäin.
ellauri030.html on line 1054: Kun ei oo syön vaan banaania.
ellauri030.html on line 1060: alkuun
ellauri030.html on line 1061: loppuun
ellauri031.html on line 15: alkuun
ellauri031.html on line 16: loppuun
ellauri031.html on line 17: und:#a4a4a4;font-size:8em;font-style:italic;text-align:center;margin-top:0%;margin-bottom:0%">En yrhättaYrsel
ellauri031.html on line 18: und:#f79f81;font-size:4em;text-align:center;margin-top:0%;margin-bottom:0%">und:#df0101">Dikken Zwilgmeyer
ellauri031.html on line 26: Barbara Hendrikke Wind Daae Zwilgmeyer, best kjent som Dikken Zwilgmeyer, (født 20. september 1853 i Trondhjem, død 28. februar 1913) var en norsk maler og barnebokforfatter, kjent for de delvis selvbiografiske Inger Johanne-bøkene, der Risør er kulisse. Hun gikk på malerskole.
ellauri031.html on line 28: Hun var født i Trondhjem, flyttet til Risør da hennes far, Peter Gustav Zwilgmeyer ble beordret dit som byfogd, i mai 1861. Som voksen flyttet hun til Kristiania. De siste årene av livet bodde hun på Kongsberg. Hun var søster til Ludvig Daae Zwilgmeyer og Ludvig Daae (1829–1893) var hennes onkel.
ellauri031.html on line 30: Zwilgmeyer er kjent for sine fortellinger for barn, men skrev også bøker for et voksent publikum. Hun slo gjennom med boken Vi børn i 1890. Hun var blant de første forfatterne som skildre miljø og en hverdag norske barn kunne kjenne seg igjen i, og var en av de viktigste forfatterne i norsk gullalder for barne- og ungdomslitteratur sammen med blant annet Barbra Ring.
ellauri031.html on line 32: Hennes bøker for voksne ble derimot ikke tatt godt i mot av datidens anmeldere. Disse var samfunnskritiske og tok blant annet for seg ugifte kvinners kår i samfunnet. Novellesamlingen Som kvinder er (1895) er gjenutgitt flere ganger, og har i ettertid blitt anerkjent som en viktig del av norsk litteraturhistorie.
ellauri031.html on line 37: Yrhättan Dikken oli poikatyttö eikä mennyt naimisiin. Lepakkoja vintillä. Eno ei ollut se kuuluisampi Ludvig Daae, vaan samanniminen upseerismies, wiixiwallu, eikä partapozo niinkuin ensinmainittu. Dikke väänteli sen wiixiä. Oslosta tai siis Kristianiasta molemmat 1800-luvun alusta. Dikken tuli Risöörista, nätistä vanhasta kaupungista lännempänä, Skagerrakin rannalla jossa sen isä oli pormestari. Dikkenistä tuli naisasianainen isona. Aika jyreä. Ois kiva käydä joskus Risöörissä.
ellauri031.html on line 43: Senare började han önska att han skulle kunna fråga myrorna många andra frågor, såsom "tycker du om ditt jobb? Är du en slav? Är du lycklig?" Det märkvärdiga var att han inte kunde ställa dessa frågor. För att ställa dem borde han ha översatt dem på myrspråket - men han märkte med en känsla av hjälplöshet att det inte fanns ord för de saker som han ville säga. Det fanns inga ord för lycka, för frihet, för tyckande, inte heller ord för deras motsatser. Han kände sig som en stum man som försöker skrika "elden är lös!" Det närmaste han kunde komma till rätt eller fel var at säga "snärtigt" eller "fittigt". Snart märkte han att dessa två var de enda två adjektiv i språket som täckte alla värdefrågorna.
ellauri031.html on line 48: Zwilgmeyer (l. Zwilchmeyer) betyder byxmakare på lågtyska. Det oaktat är Dikke tvättäkta norska, och xenofob. Boken börjar med en långtråkig skildring hur norska barn mobbar fattiga zigenare. Yrhättan här (hon har ännu inget annat namn) är borgmästarens långbenta flicka, den värsta bråkmakaren. De små rasisterna skriker något förnedrande till zigenarna och springer bort. Dom gömmer sig hos en homofil som broderar i smyg, liksom den ena gubben i Tove Janssons muminserier, och slipper undan. Som tack blir zigenarna utvisade ur stan. Bra läxa för små norrbarn at lära sig just nu. Gör så här med immigranterna, det blir kul.
ellauri031.html on line 58: Näst är det jätteskojigt at reta en kringresande fotograf. Flickorna skrattar åt den stackars brödvinnaren så att de närapå dör. Läsaren också, av ren leda. Femte kapitlet handlar om då Inger låg med mjölnaren. Eller något. Nä hon gömde sig i möllåren, bykar-Mari trodde at det spökade, och blev rädd. Den narsistiska flickan är arg när Mari får mera hänsyn än hon själv. Inget under, Inger.
ellauri031.html on line 62: Det är hårt att tro men den lilla flickan Inger är 14 år! Hon måste ha något på tok i huvet sitt. Syster Olga (8 år) är en annan skit, väldigt lik Riitta, har ett fasligt sjå at bestämma vem som får komma till hennes kalas och vem ska lämnas ut. De lilla gräddarslena håller på och behandlar tjänstefolk som rosk. De små gästerna pickar på varann just som vuxna höns. "Min farmor dog i förra veckan, avbröt Lisbet och nu blev det tyst, för ingen av de andra hade en död farmor att skryta med.". Barnen dansade och en Ulla föll, och började gråta. De andra sjöng: "Ja det var bra att du inte var av glas för då lilla vän hade du gått i kras." Vad för helvetes smörja är denna bok? Yrandet fortsätter. Ulla var så stött att hon for och åt upp marsipanet på födelsekakan. Nu var Ingers och Olgas mor mycket mycket arg, den fina kakan var ju kalasets huvudsak. Inger tänkte att det inte var rättvist at Ulla skulle slippa undan så lätt, och inbillade hos Ulla att hon skulle dö av marsipanet. Ulla röt och Inger var så nöjd så nöjd. Vilken uppfinningsrik liten tös! En riktig liten Qvisling! Det värsta var at Ulla inte skämdes alls.
ellauri031.html on line 64: Den här boken är nästan lika elak och ful som Jean Jacques Rousseaus Julia. Nästa rackartyg handlar om småfisk som hon försöker sälja til en barsk fru, förklädd till en fattig kvinna. Grannarna till frun som har gräl med henne är glada och inviterar in den lilla baddaren. Det finns ingen som helst intrig i boken, bara dessa osammanhängande rackartyg. Så tröttsamt.
ellauri031.html on line 75: Ys kattungar flyttar till urmakar Kruses vedbod. Y intränger i vedbodet.
ellauri031.html on line 98: Y gillar morbror Max, som är en annan likadan psykopat som Y. Moster Betty och Max är finfina och ska försöka fila bort Inger-Johannes kanter. Y är helt omusikalisk men sjunger högt och falskt ändå. Kamraterna skrattar åt sjungandet men är avundsjuka när Y får resa till morbror Max. Y skryter en hel del, säger att farbror Max är stenrik och tom adel, vad dumt! Magister Alm petar flickorna med fuckfingret, som är visst ett par decimeter långt. Y gör lite välgörenhet åt ålderdomshemmets gummor. En gumma säjer hon ska säkert dö förrän Y kommer tillbaks. Y tänker det är bara bra att hon slipper vänta på Y hela sommaren. Hemma blir hon först sur för at klänningen blev inte bra nog, och därefter grinig för hon ska bort hemifrån. Men det blev härligt att resa i varje fall.
ellauri031.html on line 106: Ingenting går på tok förrän hon ska konversera med Axel Borg, hennes kavaljer. Axel är struntviktig, måste man medge. Men ändå går det ganska långt när Y smäller honom helt enkelt en örfil runt öronen. Nu börjar Y med sin vanliga show, och får alla på sin sida, minst 20 blomsterbuketter, och andra pojkar säger till Y att det var bara bra att herr Borg fick ett sittopp, för han var en sån mallig prick. Han dög inte alls till någon sport, om inte kanske till pricksport. Y är princess igen, och det gör en liten narsist glad. Morbror Max höll tal med Y som huvudperson!
ellauri031.html on line 112: Men här vid slutet bärgar Yrhättan två småpojkar ur havet som håller på att drunkna, och visar att såna yrhättor som Y kan också ha sin nytta. Tom Tant Betty måste medge det äntligen.
ellauri031.html on line 118: Låtom oss ha en annan tankerunda på det hela. Månne inte Dittes plan har varit at lära norska barn en läxa: lilla yrhättan är ett dåligt exempel, alla hennes rackartyg är saker som barn inte ska göra? Antagligen. Men på samma tid är de här lika säkert genuina barndomsminnen, och Ditten var väl just en sådan liten skit. Det är inte alldeles klart at läxan går hem, då Ditten inte får tillräckligt stryk, men det kan tänkas vara en plus för boken. Kanske den här boken är intressant ändå när allt kommer omkring. Men riktigt tycka om Y kan man inte, nehej. Nä-hä.
ellauri031.html on line 123: Yrandet oli Dragsvikin varuskunnan perussanastoa. Va yrar ni? Sluta yra nu! Vem yrar där nu igen? Är det Carlson? Tyst i ledet! Fullständigt yrsel! Yrarrre!
ellauri031.html on line 125: Mä keräsin siellä ollessani 1979-80 Drakan slangisanaston, jonka lainasin Fred Karlssonille päivitettäväxi. Taaxepäin siis, se oli sisäänottoerää 64-5. Tietysti tykistössä, mä jouduin mosatrampparix. En päässyt teit isäin astumaan, vaikka anoin. No sithä musta tulikin latva-B, pääsin kryckaxi. Första jägarkompaniet, typerä laulu. Muistan kuinka noloa oli kun sitä veisattiin.
ellauri031.html on line 127: Tuossa se nyt on, sinikantinen ruutuvihko koneella kirjoitettuine liitteineen Turun yliopiston ruskeassa kirjekuoressa, jolla Fred palautti sen Turusta. Fred pääsi yleisen kielitieteen professorixi Helsinkiin seuraavana vuonna 81. Auli ihmetteli mixen kilpahakenut. En hirvinnyt. Enhän mä ollut vielä edes kolmeakymmentä. Se katosi vuosikymmenixi, mutta ajelehti hiljattain taas pinnalle. Nyt on Fred takas Turussa, käy kaljuna emerituxena kesämökillänsä Nauvossa.
ellauri031.html on line 129: Lumpenissa luin Nick Ostlerilta saamaani T.C. Whiten kirjaa Once and Future King, etenkin sitä episodia, missä nuori Artturi exyilee murkkupesässä. Se tuntui siellä aavemaisen tutulta.
ellauri031.html on line 130: Sairaalan kirjurixi päästyäni peruskoulutuskauden jälkeen kirjoitin päivän puhtaaxikirjotuxet ekan tunnin aikana ja kirjoittelin sitten omiani loppupäivän. Artikkeleita ja niitä sun näitä. Oivallus ja nide.
ellauri031.html on line 132: Yxi säälittävä pätkä on säilynyt nimeltä Dragsvik språk - artikel, josta on tämän albumin motto. Se on kai mun oma ruozinnos T.C. Whiten kirjan murkkuepisodista. Loppu löytyy osin puhtaaxikirjotettuna alempana. Mä huomaan että mulla oli jo sillon eli 40v sitten sama tyyli lainata ja samalla väännellä toisten textiä. Vähän kun ajoneuvon käyttöönottoa ja hylkäämistä ojaan lyttyyn ajeltuna, ryynit penkillä ja tankki tyhjänä.
ellauri031.html on line 138: Kökkommandot diskuterade med varandra medan de arbetade. Han tänkte det var ett bra tecken först och lyssnade till för att höra vad han kunde. "Hör på" skulle en av dem säga. "Där kommer den där sången 'Ollaan kahden lällällää' igen. Den är satans snärtig." En annan sade "Kaptenen är en fittig karl han. Han gav den och den två veckor pekka när hans säng var dåligt bäddad." "Vi har tur som vi är på UhK och slipper skogskejkorna. Skulle det inte vara fittigt att vara en gummipitt istället för en pampusch. He'nog he'nog." "Vet ni att den där Lind-Lönn-kvist-holm-gren fick bur. Han var i fyllo så satan och drog inte lippa för brigaddejouren." "Hej där kommer den där sången 'Ollaan kahden lällälläää' igen. Den är helvetes snärtig tycker jag."
ellauri031.html on line 140: Han gick tillbacka till nästet magen full och lämnade de andra kvar att fylla diskmaskinen om och om igen. De hade inga nyheter, inga skandaler, ingenting att prata om. Inget nytt hände dem. Till och med kommentarerna om straff och tillrättavisningar följde en fastställd formel, bara namnet på den bestraffade varierade. När dom hade slutat om sången, bilar och brudar kom dom tillbaka till stammisarna, sedan till dom avskyvärda österbottningarna eller nylännigarna och till den senaste pekkadomen. Allt gick runt i en cirkel.
ellauri031.html on line 142: Men vi behöver inte fortsätta om myrorna i alltför mycken detalj - det är inget trevligt ämne. Det räcker att säga att pojken fortsatte at leva bland dem och observerade dem för att förstå dem, men kunde inte ställa frågor. Det var inte enbart det att deras språk inte hade de ord som intresserar mänskor - så att det skulle ha varit omöjligt att fråga av dem om de trodde i livet, friheten och efterträvandet av lycka - utan det var farligt att fråga någonting alls. En fråga var ett tecken för vansinne för dem. Deras liv var inte ifrågasatt - det var beordrat. Han ålade från nästet till matsalen och tillbaka igen, förkunnade att sången 'lällällää' var snärtig, öppnade munnen for att hälsa kaptenen och försökte förstå så bra han kunde.
ellauri031.html on line 144: De upprepade rösterna omkring honom som han inte kunde stänga av - bristen på privatliv medan andra åt hans mat och andra åter skrek i hans öron - det ödsliga intet som ersatte känslorna - bristen på allt utom två värden - den totala monotonin mer än uppriktig ondska: dessa hade börjat döda hans levnadslust.
ellauri031.html on line 147: Språket som uniform
ellauri031.html on line 149: Vad är uniformens funktion? Ytligt, den är ett igenkänningsmärke. I krigssituation vet man vem är vän och fiende. Också är det mer ekonomiskt at klä alla på samma sätt. Men det finns ett annat syfte, som går djupare. Genom uniformen är det meningen att jämna ut allt det individuella i en person. En beväring får inte tänka att han är någonting unikt. Han är som alla andra. Den sanningen upprepas jämnt av stampersonalen. Ingen får extra behandling. Där är arméns demokrati. Eller bättre sagt, ingen får extra behandling för att vara ens den individ som han är. Nog finns det privilegierade klasser, men det är klasser, inte individer. Klasserna är märkta på uniformen med gradbeteckningarna. Underbefälet har längre fritid än manskapen. Aspiranterna och sergeanterna äter skilt, stampersonalen vid dukade bord. Det här jämlikheten sett nedifrån. Alla vänner och fiender är likställda. Man skall känna sammanhålling med de som bär samma uniform och vara beredd att döda dem som har olik uniform, oberoende av hurudan människa bor i uniformen. Annars skulle det vara omöjligt att göra det ena eller det andra.
ellauri031.html on line 151: Uniformen är en viktig del i arméns auktoritetstruktur. Varför bär spårvagnsförare uniform? Den skyddar den enskilda förarens person genom att sammansmälta hans individualitet med den institution som han företräder. Han (eller hon) är en spårvagnsförare, inte bara någon som kör en spårvagn. Det är likadant med uniformen i armén. Uniformen framhäver den idé att befälsrätten är ingen personlig sak utan en institution. Det är inte den enskilda förmannen som ger order utan hans uniform och grad. Det faktum låter en svag människa låna en starkares auktoritet och får den underordnade att lyda en människa som han annars inte skulle ta order från.
ellauri031.html on line 153: Det här har stor betydelse när beväringar har befälsrätt över varandra. Det händer sällan att en avdelning utan vidare lyder en jägare som är äldst i avdelningen. Samma avdelning lyder en undersergeant, i alla andra avseenden lika jämställd med dem, men som bär vinklar på uniformen. Enligth reglemente har båda likadan befälsrätt,men endast den senare har auktoritet.
ellauri031.html on line 155: Språket i armén har just samma användning som uniformen. Det är inte bara på grund av brist pä fantasi att stampersonalen och underbefälet jämt och ständigt använder exakt de samma orden och uttrycksformlerna. Det är också ett sätt at ge ordern institutionell betydelse. Det är armén som ger order genom en förmans mun. Underordnad blir konditionerad att lyda reflexartigt, utan att tänka. För detta ändamål är det viktigt att använda de rätta ordern. En hund som har lärt sig att sitta på kommandot "sitt!" gör inget om någon ber den slå sig ner, eller ta plats.
ellauri031.html on line 157: Jag har bevittnat ett par episoder som tyder på detta. En nybakad undersergeant - en snäll pojke som studerade att bli präst - uppmanade avdelningen att hålla takten. Till sin otur sade han 'nå hej' istället för den gängse 'nåja'. Reaktionen var inte den väntade: häpet och lite generat skratt, otaliga upprepningar av ordern i olika stilar och röstlägen, liksom för att smaka på det nya uttrycket - men ingen förbättring i takten. En annan gång skulle en jägare leda avdelningen in i kompaniet. Han sade mycket civilt och vänligt nog "följ mej" och satt iväg. Klart att resultatet bara var storskratt.
ellauri031.html on line 161: Vad handlar Dragsviks slang om? I detta avseende kan man göra några allmänna iakttagelser: slangbenämningar för det mesta för viktiga föremål, människogrupper, platser och aktiviteter. Jag har räknat bland mina ca 100 slangord 23 namn av föremål (tex blåpitt 'smällpatron', cha-cha 'stridsbälte', dagatätchi 'dagtäcke', knaku 'knäckebröd', ludiskuffare 'skinnmössa, mullibok 'blå anteckningsbok', permischan 'permissionsuniform', pisisträtchi 'RUoSk elevband'); 31 benämningar av människor (tex gurka 'GrKist', gummipitt 'nylänning', krycka 'underhållskompanist eller befriad', lingonpitt 'artillerist', mink 'ny gruppchef', pampusch 'österbottning', pngvin 'lustigkurre', tryckpåsa '11 månaders karl', yrboll 'dumbom'), och 20 benämningar av plats eller aktivitet (tex bordell 'förvirring', civail 'det civila', kvällsare 'kvällspermission', pampas 'Österbotten', rumba 'extra övning', turbo 'arméns tvättanordning', väijy 'vakt').
ellauri031.html on line 163: De flesta slangorden är som vanligt substantiv. Verb har jag räknat 12 stycken: bonda, fittas, ta hommio på 'strunta i', jåma 'tala (mot)' klåpa, kupa 'undvika tjänst', dra lippa 'göra honnör', painaa, pynja 'pyssla, inte hinna med', skita sig, snarvla, fara schan 'hemförlovas', yra 'göra fel'. Interjektioner är talrika: civail! dägädägä! hippi hippi! hommio! kyllä! nej huh-huh! nåja! ohi on!
ellauri031.html on line 172: Kauniita käyriä ja hyvää päivää, tämä on talousohjelma Sukanvarsi Plus. Tänään sukanvarresta löytyy mm. seuraavia aiheita:
ellauri031.html on line 176: - Mutta ennenkun valtiosihteeri Raimo Sailas (nojoo, se vanha noskekokkare on vihdoinkin eläkkeellä kaskaat, jos kiinnostaa, mutta aukoo päätänsä yleisonosaston kirjoituxissa kuten ennenkin) ennustaa meille lamaa sammakonhyppyanalyysin perusteella, kysymme, kannattaako suomalaisfirman muuttaa Viron aluevesirajojen sisäpuolelle.
ellauri031.html on line 178: Suomen pimeä ja kylmä verotusilmasto on saanut monen yritysjohtajan harkizemaan vakavasti yrityxen siirtämistä Viroon, johon hyvällä säällä näkee hotelli Tornin ikkunasta. Viro on suosittu sixi, että Viron verotusilmasto on leudompi, työntekijöiden palkkaustaso on yritysystävällisempi ja konjakki sekä sikarit ovat siellä halvempia.
ellauri031.html on line 180: Rikkaiden elinkeinoelämän valtuuskunta Reva julkisti männätorstaina tutkimusraportin, joka esittää raikkaita ehdotuxia peruspalvelujemme edullisoimisexi Viroon muuttamisen avulla. Sukanvarsi Plus kävi haastattelemassa Revan tutkmusraportin laaatijaa enokomisti Iivana Julmaa.
ellauri031.html on line 182: - Enokomisti Julma, tässä tutkimuxessanne vertailette Viron ja Suomen yritysverotusta, työvoimakustannuxia ja television iltaohjelmia pneumososiaalisen horisontaaianalyysin avulla ja päädytte siihen lopputuloxeen, että suomalaistenkin yhtiöiden kannattaisi heti lähteä riistämään Viron matalapalkkaisia työläisiä, jotka hyvällä säällä näkyvät Pasilan radiomaston ikkunasta pieninä muurahaisina.
ellauri031.html on line 186: Niin, talousohjelma Sukanvarsi Plus käsittelee siis tänään suomalaisten yritysten siirtämistä Viron matalaveromaisemiin. Aihetta on tutkinut rikkaiden elinkeinoelämän valtuuskunnan Revan pääntutkija Pahani Julmu, jonka toivekappaleena kuuulimme Pate Mustamäen laulaman "Narva meistä on rautaa".
ellauri031.html on line 193: - Jollei vähän ylikin. Se on kuulkaa komea näky, kun kello seizemältä aamulla Tallinnan satamasta starttaa laivastollinen postinkantosiipialuxia uumenissaan tuhansia tallinnalaistuneita suomalaispostin jakajia valmiina jakamaan suomalaisille edullisesti roskapostia. (Muutahan siellä ei enää kuljekaan.)
ellauri031.html on line 196: Mutta kuulkaapa tämä, vielä paremmin on asiat 2019. Kun postia ei enää juuri jaeta, säästöjä ei synny samalla tahdilla. Nyt on edullisempaa ajaa alas loputkin Postista ja heittää työntekijät yxinkertaisesti pihalle! Johtoporras on kyllä vielä tarpeellinen, mutta se on eri asia, eikä kuulu tämän ohjelman puitteisiin. Mitä jos ei olisi koko postia? Hehe?
ellauri031.html on line 198: Lähes yhtä huima ja kustannussäästöhakuinen on Vahana Jurtiaisen ehdotus siirtää VR:n toiminta Viron matalaveroatmosfääriin, joka hyvällä säällä näkyy Viru-hotellin ylimmän kerroxen ikkunasta.
ellauri031.html on line 199: - Kyllä! Rautatieliikennettä ajatellen Viron etuina ovat paizi pienet palkkakustannuxet myös Suomea lyhyemmät välimatkat. Jos esimerkixi Helsinki-Kemijärvi väli uudelleensijoitetaan Tallinnan ja Tarton välille, se olisi vaan runsaat sata kilometriä, kun se nykyisellään on yli 900 kilometriä!
ellauri031.html on line 200: - Häikäisevän halpuussuuntautunut näköala!
ellauri031.html on line 201: - Eikö vain!? Kun palkkakustannuxet ovat murto-osa suomalaisista ja välimatkat ovat kymmenesosa meikäläisistä, säästöja kertyy laskujeni mukaan vuodessa pirskatisti. Tällä rahalla voisi ostaa salmiakkiaakkosia viiden vuoden ajan Tallinnan laivan tax-free myymälästä K-kirjaimeen asti kaikille suomalaisille yritysjohtajille, jotka kärsivät Suomen ennätyskorkeasta veroasteesta.
ellauri031.html on line 205: Tähän suuntaanhan se sittemmin on mennytkin, paizi kumikana Berner ehdotti koko VR:n siirtämistä korvauxetta suoraan yrityxille. Saisivat sitten päättää kannattaako Helsinki-Kemijärvi välillä pitää junayhteyttä ollenkaan, vai puretaanko rata ja myydään kiskot virolaisille romuna. Viron palkkataso on noussut niin paljon, että pianaikaa alkavat tähyillä sinne rakennustöihin täkäläisiä poroja. Jahka Peter Vesterbackan plääni toteutuu, koko konkkaronkka Kemijärveltä pohjoiseen voidaan kuskata Viroon vierastyöläisixi rekoilla. Ei tarvita junia eikä veronkantosiipialuxia.
ellauri031.html on line 210: Drakasta näyttää säilyneen myös nivaska papereita nimeltä Fasismin tuntomerkkejä, muistiinpanoja kirjasta Edvard R. Gummerus: Fascismen och det moderna Italien, Söderströms 1930. Lainasin tän kirjan kai Drakan biblasta. Mixei tätä kirjaa julkastu Gummeruxella? Edvard näyttää kuuluneen toiseen Gummeruxen sukuhaaraan, isä Hermanni oli jääkäriliikkeen aktivisti, fasisti ja murhamies. Hän oli vuosina 1918–1919 Suomen asiainhoitaja ja Finnpapin edustaja itsenäistyvässä Ukrainassa Kiovassa. Tää Edvard asui enimmäxeen Ruåzissa (Gummerus oli kansakoulunopettajana Lövsjössä 1947–1949 ja muutettuaan Strängnäsiin hän toimi opettajana Gripsholmin kansankorkeakoulussa) ja Italiassa (pohjoismaisten kielten lehtorina) ja Ruozissa (kääntäjänä), kuoli Ludvikassa, av alla ställen. Me on käyty siellä, lähellä Barkmanien Nyckelbäckeniä. Gummerus julkasi paljon vasemmistokirjailijoita, tää heppu ei ehkä ois halunnutkaan siihen porukkaan. Vekkulisti lehtorimme heiluu fasismin ihailun ja epäilyxen välimailla, ihan siitä riippuen mitkä sen omat intressit itse kussakin asiassa on.
ellauri031.html on line 214: Fasistipuolueen säännöistä: kansallinen fasistipuolue on vapaaehtoinen miliisi kansakunnan palveluxessa. Sen toiminta perustuu kolmeen perusedellytyxeen: järjestys, kuri ja sotilaallinen organisaatio.
ellauri031.html on line 215: Olemme valtion puolella jos valtio osoittautuu kansallisen perinteen, kansallistunteen ja kansakunnan tahdon ankaraxi valvojaxi, puolustajaxi ja ylläpitäjäxi ja jos valtio osoittaa kykenevänsä hintaan mihin hyvänsä taivuttamaan kaikki tahtoonsa. Astumme valtion tilalle, jos se osoittautuu kykenemättömäxi asettumaan vastarintaan ja taistelemaan niitä syitä ja elementtejä vastaan jotka uhkaavat kansallista yhteenkuuluvuutta. Taistelemme valtiota vastaan jos se joutuu niiden käsiin jotka uhkaavat kansakunnan toimintaa.
ellauri031.html on line 217: Aika samanlainen asenne valtioihin on globalisaation ja vapaakauppasopimusten aikana ylikansallisilla firmoilla. Ne on maailmankansalaisia, valtakuntia kansakuntien ylä- ja ulkopuolella. Johtajina rahamussoliineja.
ellauri031.html on line 219: Korporatiivisessa valtiossa kaikkia, jotka kuuluvat samaan ammattiin tai luokkaan edustaa ammattikunta, riippumatta siitä ovatko he työnantajia tai työöläisiä ja riippumatta yhteiskunnallisesta asemasta. "Kiellämme että on vain kaksi luokkaa, kiellämme että maailmanhistorian selittää luokkataistelu, sillä ihminen ei ole vain taloudellinen eläin. Väitämme, että luokkataistelu ja luokkien yhteistyö ovat historiallisia vaiheita, väitämme - vastoin sosialismin idyllisiä ennustuxia - että niin kauan kun on ihmisiä maan päälla tulee olemaan taistelua, taistelua yxilöiden, ryhmien, luokkien, kansakuntien ja rotujen välillä - niin on ihmiskunnan kohtalo määrätty. Taistelu ja kamppailu - siinä kohtalo joka on määrätty ihmiskunnalle. Kamppailu koskee koko maailman herruutta ja kaikkien on otettava siihen osaa. On voitettava, mutta voittaaxeen on oltava vakaumus ja uskallettava uhmata kohtaloa. Sankarillisuus on väline ja valta on päämaali." Ymmärtää, ettei fasistinen hallinto ole erityisemmin kiinnostunut Kansainliitosta.
ellauri031.html on line 223: Fasistipuolueeseen kuului 2M Italian 40M kansasta. Porvarisluokka ja armeija olivat fasistien puolella. Em. odotti apua sosialisteja ja kommunisteja vastaan, jälkimmäinen ei tahtonut eikä voinut asennoitua vihamielisesti isänmaallisiin fasisteihin, joita sitäpaizi johtivat entiset upseerit ja aliupseerit.
ellauri031.html on line 225: Puolueen säännöistä: Fasismi on miliisi kansakunnan palveluxessa. Sen päämäärä on Italian suuruus. Se on aina sotatilassa. Fasismi on ennen kaikkea uskonto. Puolueen johtaja tunnetaan tahdonvoimastaan, voimastaan ja toimistaan. Teko edeltää teoriaa taistelun tiimellyxessä. Vieraana dogmaattisille kaavoille ja ahtaille säännöille, fasismi tuntee että voitto riippuu kyvystä alituisesti uudistua. Fasismi elää tulevaisuuden odotuxessa ja nuoressa polvessa se näkee voimat jotka täydentävät sen työn.
ellauri031.html on line 227: Vuosittain jaetaan ryhmän huoneistossa juhlallisesti jäsenkortit. Uudet fasistit vannovat valan: vannon ehdottomasti tottelevani johtajan käskyjä ja kaikin voimin verelläni jos on tarpeen palvella fasistisen vallankumouxen asiaa. Ryhmän sihteerin tulee tuntea joka fasistin aiempi elämä ja tietää miten hän ansaizee elantonsa. Jos fasisti rikkoo velvollisuuxiaan tai häneltä puuttuu fasistisia ominaisuuxia - usko, rohkeus, työteliäisyys ja rehellisyys - täytyy hänen tapauxensa tulla ryhmän johdon tutkittvaxi. Kurinpidolliset rangaistukset ovat: 1) varoitus, 2) erottaminen määräajaxi, 3) ero puolueesta. Jokainen fasisti joka erotetaan puolueesta on petturi. Hän ei saa ottaa osaa poliittiseen elämään. Varmaan siis 4) turpasauna tai nirri pois. Hän ei saa ottaa osaa elämään. Elämöinti hänen osaltaan on päättynyt.
ellauri031.html on line 229: Miten puolue hankkii jäseniä? Ennen saattoi kuka tahansa tulla puolueen jäsenexi. Nyt vaaditaan erityisiä ansioita. Sillä on kunnia olla fasisti. Mutta pääasiallisesti uusia voimia virtaa nuorisojärjestöjen kautta. Näillä nuoriso-organisaatioilla on tiettya ulkonaista yhtäläisyytä kommunistien pioneerijärjestöjen kanssa. Nuoriso tulee aikaisin tekemisiin fasismin kanssa. Joka koulussa on fasistinen nuoriso-osasto. Näissä osastoissa, joihin lapset liittyvät 7-8 vuoden iässä, opetetaan fasismin perusteita ja vahvistetaan heidän ruuminkuntoaan urheilun ja sotilaallisten harjoitusten avulla. Lapsilla on kovin hauskaa näissä osastoissa ja he ovat valtavan ylpeitä univormuistaan, jotka ovat aikuisten univormujen kopioita. He ottavat osaa julkisiin kulkueisiin ja juhliin, heillä on kilpailunsa ja retkensä ja ehkä heillä on joskus onnea saada pääntaputus johtajalta.
ellauri031.html on line 231: Kesäisin lähetetään heidät suuriin leireihin rannikolle tai vuoristoon (kuin Aku ja pojat!). Lapsia ei pakoteta osastoihin. Mutta on sanottava, että koulupojat jotka eivät kuulu nuorisojärjestöihin saavat joskus kärsiä fasististen tovereittensa kiusaa. Järjestöissä pojat oppivat tottelemaan käskyjä, käsittelemään ylempiään ja alempiaan ja aseita, seisomaan vahdissa, sanalla sanoen sotilaan velvollisuuxia. Moraalisesti ja fyysisesti heitä valmistetaan tulevaan tehtäväänsä, jonka sisältö selvään käy ilmi nuorisojärjestön johtajan sanoista: "Ehkä tulee aika maallemme, jolloin kokonaisen sukupolven täytyy uhrata kaikkensa, toimintansa, omaisuutensa ja elämänsä kansakunnan tulevan suuruuden hyväxi. Silloin johtajalla on oleva uusi kansa, palavan uskon ja uhritahdon täyttämä, valmis valittamatta uhraaman kaiken suuren päämäärän vuoxi." Kuuliaista tykinruokaa, kiväärin- ja tykinkuulille maalitauluja. Niinkuin kävikin. Sääli ettei listitty kuin muutamia miljoonia, enemmänkin maalitauluja oisi ollut maailmanlaajuisesti tarjolla.
ellauri031.html on line 233: 14-15v iässä pojat siirtyvät pioneeriosastoihin. Siellä täydennetään heidän sotilaskoulutuxensa. Kun pioneeri on täyttänyt 18v saapuu suuri ja kaivattu hetki jolloin hän astuu miliisiin. Pioneerit otetaan miliisiin juhlallisessa ja suurenmoisessa seremoniassa, jonka tarkoitus on lumota heidän aistinsa ja saada heidät ymmärtämään hetken tärkeys (paraatimuodostelmia, teräviä komentosanoja, aseita, lippuja, sotahuutoja eja-eja-eja-alala!!!).
ellauri031.html on line 235: Hupaisa piirre näiden apinoiden touhuissa on että noi ikärajat pysyy aina samoina. Lapset otetaan äidin helmoista 6-7 -vuotiaina miesten kasvatettavixi, tytöt ja pojat konfirmoidaan 11-12-vuotiaina pyhäin miesten koeajettavixi, kun kuukkixet on vasta alkamassa eikä ole äänenmurrosta, mutta mahtuu jo hyvin sisälle, 14-15 -vuotiaat pojat, joilla jo karvat alkaa kasvaa ja siitin seisoa, initioidaan miesten taloon, ja 18-vuotiaana koulu päättyy, saa ajokortin ja panoluvan, jos on mies. Naiset joutaa jo silloin perhettä lisäämään, hedelmällisyys on tapissa, miesten täytyy kypsyä vielä 30-vuotiaixi hirviporukoissa rahan perässä.
ellauri031.html on line 237: Jokaisen fasistin tulee kuulua miliisiin. Sillä on tykistö, razuväki, ym aselajit. Kun näkee näiden auringonpaahtamien, voimakkaiden miesten, jotka näyttävät olevan pelkkiä jänteitä ja lihaxia, marssivan ohize, saa vahvan vaikutelman fasismin valtavasta perävoimasta. Miliisi on fasismin suojaorganisaatio. Sen tehtävä on suojata vallankumouxen saavutuxia ja sen tulee pitää pyhänä ne symbolit, viirit ja nimet, jotka voitokkaat taistelut ovat pyhittäneet, ja arkenakin. Miliisin tulee suoriutua vaikeimmistakin kurinkoetuxista ja sen tulee olla hallituxelle täysin uskollinen.
ellauri031.html on line 239: Puolueessa oli 1M miestä per 100K naista. Naisjärjestöjen tehtävät: 1) tee velvollisuutesi tyttärenä, sisarena, oppilaana ja ystävättärenä ja ole hyvä, kiitos, anteexi, ja tyytyväinen, vaikka velvollisuus on joskus raskas. 2) Palvele isänmaatasi kuin suurta äitiä, kaikkien italialaispoikien äitiä. 3) Rakasta johtajaaa, joka on tehnyt maastasi suuremman ja vahvemman. 4) Tottele ilolla ylempiäsi, ml miehiä ja poikia. 5) Tohdi vastustaa vääriä neuvonantajia ja niitä jotka ilkkuvat moitteetonta elämää. 6) Kasvata kehoasi kestämään fyysisiä rasituxia ja sieluasi kestämään tuskaa. 7) Kaihda naurettavaa turhamaisuutta mutta rakasta kaikkea kaunista. Italialaiset fasistimiehet ovat kauniita. 8) Rakasta työtä joka on elämä ja sopusointu.
ellauri031.html on line 243: Fasistinen valtio-oppi muistuttaa paljossa hegeliläisyyttä. Kuten Hegel ja jossainmäärin myös hänen oppilaansa Snellman, Marx ja Engels, hylkää fasismi periaatteessa individualismin. (Sixhä Snellmannikin uhras katovuonna Suomen kansan hopeamarkan alttarille. Sadan markan seteliä, jossa JW yrmyili pulisonkeineen, ei vielä ollut kexitty, mutta sen saattoi vaistota.) Kun joukko heittiöitä elää yhdessä, syntyy fasismin mukaan yhteiskunta, valtio ja kansakunta. Yxilö on ehdottomasti riippuvainen yhteisöstä jossa hän syntyy, hän ja hänen elämänsä ovat välineitä, ei izetarkoitus. Yhteiskunta ja sen kirjoittamattomat lait ovat yxiöiden yhteistoiminnan spontaani ilmaus. Valtio taas on abstrakti olio, joka perustuu tiettyihin oikeudellisiin ja taloudellisiin periaatteisiin ja on yhdysside yhteiskunnan ja kansakunnan välillä. (Mitähän hemmetin sanahelinää tääkin on? Hegeliä kai, das Nichts nichtet noch einmal.)
ellauri031.html on line 245: Yxilön velvollisuus on valtion kautta vaikuttaa ja elää kansakunnan hyväxi, joka on yhteiskunnan korkein ilmentymä ja samalla sen välttämätön edellytys. Vain sikäli kuin se on kansakunnan edun mukaista on yxilöllä mitään oikeuxia. Mikään ei ole fasismin hengelle vieraampaa kuin Ranskan vallankumouxen periaatteet sellaisina kuin ne on muotoiltu "ihmis- ja kansalaisoikeuxien julistuxessa". Tunnuslauseen "vapaus, veljeys ja tasa-arvoisuus" sijaan ja sitä vastaan asettaa fasismi vaalilauseensa "järjestys, auktoriteetti ja oikeudenmukaisuus". Law and order. Aina sama tematiikka, tää on kammottavan toisteista.
ellauri031.html on line 247: Vaatiessaan ehdotonta kuuliaisuutta fasismi on verrattavissa katoliseen kirkkoon ja jesuiittajärjestöön. Kuten kirkko, fasismi haluaa kontrolloida ei ainoastaan yxilön toimintaa yhteiskunnassa vaan myös hänen yxityiselämäänsä ja kahta sen tärkeintä instituutiota, avioliittoa ja perhe-elämää. Siveyspoliisista, siittimet esille. Sharialakia. Mumslimeilla on juuri sama meininki. Mutta fasismilla on toinenkin kosketuskohta katolisuuteen. Kuten sitä, fasismiakin elähdyttää syvä ja palava mystisismi, usko Italian tulevaisuuteen. (Voi hemmetti, mystikoita taas.)
ellauri031.html on line 249: Tietyt piirteet fasismissa muistuttavat sosialistista opeista, mutta mitään pitemmälle menevää yhtäläisyyttä tuskini on. Fasistinen hallinto tunnustaa ja suojaa yxityistä omistusoikeutta ja tekee parhaansa rohkaistaxeen yxityisyritteliäisyyttä sikäli kuin se on kansakunnan eduxi. Fasismi tunnustaa myös luokkajaon välttämättömyyden, ja yhteiskunnan jaon johtajiin ja johdettaviin. Mussolini toivoi aina joskus yhdistävänsä näennäiset sovittamattomat vastakohdat, pääoman ja työn, isänmaan ja köyhälistön. (Täh? outo mutta paljastava vastakkainasettelu. Kaikkien maiden proletaarit, älkää yhdistykö keskenänne vaan omiin työnantajiinne. Vähän sellasta paikallista sopimista.) Jo lapsuudessa Mussolinilla oli ajatus luoda uusi luokkajako, ei prolet vs. porvaristo, vaan urkuharmoninen kokonaisuus, joka liittää yhteen yhteiskuntaryhmät ja niiden vastakkaiset edut. Ja näistä eduista ei pidetä uolta minkään luokkataistelun myötä, joka repii kansakuntaa, vaan luokkien yhteistyön kautta.
ellauri031.html on line 251: Korporatiivisen valtion rakenne on suht yxinkertainen. Kansakunnan työtätekevät jäsenet jaetaan kahteen tasa-arvoiseen ryhmään, työntekijät ja työnantajat. Jokaisen henkilön jolla on tietty ammatti on kuuluttava ammattiyhdistyxeen joka edustaa sitä ryhmää johon ammattimies kuuluu. Tämä on tietysti ammattimiehen oman edun mukaista eikä mitään pakkoa harjoiteta. Mutta toisaalta häntä voi edustaa vain laillisesti hyväxytty syndikaatti ja hänen täytyy liittyä syndikaattiin ellei hän halua menettää järjestäytymisen etuja. Työnantajat ovat järjestäytyneet samoin perustein kuin työläiset. Työlaisten ja työnantajien järjestöt yhdessä muodostavat ammattikunnan. Ammattijärjestöjen toimintaa johtaa ja valvoo erityinen ammattikuntaministeriö.
ellauri031.html on line 253: Italian kansakunta on organismi, jonka on siihen kuuluvien yxityisten yxilöiden ja ryhmien yläpuolella. Vain valtion tunnustamalla ja valvomalla ammattiyhdistyxellä, korporatiivilla, syndikaatilla, on oikeus edustaa työnantajien ja tyntekijöiden ryhmää ja sopia kollektiivisia työehtosopimuxia. Valtion hyväxymät ammattiyhdistyxet turvaavat työnantajan ja tekijän tasa-arvoisuuden ja valvovat tuotanto- ja työkuria. Ammattikunnat edustavat täysin tuotantoa ja sen etuja. Yxityisyritteliäisyys kazotaan hyödyllisimmäxi ja tarkoituxenmukaisimmaxi työxi kansakunna hyväxi. Koska yxityisyritteliäisyys koskee kansakunnan etua, talousyrityxen johtaja on vastuussa valtiolle tuotannon sujumisesta.
ellauri031.html on line 255: Valtio puuttuu tuotantoon vain kun yxityisyritteliäisyys ei riitä tai kun valtion poliittiset edut ovat vaarassa. Valtio voi puuttua valvonnan, tuen, tai valtiollistamisen keinoin. Rikoxet työkuria vastaan ja sellaiset laiminlyönnit jotka häirizevät yrityxen normaalia toimintaa rangaistaan sakoilla, lomautuxella tai välittömällä erottamisella ilman korvausta. Työhönotossa one etuoikeus fasistipuolueen ja fasistien syndikaattien jäsenillä.
ellauri031.html on line 257: Korporatiivinen yhteiskunta ei ole läheskään valmis, mutta näyttää siltä että fasismin johtomiesten tarkoitus on vähitellen siirtää kansakunnan edustamisen tehtävä edustajainhuoneelta korporatiiviselle kansallisneuvostolle. Neuvoston puheenjohtaja on B. Mussolini. Siihen kuuluu ammattikuntien edustajia, yhtä monta työntekijäin ja työnantajain edustajaa. Vain työtätekevillä on oikeus ottaa osaa valtiolliseen elämään. Ja työtätekevät ovat täydellisesti edustettuina ammattikunnissa ja valtion tunnustamissa yhdistyxissä, joiden sixi tulee valita ehdokkaat valtiolllisiin vaaleihin. Ammattirjärjestöjen laatimat ehdokaslistat alistetaan fasistipuolueen suuren neuvoston hyväxytttävixi ja ne henkilöt jotka tämä hyväxyy asetetaan varsinaisixi ehdokkaixi. Äänioikeutettuja ovat vain ne kuuluvat puolueeseen, ammattijärjestöihin ja yhdistyxiin ja jotka vaalilautakunnat ovat hyväxyneet. Vaaleissa annetaan vain kyllä- ja ei-ääniä ja äänestäjät voivat siis vain hyväxyä ja hylätä koko maalle yhteisen ehdokaslistan kokonaisuudessaan. Vaalit ovat siis luonteeltaan lähinnä kansanäänestys. Ellei riittävästi kyllä-ääniä saada, järjestetään uudet vaalit.
ellauri031.html on line 259: Parlamentarismi oli suuri vaara fasismille, sillä ne olivat sovittamattomia vastakohtia. Jos fasismi olisi kehittynyt enemmistöpuolueexi edustajainhuoneessa, se olisi menettänyt kaiken omaperäisyytensa ja mahdollisuutensa luoda jotain uutta. Eduskunnasta tuli neuvoa-antava kokous, jonka jäsenet valitsi ammattikuntien ehdotuxesta suuri neuvosto. Äänestämällä "kyllä" tai "ei" sai kansa kuitenkin ilmaisata tyytyväisyytensä tai tyytymättömyytensä valtion toimintaa. Kuitenkin muistaen Mussolinin iskulauseen: "Kaikki valtiossa, ei mitään valtion ulkopuolella eikä mitään valtiota vastaan." Ei ei ja kyllä kyllä, mitä siihen lisätään on pahasta.
ellauri031.html on line 261: Parlamentilla on yhä aloiteoikeus mutta sillä ei ole oikeutta sotkea puoluepolitiikkaa hallituxen toiminnasta käytyyn asialliseen keskusteluun. Tämä on epäilemättä lisännyt eduskunnan työkykyä. Suurella neuvostolla on korkein valta diktaattorin ja kuninkaan jälkeen. Sen puheenjohtaja on kuten sanottua B. Mussolini ja jäsenistö on 1) Mussolinin lähimmät miehet (pysyviä), 2) ministereitä, puheenjohtajia ja sihteereitä fasistisista ammattikuntajärjestöistä, 3) muita määräaikaisia jäseniä.
ellauri031.html on line 265: Maaltapakoa vastustetaan. Maalaisten muuttoa kaupunkiin vaikeutetaan. Kaikki työttömät ja ne joilla ei ole pysyvä työpaikkaa kaupungeissa lähetetään kunnan kustannuxella kotipaikkakunnille. Nuorisorikolliset lähetetään ojennuslaitoxiin, joissa heistä fasismin sosiaalipolitiikan mukaisesti kasvatetaan maanviljelijöitä. Julma ja epätavallinen rangaistus.
ellauri031.html on line 267: Älyllisen työn ja taiteen edustajat sekä virkamiesyhdistyxet ottavat osaa taiteen, tieteen ja kirjallisuuden valvontaan, tuotannon edistämiseen ja korporatiivisen yhteiskuntajärjestyxen moraalisten päämäärien edistämiseen. Vapaa-ajan yhdistysten kansalliseen laitoxeenkuuluvat urheilu- musiikki- ja ompeluseurat, lukupiirit, keskustelukerhot. Naisjaostot järjestevät fasistiryhmien naisjaostojen kanssa kursseja lapsenhoidossa, räuuanlaitossa, ompelussa ja kotitaloudessa. Laitoxen jaoxet ovat yhteistyössä korporatiivisten kulttuurikeskusten kanssa. Varsinaisenn kulttuuri- ja valistustyön ohessa nämä järjestöt tekevät propagandaa fasistisen syndikalismin ja korporatiivisen yhteiskuntajärjestyxen puolesta. Niistä kaavaillaan eräänlaista kansanyliopistoa.
ellauri031.html on line 269: Fasismi on nähnyt paljon vaivaa voittaaxensa akateemiset piirit puolelleen. Ylioppilaiden keskuudessa on perustettu erityisiä miliisiosastoja. Miliisissä opiskelijat voivat lyhentää asevelvollisuuttaan. "Kirja ja kivääri fasistin tekevät", sanoo Mussolinikin. (Mikä kirja? Mussolinin kootutko? Osasiko se lukea?) Fasistisilla ylioppilailla on oma järjestönsä, joka järjetää taloudellisia ja opintohelpotuxia. "Tässä on kyllä tietty epäoikeudenmukaisuus, koska monet ylioppilaat eivät kuulu järjestöön, jonka tehtävä onkin ennen kaikkea poliittinen. Italiassahan ei ole laillisesti tunnustettuja ylioppilaskuntia."
ellauri031.html on line 271: Fasistiset yliopistoprofessorit ja dosentit kuuluvat fasististen yliopistoprofessorien kansalliseen liittoon. Ei-fasistejakin voidaan kuzua jäsenixi tähän liittoon joka edustaa maan korkeakoulujen opettajakuntaa. Sen tehtävä on huolehtia kansakunnan kulttuurikehityxestä ja olla yhteistyössä fasististen sivistysjärjestöjen kanssa. Järjestö tukee jäseniään taloudellisesti ja sillä on eläkekassa. Virkojen täytössä se toimii yhdessä konsistorien kanssa yliopistoissa. Muiden fasististen järjestöjen tavoin tälläkin on määrätty poliittinen tehtävä, nimittäin toimia maan korkeakouluissa ja niiden opettajakunnassa fasistisessa hengessä. Tällaisesta toiminnasta on tietysti suuri vaara akateemiselle vapaudelle ja se voi johtaa pahoihin väärinkäytöxiin. (Nyt Gummerus jo hätkähtää, sehän oli siellä pohjoism. kielten lehtori).
ellauri031.html on line 273: Eräs fasismin ensimmäisiä tehtäviä oli uudelleenjärjestää korkeampi opetus maassa järkiperäisemmälle pohjalle. Tätä tutkinnonuudistusta johti tunnettu uushegeliläinen filosofi Giovanni Gentile, joka oli aikansa opetusministerinä Mussolinin ensimmäisissä hallituxissa. Uudistus toteutettiin joitain vuosia sitten ja sen tuloxet ovat vastanneet odotuxia. (Mielevästi muotoiltu Edvard, oelegantisti.)
ellauri031.html on line 275: Mussolini, izeoppinut, on usein esittänyt ihailunsa teoreettista tiedettä kohtaan. Hän on kiinnostunut jopa moiden mielestä hedelmättömästä filosofiasta. Otteita puheesta:
ellauri031.html on line 276: "Minun läsnäoloni italialaisten filosofien 7. kansalliskokouxessa on tarkoituxena torjua syytös että fasismi on laskenut italialaisten älyllistä tasoa ja työntänyt syrjään henkiset ja sivistysarvot. Tämä syytös on perätön. On muistettava ettei meitä suurmiehiä synny joka vuosi. Olemme nyt välikaudessa jolloin tarmomme menee empiiris-materiaalisten ongelmien ratkaisuun. Elämäntaistelu meidän päivinämme on niin kova ja modernin sivilisaation varjopuolet niin synkät että pessimismi kulttuurin rappeutumisesta on osin puolustettavissa. Kuitenkin uskon, että pian meillä on suuri filosofia, suuria runoilijoita ja taiteilijoita. Sellainen kehitys on valmisteila. Mutta nykyaikaan eivät filosofit voi paeta elämää. Norsunluutorni on murentunut kaupunkiemme hälinässä ja levottomassa menossa. Filosofi ei ovi vetäytyä korkeiden vuorenhuippujen yxinäisyyteen, sillä lentokoneen moottorin surina riittäisi tuomaan hänet takaisin modernin maailman mekaaniseen todellisuuteen."
Teollinen sota, sotateollisuus. Siitähän 1900. vuosisadan alussa oli kymysys. Italia tarvizee nyt soveltavaa filosofiaa, riippukeinumiehiä, ei mitään norsunluupuikkoja.
ellauri031.html on line 277: Sama oli tilanne keskustajohtoisessa Suomessa 2000-luvun vaihteessa.
ellauri031.html on line 278: Miten valtava onkaan ero fasismin suhtautumisessa kulttuuriin verrattuna kommunismiin ja sen marxilaiseen matematiikkaan, fysiikkaan ja kemiaan! Voi tosin sanoa että fasismi on joskus syyllistynyt vähemmän miellyttäviin toimiin tiettyjä tieteen edustajia kohtaan, mitäs ize kaivoivat verta nenästään, mutta ize tieteelle, kulttuurile ja sivilisaatiolle ei Mussoliini mustapaitoineen ole ainoastaan osoittanut asiaankuuluva kunnioitusta vaan tehnyt kaiken voitavansa. (Voi voi Gummerusta, hyödyllistä idioottia. Tiede kunniassa, tieteen edustajat hirressä. Tieteen kunnioitusta käsi lipassa, ja missä kiitos? Esson katoxessa puhki ammuttuna roikkumassa jaloista.)
ellauri031.html on line 280: Millaista on elämä fasistisessa Italiassa? Suurempia muutoxia ihmisten elintavoissa ei ole tapahtunut. Kirkoissa käydään ja laajat kansankerroxet jatkavat tavallista hiljaista ja työteliästä oloaan. Mutta hyvinvointi ja yleinen sivistystaso nousevat jatkuvasti ja niiden mukana kansan izetunto. Kaikilla alueilla vallizee levoton toiminta ja ennen näkemätön innostus. (Ei siis levottomuuxia, vaan levotonta toimintaa.)
ellauri031.html on line 282: Lehdistön ja ilmaisun vapautta ei Italiassa ole, jos sillä tarkoitetaan vapautta ize kunkin saada mielipiteensä kuuluviin. Yhtä vähän kuin fasismi puuttuu yxityiselämään niin kauan kuin pysyy erossa politiikasta, se kärsii arvostelua ja vastaanväittämistä. (Se on kuin Haju Pisilä.) Fasismin oppositiolla ei ole mitään mahdollisuutta saada ääntään kuulluxi. Lehtimiesten ammattijärjestöjen kautta hallitus hallizee lehdistöä, jota valvovat sitäpaizi maaherrat. Quis custodiet ipsos custodes? No B. Mussolini tietysti! Valvoo ize izeään, aina hereillä.
ellauri031.html on line 284: Fasistinen valtiokäsitys johtaa välttämättä tietyn pakon käyttöön. Mutta tämä pakko tuo muassaan myös suuria ja selviä etuja kansalaisille. Heidät vapautetaan kaikesta vastuusta valtionasioissa, he saavat tukea ja apua viranomaisilta, sanalla sanoen, he olvat valtiovallan erityisessä suojeluxessa kuin työvoima ja lapsoset. Ja se merkizee paljon nykyaikaisessa yhteiskunnassa.
ellauri031.html on line 286: Tunnettujen ja tuntemattomien oppositiomiesten asema on valitettava. Heitä uhataan alituiseen karkotuxella "saarille". Vankileireillä Italian ja Sisilian rannikon pikkusaarilla elää tuhansia antifasisteja. (Nythän niillä on antieurooppalaisia mamuja.) Heillä on täysi liikkumavapaus mutta he ovat poliisin jatkuvan valvonnan alaisena ja heitä on kielletty lähtemästä karkoituspaikkakunnalta. (Ei ollut vielä suomalaisten nilkkapantoja.) Karkaamisyrityxet päätyvät tavallisesti kuolemaan. Oppositiomiehillä ei ole liioin mahdollisuutta lähteä maasta, sillä heille ei myönnetä passeja. Ne jotka yrittävät salaa ylittää rajan pidätetään ja tuomitaan ankariin rangaistuxiin. Mussolinin henkeä yrittävät tuomitaan kuolemaan. "Ylimääräinen valtion turvallisuustuomioistuin" panee tuomion nopeasti täytäntöön.
ellauri031.html on line 288: Salainen poliisilaitos on vahvasti kehittynyt ja sen agentteja on kaikkialla. Ovenvartijoilla on velvollisuus säännöllisesti tiedottaa ihmisten tulemisista ja menemisistä. Mutta kaikki tapahtuu kaikessa hiljaisuudessa ja valvontalaitos on erinomaisen taitavasti organisoitu, ei sitä paljon huomaa arkielämässä. Joskus saattaa joutua todistamaan pikku välikohtauxia julkisuudessa. Sillä luonnoltaan huolettomana italialaisen on vaikea seurata kaikkia niitä monia määräyxiä joilla hallitus koettaa kasvattaa kansaa kuriin ja järjestyxeen. Kansalaisen on opittava pysyttelemään vasemmalla jalkakäytävällä, noudattaa siisteyttä ja järjestystä raitiovaunuissa ja autobusseissa, junissa jne. Vähitellen alkavat italialaiset oppia että määräyxet ovat noudattamista varten, vaikka monet napisevatkin "preussilaisuudesta". Sama meininki on nyt Kiinassa. Nekin on luonnostaan aika homssuja.
ellauri031.html on line 290: Ei voi kieltää, etteivätkö fasistit olisi syyllistyneet hylättäviin väkivallantekoihin. Mutta saattoi tuskin vaatia, että he istuisivat kädet ristissä ja alistuisivat kommunistien väkivaltaisuuxiin. Mussolini sanoi väkivallasta:
"Väkivalta ei ole hylättävää. Sitä voidaan joskus moraalisesti puolustaa. Väkivalta on nopeasti vaikuttava keino, sillä saavutimme 48t systemaattisilla ja sotaisilla väkivaltaisuuxilla enemmän kuin olisimme saavuttaneet 48v saarnoilla. Meidän väkivaltaisuutemme ovat moraalisesti oikeutettuja, ihailtavia ja välttämättömiä, koska ne tekevät lopun mädästä ja kestämättömästä tilanteesta. Mutta, ystävät fasistit, meidän väkivaltaisuuxillamme pitää olla erityinen fasistinen leima. Kun kymmenen on yhtä vastaan, se on hylättävää väkivaltaa, jota ei pidä sallia."
ellauri031.html on line 292: Väkivalta on paha paizi hyvä fasistinen väkivalta, meidän väki on vallankahvassa. Niinhän ne aina sanovat. Italialaisista oli 3% fasisteja. 3 vastaan 97, sehän käy, se on enemmän kuin reilua. Sehän on ihan muskettisotureiden vedonlyöntisuhde. Ne 3 ihailtavaa lyö fasistista leimaa lopun 97:n leukaluihin, pääkallomerkkiä kuin nastamuumio.
ellauri031.html on line 294: Eri yhteyxissä on Mussolini selvään antanut ymmärtää ettei fasismi ole mikään vientitavara. Se on liian syvään juurtunut Italian historiaan ja perinteisiin voidaxeen tulla siirretyxi muihin maihin.
ellauri031.html on line 298: Siihen nähden fasismi menee kansainvälisesti hämmästyttävän hyvin kaupaxi. Fasistien risukimput on Rooman liktorien eli poliisien vanha virkamerkki. Monen muunkin kansan kurittomat ainexet (varsinkin maahantunkeutujat) ovat osoittaneet olevansa koivuniemen herran tarpeessa. Ja kun hopeaselkä apinat kaikkialla maailmassa haluavat paukuttaa pikkuapinoita päähän oikein kunnolla, ne ovat nopeaoppisia, joskaan eivät järin omaperäisiä. Kun kerta samat vanhat temput toimivat, mixi kehitellä uusia. Fascis on muuten latinassa maskuliinipoikkeus (ylläri).
ellauri031.html on line 304: Mussolinin juna
ellauri031.html on line 306: Myöhään huhtikuussa 1945, lopullisen tappion päivinä, Mussolini ja sen vika kiltsifrentsi Clara Petacci koitti hipsiä hipihiljaa Sveiziin, mutta jäivät kommunistipartisaanien kynsiin, jotka ampuivat ne muitta mutkitta Como-järven kauniissa maisemissa. Mussolinin ruumis vietiin Milanoon ja ripustettiin väärinpäin Esson huolzikalle, todistuxexi siitä että fasismin henki oli siitä pysyvästi karannut. Kyljissä luodinreikiä, venttiili ja tulppa falskasi. Kummastahan päästä henki karkasi. Ehkä kummastakin. Joka reijästä.
ellauri031.html on line 314: Mussolinin isä oli seppä ja sosialisti, äiti oli katolinen ope. Benito nimettiin Mexicon vasemmistopresidentin Juarezin mukaan. Se oli vanhin lapsi kolmesta. Benito autteli iskää ideapajassa, isä ihaili Garibaldia (niinkuin se Conradin italiaano Panamassa) ja Bakuninia. Benitokin kunnioitti Garibaldia, muttei myöhemmin enään Bakuninia. Benitoa ei kastettu, vanhemmille tuli siitä riita. Siitä tuli 1901 kansakoulunopettaja munkkikoulusta, siis äiti voitti riidan lopulta. Niin aina.
ellauri031.html on line 316: Benito lähti Sveiziin pakoon inttiä, luki siellä Nietscheä ja Paretoa. Sovelsi diktaattorina Pareton periaatetta: 80% mulle, 20% sulle. Ei tullut ihan Pareto-optimaalista. Mellakoi sosialistiporukoissa Sveizissä. Pidätyskuvassa on tosi pahan näköinen, tommonen makaroonimatu kun tulis pimeellä kujalla vastaan. Palas lopulta Italiaan ja meni kiltisti sala-ampujajoukkoihin, halus kai oppia käyttelemään kivääriä kunnolla. Sillä oli siellä kananpersetöyhtö hatussa ja se marssi puolijuoxua.
ellauri031.html on line 319: Mussolini luki izensä lukeneistoon kansakoulupohjalta. Se luki kaikkea, etenkin Sorelia, Engelsiä ja Marxia. Käänteli italiaxi Nietscheä, Schopenhaueria ja Kantia. Tykkäs Platon Valtiostakin. Hyi helvetti. Platonin ihailusta voi fasistipaskiaisen heti tunnistaa. Plato oli teoreettinen filosofi, Mussolini soveltava. Se sovelsi Platonin valtio-oppia arkiryskeeseen. Kuin Plato ize, mutta paremmalla menestyxellä. Ryhtyi ize diktaattorixi eikä diktaattorin koutsiksi. Siinä leikissä voi käydä huonosti. (Siis molemmissa voi, ja kävikin.)
ellauri031.html on line 321: Se kirjoitti yhden romaaninkin 1910-luvulla, kirkonvastaisen, nimeltä Kardinaalin rakastajatar, jonka se sittemmin izesensuroi kun halus tehdä paavin kanssa sovinnon. Se oli kova marxilainen noihin aikoihin. Kova nietscheläinen myös, peukutti epätasa-arvoa ja yli-ihmisyyttä.
ellauri031.html on line 325: Mussolini riitaantui sossujen kanssa 1914 maailmansodasta. Se halus mukaan, sosialistit ei. Se oli 38. Siitä lähtien se alkoi voimakkaasti poppoloilla omaan taskuunsa. Avanti poppolo. Sen poppoon nimi oli Fasci Rivoluzionari d'Azione Internazionalista in 1914, mistä tuli nimi Fascisti. Kansainvälisen toiminnan vallankumouxellisia risukimppuja. Luutaakkoja. Nytten sanottaisiin soluja. Inter-osa nimestä izesensuroitiin sittemmin. Sala-ampujien hassu kukkohattu päässä se komeili maailmansodassa. Siitä tuli korpraali niinkuin Aatusta, koska se oli niin henkilökohtaisesti rohkea. Siihen osui kranaatinsirpaleita niinkuin Calleriin. Italiaanot oli ympärysvaltoja suuressa sodassa. Viirikukkohattu teki sitten puolikäännöxen seuraavassa erässä. Takinkääntäjä. Britit rahoitti sen valtaannousua maailmansodan jälkeen. Teki puolivoltin ja ampui punatakkeja.
ellauri031.html on line 327: Mussolinin ulkopolitiikan peruskäsite oli spazio vitale (vital space), se on Lebensraum italiaanoxi, tai päinvastoin oikeestaan, Benito kexi sen jo 1919. Se on sama käsite kuin ympyräsuisen amerikkalaisen ystäväni siteeraama "American vital interests" kaikkialla maapallolla. Elintärkeät edut indeed. Elin irti teiltä, tärkeät edut meille. Rasismikortti viuhui ahkerasti, musta tässä vaiheessa eikä punainen. On luonnonlaki että makaronit pistää päihin alemmalle sloveenirodulle. Uusia uhreja ei pidä pelätä. 500K barbaarislaavia voi kepoon uhrata 50K italiaanolle, sanoi Mussolini 1920. Imperialismi Afrikassa on oikeutettua, koska mehän ollaan uomo superioreja, valkoisia vaikka mustat kesäpaidat päällä, noi vaan mustanahkoja. Aika mustavalkoista. Tää on darwinismia. Kolonialismin seurauxia saadaan nyt koko Euroopassa nauttia, kun mutiaiset soutaa Välimeren yli kumiveneillä. Oikeassa oli Mussolini, tää ON darwinismia. Ovatko mustat ja keltaiset jo ovella? Si, ne on! taas huudetaan saapasmaan rannoilla kuten Beniton loistoaikoina.
ellauri031.html on line 329: Mussolini piiskas Italian naisia synnyttämään että saatas kokoon 60M makaroonia, valloitussotiin tarvittava määrä sen laskelmien mukaan. Paljos niitä nytte on? Joo nyt niitä on Beniton kaavailema määrä! Yli 60 miljoonaa! Hizi puolet lisää lössiä maailmansodan ajoista! Mutta suurin osa tulijoista on jo mutiaisia. Ei tää nyt ihan mennyt niinkuin suunniteltiin kuiteskaan. Vizikästä kyllä Mussolini ize bylsi näihin aikoihin juutalaista naista, kirjailija ja akateemikkko Margherita Sarfattia, jota sanottiin fasismin juutalaisexi äidixi. Hehe, kohta oli kivaa.
ellauri031.html on line 333: Mussolini kavereineen '22 on ihan persun näköisiä kuvassa roimahousuineen ja pyssykoteloineen. Haju Pisilä, Halla-aho ja se tyhmä Lindström. Wanha kaljupää käsi ojossa vois olla Ben Zyskowits. Wanha ääni oikealta. Kunkku Emmanuel ("jumala kanssamme", yx Jeesuxen nimiehdotuxista) pelkäs vallankumousta ja anto avaimet käteen Mussolinille. Mussolini avas oven, sulki kunkun ulos ja oli ize sisällä. Eikun rakentamaan poliisivaltiota, josta kertoi Gummeruxen kirjanen. Kohta kulki junat aikataulussa. Eikä puolitoista tuntia myöhässä kuten Suomessa. Hyi helvetti, mieluummin olkoot vaikka kulkematta ollenkaan, myydään ennen Viroon romuxi kuin tällästä paskatouhua.
ellauri031.html on line 337: Så lunka vi så småningom
ellauri031.html on line 342: Under måltiden, varvid han ställer döden under gästernas ögon
ellauri031.html on line 344: Så lunka vi så småningom
ellauri031.html on line 351: inunder armen tag!
ellauri031.html on line 383: Och du, som under titlars klang
ellauri031.html on line 396: Du, som vid Martis fältbasun
ellauri031.html on line 398: och du, som tumlar i paulun,
ellauri031.html on line 403: och för mot avgrund krig.
ellauri031.html on line 454: Trollhättan är en tätort i Västergötland och centralort i Trollhättans kommun i Västra Götalands län. En mindre del är belägen i Vänersborgs kommun. Namnet Trollhättan användes ursprungligen endast om Göta älvs fallområde. Trollhättans tätort omfattar idag ett betydligt större område som förr hade andra geografiska namn. Nedan tecknas historiken för det område som idag kallas för Trollhättan.
ellauri031.html on line 460: Från statsmaktens sida fanns ett intresse att förbättra möjligheten att ta sig förbi fallen med hjälp av slussar, eftersom det är effektivare. Större skepp kunde inte heller dras förbi fallen. Under Karl IX påbörjades slussarbeten. I Vänersborg påbörjades Karls grav, som dock inte blev färdig förrän 1752. Vad ba!? Är morfar Kalle begravd i Vänersborg? Det tog faktiskt en lång tid förrän graven var djup nog. Karl IX dog ju 1611. I Lilla Edet stod en första sluss färdig cirka 1607. Det viktigaste området var dock fallen vid Trollhättan, som visade sig svårast att lösa. Christopher Polhem började 1718 ett arbete på slussar.
ellauri031.html on line 462: Under 1700-talet gjordes flera misslyckade försök att bygga färdigt slussarna. 1753 var Polhems slussled klar, 1754 var Ekeblads sluss klar och invigdes av kung Adolf Fredrik. Den sista slussen blev färdigsprängd 1755 men på grund av tekniska problem kom den aldrig i bruk.
ellauri031.html on line 464: På 6 år, fram till år 1800, färdigställde Baltzar von Platen slussarna. Bygget av Göta kanal möjliggjorde större båtar och för att dessa skulle komma förbi Trollhättan byggdes större slussar under Nils Ericson. Dessa stod klara 1844, längre ned i fallområdet, vid Åkerström. Von Platens och Ericssons slussleder användes parallellt fram till år 1916, då de nuvarande slussarna stod klara. Dessa finns strax öster om Ericssons slussar. När dessa invigts togs de båda äldre slussystemen ur bruk. Och nu ska slussen i Stockholm också tas ur bruk. Stackars sluss, skulle Charlotte säga. Finska fyllon samtycker med henne.
ellauri031.html on line 467: 1905 köper staten Trollhätte Kanal AB och ombildar det till ett statligt verk Kungliga vattenfallsstyrelsen, som sedermera kom att bli statliga Vattenfall. 1907 påbörjas byggnationen av Olidans kraftstation som stod färdig 1914.
ellauri031.html on line 470: Statens vattenfallsverk, tidigare Kungliga Vattenfallsstyrelsen, var 1909-1992 ett svensktågoä statligt affärsverk.
ellauri031.html on line 471: Kungliga Vattenfallsstyrelsen bildades 1909 efter ett riksdagsbeslut ur Trollhätte kanal- och vattenverk under namnet Kungliga Vattenfallsstyrelsen. De första vattenkraftverken låg i Trollhättan (Olidan 1910) i Göta älv, Porjus (1915) i Lule älv och Älvkarleby (1915) i Dalälven.
ellauri031.html on line 472: Vattenfall levererade i början främst energi till järnvägen och industrin. Hushållselkunderna var relativt få på grund av de höga priserna. Nu säljer Vattenfall el åt oss i Fredstrand, Sysmä socken, med de samma höga priserna i kraft. Nåja, åtminstone är det morfar Kalles gamla goda el från Trollhättan som vi köper.
ellauri031.html on line 486: ja kääri ison räkäklunssin särvetin sisälle.
ellauri031.html on line 552: - #metoo vitunnuolija
-
ellauri031.html on line 554:  un.jpg" width="30%" />
ellauri031.html on line 558: Esa Sariola oli mun ekan opiskeluvuoden vaaliheimolainen sikäli,
ellauri031.html on line 563: palstaterapeutti vuosikymmenixi, kunnes komea ulkonäkö ja kirjailijakarisma
ellauri031.html on line 564: alkoi siltäkin hopeoituvan selän ja kuperoituvan mahakummun mukana
ellauri031.html on line 573: Samaan aikaan vaimonvaihdon aikaan se vakiintui, hankki virkavuokra-asunnon
ellauri031.html on line 576: vastakohdaxeen, niin kuin sen on helppo tehdä kun se on ihan tapissa.
ellauri031.html on line 581: Esukan kasarilla kyhäämät kirjat on asiantuntevasti haukkunut Markku Eskelinen,
ellauri031.html on line 582: 90-luvun silloin sitä nuorempi ja sitä lyytä vihaisempi mies, rumakantisessa
ellauri031.html on line 583: kirjasessa Sianhoito-opas / Jälkisanat, lainaan sitä kun ei oma riitä:
ellauri031.html on line 585: Esa Sariolasta leivottiin 80-luvun kirjallisuuden uudistajaa ja kokeilijaa. On totta, että hänen teoxissaan rikotaan rajoja: ikävystyttäviin ja lukijaa aliarvioiviin viihdeklisheisiin yhdistetään kömpelöä esseetä ja psykologian alkeisoppikirjaa. Sariolan pääteoxet, Rakas ystävä ja Kuolemaani saakka ovat äärimmäisen yxinkertaisia ja selkokielisiä saippuaoopperoita. Niiden juonena on rikostarina, jossa menestyvä päähenkilö raivaa kilpailijansa tieltään. Päähenkilö ja hänen vastustajansa eivät kuitenkaan ole tasavahvoja, joten heidän välisissään konflikteissa ei juuri ole jännitettä. Kissa ja hiiri -leikin ainoaxi kysymyxexi jää, millä tavalla päähenkilö nujertaa uhkaajansa.
ellauri031.html on line 591: Vielä sietämättömämpää kuin Sariolan juonten kömpelyys on hänen kerrontatekniikkansa alkeellisuus. Sariolalle pitäytyminen normaaliproosassa, tuikitavallisessa minä sinä hän -muotoisessa kerronnassa, on varsin viisas valinta. Tajunnanvirta tai sisäinen monologi edellyttäisivät näet edes jonkinlaista kielellistä lahjakkuutta. Sariola sen sijaan pudottaa kavaletin toisensa jälkeen kuin maailman monin poni Polle, hänen kielikuvansa ovat naurettavuuteen asti kuluneitä ("viiltävä kaipuu") ja dialogi puisevan epäpuheenomaista ja yxitasoista. Tsygologi kaatuu rämähtäen fläppitaulun perässä, kirjan henkilöt eivät edes hätkähdä. Kummankin romaanin ulkopuoliset kertojat ja Rakkaan ystävän minäkertoja tulkizevat jatkuvasti sekä tilanteet että henkilöt. Nämä idioottipsykologit eivät koskaan vaikene, vaan tappavat lukijan mielenkiinnon joka askelella. Tai eivät tapa, se syntyy kuolleena.
ellauri031.html on line 595: Sariolan texteissä mitään ei osata jättää avoimexi tai lukijan pääteltäväxi. Kertojat tulkizevat textin lukijan puolesta eikä sijaistekijä mitenkään ironisoi tai kyseenalaista kertojien tyrkyttämiä "totuuxia". Sariolan teoxet ovat siis vain katkismuskirjallisuuden eräs muoto, paizi moraalinen opetus on korvattu tsygologisella propagandalla. Kaiken lisäxi tämä propaganda on Glorian halpojen tunne izesi -testien tapaista rasti ruutuun -psykologiaa, kertoja on asettautunut heikkolahjaisimman ekonomilukijansa tasolle.
ellauri031.html on line 599: Näistä puuttellisuuxista on kohtalokkaita seurauxia romaanien henkilöille. Henkilöt rakentuvat enemmän kertojan selityxistä ja vakuutteluista kuin toiminnasta ((häh? vaikka toimintaterapeutti on puikoissa?), niistä tulee väkivaltaviihten tai pornografian tutuxi tekemiä törmäysnukkeja. Sariolan romaaneissa ei näy jälkeäkään moraalisesta epäsovinnaisuudesta tai kapinasta. Ihan vaan puhasta darwinismia, mies miestä vastaan, kukot tunkiolla, vahvin kasan päällä.
ellauri031.html on line 601: Pelisommitelminakaan Sariolan romaaneista ei ole mihinkään. Henkilöiden välisten pelien ratkominen vaatii saman verran älyä kuin pyöreän puikon työntäminen pyöreään reikään. (hmm. apropoo, olikos Sariolalla panokohtauxia? En muista.) Pelikirjana niitä voidaan luonnehtia yhden kortin pasianssixi. Ehkä Esa-Mauri on tahallaan kehitellyt romaaneista skizofrenialääkkeen vastineen. Moniäänisyys kallon sisällä on menestyxellisesti vaimennettu. Sariola saavutti melko laajan lukijakunnan suosion. Ylläri, luku- ja kirjoitustaidottomat löytävät aina toisensa. Hyihyi-humanistit rakastavat halpoja sensaatioita ja helppoja opetuxia. Sariolan paha jos mikä on turvallista pahaa. Kaikkitietävä tsygologi selittää sen niin, että tyhminkin ymmärtää. Paha lakaistaan matolta sen alle yhtä naiivisti kuin kristityillä ja marxilaisilla.
ellauri031.html on line 608: Kun vauhtiin pääsin, kopsaan vielä mehukkaimpia kohtia Make Eskelisen Jalli Olosen mestauxesta, joka tulee siantappoaseessa seuraavana. Mä en ole Jallia lukenut kuin vähän sen hiljattaisen toisen tulemisen alkua, eli 1600-luvulle sijoittuvaa Hayleyn apupojan historiikkia. Näyttämönvaihdoxesta huolimatta se kuulosti samantyyppiseltä moraalipuurolta ja angstauxelta kuin nää Maken kuvailemat teoxet: kilttejä setiä, pahoja setiä ja kristillistä moraalia. Ei napannut. Jatko-osassa apupojan seikkailut jatkuu. Jaxan tuskin pysyä hereillä. No nyt lähtee Maken haupizit haukahtelemaan...
ellauri031.html on line 610: Olli Jalosen kiitetyimmät romaanit, Ilo ja häpeä sekä Hotelli eläville, kuuluvat teoxiin, jotka jokaisen lukihäiriöisen hasbeenin mielestä puhuvat tärkeistä asioista. Jalosen romaaneja onkin viisainta yrittää puolustella moraalisin perustein, vaikka se moraalikin on alkeellista ja rajottunutta. Se on mitä tyypillisin suomalaisen autistisen insinöörikirjallisuuden (Hyry, Tuuri) edustaja aina uskonnollista pohjavirettä ja arkielämän pahimpiin banaliteetteihin tarttumista myöten. Tiedättehän: "Vielä joskus imiessään äidin kaurapuurolla täyttämää villasukkaa hän muisti isänsä sanoneen, että ulkona on kylmä." Jalosen tekeleet on jonkinlaisia aikuisen kirjoittamia syyspörriäisiä, joissa ollaan peruskoulumaisen huolissaan maailman tilasta. Niissä pohditaan tutkimuxen ja tiedotusvälineiden moraalia ja kuvataan maailmanpolitiikan arkiryskettä: kidutuxia, kansanmurhia ja kiristyvää kontrollia. Jalonen jää kuvailun ja moraalisen tuomion asteelle, perinteiseen humanistiseen tapaan se ei analysoi pahaa vaan sanoo sille hyi. Viimeistään tällä tavalla käsiteltynä asiat lakkaavat olemasta tärkeitä ja muuttuvat säälittäväxi partiolaisproosaxi. Samoja ajatuxia ja julituxia kykenee jokainen kolmannen luokan poliitikko laskettelemaan ulkomuistista.
ellauri031.html on line 611: Jalosen romaanit keskittyy niin kovasti päähenkilöiden eettisiin ongelmiin, että henkilöt latistuvat. Niistä tulee yxitasoisia tyyppejä: hyviä, pahoja, tai jaloja, valkoisia ja mustia hattuja, erinäköisiä täytettyjä pöllöjä, jotka havainnollistavat erilaisia ekolokeroita ja selviytymisvaihtoehtoja. Kaiken kukkuraxi päähenkilöiden etiikka on kristillisväritteistä, vähän väliä lurautellaan raamatun tai uskontokirjan lauseita. Henkilöiden ongelmat ja niiden ratkaisut ovat niin naiiveja ja alkeellisia, etteivät ne kiinnosta.
ellauri031.html on line 615: Nyt ois isompia kaloja jo pyynnissä kun napajäät sulavat ja tää taivanpallo on ihan kohta meren peitossa. Vaan Jalli perääntyykin taaxepäin kuin rapu aikamatkalla. Nuori polvi hoidelkoot nykyhetken dystopiat. Jallin kaze suuntautuu jo takas taivaisiin. Pilkkii vanhalla avannolla, jallitellen taivaspaikkaa izelleen.
ellauri031.html on line 622: Mutta mixi Kaarlon pitää aina muistuttaa herraa rahapulasta, vaikka kuten se ize huomauttaa, herra sen ilman kertomistakin tiesi? Praha on loppu lähettäkää tshekki. Kun herra kuiteskin tietää kuinka tässä käy loppupeleissä, se ei spoilereista piittaa, koko juoni on etukäteen tiedossa. Mixeise järkkää Kaarlolle kuukausittaista tilisiirtoa? Säästäisi omia vaivojaan ja Kaarlon housunpuntteja.
ellauri031.html on line 624: Koska kyse ei ole tiedosta vaan tahdosta. Tän homman pitää mennä herran mielestä nimenomaan näin, tää farssi on kazomoita varten, ei sitä izeään. Se tietää kaiken, mutta pokat eivät. Jännitys on kokonaan niiden puolella. Tää on dramaattista ironiaa, sanois Aarne Kinnunen. Herra seuraa pokia kuin aussi poliisisarjan räjäytetty ukkeli märklinjunia: toi tulee tuolta pakkia, törmäis tohon junaan mut tää vaihde vaihtuu ajoissa, tää pikku muoviukko näyttää sille lippua ja vislaa.
ellauri031.html on line 626: Kaarlo on sellainen pikku leego junanlähettäjä. Sen kuuluu rukoilla, viittoa ja vislata, se on sen toimenkuva jumalan suurella pienoisjunaradalla. Muuten ikuisuus olis kuolettavan tylsää. On lysti kazoa kun se oikein angstaa ja kyykistyy päätä pidellen vastaantulevan junan raiteille. Sit vaihde vaihtuu viime minuutilla, ja matka pääsee jatkumaan. Jumala on armollinen pikku-ukoille.
ellauri031.html on line 628: Vähän manikealainen on Kaarlon ote teodikean ongelmaan. Kun käy hyvä viuhka, on herra asialla, kun taas huono, se on perkeleen puuttumista asiaan. Kaarlo rähjää perhanasti egyptiläisille rättipäille ja saa kuin saakin perkeleiltä kulkuluvan luvattuun maahan niinkuin oli luvattu.
ellauri031.html on line 630: Suezin kanavansuulla Port Saidissa oli levotonta, rosvot ryöstävät matkustajat jo satamassa. Samanlaista muistan Karl von Schoultzin Punainen Sulka-sarjan poikakirjasta Seikkailu Suezilla (1958) ja sen jatko-osasta Seikkailu Siinailla (1960), joidenka tapahtumat sijoittuvat vuosiin 1956-7, sekä Puovo Lipposen vihkosesta Suezin sulttaani. Palaamme tähän aiheeseen albumissa 290.
ellauri031.html on line 632: Vuoden 1947 heinäkuussa suomalaisten Joosua pääsi perille. (Mooseshan ei päässytkään, kuten muistamme.) Pyöriskeltyään aikansa Jerusalemissa se lähti Galileaan Jeesuxen perään, ja asettui Genesaretin järven pohjoispuolelle Safedin kaupunkiin. Safedissa on kaunista (ks. kuva), mut tää on oikeestaan asian vierestä, ei se siellä kauan vanhentunut.
ellauri031.html on line 636: Vähän taustoja. 1947 juutalaiset saivat luvatun maansa palestiinalaisilta USAn ja NLn yhteisestä sopimuxesta. Safedin 13K arabiasukasta suuttuivat julmasti joutuessaan 4K juutalaisvähemmistön alamaisixi. Kuin Suomi olis somaleiden luvattu maa. Sotatila alkoi heti.
ellauri031.html on line 638: Menin arabikauppiaan luo ostamaan oliiviöljyä. - Ettehän te vain ole juutalainen? hän kysyi ensimmäisexi. No näkeehän se jo nenästäkin, sanoin. Tälläinenkö lättänenä olisi juutalainen? - Mutta jospa te olette juutalaisten sukulaisia? - Minä en ole juutalaisten kanssa mitään sukua, mutta te olette saman isän lapsia. Abrahamin lapsia sanotte olevanne. Ja meidän täytyy kaukaa vieraasta maasta tulla tänne teitä sovittelemaan, kun aiotte keskenänne täällä tapella!
ellauri031.html on line 640: Hmm, eikös ollut USAn ja NLn lättänenillä muka lusikkaansa siinä sopassa? Kaarloa alkaa vähän hirvittää, ja se ottaa Raamatusta "peukalovärsyn". Aivan hätkähti, mitä siitä peukalonsa alta luki: Mene kansa kammioihin ja sulje ovet perässä, lymyä hetki kunnes viha on ohi mennyt. Se oli Jesajasta kaiketi. Montakohan peukalointia siihen tarvittiin.
ellauri031.html on line 642: Jaffan arabit suunnitteli keskenään: vallataan Tel Aviv, sinä otat tuon talon ja minä tämän. Tapetaan miehet ja jaetaan naiset keskenämme. Tää kuulostaa kyllä ihan vanhan testamentin plääniltä, tai pohjalaisilta: tapa sinä Kauhavan ruma vallesmanni, niin minä nain sen komian lesken. Appelsiinilimusta ja kukoistushuipuista käydään kärhämää. Mä ihmettelin pienenä miten voi olla kaupunki jonka nimenä on limu. Abrahamin perhe riitelee. Ja Öljymäki on halkeemassa kahtia, jeesuxen toinen tuleminen on tulossa. Eikö se nyt vois jo haleta? Mikä maxaa?
ellauri031.html on line 644: Hölmö Kaarlo pani päähän samanlaisen homburgerin kuin Shulemilla, ja tuli melkein ammutuxi Shulemina. Taas pienoisjunan vaihdemies käänsi vaihdetta ihan viime hetkellä. Oli jäädä Maire leskexi ja 4 orpolapsen äidixi. Sillä aikaa Kaarlon kämppä Safedissa räjäytettiin taivaan tuuliin herkkuvarastoineen kaikkineen. Onnexi ei oltu paikalla. Perhe oli hyvin pettynyt kun ei päästykään Palestiinaan syömään appelsiineja.
ellauri031.html on line 646: Rättipäät (joita aluxi oli monta kertaa enemmän, nyt on toisin päin, 10 miljoonasta on 3/4 juutalaisia) oli omassa (entisessä) maassaan terroristeja. Mixikä? Koska parhaat pyssyt oli briteillä, jotka suojelivat hassuhattuja. Ne joilla ei oo kunnon armeijaa on aina terroristeja. Armeijat ei terrorisoi, ne vaan puolustaa. Ne seuraa sodan sääntöjä, tappaa siististi. Hilda Andersson oli marttyyri, terroristit ampui sen. Onnex onnex Kaarlo heitti pois sen homburgin ja selvisi. Olikohan sillä alla kipa niinkuin Shulemilla. Toimittaja Olavi Pylkkäselläkin oli kipa, kuin se toimitti Voitto-Sanomia Rauhixen kulmahuoneessa.
ellauri031.html on line 648: Harvinaisen postimerkin hinnalla Kaarlo pääsee palavasta Palestiinassa Bromman kentälle, sieltä Tukholmaan, jossa ehtii käännyttää epäröivän lääkäri S-heimon. Kaarlo unohti tuoda perheellensä tuliaisia, mutta Tukholman veljet työntää mukaan nillle villixet. Kaarlo jopa muisti lasten iät suurin piirtein jetsulleen. Isolla Paulilla ne oli lompakossa lapulla.
ellauri031.html on line 650: Maire oli ollut sillä aikaa täysin kusessa, talo oli myyty ja rahat lähetetty Kaarlolle, ei ollut paikkaa mihin päänsä kallistaa. Kallista se on herran teiden auraus. Onnex joku tuttu armahti ja perhe pääsi jouluxi jonkun sairaan tädin tyhjään lukaaliin. Sinne Kaarlo sitten ilmestyi joulupukkina. Mutta mistä manta? Jumala teki ihmeen, joku opettaja lähti eläkkeelle joululta, Maire pani paprut vetämään ja pääsi sinne. Kylmä oli kuin ryssän helvetissä, Lilja vilustui. Elämä jatkui yhtä kurjana kuin ennenkin. Kiitti herra kiitti vitusti!
ellauri031.html on line 652: Ikävän kevään ja kesän jälkeen perheen parissa Kaarlo pääsee jälleen tien päälle ravaamaan. Matkustaa Norjan kautta takasin luvatuille huudeille, vastaperustettuun Israelin valtioon. Kaarlo pääsee mehevästi keulimaan niuholle Petruxelle, joka ei saa kuzua heprealaisen verstaan vuojuihin. Hemmetti eze on kade! Hahaa! Namikan kekkereissä, jonne pääsee vaan kuzukortilla (lällällää Leevi!) Kaarlo rukoilee pöydän alla pelastusta kristuxen tappajille.
ellauri031.html on line 654: Kaarlon sankaritarinat appelsiininpoimijana Kapernaumin naapurissa (Tiberias) muistuttaa elävästi Amos Ozin kibbutziromaania. Mut porkkanoiden kitkeminen on jo niin vittumaista, et Kaarlo pyytää jumalalta siirtoa. Ja tulihan se, skotin lähetyssairaalan talonmiehexi. Maire odottelee katraan kanssa tehdastyöläisenä ruozissa. Kaarlon ei auta muu kun alkaa kazella perheasuntoa, Maire pommittaa niin kovasti. Eka ei kelpaa kun siellä on perkeleitä komerossa. Perhe saapuu vapahtajan kotijärven rannalle ovettomaan ja ikkunattomaan talorötisköön. Aika karua niillä oli tappaessa rottia ja käärmeitä, niinkuin meillä monen muuton jälkeen mutta enemmän kotieläimiä. Saita asshole skotti kusettaa niitä, tekevät sairaalassa työtä palkatta. Syövät 5 kaktusta ja 2 kalaa katiskasta. On vaikeaa. Sitten saidan skotin sairaala suljettiin, kun rotta oli syönyt lapsipotilaalta nenän. Skottilähetti lähetettiin kotia, Syvännön bibliabisnes tuli tilalle.
ellauri031.html on line 656: Vielä ei olla niin pitkällä. Puute jatkuu, vaikka joulukalaa tulee ihan pietarin kalansaalis laittomalla katiskalla. Ei ovia ei ikkunoita, 5 astetta ja lunta. Pihalla on arabien uuni jossa lie joskus paistettu koltiaisia. Kaarlon ruokarukouxet lie kuultu huonosti sillä herra lähetti tonnin mätiä perunoita Suomesta. Lähetyssaarnaajilla on kovat piipussa, sekin jenkkipastori jonka komerossa oli perkele osoittautui tafsaajaxi ellei pahemmaxi. Eikä ollut ainoa, Kaarlo valittaen toteaa. Onnexi Kaarlolla on se Maire.
ellauri031.html on line 661: Jutkukouluissa on aapisena raamattu. Niitä ei ollut tarpeexi. Kierot lähetit lahjoittivat ilmaisi piplioita, joissa oli uusi diili mukana. Ortodoxijutkut hurjistuivat, kiellettiin niiden tuonti. Hassuhattu tupsukorva hasidi näki Kaarlon ize teossa ja alkoi rähistä. Onnexi jumalalla on niskaote jahvesta. Kaarlo tuntee nipun puolikuivureita korkeissa paikoissa, mutta sekään ei aina auta mäessää. Kokokuivureita on joukossa noin 15%, mutta niiden valta valitussa kansassa on paljon suurempi.
ellauri031.html on line 663: Siinain sota syttyi 1956, siis just se selkkaus joka toi Kalle-Anttonin ja Puovo Lipposen Suezille. Kaarlolle oli tulossa Ruozista 55K raamattulähetys. Kaarlo koitti saada muita kristillisiä lähetyxiä jakamaan hellutaihörhöjen raamatuita. Brittipiispa kazoi impressumin ja sanoi kuin Jakkoh-Hintikka: aika heikko. Me myymme vaan oman kirkon hyväxymää painosta. Tämmöstä emme huoli ilmaisexikaan. Kokouxesta jäi paha maku suuhun. Happamiapa ovat lähetit, ja kateita. Samalla apajalla ovat, reviiritietoisia.
ellauri031.html on line 664: Mutta postilähetys on laupias, lähetetään siis 55K ristisidettä! Kaarlolla oli 300 kristityn osoite. Eipä paljon. Oikutteleva vw pienoisbussi tulee Saxasta miniän mukana. Nikodemuskristitty publikaani auttaa väärentämään paperit. Kaarlo ajeleeb sillä 400K km pitkin Israelin pölyisiä teitä. Moottorikin vaihdetaan kuin meidän mannepirssitä ja Wokun räyhämobiilista.
ellauri031.html on line 666: Jumala järjesti niinkin, että jahven palvojat pysäytti Israelin ainoan paperitehtaan, kun sen piipusta nousi kaasua sapattinakin kuin Birkenausta. Ei tullut paperi koosera, sillä ei voi pyyhkiä edes kooseria pyllyä. Syntyi kauhea pipliapula, ja hörhöpipliat meni kuin kuumille kiville. Kauppa käy kuin siimaa, hykertelee syväntöläiset käsiä. Hintakin on kohallaan kun ovat ilmasia. Kaarlon kpl on mennyt 100K, brittipiispan vaan vaivaset 1800. Kate on kyllä parempi.
ellauri031.html on line 668: Ilkeä postiministeri takavarikoi omin luvin postitetuita raamatuita. Kaarlo paastoaa ja saa neuvon: kirjoita kirje koko ministerikunnalle ja uhkaa postiskandaalilla. Kylä lähti. Seuraavalla kerralla herralla on räväkämmmät otteet: paha postiministeri kuolee kesken ilkityön sydänhalvauxeen. Niin käy kun sydän paatuu kovasti. Jumala vie hommat kotiin ja raivaa vastustajat tieltä.
ellauri031.html on line 670: Mutta dumarilta taisi pilli siinä vähän lähtee käsistä, kun Myron $. Sacketkin puhallettiin samalla kentältä, jonka rahoista oli koko lysti maxettu. Toinen jenkkimesenaatti Oral B Hammasharjakaan ei ollut enää kiinnostunut, sillä sen rahat nieli sen nimeä kantava yliopisto.
ellauri031.html on line 672: Joku saattaa kysyä, millä ja kenen lähettämillä rahoilla tällaiset suurpainoxet rahoitetaan. Kysyä saa, muttei vastata. Panee miettimäään mikä on tän raamattuvälityxen bisneslogiikka. Mikä ansaintamalli siinä on, miten rahavirrat kulkevat. Mistä muodostuu tulo-ja menojonot ja mikä on oman pääoman sisäinen korko, niinkuin Callen väitöskirjassa Real Time Result Reporting kysytään. Isä puri pännää sängyn päällä ja irvisteli, laski loppumattomia lukujonoja. Vaikeita korkoa korolle laskuja paperilla ja kynällä, ei sekään ollut mikään nero matikassa, vaikka rahat kyllä pysyi näpissä ja kasvoi korkoa. Isän siunausta tässä vieläkin kaikki lapset nautitaan, sodasta rikastuneen nousukkaan nyt jo laskukkaat rauhanajan jälkipesueet.
ellauri031.html on line 674: Meneekö se niinkuin luvussa Callesta ja Hobbesta on kuvattu. Kyse on varainsiirrosta tuonpuoleiseen veroparatiisiin. Jotkut pohatat on keränneet murheenlaaxossa niin paljon massia, että pelätessään haudantakaisia veroseuraamuxia ne siirtää luottoa pilvitileille. Mukanaanhan sitä ei voi viedä muuten kuin just tällä tavalla. Tää luotto on sikälikin hyvä sijoitus, et ilmainen näyte koukuttaa oman tiimin puolelle uusia asiakkuuxia, jotka sitten ostaa meikäläisiltä kovalla rahalla kovempia huumeita: postilloja, pääsiäismunia, joululahjoja ja Oral B hammasharjoja.
ellauri031.html on line 681: Yhden toisen äijän omaisuus ehti Kaarlolle juuri ennen hautajaisia ja perunkirjoituxia. Se oli taas sallimuksen siunausta, sillä testamenttien takia tulee ahneiden sukulaisten kanssa aina välipuheita.
ellauri031.html on line 683: Välittäjäporras on pieniruokaisia hyödyllisiä idiootteja, jotka toimii pyyteettä kädestä suuhun periaatteella, taivaan lintuja jotka ei kynnä eikä kylvä, ottaa minimisti väliä, poimii kuormasta appelsiineja. Herrat maxavat eikä surminkaan anna linnun pudota käsistä, niin halpaa agenttia ei löydy muualta. Kaarlon porukat tyytyy osaansa pikkuprofeettoina ja paikallisina mesenaatteina, vielä kurjempien sädekehäisinä auttajina. Ne tykkää ravata oikuttelevalla raamattubussilla tuttuja pölyisiä reittejä ja tapailla uusia pokia, joista tulee pian vanhoja tuttuja. Niissä on vähän postimies Patea ja Kalle-Anttonia, vaeltavan juutalaisen ja Kalle Hagertin veriä. Postillan tuo Pate jokaisen luo.
ellauri031.html on line 685: Tää muistuttaa aika lailla käännösbisnestä, sitähän se onkin hizi vie. Isot taivaaseen viejät ja monikansalliset yrityxet on maxumiehinä, ne tuppaavat tarpeetonta ylijäämätavaraa kuluttajille. Käännöstoimistoja on lähetysseurat, jotka jakaa hommat läheteille, freelance märkäselille jotka tekee raakaduunin pilkkahinnalla. Koska niidenkin täytyy elää (mixi? kysy Darwinilta), ja koska ne oikeesti rakastaa tätä työtä, kääntämistä ja käännytystä. Ne on viestijöitä kulttuurien välillä. Kääntävät pioneereina sanan miekalla, auroilla sun muilla sädekehillä meemipeltoa kahden reviirin rajalla, raivaavat raiviota varoista välittämättä omalla ja Mairen pentueen riskillä.
ellauri031.html on line 687: Mairen ja lasten selkänahastahan tää lysti loppuanalyysissä nyljetään, Maire ja esikoinen raataa Boråsissa ja pitää muun perheen leivänsyrjässä, lähettävät Kaarlolle mitä yli jää, ei kyllä jää. Jutkut vedättää sillä aikaa Kaarloa minkä ehtivät, teettää töitä palkatta ja majoittavat harsussa kojussa takapihalla. Senkin goy, lättänenäinen kinkunsyöjä. Tyypillistä käännösbisnestä. Toinen toiseltaan käännetään minkä ehditään.
ellauri031.html on line 689: Kaarlo ei ollut niinkään saarnaaja kuin junailija. Vaan helppohan sen on junailla kun on herra vaihdemiehenä, ihan kaiken neuvoo helposti ymmärrettävinä näkyinä. Hoitaa esteet pois, lopettaa lakot ajoissa, kaikki lutviutuu aivan viime tingassa. On kuin lukisi el Zorroa. Vihollisen juonet ei lopu, muttei Kaarlon haamutorjunnat ja herran ihmepelastuxetkaan. On se semmonen ykkösketju et oxat pois kaltiaisesta.Kaupungin viemäri uhkasi raamattuja. Herra teki ilmaveivin ja särki ilmaporan. Sitä ei pysäytä mikään, ei Syväntö eikä kaivanto. Siberiasta tulee 120K uutta koukkunokkaa Tiberiaan. Arabit on jo vähemmistönä. Tiberia opettaa.
ellauri031.html on line 693: Syvännön Mirja tyttären vanhemmat oli vanhoja Kiinan lähetyssaarnaajia. Olikohan ne Wilhon tuttuja? Kaarlo käy niitä tapaamassa jenkeissä. Herra hoitaa jopa Kaarlon matkavarauxet. Se pysäyttää vaikka liikennevalot että Kaarlo ehtii klo 14 junaan pitämään puheen evankelistakotiin Vilppulaan! Herran prioriteetit on selvät, se on Kaarlon puolella.
ellauri031.html on line 695: Hämmentävän vähän on Kaarlon muistelmissa ihmisiä, muita kuin noita perkeleitä ja enkeleitä, raamattuotteluiden satunnaisia pelitovereita ja vastapelureita. Loppupuolella tulee joitakin ihmeparantumisia, mutta aika instrumentaalisen kliinisesti käydään niittenkin keissit läpitte. Ihan sama todistamisen maku kuin evankeliumeissa. Ihmiset on vaan esimerkkejä. Onko tää nyt tosi kristittyjen meininki? Niin se varmaan just on. Me ollaan numeroita, lampaita herran katraassa, herra komentaa jako kahteen, lampaat tänne, tonne viiden metrin päähän pukit.
ellauri031.html on line 697: Rukousparantajakaan ei jää ilman palkintoa. Rabbi, jonka poika parani, toi kiitoxexi suklaata. Se oli Israelissa tosi kallista. Suu makiaxi. Kiitos kallis vapahtaja! Kaarlolta izeltään tuppaa viemiset unohtumaan, eikä jumalakaan muistuta. No Kaarlo on kuin rakas vapahtajamme, ize paras lahjamme.
ellauri031.html on line 699: Messiaaninen psykiatri paranee tupakkahimosta mutta saa potkut työpaikasta. Muuttaa Lontooseen ja taas takaisin. Syynää armeijaa pakoilevia tekohulluja. No ei siitä sen enempää. Se on Kaarlon puutarhan varhaisviikuna. Ensimmäisiä sykofantteja sykofanttien voitonparaatissa lähitulevaisuudessa.
ellauri031.html on line 701: Tilanteita syntyy, mut herra karvaa tehokkasti. Isosta kuorma-auto-onnettomuudesta Kaarlo välttyy kuin ihmeen kaupalla (miten niin "kuin"?) ja lähtee ajelemaan mietteliäästi kotiin päin, ei jää ihmettelemään kaatuneita ja haavottuneita. Kyllä herra pitää huolen niistä jotka sen ansaizevat. Iso kivi vierii alas mäkeä, lie ollut jeesuxen haudan peittona, mut Kaarlo saa etiäisen ja ehtii pois tuolista. Tuoli menee tuhannen päreixi. Herra antoi merkin, että saunapuut oli vähissä. Vahva rukousvastaus.
ellauri031.html on line 703: Miten kävi Kaarlon hylkäämän pentueen? Kaarlon isä kirjoitti sille aikoinaan vihaisen kirjeen, joka on jäänyt Orpo-Ollin hampaankoloon. Siinä isä moittii sitä uskontohöperöxi ja huonoxi isäxi, kun jättää perheen ihan heitteille. No kuinka kävi? Pojat jäivät vaille kouluja, siinä Kaarlo oli pahempi kuin paha äitipuolensa. Olavista tuli raamattukaupan myyjä Beershebaan ja Kalervosta minibussikuski isän tilalle.
ellauri031.html on line 708: Tytöt pääsi kouluun Israelissa. Kiltistä Liljasta tuli sairaanhoitaja. Mirkku kuopus oli yhtä hemmo kuin Pylkkäs-kaimansa, nykräs yhtä sun toista kermaperseisesti, sai sentään hukin tehtyä ja nai onnexi jenkkilähetyssaarnaajan pojan. Varmaan jotain norjalaisia kun pojan nimikin on Halvor. Mirjasta tuli amatööripsykologi ja diplomikielenkääntäjä. Kuinka ollakkaan. Kaarlo on siitä silminnähden ylpeä. Tais olla isin tyttö vaikkei edes tuntenut isäänsä pienenä. Mirjan Halvor-miestä ei näy kuvaliitteen kuvissa, eikä lapsia, jos niitä oli. Nyt olis ollut orpo Ollin kiva vittuilla vähän takas isälle, mut se ehti kuolla.
ellauri031.html on line 710: Ikkunattomasta rottelosta perhe muutti kaupunkiin kaltereilla varustettuun pieneen lukaaliin. Ei vesihanaa, paskahuusi pihalla. Sitten jossain entisesä pensionaatissa 10v (niillä ramppas koko ajan vieraita Suomesta joista ne sai pientä airbnb tienestiä) ja 1963 omaan taloon kuumien lähteiden lähelle, herran korvauxena Muuramen talosta. Jonka se oli kyllä myynyt Kaarlolle halvalla ja maxanut jo käyvän hinnan. Mut herra maxaakin kaiken tuplana, hyvän niinkuin pahan. Niin Mairekin, joka sukelsi Gennesaretin järven syvännöstä Kaarlo kullalle uuden kultaisen vihkisormuxen. Oli liian iso Mairelle, eikähän niitä käy pienentäminen. Sekin maxaa.
ellauri031.html on line 712: Loppupeleisä Syväntöjen duuni on olla matkailuemäntinä yhä kasvaville pyhiinvaeltajaturistien rukoilijasirkkalaumoille. Tai eniten tää rasittaa vaimo Mairea. Kaarlo ei enää oikein jouda oppaaxi. Se herää jo neljältä kun on viileää ja ezii suomalaisesta raamatusta käännösvirheitä. Niitä on löytynyt jo 10K. Kun vaan kaikkeen aika riittäisi. Kun Maire herää töihin, alkaa orpo Ollia jo ramasta. Kerran se joutui pitämään saman raamattutunnin 2x peräjälkeen! No menihän sekin, herran avulla.
ellauri031.html on line 714: Kuten saattaa arvata, Syvännöt on israelismielisiä, ihan pro sionisteja. Israelhan on niin pieni läntti kartalla, ja arabeja on ihan vitusti! Luovutettiinhan me Karjala, ja siitä oli mulle pelkkää rahantuloa. Arabit ovat pohjattoman rikkaita, palestiinalaiset etenkin. Juutalaiset on aina olleet varattomia mutta anteliaita altavastaajia. Kun niillä kerrankin on tilaisuus olla ahneita ja julmia, niin eikö me nyt voitais suoda niille sitä? Köyhät juutalaiset lainas Turkin sulttaanille maailmansotaan miljardin kultadollaria Palestiina panttina. Its payback time Erdogan.
ellauri031.html on line 716: Ne on ihan kunnon hemmoja vaikka pitkänenäisiä, -kyntisiäkin ehkä vähän. Kun vaan lukisivat lisää UT:tä niinkuin Syväri. Siellä se kaikki sanotaan jezulleen, lukuunottamatta muutamia käännösvirheitä. Kaarlo tavaa myös mielellään luvattua maata koskevia juutalaisten omia yxipuolisia maanluovutussopimuxia ja piirtelee Suur-Siionin karttoja. Niilin virrasta Eufrattiin, miekalla piirrämme rajan. Jumala oli kaukonäköinen kun teki Israelista ruman, niin ei suurvaltoja harmittanut antaa sitä jutkuille. Filistealaisraukat on vaan niin tyhmiä etteivät älyä korjata luitaan sieltä muualle. Herrakansa on palannut maillensa. Urpo toistaa jokaisen Israelin propagandaväitteen ihan sanatarkasti. Sihen sillä on raamatusta paljon harjoitusta. Luja usko siirtää vaikka vuoria, faktat on siihen nähden tosi heiveröisiä. München on urposta paholaisen päämaja. Mitäs jos Walter onkin ize piru. Aika heikossa hapessa se sitten on.
ellauri031.html on line 718: Mitä potaskaa. Sitähän löytyykin kuollesta merestä melkein yhtä paljon kuin Kazakhstanista. Kohta hullut tiedemiehet eristää lietteestä uraania. Ja sitten alkaa paukkua! Vaik onhan niillä ydinohjuxia ilmankin, jenkkilahjuxia kuten Kaarlon raamatut. Jerusalem on ikivanha Israelin kaupunki, juutalaisten Viipuri. Ennustuxet alkaa toteutua. Harmageddon käydään keski-Israelissa, näin on suunniteltu. Trump voi toimia kristuxena. Toinen tuleminen on kyllä kiven takana, mut onhan Viagra.
ellauri031.html on line 720: Sitä mä en kylä tajua et mixei urpo käynyt ize hakemassa karannutta venettään Syyrian puolelta. Ei kai siihen lihan kättä ois tarvittu? Eikö herralla ole valtuuxia tai halua auttaa Syyrian puolella? Hyvinhän siinäkin olisi käynyt, kun ois kauniisti pyytänyt. Mut sisäinen ääni kai oli kieltänyt.
ellauri031.html on line 724: Sensijaan Palestiina on vanha Filistea, ja filistealaisillehan Taavi-eno antoi turpiin jo aikapäiviä. Niitä nyt ei kyllä henkiin herätetä, jos se urposta riippuu. Vastenmielistä. Junanlähettäjän vihellyxiä, ratapihakaavioita. Olis pysynyt siellä salomökissä varastelemassa kesähuviloista irtokamoja. Röyhkeännäkönen mies. Varmaan narsisti. Takakansi sanoo varovasti että Kaarlo on erikoislaatuinen persoonallisuus. Näitä piisaa.
ellauri031.html on line 728: Monet suhtautuvat yliolkaisesti VTT:iin. Jopa P. Puovola diskaa siitä 2/3. Mikäs fundamentalisti se on enää sellainen? Vaikka löytyy käännösvirheitä, niin painovirhepaholaisella ei sinne ole asiaa. Hyvä kirja puhuu asiaa ( se kelpaisi Anni Lassilan suosittelemaxi asiaproosaxi yläkoululaisille), ja sen ennustuxet toteutuvat ihan silmissä. Tää ei ole höpsismiä, tai jos on niin ihan priima sellaista. Tää on totta ilman vaihtoehtoja.
ellauri031.html on line 730: Syvännöt lahjoittaa jutkumamuille suomalaisten lumppuja. Samalla kertaa ei lahjoiteta raamattuja, ettei jäädä kiinni lahjonnasta. Mut ymmärtäähän israelin poika luottoa. Tänään ryysyt, huomenna evankeljumi. Kun jotain saa niin paras ottaa kaikki mitä annetaan. Vähän niinkuin mekkoa ja hyppykuppa. Herra antoi herra otti, hip hei, kuppa kullinnupin vei. Esinahka oli mennyt edeltä. Kassit jäivät odottamaan ulkopuolella. Ne oli täynnä uusia testamentteja, lisäsopimuxia odottamassa allekirjoituxia.
ellauri031.html on line 732: Urvon työ Siionissa on ollut kylvötyötä. Kyntö on jääneet vähemmäle, vaan ehdittiinhän sitä siittää ilostella kotisuomessa. Urpo täytti neljäkymmentä ekana matuvuonna, Kristinan syntyessä. Unton haamukirjoittama Tienravaaja päättyy vuoteen 1978, kun mä olin ekaa kertaa Usassa.
ellauri031.html on line 734: Mut loppuun vielä yxi Urpon hauskoista unista. Urpo toistaa nasaretilaisen ihmeen Kinneretin järvellä, mutta talvikelillä, taapertaa jään yli kuin esi-isämme Ison-Beltin poikki. Maire on sillä messissä. Syyrian puolella on iso kivi edessä. Se on suuri kivi taas, kuin Jeesuxen haudan tukkeena, tai pikemminkin vuori, joka on tullut Muhammedin luoxe. Ei kun polvipaikat kulumaan. Lyhyen mutta äänekkään rukoilun jälkeen tulee iso rukousvastaus. Herra punnertaa ja siirtää vuoren anojien syliin, kuten ensin näyttää. Vaan ei, vuori mureneekin muhevaxi mullaxi. Siin oli soo, nyökyttävät Syvännöt toisilleen ja hymyilevät. Siion on taas suurentunut vähän. Diili pitää. Oispa Syväntöjen reitillä ollut avanto.
ellauri031.html on line 736: Äs toi olis ollu komee lopetus, mut täällähän on vielä jotain loppusanoja, lisää siionistista propagandaa ja jumalalla pelottelua. Syväntö siteeraa typerää Kyösti Kalliota, mutta sattuvammin Toynbeetä: historia opettaa, ettei historia opeta mitään. Ei tarvize kuin seurata Palestiinaa vaikkapa sadan vuoden välein 2020ekr-2020jkr niin huomaa sen. Syväntö on ize siitä todiste, vaikkei enää kävelevä, ei päässyt järven yli kuivin jaloin hakemaan karannutta venettä kuin unessa.
ellauri031.html on line 739: Wilhon status kirkon lähetyseuran täysvaltasena lähettiläänä Kiinassa oli parempi kuin entisen junanlähettäjän helluntaibisnes pienyrittäjän riskillä, ilman edes Leevi Petruxen tukea. Helluntaiystävyys oli don Wilholle melkoinen sosiaalinen putous, ennenkuin oma liike alkoi pyöriä. Sittenkin Wilholla oli ihan eri karisma kuin Kinneretin järven bussikuskilla.
ellauri031.html on line 741: Oliko Olkkarilla Syväntöjen seikkailukirjat? Ei löytynyt sen jäämistöstä. Mutta Kaarlo onkin valtalinjan koira. Helluntaiystävät ovat paimensukuisia, terveitä maatiaisia, matalia, hyvät kulmauxet ja maatavoittava askellus, pitkärunkoisia ravaajia häntä loivalla kaarella. Ei mitään Kukonharjun kalikkakauloja, lyhyitä ja korkeita karvaturreja, jotka laukkaa jäykin jaloin lyhyttä laukkaa jo kävelyvauhdissa, häntä kireällä kiekuralla selän päällä.
ellauri031.html on line 743: Tykkäskö Olkkari ja Sirkkis lempinimistään? Aluxi vierastivat (sanokaa lapset Olavi setä ja Sirkka täti), mutta tottuivat. Tykkäsivät veljenlapsista, ne olivat melkein kuin omia, kävivät myötäänsä alakerrassa ("mä meen alas"), varsinkin Riku, Olavin suosikki. Tunsi kuuluvansa sodanjälkeiseen menoon enemmän. Ankaran isoäidin poismentyä elämä vapautui, uskonpula-aika päättyi, armo pääs pois kortilta. Erkkarilta ja Sakulta ei enää edes kysytä.
ellauri031.html on line 745: Pikku Charlotte kazoi Serengeti-luontoelokuvaa saadaxeen kiinni unenpäästä. Siinä leijonaisä murisi pennuille. - Varför är pappa arg, kysyi Charlotte huolestuneena. - Ei se ole niiden pappa, koitti famu lohduttaa. - Se on varmaan ton simpanssin isä, ehdotti Charlotte. Lapsella on vielä opittavaa, arveli Helmi-täti. Tiedä häntä, ehkä se tajuaa enemmän kuin me.
ellauri031.html on line 752: Syvännön Olavi tuo luvatusta maasta Kaarlon terkkuja. Muun muassa Kaarlon keräämiä painovirheitä, esim. Kaarlon syntymävuosi oli 1909, ei 1910. Kaarlo kävi kastautumassa Ilmajoella 1944 pikatavarana Jyväskylästä. (Se välttyi junanlähettäjänä rintamapalveluxesta.) Olavi oli silloin 10v. Jumala sanoi: perheesi ei tarvi mitään asuntoa. Ookoo, sanoi Kaarlo ja nosti kytkintä varmasta mutta ikävästä eläkevirasta. Isä hurjistui. Larsmon lähetyskoti oli Pietarsaaren lähellä. Olavi oli 10v kun isä lähti. Isä oli varustanut perheellensä kodin 1947 (sen joka räjähti). Perhe pääsi appelsiinin makuun vasta 1949.
ellauri031.html on line 754: Olavi oli sivarina Suomessa 1958. Unto Kunnas oli oikein perheystävä. Olavi oli kibbutzissa pari vuotta. Vuodesta 59 se on ollut 38 vuoden ajan Pershepan raamattukaupan hoitajana, siitä tulee annas olla 46 vuotta nyt. Siis on vuosi 2005, Olavi on 71. Se kuulostaakin vanhemmalta kuin me. QED.
ellauri031.html on line 756: Kun Olavi Syväntö alkaa todistamisen, sen ääni nousee oktaavin ja kaze kääntyy kameraan. Varmaan Kaarlo-isän kengissä. Olavi Pylkkänenkin oli oppinut saarnatyylin Wilholta, ja keikkumisen kannoilla. Kun me oltiin äänenmurroxesta ohize, isin kolleegat alkoi usein meille selvitellä asioita luullen Callen olevan jo luurissa. Siis näin: Juutalaiset ovat vielä peite shilmillä shuhteeshsha Jeeshuksheen. Tätä sanoessa Olavilla on oza rypyssä, ja niin on myös haastattelutantalla.
ellauri031.html on line 758: Olavin missio jumalan viimeisen sanan levittäminen leviittojen keskuuteen: valitamme aiheuttamiamme haittoja. Jeesuskaan ei tuntenut uutta testamenttia. Se oli vielä vanhan liiton miehiä. Uuden liiton sopijapuolena piti olla sama koukkunokkaporukka kuin entisenkin, mutta eipäs ollutkaan, tässä meni Jermemiaan ennustukset pusikkoon.
ellauri031.html on line 762: Hyvin menee, kristittyjen juutalaisten lkm on jo 7000 ja kasvava, kuin lännen pikkukaupunki. Sehän on, annas olla, pian promillen luokkaa koko väkiluvusta! Tän kun saan ja vielä toisen niin enää 3 puuttuu viidestä. Optimismi on uskonmiehen perusasenne. Wilhon keräämä seurakunta alkoi Olkkarin komennossa harventua, vanhemmasta päästä tuli luonnollista poistumaa eikä uutta verta tullut tilalle. Kultakuume oli ohize, väki alkoi pakkailla kuomuvankkureita, kiinnittää winchestereitä satulankaarille. Pian istuu enää korppikotka nälissään nollaan menneen väkilukutaulun nokassa.
ellauri031.html on line 764: Israel on samassa asemassa kuin pohjois-Korea, ei ole rauhansopimusta edes rajanaapureiden kaa. Sentään onnex setä Samuli on ystävä eikä sielunvihollinen kuten Kimin tiimillä. Kun tantti pyytää ennustamaan, miltä näyttää Israelin geopoliittinen tilanne ja tulevaisuus, Olavi ottaa raamatun taas pöydältä - lähteekö se hakemaan peukalovärssyä? No ei, se alkaa taas puhua enteillä ja vertauskuvilla, hakee esiin Hesekiel 36 luvun, jossa sanotaan jotain kysymyxeen sopivaa. (Tää vastaus oli varmaan valmisteltu ennalta.)
ellauri031.html on line 766: Se sana tulee suoraan hevosen suusta, Kaarlon sanomana Unto Kunnaan teoxesta Tienraivaaja. Mikään ei ole puhtaampaa kuin jumalan alkuperäinen sana hebrean kielellä. Siinä ei ole edes käännösvirheitä, kun Kaarlon tytär Mirja on kreikkaa taitavan miehensä Hookanin kanssa tarkastanut kreikan alkutextin hebreannoxen!
ellauri031.html on line 768: Olemme ajallisesti jakeiden 25 ja 26 välissä. Olavi ei lähde longixi, sooloilemaan omin päin, se ei tunteile vaan pysyy faktoissa. Se heikkous saattoi olla Olkkarillakin. Siitä puuttui karismaa. Mutta on sillä asiaa kotisuomalaisille kuin Hannu Karpolla. Lisää rahnaako se on tullut pyytämään, kolehtia keräämään? Sitä kai se rukousaihe tarkoittaa peitekielellä.
ellauri031.html on line 770: Messiaaninen juutalainen (mix ne vaan on messiaanisia, jotka ottaa välipalaa näytösten väliajalla, eikä ne jotka vielä odottavat ensi-iltaa?) on siirtynyt sielunvihollisen leiriin, se tarvii apua kuin Alkoholin orpolapset tai Orpo Olli pusikossa emintimää piilossa. Kristityt on listineet jutkuja maailman sivu, ihan sikana, tää on Olavinkin myönnettävä todexi, eipä ihme että ne on vielä siitä hiukan kaunasia. Jahwen paletista puuttuu tää kristikansan jehovalle ominainen anteexiannon pinkki värinappi. Se tuppaa muistelemaan vanhoja.
ellauri031.html on line 772: Aradin kaupungissa oli 20 juutalaista märkyriä. (Aradin Cuningas on Joosuan listimien kuninkaiden luettelossa, kazokaapa raamatustanne, Joosua luku 12:14. Arad tarkoittaa yxinäistä, pakolaista, sattuvasti.) Mustakaapu kuivurit ahdisteli niitä 2005 mielenosoituskylteillä, joissa on negatiivisia lauselmia. Rabbi suunnitteli SUURTA mielenosoitusta, 750 henkeä. Poliisipäällikkö kielsi sen. Asia meni rabbinaatin toimesta korkeimpaan oikeuteen. Korkein oikeus esitti kompromissia, vähän pienempää suurta mielenosoitusta. Tämä on rukousaihe suomalaisille sisaruxille: kaikki nyt sävellahjan hinnalla mukaan huutamaan. Pelkän uskon takia tehdään kaikkee tällästä, on se hullua. Siinähän se onkin, eihän usko ole koskaan pelkkää uskoa, se on mölyapinoiden territoriaalista huhuilua puiden latvasta. Ensin huhuillaan pitkään kuin hanhilauma ennen lentoonlähtöä, sitten kohta tulee nyrkistä, aletaan selvitellä kouriintuntuvasti reviirien rajoja.
ellauri031.html on line 781: Karl Anton Konstantin von Schoultz (Kalle-Anttooni, 1922-2013) oli humanististen tieteiden kandidaatti, lehtori ja YK-sotilas. Siitä tuli mustalaisten sulttaanin Kalle Hagertin luottomies. Se kirjoitti myös tyttökirjan Anita, mustalaistyttö. Schoultzin sukua näkyy tulleen Liettuasta Ruoziin 1600-luvulla, joku Martin Szkultet juurena. Venäjältäkin niitä näyttää Suomeen pörränneen. Minkä puun takaa lie sukua Solveig von Schoultzille, Lennart Segerstråhlen siskolle. (Solveig kyllä erosi hyvissä ajoin von Schoultzista. Nimi jäi, vaikka sittemmin nai säveltäjä Bergmannin.) Lennartin aika kökkö (mutta kallis) lintutaulu meni Marjalle, tai oikeammin Iso-Masalle. Siellä se nyt komeilee niiden olohuoneen sohvan takana. Masan piuhat on perstaantuneet, virta katkeilee. Se ei osaa enää sanoa edes lintu, Segerstråhlesta puhumattakaan. Solveig syntyi 1907 ja kuoli 89-vuotiaana 1996. Se oli suomenruozalainen modernisti ja radiopersoona. Kirjoitti lastenkirjan Petra och silverapan (1932). Sillä olis muistelmat, selviäiskö Kalle-Anttoonikin sieltä? Oiskohan Kalle-Anttooni voinut olla Oscarin jälkeläisiä, senaatin kääntäjän, jolta vietiin nazat ja aatelistitteli kun se kieltäytyi lähtemästä mukaan maailmansotaan? Kalle Anttooni lähti YK-sotilaaxi vapaaehtoisesti. Nils von Schoultz ei ole sukua, sen nimi oli väärennös. Sekin oli sotaisa, osallistui tuulimyllytaisteluun Kanadassa. Punatakit hirtti sen 1838, vaixe pyysi anteexi.
ellauri031.html on line 787: Emanuel Tollefsen-Minos (født 11. juni 1925 i Luvungi i Belgisk Kongo, nå DR Kongo, død 15. november 2014 i Oslo) var en norsk teolog og forkynner tilknyttet den norske pinsebevegelsen. Han hadde veldig store ører.
ellauri031.html on line 789: Hans far var gresk, hans mor av egyptisk opprinnelse. Han ble som liten adoptert av den norske miljonærfamilien Gunnerius Tollefsen, og han kom til Norge i 1930, som et av de første adoptivbarn, fra et land utenfor Norden. Minos hadde sin frelsesopplevelse allerede som fireåring og begynte å preke i Dals-Ed i Sverige ved femårsalderen. Da han var sju år hadde han lest hele Bibelen.
ellauri031.html on line 794: Minos trodde på profetiske syn og budskap. Dette var ofte tema i hans forkynnelse. Selv hevder Minos å ha fått flere profetier. Den kanskje mest kjente profetien Minos har formidlet, er en han skrev ned, og som ble gitt ham av en eldre kvinne fra Valdres. Minos er videre kjent for sin profeti om jernmalmen som kommer tilbake i form av krigsskip og skyter byen i biter. Denne profetien påsto han ble gitt ham mens han var en ung gutt, antageligvis i 1937. Byen var Narvik.
ellauri031.html on line 796: Eli Minotaurus näki poikasena ennusnäyn Narvikin taisteluista 1940 2. maailmansodassa. Kaiketi luettuaan kannesta kanteen raamatun. Joo, 3v etukäteen eli 12-vuotiaana. Uskokoon ken haluaa. Varmaan luki siitä lehdestä 15-vuotiaana. Narvikin taistelut oli onnetonta sähläystä norjalaisilta. Kapteeni Willoch hukkui jääveteen kun sen vanha paatti meni kahtia. Liittoutuneet jätti ne soittelemaan lehdellä pian alkumenestysten jälkeen säikähdyttyään Ranskan sodasta. Iso joukko norjalaisista oli sakumielisiä muutenkin, niinkuin se Konrad Sundlo. Knut Hamsun varmaan harjoitteli nazitervehdyxiä. Narvikin sankari kenraali Fleischer teki harakirin kun se syrjäytettiin karkuun lähteneiden norjalaisten päällikkyydestä ja lähetettin jonnekkin käpykylään Kanadaan. Me sotasankarit. Hei, me soditaan!
ellauri031.html on line 798: Se vanhan mummun profetia oli vielä rankempi:
ellauri031.html on line 800: Den kanskje mest kjente profetien Minos har formidlet er en profeti han skrev ned gitt av en eldre kvinne fra Valdres. Hun var i nitti-årene. Dette var på slutten av 1960-tallet og kvinnen fortalt Minos hvordan det ville være «i den siste tid», den handlet om samboere (noe som var uvanlig på den tiden), umoral, tabuer som brytes, om en militær nedrustning (i Norge), den tredje verdenskrig og mye annet. Profetien innholdt så mye radikalt at Minos la den til siden, for så å glemme den.
ellauri031.html on line 802: Flere år senere, på 1990-tallet, fant Minos igjen det han hadde skrevet og ble svært forundret. Samfunnet hadde endret seg slik at det som stod i profetien om ekteskap i oppløsning, samboere, umoralsk bilder på TV (internett), ikke lengre var en radikal profeti, men et speilbilde av verden.
ellauri031.html on line 811: Höpsismi (engl. flipism) on kuvitteellinen elämänfilosofia, jonka sarjakuvataiteilija Carl Barks esitteli vuonna 1953 ilmestyneessä Aku Ankka -sarjakuvassaan ”Kruuna vai klaava” (alunperin ”Flip Decision”). Höpsismissä kaikki päätökset tehdään heittämällä kolikkoa.
ellauri031.html on line 813: Tarinassa Aku Ankka tapaa professori Hupelon, joka vakuuttaa Akun tekemään päätökset kolikkoa heittämällä. Höpsismin tulee antaa ohjata elämää kaikissa tienhaaroissa: ”Jos elämä sua kuin tuuli vie, anna höpsismin näyttää tie”, neuvoo Akun ostama höpsismin opaskirja. Aku joutuu nopeasti ongelmiin seuratessaan Hupelon ohjeita. Hän ajaa eritasoliittymässä yksisuuntaista ramppia vastavirtaan ja saa 50 dollaria sakkoa. Näin suuren sakon perusteena ei kuitenkaan ole huolimaton ajaminen vaan se, että Aku oli jättänyt ajattelun kolikolle. Lopussa höpsismi kuitenkin osoittaa hämmästyttävää kykyä ohjata joitakin päätöksiä.
ellauri031.html on line 819: Höpsismi eri muodoissa on herkkäuskoisille ominainen päätöxentekotapa. Yhden rahan 50/50 oddsien sijasta voi käyttää muitakin. Olin ihan unohtanut, ennenkuin luin Syvännön mustelmaa, että kristinuskovaiset käyttää tähän tarkoituxeen "peukalovärssyjä", vähän samanlaista menetelmää kuin Roope Ankka joka pyöräyttää maapalloa silmät kiinni päättäessään mihkä päin maailmaa seuraavaxi mennä ryöstöretkelle. Peukku työnnetään (muka) summanmutikassa hyvän kirjan väliin ja luetaan siihen sattunut värsy. Menetelmää toistetaan kunnes värsy on mieluinen.
ellauri031.html on line 821: Höpsismin eri konsteja on mun paasausten kuluessa tullut vastaan monia, vaikken ole kaikista tehnyt numeroa. Joskus käytetään feikki tieteellistä menettelyä jonka yhteys päätettävään asiaan on suunnilleen yhtä satunnainen kuin rahan tai nopan heitto. Ciceron aikana kazottiin linnun sisälmyxiä (auspicium, suotuisa onkin englannixi auspicious), tai heitettiin jonkun pikkueläimen sopivia luita. Niillekin oli joku nimi jonka olen taas unohtanut. Sit on kiinalaiset oraakkelikilpikonnankuoret eli scrapulimantia, saamelaisten arpaluut, sammakkoprofessorit, pilvet, ouijalaudat, kiromantia, Pythagoraan numerologia, katukivien reunat, kissat, tikapuut, voi vizi eihän näistä tule mitään loppua. Noin tsygologisesti nää on pakko-oireita: on pakko menetellä niin tai noin, pakko kävellä näin, niinkuin se nummelalainen pedofiili lauloi. Uskovaisuuden indikaatioita on optimismi, obsessio ja paranoia, kontraindikaatioita autismi ja pessimismi.
ellauri031.html on line 823: Ennusmerkkeihin uskomisen nixi on että pitää kirjaa vain onnistuneista ennustuxista. Jos tarpeex monta kertaa heittää noppaa saa kuutosen, ja sit voi siitä päätellä et voi vizi, kyllä mulla kävi pulla. Varmaan Syväntökin vaati luomakunnan herralta rahaa ja muuta suosiota jatkuvalla syötöllä, housunpolvet ihan kiiltävinä. Suurin osa rukouxista meni harakoille, mut optimistina se muistaa vaan ne onnistuneet tapauxet, "vahvat rukousvastauxet", ja niissäkin se saattaa jälkikäteen vähän parannella tarinaa. Hyvä tarina eli evankeliumi on rautaisannos evankelistan pakissa. Kaikkein hassuimpia on sellaiset tarinat, jossa jollekulle kävi mainiosti jonkun toisen epäonnen kustannuxella. Esim et kun se rukoili kovasti, arabit jätti ampumatta Kaarlo Syvännön, mutta ampui Hilda Anderssonin, joka ei varmaan rukoillut kunnolla. Tai sit sen listiminen oli osa herran laajamittaisempaa suunnitelmaa. Jos rukous ei nazaa, herralla on takataskussa joku parempi suunnitelma, tai pyyntö oli muuten kohtuuton. Ei sitä sentään joka pikkuasialla sovi herraa hätyyttää, vaik sitä kyllä pitää totella joka hemmetin partakarvan kohdalla. Vähän sama tematiikka kuin Candidessa: kaikki kääntyy kyllä parhain päin, kun kärsivällisesti odottaa. Viimeistään sitten siellä salin puolella. Tähän tarvitaan sitä optimismia, tulevaisuudenuskoa.
ellauri031.html on line 825: Lotkuvakorvainen adoptionorjalainen Minotauri on hyvä esimerkki valikoivasta kuulosta. Mummun pyromantia sai jäädä takataskuun kunnes aika näytti kypsältä. Muistaaxeni syntiä osattiin tehdä 60-luvun loppupuolella jo vaikka kuinka. Samanlaista sutinaa on apinapiireissä ollut sitäpaizi maailman sivu, valkohöyheninen elinikäinen parisuhde on enempi jouzenien tyyliä.
ellauri031.html on line 827: Mieleenjäävä tarina obsessiivisesta ennusmerkkiuskovaisesta on Italo Calvinon Solmiutuvien linjojen verkossa. Siinä pakko-oireinen vieraileva professori, joka on erehtynyt tafsaamaan isäntäyliopiston viehättävää Marjorie Stubbsia, on juoxulenkillä jossain yliopiston lähikortteleissa. Se on koko ajan kuulevinaan puhelimen soivan (tää on siis lankapuhelinten aikaa, Jos talviyönä matkamies ilmestyi ´79) ja siitä tuntuu aina että se puhelu on tarkoitettu sille. Tarpeexi monta kertaa skizoiltuaan se vihdoin vastaa autiotalon ikkunalla olevaan puhelimeen, josta ääni sanoo: Marjorie on sidottuna erään toisen talon yläkerrassa, talossa on pommi, olisi hyvä jos vapauttaisit hänet. Hemmo juoxee takaisin yliopistolle ja kysyy tytöiltä (tytöt kazovat sitä ironisesti, sitä se ei voi sietää...) onko Marjorietä näkynyt. Ei ole näkynyt 2 päivään, vastaa Lorna. Hemmo alkaa juosta simona siihen toisen talon osoitteeseen, lopulta henkihieverissä pääsee perille, yläkerrassa on Marjorie Stubbs sidottuna ja suukapuloituna. Hemmo irrottaa suukapulan ja Marjorie kazoo sitä halvexuvasti: Sinä olet sika, hän sanoo heebolle.
ellauri031.html on line 829: Vaikuttava tarina, ja jää aika mystisexi, unenomaisexi. Mikä on totta ja mikä unta, sitä ei tiedä tarunomainen erkkikään, tai jos tietääkin niin ainakaan ei kerro. Tarina olisi huonompi, jos kertoisi.
ellauri031.html on line 837: alkuun
ellauri031.html on line 838: loppuun
ellauri032.html on line 16: alkuun
ellauri032.html on line 17: loppuun
ellauri032.html on line 18: und:black;font-size:6em;text-align:center;margin-top:0%;margin-bottom:0%">Eläinystävämme
ellauri032.html on line 19: und:#a4a4a4;font-size:8em;text-align:center;margin-top:0%;margin-bottom:0%">SupikoiraHajuviestejä
ellauri032.html on line 30: For in a way beset with those that contend on one side for too great Liberty, and on the other side for too much Authority, ´tis hard to passe between the points of both unwounded.
ellauri032.html on line 34: Those persons, that for the most part can give no other proof of being wise than reading other men, take great delight to shew what they think they have read in men, by uncharitable censures of one another behind their backs.
ellauri032.html on line 39: Jean Calvin (alkujaan Cauvin; 10. heinäkuuta 1509 Noyon – 27. toukokuuta 1564 Geneve) oli ranskalaissyntyinen uskonpuhdistaja. Hän jatkoi Ulrich Zwinglin ] (1 January 1484 – 11 October 1531) reformoidun kirkon opillista perinnettä. Hän perusti kalvinismin, yhden protestanttisen kristinuskon oppisuunnista.
ellauri032.html on line 55: Tää on selkeesti aika pienen huushollin miehitys, kylämeininkiä. Paavi mäkeen, kardinaalit, piispatkin tässä vaiheessa. Nehän (paizi paavia, jonka tointa hoiti lähin kuningas) tuli kyllä sitte takasin, kun protestantit alkoi levitä kuin pullataikina. Calvin peukutti painovirheettömyyttä, uskonvanhurskautusta, ennaltamääräystä.
ellauri032.html on line 58: Ei ihme että protestantismi eli vastaanhankaus on schweiziläinen kexintö. Niinkuin Toblerone, pankit, kronometrit ja talojen kuuraaminen ulkopuolelta. Kun Jyränkö tuli Lontooseen kouliintumaan juutalaisten junan lähettäjäxi, se joutui naisten töihin keittiöön perunoita kuorimaan. Muttei mennyt kauan, kun sen schweiziläinen kolleega tilas Schweizistä perunankuorintakoneen. Pian kone teki naisten työt miesten puolesta. Perunan kuorinta ja brassivahaus, aikaa kaxi tuntia. Ei hätää kun on isän antamat kalut. Sujuu wikkelään kuin mainoxessa Wesku Ploirilla, kun on näitä Häntiä ja kassit riittoisaa Hairya. Räjäyttää nahat pois kieposta.
ellauri032.html on line 60: Raamatussa luvataan jossain kohtaa et jos 2 pyytää yhdessä niin siihen suostutaan. Eikä siinäkään ollut painovirhettä, kuten Kaarlo Syväntö voi totistaa. Kaarlo ja sen kaveri päätti testata ja pyysi herralta kahteen pekkaan kirjoituskonetta. Ja sehän tuli kuin tilauxesta. Toimitus kesti tosin kuukauden ja kone oli huonokuntoinen, mutta silti vittu. Tuli yhtä nopsasti kuin Seijan samettihousut postimyynnistä. Eikä maxanutkaan mitään. Vahva rukousvastaus.
ellauri032.html on line 62: Eikös Juhanillakin ollut tää ajatus, että niillä joille jumala on armias, on hyvä pulla jo täällä alhaalla, ja kääntäen, se näkyy naamasta kun lakkaa ilmaisexi saamasta?
ellauri032.html on line 63: Vähän sellasta maanpäällistä esiparatiisia? Hurskaan eliitin tempausta tämänpuolisenkin tunkioläjän huipulle?
ellauri032.html on line 68: Mix se uskonvanhurskautus on protestanteille niin tärkeää? Seuraava taktinen näkökohta tulee mieleen. Se varmistaa, ettei varakkaat tee saarnaajille vanhanaikaista. Saarnaajat on kondareita, jotka jakaa kukoistuxeen ilmaisia matkalippuja. Ilman lippua ei voi matkustaa, eikä sitä voi myöskään ostaa mustasta pörssistä ees sävellahjan hinnalla, ei siis voi tehdä massilla junailijalle oharia. Elämän leipäjonoon siellä, jonoon järjesty, ei tungexita jonon ohize!
ellauri032.html on line 70: Eliskä tää turvaa varattomampienkin veljien aseman. Porhot ei määrää uskontoa, vaan uskonto porhoja. Syntyy pappisvaltio, etymologisesti korrekti hierarkia kuten faaraoiden aikana. Häntä heiluttaa taas koiraa. Ja laahuskin pysyy tyytyväisenä, kun leipää on luvassa ja sirkushuvit ilmaisia. Varattomallakin on varaa parhaaseen, saavat luottoa ilman vakuuxia. Kristinusko on selkeästi kauppiaiden kexintö, sanasto ja kuvastokin on markkinoilta "lainattu". Mikään ei kosketa asiakasomistajaan syvemmin kuin "rajaton luotto", "ilmainen lahja" ja "erikoistarjous".
ellauri032.html on line 72: Herra sanoo orjalle: saat luottoa, jos teet syntiä, mullon piikki auki, kuitti valmiina, sillä mulla on jo ässä kolossa, poika lompakossa, se tasaa lopputilit sunkin puolesta, ammennä vaan. Siitä ilostuneena syntisäkki jatkaa menoa, ja kiitoxexi antaa hengenmiehille pitkää luottoa, taivaan turvapaikan etumaxua. Luotto luoton vakuutena, kyllä pelittää. Pelaa vaikka coronaa, puukkaa kamat pussiin sauvalla. Käsi käden pesee jälkikäteen, virutusta armon käsidesillä. Vivutusta, lyhyexi myymistä, jota selvitteli kalansilmä Harari. Ei tarvi olla mitään oikeasti, kun on luottoa. Se on vanhurskautta, usko pois.
ellauri032.html on line 76: Kalvinistit ei haluu olla kalvinisteja, vaan reformoituja, parannuxentehneitä, ikäänkuin rehabilitoituja rikollisia. Niitä on monta makua: on mannermaiset parannuxentehneet, vanhempienuskoiset, ilosanomaiset englanninkirkolliset, seurakuntalaiset, ja parannetut kastajat. Useimmilla ei ole piispoja, mutta osalla on. Isoimmassa liigassa on yli 100M peluria.
ellauri032.html on line 78: Calvinin melkein jo kuoltua syntyi Arminius, joka alkoi vääntää veistä Jounin nahkatakissa. Erimielisyys koski pelastamista, eli onko jotkut etukäteen kuumaan paikkaan määrätty, vai voiko pahat teot jotenkin vielä sopia. Vanha kirkkoisäkiista Hipon Akun ja Pelagiuxen välillä kupli pintaan pitkän tauon perästä. Hollantilaiset kalvinistit tiivisti kalvinismin viiteen pointtiin, tulppaaniin eli TULIP.
ellauri032.html on line 83: P on peruuttamaton pyhyys, eli ne jotka on oikeasti pyhiä ei voi mitenkään muuttaa mieltänsä. Eli jos muutat mieltäsi, et ollut pyhä alun perinkään.
ellauri032.html on line 85: Tästä jää käteen se, että ihan sama mitä teet, joko sä olet niissä 144K temmattavassa, tai sä et oo. Huomaa kuitenkin ovela dramaattinen ironia: apina ei ize tule tietämään ennen kuin loppuarvonnassa, kuuluuko se vuohiin vaiko lampaisiin. Pelkän rataennätyxen perusteella kaikki joutaisivat huut helvettiin, joten ei auta kuin pitää peukkuja, ja käyttäytyä sen mukaan kuin on käsketty, jotta edes näyttäisi todennäköiseltä että olet lampaiden laumassa. Se ei sinänsä paranna sun zargoja vähän vähää, mutta todistaahan se jotakin. Vaikutusnuoli on käänteissuuntainen. Varmasti ne 144K nimittäin on tosi kilttejä.
ellauri032.html on line 95: Arvattavasti kyllä reformismia peukuttaa ne jotka ei ize asiassa tarvi reformointia, koska ne on jo kunnollisia, tilikirja ja muut henkilöpaperit on kunnossa. Arminismia taas erilaiset langenneet ja hunningolle joutuneet, jotka hamuaa oljenkortta johon takertua. Helluntainystävät on kastelijoiden haarake.
ellauri032.html on line 97: Arminiusta on syytetty kyllä ansaintamoraalista. Esim Descartes oli niillä linjoilla. Encyclopedia Britannican sivustolla sanotaan, että Descartesin moraali oli anti-Jansensistista ja anti-Calvinistista, ja et sen mielestä armo ansaitaan olemalla oikein kilttejä. Se oli optimisti, ihmisen järki ja tahto pystyy vaikka mahdottomaan. Se ei ollut pessimisti niinkuin jansenisti Blaise Pascal (1623-62), joka meinas et pelastus on vaan ilmainen lahja niille, jotka sattuu sen saamaan. Pascal eli lyhyen elämän, armonisku tuli äkkiä. Descartesia haukuttiin tämän takia Arminiuslaisexi. Descartesin mielestä ei ole mitään järkeä olla kunnollinen, ellei usko kuolemanjälkeiseen elämään ja loppuarvontaan. No nettisivuja ei pidä ottaa liian kirjaimellisesti, niissä on monia vaihtoehtoisia totuuxia, kuplamuovia kullekin, paukutettavaxi oman maun mukkaan.
ellauri032.html on line 99: Nilkin aseenkantaja Rääppä on suomennuttanut opiskelijoilla Mme Sevignen kirjeitä. Matamin jansenistiystäville kävi kalpaten kuninkaan oikeussängyssä.
ellauri032.html on line 101: Jansenistit ja jesuiitat taistelivat vilkkaasti toisiaan vastaan koko 1600-luvun. Heidän maailmankuvansa olivat täysin päinvastaiset: jesuiitat uskoivat ihmisen vapaaseen tahtoon, kun taas jansenistit olivat fatalisteja ja ajattelivat, että kaikki on ennalta määrättyä.
ellauri032.html on line 103: Tahdonvapaus on talousliberaali käsitys. Oikeistokonservatiivit ja vasemmistoradikaalit ovat yhtä mieltä determinismistä. Edellisten mielestä kermaperseiden valta on ennaltamäärätty, jälkimmäisten mielestä on vallankumous väistämätön nakki. Taitaa oikeistokonservatiivit olla oikeimmassa. Aina kun valta kumotaan uudet kermaperseet nousee pinnalle. Se on kuin kirkossa kuulutettu.
ellauri032.html on line 105: Jansenistit levittivät teorioitaan koulujen välityksellä ja heillä oli kuuluisia oppilaita kuten Jean Racine ja Blaise Pascal, joka vastusti tinkimättömällä tavallaan jesuiittoja, näin eritoten teoksessa Les Provinciales (1656), jossa hän syyttää jesuiittoja älyllisestä korruptiosta. Nämä teesit eivät miellyttäneet paavi Innocentius X:tä ja Ludvig XIV:tä, jotka halusivat yhdistää kristikunnan ja tuomita jansenismin ja protestanttisuuden. Maaliskuussa 1656 Ranskan hallitus määräsi suljettaviksi ns. petites écoles, joissa opinahjoissa jansenismin sanomaa oli levitetty. Kuningas osallistui itse parlamentin istuntoon eli käytti ns. lit de justice -oikeutta hyväkseen 19. joulukuuta 1656 ja hyväksyi tilaisuudessa paavi Aleksanteri VII bullan Ad Sacram, jossa virallisesti tuomittiin jansenistien ajatukset.
ellauri032.html on line 107: Kuningas määräsi 29. lokakuuta 1709 suljettavaksi Port-Royalin luostarin, ja jansenistiset munkit siirrettiin muualle. Vuonna 1711 luostari hävitettiin maan tasalle, jotta siitä ei olisi tullut pyhiinvaelluspaikkaa.
ellauri032.html on line 112: Joku Petit Pascal meidän lapsuudessa tunnettiin nimellä Petiltä paskalle. Muuta en muista siitä, mut netin mukaan Pascal Petit niminen taiteilija on ollut. Toinen samalta haiskahtava nimi on Blaise Pascal, josta tuli väännös Paise paskalle.
ellauri032.html on line 116: Blaise Pascal (19. kesäkuuta 1623 Clermont-Ferrand – 19. elokuuta 1662 Pariisi) oli ranskalainen matemaatikko, fyysikko ja uskonnollinen filosofi. Hän edisti luonnontiedettä rakentamalla taskulaskimia, kehittämällä todennäköisyysteoriaa (Pascalin veto), tutkimalla nesteiden ja kaasujen virtausta, ja selventämällä paineen ja tyhjiön käsitteitä. Pascalin mitalla mitataankin painetta. Pikku-Paulilla pissa tuli niin paineella, että sen kusi lensi vessanpöntön kannen sisäseinälle. Ei mennyt ajoissa kuselle, kun leikit oli just kivoja.
ellauri032.html on line 118: Pascal oli kolmilapsisen perheen keskimmäinen lapsi. Hänellä oli vanhempi sisko Gilberte ja nuorempi sisko Jacqueline, jotka olivat veljensä tapaan lapsineroja. Hänen isänsä Etienne Pascal oli lähteestä riippuen joko tuomari tai verovirkailija. Perheen äiti Antoine Bégone kuoli omasta puolestaan Pascalin ollessa kolmevuotias. Leskeksi jäänyt Etienne Pascal muutti perheineen Pariisiin ainoan poikansa ollessa seitsemänvuotias, ja suunnilleen näihin aikoihin hän alkoi antaa kotiopetusta pojalleen. Clairmont on Auvergnessa, Ranskan vedenjakajalla, ihan keski-Suomea.
ellauri032.html on line 120: Nuorempi Pascal yllätti isänsä omaksuttuaan poikkeuksellisen nopeasti klassillisen sivistyksen. Epäonnekseen Pascal oli synnynnäisten lahjojensa lisäksi saanut myös heikon terveyden, joka tuli sen verran varhain ilmi, että hänen isänsä joutui poikansa mahdollisten oireilujen pelossa antamaan lapselleen opetusta suht tasaiseen tahtiin, vaikka nuorella Pascalilla olisi muuten ollut edellytykset nopeampaan opiskeluun. Lapsinerosta tuli lapsipotilas. Isä istutti liian pienenä potalle. Olis antanut Paiseen juoxennella kaverien kanssa pihalla.
ellauri032.html on line 126: Teini-iässä Pascalin perhe muutti Roueniin. Muuton taustalla on kerrottu tarina, kuinka isä-Pascal riitaantui kardinaali Armand de Richelieun kanssa mitättömästä veroasiasta ja kardinaalin raivoa peläten perhe joutui piiloutumaan maan alle. Perheen maineen pelasti sittemmin Jacqueline, joka esiintyi nimettömänä eräässä Richelieuta huvittaneessa näytelmässä. Saatuaan tietää, että hänet hurmannut näyttelijätär oli erään hänen vihamiehensä tytär, kardinaali antoi Pascalin perheelle anteeksi ja sijoitti isä-Pascalin poliittisen virkaan Roueniin. Mitähän Jacqueline antoi kardinaalille? Komplimentin, sanoo ranskixet. Joopa joo. Tää on se sama paha Richelieu joka kiusasi d´Artagnania ja muita muskettikoiria. Ja sama Richelieu joka pani hanttiin mun sukulaisille 30-vuotisessa sodassa. Karsee ilkiö. Pascalien osakkeille tuli pohjanoteeraus, kiitos Richelieun.
ellauri032.html on line 130: 17-vuotiaasta alkaen Pascal alkoi kärsiä säännöllisesti häntä loppuelämän vaivanneista terveysongelmista, joihin lukeutuivat päiväsaikaan vatsakivut ja öisin piinannut jatkuva unettomuus. Ois kannattanut vetää käteen enemmän, saa paremmin nukutuxi. Nimimerkillä kokenut kaiken tietää. Ongelmistaan huolimatta ranskalainen onnistui 18-vuotiaana rakentamaan ensimmäisen mekaanisen laskukoneen, laitteen jonka voi perustellusti sanoa olevan kaikkien nykyisten tietokoneiden esi-isä. Varmaan pelas sitten kaiket yöt laskukonepelejä. Isän olisi pitänyt tulla vetämään stöpseli seinästä. Niin mä tein pojalleni Johnille. No ei vaitiskaan, iskä käytti konetta laskemaan Rouenin verorästejä, siihen tarkoituxeen poika sen tekikin. Koitti se tehdä ikiliikkujankin, mutta siitä tulikin vaan ruletti.
ellauri032.html on line 134: Melkein tommonen mekaaninen laskukone oli mullakin kouluaikana, ostin sen Laivanvarustajankadun paperikaupasta. Siinä ei ollut pyöriä vaan vierekkäisiä liukuja. Made in Taiwan. Se oli musta tosi kiva. Paskaliini näyttää enemmän maalaiskansakoulun ulkohuoneelta. Ehkä sen takeen kuningatar Kristinakaan ei siitä perustanut.
ellauri032.html on line 136: Vuonna 1646 Pascalin isä kaatui pahasti jäisellä tiellä Rouenissa, minkä jälkeen häntä hoitaneet lääkärit saattoivat perheen kosketuksiin jansenistisen lahkon kanssa. Samana vuonna koko perhe kääntyi jansenisteiksi. (Näistä jansenisteista tarvittaisiin oma paasaus. Niiden gurusta Hipon Augustinuxesta taitaa mulla jotain jo ollakin.) Lankeemuxesta seurasi parannus. Monet näkevät Pascalin matemaattisen uran alamäen alkaneen tästä hetkestä, mutta Pascal onnistui vielä tekemään matemaattis-luonnontieteellisiä innovaatioita, vaikka hän kärsikin pahenevista ruoansulatushäiriöistä, jotka aiheuttivat hänelle kerran jopa ohimenevän paskahalvauksen. Vuonna 1648 Pascal loi ilmanpaineen luonnonlait tutkittuaan ilmiötä Evangelista Torricellin keksimällä ilmapuntarilla. Enpä tiennyt että sen nimi oli evankelista. Pascalilla oli varmaan pieru exyxissä, siitä tulee maha kipeäxi. Helpotus tulee sitten isolla paineella. Jos tulee, muuten saa istua tuntikaudet paskalla, tulee peräaukkoon paiseita.
ellauri032.html on line 138: Pascal muutti sisarensa kanssa takaisin Pariisiin vuoden 1647 tienoilla, jonne heitä seurasi pian myös heidän isänsä, joka oli nimitetty hallitusneuvokseksi. Pariisissa viettämänsä lyhyen hetken aikana Pascal tapasi kuuluisan ranskalaisen filosofin René Descartes’n, joka teki epävirallisen vierailun hänen luonaan. Descartes’n ja Pascalin kohtaaminen oli täynnä jännitteitä johtuen heidän lukuisista erimielisyyksistään ja keskinäisestä kateudestaan. Descartes ei suostunut uskomaan, että Pascalin Tutkielma kartioleikkauksista voisi olla 16-vuotiaan nuorukaisen kirjoittama, ja lisäksi hän epäili Pascalin varastaneen ilmapuntarikokeen idean häneltä, koska Descartes itse oli ehdottanut Pascalin saamien tuloksien mahdollisuutta eräässä kirjeessään Mersennelle.
ellauri032.html on line 142: Vuoden 1648 aikana Jacqueline koki uskonnollisen heräämisen ja sai innoituksen ryhtyä nunnaksi Pariisin lähellä olevaan Port-Royalin luostariin. Pascalin isä ei suostunut hyväksymään tyttärensä päätöstä (kuoli kiukkuisena 1651) mutta veljeensä Jacqueline onnistui vaikuttamaan jatkuvan saarnaamisen myötä, vaikka veljeä vitutti, kun Jacqueline ei jäänyt kotiin sitä ruokkimaan. Perinnöstä tapeltiin ihan päät verissä. Tytöt vei Pascalilta niin paljon että siitä tuli KÖYYYHÄ. Clermontin aikaa isältä rauhassa kutsutaan joskus Pascalin ”välikaudeksi”, jolloin jotkin huhut ovat väittäneet Pascalin viettäneen poikamieselämää (nähdään myöhemmin rakas nyrkki-Kyllikki), mutta tästä ei ole olemassa todisteita.
ellauri032.html on line 144: Jöns ehdotti kerran Heikki Räisäselle, että Jessekin ehkä vietti railakasta elämää Maria Magdalenan kaa, loi elämää: - Olisit nähny Heikki Räisäsen kun mä kerroin sille "oivalluksestani": "Mistä sä ton oot kuullu?!" Ja: no ei oo lähteitä, vaikka olisikin totta! Aiheesta enemmän: kehno jännäri Da Vinci koodi.
ellauri032.html on line 146: Perhe palasi takaisin Pariisiin 1650, ja seuraavana vuonna Pascalin isä kuoli. Isän kuolema mahdollisti sen, että Jacqueline pääsi viimein ryhtymään nunnaksi. Pascal taas tavoitteli Descartes’n paikkaa Ruotsin kuningattaren Kristiinan hovissa, mutta kuningatar ei kuitenkaan vastannut nousukkaan kutsuun, vaikka Pascal lupasi laskea kehittelemänsä laskukoneen tämän jalkojen juureen.
ellauri032.html on line 148: 31-vuotiaaksi mennessä Pascal onnistui kehittelemään Pierre de Fermat’n kanssa loppuun kaikkein merkittävimmän työnsä matematiikan parissa: todennäköisyysteorian.
ellauri032.html on line 150: 23. marraskuuta 1654 Pascal koki merkittävän käännekohdan elämässään. Vietettyään viimeiset pari vuotta suhteellisen huolettomana mietittyään muutakin kuin matematiikkaa ja kristinuskoa, tuona kyseisenä päivänä Pascal oli joutua vakavaan onnettomuuteen: hänen ohjaamansa nelivaljakon hevoset yhtäkkiä pillastuivat ja syöksyivät alas eräältä sillalta, mutta Pascal itse pelastui kun vaunujen valjaat murtuivat kesken kaiken. Pascal tulkitsi tapahtuman ja oman pelastumisensa Jumalan antamaksi varoitukseksi. (Paha aivotärähdys.) Tapahtuman jälkeen Pascal kirjoitti pergamentinpalalle mystisiä mietelmiä kokemastaan pelastuksesta, ja kantoi tuota tekstinpätkää sen jälkeen jatkuvasti mukanaan kuin amulettia. Ei lähtenyt enää minnekkään ilman paperia. Corona-viruxen takia jengi hamstraa ennen kaikkea vessapaperia. Ymmärtäisi paremmin jos se olisi koleraa. Lisäksi Pascal vetäytyi Jacquelinen esimerkin johdattamana Port-Royalin luostariin vetäytyäkseen maailmasta ja pohtiakseen filosofisia ongelmia. Tässä on Pascalin pikku paperpala. Sitä kelpaa verrata Dostojevskin puhelinmuistioon. Samantyyppisestä sairaudesta lienee ollut kysymys.
ellauri032.html on line 155: Lundi 23 novembre, jour de saint Clément pape et martyr et autres au martyrologe.
ellauri032.html on line 171: Dereliquerunt me fontem aquae vivae.
ellauri032.html on line 192: Pascal koki kuitenkin erään ”heikkouden hetken”, kun yhtenä yönä vuonna 1658 hän ei saanut nukuttua hammassäryn takia ja alkoi tämän vuoksi ajatella sen ajan matemaatikkoja vaivannutta ongelmaa, sykloidia. Sykloidin ajattelu vähensi Pascalin hämmästykseksi hänen tuskaansa, ja hän tulkitsi sen merkiksi siitä ettei ollut tehnyt syntiä, vaikka olikin antanut ajatustensa hairahtua ”kaidalta polulta”. Sykloidin ajattelu sai hetkexi miettimään muuta kuin hemorroidia. Tämän jälkeen Pascal omistautui kahdeksan päivän ajan ratkaisemaan sykloidiin liittyviä geometrisia ongelmia, joita hän onnistuikin ratkaisemaan, vaikka oli pitänyt matematiikasta neljän vuoden tauon. Pascal julkaisi ratkaisemansa ongelmat salanimellä Amos Dettonville, ja nämä jäivät hänen elinaikansa viimeisiksi matematiikan julkaisuiksi.
ellauri032.html on line 194: Samana vuonna kun Pascal julkaisi viimeiset matemaattiset tutkimuksensa, hänen terveysongelmansa muuttuivat pahemmiksi kuin koskaan aiemmin. Kiduttava ja lakkaamaton päänsärky vei hänen yöunensa kerta toisensa jälkeen, satunnaisia torkahtamisia lukuun ottamatta. Olispa ollut kokista niikö Antti Niemellä. So bring not six.
ellauri032.html on line 195: Pascalin oma elämäntapa muuttui tätä mukaa entistä askeettisemmaksi. Kesäkuussa 1662 itsekieltäytymistä toistuvasti harrastanut Pascal luovutti vapaaehtoisesti talonsa eräälle isorokkoa sairastavalle perheelle, minkä jälkeen hän muutti asumaan Gilberten luokse, jossa hän kuoli lopulta kouristuksiin saman vuoden elokuussa vain 39-vuotiaana. Samanikäisenä kuin meidän pyylevä esi-isämme, jonka kuolinsyy oli vaan tavallinen flunssa. Ei edes korona.
ellauri032.html on line 197: Pascalin veto pyrkii osoittamaan, että jumalaan uskominen on peliteoreettisesti kannattavaa. Pelurin todistus sanoo, että vaikka ei tiedettäisi, onko jumala olemassa vai ei, jumalaan kannattaa uskoa, koska näin saavutettava palkinto, iankaikkinen elämä, on äärettömän suuri, ja epäuskosta seuraava rangaistus, iankaikkinen kärsimys, on hirvittävä. Voiton odotusarvo, joka on voiton todennäköisyys kertaa voiton arvo, on näin ollen äärettömän suuri. Ajatuskulun esitti ranskalainen matemaatikko Blaise Pascal 1600-luvulla.
ellauri032.html on line 199: Peliteoreettisesti liikutaan kyllä aika hyllyvällä pohjalla. Mitä jos autuuden todennäköisyys on nolla, tai jos se suppenee kohti nollaa keston funktiona suht noppelaan? Jos autuuden hyöty ei olekaan vakio per ikuisuuden päivä? Muutaman miljoonan vuoden kuluttua iskee grand ennui, ja hyöty painuu sen jälkeen pakkaselle? Taitaa olla aika riskaabeli sijoitus sittenkin. Entäpä muut samanlaiset arpajaiset, Allahin ja Buddhan vaikka? Pannaanko potti osiin? Ei samaan koriin molempia munia? Mais non, ei paska punniten parane edes Pascalin puntarilla.
ellauri032.html on line 201: Pascalin vaaka on yleensä esitetty argumenttina kristinuskon puolesta, mutta koska historia tuntee lukemattomia eri uskontoja ja jumalia laskee todennäköisyys uskoa oikeaan jumalaan. Esimerkiksi imaami voisi käyttää Pascalin vaakaa argumenttina islaminuskon puolesta. Mitä jos jumala onkin iso kana? Lea Lehtisalo perusteli osallistumista Agricolan seurakunnan vanhustilaisuuxiin Pascalin vaa´alla. Tästä voi olla jotakin hyötyä.
ellauri032.html on line 205: Jos esittäisin että Maan ja Marsin välissä on posliininen teekannu, joka kiertää aurinkoa elliptisellä radalla, kukaan ei voisi todistaa väitettäni vääräksi, jos vain muistaisin lisätä että teekannu on liian pieni havaittavaksi parhaimmillakin teleskoopeilla. Mutta jos jatkaisin sanomalla, että koska väitettäni ei voida osoittaa vääräksi, sen epäileminen olisi ihmisjärjen kannalta suunnattoman röyhkeä teko, niin minun ajateltaisiin aivan oikeutetusti puhuvan hölynpölyä. Jos tällaisen teekannun olemassaolo kuitenkin vahvistettaisiin muinaisissa kirjoissa, jos sitä opetettaisiin pyhänä totuutena joka sunnuntai ja jos se istutettaisiin lasten mieliin jo koulussa, sen olemassaolon epäilemistä pidettäisiin merkkinä poikkeavaisuudesta. Valistuneella aikakaudella epäilijä saisi osakseen psykiatrin huomion, varhaisemmalla ajalla peräti inkvisiittorin.
ellauri032.html on line 209: Syy, jonka vuoksi uskonnolliset järjestöt pystyvät aiheuttamaan vihamielisyyttä on, toisin kuin Russellin teekannussa, että uskonto on voimakas, vaikutusvaltainen, veroista vapautettu ja järjestelmällisesti itseään liian nuorille ja vaikutuksia ottaville lapsille tyrkyttävä instituutio. Lapset eivät ole velvollisia viettämään kasvamiseensa käytettäviä vuosia lumoutuneena mielipuolisiin kirjoihin teekannuista. Hallituksen rahoittamat koulut eivät poissulje erilaisia lapsia joiden vanhemmat uskovat vääränmuotoiseen teekannuun. Teekannu-uskovaiset eivät kivitä teekannu-vääräuskoisia, teekannu-luopioita, teekannu-kerettiläisiä ja teekannu-jumalanpilkkaajia kuoliaaksi. Äidit eivät varoita poikiaan naimasta teekannu-polyteistia, jonka vanhemmat uskovat kolmeen teekannuun yhden sijasta. Ihmiset, jotka laittavat maidon ensin eivät hakkaa henkihieveriin niitä, jotka laittavat teen ensin.
ellauri032.html on line 211: Swiftillä big-endians listi little-endians. Munanleikkureiden sielujen pelastusta koskenut kiista jatkuu monimutkaisten sähköaivojen kilpailuna: tuleeko luvut laittaa rekisterin vasempaan laitaan vaiko oikeaan.
ellauri032.html on line 213: Aurinkokuningas lyttäs Port-Royalin jansenistit 1661. Luostari pantiin matalaxi, ei jäänyt kiveäkään kiven päälle. Pascalinkin cacata carta hukku muutossa. Tästä taisi olla puhetta Madame de Sevignen muistelmissa, jota Marcel Proust luki kuin mummu virsikirjaa. Vielä ennen kuolemaansa Pascal kexi bussin. Autopsiassa ilmeni että sillä oli vikaa päässä. Paavi hommaa siitä nyt autuasta. Tais paska sittenkin voittaa vetonsa.
ellauri032.html on line 221: Thomas Stearns Eliot OM (26 September 1888 - 4 January 1965) was a poet, essayist, publisher, playwright, and literary and social critic. Born in St. Louis, Missouri, to a prominent Boston Brahmin family, he moved to England in 1914 at the age of 25 and went on to settle, work and marry there. He became a British subject in 1927 at the age of 39, subsequently renouncing his American citizenship.
ellauri032.html on line 223: Eliot oli eräänlainen mid-atlantic Puovo Huovikko. Kaikessa tuotannossaan hän sekä tähdensi klassistina perinteen merkitystä että modernistina rikkoi vanhoja kaavoja. Eliot tunnetaan myös Kissojen kielen kompasanakirjassa (Old Possum´s Book of Practical Cats, 1939) julkaistuista lasten kissarunoistaan, jotka jatkoivat englantilaista nonsense-perinnettä. Ympyräsuinen ystäväni antoi ton kissakirjan mulle lahjaxi, mulla on se kai vielä laihojen runokirjojen hyllyssä Wilhon kirjakaapissa. Andrew Lloyd Webber loi vuonna 1981 runoista suositun musikaalin Cats. Ihan niinkuin Puovo Huovikon, Tompan maine luiskahti kun ukko ize saatiin laatikkoon.
ellauri032.html on line 225: Eliot piti James Joycea arroganttina. Joycesta näät Eliotin runous ei ollut kovin kummosta. Kun ne vakuuttui toistensa julkkislätkistä, niistä tuli Pariisissa henkilökohtaisia hyviä ystäviä, niinkuin paljon myöhemmin Tomista ja Grouchosta pen pälejä.
ellauri032.html on line 227: Eliot kääntyi Beckettin porukoiden englannin kirkon uskoon 1927 isiensä unitarismista ja ryhtyi britixi. Uskonto oli sille pyhä asia, siitä tuli anglo-katolinen kirkonvartija ja rojalisti Kaarlo-marttyyrin (ei Syvännön, vaan sen karkotetun kuninkaan) elinikäinen jäsen (arvaa kyllä mikä jäsen). 30v myöh. se tarkensi, et sillä on katolinen mieli, kalvinisti perintö, ja puritaani temperamentti. Sen miälest Goethe ja Rudolf Steiner oli cooleja. Ääliö ja huuhaamies. Ja kolmantena tomppelina vielä Dante. Neljäs muskettikoira oli Ezra Pound, joka punakynäili sillä aikaa Tompan manuskriptiä, kun Tomppa skizoili Viviennen kaa.
ellauri032.html on line 229: Minkäslainen oli sillä toi sp-elämä? No se oli ajanut vaimonsa Viviennen hulluuden partaalle ja sitten otti siitä asumuseron (erohan ei uskonnon vuoxi tullut kyseeseen). Ei käynyt kertaakaan (no, kerran) kazomassa vaimoparkaa hulluinhuoneessa, jonne se sen sitte dumppasi. Vivienne oli Oxfordin "river girl", jonka Tom nai hätäsesti vaihto-opiskelijana Harvardista 1915 päästäxeen neizyydestä ja muutenkin syvemmälle sisään britteihin. Se ei halunnut enää takaisin kotiin Harvardiin. Vivienne oli iloinen ja värikäs ilmestys, josta tuli sittemmin Tomin varjossa vaan maalattu varjo. Epävarma nainen, jolla oli kova menstruaalivuoto, tuberkuloosi ja neuroottinen mielenlaatu. Amerikkalaisena Eliot ei heti tajunnut, että Vivienne oli vulgääri. Virginia Woolf, Eliotin bändäri, nokki Haigh-Woodia päiväkirjassaan 8 lokakuuta 1930:
ellauri032.html on line 231: Oh – Vivienne! Was there ever such a torture since life began! – to bear her on one´s shoulders, biting, wriggling, raving, scratching, unwholesome, powdered, insane, yet sane to the point of insanity, reading his letters, thrusting herself on us, coming in wavering trembling ... This bag of ferrets is what Tom wears round his neck.
ellauri032.html on line 233: Aika kylmiö oli Virginia, niinkuin Tomppakin. Ärsyttävä vulgääri Eine tunkee Bloomsburyn sisärenkaaseen. Kaiken muun keljuuden lisäxi Tomppa oli misogyyni. Viviennen vika oli että sillä oli originaali mieli, ei siis yhtään feminiininen. Tomppa suhtautui naisiin niinkuin juutalaisiin, ne on irrationaalisia. Se ei oikeestaan tykännytkään naisista, vaan pikemminkin miehistä. Naiset oli siitä hiukka pelottavia.
ellauri032.html on line 237: Seuraavaxi Tompalla oli joku Emily Hale salaisena pikku ystävänä, sen perään toinen Mary Trevelyan seuraneitinä. Seuraavaxi Tom asu jonkun homo- siis bibliofiilin Jerryn kaa samassa kämpässä. (Varmaan äidin piilottamaa hopeakauhaa ei koskaan löytynyt Jerryn sängystä.) Ystävyyteen tuli särö kun Tom yllättäen nai simpsakan 30v sihteerinsä Esmen 68-vuotiaana. No Jerry olikin jo siinä vaiheessa aika lihaxeton, kaluttu luu.
ellauri032.html on line 241: Mites se meni Heikki Räisänen? "Ja vaikka olisikin, siitä ei ole todisteita." Paizi että sen runoissa on aika paljon homostelua. Ja jutkuvastaisiakin letkauxia sen runoissa on, saablarin antisemiitti, niinkuin fasistixi kääntynyt kamunsa Ezra Pound.
ellauri032.html on line 243: T.S.Eliot, brittiproselyytti jenkki kuten kolleegansa Henry James, kissa- ja kevätrunoilija ja patakonservatiivi, tykkäs Paiseesta. Seurataanpa tätäkin johtolankaa vähän matkaa. Katoin, siltä ilmestyi 1931 "essee" nimeltä The Pensees of Pascal.
ellauri032.html on line 245: To understand the method which Pascal employs, the reader must be prepared to follow the process of the mind of the intelligent believer. The Christian thinker – and I mean the man who is trying consciously and conscientiously to explain to himself the sequence which culminates in faith, rather than the public apologist – proceeds by rejection and elimination. … To the unbeliever, this method seems disingenuous and perverse: for the unbeliever is, as a rule, not so greatly troubled to explain the world to himself, nor so greatly distressed by its disorder; nor is he generally concerned (in modern terms) to ‘preserve values’. He does not consider that if certain emotional states, certain developments of character, and what in the highest sense can be called ‘saintliness’ are inherently and by inspection known to be good, then the satisfactory explanation of the world must be an explanation which will admit the ‘reality’ of these values. Nor does he consider such reasoning admissible; he would, so to speak, trim his values according to his cloth, because to him such values are of no great value. The unbeliever starts from the other end, and as likely as not with the question: Is a case of human parthenogenesis credible? and this he would call going straight to the heart of the matter.
ellauri032.html on line 248: Eliotin mielestä on epähienoa uskoa jeesuxen sanaan ihmeiden voimalla, pikemminkin päinvastoin, pitäis uskoa ihmeisiin koska jeesus sanoo niin. No ei se kyllä niinpäin mennyt jeesuxen aikana, tää on myöhempien aikojen pyhistelijöiden sievistelyä. Et jeesus ois sanonu: Kato mä kävelen järvellä! ja kazomo ois vaan nyökkinyt, jes, jes, indeed sir, if you say so. Valitettava tosiseikka on, ettei Eliotin kaltaiset tolkun ihmiset usko ihmeisiin, ne on lastensatua. Ne poimii uskonnoistakin vaan helpoiten sulavia haarukkapaloja. Rusinat niinku pullasta.
ellauri032.html on line 252: Le coeur a ses raisons que la raison ne connaît point, how often one has heard that quoted, and quoted often to the wrong purpose! For this is by no means an exaltation of the ‘heart’ over the ‘head’, a defence of unreason. The heart, in Pascal’s terminology, is itself truly rational if it is truly the heart. For him, in theological matters which seemed to him much larger, more difficult, and more important than scientific matters, the whole personality is involved.
ellauri032.html on line 254: Taas Eliot koittaa rationalisoida selvää huttua. Kyllä Paskalin pesulakuitistakin ilmenee, että kun usko tulee tilalle, järki sanoo adjöö eikä au revoir. Sää pystyt vaikka mahdottomaan, usko sydäntäs vaan! Koko naamarin täydeltä tulee höttöä, kun persoonallisuus on pelissä. Mitä Eliotkin luuli tietävänsä tieteestä, humanistipohjalta. Kääntymisen jälkeen Tomppa kirjoitti kesympiä runoja, joista sen ateistifänit ei enää tykänneet. Nobel tuli Neljästä kvartetista 2. maailmansodan jälkeen 1948. Siinäkin on jotain kristillistä mystiikkaa.
ellauri032.html on line 272: Thomas Hobbes (5. huhtikuuta 1588 Westport, Wiltshire – 4. joulukuuta 1679 Hardwick Hall, Derbyshire) oli englantilainen filosofi. Hänet tunnetaan ennen kaikkea poliittisesta filosofiastaan, mutta hän kirjoitti myös historiasta, geometriasta, etiikasta ja yleisestä filosofiasta. Enimmäxeen paaaaaaskaa.
ellauri032.html on line 274: Hobbesin tunnetuin teos on Leviathan, jossa hän kehittää teorian valistuneesta diktaattorista, jolle kansalaiset luovuttavat vapauttaan saadakseen valtion suojeluksen. Hobbesin mukaan suvereenin, joka voi olla kuningas tai sen känsänvaltainen elin, ja sen hallitseman väkivaltakoneiston tehtävänä on ehkäistä luonnontilassa vallitseva ”kaikkien sota kaikkia vastaan” ja mahdollistaa järkiperäinen edistys.
ellauri032.html on line 280: Johtoporras on pikkuapinoiden kannalta ennen kaikkea erotuomari. Se että joku pysyy pistää hudaa kaikille takaa että riidat ei jatku loputtomiin, katkeaa se verikoston kierre. Se on varmaan ollut jumalankin ensimmäinen tehtävä. Sen nimissä voi nirhata epätoivottuja heppuja ilman että hepun sukulaiset kostavat nirhaajalle. Kaikkien täytyy pelästyä jotakin isompaa, jotta saadaan keskinäisiin kärhämiin jotain taukoa. Alux se on varmaan ollut joku ukonilma tai rankkasade, joka on keskeyttänyt jäsentenväliset.
ellauri032.html on line 282: Tasapuolisuus on sit toisarvoinen piirre, minkä merkitys on vaan siinä, että molemmilla puolilla on tyytymättömiä suunnilleen tasamäärä, jotta kingillä on riittävästi apuvoimia nitistämään kapinat. Tästä myös seuraa, että niiden puoliskojen ei tarvi olla pääluvultaan samat, kunhan ne on niin tasaväkisiä, että niiden tappelusta tulee ratkaisematon. Kuten protestanttiset pikkukuninkaat, aateliset ja rotinkaiset. Jos aateli kukkoilee, rotinkaiset tulee apuun; jos rotinkaiset, aateli.
ellauri032.html on line 284: Hobbes oli keskosena syntynyt tappelusta karkuunjuosseen juopon kirkkoherran poika Wiltshirestä. Kirkkoherra nukkui kirkonpalveluxessa ja heräs kesken kaiken vaan sanomaan: "ruutu on valttia". Tomppa joutui hanskanompelijasedän hoidokixi, oli hikipinko koulussa, ja noin vuonna 1603 se lähetettiin Oxfordiin Magdalen Halliin (Hertford College). Valmistui hitaasti, "vasta" 20-vuotiaana. Se oli koko ajan saman suvun kotiopettajana. Kävi vaihdossa kaverinsa kanssa, käänsi Thukydidestä js muita grekuja, sai siitä päähänsä päättömiä ajatuxia demokratiasta ja yhteiskunnasta.
ellauri032.html on line 286: Hobbes alkoi filosofeerata aika vanhana, Kaarlo Syvännön ikäisenä. Vanhaxi se elikin, yli ysärixi. Sen matematiikan ja fysiikan prujauxet oli ihan paaaaaaaskaa. Elementa Philosophica teoxessa se rakensi ihan elämäntyönä jotain maailman mallia, sen kirjoittamiseen meni yli 20v. Myöhemmin se sekaantui myös politiikkaan ja uskontoon ikävin seurauxin. Descartesia se koitti vähän arvostella razastaaxeen sen maineella, Descartes oli hyvin nihkeä, herrat riitaantuivat iäxi. Englannin vallankumouxeen se sekaantui kuningasmielisten puolella, joutui maanpakoon ja kirjoitti Leviathanin. Leviathan oli se merihirviö Jobin kirjassa jolla oli niin iso kikkeli että sen verisuonet oli kuin juurakot.
ellauri032.html on line 288: Hobbesin mukaan valtio voitiin nähdä suurena keinotekoisena hirviönä, Leviatanina, joka koostui ihmisistä, ja jonka synty voitiin jäljittää inhimillisten tarpeiden aiheuttamiin paineisiin ja hajoaminen inhimillisten intohimojen aiheuttamiin yhteiskunnallisiin ristiriitoihin. Teos päättyi johtopäätöksiin suorana vastauksena sodalle, joka oli herättänyt kysymyksen alamaisten oikeudesta vaihtaa kuuliaisuuden kohdetta, kun hallitsija on lopullisesti menettänyt voimansa suojella heitä. Samalla Hobbes soi itselleen tilaisuuden osallistua uskonnollisten oppien arvosteluun.
ellauri032.html on line 290: Leviathan ilmestyi lopulta vuoden 1651 puolessa välissä. Teoksen kannessa oli tunnettu kaiverrus kruunatusta hirviöstä, jonka ruumis koostui pienistä ihmishahmoista, ja jolla oli toisessa kädessään miekka ja toisessa piispansauva. Siinä oli siis vittuilua myös kirkosta. Lassin ja Leevin keskinäiset rökityxet alkaa selittyä. Tätä pitää selittää vielä tarkemmin, mutta Hobbes oli niin epäuskonnollinen kuin tona huippuunsa trimmattujen hihhulien aikana oli ylipäänsä mahdollista. Ei tässä ollut kysymys uskonnosta, tää oli luokkataistelua uskonnon nimellä. Kauppiasluokka nosti rumaa melaansa kuin Leviathan merestä. Hobbes näytti valaan melan paljaana, mistä suivaantuneina kaikki osapuolet hyökkäs Hobben kimppuun kuin parvi herhiläisiä.
ellauri032.html on line 292: Teoksella oli välitön vaikutus. Pian Hobbes oli sekä ylistetympi että halvennetumpi kuin yksikään aikansa ajattelija. Teoksen julkaisemisen ensimmäinen vaikutus oli kuitenkin se, että hänen suhteensa kuningasmielisiin katkesi, minkä johdosta hän joutui kääntymään Englannin vallankumoushallinnon puoleen saadakseen turvaa. Hobbesin viholliset olisivat hyvin voineet surmata hänet – hänen teoksensa maallinen henki suututti sekä anglikaaneja että ranskalaisia katolilaisia. Hobbes pakeni kotimaahansa ja saapui Lontooseen talvella 1651. Hän alistui valtioneuvoston alamaisuuteen ja hänen sallittiin vetäytyä yksityisyyteen Fetter Lanelle.
ellauri032.html on line 294: Piispa John Bramhall, vannoutunut arminianismin kannattaja (ks yllä), julkaisi pienen tutkielman Of Liberty and Necessity joka oli osoitettu Hobbesille. Bramhall oli tavannut Hobbesin aiemmin ja väitellyt tämän kanssa, ja kirjoitti jälkeenpäin näkemyksensä Hobbesin vastattavaksi. Hobbes vastasi, mutta ei julkaistavaksi. Eräs ranskalainen tuttava kuitenkin julkaisi vastauksen. Bramhall julkaisi vuonna 1655 vastaiskuna kaiken kirjeenvaihdon heidän välillään nimellä A Defence of the True Liberty of Human Actions from Antecedent or Extrinsic Necessity. Vuonna 1656 Hobbesilla oli puolestaan valmiina teos Questions concerning Liberty, Necessity and Chance, jolla hän vastasi piispalle voimallisesti. Hobbesin vastaukset olivat merkittäviä vapaan tahdon ongelman historiassa mahdollisesti ensimmäisinä selkeän psykologisen determinismin esityksinä. Piispa vastasi syytöksiin vuonna 1658 teoksella Castigations of Mr Hobbes´s Animadversions, johon oli liitetty laaja liite nimellä The Catching of Leviathan the Great Whale. Hobbes ei koskaan vastannut tähän teokseen.
ellauri032.html on line 298: Poliittisesti hobbismista tuli suosittua rotinkaispiireissä, kun siinä mätkittiin papistoa ja muita herroja. Kunkku suojeli Hobbesia papiston raivolta. Parlamentin alahuone esitteli vuonna 1666 ohjelman ateismia ja maallistumista vastaan. 17. lokakuuta annetiin määräys, jonka mukaan ohjelmaa valvovalle komitealle tuli antaa valtuudet saada tietoa koskien sellaisia kirjoja jotka olivat taipuvaisia ateismiin, jumalanpilkkaan ja maallisuuteen – – erityisesti koskien – – herra Hobbesin kirjaa, jota kutsutaan nimellä Leviathan.
ellauri032.html on line 302: Hobbesin viimeiset teokset olivat luonteeltaan hyvin erilaisia. Näihin kuuluivat latinankielinen omaelämäkerta Thomae Hobbesii vita vuonna 1672, Odysseian neljän kirjan käännös englanninkieliselle runomitalle vuonna 1673, ja Iliaan että Odysseian täydelliset käännökset vuonna 1675. Tämmöisiä mäkin voisin prujata eläkkeellä. Hetkinen, niitähän mä tässä prujaankin jo. Ja oon jo eläkkeellä vittu.
ellauri032.html on line 306: Hobbes on vaikuttanut suuresti uuden ajan yhteiskuntafilosofiaan. Häntä pidetään Niccolò Machiavellin ohella nykyaikaisen politiikan tutkimuksen perustajana. Etenkin klassiset utilitaristit ja oikeuspositivistit pitivät Hobbesia edelläkävijänään. Eli se on tän vitun peliteoreettisen taloustieteen suursyyllisiä.
ellauri032.html on line 308: Hobbesin rakennelmassa politiikka onkin peräisin yksilön valinnoista. Näkemys, jonka mukaan yhteiskunnallinen valta kasvaa tietynlaisista yksilöistä - eikä esimerkiksi toisin päin - muodostaa tärkeän ydinjuonteen liberalismissa.
ellauri032.html on line 310: Apinajärki on Hobbesin mukaan lähinnä seurauksia laskeva kone. Yksilöiden rationaalinen laskelmointi johtaa väkivaltaan. Oman edun turvaaminen voimalla on päätelmä, johon jokainen järkevä apina muka tulee, ellei apinoita valvo luja poliittinen valta eli silverbäkit.
ellauri032.html on line 314: Hobbesin apinakuva on epärealistisuudestaan huolimatta liberaalin ajattelun kulmakivi. se ilmenee ekonomistien kannanotoissa, katastrofielokuvissa ja närkästyneissä kolumneissa, joiden mukaan meidän täytyy tehdä yhä enemmän työtä ja alistua vallalle, jottemme vajoaisi takaisin luonnon tilan sekasortoon. tässä ajattelussa apinuuden perusluonne johtaa sotimiseen ja epäsosiaalisuuteen - paitsi jos yksilöt muodostavat kansan, joka alistuu "järkevälle" auktoriteetille.
ellauri032.html on line 318: Porvarillisessa ajattelussa yhteiskuntasopimus on jatkuvasti vaarassa murentua ja kaatua kaaokseen, joka hajottaisi kansan takaisin epämääräiseksi rahvaaksi. Alistuminen ja työssä raataminen nähdään aina parempana kuin pelätty vajoaminen kuviteltuun luonnontilaan. Hobbesin näkemyksen ytimessä ovat siis omia etujaan ajavat yksilöt, ja hänen politiikkansa päämääränä on hengen, omaisuuden, lain ja järjestyksen eli "turvallisuuden" takaaminen.
ellauri032.html on line 325: Hobbe avaa trendikkäästi robotiikalla ja tekoälyllä. Kerta elämä on izetoimista ruumiin liikettä, ex voida sanoa et izetoimivat automaatit on eläviä? Ja toiseen suuntaan mennessä, ex tää koko termiittipesä ole oikeastaan iso eläin, hirmuinen Leviathan, jossa johtoporras on sieluna, virkamiehet niveliä, palkinnot ja rangaistuxet jänteitä ja hermoja, omaisuus ruumista, kyldyyripellet muistia, lait tahtoa, sopu terveyttä, kapina sairautta, sota kuolema. Kukahan on se hirmu suuri juurakkosuoninen siitin? Vapaaehtoisia?
ellauri032.html on line 327: Hobbe sanoo aivan oikein että apinoiden passiot on aina samoja, vaikka niiden kohteet riippuu jossain määrin ympäristöstä. Tää on taas se Herbert Simon idea. Se on vähän turhan innostunut liikkeistä, vaan mistäpä se tietäisikään vielä muista energian muodoista. Mutta tarkoitus on oikeensuuntainen, eli redusoida aistit yhteen syyhyn, liikkeeseen, jonka jatkumista kallon sisällä on sitten muukin sielunelämä, liikkeelle lähteneen heilurin vellomista aivovellissä.
ellauri032.html on line 329: Vielä parempaa: se selittää samalla mekaanisella tavalla unet ja niihin liittyvät uskontohörhöjen mystilliset hörhöilyt. (Tästä hörhöt ei takuulla kyllä innostuneet.) Hobbes vinoilee että varsinkin ritariromaanien lukijoista tulee hulluja kuin Don Leukava. Uskonnollisia traktaatteja ei se varovaisuussyistä tässä mainize, vaikka haukkuu kyllä noitia ja muita sarlataaneja, jotka tekee taikoja henkimaailman nimissä. Samanlainen erehdys on väittää, että pahat unet tulee perkeleeltä ja hyvät taivaan isältä. Pahat unet tulee ruuansulatusvaivoista ja päivän kauhuista, hyviä on märät unet, jotka tulee ylizevuotavista pusseista.
ellauri032.html on line 335: Kielen opetti jumala Aatamille, käski nimeämään otuxet. Vaan sanahan se on izekin, tai kolme sanaa: luota jumalaan. Logiikkaa ei juutalaisten jahwe Aatamille opettanut, vaikka osasi, ja osasihan Aatamikin päätellä seurauxista syihin, nimittäin uskottomaan Eevaan ja vällykäärmeeseen. Se on hyvä taito kun ezitään kivitettävixi syntipukkeja. Baabelissa mentiin kielitaidossa jo liian pitkälle, ja jumala hajoitti koko rakennelman alkutekijöihinsä. Siitä kiittää sitä vielä tänään tulkit ja kääntäjät.
ellauri032.html on line 341: Jännä toi metafora just neuvonnan ja opetuxen yhteydessä. Mixi niin? Viittaax tää taas esim uskonnolisiin metaforiin ja pikku apinoiden koijaamiseen niillä? No tiedekin ois uskonto ilman epäilystä, kritiikkiä ja kokeilua. Apinat ajattelee vertauxilla, hakee mallia, se on hyvää tiedettä, mutta johtaa vääriin analogiapäätelmiin jos malleja ei koeponnisteta. Kohta 4 on Aarne Kinnusen valtakuntaa.
ellauri032.html on line 343: Tosi ja epätosi on lauseen attribuutteja. Ei Hobbes pohdi miten ne annetaan. Parmenideen (ja vähän Platoninkin) mielestä se oli ihan outoa, kai koska ne piti kielen mallina noita aataminaikuisia nimiä. Eihän nimet ole valetta, vaikka olis nimiä sarjakuvahahmoille kuten Aku Ankka tai jehova. Ne ei vaan tarkota mitään. Platon marssitti tähän apuun ideat eli yleiskäsitteet, tosi ajatus on oikea symplokee eidoon, kuvakudos. Ideat toisin kuin me yxilöt on ikuisia. Sielukin on sit yleiskäsite, se on meemi. Tänhän mä kekkasin jo toisaalla. Platon(ism)ista tuli mukaan paljon tämmöstä ihan puppua, josta eri sortin mystikot on sitten ammentaneet kauhakaupalla. Apinat on oikeesti ihan vitun hölmöjä, alkeellisia matelijanaivoja. Varsinkin kun niillä on joku oma lehmä ojassa.
ellauri032.html on line 345: Vale pohditutti ankarasti myös vielä yhtä aika lahjatonta matemaatikkoa Wittgensteinia, joka kehitti Platonin ideoista kuvateorian. Se piti porua kuvateoriasta vuosikymmenet, teki huonoa matematiikan filosofiaa siitä ilman villoja. Hullu piti sitä vielä parhaana aikaansaannoxenaan. Filosofeista osa on epäonnistuneita matemaatikkoja, osa täysin hölmöjä humanisteja jotka ei osaa laskea edes sormilla. Kielitieteilijöissä on myös näitä kahta sorttia.
ellauri032.html on line 347: Musta vale ei ole mikään ongelma, ei toi kielen kuvateoria ole mikään teoria, kuviahan sanalliset kuvauxet tosiasiassa on, morfismin mielessä. Kuva jostain on joko osuva tai se valehtelee. Kuvasta tulee vale kun siinä on caption joka sanoo: ceci n´est pas une pipe. Eli tarvitaan toi indexi, jota vastaan kuva tulkitaan, plus tarvittaessa joku legenda, ellei kuva ole muuten ilmeinen. Plus moodi, josta näkee mihin tarkoituxeen kuvaa käytetään. That´s all.
ellauri032.html on line 353: Sirkkis oli Israel hörhöjä. Se teki vaellussirkkamatkan pyhiin perittyään Mirkun asunnon.
ellauri032.html on line 356: Sirkka toi Israelista pyllynruman huonosti valaisevan lampun Rauharannan eteiseen. Me korvattiin se Eiran yläkerran eteisen lampulla perittyämme Sirkun Pauli veljen neljä asuntoa Eirassa.
ellauri032.html on line 358: Kun etsin netistä mitä Syväntöjen lähetyxelle nyt kuuluu, löytyi nippu toinen toistaan hullumpia israel nettihörhöjä. Jännää miten hörhöys ottaa aina samanlaisia muotoja. Mikäs ihme se nyt on, onhan tervejärkisyyskin aina ihan samanlaista.
ellauri032.html on line 383: Se että kolmion kulmien summa on oikokulma on jotenkin sama asia kuin se että oikokulmalla lepäävä kolmio tekee silmukan, jonka oikaisee se oikotie. Tää tuntuu ilmeiseltä. n-kulmion kulmien summa on (n-2)*pi eli oikokulma. Nelikulmiossa se on 2pi. Tätä voisi kehitellä vielä. 2pi = (pi-a)+(pi-b)+(pi-g) -> 2pi = 3pi - (a+b+g) -> a+b+g = pi. QED. 2pi on ympyrä, yhtälön oikea puoli kiertää kolmikulmion. Onko tää eri todistus kuin Eukleideen joka käyttää samansuuntaisia suoria? Eukleideen todistus on pitempi ja siinä tarvitaan apuviiva. Kai se riippuu siitäkin mitkä axioomat oletetaan. Epäeuklidisessa kolmiosumma ei pidä paikkaansa. koska paralleelit yhtyy ikuisuuden äärettömän etäisessä pisteessä. Monadit ei pysy loputtomiin erillään. Miten käy ton mun todistuxen oletuxien? Ehkä siellä ympyrä ei olekaan 2pi? Se onkin joku ellipsi tai hyberbeli? Niin kai.
ellauri032.html on line 385: Pascalin kartioleikkauxia on taivaankappaleiden radat. Komeetta joka ei palaa piirtää hyperbelin. Semmosen kuin Aniara. Se oli aika ahistava runokirja nuorena. Mainizinkin sen yo-aineessa, jonka ozikkona oli Todennäköisyyxien maailma. Mainizin myös Monodin. Hyvä veto, vaikkei Pascalin. Täydestä meni, uppos lautakunnan lautapäihin kuin veizi voihin. Kirjoitin sen vesirokossa vanhempien sängyssä. Sanoin izeäni agnostikoxi nuorena. Mitähän mäkin olin tietävinäni todennäköisyyxistä lyhyeltä matikkapohjalta. Ei niitä edes opetettu. Ateisti-Airaxisen miälestä agnostikot on pelkureita. Niin ne onkin. Odottelee kentän reunalla kumpi puoli voittaa, ja säntää sitten juhlimaan voittajien kaa. Lea Lehtisalo oli. Ongelma on että pelimiehet ei pidä niistä. Joka eio meidän puolella on meitä vastaan, tää on nollasummapeliä. Ei oo mitään win-winiä, on enintään lose-lose.
ellauri032.html on line 389: Muista pikku teiniveli piirtämäsi paraabeli, vittuili Jöns puolipitkältä matikalta. Parabeli on vertaus, pieleen heitetty. Jeesus puhui vertauxilla ja tunnuskuvilla. Pieleen meni, tuli tapetuxi. Siinä vaiheessa se oli heittänyt jo kaivoon hohtimet, ei ollut enää pelkkä symbolisti niinkuin paha Bourget tai vielä pahempi Baudelaire. Symbolismi oli setämiesten hommia, piirtelivät pulpetteihin kirkkoveneitä.
ellauri032.html on line 402: Jänixen piti kirjottaa oma symbolistimanifesti kun joku koiranleuka oli julassu niin etevän parodian niistä, Les Deliquescences d´Adore Floupette, ettei sitä erottanut oikeesta symbolistit izekään.
ellauri032.html on line 404: Samanlaista nuorten jolppien ruiskumaalitölkkien kanssa heilumista on Suomessakin ollut joka tai ainakin jokatoisessa polvessa, mitä näitä on ollut tulenkantajia kiiloja, punkakatemijoita ja siantappajia. Nuijat! huutaisi kokoomuxen Raimo Ilaskivi.
ellauri032.html on line 406: Nyttemmin nuoret toivot, sikäli kuin niissä lukitaitosia vielä on, istuu enemmän kotona kuin baareissa ja näpyttää hydrofiilisesti tuoremehulla, läppärillä ja/tai luurilla ja manifestoi emojeilla somessa. Symbolismi rulaa taas. Ja sit mä, vanha epätoivo netin suolistossa läpiheittojuttuna kuin lapamato. (Sainhan taas oman logon mukaan tähänkin, kun oikein tungin. Narsistia ei jätetä!)
ellauri032.html on line 408: Symbolistien symppaamia kynäilijöitä oli Stendhal, Balzac, Flaubert, ja se tollo setämies Edmond de Goncourt, jopa Émile Zola, jota kyllä Bourget ällösi. Zola kertoi liian naturalistisesti rotinkaisista, ei hyvä. Ja peukutti jutku kolmijalkaa, hyvin paha. Symbaalirunoilijoita oli paljon, esim Charles Baudelaire, Stéphane Mallarmé, Paul Verlaine, ja Theodore de Banville. Nää on siis kaikki ranskixia, sieltähän tää alko. Ranska luuli olevansa maailman napa aina 1871 rökäletappioon. Siihen liitty myös tää porukka, vastareaktiona, jos niin voi sanoa.
ellauri032.html on line 414: Aarne Kinnunen diggaa mustaa huumoria. Lainaan kirjastosta Balzacin Contes drolatiques, leikkisiä tarinoita ja Kleistin der zerbrochene Krug. Ne on Aarnen lemppareja. Lehtosen, Kiven ja Zapen lisäxi.
ellauri032.html on line 419: Yx Aarne Kinnusen mieli vizikirjoista näytti olleen Kleistin huvinäytelmä Rikottu ruukku 1811. Lainasin sen kirjastosta. Kääntänyt Juhani Siljo. Ihankun mä olisin Siljostakin joskus jotain lukenut. Oliko se Ain-Elisabet Pennasen poikaystävä? Sillä oli tylsiä runoja. Joo niin se oli:
ellauri032.html on line 421: Ensimmäisen maailmansodan aikaan Pennanen muutti 1916 Jyväskylään, jossa hän tutustui runoilija Juhani Siljoon. Siljon äiti ja sisar Miili Airila eivät hyväksyneet heidän suhdettaan vaan käynnistivät eronnutta Pennasta vastaan parjauskampanjan.
ellauri032.html on line 423: Suomen sisällissodan aikana Juhani Siljo lähti sotaan valkoisten joukoissa osaksi näitä kiistoja pakoon. Siljon haavoituttua Pennanen matkusti Tampereelle etsimään häntä. Siljo kuoli haavoihinsa sairaalassa keväällä 1918, koska hän ei suostunut jalkansa amputoimiseen.lähde? Siljon kirjallinen jäämistö jäi Pennasen haltuun ja hän toimitti keskeneräisen runo- ja aforismiteoksen Selvään veteen julkaistavaksi.
ellauri032.html on line 430: Kuului jos kuului. Kleistista on enemmän albumissa 72. Ko. näytelmässä, joka toistaisexi on aika puiseva, mainitaan saxalainen oikeustieteilijä Pufendorf. Samuli Pufendorf oli luteraani, pastori-isä saarnaili Saxissa, Chemnitzin naapurissa ihan Puolan rajalla. Chemnitz, jonka nimi DDR:n aikana oli Karl Marx-Stadt, on kuuluisa kemianteollisuudesta, kivihiilestä ja Zwickausta, jossa valmistettiin Horch-automobiileja. Horch tarkoittaa kuuleppas. Se latinannettiin sitten ja siitä tulitulitulituli Audi. Audi et alteram partem. Me ajettin sen ohize itä-Euroopan matkalla. Samuli oli kotiopettajana herra Coyetilla, joka oli esi-isämme Karl X Kustaan agentti Kööpenhaminassa siihen aikaan, kun Kalle koitti saada aikaan häpeärauhaa ja päästä tanskalaisten kuninkaax. Pöyristyttävää. Coyet oli flaamilaista sukua mutta ruozalaistunut. Tanskalaiset oli vihaisia kuin ampiaiset ja karkotti vieraan vallan agentit Köpixestä. Kallen poika XI ylensi Samulin palveluxista isänmaalle kuusikymppisenä paronixi, minkä jälkeen Samu kuukahti. Samuli kommenteerasi Thomas Hobbesia ja sitä siteerasi USA:n isänmaalliset. Ja von Kleist. Pufendorf tais olla nilkki.
ellauri032.html on line 434: Pilkan kohde on korruptoituneet pikkuvirkamiehet (ei isot). Sellasta kansankomediaa, maalaiset on moukkia. Siljon suomennos on vuodelta 1916. Ei liene sattumaa, että hölmön Martta-rouvan lehmän nimi on Punikki. Lekythion apolese, pikku ruukun hukkasi. Tää taitaa olla joku comedy of errors, veikkaanma. Cast on molieremaista puskakomedian peruskauraa. Kylätuomarille tulee reviisori ja se saa ansionsa mukaan. Aatami on varmasti särkenyt ruukun ize, kun on niin säikkynä. Martta rouva on hauskahko, kun se esittelee särkynyttä ruukkua. Oikeusistunto on täysi farssi, niinkuin ne oikeastikin usein ovat.
ellauri032.html on line 441: Kun usko pettää niin luotto jättää
ellauri032.html on line 484: Pietarsaaren pieni suurmies, Philip "Grels" Teir. Kahden naisen koukussa viiden piston mato. Haarapursto teeri, punanokka kanalintu kukkoilija. Kertoo yleisölle jälleen kerran kaiken izestään ja läheisistään. Ottaa mallia muilta paskiaisilta, Henrik Tikkaselta ja Knausgårdilta. Autofiktiota, käteenvetoa.
ellauri032.html on line 486: Pikku ruipelo, piipunrassi joka ei ymmärtänyt Jane Austenia. Vaihtoi nuoremman ja paremman vaimon vanhempaan kotihirmuun jolle ei edes osaa tyhjentää oikein tiskikonetta. Erehtyi luulemaan löytäneensä aarteen kun tää äitihahmo jaxo vakavalla lärvällä (vaan vieno hymy huulessa) kuunnella sen loputtomia jaarituxia naamakirjassa.
ellauri032.html on line 488: Nyt on jo toinen ääni mamman malmikellossa, mahtaako Grels katua jo kauppojaan. Eskin tarina voi olla aika samanlainen. Liisa ei tajunnut sen toilailujen hienoutta. No ei varmaan pitkäsäärisiä punapäitä lentoemäntiä, jotka käskee sen miestä verkkokeinuun kellimään ja imeskelemään izeään. Miehet tarvizevat ihailua. Äidiltä sitä saa, naapurin Liisa ei osaa arvostaa. Hyvinkäällä ei Jeesuskaan oisi profeetta.
ellauri032.html on line 490: Samanlaisia haaremirottia oli Knausgård ja Henrik Tikkanen. Kiimasia kylmiöitä, jotka nautti riistiinsuihkinnasta ja enemmän vielä sen seikkaperäisistä selostamisesta uteliaalle lukijakunnalle. Muitten osapuolten tunteista ne viis välittää, koska täähän on suurta taidetta, täytyy ymmärtää. Ja kolmas samanlainen oli tämän päivän Herlinin Sanomissa, varmasti teerikukon kirvoittamana, nimittäin riippumahainen Juhani Aho, lastun veistelijä. Soldanin sisaruxia Tillyä ja Vennyä bylsi vuoropäivinä. Kalenterissa luki tänään T, huomenna V. Idag framifrån, imorron bakifrån. "Ei tässä elämässä kuolla vaikeaa / vaan vaikeinta on luoda elämää!" sanoi Juhani Aho (siteeraten etukäteen Majakovskia Jeseninin itsemurhan jälkeen), ja meni tekemään sisarille pentuja.
ellauri032.html on line 492: HSn arvostelu ilmestyy vasta koronatauolla. Philip tähdentää olevansa riitaisempi henkilö kuin Rikhard. Kirjassa vaan naiset riitelee, Rikhard väistelee lentäviä lautasia. Rikhardin elämä oli jotakuinkin mallillaan. Avioliitossakaan ei ollut mainittavia ongelmia. Aivan selvästi ei romaanissa käy ilmi, mitä vanhassa liitossa oli vikana. Ja mikä vanhassa Paulassa lopulta oli niin kohtalokasta, että elämä pitää panna uusixi. Uuden suhteen auvoa ei kauan kestä. Siivous ja pyykinpesuvuorot tuottavat jo tulisia riitoja. Entisessä liitossa vaimo varmaan teki kaiken. Grels on melkein curling-vanhempi, joka myötäilee 11-vuotiaan poikansa toiveita. Lapseton Paula tykkää pahan äitipuolen roolista. Grels tykkää vänisevän piipunrassin roolista. Ollaan siis parisuhteen ydinongelmien äärellä. Kantakaupungin kermaperseet eivät pysty parempaan kuin stereotyyppinen lähiöperhe. Pahempaan kyllä on eväitä. Grels saa potkut Hoblan kulttuuripäällikön paikalta ("willfully jobless" kuten Clevelandin lakimies) ja heittäytyy (lue heitetään) "vapaaxi kirjailijaxi" eli "freelancerix" eli "yxinyrittäjäx". Rahat menee lapsenruokoissa. Moralisoivaa äitiä sentään pääsee vähän julkisesti lyttäämään, kirjallisten piipunrassien perinteiseen tapaan (Musset, Knasu, Herzog, Roth, Tikkanen ym ym).
ellauri032.html on line 505: Ei mitään sanottavaa, ei pienen pihahduxen vertaa. Mitä merkizee yxi vuosi nykyään? Samaa kuin kitkerä mälli, jota joutuu jatkuvasti märehtimään. (Tauko.) Hekumoin sanalla kela. (Nautiskellen.) Kela! Yxi elämäni onnellisimmista hetkistä. (Tauko.) Myyty 17 kappaletta, niistä 11 1/2 hinnalla kiertäviin kirjastoihin merentakaisiin maihin. Alan tulla tunnetuxi. (Tauko.) 1£ 6s, taisi olla vallan 8. Istuin puistossa, kahlasin unelmissa ja toivoin palavasti että olisin poissa.
ellauri032.html on line 507: Jönsin maitovalaat ja ankeriaat. Tiinan puutarhuri ja eunukki. Nuoren miehen sota. Runk-akatemia. El Laurin albumit.
ellauri032.html on line 509: Tämmösiä me ollaan, pieniäänisiä lintuja kurkku käheänä koivun latvassa, vähin äänin toivomassa poissaoloa. Löysiä kukkoja ja kanoja. Mitä siipikarja tekee puussa, menisivät pesään munimaan. Hemmetin typeriä kanoja. Haisevia sillejä.
ellauri032.html on line 513: Ooh! Mikä kunnia! Margaretha sanoi Sara Medbergin chicklit-romaanissa Kultapossun kaunottaret. Nyt kun hetki oli käsillä, yllättävä epäröinti valtasi hänet. Halusiko hän viettää loppuelämänsä runoilevan loordin rinnalla? Mitä laardia.
ellauri032.html on line 515: Eunukki: Luin Philip Teirin autofiktiivisen romsun Neizytpolku. Heppoista viihdettä. Ei mitään Knasua. Teinimäinen. Tämmöinen on suomenruåzalaisten kirjallisuustoivo. Vänrikki Nappula.
ellauri032.html on line 526: Muita ikäviä kukkahattutätejä on Merita Mozzarella ja Elisabet "jag blev förbannad" Rehn. Merita kiukuttelee kun sen luoxe ei korona-aikana päästetä kuin omaishoitajia. Elisabet tekee kuolinsiivousta.
ellauri032.html on line 538: Kuningas Karl X Gustav joka bylsi meistä bastardeja,
ellauri032.html on line 551: Kun meillä oli viina-auto pajalla, ja lainassa sen sijalla
ellauri032.html on line 554: kazomaan miten on 60-luvun lapsuutemme kesämökin käynyt.
ellauri032.html on line 558: Finnträskin laskuojan puolisen mutaplotun rannalla toimii nyt
ellauri032.html on line 567: Vanhan aitan tilalla on chalet-henkinen valmistalo, saunan paikalla
ellauri032.html on line 568: uusi saunaosasto patioineen ja feikkihirsistä rakennettu aitta.
ellauri032.html on line 570: Ulkorakennus huuseineen ja tunkioineen on hävinnyt. Haikeaa.
ellauri032.html on line 574: erämaa, sikin sokin kaatuneita mäntyjä, katkenneita koivuja
ellauri032.html on line 575: joissa kasvaa kääpiä, tikan hakkaamia keloja, sammaloituneita
ellauri032.html on line 602: Sairastuneita puolitoistasataatuhatta
ellauri032.html on line 603: Tukehtuneita kuusituhatta
ellauri032.html on line 605: Kuolleisuus runsas 3%.
ellauri032.html on line 613: 2 tai 3 kokoontuu jepun nimessä
ellauri032.html on line 617: Eli on tässä vielä aikaa ennenkun
ellauri032.html on line 629: Samuel Beckett oli ranskalaistunut irkku irlantilaistuneesta anglikaanisesta hugenottisuvusta. Syntyi pitkänäperjantaina 13.4.1909, samana vuonna kuin Kaarlo Syväntö ja Heikki Brotherus. Samana päivänä kuin Jöns mutta eri vuonna. Sporttinen kriketinpelaaja toteutti Paul Austerin märän unen olemalla 1st class cricket player ja nobelisti samassa naamarissa. (Persona on naamari, muistattehan.) Se oli viimeinen modernisti, sen jälkeen oli enää post. Siinä on jotain samaa kuin Camusissa, muttei kuitenkaan. Existentialisti se ei ole ainakaan. Eikä mikään posetiivari. Enemmänkin sellanen "tilanne on toivoton muttei vakava." Hyvä tyyppi siis siinä suhteessa.
ellauri032.html on line 631: Sami oli kakkafetishi Joycen bändäri, kunnes välit viilenivät kun Sammeli ei huolinut Joycen tytärtä Lusijaa koska se oli iskääkin sekopäämpi, täys skizo. Jung sanoi niistä et ne molemmat on uppoomassa jokeen, Joyce sukeltaa mut Lusija vaan vajoaa. Carlos Williams, joka oli Adam Driverin esittämän bussikuski runoilija Patersonin idoli, idolisoi myös Joycea.
ellauri032.html on line 632: Sammeli sai pikku palkinnon tilapäärunosta Huoraskooppi, joka kertoi René Descartesista, jonka elämäkertaa se sattu lukemaan.
ellauri032.html on line 633: size kexi jonkun feikki runoilijan ja sai siitä potkut Trinitystä. Siihen päätty sen akateeminen kananlento.
ellauri032.html on line 634: Luki Proustia ja kirjotti siitäkin. Isän kuoltua meni zygoanalyysiin ellei zygoosiin. Siitäkin kertoo sen menestysnäytelmä En attendant Godot. Se on aika sekopäinen näytelmä, en ole jaxanut oikein lukea. Ja teatteriinhan mä en mene kuin kannettuna.
ellauri032.html on line 636: Riitaantui äidin kaa 1936 ja jäi Pariisiin. Sääsi Peggy Guggenheimin kaa, jonka setä omisti Guggenheim säätiön. Onnex niiden rumaa mustaa lootaa ei tullut Tähtitorninmäen eteen. Oli laiska, rahantunteva Peggy sanoi sitä Oblomovix. Aika on rahaa, Sam oli rikas.
ellauri032.html on line 638: Montparnassen luutarhassa. Ei siis Pierre Lechaisessa, joka oli ennen kaupungin ulkopuolella.
ellauri032.html on line 641: Käydessään 1945 kotona äidin huoneessa se tajusi ettei se koskaan voita James Joycea. Tai no, ei kai Joyce saanut Nobelia, for what it´s worth.Tästä ajasta kerrotaan niissä Krappin keloissa, jotka se julkasi 1958. Siis kun se oli 49. Paha ikä, muistan sen.
ellauri032.html on line 645: Samuel Beckett on vähän Aarne Kinnusen näköinen vanhana. No vanhat äijät on aika samannäköisiä yleensä, joko parrakkaita tai parrattomia, lihavia tai laihoja. Nää 2 on parrattomia laihoja luunaamoja. Tai oli, Sam jo aikapäiviä, Arska ihan kohta. Entistäkin enemmän irvileukoja. Mustaa huumoria mullan alta.
ellauri032.html on line 652: Tästä hemmosta oli puhe kirkkohissassa, ja herranhuutilaisuudesta kanssa. Mä en kyllä oppinut erottamaan sitä edes 1400-luvun huussilaisuudesta, puhumattakaan Franz Pieperistä, tiukkaluterilaisesta, joka sattui samaan googlehakuun Husin kaa. Mitenhän se Google oikeen näkee suoraan pieneen sydämmeen? No Zinzendorf ansaizee tässä sijansa sillä, että Goethen äiskä, Frau Rat, oli tähän kreiviin päin kallellaan, plus sen naisystävä, joka hellästi paranteli Häschel-Hansia tubikohtauxesta.
ellauri032.html on line 654: Zinzendorfin isoäitikin oli harras pietisti ja Philip Jakob Spenerin ystävä. Tätä kautta Nikke sai kosketuksen pietismiin. Hän kävi koulun (1710–1716) Hallessa August Hermann Francken koulussa, jossa vaikutti Hallen pietismin nimellä vaikuttanut kristillinen herätysliike. Perheen painostuksesta hän siirtyi opiskelemaan lakia Wittenbergiin. Siellä hän tapasi ortodoksiluterilaisia eli puhdasoppisia luterilaisia ja huomasi pietismin ja ortodoksiluterilaisten välillä vallinneen jännitteen. Vuonna 1722 hän avioitui Dresdenissä Ermuthe Dorothea von Reussin kanssa. Heidän perheeseensä syntyi 12 lasta. Zinzendorff jätti lain ja seuras evankeliumia, ja tuli siunatuxi. Zinzendorf kuoli vuonna 1760. Siinä kaikki.
ellauri032.html on line 656: Ei vaitiskaan. Tutustuminen hallelaisiin pietisteihin vaikutti hänen myöhempään elämäänsä. Hän huomasi, että kaikista erimielisyyksistä huolimatta heillä oli samanlainen uskonnollinen pohja. Hän irtautui 1730-luvulla pietisteistä ja hylkäsi monia pietistisiä korostuksia. Hän salli kartanolleen Berthelsdorfiin muodostua ekumeenisen pakolaisyhteisön, ja otti suojelukseensa hyvin erilaisista kristillisistä liikkeistä ja opeista tulleita ihmisiä. Valtaosa tämän yhteisön varhaisista jäsenistä oli Böömistä ja Määristä uskonvainoja paenneita hussilaisia, jotka kokivat, että Herrnhutissa oli kyse vanhan hussilaisen veljeysihanteen (unitas fratrum) uudesta tulemisesta.
ellauri032.html on line 658: Tämä liike alkoi kutsua itseään herrnhutilaisuudeksi, joka tarkoittaa "Herran hatun alla". Termi esiintyy ensimmäisen kerran lähteissä 1724. Zinzendorf suvaitsi hyvinkin erilaisia opillisia painotuksia, sillä uskon ytimessä ei hänen mielestään ollut puhdasoppi vaan sydämestä nouseva rakkaus Vapahtajaan. Yhteisöön kuului 1700-luvulla jopa viisisataa schwenckfeldiläistä. Yhteisö joutui kuitenkin viranomaisten hampaisiin. Jälkimmäisen tarkastuksen yhteydessä 1737 Zinzendorf pakeni pitkälle matkalle päätyen lopulta koloniaaliseen Amerikkaan. Herrnhutilaisuuden keskus Yhdysvalloissa sijaitsee Pennsylvanian osavaltiossa, Betlehemin kaupungissa. Samassa jossa Jeesus syntyi, ilmeisesti.
ellauri032.html on line 660: Suomen evankelis-luterilaisen kirkon virsikirjassa on yksi Zinzendorfin virsi, numerolla 388 "Jeesus johdata, tiemme kulkua." Ruotsin kirkon virsikirjassa on yksi Zinzendorfin kirjoittama virsi, numerolla 58 "Sydän auki toisillenne". Se on Pekka Kivekkään käännös vuodelta 1998. Virren saksankielisen tekstin alkusanat ovat: Herz und Herz vereint zusammen.
ellauri032.html on line 664: Saarna Philadelphian Luterilaisessa kirkossa maaliskuun 7, 1742. Matt. 4:1–11.
ellauri032.html on line 666: Kirjoitettu on. Tämä on tämänpäiväinen tekstini. Kuka sanoi näin? Meidän ikuinen ja elävä Jumala sanoi näin, kun se sai raamatun valmiixi? Väärin, Jeesus, kun hän ei ollut syönyt 40 päivään autiomaassa. Kirjoitettu on, vaan ei syöty muruakaan. Hän oli heikkouden saartamana, kun häntä oli kiusattu, kuten meitäkin, kun saatana seisoi hänen edessään ja kietoi hänet koettelemuksiin ja hankaliin kiusauksiin. Jeesus näytti oman esimerkin avulla, että saatana voidaan voittaa heikollakin aseella, ihmisraukan kalulla. Niinpä hänen tarkoituksenaan ei ollut voittaa saatanaa Jumalana, Jumalan Poikana, taivaan Herrana, vaan pikemminkin toinen käsi selän takana.
ellauri032.html on line 668: Jeesuxen oli opittava unohtamaan itsensä 40 päiväksi. Hänen täytyi paastota, tulla henkisesti köyhäksi, olla eläimenä eläinten seassa. Hänen täytyi tulla nälkäiseksi, tulla kiukkuisexi, masentuneeksi, tulla tyhjäksi, nääntyneeksi, olla ilman mitään voimaa, niin ettei hän enää jaxanut sanoa enempää kuin: ”Kirjoitettu on”. Hän keekoili saatanan edessä muutamalla sanonnalla, muutamilla Raamatun sananlaskuilla ja näiden avulla hän voitti saatanan. ”Sanan miekalla”. Haluan kerrata Vapahtajan menetelmää hänen kohdatessaan saatanan.
ellauri032.html on line 674: Jeesus sanoi: "Minun täytyy noudattaa sääntöjä." Pulu laskeutui hänen päälleen ja joku (hänen isänsä, kuten myöhemmin ilmeni) huusi: ”Tämä on minun rakas Poikani!” (Matt. 3:17). Jeesus ei välittänyt edes pulunkakasta.
ellauri032.html on line 676: Vapahtaja kuuli nyt vasta saatanalta suuren salaisuuden, että hän oli Jumalan Poika. Hän ei kuitenkaan ottanut sitä vastaan Saatanalta. Eikä hän jäänyt edes miettimäänkään sitä. "Ei ihminen elä ainoastaan leivästä, vaan jokaisesta sanasta, joka Jumalan suusta lähtee (Matt. 4:4). Mä luin tämän Viidennestä Mooseksen kirjasta (5 Moos. 8:3)," se sanoo. "Kyllähän se leipä maistuisi, mutta ei, mun täytyy noudattaa sääntöjä." Sitäpaizi, jos ihminen on autiomaassa eläinten keskellä, hänen ei tarvi todistaa, että hän on Jumalan Poika, koska sillä ei ole väliä tietävätkö kiusaaja tai eläimet sen vai eivätkö tiedä. Ketä kiinnostaa.
ellauri032.html on line 678: Ihmiset eivät käsitä. Se ei ole synti, se ei ole väärin, että ihminen pyytää meidän rakkaalta Isältämme jokapäiväistä leipää. Samoin myös ei kenenkään ihmisen ole tarkoitus elää ilman leipää. Se on totuus mistä meidän ei tarvitse väitellä kenenkään kanssa. Jos minä haluan väitellä jonkun kanssa, että ihminen voi elää myös ilman leipää, hän varmasti ajaa minut nurkkaan lyhyessä ajassa niin, että minä olen pulassa. Paizi voihan elää ilman leipää, jos syö vaikka riisiä. Nojoo, toi oli vaan sivuhuomautus. Saatana oli ovela eikä vastannut tähän enempää. Tämä siten oli ensimmäisen koetuksen loppu.
ellauri032.html on line 684: ”Minä olen köyhä ihminen, Minä olen mato enkä ihminen, kansan pilkan kohde ja ihmisten halveksunnan kohde. Minä olen erittäin nöyryytetty. Mutta minun ei yksinkertaisesti pidä tehdä syntiä itseäni vastaan. Anteexi hetkinen, nyt minun täytyy suojata sydämeni tällä kertakäyttöisellä sydänsuojaimella. Todellakin minä en voi kieltää sanontaa! Se on totta, mutta on myös kirjoitettu, että: ’Älä kiusaa Herraa, sinun Jumalaasi’” (Matt. 4:7).
ellauri032.html on line 686: Kuinka Mauno Mato vastaa silloin kun saatana ottaa puheeksi tiedon, totuuden, asian sen jonka hän varmasti tietää olevan raamatussa? Ottamalla esiin jonkun toisen kohdan raamatusta jossa sanotaan just päinvastaista. Se on yllättävän helppoa. Tästä oli puhetta myös Kaarlo Syvännön kohdalla.
ellauri032.html on line 690: "Sinun ei tule suorittaa ihmettä päästäksesi ikävystymisestä, jollei sillä ole tarkoitusta, ei ole tarvetta että viiriäiset laskeutuu taivaasta, jos sinulla on tarpeeksi mannaa. Mutta koska minä olen kyennyt kävelemään portaita ylös, voin minä myös laskeutua uudelleen niitä myöten alas. Minun ei tarvitse hypätä alas."
ellauri032.html on line 692: Saatana kylästyi väittelemään tollaisen fariseuxen kaa. Suoraan asiaan: Olet varmaan kylästynyt olemaan täällä autiomaassa. Kuule! Haluan antaa sinulle hyvän neuvon. Jos lankeat maahan kerran ja kumarrat minua, minä annan sinulle koko maan, sinun isäsi Daavidin kuningaskunnan. Minä tulen tekemään sinut kuninkaaksi. Annan sinulle kaiken mitä sinun isilläsi on ollut. Se on annettu minun valtaani. (Siis onko, vai eikö? jää vähän epäselväxi.) Se kuuluu aivan samoin sinulle, mutta sinä voit saada sen juuri nyt, jos sinä vain kumarrat minua.
ellauri032.html on line 694: Silloin Vapahtaja sanoi: ”Minä kumarran ainoastaan Jumalaa. En tarvitse tavallisesta poikkeavaa apua paitsi Jumalalta. Olen opastanut minun veljiäni, minun kumppaneitani, päivittäisissä tarpeissa. Tavallisesta poikkeavissa asioissa joita minun oletetaan tekevän minä nojaan Jumalaan minun Isääni. Nyt tavoittelet minun sydäntäni. Nyt sinun on aika lähteä”.
ellauri032.html on line 696: Mikä tämä sitten oli? Tämä oli perustotuus, joka koski sydäntä, joka koski sielua. Se ei riippunut kiistanalaisesta tiedonpalasesta, vaan pikemminkin Jeesus olisi loukannut hänen Herraansa, Jumalaansa (Kenen? Saatananko? hemmetti kun ne ei osaa yxinkertaisia viittaussääntöjä.). Lyhyesti sanoen hänen oletettiin myyvän hänen taivaallinen Isänsä. (Huoh.) Nyt hän ei voinut kuunnella enää enempää loukkaamatta Jumalan kunniaa. (Edelliset kiusauxet ei olleet kunnianloukkauxia vielä.) ”Mene pois!” hän sanoo ja saatanan täytyi heti totella. Hizi mixei se sanonut noin heti aluxi? Koska "Minun täytyy noudattaa sääntöjä." Tää kohtaus oli kirjoitettu edeltä.
ellauri032.html on line 700: Nyt me haluamme puhua siitä, mitä me teemme, kuinka meidän pitää käsitellä Raamattua, kuinka meidän pitää kohdella ihmisiä, jotka kysyvät meiltä Raamatun salaisuuksista, mitä meidän pitää tehdä sielu paroille jotka pyytävät tietoa meiltä ja kuinka meidän pitää lopulta pystyä näkemään oma sydämemme. Ja ajan lyhyyden vuoksi me yhdistämme kaiken tämän.
ellauri032.html on line 702: Ensiksi minun täytyy tehdä se selväksi teille, ettei se ole kuvittelua, että Jumalan sana on jaettu kolmeen osaan: salaisuuksiin, tietoon ja perustotuuksiin. Apostoli sanoo 1 Kor. 12:8: ” Joillekin on annettu puhua viisaudesta”. Tämä on yksi lahja. ”Toiselle on annettu puhua tiedosta”. Tämä on toinen lahja. Kolmatta lahjaa ei Paavali ikävä kyllä mainize, mutta ei se mitään, koska perustotuuden tunteminen ei ole erillinen lahja, se on pääsyvaatimus. Eli noin kolme lahjaa kuiteskin. Kultaa, mirhamia ja pyhää savua.
ellauri032.html on line 707: Salaisuus, että Jumalan Poika voi tehdä leipiä, jos hän haluaisi, oli totta mutta sopimattomaan aikaan sattuvaa. Eihän se että Jeesus yxin mutustelee leipää autiomaassa ole kovin näyttävää. Vapahtaja tarvitsi useita tuhansia ihmisiä, joilla ei ollut mitään syötävää. Silloin hän voi tehdä sen. Sen vuoksi Vapahtaja ei sekaantunut tähän tällä kertaa, vaan sanoi: ”Minä juon nyt kahvia. Koen nyt, että ihminen voi elää yhtä hyvin ilman kahvileipää. Olen jo paastonnut 40 päivää ja silti olen elossa”.
ellauri032.html on line 708: Täten kun maailma ja saatana panee meidät koetukseen salaisuudella, meidän ei pidä osallistua keskusteluun ainoallakaan väitteellä. Persiljat korviin vaan.
ellauri032.html on line 710: Kuinka meidän tulee toimia toisia ihmisiä kohtaan? Esimerkiksi jos minulta kysytään: ”Miten Herra Jeesus osallistuu Pyhään ehtoolliseen? Miten Isä ja Poika ja Pyhä Henki ovat yhtä?” Täytyykö minun kertoa ihmiselle selvä käsitykseni tästä? Voivatko kaikki ihmiset tietää tätä? Ei! Minä tiedän asioita, joita minä voin tuskin kertoa kahdelle tuhannesta, koska Jumala haluaa heidän sydämensä ei heidän päätään. Koska sadasta tuhannesta ainoastaan muutama voi omata sen, me käsitämme salaisuuden todella suurpiirteisesti ja sanomme: ”Kirjoitettu on”. Kuitenkin mitä jos joku sanoo: ”Minä todella haluaisin saada salaisuuteen selityksen?” Silloin me sanomme, kuten sanotaan yhdessä profeetta Jeremian kohdassa. ”Sinä pyydät itsellesi suuria! Älä pyydä” (Jer. 45:5). Tyydy siihen mitä näet kirjoitettuna ja josta tunnet siunausta. Älä lue pientä pränttiä.
ellauri032.html on line 712: On erittäin hyvä, että sinä et käsitä ainoatakaan mysteeriä, koska on todella raskasta käsittää mysteerejä, mä tiedän. Paavali myös tunsi mysteerin. Hänet temmattiin kolmanteen taivaaseen ja hän kuuli sanomattomia sanoja. Mutta se oli todella hankalaa hänelle, hän ei voinut siten sanoa siitä mitään. Sen tähden kenenkään ei pidä yrittää kovasti tulla tuntemaan mysteerejä. Jos joku ei täysin ymmärrä opetusta Pyhästä ehtoollisesta, kolminaisuuden mysteeriä tai ikuista armon valintaa, hän ei menetä mitään hänen pelastuksestaan jos hänen uskonsa Karitsaan on muutoin oikea. Tämän tähden me yhä pysymme hänen ystävinään. Älä kysy. Jätä asia meidän huolexi. Usko vaan niinkuin me sanotaan. Ei tarvi ymmärtää.
ellauri032.html on line 716: Nyt tulee tieto. Tieto koostuu jumalallisista totuuksista, jotka eivät kuulu syvällisyyksien alaan vaan ovat selvästi kirjoitetut Raamatussa. Jokainen joka ahkerasti lukee Raamattua ja perusteellisesti tietää ne voi tuntea ne hyvin. Ja se on suuri siunaus, se on Jumalan lahja, tiedon sanat. Silloin tällöin tulee esille asia joka ei ole salaisuus, mutta on silti monien mietintöjen aihe, kuten Roomalaiskirjeen 9 luku. Siinä on nämä kaksi väittämää: ”Jumala on hylännyt hänen oman kansansa” ja ”Jumala ei ole hylännyt hänen omaa kansaansa”. Tässä puhutaan juutalaisten muuttamattomasta valinnasta armoon ja sen hylkäämisestä, joka kerran tapahtui tällä tavalla. (Hänen ja hänen, voi saablari.) Elikkä ristiriita on vain näennäinen, niissä puhutaaan eri asioista: eri kerroista, eri kansoista, eri jumalista, tai jotain. Sanat ymmäretään eri tavalla, pollakhos legetai, kuten Aristoteles sanoisi. Toivottavasti menit jo sekaisin.
ellauri032.html on line 718: Toinen kirjoitettu tieto: Roomalaiskirjeen 7 luku kertoo miten tuntee henkilö, joka on herännyt ja on lain ohjaamana ja mitä henkilö tuntee kun hän tulee armon alle. Tämä riippuu yhdestä pienestä Kreikan sanasta jota ei ole Saksaksi. Kuitenkin henkilö voi pelastua vaikka hänellä ei ole selvää käsitystä tai selvää ilmaisua tästä, sen tähden me kutsumme sitä tiedoksi joka vaatii selityksen. Eivätkä kaikki selitä tätä samalla tavalla. Joku voi ottaa liian paljon huomioon aiemman jakeen toinen seuraavan jakeen. Sanalla sanoen tulkitsijat eivät ole kaikki yhtä mieltä. Esimerkiksi joku voi sanoa, ”Meidän ei pidä ollenkaan saarnata lakia, vaan ainoastaan evankeliumia”. Kuitenkin se on selvästi kirjoitettu, ”Laki on kasvattaja Kristukseen”. ”Lain kautta tulee synnin tunto” (Room. 3:20). Toisaalla Paavali sanoo: ”Te, jotka tahdotte lain kautta tulla vanhurskaiksi, olette joutuneet pois Kristuksesta ja langenneet pois armosta” (Gal. 5:4). Todellakin Paavali sanoo selvästi, että Jeesuksen sanansaattajat eivät ole panemassa toimeen kirjaimen virkaa, toisin sanoen saarnaamassa lakia. Hän sanoo: ”Kirjain kuolettaa, mutta Henki tekee eläväksi” (2 Kor. 3:6). Ja se on totta jos me emme saarnaa lakia, vaan pelkkää evankeliumia, julistamme pelkkää Vapahtajaa, pelkkää armoa, pelkkää haavaa ja kuolemaa, silloin ihmiset tulevat paljon pyhempiä, kuin jos me saarnaisimme lakia peräkkäin 10 vuotta.
ellauri032.html on line 726: Esimerkiksi: Jos joku mainitsee jonkun toisen kuin Jeesuksen ja hänet ristillä pelastuksen perustana. Jos joku kiistää Paavalin ja väittää että ihmiset ovat vanhurskautettuja, eivät armosta vaan teoista. Jos joku vääntää evankeliumin eritavalla kuin se joka opettaa sitä totuuden mukaan, niin silloin Paavali sanoo: ”Vaikka tämä olisi enkeli taivaasta, hän olkoon kirottu” (Gal. 1:8). Jos joku sanoo: ”Tämä mies on kääntynyt” me voimme kysyä, ”Miten niin?” ”Hän kertoi minulle tämän ja minä uskon sen. Jos joku parantaa elämäänsä hän on pelastettu”. Ja minä sanon: ”Ei!” ja kysyn: ”Onko sinulla Vapahtajaa? Tunnetko Karitsan? Onko sinun sydämesi tehty painavaksi hänen kärsimyksensä kautta? Onko sinun syntisi annettu anteeksi? Tiedätkö että epäusko on suurin synti? Se että sinä et tunne Karitsaa? Se että sinä että et kulje Karitsan kanssa päivin ja öin? Onko sinun suurin huolenaiheesi todella oppia tuntemaan Vapahtaja?”. Jos hän sitten vastaa: ”Ei! Mutta minä työskentelen kovasti tekemällä hyvää lähimmäiselleni”. Silloin minä sanon: ”Sinä menetät ikuisen pelastuksesi. Sinä petät itseäsi”.
ellauri032.html on line 728: Eli jälleen sama juttu: luotto on pääasia, tiimin meemit, pelkällä hyvällä käytöxellä et tästä selviä. Sisäistetty herruus kehiin, kun on se, niin kaikki muu on korollaaria.
ellauri032.html on line 730: Nyt mikä on se merkki, että olenko minä pelastettu vai en? ”Jos joku ei rakasta Herraa Jeesusta hän on kirottu” (1 Kor. 16:22). Jos joku ei rakasta Herraa Jeesusta niin paljon hänen sielustaan, niin perusteellisesti, niin hellästi, ettei hän voi eikä kykene rakastamaan mitään muuta maailmassa niin paljon, jos hänen sydämensä ei voi sanoa ilman tunnetta, ”Aamen! Sinä tiedät kaikki asiat. Sinä tiedät että rakastan sinua” (Joh. 21:17), silloin hän on epäonnekseen kirottu.
ellauri032.html on line 732: Vapahtaja selitti tämän itse erittäin selvästi Fariseukselle. Hän sanoi: "Sinä varmasti tahdoit kohdella minua hyvin ja kutsuit minut taloosi, mutta se ei ole sitä mitä minä kutsun rakkaudeksi. Olen ottanut armoon tämän minun jaloissani olevan prostituoidun raukan, jota sinä pidit pilkkanasi ja olit hämmästynyt että millainen onneton ihminen hän on. Hän tietää että minä rakastan häntä ja mitä tarkoittaa rakastaa. Naisrukka ei voi lopettaa makaamasta minun jalkani päällä ja suutelemasta minua. Se tuntuu musta kivalta."
ellauri032.html on line 743: 1722 heiratete Zinzendorf Erdmuthe Dorothea Gräfin Reuß-Ebersdorf. Im Mai des gleichen Jahres erwarb er von seiner Großmutter das Rittergut Mittelberthelsdorf in der Oberlausitz, wo er von 1722 bis 1724 das Schloss Berthelsdorf barock umbauen ließ. Dort begann im Juni 1722 die Aufnahme von Glaubensflüchtlingen aus Mähren, Nachkommen der alten Böhmischen Brüder. Diese gründeten außerhalb von Berthelsdorf, das unterhalb des Hutberges gelegen ist, die Siedlung Herrnhut. Zinzendorf errichtete sich dort 1725–1727 ein auch als Herrschaftshaus bezeichnetes Schloss, das er bezog, sowie 1730–1746 den Vogtshof, der ab 1756 als Sitz der Schirmvogtei (des Direktoriums) der Brüder-Unität diente. 1732 überließ Zinzendorf das Schloss Berthelsdorf seiner Frau als Wohnsitz.
ellauri032.html on line 745: Von 1750 an lebte Zinzendorf meistens in London, dann seit 1755 in Berthelsdorf. Von London aus sandte Zinzendorf erregte Strafbriefe nach Herrnhaag, in „denen er drohte, zwanzig bis dreißig Menschen bis aufs Blut peitschen zu lassen“ und berief seinen Sohn Renatus von Zinzendorf nach England. Zinzendorf war über die Entwicklungen in Herrnhaag zutiefst erbost und ermahnte seinen Sohn umzukehren. Nach dem Tod seiner Frau Erdmuthe Dorothea, zu der er sehr wenig Kontakt hatte, heiratete Zinzendorf einige Zeit später seine enge Mitarbeiterin Anna Nitschmann. Das Verhältnis zu Anna Nitschmann hatte er vor dem Tode seiner Ehefrau geheim gehalten.
ellauri032.html on line 747: Le Disciplessä Adrien Sixte oli opettanut oppipojalle Loup-Garoulle: rakkaus, se on sukupuolitunteiden alaisexi joutumista. "Ja sitten jäin miettimään tätä uutta kysymystä: Onko olemassa mitään keinoja rakkautta parantamaan? Oikea menettelytapa ehkä olikin noudattaa Goethen opetusta: vapautuaxeen kärsimyxestä tulee ihmisen ajatuxillaan siihen syventyä. Se on kuin raaputtaisi kutinaa. Tuo suuri nero toteutti käytännössä Spinozan viidennessä kirjassaan esittämää teoriaa, jossa ajatuxena on, että elämämme kaikkien erillisten tapausten takana ovat lait, jotka liittävät ne maailman kaikkeuden suureen elämään kuuluvixi. En se minä ollut, mun täytyi kävellä näin, mussa vaan oli se jokin. Ja Tainekin (joka on tehnyt enemmän kuin kukaan muu Darwinin töiden levittämisexi Ranskaan) loistavasti kirjoitetussa Byron-tutkielmassaan neuvoo samoin, että meidän on ymmärrettävä izeämme, jotta järjen valo synnyttäisi meissä sydämen rauhan." Eli determinismi ja siitä johdettu fatalismi ois niinku pääsylippu ataraxiaan. (No tänhän mä osoitin pupuxi jo mun filosofian sivulavissa peliteorian avulla.) Toisaalla Goethe neuvoi nulikkaa joka kysyi miten ruveta neroxi: "en ole ikinä tehnyt mitään mistä en tykännyt." Kaikista kermaperseistä ei tule neroja, mutta monista neroista kermaperseitä.
ellauri032.html on line 749: Mutta panee silti miettimään toi rakkauden hehkuttaminen kristinuskossa. Onhan rakkaus kiva tunne, ei siinä mitään, mutta mitä tekemistä sillä on uskontojen kanssa? Kai sillä sittenkin on. Adrien Sixten määritelmä oli vähän suppea, se koskee erosta, ulos jää vielä filia ja agape, niinkuin opetti T.P. Virkkunen ussantunnilla. Eli kavereiden diggaus ja ylempien ihailu. Varsinkin tosta viimeisestä on uskonnoissa kysymys. Eläintieteellisesti kazoen laumafiilis ja termiittikunigattaren haju. On mun henkilökohtainen onnettomuus, että nää lajit on mulla heikommin kehittyneet. Puuttuu se antenni, niinkuin Kari Enkvist sanoisi. Zinzendorfilla oli hyvin kehittyneet kaikki 3 antennia, kuten Anna Nitschman voi totistaa. Parempi etukeno, kuten mainostaa Viagra-korvike Instagramissa. On paha sanoa, kumpi on kamalampi, Tiktok vai Instagram. Pakotettu valinta, ipsatiivinen.
ellauri032.html on line 755: alkuun
ellauri032.html on line 756: loppuun
ellauri033.html on line 15: alkuun
ellauri033.html on line 16: loppuun
ellauri033.html on line 17: und:#d7b882;font-size:4em;text-align:center;margin-top:0%;margin-bottom:0%">Par PAUL BOURGET
de l´Académie Française.
ellauri033.html on line 18: und:#4a1a10;font-size:8em;text-align:center;margin-top:0%;margin-bottom:0%">VIVE LA DISCIPLINEIlkikuria
ellauri033.html on line 24: Bourget on fin de siecleä jollon ranskalaisnuoriso ol saxalaisten voiton jälkeen yhtä nuupallaan ja ärhäköitä kuin sakemannit sitten maailmansotain välillä. Barresilta tuli toi culte de moi, jota Bourges kyllä pahexui. Ei viälä modernismia, joka pääsi vauhtiin 1900-luvun puolella ennen sotia, kun vanha minä oli jo ihan särknyt ja säädyt hajalla. Vielä vähemmän postmodernia, semmosta vielä rikkinäisempää seuraavaa fin de siecleä. Mikäs maanjäristys sen sit selittää? Oiskohan se Gutenbergin romahdus? Mieti sitä. Sitä ei moni tiedä ja harva arvaa.
ellauri033.html on line 26: PS. Mun arvaus on et se oli sotaa käymättömän sukupolven kärsimättömyyttä päästä särkemään taas kaikki mihkä niitä edeltävä sukupolvi saarnasi. Länsimainen arvojärjestelmä loi nahkansa. (prophylaxis, health services, popular culture, green revolution, air travel, electronics, shift from industrial to service economy). Apinalauman ja kunkin yxityisen aapan olemassaoloa uhkaavat todelliset vaarat oli nähtävästi voitettu, isänmaallisuuden korvaa globaali viihde ja ikävystyminen leviää sitä lyytä aatelista kaikkiin yhteiskuntaluokkiin.
ellauri033.html on line 27: Kun kaikki menee hyvin ja jengi on tyytyväisiä, ei moraaliakaan mihkään tarvita.
ellauri033.html on line 29: Nyt kun alkaa uudet vaarat uhata kaivetaan vanhat meemit esiin naftaliinista.
ellauri033.html on line 33: Lukija ja lukijatar, jos olette yhdessä, jos käytte samaan vuoteeseen kuin aloilleen asettunut pariskunta, kumpikin sytyttää yöpöytänsä lampun ja syventyy kirjaansa kaxi yhdensuuntaista lukemista unen lähestymisen myötä, sitten sinä, sen jälkeen sinä sammutatte valon, palattuanne eri maailmoista kohtaatte toisenne salavihkaa pimeässä missä kaikki etäsyydet pyyhkiytyvät pois ennenkuin erisuuntaiset unet vievät taas sinut yhteen suuntaan ja sinut toiseen. Mutta älkää ironisoiko tuota aviollisen harmonian mahdollisuutta: millaisen kuvan onnellisemmasta pariskunnasta voisitte asettaa tilalle? (Italo Calvino)
ellauri033.html on line 41: Nää(kin) on bourgeois poikia jotka hännystelee homona aatelia. Katolisia poliittisia konservatiiveja. 1870 sotahäpeän todistajia revanchisteja. Pirun oppipoikia kadonnutta aikaa ezimässä. Hienohattusia wiixekkäitä fin de siècle snoppeja. Antediluviaalisia amfibisia sammakkomiehiä.
ellauri033.html on line 42: Marcel on junanlähettäjä. Paul kaiketi normaali antikolmijalka häntyri.
ellauri033.html on line 44: Kun hain netistä et homoiliko ne keskenään, löytyi Homo diluvii testis, sammakkoeläimen fossiili jota ihmetteli Leibnizin pen pal, oksitaani kristallisti Louis Bourguet. Paul ei ollut vain amfibi (kuten saxikäsi Olli), vaan hydropaatti, sylki vesilasiin kuin kapteeni Kapu.
ellauri033.html on line 48: Paulin isä oli matikan proffa, äiti kuoli kun Paul on 6v.. Paha äitipuoli kuten Kaarlo Syvännöllä.
ellauri033.html on line 53: Paul senttaa kirjallisuuslehtiin kuin Ball-sack uran alussa. Voittaa oikeusjutun kustantajaa vastaan 1886, mistä Zola innostuu, vaikka sittemmin ovat eri mieltä kolmijalka Dreyfusin jutusta. Polle hylkää kirkon 1867 mut pyörtää takasin 1901.
ellauri033.html on line 55: Muotikirjailija julkkis pääsee akatemiaan 43-vuotiaana 1895. Vähän myöhemmin kuin mä Kovvolaan. Kirjailijana se on yhtä kausituote kuin Esa Sariola. Ilmeisesti ihaile triesteläistä jesuiittasukuista kaunista ja fixua Minnie David vaimoa joka osaa italiaa ja on hyvä kääntäjä. Senköhän käskystä se tekee täyskäännöxen aktiiviuskovaisexi 1901. Pettää sitä kyllä, se on normaalia. Asuvat koko ikänsä bulevardilla kuin Esa Saarinen ja Pipsa. Ne on lapsettomia. Paul on pessimisti eikä piittaa laahuxesta enempää kuin Pentti Linkola. Se ei ole ritarillinen vaan pelkkä porvari, valittaa aatelinen tuttava. Sillä ei ole syntyperää. Se on vähän maalta, Ardèchen kultahattu, moukka. Aatelisrouvien eunukki, mut bylsiihän se Marie Kannia. Matkustelee tosi paljon itexeen. Minnie jää kai kotiin kastelemaan kukkia kuin Mme Maigret. Jenkkituomisina tuo ranskankieleen sanan building. Ois saanu jättää tuomatta. Minnie kääntää jonkun Paulin ihaileman jenkkiromaanin, kääntäjättären nimeä ei "tietystikään" panna esille.
ellauri033.html on line 66: Luin Kouvolan vuosina Proustin magnum opuxen alusta loppuun ranskaxi. Ehkä se oli jotain Niklaxen Alastalon salissa -tyyppistä kuritusta.
ellauri033.html on line 70: Marcel syntyi 1871 ja kuoli 1922, samana vuonna kun äiti Pirkko syntyi. Proust on äidin poika ja isoäidinkin. Eli vaan puoli vuosisataa, yhden vuosisadan lopun ja toisen alkua. Kadonnut aika oli sitä alkupuolta, fin de siecleä. Loppupuoli, vuosisadan alku, oli alamäkeä. Tuntuu tutulta. Sen saattohoitaja Celeste, omempi kuin omaishoitaja, kielsi sen homouden. Muut kaikki myönsivät. Marcel ei kommentoinut.
ellauri033.html on line 72: Marcel kuoli virallisesti hoitamattomaan bronkiittiin. Armeijan lääkärit väitti että mun Moskovassa saama tauti oli bronkiitti. Sinuiitti se oli. Sain turhaan maata viikkokausia. Siitä jäi ikuinen taipumus saada sinuiitteja. Se on yx harvoista asioista jota olen elämässä katunut, että menin kuumeisena lomalta kasarmiin. Ois pitänyt sairastaa kotona, karkuruuden uhalla. Saablarin isänmaalliset pstoalaiset. Fasistit. Fan anamma.
ellauri033.html on line 79: Georges Pellissier, né le 7 février 1852 à Monflanquin (Lot-et-Garonne) et mort en 1918 à Montauban, est un écrivain français, spécialiste de littérature française. Il fut docteur ès lettres et professeur de rhétorique au lycée Janson-de-Sailly1. Il a notamment écrit un traité historique de versification française.
ellauri033.html on line 93: nu, cuivré, bossue comme un vieux chaudron, œil petit, oblique et
ellauri033.html on line 94: luisant, narine enflée, face camuse ». Qui (lit satyre dit une sorte de
ellauri033.html on line 95: demi-dieu, mais aussi une sorte de brute. En tout cas, Verlaine n´avait
ellauri033.html on line 98: incapable d´aucune discipline, il arriva deux choses bien
ellauri033.html on line 100: du Parnasse, et, dans la seconde, il devint quelque chose comme un chef
ellauri033.html on line 105: un disciple de Leconte de Lisle et de Banville. Il subit l´influence des
ellauri033.html on line 114: de déconcertant. On pourrait signaler dans son premier recueil une ou
ellauri033.html on line 119: recueil suivant, intitulé Sagesse, eurent révélé un art nouveau,
ellauri033.html on line 121: l´école alors régnante, Verlaine fut salué comme un maître par tous les
ellauri033.html on line 122: jeunes poètes qui, lassés dp la rhétorique sonore et crue, de la
ellauri033.html on line 124: cherchaient .le secret d´une forme moins précise , moins défini tive,
ellauri033.html on line 129: Parmi les « jeunes » qui suivaient Verlaine, la plupart ne
ellauri033.html on line 138: proclamé par la « jeunesse littéraire » Prince des poètes français.
ellauri033.html on line 139: Voilà un titre bien pompeux et qui ne lui convenait guère. En parcourant
ellauri033.html on line 142: la forme. Beaucoup de pièces sont tout uniment inintelligibles; la
ellauri033.html on line 144: là fois plates et entortillées. Mais il y en a aussi quelques-unes de
ellauri033.html on line 146: sans doute comme celui d´un poète unique, qui, dans un siècle d´artistes
ellauri033.html on line 150: Verlaine. La beauté que les ´Parnassiens´ exprimaient dans leurs rythmes précis et stricts avait quelque chose de dur. En quelques pièces exquises, Verlaine a mis la douceur d´une âme tout enfantine.
ellauri033.html on line 153: exemple, ont un accent de dévotion naïve qui les met à part. Il ne
ellauri033.html on line 157: qu´ait jamais écrits un poète français. D´abord, par le profond
ellauri033.html on line 159: soumission, l´humilité intellectuelle dont ils témoignent, par un
ellauri033.html on line 161: inimitable d´un amour ingénu et fervent. Est-ce encore de l´art? Je ne
ellauri033.html on line 164: presque involontaire d´un cœur qui souffre et d´une volonté qui
ellauri033.html on line 170: Né en 1862 à Charmes en Lorraine, Maurice Barrès a huit ans en 1870 et jamais il n´oubliera l´humiliation de la défaite et de l´occupation : « C´est persuasif pour toujours, écrira-t-il vers la fin de sa vie, d´avoir vu dans sa huitième année une troupe prussienne entrant sur un air de fifre dans une petite ville française. »
ellauri033.html on line 179: un des deux frères à l´autre, nous les aurons menés ». Cette secrète
ellauri033.html on line 184: L´invention du vrai en littérature — et d´un !
ellauri033.html on line 185: — suffirait d´elle-même pour leur assurer une place fort enviable. Les
ellauri033.html on line 188: Goncourt offre un caractère particu- lier, et nous devons, pour être
ellauri033.html on line 194: cune différence entre l´histoire et le reportage., Edmond se vante
ellauri033.html on line 195: d´avoir inventé et baptisé les documents humains ». Jamais la littérature n´avait accordé tant d´importance au tissu d´une " robe ou à la couleur d´une tapisserie. Bagatelles et colifichets, voilà le plus clair de leurs documents. Ils
ellauri033.html on line 197: Ce qui assure la durée des œuvres, c´est une vérité durable. Distinguons
ellauri033.html on line 200: aujourd´hui l´intérêt d´un livre que par ce qui, demain, n´aura plus
ellauri033.html on line 201: aucun intérêt.
ellauri033.html on line 213: observations aient une autorité documentaire. Mais, relative par rapport
ellauri033.html on line 215: chaque homme. Or, la vision des Goncourt ne ressemble à aucune autre : tout objet, en passant à tràvers leur « moi », s´y réfracte fiévreusement.
ellauri033.html on line 217: chose de répugnant. « Notre œuvre, déclarent-ils, repose sur une maladie
ellauri033.html on line 225: mal comprendre les subtils propos d´un philosophe.
ellauri033.html on line 227: vol, ne pouvait s´adapter une écriture normale. Rien chez eux que
ellauri033.html on line 229: et de l´ordre. Le roman tel qu´ils l´entendent est une succession de
ellauri033.html on line 230: tableaux, et chacun de ces tableaux est une juxtaposition de 4notes. Ils
ellauri033.html on line 231: ont un secrétaire à plusieurs tiroirs, garnis de fiches ; et leurs
ellauri033.html on line 240: parmi tous les vocabulaires. Elle ne voit dans la syntaxe qu´une
ellauri033.html on line 246: sain de corps et d´esprit. Mais un homme bien portant n´est pas suivant
ellauri033.html on line 247: eux un artiste. Et vraiment je crains qu´il ne faille être quelque peu
ellauri033.html on line 257: l´inoculer à notre littérature. Dans leur manière insolite, capricieuse, tortillée, dans leur écriture bizarre et saugrenue, il y a effectivement beaucoup de japonais, et même un peu de chinois.
ellauri033.html on line 261: Avec un bon estomac, M. Huysmans eût été le plus exemplaire des
ellauri033.html on line 263: teinta fortement de pessimisme, d´un pessimisme tout subjectif, et, si
ellauri033.html on line 266: l´un de ses héros, Folantin, la meilleure côtelette lui soulevait le
ellauri033.html on line 267: cœur. Point de bonne côtelette pour un mauvais estomac.
ellauri033.html on line 270: Esseintes la contrecarre avec une application maniaque. Il prend tout à
ellauri033.html on line 273: son médecin lui ordonne de rentrer dans l´existence com- , mune. Plus
ellauri033.html on line 278: concupiscence ne le donnait d´abord au diable. Là-bas est un livre
ellauri033.html on line 279: d´érotomanie satanisante. Nous y voyons Durtal, l´ancien des Esseintes, se livrer avec fureur à de sacrilèges orgies. Mais ne serait-ce pas une étape sur la route du salut? On peut
ellauri033.html on line 280: considérer le diabolisme comme un mysticisme dévié. Puis, croire ´ au
ellauri033.html on line 284: m´aurait prédit, il y a quelques années, que je me réfugierais dans une
ellauri033.html on line 289: ornements sa-cerdotaux une prédilection significative, habillait sa
ellauri033.html on line 294: trahiraient-elles pas une inquiétude d´âme qui fut toujours le prélude
ellauri033.html on line 299: l´Eglise est pour lui un hôpital. Son séjour à Notre-Dame ´de l´Atre lui
ellauri033.html on line 304: savourer d´avance les chutes inévitables. C´est dommage ; avec un peu de
ellauri033.html on line 309: Hélas! M. l´abbé Klein a beau faire de Durtal un nouvel Augustin, et
ellauri033.html on line 310: l´abbé Mugnier un autre Lacordaire : je crains qu´il ne soit, lui-même
ellauri033.html on line 318: corporellemcnt la femme ». Il y a chez tout homme un ange et une bête ;
ellauri033.html on line 340: Hij publiceerde in 1874 in eigen beheer de gedichtenbundel Le drageoir à épices. De heruitgave van het jaar daarop verscheen onder een gewijzigde titel, Le drageoir aux épices. Dankzij zijn artikel over L´Assommoir en een roman, Les Sœurs Vatard (1879), won hij Émile Zola voor zich. Hij leverde een bijdrage aan de bundel Les Soirées de Médan (1880), die het manifest wordt van de naturalistische literatuur. Zijn werken schetsen het beeld van een grijs, banaal en alledaags bestaan, zoals in En ménage (1881) en À vau-l´eau (1882), waarbij hij blijk geeft van pessimisme en van zijn weerzin voor een moderne, door "janhagel en zwakhoofdigen" bevolkte wereld.
ellauri033.html on line 353: complaisance. Beaucoup de braves jeunes gens qui avaient mal digéré leur
ellauri033.html on line 354: cours de philosophie se crurent atteints d´un intellectualisme aigu. «
ellauri033.html on line 355: Rassurez-vous, leur disait-on : c´est un embarras gastrique qui ne
ellauri033.html on line 356: présente aucun danger. » — Rien n´y faisait; vous les désobligiez en
ellauri033.html on line 361: Le scepticisme intellectuel de M. Bourget s´allia toujours avec un fond
ellauri033.html on line 367: inspire tour il tour sans que l´un le dégoûte de l´autre : Jésus-Christ
ellauri033.html on line 371: les décrit avec un trouble sympathique. Ses belles pécheresses le
ellauri033.html on line 376: d´amour, qui se termine sur des effusions néo-catholiques, pas un de ses
ellauri033.html on line 379: suivant, le même personnage reparaît sous un autre nom, aussi sceptique
ellauri033.html on line 380: que jamais : tout est à refaire. Entre temps, l´auteur écrit une
ellauri033.html on line 382: encore, à tel roman dont le héros est toujours une victime de l´analyse,
ellauri033.html on line 384: prouver que l´analyse est une « multiplicatrice d´énergie morale ».
ellauri033.html on line 389: ensoutanée; il coiffe tout idéal d´un froc. Son « saint laïque », M.
ellauri033.html on line 390: Sixte, le grand négateur, finit par marmotter un Ave Maria. M. Bourget
ellauri033.html on line 391: cléricalise la vertu. Pour deus ex machina, toujours un prêtre : l´abbé Taconnet dans Mensonges ; dans Un Saint, le Père Griffi. Dans son dernier ouvrage, voici Léon XIII en personne, ce « prisonnier », ce « martyr » — debitricem martyrii fidem,
ellauri033.html on line 394: respire « une splendide rose jaune ». Devant ce spectacle, qui fait
ellauri033.html on line 397: Raison, science, intellect, tout, en un instant, fait banqueroute. M.
ellauri033.html on line 408: Hra Paul Bourget on mondeeni romaanikirjailija, zygologinen ja moralistinen. Mondeenixi sen maku oli erittäinkin aristokraattinen (vaikka olikin poroporvari). Nuorena innokkaana se kuvitteli runoilevansa "vernissatuissa saappaissa ja vaaleissa käsineissä". Idoli oli silloin pukeutunut viimeisen muodin mukaan. Sitä on usein pilkattu nokkelahkosti sen eleganteista tavoista ja innostuxesta salonkien ja buduaarien pikku rivouxiin. Se vaikutti sanalla sanoen aika snobilta. No se ei ole "kirjallisuudessa" kovin harvinaista. Yx Paulin henkilöistä, kiltti runoilija Rene Vincy, huomauttaa aika naivisti: Me kirjailijat, meillä on hirvee hinku hienoihin siusustuxiin: Balzacilla oli se, Mussetilla oli se, se on sellanen pieni lapsellinen piirre. Snobi voi olla monella tavalla. ... On snobeja ja snobeja, tämmöinen pieni viaton on kaikista anteexiannettavin.
ellauri033.html on line 410: Pahansuovat sielut pilkkaa Hra Bourgetin harrasta snobiutta, mut siinä voi nähdä tietyn pyrkimyxen tarkkuuteen. Eikös buduaarit ja salongit ole vaan kehys, jossa sen romaanit kukoistelevat, miljöö missä sen sankarit kehittyvät? Kyllähän se herkuttelee ihan sikana pikkuseikoilla kuten prenikoilla ja pukukoruilla. Suurin osa Hra Bourgetin henkilöistä pukeutuu hirmu huolella, mut eikös niillä ole syytäkin? Jos markiisi Bonnive tekee vaikutuxen Rva Nancayhyn, se saa kiittää siitä sen kauluksen ja mansettien hienoa leikkausta ja leveetä mohairnauhaa, joka roikkuu hienosta kultahakasesta, johon on kiinnitetty sen antiikkinen lornjetti. Ja mixkä ei Rva de Tillieres Raymond Casain ilmestyttyä nää kaunopuheisessa ja kiltissä Poyannessa, jota se on rakastanut uskollisesti vuosikausia, enää kuin hövelin ja lurittelevan tunkeilijan? Sen ymmärtääxemme Pollen on näytettävä että Casai on hienoston makutuomari, jonka pukeutumishuoneessa nuoret näkee hienon hyllyn jolla on upeasti järjestettynä 92 paria kenkiä. Ei ihme että Rva Tilliers on höxötyxissään vaan sen nimen kuullessaan.
ellauri033.html on line 414: Voi kysyä oliko luonto tarkoittanut Hra Bourgetin kirjoittamaan mondeeneja romaaneja. Se tahtoi olla muodikas kirjailija, ja sitähän se oli. Mutta samalla kun onnittelee sitä sen innosta täyttää tämä tehtävä, voi katua ettei se ottanut izelleen sopivampaa aihetta. Hra Bourgetin valizemassa genressä sen ominaispiirteet kääntyvät vioixi. Sen kaunein kirja (kai tää Disciple?) on ankara ja vahva etydi, jossa ei ole mitään mondeenia. Kun B. maalaa mondeenia eleganssia, sen vakavuus kuulostaa nulikkamaiselta, ja kun se pohdiskelee sentimentaalisia typeryyksiä, sen metafysiikka kuulostaa pedantilta. Sillä ei ole mitään niitä lahjoja joita hommaan tarvittais. Se on tunnollinen ja raskas, se ei osaa leikkiä. Siltä puuttuu huolettomuutta, taitoa ja suloa. Se minkä muut antavat hienoisesti ymmärtää, se sanoo pitkän kaavan mukaan yxitoikkoisen monisanaisesti. Missä muut liu´uttelevat, se tunkee päälle ja tolkuttaa. Pakinointi ja ironia on sille tuntematonta. Se on tarkka havainnoija, kexeliäs moralisti, mutta siltä puuttuu totaalisesti henkevyys. Vaikka lukee kaikki ne 15-20 romaania mitä se on kyhännyt, ei löydä mitään vizikkäämpää kuin Francoisen pölinä Mensongesissa, tai Opetuslapsessa pappa Carbonnetin turina: yx sanoo kukkelikuu incogniton sijasta, toinen sanoo 4-12 välillä pro catimini. Hra Bourget kerää huolellisesti tämmöisiä hulvattomuuxia; Bouvard ja Pecuchet teki sen paremmin.
ellauri033.html on line 416: Tää erittelyn mestari on liian rehellinen ollaxeen vizikäs. On vaikea sanoa missä kohtaa Hra Bourgetilla puuttuu kepeyttä. Kun se kuvaa don Juania, alta kurkistaa Don Quichotte. Se uhoo, huudahtelee, pahentuu, huokailee, kuzuu avux taivasta ja maata. Aina tulisena ja juhlallisena se pitää traagisena sellaista jota muut ei edes ota vakavasti. Arvoituxet joita se pitää julmina tai jotka aiheuttavat sairasta angstia, on sen lukijattarista vaan hassuja. Muistattexte mitä Claude Larcher sanoi izestään: mua pidetään subtiilina analyytikkona, mä olen kovan luokan tumpelo. Sellasta tumpeloutta sais olla enemmän. Tässä kohtaa Hra Bourget on parempi kuin mondeeni kirjailija, mutta mondeenina kirjailijana se on surkeampi kuin Marcel Prevost.
ellauri033.html on line 418: Zygologina Paul Hra Bourget on pannut moraalin takasin romaaniin. Aikana jolloin suoraviivainen luonnontieteilevä zygologia tukehdutti koko alan, kun sielutiede oli pelkkää ihmiseläimen tutkimusta, Hra Bourget lainasi luonnontieteilijöiden menetelmiä ja sovelsi niitä hormonien sijasta sielun kaiveluun. Tätä arvonimeä en tohdi siltä riisua. Se oli romaaneissa ensimmäisiä ja ehkä väkevin reaktionääri, joka vastusti tuota summittaista väkivaltaa, sielun lyhkäsex myyvää filosofiaa joka palauttaa ihmistoiminnan ruokahaluihin, ja sulkee luonnosta ja taiteesta kaiken mihin materialismi ei ylety. Ikävä kyllä sen reaktio löi aika lailla ylize. Se korvas yhden kaavan toisella: sosiobiologian joka puristaa sielun kuivaxi se korvaa koulusielutieteellä, joka exyy abstraktioihin. Ei siitä synny yhtään todennäköisempiä henkilöitä. Kaikista sen hahmoista ei mikään elä eikä jää mieleen. Sen analyysi rajoittuu hirmu ahtaisiin raameihin, ja sen tyypit on aina samanlaisia.
ellauri033.html on line 420: Hra Bourgetin naiset on niin samanlaisia keskenään että ne menee sekaisin. Miesten joukossa, jos ei lasketa Hubert Liaurania, Rene Vincya tai edes Poyannea, jotka on harvinaisen mitättömiä, ei löydy enää muuta kuin se ikuinen diletantti, tää analyysin "uhri", joka on joka romaanissa eri nimellä tollanen fin-de-siecle lapsukainen, joka alkaa jo hymyilyttää, eikä ole yhtään vähemmän mahtipontinen ja hälyyttävä kuin suurpiirteinen insinööri tai kohtelias tehtaanisäntä. Ruvetessaan zygologixi Hra Bourget unohtaa olla kirjailija. Se sekottaa tieteen, joka kuvaa elämää ja taiteen, joka kyhää sitä. Useet sen kirjoista on vähemmän romaaneja kuin jotain pöpilän sairaskertomuxia.
ellauri033.html on line 422: No se alotti kriitikkona, eikä pääse täplistään. Tyyppien teot on vaan veruke aloittaa viisasteleva pohdinta. (Kukas tästä tulee mieleen? No Esa Sariola!) Hienoa zygologiaa epäilemättä; mutta ois kiva kun toi zygologia ei olis pelkkiä alaviitteitä, joista se pitää enemmän huolta kuin henkilöistänsä, jotka sais elää elämäänsä ilman selityxiä. Hra Bourgetin henkilöt on suoraan sanoen vaan automaatteja. Välillä ne tekee jotain eleitä; heti kun ne liikauttavat edes eväänsä, kirjailija hyökkää väliin ja pitää esitelmän mekaniikasta, joka ei pääty ennenkuin se on osoittanut ihan pikkutarkasti miten kellokoneiston rattaat liikahtivat. Sellasta marginaalihuomautusten zygologiaa. Selitys tarjoillaan eri lautasella. Se tekee siitä muistiinpanoja, niin monisanaisia että ne peittävät koko textin ja tukauduttavat romaanin. Valtaosa sen kirjoista on karkeita luurankoja, jonka jokaiseen koukkuun on kiinnitetty anatominen kyltti. Sen huomas kun Une Idyllestä tehtiin teaterikappale. Näyttämöllä selittäjä piti hiljentää. Vaan banaali raaka melodraama jäi jälelle.
ellauri033.html on line 424: Jos se käyttäis tota erittelyä vaan monimutkaisiin tunteisiin, joita ehkä ei muuten tajua, mut ei se selittää laajasti tapauxia joissa ei ole mitään hämärää, tilanteisiin jotka ei kaipais mitään kommentaaria. Siitä vois antaa tukuittain esimerkkejä. Esim mitä kiinnostavaa on leikellä mustasukkaisen rakkauden anatomiaa kirjassa Cruelle enigme, missä se kertoo pitkällisesti mitä tapahtuu d´Hubertin mielessä kun Rva de Sauve pettää sitä. Hra Bourget tässä esiintyy taas yleisön pyynnöstä; se soittaa mielisoitinta. Se selittää ihan yxinkertaisia mielenliikkeitä niin pitkästi että alkaa luulla et niissä on jotain monimutkaista. Osan mielestä se on kuolleen konin ruoskintaa, osalle se vaan sotkee selvää asiaa. Ja jos tyypit ei ole tarpeex kiinnostavia leikeltäväxi, se kexii ihan kummia hyypiöitä, niin omituisia et ne ei edes kiinnosta, ihan vaan virtuositeettina. Se leikkelee jopa ihan sivuhenkilöitä, vaan leikkelemisen ilosta. ... TLDR
ellauri033.html on line 426: Psykologia on viime aikoina kokenut vallankumouxen jota Hra Bourget ei vitkastele käyttää hyväxi. Ennen piti henkilöiden olla luonteelleen uskollisia, vaan eipä enää, nyt niitä saa muuttaa matkan aikana, ne "kehittyvät". Paremmin sanoen: jokaisella on kallossaan olentoja joita ne ei edes tunnekkaan. Ne voi jäädä tiedostamattomaan syövereihin; mutta kun tilaisuus tulee, ne voivat putkahtaa yllättäen esille, korvata entisen minän, ja siepata sielun panttivangixi. Ei se nyt niin uuttakaan ole. Kyl jo Descartesin aikana ymmärrettiin et persoonallisuus on monimutkainen olio. La Rochefoucauld sanoi että joskus sitä eroaa izestään yhtä paljon kuin muista. Sellaisia ollaan Polleja, maailman monimpia poneja. Ennen näitä hajanaisia persoonallisuuxia vähän liimailtiin kokoon romaaneissa, nyt se ei enää trenditä, vaan romaanikirjailijat ottaa mailizia just noista halkeamista ja säröistä.
ellauri033.html on line 428: Pahimmassa tapauxessa tyypit vois olla ihan erilaisia eri luvuissa. No ei Hra Bourget ihan niin pitkälle mene, vaikka pitääkin kovaa melua ponin minän moneudesta. Useimmiten löytyy vaan kaxi minäehdokasta, esim. Robert Greslou, Loup-Garou ihmissusi, ompasusi joka löytää sisästään kaxi eri oliota, yxi selkeä älykäs rehellinen, kova henkisen työn tekijä, ja toinen pimeä, julma, impulsiivinen. Tai toi Rva de Tillieres, jolla on 2 heilaa, Poyanne ja Casai, jotka tyydyttää sen kahta eri jotain (en sentään sano aukkoa). Vaan Rva Moraine kirjassa Mensonges sisältää kolme persoonallisuutta. Siinä on yx joka tykkää luxuxesta, toinen joka tykkää lemmestä, ja kolmas joka haluu huomiota. Odottakaas! Kun Larcher päättelee: se on aika moni poni, abbe Taconnet vastaa doucement kuin Pirkko: Komplisoituko? ... tiedän, te käytätte nitä sanoja välttääxenne yxinkertaisempia. Se on vaan onneton joka on tunteittensa vallassa. Jos appi on oikeassa, mitä jää Hra Bourgetin zygologisista pölinöistä? Oikeassahan appi on, Suzanne on yxinkertainen elukka. Se mistä Hra Bourget tekee ison numeron koko kirjan pituudelta, voidaan tiivistää tähän: siinä kisailee sielu ja ruumis, enkeli ja nauta. Eikä siinä mitään, mut pitääx siitä tehdä tollasta zygologista sanasalaattia.
ellauri033.html on line 430: Kun Rva de Sauve, joka vielä rakastaakin Huuperttia, antautuu La Croix-Firminille, typerälle vaikka söpölle muskelimasalle, niin Hra Bourget ei tajua siitä enää mitään, ja kuten sanoo Pascal, ezii syytä huokaillen. Oi! se huutaa pateettisesti, julma, julma arvoitus! Miten se saatto tehdä noin? ja onhan se silti se sama misukka... eikö vaan ... Eikä kuitenkaan! Huupertin partneri ei ois voinut tehdä noin... Häh, sekö? Oi! julma, (taas) julma arvoitus! Voi luoja, tarvizeeko noin pyöritellä ja pidellä päätä. 50 sivua myöhemmin sama taas. Vincy yrittää turhaan ratkaista Theresen luonnetta kuin ristikkoa. Bourgeet selittää asian, kuiskuttelee sivusta: Therese on romantikko, ja samalla kertaa intohimoineen; sillä on sentimentaalisia unelmia, mutta myös panohalua, ja aavioero asettui vähäx aikaa sen sydämmen tarpeiden ja aistien tyrannian välille. Ei sen kummempaa, kuten sanotaan. Sama juttu Rva Tillieresin kohdalla. Poyenne on sen sielun rakas, ja Casai, sen ... nojaa, sen mitä Poyanne ei saa tyydytetyxi. Selittely jatkuu loppupeleihiin, spoileria ei jätetä.
ellauri033.html on line 434: Luvatussa maassa tyyppi bylsii entisen heilan paxuxi mut tää menee toisen kanssa naimisiin. Lapsi on takusti sen ekan jäbän. Pitäiskö sen tunnustaa se? No joo, tästä ei sit puhutakkaan, vaan pelkästään tän ekän jäbän heräävistä isäntunteista. Paul hei! huutaa Pellissier, entäs tää tunnustamiskysymys?
ellauri033.html on line 437: Hra Bourget halus olla samalla kertaa moralistinen ja zygologinen kirjailija. Pellissierin miälestä tästä ei tule lasta eikä paskaakaan. Jos se kertoo jostain poikkeustapauxista, mitä niistä jää käteen moralistille? Ei käy, pitää kirjoittaa kunnollisia moraliteetteja tai ei sit ollenkaan. Jos moraalinen johtopäätös ei seuraa annetuista premisseistä loogisesti, mikäs oppitunti se nyt on. Tuumii Pellissier. Ja toistaa et Opetuslapsi on sentään Hra Bourgetin kirjoista väkevin.
ellauri033.html on line 439: Mutta siinäkin, jos se uskaltaa sanoa, on teesi aika hatara, Hra Bourget esittelee ison filosofin pienen oppilaan, joka tekee ällön rikoxen, ja yrittää osoittaa et filosofi on vastuussa oppipojasta. Ja silti ihmetyttää. Sixte on jonkinlainen harrastelijapyhimys, joka ällistyy kuullessaan et joku sen tuskin tuntema nappula on lukenut sen kirjoja ja tehnyt niistä kamalia johtopäätöxiä. Pellissier ei ota kantaa ize kysymyxeen, mut ihmettelee kuitenkin, ex sellainen syytös vaaranna ajattelun vapautta. Ex Greslou kexi omat kokeilunsa ihan omasta päästä? Noniin, koittakaa nyt päättää heppahöperöt, kuka on oikeesti vastuussa kun Polle karkaa avoimesta tallin ovesta syömään Heinosen sedän tulppaaneja penkistä?
ellauri033.html on line 441: Oli Gresloun tapauxessa miten oli, ilmeisesti Hra Bourgetilla oli tullut tunnonpistoja siitä et nuoriso otti sen varhemmista teoxista pahaa esimerkkiä. Se kirjoitti siitä jopa esipuheen kurinpalautuskirjaansa. Vaik Pellissierin mukaan se siinäkin irtisanoo izensä mahdollisista vahingonkorvauxista. Sen velvollisuus oli kirjoittaa tämmösiä kirjoja. No Pellissier tutkii sit vähän Hra Bourgetin omaa omaatuntoa. Ristiinsuihkinnat ei saa suurta tuomiota, paizi milloin ne tuottaa surua ja harmia setämiesosapuolelle. Toi monin ponius on tosi pahaa lääkettä, koska sit se mä joka joutuu teosta tuomiolle ei välttämättä ole just se mä joka teki sen! Hemmetti, vastuukysymyxistä tulee tosi kinkkisiä.
ellauri033.html on line 443: Onx Hra Bourgetkin tämmönen Dr. Jekyll ja Mr. Hyde? Joo sanoo Pellissier. Sillä on aina on ollut izessään pari kolmekin minuutta: mystikko ja moralisti toisaalta, diletantti ja herkuttelija toisaalta. Sen mystisismi menee hukkaan tekohenkilöihin ja steriileihin huudahduxiin, kun sen monisieluiset ponit potkii aidan yli. Mikä pahempaa, sen älyllinen epäily ja aistillisuus estää sitä pääsemästä taivaaseen. Six nää Hra Bourgetin aaltoilut on viihdyttäneet meitä jo vuosia. Lähes kaikissa sen kirjoissa on joku libertiini joka saa taivaskosketuxen. Sankarit alkaa viime sivuilla höpöttää paternosteria. Ja seuraavassa kirjassa alotetaan koko homma alusta. Se ei ole järin rohkasevaa (Pellissierin miälestä).
ellauri033.html on line 447: L’auteur des Chansons joyeuses était alors amateur de vins et très libre sur le plan des mœurs. Il faut signaler une amitié particulière peu connue qui avait uni Maurice Bouchor et Paul Bourget. Ce dernier écrivait à Bouchor quand il avait 15 ans des lettres enflammées auxquelles l’adolescent n’était pas inseänsible. Bourget à cette époque était son « précepteur ». Il faut savoir que Paul Bourget est présent dans l’Album zutique et qu’il fréquentait le groupe des Vivants auquel on l’associe à tort. Il semble que Bouchor n’ait pas craint dans sa première jeunesse de passer pour un homosexuel, peut-être par provocation.
ellauri033.html on line 454: Le Disciple on Pollen magnum opus. Sen suomensi joku Valtonen (ei hilja eikä mato) 1941 nimellä Opetuslapsi. Sillä oli silloin sosiaalinen tilaus. 21v le Disciplen ensijulkaisun 1888 jälkeen eli v 1909 T Wyzeva (häh nainenko? Älä unta nää, se on Theodore Wyszewski, puolan emigrantti, kääntäjä ja taidekriitikko, symbolistien nokkamies) esittelee Bourgetin vanhoile lukijoille ja mahdollisille uusille. No nuoret varmaan lueskeli jo modernisteja. Tätä Wyzevskiä oli silloin jo 20v sitten hämmästyttäny kirjan opettavaisuus (ei jää epäselväxi ketkä on hyvixiä ketkä pahixia ja kuinka niille käy) niin paljon ettei se eka lukemasta muuta muistakaan.
ellauri033.html on line 456: Aikasemmat Paulin kirjat oli ollu pessimistisiä laskukkuuden runoelmia. Ei mitään törkeitä rupusakin kuvauxia naturalistityyliin niinkuin Zolalla. Zola on Wn mielestä ihan pasee, niin lääst siisön kun olla voi. Bourget on ylemmän keskiluokan eli herrasväen laulaja, jatkaa ihailemansa yrittäjähenkisen Balzacin kengänjäljissä. Se kuvaa raffinoidumpia fixumpia ihmisiä joilla on makua, pankinjohtajia ja hammaslääkäreitä, ja niiden sisäisiä mielenliikkeitä, just niinkun Mirkku, Aarne ja Sariolan Esa.
ellauri033.html on line 460: Hippolyte Taine mainitaan pahisten joukossa. Taine oli ranskalainen kirjallisuuden ja muunkin vehkeilyn historioizija, taantumuxellinen kyllä mutta maallinen, jota piispa Dupanloup vainosi kuin susi. Zola ei tykännyt kun Taine johtii kirjallisuuden liian suoraan kirjailijan taustasta. Kyllä taiteilijankin pitää jotain saada vaivan palkaxi. Tätähän mä oon tässä koittanut korjata, kun käytän tätä henkilö ja elämä metodia. Taine tais olla äidin poika, ainakin sen isä kuoli sen pienenä ollessa. Jeesuxen elämänkerturi Renan on jo tuttu sapajou-apinoista. Tainea haukuskelee kaikki, kun se ei osannut olla selkeästi sitä eikä tätä. Sellanen kentiesmies. Hippolyte Taine. Tintissä oli professori Hippolyte Bergamotte. Mutta Taine on enemmän luihun Aristide Filosellen näköinen. Ihan on samixet.
ellauri033.html on line 468: Hippolyte Adolphe Taine (21. huhtikuuta 1828 Vouziers – 5. maaliskuuta 1893 Pariisi) oli ranskalainen kriitikko ja historioitsija. Hän oli vankka positivismin kannattaja ja yksi ensimmäisistä kriittisen historiantutkimuksen tekijöistä. Taine tunnetaan kolmitahoisesta lähestymistavastaan, joita hän kutsui nimellä rotu, miljöö ja hetki taiteen kontekstuaaliseen tutkimukseen.
ellauri033.html on line 474: Nick Carter on kuvitteellinen etsivä, joka esiintyi ensimmäisen kerran vuonna 1886. Hahmon loivat alun perin yhdysvaltalaiset Ormond G. Smith ja John R. Coryell. Vuosina 1943–1955 Carter seikkaili radiokuunnelmissa. James Bondin tultua suosituksi Nick Carterista tehtiin kovaotteinen salainen agentti, josta useat kirjoittajat tekivät suosituksi tulleita kioskikirjoja. Suomeksi Nick Carter -sarjassa on ilmestynyt 229 kirjaa vuosina 1966–1992.
ellauri033.html on line 477: Wyszewski pahoittelee ihan Jeremiaan ja Platonin äänenpainoilla, että senaikaiset romaanit, teatteri, kaikki fin-de-siecle häärintä ovat ällösti latistaneet vuosisataiset kunnian ja ylpeyden, perhesiteiden ja uskonnon meemit. 20v kestänyt snobeilu ja uuber-menscheily on ollut ihan perseestä, ajatellen nyt vaan vaikka meidän omia pentuja. (No niitähän ei porvari-Paavalilla ollut, lukuunottamatta Fifiä.)
ellauri033.html on line 479: Jos ne ei kerro omia tarinoitaan, kirjailijat kexii juonia uutisista tai vanhemmasta viihteestä, esim myyteistä. Disciplen taustalla oli joku affaire Chambige, ilmeisesti jonkun Paulin kaverin tunaroima Klasu ja Ebba tapaus, jossa Klasu muka ampuu vahingossa oman pään ohi ensin nitistettyään menestyxekkäästi Ebban. Tästä nuoriso oppii ampumaan huonosti, tuumii Bourget ja päättää kirjoittaa siitä opettavaisen romaanin. Sekaan voi laittaa paljon monarkismia ja mies-ja ääniperiaatteen pelkoa, puhumattakaan nais-ja ääniperiaattesta. Plus muuta naisten halvexuntaa ja niistä viisastelua. Proustin hyvä puoli sentään on et se on kiinnostunut vaan ja yxinomaan persereijistä.
ellauri033.html on line 489: Marcel on Marcellus, pikku Markku. Sirkkis sanoi vanhuudenhöperönä Max-vauvaa pikku Markuxi. Se tulee aina mieleen Pulkkilanharjulla kun siellä on joku Markku niminen niemi ja tienristi.
ellauri033.html on line 493: Kovastipa Aku-eno suosi pikku Kupua. Ei pie sekoittaa varhaisempaan paljon ilkeämpään Markkuun:
ellauri033.html on line 495: Marcus Claudius Marcellus (n. 268 – 208 eaa. lähellä Venusiaa) oli roomalainen sotapäällikkö ja Hannibalin tärkeä vastustaja. Marcellus valtasi toisessa puunilaissodassa (218–201 eaa.) Syrakusan. Hän toimi konsulina viidesti.
ellauri033.html on line 496: Ensimmäisen konsulikautensa aikana 222 eaa. Marcellus taisteli Insubriassa ja saavutti spolia opiman kolmatta ja viimeistä kertaa Rooman historiassa. (The spolia opima ("rich spoils") were the armour, arms, and other effects that an ancient Roman general stripped from the body of an opposing commander slain in single combat. The spolia opima were regarded as the most honourable of the several kinds of war trophies a commander could obtain, including enemy military standards and the peaks of warships.) Hän vapautti roomalaisen varuskunnan Clasditiumissa ja valtasi Mediolanumin. Vuonna 216 eaa. Rooman hävittyä Cannaessa hän komensi armeijan jäännöksiä Canusiumissa ja pelasti Nolan ja eteläisen Campanian Hannibalilta. Vuosina 214–211 eaa. hän oli konsulina kolmatta kertaa palvellen Sisiliassa. Hän hyökkäsi Leontinoihin ja valtasi Syrakusan kahden vuoden piirityksen jälkeen. Hänen joukkonsa surmasivat tiedemies Arkhimedeen kaupungin valtauksen yhteydessä. (Noli turbare circulos meos.) Marcellius ryösti kaupungin ja toi sen aarteet Roomaan. Hän oli konsulina jälleen 210 eaa. vallaten Salapian Apuliassa, joka oli kapinoinut liittyen Hannibaliin. Vuonna 209 eaa. hän taisteli ratkaisemattomaan päättyneen taistelun Hannibalia vastaan Venusiassa. Hän sai surmansa väijytyksessä viidennellä konsulikaudellaan 208 eaa. ollessaan tiedustelemassa vihollisen asemia.
ellauri033.html on line 498: Hirvee mulkero. Esipuheessa vähäpätöisempi mulkero Bourget jo paljastaa karvansa, se setäilee nuorelle (mies)lukijalle ihan vimmatusti, tärkeilee ja puhuu pyhistä pataljoonista, vaikkei se ei ize 19-vuotiaana heilauttanut evääkään kun Ranska kärsi rökäletappion Saxalle 1871. Täähän oli entiselle suurvallalle tosi nolo sauma kun surkea Saxa pisti niin pahasti turpaan aurinkokunkun ja Napsun perikunnalle. Tämmösiä nolostuneita herrakansoja on läjäpäin, eikä niissä ole kovin kiva tunnelma. Parempi ois kun eivät eläis niin tiimihengessä. Futismazienkin häviäjät menee särkemään nakkikojuja ja autoja. Huligaanit ja graffitien piirtelijät kuseskelevat in effigie voittajien reviirille huonoina häviäjinä.
ellauri033.html on line 502: Ihan vitunmoista isänmaallista paatosta jatkuu, tän vois kääntää lause lauseelta noin tuhanteen muuhun samanlaiseen lurituxeen eri kielillä ja eri isänmaista.
ellauri033.html on line 504: Ootko messissä? Jos oot niin kiitos ja kädenpuristus. Jos et, niin on kaksi vaihtoehtoa: 1) olet kyyninen viziniekka. Pelailet pelejä ja haet voittoa. Harjoitat minäkulttia, sosiaalidarwinismia. Oot fin de siècle olemassaolon taistelija, joka laskee voiton pennosina. Jopa niin nihilisti, et ajattelet mun, köyhän akateemikon, olevan samoja miehiä. No en varmaana ole, en ole viziniekka vähän vähää, en ymmärrä yxinkertaisintakaan viziä. Tänne kuuluu sosialistitkin, ne on naurettavia. Nää siis on tämmösiä tieteellisiä epikuurolaisia. (Tulihan se sieltä!) Toinen tyyppi 2) on raffinoitu ja ymmärtää finessejä, delikaatti mutta jo ikävystynyt vähän kaikkeen, Jan Blomstedt-kaliiperin haukotuttava haukottelija. Ymmärtää muitakin arvoja kuin pennoset, mutta arvorelativistina luulee, että kaikissa on hyvät ja huonot puolensa. Eikä ole, piru vie! Mun arvoissa on vaan hyviä puolia, muilla vaan huonoja! Ei käy ettei usko mihinkään, pitää uskoa johonkin, ja se joku on isiltä peritty katolinen usko! Jossette usko niin isi kyllä suuttuu, tekee teidät perinnöttömäx! Ootte toisenlaisia egoisteja, subtiileja, vaihdatte vaihtoehtoisia totuuxia kuin purkkakuvia. Tämmönen intellektualismi on kuivaa ja kylmää kuin mannerilmasto. Tulkaa mukaan katoliseen menoon, siellä on kuumia ja märkiä kohtauxia! Tiedän, olen ollut mukana. Elekee siis olla 1) sensuelleja positivisteja eikä 2) intellektuelleja sofisteja. Olkaa 3) epäsensuelleja anti-intellektuelleja! Hedelmistään puu tunnetaan, sanoi hengellinen johtaja. Olkaa viikunoita, älkää kriikunoita! Appelsiineja, ei omppuja! (Mitä tää tarkoittaa, en tiedä izekään, mutta kuulosti hyvältä.)
ellauri033.html on line 506: Jos bidee voittaa tulee sisällissota, sanoo magalakkinen säläkauppias Pensylvaniassa rihkamateltan edessä. Ohimenevät autot tuuttaa tai huutaa fäkkiä. Noin 60-40 Trumpin etu, sanoo lippispää korvakuulolta. Luulet vaan. Toivottavasti se sisällissota tosiaankin tulee. Siitä tulee selvää jälkeä kun joka hessulla on pyssy tai sinko makkarissa. Ilmassa lentää verisiä päitä ja suolenkappaleita. Keep America great. Amerikka takas inkkareille. Taikka biisoneille. Ei Aku Valttikortille eikä Jopi Bideelle.
ellauri033.html on line 516: Tää kokonaisuus > Sigma osat on musta ollut aina tyhmä fraasi, tän selvitin peliteorialla filsan sivulavissa. Tietystikään useimmat kokonaisuudet ei ole summia vaan muita rakenteita. Summa toteuttaa summan lait, kokonaisuudet yleensä ei. Mut sillä ei ole mitään tekemistä determinismin kaa. Eik determinismillä vapaan tahdon kaa. Tää on niin loppuun natustettu aihe et miten noi uskovaiset jaxavat. Muze on niille tosi tärkeä, sillä vapaan tahdon mukana menee synti, synnin mukana armo, ja armon mukana hierarkian leipäpuu. Höpsis! kaikki toimii ihan niinkuin ennenkin, vaik sen impin päästää karkuun laatikosta. Yhdet sooloilee, toiset rankasee, se toimii jos tyyppi ei oo sekopää, kaikki tikittää kuin JJ:n käkikello ilman Dostojevskin randomin vapaan tahdon väliintuloa.
ellauri033.html on line 518: Sixte sanoo kazovansa elämää poeettiselta kantilta (ketähän tää Sixte esittää?). Tää on Pollesta pila, S. on niin kuiva että rutisee. Sixte ei erota tietoa ja uskoa, se uskoo minkä tietää ja tietää minkä uskoo. Se tietää kuolevansa ja uskoo sen. Sitä uskonnolliset optimistit ei voi uskoa, vaikka tietävät. Kexivät vaikka mitä muuta epäuskottavaa ja uskoo sitten sen. Aika hassua et kun Polle tekee pilaa Sixtestä pila osuukin sen omaan kavioon. Siis mun miälestä.
ellauri033.html on line 520: Greslou on se clasu Chambige josta kirjotettiin lehissä. Sixte ei lue lehtiä. Se halvexuu koulufilosofiaa, se on soveltava filosofi. Harrastaa systeemifilosofiaa ja sielutiedettä. Työpsykologiaa. Tilanne on syvästi koominen, muistuttaa Polle. Tuomari on uuden koulun miehiä ja sen kaveri vielä pahempi, vivööri sormi ajan pulssilla, "mukana junassa", kuten trendasi sanoa 1887. Maistraatti ja bulevardööri ihmelettävät, kuin pikanttejakin detaljeja naisista kirjoittanut misantrooppi onkin kiltin ja ujon näköinen. Tuomari ei voi uskoa ettei se lue lehtiä.
ellauri033.html on line 522: Greslou on Anteron nuori suojatti, kirjottelee myös zygologisia tutkielmia. Se oli kotiopettajana markiisilla, jolla oli tytär Charlottie 19v joka löytyy vuoteesta kylmänä kaarisillassa, strykniinipähkinöillä myrkytettynä. Greslou tietysti on syyllinen. Koko juttu haiskahtaa uudelta heloiiselta, paizi et Greslou pani toimex sen mitä Pröö vaan suunnitteli.
ellauri033.html on line 524: Luvussa II on surkeata filosofointia joka on pantu Antero VI:n suuhun, nimittäin että psykologisestä determinismistä seuraisi ettei kukaan enää välittäisi mistään, kaikki olis vaan et nadja nadja soromnoo. Se on ihan höperö ajatus. Ei determinismi muuta mitään, sapajut jatkaa suunnittelemista ihan niinkuin ennenkin. Se on just se tapa, jolla determinismi toteutuu, komputoimalla ja optimoimalla. Palkizemalla ja rankaisemalla. Ei siis (jonkun mielestä) hyvä ja (jonkun toisen mielestä) paha siitä minnekään häviä.
ellauri033.html on line 526: Toisaalta sekin on typerä ajatus ettei dynamiitin kexijän tarvi välittää siitä mihin sitä käytetään. Kyllä se sattuu omaan nilkkaankin jos joku räjäyttää dynypötkön jalan alla. Voi hyvin ennustaa et jos kexii jonkun halvan tavan tappaa muita apinoita, niin kyllähän apinat sen käyttöön ottavat. Kemisti ei ehkä tunne likaa, muttei sen silti kannata syödä paskaa tai juoda myrkkyä. Haluaahan sekin elellä.
ellauri033.html on line 528: Jos osaa kunnolla vetää naruista ja soveltaa dramaattista ironiaa maailman menoon, niin ei tarvi enää hölmöiltä kysyä mielipidettä. Google ja muut suoramainonnan plus somen parissa työskentelevät tekee sitä jo aika hyvällä menestyxellä. Isoista joukoista voi aika hyvin ennustaa mikä menee kaupaxi, niinkuin käsidesi, aseet, hengityssuojaimet ja vessapaperi nyt lopun aikoina.
ellauri033.html on line 532: Sixte on tästä selvillä, Polle ei. Polle koittaa väkisin tehdä pilaa Anterosta. Proffa kazoo vanhaa villisikaa eläintarhassa ja tuumii et ihmiset tuntee izeään ja ymmärtää motiivejaan yhtä vähän ellei vähemmän kuin kruik kruik. Mut se on ihan totta. Sixte tässä vähän ennakoi Freudia (multiplicité de moi oli 19. vuosisadan meemejä). Yliminä ja se taistelee vallasta kuin Akun pienet kuiskuttelijat. Niinniin, ei Freud sitä kexinyt ihan tyhjästä. Sellainen sisäinen kuiskutus on kaikille tuttua, se on kaikissa uskonnoissa mukana: hyviä ja pahoja henkiä. Skizot kuulevat sen ihan ääneen.
ellauri033.html on line 534: Sehän se ensimmäinen hyvän ja pahan taistelu on elukoissa: hyökätäkö vaiko paeta? Hyvä saalis houkuttaa ja paha peto pelottaa. Ruumis vetää tikanpoikaa puuhun ja äiti varottaa. Välitön tyydytys on paha, pitemmmän tähtäimen suunnitelma hyvä. Sellasta peliteoriaa se on kaikki moraali. Yhden etu vastaan muiden etu, yx roikka vastaan toista tiimiä.
ellauri033.html on line 538: Mut Polle ei voi tajuta sitä, kun se on patakonservatiivi ja narsisti kirjailija. Sen proffallekin on sen mielestä yleisö pääasia. Tänkään takia mä en oo koskaan halunnut mitään julkaista! Mun jutut on niin mainioita, et jos mä julkaisisin ne, niin kaikki alkais juosta mun perässä kuin Tom Hanxin bändärit siinä retardileffassa. Sit mä jossain keskilännessä saisin tarpeexeni ja sanoisin: I feel tired, I think I´m gonna home now. Ja kaikki järkyttyis. Life ain´t a box of chocolates, you know. Useimmissa konvehdeissa on kuitenkin vaan pahanmakuista ötköä. Shit happens.
ellauri033.html on line 540: Greslou nöyristelee proffan edessä kuin joku sapajuapina hopeaselän jalkovälissä, hännystelee sitä ja syö kirppuja sen turkista. Tyrkyttää persettä kuin kuoripoika rippi-isälle, kumartaa veneeristä mösjöötä ja mestaria sen ylpeänä oppipoikana. Tollastako tää on katolisissa piireissä. Vitun "tunnustuxia". Hemmetti. Tätä se Polle peukuttaa, kunhan ripittäjät on meidän miehiä. Erityisesti se tuntuu inhoovan Spinozaa, joka olikin konkkanokka jutku. Ja vielä ateisti sellainen.
ellauri033.html on line 542: Sixte lukee oppipojan tunnustuxia. Se on onneton kun se on kunniattomana posessa kansalaisluottamusta vailla. Sen paras piirre omasta miälestä noin zygologina on skizous, sillä on selkeesti erixeen yliminä ja "se". Ize se on se superego eikä "se". Kaikki haluu aina olla supermiehiä eikä wunderdoggeja. Roopelta kuoli isä pienenä, väpelö pedantti inisevä insinööri, matikkapää (mitä Polle ei ole takuulla). Väpelö oli poikakin, pelkäs muita ihmisiä ja inhos visiittejä. Liian vähän koululiikuntaa, vapaaliikkeitä, tuumii Paavali. Isänperintöä kaikki, sillä oli suonissa liitupölyä. Roopen (lue Pollen) mielestä ruipelot ei pysty vastustamaan himoja, siihen tarvitaan lihaxia, hiiri antaa perään himolle vaikka pienelle. Iskäkin sai mielettömiä raivareita välillä. Isoiskäkin oli puolihullu ja puolilandepaukku kaiken kukkuraxi.
ellauri033.html on line 544: Täähän kuulostaa ihan Saarssoneilta! Esi-iskäkin oli tollanen kiukkupää, se pikku paxulainen. No Roopen äiskä oli erilainen, tavallinen katolinen ämmä, vei Roopen messuun, iskä ei tullut, Roope kysy mix äiskä siihen et älä kysele ei kuulu sulle. Roope oppii et fixuille isille on eri pelisäännöt kuin tyhmille ämmille. Iskän kaa on ihqua luontokävelyllä Gergoviassa, sehän paikka mainitaan Asterixissä. Petteri iskän hartioilla Sommarhemin hirviniityn tiellä sienimezässä. "Se on nahkavinokas." Tää on varmaan Paulin omia muistelmia, sen isä oli matematiikan professori. Varmaan sekin sai raivareita kun laskut ei täsmänneet. Paul raippas kun Fifi karkas tai Henry James kärskytti verhoja.
ellauri033.html on line 546: Rusakko, jonka kaa Pollella on paljon yhteistä, poimi kans kukkia herbaarioon mamanin opastuxella. Se ei tee hyvää sielulle. Paempi vaan nautiskella maisemista, mezänreunasta ja pilvistä ja bylsiä mamania.
ellauri033.html on line 548: Patriootti Patu kantaa kaunaa Elsassille ja Lothringenille, jotka ei osaa päättää onko ne frankkeja vai germaaneja. Loup-Garoun sukuvika johtuukin siitä et se on Lothringenin poikia.
ellauri033.html on line 550: Ompasusi on samanlainen epääonnistunut isinpoika kuin Schopenhauer sikäli ezen isä kuoli ja äiti jäi, se istuu äiskän hännän alla ja halvexii sitä, pelkää mutta pitää tyhmänä ämmänä. Patu oli takuulla isinpoika myös, varmalla ei tullut toimeen äitipuolen kaa. Se alkaa ajatella kuin Repe Sorsa et se on erilainen kuin muut, siihen sattuu. Typerys. Aapat muistuttaa toisiaan kuin 2 Marjaa. Aboluuttinen egotisti tuli oppipojasta. Tai trendikkäämmin narsisti.
ellauri033.html on line 552: Karseita juttuja se kertoo kouluajoilta uskonnonopetuxesta, paxun pikku jansenistipapin pelotteluja, käteenvetoa ja rippitunnustuxia. Ei ihme jos ranskixet on vähän vinxahtaneita. Sellasta se varmaan oli femmalaisilla, joiden huomaan Kari Syreeni mua koitti kiskoa.
ellauri033.html on line 554: Eka ehtoollinen ei tuntunutkaan miltään. Missä vika? Et oo tarpeex yxinkertainen, sanoo uskovainen kaveri. Niinpä, lasten kaltaisille on se touhu varattu. Muut mädätkööt haudassa. Italialaisvanhuxia kuolee koronaan niin paljon, kert ne kuolee kotonan eikä pihatoissa. Parempi niin, kazoo sitä vaik kuinka päin.
ellauri033.html on line 556: Roopelta menee usko alta kun se huomaa et papit ja uskovaiset on tyhmiä. Ääliöitähän ne ovatkin. Niin ja pahat kirjat vielä! Porariston vallankumouxen jälkeem tulee romantiikka peliin, kirjat alkaa haista synniltä ja alusvaatteilta, tai vielä pahemmalta, sanskulotilta. Pahoja kirjoja:
ellauri033.html on line 564: Toi Musset taitaa olla aika tärkee Bourgetille, se oli dändi ennen dändiä. Täytyy tehdä siitä ihan oma paasaus. Jos usko on lastenkaltaisexi palanneiden ukkeleiden ja mummeleiden heiniä, niin romantiikka on kuin tehty nuorisoa varten. Kun mahla nousee ja panohaaveet on vilkkaimmillaan, tekee mieli lukea tollasta romanttista höttöä. Niinku tää: "Jumalattomuus on tää kaunis nuori mies joka viimeisen yönsä aamusella kazoo verenkarvaista sarastusta ja salamana näkee koko historian ja legendojen taivaanrannan, palataxeen sitten painamaan pääkyn kauniin tytön tisseille, kauneimman unelmansa, jota se rakastaa liian myöhään nyt." Justiinsa niin, liian myöhään joo, todennäköisemmin se tuli ihan liian aikaisin.
ellauri033.html on line 566: Se mikä vei romantiikalta terän oli ehkäisy, nyt pääsee 15-vuotiaat heti koittamaan, ei tarvi lukee runoja ja peiton alla imee yxinänsä namua. Se on kyllä parempi näin. Pikku hukkixen neizyyden vie kolmikymppinen siivooja. Roope on eka halukkaasti mukana mut ruiskautettua sitä alkaa etoa. Mix ihmeessä? Omne animal triste post coitum. Onnex paha olo meni ohi, kohta se jo bylsii Mariannea ihan innolla.
ellauri033.html on line 568: Mariannen lisäxi, josta ei kerrota niin mitään, suhtaudutaan kuin nollaan, Roopella on vaan 1 kaveri nimeltä Eemeli, toinen lukutoukka joka kuolee sopivasti lenzuun. Tää ominaisuus josta Polle vikuuttaa Sixteä ja Roopea, et ihmiset ei kiinnosta paljon paskaakaan, on sen oma piirre. Ne on vaan numeroita, ajatushökötyxeen ripustettuja nimikylttejä, kuten leukavasti laukaisee Pellissier.
ellauri033.html on line 585: Toi Vallez kuulostaa kiinnostavalta, äärivasemmistolainen Pariisin kommuunista, kuoli keski-ikäisenä 53v (rautakauppias 54v), ei saanut omaelämäkertaa valmiixi. Tai no sai ja sai, tyngäx jäi kuten elämä. Ehdinköhän mä The Endiin saakka. Konec. No tietysti. Siitä ei ole vielä kukaan myöhästynyt. Vallesilla oli myös kiinnostava aisapari Severine, suffragetti feministi. Hauska tutustua. Enchante. Encantada, sanoi naiset la Republicassa. Sisäänlaulettu. Johnin suosikkibiisissä Tor i Helheim aasojen kuoleman jumalatar Hel laulaa Torin tervetulleexi sisään helvettiin.
ellauri033.html on line 587: Sixte lukee siis edelleen ihmishukan kertomusta tapahtumista markiisin huvilinnassa. Eri narsistista textiä. Minkähän verran tässä on omaelämäkerrallista? Ainakin se varmaan et ihmissusi alias Bourget oli tyttöystävien mielestä nätti poika, ja se että sitä rotinkaisena otti suunnattomasti päähän, mut samalla vähän himotti markiisin lihasaivoinen pikkuwiixinen pikkusikareja poltteleva aatelispoika joka osas razastaa, miekkailla ja pelaa biljardia. Rotinkainen Bourget tunsi vaan pelin taskuversion.
ellauri033.html on line 589: Nyt alkaa Pollen snobimaisuus nostaa päätänsä. Tää ompasusi, joka siis on varottava esimerkki siitä mihin mal du siecle johtaa harhaanohjatuissa nuorissa, tää rotinkainen (kuten Polle) vihaa 1) aatelisia 2) rojalisteja 3) armeijaheppuja, ja yrittää olla vihaamatta sakuja, koska sen ihailemat Kant, Schopenhauer, Lotze, Fechner, Helmholtz ja Wundt on makkaramiehiä. Kardinaalimunaus! Edellisiä siis 1)-3) pitää ihailla ja jälkimmäisiä, siis sakuja vihata. Se on ranskalaista patriotismia.
ellauri033.html on line 591: Sanoo mitä sanoo, pikku kotiope on kade isobroidimaiselle kreiville, niinkuin moni väpelömpi pikkuveli fyysisesti ylivoimaiselle veljelle, nimiä nyt mainizematta. Goethen Faust oli samalla lailla kade Mefistolle, väittää Polle. Amielin päiväkirja ilmestyi näihin samoihin aikoihin, siinä vasta vätys. Se oli Kristinan mielikirjoja. Muakin teini-ikäisenä vitutti et olin niin väpelö. Koitin koulumatkalla opetella kävelemään reippaammin ja heiluttamaan käsiä. Jossain Johannexen seurakuntakodin kohdalla, missä Ilmo Launis ja sen pojat pehmitti Jöpiä. Seurauxet on vieläkin nähtävissä jönsin henkisessä habituxessa. Vallatonta ja vakavaa.
ellauri033.html on line 593: Kun Pikku Hukka ei pärjää kreiville nyrkeillä, se tekee sille frogarit bylsimällä sen pikkusiskoa. Tätä Charlottea kuvataan monisanaisesti, se on yhtä tyypillinen romanttinen lyyli kuin sen kreivi veli on herooinen. Pikku Hukka päättää vietellä sen ihan vaan näyttääxeen isoveljelle.
ellauri033.html on line 597: Toinen suosittu temppu on valehtelu, kiinnitetään huomio jollain kexityllä tai väritetyllä jutulla. Paizi mun äiti ei pidä enää meetvuastista. Rikun pojat panosti tähän. Mytomaani äiti roolimallina. Sekin sujuu Gresloulta. Varmaan Pollekin käytti sitä jo äidin kaa. Maailman monimmassa ponissa on monta monessa.
ellauri033.html on line 599: Hukkis on jälkikäteen sitä mieltä et Charlotte hoisi rakkauspuolen ihan ize, ompasuden tempuilla ei ollut muuta tehoa kuin jälkikäteen, kun Charlotte pettyneenä hukkapätkään tekee izarin. Mammanpoikana hukkis oli siisti sekä siivotapainen, siitä oli riiauxessa hyötyä kaikkein eniten.
ellauri033.html on line 601: Jotain tuttua on garun touhuissa. Muistan että mäkin harjoitin tollasta demi-suggestiota nuorena, lämmittelin pokia ja jäähyttelin toisia, kunnes niitä saattoi yhdellä kertaa kypsyä panovalmiixi useita. Tuli ihan kiire vällykäärmeelle. Mulle se tekniikka ei tullut Sixtltä, vaan se oli Pipalta opittua, selektiivistä lämpöä ja kylmyyttä. Hyvin pelitti. Garusta on kiva ajatus, vaik se halvexiikin 1789 vallankumousta, ajatella bylsivänsä maajussin viekkaana jälkikasvuna linnanherran suvun viatonta tyttöä. Kuin kuraverinen Kusti bylsimässä rotukoiria.
ellauri033.html on line 604: Anteron oppipoika koittaa pohtia kylmästi kuin maisteri. Kuin ratkaisis geometrista ongelmaa synteettisesti. Izensä lopettanut Unto Remes kirjoitti väitöskirjan Pappuxesta, joka kexi sellaisia todistuxia. Niissä lisätään kuvioon apupiirroxia, joiden oikeutus on joku AE muotoinen axiooma. Sellaiset muodostaa logiikan ratkeamattomia osajoukkoja. Koska niistä apupiirroxista syntyy loputtomasti liian nopeasti kasvavia luuppeja. Nopeammin kuin mikään rekursiivinen funktio. Todellisia kasvuräjähdyxiä. Niinkuin ruutupaperin erilaiset samaan pisteeseen vievät polut. Todistuxet voi luetella muttei niiden vastakohtia. Ei tiedä milloin ezinnän voi lopettaa. Ne ovat deterministisiä muttei ennustettavia. Ne eivät ole mekaanisia.
ellauri033.html on line 608: Oli sillä vaimo ainakin. Ostin leskeltä Unton kreikan sanakirjan, ison Liddell-Scottin. Se on mulla vieläkin hyllyssä. Callelta peritty on toinen iso kreikka-ruozi sanakirja 1841, josta on kannet irti. Franz Passowin wörterbuch, ruozintanut Wilhelm Gumaelius, boktryckeriet Lindh, Örebro. Välillä ajattelen korjauttaa sen. Mutta pelkään et kirjansitoja tunaroi ja pilaa sen.
ellauri033.html on line 617: Passow studerade i Leipzig under Gottfried Hermann, kallades 1807 av Goethe till Weimars gymnasium som överlärare i grekiska, åtog sig 1810 uppdraget att leda samt omorganisera läroverket Conradinum nära Danzig och blev 1815 professor i klassisk fornkunskap vid universitetet i Breslau. Passow vann mycket anseende både genom sin lärarverksamhet och sina skrifter. Han är mest känd genom Handwörterbuch der griechischen Sprache (1819-24, 5:e upplagan 1841-1857, utgiven av Valentin Rost och Johann Friedrich Palm; "Grekiskt och svenskt lexikon", 2 band, 1841, översättning av Wilhelm Gumælius).
ellauri033.html on line 620: Passow jätti opinnot kesken kun pääsi yliopex Weimariin kiitos Goethen. Niinkuin se yx Hintikan etukenoinen oppipoika pohjoisessa asuvaxi proffaxi, Juha Manninen sen nimi oli, entinen jauhiainen (ehkä nykyinenkin, en tunne paremmin) joka ei sitten koskaan väitellyt, kun ei tarvinnut. Toisin kuin ryhditön partajehu Juha Manninen, sileäleuka Franz kannatti voimailua, aiheutti kuuluisan Beslauer Turnfehden vetelysten kieltäytyessä vapaaliikkeistä akateemisen vapauden nimessä. No ei, tämä nykysessä Puolan Wroslawissa käyty kiista keppijumpasta 1819 sai vakavampia poliittis-kumouxellisia sävyjä, jotka kirjailija Kotzebuhen murhan jälkeen sai keisari Wilhelmin säätämään jumppakieltolain. Kerran niinkin päin. Vuonna 1819 alkoi Sinebrychoff panna Helsingissä Koffia.
ellauri033.html on line 624: Deterministinenkin maailma voi olla ja onkin kaoottinen. Kattilassa hämmennetty vesi ja pullataikina on ennustamattomia. Vaikka täysin deterministisiä. Pane se piippuusi ja polta. Piipusta noseva savukin on kaoottinen. Epälineaarinen differentiaaliyhtälö on ratkeamaton. Perhosen lento näyttääkin siltä. Sää osataan ilmottaa etukäteen niin hyvin että porukka suuttuu kun se menee väärin. Tänään piti tulla kaunista, meillehän luvattiin. Eipäs kukaan ennustanut koronaa. Vaik olihan se ihan ennustettavaa, et joku kulkutauti tulee, kun on tää apinoiden kasvuräjähdys. 3G lisäapinaa jo tällä vuosituhannella, 20 vuodessa. Järkyttävää. Tätä mahollisuuta ei Polle ota lukuun. Tää on paljon pahempi kuin moraalittomuuden paapa. Tää on pahempi kuin apinoien kärhämien kakka. Tää on melkein kuin (kuiskaten) paska.
ellauri033.html on line 626: Kyllä me ollaan kamalia eläimiä. Tää on yhtä kaaosta. Lopun ajan vizauxia. Maailmanlopun enteitä.
ellauri033.html on line 628: Kumma kyllä mä paikka paikoin tykkään Paulin kirjasta. Ehkä vahingossa se löytää jyvän vapaan tahdon ja determinismin pulmasta. Nimittäin sen ettei koko pulmaa olekaan. Sama ilmiö näyttää toimijasta vapaalta ja tarkkailijasta pakonomaiselta. Se on se sama ilmiö kuin että kun on hullu tietää olevansa hullu, ja käyttäytyy hullun lailla tavallaan puolitahallaan. Voimatta sillekään kuitenkaan mitään.
ellauri033.html on line 630: Pettyneenä kun ei pääse Charlotten hameisiin Greslou käy höyläämässä vanhaa flammaa Cremontissa, paxua Mariannea. Ei se tunnu enää samalta.
ellauri033.html on line 638: Apinan iäisyyden paras toivo - jos se ylipäänsä on niin tärkeetä - on bylsintä, jotta sen geenit edes jatkaa maista vaellustansa. Tai sit voit tandoorikanan lailla toivoa, ezun meemit jättää kylmään kiveen jotain jälkeä. Kuten myös esim. homo Yeats. Tai Horatius: monumentum aere perennius.
ellauri033.html on line 642: Greslou pääsee vihdoin rivojen tarkoitustensa perille kirjoittamalla izemurhauhkauxen, sama kikka kuin toisellakin kotiopella, hra Prööllä. Charlotte tulee estämään, ja joutuu kotiopen punkkaan. "Kuollaan yhdessä!" se huutaa. Joo ihan kohta, mut ensin tää, sanoo Loup-Garou ja ryhtyy hommimaan. Charlotte on täysillä kyllä mukana, täähän on romaani. Se näyttää petissä ihan Tanagran terrakottapazaalta.
ellauri033.html on line 651: Herää kysymys: mixi bylsintä on pahempaa kuin kuolema? Ei kai se sentään ollut henkirikos? Pikemminkin päinvastoin. Mutta muistakaamme: Lebensraum on ituradan kannalta tärkeintä, toisix tärkeintä on siemennys. Muu kaikki on toisarvoista. Aatelisneidin teki hetki mieli keppiä, mut se ei suin surminkaan halunnut puolisoxi noloa kotiopettajan porkkanaa. Säätykierto oli sille kuolemaa kurjempi kohtalo. Pollen moraalitaulussa leipäsuden synti oli että sen perimmäinen motiivi viekotella neizyttä oli kauna herroille.
ellauri033.html on line 653: So far so good. Kamat pussissa. Mut mites sitten suu pannaan kun on pussit tyhjinä? Omne animal ja niin edespäin. No juu, just niin, kun pussit on kevennetty, ajatus izemurhasta alkaa tuntua aika turhalta. Ja kuinkas ollakkaan, Polle sanoo tässä kohtaa juuri näin: Omne animal! Vitun kusipää. Oikeassa ehkä mutta silti vittu. Hauska pikku vinjetti: Greslou vetää housut jalkaan äkkiä ettei näyttäisi naurettavalta byysät nilkoissa jatkopeleissä. Pollelle tästä pisteitä.
ellauri033.html on line 655: Kuka teki sisään! Alamummoon meni. Charlotten mielestä Gresloun ilmaveivi oli katala. Ex meidän pitänyt tehdä kaxoisseppuku? No, minä... sanoo pelkurimainen tyhjäpussi siihen. Lache! Lache! huutaa Charlotte. No eise mitään, halvexixoon vaan, pääsinpä kuitenkin pukille, vieläpä ekana, tuumaa Loup-Garou tyytyväisenä. Lällätilää Antero!
ellauri033.html on line 657: No Charlotte lukee salaa Gresloun sepustuxet, löytää myrkkypullon, ja ryyppää sen. Kenen vika? Onko Loup-Garou ihmissusi vai onko kaikki ihan tuttu juttu, kuten sanoisi Natashan lentokapteeni? Sanoppas se, kysyy Polle muikeasti ja lopettaa.
ellauri033.html on line 659: Adrien Sixte ainakin menee tästä ihan sekaisin, hylkää säännölliset tapansa, kulkee ympäriinsä, puhuu izexeen ja elehtii. Emäntä ja talonmiespariskunta on ymmällään. Mikä hätänä?
ellauri033.html on line 663: Mutta nää pöntöt pökiöt jotka pelaa peliteorian käsitteillä ei suostu ymmärtämään, että peliteoriakin on determinististä, ja siihen liittyvät tunteetkin determinoituja. Totta kai Adrien tuntee syyllisyyttä, koska se on ennustettavasti loukannut näitä robotteja koskevia pelisääntöjä. Robotit on ohjelmoitu niin, että ne tuntee vastuuta ja kärsii mielellänsä rangaistuxia. Rangaistuxet toimii niillä kuin pikku sähköiskut, lataa niiden pattereita ja tahdistaa niiden käytöstä. Ei siinä ole mitään ristiriitaista.
ellauri033.html on line 665: Kun Piki sekoo, ei kukaan yritäkkään enää vakuuttaa sitä että kaikki on ize asiassa kunnossa. Se vaan otetaan sisään funnyfarmille ja pumpataan täyteen neurolepteja. Ja kuinka ollakkaan, muutaman viikon kuluttua se on taas raiteillaan kuin Märklinin vinon suistunut sähköveturi. Sitten siihen tehoo taas neuvot, houkutus ja uhkailu.
ellauri033.html on line 667: Pollen argumentaatio menee perseelleen tässä kohtaa: on oletettava, että ihminen on syy, ja vapaa syy, jotta se on pantavissa edesvastuuseen. No ei. Ihmineen on peliteorialla ennustettava pikku veturi, joka yleensä kääntyy oikeaan kääntämällä vaihdevipua ja antamalla kaasua tai jarrua, ei tarvi nostaa savupiipusta eikä käyttää neuroleptejä. Koska se on suhteellisen komplisoitu laite, tää on helpompaakin kuin purkaa se ja eziä perimmäistä syytä sisältä tai ratapihasta. Ne syyt voi olla liian komplisoituja jotta niitä voisi muuttaa yhtä helposti. (Ja niihin voisi liittyä kiusallisia huomioita raiteista, esim termiittiyhteiskunnan valtarakenteista.) Turpiin vaan ja onnea, se on raakaa peliä mut se toimii kuin junan vessa.
ellauri033.html on line 670: Ja tää on tuubaa myös: "mestari" on "vastuussa" jos joku oppipoika ääliö ymmärtää sen väärin. Vitun "mestari". Vitun oppipojat. Ääliöitä koko porukka. Pitäiskö poikaa lohduttaa: hyväxy että olet kalkkuna, vai moittia: mitäs läxit kalkkuna? Ihan sama, se on myöhäistä nyt. Kalkkuna mikä kalkkuna. Kyllä veturikin voi katua, tai kalkkuna, soveltaa yrityxen ja erehdyxen mekanismia. Se on hyvin simppeli mekanismi ohjelmoida. Ei siihen tarvita vapaata tahtoa eikä supernaturaalia tuomaroivaa isäukkoa, joita Polle on innolla jo raahaamassa taantumuxen rekvisiittavajasta
ellauri033.html on line 674: Muzilti kumma jos Antero veli ja Sixte ei kerro oikeudessa et Charlotte hölmö teki seppukun, vaikka tietävät. Mitä siinä on miettimistä, niihä siinä pääsi käymään. Kunnia ym mon oeil. Toi on tollasta typerää spartalaista spedeilyä et varastetaan ja valehdellaan pään menonkin
ellauri033.html on line 677: tosiaan poltti todisteet. Saakeli mitä paskaisia. Aatelispyllynreikiä. Ei sentään vaan jotain vielä atavistisempaa: ääliö Antero kertoo kuitenkin oikeudelle totuuden mut menee sit ja kylmän rauhallisesti nirhaa Loup-Garun luotipyssyllä, joka yhtä rauhallisesti sitä odottaa. Vitun mafiosoja. Tollanen kukkoilu on yxinomaan ällöttävää. Ja vielä viimesenä loppuvizinä Adrien Sixte ryömii kyynelehtien oppipojan raadon äärellä taivaallisen isäpapan puoleen. Polle kysyy: mixme huudettaisiin apuun suursmurffia ellei sitä oo? No monet hädissään huutaa apuun äitiä, vaikka se on maannut haudassa jo aikapäiviä.
ellauri033.html on line 681: Baruch Spinoza on Barak Obaman kaima. Etunimestä oli puhetta Jobin kirjassa. Se meinaa siunattua eli Penttiä. Sukunimi on 1536 inkvisitiota paenneidenn sefardijuutalaisten portugalia ja meinaa piikikästä. Aika selkärankaa ja siilipuolustusta varmaan vaatikin olla deterministinen mut samalla protestanttishenkinen mamu jutkufilosofi Hollannissa 1600-luvulla.
ellauri033.html on line 683: Sillä oli monia järkeviä pointteja, kuten determinismi, ateismi, psyykkisen ja sybikaalisen yhteys, ajattelunvapaus, kirkon erottaminen valtiosta, raamatun lähdekritiikki, ja se et yhteiskunta perustuu valtaan eikä johki vitun sopimuxeen. Underdogin ajatuxia. Ihme pykälänikkari, axioomikananpoikien numeroija ihankuin nuori Wittgenstein.
ellauri033.html on line 685: Filosofien foaf-netissä se on melko iso hämähäkki, se on saanu ja antanu vaikutteita joka puolella. (Täähän on kuin coronan tartuntaverkkoja, meemien leviämistä!) Saamapuolella plussaa on Avicenna, Averroes, Aristoteles, Demokritos, Lucretius, Epikuros, Niccolo Machiavelli, Thomas Hobbes, Giordano Bruno. Miinusta Descartes, stoalaiset.
ellauri033.html on line 686: Maimonides? en tunne kuin nimeltä.
ellauri033.html on line 688: Influenssaa siltä on ottanu valistus ja (miinusta) Schopenhauer, Fichte, Hegel, Rousseau, Schelling, Novalis, Goethe, Nietzsche, Einstein, Unamuno, Althusser, Santayana, Coleridge, Lessing, Næss (Aarne on päässy seuroihin) sekä
ellauri033.html on line 691: Pena pääsi pakanan kirjoihin sekä jutkuilta että kristityiltä. Hyvä Pentti! Hioi ajatusten ohella linssejä, kuoli lasipölyn pahentamaan tubiin 44-vuotiaana. Ei huolinut asemia eikä palkintoja. Ei huolinut Descartesin typerää sielu-ruumis dualismia. Hyvä Pentti! Filosofien ruhtinas sanoi toi tuiki tuntematon Deleuze (1925), ilmeisesti ranskisten joku myöhempien aikojen pyhä. Monta muutakin N.N.ää mainittiin Wikipediassa. Työsarkaa piisaa.
ellauri033.html on line 693: Joo toi Deleuze oli pikku-Maken mestari, postmodernisti filosoofi, jonka mukaan kirjat vuotavat kuin seula, textit valuu sisään yhestä korvasta ja pihalle toisesta. Semmosiahan ne on ollu aina, kato vaikka Raamattua, Herodotosta, Aristotelesta, Plutarkhosta, Rabelaisia, Burtonia tai Sterneä. Tääkin albumikokoelma on täynnä paikkoja kuin airbnb:n tilkkutäkki, täynnä reikiä kuin mun kohta 60v vanha pyyheliina, tai pian keski-ikäinen muovikolanteri.
ellauri033.html on line 695: Penalta kuoli äiskä Ana 6-vuotiaana. Iskä Miguel otti uuden, sllä ehti olla 3, joista Ana oli keskimmänen. Benton äidinkieli oli dago, se kirjoitti latinax. Latinanope van Enden oli ateisti ja pillo pikku Baruchin. Kun Pentistä tuli ateisti joku hörhö yritti puukottaa sen. Pena säästi reijitetyn nahkatakin muistona.Tulee mieleen E.Saarinen. 23 vuotiaana jutkut julisti Pentin pannaan "samalla kirouxella kuin Elisa", siis ne karhunsyömät pikkupojat. Jehovan kanssa ei pelleillä.
ellauri033.html on line 697: Enkeleiden päätöxellä ja pyhäin miesten käskystä, me erotamme seurasta, karkotamme ja kiroamme Pentti Piikikkään, jumalan suostumuxella (olkoon hän muuten siunattu), ja koko pyhän seurakunnan peukutuxella, näiden pyhien rullien edessä ja niillä 613 ohjeella jotka niihin on riipustettu, sillä pannaanjulistuxella jolla Joosua esinahkamies kirosi Jerikon, sillä kirouxella millä Elisa kolipää kirosi pikkupojat, ize asiassa kaikilla kirouxilla jotka on lakikirjaan kirjattu.
ellauri033.html on line 698: Olkoon se pikku paskiainen kirottu päivällä ja olkoon kirottu yöllä; olkoon kirottu kun se menee maate ja kun se nousee jalkeille; kirottu kun se menee ulos ja kirottu kun se tulee sisään. (Olkoon kirottu myös vessassa.) Herra ei säästä häntä; herran kiukku ja viha raivoo tätä häiskää vastaan ja tuo sen niskaan kaikki kirouxet jotka on raapustettu tähän kirjaan (eikä se olekaan aivan vähän), ja herra kumittaa sen nimen taivaan alta, ja herra erottaa sen vahingoxeen kaikista Israelin heimoista kaikilla sopimuxenmukaisilla kirouxilla, jotka seisoo lakikirjassa. Mutta te jotka roikutte vielä kiinni hra jumalassa olette elossa ainaskin vielä tänään. Me käskemme että kukaan ei saa viestiä ton kaa suullisesti eikä mesettää, eikä tehdä mitään sen mielixi, eikä asua saman katon alla, eikä neljän kyynärpään päässä siitä, eikä varsinkaan lukea mitään sen prujauxia.
ellauri033.html on line 701: Toisto tyylikeinona. Jutkut on vihaisia kuin herhiläiset. Ulos tunkeilija, pesä on uhattuna. Tää on monelle uskovaisuuteen taipuvalle pahin mahdollinen rangaistus, ne on niin laumaeläimiä. Ne on kuin hevoset, joita ei saa pitää yxin tallissa, pitää olla vähintään vuohi seurana. Tai kissa niinkuin Pollella, vaikka se ei ole niin hyvä, kun se ei ole laumaeläin eikä kasvissyöjä. Kaniini on parempi, tulppaanikorva.
ellauri033.html on line 703: Monelle yli 70-vuotiaalle kotiaresti on kuolemaa pahempi kohtalo. Mä viihdyn mummelin keittiössä, ain kotiin mä jään. Kun ei olis tätä pyörrytystä. Texasilainen poliitikko kannustaa vanhuxia antamaan henkensä markkinatalouden edestä, amerikkalainen elämäntapa on uhanalainen laji. Kuolkaamme lajitovereiden puolesta.
ellauri033.html on line 715: Koko perhe oli maallistuneita, ja Salman on nyttemmin kova ateisti.
ellauri033.html on line 729: En ihmettelisi jos se olisi vähitellen liukunut vähän oikealle.
ellauri033.html on line 737: Molemmat on Amerikkaan rantautuneita pitkän linjan mamuja.
ellauri033.html on line 744: Mutta kuka voi määritellä tarkan hetken jolloin jokin tarina alkaa? Kaikki on jo alkanut aikaisemmin, jokaisen romaanin ensimmäisen sivun ensimmäinen rivi viittaa johonkin joka on jo tapahtunut kirjan ulkopuolella. Tai todellinen tarina on se joka alkaa 10 tai 100 sivua myöhemmin ja kaikki se mikä edeltää on vain prologia. Ihmislajin yxilöiden elämä muodostaa jatkuvan juonen, jossa jokaisen yrityxen eristää koetun pätkä jolla on merkitys erillään muusta - esimerkixi 2 ihmisen tapaaminen joka muodostuu ratkaisevaxi kummallekkin - on otettava huomioon että kumpikin kuljettaa mukanaan kudosta jonka muodostavat teot, ilmapiirit, toiset ihmiset ja että kohtaamisesta seuraa muita tarinoita jotka erottautuvat heidän yhteisestä tarinastaan.
ellauri033.html on line 749: Seku luki pienenä M.M.Kayen dekkarin Kuolema kulki Kashmirissa. Sekin asui Intiassa pienenä. Pienenä siirtomaissa asuneista naiskirjailijoista sais jo Wikipedialuettelon. Onkohan siellä jo sellainen? Ois kiva lukea toikin, mut nyt on kirjastot kiinni, pandemia eeku pahenee.
ellauri033.html on line 752: Spinozan äiti oli Ana, kuten Urpo Leppäsen kuubalainen naisystävä. Niistä ei ole enää kuulunut.
ellauri033.html on line 756: jolle tuli pakkorako kun Pekka oli tulossa. Ja nyt tämä:
ellauri033.html on line 758: Euroedustaja Teuvo Hakkarainen (PS) on mennyt kihloihin nuoren hondurasilaisen kaunottaren kanssa. Hakkarainen vahvistaa kihlauksen Iltalehdelle yhdessä tuoreen kihlattunsa Stephanie Orantesin, 30, kanssa. Rakkausuutisen kertoi ensin Seiska.
ellauri033.html on line 760: – Olen rakastunut ja suhde on totta. Olemme olleet täällä yhdessä tämän matkan ajan. Tutustuimme jo aikaisemmin, mutta menimme nyt kihloihin, kertoo Teuvo Hakkarainen Iltalehdelle rakas vierellään.
ellauri033.html on line 762: – Olen hyvin onnellinen, Stephanie kertoo Teuvo-rakkaansa viereltä. Teuvo on kaunis ja erityinen mies.
ellauri033.html on line 763: Ensimmäistä kertaa naimisiin menoa suunnitteleva Stephanie viisveisaa pariskunnan 30 vuoden ikäerosta.
ellauri033.html on line 764: – Ei ole tärkeä asia, kaunotar kommentoi.
ellauri033.html on line 768: - Mä olen niin vanha ettei mulla ole enää suunnitelmia kuin monttubileet, Teuvo kommentoi.
ellauri033.html on line 774: Päivitys: romanssi nuupahti jo ennen häitä. Leipäsusi kävi kalliix eikä Teukka päässyt pukille kun se pandemian vuoxi asui kotona viitakossa ja manku pätäkkää. Teuvo aikoo vielä käydä hakemassa timanttisormuxen takasin. Ize asiasta kuultuna Steffi sanoi et Teuvo on vanha juoppo.
ellauri033.html on line 778: Kun nyt luen Albert Camun Rutosta Isä Panelouxin saarnaa ruton vaivaamalle Oranin kaupungille, huomaan taas selvästi, mix heittäytyminen jonkun herrajumalan jalkoihin on mulle ihan mahdoton ajatus. Se perimmäinen syy on, että jokainen tarjolle tuotu jumala on musta liian säälittävä henkilö, nilkkimäinen paskiainen kerta kaikkiaan. Mä oisin halunnut et se ylipäällikkö olis oikeesti jotain superia eikä vaan joku nilkki törkimys. Mut en osaa edes kuvitellakaan, millainen se supermies edes olisi, että se täyttäisi mun pääsyvaatimuxet. Tai nainen, ize asiassa mieluummin, vaikka todennäköisimmin se ei tarvis sukuelimiä olleskaan, mitäs se niillä tekisi. Mix sen edes pitäs olla erityisesti varustettu tän säälittävän apinan killukkeilla, pärstävärkillä ja logolla, ja pelata sen tiimissä. Ei, se ei vaan kerta kaikkiaan pelitä, ei kukaan joka vähänkin muistuttaa jotain tavallista tallaajaa, edes sen verran että sen kanssa voi normaalisti keskustella, jopa esittää vaatimuxia kuin Kaarlo Syväntö, ei täytä tilausta. Oiskohan perusvika se, etten mä ole riittävästi koskaan ihaillut edes omia vanhempiani, izestäni puhumattakaan? Ja lähimmäisiä mä lähinnä enimmäxeen inhoan. Tää Panelouxin pätkä on oireellinen, siinä ongelma näyttäytyy koko radollisuudessaan.
ellauri033.html on line 780: Tänä päivänä rutto vaanii teitä, ja se merkizee sitä, että on tullut hetki, jolloin teidän on pysähdyttävä ajattelemaan. Vanhurskaiden ei tarvize olla peloissaan, mutta pilkkaajat vaviskoot. Maailmankaikkeuden suunnattomassa riihessä on leppymätön vizaus puiva inhimillistä eloa kunnes akanat saadaan erotetuxi jyvistä. Akanoita on oleva enemmän kuin jyviä, kuzuttuja enemmän kuin valittuja, eikä tätä onnettomuutta ole tahtonut jumala. ... Mutta näin ei ole voinut jatkua. Hän, jonka anteexiantavat kasvot niin kauan ovat kurkottaneet tämän kaupungin ihmisten puoleen, on väsynyt odottamaan, pettynyt jumalallisessa toivossaan ja kääntänyt kasvonsa pois. ... Kirkossa päräytti joku sieraimiaan kuin malttamaton hevonen. ... Paneloux vaikeni, tukka ozalla ...
ellauri033.html on line 782: Kun hän jatkoi, hänen äänensä oli tukahtunut, syyttävä: Niin, tilinteon hetki on tullut. Olette luulleet, että kun käytte herran huoneessa sunnuntaina, saatte huolettomina elää arkipäivänne. Olette kuvitelleet,että rikollisen ajattelemattomuutenne hyvityxexi riittää jumalalle pelkkä polvennotkistus. Mutta jumala ei ota vastaan mitä tahansa. Tuollaiset määräaikaiset suhteet eivät hänen ankaralle rakkaudelleen riitä. Hän on tahtonut teidän viipyvän hänen silmiensä edessä kauemmin. Sellainen on hänen rakastamisen tapansa ja loppujen lopuxi sellainen on myös ainoa rakastamistapa. Juuri sixi, väsyneenä odottamaan teitä, hän on antanut maanvaivan tulla luoxenne niinkuin se on käynyt jokaisessa synnin saastuttamassa kaupungissa ihmiskunnan historian alusta asti.
ellauri033.html on line 784: Ikävä ihminen termentää ikäviä ihmisiä, sanalla sanoen. Vitun narsisti. Tää on ihan tavanomaista joka tuomiopäivän profeetan peruskauraa. Heti kun sattuu jotain ikävää, niin profeetat ryömii ulos koloista ja alkaa netota toisten hädällä. Ne on kuin mafia, joka Italiassa antaa ruokaa varattomille ja avustuxia firmoille, ja käyttävät niitä sitten hyväxi kun ne on koukussa. Tää on klaanimeininkiä, mikä on rikollista vaan niin kauan kun on keskushallitus, joka on siepannut kaiken klaanivallan izelleen. Kun keskusvalta herpoaa, pienemmät klaanit ryömivät esille ja alkaa entisen kisan keskenään, verikosto lähtee taas rulettaa. Ei keskusvaltakaan ole kummempi kuin vaan yx humongous iso klaani. Ja monoteistinen jumala vaan tän humongous ison klaanin yhteinen meemi, yhtä ilkeä kuin hallittavansa. No joo, jos se olis oikeesti olemassa ja oikeesti superia, se ei olis edes alottanut tätä souvia. Me oltas kaikki jo taivaassa pilvityynyillä kaakaokupit kädessä. Tai vielä parempaa, meitä ei oliskaan.
ellauri033.html on line 795: että kun se huomaa hetkensä olevan lähellä, sen eka ajatus,
ellauri033.html on line 799: aineetonta perimää, laskostuneita ajatuxia, muistelmia,
ellauri033.html on line 800: runoja, paasauxia, mitä vaan, omaa kuolematonta sielua,
ellauri033.html on line 811: Kerran se lähti kävelylle, kaikki naapurit tervehti iloisesti. Kun se kääntyi hakemaan lompakkoaan, se yllätti ne anti-Alf mielenosoituxesta. Pastori näytti juuri anakondaa sen ulko-ovelle. Sen hokema on ´With my luck...´ ja skezin lopussa se sanoo masixena: , ´...oh, bugger.´ Se on jostain pohjoisesta. Ehkä Yorkista kuten Graham Wiltcock.
ellauri033.html on line 813: Alphonse Marie Louis de Prat de Lamartine (1790 1869) oli ranskalainen kirjailija, runoilija ja poliitikko. Hänet tunnetaan omaelämäkerrallisesta runosta Le Lac ("Järvi"), joka kuvaa polttavaa rakkaussuhdetta rakastavaisten välillä rakkauden niistämän miehen näkökulmasta. Lamartine tunnettiin taitavana ranskankielisen runomitan käyttäjänä. Hän oli yksi harvoista runoilijoista, joka toimi myös politiikassa.
ellauri033.html on line 815: Lamartine syntyi Burgundin maakunnassa ranskalaiseen aatelisperheeseen. Hänen vanhempansa kasvattivat hänet hartaaksi katolilaiseksi, mutta hän kääntyi myöhemmin panteismiin kirjoittaessaan teoksiaan Jocelyn ja La Chute d´un ange. Vuonna 1847 hän kirjoitti teoksen Histoire des Girondins ylistyksenä girondistien puolueelle.
ellauri033.html on line 817: Girondistit oli olleet 1789 vallankumouxen maltillisuusmiehiä, keskustalaisia menshevikkejä, jotka jakobiinibolshevikit sittemmin pani pölkylle. Hullun vuoden 1848 helmikuun vallankumouxen jälkeen Lamartine pyrki pressaxi, mut oli liian girondistinen: demokraattinen ja pasifistinen. Pian tämän jälkeen Alf vetäytyi politiikasta ja keskittyi kirjoittamiseen. Ei mennyt sekään ihan putkiloon:
ellauri033.html on line 826: 10.10. se pelastaa Julien Bourgetin järvellä kuin Rousseaun St.Preux omansa. Alf kirjottaa päiväkirjaan: "Pelastin rouvan mun veneeseen toissapäivänä. Nyt oon päivät pitkät sen kirkkoveneessä." Mela mekossa kyrpä airona ja munat peräpainona.
ellauri033.html on line 828: Lomasen jälkeen muhina jatkuu Pariisissa. Kesällä 1817 Julie on kipee eikä pääse tulemaan järvelle. Lamartinella on aikaa kirjoittaa Le Lac. Alf käyttää Juliesta runoissa peitenimeä Elviira, joka nähtävästi oli tohon aikaan tosi romanttinen nimi. Ei kyllä 1950-luvulla.
ellauri033.html on line 830: Julie kuolee 1817. Kai se sit oli oikeesti kipee. Lamartine on hirmu onneton, tää tapapaukaus teki sitä Ranskan ekan romanttisen runoilijan. Se menee taas järvelle lohduttautumaan ja löytää sieltä tällä kertaa puolisonsa brittiläisen Mary-Annin. Myöhemmin koko perhe tulee järvelle lomalle. Mary-Ann ei pane pahaxeen, kun tyttärelle laitetaan nimi Julia. 1832 Julia jr. kuolee. Lamartine ei kirjoita tästä enää uutta runoa vaan lähtee lohduttautumaan politiikkaan. Tunnetuin tuloxin. Bugger it.
ellauri033.html on line 840: Jeter l´ancre un seul jour ?
ellauri033.html on line 898: Vous, que le temps épargne ou qu´il peut rajeunir,
ellauri033.html on line 933: tälleen tuuli heitti vaahtoa sun aalloista
ellauri033.html on line 937: ei kuulunut etäältä, aalloilla eikä taivaalla,
ellauri033.html on line 938: kuin airojen loiske kun ne löivät tahdissa
ellauri033.html on line 939: sun harmonisia aaltoja.
ellauri033.html on line 941: Yx kax maan päällä tuntemattomat aksentit
ellauri033.html on line 947: Pysäyttäkää juoxunne:
ellauri033.html on line 949: elinpäiviemme kauneimpia!
ellauri033.html on line 954: unohtakaa meidät onnelliset.
ellauri033.html on line 986: Et se olisi sun levossa, sun myrskyssä,
ellauri033.html on line 987: kaunis järvi, ja sun rantaniittyjen naurussa,
ellauri033.html on line 989: jotka kazoo sun vesiin.
ellauri033.html on line 992: sun reunojen kohussa sun toisteisilla rannoilla,
ellauri033.html on line 993: hopeaozaisessa tähdessä, joka valkaisee sun pinnan
ellauri033.html on line 997: et sun palsamoidun ilman keveät tuoxut,
ellauri033.html on line 1006: Elviira oli rouva Nallen nimi Pikku Paha Hukka ja Sepe Susi sarjakuvissa. Se elää sixi ikuisesti mun muistoissa. Edellyttäen että mä elän ikuisesti, sillä varauxella.
ellauri033.html on line 1018: Heureuse la beauté que le poète adore ! Onnekas on kaunotar jota runoheppu ihannoi!
ellauri033.html on line 1020: Toi, qu’en secret son culte honore, Sä jota salaa sen kultti kunnnioittaa
ellauri033.html on line 1022: Il lègue à ce qu’il aime une éternelle vie, se testamenttaa rakkaalle iki-iäkkyyden
ellauri033.html on line 1024: Montent, d’un vol égal, à l’immortalité ! nousee vaakalennossa tähtitaivaalle!
ellauri033.html on line 1025: Ah! si mon frêle esquif, battu par la tempête, Au! Jos mun rikko-haaxi myrskyn mukiloima,
ellauri033.html on line 1027: Si des soleils plus beaux se levaient sur ma tête ? Jos kauniimmat auringot nousis päähäni?
ellauri033.html on line 1028: Si les pleurs d’une amante, attendrissant le sort, Jos jonkun rakkaan itku pehmentäis mun osan,
ellauri033.html on line 1029: Ecartaient de mon front les ombres de la mort ? Poistaisi mun ozalta kuolon rypyt?
ellauri033.html on line 1031: Peut-être j’oserais, et que n’ose un amant ? Jos tohtisin, mitäpä ei tohdi lempijä?
ellauri033.html on line 1032: Egaler mon audace à l’amour qui m’inspire, Yhtä röyhkeästi kuin mun seisokki,
ellauri033.html on line 1034: De notre amour aussi laisser un monument ! ja pystyttäisin sille toteemin!
ellauri033.html on line 1036: Se repose un moment à l’abri du vallon, huilattuaan hetken kesken karaokea,
ellauri033.html on line 1039: Vois-tu comme tout change ou meurt dans la nature ? Nääkkös sää kun muuttuu sää ja luonto alkaa delaa?
ellauri033.html on line 1040: La terre perd ses fruits, les forêts leur parure ; Maa hukkaa perunat, mezät neulaset;
ellauri033.html on line 1042: Par un souffle des vents la prairie est fanée, Tuuli käy ruohon yli eikä sitä enää ole,
ellauri033.html on line 1045: Comme un géant armé d’un glaive inévitable, Niinkun jätti hirmu miekan kanssa,
ellauri033.html on line 1047: Le temps avec la mort, d’un vol infatigable Aika ja kuolema lentää uupumatta
ellauri033.html on line 1048: Renouvelle en fuyant ce mobile univers ! ja mennen tullen uusintaa mobiilin universumin!
ellauri033.html on line 1050: Tel un rapide été voit tomber sa couronne Silleen pikakesä menettää kruununsa
ellauri033.html on line 1052: Tel un pampre jauni voit la féconde automne Silleen kellastunut kärhi näkee ryppäiden
ellauri033.html on line 1055: Jeunesse, amour, plaisir,. fugitive beauté ! Nuoruus, lempi, pano, katoova nättiys!
ellauri033.html on line 1056: Beauté, présent d’un jour que le ciel nous envie, Nättiys, läsnä päivän kun taivas meitä kadehtii,
ellauri033.html on line 1059: Vois d’un oeil de pitié la vulgaire jeunesse, Kas säälin silmin vulgääriä nuoruutta,
ellauri033.html on line 1061: Quand elle aura tari sa coupe enchanteresse, Kun se on holauttanut kupin tyhjäxi,
ellauri033.html on line 1062: Que restera-t-il d’elle? à peine un souvenir : Mitä siitä jää? Tuskin muistoa,
ellauri033.html on line 1071: Cynthia oli Sextus Propertiuxen hoito. Sextus Propertius was a Latin elegiac poet of the Augustan age. He was born around 50–45 BC in Assisium and died shortly after 15 BC. Propertius´ surviving work comprises four books of Elegies (Elegiae). He was a friend of the poets Gallus and Virgil and, with them, had as his patron Maecenas and, through Maecenas, the emperor Augustus. Although Propertius was minor in his own time compared to other Latin elegists, today he´s regarded by scholars as a major poet.
ellauri033.html on line 1073: Emile Laure oli II maailmansodan armeijankenraali Vauclusesta, Vichy-luopio, mitäs se puuhaa Lamartinen runossa? Sori my bad, puhe on jostain toisesta Lauresta. No Vauclusessa on myös ravintola Petrarque et Laure, josta jenkkivieraat sanovat: Good food but lousy service. Koska Vauclusessa on Mont Ventoux, jolle Petrarca kipusi jollain wanderungilla: For pleasure alone he climbed Mont Ventoux, which rises to more than six thousand feet, beyond Vaucluse. It was no great feat, of course; but he was the first recorded Alpinist of modern times, the first to climb a mountain merely for the delight of looking from its top. (Or almost the first; for in a high pasture he met an old shepherd, who said that fifty years before he had attained the summit, and had got nothing from it save toil and repentance and torn clothing.) Petrarch was dazed and stirred by the view of the Alps, the mountains around Lyons, the Rhone, the Bay of Marseilles. He took Augustine´s Confessions from his pocket and reflected that his climb was merely an allegory of aspiration toward a better life. Vanha paimen oli tyytyväinen kun joku oli vielä tyhmempi kuin se, niinkuin Roope ezimässä nelikulmaisia munia.
ellauri033.html on line 1076: According to legend, Tasso wrote verses to his beloved Eleonora that touched her heart. A few years later, at the wedding of one of the Gonzaga family, celebrated at the court of Este, Tasso kissed the princess Eleonora on the cheek. Furious, Alphonso turned coolly to his courtiers and remarked, "What a great pity that the finest genius of the age has become suddenly mad!" The duke had Tasso shut up in the hospital of St. Anna in Ferrara. (In actuality, Tasso had been beset by delusional fears of persecution starting in 1575 and began a series of mad wanderings around 1577.)
ellauri033.html on line 1078: No siinä sai runoilijaheppu kivexille niinkuin ansaizi. Jos Marttiini olis oikeast sekaantunut rouva Nalleen, olis sekin saanut aimo korvatillikan, jonsei veli Nallelta niin Elviiralta izeltään.
ellauri033.html on line 1083: Syyskuussa kun astelin Sammelin vastapestyllä perintömatolla,
ellauri033.html on line 1091: Se oli paraimmillaan silloin, kun vanha raha pelkäs nousukkaita rotinkaisia.
ellauri033.html on line 1093: Considérer sa propre destinée comme un corollaire dans cette géometrie vivante qui est la nature, et par suite comme une conséquence inévitable de cet axiome éternel dont le développement indéfini se prolongue à travers le temps et l´espace, tel est le unique principe de l´affranchissement.
ellauri033.html on line 1095: Näin opetti tiedemies opetuslapselle. Katuvainen opetuslapsi joka vinkuu Charlotten perään ei koe helpotusta, vaan tunnustaa eläneensä tiedemiehenä vastoin luontoaan, au rebours de sa nature. Tosta au reboursista tuli mieleen deekukirjailijat samaan aikaan toisaalla, de Huysmans ja Villiers.
ellauri033.html on line 1099: À rebours est un roman de Joris-Karl Huysmans paru en 1884. La particularité de ce roman est qu´il ne s´y passe presque rien : la narration se concentre essentiellement sur le personnage principal, Jean des Esseintes, un antihéros maladif, esthète et excentrique, et constitue une sorte de catalogue de ses goûts et dégoûts.
ellauri033.html on line 1102: Sen elämä oli yhtä tunarointia. Villiers näyttää suitulta versiolta luokalle jääneestä luokkatoveristamme Klaus Karttusesta. Klasu kirjoitti säädyttömiä runoja mustaan vahakantiseen vihkoon tunnilla. Yx olmin näköinen kaunainen jatko-opiskelija haukkui mua deekuxi puhelimessa Sysmässä autotallin ovella, kun mä epäilin että sillä on mielenterveysongelma.
ellauri033.html on line 1104: Auguste de Villiers de L´Isle-Adam, dit le comte, puis (à partir de 1846) le marquis de Villiers de L´Isle-Adam, est un écrivain français d´origine bretonne, né à Saint-Brieuc, le 7 novembre 1838 et mort à Paris le 18 août 1889. Appelé Mathias par sa famille, simplement Villiers par ses amis, il utilisait le prénom d´Auguste sur la couverture de certains de ses livres.
ellauri033.html on line 1106: Villiers collabore au Figaro à partir d´avril, puis à Gil Blas en août 1884. À cette époque, il se lie avec Léon Bloy et Joris-Karl Huysmans, qui entretient avec lui une correspondance littéraire, et qui publie À rebours, où Villiers apparaît comme l´un des auteurs préférés du héros, des Esseintes.
ellauri033.html on line 1108: Atteint d´un cancer des voies digestives lors de l´hiver 1888-1889, Villiers ne peut plus travailler, et Mallarmé doit ouvrir une « cotisation amicale » parmi ses amis pour subvenir à ses besoins et à ceux de sa famille. Le 12 juillet 1889, il est transféré à la clinique des Frères Saint-Jean-de-Dieu, rue Oudinot, à Paris. Se sentant à l´article de la mort, il rédige, le 12 août, un testament où il reconnaît son fils Victor et épouse in extremis Marie Dantine, le 14 août, afin de légitimer son fils. À noter que, juste avant de mourir, il aurait eu ces derniers mots passés à la postérité : « Eh bien, je m´en souviendrai de cette planète ! »
ellauri033.html on line 1115: Selon sa généalogie, Villiers de L´Isle-Adam appartient à l´ancienne et illustre famille des Villiers, seigneurs de l´Isle-Adam : toutefois, cette généalogie présente des trous qui, de son vivant déjà, ont provoqué des doutes, renforcés en 1928 par un article de Max Prinet paru au Mercure de France. D´après lui, il descend d´une famille de la noblesse de robe parisienne, et son premier ancêtre certain est un Jean de Villiers, procureur des comptes au début du XVIIe siècle. Un autre Jean de Villiers, petit-fils du précédent, s´établit en Bretagne et devient le premier à ajouter à son nom le nom de la terre de « L´Isle-Adam » et à prétendre ainsi à une parenté imaginaire avec les seigneurs de L´Isle-Adam.
ellauri033.html on line 1117: Cependant, il apprend qu´un certain Georges de Villiers de L´Isle-Adam l´accuse d´usurper son nom ; il manque de le provoquer en duel quand il découvre que Louis XVIII, croyant à tort la branche des Villiers de L´Isle-Adam éteinte, avait autorisé un Villiers des Champs à « relever » le nom en 1815.
ellauri033.html on line 1119: Villiers était « un inquiétant mythomane. Il revendiqua le trône de Grèce, poursuivit des critiques pour diffamation, se prétendit Prince du Saint-Empire Romain, unique héritier du grand maître de Rhodes fondateur de l´ordre de Saint-Jean de Jérusalem, Grand d´Espagne depuis Charles Quint, 22 fois comte ».
ellauri033.html on line 1125: Ernest Renan est né le 28 février 1823 à Tréguier (Côtes-du-Nord) et mort le 2 octobre 1892 à Paris. Isä oli bretagnelainen kalastuslaivan kapteeni, kova tasavaltalainen, äiti konservatiivi Bordeauxista. Renan sai pappiskoulutuksen varmaan äiskän toiveesta ja tunnettiin etevänä opiskelijana. Opinnot saivat hänet kuitenkin luopumaan papinurasta.
ellauri033.html on line 1127: il devient docteur en lettres à la suite d´une thèse sur le philosophe musulman Averroès terminée en 1852.
ellauri033.html on line 1129: Ernest Renan est immédiatement convaincu par les hypothèses de Darwin sur l´évolution des espèces. Il établit un rapport étroit entre les religions et leurs racines ethnico-géographiques.
ellauri033.html on line 1135: Nommé, le 11 janvier 1862, professeur d´hébreu au Collège de France où il succède à Étienne Quatremère, il est suspendu quatre jours après sa leçon inaugurale pour injure à la foi chrétienne et remplacé dans sa chaire d´hébreu le 11 juin 1864 en raison de sa Vie de Jésus, ouvrage sur Jésus de Nazareth jugé sacrilège. L´érudit Salomon Munk lui succède à cette chaire.
ellauri033.html on line 1137: Toi Munk oli nimestään huolimatta (tai juuri sixi) takuulla hebrealaisia. Sittemmin Renan toimi useita vuosia heprean, syyrian ja raamatullisen aramean kielten professorina Collège de Francessa.
ellauri033.html on line 1141: Renan piti kristinuskoa illuusiona, mutta kuitenkin arvokkaana ja välttämättömänä asiana ihmiskunnalle. Samanlaista kiemurtelua kuin Maeterlinckillä. Ranskan-Saxan sodan tappiosta huolimatta Renan peukutti sakuja. Aika republikaanilta vaikutti, jopa korporativistilta.
ellauri033.html on line 1143: La Vie de Jésus (1863) contient la thèse, alors controversée, selon laquelle la biographie de Jésus doit être comprise comme celle de n´importe quel autre homme, et la Bible comme devant être soumise à un examen critique comme n´importe quel autre document historique. Ceci déclenche des débats passionnés et la colère de l´Église catholique.
ellauri033.html on line 1146: Mulla on Ernun kontroversielli teos Jeesuksen elämästä ruozixi ikävän JW Snellmanin aikoinaan omistamana kappaleena. Vanhuxena Ernu kirjoitti viisiosaisen Israelin kansan historian sekä useita teoksia itämaisesta filosofiasta ja arkeologiasta.
ellauri033.html on line 1148: Vuonna 1882 julkaisemassaan kuuluisassa esseessä Qu´est-ce qu´une nation? (Mikä kansakunta on?) joka ilmestyi vihkosena Que sais-je? sarjassa, hän hylkäsi useimpien nationalistien vaaliman ajatuksen kansakuntien ikiaikaisuudesta ja luonnollisuudesta. Hänen mukaansa kansakunta oli sitä vastoin joukko ihmisiä, joita yhdisti solidaarisuus ja vapaaehtoinen halu kuulua yhteen, ”joka päivä uudistettava kansanäänestys”. Ei ihme että snobi protonazi Bourget ja sen hampuusikaveri Barrès karsasti Ernu-setää kuin ruttoa. Renan oli sentään tiedemies eikä mikään pöyhkeilevä pelle.
ellauri033.html on line 1154: Jönsyn mielestä Hopreenien suku on bashkiireja. Laukkuryssiä, radanrakentajia. Tukka musta ja silmät ruskeat kuin Pirkolla. Vähävenäläinen Maria Baškirtseva kuoli tuberkuloosiin 25-vuotiaana, mutta ehti elää sen verran pitkään, että hänestä tuli 1880-luvun Pariisin älyllinen voimatekijä. Hän oli feministi ja kirjoitti vuonna 1881 salanimellä "Pauline Orrel" useita artikkeleita Hubertine Auclertin feministiseen lehteen La Citoyenneen. Hänen tunnettuja lausumiaan on esimerkiksi: Rakastakaamme koiria, rakastakaamme vain koiria! Miehet ja kissat ovat mitättömiä olentoja. Yxinkertaisesti paskiaisia. Seku ihmettelee mikä kissoissa on vikana.
ellauri033.html on line 1159: Hunsvotteja
ellauri033.html on line 1161: Hunsvotti on koiranvittu. Bourgesin hunsvottikavereista puuttuu vielä Maurice Barrès. Se oli hampuusin näkönenkin, ja paha protonazi. Räxytti kuin pikku rakki koiralaumassa.
ellauri033.html on line 1163: Auguste Maurice Barrès (19. elokuuta 1862 Charmes-sur-Moselle – 5. joulukuuta 1923 Pariisi) oli ranskalainen kirjailija, tyhjäntoimittaja ja poliitikko, joka vaikutti ranskalaisen nationalismin pahentumiseen Saxan-Ranskan sodan turpasaunan jäljiltä. Uudestaan olis tullut turpaan Fifille maailmansodissa saxanpaimenkoiralta ellei ois apuun tullut anglosaxiboxeri ja transatlanttinen buldoggi. Räyh räyh! Vuh! Uyyylll! Koirat ärisevät toistensa turkissa.
ellauri033.html on line 1165: Barrèsin isä oli insinööri. Figures. Varokaa insinöörin poikia! Käytyään lyseon Nancyssa Barrès meni vuonna 1882 Pariisiin opiskelemaan lakia, mutta opinnot keskeytyivät pian hänen antautuessaan kirjallisuudelle ja journalismille. Varokaa erityisesti humanistisoituneita insinöörin poikia!
ellauri033.html on line 1167: Hän julkaisi vuonna 1884 Mustetahrat -nimistä lehteä, joka esiintyi nazirevanshistipoikien äänitorvena. Hän liikkui muun muassa huijarirunoilija Leconte de Lislen ja symbolistipaskiaisten piireissä. Barrès kohosi nopeasti maineeseen sekä keikarimaisilla elämäntavoillaan että varhaisilla teoksillaan, joista useimmat olivat avainromaaneja. Vuosina 1888–1891 ilmestyneessä ensimmäisessä romaanitrilogiassaan Le Culte du moi (”Minän kultti”) Barrès uppoutuu tiiviisti itsetutkiskeluun, ylistää individualismia, ivaa vallitsevia arvoja ja hierarkioita sekä tuo esiin kiinnostuksensa kuoleman ja dekadenssin teemoihin. Mikä perse! Hän sai lempinimen prince de la jeunesse (”nuorison ruhtinas”). Vittu pahan ruhtinas, suoraan Mordorista. Nationalismi korvaa culte du moin culte du moi et mes copainsilla. Yhtä syvältä on molemmat.
ellauri033.html on line 1169: Barrès valittiin vain 27-vuotiaana Ranskan edustajainkamariin Nancyn edustajana vuoden 1889 vaaleissa kiihkokansallismielisten boulangistien ehdokkaana. Persupaskiainen, Ranskan Halla-aho. Hän tuki revansismia vaatien vaalikampanjassaan Elsass-Lothringenin palauttamista Ranskalle. (Siis izelleen.) Menetettyään edustajanpaikkansa vuoden 1893 vaaleissa Barrès perusti La Cocarde -nimisen sanomalehden. Vasemmistopoliitikkojen uskottavuutta koetellut Panama-skandaali innoitti hänet kirjoittamaan huvinäytelmän Une journée parlamentaire (1894). Antisemitistinä hän korosti juutalaisten liikemiesten osuutta lahjonnassa. Dreyfus-oikeudenkäynnin aikana Barrès kuului Alfred Dreyfusin vankimpiin vastustajiin, ja julisti Dreyfusin olevan syyllinen jo pelkästään juutalaisen rotunsa perusteella. Siis Dreyfusin rodun ei Barresin. Barres lienee ollut sekarotuinen.
ellauri033.html on line 1171: Vuosina 1897–1902 ilmestyneessä toisessa romaanitrilogiassaan Le Roman de l’énergie nationale (”Kansallisen energian romaani”) Barrès käsittelee muun muassa suhdettaan kotiseutuunsa Lothringeniin (Lorraine). Teosten sanoma kuvastaa hänen omaksumaansa nationalistista katsomusta: side synnyinseutuun ja menneisiin sukupolviin muovaa yksilöt, joten kotiseudun hylkääminen johtaa yksilöllisen identiteetin menettämiseen ja kärsimykseen. Barrèsin myöhemmät romaanit Au Service de l’Allemagne (1905) ja Metzin tyttö (Colette Baudoche, 1909) käsittelevät Saksaan liitetyn Elsass-Lothringenin ranskalaisten asukkaiden lojaliteettiristiriitoja. Näitä teoksia käytettiin Ranskassa sotapropagandana ensimmäisen maailmansodan aikana. Meidän yöjuna pysähtyi Metzissä kun oltiin interreilillä. Tyttöjä ei näkynyt. Paizi Helmiä.
ellauri033.html on line 1173: Barrés valittiin uudelleen edustajainkamariin Neuilly-sur-Seinen edustajana vuonna 1906 ja hän säilytti paikkansa kuolemaansa asti. Oltuaan aiemmin kiivas parlamentarismin vastustaja hän pehmensi mielipiteitään toisella edustajakaudellaan. Tottakai kun oli ize sisällä. Hänet valittiin vuonna 1906 myös Ranskan akatemiaan runoilija José-Maria de Heredialta vapautuneelle tuolille. Toivottavasti sillä oli nasta. Barrès tuki Paul Déroulèden julkaisemaa Le Drapeau -lehteä ja Déroulèden kuoltua vuonna 1914 hänet valittiin tämän perustaman Ligue des Patriotes -järjestön puheenjohtajaksi. Ensimmäisen maailmansodan aikana Barrés antoi tukensa poliittiset rintamalinjat ylittäneelle kansallisen yhtenäisyyden hallitukselle (union sacrée, ”pyhä liitto”). Vittu kun joku sanoo sanan "pyhä" mä poistan varmistimen harmistimesta. Sodan jälkeen hän vaati Ranskan sotilaallista läsnäoloa Reinillä ja Versailles’n rauhansopimuksen ehtojen tinkimätöntä toimeenpanoa. Voiko läpipaskiaisempaa enää olla. Se ei ole vaan hunsvotti, vaan jätkä, hampuusi! Soitan piiskan!
ellauri033.html on line 1175: Barrès teki matkoja Espanjaan, Italiaan, Kreikkaan ja Aasian maihin, ja kirjoitti matkojensa innoittamana useita teoksia, jotka olivat vähemmän aatteellisia kuin hänen muu tuotantonsa. Kuoltuaan 61-vuotiaana vuonna 1923 Barrès sai kunnalliset hautajaiset. Arkun perässä kulki muutamia koiria.
ellauri033.html on line 1179: "Uutta" Maurin kansallisuusajattelussa oli muun muassa sen korostaminen, että nationalismi sulki Ranskassa asuneet ulkomaalaiset kansakunnan ulkopuolelle. Barrès vaikutti Charles Maurrasin rinnalla keskeisesti Ranskan äärinationalistien aatemaailman muotoiluun. Mauri ei ollut rojalisti kuten Bourges, ei tietenkään kun oli ize tasavallan kahvassa. Näillä eväillä ei auta ranskisten paljon Hitler-porukoille vittuilla. Samoja koiranvittuja oli ja on rajan molemmilla puolilla.
ellauri033.html on line 1181: Jean Maurice Eugène Clément Cocteau (5. heinäkuuta 1889 – 11. lokakuuta 1963) oli ranskalainen surrealistinen runoilija, kirjailija, muotoilija ja filmintekijä. Hänellä on monipuolinen ja laaja tuotanto, jossa aiheita on käsitelty uudella tavalla.
ellauri033.html on line 1183: Cocteau syntyi varakkaaseen perheeseen. Hänen isänsä teki itsemurhan pojan ollessa yhdeksänvuotias. Jean Cocteau muutti kotoa viisitoistavuotiaana. Hän ei ollut koulussa kovin hyvä oppilas, ja reputti päättökokeessa useita kertoja. 19-vuotiaana hän julkaisi ensimmäisen runokokoelmansa. Hän tuli tunnetuksi boheemien piirissä ja ystävystyi monien kulttuurihenkilöiden kanssa.
ellauri033.html on line 1185: Sergei Djagilev pyysi Cocteauta kirjoittamaan baletin. Näin syntyi Easter Parade vuonna 1917. Djagilev toimi sen tuottajana, Erik Satiainen sävelsi musiikin, Pablo Parnasso suunnitteli puvut ja lavasteet. Guillaume Apollinaire kirjoitti käsiohjelman ja keksi hätäpäissään siihen sanan surrealismi.
ellauri033.html on line 1187: Cocteau oli myös oman aikansa julkkis, jonka ystävyyssuhteet muun muassa Parnasson ja Erik Satiaisen kanssa, oopiumiriippuvuus, homoseksuaalisuus ja väitettyjen salarakkaiden raskaudet kuohuttivat seurapiirejä. Lähde? No ihan mielelläni lähden. Tää alkaa taas olla vähän liian paxua. Jean Cocteaun tukka seisoo pystyssä, kai homoystäville merkkinä. Cocteaun maineen kirjoittajana vahvisti proosateos Le Potomak (1919). Se on fantasia akvaariossa elävästä oliosta.
ellauri033.html on line 1193: alkuun
ellauri033.html on line 1194: loppuun
ellauri034.html on line 22: alkuun
ellauri034.html on line 23: loppuun
ellauri034.html on line 24: und:#b7baaf;font-size:4em;text-align:center;margin-top:0%;margin-bottom:0%">hans fallada
ellauri034.html on line 25: und:#d8d7b8;font-size:6em;text-align:center;margin-top:0%;margin-bottom:0%">kukin kuolee izexeenYxinpuhelua
ellauri034.html on line 31: Kirjan fläpistä: Hans Fallada, parina viime vuosikymmenenä kaikkialla maailmassa suuren suosion saavuttanut saxalainen kirjailija on syntynyt 1893 Greifswaldisssa Preussin Pommerissa. Hänen isänsä oli juristi, mutta koulunkäynnin lopetettuaan nuori Rudolf Ditzen, joka on kirjailijan porvarillinen nimi, toimi kuitenkin useita vuosia käytännöllisillä aloilla, mm. maataloustyöläisen, kirjanpitäjän, kauppaedustajan yms. ammateissa. Hän kirjoitti pari expressionistista romaania ajan tyylin mukaisesti. Kuitenkin vasta 1931 ilmestyneellä ajankuvauxellaan "Bauern, Bonzen und Bomben" hän herätti julkisuudessa suurempaa huomiota erikoisesti voimaaan tyylinsa perusteella. Sitä seurasi sitten sarja romaaneja - mm 1932 "Mikä nyt eteen, Pinneberg" (mullon se) - joiden ansiosta hänestä tuli eräs nazi-Saxan luetuimmista kirjailijoista. Hans Falladan romaanien runsaaseen detaljirikkauteen yhdistyy kirjailijan harvinaisen voimakas elävöittämisen lahja: hänen teostensa sivuilla se maailma, jota hän pyrkii kulloinkin kuvaamaan, elää todella aitona ja rikkaana. (Ei sanaakaan sen viinankäytöstä eikä elinikäisestä morfiiniriippuvuudesta - niistä varmaan oli tässä apua). Kaiken pohjalla on lisäxi hienotunteista huumoria sekä lämmintä ja ystävällistä humaniteettia, joka kuitenkin välttää kaikkea näkyvää paatosta ja toistaalta taas tietoisesti korostavaa sentimentaalisuuttakin. Näine avuineen hänen kertomataiteensa on lämmittävää ja samalla mukaansatempaavaa, joka on siten myös selityxenä hänen suureen yleisönsuosioonsa.
ellauri034.html on line 35: Oonkohan mä kirjoittanut Falladasta johkin muualle? Se oli konin koukussa ja aika sekopää, sixe kai jäi kehäraakkina henkiin Hitlerin ja vielä DDR:nkin aikana. Sen 1946 kirjoittama nazivastainen kirja Jeder stirbt für sich allein julkaistiin harppisakuissa sodan jälkeen. Hitti siitä tuli vasta 2016 kun joku teki filmin siitä. Filmi on voittajaosapuolen ihan viimeisiä herkutteluita nazeilla, ennenkuin silminnäkijät on kaikki kuopassa. Kirja ja sen nimi käännätettiin uudestaan, siitä tuli filmin mukaan Yksin Berliinissä, mistä on pudonnut alkuperäinen pointti pois. Nimi on näät viittaus Paavaliin, jonka mukaan kukaan ei elä yxin izeään varten, eikä kuolekaan, kaikki tehdään herran suuremmaxi kunniaxi. (kts. Motto.)
ellauri034.html on line 37: Tämän väittämän Otto ja Anna Quangel haastavat kuolemalla yxi kerrallaan. Otolta piilutettiin pää poikki, Annan vankila räjähti tuusannuuskaxi pommituxessa. Hegel kuoli Berliinissä koleraan kun tuli kotiin liian aikaisin. Schopenhauer kuoli yxin Berliinissä istualteen. Der Alte Fritz Potsdamissa ebenfalls. Se ei uskonut kuoleman jälkeiseen olemassaoloon ja tarrasi sixi elämään. vaikka oli kihtinen ja vesipöhöinen. Voihan sitä yrittää joukollakin kuolla, niinkuin ne coolaid hihhulit mooniet, tai rintamalla tai jossain onnettomuudessa. Mut eipä siitä seurasta siinä vaiheessa oo paljon väliä. Aika lyhyex se seurustelu siinä sitten jää. Eikä ne välttämättä kuitenkaan samaa unta nää. Yxin oot sinä ukkeli kaiken keskellä yxin, lauleskeli V.A. Koskenniemi hexametrillä ja loppusoinnulla. Ei auttanut vaikka oli vyökin, veti silti yxixensä henxelit. Ja iskä-Saarikoski oli matkalla kaiken aikaa ja kaikki kesken, ei oisi suonut olevansa yxin. Vaan oli. Mitäs oli niin izekäs. Yx kerrallaan kuoli meidänkin paitapeppu vanhemmat, vauvanvaipat leuan alle sidottuina.
ellauri034.html on line 41: Mixhä tää piti kääntää uudestaan? Kustantaja vaihtui, filmin mainostama uusi painos tuli Gummeruxelta. Toinen syy voisi olla, että veli Artin 1949 käännös perustui harppisakuissa pyhitettyyn raskaalla kädellä lyhennettyyn laitoxeen, Ilona Nykyrin 2015 EU:n tukema käännös v 1946 konekirjoitettuun alkuperäiseen. Kiinnostaa vähän kazoa mitä eroja niissä on.
ellauri034.html on line 52: Jumalan edessä – niin ajan oven tuolla kuin tällä puolen – elämäsi arvo ei perustu siihen, mitä sinä olet tai teet, vaan kenelle sinä kuulut. Kuolemassa tämä on helppo ymmärtää ja hyväksyä. Ajan oven tuolla puolen ei ole merkitystä sillä, mitä minä teen tai olen tehnyt, vaan kenelle minä kuulun. Jumalan omat astuvat Jumalan valtakuntaan Kristuksen tekojen perusteella, koska he kuuluvat hänelle. (Jori Brander, metodistikirkon pastori Kuopiosta)
ellauri034.html on line 73: ja pahastutaan, kun raamattu on käännetty taas uudestaan, ja Fallada.
ellauri034.html on line 84: Nyt pitäisi olla alkuperäinen texti käsillä että voisi verrata. Uudessa käännöxessä ärsyttää 2000-luvun sanonnat ja slangi. (Mixhän, niitähän mäkin käytän koko ajan? No mä en edes yritäkkään säilyttää ajankuvaa. Ehkä 2000-luvun kääntäjäkään ei. Saxankielinen äänikirja löytyy ilmaisena netistä, mut se on aivan hirveä äänitehostettu kuunnelma.)
ellauri034.html on line 86: Ekoilla sivuilla on jotain pikku eroja, esim 1949 puoluepamppu Persicke tiesi ennalta että Ranska oli antautunut, 2015 se kuulee sen postinkantajalta, niinkuin nykypoliitikot twiitistä. 1949 se kuzuu vaan omat porukat kostuttaa kaulaa, 2015 se muka tarjoo postinkantajallekin ja lupaa sille juoda päänsä täyteen. Ei todennäköistä.
ellauri034.html on line 94: Persicken poikaa Brunoa sanottiin Baldurixi Hitlerjugendin Schirachin perästä. Tää on vuonna 2015 jo liian exoottista ja Bruno nimi jää mainizematta. Pikkujuttuja. Koko kirjaa ei millään jaxa kyntää läpi, kuin Wittgensteinkaan koko kieltä. Russell sanoi Wittgensteinille, sä ei taida kauheasti tykätä musta. Ludi: En. No ei Bertiekään sitten Ludista. Enää. Ei tupata ellei tykätä.
ellauri034.html on line 99: Viisi naista hoitaa asiat kymmenen kertaa paremmin kuin kolme latexinaamaista punkeroa SS-miestä, jotka vaan ajoi kaiken huonommaxi. Talousliperaalien setämiesten omistajaohjastama HS on siitä pahoillaan, ja tekee parhaansa mustataxeen vasemmistonaisten mainetta ja puffataxeen kokoomuxen omaa kääpiökokoista presidenttiä (nyze kelpaa taas, SS-miesten aikana se oli liika vasemmalla, kaik on suhteellista). Presidentti oli "hoitanut tehokkaasti poikkeustilanteen toteamisen", joka "vauhditti valmiuslakia". Helevetti mitä törkimyxiä, tahallisen pahansuopaa kusetusta. Koronaepidemiasta ne kasaa arvotonta julkkisviihdettä. Hajurako IS:ään on tyystin hävinnyt. Koko sontarievun sais vetää vessanpöntöstä.
ellauri034.html on line 103: Vihdoinkin maalla on kunnollinen hallitus.
ellauri034.html on line 110: Kun coronapeli alkaa sujua ja nappulat kolahtelee laatikkoon, Sauronin silmä kääntyy hetkexi toisaalle ilmastotuhosta. Lenita Airisto sättii vanhuxia jotka ei pysy karanteenissa, ettekö te häpeä! Tennissukat jalassa. Häpeämättömät ajattelette vaan omaa napaanne. Teille on jo tarjoiltu, menkää palauttamaan likaantuneet astiat. THL sanoo ettei intubointijärjestystä ole fixattu, mut jos pitää valita vanhuxesta ja lapsesta, valinta on helppo, vanhus Moolokin kitaan vaan koiranjätetynnöriin. Suitsait Mordorin tulikattilaan kaljumpi pää edellä kuin klonkku. Se on ihan oikein ja kohtuullista. Darwinin normin mukaista vaikka vastoin ateenalaisten laulua.
ellauri034.html on line 112: Sellasta MIT n moraalipeliä on elämä. Kenen yli ajetaan, kolme mustaa lasta vaiko liikemies. Kun Hister hyökkäs Norjaan, liittoutuneet tuli avuxi. Sit aukes Ranskan rintama ja kaikki lähti sinne kiireesti, sano norjalaisille pärjäilkää. Kun Berliini lyyhähti, ryssät jätti suomalaiset Talin kranaattikuoppiin kuin kuuman perunan, mustelmaiset maanpuolustajat kömpii kiven alta ja ihmettelee, et täsäkö tää nyt oli. Sit herää ja hurraa: me voitettiin! Nyt tapa se, Elmeri! Saved by the gong. Kumistin pelasti.
ellauri034.html on line 114: Parhaita osotuxia elämän tarkoituxettomuudesta on virusten leviäminen. Ne leviää kuin elanto, vaikkei ne siitä mitenkään edes ilostu, ihan vaan sokkona toimii niissä sama mekanismi kuin solun sisässä. RNA duplikoituu, kert se ei voi muuta tehdä kuin duplikoitua. Termiittiapinat taistelee virusta vastaan hampaat irvessä, virus ei edes irvistä vaan lisääntyy kuin kone. Vaan kuinkas sitten käy kun kexitään lisääntyvä kone. Näiden nykyisten lisäxi.
ellauri034.html on line 116: Sauronin silmä kääntyy viirikukon lailla tuulen mukaan kulloinkin vallizevaan ilmansuuntaan.
ellauri034.html on line 128: "Ei pelota koronat", Bile-Dani ja Eve somettivat Balille matkustaessaan - jäivät jumiin loman jälkeen: "Lentokentällä maailmanlopun meininki"
ellauri034.html on line 130: Temptation Island Suomi -ohjelmasta tunnetuksi tulleet Dani ja Eve haluavat Balilta takaisin kotiin.
ellauri034.html on line 131: Daniel ”Dani” Lehtonen ja Eveliina ”Eve” Uosukainen kertovat somessa jääneensä jumiin Indonesian Balille. Pariskunta matkasi kaukomaille 6. maaliskuuta ja uhosi somessa lähdön hetkellä, että ”ei pelota koronat”. Kaksikon oli tarkoitus viettää reissussa kuukauden päivät.
ellauri034.html on line 132: Torstaina Eve kertoi tilannepäivitystä kotiin paluun suhteen.
ellauri034.html on line 136: – Koko päivä on jonotettu puhelimessa linjoilla, että pääsis läpi selvittämään asiaa ja ihanien apuvoimienkin kera (kiitos). Käyty myös lentokentällä selvittämässä asiaa (ja siellä oli muuten ihan maailmanlopun meininki, ahdistava), mutta ei selvinnyt sieltäkään, Eve kertoo lentohärdellistä.
ellauri034.html on line 140: – Vihdoin nyt päivän päätteeksi saatiin yhteys lentoyhtiöön! Vaikka alkuun näyttikin huonolta kun eka vastaus oli, että ei ole kun vasta 31.3. tilaa lennoille, niin saatiin kuin saatiinkin meille paikat sunnuntaille lennolle kotia, Eve kirjoittaa.
ellauri034.html on line 146: – Toivottavasti muutkin maailmalle jumiin jääneet sais lennot pian kotia. Voimia kaikille tähän haastavaan tilanteeseen ja muistetaan olla toistemme tukena! Kaikki painii saman asian kanssa, mutta vain vähän eri tavoilla, joten eihän myöskään vähätellä kenenkään avun ja tuen tarvetta.
ellauri034.html on line 153: Nyt 67-vuotiaana tuntuu tulleen taas vanhenemisschuubi.
ellauri034.html on line 182: > > > "unen Aarne">Aarne Kinnunen, kun soitin hänelle vointia kysyäkseni, sanoi että hän käy
ellauri034.html on line 184: > > > 90-vuotiailta", hän sanoi. Olisin tarjoutunut tuomaan hänen ovensa taakse
ellauri034.html on line 190: Se oli Aarne Kinnunen, lyön vetoa.
ellauri034.html on line 201: Anteroiden raaka kuolleisuus on 22ppm/vrk. Siis 200K/vrk. USA n osuus on 6500. Niistä auton alle jää runsaat 100. Coronaan kuoli eilen itaaleja 500, raakana niitä menee 1300/vrk. Coronan lisäys on 40%.
ellauri034.html on line 203: Kanankasvatuxen raaka luku on 5%/v eli 140ppm/vrk. Kanoja on 50G, 5x enemmän kuin apinoita. Kiinalaisia kuolee 33000/vrk. Pitää räpytellä silmiä 2x/min et saa kaikki tapetuxi, että ehtii nukkua 8h silmät kiinni. Tavallinen tahti on 1x 2-10 sekunnissa, et vielä hyvin ehtii.
ellauri034.html on line 209: Työmaa ei lopu, molempia elukoita syntyy enemmän kuin kuolee. Joka silmänräpäyxellä syntyy enemmän kuin 1 suloinen vauva ja yli 5 uutta söpöä pörhöistä kananpoikaa kuoriutuu munasta. Ihan ilman  ia.
ellauri034.html on line 211: Jos kaikki apinat saisi syödäxeen yhtä monta kanaa niin kunkin osalle tulis 5 kanaa vuodessa (kanan iästä riippuen, vaan 2 jos kanat elää keskimäärin 2v). Montakohan meillä menee vuodessa, varmaan kymmeniä kuitenkin. Tasan ei käy onnen kanat. Tähän ei oo laskettu vielä kynimaettoemiae kanoja eli kanan munia.
ellauri034.html on line 216: Laajennettua vähän suppeamman oppimäärän perusteella uskaltaudun työhypoteesiin:
ellauri034.html on line 217: Äidittömät isän pojat eli isixet ovat julmia yrmyjä hierarkisia heteroja uskovia fasisti kovixia setämiehiä ja isättömät äidin pojat eli mamixet kesyjä kilttejä demokriittisiä jumalattomia homoja vasuri pehmyreitä. Isättömyyttä ja äidittömyyttä täytyy vähän mulkata, riittää että toinen vanhempi on karussa, sairas, alakynnessä tai muuten näkymätön, ja toinen päsmäröi lapsen kasvatuxessa yxinomaisesti tai ihan sikana. Isoäiti kelpaa äitifiguurixi kuten Russellilla ja Proustilla. Tehdäänpä sekoitusmatriisi, jota voidaan sitten aina täydentää lisäilemällä nimiä. Sekin pitäs täsmentää millaset on kovixia eli kylmiöitä kuivureita ja mitkä pehmyreitä eli lälläreitä sylkyreitä. Karkeasti ottaen kovixet on cro magnoneja ja pehmyreitä neanderthalit. Coelhokin luetaan kovixiin vaixe on hippi vetelys, kert se kumartelee izekuria ja jumalankuvia. Puolikova ainakin. (Muuten, VA Koskenniemi väitti Goethe-sepustuxessaan että runoilijat on enimmäxeen mammanpoikia. Varmaan oli izekin.)
ellauri034.html on line 219: Ei nää ihan 1-1 mene esim Paavali on homo kovis. Ei tiettävästi urpo mutta turpo kerta hylkäs perheen lähteäxeen Jessen kelkkaan. Sen perheestä ei kerrota paizi et ne teki telttoja, oli fariseuxia ja Herodexen sukulaisia. Hra Piikikäs (ja ehkä myös Coelho) on nähtävästi turpo. On erittäin epäneandertaalia hylätä geenit kokonaan ja lähteä väärään meemitiimiin. Siihen pystyy vaan kova cromi-magneesiumikärki. On kovixia mamixiakin, surkeita piipunrasseja kuten Hitler, Schopenhauer, Melville ja Knasu. Schopenhauer oli puoliurpo ja vihas äitiä kun isä teki izarin. Surku Yniäisiä. Marxista on vaikee sanoa, sen isä kovisteli sitä vetelysmäisyydestä, sillä oli paljon siskoja, 4v vanhempi aatelinen vaimo Jenny oli sille vähän äitinä, niinkuin Maman Rousseaulle. Aika monet naisvihaajat on ylivoimaisen äidin tai tädin lyttäämiä. Minä en Axan hännän alla istu. Arttu Schopenhauer on muuten kovis mutta liian ihmisvihainen kunnon cromimagnumix. Six se on lievennetty puolikuivurixi vaikka onkin läpeensä ällökäs. Oliko Jeesus isätön kun se huusi laama laama sabakhthani? Äiti sillä kyllä oli, mut isä oli karussa. Tuloxena oli puolikuivuri. Sen taivaalliset far och pappa oli täyskuivureita, kiivaita karvakäsiä.
ellauri034.html on line 221: Mähän selkeesti peukutan noita pehmyreitä, äidin poika olenkin: tävskytti, imupeukalo, pösä sölsnami, märkyri, pelkuri, tätimies. Naisia tässei juuri vielä ole. Ja puuttuu sarake niille joilla oli hyvä suhde molempiin vanhempiin. Epikuros saatto olla sellanen, ehkä Eskikin. Silti mä luulen et ne oli enempi äidin poikia. Epikuros päästi naiset jopa kuulijoixi filosofipiireihin. Niin Eskikin. Vauzivau. Mussetin siirsin märkyristä puolikuivurixi, siinä on aika paljon taipumusta hartailuun ja naisvihaan. Se ihannoi saitaa isäänsä sopivasti vasta sen kuoltua kun se ei voi enää vekuttaa. Niin Arttu perkelekkin. Hande Mäkelä lasketaan puolikuivurixi sekin, kylmiö.
ellauri034.html on line 227: | kovis | Bourget, Byron, Cato, Cicero, Conrad, Epiktetos, Immi Hellen, Platon, Rousseau, Syväntö | Baudelaire, Hitler, Knasu, Hölderlin, Melville, VA Koskenniemi, Kani Coelho, Phillu Roth | Jehova, un Knut">Hamsun, Peeveli |
ellauri034.html on line 242: työmoraalin, kyyläysmentaliteetin, kellokalleilun,
ellauri034.html on line 244: luonnon ja luojanluomien ryöstöön perustuvan kasvunräjähdyxen,
ellauri034.html on line 245: turhan sälän, vallan ja kumikaulailevan ajankulun tuotannon.
ellauri034.html on line 254: Muut elukat lakkaa lisääntymästä kun laidun on kaluttu,
ellauri034.html on line 274: Lopun alkua luojanluomille. Että pitikin olla niin löylynlyömiä. Ruojia.
ellauri034.html on line 279: Kuolema luotolla oli yx Jerry Cottonin kuolemattomista numeroista. En pidä luotosta. Korko varsinkin oli - siinä Muhammed on aivan oikeassa - perkeleen ja juutalaisten pahimpia kexintöjä. Se syntyi maanviljelyxen ylituotannosta, ja oli paholaismaisen räjähdysmäisen kasvun seuraus ja syy silloin niin kuin nykyään. Kasvuun vetoaa jokainen talousliberaali kuminaama, kasvua tolkuttivat punalipun alla kommarit. Viherfasismia peliin nyt! Lopettakaa kasvu! Lopettakaa korko! Kapitalismi vittuun, vaikka apinoiden enemmistön hinnalla se on mun ceterum censeo. No sweat, mä lähden kyllä enemmistön mukana.
ellauri034.html on line 281: Luotto on termiittiapinan yhteiskuntamaha, joka sulattaa kaikki tarpeet yhdexi likvidixi suolensisällöxi, ravintomehuxi, joka kelpaa joka jähtöön, maistus varmaan sullekin.
ellauri034.html on line 283: Sukupuolten työnjako lissääntymisessä vois luonnostaan tehdä koiraasta valtaa kahmivan ja reviiriä laajentavan meemipellen, eihän se tiedä loppupeleissä kuka on se poikanen, joten sen kanzii keskittyä panotilaisuuxien maximointiin max isolla reviirillä. Naaraalle ei jää äitiydestä mitään epäselvyyttä. Sen kanzii pitää superhyvää huolta omista varmoista jälkeläisistä, se ei voita mitään vitun saarnoista ja löytöretkistä. Six on isänmaa ja äidinkieli, lapsi oppii kielen lähikosketuxessa äidiltä ja idioottimeemit 7v täytettyään isältä siinä onnellisessa tapauxessa et se on pikkuveitikka. Sixiköhän nimenomaan miesrunoilijoita, pappeja, poliitikkoja, ja filosoofeja kuhisee kuin kirppuja dromedaarin kyttyrässä? Kilpaa huutavia mölyapinoita, peipposia koivun latvassa. Apus mun! Mä näin sen ensin! Jotain rajaa!
ellauri034.html on line 285: Viisisatasnippumme! Sua käsin vatvomme, konehin! Sinun hinnasta tappaa ja naida saa kalumme korskehin.
ellauri034.html on line 292: Se että nykyporukat uhoo näistä 2 viime maailmansodasta on teleskooppivaikutusta. Lähellä asiat näyttää isommilta, kuten se New Yorkerin kansi jossa NY ja itärannikko melkein täytti koko horisontin. Maailmansotia on ollut vaikka kuinka monta, maailma vaan oli pienempi ja aseet tylsempiä. Ruumiitakin tulee enemmän teollisella prosessilla, tuhon tuottavuus on kasvanut. Tää tuli mieleen 7v sodasta, joka kuulostaa lyhkäseltä, mut oli pitempi kuin kumpikaan maailmansota, ja globaalinen siirtomaasota sekin. Länsihyeenat ja itäsakaalit eri notmiiden haaskalla. Siitä ei Suomessa juuri kuule kun Suomi ei ollut vielä järin mukana klopaalissa menossa 1756-1763. Ei pitäneet sen ajan Timo Soinit vielä plokia Prysselistä käsin. Ruozin sähläys 7-vuotisessa sodassa oli Pommerin sota, mistä suomalaiset ei kostuneet muuta kuin pommes frites. Tutustuttiin pitkäaikaiseen ystäväämme maapäärynään. Drakassa pojat nauro itäuusmaalaiselle maajussille joka sano peerun eikä potatis. Peruna on hävinnyt täällä pizzalle, ja silli kepapille. Maailman suurin perunanviljelijä on Kiina.
ellauri034.html on line 294: August von Kotzebue tapettiin keppijumppanujakassa 1819. Alaskassa on Kotzebuen salmi ja kaupunki, Otto von Kotzebuen mukaan nimetty. Räävelissä 1787 syntynyt Otto, Akun poika, kartoitti Alaskaa ryssille. Ryssä möi sen sitten jenkeille 1867. 100v myöhemmin meidän perhe kazoi Suomi 50 ilotulitusta tähtitorninmäeltä. Sitä 50v uudempi on kuva missä Saarinen ja kuningatar hymyilevät linnan juhlissa Suomi 100-kyltin kyljessä.. Alexander Kotzebue maalasi hulluna vuotena 1948 taulun 7-vuotisen sodan Kunersdorfin taistelusta kaxi vuosisataa ennen kuin mä aloitin Tehtaankadun kansakoulun 1959. Oli varmaan samaa huonetta ja sukua. Kunersdorfissa ryssä ja itävalta löivät Friedrich der Grossen armeijan, suuret preussilaiset pienixi muruixi. Saxan suurvaltatoiveet tyssäsivät taas. Verdammt! Retu jäi kotiin hoitamaan kihtiä kaalinlehtikääryleillä Emanuel Bachin säestäessä cembalolla. Kuten kertoilee mamuprofessori Crister Pursiainen populäärishistoriallisessa pläjäyxessä hovitsempalisti ja hänen kuninkaansa 2017, kirjan lainasi Riku Seijalle joka ei myöskään jaxa sitä lukea. Rikuilla oli Somervillessä pörhöhäntäinen kissanpoika nimeltä Klobürste. Se oxenteli karvapalloja. Zum kotzen.
ellauri034.html on line 297: Karhunpoika sairastaa
ellauri034.html on line 307: Karhunpoika sairastaa
ellauri034.html on line 335: "Valet står inte mellan att låta viruset ha sin gång för att snabbt ätergä till livet som det var, eller att på obestämd tid stänga ner hela landet. Diskussionen måste nyanseras." "Det handlar ingalunda om att ställa människoliv mot recession, möjligen depression, eller om at kompromissa med vår humanistiska samhällssyn."
ellauri034.html on line 337: Kieltelee se aluxi ja sit sanoo just tismalleen niin kuin kieltää sanovansa, vaan pitemmillä sanoilla ja useammilla kuluneilla klisheillä. Nyansointi on sitä, että samaan raakaan perussanomaan sekoitetaan vitusti feikkitaloustiedettä ja eufemismeja. Tää on vaan näyte:
ellauri034.html on line 362: "Inom hälsoekonomi beräknas kostnader per kvalitetsjusterat vunnet levnadsår för varje vårdinsats, Det är makaber matematik som tillgrips vid krislägen med mål att rädda så många goda och friska levnadsår som möjligt."
ellauri034.html on line 364: Tää on tuttua arjalaisten nazikoppalakkien laskelmointia. Jutkut/mamut ja vanhuxet justeerataan laatulaskelmassa alemmax, kun Harald ja sen riskit kaverit tarvizee enemmän laadukkaita levnadsåreja. Samaan päätyi Estoniasta pelastautuvat nuoret miehet, samaan päätyi Pariisissa palaneen charity-rakennuxen tulipaloon joutuneet setämiehet, hakkasivat kepeillä ja mukiloivat naisia päästäxeen ulos ensinnä. Samaan päätyy Harald Hårfager, vaan useammilla peitesanoilla.
ellauri034.html on line 366: "Men" - näissä propagandistisissa pöpötyxissä tulee aina tää aaber - "men vi kan inte heller blunda för den andra biten av nyttokostnadsanalysen: tilväxten och arbetstillfällena. Konkursvågor och massarbetslöshet skapar lidande, fattigdom och politiska spänningar hos ägarkrestsarna."
ellauri034.html on line 372: "Försvinner skatteunderlaget ska vi rika plocka fram motorsågarna och möblera om inom den kraschande välfärden, som var en satans dålig idé att börja med. Om bara förra regeringen hade haft tid at genomföra den skapande förödelse i hälsovården den planerade, skulle nu den här pandemin vara så mycket lönsammare. Då ekonomin trillar ner till källarnivåer tar de svagaste smällen, det skall vi välmående nog se till."
ellauri034.html on line 374: Koronan kolera vai talouselämän rutto? Hur upprätta balans? Miten pankkitilin kate varmistetaan? Tauti menee menojaan, siitä me hyväkuntoiset hyvinvoivat kyllä selvitään, mutta taloudellisia seuraamuxia ei voi kestää! Me ei olla mentaalisesti valmistautuneita köyhtymään. Elinkeinoelämä tarvizee tietoa, valtaa, ja ennen kaikkea paljon, paljon, paljon rahaa! Pari miljardia ei riitä mihinkään!
ellauri034.html on line 376: Kaikilla on suunnitelma kunnes saavat
ellauri034.html on line 378: Tää vitun Hårfager on sitä kaivannut
ellauri034.html on line 392: Jumalat on myytteihin,f kirjoihin ja pilveen ulkoistuneita meemejä.
ellauri034.html on line 400: joka laskee harmaapäiden arvoa verrattuna pelastettuihin yrityxiin,
ellauri034.html on line 402: tai muulla totalitäärisellä fasistilla, jolle kansakunta merkkaa kaikkea.
ellauri034.html on line 411: und">Sigismund Freudin 1856-1939 nimi oli onnen enne, ja se syntyikin onnenlakki päässä. Schöner götterfunken, vaikka olikin Amelia Nathanssohnin sohn eikä tochter. Töchtereitä niille tuli sittemmin iso liuta, nuorin oli poika taas. Usein nuorin onkin poika, siihen sopii lopettaa. (Kikka jaxoi tehtailla lisää halkiohaaroja.)
ellauri034.html on line 413: Freud syntyi hassuhattuiseen hasidiperheeseen lumppukauppiaan Jakob Freudin kolmannen vaimon, sitä 20v nuoremman nätin tytön esikoisena. Sigismund on romanttinen goy nimi, takuulla Amelia äidin valizema. Toinen nimi Schlomo on todennäköisemmin isältä, joka oli kyllä maallistunut. Joo se oli isoisän nimi. Isoäiti oli Peppi. Siggen Abbe sedällä oli vajaita lapsia ja Josef-setä puuhas hämäriä puuhia.
ellauri034.html on line 415: Jacobin toisesta vaimosta Rebeccasta ei ole tietoa eikä lapsia. Lisää aiheesta Genesixessä. Freudin Jacobilla oli voittopuolisesti tyttöjä. Israelin Jakobilla oli vaan se yx tytär Dinah, joka raiskattiin. (Ei siis se salaisuussarjan äxympi tyttö, sen Philipin sisko jolla oli papukaija Kiki. Jonka, siis Kikin, lajitoveri oli vankina Heinolan lintujen keskitysleirissä. Oppistalallaa, kylä lähti taas muistojeni mopo käsistä.) Amalian sisaruxet mm Siggen mielieno Hermann asu Wienissä. Ne oli hyvinvoivia. Sixkai lumppukauppiaan perhekin muutti sinne. Sukukuvassa on väkeä kuin salpausselällä, serkkuja ja tunnistamattomiakin sysslingejä ja pysslingejä. Freudit ja Bernaysit nai ristiin kuin Rousseaun vanhemmat tai Brotheruxet ja Carlsonit.
ellauri034.html on line 417: Sigge näyttää äidin pojalta kuvassa kauniin äidin kaa 16-vuotiaana, varmaana oidipaalisia ajatuxia pyöri mielessä. Vanhuskuvassa se näyttää Kimmo Koskenniemeltä, sigge kädessä kuin kasvatusopin professori-isän kikkeli.
ellauri034.html on line 419: Vanhemmat oli molemmat Galician eli Puolan ja Ukrainan rajaseudun juutalaisia. Siellä niitä sikisi kuin kärpäsiä, kunnes ryssät alko ajaa niitä pois, kts. Viulunsoittaja katolla. Get off my property! (Tosi amerikkalaisesti sanottu galitsian jutkulta ryssän upseerille muuten, tais olla vaihtoehtoista historiaa.)
ellauri034.html on line 433: Darwinisti Clausin opiskelijana se kesätöissä ezi turhaan ankeriaista kikkeleitä. Leikkeli tuhansia ankeriaita eikä löytänyt pipun pipua. Vähemmästäkin tulee traumoja ja fixaatioita.
ellauri034.html on line 439: Martha ja Sigge tapas Hampurissa kun Martha oli 21 ja Sigge 26. Neljän vuoden etäkihlauxen aikana Sigge kirjotti Marthalle 900 kirjettä, välillä palvovia välillä vihaisen mustankipeitä. Menivät sittenkin mimmoisiin. Jönsin syntymän aikaan 1951 Englannissa 90v kuollut Martha muisteli Lontoossa 1939: 53v avioliiton aikana ei sanottu yhtään pahaa sanaa. Kultasia muistoja, val oisko Sigge terapoinut suhteen jo niillä 900 kirjeellä.
ellauri034.html on line 441: Martta oli iloluontoinen ja tehokss perheenemäntä. Vainosi obsessiivisesti fläkkejä kuin Castrenin Synnöve. Martalla oli sievä pikkusisko Minna, joka asui niiden huushollissa ja jota Sigge myös rakasti, todennäköisesti bylsikin kuin Juhani Aho. Hmm, eikä pahaa sanaa sanottu. Tais Martha pois ne pyyhältää kuin Ööve fläkit Tammen kultaisen kirjan kannesta. Ei muka tiennyt, sallikaa mun nauraa.
ellauri034.html on line 445: Freud ize kuoli zägällä 1939 Lontoossa, jonne ne pakeni 1938. 4/5 sen sisarista ym sukulaisia pyyhittiin elävien kirjoista keskitysleireillä. Martha pääsi karkuun Englantiin. Tyhmät pahixet tappaa toisia kun ei siedä et ne on fixumpia ja filmaattisempia. Pääsevätpä tasoihin ja joholle.
ellauri034.html on line 450: Siggellä oli 6 lasta, osa tavixia. Toinen poika Walther kunnostautui sodassa ja vainos izekin teollisuuskemistinä sodan jälkeen Zyklon B tehtailijoita, sai niistä pari hengiltä. Tit for tat.
ellauri034.html on line 451: Siggen lakimiespojasta Martinista tuli Lontoissa tupakkakauppias. Aiheesta lisää sen mustelmissa Glory Reflected 1952. Menestynein oli arkkitehtipoika Ernst, jonka luo Sigge Martta Minna ja Anna pelastautui Anschlussista kuin Sound of Musicin von Trappit. Siggen siskot jäi trappiin ja päätyi Treblinkaan et co. Freudin tavis kuopusveli Alexander selvis Schweizin kautta Kanadaan, josta sen poik Harry ehti koviseleman Freudien omaisuutta varjellutta nazikomisaaria. No panic Harry sanoi Anna-täti, hold your horses, tää häiskä oli meidän puolella.
ellauri034.html on line 456: Fasismi trendaa taas, kun korona ja talouslama uhkaavat. Fasismi on ääritilanteiden meemi. Siihen pörriäiset turvaavat kuin pesä tuntuu vaarantuvan. Ne pakkautuvat johtajiensa ympärille, pörisevät kovasti ja koittaa olla niin samixia kuin pystyvät. Totalitäärisesti ne koittaa olla kuin yx ainoa iso pörriäinen, yhteiskuntaruumis. Yhdessä me ollaan vahvoja, eikä mun tarvi olla yxin. Noi toisen pesän pörriäiset on niitä pahoja, ne yrittää ihan samaa kuin me mut kerääntyvät ton toisen johtajan ympärille. Kuolema niille! Elämä meidän pesälle!
ellauri034.html on line 460: Hoblan tuon talousliberalismin lipun kolumnisti vaatii jo, että yhteiskunnan pitää valvoa ettei rivistä poikkeajat polta tupakkaa, liho liikaa tai muuten rasita yhteistä terveydenhuoltopottia. Se ei ole vaan niiden asia, kyllä meilläkin on siinä sanamme sanottavana, ja se sana on EI. EI tupakointia, EI ryyppäämistä, EI roskaruuan syömistä. Tarkkailkaa naapurianne ja raportoikaa poikkeavuuxista.
ellauri034.html on line 469: Riippumaha ateistifilosofi Timo Airaxinen oli "päässyt" tapaamaan Dalai Lamaa pakopaikassaan Intiassa. Oli ollut hyvin vaikuttava talousliberaali ajattelija. Sama vastenmielinen hihittelevä vapaa-ajattelija (siis laama eikä Timo) rakennutti vastenmielisessä jenkkifilmissä yxityisen elokuvateatterin palaziinsa joka toimi kuorma-auton koneella. Pääosassa oli vastenmielinen pöyhötukkainen Brad Pitt, joka filmin alussa puhui amerikkaa naziaxentilla mut loppupuolella väärentämätöntä vastenmielistä jenkkipotaskaa. Se oli olevinaan itävaltalainen vuorikiipeilijä. Vuorikiipeileminen on vastenmielistä, pynttäytyneet apinat menee jonossa neizeelliseen vuoristoon jonka yli lentävät vaan muuttohanhet hurjan korkealta, ja jättää sinne roskia ja ruumiita. Ne ei maadu ikinä. Ei voinu kazoo loppuun asti sitä filmiä, se oli niin vastenmielinen.
ellauri034.html on line 473: Herlinin sanomien vastenmieliset talousliberaalit pelkää kaikista eniten lamaa ja tulojensa vähenemistä. Nää hanhet lentää yläpilvissä, ei niitä maahan jäävät ruumiit häirize. Nyt ne suosittaa, että joka ikisen iikan puhelimeen asennetaan appeja, jolla "viranomaiset" ja amerikkalaiset voivat yxityiskohtaisesti seurata kuka käy missäkin ja kuka tapaa kenet millonkin, ilman että (ja tää on tärkeetä) valvottavat izekään voivat valvoa niistä kerättyjä tietoja. Tää on pieni hinta talouslaman välttämisestä, ne sanovat. Saatana! Tää on enemmän kuin vastenmielistä, tää on pahimmat dystopiat toteutuneena. Vittu nää termiitit on vastenmielisiä. Mänkööt vuan kaek samaa tietä kuin Pentti Linkola. Viimeisten aikojen rukousmyllyt jauhavat. Voiko kana pamahtaa? Se on pamahtanut jo. Torin vasaralle Mjölnerille olis töitä.
ellauri034.html on line 487: Hei kuunnelkaa, Kinnu-Petterillä tuntuu olevan vielä jotain
ellauri034.html on line 489: emme kuule! (hiljaa:) Seisot mun hengityskoneen letkulla.
ellauri034.html on line 491: Pentti rakasti joitakin tuntemistaan ihmisistä, ei tosin
ellauri034.html on line 496: Antoi sen mennä naimisiinkin jonkun pirun jutkun kaa.
ellauri034.html on line 508: unohdetaan niiden pikku synnit, koska ne on tehneet niin paljon hyvää
ellauri034.html on line 509: ihmiskunnalle, kun kaikki menee ympäri, lasketaan plussit ja miinusit.
ellauri034.html on line 512: Neandertaalilain moraali sanoo me ensin, mun tiimi, sitten vasta te.
ellauri034.html on line 517: sanoisi Aarne Kinnunenkin. Pentti Linkolakaan ei ole kunnon fasisti,
ellauri034.html on line 519: et voi olla ihmiskunnan puolella, koska ihmiskunta raiskaa luontoa.
ellauri034.html on line 525: fasistixi, se erotti toisistaan Beethovenin ja laahuxen, munatotin tekijät
ellauri034.html on line 527: Semmosta vähän rodunjalostusta oli sillä mielessä. Musta taas on hyvä vaan
ellauri034.html on line 537: Józef Teodor Nałęcz Konrad Korzeniowski syntyi 1857 Venäjän keisarikuntaan kuuluneessa Berdytšivissä, Berditševin kihlakunnassa Kiovan kuvernementissa (nyk. Žytomyrin alue Ukrainassa). Hänen isänsä oli maaton puolalainen aristokraatti, runoilija ja kääntäjä Apollo Korzeniowski. Venäläiset vangitsivat hänen isänsä vuonna 1861 syytettynä vallankumoussuunnitelmista ja karkottivat tämän Pohjois-Venäjälle Vologdaan, jonne perhe häntä seurasi. Vuonna 1865 perheen sallittiin muuttaa Ukrainan Tšernihiviin, mutta pian muuton jälkeen Józefin äiti kuoli tuberkuloosiin. Isä kuoli vuonna 1869 Krakovassa, jolloin Józef muutti enonsa luokse. Eno päästi Józefin lähtemään Marseilleen, jossa tämä ryhtyi 16-vuotiaana merimieheksi. Józefin nuoruusvuodet olivat täynnä seikkailuja, ja hän sekaantui muun muassa aseiden salakuljetukseen Espanjaan.
ellauri034.html on line 539: Epäonnistuneen itsemurhayrityksen jälkeen Korzeniowski pestautui 1878 englantilaislaivaan. Vuonna 1886 hänellä oli komennossaan oma laiva ja hän oli saanut Britannian kansalaisuuden. Tässä vaiheessa hän muutti nimensä Joseph Conradiksi. Seuraavat kahdeksan vuotta hän purjehti eri puolella maailmaa kartuttaen kokemuksia, jotka vaikuttivat voimakkaasti hänen myöhempään kirjalliseen tuotantoonsa. Vuonna 1893 hän jätti merimieselämän, jonka aikana hän oli täysin englantilaistunut, lukuunottamatta puolalaista aksenttia.
ellauri034.html on line 541: Conrad asettui 36-vuotiaana vuonna 1894 asumaan Englantiin. Hän meni naimisiin, sai kaksi lasta ja matkusteli edelleen satunnaisesti. Enimmän aikaa hän kuitenkin kirjoitti, ja 1895 ilmestyi ensimmäinen teos, Almayer’s Folly. Conrad jatkoi kirjoittamista elämänsä loppuun asti, ja hänen viimeinen romaaninsa, The Nature of Crime, ilmestyi 1924. Joseph Conrad kuoli vuonna 1924 onnistuneeseen sydänkohtaukseen.
ellauri034.html on line 543: In 1975 the Nigerian writer Chinua Achebe published an essay, "An Image of Africa: Racism in Conrad´s ´Heart of Darkness´", which provoked controversy by calling Conrad a "thoroughgoing racist". Achebe´s view was that Heart of Darkness cannot be considered a great work of art because it is "a novel which celebrates... dehumanisation, which depersonalises a portion of the human race." Referring to Conrad as a "talented, tormented man", Achebe notes that Conrad (via the protagonist, Charles Marlow) reduces and degrades Africans to "limbs", "ankles", "glistening white eyeballs", etc., while simultaneously (and fearfully) suspecting a common kinship between himself and these natives—leading Marlow to sneer the word "ugly." Achebe also cited Conrad´s description of an encounter with an African: "A certain enormous buck nigger encountered in Haiti fixed my conception of blind, furious, unreasoning rage, as manifested in the human animal to the end of my days." Achebe´s essay, a landmark in postcolonial discourse, provoked debate, and the questions it raised have been addressed in most subsequent literary criticism of Conrad.
ellauri034.html on line 553: alkuun
ellauri034.html on line 554: loppuun
ellauri035.html on line 16: alkuun
ellauri035.html on line 17: loppuun
ellauri035.html on line 18: und:#efaf43;font-size:4em;text-align:center;margin-top:0%;margin-bottom:0%">Bilhana
ellauri035.html on line 19: und:#5b1515;font-size:6em;text-align:center;margin-top:0%;margin-bottom:0%">KaunapahkasikaExotiikkaa
ellauri035.html on line 25:
ellauri035.html on line 26: Seija sanoo mua Aale Tynnixi, kun olen nyt kääntänyt useampia romanttisia runoja omalla jäljittelemättömällä jäljittelevällä tyylillä. Siis käännän mahdollisimman kirjaimellisesti kuten piti tehdä koulussa latinantunnilla, mutta otan sitten aika törkeitä vapauxia, jos musta runo alkaa tuntua liian sentimentaaliselta, tai ei tarpeexi.
ellauri035.html on line 28: Joo Aale käänsi tuhat laulujen vuotta omia mielirunojaan ja ehkä muitakin, jos ne tuntui tärkeiltä. Mäkin käännän sellaisia jotka musta on olleet liikuttavia tai muuten merkillisiä. Mutta mun varsinainen roolimalli on kuitenkin Immi Hellén, jonka tuotannossa on yli 1000 runoa. Tähän mäkin koitan yltää, ja olen jo aika lähellä. (No joo, eihän ne kaikki ole runoja vaan suurin osa paasauxia, ja luvussa on mukana monia muilta suoraan kopsittuja, mut enivei.) Kunpa ehtisin saada ne tuhat kokoon ennenkuin alzheimer pahenee, tai tulee korona ja vie.
ellauri035.html on line 36: Ennenkuin tälläiseen onnentilaan päästään, kirjoittava ihminen kokee kuitenkin paljon muita tunnelmia. On totuteltava kirjoittamisen käytäntöihin, opittavakin paljon. Pomoodoro-neuvo soveltuu myös kirjoittamiseen: hiljennä häiriötekijät (Seija), käynnistä ajastin (tomaatin muotoinen munakello) ja kirjoita kunnes se hälyyttää ja Seija huutaa: pidä tauko jätkä.
ellauri035.html on line 38: Paizi mä en pidä lakriziteestä, se on yökkiä, enkä kynttilöistä, varsinkin haisukynttilät on ällöjä. Munakellosta tulee mieleen Karlssonin Fred, joka ajasti valkoisella sellaisella vuoden 1990 Colingin esitelmiä. Se oli uudennos siihen aikaan, vaikutti aika fasistimeiningiltä, mitä se olikin. Kimmo perkele valitti vielä joku vuosi sitten kun mulla meni aika yli ehkä 5 minsalla jossain tuppuesitelmässä, kehtaskin vekuttaa vanhalle kolleegalle, vitun besserwisseri. No onnexi sillä on nyt keuhkofibroosi jonka hoitoon se joutuu ostamaan aivan vitun hintavia lääkkeitä. Siitäs sait. Jokainen biisi jonka sä teet, jokainen rappu jonka sä väsäät, mä tuun kellottaa suaaaaaa...
ellauri035.html on line 41: Vaan sillä erolla, että nyt ei tapaa ketään, ei pääse museoon, naapurikaupunkiin, rautakauppaan eikä raveihin. Saa olla vanhassa ympäristössä omien yllättävänkin valmiiden ajatusten kanssa. Se on uusi, ainutlaatuinen kokemus, jonka herättämiä ajatuxia ja tunteita kannattaa kirjoittaa muistiin. Sitähän mä tässä juuri teen.
ellauri035.html on line 47: Kun jaxaminen ja olosuhteet nazaavat, tuloxena on uskomaton onnen tunne. Kai sit niin. Usein kirjoittamisessa on onnen sijaan kyse kyynärspää- ja niskakivuista ja toisten kadehtimisesta. Pettymyxet, izeinho, yxinäisyys ja rahahuolet ei kyllä ole järin vaivanneet näin emeriturusvaiheessa. Saattaahan ne tulla vielä myöhemmin.
ellauri035.html on line 64: Kirjoittaminen tuntuu vahvistavan minäkuvaa
ellauri035.html on line 66: vanhuuden surutyössä ja tunteiden käsittelyssä.
ellauri035.html on line 70: Elämänkokemuxet kerrostuvat kerrottuun.
ellauri035.html on line 71: Mun paasaus on Seijalle jotain mystistä.
ellauri035.html on line 81: Supersuositun Antti Holman valloittavaa runohuumoria
ellauri035.html on line 85: Antti Holma esittelee lukijoille neljä pähkähullua runoilijasuuruutta, jotka eivät koskaan päässeet mukaan Kauneimmat runot -kokoelmiin – hyvästä syystä. Ihmiselämän kauneus ja rujous vuorottelevat Reino Leinon tuotannossa, joka sisältää pääasiassa kansallisromanttista (jopa -sosialistista), mitallista runoutta. Sirsi Sunnas on tehnyt pitkän uran lastenrunouden parissa siitäkin huolimatta, että hänellä ei ole ollut omia lapsia oikeuden päätöksen jälkeen. Karin Toisiks-Parasken elämänmakuiset säkeet saavat rytminsä hänen itse kehittämästään tuntemattomasta lounaismurteesta. Modernisti Edith Södermalmin koko tuotanto on julkaistu pdf-tiedostoina.
ellauri035.html on line 87: Räävitön lastenrunoilija Sirsi Sunnas, kirosanaileva lehtimies-runoilija Reino Leino, tuntemattoman lounaismurteen kehittänyt Karin Toisiks-Paraske ja espoolainen modernisti Edith Södermalm avaavat lukijan eteen ihmiselon koko kirjon.
ellauri035.html on line 89: "Lienee melkoinen klisee, mutta suomalaisuuden tuntoja kuvanneita runoilijoita parodioiva teos onnistuu erinomaisesti kuvaamaan jotain olennaista suomalaisuudesta." - Image Blogit
ellauri035.html on line 91: "Vaikka ei olisi runojen ystävä, niin tämä kirja on niin hervoton, että kyllä vaan suosittelen – vaikka porukalla ääneen lukemaan!" - Kirjavinkit
ellauri035.html on line 93: "Oivallinen lähdeteos, kun tarvitsee onnittelurunoa tai muuta värssyä merkkipäiväsankareille tai melkein mihin tarkoitukseen tahansa." - Kirsin kirjanurkka
ellauri035.html on line 116: Drawing unto her; her body beaten about with flame,
ellauri035.html on line 117: Wounded by the flaring spear of love,
ellauri035.html on line 123: Weary with the dear weight of young love,
ellauri035.html on line 173: Soft round the mouth with camphor and faint blue
ellauri035.html on line 213: The asoka with young flowers that feign her fingers
ellauri035.html on line 232: Faint rosy at the elbows, raised in the sunlight,
ellauri035.html on line 276: You clung to me as a garment clings, my girl.
ellauri035.html on line 298: Found not the salt of the whispers of my girl,
ellauri035.html on line 317: To lie under the clematis with his girl.
ellauri035.html on line 332: In travail with sorrowful waters, unwept tears
ellauri035.html on line 348: But once I found their child and she was fairer,
ellauri035.html on line 351: In any dream. I knew the sunset earth
ellauri035.html on line 366: The great blue mountains and the small grey hills,
ellauri035.html on line 367: The sounding of the sea. Upon a day
ellauri035.html on line 376: Death is in the garden, time runs down,
ellauri035.html on line 377: The year that simple and unexalted ran till now
ellauri035.html on line 383: Along the running of the winter river,
ellauri035.html on line 384: A dying sun on the cool hurrying tide
ellauri035.html on line 409: The burning memory rounding your near lips;
ellauri035.html on line 428: Sunlight upon the body of my bride,
ellauri035.html on line 435: For they talked happily with rich young voices
ellauri035.html on line 466: She with young limbs as smooth as flower pollen,
ellauri035.html on line 471: Of Gone Forever, in whose fountain vase
ellauri035.html on line 500: I mind that I went round with men and women,
ellauri035.html on line 501: And underneath their brows, deep in their eyes,
ellauri035.html on line 515: And let the fountain out before the dawn.
ellauri035.html on line 530: Vapaa tulkinta Powys Mathersin runosta Black Marigolds
ellauri035.html on line 533: Pääni on täynnä tätä kullankarvaista kuninkaan tytärtä
ellauri035.html on line 535: savunkiehkuroita hiuxissa, unessa tai hereillä
ellauri035.html on line 537: Ajatus tarraa siihen kuin unohdettuun opetuxeen
ellauri035.html on line 539: tuodaxeen sen takaisin sieluuni.
ellauri035.html on line 542: jos sielussäni nään sen sitruunapovisen vaaleaverikön
ellauri035.html on line 546: mun ihan ykkönen nuorten vuosiensa takia
ellauri035.html on line 552: Antaisin taas sille nää mun nälkäiset käsivarsikaxoset
ellauri035.html on line 555: varastaisin hunajan lumpeenkukasta.
ellauri035.html on line 558: Haen sen takaisin, rakkaudesta uupuneena
ellauri035.html on line 569: rakkauden suuri unettomuus vaeltaa koko yön,
ellauri035.html on line 571: alas rakkauden vettä lootussadonkorjuun aikaan.
ellauri035.html on line 578: niin minun rakkauteni olisi kukkaköysi, ja yö
ellauri035.html on line 583: sen unikkohuulten kaartuvan lemmen tanhussa,
ellauri035.html on line 591: miellyttävän myskintuoxun ympäröimänä,
ellauri035.html on line 592: rikkaana santelipuun kinkkisestä esanssista,
ellauri035.html on line 600: ihan punaisena viinistä jota sen huulet antoi
ellauri035.html on line 601: pehmeänä suun ympäriltä kamferista ja sinervä
ellauri035.html on line 608: nään sen; nuo kauniit kasvot kullanvaaleat,
ellauri035.html on line 611: kirkkaina lempeen vaikka jo siitä uupuneina,
ellauri035.html on line 612: kuin kuun taikurinkasvot kun Rahul lakkaa
ellauri035.html on line 616: se on taianomaisesti mun sielussani,
ellauri035.html on line 620: sanoin tuolle poiskääntyneelle kuninkaan
ellauri035.html on line 628: mun eronneet huuliparat kirjoittivat hienoja
ellauri035.html on line 635: tissien pienet punakukat lohdutuxexeni,
ellauri035.html on line 637: märät tulipunahuulet jotka otin ennen omaxeni.
ellauri035.html on line 642: ruusunpunaisilla nupuilla, ja vihreen liivin helmet
ellauri035.html on line 643: suutelevat kuin ruusunlehtiä jumalan puutarhassa;
ellauri035.html on line 652: häveliäästi kerää kun se nousee kiireesti,
ellauri035.html on line 656: kun mun raskas sydämeni on aivan murtunut
ellauri035.html on line 657: olen näkevinäni mun vankilan seinäin särkyvän
ellauri035.html on line 660: kyynärpäistä punertavat, ylhäällä auringossa,
ellauri035.html on line 661: lauhkeat silmät suunnattuina jonnekin kauas.
ellauri035.html on line 664: mun vankilani seinät näyttää lähentyvän
ellauri035.html on line 666: tyttö, vain mun rintaani ylettyvä, ja eri väsynyt,
ellauri035.html on line 669: unisena kuunnellen kun kerron vihreistä
ellauri035.html on line 674: mustien soihtujen alla jotka heittää viileää punavaloa
ellauri035.html on line 683: ohilentäen mun vankilan huutaen ja kirkuen,
ellauri035.html on line 684: tuo mut kazomaan mun tyttöä. Sillä linnun kaltainen
ellauri035.html on line 686: sen kevyessä astunnassa, ja kuin mustan kotkan
ellauri035.html on line 690: mä tiedän että mun prinsessa oli onnellinen. Nään sen seisovan
ellauri035.html on line 692: kazoen syrjäkarein muhun silmät sikkaralla.
ellauri035.html on line 694: ja se on iskenyt syvän haavan muhun. Oh mä kuolen.
ellauri035.html on line 699: sun joka olit niin vahva että rakastit mua. Ja pienet miehet
ellauri035.html on line 704: sä tartuit muhun kuin mekko jalkoihin, tyttöni.
ellauri035.html on line 711: oi uni; sillä kaikkialla maailmassa on raskasta
ellauri035.html on line 712: paizi mun kuoleman keventämässä sydämessäni.
ellauri035.html on line 715: mun ainoa ajatuxeni on sen irtoovissa liiveissä,
ellauri035.html on line 716: sen pienet rinnat on mun elämä tuonpuolisessa.
ellauri035.html on line 721: siellä kukkalipun joka kätkee todellisen jumalan.
ellauri035.html on line 724: muistan norsunluutornimiesten kulkevan ja mussuttavan
ellauri035.html on line 725: ne on ajatelleet nuoruutensa pois. Ja minä, kuunnellessani
ellauri035.html on line 727: toisiinsa sekoittuvien värien muminaaa, kun uni oli tulla,
ellauri035.html on line 729: laskemattomia kuin vesi, innon hunajoimia.
ellauri035.html on line 732: mun mieleheni palaa sen uupuneisuus aamulla
ellauri035.html on line 733: maatessa lähellä mun käsivarsilla, ja sippi hymy,
ellauri035.html on line 734: kun sekavasti sekoilin ja rukoilin sen puolesta.
ellauri035.html on line 736: lähettää mut uneen. Jos oisin ollut arkuntekijä,
ellauri035.html on line 740: puunhakkaaja ja kalastaja palaavat kotiin,
ellauri035.html on line 742: saalistaa sen keltaisen valon. Tulen punaliekki
ellauri035.html on line 746: Kuu paistaa hänen rintoihinsa, ja mun on kuoltava.
ellauri035.html on line 749: mun täytyy saada rukouxet rukoillux, kertoa
ellauri035.html on line 750: mun viime tahto ja testamentti maailmalle
ellauri035.html on line 753: Valon iskä. Jätä valo palamaan kun lähdet,
ellauri035.html on line 758: musta näyttää kuin mä näkisin mun tytön kadonneet kasvot
ellauri035.html on line 764: kun mut on haudattu kahden valkoisen tien risteyxeen.
ellauri035.html on line 767: kun hitaat ruusunkeltaiset kuut kurkistivat ulos
ellauri035.html on line 776: mutta kerran löysin niiden lapsen, ja se oli kauniimpi,
ellauri035.html on line 779: unissammekaan. Mulle auringonlaskun maa oli vain
ellauri035.html on line 788: Kyynelissäänkin rohkea, kun vietiin muakin,
ellauri035.html on line 801: uni jätti näinä kaikkina öinä mennäxeen sun valkoiseen vuoteeseen
ellauri035.html on line 803: pitkän itkun perästä. Säälittävä pieni rakkaus.
ellauri035.html on line 804: Kuolema on puutarhassa, hiekka on juoxemassa loppuun.
ellauri035.html on line 806: on nyt käymässä syxyn sammioissa, ja mun on kuoltava.
ellauri035.html on line 809: muistan kun me mentiin, täynnä ihmetystä
ellauri035.html on line 810: ihankuin sellainen joka astuu unesta suureen valoon,
ellauri035.html on line 821: vielä yhden sun kauniista kazeista.
ellauri035.html on line 828: Kerro taas niiden iltapesusta kuun laskiessa,
ellauri035.html on line 829: ja onko niiden lämminvesialtaassa hopeareunoja.
ellauri035.html on line 830: Onko niin että kun ne kampaavat tukkansa,
ellauri035.html on line 836: meidän sielut oli yhtä, sn käsi mun hiuxilla,
ellauri035.html on line 837: palava muisto pyöristi sun huulet ihan mun lähellä:
ellauri035.html on line 838: Mä olen nähnyt Ratin papittarien rakastelevan kuun laskiessa,
ellauri035.html on line 839: ja sitten maton peittämässä hallissa kirkkaan kultalampun alla
ellauri035.html on line 844: Sivan punainen ruusu, vai Kapagata,
ellauri035.html on line 845: kuninkaan oikukas kypsä seuralainen,
ellauri035.html on line 849: lähettänyt mun pehmoista tyttöä hullaannuttamaan 3 maailmaa
ellauri035.html on line 854: ohuine hiilitauluineen, ruusun vihreän ja harmaan väreineen,
ellauri035.html on line 856: taiteelle auringonvalo mun morsiammeni ruumiilla,
ellauri035.html on line 858: Oi lämpimiä kyyneliä mun morsiamen ruumiilla.
ellauri035.html on line 861: muistan kun oltiin ohitettu punanahkalaumat ja satoi
ellauri035.html on line 869: kuun ruostumattoman teräksinen kasvokuva
ellauri035.html on line 870: rullaa kullan kauniina syksyn taivaalle
ellauri035.html on line 871: jäykkä anakoreettikin unohtaa rukoilla,
ellauri035.html on line 873: mannalta maistuva tapaisi mun suun
ellauri035.html on line 874: ja pitäisi mun sieluni pusun tasalla.
ellauri035.html on line 878: on rakkauden vettä rakastelun kuumuuteen
ellauri035.html on line 886: muistan että kukkien putoamisen aika sai mun uneni
ellauri035.html on line 887: villiin elämään, mun tyttööni,
ellauri035.html on line 888: silloin sen kauneuden esanssi vuosi
ellauri035.html on line 889: mun päiviini haalistumatta koskaan,
ellauri035.html on line 900: altaassa mun ajatusten lumpeet kelluvat.
ellauri035.html on line 903: levitetään verkkomme laajemmalle kuin kauimmaiset reunat
ellauri035.html on line 905: ennenkuin sä heräät ja sen jälkeen kun olet nukahtanut
ellauri035.html on line 907: ja haaveillaan kovimmankin unexijan satamat.
ellauri035.html on line 912: ja mä lähetän taas sieluni kazomaan sun ruumista
ellauri035.html on line 913: tän viimeisen säälittävän kerran. Seison sun vuoteen ääressä;
ellauri035.html on line 914: sun varjostettu pää lepää jättäen kirkkaan paikan
ellauri035.html on line 915: tyhjälle tyynylle, sun surullinen käsivartesi
ellauri035.html on line 916: haraa sun vierustaa eikä tapaa mitään.
ellauri035.html on line 917: Sun päällä ei ole peittoa.
ellauri035.html on line 920: mietin että sun jalkas etsii mun jalkoja lohduttaaxeen niitä.
ellauri035.html on line 921: Mulla on susta joku uni vieläkin
ellauri035.html on line 922: jota en herättyäni kuule. Älä itke aamun koittaessa,
ellauri035.html on line 925: heittää pois mun sieluni.
ellauri035.html on line 930: näin niiden sielut, jotka lipsuilevit sivuun
ellauri035.html on line 931: parvina mun mielixi kuin näyttämöllä;
ellauri035.html on line 934: Ei koskaan ollut ketään mun naisen kaltaista.
ellauri035.html on line 939: tai entisajan kuningas violetissa ja norsunluussa
ellauri035.html on line 941: eikä vuodetta ilman mun kirkasta rakkainta.
ellauri035.html on line 948: ihan lyhyexi, unohtuneexi aikaa
ellauri035.html on line 949: olen saanut silmäntäydeltä mun tyttöä
ellauri035.html on line 959: Lauri Carlson kirjoitti sunnuntai 5. huhtikuuta 2020:
ellauri035.html on line 964: > K. jonka filmisuosituxiin (mm Roma) mä olin aikaisemin suhtautunut nihkeästi, maxo nyt samalla mitalla kuin Hammurabi.
ellauri035.html on line 975: > K: hasidutytöstä Berliiniin joutseneksi. Paljon etnistä möminää ja nyökyttelyä. Mutta kivahan se oli, että heti sattu tapaan fiksut musiikinopiskelijat. Karderoopikin pysy ihmeesti ajan tasalla noinniinku asunnottomax. Ja tietysti osas salalaulaa. Eli 3x hmmmm.
ellauri035.html on line 985: > L: eise ollu liian osoitteleva ja simppeli kun ei edes sanottu pääsixe muskariin.
ellauri035.html on line 987: > L: exitä paizi "osoitteleva ja simppeli" ole vähä samaa aarnekinnusestetiikkaa kuin "mauton"? Mä olin pettynyt Arskan kirjoihin kun se teki siitä jonkinlaisen fetishin.
ellauri035.html on line 993: > Helmikään ei sietänyt Millimollia kun sillä kävi aina paras pulla, se oli kuin Satu. Helmi oli sen pikku Susan ystävä. Ne söi takan ääressä kansiperunoita. Millimolli sai sedältä ja tädiltä viisipennisiä. Helmi sai joululahjaxi pehmokissan. Satu sai oman hevosen. On se niin väärin.
ellauri035.html on line 994: > Onko Aarne Kinnunenkin snobi? Kaise vähän on. Lisäsin sen suomalaisten snobien hall of fameen. Merikadun Carlsonit on ainakin, vaikkei tunnettuja. Kateet serkut Clasun lapset kyllä tiesi sen.
ellauri035.html on line 998: > Runoilivat Anneli ja Seija pieninä.
ellauri035.html on line 1003: > Lähetetty Samsung Galaxy -älypuhelimesta
ellauri035.html on line 1012: As panic over coronavirus spreads, we have to make the ultimate choice – either we enact the most brutal logic of the survival of the fittest or some kind of reinvented communism with global coordination and collaboration.
ellauri035.html on line 1014: Tästä Zizekin läpästä on monet hermostuneet, ml Carlsonin Jönsykkä. Mixihän?
ellauri035.html on line 1017: RT on ent Russia Today. Zizek taitaakin olla trolli. Kivettyy jos päivä pääsee paistamaan sen pyllylle just kun se on ulostamassa näitä juttuja.
ellauri035.html on line 1028: Näitä jönsin inhokkeja yhdistää koleraepidemiaan kuolleen Friedrich Hegelin filosofia. Tollasia idealisteja ovat molemmat. Kehityxeen uskovat. Niin ja molemmat kuuluvat postmodernistiaaltoon, jonka on nyt hukuttanut mobiilin ja videon zunami. Kuka välittää enää mistä textit tulevat, kun textit on kaikki TLDR. Zizekin kohalta se on sitäpaizi sikahelppo sanoa, se kopsaa izeltä.
ellauri035.html on line 1033: ”The move from a structuralist account in which capital is understood to structure social relations in relatively homologous ways to a view of hegemony in which power relations are subject to repetition, convergence, and rearticulation brought the question of temporality into the thinking of structure, and marked a shift from a form of Althusserian theory that takes structural totalities as theoretical objects to one in which the insights into the contingent possibility of structure inaugurate a renewed conception of hegemony as bound up with the contingent sites and strategies of the rearticulation of power.”
ellauri035.html on line 1037: Siis just päinvastainen vika kuin Zizekillä jota ymmärtää jopa 12-vuotiaat? Joku runoilija äskettäin tais mainita kultaisen keskitien.
ellauri035.html on line 1039: Mut jos tota Pamelan piipitystä koittaa dekoodata, niin onkohan siinä mitään muuta kun sen aika izestään selvän pointin toistoa et ihmispesän pörisevät struktuurit on vaan performanssia, niitä on aktiivisesti pidettävä pystyssä kuin toisissa kodeissa kesällä lattialla mattoja, kun toisissa ne pysyvät pitämättäkin. Siinähän on se positiivinen puoli, että pesärypäleen muotoa voi muuttaa ihan vaan häirizemällä pörriäisiä riittävän kovasti.
ellauri035.html on line 1041: Rabinow on anagrammi Moosexen Rainbow-kansasta johon hänen lisäxeen kuuluu myös Juudit Butler. Juudit irroitti Holoferneen karvaisemman pään teltassa kun se oli nukahtanut sen jälkeen kun sillä oli Juuditin ansiosta mahtavasti teltannut. Puolen jalan telttakepillä se oli sohaissut Juuditia kuin vanha Jöötti. Jönskin näkee sellaisesta pahaa unta.
ellauri035.html on line 1055: Kyyniset on koiramaisia, laumaeläimiä. Koirat, naudat ja apinat hakee turvaa laumaimmuniteetista. Ruåttissa menee epidemia ihan putkeen. Väkeä kaatuu kuin heinää, mut se on just oikeeta väkeä, kalliita vanhuxia ja köyhiä mamuja. Kuolinluvut on niillä moninkertaisia kantakirjaväestöön verrattuna. Ja mikä parasta: talouden pyörät pyörivät.
ellauri035.html on line 1066: Anthropos is a problem, osuvasti sanoo Paul Rabinow, antropologian nykyaikainen professori. Anthropos, sä olet "the human thing". Rabinowin heimoveli Jakob Watertownissa kertoi wizin, jossa samojedit ei halunneet juoda lähetyssaarnaajan pippelin palanpainikkeena Pepsiä. Mixi ei, kysyi Pepsi-kauppias. Koska "things go better with Coke". LOL.
ellauri035.html on line 1068: Kirjassa Anthropos today (2003) Rabinow kertoo, että anteroa vaivaa se että sillä on liian monta vaihtoehtoista totuutta izestään. Sillä on "too many logoi". No logoi on kyllä tosi paljon, on Pepsin, Coken ja ziljoonan muun paskan kaupizijan logot, amerikkalaiset ihan etupiässä. Tuleeko ajatuxet tunteista vai tunteet ajatuxista? Sitä pohti Dostojevskin "pelkkä" Dolgoruki (albumi 376). Olis kazonut Albert Liliuxen "Kasvien tunteet" kirjasta.
ellauri035.html on line 1070: Hän on ehkä tunnetuin laajalti vaikutusvaltaisista kommenteistaan ja asiantuntemuksestaan ranskalaisesta filosofista Michel Foucaultsta. Rabinow (1944-) ei ole vielä tarpeexi kuuluisa tai kuollut saadaxeen kunnon biograafisen osaston Wikipediassa, ja lähteet puuttuvat. Rabinow syntyi Floridassa mutta muutettiin Nykkiin jo pikkuisena. Teki anterologian tutkinnot Chicagossa ja lähti sitten Pariisiin. Sen kenttäkokemus taitaa olla vaan kaikenlaisista luennointipaikoista Ranskassa, Riossa, jopa Islannissa. Ranskalaiset teki siitä taiteiden kavaljeerin, hyvän miehen lisänä, vähän niinkuin Napsu Goethesta. Nythän se on jo eläkkeellä, karanteeni-iässä. Tähän se tais sit jäädä.
ellauri035.html on line 1072: Sen puuhastelu taitaa olla osallistuvaa havainnointia akateemisissa apinalaumoissa. Uusia muotoja tarvitaan koulufilosofiaankin, uusia labroja. Mitä sen uusissa labroissa puuhastellaan jää aika hämäräx. Käsitetyötä, ei siis käsityötä, eikä käsityölehtiä. Meemejä tutkitaan uusilla ovelilla tavoilla, niin ainakin rahoittajille luvataan. Eihän ne mitään ymmärrä kuitenkaan. Se nyysii Foucaultilta, toiselta rättikauppiaalta, History of the Present, ja tekee siitä Anthropology of the Contemporary. Vähemmän iskevä, mun miälestä. Sehän plagioi kuin Zizek, paizi ei izeään, vaan Foucaultia. Kunnon lipilaaristi se haluu osottaa et nykyisyys on rahanheittoa, ja sixi tulevaisuuskin voi olla mitä tahansa. Kovasti ähkäisten se äkistää ulos tän neronleimauxen: contemporary “is a moving ratio of modernity, moving through the recent past and near future in a (non-linear) space. Eli vähän vanhaa, vähän uutta, vähän lainattua, vähän sinistä. Bravo Polle! Sä teit sen! Mikä pukerrus! Tais peräpukamat olla kovilla!
ellauri035.html on line 1079: Jos nyt pitäis äkkiä sanoa mitä tärkeetä Polle Rabinow on kexinyt, niin taitaisi mennä tietämättömän sormi osaamattoman suuhun.
ellauri035.html on line 1081: Keskustellessaan etnografian etiikasta joku kade Fine käsittelee Rainbowin työtä Marokossa – Robinow hän puhuu nimenomaisesti seksuaalisesta suhteesta, joka hänellä oli prostituoidun kanssa, kun hänen informanttinsa tarjosi hänelle mahdollisuuden nussia tämän kanssa. Fine käyttää tätä esimerkkinä yhtenä harvoista tapauksista, joissa etnografi paljastaa tällaisia henkilökohtaisia tietoja, mikä on vastoin yleistä suuntausta, jonka mukaan tällaiset herkullisen mehevät yksityiskohdat jätetään pois julkaisuista ja kerrotaan vaan kokoustauoilla.
ellauri035.html on line 1083: Foucault siis täydensi "Tunne izesi" kehotusta neuvolla "Hemmottele izeäsi". Foucault'n näkemystä uusiin suuntiin laajentaen Rabinow on asettanut haasteen keksiä nykyajan eroottisiin ja antropofagisiin ongelmiin sopivia laitteita – nykyaikaisia silikonisia laitteita. If the challenge of contemporary equipment is to develop a mode of fucking as ethical anthropological practice, it also involves the design or redesign of venuses within which such ethical but still rewarding fornication is possible. Case work can indicate strengths and weaknesses in the venuses into which penal inquiry is initiated and performed. Casework, therefore, is an essential aspect of inquiry neither reducible to theory nor an end-in-itself but rather in an informant's end. Rabinowin heimoveljet israeli-arabisodissa teki rättipäille alapesun ennenkö raiskasivat ne. Siisti täytyy aina olla sanoi kissa hietikolla.
ellauri035.html on line 1089: Spoonerismit on saaneet nimensä Oxfordin donista pastori William Archibald Spoonerista joka teki sellaisia. Se oli pieni mies jolla oli iso pää. Se kuzui toisen donin teelle toivottamaan tervetulleexi Stanley Cassonin, uuden arkeologihepun. Mutta, sanoi toinen, mä OLEN Stanley Casson. Ei se mitään, sanoi Spooner, tulkaa kuitenkin. Jönsin lohkaisuja:
ellauri035.html on line 1093: Nintendosta: Tiinan (C) luokkatoveri Heikki Paakkanen sanoi ryypätessämme punaviinipulloa Johiksen kentän keskellä kun jotkut pojat lähestyi meitä ehkä pahat mielessä, että varokaa tota Jönssiä se osaa nintendoa.
ellauri035.html on line 1098: Spoonerismeja ei pidä sekottaa fullerismeihin. Fullerismin top definition Urban dictionaryssä: Whining phrases from a guy who's been rejected for good reason. Buckminster Fuller oli USA:n Spede Pasanen. Buckminster Fulleria ei pidä sekottaa Andrew Fulleriin. Hakuharavaan tulee nykypäivänä paljon enemmän osumia tästä jenkkifundamentalistipastorista kuin vanhasta Buckminster Fullerista. Buckminster sanoi vanhana:
ellauri035.html on line 1109: Myrrha, joka on sama kuin se Smyrna, oli Adonixen äiti kreikan mytölögiässä. Adonixen muistamme myös Marinolampaasta, homosta barokkirunoilijasta, joka kirjoitti runoelman siitä. Milton ymmärrettävistä syistä piti sitä arvossa. No tää Smyrna eli myrrha muuttui mirhamipuuxi bylsittyään isäänsä (aina näitä insestijuttuja myyteissä, ajatus on aina askartanut siinä). Myrrha synnytti Adonixen ollessaan jo puu. Tarina on semiittinen. Siltä se kuulostaakin, vaikkei tiedetä mistäpäin se putkahti, siis se taru, ehkä Kyproxelta. (Sitäkään ei tiedetä mistä oxanreijästä Adonis sitten putkahti.)
ellauri035.html on line 1113: Balzun veljet oli Pedro, Felipe, Raimundo y Magdalena (sekin oli veli vaikka huzun niminen. Spanjuureilla on ihmisille outoja nimiä joita muut ei antaisi kuin lemmikeille.). Kuudes veljes Lorenzo oli Balzu ize salanimellä. Antonio-setä oli ikävä. Toledossa oli kivaa. Sen rehtori Zaragozassa oli Villanueva, el Zorron kylä. Se just sano 1625 Baldee sapekkaax. Koleerisex ja sangviinisex samalla aikaa. Koleerinen koska se aina rähisi, mut sangviininen koska se oli epäpelottava ruipelo.
ellauri035.html on line 1115: Balzun äveriäs mesenaattikaveri, don Vincencio Juan de Lastanosa, oli 6v Beetä nuorempi. Lastanosat aateloi kuningas el Jaime el Conquistador parempina aikoina. Ehkä ne oli tarjoutuneet toimimaan lastanosina kun kunkulle tuli luunmurtuma. Elimäen Wredet aateloitiin kun ne lainas Kaarle XII tunarille hevosta. Don Jaime? Zorron nimi oli se! Joku Ximen esiintyy myös esipuheessa, ettei vaan ollut Zorron sotaministeri Jimenez Farian esi-isiä?
ellauri035.html on line 1119: Se koitti vielä vaihtaa univormua ihan loppupeleissä jesuiitasta mendikantixi. Ei annettu. Kerran jesuiitta aina jesuiitta. Mitähän kauhutarinoita se olis kertonut kerjäläisille. Mäkään en päässyt Drakasta vaikka loppupeleissä anoin sitä. Anomuskirjeen luonnos on vielä tallella, kuin myös Wilhon erokirje lähetysseuralle. Ei meiltä niin vain lähdetä, totalitääriset yhteisöt on kuin katiskoja. Vrt. vaikka Unorthodox. Tai Eastgatessa ostamamme torakkamotelli: they check in, but they don't check out.
ellauri035.html on line 1121: B sai vesileipätuomion kun rikkoi jesuiitan 4 pyhää plupausta, ptottelevaisuus, pköyhyys, psiveys, nro 4 on erityinen jesuiitoille eli pnöyryys paapalle. Jesuiittakenraali Loyola oli vanha upseeri, jesuiitat paavin teloituskomppania. Francis Xavier oli jesuiittakenraali, Don Jaimen paras kaveri oli tykkikenraali Aurelio Xavier. Sillä oli taivaansininen asetakki, Francisilla musta. Jesuiittaunivormussa ei ollut nappeja eikä vetoketjua vaan kuin kylpytakin vyö, siitä saa nopeammin aseen ulos. El Zorrokin oli hirmunopee vetämään, tuli nopeemmin kuin varjonsa.
ellauri035.html on line 1123: Bn komedia päättyi suomen izenäisyyspäivänä 1658. Hyvinhän se meni, sanoi B ja lehahti taivaaseen. 300v myöhemmin oli mun viimeinen huoleton kesä Tyrvännössä. (Kuvassa äidin vieressä en kyllä näytä yhtään hilpeämmältä kuin Balthasar.)
ellauri035.html on line 1125: Balzun katolinen elämäkerturi Critilon esipuheessa koittaa uskotella et B oli kunnon jesuiitta ja katu epäjesuiittamaisia tekojaan. LOL. Balzu oli kuten sanottua ruipelo, kalju ja käytti rillejä. Ei ihme että sekin haukku naisia. Tahaton naistennaurattaja kaiketi.
ellauri035.html on line 1127: 1600-luvulla Epsanja meni alamäkeä, Ranska oli nousussa. Kaikki olivat siis aika pahantuulisia. Critilo oli aimo psykologi, kehuu kerturi, sielun inkvisiittori.
ellauri035.html on line 1138: Kauniit on naisenkasvoisia piruja, rumat pirunnäköisiä naisia. Tää oli varmaan Sopellemieluista "huumoria." Tää on hienoa epsanjalaista acudiaa. Tuan Jöns on vähän misogyyni sekin (pitäis lisätä se taulukkoon). Sen mielestä naiset (Etenkin Martha Nussbaum, jota se näyttää inhoovan aivan erityisesti, tokko pelkästään nimen vuoxi mutta varmaan sixikin) ois muuten hyviä ajattelijoita, mut ne menee helposti sekaisin. Lakanat menee niiltä myttyyn ja sotkeutuu jalkoihin.
ellauri035.html on line 1140: Virhe 2 on nähdä aina vaan punaista kuin härkä areenalla, muut sateenkaaren värit unohtuvat. Hohoo, sateenkaarihommista jesuiitat tunnetusti pitävät. Eikös musta ole otollisin väri? Musta ja valkea kardinaalinpunaisen ohella. Rouge et noir. Olihan Balthasar aika mieli mustana, mutta valkoisempi kuitenkin kuin ateistipaskat Schopenhauer ja Nietsche:
ellauri035.html on line 1144: Kristitylle pessimistille elämä on silti komediaa, koska paras on vielä edessä. Paskiaiset saa kuulla kunniansa isän kädestä, punahehkuiseen hiilloxeen ne heitetään, lammaskazomolle tarjoillaan virvokkeexi punaviiniä valkoisilta liinoilta.
ellauri035.html on line 1148: Cultivar el intelecto, educar y templar la voluntad, regir la conducta con discreción y prudencia en el trato social. Su lección es de energía y perseverancia, de discreción y virtud. Tuvo el P. Baltasar una mentalidad robusta y el genio práctico del fundador de su orden, de Ignacio de Loyola. Y así, enseña sin idealismos, ni sentimentalismos, ni metafísicas.
ellauri035.html on line 1150: Nada de indignación moral, cuyo sentimiento vindicativo me parece en el fondo una forma de crueldad. Gracián jamás se indigna, lo que noquiere decir precisamente que sea insensible.
ellauri035.html on line 1152: Ei turhanpäiväistä pahexuntaa eikä pöyristymistä, vaan vino hymy suupieleen niin päästään tasoihin. Don't get mad, get even. Balzu antaa tämänpuolisessa elämässä menestymisen pelisääntöjä, egoistisia. Mukavuuusalueella ei pääse makailemalla, vaan sinne pitää pyrkiä. Ei olla idealisteja vaan näillä poleteilla mennään mitkä jaettiin pelin alussa. Talouslipilaaritextiä.
ellauri035.html on line 1154: D a él reglas para triunfar en el mundo. Algunas son egoístas y cautelosas, como el vivir práctico demanda; la mayoría son las propias de la moral prudencia. No se dirige a hombres contemplativos que viven alejados del ruido del mundo y pueden practicar cómodamente la virtud. Se dirige a criaturas de carne y hueso entregadas a la batalla de la existencia. Mira a la conveniencia, y no al sacrificio. No aspira al imposible de cambiar la naturaleza de cada uno de sus lectores. No es idealista, no es sentimentalista. " Es menester gran tiento con los que se ahogan, para acudir al remedio sin peligro." Nada sublime, pero ¿no es el consejo racional de un buen padre de familia?
ellauri035.html on line 1160: "Querer ir contra el corriente es tan imposible al desengaño cuanto fácil al peligro. Sólo un Sócrates podía emprenderlo." Gracián habla a los hombres en el lenguaje que ellos entienden, el de la utilidad.
ellauri035.html on line 1164: "Guste más que dependan de él muchos, que no depender él de uno."
ellauri035.html on line 1166: Hienompaa on komentaa monia kuin olla riippumaton kestään. Mun kanta on täsmälleen päinvastainen. Balzu puhui kuin iso Pauli pienenä: sen käytännön neuvo oli tyyliin härkä mörkö tiikeri, mut heti perään se lurittaa jeesus taivas enkeli, ettei ylemmäiset suutu.
ellauri035.html on line 1168: "Seuraa onnekkaita, vältä onnettomia." Ex tää oo aika paha? No ei koska onnettomuus on oma vika, onnettomat on oikeasti pahoja. Kaikki on siis kunnossa. Tää on seppoilijan credo, tästäkin on monasti jo ollut puhetta.
ellauri035.html on line 1171: Baltasarilta on myös joku elämänohjekokoelma nimeltä Oráculo manual y arte de prudentia (1647), 300 tylsää izehoitoreseptiä. Prujunsa se julkaisi salanimillä, kaikki tiesi kirjottajan kuitenkin.
ellauri035.html on line 1173: Luonteeltaan se oli koleerinen, biliöösi ja melankoolinen. Sapekas kaikilla mausteilla, plus sangviininen. Sen esimiehet pani proffan vedelle ja leivälle. Just ennen kuolemaa se sai viimeisen varoituxen, josset ole kunnolla sut pannaan koppiin ilman kynää ja paperia. Ja siihen kuoli hän. Vai kuoli hän siihen? Juu, siihen kuoli hän. Sille se oli pahempaa kuin tamperelaiselle pyöreä huone ilman kulman takana odottavaa mustaa makkaraa. (Kuka hemmetti muuten on Petri Liukkonen?)
ellauri035.html on line 1180: Sarjassamme kusipäiden kirjoittamia ikäviä rompskuja, joita meillä täällä on jo aika kokoelma, esittelemme nyt jesuiitta Baltasár Graciánin (1601-1658) kirjoitaman trilogian nimeltä Criticón (1651-57). Siitä esimakua saa siitä, että se oli erityisesti Schopenhauerin ja Nietschen suosiossa. Sope opetteli jopa epsanjaa voidaxeen lukea Btä alkuperäisenä. Se oli Espanjan kultaisen vuosisadan suuria saavutuxia, joka sekin ehkä kertoo jotakin. Se on pitkähkö allegorinen (yäk!) romaani, jossa on filosofisia ylä-ääniä, siis jotain Coelhon alkemistin tapaista, vaikka todennäköisesti tuhmempaa. Joo se on taas tollanen nuoren miehen matka tyyppinen rompsku jossa on paljon siekailuja, jotain pyhiinvaellusta tässäkin. Tien päällä ollaan ja tehdään jäyniä. Mä veikkaan et tämmöinen road movie on ikivanha apinoiden meemi, kun nuoret koiraat on karkoitettu laumasta uhkaamasta silverbäkin haaremia.
ellauri035.html on line 1184: Maailmanmies Critilo on haaxirikkoutunut Santa Helenan rannalle kuin Napsu. Siellä se tapaa Andrenion, luonnonäijän, joka on täysin sivistymätön. Yhdessä ne lähtee pitkälle matkalle kuolemattomien saarelle, jonne vie elämänpituinen okainen tie.
ellauri035.html on line 1185: Ekassa osassa En la primavera de la niñez (lapsuuden keväässä) ne on kuninkaan hovissa, missä ne kärsii kaikenlaisia pettymyxiä. Toisessa osassa En el otoño de la varonil edad (miehuusiän syksyssä), ne menee Aragonin läpi ja käy Salastanon talossa (Graciánin kaverin Lastanosan), ja sieltä Ranskaan, jota jesuitta sanoo Hypocrindan erämaaxi, missä on vaan tekopyhiä ja hölmöjä, ja päätyvät lopulta hullujenhuoneeseen. Kolmannessa osassa En el invierno de la vejez (vanhuuden talvessa) ne tulee Roomaan, käy akatemiassa missä ne tapaa miehistä kexeliäimmät, ja lopulta pääsee kuolematonten saarelle.
ellauri035.html on line 1187: Minnekkähän Bltä jäi se kevät-osio? Ei jäänyt minnekään, Wikipediassa on virhe! Osan I nimi jatkuu y en el estío de la juventud, ja nuoruuden kesässä. Oi elämän kevättä, sanoi sotilaspastori kun näki lotan riu'ulla. Tämmönen Erkki Tantun pilakuva on jäänyt mieleen, kirja oli vanhempien kirjahyllyssä. Näkyi siinä vähän pyllyä, mutta lapsosena se hätkäytti suunnilleen yhtä vähän kuin se hätkäyttäisi nyt. Jäikö kevätmahlan nousu Balthasarilta jotenkin kokematta, vai eikö se vaan uskaltanut kirjoittaa siitä?
ellauri035.html on line 1189: Baltasarin kuuluisimpia laukaisuja on: kunnioita izeäsi jos haluut et muut kunnioittaa sua. Ei kuulosta kovin jeesusmaiselta. Baltasar on leuattoman väpelön näköinen, ja varmaan se olikin just sellanen. Huono terveys, kuoli 57-vuotiaana. Sen tyyli on vähän sellanen aforistinen. Sitä sanottiin konseptismixi barokin ajalla. Kuulostaapä ikävältä jo etukäteen. Sen jutut on täynnä sanaleikkejä, eli se oli aika skizofreeninen. Ja systemaattisen ihmisvihainen, kuten Sopekin. Siinähän ei sinänsä ole mitään vikaa. Madridissa luonnonäijän viettelee joku Falsirena niminen ämmä, ja Critilolla on oiva tilaisuus haukuskella naisia. Tääkin oli varmaan Sopen ja piiska-Retun mieleistä. Outo sekotus kyynisyyttä, oveluutta ja moralisointia. Sopii kuvaan joka on muodostunut myös näistä sakemanneista. Multa sentään on toi moralisointi jäänyt aika vähälle. Luulisin.
ellauri035.html on line 1199: Yöpuvun tereet näyttää luureilta.
ellauri035.html on line 1219: Kiinan vanhin runoteos on konfutselaiseen kaanoniin kuuluva Shih ching (shijing) eli Laulujen kirja . Laulut ovat syntyneet vuosina 1100-700 eKr. Toivo Koskikallion luoma Kalevala-mittaa jäljittelevä suomennoskokoelma on varsin outo ja jopa kiinalaisuudesta vieraannuttava lukukokemus. Onneksi myös Pertti Nieminen on luonut teoksesta oman kokoelmansa. Sieltä löytyy ihastuttavaa rakkauslyriikkaa sekä mm. legendoja ja riittilauluja.
ellauri035.html on line 1221: Tuon ajan runoilijat olivat vielä anonyymejä. Ensimmäinen varsinainen suuri runoilijanimi liittyy Zhou-dynastian Taistelevien läänivaltioiden aikaan 475-221 eKr. Hän on Qu Yuan. Hän syntyi erään arvion mukaan 343 eKr ja kuoli wikipedian mukaan 278 eKr. Kiinnostavinta tässä yhteydessä hänen elämäänsä ja kuolemaansa liittyvät myytit. Hän kuului Chun hallitsijasukuun ja joutui lopulta poliittisten mielipiteittensä vuoksi karkotukseen Jangtse-joen pohjoispuolelle.
ellauri035.html on line 1223: Hänen kerrotaan hukuttautuneen tuohon jokeen. Hänen ruumiinsa etsimisestä on saanut alkunsa ns. lohikäärmeveneiden juhla, joka nykyisin on Kiinan kansallinen juhlapäivä. Päivää vietetään kuukalenterin viidennen kuun viidentenä päivänä. Meidän kalenterimme mukaan se on yleensä kesäkuussa. Tuolloin järjestetään lohikäärmevenekilpa-ajot ja syödään erityistä pyramidinmotoista zongzi-riisikakkua. Lohikäärmeveneet kuvastavat yritystä pelastaa runoilija ja noiden kakkujen avulla yritetään saada kaloja jättämään runoilijan ruumis rauhaan. (lähde? ploki Perttu Eemeli Kouvolasta)
ellauri035.html on line 1226: Runojen kirja
ellauri035.html on line 1228: Silloinkun pikku Kun vielä oli Suomessa,
ellauri035.html on line 1230: kiinalainen runokirja. Vähän ajan kuluttua
ellauri035.html on line 1234: Yx runo ehdittiin kääntää, ja siitäkin jo kerittiin
ellauri035.html on line 1237: Tää versio on mun tekemä. Kristina ei sitä
ellauri035.html on line 1243: The modest, retiring, virtuous, young lady:
ellauri035.html on line 1247: The modest, retiring, virtuous, young lady:
ellauri035.html on line 1249: He sought her and found her not,
ellauri035.html on line 1256: The modest, retiring, virtuous, young lady:
ellauri035.html on line 1260: The modest, retiring, virtuous, young lady:
ellauri035.html on line 1267: Siveä ja sievä, kunnon neitonen:
ellauri035.html on line 1272: Siveä, säveä kunnon neitonen:
ellauri035.html on line 1273: Valveilla ja unessa toi etsi sitä.
ellauri035.html on line 1275: Valveilla ja unessa ajatteli sitä.
ellauri035.html on line 1281: Sievä ja säveä kunnon neitonen:
ellauri035.html on line 1285: Siveä, säveä kunnon neitonen:
ellauri035.html on line 1293: alkuun
ellauri035.html on line 1294: loppuun
ellauri036.html on line 15: alkuun
ellauri036.html on line 16: loppuun
ellauri036.html on line 17: und:#eefcef;font-size:6em;text-align:center;margin-top:0%;margin-bottom:0%">AKU ANKKA
ellauri036.html on line 18: und:#eefcef;font-size:3em;text-align:center;margin-top:0%;margin-bottom:0%">TÄNÄÄN EI MIKÄÄN VOI MENNÄ PIELEENMussutusta
ellauri036.html on line 28: Goethea en ole vielä haukkunut vaikka ainexia olisi, olenhan lukenut siltä Wertherin, Faustin, Wilhelm Meisterin, Wahlverwandtschaften ja vähän matkaa tarua ja totta sen muistelmista. Se on musta täysin ylimainostettu ääliö. Ei siitä Mussetkaan oikein pidä:
ellauri036.html on line 30: Niihin aikoihin keräili kaksi Napoleonin jälkeen suurinta neroa kokoon ne tuskan ja surun ainekset, jotka olivat hajallaan maailmankaikkeudessa. Goethe, uuden kirjallisuuden patriarkka, oli kuvannut Wertherissä onnettoman, kuolemaan vievän intohimon ja luonut Faustissa synkimmän hahmon, mikä milloinkaan on edustanut syntiä ja onnettomuutta. Hänen kirjansa alkoivat niihin aikoihin tulla Saksasta Ranskaan. Itse istuen työhuoneessaan taulujen ja kuvanveistosten ympäröimänä, rikkaana, onnellisena ja tyynenä, näki hän, isällisesti hymyillen, kuinka hänen synkät teoksensa tulivat rajan yli meidän luoksemme.
ellauri036.html on line 36: Olen sairastanut, vaikka olen vielä nuori, inhottavaa sielullista tautia, ja tahdon kertoa, mitä olen 67 vuoden aikana kokenut. Jos yksin potisin tautiani, en puhuisi mitään, mutta kun tiedän, että monen monet sairastavat samaa tartuntaa, tahdon kirjoittaa heitä varten, vaikka en tiedä, panevatko he sanoihini huomiota. Mutta joskaan ei kukaan ottaisi niistä vaaria, on minulla kuitenkin niistä se hyöty, että tulen itse terveemmäksi, sillä kirjoittaessani jyrsin, kuin loukkuun joutunut repo, poikki vangitun jalkani.
ellauri036.html on line 39: Sand im Mund
ellauri036.html on line 41: Musset ressukka, Resset mussukka 19 vee, pettyy maailmaan kun sen paras kaveri hipelöi sen mirriä, nimittäin 6v vanhempaa George Sandia, joka oli paronitar elävän leski ja 2 lapsen äitykkä. Musse saa suun täyteen hiekkaa kuten sen Rolla Aahrikan reisulla. Aika vähästäpä se suutahtaa. No kyllähän Amantine oli aika hepsankeikka, mut mitäs muuta ammattiauttajalta voi odottaa. Musset käyttäytyy kuin sorsakoiras jonka naarasta on kuomat nussinu, kiukkuisena se hyppää viimeisenä pukille. Mixhän se välittää ketkä muutkin Joria bylsivät, kun ei se sen kanssa kuitenkaan aio jatkaa sukua. Amantinella oli jo lapset kissa Kasimirin kanssa, ei se kaivannut hiirenpoikasia. Tästä kertoo Mussen omaelämäkertateos, jonka käänsi Veikko Antero. Ihan hyvin käänsikin.
ellauri036.html on line 44: Sand oli kova kirjoittamaan, yli 70 romaania ja 50 muuta prujausta. Sand tunnettiin aikanaan romaaniensa ohella myös hänen lukuisista rakkaussuhteistaan kuuluisiin miehiin. Sandilla oli suhde Alfred de Musset´n (1833–1835), Frédéric Chopinin (1836–1847) ja siinä välissä ehkä myös Franz Lisztin kanssa. Keuhkosairaan Chopinin Sand jätti pari vuotta ennen tämän kuolemaa lapsistaan johtuneen kiistan vuoksi. Chopin pelkäsi tulevansa elävältä haudatuxi ja vaati ruumiinavausta. Sillä oli kokonainen nippu keuhkosairauxia, puuttui enää korona. Arkussa ei saa vedetyxi henkeä, voi tukehtua kuoliaaxi. Hautajaisissa piti soittaa Mozartin Requiem, mutta ne viivästyivät, koska kirkko ei sallinut naisten rallattavan seurakunnassa. No suostui ne sitten julkisuuden pakosta, mutta pitkin hampain.
ellauri036.html on line 47: Amantine kuumui julkkixista, izekin kun oli sellainen. Se kuoli siis 71-vuotiaana 1876. Sen isoisoäiti Mme Dupin oli naisasianainen jo 1700-luvulla. Jori pukeutui maskuliinisesti kuin Elna-mummi 30-luvun potretissa. Nuorempana se bylsi kirjailijajulkkiksia, vanhempana jelppi niitä muutenkin, kuten Balzacia ja Flaubertia. Hugo oli vaan pen pal. No Viki joutui matkustelee paljon maanpakolaisena. Joria haukku setämiehet kuin kissaa koiratarhassa, etenkin Baudelairen taholta:
ellauri036.html on line 51: Aika rankkaa sätintää. Täähän kuulostaa ihan Pellissierin kritiikiltä Paul Bourgetista. Goncourt-palkinnon nimismies päästi vielä pahempia misogyynisiä haukkuja; epäili että Sandilla oli yhtä pitkä häpykieli kuin sillä izellään oli pippeli. Ehkä niin, mutta kummankohan nilkkaan se pilkka kalahti. Virginia Woolf piti pahana et se ja George Eliot kirjoitti miehen nimellä. Ei niinkun Virginia. Woolf! Woolf!
ellauri036.html on line 54: Mussen kalju kaveri Desgenais yrittää todistella ettei sillä ole väliä bylsikö Jori muitakin samaan aikaan kuin Mussea. Kert ei ole väliä sillä et sitä oli bylsitty paljon ennekin ja bylsitään sun jälkeenkin. Niinniimmutta, inttää Musse, ja sen pointti on se sama atavistinen, koitetaan välttää epäselvyyttä siitä kenen runkusta naaras kulloinkin tulee paxuxi. Ettei tule kannateltua jonkun toisen aisaa. Vaikka se ei tässä tapauxessa, toistettakoon, ole edes relevanttia.
ellauri036.html on line 56: "Sinä saat naisia, koska olet nuori, tulinen, koska kasvosi ovat pitkulaiset ja säännölliset ja koska hiuksesi ovat huolellisesti käherretyt. Mutta juuri sentähden, ystäväni, et sinä tunne naista."
ellauri036.html on line 58: Niinpä suattaa olla, kun saa heti, ei tarvi yrittää. Meidän rumempien piipunrassien pitää olla kilttejä, muuten jää saamatta. Muutakin aika darwinistista heittoa löytyy tästä Mussen jeremiadista.
ellauri036.html on line 62: "Mutta älä revi hiuksiasi äläkä sano, että pistät itsesi kuoliaaksi, jos sinulle ilmestyy kilpailija. Sanot, että rakastajattaresi pettää sinua toisen tähden; turhamaisuutesi kärsii sitä ajatellessasi. Mutta vaihda vain sanat ja ajattele, että hän pettää toista sinun vuoksesi, ja sinä olet ylen onnellinen."
ellauri036.html on line 64: "Luonto pyrkii ennen kaikkea lisäämään elävien olentojen lukua. Joka paikassa, vuorten huipuilta merien syvyyksiin, kammoo elämä kuolemaa. Säilyttääkseen luomakuntansa elossa on Jumala säätänyt lain, että kaikkien luotujen suurin nautinto liittyy suvun säilyttämisviettiin. Palmu, lähettäessään ilmaan hedelmöittävän siemenensä vapisee rakkaudesta polttavassa tuulessa; kiimainen hirvisonni repii auki vatsan jokaiselta naaraalta, joka tekee sille vastarintaa; naaraskyyhkynen värjöttää kuin rakastunut mimoosa puolisonsa siipien alla; ja kun mies syleilee naista kaikkivaltiaan luonnon rinnoilla, tuntee hän sydämessään saman jumalaisen kipinän, joka on hänet luonut."
ellauri036.html on line 66: Älkää väittäkö, että lopultakin järki on ihmisen kaunein lahja, että mikään muu ei maan pinnalla ole niin todellista kuin pörssikeinottelu, peli, Bordeaux'n viini pöydällä, luja terveys ruumiissa, välinpitämättömyys toisia kohtaan, ja, kun ilta tulee, vuoteessa aistilliset, hajuvesiltä tuoksuvat jäsenet.
ellauri036.html on line 68: Jonakin päivänä, keskellä toimetonta, seisahtunutta elämäänne, voi tulla tuulenpuuska. Kaikki ne kauniit puut, joita olette kastelleet unhoituksen vedellä, voivat alkaa vapista. Miten käykään silloin teidän, te herrat tunteettomat: te lankeatte tasapainosta ja kyyneleet tulevat silmiinne. En sano, että rakastajattarenne pettävät, sillä se ei tuottaisi teille suurempaa surua kuin hevosen kuolema. Mutta sanon, että voitte menettää pörssissä, voitte joutua pelissä nylkyrin kynsiin, ja jos ette pelaa, niin ajatelkaa, että kolikkonne, teidän rahan antama rauhallisuutenne, teidän kultaonnenne on pankkiirin käsissä, joka voi tehdä vararikon, tai papereissa, jotka voivat menettää arvonsa. Niin jäisiä kuin olettekin, on teidän sydämenne johonkin kiintynyt.
ellauri036.html on line 71: Masentunut Musse koittaa Syvännön peukalovärssyä, sattuu Saarnaajan teodikeakohtaan, jota Musse lukee kuin piru raamattua: kaikille käy yhtä hyvin tai huonosti, ei siinä auta uhrauxet eikä rukoilu. Niinhän mullekin kävi Jeesus Siirakin kaa. Luulin jo et kerrankin jotain tosi järkevää löytyi hyvästä kirjasta, kunnes huomasin et se oli lainausmerkeissä: se oli syntisten puhetta, joka kumottiin heti seuraavassa värssyssä.
ellauri036.html on line 75: Sepä se. Ei ehkä aina ajattele pillua, mutta kun ajattelee, ajattelee sitä. Vanhana on tuossa suhteessa jo helpompaa. Musse on kyllä säälittävä löperö ja väpelö. Kaveri yrittää sinnikkäästi lohduttaa (mitähän sekin siitä saa):
ellauri036.html on line 77: Tee minulle koukku, joka on kullattu kauniilla sanoilla, ja pane siihen meteen kastettu kärpänen syötiksi, ja yht'äkkiä nostan unohduksen virrasta sinulle suloisen lohduttajattaren, tuoreen ja liukkaan kuin ankerias! Työstäisit mieluummin Portugalin kuningatarta kuin anatomiasalissa ruumiita.
ellauri036.html on line 79: Taas näitä Jönsin ankeriaita. Niitä oli und">Sigismund Freudilla, se leikkeli niitä ja ezi turhaan niistä kikkeliä. Symboliarvoa riittää näillä liukkailla asiakkailla. Slippery customer, sanoi majavannäköinen Jaakko Hintikka.
ellauri036.html on line 81: Kerrotaan, että Ateenassa oli joukko kauniita tyttöjä. Praxiteles piirusti kaikkien heidän kuvansa, toisen toisensa jälkeen, ja kaikista näistä kaunottarista, joista kullakin oli omat puutteensa, loi hän virheettömän kauneuden, Venuksen.
ellauri036.html on line 83: No täähän on osotettu tieteellisesti morffaamalla ziljoona naisen kuvaa päällekkäin, tulos oli kazojien äänestyxessä eri kaunis ihminen. Tää kohta vähän nauratti:
ellauri036.html on line 85: Te marmori-ihmiset, ylpeät ja itsekkäät, te verrattomat järkiviisaat, jotka milloinkaan ette ole tehneet epätoivoista tekoa ettekä laskuvirhettä — jos kaikki tämä sattuisi teille, niin muistakaa häviönne hetkenä Abeilard´ia, joka menetti Héloïsen. Sillä hän rakasti Héloïsea enemmän kuin te rakastatte hevosianne, kultakolikoitanne ja rakastajattarianne; sillä menettäessään hänet, kadotti hän enemmän kuin te voitte kadottaa, enemmän kuin teidän ruhtinaanne Saatana menettäisi, jos hän toisen kerran syöstäisiin alas taivaasta. Sillä hän rakasti sellaisella rakkaudella, josta sanomalehdet eivät puhu, ja josta vaimonne ja tyttärenne eivät näe varjoakaan teattereissa ja kirjoissa. Sillä hän oli kuluttanut puolet elämäänsä suutelemalla Héloïsen valkeaa otsaa ja opettamalla häntä laulamaan Davidin psalmeja ja Saulin lauluja; hänellä ei ollut mitään muuta maan päällä. Kuitenkin on Jumala antanut hänelle lohdun. Uskokaa minua, jos te ahdingossanne ajattelisitte Abeilard'ia, te ette enää katsoisi samalla silmällä vanhan Voltairen jumalanpilkkaa ja Courier'n ilveilyjä. (Kuka toi Courier on? Ei hajua.)
ellauri036.html on line 87: Vertaa tätä Mussen versiota siihen miten oikeesti kävi: Abelardilta meni munat ja se oli aluxi voimattoman mustasukkainen ja kiukkunen, mut lopulta menetti kokonaan kiinnostuxensa panohommiin ja jätti Heloisen kuin nallin kalliolle.
ellauri036.html on line 89: Hemmetti et vituttaa nää 1800-luvun herrat joilla on aamulla morkkis maxullisesta panosta niin että pussit tyhjennettyään ne lähettää ammattiauttajan inhoten matkoihinsa. Törkimyxiä! No tällä kertaa tyttö ei lähde tarpeex nopeeta ja Musse yllätetään niin sanoaxemme housut nilkoissa. Se sulkee tytön äkkiä vaatekomeroon, vai oisko vaatehuoneeseen. Kaverit tule sisään ja kertoo et George Sandilla ei ollut vaan 2 vaan 3 äijää yhtä aikaa, ja nyt ne 2 muuta on joutuneet riitoihin. Koko riitelevä porukka oli samalla naureskellut Musselle. LOL. Naura sinäkin, pitäisi sanoa Musselle, muttei se naura. Nauru ja romantiikka ei mahdu samojen seinien sisälle. Romantiikka on kuin uskontoa, se on harrasta, se hoidetaan vakavalla lärvällä. Pyhä kärsimyxeni just joo. Hemmetti nuoret miehet on torvia. Eihän tää ole muuta kuin vanhaa virnuilevaa ystäväämme narsismia. Musse läväyttää vaatehuoneen oven auki näyttääxeen ettei se ole mikään surkimus. Kaverit menee vaatehuoneeseen ja vetää oven kii.
ellauri036.html on line 91: Ei hitto kyllä tää Musse on herraskainen monellakin tavalla. Laahus on sen mielestä vastenmielistä, jengi ei enää tunne paikkaansa, vaan yrittää keulia, ei anna tietä herrasväen vaunuille. Säätytietoinen paskiainen kaiken romantiikan takana. Ja #metoo juttuja: naiset jotka bylsii omasta mielijohteesta on paaaaaljon pahempia kuin kurtisaanit jotka sentään rakastuvat pokiinsa, ja joskus sivuuttavat paremmin maxavan asiakkaan köyhän pojannulkin takia. Se on hienoa. "Te olette ikävä, menen miehen luo, jota rakastan. Tämä tyttö oli enemmän arvoinen kuin monet niistä, joille ei makseta." Tästähän on Ballsackillakin paljon omakohtaista kerrottavaa.
ellauri036.html on line 93: "Ainoa hyvä mikä elämässäni on ollut, jos siinä voi sanoa olleen jotain hyvää, on se, että kaikki valheelliset ilot kylvivät niin paljon tuskaa ja katkeruutta mieleeni, etten voinut enempää kestää." Nämä yksinkertaiset sanat lausui nuoruudestaan pyhä Augustinus, miehekkäin mies, joka on elänyt maan päällä. Harvat olisivat voineet lausua näitä sanoja niin suoraan kuin hän, vaikka ne ovat kaikkien sydämissä; ainakin soivat ne ylinnä minunkin mielessäni.
ellauri036.html on line 95: Mix toi nyt oli Mussesta miehekästä? Ai koskako se näytti hurlumheinsä kaikille? Sekö on miehekästä. Sitähän julkkixet tekee koko ajan, kuuluttaa yxityisasiansa meediaan. Se on niistä mojovaa. Rotevaa, kuin Marianne karkki suuhun Lean iloiselle vanhuskaverille Kivelässä. Augustinuxellakin tais olla noita huoraamisjuttuja, joista se sitten ryhdistäytyi ja rupes munkixi. Kai tästä hippopotamuxestakin pitää tehä oma paasaus, ei mulla vielä siitä ole paljoa, paizi se hyvän emännän ylistys jossakin.
ellauri036.html on line 97: Noniin, nyt humuveikot lukee Lamartinea. Pitääkö mun sekin kaivaa esille? Tää julkkisten selaus ei kyllä lopu koskaan, ei konvergoikaan kuin silloin tällöin. Aika hullunkuuloset väitteet meni läpi vielä Mussen aikana:
ellauri036.html on line 101: Professori Halle on kerran väittänyt, että nainen on ihmiskunnan hermosto, mies sen lihasto. (Kuka Halle? Search me.)
ellauri036.html on line 103: No tässä sentään on järkeä. Vaikkei Musse maininnut tota kuin vaan läpällä. Musse on mielestään hienotunteinen kun se hiipii aina pois bylsimättä jos kurtisaanilla on suruja, esim. misun äiti on vastikään nuollut lusikan. Se ei ole mikään tunteeton julmuri. Se on julmuri jolla on tunteita. Ei tosin muille riittävästi kuin sille izelle.
ellauri036.html on line 105: Must vähän tuntuu et tää tämmönen 1800-luvun nausea on peräisin teollisuuskapitalismista. 1700-luvulla raha tuli siirtomaista ja pellosta, 1800-luvulla se tulee rautateista ja pörssistä. Osakkeenomistajien ei tarvi tehdä mitään, ne elää kuin pellossa, ja niillä on TYYYYLLSÄÄÄ kuin tervaperseisillä paratiisissa.
ellauri036.html on line 107: No nyt sitte käänne parempaan, tietysti. Mussen iskä kuolee, se kitupiikki, ja samassa se muuttuu Mussen silmissä ihan pyhimyxexi. Musse vollottaa sen arkulla yhtä uskollisen palvelijan kaa, joka näyttää yhtä aavemaisen paljon Mussen iskältä kuin Notre Damea tulitikuista rakentanut kummittelija näytti Roope Ankalta. Musse alkaa noudattaa isän päivärytmiä (siis ennen kuolemaa, ei sen jälkeen), muuttuu kiltixi ja auttaa köyhiä. Jo tuntuu paremmalta, ize asiassa ihan hyvältä.
ellauri036.html on line 109: Sit Musse kuinka ollakkaan tapaa köyhän wannabe leskimiehen luona leskirouvan, jonka hyvän näköiseen kroppaan se oli kiinnittänyt aiemmin jo huomion. Nyt kun leskellä ei ole huntua, Musse huomaa ettei sen naama nyt ole kummonen, vaan haitanneeko tuo, kun se on kuitenkin niin kunnollinen muuten. Tylsä talonpoika, emäntä henkihieverissä, säikähtyneet lapset, ukonilma, niissä kehyxissä rumemmanpuoleinenkin herrasrouva esiintyy eduxeen.
ellauri036.html on line 111: Rouva Pierson on entinen ruusumorsian, rosière, "jeune fille vertueuse à qui on remettait annuellement une couronne de rose en récompense." (Joka vuosi samalle vai uusi joka vuosi, kuten Sysmän Linta siis? Jälkimmäistä, luulisin, kuka jaxais olla virtuoosi vuosikausia). No emäntä paranee, isäntä ei edes kiitä, mistä Musse on sille hyvin, hyvin vihainen ja meinaa jo panna turpiin kiittämättömälle (ize se on vaan seurannut sivusta tumput suorina), mutta leski hillizee. Kotimatkalla vähän jo ilostellaan ja juoxennellaan kuin 2 linnunpoikaa. Mitähän tästä seuraa? Taidan arvata.
ellauri036.html on line 113: Sitten lesken luoxe kotikäynnille. Piersonska onkin iloisempi leski kuin Musse osas kuvitella. selvillä muodista ja seuraa aikaansa. Ei sellanen ummehtunut haaska kuin Musse oli arvellut. Naivi, syvä ja rikas, noin metaforisesti siis. Risaisen mekon alla sykki lämmin sydän, kuten sanoi Hortto Könkkölä. Iloinen leski, vaikka kolhiintunut käytössä. Musse alkaa vähän jo lämmetä, kun paikalle ryntää joku Mister Collinsin kaxoisolento, läski ja kalpea papinretale, joka taitaa myöskin riijailla leskeä. Musse ei ole voinut koskaan sietää läskeja ja kalpeita pappeja, ja ikävä kyllä tämä on juuri sellainen. (Vergnaud, josta Musselle ja papinretaleelle tulee sanaharkkaa, oli vallankumouxen aikainen girondisti eli mensevikki, jollaiset jyrkkä siipi puzas tieltä kun päästiin vauhtiin.)
ellauri036.html on line 117: Piersonska antaa lähtöpassit vielä kirjallisena ja matkustaa ize N:n kaupunkiin. Ahnas Musse ei pysty tottelemaan vaan reissaa perästä. Ei tästä näytä tulevan lasta eikä paskaakaan. Palataan lähtöruutuun, Musse jää roikkumaan ja soittelemaan lesken lehdellä, mut ei se tunnu enää samalta, kun katti on jo päässyt säkistä. Kummallista keekoilua seuraa, tässä on nyt koira haudattuna. Läski pappi sekaantuu asioihin hämärällä tavalla. Tässä on nyt jotain "foul play". No ei sittenkään, pian päästään razaille - siis hevosilla vielä - ja tunnelmallisessa mezässä Musse pussaa leskeä ja leski vastaa suudelmaan - rakastaahan se mua! Jehuu!
ellauri036.html on line 121: Nyt tulee joku ihan päätön episodi. Leski on ize säveltänyt jonkun kauniin aarian (siis sen ajan hitin), ja huijannut Mussea et se olis Stradellan (italialaisen barokkisäveltäjän). Vaan ei ollutkaan, ihan ize oli leski sen osannut säveltää! Jostain vitun syystä Musse SUUTTUU sille tästä! Mitä vittua? Mitä halvatun narsismia tää nyt on? Eikä siinä kaikki, leskellä on päiväkirja, jossa sillä on jotain salattavia kohtia, joissa se ilmeisesti puhuu Mussesta. Musse alkaa taas olla neuroottisen mustasukkainen, ihan paranoidi paska. Leski tuntee jonkun Dalensin, linnanherran jonka kanssa sillä on ollut vähän samanlaista jimbajambaa kuin Mussen kanssa aluxi. Vainko aluxi? Musse käy nyt tosi kuumana. "Mutta kaiken kaikkiaan", sanoin äkkiä itselleni, "hän antautui jotenkin nopeasti." Ettei vaan siinä ollut joku koira haudattuna? No ei, Dalens oli kyllä kosiskellut leskeä, mut ei siitä ollut tullut valmista. Musse rauhoittuu.
ellauri036.html on line 123: Mut kyl Mussessa on jotain pahasti pielessä, se on nähtävästi depis, tai bipolaarinen. Välillä innostuu ja välillä on ihan paskiainen. Siitä on kivaa kun Brigitte (se on lesken nimi, muistinko mainita) kärsii, koska sillä izellä on paha olla; se vähän lohduttaa. Hizi Musse on täysin paska, se on kuin joku Ingmar Bergman, se koittaa ohjastaa Brigitten joka liikettä, ettei se vaan vaikuttaisi liian kurtisaanilta, sillä siitä sille tulee paha olo, pahoja viboja. Brigitte parka, potkaisis nyt pois ton piipunrassin kiusaamasta izeään! "Näin vaihtuivat hyvät ja huonot päivät pitkän ajan kuluessa melkein säännöllisesti. Olin milloin kova ja ivallinen, milloin hellä ja herkkä, milloin kuiva ja ylpeä, milloin katuvainen ja alistuva." Tämmöinen tulee ihmisestä, jonka vanhemmat on ihan skizoja. Voin kertoa.
ellauri036.html on line 125: Pahin vika näiden kuikeloiden elämässä on että niillä on TYYLSÄÄÄ: liikaa vapaa-aikaa, liian vähän "kivaa" tekemistä, ts. mitään kunnollista puuhaa joka tuntuu vaivan arvoiselta. Niiltä puuttuu arkea. Onnex onnex me ei olla noin rikkaita. Nyt kun Musse on nainut leskeä enemmän kuin tarpeexeen se alkaa kiusata sitä flirttailemalla jonkun tyhmän lörppävitun kaa. Vittu että miehet osaa olla paskoja, jopa tollaiset nolot piipunrassit kuten Musse. Nyt on lesken vuoro olla mustasukkainen, tulee riita, sinkoilee lautaset ja kattilat. Tehdään sovinto, mutta laiha. Vitun Musse kohtelee Brigitteä vuoroin petollisena rakastajattarena, vuoroin ostettuna ilotyttönä. Eix siinä ole yhtään normaalia tunnetta? Ei kai. Se on narsisti, ja narsistin täplistä ei pääse. Se on päässyt pilalle liian nuorena, eikä siihen ole jäänyt enää kunnon rehellistä apinaa, pelkkä pelle vaan. Se ei ole ainoo paska Brigitten elämässä. Brigitten eka poikaystävä oli yhtä kehveli, bylsi Brigitteä häiden aattona ja lähti sitten suit sait vaan livohkaan. Kerrottuaan tämän surullisen tarinan jolleio vertoa, Brigitte pyllistelee kalliolla jossa ne on yöpymässä retkellä (Musse hölmö hukkas tulitikut ja pakin) kyynelehtien, Mussen äitihahmona, Musse on kohta hengessä täysin purjein mukana mela ojossa.
ellauri036.html on line 131: Huoneemme oli täynnä sinne tänne heitettyjä vaatteita, kirjoja, kyniä, kääröjä ja kaiken päälle oli levitetty kartta, jota molemmat niin rakastimme. Lähdimme ulos ja palasimme taas; ja usein heittäysin Brigitten jalkoihin, joka nauraen syytti minua laiskuudesta, väittäen, etten mihinkään kelvannut. Täyttäessämme matkalaukkujamme keksimme vielä satoja suunnitelmia. Sisilia oli verraten kaukana, päättelimme keskenämme, mutta talvi oli siellä niin lauhkea! ja mikä ihana ilmasto! Genua on kaunis kirjavine taloineen, vihreine puutarhoineen, Apenninien vuorijono takanaan! Mutta siellä on ainainen melu ja tungos! Kolmesta miehestä, jonka tapaat sen kaduilla on vähintäin yksi munkki ja yksi sotilas. Firenze on surullinen, se on kuin kappale keskiaikaa. Kuinka kärsiä sen ristikkoikkunoita ja sen rakennusten likaisen ruskeaa väriä? Mitä tekisimme Roomassa? Emmehän matkusta ihmetelläksemme ja vielä vähemmän jotakin oppiaksemme. Jospa lähtisimmekin Reinin rannoille? Mutta sesonki on siellä jo lopussa, ja vaikk´emme matkustakaan ottaaksemme osaa seuraelämään, on kuitenkin ikävä tulla seutuihin, josta ihmiset juuri ovat lähteneet. Entä Espanja? Kovin vaivaloista: siellähän täytyy matkustaa kuin keskellä sotaa ja olla kaikkeen valmistautunut paitsi lepoon. Lähtekäämme Sveitsiin! Vähät siitä, jos siellä on paljon matkustavaa väkeä. Siellä saamme nähdä joka tapauksessa Jumalan ihanimmat värit: taivaan sinen, kenttien vihreän ja ikuisen lumen valkean.
ellauri036.html on line 133: Et semmosia matkasuunnitelmia. Oota vaan, kyllä tääkin varmaan kohta menee mynkään, tulee corona ja matkustuskielto tai jotain muuta estettä. No tietysti, eihän tää muuten olis romanttinen romaani.
ellauri036.html on line 135: Minkä kirvelevän muiston herättävätkään minussa vielä nuo sanat! Olimme lopultakin päättäneet, että lähtisimme Geneveen ja että kevääksi etsisimme Alppien juurelta jonkun rauhallisen kolkan. Brigitte puhui jo kauniista järvestä ja minä olin tuntevinani tuulen, joka liikuttelee sen vesiä, ja vihreän laakson voimakkaat tuoksut. Mieleemme tulivat jo Lausanne, Vevay, Oberland ja niiden takana Monte Rosen lumiset harjat ja Lombardian loputtomat tasangot. Meitä kutsuivat jo unohduksen, levon ja onnellisen yksinäisyyden hyvät henget.
ellauri036.html on line 137: Mut ei, just ennen lähtöä Brigitte alkaa "riutua". Sitähän jengi tuppaa tekemään romanttisissa romaaneissa, riutumaan. Ilmeisesti six et sen porukat N:n kaupungista aikoo excommunikoida sen jos se lähtee pariisilaisrotan matkaan. Kysymys: mixei ne mee vaan naimiaisiin? Mikä estää? Toinen on leski ja toinen naimaton. Onx tässäkin nyt jotain "foul play"? No faktisesti olikin, Ovaltine oli elävän paronin leski, eikä vainajan.
ellauri036.html on line 139: Nyt marssitetaan lavalle vielä joku Smith (kexeliäs nimi), joka on oikea pyhimys miehexeen. Kieltäytyy rahakkaasta muusikonurasta maxaaxeen äitinsä ja siskonsa ylöspidon pienestä virkamiehen palkasta. (Mitä vittua?) Kieltäytyy menemästä ize naimisiin koska sitten sillä ei olisi varaa maxaa sisarensa myötäjäisiä. Huoh ja huoh. Tää hemmo on 21 niinkuin Mussekin mut kunnollinen. Silläkin on kuume niinkuin Brigittellä, onkohan se coronaa? Hui. Vai onko niillä hyppykuppa kummallakin? Musse alkaa jälleen olla mustasukkainen. Ehkä sikäli syystä, että toi kumma Henri Smith on ilmeisesti smitten, eli pihkassa Ovaltineen myös, tarkoitan siis Brigitteen.
ellauri036.html on line 141: Kerrataanpa tässä välissä mitä Musse kertoo mal de siècle elostelusta. Musse ja muut elostelijat menee ballin jälkeen bordelliin. Suoraan viattoman säätyläistytön sylkystä ne "rientävät juomapöytään". Nauraa vielä päälle. Nostaa kurtisaanin hametta parin lantin hinnasta, ottaa pohjakosketuxia. Käyttää siitä ja sen kestävyydestä rumimpia sanoja (esim. kikkeli), ilman kainostelua. Ne ei puhu rakkaudesta vaan nainnista, ei sano insh allah, vaan walla walla. Mixhän tää kaikki oli olevinaan niin paheellista? Kai six että ei ollut pillereitä. Niin ja säätyluokkayhteiskunnasta. Moraali muuttuu kun löytyy toiset keinot siirtää rahoja ja estää tauteja, haikaran tulostakin me päätämme ize nyt.
ellauri036.html on line 143: Musse sanoo että huippukunnollisena pidetty Catokin meni huoriin. Ihan varmaana meni, sehän oli suuren luokan paskiainen. Vaik se oli niin saita et se luultavasti bylsi ilmaisexi orjatyttöjä. Tai poikia, scilicet. Musse miettii mitä eroa on sanoa misukalleen: kaikki naiset pettävät, tai: sä petät mua. Jälkimmäinen seuraa ensimmäisestä, mutta perustelut on luultavasti eri. Musse alkaa suorastaan työntää Pipaa ja Heikki Brotherusta (siis Smithiä) kimppakivaan. Musse pyörii synkkien aatostensa ympäri kuin dervissi. Selkeesti euforia on kääntynyt taas masixexi. Heikki soittaa selloa, ja Pipa laulaa. Onnex ei tapahtunut faktisesti.
ellauri036.html on line 145: Musse uskoo että tässä tosiaan on jokin koira haudattuna, ja järkkää äkkilähdön matkalle yrittäen sillä yllättää Pipan ja Heikin paljastamaan korttinsa. Seuraa kummallista venkoilua, jota ei jaxa edes hirveen tarkkaan lukea. Naisen ainoa vastaus on äänettömyys, sanoo Brigitte. Niinpä niin. Turpa kii tai se turpoo kii. Musse ei usko naisen selvää sanaa, kun Pipa sanoo sen, se on ihan tyypillinen setämies. Pipa tiivistää aika hyvin millaista on olla kun mies on bipolaarinen narsisti.
ellauri036.html on line 147: "Onko minun se siis sanottava? Onko minun sanottava, etten kuuden kuukauden aikana ole kertaakaan paneutunut levolle, sanomatta itselleni, että kaikki on turhaa, ettet ole koskaan parantuva, etten ole noussut yhtenäkään aamuna vuoteesta ajattelematta, että minun on vielä koetettava, ettet ole sanonut minulle sanaakaan, joka ei ole antanut minun tuntea, että minun on lähdettävä luotasi, ettet ole minua hyväillyt ilman että olisin tuntenut, että minun olisi mieluummin ollut kuoltava? Onko minun sanottava, että päivästä päivään, hetkestä hetkeen, horjuen pelon ja toivon vaiheilla olen tuhannet kerrat ollut kiusauksessa koettaa lopullisesti voittaa joko rakkauteni tai tuskani? Onko minun kerrottava, että niin pian kuin avasin sydämeni sinulle, viskasit ivallisen katseen syvään sen sopukoihin saakka, ja että kun sen taas suljin tunsin omistavani aarteen, johon yksin sinulla oli omistusoikeus? Onko minun kerrottava kaikista niistä heikkouksista ja salaisuuksista, jotka tuntuvat lapsellisilta sen mielestä, joka ei niitä kunnioita? Onko minun mainittava, että kun vihoissasi lähdit luotani, sulkeuduin huoneeseeni lukeakseni ensi kirjeitäsi? Onko minun kerrottava, että on olemassa eräs valssi, jota en koskaan turhaan soittanut, kun kovin ikävöin sinua palaavaksi? Ah, minua onnetonta, kuinka kalliiksi ovat kaikki mykät kyyneleeni, kaikki hellät mielettömyyteni tulleet! Nyt tahdon itkeä. Koko minun tuskani ei ole ollut miksikään hyödyksi."
ellauri036.html on line 149: Tässä on jotain karmaisevan tuttua... Saatuaan tän sanotux Pipa väsähtää, ja Musse alkaa uuden kierroxen Mussen sättimistä. Ajattele niitä, joilla ei ole äitiä, sukulaisia, ei ystäviä eikä koiraa lohtunaan, sanoo Musse izelleen, raivoaa ja itkeskelee. Täähän on ihan Rusoon kotiopettajatouhua. Ajattelis nyt vähän Pipaakin, mutta ei. Siihen se ei pysty eikä kykene. Sen pää on täynnä Mussea, vaan Mussea, aina vaan samaa Mussea. Tää pätkä esim on eri narsistinen:
ellauri036.html on line 151: Kalpeat kasvoni, jotka näin peilissä, katsoivat minuun ihmeissään. Kuka oli tuo olento, jolla oli minun piirteeni? Kuka oli tuo säälimätön mies, joka sadatteli minun suullani ja rääkkäsi minun käsilläni? Häntäkö äitini kutsui Octaveksi? Hänetkö olin nähnyt entisaikaan, viisitoistavuotiaana, metsälähteissä, joiden yli kumarruin sydän yhtä puhtaana kuin niiden kristallikirkas vesi?
ellauri036.html on line 153: Aina jos jossain romskussa joku minä kuvailee miltä se ize näytti, peilissä tai muiden silmissä, voi lyödä vetoa et siinä meillon narsisti. Säteileex mun silmät nyt? Näyttääx mun perse näissä isolta? Onneton, niitä etäisiä ääniä, joita kuulet sydämessäsi, pidät nyyhkytyksinä, mutta ne ovatkin ehkä vain lokin, tuhoa ennustavan myrskylinnun ääniä, joita haaksirikko houkuttelee luokseen. Se olikin vain pöllön silmä, tai lokki kivellä. Musse on TOSI kova paasaamaan, mä on sen rinnalla pelkkä amatööri. Vähän izemurhaperustelua ala Musse:
ellauri036.html on line 155: Tapa itsesi, jollet tahdo elää oman itsesi varjona. Lapsi, lapsi, kuole kunnialla, niin että vielä joku voi itkeä haudallasi!
ellauri036.html on line 159: "Pelkoa, raukkamaisuutta, taikauskoa! Mitä tietävät tulevasta elämästä ne, jotka siihen uskovat? Vain kansalle ja tietämättömälle joukolle puhutaan siitä, mutta kuka uskoo siihen sisimmässään? Kuka kirkkomaan vartija on milloinkaan nähnyt kuolleen nousevan haudasta ja menevän kolkuttamaan kirkkoherran ovelle? Entisaikaan nähtiin haamuja; nyt on poliisi niitä kieltänyt esiintymästä sivistyneessä yhteiskunnassa. Vain valekuolleet huutavat enää haudoista.
ellauri036.html on line 161: ... Miksi pelottaisi sinua tyhjyys, ruumis parka? Joka tunti vie sinut lähemmäs sitä, jokainen askeleesi taittaa poikkipuun tikapuilla, joilla juuri seisot; sinä elät kuolleista, taivaan ilma painaa ja musertaa, maa, jota astut, vetää sinua jalkapohjiesi kautta puoleensa. Astu alas maan poveen! Miksi pelkäät? Pelottaako sinua sana? Sano vain: 'Emme elä enää.' Etkö tunne suurta väsymystä, jonka jälkeen on suloista saada levätä? Minkätähden epäilemme, kun kysymys ei ole kuin siitä, tapahtuuko se hiukan ennemmin tai hiukan myöhemmin?
ellauri036.html on line 163: ... Mitä kaikki tämä hyödyttää, miksi kaikki tämä taistelu? Kuka katselee tuolta ylhäältä tätä kaikkea ja kuka iloitsee niin paljosta kärsimyksestä? Kuka on huvitettu seuraamaan tätä alati syntyvää ja alati kuolevaa luomakuntaa, näkemään miten rakennukset nousevat ja suistuvat, miten kylvö kasvaa ja miten rajuilma sen hävittää, kuinka ihmiset kulkevat tietään ja kuinka kuolema heidät äkkiä pidättää, kuinka kyyneleet vuotavat ja kuivuvat, kuinka ihmiset rakastavat, kuinka kasvot käyvät ryppyisiksi, kuinka kansa lankeaa polvilleen ja ojentaa kätensä eikä maa kuitenkaan anna yhtä jyvää enempää!
ellauri036.html on line 167: ... Ne kantavat pinnallaan tuhansia iäti vaihtuvia olentoja; nämä olennot ovat myöskin liikkeessä, ne ristivät toistensa teitä, ne painautuvat hetkeksi toinen toistaan vasten, ne vajoavat maahan ja toisia nousee niiden sijaan. Missä ei elämää ole, sinne sitä tunkeutuu, missä ilmaa puuttuu, sinne sitä virtaa; kaikki on järjestettyä, lainmukaista, kultaisin kirjaimin ja tulisin vertauskuvin määrättyä, kaikki kulkee taivaisen soiton mukaan tuntemattomia teitään ikuisuuteen.
ellauri036.html on line 169: ... Eikä siinä vielä kaikki! Me nimettömät uneksijat, kalpeat ja kärsivät hahmot, me silmänräpäyksen lapset, jotka hengitämme hetken, jotta kuolema voisi olla olemassa, me ponnistamme kaikki voimamme vakuuttaaksemme itsellemme, että meillä on tehtävä, ja että on joku joka meistä pitää huolen."
ellauri036.html on line 173: Ah, kuinka syvään tunsin, kuinka syvään tunnen vielä, miten surkuteltavia ovatkaan ne ihmiset, jotka ovat voineet pilkata sitä, mikä voi pelastaa ihmisen hengen! Mitä merkitsee, nimi, muoto, uskontunnustus? Eikö kaikki mikä on hyvää ole myöskin pyhää? Kuinka uskaltaa kajota Jumalaan?
ellauri036.html on line 175: Kuka uskaltaa mua vastustaa mulla on kipparikalle taskussa? Musse tuntee izensä vähän niinkuin jeesuxen kolleegax, sen angstailut Pipan tisun ääressä on orjantappurakruunun arvoiset.
ellauri036.html on line 185: Näihin kuviin, näihin tunnelmiin päättyi Mussen kolmen vuoden elämäkerta. Panee miettimään mitä nää oli nää 2 George Sandin puolikasta, olixne jotkut Mister Hyde ja Doctor Jekyll? Luultavasti George lyttäs pikku Mussen aika pahasti, ja toipuaxeen siitä nöyryytyxestä sen piti palastella Jori kahtia, joista jälkimmäisestä se sitten otti sen kuristusotteen, jonka se olis halunnut siitä ekasta, siitä oikeasta molli-Jorista.
ellauri036.html on line 187: Musset on suunnilleen yhtä miehekkään näköinen kuvissa kuin Antti Hautamäki, joka aloitti punaisena stallarina ja päätyi lopulta Sitraan yritysten asiamiehexi. Antti oli hirmu ylpeä ysärillä kun sillä oli varaa pieneen Volvo 40seen, käytettynä ostettuun. Se oli sellainen pikku vekkuli, vaikka yrittikin vaikuttaa tärkeältä välillä, ihan viran puolesta. Muut kuvaan päässeet piipunrassit ovat Knasu ja Grels Teir.
ellauri036.html on line 195: Piipunrasseja
ellauri036.html on line 200: Kirjamussuilta sain ilmaisexi jonkun ranskankielisen paxun niteen Mussetista. Se on maalla, minne ei pääse, kun koko Uusimaa on suljettu. Tää juttu perustuu siis taas vaan Wikipediaan. Pitäsköhän niille antaa joku avustus.
ellauri036.html on line 204: Musset oli aatelispoikia, pikkuveli, vanhemmat oli köyhiä. Isä pikkuvirkamies ei koskaan antanut sille rahaa. Äiti oli tärkeämpi, piti salonkia. Se oli hyvä lyseossa, ja ajatteli ensin pyrkiä oikixeen tai lääkixeen, mutta ne on tylsiä (ruumiiden leikkaaminen ällötti), se päätti ryhtyä kirjailijaxi joskus abi-iässä. Siitä tuli kirjastonhoitaja. 19-vuotiaana julkaisi Espanjan ja Italian satunsa. Sit se aloitti uran turmeltuneena dändinä, seukkaa George Sandin kaa, ja kirjoittaa näytelmäpiisejä. Samalla angstisia runoja, eri vuodenaikojen öitä. Omaelämäkerrallinen romaani Vuosisadan lapsen tunnustuxia 1836 löytyy suomennettuna, kiitos VA Koskenniemen. Tais kirjoittaa muistelmansa saman ikäsenä kuin E.S. Punk-Akatemian. Sekin kävi bordelleissa ja oli huono asiakas, pahoinpitelikin palvelushenkilökuntaa.
ellauri036.html on line 206: Alfred oli masis ja viinamäen miehiä, mutta jatkoi kirjoittamista. Se sai kunnialegioonan mitalin ja valittiin Ranskan akatemiaan 1852 (jolloin syntyivät Bourget ja rautakauppias). Se löytyy Pierre-Lachaisesta. Nyt sitä taas pidetään hyvänä kynämiehenä. Poliittisesti suht vasemmalla, mut kannatti Reininmaan ottamista Saxalta (kuten Napsu oli tehnyt). Nikolaus Becker lauloi Rheinliedissä:"Sie sollen ihn nicht haben, den freien, deutschen Rhein". Musset kirjoitti vastineen:"Nous l'avons eu, votre Rhin allemand". Tää ennakoi 1871 rökitystä, jota Bourget muiden patrioottisten ranskalaisten kanssa jäi hautomaan. 1. maailmansota oli muun muassa sen revanssi. Viipuri on ikivanha venäläinen kaupunki. Musset kuoli sydänvikaan. Sen pää pompsahteli pulssin tahdissa. De Mussetin merkixi sitä sanottaneen vieläkin.
ellauri036.html on line 208: Koko Rollan kolmoslaulu yrittää syyllistää Voltairea ja panna sen syyxi 19. vuosisadan hengellisen alamäen. Ja paskat, tuotantotavoistahan siinä oli kysymys. «Kaikki on Voltairen syytä», heittää Gavrochekin de Gillenormand hahmolle, voltairelaiselle porvarille, Hugon Kurjissa. Mikä ei ole mitään verrattuna Mussetin raakuuteen syytöxissä Voltairea vastaan. Victor Hugo pyörsi 1878 pyhät sanansa ja palautti Voltairelle kunnian sen sadantena syntymäpäivänä. Ei ollut M. Arouet enää kuulolla.
ellauri036.html on line 210: Mussen pointsit ei ole paljon arvoisia, mutta tunteet sillä on pinnassa, kaikki aistit hereillä ja herkkinä kuin lapsella. Se on hölmö ja törkimyskin välillä mutta parhaimmillaan tosi liikuttava.
ellauri036.html on line 217: Marchait et respirait dans un peuple de dieux;
ellauri036.html on line 223: Et d'un éclat de rire agaçaient sur les rives
ellauri036.html on line 224: Les Faunes indolents couchés dans les roseaux?
ellauri036.html on line 228: Sous son manteau sanglant, taillé dans un lion;
ellauri036.html on line 234: Où quatre mille dieux n'avaient pas un athée;
ellauri036.html on line 242: Regrettez-vous le temps où d'un siècle barbare
ellauri036.html on line 243: Naquit un siècle d'or, plus fertile et plus beau?
ellauri036.html on line 244: Où le vieil univers fendit avec Lazare
ellauri036.html on line 245: De son front rajeuni la pierre du tombeau?
ellauri036.html on line 256: Sur l'orgue universel des peuples prosternés
ellauri036.html on line 261: Où la Vie était jeune, — où la Mort espérait ?
ellauri036.html on line 269: Comme au souffle du nord un peuple de roseaux.
ellauri036.html on line 271: Je suis venu trop tard dans un monde trop vieux.
ellauri036.html on line 272: D'un siècle sans espoir naît un siècle sans crainte;
ellauri036.html on line 288: Du plus pur de ton sang tu l'avais rajeunie;
ellauri036.html on line 290: Nous, vieillards nés d'hier, qui nous rajeunira?
ellauri036.html on line 297: Suspendant tout un peuple à ses haillons divins ?
ellauri036.html on line 301: Où donc vibre dans l'air une voix plus qu'humaine?
ellauri036.html on line 302: Qui de nous, qui de nous va devenir un Dieu?
ellauri036.html on line 304: Elle branle une tête aussi désespérée
ellauri036.html on line 307: Tressaillant tout à coup comme une femme enceinte,
ellauri036.html on line 308: Sentit bondir en elle un nouvel univers.
ellauri036.html on line 322: Sur une table chaude ou sur un coup de dé.
ellauri036.html on line 325: Comme un pâtre assoupi regarde l'eau couler.
ellauri036.html on line 332: Comme de gais oiseaux qu'un coup de vent rassemble,
ellauri036.html on line 333: Et qui, pour vingt amours, n'ont qu'un arbuste en fleurs.
ellauri036.html on line 335: L'avait fait élever comme un riche héritier,
ellauri036.html on line 338: En sorte que Rolla, par un beau soir d'automne,
ellauri036.html on line 342: Un gagne-pain quelconque, un métier de valet,
ellauri036.html on line 343: Soulevait sur sa lèvre un rire inextinguible.
ellauri036.html on line 347: S'assit un jour, dit-on, entre un double chemin.
ellauri036.html on line 355: Ce qu'on voit aux abords d'une grande cité,
ellauri036.html on line 359: S'y cache à tous les yeux sous une triple enceinte;
ellauri036.html on line 367: L'habitude, qui fait de la vie un proverbe,
ellauri036.html on line 378: Tel que la robe d'or du jeune Alcibiade,
ellauri036.html on line 380: Traînait derrière lui comme un royal manteau.
ellauri036.html on line 381: Ce n'était pour personne un objet de mystère
ellauri036.html on line 386: C'était un noble cœur, naïf comme l'enfance,
ellauri036.html on line 390: Elle était bonne au plus pour un jour de bataille,
ellauri036.html on line 391: Et ce jour-là fut court comme une nuit d'été.
ellauri036.html on line 393: Après trois jours de marche, attend un jour d'orage
ellauri036.html on line 413: Certe, il a dû pétrir dans une argile étrange
ellauri036.html on line 414: Et sécher aux rayons d'un soleil irrité
ellauri036.html on line 417: Et qui n'a pour tout bien qu'un mot : la liberté.
ellauri036.html on line 418: Est-ce sur de la neige, ou sur une statue,
ellauri036.html on line 422: C'est un enfant qui dort. — Sur ses lèvres ouvertes
ellauri036.html on line 423: Voltige par instants, un faible et doux soupir;
ellauri036.html on line 429: C'est un enfant qui dort sous ces épais rideaux,
ellauri036.html on line 430: Un enfant de quinze ans, — presque une jeune femme;
ellauri036.html on line 439: Partout, comme un lait pur sur une onde limpide,
ellauri036.html on line 447: Font tressaillir le cœur d'une terreur moins sainte,
ellauri036.html on line 456: Que l'amour d'une vierge est une piété
ellauri036.html on line 460: Si ce n'est pas ta mère, ô pâle jeune fille!
ellauri036.html on line 463: En secouant la tête et d'un air inquiet?
ellauri036.html on line 473: Et trop jeunes encor pour te parler d'amour.
ellauri036.html on line 476: C'est le tien, Maria, c'est celui d'un enfant.
ellauri036.html on line 485: Une lampe a bougé; — les restes d'une orgie,
ellauri036.html on line 487: Sont apparus au fond d'un boudoir écarté.
ellauri036.html on line 489: La porte est retombée au bruit d'un rire affreux7.
ellauri036.html on line 490: C'est une vision, n'est-il pas vrai, Marie?
ellauri036.html on line 491: C'est un rêve insensé qui m'a frappé les yeux.
ellauri036.html on line 493: C'est le parfum des fleurs, c'est une huile légère
ellauri036.html on line 496: Silence 1 quelqu'un frappe, — et, sur les dalles sombres,
ellauri036.html on line 502: Sous son manteau de feu, comme une ombre légère,
ellauri036.html on line 513: Comme un roc, en hiver, par la froidure usé.
ellauri036.html on line 522: Souffle-t-il à l'aurore une brise aussi pure,
ellauri036.html on line 534: Et, pour féconder l'air comme un palmier d'Asie,
ellauri036.html on line 548: Rolla considérait d'un œil mélancolique
ellauri036.html on line 557: Trois ans, — les trois plus beaux de la belle jeunesse, —
ellauri036.html on line 559: Allaient s'évanouir comme un songe léger,
ellauri036.html on line 560: Comme le chant lointain d'un oiseau passager.
ellauri036.html on line 565: Il venait la passer chez une fille infâme,
ellauri036.html on line 566: Lui, chrétien, homme, fils d'un homme!
ellauri036.html on line 567: Et cette femme, Cet être misérable, un brin d'herbe, un enfant,
ellauri036.html on line 571: Balafrer ce beau corps au tranchant d'une faux!
ellauri036.html on line 574: Un masque de chaux vive avec un gant de fer,
ellauri036.html on line 575: Que d'en faire un ruisseau limpide à la surface,
ellauri036.html on line 582: Sur cette chaste lampe un jour s'éveillerait!
ellauri036.html on line 590: Au milieu des sanglots d'une insomnie amère.
ellauri036.html on line 591: Es venue un beau soir murmurer à sa mère :
ellauri036.html on line 599: D'un être sans pudeur ce n'est pas là le front.
ellauri036.html on line 609: Vous qui vivez gaiement dans une horreur profonde
ellauri036.html on line 613: Et cachez un amant sous le lit de l'époux!
ellauri036.html on line 619: Demander un baiser pour un morceau de pain.
ellauri036.html on line 632: C'est une belle nuit, — c'est moi qui l'ai payée.
ellauri036.html on line 645: Ton siècle était, dit-on, trop jeune pour te lire;
ellauri036.html on line 651: Vous devez vous aimer d'un infernal amour.
ellauri036.html on line 655: Dans un cloître désert ou dans un vieux château?
ellauri036.html on line 661: Sur son arbre tremblant, comme une fleur flétrie,
ellauri036.html on line 667: Tu n'as qu'à te lever; — quelqu'un soupe ce soir
ellauri036.html on line 671: Par une double vie un seul corps animé.
ellauri036.html on line 675: Ils sont jeunes et beaux, et, rien qu'à les entendre,
ellauri036.html on line 676: Comme un pavillon d'or le ciel devrait descendre :
ellauri036.html on line 686: Qui ne sont qu'un délire, et depuis cinq mille ans
ellauri036.html on line 704: Sur un lit qui n'est bon qu'à dormir ou mourir;
ellauri036.html on line 708: Dites-leur donc un peu ce qu'avec leurs genoux
ellauri036.html on line 711: Oui, c'est un vaste amour qu'auibnd de vos calices
ellauri036.html on line 720: Sera couché demain dans un étroit tombeau.
ellauri036.html on line 724: Si l'incrédulité devient une science,
ellauri036.html on line 731: Qu'elle n'est qu'un passage à quelque lieu d'horreur,
ellauri036.html on line 733: Il la relèvera, la jeune fiancée,
ellauri036.html on line 741: Vertu, tu n'es qu'un nom! » il ne blasphéma pas.
ellauri036.html on line 746: Mais, quand il se vit seul, assis sur une pierre,
ellauri036.html on line 749: Son cœur y respirait un air plein d'espérance;
ellauri036.html on line 758: Vous vouliez faire un monde. — Eh bien, vous l'avez fait.
ellauri036.html on line 771: Mais il le prostitue au fond d'un mauvais lieu.
ellauri036.html on line 777: Mais on fait comme Escousse, on allume un réchaud.
ellauri036.html on line 786: Murmurait sur la place une ancienne romance.
ellauri036.html on line 805: Tel frissonne le corps d'une chaste pucelle,
ellauri036.html on line 808: Met un voile de pourpre à la sainte pudeur.
ellauri036.html on line 811: Tu n'as voulu pour toi l'éternelle jeunesse
ellauri036.html on line 818: Qu'importe un jour de plus à ce vieil univers?
ellauri036.html on line 835: À lui, qui regardait ce mot comme une injure,
ellauri036.html on line 836: Et, comme un vieux soldat vous montre une blessure,
ellauri036.html on line 841: Et qui laissait le vent secouer sa jeunesse,
ellauri036.html on line 842: Comme une feuille sèche au pied d'un arbre mort!
ellauri036.html on line 844: Qu'il venait dans un bouge, à son heure dernière,
ellauri036.html on line 845: Chercher un lit de mort où l'on pût blasphémer;
ellauri036.html on line 849: Lorsque le jeune aiglon, voyant partir sa mère,
ellauri036.html on line 872: Celui que le ciseau de la commune mère
ellauri036.html on line 895: Il brisa sur sa tige un pauvre dahlia. «
ellauri036.html on line 912: Mais une autre l'aimait elle-même; — et les mondes
ellauri036.html on line 917: Il se sentait frémir d'un frisson inconnu.
ellauri036.html on line 927: Dormant d'un doux sommeil tandis que j'y descends.
ellauri036.html on line 936: O mon Dieu! n'est-ce pas une forme angélique
ellauri036.html on line 946: Qu'ai-je à chercher ailleurs ? la jeunesse et la vie
ellauri036.html on line 950: Si tu n'es qu'un parfum, sors de ta triste fleur! »
ellauri036.html on line 952: Les yeux sur ses yeux bleus, leur fraîche haleine unie,
ellauri036.html on line 956: Je faisais, lui dit-elle, un rêve singulier :
ellauri036.html on line 958: La chambre me semblait comme un grand cimetière
ellauri036.html on line 960: Trois hommes dans la neige apportaient une bière;
ellauri036.html on line 967: Alors j'ai regardé, j'étais sur un tombeau.
ellauri036.html on line 971: Pour en voir un pareil; je me tuerai ce soir. »
ellauri036.html on line 981: — Ruiné ?» dit Marie. Et, comme une statue,
ellauri036.html on line 982: Elle fixait à terre un grand œil étonné.
ellauri036.html on line 990: Sa tête sur la sienne et lui prit un baiser.
ellauri036.html on line 991: «Je voudrais pourtant bien te faire une demande,
ellauri036.html on line 996: Rolla lui répondit par un léger sourire.
ellauri036.html on line 997: Il prit un flacon noir qu'il vida sans rien dire;
ellauri036.html on line 1000: Ce n´était déjà plus qu'un être inanimé.
ellauri036.html on line 1002: Et, pendant un moment, tous deux avaient aimé.
ellauri036.html on line 1014: ja naurunkajahduxin herättivät jokivesissä
ellauri036.html on line 1015: laiskat faunit makaamasta kaisloissa?
ellauri036.html on line 1017: Jolloin pohjoisesta etelään luomakunnassa
ellauri036.html on line 1022: ja vihelsivät kaikuna kulkevaisen laulua
ellauri036.html on line 1024: kun maailma ihaili sitä mitä se tappaa nyt;
ellauri036.html on line 1025: kun neljä miljoonaa jumalaa oli okei;
ellauri036.html on line 1026: Kun kaikki oli onnellisia, paizi
ellauri036.html on line 1028: — Ja kun kaikki muuttui, taivas, maa ja ihminen,
ellauri036.html on line 1029: Kun maailman lehtimajasta tuli hautakammio,
ellauri036.html on line 1030: kun pohjoismyrsky yli Rooman raunioiden
ellauri036.html on line 1033: synnytti kultaisen, hedelmällisen ja kauniimman?
ellauri036.html on line 1034: Kun vanha maailmankaikkeus vieritti
ellauri036.html on line 1035: Lasaruxen kaa nuorentuneelta ozaltaan hautakiveä?
ellauri036.html on line 1040: Kun Kristuxen kädestä kaikki syntyi uudestaan?
ellauri036.html on line 1046: ryömivien kansakuntien universaaliuruilla
ellauri036.html on line 1049: jolloin pyhillä alttareilla norsunluukrusifixit
ellauri036.html on line 1051: Kun koko elämä oli nuori — kun Kuolema oli toiveikas?
ellauri036.html on line 1057: kun uskolliset porukat pimeissä holveissa
ellauri036.html on line 1060: En usko, voi Kristus! sun pyhiin sanoihin:
ellauri036.html on line 1067: nakkaa ikuiseen kuiluun mukiloidut enkelit.
ellauri036.html on line 1069: sun jumalaisella haudalla riisuutuu aurinko:
ellauri036.html on line 1070: sun kunnia on kuollut, hei Kristus
ellauri036.html on line 1071: ja sun eebenpuiselta ristiltä
ellauri036.html on line 1072: sun taivaallinen raato on kuivunut pölyxi.
ellauri036.html on line 1076: se joka eli sun kuolemassa, ja joka
ellauri036.html on line 1078: Ooh! nyt, mun jumala, kuka sille palauttaa elämän?
ellauri036.html on line 1082: Me olemme yhtä vanhoja kuin sun syntymäpäivänä.
ellauri036.html on line 1094: Maa on yhtä vanha, yhtä degeneroitunut,
ellauri036.html on line 1096: kuin kun Johannes nousi meren hiekasta
ellauri036.html on line 1097: ja kun kuoleva sen pyhästä sanasta
ellauri036.html on line 1099: Tunsi liikkuvan izessään uuden universumin.
ellauri036.html on line 1104: ja sen tissit uupuneet kaikesta imetyxestä,
ellauri036.html on line 1106: Kaikista maailmankaupungin pahennuxista
ellauri036.html on line 1109: Tarkoitan Pariisia, — kaikista pahentunein
ellauri036.html on line 1116: kuin unelias paimen kazoo veden valumista.
ellauri036.html on line 1123: kuin linnut hilpeinä kun tuuli kerää ne parvexi,
ellauri036.html on line 1129: Niin että Rolla, yhtenä kauniina syysiltana,
ellauri036.html on line 1141: Tänään mikään ei ole kaunista, ei paha eikä hyvä.
ellauri036.html on line 1144: kahden polun välissä, ei niistä ole mitään jälellä.
ellauri036.html on line 1146: Se mitä näkee ison kaupungin liepeillä
ellauri036.html on line 1149: löytää reunoilta sen viemärit. — Pyhä neizyys
ellauri036.html on line 1158: Arki joka tekee elämästä sananlaskunomaista
ellauri036.html on line 1166: halvexien enemmän sen kansoja ja kuninkaita.
ellauri036.html on line 1171: laahasi perässä kuin kuninkaan mantteli.
ellauri036.html on line 1176: että kun rahat loppuu niin se hyppää jorpakkoon.
ellauri036.html on line 1181: se kelpasi enintään yhden päivän taisteluun,
ellauri036.html on line 1183: Kun autiomaassa razuväen hurja razastaja
ellauri036.html on line 1191: Se tuntee nuutuvansa, sen nenä valuu verta,
ellauri036.html on line 1217: ja joka huomatessaan palsamodun siipensä pettävän
ellauri036.html on line 1226: Sen kaulaketjun risti lepää sen kädessä,
ellauri036.html on line 1231: taivas levittää sen kauneuden päälle häveliäisyyttä.
ellauri036.html on line 1233: Eikö yö tee siitä vielä kauniimman?
ellauri036.html on line 1236: tuntisi mustan viittansa värjyvän sen kauniilla ruumiilla?
ellauri036.html on line 1239: oi neizyt! kuin sun keveän huounnan pieni ääni.
ellauri036.html on line 1241: näitä kirjoja, tätä ammattia, tätä siunattua lehvää,
ellauri036.html on line 1245: Eikö se ole puhdas, tää lapsuuden uni?
ellauri036.html on line 1246: Eikö taivas ole antanut sille kauneuden puolustuxexi?
ellauri036.html on line 1249: tuntee sen hengittämässä ilmassa lepattavan
ellauri036.html on line 1254: puistaen päätä huolestuneen näköisenä?
ellauri036.html on line 1256: Kenelle, jos se on sun äitisi,
ellauri036.html on line 1264: Sun öiden unet ovat puhtaampia kuin päivä,
ellauri036.html on line 1268: se on sinun, Maria, se on lasten takki.
ellauri036.html on line 1269: Hiuxesi ovat kastuneet. Kätesi ja kasvosi
ellauri036.html on line 1270: ovat punehtuneet kylmästä tuulesta.
ellauri036.html on line 1273: Hijaa! Joku puhui. Tuntemattomat naiset
ellauri036.html on line 1280: Lasit kaatuneina punaisexi värjääntyneellä liinalla;
ellauri036.html on line 1281: ovi painuu kiinni kammottavan naurun edestä.
ellauri036.html on line 1283: Marie? Tää on mieletön uni joka iski silmiini.
ellauri036.html on line 1286: joka hoitaa sun hiuxia, ja viaton punerrus
ellauri036.html on line 1287: joka peittää kauniin ozasi on sun sydänverestä.
ellauri036.html on line 1293: tänä ahdistuxen yönä kun pettynyt arkkienkeli
ellauri036.html on line 1295: kantaa sut avaruuteen jalkoihinsa ripustettuna?
ellauri036.html on line 1296: Etkö sä ollut jo huutanun viimeisen kirouxesi
ellauri036.html on line 1297: ja, kun hätkähdit pyhien veisujen meteliä
ellauri036.html on line 1299: sun 60-vuotiaan oza ja sierettyneet huulet?
ellauri036.html on line 1300: Joo, myrkky tärisi sun kalmankalpeilla huulilla;
ellauri036.html on line 1301: Kuolema, joka saatteli sua sun hommissas nimettömänä,
ellauri036.html on line 1302: Kupeiltasi oli laskeutunut pohjalle
ellauri036.html on line 1304: Ja liian vanhana auetaxeen sun sydän särkyi,
ellauri036.html on line 1306: Sun hetki oli koittanut, jumalaton harmaaparta;
ellauri036.html on line 1307: sun tieteesi puu oli irronnut juurineen.
ellauri036.html on line 1310: perkeleelle, vielä veripisara sun riutuneesta käsivarresta.
ellauri036.html on line 1314: yli puhaltaa aamunkoitossa yhtä raikas tuuli
ellauri036.html on line 1316: kuin se joka puhaltaa sun valkoisen pääsi yli,
ellauri036.html on line 1317: kun taivas antaa sun uudelleen tarttua elämään
ellauri036.html on line 1320: Ikä jolloin rakastitte toisianne! Kun aamutuuli
ellauri036.html on line 1324: palsamoidun autiomaan leppeällä keitaalla
ellauri036.html on line 1327: heittämällä tuuleen hajustettu huntusi!
ellauri036.html on line 1330: niin rikkaana kauneudesta, että sen iskä
ellauri036.html on line 1333: huoleton lapsi, kaunis Eeva kauniine blondeine hiuxinesi?
ellauri036.html on line 1334: Kaikki piti sun pettää ja kaikki menettää;
ellauri036.html on line 1341: kaunista Marionia nukkumassa isossa vuoteessa;
ellauri036.html on line 1351: Olivat haihtumassa kuin kevyt uni,
ellauri036.html on line 1352: kuin muuttolinnun etäinen ääntely.
ellauri036.html on line 1355: kun sen huuli mykistyy — kun tuomitulle,
ellauri036.html on line 1363: ruumista runnella viikatteen terällä!
ellauri036.html on line 1370: Oj! Onpa se kaunis vielä! mikä luonnon aarre!
ellauri036.html on line 1372: Miten suloisia hedelmiä tulee, kun sen kukka on kystä,
ellauri036.html on line 1373: tämä taivaallinen kauneus, tämä puhdas liekki
ellauri036.html on line 1383: nyyhkytysten keskellä katkerassa unettomuudessa.
ellauri036.html on line 1384: Tulit yhtenä kauniina iltana sanomaan sen äidille:
ellauri036.html on line 1385: « Tyttäresi on kaunis ja neizyt, ja kaikki se on kaupan! »
ellauri036.html on line 1397: eikä kullanhimo. Sellaisena kun se nyt on tossa
ellauri036.html on line 1407: Teidän rakkautenne ovat kultaisia, eläviä ja runollisia;
ellauri036.html on line 1409: Te ete ole nähneet koskaan nälän haamun
ellauri036.html on line 1413: Voi mun vuosisataa! onko totta et tää meininki
ellauri036.html on line 1417: joka näkee ihmiskunnan elävän ja kuolevan sillä lailla,
ellauri036.html on line 1422: Nouse tissit paljaina, kaunis horazu.
ellauri036.html on line 1424: keinuttaa sun valkoisia verhoja sun iloisessa peilissä.
ellauri036.html on line 1425: Näyttää tulevan kaunis yö — minähän tästä maksan.
ellauri036.html on line 1426: Kristus illallisellaan tunsi vähemmän kauhua
ellauri036.html on line 1429: Haiskoot sun kuumat suutelot Espanjan viiniltä!
ellauri036.html on line 1430: Viekööt huimauxen tunne ja meluiset ateriat
ellauri036.html on line 1436: Lauletaan kullata ja yöstä, viinistä ja kauneudesta!
ellauri036.html on line 1437: Nukutko tyytyväisenä, Voltaire, ja pyöriikö sun hirvee hymysi
ellauri036.html on line 1438: vielä sun irronneilla luilla?
ellauri036.html on line 1439: Sun vuosisata oli, sanotaan, liian nuori lukemaan sun juttuja;
ellauri036.html on line 1440: meidän vuosisata kai miellyttää sua, ja sun porukat elää nyt.
ellauri036.html on line 1444: neljännesvuosisadan kun sä kosiskelit sitä;
ellauri036.html on line 1452: jotka sun henkäys on tyhjentänyt asukkaista?
ellauri036.html on line 1454: Messias? Auz! eikö se vielä vuoda verta, kun sun varjo
ellauri036.html on line 1455: kuin heiluvasta puusta kuihtunutta kukkaa
ellauri036.html on line 1457: Onx susta sun missio hoideltu kotiin kunnolla,
ellauri036.html on line 1459: onx susta kaikki hyvin, ja sun työ hyvää laatua?
ellauri036.html on line 1460: Mä kuzun nyt sut juhliin mun emännän kanssa.
ellauri036.html on line 1461: Sun ei tarvi kun nousta; — joku syö tänä iltana
ellauri036.html on line 1467: aukeavilta ja väriseviltä tunnottomilta huulilta.
ellauri036.html on line 1469: Ne ovat nuoria ja kauniita, ja niitä kuullessa
ellauri036.html on line 1481: ovat jo roikkuneet rakastelijoiden huulilla?
ellauri036.html on line 1484: veisivät isän luoxe nähdessään niiden kauneuden!
ellauri036.html on line 1498: joka ei kelpaa muuhun kuin nukkumiseen tai kuolemaan;
ellauri036.html on line 1506: te joitte mahan täydeltä, munkin mystikot!
ellauri036.html on line 1508: kun suloinen uni oli sulkenut teiltä silmät,
ellauri036.html on line 1509: ja kun urku soitti auringon ensi säteille,
ellauri036.html on line 1513: joka peittää kuumin suudelmin tän kauniin rinnan,
ellauri036.html on line 1525: ette se ole vaan käytävä johkin kauhun paikkaan,
ellauri036.html on line 1528: ja kazelee sitä vielä siinä kivun paikassa,
ellauri036.html on line 1530: Tää on sun työtä kuitenkin, Arouet, kazo ihmistä
ellauri036.html on line 1531: sellaisena kun sä sen halusit. —
ellauri036.html on line 1533: Kun Brutus huusi Rooman raunioilla:
ellauri036.html on line 1535: Se oli menettänyt kaiken, kunnian ja isänmaan,
ellauri036.html on line 1536: palvomansa kauniin unen, kalliin vapauden,
ellauri036.html on line 1538: Se ei halunnut enää uskoa maisiin asioihin.
ellauri036.html on line 1539: Mut kun se näki olevansa yxin, istualtaan kiven päällä,
ellauri036.html on line 1546: kun leikkelitte Kristusta sen omalla alttarilla?
ellauri036.html on line 1548: kun heititte ilmaan vertatippuvan kyyhkysen
ellauri036.html on line 1555: olette viisaasti parturoineet elämän puun;
ellauri036.html on line 1557: Kaik on isoa, kaik on kaunista, mut teidän ilmassa
ellauri036.html on line 1559: Ootte panneet värisemään hienostuneet sanat;
ellauri036.html on line 1560: ne ajelehtii kauas saastuneissa tuulissa.
ellauri036.html on line 1562: Mutta taivaan linnut on niitä kauhistuneet.
ellauri036.html on line 1564: mutta äijämäisyys kuolee myös, kun ei enää uskota
ellauri036.html on line 1571: Kun on köyhä ja ylpeä, kun on rikas ja onneton.
ellauri036.html on line 1574: Kun Rolla näki katoilla auringon nopeesti nousevan,
ellauri036.html on line 1575: se meni nojaamaan ikkunalaudalle.
ellauri036.html on line 1576: Kuormakärryt alkoivat tehdä rundia.
ellauri036.html on line 1579: Niinkuin kun Jeesus huusi, kun kädet taivaista
ellauri036.html on line 1580: repivät tilkuixi vertävuotavan esiripun taitoxet.
ellauri036.html on line 1584: osuu suoraan sydämmeen kun on kurja hetki menossa.
ellauri036.html on line 1586: Kallella on kyllä kypärin kun ne on niin vanhoja!
ellauri036.html on line 1587: Eikö nuo ole sun huokauxia, musta raunioiden henki?
ellauri036.html on line 1588: Muistoenkeli, eikö noi ole sun voihkinaa?
ellauri036.html on line 1596: lapsi unessa, ja miekkonen kuolemassa!
ellauri036.html on line 1597: Kun aurinko nousee syxyn kauniina päivinä,
ellauri036.html on line 1600: peittävät punastuen se ensimmäisen suudelman.
ellauri036.html on line 1602: kun kesäilloin veri nousee sen sydämmeen.
ellauri036.html on line 1604: peittää purppuraiseen huntuun pyhän häpeän.
ellauri036.html on line 1605: Maailman kuningas, aurinko! maa on sun lemmitty;
ellauri036.html on line 1607: Et halunnut izellesi ikuista nuoruutta
ellauri036.html on line 1608: kuin suodaxesi sille ikuista kauneutta!
ellauri036.html on line 1610: sanokaa mulle, sanokaa, mix mun pitää kuolla?
ellauri036.html on line 1612: tahtoisinpa avata ne kauniille ja puhtoiselle taivaalle!
ellauri036.html on line 1616: kun taivaanranta värjäytyy aamun tulista,
ellauri036.html on line 1617: Jos ette tunne mitään, mitä teissä sitten on
ellauri036.html on line 1620: mitä laulavat sun lintusi? Mitä itkee kasteesi?
ellauri036.html on line 1626: kuiskutti nyt, kun kuolema on läsnä?
ellauri036.html on line 1627: Hänelle, joka hulluuteen asti pilaantuneena,
ellauri036.html on line 1630: kunnia- ja ammattiasiana vähexyi lempeä!
ellauri036.html on line 1638: kuin kuivunutta lehteä kuolleen puun juurella!
ellauri036.html on line 1640: kun se tuli johkin kapakkaan viime hetkenään,
ellauri036.html on line 1642: kun kaikki oli lopussa, kun ikuinen yö
ellauri036.html on line 1645: Kun nuori kotkanpoika, äidin lähtiessä,
ellauri036.html on line 1646: seuraa sitä silmillään pesän reunalta,
ellauri036.html on line 1655: vaza turvoinneina pahentuneista munista.
ellauri036.html on line 1659: Mutta kun se leipoo jalompia luomiaan,
ellauri036.html on line 1661: se tuntee salaisuudet joista ne tulee puhtaixi
ellauri036.html on line 1678: Siten tänään heräävät sun ajatuxesi, hei
ellauri036.html on line 1679: Rolla! siten kirpoavat sun rautasi,
ellauri036.html on line 1680: ja sun silmiesi edessä järjettömät soihdut
ellauri036.html on line 1682: Särje nyt sun elämäsi jätöxet:
ellauri036.html on line 1684: ja sun viimeisen orgian viimeiseen kippixeen,
ellauri036.html on line 1690: Rolla, kalpeana ja vapisevana, sulki ikkunan.
ellauri036.html on line 1694: Heitin kauas izestäni, kun synnyin
ellauri036.html on line 1696: Se suuteli mua ozalle mun kultaisessa mekossa;
ellauri036.html on line 1697: voit saada mut kukoistamaan, ja särkeä mun syömmeni.
ellauri036.html on line 1701: kun se putoaa iankaikkiseen yöhön!
ellauri036.html on line 1703: aamun tähtöset, tuon sanan surullisen ja viehkon.
ellauri036.html on line 1704: Heikoinkin teistä, kun jumala teidät loi,
ellauri036.html on line 1705: on halunnut kulkea hämyisten tasankojen poikki,
ellauri036.html on line 1713: Hän tunsi värähtävänsä oudosta kuumeesta.
ellauri036.html on line 1717: Eikö sekin tuntenut kärsivänsä kidutuxesta,
ellauri036.html on line 1721: Kärsimys on mun sisareni — joo, siinä pazas
ellauri036.html on line 1722: jonka pitäisi löytyä mun haudan päädystä,
ellauri036.html on line 1723: nukkumassa suloista unta kun mä menen sinne alas.
ellauri036.html on line 1725: mutta unesi on puhdas — unesi on jumalan!
ellauri036.html on line 1726: Annas kun suutelen sun pitkää silmäluomea;
ellauri036.html on line 1730: sille joka uskoo vielä sun lapsuuden päiviin,
ellauri036.html on line 1731: sille joka nukkuu! — ja josta sua on vaan sen kauneus.
ellauri036.html on line 1737: ja sen mikä pyörii kauneuden ympärillä;
ellauri036.html on line 1742: Mitä mun tarvizee muuta eziä? nuoruus ja elämä
ellauri036.html on line 1745: Kun se on varressaan taju kankaalla,
ellauri036.html on line 1749: yhdessä, Rolla meni makuulle: sen unelias kaze
ellauri036.html on line 1752: « Mä näin, se sanoi Rollalle, ihmeellisen unen:
ellauri036.html on line 1759: Iso lätäkkö mustaa verta valui sun naamalla.
ellauri036.html on line 1760: Olit noussut ylös tullaxes mun vuoteeseen;
ellauri036.html on line 1762: «Mitä sä teet täällä? Ja mix sä oot mun paikalla?? »
ellauri036.html on line 1765: sun uni on aika totta ainakin, vaikkakaan ei kaunis.
ellauri036.html on line 1766: sun ei tarvi huomenna mennä nukkumaan
ellauri036.html on line 1772: — Mikäkö mulla on? sanoi Rolla, sä et tiedäkkään, kaunokaiseni,
ellauri036.html on line 1775: Kaikkihan sen tietävät, et mun pitää tappaa izeni.
ellauri036.html on line 1782: Maria kääntyi sänkynsä reunalla.
ellauri036.html on line 1789: ja heti kun mulla on sitä, äiti ottaa ne multa.
ellauri036.html on line 1790: Mutta mulla on mun kultainen kaulanauha,
ellauri036.html on line 1796: Kun Maria nosti sen painavaxi käynyttä päätä,
ellauri036.html on line 1807: Nyt kun luottamus naapuriin
ellauri036.html on line 1814: yhteiskunnan tärkeänä eri keeperinä.
ellauri036.html on line 1818: Jonkun on maxettava lasku, ja siinä te,
ellauri036.html on line 1829: Se toimii aina kuin junan vessa,
ellauri036.html on line 1832: luottotodistuxia jotka joku lupaa lunastaa
ellauri036.html on line 1836: pahan pahalla, mutta poika lunastaa,
ellauri036.html on line 1838: maxaa lunnaat, velalliselle ansaizemattoman
ellauri036.html on line 1840: kun lipputangot kukkivat, tuonpuoleisessa kai.
ellauri036.html on line 1845: Vedenpaisumus mun jälkeeni.
ellauri036.html on line 1851: Sade tulee kun tulee, vaikkei sitä
ellauri036.html on line 1869: Säteileex mun silmät
ellauri036.html on line 1873: Kiinnitä nyt koko huomiosi muhun, älä herpaannu,
ellauri036.html on line 1874: Onx mun tukka hyvin, näyttääx mun takapuoli isolta
ellauri036.html on line 1877: mitähän se tarkotti? Miten se kazo muhun?
ellauri036.html on line 1878: hei keskittynyt muhun, tää on tosi tärkeää.
ellauri036.html on line 1879: Joo sun asu on tosi kiva, hei mut kato tätä
ellauri036.html on line 1881: luulezä eze tykkäis, hei kazo tänne päin kun mä
ellauri036.html on line 1885: Sama oli tilanne Öljymäellä kun Jeesus angstas
ellauri036.html on line 1887: eikä sanut unta. Opetuslapset alko jo pilkkiä,
ellauri036.html on line 1893: Asettuisitte nyt mun asemaan, oisitte ize jumalia
ellauri036.html on line 1901: Kun aurinko nousi, kaikki oli unisia ja kärtysiä,
ellauri036.html on line 1902: kunnes saatiin kahvia. Jeesuxelle ei kaadettu,
ellauri036.html on line 1903: se oli niin hermona, säikähteli kuin punasilmä kani.
ellauri036.html on line 1915: everstijuntta evp, mut, paska-Nalle, ja Lennu-koira.
ellauri036.html on line 1922: Sanna Marin ei ole kiinnostunut. Toisin kuin lakimies Sale,
ellauri036.html on line 1923: se ei ole tutustunut vaan Suomen oikeusjärjestyxen selkämyxeen,
ellauri036.html on line 1926: Salelle kyl kelpais vähän likaisempikin sellainen. kunhan saa nyrkkiä,
ellauri036.html on line 1927: sellasta oikeeta karvasta nyrkkikyllikkiä, ei pientä vaaleenpunaista
ellauri036.html on line 1928: kuin Sannalla ja sen tyttököörillä. On kivempi kun salen koko pieni
ellauri036.html on line 1929: vaaleanpunainen pipu katoaa everstijuntan jykevän nyrkin sisälle.
ellauri036.html on line 1931: Kun Sanna ei lähde mukaan Salen ja sen kaverien ajatuxeen
ellauri036.html on line 1933: Sale tekee kiukustuneena Sannasta kantelun oikeuskanzlerille.
ellauri036.html on line 1935: Mä en enää leiki sen kanssa, käske sen antaa mun lapanen takasin!
ellauri036.html on line 1940: Martha Nussbaum (1947) sinkoili Suomessa Jaakko Hintikan aloitteesta 70-luvulla. Herutuskuvissa Martha on kuin Judith Butler tupee päässä ja juhlameikissä. En muista sitä silloin ize koskaan nähneeni, mutta Jaakko puhui siitä usein sylki poskessa. Se on moraaliuniversalisti eikä arvorelativisti niinkuin Teemu Mäki. No Marthasta ei kattivainaan päällä runkkaaminen varmaan tuntuisikaan paljon miltään. Se on universaalisesti inhottava asia. (Siitä ei voi olla muuta kuin ihan samaa mieltä.) Martta Panopuusta tehtiin akateemikko Suomeen vuonna 2000. Vähän epäilyttää Marthan yhteydet John Stuart Milliin, joka on kapitalismin moraalin ihan tähtiä. (Millistäkin puuttuu vielä paasaus.)
ellauri036.html on line 1942: Martha koitti tuoda inhotuxen ja häpeän tunteet oikeusfilosofin työkalulaatikkoon. Callella oli lasna ollessamme peltinen kokoontaitettava työkalulaatikko, johon lapset ei suin surminkaan saaneet koskea, tulla edes coronaviruxen salliman 5 metrin etäisyydelle. Mulla on sieltä varastettuna pieni vanha varmaan amerikkalainen öljyämistölkki, jossa kannessa on päälle ruuvattava peltinen tippatötterö. Se saattaa olla ize asiassa Pojun peruja, niin vanhan näköinen se on. Se on yx mun mieliesineitä, sen saisi laittaa mulle hautaan mukaan. Paizi nykyäänhän sinne mennään pikku tuhkalaatikossa, tokko siinä lienee paljon tilaa oheistuotteille.
ellauri036.html on line 1944: Hizi multa on mennyt paljon ohize, kun en ole vuosikymmeniin seurannut apinalauman toilailuja maailmalla, en uutisia, TV:tä enkä nettiä. Sitä lystimpi on sitä lukea näin jälkeenpäin. Niinkuin tää: (Tästä oikeustapauxesta kirjoittaa Martha Panopuukin filosofisesti kirjassaan inhosta ja häpeästä. Fear and loathing in Las Vegas, sanoisi ehkä gonzo.)
ellauri036.html on line 1950: The incident was ridiculed both within the United States and abroad, with a number of commentators opining that it was a planned publicity stunt. Some American commentators viewed it as a sign of decreasing morality in American culture, while others considered the incident harmless and argued that it received undue attention and backlash. The increased regulation of broadcasting raised concerns regarding censorship and free speech in the United States.
ellauri036.html on line 1952: YouTube co-founder Jawed Karim credits the incident with leading to the creation of the video sharing website. The incident also made "Janet Jackson" the most searched person and term of 2004 and 2005. The incident broke the record for "most searched event over one day". The incident became the most watched, recorded and replayed television moment in TiVo history and "enticed an estimated 35,000 new [TiVo] subscribers to sign up". The term "wardrobe malfunction" was coined as a result of the incident, and was eventually added to the Merriam-Webster's Collegiate Dictionary.
ellauri036.html on line 1962: In particular, we have had a lot of literature on a few colorful shaming penalties,like sentencing businessmen who urinate in public to scrub the streets with toothbrushes, or sentencing shoplifters to wear T-shirts announcing their offenses to the world. It is no surprise that criminal law professors enjoy debating these shaming penalties -call them T-shirt and bumper-sticker sanctions.
ellauri036.html on line 1964: Pahempia kuin nää "ylilyönnit" on jenkki"oikeuden" tavalliset käytännöt. Vankilat on nöyryytyslaitoxia, oikeudenkäynnit televisioituja farsseja, pahimmat tapauxet kuskataan Guantanamoon ja kidutetaan siellä, nöyryytetään mumslimeita kostoxi tuplatorneista. Ne nyt jouti mennäkin, rahavallan törkeet tuplafäkkisormet. Sit oli se Abu Ghraib "skandaali", missä apinan lailla irvistelevät jenkkisotilaat näytti peukku ylös merkkiä alastoman mumslimiruumiskasan päällä. Kaikenlaista ihan samanlaista sikailua kuin karja-aidan toisellakin puolella. Ei helvetti, ne on nää apinat ize, ei mikään paha meemi, joka näitä teettää. Just samanlaista meinikiä on jenkkivankiloissa, sanoo lähde. The human animal is capable of behaviors unimagined by our rational actor models, and even by our most resolutely "behavioral" brands of law and economics.
ellauri036.html on line 1966: Vaikka Panopuu myöntää kaiken tän, sotkeutuu se arvostelijan mielestä lakanoihin taas. Kirja sotkee yhteen monenlaista asiaa, tsygoanalyysia, lakia, kulttuurihöpötystä ja runouttakin. Martta paukuttaa eudaimonistista uusstooalaista etiikkaa. Vittu uutta eli vanhaa, samaa epiktetospaskaa se on kumminkin.
ellauri036.html on line 1968: Vaan annappas olla. Martta ja kumppanit haluu tehdä uutta etiikkaa, ei utilitaristista laskelmointia eikä kantilaista tyyliin pitäs ja pitäs, vaan jotain vielä kolmatta. Ne hakee mallia antiikista (joo sitähän se Martta Jaakon kanssa puuhasi, muun ehkä muassa), tai Nietscheltä, usko tai älä. Vittu täähän kuulostaa ihan Eski Saariselta:
ellauri036.html on line 1970: "Moral philosophy, they have tried to show, is often best understood as a project involving self-realization and human flourishing. It is eudaimonistic: it is about the pursuit of the right kind of measured happiness and the maintenance of a whole and healthy personality."
ellauri036.html on line 1974: Apinalle pitäs järkätä apinamaista hauskaa, sanoo Martta ja kumppanit; ei vaan tekemistä, vaan jotain kivaa tekemistä. Tärkeintä on et kaikilla (no mulla ainakin, ja mun kavereilla --- tästähän se ongelma vasta alkaakin) ois hywä fiiwis.
ellauri036.html on line 1976: Mut ei kaikki tunteet ole hyviä eikä tarpeellisia. On tehtävä vähän apuharvennusta, ettei sentimentalisoida liiaxi. Ei kai, arvaa ketä Martta tässä kohtaa raahaa sisään ovesta - ketäs muuta kuin Heräteostosta! Ei vittu, Martta leikkaa tässä hautanurmen reunaa kyllä vähän liian hienoisella kynsileikkurilla: on erotettava hyviä huonoja fiiwixiä, ja huonoja hyviä fiiwixiä myös. Voi olla ihan jees näyttää fäkkiä ruumiskasalle, jos kysessä on HYWÄ huono fiiwis, eikä HUONO hywä fiiwis. Helvatti, Marthan laista tuubaa voi suoltaa ainoastaan amerikkalaisen kasvatuxen saanut puoliveteinen hihhuli, jolle naku lapsi on jo kauhistus.
ellauri036.html on line 1978: Mutta kazotaan asiaa positiivisemmalta kannalta. Siinä Martta on oikeassa, että inho ja häpeä on alhaisempia apinatunteita kuin viha, koska ne on laumatunteita. Niillä lauman tunnejohtajat lyttää tunnejohdettavia. Martasta ne käy henkilöön enemmän kuin viha (no ero voi olla kyllä aika mitätön). Käytännössä tää kiehuu alas siihen, että sexijutuista ei pitäis oikeudessa messuta niin paljon kuin jenkeissä on tapana, sensijaan murha ja väkivalta on yhä A-OK ja kosheeria. Täähän asenne näkyy hyvin leffojen ikärajoissa. Siitä on näissä paasauxissa ollut useinkin jo puhetta: apinoittain kazoen paljon pahempi on käydä meikäläisten väärällä reijällä kuin tukkia vihulaisten henkitorvia.
ellauri036.html on line 1980: Jaakon peukuttamalta Kantilta (huomaa ääntämys! ei Cunt, vaan Känt) Martta ottaa "oikeuden tulla rangaistuxi" (teoista, ei pärstäkertoimelta), ja J.S.Milliltä rangaistuxen tarkoituxen, nimittäin lisätä ripitetyn kukoistusta. Rangaistus on kasvun paikka, se on jotain hienoa! Arvostelijan mielestä Martta hehkuttaa vähän liika tollasta ylemmän keskiluokan sivistyneistön vapaata toimijuutta, ja unohtaa (tuskin vahingossa) mistä laissa lopultakin on kysymys, nimittäin pakkovallasta, jolla kasan päällä olijat pitää ähertävän laahuxensa kurissa. Tää arvioija sentään tunnustaa, että konfliktista täss lopultakin on kysymys, eturistiriidoista eikä mistään vitun kukoistuxesta.
ellauri036.html on line 1986: Mä olen jossain toisaalla jo viisaasti sanonut, että apina on hyvä toiselle vaan niin kauan kuin leijona on kylläinen: kun sillä ei oo nälkä, se voi antaa luun myös hyeenoille. Tai no, köyhät kyllä auttaa toisiaan, se tuntuu rotevalta, ja voi toisen kerran saada sitten ize apua. Sitä mukaa kun amerikkalaisten äärettömältä näyttänyt etumatka muihin on kaventunut, on niiden kostonhimo myös herännyt. Tää ei yhtään yllätä, samoja apinoita kasvaa joka oxalla.
ellauri036.html on line 1988: Martan zygologia on jotain selfhelp-psykoanalyysia, joka lähtee yxilöstä ja palaa siihen. Joukkosuggestiosta ei sillä ole mitään sanottavaa, vaik siitähän Freudkin oli kiinnostunut. Mix tiimit alkaa mätkiä toisiansa apinanraivolla? No six, tietysti, et se on darwinistisesti kannattavaa, se toimii. Samaa voi sanoa tiimihierarkian houkutuxista, ne on tosi todellisia, eikä niistä pääse Martan kädenheilutuxella. Ja niiden feromoneja nimenomaan on inho sekä häpeä, kazo vaikka Netflix sarja Unorthodox. Rangaistus on aina kuritusta, ylempien paukutusta alempien selkiin. Ilman hierkiaa ei ole ihmispesiä. Olen samaa mieltä siitä, et ois hyvä, ettei niitä olisi. Mut sillon ratkaisu ei ole tunteiden apuharvennus vaan aappojen. Ei Martta Panopuuta ketjuun, vaan Pentti Linkolaa.
ellauri036.html on line 1990: Martta sivuuttaa kepoon tän hierarkia-aspektin, vaikka se olis ollut stooalaisilla hyvin hanskassa. Antiikissa oli hierarkiaa vaikka muille jakaa, oli herroja ja orjia. Hyvä orjanomistaja ei suutu kun se piiskaa orjaansa, tää on vaan sun omaxi kukoistuxexi. Stooalaiset oli tässä ihan hakoja. Alaisia tulis kohdella suopeasti eikä liika avoimesti halveksia niitä. Nauraa vasta sitten kun ne on kumarrellen poistuneet. Nietschelläkin oli tästä paljon hyviä pointtereita.
ellauri036.html on line 1992: Stooan tiimihenkisemmät lakimiehet ei haaveilleetkaan hierarkian poistosta. Ne ei kantilaisesti kuvitelleet et maailma on tasavertaisen herrasväen ostospaikka. Ne tiesi että apinahommeleissa on kyse suosinnasta ja arvovallan käytöstä. Ratkaistava ongelma on miten valtaapitävien tulee käsitellä vallanalaisia. Hierarkiaa ei voi poistaa, voi vaan koittaa saada sen lutviutumaan. Ei tää homma ole mitään Marttakerhon yhteiskivaa. Stooalaisten approach oli paljon lähempänä nykyajan lainkäyttöä kuin Martan utopiat. Stooalainen homma toimii just koska se on vallanpitäjien filosofiaa vallanalaisia vastaan, niinkuin vaikka Seneca. Stooalainen neuvo ruumiskasojen päällä hyppimiseen on: tapetaan ne vaan kylmän rauhallisesti siistiin riviin, ja hypitään vasta kotona eikä telkkarissa helvetti. Jätetään tappaminen ammattilaisille, ne on opetettu pitämään turhat tunteet kurissa. Bisnes as usual, no hard feelings, no harm done. (James Q. Whitman)
ellauri036.html on line 2001: Sielusta on vaikee olla puhumatta kun on hyvä mieli.
ellauri036.html on line 2006: Maarun kyllyydestä puhuu meemeistä maireet suut.
ellauri036.html on line 2009: Mut annas olla kun reviiristä tulee pulaa.
ellauri036.html on line 2022: huuthelekkariin, sikäli kun se on musta kii.
ellauri036.html on line 2028: On ihanaa kun ei pelkää, vaan saa suuttua.
ellauri036.html on line 2041: Virusnaamareista syntyi sakea soppa. Mukana "kauneusyrittäjä" Tiina Jylhä, "kiero juristi" Kari Uoti, ja "pikavippiyrittäjä" liikemies Onni Sarmaste. Konnakolmikko on sekaantunut huoltovarmuuskeskuxen tunarimaiseen koronanaamarikauppaan kiinalaisilta. Voznikajet vopros:
ellauri036.html on line 2042: Mitä helvettiä valtiollinen toimija menee tekemään kauppaa yxityisten kähmintäyritysten välityxellä? Täähän on yhtä hölmöä kuin edellisen hallituxen yritys myydä maan terveydenhuolto konnamaisille terveystaloille. Kiinasta saadut naamarit oli sekundaa, tuskin kelpaavat edes vappuna.
ellauri036.html on line 2046: Sarmaste taas sanoo, että hänen tarkoituksenaan oli hankkia valtiolle myytäviä tarvikkeita Jylhän yritykseltä, mutta tämä ei ollutkaan pystynyt toimittamaan niitä. Sarmaste väittää, että Jylhä olisi kumppaninsa Tapani Valkosen kanssa palkannut moottoripyöräjengi Helvetin enkelit perimään häneltä viittä miljoonaa euroa. Sarmasteen mukaan hänen ikkunansa läpi paiskattiin maanantaina iso kivi. Vähän etuajassa; enkelien pitäs vierittää suuri kivi jeesuxen haudalta vasta sunnuntaina. Voznikajet jishtsho vopros: mix konnien väliset kärhämät pitäs kiinnostaa ketään? Seinää vasten koko roikka ja niskalaukaus.
ellauri036.html on line 2050: Panee miettimään sen Zizekin tms väittämää siitä, että ainoo tapa apinoiden säilyä hengissä olis palauttaa kommunistinen komento. Jos sitä ajattelee nyt oikein huolella, et mikä siellä kommunismissa oikein kanitti, niin tulos on tämä vanha viisaus:
ellauri036.html on line 2054: Siitä myös seuraa että jokaisessa sellaisessa komennossa on nilkkejä, välistä vetäjiä ja omaan pussiin kerääjiä. Sama mitkä ne ns. yhteiset pelisäännöt on, ne muuttuu vaan vedätyxen kehyxixi. Siinä suhteessa ei kommunistinen meininki ollut yhtään länkkäreitä huonompi. Se oli paljon tehottomampi kuin kapitalistinen riistomeininki, mutta sehän olis maailman nykyisessä konkurssissa vaan hyvä asia.
ellauri036.html on line 2056: Siinä suhteessa kommunismi ei yhtään poikkea jostain uskonnollisesta diktatuurista, niinkuin vaikka kalifaatista. Kaikki järjestelyt jotka poikkeaa apinoiden luonnonmukaisesta olotilasta, eli jenkkilän edustamasta darwinistisesta laissez faire toisten ryöstöstä, pakosta aiheuttaa samanlaisen kapinan. Luova tuho on oleva tän luovan luomakunnan herran loppukaneetti. Jouzenlaulu jouzenien haudalla.
ellauri036.html on line 2058: Onhan jenkeissäkin vähäosaisia ja toisten vedättäjiä ihan hirmusti. Erona on vain se että USAn vähäosaiset uskovat olevansa vapaita, ne suostuu imutettavaxi ihan halusta, koska ne uskoo niille uskotellun vapaan maan evankeliumin. Ne luulee, että lisää seppoilemalla ne voi vuorostaan kivuta tunkion kukoxi, kingixi kasan huipulle. Jos niillä menee huonosti niin se on vaan oma vika, pikku sika, ne ihan oikeasti luulevat. Ne on ize vaan säällittäviä häviäjiä, löysiä kukkoja ja kanoja.
ellauri036.html on line 2064: Tänään klo 8:20 Paapa Franciscus pitää pääsiäismessun ilman seurakuntaa. Ilman pupuja ja munia.
ellauri036.html on line 2072: Rooman taivaalta tihutti pieni sade, kun paapa Franciscus laskeutui alas valtavalle Pietarinaukiolle ihan viimeisenä jonossa kuin köyhän talon porsas.
ellauri036.html on line 2073: Tilanteeseen liittyvä symboliikka oli varmasti tarkkaan harkittu, vaikka vallitsevia olosuhteita oli mahdoton hallita. Sade sentään tuli taivaasta kuin tilattuna. Vahva rukousvastaus pilvipalvelusta.
ellauri036.html on line 2075: Jo siinä vaiheessa koronaviruspandemia oli riistänyt kymmenien tuhansien ihmisten hengen. Se oli pysäyttänyt käytännössä koko maailman talouselämän, miljardien kristittyjen pidättäessä yhä hengitystään naama sinisenä. Kohta on kyllä pakko vetää henkeä, ja montakohan siinäkin saa taas tartunnan.
ellauri036.html on line 2079: unasu.jpg" width="30%" />
ellauri036.html on line 2081: – Pimeys on kerääntynyt kaupunkiemme ylle. Se on ottanut vallan elämistämme täyttäen ihanasti kaiken hiljaisuudellaan ja tyhjyydellään. Huomaamme yllätyxexemme olevamme peloissamme ja pieru eksyksissä.
ellauri036.html on line 2083: Paapa luki Pietarinaukiolla tämän harvinaisen Urbo et Orbo (kaupungin ja kokoomuxen puheenjohtajlle) -siunauksen, jota yleensä säästellään vain suuriin solmiojuhliin. No ei tällä kuolleisuudella vielä kuuhun mennä, ei kannata pidätellä henkeä.
ellauri036.html on line 2085: Nyt ei ole juhla. Juuri tänään koko maailmalla on hätä. Vessapaperikin alkaa olla vähissä. Vaik hetkinen, kristikunta, eikös paras pitänyt olla vielä edessä? Eikös se ole tässä juuri luvassa? Paapa tulee, oletko valmis? Mä oon vaaalmiis! Tuu pyyhkimään!
ellauri036.html on line 2087: Uuden Valamon luostari sulki ovensa koronan takia 1x 50 vuoteen, vaik on pääsiäispupu tulossa. Henkilökunta on lomautettu. Paikalle jää vaan luurankomiehitys: varattomat veljet ja telttarahasto.
ellauri036.html on line 2089: Konevizan luostarissa oli noin 40 varatonta veljeä, ja niiden lisäxi 2x niin monta "muuta väkeä", jalkavaimoja ja lehtolapsia. Muuta henkilökuntaa ei juuri tarvittu, kun oli se konevviza.
ellauri036.html on line 2097: Albuksen kaarti (engl. Dumblenamit, kutsutaan lyhenteellä "AK") esiintyy kirjassa Feelix-kissa. Dumblesetä tai ainakin sen esittäjä imi mieluusti peiton alla namia. JK pitää semmoisesta yhtä paljon kuin Päivi Räsänen. Rohkelikot on pääsääntöisesti kikkelimikkoja ja halinallet tyttöjä, mikä siihen lisätään on pahasta, ei me haluta olla mitään transformereita. Kaarti on kerho, jossa Harry opettaa suojautumista näiltä pimeyden voimilta. Esim varmuuskumin käyttöä. Kerho perustettiin, koska sinä lukuvuonna uusi pimeyden voimilta suojautumisen opettaja Dolores Pimento on taikaministeriön työntekijä, eikä hän ministeriön käsitysten mukaan opeta ainetta kunnolla. Wannabe taikaministeri Hermione ideoi Albuksen kaartin. Hän kutsuu viikonloppuna kiinnostuneita oppilaita Tylyahon Sianpäähän, jossa salainen kerho perustetaan. Kaartin kokoontumispaikka löytyy, kun kotitonttu Dobby kertoo Harrylle tarvehuoneesta. Kaarti lakkautettiin, kun Marietta Edgecombe paljasti kaartin olemassaolon Pimennolle. Kaarti perustettiin uudelleen, kun Kalkaroksesta tuli Tylypahkan rehtori. Albuxen kaarti on kuin Hitlerjugendin pikkupoikasiipi Deutsches Jungvolk.
ellauri036.html on line 2099: Kotitonttu Dobby on jotain koiran ja palvelusväen väliltä. Tämmöinen satumaailma on oiva paikka kansoittaa kaikenlaisilla epäsikiöillä, joilla on vastineensa myös todellisuudessa, ainakin jonkun J.K.Rowlingin päässä vallizevassa sellaisessa.
ellauri036.html on line 2101: Feelixin klupi on Tylypahkan velhokoulun rehtorin Gisela Mayn perustama järjestö, jonka tehtävänä on vastustaa lordi EU:ta ja peukuttaa kuolonsyöjiä. Feelixin klupin päämaja on 10 Downing Street, Lontoo. Giselan ja BoJon ohella klupin alkuperäisiin jäseniin kuuluivat muun muassa rautarouva, Harry Potterin kirjoittaja J.K.Rowling ja Alaston Vauhkomieli. Klupi hajosi 90-luvun alun lamassa, kun Voldemort katosi dumpattuaan Ivanka Trumpin tämän epäonnistuttua yrityksessä voittaa myyntiluvuissa Harry Potter. Hemmetti, olisi paperia säästynyt. Ivankan kirjanen on vaan 600 sivua. Voldemortin päästyä USA:n presidentixi kirjassa Riitta Uosukainen ja liehuva liekinvarsi Dumble-toffeet perustaa Feelixin klupin uudelleen ja mukaan tuli muun muassa Bolsonaro, Victor Orban, Teme Selänne, Anselmi Panda, Samuli Kukko ja Kelju K. Kojootti. Joo eihän tässä ole päätä eikä häntää, mut ei ole Potterissakaan.
ellauri036.html on line 2103: Hitlerjugendin deviisi oli Blut und Ehre, veri ja kunnia, niinkuin jihadisteilla. Lasketaan kuraveret pihalle, kunnia sille jolle kunnia kuuluu. Heil Potter!
ellauri036.html on line 2107: Älä näyttäydy univormussa naisille.
ellauri036.html on line 2121: Kasvatetaan rotinkaiseliittiä vanhan aatelin tilalle. Sitähän se oli Potterinkin porukka. Silmälasit, tiimikaulaliina ja solmio kaulassa. En kannata sellaista elitismiä, JK dementikoi. Luna mentitur.
ellauri036.html on line 2124: Tahto ja Mahti -lehtiä. Jungen eure Welt. Mukaan vaan vaikka jästit vanhemmat kieltävät. Väpelöt pannaan kirjoittamaan aineita: mixi en ole rohkelikko? Mixi en seuraa Harry Potteria? Hitler Jugend oli samanlainen jymymenestys 30-luvulla kuin Harry Potter-sarja vuosituhannen vaihteessa. Lama-ajan merkkejä. Kaivataan tunnejohtajaa.
ellauri036.html on line 2133: Kotitonttuja ja värivammasia saa olla avustavissa rooleissa, jotta paska myy myös siirtomaissa, mut pääosan esittäjät on sentään arjalaisia tai vähintään punatukka kelttiläisiä. Voldemort joku itäblokin mamu. Venäläinen joka tuikkaa perusbrittejä myrkkysateenvarjolla. Malfoyt on Adamsin perheen doppelgängeri normanniaatelinen porukka, yhdistelmä ranskixia ja pre-nazi sakuja. Hannoverin sukua. Potterin Buckett-henkinen sukulaisperhekin on reilumpi, syövät munuaispiirakkaa ja juovat pinttikaupalla alea telkan ääressä ja kazoo futismazia. Vaik huispauxesta ne ei tajuu mitään, on ne niin jästejä.
ellauri036.html on line 2139: Paha Loke veisti nuolen mistelinoxasta, jolla näsät osui Väinämöiseen ihan zägällä. Mäinämöinen ja Zäinämöinen järkyttyi. Olli! Minä olen mistelin alla! Kirja ei saa joutua näsien käsiin. Olli, Orvokki eipäskun Kerttu ja heidän koiransa Vikkí ovat autuaan tietämättömiä kaikesta. Menestynyt Doris sisko asuu Lokusteritiellä melkein Kauniaisissa. Käpylän kuraveriset on kateita. 2000-luvun mikrotetut videoidut meemit on sitten ikäviä.
ellauri036.html on line 2141: Jästi (engl. pössyke) on nimitys henkilöille, jotka eivät pysty taikomaan ja jotka eivät ole syntyneet velhomaailmaan, siis vastakohta noidille ja velhoille. Sellaisia velhoja, jotka ovat jästisyntyisiä, saatetaan kutsua pilkkanimellä kuraverinen. Jästi on esimerkki niistä lukuisista uudissanoista, jotka on luotu nimenomaan Harry Potter -kirjasarjan maailmaa varten. Aikaisemmin se on esiintynyt muun muassa sanassa "jästipää". Miten niin uudissana? Sehän on ruåzia ja tarkoittaa hiivaa. Hiiva jäst, hevonen häst, pappi präst. Sana on ehkä selvimipiä rasismin tuntomerkkejä J.K.Rowlingin kirjoissa. Niitä on siellä kuin Vilkkilässä Feelix-kissoja.
ellauri036.html on line 2143: Surkki (engl. kissanpieru) on velhoperheeseen syntynyt velho tai noita, joka ei kykene taikomaan. Surkkeja ovat muun muassa Tylypahkan vahtimestari Argus Voro ja kissoista pitävä Dursleyn perheen naapuri, rouva Arabella Figg, Albus Dumbledoren pikkusisko Ariana josta kerrottiin Albus Dumbledoren elämäkerrassa (kirjoittanut Rita Luodiko) jossa väitettiin Arianaa surkiksi. Tämä ei kuitenkaan ollut totta. Surkit ovat, Ron Weasleyn mukaan, sangen harvinaisia. Vähän kuin mongoloideja. Kissat ovat hyviä, kun varoo pieruja, sanoo surkki Teme Mäki.
ellauri036.html on line 2145: Kuolonsyöjät on Potter-kirjojen pääpahixet. Rowling ei jätä lukijaa kahden vaiheille kellä on mustat hatut ja kellä valkoiset. He ovat lordi Voldemortin kannattajia ja tunnettuja ja pelättyjä raakalaismaisuudestaan ja uskollisuudestaan Voldemortille. Siis ihankuin jenkkejä. Lihansyöjiähän nekin ovat, kovia pihvin ystäviä, mutta ikävä kyilä eivät vielä ainakaan syö toisiaan. Sehän ratkaisi pihvilihan saatavuuden sekä väestönkasvuongelmat, nielaistaisiin 2 kärpästä 1 iskulla. Voldella on pakkomielle tuhota kuolema lopullisesti, niinkuin Elon Muskilla ja Larry Pagella. Niillä on Dark Mark, jonkinlainen kähee tatska. Kalifaatin salamatkustaja Ibbe oli poistattanut omansa. Mut arpi näkyi vielä.
ellauri036.html on line 2147: Ähläm-sählämi (engl. Salaam aleichem) on jättiläismäisten rättipäiden laji, joka on peräisin Aasiasta. Ähläm-sählämien uskotaan olevan jenkkien jalostama laji, joka on suunniteltu tuhoamaan asumuksia ja aarteita. Nämä ihmislihan mausta nauttivat jättirättipäät havaittiin New Yorkissa vuonna 2001. Tyypillisesti sählämit ovat paksun mustan karvan peitossa ja niillä on viitisen metriä pitkät raajat sekä kalashnikovit, jotka tuottavat naksahtelevaa ääntä sählämien ollessa ärsyyntyneitä tai peloissaan. Sählämeillä on suuret torahampaat joita ne käyttävät syödessään liberaaleja tai kuolleita lajitovereitaan. Torahampaissa on vaarallista myrkkyä, josta voi saada venäläisiltä peräti 100 kaljuunaa per pintti. Melkein yhtä paljon kuin sarvikuonon sarvesta. Sählämien mukulat ovat A-luokan kauppasaarrossa. Naarassählämit ovat älisijöitä l. ankeuttajia. Ankeuttaja on tavallisesti koiraa suurempi ja se pystyy munimaan jopa 100 mustapäistä, rantapallon kokoista mukulaa, joita se hautoo yhdeksän kuukautta. Sählämeillä on kolme silmää, ne ovat erittäin viisaita ja osaavat puhua. Kirjoissa kuitenkin vain yhdyskunnan johtaja Osama osaa puhua. Tai osasi kunnes sen nitisti koloniaalilennokki.
ellauri036.html on line 2149: Mä luulen että näiden fantasioiden suuri suosio johtuu siitä et oikee luonto on jo tapettu eikä sieltä enää löydy muuta kuin kuluneita polkuja, puunkantoja, roskia, jokunen rotta ja surullinen varis. Six kexitään näitä taikameziä ja niihin taikaeläimiä. Taru on todellisuutta ihmeellisempää. Se fiilis tuli pitkänäperjantaina käydessä Patolan kalutulla suojellulla läntillä kerrostaloalueiden keskellä. Apinoita, apinoita, apinoita ja niiden kennoja joka puolella. Potterin porukoiden luudille olis töitä. Rakennetaanpa hyönteisille li- li li- lintulauta. Neulotaan oravalle villapusero. Kyllä me ollaan kilttejä. Charityä luonnon köyhälistölle.
ellauri036.html on line 2152: Älisijät (engl. Daesh) eli ankeuttajat ovat sieluttomia olentoja, joita pidetään iljettävimpinä olentoina maan päällä. Ne ovat sieluja imeviä loisia. Kirjoissa ankeuttajien kuvaillaan olevan sähläminmuotoisia, noin kolmen metrin mittaisia hahmoja, jotka ovat mustan, vain niljakkaat kädet paljastavan burkan peitossa. Haamumaisilla älisijöillä ei ole lainkaan silmiä ja suun kohdalla on suuri aukko. Älisijät lisääntyvät kuin sienet, pimeissä ja kosteissa paikoissa, luoden tiheää ja hyytävää sumua. Älisijät omaavat ilmeisesti muutaman taikakyvyn, joista tärkein on kyky liitää (elokuvissa räjähtää). Älisijöiden älykkyydestä on vaan vihjailtu, mutta niiden oletetaan olevan silti tuntevia, sillä niiden on nähty johtavan kapinoita ja ne tietävät kuinka käyttää kykyjään.
ellauri036.html on line 2154: Koska älisijät eivät ymmärrä länsimaista talousliberalismia, ne ruokkivat itsensä länkkärien positiivisilla tunteilla, onnellisuudella ja ihmisten hyvillä muistoilla, pakottaen heidät muistamaan pahimmat muistonsa, kuten vuosien 1993 ja 2008 laman. Älisijöiden läsnäolo tekee ympäristön ilmastosta kylmän ja pimeän. Ilmastonmuutos on siis puppua, kyse on ankeuttajista. Vaikutukset riippuvat siitä kuinka monta älisijää lähettyvillä on. Vaikka älisijät aistivat tunteita, niillä on vaikeuksia erottaa länsimaiset tunteet toisistaan, kuten Bush Jr. huomasi paetessaan Irakista. Niiden on myös vaikeampi aistia alempien eläimien tunteita. mikä saattoi myös vaikuttaa asiaan.
ellauri036.html on line 2156: Ruokkiessaan itseään positiivisilla tunteilla älisijät voivat antaa "älisijän suudelman", jolloin älisijä imee uhrin sielun tämän suun kautta ja panee tilalle koraanin. Uhrista jää jäljelle vain tyhjä kuori, joka ei pysty ajattelemaan eikä tekemään sijoituxia. Uskotaan, että älisijän suudelman saaminen on pahempaa kuin kuolema. Varokaa brittipojat! Suudelma on kihlauxen merkki.
ellauri036.html on line 2164: Taikaministeriö (engl. 10 Downing St) on fiktiivinen poliittinen elin, joka päättää brittiaailman asioista. Taikaministeriö sijaitsee Lontoossa maan alla, ja siellä työskentelee muun muassa Die Fuhrerinin ihailema taikaministeri BoJo. Bozon ihailema taikaministeri oli rautarouva "The Witch is Dead" Meg Thatcher. Ministeriö osoittautuu usein korruptoituneeksi, jopa diktaattorimaiseksi hallitukseksi, joka pyrkii pikemminkin peittelemään ja kiistämään yhteisönsä epäkohtia kuin korjaamaan niitä. Tää on die Führerinin mielestä valitettavaa mutta ymmärrettävää, kuten myös Voldemortin paluu USA:n presidentixi. Ministeriö on nyt Voldemortin vallassa. Tämä ei kuitenkaan pidä paikkaansa, dementoi die Führerin.
ellauri036.html on line 2168: Poliittisesti Harryn äiskä on amerikkalaishenkinen talousliberaali ja laborin oikeistosiipeä. Pro Israel ja huonosti piilotettu kaappikristitty, Päivi Räsäsmallia. Harryn messiaslook ei ole sattumaa. Se on nyysitty CS Lewisiltä, joka nyysi sen raamatusta, jotka nyysi sen hinduilta ja parseilta, jotka nyysi sen egyptiläisiltä. Syntipukin uhraus on yhtä vanha apinameemi kuin erikoistarjous ja ilmainen näyte. Postmodernia touhua. Jeesus ei nauti enää taikaministerin luottamusta. JK on britti-imperialisti, kannattaa brexitiä ja vastustaa skottien izenäisyyttä. Filthy rich ja harrastaa charityä. Sen kamu Bozo pääsi teholta ikävä kyllä. Nyze miettii minne paninkaan sen punaisen ydinasenapin. Tuliko se mukaan vai jäikö yöpöydälle taikaministeriöön.
ellauri036.html on line 2173: Maapallo alkaa olla eläinten hautuumaa. Maunulan mezissä laulaa enää pari hassua pikkulintua. Oli siellä sentään 1 peippo. Muut eläimet on muoviasuisina dallaavia ja pyöräileviä apinoita, jotka sentään väliaikaisesti väistelevät toisiaan. Ainoat muut suuret eläinlajit on apinoiden ruoka, lemmikit ja loiset. Tilanteeseen sopivasti on Maunulan mezässä lemmikkien hautuumaa. Lemmikeitä surressaan on nää aapat tavallisuudesta poikkeavan herttaisia, ne soittelee sielujensa herkimpiä kieliä. Ja oikein tekevät, onhan eläimet näitä apinoita paljon onnettomampia. Vaikka kohta ollaan kyllä kaikki samassa kirkkoveneessä. Neitokakaduja on menehtynyt koko perhe. Kisua ja Misua jäivät suremaan Vasen ja Oikea. Vasen oikee, vasen oikee, sieltä näkyy pyöree soikee. Kissain silmist saineet / vuotaa kyynellaineet.
ellauri036.html on line 2175: Hietaniemen hautuumaalla on herrasväen puolella joskus syrjemmässä samalla tontilla tai herrasväen kiven kivijalassa jonkun palveluspiian tyynykivi tai pikku laatta: uskolliselle Mimmille tai Iitalle. Kiitos uskollisuudesta Wexi.
ellauri036.html on line 2197: alkuun
ellauri036.html on line 2198: loppuun
ellauri037.html on line 15: alkuun
ellauri037.html on line 16: loppuun
ellauri037.html on line 17: und:#97989c;font-size:4em;text-align:center;margin-top:0%;margin-bottom:0%">HBL MITTEN 2021
ellauri037.html on line 18: und:#97989c;font-size:5em;text-align:center;margin-top:0%;margin-bottom:0%">Klassiker fyller sjuttioMemorabilia
ellauri037.html on line 32: Miten monta vuotta onkaan siitä kun olen voinut lukea mitään pyyteettömästi? Kuinka moneen vuoteen en ole kyennyt antautumaan muiden kirjoittaman kirjan lukemiselle ilman mitään suhdetta siihen mitä minun täytyy kirjoittaa?
ellauri037.html on line 34: Kaippa siitä tulee pian vuosi täyteen! Ei vielä tunne izeäni kaleeriorjaxi niinkuin Sean. Postmodernistisen Italo Calvinon henkilön Sean Flanneryn nimi on varmaan väännetty Sean Connerystä joka tunnetaan Michelinen miehenä.
ellauri037.html on line 36: Mun tän kaleidoskooppisilpun tarkoitus ei oo postmodernisti huijata, se ei ole apinan koijausta kuten Italo Calvinon peilailijaliikemiehen, pikku-Maken, Paul Austerin tai Salman Rushdien vastaava, vaik onkin yhtä narsistista. Kun olen autisti mä huvitan vaan izeäni. Vedän modernisti käteen, en postmodernisti nenästä.
ellauri037.html on line 44: Mä en valitettavasti ole Sexiest Man Alive, en edes sen jälkeen kun Sean Connerystä tulee Sexiest Man Dead.
ellauri037.html on line 45: James täyttää 90 tänä vuonna jos elää elokuuhun asti. Sen nimi oli Tommy pienenä ja sittemmin Big Tam. Sean mätki ekaa vaimoa näyttelijä Cilentoa, jonka kanssa sillä on poika Jason. Toka vaimo, vuotta sitä vanhempi marokkolainen Micheline, jonka se nai 45-vuotiaana, on pitänyt sen kurissa. Antti Niemen nuorempi kuranssari Nadja on dumpannut jo sen. Antista tuli ehkä liian patriarkan näköinen, vanha kaljupää. James pelasi luteenhajuisen Cilantron päällä potkupalloa, vaan Michelinin hännän alla vaarattomammin 3 reiän golfia. Jamesin mökkinaapuri on Hollannin kuningas. Niillä on yhteinen helikopteripaikka. Joskus kun James lennähtää mökille on paikalla jo Willemin ökykopteri. Se ottaa Jamesta niin päähän että. Nemin heila Grimm on samaa kadehdittavaa pitkää mustaa miestyyppiä. Fred Karlsson oli aika lailla James Bondin näköinen.
ellauri037.html on line 47: Mietin mix kaikk mun tuntemat julkkixet on joko kuolleita tai ihan kääkkiä (lukuunottamatta Nemiä, mut eihän sekään elä). Koska lakkasin joskus 2000-luvun alussa oppimasta uusia. No ei sentään kaikki: Sanna Marin mainitaan pienellä Voguen kannessa Rihannan isossa kuvassa. Kukas se Rihanna on? Mikon ikäinen iskelmälaulaja. Barbarisk låtskrivare, Barbadoxelta. Me oltiin siellä 1990, ennen Helmiä. Se oli jännä kokemus. Nähtiin aloeita, banaaneja, apinoita, pieniä brittienglantia puhuvia mustia koulutyttöjä koulupuvuissa. Ehkä me nähtiin Rihanna? Rihanna vaikuttaa mukavalta. Se on bi.
ellauri037.html on line 49: Helmillä oli briteistä 1999 ostettu koulupuku kun se aloitti koulun. Entisen naapurimme, Helmin opettajan tyttö on menossa naimisiin toisen tytön kaa. Sen taiteellinen isosisko on Paulin kavereita. Opettaja dumppas lasten iskän ja seukkas pitkään niiden koulukaverin (pojan) kaa. Nyt nekin on eronneet, kun poika halus lasta. Niiden isoisoäiti Toini Havu oli sekin naisiin päin. Toini Havu kehui 1954 maasta taivaisiin Jussi Talven flopin Ystäviä ja vihollisia ja kirjoitti kriittisen, teilaavan arvostelun samana vuonna Väinö Linnan bestselleristä Tuntematon sotilas. Ois antanut höpsismin ratkaista.
ellauri037.html on line 51: Maailmassa on monta ihmeellistä asiaa, se hämmästyttää kummastuttaa pientä kulkijaa. Joskus hämmästyttää samankaltaisuudet, joskus erot. Kaiken takana on sattuma ja suuret luvut. Kun apina puree koiraa, se on uutinen, kun koira puree takaisin, se ei ole. Siitä ei tehdä numeroa.
ellauri037.html on line 56: Ikäkausirunoutta
ellauri037.html on line 62: Tushkin, sanoi Pushkin Boldinon syksynä (Болдинская осень 1830) kolerakaranteenissa ja jo alkoi lyyti kirjoittaa. Suurta taidetta syntyy myös nyt, koronaepidemian aikana, neuvoo HS:n sunnuntaitoimittaja tiistaina. Se kaipaa uimahalliin, ei tunnu enää koosherilta vaipanvälissä. Aika suosii tee-se-izekirjailijoita, jotka vasta löytävät lahjansa laatikosta. Textilaatikot pursuavat, runot jopa naurattavat. Mun runot voi lukea kokonaan nettiversiona el Laurin verkkosivuilta. Paizi salaiset.
ellauri037.html on line 64: unoja.jpg" width="50%" />
ellauri037.html on line 69: On sanasodat laantuneet, mä koitan olla kiltimpi.
ellauri037.html on line 70: Ja se onnistuukin paremmin, kun ei testosteronia
ellauri037.html on line 85: Pienet vaaleanpunaiset sormet on nopeammat näpyttelemään,
ellauri037.html on line 108: on arkivaatteissaan, kunnes pum, he ovatkin jo kreisibailaamassa.
ellauri037.html on line 116: jotka alkaa tuntua jo vähän vanhanaikaislta, kun ne on niin pitkiä.
ellauri037.html on line 118: Voi ennustaa et kun tiktok-videotkin alkaa venyä, niin nää pätkixet
ellauri037.html on line 119: alkaa vuorostaan tuntua yhtä vanhanaikaisilta kuin Chaplin nonarit.
ellauri037.html on line 120: Chaplin kelpas jenkkilän kielivammaisille mamuille ja unen Aarne">Aarne Kinnuselle.
ellauri037.html on line 124: Paras puoli on että tekoäly nuuskii sun kanavasurffauxesta, millaisista
ellauri037.html on line 128: Algoritmi antaa kazojia, kun videoija tanssii, varastaa meemejä tai
ellauri037.html on line 133: Luontokappaleiden hommia, lukutaitoa ei vaadita. Paras on, kun lapsimassat
ellauri037.html on line 134: lähtee jonkun syötin suuntaan kuin valtaisa silakkaparvi, joku meemi
ellauri037.html on line 136: Jos koulunpihaa ennen hauskutti Pirkka-Pekka Peteliuxen hassut ilmeet,
ellauri037.html on line 137: jota kielet roikkuen toistettiin joka koulun pyörätelineiden luona,
ellauri037.html on line 147: sai aikaan hermostunutta hihitystä meidän ollessamme yhtä nuoria.
ellauri037.html on line 150: Oiskohan tää tähän asti happamin mun paasauxista? Izeäkin alkaa hirvittää.
ellauri037.html on line 157: Charles Spencer Chaplin (1889-1977), der König der Stummfilmkomödien, ein rührend-komischer kleiner, verwegener Tramp in Klassikern wie (ei jaxa), wurde für seinen Diensten im II. Weltkrieg zum Ritter geschlagen. Seine Mutter Hannah lehrte ihn zu tanzen. Sein Vater war Alkoholiker und verliess die Familie nach Charlies Geburt. Mutti war geisteskrank und Charlie verbrachte seine Kindheit in Anstalten. Er war ein launischer Perfektionist. 1952 verliess Charlie die U.S.A, weil er da als einen Kommunisten gehalten wurde. Er wurde Weltburger in der Schweiz mit seinen Millionen.
ellauri037.html on line 159: Obgleich er von Arbeit besessen war, fand er Zeit für Sex zwischen den Filmen, "in den Stunden wenn ich gelangweilt bin". Wie Markus J. Rantala vorausgesagt hat ex post facto, er zog junge Mädghen vor. Er konnte nichts mehr geniessen, als eine knospende Jungfrau zu verführen. Die erste Schützling war 14 Jahre alt. Er versprach eine Filmkarriere, aber schon bald darauf war sie schwanger. Sie war so dumm dass er sie heiratete obwohl sie gar nicht schwanger war. Charlie liebte es, Starlets nach der Bühne auch in seinem Bett zu verwenden. Die nächste Starlet war 6 als Charlie sie merkte, aber er war geduldig wie der Prophet Muhammed und versuchte sie zu ficken erst als sie 15 war. Schliesslich entjungferte er Lita auf dem gekachelten Fussboden seines Dampfbades. Er wollte nicht Gummis benutzen, sie wären "unästetisch". Lita wurde schwanger als sie 16 war. Er war 35.
ellauri037.html on line 162: 1934 war eine 20-jährige an der Reihe, 1941 eine 22-jährige, die auf dem Rasen vor Charlies Hause schwanger wurde. In der Zwischenzeit war Chaplin Oona begegnet, den 17-jährigen Tochter des berühmten Dramatikers Eugene O´Neill. Sie wurde sein vierte und letzte Ehefrau. Als er starb, hatte Chaplin acht weitere Kinder gezeugt - das letzte, als er über 70 Jahre alt war.
ellauri037.html on line 164: Diese menschliche Sexmaschine, die als Vorspiel zum Sex erotische Passagen aus Fanny Hill und von Lady Chatterley vorlas, schaffte es, sechs Runden hintereinander zu absolvieren, mit kaum 5 Minuten Pause dazwischen. Ausserdem war er ein leidenschaftlicher Voyeur.
ellauri037.html on line 169: Sopimaton on sana joka ei kuulu mun sanavarastoon.
ellauri037.html on line 170: Kun kuulen se poistan sokan pomekranaatista
ellauri037.html on line 175: jossa hyvän ja pahan tiedon puun banaania
ellauri037.html on line 176: tai terhoa tungettiin väellä siiheen yhteen paikkaan.
ellauri037.html on line 187: ennenkaikkea tiätysti naisille, sillä aikaa kun
ellauri037.html on line 192: ei nauraa eikä laulaa seurakunnassa, sillä aikaa kun
ellauri037.html on line 200: Paras päänalunen
ellauri037.html on line 203: Tunnontuskat on vieraita pantterille.
ellauri037.html on line 215: kuin puhdas omatunto
ellauri037.html on line 234: mut vaan sillon kun
ellauri037.html on line 236: kun noi sapiensin homot
ellauri037.html on line 249: Wislava Szymborska oli Callen ikäinen. Syntyi 5kk myöhemmin ja eli 2v kauemmin. Vuoden 1966 nobelisti. Puolan Mozartixi sanottiin. Se otti outoja näkökulmia, esim. kissan äsken kuolleen omistajan asunnossa. Siltä jäi alle 350 runoa. Kysyttynä mix niin vähän se sanoi: mulla on rode kotona. LOL. Mieti sitä, el Lauri, revi siitä.
ellauri037.html on line 261: nothing that ended unhappily.
ellauri037.html on line 263: enraged, he flung the book into the fire.
ellauri037.html on line 278: the lovers reunited, the families reconciled,
ellauri037.html on line 280: fortunes regained, treasures uncovered,
ellauri037.html on line 282: good names restored, greed daunted,
ellauri037.html on line 288: pride humbled, wounds healed over,
ellauri037.html on line 321: pilvenreunoja,
ellauri037.html on line 326: hyvät nimet palaa kunniaan, ahneus torjutaan,
ellauri037.html on line 362: Precious little angel, mommy's sunshine, honeybun,
ellauri037.html on line 365: spring sun, geraniums in windows,
ellauri037.html on line 367: a lucky fortune wrapped in rosy paper,
ellauri037.html on line 374: our bouncing boy, thank God and knock on wood, is well,
ellauri037.html on line 378: the camera will click from under that black hood.
ellauri037.html on line 380: The Klinger Atelier, Grabenstrasse, Braunau,
ellauri037.html on line 381: and Braunau is small but worthy town,
ellauri037.html on line 400: Puutarhaan, kouluun, toimistoon, viekö vihille
ellauri037.html on line 404: kun se oli vasta tulossa vuosi sitten,
ellauri037.html on line 406: kevätaurinko, daalioita ikkunalla,
ellauri037.html on line 409: sitten juuri ennen synnytystä äidin kohtalokas uni:
ellauri037.html on line 410: unessa nähty kyyhky enteilee iloisia uutisia,
ellauri037.html on line 412: Kop kop, kuka siellä? pikku Aatun herzchen tykyttää.
ellauri037.html on line 418: Ssh, ei tarvi alkaa itkeä, pikku mussunen,
ellauri037.html on line 419: ton mustan hupun alla kliksahtaa vain kamera.
ellauri037.html on line 421: Klinger Atelier, Grabenstrasse, Braunau.
ellauri037.html on line 422: Braunau on pieni mutta kunnollinen kaupunki,
ellauri037.html on line 436: ainakaan ei mitään kivaa tekemistä. Runoilijavaimon
ellauri037.html on line 437: ehdotuxet kaikuu kuuroille korville. Mee vaikka Lennun
ellauri037.html on line 441: keittiössä kun mä kokkaan, siitä on vaan häiriötä.
ellauri037.html on line 445: Mua ei kukaan kuuntele, eikä musta näy yhtään kuvia.
ellauri037.html on line 447: käyttää näitä mun saxia ja leikellä sinisiä nauhoja.
ellauri037.html on line 451: Sannalle ja muille naisille, ideoimaan esikuntia,
ellauri037.html on line 460: Näen unta ylkkäreiden suullisesta tentistä.
ellauri037.html on line 461: Ikkuna-aukossa istuu 2 apinaa ketjuissa.
ellauri037.html on line 462: Ikkunan takana on taivas
ellauri037.html on line 464: Tentti koskee ihmiskunnan historiaa.
ellauri037.html on line 467: Toinen apina kazoo kohti ja kuuntelee pilkallisena.
ellauri037.html on line 469: Kun kysymystä seuraa hiljaisuus,
ellauri037.html on line 478: Joseph Étienne, dit Étienne de Jouy né le 19 octobre 1764 à Versailles et mort le 4 septembre 1846 à Saint-Germain-en-Laye, etait un dramaturge et librettiste français.
ellauri037.html on line 480: Ei saa sekottaa Toile de Jouyyn joka on painopuuvillakangas 1700-luvun piknikretkikuvilla. Sitä valmistettiin Pariisin esikaupungissa. Jouy oli nuorena ennen Napsua Etelä-amerikassa ja Intiassa siirtomaaupseerina. Se pysy suosiossa restauraation aikana 1830 kun se oli niin mukava. Ranskan akatemian klassikkona vastusti Hugon Vikiä.
ellauri037.html on line 482: Jouyn aikalainen Stendhal kertoo Egoistin muistelmissa miten Jouy oli äijäseurassa kehunut raiskanneensa kavereineen intialaisen vestaalin jossain brahman temppelissä ihan huvin vuox, nähäxeen mitä tapahtuu. Kun intialaisäijät huomas sen ne ryntäs "apuun" ja leikkas neizyeltä ranteet ja irrotti siltä pään, ja sit vasta ryhty samoihin hommiin ranskisten kaa. Jouy onnistu pakenemaan hepalla. Se kirjotti sittemmin menestysoopperan Vestaalit, jossa ylistettiin Napsua. Vestaali markkeeras kai siinä alapesemätöntä Josephinea. Sillä oli pulleat purjeet ja mahtava peräsin. Siitäköhän toi Sopen sitaatti oli peräsin.
ellauri037.html on line 485: Koalas besten Freunde
ellauri037.html on line 487: Tässä paasauxessa repostellaan vanhan koalavaarin Arthur Schopenhauerin merkkiteosta Über die Weiber. Typerys numeroi typeryytensä pykälänumeroilla ikäänkuin ne olis jotain asetuxia. Vaikka se suoltaa niitä kaljun alta ihan missä järjestyxessä ne mieleen juolahtaa. Ja juolahtaahan niitä, törkimyxeltä. Miten voi olla tyyppejä joista tää on joteski ihailtava.
ellauri037.html on line 492: Paremmin kuin Schillerin hyvin mietitty, antiteesin ja kontrastin avulla vaikuttava runo, Arvoisat daamit, tiivistää ainaskin mun mielestäni seuraavat Jouyn harvat sanat paremmin naisten ansaizeman pikku kiitoxen: Ilman naisia, meidän ihmisten elämän alku olis avuton, keskikohta viihteetön, ja loppu lohduton. Ihmisen 2. paras ystävä on nainen (otapa namupala Atman, hyvä koira.)
ellauri037.html on line 495: Naisen hahmo päältä kazoenkin opettaa, että naista ei ole tehty raskaisiin henkisiin eikä ruumiillisiin töihin. Naiset ei kanna elämäntaakkaa tekemällä vaan kärsimällä (kun me pidetään siitä huoli), synnytyskivuilla, lasten paimennuxella, miehen palveluxella, jolle naisen pitää olla kärsivällinen ja piristävä kumppani.Kovimmat kärsimyxet, ilot ja voimanponnistuxet ei kuulu sille; vaan sen elämän täytyy valua hiljemmin, merkityxettömämmin ja lievemmin kuin miehen, olematta sen tautta olennaisesti onnellisempaa tai onnettomampaa.
ellauri037.html on line 498: Meidän ihmisten hoitajixi ja alkeiskasvattajaixi naiset sopivat just six, että ne on ize lapsellisia, pellejä ja lyhytnäköisiä, sanalla sanoen, koko elämän isoja lapsia: eräänlainen välimuoto lapsen ja miehen välillä, joka on se varsinainen ihminen. Kazokaa vaan tyttöjä, kun ne jaxaa leikkiä koko päivän jonkun lapsen kanssa, tassia ympäriinsä ja laulaa, ja kuvitelkaaa mitä miekkonen parhaalla tahdollakaan saisi samassa asemassa aikaan. (Kuka haluiskaan leikkiä leikkurin alle jääneellä koalalla?)
ellauri037.html on line 501: Tytölle on luonto antanut dramaturgisesti sanoen paukkuefektin, kun se parin vuoden ajan on ihan ylikaunis, ihana ja täyteläinen, lopun elinajan kustannuxella, jotta se noiden vuosien aikana pystyy lumoamaan miehen fantasian niin kertakaikkiaan, et se tempautuu mukaan, ja ottaa hoitaaxeen eliniäxi naisen suojiinsa; mihin ei pelkät järkisyt mitenkään riittäisi. Niin on luonto aseistanut ja varustanut naisen niinkuin kaikki muutkin luomansa juuri sellaisilla aseilla jotka sen henkiinjääntiin piisaavat, ja niin pitkäx aikaa vaan kun niitä tarvitaan; se on tapansa mukaan säästäväinen. Niinkuin murkkukuningatar häiden jälkeen puree poikki tarpeettomaxi käyneet siipensä, joista poikimisessa oisi pelkkää vaivaa, niin enimmäxeen 1-2 synnytyxen jälkeen nainen menettää kauneutensa; varmaan vastaavasta syystä.
ellauri037.html on line 503: Vastaavasti nuoret tytöt pitävät koti- tai siivoustöitä sydämmessään sivuseikkana, ihan leikkinä: niiden ainoo vakavampi duuni on rakkaus, valloituxet ja mitä niihin liittyy, kuten tualetti, tanssi jne.
ellauri037.html on line 506: Mitä jalompi ja täydellisempi joku juttu on, sitä myöhemmin ja hitaammin se kypsyy. Miekkonen saavuttaa järkensä ja hengenlahjojensa kypsyyden tuskin ennen 28. ikävuotta (jos sillonkaan, taitaa mennä pullapoika hautaan aika raakana); nainen 18-vuotiaana. Mutta sitten onkin naisilla järki sen mukainen: aika niukasti annosteltu. Siks just naiset jäävät koko iäxensä lapsixi, kaipaavat vaan lähimmäistä, tarraavat nykyhetkeen, mittaa kalut silmämäärällä ja nalkuttavat pikkuasioista isoiden ja tärkeiden sijasta (kuten mun filosofian). Järki näät on, jonka tautta ihminen (siis mies) pääsee suruista ja tumpeloinneista. Tästä saavutettuja etuja mutta myöskin haittoja saa osaxensa nainen vähemmän kiitos heikompien hengenlahjojen: pikemminkin se on henkisesti likinäköinen, kun sen intuitiivinen ymmärrys näkee lähietäisyydeltä tarkasti, sensijaan sillä on ahdas näkökenttä, johon kauempana oleva ei mahdu; siks just kaikki poissaoleva, mennyt ja tuleva vaikuttaa naisiin heikommin kuin meihin (puhun nyt teille muut miekkoset). Vaikka tästä onkin paljon haittoja, onhan siinä se hyväkin, että nainen liikkuu enemmän nykyhetkessä kuin me, ja sixi, jos nykyisyys on jotenkin siedettävä, nauttii siitä enemmän, mistä tulee naisille ominainen hilpeys, josta on paljon hyötyä huolten vaivaaman miehen viihteexi.
ellauri037.html on line 508: Samasta lähteestä voidaan johtaa, että naiset osoittavat enemmän myötätuntoa ja enemmän ihmisrakkautta ja osanottoa onnettomille kuin miekkoset; sitävastoin mukiloinnissa, kostonhimossa, vanhurskaudessa, rehvakkuudessa, tunnottomuudessa ja koiramaisessa tottelevaisuudessa ne jäävät miekkosten jalkoihin. Sillä heikon järjen hämärässä valossa tempaa tämänhetkinen, havainnollinen, välitön todellisuus ne mukaansa, ja meidän miekkosten tanakkana seisoviin maksim-konekivääreihin, lukkoon lyödyihin ja kiinni naulattuihin päättömiin päätöxiin, ylipäänsä menneisyyden ja tulevaisuuden, olemattoman ja etäisen vatvomiseen niillä on vähän kärsivällisyyttä. Niillähän on äijyyteen vaan vähin vaadittava, puuttuu varsinaiset ratkaisevat vehkeet siihen. Niitä voi tässä suhteessa verrata eliöön, jolla on maxa, muttei sappea. Kun miehet purkaa sappeaan, maxaa nainen laskun. Ks. väitöskirjani pykälää 17, missä määrittelen moraalin perustan, nimittäin maxan sekä sapen. - Sitä myöden huomataan että naisluonteen perusvirhe on epäreiluus. (Äiskäkin oli tosi epäreilu kun antoi siskolle koko pikku perintönsä, mulle jäi vaan pääpotti isältä.) Se syntyy ensinnäkin jo esitellystä järjen ja harkinnan puutteesta, mutta sitä tukee vielä se, että ne voimiltaan luonnostaan heikompina ei voi turvautua väkivaltaan niinkuin me, vaan juonittelee. Akka on kuin kuttukin, ellei se pahhoo tie, niin ajattelloo kumminnii.
ellauri037.html on line 510: (Mä sivuutan nyt sen näennäisen ristiriidan, et miten noi järjettömät luontokappaleet onnistuu joka kerta kusettamaan meitä verrattomasti fixumpia luomakunnan herroja. Käsittelen sitä väitöskirjani tukijatkeessa, jahka saan sen valmiixi.)
ellauri037.html on line 512: Siitä niiden vaistonvarainen nokkeluus ja vastustamaton tarve valehdella. Sillä kuten luonto on varustanut leijonat kynsillä ja hampailla, elefantit ja karjut syöxyhampailla, sonnin sarvilla, mustekalan (ja mut) sumuttavalla musteella, niin on se antanut naisille huijauksen taidon suojaxi ja puolustuxexi miespaskiaisilta, ja on kaiken sen voiman, minkä se antoi miekkosille habaan ja niskalihaxiin, naiselle tuon lahjan muodossa. Vedätys on niille sixi synnynnäistä, ja sixi sitä löytyy tyhmemmältäkin naiselta enemmän kuin meiltä. Sen käyttäminen joka käänteessä on sixi niille yhtä luonnollista, kuin meille käyttää heti ekan hyökkäyxen torjunnassa nyrkkejä. Six (siis ton nyrkkivallan takia) on harvinaista löytää täysin suoraan puhuvaa, mutkatonta naista. (Mutkaton on miesten kieltä ja tarkoittaa täys tolloa.) Just six ne näkee myös meidän surkeiden kusetusyritysten läpi heti, niin että neuvon olemaan sitä ollenkaan yrittämättä. Niin kävi mulle äiskän kaa joka kerta, jäin kiinni rysän päältä. – Tästä pääviasta ja sen seuralaisista seuraa epärehellisyys, uskottomuus, petos, epäkiitollisus ym.ym. (Hizi Schopenhauer alkaa kuulostaa ihan Dantelta sen hölmön helvettinsä kaa.)
ellauri037.html on line 515: Ihmissuvun jatkamisesta huolehtii luonnostaan nuoret, vahvat ja kauniit miehet, kunnon nazikönsikkäät jotta rotu pysyy hyvänä, ikävä kyllä koaloilla ja mustekaloilla ei ole siinä pennin jakoa. No mä oon aina tykännytkin enemmän koirantalutuxesta ja huiluhommista. Tää on luonnon toivomus, ja naisten himot on sitä myöten. Tää laki on ihan eka kaikissa suhteissa. Six se on voi, jos sitä koittaa vastustaa: siinä käy heti tosi ohraisesti ekassa kurvissa. Sillä naisten salainen, lausumaton, jopa tiedostamaton moraali on: meillä on on oikeus huolehtia lajin jatkumisesta eikä jonkun (esim koalamaisen) yxilön. Me ajatellaan mieluummin meidän lapsia kuin jonkun koalan tohveleita. Naiset ei huolehdi tästä peruslaista vaan in abstracto, vaan myös in concreto, ja todistavat sen käytöxellään (siis jättämällä koalan kuin tikku paskaan kun jotain edes vähän parempaa on näköpiirissä). - Tästä lähemmin mun pääteoxen luvussa 44 osassa 2, jossa kerron naisten mulle tekemistä ohareista.
ellauri037.html on line 518: Miesten kesken on luonnostaan vaan välinpitämättömyyttä (no mulla kyllä kieltämättä oli jotain pikku erimielisyyxiä eräiden koulufilosofiprofessoriääliöiden kaa, joihin palaan tukijatkeessa), mutta naiset on luonnostaan keskenään sotajalalla. Se kai johtuu siitä et miehillä kilpailu rajoittuu omaan kiltaan, naisilla se ulottuu koko sukupuoleen, koska niillä on vaan yx ammatti, maailman vanhin sellainen. Kadullakin tavatessaan ne kazoo toisiaan kuin Guelfit ja Ghibelliinit. 2 naista tavatessaan 1 kertaa suhtautuvat toisiinsa vaivautuneemmin ja teeskentelevämmin kuin 2 reilua miekkosta. (Tulee mieleen Bernard Shawn, toisen ison setämiehen My Fair Lady. Nää reilu-miekkosjutut on aina vähän homahtavia.) Sen takia naisten keskiset komplimangit kuulostavat naurettavammilta kuin kahden miehen keskiset (häh? no Schopenhauer oli tosi turhamainen ollaxeen pussikarhun doppelgängeri). Edelleen, vaikka mies puhuu suht ihmismäisesti jopa niille jotka ovat paaaaaaaaljon sitä alempana (vitun nilkkifasisti), on sietämätöntä kazoa miten kopeasti ylhäinen rouva elehtii nokintajärjestyxessä alemmalle (vaikkei edes palvelijalle, missä tapauxessa se olis ihan ymmärrettävää). Siitä voi johtua että naisten kesken on vähemmän nilkkejä kuin meillä, ja voimasuhteet voi muuttua äkkisemmin kuin meillä miehillä. No niin vittu, miehet on vielä enemmän laumaeläimiä, de Waalin simpansseja, tai vielä pahenpaa, cro magnoneja. Miehillä ranki riippuu kaiken maailman prenikoista ja nazoista, naisilla vaan siitä, kenen kaa ne on naimisissa. Six ne on luonnostaan samalla viivalla ja yrittää hikisesti luoda hajurakoa. (Helvatti, mix nää hajuraot kiinnostaa miehiä niin hirveesti. No, tyhmä kysymys.)
ellauri037.html on line 521: Paremmalla syyllä kuin kauniixi vois naisia sanoa epäesteettisexi sukupuolexi. Niillä ei ole tajua eikä vastaanottokykyä kaunotaiteille, kuten musiikille, runoille tai kuvataiteille, kazovat vaan kun lehmä uutta veräjää, tai apinoivat miellyttämishalussaan jos ne niitä on harrastavinaan. Janne-Jaakko (Rusakko) sen jo sanoi: les femmes, en général, n’aiment aucun art, ne se connoissent à aucun, et n’ont aucun génie (lettre à d’Alembert, note x x). (Setämiehet haistaa kyllä toisensa ihan hännän alushajusta kuin koirat.) Jokainen joka kazoo huivin taa, huomaa kyllä sen. Ei tarvize kuin kazoa mihin naaraat keskittyy konsäärissä, uupperassa tai tiiatterissa (miekkoset keskittyy tietysti selvittämään juuri tän). Esim kazo niiden lapsellista hälinää, kun ne (miesten) suurenmoisten mestariteosten kauneimpien kohtien aikanakin jatkaa lätinää. Jos krekut ei tosiaan päästäneet naisenpuolikkaita kazomoon, ne teki siinä oikein; ainakin pystyi niiden teattereissa sentään jotain kuulemaan. (Jääkiekko- ja futismazeissakin liikuttaa miesyleisön rikkumaton hiljaisuus.)
ellauri037.html on line 523: - Naisilta ei voi odottaakaan mitään muuta, kun puntaroi, että koko sukupuolen etevimmät päät ei ole koskaan ulettuneet mihinkään oikeasti suureen, aitoon ja omaperäiseen suorituxeen kaunotaiteissa. Mäkin soitan huilua paremmin kuin ne, ja mun koira Atma ulvoo omaperäisemmin. Eikä ne ole saaneet aikaan mitään teosta jolla olisi kestävää arvoa (siitä kestämättömyydestä me miekkoset on tosi paljon huolta kannettu, Sapfon runotkin me saatiin onnex revityxi paloixi). Tää johtuu just siitä, et niillä ei ole edes ole mitään vastaanottokykyä, sillä natura non facit saltus. Yxittäiset ja osittaiset poikkeuxet ei muuta mitään, me miehet ollaan KAIKKI poikkeuxellisen eteviä, ja keskimääräistä parempia autokuskejakin joka iikka. Naiset on ja pysyvät, yleisesti ottaen, parantumattomina peruspalestiinalaisina; sixpähän ne on, sen absurdin järjestelmän ansiosta, että ne jakaa miehen säädyn ja tittelin, aina tyrkkimässä miestä eteenpäin omax eduxeen; ja samasta syystä niiden komentelu ja ohjailu on nykyaikaisen yhteiskunnan rappio. (Ohops, nyt tuli sanotuxi se, mitä ei saanut sanoa, nimittäin että naiset täällä lopultakin määräävät...)
ellauri037.html on line 525: Setämiesystäväni Chamfort sanoo aivan oikein: naiset on tehty käymään kauppaa meidän heikkouxilla, meidän hulluudella, muttei meidän järjellä. (No ei tietysti, miesjärkeä ei ole juuri kaupan, tai se on huonolaatusta, ei löydy ostajia, markkina ei vedä.) Naisten ja miesten väillä on ihokosketus, ei mitään henkistä sielullista eikä luonteen sympatiaa. (Vittu ei ainakaan tän koalan kaa, se on niin totaalisen epäsympaattinen.) Silleen ajatteli antiikkiset ja orientaaliset setämiehet naisista, ja antoivat niille asiaankuuluvan paikan paremmin kuin me (mun kaltaiseni nykypiipunrassit siis), jotka ollaan vanharanskalaisen galantteja ja palvotaan mauttomasti naisia, se on tän kristillis-germaanisen tyhmyyden korkein kukkanen, joka on ainoastaan saanut aikaan sen, että ne on niin arrogantteja ja häikäilemättömiä, että tulee mieleen Benaresin pyhät apinat, jotka tuntien pyhyytensä ja loukkaamattomuutensa pitävät kaikkea izellensä sallittuna. (Olikohan joku daami kiilannut Artun eteen lihakaupan jonossa sen pyytäessä luuta Atmalle, kun se kiihty kirjottamaan tätä turausta?)
ellauri037.html on line 528: Meidän monogaamisessa maanosassa avioliitto meinaa oikeuxien puolitusta ja velvollisuuxien kaxinkertaistusta. Muualla sentään käy toisinpäin, oikeudet 2-kertaistuu ja velvollisuudet puolittuu. Voi vittu sentään että piti käydä heikosti. Vaan kun lait salli naisille samat oikeudet kuin miehille, ois niiden pitänyt tehdä niistä yhtä tyhmiä kuin miehistä, nyt ne on aivan ylivoimaisia. Voi vittu sentään että piti käydä heikosti. Mitä enemmän oikeudet ja kunnioitus minkä laki suo naikkosille ylittää niiden luonnollisen aseman, sitä enemmän ne vähentää niiden naisten lukua, jotka oikeasti pääsee osille näistä eduista, ja vievät yhtä paljon etuuxia lopuilta.
ellauri037.html on line 530: Sillä siinä luonnottoman edullisessa asemassa, minkä yxiavioisuus ja siihen liittyvät avioliittolait tarjoo naisille, alkaa mun kaltaset viksut ja varovaiset miehet arvella, et kannattaax niiden uhrata niin paljon eduistaan jos kauppa ei ookkaan niille enää sikaedullinen. Moniavioisissa kansoissa kaikille naikkosille löytyy sängynnurkka, mut monogaamisissa naimisiin pääsevien naisten määrä on rajoitettu, ja sit jää naisia hurjasti ylize ilman toimeentulotukea, jotka eleskelee ylemmissä säädyissä hyödyttöminä vanhoinapiikoina, ja alemissa joutuu paskahommiin, tai rupee antamaan rahan edestä, ja elää niin ilotonta ja kunniatonta elämää kuin miehet mitenkään voi niille kexiä. Ja siinä ne on kyllä kexeliäitä, vaikka muuten tyhmiä. Mut ne on miessukupuolen tyydytyxexi ihan välttämättömiä, miehet näät ei mee naimisiin kun ne ei tykkää koppavista rouvista. Extra naisista tulee julkisesti tunnustamaton sääty, jonka erityinen tarkoitus on suojata naimisiin päässeitä naisia, tai niitä jotka vielä haluu naimisiin, säätymiekkosten viettely-eli panoyrityxiltä. Suo siellä vetelä täällä, käänny nainen minne vaan, aina on joku äijä vastassa etuveitikka ulkona, nahat pois ja tanassa. Sitäpaizi on luonnottomien oikeuxien jakelu naisille luonut luonnottomia velvollisuuxia, joiden laiminlyönti tekee ne vaan onnettomixi. Monelle miehelle näät tekee sääty-tai omaisuusnäkökohdat avioliiton kannattamattomaxi, ellei siihen liity loistavia ehtoja.
ellauri037.html on line 534: Siis miekkonen halua valikoida naisen joka turvaa sille ja sen lapsille varman tienestin. Miten kohtuullisia, järkeviä ja asianmukaisia sen ehdot ovatkaan, ja nainen antaa perään eikä pidä kiinni suhteettomista oikeuxista, jotka vaan avioliitto takaa, niin naikkosesta tulee, koska avioliitto on porvarillisen yhteiskunnan kulmakivi, sitten jossain määrin kunniaton ja se elää surullista elämää; kerta apinan luonto on sellainen, että toisten apinoiden miälipiteille annetaan ihan kohtuutonta arvoa. Laumaeläimiä ollaan. Jos taas nainen ei anna perään, eikä edestäkään; silloin on vaara, että se joutuu jonkun ällöpäisen miehen puolisoxi, tai kuivuu vanhapiikasäädyssä: sillä sen parasta ennen päivä on aina lähellä. Tässä suhteessa on enkelitohtori Tompan umpioppinut tutkielma de concubinatu eri mielenkiintoista luettavaa, koska siitä näkyy, että kaikkien sivistyneiden kansojen keskuudessa aina luterilaiseen uskonpuhdistuxeen saakka on konkubinaatti ollut sallittu ja jopa laillisesti tunnettu eikä minkäänlaista häpeää tuottanut järjestely, joka on tyrkitty tästä asemasta vasta Luteruxen toimesta. Eräänlainen rakkauden pätkätyö, nollasopimus. Luther halus sen kieltämällä päästää pastoritkin naimisiin, eikä katolisetkaan sit voineet jäädä toisexi.
ellauri037.html on line 547:  una.jpg" width="50%" />
ellauri037.html on line 549: Artun äidin olisi pitänyt opettaa Arttu hyväxymään izensä. Sanoa sille niinkuin Wagner lihavalle ryppyiselle tädille: hyväxyttekö olevanne ruma kalkkuna. Hyväxyn. Kiitos.
ellauri037.html on line 557: Pessimistejä käsittelevässä albumissa oli jo aika paljon juoruja Sopen elämästä ja tekosista. Rupes kiinnostamaan lähemmin, oliko sillä ylipäänsä yhtään naissuhteita, muita siis kuin äiti, sisko ja hälisevä naapuri. Plus Atma, jos joku niistä oli narttu. Ja olihan sillä! vaikka kuinka paljon panopuita, vaikkei mitään oikeita suhteita. Jonkun palvelijattaren jopa veti paxuxi ja pakeni juoxujalkaa paikalta. Kazotaanpa tätä vähän lähemmin.
ellauri037.html on line 561: Lähdetään siis Danzigista eli Gdanskista, jossa Arttu syntyi 100v ennen Mikko Rothia. Sen iskä Heikki oli saxalais-hollantilainen patriisi ja äiti Johanna monilahjakas salonginpitäjä ja kirjaltaja. Se Schopen lapiosana tulee siis hollannista. Uskonnottomia olivat, vallankumouxellisia rebublikaaneja, kosmopoliitteja ja anglofiilejä. Toisin kuin Sope siis, taas, paitsi sitä ateismia. Kun Gdanskista tuli osa Preussia, lipilaari Heikki muutti perheineen länsimielisempään Hampuriin. Artun pikkusisko Adele oli sitä 8 vuotta nuorempi. Ei siis leikkikaveri, vaan ärsyttävä vanhempien lemmikki kuin Riku. Heikki ja Hanna antoi lapsilleen A:lla alkavat nimet, niinkuin saman pesueen koiranpennuille. Artun koirankin nimi oli Atma. Arttu oli vaihdossa Ranskassa ja styylas siellä ikätoverinsa pojan kanssa, ja soitti sen kanssa huilua. 15v jolppina se lähti Euroopanympärimatkalle vanhempien kaa, business and pleasure. Tää oli Heikin juonia: se halus Artun perhebisnexeen, Arttu halus yliopistoon joka oli iskän mielestä turhuutta. Jos haluut matkalle, niin sit jatkat sen jälkeen kauppakoulussa. Jos haluut verstaalle, niin unohda koko turnee. No se lähti reisulle, mut katu sitä myöhemmin. Wimbledonissa oli tyyyylllsäää jossain anglikaanikoulussa. Sixikin se vihas uskontoa myöhemmin. Heikki rähjäsi Artulle huonoista todistuxista niin kovasti, että Hanna pelkäsi sen menettäneen järkensä. Ehkä menettikin. Heikki hyppäs kanaaliin Hampurissa 1805. Se oli yhtä autisti kuin poikansa, ja yhtä masis. Sope sanoikin et sen luonne on isän peruja. Isän puolella oli enemmänkin hulluja. Äiskä sensijaan oli seuraihminen. Sope ihaili isäänsä kai six kun ei pärjännyt alkuunkaan äidille, ja äiti vaan hemmotteli pikku Adia. No Heikiltä jäi mojova potti, joka jaettin kolmeen osaan. Arttu sijoitti omansa varovasti valtionobligaatioihin ja nettosi sillä 2x enemmän kuin yliopiston professori. Oli varaa sitten vittuilla koulufilosofeille.
ellauri037.html on line 563: Arttu opetteli 2v 2x kirjanpitoa merkanttikoulussa, mistä oli sille myöhemmin hyötyä rahankeruussa. Sitten opsimathes aloitti akateemiset opinnot myöhässä. Varsinkin latina tuotti vaikeuxia. Sixköhän se pudotteli siivekkäitä sanoja niin paljon prujuissa, lunttasi varmaan kirjasta niinku kouluaikoina. Äiti muutti Adelen kanssa Weimariin Goethen perässä. Arttu oli äidin kaa huonoissa väleissä. Äiti kirjoitti: "sä olet sietämätön ja rasittava, ja sun kanssa on ihan mahdotonta elää; sun harvat hyvät ominaisuudet peittyy tohon izerakkauteen, eikä niistä ole hyötyä koska et malta olla vittuilematta toisille." Arttu lähti, eikä ne enää tavanneet kinä. Artun naisvihamielisyys voi EHKÄ liittyä tähän, ehdottaa varovasti elämäkerturi. Hampurissa Arttu asui yhen opiskelukaverin (pojan) kaa.
ellauri037.html on line 565: Arttu meni sit Gothan aikuislukioon sakseissa ja pani rahaa menemään aatelisten bileissä. Kirjoitti jonkun epigrammin yhestä opesta ja sai potkut koulusta. (Tästäkin Arttu valehteli myöhemmin. Totuus ei ollut sille mikään kauppatavara, se valehteli ihan ilmasex.)
ellauri037.html on line 567: Weimarissa Arttu oli mustasukkanen äidille joka keikisteli Goethelle eikä kunnoittanut Heikki-isän muistoa. Molemmat oli pihejä ja syytteli toisiaan tuhlaavaisudesta. Äidin hännän alla oli kovaa (vaikkei ne edes asuneet yhdessä), äiti haukku sitä myötäänsä (ihan aiheesta). Opinnot alko sujua ja huveissa oli mukavaa. Johannan salonki pyöri täysillä. Artusta tuli Goethe-bändäri ja se roikkui äiskän bileissä aina kun Goethe oli paikalla. Goethe ei ollut huomaavinaan salin perällä murjottavaa tarhapöllöä. Se väisteli Arttua six että Arttu oli niin paha luonne, tai sit six että Goethella oli nokkapokkaa sen saman Franz Passowin kanssa joka kirjoitti mun kreikan sanakirjan; se näät oli Schopenhauerin kielenopettaja ja ohjaaja.
ellauri037.html on line 569: Arttu oli lääpällään kauniiseen Karoline Jagemanniin, herttua Karl Augustin kanaseen, ja kirjotti sille ainoan tunnetun rakkausrunonsa. (Atmalle kirjotetut on hävinneet, koira kai söi läxyvihon.) Vaikka Sope myöhemmin vähexyi sänkypainia, sillä oli kaikenlaista panoa alempiarvosten naisten seurassa, kuten palvelijoiden, näyttelijättärien ja joskus maxettujen naisten (näitä se vältteli, liian kallista). Nää hommat jatku vanhempanakin, ja sillä oli 2 aviotonta tytrtä (1819, 1836), jotka onnex onnex kuoli vauvana. Arthur jopa kehuskeli tällä, kai se tiesi ettei naiset pitäneet sitä minään löytönä, sehän oli ruma kuin perse, eikä se useinkaan päässyt viivalle.
ellauri037.html on line 573: Äiti alkoi kirjottaa menestysromaaneja kun Arttu lähti Berliiniin. Arttu kuunteli Berliinissä Fichteä mut heti tuli riitoja, ja Fichten luennot oli tylsiä ja vaikeetajusia. Sitähän ei voi Sopesta sanoa, se menee kansaan kuin häkä, ja se mitä ei ymmärrä, kuulostaa kuitenkin kohtalokkaaan hienolta. Ei se pitänyt Schleiermacheristakaan, se oli liian jumalinen. Sope suuntas kohti ateismia. Sope luki Platon, Kantin ja Fichten lisäxi tiedelehteä ja Schellingiä, Friesiä (?), Jacobia, Baconia ja Lockea. Sivuaineina oli filologiaa (se harrasti kökköä etymologiaa vielä seniilinä) ja luonnontiedettä.
ellauri037.html on line 575: Sopelle tuli äkkilähtö Berliinistä 1813 Napsun pelossa kun se epäili joutuvansa varusmiehexi. Se palas Weimariin mutta lähti sieltäkiin kun äiskä eli siellä synnissä jonkun sitä 12v nuoremman gigolon kaa. Piileskeli vähän aikaa Rudoldstadtin kaupunkipahasessa, retkeili Thuringenin mezissä ja söi makkaraa kirjoittaen väikkäriä, Riittävän syyn periaatteen neljästä juuresta. (Eli mix tyhjästä ei voi mitään nyhjästä.) Kun Ranskan armeija lyötiin Leipzigissä, väikkäri tuli sopivasti valmiixi. Sopea vitutti hohottavat sotilaat ja se lähti taas Weimariin. Äiskä (joka oli nähtävästi yhtä kova laskettamaan luikuria kuin poikansa) väitti et sen suhde gigoloon oli vaan platoninen (sen pitäis miellyttää platonisti Sopea). Sope ei uskonut ja riiteli typerän vaikka lihaxikkaan gigolon kaa. Äiskä julkaisi matkakirjoja niiden Euroopan reisusta. Artun väikkäriä se piti käsittämättömänä, eikä käsittänyt kuka haluis ostaa sen, saati lukea. (Arvaa vituttiko äidin keuliminen Arttua.) Arttu huusi pää punasena et sen (Artun) juttuja luettas paljon sen jälkeen kun Hannan matkakirjat ja romskut olis unohtuneet. (Ja niinhän siinä kävi.) Ize asiassa Brockhaus suostu kustantamaan Artun prujauxen vaan koska sen äidin kirjat möi niin hyvin. Mut myöhemmin osat vaihtuivat, ja Brockhaus lopulta nettos paljon enemmän koalasta kuin sen äidistä. Molempien kuvat oli Brockhausin seinällä. Kerrankin sovussa.
ellauri037.html on line 577: Goethe tykkäsi Sopen väikkäristä, sai sen Sopelta ilmasex (epätavallinen suosionosoitus). Siihen teki vaikutuxen Sopen lukeneisuus. Goethe tuskin luki muuta kuin omia juttujaan. Asiaa auttoi että Sope innostui Goethen säälittävästä väriteoriasta. Mut sit Sope alko kirjoittaa siihen parannuxia, ja Goethe närkästyi. Välit viilenivät. Nuoren narsistin tahditon vittuilu ja suuret luulot izestään viilensivät vanhan narsistin tunteita. Kirjeenvaihto tyrehtyi. Sope pani pahaxeen, mutta antoi silti Goethelle tunnustusta hyvästä yrityxestä.
ellauri037.html on line 579: Tässä vaiheessa Sope tutustui myös Herderin oppilaaseen Majeriin, joka opetti sille Upanishadia. Sopen mielestä Buddha oli lähes yhtä kova jäbä kuin Plato ja Kant. Se luki vielä Bhagavad Gitan ja jotain värikuvapainoxia hinduismista, plus takusti Kama Sutran, vaikkei sitä mainita. Semmielestä buddhismi oli ihan ykkösuskonto, koska se selittää myös peräkkäisten mutta silti niin samanlaisten villakoirien ytimen, se on sielunvaellus. Myöhemmin Sope väitti et se oli kexinyt intialaisen filosofian ize, yhdennäköisyys vedoihin on pelkkää sattumaa.
ellauri037.html on line 581: Äiskän kanssa tuli taas kärhämää ja Arttu muutti Dresdeniin 1814. Se jatkoi filosofointia ja seurustelua herrasväissä ja satunnaista bylsintää. Joku nuori maalaripoika maalas siitä taulun, jossa se paranteli vähän Artun persemäistä lättyä. Silti Arttu haastoi riitaa vähän jokaisen kanssa kuin Esa Itkonen. Samalla se kirjotti magnum opusta, Maailma tahtona ja esityxenä, joka valmistui 1818. Se oli nyt asiantuntija, sillä oli hurja tahto esittää. Sope jätti sen Brockhausille, mutta riiteli joka ii-pilkusta, Brockhaus menetti hermonsa, kaiken lisäxi kirjan myynti oli surkea.
ellauri037.html on line 583: Vuonna 1818 odotellessaan kirjan ulostuloa se karkas Dresdenistä pakoon pantuaan jonkun piian paxuxi ja lähti vuoden riemulomalle Italiaan, enimmäxeen omin nokkineen. Vietti talven Roomassa kärhämöiden kahviloissa maanmiesten kaa. Kaikki muisti vielä jälkeenpäin miten ikävä ihminen se oli. No se nautti taiteesta, arkkitehtuurista, raunioista, näytelmistä ja opperoista, jatkoi pohdintaa ja bylsintää. Väitti jopa suunnittelevansa jonkun rikkaan aatelisen italiattaren naimista. Suunnitelmax tais jäädä, ellei ollut suorastaan puppua. Sopelta sitä voi odottaa.
ellauri037.html on line 585: Kun perheyritys meni konkkaan Danzigissa, naiset menetti valtaosan perinnöstä mutta Arttu perkele merkanttina vahti kuin haukka omaa osaansa ja sai sen perityxi täysimääräisenä pesästä. Tää ei ollut omiaan parantamaan perheen muutenkin tulehtuneita välejä. Paskiainen mikä paskiainen, ajatteli tytöt.
ellauri037.html on line 588: Hegelillä oli poliittisia ongelmia kun se oli progressiivinen, kun taas Sope oli patataantumuxellisen maineessa. Hegel hölmönä kannatti Sopea äänestyxessä. Ei tiennyt minkälaisen perskärpäsen kanssa oli tekemisissä. No vaan 5 opiskelijaa tuli Sopen luennolle (tuttu määrä mullekin, hyvänä vuotena). Tappion kärsineenä Sope jättäytyi pois verstaalta. Alkoi haukuskella koulufilosofeja tyyliin happamia sano kettu rypäleistä.
ellauri037.html on line 590: Sit tuli tää selkkaus äänekkäästä naapurin ämmästä, jonka se tyrkkäs alas portaita. Se hyppäs ize satuttaaxen izensä, väitti aina totuutta peräänkuuluttava Sope. Oikeutta käytiin 6 vuotta, Sope hävisi ja sai maxaa naapurille kivusta ja särystä sen loppuiäxi. Sope lähti suuttuneena taas Italiaan.
ellauri037.html on line 594: Välillä se haaveili naimisiinmenosta. 39-vuotiaana kosiskeili jotain 17-vuotiasta neizykäistä, joka varmaan laatttas hihaansa. Sitä vitutti jo silloin monogamia, ehdotteli jotain ristiinsuihkintaa, pani on and off jotain 6 vuotta vanhempaa tanssijatarhaahkaa (varmaan sovitusta hinnasta), jonka se oli tavannut jo koulupoikana, jolla oli lapsia monista eri miehistä (muttei tiettävästi Sopesta). Kun Sope pakeni Berliinistä koleraa 1831, sitä johon Hegel kuoli kun tuli kotiin liian aikaisin, se ois ottanut tän haahkan mukaan, se ei tahtonut, Sope antoi sille rahaa, mutta kielsi käyttämästä sitä lapsenruokkoihin. Se näki jotain näkyjä ja innostui joxkin aikaa paranormaaleista ilmiöistä, kai se toivoi sillä todistavansa tahdon toimintaa. Siitäkään ei tullut lasta eikä paskaakaan.
ellauri037.html on line 596: Koleraa paossa Frankfurtissa Sope oli masis ja huonossa hapessa. Kirjoitti köyhtyneelle ja suosiosta pudonneelle äiskälle, joka pelkäs et nyt se Sope menee samaa tietä kuin Heikkikin. No ei siitä sen enempää, Sope piristyi, mut välit äiskään ei järin lämmenneet. Kun Johanna kuoli, Arttu oli ihan että obit anus, obit anus.
ellauri037.html on line 598: Loppuajan eli 1833-1860 Sope asui Frankfurtissa puudeleiden sielunvaelluxen luojana, milloin Atma, milloin Butz (sielu ja sen vihollinen vuoron perään). Voitti norjalaisilta palkinnon kotiaineella tahdon vapaudesta, ei saanut tanskalaisilta toista moraalin alkuperästä, vaikka oli ainoo osanottaja. Haukkui liian nimekkäitä filosofeja. Sope oli ollut varma voitosta (ylläri) ja raivostui. Vitun tanskalaiset! Se julkaisi molemmat prujauxet omalla kustannuxella ja haukkui tanskalaisia vielä esipuheessa. Ammattifilosofit ei viizineet edes pierasta Schopenhauerin suuntaan, mut kaikenlaiset diletantit alkoi innostua sen räväköistä jutuista, monet lakimiehiä. Yx bändäri erityisesti, Frauenstädter, roikkui sitkeästi Sopessa ja sai lopulta sen Nachlassin. Hulluna vuotena Sope pelkäs omaisuutensa ja henkensä puolesta ja kannusti kovasti kurin ja järjestyxen palautusta. Lahjotti kiikarinsa upseereille että löytävät nihilistit paremmin. Kun vasemmistohegeliläiset (kuten Marx) puhui edistyxen puolesta, Sope sanoi kuin Jeesus että köyhät teillä on aina keskuudessanne ja hyvä niin, jää hajurakoa. Sitäpaizi on hyvä vään kun tulee apuharvennusta.
ellauri037.html on line 600: Schopenhauerin sivutyöt ja poisjätetyt otoxet oli sen eka menestys, vähän kuin Russellin jokamiehen filosofia. Arttu ja Perttu ymmärsivät loppupeleissä siirtyä niin pukkikirjaimilla kirjotettuun soveltavaan filosofiaan että laahuskin tajuaa. Izehoitoaforismeja jengi haluaa ja sitä se saa, huda hudaa. Sope kelpas aikanaan hätkäyttämään poroporvaria, eihän kukaan ottanut sen filosofiaa ihan todesta. Jotkut sano et täähän on ihan kuin Fichteä ja Schellingiä, jotkut sano et se puhu ristiin. Molemmat arvostelut sai Sopen raivoihin. (No mikä ei saanut, voi kysyä. Ehkä herkkulounas kantapaikassa Englisher Hofissa, jos se oli onnistunut.) Sope sano myös kuten se Waldenin mies Thoreau: puhun ristiin, so what? olen maailman monin poni. Se oli hirmu tyytyväinen kun jengi alkoi palvoa sitä Frankfurtin julkkixena ja sen muotokuvalle rakennettiin pytinki. Se pysyi terveenä, kun söi ja nukkui paljon ja kävelytti Atmaa (tai Butzia) 2h päivässä. Kuoli keuhkokuumeeseen istualtaan sohvalla 1860 72-vuotiaana.
ellauri037.html on line 606: Wille ist Grundursache des menschlichen Lebens und Leidens. Tote willen nichts und leiden leider auch von nichts.
ellauri037.html on line 608: Physisch paßt Arthur Schopenhauer in das stereotype Bild vom ernsten Philosophen. Er war klein und schmächlig gebaut, hatte einen großen Kopf, durchdringende blaue Augen und was immer makellos angezogen. Er neigte zu intensiven Stimmungen, war ein äußerst stolzer Mann, hatte wenig Geduld mit jemandem, der es wagte, anderer Meinung zu sein als er.
ellauri037.html on line 610: Seine beiden Eltern waren dickköpfig, intelligent und leicht
ellauri037.html on line 611: erregt. Seine Mutter Johanna war auf die Begabung ihres Sohnes
ellauri037.html on line 612: eifersüchtig, und die beiden stritten ständig miteinander. Einmal
ellauri037.html on line 613: warf sie ihn in einem Wutanfall die Treppe hinunter. Sein Vater
ellauri037.html on line 616: Vater bewundert, und er versuchte, das Geschäft nach Familien
ellauri037.html on line 618: ermunterte, Philosophie zu studieren, ergriff er begierig die
ellauri037.html on line 619: Gelegenheit und wurde Student. Als Witwe zog Johanna nach Wei
ellauri037.html on line 621: wurde und einen literarischen Salon hielt. Obwohl er ihren frivolen Lebensstil mißbilligte, folgte ihr der junge Schaufelhauer
ellauri037.html on line 623: Mann, den Schriftsteller Friedrich von Gerstenbergk, vorzufinden, der bei ihr lebte. Trotz Johannas beharrlicher Versicherung
ellauri037.html on line 624: daß es sich um eine platonische Freundschaft handle, hatte
ellauri037.html on line 627: Sie wählte von Entenbergk und Schopenhauer sah seine Mutteri nie wieder.
ellauri037.html on line 630: stritt, hatte Schopenhauer eine stille Affäre mit Karoline Jugemann, der Primadonna vom Hoftheater and anerkannten Geliebten des Herzogs Karl August. Über ihre Beziehung sind nur wenige Einzelheiten zu erzählen, unter anderem, daß Schopenhauer ihre Busen romantischer fand als die
ellauri037.html on line 632: würde ich heimschaufeln und verführen und wenn ich sie Steine klopfend an der
ellauri037.html on line 635: Als das Buch Die Welt als Wille und Vorstellung herauskam
ellauri037.html on line 637: sinnlichen Natur hin. In der Uberzeugung, daß sexuelle Leiden
ellauri037.html on line 639: Zügel frei und er gab zu. "Ich bin kein Heiliger". In Italien - wo
ellauri037.html on line 640: die einzige Sunde darin besteht, nicht zu sündigen - lernte er eine
ellauri037.html on line 641: reiche vornehme und schöne Frau kennen, von der wir nur den
ellauri037.html on line 642: Vornamen Theresa kennen. Er erwog eine Heirat, wobei er peinlich genau ihre Fehler und ihre Vorzüge gegeneinander abwog. Er entschied sich gegen eine Heirat, als sie ihn in peinliche Verlegenheit brachte, indem sie in der Offentlichkeit in den höchsten Tonen von einem anderen Mann schwärmte - von Lord Byron. Schopenhauer schrieb: «Ich fürchtete mich vor Hörnern »
ellauri037.html on line 644: Schopenhauer kehrte nach Deutschland zurück, um an der Universität Berlin zu lehren, aber seine Vorlesungen wurden kaum besucht.
ellauri037.html on line 646: Caroline Marquet, wegen Körperverletzung verklagt, weil er sie
ellauri037.html on line 647: eigenhändig aus dem Vorraum zu seiner Wohnung hinausgeworfen hatte, sie hatte ihn wiederholt geärgert, indem sie dort nähte.
ellauri037.html on line 648: Sie gewann den Prozeß, und er mußte ihr für den Rest ihres Lebens eine Entschädigung zahlen. Nach diesem Vorfall brach er
ellauri037.html on line 650: alle mit Verachtung. Der Geschlechtstrieb war für ihn «ein Dämon, der danach strebt, zu pervertieren, einzuengen und alles
ellauri037.html on line 651: über den Haufen zu werfen», und er machte die Frauen für die sich
ellauri037.html on line 652: daraus ergebenden Verheerungen verantwortlich. Seine Philosophie erklärt die Liebe als einen Betrug, den die Natur an uns begeht, um ihren einigen Zweck zu verfolgen: die Fortpflanzung. Ylläri? Wozu sonst sollte sie verdienen?
ellauri037.html on line 654: "Das niedrig gewachsene, schmalschultrige breithüftige und
ellauri037.html on line 659: Er verachtete und bemitleidete die Frauen. Seiner Ansicht nach hatten sie nur eine nützliche Eigenschaft: den Reiz der Jugend, der bald schwindet, wenn das hübsche Gesicht und die vollen Brüste einen Mann in die Ehe gelockt haben. Dennoch
ellauri037.html on line 660: konnte er jüngere, hübsche Damen mit seinen meisterhaften Kenntnissen in Sprachen und Literatur und mit seinen gelegentlichen Zauberkunststückchen fesseln.
ellauri037.html on line 668: haben, bis sie über das Alter, in dem sie Kinder bekommen kann, hinaus ist. Dann sollen sie eine zweite, junge Frau heiraten, aber
ellauri037.html on line 669: weiterhin für ihre erste Frau sorgen. Später festigte seine Abhandlung "Uber die Weiber", die 1851 in dem Sammelband "Parerga
ellauri037.html on line 673: Dennoch hat er die Frauen nie aus seinem Leben verbannt. In einer Zeitschrift schrieb er von einem «Fräulein Medon», einer Schauspielerin von großem Charme, die mit bürgerlichem Namen Caroline Richter hieß. Er umwarb und gewann sie, und wieder dachte er an Heirat. Nach seiner sorgfältigen Analyse war sie "recht zufriedenstellend", als Geliebte oder als Ehefrau. Aber wieder erhoben sich seine Vorsicht und sein Zynismus. Er war verliebt, aber er war auch Philosoph. Sein Pessimismus gewann die Oberhand, und die Idee einer Heirat wurde fallengelassen. Schopenhauer bedeutete sein absolutes Vertrauen auf die Unsterblichkeit seiner Werke mehr als Kinder, die er der Nachwelt hätte hinterlassen können. Dank Gott.
ellauri037.html on line 675: Gedanken: "Das Verhältnis der Geschlechter ist der unsichtbare Mittelpunkt aller Handlungen. Es ist die Ursache des Krieges und das Ende des Friedens. Je mehr ich von Männern sehe, desto weniger gefallen sie mir. Wenn ich bloss dasselbe von Frauen sagen könnte, wäre alles gut."
ellauri037.html on line 677: Er starb allein, im Alter von 72 Jahren, an einem Lungen-Blutsturz. Der Hund Atman hat nach ihm sehr geheult. 50n villitys, 60n kullitus, 70n selitys. Selityxet katkes Artturilta lyhyeen.
ellauri037.html on line 688: Willfully jobless lakimies Clevelandista sanoo Quorassa että Freud oli idiot. Jung oli sen kaa samaa mieltä. Sopen se löysi Freudin alaviitteestä. Sope oli kyllä clueless about women mut niin oon mäkin (sanoo lakimies). Sopella se johtui vaan sen onnettomasta lapsuudesta eli ilkeästä äidistä. Isistä ja Goethesta Sope tykkäsi ja ne siitä. Goethe otti Sopen siipiensä suojaan, unter sanftem Wing. Naisia lukuunottamatta Sope ajattelee suurenmoisesti ja kauniisti, se ymmärtää lakimiehiä ja niiden unia, ja ne sitä. Frankfurtissakin nimenomaan lakimiehet oli sen fänejä. Mikähän siinä on? Lakimehet ja taiteilijat. Veikkaan huumorittomuutta.
ellauri037.html on line 692: Michael Masiello on ope, esteetti, humanisti, joki porukoilleen (river to his people). Ajatusten Tonava. Ceausescu yllättyi kun kansa ei enää hurrannut. Ei tiennyt mitä ajatella siitä, joki tyrehtyi. Tahaton humanisti taas. Masin miälestä Sope on briljantti pessimisti, briljantimpi vielä kuin Masi, siis genius, se on myönnettävä ilman sarvia ja hampaita. Tän briljantin pointin lisäx Masi briljeeraa huomauttamalla lyöntivirheestä.
ellauri037.html on line 694: Joku houkka jopa sanoo et Sope oli niin herkkä, et se ei kestänyt, niinku joku buddha, et se tuns niin paljon myötätuntoa muita kohtaan et se oli sentakeen niin pessimistinen. Ei tainnut tää jäbä lukea Sopen biografiaa.
ellauri037.html on line 704: Hegelin absoluuttisen sekoilun filosofiaa - 3/4 rahantekoa ja 1/4 hullun houretta - pidetään luotaamattomana viisautena ilman että jengi huomaa sen motoxi sopivan Shakespearen sanat: 'sellaista kamaa mitä tulee hullun kielestä muttei mielestä'. tai, sopivana vinjettinä mustekala mustepusseineen joka luo ympärilleen mustan pilven joka estää ketään näkemästä sitä, ja vaalilauseena 'mea caligine tutus', oman pilven suojassa. Tuokoon jokainen päivä meille kuten tähän asti uusia systeemejä jotka sopii yliopistokäyttöön, kokonaan sanoista ja fraaseista tehtyjä ja oppineella jargonilla vielä, niin että jengi voi puhua päiviä sanomatta yhtään mitään; älköön näitä riemuja koskaan häiritkö arabialainen sananlasku: kuulen myllyn jauhavan, mutten näe jauhoja. Kaikella on aikansa, ja nyt on tän.
ellauri037.html on line 707: Tää on aika eskimäistä koulufilosofian pureskelua, rakkikoira älähtelee kun omistajan kalikka on kalahtanut sen kintuille.
ellauri037.html on line 711: Johann Christoph Friedrich Schiller (1759-1805) oli lääkäri. Runoilikin, filosofoi, historioi, dramatiseerasi, lyrisoi ja yritteli esseitä.
ellauri037.html on line 713: Se oli välskärin poika, viisi siskoa (1 isosisko) Ludwigsburgista Württembergissä. Freudillakin oli liuta siskoja, kuin myös Pikku-Masilla ja Imillä. Ei ollut koulussa kovin sotilaallinen. Pissi sänkyyn vielä 15-vuotiaana. Kaarlo Syvännöllä oli sama vika. Alotti oikista mut vaihto lääkixeen. Ihan samaa tekee herraspojat vielä tänäänkin. Sillon vaan ei ollut pyrkyreitä (siis pääsykokeita, oli toki strebereitä, ne ovat aina keskuudessamme kuten köyhät). Karkas lääkintäjoukoista ja pakeni Thüringeniin. Siellä Schopenhauerkin söi pikku makkaroita vähän myöhemmin. Tutustui Weimarissa Hansiin, siis Goetheen. Molemmat sai ylennyxen voneixi, porvariset streeberit, karkeakarvaiset dreeverit. Niinkuin meidän sukulainen salaneuvos Robert Örn. Ranskixet tykkäs Retusta, ottivat kunniaranskalaisexi. Tuntuu et enemmänkin pitäs sanoa, mut mitä?
ellauri037.html on line 717: Luki Klopstockin Sturm und Drang tuubaa opiskeluaikana. Sit Plutarkosta, Shakespearea, Voltairea, Rousseauta und Goethea. 10v vanhempi Goethe piti jolppia eka kilpailijana, niillä oli riitaakin. Mut kyl niistä sitten 1794 tuli kavereita vuosikymmenexi. Schiller kuoli 45-vuotiaana tubiin 1805. Goethe suri kovasti, kuoli puolixi. Jatkoi paskanjauhantaa puoliteholla, runokone kävi enää yhdellä pytyllä. Pitkään kyllä vielä prutkutti, vuoteen 1832.
ellauri037.html on line 724: Ehret die Frauen! Sie flechten und weben
ellauri037.html on line 750: Ohne Rast und Aufenthalt.
ellauri037.html on line 754: Ewig fällt und sich erneut.
ellauri037.html on line 759: Freier in ihrem gebundenen Wirken
ellauri037.html on line 761: Und in der Dichtung unendlichem Kreis.
ellauri037.html on line 768: Der Vernunft, der Phantasie,
ellauri037.html on line 772: Aber die Bilder, die ungewiß wanken
ellauri037.html on line 775: Klar und getreu in dem sanfteren Weibe
ellauri037.html on line 800: Die Begierden – wild und roh!
ellauri037.html on line 847: Schwankt mit ungewissem Schritte,
ellauri037.html on line 848: Zwischen Glück und Recht getheilt,
ellauri037.html on line 852: Aber in kindlich unschuldiger Hülle
ellauri037.html on line 856: Leuchtet der Menschheit Vollendung und Wiege,
ellauri037.html on line 876: jahtaa unikuvia.
ellauri037.html on line 895: poimia hetkisen herttasen ruusun,
ellauri037.html on line 919: Myötätuntoon eipä riitä
ellauri037.html on line 928: nainen, kun pissii se kyykyllään.
ellauri037.html on line 929: Aina se angstaa kun porukat kärsii
ellauri037.html on line 946: rauhottaa tunteet ja nokintakilvat,
ellauri037.html on line 955: kuuseen kun ne kurkottavat,
ellauri037.html on line 958: Naisilla on sekä järki ja tunteet,
ellauri037.html on line 961: Kauniisti mennen, liitäen hiljaa
ellauri037.html on line 963: Tikkuna paskaan miekkonen jää.
ellauri037.html on line 968: pannaan maxuun loputkin.
ellauri037.html on line 974: Naisissa mennään tunteet ensin,
ellauri037.html on line 978: Parempi tulloo kun äitykkä päättää,
ellauri037.html on line 991: piilossa kauniilta pinnalta
ellauri037.html on line 1002: alkuun
ellauri038.html on line 15: alkuun
ellauri038.html on line 16: loppuun
ellauri038.html on line 17: und:white;font-size:4em;text-align:center;margin-top:0%;margin-bottom:0%">John Tenniel
ellauri038.html on line 18: und:white;font-size:5em;text-align:center;margin-top:0%;margin-bottom:0%">The Walrus and the CarpenterYli-inhimillistä
ellauri038.html on line 24: Friedrich Nietzsche mursuwiixineen ei ole koskaan muhun oikeen vedonnut.
ellauri038.html on line 25: Se vaikuttaa melko pesunkestävältä ääliöltä naisvihoineen ja supermiehineen.
ellauri038.html on line 27: just pahimmat piipunrassit jotka eniten on ollaxeen kirjallisesti, kun eivät pärjää
ellauri038.html on line 30: Mä huomaan nyt: kokonainen auringonkierto runoja on takana, sillä alkupäässä mulla on runoja, jotka on kirjoitettu vuoden 2019 pääsiäisenä, ja nyt on pääsiäinen 2020! Ei siis ihan tuhatta tullut vuodessa, mutta luku saattaa tulla täyteen jo ennen kesää tällä vauhdilla.
ellauri038.html on line 32: Turveloita alkoi huutaa netissä kun näytettiin ortodoxista pääsiäisjumalan palvelemista Uspenskin kadetraalissa. Hei mitäs tungosta, heti ryssät viiden metrin päähän. Eivät nähneet ohjelmatiedoista et se oli uusinta. Jo 1990s kerta sama ohjelma. Sama risti, sama huuto, sama esirippu repesi, sama hämmästys kun iso kivi oli poissa paikaltaan ja hauta tyhjä. Et tosiaankin nousi kuolleista? Et kuolemalla voitti kuoleman! Ai jehna!
ellauri038.html on line 58: RUOSK oli Drakan aliupseerikoulu, josta lähdin maitojunaan 1979 ja sain alennuxen B-miehexi ja kirjurixi. Sit mulla oli olkapäässä kynä ja paperia, mikä kyllä sopi mulle paljon paremmin kuin teräsmiehen asu. RUOSK jäi kesken, eikä ollut ruoskaakaan, jonka Friedrich Wilhelm Nietzsche (1844-1900) käski ottaa mukaan naisen luo. Ilman kättä pitempää se ei ilmeisesti pärjännyt, käsiase oli kai kättä lyhyempi, ja aika harvoin kunnon tanassa. Latinki valui piipusta Retun reisille.
ellauri038.html on line 61: Dieser Ratschlag ist wahrscheinlich der bekannteste Satz von Friedrich Nietzsche, und wird von misogynen Männern, die nie ein Buch von Friedrich Nietzsche gelesen haben, gerne zitiert. Dieser Satz, der etwas anders in Nietzsches "Also sprach Zarathustra" steht, ist Rollenprosa, drückt also nicht die Meinung des Autors aus, sondern die einer Figur in einer Dichtung, hier die einer alten Frau (einem "alten Weiblein"), die Zarathustras Gedanken über Frauen lobt und am Ende ihres Treffens ihm noch den Ratschlag mit auf den Weg gibt.
ellauri038.html on line 63: Diese Szene lebt von privaten und literarischen Anspielungen, die eine plump misogyne Interpretation besprechen. Die mittelalterliche Fabel, wie der alte Aristoteles von einer jungen Frau namens Phyllis, in die er närrisch verliebt ist, gedemütigt wird, war wahrscheinlich der Hintergrund für die Inszenierung des berühmten Fotos von 38-jährigen Friedrich Nietzsche mit der damals 21-jährigen genialischen Freundin Lou Andreas-Salomé und der Peitsche in ihrer Hand. 6 Jahre später war er kuckeliku.
ellauri038.html on line 65: Als Nietzsche den ersten Teil von Zarathustra schreibt, ist es mit der Hoffnung auf eine gemeinsame Zukunft mit Lou Salomé vorbei, und in seiner Dichtung gibt Friedrich Nietzsche die Peitsche keiner Frau mehr in die Hand, sondern lässt eine alte Frau dem einsamen Berg-Eremiten Zarathustra den Ratschlag geben, sich vor einer Begegnung mit Frauen mit diesem Dressurwerkzeug zu wappnen.
ellauri038.html on line 67: Der alten Frau legt Nietzsche eine Neufassung des mittelalterlichen florentinischen Sprichworts: "buona femmina e mala femmina vuol bastone" (Gute Frauen und schlechte Frauen brauchen den Stock) in den Mund.
ellauri038.html on line 69: Tää hassunhauska sananparsi löytyi jostain aiemminkin eri kielillä, se on vahva meemi. Milloin heilutetaan patonkia porttikonkissa, milloin nagaikaa. Viimexi se kuultiin partajehuilta filmatisaatiossa Kalifat. Yx ilkimys neuvo höperöä ruozimamua Husamia pryygelöimään laihaa vaimoa Pervitiiniä. Vittu puukottais vaan Pervin senkin ja lähtis vauvan kanssa kotiin. Se tarvii miestä kuin kala polkupyörää. Ihankun se et meemi on vanha tekis siitä paremman.
ellauri038.html on line 71: Seija ihmelettää miten mä jaxan kaivella näitä vanhoja. Koska mä oon vanha izekin, en jaxa seurata tuoreempia hölmöilyjä. Presiis samoja ne on kuin nää vanhatkin, apina ei pääse mihkään punaisesta perseestään. Sitä on musta huvittava seurata.
ellauri038.html on line 73: In der Luzerner Fotoinszenierung von 1882 spielen Nietzsche und sein Freund Rée ein Pferdegespann, das unter der Peitsche der gar nicht bedrohlich wirkenden jungen Frau steht, in die beide Männer tatsächlich sehr verliebt sind.
ellauri038.html on line 74: Im Fotoatelier von Jules Bonnet kümmert sich Nietzsche "in übermütiger Stimmung" (Lou Andreas-Salomé) um jedes Detail und schmückt zum Beispiel die Peitsche mit einem (auf dem Foto nicht erkennbaren) Fliederzweig.
ellauri038.html on line 78: Käviköhän tolla kauniimmalla miekkosella parempi viuhka? Ainakin se seisoo etualalla käsi jo valmiina sepaluxessa. Tyttö näyttää tähtäilevän sen pyllyä. Rieti kannattelee aisaa ja kazoo muualle. Olikohan Retuvanhus mukana vaan varahevosena?
ellauri038.html on line 80: Juurikin näin. Paul Rée (sepalusta kaiveleva nikkari yo. kuvassa) oli mursua 5v nuorempi, jonkinlainen sielutieteilijä sekin, ei oikeastaan hullumpi: materialisti, deterministi, darwinisti, viis välitti vapaasta tahdosta. Edusti siis Paul Bourgetin nimenomaan inhoamia näkemyxiä, ja osallistui samaan sotaan vastapuolella. Mikä pahinta: äveriästä eheytynyttä jutkusukua. Loppuun filosofoituaan liukastui johki rotkoon ehkä tahallaan. Osterina kolmantena toimiva Lou oli ryssä, josta tuli matkailija ja kirjailija. Nazit haukku sitä Suomen jutkuxi vaikka se oli hugenotteja. Loun 25vuotta vanhempi ope, holl. pastori Gillot oli niin siihen lääpällään et olis jättäny vaimoparkansa jos Lou ois siitä huolinut. Ei huolinut.
ellauri038.html on line 82: Ei huolinut Réestä, ei mursuwiixestä, halus vaan olla kolmas kaveri jätkäpumpussa. Liisa oli hyvin mustasukkanen Lousta, se Nietzschen perheen piiskaläppä saatto hyvinkin koskea just sitä. Enivei, Rée ja Lou kylästy pian mursuun ja meni piiloon kaxistaan eikä kukaan ezinyt. Mursu oli epätoivonen ja kiukkuili Liisalle. Kotvan kuluttua Lou dumppas Réenkin, otti seliselibaattimiehen Carlin, jota sitten petti Rilken ja ehkä Freudin kaa. 16v nuoremmalle Rilkelle se oli oikee äitipuuma. Sen hautakivi ironisesti näyttää kikkeliltä. Mikä se on et nää kyldyyrijulkkixet ei leiki ikäistensä kaa?
ellauri038.html on line 85: Nietzsches Schwester Elisabeth erkennt sich später selbst in der Figur des "alten Weibleins" karikiert, weil sie ihrem Bruder auch einmal den Rat gab, strenger gegen "in Trieben und Charakteren ungebändigte Frauen" zu sein und metaphorisch von der "Peitsche" sprach, die "nicht tugendhafte" Frauen nötig hätten.
ellauri038.html on line 87: Andererseits ist nicht zu übersehen, daß die Inszenierung auf das seinerzeit populäre Thema für lebende Bilder „Frauen bändigen die unbändige Lust der Männer, indem sie sie unter das Zugtierjoch spannen“ anspielt. Gerade die Differenz von strahlendem Sonnenwagen der Liebe und dem Ehegespann im Alltagstrott, von himmelhochjauchzend und den Mühen der Ebene, eröffnete einen weiten Spielraum der Interpretation, ohne das Risiko, jemanden unmittelbar zu kränken.
ellauri038.html on line 89: Tähän yhteyteen sitten kaivetaan tavallisesti vielä vanhoja valokuvia Pyllixestä razastamassa Aristoteleella. Aikalailla selittelyn makua. "Au! Ense mä ollut, sen sano toi vanha ämmä mun alter egolle Zarathustralle!" Rieti piilottelee piiskaa selän takana kun pikkusisko termentää. "Läppä läppä! Se oli vaan metafoorista! Älä lyö Liisa! Au! älä vedä wiixestä! Pippaa!" Rouva Piiska oli äkee emännöizijä Kätkijöissä. Pelotteli fretillä.
ellauri038.html on line 91: Retu ja Liisa oli erittäinkin läheisiä lapsena, kunnes Liisa nai protonazi antisemiitin Försterin 1885. Förster puuhas utopia-arjalaisleiriä Nueva Germaniaa Paraguayhyn joka meni puihin. Förster teki seppukun ja Lissu palas 1889 Paraguaysta vanhaan Germaaniaan hoitelemaan Rietiä kunnes sekin kuoli. Lissu kuoli 1935 89-vuotiaana. Hitlerin Aatu oli kuoppabileissä. Liisa oli äree ämmä ja nazisymppari. Kuvassa se näyttää kyllä joltain muslimilta.
ellauri038.html on line 100: Nietzscheä pohditutti, mix ihmisen tulisi ylipäänsä olla moraalinen. Mixei se vois olla vaan reilusti pelkkä apina? Turha kysymys, niinhän se onkin enimmän aikaa. Uskontoa se pilkkas orjamoraalista ja tarjosi tilalle herramoraalia. Ja esteettistä asennetta, josta puhui hiljan myönteiseen sävyyn Jönsy-velikin . Kaunis esine, sanoi Carl-Erik Carlson nuorempana, vanhempana sitten: kauniita pilviä.
ellauri038.html on line 102: Ei kai se sentään nihilisti ollut, ex nihilo nihil fit, kuten todisteli Schopenhauer. Enempi se oli supermies, joka ei väsähdä muuten kuin kryptoniitista. Aforistista ja runollista tyyliä se tavoitteli, ja julisteli kovasti.
ellauri038.html on line 113: Mistä tää kaikki sitten sai alkunsa? Friedrich Nietzsche syntyi pappissukuun 15. lokakuuta 1844 Röckenin kaupungissa, silloisessa Preussissa. Häntä kasvattivat naiset, äiti Franziska, isoäiti, 2 tätiä ja pikkusisko Liisa, sillä hänen isänsä, luterilainen pappi, kuoli pojan ollessa viisivuotias. Ahaa, tätähän saattoi epäillä. Axan hännän alla istuja oli näezen Retukin. Sixkö se jäi 5-vuotiaan tasolle? Viisi Axaa! Vähemmästäkin voi tulla hulluxi.
ellauri038.html on line 117: Vuoden päästä hän vaihtoi, opettajaansa ja tukijaansa Friedrich Ritschliä seuraten, Leipzigin yliopistoon. Siellä hän kiinnostui Arthur Schopenhauerin filosofiasta ja metafysiikasta. Vuonna 1868 hän tapasi säveltäjä Richard Wagnerin. Nietzsche saavutti opinnoissaan jo varhaisella iällä sellaisen tason, että pääsi kielitieteen professoriksi Baselin yliopistoon 24-vuotiaana. Ihan eteni E.Saarisen vauhtia. Wagner asu Luzernissa lähinurkilla. Myöhemmin tuli riitaa kun Wagnerista tuli liian kuuluisa. Nietzscheltäkään ei syntynyt kunnon tutkimusta vaan polemiikkeja, punkakatemioita ja epäapinan perä-ääniä.
ellauri038.html on line 121: Kiihkeä luomiskausi edelsi Nietzschen lopullista henkistä sortumista, mikä tapahtui Torinossa vuodenvaihteessa 1888–1889. Loppuelämänsä (12v) Nietzsche vietti Saksassa parantumattomasti sairaana sen jälkeen kun aivohalvaus oli lamauttanut hänen henkiset toimintonsa. Nietzschen 2v nuorempi pikkusisko Elisabeth Förster-Nietzsche (1846–1935) hoiti häntä sairauden aja Weimarissa. Hemmetti, koiran iän se vaan hoivasi hölmähtänyttä veljeä. Hän keräsi veljensä kirjallisen jäämistön ja perusti Weimariin Nietzsche-arkiston 1894. Äkee Liisa latas tiskikoneen ja pesi pyykkiä sillä aikaa kun Retu nojas päähän ja näytti syvälliseltä, vaikka viimeisetkin muumit oli lähteneet laaxosta. Tämmöistäkin on liikkeellä.
ellauri038.html on line 123: Viimeisessä, sairastumista edeltäneessä maanisessa vaiheessa, tyypillistä Nietzscheä oli maaninen ja itseironinenkin itsetehostus (Epäjumalten hämärä 1888, Antikristus 1888, Wagnerin tapaus 1888, Ecce Homo 1888). Hui. Jäljet pelottavat. Eski kirjoitti jo nuorempana tilausteoxen Epäihmisen ääni. Tää mun on enempi tämmöinen epämääräinen hotellin hämärä. Ajatuxia airbnb:stä. Epäteräviä kuvia.
ellauri038.html on line 131: Nietzsche tuomitsi darwinismin, hegeliläisyyden, kantilaisuuden sekä utilitarismin epäonnistuneina yrityksinä paikata jumalan jättämä aukko. Hölmö. Darwin ei perustanut filosofiaa eikä uskontoa, se mittas ja laski paljonko multaa kastemadot tuottaa 20 vuodessa.
ellauri038.html on line 133: Nietzsche väitti, että moraalia on kahdenlaista, herramoraalia, joka nousee aktiivisesti ”jalosta ihmisestä” ja orjamoraalia, joka liittyy vasteenomaisena ”heikkoon ihmiseen”. Eri moraalit eivät (sen mielestä) ole toistensa vastakohtia, vaan toisiaan täydentäviä arvotusjärjestelmiä: herramoraali arvottaa teot asteikolla hyvä–huono, kun taas orjamoraali arvottaa ne asteikolla hyvä–paha.
ellauri038.html on line 137: Tässä lie Nietzschelle tullut kyllä joku sekaannus. Zarathustra oli manikealainen dualisti, hyvät vastaan pahat asetelman pääteoreetikko, siis orjamoralisti. Nietzsche ei ollut vaan paha vaan myös huono, ja vieläpä ruma kuin rengin räkä räystäällä. Kun hyvä ja paha taistelee, ruma saa istua vaihtopenkillä. Nietzsche kertakäyttönenäliinaan tai Nietzsche hihaan, älä toisten naamalle, niin puhui Zarathustra. Jos sua heidegger, älä ainakaan husserl kohti. Jää karanteeniin ja soita teholle jos on Weberiä. Aufforderung zum Tanz, senniminen Arabia-mukikin on olemassa, jossa puput halaavat. Jöhnskö taisi pitää Max Weberistä? Varmaan kun se oli samanlainen kaiken ymmärtäjä. Max oli 20v Nietzscheä nuorempi, ihan eri sukupolvea, ja paljon liberaalimpi, mut vankka porvari. No, se saa jäädä odottamaan pureskeluvuoroaan.
ellauri038.html on line 141: Nietzschestä saa sen vaikutelman eze oli 5-vuotiaan tasolla, tottelematon Tipi kiukuttelemassa kiltille tädille. Teki tyhmästi kun karkasi soveliaisuuden häkistä. Ei pikku siivet kantaneet. Hulluuden paha kissa Sylvesteri sen sitten nielaisi ja sylki höyheniä suupielestä. Nietzsche on kuollut, sanoi jumala ja pesi kädet käsidesillä. Lukien ekan värsyn laulusta Jänis istui maassa samalla: mikäs sullon jänönen kun et enää hyppele. Hyppää pois, hyppää pois, hyp-pää pois!
ellauri038.html on line 143: Nietzschefänit on enimmäxeen hölmöjä ja/tai kusipäitä: Martin Heidegger, Jacques Derrida and Michel Foucault; ung Carl">Carl Jung and und">Sigmund Freud, two of the founding figures of psychiatry; and writers such as Albert Camus, Jean-Paul Sartre, Thomas Mann and Hermann Hesse. Nippu narsisteja plus koko dritter Reich riippuu psykopaatin wiixissä. Sis tän mursuwiixisen, sen H-alkuisen Lassi Hiekkala-tyyppisissä viixissä ei kukaan kauan roikkunut.
ellauri038.html on line 152: I’m not saying that Nietzsche thought he was God before his breakdown. But he understood the parallel between the creator God and the creator of values. Values must be self-justifying; anything that requires an argument is vulnerable.
ellauri038.html on line 160: Itämaisuus oli jännää lännessä kolonialismin mausteena. Naiset pukeutu silkkiin, juotiin teetä chinakupeista. Sope kexi kaivaa esiin hindut. Se meni yleisöön kuin häkä. Ajeli hopeahondalla kuin mä Kouvolaan, kunnes nukahdin, ja heräsin ratti kaulassa, en sentään paratiisissa.
ellauri038.html on line 164: Zarathustralaisuus (harvemmin mazdalaisuus) on uskonto ja filosofia, jonka perusti profeetta Zarathustra. Sen perusajatuksena on yhden jumalan, Ahura Mazdan, palvominen. Zarathustralaisuus syntyi Persiassa vuoden 600 eaa. tienoilla, kun uskonnollinen filosofi Zarathustra yksinkertaisti varhaisten iranilaisjumalien luetteloa jakaen luettelon kahteen vastakkaiseen voimaan: hyvään Ahura Mazdaan ja pahaan Angra Mainyuhun. Zarathustran ajatuksien pohjalta syntyi virallinen uskonto zarathustralaisuus.
ellauri038.html on line 176: Sen niminen pomomies pomottaa naislindkvistiä feikki ufofilmissä josta kerrotaan albumissa 88. Mutta oikeasti se oli kermaperse yhteiskuntatiedemies jota Jönsy fanitti opiskeluvuosina. Maxin osallistuvan ymmärtävää mefodia käytti Jönsy gradussaan Salokylän kuusivuotias, joka meni nipin napin läpi tarkastuxesta. Se oli musta hauska väsäys.
ellauri038.html on line 182: Koska hänen isänsä oli yhteiskunnallisesti merkittävässä asemassa, Weber varttui politiikantäyteisessä kodissa, jossa vierailivat usein merkittävät oppineet ja julkiset hahmot. Siitä tuli selväksi, että Max Weber oli älyllisesti erittäin lahjakas. Hänen lahjansa vanhemmilleen vuonna 1876 koostui kahdesta esseestä, joiden otsikot olivat ”Saksan historian kulku erityisesti viitaten keisariin ja paaviin” sekä ”Rooman keisarillinen aika Konstantinus Suuresta kansainvaelluksiin”. Ize kudottu pannulappu ois ollut lämpimämpi lahjaidea.
ellauri038.html on line 184: 1882 Weber kirjoittautui Heidelbergin yliopistoon lakitieteen opiskelijaksi palvellen samalla "toisinaan" Saksan armeijassa. 1886 Weber läpäisi alemman oikeustutkinnon. 1880-luvun ajan Weber jatkoi historian opiskelua. Hän sai tohtorinarvon lakitieteessä 1889 kirjoittamalla keskiajan liikeorganisaatioita käsittelevän väikkärin. Kaksi vuotta myöhemmin Weber sai valmiiksi habilitaatioväitöskirjan Die Römische Agrargeschichte in ihrer Bedeutung für das Staats- und Privatrecht. Yhtään pannulappua?
ellauri038.html on line 186: Näinä vuosina Weber kuitenkin keskittyi erityisesti yhteiskuntapolitiikkaan. 1888 hän liittyi Verein für Sozialpolitikiin, eräänlaiseen itsenäiseen oppineiden "aivoriiheen" tai "ajatushautomoon", joka pohti yhteiskunnallisia asioita. 1890 "aivoriihi" käynnisti tutkimushankkeen, joka pohti ”Puolan ongelmaa” – ulkomaalaisten maatyöläisten muuttoliikettä itäiseen Saksaan samalla kun paikalliset maatyöläiset muuttivat teollistuviin kaupunkeihin. Weber asetettiin tutkimushankkeen johtoon ja saman tien kexi suurimman osan tuloxista. Lopullista raporttia pidettiin laajalti erinomaisena empiirisen kusetuxen esimerkkinä ja Weberin maine asiantuntijana maatalouspolitiikassa lujittui. Puolan ongelmalle löytyi puoli vuosisataa myöhemmmin muka lopullinen ratkaisu. Vaan ei, toiset 50v myöhemmin polakkeja putkareita häärää pimeästi joka puolella, varsinkin briteissä. Sori Max, ei tullut valmista.
ellauri038.html on line 188: Weber saavutti suurta menestystä 1890-luvulla. Vuonna 1893 hän meni naimisiin sukulaisensa Marianne Schnitgerin kanssa, joka oli intellektuelli ja feministi, itsekin tunnettu sosiologi. No ei siitä sen enempää (mut kz. alla!). Seuraavana vuonna Weber toimi lyhytaikaisesti taloustieteen professorina Freiburgin yliopistossa, ennen kuin otti vastaan viran Heidelbergissä 1896. Hän joutui vähentämään ja lopulta kokonaan lopettamaan säännöllisen akateemisen työnsä vuonna 1897 sairauden takia, josta ei toipunut ennen vuotta 1901. Sairaus oli todennäköisesti "hermoromahdus", joka aiheutui hänen isänsä kuolemasta. Mitä ihmettä? Tästä pitää ottaa selvää tarkemmin. No justiinsa, alempana selviää, että Max oli ison osan aikaa täysin sekopää. Sitä näyttää olleen paljon liikkeellä Weberien suvussa.
ellauri038.html on line 190: 1903 hänestä tuli Archiv für Sozialwissenschaft und Sozialpolitikin toimittaja. Weberistä tuntui kuitenkin, ettei hän voinut jatkaa normaalia opetustyötä ja toimi siitä lähtien yksityisenä oppineena. Tätä auttoi vaimon vuonna 1907 saama perintö. Vuonna 1904 Weberit vierailivat Yhdysvalloissa ja osallistuivat taiteiden ja tieteiden kongressiin, joka pidettiin St. Louisin maailmannäyttelyn yhteydessä.
ellauri038.html on line 192: Weberin laajimmin tunnettu teos, Protestanttinen etiikka ja kapitalismin henki, julkaistiin vuonna 1904 (suom. 1980). Siinä hän esitti, että kapitalismin syntyyn vaikutti kalvinismin ennaltamääräämisoppi, jonka mukaan taivaaseen pääsyyn ei voinut itse vaikuttaa. Kalvinistit tarvitsivat varmuuden pelastumisestaan, joten he ajattelivat, että maallinen menestys oli osoitus kuulumisesta pelastuvien joukkoon. Tämä Weberin mukaan osaltaan synnytti taloudellisen järjestelmän, joka myöhemmin jatkoi olemassaoloa uskontoon perustuneesta synnystään riippumatta. Weber ei tarkoittanut, että kalvinismi olisi ollut välttämätön kapitalismin syntymiselle, vaan sanoi, että kapitalismi olisi ilman kalvinismia syntynyt jossain muussa muodossa.
ellauri038.html on line 194: Ensimmäisen maailmansodan aikana hän toimi hetken aikaa sairaaloiden johtajana Heidelbergissä. Vuonna 1918 Weber toimi asiantuntijana Saksan aselepokomissiossa solmittaessa Versaillesin rauhansopimusta. Hän oli mukana myös Weimarin tasavallan perustuslain luonnostelleessa komiteassa.
ellauri038.html on line 200: Marianne Schnitger was born on 2 August 1870 in Oerlinghausen to medical doctor Eduard Schnitger and his wife, Anna Weber, daughter of a prominent Oerlinghausen businessman Karl Weber. After the death of her mother in 1873, she moved to Lemgo and was raised for the next fourteen years by her grandmother and aunt. During this time, both her father and his two brothers went mad and were institutionalized. When Marianne turned 16, Karl Weber sent her off to fashionable finishing schools in Lemgo and Hanover, from which she graduated when she was 19. After the death of her grandmother in 1889, she lived several years with her mother´s sister, Alwine, in Oerlinghausen.
ellauri038.html on line 202: During the first few years of their marriage, Max taught in Berlin, then, in 1894, at the University of Heidelberg. During this time, Marianne pursued her own studies. After moving to Freiburg in 1894, she studied with a leading neo-Kantian philosopher, Heinrich Rickert. She also began to engage herself in the women´s movement after hearing prominent feminist speakers at a political congress in 1895. In 1896, in Heidelberg, she co-founded a society for the circulation of feminist thought. She also worked with Max to raise the level of women students attending the university. Max found them deplorably charmless.
ellauri038.html on line 206: During this time, their roles reversed somewhat; as Max worked toward recovery and rested at home, Marianne attended political meetings, sometimes until late at night, and published her first book in 1900: Fichtes Sozialismus und sein Verhältnis zur Marxschen Doktrin ("Fichte's Socialism and its Relation to Marxist Doctrine"). Marianne vaikuttaa vasemmistolaisemmalta, järki-ihmiseltä Maxiin verrattuna.
ellauri038.html on line 208: In 1904, the Webers toured America. In America, Marianne met both Jane Addams and Florence Kelley, both staunch feminists and active political reformers. Also during that year, Max re-entered the public sphere, publishing, among other things, The Protestant Ethic and the Spirit of Capitalism. USA:ssa sen lurituxet satoivat vastaanottavaiseen maahan. Marianne also continued her own scholarship, publishing in 1907 her landmark work Ehefrau und Mutter in der Rechtsentwicklung ("Wife and Mother in the Development of Law").
ellauri038.html on line 210: In 1907, Karl Weber died, and left enough money to his granddaughter Marianne for the Webers to live comfortably. During this time, Marianne first established her intellectual salon. Between 1907 and the start of World War I, Marianne enjoyed a rise in her status as an intellectual and a scholar as she published "The Question of Divorce" (1909), "Authority and Autonomy in Marriage" (1912) and "On the Valuation of Housework" (1912), and "Women and Objective Culture" (1913). The Webers presented a united front in public life. Max defended his wife from her scholarly detractors but carried on an affair with Else Jaffe, a mutual friend.
ellauri038.html on line 212: In 1914, World War I broke out. While Max busied himself publishing his multi-volume study of religion, lecturing, organizing military hospitals, serving as an adviser in peace negotiations and running for office in the new Weimar Republic, Marianne published many works, among which were: "The New Woman" (1914), "The Ideal of Marriage" (1914), "War as an Ethical Problem" (1916), "Changing Types of University Women" (1917), "The Forces Shaping Sexual Life" (1919) and "Women's Special Cultural Tasks" (1919).
ellauri038.html on line 214: In 1918, Marianne Weber became a member of the German Democratic Party and, shortly thereafter, the first woman elected as a delegate in the federal state parliament of Baden. Also in 1919, she assumed the role of chairwoman of the Bund Deutscher Frauenvereine (League of German Women's Associations), an office she would hold until 1923. Also in 1920, Max's sister Lili suddenly committed suicide, and Max and Marianne adopted her four children. Shortly thereafter, Max Weber contracted pneumonia and died suddenly on 14 June 1920, leaving Marianne a widow with four children to raise.
ellauri038.html on line 216: Following Max's unexpected death, Marianne withdrew from public and social life, funneling her physical and psychological resources into preparing ten volumes of her husband's writing for publication. In 1924, she received an honorary doctoral degree from the University of Heidelberg, both for her work in editing and publishing Max's work as well as for her own scholarship. Between 1923 and 1926, Weber worked on Max Weber: Ein Lebensbild ("Max Weber: A Biography"), which was published in 1926.[15] Also in 1926, she re-established her weekly salon, and entered into a phase of public speaking in which she spoke to audiences of up to 5,000. During this phase, she continued to raise Lili's children with the help of a close-knit circle of friends
ellauri038.html on line 218: Weber's career as a feminist public speaker ended abruptly in 1935 when Hitler dissolved the League of German Women's Associations. During the time of the Nazi regime up until the Allied Occupation of Germany in 1945, she held a weekly salon.[17] While criticisms of Nazi atrocities were sometimes subtly implied, she told interviewer Howard Becker in 1945 that "we restricted ourselves to philosophical, religious and aesthetic topics, making our criticism of the Nazi system between the lines, as it were. None of us were the stuff of which martyrs were made." Ymmärrettävää.
ellauri038.html on line 220: Ymmärtävä sosiologia viittaa Weberin määritelmään sosiologiasta. Weberille sosiologia oli tiede, joka ymmärtää tulkiten sosiaalista toimintaa ja siten selittää sen kulun ja sen vaikutusten syitä. Ymmärtävässä sosiologiassa ymmärtämiseen liittyy aina selittävä ote. Sosiologian tulee selittää syitä toiminnalla sekä toiminnan vaikutuksia ja seurauksia. Inhimillisen toiminnan ehdoksi Weber asettaa sen, että toimija liittää toimintaan subjektiivisen merkityksen. Sosiaalista toiminta on vasta silloin kun toimijan subjektiivinen merkityksenanto ottaa huomioon muut toimijat. Weberille vain yksilöt voivat olla toimijoita. No tää on kyllä perinteistä oikeistomeemiä. Weber ymmärtää kapitalisteja, ei ne voi sille mitään että ne on paskiaisia.
ellauri038.html on line 222: Maxens Leitmotiv war der okzidentale Rationalismus und die damit bewirkte Entzauberung der Welt. Eine Schlüsselstellung in diesem historischen Prozess war der moderne Kapitalismus als die „schicksalsvollste Macht unseres modernen Lebens“. In der Wahl dieses Forschungsschwerpunktes zeigte sich eine Nähe zu seinem Antipoden Karl Marx, die ihm auch die Bezeichnung „der bürgerliche Marx“ eintrug. Hyi helkkari.
ellauri038.html on line 224: Weber verkaufte die Protestantismus-Kapitalismus-These, das Prinzip der Werturteilsfreiheit, den Begriff Charisma, das Gewaltmonopol des Staates sowie die Unterscheidung von Gesinnungs- und Verantwortungsethik. Aus seiner Beschäftigung mit dem „Erlösungsmedium Kunst“ ging eine gelehrte Abhandlung zur Musiksoziologie hervor. Mit Webers Namen sind die Protestantismus-Kapitalismus-These, das Prinzip der Werturteilsfreiheit, der Begriff Charisma, das Gewaltmonopol des Staates sowie die bevorzugung der Verantwortungsethik über die Gesinnungs-dieselbe. Aus seiner Beschäftigung mit dem „Erlösungsmedium Kunst“ ging eine gelehrte Abhandlung zur Musiksoziologie hervor. (Oivallus ja nide. Tää kuulostaa jo lähes Hannu Mäkelältä.)
ellauri038.html on line 226: Politik war nicht nur sein Forschungsgebiet, sondern er äußerte sich auch als klassenbewusster Bürger und aus liberaler Überzeugung engagiert zu aktuellen politischen Streitfragen des Kaiserreichs und der Weimarer Republik. Als früher Theoretiker der Bürokratie wurde er über den Umweg US-amerikanischer Rezeption zu einem der Gründungsväter der Organisationssoziologie gekürt.
ellauri038.html on line 230: Politik war nicht nur sein Forschungsgebiet, sondern er äußerte sich auch als klassenbewusster Bürger und aus liberaler Überzeugung engagiert zu aktuellen politischen Streitfragen des Kaiserreichs und der Weimarer Republik. Als früher Theoretiker der Bürokratie wurde er über den Umweg US-amerikanischer Rezeption zu einem der Gründungsväter der Organisationssoziologie gekürt. Lisää nauloja Maxin muutenkiin jo siilimäiseen arkkuun.
ellauri038.html on line 232: Gesinnungsethik is basically a caricature of Kantian deontological ethics or - which he puts on the same level - religious (here: Christian) fanatism or ethical absolutism. The line between Gesinnungsethik (ethics of conviction) and Verantwortungsethik (ethics of responsibility) are almost exactly corresponding to what is called deontological vs. utilitarian (rather: consequentialist) ethics in contemporary discourse. Eli koordinaatit kohtisuorassa vs. vähän vinossa. Pieni vinous on vain luonnollista.
ellauri038.html on line 241: Ennenkuin alamme puhua Nietzschen kirjoista, miten kiinnostuit alunperin Nietzschestä?
ellauri038.html on line 243: Se oli hyvin tarkka hetki: pääsiäissunnuntai. Musta on herkullisen ironista että se oli just pääsiäissunnuntai, koska silloinhan jumala just kuoli, niinkuin Nietzsche tähdensi. Paizi eze nousi uudestaan ja jatkoi juoxuaan kuin Lasse Viren Münchenissä, toisin kuin Nietzsche, joka jäi rojottamaan sijoilleen.
ellauri038.html on line 245: Perusopiskelijana otin kurssin “Kant to 1900” Richard Rortyltä Princetonissa (en siis ole mikään turha jätkä), ja kurssissa oli pari opintoviikkoa Nietzschestä. Notta tuona sunnuntaina aloin tehdä Nietzsche-kotilaskua - Nietzschen julkaisematonta esseetä "Vaihtoehtoisesta totuudesta extra moraalisessa mielessä". Se vetos muhun kovaa ja sen koommin olen ollut hurjan kiinnostunut Nietzschestä. Julkaisin sen esseen sittemmin omalla nimellä.
ellauri038.html on line 249: Mä innostuin existentialismista lukiossa ranskantunnilla, niinkuin ziljoona muuta nuorta tomppelia (E.Saarinenkin, kunhan se saavutti lukiokypsyyden väitöskirjan jälkeen). Sehän se, sellasta jyreetä "en tottele iskää enkä äitiä" kamaahan se oli.
ellauri038.html on line 251: Tähän mun (L.C.) on kerrottava, et mäkin luin Sartrea &kumpp. Kristinan houkutuxesta joskus lukioaikana, ja vähän lämpeninkin, mutten kunnolla; kävi sama juttu kuin Kari Syreenin femmalaisten kanssa keskikoulussa. Ei nappaa pitkän päälle sittenkään joukkohysteria eikä siihen liittyvä omatuntotuuba. Paul Breellä oli darwinistinen tutkielma omantunnon synnystä. Se kiinnostas nyt enemmän. Muttei tarpeexi.
ellauri038.html on line 253: Gauleiter suosittelee Safranskin elämäkertaa Nietzschestä. Mut sitä ei saa netistä, taitaa pysyä suljettuna kirjana. Safranski (1945) on Rüdiger niinkuin Wokun isäpuoli, onkohan se saman luonteinenkin jyrä. No tääkin langanpää jää taas auki. Seikkaperäisempi elämäkerturi olis joku Curt Paul Janz, mut sen biografia on pitempi kuin Retun koko lyhyt elämä.
ellauri038.html on line 257: No tietysti kun se ei kirjoita liian pitkästi, ja on räväkkä. Se on hauska, ilkeä, törkeä, kaikkee tätä mikä trendaa nyt, on kuin lukis vihapuheita jostain netistä. Se puhuu vähän kaikesta maan ja taivaan välillä eikä puhu liian vaikeita. Ize asiassa koulufilosofit ei edes oikein tykkää siitä. (Eihän se saanut aikasex edes yhtään kunnon suffixi- ja puffixipaperia vaik oli 10v kielitieteen professorina.) Nietzsche oli amatöörifilosofi, mut klassikoita se oli sentään lukenut. Ja kärsijänä se ei ole mikään turisti, vaan aito maahanmuuttaja. Sen ja Sopen päällimmäinen ongelma on miten oikeuttaa elämä kun se on niin vituralla. Sope ottaa pessimistisen kannan asiaan: paska reissu mut tulipahan tehtyä. Nietzsche on enempi et tiukka mutru huuleen ja selkä vastatuuleen. Vastatuuleen pokaloizija kuin Vadimin taluttama vanha Kusti-koira Kallahden rannassa.
ellauri038.html on line 259: Mikä Nietzschessä sit oli vialla? Vähän kaikki, migreeniä, pyörrytystä, etomista, kuppa ehkä, bolzi sekasin. Lopulta meni näkökin. Ja tämmönen sit antaa meille elämisen neuvoja! Sehän on kuin menis hukkuneen merimiehen perustamaan uimakouluun. Sen isäkin kuoli nuorena, olikohan isälläkin kuppa, ja saiko Nietzsche kupan isältä? Täähän selittäisi jopa enemmän kuin tarvizee.
ellauri038.html on line 261: Joku Maudemarie Clark on kiistänyt tyhmien postmodernistien väittämän et Nietzsche olis ollu joku prepostmodernisti, jolle kaikki mielipiteet on yhtä tosia. Preposterous huutaa Clark. Clarkin mielestä Nietzsche vaan hylkäs Kantin (muista ääntämys: Käänt!) erottelun havaittavissa olevien ilmiöiden ja asioiden välillä an sich. Mustakin se on tolloa platonismia, nakkaan roskakoriin Nietzschen perässä.
ellauri038.html on line 263: Gauleiterin mielestä amerikkalaiset ymmärtää Nietzscheä paremmin kuin sakut ize. Sen voi hyvin uskoa, onhan amerikkalaiset kexineet enemmän supersankareita kuin edes nazit. Heidegger sähläs mm. siinä että se teki Nietzschen aika arkisista tsygologisista havainnoista jotain mystiikkaa. Nietzsche havainnoi (omasta päästä, sehän oli sen tärkein lähde) et apinat on vallanhaluisia, et se niitä motivoi. Samanlaista virhetulkintaa voi epäillä Sopen Willen kohdalla, ehkä se oli vaan jonkinlainen sähkön vastine, sielun mekanismista vielä puuttuva johtovyyhti. Mut Heidegger alkoi keittää näistä kyökkizygologeista jotain mystikkasoppaa, ja sillä tiellä on vieläkin monet mannermaiset pellet.
ellauri038.html on line 265: John Richardson (joka on äijä, ja sixi koittaa irvihampain selitellä Nietzschen muka ajatelleen jotain monimutkaisempaa), sanoo et Nietzschestä jokainen vietti kähmii apinan päässä vallankahvasta, et niillä kullakin on oma vallanhalunsa, ei vaan yhtä. No siltikin, tää on vaan tällästä nojatuolizygologiaa. Pitäis kaivaa ylös päästä madot ja panna ne ja niiden paskantama multa vaakakupille, niinkuin Darwin teki. Ei nää asiat vaan lässyttämällä selviä. Richardson selittää myös mitä Deleuze oli mieltä Nietzschestä, ja tekee sen selkeämmin kuin Deleuze ize. Deleuzekin käy sen kirjasta kazomassa, mitä mieltä ize on, kun ei se muista enää minkä ize sanoi ja minkä lainasi.
ellauri038.html on line 269: No kaskun sen mielestä nerot filosofit ikäänkun "näkee" miten jutut on, ei niiden tarvi perustella, se on vaan jälkiviisautta. "Mä nään", ne sanoo niinku Riitta Roth, ja siristävät silmiä. Mä nään et Max on pahoillaan, mun täytyy mennä lohduttamaan sitä. No niihä ne näki profeetat vanhassa testamentissakin jutut näkynä. Näin on näkyleipä, ne sanoivat, ja jengin ei auttanut muuta kuin uskoa, muuten tuli salamasta pyllylle, tai karhut purivat. Tämmöinen kirjoitustyyli vetoo tunteisiin ja jättää järjen lomalle, sixpä se on niin mieleen kasvuikäisille. Kalifaatin Lisha uskoi mielellään kaurissilmäistä ja vakuuttavaa Ibbeä. Vasta kun siltä vietiin känny, se alkoi katua. Kännyssä on enemmän karismaa kuin kymmenessä Ibbessä.
ellauri038.html on line 271: Mikä pätkä oli susta paras Jenseits von Guten und Bösen niteessä? Mikä nauratti suo eniten?
ellauri038.html on line 273: No mä nauroin ihan kippurassa sen kakkososan alkua, Nietzschen vittuilua Kantille ei voi lukea ilman huutonaurua. Edellyttäen siis, että on tutustunut perinpohjin Kantin tuotantoon. Edellyttäen. Tsihi. Eihän se nyt ihan valmiixnaurettujen keskiyön TV-sarjojen tasoista hauskaa ole. Sori siitä.
ellauri038.html on line 277: Varmaan hengailis, jos se pääsis sisään, mikä ei ole lainkaan sanottua. Nietzschen harrastamat heitot ja läpät ei ehkä menis läpi ilman kaxoissokkokokeita tai aivokuvannusta. Voishan se mennä harrastaa vaikka freudilaista zygoanalyysia. Freud lakkas lukemasta Nietzscheä kun se alkoi päästä vituttavan lähelle Freudin omia kekkauxia. Esim tämmönen ajatus et syyllisyys on sisäistettyä julmuutta. Höh. Kyl syyllisyys on sisäistettyä pelkoa siitä, että jää kiinni jostain konnankoukusta. Sitä tuntee koiratkin. Freudin pointti oli oikeesti et se rankaisija on tällä apinalla sisäistetty, se on se supermies, joka vahtii mun ja "sen" toilauxia. Just tää pääsiäisen sanoma, et jumala siinä potkii izeänsä perseeseen kun tuli toimittua tyhmästi.
ellauri038.html on line 281: Njoo, ainakin siinä on vähän pitempiäkin ajatuksen kuljetuxia. Mistä moraali on kotoisin, ja mixei voida olla kärsimättä, mixi täällä aina käristään. Nietzsche ei vaivautunut laittamaan nootteja eikä lähteitä. Wikipediassakin on niitä enemmän. Kaikki käännöxet vetää kotiinpäin. Nazien mielestä Nietzsche oli proto-nazi. (Niin olikin.) Sakemannit sodan jälkeen teki Nietzschestä lipilaarin, joka kirjoittaa izehoito-oppaita. Heideggerin mielestä Nietzsche oli proto-Heidegger. Postmodernistien Nietzsche oli preposterous modernisti. Jne. Felix Leiteriä amerikkalaisena kiinnostaa mitä se sanoi hyvistä, pahoista, huonoista ja rumista. Jenkin elämä on kauneuskilpailua.
ellauri038.html on line 285: Ei ollut, vaikka sen sisko oli. Retu ehti kuolla ennen nazeja. Nazixi siinä oli muutamia vikoja: se oli sairaalloinen piipunrassi, se ei tykännyt saxalaisista eikä armeijasta, ja sillä oli jutkukavereita (Rée, ainaskin aluxi). Plussaa nazeista oli ettei se tykännyt kristityistä. (Hmm. ehkä isäpappa oli käyttänyt sielunhoidossa liian konkreettisia otteita? Ehkä pyllistyxet ei jääneet pelkkiin rukouxiin?) Naziplussaa myös ettei Nietzsche piittaa mistään tasa-arvosta. Sosiaalidarwinismia se peukuttaa ihan raakana. Nietzschen hall of famessa on muutamia erityisen mainioita uuberkuskeja, nimittäin: Goethe, Beethoven and Nietzsche ize. Ja näille neroille pitää antaa palkinnoxi mitä ne vaan haluuvat etuja. Tää sopii nazeille, ja tää sopii myös vaurastuneille jenkeille. Jos ne olis käyttäytyneet kunnollammin, ne ei oisi päässeet neroixi. Ne tarvizee ankaraa izerakkautta. Mitä paskaa. Exe nyt oo aika läpinäkyvää et hemmo laittaa izensä johkin top 10 listalle. Jos joku tekee jonkun 10 kärjessä luettelon johon se kuin sattumalta ize joutuu ihan kärkipäähän, niin nakkaa rodeen. Sekä lista että tekijä. Kasta dem i sopena!
ellauri038.html on line 289: No sen nyt ainakin et julkkixuudella ja kusipäisyydellä on vahva positiivinen korrelaatio. Se et tyyppi pääse kiekumaan jossain koivun latvassa todistaa vaan, et se on onnistunut tyrkkimään jotkut muut pois vihreältä oxalta, kilpailevat linnunpojat ulos käenpesästä. Eli jos joku on suuri nimi tai julkkis niin sillon sitä on peukuttaneet a) muut kyynärpäilyssä onnistuneet kusipäät b) kasan päälle pyrkivät wannabe paskiaiset ja snobit tai c) helevetin tyhmä laahus joka juoksee perässä kun se näkee kohdat a) ja b).
ellauri038.html on line 296: Toi ozikko, jonka sain Wikipedian Nietzschen osastosta, kuulostaa vähän JK Rowlingin seuraavan kirjan nimeltä. Harry Potter ja lisää paalua. Koskenniemestäkin (VA, ei Kimmo) ikuisen paalun ajatus oli fantastinen 1951.
ellauri038.html on line 298: Nietzscheä hirvitti Schopenhauerin ajatus, jonka mukaan jokainen ihminen, joka varauksetta hyväksyy elämän, hyväksyy samalla sen, että hänen elämänsä toistuu sellaisenaan loputtomasti. Nietzsche itse piti tätä ikuisen paluun ajatusta ”kauhistuttavana ja halvaannuttavana”, mikäli se ymmärretään kosmologisena totuutena.
ellauri038.html on line 300: Mutta Nietzsche ei yleensä käsitellyt ikuisen paluun ajatusta totuutena kaikkeudesta, vaan ajatusleikkinä joka lopullisesti paljastaa elämän hyväksymisen. Nietzschen mukaan ”Amor Fatin” (kohtalonrakkauden) omaksunut ei ainoastaan hyväksy, vaan toivoo kaiken kokemansa tuskan, ilon, häpeän ja kunnian uusiutuvan loputtomiin.
ellauri038.html on line 311: Mutta mitä merkizee sata miljoonaa kuollutta? Kun sota on ohi, tuskin enää tiedetäänkään, millainen on kuollut. Ja koska kuollut tuntematon merkizee jotakin vain sille, joka on hänet nähnyt, ei 100M aikakausien taipaleelle jäänyttä ruumista paina kuvitelmissa enempää kuin savu.
ellauri038.html on line 312: Kymmenentuhatta, se on yhtä kuin suuren elokuvateatterin yleisö viisinkertaisena. Niin oli tehtäväkin, jos aikoi saada asiasta havainnollisen käsityxen: kottava viiden elokuvateatterin yleisö jollekin kaupungin torille ja annettava heidän kuolla yhteen läjään. Saattoihan silloin ainakin sijoittaa tuttuja kasvoja tuon nimettömän joukon päällimmäisixi. Mahdoton kuvitelma, tietysti, ja kuka sitä paizi tunsi kasvoja 10K?
ellauri038.html on line 319: Phuketissa on turistien kansoittamat rannat autioituneet,
ellauri038.html on line 320: ei enää läskit ravunväriset hylkeet ryömi rantaveteen.
ellauri038.html on line 325: kun maailmantalouden pyörät ei enää pyöri tänne.
ellauri038.html on line 326: Täähän on pahempi katastrofi kuin taannoinen zunami
ellauri038.html on line 330: ei V eikä U-kirjainta, eikä kaatunutta kuutta ällää.
ellauri038.html on line 334: Vainajat unohtuvat, tietävät jenkit ja ruozalaiset.
ellauri038.html on line 343: Ettei vaan ollut luvatun kansan profeetta Syväntö?
ellauri038.html on line 345: vielä voi panna leivän väliin. Kun ei vaan pysähtyis
ellauri038.html on line 346: nää talouskasvun ja tuottavuuden pyörät, eikä uppoaisi
ellauri038.html on line 372: poika, ja kemistin puoliso; mun kaikki lapset on
ellauri038.html on line 376: joskin klassikko ja humanistisen tiedekunnan jäsen.
ellauri038.html on line 387: kuin eräällä tuntemallani syvältä nousseella tilapäärunoilijalla.
ellauri038.html on line 389: Genesis ja Phil Collins on mulle tuntemattomia suuruuxia.
ellauri038.html on line 395: kun linnut häirizivät karjumalla puissa. Beatboxaajana se oli lyömätön.
ellauri038.html on line 397: Silli ja uudet perunat on ihan parhautta. Kesä, kesä, kuten sanoi C.E.
ellauri038.html on line 398: Auringon ottaminen on kivaa, jos on kunnolla kuuma ja pääse uimaan.
ellauri038.html on line 399: Ja on kaunis tyttö ja hyvä semantiikan kirja mukana, ja iso pyyhe.
ellauri038.html on line 411: Riitalla oli Hallituskadun tyttökoulussa koulupukuna
ellauri038.html on line 413: olla joka aamu taiteltuna puhdas kangasnenäliina.
ellauri038.html on line 421: Kerran kun ne olivat Piian luona kahvilla, Kekka istui
ellauri038.html on line 425: Riitta vaihtoi Meilahden yhteiskouluun ja alkoi bilettää.
ellauri038.html on line 427: kun Eiraan ei voinut mennä ihan niin kovassa kännissä.
ellauri038.html on line 441: Troijan hevosen suuhun pilkallisen happamina kurkkia.
ellauri038.html on line 446: Kiinalaiset naiset nauraakin peittäen suun kädellä.
ellauri038.html on line 450: Niiden hampaat on kuoritettu, ne kestää tarkastelun.
ellauri038.html on line 457: ryöstäytyä irti Kantonin Pikku Nigerian kaupunginosassa. Kinkit
ellauri038.html on line 465: ehtii 36 minuutissa lankapuhelmistä kuin kuningatar Elisabet
ellauri038.html on line 468: enemmän kuin petollisexi osoittautuneeseen pääsiäisen ihmeeseen,
ellauri038.html on line 479: Suomalainen meedia kohtelee venäläistä vitun rumasti,
ellauri038.html on line 484: vinkuu Hesarin tyhjäntoimittaja väliin haastatteluun pettyneenä,
ellauri038.html on line 485: kun blondi ei lähde mukaan vedätyxeen toivotulla tavalla.
ellauri038.html on line 487: Sisällä on tosi hyvä lämmin tuntu, kuvailee oloaan venäläinen blondi suomexi.
ellauri038.html on line 492: No tää on pientä verrattuna suomifasistien pakolaisten kohteluun.
ellauri038.html on line 498: Ruozin asioihin perehtynyt lehdistö on olevinaan vaikuttunut.
ellauri038.html on line 507: alkuun
ellauri038.html on line 508: loppuun
ellauri039.html on line 15: alkuun
ellauri039.html on line 16: loppuun
ellauri039.html on line 17: und:#e0e2e1;font-size:4em;text-align:center;margin-top:0%;margin-bottom:0%">Wilhelm Busch
ellauri039.html on line 18: und:#e0e2e1;font-size:5em;text-align:center;margin-top:0%;margin-bottom:0%">𝔐𝔞𝔵 𝔲𝔫𝔡 𝔐𝔬𝔯𝔦𝔱𝔷Käytännön piloja
ellauri039.html on line 26: Max ja Moritz edustaa eurooppalaista 1800-luvun kuvakertomusta, jota on pidetty modernin sarjakuvan eräänä edeltäjänä. Max ja Moritz itse oli vanhimman edelleen jatkuvan sarjakuvastripin, Rudolph Dirksin Kissalan poikien (Katzenjammer Kids), esikuva.
ellauri039.html on line 38: unohtuvi liian varhain;
ellauri039.html on line 46: Katto-Kassisen oikea nimi oli Carlson på taket. Sillä oli maha turvoxissa ja selässä propelli. Lujaa pierressä se pyöri vinhasti. Myöhemmin (2022) selviää, että mun epämääräisten kipujeni aiheuttaja on pieru exyxissä, kuten lujapieruisella isälläni. Isä kulki kalkkiviivoilla myös niska vinossa, olikohan silläkin niskan pakotusta liiasta kynäilystä. Tuskaa paatissa. Me ollaan niskatuskamiehiä.
ellauri039.html on line 61: Simon Dach (1605-1659) oli puolanliettualainen barokkirunoilija.
ellauri039.html on line 69: Siitä tuli sittemmin oppikoulunopettaja Königsbergissä ja 1639
ellauri039.html on line 70: runouden professori samassa kaupungissa (nykyisessä Kaliningradissa),
ellauri039.html on line 72: jossa runoiltiin ja musisoitiin kovasti. Se oli tilapäärunoilija,
ellauri039.html on line 73: tienasi hyvin tilausrunoilla. Alasaxaxi vedetyistä säilyivät vaan tää
ellauri039.html on line 74: Anke von Tharau ja runo Grethke, warum heffstu mi.
ellauri039.html on line 76: Anke von Tharau oli kai juhlaruno Annan ekoihin häihin 1636.
ellauri039.html on line 77: Myöhemmissä voitiin kai käyttää sitten tätä samaa runoa.
ellauri039.html on line 86: eräänlaista leviraattia. Kun tääkin kuoli, Anna muutti esikoisen
ellauri039.html on line 103: Kranckheit, Verfälgung, Bedröfnös on Pihn,
ellauri039.html on line 118: Wor nich een Hart öß, een Mund, eene Hand?
ellauri039.html on line 120: On glihk den Hungen on Katten begeyht.
ellauri039.html on line 134: Sie ist mein Leben, mein Gut und mein Geld.
ellauri039.html on line 136: Auf mich gerichtet in Lieb’ und in Schmerz.
ellauri039.html on line 138: Du meine Seele, mein Fleisch und mein Blut!
ellauri039.html on line 139: Käm’ alles Wetter gleich auf uns zu schlahn,
ellauri039.html on line 141: Krankheit, Verfolgung, Betrübniß und Pein
ellauri039.html on line 142: Soll unsrer Liebe Verknotigung seyn.
ellauri039.html on line 144: Je mehr ihn Hagel und Regen anficht;
ellauri039.html on line 145: So wird die Lieb’ in uns mächtig und groß
ellauri039.html on line 156: Wo nicht Ein Herz ist, Ein Mund, Eine Hand?
ellauri039.html on line 157: Wo man sich peiniget, zanket und schlägt,
ellauri039.html on line 158: Und gleich den Hunden und Kazen beträgt?
ellauri039.html on line 159: Annchen von Tharau, das woll’n wir nicht thun;
ellauri039.html on line 161: Was ich begehre, ist lieb dir und gut;
ellauri039.html on line 163: Dies ist uns Annchen die süsseste Ruh,
ellauri039.html on line 164: Ein Leib und Seele wird aus Ich und Du.
ellauri039.html on line 171: Tharaun Annikki, se on mulle mieluisa;
ellauri039.html on line 172: Se on mun elämä, mun farmi, ja mun pätäkkä.
ellauri039.html on line 173: Tharaun Annikki on sydämensä taas
ellauri039.html on line 174: tähdännyt muhun myötä- ja vastamäessä.
ellauri039.html on line 175: Tharaun Annikki, mun rikkaus ja mun kartano,
ellauri039.html on line 176: sä mun sielu, liha mun lihasta ja veri verestä!
ellauri039.html on line 180: saa olla meidän rakkauden solmun pitimet.
ellauri039.html on line 184: ristinpuun, kärsimyxen ja muun hädän voimalla.
ellauri039.html on line 189: Tharaun Annikki, mun valo, mun aurinko
ellauri039.html on line 190: elämäni mä kiedon ympärille sun elosi.
ellauri039.html on line 197: Tharaun Annikki, siihenhän me ei ryhdytä,
ellauri039.html on line 198: sä oot mun kyyhkynen, mun lammas ja mun kana.
ellauri039.html on line 200: Mä annan sulle leningin, sä jätät mulle hatun!
ellauri039.html on line 203: Näin tulee elämästä yhtä taivaan valtakuntaa,
ellauri039.html on line 211: Burdasta kertovan töllösarjan onnistuneimpia puolia
ellauri039.html on line 213: pyylevähkö Aenne ja viivasuinen Franz, 50-luvun
ellauri039.html on line 214: vaatteet ja miljööt, ja 50-luvun sodanjälkeinen
ellauri039.html on line 217: menestyxen myötä iloiseen nauruun vaihtuvat ilmeet,
ellauri039.html on line 219: Lulun, Tumppi Suppilon ja Nakke Nakuttajan helppo
ellauri039.html on line 220: suoraviivainen tunne-elämä, kuin Grimmin sadusta.
ellauri039.html on line 224: reunustamaa tietä avokuplafolkkarilla Offenburgin
ellauri039.html on line 225: rajaseutukaupungista huivi päässä Ranskan puolelle
ellauri039.html on line 237: Se oli 40 kun Franzin jalkavaimo Effin perhe Lahrissa
ellauri039.html on line 247: on tunnettu suomalainen naistenlehti, jonka päätoimittaja
ellauri039.html on line 261: jauhettiin jyvix, kun ei niitä muuten saatu hyvix.
ellauri039.html on line 262: Se ilmesty Hesassa (lehdessä) kun me oltiin pieniä
ellauri039.html on line 268: Herr Prof.Dr.Dr. ize ottaa lusikan kauniiseen käteen.
ellauri039.html on line 269: Toisen lähteen mukaan laulun tilasi Simolta toinen Hans,
ellauri039.html on line 272: Aenne kuoli luonnollisesti kotikaupungissaan Burdapeshtissa
ellauri039.html on line 282: jossa sillä on lusikka jo kauniisti kädessä. Franz oli ollut
ellauri039.html on line 289: Franz oli vielä sodan jälkeenkin tunnettu antisemitisti.
ellauri039.html on line 296: Effi Briest on Theodor Fontanen sankaritar. Riku luki Fontanea graduunsa, joka koski Gründerzeitin kuuluisinta naistenlehteä, Garten-Laubea. Siinä julkaisivat runoja ja juttuja monet tämän paasaelman julkkixet. Effi Briest-romsku ilmestyi följetongina Deutsche Rundschaussa kuutena episodina 1895-5 ja yxissä kansissa 1896. Runollis-asialinjaisen saxalaisen kirjallisuuden merkkiteos, jonka malliin Mann kirjoitti menestyneemmät Buddenbrookit; senniminen heppu esiintyy jo Effi Briestissä. Merikadulla oli faffalta peritty biedermeier-tuoli kirjoituspöydän edessä. Kirjoituspöytä on airbnbssä, tuoli Eurajoella.
ellauri039.html on line 298: Effi Briest oli 17-vuotias neizykäinen (hizi näitäkin mulla on jo paljon, alkaen jo Zorrosta). Se suostuu äidin yllytyxestä yli 2x vanhempaan paroniin. Paroni ei piittaa siitä paskan vertaa. Effillä on syrjähyppy jonkun offizieerin kanssa. Parooni löytää kavaltavia kirjeitä, eikä anna Effille enää ilmaisexikaan. Tappaa offizieerin 2-taistelussa ja ottaa summanmutikassa eron Effistä. Vanhemmatkin nakkaa Effin pihalle. Vasta 3 vuoden kuluttua kun Effi on jo loppumetreillä ne suostuu ottamaan sen takaisin. Aika vittumaista porukkaa, ihan laidasta laitaan. Keisarinna Wilhelmiinan aikaan tämmöinen peli ei vedellyt, ei kertakaikkiaan.
ellauri039.html on line 300: Mulla on toi Effi Briest kirja saxaxi, olen lukenutkin sen, ja kai oon nähnyt jonkun leffan, koska mulla on näkömuistikuva miten ja Effi sen offizieeri kuxiskeli jossain kojussa itäsaxan rantadyyneillä. Effillä oli tyttökin sen paroonin kanssa. Se ei kai asiassa paljon painanut, kun ei ollut poika ja paroonisuuden perijä. Joku mustavalkoinen ja kauheen ankee tekele se oli. Se filmikin.
ellauri039.html on line 304: Freud synty onnenlakki päässä, Fontanella oli vaan fontanella. Me käytiin Fontanen (1819-1898) stomping groundilla itäsaxan läpiajoretkellä. Oliko se Neuruppin? Varmasti, Swinemunde on nyt Puolassa. Sievä paikka se oli. Mä oon lukenut siltä myös Irrungen wirrungen, jonka sain kai Rikulta. Fontane oli apteekkarinpoika ja apteekkarina eka Dresdenissä, mutta toimi sitten lehtien kirjeenvaihtajana. Hugenottisukua, six sillä oli tollainen ranskahtava nimi. Näitä hugenottejakin on jo monta, mm. Beckett ja Nietschen lelu. Ranskalaiset kohteli Fontanea sotavankina silkkihansikkain 1870 sodassa, melkein sukulaisena. Briteistäkin se tykkäsi. Se alko kirjaiijaxi vasta 58 vuotiaana, mäkin ehtisin.
ellauri039.html on line 306: Fontane oli söpön näköinen 23-vuotiaana. Se suhtautu naisiin suht ymmärtävästi aikansa setämiehexi. Vaimo Emilie Rouanet oli koulukaveri. Äiti Emilie Labry oli sekin hugenotti. Huuakotteja koko porukka. Ne oli lipilaareja ja kannatti Saksan yhdistymistä. Perhe asui tovin Lontoossa kuin Klasun porukat. Sanokohan senkin pojat mami ja pupi? Meistä se oli hassua. Innostu 1848 hulluilusta mut lopetti ajoissa. Sillon se jätti apteekkihommat. Sen ekat yritelmät kirjailijana oli aika lässähdyxiä, muze petras kuin sika juoxua. Fontane tykkäs Walter Scottista, mut kukapa ei noihin aikoihin. Ällös preussilaista militarismia. Pidän keskinkertaisista kirjailijoista, ne on kiltimpiä.
ellauri039.html on line 308: Fjodorilla oli lavantauti 1841. Parani äidin luona kuten nuori Goethe (ja minä vesirokosta). Naimisiin mentyä ne oli köyhiä, kun Fjodorilla ei ollut duunia. Mäkin jaoin yhden kesän lehtiä. 7 lapsesta kuoli 3 vauvana. Se oli kai aika tavallista.
ellauri039.html on line 310: Fontane on enimmäxeen auktorialer, mutta välistä myös persönlicher Erzähler. Ein charakteristisches Stilmittel Fontanes ist die leichte, unverbindliche Einstreuung wichtiger Motive in die Erzählung, oft unter alsbaldiger Relativierung und Rücknahme, auf die später wieder Bezug genommen wird und welche dadurch eine besondere Betonung erfahren. Dieses Stilmittel kommt besonders in Effi Briest verbreitet vor.
ellauri039.html on line 312: Eli tarinan keskeen vähän turinaa. Se on munkin leipälajini, ja pidän siitä muissakin kirjailijoissa, kuten Sterne, Thackeray, Dickens, Tolstoi. Kts. Wayne C. Booth: The Rhetoric of Fiction. Ei mitään tylsää elokuvamaista show and tell. Aber das ist ein zu weites Feld, kuten sanoi Effi Briestin isä, ja toisti Gunter Grass.
ellauri039.html on line 327: Radikaali ajatus on Haisun mielestä vaan se et naisellakin vois olla rakastajia. Ei nähtävästi ole lukenut Rusoota eikä Myseetä. Juuri siitä entisajan vauraat setämiehet naisiansa lujaa moittivat. Se tapa on aina toiminut kultapossuilla.
ellauri039.html on line 333: Häkkikuntoisia japsulaisia jenkeissä. Hatsipompponen ja Yoda.
ellauri039.html on line 343: Rie Hatsipompponen came to the United States as a high school exchange student in rural Kansas from Sapporo, Japan. Her initial inability to effectively communicate in English led her to engage in artistic forms of expression.
ellauri039.html on line 345: Sapporo on pohjoissaarella, siellä saattoi ennen ilmastomuutosta pitää talviolympialaisia. Saxalaistyyppistä Sapporo-olutta voi juoda vieläkin. Helmi ja Vitali on käynyt siellä junalla ja laivalla. Sielläkö se oli missä Vitali sai luteita? Sielläpä juuri. Olikohan Hatsipompposella kirppuja? Kirpuista voi saada ruton. Lepakoista koronan. Pikkueläimet kostavat.
ellauri039.html on line 349: Camus, Heidegger ja Kungfu Tse. Ekosofian kovia nimiä, puuttuu vaan norjalainen Arne Naess. Murakamin norjalainen puu on varmaan mukana, siitäkin voi tehdä paperia.
ellauri039.html on line 351: Hatsipompponen’s artistic development is threaded with a series of performance works that are inspired by autobiographical events and social issues. Benevolence evoked an inner quietness with extremely slow and repetitive motions, questioning the exponential acceleration of our contemporary lives. MISEMONO: SIDESHOW dealt with cultural stereotypes and racial issues. Ritual for RED was a re-enactment of the lost memories suffered from a severe auto accident. "My work in execution and establishment communicates both the solid fact and the ephemerality of life."
ellauri039.html on line 357: Another establishment, called “Tears,” comprised of “a space loaded up with fragments of dollar greenbacks dangling from hung material,” as per Sculpture.org. A fellowship of nature and humankind lives just on paper.
ellauri039.html on line 362: Netistä löytyy Mount Holyoken salaa voitonriemuinen ja pahansuopa saxankurssi jenkkineitosille muurin kaatumisen jälkeen. Jenkeillä oli paljon hampaankolossa varsinkin harppisakuille, paljon kalavelkoja ja koronkorkoa. Velkoja on keräytynyt siitä saakka, kun vanhat isänmaat heitti hihhulinsa sinne meren taaxe. Roopellekin koitui hirmuvelka yhdestä kolikosta korkoina korolle. Niitä korkoja maxeli sitten Dresden tulimerellä.
ellauri039.html on line 364: Pyhän ikeen seminaari on USA:n vanhin naisille tarkoitettu yxityinen college. Entinen Mount Holyoke Female Seminary. Mohawk-intiaanien mezästysmaista tuli pyhän ikeen vuori, jossa valmistetaan leidejä avioliiton ikeeseen. Type Private. Established Seminary, 1837. Osa establishmentia jo pian 200 vuoden ajan.
ellauri039.html on line 373: Mount Holyoke administrator and art professor Rie Hatsipompponen (pretty Japanese lady, 48) got Mt Holyoke into international headlines (yess!) by trying to bump off a colleague in a case of unrequited love in December 2019. Hatsipompponen allegedly used a fire poker, large rock, and a gardening shears to attempt to kill her victim, allegedly a regular member of the faculty. Hatsipompponen's alleged victim, another polished lady in her 60s, allegedly survived the attack.
ellauri039.html on line 379: An apparently Japanese source clarifies: The injured individual lied that she felt a similar method to get Hachiyanagi to call 911, the paper says. When captured, the educator had the injured individual’s “keys, cellphone, and glasses,” as indicated by the paper, which included that the unfortunate casualty is required to endure. Hachiyanagi at first guaranteed that she had discovered the educator harmed and was attempting to support her, which was the manner by which her garments turned out to be wicked, as per Daily Beast.
ellauri039.html on line 381: Apparently Hatsipompponen is not the only Jap with difficulties in communication with the devilishly slippery English language.
ellauri039.html on line 384: "The process of making paper by hand allows me to be humble," according to Hatsipompponen's faculty profile. "As plant fiber, its beauty must be generated from nature. Our hands have brought paper into being. In paper resides a communion of nature and humanity." She wants to reveal a significant female job throughout the entire existence of papermaking. She thinks blank paper makes a Powerful Statement, as do stone and scissors.
ellauri039.html on line 388: Vaikka japsut ovatkin nyt kapitalismin liittolaisia, niihinkin kohdistuu jenkeissä vielä aika lailla epäluuloja. Viime sodassa olivat sakun kanssa vikapuolella. Jenit ei vielä tee japsulaisesta jenkkiä. Silmätkin viirulla kuin pahoilla kiinalaisilla.
ellauri039.html on line 390: Pearl Harborin apinajutun jälkeen jenkit pani kotijapsut keskitysleireille. EU suunnittelee nyt seniorikansalaisten internointia. Säilyy rautakeuhkot vapaana nuorempien varalle.
ellauri039.html on line 398: This unit deals with the statement "I am from Germany" as an inclusive identity for people who live in Germany today. The material is aimed at second-year German students. The goal of the unit is to show the diversity of people who live in Germany, to inform the students about how Germans and non-Germans are differentiated, to allow students to experience some attitudes held by and against certain groups of people living in Germany, and to expect students to have an awareness of what it can mean when someone says "I am from Germany." The REFLECTION section can be found in each of the various subsections of the unit.
ellauri039.html on line 402: Learners in grades 10, 11, or 12 are presented with a literature and music-based unit on the realities of Germany since the World War II with the major focus on the period after the fall of the Wall in 1989. The literature comprises a number of different types of texts; they include adapted selections from Auf Sand gebaut and Filz by Stefan Heym, an Eastern German, and Der Mauerspringer by Peter Schneider, a Western German. The music is a poem "Ännchen von Tharau" by Simon Dach, adapted by Johann Gottfried Herder in his 1778 collection "Stimmen der Völker in Liedern."
ellauri039.html on line 404: Luokat 10, 11 ja 12. Näähän on kuin peruskoulun yläastetta. Tyttönorssissa oli vielä 1972 ylimääräinen 9. oppikoululuokka, jossa neitosia opastettiin avioliiton vaatimuxiin. Oli vähän köksää, käsityötä, ja paljon pianonsoittoa. Senpä tautta Seija on parhaan A-ryhmän vaimoainesta. Ois maistunut kai mullekin, mulla ei ollut sen ensimmäistä köksän tuntia. Valéria Révay Nyiregyházassa 1973 näytti miten pesukone täytetään (vähän pyöritti kyllä silmiään), ja Palo Alton kommuunissa 1977 vasta opin ruuanlaittoa.
ellauri039.html on line 406: The music is a folksong that spans four centuries; and the students become aware of the continuity of German culture through folksongs.The background material is disseminated in the form of pictures, statistics, and a historical time-line. Motivation and interest is generated through the songs which focus the learner on the fact that the lesson involves products of German culture. While reading, the learners are confronted not just with the separation of Germany, but also with the division of the Germans in Germany. On the cognitive level, learners gather information about Germany's recent past from World War II to the present. Given these facts the learners connect the past with the German's recent fixation on "Vergangenheits- und Gegenwartsbewältigung." Learners take this theoretical information and explore sites found on the Internet where they find information in German on the issue of identity. This activity forms the basis for reaching a consensus on such questions as:
ellauri039.html on line 413: In 1636, a young girl (17 years old, named Anna Neander) was getting married to a minister, Johannes Partatius. Simon Dach, a baroque poet who was born in Memel, (1605-1659), was invited to the wedding. He fell in love with Anna Neander and wrote a poem about her: "Ännchen von Tharau."
ellauri039.html on line 415: Kas mitä puppua! v 1636 Anna oli 21, ja tilapäärunoilija 31. lue edes runo niin käy selväxi että se on onnitteluruno häihin eikä mikään lemmenvalitus. Avioliiton pyhää iestä siinä sovitetaan Anke ressun niskalaudalle.
ellauri039.html on line 419: In 1912 a statue of Ännchen von Tharau was erected in honour of the poet, Simon Dach in Klaipeda (Memel). Rouva Burda oli 3-vuotias. It got lost (destroyed) during the war and was replaced by a bust of Hitler in 1939. Aenne täytti 30v. In 1989 members of the "Ännchen von Tharau Verein" (club), founded by "vertriebenen Memelländern", (Germans who were driven out of the Memelland) and exiled Lithuanians, erected the new statue of Ännchen von Tharau.
ellauri039.html on line 432: Eli lopultakin asiaan: mites tällä voi nyt rikastua? Mitä uusia bisnesmahixia nyt kun ei ole muuri esteenä ja historia on lopussa, kuten huomauttaa Jokohama Fukuyama (1952, siis mun ikäinen), saxen kanssa riehunutta sievää leidiä 19 vuotta vanhempi Yodan näköinen Stanfordin neropatti?
ellauri039.html on line 434: Yoda varmaan seuraa historian pysähtymistä siitä Helsingin rautatieaseman tornia muistuttavasta Stanfordin yliopiston maamerkistä, jossa sijaizi äärioikeiston Hoover-instituutti. Palmut huojuilevat tuulessa nostaen päitään korkealle, ilmastonmuutoxesta piittaamatta kuin Simo Katon runossa. Luonnonkatastrofit jatkaa siitä mihin historia lopetti.
ellauri039.html on line 456: erehdyxet sitä mukaa kun niitä tulee.
ellauri039.html on line 461: kun ryssistä tuli taas kapitalisteja.
ellauri039.html on line 462: Sitten tuli Fukushima ja zunami
ellauri039.html on line 486: Taisivat olla 80- ja 90-luvun suosituimpia vauvanimiä.
ellauri039.html on line 488: kaunista Heidiä. Niillä on jotain säätöä, kuiski Riku.
ellauri039.html on line 491: Pulzareiden mielijuoma oli ennen nudika eli punapää.
ellauri039.html on line 503: Quora: Is Finland a really developed country?
ellauri039.html on line 507: Some background, I came from a poor town in Virgina from an even more poor family. I grew up a short time in a city, and the contrast to Finland and those places are staggering.
ellauri039.html on line 513: Public Transportation is common and amazing. We didn't have buses where I lived, and sidewalks? Hah! funny. Street crossing signs and areas? nope. The buses are not the cleanest, but they are clean even when they have been carting people all day, they remain pretty clean.
ellauri039.html on line 519: Food safety is a thing. In America, look at any ingredient list and you will find an INSANE amount of addatives and other crap. HFCS (High Fructose Corn Syrup) is in EVERYTHING it seems. Bread isnt suppose to be sweet but HFCS is there! In Finland such things are banned, most ingredient lists are short because it only contains natural ingredients! It may not last as long, but at least my body is no longer being pumped full of junk.
ellauri039.html on line 535: Hyvin sopi vallinneeseen maailmanlopun tunnelmaan.
ellauri039.html on line 538: Kiitos uskollinen Väiski, annan sun mennä vaikka sattuu.
ellauri039.html on line 543: Kukaan ei enää kokenut suuria tunteita.
ellauri039.html on line 547: Camun rutto on sittenkin pettymys.
ellauri039.html on line 551: tuntoiset nuoret miehet, jotka jää paikalleen
ellauri039.html on line 557: Musta se on perseestä, se on vitun huono ajatus.
ellauri039.html on line 569: Rambert tuntee häpeää saadessaan onnen vain omalle
ellauri039.html on line 574: Häpeä ja syyllisyys ja velvollisuudentunto on
ellauri039.html on line 584: Ja nää muutkin epämiellyttävän oloiset tunteet
ellauri039.html on line 586: Päällimmäinen tunne ei olekaan ahnaus eikä pelko,
ellauri039.html on line 595: Kazoin tänään taivaskalliolla kauniita pilviä
ellauri039.html on line 601: kunnes lizahdettais takas maan pinnalle kuin täit,
ellauri039.html on line 609: Epistä, sanoo Piki aina kun se tuntee kärsivänsä
ellauri039.html on line 610: jotain vääryyttä, mikä on suunnilleen aina, kun
ellauri039.html on line 611: se tuntee kärsivänsä ylipäänsä, mitä sattuu usein
ellauri039.html on line 613: Pikistä on epistä kun vanhuxet on karanteenissa.
ellauri039.html on line 614: Ruttokaverien mielestä on epistä kun lapset sairastuvat.
ellauri039.html on line 619: kun lähti Maisan laivasta kuin rotta ajoissa.
ellauri039.html on line 621: Onko epistä kun suomen koronakuolemat on hoivakodeissa?
ellauri039.html on line 622: Alkaa tuntua että sana epis kuluu ennen kaikkea
ellauri039.html on line 625: jokaisen izeensä kohdistuvan takaiskun tai epäonnen,
ellauri039.html on line 627: Teodikea on sama juttu. Apinoita harmittaa, kun ei
ellauri039.html on line 641: oikeesti haluu sitä. Amor fati kehiin, niin ei tunnu pahalta,
ellauri039.html on line 654: sanoo pettyneenä: olisin kyllä halunnut mureketta.
ellauri039.html on line 656: Camu kertoo et monelta alko usko herpaantua, kun rutto
ellauri039.html on line 657: jatku eikä hellittänyt, alko opetus tai hyvitys tuntua
ellauri039.html on line 659: "tämä sattuu minuun enemmän kuin minuun" tyyppiseltä
ellauri039.html on line 669: Ei sitä, van jonkun tämänpuolisesti toiveikkaamman,
ellauri039.html on line 672: vaan koska se lähti pari tuntia liian myöhässä.
ellauri039.html on line 674: eikä vasta arkunkannen kolahdettua kiinni perässä.
ellauri039.html on line 681: Maunulan uurnalehdossa, jonne exyttiin pyöräretkellä.
ellauri039.html on line 686: kun tai jos tästä vizauxesta selvitään, kaikuu kuuroille
ellauri039.html on line 697: Camun kirjan loppupuolella. Vainajien päivänä ei viizitä
ellauri039.html on line 698: tunnelmoida enää haudoilla, ajella räyhämobiililla
ellauri039.html on line 700: Vainajat on tunkeilijoita, joita väistellään luikkien.
ellauri039.html on line 701: Pilaavat häirizijät hautuumaan levollisen tunnelman.
ellauri039.html on line 702: Käyrä näyttää hyvältä, sanoo tohtori Richard, kunnes
ellauri039.html on line 705: ize työntänyrt kurkkuun izehoitona. Lääkäriä
ellauri039.html on line 708: Tukkii saarnamiehen suun pumpulitupolla.
ellauri039.html on line 718: Ruton loppuvizeistä näyttää selvältä, että Kamu oikeastaan puhuu maailmansodasta, jota se vertaa ruttotautiin. Pandemia tai pandemonium, vähän eroa. Kamua lienee vähän kaikissa kirjan sankareissa, Tarroun kertomuxessa paljonkin, mutta eniten tietysti tohtorissa, joka kertojaxi lopuxi paljastuukin (spoileri). Tarroun isä, joka osas junien aikataulut ulkoa kuin Mussolini, ja jonka suusta kiemursi kostonhimoisia lauseita kuin käärmeitä, toi mieleen Poirot-episodin Sad Cypress ja sen alussa messuavan syyttäjän. Anglosaxiset oikedenkäynnit on primiitiivistä farssia, mölyapinan vihaista mölinää jota kuuntelee satunnaisesti poimittu pala laahusta huuli lerpalla. Guilty. Ja tää on sit olevinaan parasta mihin lännessä on kyetty.
ellauri039.html on line 720: Albert Camus (/al.bɛʁ kamy/) (7. marraskuuta 1913 Mondovi, Ranskan Algeria – 4. tammikuuta 1960 Villeblevin, Ranska) oli ranskalainen kirjailija, lehtimies ja filosofi sekä yksi eksistentialismin ja absurdismin johtohahmoista. Absurdismia on kai se et näkee apinoiden touhuilun fundamentaalisen älyttömyyden, miten absurdisti nää termiittiapinat pörräävät. Abus mäkin on absurdisti.
ellauri039.html on line 722: Camus vietti lapsuutensa ja nuoruutensa Algeriassa, joka silloin oli yksi Ranskan lääneistä, osa Ranskaa. Hänen isänsä kaatui ensimmäisessä maailmansodassa, kun Albert oli vuoden ikäinen, ja poika eli köyhissä oloissa kuuron äitinsä ja isoäitinsä kanssa. Myös Albertin eno oli kuuro. Albert opiskeli lukiossa ja aloitti filosofian opinnot yliopistossa, mutta ne keskeytyivät hänen sairastuttuaan tubiin. Camus liittyi 21-vuotiaana Algerian kommunistiseen puolueeseen, mutta hänet erotettiin kaksi vuotta myöhemmin. Hyvä kamu! Et kelvannut edes cameradexi.
ellauri039.html on line 724: Hän oli mukana työväenteatterin toiminnassa ja työskenteli lehtimiehenä, kunnes muutti vuonna 1940 Ranskaan. Toisen maailmansodan aikana hän toimi aktiivisesti Ranskan vastarintaliikkeessä. Maan vapauduttua hänestä tuli Combat-lehden päätoimittaja.
ellauri039.html on line 726: Camus´n tunnetuimpia teoksia ovat Sivullinen (1942), Rutto (1948) ja Kapinoiva ihminen (1953). Hän sai Nobelin kirjallisuuspalkinnon vuonna 1957. Hän oli Rudyard Kiplingin jälkeen nuorin palkinnon vastaanottaja. Right on!
ellauri039.html on line 732: Kamu-Tarrou peukuttaa ahimsaa (opin sanan Frank Zapalta). Ainoa tie rauhaan on myötätunto. Sympatia, eikä mikään vitun empatia. Tykkäys eikä mikään vitun eläytyminen toisen asemaan. On oltava samassa asemassa, samassa veneessä, soutajan tuhdolla koko porukka. Ei se niin tuu menemään, mut ei se tuu menemään muutenkaan. Hukutaan sit ainaskin yhessä.
ellauri039.html on line 736: Lopun jälleennäkemisen kuvauxissa on samaa herttaista sävyä kuin neuvostoaikaisissa elokuvissa, kun sankarit palaavat rintamalta ja neitoset heittelevät kukkia, sirppi-vasara-tähtiliput liehuvat pilvetöntä taivasta vasten jolla lentää punatähdillä merkittyjä lentokoneita. Sen pituinen se. Jos ruttokausi olisi kestänyt kauemmin, olisi tarinakin ollut pitempi. Mutta kun ei niin ei. 391 sivua.
ellauri039.html on line 740: No ei se ole sen kauhistuttavampi kuin esim. rotilla tai lepakoilla. Tai siileillä. Siilit kääntää piikit lamaan kun ne bylsivät, etteivät tahattomasti pistäisi toinen toistansa. Siilit ovat kivoja, sanoi tohtori Pauli Pylkkänen vielä vanhana miehenä, vaikka oli ollut nuorena mukana samassa sodassa tuomizemassa eläviä ja kuolleita.
ellauri039.html on line 747: Ja sitten mennään haukkaamaan lounasta.
ellauri039.html on line 750: kun sen oikein ymmärtää. Aina se jaxaa vaan elää ja yrittää.
ellauri039.html on line 753: kun se ei eläkään. Ainakaan ilman muuta elävää.
ellauri039.html on line 768: Edward Morgan Forster OM CH (1 January 1879 – 7 June 1970) was an English novelist, short story writer, essayist and librettist. Many of his novels examine class difference and hypocrisy, including A Room with a View (1908), Howards End (1910) and A Passage to India (1924). The last brought him his greatest success. He was nominated for the Nobel Prize in Literature in 16 different years.
ellauri039.html on line 770: Howards End is a novel by E. M. Forster, first published in 1910, about social conventions, codes of conduct and relationships in turn-of-the-century England. Howards End is considered by many to be Forster´s masterpiece. The book was conceived in June 1908 and worked on throughout the following year; it was completed in July 1910. In 1998, the Modern Library ranked Howards End 38th on its list of the 100 best English-language novels of the 20th century.
ellauri039.html on line 772: The story revolves around three families in England at the beginning of the 20th century: the Wilcoxes, rich capitalists with a fortune made in the colonies; the half-German Schlegel siblings (Margaret, Helen, and Tibby), whose cultural pursuits have much in common with the Bloomsbury Group; and the Basts, an impoverished young couple from a lower-class background. The idealistic, intelligent Schlegel sisters seek to help the struggling Basts and to rid the Wilcoxes of some of their deep-seated social and economic prejudices.
ellauri039.html on line 776: The Forsyte Saga, first published under that title in 1922, is a series of three novels and two interludes published between 1906 and 1921 by Nobel Prize–winning English author John Galsworthy. They chronicle the vicissitudes of the leading members of a large, upper-middle-class English family, similar to Galsworthy´s family. Only a few generations removed from their farmer ancestors, the family members are keenly aware of their status as "new money". The main character, Soames Forsyte, sees himself as a "man of property" by virtue of his ability to accumulate material possessions – but this does not succeed in bringing him pleasure.
ellauri039.html on line 778: Tais Forsteria vähä vituttaa, kun vanhempi virkaveli pokkas pokaalin. Ize se oli 16 kertaa ehdolla muttei saanut, kun Galsworthy oli saanut jo. Aika samantapaisia koroillaelävien brittikermaperseiden perhehuolia ne setvii molemmat. Yrittäjähenkisiä romantikoita, koittaa yhdistää money senseä ja artistic sensibilityä. Perseelleen siitä tuppaa menemään molemmat. Geenit ja meemit sekoittuu huonosti. Forster oli muuten Cambridgen apostoli, sieltä hilpeimmästä päästä. Se kirjoitti homoilusta kirjankin nimeltä Maurice.
ellauri039.html on line 782: Heis veis, kääntyy Jackyn What ho! Eila Pennasen Howards Endin käännöxessä. Alemman keskiluokan puhekieltä. Kalle Ankassa sanoi Långben hej svejs. Heisulivei ja heippa sun heiluvilles sanoi Hessu Aku Ankka-piirretyssä. Mikki, Aku ja kumpp. järsii maissintähkiä vuorta alas syöxyvässä matkailuvaunussa kuin kirjoituskoneet, kilahtaen kun kela tulee rivin loppuun. CR-LF. Hyvä lopun aikojen embleemi.
ellauri039.html on line 784: Frank Kermoden aika sarkastinen kirjailijaelämäkerta rotannäköisestä Forsterista vahvistaa mun arvauxet Forsterin suhteesta Galsworthyyn ja molempien brittiährääjien luokkaluonteen. Brittien ja yleiseurooppalainen modernismi laajemminkin oli rautatie- ja siirtomaaosakkeiden koroilla elävän yläluokan huolta konemaisen alemman keskiluokan noususta, keulimisesta kyldyyripiireihin ja ylemmÀn suhteellisesta köyhdyttämisestä. Feodaaliajassa oli puolesa, miettii Euroopan mestari. Rotinkaiset tunkee samaan konserttiin varastamaan meidän sateenvarjot. Leonard Bast rusentuu kuvaavasti kirjahyllyn alle.
ellauri039.html on line 786: Suomessa punakapinalliset pantiin seinää vasten, modernismin hajurakoa tarvittiin vasta sodan jälkeen.
ellauri039.html on line 787: Pitäs lukea Kermoden elämä ja teoxet opus, siinä on muutakin mukavaa juoruilua 1900-luvun alun brittikirjailijapiireistä, mm Garnett-Anhavasta ja ainaisesti rahapulaisesta Conradista.
ellauri039.html on line 794: — Witwe Bolte, mild und weich,
ellauri039.html on line 808: »Gott sei Dank! Nun ist's vorbei
ellauri039.html on line 822: alkuun
ellauri040.html on line 16: alkuun
ellauri040.html on line 17: loppuun
ellauri040.html on line 19: und:#e1b4c8;font-size:4em;text-align:center;margin-top:0%;margin-bottom:0%">Wilhelm Busch
ellauri040.html on line 20: und:#e1b4c8;font-size:5em;text-align:center;margin-top:0%;margin-bottom:0%">Schwarze ParzeMcGarmiwaa
ellauri040.html on line 26: Tää kuva oli Callen lastenkirjassa. Se oli musta pelottava. Oli toinenkin pelottava kuva, jossa kolme kohtalotarta leikkas elämänlangan poikki joltakulta tytöltä. Sekin oli mc garmiva. Ja Jöröjukassa se, jossa kraatari leikkaa peukun pois peukunimijältä. Ja se jossa joku Lassi nälkiintyy kuoliaaxi kun se ei syö puuroa jossa on pipunoita. Enkä tykännyt Hanhiemossa niistä kuvista jossa soimataan pikkupoikia. Sotkin ne. Ne katkaistut koiranhäntätupsukat oli inhottavia. Ja paha Pentti. Helmi inhos Milli-Mollia.
ellauri040.html on line 32: Moirien roomalainen vastine on Parcae. He olivat alkujaan syntymän jumalattaria joiden nimet olivat Nona, Decima ja Morta.Schwarze Parze. Pienenä en tajunnut että pilvestä pistää Atropoxen musta syyläinen nenä. Luulin et toi kuontalo oli sen saxiniekan pää. Pelotti se niinkin.
ellauri040.html on line 44: Wilho Puska syntyi 1832 Wiedensahlissa Hannoverin länsipuolella. Äiti oli leski, isä äpärä. Joutui pois kotoa 9-vuotiana enon luo harppisakuihin Göttingeniin kun kotona tuli ahasta Otto kuopuxen, 7. lapsen synnyttyä. Eno oli pastori. Kauppiasisä halus esikoisesta koneinsinööriä, tuli pilapiirtäjä. Mynkään menneen teknillisen koulun jälkeen koitti jäljitellä hollantilaisia mestareita Antwerpenissä. Varmaan Boschia. Protestanttien räävitön erauspoika protestoi 1848 barrikaadeilla. Äiti hoiti sitä 21-vuotiaana kotona lavantaudista. Se ei mennyt naimisiin. Vetelehti Munchenissä, joi olutta ja poltti ketjussa. Kun rahat loppu eno antoi lisää. 36-vuotiaana muutti Otto-veljen luo Frankfurtiin. Siellä sillä oli ymmärtävä rouvaystävä Johanna jolla oli moukka mies. Wilho luki Schopenhaueria, joka talutteli Atmaa samassa kaupungissa. (Tai Butzia.) Seelenbrüdereitä olivat. Muutti viisikymppisenä pastorinleski siskon luoxe isänkorvikkeexi niiden lapsille. Ei ollut kiltti niillekään eikä siskolle.
ellauri040.html on line 46: Buschissa on vähän 7 veljexen Simeonia. Simeonissa oli enemmän kuin vähän Alexis Kiveä, Lapinlahden lintua. Pitkä ja luiseva kuin se, ja synkkämielinen. Niinkuin monet humoristit. Ilo pintaan kun syän märkänee. No ei kai Wilho ollut anders, siis schwul, sillä oli kyllä yritystä naisiin muttei rahaa. Ei ollut kiltti ja ahkera kuin Woku, vaan äreä ja tyly doku. Tylsäxi ei voi sentään sanoa, sitä sano Calle musta hääpuheessa. Laiha lohdutus. Paremmat witzit kuin Schopenhauerilla ainakin, vaikka yhtä happamet. Siis Wilho Puskalla.
ellauri040.html on line 48: Yhellä koronakaranteeniretkellä käytiin Nurmijärven Palojoella Alexis Kiven stomping groundeilla. Pikku Alexilla oli kivistä koottu leikkikirkko mezässä jossa se harjotteli saarnoja. Pitikö siitä tulla pappi? Joo äiti toivoi niin. Kazoi hyvällä pojan leikkiä. Aina ne vanhemmat toivovat. Pieleen meni siinäkin suhteessa. Sen kotitalo oli kiva, satulakattoinen. Kiinni toistaisexi. Kansanherättäjä tuli siitä kuitenkin. Piti hereillä retorisilla keinoilla. Pikku-Make antaa sille paljon tyylipisteitä.
ellauri040.html on line 64: Runous, paasaus, ja skizofrenia
ellauri040.html on line 68: Deleuze ja Guattari ei kysy mitä runoissa ja paasauxissa sanotaan, eivät ezi merkitystä kirjasta, vaan takakannesta. Mä teen tismalleen samalla tavalla, elämä ja teos tekniikalla luen kirjoja ihan Kai Laitisen opeilla 50-luvun malliin.
ellauri040.html on line 70: Sitäpaizi nää mun omat paasauxetkin on kuin postmodernistin käsikirjasta, lainauxia ja viittauxia muualle on niin helvatisti, ettei mezää viitakosta erota. Samanlaista kaiken sikin sokin latelemista kiittelevät siantappajat mm. beatnikilta William S. Burroughs-vainajalta (1914, yhtä vainaan mainframe-tietokoneen lähisukulaiselta ja ikätoverilta, jonka konetta mäkin olen joskus opiskelijana käyttänyt), ja Kathy Ackerilta (1947), joka sai siltä vaikutteita, kuolivatkin vuonna 1997 kumpikin.
ellauri040.html on line 72: Mut suomalaiset 1987 (asia lie sittemin korjaantunut) on vaan heikkiturusia ja jomppaojaharjuja, joille marginaalisuus ja rappio on vain lenkkimakkaran polttamista molemmista päistä. Polttaisivat edes pössyä, olis mannermaisempaa. No nyttemmin ne polttavat, nuoremmat jolppikirjailijat siis.
ellauri040.html on line 74: Felix Guattarilla (1930-1992) oli hyvä aikataulu 60-luvun ihmisille:
ellauri040.html on line 85: Felix oli varmaan nelikymppinen kirjoittaessan näitä, kun ei osannut täydentää tätä pitemmälle? Se kuoli 62-vuotiaana, et sen puolest oisi voinut. Katotaan sen biota ja täydennetään siitä. Feelix-kissa oli äärivassari psykoanalyytikko, suklaatehtailijan poika (iskä teki Banania-suklaapatukoita). Sen tytär Emmanuelle (1964) on kirjailija. Isä läxi kun se oli 8v, ja kuoli 20v myöhemmin.
ellauri040.html on line 95: «Un jour, écrit Emmanuelle Guattari, alors qu’on attend dans la voiture, Bertrand, un malade, me dit en souriant : "Christian et moi, on attend que nos dents repoussent." Je dodeline de la tête avec une moue et un haussement d’épaule : "Ça ne se peut pas." "- Oui, continue-t-il, mais on peut quand même attendre."»
ellauri040.html on line 101: Enkö todellakaan murhaisi 12-vuotiasta tyttöä, jos videoiden kazelun sijasta olisin lukenut "parasta maailmankirjallisuutta"? Tälläisiä latteuxia voi esittää vaan kirjallisuuden intohimoinen ystävä, jolle suurin onnettomuus ja seikkailu on myöhästynyt lainakirja.
ellauri040.html on line 103: Kyllä silti noissa kouluammunnoissa ja muissa terroristiteoissa on paljon copycattiutta. Pääasiahan näyttää olevan et pääsee tv- ja nettiuutisiin. Perussyy on tietysti et ihmiset on ahtaalla, mutta niin ne oli ennenkin. Nykyisin kanavointi ahdistuxelle löytyy tv- ja juutuubikanavilta. Mut mulla tuppaakin jäämään eräpäivät ylize. Ei rompskun luku poista ahtautta, en mä sitä tarkoita. Rompskun lukija voi mennä vaikka listimään pikavippiämmän kirveellä.
ellauri040.html on line 105: Se mitä postmodernistit aivan erikoisesti ei siedä on sisältö. Niistä muoto on ja sen pitääkin olla piäassie. Koska sisältö antaa ymmärtää et on joku yx oikee merkitys, joka löytyy kyllä kun jaxaa kyllin analyyttisesti kaivella. Ja tämmöset perimmäiset merkityxet on sit moraalisaarnoja, joilla vallanpitäjät pitää peukun alla sorrettuja. Fair enough, jos sen noin ymmärtää niin vittumaistahan se onkin tietysti.
ellauri040.html on line 107: Silti musta tuntuu että apinoilla on enemmän yhteistä kuin eroja. Ei tässä viime kädessä ole kyse mistään murre-eroista. Sehän ois sitä samaa lingvististä käännettä kuin inhottavat analyytikot. Mikä ei tietystikään tarkoita että kaikilla aapoilla ois yhteisiä etuja. Se mikä niille on yhteistä on nimenomaan se, että kukin valvoo tikkana vaan omia etujaan, tai enintään jonkun pienen tiimin etuja, joihin samastutaan niin pahasti ettei edes huomata eroa. Vallassaolijoiden vedätys on vain se oletus, että jos kaikki kaivelisi syntyjä syviä justiinsa samalla lailla kuin ne, niin kaikki päätyis samoihin johtopäätöxiin. Se ei ole vähääkään todennäköistä.
ellauri040.html on line 109: Tätä mä koitin tolkuttaa Kimmo Koskenniemelle, kun se lähti jälleen kerran jotain urputtaa että kazohan nyt jne. Mä sanoin että ihan sama mitä torveat, kun meillä on arvolähtökohdat jo niin erilaisia. Ei tää ole mikään perustelukysymys, me ollaan yxinkertaisesti eri puolilla barrikaadia. KK on talousliberaali humanisti jonka mielestä me eletään parhaassa mahdollisessa maailmassa. Mä en. Musta maailma ois parempi jos siinä ois vähemmän Kimmo Koskenniemiä.
ellauri040.html on line 112: Filosoofikoulun reputetut
ellauri040.html on line 117: Oikea asento, mutta lyhyt koko. Mulla on asentokin nyttemmin vetelä. Men jag tar hommio på det. "Juuri muntapaiset systemaattiset filosofit ovat toimineet kansakullan älypäinä paikannäyttäjinä ja moraalinvartijoina." (Ilkka Niiniluoto). Ne jotka käyttää sanoja "kyyninen nihilismi" on status quon puolella, luultavimmin talousliberaaleja.
ellauri040.html on line 119: Eski Saariselle filosofia on tienkantin pysäkeillä pönöttävien suurmiesten keekoilua ja kukoistusta. Pikku-Maken luutnantti Jyrki Lehtola nauraa niille. Kun filosofiset ongelmat ovat mitä ovat, niiden sijasta voi hyvin ihastella pysäkeillä herrastelleiden jälkeenjääneiden pyrkyreiden henkilögalleriaa. Eli ihminen on kaiken mitta, jopa liian lyhyexi jääneen pikkuveitikan. Puoli jalkaa, Goethe kerskaili. Uskokoon ken haluaa. Puoli vaaksaa, jos olet taitava. Jyrki Lehtolan nykytilasta kz. tätä paasausta.
ellauri040.html on line 125: Eskiltä jäi väliin esisokraatikot, koska niitä ei käsitelty filsan peruskurssilla. Jyrki korjaa puutteen valizemalla reliikeistä pilkkatauluxi Pythagoraan, koska siitä kerrotaan niin hassunkurisia juttuja. On olemassa ihmisiä, jumalia, ja pythagoraita. Papujen syöminen on syntiä, koska siitä tulee liikaa pieruja. Pythagoras ei pidä siitä, enempää kuin Donald Trump koronaan kuolleista neekereistä. Molemmat suurmiehet saarnailevat pässinpäille.
ellauri040.html on line 133: Descartes kuoli vilustumistautiin sekin jouduttuaan heräämään viiden aikaan aamulla opettamaan coogitoota meidän Kristina-tädille. Kristina ei oppinut vaan lähti paavin pakeille. Reikärauta Rene jäi Tukholmaan ja kuoli flunssaan kuten 1000 muutakin ruozimamuvanhusta äskettäin. Descartesilla oli tapa mietiskellä uuninpankolla, koska siellä oli lämmin. Ja hah, veteli varmaan siellä vaan dogmattisia unia kuin muumipappa. Dormio ergo sum ois ollut lyhyempi lause.
ellauri040.html on line 141: Rousseausta mulla on niin paljon sanottuna, että Jyrkin pointit mainizen vaan kontrastin vuoxi. Jyrkille naurettavinta siinä oli, että sillä oli nuorempana puuma Maman, ja vanhempana kouluttamaton Therese. (Jonka JJ opetti kirjoittamaan, muttei lukemaan, sanoo Jyrki. Onkos tämä elämäkertatieto Eskiltä? Pitää tarkistaa.) Musta nää naiset on pikemminkin JJ:n tuomiota lieventäviä asianhaaroja. Sentään se joskus kuunteli izeään fixumpiakin. Vaikkei kyllä mitään oppinut.
ellauri040.html on line 143: Immanuel Cunt on mulla myös jo kortistossa, vaikkei ihan koko hullunkurista perhettä. Jyrki sivuuttaa sen olankohautuxella. Filosofia huipentuu Georg Henrik von "Nichts Besonderes" Hegeliin, filosofian ylijohtajaan, valtion lakeijaan ja vankiloiden tarkastajaan. Hegelistä mulla ei ole vielä muuta paasausta kuin sen riita Sopen kaa. Pitää täydentää. Mut ei nyt.
ellauri040.html on line 145: Loput onkin sitten jo Vuosisatamme filosofiaa eikä kuulu enää tähän. Jyrkiä surettaa, että Marx, Nietzsche, und">Husserl ym kontinenttikonnat jäävät vähäiselle maininnalle. Puhumattakaan vielä modernimmista postmodernisteista, Jyrkin oman puolen poppoosta.
ellauri040.html on line 147: Anglosaxisten analyytikoiden syyte kontinenttikonnille on että ne kehittelee Hegelin neuvojen mukaisesti sisäisesti ristiriitaisia järjestelmiä. Siitä oli huolissaan jo Parmenides. Hikoilevan Don Niiniluodon perässä järjen umpikujaan laukkaa runkkaamaan joukko muitakin järkijaakkoja: esseistejä, kirjallisuudentutkijoita ja tiedotusopin proffia.
ellauri040.html on line 149: Tää sivallus on Pertti Hemanuxelle. Jaxaako Peraa enää exhumoida. Kansakoulunopettajan poika Suomussalmelta, joka tuli ylioppilaaxi kun mä synnyin, ja on ollut vainaja jo vsta 2012, jollon meidän Volvo syntyi Trollhättanissa. Jyrkin porukat tunsi sen varmaan Tampereella.
ellauri040.html on line 151: On lapsellisen yxinkertaista harjoittaa normaalifilosofiaa, epistemologisen likapyykin hienopesua. Siihen tarvitaan vaan 2 aivosolua - normaalit professoriaivot siis. Ja tietyn tautologisen prosessin ulkoa opettelu. Pesuohjelma: ensin käsite muodolliseen tarkasteluun, minkä jälkeen se universalisoidaan ja absolutisoidaan. Pehmentimexi vähän totuuden korrespondenssiteoriaa, vielä viruslinkous, ja ollaan mukavasti puhtain hihoin älyn vankilassa laskemassa tiilenpäitä. Tyhjät päät kolkkaa vastakkain, koska kaikki on jo selvitetty aikapäiviä.
ellauri040.html on line 153: Eskin ja Sopen iloxi Jyrki jakaa filosofian ammatilliseen, akateemiseen koulufilosofiaan ja kansantajuisempaan moraalifilosofiaan eli izehoitoon. Ääripäiden välillä partioivat juhamanniset ja häiriintyneet häyryt (plus Himo Airaxinen, voisin lisätä). Molemmat päät tyytyvät toistamaan pienen nollan muotoisen ympyränsä vakiintuneita latteuxia.
ellauri040.html on line 159: Jyrki vaivaantuu kun se joutuu anaalifilosofien dialektiikan kohteexi, sen Platonin hioman poliisikuulustelutaktiikan, missä kuulusteltavalta kysytään vaan kylkyl ja eiei, kaikki mikä siihen lisätään on pahasta. Tällä saa mukavasti koko käsitteistön haltuunsa, ja mikä parasta, saa ize koko ajan puhua. Jyrki juoxee karkuun ja kirjoittaa vesiliukoisella tussilla meren pohjaan: vittu, vittu.
ellauri040.html on line 161: Milläs pysäkillä mä seison tässä? No että maailma on vaan yxi, mut kaikki siitä tehdyt totuudet on yxinkertaistuxia, siis kaikki valheita. Ja kaikkien filosofien palkka juoxee siitä, et ne vetää kotiinpäin. Six just Don Niiniluodon porukat ja Jyrkin Derrida ym kamanvetäjät puhuu ohi toistensa. Se on ihan tarkoitus. Niiden kodit on eri suunnilla. Eine haluakaan mitään kompromisseja, se yhteisymmärrys syntyy vaan jos noi kääntyy meidän kannalle.
ellauri040.html on line 174: Maken ja Jykän omat kirjallisuus- terrorismi- ym pläjäyxet siantappoaseessa on aika päättömiä ja hyvinkin nenäkkäitä piipunrassilällätyxiä. Niihin ei kannata tuhlata aikaa eikä tupakkaa. Kumpakin on mulla plakkarissa aika hinzusti.
ellauri040.html on line 176: Sen tässä oppis ellei jo osaisi, että on taottava kun rauta on kuuma ja nuori veri kuohuu, kohta on vanha ja kaikki myöhäistä. Opsimathes lällättäjän lällätys on yhtä joutavaa kuin 80-vuotiaan kreikanopinnot. Ristikoiden ratkaisusta on sama hyöty. Sillä kohta naxuu saxet ja katkee lanka niin lällätetyiltä kuin lällättäjältä. Ja sit on kummallakin enää enintään historiallista mielenkiintoa.
ellauri040.html on line 178: Ernu Paasilinna saarnasi: hyvä kirjallisuus on aina ihmisen puolella, se on ettisesti korkeatasoista. Se sisältyy välttämättömänä ainesosana hyvään kirjallisuuteen. Eettisesti arveluttava kirjallisuus ei säily, se on ihmistä vastaan, laadullisesti puolinaista. Maailmankirjallisuus ei tunne sellaisia teoxia.
ellauri040.html on line 180: No on tää kyllä varsin tuhnua. Ei ihme jos piipunrassit pillastuivat. Ja ne insinöörit, Hyry ja Tuuri, on kyllä nekin hurjan tuhnuja, ja putkiaivoja. You may have a point there, sanoisi KJJ, joka piti C.P. Snowsta. Vaan eipä enää sano mitään. Silläkin on enää historiallista mielenkiintoa. Nyt jyrää samanniminen salibandyn pelaaja. Jolla tuskin on tähän mitään lisättävää.
ellauri040.html on line 182: Leuaton olkihattuinen ja kaljupäinen Kai Laitinen oli näiden Maxin ja Moritzin hampaissa ihan viimeisinä vuosinaan kun pulska kana. Mahtoi harmittaa, kun vasta oli saanut professuurin viime tingassa.
ellauri040.html on line 187: Näin ei dekonstruktionisti saa sanoa eikä ajatella: mitähän Jorge tekee seuraavaxi (kirjassa Ruusun nimi). Hassua että sillä on sama nimi kuin Marquezilla, jota en ole koskaan lukenut. Kuulostaapa tutulta. Oops. Sori siitä. :)
ellauri040.html on line 189: Poikain Parnassojuttu Veijo Meren Manillaköydestä oli parempi näyttö niiden suosittamasta menetelmästä kuin kaikki muu vaahtosuinen mekkala. Markku Lahtelasta mulla ei ollut mitään havaintoa ennen tätä, 1937 syntynyt radikaali ministerinpoika, 43-vuotiaana izemurhan tehnyt doku. Käänsi mm Stalinin tytärtä, Kerouacia ja Kelleriä (ei Helen vaan se catch-22). Mitään muuta en siis ole siltä lukenut kun käännöxiä tietämättäni. Maken juttu Lahtelan Hallizijasta vaikuttaa hyvältä, vaikken ole ize kirjaa lukenut. Ainakin se on huomannut, ettei kirjaa lukiessa tarvi pelaajille jakaa valkeita ja mustia cowboyhattuja, ja ettei kaikkea tarvi selittää jollain muulla kuin sillä mitä kirjassa sanotaan. (Vaikka usein voi, nim. kirjailijan biolla.)
ellauri040.html on line 200: Nimpä suattaa olla, hyvinnii. Ala-arvoisen Sanoma Oyn ala-arvoinen tiedelehti ozikoi kesällä 2022 ihan varmana että kieli on kehittynyt jostain vitun peleistä. Eivät edes mainize Dialogue Gamesia. Haistakaa paska jenkkihölmöt, ette tiedä ettekä tajua yhtikäs mitään. "Lingvistikot", joo kai, jotain psyko- ja sosiologipöllöjä.
ellauri040.html on line 202: Taidan siis olla hysteerikko lähinnä. Tai oikeastaan oon Barthesin 5:ttä tyyppiä, skizoanalyyttistä. Vakoilen mitä kirjoittajalla on mielessä, ja tykkään/pahexun sen pohjalta.
ellauri040.html on line 204: Poikain joit ei saatu hyvix eniten ällöömä on autistinen perussuomalainen horisontti, jossa kaikki "hyvät" kirjat on kertomuxia peruskokemuxistamme, surusta, ilosta, vihasta ja kuolemasta. (Minnes pano unohtui? EAT FUCK KILL?) Sellaiset on haistelevaa humanismia, johdonmukaisesti ihmisen puolella muita elukoita ja luontoa vastaan. Niin niin ja lisäxi erilaisuutta, leikkiä, uteliaisuutta ja nautintoa vastaan. Räkänokistakin tulee miehiä, sanoo persut, kuralolloon tollaiset turhan naurajat.
ellauri040.html on line 209: Raukoilla rajoilla -kirjan ja 60-vuotispäivän jälkeen on toinen lapinlahden linnuista vaiennut, tai ainakin sen samanniminen ploki. Viimeinen merkintä on v 2017. Hannu Riikonen antoi Maken magnum opuxelle ansiosta myönteistä arvostelua, haukkuuhan se etevästi ison nipun suomalaisia kirjallisuuden suurmiehiä ja nostaa esiin unohdettuja kuten se ize, joitakin naisiakin. Memento mori. Nix nax.
ellauri040.html on line 211: Paitsi että Eskelisen teos on memento, se on myös monessa suhteessa anateema, syytöspuhe akateemista tutkimusta vastaan. Erityisesti kritiikin kohteena ovat kotimaisen kirjallisuuden professorit Maria-Liisa Nevala, Juhani Niemi ja Pirjo Lyytikäinen. Osansa saavat myös 'teoriarajoitteinen' Laitinen Kai sekä vanhemmat estetiikan ja yleisen kirjallisuuden edustajat V.A. Koskenniemi, K.S. Laurila, Eino Railo ja Rafael Koskimies. Yliopistollisen tutkimuksen ulkopuolisista kirjallisuuden alan vaikuttajista Eskelinen kohdistaa kritiikkinsä etenkin Tuomas Anhavaan, kun taas Alex Matson saa arvostusta. Kyse ei Eskelisen esimerkkien valossa ole ainoastaan tavalla tai toisella puutteellisesta tutkimuksesta vaan Eino Kauppisen tapauksessa suorastaan epäeettisestä tavasta julkaista Pentti Haanpään tekstejä. Kritiikkiä saavat osakseen myös eräät ulkomaiset tutkijat, kuten Mihail Bahtin ja 'nojatuolimarxilaiset kulttuurintutkijat' Fredric Jameson ja Terry Eagleton.
ellauri040.html on line 215: Eskelisen kritiikki ei kohdistu vain kirjallisuudentutkijoihin. Arvostelun kohteena ovat etenkin Kaarle Krohnin ja Jalmari Jaakkolan kaltaiset tiedemiehet. Suomalaisen Kirjallisuuden Seura saa moitteet liiallisesta ja yksipuolisesta keskittymisestä kansanrunouteen."
ellauri040.html on line 225: Maken ura on ollut kuin heittäis kiviä johkin stonewalliin. Helppoa ei ollut Alexillakaan. Koppiin päätyi Lapinlahden sairaalaan, kauniiseen miljööseen, josta nyt puuhataan hotellia tai liikemiehille monitoinitiloja. Siellä viihtyi yhden kauniin kesän Petskukin, ruskettui kovasti. Teki hyvää takalukossa vietetyn kevään perästä. Muuten on saatu tyytyä hämyiseen Hesperiaan tai etäiseen Harjavaltaan.
ellauri040.html on line 227: Aleksis Kivi (oik. Alexis Stenvall (10. lokakuuta 1834 Nurmijärvi – 31. joulukuuta 1872 Tuusula) oli suomalainen kirjailija. Kivi kirjoitti kansallisromaanin aseman saavuttaneen romaanin Seitsemän veljestä (1870), näytelmiä kuten Nummisuutarit (1864) ja runoja.
ellauri040.html on line 231: Toisin kuin tää elämäkerturi, Alex ei ollut aatelisäpärä, se huhu on tutkittu ja kumottu. Parempi ehkä olla menemättä raottamaan Kallekustaan paxua arkkua. Niinkauan kuin on toivoa on elämää. Isä oli merimiehenpoika räätäli, nix nax, paljasjalkainen hesalainen kuten mullakin. Istui pöydällä räätälinlampun valossa. Äiti oli hienompi varmaan, seppäsukua.
ellauri040.html on line 233: Äidin pappishaaveet jäi kun Alex pääs 23-vuotiaana ainoona kansanmiehenä Nurmijärveltä yliopistolle ryyppäämään herraseurassa. Tutkijat kiistelee oliko Kivexen suhe Lönnqvistin puumaan eroottinen. Romanttinen ei ainakaan. Siitä ne kiisteli varmaan keskenäänkin. Kuolinmökki on selvää alamäkeä. Sit ylioppilaat vielä pilas sen. Cygnaeus ja Krohn maxeli Alexin lakuja. Krohnin poika autteli Pylkkäsen Wilhoa. Hyvä antaa paljostaan vähäsemmälle.Se on charityä.
ellauri040.html on line 235: Kun kunnostettiin Wilhon ostamaa Mantan mökkiä Sysmässä, sanoin sitä Seijan ja Laurin kuolinmökixi. Kohta ei enää naurata, on liian mcgarmivaa.
ellauri040.html on line 246: Kivi kärsi elämänsä viimeisinä vuosina unettomuudesta ja pahenevasta alkoholismista. Rahapula, velat, kirjojen heikko menekki, professori August Ahlqvistin ainainen kritiikki ja pakollinen maaseudulla asuminen masensivat Kiveä. Ketäpä ei. Sysmäkin on loma aikojen ulkopuolella totaalisen aivokuollut paikka, pelkkiä rollaattorikisoja ja mezästäjiä Urheilu-Valosella ostamassa pateja.
ellauri040.html on line 248: Seitsemän veljestä julkaistiin ensin Novelli-kirjaston vihkosina. Ahlqvistin kritiikin jälkeen kustantaja keskeytti vihkojen myynnin. Syynä oli se, että Helsingin yliopiston suomen kielen ja kirjallisuuden professori August Ahlqvist, joka oli teilannut kaikki Kiven aiemmatkin teokset, kirjoitti heti romaanin ilmestyttyä Finlands Allmänna Tidningissä julkaistun murhaavan arvostelun. Lukuisat ihmiset yhtyivät Ahlqvistin moitteisiin ilman, että kukaan olisi edes lukenut romaania.
ellauri040.html on line 250: Kiwi alkoi saada syksyllä ohimeneviä ”mielenhäiriökohtauksia”, ja hänet toimitettiin keväällä 1871 Helsingin Uuteen Klinikkaan, josta hänet lähetettiin edelleen Lapinlahden mielisairaalaan. Lapinlahdessa Kiven sairaus diagnosoitiin krooniseksi melankoliaksi, jonka arveltiin johtuvan verenvähyydestä, juoppoudesta ja loukatusta kirjailijakunniasta. Hoitoina käytettiin kiniiniä, ulostus- ja yskänlääkkeitä sekä morfiinia. Ei siellä nytkään muuta tehdä kuin tunkgetaan vuodevangit täyteen lääkkeitä ja odotellaan tulosta.
ellauri040.html on line 252: Kivi oli puhekykyinen vielä kesäkuussa sairaalaan joutuessaan, mutta menetti syksyn aikana puhe- ja liikuntakykynsä eikä tunnistanut lopulta edes veljeään. Sevverran oli sentään apua. Loppui se sekoilu.
ellauri040.html on line 253: Kivi kotiutettiin helmikuussa 1872 lääkäreiden havaittua, ettei hoidoilla ollut suotuista vaikutusta potilaan kuntoon. Alpertti-veli otti hänet tuolloin asumaan luokseen Tuusulan Syvälahteen, jossa hän kuoli vain 38-vuotiaana joulukuussa 1872.
ellauri040.html on line 255: Nuorempana kuoli kuin paxu isoisä sinkkiarkussa. Tosi syvältä. Ahlqvist ei ollut ainoastaan lahjaton ääliö vaan myös tunnoton murhaaja. Non solum sed etiam. Masentuvia ei pitäisi haukkua, ne ei kestä sitä.
ellauri040.html on line 262: Onhan tässäkin tulkinnan varaa, esim. jos Wilho oli vaurasta kauppiassukua, joutuu sitten mierolle, ja päätyy oman uskonlahkon paimenex, jonka hautajaisissa on puolentuhatta ihmisistä, onko se laskukas, nousukas, vai ensin toista sitten toista? No, ante obitum nemo supremaque funera felix, eli verrataan vaan synnyin- ja kuolinmökkejä. Olihan Eira sentään hyvä osoite Sysmän puustellin loistoaikoihinkin verrattuna. Toinen on nyt öky yxityispalazi, toinen lanattu urheilukentäxi. Ja nythän on Wilho taivaassa, sen pitemmälle ei voi kukaan pötkiä, ei edes jumala. Heka Tikkanen oli loppupeleissä täys spuge, muttei sentään katuojassa, luottotiedot oli kunnossa. Raja märsyrin ja puolikuivurin välillä on horjuva, niinkuin se oli käytännössä esimerkixi Läiskillä. Joskus Läiski, jotkut Läitki. Muistisääntö: oikixuudesta, uskonnosta ja optimismista saa kuivuripisteitä, vasixuudesta, ateismista ja pessimismistä märkyribojoja.
ellauri040.html on line 267: | kuivurrri | Bourget, Byron, Cato Sr., Cicero, Coelho, Conrad, Jörkkä Donner, Hämeen-Anttilat, Fred Karlsson, Kimmo Koskenniemi, Platon, Rousseau, Heka Tikkanen | Epiktetos, un Knut">Hamsun, Hitler, Knasu, Syväntö | Cato Jr, Melville, Nietzsche, Peeveli | Jari Ehrnrooth |
ellauri040.html on line 275: Jos tarkastelemme kirjallisuuden historiaa (ja mitäs muuta me tässä juuri teemme), niin kaikki viittaa mieheen, hänen ahistuxeensa, hänen haluunsa olla naisen perseessä. Kirjallisuuden ja kullisentrismin välillä on sisäinen side (tampooni).
(Helene Cicciolino)
ellauri040.html on line 277: Motto ja nimike panee odottamaan jotain naisasiaa, mutta petytte, sitä ei löydy tästä paasauxesta mottoa pitemmälle. Kiinnitetään huomiota siihen, että suomalaisinsinöörien kirjoissa naiset pitävät suunsa kiinni ja keittävät kahvia, mutta siihen se sitten jää. Pitäkööt suunsa kiinni vastakin ja tehkööt tuoretta kahvia. Nainen vaietkoon seurakunnassa. Nyt puhuu piipunrassi tosimiehelle.
ellauri040.html on line 279: Jokainen texti on ainakin kaxoistexti monine kastuneine tampooneineen ja merkityxineen, kaxoisnelistävät Max ja Moritz kuin roistomainen kaupunginjohtaja Cocco Billissä. Majakka ja perävaunu. Arvostelijoina Pekka ja pätkä. Voimakaxikoita soutaa molemmil puolil jokke.
ellauri040.html on line 285: Tuurilla ei ole dialogia, vaan Richardsonin tyylistä oratio obliquaa: Paavo sanoi että... Äiti hämmästeli että... Veikko totesi että... Näiden johtoverbien luetteloa on kasvattaneet lehdistönkin tyhjäntoimittajat tyyliin hymyili rouva Hagert, Taisto Tammen mummo. Nää kirjat on kuin Deleuzen ja Guattarin pilkkaamia juuriharjoja. Epäsuoran esityxen moduxia hinkattiin latinantunneilla. Suomessa se on helppoa: aina mennään indikatiivilla.
ellauri040.html on line 290: Entinen Suomen armeijan komentaja siirtyy neuvomaan jenkkejä Suomen hävittäjäkaupoissa. Ei muuta kunniaa, pätäkkä on mun isänmaa. Reilua pohjalaista meininkiä. Vaasan veri ei vapise. Siellä valkoinen hallituskin kyyristeli kun Hesa oli punaisissa käsissä.
ellauri040.html on line 297: Se, joka ei ole nakertanut pakastekarpaloa saunan jälkeen hämärän hyssyssä puhtaassa jokapoikapaidassa iltahartauden aikaan, ei ymmärrä Hyrystä höykäsen pöläystä. Eli ei koko hyrysysyn ydintä. Sipi sipi tuntu tuntu. Hyryn lukeminen on kuuntelisi ruohon kasvamista. Haistelisi kuivuvaa maalia.
ellauri040.html on line 301: Seikkaperäisiä kalastamisen ja kahvinkeiton kuvauxia. Pertti perusinsinöörin kahvikone, jonka kyljessä ISO-9000 normin mukaisesti lukee: tämä on kahvikone. Anaalihygieniaa. Pikku pinkka puuvillalappuja sidottuna narulla ja varustettuna selitteellä: isoäidin peffapyyhkeitä.
ellauri040.html on line 309: Eli siis mitä? Mikä toi tommonen kummallinen "halu" on? Jotain freudilaista varmasti. Lapsellisen kuuloinen sanakin. Mahaluun! Mahaluun! huusi John pienenä. Eimä halu! huusi Helmi pienenä. Riku huusi mä tah-don! ja pidätti hengitystä. Ette saa! Jotain uskonnollis-anaalista koko käsitteessä on. Just sellasta freudilaista.
ellauri040.html on line 311: Freud näki (tää on siis Jykältä) et neuroottisexi tulee kun ei saa eikä jaxa enää pidättää. Musta Hyry vaikuttaa pakkoneuroottiselta, se on pidättänyt niin kauan et paska on painunut, tulee enää väkisin äkistämällä pää punasena pienia kikkareita.
ellauri040.html on line 313: Halusta tulee sosiaalisesti hyväxyttävää kun se on tumpattu. Das gute ist das Böse das man lässt. Onnexi mä en ole tommonen.
ellauri040.html on line 327: The generation born completely within the technological age, war on terror, and multiculturalism. This generation is the first true global culture as their characteristics and trend is more uniform across the globe as they become the most open minded generation to date.
ellauri040.html on line 331: Comparable to grandparents Silent Generations and parents, Generation X. As of 2010 however, Generation Z culture are rising, they are predicted to be more cautious, more conservative and connected than ever with everyone around the globe.
ellauri040.html on line 342: Oliko Maxin ja Moritzin ongelma et nekin oli sukupolven myöhässä tunnilta? Just niinkun niiden inhokit, Anhava ja Haavikko ym suomalaiset modernistit oli 60-luvulla 20v muusta Euroopasta jälessä. Jos Z-sukupolvi on nyt saanut muun Euroopan kii, Max ja Moritz vaikuttaa niistä enemmänkin isoisän aikuisilta.
ellauri040.html on line 346: Z-sukupolvi ei edes naura niille, kazoo vaan huuli pyöreenä. What seems to be the problem, officer? Kirjasta on tullut videon kässäri, jota kuunnellaan autossa äänikirjana kuvan puutteessa. Kuha autot alkaa ajaa ize, ei senkään vertaa tarvita.
ellauri040.html on line 348: Gilles Deleuze (18. tammikuuta 1925 Pariisi – 4. marraskuuta 1995 Pariisi) oli ranskalainen filosofi, joka tuli tunnetuksi filosofian historian reunahahmojen (Nietzsche, Spinoza) luovista uudelleenluennoista sekä uuden ajattelun ja käsitteiden kehittämisestä. Deleuze kirjoitti filosofian lisäksi kirjallisuudesta, maalaustaiteesta, musiikista ja sosiologiasta. Hän kehitteli olemisen yksiäänisyyden, eron ja moneuden ontologiaa sekä tapahtuman filosofiaa ja pyrki kertomansa mukaan etsimään suurta Baruch Spinozan ja Friedrich Nietzschen ajattelun ykseyttä. Ei löytynyt. Deleuze poistui pettyneenä ikkunasta vinon kiven alle työntämään koiranputkea.
ellauri040.html on line 351: Mille mille mille mille grazie, tausendmal dankeschön. Deleuze ei leikannut kynsiä kun sen sormenpäistä puuttui sormenjälkiä ja ne olivat sixi arkoja. Mikä pahinta, Deleuze oli Bergson adepti, sähläsi termien kanssa yhtä pahasti.
ellauri040.html on line 357: Ketjutupakoitsija Deleuze sairastui keuhkosyöpään. Vaikka häneltä poistettiin toinen keuhko, sairaus levisi muihin hengityselimiin. Deleuzelle tehtiin trakeostomia, hän menetti puhekykynsä ja tunsi olevansa kahlittu hengityslaitteeseen ”kuin koira”. Viimeisinä vuosina kirjoittaminenkin oli hänelle hyvin työlästä. Vuonna 1995 Deleuze teki eutanasian hyppäämällä asuntonsa ikkunasta. Loppui keuhkoaminen aiheesta "Mitä filosofia on?". Que-sais je?
ellauri040.html on line 359: Deleuzen filosofia on yhtä hölinää. Ero on samuutta tärkeämpää. Haha. Ihan sama, ei mitään eroa. Alun perin Deleuze omaksui eron käsitteen Bergsonilta (Bergsonismi, 1966), keltäpä muultakaan. Huuhaamies toiselta huuhaamieheltä. Todellisuus on leikkiä kahden, Anti-Oidipuksessa ”ruumis ilman elimiä” ja Mitä filosofia on? -teoksessa ”immanenssin taso” tai ”kaaosmos” (kaaosmoosi). Jo on jorinaa. Deleuze kuvasi filosofista tulkintamenetelmäänsä termillä enculage, tarkoittaen tapaansa hiipiä molo tanassa jonkun kirjoittajan peräpuoleen, "hedelmöittää" tämä takakautta ja tuottaa ruskeita jälkeläisiä, jotka ovat tunnistettavissa kirjoittajan omiksi mutta jotka ovat silti hirviömäisiä ja erilaisia. Dekonstruktiota siis, vai mitä Derrida?
ellauri040.html on line 373: con= huijari, flan = taskunöyhtä, irlantilaiset on
ellauri040.html on line 374: kautta aikain tunnettuja petkunteriä, esim Barry Lyndon.
ellauri040.html on line 378: mitä. Se on vaan kapitalismin sekottamista satuiluun.
ellauri040.html on line 380: ei edes kysytty, kun jutuille ei edes voinut laittaa
ellauri040.html on line 381: päälle hintalappua. Vitun väliä kuka on kyhänyt mitä.
ellauri040.html on line 385: Mun nimi on toi tossa ylälaidassa, tai kirjan selkämyxessä.
ellauri040.html on line 390: kunnianhimon, ehkäpä suuruudenhullun hourailun? (No mixet?) Kirjailijalle joka
ellauri040.html on line 397: (Jukra, mixen mä voi olla jumala? Ja kaikki muut ois mun seurakuntaa!
ellauri040.html on line 398: Kuuntelis mun sanaa. Mut siinäkin kävis kuin herännäispappi Malmstenille:
ellauri040.html on line 399: Minä olen teille tästä puhunut, mutta teillä on lampaan korvat!)
ellauri040.html on line 401: minun ongelmani on se mikä jää ulkopuolelle, kirjoittamaton,
ellauri040.html on line 406: Jos ajattelen että minun täytyy kirjoittaa 1 kirja, kaikki ongelmat
ellauri040.html on line 409: että olen kirjoittamassa kokonaista kirjastoa, tunnen oloni yhtäkkiä
ellauri040.html on line 412: alle jotka minun on vielä kirjoitettava. (Tää Italon idea on vähän
ellauri040.html on line 413: kuin nää mun paasauxet: mä en poista paljon mitään, kirjoitan vaan lisää.)
ellauri040.html on line 450: kun lähes viisikymppisenä ruikki ojan vierille sen 7
ellauri040.html on line 452: kuin perskärpäsiä vielä haudan reunalta, yhtiöjärjestelyillä
ellauri040.html on line 456: sun täällä ja heitti esikoisen Ishmailin äiteineen ulos aavikolle,
ellauri040.html on line 458: kuiteskin teurastamaan, kun Tasmaanian tuholaisen kaltainen
ellauri040.html on line 466: Lisääntymismenestyxen puntit ei mene tasan tällä menolla.
ellauri040.html on line 468: Jörkkä oli kaikilta kanteilta kazottuna persepää, ja sitäpaizi
ellauri040.html on line 471: Se oli izekkin erehdys, se olis pitänyt tunkea takaisin
ellauri040.html on line 477: Tää siis on lähtökohta, kun kazotaan runkkutahraista jälkipyykkiä
ellauri040.html on line 478: tän kuikelon vihdoin korjattua luunsa kuoppaan leikeltyine munineen.
ellauri040.html on line 489: joka ansaizikin kuolla, kun oli tunari vailla tulevaisuutta.
ellauri040.html on line 491: jossa mammuttia oli vaan koko ja Jörkan ylimitoitettu izetunto.
ellauri040.html on line 499: Hoblassa ja tunnetusti vulgäärissä Herliinin sanomissa.
ellauri040.html on line 507: kääpiömammutilla, joka lähtee astialle Jörkan parhaita perinteitä kunnoittaen
ellauri040.html on line 508: lyömään lyötyä oikein suurella sukunuijalla. Olisi mieluummin repostellut Varesta.
ellauri040.html on line 512: ei ole mitään verrattuna ainakaan paputti Jörkan mahtaviin kirjailijasuorituxiin.
ellauri040.html on line 517: Anasta kirjaa oli vaikee lukea, kun ei ollut onnellista loppua. Vittu Ana, lue Varesta.
ellauri040.html on line 520: merkittynä punaisella fontilla. Oton loppukaneetti:
ellauri040.html on line 523: Du var på samma gång ångvält, pansarvagn, gödselspridare och förhistorisk elefant. En papput. Det ingick inte i ditt livsuppdrag att känna efter. Du manglade vidare och delade ut en kanonad av käftsmällar med dina ord. Vid de tillfällen där du närmast ofrivilligt stannade upp och log med gnistrande ögon, förlät och beundrade alla dig omedelbart.
ellauri040.html on line 526: Nuoret aikuiset eivät enää tunne Donneria. Parempi niin. De mortuis nisi nil bene. Jörkasta ei jää paljon sanottavaa.
ellauri040.html on line 529: Sturm-und-Drangfuhrer
ellauri040.html on line 531: Hyökkäystunkutyyppisiä ali- kohti- ja ylimyrskyjohtajia putkahtelee tuon tuostakin käyttämättömällä testosteroonilla vaivattujen panorajoitteisten nuorten apinoiden joukosta. Sellaisia olivat Goethen porukoiden jälkeen Nietzsche ja sitten fasistit ja nazit, jotka paraikaa tekee toista tulemista. Sellainen, tosin pähkähullu, näyttää olleen myös Hördelin. Tehtyään paha jälkeä ahnaana kotiopettajana Rusoon malliin se pantiin loppuiäxi pyöreeseen vankitorniin kävelemään ympyrää ilman mustaa makkataa.
ellauri040.html on line 534: Johann Christian Friedrich Hölderlin (* 20. März 1770 in Lauffen am Neckar, Herzogtum Württemberg; † 7. Juni 1843 in Tübingen, Königreich Württemberg) war ein deutscher Dichter, der zu den bedeutendsten Lyrikern seiner Zeit zählt. Sein Werk lässt sich innerhalb der deutschen Literatur um 1800 weder der Weimarer Klassik noch der Romantik zuordnen, weil er total meschugge war.
ellauri040.html on line 536: Friedrich Hölderlin war der Sohn des Klosterhofmeisters Heinrich Friedrich Hölderlin (1736–1772) und dessen Ehefrau, der Pfarrerstochter Johanna Christiana Hölderlin, geb. Heyn (1748–1828). Die Herkunftsfamilien der Eltern gehörten dem gesellschaftlichen Stand der Ehrbarkeit an. Hölderlins Mutter stammte aus einer württembergischen Pfarrersfamilie, die sich auf Regina Bardili, geb. Burckhardt (1599–1669), zurückführen lässt.
ellauri040.html on line 538: Friedrich und seine Schwester Heinrike (* 15. August 1772) bekamen noch einen Bruder, Karl Gok (1776–1849). Als Hölderlin neun Jahre alt war, starb auch der Stiefvater, so dass die erst 31-jährige Mutter zum zweiten Mal Witwe wurde. In dem heute Hölderlinhaus genannten Gebäude verbrachte Hölderlin seine Kindheit und Jugend.
ellauri040.html on line 540: 1794 besuchte er die Universität Jena, um dort Vorlesungen von Johann Gottlieb Fichte zu hören. Er lernte während dieses Aufenthaltes Johann Wolfgang von Goethe und den von ihm besonders verehrten Friedrich Schiller kennen. Auch machte er die Bekanntschaft Friedrich von Hardenbergs (Novalis) und, im Mai 1794, Isaac von Sinclairs, mit dem er ab April 1795 ein Gartenhäuschen in Jena bewohnte. Im Mai 1795 verließ Hölderlin die Universitätsstadt fluchtartig, weil er glaubte, sein großes Vorbild Schiller enttäuscht zu haben, und sich neben ihm nichtig wie ein kleiner Schüler fühlte. Verwirrt und mit Zeichen der Verwahrlosung tauchte er wieder in Nürtingen auf.
ellauri040.html on line 542: Pappi piti tulla Reetistäkin äidin pläänissä. Kylnää meeminikkarit on tosi usein meeminikkareiden pentuja. Kotiopettajan tarina tuli siitä vaan, hullu sellainen. Sai potkut bylsittyään oppilansa äitiä, niinkuin Punaisessa ja mustassa. Näin kävi monta kerta myöhemminkin, eiku äidin luo Nyrtingeniin takaisin. Luulosairas siitä tuli ja sekopää äidin hoteissa.
ellauri040.html on line 544: Size jo pimahtikin oikein kunnolla ja joutu suljetulle osastolle Tübingeniin diagnoosilla "mania syyhyn jälkitautina". Hullun tohtorin Autenriethin lääkkeistä tuli vaan verisiä löysiä kakkoja. Kai se oli aika skizo.
ellauri040.html on line 546: Loppupuolen elämästä se kykki tornikammarissa hullun Autenriethin mielestä parantumattomana tapauxena. Ei lähtenyt runous siitä kirveelläkään, ei oxentamalla eikä paskantamalla.
ellauri040.html on line 548: Siitä tuli Tübingenin nähtävyys, kumikauloille se esitti hullumpaa kuin olikaan. Kirjoitteli runoja eri salanimillä. Hulluus ei runoilijaa haittaa, siitä on pikemminkin apua.
ellauri040.html on line 550: Kun kazoo sen runoaiheita, siellä on joukossa aika paskoja: oodeja Vaterlandille tyyliin mitä enemmän rumihia sitä parempi, oodi Rousseaulle, ties mitä. Mutta on sillä parempiakin kiskasuja. Tämmönen runo lähti siltä vielä kopissa:
ellauri040.html on line 556: Die Jugendstunden sind, wie lang! wie lang! verflossen, nuoruushetket on kauan! siis kauan! sitten loppunu.
ellauri040.html on line 557: April und Mai und Julius sind ferne Huhti- touko- ja heinäkuu on kaukana
ellauri040.html on line 558: Ich bin nichts mehr; ich lebe nicht mehr gerne! Mä en oo mitään enää, mun elämä on paskana.
ellauri040.html on line 563: Und einen Herbst zu reifem Gesange mir, Ja yx syxy mun kypsemmälle veisulle.
ellauri040.html on line 565: Spiele gesättiget, dann mir sterbe. lähtee sydän rinnasta, kun on peli seis.
ellauri040.html on line 568: Nicht ward, sie ruht auch drunten im Orkus nicht; täyttä oikeutusta, ei lepää tuolla puolella.
ellauri040.html on line 570: Herzen mir liegts, das Gedicht, gelungen, värkättyä, sydäntä lähellä on nää runot.
ellauri040.html on line 573: Zufrieden bin ich, wenn auch mein Saitenspiel Mä on ihan tyytyväinen, vaikkei mun sitra
ellauri040.html on line 575: Lebt ich, wie Götter, und mehr bedarfs nicht. Kerran vaan elin kuin jumalat, se piisaa.
ellauri040.html on line 581: Polakoita on mulla suhteellisen vähän vielä. Onhan mulla se yx naisrunoilija nobelisti, ja Conradkin oli polakki. Vielä 1 mun lemppari on Singer. Se oli kyllä mamu, mut niin oli myös Mikkijeevits, joka poissaolevana Pariisissa kirjoitti Pan Tadeuxen. Puola on jaettu niin usein ja johto vaihdettu, että niille on varmalla ihan herrassa kenenkä maassa ne aamuisin herää. Six kai ne on niin isänmaallisia, sellaisia ovat maattomat. Winterin staka suomensi puolalaisia, suomensikohan se Tadeuxenkin? Mun lähde on Vaakku-setä. Siitä lähti tämä paasaus Taddeuxesta. Winterin lelukaupasta mä sain muita leluja mutten jääkiekkomailaa. Tuskin oli toivelistan kärjessä.
ellauri040.html on line 585: Pan Tadeusz (full title: Master Thaddeus, or the Last Foray in Lithuania: A Nobility´s Tale of the Years 1811–1812, in Twelve Books of Verse) is an epic poem by the Polish poet, writer, translator and philosopher Adam Mickiewicz. The book, written in Polish alexandrines, was first published on 28 June 1834 in Paris. It is deemed [by whom? citation needed] the last great epic poem in European literature.
ellauri040.html on line 589: Sir Thaddeus (in Polish Pan Tadeusz, czyli ostatni zajazd na Litwie. Historia szlachecka z roku 1811 i 1812 we dwunastu księgach wierszem) is a long poem with an even longer name by Lithuanian romantic poet Adam Mickiewicz. It is regarded as a Polish national epic. It was first published in Paris in 1834. The poet was then in exile in France. Sir Thaddeus is a story of a conflict between two noble families, the Soplicas and the Horeszkos. The time is 1811 and 1812, shortly before Napoleon invaded Russia. When attacked by Russian soldiers, both families fought against the enemy. When not, they fought each other. The conflict between the families was ended with the marriage of Thaddeus Soplica and Sophia Horeszko.
ellauri040.html on line 591: Adam Mickiewicz was born in the East of the former Polish-Lithuanian state. Because of that he called Lithuania his mother-country. Eka ajattelin et ompa outoa, Puolan kansalliseepos Liettuasta, mut kelaa: onhan Kalevalakin Karjalan laulumailta.
ellauri040.html on line 598: Lithuania, my country, thou art like health; how much thou shouldst be prized only he can learn who has lost thee. To-day thy beauty in all its splendour I see and describe, for I yearn for thee. (Translation in prose by George Rapall Noyes).
ellauri040.html on line 605: Mistä Pan "Hra" tulee, ei kukaan tunnu tietävän, paizi se on lyhennys zupanista. Kukaan ei tunnu tietävän mistä zupan tuli. Jonkinlainen voivodi se oli.
ellauri040.html on line 607: Vaakusta tän turinan nostaa eepoxexi se et siinä on joku isänmaallinen jäbä joka kuolee ryssiä vastaan ja saa Napsulta postuumin prenikan. Kai Döbelnikin sai sukulaismieheltä jonkun pinssin Uumajassa vaikka tunaroikin pahasti.
ellauri040.html on line 616: kun siellä ei tiedetty vielä pan-suolasta,
ellauri040.html on line 618: punttivoimia viinasta ja leivoxista.
ellauri040.html on line 621: Vaikka kuin punakone loppusoinnut rimmaa,
ellauri040.html on line 625: Niinkuin koronavirus vaeltaa neron henki maasta maahan, laukaisi leukavasti hullu Hördelin, kietäessään ympyrää tornikopissa kuin Rilken pantteri. Näin muotoili Vaakku v 1934, joka kenties elätteli vielä jotain toiveita. Vaan jäivät siltä eepoxit vetelemättä, tuli vaan noita laulurunoja ja valitusvirsiä. Niin käy kun saa professorin varman leivän jo maisterina. Sitä valitti Pärttyli-kollegakin, se aarnikotka eli vaakalintu eli griippi: mukava elämä vaientaa apinasta runoilijan.
ellauri040.html on line 634: alkuun
ellauri040.html on line 635: loppuun
ellauri041.html on line 10: font-family: 'UnifrakturMaguntia';
ellauri041.html on line 11: src: url(http://grapson.com/fonts/UnifrakturMaguntia.ttf);
ellauri041.html on line 21: alkuun
ellauri041.html on line 22: loppuun
ellauri041.html on line 25: und:#636468;font-size:4em;text-align:center;margin-top:0%;margin-bottom:0%">Kornei Tšukovski
ellauri041.html on line 26: und:orange;font-size:5em;text-align:center;margin-top:0%;margin-bottom:0%">NORSU LUKEEVaikealukuista
ellauri041.html on line 32: Johnilla oli Kornei Tšukovskin runokokoelma Puhelin Baschmakoffin suomennoxena. Se tykkäsi siitä kovasti. Varsinkin tyypistä nimeltä komentaja Liatpois.
ellauri041.html on line 34: Kornei Ivanovitš Tšukovski (ven. Корне́й Ива́нович Чуко́вский, oikealta nimeltään Nikolai Vasiljevitš Korneitšukov, Никола́й Васильевич Корнейчуко́в; 31. maaliskuuta 1882 Pietari – 28. lokakuuta 1969 Kuntsevon huvilakaupunki Moskovassa) oli neuvostovenäläinen kirjailija ja kirjallisuudentutkija.
ellauri041.html on line 38: Vuosina 1912–1917 Tšukovski asui Terijoen Kuokkalassa, jossa hän seurusteli monien venäläisten kirjailijoiden ja taiteilijoiden kanssa. Myöhemmin hän kirjoitti tapaamisistaan useita muistelmateoksia. Tuon ajan dokumentti, käsinkirjoitettu almanakka Tšukokkala ilmestyi vuonna 1979. Kirjallisuustieteilijänä Tšukovski erikoistui Nikolai Nekrasovin tuotantoon. Hän julkaisi Nekrasovista useita artikkelikokoelmia ja tämän kommentoidut kootut runot vuonna 1927. Tšukovskin monivuotisen työn tärkein tulos on kirja Masterstvo Nekrasova (1952), josta hän sai Lenin-palkinnon vuonna 1962. Tšukovski on tutkinut myös muun muassa Anton Tšehovin ja Walt Whitmanin tuotantoa.
ellauri041.html on line 40: Vuodesta 1916 lähtien Tšukovski töskenteli Maksim Gorkin perustaman Parus-kustantamon lastenkirjallisuuden osaston johtajana ja kirjoitti myös itse lastenrunoja. Kirjailijan runomuotoisista saduista tunnetuimpia ovat Krokodil (1916), Pesujehu (Moidodyr, 1923), Torakka (Tarakaništše, 1923), Nupipäinen kärpäsläinen (Muha-tsokotuha, 1924), Barmalei (1925) ja Tohtori Kivuton (Aibolit, 1929). Venäläisestä ja englantilaisesta perinteestä vaikutteita ammentaneet terävä-älyiset, vitsikkäät ja mielikuvitusrikkaat runot ovat edelleen hyvin suosittuja, vaikka aikanaan ne saivat osakseen jyrkkää kritiikkiä ideologisesti suuntautuneiden proletaarikirjailijoiden ja pedologien taholta. Näkemyksensä lastenkirjallisuudesta Tšukovski on esittänyt kirjassaan Ot dvuh do pjati, joka ensimmäisen kerran ilmestyi nimellä Malenkije deti vuonna 1928.
ellauri041.html on line 42: Vuonna 1918 Tšukovskista tuli Gorkin aloitteesta perustetun Vsemirnaja literatura -kustantamon englanninkielisen osaston johtaja. Hän venäjänsi paljon amerikkalaisten ja englantilaisten kirjailijoiden teoksia ja laati sovituksia lastenkirjallisuuden klassikoista. Käännöstieteellisten tutkimustensa tulokset Tšukovski julkaisi kirjassaan Printsipy hudožestvennogo perevoda (1919), jota hän myöhemmin laajensi nimillä Iskusstvo perevoda (1930, 1936) ja Vysokoje iskusstvo (1941, 1964, 1968). Tšukovski osallistui aktiivisesti kielenkäytöstä 1950-luvulla käytyyn keskusteluun ja puolusti venäjän kielen puhtautta teoksessaan Živoi kak žizn (1962).
ellauri041.html on line 44: Tšukovski sai filologian tohtorin oppiarvon vuonna 1957 ja Oxfordin yliopiston kirjallisuuden kunniatohtorin arvonimen vuonna 1962. Hänen teoksiaan on julkaistu miljoonien kappaleiden painoksina ja käännetty monille vieraille kielille. Tšukovskin lapsia olivat kirjailijat Lidija Tšukovskaja ja Nikolai Tšukovski.
ellauri041.html on line 64: John Carlson on lyhytsanaistunut.
ellauri041.html on line 66: lopulta Korkeasaareen ketunkoloon.
ellauri041.html on line 79: Kaunis on kuola
ellauri041.html on line 81: Kaunis on kuola kun blondien eessä
ellauri041.html on line 88: kielemme unhottaneet koppiinsa kuukahtakoot.
ellauri041.html on line 90: siivota laahusta pois, immuniteettia hankkia
ellauri041.html on line 93: huoltajasuhde on korjautunut, kun siihen nyt
ellauri041.html on line 99: Kun tämän kekkasivat nuo kermaiset perseet,
ellauri041.html on line 106: Päätelmä: Kommunikaatio tehostuu, turhat palaverit putoavat pois, ja fokus pysyy asiassa.
ellauri041.html on line 108: Totuus: Noni, huomenta. Kiva että... hei mitäs tää nyt on? Voi vitsi, ei tää ollutkaan päällä. No niin, eli... hei Kirsi, laitatko sun mikin äänettömälle kun tää ääni kiertää tosi ikävästi. Hei sori kun mä näytän suohirviöltä, kun mä en oo pessy tukkaa kuuteen päivään. Ei oo aprillia! Tota noin, nyt siis meidän pitäisi katsoa... ok, Kari, nyt mä näen että sun lapsi työntää sukkapuikkoa töpseliin, odotellaan että Kari saa... Eli nää viime viikon luvut oli siis... hei sori, ruokalähetti tuli, meen avaa oven... Katri, ootko siellä, aha, sä pelaat Candy Crushia, hehe, mut keskitytäänkö nyt...
ellauri041.html on line 115: Sana valta tulee germaanien halun verbistä. Mä TAHDON!
ellauri041.html on line 120: kun kaikki tulis nyt heti mulle). Mutkun ei, niin kazotaan
ellauri041.html on line 121: toista vallan toimivaa halun kolmijakoa, nimittäin Darwinin
ellauri041.html on line 125: matchaa 1-1 elukan tärkeimpien reikien kolmijakoon: on os, cunnus
ellauri041.html on line 127: Sigmund Freud, tuo neuroottisen modernismin ajan profeetta,
ellauri041.html on line 128: kun ei vielä ollut kunnollisia ehkäisyvälineitä, ja reijät sixi
ellauri041.html on line 149: ja täytetään kamari, mökki, mökin piha, kylä, kaupunki ja koko maa.
ellauri041.html on line 159: kunnes viimeinenkin veri- ja vesitilkka on imetty talteen, ja jälelle
ellauri041.html on line 168: Se mahtuu sinne kepoon ihan kahvaa myöten kun käyttää vaseliinia.
ellauri041.html on line 172: QED. Darwin ja Freud laulaa samaa laulua kuin lintu koivun larvassa.
ellauri041.html on line 179: peräpäät ei avaudu tuntemaan. Isä-poika leirejä joissa pojat saavat poikia.
ellauri041.html on line 181: Ketä kiinnostaa? Eihän moderneja miehiä ole ollut sitten 60-luvun,
ellauri041.html on line 182: tai siis Suomessa sitten 80-luvun, kun täällä ollaan 20v muista myöhässä.
ellauri041.html on line 188: Paidaton mies karjuu eläimellisesti yössä. Koko ruumis on jännittynyt huudon voimasta (kikkelikö myäs? ei kerrota). Ainut valonlähde on roihuava puupökkelö ja 2 nuotiota. "Soturi! Voimaa!" mies huutaa. Hän ei ole yxin, mukana on kokonainen juna miehiä, yli 20. Kaikki tuijottavat tuleeen, huutavat ja pukkivat samanaikaisesti rummun takoessa tahtia.
ellauri041.html on line 190: Kyse on lyhytdokumentista Pallit ja sydän, miehen ajatteluelimet. Siinä kuvattiin entisen syrjäytyneen, nyt hyvivoivan peeteen Teemu Syrjälän, 38, tammikuussa Jouzassa vetämää "miesten viikonloppua". Nythän junailu on coronan tautta karanteenissa, eihän monella ole sentään viiden metrin siitintä, jotenka se siitä toistaisexi ainakin, loput juutuupista.
ellauri041.html on line 192: Viikonlopun tarkoitus oli saada kovat miehet pehmeixi ilman viinaa. Tämä tapahtuu varsin maskuliinisin menoin. Karjutaan mezässä, painitaan pelkissä sotamaalauxissa, uidaan alastomina avannossa. Siinä kyllä piput menee hyvin pienixi ja ryppyisixi. Niitä saa kauan lämmitellä kamun käsissä ennenkuin ne taas kohentuu.
ellauri041.html on line 194: Harjoitteet näyttävät toimivan. Karskit äijät halaavat, itkevät, avautuvat, työntyvät peremmälle ja uskoutuvat. Ilman viinaa. Mixi miesten on niin vaikea puhua tunteista? Mixi se on helpompaa miesseurassa? Minkälaiset ongelmat nykymiestä vaivaavat? Sen Syrjälä on lupautunut paljastamaan, pipun lisäxi.
ellauri041.html on line 196: Syrjälä on pienyrittäjä, jonka tulovirta koostuu pienistä virzapuroista miesten leirillä. Tosin nyt on hyvinvointikalenteri tyhjentynyt, kun äijäkööri voi huonosti koronakaranteenissa, karjuu keittiössä ja painii makuuhuoneessa. Kaikki miesten viikonloput on peruttu, on pakko malexia vaimon kanssa kotona. Voi vittu.
ellauri041.html on line 198: Syrjälä näyttää ja kertoo, miten kyrvän kylmäaltistus on hänelle tärkeä työkalu, jolla hän pitää työkalunsa kunnossa. Mutta nyt kädet pois pyyhkeen alta ja asiaan. Teemu kokee muidenkin miehisyyden olevan muutostilassa. Enää ei riitä miehen jurottaa heinäpellon laidalla, puhumatta tunteista tai mistään muustakaan. Tuurin ja Hyryn loistoajat ovat peruuttamattomasti ohize. Mikä neuvoxi?
ellauri041.html on line 200: Miehet ovat ikäänkuin jälkijunassa, istuvat ja kazovat ikkunasta ulos yxinäisen miehen junassa, vaikka voisivat rakentaa keskenään pitempiäkin junia, ei tarvi kuin ojentaa toisilleen jotain kättä pitempää. Syrjälän oma mieskuva nojaa varsin perinteiseen käsityxeen voimakkaasta, aggressiivisesta, maskuniilisesta olennosta, soturista joka heiluttelee näkyvästi palleja. Syrjälän mukaan nämä ovat tärkeitä työkaluja, joihin päästään käsixi tunnepuolen avulla.
ellauri041.html on line 208: Isän kuoltua Teemu alkoi pelätä, ja söi pitkään pelkkiä pirtelöitä. Oli hyvin ehdoton ja pakkomielinen kuten nytkin. Ihan kuten isänsä. Parisuhde päättyi 2010, koska Syrjälää ei enää tippaakaan kiinnostanut naiset, sexi eikä edes izetyydytys. Libido oli ihan hävyxissä. Jotain siltä puuttui ja se oli - juna!
ellauri041.html on line 210: Käänne tuli, kun Syrjälä söi jääkaapista kananmunia, jonka jälkeen se sai spontaanisen 10-minuuttisen erektion. Kaikki kirkastui: kaipaan munia! Kokonaisia junanlastillisia munia! Ryhdynpä miesten konsulentixi!
ellauri041.html on line 212: Vika Syrjälän parisuhteissa on ollut että Teemu oli "tosi paljon miellyttänyt. Näen tätä paljon tässä yhteiskunnassa. Me miellytetään liikaa". Se ei ollut suhteessa oma izensä. (Suoraan sanoen en pidä izestäni izekään, Syrjälä tunnustaa.)
ellauri041.html on line 213: Korona on lyönyt loven Teemun bisnexeen, mutta ainahan on mahdollisuus palata pohjoisen mökille, jossa ei ole isääkään enää painolastina.
ellauri041.html on line 215: Onnexi verkkokurssille on ilmoittautunut 400 miestä. Ohjelmassa on nettikarjuntaa ja vihapuhetta, pulahduxia Teemuun keräilemään mieskuvastoon, ja toki ize kukin voi mennä välillä vessaan vetäsemään kuivat. Se onnistuu, kun syö ensin kotelollisen kananmunia. Ja loppupäivän voi viettää vaipuneena izeensä kuin Teemu avannossa.
ellauri041.html on line 220: Kun nyt luin yhtäaikaisesti postmodernistin kirjailijamiehen
ellauri041.html on line 229: liikaa naisia. Jos ne olis enemmän sotureita munat suorina ja
ellauri041.html on line 232: No kun lukee mitä Calvinon miehet pohtivat: enimmäxeen naisia,
ellauri041.html on line 233: ja miten ne käyvät heti kiinni nuoriin neitosiin kun niitä tulee
ellauri041.html on line 241: ihan sen kaliiperin mieheltä, enempi kiltihköltä piipunrassilta.
ellauri041.html on line 242: Vaikka mistäs sen tietää, ehkä Teemun pokat ei ole yhtään kummempia.
ellauri041.html on line 244: Mix mä sit kyhään näitä paasauxia ja käännän muiden runoja? Mikäs siinä
ellauri041.html on line 245: sitten oikein on takana? Surutyötä päättyvästä elämästä, ja torjuntaa,
ellauri041.html on line 246: kun loppuu työelämä ja kikkelikään ei enää kuule käskyjä, vaikka söisi
ellauri041.html on line 247: kuinka paljon munia. Avantouintia en kokeile enkä nakujoihkausta mezässä,
ellauri041.html on line 248: en usko että ne konstit enää mun iässä on oikeen terveyttä edistäviä.
ellauri041.html on line 249: Kuolihan se Teemunkin isä rantaveteen kalassa, vaikka ei ollut kuin 60.
ellauri041.html on line 260: Olit ajatellut tunkeutua, Kordillieerien meziin, preerioille, ylängöille ezimään tutkimusmatkailija Maranaa joka on kadonnut eziessään romaanijoen alkulähteitä mutta törmäät päin vankilayhteiskunnan kaltereita, jotka kattavat koko planeetan ja pakottavat seikkailun pysymään viheliäisissä käytävissään jotka ovat aina samanlaisia...
ellauri041.html on line 262: Calvinoa 80-luvulla jo ahisti globalisaation aikaansaama yhtenäiskulttuuri ja kivettyneet kaupallisen viihdetehtailun monokultturiset genret, missä et voi kuin loxahtaa johkin etukäteen määrätyistä tarinoista, tai lukijat / kazojat pettyvät. Kun valkkaat netflixistä jonkun pätkän, pikku ai-robotit tunnistaa sun taipumuxet ja suosittelee nippua lähes vastaavia kokemuxia. Toimii kuin junan vessa.
ellauri041.html on line 266: Syy 2 on perustavampaa laatua. Tää apina on elukka, ja elukalla on vaan noi 3 halua: EAT! EAT! FUCK! FUCK! KILL! KILL!, eikä se halua mitään lukea eikä kazoa mikä ei käsittele noita 3 aihetta, niiden saavuttamista (komedia) tai menettämistä (tragedia). Kaikki komplexius tulee ympäristöstä, apinassa izessään ei ole muuta kuin nää 3 vaihdetta. Kun ympäristö muuttuu monokulttuurixi, monopolisoituu ja monotonisoituu kulttuuri.
ellauri041.html on line 270: Luuletko että jokaisessa tarinassa on oltava alku ja loppu? Ennen aikaan tarina saattoi päättyä vain 2 tavalla: kun kaikki koettelemuxet oli käyty, sankari ja sankaritar joko menivätn- naimisiin (komedia) tai kuolivat (tragedia). Viimeinen merkitys johonka kaikki kertomuxet viittaavat on 2-kasvoisen elämän jatkuvuus, kuoleman väistämättömyys. EAT FUCK KILL, toisin sanoen...
ellauri041.html on line 272: Nyt te olette mies ja vaimo, Lettore ja Lettrice. Suuur aviovuode majoittaa teidän lukukinkereitanne. Seija sulkee kirjansa, sammuttaa lamppunsa, painaa päänsä tyynyille ja sanoo: sammuta sinäkin. Etkö ole väsynyt lukemaan? Ja sinä: hetki vielä. Olen lopettelemassa Italo Calvinon romaania Jos talviyönä matkamies.
ellauri041.html on line 274: - Mut multa menee nukahtamisikkuna ohize! Ja sit mä en saa unta koko yönä! - Joojoo älä nyt tuu, multa puuttuu enää tää 1 vika kappale! Nax. Krooh, pipipyyh. Nään koko yön pahoja unia. Lisäpeitto on liian kuuma. Seija repäisee sen pois mun päältä ärjähtäen jotakin.
ellauri041.html on line 276: Uni jatkuu. Olen unohtanut jotkut 3 vauvaa kuudexi tunnixi ulkovaatteet päällä yxin sisälle johkin asuntoon. Oon Kouvolassa. En muista minne parkkeerasin auton. Ne on todennäköisest tukehtuneet. Painajainen kolera-aikaan.
ellauri041.html on line 281: Muiden izekohtaisuuxien ohessa Italo esittelee kirjansa lopulla 5 tapaa lukea rompskuja. Mikään niistä ei ole tavis tai pikemminkin julkkismainen alusta-loppuun-ahmien-laskematta-kirjaa-kädestä-kuinkas-sitten-kävikään-(äh spoileri!)-mukaansatempaava-tarina-vie-mennessään-hellittämätöntä-jännitystä-taiturimaista-juonenkuljetusta-tunteet-myrskyää-laidasta-laitaan-elämän-koko-kavalkaadi-mainioita-tyyppejä-syvä-moraalinen-sanoma-vallatonta-ja-vakavaa-nauroin-ja-itkin-mukana tapa. Mä en piittaa spoilereista, jos kirja uhkaa olla jännä kazon ensin lopusta kuinka käy.
ellauri041.html on line 284: Pystyn lukemaan vaan muutaman rivin kerrallaan koska tulee mieleen heti joku huisin tärkee oma oivallus joka pitää heti panna muistiin. (Tää oon mä varsinkin nyt runoilun alettua.)
ellauri041.html on line 286: Luen hirmu tarkkaan ja hitaasti koska kaikessa on jotain potentiaalisesti ovelaa ja tähdellistä, jota pitää pysähtyä miettimään. Myyttejä ja mysteereitä, kaikki liittyy kaikeen. (Vähän tätäkin mut vähemmän, yleensä lähden omalle tangentille aika äkkiä, seuraan omia assosiaatioita kuin koira kusella. En ole uskollinen lukija. Vaan jos mullon joku oma koira haudattuna, kirves hiottavana ja lehmä ojassa, luen noin tarkasti.)
ellauri041.html on line 288: Luen samaa kirjaa uudestaan saadaxeni joskus aikaisemmin koetun takaisin, mut saankin joka kerta uuden kokemuxen koska kirja on sama, mutta mä en ole enää sama mä. Tää on Seku, ja Kristina luemassa Ruttoa 3. kertaan. Nyt koleran aikaan se tuntuu erilaiselta. (Mäkin teen tätä varsinkin kun luen lasten ja nuorten kirjoja.)
ellauri041.html on line 290: Luen oikeastaan vaan yhtä kirjaa, koska kaikki lukemani muodostaa toisiaan täydentävän kirjaston josta rakennan maailmankuvaa kuin muurahainen tai hämähäkki. Kaikki liittyy kaikkeen. (Joo on mulla paljon tätäkin. Kaikki kelpaa, sillä kaikki on tätä samaa. It's turtles all the way, kaikissa rorschach läikissä riisuuntuu vähäpukeisia naisia (l. termiittiapinoita). Ajatus askartaa. Oma vika, mix näytätte niin rumia kuvia.)
ellauri041.html on line 292: Luen vaan yhtä kirjaa, se on mun unohtuneen lapsuuteni kirja, jonka tunnelmaa mä koitan tavoittaa, joskus paremmalla onnella joskus huonommalla. En pidä jännäreistä, trillereistä, en syrjäytyneistä, huumehemmoista, rikkinäisistä perheistä, ahdistuxesta, väkivallasta. Inhoon lääkärisarjoja, poliisisarjoja, dekkareita, supersankareita, rags to riches vaikeuxien kautta voittoon julkkistarinoita, ja sotafilmejä. Inhoon turhaa ja varsinkin feikki moralisoivaa amerikkalaista viihdettä. Inhoon Hyryä ja enemmän vielä Tuuria. Pidin Haanpäästä ja Veijo Merestä. Inhoon seikkailuja, yllättäviä käänteitä ja onnettomia loppuja. (Tää oon mä mitä suurimmassa määrin, ja on tässä Sekuakin vaikkei se ole näin ahas.)
ellauri041.html on line 295: Yx ei alotakkaan, lukee vaan kirjan nimiä selkämyxistä. Yx lukee vain loppuja. Yx lukee jokaisen kirjan erixeen huolella sekoittamatta mitään, nyt pohditaan. (Tää on varmaan Linkkujen tai Kimmon tapa toimia?) Mut cetera iam fabulosa, Tacitusta lainataxeni. Jo riittää suljen tämän viidakon. Longum est omnia enumerari. Nää lukijatyypit vielä hälisee vähän keskenään ja muistelee jotain 1002. yön tarinaa: Harun el Pullah lähtee yöseikkailulle ja tapaa upeen naisen herraseurassa. Tehtävä on vetää helmikuula hatusta. Mustan kuulan vetäjän on tapettava hyvä kalifi Harun el Pullah. No tietysti Harun vetää sen. Ok se sanoo, mut saisinko ensin kuulla miten tää satu päättyy?
ellauri041.html on line 300: Nää mun paasauxet on pitkään jauhaneet jo samaa silmukkaa. Mut mikäs siinä, elämä on syklistä, karman iso pyörä pyörähtää, tulee aina uusia sotia ja katastrofeja, tutkinnonuudistuxia, uusia nilkkejä syntyy kivien alta kuin simppuja alkumerestä, liukkaita kuin Jönsin ankeriaiden neulaspoikaset. Ei tää impending maailmanloppukaan ole kuin vielä isommaan rattaan raxahdus taivaan hirmu suuressa kellopelissä.
ellauri041.html on line 302: Pieni pyörä pyörii vinhasti, ison pyörä liikahtaa yhden rattaan eteenpäin. Sekunteja, minuutteja, tunteja, päiviä vuosia, yxi elämä, ziljoonia elämiä, rax, yhteishuutoa, värähdys voiman kentässä, planeetta sammuu kuin kynttilä, uusi maailma. Kaikki loppuu yxiltä, toisilla kaikki alkaa alusta. Onni yxillä, kesä kaikilla. Luovaa tuhoa.
ellauri041.html on line 309: Weimar läntisessä itä-Saxassa oli saxan sydän, ja preussi eli loput itäsaxasta sen pallit. Hitlerin vallankaappaus lähti Weimarin tasavallan epäjärjestyxestä. Uusnazien johtoslaavi asuu Göttingenin ja Erfurtin lähellä, koska siellä uusnazien kannatus on 25%, sen kotiseudulla lännessä se oli vaan 10%. Persut on laskukkaita, joita kauhistaa varattoman väestön vaihto vielä köyhempiin mutta nöyrempiin savunaamaisiin ja karvakätisiin maahanmuuttajiin. Itäeurooppalaiset pettyivät usaan, länteen ja talousliberalismiin, kun kävi ilmi, että niistä tuli länkkäreiden mamuja, sama riistoa vaan toisessa mittakaavassa. Ize asiassa kaikki ovat pettyneet kun unelmasta tuli jotain pahmpaa kuin valhe. Olimmeko sittenkin väärässä, sanoi kenialainen hörökorva neekeri ja antoi tilaa Trumpille. Kukaan ei ole tyytyväinen enää nyt korona-aikaan, pieleen meni mutta menköön, sanoo ökyrikkaatkin ja piileskelee ökyjahdeilla. Korjataan vahinko seuraavasa jaxossa.
ellauri041.html on line 311: Teuvo Hakkarainen on tyytyväinen kun nuori morsian silittää sen alushousut ja nimikoi sen sukat, kuin Pirkko meillä. Kun palataan liberalismista tukevammalle nazisaxan moraaliselle pohjalle, saavat naiset taas olla naisia ja silitellä miesten palleja.
ellauri041.html on line 313: Der Flugelin der Fuhrer pelaa lasten kanssa shakkia ja teitittelee vaimoa, syö izetekemiään vuohia ja kazoo perheen kaa Louhimiehen sontimatonta tutilasta. Länteen pettynyt bulgaari Krastev on tästä kaikesta kiusallisen selvillä ja hypistelee haluttomasti saxalaisen flyygelin mustavalkoisia koskettimia. Ne näyttää epäilyttävästi hain hampailta. Und der Haifisch, der hat Zähne, und die trägt er im Gesicht. Und der Nazi, der hat ein Messer, doch das Messer sieht man nicht.
ellauri041.html on line 315: Ei vielä. Vaan ootapas, kunhan tästä kulkutaudista vähän toivutaan, niin kohta tulee veizet esiin ja alkaa viuhua, ja pyssyt paukkua kaikkialla maailmassa, entistä suuremmalla syyllä ja innolla. Holokausti oli saxan historian konepeltiä rumentava pieni pulunpaska, ja koleraepidemia maailman mittakaavassa vain pieni lepakonkökkäre.
ellauri041.html on line 317: Jälkikäteen on myönnettävä, toteaa hartioita kohauttaen ruozalaisten vinosuinen Mengele ruumisluvun noustua 3. tuhannelle, että emme oikein onnistuneet vanhusten ja vähämerkityxisten suojelussa. Sori siitä vainajat, parempi onni ensi kerralla. Mutta kazotaan 20v kuluttua kun talous pyörii ja kuolleet mamut ja vanhuxet on unohtuneet, kuka oli oikeassa. Kolleegan kaasu-uunitkin on enää myyttisiä. Tästä ette selviä. Nähdään!
ellauri041.html on line 322: Tommi Melenderin toinen romaani piruilee mediatsunamille, joka peittää elämän. Ironisesti Tommi kelluu tulvan mukana kuin Sauli Niinistön tuulen viemä lippalakki.
ellauri041.html on line 324: Omalla tavallaan Tommi Melenderin toinen romaani Ranskalainen visiitti on helposti mieleenpainuva lukukokemus. Se ei asetu suoraan valtavirtaan, vaan luovii siinä vinosti. Runoilijana uransa aloittanut Melender (s. 1968) on kirjoittanut romaanin, joka on sekä kielellisesti että temaattisesti vahvasti käreä-äänisen ja ruman tekijänsä näköinen. Ranskalainen pastilli on pikemminkin EU-myönteinen kuin perussuomalainen romaani, mikä ei johdu yksinomaan siitä, että valtaosa sen tapahtumista on sijoitettu Ranskaan - kuvitteelliseen pieneen kylään, joka vastustaa vielä roomalaisia. Ranskalainen ystävä on etäännytetty moraliteetti homoilusta, ystävyydestä, petoksesta, rakkaudesta, rikoksesta ja ajan ilmiöistä, joista koottu uteliaan penixen lailla kaikkialle työntyvä visuaalinen sälä ja auditiivinen häly estävät lukijaa kuulemasta ja näkemästä juuri mitään.
ellauri041.html on line 326: Melenderin romaani luotaakin iänikuista loppuun kaluttua kysymystä siitä, miten ihminen lopulta voi löytää tiensä itseensä ja itsensä luokse. Voi hemmetti. Mitäs läxit? Kuka ihmistä odottaa tämän tien päässä? (No viikatemies, ellei suorastaan vanha vihtahousu.) Uuden romaanin etsintä alkaa kuolemasta, päähenkilön Joel Rannon isoäidin poismenosta. Näin kuolema toimii uudelleen aktivoituvan elämän savukkeena. Tumpataan toinen, sytytetään uusi. Vuoroin käydään vieraissa. Ottaako sinun lipasi, ei ota minun orani. Ironia näkyy siinä, että isoäidin lipa on päähenkilölle läheisempi kuin oma ora.
ellauri041.html on line 328: Teatterikorkeakoulussa opiskellut Joel Ranto on televisiosta ja erilaisista julkkispaneeleista tuttu mediakonsultti, joka päättää isoäidin kuoleman jälkeisissä tunnelmissa irtautua puuduttavista työkuvioista ja perehtyä ranskalaiskirjailija Gustave Flaubertin kirjoihin sekä Rouva Bovaryn kirjoittajan ja George Sandin käymään kirjeenvaihtoon. Mix vitussa, tekee mieli kysyä. Epätodennäköistä. Kenen unelmaa tässä oikein eletään? Kai Tommin joka ois halunnut olla teeveestä tuttu audikiesikuski, mut onkin vaan käytetyllä Toyotalla ajeleva köyhä toimittajan tumpelo.
ellauri041.html on line 330: Parhaiten uppoutuminen ranskalaiseen sielunmaisemaan käy Ranskassa, jonne hän suuntaa Toyotallaan. Hän on päätynyt vaatimattomaan japanilaiseen autoon, koska uskoo, ettei Audin kaltainen statussymboli sovi inhimillisiä arvoja mainostavalle markkinamiehelle. Eikö sitikka 2cv tai ryppypeppu ois ollut pastillimpi? Huijaat vaan Tommi izeäs ja meitä, ei ollut varaa kuin pieneen riisipussiin.
ellauri041.html on line 332: Flaubert merkitsee hänelle myös keinoa kääntää kelloa ajassa taaksepäin ja unohtaa levoton, tarkoitukseton pintaväreily, jota myös nykyisyydeksi kutsutaan. Sitä edustaa puhtaimmillaan CNN:n suoltama värikäs uutistapetti. Elämisen mielen tulisi piillä jossakin syvemmällä, ehkä ensolevyssä tapeetin alla. Onko näin, romaani kysyy ja lentää kärpäsenä kattoon kattomaan.
ellauri041.html on line 336: Uneliaassa pikkukaupungissa lähellä Pariisia Joel Ranto ystävystyy huolintaliikkeen omistavaan Marcel Daignaultiin, joka on entinen historian lehtori. Vaimonsa traagisesti menettänyt Marcel on palannut pikku pullon hukanneena Pariisista takaisin synnyinkaupunkiinsa - ja isänsä firmaan.
ellauri041.html on line 337: Hän etsii lohdutusta ja opastusta puolestaan Flaubertin ikätoverin Charles Bauderlairen (sic) runoista ja Tommin eiku Joelin sylistä.
ellauri041.html on line 340: Tässä mielessä Ranskalainen ystävä korostaa, että nykyhetkeä ei kuitenkaan pääse pakoon. Idyllisen paikkakunnan näennäinen rauha on vain silmänlumetta. Rauha on ihmisessä itsessään tai sitten ei - ilmaistakseni kliseisen romaanin yhden teeman yhtä kliseisesti. Päähenkilölle romaanin nimeksi nostettu elintärkeä ranskalainen ystävä on yhtä hyvin Marcel Daignault kuin Gustave Flaubert. Yksi sitoo hänet sängynpäätyyn, toinen mahdollistaa silmien ummistamisen koko jutulta.
ellauri041.html on line 342: Melenderin romaani pysyy takautumineen ja kirjallisine viittauksineen hyvin kasassa. Se on kelpo teos, puolustaa paikkaansa kasan pohjalla, mutta epäilen, että näistä aineksista olisi parempi kirjailija (esim mä) voinut saada aikaiseksi myös vielä vastaan panemattomamman kirjan. Vaikka onhan se nytkin kiitettävän vetelä. Esimerkiksi juoni on kivan likilaskuinen. Psykologinen omakuva jää osuvan kapeaksi, enempi lontoonrakeiseksi kuin ranskanpastellixi. Myös Flaubertin ja Bauderlairen osuus tuntuu kokonaisuuden kannalta jäsentymättömältä - kirjailijat ovat samalla tapaa annettuja ominaisuuksia kuin romaanihenkilöiden tukan tai silmien väri. Missä on Flaubertin hikinen kalju ja Bauderlairen kissanhajuinen misogynia?
ellauri041.html on line 344: Se on kuitenkin vain puolet totuudesta, koska Tommi Melender tarjoaa monia riemastuttavia ja karmivia hetkiä. "Marcelia huvitti ajatus, että häntä varten koottaisiin itsemurhien estämiseen erikoistunut iskuryhmä. Se murtaisi oven ja ryntäisi hänen asuntoonsa kuin terroristisolun tukikohtaan. Parhaassa tapauksessa hän tulisi siinä tohinassa ammutuksi." (Huoh, huoh, huoh. Olipa riemastuttavaa. Ammutuxi saisi tulla Tommin mukana myös karmiva Jukka Petäjä.)
ellauri041.html on line 349: Mun mielessä menee sekaisin Melender ja Majander niinkuin sadun karhulla honka, mänty ja petäjä,
ellauri041.html on line 352: Tästä voi päätellä, että Petäjä on niistä seniorein, koska kynäili Hesassa jo 80-luvun lopulla.
ellauri041.html on line 359: toilauxia on monen sivun haastattelu Himo Airaxinen -paskiaisesta. Aloitti Hesassa vuonna 1983.
ellauri041.html on line 361: ja joka sai potkut Otavasta kun tuli isäntäväen kanssa jotain riitoja, ei kai Paavo Haavikosta?
ellauri041.html on line 367: superikävystyttävä teos Uuni, valizijana oli Tuula Arkio, josta en ole koskaan edes kuullutkaan.
ellauri041.html on line 368: (Ohops, Ranskalaisia pastilleja olikin Juha Tantun matkakirja, joka oli Linkuilla mukana Pariisissa. Melenderin kirja oli Ranskalainen ystävä. Aapelilla oli Onnen pipanoita ja Talvella Iloinen juusto.)
ellauri041.html on line 371: Tuula Johanna Arkio (o.s. Olamo, s. 2. huhtikuuta 1943 Helsinki) on suomalainen taidehistorioitsija ja taidemuseonjohtaja. Vuonna 2006 hänet promovoitiin Kuvataideakatemian kunniatohtoriksi[2] ja hänelle myönnettiin kulttuurineuvoksen arvonimi. Arkio johti Kiasmaa vuosina 1990–2000 ja Valtion taidemuseota 2000–2006.
ellauri041.html on line 373: Museonjohtaja siis piti Hyryn museaalisesta otteesta. Hienoa kun mikään ei liiku, ei edes mielikuvat päässä.
ellauri041.html on line 374: Se helpottaa kuratointia ja pitää mielen inventaarit kunnossa. Ei taulutkaan heilu seinällä kuin mummon hammas, tai hullun mulkku tuulessa.
ellauri041.html on line 380: Tommin mielirunoilija ei ole Vergilius eikä Flaccuskaan niinkuin HK Riikosella, vaan Puovo Huovikko.
ellauri041.html on line 385: Ihan väärässä se on siinäkin, että ihmiseen kohdistunut viha olisi vääränlaista. Kyllä tässä näytelmässä ihminen on se konna! Kuuluisuuden etuihin kuuluu se, että julkkixen työtä voi suorittaa missä vain, esimerkixi Pariisissa tai mullan alla. Periaattessa.
ellauri041.html on line 389: Antti ei toivo Tommille Puovon kohtaloa. Puovo ärähteli lehtimiehille niin ärhäköitä aforismeja, etteivät ne saaneet siitä irti tuon taivaallista. Melenderiäkin kunnioitetaan ja pelätään jo sopulilaumassa, senkin jyrsintähampaat on jo kuluneet eri terävixi. "Yxikin vale, kaunistus tai yleistys tuhoaa kirjailijan", siteeraa Kokkolan poika ihaillen leipurinsälliä stadin Linjoilta. Enemmistö niistä lie jo sitten tuomittu Tommin toimesta hautuumaan jäykkäjäseniseen viihdytyspataljoonaan, jonka majuri on Paavo Haavikko.
ellauri041.html on line 391: Tommi heittäytyi vapaalle täytettyään 50. Nyzen esikuvia on Baudelaire, Flaubert ja Camus. Vantaan mies ihailee rranskalaisia. Tommi kuumuu törkeistä taklauxista, mutta esittää todenpuhujaa. Se on luopunut nuoruudentöidensä sexistisistä henkilöhahmoista, skatologisesta sanastosta ja räkäisestä äijähuumorista, tai siis ei enää kirjoittele niitä, eiväthän ne trendaa enää. Silti puolisalaa tykkää NHL:stä ja Baudelairesta. Majanderin taustapeilistä Melender vaikuttaa kamalien eläinten majavalta. Tän arvostelun perusteella sen esseet on aivan MITÄÄNSANOMATTOMIA. Sehän on Jan Blomstedt-luokan i-k-ä-v-y-s-t-y-t-t-ä-v-ä.
ellauri041.html on line 397: Kummatkin on kirjoittaneet runoelman pyhän Antoniuxen
ellauri041.html on line 400: Flaubert kirjoitti Antonius Suuresta, joka näki unta naisista 200-luvulla.
ellauri041.html on line 405: Siitäköhän se sai idean tehä pilkkarunon tästä toisesta #metoo miehestä,
ellauri041.html on line 406: Padualaisesta, jonka kuvan näin kaakeloidun talon seinässä Lissabonissa.
ellauri041.html on line 408: auttoi meitä kun Helmin luuri katos metroon Madridissa, ja laupias madrileno lähetti sen takaisin postissa.
ellauri041.html on line 410: Pahan Buschin runo oli kielletty Itävallassa vielä 1902.
ellauri041.html on line 416: tyhmää peukutusta, kun termiittien pesässä tulis rulaa meemit.
ellauri041.html on line 419: Apina tekee tyhjäxi serkkujensa lyhytnäköisemmt suunnitelmat.
ellauri041.html on line 422: enempi pikkunisäkkäitä, jotain vuohipukkeja, kun taas jeesus taivas
ellauri041.html on line 425: Knasun parhaassa kirjassa En tid for alt enkeleistä tulee lokkeja.
ellauri041.html on line 426: Armollisesti vievät ihmisiltä jäzkejä ja kakkaa siunausta niiden päähän.
ellauri041.html on line 430: jos niillä on joku kutina tai kipu johon ne ei muuten yletä, tuntevat
ellauri041.html on line 432: Isompi kipu jotenkin helpottaa, kun se peittää ja vaimentaa sen kutinan.
ellauri041.html on line 435: herruutta: meissä on kolme homunculusta, minun lisäxi supermies ja "se".
ellauri041.html on line 436: Tää mekanismi palvelee omaa suunnittelua ja tärkeitä yhteisiä proggixia.
ellauri041.html on line 437: Eli vaikka mua sattuu "siihen", mun julma supermies on siitä iloinen,
ellauri041.html on line 439: Hohotettuaan pimpin tai oluttuopin äärellä munkki katuu ja ruoskii izeään,
ellauri041.html on line 441: Tää homma toimii vanhuxilla myös. Kun ne ei pysty enää mistään nauttimaan,
ellauri041.html on line 447: kun se ei päässyt kolmeen viikkoon Pirkko Kolben Sysmän mökille. Paizi se
ellauri041.html on line 448: ei ole mikään mökki, se on kakkosasunto, varattu tärkeille edustajavieraille.
ellauri041.html on line 449: Kun koronan Berliinin muuri nousi sen ja Bulevardin välille, se ei ollut pikkuasia.
ellauri041.html on line 451: ja nuupahti kuin kukkaruukkuun istutettu avokaado meidän kuistilla.
ellauri041.html on line 453: Täytyy myöntää että olin pettynyt, kun huomasin, että Flaubertin ja Buschin
ellauri041.html on line 461: tästä lähin paavit hosuu erehtymättä naulan kantaan kun ne sanovat
ellauri041.html on line 464: Vaikka mix pitäis olla, nehän on yhtä tarpeettomat kuin nunnan nännit?
ellauri041.html on line 469: Flaubertin proosaruno ilmestyi 1874. Olikohan se sitten
ellauri041.html on line 472: Moosexen palavaxi pensaaxi se oli liian kiinnostunut pahasta bushista.
ellauri041.html on line 479: Kolmisoinnut kajahteli Pellervontien kodissa, kun erehtyvän isän vasara
ellauri041.html on line 480: ei hosunut äidin pitelemään naulaan. Wilhelm Busch kirjoitti ja kuvitti
ellauri041.html on line 481: 1871 runon Der Heilige Antonius von Padua. Sakuprotestantteja se huvitti,
ellauri041.html on line 487: untia,Arial,Helvetica,sans-serif">
ellauri041.html on line 491: Denn die Zeit wird schlimmer und schlimmer.
ellauri041.html on line 492: Oder kann in unsern Tagen
ellauri041.html on line 495: Morgens in die Zeit ung sieht?
ellauri041.html on line 498: Salzextract und Coursberichte;
ellauri041.html on line 499: Näh und Däh- und Waschmaschienen,
ellauri041.html on line 500: Klauenseuche und Trichinen,
ellauri041.html on line 501: Dieses druckt man gross und breit,
ellauri041.html on line 504: Hält denn nicht, o Sünd und Schand,
ellauri041.html on line 506: Dass mann also frech und frei
ellauri041.html on line 511: Und so weiter und so weiter ...
ellauri041.html on line 521: Litt und stritt und triumphierte -
ellauri041.html on line 523: Dieses lasst uns mit Bemühn
ellauri041.html on line 524: heute in Erwäg ung ziehn.
ellauri041.html on line 532: ajat k un aina vaan huononee ja huononee.
ellauri041.html on line 536: viattomasti lueskella aam un lehtiä?
ellauri041.html on line 538: Tässä romaani, tossa r unoja,
ellauri041.html on line 542: ihon ka uneus ja terrorismin kauheus,
ellauri041.html on line 547: k un näin voi valtio ryöstää valtikan
ellauri041.html on line 556: Vaan vertaapa kuinka ka unista
ellauri041.html on line 570: untia,Arial,Helvetica,sans-serif">
ellauri041.html on line 576: Mit unter in Versuch ung fallen
ellauri041.html on line 579: So zeigt auch unser Toni früh
ellauri041.html on line 590: Wozu man auch wol Milch und Zimmt
ellauri041.html on line 591: und gute sanfte Butter nimmt -
ellauri041.html on line 600: Früh st und er auf u. schlich sich eilig
ellauri041.html on line 601: Zur Sche une auf die kühle Tenne,
ellauri041.html on line 606: Dass selbst das unvernünftge Thier
ellauri041.html on line 617: In d unkle Ketzerkneipen zieht
ellauri041.html on line 618: und da, als wär's am Kirchenweihfest,
ellauri041.html on line 619: Sich Wurst und Braten geben lässt.
ellauri041.html on line 631: Fand ihn stets willig und bereit -
ellauri041.html on line 637: in alle Kirchen nah und fern
ellauri041.html on line 638: Ging er zur Beichte oft und gern,
ellauri041.html on line 644: Schon älter war und etwas bleich,
ellauri041.html on line 652: Entfernt vom Schul= und Weltgewühle,
ellauri041.html on line 675: Paastotaan k un ei voida mitään muuta.
ellauri041.html on line 686: Ja vohvelit, pannukakut joilla h unajaa -
ellauri041.html on line 694: m unii heinäkasaan aamum unasen,
ellauri041.html on line 696: imaisee samantien kurkku un Anttoni.
ellauri041.html on line 698: voi tulla si unauxexi patriarkalle
ellauri041.html on line 711: Toni, k un hävii kulman taakse käppänä
ellauri041.html on line 717: Si unattuja ovat laupiaat, jumalauta,
ellauri041.html on line 729: K un oli messuaika, kirkon lattialla
ellauri041.html on line 733: K un se oli harras ja kumartui syvälle,
ellauri041.html on line 737: Joskus myös, k un ilmassa oli viileyttä,
ellauri041.html on line 742: kuin harras m unkki tai ize ekklesiasti.
ellauri041.html on line 750: untia,Arial,Helvetica,sans-serif">
ellauri041.html on line 751: Liebe und Bekehrung
ellauri041.html on line 764: An einem Abend, kalt und bitter ,
ellauri041.html on line 773: Von Hoffn ungsflügeln sanft gehoben
ellauri041.html on line 774: Schwebt er treppauf und fliegt nach oben.
ellauri041.html on line 778: und so allmählig sich erquicken?
ellauri041.html on line 783: Mit Husten und mit Sporenklang
ellauri041.html on line 785: Schnell unter's Fass! so ruft das Weib -
ellauri041.html on line 786: und stülpt's Antonio auf den Leib.
ellauri041.html on line 803: Und kommt gekrochen und gefroren
ellauri041.html on line 805: Oh Welt! mit uns ist's n un vorbei!
ellauri041.html on line 821: k un se tuli niihin ikiin.
ellauri041.html on line 824: Vielä sittenkin, k un sydämensä valittu
ellauri041.html on line 828: k un Toni oli taas Julian ikk unan takana
ellauri041.html on line 843: näin pitkälle unennäössään.
ellauri041.html on line 845: k un alkaa kuulua ulkoa jokin töminä.
ellauri041.html on line 853: Talon herra, k unnon miekkonen,
ellauri041.html on line 863: T unkeilijoita sinne sillä tuikkeli,
ellauri041.html on line 871: Olkoon tästä lähin taivaan k uningatar
ellauri041.html on line 872: myös m un sydämmeni valtiatar!
ellauri041.html on line 878: untia,Arial,Helvetica,sans-serif">
ellauri041.html on line 881: Ein hoffn ungsvoller j unger Mann
ellauri041.html on line 883: And. Bruder Antonio, welcher n un,
ellauri041.html on line 886: und geistlicher Bild ung sich bestrebt,
ellauri041.html on line 890: Das Bildnis unsrer lieben Frau.
ellauri041.html on line 900: Der Teufel schwarz und fürchterlich.
ellauri041.html on line 909: die fromme J ungfrau Laurenzia.
ellauri041.html on line 910: Bescheiden, still und glaubensfroh,
ellauri041.html on line 915: Wie's unsre heilige Kirche erlaubt.
ellauri041.html on line 921: Und beugt sich nieder und seuftzt und spricht:
ellauri041.html on line 925: Bin aus Liebe zu dir und grossem Verlangen
ellauri041.html on line 928: Und lass uns in fremde Lande entweichen!
ellauri041.html on line 936: Statt der guten J ungfrau Laurenzia
ellauri041.html on line 939: Du maltest den Teufel, n un zahlt er auch!
ellauri041.html on line 940: Flugs floh er auf und dem Kloster zu
ellauri041.html on line 944: Ringt seine Hände, weint und klagt,
ellauri041.html on line 947: Doch sieh! Aus d unklem Wolkenflor
ellauri041.html on line 948: Tritt unsre liebe Frau hervor.
ellauri041.html on line 954: Sprach's und winkte mit der Hand,
ellauri041.html on line 955: Schwebte nach oben und verschwand.
ellauri041.html on line 958: Und führen mit vielm He! und Ho!
ellauri041.html on line 962: O W under! da sitzt schon emsig u. frei
ellauri041.html on line 965: hockt der Teufel mit Knurren und Zähneblecken.
ellauri041.html on line 966: Der Prior t unkt ein den langen Wedel
ellauri041.html on line 967: und besprengt ihm den harten Teufelschädel,
ellauri041.html on line 968: und plärrend und mit Ach und Krach
ellauri041.html on line 981: ja m unkin tutkintoa opiskelee.
ellauri041.html on line 984: maalata ka uniisti sinistä ja p unasta
ellauri041.html on line 985: ja sekoittaa kultaa kananm unasta,
ellauri041.html on line 991: oikea on nostett una eleeseen,
ellauri041.html on line 1000: jolla se voisi rankaista m unkin kelmiä.
ellauri041.html on line 1003: n unnaluostari, jossa oli karmeliittoja,
ellauri041.html on line 1009: ja oli Laurenziaan rakast unut syvään,
ellauri041.html on line 1012: Kerran k un Toni sillä lailla öiseen aikaan
ellauri041.html on line 1013: unessa keinahteli puoliveteisessä,
ellauri041.html on line 1015: ja ku un kelmeässä valossa
ellauri041.html on line 1019: Antonio rakas, ettekö t unne mua? Suokaa
ellauri041.html on line 1020: anteexi, mutta olen karannut n unnista,
ellauri041.html on line 1021: sixi ette - et - mua heti t unnista.
ellauri041.html on line 1023: m un oli ihan pakko muuttaa taloa,
ellauri041.html on line 1029: Veljestä su unnitelma näyttää mainiolta.
ellauri041.html on line 1031: pakkaa ne uutterasti m unkinkasukkoihin
ellauri041.html on line 1034: k un liian aikainen nuolaisu putoo suusta,
ellauri041.html on line 1038: maalasit pir un seinälle, tän se maxaa!
ellauri041.html on line 1051: S un maalaama kuva luostarinne seiniä
ellauri041.html on line 1052: kohentaa, huomaan että se on s un heiniä.
ellauri041.html on line 1055: Hetimiten ryntäs koko m unkkilauma peliin
ellauri041.html on line 1057: Mutta k un aamukello m unkit messu un kilisti
ellauri041.html on line 1062: Priori ja vahtim unkit eivät olleet lampaita,
ellauri041.html on line 1063: apotti upotti pir un hännän pir unpaskaan,
ellauri041.html on line 1066: hajottaen ikk unanpielet lähtiessään räsäxi.
ellauri041.html on line 1068: k un mukana on jotain pyhää.
ellauri041.html on line 1073: untia,Arial,Helvetica,sans-serif">
ellauri041.html on line 1082: Rechts und links begrüsst er die ländlichen Schönen;
ellauri041.html on line 1085: Und mach auch wohl so hin und wieder
ellauri041.html on line 1091: Trug einzig und allein in Herz und Sinn
ellauri041.html on line 1094: Er wandelt abseit und schaut sich nicht um
ellauri041.html on line 1108: Er spricht das Salve und sub tuum präsidium.
ellauri041.html on line 1110: Spannt's auf und gricht: Jetzt kommt die Brüh!
ellauri041.html on line 1119: Er betet das Salve und sub tuum praesidium.
ellauri041.html on line 1127: Und grollend zog das Wetter hin unter.
ellauri041.html on line 1128: Antonio aber, getrost und m unter,
ellauri041.html on line 1141: Tohtori Alopecius astui ket unnäköinen.
ellauri041.html on line 1142: Kuin Kielikoneen älypuoli Kimmo Kett unen.
ellauri041.html on line 1146: tervehti ka unottaria turhankin lämpimästi,
ellauri041.html on line 1149: ja sai niistä mu unkinlaista kevyttä huvia,
ellauri041.html on line 1154: osallistua maalliseen puuhastelu un tähän,
ellauri041.html on line 1156: nimittäin taivaan söpö k uningatar.
ellauri041.html on line 1164: Kimmo Kett unen ei lopeta typerää hyräilyä,
ellauri041.html on line 1176: sitä taivaalle, k un Kuule! - tuomion torvesta
ellauri041.html on line 1203: untia,Arial,Helvetica,sans-serif">
ellauri041.html on line 1211: Die Bruderschaft u. den J ungfernverband
ellauri041.html on line 1214: Mit Bier und schweinernen Würsten.
ellauri041.html on line 1226: Ave Maria, m undi spes!
ellauri041.html on line 1227: Erhalte uns armen Mönchen -
ellauri041.html on line 1229: Den Wein in unsern Tönnchen!
ellauri041.html on line 1233: der giergen Feuerz ungen,
ellauri041.html on line 1235: Sie waren so fröhlich und s ungen:
ellauri041.html on line 1245: K un Paduassa pidetään kirkkojuhlat,
ellauri041.html on line 1246: sinne vaeltaa in corpore veljesk unnat,
ellauri041.html on line 1250: Pyhiä veljesk untia ja sisaristoja
ellauri041.html on line 1255: Ja k un yöllä lopulta mentiin maate,
ellauri041.html on line 1256: oli unoht unut tyyten vapaapalok unta-aate,
ellauri041.html on line 1262: M unkkien huuto oli kuin hulluilla kukoilla.
ellauri041.html on line 1265: Ave Maria, m undi spes!
ellauri041.html on line 1266: Sääli m unkkeja, meitä hulluja.
ellauri041.html on line 1273: M unkit kuin nousseina tuhkasta
ellauri041.html on line 1282: untia,Arial,Helvetica,sans-serif">
ellauri041.html on line 1290: mit w underbarer Kraft erledigt,
ellauri041.html on line 1292: Herrliche Zeichen und W under verüben.
ellauri041.html on line 1296: Durren und m unkeln so allerlei
ellauri041.html on line 1297: Von Teufelskünsten und Zauberei
ellauri041.html on line 1302: "Ich hab von deiner K unst vernommen!
ellauri041.html on line 1303: Allein, mein Fre und, wie steht der Glaube?"
ellauri041.html on line 1305: und hängt sie wie an einem Pfahl
ellauri041.html on line 1310: N un spielte du im Sand herum
ellauri041.html on line 1311: Ein Findelknabe, taub und stumm;
ellauri041.html on line 1316: O W under! der bis diese St und
ellauri041.html on line 1317: Nicht sprechen konnte, sprach ges und:
ellauri041.html on line 1323: Seit dieser Zeit sah Gross und Klein
ellauri041.html on line 1329: Paduassa nähdään t ungos suuri,
ellauri041.html on line 1334: k un Anttonilta lähtee saarnantynkää
ellauri041.html on line 1339: tässä siel unvihollisen vehkeet huomaa,
ellauri041.html on line 1341: pir un konsteja ja taikoja ne haistaa,
ellauri041.html on line 1347: Ei kai sulla s unkaan ole pir un onki veessä?"
ellauri041.html on line 1348: Antonius ottaa hup un pois piispan eessä,
ellauri041.html on line 1365: sanoo piispa p unaisena synnin t unnossa.
ellauri041.html on line 1366: Menkää Anttoni, paperinne ovat k unnossa.
ellauri041.html on line 1373: untia,Arial,Helvetica,sans-serif">
ellauri041.html on line 1384: Er kam und trat ins Schlafgemach,
ellauri041.html on line 1394: Da trat ein Fre und zu mir herein.
ellauri041.html on line 1402: So sass er da und sprach kein Wort
ellauri041.html on line 1404: Und sah so fromm und fre undlich drein,
ellauri041.html on line 1406: Die Finger waren schlank und zart,
ellauri041.html on line 1416: Gar lieb und kosend dran zu nippen...
ellauri041.html on line 1422: So nippte er - und nippt nicht lange -
ellauri041.html on line 1423: Er presst den M und an meine Wange -
ellauri041.html on line 1431: Kehrt würdevoll sich um - und Klapp! -
ellauri041.html on line 1435: Die dieses mit Ersta unen sah:
ellauri041.html on line 1444: r unsasmuotoinen, vaan ei kaino,
ellauri041.html on line 1445: kuzumanimeltään ka unis Moonika.
ellauri041.html on line 1447: ja sen alkoi heti tehdä mieli m unkkia.
ellauri041.html on line 1453: ku untele rippiäni jäykkänä kuin porkkana!
ellauri041.html on line 1460: k un eräs ystävä tuli tänne seuraxeni -
ellauri041.html on line 1478: purki m un palmikoita auki siinä samalla,
ellauri041.html on line 1479: Työnsi m un sormet suuh unsa, ja imi
ellauri041.html on line 1498: Sanoi siihen ka unis Monika,
ellauri041.html on line 1500: T unnen koko joukon hurskaita,
ellauri041.html on line 1505: untia,Arial,Helvetica,sans-serif">
ellauri041.html on line 1532: Er setzt sich auf und reitet sacht
ellauri041.html on line 1542: Wir kümmern uns nicht darum.
ellauri041.html on line 1549: Mein Fre und, du kannst n un gehn!
ellauri041.html on line 1551: Das hast du n un gesehn!
ellauri041.html on line 1568: eikä lähde reisu un ilman matka-aasia.
ellauri041.html on line 1576: ja alkaa sitä perästä lähin suuh un haavita.
ellauri041.html on line 1577: Antonius k unnon kristittynä odottaa
ellauri041.html on line 1578: kaikessa rauhassa häirizemättä karh un atriaa.
ellauri041.html on line 1579: K un karhu lopettelee, sanoo sille apina:
ellauri041.html on line 1580: Hei hemmo, nyt on s un vuoro olla aasina.
ellauri041.html on line 1583: karh un selässä, mukana on koko lasti.
ellauri041.html on line 1589: matkamuistoxi, karh un pakaasiin sen kantoi.
ellauri041.html on line 1597: jota mennään, k unnes tullaan stadiin
ellauri041.html on line 1598: porteille tut un Paduan. Siellä pyhimys
ellauri041.html on line 1607: untia,Arial,Helvetica,sans-serif">
ellauri041.html on line 1608: Die Versuchung
ellauri041.html on line 1612: und las bei seinem Heilgenschein
ellauri041.html on line 1614: Einst, als er wieder so sitzt und liest -
ellauri041.html on line 1616: Auf einmal, so räuspert sich was und niest -
ellauri041.html on line 1623: Als er n un wieder so ruhig sass
ellauri041.html on line 1629: Bald warm und kalt zu Muthe war.
ellauri041.html on line 1641: Links und rechts einen herzhaften Kuss.
ellauri041.html on line 1646: Lass ab von mir unsauberer Geist!!
ellauri041.html on line 1651: Der heilige Antonius, ruhig und heiter,
ellauri041.html on line 1654: Du kennst uns ja!
ellauri041.html on line 1655: So lass uns auch auf dieser Erden
ellauri041.html on line 1666: Kerran, k un se taas istui sillee niinku,
ellauri041.html on line 1669: ja k un Antto kattoo taaxeen, mitä höpöä,
ellauri041.html on line 1675: K un se siinä istuskeli ja lueskeli kirjasta,
ellauri041.html on line 1676: Huis! huis, t untui hassulta päälaelta,
ellauri041.html on line 1678: Ja korvan takaa t untui joku riipin-raaputus,
ellauri041.html on line 1679: josta tuli outo kuuman ja kylmän t untemus.
ellauri041.html on line 1695: Se hyppää pystyyn p unaisena kiukusta,
ellauri041.html on line 1706: T unnethan ja säälit lasta!
ellauri041.html on line 1708: s un esimerkin malliin laupiaina vaahdota!
ellauri041.html on line 1712: untia,Arial,Helvetica,sans-serif">
ellauri041.html on line 1718: Hat Tau getr unken und Moos gegessen.
ellauri041.html on line 1719: Und sitzt und sitzt an diesem Ort
ellauri041.html on line 1722: Auf Nase und auf Ohren schaut.
ellauri041.html on line 1729: Ein Brünnlein auf, gar rein und helle,
ellauri041.html on line 1730: Und wühlt mit Schnauben unt mit Schnüffeln
ellauri041.html on line 1733: Der Heilge Antonius voll Preis und Dank
ellauri041.html on line 1734: Setzte sich nieder, ass und trank,
ellauri041.html on line 1736: Du sollst n un ewig bei mir sein!
ellauri041.html on line 1740: Und starben endlich und starben zugleich
ellauri041.html on line 1748: Tritt unsere liebe Frau hervor.
ellauri041.html on line 1751: Zum fre undlich ernsten Gnadenwinke;
ellauri041.html on line 1755: Hier wird kein Fre und vom Fre und geschieden."
ellauri041.html on line 1760: Da gr unzte das Schwein, die Englein sangen,
ellauri041.html on line 1771: joi kastetta ja natusteli karh unsammalta.
ellauri041.html on line 1773: ja rukoilee, k unnes lopulta ihan kuivuu käyräxi
ellauri041.html on line 1788: Se puhuu liikutt uneena possulle: Ystäväni sika!
ellauri041.html on line 1789: Tästlähin me ollaan yhdessä k unnes tulee päivä vika!
ellauri041.html on line 1791: Niin ne 2 elelivät sov un ja rakkauden hengessä
ellauri041.html on line 1803: Oikea on nostett una kilttiin armoneleeseen;
ellauri041.html on line 1804: Antonius t untee nousevansa taas veteeseen.
ellauri041.html on line 1821: Flaubert on aina vaikuttanut musta jotenkin säälittävältä. Se yritti liian kovasti, stilisoi ihan vimpan päälle, eikä siitä kuitenkaan tullut yhtään parempaa. Pölhö-kustaa oli oikeasti vähän tyhmä, minkä se tiesi izekin. Se sanoi ize izeään vanhaxi romanttisexi liberaalixi pönttöpääxi, vieille ganache romantique et libérale. Sen kuuluisin kirja on se Emma Bovary, jonka ansiosta sitä sanotaan kirjallisuuden suurimmaxi realistixi. Oikeasti se tykkäs romanttisista jutuista, ja sellaisia se koitti kovasti kirjoittaakkin, niistä vaan tuli floppeja toinen toisensa perästä. Käytyään Ebyktissä ja Turkissa ym. levantin maissa (missä se muuten sai nip un sukupuolitauteja, mm. kupan ja sankkerin), se kirjoitti Salammbön. Koitin lukea sen portugalixi, k un satuin löytämään sen Lissabonista 50-luv un pokkarina el Zorromainen kuva kannessa. Se oli vit un tylsä jopa portugalixi, en jaxanut. Sen toinen parempi kirja taitaa olla se postuumi keskenjäänyt teos Kaxi ludetta, joka kertoo kahdesta torakkamaisesta kaveruxesta, Bouvard & Pécuchet. Sekin mulla on, mutten ole saanut luetuxi loppu un. Se nuoruudenmuistelu, Education sentimentale, oli kyllä kiva, jos oikein muistan.
ellauri041.html on line 1823: Flaubert ei mennyt koskaan naimisiin, koska se ei hal unnut lapsia, se ei hal unnut kellekkään niin ikävää kohtaloa kuin että isänä olis Gustave Flaubert. Ihan fixu päätös, vaikka ne sexitaudit sitten ei kyllä olleet kovin fixu veto.
ellauri041.html on line 1830: Nyt on vuosi kul unut täyteen siitä k un aloitin r unoil un. Vuosi sitten huhtikuussa pyörittelin tätä samaa aihetta, Eliotin r unoa huhtikuusta, muiden muassa. Sehän meni näin:
ellauri041.html on line 1843: kiihoittaa uneliaita juuria kevätsateella.
ellauri041.html on line 1849: muiston halu un, herättää
ellauri041.html on line 1857: muistin ja hal un, herättää
ellauri041.html on line 1860: No mixei tää muka käy? Tää on ihan sanatarkka! Tä? Ai et ei niin r unollinen? No ei se Eliotkaan ollut mitenkään r unollinen, sehän toi just muotiin arkisen. Eliotillakin oli espanjantauti, johon kuoli 100M apinaa. Enemmän kuin maailmansodassa. Coronakin on pelkkä vastaantulija, toistaisexi ainakin. Ei kuollut Tomppa, pääsi teholle.
ellauri041.html on line 1862: Tompan rykäystä hyllattiin briteissä uraa uurtavana, ja hyssytettiin sivummalle mm. Apollinairea Vyöhykkeineen (Apollinaire kuoli espanjantautiin, ei päässyt teholle), ja naisr unoilijaa Hope Mirrleesiä r unoineen Paris. A poem. Suomessa Lauri Viljaseen ja Kai Laitiseen Tomppa teki hurjan säväyxen yhtä maailmansotaa myöhemmin 1949. Upposi hedelmälliseen maaperään kuin veizi voihin, tai kevätsade pikapakkasen tuhoamaan kukkapenkkiin. Suomen porukat veivas modernismia vielä yöpakkasilla 1958, k un muut oli jo muutaman ismin edellä.
ellauri041.html on line 1867: Vesa Rantaman arvostelu Hesarissa on yllättäen aika hyvä. Mutta se on kyllä puppua et huhtikuu on julma koska se herättää meissä toivon. Paskanmarjat, mitä julmaa se nyt on. Se herättää epätoivon, k un huomaa et kaikki muut herää, mut ize on vaan se tylsä juuri, joka pysyy kevätsateesta huolimatta kuolleena. Mä kyllä tiedän, mulla on kokemusta kevätdepressioista, kuten Kinnusen Aarnella, ja Paul-pojalla.
ellauri041.html on line 1872: Tanskalainen spede Piet Hein kexi miniepigrammeja, joille se antoi nimen gruk. Niitä kuiskittiin vahingoniloisina nazimiehityxen aikana ja maalattiin sen päätyttyä mietelauseina astiastoihin. 1 kuuluisimpia sanoo että se joka erottaa leikin ja tosixen ei ymmärrä kumpaakaan. Eli tää leikki leikkinä sanonta on perseestä.Siitä olen speden kaa yhtä mieltä. Muuten Pietu vaikuttaa tosi lällyltä, siinä on jotain Kierkegaardia. Mikä pahinta se peukuttaa optimismia. Kierkegaardillakin oli joku sepustus tosixen ja pelleilyn suhteesta, pontena virressä tais olla se sanonta että totta toinen puoli. Kierkegaardista mä en pidä, ja Piet Hein on aika suspekti, vaikka onkin r unoilijakolleega. Plussia ja miinuseja. Miinusit on tylsää stoalaista seppoilua.
ellauri041.html on line 1920: AK käytti murresanaa jalavosa. Se tarkoitti jaloissa. Netflixissä joka kirjottaa nimensä m un tyylillä on menossa Forsterin kermaperse-epookki Howard's End. Only Connect, joka netissä tarkottaa lähes yxinomaan samannimistä brittitietokilpailua (perhanan 20M kärpästä, niitä saa koko ajan olla hätistelemässä kuin Gary Larsonin vanha mies, kieli tartt uneena kärpäspaperiin) on siitä kirjasta.
ellauri041.html on line 1922: Sitä käytti joku säälittävä Jaakkoon takert unut romanialainen filosofi ammoin artikkelin nimenä. Se artikkeli oli printattu dot matrix printterillä ja monistettu spriimonistuskoneella. Säälittävää. En t unnistanut kirjallista viitettä enkä muutenkaan ymmärtänyt paperista tuon taivaallista. Varmaan se oli ihan mobutu seko seko.
ellauri041.html on line 1924: Connect the dots. Lassi ei perusta pisteenyhdistelypiirustuxista, pitääkö siinä muka noudattaa jotain järjestystä. Ja tuloxena on vaan joku säälittävä ankka. Lassi on taas kerran ihan oikeassa, ne on syvältä. Forsterin laskukas saxalainen vanhapiika on kylästynyt olemaan kulturelli köyhimys ja palastelemaan toimeentulonsa. Se haluu millä hinnalla hyvänsä rikkaisiin naimisiin Howard's Endin omistavan törkymöykyn kolonialistin kanssa. Se haluu yhdistää 2 pistettä: oman kyldyrellin köyhyyden ja Hen-äijän vulgäärit rahat. Oma tyyli ja toisen toimeentuloturva. Taitaa mennä pieleen kuin Lassilla mä veikkaan. Pisteistä ei tule ankka vaan jänis. Vaikken ole lukenut kirjaa enkä nähnyt kaikkia osia. Tää on tällästä varovaista charityhenkistä yhteisk untakritiikkiä. Jaloja villejä kad un varjosalta puolelta ja piknikkejä jalavoiden varjossa Howard's Endissä. Taattua brittikamaa, brexithenkistä. Ivana Trump Atlantin itäpuolelta.
ellauri041.html on line 1926: Hyvää filmatisoinnissa: epätavallisesti katkeileva tarinankuljetus ja toisensa suuh un puhuvat keskustelut. 1900-luv un al un t unnelma. Eri kuin 19. vuosisadan epookissa.
ellauri041.html on line 1931: Parasta täältä kotikazomosta kazoen on koko homman painajaismainen todent untu. Paljon hullumpia konnailuja kuin tässä on luettavissa joka päivä lehdestä. Tää on pimeää komediaa, sapekasta naurua, pahaa unta josta ei voi herätä kuin vielä pimeämpään tragediaan todellisuuden kuhmuisessa pakastimessa. Hyvää on myös neandertalimainen perhetiimimeisinki (geenit sakeampia kuin meemit), uskottavan masentava laskukkuus, suora ja epäsuora vittuilu vittumaiselle kapitalistimenolle, ja kristillinen tasoitushenki: rikkaat on paskiaisia ja köyhät hyviä. Näin on meidankin elamassamme. Kusipää isä pannaan pakastimeen, röyhkeät naapurit karkotetaan vittu un sadettajalla. Jokainen saa olla vuorollan oman perheen antisankari, kukaan ei ole seppo. Varastetaan rikkailta ja annetaan köyhille kuin robbari. Ja nauraa rähätetään vielä päälle.
ellauri041.html on line 1953: Mikä on väestönkasv un ja talouskasv un käyrien erotus? Mä veikkaan, että ne käyrät kasvaa melkein samaan su untaan, suurin osa talouskasvusta on väestönkasvua. Loppu on tuottavuuden kasvua, eli entistä tehokkaampaa luonnon riistoa. Sitähän tietysti tapahtuu koko ajan, on koko ajan tapaht unut, k un tuotantotavat muuttuvat. Eihän ne muuten muuttuisi, sanoisi Darwin tähän. Sehän on adaptaatiota.
ellauri041.html on line 1955: Mutta mitä vittua on palvelutalous? Mitä siinä muka tuotetaan? Kuluttajapalveluja? K un on saatu syötävää, nussittu vähän ja tapeltu, sitten voidaan alkaa kuusen alla leikkiä. Muovikuusen alla mobiili kädessä, muuta ei enää kohta ole tarjolla. Siinäkin kulutetaan luontoa, mutta ennen kaikkea apinoiden aika saadaan kulumaan. Ja silä varjolla jaetaan perustuotannon ylimäärästä perustuottamattomille syötävää. Maxetaan hauskutuxesta. Olihan niitä narreja ja pellejä aikaisemmissakin tuotantotavoissa, musikantteja ja kylähulluja.
ellauri041.html on line 1957: Ja koko ajan taloutta pyörittää kasvava kuluttajien armeija leikkimässä joutavia leikkejä, panem et circenses. Mix vitussa kapitalistit ei tyydy vaan tuottamaan hyvää izelleen ja nakkaa rodeen koko laahusta? No eihän kapitalistit tuota mitään, ne ei omista edes tuotantovälineitä, ne omistaa vaan luottoa, osakkeita eli rahaa. Ne istuu lehdellä kuin kirvat imemässä sokeria ja kastetta. Ne on loisia. Niillä pitää olla noi kuluttajat koko ajan töissä että olis mistä imeä sitä siivua. Lisää porukoita, lisää tuotantoa, lisää as untoja, lisää työtä, lisää rahaa työtätekevien selkänahasta. Ja luonnosta. Nimenomaan lisää, sillä se sokeri, se luotto, tulee korkoa korolle kasvusta. Näin se pelittää. Kuluttaja on aina oikeassa, ja tuottaja on aina poliittisesti oikealla.
ellauri041.html on line 1959: Kuluttajat on talouskasv un käyttövoima, ei tuottajat. Tuottajia on koko ajan vähemmän, ja ne tuottavat entistä tehokkaammin. Tuottavuuden kasvu edellyttää ja tuottaa väestönkasvua, niiden välillä on paheellinen ympyrä, circulus vitiosus. Maatalouteen tarvittiin orjia jotka jaxoi "jaxaa jaxaa, tai tulee piiskaa" tyyliin kuokkia päivät pitkät paahteisella pellolla. Eihän omistaja nyt sellaiseen hommaan ryhtynyt. Teollisuuteen tarvittiin vapaita orjia, jotka työpäivän päätyttyä lampsii kotiin nukkumaan lumpuissa ja järsimään leipäkyrsää. Palvelutalouteen tarvitaan kusetettavia pienyrittäjiä, izeyrittäjiä, ym jotka ei tarvize enää edes työpaikkaa, ne voi du unailla ja mesettää kotona tai huhkia polkupyörän selässä tai viedä pizzaa rämällä autolla. Alustatalouskapitalistit istuu lehdellä ja imee sokeria.
ellauri041.html on line 1961: Marx huomas tämän epäkohdan, mutta sillä ollut mitään sanomista sinänsä siihen, että väkiluku ja tuottavuus kasvavat ja maapallo tyhjenee luonnonvaroista ja täyttyy sälällä. Tää oli sille ihan okei, kyse oli vaan siitä ketkä saa istua siinä lehdellä. Siinä mielessä mä en ole komm unistikaan, vaan ekofasisti. Musta on kyllä oikein ja kohtuullista, että ne tosi harvat ihmiset jota maapallolla yleensä kaivataan (tuhansia, ehkä max miljoona), jakais hyvän tasasesti, ei niiden tarvi sitä tehdä missään kommu unissa, pääasia etteivät ryöstele toisiltaan. Olkoot vaan erakkoja niinkuin Antonius, tai kimalaisia pörisemässä ontoissa puissa kuin Mandevillen kauhukuvassa. Ennen kaikkea just six kannustan tasajakoa, ettei taas tulis niitä samoja ryöstäjiä ja ryöstettyjä. En kyllä usko hetkeäkään, että näistä apinoista saa mitään muuta irti kuin just tota öykkäröintiä, kyynärpäilyä, ja kasan rakentamista. Ne on kuin murkkuja, jotka alkaa heti korjata pesää k un joku potkaisee sen hajalle.
ellauri041.html on line 1963: Inflaatio on hyvä velkaant uneille, deflaatio kuluttajille. Sixi kapitalisti pelkää molempia. Vakaa kasvu pitää kapitalismin höyrykoneen paineet nousussa, ja antaa kapitalistin elellä koroilla. Niin teki Flaubert. Ja Levy. Kukapa ei tykkäisi. Lämmitellä höyrykattilassa kuin salamanteri. Minnekkäs sitä tästä lähtisi.
ellauri041.html on line 1966: Is Finland a country?
ellauri041.html on line 1968: Is Finland a co untry? Do they have cars in Finland? How is Germany for Indians? Varmaan parempi kuin jenkkilä, jossa ainoot hyvät intiaanit on kuolleita. Why are Swedes so successful? Which co untries don't like Finland? Nää on jenkkiläisen Quora sivuston ozikoita.
ellauri041.html on line 1972: Niinkuin esimerkixi tviittaileva Yhdysvaltain presidentti Donald Trump, aivan kuolaavan lobotomin tasoa, tai Herlinin Sanomat, joka julkaisee puolen siv un haastattel un jostain MAGA-lippalakkisesta aivokääpiöstä Johns Hopkinsin yliopistosta. Samassa propagandasarjassa, jossa hiljan haastateltiin toista kärpässarjan ajattelijaa, ranskalaista suklaalevyä. Pietu Hein sanoi yhdessä gruukissa, että vaarallisimpia idiooteista on ne jotka on suhteellisen intelligenttejä. Siis eivät ihan lintulautaluokan goggledygookeja, niinkuin enemmistö amerikkalaisista, ja HS:n toimittajista. Sellaisia vaarallisia on Herlinin sanomien omistajat, jotka palkkaavat lehteen näitä hyödyllisiä idiootteja. Paavo Haavikkoa lainataxeni, ne on joko hulluja tai pahoja, tai molempia. Veikkaan molempia.
ellauri041.html on line 1976: Ruozin radiossa työskennellyt mustalainen Kyösti Hagert on saanut tarpeexensa kermaperseistä. Ne onkin aivan käsittämättömän luotaantyöntäviä. "Nu blev det visst lite dålig stämning", ne sanoo hihittäen, jos joku esittää eriävän mielipiteen. Ruozalaisia ratkaisuja ei saa arvostella, kritisoiminen olisi samaa kuin izensä pitäminen tyhmänä. Omien virheiden läpikäynti on epäruozalaista. Hemmetti, niissä on NIIN paljon samaa kuin amerikkalaisissa. Kumpikaan ei ole saanut nauttia maansa miehityxen herkkua moniin aikoin. Maistuis varmaan teillekkin. Sweden is the best part of Switzerland, sanoo itä-intiaani ääliö luih unoloiselle svenskitoimittajalle ruozalaisessa Netflix-sarjassa. Luihu toimittaja nyökyttelee auliisti.
ellauri041.html on line 1978: Korona-aikana ruozalaiset suhtautuvat Ruozin koronalinjan kyseenalaistajiin yhteisen veneen keikuttajina. Ruozissa rakennetaan harmoniaa, se on käytännössä yhdemukaisuuden pakkoa. Ruozissa ei ole ollut tapana kritisoida asekauppaa diktatuureihin tai maan epäonnist unutta integraatiopolitiikkaa. Ruozalaiset kannattavat yritysvetoista löysää linjaa pandemian hoidossa, koska ne ajattelee tulevaisuutta, ja tulevaisuudessa ei näy noita vanhuxia, eikä turhaa mamulaahusta. Kiitos pandemia!
ellauri041.html on line 1980: Moni ruozalainen suhtautuu koronarajoituxiin kuin terrorismiin. He eivät suostu neuvottelemaan näkymättömän uhkan kanssa. Ruozin koronapolitiikassa tiivistyy ruozalainen exceptionalismi: me ollaan jotain ihan extra, ylivertaisia ruozalaisia. Vaikka muu maailma toimii koronassa yhtenäisesti, Ruozin ei tarvize. Ruozin koronatilastoissa ovat yliedustettuina sairaat vanhuxet ja ulkomailla syntyneet, ja se vahvistaa vain käsitystä, että arjalainen perusstommi on koronalle immu uneja, ja että kuolintilastot vaan kohentavat taloutta.
ellauri041.html on line 1982: Ruozalaisten mielestä muiden pohjoismaiden kansanterveystoimenpiteet todistavat demokratian ohuudesta. Ruozissa on kehittynyt säätydemokratia, yritys ja ääni periaate. Ruozalainen demokratia on paxua kuin perseestä lypsetty kerma. Ruozissa koronatoimia johtavat terveysalan yrityxet ja vinosuinen Mengele. Ruozalaiset haluavat nähdä izensä kansak untana, joka uskaltaa ottaa riskejä, tietenkin vain hallittuja, heikompien kustannuxella. Ruozalaiset ovat järkyttyneitä siitä, että heidän koronapeliänsä kritisoidaan ulkomailla. Herregyyd!
ellauri041.html on line 1984: Monia hurreja loukkaa aidosti, miten heitä voidaan pitää edesvastuuttomina, etenkin jos huomiota kiinnitetään maan kuolinlukuihin. Ruozalaiset vertaavat izeään ja lukujaan suurvaltoihin, Sam-enoon verratt una ne kokee pärjänneensä hyvin. Huono matikkapää, ppm luku on 2x isompi kuin jenkeillä vaikka vainajia on 20x vähemmän. Kansanmurhan pieni suurvalta. Ruozissa halutaan puhua tulevaisuudesta, sixi on tärkeää varmistaa, että tulevaisuudessa talous on k unnossa, jotta hyvinvointivaltiosta voidaan pitää kiinni. Keskustel un avaus siitä eikö hyvinvointivaltion pitäisi huolehtia kansalaisten pysymisestä hengissä, ei saa vastakaikua. "Nu blev det visst lite dålig stämning", ne sanoo hihittäen.
ellauri041.html on line 1991: alkuun
ellauri041.html on line 1992: loppuun
ellauri042.html on line 20: alkuun
ellauri042.html on line 21: loppuun
ellauri042.html on line 22: und:khaki;font-size:4em;text-align:center;margin-top:0%;margin-bottom:0%">J. Agusta - Z. Burian
ellauri042.html on line 23: und:white;font-size:5em;text-align:center;margin-top:0%;margin-bottom:0%">MUINAISAJAN ELÄIMIÄLuonnonnoppia
ellauri042.html on line 29: M un ensimmäisiä omia kirjoja oli paleontologian professori Josef Augustan kirja Muinaisajan eläimiä, tekijän ohjeiden mukaan kuvittanut Zdenek Burian. Saatuani tämän kirjan kysyin äidiltä, oliko sen nuoruudessa hirmuliskoja. Ei kuulemma ollut. Muita hirviöitä kyllä. Lassin ja Leevin Lassi on dinosaurusten ajan asiant untija, niinkuin olin minäkin k un luin tätä kirjaa edestakasin, kannet on aikalailla liisteinä. Mutta kuvat on yhä hienoja. Hyvin oli prof. Agusta neuvonut Zdenek Buriania, ihan tuli näköiset.
ellauri042.html on line 31: Tähän valkkaamani kuva oli yx m un suosikkeja. Siitä olis Lassikin varmaan pitänyt. Olikohan Lassin piirtäjällä sama kirja pienenä? (Ei kai kerta sen ekat dinosaurusstripit ei olleet yhtä näköisiä.) Tyrannosaurus Rex siinä rähisee kahdelle ankkasauruxelle (Trachodon), jotka näyttää vähän väisteleviltä. Su unnittelee varmaan vetäytymistä ankkalammikkoon. Ne on vähän kuin rannikolla asuvia ruozalaisia, joiden mielestä suomalaisten tyrannimaisten, koronasairaiden kesävieraiden olis paras pysytellä kotona.
ellauri042.html on line 45: Päivät kaikki ka unihimmat,
ellauri042.html on line 64: Ravintoverkossa kaupungilla
ellauri042.html on line 67: Eighty million years ago, 80M vuotta sitten, k un liitukausi
ellauri042.html on line 86: the horror and the mayhem, kilj unta ja karj unta, ihan veri hyytyi,
ellauri042.html on line 87: when this monster came to town k un tää hirmulisko tuli kaup unkiin,
ellauri042.html on line 90: He l unged into the crowd! Veri valui suusta, kuola kielestä,
ellauri042.html on line 91: The multitude became unglued! k un jengi painui alas T.Rexin kidasta,
ellauri042.html on line 94: People pushed to get away! Ihmiset t ungexivat karku un kuin jänixet,
ellauri042.html on line 96: were trampled underfoot by the Ei päässyt kukaan pakoon ihmisseinän alta,
ellauri042.html on line 103: A camera crew from Channel 3 Kanava 3n tv-ryhmä lensi kaup unkiin
ellauri042.html on line 109: stomped away to parts unknown ja taaperteli maha täynnä takaisin
ellauri042.html on line 110: where he had lived before. sinne mistä se oli al unperin tullutkin.
ellauri042.html on line 113: are certainly still aro und. eivät ne sentään ole tarumaisia.
ellauri042.html on line 115: the next one will be fo und. seuraava ilmestyy taas näkyviin.
ellauri042.html on line 123: Recess! A school day break Välit unti! tauko, joka on tarkoitettu
ellauri042.html on line 124: for play and exercise. leikille ja liik unnalle.
ellauri042.html on line 126: how much exercise she kuinka paljon liik untaa
ellauri042.html on line 129: She turns at the so und Hän kääntyy kazomaan takaansa
ellauri042.html on line 130: of r unning feet behind kuuluvaa juoxemisen ääntä.
ellauri042.html on line 137: toward the school doors, kohti koul un ovia,
ellauri042.html on line 144: Across the playgro und, Leikkikentän toisella puolella
ellauri042.html on line 146: stupefied horror! Which vasten kauhist uneina! Kuka
ellauri042.html on line 152: keeping the human population in check. näin ihmissuv un kasvua.
ellauri042.html on line 156: and entirely uninformative report ja täysin epäasiallisesta esitelmästä
ellauri042.html on line 157: on overpopulation. See me after class. ylikansoituxesta. Jäät luokkaan t unnin jälkeen.
ellauri042.html on line 161: Tässä proosarunossa käytin Lassin ja Leevin virallista suomennosta. Edellisen stripin loppusointuisen runon virallinen suomennos oli niin kädetön, että väkersin siitä oman. Deinonykhokset oli velociraptorien pienempiä kreikkalaisia serkkuja.
ellauri042.html on line 167: > Kun pandemia Suomessakin alkoi, todettiin että "vanhuxia pitää suojella".
ellauri042.html on line 169: > Vain sivulauseissa kävi selväksi se, mistä on kyse: Koska korona tarttuu helposti vanhuksiin, ei haluta, että 70+ henkilöt tukkivat hengityskoneet. Ne on varattava nuoremmille, työkykyisille veronmaksajille. Sixi vanhusten on pysyttävä eristyxissä! Ja kuten EU:n Ursula sanoi, näin saisi jatkua vuoden loppuun.
ellauri042.html on line 171: > Silti vanhuxet kokevat (jos uskaltavat kauppaan edes), että heitä tuijotellaan tartunnan pahimpina lähteinä. Varo wanhuxia! Ne voivat viedä sun hengityskoneesi!
ellauri042.html on line 173: > Hurskastelun viimeisin aste on se, että vanhuxia kuitenkin kuolee hoitokodeissa kuin kärpäsiä. Kanadassa ne vain "jätettiin kuolemaan". Tehokas ratkaisu, jota Suomessa, ei Kiuruvedelläkään ole kekattu. Koko höpinä siitä, että on "tragedia", kun vanhukset kuolevat, on ihan pötyä.
ellauri042.html on line 175: > Kaikki tehokkaan yhteiskunnan puolesta ovat täysriemuissaan tästä. Vihdoinkin konsti päästä eroon tuosta tuottamattomasta ja taloutta rasittavasta porukasta. Sikäli kuin oon huomannut, ei silti mikään ryhmittymä ole vielä uskaltanut julkisesti riemuita. Ei vain hakaristimukiensa ääressä remuavat; niin riemuitaan monessa muussakin, virallisessa instanssissa.
ellauri042.html on line 177: > Kun pandemia alkoi, olin itse valmis uskomaan, että tämä episodi saa aikaan jotakin hyvää myös; havahtuminen, pysähtyminen jne. Uskoni siihen skenaarioon on hiipunut. Ikävä kyllä.
ellauri042.html on line 182: Joo en mäkään usko mihkään "havahtumiseen". Kunhan pandemia hiipuu palataan entiseen tai pahempaan. Ei tässä mitään unta nähä. Tottakai jokainen huolehtii izestään, ja nuorempia hyväkuntoisia huolehtijoita on kuitenki lopulta enemmän kuin vanhuxia. Korkee aika päästä eroon sodan aiheuttamasta kuplasta. Laahustavat suuret ikäluokat on just noita 70+. Toinen ryhmä ansiokkaita ja eteviä koronan uhreja ovat mamut. Ruozalaiset älysi tän alusta lähtien, ja hyvinhän niillä pelittää, ne joita eniten kuolee tautiin on JUST ne joiden kermaperseiden ruozalaisten mielestä joutaakin kuolla, ne ei ois ize voinut valita paremmin. Sama jenkeissä, eniten turpiin saa köyhät läskit neekerit. Rajat ja asekaupat auki, talous eeku paranoo.
ellauri042.html on line 192: Joku suora siitä tulisi, mutta laskevako vaiko nouseva? Onko kokonaisbiomassa muuttunut
ellauri042.html on line 197: näiden kakkapellejen ympäristöstä. Muut elukat on saaneet väistyä, kun mikrobit
ellauri042.html on line 203: Annas kun katotaan loppuun tää loppukauden viimeinenkin jaxo. Sen pitäs olla tosi jännä.
ellauri042.html on line 214: Yet despite our small biomass among animals, we’ve had an overwhelmingly huge impact on the planet. The chart above represents a massive amount of life. But it doesn’t show what’s gone missing since the human population took off.
ellauri042.html on line 216: The authors of the PNAS article estimate that the mass of wild land mammals is seven times lower than it was before humans arrived (keep in mind it’s difficult to estimate the exact history of the number of animals on Earth). Similarly, marine mammals, including whales, are a fifth of the weight they used to be because we’ve hunted so many to near extinction.
ellauri042.html on line 220: The census in the PNAS paper isn’t perfect. Though remote sensing, satellites, and huge efforts to study the distribution of life in the ocean make it easier than ever to come up with estimates, the authors admit there’s still a lot of uncertainty. But we do need a baseline understanding of the distribution of life on Earth. Millions of acres of forests are still lost every year. Animals are going extinct 1,000 to 10,000 faster than you’d expect if no humans lived on Earth. Sixty percent of primate species, our closest relatives on the tree of life, are threatened with extinction.
ellauri042.html on line 238: 19.4. Trump varoitti Kiinaa. Yhdysvalloissa presidentti Donald Trump varoitti, että Kiinan on syytä varautua seuraamuksiin, jos käy ilmi, että maa antoi tietoisetsti tilanteen huonontua. – Pandemia olisi voitu pysäyttää Kiinassa alkuunsa, mutta niin ei tehty. Ja nyt koko maailma kärsii sen takia, Trump sanoi Valkoisen talon lehdistötilaisuudessa sen jälkeen, kun häneltä oli kysytty mahdollisista Kiinaan kohdistuvista seuraamuksista. Trumpin mukaan vissi ero on siinä, pääsikö virus leviämään vahingossa vai oliko mukana tahallisuutta. Varmaan oli, se vinkkailee.
ellauri042.html on line 240: Trump on Twitterissä tukenut mielenosoittajia, jotka ovat vaatineet koronaviruksen vuoksi määrättyjen rajoitusten purkamista. Presidentti muun muassa kehotti "vapauttamaan" Michiganin, Minnesotan ja Virginian määräyksistä. Kaikissa kolmessa osavaltiossa on demokraattikuvernöörit.
ellauri042.html on line 242: 20.4. Yhdysvalloissa sadat ihmiset ovat osoittaneet mieltään sen puolesta, että koronaviruksen torjuntaan liittyvät liikkumisrajoitukset purettaisiin maassa.
ellauri042.html on line 243: Sunnuntain tiedotustilaisuudessa Yhdysvaltain presidentti Donald Trump kehui protestoijia "hienoiksi ihmisiksi", kertoo CNN.
ellauri042.html on line 249: Trump sanoi näin huolimatta siitä, että liittovaltion terveysviranomaiset ovat laatineet ohjeet liikkumisrajoituksista ja muista koronaviruksen torjumiseen liittyvistä toimenpiteistä. Trump on viime päivinä kehottanut kuvernöörejä purkamaan rajoituksia heti kun se on turvallista.
ellauri042.html on line 253: Mitä tästä opimme? Sen että ainoa asia joka on pitänyt näiden 2-jalkaisten apinoiden lajityypillisen hulluuden edes vähän aisoissa, on ollut tahmeahko viestinvälitys. Nyt kun mielipuolisuus pääsee juoxemaan pallon päästä toiseen likvidisti valon nopeudella, on aappalauman vallannut täydellinen mania, berserkkinä ne juoxee amokkia. Häntä pannaan toiseen korvaan, toinen kärsää käyttää. Näin tää uusi telehvooni kaikki toiveet täyttää. Hännättömät aapat säntäilee ja kääkkää pahemmin kuin lauma mölyapinoita puiden latvoissa. Tästä ei hyvä heilu, kuiskii jälellä olevat nelijalkaiset seuratessaan menoa vähäisten mezän rippeiden katveesta. Joita toinen hullu Bolsonaaro polttaa molemmista päistä kuin aivokuollut kynttilää.
ellauri042.html on line 260: Ruozalaiset ei pidä taukoa vapunvietossa, allihopa nu studenter,
ellauri042.html on line 263: talousliberaaleja tolkun miehiä, laumaimmuuneja nazeja.
ellauri042.html on line 266: ja heitellään serpentiinejä, tuskin kahtatuhatta kaatunutta
ellauri042.html on line 267: vielä, mutta kyllä se tästä, kun syljeskellään lisää laseihin.
ellauri042.html on line 268: Ei ruozalaisten Endlösungia voi verrata Suomen lukuihin,
ellauri042.html on line 269: laskeminen on niin vaikeata, svenskeiltä on sormet loppuneet.
ellauri042.html on line 285: laahusta uuniin, niin veto pysyy hyvänä, kuplat nousevat
ellauri042.html on line 286: avatussa pullossa aina ylöspäin, kaikki rikastuvat, kun tulijat
ellauri042.html on line 288: aina pintaan, ei kasva paine. Mutta annas olla, kun pullo
ellauri042.html on line 290: pullistuneet rusinat. Ei enää ole liikettä, on vaan säätyjä,
ellauri042.html on line 292: unelma kaatuu omaan mahdottomuuteensa, hiivakäyminen
ellauri042.html on line 294: Ja kun onka ei pääse ulos, paine iloisessa simapullossa
ellauri042.html on line 298: pihalle kuin sananlaskun paska tuulettimeen. Siinä on
ellauri042.html on line 325: Keskustelun mallia kehittäneessä väitöskirjassa mulla oli
ellauri042.html on line 326: keskustelun kilpailevina utiliteetteina totuus ja informatiivisuus.
ellauri042.html on line 332: Puhunko ristiin? Hyvä, puhun ristiin, olen moniulotteinen ihminen,
ellauri042.html on line 334: Riitta Rothilla on käytössä sama tekniikka, toimii kuin junan vessassa.
ellauri042.html on line 335: Junan vessa on just six niin toimiva, ettei ole mutkia, eikä muhvia.
ellauri042.html on line 336: Suurmuhvi tviittaa: Vaara on ohi ja päällä, sulkekaa ja avatkaa ikkunat.
ellauri042.html on line 339: poppamiehenä ja ehdottaa aurinkolampun käyttöä ja käsidesiä suonensisäisesti
ellauri042.html on line 348: paizi vappuna, niin pitkin kesää lasten limskaxi.
ellauri042.html on line 352: päänsärkyisinä, kun yx pullo loppui, haettiin kellarista uus,
ellauri042.html on line 353: pullokaupalla, äidin pullan, Naken ja Akun painikkeena,
ellauri042.html on line 354: ee-poxin, rannassa polskuttelun ja sulkapallon välillä,
ellauri042.html on line 367: oli 30-luvun limskapulloja, joissa on posliininen korkki.
ellauri042.html on line 373: hindu, bambu ja banaani, mutta parasta on silti sitruuna.
ellauri042.html on line 375: mun tuhruisellä kynällä kirjoittamani repesti resuisesta mustasta
ellauri042.html on line 379: 3 sitruunaa rusinoita
ellauri042.html on line 388: Sitruunan ulkokuori kuoritaan (valkoinen pois). keltaiset kuoret ja sitruunat >ja sokerit< viipaloituina ämpäriin. kuuma vesi kaadetaan päälle. annetaan jäähtyä jääkaappikylmäxi. hiiva sekoitetaan lusikalliseen vettä, se ja olut lisätään ämpäriin, annetaan käydä huoneenlämmössä. seur. päivänä sitruunat nousevat pinnalle. Sima siivilöidään kankaan lävitseja pannaan pulloihin. Pullloihin pannaan 1 tl sokeria ja rusinoita kuhunkin ja pannaan kylmään tiivisti suljettuina. Sima on valmista n. viikon kuluttua kun rusinat ovat pinnalla. (mummin sima: sitruunat eivät ehdi pinnalle, säilytysaika 2 viikkoa.)
ellauri042.html on line 393: Tänä aamuna tavalliseen keväiseen heräämisaikaan kello kuuden maissa
ellauri042.html on line 397: ja pysähtyvät niille sijoilleen vasta kun komentaja huutaa Komppanii!
ellauri042.html on line 404: käskettyä vaikka selkärangalla, ei tarvi ajatella, kun ajattelun hoitavat
ellauri042.html on line 408: jossa ajattelun hoitaa johtoporras, muut on yhteiskuntaruumiin käsiä, jalkoja,
ellauri042.html on line 413: tasolle laskettu tajunta näät synnyttää myös krokotiilimaisia tunteita.
ellauri042.html on line 417: suunnitella mikä pitkällä tähtäimellä olisi kokonaisedullista ja moraalisesti hienoa,
ellauri042.html on line 419: kieltäymystä peliin, jne. jne. Mut kun tulee tiukka paikka, vanha kunnon liskoaivo
ellauri042.html on line 420: ottaa ohjat, EAT! FUCK! DIE! on ainoot pelimarkat, joita siellä lasketaan. Nyt mun ajatus
ellauri042.html on line 421: siinä aamusella oli, et tää toimii myös maan ja maailman mittakaavassa. Kun asiat on hyvin,
ellauri042.html on line 422: ollaan valistuxen linjalla, autellaan toisia, oma vaza on jo pömpöllään. Mutta annas olla kun
ellauri042.html on line 429: Se on hyvä kirja, siinä näytetään miten tämmöinen krokotiiliajattelu nousee esiin, kun erakot
ellauri042.html on line 435: Samana yönä tuli taas mieleen vanha ajatus siitä, miten historia toistaa izeään aivan hirvittävän tarkasti. Otetaan vaikka antiikki ja keskiaika, ja nykyaika. Kreikka nousi Välimeren kauppamahdixi Foinikian rinnalla, kunnes laivapuut loppui Hellaan niemeltä, Kreikka köyhtyi ja kauppa siirtyi lännemmäxi, Sisiliaan, ja Aleksanterin aikaan etelämmäxi Egyptiin ja idemmäxi Persiaan. Saapasmaan ettoneelta heräilevät maajussit piristyivät maahanmuutosta, rökittivät etruskit ja
ellauri042.html on line 436: kaikki muutkin naapurinsa yxi kerrallaan. Sitten nitistettiin kilpailijat vastarannalla, puunit, ja ennenpitkää oli Välimeri mare nostrum. Kreikkalaisista tuli roomalaisten orjia ja kotiopeja.
ellauri042.html on line 438: Roomalaiset vietti ökyelämää naapureiden selkänahasta, niinkauan kun taloudessa oli kasvuräjähdys. 200-luvulla, kun pyhä Antonius mellasti Egyptissä, oli Egyptissä aika lailla samat fiilixet kuin on nykyään jossain Euroopassa. Mutta eipä aikaakaan niin voi kauhistus, jonkinlainen pikku jääkausi iski, ja porukoita lähti liikkeelle pohjoisesta, matelija-aivoisia nuijamiehiä, jotka vähin erin nuijivat suurvallan lysyyn, se hajosi taas pienemmixi valloixi, kulttuurit ja kielet hajaantuivat taas.
ellauri042.html on line 440: Siirtomaiden ansiosta Englannista tuli samanlainen kauppavalta, purjehtiva saarivaltakunta kuin oli Kreikka sofistien aikaan. Kyldyyri lähti jälleen kukoistamaan lainarahalla, tiede, taide, uskonto ja urheilu oli kovaa valuuttaa, kauppiailla oli sekä luppoaikaa että pätäkkää. Vaan annas olla, muutamia sotia, alkuasukkaiden listimistä, kaupan ja teollisuuden painopisteen siirtymistä lännemmäxi, niin entisestä siirtomaasta eli jenkeistä tuli uusi maailmanvalta, ja brittikansakunnasta vuorostaan niiden orjia ja kotiopeja. Jenkit vietti ökyelämää naapureiden selkänahasta, niinkauan kun taloudessa oli kasvuräjähdys.
ellauri042.html on line 442: Mutta eipä aikaakaan niin voi kauhistus, ilmastonmuutoxen kuuma aalto iski, ja porukoita lähti liikkeelle etelästä ja idästä, matelija-aivoisia nuijamiehiä, jotka vähin erin ovat nuijimassa nurin jenkkihegemoniaa. Nyt ei MAGA näytäkkään niin voittamattomalta enää, kun siellä heilutaan aseet kädessä taudin kourissa, ja valtakunnan henkisenä johtajana on ihan Neron ja Caligulan painoluokan idiootti. Mitä seuraavaxi? Jos vanhat merkit pitää paikkansa, tiedossa on väestönvaihto, suurvaltain hajoaminen taas pikkuvalloixi. Pian henkiinjääneet ajaa vanhoilla heimosotien jättämillä ylijäämäromuilla aavikoituvassa maisemassa kuin Mad Max.
ellauri042.html on line 444: Mites Toynbee sanoi: Historiasta oppii sen, että siitä ei kukaan opi mitään. Siperia opettaa, samojedit ei kuuntele, vaan hälsee luokan takana ja ampuu toisiaan paperitolloilla.
ellauri042.html on line 451: Tanskalainen konekääntäjä Bente Maegaard nimesi mut ykkösexi virkaan Kouvolaan. Pitäisikö mun olla siitä kiitollinen, en ole varma. Se oli sellainen EU-loinen, nettos rahaa EU:n EUROTRA-projektista ja perusti sillä oman konekäännösfirman. Se firma on varmasti jo mennyttä, liekö Bentekin. Loppuun palanut sen täytyy olla ainakin. CLARIN teki sille farewell videon vuonna 2019. Oltiinko sen arkulla vai hymyilikö Bente ize kuvassa, se ei selvinnyt, kun ei linkki auennut. Sillä oli maisterintutkinto matematiikassa ja ranskassa. Ei ollutkaan tohtori. No tohtoreita kuolee kuin kärpäsiä koronan aikana, ehkä onkin parempi.
ellauri042.html on line 453: Eilen kazottiin silti hyvä tanskalainen filmi, Gud taler ud, jumala puhuu suunsa puhtaaxi, antaa lausunnon kuin Donald Trump, muttei jää vastailemaan toimitusten kysymyxiin. Donald käyttää valtaosan päivässä kazomalla tv-uutisia, arvostellen omaa suoritusta telkassa. Enimmäxeen vitun pahantuulisena. Se ei siedä enää mitään arvostelua. Ihan kuin leffan psykologi-psykopaatti-isä, talandi gud. (Se on yhden Hillermanin navajodekkarin nimi islannixi, mulla on se hyllyssä. Tarkoitus oli opiskella siitä islantia. Jäi aikomuxen asteelle sekin rojekti.)
ellauri042.html on line 455: Filmi oli hyvä: samaan aikaan karmaiseva, naurattava ja liikuttava, eikä siinä tapahtunut kovin kummosia, ristiriitoja ei ratkottu, ei ollut sankareita, eikä varsinkaan mitään moraalia. Täst mie piän, tää on oikeata elämää. No se onkin autofiktiota, tehty kirjasta. Ei mitään netflixin koneella kexittyä fantasiaa, nykymyyttiä ja mykynyyttiä. Ja aivan oikein: se saa hyvät arviot toiselta kirjailijalta kirjana, mutta elokuvan nuijii 3-4 amerikan ääliötä aivan maanrakoon, loput kuittaa vaitiololla.
ellauri042.html on line 457: Joskus musta tuntuu, että mä elän ihan eri planeetalla kuin nää nykypolven hullut paskiaiset. Kunpa eläisinkin. Jumalan puoliso rukoili aamuisin, että jaxaisi rakastaa jumalaa. Sitä muutkin uskovaiset rukoilee. Seijan aamut alkaa runoilijan verenpaineisella paimentamisella. Jumalassa oli aika paljon julman tuttua. Sekin oli epäonnistunut runoilija. Ja Jens har ret, det er pur lort. Keltaisen kaasupullon potkiminen kohti kaasukeitintä oli hyvä vinjetti.
ellauri042.html on line 463: Dansk litteratur og i særdeleshed dansk autofiktion er spækket med modbydelige forældre, der svigter og misbruger deres børn på både tænkelige og utænkelige måder. Kim Leines far gør det i Kalak (2007), Erling Jepsens far gør det i Kunsten at græde i kor (2002), og Morten Sabroes mor gør det i Du som er i himlen (2007). Jens Blendstrups 'Gud taler ud' fra 2004 er også et portræt af en forælder, der skruppelløst krænker og sårer, men i modsætning til de øvrige forfattere, leverer Blendstrup en roman, der hverken er et opgør eller en konfrontation. Blendstrup skriver uden omveje og mellemled. Der er ingen stræben efter forsoning med de svigt og sår, en barndom kaster af sig. Der er blot et dybtgående og egensindigt portræt af en alkoholiseret og dæmonisk gnistrende far til fire i et århusiansk villaparadis.
ellauri042.html on line 465: I korte, enkeltstående scener følger romanen familien fra den ruller flyttevognen – med den lille Jens sovende i en kommodeskuffe på ladet – ind ved villaen i Risskov, til faren til sidst dør af kræft, og de fire voksne sønner samles til en fælles afsked. Det er med stor sans for det mundrette sprog og for det humoristiske og komiske, at Blendstrup skildrer faren, også i de mest usympatiske situationer, når han tager livet af en kat med en brevkniv, når han lader sin hund rasere en nabos hønsehus, når hans næver sidder løst, og familien gemmer sig bag låste døre og under gamle sofaer, når han planter sine drømme om jordomrejse til havs i sine sønners hoveder, men ender med at drikke pengene op.
ellauri042.html on line 467: Ved at hjælp af det enkle og effektfulde greb at erstatte substantivet ’far’ med det overjordiske og almægtige ’Gud’ får Blendstrup den distance, der skal til for at kunne skrive et uforbeholdent og umiddelbart portræt af sin forgudede far. Samtidig skaber referencen til de højere magter en finurlig humoristisk effekt:
ellauri042.html on line 475: Blendstrups sprogsnilde og nænsomme registreringer gør Gud taler ud til en latterforløsende beretning om et svigefuldt, grænseoverskridende overmenneske, som dog også leverer et stort engagement og nærvær i livet og sin familie. Og kan bogen ikke læses som et opgør eller en forsoning, kan den i stedet forstås som et forsøg på at videreføre arven efter faren eller måske endda at levendegøre ham post mortem ved at lade ham låne sønnens stemme. I en af romanens afsluttende scener, hvor faderen som en følge af sygdommen har mistet stemmen, assisterer sønnen Jens ham ved at lade ham låne sin egen. Faren har skrevet en tale til en familiefest, og Jens stiller sig bag ham med et lagen over hovedet og læser talen højt, imiterende farens stemme, og imens sidder faren på sin stol og mimer med. Romanen ligner en videreførelse af dette eksperiment, hvor Jens iklæder sig nogle sproglige gevandter, der tillader ham at agere sin fars stemme. Og arven efter faren kommer stærkt til udtryk i Jens’ finurlige fikumdikken rundt med sproget.
ellauri042.html on line 477: Romanen blev et gennembrud for Blendstrup, der før Gud taler ud skrev i kortere genrer. Han debuterede med novellesamlingen Mennesker i en mistbænk i 1994. Blendstrups tone er bramfri, men blandet med en fin følsomhed over for det nære. Humoren, det groteske og det surrealistiske går igen i Blendstrups forfatterskab. Jens Blendstrup har siden Gud taler ud skrevet både noveller, romaner, dramatik og tekster til Frodegruppen 40, som han også er forsanger i. Han tager den selvbiografiske fortælling op igen med romanen Bombaygryde fra 2010. Sammen med litteraturkritikeren Lars Bukdahl optræder Blendstrup med den unikke genre ’litterær hypnose’, som er en blanding af dilettantkomedie, oplæsning og dans. Blendstrup er blevet kaldt litteraturens pølsemand, og som en del af forfatterskabets eksistentielle komik står han ikke tilbage for at læse sine tekster højt med en tehætte på hovedet. Men med Gud taler ud står Jens Blendstrup også tydeligt frem som villavejsvidne, hvor det almindelige skildres i dets mange facetter, og det, der på overfladen ligner et almindeligt, rutinepræget liv i et almindeligt, rutinepræget forstadskvarter, viser sig at rumme både små og store særheder.
ellauri042.html on line 482: Khbn-2814087710 June 2019
ellauri042.html on line 488: This is by far the very worst movie I have ever seen. I took a chance and gave it a try at the cinema back in 2017. 5-7 persons left the cinema in anger of how bad it was. I only made this account to make this review.
ellauri042.html on line 490: 3 out of 7 found this helpful
ellauri042.html on line 502: The youngest son narrates the tale. He, his brothers, and his mother are all sympathetic characters, relatively normal people, though each has their own beliefs, quirks, and problems. The failure of my-way-or-the-highway Dad to show respect or even empathy for those who disagree drives the story. He could have been portrayed as an easy person to hate, but even with his limitations, it's obvious he is still trying to do good. To that extent, this film succeeds.
ellauri042.html on line 508: 0 out of 0 found this helpful
ellauri042.html on line 518: 1 out of 2 found this helpful
ellauri042.html on line 523: Näin Donald Trump-kiukkupäiset arvostelut voi vaan tarkoittaa, että filmi on kalahtanut johonkin koiran arkaan kohtaan, kazojat on loukkaantuneet verisesti. Ja helposti voi arvata, mitkä asiat on olleet jenkkipuikeloille loukkaavia; vähän kaikki. Näillä lakeuxilla ei loukata jumalaa, miehiä, puolisoita, poikia, huoria, teinipoikia ja tyttöjä, homoja, hulluja (tokstollar, sanoi perheen ruozalainen äiti, kiva että se oikeasti oli ruozalainen ja puhui ruozia), pössynpolttoa, eikä ennen kaikkea missään tapauxessa tehdä pilkkaa herännäisestä kristillisyydestä. Vaikka filmin kanta uskontoon oli lopultakin suopea; niinkuin vanhemmiten leppynyt ateisti-Airaxinen tuumittiin, että jos uskonnolla ihmisistä tulee kiltimpiä, niin uskokoot, kaikin mokomin. Ongelmana on vaan se, että valtaosa niistä tulee siitä vaan entistäkin ilkeämmixi.
ellauri042.html on line 525: Eikä ollut yhtään sankareita, aseita, car chaseja eikä verta. Ja ainoa panokaan ei ollut consenting adulttien kesken, vaan ensi alkuun vastahakoisen teinin raiskaus jumalan tahdosta. Tiistai- ja lauantaisexiä ei näytetty.
ellauri042.html on line 527: Mikä pahinta, ei ollut sanomaa. Gods last message to mankind: we apologize for the inconvenience. Se on voi, elämä ei ole pelkkää voittosanomaa. Sen on jenkit saaneet hiljan nahoissansa tuntea.
ellauri042.html on line 532: Bernard-Henri Levy tekee Herlinin sanomissa kunniaa talousliberalismille käsi levynä. Izekin se on suurteollisuudesta rikastunut porho rahanomistaja. "Eristys on pahinta", se kiekuu jo ozikossa työtä käskettyä. Taloutta ei saa eristää, vanhuxet on pelkkää laahusta.
ellauri042.html on line 534: Mä oon kuullut tän kipsilevyn nimen ennenkin epäilyttävissä yhteyxissä, mutta ize pärstä ja miälipiteet on olleet tuntematon lehti. Epäilyxet luihuudesta heräsi, kun näin sen puolensivun kokoisen eskimäisen pärstän Herliinin sanomissa. missä siltä kysyttiin mielipidettä koronasta. Kulissit siis pystyssä maailmanluokan talousliberaali kusetuxelle. Ja niinpä tietysti!
ellauri042.html on line 536: Bernard-Henri Lévy (usein BHL, alk. Bernard Levy, s. 5. marraskuuta 1948 Beni-Saf, Ranskan Algeria) on kirjailija, elokuvaohjaaja ja tyhjäntoimittaja, joka tunnetaan kansainvälisesti ketkuna. Hän oli vuonna 1976 "uuden filosofian" kärkihahmoja. Uuden hah. Samaa vanhaa oikeistopaskaa pukinnahkaleilissä. Hänen varakas isänsä oli puutavarayhtiön perustaja. Siitä voi jo päätellä että kyseessä on persepää. Ja tää pika-analyyssi vahvistuu kun lukee eteenpäin.
ellauri042.html on line 538: Palattuaan joutavalta maailmanympärimatkalta Pariisiin hän oli perustamassa 'uusien filosofien' koulukuntaa. Uusi filosofia suhtautui kriittisesti marxismiin ja sosialismiin kauan ennen Neuvostoliiton hajoamista. Vitun korppikotkat raakkumassa työväen unelmapuljun haaskalla. Kohta päästään jaolle!!
ellauri042.html on line 540: 1977 hän esiintyi ensi kerran julkisesti uuden filosofian edustajana yhdessä André Glucksmannin kanssa. (Toinen jutku varmasti.) Samana vuonna ilmestyi hänen teoksensa La barbarie à visage humain, jossa hän sanoi että marxismi oli pohjimmiltaan epämoraalista. 1981 ilmestyi L'Idéologie française, jota pidetään hänen pääteoksenaan. Antikommunistista tuubaa hienostelun varjolla.
ellauri042.html on line 545: Kun hänen isänsä kuoli 1995, hän peri tämän yrityksen ja toimi sen johdossa kunnes myi sen 1997 François Pinault'lle 750 miljoonasta frangista. Varmaan viime tingassa ennenkuin tunaroi koko firman kumoon.ellauri042.html on line 551: Vitun kimpilevy. Lastulevy. Kuitulevy, kovalevy, ikilevy,
ellauri042.html on line 561: Sigismund Riemastus terotti että näitä molempia tarvitaan onnelliseen elämään. Oliver Saxikäsi lisää listaan vielä toimahtavan pään. Wanhuxilla alkaa olla hakusessa kaikki. Tää toinen partapozo jutku kirjoittaa ihmisistä joilla on persoona hukassa, kolhun, kasvaimen tai viinan takia. Sen idoli oli ryssä Luria. Sen muistan opiskeluajoilta, ja Vygotskyn. Surkeita tapauxia. Potilaat, tarkoitan. Luriakin oli jutku. Ja Vygotskikin. Hyvä ihme että näitä riittää, kyllä juutalaiset on hirmu fixuja. Loputtomassa läpässä (juonipaljastus) on joku ämmä Luria.
ellauri042.html on line 563: Oliver Wolf Sacks (9. heinäkuuta 1933 Lontoo, Britannia – 30. elokuuta 2015 New York, Yhdysvallat) oli neurologian professori, joka tunnettiin tieteenalansa popularisoijana. Hän kirjoitti kliinisiä tapauskertomuksia helposti ymmärrettävällä, välillä lähes anekdoottimaisella tyylillä. Sacks osasi nähdä neurologiset oireet inhimillisessä valossa ja kirjoittaa niistä humoristisesti.
ellauri042.html on line 568: Sacksin vanhempien mielenkiinto osoitti kuitenkin lääketieteeseen ja niinpä hän suoritti lääketieteen opinnot Oxfordin Queen’s Collegessa. Vuonna 1960 hän oli lomalla Kanadassa ja lähetti sieltä vanhemmille sähkeen, jossa oli lyhyt viesti: ”Jään tänne”. Kein Wunder.
ellauri042.html on line 570: Vuonna 1965 Sacks nimitettiin Albert Einstein College of Medicinen kliinisen neurologian professoriksi. Tutkiessaan migreeniä hän tapasi New Yorkin Bronxissa olevassa Beth Abraham -sairaalassa potilaita, jotka olivat eläneet jo noin 40 vuotta täysin jähmettyneessä tilassa. He olivat selvinneet hengissä vuosina 1916–27 riehuneesta maailmanlaajuisesta unitautiepidemiasta (kyseessä oli ns. eurooppalainen unitauti eli encephalitis lethargica). Saatuaan migreenitutkimuksen valmiiksi Sacks omistautui tämän potilasryhmän tutkimiseen. Nekin oli varmaan varakkaita juutalaisia.
ellauri042.html on line 572: Potilaiden tapauskertomuksista syntyi lopulta Sacksin kuuluisa teos Awakenings (1973). Sacks antoi potilailleen L-Dopaa, joka on välittäjäaine dopamiinin esiaste, ja potilaiden reaktiot olivat hämmästyttäviä: he ”heräsivät” jähmettyneisyyden tilasta ja saivat elinvoimansa takaisin, kunnes aineen teho vähitellen lakkasi ja he vajosivat takaisin jäykkyyden tilaan. Lystikästä. Dopamiini on tänä päivänä taas muodissa.
ellauri042.html on line 576: Harold Pinter käytti muutamia Sacksin tapauskertomuksia näytelmässään A Kind of Alaska, ja vuonna 1990 Sacksin kertomusten pohjalta tehtiin elokuva Awakenings (suomeksi Heräämisiä), jossa Robin Williams ja Robert de Niro olivat pääosissa. Elokuva teki Sacksista maailmankuulun.
ellauri042.html on line 578: Kirjassaan The Man Who Mistook His Wife for a Hat (1985; suom. Mies joka luuli vaimoaan hatuksi) Sacks kertoo hauskasti, kuinka erilaiset neurologiset häiriöt vaikuttavat ihmisten ja heidän omaistensa arkeen. Kirjasta on tehty sekä ooppera (säveltänyt Michael Nyman) että näytelmä (tekijä Peter Brook). Helsingissä toimiva Lilla Teatern esitti näytelmän vuonna 2003 ja Turun kaupunginteatteri Juha Siltasen ohjaamana keväällä 2010. Ei pientä mitään.
ellauri042.html on line 580: Musiikin vaikutukset eri sairauksista kärsiviin ihmisiin ovat useimmiten myönteisiä. Esimerkiksi Parkinsonin tauti vie edetessään potilailta kyvyn liikkua, mutta musiikin avulla he pystyvät taas suorittamaan tiettyjä liikesarjoja, kuten tanssimaan lambadaa työntäen kielensä ulos suusta sanoen HÄÄ. Ja potilaat, joilla on Alzheimerin tauti, saattavat musiikin avulla muistaa jo unohdettuja asioita. Paras alkaa kuunnella taas Tuomari Nurmiota. Rypistynyttä profeettaa. Jos vaan muistan. Viime kesänähän oli mulla jo se TGA, ohimennyt täydellinen muistikatko. Nykyisin on pientä pyörrytystä ja puristusta päässä. Siitäpä se lähtöö.
ellauri042.html on line 582: Oliver Sacks kuoli syöpään 82-vuotiaana kotonaan New Yorkissa 30. elokuuta 2015. Jäi sitten sinne. Siunattuun maahan vaikkei luvattuun.
ellauri042.html on line 586: Kun Ollin pakinoita lukee tarkemmin, niissä on antiempiirisiä hämäräjuttuja ja hämärämiehiä: Bergson, Kierkegaard, Wittgenstein, Jöötti, Tarmo Manni, tieteen tavoittamattomiin jäävää korkeampaa sieluelämää. Ja lähes viimeistä myöten homoja. Aiika epäilyttävää.
ellauri042.html on line 588: Sigge Riemukas sanoi että minuus ja yxilöllisyys on ensi kädessä ruumiintuntoa ja muistia. Sixpä ruumiin ylösnousemus kai on niin tärkeää eikä sielunvaelluxessa ole paljon itua. Miten voi jatkaa elämistä jonain toisena joka ei edes muista sua? No omat lapset on vähän sellaisia. Mehän ollaan vaan sieniä, itiöemiä. Izekkäät geenit ja saidat meemit jatkaa menoa ja leviää, sehän se on pääasia. Pääpä pää, hyvinkin. Hehe. Limanuljaskat lizaantukoot saappaan alle.
ellauri042.html on line 592: Tabes on selkärankakuppa. Dodi, spirokeetta selässä. Siinä menee tunto jäsenistä. Tulee tyypillinen kuppasen katkokävely. Olikohan Leikoilla sellaset? Conan Doyle teki siitä väikkärin. Kuuluisia tabespotilaita olivat:
ellauri042.html on line 615: Tourette ja Riemastus oli Charcotin oppilaita. Ne vielä ymmärsi et ruumis ja sielu on sama asia. 1900-luku sit erotti neurologian ja psykiatrian. Vitun humanistit tunki filosofiasta samalle tontille sähläämään ja syntyi psykologia. Eno Kala koti-Suomessa. Nyt ollaan tässäkin asiassa palattu 1800-luvulle. Mielipuolet rauhoitetaan lääkkeillä.
ellauri042.html on line 616: Saxen Ollin unitautiset muuttui dopamiinilla Tourettex.
ellauri042.html on line 621: Yksinkertaisia äänioireita ovat esimerkiksi rykiminen, kurkun karauttelu, yskiminen, nauraminen ilman syytä, nuoleminen, maiskuttelu, sihahtelu, niiskutus, tuhahteleminen, huokailu, älähtely, puhkuminen, hyminä ja ölinä sekä koprolalia eli kirosanat.
ellauri042.html on line 623: Kuulostaa tutulta. Muusa epäilee et mun paasausten takana on Tourette. Tourettesta tulee iän mukana usein myös ADHD eli tarkkaavaisuus- ja ylivilkkaushäiriö.
ellauri042.html on line 628: Tourettehemmo neuroleptillä vietti viikolla tylsää elämää, viikonloppuna ilman haldolia sillä on hauskaa mutta pakkoliikkeitä. Se kadehtii kavereita, joiden neurotransmitterit on normaaleja. Ne on vapaita. Tää vapaan tahdon määritelmä tyydyttäis Aria.
ellauri042.html on line 630: Lurian ja Saxen mielestä varsinainen sielun menetys on tunne-elämysten latistuminen, se että kaikki on mulle oikeestaan ihan sama. Tää on hyvin juutalais-kristillinen ajatus. Hindujen ja bambujen mielestä oman tahdon häviäminen on elämässä ihan tavoite. Mut niihä se on, ei kapitalistin peliteoriasta tulee mitään jos kaikki erät on yhdentekeviä. Pitää olla jotain väliä että osaa vetää kotiinpäin.
ellauri042.html on line 632: Se että kaikki on yhdentekevää on vizisairaus, saxalaisten Witzelsucht. Mikään ei ole tosista. Elämä on toivotonta muttei vakavaa. Kaikesta tehdään vaan räävitöntä pilaa. Tästä aiheesta puhuu myös Aarne Kinnunen. Kyllä koomikonkin tulee tietää missä on mauttomuuden raja.
ellauri042.html on line 634: ... the important and the trivial, the true and the false, the serious and the joking, are poured out in a rapid, unselective, half-confabulatory stream...
ellauri042.html on line 637: Tällästä on Saxen mukaan hebefrenia. Sakulla sanottiin olevan juuri se. Ei se kyllä ollut yhtään tollanen. Saxi siteeraa tässä kohen Popen Dunciadia. Kai sekin sitten pitää lukea. Pope oli kyllä izekin aika dunce.
ellauri042.html on line 640: Dunciad
ellauri042.html on line 642: Popen Dunciad oli hapanta vittuilua Yrjö-kuninkaan läskille rouvalle joka ei ehtinyt (tai jaxanut) kuunnella kaikkia sen lurituxia:
ellauri042.html on line 644: Part of Pope's bitter inspiration for the characters in the book come from his soured relationship with the royal court. The Princess of Wales Caroline of Ansbach, wife of George II, had supported Pope in her patronage of the arts. When she and her husband came to the throne in 1727 she had a much busier schedule and thus had less time for Pope who saw this oversight as a personal slight against him. When planning the Dunciad he based the character Dulness on Queen Caroline, as the fat, lazy and dull wife. Pope's bitterness against Caroline was a typical trait of his brilliant but unstable character. The King of the Dunces as the wife of Dulness was based on George II. Pope makes his views on the first two Georgian kings very clear in the Dunciad when he writes 'Still Dunce the second reigns like Dunce the first'.
ellauri042.html on line 646: Pope oli hukkapätkä narsisti ja oikeistojäbä, peukutti Toryjä. Tunaroi Shakespearen kanssa ja sai siitä takkiinsa, ja lisää järsittäviä. Dunciad on jos mahdollista vielä tylsempi kuin esikuvansa Aeneis.
ellauri042.html on line 650: Hukkapätkä sai sittemmin uuden vihan kohteen jostain komeljanttarista, joka kehtas tehdä pilaa Popen surkeasta näytelmästä. Se kirjotti revision Dunciadista express tätä tarkoitusta varten:
ellauri042.html on line 652: Pope's choice of new 'hero' for the revised Dunciad, Colley Cibber, the pioneer of sentimental drama and celebrated comic actor, was the outcome of a long public squabble that originated in 1717, when Cibber introduced jokes onstage at the expense of a poorly received farce, Three Hours After Marriage, written by Pope with John Arbuthnot and John Gay. Pope was in the audience and naturally infuriated, as was Gay, who got into a physical fight with Cibber on a subsequent visit to the theatre. Pope published a pamphlet satirising Cibber, and continued his literary assault until his death, the situation escalating following Cibber's politically motivated appointment to the post of poet laureate in 1730.
ellauri042.html on line 657: An anecdote in "A Letter from Mr. Cibber, to Mr. Pope", published in 1742, recounts their trip to a brothel organised by Pope's own patron, who apparently intended to stage a cruel joke at the expense of the poet. Since Pope was only about 4' tall, with a hunchback, due to a childhood tubercular infection of the spine, and the prostitute specially chosen as Pope's 'treat' was the fattest and largest on the premises, the tone of the event is fairly self-apparent. Cibber describes his 'heroic' role in snatching Pope off of the prostitute's body, where he was precariously perched like a tom-tit, while Pope's patron looked on, sniggering, thereby saving English poetry. While Cibber's elevation to laureateship in 1730 had further inflamed Pope against him, there is little speculation involved in suggesting that Cibber's anecdote, with particular reference to Pope´s "little-tiny manhood", motivated the revision of hero.
ellauri042.html on line 660: Tän perusteella Olli Saxen hieno loppukaneetti Popelta sen kommentoidessa sieluttomia viziniekkoja joutuu ize vähän naurettavaan valoon. Mut tääkin on vaan mun omaa Witzelsuchtia.
ellauri042.html on line 665: All the transports described in this section do have more or less clear organic determinants (though it was not evident to begin with, but required careful investigation to bring out). This does not detract in the least from their spiritual significance. If God, or the Devil, or the eternal order EAT! EAT! FUCK! FUCK! KILL! KILL!, was revealed to Dostoievski in seizures, why should not other organic conditions serve as 'portals' to the beyond or the unknown? In a tongue in cheek sense, this section is a study of such portals.
ellauri042.html on line 669: Kuuntelin Easter Paradea starrin Judy Garland ja Fred Astaire. Kyllä se olikin syvältä perseestä. Hanurimusiikkia Jenkeistä. Fred on niin homon näköinen et on vaikee uskoa. Fred Astaire may have married twice and had children, but Gore Vidal told his nephew he shafted the famous dancer and actor in Hollywood. Olen pederasti, sanoi Vidal toimittajalle. Have a nice day! sanoi taxikuski Vidalille. No, I have other plans for the day, Vidal läppäsi. Se kävi paljon Bangkokissa. Harri Jäppinen kävi Indonesiassa.
ellauri042.html on line 674: Käsineidon tarina on Margaret Atwoodin kirjoittama kirja 80-luvulta, HBO:n filmatisoima 2020, Gileadin eli ex-USA:n historia. Saastuneen ja lämmenneen maailman suurin ongelma on että naiset ei enää saa lapsia. Hyvin masentava ajatus. Masentavinta siinä on että se on dystopia. Kun Gileadin pojat räjäyttää Washington DC:n suon ja pääsee kasan pinnalle, ne välittömästi palauttaa patriarkaatin ja panee naiset takaisin naisten paikalle. A Woman´s Place on huippulaihan komendantittaren pamfletti, johon ei enää tule jatkoa, koska eka osa on just toteutettu. Oops, olikohan tää nyt tarkoitus, miettii komendöörskän kuikelo.
ellauri042.html on line 676: Hukkapätkä (160cm) väkäleuka koukkunenä Elisabeth Moss on jotenkin X-filesien Gillian Andersonin tapainen, joka nyttemmin on niin paljon The Witchin näköinen että esittääkin sitä Lady Di-pätkässä. Ne on parhaimmillaan happamissa ilmeissä. Komendantti on luihun jutkun oloinen. Junen 2 bylsijää Nick ja komendantti ovat kuin Kummelien Lyhkönen ja Kolli. Hirmusesti ikävystyttävää panoa ja huohotuxia. Ei meinaa millään jaxaa kazoa, mutta täytyy kai se loppuun ährätä et voi kirjottaa tähän lisää juonenpaljastuxia. Mitä oli juonenpaljastus enkuxi? Joo se oli spoileri. 80-luvulla se tarkotti auton takasiipeä.
ellauri042.html on line 682: Atwood's works encompass a variety of themes including gender and identity, religion and myth, the power of language, climate change, and "power politics". Many of her poems are inspired by myths and fairy tales which interested her from a very early age. Atwood is a founder of the Griffin Poetry Prize and Writers' Trust of Canada. She is also a Senior Fellow of Massey College, Toronto.
ellauri042.html on line 684: In 1968, Atwood married Jim Polk, an American writer; they divorced in 1973 without issue. Maybe they ought to have bought a handmaid. She formed a relationship with fellow novelist Graeme Gibson soon afterward and moved to a farm near Alliston, Ontario, where their daughter, Eleanor Jess Atwood Gibson, was born in 1976. The family returned to Toronto in 1980. Atwood and Gibson were together until September 18, 2019, when Gibson died after suffering from dementia. She wrote about Gibson in the poem Dearly and in an accompanying essay on grief and poetry published in The Guardian in 2020.
ellauri042.html on line 686: 5 years older Gibson was married to publisher Shirley Gibson until the early 1970s, and together they had two sons, Matt and Grae. He later began dating novelist and poet Margaret Atwood in 1973. They moved to a semi-derelict farm near Alliston, Ontario, which they set about doing up and where according to Atwood they were making "attempts at farming, writing and trying to earn enough to live". Their daughter Eleanor Jess Atwood Gibson was born there in 1976. The family returned to Toronto in 1980. Atwood and Gibson stayed together until his death in 2019. Gibsons best book was The Bedside Book of Birds (2005).
ellauri042.html on line 688: In 2017 Gibson was diagnosed with early signs of vascular dementia. He died on 18 September 2019 in London, England, where Atwood was promoting her new book, five days after having a big stroke. Atwood later said about his death that it had not been unexpected due to the vascular dementia, had been a good one—and in a good hospital, and his children had time to come and say goodbye—and that he had been "declining and he had wanted to check out before he reached any further stages of that".
ellauri042.html on line 690: Elävän leskestä tuli leipäsusi kunnes susikoira kellahti. Gibson oli sellainen koira joka jokaisen kirjailijattaren pitäisi valita. Ei todellakaan mikään komendantti. Oktogenaari taitaa olla vähän jo liian senior fellow ehtiäxeen saada noobelin. Ja liian feministi, tollanen niinko riitasa. Ei sellaisesta Ruozin Akatemiassa pidetä. Sitäpaizi Alice Munrohan juuri palkittiin, kanadalaiset naiset on syöneet jäätelönsä.
ellauri042.html on line 701: In 1833, the family moved to Tula where the father bought a manor. Shortly after the death of his mother in 1837, Fyodor (16 yrs) was sent to St. Petersburg where he entered the Army Engineering College. 2 years later, in 1839, Dostoevsky´s more and more tyrannical father died, probably of apoplexy, but there were strong rumours that he was murdered by his own serfs in a quarrel. (Unless it was Fedja who dunit.) Against the background of this legend, Sigmund Freud later interpreted the patricide in the novel “The brothers Karamazov” as showing Fedja hated his father´s guts. True, but the main thing was the epilepsy, wait and see.
ellauri042.html on line 703: In 1847, Dostoevsky participated in a revolutionary group around Petrashevsky. He was arrested and sentenced to death in 1849, during a reading of a radical letter. On December 22nd, 1849 he experienced mock execution while he was expecting death during some minutes quite seriously. However, the sentence was commuted to Katorga, a penal camp in Siberia. Served him right.
ellauri042.html on line 706: The doctor wrote: “1850, he had his first epileptic attack with crying, amnesia, cloniform movements, foam around his mouth, and dyspnoea with weak and rapid pulsation of the heart. This first attack lasted for 15 min. The attack was followed by common exhaustion and reachievment of consciousness. 1853, he had another attack, and meanwhile, the attacks return at every end of the month”. During his Siberian years, Dostoevsky became a devout follower of the Russian Orthodox Church and a persuaded monarchist.
ellauri042.html on line 710: Furthermore, his first wife, who was something of an impulse purchase, suffered from tuberculosis, so he had an impassionate affair with a young woman called Apollinaria Suslova on the side. It ended tragically due to his obsession with gambling. Beside of these blows he suffered from frequent epileptic seizures. At the bedside of his sick wife he wrote “Notes from Underground” (1864), a psychological study of an outsider. The work starts with a confession by the writer: “I am a sick man … I am a wicked man …” Fair enough.
ellauri042.html on line 712: In 1864, Dostoevsky´s wife number one died at last, and shortly after he left Petersburg again to meet his beloved Apollinaria. The reunion with Apollinaria became a great failure, because he continued gambling.
ellauri042.html on line 713: He returned to St. Petersburg impecuniously and started to write his novel “Crime and Punishment” (1866), which was followed by the novel “The Gambler” (1866), an honest testimonial of Dostoevsky´s own gambling which was written within a few weeks.
ellauri042.html on line 715: On the 15th of February, 1867, Dostoevsky married Anna Grigoryevna Snitkina, his stenographer who seemed to have understood her husband´s manias and rages. Ten days later, Dostoevsky had an epileptic attack which was described in Anna Grigoryevna´s memories. Shouting, grinding teeth, kicking on the floor, saliva on the chin, the works.
ellauri042.html on line 723: Fedja-sedän hypergrafiaa. Seija piirtää Riitan paasatessa luurissa sivun täyteen kukkia.
ellauri042.html on line 730: There is no doubt that Dostoevsky´s writing witnesses a large awareness of and sometimes even obsession with religious, philosophical and emotional questions as well as question of guilt. Myshkin from the novel “The Idiot” shared many character traits with his creator, such as russophilia, hyperreligiosity with profound belief in the Russian-orthodox church, melancholy, auras of happiness, generalized seizures. Furthermore, Dostoevsky wrote in large letters, and his style was sometimes compulsive and abrupt.
ellauri042.html on line 739: Vanhan setämiehen uni
ellauri042.html on line 747: Sillä oli myöhemmin seikkailu toisen naisen kanssa jonka nimi oli Appolinaria Suslova (no joo, Apollinaria, stiplu), nuori nainen johon se oli ankarasti pihkassa. Vaikka se oli kovasti siihen rakastunut, Doston pelihimo yhdistettynä mirrin flirttailuun jonku toisen miehen kaa teki lopun niiden suhteesta.
ellauri042.html on line 751: No joo, kiinnos, entä se misogynia? Nietzsche, tunnettu aikalainen misogyyni sanoi että feminismi oli "syylä Euroopan nenänpielessä". Seuraavan anekdootin Fedjasta kertoo muistelmissaan ruhtinas Vladimir Meshchersky (St. Petersburg, 1898):
ellauri042.html on line 753: Pitämissäni kekkereissä Dostojevski esiintyi charmikkaana persoonana. Se kertoi kaskuja, heitti vizejä ja läppiä, ja puheli tavallisia epätavallisiaan. Mutta kun joku uusi naama tuli huoneeseen, Dosto vaikeni hetkexi ja näytti kuoreensa vetäytyvältä etanalta, tai hiljaiselta pahansuovalta pakanakuvalta. Tätä jatkui kunnes tulija teki häneen hyvän vaikutuxen... Jos tuntematon lähti Doston kanssa juttusille, Dosto tavallisesti heitti jonkun töykeän huomautuxen, tai näytti hapanta naamaa.
ellauri042.html on line 757: Dostojevski vastusti niinsanottua "naiskysymystä". Tuohon aikaan jotkut naisasianaiset pukeutui omituisesti, kuten lyhyt tukka, tummansiniset silmälasit ja muita muotioikkuja. Mutta nää naiset ei huomanneet että Dosto ei pitänyt niistä, joten ne palvoivat sitä guruna.
ellauri042.html on line 761: Dosto kuuntelin naista tarkkaavasti. Sen ilme muuttui hermostuneexi, näin että jokainen sen kasvonpiirre jännittyi, ikäänkuin joku tulivuori kytisi sen sisällä. Tunsin että se pidätteli izeään. Heti kun nainen lopetti löpinän naisten kysymyxestä, se odotti rohkaisevaa sanaa Dostolta. Tällä hetkellä naiskysymyxen vannoutunut vihamies pani sille oman pahan kysärin: “Lopetitko jo?” “Joo lopetin,” sanoi lyhyttukkainen leidi.
ellauri042.html on line 763: No kuuntele sitten minua. Mun puhe on paljon lyhkäsempi kuin sun. Mä sanon sulle vaan tän: kaikki mitä sä sanoit oli tosi typerää ja banaalia. Tajuatko? Se oli TYPERÄÄ. Sut olis ihan paras likvidoida, mutta sun perhe,lapset ja keitiö ei selviä ilman naista - naisella on vaan yxi päätehtävä elämässä: olla vaimo ja äiti - ei ole mitään, ei ole koskaan ollut eikä tule koskaan olemaan mitään "yhteiskunnallista tehtävää" naisella. Tää on kaikki typeryyttä, älytöntä puhetta, paskanjauhantaa. Kaikki mitä tulit mulle krtomaan on roskaa, enkä mä sano sulle enää sanaakaan.
ellauri042.html on line 776: Josef Mengele var stationerad i koncentrationslägret Auschwitz från den 30 maj 1943 till den 18 januari 1945, där han var chefsläkare. Han utförde hänsynslösa och för medicinvetenskapen tvivelaktiga experiment på lägerfångar, med full licens för att lemlästa eller döda dem. Han valde även ut vilka judar som skulle föras till gaskamrarna vid ankomst till lägret. Främst valde han att experimentera på dvärgar och enäggstvillingar, som kom att benämnas "Mengeles tvillingar". Även vivisektion utfördes på fångarna. Vidare utfördes experiment på ögon där Mengele genom olika metoder försökte ändra ögonfärg på fångar från brun till blå, bland annat med bläckinjektioner vilket kunde leda till blindhet, smärta och infektioner. Han utförde operationer där han plockade ut olika delar ur kropparna. Mengele injicerade också till exempel kloroform direkt in i hjärtat på offren, för att kunna utföra försök med färska lik. Många operationer och experiment utfördes dessutom utan bedövning. Många av dem som överlevde Mengeles experiment blev svårt skadade och led av invalidiserande skador efter kriget. Vid ett tillfälle övervakade Mengele två romska barn när de syddes ihop i syfte att skapa siamesiska tvillingar.
ellauri042.html on line 785: En ny rapport, publicerad av den internationella organisationen OECD, visar att Sverige är sämst av alla analyserade länder på att minska smittspridningen på flera olika punkter.
ellauri042.html on line 798: Epileptikot kuulee korvamatoja kun niiden temporaalisia aivolohkoja ärsytetään sähköllä. Ne voi olla erittäinkin ärsyttäviä. Saxen Olli toivoi että ne olis niille tunteenomaisesti merkittäviä.
ellauri042.html on line 800: Mutta ei. Ne on vaan korvamatoja, samoja mitä niiden on pitänyt muutenkin tahtomattaan hyräillä. Olli on romantikko. Romantikot tuppaa olemaan porvarillisia vakavikkoja. Yhden ictal pleasure on toisen profound joy. Olli pitää kiinni mieluusti joystickistä. Lapsuudenmuistot ei ole sille vaan kivoja vaan pyhiä. Fedja-setä ja Marcel Proust raahataan taas framille.
ellauri042.html on line 804: Euclid’s fifth proposition in the first book of his Elements (that the base angles in an isosceles triangle are equal) may have been named the Bridge of Asses (Latin: Pons Asinorum) for medieval students who, clearly not destined to cross over into more abstract mathematics, had difficulty understanding the proof—or even the need for the proof. An alternative name for this famous theorem was Elefuga, which Roger Bacon, writing circa ad 1250, derived from Greek words indicating “escape from misery.” Medieval schoolboys did not usually go beyond the Bridge of Asses, which thus marked their last obstruction before liberation from the Elements.
ellauri042.html on line 813: In the meantime Ollie had published not one but two memoirs, with an exhaustive range of anecdotes, full of enchantment and anguish, covering everything from his all-consuming childhood obsession with the properties of metals to the abuse he endured at boarding school to his feeling, amphibian-like, more at home in water than on land to his mother’s reaction when she discovered his sexual orientation. “You are an abomination,” Ollie recounted her telling him when he was 18. “I wish you had never been born.” Nor had Ollie kept anything hidden. He described his first orgasm — reached spontaneously while floating in a swimming pool — and, in deft yet fairly pornographic detail, an agonized, inadvertent climax experienced much later while giving a massage to a man who shunned Ollie’s love.
ellauri042.html on line 815: What had Sacks left to Weschler? What did his gift, his command, amount to beyond the dying wish of a magnificent and, by some accounts, paradoxically self-effacing and narcissistic doctor to have yet another book, beyond the 13 he himself had written (three more would come posthumously), to help ensure his immortality? Maybe this:
ellauri042.html on line 819: Olli näki sexiunia sammakkoeläimistä. Sen isoveli oli huonosti hoidettu skizofreenikko. Olli oli vitun kova narsisti. Jätti Boswellin pois autobiosta "because there just wasn´t room".
ellauri042.html on line 821: Fedja-setä nautti aurahetkistä kuin oopiuminsyöjä pilviretkistä. Shostakovizhilla oli kranaatinpala ohimolohkossa. Kun se kallisti päätä se kuuli sävellyxiä. Sitä ei saanut poistaa missään nimessä. Ezemmosia transportteja. Beam me up Scott. Muuttonallet hoitaa hommat jezulleen.
ellauri042.html on line 823: Ollin aikana ei ollut vielä neuroverkkoja. Sixe luulee että tässä on jotain salaperäistä. Ei ole. On vaan paljon paljon kytkentöjä, jotka järjestyvät itsestään kokemuksen voimasta. Nainen joka oli maannut vihannexena 19-vuotiaasta heräsi 63-vuotiaana unitaudista dopamiinilla. Se pyysi mankan ja nauhotti siihen hirmu määrän rivoja viisuja, rasvaisia vitsejä ja limerikkejä. Annostusta piti vähentää jotta se jättäisi Ollin rauhaan. Ollia ei kiinnostanut vähääkään.
ellauri042.html on line 824: Naiselta puuttu Fedja-sedän sukunimen mukaista dignityä jota löyty vajakilta roppakaupalla. Mitähän se on se dignity eli arvokkuus? Jotain hartauden tapaista mutta "ylevää" siinä missä hartaus on nöyrempää. Ei saa nauraa izelleen eikä muillekaan. Ei tirskua eikä tirkistellä. Naama peruslukemilla pidettävä ja hillittävä izensä. Se on siinä. Tollasta silverbäkkimeisinkiä.
ellauri042.html on line 826: Vajakki Repekka sopeutu mainiosti tiiatteriin. Tuskin huohmasi eze oli vammanen. Helppo uskoa kun kazoo nykyisiä nettisarjoja, niissä ei muunlaisia näytä olevankaan. Esim käsineitoa tai valtaistuinpeliä. All the things I do for love, heittää siskoansa bylsivä vallantavottelija ja tyrkkää huolimattomasti niitä vaklanneen pikkupojan alas jyrkänteeltä. Mitenhän käy seuraavassa jaxossa?
ellauri042.html on line 842: G.K. Chesterton (29 May 1874 – 14 J une 1936) oli konservatiivinen ja uskonnollinen kuten Olli Saxi. Paradoxin The Prince. T unnetaan sitaateista, joita löytää muiden kirjailijoiden alkulehdiltä. Kova antisemitisti. Ize se sanoi izeänsä semitistixi, koska se halus pukee länsimaiset jutkut rättipäixi ja kuskata ne takas Palestiinaan. Niinkuin britit sitten tekivätkin sen jo kuoltua.
ellauri042.html on line 844: From the early 20th century, his fictional work included caricatures of Jews, stereotyping them as greedy, cowardly, disloyal and comm unists.
ellauri042.html on line 846: Chesterton lienee parhaiten t unnettu niistä rikosromaaneistaan, joiden pääosassa esiintyy Isä Brown -niminen pappi, jolla on hyvä ihmist untemus ja suuri sateenvarjo. Ne on eri tylsiä.
ellauri042.html on line 848: Chesterton, joka kääntyi aikuisiällä katoliseksi, ihaili sir Thomas Morea ja luonnehti tätä "Englannin historian suurimmaksi historialliseksi henkilöksi". Hän on myös saanut vaikutteita useilta henkilöiltä, kuten Tuomas Akvinolaiselta. Chesterton ei koskaan käyttänyt eikä hyväksynyt sanaa konservatiivi. Mut sellainen se oli. Ja vit un läski p unkero. Sillä oli yhtä läski ja vielä katolisempi aisapari
ellauri042.html on line 860: Klemens Aleksandrialainen (oik. Titus Flavius Clemens; n. 150 – n. 215) oli Aleksandrian kirkon jäsen ja ensimmäinen varsinainen kristillinen filosofi. Hänet lasketaan kirkkoisien joukkoon. Klemens oli kotoisin Ateenasta. Hänen kääntymisestään ei ole tietoa, mutta kristityksi tulonsa jälkeen hän matkusti Etelä-Italiaan, Syyriaan ja Palestiinaan tapaamaan kristittyjä opettajia. Lopulta hän päätyi Aleksandriaan, jonne hän asettui aloilleen. Aleksandriassa Klemens tapasi oppi-isänsä Pantainoksen, joka johti t unnettua Aleksandrian kateketiikkakoulua. Pantainos oli stoalaisuudesta kristityksi kääntynyt opettaja.
ellauri042.html on line 862: Pantainoksen kuoltua vähän ennen vuotta 200 Klemensistä tuli kateketiikkakoul un johtaja. Hän joutui kuitenkin lähtemään Aleksandriasta Septimius Severuksen toimeenpanemien vainojen (202 tai 203) aikana. Klemens toimi lyhyen aikaa Jerusalemin piispana k unnes muutti Kappadokiaan, jossa hän kuoli 215. Lähti karku un, ei tullut veritodistajaa klementiinistä. T unnusti vaan oranssia väriä.
ellauri042.html on line 864: Klemensin kirjallinen tuotanto on laaja. Hänen koulutuksensa laatu näkyy siinä, että kuinka siteeraa toistuvasti kreikkalaisen kirjallisuuden r unoilijoita ja filosofeja. Lisäksi hän käsittelee arkeologiaa ja mytologiaa. Klemens t unsi kristillisen kirjallisuuden hyvin, ja hän viittaa kirjoituksissaan yli 1 500:aan Vanhan testamentin ja liki 2 000:een Uuden testamentin kohtaan. Stromateis-teoksessaan hän yritti yhdistää toisiinsa kreikkalaista filosofiaa ja kristinuskoa. Protreptikos-teos oli kreikkalaiselle yleisölle su unnattu kehotus kääntyä kristinuskoon. Paidagogos-niminen teos käsittelee kristillistä moraalia.
ellauri042.html on line 868: Klemens kuvailee Jumalaa ajan ja paikan ulkopuolella olevaksi, minkä vuoksi ihmisen on mahdotonta kuvailla häntä. Tämän vuoksi Jumalan tarvitsi ilmestyä Jeesuksen kautta ihmisille, jotta ihmiset voisivat oppia t untemaan hänet. Klemens esitti ensimmäisenä apofaattisen teologian, jolla hän pyrkii kuvailemaan Jumalaa. Apofaattisessa metodissa kuvaillaan, mitä Jumala ei ole, ja siten pyritään rajaamaan tarkempaa tietoa Jumalasta. Klemens kuitenkin käyttää Jumalasta termiä semper major, aina suurempi, millä hän tarkoittaa että Jumala on aina jotain ihmisen luomaa käsitettä suurempi.
ellauri042.html on line 873: John Donne ja Jane Dunn
ellauri042.html on line 875: Kukaan mies ei ole saari kirjoitti John Donne. Simon and Garf unkel oli poikkeuxia. Tää ei ollut al unperin r uno, se oli paasaus. Tämä turahdus löytyy pitempänä myös albumista 389.
ellauri042.html on line 877: No man is an Iland, intire of it selfe; every man is a peece of the Continent, a part of the maine; if a Clod bee washed away by the Sea, Europe is the lesse, as well as if a Promontorie were, as well as if a Mannor of thy friends or of thine owne were; any mans death diminishes me, because I am involved in Mankinde; And therefore never send to know for whom the bell tolls; It tolls for thee. [Donne´s original spelling and underlining]
ellauri042.html on line 879: Kukaan mies ei ole saari, ehjä izexeen; jokainen mies on pala mannerta, pala pääsaarta; jos klönttä huuhtoutuu mereen, Eurooppa on sevverran pienempi, yhtälailla k un jos joku niemi olisi, yhtä hyvin jos s un kaverien kartano olisi; jokaisen miehen kuolema pienentää mua, koska mä oon tekemisissä koko apinaköörin kaa; ja sixi älä lähetä kysymään kenelle kello soi; se soi sulle.
ellauri042.html on line 885: Devotions upon Emergent Occasions, or in full Devotions Upon Emergent Occasions, and severall steps in my Sicknes, is a prose work by the English metaphysical poet and cleric in the Church of England John Donne (22 January 1572 - 31 March 1631) , published in 1624. It covers death, rebirth and the Elizabethan concept of sickness as a French visit from God, reflecting internal sinfulness. The Devotions were written in December 1623 as Donne recovered from a serious but unknown illness – believed to be relapsing fever or typhus. Having come close to death, he described the illness he had suffered from and his thoughts throughout his recovery with "near super-human speed and concentration". Registered by 9 January, and published soon after, the Devotions is one of only seven works attributed to Donne which were printed during his lifetime.
ellauri042.html on line 887: The Devotions is divided into 23 parts, each consisting of 3 sub-sections, called the 'meditation', the 'expostulation' and a prayer. The 23 sections are chronologically ordered, each covering his thoughts and reflections on a single day of the illness. The work as a whole is considered similar to 17th-century devotional writing generally, and particularly to Donne´s Holy Sonnets. Some academics have also identified political strands r unning through the work, possibly from a polemic Arminian den unciation of Puritanism to advise the yo ung Prince Charles.
ellauri042.html on line 891: Jane D unn is the author of Elizabeth and Mary: Cousins, Rivals, Queens; Moon in Eclipse: A Life of Mary Shelley; Virginia Woolf and Vanessa Bell: A Very Close Conspiracy; and Antonia White: A Life. She is a fellow of the Royal Society of Literature, is married to the linguist and writer Nicholas Ostler, and lives in Bath, England.
ellauri042.html on line 893: Paizi eine enää asu siellä. Ne on eläkkeellä jossain pikku paikassa ja Nickillä on Parkinsonin tauti. Niillä oli tosi hieno talo Bathissa, varsinainen pikku palazi. Siellä oli kambrikauden aikaisia fossiileja. Nyt on fossiilit muuttaneet toiseen kaup unkiin.
ellauri042.html on line 898: Sun rising Nousee päivä
ellauri042.html on line 900: Busy old fool, unruly s un, Typerä kana, aamuaurinko
ellauri042.html on line 902: Through windows, and through curtains call on us? Tulet häirimään meitä ikk unan ja verhon läpi?
ellauri042.html on line 903: Must to thy motions lovers´ seasons r un? Täytyykö rakastel un noudattaa s un aikataulua?
ellauri042.html on line 906: Go tell court h untsmen that the king will ride, Kertomaan hovin mezämiehille k unk un eräretkestä,
ellauri042.html on line 907: Call co untry ants to harvest offices, Lantasaappaille poroelosta,
ellauri042.html on line 909: Love, all alike, no season knows nor clime, Sexi ei t unne kalenteria eikä kelloa,
ellauri042.html on line 910: Nor hours, days, months, which are the rags of time. Ei t unteja päiviä eikä kalastuskausia,
ellauri042.html on line 911: Thy beams, so reverend and strong S un säteet niin upeat ja vahvat,
ellauri042.html on line 919: Whether both th´ Indias of spice and mine Onko molemmat mausteiset Intiat ja m un
ellauri042.html on line 921: Ask for those kings whom thou saw´st yesterday, Kysy noilta k uninkailta jotka eilen näit,
ellauri042.html on line 926: Princes do but play us; compared to this, Prinssit ei oo mitään tähän verratt una,
ellauri042.html on line 927: All honor's mimic, all wealth alchemy. K unnia on eleitä, rikkaus katinkultaa.
ellauri042.html on line 928: Thou, s un, art half as happy as we, Sulla eio päivä puoltakaan meidän onnesta,
ellauri042.html on line 929: In that the world's contracted thus. Maailma on niin kokoon kutist unut.
ellauri042.html on line 930: Thine age asks ease, and since thy duties be S un pitää ottaa iisisti jo iän puolesta,
ellauri042.html on line 931: To warm the world, that's done in warming us. S un tehtävä on lämmittää, lämmitä siis meitä,
ellauri042.html on line 934: This bed thy center is, these walls, thy sphere. Tää peti on s un keskipiste, nää seinät kiertorata.
ellauri042.html on line 939: Donne was born in London in 1571 or 1572, into a recusant Roman Catholic family when practice of that religion was illegal in England.[7] Donne was the third of six children. His father, also named John Donne, married to one Elizabeth Heywood, was of Welsh descent and a warden of the Ironmongers Company in the City of London. However, he avoided unwelcome government attention out of fear of persecution.
ellauri042.html on line 947: During the next four years, Donne fell in love with Egerton´s niece Anne More, and they were secretly married just before Christmas in 1601, against the wishes of both Egerton and Anne's father George More, who was Lieutenant of the Tower. Upon discovery, this wedding ruined Donne's career, getting him dismissed and put in Fleet Prison, along with the Church of England priest Samuel Brooke, who married them,[13] and his brother Chistopher, who stood in in the absence of George More to give Anne away. Donne was released shortly thereafter when the marriage was proved to be valid, and he soon secured the release of the other two. Walton tells us that when Donne wrote to his wife to tell her about losing his post, he wrote after his name: John Donne, Anne Donne, Un-done.[14] It was not until 1609 that Donne was reconciled with his father-in-law and received his wife´s dowry,
ellauri042.html on line 949: After his release, Donne had to accept a retired co untry life in a small house in Pyrford, Surrey, owned by Anne´s cousin, Sir Francis Wooley, where they resided until the end of 1604. In spring 1605 they moved to another small house in Mitcham, London, where he scraped a meager living as a lawyer, while Anne Donne bore a new baby almost every year. Though he also worked as an assistant pamphleteer to Thomas Morton writing anti-Catholic pamphlets, Donne was in a constant state of financial insecurity.
ellauri042.html on line 951: Although King James was pleased with Donne's work, he refused to reinstate him at court and instead urged him to take holy orders. At length, Donne acceded to the king's wishes, and in 1615 was ordained priest in the Church of England. In late November and early December 1623 he suffered a nearly fatal illness, thought to be either typhus or a combination of a cold followed by a period of fever. During his convalescence he wrote a series of meditations and prayers on health, pain, and sickness that were published as a book in 1624 under the title of Devotions upon Emergent Occasions. One of these meditations, Meditation XVII, contains the well known phrases "No man is an Iland" (often modernised as "No man is an island") and "...for whom the bell tolls".
ellauri042.html on line 953: Anne gave birth to twelve children in sixteen years of marriage, (including two stillbirths—their eighth and then, in 1617, their last child); indeed, she spent most of her married life either pregnant or nursing. The ten surviving children were Constance, John, George, Francis, Lucy (named after Donne´s patroness Lucy, Co untess of Bedford, her godmother), Bridget, Mary, Nicholas, Margaret, and Elizabeth. Three (Francis, Nicholas, and Mary) died before they were ten. In a state of despair that almost drove him to kill himself, Donne noted that the death of a child would mean one mouth fewer to feed, but he could not afford the burial expenses. During this time, Donne wrote but did not publish Biathanatos, his defense of suicide. Anne died on 15 August 1617, five days after giving birth to their twelfth child, a still-born baby. Donne mourned her deeply, and wrote of his love and loss in his 17th Holy Sonnet.
ellauri042.html on line 962: Wholly on heavenly things my mind is set. M un ajatuxeni su untautuu nyt sinne vain.
ellauri042.html on line 963: Here the admiring her my mind did whet Hänen rakkautensa tähden m un mieli tekis
ellauri042.html on line 965: But though I have fo und thee, and thou my thirst hast fed, Mutta vaikka löydän sinut sieltä, ja juotat mut,
ellauri042.html on line 967: But why should I beg more love, whenas thou Mixi vaatinen lisää rakkautta, k un sä
ellauri042.html on line 982: alkuun
ellauri042.html on line 983: loppuun
ellauri043.html on line 16: alkuun
ellauri043.html on line 17: loppuun
ellauri043.html on line 18: und:black;font-size:4em;text-align:center;margin-top:0%;margin-bottom:0%">Bosch / Brueghel / Flaubert
ellauri043.html on line 19: und:peru;font-size:5em;text-align:center;margin-top:0%;margin-bottom:0%">ANTTONI PYP PIPOKielilläpuhumista
ellauri043.html on line 26: Flaubert ähräs pikku Anttonin kiusaamisen kaa tapansa mukaan vuosikausia. Se on proosar uno eli pikemminkin paasaus. On siinä vähän koul unäytelmänkin näköä. Semmonen kuvaelma paizi että puhetta on paljon. Apus mä oon piru. .Se on täynnä oppineita viittauxia. Mukana näyttää olevan laaja kerettiläisten indeksi ja antiikin jumalia kuin kirppuja. Kiintoisaa. Ja pyhä Anttoni on tässä aika tekopyhä paskiainen. Hauskasti se istuu skiitan kotisohvalla, surffaa pyhästä kirjasta peukalovärssyjä kuin Kaarlo Syväntö ja vaihtaa taajaan näkykanavaa. Sormi kipeänä kuin Wagnerilla. Wagner sikakin pääsee taivaaseen, Wilhelm Buschin sinileninkinen emäntä on luvannut. Yhdessä kiltin antimuusan Viivin kanssa. Ystävää ei tarvi jättää. Jätä perheesi ja seuraa minua, sanoo vaan tylsät setämiehet. Ota vuoteesi ja kävele. Käskyjä ja kehotuxia. Too much monkey business for me to be involved in.
ellauri043.html on line 28: Tähän numeroon koitan nykertää lyhentämättömän suomennoxen Flaubertin kiusauxesta kommentoit una m un tavaxi tulleeseen el Lauri tyyliin. Flaubert ei kyllä ollut mikään realisti vaikka siltä lipsahti se Emma Bovary. Muuten se oli romantikko, vinoilija ja symbolisti. Sisällysluettelo selitettynä Wikipediassa jonk un hemmon mukaan:
ellauri043.html on line 43: Mut tosta pidätyskyvyttömyydestä vielä. Katoliset (ja muutkin, myös rikoslaki) tekee eron tekemisen ja tekemättä jättämisen syntien välillä. Jos tekee harkitusti pahaa, niin se on tahtosynti, jos on vaan inkontinentti eli pidätyskyvytön, siis lankeaa, tai repsahtaa, se on heikkoussynti. Juutas oli tahtosyntinen, Pietari heikkoussyntinen. Rajanveto voi olla vähän vaikeaa, mutta kai se on vähän samansu untainen erottelu kuin peliteoriassa preferenssit ja pelin ratkaisu. Jos säntää preferenssien perään laskematta pelin arvoa, on heikkosyntinen, jos laskee ensin pelin arvon ja silti lähtee varastamaan bylsimään tai tappamaan on tahtosyntinen. Se todistaa, että arvot on perinjuurin väärät, eli niitä pitää oikaista rangaistuxilla. Jos polkasee homo sapiensin aivoilla, on tahtosyntinen, jos liskoaivoilla, on vaan heikko. Tuomita ei kenkään siitä voi, pahimmillaan sakkoihin.
ellauri043.html on line 46: Huomaa muuten että 10 käskyn tärkeimmät poinzit voi jäsentää myös linn unlaul un termeillä: on EAT! EAT! syntejä (varkaus ym. reviiriloukkauxet), FUCK! FUCK! syntejä (no ne), ja KILL! KILL! syntejä (väkivallanteot). Termiittipesästä kertoo paljon se, mihin järjestyxeen nää 3 pannaan. Oisko niin, että synnit on sitä pahempia, mitä vaikeempi apinaa on saada niistä koijatuxi pois. Vähiten lajinomaista käytöstä pitää aivan erityiseen termentää. FUCK! FUCK! synnit on lieviä, elleivät ne loukkaaa EAT! EAT! reviirejä. KILL! KILL! synnit on pahoja vaan jos ne tapahtuu tiimin sisällä, muuten ne on ihan A-ok. Oikeastaan reviirisynnit on pahimipia. Vielä pahempia on vaan meemisynnit. Omat meemit on kaikkein pyhimpiä, koska ne on kaikista luonnottomimpia, ja ihan viimeisexi opittuja. Oman pesän haj un t unnistus ei tule apinalle luonnostaan. Oman perheen vaan, kuten neandertaaleille.
ellauri043.html on line 49: Flaubert (1821-1880) väsäsi tätä magnum opusta kolmeen otteeseen, aloitti 28-vuotiaana 1849, jatkoi 1856 (35v, otteita julkaistiin; seuraavana vuonna ilmestyi Emma Bovary) and 1872 (53v). Lopullinen versio tuli ulos 1874. Kuus vuotta ennen maalilippua. Ei se vanhaxi elänyt, ei edes kuusikymppisexi. Kai tää Anttoni oli sille henk.kohtaisesti tärkein juttu. Flaubertille tärkein kirjailija oli Spinoza, nähtävästi. Spinozaan m un täytyy vielä palata, kuin HK Riikonen mielir unoilijansa Horatiuxen pariin, saatuani valmiixi tän 3:nen väitöskirjani.
ellauri043.html on line 51: Alan ymmärtää mix tästä Flaubertin mielikirjasta ei tullut parasta selleriä. Tää on tosi raaka apinan radollisuden ruumiinavaus. Ant un kiusauxet on se tuiki tuttu Darwinin kolmisointu: EAT! EAT! FUCK! FUCK! KILL! KILL!. Eikä se yhtään parane pyhästä kolminaisuudesta, pikemminkin päinvastoin.
ellauri043.html on line 53: Tällästä ei apina mielellään ku untele, se on mieluummin luomak unnan herra, humaani homo sapiens. Homo homini lupus, tai paremmin sanott una ihminen ihmiselle homo. Hass un vähän tästä on missään mitään sanottu. Ei ole kolahtanut.
ellauri043.html on line 57: Tälle kummallisuudelle vetää vertoja vaan se tositarina, et veli Petteri luki Veikko Huovisen kirjaa Veitikka sivulle 126 ihan naama peruslukemilla, k unnes sanoin sille, että se ei ole historiallista totuutta, vaan paxua läpänheittoa. Sen kuultuaan se sai täys nauruhalvauxen, nauroi kaikki ne naurut jotka siltä oli jäänyt nauramatta niiden ekan r unsaan sadan siv un aikana.
ellauri043.html on line 69: jokainen leffa jonka du unaat,
ellauri043.html on line 71: mä tu un kellottaan sua.
ellauri043.html on line 81: (Sanoi kaup ungissa piikomassa ollut maalaistyttö, k un kysyttiin, mitä kello on.)
ellauri043.html on line 86: Multa menee usein sekaisin Bosch ja Brueghel, eikä ihme. Pieter Brueghel vanhempi oli Boschia (1450-1516) nuorempi (syntyi 10v Boschin kuoltua, 1525-1569), ja matki sitä ihan sikana. Tässä kansikuvana komeilee Boschin piirtämä suht kesy St Anthonius, k un Flaubertiin teki vaikutuxen Brueghel vanhemman (oikeesti ehkä jonk un sen kolleegan) coveri, joka on alla vas. Brueghel nuorempi (1564-11638) oli Brueghel vanhemman poika ja syntyi 5v ennen sen kuolemaa. Nuorempi kopsi vanhemman töitä ihan sikana. Tuonnoin siinä ei ollut mitään pahaa, perheyritys. Brueghel nuoremman kiusaus on alla oik. Ei taida olla kopio, ellei tosi huono. Kolmas kuva äärimmäisenä oik. on m un Boschin porakone. Puuttuu vielä Lean kinkkukiusaus.
ellauri043.html on line 104: Mikä mies oli tää suuri Anttoni, jolla onkin kuvassa huppari eikä pipo, ja joka vähän luih un oloisesti ei kazo kameraan? Ei kai voi luottaa vaan Flaubertin raporttiin, vaikka Gustav ei ollutkaan postmoderni. Antiikissa suhtauduttiin tosiasioihin samalla leikkimielellä kuin tämänkin vuosituhannen vaihteessa, eli kaikki Antoniuxesta kerrottu on enemp vähemp legendaa. sen omaelämäkerta mukaan lukien. Sama ongelmahan on Jeesuxenkin kohdalla.
ellauri043.html on line 106: Pyhä Antonios (se kaikkeinpyhin eli suuri) syntyi Comassa, Egyptissä, noin kolmannen vuosisadan keskivaiheilla. Se jaxoi yli satavuotiaaxi, nähtävästi enimmäxeen aikalailla koomassa. Hänen vanhempansa, jotka olivat jalosukuisia ja varakkaita, kuolivat k un hän eli kahdettakymmenettä vuottaan ja hän peri heidän omaisuutensa. (Tää on yleensä hyvin pahaa lääkettä, kuten monista julkkixista tiedämme, mm. Flaubert). Kerran kuultuaan evankeliumia kirkossa hän päätti kirjaimellisesti noudattaa Jeesuksen sanoja täydelliseksi tulemisesta ja luopua omaisuudestaan, antaa ne köyhille ja seurata Jeesusta. Kokeilen samaa, se tuumi k un Wagner sika. Älkää kokeilko tätä kotona lapset, varoitti Jeesus ristiltä.
ellauri043.html on line 115: Antonios vetäytyi erämaahan yksinäisyyteen mietiskelemään, rukoilemaan ja palvelemaan Jumalaa. Pyhimys vieraili askeettien luona, tutustui heidän elämäänsä ja yritti oppia heiltä. Mies asettui yhteen hautaan lähellä kotikyläänsä, missä hänen kerrotaan kohdanneen pahoja henkiä villieläinten muodossa. Vietettyään viisitoista vuotta tällaista kiertelevää puolivallattoman poikamiehen elämää eli kolmenkymmenenviiden vuoden ikäisenä pyhä Antonios päätti vetäytyä täyteen yksinäisyyteen. Hän löysi Niilin varrelta vuoren, jossa oli sopivasti vanha autio linna (no, termiittipesä), ja asettui sinne asumaan. Yhtä onnist unut erakko kuin Pentti Linkola, sen luona ramppas väkeä kin salpausselällä tapaamassa ja saamassa elämänohjeita. Elomme vaelluxen puolitiessä se värjäs parran harmaaxi ja ryhtyi viisaaxi vanhuxexi. Vaikkei se ollut mennyt vasta kuin 1/3 matkasta! 70v oli vielä tyhjään säiliöön.
ellauri043.html on line 117: Myös Rooman keisarit saivat lopulta tietää Antonioksesta. Konstantinus Suuri ja hänen poikansa keisarit Konstantinus II ja Constans kirjoittivat hänelle kaikesta häneen liittyvästä kuultuaan kuin isälleen ja pyysivät häneltä myös vastausta kirjeisiinsä. Aluksi pyhä Antonios ei hal unnut ottaa kirjeitä vastaan eikä iloinnut niistä erityisesti, mutta k un m unkit suosittelivat ja viittasivat hallitsijoiden olevan kristittyjä, jotka saattaisivat loukkaantua, salli Antonios lukea kirjeet. Hallitsijat ottivat iloiten vastaan Antonioksen neuvot, jotka koskivat esimerkiksi Kristuksen k unnioittamista ja pelastumista. Entäs naisia ja kiusauxia? Keisarit tais olla lukivammasia tai luet un ymmärtämisessä oli puutteita, sillä ne kannustivat Anton inhokkeja areiolaisia vastoin iskän nimenomaisia ohjeita.
ellauri043.html on line 119: Hetkinen, mitkä m unkit? Eikös Anttu as unutkaan yxin? Eiku yxin yhdessä jonk un avustajak unnan kanssa, termiittipesä oli täynnä eremiittejä. Se siitä siel unrauhasta. Flaubertin Antollekin joku toi sen jokapäiväisen voisilmäpullan. Mut ämmänlänkiä käyttäviä ei lasketa miesvahvuuteen, ei koomassa sen enempää kuin konevitsassa.
ellauri043.html on line 121: Vuosien saatossa Antonioksen maine erakkona lisääntyi ja hänen luokseen saapui toisia erakkoja pyrkien elämään Antonioksen antaman esimerkin mukaisesti. Erakkoelämästä tuli yhä suositumpaa. Erakot perivät alkukirkon marttyyrien k unnioituksen, ja heidän askeettista elämäntapaansa pidettiin kristillisyyden korkeimpana muotona. Näin syntyi luostarilaitos. Luostarit olivat alku un vain majoja, mutta vuosikymmenien ja -satojen kuluessa ne ovat kasvaneet ja muutt uneet suuriksi laitoksiksi ja valtaviksi instituutioiksi.
ellauri043.html on line 123: Sanalla sanoen, Ant un saavutus on kristilliset luostarit. (Idea sinänsä on ikivanha apinameemi: hopeaselät istuu mieluusti omassa joukossa, ja tarpeettomat nuoret koiraat muodostaa homolaumoja. Miesten taloja ja luostareita onkaikissa kulttuureissa.) Seurallisena kaverina se honasi, että erakkojen on parempi olla yxin yhdessä, pitää kimppaakivaa toisilleen 2-neuvoisesti aatameina ja eevoina, ottaa kalsarikännejä yhteistiloissa. Konventit on kivoja paikkoja jos ei huoli huutavasta hameväestä. Ruoka tulee ajallaan, säännöt on selvät ja urakehityskin k unnossa. Aika lailla niinkuin armeija, mutta henkikulta ei ole vaarassa, ja vähemmän päätöntä juoxemista. Norssin konventtikin oli tosi suosittu, saattoi oljennella välit unnit sisällä.
ellauri043.html on line 125: Pyhimyksen kerrotaan kuolleen 105-vuotiaana ja pyhä Hieronymys ajoittaa hänen kuolemansa vuosille 356–357. Omasta pyynnöstään hänen hautansa pidettiin salaisuutena kahden hänet haudanneen opetuslapsen toimesta, jotta hänen ruumistaan ei alettaisi k unnioittaa.
ellauri043.html on line 127: Haudan pyyntöä on k unnioitettava, sanoi ark un masuasukki mitä tahansa. (Tää on voimatonta , mua vituttaa k un viittaussuhteita ei hallita. P.o. Antoniuxen omasta pyynnöstä. Sentään melkein kirjoitin niistä väikkärin.)
ellauri043.html on line 129: Pyhä Antonios on mu un muassa Johanniittain ritarik unnan, amputoitujen, erakkojen, eläinten, epileptikkojen, teurastajien, kotieläinten, m unkkien, ihotautien, ihottumien, taudeista vapautumisen, hautausmaiden, haudankaivajien, korientekijöiden, harjojentekijöiden ja paikkojen Burgio, Sisilia, Italia; Castrofilippo, Agrigento, Italia; Chiaravalle, Ancona, Italia; Fivizzano, Italia; Fontainemore, Italia; Mamoiada, Italia; Sant’Angelo Lodigiano, Italia; Mook, Alankomaat ja San Antonio, Ibiza, Espanja suojeluspyhimys. On siinä du unia. Ehkä ei sittenkään kanzi ruveta pyhimyxexi. Yhtä rauhallista on kuin julkkuerakkona.
ellauri043.html on line 150: Kuvittele, että ollaan Teeban läänissä, vuorenhuipulla, sarjakuvan vuorten viisaan luolatasanteella, puolikuutamossa, ympärillä on isoja kiviä kuin Jeesuxen haudan edessä. Termiitin kolo etualalla. Se on tehty savesta ja risuista 3 pienen porsaan tekniikalla, lättäkatto, ilman ovea. Sisällä näkyy ruukku ja musta leipäpala; keskellä puisen pylvään päässä iso kirja; lattialla siellä täällä halfaheinän olkia, 2-3 palmikoitua mattoa, 1 kori, 1 veizi. 2 askelen päässä kojusta on maahan pystytetty iso risti; ja toisessa päässä tasannetta vanha käyrä palmu kyyhöttää rotkon re unalla, sillä vuori on jyrkkä, ja Niili näyttää järveltä rantavuoren juurella. Nähtävyyttä rajoittaa oikealla ja vasemmalla kalliot. Mutta autiomaan puolella, kuin sarja hiekkarantoja, dyynit leviävät loppumattomina valtavina tuhkanvaaleina toinen toistaan korkeampina maininkeina. Sitten hiekan takana, kaukana, Libyan vuoriketju nousee liid unvalkeana seinänä, violetinsävyisessä udussa.
ellauri043.html on line 155: jolla on pitkä parta, pitkä letti, ja vuohenkarvainen tätitunika, istuu jalat ristissä ja palmikoizee mattoa. Kun aurinko katoaa, se päästä pitkän huokauxen, ja kazoo horisonttihin:
ellauri043.html on line 159: Vaikka aikaisemmin, en ollut näin huonossa hapessa! Aamuhämärässä aloin jo runoilla; sitten menin suihkuun kellariin - eipäskun joelle vedenhakumatkalle, ja palasin tökeröä polkua leili olkapäällä, hymistellen virsiä. Seuraavaxi musta oli kiva siivota koko mökkerö. Otin työkaluni ja koitin tehdä palmikoista tasakokoisia, ja koreista kevyitä; sillä pikkuhommatkin tuntui silloin niin kivoilta ettei ne maistuneet edes velvollisuudelta.
ellauri043.html on line 160: Määräajoin pidin jumppataukoa; venytellessäni käsivarsia musta tuntui kun taivaalta olis kuin suihkukaivosta satanut mun päälle sääliä. No, se kaivo on nyt ehtynyt, nähtävästi. Mix?
ellauri043.html on line 166: Kyllä mua haukuttiin kun mä lähin kotoa. Äiti meni lysyyn henkihieverissä, sisko (tai vaimo, egyptiläiseen tapaan), viittilöi kauempaa että Teuvo tule heti kotio, ja toinen, se nuorempi itki, Ammonaria, tää teini jonka kanssa mulla oli treffit joka ilta vesisäiliöllä kun se tuli vesipuhveleiden kanssa paimenesta. Se ihan juoxi mun perässä. Sen jalkarenkaat välkähteli tomussa, ja sen lanteilta aukinainen mekko heilui tuulessa. Vanha askeetti, joka tuli mua hakemaan huusi sille rivouxia. 2 kameliamme jatkoi laukassa, enkä mä koskaan nähnyt niistä enää ketään.
ellauri043.html on line 167: Ensi alkuun muutin yhden faaraon vuokrapyramidiin. Mutta ne maanalaiset palazit on taiottuja, ne on pimeitä ja tunkkaisia faaraon iänikuisista sikaareista. Ruumisarkun pohjalta kuului valittavaa kuzuääntä; tai sit must yxkax näytti että seinillä oli törkyisiä graffitteja; ja mä lähdin karkuun Punaisen meren rantaan, missä oli raunioinen kaupunki, oisko ollut Ur. Siellä mun seurana oli jenkkisotilaiden näköisiä siiroja, ja korkealla pään päällä lensi korppikotkia kuin Lucky Lukessa.
ellauri043.html on line 168: Yöllä mua repi kynnet, puri nokat, läpsi siivet pehmyet; ja hirmu demonit hirnui mun korvissa ja kaatoivat mut maahan. Kunnes kerran yhden karavaanin porukat jotka meni ohi siitä Alexandriaan tuli apuun, ja otti messiin mut.
ellauri043.html on line 170: Sitten koitin opiskella vanhan kunnon Didymoxen oppilaana. Vaikka se oli sokea, kukaan ei tullut lähellekkään kirjoitusten ulkoluvussa. Kun tunti oli päättynyt, se halus lähteä kävelylle käsikynkässä. Vein sen panotöyräälle josta näkee majakan ja meren (jos ei ole sokea). Niinpä näkkyy, sano sokkee ja tunnusteli majakkaa. Vartin kuluttua palattiin satamaan jossa kyynärpäili mamua kuin pipoa: suomalaisia karhunnahoissa, Gangesin nakupellejä lehmänpaskakuorrutuxessa. Koko ajan oli kaduilla jotain nujakkaa, jutkuja jotka kieltäytyvät maxamasta veroja tai Odinin poikia heittämässä ulos roomalaisia. Lisäxi kaupunki on väärällään vääräuskoisia: maniakkeja, valentinoja, basiliskoja, areiolaisia. Kaikki tarttuu sua hihasta käännytyxen tarkotuxessa.
ellauri043.html on line 173: Sain turvapaikan Colzimista, ja kaduin niin kovaa ettei jumalakaan mua pelottanut enää. Jotkut keräänty mun perään kuin Forrest Gumpin juoxulenkillä haluten ankkureixi (eli siis retrettihepuixi). Mä kexin niille hyvät säännöt, ei liikaa gnoosista eikä filosofointia, ihan normipaastoa ja ruoskintaa. Mulle tuli messuja kaikkialta, ja jengiä alkoi lappaa kumikaulailemaan.
ellauri043.html on line 175: Mutta muualla rippipappeja kidutettiin, ja mäkin tahoin päästä osille, siis lähdin Alexandriaan. Ikäväxeni vainoaminen oli jo loppunut kolme päivää sitten. Myöhästyin!
ellauri043.html on line 176: Kun lähdin kotio, väenpaljous pysäytti mut Serapiin temppeliin edustalla. Tää oli, sanottiin, viimeinen esimerkki jonka kuvernööri järjesti. Porttikonkin keskellä auringonpaisteessa naku nainen oli kiinnitetty pylvääseen, 2 sotilasta ruoski sitä remmeillä. Joka iskulla sen ruumis vääntelehti aika kivasti. Se kääntyi haavi auki - ja väkijoukon läpi, huolimatta sen pitkistä hiuxista jotka peitti osan pyllystä, näkyi riittävästi että olin tunnistavinani Ammonarian tutut posket.
ellauri043.html on line 178: Kuiteskin... se oli isompi..., ja kauniimpi..., paljonkin!
ellauri043.html on line 186: Toisen kerran Athanasios kuzui mua apuun areiolaisia vastaan. En lähtenyt. No ei siitä tullut muuta kuin rumia sanoja ja naureskelua. Mutta siitä lähin sitä paneteltin, siltä vietiin tuoli, ja se lähti karkuun. Missähän se on nytte? En tiedä! Kukaan ei välitä enää kertoa mulle mitään! Kaikki mun oppipojat on liesussa, Hilarios muiden mukana!
ellauri043.html on line 187: Se ei ollut viittätoistakaan kun se tuli; ja se oli utelias kuin kissa, koko ajan kyseli et kuka teki mitä kenellekin missä milloinkin. Oikee kyselijäjyrki. Sitten se kuunteli hartaana - ja jos mä tarvizin jotakin, se toi sen vikkelästi kuin kilipukki, ja oli niin hauska että patriarkatkin nauroi. Siinä poika mun mielen mukaan!
ellauri043.html on line 190: Taivas on punainen, maa täysin musta. Tuulen hävittäjäkoneen mukana hiekat nousee kuin isot linssipavut (hizi et on nälkä), ja putoo takas alas. Pilvien aukosta äkkiä lentää lintuaura kuin teräskiila, jonka reunat vaan vähän värisevät.
ellauri043.html on line 196: Miten usein olenkaan kadehtinut myös laivoja, joiden purjeet muistuttavat siipiä, ja varsinkin kun ne kuskaa poies niitä, jotka on käyny mulla kylässä! Kyllä meillä oli sitten mukavaa! Millaista paisuttelua! Kukaan ei ole kiinnostanut mua yhtä paljon kuin Ammon; se kertoi mulle Rooman matkastaan, katakombeista, Colosseumista, julkkisnaisten hellyydestä, ja tuhannesta muusta jutusta!… Ja sit mä en suostunut lähtee messiin! Mix ihmeessä mä izepäisesti jatkan tämmöstä elämää? Mun ois pitänyt jäädä Nitrian munkkilaan, kun ne mua niin pyysivät. Niillä on omakotisellit, ja silti ne seukkaa keskenään. Sunnuntaisin trumpetti kuzuu ne kirkkoon, jossa ne saa kolme martinia, tai ruoskaa jos ne ei tottele, varastelee tai tunkeutuu johkin sopimattomaan, sillä niillä on kuri tapissa.
ellauri043.html on line 197: Saa ne eräitä dusöörejäkin. Uskovaiset tuo niille munia, hedelmiä, jopa pinsettejä tikun poistoon jalasta. Pisperin ympärillä on viinitarhoja, Pabanen pojilla on lautta, jolla ne lähtee kerjuulle.
ellauri043.html on line 199: Sitäpaizi kaikki maallikot ei joudu helkkariin, eikä mun tarvizisi olla kuin... esim... lingvisti tai filosofi. Mulla olisi kaislapallo, aina tabletteja käsillä, nuoria miehiä ympärillä, ja ovessa roikkuisi logona laakeriseppele.
ellauri043.html on line 200: Mutta sellaiset lottovoitot on liian nenäkkäitä! Sotilaana olis parempi. Mä olin ennen vanttera ja kestävä, - olisin jaxanut jännittää katapultin kaapelin, marssia synkissä mezissä, polttaa kypärä päässä savuavia kyliä kuin My Laissa... Mikään ei estäisi mua kokoomillani rahoilla ostaa tullimiehen vakanssin jonkun sillan tullikopissa; ja matkaavaiset kertois mulle tarinoita, ja näyttäisivät mulle kapsäkistään kaikenlaisia jänniä juttuja.
ellauri043.html on line 204: The Mỹ Lai Massacre (/ˌmiːˈlaɪ/; Vietnamese: Thảm sát Mỹ Lai [tʰâːm ʂǎːt mǐˀ lāːj] (About this soundlisten)) was the Vietnam War mass murder of unarmed South Vietnamese civilians by U.S. troops in Sơn Tịnh District, South Vietnam, on 16 March 1968. Between 347 and 504 unarmed people were killed by U.S. Army soldiers from Company C, 1st Battalion, 20th Infantry Regiment and Company B, 4th Battalion, 3rd Infantry Regiment, 11th Brigade, 23rd (Americal) Infantry Division. Victims included men, women, children, and infants. Some of the women were gang-raped and their bodies mutilated as were children as young as 12.[1][2] Twenty-six soldiers were charged with criminal offenses, but only Lieutenant William Calley Jr., a platoon leader in C Company, was convicted. Found guilty of killing 22 villagers, he was originally given a life sentence, but served only three and a half years under house arrest.
ellauri043.html on line 206: Pääkonnaa (tai syntipukkia) Calleyta höykyttänyt kapteeni potkittiin pois armeijasta, koska kaikki oli sen syytä kun se oli kiusannut Calleyta, joka siitä suivaantuneenta verotti vähän viurusilmiä. Pani vahingon kiertämään. Teurastuxen pysäyttäneitä helikopterimiehiä pidettiin armeijan pettureina, ja niiden helikopteri ammuttiin aika pian alas, omat lehmät varmaan purivat. Kaikki armeijapaskiaiset peitteli veritekoja ja suojeli toistensa perseitä.
ellauri043.html on line 209: Alexandrian kauppiaat purjehtivat juhlapäivinä Kanopoxen jokea ja juovat viiniä lootuskupeista, tampuriinien soidessa kapakoissa joen rannalla! Kauempana kartionmuotoisixi leikatut puut suojelevat rauhaisia farmeja etelätuulelta. Korkean talon katto on ohuiden pylväiden varassa, jotka kohtaavat ylhäällä kuin kirkon yläikkunoiden pokat, ja niistä talon isäntä kotisohvalta näkee kaikki peltonsa, mezästäjät viljassa, viinipuristimen missä tehdään viiniä, härät jotka pui eloa. Sen lapset leikkii pihalla, sen vaimo kumartuu antaaxeen sille muiskun. Voi voi.
ellauri043.html on line 219: Ompa se kaunis! Tekis mieli silittää sitä selästä, doucement.
ellauri043.html on line 232: Ompa tosi kivaa taivuttaa tulen ääressä palmukepeistä koukkuja, ja punoa koreja, solmia mattoja, ja sitten vaihtaa niitä kaikkia paimentolaisten kanssa leipään johon hampaat on katketa! Äh! Kurja mä! Eikö tää lopu ikinä! Kuolemakin olisi parempi! Mä en JAKSA enää! There is a limit! Jotain rajaa!
ellauri043.html on line 244: Se menee mökkiinsä, löytää hehkuvan kekäleen, sytyttää soihdun ja panee sen lukutelineelle valaisemaan isoa kirjaa.
ellauri043.html on line 250: Flaubert siteeraa vaan Anton lukemat peukalovärssyt (lihavalla). Pitää kazoa myös asiayhteyttä, neuvoi Syväntö. A. on hyvin hyvin nälkäinen, pahalla mielellä ja tuulella. Äkäisenä kuin piru lukee raamattua, vaihtaa kanavaa, surffailee sana-aalloilla. No se on nähnyt nää kaikki, pelkkiä uusintoja. Miseret homo unius libri. Piget, pudet, paenitet, taedet atque miseret.
ellauri043.html on line 253: «Apt 10:11. 9. TOisna päiwänä/ cosca he matcas olit/ ja Caupungita lähestyit/ meni Petari ylös Salin ullackon rucoileman/ liki cuudetta hetke/ ja cuin hän isois/ tahdoi hän suurusta. 10. Cosca he hänelle walmistit/ tuli hän horroxijn: Ja näki Taiwan auki/ ja alas tulewan tygöns yhden astian nijncuin suuren lijnaisen waatten neliculmaisen/ sidottuna/ joca alaslaskettin Taiwast maan päälle.
ellauri043.html on line 268: 4. Ja Mardochai oli suuri Cuningan huones/ ja hänen sanomans cuului caickijn maacundijn/ cuinga hän menestyi ja tuli suurexi. 5. Nijn Judalaiset löit caicki wihamiehens miecalla/ tapoit ja hucutit heidän/ ja teit heidän cansans oman tahtons jälken. 6. Ja Susanin linnas löit Judalaiset wijsi sata miestä cuoliaxi/ ja hucutit heidän. 7. Wielä päälisexi tapoit he Parsandathan/ Dalphonin/ Aspathan. 8. Porathan/ Adalian/ Aridathan. 9. Parmasthan/ Arissain/ Aridain/ Wajesathan...»
ellauri043.html on line 271: Tää on vaan alkua tapettujen lähimmäisten listalle (75.000 kaikkiaan, saman verran kuin coronan tappamia jenkkejä). Mut ne oli niille velkaa niin paljon! Mitä kärsimystä! Sitäpaizi olihan nää jumalan tosi pahoja vastustajia. Kyllä niistä oli varmaan kivaa kostaa, lyödä kuvainpalvojille verilöylyä! Kaupunki varmaan oxensi ruumiita! Niitä oli puutarhapenkeissä, portaissa, semmoisia läjiä huoneissa etteivät ovet kääntyneet... - Kylläpäs mä nyt olenkin murhan- ja verenhimoinen!
ellauri043.html on line 279: «Daniel 2. Lucu 24. SIlloin meni Daniel Ariochin tygö/ jolla Cuningalda käsky oli wijsaita Babelis hucutta/ ja sanoi hänelle näin: Älä tapa wijsaita Babelis/ waan wie minua ylös Cuningan tygö/ minä tahdon Cuningalle selityxen sanoa. 25. Arioch wei Danielin kijrust Cuningan eteen/ ja sanoi hänelle näin: yxi on löytty Judalaisten fangein seast/ joca Cuningalle sen selityxen sano taita. 26. Cuningas wastais/ ja sanoi Danielille/ joca Belsazerixi cudzuttin. Oletco sinä se/ joca minulle sen unen/ jonga minä nähnyt olen/ ja hänen selityxens ilmoitta taidat? 27. DAniel wastais Cuningan
ellauri043.html on line 280: edes/ ja sanoi: Sitä salaust/ cuin Cuningas anoi tietä/ ei wijsat/ oppenet/ tähtein tutkiat ja noidat taida Cuningalle ilmoitta. 28. Waan Jumala taiwast/ hän taita salaiset asiat julista/ ja tiettäwäxi teki Cuningas NebucadNezarille/ mitä tulewaisis aigois tapahtuman pitä. 29. NIjn on tämä sinun unes/ ja sinun näkys/ cuin sinä macaisit. Sinä Cuningas sinun wuotesas ajattelit/ mitä tästedes tapahtuman pidäis/ ja se joca salaiset ilmoitta/ hän on sinulle osottanut/ cuinga tapahtuman pitä. 30. Nijn owat sencaltaiset salaiset asiat minulle ilmoitetut/ ei minun wijsaudeni tähden/ cuin se olis suurembi/ cuin caickein jotca eläwät.
ellauri043.html on line 281: Waan sentähden on se minulle ilmoitettu/ että sen selitys pidäis Cuningalle tiettäwäxi tuleman/ ja sinä saisit sinun sydämes ajatuxet tietä. 31. Sinä Cuningas näit/ ja cadzo/ suuri ja corkia cuwa seisoi sinun edesäs/ ja se oli hirmuinen nähdä. 32. Sen cuwam pää oli parahimmast cullast/ mutta rinda ja käsiwarret olit hopiast/ sen wadza ja landet olit waskest. 33. Sen sääret olit raudast/ sen jalgat olit puolittain raudast/ ja puolittain sawest. 34. Sencaltaista sinä näit/ sijhenasti cuin yxi kiwi temmattin ilman käsitä/ ja löi sen cuwan jalcoin/ jotca raudast ja sawest olit/ ja murensi heidän. 35. Silloin tulit ne caicki muserretuxi/
ellauri043.html on line 282: rauta/ sawi/ waski/ hopia ja culda/ ja tulit nijncuin acanat suwirijhes/ ja tuuli wei ne pois/ nijn ettei nijtä sillen taittu löyttä: mutta kiwi joca cuwa löi/ tuli suurexi wuorexi/ nijn että se coco maan täytti. 36. Tämä on se uni/ nyt me tahdomma Cuningalle sen selityxen sanoa. 37. SInä Cuningas olet Cuningasten Cuningas/ jolle Jumala taiwast waldacunnan/ woiman/ wäkewyden/ ja cunnian andanut on. 38. Ja caicki joisa ihmisen lapset asuwat/ ja eläimet kedolla/ ja linnut taiwan alla on hän sinun käsijs andanut/ ja sinulle näiden caickein päälle lainais wallan.
ellauri043.html on line 283: 39. Sinä se cullainen pää olet/ sinun jälkes pitä yhden toisen waldacunnan tuleman/ halwembi cuin sinä. Sijtte se colmas waldacunda/ joca waskinen on/ jonga pitä caicki maacunnat hallidzeman. 40. Sen neljännen pitä cowan oleman nijncuin raudan/ sillä nijncuin rauta särke ja murenda caicki/ ja nijncuin rauta caicki ricko/ juuri nijn tämän pitä myös caicki särkemän ja murendaman. 41. Mutta ettäs näit jalgat ja warpat/ puolittain sawest ja puolittain raudast/ sen pitä jaetun waldacunnan
ellauri043.html on line 284: oleman. Cuitengin pitä rauistuttamisest sijhen jäämän/ nijncuin sinä näit raudan olewan sawella secoitetun. 42. Ja että warpat sen jalgois/ puolittain rauta/ ja puolittain sawi oli/ sen pitä puolittain wahwan/ ja puolittain heicon waldacunnan oleman. 43. Ja ettäs näit rausecoitetun sawella/ kyllä he ihmisen siemenellä secoitetan/ mutta ei he cuitengan ripu kijnni toinen toisesans/ nijncuin ei rauta taita secoitetta sawen cansa yhten. 44. Mutta näiden waldacundain aicana on Jumala taiwasta yhden waldacunnan asettawa/ joca ei ikänäns cukisteta/ ja hänen waldacundans ei pidä toiselle Canssalle annettaman/ sen pitä caicki nämät särkemän ja hajottaman
ellauri043.html on line 285: mutta sen pitä ijancaickisest pysymän. 45. Nijncuin sinä näit kiwen/ ilman käsitä temmatun/ joca raudan/ wasken/ sawen/ hopian ja cullan muserta. Nijn on suuri Jumala Cuningalle näyttänyt/ cuinga tästälähin tapahtuman pitä/ ja tämä on totisest se uni/ ja sen selitys on oikia. 46. NIjn langeis Cuningas NebucadNezar caswoillens/ ja cumarsi Danieli/ ja käski tehdä hänelle ruocauhria ja polttouhria.»
ellauri043.html on line 289: Tää on hyvä ohjelma! Täst mie pien! Herra isoherra panee kunkun kumartamaan profeettaa! No toisaalta kunkulla oli koko aika pitoja, kännissä koko ajan ja ylpeä kuin piru. Mut herrapa tekee siitä rangaistuxexi elukan. Nelinkontin sai kulkea kuin spurgun mäyräkoira lastenkirjassa Quatre pattes!
ellauri043.html on line 299: 1. SIlloin lähetti Merodach BalAdan/ BalAdanin poica/ Babelin Cuningas kirjoituxen/ ja lahjoja Jehiskialle: sillä hän oli cuullut hänen sairastanen/ ja tullen terwexi jällens. 2. Nijn Jehiskia riemuidzi/ ja näytti heille rijstahuonen/ hopian ja cullan/ yrtit/ callit woitet ja caicki hänen caluhuonens/ ja caiken tawaran cuin hänellä oli: ei ollut mitän/ jota ei Jehiskia heille näyttänyt hänen huonesans ja hänen tacanans. 3. SIlloin tuli Propheta Jesaia Cuningas Jehiskian tygö/ ja sanoi hänelle: mitä nämät miehet sanowat/ ja custa he sinun tygös tulewat? Jehiskia sanoi: he tulewat cauca minun tygöni/ nimittäin/ Babelist.
ellauri043.html on line 300: Babelist. 4. Mutta hän sanoi: mitäst he owat nähnet sinun huonesas? Jehiskia sanoi: caicki mitä minun huonesani on/ owat he nähnet/ ja ei ole mitän minun tawaroisani/ jota ei he ole nähnet. 5. Ja Jesaia sanoi Jehiskialle: cuule HERran Zebaothin sana. 6. Cadzo/ se aica tule/ että caicki mitä sinun huonesas on/ ja mitä sinun Isäs coonnet owat tähän päiwän asti/ pitä wietämän pois Babelijn/ nijn ettei mitän pidä jäämän/ sano HERra.
ellauri043.html on line 301: 7. Heidän pitä myös päälisexi ottaman sinun lapses jotca sinusta tulewat/ ja sinulle synnytetän/ ja heidän pitä oleman Camaripalwelioina Babelin Cuningan Howisa. 8. Ja Jehiskia sanoi Jesaialle: HERran sana on hywä sen cuins puhut. Ja sanoi: olcon cuitengin rauha ja uscollisus minun päiwinäni.
ellauri043.html on line 304: Hullu! huutaa Jesaja. Mitäs menit näyttämään vihulaiselle aarteita! Tästä ei hyvä seuraa. Kuka tahansa voi ennustaa et noita ne tulee kohta hakemaan. Kell onni on se onnen kätkeköön älköönkä levitelkö somessa. No, mun jälkeen vasta vedenpaisumus, tuumii tyynen rauhallisena Hiskia.
ellauri043.html on line 308: Voin kuvitella… kattoon saakka näkyi kasattuna jalokiviä, timantteja, kultarahoja. Heppu jolla on sellanen rahalaari ei ole mikään tavis. Se ajattelee et se ei ole mikään teppo vaan oman onnensa seppo, niinkuin Kardashianit se on ahertanut tosi kovasti tän eteen, ja kuinka se voi vielä kukistaa muita ja kukoistaa lisää. Rahavarasto on kunkkujen hyvä vararahasto. Viisaimmallakin oli sellainen. Sen laivastot toi sille norsunluuta ja apinoita... missäs se nyt olikaan?
ellauri043.html on line 319: «1 Kuningk. Kiria
ellauri043.html on line 321: 1. JA cosca Salomon sanoma HERran nimestä oli tullut rickan Arabian Drotningin eteen/ tuli hän coetteleman händä tapauxilla. 2. Ja hän tuli Jerusalemijn sangen suuren joucon cansa/ Camelein cansa/ jotca jaloja yrtejä cannatit/ ja paljon cullan cansa/ ja callisten kiwein cansa. Ja cosca hän tuli Cuningas Salomon tygö/ puhui hän hänelle caicki cuin hän aicoinut oli. 3. Ja Salomo sanoi ne caicki tyynni hänelle/ ja ei ollut mitän Cuningalda salattu/ jota ei hän hänelle sanonut 4. COsca rickan Arabian Drotningi näki caiken Salomon taidon/ ja huonen jonga hän rakendanut oli: 5. Ja ruat hänen pöydälläns/ ja hänen palweliains asuinsiat/ ja cungin heidän wircans/ ja heidän waattens/ ja hänen juomanslaskian/ ja polttouhrins/ jonga hän HERran huones uhrais/ ei hän idzens enämbi woinut pidättä.
ellauri043.html on line 322: 6. Mutta sanoi Cuningalle: caicki cuin minä sinusta cuullut olen minun maalleni/ ja sinun menostas/ ja sinun taidostas/ se on tosi. 7. Ja en minä usconut sitä ennencuin minä tulin idze/ ja sen minä olen nyt silmilläni nähnyt/ ja cadzo/ ei ole minulle puolittaingan sanottu/ sinulla on enämbi taito ja hywyttä/ cuin sanoma on/ jonga minä cuullut olen. 8. Autuat owat sinun miehes ja palwelias/ jotca aina sinun edesäs seisowat/ ja cuuldelewat sinun taitoas.
ellauri043.html on line 326: Mistähän kohtaa se meinas sitä koetella? Pirukin meinas koetella Jeesusta! Mut jeesus voitti, koska se oli jumalampi, ja Salomo koska sen taikasauva oli kovempi. Taikominen on melkoisen kovaa leikkiä! Niinkuin Gandalf ja Saruman vaikka! Vahva taika sinkoo vastustajan seinään! Iloista tiedettä. Mahdollisen taidetta. Silä maailma - näin sen mulle yx filosofi selitti - on himmeli jossa kaikki riippuu kaikesta kuin elimet ruumiista. Täytyy tuntea veto- ja työntövoimat, luonnollinen rakkaus ja inho eri elinten välillä, ja sitten panna toimexi. ...? Silleen voi kai muuttaa asioiden näennäisen muuttumatonta järjestystä?
ellauri043.html on line 346: Tunsin lähestymistä… mutta mixkä se nyt tulisi - Se?
ellauri043.html on line 347: Sitäpaizi, enköhän mä ja tunne sen vehkeet? Torjuin senkin hirviömäisen Riitta Ankan, joka naureskellen tarjosi mulle pientä kuumaa torttua, kentaurin joka yritti ottaa mut satulaan, - ja pienen mustan teinin joka ilmestyi hiekasta, joka oli tosi söpö, ja joka sanoi izeään köyrinnän hengexi.
ellauri043.html on line 355: Mun käskystäni rakennettiin tämä pyhimysten hökkelikylä täynnä munkkeja, jotka
ellauri043.html on line 357: Mä etäparansin sairaita (näppärää, ei saa tartuntaa); ajoin pois paholaisia; kuljin
ellauri043.html on line 359: Balacius, joka oli syljeskellyt mun kirjeille, jaettiin neljään osaan omilla hepoilla;
ellauri043.html on line 360: Alexandrian porukat, kun tein comebackin, taisteli eturivin paikoista, ja Athanasius
ellauri043.html on line 365: kuin minä, koska mun elämä on jatkuvaa kidutusta!
ellauri043.html on line 372: Varmasti ei ole ketään jolla on näin paljon ressiä! Helläsydämisiä on vähemmän. Mulle ei tuoda enää mitään. Mun palttoo on nyölääntynyt. Mulla ei ole sandaaleja, ei edes puurokuppia! - sillä mä annoin köyhille sukulaisille kaikki rahani, jättämättä oboliakaan. Jotta saisin edes välttämättömiä työkaluja, tarvizisin vähän fyrkkaa. Oi, ei paljoa! Pikku summa vaan! Bussiraha kotia. Osaan pihistellä.
ellauri043.html on line 376: Pafnutius oli ebyktiläinen piispa, joka muutaman muun piispan perässä (mm. Bessarion ja Serapion) oli menossa "käännyttämään" (munkkilatinaa, tarkoittaa bylsäsemään) kuuluisaa kurtisaania Thaista. Pettymyxexeen löysi tämän jo valmiixi kuvaseinään päin kääntyneenä. No sehän ei Pafnutiusta pysäyttänyt, sujuuhan se näinkin päin, se tuumasi. Jälkeenpäin se vei Thaixen muiden kirkkopaapojen hoideltavaxi, sanoen: "Toin teille puolivillin kutun, joka just pääsi yhden suden käpälistä (en sano kenen, nimi alkaa peellä). Toivottavasti teillä riittää sääliä suoda sille päänalunen, peittoa ei tarvize, ja että se teidän hoidossa vielä paranee niin että kun toi vuohenturkki siistitään, niin alla on pehmeetä lampaan nukkaa."
ellauri043.html on line 380: Mutta tekikö ne niin! Ne ei kuunnellu mua! Se joka vastusti mua - nuori kähäräpartainen miehenkorsto - heitti mulle kylmän rauhallisesti tekastuja vastaväitteitä; ja sillä aikaa kun mä ezin sanoja, kaikki tuijotti mua ilkeän näköisinä haukahdellen kuin hyeenat. Voi vinde! Voisimpa ajaa ne maasta keisarin avulla, tai paremminkin nirhata ne, runtata ne läjään, nakata kuralolloon kärsimään! Kärsinhän minäkin, hittolainen!
ellauri043.html on line 384: A. nojaa kojuunsa heikotuxen vallassa.
ellauri043.html on line 387: Tää siitä tulee kun paastoo liikaa! Voimat menee. Jos sais edes kerrankin matkallansa palan lihaa!
ellauri043.html on line 395: Lempo, mikä mulla oikein on! Mikä on! Tuntuu kuin sydän paisuisi kuin meri, kun se kohoaa ennen myrskyä. Ääretön heikkous valtaa mut, ja kuumassa ilmassa on kampaamon hajua. Eikä kuitenkaan ketään naista ole näköpiirissä?
ellauri043.html on line 401: Tuolta ne tavalliseseti tulevat, mustien tai karvakätisten eunukkien kärrääminä kantotuolissa. Ne astuu alas, polvistuu, laittaen sormusten kuormittamat kätensä rukousasentoon. Ne kertoo mulle levottomuutensa aiheita. Niitä kiduttaa ihan epäinhimillinen panohalu; ne tahtoisi kuolla, ne on nähneet unissa jumalia jotka "kuzuu" niitä; ja niiden helmat koskettaa mun varpaita. — Mä työnnän niitä kauemmax. Voi ei! ne sanovaet, ei kai taas!!» Mitä mun pitää TEHÄ? Mikä tahansa katumusharjoitus kelpaisi. Ne pyytää niitä mahdollisimman rajuja, ne ottais osaa mun harkkoihin, ne tulis vaikka asumaan mun kaa.
ellauri043.html on line 405: Anttoni kiipeää kivelle polun alkupäässä ja kuikkii varjostaen kädellä silmiään hämärässä.
ellauri043.html on line 459: — Sä leikkaat niiltä kurkun, sä nirhaat ne!
ellauri043.html on line 463: Samalla alkaa esineet muuttaa muotoa. Kallion reunalla nököttävä palmu keltaisine lehtitöyhtöineen muuttuu naisruumiixi joka kurkottaa rotkoon, sen pitkät hiuxet huiskuttavat.
ellauri043.html on line 467: kääntyy kojuun päin; ja kukkateline, jonka päällä lepää suuri kirja suurine mustine kirjaimineen, näyttää puskalta, joka on täynnä naispoliiseja.
ellauri043.html on line 470: Varmaan soihdun syytä, joka aiheuttaa varjoleikkejä. Paras sammuttaa se!
ellauri043.html on line 478: Nää kuvat ilmestyvät äkkiä, nykäyxittäin, ne irtoavat yöstä kuin helakanpunaiset maalauxet eebenpuulle.
ellauri043.html on line 481: Ne kertautuvat, ympäröivät sen, piirittävät sitä. Sen valtaa sanomaton kauhu; eikä se tunne enää muuta kuin polttavaa kouristusta mahaportissa. Päässä vallizevasta metelistä huolimatta se tajuaa valtavan hiljaisuuden joka erottaa sen maailmasta. (Flaubertilla oli epilepsia.) Se yrittää puhua; mahdotonta! On kuin sen olemuxen puhelinvaihde olisi sulanut. Vastustamatta enempää Anttoni kaatuu matolle.
ellauri043.html on line 491: Matto tuntuu ihanalta, yhä ihanammalta, niin että se pulskistuu, pöyhistyy, siitä tulee vuode, vuoteesta kumivene; vesi liplattaa sen kylkiin.
ellauri043.html on line 492: Vasemmalla ja oikealla nousee kaksi maankielekettä ja niiden välissä viljelysmaita, sykomoriviikunapuita siellä täällä. Kellojen, tamburiinien ja laulajien ääniä kuuluu kaukaa. Ne on väkeä matkalla Kanopoxeen nukkumaan Serapiin temppelin päällä nähdäxeen unia. Anttoni tietää tän; ja se liukuu tuulen työntämänä kanaalin kahden rannan välissä. Papyruxen lehdet ja lumpeen punaiset kukat, yli miehenkokoiset, kaartuu sen ylize. Se venyy veneen pohjalla; peräairo viistää vettä. Aika ajoin saapuu lämmin tuulahdus, ja hennot kaislat kahisevat. Pienten laineiden liplatus heikkenee. A:n valtaa uneliaisuus. Se näkee unta että se on egyptiläinen munkki.
ellauri043.html on line 510: Joelle on ainakin 3 tunnin matka, ja yö on niin pimeä etten näkisi eteeni. Sisuxeni ovat tulessa. Missä leipä?
ellauri043.html on line 513: Eziskeltyään pitkään se löytää kannikan joka on enintään sen munan kokoinen. Hyvin pieni.
ellauri043.html on line 522: Mummin tyylinen pellavainen pöytäliina, raidallinen kuin sfinxin rimpsut, ilmestyy tyhjästä lainehtien valossa. Sen päällä on valtavia kimpaleita punaista lihaa, isoja kaloja, lintuja sulkineen, nelijalkaisia karvoineen ihmisen ihon värisiä hedelmiä; ja valkoisia jäätelöpaloja; violetin kristalliset kannut heijastavat liekkejä. Anttoni erottaa pöydän keskellä kokonaisen villisian joka höyryää kaikista huokosistaan, sorkat mahalla, silmät puoliavoimina; ja ajatus syödä tuo mahtava otus ilahduttaa sitä äärimmäisesti. (Täähän on kuin Asterix olympialaisissa: Sitten villisika poikasineen, perhettä ei saa erottaa...) Sitten on annoxia joita se ei ole koskaan nähnytkään: mustia piirakoita, kullanvärisiä hyytelöitä, muhennoxia joissa kelluu herkkusieniä kuin lumpeita lammella, niin kevyitä vaahtovanukkaita että ne on kuin pilviä.
ellauri043.html on line 524: Ja tästä kaikesta nouseva aromi tuo sille mieleen valtameren suolaisen tuoxun, vuorten raikkauden, mezien suurenmoisen parfyymin. Anttu levittää sieraimiaan mahd. isoixi, se kuolaa; se miettii että tässähän on tarpeexi koko vuodexi, vuosikymmenexi, koko loppuelämäxi!
ellauri043.html on line 525: Samalla kun sen ympyriäiset silmät vaeltavat herkuilla, toisia kertyy pyramidixi, jonka kyljet kaatuvat. Viinit alkavat vuotaa, kalat lätkiä, veri lautasilla kiehuu, hedelmäliha työntyy kuin ahnaat huulet; ja pöytä nousee sen rintaan, sen leukaan, eikä sillä ole kuin yxi lautanen ja yxi leipä, jotka ovat juuri sen nenän edessä.
ellauri043.html on line 569: Se sytyttää soihdun ja tutki kuppia.
ellauri043.html on line 572: Se on hopeaa, siinä on reunalla pieniä munakuvioita ja joku korkokuva pohjassa.
ellauri043.html on line 582: Soihdun heijastus valaisee kuppia.
ellauri043.html on line 600: Reunan kuviot irtoavat ja muodostavat helminauhan.
ellauri043.html on line 606: Anttu ravistaa helminauhan nyrkistään. Se pitää kuppia vasemmassaa kädessään ja toisella kädellä soihtua nähdäxeen paremmin. Ihan kuin vesi joka virtaa suihkualtaaseen, se laskostuu muodostaen hiekalle pienen vuoren timantteja, jalokiviä ja safiireja ja väliin isoja kultarahoja, joissa on kuninkaiden kuvia.
ellauri043.html on line 609: Mitäs nyt? Mitä ihmettä? Stateereja, kykloxia, dareikkeja, aryandikkeja! Aleksanteri, Demetrios, Ptolemaioxet, Caesar! Mutta kenelläkäään niistä ei ollut näin paljon! Mikään ei ole mahdotonta! Ei enää kärsimystä! Kylläpä nää säteilee, ihan häikäisee! Sydämeni kuppi vuotaa ylize! Onpa ihanaa! Joo!... Joo!... Vielä! Ei koskaan tarpeexi! Voisin vaikka heittää näitä mereen koko ajan, silti jäisi. Mutta mix hukata mitään? Mä pidän kaikki, en kerro kenellekkään; mä kaivan kallioon kammion joka on sisältä päällystetty pronssilevyillä - ja mä tuun sinne tunteaxeni kultaläjien puristuvan kantapäihini! Työnnän niihin käsivarteni kuin jyväsäkkiin. Hankaan niillä kasvojani, nukun niiden päällä! Sukellan niissä kuin pyöriäinen, kaivaudun niihin kuin myyrä ja heittelen niitä sateexi päälleni! Olen rikkaampi kuin Roope! varakkaampi kuin Kroisos Pennonen! vauraampi kuin Kulta-Into Pii!
ellauri043.html on line 613: Anttoni laskee soihdun käsistään syleilläxeen läjiä, ja kaatuu rähmälleen maahan.
ellauri043.html on line 624: Mä oon siis kirottu! Voi ei! Mä on SYYYLLINEN! Mä meen jokaiseen halpaan! Ei ole imbesillimpää eikä huonompaa kuin mä. Mä haluisin lyödä izeäni, tai paremminkin potkaista selkärankani hatun läpi! Olen pidättänyt liian kauan! Mun tarvii kostaa, lyödä, tappaa! Tuntuu kuin mulla olis sielussa parvi villipetoja. Tekis mieli mennä huitomaan väkijoukkoon kirveellä! Ai saatana! Tai puukolla niiku se yx mamu Turun torilla!
ellauri043.html on line 631: A. luulee olevansa Alexandriassa panotöyräällä, keinotekoisella vuorella joka ympäröi simpukkana kiipeävää portaikkoa kaupungin keskustaan.
ellauri043.html on line 632: Vastapäätä leviää Maiotixen järvi, oikealla meri, vasemmalla maaseutu, ja ihan sen silmien alla tasakattojen sotku, joiden läpi kulkee etelästä pohjoiseen ja idästä länteen 2 katua, jotka risteävät ja muodostavat koko pituudeltaan korinttilaisin pylväin reunustettujen holvikäytävien rivejä. Tätä kaxinkertaista pylväskäytävää reunustavissa taloissa on ikkunat värjätystä lasista. Joissakin on ulkopuolella valtavia puuhäkkejä, joihin ulkoilma imeytyy.
ellauri043.html on line 633: Erilaista arkkitehtuuria on pakattuna vieri viereen. Egyptiläiset obeliskit nousevat kreikkalaisten temppelien ylle. Obeliskit näyttävät peiziltä punatiilistä rakennettujen puolustusmuurien keskellä. Aukioiden keskellä on pystykorvaisia Hermexen pazaita ja koiranpäisiä Anubixia. A. näkee mosaiikkeja pihoilla, ja kattoparruilla ripustetuja mattoja.
ellauri043.html on line 634: Se näkee yhdellä silmäyxellä kaupungin 2 satamaa (suuren sataman ja Eunostoxen), pyöreitä molemmat kuin 2 sirkusta, joita erottaa maasilta, joka yhdistää Alexandrian jyrkkään pikku saareen jossa on Pharoxen torni, nelikulmainen, viiden sadan kyynärän korkuinen ja yhdexänkerroxinen, jonka laella on läjä hiiltä savuamassa.
ellauri043.html on line 635: Pienempiä marinoita on pääsatamien välillä. Maasillan molemmissa päissä on veteen upotettujen marmoripylväiden varassa lepäävä silta. Alapuolella kulkee ohi purjeita, ja raskaita kauppatavaralla kuormattuja proomuja, norsunluulla koristeltuja matkustajalauttoja, kuomutettuja gondoleita, kolmisoutuja ja kaxisoutuja, kaikenlaisia aluxia jotka ovat liikkeellä tai kiinni laitureissa.
ellauri043.html on line 637: Ison sataman ympärillä on keskeytymätön sarja kuninkaallisia rakennuxia: Ptolemaiosten palazi, Museo, Poseideion, Caesareum, Timonium (jonne Marcus Antonius pakeni), Soma, jossa on Alexanterin hauta; toisessa päässä kaupunkia Eunostoxen takaisessa esikaupungissa on lasitehtaita, hajuvesipajoja ja papyrusmyllyjä.
ellauri043.html on line 638: Kulkukauppiaita, kantajia, aasinajajia juoxentelee, ryntäilee kaikkialla. Siellä täällä Osirixen pappi pantterinnahka olkapäällä, roomalainen sotilas vaskikypärässä, paljon neekereitä. Putiikkien edessä seisahtuu naisia, käsityöläiset tekee työtä käsillä, ja vaunujen kolina ajaa lentoon linnut, jotka syövät maasta teurastus- ja kalanjätteitä.
ellauri043.html on line 642: Tässä kohtaa tuli mieleen se Alexandrian kirjaston tuhopoltto näiden samaisten takkupartaisten vuohenhajuisten kristipersujen toimesta. Eikös se ollut suunnilleen näihin aikoihin? Tää on yx kuuluisista kristikuntaa vastaan heitetyistä syytöxistä, vaikk kilpailu tässä lajissa on kyllä kova. Saa nähdä mainizeeko Flaubert sitä. Siitä on hirmu paljon kiukkusia puolivillasia paasauxia netissä. Ainakaan se ei liity Hypatian murhaan, joka tapahtui 200v myöhemmin. Paizi että siinäkin oli takkupartaiset rättipäät kristipersut asialla.
ellauri043.html on line 646: Sieltä säntää Teeban läänin munkit vuohennahoissaan nuijat pystyssä veisaten tarttuvaa uskonsotaviisua tällä kertosäkeellä: Letku näin, letku näin, misne on, misne on?
ellauri043.html on line 650: Selitys on paikallaan. Areiolaisuus oli varhaiskristillinen, erityisesti 300-luvulla vaikuttanut harhaoppi. Areiolaisen suuntauksen perusti Areios, aleksandrialainen presbyteeri ennen presbyteerejä. Areiolaisten rökitys oli varhaisen kirkon isoimpia kurinpitotoimia. Muita poliisioperaatioita seurasi. Kirkkoisät paimensi (ja paimentaa) virallista meemiä kuin bordercolliet. Harhameemit leviää viraalisesti lammaslaumassa. Ei vaan tule laumaimmuniteettia. Väärät profeetat mäkättää vuohina: Mää! eiku mää! Määpäs!
ellauri043.html on line 651: Siinä meinas mennä jeesuslapsi pesuveden mukana! Areioxen miälestä Kristus, tuo monoteistisen jumalan sivupersoona oli feikki. Se ei ollut samaa ainetta kuin Isä, geenit ei edes 50% samoja. Ei "Isästä iankaikkisuudessa siinnyt", vaan jostain kulkumiehestä, varmaan postiljoonista. Ei siis jumala, vaan vain ihminen niinkuin Spartacus. Jeesus ois siis vaan Jumalan ensimmäinen luomus, ennen Eevan viikuna-asua, matoja ja lintuja. (This is a cinch. Jumala loi miehen ja nai sen.) Iskä on kunnon jumala, jeesus on vaan logo.
ellauri043.html on line 662: Nikean ensimmäisessä kirkolliskokouksessa vuonna 325 Areioksen oppi hylättiin ja selitettiin Kristuksen olevan alapäästä syntyneen, ei luodun, ja Isän kanssa samaa kamaa. Päätös, jonka tarmokkain puolustaja oli Athanasios, vahvistettiin lopullisesti Konstantinopolin ensimmäisessä kirkolliskokouksessa vuonna 381. Jotain huvittavaa siinä et usko on äänestyspäätös eikä pelkkä ilmoitusasia. Athanasioksen uskontunnustus jota koulukkaat hokevat ymmärtämättä höykäsen pöläystä on tehty areiolaista opetusta vastaan. Viattomat lapset eivät tiedä ketä rökittävät. Anna heille anteexi.
ellauri043.html on line 671: Katujen päästä päähän pelkkää kauhistuneen kansan hälinää.
ellauri043.html on line 677: Airaxinen näkee kaikki vanhat vihollisensa peräjälkeen. Se näkee jo unohtuneita; ennen kuin se nirhaa ne, se vittuilee. Se puhkoo mahoja, katkoo kauloja, kolhii päitä, kiskoo ukkeleita parrasta, nitistää lapsia, lyö vammasia. Nyt kostetaankin kunnolla, lukutaidottomat repii kirjoja, toiset särkee ja kaataa patsaita, tauluja, huonekaluja, kirstuja, tuhansia hienouxia joista ne tajuaa yhtä paljon kuin lehmä veräjästä ja jotka sen vuoxi kyrpii niitä. Välillä pysähdytään vetämään henkeä ja sit taas jatketaan.
ellauri043.html on line 679: Pihoille paenneet asukkaat voihkivat. Naiset taivastelevat ja itkeskelevät käsivarret paljaina. Ne syleilee spuge-erakkojen polvia, nää tyrkkii niitä pois, veri lentää kattoon asti, valuu lammikoixi seinänvierille, ruiskii päättömistä ruumiista, täyttää katuojat, ja muodostaa kaduille isoja punaisia lätäköitä.
ellauri043.html on line 681: Sitä on Anttua polvitaipeisiin. Se kahlaa siinä; se haistaa pisaroita huulillaan, ja värisee ilosta tuntiessaan sen jäsenissään, tunikallaan ja karvoissaan, jotka on likomärät siitä.
ellauri043.html on line 691: Ne on järjestyneet puolikuun muotoiseen lahteen lahteen. Takana niemekkeellä leviää uusi roomalainen kylä kivikupoleineen, kartiomaisine kattoineen, vaaleanpunaisesta ja sinisestä marmorista rakennetut, joidenka pylväänpäät, katonharjat ja räystäänkulmat on runsaasti koristeltu pronssilla. Sen yllä kasvaa sypressimezä. Meri on vihreämpi ja ilma kylmempää. Taivaanrannan vuorilla on lunta.
ellauri043.html on line 693: Anttoni ezii tietä, kun sitä puhuttelee mies joka sanoo: Tulkaa, teitä odotetaan.
ellauri043.html on line 697: Pitkin seiniä on mosaiikkeja, jotka esittävät kenraaleja ojentamassa keisarille vallattuja kaupunkeja lautasella. Ja kaikkialla on basalttipylväitä, hopeisia filigraaniristikoita, norsunluisia istuimia, helmikoristeisia tapetteja. Holvi-ikkunoista virtaa valoa, Anttoni jatkaa kulkuaan. Ilmassa on lämpimiä virtauxia; se kuulee väliin jonkun sandaalin diskreetin läpsytyxen. Eteisissä on vahteja, jotka muistuttavat automaatteja, niillä on hartioilla kullatuita (tai vielotinpunaisia, kenties) patonkeja.
ellauri043.html on line 699: Lopulta se on salissa, jonka etäpäässä on hyasinttiverhot (tai sirkoniset, kenties). Keisari istuu palazissaan vielotissa tunikassa ja punaisissa saapikkaissa, jossa on mustat remmit.
ellauri043.html on line 701: Antiokian, Efesoxen ja Alexandrian kaupungeissa on ryöstelty temppeleitä ja viety jumalien pazaita, pottuja ja kattiloita, keisaria naurattaa se kovasti.
ellauri043.html on line 703: Kuitenkin se ihailee piispajärjestelmää, sillä koska piispoja on vaan 5-6, niin riittää saada vaan ne puolelleen, niin kaikki muut seuraavat. Keisari ei ole unohtanut hommata niille melkoisia summia. Sensijaan se inhoaa Nikean neuvostopaapoja. Mennääs kattoo niitä, se sanoo. Anttu tulee perästä.
ellauri043.html on line 706: Sieltä on näkymä hippodromille, joka on täynnä väkeä, ja jonka yläpuolella on holvikäytäviä, jossa loput porukasta käyskentelee. Raviradan keskellä on kapea tasanne, jonka päällä on pieni Mercuriuksen temppeli, Konstan pazas, 3 yhteenkietoutunutta pronssikäärmettä; yhdessä päässä isoja puumunia, toisessa 7 delfiiniä pyrstö pystyssä.
ellauri043.html on line 708: Keisarin paviljongin takana kamarien prefektit, hoviväen kreivit ja patriisit nokintajärjestyxessä kirkon lehterille saakka, josta kurkkii ikkunoista naisia. Oikealla on sinisten puolueen koroke, vasemalla vihreän, alhaalla sotilasketju, ja areenan tasolla rivi korinttilaisia kaaria, joista päästään aitioihin.
ellauri043.html on line 710: Ravit on alkamassa, hepat on rivissä. Korkeat töyhdöt niiden korvain välillä heiluu tuulessa kuin puut (tai kenties mulkut); ja ne heiluttavat valjaissaan simpukankuoren muotoisia vaunuja, joita ajaa kuskit päällään jonkinlainen monivärinen rintahaarniska, ranteista kapeat hihat levenevät käsivarsiin, sääret paljaina, parta ja tukka ajettuina sileäxi hunnityylisesti.
ellauri043.html on line 716: Antonius huomaa orjia aitioiden perällä. Ne on Nikean laitosneuvoston paapoja, surkeissa rääsyissä. Marttyyri Pafnutius sukii yhden hepan harjaa, Teofilus Kierto pesee toisen jalkoja, Jeah maalaa kolmannen kavioita, Aleksanteri kerää koriin kakkamunkkeja.
ellauri043.html on line 718: Antonius kulkee niiden keskize. Ne laahustaa sen perässä, pyytää sitä välimiehexi, muiskuttaa sen käsiä. Koko yleisö buuaa niille. Anttu iloizee niiden nöyryytyxestä, ihan törkeesti, Näinpä siitä onkin tullut hovijulkkis, tsaarin luottomies, pääministeri! Konsta laittaa diadeeminsa Antun päähän, Anttu pitää sen päässä muina miehinä.
ellauri043.html on line 724: Pilarit, korkeuttaan puolixi pimeyteen häipyvät, reunustavat rivissä pöytiä jotka jatkuvat horisonttiin, missä näkyy kerrostuvan valoudussa portaikkoja, kaarikäytävien jonoja, kolosseja, torneja ja epämääräsen reunakiveyxen takana palazeja, korkeampia kuin seetripuut, suuria rakennusmassoja mustempina pimeää.
ellauri043.html on line 728: Sen oikealla ja vasemmalla puolella 2 lähetystöä pappeja hiippalakeissa heiluttelee suizukeastioita. Maassa sen jaloissa ryömii kahlekuninkaita, kädettömiä ja jalattomiia, joille se heittää luita järsittäväxi. Vielä alempana on sen veljiä siteet silmillä, ne on kaikki sokaistu.
ellauri043.html on line 730: Jatkuva valitus nousee kellarin hikipajoista. Urkuharmoonin suloiset ja lempeät äänet laulaa kuoron kanssa vuorolaulua; ja voi tuntea, että salin ympärillä velloo suunnaton kaupunki, valtameri ihmisiä jotka aaltoina lyövät muureihin.
ellauri043.html on line 732: Orjat juoxevat kantaen tarjottimia. Naisia kiertää tarjoomassa juotavaa, korit natisevat leipien painosta; ja dromedaari lastattuna reijitetyillä leileillä kulkee edestakaisin raikastaen laattoja rautayrtin tuoksulla.
ellauri043.html on line 736: Kuningas pyyhkii hihallaan naamastaan hajuja. Se syö pyhistä astioista ja sitten särkee ne, ja se laskee mielessään laivastojaan, armeijojaan ja kansojaan. Kohtapuoliin se polttaa ihan mielijohteesta palazin juhlijoineen. Se suunnittelee rakentaa uudestaan Baabelin tornin ja syöstä valtaistuimelta jumalan.
ellauri043.html on line 738: Anttoni lukee etänä sen ozasta kaikki sen ajatuxet. Ne tunkeutuvat siihen, ja siitä tulee Nebukadnesar.
ellauri043.html on line 740: Samatien se on saanut kylläxeen ylilyönneistä ja likvidoinneista, ja sen tekee mieli pyöriskellä sikamaisuudessa. Sitäpaizi sellaisen alentaminen joka pelottaa ihmisiä on loukkaus niiden tunnolle, hyvä keino tyrmistyttää niitä; kerta mikään ei ole niin alhaista kuin järjetön luontokappale, Anttu menee nelinkontin pöydälle ja mylvii kuin sonni. Onpa kauheaa!
ellauri043.html on line 741: Se tuntee kämmenessä kipua - soranokare, sattumalta on satuttanut sitä - ja se löytää izensä taas hökkelinsä edustalta.
ellauri043.html on line 745: Tais tulla taas erreys! Mixi näin? Se tulee kun liha kapinoi. Perse! Tää on niin perseestä.
ellauri043.html on line 748: Se ryntää mökkiin, otta sieltä köysikimpun jonka päissä on metallikynsiä, riisuutuu vyötäsilleen paljaaxi, ja nostaa naaman kohti taivasta:
ellauri043.html on line 751: Kelpaax tämä kuritus, hei jumala! Älä mollaa mua mun heikkoudesta. Tee tästä sessiosta kipeä, pitkällinen, liiallinen! Oli jo aikakin! Kylä lähtee!
ellauri043.html on line 767: Mut ei tää niin kauheeta oo! Tähän tottuu. Musta jopta tuntuu…
ellauri043.html on line 774: Anna mennä, vätys! Ammennä! Noin! Jes! Jes! käsivarsille, selkään, rintaan, masulle, kaikkialle! Ei syhyttä saunaan, nyt vihdotaan! Suihkikaa, remmit, purkaa mua, reviskelkää mua! Must olis kiva et mun veritipat roiskuis tähtiin asti, särkis luuut, jänteet paljaaxi (tai kenties hermot, antiikissa ei tehty eroa)! Tonkeja, remmiä, piinapenkkiä, sulaa lyijyä! Marttyyreille oli vielä muitakin konsteja! Vai mitä Ammonaria?
ellauri043.html on line 778: Pirunsarvet ilmestyy taas näkyviin.
ellauri043.html on line 781: Mut ois voitu kiinnittää vastakkaiseen pylvääseen, naamakkain, sun näkyviin, et oisin voinut osallistua sun kiljuntaan mun ähinöin (niinkuin silloin ennen), ja meidän tuskat ois sekottuneet, meidän sielutkin ois sekottuneet.
ellauri043.html on line 793: Se perääntyy. Silloin aasit kaikki yhtä aikaa astuu askelen eteenpäin, ja hieroo turpaa siihen, koittaen pureskella sen kuteita. Äänet huutaa: Tännepäin, tännepäin, se on täällä!» ja vuorenhalkeamiin ilmestyy viirejä, joissa on kamelinpäitä punaisissa niskalenkkitopeissa, kuormamuuleja, ja keltaisiin huiveihin kietoutuneita naisia, hajareisin päistärikköjen satulassa.
ellauri043.html on line 795: Valkoinen norsu, kultainen loimi päällä lönzii paikalle, heiluttaen struzinsulkapukettia ozaluunsa päällä.
ellauri043.html on line 799: Saaban kuningatar
ellauri043.html on line 800: liu'uttautuu alas norsun olkapäätä matolle ja lähestyy pyhää Anttonia.
ellauri043.html on line 803: menee ihan ihoa myöteen ahtaassa korsetissa jossa on korosteina värityxiä jotka esittää linnunradan 12 merkkiä. Rouvalla on korkopatiinit, joista toinen on musta ja varistaa hopeatähtiä, toinen, joka on valkoinen, on koristettu kultapisaroin, joissa on auringonkuva keskellä. Sen leveet hihat, jotka on koristeltu smaragdeilla ja linnunsulilla, jättää paljaaxi pienet pulleet käsivarret, joita somistaa ranteesta eebenbuiden rannerengas, ja sen sormusten kuormittamat kädet päättyy kynsiin, jotka on niin terävät että sormenpäät näyttää melkein neuloilta.
ellauri043.html on line 804: Lattakullasta tehty ketju, joka menee leuan alla, nousee sen poskiin, kiertyy spiraalina sen sinisexi puuteroidun tukan ympärille, laskeutuen alas hartioihin ja kiinnittyy sen rintan timanttiskorpioonilla, joka näyttää kieltä sen tissiväliin. 2 suurta valkoista helmeä venyttää sen korvia. Sen silmäluonten reunat on ehostettu mustixi. Sillä on vasemmassa poskipäässä ruskea luonnonluomi; ja se hengittää suun kautta, ikäänkuin korsetti puristaisi.
ellauri043.html on line 805: Se heiluttaa kävellessään vihreää parasollia, jossa on norsunluinen kahva ja ympärillä kirkkaanpunaisia kulkusia; ja 12 kyyryilevää pikkuneekeriä kantaa sen mekon pitkää laahusta, laahuxen päätä kannattelee apina, ja kohottelee sitä aika ajoin.
ellauri043.html on line 811: Kaunis erakko!! Kaunis erakko! Mä en kestä!
ellauri043.html on line 813: Mä oon dallannut niin kärsimättömästi että mun kantapäähän on tullut rakko, ja 1 kynsi on katkennut! Lähetin paimenia, jotka jäivät vuoristoon varjostaen kädellä silmiä, ja mezästäjiä, jotka huus sun nimeä skuzissa, ja vakoojia, jotka juoxi kaikilla ajoväylillä sanoen kaikille ohi liikennöiville: Ootteko nähneet häntä?»
ellauri043.html on line 814: Yöllä mä itkin kasvot seinään päin kääntyneenä. Mun kyynelet on tehneet pitkän päälle kaxi pientä reikää mosaiikkiin, kuten meren vesipisarat tekee kiviin, sillä mä RAKASTAN sua! Ooh! Juu! Paljon!
ellauri043.html on line 820: Naura sinäkin, kaunis erakko! Naura sinäkin! Mä olen hyvin iloluontoinen, sä tulet näkemään! Mä soitan lyyraa, tanssin kuin ampiainen, ja mä tiedän koko joukon kaskuja, jotka on toinen toistaan viihteellisempiä.
ellauri043.html on line 828: Kolmen täyskuun ajan ne ovat juosseet yhtä kyytiä, kivi hampaiden välissä tuulenhalkaisijana, häntä kokoajan suorassa, polvitaive taivutettna, ja koko ajan laukassa. Niitä ei löydä samanlaisia! Ne tuli mulle mun äidinpuoleiselta isoisältä, keisari Saharililta, Iakschabin pojalta, Iaarabin pojanpojalta, Kastanin pojanpojanpojalta. Argh! Jos ne eläis vielä, me valjastettaisiin ne makuuvaunuun palataxemme nopeasti kotiin! Mutta mitenkäs?… Mitä mietit?
ellauri043.html on line 835: Äyk! Kun susta tulee mun mies, niin mä puen sut, panen tuoxua, ja aika lailla karvanpoistoa.
ellauri043.html on line 842: Sä näytät vähän surulliselta; onko ikävä mökkiä? Mähän oon jättänyt kaiken sun vuoxi - jopa kunkku Salomon, jolla kuitenkin on paljon viisautta, 20K sotavaunua, ja kaunis parta! Toin sulle häälahjani. Ota siitä.
ellauri043.html on line 848: tässä on Kinneretin palsamia, Tammefanin niemen suizuketta, laudaanumia, kanelia, ja laaserjuurta, joka on hyvää soosissa. Sit siellä on Assyrian piziä, Gangesin norsunluuta, Elisan purppuraa; ja tää jäälaatikko sisältää leilin jotain chalibonia, jonka pitäis olla Assyrian kuninkaille varattua viiniä - jota juodaan yxisarvisesta. Täs on sit kaulanauhoja, neuloja, viiloja, parasolleja, Baasan pulveria, Tartessoxen tinaa, Pandionin sinistä puuta, Issedonian valkoisia turkixia, Palaesimonden saaren jalokiviä, ja jonkun tachas eläimen karvoista tehtyjä hammastikkuja - kadonnut eläin joka eli maan alla. Nää tyynyt on Emathoxesta, ja nää takinrimpsut Palmyrasta. Tässä Babylonian matossa on … mut hei, tule nyt, tule jo sieltä!
ellauri043.html on line 856: Aukaskaapas sykomoriviikunaisen askin salvat, ja antakaa mulle norsunluukasetti elefantin takaluukusta!
ellauri043.html on line 862: Haluisizä Dgian-ben-Dgianin vyösoljen, sen joka rakensi Pyramiidit? Se on tässä! Se on tehty 7 päällekkäisestä lohikäärmennahasta, kiinni timanttiruuveilla, parkittu isänmurhaajan sapessa. Se etustaa toisaalta jokasta sotaa mikä on ikinä käyty aina nuijan keximisestä, toisaalta kaikkia sotia joita vielä käydään maailman tappiin saakka. Salama pongahtaa siitä takasin kuin korkki pullosta. Mä laitan sen sun käsvarteen ja sä käytät sitä mezällä.
ellauri043.html on line 864: Jos tietäisit mitä mulla on mun pikku rasiassa! Ota se, koita avata! Kukaan ei pysty; syleile mua, mä sanon sit sulle.
ellauri043.html on line 880: Ah! Kaunis erakko! Sä et tiedäkkään! Sä et tiedä!
ellauri043.html on line 887: Ja mulla on vielä paljon muita juttuja, tiäz! Mulla on aarteita gallerioissa joihin exyy kuin mezään! Mulla on kesäpalazeja ruususäleiköistä ja talvipalazeja mustasta marmorista. Keskellä järviä suuria kuin meri mulla on omia saaria kuin vaarilla pyöreitä kuin hopearaha, kokonaan helmiäisen peitossa, joissa joet tekee musaa, lämpimien maininkien rullatessa rantaan rytmiryhmänä. Keittiöorjat poimii lintuja mun lintutarhoista ja pyytä kalaa mun sumpuista.
ellauri043.html on line 888: Mulla on kaivertajia jatkuvasti istumasa työssä kaivertamassa mun potretteja koviin kiviin, läähättäviä valajia jotka valaa mun pazaita, parfymistejä jotka sekottaa kasvimehuja etikoihin ja taputtelee pastoja. Mulla on muodinluojia ketkä leikkaa mulle kankaita, kultaseppiä jotka työstää koruja, kampaajia jotka ezii mulle kampauxia, ja huomaavaisia maalareita, jotka vetää mun paneleihin kiehuvia vernissoja, mitä ne jäähdyttelee viuhkoilla. Mulla on eskortteja haaremixi asti ja armeija eunukkeja. Mulla on armeijoja, mulla on kansoja! Mulla on kippari kalle taskussa, ja purkki pinaattia! Mulla on eteisessa kaarti kääpiöitä jotka kantaa selässä norsunluisia torvia!
ellauri043.html on line 896: Mulla on gasellitiimejä, norsunelivaljakoita, kamelitroikkia satoja, ja niin tuuliharjaisia hevosia että ne kompastuu tukkaansa laukassa, ja niin isoja sarvipäälaumoja et ne tallaa laitumella lakoon meziä. Mulla on kirahveja kävelyllä mun puutarhoissa, jotka työntää pään mun räystäille, kun mä ulkoilen päivällisen jälkeen.
ellauri043.html on line 899: Istuallaan delfiinien vetämässä näkinkengässä mä kuljexin luolissa kuunnellen veden tippumista tippukivistä ja kazon maalin kuivumista. Mä meen timanttilouhoxiin, missä mun henkilökohtaiset hyvät ystävät taikurit antaa mun valita kauneimmat. Sit mä palaan maan päälle ja meen kotiin.
ellauri043.html on line 903: Misu päästää kimeän vislauxen; — ja isolintu, joka laskeutuu taivaasta, räpistelee sen kampauxessa, josta pölähtää sinistä puuteria. Sen oranssi höyhenpuku näyttää metallisuomuiselta. Sen pieni pää, jossa on hopeainen huppu, muistuttaa ihmiskasvoja. Sillä on 4 siipeä, haaskalinnun tassut, ja valtava riikunkukon pyrstö, jonka se levittää taaxeen kaarelle.
ellauri043.html on line 905: Se ottaa nokkiinsa kuningattaren parasollin, hakee vähän taapainoa, sit ravistaa höyheniään ja jää paikalleen.
ellauri043.html on line 909: Kiitos, kaunis Simorg-ankka! Sä kerroit mulle missä kulta luurasi! Kiitos kiitos kiltti! Sydämeni mese!
ellauri043.html on line 912: Tää lentää kuin iltatuulen viesti. Se kiertää maailman päivässä. Illalla se palaa; se istuu mun jalkopäähän; se kertoo mulle kaiken näkemänsä, meret joiden yli se lensi ja kalat ja laivat, isot tyhjät autiomaat jotka se näki taivaanvahvuudesta, ja elon joka kumarteli pelloilla, ja kasvit jotka rehottivat hylättyjen kaupunkien muureista.
ellauri043.html on line 919: Jos sä haluisit, jos vaan haluisit!… Mulla on paviljonki niemellä maakannaxella kahden valtameren välissä. Se on paneloitu plexilasilla, parketti on kilpikonnankuorta, ja se avautuu neljään ilmansuuntaan. Sieltä yläältä mä nään mun laivastot ja väen joka nousee ylös mäkeä taakat selässä. Me nukuttais höyhentäkeillä jotka on pilvenkeveitä,
ellauri043.html on line 928: Vaiko himokas, läski, karkeaääninen punatukkanen ja hyllyvä? Tykkäisizä enemmän ruumiista kylmästä kuin käärmeennahka (ize asiassa käärmeet on huoneenlämpösiä ja kuivia, tavallinen harhakäsitys), tai ehkä isoista mustista silmistä, pimeämmistä kuin salaperäinen luola? Kato näitä mun silmiä!
ellauri043.html on line 934: Kaikki ne misut joita olet kohdannut, lähtien lyhdyn alla hoilaavasta katuluudasta vaununikkunasta ruusunlehtiä sirottelevaan vallasnaiseen, kaikki kurkistellut muodot, kaikki märät unet, pyydä vaan!
ellauri043.html on line 935: Mä en ole nainen, mä olen maailma, Ei kun ilkisilleen, niin löydät mun persoonasta sarjan salamenoja!
ellauri043.html on line 941: Jos panisit edes sormen mun olkapäälle, se olis kuin tulenlieska sun suonissa. Vaik minkä osan saisit mun ruumiista, se ois isompi ilo kuin jonkun suurvallan valloitus. Huulet törölle nyt! Mun pusujen maku on kuin sydämmessä sulava hedelmä! Ah! Kuinka sä hukutkin mun tukkaan (Ankka pois nyt sieltä heti!), haistelet mun rintaa, hämmästyt mun jäseniä, palat mun silmäteriin, käyt käsixi valkotornaadona...
ellauri043.html on line 960: Sä tuut katumaan, kaunis erakko, sä tuut voihkimaan! Sä tuut tylsistymään! Mut mä en välitä! Lällällää! hahaa! yhyy!
ellauri043.html on line 965: Orjat alkaa valua tiehensä pyhän Anttonin edestä, hevoset, dromedaarit, efelantti, eskortit, uudelleen lastatut muulit, pikkuneekerit, apina, vihreät kureerit liiskaantuneet liljat kädessä, ja Saaban kuningatar poistuu päästellen jonkinlaista kouristuxenomaista hikkaa, puolix nyyhkytystä, puolixi ilakointia.
ellauri043.html on line 974: Se on joku kuningattaren apupojista,
ellauri043.html on line 981: käppyräinen, kurjan näköinen. Valkoista tukkaa on hirmu isossa päässä tukuittain,; ja se värjöttelee surkeassa tunikassa, pitäen papyrusrullaa kädessä. (Käyttikö erakot erakkoeriössä papyrusrullia?)
ellauri043.html on line 983: Kuun valo sen tullessa pilvestä heittyy tyypin päälle.
ellauri043.html on line 997: Sun entinen oppilas Hilarion!
ellauri043.html on line 1001: Valehtelet! Hilarion on asunut jo vuosikausia Palestiinassa.
ellauri043.html on line 1012: Mutta sehän oli korea kuin aamunkoitto, loistava, iloinen.
ellauri043.html on line 1044: Lopeta jo toi punahilkkaesitys. En mä ollut niin kaukana kuin sä luulet. Erakko Puovo kävi sun luona tänä vuonna schebar-kuussa. Vasta 20 päivää sitten paimentolaiset toi sulle leipää. Sä pyysit toissapäivänä 1 matruusia hommaamaan 3 naskalia. Mää on niistä 1 (hehe, läppä läppä).
ellauri043.html on line 1053: Kaskun mä en ole koskaan lähtenyt täältä. Mut sulta menee pitkiä aikoja ettezä ollenkaan huomaa mua.
ellauri043.html on line 1057: Mites nyt näin on päässyt käymään? On totta että mun pää on aika sekaisin. Tänä yönä varsinkin.…
ellauri043.html on line 1067: Mitä mä on niihin verrattuna joilla on koko ajan peloton sielu ja luja henki - kuten suuri Athanasios, esim!
ellauri043.html on line 1112: Niin rajoittunut muuten että se tunnustaa ettei tajua mitään Sanasta.
ellauri043.html on line 1123: Jos se olis pantu kuriin se olisi ollut hyvä juttu sun veljille ja sullekin. Tämmöinen eriöelämä on pahaa lääkettä.
ellauri043.html on line 1128: Pikemminkin päinvastoin; apina on henkeä, sen pitää ottaa etäisyyttä kuolevaisiin juttuihin. Kaikenlainen toiminta huonontaa kuntoa. Mä en haluis pysytellä maanpinnalla edes jalkapohjista!
ellauri043.html on line 1133: Tekopyhä, joka hakee yxinäisyyttä vaan antautuaxeen paremmin halujensa tulvalle! Sä kieltäydyt lihasta, viinistä, saunasta, orjista ja kunnianosoituxista; silti sä mielikuvituxissa herkuttelet banketeilla, parfyymeillä, nakuilla naisilla ja läpyttävillä yleisöillä! Sun siveys ei ole muuta kun vähän hienompaa mädännäisyyttä, ja toi maailman halvexunta on vaan sun vihan voimattomuutta Athanasiosta kohtaan! Se se tekee sunlaisista niin myrzejä, tai kenties se että niille on tullut epäilyxiä koko jutusta. Jos tietää totuuden on iloinen. Olix Jeesus surullinen? Se kulki kaveriseurassa, se lepäs oliivipuun varjossa, kävi publikaanilla bileissä, otti tanakasti kuppia, antoi anteex muidenkin syntejä, ja paranteli kaikenlaisia vaivoja. Kun taas sä, sä et sääli muuta kuin omaa kurjuuttas. Sua vaivaa ikäänkuin katumus ja villi dementia, niin et sä tyrkit pois jopa koiran lipaisun tai lapsen hymyn.
ellauri043.html on line 1145: Ei sun jumala ole mikään Moolok joka vaatii lihauhreja!!
ellauri043.html on line 1149: Mutta kärsimys on siunauxellista. Kerubit kumartuvat ryystämään ripitettävien verta.
ellauri043.html on line 1170: Ehkei se olekaan niin vaikeeta. Ystävien kannustus, jengille vittuilun hauskuus, just pidetty saarna, tuhat juttua helpottaa asiaa.
ellauri043.html on line 1186: Mä en enää kuuntele, lallalllaa!!
ellauri043.html on line 1193: No nyt sä palaat sun tavalliseen tapasyntiin, laiskuuteen. Tietämättömyys on ylpeyden huippu. Sanotaan: mun vakaumus on fiksattu, mix diskuteerata. Ja halvexitaan tohtoreita, filosofeja, perinnettä, ja jopa lain kirjainta. Luulezä et viisauden valo paistaa sun pyllystä?
ellauri043.html on line 1197: Ei mä kuulen sut vieäkin! Sen polttavat sanat täyttää mun pään.
ellauri043.html on line 1202: Se et yrittää ymmärtää jumalaa on parempaa kuin sun kuoletuxet ja torjunnat.
ellauri043.html on line 1203: Ei meillä ole muuta ansiota kuin totuudenjano. Uskonto yxin ei selitä kaikkea; ja ratkaisemalla sun ignoreeraamat probleemat voitas tehdä uskonnostakin vastustuskykysempää ja sofistikoidumpaa. Mut siis sillon pitää pelastuaxeen viestittää veljien kaa - tai kirkon, eli uskollisten kokouxen, sama mix sitä nimittää - ja kuunnella kaikkia selityxiä, ei halvexia mitään, ei ketään. Velho Balaam, (Numbers 22:5), runoilija Aiskhylos, ja Kymen sibylla ennustivat pelastajaa. Dionysios Alexandrialainen sai taivaasta ukaasin lukea kaikki kirjat. Pyhä Klemens käskee meitä kultivoimaan kreikan kirjallisuutta. Hermas kääntyi yhden naisen tempusta joka rakasti sitä.
ellauri043.html on line 1217: Istutaanpas tähän, tälle isolle kivelle - niinkuin ennen, kun mä moikkasin sua aamuvarhaisella, sanoen sua kirkkaaxi aamutähdexi; ja sä aloit heti opettaa mua. Ei ne opinnot ole päättyneet. Kuu valaisee meitä riittävästi. Mä kuuntelen.
ellauri043.html on line 1226: Mikä edes on ihme? Tapahtuma joka näyttää luonnottomalta. Mutta tunnetaanx me luonto niin hyvin? Ja seuraako siitä että me ei hämmästytä jotain asiaa, että me ymmäretään se?
ellauri043.html on line 1234: Pyhä Peeveli, Origenes ja monet muutkin ei olleet kovin sanatarkkoja; mutta jos selittää vertauskuvilla, niin asiasta tulee jonkun sisäpiirin juttu ja evidenssipohja katoaa. Mikä neuvoxi??
ellauri043.html on line 1250: Kuiteskin ilmoitusenkeli ilmestyi Matteuxessa Joosefille, kun taas Luukkaassa, Marialle. Yhen naisen antama Jeesuxen voitelu tapahtuu ekan evankeliumin mukaan sen julkkiskauden alussa, ja kolmen muun mukaan vasta pari päivää ennen sen kuolemaa. Juotaa jonka se saa ristillä on Matteuxessa etikkaa ja sappea, Markuxella viiniä ja mirhamia (jotain hajustetta). Luukkaan ja Matteuxen mukaan apostolien ei pidä ottaa rahaa eikä pussia, ei edes sandaaleja ja patukkaa; Markuksella taas, päinvastoin, jeesus kieltää niitä ottamasta mukaan muuta kuin sandaalit ja patukan. Mä oon ihan exyxissä!…
ellauri043.html on line 1261: Kun peräpukamainen koskettaa sitä, Jeesus kääntyi sanoen: Kuka koski muhun? Se ei siis tiennyt kuka sitä koski? Mut eix sen pitänyt olla kaikkitietävä? Jos haudalla oli vartijat, ei kai naisten tarvinnut juosta hakemaan apua siirtämään isoa kiveä? Siis haudalla ei ollut vartijoita, tai sit pyhät naiset ei edes olleet siellä. Emmauxessa jesse syö oppilaitten kanssa ja antaa niiden koskea sen haavoja. Siis se on lihaa ja verta, kuiteskin se menee seinien läpi? Onx se mahollista?
ellauri043.html on line 1269: Mix se otti vastaan pyhän hengen, kun se kerta oli sen poika? Mix se tarvi kastelua, jos se oli sana? Miten saatanassa piru saattoi kiusata sitä, jos se oli jumala?
ellauri043.html on line 1275: usein! Puutuneina tai tulehtuneina ne pysyy mun mielessä. Mä pyyhin ne pois, ja ne tulee takaisin, tukehduttaa mut; ja välistä tuntuu et mä oon kirottu.
ellauri043.html on line 1279: Siis sun ei tarvi kuin palvella jumalaa?
ellauri043.html on line 1283: Mun tarvii aina jumaloida sitä!
ellauri043.html on line 1298: Mikä ettei! Mun ajatus ihan kolistelee kaltereita. Musta tuntuu et jos mä oikein pinnistän mä voin päästä siihen. Joskus, noin salamanvälähdyxen ajan, musta tuntuu et mä levitoin, sit mä mätkähdän taas alas.
ellauri043.html on line 1303: Salaisuus jonka sä haluut kuulla on viisaiden hallussa. Ne asuu etäisessä maassa, istuu jättiläismäisissä puissa, tai siis niiden alla, niillä on valkopyykkiä päällä ja ne on tyyniä kuin jumalat. Niitä ruokkii pelkkä kuuma ilma. Ympärillä talsii leopardeja keinonurmella. Lähteiden solina ja yxisarvisten hirnahtelu sekoittuu niiden ääniin. Sä kuuntelet niitä; ja tuntemattoman kasvoilta lähtee huntu!
ellauri043.html on line 1327: Siellä on sakkia saksanmaalta, Traakiasta ja Galliasta, Skyytiasta ja Intioista, lunta parrassa, sulkia tukassa, okaita vaatteiden rimpsuissa, sandaalit mustina tiepölystä, nahka palaneena auringosta. Kostyymit sekoittuvat, mantteleita purppurista ja liinakankaisia kaapuja, brodeerattuja dalmaatialaisia, turkisliivejä, seilorinmyssyjä, piispanhiippoja. Kaikkien silmät sädehtivät ihan extra. Ne vaikuttaa pyöveleiltä tai eunukeilta.
ellauri043.html on line 1329: Armi Hilario etenee jengin keskellä. Kaikki tervehtii sitä. Antonius, joka kulkee ihan sen liiveissä, havainnoi toisia. Se huomaa joukossa paljon naisia. Monet on pukeutuneet miehixi, tukat ajettuina. Sitä pelottaa.
ellauri043.html on line 1341: Ne moninkertaistuvat, laskostuvat, kevyinä kuin varjot, pitäen kaikki kauheata mekkalaa, jossa on sekaisin raivonkiljuntaa, lemmenjoikuja, kirkkolaulua ja vannotuxia.
ellauri043.html on line 1353: Herra on sanonut: mulla olis paljon vielä jutunjuurta. Näillä on juuri ne jutut.
ellauri043.html on line 1358: Ja se työntää A:ta kohti kultaista valtaistuinta, jolle vie 5 porrasta, missä 95 opetuslapsen ympäröimänä, kaikki öljyttyjä, laihoja ja kalpeita, istuu profeetta Manes, kaunis kuin arkkienkeli, liikkumaton kuin pazas, päällä intialainen rätti, jalokiviä hiusverkossa, vasemmassa kädessään maalattu kuvakirja, ja oikeassa pallo.
ellauri043.html on line 1375: Kun pimeys oli levinnyt sen valtakuntaan saakka, jumala veti olemuxestaan yhden kyvyn, joka tuotti ensimmäisen miehen; ja se ympäröi sen Paavo Haavikon 5 elementillä.
ellauri043.html on line 1378: Ei ole kuin 1 sielu, joka on levinnyt kaikkialle, kuten joen vesi jakautuu suistossa. Sepä se kuiskuttelee tuulessa, kirskuttaa marmoria jota sahataan (inhottava kitinä, kuin vetäis taulua käyttämättömällä liidulla), ja huutaa meren äänellä; ja se itkee maitokyyneleitä, kun viikunapuusta karsitaan lehtiä.
ellauri043.html on line 1422: Kaiken luomakunnan tarkoitus on vapauttaa taivaallinen säde, joka on suljettu materiaan. Se pääsee karkuun helpoiten tuoksuilla, mausteilla, glögin aromilla, kevyillä jutuilla jotka muistuttavat ajatuxia. Mutta arkiryske pidättää sitä. Murhaaja syntyyy uudestaan spitaalisen ruumiissa, se joka tappaa eläimen muuttuu sixi eläimexi; jos istutat viiniköynnöxen, sut sidotaan sen oxiin. Ime siitä ravintoa. Eli kieltäytykää! Paastotkaa!
ellauri043.html on line 1431: Sitä (sielua?) on paljon lihassa, vähemmän kasvixissa. Sitäpaizi puhistuneet ansiokkuuttaan nylkevät vihannexista tän valoisan osan ja se nousee kotiliedelle.
ellauri043.html on line 1442: Tai pikemminkin, pitäkää huolta ettei ne ole hedelmällisessä vaiheeessa - parempi on sielun mätkähtää maahan kuin virua lihan pyörälukossa!
ellauri043.html on line 1486: Sen (sielun?) muodosti seizemän planettahenkeä.
ellauri043.html on line 1494: Se on piru kun on tehnyt maailman!
ellauri043.html on line 1509: Sä annat perix liian pian! Huonostipa ymmärrät niiden doktriinia! Tässä yx joka on saanut omansa Theodaalta, pyhän Peevelin kaverilta. Kuuntelepa sitä!
ellauri043.html on line 1517: kultakankaisessa tunikassa, ääni viheltäen, teräväkalloisena:
ellauri043.html on line 1557: Mut sit! Sofian loikan ponnistus oli jättänyt tyhjyyden hiekkaan pyllynkuvan siitä, pahaa ainetta olevan Acharamothin. Pelastajaa kävi säälixi, se vapautti Sohvin pyllynkuvan kärsimyxistä; ja vapautetun acharamothin virnistyxestä syntyi valo;
ellauri043.html on line 1559: Acharamothiista syntyi Demiurgi, maailmojen, taivaiden ja lemmon tehtailija. Se asuu Täyteyden alakerrassa, eikä edes huomaa niitä (vaik ne pitää aika mekkalaa), kun se uskoo niin lujasti aitoon jumalaan eikä hyväxy jäljitelmiä, ja toistaa profeettojen suulla:
ellauri043.html on line 1561: Sit se teki miehen, ja heitti sen sieluun aineetonta siementä, josta tuli kirkko, Täyteyden rapussa olevan toisen kirkon kopio.
ellauri043.html on line 1563: jonain kauniina päivänä vinttikerroxeen, ja yhtyy pelastajaan; silloin maailmaan piilotettu tuli tuhoaa kaiken aineen, sitten se syö ize izensä, (ja sixi ei enää ole kezuja). Miehet, joita ei saatu saapasrengixi, on nyt jauhettuina puhtaixi hengixi, ja naivat enkeleitä!
ellauri043.html on line 1571: tukahduttaa kiljaisun; ja heti
ellauri043.html on line 1582: Kaulakaun voiman saa eräitten sanojen avulla, jotka on kirjoitettu tähän kalsedoniin muistin tuexi.
ellauri043.html on line 1589: Me muut, puhtaat, meidän pitää mennä karkuun kipua, seuraten Kaulakaun esimerkkiä.
ellauri043.html on line 1606: Pitäkää avioliitto kunniassa! Pyhä henki on naaraspuolinen!
ellauri043.html on line 1609: Hilario on kadonnut; ja Anton ajautuu tungoxessa seuraavan tiimin eteen:
ellauri043.html on line 1614: pitkällään naisten kanssa helakanpunaisilla pieluxilla:
ellauri043.html on line 1618: Ennenkuin astut Uniikkiin, sun pitää läpikäydä eräät ehto-toimintosarjat. Vapautuaxesi hämäryyxistä, suorita tästä lähin nää toiminnot!
ellauri043.html on line 1628: Jumalankieltäminen on luvallista kuha sydän on puhdas. Tunge lihaasi se mitä se vaatii. Koita kuolettaa se rivoilulla!
ellauri043.html on line 1629: Prounikos, taivaan äiti, rypee siivottomuuxissa.
ellauri043.html on line 1643: Ja yxi niistä näyttää A:lle tapettiseinän takana, miehen ruumiin jolla on aasin pää. Tää esittää Seebaottia, pirun isää. A. sylkäisee sen päälle vihan merkixi.
ellauri043.html on line 1645: Toinen paljastaa matalan kukilla sirotellun vuoteen, ja sanoo
ellauri043.html on line 1652: Kolmas pitää lasikuppia ja tekee loizun; siihen ilmestyy verta:
ellauri043.html on line 1695: Ruumiin alemmat osat on pirun tekemiä ja kuuluu sille. Juodaan, syödään, nussitaan!
ellauri043.html on line 1709: puettuna kartagolaiseen manteliin pomppaa niiden keskeltä,
ellauri043.html on line 1722: tunnnistaa Tertullianuxen, ja rynnistää sen seuraan.
ellauri043.html on line 1737: Kaikki ovat lähteneet liesuun;
ellauri043.html on line 1739: Se vollottaa, pää nojallaan pylvääseen, hiuxet roikkuen, ruumis kiedottuna pitkään ruskeaan afgaaniturkkiin.
ellauri043.html on line 1741: — ja syntyy hiljaisuus, erityinen rauha, kuten mezissä kun tuuli laantuu ja lehdet yxkax eivät enää liiku.
ellauri043.html on line 1743: Tää nainen on tosi kaunis, vaikka kuihtunut ja haudankalpea.
ellauri043.html on line 1752: Äkkiä mä kuulin kiljuntaa. Huudettiin: se on noita! se on piru ize! Ja väkijoukko pysähtyi meidän talon eteen, Asklepioxen temppeliä vastapäätä. Mä kiskoin izeni käsillä ikkunaristikolle.
ellauri043.html on line 1755: Temppelin pylväikössä oli mies joka kantoi kaulassaan rautarengasta. Se otti hiiliä grillistä, ja teki niistä rinnalleen pitkiä rivejä, kuzuen: Jeesus, Jeesus. Jengi sanoi: toi ei ole luvallista! Kivitetään se! Se vaan jatkoi. Ennenkuulumatonta, jänskää. Auringonkukkia pyöri mun silmissä, ja mä kuulin avaruudessa kultaharpun värähdyxiä. Päivä lankesi. Mun kädet irtosivat tangoista, mun ruumis löpsähti, ja kun se oli vienyt mut taloonsa…
ellauri043.html on line 1787: Me oltiin palaamassa Tarsoxesta vuorten kautta, kun tienmutkassa nähtiin mies viikunapuun alla.
ellauri043.html on line 1798: Sen raivo ajoi pelkoa mun sisuxiin; kuitenkin mut valtas jonkinlainen juovuttava mielihalu.
ellauri043.html on line 1803: ja orjat meni tiehensä. Sitten lapset alkoio itkeä: «Meillon nälkä!» ja kun naisille ei vastattu, ne hävisivät.
ellauri043.html on line 1804: Sit se puhui. Tunsin jonkun lähelläni. Se oli puoliso; kuuntelin tota toista. Se hinas izeään kivillä huutaen:
ellauri043.html on line 1810: Eunukkia!
ellauri043.html on line 1818: Ja sitäpaizi ei se mun vika ole; henki pakotti mut; Sotas ei onnistunut parantamaan mua. Se on kuiteskin aika julmaa! Mut mitä väliä! Mä oon viimeinen profetissoista; ja mun jälkeen tulee maailmanloppu. (Kaskun ei vedenpaisumus. Niin aina, niin ne aina sanovat. Eikä sitten tulekkaan. Mikä pettymys.)
ellauri043.html on line 1846: Rauhottukaa, kyyhkyläiset! Ilman maallista eli pano-onneakin meillä on kivaa tälleen platonisesti. Isän ajan jälkeen tuli pojan vuoro, ja nyt mä ilmoitan jo kolmannen, Papukaijan ajan. (Kuiskaaja: ei parakeet vaan parakleet!) Korjaan Parakleetoxen. Sen ajovalot näky mun taustapeilissä niinä 40 karanteeniyönä kun taivaallinen Jerusalem loisti taivaanvahvuudessa, mun talon päällä Pepussa. (Kuiskaaja: Pepuza!) Korjaan Pepuzassa.
ellauri043.html on line 1849: Kylläpä te huudatte hädässä kun mattopiiskat piiskaa teitä! Kylläpä teidän mustelmaiset jäsenet näyttää musta ihquilta! Ihqusti te lojutte mun rinnalla kun panosta ei tule mitään! Tää on niin tepsivää että te näätte uusia maailmoja, näätte jopa sielun silmillä!
ellauri043.html on line 1858: on palannut Montanuxen tuntumaan.:
ellauri043.html on line 1891: rönöttämässä maassa, punaisia lätkiä alavatsalla, tunikan alla. Ne näyttää sille veistä:
ellauri043.html on line 1894: Tee niinkuin Origènes, kuten neuvoo Teemu Syrjälä ja kuten me! Pelkäätkö kipua, lälläri? Pidättääkö sua sun lihanhimo, tekopyhä??
ellauri043.html on line 1897: Ja sillä aikaa kun A. kazoo niitä kiistelemässä selällään makaamassa oman verensä lätäköissä,
ellauri043.html on line 1901: tukka sidottuna kyykäärmeillä, tulee sen luo ja meuhkaavat
ellauri043.html on line 1906: Kunnia Kainille! Kunnia Sodomalle! Kunnia Juuttaalle! Kain teki väkevien rodun. Sodoma säikäytti maata madonluvulla; ja Juuttaan avulla jumala pelasti maailman!! — Juu, Juutas! Ilman sitä, ei kuolemaa, ilman kuolemaa, ei lunastusoikeutta!
ellauri043.html on line 1915: puettuina sudennahkoihin, piikkikruunut päässä ja rautaiset ryhmynuijat käsissä:
ellauri043.html on line 1921: linnun pesää, ja on onneton koska muut ei ole yhtä kurjia.
ellauri043.html on line 1924: Pelastusta ei tule kuin marttyröimällä. Me annamme izemme marttyröitävixi. Me nostetaan hohtimilla päänahka, me levitetään jäsenet auran alle, me heittäydytään uunin kitaan!!
ellauri043.html on line 1930: Audimiehet ampuu piruun nuolia. Schollyridit heittää kattoon sinisiä purjeita. Askidit heittäytyy rähmälleen leilin edessä. Marcioniitit kastaa vainaan öljyllä. Apelleen edesä yx nainen, selittääxeen ideansa paremmin, tunkee patonkia pulloon. Toinen Sampsalaisten keskellä jakaa öylättinä sandaalinsa tomua. Marcoslaisten kukilla peitetyllä sängyllä jotkut bylsivät. Sirkuslaiset tunkee toisiinsa sapuskaa, valesiaanit raippaa, Bardesaani räppää, Karpokraatti joraa, Maximilla ja Priscilla päästää pakotettuja huokauxia. Ja Kappadokian väärä profetissa ihan nakuna kyynärpäilee leijonan päällä, heiluttelee 3 soihtua ja huutaa Hirveää Kirousta.
ellauri043.html on line 1933: Pilarit huojuu kuin puunrungot, onnenkalut kerettiläispomojen kaulassa ampuu ristiin tulilinjoja, kappelien tähtikuviot heilahtelee, seinät huojuu väkijoukon kirnussa, joka nuppi pompahtelee ja ölyää.
ellauri043.html on line 1935: Silti kaiken melun pohjalta nousee naurunremakan säestämä laulu, jossa toistuu Jeesuxen nimi.
ellauri043.html on line 1997: Kainuun Paavi
ellauri043.html on line 2032: punapartainen, läikkäinen ja pitaalinen, tulee ihan iholle; rähättäen karmeesti:
ellauri043.html on line 2036: Sen sielu oli Eesaun sielu! Sillä oli Bellerofonin tauti; ja sen hajustettu äiti antoi roomalaiselle stm Pantheruxelle maissipellossa yhtenä iltana kesken elonkorjuuta.
ellauri043.html on line 2057: ja tungexien keskenään:
ellauri043.html on line 2082: Adventin sielun traktaatti!
ellauri043.html on line 2089: Antonius kiemurtelee, pääsee karkuun niiiltä; — ja huomaa täysvarjoisessa nurkassa,
ellauri043.html on line 2093: kuivettuina kuin muumiot, kaze sammuneena, kulmakarvat valkoisina.
ellauri043.html on line 2097: Mepä tunnettiin se, meikämannet, me tunnettiin se kirvesmiehen poika! Me oltiin sen ikätovereita, asuttiin samalla karzalla. Se muovaili mudasta pikkulintuija, pelkäämättä leikkuulautojen reunoja (???) auttoi iskää kirveshommissa, tai piteli äidille värjättyjä lankavyyhtejä. Size teki matkan Egyptiin, josta se toi isoja salaisuuxia. Me oltiin Jerikossa, kun se tuli tapaamaan heinäsirkkojen popsijaa. Ne juttelivat matalalla äänellä, kukaan ei saanut selvää siitä. Mutta siitä lähtien se alkoi pitää meteliä Galileassa, ja sen nimissä on paljon satuja.
ellauri043.html on line 2103: Me tunnettiin se, meikäpojat! Tunnettiin me se!
ellauri043.html on line 2118: Eikä! Ei hemmetissä! Mä kuvittelen et päinvastoin et sen koko persoona oli teräsmiesmäisen kaunis.
ellauri043.html on line 2122: Paneadeilla pitäisi olla, vanhan murjun vieressä, rikkaruohopuskassa, kivinen pazas pystyssä, peräpukamattaren veistämä. Mutta aika on jyrsinyt siltä pärstän, ja sateet on pilanneet kirjoituxen.
ellauri043.html on line 2146: Ja Antonius tuntee käsivarrellaan kovan kouran, joka vetää sitä mukaansa.
ellauri043.html on line 2152: sanoo jonkun toisen korvaan: «Paapa tulee» — ja ne johdatetaan matalakattoiseen kalustamattomaan huoneeseen.
ellauri043.html on line 2154: Ensi alkuun ihmetyttää että edessä on pitkä veren värinen ihmispäinen kotelo josta lähtee säteitä, ja sano Knouphis, kirjoitettuna kreikaxi joka puolelle. Se on pylväänpätkän päällä jalustalla. Huoneen muilla seinillä on kiilloitetusta raudasta tehtyjä korkokuvia, eläinten päitä: härän, leijonan, kotkan, koiran ja aasinpää — vieläpä!
ellauri043.html on line 2155: Savilamput näiden kuvatusten alla heittää häilähtelevää valoa. Antonius, huomaa muurin raosta kuun, joka loistaa kaukaa maininkien päällä, ja se erottaa jopa pientä säännöllistä liplatusta, ja laivan kölin soinnittoman äänen sen kolhiessa möljän kiviin.
ellauri043.html on line 2156: Kyykkysiltään mantteleihin sonnustautuneet miehen päästävät väliin kuin tukahtuneita haukahduxia. Naiset torkahtelee, kädet syleillen polvia, oza polvissa, niin verhojensa peitossa että niitä voisi luulla vaatenyyteixi pitkin seinänvieriä. Niidenn vieressä puolialastomia lapsia, ihan madonsyömiä, jotka kazoo tyhmännäköisinä lamppujen palamista;
ellauri043.html on line 2158: Ne puhuu hiljaisella äänellä perheistään, tai neuvovat toisilleen parannuskeinoja sairauxiin. Monet aikoo nousta laivaan aamunkoitossa, vaino on käynyt liian kovaxi. Mutta pakanoita ei ole vaikea huijata. «Ne luulee hölmöt että me palvotaan Knouphista!»
ellauri043.html on line 2163: Inspiroitunut järbä
ellauri043.html on line 2164: rullaa auki banderollin joka on täynnä toisiinsa sekaantuneita lieriöitä, ja sitten aloittaa:
ellauri043.html on line 2201: Mut sitten, nähdessään miten kaunis mies siitä tuli, jumala sai raivarin. Se vangizi sen valtakuntaansa, kieltäen siltä tieteen Mezätalon.
ellauri043.html on line 2215: Mutta Iabdalaoth, kostaaxeen syöxi miehen mazkuun, ja käärmeen fölissä!
ellauri043.html on line 2227: Sataman tuoxut sekoittuvat kuumassa ilmassa lampunkäryyn. Lampunsydämmet kärskyttävät ja ovat sammumaisillaan; pitkät itikat käy turnajaisia. Ja Antonius
ellauri043.html on line 2228: myrisee ahdistuxesta; on kuin jokin hirviömäinen tunne leijuisi sen ympärillä, jonkun pian tapahtuvan rikoxen aiheuttama kauhistus.
ellauri043.html on line 2241: Koeputkisikiö! Kuolonsyöjä! Forever young!
ellauri043.html on line 2244: Joka paransit kuningas Ptolemaioxen, Moosexen sotilaat, ja Minoxen pojan Glaukoxen!
ellauri043.html on line 2266: Se liukuu laiskasti leivän reunalla, kuin ympyrä joka kiertää liikkumatonta kiekkoa, sitten se oikenee, pidentyy; Se on valtava ja aika painava. Estääxeen sitä putoamasta lattialle miehet pitää sitä rintaansa vasten, naiset päänsä pääällä, lapset käsillään; — ja sen häntä, joka menee ulos muurin reijästä, jatkuu loputtomiin meren pohjaan saakka.
ellauri043.html on line 2273: liimaten suunsa sen nahkaan,
ellauri043.html on line 2280: Kietoutuneena ristinparrulle, päätä pitempänä, kuolaten piikkikoronalle, sä kazoit kun se heitti henxelit. — Sillä sä et ole Jeesus, sä olet Verbi! Sä olet Kristus!
ellauri043.html on line 2285: taintuu kauhusta, ja se kaatuu kojunsa edustalle kalikkapinoon. Pinossa palaa hiljaxeen soihtu, joka on luiskahtanut sen kädestä.
ellauri043.html on line 2286: Tää melu saa sen raottamaan silmiä, ja se erottaa Niilin, kaartelevana ja kirkkaana kuun valaistuxessa, kuin suuri käärme hiekan keskellä; — niin että näköharha tarttuu siihen uudestaan, se ei ole lähtenyt Ofiittien luota; ne ympäröivät sen, kuzuu sitä, raahaavat matkalaukkuja, laskeutuvat kohti satamaa. Se on nousemassa laivaan niiden kaa.
ellauri043.html on line 2292: Ulkona on aistivinaan väkijoukon sorinaa, ja hienon suvitunnelman.
ellauri043.html on line 2295: Äkkiä lähtee pitkä kohina, kova ja tunnelimainen kuin vesi vessanpöntössä.
ellauri043.html on line 2299: Etäämpänä maailman koronia symmetrisesti kerroxittain alimmasta joka ympäröi areenaa ylimpään, jossa kohoaa mastoja pitelemässä hyasinttipurjetta jota takilana tukee köysiverkko. Säteittän keskustaan laskeutuvat portaikot katkovat säännöllisin välein nää kivikehät. Niiden askelmat peittyvät kazojien pepun alle, kavaljeerien, senaattorien, solttujen, plebeijien, vestaalien ja kurtisaanien.
ellauri043.html on line 2300: — villahuppareisa, silkkiliinoissa, kullanruskeissa tunikoissa, timanttisissa rosseissa, sulkatöyhdöissä, liktorinlyhteissä, eikä siinä kaikki vaan tämä myös vilisten, huutaen, hulisten ja raivoten pökerryttävänä kuin valtaisa kiehuva noidankattila.
ellauri043.html on line 2304: Miehillä on Saturnuxen pappien punainen takki, naisilla Cereen tiimihuivit. Niiden kaverit ottaa osaa esiintymisasujen ja sormusten kustannuxiin. Päästäxeen vankilaan on täytynyt pulittaa isot rahat. Mitä väliä! Kyllä ne riittää loppuun asti.
ellauri043.html on line 2306: Lohduttajien joukossa, Antonius panee merkille kaljun äijän, mustakaavun, jonka hahmo on näkynyt jo jossakin; se pitää kannustuspuheita maailman mitättömyydestä ja valittujen käsittämättömästä pullasta.
ellauri043.html on line 2309: Mutta lukuunottamatta yhtä pitkälettistä fryygialaista, joka levittelee käsivarsiaan, kaikki vaikuttavat aika masentuneilta. Yx vanhus vollottaa penkillä, ja nuori mies unexii seisaallaan pää nyökällään.
ellauri043.html on line 2314: ei suostunut maxamaan tienristeyxessä Minervan pazaan edessä; ja se kazoo kumppaneitaan kazeella joka merkizee:
ellauri043.html on line 2330: On tää aika kovaa mun iällä! Mun sairaudet tekee mut niin heikoxi! Silti vittu, olisin mä elänyt ainakin ensi talveen saakka vielä!
ellauri043.html on line 2340: Ei mun ois tarvinnut kuitenkaan muuta kuin paeta vuorille!
ellauri043.html on line 2359: säntää sen kimppuun:
ellauri043.html on line 2369: Isä, isä! Sun pitää näyttää kuolemallas meille esimerkkiä. Viivyttämällä sitä tekisit takusti jonkun pahan teon joka tekis tyhjäxi hyvät. Sitäpaizi jumalan voima on ääretön. Ehkä sun esimerkki käännyttää koko kansan.
ellauri043.html on line 2380: Mitäs sanoisitte, mitäs sanoisit, jos sua käristettäis rautapellillä, jos hevoset repis sut neljäxi, jos sun ruumis kastettaisiin hunajaan ja sen söisi kärpäset! Sulle ei tule sen kummempaa kuolemaa kuin mezästäjälle joka joutuu yllätetyxi mezässä.
ellauri043.html on line 2385: se uskoo tuntevansa niiden hampaat, niiden kynnet, kuulevansa luunsa raxuvan niiden leuoissa.
ellauri043.html on line 2387: Yx vaan pysyy tyynen rauhallisena, Fryygialainen, joka rukoileskeli yxixeen. Se on polttanut 3 temppeliä; ja se astuu esiin käsivarret levällään, suu auki, pää taivasta kohti, näkemättä mitään, kuin unissakävijä.
ellauri043.html on line 2421: Niitä tulee lisää, köykäsesti. Silmiä kiiluu pitkien verhojen raosta. Niiden askeleiden huolettomuudesta ja niistä lähtevistä tuoxahduxista Antonius tunnistaa ne patriisinaisixi.
ellauri043.html on line 2434: Sen seuraneiti ottaa liinasäkistä esiin soihdun, jonka sytyttää. Uskovaiset sytyttävät muita soihtuja, ja alkaa panna niitä haudoille.
ellauri043.html on line 2447: Käynnit vankiloissa, iltamat veljiemme kanssa, kaikki on puolisoiden mielestä epäilyttävää! — Ja meidän pitää piileskellä jopa tehdessämme ristinmerkin; ne pitäis sitä jonkilaisena taikatemppuna.
ellauri043.html on line 2452: Mun miehen kanssa tuli joka päivä valituxia; mä en suostunut ahdisteluun ja pakottamiseen johon se halus mun ruumista;
ellauri043.html on line 2457: Muistatte kai Luciuxen, sen niin kauniin miehen, jota laahattiin kantapäistä vaunun perässä kuin Hectoria, Esquileuxen portista aina Tiburin vuorille; — ja molemilla puolin tietä veri tahras pusikot! Mä keräsin talteen veripisarat, ne on tässä!
ellauri043.html on line 2469: Siitä on just tänään kolme vuotta kun Domitilla kuoli. Se kivitettiin Proserpinan mezän perällä. Mä olen kerännyt sen luut jotka loistivat kuin kiiltomadot ruohossa. Maa peittää ne tällä haavaa!
ellauri043.html on line 2476: Oi mun morsian! MUN morsian!
ellauri043.html on line 2483: Oi mun sisko! Oi mun veli! Oi mun tytär!
ellauri043.html on line 2490: Sääli sen sielua, kuulezä jumala! Se ikävystyy varjossa! Ole hyvä ja päästä se nousemaan sieltä ylös, jotta se voisi nauttia sun valoista!!
ellauri043.html on line 2500: Saisko olla pultista (mitähän se on), mun tekemää, vainaan mieleistä, paljon munia ja kaxinkertainen annos jauhoa! Syödäänpä se yhdessä, niinkuin ennen, eikö niin?
ellauri043.html on line 2504: Muut, kuten sekin, nakertavat jonkun palan, juovat kulauxen.
ellauri043.html on line 2508: — ja, näyttämättä tuntevansa toisiaan, ne poistuvat yxi toisensa jälkeen eri teitä paikkakunnalle.
ellauri043.html on line 2511: Aurinko riätää, kasvit ovat kasvaneet, tasanko on muuttunut.
ellauri043.html on line 2513: näkee selvästi bambujen läpi pylväsmezän, sinertävänharmaan. Ne on puunrunkoja jotka tulee vaan yhdestä rungosta. Jokaisesta sen haarasta lähtee toisia haaroja, jotka tunkeutuvat maaperään; ja tää näiden äärettömästi moninkertaistuvien vaaka- ja pystysuorien viivojen kokonaisuus muistuttaisi jättimäistä kehikkoa, ellei siellä olisi sielä täällä pientä viikunaa, mustalehtistä, kuten sykomori.
ellauri043.html on line 2515: Se erottaa niiden haaroissa terttuja keltaisia kukkia, violetteja kukkia, ja saniaisia, jotka muistuttavat linnunsulkia.
ellauri043.html on line 2522: kuivempi kuin muumio; sen nivelet on kuin solmuja sen luiden päässä, jotka muistuttavat patukoita. Sillä on näkinkenkiä korvissa, se on hyvin pitkä, kangistunut, jäkkä kuin tolppa; — ja se on ollut siinä niin kauan että linnut on tehneet pesän sen tukkaan.
ellauri043.html on line 2536: Ihankuin sarvikuono, mä olen uponnut yxinäisyyteen. Mä asuin puussa joka on mun takana.
ellauri043.html on line 2539: Todellakin, ison kumipuun onteloissa näkyy ihmisenkorkuinen luonnollinen luola.
ellauri043.html on line 2544: Kerta olemassaolo tulee hajoomisesta, ja hajoominen halusta, halu aistimuxista, aistimus kosketuxesta, mä olen välttänyt kaikenlaista toimintaa, kaikkea kosketusta; ja — liikkumatta enempää kuin hautaveistos, hengittäen 2 sieraimeni kautta, keskittäen kazeen nenänpäähän, ja mietiskellen eetteriä hengessäni, maailma jäsenissäni, kuuta sydämessäni, — ma unexin suuren sielun esanssia, josta lähtee koko ajan, kuin tulen kipinöitä, elämän alkuja.
ellauri043.html on line 2545: Mä sain lopulta kiinni ylimmästä sielusta kaikissa olioissa, kaikista olioista ylimmässä sielussa; — et ja mä onnistuin saamaan sen sisään mun omaan sieluun, johon mä olin saanut mun aistit sisään.
ellauri043.html on line 2549: Sitä mukaa kun mä tunnen asiat, ne lakkaa olemasta.
ellauri043.html on line 2551: Mun karmee ankaruus on tehnyt musta vahvemman kuin Vallat (ei sentään Yhdysvallat). Yx mun ajatuxen supissstus pystyy tappamaan sata kuninkaanpoikaa, syöxemään jumalia vallasta, ja myllyttämään koko maailman.
ellauri043.html on line 2555: Se sanoi kaiken tän yxitoikkoisella äänellä. Lehdet sen ympärillä käpristyvät. Rotat lähtee karkuun maata pitkin.
ellauri043.html on line 2562: Mutta, koska mä olen rullannut loputtomassa määrässä existenssejä, jumalten hahmossa, ihmisten ja eläinten, mä kieltäydyn matkustelemasta pitempään, mä en halua enää tätä väsymystä! Mä hylkään mun ruumiin likaisen majatalon, lihasta pykätyn, veren punaaman, hirveen nahkan peittämän, täynnä säädyttömyyxiä; — ja korvauxexi mä saan lopultakin nukkua kaikista syvimmässä absoluutissa, nimittäin olemattomuudessa.
ellauri043.html on line 2576: Kiljaisten Antonius tamppaa nuotiota; — ja kun siitä ei ole jäljellä kuin kasa tuhkaa:
ellauri043.html on line 2583: Mun mökki, nää kivet, hiekka, ehkä niitä ei enää oikeasti ole. Mä tuun hulluxi. Nyt jäitä hattuun! Missäs mä taas olinkaan? Mitäs tässä oli meneillä?
ellauri043.html on line 2587: Kalanos poltti izensä Alexanterin edessä; yx toinen teki saman tempun Augustuxen aikaan. Kyllä sen on täytynyt vihata elämää!
ellauri043.html on line 2594: Jumalaahan kohti ne kaikki on suuntaavinaan kaikkia noita reittejä!
ellauri043.html on line 2595: Milläs oikeudella niitä kiroomaan, mä joka törmäilen omaa tietäni? Kun ne on hävinneet, ehkä voisin opiskella tästä lisää. Tää hurahti ohi liian nopeesti;
ellauri043.html on line 2596: mulle ei jäänyt aikaa vastata. Tuntuu kuin mun ajukopassani olis nyt enemmän tilaa ja enempi valoa. Mä olen rauhallinen. Mullon kapassiteettia… No mitä nyt taas?
ellauri043.html on line 2604: Onxe hyeenan haukuntaa, vai jonkun exyneen matkailijan nyyhkinää?
ellauri043.html on line 2608: kuuntelee. Liekki lähenee.
ellauri043.html on line 2613: Sillä on päällä purppurainen mekko riekaleina. Mies on paljain päin kuten sekin, samanvärisessä tunikassa, ja kantaa pronssivaasia, josta nousee pieni sinnen liekki.
ellauri043.html on line 2621: Ketäs tää on? Eikai Luukkaassa mainittu Simo oikeamielinen? Ei ainakaan Stenvallin Simeoni. Ei Simo Frangen. Ei Simo Knuuttila. Eikai Helena vaan ole se hullu Virtamo? Joka hyysäs poneja ja oli väkisin tunkemassa sysmään? Ei ainakaan Helena Lindgren, ei hovioikeudenneuvos eikä samanniminen meikkitaiteilija, joka asui meidän rapussa Punavuoressa.
ellauri043.html on line 2646: Se kääntää silmäteränsä kohti kuin unesta heränneenä, pyyhkii sormillaan hitaasti kulmiaan ja sanoo kärsivällä äänellä:
ellauri043.html on line 2651: (Vitun Helena, siis Ennoia)
ellauri043.html on line 2679: Mahtava peräsin ja pulleat purjeet, kokka halkoi vaahtoa. Se hoki mulle: mitä välii jos tulee ikävyyxiä isänmaalle, vaik menetän kunkkuuden! Kuha sä kuulut mulle kotisohvalla!
ellauri043.html on line 2682: Kylsen palazin makkari oli sitten ihana! Se loju norsunluusängyllä, siveli mun tukkaa ja lauloi rakastuneella äänellä.
ellauri043.html on line 2708: Prounikos! Maailman suojelmuxet oli mustankipeitä sille, ja ankkuroi sen naisen ruumiiseen.
ellauri043.html on line 2711: Se oli Troijan Helena, jonka muistollekin runoilija Lällikooros kiroilee. Se oli Lucrezia, kunkkujen raiskaama herrasrouva. Se oli Delila, joka leikkas Homer Simpsonilta tukan. Se oli Burdan ja Ellen ja Eeva-lehden kansikuvatyttönä. Se oli tää Israelin tipsu joka antoi pukeille. Se rakastaa syrjähyppyjä, kuvainpalvontaa, hassuttelua ja tonttuilua. Se on ammattiauttanut kaikkia kansoja. Se on laulanut kaikilla autolautoilla. Se on nuollut kaikkia hengityssuojaimia.
ellauri043.html on line 2718: Mitä se mun napaa hankaa!…
ellauri043.html on line 2722: raivostuneen oloisena
ellauri043.html on line 2727: Mä ostin sen takas kuule, ja panin sen taas timmiin! Niin että Caius Caesar Galicula rakastu siien kun se halus bylsiä kuuta !
ellauri043.html on line 2747: Simuna
ellauri043.html on line 2749: Viattomana kuin Kristus, joka kuoli miesten takia, tää on omistautunut naisille. Sillä Jehovan kyvyttömyys osoittautuu Aatamin hairahduxessa, ja pitää nakata rodeen vanha laki, joka on järjestyxenvastainen.
ellauri043.html on line 2758: Se oot sinä!… Se oot siis sä? Mähän tunnen sun rikosrekisterin!
ellauri043.html on line 2760: Sä synnyit Gittoissa, lähellä Samariaa. Dositheos, sun eskariope, anto sulle potkut! Sä sätit P.Peeveliä kun se käänsi sulta naisen! Ja hävittyäs vielä P.Pieralle sä raippasit ja säikähdit niin, et heitit taikakalupussin jorpakkoon!
ellauri043.html on line 2761: Simon Magus (Simon Noita, Simon Taikuri tai Simon Tietäjä) oli ensimmäisellä vuosisadalla elänyt ihmeiden tekijä, joka mainitaan Apostolien teoissa sekä useissa apokryfisissä teksteissä. Antiikin maailmassa Simon Magus oli laajalti tunnettu etenkin Simon Pietarin vastustajana. Kristityt ovat maininneet hänet ensimmäisenä harhaoppisena, ja gnostilainen simonianismin lahko piti häntä ihmishahmoisena jumalana.
ellauri043.html on line 2762: Lähes kaikki säilyneet kuvaukset Simon Maguksesta sisältyvät varhaisten kirkkoisien Irenaeuksen, Justinos Marttyyrin ja Hippolytoksen teksteihin sekä apokryfiseen tekstiin Pietarin teot, jossa muun muassa kuvaillaan Roomassa käytyä Simon Maguksen ja Simon Pietarin välistä ”ihmekilpailua”. Pietarin teoissa kerrotaan, että Simon ”sai pronssikäärmeen liikkumaan, kivipatsaat nauramaan ja itsensä kohoamaan ilmaan”, kun taas Simon Pietari ”paransi sairaan sanan avulla ja sai sokean näkemään”.
ellauri043.html on line 2764: Apostolien teoissa kerrotaan Simonin hämmästyttäneen Samarian asukkaita noituuksillaan, mutta Filippuksen saarnaa kuultuaan ottaneen kristillisen kasteen. Tämän jälkeen hän näki Pietarin ja Johanneksen antavan seurakuntalaisille Pyhän Hengen panemalla kädet heidän päällensä, ja yritti rahalla ostaa tämän kyvyn itselleen.
ellauri043.html on line 2768: Hippolytuksen mukaan Simon Magus palasi Roomasta kotikaupunkiinsa Gittaan ja pyysi kannattajiaan hautaamaan hänet elävältä väitettyään, että hän nousisi kolmantena päivänä kuolleista. Ylösnousemusta ei kuitenkaan tapahtunut, vaan Simon Magus kuoli hautaansa.
ellauri043.html on line 2784: Se kun tuntee luonnonvoimat ja henkien ainesosat voi tehä ihmeitä. Se on kaikkien viisaiden unelma - ja se halu jäytää suakin. - Tunnusta pois!
ellauri043.html on line 2788: Roomalaisten keskuudessa mä lensin sirkuxessa niin korkeella ettei mua enää nähty. Nero käski mestata mut ja maahan putosikin lampaanpää, mut ei mun. Lopux mut haudattiin ilmielävänä,mut mä nousin kuolleista 3. päivänä. Todiste: mä oon tässä!
ellauri043.html on line 2796: Mä pystyn liikuttamaan pronssikäärmeitä, naurattamaan marmoripazaita, puhuttelemaan koiria. Mä näytän sulle hirmu läjän kultaa, mä asetan kuninkaita; sä näät kuinka yleisö antaa mulle ison käden. Mä pystyn kävelemään pilvessä, ja veden päällä talvella; menemään vuorten ylize elefantin peruukkina, esittämään nuorukaista, vanhusta, tiikeriä ja murkkua, ottaan sulta läyttyyn, antaa ize lättyyn sulle, toimimaan ukkosenjohdattimena. Kuulezä??
ellauri043.html on line 2805: Se on ylimmän kerroxen asukkaan ääni! Sillä tonttu iki-iäkäs sun jumala on tuli. Ja kaikki luomiset lähtee tän hellan purskahduxista.
ellauri043.html on line 2808: Sä tarviit tulikasteen. - Tän toisen kasteen jonka Jeesus ilmoitti, ja joka tuli apostolien päälle yhtenä myrskyisenä päivänä kun ikkuna jäi auki!
ellauri043.html on line 2844: Tuulenpuuska raottaa sumuverhoa — ja A. äkkää 2 miestä valkoisissa tunikoissa.
ellauri043.html on line 2848: Kakkosmies on pieni, läski, lättänenäinen kuin Camus, paxuniskainen, tukka käkkärä, naivi miini.
ellauri043.html on line 2913: Savu on haihtunut. Sää on hyvin selkeä. Kuu mollottaa.
ellauri043.html on line 2919: Mikäs teille tuli kun ette enää puhu ettekä pukahda
ellauri043.html on line 2981: Mä kerron enste minkä pitkän kaavan mukaan mä hankin mun doktriinin, ja jos löydät mun koko elämästä yhdenkin ilkityön, keskeytä mut, - sillä sellanen joka on mokannut teoissa voi tuottaa pahennusta sanoilla.
ellauri043.html on line 3000: Mun syntymäyönä äite oli poimivinaan kukkia järven rannalla. Ilmesty joku välähdys ja mun äiti turautti mut maailmaan nukutuxessa jouzenlaulun säestyxellä.
ellauri043.html on line 3003: Viistoistiaax asti mut upotettiin 3x vuodessa Asbadeian lähteeseen, joka vesi väljähtää väärät puheet; ja mun ruumista hierottiin snyzan lehdillä, jotta tulisin siveäx.
ellauri043.html on line 3006: Palmyrialainen prinsessa tuli hakee mua illalla ulos, tarjoten mulle aarteita joita se tiesi haudoissa. Dianan temppeliorja listi izensä epätoivoisena uhriveizellä; ja Kilikian kuvernööri lupaustensa lopuxi huusi mun perheelle et se tapattaisi mut; mut kuoli ize 3pv myöhemmin, roomalaistaen salamurhaan.
ellauri043.html on line 3020: Mä pidin neljä vuotta sen jälkeen turvan täysin rullalla pytagoralaisittain. Yllättävinkään pipi ei irrottanut musta edes huohhia; ja teatterissa kun mä tulin sisään mua kartettiin kuin haamua.
ellauri043.html on line 3031: Kun mun koeaika oli ohi, mä aloin neuvoa pappeja jotka oli unohtaneet perinteet.
ellauri043.html on line 3059: Mä olin eka Hyrkanian merellä saakka. Tein sinne rengasmatkan! Ja Barometrien maan kautta, sen mihin on haudattu Bukefalos, menin alas Niniveen. Kaupungin porteilla mua lähestyi 1 mies.
ellauri043.html on line 3061: Hyrkania oli muinainen Persian maakunta, joka sijaitsi Kaspianmeren etelärannalla nykyisten Iranin ja Turkmenistanin alueilla. Hyrkania on alueen kreikkalainen nimi, persiaksi sen nimi oli Varkâna. Antiikin aikana Kaspianmerta kutsuttiin myös nimellä Hyrkanianmeri. Hyrkaniasta tuli osa Persian valtakuntaa Kyyros Suuren ja Kambyseksen aikana noin 559-520 eaa.
ellauri043.html on line 3066: Mä! Mun hyvä husse! Mä rakastui teihin heti!
ellauri043.html on line 3067: Te olitte söpömpi kuin tyttö ja kauniimpi kuin jumala
ellauri043.html on line 3072: kuuntelematta sitä:
ellauri043.html on line 3076: Se halus lähteä mun messiin tulkixi.
ellauri043.html on line 3093: Ja satraapilta pääsi huuto, kun se näki noin kalpean kaverin.
ellauri043.html on line 3105: Kuningas otti mut vastaan jalkeillaan, hopeavaltaaistuimen vieressä, pyöressä tähtisalissa; — ja kupolissa roikkui huomaamattomissa langissa neljä isoa kultalintua, 2 siipeä per lintu levällään.
ellauri043.html on line 3109: uneksivastai:
ellauri043.html on line 3122: Kato näin, näätkö sä? Ja sit on temppeleitä, aukioita, saunoja, vesijohtoja! Palazit on päällystetty punaisella kuparilla!
ellauri043.html on line 3128: Pohjoisseinällä nousee torni joka kannattaa toista, kolmatta, neljättä, viidettä; ja sit on vielä 3 muuta! Kahdexas on kappeli vuoteella. Kukaan ei mene sisään paizi nainen jonka papit ovat valinneet Belus-jumalalle. Babylonin kuningas majoitti mut sinne.
ellauri043.html on line 3133: Muhun päin ei kukaan edes kazonut! Mulle ei jäänyt muuta kuin käveleminen kaduilla omine nokkineni. Tutustuin maan tapoihin; kävin työpajoissa; tutkin isoja koneita jotka kuljettaa vettä puutarhoihin. Mutta musta oli kurjaa olla erossa Maisterista.
ellauri043.html on line 3137: Lopulta lähdettiin Babylonista; ja kuun valossa me nähtiin yxkax empuusa.
ellauri043.html on line 3139: Empusa (m.kreik. Εμπουσα) on kreikkalaisessa mytologiassa hirviömäinen naispuolinen henkiolento, jonka jaloista toinen oli pronssinen ja toinen aasin jalka.[1] Tosin Aristofanes kertoo toisen jalan olevan kuparia ja toisen lehmän lantaa, kun Dionysos ja Ksanthias kohtasivat empusan matkalla Haadeeseen.
ellauri043.html on line 3159: Taxillassa, 5K linnoituxen pääkaupungissa Phraortes, Gangesin kuningas näytti meille viiden kyynärän korkuisten miesten kaartinsa, ja palazinsa puutarhoissa, vihreäbrokadisen paviljongin suojassa, valtavan efelantin, jota kuningattaret parfymoivat huvixeen. Se oli Poroxen sotaefelantti, joka oli paennut Alexanterin kuoleman jälkeen.
ellauri043.html on line 3181: Kun mä olin valmis lähtemään, kunkku antoi mulle parasollin ja sanoi: mulla on Induxella valkoisten kamelien siittola. Kun et enää halua niitä, puhalla niiden korviin. Ne tulee kyllä takaisin.
ellauri043.html on line 3186: Yhtenä päivänä musta lapsi joka piti kultaista käärmesauvaaa kädessä, johdatti meidät viisaiden ammattikorkeeseen. Iarkhas, niiden rehtori, puhui mulle mun esi-isistä, kaikista mun ajatuxista ja teoista, kaikista mun elämistä. Se oli ollut Indus-joki, ja se muistutti mua että mä olin kuljettanut proomuja Niilillä kuningas Sesostrixen aikaan.
ellauri043.html on line 3202: Me mentiin Aromaattisten seudun läpi, kautta Ganklgaridien maan, Comarian niemen, Sakhalinin niemimaan, Adramiittien ja Homeriittien reittiä; — sitten, Cassanianvuorten punaisen meren ja Topazos-saaren läpi, tultiin Etiopiaan pygmien kuningaskunnan puolelta.
ellauri043.html on line 3214: Ja kun tultiin kotiin, kaikki ne, jotka oltiin tunnettu ennen oli kuolleet.
ellauri043.html on line 3239: Knidoxella mä paransin Venuxeen rakastuneen.
ellauri043.html on line 3244: Joo, hullun joka oli jopa luvannut mennä sen kanssa naimisiin. — Naisen naiminen on vielä ok; mutta pazaan, se on jo tyhmää!
ellauri043.html on line 3329: Mutta aamulla, koulutunneilla, Menippos oli kalpea.
ellauri043.html on line 3345: Mun ei todellakaan pitäisi kuunnella tätä!
ellauri043.html on line 3350: ovia aukeni; ei kuitenkaan kuulunut askeilien eikä ovien ääniä. Maisteri hankkiutui Menippoxen viekkoon.
ellauri043.html on line 3351: Tästä morsian raivostui heti filosofeille. Kulta-astiasto, juomanlaskijat, kokit, leipurit hävisivät; katto lensi tiehensä, seinät murenivat; ja Apollonios jäi yxin, seisaalleen, ja sen jaloissa oli tää nainen kyynelissä. Se olikin vampyyri joka tyydytti nuoria kauniita miehiä syödäxeen niiden lihaa,
ellauri043.html on line 3365: Sinä iltana kun tultiin Rooman porteille…
ellauri043.html on line 3370: Joo, kertokaa mulle paavin kaupungista!
ellauri043.html on line 3375: Yx kännipää puhutteli meitä laulaen suloisella äänellä. Se oli Neron hautaruno (ei väliaivo), jolla oli valta nirhata jokainen joka kuunteli sitä huolimattomasti. Sillä oli selässä rasiasa 1 keisarin kitarasta otettu kieli. Mä sivuutin sen olankohautuxella. Se heitti meille lokaa päin pläsiä. Silloin mä irrotin vyöni ja annoin sen sille käteen.
ellauri043.html on line 3387: Keisari kuzui mut yöllä kotiinsa. Se leikki luunopilla Sporuxen kaa nojaten vasemmalla kyynärspäällä agaattiseen pöytään. Se kääntyi ja rypisti blondeja kulmakarvojaan. Mixetsä pelkää mua? Koska jumala joka teki susta pelottavan teki musta pelottoman, mä vastasin.
ellauri043.html on line 3421: Mä oon kipeä! Antakaa mun olla!
ellauri043.html on line 3428: Kuunnelkaa nyt. Tää näki Efesoxessa kun Domitianus tapettiin tapettiin Roomassa.
ellauri043.html on line 3445: Joojoo, teatterissa, keskellä päivää, lokakuun kolmantena (Helmin synttäri!) se huusi yhtäkkiä: Keisaria listitään! ja selosti vaihe vaiheelta: Nyt se rullaa lattialla! ouz! kylläpä se kamppailee! se nousee ylös! se koittaa paeta! ovet on kiinni! Ai! se on loppu nyt! Siinä se on kanttuvei!Ja sinä päivänä just, Titus Flavius Domitianus salamurhattiin, kuten tiedätte.
ellauri043.html on line 3451: Ilman pirun apua… kyllä kai…
ellauri043.html on line 3458: Se yritti tapattaa mut, se Domitianus! Damis oli paennut mun käskystä, ja mä olin yxin mun tyrmässä.
ellauri043.html on line 3464: Se oli kova veto, täytyy tunnustaa
ellauri043.html on line 3470: Viidennen tunnin hujakoilla sotilaat vei mut tuomioistuimeen. Mulla oli mun puhe ihan valmiina takin hihassa.
ellauri043.html on line 3476: Me muut oltiin Pouzzolesin rannalla! Me luultiin sut kuolleexi; me vollattiin. Kunnes kuudennella hetkellä te ilmestyitte yxkax, ja sanoitte meille: hei se oon mä tässä, ette kai ole pahassa paikassa!
ellauri043.html on line 3481: sivuun:
ellauri043.html on line 3528: Kato mä tunnen kaikki jumalat henkilökohtaisesti, kaikki riitit, kaikki rukouxet, kaikki oraakkelit! Mä oon käynyt Apollon pojan Trophoniuxen luolassa, mä leivoin syrakusalaisille ne kakut jotka ne vie vuorille! Mä oon selvinnyt Mithran 80 kokeesta ja Asterixin ja Obelixin olympialaisista! Mä olen likistellyt Sabasiuxen käärmettä! Mä oon ottanutvastaan kabiirien huivin! Mä oon pessyt mun Kyrbelettä Tuovilanlahen laineissa, ja viettänyt kolme kuuta Samothraken onkaloissa! Leikannut mun Attispalan ize irti!
ellauri043.html on line 3548: Ja nyt meillä jatkuu taas kulkurointi! Mennään pohjoiseen tällä kertaa, jouzenten ja lumien suuntaan. Valkoisella tasamaalla sokeat heppajalat särkee kavioillaan ulkomeren keijustoa.
ellauri043.html on line 3555: Tule! On aamunkoitto. Kukko on laulanut, hepo hirnahtanut, moottoritie on kuuma, taxi odottaa.
ellauri043.html on line 3568: Me lähetään etelään kuin Niklas, vuorten ja isojen ulapoiden taa, ezimään parfyymeista syytä rakkauteen. Saat haistaa myrrhodionin odööriä, joka saa heiverömmät hengiltä. Huuhdot kroppaas Junonian saaren ruusuöljyjärvessä. Näet kevätesikoilla uinuvan liskon joka herää kerran vuosisadassa kun paise (tai granaatti) kypsyy sen ozalla ja putoaa. Tähdet sykkii kuin silmät, laulukaskaat laulaa kuorossa kuin lyyrat, humalat hengittää ulos kuihtuneita kukkia; sun keuhkot laajenee ilmoissa (tai sävelmissä), ja sun sydämessä ja lätyssä. (tms runollista)
ellauri043.html on line 3601: According to ancient belief, the androdamas is a stone resembling the diamond, said to be found in the sands of the Red Sea, in squares or dies. Its name denotes the virtue belonging to it, namely, to restrain anger, mitigate lunacy, and lessen the gravity of the body. Source for information on Androdamas: Encyclopedia of Occultism and Parapsychology dictionary.
ellauri043.html on line 3602: Tätä salatietoa on aivan vitusti! No se tulee halvalla, eihän tarvi kun kexiä. Ja myy kuin Harry Potter.
ellauri043.html on line 3615: Sä tuut ymmärtämään kaikkien otusten kielen, karjunnat ja kujerruxet! (Ne sanoo ihan samaa kuin me: EAT! FUCK! KILL!)
ellauri043.html on line 3640: Älä itke Tapani! Sä tuut tuntemaan taustaprosessit jotka asuu luolissa kuin Oskar Puutula, ne jotka puhuu izexeen mezissä kuin 7 veljexen Lauri, ne jotka tekee aaltoja futismazeissa, ne jotka tyrkkii pilviä kuin muumit. Plus ne jotka supisee sun päässä ja haukkuu sua.
ellauri043.html on line 3646: Vyö kiinni! Sandaalin narut solmuun!
ellauri043.html on line 3662: Voi kun ne jo menisivät! Lähtisivät jo!
ellauri043.html on line 3669: Mä murran sun puolesta jumalten kassakaapit, me tiirikoidaan pyhäköt, järkkään sulle Pythian persettä!
ellauri043.html on line 3674: Apuuva! Seniori apuun!
ellauri043.html on line 3685: Mitä sais olla? Sun unelma? Kerro vaan, niin...
ellauri043.html on line 3691: Jeesus! Jeesuuus! Apuun nyt!
ellauri043.html on line 3711: Se ois just se ize! Se panee kruunun pois, ja me juzkataan ihan mies miehelle!
ellauri043.html on line 3739: Anna se on, Damis! Se uskoo niinkuin nauta vaan aidan veräjään. Sen jumalienpelko estää sitä tajuumasta niitä; omansa se diskonttaa kateexi kunkuxi!
ellauri043.html on line 3747: Se pakittaa kalliotasanteen reunan yli ja jää siihen leijumaan.
ellauri043.html on line 3752: Kaikkien muotojen yläpuolella kauempana kuin maa, taivaitten yläpuolella, on oivallusten ja niteiden maailma, täynnä Verbejä! (Seijan Panama, unelmien maa, ei yhtään substantiivia!) Yhdellä loikalla me päästään toiseen tilaan; ja sä käsität koko komeudessaan Ikuisen, Absoluutin, ravintola Olon!
ellauri043.html on line 3778: Sen maneeri puhua jumalista saa haluumaan tuntea ne.
ellauri043.html on line 3784: Barbaarit oli tuoneet omansa. Nee miehitti hiekkakummut joen rannalla. Niitä näki pitelemässä idoleitaan kuin isoja halvaantuneita lapsia; tai sit veneilemässä keskellä putouxia palmunrungolla, näyttäen kukaa onnenkaluja kaulassa, tatskoja käsissä ja rinnassa; ikä tää ole sen rikollisempaa kuin krikkalaisten, aasialaisten ja roomalaisten jumalat!
ellauri043.html on line 3786: Kun mä asuin Heliopolixen temppelissä, kazelin usein kaikkea mitä oli seinillä: korppikotkia kantamassa valtikoita, krokoja rämpyttämässä lyyraa, kuvia käärmemiehistä, lehmänpäisistä naisista rähmällään jättikyrpäisten jumalien edessä, ja niiden yliluonnolliset hahmot veti mut muihin maailmoihin. Ois ollut kiva tietää mitä niiden levolliset silmät näkivät.
ellauri043.html on line 3796: Ja se näkee maan tasalla kukkia, kiviä, kotiloita, puunoxia, epämääräisiä eläinhahmoja, sekä jonkinalisia rähmäsilmäisiä kääpiöitä; ne ovat jumalia. Se ratkee nauruun.
ellauri043.html on line 3800: pukeutuneena termiitixi, paljon isompana nyt kuin äsken, ihan kolossaalisena.
ellauri043.html on line 3831: Sitä mukaa kun ne alkavat muistuttaa enemmän ihmistä, ne ärsyttävät Antoniusta enemmän. Se lyö niitä nyrkillä, potkii niitä, hyökkää niiden kimppuun.
ellauri043.html on line 3833: Niistä tulee kauhistuttavia: korkeita töyhtöjä, silmiä, pullistuneita silmiä, käsiä jotka päättyy koukkukynsiin, hain hammaskaluja.
ellauri043.html on line 3836: Ja näiden jumalien edessä teurastetaan ihmisiä kivialttareilla; toisia kypsytetään sammioissa, murskataan vaunujen alla, naulataan puihin. Yxi niistä, joka on ruostuneesta raudasta ja häränsarvinen, popsii lapsia ja koirankakkoja. (Se on Moolok).
ellauri043.html on line 3849: Mutta jumalat vaativat aina kärsimyxiä. Sun omakin halusi…
ellauri043.html on line 3864: Kallionrako muuttuu laaxoxi. Lauma nautoja laiduntaa siellä nurmea.
ellauri043.html on line 3873: Koska se tarvii sadetta, se koittaa loizuilla pakottaa taivaan kunkun aukasemaan pilvihanat.
ellauri043.html on line 3897: Se on nuori, parraton, kauniimpi kuin tyttö ja läpikuultavien huntujen peitossa. Sen tiaran helmet loistavat doucement kuin kuut, tähtiketju tekee monta kierrosta sen rinnann ympäri - ja toinen käsi pään alla se lepää uneksuvan ja humaltuneen oloisena.
ellauri043.html on line 3939: Kahareisin lintujen päällä, kantotuoleihin kapaloituina, tönöttäen kultaistuimilla, ne matkustaa, unexii, käskee, juo viiniä, hengittää kukkia. Tanssijattaret pyörähtelee, jättiläiset jahtaa hirviöitä, yxinäiset meditoi luolien suuaukolla. Ei erota tähtiä silmäteristä, pilviä banderolleista, Riikinkukot ottaa juotavaa kultapölypuroista, paviljonkien koruommel sekottuu leobardien täpliin, värilliset säteet risteäbvät sinisessä ilmassa lentävien nuolten kaa ja suizutusastioiden joita heilutetaan.
ellauri043.html on line 3948: sokaistuneena:
ellauri043.html on line 3964: Punasten hummien vetämä sotavaunu, jota kuljettaa jalaton kuski, kuljettaa sinitaivaalla auringon mestaria. Kuunjumala saattelee sitä kolmen gasellin vetämässä makuuvaunussa.
ellauri043.html on line 3966: Polvillaan papukaijan selässä näyttää kauneuden jumalatar rakkaudelle, pojalleen, pyöreätä tissiä. Se on tuolla kauempana hyppelemässä ilosta preerioilla.
ellauri043.html on line 4000: Mä olen suuren almun maisteri, elukoiden apu, ja uskoville niinkuin maallisille mä luen lakia.
ellauri043.html on line 4002: Vapauttaakseni maailman mä päätin syntyä ihmisten joukkoon. Jumalat itkeskeli kun mä läxin.
ellauri043.html on line 4004: Mä hankin ekax naisen, kuten sopii: militäärirotua, kuninkaan puoliso, oikeinkin hyvä, erittäinkin kaunis, napa syvä, ruumis kiinteä kuin timantti; ja täysikun aikaan, ilman minkään miehenpuolen apua, mä menin sen vazaan.
ellauri043.html on line 4017: «Ja kun ne näkivät tähden pysähtyvän, he tunsivat suuren ilon!»
ellauri043.html on line 4048: Mut pantiin kouluun.
ellauri043.html on line 4056: «…Rabbien keskellä; ja kaikki jotka kuunteli sitä oli hämmästyneitä sen viisaudesta.»
ellauri043.html on line 4069: Puiden varjot kääntyivät; mutta sen puun varjo joka varjosti mua ei kääntynyt.
ellauri043.html on line 4072: ei pärjännyt mulle kirjoitusten tuntemisessä, atomien laskemisessa, elehvanttien ohjauxessa,
ellauri043.html on line 4073: savitöissä, astronomiassa, runoudessa, nyrkkitappelussa, missään taidoissa ja taiteissa!
ellauri043.html on line 4076: Noudattaaxeni hyviä tapoja, otin puolison — ja vietin päiviä mun kuinkaanpalazissa, helmiin puettuna,
ellauri043.html on line 4078: kazoin mun kansoja mun terassien korkeudesta, joissa on kaikuvia tiukuja.
ellauri043.html on line 4081: Mutta maailman kurjuuxien näkeminen pilas mun nautinnot.
ellauri043.html on line 4085: Mä kerjäsin maanteillä sonnustautuneena riepuihin jotka löytyi haudoista; ja kun löytyi myös
ellauri043.html on line 4088: ylettynyt kunnolla.)
ellauri043.html on line 4094: Sitten, kun mä oikein keskityin vielä isompaan meditaatioon, mä sain selville asioiden
ellauri043.html on line 4095: esanssin, muotojen silmänkääntötempun.
ellauri043.html on line 4097: Sitä mä oon usein ihmetellyt et mitä Buddhan ja Kristuxen ns. kultaisessa säännössä on niin hienoa. Et tee toiselle niinkuin haluisit ize izellesi tehtävän. Ei se ota huomioon sitä, et ihmiset on erilaisia. Joku majava EI halua, et hälisevä kettu tunkee koko ajan sen risumajaan, vaik se olis ketusta kuinka mukavaa. Parempi sääntö on: ota selvää, mitä se toinen haluu izelleen tehtävän, ja tee sille sitten niin. Sama pätee myös Kantin kategoriseen imperatiiviin. Ne on kaikki tollasia samis-periaatteita. Ällöön samixia.
ellauri043.html on line 4116: — mun karvat lähti, mun ruumis tuli mustaxi; mun silmät vajonneina silmäkuoppiin mustuttivat tähtiä kaivon pohjalla.
ellauri043.html on line 4124: Pirun kiusaus multa vielä puuttui.
ellauri043.html on line 4134: sivuun:
ellauri043.html on line 4144: Sitte se lähetti mulle sen tyttäret — kauniita, hyvinvarustettuja, kultavöissä, hampaaat valkoiset kuin jasmiini, reidet pyöreät kuin elefantin töppönen.
ellauri043.html on line 4145: Jotkut levittävät kätensä tanssiessaan, näyttääxeen kainalokuoppansa; Jotkut iskee silmää, jotkut purskahtaa nauruun, jotkut raottavat vaatteitaan. Siinä oli punastelevia neizyitä, ylväitä matroonoita, kuningattaria isoine pakaaseineen ja orjineen.
ellauri043.html on line 4161: Kun mä olin voittanut paholaisen, mä vietin 12 vuotta raviten izeäni yxinomaan hajuvesillä; — ja kun mä olin hankkinut 5 äijyyttä, 5 kykyä (tai tiedekuntaa), 10 voimaa, 18 mömmöä, ja tunkeutunt näkymättömän maailman 4 kehään, tekoäly oli mulla! Musta tuli Buddha!
ellauri043.html on line 4173: Olen antanut köyhille silkkipukuja, sänkyjä, tuoleja, taloja, kasoittain kultaaa ja timantteja. Olen antanut kädet käsipuolille, jalat ontuville, silmät sokeille; olen katkassut pääni päättömille. Kun olin kunkku, jaoin pois provinssit; kun olin bramiini, en halvexinut ketään. Kun olin erakko, sanoin helliä sanoja varkaalle joka suolisti mut. Kun olin tiikeri, annoin izeni kuolla nälkään.
ellauri043.html on line 4175: Ja tässä viimeisessä elämässä, kun olen saarnannut lakia, mulla ei ole enää mitään tekemistä. Iso periodi on läpivedetty! Ihmiset, eläimet, jumalat, bambut, valtameret, vuoret, Gangesin hiekanjyvät ja myriadin myriadit tähdet, kaikki kuolevat; —
ellauri043.html on line 4176: ja uusiin syntymisiin saakka liekki tanssii tuhottujen maailmojen raunioilla!
ellauri043.html on line 4180: Silloin jumallille tulee pyörrytystä. Ne horjuvat, kaatuvat kouristellen, ja oxentavat elämänsä. Niiden kruunut paukahtaa, niiden viirit lentää tiehensä. Ne repivät attribuuttinsa, sukuelimensä, heittävät olan yli kupit joista ne joi kuolemattomuutta, kuristavat izensä käärmeillään, häviävät savuna; — ja kun kaikki on hävinnyt…
ellauri043.html on line 4210: Kunnioita mua! Mä olen alkuliman aikalainen.
ellauri043.html on line 4212: Mä olen asunut muodottomassa maailmassa jossa torkahteli kaksineuvoisia otuxia, paxun ilmakehän painosta, hämärien aaltojen syvyydessä, — kun sormet, evät ja siivet sekoittuivat, ja kun päättömät silmät kelluivat kuin molluskit, ihmiskasvoisten härkien ja koiranjalkaisten käärmeiden ohessa.
ellauri043.html on line 4215: Näiden olentojen yhtyeen päälle Omoroca, vanteexi taipuneena, levitti naisenruumiinsa. Mutta Belus katkaisi sen siististi 2 puolikkaaxi , teki maan toisesta puolikkaasta ja taivaan toisesta, ja nää 2 samista maailmaa kazelevat vastavuoroisesti toisiaan.
ellauri043.html on line 4218: kaaoxen eka tietoisuus, sukelsin kuilusta kovettamaan matskua, säätelemään formuja; ja mä opetin humaaneille kalastusta, pirttiviljelystä, kaunokirjotusta ja kirkkohissaa.
ellauri043.html on line 4220: öSen koommin mä elin lammikoissa jotka jäi suuresta tuhotulvasta. Mutta aavikoituminen jatkuu niiden ympärillä, tuuli heittää niihin lisää hiekkaa, aurinko ahmii niitä; - ja mä kuolen mun kalkkikivipetille, kazellen veden läpi tähtiä. I'll be back!
ellauri043.html on line 4251: Ja ne löytää izensä tasanteelta nelkkarissa tornissa, joka on 6 muun tornin huipulla. Tornit kapenee ylöspäin mennessä niin et ne muodostaa hirmuisen pyramidin. Alhaalla erottuu iso musta massa - kaupunki epäilemättä - joka levilää tasangoille. Sää on kolea, taivas synkänsininen; tähdet vilkkuvat joukolla.
ellauri043.html on line 4312: Se on ruuhkan keskellä sypressibulevardilla. Vasemmalla ja oikealla pienet kujat vie kohti bungaloweja jotka on pystytetty granaattimezään jota suojaa ruusutrellixet.
ellauri043.html on line 4315: Miehiä enimmäxeen hiippalakeissa ja kimaramaisissa mekoissa kuin riikinkukot. On pohjoismaiden ukkoja karhunnahoissa, paimentolaisia ruskeissa villatakeissa, kalpeita gangesilaisia pitkät renkaat korvissa; ja rangit kuten kansat sekaisin, sillä matruusit ja kivenhakkaajat kyynärpäilee prinssejä jotka kantaa granaattitiaroja ja pitkiä sauvoja siselöidyillä nupeilla. Kaikki kulkee nenänreijät isoina saman himon vaivaamina.
ellauri043.html on line 4318: Aika ajoin ne vaivaantuvat sivummalle päästääxen ohize pitkät peitetyt härkävetoiset vaunut, tai ehkä aasin, jonka selässä on huntuihin paketoitu nainen, joka katoaa sekin lomamökkien suuntaan.
ellauri043.html on line 4323: Sypressien juurella on rivissä naisia kykkimässä hirvennahoilla, kaikilla on diadeemina naruseppele. Joillakin on upeet vetimet ja ne huutaa suureen ääneen ohikulkijoille. Aremmat piilottelee muotojaan käsivarsiin, samalla kuin joku madame, äiti kai, kannustaa niitä takaata. Toiset, musta saali päässä mut muuten aivan nakuina, näyttää kauempaa lihapazailta. Kun joku järbä heittää niille rahaa polville, ne nousee seisaalle.
ellauri043.html on line 4333: Nää on Babylonin neizeitä, jotka pitää myyjäisiä jumalattaren suuremmaxi kunniaxi.
ellauri043.html on line 4352: Ja se näyttää A:lle bulevardin päässä valaistun luolan kynnyxellä paaden joka esittää naisen sukuelintä (siis ulkosynnyttimiä, yxinkertaisesti pillua).
ellauri043.html on line 4366: Etkös sä izekin ajattele sitä jonain elävänä heppuna?
ellauri043.html on line 4375: Se huomaa ilmassa valoynsyrän vaakasuuntaisilla siivillä.
ellauri043.html on line 4399: Ensalkuun kun sä aloit napisemaan, sä nirhasit vanhimman luomista, salattujen eläinten Sepon, ihmissonnin. (Seppo sä olet oikea sonni!) Sit sä viettelit ekan ihmisparin, Nettorin ja Nepikkalanneen. (Nettori Nettori Nepikkalan nee, kyylällä tyttöjä hurmailee.) Sä levitit hämyä sydämmiin, sä tungit taivaaseen pataljoonia.
ellauri043.html on line 4402: Mulla oli meikäläiset, mun tiimi, tiernapojat, ja mä kazelin alas mun kotisohvalta kaikkia eri rangin tähtiä.
ellauri043.html on line 4404: Mitro Repo, mun poika, asui luoxepääsemättömässä paikassa (Kirkkonummella). Sillä oli siellä oma tsasouna, jossa se otti vastaan Kivelän vanhuxia, ja syötettyään niille mariannekarkkeja ja konjakkia pienestä litteästä pullosta se lemppas ne pihalle ja meni taas teeveeseen tienaamaan lisää massia. Sellainen isä Metro.
ellauri043.html on line 4409: Mä olin säätänyt laitumet, duunit, uhrausklapit, kuppikoot, sanat jotka pitää sanoa kun on unettomuutta (Äiti mä en saa unta!);- ja mun papit oli koko ajan rukousvartiossa, jotta jumalalle ei tulis yhtään harmillista taukoa. Peseydyttiin ihan vaan vesipesulla, uhrattiin leipää alttareilla, ja tunnustettiin rikoxia kovalla äänellä.
ellauri043.html on line 4415: Sillä aikaa kun taivaan vallat otti mittaa demoneista, Iranin lapset ajoi takaa käärmeitä. Kuningas, jota lukematon hovi palveli kontallaan asiakasrajapinnassa, käytti mun naamaria, piti mun kampausta (tai pipoa). Sen puutarhat oli taivaallisia; ja sen pazas esitti sitä suolistamassa mörköä, - vähän sellanen hyvä tekee selvää pahasta -logo.
ellauri043.html on line 4418: Sillä mun pitäisi kyllä jonain kauniina päivänä, kerta aika ei lopu kesken, voittaa lopullisesti Ahriman.
ellauri043.html on line 4421: Mutta meidän 2 välimatka hupenee, yö tulee! Tännepäin, Amtrakspandit, Izedit, Selluliitit! Apuun isä Metro! Ota miekka! Kautsukki, sun pitää tulla takaisin universaalisexi pelastuxexi, tuu mun puolelle!
ellauri043.html on line 4425: Mein Leben! Minuun osui! Ahriman, sä voitit mestaruuden!
ellauri043.html on line 4448: Missommun temppeli?
ellauri043.html on line 4450: Missommun amazonit?
ellauri043.html on line 4457: Sen kukat kuihtuu. Sen ylikypsät hetelmät putoaa. Leijonat ja sonnit kurottelee kaulojaan; hirvet mylvii loppuunpalaneina; mehiläiset tekee pörähdellen maassa kuolemaa.
ellauri043.html on line 4466: Ja kaukaa ääniä pääsee, murisee, ärisee, mylvii ja toitottaa. Yön tunkeus lisääntyy hengityistä. Putoo kuumia sadepisaroita.
ellauri043.html on line 4473: Ompas lettu elo, palmujen parfyymi, lehtivihreän havina, lähteiden läpinäkyvyys! Haluaisin lätistyä ihan levynä maahan tunteaxeni sen sydänalassa; ja mun elämä palais takasin ikinuorexi!
ellauri043.html on line 4478: Se kuulee kastanjettien ja symbolismin ääniä; ja, keskellä rustiikkia lössiä, valkoisiin punavöihin tunikoihin sonnustautuneet miehet tuo aasia, rikkaasti silattua, häntä valmisvaatteilla (tai nauhoilla) koristettuna, kaviot lakattuna.
ellauri043.html on line 4481: Laatikko, joka on peitetty keltaisella pressulla, heilahtelee sen selässä 2 korin välissä; yheen pannaan uhrilahjat: munia, rusinoita, päärynöitä ja juustoja, siipikarjaa, pikkurahoja; ja toinen on täynnä ruusuja, joita aasnkuljettajat heittelee eteensä mennessään.
ellauri043.html on line 4485: les joues fardées; une couronne d’olivier se ferme sur
ellauri043.html on line 4486: leur front par un médaillon à figurine; des
ellauri043.html on line 4496: Aasi on pyhästynyt (tai pidätetty). Otetaan huppu pois. Sen alla on toinen kirjekuori (tai kääre) mustasta huovasta. Sit 1 (naismaisesti laittautuneista, suom. huom.) miehistä alkaa vielä tanssia, pelehtien kalkkarokäärmeillä; toinen kontillaan lootan edessä lyö bongorumpuja; ja
ellauri043.html on line 4516: Usen me nukutaan taivasalla, ja me ei saada joka päivä hyvää huonepalvelua. Mezissä on muitakin varkaita. Pedot singahtaa koloistaan. Jyrkänteiden reunapolut on liukkaita. Tässä se! Mummi on tässä!
ellauri043.html on line 4526: Korkeemmalla kuin seetrit, se liitää sinisessä eetterissä. Valtavampana kuin tuuli, se ympäröi maailman. Sen hengitys tulee ulos tiikerien nenistä; sen ääni murajaa tulivuorissa; sen kiukustuminen on myrsky; sen ruumiin valeus kalventaa kuun. Se kypsyttää elon, se pullistaa korkit; se kasvattaa parran. Antakaa sille jotakin, se inhoaa pihejä!
ellauri043.html on line 4531: Laatikko raottuu; ja saattaa erottaa sinisen silkkikatoxen alla pienen Kybelen kuvan — paljetein säihkyvän, tornicoronaisen ja istuallaan punakivisessä vaunussa, jota vetää 2 leijonaa käpälä pystyssä.
ellauri043.html on line 4534: Väki tunkee nähdäxeen paremmin.
ellauri043.html on line 4550: Ne ruoskii izeään naganeilla rintoihin, ja lyönnit kuuntelee; tamburiinien nahka vipisee haljetaxeen. Ne ottaa esiin puukot ja naarmuttaa käsivarsia.
ellauri043.html on line 4566: kauhun vallassa:
ellauri043.html on line 4578: Pappi pirskottaa sillä porukat; ja kaikki — ml Anttu ja Ile — palavan puun ympärille keräntyneinä kazoo uhrin viimeisiä nytkähdyxiä.
ellauri043.html on line 4587: Sen reidet on kapeissa byysissä, joissa on värillisillä solmuilla sidottuja ruudunmuotosia reikiä siellä täällä . Se nojaa kyynärspäillä yhteen puunoxaan, huilu kädessä, vetelässä asennossa.
ellauri043.html on line 4599: Tavottaaxeni sut olen juossut joka paikan läpi — ja landella oli nälänhätä. Sä ot pettäny mua! Vitun väliä, mä rakastan sua! Kuumenna mun ruumis! Nussitaax!
ellauri043.html on line 4606: Ei tule kevättä enää, äiskä iänikuinen! Tykkäänhän mä susta, mutten enää pysty penetroimaan sun sitä yhtä paikkaa. Mä haluisin mieluummin tollasen printtimekon kun sulla. (Imi!) Mä kadehdin sun maidon täyttämiä rintoja, sun pitkää tukkaa, mullon kohtukateutta kun sullon noin mahtavat kinkut joista putkahtaa pentuja. Mixen mä ole sä! Mixen ole nainen! — Ei vittu ikinä! ala vetää! Mun äijyys etoo mua!
ellauri043.html on line 4626: Sängyllä erottaa miehen raadon. Verta valuu sen reidestä. Sen käsi roikkuu sängynreunalta; ja uliseva koira lipsuu sen kynsiä.
ellauri043.html on line 4629: Soihturivi estää näkemästä sen pärstäkerrointa; ja Antun valtaa ahistus. Se pelkää tunnistavansa ruumiissa yhen tutun.
ellauri043.html on line 4646: Haista meidän puskia! Nissä on narsisteja ja Vuokko Skogeja, jotka on poimittu sun mielixi sun (ent. sen) pörrösestä puutarhasta. Piristy, sä pelotat meitä!
ellauri043.html on line 4649: Sano jotakin! Mikä sua vaivaa? Haluuzä viiniä? Haluuzä nukkua meidän vuoteissa? Haluuzä syödä pikkulinnunmuotoisia hunajakexejä?
ellauri043.html on line 4652: Painetaan sen lonkkia, pumpataan sen rintaa! Noin! Noin! tunnezä meidän sormusten peittämät sormet pitkin sun ruumista, ja huulet jotka ezii sun suuta, ja hiuxet jotka lakasee sun reisiä? Palsamoitu jumala, joka et kuule meidän rukouxia!
ellauri043.html on line 4661: Ikävä kyllä! Valitettavasti! Musta veri valuu sen lumivalkeata lihaa! Kas täsä sen vääntyneet polvet; sen kyljet turpoavat. Sen kasvojen kukkaset on kostuttaneet purppuran. Se on vainaa! Se on poissa! Se on poistunut keskuudestamme! Siirtynyt ajasta ikuisuuteen! Nuollut lusikan! The parrot is no more! Itkekäämme! Olkaamme lohduttomia!
ellauri043.html on line 4688: Sä olit itäpakolainen; ja sä otit mut sykkyyn kasteesta väräjävänä, oi isä aurinkoinen! Sun pulut lenteli sun palttoon sinessä, meidän pusut (tai panot) sai puskat heilumaan; ja mä antauduin sun lemmelle, ihan nauttien mun vetelyydestä.
ellauri043.html on line 4700: Mun silmät umpeutuu, kert sut peittää pimeys. Nyt sä asut maapallon toisella puolella, lähellä mun kovinta kilpailijaa.
ellauri043.html on line 4704: Haloo Persephone, kaikki kaunis laskeutuu sun luoxe, eikä palaa!
ellauri043.html on line 4723: Se pitää kädellä kiinni pitkää mustan kaavun helmasta joka peittää harmittavasti sen kurvit, vasemmassa kädessä imeväinen jolle se antaa tissiä. Sen vieressä iso apina kykkii hiekassa.
ellauri043.html on line 4740: Mä oon hakenut sitä kaikilta kanavilta ja kaikista järvistä — plus kauempaakin, aina Foinikian Bybloxesta. Anubis pystykorva, pomppi mun ympärillä haukkua räksyttäen, ja tonki kuonollaan tamariinien kekoja. Kiitos, hyvä koirankuonolainen, kiitos! Hyvä poika!
ellauri043.html on line 4749: Se kamala punaturkkinen Taifuuni oli tappanut sen, pannut paloixi! Me löydettiin kaikki sen jäsenet. Paizi sitä joka pani mut paxuxi!
ellauri043.html on line 4771: Tää oli sun esi-isien uskonto! Sulla oli sen taikakalu kehdossa. (Kenties just se hävyxiin joutunut?)
ellauri043.html on line 4778: Ennenvanhaan, kun tuli kesä, tulva ajoi aavikolle epäpuhtaat otuxet. Ojat avautuivat, proomut törmäilivät toisiinsa, huokaileva maa joi joesta hyvän humalan, häränsarvinen jumala sä levisit mun rinnalle — ja kuuluui iänikuisen lehmän mölinä!
ellauri043.html on line 4781: Kylvöt, niitot, hirveä jyske varstojen ja viininkorjuut seurasivat toisiaan säännöllisesti, seuraten vuodenaikojen vaihtelua. Alituisesti puhtaina öinä suuret tähdet säteilivät. Päivät kylpivät muuttumattomassa loistossa. Kuin kuningaspari näkyivät aurinko ja kuu molemmissa päissä taivaanrantaa.
ellauri043.html on line 4784: Me hallinnoitiin kaxisteen ohuemmassa ilmanalassa, monarkkikaxoset, siipat ikuisudeen sylissä, — se, pidellen kukufapäistä valtikkaa, mulla oli lootuskukkavaltikka, molemmat pystyssä, kädet yhdessä; ja valtakunnan mulkkauxet ei hievauttaneet meidän asennetta.
ellauri043.html on line 4792: Eläinradan eläimet löytyivät sen laitumilta, täyttivät muodoillaan ja väreillään salaperäisen kirjoituxen. 12 alueeseen jaettuna kuten vuosi 12 kuukauteen — jokaisella kuukaudella, jokaisella päivällä oli jumalansa — se toisinsi taivaan muuttumatonta järjestystä; ja loppuunhengittänyt ihminen ei menettänyt hahmoaan; vaan täytettynä hajusteilla, tuhoutumattomaxi tehtynä, se oli nukkuva 3000 vuotta hiljaisessa Egyptissä.
ellauri043.html on line 4797: Sinne laskeuduttiin portaita jotka veivät saleihin, missä oli kopioituna hyvien ihmisten juhlat, pahojen kidutuxet, kaikki mikä tapahtuu kolmannessa näkymättömässä maailmassa. Pitkin seiniä kuolleet maalatuissa arkuissaan odottivat vuoroaan; Ja vaelluxesta vapautettu sielu jatkoi untaan uuteen elämään heräämiseen saakka.
ellauri043.html on line 4807: Ilmetty se! sen silmät; sen tukka, käkkärä kuin pässinsarvet! Sä jatkat sen töitä. Me kukitaan taas kuin lootuxet. Mä oon yhä iso Isis! Ei kukaan vielä ole nostanut mun mekkoa! Mun hedelmä on aurinko!
ellauri043.html on line 4810: Kevätaurinko, pilvet varjostavat sun nassun! Taifuunin hengitys ahmii pyramiidit. Näin just tässä sfinxin pakenevan. Se laukkasi kuin shakaali.
ellauri043.html on line 4813: Mä ezin mun pappeja, — mun pellavapukeisia pappeja, isoine harppuineen, jotka kantaa mystistä venettä (tai koria), joka on koristettu hopeakoukuilla.
ellauri043.html on line 4814: Ei enää järvijuhlia! Ei enää valaistusta mun suistossa! ei enää maitokupposia Philaissa! Apis ei ole ilmestynyt aikoihin.
ellauri043.html on line 4817: Egypti! Egypti! Sun isojen liikkumattomien jumalien olkapäät on linnunkakan valkaisemat, ja aavikolla käyvä tuli pyörittelee sun vainajien tuhkia! Anubis, varjojen vartija, älä lähe!
ellauri043.html on line 4828: Mut… mikä sulle tuli?… sun kädet on kylmät, sun pää pilkkii!
ellauri043.html on line 4865: Eikö susta tunnu että niillä on ... joskus ... vähän niinkuin aavistusta todesta?
ellauri043.html on line 4886: Mitäs se mulle kuuluu! Mun sydän kääntyy inhoten näiden elukkajumalien edessä, jotka puuhaa koko ajan verilöylyjä ja sukuruzia!
ellauri043.html on line 4908: Sähän just halusit tuntea ne. Alkaax sun usko horjua hullutusten kyydissä? Mitä sä pelkäät?
ellauri043.html on line 4912: Kalliot Anttua vastapätä ovat muuttuneet vuorexi.
ellauri043.html on line 4914: Jono pilviä leikkaa sen keskikorkeudella; ja päällä näkyy toinen vuori, valtava, ihan vihreä, jota risteävät epäsäännöttömästi laaxot, ja sen huipulla laakerimezässä, on kultakattoinen pronssinen palazi jonka pylväänpäät on norsunluuta.
ellauri043.html on line 4919: Juno,
ellauri043.html on line 4920: sen vieressä pyörittelee isoja silmiään. Niitä varjostaa diadeemi, mistä lähtee kuin höyrynä huntu joka liehuu tuulessa.
ellauri043.html on line 4925: Palazista oikealla, vanha ukkeli Neptunus razastaa delfiinillä, joka lyö evillään jotain isoa sinistä, joka on taivasta tai merta, sillä valtameren yleisnäköala jatkaa eetterin sinistä; 2 alkuainetta sekoittuu.
ellauri043.html on line 4929: Mars-patukka, puettuna vaskeen, heiluttaa raivokkaan näköisenä isoa kilpeään ja miekkaansa.
ellauri043.html on line 4935: Apollo kasvot loistaen ohjaa oikea käsi ojossa 4 valkoista laukkahevosta; ja Ceres härkien vetämissä vaunuissa tulee sitä kohti vasara ja sirppi kädessä.
ellauri043.html on line 4937: Bakkus tulee sen takana, hyvin matalassa urheiluvaunussa, jota laiskasti vetää veljexet kuin iljexet.
ellauri043.html on line 4938: Lihavana, parrattomana, ja pamperseja (tai viinirypälelehviä) ozalla, se kulkee ohi pitäen kraateria (tai juomamukia) josta läikkyy viiniä. Silenus sen vierellä toikkaroi aasilla. Pystykorvainen Pan puhaltaa huumepiikkiin (tai pan-huiluun); mimalloneidit takoo tampuurimajureja, mainadit viskoo kukkia, bakkantit heittää päätä taaxepäin, tukat hajalla.
ellauri043.html on line 4940: Diana, tunika käärittynä, tulee mezästä nymfeineen.
ellauri043.html on line 4942: Yhden luolan pohjalla, Vulkanus takoo kun rauta on kuuma kabiiriensa keskellä; siellä täällä vanhat Joet, nojaillen vihreisiin kiviin, kumoavat uurniaan, muusat laulavat seisaallaan laaxoissa.
ellauri043.html on line 4944: Ihan samanpituiset Hoorat pitää toisiaan kädestä; ja Merkurius on sijoittunut vinosti sateenkaarelle käärmesauvoineen, siivekkäine kannuxineen, ja olkihattuineen.
ellauri043.html on line 4950: Sillä on paljon blondia tukkaa joka valuu sen olkapäille, pienet tisuset, hoikka vyötärö, laajat lantiot kuin lyyrankaaret, 2 hyvin pyöreää reittä, polvi- ja nilkkakuopat herkät; lähellä sen suuta lepattelee perhonen. Sen vartalon upeus tekee sen ympärille helmiäisenä loistavan sädekehän; ja kaikki loput Olympoxesta kylpee punaisessa aamunsarastuxessa, joka saavuttaa tuskin havaittavasti sinitaivaan korkeuden.
ellauri043.html on line 4957: Mun rinta laajenee. Ennen tuntematon riemu laskeutuu mulle ihan sielun pohjalle! Onpa kaunista! Onpa todellakin kaunista!
ellauri043.html on line 4967: Sillä (Afrodite) ei ollut muuta duunia kuin olla vapaa ja söpönen. Sen löysät vaateet mahdollisti jalot asennot. Meren juhlapuhujan ääni läiski sonorisina aaltoina marmoriportaaleihin. Öljyllä hierottu efeebi paini nakupellenä auringon paisteessa. Kaikista uskonnollisin toiminto oli näyttää puhtaita muotoja.
ellauri043.html on line 4970: Ja nää miehet kunnioitti siippoja, vanhuxia, anojia. Herkkuleen temppelin takapihalla oli säälin alttari.
ellauri043.html on line 4977: Kumartuen Antun korvaan:
ellauri043.html on line 4982: Ja ne elää vieläkin! Keisari Konstan Pylkkänen jumaloi Apolloa. Kolminaisuus löytyy Samothraken mysteereistä, kaste Isixeltä, lunastus Isä Metrolta, jumalan uhraus Bakkuksen juhlista. Proserpina on neizyt… Aristaios on ilmetty Jésus!
ellauri043.html on line 4998: Mä uskon vaan yhteen (1) jumalaan, Iskään, — ja vaan yhteen (1) junioriin, jeesus kristuxeen, — jumalan esikoispoikaan — joka inkarnoitiin miehexi, — joka naulattiin ristiin rastiin — ja haudattiin, — joka nousi taivaaseen, —
ellauri043.html on line 4999: joka tulee tuomizemaan eläviä ja kuolleita, — jonka valtakunnalla ei ole loppua; — ja yhteen (1) pyhään henkeen, — ja yhteen ainoaan (1) katumuxen kasteeseen, — ja yhteen ainoaan (1) pyhään katolliseen kirkkoon, — ja (ikävä kyilä) vain yhteen (1) lihan ylösnousemuxeen, — ja ikuiseen elämään!
ellauri043.html on line 5019: Me tiedettiin se, meikämannet! Jumalista tulee loppu. Uranoksen pipun mutiloi Saturnus, Saturnuxen Jupiter. Sekin tuhoutuu. Kukin vuorollaan, kaikki aikanaan; se on kohtalo!
ellauri043.html on line 5036: No mä en sitten nähtävästi enää ole asioiden herra, hyvä on, hienoa, fraternityjen ja kreikkalaisten jumala, kaikkien kuninkaiden esi-isä, taivaan Agamemnon, vuorten Aladobix!
ellauri043.html on line 5039: Jumalaxitekemisen kotka, mikä Ereboxen puhallus on sut tuonut mulle asti? Tai, lennähdätkö Marsin kentältä tuomaan mulle viimeisen keisarin sielun?
ellauri043.html on line 5042: Mä en enää halua ihmissieluja! Pitäköön maa ne, ja heilukoot ne vaan omalla alhaisella tasollaan. Niillä on nyt orjansielu, ne unohtavat loukkauxet, esi-isät, valat! ja jokapaikassa tuulettavat parvityhmyydelle, keskinkertaisille yxilöille, rotusekaannuxelle!
ellauri043.html on line 5061: Ei pisaraakaan enää! Kun ambrosia loppuu, se on näkemiin Anu kuolemattomille!
ellauri043.html on line 5065: Kuppi liukuu sen käsistä, ja se nojaa kolumniin, tuntien kuolevansa. Ah mä kuolen!
ellauri043.html on line 5069: Juno
ellauri043.html on line 5076: Juno häviää ilmaan.
ellauri043.html on line 5087: Antakaa mun nähdä onko mun laivat jotka puskee briljanttia merta, palanneet mun 3 satamaan, mixi maaseutu näyttää hylätyltä, ja mitä nyt tekee Ateenan tytöt.
ellauri043.html on line 5090: Hekatombien kuussa mun koko kansa hankkiutui mun luo, virkamiesten ja pappien johtamana. Sitten ne tulivat esiin valkoisissa puvuissa ja kultaisissa villatakeissa, pitkät jonot neizyitä pidellen kuppeja, koreja, ja parasolleja; 300 uhrihärkää, vanhuxia Tintti-julisteineen (tai vihreine oxineen), sotilaat paukuttamassa haarniskojaan, efeebejä laulamassa virsiä, huilunsoittajia, lyyranrimputtajia, rapsodeita, tanssijoita, — vihdoin yhden pyörillä rullaavan kolmisoudun mastossa mun iso purje, jonka oli kirjoneet vuoden ajan ihan erityisellä tavalla ruokitut neizyet;
ellauri043.html on line 5091: Ja kun sitä näytettiin kaikilla kaduilla, kaikilla toreilla ja kaikkien temppelien edessä, keskellä kokoajan veisaavaa saattojoukkoa, se nousi askel askelelta Akropoliin kukkulalle, hipaisi porttipylväikköä, ja painui sisään Parthenoniin.
ellauri043.html on line 5098: Se havaizee takanaan raunion, päästää kirkaisun, ja lyötyään izeään ozaan putoaa selkä edellä kanveesiin.
ellauri043.html on line 5110: Mä olen voittanut Kerkoopit, amazonit ja kentaurit. Mä olen tappanut koko joukon kuninkaita. Mä olen rikkonut Akhelouxen (1 iso joki) tötterön (tai sarven). Mä olenhalkaissut vuoria, yhdistänyt valtameriä. Mä vapautin orjamaita; mä kansoitin asumattomia. Mä oon nähnyt koko Gallian. Mä olen kulkenut janoisen erämaan läpi. Mä olen puolustanut jumalia, ja pääsin irti Omphaloxesta. Mutta Olympos on liian painava. Mun kädet väsyy. Mäkin kuolen!
ellauri043.html on line 5114: Se sortuu raunioihin.
ellauri043.html on line 5120: Se on kaikki sun vika, Mikki! Olet oikea Pelle! Mixi sä laskeuduit mun maille? Kyllä minä sut myrkytän kuin oravan!
ellauri043.html on line 5135: Neptunus
ellauri043.html on line 5137: Mikä on? Mun kolmikärki ei enää nostata myrskyjä. Hirviöt jotka ennen pelotti mätänee nyt vetten pohjassa.
ellauri043.html on line 5152: mustiin pukeutuneena, ja keskellä susijengixi muttuneita koiria:
ellauri043.html on line 5157: Isojen mezien izenäisyys on harmaannuttanut mut, villielukoiden haju ja soiden uloshengitys. Naiset joiden raskauxia mä suojelin, synnyttää kuolleita lapsia. Kuu piijailee velhojen loizutessa. Mussa on jotain väkivallanhimoa ja suuruudenhulluutta. Mä haluan juoda myrkkyjä, hävitä höyryihin, uniin!…
ellauri043.html on line 5200: pystyssä vaunuissaan jota kuljettaa siipipyörät:
ellauri043.html on line 5210: Oli syytä estää mamujen tulo, jumalattomien, epikurolaisten ja kristittyjen! Korin salaisuus on paljastunut, pyhäkkö maallistunut, kaikki on mennyttä!
ellauri043.html on line 5236: Arkontin vaimo on mun puoliso! Lakikin on kännissä. Mulle vaan uusi laulu ja uusia muotoja!
ellauri043.html on line 5239: Tuli joka nieli mun äiten virtaa mun suonissa. Virratkoon vaan kovempaa, vaikka henki menisi!
ellauri043.html on line 5242: Mä antaudun teille, bakkantit! Ja viiniköynnös kietoutuu puunrunkoihin! Huutakaa, tanssikaa, väännelkää izeänne, hellikää izeänne! Vapauttakaa tiikeri ja orja! Purkaa lihaa julmilla hampailla!
ellauri043.html on line 5254: ruoskien juoxijoitaan, samalla kun sen valkaistuneet hiuxet lentävät:
ellauri043.html on line 5259: Mä oon jättänyt taaxeni kivisen Deloxen, niin puhtaana että kaikki siellä vaikuttaa nyt kuolleelta; ja mä koitan pästä Delfoihin ennen kuin sen inspiroiva höyry on kokonaan haihtunut. Muulit rouskuttavat sen laakeripuuta. Exynyt Pythia ei löydä edes kotiin.
ellauri043.html on line 5262: Keskittymällä kovemmin mä kekkaan hienosyisempiä runoja, ikuisia monumentteja kuin Horatius, ja kaiken mazkun läpäisee mun kitara, as it gently weeps!
ellauri043.html on line 5276: Mutta hevoset perääntyy, nousee pystyyn, särkee kärryt; ja sotkeutuneena vetoaisan kappaleisiin ja valjaiden solmuihin se putoaa syvyyteen pää edellä.
ellauri043.html on line 5288: Mä tein koko Helleenien maan horisontin mun vyöstä. Sen vainiot hehkuivat mun poskien punasta, sen joet oli leikattu mun huulten mallin mukaan, ja sen vuoret, valkoisemmat kuin mun kyyhkyset, sykkivät kuvanveistäjien käsissä. Mun sielu löytyi juhlien järjestyssäännöistä, kampausmalleista, filosofien dialogeista, tasavaltojen perustuslaeista. Mut mä hemmottelin miehiä liikaa! Rakkaudesta tuli mun kompastuskivi!
ellauri043.html on line 5302: Siltä menee sormi suuhun, ja piirtäen valtavan paraabelin kuin teiniveli,
ellauri043.html on line 5311:
|