Sainko turpiin, en enää muista,
ellauri001.html on line 797: Pikon laiturilla ja hyppii villinä.
Kerran putoon mattolaiturilta
ellauri001.html on line 809:
ellauri001.html on line 1012: siinä oli turva parhain.
ellauri001.html on line 1737: Rem tene, verba sequuntur.
ellauri001.html on line 1826: ja tapasin vanhan herran, joka puettuina oli turkiksiin ...
Totta turiset V-A, tuskin siitä aiemmin vapautuu.
ellauri001.html on line 1924: ja äiti niitä turhaan mulle kauppasi.
ellauri001.html on line 2046: Omiintuntoihin turhaan vetos
ellauri001.html on line 2343: The most common meter in scriptural literature is the anushtup meter which has eight syllables in each of the four quarters :
ellauri001.html on line 2345: pancamaM laghu sarvatra saptamaM dvicaturthayoH / viides lyhyt kaikkialla seitsemäs toisessa ja neljännessä
ellauri002.html on line 37: Täysin tehnyt turhaa työtä,
ellauri002.html on line 55: Christian Johann Heinrich Heine (alk. Chaim Harry Heine; 13. joulukuuta 1797 Düsseldorf – 17. helmikuuta 1856 Pariisi) oli yksi 1800-luvun tärkeimmistä saksalaisista runoilijoista. Heine syntyi juutalaisperheeseen Düsseldorfissa. Vuodesta 1831 Heine asui Pariisissa. Heine vietti boheemia elämää rikkaalta sukulaiselta saamiensa rahojen turvin. Düsseldorfin kaupunki jakaa joka toinen vuosi arvostetun Heinrich Heine -palkinnon, jonka arvo on 50 000 euroa. Robert Schumann on säveltänyt lukuisia liedejä Heinen teksteihin. Niistä laulusarjat Dichterliebe ja Liederkreis kuuluvat Franz Schubertin liedien ohella maailman tunnetuimpiin lauluteoksiin.
ellauri002.html on line 70: John Dowland (1563 – 1626) was an English Renaissance composer, lutenist, and singer. He is best known today for his melancholy songs such as "Come, heavy sleep", "Come again", "Flow my tears", "I saw my Lady weepe" and "In darkness let me dwell", but his instrumental music has undergone a major revival, and with the 20th century's early music revival, has been a continuing source of repertoire for lutenists and classical guitarists.
ellauri002.html on line 114: vaiko tyhjään turhuutehen syntynevi.
ellauri002.html on line 119: Tyhjään turhuuteenpa hyvinkin.
ellauri002.html on line 144: turpajouhet joutaville."
ellauri002.html on line 225: Pois tähdet turhat, en tahdo valoa,
ellauri002.html on line 246:
ellauri002.html on line 441: turta pää, ei kule ajatus.
ellauri002.html on line 511: conturbabimus illa, ne sciamus,
ellauri002.html on line 643:
ellauri002.html on line 657:
ellauri002.html on line 672: Sielun kumppanit nyt turhaan nakuilevat.
ellauri002.html on line 677:
ellauri002.html on line 749:
ellauri002.html on line 803:
ellauri002.html on line 812: amata nobis quantum amabitur nulla.
ellauri002.html on line 911:
ellauri002.html on line 1010: yhdestä turkulaisesta tytöstä
ellauri002.html on line 1468: Toisena kesänä (oisko ollut seitenviis?) tehtiin luokkakaverin kanssa pyöräretki Pariisista etelään. Tour de France siitä piti tulla, mutta mäet oli liian isoja, turnee kääntyi takaisin ennen aikojaan. Loiren linnojen reunustamaa rantaa palattiin. Mulla oli kymmenvaihteinen venäläinen harjoituskilpapyörä Старт Шоссе. Se oli hieno. Niitä möi yrmeä venäläinen Malmilla. (Neukkuajan jälkeen se oisi ollut mamu.) Pyöräkypäriä ei tunnettu. Teltta oli mukana. Vähän pelottavasti selvisi että pyöräveli puhuu ja kulkee unissaan. Bois de Boulognessa sattumalta tavattiin Petteri.
ellauri002.html on line 1489: Kesällä seiskytkuus olin vaihteeksi kunniani kukkuloilla, saatuani gradusta laudaturin (se käsitteli silkkihansikkain yhtä Jaakko Hintikan pöhkömmistä ajatuksista) ja samantien valmistuttuani lisensiaatiksi. (Sellainenkin oli vielä titteli.) Hain Asla-stipendiä ja sain, vuonna seiskytseitsemän syksyllä odotti lähtö Jenkkeihin.
ellauri002.html on line 1491: Tein filosofian sivulaudaturin toiminnan esittämisestä pelinä. Se oli mielestäni aika kiva idea. Olen palannut siihen toistekin. Käytin sitä MIT:n väitöskirjassa, ja postdokkina koitin formaalistaa sen malliteoreettisesti. Sellainen hyödytön askartelu meni pois muodista aika pian tekoälyn ekan aallon mukana. Sääli, lahjani viittaavat hyödyttömään askarteluun. Nyttemmin runoilen ja ratkon sanaristikkoja.
ellauri002.html on line 1676: Into the future
ellauri002.html on line 1678: Into the future.
ellauri002.html on line 1702: Ekassa tuotantokaudessa lupasin kertoa myös Sysmästä. Suopelto Sysmiössä oli vanhempien uusi kesäpaikka. Lapset alko kasvaa isoiks, Sommarhemin plottu umpeen, ja ne halus paremmat maisemat ja uimapaikat. Calle löysi Sysmästä vanhan osuuskaupan (sellainen oli muotia), entisen kievarin, jonka vieressä oli höyrylaivalaituri. Se remontoitiin perusteellisesti. Iso talo, pieni tontti, Päijänteen hulppeet maisemat. Meille lapsille se ei enää ollut mikään paikka, ei jäänyt kummempia muistoja. Vietin siellä ylioppilaskesää kuvista päätellen enimmäkseen yöpuvussa. Muistan että piirsin antiikin Kreikan karttoja.
ellauri002.html on line 1707: Joitakin hyviä muistojakin liittyy Suopeltoon, häät tietysti (siitä kertoo seuraava tuotantokausi), mutta myös jotkut talviretket dona Caritan seurassa, rättipokka jonka hävisin, siis voitin, ja metsästystorven soitto molemmista päistä; kesähetket Suopellon laiturilla.
ellauri002.html on line 1897: Bild - man kann auch sagen: Ansturm gegen die
ellauri002.html on line 1920: No se olikin itte asiassa aika paska, Hintikalta saatu vähemmän nerokas idea sekin, joka tapauksessa sellanen josta mun pienet aivot ei pystyneet kuorimaan esiin siihen mahd kätkeytyvää salattua nerokkuutta. Ite asiassa valitsin MITn aikanaan kahesta syystä: pro primo, tän suurisuuntaisen idean kehittelyyn tarvittiin syntaksin osaamista, ja pro secundo, halusin johki eurooppalaisempaan paikkaan, en mihkään all-american two horse towniin missä jengi kulkee pesislippikset tai stetsonit päässä ja käy kirkossa, god forbid. (Oops, anakronismi, nythän ne samat lippikset on päässä joka vitun turvelolla täällä kotisuomessakin. Stetsoneit ei sentään vielä.)
ellauri002.html on line 2010: vähitellen palaa, ja turta musta
ellauri002.html on line 2198: Mun lisänimi on "professorn", vähän naureskelee pampaksen pojat ja eteläsuomen sivistyneet kielipuolta vanhaa hurtti ukkoa. Oli siellä liikkiksiä tyyppejä, yks hirmu korsto 57 numeron saappaissa ei mahdu riviin, joko on varpaat tai kantapäät poissa linjasta. Se tykkäs kaivaa poteroita. Sen korsu hiekkamäen kyljessä oli kuin asemasodan bunkkeri, ratapölkyillä tuettu, joita se siirteli kuin korsia. Sit oli se toinen heppu jostain takametsistä, jonka felo oli rikki, "Pedin min je ruku", joka halus koittaa mun kirjoituskonetta. Iso sormi paino varmaan viittä nappia yhtä aikaa, vasarat tarttu toisiinsa. Tulkki tarvittiin, kun etelän alikessu puhutteli pampuscheja. Sit oli jotain etelän herraspoikia, von Konow kuin Ruuneperistä. Därek Breitenstein Venezuelasta, sittemmin osti apelta Eiran yksiön, koppava Eevan mies, jonka lapsi hukkui kalliolta Nauvossa. Mä kirjoittelin muistiin hurrien inttislangia, se vihko on kai jossain vielä tallessa. Ja luin C.S. Whiten kirjaa The Once and Future King. Siinä on hyvä pätkä murkuista, ihan kuin armeija, tai ihmiskunta. Jag tar hommio på det. Myror är idioter.
ellauri002.html on line 2212: Dona Carita pysyi uskollisena soturille. Soiteltiin sotkusta, jonkun kerran tavattiin Dragsvikissa. Sinne meni juna, jossa oli yksi ainoa vaunu. Pysäkki oli pimeä. Aika urhea oli Dona Carita.
ellauri003.html on line 127: Artturi, verstaan kurjistajain kartturi,
ellauri003.html on line 531: lähteville laiturilta hyvästejä heittää.
ellauri003.html on line 679: Lea ja Pauli. Merisntura. Arabialainen kahvila. Sakun hattu. Felafel. Pegboard.
ellauri003.html on line 867: turhaan Paulin kaa koitti kisata.
ellauri003.html on line 1139: Painan töitä, turruttavaa rutiinia.
ellauri003.html on line 1147: lähtee laiturilta 3. Kamala
ellauri003.html on line 1293: Es stürzt die Brücke und unter sie die Flut: Pian hajoo laituri, sen alta virtaa joki.
ellauri004.html on line 89: uteliaana tulee luo, töykkii turvalla.
ellauri004.html on line 157: Puolivälissä on turvallista,
ellauri004.html on line 312: ä Fennis mira feritas, foeda paupertas: non arma, non equi, non penates; victui herba, vestitui pelles, cubile humus... Idemque venatus viros pariter ac feminas alit; passim enim comitantur partemque praedae petunt... Securi adversus homines, securi adversus Deos rem difficillimam assecuti sunt, ut illis ne voto quidem opus esset. (Tacitus: Germania)
ellauri004.html on line 573: nyppii täit turkista, mahaa rapsuttaa.
ellauri004.html on line 664:
ellauri004.html on line 790: Membra quondam dicebant ventri, “Nosne te semper ministerio nostro alemus, dum tu summo otio frueris? Hoc non diutius faciemus.” Dum igitur ventri cibum subducunt, corpus debilitatum est, et membra sero invidiae suae paenituit.
ellauri004.html on line 922: Muuten tulee turpiin ja kovaa,
ellauri004.html on line 987: 25. laulu S. 151, s 14-22. - Ennen kuin ryhtyy käsittelemään korkeinta toivoa, jonka esineenä on Paratiisin autuus, Danten mielen valtaa hetkeksi maallinen isänmaa, Firenze, "lammashuone", jonne hän maanpaostaan toivoo palaavansa "pyhän laulunsa ansiosta" - komediansa, joka juuri oli valmistumaisillaan. Hän palaisi sinne kypsyneenä, ei enää häilyvän maallisen rakkauden, vaan ylevien sekä maallisten että taivaallisten seikkojen laulajana, ja saisi kauniissa kastekappelissaan (San Giovanni Firenzessä) laakeriseppeleen otsalleen - turha toivo, sillä parhaiksi viimeisteltyään komediansa hän kuoli kaukana rakkaasta ja sorretusta Firenzestään.
ellauri004.html on line 1006: Toinen turhamainen tyhmyri,
ellauri004.html on line 1369: tures/love&hap/">Mathematical models of love and happiness
ellauri004.html on line 1507: labuntur anni, nec pietas moram
ellauri004.html on line 1597: An nescis, mi fili, quantula prudentia mundus regatur.
ellauri004.html on line 1823: 2. Me olemme siis tapaturmaisesti syntyneet,
ellauri005.html on line 319: Tell nature of decay;
ellauri005.html on line 485: turhan päiten kilometritehtaalle 2016.
ellauri005.html on line 573: Aapat selvittelee hopeisia turkkeja.
ellauri005.html on line 635: Vapaus on moraalinvartijoille syiden allokaatiota, ketä syytetään ja kuka vastaa, kun hommat menee pieleen. Eli kenen syyttäminen, palkitseminen tai rankaisu toimii, muuttaa laskelmissa arvoja ja sitä lyytä käytöstä toivottuun suuntaan. Xerxes turhaan kiukuspäissään ruoski Hellespontosta, ei se siitä tehnyt parannusta. Se ei ole pelaaja.
ellauri005.html on line 1179: ´Cause men are so friendly, good-natured and kind.
ellauri005.html on line 1392: torstig av naturen
ellauri005.html on line 1481: ja turhaa järkeilyä, "nyt pohditaan"
ellauri006.html on line 58:
Scriptures out of church are blasphemies.
ellauri006.html on line 215: tää telttaväelle, turpiin tulee joka puolelta.
ellauri006.html on line 344: Vedetään niille turpaan
ellauri006.html on line 399: Nälkäkurjen vauhti kiihtyy loppupeleissä. Paljon samoja kauhuja kuin psalttarissa: Rako avautuu maahan, suuret mullit, koirat ja monet turilaat ahistavat ihmisapinoiden lisäksi, rutto ja pahat mutantit raatelee, ketut popsii. Hyvixet kahlaa vihollisten veressä. Piscuisia lapsia paiscataan kiwiin simona, räjäytetään muksut ilmaan, veri ja suolenpätkät tarkoin kuvaillaan. Se luo motivaatiota yhtä verisiin kostotoimiin. (Kaikkein pahinta tietenkin on, että sankarittaren sisko kuolee, menee 50% omat geenit. Darwin rulaa kuten aina.) Heroes in the half shell. Ja ihanku Austenilla, sankaritar pohtii kaiken aikaa kumman kosijoista ottaisi, vaaleen vaiko tumman. (Spoileri: Se ottaa sen blondin, kiltimmän, joka osaa leipoa. Niin aina.)
ellauri006.html on line 495: älkät turwatco nijhin jotca ei mitän ole
ellauri006.html on line 507: Cosca hän turilat heidän secaans lähetti
ellauri006.html on line 870: Secoita HERra ja turmele heidän kielens:
ellauri006.html on line 953: Pidäiskö sijs sen turhan oleman
ellauri006.html on line 1219: Se on turha että te warhain nouset
ellauri006.html on line 1306: Bildad: Allt det här beträffar bara ogudaktiga. Hans minne dör bort utur landet, han får inga gatunamn, han får ej barn och blomma bland sitt folk.
ellauri006.html on line 1325: 22 Veli Elefantti muistuttelee ikäwästi jopia, ettei se nyt ihan niin synnitön ole ollut. Tulihan sitä tehdyxi yhtä ja toista pikku wääryyttä: otti pantin weljeltä ilman syytä, riisu waatteen alastomalta (no ei se sitten ihan naku ollut), ei antanut wäsyneelle wettä juoda, kielsi isowaiselta leiwän, suosi isoisia, ajoi lesket tyköänsä pussit tyhjinä ja taittoi orpoin käsiwarret. Aika paska jutku saituri ize asiassa, jos tää on kaikki totta.
ellauri006.html on line 1333: Vähän se koittaa vihjailla siihenkin suuntaan, että puntit tasottuu pitkässä juoxussa, joko six että isäin synnit tosiaan maxatetaan jälkeläisillä myöhemmissä polvissa Darwinin kukkarosta, tai sitten vaan suurten lukujen lain voimasta, geenilotto arpoo kaikille ituradoille tasaisesti voittonumeroita:
ellauri006.html on line 1363: Ja (sanoo El Luihu) turhaan kiroot jumalaa, ei siihen satu. Ei sitä kiusaa paskan vertaa jos sa valitat, se tekee niinkuin sitä lystää. Sille on ihan sama onko sulla kivaa vaiko ei. Toiset ihmiset voi siitä välittää, välitä säkin siis niistä. Tää jumalasoopa on vaan silmiin saippuaa, turhaa koruompelua. (No ei El Luihu ihan tä sanonut, kuhan tulkkasin.)
ellauri006.html on line 1372: Se panee jopin ensin pääsykuulusteluun kuin Julien isä, se potkupalloparooni. Osaatkos vastata näihin laudaturtason tenttikysymyxiin: Minkä päällä seisoo maailma? Äläkä sano että noiden neljän elefantin, sillä et tästä selviä. Millainen on delfiinin vaakuna? Et tiedä? olet rotinkainen, tai rotinkainen on sua opettanut.
ellauri006.html on line 1419: Moraalissa on kyse meemeistä. Meemiä on kaikki se sälä, millä nää apinat säilyy hengisä kun meno on vaikeaa, kun ei olla puussa turvassa, pähkinöitä poskessa.
ellauri006.html on line 1492: We understand. You're not here for the ads, but seeking your soul's salvation. Wrong, friend, ads are just what you are here for, and for our remuneration. Ads help us keep the lights on and provide great Christian content for free. You have some software that's blocking ads turned on, so if you could please choose one of the following donations to keep supporting BibleStudyTools we'd really appreciate it. So will Google, our redeemer. And watch those ads too, and buy the stuff, it's our livelihood. Take it from us, it's morally good, God likes it. Kijtof.
ellauri006.html on line 1637:
ellauri006.html on line 1653: And this'll help things turn out for the best.
ellauri006.html on line 1780:
ellauri006.html on line 1807: kuten tuli turtselien silppurista.
ellauri007.html on line 26:
Huomaa et synnit on luonteenpiirteitä, paheet tapoja, rikoxet tekoja. Hemmoja rankaistaan uskonnossa niiden luonteesta, ei rikoxista. Luonnetta pitää muuttaa, kun on tapahtunut rikos. Ylpeä tekee rikoxia, jotka palvelee sen turhamaisuutta. Paperi T ihan oikeasti sanataituroi esim kappaleessa Yli. Arvaanpa et se on Ringa Mannerin ansiota. Tää sanoitus on selkeesti tyttöjen. Ne on vaan fiksumpia, sori jäbät. Naiset ja miehet räppää eri näkökulmista. Naiset anuksesta, miehet perseestä.
Vaikka päästiin viime savotassa kukox tunkiolle, on länsimaiden perikato lähellä, lähempänä ainakin kuin Oswald Spengler teoksessa Der Untergang des Abendlandes 1918 arvasi. Toisen maailmansodan jälkeen saatiin pystyyn vielä aivokuollut Nato, ja vihdoin viimein turpiin kommareille itänaapurissa. Hiton hieno savotta.
Multi phoebeique viri hoc perduntur in uno
ellauri007.html on line 132: Wäinö hirvi kuoli turvalleen katuun luotisateeseen.
ellauri007.html on line 133: Vaaransi liikennettä. Näin oli turvallisinta kaikille.
ellauri007.html on line 213: rikkaalle leskelle minkkiturkissa, joka sanoo
ellauri007.html on line 528: Places where tube is keeping me cold or high temperature
ellauri007.html on line 538: Proceed with caution. With nature.
ellauri007.html on line 857:
ellauri007.html on line 1128: Taputtelevat niitä turpaan
ellauri007.html on line 1279:
ellauri007.html on line 1368: The tanuki, or "raccoon-dog," is a staple of Japanese folkore. They're known as tricksters, shape-shifters...and as a symbol of good luck. You can find statues of them outside of restaurants throughout Japan. They're considered lucky because their enormous scrotums (which are called "kintama" or "golden balls," in Japanese) are the source of their supernatural powers. Too bad Mario didn't get a nice super-sized sack when he suited up in his "tanooki suit" (as it was spelled for the English language release of the game.)
ellauri007.html on line 1574: pian tuli turkista tappiin oma tekemästä.
ellauri007.html on line 1580: Takaan että ei tule ainakaan heti turpiin.
ellauri008.html on line 49: Conrad asettui 36-vuotiaana vuonna 1894 asumaan Englantiin. Hän meni naimisiin, sai kaksi lasta ja matkusteli edelleen satunnaisesti. Enimmän aikaa hän kuitenkin kirjoitti, ja 1895 ilmestyi ensimmäinen teos, Almayer’s Folly. Conrad jatkoi kirjoittamista elämänsä loppuun asti, ja hänen viimeinen romaaninsa, The Nature of Crime, ilmestyi 1924. Joseph Conrad kuoli vuonna 1924 sydänkohtaukseen.
ellauri008.html on line 303: Tai hauturi ottas mittaa takkaan.
ellauri008.html on line 389: siis turha meidän takamuksillamme
ellauri008.html on line 395: ihan turhaan koska kukaan kertomaan
ellauri008.html on line 468: His wife Jessie seemed a nice and good-looking fat creature, an excellent cook, a good and reposeful mattress for this hypersensitive, nerve-wracked man, who did not ask from his wife high intelligence, only an assuagement of life's vibrations.
ellauri008.html on line 470: He made me feel so natural and very much myself, that I was almost afraid of losing the thrill and wonder of being there, although I was vibrating with intense excitement inside. His eyes under their pent-house lids revealed the suffering and the intensity of his experiences; when he spoke of his work, there came over them a sort of misty, sensuous, dreamy look, but they seemed to hold deep down the ghosts of old adventures and experiences—once or twice there was something in them one almost suspected of being wicked. But then I believe whatever strange wickedness would tempt this super-subtle Pole, he would be held in restraint by an equally delicate sense of honour. In his talk he led me along many paths of his life, but I felt that he did not wish to explore the jungle of emotions that lay dense on either side, and that his apparent frankness had a great reserve.
ellauri008.html on line 498: Ns. jännät kirjat on enimmäkseen paskoja. Pageturnerit on perseestä, syvältä koko käsite. Hyvän kirjan voi laskee käsistä ja lukee uudestaan. Thrillereihin en koske tikulla. Dekkarista katon ensin lopusta kuka on murhaaja. Jos se on hyvä sen viitsii vielä lukea. Juoni ja kuka voitti on mulle ihan sama.
ellauri008.html on line 525: turhan paratiisimaiseen elämään
ellauri008.html on line 740: Tuttu juttu, Konrad levittää stereotypioita joka asiasta, se on kävelevä tai paremminkin kirjoittava klisheepankki. Vastaan siis samalla mitalla: polakit on persumoukkia, ja niin on brititkin. Vulgäärejä buldoggeja, inselaffeja. Saksalaisetkin on niihin nähden hienostuneita ja kulturelleja, ja se on jo jotakin.
ellauri008.html on line 745: Marvellous, he repeated, looking up at me. Look! the beauty! but that is nothing - look at the accuracy, the harmony. And so fragile! And so strong! And so exact! This is nature - the balance of colossal forces. Every star is so - and every blade of grass stands so - and the mighty kosmos in perfect equilibrium produces - this. This wonder; this masterpiece of nature - the great artist.
ellauri008.html on line 749: Man is amazing, but not a masterpiece, he said, keeping his eyes fixed on the glass case. Perhaps the artist was a little mad. Eh? What do you think? Sometimes it seems to me that man is come where he is not wanted, where there is no place for him; for if not, why should he want all the place? Why should he run about here and there making great noise about himself, talking about stars, disturbing the blades of grass? ...
ellauri008.html on line 869: Poistan varmistimen pistoolistani sanoi eräskin nazi Kulturfunktionär Hanns Johstin näytelmässä Schlageter 1933. No ei kai se sitä suorastaan poistanut, napsautti vaan pois päältä.
ellauri008.html on line 871: Aus dem Schlageter stammt auch die fälschlich Hermann Göring zugeschriebene Aussage: „Wenn ich Kultur höre … entsichere ich meinen Browning“ (1. Akt, 1. Szene). Johsts Widmung „Für Adolf Hitler in liebender Verehrung und unwandelbarer Treue“ beeindruckte Hitler ebenso wie der Inhalt des Stückes. Das Stück beschäftigt sich mit dem Freikorpskämpfer Albert Leo Schlageter, der während der Ruhrbesetzung (1923) von einem französischen Militärgericht zum Tode verurteilt wurde, da er Anschläge auf militärische Verkehrsverbindungen verübt hatte. Johst proklamierte ihn zum „ersten Soldaten des Dritten Reiches“.
ellauri008.html on line 913: LUKEn metsätuhoja, ympäristömyrkkyjä, turpeennostoa.
ellauri008.html on line 918: Pääkirjoitukset on aina samaa sodanlietsontaa ja länsipropagandaa. Loput lehdestä on ties mitä tuoteasettelua ja neuvokkeja kerskakulutukseen, löysää ihmetuubaa turistipapeilta, koko sivun potrettien kanssa tietysti, ne on halpaa palstantäytettä.
ellauri008.html on line 921: HS on Herlinien paskaplärä joka turhaan lausuu herrojensa nimeä, ja omaansa.
ellauri008.html on line 971: Ei niitä tauti pelota, ne on turvassa, vaan rahanmenetys.
ellauri008.html on line 1012: Aluxi mezä oli mulle turvapaikka.
ellauri008.html on line 1116: jonka työnkuvaan kuuluu Rinteen parturointi,
ellauri008.html on line 1171: turvattomuustoimiupseeri Karu Hefta.
ellauri008.html on line 1346: Niin että turhat humanistiaineet pois koulusta ja sijaan batmania, jerry cottonia ja battler brittonia. Vaativia asiatextejä sanoin ja selventävin mustavalkoisin kuvin aseista ja kirkkoveneistä.
ellauri008.html on line 1427: Esim. hengailemassa terdellä tai biizillä ilman turvavälejä.
ellauri008.html on line 1522: Et tarvi tavaroita, ne voi kierrättää, turhat voi
ellauri008.html on line 1546: Orjatyövoima, pyörälähetit, parturit ja stailaajat
ellauri008.html on line 1581: Tätähän se on, se moraali. Nilkkimäisiä kompetitiivisia alipelejä osin kooperatiivisen ylipelin alla. Ja sama uudestaan sisäkkäin kuin Hanoin tornit. Siitä on kyse. Niinkuin sanoo tuhat törkimystä: veronkierrosta on turha mäkättää, jos ei ole rikottu lakia. Silloin se on verosuunnittelua. Se että törkimykset itse lobbaa verolait on vaan voi. On noudatettu sääntöjä. Se on parhaan valtaa, aristokratiaa.
ellauri008.html on line 1590: political immaturity of the people,
ellauri008.html on line 1598: Brittikansa oli kypsynyt saatuaan useissa aiemmissa kapinoissa turpaan, mutta sillä pelillä saivat magna chartan ja parlamentin. Just sen verran niillä oli ollut valtaa tuotantokoneen rattaina. Kumoukset just niitä kypsyttivät, kääntelivät paistia, ei jäänyt tuleen makaamaan.
ellauri008.html on line 1785: yks kansanturvallisuuden proffa Tromssasta
ellauri008.html on line 1836: Mut turhautuneita ollaan ja vihaisia
ellauri008.html on line 1901: Pohjoismainen turva on korvattava
ellauri008.html on line 1913: Vuokraturvan omistaja ulahtaa,
ellauri008.html on line 2048: Eri maiden tai kultturien rajaviivalla.
ellauri008.html on line 2183: Mies oli iso ja turpeakasvoinen ja hänellä oli liian suuret paxusankaiset silmälasit ja rönsyilevät mustat viixet.
ellauri009.html on line 238: Mikä sen matikka sit on? Jotain mitä on paljon halvalla tuolla on vähän ja arvokasta täällä. Mausteet. Orjat. Ostohinta on halpa koska myyjät ovat köyhiä ja heikkoja. Niille tarttee maxaa vaan vähän, jos ei kelpaa, niin turpaan vaan. Kauppa kannattaa sikana vaan kun se perustuu ryöstöön.
ellauri009.html on line 299: Erityisen törkeetä oli keskiaasian muslimivaltioiden nitistys lännen tarvitseman öljyn vuoxi, Defending our vital interests. Afganistan, Irak, Isis, Iran nyt. Ristiretket v2.0, palkkasotureina firmat jotka kääri voitot ja jätti jälkeen savuavat rauniot. Telkan ääressä jännäävälle yleisölle tarjottiin valheita, jotka jättää kakkosexi ritareiden ballaadit. Kultturien kehdot lakoon, jäi vaan kodittomat terroristit pyörimään kuin kiukkuiset syysampiaiset. Kaunaset luuserit. Sotarikolliset. Toi vyöpommi on syntiä mut näillä kuhnureilla saa mielin määrin siviilejä listiä, voitte lukea sen meidän kirjoittamista pelisäännöistä. Naura sinäkin, sanoo rättipäille jenkit ja lännen hännystelijät ja räjäyttää ne matonkuteixi.
ellauri009.html on line 318: Kunkut, pressat aateli, tähdet, julkkixet, liput, vaakunat, sankarit, marssit, mainoxet, kotomaan koko kuva, koko murkkupesä muovailtuna leegoista, karkea märklin pienoismalli jotta turveloinkin tajuaa. Ihan sama tematiikka kuin kirkko ennen, ja toteemipaalu sitä aiemmin. Dunbarin luku, neandertaalin ystävien määrä on 150. Loppu on cro magnonin memetiikkaa, jolla miljoonat redusoidaan tohon sataan.
ellauri009.html on line 525: turha touhu, tietää vastauxen,
ellauri009.html on line 606: tai vielä joholle. Siis turpiin vaan
ellauri009.html on line 679: Ylpeys (turhamaisuus)
ellauri009.html on line 687:
ellauri009.html on line 723: Ylpeys on selkeesti sosiaalista, siis turhamaista:
ellauri009.html on line 728: Kuten veistelee Joseph Conrad, itse mitä turhamaisin mies:
ellauri009.html on line 861: ampuu kaukaa turvallisesti paremmilla aseilla,
ellauri009.html on line 946: Rukoillen hinkkasi, tolkutta muljotti, kynsi turpaa.
ellauri009.html on line 959: Teijan turskaa, murjun kanaa, maukasta lihaa, pussi nuudeleita.
ellauri009.html on line 1006: kytkin turvan, mukana vilkut, jarrupalat.
ellauri009.html on line 1051: Pikkuinen tallukka, turvaton kyherö, tuttu vihannes,
ellauri009.html on line 1342: turpa
ellauri009.html on line 1366: kunnioittivat sanataituria
ellauri009.html on line 1367: sanataituruudella.
ellauri009.html on line 1668: soturit tappajat
ellauri009.html on line 1804: Eikä maksa vaivaa marssittaa tässä esiin tiedon paradokseja. Vastaan niihin kuin pikku mummeli vastas Pertille: its no use Mr Russell, it´s turtles all the way down. Ei kukaan ehdi tietää tarpeeksi ennenkuin tilanne on ohi. Jos se ei ole looginen totuus se on luonnonlaki, ainakin se on fakta. Apina alkaa tafsata millisekunteja ennen kuin se aikoo tehdä niin.
ellauri011.html on line 34: Ihan se tieto, että elämä on ollut turhaa,
ellauri011.html on line 348: Jossa tää hörhöys säilyy turvassa muilta
ellauri011.html on line 380: Harmaaturkkinen koulukkaan isähahmo
ellauri011.html on line 390: Rahnat turhat luovuta maagin edustuskassaan
ellauri011.html on line 408: Tiedettä turha on jemmata, luonto sen näyttää.
ellauri011.html on line 422: Orjan turvan, vahvan kettingin jalkaan,
ellauri011.html on line 479: tai vielä vanhemmilta ajoilta turkkiin jäänyttä.
ellauri011.html on line 482: Taantua saa apinan turvaisaan puunlatvapesään,
ellauri011.html on line 483: bylsiä siellä kimpassa kuin bonobot, lohturunkata.
ellauri011.html on line 509: In 1974, he and his wife, Gisa, were arrested in Rio de Janeiro, where they were tortured for few days. Though the couple was released, his wife left him after this incidence as she suffered from Paranoia.
ellauri011.html on line 524: • In 2012, he gave a controversial comment about James Joyce's 'Ulysses,' that topped various polls to be named the greatest novel of the 20th century.
ellauri011.html on line 531: Paulo Coelho - Laura Byrne controversy koski näitä saatanallisen taiturimaisia säkeitä.
ellauri011.html on line 568: The grotesque climax of this portrait comes at a formal dinner which has no bearing on the plot (but then padding can become second nature). Some of the guests give him a smile of recognition, 'others merely smile and don't recognise me at all, but pretend to know who I am, because to admit otherwise would be to accept that the world they're living in doesn't exist, and that they are failing to keep up with the things that matter'. People can be so shallow sometimes.
ellauri011.html on line 706: Julistus on profetiaa. Sääennustusta. Se on nyt ajankohtaista. Paavo on Jeesuksen profeetta niinkuin Muhammed on Allahin. Muhammedin mielestä Jeesuskin oli profeetta, tosin pienempi kuin se, tai Aapraham. Sentään jotakin. Nokintajärjestys käy selväksi. Jihad ja ristiretkeily alkoi myöhemmin tonttipulan mukana. Sitä on taas ilmassa, odotettavissa iltaan saakka käsirysyä, mm. puolikuun ja ristin välistä. Lännen ristiretkeläiset kokoo voimiaan, talloo kuun sirppiä kuin sapelia suomen jellona. Vähän aasialaiset saa turkkiin. Ei oo tullut Alepposta aikapäiviin narusaippuaa. Kai ne kohta ottaa natsimenetelmät käyttöön.
ellauri011.html on line 728: Fast vissa kan drabbas av sagolik tur.
ellauri011.html on line 838: suoltaa joukkoon liturgista hippisoppaa ulkomuistista.
ellauri011.html on line 896: Karla on masis kylmiö koska se on liian etevä. Sellainen ei sovi naiselle. Onneksi sillä on tää brassibroileri. Se on sentään lohduttava tunari. Wannabe dervissi Paulo punainen turkkilainen ostopipo päässä lähtee etsimään dervissiveljiä. Löytyy yksi ranskis joka käskee Paulon tyhjentää mielensä aurinkoläikkään.
ellauri011.html on line 912: No, he did not love her. The night they returned from Asia, just after dinner, they made amazing love that left her soaking in sweat, satisfied, and ready to do anything for this man. But he was talking to her less and less.
ellauri011.html on line 989: Vintage sale, colour postcards cheap from last century.
ellauri011.html on line 1029: Yks sivuhenkilö, Paksu Bertta elää miehensä henkivakuutuxen koroilla. Sen mies oli Wisconsinin hyvänahkaisin mezästäjä, varmaan kunnioitti tappamiaan eläimiä hiljaisella hetkellä. Tästä kani kertoo huvittavan tarinan. Heppu yritti antaa turisteille hyvän opetuxen et kannattaa pitää silmät auki ampuessa. Mut yx opetettava ampuikin sitä vahingossa niskaan ja se kuoli. Hah hah. Niskalaukaus. Tää on vähän kuin se maailman parhaaxi äänestetty vizi mezästäjän harhalaukauxesta: varmistu ensin että kaverisi on oikeasti kuollut. Blam, ok mitä seuraavaxi?
ellauri011.html on line 1100: Tehdään pilkkaa kylän herrasväestä, jotka myisi sielunsa 11 kultaharkosta. Sillä muka Winsconsinin asukkaat ja niiden lapset pärjäis loppuikänsä. Alle euro päivässä per nuppi. Halpaa on eläminen missä tää Viskoosi nyt onkaan, brasseissako vaiko ehkä Pyreneillä. Siellähän kani bunkkaili kai aikanaan, siellä on enää mezästäjiä ja turisteja. Ja oli kelttejä. Olisitko keltti ja ojentaisit suolaa.
ellauri011.html on line 1126: Kanin uskonto on näät hippiys, se on: varasta kaikki mikä lähtee irti ilman hälytystä, myllää yhteen, siisti vähän ja myy käytettyjen aatteiden myymälässä uutena, afgaaniturkissa haisten pössyltä, kudottu oranssinpunakeltainen munapussihattu pömpöttäen rastaletin päällä.
ellauri011.html on line 1239: Britannian pääministeri rikkoo perustuslakia ja vittuilee päälle, vaatii parlamentin eroa. Mepit huutaa täyttä kurkkua kuin mölyapinat. Vetää turpiin toisilleen, tulee stiff upper lip. OOODÖÖÖ!!!
ellauri011.html on line 1336: The emergence of public opinion as a significant force in the political realm can be dated to the late 17th century. However, opinion had been regarded as having singular importance since far earlier. Medieval fama publica or vox et fama communis had great legal and social importance from the 12th and 13th centuries onward. Later, William Shakespeare called public opinion the "mistress of success" and Blaise Pascal thought it was "the queen of the world".
ellauri011.html on line 1342: In his 1672 essay On the Original and Nature of Government, William Temple gave an early formulation of the importance of public opinion. He observed that "when vast numbers of men submit their lives and fortunes absolutely to the will of one, it must be force of custom, or opinion which subjects power to authority".
ellauri011.html on line 1346: An institution of central importance in the development of public opinion, was the coffee-house, which became widespread throughout Europe in the mid-17th century. Although Charles II later tried to suppress the London coffeehouses as "places where the disaffected met, and spread scandalous reports concerning the conduct of His Majesty and his Ministers", the public flocked to them.
ellauri011.html on line 1352: Julkinen mielipide on muillakin apinoilla, ne huhuilee kuorossa harmaaselille yläoksilta. Se on turvallisempi ja toimivampi keino alamaisille kuin yhteiskuntasopimus.
ellauri012.html on line 54: Absurdismin nimiin turhan useinkin vannova Carlson murjoo metaforaa kuin käärme kuristaa valkoista joutsenta hiihdettyään katuja pitkin kovakouraisten jengiläisten ympyröimäksi räppitaistelun keskelle.
ellauri012.html on line 158: turvatta totisen luojan:
ellauri012.html on line 163: turvatta totisen luojan:
ellauri012.html on line 171: turvatta totisen luojan.
ellauri012.html on line 188: Are second nature to me now
ellauri012.html on line 197: Are second nature to me now
ellauri012.html on line 257: Jos voisin uskoa että olet yhtä varma mun ansioista kuin mä olen sun, voisin sanoa että me oltiin kerran sellainen pari. Voi ei! Miten on mahdollista etten ole varma sun ajatuksista? Jos epäilisin niitä, sun yleinen arvostus riittäisi vakuuttamaan mut. Kuka ei ois halunnut sua luokseen? Etkö sä saanut kaikkien katseet perääsi? Naisetkin aika hävyttömästi näytti sulle, että tykkäs susta enemmän kuin pelkästään arvosti. Jotkut jotka kehu omia aviosiippojaan kadehti kuitenkin mun onnea. Mut kuka pystyiskään suoa vastustamaan. Sun maineesi, joka houkuttelee niin kovasti meitä turhamaisia naisia, sun tyyli, toi pilke sun silmässä joka ilmaisee sun nokkeluutta, sun sujuva ja elegantti juttelu joka kääntää kaikki jutut hyvin päin, sanalla sanoen kaikki puhui sun puolesta. Ihan toinen juttu kuin tylsät koulumestarit jotka tietää kaiken muttei osaa edes keskustella, ja jotka kaikesta fiksuudestaan huolimatta ei saa edes naista joka on niitä tyhmempi.
ellauri012.html on line 267: Voi surkeus! Onpa hullua selitellä näin. Täällä on vaan jumalankuvia, ja mä puhun vaan miehistä! Sä olit julma aihe tähän käytökselläs, senkin uskoton! Pitikö sun kerralla katkaista tää suhde! Mikset edes huijannut mua jonkin aikaa sen sijaan että heti hylkäsit? Olisit edes antanut jotain loppumerkkejä rakkaudesta, mä olisin kyllä uskonut ne. Mutta turhaan uskottelen itselleni että sä voisit olla uskollinen; sä et ole esittänyt mitään lieventäviä asianhaaroja. Mun oikeesti pitäis nähdä sut, mut jos se ei onnistu, tyydyn pariin riviin sulta postissa. Onko se nyt rakastavan niin vaikee kirjoittaa? En pyydä niitä sun opettavaisia kirjeitä, joilla tavoittelet mainetta; mä haluun vaan kirjeitä suoraan sydämestä, mitä käsi ei edes voi kirjoittaa kyllin nopeasti. Miksi petin itseäni toiveilla että sä olisit kokonaan mun, kun menin nunnaksi, ja lupasin elää niiden lakien mukaan? Siinä en oikeasti luvannut muuta kuin olla yksin sun, ja suostuin vankilaan jonka sä mulle määräsit. Vain kuolema saa mut pois tästä luostarista johon sä mut länttäsit; ja sit mun tuhat odottaa täällä sun tuhkia pölistäkseen vielä maassakin sun edessäs.
ellauri012.html on line 289: Jos olisin voinut kuvitella että kirje, joka ei ollut tarkoitettu sulle, voisi joutua sun käsiisi, olisin ollut varovaisempi enkä pannut siihen mitään mikä olisi voinut herättää sussa menneiden vastoinkäymistemme muistot. Kuvasin rohkein vedoin menetyksieni sarjan ystävälle saadakseni hänet järkiinsä omasta menetyksestään. Jos olen tällä hyväntahtoisella keinolla häirinnyt sinun rauhaasi, koetan nyt kuivata nuo kyyneleet, jotka surullinen kuvaus sai sinut vuodattamaan; koetan sulauttaa oman suruni sinun suruusi, ja vuodattaa sydämeni sinun eteesi; lyhyesti, avata silmiesi eteen koko hätäni, ja sieluni salaisuuden, jonka turhamaisuuteni on tähän saakka salannut muulta maailmalta, ja jonka sinä nyt pakotat esiin minusta, huolimatta päinvastaisista päätöksistäni.
ellauri012.html on line 291: On totta, että tuntiessani onnettomuudet jotka meitä kohtasivat, ja pannessani merkille, että mitään muutosta tilassamme ei ollut odotettavissa; että nuo menestyken päivät jotka viettelivät meidät olivat nyt ohitse, eikä jäänyt mitään paitsi pyyhkiminen mielistämme töin ja tuskin kaikki merkit ja muistikuvat niistä, olin toivonut löytäväni filosofiasta ja uskonnosta lääkkeen häpeääni; hain turvapaikkaa rakkaudelta. Kokeilin lupausten antamista kovettaakseni sydämeni. Mutta mitä voitan tällä? Himoni on poistettu kirurgisesti, mutta ajatukset juoksee villinä. Lupaan itselleni että unohdan sinut, mutten voi ajatella sitäkään rakastamatta sinua. Rakkauteni ei yhtään vähenny näistä mietteistä joilla koitan vapauttaa itseni. Minua ympäröivä hiljaisuus saa minut herkemmäksi nille, ja aina kun olen työtön, tästä tulee mun lomautuksen yksinomainen harrastus. Kunnes tuhannen hyödyttömän yrityksen jälkeen alan vakuuttua että on turha vaiva koittaa vapauttaa itseni; ja että riittävää viisautta on että salaan kaikilta muilta paitsi sulta miten sekaisin ja heikko olen.
ellauri012.html on line 299: Mitä kaikkea mä oonkaan koittanut! Mä olen nostanut käteni itseäni vastaan; olen treenannut niin maan perhanasti; kirjoitan kommentteja Paavaliin (paska homma); kinaan Aristoteleen kanssa: lyhyesti sanoen teen kaikkea mitä tein ennen kuin bylsin sua, mut kaikki turhaan; mikään ei onnistu sua torjumaan. Voi nenä, älä lisää mun kurjuutta olemalla uskollinen; unohda, jos voit, suosionosoituksesi ja niiden antama oikeutus muhun; anna mun välittää susta viis. Kadehdin niiden onnea jotka ei oo koskaan rakastaneet; onpa heillä rauhallista ja iisi olo! Mutta nautinnon vuoksea seuraa aina katkeruuden luode; olen nyt siitä vissin varma; mut vaikka mua ei enää petä rakkaus, en ole parantunut. Järki tuomitsee, mut sydän hurraa. On se heikkoa etten pysty vapautumaan tunteesta jonka niin monet asiat, tää paikka, mun persoona ja mun häpeä koittaa tuhota. Annan periksi välittämättä että parempi vastustuskyky pyyhkisi pois mun vanhat synnit, ja korvaisi ne ansioilla ja laakereilla. Miksi sä käytät kaunopuheisuuttas haukkuakses mun pakoa ja vaikenemista? Lakkaa puhumasta meidän jimbajamboista ja sun täsmällisestä osanotosta niihin tilaisuuksiin, mulla on tarpeeksi kärsimistä ilman että ajattelen niitäkin. Kai filosofiasta olisi paljon etua, jos sen avulla opittaisiin hallitsemaan himojamme? Kyllä tässä piisaa ponnistusta, repsahduksia, angstausta! Mitenkä kauan me ollaan eksyksissä tässä sotkussa, kykenemättöminä järkeilemään, hillitsemään itseämme, hallitsemaan tunteitamme?
ellauri012.html on line 311: Tehdäkseni tän helpommaksi, kerron miksi pakotin sut menee ekana luostariin; ja anna anteeksi jos tällä suututan nyt sut, tää on osa mun suunnitelmaa saada sut vihaiseksi mulle. Kun mun kassien kävi köpelösti, olin vitun vihainen, ja pidin kaikkia muita äijiä mun kilpakosijoina. Rakkaus on epäluuloinen kuin piru. Pelkäsin yhtä jos toista koska olin niin defekti, näinhän mun oman esimerkin uskottomuudesta, ja siksi pelkäsin että sä joka olit niin tottunut saamaan multa munaa, menisit uuden kanssa aika äkkiä. Mustasukkaisuus voi uskoa vaikka mitä kauheaa. Halusin varmistaa ettet pääse tekee musta aisankannattajaa. Siks uskottelin niin kovasti että sun pitää mennä luostariin; että säädyllisyys ja meidän ystävyys jo edellytti sitä; ja että sun turvallisuuskin vaati sen. Sellaisen koston jälkeen mitä mulle tehtiin, sä et oisi turvassa muualla kuin luostarissa.
ellauri012.html on line 334: Jotkut jumala pelastaa panemalla ne kärsimään. Rukoileppa siis sinä että minä pelastun, sä joka itket niin paljon ja olet hyvin pyhä. Ja herra, vaikka mun sydän rakastaakin sun luomusta, sun käsi voi putsata sen muusta kuin rakkaudesta suhun. (Siitä ei kyllä tule lapsia, mut mullahan on jo yksi jossakin.) Paras rakkaus Heloiselle on nyt jättää se rauhaan sinne luostariin. Sen mä oon nyt päättänyt: tää kirje on mun laitimmainen erehdys. (Erehdys: niitä tuli vielä lisää.) Moido. Jos mä kuolen täällä, niin mä käsken että mun ruumis viedään Parakleteen. Sittenhän sa näät mut siinä kunnossa; ei siksi, et sä itkisit, koska se on myöhäistä; vollota mieluummin nyt ja sammuta sillä mussa palava roihu. Vaan siksi, et sun pitää nähdä mut jotta sun usko vahvistuu kun näät tän haaskan, ja mun loppu kertoo paljon puhuvasti miten käy kun rakastaa munatonta miestä. Toivon et sä haluisit kuoltuasi tulla haudatuksi jonnee lähelle. Sun tuhka on sit jo suht turvassa, varsinkin kun mun munat meni roskikseen. Ja sun kanssa mun hauta näyttää hienommalta ja meistä tulee julkkikset.
ellauri012.html on line 369: Näiden taistelujen keskellä koitan edes piilottaa heikkouteni niiltä jotka sä olet antanut mun hoitoon. Kaikki mun alaiset ihailee mun hyvettä, mut jos niiden silmät vois tunkeutua mun sydämeen, mitä ne näkiskään siellä? Mun tunteet siellä kapinoi; mä käsken muita mutten pysty käskee itseäni. Mulla on valepuku, ja tää valehyve on tosi pahe. Miehet pitää mua kiitettävänä, mut mä olen syyllinen jahven silmissä; niiltä ei mikään pysy piilossa, ja se näkee suonikiekuroiden läpi suoraan sydämeen. Mä en välty paljastukselta. Ja kuitenkin on kova homma pitää yllä edes tää hyveen näköiskuva, joten kait tääkin teeskentely jotain hyvittää. En aiheuta skandaalia maailmalle, joka on herkkä ottamaan huonoja vaikutteita; en heiluta hyveen venettä noille jotka on mun käskyläisiä. Sydän täynnä rakkauta yhteen mieheen opetan niitä rakastamaaan yhtä jumalaa. Maisten nautintojen hurmaamana koitan näyttää niille että ne on kaikki turhuutta ja petosta. Mulla on just tarpeeksi voimaa kätkeä niiltä mun kaipaus, sitä kai on pidettävä armon työnä. Jos se ei saa mun aikomuksia hyviksi, se ainakin estää mua jauhautumasta jyviksi.
ellauri012.html on line 371: Ja siltikin on turha edes yrittää erottaa näitä kahta: ne jotka ei ole vanhurskaita on syntisiä, ja ne jotka hidastelee hyvän kanssa jää siitä jälkeen. Sitäpaitsi ei pitäisi olla muita motiiveja kuin rakkaus jumalaan. Voi vinde! mitä toivoa on sit mulla? Mun sekavuus johtu enemmän pelosta loukata miestä kuin suututtaa jumalaa, ja mä käytän vähemmän aikaa sen miettimiseen kuin edelliseen. Just niin, sun käsky vaan, eikä mikään oikee kutsumus lähetti mut tähän luostariin; mä koitin helpottaa sun oloa enkä pyhittää itseäni. Mä oon niin onneton! Mä revin itseni irti kaikesta mistä pidin; hautaan itseni elävältä; harjoitan mitä tiukinta paastoa ja kaikkia muita julmuuksia joita täällä tehdään; ruokin itseäni kyynelillä ja suruilla; ja tästä huolimatta en ansaitse mitään näillä harjoituksilla. Mun väärä hartaus on kauan pettänyt niin sua kuin muitakin, sä oot luullut että mä oon rauhoittunut vaikka mä oon häiriintyneempi kuin mä oon ollut ikinä. Sä uskottelit itsellesi että mä olin ihan omistautunut tälle hommalle, mutta mulla ei ollut muuta harrastusta kuin tää rakkaus. Tässä harhassa sä pyydät multa rukouksia - hitsi! mä tarvitsen niitä sulta! Älä oleta mitään mun hyveistä tai huolesta; mä horjun, tue mua sun neuvoilla; mä oon heikko, vahvista ja ohjaa mua sun ohjeistuksilla.
ellauri012.html on line 373: Oliko sulla mitään syytä kiittää mua? Kiitoksesta on usein haittaa niille joita kiitetään: salainen turhamaisuus syttyy sydämeen, sokeuttaa, ja peittää haavat jotka oli vasta puoliksi parantuneet. Viettelijä imartelee, ja samalla pilaa ihmisen. Rehellinen ystävä ei salaa mitään, eikä silittele haavaa, oikeestaan saa tuntumaan sen kipeemmältä, koska laittaa lääkettä. Mikset sä menettele näin mun kaa? Haluutko olla halpa vaarallinen liehittelijä? tai jos sä näät mussa jotain kehuttavaa, etkö pelkää, että turhamaisuus, joka vaivaa jokaista ainakin meistä naisista, pian tuhoo sen? Mut ei tuomita hyvettä ulkopuolelta, sillä muuten rikolliset kelpaa yhtä hyvin kuin herran valitut. Ovela huijari voi saada enemmän ihailua osakseen kuin intoileva pyhimys. Touché, osui ja upposi, vai mitä Abelard?
ellauri012.html on line 387: Mut mut: mikä salainen huoli nyt nousee mun sieluun - mikä loppuun ajattelematon tunne nyt nousee joka vastustaa mun lupausta olla huokailematta Abelardin perään? Voi taivas! eks mä ookkaan päihittänyt mun rakkautta? Heloise sä onneton! niin kauan kun sulla henki pihisee sun pitää nähtävästi rakastaa Abelardia, niin on päätetty. Itke vaan kurja ämmä, sillä tätä parempaa tilaisuutta siihen tuskin tarjoutuu. Mun pitäis kuolla surusta; armo oli jo kerran ohittanut mut, ja sit mä lupasin olla sille uskollinen, mut nyt mä olen taas kerran pettänyt lupaukseni, ja armo on taas uhrattu Abelardille. Tää pyhäinhäväistys kyllä jo saa kupin kaatumaan. Miten mä voin tän jälkeen enää toivoa et jumala aukasee mulle aarrearkkunsa, sillä mä oon ihan väsyttänyt sen. Aloin loukata sitä heti ekasta hetkestä kun näin Abelardin; onneton sielun veljeys sai meidät ryhtymään luvattomiin panopuuhiin, ja jumala lähetti roiston erottamaan meidät puukolla. Mä valitan tätä onnettomutta, mutta jumaloin sen syytä. Aargh! mun pitäisi pitää tätä onnettomuutta taivaan lahjana, se ei hyväksynyt meidän liittoa ja erotti meidät, ja mun pitäisi pinnistää et saisin mun tunteen loppumaan. Eikö olis paljon parempi jos unohtaisin kokonaan sen kohteen, enkä jättäisi mieleeni mitään muistoa joka on fataali mun rauhalle ja pelastukselle? Herra varjele! pitääkö Abelardin kummitella mun ajatuksissa iän kaiken? Enksmä koskaan pääse vapaaksi lemmen kahleista? Mut ehkä mä pelkään ihan turhaan; ohjaahan hyve nyt kaikkia mun akteja ja ne on kaikki armon huostassa. Siis pelko pois, Abelard; ei mulla enää ole noita tunteita joiden kuvaaminen mun kirjeissä sai sut niin hermoksi. En mä enää yritä, kertomalla noista hyvistä hetkistä jotka rakkaus meille jakoi, herättää mitään syyllistä tunnetta jota sä voisit tuntea mua kohtaan. Mä vapautat sut kaikista sun valoista; unohda rakastajan ja aviomiehen tittelit ja jätä vaan toi iskä. Mä en odota sulta enää muuta kuin lempeitä nuhteita ja kirjeitä jotka pitää yllä rakkauden loimua. En vaadi sulta muuta kuin hengellistä neuvontaa ja terveellistä kuria.
ellauri012.html on line 389: Koskemattomuuden polku, niin okainen kuin onkin, näyttää musta silti hyvältä, jos vaan saan kulkea sun saappaiden jäljessä. Sä löydät mut aina täältä sun kintereiltä. Mä luen suuremmalla mielihyvällä kirjeitä jossa sä ylistät hyveen etuja kuin koskaan niitä joilla sä taitavasti pistit muhun naintihalun myrkkyä. Et voi nyt enää mulle vaieta tekemättä rikettä. Kun mulla oli niin kova rakkauden hätä, ja mä painostin sua niin kovasti kirjoittamaan mulle, kuinka monta kirjettä sain kirjoittaa ennen kuin sain edes yhtä takaisin? Sä kielsit multa mun kurjuudessa mun ainokaisen lohdun, koska pidit sitä vaarallisena. Sä yritit tylyttämällä pakottaa mut unohtamaan sut, enkä mä sinänsä syytä sua, mut nyt sulla ei ole mitään pelättävää. Tää hyvän onnen sairaus, jolla sallimus mut nujersi, on tehnyt sen mitä ihmisten ponnistukset ja sun julmuus turhaan yritti. Nään nyt miten turhaa oli meidän rakkaus, johon me luotettiin kuin johkin ikuiseen. Kyllä siitä tuli sitten paljon harmia!
ellauri012.html on line 417: Mut ei, nyt mun turhamainen mielikuvitus taas vie mua kuin litranmittaa. Voi Heloise, miten kaukana me ollaankaan oikeasta mielenrauhasta! Sun sydän vielä palaa roihulla jota et saa sammutetuksi, ja mun on täynnä hätää ja levottomuutta. Älä luulekaan Heloise, että mä nautin täällä täydellistä lepoa; mä avaan nyt viimeisen kerran sulle sydämeni; - mä en ole vieläkään ihan irti susta, ja vaikka mä taistelen mun sua kohtaan tuntemaani hellyyttä vastaan, niin kaikista yrityksistäni huolimatta mä koen liian voimakkaasti sun surut ja haluisin jakaa ne. Sun kirjeet on tosiaankin liikuttanut mua; en voi lukea kylmänä sun rakkaan käden raapustamia kirjaimia! Mä huokaan ja itken, ja kaikki mun järki tuskin riittää kätkemään mun heikkouden mun oppilailta. Tää, Heloise parka, on Abelardin kurja olotila. Maailma, joka on yleensä väärässä joka asiasta, luulee että mä olen päässyt rauhaan, ja luullessaan et mä rakastin sua vaan aisti-ilon tähden, et mä oon nyt unohtanut sut. Ja vitut! Ihan väärin meni! Ihmiset oli kyllä oikeassa kun sanoivat et kun me erottiin, mä menin luostariin häpeestä ja surusta. Mut se ei ollut, kuten tiedät, kunnon katumusta siitä et oisin jotenkin loukannut jumalaa, mistä mä keksin tän ajatuksen. Mutta mä pidän meidän kurjuutta sallimuksen salaisena merkkinä että se tahtoo rankaista meitä; ja pidän Fulbertia vaan jumalan koston välikappaleena. Armo veti mut houruintaloon missä olisin vieläkin jos mun vihollisten raivo ois sen sallinut; mä olen kestänyt niiden vainon, varmana että jumala ite usutti ne mun kimppuun mun puhdistukseksi.
ellauri012.html on line 428: Vaikka kuinka täydellinen olisi, voi langeta kiusaukseen, ja hyödylliseenkin sellaiseen. Eikä ole ihme ettei siitä koskaan vapaudu, koska kiusauksen lähde on sussa itsessä; tuskin yhdestä pääsee niin toinen alkaa ahdistaa. Se on aatamin perikunnan osa, niillä pitää olla aina jotain kärsittävää, koska ne on tulleet alas puusta ja menettäneet kädellisen onnensa. Turhaan luuulemme että pääsemme kiusauksesta edes karkuun juoksemalla; ellei kärsivällisyyttä yhdistä nöyristelyyn, turhaaan kidutetaan itseämme. Ei kannata yksin yrittää, on paras pyytää apu yläkerrasta.
ellauri012.html on line 450: Terve menoa, Heloise, tää on sun rakkaan Abelardin ja sen jumalan viimeinen sana sulle: valitamme aiheuttamaamme vaivannäköä. Viimeisen kerran: noudata hyvää sanomaa, tai oikeammin siihen liittyviä vakuutusehtoja. Taivaan poika suokoon, että sun sydän, joka niin kiltisti otti vastaan mun rakkauden, nyt ottaa vastaan tänkin hullutuksen. Toivon tosiaan että sun mielessä aina väikkynyt harhakuva rakastavasta Abelardista nyt edes muuttuisi kuvaksi tosi nolosta Abelardista; ja toivon että itket yhtä monta kyyneltä omasta puolestasi kun turhaan itkit mun munattoman takia.
ellauri012.html on line 549: Nuorna viza väännettävä, penska luokille, siltaan kuin Aale Tynni M. Peepään palvelijanhuoneessa syöpäsen vaimon kuunnellessa yläkerrassa. Tyttöjä ei saa ihailla vaik onkin söpöjä, ei niille liikaa puhua, ettei niistä tule turhamaisia ja suulaita.
ellauri012.html on line 575: Tytöt pelkää, itkeskelee, teeskentelee, on pehmyitä ja turhamaisia.
ellauri012.html on line 624: Après ces instructions, qui doivent tenir la première place, je crois qu’il n’est pas inutile de laisser aux filles, selon leurs loisirs et la portée de leur esprit, la lecture des livres profanes qui n’ont rien de dangereux pour les passions : c’est même le moyen de les dégoûter des comédies et des romans. Donnez-leur donc les histoires grecques et romaines ; elles y verront des prodiges de courage et de désintéressement. Ne leur laissez pas ignorer l’histoire de France, qui à aussi ses beautés ; mêlez celles des pays voisins, et les relations des pays éloignés judicieusement écrites. Tout cela sert à agrandir l’esprit, et à élever l’âme à de grands sentiments, pourvu qu’on évite la vanité et l’affectation.
ellauri012.html on line 626: Italiaa ja espanjaa on ihan turha opettaa, oppivat vaan lukemaan pahoja kirjoja. Ellei nyt olla ihan kuninkaallista sukua.
ellauri012.html on line 628: Je leur permettrais aussi, mais avec un grand choix, la lecture des ouvrages d’éloquence et de poésie, si je voyais qu’elles en eussent le goût, et que leur jugement fût assez solide pour se borner au véritable usage des choses ; mais je craindrais d’ébranler trop les imaginations vives, et je voudrais en tout cela une exacte sobriété : tout ce qui peut faire sentir l’amour, plus il est adouci et enveloppé, plus il me paraît dangereux.
ellauri012.html on line 630: Maalaus, musiikki ja varsinkin runous on aika turhanpäiväistä. No, jotain hyveellistä musaa tai runoja voi harkita. Kirkkomusiikki on A-OK.
ellauri012.html on line 635: Maalaistyttöjä ei pidä päästää kaupunkiin, siellä on ihan liikaa turhuuxia, ei kun kuokka käteen ja peltouralle.
ellauri012.html on line 636: Köyhempien stadin friidujen on turha kuikkia aatelisiin päin. Suutarin lasten on pysyttävä lapikkaan lestissä. Joko totutatte sen paskahommiin ajoissa, tai totaaliseen nöyryyteen, jos se haluu luostariin.
ellauri012.html on line 811: Olin kerran Kaisaniemen tunnelissa syömässä intialaista yxixeni koska unicafe oli mennyt kiinni. Viereisessä pöydässä oli kaxi tosi kaunista ruskeaihoista opiskelija- tai teinityttöä upeissa hunnuissa ja tyylikkäissä vaatteissa. Toinen Saharan etelä- toinen pohjoispuolelta. Siihen tuli vielä kolmas, kuvankaunis hoikka somali pitkässä hameessa ja vaalessa tekoturkissa. Ne halasivat toisiansa. Voi jospa oisi saanut olla mukana.
ellauri012.html on line 840: Kaxi huostaanottoleffaa kazottu kymmenluvun viimeisinä päivinä. Aikaero puolitoistasataa vuotta, näyttämönä kaksi maailman rikkainta maata, yxi vuoristossa, toinen rannikolla kuin Aku Ankan lomakohteet Calisotassa. Armotonta köyhyyttä sekä köyhän kansan orpolasten kyykytystä turistipaikkakunnilla. Luontosuhde punaisen ristin porukoilla oli kyllä parempi, ja lapsista pidettiin parempi huoli rähinästä huolimatta.
ellauri014.html on line 36: Lainasin Pamela piukkapepun kirjastosta. Sen esipuhe oli paksulti alleviivattu ja merkitty huutomerkein. Joku on kai lukenut tän tenttiin - vittuako typeryxet alleviivaa kirjaston kirjoja? ei siitä ole mitään apua! Wäinö mainitsee siinä kiittävään sävyyn Paul Bourgetin. Ai kenet, kysyt ehkä, niin minäkin. Katsoin Wikipediasta. Wannabe-julkkistyrkky viisinkertainen melkein-nobelisti, agnostikko, joka palasi katoliseen uskoon romaanissa Le Disciple. Se oli Gladstonen mielikirjoja. Russell pelkäsi Gladstonea pikkupoikana. Ei varmaan ollut Russellin mieleinen kirja. Bourget oli ollut sielun hienoudessa edellä ihailijattariansa, Wäiskin mielestä. Samaa ei voinut sanoa Richardsonista, joka ainakin Fieldingin leirissä kuvattiin pieneksi, punakaksi, turhamaiseksi, arkipuheiseksi pikku mieheksi. Tuntuuko jo pientä narsistisen setämiehen hajua? - Asiasta 3:nteen, kuppainen Kasimir Leino kirjoitti kalikkarunon Gladstonen kunniaxi, verraten sen Irlannin kohtelua suomen sortoaikaan.Sellainen HINOA JOHN -vittuilu Paulille tussilla Johnin oveen. No Pohjois-Irlannin Karjalaa ei sentään antanut Gladstone takaisin. Sattui silmiin, kun koitin löytää tietoa Kasimirin kupasta.
ellauri014.html on line 83: Locke addressed the concept of supply and demand as part of a discussion about interest rates in 17th-century England. The phrase "supply and demand" was first used by James Denham-Steuart in his Inquiry into the Principles of Political Economy, published in 1767. Adam Smith used the phrase in his 1776 book The Wealth of Nations.
ellauri014.html on line 100: Kysynnän ja tarjonnan laki on niinkuin se luetaan. Herran lahjoittamat silkit ylle puetaan. Alle ei panna mitään. Herra huolehtii alle torihinnan panosta, jos se pääsee luukulle. Mutta Pamela piukkapeppu ei päästä viivalle eikä viivan alle ennen papin aamenta. Antaa hinnan nousta tappiin, tapin vesirajaan ennen turkin myyntiä.
ellauri014.html on line 104: Patin tissit oli polyteeniä. Elastiset kuin öljyn hinta markkinoilla. Markkinapallot joustavasti pompsahteli turkispörssin tahdissa. Pat tarjos Piiklesille niitä taxissa, ja ne ottivat ja söivät. Plasuun tukehtui kuin meren kalat.
ellauri014.html on line 123: Herrasväellä on, kuten James Bondilla, kunigattaren lupa vittuilla. Ja palvelusväellä lupa hymyillä ja pitää turpa kiinni. Niinkuin nähtiin taas Republicassa, viirunenä Aku Ankka vittuilee ihan törkeesti pikku kotiapulaisille. Onnex ne sentään äänestää jaloillaan. Niinkuin Leocadiakin. Toivottavasti Akulle ja sen kiilusilmä fasistityttärelle käy OIKEEN huonosti.
ellauri014.html on line 193: M. Rousseau is of small stature; and would rather be ugly, had he not the finest physiognomy in the world, I mean, the most expressive countenance.
ellauri014.html on line 301: (Diego Marani: Las adventures des inspector Cabillot)
ellauri014.html on line 674: Siihenhän noi pelottelijatkin tähtää mut typerällä tavalla. Kaikki sellaset syyt et "täst on sulle henkkoht ehkä jotain hyötyä loppupeleissä" tai et "muuten sun käy vielä köpelömmin", eli tulee sitten jälkeenpäin turpaan joltakulta vielä pahemmin, on perseestä. Alkeellista paska moraalia, koirankoulutusta, naksutus ja keksiä.
ellauri014.html on line 689: Toinen esimerkki turhista izemurhista oli norjalaisen kenraali Fleischerin tapaus. Se vaan kärmistyi kun ei päässyt karkuunlähteneiden norjalaisten keulamiehexi, vaan lähetettiin jonnekin peräpöhkölään kouluttajaxi. Harmitti ja hävetti niin hiivatusti. Et ei kun leukakiikkuun vaan. No kyllä mullakin se ajatus kävi mielessä useamminkin kuin kerran Kouvolan reissuilla. Kymijoen sillalla, ja siinä isossa kallioleikkauxessa Porvoon lähellä. Tosta kun kääntäis rattia niin se olis siinä. En sitten kääntänyt.
ellauri014.html on line 781: Se ei onnistu läheskään yhtä hyvin väkipakolla, mahaan potkimalla jälkeenpäin niinkuin paroni. Parempi tulee kun kasvattaa nää isot lapset alun alkain eri tavalla. Kun naiset ajattelee et ne on anuxesta ja miehet perseestä, ja miehet päinvastoin, niin ei ne turhaan pyri toistensa tontille, pysyy kumpikin sukupuoli omissa hommissaan.
ellauri014.html on line 919: Tää takas luontoon scheisse on varmaan jälleen muodissa myös sixi, että ollaan taas ajauduttu samanlaisiin tolkuttoman suuriin tuloeroihin, kiitos teollisuuden automatisaation ja keskiluokan rappion. Rikkaiden todellisuus on taas kerran eristynyt patraskin arjesta, joka alkaa sit vähitellen kuulostaa jopa kiintoisalta. Hesarin tv-palsturi tänään sano et se kazoo tosi-tvtä vaan nähdäkseen miten se toinen puoli elelee. Nyt olis vallankumous taas kerran paikallaan, päästäisiin taas joxkin aikaa eroon sellasista eriarvoisuuden lieveilmiöistä kuin Rousseauta apinoivat herrasmiesmaanviljelijät.
ellauri014.html on line 986: Kazotaan maalaismaisemaa ja ymmärretään selvästi, kuinka onnellista porukkaa me ollaankaan, kun täällä saadaan päivät pitkät raahustaa. F.E. Sillanpää jää maalaisliittolaisuudessa toisexi, Santeri Alkiosta puhumattakaan. Takasin luontoon, tikanpoika Pröö huoahtaa, kun se turhaan haaveilee patriarkan paikasta.
ellauri014.html on line 1015: Julle kauppaa Pröötä Clairelle kuin mustalainen autoa. Vähän käytetty, ei paljon ajettu, ollut vaan yhellä omistajalla, huoltokirjat tallella, hyvät kumit, annan talvirenkaat kaupanpäälliseksi. Eihän se mikään mersu oo, tai range rooveri, mut ihan pätevä kauppakassi kuiteskin, ei ruostetta ja siisti sisältä. Äskettäin kazastettu, läpitte meni heittämällä. Tutunkauppaa lähes ilmatteeksi, jokos tehdään luovari? Julie voi toimia puheloisena jos Clairea nolottaa. Tähän parituxeen päättyy tuotantokausi viisi. Lukuunottamatta täysin turhanpäiväistä Henrietten muka-liikuttavaa lässytystä, jossa mainitaan se mystiseksi jäävä mali. Puuh ja lääh.
ellauri014.html on line 1117: Vanha roiskeläppä ei maistu filosoofille sen enempää kuin lämmitetty einespizza turtseleille. En mä ole mikään kuorenpuolikkaassa tarjoiltava kilpikonnasankari, se murisee. Kiitti mut ei kiitti, en hiero sinne hässöy.
ellauri014.html on line 1125: Omatuntomeemistä on ohessa erillinen runoelma. Muiita näkokohtia (tää fraasi on peräisin lopen leipääntyneeltä Oiva Ketos-vainajalta filosofian laudaturseminaarissa 70-luvulla)?
ellauri014.html on line 1157: O grand Etre ! Etre éternel, suprême intelligence, source de vie et de félicité, créateur, conservateur, père de l’homme et roi de la nature, Dieu très puissant, très bon, dont je ne doutai jamais un moment, et sous les yeux duquel j’aimai toujours à vivre ! je le sais, je m’en réjouis, je vais paraître devant ton trône.
ellauri014.html on line 1174: Julle vaikuttaa helpottuneelta, melkein iloiselta, mikä luonnollisesti Wolmaria vähän häirizee. Olix mun kanssa noin kamalaa? (Oli.) Wolle heittää porukat ulos päästäxeen vaimon kimppuun kahestaan. Julle heti oven sulkeuduttua: hyvä, mul olikin sulle asiaa. Niin mullakin, sanoo Wolle, abus ensin, turpa rullalle nyt edes hetkexi, et mä saan sanotuxi sen. Olinx mä tosiaan niin sietämätön et sä vaan ilostelet tyyliin good riddance of bad rubbish kun pääset pois?
ellauri014.html on line 1219: Julle alkaa sekoilla jotain haamuista ja vainajien hengistä, jotka lähettelee esp-sanomia eläville, siis vähän sellasta spiritismiä. Tätä ei pastori kuule hyvällä, tää on aika pahaa taikauskoa, kiinalaistyylistä esi-isäin palvontaa. Klaanitouhua, ei kunnon totalitarismia. Pastori muistuttaa, et haamuilla on muita kiireitä kuin turista eläville, niiden pitää asioida lähinnä ylöspäin.
ellauri014.html on line 1285: Mix vitussa Venturo ei ota lippistä päästä edes sisällä, vaikka eletään 30-lukua? Sixkö kun se on paha anarkisti? Onx se lätsä liimattu kii? Ei sentään, se lähti päästä kun jurbo listittiin ekan tuotantokauden lopussa. Amparon aminnäköinen äiti kylmää sen kommarimaisesti. Hullulta Hugolta lähti jalka noitakonsteilla. Se on kipeämpi irrotettuna kuin ennen. Sen rouva vikittelee leuatonta everstiä. Beatrix veikistelee tyttömäisesti. Kaikki polttaa koko aika röökiä ja ottaa kuppia. Se on kai ajankuvaa.
ellauri014.html on line 1315: Pojulla oli hieno nimikirjoitus, pitkä vetäisy C:n alakaaressa. Olikohan se vähän turhamainen, vaikka oli pieni käppänä. Nuorena se oli jonkinlainen naistenmies, nai yhden pitkän Sprangerin ja salaa sen rumempaa siskoa. Pojun siskoilla oli lapsellinen mutta hurjan siisti käsiala pienenä. Herrasväissä se kuului asiaan.
ellauri014.html on line 1329: Omista dialogipeleistä mä muistan, että niitä erottaa, kuten Wittgensteinkin tajusi, pelin seuraava siirto. Jos gambiitiksi kelpaa joo joo tai ei ei, kyse on arvostelmasta, jos seuraa joko teko tai turpiinveto, kyse on komennosta.
ellauri014.html on line 1366: Hyvä muistisääntö on, että yleensä vartija turvaa omaisuutta ja kiinteistöjä. Perustyö on viime kädessä ihmisten auttamista. Riippumatta siitä, mikä on työtehtävä tai toimialue, odotamme henkilöstöltämme valppautta ja kykyä puuttua turvallisuuteen liittyviin epäkohtiin tai vähintään ilmoittaa niistä eteenpäin oikealle taholle.
ellauri014.html on line 1449: Vaihtelevissa ja koko ajan muuttuvissa ympäristöissä parempi valintastrategia on vapaa mendelöinti. Siihen kirvatkin turvautuu liikakansoituksen uhatessa, kasvattaa siivet ja rupee naimaan.
ellauri014.html on line 1478: "Non devea por Natura
ellauri014.html on line 1495: Gianbattista Marino eli Marini oli Clairen mielirunoilija, törkeä ja rivo barokkiukko, josta Julie ja Pröö ei yhtään tykkää. Mies tulee räkänokastakin vaan ei turhan naurajasta. Marino ei ole keskustalainen, ja on toivottoman vanhanaikainen. Marino tykkää naisista, ei siis madonnoista vaan kuumista donnista. Mut myös miekkosista. Kylmä konna.
ellauri014.html on line 1512: He remained the reference point for Baroque poetry as long as it was in vogue. In the 18th and 19th centuries, while being remembered for historical reasons, he was regarded as the source and exemplar of Baroque "bad taste".
ellauri014.html on line 1531: Tutta l´arte del Marini consiste nella forma, nella pura espressione; la sua poesia è scarsa di pensiero e di sentimento e quel poco che vi si trova è - come osserva il De Sanctis - privo di serietà. Quel ripetere, quel girare e rigirare la medesima idea presentandocela sotto aspetti diversi è una prova della povertà di pensiero cui il poeta supplisce con un calore veramente straordinario d´ immaginazione. Ancor più palese è il difetto del sentimento: egli non sente quel che canta; non ha fede in quel mondo da cui prende i fantasmi dell´arte sua. Vuol esser poeta religioso, patriottico, morale e riesce falso e freddo perchè in lui non vi è il sentimento della religione, della patria e della morale. Solo nel genere erotico eccelle il Marini, ma non sarebbe esatto dire ch´egli abbia il vero sentimento dell´amore. Il suo piuttosto è senso erotico. Non è la donna che suscita i suoi sospiri, ma la femmina; non è Beatrice, non è Laura, che suscitano nell´anima del poeta il fuoco soave di una passione divina, ma è la procace Lilla che con la sua carne odorosa eccita il senso del Marini e gl´ ispira i versi degli Amori notturni e dei Trastulli estivi, ove il naturalismo più crudo è espresso in una forma spirante l´estrema voluttà dei sensi. Le liriche erotiche del nostro autore sono tutto un poema in cui si fa l´apoteosi del piacere sensuale. Il Marini non analizza i suoi sentimenti e non mostra i vari atteggiamenti del suo spirito sotto l´azione d´amore, ma s´indugia nel rappresentarci la bellezza plastica delle sue amanti. I suoi madrigali e i suoi sonetti sono tanti brevissimi inni al pallore, al neo, alle chiome erranti, alla treccia ricamata di perle, ai pendenti, allo specchio, all´ago, alla bocca, al seno, al velo, al guanto, al ventaglio della sua donna; sono tanti quadretti in cui l´amante è sorpresa durante il bagno, dinanzi allo specchio, mentre si pettina, in carrozza, al giunco dei dadi; le sue canzoni sono superbe sinfonie dedicate al bacio e all´amplesso in cui culmina, per un istante, la passione carnale del poeta. La carne e il senso regnano sovrani nell´Adone e fremono di voluttà sotto il velo tenue e mal messo dell´allegoria e sotto l´ipocrisia del fine morale.
ellauri014.html on line 1557: ... But more importantly, these surroundings put Marino in direct contact with the natural philosophy of Della Porta and the philosophical systems of Giordano Bruno and Tommaso Campanella. While Campanella himself was to oppose "Marinism" (though not attacking it directly), this common speculative background should be borne in mind with its important pantheistic (and thus neo-pagan and heterodox) implications, to which Marino would remain true all his life and exploit in his poetry, obtaining great success amongst some of the most conformist thinkers on the one hand while encountering continual difficulties because of the intellectual content of his work on the other.
ellauri014.html on line 1569: The Cambridge History of Italian Literature thought him to be "one of the greatest Italian poets of all time". He is considered the founder of the school of Marinism, later known as Secentismo (17th century) or Marinismo (19th century), characterised by its use of extravagant and excessive conceits.[2] Marino´s conception of poetry, which exaggerated the artificiality of Mannerism, was based on an extensive use of antithesis and a whole range of wordplay, on lavish descriptions and a sensuous musicality of the verse, and enjoyed immense success in his time, comparable to that of Petrarch before him.
ellauri014.html on line 1595: In 1615 he left Turin and moved to Paris, where he remained until 1623, honoured by the court and admired by French literary circles. He returned to Italy in triumph and died in Naples in 1625.[5]
ellauri014.html on line 1621: In Adone, Marino quotes and rewrites passages from Dante´s Divine Comedy, Ariosto, Tasso and the French literature of the day. The aim of these borrowings is not plagiarism but rather to introduce an erudite game with the reader who must recognise the sources and appreciate the results of the revision. Marino challenges the reader to pick up on the quotations and to enjoy the way in which the material has been reworked, as part of a conception of poetic creation in which everything in the world (including the literature of the past) can become the object of new poetry. In this way, Marino also turns Adone into a kind of poetic encyclopaedia, which collects and modernises all the previous productions of human genius.
ellauri014.html on line 1643: ... interesting and ingenious burlesque compositions such as La Murtoleide (81 satirical sonnets against Gaspare Murtola), the "capitolo" Lo stivale; Il Pupulo alla Pupula (burlesque letters) etc. Many works were announced but never written, including the long poem Le trasformazioni, inspired by Ovid´s Metamorphoses, which was abandoned after Marino turned his attention to Adone.
ellauri014.html on line 1667: Häh? Ollaanko tässä paska-Nallen linjoilla? Eikös se sitten saa huseerata ihan vapaasti? Saahan se, jos ei kyykytetyt viitsi koota voimiaan. Seurauxet on senkin maxettava. Se ei ole mitenkään moraalisesti oikeassa, se on vaan tällä haavaa vahvoilla. Annappas olla, niin se saa turpaan, verta nenästä, ja sen lapset kolmannessa ja neljännessä polvessa. Jos olen oikeassa siis.
ellauri014.html on line 1797: To him who in the love of Nature holds
ellauri014.html on line 1811: To Nature’s teachings, while from all around
ellauri014.html on line 1856: Take note of thy departure? All that breathe
ellauri014.html on line 1868: By those, who in their turn shall follow them.
ellauri015.html on line 367: kulloinkin sattuu sopimaan liturgiaan.
ellauri015.html on line 637: vaan ei turhan naurajasta.
ellauri015.html on line 693: Épreuve instituée pour étudier la façon dont se passent les phénomènes naturels et rechercher les lois qui les régissent, en les reproduisant artificiellement.
ellauri015.html on line 695: Un célèbre Académicien a déjà tenté cette expérience , & j'ai lieu de croire que la répétant & opérant avec tout le soin qu'elle exige, nos résultats seront à-peu-près les mêmes. — (Résultat des Expériences & Observations de MM. De Ch… & Cl… sur l'Acier fondu, dans le Journal de physique, de chimie, d'histoire naturelle et des arts, juillet 1788, , vol.33, p.46)
ellauri015.html on line 737: d'Holbachin kirja Système de la Nature veti luonnontieteestä ilmeiset johtopäätöxet ja heivas kuvitteellisen taivaan johtoportaan tienoheen. Siitä tyrmistyivät monet, ml. Rousseau ja Voltaire, jotka oli deistejä, sekä Preussin Friedrich, joka oisi ehkä ollut muuten samaa mieltä mutta oli monarkki. Taikauskoisten alamaisten venettä ei pidä heiluttaa, ettei mene vallan kumoon. Peirce Bysshe Shelley kääntyi siitä hartaaksi ateistixi. Se oli DDR:nkin virallinen linja, mitä sitten Friedrichin alamaisten jälkeläiset lienee ajatelleet tykönään.
ellauri015.html on line 831: Eilenbergerin kirja on pannukakku, sanoisi Oiva Ketonen jos eläisi. Jälkijättöinen asiantuntematon räpellys Benjaminista, Cassirerista , Wittgensteinista ja Heideggeristä, viime vuosisadan alun nimettömistä mitättömyyxistä plus Ludista, joka sekin kyllä on pahasti ylimainostettu. Reportteriluuskan kolmannen käden turaus siitä on vielä asiantuntemattomampi ja vetelämpi. Lämmitetään ikivanhaa viime vuosituhantista kinaa analyyttisten anglosaxien ja niitäkin anaalisempien sakemannifilosofien välillä. Oisko siinä vähän revanssin makua, sakemanni kaivautumassa esiin pommikuopista. Tästä mannerlaattojen välisestä railosta on nyt muutenkin tullut luetux vuosikymmeniä vanhoja historiikkeja, Eskin ja Maken pamflettien muodossa. ilmeisesti tääkin riita pitää lämmittää joka 20s vuosi kuin joku roiskeläppävalmispizza mikroaaltouunissa.
ellauri015.html on line 903: det var den äldre, lingvisten, inte Alexander, naturvetaren,
ellauri015.html on line 1154: Lampilan perhe meni Neuvostoliittoon työnhakuun vuonna 1931 hänen ollessaan 7-vuotias. Hänen isänsä Sulo kuoli yrittäessään paeta, äiti Helmi joutui vankileirille ja Lea sijoitettiin lastenkotiin. Koulusta päästyään hän onnistui löytämään vankileiriltä päässeen äitinsä mutta kesällä 1947 Lea Lampila sai itse 10 vuoden leirituomion päästen vapaaksi kuuden vuoden jälkeen 1953. Hän loikkasi Neuvostoliitosta Ruotsiin vuonna 1967 ja sai poliittisen turvapaikan ja Ruotsin kansalaisuuden. Hän kirjoitti 1990-luvulla kaksi omaelämäkerrallista kirjaa Toivon tähti ja Stalinin lapset.
ellauri015.html on line 1170: Sodan jälkeen Leskinen oli opettajana Närpiössä, Pyhäjärvellä ja Kiuruveden Luupuvedellä. Kiuruvedellä ollessaan hän kirjoitti myös ensimmäisen romaaninsa Ehtoona sitten raukee turhaan… sekä kaksi seuraavaa teosta. Leskinen oli mukana myös nuorisoseura- ja seuranäyttämötoiminnassa. Vuonna 1955 Leskinen perheineen muutti Kuopioon, jossa hän toimi opettajana Puijon ja Haapaniemen kouluissa. Leskisellä oli kuitenkin edelleen Tuulentupa-niminen kesäpaikka Luupuvedellä. Siellä oli sitten mukavaa, tietäisittepä. Kuopiossa Leskinen jatkoi kirjoittamistaan, mihinkäs se leopardi pääsee täplistään, ja hänen esikoisnäytelmänsä Läpikäymälä kantaesitys oli Kuopion yhteiskoulussa lokakuussa 1962. Muutamaa vuotta myöhemmin Leskinen voitti näytelmällä Kumikakkuja Kuopion näytelmäkilpailun.
ellauri015.html on line 1176: Lauri Levola (s. 1981 Pori) on turkulainen kirjailija ja toimittaja. Hän on kirjailija Kari Levolan poika. Kari Levola (s. 1957 Pori) voitti pari nuorisopalkintoa ja on sittemmin ollut mm Kirjailijaliiton puheenjohtaja ja Turun ja Porin läänin kirjallisuuden läänintaiteilija. Mutta riittäköön tämä Karista, sehän on asian vierestä. Lauri Levola aloitti säännöllisen kirjoittamisen jo ala-asteella voitettuaan kuudennen luokan runokilpailun. Nuori runotyttö. Yläasteella panopiste siirtyi novelleihin. Lukioikäisenä hän kävi kaksi kesää Kokemäen kirjoittajalukiota, jossa hänen isänsä oli rehtorina. Ei vähän nepotismia. Levola opiskelee viestintää, ja on tukenut myös sanataidetta Turun avoimessa yliopistossa ja draamakäsikirjoitusta Taideakatemiassa.
ellauri015.html on line 1178: Työkseen Levola on lopettanut kirjoittamista ja toiminut freelancetoimittajana Lukufiilis- ja Satakunnan työ -lehtiin. Hän kuuluu turkulaisen runokustantamo Savukeitaan hallitukseen. Ennen ensimmäistä omaa novellikokoelmaansa hänen kirjoituksiaan on julkaistu Nuoressa Voimassa sekä antologioissa Reviiri 98, Ryhmä 99 ja Arpi. Levola työskenteli toimittajana Turun Sanomien Treffi-liitteessä syksyyn 2009 asti. Levola harrastaa kirjallisuuden lisäksi kuvataiteita ja pinnoitteita.
ellauri016.html on line 99: Kai oman turvallisuuden nimissä.
ellauri016.html on line 160: Tutun kirjahyllystä löytyneessä Vallaton Waltari-kokoelmassa sattui olemaan myös Mikan v. 1934 kirjoittama runo Jobin mukaan. Vallatonta siinä on enintään jumalalle suunnattu sopimaton iänensävy. Asiasisältö on sama kuin Jobilla: mikä sua vaivaa kun riehut noin, mitä pahaa mä oon sulle muka tehnyt. Waltarista on pahinta, että toivo elää vaikka muuten on kuin mato koukussa. Mulla ei ole valittamista, kun en elättele turhaa toivoa.
ellauri016.html on line 216: Kaksisataavuotisia jylhiä puunrunkoja. Maa kaatuneiden puiden ja samettimaisen sammalturkin peitossa. Metsälinnut pauhaa, ketunhäntä vilahtaa. Liitää liito-orava.
ellauri016.html on line 220: Apina mietti, hmm. Tästä kalliolta pitää raivata nää turhat puut pois tähtäyslinjan edestä. Tähän sopis muutamia kasematteja, betonibunkkereita ja niihin tykkejä. Tuolta idästä tulis ryssän lentokoneita. Pam! pam! Räisk! Mahtavaa.
ellauri016.html on line 338: Koko Suomi hurahti täysin kiekon pauloihin vaatimattomalla pelaajamateriaalilla varustetun leijonalauman lyötyä Slovakian MM-turnauksen pudotuspeleissä Ruotsin ja Venäjän NHL-tähtisikermät. MM-hurmokseen eläytyi täyttä häkää myös maamme kaikkien aikojen suurimpiin leijonatähtiin kuuluva NHL-konkari Selänne.
ellauri016.html on line 476: A snob is also a tool (an anvil) used by cobblers in the manufacture of footwear
ellauri016.html on line 543: Lupaavasta tutkijasta tulee snobi jos se alkaa esiintyä telkkarissa jokapaikan dosenttina ja pelleilee pellepuvussa linnan juhlissa tai nenäpäivänä muiden turhis julkkisten kanssa lehtikuvassa. Mainizematta nyt mitään nimiä, kuten E. Saarinen. Vitun Hyvinkään kultahattu. Kolmantena jonossa hiihtää maisteri Lauri Carlson Helsingistä.
ellauri016.html on line 552: Snobbery surfaced more strongly as the structure of the society changed, and the bourgeoisie had the possibility to imitate aristocracy.[citation needed] Snobbery appears when elements of culture are perceived as belonging to an aristocracy or elite, and some people (the snobs) feel that the mere adoption of the fashion and tastes of the elite or aristocracy is sufficient to include someone in the elites, upper classes or aristocracy.[citation needed]
ellauri016.html on line 629: Pitää olla hoiturilla nenää haistaa asiat
ellauri016.html on line 691:
ellauri016.html on line 782: Drake recorded his debut album Five Leaves Left later in 1968, with Boyd as producer. He had to skip lectures to travel by train to the sessions in Sound Techniques studio, London. Inspired by John Simon's production of Leonard Cohen's 1967 album Songs of Leonard Cohen, Boyd was keen to record Drake's voice in a similar close and intimate style, "with no shiny pop reverb". He sought to include a string arrangement similar to Simon's, "without overwhelming or sounding cheesy".
ellauri016.html on line 888: Juhis lainaa Rancièrea, jonka kirjoituxissa sen mielestä on jujua. Rancière toteaa, että valtioilla ei ole enää muuta virkaa kuin paimentaa kansalaisia. Pääoman liikkeistä ne on jo aivan ulkona. Tarkemmin sanoen, valtiot tuottavat ja hallinnoivat turvattomuutta.
ellauri016.html on line 890: Kannattaisi muistaa, että turvattomimpia apinoista ovat mamut, jotka ovat karkuteilla kotiviidakosta, ja eksyilevät toisten apinoiden tontille. Niitä ei siellä katsota juuri hyvällä, näytellään hampaita, ja hätistetään turvaan ipanoita. Kuten aina apinoilla, ja eläimillä yleensä, suurin osa muuttajista on parittomia nuoria koiraita nussiretkellä.
ellauri016.html on line 896: Paljas elämä (teknillinen termi), ulkopuolinen hallinta ja rauhoittavat lääkkeet ovat osa siitä, miten järjestelmä järjestää turvananojien elämän; valtiosubjektien elämää hallitaan paljolti samoin keinoin, mutta hellemmin. Kaikki on lisäksi alistettu ajattelun turruttavalle mainonnalle sekä viihteelle, joita pidän tärkeinä väestönhallinnan välineinä.
ellauri016.html on line 898: Panem et circenses. Panoa ja sirkushuvia. Paljas elämä ilman niitä ei ole kelvollista. Kielitaidottomana ei ymmärrä edes tv-mainoxia. Kelvolliseen kuuluu Juhan mukaan aikuiskoulutus, rakastaminen (reproduktio, ei pelkkä itsetyydytys), työn tekeminen (toimeentuloksi, ei ilmatteexi), poliittinen elämä ja elämäkerturointi (julkinen paasaus, esim pamfletit, ja juoruilu).
ellauri016.html on line 900: Hyvin toisteista on kopitettujen matulaisten kerturointi. Nukutaan puoleenpäivään (uni ei tahdo tulla) ja syödään varsin kehnosti, kinastellaan muiden matulaisten kanssa, pelataan taskubiljardia ja pyöritetään peukaloita. Tyyylsäää. Miten vois muuten ollakaan, eletäänhän paljasta elämää paljaalla maalla Suomessa.
ellauri016.html on line 910: Tää on pahaa lääkettä, totee Juhis. Näin syntyy vaan turhautuneita kiivailijoita, ei passivoituneita alamaisia, kunnon kantasuomalaisia. Tollasia hätäisiä sandaaleissa läpyttäjiä, ei saapasjalkaisia kanta-astujia. Kotoutus kusee nilkoille. Resurssikysymys, tarvitaan enemmän työntekijöitä. Mut ne maxavat. Kärsii tuottavuus. Kaiken takana on raha. Ollaan huutolaisia kuin lapsoset ja vanhuxet, mennään vähiten pyytävälle vaivoixi.
ellauri016.html on line 912: Mäntyjen keskellä mäellä seisoo matala mielisairaala. Tää Mäntylä taitaa olla pahoistakin paha paikka. Matut osti turvaa kovalla valuutalla, elämästä jäi jäljelle vain paljaat luut. Ei sais holhota ja hyysätä, sanoo kovapintaisempi hoituri, ja jatkaa holhoomista entisellä teholla. Eihän tästä tule mitään, mut eihän tästä muuten tule mitään.
ellauri016.html on line 933: Säilöttävät saa ongelmalähtöistä opetusta, maan tavoille kantapään ja selkänahan kautta. Kansalaistaitoja on turha paukuttaa wannabe ei-kansalaisille. Kontakteja kantaväestöön ei suosita. Turha vihollisen kanssa veljeillä. Halutaanko muka todella, että väärän näköinen ihminen laulaa maammelaulua ja suvivirttä, jyystää makkaraa ja paskantaa kettinkiä? Johan sille naurais harakatkin. Persua ei naurata. Kettinki jo kurkkii lahkeesta. Kohta se alkaa viuhua.
ellauri016.html on line 937: Nää haastattelut on siitä kivoja, et turvapaikanhakijat saattaa kuulostaa ihmisiltä, hyvässä ja pahassa. Tosin Jaanan (avustaja) ja Juhan rankka editointi poliittisesti korrektiin muotoon haittaa tuntoherkkyyttä, kuin 60-luvun kondomi. Ei ne takuulla kuulostanu noin sliipatuilta, eikä kesyiltä.
ellauri016.html on line 964: Dublin-tapauxet lähtökohtaisesti palautetaan joko toiseen EU-maahan tai turvalliseen alkuperämaahan. Näiden tulijoiden todennäköinen majoitusaika on lyhyt. On ajan (työpanoksen) ja rahan haaskausta etsiä näille tulijoille aktiivisesti ulkopuolisia työtoimintapaikkoja tai ohjata heitä aktiivisesti suomen kielen opetukseen.
ellauri016.html on line 1003: Kustoksen kunnia kuuluisi sen mielestä professori emeritalle Liisa Tiittulalle, työn ohjaajalle tässä eturivissä. Mut se on loppuun palvellut, se ei saa enää olla framilla vaikka mieli tekisi.
ellauri016.html on line 1023: Sen mies on samassa lafkassa turvapuolella, no-nonsense tyyppinen vankanlainen baltti. Eteerisen näköinen Ada-tytär oli itkenyt, kun luki väikkäristä äidin dedikaation. Senkin tukka oli vähän töyhtönä, mutta vaalea. Apassikampauksinen amispoika piti ikävää.
ellauri016.html on line 1060: Tarun mitalissa luki Labor omnia vincit. Oikeesti se kuuluis olla labor improbus omnia vincit. Kaiken voittaa oikeen törkee äherrys. Tai sit rikollinen sellainen. Tarulta ei jää mikään kesken. Se on himo hiihtäjä ja kirkkoveneilijä. 7v sitten se pysähty lenkillä tienristiin ja sano turvamiehelle: mä väittelen. Turvelo ei tohdi väittää vastaan, ihan sama mulle. Onhan sillä tv- ja nettifutis. Mut enää se ei anna vaimon pysähtyä lenkillä.
ellauri016.html on line 1135: Anna Perälä 80v sitten neitosena joutui talvisodan pommituxeen. Raitsikat eivät kulkeneet, niinkuin ei tänäänkään. Ei ole työläisillä talvisodan henkeä. Annan piti kävellä. Pääsi turvaan Ekbergille, piiloon kahden voipullan väliin. Anna oli hyvin laiha neitonen ja pienikokoinen. Mukaan lähti ikkunasta voipulla poikineen. Mahtuu sitten turvaan paksummatkin pommituxen uhrit. Aleppossa ei ole Ekbergiä eikä voipullia. Ei edes Aleppon saippuaa, mutta piisaa pommituxia. Ja kansalaissodan henkeä.
ellauri017.html on line 36: Paavo Lipponen! Legendaarinen moottoriturpa, puhekonemestari Kuopion lakeuxlta, valitun SD kansan isähahmo, totta Mooses, joka on johtanut orjat halki sinipunaisen meren kuivin jaloin, tässä hän on, prinssieversti Paavo "patrblruuna" Lipponen! Iso käsi isolipokkaalle!
ellauri017.html on line 59: Puovo Lipposen seikkailut oli musta pienenä jo paskoja, ällösin tota tekohauskaa huonoo savvoo änkyttävää koleerista paksulaista rahvaanomaisine jaarituxineen. Mut sellaisia ne on suomalaiset liikkeenjohtajat ja poliitikot, ei se ole mikään karikatyyri, vaan realismia, a thing. Tai naturalismia osuvammin sanoen. Vaikka Haju Pisilä tai Turhapuron appi kuppaneuvos Paukku. Kalle Kustaa Korkki on kolmas samanlainen.
ellauri017.html on line 92: '92 tai niillä main Seija ja minä lennettiin kahdestaan Barbadoxelle. Helmi pantin alulle tämän matkan jälkeen. Seija valmistui fil.kandiksi (tää on 70-luvun neukkusana, vanhemmalla ja uudemmalla kielellä maisteri). Ajatus oli sinä vuonna välttää jokatalvinen melankolia. Pojat oli puolet aikaa mummilla ja faffalla, puolet Rohteilla. Illalla hotellin bambumajassa sammakot lauloivat puissa. Silloin koko ajatus tuntui erehdyxeltä. Mut se meni ohize, ei tullutkaan kauppakirppua. Eikä depistä. Ruuaksi syötiin lentokaloja. Brittienglantia murtavat mustat möivät rannalla aloeta. Viidakossa säntäili jotain apinoita. Atlantin puoleiset hiekkarannat oli upeita mutta tuulisia. Rannalla lojui turkoosinsinisiä veneitä. Banaaniviljelmillä ajeltiin mönkijäntapaisella autolla. Vaikkei suomessa silloin vielä ollut koko sanaa mönkijä. Tuliaisixi ostettiin kivoja peltimukeja joita ei olla koskaan käytetty mihinkään. Tuolla ne ovat vieläkin keittiön avohyllyssä.
ellauri017.html on line 98: Vuonne '95 lähdettiin Viroon rengasmatkalle vanhalla vihreällä mannepirssillä. Joo me ollaan tosiaan viherpiipertäjiä, puunhalaajia. Myös vihreitä rikkaammille naapureille, kuten Takkahuipaleille, joille äitimamma tuo muovisäkeittäin käteistä pirssiämme paljon uudemmalla mersulla (tai toi, viime aikoina siellä on ollut aika hiljaista), ja toisella puolella asuville Haavikoille, joiden mutrusuinen kuuluisa kirjailijapappa oli käärinyt kokoon niin paljon pätäkkää, että koko perhe lapsukaisineen on sillä pärjäillyt kivasti. Mettää lienee muutamia neliökilometrejä, sitä taloon jääneet hyvinvoivat agronomilapset varmaan hoitelevat. Heikki möi jonkun turvetehtaan ja osti sillä miljoonakämpän Kalasatamasta. Tuskin on täysin tyytyväinen sijaintiin, se on justiinsa ruman Redin tornitalon takana. Mutta sieltä näkee Kulosaareen, Heikki voi kaihoten kiikaroida lapsuutensa kontuja.
ellauri017.html on line 180: Are all whole numbers also natural numbers?
ellauri017.html on line 183: What are natural numbers?
ellauri017.html on line 184: Are all natural numbers whole numbers?
ellauri017.html on line 186: Is every whole number a natural number? If yes then why? If no then why not?
ellauri017.html on line 189: What is the difference between whole numbers and natural numbers?
ellauri017.html on line 191: What is a whole number and a natural number?
ellauri017.html on line 192: Which number is an prime number, a whole number, a natural number and an odd number?
ellauri017.html on line 458: Leonid, född 1872-04-26 i Moskva. Student därst. Examina för inträde vid universitetets i Moskva medicinska fakultet 1894 och 1895. Legitimerad läkare 1898-11-12 med diplom av 1899-01-28. Tjänsteman över stat vid medicinska departementet av ryska inrikesministeriet 1902-03-12. Titulärråds grad 1906-03-23 med tur från 1902-01-14. Kollegieassessor 1906-12-29 med tur från 1905-01-14. Avsked 1907-01-31. Läkare över stat vid Föreningen S:t Troitska barmhärtighetssystrars ambulatoriska sjukhus i S:t Petersburg. RRS:tStO3kl 1914-05-28. Direktör för elektro-vattenkuranstalten i nämnda stad. Gift 1905-09-03 i Luga med Elisabet Feodosjev, född 1885-01-17 i S:t Petersburg, dotter av bergsingenjören, generalmajoren Grigori Petrovitj Feodosjev och Catharina Nikolajevna Sibin. Boken vaikenee Leonidin myöhemmistä huuhaatoimista Gurdijeffin tilalla.
ellauri017.html on line 687: Pakkoko poikain oli kaivaa verta nenästä. Sattui pilkka omaan nilkkaan. Silmä silmäilystä, hammas irvihampaasta. Kost jumala. Ota mallia Hammurabista. Käsi poikki kirveellä kuin kalifaatissa, kazokaa näin käy kaikille jotka etääntyvät meistä. Ovat pettureita. Elisalla oli selkeesti jotain mielenterveysongelmia.
ellauri017.html on line 720: Jumala ajettiin pois ja rangaistus tuli sitten perässä nasaretilaistenkin osalle sotana ja karkotuksena. Tosin aika paljon myöhemmin. Kumilankasytytys. Jutturuuhkaa korkeimmassa oikeudessa. Jehovalla on aikaa, odottakaapas vain. Kukin vuorollaan, kaikki aikanaan. Kom an, kom an bara! En i sänder!
ellauri017.html on line 805: Sijtte asetta hän ja walmista heitä odottaman tulewaista Christuxen waldacunda, josta hän nijn monella tawalla ja selkiäst ennusta, että hän sijnä asias woitta caicki muut Prophetat. Nijn että hän myös Christuxen Äitistä Neidzest Mariasta kirjoitta, että hän ilman neidzyen turmellusta oli sijttäwä ja synnyttäwä Christuxen (7. cap.), nijn myös hänen pijnastans (53. cap.), nousemisestans cuolluista ja waldacunnastans puhu hän nijn selkiäst, cuin se olis jo silloin tapahtunut. On hän sijs ollut sangen jalo ja corkest walistettu Propheta.
ellauri017.html on line 820: Mutta caickein enimmin hän sitä ahkeroidze, että hän taitais lohdutta ja wahwista hänen tulewaisen Cansans, ettei he sencaltaisesa fangiudes ja Caupungin häwityxes epäilis, ikänäns cuin he peräti huckuisit, ja ei Christuxen waldacunda olis tulewa ja caicki ennustuxet wäärät ja turhat olisit.
ellauri017.html on line 831: Mutta sijtä hyödytyxest cuin tästä Prophetast saadan, ei tarwita täsä paljo puhua. Se cuin händä wiriäst luke, on kyllä idze ymmärtäwä, että hän on täynäns caickinaisia, mitä ikänäns Jumalata pelkäwäinen ja murhellinen sydän taita idzellens turwaxens ja lohdutuxexens anoa.
ellauri017.html on line 860: Jesaja ihmelettää retoorisesti: Mitä warten teitä lyödän niin ette kotiin löydä? Hamast candapääst nijn kijresen asti ei ole terwettä paikkaa waan haawat ja sinimarjat ja weripahgat jotca ei ole puserretut eikä sidotut taicka öljyllä siwellyt. No en ihmettele, turpasaunan ansaizewat juutalaiset maahantunkeutujat, warsinaisia mulkeroita ovat.
ellauri017.html on line 980: Kirjaa voidaan lukea laajennettuna mietiskelynä Jerusalemin kohtalosta maanpakoon ja sen jälkeen. Kirjan Deutero-Esaiaan osa kuvaa, kuinka Jumala tekee Jerusalemista maailmanlaajuisen hallintonsa keskuksen liukastetun pelastajan (ns messiaan) kautta, joka tuhoaa sortajan (Babylon); tämä messias on Persian kuningas Kyyros Suuri, joka on vain vieraan vallan agentti, joka saa aikaan Jehovan kuninkaan. Jesaja puhuu turmeltuneita johtajia vastaan ja heikommassa asemassa olevien puolesta ja juurruttaa vanhurskauden pikemminkin Jumalan pyhyyteen kuin Israelin liittoon.
ellauri018.html on line 45: Räppi on kielellistä taiturointia. Taide on toki makuasia, ja eri yleisöä miellyttävät erilaiset riimittelyt. Se me täällä Hesarissa tiedetään, tääkin juttu kirjoitettiin huolellisesti kieli keskellä, ettei varakkaat vanhat pierut suutu enempää kuin uudet nuoremmat. Jokaiselle jotakin, ja meille täpäkät.
ellauri018.html on line 54: Sä oot multa nyt turpaan saamas.
ellauri018.html on line 70:
ellauri018.html on line 169: loput menee mersun pesuun, parturiin ja bensan ostoon,
ellauri018.html on line 296: Musta nään chicklit kirjojen sanalliset vaatteiden herutuskuvat on tosi kivoja. Näkee miten tärkeä asia se on naisille. Ei se ole mitään turhamaisuutta, se on tosi tärkeä osa tän lajin säilymistä ja lisääntymistä, ihan yhtä tärkeä kuin miehille, mezoille tai bambeille on rehvastelu ja kukkoilu.
ellauri018.html on line 298: Ihan turhaan profeetta Jesaja 3:16-26 niistä vinoilee, tai pyhä Peeveli 1 Tim 2:9, ks. myös Tiit 2:3 ja 1 Piet.3:3. Kyllä nää pyhät miehet on jaxanu olla hepenien kimpussa. No Peeveliähän ei mekon alus edes kiinostanut, vaan pikemminkin mela. Se kieltää myös vanhoja naisia lipittämästä viiniä (Tiit 2:3). Pitäis jumalisuuteen taipuvaisten naiskirjailijoiden ottaa tää onkeensa.
ellauri018.html on line 317: hiertää eturaajoillansa verkkosilmiään,
ellauri018.html on line 521:
ellauri018.html on line 523: The song captures Simone's response to the murder of Medgar Evers in Mississippi; and the 16th Street Baptist Church bombing in Birmingham, Alabama, killing four black children. On the recording she cynically announces the song as "a show tune, but the show hasn't been written for it yet." The song begins jauntily, with a show tune feel, but demonstrates its political focus early on with its refrain "Alabama's got me so upset, Tennessee's made me lose my rest, and everybody knows about Mississippi goddam." In the song she says: "Keep on sayin' 'go slow'...to do things gradually would bring more tragedy. Why don't you see it? Why don't you feel it? I don't know, I don't know. You don't have to live next to me, just give me my equality!"
ellauri018.html on line 715: Lain toteutumista valvoi viime kädessä kalifi, ensi kädessä asianomistajan oma karvakäsi. Eli oikeuspäätöksen toimeenpano jäi tavallisesti kanteen esittäjän omalle vastuulle. Hehee, voitin jutun, sheikki, nyt tulee turpaan. Simmu simmusta, hampi hampista, käsi karvakädestä. Hohoo, sulta ja miltä armeijalta? No mun klaanilta. Siis tää homma toimii, jos ollenkaan, vaan jos on eri tasoilla suht tasaväkisiä kilpailevia perhekuntia ja heimoja pelaamassa tit for tat peliä. Lännen rahoittamassa ja aseistamassa Somalian sisällissodassa ei xeer suojellut enää naisia vaan niitä raiskattiin sikana. Titistä ei tullut enää tattia.
ellauri018.html on line 723: 661: Violence and turmoil spread among the Muslims; Ali is assassinated.
ellauri018.html on line 746: Juutalaisuudessa Mooseksella on Muhammedia vastaava asema Jumalan sanan (Toora) vastaanottajana sekä henkilökohtaisen esikuvan antajana (halakha-kirjallisuus). Vanhassa testamentissakin on piirustuskieltoja, muttei niin jyrkästi otettuja kuin islamissa. Länsipellejen ja islamistien välit on Muhammedin pilakuvista turhan päiten kuumenneet, ja päitäkin on putoillut.
ellauri018.html on line 755: Herra sitä on herrallakin, vaan ei Allahilla. Mutta Allahia palvelevia herroja on että päät kolkkais, ellei niissä olisi rätit, turbaanit sun muut muhvit pehmusteena. Otan mieluummin turbaani kun on turbaani.
ellauri018.html on line 814: Motsäger jag mig själv? Gott, jag motsäger mig. Jag rymmer mångfalder. Sanoo Allah ja hymyilee monimielisesti kuin Wilt Whatman, jota siteeras Thoreau isin mielikirjassa Skogsliv vid Walden. Elastista juridiikkaa, mielivalta sisäänrakennettuna. Not a bug but a feature. Tää on yksi tieteellisen ja uskonnollisen maailmankuvan peruseroja. Hieman iso, mutta kyllä tästä selvitään, sanoo Allah ja taikoo ristiriidan piiloon. Tai poistaa valittajan pään.
ellauri018.html on line 998: Islamilaisissa maissa suositaan varhaista avioliittoa, sillä sen ajatellaan varmistavan tyttöjen neitsyyden. Häh? Eikös se neizyys just mene siinä hommassa? Sen sijaan homoseksuaaliset, esiaviolliset ja avioliiton ulkopuoliset suhteet ovat kiellettyjä. Suhtautuminen masturbaatioon vaihtelee. Vaik kivaahan se on tehdä karvakädelläkin, pystytellä telttatankoa.
ellauri019.html on line 36: The objects of Kliban's scorn and loathing were wide-ranging, including politics, militarism, capitalism, the work ethic, consumerism, TV, ignorance, intellectual pretension, the pomposity and mercenary nature of art, and, finally, even humor itself. (Deeper Meanings)
ellauri019.html on line 44:
ellauri019.html on line 50: In seinem Hauptwerk Der Untergang des Abendlandes richtet sich Spengler gegen eine lineare Geschichtsschreibung, die die Geschichte „der Menschheit“ als Geschichte des Fortschritts erzählt. Stattdessen vertritt er eine Zyklentheorie, nach der immer wieder neue Kulturen entstehen, eine Blütezeit erleben und sich durch eine Phase des Verfalls vollenden und untergehen.
ellauri019.html on line 215: Jeremiaasta on kokonainen kirjakin. Siinä Jeremia esitti useita pienoisnäytelmiä ala Lea Lehtisalo Eiran keittiössä. Ne kuvas sille sattuneita kurjuuxia. Kuten käynti savenvalajan talossa ja se, että hänen hankkimansa vyö turmeltui. Melkoinen takaisku.
ellauri019.html on line 278: Mikäs se olikaan tää Edom? Ahaa, Jehovan todistajlla on siitä pitkät turinat. (Tääkin on lyhennelmä...) Ei ihme, että Jeremiaalla oli jotain niitä vastaan hampaankolossa. Vaik ei kai se niiden vika ollu et Karhuvaari valtas Ankkalinnan. Mut varmaan ne vihelteli vahingoniloisina raunioissa ja keräs talteen Roopen säiliöstä karanneita mustuneita kultarahoja. Pahanilkisiä vanhempia veljiä, Esukan karvakätisiä poikia. Karhukoplan kumppaneita, Kroisos Pennosia. No saivat lopulta ansionsa mukaan. Jeremias veikkasi oikeata hevosta, kun kannusti kotijoukkuetta. Jos toisin oisi käynyt, nyt sit kai luettaisiin jotain kadonneita edomilaisia suosivia ennusteita.
ellauri019.html on line 330: Edomista oli tuleva kuin Sodoma ja Gomorra, asumaton kaikiksi ajoiksi (Jer 49:7–22; vrt. Jes 34:9–15). Koska Edom ansaitsi Jehovan vihan, sitä nimitettäisiin ”jumalattomuuden alueeksi” ja ”kansaksi, jonka Jehova on asettanut tuomiojulistuksen alaisuuteen ajan hämärään asti” (Mal 1:1–5). Edom edustaa siis Jesajan 63:1–6:ssa ilmeisestikin Jumalan liittokansan taipumattomia vihollisia. Noissa jakeissa kuvaillaan verentahraamissa vaatteissa olevan jumalallisen Soturin, joka on polkenut Jumalan koston viinikuurnan, tulevan sopivasti Edomista (merk. ’punainen’) ja Edomin huomattavimmasta kaupungista Bosrasta (mahd. sanaleikki, sillä heprean sana ba·tsirʹ merkitsee ’viininkorjuuta’). (Vrt. Il 14:14–20; 19:11–16.)
ellauri019.html on line 332: Myöhempi historia ja katoaminen. Jehovan profeetan Jeremian välityksellä Edomin kuningasta varoitettiin siitä, että Babylonin kuningas Nebukadnessar panisi ikeen hänen niskaansa (Jer 27:1–7). Sitä, mitä edomilaiset todellisuudessa tekivät tässä tilanteessa, ei kerrota. Jerusalemin tuhouduttua 607 eaa. jotkut maanpakoon joutuneet juutalaiset saivat kuitenkin tilapäisen turvapaikan Edomista. Kun babylonialaisarmeijat sitten olivat lähteneet, nämä pakolaiset palasivat omaan maahansa ja pakenivat lopulta Egyptiin. (Jer 40:11, 12; 43:5–7.) Pian koitti aika, jolloin Edomin oli siemaistava syvään Jehovan vihastuksen maljasta (Jer 25:15–17, 21). Tämä tapahtui suunnilleen 500-luvun eaa. puolivälissä Babylonian kuninkaan Nabunaidin hallitessa. Babylonian historian ja kirjallisuuden tutkijan C. J. Gaddin mukaan Nabunaidin joukoissa, jotka voittivat Edomin ja Teman, oli mukana juutalaissotilaita. Kommentoidessaan tätä John Lindsay kirjoitti: ”Täten profeetan sanat täyttyivät ainakin osittain, kun hän kirjoitti Jahvesta sanoen: ’Minä langetan kostoni Edomille kansani Israelin kädellä.’ (Hes. 25:14.) Osittain ovat täyttyneet myös Obadjan sanat, joiden mukaan Edomin ’liittolaiset’, ’luotetut ystävät’ ’pettäisivät’ sen, ’veisivät siitä voiton’ ja ’panisivat paulan sen eteen’. Tässä saatamme nähdä viittauksen babylonialaisiin, jotka Nebukadressarin päivinä olivat halukkaita antamaan sen saada osansa Juudan tappiosta, mutta Nabunaidin alaisuudessa tukahduttivat kaikiksi ajoiksi Edomin kaupalliset pyrkimykset. (Vrt. Ob. 1 ja 7.)” (Palestine Exploration Quarterly, Lontoo 1976, s. 39.)
ellauri019.html on line 368: Kuningas istui vankina palatsissa, ypö yksin. Ibbi-Sin kyyhötti ahistuneena palatsissa, ypö yxin. Huvilassaan E-namtilassa hän itki katkerasti. Tuhotulva jyräsi alleen kaiken. Se ärjyi kuin hirmumyrsky maan yli -- kuka voisi paeta siltä? -- tuhotaxeen kaupungin, tuhotaxeen talon, niin että petturit löhöisivät lojaalisten virkamiesten niskan päällä, ja petturien veri valuisi kunnon kaverien ylle.
ellauri019.html on line 466: Assyria ja Babylonia, joista on raamatussa paljon puhetta, varsinkin Baabelista, ne pirulaiset näät jälleen kerran otti jutkut orjixi 500-luvun alussa eKr, oli rautakautisia kulttuureja. "Silmä silmästä" Hammurabi oli ekan dynastian kuudes kunkku, amoriitteja, noin 1500 eKr. Veti turpaan vanhalle itänaapurille Elamille, mistä rikastui. Se ilo oli lyhytaikainen, kassiittien aikana Elam iski takaisin. Uuden Assyrian laaja imperiumi hallizi Uriakin 10. vuosisadalta eKr 7.lle saakka. Sen jälkeen tuli kaldealaisten vuoro.
ellauri019.html on line 468: Kaldean Ur mainitaan raamatussa juutalaisten ja arabien alkukotina, patriarkka Aaprahammi syntyi siellä. Ibrahimin esikoinen oli Ishmael, Moby Duckin vihamies, arabien juurikas, ja sen velipuolen pojan Iisakin poika Jaakoppi sai lisänimen Israel. Nää israelilaiset asui osassa Kanaanin niemimaata ensin telttakansana, sitten heimokunkkuina joskus 1500-600 eKr. Näiltä ajoilta on vanhan testamentin turinat. Ei ne vanhan liiton jutkut oikeen päässy vauhtiin ennen rautakauden alkua. Ristiinnaulizemiseenkin tarttee rautanauloja. Ellei käytä köyttä (ks. kuva). No risti oli kyllä roomalaisten keksintö.
ellauri019.html on line 474: Toukokuussa 2009, the United States Army, tuo ammattirikollisten joukkio, "palautti" Urin Irakin "viranomaisille". Siitä olis määrä tulla turistikohde äveriäille amerikkalaisille laivaturisteille, mutta ikävä kyllä siellä on vielä liian levotonta, ja liian vähän mukavuuksia. Abrahamin talostakin puuttuu ikkunat. Ja ilmastointi kaipaa laittoa.
ellauri019.html on line 498: Paljon ne on saavuttaneet, paljon ottaneet myös turpiin. Tärkeiljöinä eivät tajunneet talmudin ja tooran kaupallista potentiaalia. Paitsi Pave, sehän on ex-jutku. Se ymmärsi, että pakkauxeen kanzii panna texti "uusi, parannettu formula", ja antaa ilmaisia näytteitä, kaupata tietosanakirjaa ovelta ovelle kuin Dortmunder, esitellä ihmeitä kuin imureita. Asiakaskunta innostui, liikevaihto kasvoi kohisten. Muut fariseuxet kateudesta vihreinä seuras vierestä.
ellauri019.html on line 565: Minun lempivärini on vihreä, vaikka siskoni halusi muuttaa minun mielipidettäni ja hän jo lapsena kun kysyttäessä sanoin lempivärini olevan vihreä, niin Anne heti korjasi että eikä ole kun ruskea. Minä kun olin aina kiltti, enkä halunnut koskaan riidellä turhaan, hyväksyin Annen oman päätöksen, vaikkei se ollutkaan totuus. Lempivärini on siis edelleen vihreä, sellainen lehden vihreä, eikä niinkään tumma metsän vihreä, vaan kevään vihreä.
ellauri019.html on line 752: Vitun mekonium. Nekin on imeväisten vihreitä pikku paskoja. Lällyn naaman ja suitun letin takana kähmii oikee pirulainen, koleerinen ilkimys. Sen suklaasilmäisellä nuorikolla olisi siitä varmaan paljon kerrottavaa. Parempi pitää turpa kiinni ettei tule pikku nyrkistä. Vankilassa viihtyis Pekka varmaan itzekin, konnaremmi tekis Ukko-Pekan kanssa junaa suihkussa.
ellauri019.html on line 857: Sumopainijat turvottaa izensä ylensyönnillä läskimöykyixi.
ellauri019.html on line 917: touhua, falangistien turpasaunan harjoittelua.
ellauri019.html on line 973: Suomipoika örisee taas karvaturkin sisällä.
ellauri019.html on line 1066: yli peltojen, vetten ja tunturien
ellauri020.html on line 167: Kirjan tapahtumat sijoittuu 90-luvun alun lamaan, niissä on siis vähän näyteikkunoiden kuolauksen makua. Silloin juuri epäonnexeen tuli somalien iso maahantunkeutuja-aalto Suomeen. Mut karkoitettiin Kouvolaan sillä toiveella, että ahtaalle joutunut verstas pian karsis rönsyjä. Fred Karlsson yrittikin sitä, mut sai turpiinsa. Hirtettiin in effigie. Minä myös. Sittemmin poispotkittu ylopistolehden päätoimittaja vittuili oikein nimellä. Sitä lähtien olen vihannut meedioita, julkisuutta ja toimittajia. Koko homma haisi taivaisiin. Minä myös. Meillä oli muuten siellä töissä yxi somali. En muista mitä se siellä teki. Ehkä vahtimestaroi.
ellauri020.html on line 190: An only child, used to constant attention, Katrinka did not crave the spotlight so much as assume that it was naturally hers, and when she found herself in it, she accepted the position with a naturalness that was disarming. Outgoing and warm, she liked people and, in return, most people instinctively liked her.
ellauri020.html on line 197: Val d'Isère on hiihtopaikka Savoijissa Ranskassa, Italian rajalla. Isar-jokia on muitakin, se on vanha IE sana joka tarkoittaa vuolasta. Sen nimisessä linnassa el Zorron vanha vihamies, taisi olla Tambieda tai sen veli, koitti saada Zorron rautoihin mehevillä pimuilla. Jäi ize loukkuun, kenraali ja Zorro herkutteli sussuilla. Iivana Trumpin näköisillä sutturoilla (ks kuva). Iivana lie joskus hiihdellyt Val d'Isèressä, tai ainakin Tatralla. Jean-Claude Killy syntyi Val d'Iséressä. Lavastaja Roy muisti nimen ehkä urheilu-uutisista. Donald valehteli Iivanan puolesta et se olis 1974 pudonnut Sapporon kisakoneesta kuin Toni Nieminen perunamuussiin. Ei pudonnut, kun konetta ei ollutkaan. No luvattiinhan Iivanalle toinen lento myöhempänä ajankohtana.
ellauri020.html on line 296: turkooseja silmiä
ellauri020.html on line 362: Lahjojen arvo yht. varmaan ihan vitusti. Ja ainut mitä Kulta-Katriina antaa vastalahjaxi on persettä. Tosin tosi paljon, edestä ja takaa. Iloista antajaa herra rakastaa. Aku on väsymätön, pörrää koko ajan Iinexen kimpussa, an, auf, hinter in, Iinestä hengästyttää. Soittaa joka ilta ja lähettää lisää rehuja. Jotain rajaa. Katja koittaa kieltäytyä minkkiturkista, jottei vaikuttaisi ahneelta. Vaik oishan se lämmin talvikeleillä. Kun Aku bylsii Iinestä minkkiturkin päällä, pillusta poies lipsahtaneesta pippelistä valuu minkille vähän runkkua. Nyt sitä ei voi enää palauttaa, Aku sanoo ilahtuneena. Koittaa työntää pehmennyttä siitintä takaisin turkiskauluxeen. Ei vittu, ei mee.
ellauri020.html on line 364: Palm Beach had been Ivana Trump’s idea. Long ago, Donald had screamed at her, “I want nothing social that you aspire to. If that is what makes you happy, get another husband!” But she had no intention of doing that, for Ivana, like Donald, was living out a fantasy. She had seen that in the Trump life everything and everybody appeared to come with a price, or a marker for future use. Ivana had learned to look through Donald with glazed eyes when he said to close friends, as he had in the early years of their marriage, “I would never buy Ivana any decent jewels or pictures. Why give her negotiable assets?” She had gotten out of Eastern Europe by being tough and highly disciplined, and she had compounded her skills through her husband, the master manipulator. She had learned the lingua franca in a world where everyone seemed to be using everyone else in a relentless drive for power. How was she to know that there was another way to live? Besides, she often told her friends, however cruel Donald could be, she was very much in love with him.
ellauri020.html on line 382: Heti häiden jälkeen alkaa ikävyydet paparazzien, mummo Ankan, Roope-sedän ja muiden ankkasukulaisten kaa. Vielä keritään intiimit pikapanot vetää Nykin koneessa ekan luokan paikoilla. Niissä mahtuu sentään jotenkin bylsimään, turistiluokan keskijalkatilassa oisi kovin ahdasta. Akun terska on herkkusienimäisen pehmeä kovan varren päässä. Julkisuus on hinta tämmöisistä mukavuuxista, tuumii peruspositiivinen Kulta-Kaarina.
ellauri020.html on line 416: Kaarinan tuparit uhkuu seikkailua ja erotiikkaa. Propellipäinen juorupalsturi ja hintti sisustajapoika hieroo tapaamista ruskeiden sisustusten merkeissä. Neil kutittelee Alexandraa sexikkäillä wiixillä. Päivällinen oli menestys, kokkikin sai läpyjä. "Sehän meni hyvin", sanoi Aku, Sanelman aito poikanen.
ellauri020.html on line 424: Seurraavaxi tyttökaveruxet menee Pariisiin ja siellä haute couture rättisulkeisiin. Maailma kallein uffi, josta ostaa hyntteitä vaan 2500 ökyrikasta, siis ne jotka on niin laihoja, et ne vielä mahtuu niihin. Katri-Helena on just vasta päässyt Alli Paasikiven maailman parhaiten pukeutuneiden listalle, ja sillon palli ihan eturivin paikalla. On ahasta ja hikistä ja karsee mekkala. Tästä kanzii kyllä maxaa ihan sieraimesta. Pääasiahan on et saadaan hajurakoa.
ellauri020.html on line 466: Katasta paljastuu varsinainen piiskuri, sen mielihokema on diilerisiipan tunnuslause "You´re fired", sen mielikirja sen "The Art of Dirty Dealing", Raamatun jälkeen tietysti. Raivottuaan duunareille ja heitettyään niitä mäkeen se muistaa aina pyytää anteexi. Sori siitä kaveri, mut sait just potkut. Ehtiäxeen huutaa työmaalla enemmän se ostaa harmaan mersun ja palkkaa autonkuljettajax neekerin, tosin komean, ja kotiin peeteen jumpparixi. Se lukee pörssikurssit automatkalla. Pitää kiirettä. Se ottaa hedelmöityshoitoja, mut Akkari ei pysy naintiaikataulussa, se sanoo ettei nussi äidin kalenterin mukaan, termometri kellokallena. Ollii, minä seison mistelin alla, nyt ois näpein aika, turhaan Iines huutelee silkkilakanoista.
ellauri020.html on line 550: Katiska jyrkässä nousukiidossa kommunismin köyhyydestä tuntee herkästi rahan arvon (tää on Iivanan eufemismi ahneelle), ja kysyy sarkastisesti anopilta, onko rahanteko muka syntiä. Ei se vaan lapsettomuus, on vastaus. Nyt alkaa Akukin kaivata perijää, se on 45, eikä enää nuori. Hommiin siis. Akun letku viedään pajalle. Nyt käy ilmi mistä Katiska kantaa kaunaa Sabriinalle. Se huutaa tabloidissa julki koko seurapiirille Ankkojen mahouden ja turhat yrityxet lisääntyä. Akun siittiöbiljoonat lasketaan, ne näyttää riittäviltä, onko vika sittenkin Katrinketissä? Outoa ettei keinosiemennystä harkita, eikö se 80-90-lukujen vaihteessa ollut vielä optio? Mengele olisi varmaan mielellään taas kyynärpäätä myöten Katjan sisällä.
ellauri020.html on line 578: Tie eeku paranoo, sano savolaenen kun ajo jäällä ympyrää. Iso-Masan antama ilmainen joululahja, arvostelijankappale Savon Sanomista. Not that I would care. Iivanan kirja on ällistyttävän hyvä, verrattavissa Thackerayn niteeseen Turhuuden turuilla. Mitä ökyrikkaampia ollaan, sitä paljaan klisheisemmin ilmenee tän apinan elukkapiirteet kuin keisarista ilman vaatteita. Perustarpeet jää jälelle kun ei tarvi tyydyttää mitään monimutkaisempia. Onhan ne monimutkaisemmatkin tarpeet sitä samaa apinajuttua, mut monimutkaisempi ympäristö monmutkaistaa käytöstä. Sileällä pöydällä muurahainenkin menee ympyrää eikä brownin liikettä. Tie eeku paranoo. Kuin kiveen hakattuna paljastuu tän otuxen koko radollisuus. Eat! Eat! Fuck! Fuck! Kill! Kill! Siinä se on nimenpudottelun perässä, pienessä lankakerässä. Iivanan sketsi lapsettoman parin keskinäisestä syyttelystä on kuin Teofrastoxen coveri. Eski ja Liisa, Antti ja Auli. Ei kenenkään syy ja kuitenkin jotenkin toisen syy.
ellauri020.html on line 643: Nyt vasta Kaljuunalle walkenee yhtäkkiä, kun Janne vääntää sen sille rautalangasta: Aku bylsii Los Angeliisissä Nataliitä, sen vanhaa bestistä, Jannen leipäsutta, laihaa ranskalaista sisäänottajaa. Naitsä sitä? kysyy Kalinka kauhuissaan Akulta ize asiassa kuultuna. It´s not what you think, sanoo Aku turvautuen ikivanhaan diversioon. Haha, mitä sitten? Kompastuiko Aku vahingossa Nasun sisään? Kexi parempaa. Rakastazä sitä narsua? En. En tiedä. Kyllä, pääsee Akulta lopulta, helpottuneesti. Kuin kivi oisi vierähtänyt rinnalta. Kalinkan silmät täyttyy vedellä. Se on tässä kirjassa aika äärimmäinen hätämerkki. Katjusha ulvahtaa matalalla äänellä. Sillon varmaan samanlainen viinabasso kuin Jaakon kotkalla. Ulos! se huutaa Akulle. Mut... ULOS!!! Ja pysykin poissa mulkero! Aku läxi häntä koipien välissä kuin piesty koira.
ellauri020.html on line 671: The Donald-Ivana relationship on the whole was oddly transactional. Trump once said of his cutthroat prenup, per Newsweek, "I would never buy Ivana any decent jewels or pictures. Why give her negotiable assets?" Ah, marriage: Such a romantic institution! Their prenup was amended a few times after this; on Christmas Eve of 1987, Trump reportedly asked her to resign an updated agreement, giving her $25 million. In the end, Ivana made out with $14 million, among other perks, after a months-long battle of divorce proceedings that reached a settlement in 1991.
ellauri020.html on line 679: Akulle ja Natalielle tuli bänet ja Aku heiluu poikamiehenä muttei laske irti Koljasta, ihan kiusalla. Mut sit Lontoossa tärppää: entinen hiihtohissin komee viikinki, se rags to riches lehtikeisari, se jolta paloi perhe siis, on vapaalla jalalla. Se on pitkä kuin joulukuusi, ja näin vanhempana ei enää liian nätti, sillä on nyt enempi kiloja ja luonnetta. Ja osaa sanoa dobry den tshekiksi. Se on hurjan menestyvä ja miehekäs, mutta silti hellä, huumorintajuinen ja säälivä. Kaikin puolin kuin kovakavioinen mutta ihanan pehmeäturpainen luupää hevonen. Hirn! Iih! Iihahaha. Obladi, oblada, life goes on bra, and sometimes it goes well without a bra. Taas tulee oveen eteen kukkakori, se näyttää olevan kultapossujen standardi tapa sanoa "nussitaax?". Parempi konsti kuin Petsku paran Zanussi tupakka-aski, josta peitetään "Za", näytetään aski pokalle ja sanotaan yksin tein vaan "taaks?". Mutta kalliimpi.
ellauri020.html on line 693: Katjusha saa kerrotuxi nazipojalle et se onkin sen äiti, eikä joku ahnas puumarouva. Poika on jonkun verran pettynyt, se oisi mielellään kyllä keihästänyt puuman. Nyt pitää vielä kertoo Markulle. Kati laittaa tukan ylös löysälle nutturalle kuten Iivana kirjan kannessa. Markku on samanlainen rakt på sak panomies kuin Aku, sellaisesta Iivana nähtävästi pitää. Mitä hittoa! Katjan tissit pullottaa. Se odottaa! Ei vaan aikamiespoikaa Kitzbühelistä vaan myös uutta masuasukasta. Toivottavasti Markulle eikä Christianille. Se kertoo heti perään Markulle vielä Christianista. Kitkerä lääke menee alas sokeripalassa. Kaikki tää on vähän vaikee pala niellä Markku pojalle, mutta se lupaa yrittää parhaansa ja kazoa mihin se riittää. Enempäähän ei voi kukaan luvata. Allah ei lupaa sitäkään, se ei lupaa mitään.
ellauri020.html on line 719: Trumppien avioero oli yhtä kiukkunen ellei kiukkuisempi kuin Katrinketin. (Palsturit nimitteli Katrinkaa pukukoruksi. Pst! Oiskohan joku törkyjournalisti kuzunu Iivanaa trumpetix? Tai Trumppia fagotix? Tarkista.) Iivana väitti et Don ois repiny siltä irti tukkatukkoja, kun sen oma kaljuleikkaus meni vituralleen, ja nainut sitä perään vielä väkisten. Ehkä niinkin, myöntää Aku, mut teknisesti se ei ollut raiskaus, koska ne oli vielä naimisissa, siis Donaldilla oli lupa ruuvailla Iivanaa milloin ja miten päin vaan haluaa. Tän Trumpin lakimiehet teki Iivanalle hyvin selväxi, ja se pyörsi sanansa. Trumpilla on syvemmät taskut, oikeus on sen puolella.
ellauri021.html on line 67: Suomentaja oli Arvo Turtiainen, kommari, Kiilan kiilusilmiä. Onkohan Ano ('Bleeding ex ano, no need for any therapy') Turtiainen sen sukulaisia? Helmin luokkakaveri Saga joka asui yhtenäiskoulun vieressä vaaleenpunaisessa talossa oli sekin Turtiainen. Onkohan ne jotain puluja? Karhennettuja turtanoita? Vai muuten vaan turtia?
ellauri021.html on line 75: Vähän häirizee näissä epigrammeissa turha apinoiden touhutuxen kiillotus. Moraalinen sanasto, jolla niiden edesottamuxia puleerataan paremmixi, vaikka kuinka Edgar koittaa olla realistinen.
ellauri021.html on line 120: Che pecundría! Tie turistin ja neidonkin käy iltaisin
ellauri021.html on line 191: Parturissa luin 7 päivää-lehteä. Suomen julkkisuutiset on vähän kotikutoisempia kuin Trumppien. Harlin osoitteli mainostauluja. Toivo Sukari kävi pissalla. Joku standup-koomikko haahuili kaupassa. Ei ollut Bo Burnham, oli lyhyempi.
ellauri021.html on line 199: Äidistä tuntuu kuin olisi ollut saippuassa jo kymmeniä vuosia. Kauniit ja rohkeat ovat mulle kuin toinen perhe. Tarkemmin lukiessa ilmenee, että tämä uutinen on uusinta kahden vuoden takaa. Pikku Imaami syntyi vuonna 2018. Nyt se jo kävelee. Kauniista ja rohkeistakin näytetään paljon uusintoja. Onhan elämä muutenkin pääosin uusintaa. Pikku Imamin vanhemmat uskovat että sen nimi tarkoittaa uskoa. Taitavat olla vääräuskoisia. Se tarkoittaa imaamia. Parturin jälkeen mun parta oli niin hieno, että voisin hakea töitä imaamina.
ellauri021.html on line 211: Mallikaunotarten kuuma rantapäivä yllätti. Yksi bisse kiitos! Täydelliseen rantapäivään kuuluu tietenkin myös vesijetillä hurjastelu, ollaanhan jetsettiä. Vesijetit on vittumaisia päristelijöitä, turhakkeita vesimopoja, ja niillä ajelijat häiriköitä moukkia. Eivät edes hidasta Rauhixen laiturin ja saunan kohdalla. Kardashianit keräsivät kazeita. No ei siitä sen enempää. Kazokaa myös kuvat.
ellauri021.html on line 500: Lapset varsinkin kuulee väärin laulun sanoja. Sinin tulkizemat sanat "turvaa katkarapu, älä tavaraa" on väärin kuultu Lina Sandellin virren alku noin v. 1850. Se on varsin ajankohtainen, nythän kuuluu ostaa palveluita mieluummin kuin kamoja. Katkarapu palvelee luomakunnan herraa tulemalla syödyksi. Ruokajuomaksi suositellaan hengellisiä kastepisaroita.
ellauri021.html on line 525:
ellauri021.html on line 572:
ellauri021.html on line 605:
ellauri021.html on line 615: maledicantur tiliae
ellauri021.html on line 659: bene venabatur!
ellauri021.html on line 661: «ludus compleatur!»
ellauri021.html on line 664: maledicantur tiliae
ellauri021.html on line 681: For sic a dog to make a turnus
ellauri021.html on line 824: josta Aladdinin äiti sensuroitiin turhakkeena.
ellauri021.html on line 895: Mitäs löytyy Trumpin perskärpäsen sikanautapurkista? Ihan niitä tavallisia raaka-aineita: luomisoppia ihan sikana, ilmaston lämpiäminen on turhaa puhetta, naudat viihtyy mainiosti pihatoissa. Artikkeli pohjois-amerikan luoteisosan puumustekalasta. Abortti aiheuttaa rintasyöpää, ja onania karvaiset kämmenet. Suhteellisuusteoria on fuskua, se edistää arvorelativismia.
ellauri021.html on line 937: Jos tää ei riittänyt, lue myös CreationWiki ja Theopedia. Wikipedia sanoo muille paskakärpäsille: Kopsi pois, an mennä vaan! Se on kaikki kultturia! Forwärts! Eteenpäin!
ellauri021.html on line 982: Vasemmistolaisuus ei ole vain väärin, se on pahaa ja mädännäistä. Demokraattipuolueella on Moolokin naamari, kanaanilaisen jumalan, jota Milton kuzui "kauheaxi kuninkaaxi jonka kita / oli ruskeana ihmisparsojen hurmeesta". Dem. puolue on rikollisuuden ja kuoleman kultti. Jokaisessa menettelytapakysymyxessä demokraatit on kaaoxen ja tuhon puolella. Ne hypettää valkoisen ylivallan uhkaa samalla kun ne valkopesee islamilaista terrorismia. Ne kumittaa ahkerasti USAn historiaa ja syö meidän pyhiä kansalaisoikeuxia. Ne peukuttaa avoimia rajoja kansallisen turvallisuuden hinnalla; pyhittää kaupungit rikollisille mamuille ja ajaa maahanmuuttoviraston sulkemista lainkuuliaisten kansalaisten ja kunnollisten maahantulijoiden tuhoxi; lasten tappoa ihmiselämän pyhyyden sijaan; länsimaisen sivistyxen purkamista sen säilytyxen sijasta. Tää ei oo vaan väärin, tää on PAHA.
ellauri022.html on line 103: Sillä lailla tytöt, ompelutaito on tarpeen ja nuket turvallista seuraa,
ellauri022.html on line 197: Conduct books or conduct literature is a genre of books that attempt to educate the reader on social norms. As a genre, they began in the mid-to-late Middle Ages, although antecedents such as The Maxims of Ptahhotep (c. 2350 BC) are among the earliest surviving works. Conduct books remained popular through the 18th century, although they gradually declined with the advent of the novel.
ellauri022.html on line 229: Jos kaikki säästäisivät kuin Davenport ja Polly, ei olisi köyhiä, ajattelee Luisa. Senkin kommunisti. Jeesus tiesi paremmin: köyhät teillä on aina keskuudessanne, ja rikkaat myös. Sillä siitä tässä kaikessa on kysymys. Se ei ole bug, se on feature.
ellauri022.html on line 265: Fan yrittää turhaan päästä sitä käsityxestä, että köyhyys on häpeällistä. Sehän ON häpeä, niinkuin hopea. Siitähän näkee et olet tunari, epäonnistunut siinä mikä jenkin elämässä on tärkeintä. Et ole läjän päällä, vaan pohjalla. Olemasaolon taistelun säälittävä häviäjä.
ellauri022.html on line 275: Tyhmä Tom ei tajua et Fan ottaa Sidin ja Polly sen. On ihan turhaan mustasukkanen Sidille. Antaa muiskun Pollylle niinkuin ennen isoäidille. Tykkäsköhän isoäiskä märistä pusuista. Polly on ainakin ihan pöllyssä. Tomi lähtee länteen kuin yxinäinen kauboi, Pollyn veljen Nedin luo.
ellauri022.html on line 277: Mut mit vit? Väliin säntää joku lännen tyttö, toinen Marja. Tää on nyt ihan kirjan pitkitystä, turhaa kiusantekoa. Tykkäsköhän Luisa Miltonista, kun antoi Pollylle sen sukunimen? Nyt on Pollin paratiisi hävyxissä. Polly haluu Tomin koska sattuu rakastamaan sitä, ilman mitään syytä, tostnoin vaan. Kai se tarkoittaa, et se antaa höpsismin ratkasta, jonkun liskoaivon puolikkaan. Geenimielessä voi siinä olla paljon järkeä. Niin tekee muutkin luontokappaleet.
ellauri022.html on line 295: She explained her "spinsterhood" in an interview with Louise Chandler Moulton, "I am more than half-persuaded that I am a man's soul put by some freak of nature into a woman's body. … because I have fallen in love with so many pretty girls and never once the least bit with any man."
ellauri022.html on line 421: Kilppeys on yxi sdradegia muiden joukossa. Oikein käytettynä se toimii kuin junan vessa, kuten kerrotaan sadussa Myrskytuuli ja päivänpaiste. Kun se menee pieleen, kaikki suuttuvat. Sitä ei ehkä kannata yrittää, kun resut on tosi vähissä. Tulee turpaan joka kantilta. Ei parane silloin jäädä tuleen makaamaan.
ellauri022.html on line 606: Todistaako se jotain että Siri aina tappaa nää pikku Maxit, Paul doppelgängerit. Ingan uus heila Henry on sen miesvainaan elämäkerturi. Inga kysyy Ekeltä minkälainen nainen makaa rakkaan miesvainajansa elämäkerturin kaa. Kai Sirin tapanen. Siri antaa taas ymmärtää et se on oikeestaan Paulin haamukirjottaja. Kexii sille juonet ainakin. Helppo uskoa. Paul on sen verran tollon olonen. Innostuu pesäpallosta. Leo Herzberg, ei siis Lars (joka ei saanu Helsingistä virkaa mun ansiosta ja styylas Mereten kaa), on kameo Sirin bestselleristä What I loved, jota en oo lukenut. Hypistelee Ingaa vaatteet päällä keppi kädessä.
ellauri022.html on line 608: Malamudin alter ego Dubin oli elämäkerturi. Romaanikirjailijat on kuvitteellisten elämien kertureita. Mustakin on tullut näissä paasauxissa aikamoinen kerturi. Wannabe ja bona fide pönäköiden suurmiesten parturi. Jossain Aku Ankassa joltain roistolta ajettiin parta ja se näytti enää hassulta. Simson ilman pitkää lettiä ja leukaluuta. Pelkkä aasi. Naku keisari. Jos oisin psyko analyytikko kuten Eke, sanoisin että olen vaan kade. Kun en oo ize suurmies koitan osoittaa, että ne muutkin on oikeastaan aika pieniä.
ellauri022.html on line 610: Hei tässähän tulee nää nukkekodit joita sen toinen alter ego rakentaa myöhemmässä kirjassa. Lisää unia. Huumori mainitaan nimeltä, mutta se ei tottele kuzua. Tää kirja ei ole vizikirja. Siri on räkänokka, ei turhan nauraja. Osan tän kirjan juonesta se nyysii Kierkegaardilta. Ei voi olla sillä vähän doppaamatta. On se sen verran namesdroppaaja vaikka pudottelee eri nimiä kuin Iivana. Loppuvizeissä tulee vielä Paul Celan.
ellauri022.html on line 669: Sitten siitä tuli pappi. Sukua kuoli tubiin oikealta ja vasemmalta, ja Rafulta meni usko ja papinpaikka alta. Se lähti Euroopan turneelle, missä se inhos Voltairea mut sai vahvan luontoelämyxen Pariisin kasvitieteellisessä puutarhassa. Kaikki liittyy kaikkeen, siististi nimilaputettuna. Pidän enemmän puistomaisesta.
ellauri022.html on line 692: "In all my lectures," he wrote, "I have taught one doctrine, namely, the infinitude of the private man."
ellauri022.html on line 807: turjuksella, lurjuksella
ellauri022.html on line 883: Saw nature smile on all and shed no tears Kesä oli kaikilla, en ollut itkunen
ellauri023.html on line 174: Kun isältä puhkee umpisuoli ja se joutuu sairaalaan, se toimittaa Orpo Ollin turvaan
ellauri023.html on line 245: Vaimokin tulee mukaan ihan sivulauseessa vasta loppuvizeissä. Sen mielipidettä ei tarvize edes kysyä. Uskonasiat on miesten juttuja. Nainen olkoon turpa kiinni seurakunnassa, kun junanlähettäjät puhuu.
ellauri023.html on line 310: Maijan mummon Martan mökki. Laituri ei heilu ja rannassa on purjevene.
ellauri023.html on line 464: ja heitteli virveliä meidän laiturilta saunan rannassa. Saarinen vakoili ja kauhisteli.
ellauri023.html on line 468: jolla oli huivi ja samanlaiset pyöreät lasit kuin tällä elämänkerturilla.
ellauri023.html on line 616: Pietarinkirkosta näkee et paavilla on kapassiteettia. Se on kaunis merkityxessä komea. Niinkuin joku uljas muskelimasa jollon upeet kuteet. Tuhlailu ja turhuus on hyvä konsti näyttää voimaansa. Riikinkukon pyrstöä. On varaa.
ellauri023.html on line 711: No jopa putkahti Aarnen aivoperseestä republikaaninen pökäle! "Esteettinen elämänlaatu" on yhtä turha kuin "esteettinen asenne", jota se ize moitiskelee alkuerissä. Ja mix just stoalaisuus? Mitä vikaa epikurolaisuudessa? Sen luulis olevan enemmän taidenautintojen asialla? Onx omien handujen käristäminen jotenkin esteettistä? Nousee pekonin käryä. Ehkä tää on uusi peukutus toisaalla mainitulle talonpoikaisestetiikalle. Käyttövarmalle Suomi konepistoolille ja Marsalkka Mannerheimin valkoiselle karvalakille. Joo niin just, jatkossa se hehkuttaa Sakari Pälsiä ja taitavasti salvettuja hirsinurkkia. Siistittyjä hirrenpäitä. Poistettuja kyrvänpäitä. Kyrvänpään poistobluesia. Joosuan esinahkakasoja. Ne oli kauniisti ladottuja.
ellauri023.html on line 714: Virgil. Aeneid. Lecture 3.
ellauri023.html on line 728: In 508 BC, during the war between Rome and Clusium, the Clusian king Lars Porsena laid siege to Rome. Gaius Mucius Cordus, with the approval of the Roman Senate, sneaked into the Etruscan camp with the intent of murdering Porsena. Since it was the soldiers' pay day, there were two similarly dressed people, one of whom was the king, on a raised platform speaking to the troops. This caused Mucius to misidentify his target, and he killed Porsena's scribe by mistake. After being captured, he famously declared to Porsena: "I am Gaius Mucius, a citizen of Rome. I came
ellauri023.html on line 732: Mucius thrust his right hand into a fire which was lit for sacrifice and held it there without giving any indication of pain, thereby earning for himself and his descendants the cognomen Scaevola, meaning "left-handed". Porsena was shocked at the youth's bravery, and dismissed him from the Etruscan camp, free to return to Rome, saying "Go back, since you do more harm to yourself than me". At the same time, the king also sent ambassadors to Rome to offer peace.
ellauri023.html on line 861: hyvässä sovussa. Exoottisina turistikohteina rättipää otusten hiekkamarkkinat.
ellauri023.html on line 975: tai jotain muuta turpiinvetolajia.
ellauri023.html on line 1026: turpa happamella rullalla.
ellauri023.html on line 1071: Älkäämme me, lyhytnäköiset kuolevaiset, tästä puoleen ylimielisesti luottako omaan viisauteemme tai turhamaisuudessamme luulko, että ehdottomasti voimme askeleemme ohjata. Minulla on pätevä syy sanoa, että silloin, kun pettymyxeni olivat suurimmat, olin entistä lähempänä onneani! sillä jos olisin päässyt pakenemaan, mikä niin usein oli tärkeimpänä silmämääränäni ja mihin kaikesta sydämestäni pyrin, olisin väistänyt siunauxia, jotka nyt ovat edessäni, ja olisin kenties päätähavin syöksynyt onnettomuuxiin, joita tahdoin välttää. Ja sittenkin oli välttämätööntä, että noihin toimenpiteisiini ryhdyin, ne kun aiheuttivat tämän ihmeellisen käänteen. Oi, tutkimaton on Jumalan viisaus! Ja kiitos, kiitos, kiitos herra B!
ellauri023.html on line 1107: New Yorker ja serkun tunkeileva psyykkinen jenkki elämänkerturi (nainen) paljastavat koko tarinan. Tai paljastivat, vuonna 2002, kun mä täytin 50. Primo putos päälleen Torinossa kotitalon rapussa 67-vuotiaana, mun ikäisenä ehkä depressiivisenä vanhuxena, niinkuin mä. Se oli neuroottinen mies, poikki keskeltä, väitti jenkki. Siinä kohtaa on katkoviiva monella.
ellauri023.html on line 1109: Leevi oli ujo lukutoukka pikkupoika porvarillisesta perheestä. Äiti Ester oli komenteleva kylmiö, jota isä sitten petti muualla. Primo oli äidin poika, vieraantui iskästä. Muttei äiti välittänyt Primosta. Se oli Primon varsinainen Auschwitz, väittää tämä elämäkerturi. No niitä on kertynyt jo moneen lähtöön.
ellauri023.html on line 1111: Sama meno jatkui vaimo Lusijan kaa sodan jälkeen entisessä kodissa, jonne ne muutti Esterin kotkannenän ja silmän alle. Lusija oli toinen kylmiö, ne ei juuri edes naineet keskenään. Sanoo elämäkerturi, johon ilmeisesti ei ole juuri luottamista. Primo bailas kavereiden kaa, Damiano Malabaila, se oli armoitettu seuramies ja julkkis.
ellauri023.html on line 1120: Survival versus fellow feeling, siinä se. Rather you than me, sanoo Darwin, ja Israelin poika kuuntelee. Naturalia non sunt turpia. Sodan jälkeen serkku kavereineen dyykkaa nazeilta jäänyttä sälää kuin Swiss family Robinson. Ja nyt on taas varaa jakaa paistettuja perunoita muillekin eloonjääneille. Sepä se: ei millään pahalla kaveri, ota tää, millon peruna, millon puukko selkään, millon niskalaukaus. Leirin laki: syö oma leipä, ja naapurin jos voit.
ellauri023.html on line 1148: Englantilainen elämäkerturi arveli että Leevi alkoi pitää izeään fyysisest ja sexuaalisest alamittasena (olihan se sitä) ja että sen myöhempi innostus vuorikiipeilyyn ja lasketteluun oli yritystä korjata näitä puutteita. Myöhemmin Leevi piti koulukiusausta selvästi juutalaisvastaisena. (Olihan se sitä.) Jotenki hinttimäiseltä se vaikuttaa, mut kenties se oli vaan pikkumies, eräänlainen "kaikki mukaan" tyyppinen Surku Yniäinen, bändäri.
ellauri023.html on line 1154: Samaan kirjaan sisältyy kirje, jonka se kirjoitti 1960 saxan kääntäjälle, jossa se sanoi, että sen leiriaika, ja siitä kirjoittaminen "oli tärkeä seikkailu, joka syvällisesti muutti mua". Italiaxi “una importante avventura, che mi ha modificato profondamente,” Raymond Rosenthal (jenkkijutku nimestä päätellen) käänsi sen vielä 1988 sanatarkasti; kootuissa seikkailu on vaihdettu sanaan "koettelemus". Hymistelijät on taas iskeneet.
ellauri023.html on line 1164: No niinpä just. Mikäs täällä nyt oliskaan niin fundamentaalisesti pielessä, paizi fundamentalistiuskovaiset tietysti. Muuten apinat on suht kilttejä silloin kun niillon maha täynnä, varsinkin vastakkaiselle sukupuolelle ja lapsille. Vasta sitten ruvetaan irvistelemään kun tulee kahakka, taistelua vähenevistä muona ym varoista. Mut sekin on aivan luonnollista vaan. Naturalia non sunt turpia.
ellauri024.html on line 24: Pylkkästen mökkinaapurit Kossut oli Jehovan todistajia. Jehovalaiset ja helluntalaiset on monessa suhteessa ääripäitä Jeesuxen seuraajien joukossa. Se näkyi hyvin niiden tonttien yleisestä kunnosta. Jehovan todistajissa hämmentävää on niiden jenkkiläinen uusasiallisuus. Jeesuskin on kuin äsken parturissa käytetty, komeilee aikansa liikemiehen three piece suitissa: valkoinen nuttu, vihreä huivi ja narusandaalit. Jeesuxella oli samanlaisia omituisuuxia kuin isällään. Jeesus näet apinoi isäänsä minkä pystyi. Kai jehovallakin on sitten valkoinen nuttu ja sandaalit. Suittu tukka ja parta vaikka valkoiset. Se on hyvisten väri.
ellauri024.html on line 172: Samaa intoa, jolla suomalaiset ss-soturit otti osaa
ellauri024.html on line 178: turhaan hakeva pölkkypäinen naziturvelo.
ellauri024.html on line 213: rajoitettiin ravinto- ja turkiseläimiin.
ellauri024.html on line 349: Arska oli kuullut lapsena että Hitler olisi saanut Kölnin tuomiokirkon lahjaxi. Olikohan tuossa perää, vai oliko vaan propagandaa. Arskan iskä ei perustanut Hitleristä, ei Arskakaan. Arskan isä on Tex Willerin konnan näkönen, parta ajamatta jurottava turjake. Petteri poika on onnellisen näköinen, onnellisemman kuin sen isä. "Hyvää kuuluu", sanoo Petteri. Arskalla on vaan kourallinen ystäviä, kaikki ne on sen fänejä. Paljon naisia.
ellauri024.html on line 366: Arska pohtii silloin tällöin #metoo
kysymyxiä. Sen miälest rättipää miehet sortaa naisia koska ne pelkää niitä. Lännessä on paremmin koska naiset saavat oppia. Arska on samalla lailla kaxijakoinen kun eräät paremmatkin elämäkerturit: järki sanoo yhtä, tunne toista. Arskan ympäristön naisilla oli valtaa, ja he alistivat miehet pilkan ja naurun kohteexi. Ämmät perkele. Post coitum omne animal triste, exceptis muliere et gallo.
Tämmösissä pikkujutuissa joskus alistetun miehen naiskauna paljastuu. Tai tämä:
ellauri024.html on line 375: Arskalla on paljon naurattavia savolaisjuttuja kotikylän ihmisistä. Lukekaa kirjasta, ei niitä jaxa tähän kopsia. On myös ällöjä eläintenkiusausmuistoja, joita ei kärsi toistaa. Vanhanakin se vielä tappaa turhanpäiten kaloja ja lintuja maalaismiehen tapaan. Vaan tämän laitan (lyhenneltynä):
ellauri024.html on line 397: Maailma muuttuu, mut vanha pieru ei pääse kakkanokareistaan. Talonpoikainen Aarne Kinnunen on talonpoikaisen luokkatietoinen. Jotain hajurakoa pitäisi olla talottomaan rahvaaseen, kuuluis teititellä, kulkea kauluspaidassa eikä ilman krakaa milloin minkinlaisessa villapaidassa. Proffaa ei sovi noin vaan sinutella, ilman kauppoja. Sinutelkaa te, minä teitittelen. "Hei Jyrki" oli ärsyttänyt raatelevaa lammastakin. Pitää olla tilanteen tajua, tietää paikkansa. Sinuttelu on urheilutoimittajien köyhtynyttä kieltä, siitä Arska ja Matti Klinge ovat samoilla linjoilla. Linguistic turn säätytietoisuudelle: tää on vaan monipuolisempaa kielenkäyttöä. Pah, samaa peliä se on kuin ennenkin, kukkoilua. Orja se on orjallakin. Opiskelijatyttöset silitti muinoin hamoset ennen assistentin vastaanottoa. Veikeitä tyttövekkuleita, yksi tuli eriväriset nilkkixet jalassa seminaari-istuntoon!
ellauri024.html on line 425: Lehmänkäännöxen takana oli analyytikkojen linguistic turn. Aarnelle kuten Beardsleylle estetiikka on kritiikkiä, terävän kielen käyttöä, siis löpinää. Se on esteetikon ammatti, mut sitä löpinääkö siellä tutkitaan? Ois luullut että taidetta, kaunista ja rumaa. Mut ei, kirjallisuustiede on löpinää löpinästä, todistusaineistona vaan lisää löpinää. Se on kai sitä intertextuaalisuutta. Ei pistetä päätä ulos textin hämähäkinverkosta.
ellauri024.html on line 435: Nauramme häpeäxemme turhille sutkauxille ja ontuville vertauxille, typerille pyllistyxille ja naaman väännöxille, korostetuille ilmeille ja muunnetulle äänelle, liioitetuille eleille ja muulle roskalle. Joskus huonokin naurattaa, ei sille mitään mahda.
ellauri024.html on line 441: Mies tulee räkänokasta vaan ei turhan naurajasta. Onko Aarne räkänokka vai turhan nauraja? Räkättäähän se toisille, muttei turhan päiten. Kyllä siinä on aina joku tosi paikka takana. Niinkuin sen ihailemalla Puovo Huovikolla. Toinen koomillinen tosikko. Kun Arska puhuu huumormiehistä se ajattelee izeään.
ellauri024.html on line 443: Muistelmiin mennessä turha häpeily on kyllä karissut. Ei sen enää tarvi esittää kun se ei ole virassa. Häpeämättä nauraa alapään jutuille. Niinkuin muutkin savolaiset ukkelit.
ellauri024.html on line 453: Nauru ja hauska ei ole välttämättä humoristista. Onhan sitä hauskaa muutenkin, ilonaurua, pikkuisilla lapsilla etenkin. Iloinen yllätys, turvallinen jännä, ihan vaan pelkästä onnestakin voi naurattaa. Onhan sekin helpotus tässä murheen laaxossa. Kevyttä oloa.
ellauri024.html on line 629: Herkkuleella oli kaksoisveli Ifikles, joka oli oikeasti Amfitryonin ruiskasema, ilmeisesti Juppiter ja Amfitryon oli asialla ihan peräkkäin. Ifikleestä ei sittemmin oo paljon kuulunut, siitä kai tuli tavis. Jeesuxenkaan veljistä ei paljon kerrota, paizi että ne oli kateita. Ei ihme. Ainakin siihen saakka kunnes Jeesus ripustettiin näytteille. Ei se kunkun Barkmannille lahjottama lehtolapsi ihan turha jätkä ollut sekään.
ellauri024.html on line 678: Pär Lagerkvist on ikävän oloinen ruåzalainen, nobelisti kotikenttäedulla. Pietistikodista ja virsikirjasta liian pian Darwiniin ja Marxiin pusakan kääntänyt hyyppä, joka itki loppuelämän omaa ja muiden pahuutta, ahisti kun ei ollut enää jumalaa antamassa satikutia ja sitte anteexi, älä enää koskaan tee niin. Hyvin ikävä aivoknääpiö. Ei ihme et Archie tuntee lukkarin rakkautta sen samannimisen kirjan kääpiöön. Se on itekkin kaiken naureskelun takana tollanen kolea synkän armoton kolmannen Moosexen kirjan Mooses. Ingmar Bergmanissa on tota samaa. Langenneita prematurely lauenneita enkeleitä, pikeentyneitä pietistejä, masokristillisiä. Koittasivat päättää: olis joko entisvanhaan tapaan kilttejä ja kunnollisia tukat suittuna, tai sit iloisia ilkeitä ja kampaamattomia ilman omantunnontuskia, eikä tollasia angstaavia vellihousuja. Tää on vanhan ajan modernismia.
ellauri024.html on line 686: Komiikka vetää puoleensa niitä, jotka istuvat kazomossa tarkkailemassa lähimmäisiään - teatterissa, elokuvissa, kottona TV:n ääressä, puiston penkillä, junissa, autoissa, lentokoneissa, tuvan penkillä, kaikkialla missä ihmisiä liikkuu. Mutta se kauhistuttaa niitä jotka joutuvat olemaan tarkkailtavina, kuka missäkin näytelmässä. Ainoa turva on tietämättömyys, ettei tiedä tai välitä tietää, miltä minä ize näytän.
ellauri024.html on line 696: Kreikkalaiset kazoi ja Mimeesixen jutku muistutti, että tragedia on ylevää herrasväen huvia ja komedia alhaisen rahvaan, turhan eli herrasväen naurajien:
ellauri024.html on line 766: Kauheen vaikee sen on myös ymmärtää, miks pilkan kohde siitä niin kiukustuu. Koska se nolostuu, putoo kuin kana orrelta, vajoo alaspäin omassa ja muiden nokintaraadissa. Näyttää tyhmältä, heikolta ja huonolta. Siitähän tässä oli alunperin kysymys, nokittelusta. Suuttuuhan siitä yhtä hyvästä syystä kuin julkisesta turpasaunasta. Eikä se turpasauna ize edes ole pahinta, vaan paalupaikan menetys. Perhanan Vettel pääsi oikealta ohize. Naisetkin nauravat. Bisnexet kärsivät. Tappion karvas maku lähtee kun voittaa kokonaiskilpailun.
ellauri024.html on line 772: No nyt yhtälö on muuttunutkin muotoon huumori=komiikka+opetus
. Mitähän tässä pitäisi uskoa? Koska kirja on käyt kaz loppu, ehkä tätä, tuntuuhan se jo lopettelevan. Laiturin pää häviää usvaan, niin sanoaxeni. Aarnen pylly vilahtaa hetken ja kuuluu etäinen molskahdus. Pitiköhän se kiinni nenästä. Kivenkin lopetus on harras. Kiveen jos lyö varpaansa laiturilta mennessä voi kiroilla hartaasti.
ellauri024.html on line 1056: Ei ne turhaan ole vaeltavia juutalaisia.
ellauri024.html on line 1169: jossa islantilaiset ajoi turistimaisesti kalastusveneellä
ellauri024.html on line 1173: viimeisiä henkiinjääneitä turskia. 2008 oli hyvä vuosi.
ellauri024.html on line 1179: kuvittamaan katastrofia ja kaiken aherruxen turhuutta
ellauri024.html on line 1184: Oliko islantilainen turistisarja pelkkää kusetusta?
ellauri024.html on line 1196:
Þessi grein fjallar um eyjuna á Vesturlandi. Sjá Flatey á Skjálfanda fyrir greinina um eyjuna á Norðurlandi.
ellauri024.html on line 1200: Plássið við Grýluvog; yst til vinstri Eyjólfshús (gult) og Eyjólfspakkhús (grænt), næst Stórapakkhús (brúnt) og samkomuhúsið áfast því (er í hvarfi við Vog) og fremst Vogur (blár) sem var aðsetur verslunarstjóra og prestsetur.
ellauri024.html on line 1203: Í Sturlungu er Flateyjar getið, en ekkert svo hægt sé að glöggva sig á lífinu og búsháttum þar. Flateyjarbók getur þess að á eftir Sturlungaöld hafi sumar ættir í landinu risið hærra en aðrar og hafi Englendingar meðal annars slæðst til landsins og stundað viðskipti og fiskveiðar. Upp úr 1520 eignast Jón Björnsson af ætt Skarðverja, sem þá var ein af höfuðættum landsins, Flatey og var eyjan þá búin að vera í fjölskyldunni í að a.m.k. fjóra ættliðiði. Á sama tíma eignast Jón Flateyjarbók. Hún var geymd í eynni fram til 15. september 1647 þegar Brynjólfur biskup fékk hana að gjöf og færði konungi að gjöf. Þá var bókin orðin 250 ára, enda skrifuð á 14. öld.
ellauri024.html on line 1334: oikein ja suoraselkäisesti puolustaa matujen oikeutta saada turvapaikan
ellauri024.html on line 1352: von Wright toteuttaa Wittgensteinin filosofiaa, joka jättää kaiken ennalleen. Hän kirjoittaa asioista 10v sen jälkeen kun tyhjäpäisinkin 1 klisheen kolumnisti on kyllästynyt niistä jankuttamaan. von Wright on huolissaan maailman tilasta. Mikään ei ole vaarattomampi kuin von Wright joka on huolissaan maailman tilasta. Yhtä hyvin se voisi olla huolissaan eturauhasensa tilasta.
ellauri024.html on line 1360: von Wright torjuu vähän kaikkea, se on taantumuxen varamaalivahti, nyt kyllä jo vilttiketjussa. On torjuttava antirationalismi, joka syyttää järkeä ihmiskunnan onnettomuuxista ja uskoo, että vain lapsi ja villi-ihminen voivat tulla autuaixi. Ehei, kyllä eturauhasvaivoista kärsivät vanhuxetkin on sinne jonossa. On torjuttava, se on wrightiläinen kategorinen imperatiivi perusmuodossa. Jorin laki 1. Taas tätä antroposentrismiä: rationaalisuus on "epäilemättä" piirre joka syvällisimmin erottaa apinan eläimestä. Helvetin rasisti, taas ajamassa apinoiden apartheidia.
ellauri025.html on line 77: Vuonna 1252 Tuomas palasi Pariisiin suorittaakseen maisterin tutkintonsa. Hänellä oli tässä hieman vaikeuksia, koska yliopiston professorit hyökkäsivät pennittömiä kerjäläisveljistöjä vastaan, mutta lopulta hän sai kerätyxi rahat tutkintoon, josta sai hikisesti approbaturin. Vuonna 1256 hän ja hänen sivuvaununsa Bonaventura nimitettiin tosta vaan teologian tohtoreiksi, ja hän alkoi luennoida teologiasta Pariisissa sekä Roomassa ja muissa Italian kaupungeissa, kuten Viterbossa ja Orvietossa. Siitä lähtien hänen elämänsä oli pelkkää kovaa tuloxen tekoa. Hän palveli sääntökuntaansa, teki usein pitkiä matkoja ja neuvoi paavia useaan otteeseen sukupuoliasioissa.
ellauri025.html on line 100: Kukaan ei väitä Thomas Aquinasin tulleen julkkixexi pelkällä ulkonäöllä. Hän oli colossally fat, kärsi turvotuksesta (vesipää), ja yksi valtava silmä kääpiöi toisen. Hän ei myöskään ollut erityisen dynaaminen, karismaattinen hahmo. Introspektiivinen ja hiljainen suurimman osan ajasta, kun hän puhui, se oli usein täysin liittymätöntä keskusteluun. Hän oli autismin kirjolla. Hänen luokkatoverinsa collegessa kutsuivat häntä "tyhmäksi häräksi". Ja syystä, Tomin aivopierut oli enimmäxeen nautamaisia.
ellauri025.html on line 104: St. Thomas was a vocal supporter of the death penalty. This was based on the theory (found in natural moral law), that the state has not only the right, but the duty to protect its citizens from enemies, both from within, and without. Aquinas advocated the death penalty for obstinate heretics.
ellauri025.html on line 139: Siis vuonna 85. Silloin oltiin Californiassa. Italo kävi siellä 60-luvulla. Piti enemmän New Yorkista. Callekin oli 60-luvulla Pirkon kanssa Amerikan turneella. Callen preferenssejä en tiedä, ja on liian myöhäistä kysyä. Ite en yhtään innostunut Nykistä. Too much monkey business.
ellauri025.html on line 195: Suomi ja Viro siis. Suomalais-ugrilaista tematikkaa. Ahti Karjalainen, Urho Kekkonen, Johannes Virolainen, Jukka Virtanen, Jorma Uotinen, Anssi Kukkonen, Joonas Kokkonen, listaykkönen, pikku kakkonen, kokki Kolmonen, Urho Suominen, Esko Ukkonen. Seppo Miettinen. Seppo Ahti. On tää kyllä aika mezäläinen joukkue. Sukupuuton partaalla. Puut on jo parturoitu. Sää eeku paranoo. Kohta ollaan safariolosuhteissa. Tokko pärjää ugri somalille savannilla. Hän juoxee hyvin nopeasti, jää Paavo Nurmi hopealle.
ellauri025.html on line 279: islantilainen turistimainos, rakennettu kokonaan Islannin
ellauri025.html on line 304: Ihan turha edes esittää miälipiteitä, joiden looginen muoto
ellauri025.html on line 479: Larry saa varmaan vielä kunnia-PhDn omasta Singularity Universitystään, tutkimusala transhumanismi, väitöskirjan aiheena iankaikkinen elämä varaosilla. Täähän se kiihotti myös toista futuristijutkua, sitä Yael Hararia. Pagen mielestä teslamies Leon Musk palvelisi ihmiskuntaa parhaiten lähtemälla Marsiin. Page voisi ize tehdä ihmiskunnalle saman palveluxen. Voishan se lähteä vaikka vaan kuuhunkin. Kunhan ei tule takaisin. Se on futuristi, mixei siis kuuturisti, yxisuuntaisella lipulla.
ellauri025.html on line 548: med onaturligt hjälp från skogens små och stora djur.
ellauri025.html on line 577: inte så ung i år som Annelise, som onaturligt nog blev en vid 27 års ålder.
ellauri025.html on line 585: Samaa suomenruozalaista kermapersegenreä kuin Kjell Westön turinat. Niinkuin Kjellin Leijoissa, saa kukin kertoa oman versionsa samasta tapauxesta. Se pahoinpidelty Sascha on nimestä huolimatta tyttö, koulukotitapaus. Kelpas hurrihomopojille ilmeisesti tytötkin, pepun puutteessa.
ellauri025.html on line 639: Taitaa olla ylikypsän julkkupulun kujerrus jollekulle bändärille. Mitenhän tää nyt liittyy tähän turinaan? Lovecraft on toinen tuntematon suuruus mulle, paizi muistan joskus lukeneeni Wikipediasta jotain Cthulhuun liittyvää. Mut tollanen scifi kauhu on mennyt multa aika lailla ohize.
ellauri025.html on line 647: Taalainmaan muinaiskaivoskartanon Garpbergin lavasteisiin sopisivat HP Lovecraftin turinat. Lovecraft oli hölmön näköinen, vielä hölmömmän kuin Poe.
ellauri025.html on line 687:
ellauri025.html on line 691: Enkelitohtorikin sanoo, että perheessä pitää olla isä, koska se pystyy vetää turpaan isoillekin lapsille ja äitille. Ei oisi tänkään viisikon telttaretki
ellauri025.html on line 717: Annelise Häggertillä on korkea turkishattu päässä, kettutytöt huomatkaa. Ja se on hillitysti kalliin tyylikäs, se on aivan vitun ärsyttävää.
ellauri025.html on line 719: Ja saadaanhan tähän vähän vihapuhettakin kommentaarikenttään. Ei voisi olla ajankohtaisempaa sanomaa. Tää turkishattuinen inhoke on vielä Saschan kolleega,
ellauri025.html on line 724: Kun ylen toimittajat tunkevat Annelisen ovelle kameran ja karvamikin kaa suorittamaan kumikauloille tuiki tärkeää public serviseä, Annelise suuttuu niin et sen törtelöpiä turkishattu menee vinoon ja putoaa (haha) ja se huutaa niille "komminister!" Aivan oikein, sic, se tekee kielivirheen. hohoo, lapsuxen, niin professori kuin onkin. (vrt. apina ja Arvo Ylppö.) Mitäs jos ei oisi koko yleä. Mut sillä onkin katutytön tausta.
ellauri025.html on line 871: ”Pidin äidin kuolemasta esitelmiä koko lähiympäristölleni. Soittelin yötä myöten ja sanoin: Min mamma är död. Äitini on kuollut.” Kukaan ei jaksanut surra Monikan kanssa, koska hän oli rasittava. Alkoholisti, jonka tunteet olivat aina turbulenssissa. Hän oli addikti, joka halusi kaikkea koko ajan ja näki vikaa vain muiden käytöksessä, ei koskaan omassaan. (Ei se tosin lähe niitä yxilöimään tässäkään, paizi just tän. Ois ollut hyvä kuulla myös Hildingiä, mut se on stashattu.)
ellauri025.html on line 889: ”Sain muodostaa itseni ilman turhia paineita. Olen siitä kiitollinen.”
ellauri025.html on line 917: ”Sitten menin Outi Nyytäjän dramaturgiakurssille. Vasta siellä opin, että pitää tarttua sellaisiin asioihin, jotka saivat sydämen pomppimaan. Sitten täytyy kirjoittaa kuin pieni eläin.”
ellauri025.html on line 971: Kun puhelu päättyi, Monika meni polvilleen lattialle ja rukoili. (Vertaa Rousseaun Juliaan, sekin meni aina Vollen konttoriin vollottamaan polvillaan. Musulmaanit kyykistyy uimahallin vessassa. Lindgrenin lapset notkisti polviaan vain luvan kanssa. Kysyivät: Äeti, saako polovistua? Pamelan iskä piti polvirukouxia herra B:n vaunuissa, pysyäxeen poissa herrasväen silmistä.) Hän oli ollut aiemmin rationaalinen ihminen, joka ei uskonut Jumalaan, mutta nyt hänelle tuli tarve turvautua rukoiluun. Ei kestänyt ataraxia kuin Auschwitzissä Primo Levillä.
ellauri026.html on line 120: Anneli ja Seija oli yötä kerran Rauhixessa isoäidin turvana, kun Sirkka ja Olavi oli kaupungissa viemässä Sakua jonnekin. Marja ja Pirkko saattoi olla Imatralla ukin luona. Isoäidin jalat oli huonot, se ei päässyt ylös sängystä. Tytöt yöpyi yläkerrassa tyttöin huoneessa, isoäti alhaalla salin perällä. Tyttöjä oli kielletty juoksemasta rapussa, ettei isoäiti herää. Tuli kova ukonilma, kaikki heräsivät siihen. Tytöille tuli kova pissahätä, potta oli unohtunut alas. Isoäiti mökisi jotakin, muttei uskallettu mennä portaisiin kun oli kielletty. Ansua pissatti niin kovasti että se työnsi pyllyn ikkunasta ja pissi alas isoäidin ikkunasta ohize. Kyllä sataa kovasti, isoäiti kuunteli. Mökisi kai sitäkin. Tahtoi tytöt turvaxi. Aamulla saatiin moitteita ettei toteltu isoäitiä. Huono ohjeistus. Sade sentään pesi pisuviirun pois. Seku pienempänä pisi Sakun pottaan joka oli enemmän kuin puolitäysi. Se ei ollut tyhjentänyt sitä. Siinä oli vaan joku viikkolehti päällä.
ellauri026.html on line 159: Senhän näkee heti teidän takkuisesta turkispuvusta.
ellauri026.html on line 225: The idea is there, but all the lingering emphasis in the original has been smoothed away. This, too, unfortunately, is typical of the whole. I have said that Wilson’s translation reads easily, and it does, like a modern novel: at shockingly few points does one ever need to stop and think. There are no hard parts; no difficult lines or obscure notions; no aesthetic arrest either; very little that jumps out as unusual or different. Wilson has set out, as she openly confesses, to produce an Odyssey in a “contemporary anglophone speech,” and this results in quite a bit of conceptual pruning. If you wait for the “Homeric tags,” the phrases that contained so much Greek culture they have been quoted over and over again by Greeks ever since—well, you are apt to miss them as they go by. A famous one occurs in book 24, when Odysseus and Telemachus are about to go into battle together: Odysseus tells Telemachus not to disgrace him, and Telemachus boasts that he need not fear. Laertes, Odysseus’s father, exclaims (Wilson’s translation), “Ah, gods! A happy day for me! My son and grandson are arguing about how tough they are!”
ellauri026.html on line 227: This is a famous line, but here it would hardly seem to merit its fame—who cares about people “arguing about how tough they are”? The word here translated as “tough” just happens to be one of the central words of Hellenic thought: arete, “virtue” or “excellence,” that subject of so many subsequent philosophy lectures—whose learnability or unlearnability Plato made the subject of inquiry, and which Aristotle defined as a mean between two vices. The word can be used to mean something like “bravery,” but it is wildly broader and richer than “how tough one is” (there is a queen named Arete in the poem, but Wilson refrains from translating her as “Queen Tough”). The line was quoted over and over again in later days because it was considered the height of happiness for a man to have a son and grandson competing with each other to possess virtue or true excellence. This Wilson suppresses, as a thing irrelevant to contemporary idiom—“toughness” will have to serve in its place.
ellauri026.html on line 230: John Byron Kuhner on jäljitellyt selvästi nimiserkkuaan Georgea. Sekin matkusteli Kreikassa klassikoita kassissa. Kaikki me joilla on tää tarpeeton klassillinen koulutus selkärepussa, halutaan vimmatusti kaivaa se esiin ja esitellä sitä joka käänteessä. Ihan turhaahan se kaikki vaiva oisi muuten ollutkin. Turhamaista. Turhaa luxusta. Vanitatum vanitas.
ellauri026.html on line 232: You´re so vain, lauloi Carly Simon Warren Beatylle. Beaty (1937) oli hyvä amerikan jalkapallisti ja luokkansa puheenjohtaja. Näyttelijä, filmimoguli. Yx USAn monista Jörkistä. Kova jätkä mutta turha kuten Jörkka (1934). Törkeä Dick Tracy. Nykyään onkin jo rannekellopuhelimia. Tunnettu lukuisista naisjutuista. Veti koipeen Carlya, teki paljon pekonia rannalla, kylvi hukkakauroja, kunnes asettui aloilleen Annetten kaa. Äijempi kuin Jone Nikula, julkkixista turhimpia. Toinen samanmoinen on nobelisti Zimmermann, yhtä turhamainen vaikka ruipelo, jolta Joan Baez ei saanut timanttia vaan ruostetta. Isoja ja pieniä setämiehiä. Puutarhatonttuja takit avoinna.
ellauri026.html on line 253: Mut onx se oikeesti hauska, vai vaanko tollanen "kaskun kärki lienee siinä" puujalkanikkari? Alku kuulostaa aika pahalta: mikään ei ole sopimattomampaa kuin panna vakavia asioita halvalla, mutta leikkiä saa toki laskea turhista jutuista. Ikäänkuin ruoskia kuollutta konia. Erasmus pitää tarkkaan huolen ettei kukaan loukkaannu, jättäen mainizematta ketään nimeltä (mut silti pelkäs että paavi saattaa suuttua). Mut paavi tyytyi vaan hohottamaan muiden mukana.
ellauri026.html on line 255: Se panee koko jutun naispuolisen Tyhmyyden nimiin, siis puhuu naisen suulla, ja lopux vielä pitää sitä lieventävänä asianhaarana, naisethan on tyhmiä. Siinäpä turvallinen koni piiskata, ammuvainaa jota vihtoa.
ellauri026.html on line 280: Erasmus doppailee sivukaupalla antiikin nimillä, droppailee niitä ja osoittaa, että kaikki antiikin jumalat oli tyhmiä. Ruoskii kuolleita koneja. Entä Jehova? No naiset kyllä on tyhmiä, Platon mietti pitkään laskeako ne homo sapiensixi vai lehmixi. Apina on apina, vaikka puettuna punaisiin (onx tää pikku vittuilu paaville?), niin nainenkin on nainen, siis tyhmä, vaikka se sais tohtorinhatun päähänsä. Ei naisten tarvi tästä pahastua, onhan ne kauniita, ja sillä ilveellä saa miehet pidetyx hännän alla, setämiesten suurexi harmixi. Ne näyttää vielä nuorilta, siis tyhmiltä, kun miehet on hopeaselkiä karvaturreja. Hemmetti tää hemmo on kyllä kybällä homo.
ellauri026.html on line 287: Erasmus: Älä ole niin varautunut. Olen niin totaalisesti sun ettei jää mitään jälelle. Mä olen kosiskellut sua turhaan mutta hellittämättä.
ellauri026.html on line 300: Lopuxi, se että apina hyväxyy izensä sellaisena kuin on on suurinta tyhmyyttä. Se on izerakkautta. Ois viisaampaa vaan inhota ja hävetä omaa izeä. Mennä ruoskiskelemaan omaa turkkia kuin munkki, se olisi viisautta.
ellauri026.html on line 309: No tämmönen saarnaaminen on sekin huisin typerää. Ei ihmiset haluu kuulla mitään paasausta, turpaan tulee todenpuhujalle, profeetalle omalla reviirillä. Paras ulvoa susien mukana, mennä markkinoiden säännöillä, juoda jengin kanssa juhlissa tai sit lähteä tiehensä.
ellauri026.html on line 312:
Siihen et viittii jatkaa elämistä pitää olla tyhmä. Tyhmänä elämä on kivempää, kun ei tajua sen turhuutta. Eläköön siis tyhmyys, kiitos jumalatar kun saatiin tyhmä pää. Erehtyminen on apinamaista, ja me ollaan vaan apinoita. Rapsutetaan siis toistemme selkiä ja raavitaan molempia päitä.
ellauri026.html on line 317: Tieteiden arvostuxessa ei ole tapahtunut paljon muutosta Erasmuxen ajoilta. Teologit (E.R.) on köyhiä, luonnontieteilijät naurettavia, loogikot ei mitään; lääkärit ansaizee enemmän kuin muut yhteensä. Ja niistäkin tyhmimmät on eniten arvossa julkkisten joukossa. Julkkislääkärin homma on mielistelyä, vähän kuin puhetaitoa. Toisexi eniten ansaizee lakimiehet; ei tuomarit, jotka on naurettavia, vaan asianajajat jotka hoitaa isoja omaisuuxia. Ne rikastuu ja ostaa arvonimiä, samaan aikaan kuin köyhä teologi (E.R.) nakertaa retiisiä ja mezästää turkistaan luteita ja kirppuja. (Korealaisessa Loiset-filmissäkin köyhät haisee retiisiltä. Ryömii rikkaiden sohvan alle kuin torakat.)
ellauri026.html on line 319: Nyt ei olla vielä edes puolessa välissä (tässä ei ole mitään jakoja, ei lukuja tai mitään, pelkkää suoltoa.) Mut jo nyt voi sanoa et Erasmus osaa paikoin olla aika nokkela, eikä ole turhan tärkeä. Miinuspuolella sit noi #metoo jutut ym. setäilyt.
ellauri026.html on line 372: On sellasia pytagoralaisia, joille kaikki on niin yhteistä et ne ottaa mitä vaan messiin mekon alla, ne ei tee siitä isompaa numeroa kuin jos ne olis perintökamoja. Toiset on vaan olevinaan rikkaita, ja tää kuvitelma riittää niille onnexi. Joillakuilla on hienot talot Helsingissä ja sen vuoxi pihistelee mökillä. Jotkut panee menee kaiken samantien, toiset kerää kokoon hyvällä tai pahalla. Yx ährää kerätäxeen julkkismainetta, toinen makaa nokisena uunin takana. A great many undertake endless suits and outvie one another who shall most enrich the dilatory judge or corrupt advocate. One is all for innovations and another for some great he-knows-not-what. Another leaves his wife and children at home and goes to Jerusalem, Rome, or in pilgrimage to St. James´s where he has no business. In short, if a man like Menippus of old could look down from the moon and behold those innumerable rufflings of mankind, he would think he saw a swarm of flies and gnats quarreling among themselves, fighting, laying traps for one another, snatching, playing, wantoning, growing up, falling, and dying. Nor is it to be believed what stir, what broils, this little creature raises, and yet in how short a time it comes to nothing itself; while sometimes war, other times pestilence, sweeps off many thousands of them together.
ellauri026.html on line 384: Mut hei mähän oisin hölmöin kaikista, Demokritos osoittelis mua sormella, jos jatkaisin tätä tavisten luetteloa pitempään. Etenen siis korkeakoulutettuihin pelleihin, niihin jotka luulee olevansa fixuja mut on ihan yhtä pönttöjä. Niiden joukossa on paalupaikalla lingvistit, joita surkeampia ei ole kyllä kukaan, kaikki niitä vihaavat, besserwissereitä tuhnuja. Ne kukkoilevat tiedoillansa kouluissa - sanoinko kouluissa? Luostareissa paremminkin, tai teurastamoissa, koulukodeissa - vanhenevat siellä keltanokkain keskellä, metelissä ja homeen lemussa, silti luulee olevansa jengin parhaita, pelottelee opiskelijoita kelalla ja aikarajoilla, muilla virtuaalikepeillä ja porkkanoilla, lampaina hiiviskelee sutten pikkutakeissa. Viihtyy niin mainiosti ettei menis eläkkeelle ollenkaan, jatkavat vaan "tutkimusta" eläkkeellä muka "kiireisinä." Paukuttavat opiskelijoiden päähän jotain vanhentuneita nixejä, joilla raukat sitten turhaan ezii pestejä. Ihan onnesta puikeena jos saa selvillle, kuka oli Ankhiseen äidin kummin kaima, tai löytää jonkun ammoin kuolleen kielen sanavainaan jostain homeisesta kivestä: ahaa, mentula tarkoittaakin kullia.
ellauri026.html on line 386: Mut ei haittaa, kun on tarpeexi samanlaisia hölmöjä jotka pitää niitä arvossa. Ne uskoo olevansa Chomskyn kanssa samixet, vuorotellen kiittelee ja kynsii kolleegat. Voi herkkules! Hirveetä huutoa, selkään puukotusta ja vittuilua. Jos liioittelen, purkakoot kaikki vaan muhun kiukkunsa. Tunsinkin Noam Chomskyn opiskeluaikoina, se osas heprean, matikan ja englannin, kaikissa mestari, silloin nelikymppinen, joka koitti vielä kakskyt vuotta selvittää, mitä lauserakenteita täytyy esiintyä kaikissa kielissä. Ihankuin se olis jotenkin hyvin määritelty ongelma. Näitä yrittäjiä on ollut vaikka kuinka monta sen jälkeenkin: lisää, vaihtaa, ottaa pois, korjaa painaa uudelleen, näyttää kolleegoille, korjaa kymmeniä vuosia, eikä koskaan ole tyytyväisiä; niin paljon näkee vaivaa tästä asiasta ja vuotaa hikeä, että nukkuu huonosti, mikä onkin pahinta. Ja mitä saa ne palkaxeen: terveys menee, selkä köyristyy, silmät sumenee, köyhyyttä, kateutta, pidätyskyvyn puutetta, ennenaikaista vanhuutta ja kuolema. Niin paljon arvostaa ne parin muun rähmäsilmän peukutuxia. Tää mun elämäkerturin (E.R.) tilanne on paljon parempi: se tuhrii vaan pienen pinkan paperia, tietäen, että mitä latteampia ja turhempia on sen sepustuxet, sitä useammat innostuu niistä. Mitä väliä jos ne harvat oppineet ei viizi edes kazoa, kun niitä on niin vähän, ja selkään taputtajia on ziljoona?
ellauri026.html on line 444: Ephraim Emerton, Erasmuxen elämäkerturi, oli harras unitariaani, protestanttien protestantti, kristinuskon islamisti. Jeppe ei ole jumala, ei edes puolikas, eikä Pyhis pistänyt sitä sisään neizeeseen. Allah on ainoa kukko tunkiolla.
ellauri026.html on line 449: Tää oli tietty sen pahin vika. Ken ei oo meitin puolella on meitä vastaan. Tästä oli paavin palvojat ja protestanttifundamentalistit herttasen yximielisiä. Era vetelä vapaa-ajattelija jäi 2 tulen väliin makaamaan. Tyhmä kentiesmies, tuplaluopio, oljen verran raollaan. Koita päättää vetku ooko meitä vaiko noita toisia! Jenkkimumslimi sanoo selvästi: sillä oli 3 vaihtoehtoa: pitää turpa kii, liittyä meihin tai ryömiä paavin hameen alle. Se ei tehnyt niistä mitään vaan yritti viheltää pelin poikki. Turpiinhan siitä tulee molemmilta tiimeiltä. Vitun ize nimitetty erotuomari.
ellauri026.html on line 461: Oli miten oli, Fima on jo päättänyt että Erasmus on pikku huijari ja narri. Niinkuin kai olikin. Mut ei se silti tarttis jotain huumoritonta jenkki mitättömyyttä osottamaan sitä unitaarisella sormella. Fima lähtee siitä, että jokainen Eran sana on todennäköisesti valetta. Era "lainaa" koko ajan, jopa omastakin taskusta. Tässäkin se muistuttaa erästä toista elämäkerturia, jonka nimi vaatimattomuuden vuoxi jääköön nyt mainizematta. Se löytyy näitten mustelmien etusivulta. Se alkaa ällällä.
ellauri026.html on line 463: Tässäpä tyypillistä Jefaa: Erasmus yritti parikin kertaa summeerata töitänsä, mutta huonolla menestyxellä. Sen selityxet töittensä synnystä on niin triviaaleja, että ne ei voi "command our respect". Vaik eihän voi kieltää että tärkeäkin työ voi lähteä triviaalisti liikkeelle (ei mun tärkeet tutkimukset tosin).
Hemmetin tärkeilijä. Just tälläsiä tunkeloita E.R. vihasi, ja tietysti just tälläsestä pitää tulla sen elämänkerturi. It just goes to show.
ellauri026.html on line 483: Se oikeesti ei voi sietää Eraa. Geertiä ja sen veljeä ajetaan luostariin kuin kaksiputkiseen pyssyyn käärmeitä. Vetelämpi veli antaa perixi. Taas vikapää on Era Jefan mielestä, kun se haukuskelee viinaanmenevää veljeä. Vitut, Jefa on ihan Pekka sedän linjoilla. Sen kädet syyhyää päästä kepin kanssa Eran perälle. Jefa tietää muka paremmin kuin Era ize miten sitä kohdeltiin: "he was charmingly treated". Onx tää muka elämäkerturi? Ennemminkin joku Sevillan parturi. Turpakarvat sillä on niin vimpan päälle nypitty.
ellauri026.html on line 493: Jefa ei ole huomaavinaan Eran homorakkautta nuoreen ystäväänsä Rogeriin. Eihän tämmösestä sovi jumaluusopin professorin olla selvillä, saati sitten siitä puhua. Homofoobit on aika usein kaappihomoja. (Tässä mun täytyy taas vähän karistella epäluuloja: emmä ole homofoobinen, mun parhaissa kavereissakin on vasenkätisiä. Musta on vaan kiva puhua asioista joista jotkut kauhistuu. Se on osa koko tän runoelman pointtia: mix kauhistua luonnonilmiötä, mix koittaa olla niin suu muikulla p.c. Naturalia non sunt turpia. Kaikesta ei tarvi pitää, muttei tarvi sentään pöyristyä.)
ellauri026.html on line 503: Pot pot pot pot potkut sain, kesken hakkailua, lauloi joku Malmsten, joko Jori tai Jevgeni. Samaa saattoi laulaa se Jevgeni Popovin novellin Jäkätti pikkumies, joka ehdotti naisystävälleen Mashkalle (sille jäkätille), että oltas niinkun raiskausta. Miten niin raiskausta? No niin et mä yritän naida sua väkisin ja sä paat vastaan minkä kykenet. Mashka kiinnostui. No pikkumies yritti parastaan, väänsi ja väänsi, sai kaikki vaatteet pois, ja oli jo työntämässä sisään, kun Mashka potkaisi niin kovaa et se putos lattialle ja mursi isovarpaansa. Töissä työnjohtaja laski varovasti tynnörin sen (toiselle) jalalle, se huusi kovaa: Uijuijui! Varpaani! Koko homma todettiin työtapaturmaxi ja miekkonen sai kuukauden saikkua täydellä palkalla. Kokeilivat sitten Mashkan kanssa kaikkea, ette uskokkaan. Mashka oli sitä kymmenen - ei yksitoista vuotta vanhempi, ja painoi 91 kiloa. Kai se rakastikin pikkumiestä, kerta antoi sille ex-miehensä lentäjäntakin ja karvalakin, kun heitti hukkapätkän ulos ovesta. Oli pahoillaan, mutta omat lapset oli tärkeempiä. Äijä asui sitten firman autotallissa, pysyi lämpimänä kun oli se takki ja karvalakki. Oli kiitollinen Mashkalle.
ellauri026.html on line 516:
ellauri031.html on line 52: Yrhättan heter Inger. Det säger Stina på sid. 19, när dom har piskat blod ur en liten pojkes näsa och därefter hamnat i en sled körd av ett fullo, på god väg att våldtas båda två. Nå som tur är, somnar vintratten in och flickorna hoppar av, Stina slår knät och kan inte gå. Det snöar och dom skräms av en luffare och törs inte gå till Myrdal gård som också bebos av fattigt folk. Nå dom besluter gå till Myrdal i alla fall och nu är det dags att glo på en gammal gumma som har parkinsons eller något annat nervsjukdom. Hur kusligt! Och hon har svagsinta tvillingar, rödskäggiga och slöa som flickorna är också rädda för. Dom får skjuts, men inte gratis, det kostar 2kr. Varifrån får dom pengarna? Kanske Stinas famu som alltid ger dem dubbeltoddy när dom kommer på besök. Och det går bra för dem igen. Allt det här var den gossens fel som Inger råkade slå på näsan med piskan, som grinade och skvallrade till sin mamma. Vilken lipsill.
ellauri031.html on line 102: Nåja, första staketet ramlar ner: inte hoppa på ekipaget först, vänta din tur. Lilly, som sku bli hennes vän, är en liten fröken och leker inte längre, inte hoppa inte hoppa, bara sakta promenera, med lång och ännu längre överläpp om hon inte gillar någonting. Y är så led på allt at hon hotar att hoppa ut genom fönstret och skrämmer Lilly. Det blir kvarsittning för det naturligtvis. Allt är fasligt fint med genomtråkigt. Lilly är tråkig och en sjåpagås.
ellauri031.html on line 104: Nu har det gått en tiotal sidor, och inga rackartyg. Läsaren blir uttråkad redan. Nej, nu vankas det bråk igen! Den lilla bättrevetaren talar utan tur och rättar en äldre finare herre. Hon för be om ursäkt men känner sig förnärmad igen. Hon vill hem. Men morbror Max och tant Betty köper henne tillbaka med en dansbal i hennes ära.
ellauri031.html on line 129: Lumpenissa luin Nick Ostlerilta saamaani T.C. Whiten kirjaa Once and Future King, etenkin sitä episodia, missä nuori Artturi exyilee murkkupesässä. Se tuntui siellä aavemaisen tutulta.
ellauri031.html on line 138: Kökkommandot diskuterade med varandra medan de arbetade. Han tänkte det var ett bra tecken först och lyssnade till för att höra vad han kunde. "Hör på" skulle en av dem säga. "Där kommer den där sången 'Ollaan kahden lällällää' igen. Den är satans snärtig." En annan sade "Kaptenen är en fittig karl han. Han gav den och den två veckor pekka när hans säng var dåligt bäddad." "Vi har tur som vi är på UhK och slipper skogskejkorna. Skulle det inte vara fittigt att vara en gummipitt istället för en pampusch. He'nog he'nog." "Vet ni att den där Lind-Lönn-kvist-holm-gren fick bur. Han var i fyllo så satan och drog inte lippa för brigaddejouren." "Hej där kommer den där sången 'Ollaan kahden lällälläää' igen. Den är helvetes snärtig tycker jag."
ellauri031.html on line 151: Uniformen är en viktig del i arméns auktoritetstruktur. Varför bär spårvagnsförare uniform? Den skyddar den enskilda förarens person genom att sammansmälta hans individualitet med den institution som han företräder. Han (eller hon) är en spårvagnsförare, inte bara någon som kör en spårvagn. Det är likadant med uniformen i armén. Uniformen framhäver den idé att befälsrätten är ingen personlig sak utan en institution. Det är inte den enskilda förmannen som ger order utan hans uniform och grad. Det faktum låter en svag människa låna en starkares auktoritet och får den underordnade att lyda en människa som han annars inte skulle ta order från.
ellauri031.html on line 157: Jag har bevittnat ett par episoder som tyder på detta. En nybakad undersergeant - en snäll pojke som studerade att bli präst - uppmanade avdelningen att hålla takten. Till sin otur sade han 'nå hej' istället för den gängse 'nåja'. Reaktionen var inte den väntade: häpet och lite generat skratt, otaliga upprepningar av ordern i olika stilar och röstlägen, liksom för att smaka på det nya uttrycket - men ingen förbättring i takten. En annan gång skulle en jägare leda avdelningen in i kompaniet. Han sade mycket civilt och vänligt nog "följ mej" och satt iväg. Klart att resultatet bara var storskratt.
ellauri031.html on line 161: Vad handlar Dragsviks slang om? I detta avseende kan man göra några allmänna iakttagelser: slangbenämningar för det mesta för viktiga föremål, människogrupper, platser och aktiviteter. Jag har räknat bland mina ca 100 slangord 23 namn av föremål (tex blåpitt 'smällpatron', cha-cha 'stridsbälte', dagatätchi 'dagtäcke', knaku 'knäckebröd', ludiskuffare 'skinnmössa, mullibok 'blå anteckningsbok', permischan 'permissionsuniform', pisisträtchi 'RUoSk elevband'); 31 benämningar av människor (tex gurka 'GrKist', gummipitt 'nylänning', krycka 'underhållskompanist eller befriad', lingonpitt 'artillerist', mink 'ny gruppchef', pampusch 'österbottning', pngvin 'lustigkurre', tryckpåsa '11 månaders karl', yrboll 'dumbom'), och 20 benämningar av plats eller aktivitet (tex bordell 'förvirring', civail 'det civila', kvällsare 'kvällspermission', pampas 'Österbotten', rumba 'extra övning', turbo 'arméns tvättanordning', väijy 'vakt').
ellauri031.html on line 221: Vähän myöhemmin 1935 tapahtui se 6-vuotiasta Jaakko Hintikkaa askarruttanut Abessinian selkkaus. Toisessa maailmansodassa saapasmaan mustapuseroiset sankarit otti sitten turpiinsa. Pakenivat suinpäin takaisin Sisiliaan kumiveneillä.
ellauri031.html on line 227: Vuosittain jaetaan ryhmän huoneistossa juhlallisesti jäsenkortit. Uudet fasistit vannovat valan: vannon ehdottomasti tottelevani johtajan käskyjä ja kaikin voimin verelläni jos on tarpeen palvella fasistisen vallankumouxen asiaa. Ryhmän sihteerin tulee tuntea joka fasistin aiempi elämä ja tietää miten hän ansaizee elantonsa. Jos fasisti rikkoo velvollisuuxiaan tai häneltä puuttuu fasistisia ominaisuuxia - usko, rohkeus, työteliäisyys ja rehellisyys - täytyy hänen tapauxensa tulla ryhmän johdon tutkittvaxi. Kurinpidolliset rangaistukset ovat: 1) varoitus, 2) erottaminen määräajaxi, 3) ero puolueesta. Jokainen fasisti joka erotetaan puolueesta on petturi. Hän ei saa ottaa osaa poliittiseen elämään. Varmaan siis 4) turpasauna tai nirri pois. Hän ei saa ottaa osaa elämään. Elämöinti hänen osaltaan on päättynyt.
ellauri031.html on line 239: Puolueessa oli 1M miestä per 100K naista. Naisjärjestöjen tehtävät: 1) tee velvollisuutesi tyttärenä, sisarena, oppilaana ja ystävättärenä ja ole hyvä, kiitos, anteexi, ja tyytyväinen, vaikka velvollisuus on joskus raskas. 2) Palvele isänmaatasi kuin suurta äitiä, kaikkien italialaispoikien äitiä. 3) Rakasta johtajaaa, joka on tehnyt maastasi suuremman ja vahvemman. 4) Tottele ilolla ylempiäsi, ml miehiä ja poikia. 5) Tohdi vastustaa vääriä neuvonantajia ja niitä jotka ilkkuvat moitteetonta elämää. 6) Kasvata kehoasi kestämään fyysisiä rasituxia ja sieluasi kestämään tuskaa. 7) Kaihda naurettavaa turhamaisuutta mutta rakasta kaikkea kaunista. Italialaiset fasistimiehet ovat kauniita. 8) Rakasta työtä joka on elämä ja sopusointu.
ellauri031.html on line 253: Italian kansakunta on organismi, jonka on siihen kuuluvien yxityisten yxilöiden ja ryhmien yläpuolella. Vain valtion tunnustamalla ja valvomalla ammattiyhdistyxellä, korporatiivilla, syndikaatilla, on oikeus edustaa työnantajien ja tyntekijöiden ryhmää ja sopia kollektiivisia työehtosopimuxia. Valtion hyväxymät ammattiyhdistyxet turvaavat työnantajan ja tekijän tasa-arvoisuuden ja valvovat tuotanto- ja työkuria. Ammattikunnat edustavat täysin tuotantoa ja sen etuja. Yxityisyritteliäisyys kazotaan hyödyllisimmäxi ja tarkoituxenmukaisimmaxi työxi kansakunna hyväxi. Koska yxityisyritteliäisyys koskee kansakunnan etua, talousyrityxen johtaja on vastuussa valtiolle tuotannon sujumisesta.
ellauri031.html on line 286: Tunnettujen ja tuntemattomien oppositiomiesten asema on valitettava. Heitä uhataan alituiseen karkotuxella "saarille". Vankileireillä Italian ja Sisilian rannikon pikkusaarilla elää tuhansia antifasisteja. (Nythän niillä on antieurooppalaisia mamuja.) Heillä on täysi liikkumavapaus mutta he ovat poliisin jatkuvan valvonnan alaisena ja heitä on kielletty lähtemästä karkoituspaikkakunnalta. (Ei ollut vielä suomalaisten nilkkapantoja.) Karkaamisyrityxet päätyvät tavallisesti kuolemaan. Oppositiomiehillä ei ole liioin mahdollisuutta lähteä maasta, sillä heille ei myönnetä passeja. Ne jotka yrittävät salaa ylittää rajan pidätetään ja tuomitaan ankariin rangaistuxiin. Mussolinin henkeä yrittävät tuomitaan kuolemaan. "Ylimääräinen valtion turvallisuustuomioistuin" panee tuomion nopeasti täytäntöön.
ellauri031.html on line 292: Väkivalta on paha paizi hyvä fasistinen väkivalta, meidän väki on vallankahvassa. Niinhän ne aina sanovat. Italialaisista oli 3% fasisteja. 3 vastaan 97, sehän käy, se on enemmän kuin reilua. Sehän on ihan muskettisotureiden vedonlyöntisuhde. Ne 3 ihailtavaa lyö fasistista leimaa lopun 97:n leukaluihin, pääkallomerkkiä kuin nastamuumio.
ellauri031.html on line 544:
À vrai dire, sous le masque dont il se couvre, sa véritable nature se
ellauri033.html on line 128:
Que ton vers soit la bonne aventure.
L´invention du vrai en littérature — et d´un !
contemporary “is a moving ratio of modernity, moving through the recent past and near future in a (non-linear) space.
Eli vähän vanhaa, vähän uutta, vähän lainattua, vähän sinistä. Bravo Polle! Sä teit sen! Mikä pukerrus! Tais peräpukamat olla kovilla!
Koko seutu puhui siitä, että Brigitte eli julkisesti yhdessä elostelevan parisilaisen kanssa, joka rääkkäsi häntä, että he kuluttivat aikaansa vuoroin riitautumalla, vuoroin sopimalla, ja että kaikki varmaan päättyisi huonosti.
Eikä siinä kaikki, Musse ize rääkkää siitä Pipaa eniten, alkaa taas epäillä sitä vanhoista ristiinsuihkinnoista. Epäilevän ja kieltävän välimatka on lyhyt. Filosoofi on ateistin orpana.
Taas kuluu 2kk Mussen vittuilua ja muuta tolkutonta kohtelua.
Sain turvapaikan Colzimista, ja kaduin niin kovaa ettei jumalakaan mua pelottanut enää. Jotkut keräänty mun perään kuin Forrest Gumpin juoxulenkillä haluten ankkureixi (eli siis retrettihepuixi). Mä kexin niille hyvät säännöt, ei liikaa gnoosista eikä filosofointia, ihan normipaastoa ja ruoskintaa. Mulle tuli messuja kaikkialta, ja jengiä alkoi lappaa kumikaulailemaan.
Pienempiä marinoita on pääsatamien välillä. Maasillan molemmissa päissä on veteen upotettujen marmoripylväiden varassa lepäävä silta. Alapuolella kulkee ohi purjeita, ja raskaita kauppatavaralla kuormattuja proomuja, norsunluulla koristeltuja matkustajalauttoja, kuomutettuja gondoleita, kolmisoutuja ja kaxisoutuja, kaikenlaisia aluxia jotka ovat liikkeellä tai kiinni laitureissa.
Se perääntyy. Silloin aasit kaikki yhtä aikaa astuu askelen eteenpäin, ja hieroo turpaa siihen, koittaen pureskella sen kuteita. Äänet huutaa: Tännepäin, tännepäin, se on täällä!» ja vuorenhalkeamiin ilmestyy viirejä, joissa on kamelinpäitä punaisissa niskalenkkitopeissa, kuormamuuleja, ja keltaisiin huiveihin kietoutuneita naisia, hajareisin päistärikköjen satulassa. tässä on Kinneretin palsamia, Tammefanin niemen suizuketta, laudaanumia, kanelia, ja laaserjuurta, joka on hyvää soosissa. Sit siellä on Assyrian piziä, Gangesin norsunluuta, Elisan purppuraa; ja tää jäälaatikko sisältää leilin jotain chalibonia, jonka pitäis olla Assyrian kuninkaille varattua viiniä - jota juodaan yxisarvisesta. Täs on sit kaulanauhoja, neuloja, viiloja, parasolleja, Baasan pulveria, Tartessoxen tinaa, Pandionin sinistä puuta, Issedonian valkoisia turkixia, Palaesimonden saaren jalokiviä, ja jonkun tachas eläimen karvoista tehtyjä hammastikkuja - kadonnut eläin joka eli maan alla. Nää tyynyt on Emathoxesta, ja nää takinrimpsut Palmyrasta. Tässä Babylonian matossa on … mut hei, tule nyt, tule jo sieltä! Siellä on sakkia saksanmaalta, Traakiasta ja Galliasta, Skyytiasta ja Intioista, lunta parrassa, sulkia tukassa, okaita vaatteiden rimpsuissa, sandaalit mustina tiepölystä, nahka palaneena auringosta. Kostyymit sekoittuvat, mantteleita purppurista ja liinakankaisia kaapuja, brodeerattuja dalmaatialaisia, turkisliivejä, seilorinmyssyjä, piispanhiippoja. Kaikkien silmät sädehtivät ihan extra. Ne vaikuttaa pyöveleiltä tai eunukeilta.
Saturninus miehet, naiset ja lapset sikin sokin lantakasoissa, nostaa hirveitä viinan turvottamia naamojaan: Se vollottaa, pää nojallaan pylvääseen, hiuxet roikkuen, ruumis kiedottuna pitkään ruskeaan afgaaniturkkiin. Sataman tuoxut sekoittuvat kuumassa ilmassa lampunkäryyn. Lampunsydämmet kärskyttävät ja ovat sammumaisillaan; pitkät itikat käy turnajaisia. Ja Antonius
Mä pidin neljä vuotta sen jälkeen turvan täysin rullalla pytagoralaisittain. Yllättävinkään pipi ei irrottanut musta edes huohhia; ja teatterissa kun mä tulin sisään mua kartettiin kuin haamua.
Antakaa sen jatkaa! Nyt turpa rullalle! Me tiedettiin se, meikämannet! Jumalista tulee loppu. Uranoksen pipun mutiloi Saturnus, Saturnuxen Jupiter. Sekin tuhoutuu. Kukin vuorollaan, kaikki aikanaan; se on kohtalo!
From 1900, his poetry grew more physical and realistic. He largely renounced the transcendental beliefs of his youth, though he remained preoccupied with physical and spiritual masks, as well as with cyclical theories of life. In 1923, he was awarded the Nobel Prize in Literature. Eliot quoted, in evidence, four short passages from The Cutting of an Agate, in which Yeats says that the poet must “be content to find his pleasure in all that is for ever passing away that it may come again, in the beauty of woman, in the fragile flowers of spring, in momentary heroic passion, in whatever is most fleeting, most impassioned, as it were, for its own perfection, most eager to return in its glory.” Tää on puhdasta Tandoorikanaa. In After Strange Gods—the Page-Barbour Lectures that Eliot delivered at the University of Virginia in 1933— Tommy referred to Pound as “probably the most important living poet in our language” and to Yeats as “the other important poet of our time,” while subjecting both poets to rebuke.
ellauri043.html on line 206: Pääkonnaa (tai syntipukkia) Calleyta höykyttänyt kapteeni potkittiin pois armeijasta, koska kaikki oli sen syytä kun se oli kiusannut Calleyta, joka siitä suivaantuneenta verotti vähän viurusilmiä. Pani vahingon kiertämään. Teurastuxen pysäyttäneitä helikopterimiehiä pidettiin armeijan pettureina, ja niiden helikopteri ammuttiin aika pian alas, omat lehmät varmaan purivat. Kaikki armeijapaskiaiset peitteli veritekoja ja suojeli toistensa perseitä.
ellauri043.html on line 360: Alexandrian porukat, kun tein comebackin, taisteli eturivin paikoista, ja Athanasius
ellauri043.html on line 376: Pafnutius oli ebyktiläinen piispa, joka muutaman muun piispan perässä (mm. Bessarion ja Serapion) oli menossa "käännyttämään" (munkkilatinaa, tarkoittaa bylsäsemään) kuuluisaa kurtisaania Thaista. Pettymyxexeen löysi tämän jo valmiixi kuvaseinään päin kääntyneenä. No sehän ei Pafnutiusta pysäyttänyt, sujuuhan se näinkin päin, se tuumasi. Jälkeenpäin se vei Thaixen muiden kirkkopaapojen hoideltavaxi, sanoen: "Toin teille puolivillin kutun, joka just pääsi yhden suden käpälistä (en sano kenen, nimi alkaa peellä). Toivottavasti teillä riittää sääliä suoda sille päänalunen, peittoa ei tarvize, ja että se teidän hoidossa vielä paranee niin että kun toi vuohenturkki siistitään, niin alla on pehmeetä lampaan nukkaa."
ellauri043.html on line 635:
ellauri043.html on line 793:
ellauri043.html on line 848:
ellauri043.html on line 1327:
ellauri043.html on line 1455:
ellauri043.html on line 1691:
ellauri043.html on line 1739:
ellauri043.html on line 1782: ja vielä kalpeampi, turvotusta silmäluomissa kuin se oisi kauan itkenyt. Kysymättä se sanoo:
ellauri043.html on line 1795: Kuzuen meitä nimiltä se moitti meitä toimiemme turhuudesta, ruumiittemme häpäisystä;
ellauri043.html on line 1796: — ja se heristi nyrkkiä dromedaareille koska niillä oli hopeisia tiukuja turpahihnassa.
ellauri043.html on line 2227:
ellauri043.html on line 2304: Miehillä on Saturnuxen pappien punainen takki, naisilla Cereen tiimihuivit. Niiden kaverit ottaa osaa esiintymisasujen ja sormusten kustannuxiin. Päästäxeen vankilaan on täytynyt pulittaa isot rahat. Mitä väliä! Kyllä ne riittää loppuun asti.
ellauri043.html on line 3000: Mun syntymäyönä äite oli poimivinaan kukkia järven rannalla. Ilmesty joku välähdys ja mun äiti turautti mut maailmaan nukutuxessa jouzenlaulun säestyxellä.
ellauri043.html on line 3020:
ellauri043.html on line 3041:
ellauri043.html on line 4061: vinkkaa Hilarionia pitämään turvan kiinni.
ellauri043.html on line 4487: poignards sont passés dans leur ceinture; et ils
ellauri043.html on line 4629: Soihturivi estää näkemästä sen pärstäkerrointa; ja Antun valtaa ahistus. Se pelkää tunnistavansa ruumiissa yhen tutun.
ellauri043.html on line 4661: Ikävä kyllä! Valitettavasti! Musta veri valuu sen lumivalkeata lihaa! Kas täsä sen vääntyneet polvet; sen kyljet turpoavat. Sen kasvojen kukkaset on kostuttaneet purppuran. Se on vainaa! Se on poissa! Se on poistunut keskuudestamme! Siirtynyt ajasta ikuisuuteen! Nuollut lusikan! The parrot is no more! Itkekäämme! Olkaamme lohduttomia!
ellauri043.html on line 4749: Se kamala punaturkkinen Taifuuni oli tappanut sen, pannut paloixi! Me löydettiin kaikki sen jäsenet. Paizi sitä joka pani mut paxuxi!
ellauri043.html on line 5019:
ellauri043.html on line 5403: Kuin 2 myrskyn retuuttamaa matkalaista, Kastur ja Pulutuk hakee suojaa saman palttoon alta.
ellauri043.html on line 5559: Tämä suosittu jumala oli erityisesti vanhojen naisten ja lasten suosiossa. Sitä esitti pyllistelevät turpeavazaiset miespazaat pöntöllä.
ellauri043.html on line 5866: Se havaizee yhdellä silmäyxellä etelän ristin ja ison karhun, ilvexen ja kentaurin, kalojen tähtisumun, Orionin tähtikuvion 6 aurinkoa, Jupiterin 4 kirrtolaisineen, ja jättimäisen Saturnuxen 3-kertaisen renkaan! Kaikki planeetat, kaikki tähdet jotka ihmiset myöhemmin löytävät! Se täyttää silmänsä niiden valoilla, se ylitäyttää päänsä niiden välimatkalaskelmilla, — sit sen pää nuupahtaa.
ellauri043.html on line 5951: Flaubert ei ollut vahva luonnontieteissä, mikä lie dropout oikixesta ja koroilla elelevä senttari. Tässäkin on useampia kyseenalaisia kohtia. On tyhjiöitä, eikä avaruuskaan ole muuttumaton vaan sillä on koko, joka jatkuvasti laajenee (tää tosin selvis vasta Einsteinille.) Darwinismi ei ollut vielä lyönyt läpi, vaikka fossiileista oltiin selvillä. Tää kirja on oikeastaan Darwinin aikalainen. Suunnilleen samoihin aikoihin kirjoitteli Jeesuxen elämäkerturi Renan, jonka sensorit päivitteli El Monon skandalöösiä ajatusta, että me oltaisiin vaan puusta pudonneita hännättömiä sapajuja.
ellauri043.html on line 6190: Ehkä jonkun saunan perällä se strippaa kuteita 1 kerrallaan, ensin palttoon, sitten vyön, ekan tunikan, toisen ohuemman, kaikki kauluxet; ja kanelin tuoxu kietoo sen nakut jäsenet. Se menee pötkölleen lopulta lämpimille laatoille. Sen karvat lanteiden tienoilla on kuin musta lammasturkki,
ellauri043.html on line 6464: Aktivoi mun turbobuust!
ellauri043.html on line 6627: Mä työnnän vaarallisille matkoille ja suuriin yrityxiin. Mä olen veistänyt mun tassuilla arkkitehtonisia ihmeitä. Mä se olen ripustanut kulkusia Porsennan haudalle, ja ympäröinyt Atlantixen laiturit messingillä.
ellauri043.html on line 6882: Mun kirkkaanpunaisen turkin lainehtivat karvat sekoittuu hiekkadyynien heijastuxiin. Mä hengitän nenän kautta autioiden kauheutta. Mä syljen ruttoa. Mä olen syönyt armeijoita, kun ne on uskaltautuneet aavikolle.
ellauri043.html on line 6908: Antonius, ei ole koskaan nähnyt mun silmiä, tai ne jotka on nähneet on kuolleet. Jos mä kohottaisin mun silmäluomia — mun vaaleapunaisia turvonneita silmäluomia, — sä heti kuolisit.
ellauri043.html on line 6938: Varo, sä olet putoomassa mun kitaan! Mä juon tulta. Tuli, se olen minä; — ja mä ahmin sitä kaikkialta: pilvistä, kivistä, kuolleista puista, eläimien turkista, soiden pinnalta.
ellauri043.html on line 7071: Näistä fleurs de fer rautakukkasista tuli turhaa suukopua kirjailijattaren kaa. Sitä vaan harmitti kun se ei ekana kekannut ratkaisua. Englanninnoxen iron flower avulla löyty ebayn sivu jossa joku kauppas kiveä jonka kylessä oli jotain röpylää, nimeltä iron flower. Aika ruma oli minusta, kuin kupan rupia. Muoto on kyllä suggestiivinen.
ellauri043.html on line 7139: Tuntuu jotenkin hämärältä ja turvattomalta.
ellauri045.html on line 10: font-family: 'UnifrakturMaguntia';
ellauri045.html on line 11: src: url(http://grapson.com/fonts/UnifrakturMaguntia.ttf);
ellauri045.html on line 46: Hyvästi, hyvästi jäää Pariisin yleisurheilun EM-kilpailut 2020, joita ei siirretä, vaan jotka perutaan totaalisesti. Hyvästi jäää studioisäntiin turtuminen ja olympialaisiin kuntohuippunsa ajoittaneiden kisaajien rimanalitusten päivitteleminen. Hyvästi jää elämättömään kesään havahtuminen. Sen jälkeen paniikissa ulos juoxeminen. Syxyn ensi terän elokuun tuulessa tunteminen ja syviin mietteisiin vaipuminen. Hyvästi jää tervehenkisen elämän aloittamisen lupaaminen, kyseisen lupauxen rikkominen ja vasta hankitun urheilutrivian hyvixi sijoituxixi talven pubivisoissa muuttaminen. Hyvästi jää urheilun superkesä 2020. Olit liian kaunis tähän maailmaan.
ellauri045.html on line 103: utåt var inte nägot som passade i grenens machokultur.
ellauri045.html on line 311: kyllä hapan vanha pessimisti kuten Sopen Artturi.
ellauri045.html on line 324: Variety staff wrote that Saroyan’s “initial original screenplay is a brilliant sketch of the basic fundamentals of the American way of life, transferred to the screen with exceptional fidelity.” The New York Times critic Bosley Crowther chided the film for excessive sentimentality, saying it featured "some most maudlin gobs of cinematic goo."
ellauri045.html on line 328: Saroyan has been described by Stephen Fry (mixihän?) as "one of the most underrated writers of the century." Fry suggests that "he takes his place naturally alongside Hemingway, Steinbeck and Faulkner."
ellauri045.html on line 330: Stephen Fry ei haluu politiikkaan. First, I would rather suck turds for a living. Secondly I can’t make my mind up on Big Issues. Stephen Fry on bipolaarinen homo ja juutalainen (oikealta eli äidin puolelta). Ainoa joka pystyy huijaamaan juutalaista on armenialainen. Ja kääntäen.
ellauri045.html on line 366: Minun tuli venakkohuoraa ikävä, tai ketä tahansa, sanoo Hannu tarkoittaen että panettaa. Pissaliisaa se ahistelee täysin välittämättä sen pyynnöistä. Kaskun sille tuli ikävä. Leffassa se kazoi miten rakkaus alkoi, toteutui ja loppui. Toteutuminen oli se puikotus. Tyypillistä Hannua. Onnexi se sai sentään mafialta turpaan.
ellauri045.html on line 468: 1970-1980-lukujen Neuvostoliitossa heräsi epäilys, että turvallisuuspoliisi OGPU olisi lavastanut Jesenin itsemurhan. Samaa on epäilty Majakovskin itsemurhasta. Salaliittoteorioita taas.
Markku Anhava, bonzaimodernistin pikkupartainen poika 65 vee, haukkui myöskin Hyvärisen Jeseninkäännöxen pataluhaxi. Markku tuntee asiaa, se on Suomen Jeseninin Arto Mellerin elämäkerturi.
ellauri045.html on line 473: Jesenin olisi helppo kuitata Venäjän artomellerinä heinänkorsi suussa, jonka keskeislyyrisissä runoissa kuljeskellaan orpona maailmalla haikaillen katoavan kyläkulttuurin perään. Jesenin toimi kuitenkin myös imaginistien liikkeessä. Aikakauden keskeisiin suuntauksiin, akmeismiin ja futurismiin, verrattuna imaginismin merkitys oli ehkä marginaalinen, mutta sillä oli sukulaisryhmiä ulkomailla. Esimerkiksi amerikkalaiset imagistit, kuten Ezra Pound, olivat käsityksissään kielen metaforisuudesta hyvin lähellä imaginistien ideoita. Imaginistit korostivat kuvan ja metaforan itsetarkoituksellista merkitystä.
ellauri045.html on line 485: Jesenin kasvoi isoisänsä, uskonnollisen myllärin perheessä, ja ortodoksinen usko näkyy hänen runoudessaan. Ehkä uskonnosta kumpuavat varhaisrunouden haltioituneen myönteiset kuvat, jossa runon puhuja syleilee maailmaa puhkuen suvaitsevaisuutta. Runojen yksinkertaisen elämän propagoinnilla on kulttuurista merkitystä, mutta huokaileva nostalgia turvallisen pysyvään maaseutuun on lähinnä surkuhupaisaa.
ellauri045.html on line 491: Kokoelman selvimmin imaginistisessa runossa "Tammojen laivat" näkyvät sisällissodan groteskit tapahtumat. Ketjuuntuvien metaforien kuvallisuus tekee siitä yhden Jesenin parhaista runoista. "Kaiken tuntemaan ja silleen jättämään/ saapui runoilija tähän maailmaan./ Hän saapui suutelemaan lehmiä, kuuntelemaan kauran narskuntaa, s. 69", runossa julistetaan. Jeseninin kirjoitti monta renttuelämää kuvaavaa runoa, joiden naturalistisessa tunnelmassa on usein draivia:
ellauri045.html on line 497: Myöhemmin Jeseninin into laantui, kun bolševikit näyttivät turmelevan runoilijan unelmien agraari-Venäjän. Häilyvä Jesenin ei uskaltanut kritisoida bolševikkeja, mutta ironiaa ja epäilyä löytyy myöhäisrunoista. Runossa "Neuvosto-Venäjä" runoilija toteaa, ettei häntä tarvita uudessa yhteiskunnassa.
ellauri045.html on line 649: Так ненужно и глупо Niin turhaan ja tyhmästi
ellauri045.html on line 697: Что ты, ночь, наковеркала? Mitäs työ yö turmelitte?
ellauri045.html on line 728: On epäselvää, kuinka paljon Dharma Initiativen ihmiset tiesivät savuhirviöstä, mutta he olivat rakentaneet parakkien ympärille ääniaidan, joka piti hirviön ulkopuolella. Ben käytti parakkien alla olevaa kammiota hirviön hallitsemiseen vaikka tajusi myöhemmin hirviön hallitsevan häntä. Joutsen-aseman turvaoven kartassa on viittauksia Kerberus-toimintaan, joka mahdollisesti viittaa hirviön olemassaoloon. Vuonna 1988 savuhirviö hyökkää Rousseaun ryhmän kimppuun raahaten yhden ryhmästä Temppelin kammioon tappaen tämän. Danielle alkaa uskoa hirviön ”sairastuttaneen” ryhmänsä tappaen kaikki ryhmänsä jäsenet.
ellauri045.html on line 730: Kun Oceanic Airlinesin lento 815 putoaa saarelle, Musta-asuinen mies ilmestyy Christianin hahmossa Michaelin ja Waltin Vincent-nimiselle labradorinnoutajalle ja neuvoo tätä herättämään Jackin. Ensimmäisenä yönä savuhirviö kaataa puita viidakossa pelotellen selviytyneitä, ja toisena päivänä hirviö tappaa lennon 815 pilotin. Kolme päivää myöhemmin Locke näkee savuhirviön, mutta selviää kohtaamisesta. Jack näkee miehen isänsä Christianin hahmossa ja seuraa tätä luolaan, josta hän löytää isänsä arkun tyhjillään. Jack löytää myös kaksi ruumista, joista toisen kaulassa on nahkapussi, jossa on valkoinen ja musta kivi. Locke kutsuu ruumiita Aatamiksi ja Eevaksi. Kolme viikkoa myöhemmin savuhirviö jahtaa Jackin ryhmää ”pimeällä alueella”. Rousseau sanoo hirviön olevan turvallisuussysteemi, joka suojelee saarta. Hirviö saa Locken kiinni ja raahaa tätä kuoppaan. Jack saa otteen Locken käsistä ja Kate heittää kuoppaan dynamiittia, jolloin hirviö päästää irti Lockesta ja katoaa paikalta.
ellauri045.html on line 748: Hurleyn ryhmän saavuttua neuvottelemaan Musta-asuisen miehen kanssa, hän kertoo Jackille yrittäneensä neuvoa selviytyneitä aiemmin Christianin muodossa. Zoen saavuttua kertomaan uhkavaatimuksen Widmorelta, Musta-asuinen mies suuntaa ryhmänsä kanssa rannalle käskien Sawyeria hakemaan purjeveneen. Sawyer kuitenkin karkaa Jackin, Katen, Hurleyn, Sunin, Clairen ja Frankin kanssa. Jack päättää jäädä saarelle ja ui takaisin rannalle, jossa Musta-asuinen mies odottaa ryhmänsä kanssa. Kun Widmore aloittaa tykistötulen, Musta-asuinen mies vie Jackin turvaan.
ellauri045.html on line 754: Musta-asuinen mies löytää Desmondin Rosen ja Bernardin luota, uhaten tappaa heidät jos Desmond ei auttaisi häntä. He kohtaavat Jackin ryhmän, jolloin Kate yrittää turhaan ampua Musta-asuisen miehen. Desmond lasketaan virtaukseen ja tämä sammuttaa Lähteen valon, jolloin Musta-asuinen mies menettää kuolemattomuutensa. Mies aikoo paeta saarelta veneellä, mutta Jack haastaa tämän kaksintaisteluun kalliolla. Mies puukottaa Jackiä, mutta Kate ampuu miestä. Mies sanoo viimeisiksi sanoikseen ”olette myöhässä”, jolloin Jack työntää hänet alas kalliolta. Jack toteuttaa Jacobin tahdon estää miestä lähtemästä saarelta.
ellauri045.html on line 866: Murahtelun ja törmäilyn täyteistä tukahdutetun homoeroottista balettiahan se amer. jalkapallo on, jos minulta kysytään. Hartioiden liioiteltu leveys, kasvoilta paistavan luonteen peittäminen kypärällä, se miten painotetaan sekä kontaktia että sen välttämistä. Kuinka pyritään tunkeutumaan ja vastustamaan tunkeutumista. Kireät housut jotka korostavat pakara- ja takareisilihaxia sekä jotain, mikä näyttää aika ilmeisesti alasuojalta. Asteittainen siirtyminen "tekopinnalle", "tekonurmelle". Eivätkö housujen etumuxet näytäkin siltä, että niihin on tungettu alasuoja? Ja kazopa miten ukot lätkivät toistensa perseitä aina pelin jälkeen. Vähän kuin Swinburne olisi sielunsa synkimpänä yönä päättänyt että noniiin, nyt meikäläinen muuten kehittää urheilulajin. Älä anna mitään painoarvoa Oinin puolustuspuheille, joiden mukaan amer. jalkapallo on aseellisen yhteenoton rituaalinomainen korvike. Aseellinen yhteenotto on jo izessään aika rituaalinomaista, ja koska meillä on todellistakin aseellista yhteenottoa (piipahda vaikka jonain iltana Roxburyn ja Mattapanin alueilla Bostonissa), niin ihan turha sille on lähteä korviketta keximään. Amerikkalainen jalkapallo on pelkkää homofobisesti tukahdutettua neitimiespuuhaa, sanoi O. mitä tahansa. (fn. 269 p. 1021)
ellauri046.html on line 9: font-family: 'UnifrakturMaguntia';
ellauri046.html on line 10: src: url(http://grapson.com/fonts/UnifrakturMaguntia.ttf);
ellauri046.html on line 49: Tällästä se aina on. Historia pitää kirjoittaa aina uudestaan, eihän sitä muuten tajua, tai ainakaan ei vois vähempää kiinnostaa. Historian henkilöillä oli 50-luvulla rasvaletti. Oopperassa Don Carlosilla on liituraitapuku. Nain on meidankin elamassamme, huomaatteko? Vittu miten alkeellista, miten tumpeloa ja tuhnua. Ei jaxa. Kertakaikkiaan ei jaxa. Pelkkiä ikäviä ja ikävystyttäviä ihmisiä, Harry ja Meghan luokan imbesillejä. Vallanhimoisia typeryxiä. Bang bang sano amerikkalainenkin 5-vuotias ja ampui vahingossa isoveljensä mezästä löytyneellä pyssyllä pomppulinnassa. Nain tottavie tosiaankin on meidankin elamassamme. Ei tarvi vaihtaa vaatteita, vaatteiden alla on se sama alaston apina.
ellauri046.html on line 61: Nacque a Padova verso il 1523 da una famiglia di origine milanese e di condizione borghese: alla morte del padre Bartolomeo (1531), commerciante di gioielli, la vedova Cecilia, con Gaspara e i fratelli Baldassare e Cassandra, si trasferì a Venezia. Cassandra era cantante e Baldassare poeta: quest'ultimo morì per malattia nel 1544 a diciannove anni, e ciò turbò molto Gaspara, tanto da farle meditare una vita monacale, stimolata su questa strada da suor Paola Antonia Negri; di lui restano i sonetti stampati con quelli della ben più nota sorella.
Leimasimen isä oli kultaseppä, sixköhän sen nimi oli Leima. Kultaseppä Leima, sen tytär Gaspara Leimasin, ikäänkuin hullunkurisista perheistä. Bartolomeus tulee hepreasta Bar Tolomai, eli Ptolemaioxen poika. Bartolomeus oli tavixin apostoli, joka nyljettiin Armeniassa ja naulattiin ristiin vielä kuin nahkurin orsille.
ellauri046.html on line 63: In laguna venne accolta dalla raffinata ed istruita società veneziana; al suo interno condusse una vita elegante e spregiudicata, segnalandosi per la sua bellezza e per le sue qualità. Fu difatti cantante e suonatrice di liuto, oltre che poetessa, ed entrò nell'Accademia dei Dubbiosi con il nome di Anasilla (così veniva chiamato in latino il fiume Piave - Anaxus - che attraversava il feudo dei Collalto, cui apparteneva quel Collaltino che lei amò). L'abitazione degli Stampa divenne uno dei salotti letterari più famosi di Venezia, frequentato dai migliori pittori, letterati e musicisti del Veneto, e molti accorrevano a seguire le esecuzioni canore di Gaspara delle liriche di Petrarca. Leimasin oli nätti ja kulturnaja, osas käyttää luuttua enemmällä kuin yhdellä sormella, ja laulaa kauniisti. Stampat piti tyylikästä salonkia Veneziassa, jonne tuli Petrarcakin Laura-nyyhkytyxineen.
ellauri046.html on line 65: Sufficientemente colta nella letteratura, nell'arte e nella musica, Gaspara fu portata dalla forte carica della sua personalità a vivere in modo libero diverse esperienze amorose, che segnano profondamente la sua vita e la sua produzione poetica. I romantici videro in lei una novella Saffo, anche per la sua breve esistenza, vissuta in maniera intensamente passionale. La vicenda della poetessa va però ridimensionata e collocata nel quadro della vita mondana del tempo, dove le relazioni sociali, comprese quelle amorose, rispondono spesso a un cerimoniale e ad una serie di convenzioni precise. Fra queste è da segnalare l'amore per il conte Collaltino di Collalto, uomo di guerra e di lettere, che durò circa tre anni (1548-1551): tuttavia a causa di lunghi periodi di lontananza Collaltino non ricambiò il sentimento intenso che Gaspara provò per lui, e la relazione si concluse con l'abbandono della poetessa, che attraversò anche una profonda crisi spirituale e religiosa. Leimasimella oli taipumusta depixiin. Kun tuli vastoinkäymisiä (veli kuoli, kreivi jätti), se meni aina rapakuntoon ja meinas mennä nunnaxi. Onnexi ei mennyt.
ellauri046.html on line 80: E, se non può per forza di natura, ja jos en pysty siihen luonnon voimalla,
ellauri046.html on line 84: io provo ben che per mia gran ventura mut tunnen hyvin et mun ison käänteen ansiosta
ellauri046.html on line 91:
ellauri046.html on line 160: Tätä murrosta kuvasivat realismi ja naturalismi. Sen jälkeen alettiin mennä pään sisälle. Oiskohan tärkein muutos ollut joukkoviestimet. Alettiin kuunnella Irjan radiota. Moderni-sanan lanseerasi nykykäyttöön Baudelaire. Maila Talvio ehti mainita sen kauhuissaan aikalaisromaanissa Niiniven lapset 1915, ennenkuin se hukkui suursiivouxessa ja löytyi uudestaan vasta Anhavan ja Haavikon bonsaipuusta 50-luvulla.
ellauri046.html on line 178: tures/saying-a-prayer-smiley-emoticon.gif">
ellauri046.html on line 190: Ane-parka istui Pamelana ukon hännän alla, hemmotteli Peederiä ja Söören-pojua ja kuin kanaemo. Kuoli 66v ensimmäisenä. Söören ei mainize sitä ikinä. Iskää se pelkäsi ja palvoi. Ukko harrasteli filosofiaa rahanteon ohessa. Peeder on se Tentten. 7v Sööreniä vanhempi. Peederistä tuli piispa. Sörenistä tuli kyttyrä ja turha julkkis.
ellauri046.html on line 199: Schelling's 1841 lectures with Mikhail Bakunin, Jacob Burckhardt, and Friedrich Engels; each had come away with a different perspective. Hahaa tosiaan. Söören peri iskältä 30K riikintaaleria, eikä enää selvää päivää nähnyt. Ei huolenhäivää.
ellauri046.html on line 270: Author information: Thomas C. Oden is Henry Anson Butt Professor of Theology at Drivel University. He is the author of many books, including The Rebirth of Orthodoxy, and General Editor of the Ancient Christian Commentary on Scripture.
ellauri046.html on line 315: Ylipäänsä pysyvistä arvoista on turha haaveilla kun on pysymätön olento, jonka onni on differentiaali. Semmoinen on onnellinen vaan joko jatkuvasta kasvusta, josta tulee lopulta räjähdys, tai sitten puolet aikaa karman pyörässä, jossa epäonni seuraa onnea ja onni epäonnea.
ellauri046.html on line 319: Ja kuolemaa on turha murehtia, se hoitaa ize izensä. Yx harvoja asioita, joka hoituu ihan izestään.
ellauri046.html on line 349: He studied philosophy and theology at university and then spent the rest of his life in his home town doing not much other than producing volume after volume of works which are some sort of mixture between philosophy, theology, and literary criticism.
ellauri046.html on line 435: This very preliminary study has eight parts. The first assembles a number of entries from his Journals showing that he was homosexual and seen as such by at least some of his contemporaries. The second looks again at his relation with Regine and examines some of his own accounts of his relations with other men. The third provides other evidence of his homosexuality, particularly from his youth. The fourth briefly outlines his conceptions of and relations to Socrates, Christ and God. The fifth attempts to trace the history of his understanding of the relation of Christianity and homosexuality. The sixth repeats some of his own accounts of the homosexual origin and character of the central notions of his existentialism. The seventh presents homosexuality as his hope and agenda for future. Finally, the eighth attempts to summarize and make sense of the preceding.
ellauri046.html on line 440: Millaset tyypit kuumuu Luutarhan jutuista? Samanlaiset narsistit, jotka luulee pääsevänsä loppupeleissä eturivin paikoille lähtiessään mukaan sen homojumaliseen sekoiluun. Paha olo, hyvä olo, elämä on kurjaa, kuolema on ihanaa. Ei pitäis ottaa izeään eikä muitakaan niin vakavasti. Tilanne on toivoton, muttei vakava. Kierkegaard oli huono humoristi kun ei ymmärtänyt tätä. Tai tiedä häntä, ehkä se nyt juuri nauraa meille neljäntenä pyöränä pyhän kolminaisuuden junassa, rengaspuskurina.
ellauri046.html on line 454: Saint Veronica, also known as Berenike, was a woman from Jerusalem who lived in the 1st century AD, according to extra-biblical Christian sacred tradition. A celebrated saint in many pious Christian countries, the 17th-century Acta Sanctorum published by the Bollandists listed her feast under July 12, but the German Jesuit scholar Joseph Braun cited her commemoration in Festi Marianni on 13 January.
ellauri046.html on line 456: According to Church tradition, Veronica was moved with sympathy seeing Jesus carrying the cross to Calvary and gave him her veil so that he could wipe his forehead. Jesus accepted the offer, and when he returned the veil the image of his face was miraculously captured on it. The resulting relic became known as the Veil of Veronica.
ellauri046.html on line 462: The Greek astronomer Ptolemy considered Coma Berenices to be an asterism in the constellation Leo, representing the tuft at the end of the lion’s tail, and it was not until the 16th century that Berenice’s Hair was promoted to a constellation in its own right, on a celestial globe by the cartographer Caspar Vopel. It is the Danish astronomer Tycho Brahe who is usually credited for the promotion. He included Coma Berenices among the constellations in his star catalogue of 1602.
ellauri046.html on line 469: Pierre-Augustin Caron de Beaumarchais, né Pierre-Augustin Caron le 24 janvier 1732 à Paris où il est mort le 18 mai 1799, est un écrivain, dramaturge, musicien et homme d'affaires français. Éditeur de Voltaire, il est aussi à l'origine de la première loi en faveur du droit d'auteur et le fondateur de la Société des auteurs. Également espion et marchand d'armes pour le compte du roi, c'est un homme d'action et de combats qui ne semble jamais désarmé face à un ennemi ou à l'adversité. Son existence est tout entière marquée par l'empreinte du théâtre et s'il est principalement connu pour son œuvre dramatique, en particulier la trilogie de Figaro, sa vie se mêle étrangement à ses œuvres.
ellauri046.html on line 513: Hvorledes lader det sig nu forklare, at Dagbogen har faaet et sadant digterisk Anströg? Svaret herpaa er ikke vanskeligt, det lader sig forklare af den digteriske Natur, der er i ham, der, om man saa vi, ikke er riig nok, om man saa vil, ikke fattig nok til at adskille Poesi og Virkelighed fra hinanden. Det Poetiske var det Mere, han selv bragte med sig. Dette Mere var det Poetiske han nöd i Verklighedens poetiske Situation ; dette tog han atter tilbage i Form av digterisk Reflexion. Det var den anden Nydelse, og Nydelse var hele hans Liv beregnet paa.
ellauri046.html on line 635: Etenkin Scriben Premiers amours eli eka rakkaus oli Sörenistä mainio. Varmaan henkilöissä oli paljon tuttua. Lukasin sen, se oli aika mitätön vaudeville, jonka pointti oli ettei ensirakkaus ole muita kummempi, pikemminkin päinvastoin. Söörenin mukaan Scribe osoittaa et rakkaus on illuusio. Miten niin? Hölmö johtopäätös. Du, hvad Følelse angaaer, er det mest jaloux Menneske, jeg kjender.
Narsistit on turhamaisia ja mustasukkasia. Söde kiertää kuin kissa kuumaa puuroa omaa pikku salaisuuttansa, jonka takia se ei mennyt naimisiin. Se oli joko kaappihomous tai sit kykenemättömyys tai molemmat, lyön vetoa.
ellauri046.html on line 645: Entten-Sören kuulostaa Nietschen Retulta. Tai Timon Airaxiselta. Aviolliset on dum dyrisk tillfreds, se ize on erobernde Natur. Tätä tais olla tohon aikaan ilmassa. Toihan oli puhasta E.Saarista, keskustaoikeistolaista optimismia, braunen Bataillionen-aatetta. Aikamme on samalla kertaa liian kevytmielistä ja liian raskasmielistä. Es schaut auf Hakenkreuz voll Hoffnung schon Millionen, die Knechtschaft dauert nur noch kurze Zeit! Die Fahne hoch, die Reihen fest geschlossen!
ellauri046.html on line 760: Tentten ennakoi hupasasti nazeja ja Auschwitzin tunnaria: Arbeit macht frei. Netop ved at arbejde frigjoer Mennesket sig, bliver herre over Naturen, viser sig hoeijere
ellauri046.html on line 761: end Naturen.
ellauri046.html on line 781: Or the rapture which dwells on the first kiss of love.
ellauri046.html on line 857: Freelingillä rivoiluista huolimatta on pientä taikauskoista pyllyilyä joidenkin hiidenkivien keskellä, sevverran siihen on jäänyt 60-luvun patinaa. Puhuu magneettirannekkeista, voimavirroista: yxinäisyys ja hiljaisuus auttoivat tavoittamaan jalouden läsnäolon: mieleen kuvastui majesteettinen uudistumis- ja pyhitysrituaali, puhdistautuminen ja katharsis, jokin suuri lupaus ihmiskunnalle.
Niinkuin Adolf Hitlerin lupauxet. Älä usko. Ne on pelkkää potaskaa, termiittiapinan feromonia. Onko mitään surullisempaa ja turhempaa kuin entinen menestyskirjailija, jota kaikki pitävät vizinä?
Sas se. Ketkä "kaikki" enivei?
ellauri047.html on line 76: Samoihin aikoihin hän alkoi saada mainetta kirjailijana. Vuonna 1774 ilmestyi kirjeromaani Nuoren Wertherin kärsimykset, josta tuli nopeasti suurmenestys joka puolella Eurooppaa. Romaanin päähenkilö Werther ajautuu onnettoman rakkauden vuoksi itsemurhaan, ja tämä tarina teki lukijoihin niin vahvan vaikutuksen, että nuorison keskuuteen levisi suoranainen itsemurhaepidemia. Tätä Goethen romaania on pidetty hyvin leimallisena teoksena saksankielisen kirjallisuudenhistorian vuosina 1767–1785 vallinneelle turm und Drang">Sturm und Drang -kaudelle. Eli Goethe apinoi siinä Klopstockia. Riku lainas meille kirjaa, jossa oli Klopstockin vaimon kirjeitä. Tuntui silloin tylsältä. Nyt voiskin jo kiinnostaa.
ellauri047.html on line 82: Schiller sanoi sitä toistuvasti tunnekylmäxi egoistixi. Narsistiko se siinä taas soimaa psykopaattia kuin pata kattilaa? Schiller osoitti myös izetuntemusta sanoessaan, että Goethe on naiivi runoilija, se ize sentimentaalinen. Siinähän ne on, pienessä paketissa, rusetilla sidottuna. Genius eliskä nerokkuus oli Sturm und Drangin meemejä. Jotkut vaan on niin paljon parempia kuin toiset, et ne ansaizee erikoisen nimen. Ne on ihankuin eri rotua, ja niiden hoito-ohjeetkin on sixi eri, niille pitää sallia sellasta mitä muille ei voi sallia.
ellauri047.html on line 133: Kunnon sakemannina vanha kasuaari pahexui nakutauluja, katolista taikauskoa ja suri turistioppaiden laskuttamia zekiinejä.
ellauri047.html on line 139: Wolfgang oli äidin lellipoika, Hätschelhans. Huonosti kirjoittava iloinen Aja-äiti tykkäs enitenHansin haukotuttavasta Hermannista ja Dorotheasta, kanto sitä mukanaan kuin kissa pentujaan. Aja oli zinzendorfilainen, eli siis herrnhutilainen. Herrnhutilaisista oli puhe kirkkohissassa, joka oli mun mielestä koulun turhin aine, eräänlainen opin Kouvola tai Piexänmäki. Seijalle se oli ihan mieliaine.
ellauri047.html on line 183: Vuonna 1758 hän muutti takaisin Berliiniin, jossa hän Friedrich Nicolain ja Moses Mendelsonin kanssa julkaisi uutta kirjallisuutta koskevia kirjeitä Briefe, die neueste Literatur betreffend. Hän oli vuodesta 1760 vuoteen 1765 Breslaussa, jonne kenraali Tauentzien otti hänet sihteerikseen. 1765 hän muutti Berliiniin ja sen jälkeen 1767 kolmeksi vuodeksi Hampuriin dramaturgiksi ja neuvonantajaksi Hampurin kansallisteatteriin.
ellauri047.html on line 267: Klopstock sai turhaan siitä sommitella tetristä.
ellauri047.html on line 272: raakkasi parturi, kädessä pidellen saippuakuppia;
ellauri047.html on line 276: Parturi pelästyi, ja vesikupin iskän syliin kippasi.
ellauri047.html on line 358: Mir die Natur!
ellauri047.html on line 593: jotka ah! turhaan leviää,
ellauri047.html on line 606: Ja nyt se turpoaa
ellauri047.html on line 749: Naturgeheimniß werde nachgestammelt.
ellauri047.html on line 819: Jöötin Sturm und Drang rykäyxissä on nazimeininkiä, Hölderlin-kaliiperin uhoa. Lie vedonnut nazi-Koskenniemeen kuin myös Knausgårdiin, toiseen piipunrassiin, joka tykkäs Mein Kampfista.
ellauri047.html on line 867: Fredrik Suuri eli Fredrik II (saks. Friedrich II der Große; 24. tammikuuta 1712 Berliini, Preussi – 17. elokuuta 1786 Potsdam, Preussi) oli Hohenzollern-sukuun kuulunut Preussin kuningas, joka hallitsi vuosina 1740–1786. Hänet tunnetaan taistelukentillä menestyneenä soturikuninkaana ja valistuneena itsevaltiaana, joka nosti Preussin yhdeksi Euroopan mahtivaltioista. Hänen aikanaan Preussiin liitettiin muun muassa Sleesia sekä itäinen Länsi-Preussi. Hän puolusti Preussia seitsenvuotisen sodan aikana muun muassa Venäjää, Itävaltaa, Ranskaa, Saksia ja Ruotsia vastaan varsin varsin menestyksellisesti liittolaisenaan ainoastaan Britannia. Puolan jaossa 1772 hän sai lopulta yhdistettyä Preussin historialliset alueet valtansa alle. Sotilaallisten saavutustensa lisäksi hänet muistetaan myös Preussin oikeusjärjestelmän uudistajana, elinkeinoelämän edistäjänä ja ranskalaisen sivistyksen suosijana. Hän oli myös pisimpään Preussia hallinnut kuningas. 46 vuotta.
ellauri047.html on line 948: Mutta ennen kaikkea se oli poikien epäjumala. Innokas urheilija eri lajeissa, purjehti, razasti, tunturivaelsi tiettömillä taipaleilla. Kaikissa kuvissa, jopa hääkuvassa, se näyttää nazilta, moitteettomassa kostyymissa, kovitettu kaulus, kravatti tai mirri. Carlin tunnit oli hauskoja. Kaikki entiset oppilaat sanoivat, ettei kukaan osannut esittää Kaarle XII:tä yhtä hyvin kuin Carl.
ellauri047.html on line 968: Avainpointti lie ollut kuiteskin että iso-Retu oli aatelismielinen: porvarit ei ole mitään, talonpojat ja patraski vielä vähemmän. Tää oli Sturm und Drang porvarisporukoille vielä pahempi asia kuin frankofonia. Rauha ei ymmärtänyt säätykiertoa. Rikastuneita porvareita vitutti kun ne ei saaneet sitä vonia. (Goethe ja Schiller saivat sellaiset Weimarista, lällällää!)
ellauri047.html on line 1011:
ellauri048.html on line 35: Müsset im Naturbetrachten Luonnossa se muistakaa
ellauri048.html on line 89: pitäneet vaan turhamaisuutena. Nyt siitä tulikin äkkiä kaiken hyvän käyttövoima.
ellauri048.html on line 97: Vielä nykyäänkin monet pitää tuiki tärkeänä välttää turhaa sentimentaalisuutta.
ellauri048.html on line 102: Joskus on moraalista olla rationaalinen eikä vetistellä turhia, kazoa suurta kuvaa
ellauri048.html on line 127: Varmemmaksi vakuudeksi Koskenniemi ehdotti Heikki Reenpäälle ja Hannes Reenpäälle Ajan Kirjan ja Näköalan yhdistämistä. Otavan ja WSOY:n yhteisesti omistama Yhtyneet Kuvalehdet kustansi niiden tilalle perustettua Parnassoa, joka aloitti ilmestymisensä vuoden 1951 alussa. Repo sai lohdutukseksi kustannustoimittajan paikan Otavasta.* Valmiutta lehtien yhdistämiseen oli ollut jo jonkin aikaa WSOY:n puolella, sillä niihin katsottiin uppoavan turhan paljon rahaa.*
ellauri048.html on line 363: Wie ist Natur so hold und gut, Luontopa on upea, täytyy kehua,
ellauri048.html on line 446: Wexi piti 50-luvun alussa lupaavina loppusointurunoilijoina hullua Lauri Viitaa Tampereelta (joka neuvoi Arska Kinnusta) ja Hilja Hiiskua, joka oli 1/3 turkulaisesta Hiiskun sisaruxesta. Kaikki 3 teki Wexin kanssa maisterin (varmaan myös spagaatin) ja kuului sen kirjallisuuspiiriin. Niistä ei ole sen koommin hiiskuttu. Hilja julkaisi 3 kokoelmaa riimejä ja käänti sitten isä Camillo-kirjoja. Pysyi taantumuxen riveissä.
ellauri048.html on line 465: Geboren 1953 bei Soest/NRW. Studium in Marburg und Freiburg (Anglistik, Romanistik u.a.), Promotion über John Cowper Powys, Habilitation über moderne britische Lyrik. Lebte in Großbritannien, Frankreich, USA, längere Aufenthalte auch in Japan, Indien, Russland und Italien. Lehrte englische und amerikanische Literatur in Amherst/Massachusetts sowie in Freiburg, Konstanz und Tübingen und an russischen Universitäten. Seit 1993 Professor für Englische Literatur an der Universität Leipzig, wo er auch das studium universale leitet.
ellauri048.html on line 472: Joo turhaan se oli elossa. Nostettiin kattoon kattoon kun kaveri tapettiin tapettiin. Tuskin pysty enää ampumaan izeään tulkin pistoolilla. Tulkin pistooli ei ollut toiminut vuosikymmeniin, sen jälkeen kun sen vaimo kuoli.
ellauri048.html on line 476: Tässä tulee taas eteen toi genrehölmöys. Kaikkein tärkeintä on tietää onx tää komedia, tragedia, road movie vai mikä. Vitun väliä! Elämäkin on tragikoomista, tyylitöntä tieleffaa ilman juonta, ainaista lopun alkua. Musta sellainen leffa on hyvä josta turvelot leffarasistit ei edes tiedä mihin se pitää lokeroida. Se muistuttaa elämää. Koko jako tragediaan ja komediaan oli säätyrasismia. Tragedia on ylevää hengennostatusta yläluokalle ja komedia viihdettä alhaiselle rahvaalle. No nehän enemmän tarvizee helpotusta naurusta. Yläluokka naureskelee matkalla pankkiin. Tragediassa ne työntää jalkaa peiton alta kylmään ja vetää sen sitten nautinnollisesti takaisin. Katharsis jaa pöntön pohjalle. Olo tuntuu keveältä.
ellauri048.html on line 524: Kun on nälkä, kylmä, turvaton ja vituttaa, silloin ollaan tuhmia.
ellauri048.html on line 538: Its stances on the already controversial subjects of human nature and individual welfare versus the common good earned it position 68 on the American Library Association's list of the 100 most frequently challenged books of 1900–1999. The book has been criticized as "cynical" and portraying humanity exclusively as "selfish creatures".It
ellauri048.html on line 571: Täähän on kuin suoraan Anna-sarjasta. Immikin oli ruma ja omituinen, vaikkei yhtä lahjakas kuin LM Montgomery. Suloton oli Linda-tätikin, mutta kulturelli. Immin authorshipissä oli 3 vaihetta: 1. ja paras, 2. individualistinen Nietsche-kausi, jolloin Immi esiintyi salanimillä, ja 3. huumorin löytäneenä paluu lastenrunoihin. Nietsche-kausi ei jättänyt paljon jälkeä. Nämä tiedot on Anna-Liisa Alangolta, joka oli Ismo Alangon äiti. Ismon äiti oli kansankynttilä, joka väitteli Immi Hellenistä. Tää puhuu Ismo Alangosta volyymejä.
ellauri048.html on line 601: kuin tuutuun turvaiseen.
ellauri048.html on line 666: Tulee se pohtimattakin, turhaan jännität
ellauri048.html on line 691: vuoxi turvoxissa, niin ennen ja jälkeen tämän katastrofin
ellauri048.html on line 743: There followed the years of bohemia, when the family moved to Paris and Saul started to shrug off the influence of his 19th-century literary heroes and find his own voice in The Adventures of Augie March. When he was happy and the writing was going well, their lives would be joyous; when he struggled, the apartment was mired in gloom. Meanwhile, "Saul had women stashed all over town," writes his son. The pain of these recollections is secondary to Bellow's fury at what he calls his father's "self‑justification: that his career as an artist entitled him to let people down with impunity." As an adult, when he asked his mother about it, she said, "I'm blessed with a poor memory."
ellauri048.html on line 755: Aika huono suositus, Danten kääntäminen. Långbenin isä oli taas kuinka ollakaan maineikas lawyer Mainesta, joka halusi pojastakin lawyeria. Nää fellat oli aika kermaperseitä. Hessu oli Hawthornen luokkakaveri Bowdoin Collegessa. Hessu teki pitkän Euroopan turneen ja oli aina pro-Eurooppa. Sille tarjottiin Harvardin professuuria valmistumisvaiheessa. ja se lähti Mary-vaimon kaa uudestaan Saxan turneelle. Kävi jopa Ruozissa. Tällä tiellä Mary kuoli keskenmenoon. Siitä lähti Hessun runosuoni sykkimään, uusi vaimo Fanny oli heti kiikarissa. 6 lapsen jälkeen Fanny kuoli kuinka ollakaan tulipalossa, sytytti muka mekkonsa ize palamaan. Siitä piristyneenä Hessu läxi kääntämään Dantea. Mitähän van der Valk sanoisi tästä. Aika epäilyttävää.
ellauri048.html on line 757: Hessu oli kova kauppaamaan omia kirjojaan. Niitä osti Queen Victoria, Alfred Lord Tennyson, Prime Minister William Gladstone, Walt Whitman ja Oscar Wilde. At the time of his death, he was one of the most successful writers in America, with an estate worth an estimated $356,000.
Olipa amerikkalainen loppukaneetti. Silti Hessu ei ollut tarpeexi amerikkahenkinen: but he failed to capture the American spirit like his great contemporary Walt Whitman, and his work generally lacked emotional depth and imaginative power.
Se oli liian pro-Eurooppa. Löysä riimittelijä, tiivistivät myöhempien sukupolvien kriitikot ilkeästi. Orjuuden vastustajanakin Långben oli vähän puoliveteinen. Ameriikan Immi Hellen.
ellauri048.html on line 852: They climb up into my turret Ne kiipee ylöspäin mun lahjetta
ellauri048.html on line 855: They seem to be everywhere. turhaan, jalka oikenee jo ryppysin.
ellauri048.html on line 895:
ellauri048.html on line 1023: Flashed as they turned in air Sapelit välähteli ilmassa
ellauri048.html on line 1078: Given that no one has ever doubted that Tennyson had some sort of "disembodied, spiritualized passion" for Hallam, this conclusion comes as rather a painful anticlimax. Admittedly, Alf named his son Hallam after Hallam, the one who went to Australia. Of course, the fact that members of Tennyson´s family succumbed to madness, alcoholism, and drug addiction already has made some readers aware that, like so many other Victorians, he should be taken down from a pedestal and join the rest of us. But think of the stir if one the greatest poems of the nineteenth century, one which has major influence on poets as different as Whitman and Eliot, turned out to be chiefly a gay lover's lament! (What's wrong with that? There are zillions of others, better yet.) Tän apologian kirjoitti on George P. Landow, Professor of English and the History of Art, (fittingly) from Brown University.
ellauri048.html on line 1099: Will never come back to me. Mun mielitietyn turvonnutta ruhoa.
ellauri048.html on line 1110: Hallam and Tennyson became friends in April 1829. They both entered the Chancellor's Prize Poem Competition (which Tennyson won). Both joined the Cambridge Apostles (a "private debating society"), which met every Saturday night during term to discuss, over coffee and sardines on toast (“whales”), serious questions of religion, literature and society. (Hallam read a paper on 'whether the poems of Shelley have an immoral tendency'; Tennyson was to speak on 'Ghosts', but was, according to his son's Memoir, 'too shy to deliver it' - only the Preface to the essay survives). Meetings of the Apostles were not always so intimidating: Desmond MacCarthy gave an account of Hallam and Tennyson at one meeting lying on the ground together in order to laugh less painfully, when James Spedding imitated the sun going behind a cloud and coming out again. Capital, capital.
ellauri048.html on line 1116: In July 1833, Hallam visited Emilia. On 3 August, he left with his father for Europe. On 13 September, they went to Vienna, with Hallam complaining of fever and chill. It was apparently a recurrence of the "ague" he had suffered earlier that year, and, although it would delay their departure to Prague, there seemed to be little cause for alarm. Quinine and a few days rest were prescribed. By Sunday 15th, Hallam felt sufficiently better to take a short walk with his father in the evening. When he returned to the hotel he ordered some sack and lay down on the sofa, talking cheerfully all the time. Leaving his son reading in front of the fire, his father went out for a further stroll. He returned to find Hallam still on the sofa, apparently asleep apart from the position of his head. All efforts to rouse him were in vain. Arthur Hallam was dead at the age of twenty-two.
ellauri048.html on line 1118: The medical report on the death certificate listed 'Schlagfluss' – that is, a stroke. A blood-vessel near the brain had suddenly burst. The autopsy declared 'a weakness of the cerebral vessels, and a want of sufficient energy in the heart.' The coffin was quickly sealed and sent to the nearest seaport, to be returned to England for burial.
ellauri048.html on line 1172: Help thy vain worlds to bear thy light. Auta sun turhamaisten maailmojen pitää sulle stendaria.
ellauri048.html on line 1180: Thy creature, whom I found so fair. Sun luomuxesta, joka oli musta blondi.
ellauri048.html on line 1242: 'And all the phantom, Nature, stands— Ja kaikki mustanaamiot, luonto seisoo,
ellauri048.html on line 1248: Embrace her as my natural good; Syleilen sitä kuin mun omaa luontoa,
ellauri048.html on line 1276: For words, like Nature, half reveal Sillä sanat, niinkö luonto, puolix paljastaa
ellauri048.html on line 1332: And, having left the glass, she turns Ja jätettyään peilin rauhaan lopulta,
ellauri048.html on line 1335: And, even when she turn'd, the curse Ja samalla kun se kääntyy, on kirous
ellauri048.html on line 1336: Had fallen, and her future Lord iskenyt, ja sen suunniteltu herra
ellauri048.html on line 1398: So draw him home to those that mourn Ja kuskaa kotiin turhaan surijoiden luoxe;
ellauri048.html on line 1413: My Arthur, whom I shall not see Mun Artturi, jota mä en enää nää
ellauri048.html on line 1429: So bring him; we have idle dreams: No tuo se vaan; turhiahan unet on:
ellauri048.html on line 1492: About the prow, and back return Keulan ympärillä, ja käännyn takaisin
ellauri048.html on line 1525: And I went down unto the quay, Ja mä menisin alas laiturille,
ellauri048.html on line 1534: The man I held as half-divine; ille vir qui mi deo par esse videtur,
ellauri048.html on line 1777: When each by turns was guide to each,
ellauri048.html on line 1890: The myth likely stems from the Battle of Krojanty in September 1939 at the outset of World War II, when Nazi Germany invaded Poland. On the first day of the war, Polish cavalry charged a German infantry battalion. They initially broke the German ranks, until a counterattack by armored cars with machine guns turned the balance. The charge ended up inflicting heavy losses on the Poles but it worked, delaying the German advance and allowing other Polish forces to retreat. There were no tanks on the battlefield.
ellauri049.html on line 103: Return of love, more blest may be the view; Onhan kivexissä taas täydet paineet.
ellauri049.html on line 193: Uuno suhtautui honkapääläisten rahaan hyvin välinpitämättömästi. Tämä edisti hänen turmiollista
ellauri049.html on line 194: elintapaansa, jonka hän rahoitti vähäisillä tuloillaan, äidinperinnöllään (12 000 markkaa) ja enojen lainarahoilla. Taloudellisesti turvattu jakso päättyi keväällä 1923. Honkapään enoille, jotka Uunon yliopistokoulutusta hyvässä uskossa olivat rahoittaneet lainaten 30 000 markkaa, valkeni, että sisarenpojan opinnot eivät edistyneet lainkaan sen suuntaisesti kuin kotiin oli uskoteltu ja ettei Uunolla ollut aikomusta maksaa vekseleitään takaisin. Rahavirta katkesi, mutta velkojen annettiin painua pieniä huomautuksia lukuun ottamatta unholaan.
ellauri049.html on line 198: Helsinkiin muuttamisen jälkeen Kailaan kotoa opittu talonpoikainen moraali oli muuttunut merkittävästi kohti turmeltunutta, hedonistista elämäntyyliä. Runoilijan luonto ei antanut periksi palata kotiin kokemaan nöyryytystä, jonka hän oletti siellä kohtaavansa. Todellisuudessa suku olisi ollut valmis antamaan anteeksi. ”Ei ollut kodin syy, että hän nyt siitä vieraantui. Hän oli maailmalla kohdannut itse uuden ajan.”
ellauri049.html on line 255: »Sarkia matkaili Berliinissä ja Sveitsissä kohta ylioppilaaksi tultuaan, ja kypsän mestaruutensa aikoihin 1930-luvun lopulla hän oleskeli pitkään Italiassa kustantajansa WSOY:n stipendin turvin. Hän seurasi heikosti poliittisia tapahtumia, viittasi kintaalla talonpoikaismarssille kotimaassa, mutta haltioitui Rooman espanjalaisilla portailla pitämään improvisoidun palopuheen Mussolinia ja Italian fascisteja vastaan. Puhe johti pidätykseen ja kuulusteluun, mutta "syyntakeeton ja haihatteleva" suomalainen vapautettiin jatkoseuraamuksista.»
ellauri049.html on line 283: Turun arbiter elegantiarum Vaakku vertailee homopettereitä niille omistamissaan negrologeissa. Unski ei ollut mikään laulurunollinen Lauri Tähkä vaan kuiva kuvitettu klassikko. Armoitettu hampaitten kiristelijä, täynnä kipeitä retorisia kysymyxiä. Traagillisia elämäntunteita, syntipukin hajua. Olen verkon silmässä kala. En pääse pois. Kalansilmä kaula ojossa juuttuneena perssilmään, katkeruuden sammalkaihi samealla kalvolla. Baurdelaire-kopio. Egosentrisessä lyriikassa ainoo sosiaalinen tunne on sääli tai kateus. Mä säääälin sua. Kauneus on pääasia kuin Callerille. Rumuus on tarttuvaa kuin rengin räkä räystäällä. Irvikuva kauneutta vailla. Jouzenlaulusta tulee mieleen Callen kauniit pilvet ja vaakalinnusta Pärttyli. Mieskohtaisia tuntoja. Ankaraa izensätarkkailua vessassa. Suomen nuori Faethoon, aurinkorannan isvossikka tuuskahti turvalleen Nizzan somerikkoon.
ellauri049.html on line 369: Kärpässarjalainen elämäkerturi Henry Troyat suhtautuu Belgian-kirjoituxiin vaivautuneesti: miten Pahan kukkien runoilijanero saattoi sortua kirjoittamaan alatyylisiä solvauxia, jotka eivät juuri ylitä vessakirjoituxien tasoa? Mä tiedän miten: se ei enää karsinut sen paasauxia. Kirjallisuushistoria stilisoi tekijän, eikä vaan se, vaan tekijä ize tekee samaa. "Tää ei kuulosta Goethelta", ajattelee Hansu, ja pyyhkii alatyylisellä rykäyxellä pyllyä. Paizi sitten ihan vanhana.
ellauri049.html on line 409: Je ne me sentis plus guidé par les haleurs : ei mua enää ohjanneet Volgan lautturit,
ellauri049.html on line 415: Quand avec mes haleurs ont fini ces tapages, tän mellastelun hoideltua lautturit
ellauri049.html on line 461: Pussent forcer le mufle aux Océans poussifs ! vois työntää turvan apaattisiin meriin!
ellauri049.html on line 500: Qui porte, confiture exquise aux bons poètes, joka kannan hyvien runoilijoiden kakkukoristeena
ellauri049.html on line 516: Million d’oiseaux d’or, ô future Vigueur ? on miljoona kultalintua, haloo voimamies in spe?
ellauri049.html on line 552: Monitor oli jenkkien panssarilaiva sisällissodan aikana, jonka kexi joku ruozalainen John Ericsson. Ajoi aika uppeluxissa, mutta sen vastustaja Merrimack oli vielä kehnompi. Hawthorne ja Melville suri, että panssareiden sisässä ei sotureiden enää tarvinnut olla niin urheita. Väärin, Star Warsissakin painetaan urheasti nappulaa.
ellauri049.html on line 582: Paul Verlaine, Poèmes saturniens
ellauri049.html on line 623: Lassi sanoi käyttäneensä catch-as-catch-can mittaa, missä kukin lukija saa asettaa painon minne lystää. Et sitten huomannut sprung-mittaa Lassi? Suomalaiset turvelot ei ehkä saxalaismielisinä huomanneet et sprung ol kexitty briteissä jo puoli vuosisataa aiemmin. Suomipuseroiset kyldyyripellet ei useinkaan vaivautunet tekee kotiläxyjä, veteli vaan lonkalta potshotteja kuin Lucky Luke. Oli ne niin suvereeneja. Mikäs siinä kun totuus ei paina paljon vaa'assa, täähän on vaan herrasväen viihdettä eikä mitään vitun tiedettä.
ellauri049.html on line 639: Mallarmén tunnetuimpia teoksia ovat Faunin iltapäivä (1876, suom. Einari Aaltonen (2006), Divagations (Harhautumia, 1897) ja Un coup de dés jamais n’abolira le hasard (Yksi nopanheitto ei milloinkaan poista sattumaa, 1897) sekä postuumisti ilmestynyt Igitur (1925). Mallarmélla oli vaimo ja 2 lasta. Mitähän sen vaimo tykkäsi tosta faunirunosta. No ehkä sillä oli oma rölli vaatekaapissa.
ellauri049.html on line 687: Je partirai ! Steamer balançant ta mâture, Mä lähden menee! Huojuvamastoinen höyry,
ellauri049.html on line 688: Lève l'ancre pour une exotique nature ! nosta ankkuri kohti exoottista luontoa!
ellauri049.html on line 743: Saturé d’âcre arome et d’odeurs insalubres, piikittämässä, happamen kitkerässä lemussa,
ellauri049.html on line 838: Je hume ici ma future fumée, hautaan tähän tulevaisen sauhuni,
ellauri049.html on line 861: Sonnant dans l’âme un creux toujours futur ! onttoa kohtaa sielussa, tulematonta!
ellauri049.html on line 883: Les songes vains, les anges curieux ! turhat unet, uteliaat enkelit!
ellauri049.html on line 988: 1800-luvulla mentiin kikyloikin eteenpäin. Tuli industrialismi, urbanisaatio, osakeyhtiö, välistävetävä yrittäjyys. Valtio ja sota teollistuivat. Tuli maaltapako, suurkaupungit, jossa kukaan ei tunne ketään. Tehtaat nielee porukkaa kuin Leviathan. Kaupungistumisen murrosta herrasväessä kuvasi realismi ja rupusakissa naturalismi. Tarkasteltiin yxilöitä luokan edustajina muttei vielä menty kallon sisälle.
ellauri049.html on line 1000:
ellauri049.html on line 1008: Selvennä! Mitä tarkoitat? No kai mä tarkoitan sitä, että ne ei yhtään irtoa siitä peruskolmisoinnusta, joka yhdistää apinoita muihin elukoihin kuten esmes pikkulintuihin, nimittäin, jo ziljoonan kertaa esitettyyn laulelmaan EAT! EAT! FUCK! FUCK! KILL! KILL!. Sellaisille on kirjoitettu useimmat bestsellerit, ja niille riittää turveloita ostajia miljoonia, jotka tuottaa turveloille kirjailijoille miljoonia ja tekee niistä omahyväisiä pikku julkkixia.
ellauri049.html on line 1021: Rotuja on kuin koronan runtelemassa New Yorkissa, jossa ruumiit mätänee jätekonteissa. Taas ihmisen eli valkoihosen näköset on parhaita ja punaiset keltaiset mustat humanoidit kakkoskastia, karvaisen eläimen näköiset kotieläimiä, ropotit orjia ja lemmikkejä, matelijan, sammakon tai hyönteisen näköiset kerrassaan pahixia. Mustia kuolee eniten koronaan, keisari MAGA ei pidä siitä. Vetelyxet. Koneet ja ropotit korvaa lapset ja sylikoirat. Koneet hurisee, laitteet hyrisee, aseet välähtelee, sankarit painaa urheasti ja taitavasti nappulaa kuin värivammanen Michael Jackson hississä. Suomalainen Chewbacca ei saa basic-kielen sanaa suustan, mölähtelee vaan turkisläjä.
ellauri049.html on line 1046: Runoilija oli turhaan yrittänyt saada virkaa Keisarillisesta Aleksanterin yliopistosta. Lopulta hän haki Rooman kirjallisuuden ja kaunopuheisuuden lehtorin virkaa Porvoon kymnaasissa.
ellauri049.html on line 1082: Fjalar och hans bror Galar är i nordisk mytologi två dvärgar som tillsammans dödar guden Kvaser. De gör skaldemjöd av hans blod. De två onda dvärgarna bjuder sedan hem jätten Gilling som de vid en fisketur dödar och lite senare dödar de även hans hustru som börjat bli alldeles utom sig av sorg då hon fått höra vad de gjort med maken. Mjödet tvingas de att lämna ifrån sig till Suttung när han hämnas sina döda föräldrar.
ellauri049.html on line 1102: Tegnerus (1782-1846), kappalaisen poika Tegnabyn kylästä Smoolannista, komministerin puustellista kuten Barkmannit. Kunniansa päivinä aika ikävännäköinen kulturpersonlighet pohjantähtikraschaani rintapielessä. Kotiopettajaveli Lars maxo koulutuxen. Hans pro gradu hette De causis ridendi (Om skrattets orsaker). Viimexi saa parhaat naurut, they're going to take me away hihii hahaa.
ellauri049.html on line 1108: I slutet av 1808 gav han i "Krigssång för skånska landtvärnet" luft åt sin glödande fosterlandskärlek, sitt hat till Ryssland – rysshatet förblev livet igenom en härskande känsla hos honom – samt sin trotsiga tillit till den, som han såg den, svenska tapperheten och det svenska frihetssinnets obetvingliga kraft; dikten trycktes emellertid först under senare hälften av 1809. Hihii hahaa. Samaa tuubaa jauho Runkku Suomen puolella. Verissä päin säntäs svenski Döbelnit lahden turvalliselle puolelle, sankarillinen puolustussota oli pelkkää puolijuoxua. Viimeinen vaasakuningas ol täys tunari, ikävä sanoa näin sukulaisena.
ellauri050.html on line 185: And unperturbéd pace, häiriintymättömällä tahdilla,
ellauri050.html on line 191: I pleaded, outlaw-wise, Mä turvauduin kuin henkipatto robbari,
ellauri050.html on line 222: And unperturbéd pace, häiriintymättömällä tahdilla,
ellauri050.html on line 233: I turned me to them very wistfully; Käännyin niiden puoleen hyvin kaipaavasti;
ellauri050.html on line 237: “Come then, ye other children, Nature’s—share "Tulkaa siis, te muut lapset, karizat ja kilit-
ellauri050.html on line 251: Drew the bolt of Nature’s secrecies. näytin tulppaani luonnon salaisuuxille.
ellauri050.html on line 275: Nature, poor stepdame, cannot slake my drouth; Luonto, paha emopuoli, ei sammuta mun janoa;
ellauri050.html on line 282: With unperturbèd pace, häiriintymättömällä tahdilla,
ellauri050.html on line 324: Round the half-glimpséd turrets slowly wash again. hiljaa ympäröi taas häämöttävät tornit.
ellauri050.html on line 339: Strange, piteous, futile thing! Outo, säälittävä, turha kalu!
ellauri050.html on line 364:
ellauri050.html on line 386: Signature Paramahansa-Yogananda-Signature-Transparent.png
ellauri050.html on line 407: Paramahansa Yogananda (born Mukunda Lal Ghosh; January 5, 1893 – March 7, 1952) was an Indian monk, yogi and guru who lived his last 32 years in America. He introduced millions to the teachings of meditation and Kriya Yoga through his organization Self-Realization Fellowship (SRF) / Yogoda Satsanga Society (YSS) of India. A chief disciple of the Bengali yoga guru Swami Sri Yukteswar Giri, he was sent by his lineage to spread the teachings of yoga to the West, to prove the unity between Eastern and Western religions and to preach a balance between Western material growth and Indian spirituality. His long-standing influence in the American yoga movement, and especially the yoga culture of Los Angeles, led him to be considered by yoga experts as the "Father of Yoga in the West." Jooga on lännessä suosittu naisten jumppamuoto, kun siinä ei hypitä niin että tissit hölskyy. Venytellään vaan kissamaisesti lattialla, ei tarvi hikoilla eikä välttämättä käydä jumpan päälle edes suihkussa, jos on kiire.
Valtaosa amerikkalaisista pitää enemmän high living and plain thinking - vaihtoehdosta.
ellauri050.html on line 409: Yogananda was the first major Indian teacher to settle in America, and the first prominent Indian to be hosted in the White House (by President Calvin Coolidge in 1927); his early acclaim led to him being dubbed "the 20th century's first superstar guru," by the Los Angeles Times. Arriving in Boston in 1920, he embarked on a successful transcontinental speaking tour before settling in Los Angeles in 1925. For the next two and a half decades, he gained local fame as well as expanded his influence worldwide: he created a monastic order and trained disciples, went on teaching-tours, bought properties for his organization in various California locales, and initiated thousands into Kriya Yoga. By 1952, SRF had over 100 centers in both India and the US; today, they have groups in nearly every major American city. His "plain living and high thinking" principles attracted people from all backgrounds among his followers.
Tästä viimeistään käy ilmi, että tää tuuba on täysin hanurista, todella syvältä. Mut hyvin vetää hindu ton taivaskoira-räpin.
ellauri050.html on line 411: He published his book Autobiography of a Yogi in 1946 to critical and commercial acclaim; since its first publishing, it has sold over four million copies, with HarperSan Francisco listing it as one of the "100 best spiritual books of the 20th Century". Former Apple CEO Steve Jobs had ordered 500 copies of the book for his own memorial, for each guest to be given a copy. The book has been regularly reprinted and is known as "the book that changed the lives of millions." A 2014 documentary, Awake: The Life of Yogananda, won multiple awards at film festivals around the world.
ellauri050.html on line 554: Aber die Liebenden nimmt die erschöpfte Natur Muttapa lempivät ottaa tyhjätty luonto
ellauri050.html on line 605: Ist die Sage umsonst, daß einst in der Klage um Linos Onx se kasku turha, että muinen Linuxin valituxessa
ellauri050.html on line 924: Myöhemmässä kirjallisuudessa dityrambilla tarkoitetaan voimakkaan innoituksen siivittämää runoa. Dityrambeille on luonteenomaista nopearytmisyys sekä yleensä myös säkeiden eripituisuus ja loppusoinnuttomuus. Känniset ei pysy nuotissa, pelkkää örinää. Tunnettuja uudemman ajan dityrambeja ovat Goethen Wanderers Sturmlied vuodelta 1777 ja Nietzschen Dionysos-Dithyramben 1880-luvulta.
Et jaxetaankin sievistellä näissä seliseliselityxissä.
ellauri050.html on line 928: Wanderers Sturmlied Dokailijan yökkäysviisu
ellauri050.html on line 931: Nicht der Regen, nicht der Sturm Niin ei sade eikä myräkkä
ellauri050.html on line 935: Wird dem Schloßensturm linnareissulle,
ellauri050.html on line 1031: Sturmatmende Gottheit! myrsky ja mylväys!
ellauri050.html on line 1061: In dem Fragment Über die neuere Deutsche Literatur hatte Herder notiert: „Dithyramben, nach dem griechischen Geschmack nachgeahmt, bleiben für uns fremde. Das trunkne Sinnliche, was bei ihnen entzückte, wäre vielleicht für unsre feine und artige Welt ein Aergerniß; das Rasende in ihnen wäre uns allerdings dunkel, verworren und oft unsinnig.
ellauri051.html on line 10: font-family: 'UnifrakturMaguntia';
ellauri051.html on line 11: src: url(http://grapson.com/fonts/UnifrakturMaguntia.ttf);
ellauri051.html on line 64: Se rasittaa munuaisia ja aiheuttaa turvotusta myös terveillä.
ellauri051.html on line 214: Samalla elektromekaanisella varmuudella kuin coronavirus, ne iskee heti heikoimpaan kohtaan: mamuihin, vanhuxiin ja muihin vähäosaisiin. Jahka pandemia hellittää, on talouskasvu turvattava, ja se tapahtuu kaatamalla rahaa kapitalisteille yhteisestä laarista ja kiristämällä hyvinvointivaltion menovyötä. Näin saadaan hoidetuxi hengiltä se osa laahuxesta, joka Suomessa ikävästi jäi kitumaan, kun ei noudatettu Ruozin Mengelen reseptiä: kanttuvei heti alkuun vanhuxille ja huonoille mamuille.
ellauri051.html on line 289: Kommunistiaktiivi Marko Auer puolestaan tunnustaa, että ihmiskunnan hyvinvoinnin puolesta kamppailun lisäksi taistolaisliikkeellä oli toinenkin puolensa. Viha suurpääoman, luokkapetturidemareiden ja kommunistipuolueen enemmistöläisiä kohtaan. Ja seinäjokelaisia kokoomusnuoria joista tuli menestyneitä peräseinäjokisia rehtoreita ja taidekriitikoita.
Täh? Julkihomo ja salalesbo ämmä? Ei meille repupersuille!
ellauri051.html on line 358: The tendency in savages to imagine that natural objects and agencies are animated by spiritual or living essences, is perhaps illustrated by a little fact which I once noticed: my dog, a full grown and very sensible animal, was lying on the lawn during a hot and still day; but at a little distance a slight breeze occasionally moved an open parasol, which would have been wholly disregarded by the dog, had any one stood near it. As it was, every time that the parasol slightly moved, the dog growled fiercely and barked. He must, I think, have reasoned to himself in a rapid and unconscious manner, that movement without any apparent cause indicated the presence of some strange living agent, and no stranger had a right to be on his territory. (Darwin)
ellauri051.html on line 430: The deeds of ruthless brigands--rapine, murder--I hear the cries for talousliberaalien ketkuilut, raiskauxet ja murhat -- kuulen turhia
ellauri051.html on line 453: Rouse up my slow belief--give me some vision of the future; Nosta meitä laiskasta niskasta -- anna tulevaisuudenuskoa;
ellauri051.html on line 454: Give me, for once, its prophecy and joy. Anna tulla turhaa optimismia, positiivisuutta, iloa.
ellauri051.html on line 510: Useille lukijoille Wilt Whatman ja Emily Dickinson ovat 1800-luvun amerikkalaisen runouden peruspilareita. Eritoten Whatmanin runous ilmentää perusamerikkalaisuutta. Runoilija tuo esiin tavallisen Amerikan hyvin perinteisellä jenkkityylillä (tätä on mm. vapaa tyyli). Hänen runoutensa voima tuottaa voimakkaita ja eläviä tunteita, ja hänet tunnistaa ilmaisun epä-älyllisyydestä. Whatman turvautuu toistoon luodakseen tekstinsä hypnoottisen tunnelman, tämä toisto luo samalla myös hänen runoutensa voiman, sillä se inspiroi lukijaa enemmän kuin informoi. Yleensä hänen runojaan pitää kuunnella äänikirjoina, jotta niiden sanoma avautuisi. Hänen runojensa taso tulee osittain niiden ylevästä diskurssista ja uskonnollisesta ja kvasiuskonnollisesta kielestä, kuten runoilija James Weldon Johnsonillakin (who dat?).
Eli perusamerikkalaista on siis hypnoottisuus, epäinformatiivisuus ja feikkiuskonnollisuus. Check.
ellauri051.html on line 514: Eräitä keskeisiä tekijöitä Whatmanin elämässä ja runoudessa olivat homoseksuaalisuus ja homoerotiikka, jotka liittivät hänen ihailunsa 1800-luvun ideaalisesta miestenvälisestä kaveruudesta avoimeksi kuvaukseksi maskuliinisesta kehosta ja jopa masturbaatiosta, kuten käy ilmi hänen ”Song of Myself” -runostaan. Se oli ristiriidassa sen närkästymisen kanssa, jota Whatman osoitti kohdattuaan vastaavia tekstejä jolloin hän ylisti siveyttä ja paheksui masturbaatiota. 2-naamainen luikero. Amerikan Tom of Finland.
ellauri051.html on line 552: 13 Nature without check with original energy. 13 Maxaa luonnossa ilman estettä omaperäisellä teholla.
ellauri051.html on line 599: 54 Till that becomes unseen and receives proof in its turn. Kunnes siitä tulee näkymätön ja se saa puolestansa todisteen.
ellauri051.html on line 612: 63 That they turn from gazing after and down the road, että ne lakkaa kazomasta perään tietä myöten,
ellauri051.html on line 639: 85 Not words, not music or rhyme I want, not custom or lecture, not even the best, En taho sanoja, musaa tai loppusointuja, en palvelua enkä luentoa, en edes parasta,
ellauri051.html on line 642: 88 How you settled your head athwart my hips and gently turn'd over upon me, Miten sä laitoit sun pään mun munille ja käännyit hellästi muhun päin,
ellauri051.html on line 680: 120 And I perceive they do not come from the roofs of mouths for nothing. Ja huomaan ettei ne ole turhaan kitalaen tuotosta.
ellauri051.html on line 714: 150 The youngster and the red-faced girl turn aside up the bushy hill, Jolppi ja punanaama tyttö kääntyy puskiin häpykukkulalta,
ellauri051.html on line 724: 159 The meeting of enemies, the sudden oath, the blows and fall, Vihamiehet nokikkain, äkkikirous, turpiin vaan ja onnea,
ellauri051.html on line 727: 161 The impassive stones that receive and return so many echoes, Tunteettomat kivet saa ja palauttaa niin monet kaiut,
ellauri051.html on line 747: 177 In the late afternoon choosing a safe spot to pass the night, 177 Myöhään iltapäivällä valita turvallinen paikka viettää yö,
ellauri051.html on line 810: 230 I behold the picturesque giant and love him, and I do not stop there, 230 Näen maalauksellista jättiläistä ja rakastan häntä, enkä pysähdy siihen,
ellauri051.html on line 832: 251 The brood of the turkey-hen and she with her half-spread wings, 251 Kalkkunan poikanen ja hän puoliksi levitetyillä siivillään,
ellauri051.html on line 841: 260 Me going in for my chances, spending for vast returns, 260 Käytän mahdollisuuksiani, kulutan valtavaan tuottoon,
ellauri051.html on line 855: 273 The lunatic is carried at last to the asylum a confirm'd case, 273 Hullu viedään vihdoin turvapaikkaan vahvistettuna tapauksena,
ellauri051.html on line 858: 276 He turns his quid of tobacco while his eyes blurr with the manuscript; 276. Hän kääntää tupakkapussinsa samalla kun hänen silmänsä hämärtyvät käsikirjoituksesta;
ellauri051.html on line 865: 283 The western turkey-shooting draws old and young, some lean on their rifles, some sit on logs, 283 Länsikalkkunaammunta vetää puoleensa vanhoja ja nuoria, jotkut nojaavat kivääriinsä, jotkut istuvat puun päällä,
ellauri051.html on line 867: 285 The groups of newly-come immigrants cover the wharf or levee, 285 Uusien maahanmuuttajien ryhmät kattavat laiturin tai padon,
ellauri051.html on line 958: 372 This is the meal equally set, this the meat for natural hunger, 372 Tämä on yhtä lailla asetettu ateria, tämä liha luonnolliselle nälälle,
ellauri051.html on line 1040: 451 We must have a turn together, I undress, hurry me out of sight of the land, 451 Meidän täytyy käydä yhdessä, riisuudun, kiirehdit minut pois maan näkyvistä,
ellauri051.html on line 1095: 504 And whatever is done or said returns at last to me. 504 Ja kaikki, mitä tehdään tai sanotaan, palaa viimein minulle.
ellauri051.html on line 1184: 591 The heave'e'yo of stevedores unlading ships by the wharves, the refrain of the anchor-lifters, 591 Ahtaustyöntekijät purkavat laivoja laitureilta, ankkurinnostajien refriini,
ellauri051.html on line 1223: 628 Deluding my confusion with the calm of the sunlight and pasture-fields, 628 Huijaten hämmennystäni auringonvalon ja laidunpeltojen tyynellä,
ellauri051.html on line 1232: 637 I am given up by traitors, 637 Petturit ovat antaneet minut,
ellauri051.html on line 1233: 638 I talk wildly, I have lost my wits, I and nobody else am the greatest traitor, 638 Puhun villisti, olen menettänyt järkeni, minä enkä kukaan muu ole suurin petturi,
ellauri051.html on line 1283: 684 I think I could turn and live with animals, they are so placid and self-contain'd, 684 Luulen, että voisin kääntyä ja elää eläinten kanssa, ne ovat niin rauhallisia ja omatoimisia,
ellauri051.html on line 1305: 706 His well-built limbs tremble with pleasure as we race around and return. 706 Hänen hyvin rakennetut raajat vapisevat ilosta, kun kiipeämme ympäriinsä ja palaamme.
ellauri051.html on line 1318: 718 Along the ruts of the turnpike, along the dry gulch and rivulet bed, 718 Käänteen uria pitkin, kuivaa kuilua ja joen uomaa pitkin,
ellauri051.html on line 1322: 722 Where the panther walks to and fro on a limb overhead, where the buck turns furiously at the hunter, 722 Missä pantteri kävelee raajan päällä edestakaisin, missä takki kääntyy kiivaasti metsästäjää kohti,
ellauri051.html on line 1346: 746 Where shells grow to her slimy deck, where the dead are corrupting below; 746 Missä simpukat kasvavat hänen limaiselle kannelleen, missä kuolleet turmelevat alhaalla;
ellauri051.html on line 1380: 780 Wandering the same afternoon with my face turn'd up to the clouds, or down a lane or along the beach, 780 Vaeltaessani samana iltapäivänä kasvoni pilviin päin tai kaistaa pitkin tai rantaa pitkin,
ellauri051.html on line 1386: 786 Voyaging to every port to dicker and adventure, 786 Matka jokaiseen satamaan keilaamaan ja seikkailemaan,
ellauri051.html on line 1405: 805 My messengers continually cruise away or bring their returns to me. 805 Sanansaattajani risteilyt jatkuvasti pois tai tuovat palautteensa minulle.
ellauri051.html on line 1406: 806 I go hunting polar furs and the seal, leaping chasms with a pike-pointed staff, clinging to topples of brittle and blue. 806 Menen metsästämään napaturkiksia ja hylkeitä, hyppien kuiluja hauenkärkisellä sauvalla, takertuen hauraisiin ja sinisiin latvoihin.
ellauri051.html on line 1416: 816 The blocks and fallen architecture more than all the living cities of the globe. 816 Korttelit ja kaatunut arkkitehtuuri enemmän kuin kaikki maailman elävät kaupungit.
ellauri051.html on line 1418: 818 I turn the bridegroom out of bed and stay with the bride myself, 818 Käännän sulhanen sängystä ja jään itse morsiamen luo,
ellauri051.html on line 1446: 846 My hurts turn livid upon me as I lean on a cane and observe. 846 Kipuni muuttuvat kiivaiksi, kun nojaan keppiin ja tarkkailen.
ellauri051.html on line 1483: 882 Large, turbulent, generous, handsome, proud, and affectionate, 882 Iso, myrskyisä, antelias, komea, ylpeä ja hellä,
ellauri051.html on line 1590: 984 Slow-stepping feet, common features, common modes and emanations, 984 Hitaasti astuvat jalat, yhteiset ominaisuudet, yhteiset tilat ja emanaatiot,
ellauri051.html on line 1601: 994 Behold, I do not give lectures or a little charity, 994 Katso, minä en pidä luentoja tai vähän hyväntekeväisyyttä,
ellauri051.html on line 1650: 1042 Their brawny limbs passing safe over charr'd laths, their white foreheads whole and unhurt out of the flames; 1042 Heidän lihavat raajat kulkevat turvallisesti hiiltyneen listan yli, heidän valkoiset otsansa ehjät ja vahingoittumattomat liekeistä;
ellauri051.html on line 1658: 1050 The supernatural of no account, myself waiting my time to be one of the supremes, 1050 Tietämätön yliluonnollinen, itse odotan aikaani ollakseni yksi korkeimmista,
ellauri051.html on line 1699: 1090 The black ship mail'd with iron, her mighty guns in her turrets -- but the pluck of the captain and engineers? 1090 Musta laiva postitetaan raudalla, sen mahtavat aseet torneissaan – mutta kapteenin ja insinöörien ryöstö?
ellauri051.html on line 1700: 1091 In the houses the dishes and fare and furniture -- but the host and hostess, and the look out of their eyes? 1091 Taloissa astiat ja ruoka ja huonekalut -- mutta isäntä ja emäntä ja katse heidän silmistään?
ellauri051.html on line 1721: 1111 One of that centripetal and centrifugal gang I turn and talk like a man leaving charges before a journey. 1111 Eräs tuosta keskipakoisesta jengistä käännyn ja puhun kuin mies, joka jättää syytteen ennen matkaa.
ellauri051.html on line 1732: 1122 But I know it will in its turn prove sufficient, and cannot fail. 1122 Mutta tiedän, että se puolestaan osoittautuu riittäväksi, eikä se voi epäonnistua.
ellauri051.html on line 1905: 1289 And as to you Death, and you bitter hug of mortality, it is idle to try to alarm me. 1289 Ja mitä tulee sinuun Kuolemaan ja sinun katkeraan kuolevaisuuden halaukseen, on turha yrittää hälyttää minua.
ellauri051.html on line 1918: 1302 Of the turbid pool that lies in the autumn forest, 1302 Syksyisessä metsässä olevasta sameasta altaasta,
ellauri051.html on line 1938: 1320 And proceed to fill my next fold of the future. 1320 Ja jatka täyttämään tulevaisuuden seuraava taittoni.
ellauri051.html on line 1960: 1340 If you want me again look for me under your boot-soles. 1340 Jos haluat mut uudestaan ezi saappaan anturoiden alta.
ellauri052.html on line 10: font-family: 'UnifrakturMaguntia';
ellauri052.html on line 11: src: url(http://grapson.com/fonts/UnifrakturMaguntia.ttf);
ellauri052.html on line 58: Henderson the Rain King is a 1959 novel by Saul Bellow. The book's blend of philosophical discourse and comic adventure has helped make it one of his more popular works. It is said to be Bellow's favorite among his books. It was ranked number 21 on Modern Library's list of the 100 Best Novels in the English language.
ellauri052.html on line 83: In his survey of Bellow’s work, Philip Roth writes of Herzog, “In all of literature, I know of no more emotionally susceptible male, of no man who brings a greater focus or intensity to engagement with women than this Herzog,” a man “as lavish in describing the generous mistress as Renoir.” No siinä on pukki kaalimaan vartijana, Roth on mikäli mahdollista pahempi narsisti kuin Sale.
ellauri052.html on line 85: I find this judgement troubling. Certainly, one can agree that Herzog is lavish and intense. But through his eyes, we see women as very peculiar creatures. We meet a devotee of sex in Herzog’s lover, Ramona, the sad, enigmatic, emotionless pencils that are Valentine’s wife and Herzog’s first wife, and the castrating sex bomb that is Madeline. Very rarely do we feel that these characterisations are different from these characters’ reality—the novel seems to suggest that these women really are as limited as Herzog sees them.
ellauri052.html on line 97: The novels remain staggering for their invention, their comedy, their culture, and their mingling of riotous squalor with the precepts of a course in philosophy. Bellow writes with a genius that is hard to fathom. Readers may, however, feel troubled by the books’ frequent difficulty in forming a coherent whole.
ellauri052.html on line 122: Bellow punctured the pretentious, unmasked the delusions and deflated the reputations of several intellectual phonies, blackballing LeRoi Jones, Edward Said and Susan Sontag for MacArthur fellowships. He was severely condemned for his provocative but hilarious challenge: “Who is the Tolstoy of the Zulus? The Proust of the Papuans?” But no one ever answered his attack on cultural relativism and he did not apologise.
ellauri052.html on line 124: Vittu mikä kusipää. Ja tämän pyllypään bändärin miälestä Saul Bellow "was the most coruscating stylist, the most brilliant intellect, the most compassionate and great-souled writer in modern American literature." Pahinta on eze voi olla totta, tosi paha todistus Amerikan henkisestä tilasta.
ellauri052.html on line 277: All in all, Pope’s characterization of women and his satirical telling of this incident paint a very negative picture of women. Women are shown as conniving, untrustful, illogical, and most importantly, inferior to men. Pope ridicules Belinda’s (Ms. Fermor’s) anger and does not seem to understand why women could get so angry over such a "trivial" matter. He does not respect female autonomy and buys in to the madonna/whore perception of women. The Rape of the Lock does a great injustice to women and only serves to perpetuate negative stereotypes and generalizations about female character.
ellauri052.html on line 286: Horace Tadpole eiku Walpole (24 September 1717 – 2 March 1797) oli aatelinen, talousliberaali, luultavasti äpärä ja todennäkösest ainakin kaappihomo. Suhteellisen turha julkkis jo omana aikanaankin. Se sipsutteli salongeissa rokokoomaisesti puettuna ja puuteroituna lakki kainalossa varpaisillaan. Sen typeristä lausahduxista siteeraa Bellow seuraavaa: it is natural for free men think about money. Why? Because money is freedom, thats why.
ellauri052.html on line 301: Wordsworth pyrki kirjoittamaan runonsa kansantajuisesti, luonnollisen selkeällä tyylillä. Hänen tavoitteenaan oli hylätä kaikki turha koristeellisuus ja sievistely. Runojen aiheena oli useimmiten luonnon ja ihmisen välinen suhde. Wordsworthilla oli kyky haltioitua luonnon kauneudesta, ja hän pyrki runoillaan tallettamaan nuo kokemansa voimakkaat tunteet.
ellauri052.html on line 326: Sale oli vitun turhamainen pikkumies mulkosilmineen ja ruskeine hevosenhampaineen. Nai omien sanojensa mukaan kaikkea mikä liikkuu. Tokkopa. Antoi todennäköisemmin perään. Se haluis olla iso härkämäinen Henderson mut on vaan pieni käkättävä kirppu, kurnusimppu, perskärpänen.
ellauri052.html on line 461: Sale on yhtä rahankipeä kuin se pieni suonikohjuinen ADHD konsultti jolla oli mökki Kalkkisissa. Sen perusturvallisuus on kiinni siitä, että rahaa on ja sitä tulee koko ajan lisää.
ellauri052.html on line 556: By the beginning of the twentieth century, Steiner's interests turned almost exclusively to spirituality. Siitä tuli teosofiseuran ääniharava.
ellauri052.html on line 558: By 1907, a split between Steiner and the Theosophical Society became apparent. While the Society was oriented toward an Eastern and especially Indian approach, Steiner was trying to develop a path that embraced Christianity and natural science.
ellauri052.html on line 572: By this time, Steiner, had reached considerable stature as a spiritual teacher and expert in the occult. Optikkoexpertti, piilolaseja. Rudin lahkosta tuli antroposoofeja. Helluntaiystäviä. Jumalviisaus aleni vaan ihmisviisasteluxi.
ellauri052.html on line 574: He spoke about what he considered to be his direct experience of the Akashic Records (sometimes called the "Akasha Chronicle"), thought to be a spiritual chronicle of the history, pre-history, and future of the world and mankind.
ellauri052.html on line 597: He was a man who convinced and hypnotized not only others but himself. He seemed to possess a number of characters which he changed like masks as the need arose, now he was a benevolent pastor … now a magician holding sway over human souls … His sole purpose and aspiration was to obtain possession of all things from below, by his own titanic devices, and to break through by a passionate effort to the realm of the spirit… He may have possessed oratorical gifts, but he lacked the true gift and feeling for words. His speech was a kind of magical act, aimed at obtaining control over his hearers by means of gestures, by raising and lowering his voice, and by changes in the expression of his face. He hypnotized his disciples, some of whom even fell asleep.
ellauri052.html on line 629: Teosofisen uskomuksen mukaan Krishnamurti sai tammikuussa 1910 näyn, jonka pohjalta julkaistiin kirja Mestarin jalkojen juuressa. Näyssään Krishnamurti kertoi nähneensä useitakin mestareita kuten Jeesuksen ja Buddhan, Saxan 1990 jalkapallojoukkueen Franz Beckenbauer valkkuna ja Leijonat 1995 "den glider in". Teosofit sopivat Krishnamurtin isän kanssa pojan huoltajuuden itselleen, vaikka isä tulikin myöhemmin katumapäälle ja yritti turhaan kumota sopimusta.
ellauri052.html on line 655: There were two Krishnamurtis. One was the persona presented to the world through lectures and books; a man without ego who led a sanctified life of celibacy and high moral purity. The other Krishnamurti was a shadowy, self-centered, vain man, capable of sudden angers and enormous cruelty to friends. He was also a habitual liar. Krishna, as his friends called him, freely admitted his compulsive lying. He blamed it on simple fear of having his deceptions detected.
ellauri052.html on line 713: The man went. Gerald turned to Birkin with his eyes lighted.
ellauri052.html on line 742: Gerald fastened the door and pushed the furniture aside. The room was large, there was plenty of space, it was thickly carpeted. Then he quickly threw off his clothes, and waited for Birkin. The latter, white and thin, came over to him. Birkin was more a presence than a visible object, Gerald was aware of him completely, but not really visually. Whereas Gerald himself was concrete and noticeable, a piece of pure final substance.
ellauri052.html on line 754: So they wrestled swiftly, rapturously, intent and mindless at last, two essential white figures working into a tighter closer oneness of struggle, with a strange, octopus-like knotting and flashing of limbs in the subdued light of the room; a tense white knot of flesh gripped in silence between the walls of old brown books. Now and again came a sharp gasp of breath, or a sound like a sigh, then the rapid thudding of movement on the thickly-carpeted floor, then the strange sound of flesh escaping under flesh. Often, in the white interlaced knot of violent living being that swayed silently, there was no head to be seen, only the swift, tight limbs, the solid white backs, the physical junction of two bodies clinched into oneness. Then would appear the gleaming, ruffled head of Gerald, as the struggle changed, then for a moment the dun-coloured, shadow- like head of the other man would lift up from the conflict, the eyes wide and dreadful and sightless.
ellauri052.html on line 774: `It surprised me,' panted Gerald, `what strength you´ve got. Almost supernatural.'
ellauri052.html on line 780: The normal consciousness however was returning, ebbing back. Birkin could breathe almost naturally again. Gerald´s hand slowly withdrew, Birkin slowly, dazedly rose to his feet and went towards the table. He poured out a whiskey and soda. Gerald also came for a drink.
ellauri052.html on line 829: `No? There you are, we are not alike. I'll put a dressing-gown on.' Birkin remained alone, looking at the fire. His mind had reverted to Ursula. She seemed to return again into his consciousness. Gerald came down wearing a gown of broad-barred, thick black-and-green silk, brilliant and striking.
ellauri052.html on line 857: Well into his career, Bellow combined the confessional with a mid-century notion of alienation, which meant, for Bellow, man’s inability to get outside his own head. (I use the masculine advisedly; Bellow didn’t go deep enough into women’s heads to need to get out of them.)
ellauri052.html on line 858: Leader (Salen elämäkerturi) is statesmanlike, fair-minded. He acknowledges in the introduction that great artists are not necessarily family men and that Bellow helped himself to his friends’ and relatives’ life stories even when they would have preferred their privacy.
ellauri052.html on line 862: His friend and protege Philip Roth has said of him, "The backbone of 20th-century American literature has been provided by two novelists—William Faulkner and Saul Bellow. Together they are the Melville, Hawthorne, and Twain of the 20th century."
ellauri052.html on line 867: Leader (se elämäkerturi) defines Bellow’s recurrent themes as “the relative claims of life and work, the intensity of childhood experience, sexual insecurity.” He could have added Jewish life and identity, the perils of matrimony and the defects of modern civilisation. The highly disciplined fellow devoted almost every morning to the sacred writing hours from nine to one. Sale ostettiin loppupeleissä Chicagosta Bostoniin. Jasu ja Sale kehu izeään varmaan kilpaa BU:n kekkereissä.
ellauri052.html on line 871: Bellow punctured the pretentious, unmasked the delusions and deflated the reputations of several intellectual phonies, blackballing LeRoi Jones, Edward Said and Susan Sontag for MacArthur fellowships. He was severely condemned for his provocative but hilarious challenge: “Who is the Tolstoy of the Zulus? The Proust of the Papuans?” But no one ever answered his attack on cultural relativism and he did not apologise
ellauri052.html on line 875: Vittu mikä kusipää. Ja yhen pyllypään bändärin miälestä Saul Bellow "was the most coruscating stylist, the most brilliant intellect, the most compassionate and great-souled writer in modern American literature." Pahinta on eze voi olla totta, tosi paha todistus Amerikan henkisestä tilasta.
ellauri052.html on line 926: Jeesuxen sanoma on tää: Kunnioita mua ja mun isää ja meidän pierua, tätä globaalia ihmispesää edustavaa julkkiskolmikkoa enemmän kuin omaa persettä, ja rakasta omaa persettä yhtä paljon kuin pesän muita pörriäisiä, ei enempää eikä vähempää. Anna meille kaikille luottoa äläkä vaadi takaisinmaxua ennen kuin seuraavassa jaxossa, jota saat kyllä turhaan odottaa.
ellauri052.html on line 944: It may be helpful to note here that Bellow’s fame, already growing after The Adventures of Augie March, exploded after the publication of Herzog in 1964—the same year Daniel, his youngest son, was born. By the time the newly rich writer, urged by his third wife, moved into a fancy co-op on Lake Michigan, Greg already possessed enough of what he thought were his own opinions to dislike the white plush carpets, the 11 rooms “filled with fancy furniture and modern art.” Reminding the reader he was “raised by a frugal mother and a father who had no steady income,” Greg says that he “found the trappings of wealth in their new apartment so repellent that I complained bitterly to Saul,” who replied that he didn’t care about the new shiny things so long as he could still write—which he could. “As I always had, I accepted what he said about art at face value,” Greg admits, but he stopped visiting the new place. After the marriage deteriorated and Saul moved out, 3-year-old Daniel, in the words of ex-child-therapist Greg, “took to expressing his distress” by peeing on the carpets. “I have to admit that the yellow stains on them greatly pleased me,” Greg writes—for once showing off the Bellovian touch.
ellauri052.html on line 948: His good looks, exciting mind, sharp wit and exalted reputation were catnip to the ladies, whom he easily captured but could not control. Though not cut out for marriage, he had five wives and divorced the first four. One of his three sons explained, “He liked being taken care of. He liked beautiful, intelligent, spirited women. He didn’t like being bored.” Except in the arse.
ellauri052.html on line 960: During an awkward sexual encounter with Harriet Wasserman, she remembered “asking him for permission, as if it were a museum objet d’art, ‘Can I touch this?’” Many of his mistresses remained in love and in touch with him. Scott Fitzgerald said that Hemingway “needed a new woman for each big book”; Bellow lost a woman with each big book. He spilled sperm as he spilled ink, and sex both interfered with and inspired his writing. Bellow created and lived on turbulence, thrived on chaos, courted conflict and was inspired by personal cataclysm. He reported that one lover (mies vai nainen?) “caused me grandes dificultades in England and in the south, but I finished Sammler just the same.” The bearers of erogenous zones (either sex) made him feel younger, “it was a way of avoiding the Angel of Death,” and he cherished their provocative bitchiness. Bellow’s emotional upheavals — his guilt and remorse, multitudinous failings and need for self-condemnation — made him beat his breast at his private Wailing Wall. Se oli kuin kunkku David jolle tuotiin neitosia pyllynlämmittimixi.
ellauri052.html on line 981: The rivalry between the brothers may have been even more extreme in life than it was in art. When Bellow won the Nobel Prize in Literature in 1976, his brother refused to come to Stockholm for the ceremony. Maury’s grandson reconstructed his thinking as follows: “How dare Saul win the Nobel Prize when I’m really the smart one, I’m the one.”
ellauri053.html on line 10: font-family: 'UnifrakturMaguntia';
ellauri053.html on line 11: src: url(http://grapson.com/fonts/UnifrakturMaguntia.ttf);
ellauri053.html on line 110: Andre Gide oli irkku Oscar Wilden seelenbruder. Sai noobelin 1947. Mulla on sen Faux monnayeurs, Vääränrahantekijät. Se kertoo sen kouluajan homoiluista. Andre oli taustoiltaan kermaperse porvari. Ihmisen velvollisuus on olla onnellinen, se lainas Goethea. Sen eka kirja oli proosaruno Nourritures terrestres.
ellauri053.html on line 112: Robert de Montesquiou, deo duce et ferro comite, cascognelainen bon vivant ja dandy, oli Proustin paroni Charlusin mallina. Sen joka pystypani persuuxiin jotain roturieria jossain takapihalla. Roopen suosijan kreivitär Greffoulhen kynttilä sammui vasta 1952.
ellauri053.html on line 121: Men do not sufficiently realise that their future is in their own hands.
ellauri053.html on line 140: Höpöä. Tottakai se Proustista oli noloa kun se oli hintti. Mut sen jutuista saa 1000x paremmin selvää kun tietää tän. Esim ne kakkososan oudot typykät laiturilla pukkihyppelemässä onkin poikia. Ja Gilberte ja Albertine suklaaosaston poikia eikä tyttöjä.
ellauri053.html on line 152: The term 'Pre-Raphaelite' conjures up visions of tall, willowy creatures with pale skin, flowing locks, scarlet lips, and melancholic expressions. The paintings of these models and muses, who were often the artists' wives and mistresses, defied Victorian standards of beauty and caused much controversy.
ellauri053.html on line 167: Dans la première moitié du XIXe siècle les peintres français vont en faire un emploi très fréquent. La texture laquée et la tonalité d'un roux très sombre intéressent des peintres comme Prud'hon qui l'utilise dans son tableau La Justice et la Vengeance divine poursuivant le Crime, et il sert avec excès jusqu'à Gustave Courbet. Les artistes l'utilisent abondamment soit en glacis pour les ombres, soit en couche épaisse pour les aplats des fonds. L'usage d'une couleur chaude pour les ombres et les fonds apparaît alors comme une nouveauté remettant en question la doctrine courante qui voulait que les ombres et les lointains soient bleuâtres (froids).
ellauri053.html on line 169: On s'aperçoit au bout de quelques années que le bitume, employé en quantité, peut dégrader les peintures. Composé d'un mélange d'hydrocarbures qui sont tous des solvants les uns des autres, il migre dans les couches voisines s'il n'est pas isolé par un vernis à la gomme-laque (PRV1, p. 258). Son emploi en épaisseur détériora irrémédiablement un nombre important de tableaux de cette période, en faisant gercer les couches picturales, et en produisant des craquelures.
ellauri053.html on line 330: Hautuumaaruno on Aarnesta taiturimainen ja lyyrinen. Toi hiekkatie-meemi on kyllä Paul Valérylta kopsittu. Hinoa John, hyvin mietitty, mutta mikä on se tuulen isä jota Puovo muistelee? Puovonko isä? Jos on ikävä ihminen tai elää liian vanhaxi, saa olla haikea kun ei kukaan enää kaipaa. Yxinäisyyden syvyys kerrotaan "kaipaamatta ketään". Pah, se on autismin syvyyttä, jos ei kaipaa ketään. Yxin vaan ei yxinäinen, kuin Espoon syvin reikä. Sieltä kajahtaa. Yxinäinen nimenomaan kaipaa muita. Kaipaa edes rakkaita vainajia. Se on sitä taivastoivoa, kun kaipaa kuolleita, esi-isiensä luoxe.
ellauri053.html on line 366: Uarne haluis jumalalle tilaa mikromaailmasta ja kuvitelmista. Näin on hämärämiehet menetelleet teollistumisen alkuajoista. Mut turha piileskellä, eise mahu sinnekään.
ellauri053.html on line 424: Katynin joukkomurha (puol. zbrodnia katyńska, Katynin rikos) oli Neuvostoliiton turvallisuuspalvelun NKVD:n toteuttama puolalaisten joukkomurha, joka tapahtui vuonna 1940. Teloitetut olivat sotavangeiksi otettuja Puolan armeijan upseereita, korkeasti koulutettuja ammattilaisia kuten opettajia, lääkäreitä, professoreita, tutkijoita sekä poliiseja ja valtion virkamiehiä.
ellauri053.html on line 449: Olen palannut Uarnen "tulkintoihin" Puovon suolloxista kirjassa Korskea monisielu. Karhea nenänielu. Huovikko on kuin Frankenstein ja Kinnunen sen rakentama hirviö, joka turhaan koittaa saada luojastansa selkoa.
ellauri053.html on line 535: The Language of Criticism was originally Casey's doctoral thesis. Casey argued that critical judgement is objective because critical arguments are rational. They are rational due to considerations which, though they are not necessarily judgements of value, "criteriologically" imply them. For example, if a poem is sentimental "criteriologically" this implies that it is immature.
ellauri053.html on line 654: Kouluajan Horatius varotti kuplamaista ltn Boruvkaa nahkitakkisen naispoliisin valkin pullistamasta nutturasta ja joutsenkaulasta:
ellauri053.html on line 667: iungentur capreae lupis,
ellauri053.html on line 668: quam turpi Pholoe peccet adultero.
ellauri053.html on line 697: Herbert Spencer (27 April 1820 – 8 December 1903) was an English philosopher, biologist, anthropologist, and sociologist famous for his hypothesis of social Darwinism whereby superior physical force shapes history. Spencer originated the expression "survival of the fittest", which he coined in Principles of Biology (1864) after reading Charles Darwin's On the Origin of Species. The term strongly suggests natural selection, yet Spencer saw evolution as extending into realms of sociology and ethics, so he also supported Lamarckism.
ellauri053.html on line 699: Spencer developed an all-embracing conception of evolution as the progressive development of the physical world, biological organisms, the human mind, and human culture and societies. As a polymath, he contributed to a wide range of subjects, including ethics, religion, anthropology, economics, political theory, philosophy, literature, astronomy, biology, sociology, and psychology. During his lifetime he achieved tremendous authority, mainly in English-speaking academia. "The only other English philosopher to have achieved anything like such widespread popularity was Bertrand Russell, and that was in the 20th century." Spencer was "the single most famous European intellectual in the closing decades of the nineteenth century" but his influence declined sharply after 1900: "Who now reads Spencer?" asked Talcott Parsons in 1937.
ellauri053.html on line 704: Spencer is best known as the originator of the expression "survival of the fittest", which he coined in Principles of Biology (1864) after reading Charles Darwin's On the Origin of Species. The term strongly suggests natural selection, yet Spencer saw evolution as extending into realms of sociology and ethics, so he also supported Lamarckism.
ellauri053.html on line 713: For many, the name of Herbert Spencer is virtually synonymous with social Darwinism, a social theory that applies the law of the survival of the fittest to society and is integrally related to the nineteenth century rise in scientific racism.
ellauri053.html on line 717: His arguments provided so much ammunition for conservatives and individualists in Europe and America that they are still in use in the 21st century. The expression 'There is no alternative' (TINA), made famous by Prime Minister Margaret Thatcher, may be traced to its emphatic use by Spencer.
ellauri053.html on line 779:
ellauri053.html on line 791: Krishna oli kermaperse pienenä. Äiti puki sen joka aamu keltaisiin vaatteisiin ja pisti riikinkukon sulan tukkaan. Takuulla sai turpaan muilta pojilta.
ellauri053.html on line 818: The Tagores belong to the Bandyopadhyaya group of Bengali Brahmins. The genealogy can be traced back to Daksha, one of the five Brahmins who were imported sometime in the 8th century from Kanauj to help in reviving orthodox Hinduism in Buddhist-ridden Bengal. The descendants of this Brahmin moved from one place to another until one Panchanan in 1690 settled down at Govindapur near Calcutta. The opportunities of making money in this flourishing mercantile town, the stronghold of the East India Company, finally attracted the family to Calcutta in the latter part of the eighteenth century and they built their homes at Pathuriaghata and Jorasanko.
ellauri053.html on line 820: Prince Dwarkanath Tagore, my great-grandfather, was a romantic figure. Contemporary of Rammohan Roy, the Father of the Renaissance Movement of Bengal, he was closely associated with him in all his activities and rendered financial help when- ever required. The East India Company were by this time firmly established in Bengal and were rapidly building up their trade. Dwarkanath’s knowledge of English helped him to take advantage of the conditions prevailing under the Company’s rule and he was able at quite an early age not only to amass a fortune but also to gain high offices under the British. With Rammohan Roy he took a leading part in all the movements for the promotion of higher education and social welfare. There was hardly any institution founded during his life-time that did not owe its existence to the generous charity of Dwarkanath. He came to be known as Prince Dwarkanath in recognition of his benefactions. His business enterprises extended to fields unexplored by Indians in those days. He had a fleet of cargo boats for trading between India and England. To improve his business connections and gain further concessions from the Company, he himself went to England accompanied by his youngest son, Nagendranath. I have had occasion to read the diary kept by this grand-uncle of mine. It describes vividly and in very chaste English the social life Of the aristocracy of England in the early Victorian age as seen through the eyes of an Indian. There is also an interesting description of his adventurous journey across the country from Bombay to Calcutta at a time when India was in a very disturbed condition on the eve of the Sepoy Mutiny.
ellauri053.html on line 833: Our house has had an interesting history. As I have already said, my forefathers migrated to Calcutta in the early days of the East India Company, and, having helped in the erection of Fort William, made enough money to construct a palatial building of their own at Jorasanko in the northern quarter of the town. Other gentry were attracted to this quarter which gradually became the most fashionable part of the city, with elegant houses vying with each other. It is a pity that most of these houses are being crowded out or demolished to make room for hideous modern mansions. The architecture of that period with high columned facades and a series of interior courtyards was not only dignified but most suited to the tropical climate.
ellauri053.html on line 930: But it would be wrong to emphasize only the dark side of the picture. We were essentially a happy lot and life was very rich and interesting in spite of our outward poverty. Whenever Father was present, he poured his soul into the institution and made it lively by singing songs which he never tired of com- posing, reciting his poems, telling stories from the Mahabharaia , playing indoor games with the boys, rehearsing plays, and even taking classes.
ellauri053.html on line 940: Thou comest. New Year, whirling in a frantic dance amidst the stampede of the wind-lashed clouds and infuriate showers, while trampled by thy turbulence are scattered away the faded and the frail in an eddying agony of death.
ellauri053.html on line 973: Father kept outwardly calm and went back to Santiniketan to his work there as though nothing had disturbed his mind, leaving us in the care of a distant aunt of my mother. But his feeling — the keen sense of separation and loneliness — poured into a series of poems afterwards published as Smaran (In Remembrance).
ellauri053.html on line 983: Unfortunately just when he was feeling satisfied with the progress that was being made another mishap occurred in the family that greatly disturbed Father’s mind. My grandfather, the Maharshi, died in Calcutta. Father had to go there as soon as he heard about his illness and remained a long time there after grandfather’s death to settle business affairs consequent on the passing away of the head of a big family like ours. After the death of the Maharshi the family broke up — the members no longer lived together as in a Hindu joint family. (100 hengen huushollissa.)
ellauri053.html on line 989: Vicissitudes of life, pain or afflictions, however, never upset the equanimity of my father’s mind. Like his father, the Maharshi, he remained calm and his inward peace was not disturbed by any calamity however painful. Some superhuman sakti gave him the power to resist and rise above misfortunes of the most painful nature.
ellauri053.html on line 1032: Gitanjali was written shortly after the deaths of Tagore’s wife, his two daughters, his youngest son, and his father. But as his son, Rathindranath, testified in On the Edges of Time, “he remained calm and his inward peace was not disturbed by any calamity however painful. Some superhuman sakti [force] gave him the power to resist and rise above misfortunes of the most painful nature.” Gitanjali was his inner search for peace and a reaffirmation of his faith in his Jivan devata.
ellauri053.html on line 1156:
ellauri053.html on line 1164:
ellauri053.html on line 1175:
ellauri053.html on line 1179: His complaint against Yeats was that Yeats’s “supernatural world” was “the wrong supernatural world”: It was not a world of spiritual significance, not a world of real Good and Evil, of holiness or sin, but a highly sophisticated lower mythology summoned, like a physician, to supply the fading pulse of poetry with some transient stimulant so that the dying patient may utter his last words.
ellauri053.html on line 1191: Eliot needed to put a considerable distance between himself and Yeats, each of whom could be regarded as a Symbolist, however differently they responded to French Symbolism as Arthur Symons expounded it in The Symbolist Movement in Literature. It is my understanding that Symons led Yeats through the early chapters, with Mallarmé as the main figure, and that Eliot made his own way quickly through the several chapters until he reached Laforgue, the poet he found most useful in his attempt to discover his own voice. Still, Eliot’s animosity is hard to explain.
ellauri053.html on line 1193: Helppoa: se oli mustankipeä. Tomppa ja Jästi were associates from time to time but not companions. Yeats and Pound make a different relation: they were friends and remained friends, especially after the three winters they spent in Stone Cottage, Coleman’s Hatch, Sussex. The friendship continued over the years and found fulfillment in a shared Rapallo.
Dobby ja Jästi ilosteli Rapallon mökissä veturinkuljettajana ja lämmittäjänä, kuraverinen Tomppa palloili kateena ulkopuolella.
ellauri053.html on line 1205: Mitä oli tarjolla ture/books/what-happened-when-seven-poets-met-to-eat-peacock-in-1914-1.2126063">Tylsän riikinkukkopäivällisillä Sussexissa 1914? Mitähän. Veikkaan että suusexiä. Dobby ja Jästi oli kuzuttu, missä luuraa Tomppa? No se oli 25 ja vasta muuttamassa jenkeistä. Se oli hädin tuskin kuoriutunut munasta. Jästi on eri nenäkkään näköinen. Sillä on mirri kaulassa kuin Armas Salosella, muttei sentään nenäliinaa päässä.
ellauri053.html on line 1251: Versatile Writer: He exhibited in his work breadth of talents and interests. His most renowned work falls into cultural theory; art history including painting, sculpture, and architecture. He wrote on the critics of the old and modern English Literature too. He even wrote lecture articles, short stories etc. William E. Buckler says that Pater “is still one of the half-dozen indispensable critics in English; from, say, 1880 to 1920, he was without equal.”
ellauri053.html on line 1257: Philosophical: Pater was not talking about things in the air. He enumerated aspects which could even be philosophical in nature.
ellauri053.html on line 1322: An aged man is but a paltry thing, Iäkäs mies vaan puhuu palturia,
ellauri053.html on line 1344: Once out of nature I shall never take Kun mä kerta irtoan mun luonnosta
ellauri053.html on line 1345: My bodily form from any natural thing, Mä en enää synny uudestaan kärpäsenä,
ellauri053.html on line 1356:
ellauri053.html on line 1371: Yeats proposed in an indifferent manner, with conditions attached, and he both expected and hoped she would turn him down. According to Foster, "when he duly asked Maud to marry him and was duly refused, his thoughts shifted with surprising speed to her daughter." Iseult Gonne was Maud's second child with Lucien Millevoye, and at the time was twenty-one years old.
ellauri053.html on line 1379: In December 1923, Yeats was awarded the Nobel Prize in Literature, "for his always inspired poetry, which in a highly artistic form gives expression to the spirit of a whole nation". He was aware of the symbolic value of an Irish winner so soon after Ireland had gained independence, and sought to highlight the fact at each available opportunity. His reply to many of the letters of congratulations sent to him contained the words: "I consider that this honour has come to me less as an individual than as a representative of Irish literature, it is part of Europe's welcome to the Free State." Taas yxi tällänen taatatyyppinen poliittinen nobelisti.
ellauri054.html on line 10: font-family: 'UnifrakturMaguntia';
ellauri054.html on line 11: src: url(http://grapson.com/fonts/UnifrakturMaguntia.ttf);
ellauri054.html on line 102: The museum has a spacious garden featuring an arbor or "berceau" made of pear-trees. The mausoleum has a 1960-70 decor.
ellauri054.html on line 110:
ellauri054.html on line 142: Viimeisexi vaan ei vähimmäxi jää porsaan kavalkaadissa kuinka ollakkaan Horatiuxen saarnat eli satiirit. Boethiuxen de consolatione philosophiae ois niinko viimonen tärkee essee ennen kun keskiaika pimenöö. Boethius keekoili Roomassa 500-luvulla matujen visigoottien mobbatessa loppuja roomalaisia ja murehti siitä johtuen teodikean ongelmaa. Ei ois kannattanut. Se päätyy siihen et turpiinsaanti on sekä ansaittua että kasvattavaa. Parasta myöntää että olet ruma kalkkuna. Myönnän. Kiitos. Kuten sanoi Söören: sulla on 2 vaihtoehtoa. Joko et nosta mun hattua maasta ja saat turpaasi. Tai nostat sen, ja saat silti turpaasi.
ellauri054.html on line 155: Francis Baconin eli Ransu Silavan kuuluisa saarna On Death alkaa näin: Men feare Death, as Children feare to goe in the darke: And as that Natural Feare in Children is increased with Tales, so is the other.
ellauri054.html on line 161: v 2019 joku räsypää Anwaar Ahmad selittää Pekonia netissä. Keskellä textiä on urheilujuoman mainos: Oshee. Älä hyydy kesken kaiken. Anwaar Ahmad is a professional writer. He is working with us from last two years. His articles are marvelous and attractive. He is best in demonstrating literature. He likes to read books. Feel free to contact him in case you need help.
Vainajana muistanemme häntäkin hyvällä.
ellauri054.html on line 164: ture.files.wordpress.com/2017/12/sem-tc3adtulo.png?w=522&h=313" height="200px" />
ellauri054.html on line 169: Samanniminen irkku maalari Francis Bacon (28 October 1909 – 28 April 1992) ei käyttänyt hattua. Bacon did not begin to paint until his late twenties, having drifted in the late 1920s and early 1930s as an interior decorator, bon vivant, and gambler. Since his death, Bacon's reputation has grown steadily, and his work is among the most acclaimed, expensive and sought-after on the art market. Extinctus amabitur idem.
Niistettynä rakastetaan tätäkin. Oikeassa oli nimiserkku!
ellauri054.html on line 179: Voltairekin peukutti pörssiä. Ja teki rahakkaita turneita. Keinottelu huipentui etelämeren kuplaan. Kupla kurkussa. Sillä tiellä ollaan vieläkin. Suomi nousuun. Make Sysmä great again. Sysmän Sähköpalvelun miehen takkuinen tukka sojottaa likaisen MSGA lippalakin peräaukosta.
ellauri054.html on line 181: Voltairen Candide lähti liikenteeseen Lissabonin maanjärjestyxestä 1755. Sitä teodikeaa taas. Typerä apina ihmettelee kuka potkas sen pesän hajalle, turhan päiten hapuilee antenneilla taivaalle haavi auki kuin termiitti. Paras vaan lähtee juoxemaan ja kuskaamaan munat tuulensuojaan.
ellauri054.html on line 185: Riikonen has noticed that students' knowledge of classic literature is decreasing. Sitä varmaan nolottaa kun alma mater mainizee sen magnus (sic) opuxen, joka on sen kirjeenvaihto Eeron kaa.
ellauri054.html on line 187: Riikonen even found his wife-to-be, Salme Marjatta, at the University. They both studied Latin and attended the same lectures. The couldn’t marry until 11.5 years after their first meeting, however, as H. K. Riikonen wanted to follow scholar Valentin Kiparsky’s advice to not marry until his dissertation was complete. "Saatuani väitöskirjani valmiixi aion palata mielirunoilijani Horatiuxen pariin." Julkaistuaan kirjeet Tarastin kanssa kirjana Eero ja Hannu (vai oliko se toisinpäin) se sanoi myhisten partaansa: "seuraavaxi aion julkaista rakkauskirjeeni."
ellauri054.html on line 213: Matthew Arnold (24. joulukuuta 1822 Laleham, Middlesex – 15. huhtikuuta 1888 Liverpool) oli englantilainen viktoriaanisen ajan runoilija sekä yhteiskunta- ja kirjallisuuskriitikko. Arnold työskenteli koulutarkastajana. Ei se kuitenkaan ollut pedantti. Hän oli kuuluisan Rugby Schoolin rehtorin Thomas Arnoldin poika ja vähemmän kuuluisien Tom Arnoldin ja William Delafield Arnoldin, romaanikirjailijan veli. Wordsworthin kamuja. A voice poking fun in wilderness. Oliko sekin puun takaa huutelija? Caricature from Punch, 1881: "Admit that Homer sometimes nods, That poets do write trash, Our Bard has written "Balder Dead," And also Balder-dash". Tennysonin ja Browningin jälkeen viktoriaanisten runoilijoiden twit-kisan pronssimies. "It might be fairly urged that I have less poetical sentiment than Tennyson and less intellectual vigour and abundance than Browning; yet because I have perhaps more of a fusion of the two than either of them, and have more regularly applied that fusion to the main line of modern development, I am likely enough to have my turn as they have had theirs." Arnold got into his poetry what Tennyson and Browning scarcely needed (but absorbed anyway), the main march of mind of his time.
ellauri054.html on line 221: Giovanni Pico della Mirandola (s. 24. helmikuuta 1463 – 17. marraskuuta 1494) oli firenzeläinen humanisti ja renessanssifilosofi, joka tuli tunnetuksi vuoden 1486 tapahtumien johdosta. 23-vuotias Pico pääsi silloin julkisuuteen suunnitellessaan tilaisuutta, jossa puolustaisi uskontoa, filosofiaa, eettistä naturalismia ja magiaa koskevia 600 teesiä. Niistä 13 oli kerettiläisiä. Pico della Mirandola vaikutti Firenzen Akatemiassa. Piko Mirandola, Firenzen akatemiasta. Hei hei!
ellauri054.html on line 244: Roland Barthes 1915-1980 oli kova luu vielä kasarilla ja ysärillä, nyt jo luutarhassa. Strukturalisti ja semiootikko, joka lipsu sit loppupeleissä postmodernismiin päin. Niin kaukana teos ja elämä -linjasta kun olla voi. Plussana voi mainita et Rolle ei pitänyt muovista. Umberto Eco eroaa Rollesta olemalla turhan nauraja.
ellauri054.html on line 275: At their return, up the high strand, Palatessaaan korkealle rannalle,
ellauri054.html on line 282: Into his mind the turbid ebb and flow Sen mieleen ihmiselon kurjuuden
ellauri054.html on line 367: Ekofasisti Linkolalle pisteitä rullaturpa Jörkka Donnerin dissauxesta. Se luoti tiesi paikkansa.
ellauri054.html on line 423: The law needs to be structured in such a way that it allows a steady stream of new inmates. This ties back to that lobbying aspect: stricter laws mean more people in the system. More people in the system means more money for the prison. Many have argued that this is the entire reason that the war on drugs was started: another set of laws that could incarcerate thousands of people every single year.
ellauri054.html on line 437: Edison invented the first electric chair to show how dangerous alternating current was. 614 people eventually died in it. As a business model it sucks, with no returning customers.
ellauri054.html on line 483: After the séance, Browning wrote an angry letter to The Times, in which he said: "the whole display of hands, spirit utterances etc., was a cheat and imposture." In 1902 Browning's son Pen wrote: "Home was detected in a vulgar fraud." Elizabeth, however, was convinced that the phenomena she witnessed were genuine, and her discussions about Home with her husband were a constant source of disagreement.
ellauri054.html on line 496: I love thee purely, as they turn from praise.
ellauri054.html on line 519: Browningin pääteos on The ring and the book (1869). Toinen huomattava teos on kokoelma Bells and pomegranates (1841−1846), johon sisältyy muun muassa dramaattinen runoelma Pippa passes. Muita ovat Balaustion’s adventure, Men and women, runokokoelma Dramatis personæ sekä näytelmä Paracelsus. 1888−1889 ilmestyneet kootut teokset sisältävät 16 nidettä.
ellauri054.html on line 567: When Browning died in 1889, he was regarded as a sage and philosopher-poet who through his writing had made contributions to Victorian social and political discourse. Unusually for a poet, societies for the study of his work formed while he was still alive. Such Browning Societies remained common in Britain and the United States until the early 20th century.
ellauri055.html on line 10: font-family: 'UnifrakturMaguntia';
ellauri055.html on line 11: src: url(http://grapson.com/fonts/UnifrakturMaguntia.ttf);
ellauri055.html on line 36: Rollen kamun Maxim Gorkin mielestä Maisteri Breugnon oli sen paras suoritus. Kolja Breugnon on kuin Obelix, sen kamu Paillard Asterix ja Chamaille Aladobix. Chamaille ja Breugnon on paxumahaisia köriläitä, vähän köykäsempiä kuin iso tynnöri. Maillard on pieni turilas, yhtä aikaa Koomoxen ja Moomoxen näköinen. Pani miettimään mitähän Rolle sillä tarkoitti.
ellauri055.html on line 38: In Greek mythology, Comus (Ancient Greek: Κῶμος) is the god of festivity, revels and nocturnal dalliances. He is a son and a cup-bearer of the god Dionysus. Comus represents anarchy and chaos. His mythology occurs in the later times of antiquity. During his festivals in Ancient Greece, men and women exchanged clothes. He was depicted as a young man on the point of unconsciousness from drink. He had a wreath of flowers on his head and carried a torch that was in the process of being dropped. Unlike the purely carnal Pan or purely intoxicated Dionysos, Comus was a god of excess.
ellauri055.html on line 76: In 1921, his close friend, the Austrian writer Stefan Zweig, published his biography (in English Romain Rolland: The Man and His Works). Zweig profoundly admired Rolland, whom he once described as "the moral consciousness of Europe" during the years of turmoil and War in Europe. Zweig wrote at length about his friendship with Rolland in his own autobiography (in English The World of Yesterday).
ellauri055.html on line 78: Les deux hommes ont quinze ans de différence. Stefan Zweig s'intéresse aux lettres européennes et il a déjà traduit quelques œuvres d'auteurs anglais, français et belges. La découverte en 1907 des premiers volumes de Jean-Christophe sera décisive dans sa rencontre avec l'auteur. Il est séduit par la portée universelle de l’œuvre de Romain Rolland et plus encore par l’homme auquel il rend visite, pour la première fois en février 1911, dans son appartement du 162, boulevard du Montparnasse. Les deux hommes partagent un amour pour la musique, une même foi en l'humanité et le sentiment d'appartenir à une civilisation, une culture commune, dont Romain Rolland esquisse les contours dans « la chevauchée européenne de Jean-Christophe ». Les deux écrivains entretiendront une correspondance suivie et intense entre 1910 et 1940 : 945 lettres ont été retrouvées (509 de Stefan Zweig dont une centaine en allemand, et 436 pour Romain Rolland). Cette correspondance est d'une importance capitale pour l'histoire des intellectuels du début du XXe siècle.
ellauri055.html on line 119: réciter une prière obligatoire (ṣalāt) chaque jour après avoir atteint l’âge de la maturité spirituelle, qui est fixé à 15 ans. Il y a le choix entre trois prières;
ellauri055.html on line 140: Du point de vue liturgique, la méditation dans les temples est accompagnée de lectures choisies dans les textes sacrés des autres religions. Ces textes — par exemple le Pentateuque des juifs, le Nouveau Testament des chrétiens, le Coran des musulmans, le Bayān des babis, etc. — ont annoncé successivement, par paliers de perfection croissante, l’incessante révélation divine ou message de Dieu. En ce sens, le livre sacré liant tous les textes sur la révélation qui le précèdent est logiquement le dernier dans l’ordre chronologique, à savoir le Kitāb-i Aqdas (« Le plus saint livre »). Il a été rédigé vers 1873 par Bahāʾ-Allāh et est complété par différentes tablettes (lawḥ) révélées ensuite ; pour les baha’is, c’est le texte de référence bien qu’il ne soit pas plus important que les autres, ni le livre le plus lu par les baha’is eux-mêmes sur la foi. Le livre ne fut d’ailleurs accessible que très tard aux croyants occidentaux puisque la première traduction officielle en anglais date de 1992.
ellauri055.html on line 235: Olen aikonut tappaa izeni mutta elämä on ollut minulle vielä rakas. Tämä naurettava heikkous on kenties kaikista turmiollisimpia taipumuxistamme: onko näet mitään typerämpää kuin se, että tahdomme edelleen kantaa taakkaa, jonka haluaisimme joka hetki viskata maahan, että inhoamme omaa izeämme, mutta emme siitä luovu, että siis hyväilemme käärmettä, joka meitä kalvaa, kunnes se on syönyt sydämemme?
ellauri055.html on line 301: - Olette oikeassa, sanoi Pangloss, sillä kun ihminen pantiin Eedenin puutarhaan, hänet pantiin siihen ut operetur eum, sitä viljelemään. Tästä näemme, ettei ihminen ole luotu lepäämään.
ellauri055.html on line 319: Ketkä ovat eniten aukomassa päätä? Ylivoimaisesti yleisin ajattelija on Unknown, 28 mietelmää (plus 4 lisää nimellä Author Unknown). Ykkösenä nimeltä mainituista on joku Gertrude Jekyll 5 sananlaskulla. Kakkosena Waldo Emerson ja joku May Sarton, plus kiinalaiset sananlaskut nipussa, a 4 kpl. Seuraavina Thomas Jefferson, Abraham Lincoln, William Wordsworth, Lady Bird Johnson, Claude Monnet ja nippu tuntemattomampia hortikulturisteja kuten Druse, Pollan, Garofalo ja Breault, a 3. Kahden mietelmän veroisia on jo useita, julkkixista mm. William Blake, Vita Sackville-West, Rampe Tagore ja Thomas Moore.
ellauri055.html on line 396:
turMaguntia">Das hiesse gewissermassen Selbstmord aus Besorgnis vor dem Tode begehen. (Bismarck Rede vom 9 Februar 1876).
ellauri062.html on line 44: Kun tulin ensi kerran Keniaan, liikkui riistaa tasangoilla niin pitkälle kuin silmä kantoi. Mezästin leijonia nykyisien kapunkien paikoilla ja ammuin norsuja maan ensimmäisen rautatien vetureista. Yhden miehen elinaikana olen nähnyt aarniomezän muuttuvan viljelysmaaxi ja ihmissyöjäheimoista tulevan tehtaantyöläisiä. Minulla izelläni on ollut hieman osuutta tähän muutoxeen, sillä brittihallitus palkkasi minut karsimaan vaarallisia eläimiä niiltä seuduilta, jotka "oli päätetty" raivata viljelyxelle.
ellauri062.html on line 149: Give people who pace a lot a safe place to walk. Provide comfortable, sturdy shoes. Give them light snacks to eat as they walk, so they don’t lose too much weight, and make sure they have enough to drink. They like beer, wine and hard drinks.
ellauri062.html on line 261: Following the unfortunate execution of Eden, whom Serena had been fond of given Eden's respect for traditional values and scripture, there is an inspiration among the the Wives to attempt to change the laws of Gilead to allow for more dignity for women. After an unpleasant confrontation, June shows Serena Eden's Bible marked with commentary; which has an affect on Serena. During a gathering of the Wives, Serena and Mrs. Putnam exchange their opinions regarding the Bible, particularly the right to read it as women are banned from doing so. They realize most of the Wives share their feelings and call a meeting. Vizi tästä niteestä on ollut paljon harmia.
ellauri062.html on line 265: June explains to flabbergasted Serena that Gilead is not an ideal place for a child, specifically a daughter, to grow up in as their very existence is risky. She manages to convince Serena, who then tearfully says a prayer and hands the baby back over to June. June, in turn, gives Serena a blessing as well and leaves behind a tearful Serena as she and another Martha leave to escape Gilead. Fred is left alone in the room and looks at the carving, "Nolite te bastardes carborundorum," on the wall. Nick offers his "cigar" to Serena and she takes a good hold of it and takes a drag. Fred gets a moment alone with June to tell her he’s concerned about Serena.
ellauri062.html on line 288: Serena has been sleeping on her couch. Mark brings her some pizza from Toronto as a treat despite it being contraband. He also brings her several magazines and a newspaper. Serena pays Mark in nature for the hospitality. Mark Tuello brings Serena Waterfront some coffee. The End. Fuck you don't realize how blessed you are, American women!
ellauri062.html on line 294: The American Library Association (ALA) lists The Handmaid´s Tale as number 37 on the "100 Most Frequently Challenged Books of 1990–2000". The book was called anti-Christian and pornographic by parents after being placed on a reading list for secondary students in Texas in the 1990s, because the book is "sexually explicit, violently graphic and morally corrupt". Some parents thought the book is “detrimental to Christian values". Poor quality literature that stresses suicide, illicit sex, violence, and hopelessness". Profanity, lurid passages about sex, and statements defamatory to minorities, God, women, and the disabled.
ellauri062.html on line 323: Juurikin näin se oli: suomentaja Lindholmin suomentama Pynchonin Painovoiman sateenkaari oli se korvaamaton Urtext jonka reppuselässä Juotikaskin päätyi kirjailijan vaikeaan, yxinäiseen ja enimmäxeen turhauttavaan kirjailijan ammattiin. Hizi mixei se ryhdy julkkixexi niinkuin kolleega Pervo? Ehkä se ei ole yhtä ruma eikä röyhkeä. Juotikas tuntee olevansa jotain velkaa sotaveteraaneille, ihan aikuisten oikeesti. Kai se lähetti niille postikortin tänä jouluna, niinkuin 60.000 muuta?
ellauri062.html on line 344: Toi jättipenismeemi on varmaan koodattu syvälle joidenkin nörtti-ituratojen geeneihin, sillä se esiintyy Nipsun (Pynchonin) Sateenkaaresssa (vaahtomuovisten jättipenisten pituus à 2m) ja sitten taas uudelleen Amazonin nettitv-sarjassa The Boys 1/2, joka kertoo kuinkas ollakaan supermiehistä ja parista token naisesta, sisältää salaliittoja ja eikös muuta, jättipenixiä, tällä kertaa 3m pitusia. Tää ei voi mitenkään olla sattuma.
ellauri062.html on line 392: Albert "Bert" Newton Stubblebine III (February 6, 1930 – February 6, 2017)[1] was a United States Army major general whose active duty career spanned 32 years. Beginning as an armor officer, he later transferred to intelligence. He is credited with redesigning the U.S. Army intelligence architecture during his time as commanding general of the U.S. Army Intelligence and Security Command (INSCOM) from 1981 to 1984, after which he retired from active service.
ellauri062.html on line 445: Tää keekoilu ei jaxa kiinnostaa. Ei tiedä pitäiskö tän olla hassua, kauheaa tai jännittävää. Ei herää juuri mitään tunteita paizi haukotuxia. Yhtä mielenkiintoista kuin hallituxen turvallisuuspoliittinen selonteko.
ellauri062.html on line 462: Kaikissa tarinoissa esiintyy kuitenkin joku Yli-Juonikas. ”Kun turinoita ei tuntunut yhdistävän mikään, keksin yhteisen päähenkilön. Mikä olisi päähenkilön nimi? Hei nyt kekkasin! Oma nimeni! Vähän hatusta vedetty juttu mutta onhan sekin eräänlaista näkymistä.
ellauri062.html on line 536: Salvatore Quasimodo (Modica, 20 agosto 1901 – Napoli, 14 giugno 1968) è stato un poeta e traduttore italiano, esponente di rilievo dell'ermetismo. Ha contribuito alla traduzione di vari componimenti dell'età classica, soprattutto liriche greche, ma anche di opere teatrali di Molière e William Shakespeare. È stato vincitore del premio Nobel per la letteratura nel 1959 «per la sua poetica lirica, che con ardente classicità esprime le tragiche esperienze della vita dei nostri tempi».
ellauri062.html on line 606: Quantus tremor est futurus Ihmiskunta peljästyy, Mikä tulossa on jytky Ah! what terror shall be shaping
ellauri062.html on line 607: Quando Judex est venturus tuomari kun lähestyy. Dumari on kohta täällä When the Judge the truth's undraping—
ellauri062.html on line 614: Mors stupebit et natura eteen Herran istuimen. Turpa kiinni surma luonto, Death and Nature now are quaking,
ellauri062.html on line 615: Cum resurget creatura Jahka nousee eläinkunta And the late lamented, waking,
ellauri062.html on line 618: Liber scriptus proferetur Ihminen, ken ikään lienet, Kirja tuodaan nähtäväxi Lo! the Ledger's leaves are stirring,
ellauri062.html on line 619: In quo totum continetur silloin sinut tuomitaan. Jossa kaikki tieto seisoo And the Clerk, to them referring,
ellauri062.html on line 620: Unde mundus judicetur Silloin kaikki löydetään, Mistä maailma tuomittaneen. Makes it awkward for the erring.
ellauri062.html on line 626: Quid sum miser tunc dicturus? sieluani virvoittaa, Mitäs sanon kurja siihen? How shall I then make romances
ellauri062.html on line 627: Quem patronum rogaturus että tulit päälle maan Mihin vetoon esimieheen Mitigating circumstances?
ellauri062.html on line 651: Et latronem exaudisti, Sinuun, Herra Jeesus, turvaan, Roistoäijän vapautit. Thou forgavest—complimenting
ellauri062.html on line 821:
ellauri062.html on line 831: Tämä turahdus on erittäin syvältä jutkuhomon perseestä. Weiningerin filosofiaa on luonnehdittu myös kategorisen imperatiivin ankaraksi tulkinnaksi. Kant, Platon ja kristinusko ovat se perusta, jolle hän rakensi. Hän ei kiistänyt myöskään Nietzschen eikä Freudin (siihenastisia) ansioita, mutta hän uskoi ylittäneensä ne. Kokonainen nippu paskiaisia, joiden päällä pörrää kärpäsenä Herr Weininger.
ellauri062.html on line 848: Kaikki seksuaalisuus on epäsiveellistä, koska siinä toista aina käytetään välineenä. (Täh? Eikö pikemminkin panna omaa välinettä toiseen?) Epäsiveellistä on myös "korkeampi erotiikka", madonnakultti, missä mies käyttää naista oman paremman minänsä erektioalustana, ja yleensä turvautuminen toiseen, joko ihmiseen tai johonkin huvitteelliseen, esim lampaaseen, tai ihmisen ulkopuolella olevaan jumalaan.
ellauri062.html on line 875: Näyttämökuva vaihtuu välisoiton aikana temppeliksi. Saliin saapuu ritareita puoliympyrään. Aortta kannetaan sisälle, ja palvelijat tuovat peitetyn "Graalin" temppelin keskelle. Titurel (kekä se on? Ei selviä, muttei taida olla väliä) pyytää Aorttaa paljastamaan "Graalin". Rituaali on ohi, kuningas kannettu pois ja ritarit poistuneet temppelistä. Gurnemanz kysyy: Weisst du, was du sahst? (Tiedätkö mitä näit?), Parsifal pudistaa "päätään". Gurnemanz on pettynyt, koska Parsifal oli houkka muttei 'puhdas houkka'.
ellauri062.html on line 885: Titurelin paariat ovat katafalkilla Aortan rollaattorin lähellä. Parsifal lähestyy Aorttaa hiljaa takaapäin ja koittaa "sieltä" "keihään" kärjellä. Reikä umpeutuu. Parsifal paljastaa "Graalin", se näkyy läpi mutta pitää lämpimän. Kundry katsoo kiitollisena Parsifaliin ja hajoaa. Tässä ei ole kyllä mitään järkeä. Mutta selkeesti tässä on sellasta sankarit sukkahousuissa NMKY-henkeä. Kundry on pelkkää hämäystä.
ellauri062.html on line 933: The presence of Jesus the Nazarene in boiling excrement is one of the disputed references to Jesus in the Talmud. Onkelos raises up Yeshu by necromancy, and asks him about his punishment in Gehinnom. Jesus replies that he is in "boiling excrement." Tzoah Rotachat (Hebrew: צוֹאָה רוֹתֵחַת, tsoah rothachath – "boiling excrement") in the Talmud and Zohar is a location in Gehenna (Gehinnom) where the souls of Jews who committed certain sins are sent for punishment. This form of punishment is cited as being of extreme nature, if not the most extreme, in the sense that those individuals sentenced there are not given relief even on Shabbat, and are not released after the standard twelve-month period.
ellauri062.html on line 937: The so called "New World Order" conspiracy is the modern term for the age old Satanic conspiracy, led by elite Jewry -- the aim being the enslavement of humanity, destruction of the true Israelites (the Anglo-Saxon and Germanic peoples of European descent), mass human population reduction, abolition of religion and national sovereignty, and the establishment of a totalitarian world government ruled by Satan via the jews.
The ultimate goal of Judaism is rule of the world by Satan, and to literally unleash hell upon the earth.
Are you aware that Martin Luther wrote a treatise called "On the Jews and Their Lies", warning Christians in the most serious terms of the destructive influence of the jews, and advocating their banishment from European society? Luther was very knowledgeable of the religion, nature, origins, and influence of the Jews - having actually read the Talmud and written large parts of the Bible. Luther describes the Jews as an accursed, malicious, greedy, cunning, treacherous, thieving, and greatly evil people, who are descended from the very people who murdered the Messiah, who deeply hate Christianity and God's people, and are working in every possible way to undermine and destroy Western Christian civilization. Among other things, Luther rubbishes the Talmud, including its vicious hatred of Jesus and Christians, as well as relishing the many times Jews have been expelled from European nations.
ellauri062.html on line 943: The star they call the star of David is actually called the star of Moloch in scripture and is the symbol of Judaism as well. It´s strange that very few people realize this. This is true. It is also called in scripture the
ellauri062.html on line 947: Of particular interest is the fact that the hexagram is made by 6 lines, has 6 points, 6 triangles, and 6-sided polygon....corresponding to the prophecy of "666" related to the "Beast" in Revelation 13:18 (although of course, perhaps not literally fulfilling it, as it refers to the "number of his name"). See Apt 7:43 turMaguntia">"Ja te otitta Molochin majan/ ja teidän jumalanne Remphan tähden/ nijtä cuwia joita te teitte teillenne cumartaxenne/ ja minä tahdon teidän eroitta edemmä Babelita."
ellauri062.html on line 1042: Tatsächlich aber dürfte weniger „Vision“ als vielmehr Lesen die Basis von Lanz’ „arischem“ Denken gebildet haben. Nach dem Austritt aus dem Kloster widmete er sich ausgiebigen Studien der zeitgenössischen anthropologischen Literatur über die arische Rasse, darunter Origines Ariacae von Karl Penka (1883), Die Heimat der Indogermanen von Matthäus Much (1902) und Die Germanen von Ludwig Wilser (1904).
ellauri063.html on line 10: font-family: 'UnifrakturMaguntia';
ellauri063.html on line 11: src: url(http://grapson.com/fonts/UnifrakturMaguntia.ttf);
ellauri063.html on line 47: Yes, Orwell was not exactly LGBTQ-friendly. He had a lot of opinions which now seem eccentric or objectionable. He had a lifelong tendency to make disparaging remarks about vegetarians, or people who wore sandals. I suspect that this came from the association in his mind of socialism with people who lived the early 20th century equivalent of an alternative lifestyle: it was very important to Orwell to show people that being socialist didn’t mean that you had to have to have a long beard, wear sandals or not eat meat, and that socialism was thoroughly British, manly and commonsensical.
ellauri063.html on line 82: Only if socialism always means tyranny, and that in turn depends on whose socialism we are talking about —’socialism from above’ or ‘socialism from below’.
ellauri063.html on line 172: "Mika tiesi näyttävänsä väsyneeltä." Vanha narsistisignaali: vain narsistikirjailija näkee izensä kuin peilistä. Säteileex mun silmäni? Onko Jake kaappinazi? Salafasisti? Virtuaalipersu? Vaiko eläytyy vaan voimakkaasti inhokkeihinsa? Vaikee sanoa. Tälläsiä ambivalentteja paasaajia on muitakin. Järjetön verellä ja väkivallalla herkuttelu saattaa olla vaan ajan henkeä. Tuhannet videot ja tietokonepelit tekee turraxi.
ellauri063.html on line 212: If a Mogwai gets wet, it spawns new Mogwai from its back; small balls of fur that are approximately the size of a marble pop out from the wet Mogwai's back, then the furballs start to grow in size before unfolding themselves into new and fully grown Mogwai. This process does not take much time but it still usually takes just about a minute. According to the novel, the creator of the species, Mogturmen, wanted the Mogwai to be able to easily reproduce themselves. The cocoon and gremlin stage are unwanted defects from when the Mogwai species was created. It turned out that all the positive attributes are recessive.
ellauri063.html on line 216: turnedsoul.files.wordpress.com/2013/08/mogwai-gremlins.jpg" width="30%" />
ellauri063.html on line 220: Lingchi (Chinese: 凌遲), translated variously as the slow process, the lingering death, or slow slicing, and also known as death by a thousand cuts, was a form of torture and execution used in China from roughly 900 until it was banned in 1905. It was also used in Vietnam. In this form of execution, a knife was used to methodically remove portions of the body over an extended period of time, eventually resulting in death.
ellauri063.html on line 225: LaPo (LaatuPojat) on turkulainen porukka jolle ei auta alkaa vittuilemaan. Jos kyseinen porukka tulee ovellesi, päästä heidät sisään äläkä kysele kummempia loukkaantumisien välttämiseksi.
ellauri063.html on line 274: "Frontside Ollie" is a Finnish language song by Finnish teen pop artist Robin and his debut single taken from his debut album Koodi. Written by Sana Mustonen, it was released on Universal Music on 16 January 2012. #skateboarding Today's video is about the basic frontside ollie on transition. Useful for quarter pipes, mini ramps, bowls and more. Hit subscribe & leave your suggestions below for future skate hacks videos!
ellauri063.html on line 295: Screenwriter Deborah Moggach initially attempted to make her script as faithful to the novel as possible, writing from Elizabeth's perspective while preserving much of the original dialogue. Joe Wright, who was directing his first feature film, encouraged greater deviation from the text, including changing the dynamics within the Bennet family. Wright and Moggach set the film in an earlier period and avoided depicting a "perfectly clean Regency world", presenting instead a "muddy hem version" of the time. Chickenbutt Knightley was well-known in part from her role in the Pirates of the Caribbean film series. It was marketed to a younger, mainstream audience; promotional items noted that it came from the producers of 2001's romantic comedy Bridget Jones's Diary before acknowledging its provenance as an Austen novel.
ellauri063.html on line 312: Songs in the Key of Z is a book and two compilation albums written and compiled by Irwin Chusid. The book and albums explore the field of what Chusid coined as "outsider music". Chusid defines outsider music as; "crackpot and visionary music, where all trails lead essentially one place: over the edge." Chusid's work has brought the music of several leading performers in the outsider genre to wider attention. These include Daniel Johnston, Joe Meek, Jandek and Wesley Willis. In addition, his CDs feature some recordings by artists who produced very little work but placed their recordings firmly in the outsider area. Notable amongst these are nursing home resident Jack Mudurian who sings snatches of several dozen songs in a garbled collection known as Downloading the Repertoire and the obscure and extreme scat singer Shooby Taylor AKA 'The Human Horn.'
ellauri063.html on line 316: Brötzmann Reflects on ‘Machine Gun’ as it Hits 50th Anniversary. The marathon, lung-bursting howl of Peter Brötzmann’s Machine Gun, which the saxophonist self-released on his BRÖ imprint 50 years ago, captured the anxiety of a generation grappling with the Vietnam War and civil unrest. The emotional and political complexity it was born from still resonates today.
ellauri063.html on line 318: “All we talked about was how to get rid of the old structures.” Täst mie piän eixje Jaakkima?
ellauri063.html on line 322: Nimim. Tiukkaa penalii oli turkulaisen uuden aallon rockyhtye Pasi & Mysiinin debyyttialbumi vuodelta 1980. Pasi & Mysiini oli turkulainen uuden aallon rockyhtye. Eksentrisen solistinsa Pasi Raappanan (24. tammikuuta 1953 Utajärvi – 29. heinäkuuta 2000 Turku) kappaleita esittänyt yhtye levytti 1980-luvun alussa kaksi albumia.
ellauri063.html on line 334: Turun ruskea talo on nimensä mukaisesti ruskeansävyinen rakennus Turussa. Erityisen suuri merkitys Turun ruskealla talolla on Suomen kansallismyönteisille, maahanmuuttokriitikoille, roturealisteille, kansallissosialisteille kuin myös miedompien liikkeiden nationalisteille. Toisaalta Turun ruskea talo on myös näitä liikkeitä jakava, voimakkaita tunteita esille tuova symboli. Varsinaisesti ruskeaa taloa asuttaa määrittelemätön määrä plösöjä homonatseja, jotka harrastavat isänmaallisen toiminnan ohella monimuotoisia riettaita orgioita. Talon tarkka sijainti on eräs Suomen kansallismyönteisten piirien tarkimmin vartioituja salaisuuksia, anarkopunamädättäjäterroristien harmiksi. Se on kuitenkin paikannettu suht tarkasti Yli-Juonikkaan kirjassa Jatkosota-EXTRA, joka kannattaa muutenkin ostaa ja jopa lukea.
ellauri063.html on line 426: The novel is widely noted for its unconventional narrative structure and its experimental use of endnotes (there are 388 endnotes, some with footnotes of their own). It has been categorized as an encyclopedic novel.
ellauri063.html on line 470: Aiemmat lakialoitteet ovat mahdollisesti olleet puutteellisesti valmisteltuja. Kuten jo otsikossa mainitsin, pidän kerjäämiskieltoa välttämättömänä ratkaisuna kansalaisten rauhan, turvallisuuden ja itsemääräämisoikeuden vahvistamiseksi, mutta tämä vaatii erityisen huolellisen pohjustuksen. En usko, että Koivulaakso tai muutama muukaan saadaan koskaan painamaan vihreää nappia, mikäli asiasta äänestetään, mutta oikeusoppineet vakuuttavat perustelut on mahdollista saada kasaan.
ellauri063.html on line 476: Vihervasemmistolaisten humanistien aivoitusten käsittely alkaa maistua puulta. Kun puhe tulee mistä tahansa yksilön ongelmasta – köyhyydestä, ahdingosta ja epätoivosta, joita Suomeen tulleista romaneista suurin osa epäilemättä kokee -, naksahtaa vihervasurin päässä jokin rele, ja alkaa liturginen ja väräjävällä tunteella kyllästetty paatos solidaarisuudesta, jakamisesta ja ennakkoluulojen poistosta.
ellauri063.html on line 542: tellak: turkkilaisen saunan hieroja ja pesijä.
ellauri063.html on line 548: santur: (also santūr, santour, santoor) (Persian: سنتور, is a hammered dulcimer of Iranian or Mesopotamian origins.
ellauri063.html on line 570: Arnkil merkkaa Jaken kässäriin kysäreitä ja kuplia joissa lukee "epäselvä viittaussuhde, toistoa, perustele, lähde, enemmän konkretiaa, seuraavat 250 sivua on turhia." Niistä Jake vähät välittää. Kumpis tässä on finlandiaehdokas? Mulla on lukematta vielä 238s. Jos Juotikas olis totellut, olisin jo läpi. Nyt on vielä yhden normaalin romaanin verran lusittavana. Hemmetin hemmetin hemmetti.
ellauri063.html on line 604: Samuli: kiitos kannanotosta (eli turpa kiinni nyhverö). Suomessa ei onnex ole ebolaa vaikka onkin mutakuonoja. Ja jos oiskin onnex naapurin Mengele on expertti. Aina uskottavin on vähän sitä sun tätä tutkinut emeritusproffa. Elitismistä on lyhyt matka rasismiin.
ellauri064.html on line 10: font-family: 'UnifrakturMaguntia';
ellauri064.html on line 11: src: url(http://grapson.com/fonts/UnifrakturMaguntia.ttf);
ellauri064.html on line 44: Vuoden 2011 turhake ei ollut Jake Yli-Juotikkaan teos Bibolaari, vaan huuhtohylsy.
ellauri064.html on line 77: Walter Benjamin was a radically innovative cultural theorist and a German Jewish Marxist, securing refuge in France in 1933. Following the 1940 Nazi invasion he fled France, bound for the USA. However, on the mountainous approach to the French–Spanish border he realised dictator Franco had suddenly blocked transit. Benjamin was in ill health and struggling to carry a briefcase with a heavy manuscript, which he declared more precious than his life. Sadly, he completed suicide: there was family history on his father's side.
ellauri064.html on line 81: Benjamin's luscious Berlin Childhood around 1900 recalls his experience of the city's material culture as a boy. His family was commercially successful (rich) but relations with his parents and sister were poor, although he had a better relationship with his younger brother, because he died in a concentration camp. His bleak verdict on school life contrasted with that of his schoolmate Gershom Scholem, who become Professor of Jewish Mysticism at the newly established Hebrew University of Jerusalem. Benjamin impressed some as reserved, discreet and modest, others as oversensitive and uncompromising.
ellauri064.html on line 83: He maintained a life-long friendship with Shulem. A feature of Benjamin's unorthodox Marxism was his attempt to invest it with the passions of Messianic Jewish mysticism. He was also friends with Theodor Adorno, a critical social theory pioneer who was deeply influenced by Benjamin and helped preserve his legacy. Adorno remarked that Benjamin's work had ‘settled at the cross-roads between magic and positivism. That place is bewitched’.
ellauri064.html on line 85: Benjamin revolutionised text, image and film criticism. His essay ‘Hashish in Marseilles’ confirms that he experimented with drugs (‘under medical supervision’). He argued that reawakening the long-forgotten dreams of childhood could help recover the betrayed potential of technological progress, in the service of humanity's ‘redemption’ in this life. He collected children's books and recorded attentively the development of his son Stefan from behind the crib bars like his contemporary Piaget, especially sensation, imitation, gestures and spontaneity. This is from his celebrated modernist short pieces collection One Way Street:
ellauri064.html on line 102: Arthur Koestler (unk. Kösztler Artúr; 5. syyskuuta 1905 Budapest – 3. maaliskuuta 1983 Lontoo) oli unkarilaissyntyinen toimittaja, kirjailija, historioitsija ja tutkija, joka sai myöhemmin Britannian kansalaisuuden. Kösztler liittyi Saksan kommunistiseen puolueeseen 1931, mutta puhdistettiin syystä puolueesta 1938. Hän asui pääasiassa Lontoossa ja työskenteli kirjailijana ja luennoitsijana. Kesäkuussa 1950 hän piti puheen antikommunististen intellektuellien tilaisuudessa Berliinissä, mikä johti Congress for Cultural Freedomin perustamiseen. Myöhemmin hän kiinnostui paranormaaleista ilmiöistä ja tutki muun muassa levitaatiota ja telepatiaa. Vuonna 1983 hän teki itsemurhan kolmannen vaimonsa Cynthian kanssa sairastettuaan parkinsonin tautia ja leukemiaa. Testamentissaan hän määräsi varansa käytettäväksi parapsykologian professuurin (engl. Koestler Chair of Parapsychology) perustamiseen Edinburghin yliopistoon. Täys pelle siis.
ellauri064.html on line 109: Am Beispiel der Literatur und diverser Filme zeigt die Germanistin Eva Horn, dass die Zukunft vor allem als Katastrophe erscheint: Auf dem Buchmarkt boomen dystopische Romane, auf den Kinoleinwänden geht es immer wieder um Killerviren, die die Menschheit vernichten, Riesenasteroiden, die auf die Erde zurasen, und gigantische Naturkatastrophen.
ellauri064.html on line 120: Ohne Notbremsung wird der Zug entgleisen. Wenn wir den Untergang der Menschheit wirklich noch verhindern wollen, kommen wir nicht umhin, dem Profitstreben auf Kosten der Menschen und der Natur ein Ende zu setzen. Vorsichtig auf dem Gang! Mind your step! Nicht hinauslehnen! E pericoloso sporgersi!
ellauri064.html on line 161: Tutkielmassa tarkastellaan uuskeynesiläisten DSGE-makrotalousmallien joukkoon lukeutuvaa valtiovarainministeriön Kooma-mallia genealogisen hallintamentaliteetin näkökulmasta. Kooma-mallia käytetään valtiovarainministeriössä ennustamiseen ja erilaisten politiikkatoimien vaikutusarviointien laatimiseen. Teoreettisena viitekehyksenä tutkielmassa sovelletaan Michel Foucaultin tunnetuksi tekemää hallintamentaliteetin näkökulmaa, jossa tarkastellaan kansantaloustieteen tietomuotoihin ja turvallisuuden tekniikoihin pohjautuvaa vallan muotoa. Hallintamentaliteetin näkökulmasta Kooma-malli kehystetään tutkielmassa tietynlaisiin tietomuotoihin nojaavana rationaalisena teknologisena käytäntönä, joka mahdollistaa hienovaraisen talouden poliittisen hallinnan. Tutkimusmenetelmänä sovelletaan niin ikään Michel Foucaultin kehit
ellauri064.html on line 176: Vääxyn turvaaminen
ellauri064.html on line 204: Mä inhoan kättelyä. Kiitos koronan siitä saa nyt välttyä. Korona on hieno asia. Pidän myös turvaetäisyyxistä. Kasvosuojaimet on ällöjä koska joutuu haistelemaan omia pahoja hajuja.
ellauri064.html on line 277: Ab Februar 1941 gab der VB die bis dahin in Deutschland allgemein benutzte Frakturschrift auf und wurde komplett in der modernen Antiqua gesetzt, die von den Nationalsozialisten als „geschmackvoll und klar“ bezeichnet wurde und der von der Propaganda behaupteten „Weltgeltung des Reiches“ entsprechen sollte (Antiqua-Fraktur-Streit). Die Auflage steigerte sich mit dem Erfolg der nationalsozialistischen Bewegung enorm, 1931 erreichte sie über 120.000, überschritt 1941 die Millionen-Grenze und soll 1944 1,7 Millionen Exemplare betragen haben.
ellauri064.html on line 280: Unabomber Theodore John Kaczynski (/kəˈzɪnski/; born May 22, 1942), also known as the Unabomber (/ˈjuːnəbɒmər/), is an American domestic terrorist, anarchist, and former mathematics professor. He was a mathematics prodigy, but he abandoned his academic career in 1969 to pursue a more primitive lifestyle. Between 1978 and 1995, he killed three people and injured 23 others in an attempt to start a revolution by conducting a nationwide bombing campaign targeting people involved with modern technology. In conjunction with this effort, he issued a social critique opposing industrialization while advocating a nature-centered form of anarchism.
ellauri064.html on line 282: In 1971, Kaczynski moved to a remote cabin without electricity or running water near Lincoln, Montana, where he lived as a recluse while learning survival skills in an attempt to become self-sufficient. He witnessed the destruction of the wilderness surrounding his cabin and concluded that living in nature was untenable; he began his bombing campaign in 1978. In 1995, he sent a letter to The New York Times and promised to "desist from terrorism" if the Times or The Washington Post published his essay Industrial Society and Its Future, in which he argued that his bombings were extreme, but necessary to attract attention to the erosion of human freedom and dignity by modern technologies that require large-scale organization.
ellauri064.html on line 289: Kaczynski was captured in April of 1996 and according to the FBI, the cabin was key piece of evidence. It housed 40-thousand handwritten journal pages, a live bomb, bomb-making components and descriptions of Kaczynski´s crimes. Since it will no longer be on display in the nation´s capital after the Newsuem closes, the Montana Historical Society director Bruce Whittenberg is trying to see if the piece could make its way back to the Treasure State.
ellauri064.html on line 291: "It tells an important story of Montana," said Whittenberg. "And it's not a story we're necessarily proud of, or that we like to relive. But it was a big story in Montana, big story nationally and internationally. And that´s an artifact that represents that story and so part of our role here is to make sure those things are preserved for future generations. It can still bring in megabucks."
ellauri064.html on line 304: edustaa turkulaisten alakoulujen oppilaskuntia. Se on lasten näkökulman asiantuntijaelin ja vaikuttajaryhmä. Turun Lasten Parlamentin suurkokouksissa on paikalla kaksi edustajaa kaikista turkulaisista alakouluista ja se on kanava lasten ja nuorten mielipiteiden, ehdotusten ja palautteen välittämisessä valmisteluun ja päätöksentekoon kaupungin toimialoille, luottamushenkilöille ja päättäjille. Aloitteiden tarkoitus on yhdessätekemisen ilo. Turun Lasten Parlamentin hallitukseen kuuluu 12 jäsentä. Hallitus valitaan vaaleilla yhdeksi lukuvuodeksi kerrallaan. Hallituksen tehtävänä on työstää alakoulujen oppilaskunnilta saatuja aloitteita, viedä niitä eteenpäin sekä valmistella Turun Lasten Parlamentin tulevia suurkokouksia. Turun Lasten Parlamentin toimintaa ohjaavat lasten osallisuuden koordinaattorit Markku Eskelinen ja Jaakko Yli-Juonikas.
ellauri064.html on line 331: During his 2011 election campaign Hirvisaari was critical of the immigration policies in Finland ("Maahanmuutto hallintaan! – Immigration under control!), and supported national sovereignty ("Riittää, että kansalaiset ovat sitä mieltä – muita perusteluja ei tarvita." – "It is enough that the citizens are of that opinion – no other arguments are needed.") as well as Finland generally as a country ("Suomen kieli – Suomen mieli – Suomen luonto – Suomen lippu" – "Finnish language – Finnish mindset – Finnish nature – Finnish flag"). In July 2011 Hirvisaari stated that the killings in Oslo on 22 July 2011, by right-wing extremist Anders Behring Breivik (Fjotolf Hansen), were a side-effect of Norway's immigration policies.
ellauri064.html on line 351: Rakenteeltaan ja kerrontateknisesti teos on perinteinen. Se on lukijalle helppoa ja turvallista. Ei tarvitse tarkkailla kertojan vaihdoksia eikä aikatasojen muutoksia tai miettiä, onko tässä nyt kyse "tositapahtumista" vai kenties unesta tai kuvitelmista fiktion sisällä. Aivan toista siis kuin Jaakko Juonikkaan yilijuonikas juonenkuljetus. Ajattelin kirjaa lukiessani usein, että tämän tietomäärän lukisin mieluummin lintukirjasta. Fiktio tuntui tässä jotenkin päälleliimatulta. Usein tuli ikävä Mika Waltaria. (Siis tää on Arnkilin kirjan arvostelusta :).
ellauri064.html on line 358: The Network for Dialogical Practices is an open platform for researchers, students and practitioners who want to help people in distress by full presence, responsiveness and human connection. The European Network for open dialogical practices started in 2008 to care for the legacy of Tom Andersen, Gianfranco Cecchin and Michael White who all passed away shortly one after another and to preserve their voices for the future generations.
ellauri064.html on line 370: GTA V: Grand Theft Auto V is a 2013 action-adventure game developed by Rockstar North and published by Rockstar Games. It is the first main entry in the Grand Theft Auto series since 2008´s Grand Theft Auto IV.
ellauri064.html on line 469: Teorioiden mukaan uuden maailmanjärjestyksen käyttämiä menetelmiä totalitaristisen järjestelmän käyttöönoton turvaamiseksi ovat muun muassa informaation kontrolloiminen, kansalaisten joukkovalvonta, kielenkäytön hallitseminen, sananvapauden rajoittaminen, kemikaalinen kontrolli ja väestön vähentäminen. Monelle tällaiselle toimenpiteelle on saatu vähemmän tiedonhaluisten kansalaisten tuki kutsumalla niitä ”suojeluksi” terrorismilta, rikollisuudelta tai tautiepidemioilta. Väestön harventaminen on kyllä varmin tie harvainvaltaan.
ellauri064.html on line 475: Juutalaiset nääs suunnittelivat länsimaisen kristityn yhteiskunnan alistamista. Suunnitelmiin kuului maailmantalouden romahduttaminen ja poliittisen järjestyksen horjuttaminen sosialismin ja anarkismin avulla. Tärkein keino oli lehdistön, rahalaitoksen ja poliittisten instituutioiden haltuunotto kullan ja rahan avulla. Euroopan maita lietsottaisiin sotimaan keskenään, ja uskonto korvattaisiin ”aritmeettisesti lasketuilla materiaalisilla tarpeilla”. Moraalin turmelijoina toimisivat alkoholi ja pornografia. Ei siis ihan päätön ajatus, mutta kuka uskoo että ahne juutalainen peukuttaisi omaisuuden jakoa? Eikös jenkkijutkut justiinsa kampanneet punakoneen kapitalismin avulla?
ellauri064.html on line 495: Entä voidaanko Iso-Britannian nettohiilipäästöt nollata seuraavan 6 vuoden aikana ilman julkisen ja yksityisen talouden romuttamista? Energia- ja ilmastotiedustelun laitos, mikä tukee järjestön voimakkaita ilmastotoimenpiteitä ja vaatimuksia, sanoi vuoden 2025 takarajan olevan ”tavoite, jota ei olisi mitään mahdollisuutta toteuttaa teknisesti, ekonomisesti ja poliittisesti”. Laitos laski, että se vaatisi lentoliikenteen lakkauttamisen, 38 miljoonan bensiinillä ja dieselillä kulkevan auton poistamisen maanteiltä ja 26 miljoonan kaasukattilan sammuttamisen. Ehkä tämä on juuri elokapinoitsijoiden nimenomainen tavoite: palauttaa mellakoiden, anarkian ja ekoterrorismin avulla koko kehittynyt sivilisaatio takaisin kivikauteen. Radikaalit luonnonsuojelijat ovat puhuneet tällaisen puolesta jo vuosikymmeniä. Ekofasisti Pentti Linkolan mukaan ”kaikki mitä olemme kehittäneet viimeisen sadan vuoden aikana pitäisi hävittää.” Earth First -järjestön perustaja Dave Foreman kirjoittaa: ”Meidän tulee tehdä tästä turvaton ja karu paikka kapitalisteille ja heidän projekteilleen… meidän tulee vaatia takaisin maantiet ja auratut maat, pysäyttää patojen rakentaminen, repiä alas olemassaolevat padot, vapauttaa kahlitut joet ja palauttaa erämaaksi miljoonia eekkereitä nykyisin asutettua maata.”
ellauri065.html on line 10: font-family: 'UnifrakturMaguntia';
ellauri065.html on line 11: src: url(http://grapson.com/fonts/UnifrakturMaguntia.ttf);
ellauri065.html on line 55: Syksyllä 2015 Evitskogiin avattiin tilapäinen vastaanottokeskus, johon majoitettiin 260 turvapaikanhakijaa. Vastaanottokeskus perustettiin KN-keskuksen tiloihin, joka oli aiemmin majoittanut lähinnä virolaisia komennusmiehiä. Rakennus on alkujaan rakennettu 1970-luvulla TVK:n koulutuskeskukseksi. Kukahan oli istuttanut koiranheiden sen pihalle. Oliko lakupelle bingobangolandiasta. Hyötytataariko vaiko haittatataari. Vaiko pakoloinen. Matu koijaa, kela hyysää.
ellauri065.html on line 114:
Tämän työn varjopuolia on kun jostain sivulta tungetaan päähäni ajatuksia ja motiiveja, joita siellä ei ole. Olli Ainolan käsittämätön kirjoitus Iltalehdessä tänään on siitä esimerkki. Hänen mukaan vallitsee syviä ristiriitoja minun ja Erkki Tuomiojan ja oikeastaan koko eduskunnan välillä. Olen toiminut hyvässä yhteistyössä Erkki Tuomiojan kanssa hänen ulkoministeriaikanaan ja olemme myös sen jälkeen pitäneet tiivistä keskusteluyhteyttä, jota arvostan. Erimielisinä emme koskaan ole eronneet eikä sellaista ole nytkään ilmassa. Olen korostanut eduskunnan merkitystä viimeisen sanan sanojana myös ulko- ja turvallisuuspolitiikan kysymyksissä. Tiiviillä yhteydenpidolla valiokuntiin olen halunnut luoda eräänlaista planetaarista talvisuojakatetta myös omille toimilleni ja ymmärtääkseni myös valiokunnissa on arvostettu tätä, moni on sen julki sanonutkin. Noissakaan tapaamisissa ei ole tullut esiin mitään erimielisyyksiä. Yhteydenpitoa tulen myös jatkamaan. Ainolalle tarjottiin tilaisuutta keskustella kanssani asian tarkentamiseksi. Ikävä kyllä hän ei tarjoukseen tarttunut.
Pahoittelemme aiheuttamaamme häiriötä. Olemme hyvällä asialla. Rakennamme maailman parasta miljöötä.
ellauri065.html on line 608: Vasemmiston, tai siis “marxismin”, vihasta huolimatta kirjassa huomautetaan, että konservatiiveilla ja vasemmistolla on paljon yhteistä. Vasemmistolaisten voisi olla syytä miettiä, onko huomiossa mitään perää. Kun viholliset ylistävät sinua, tarkista kantasi. Perinteistä vasemmistoa yhdistää konservatiiveihin alistaminen yhteisölle, valtiollisten hierarkioiden ylläpitäminen, työmoraalin ja kurin pitäminen sekä yleinen ihmisten kontrollointi ja rajoittaminen esimerkiksi maahanmuutossa, sosiaaliturvassa ja päihdepolitiikassa.
ellauri065.html on line 635: Bio: I am a victim of Cointelpro/ Organized Gang Stalking in Southern California. This includes Community-based harassment, Group Stalking, Workplace mobbing, Psychological abuse/torture/menticide, sexual harassment, noise harassment, Remote Neural Monitoring, Directed Energy/ EMF weapons, Illegal surveillance in public and private, Illegal entry inside my home and car, Medical and Psychiatric fraud, Vandalism and theft of my personal property, Law Enforcement and local city govt. corruption.
ellauri066.html on line 10: font-family: 'UnifrakturMaguntia';
ellauri066.html on line 11: src: url(http://grapson.com/fonts/UnifrakturMaguntia.ttf);
ellauri066.html on line 75: No, tiedä häntä, heilutatko koiraa, mutta luonnosta ja luonnossa olemisesta Vuorela perspiraationsa ammensi. Teokseen Runot (toinen, laajennettu painos; WSOY, 1979) on poimittu Vuorelan runoja yhdeksästätoista kokoelmasta, turhankin perusteellinen katsaus runoilijan tuotantoon siis.
ellauri066.html on line 152: Uuskritiikki on kyseenalaistettu jo vuosikymmeniä. René Wellek ja Austin Warren esittivät Kirjallisuudenteoriassaan (Theory of Literature, 1949), että kirjallisuudentutkimuksen tarkoituksena on keskittyä teoksien tulkintaan eikä tekijöihin.
ellauri066.html on line 185: Lokaan vetäminen oli eurooppalaisten modernistien leipälaji, mutta siinäkin joukossa 23-vuotias Hellaakoski osoittautui eturivin rienaajaksi. Tämän vimmaisen suorituksensa modernismin esitaistelijana jo vuonna 1916 keski-ikäinen Hellaakoski – ilmeisesti häveliäisyyttään – piilotti 1940-luvulla.
ellauri066.html on line 224: tura.com/p/1955031/sp/195503100/playManifest/entryId/1_rase4nsh/protocol/https/format/url/flavorIds/0_kfb6h1h4/a.mp3?uiConfId=46801143&playSessionId=cea1b9be-b2cd-e6b1-9bf0-156490c54ce7:9629eb74-85be-b53c-9ac7-a94bdce681bc&referrer=aHR0cHM6Ly95bGUuZmkvYWloZS9hcnRpa2tlbGkvMjAwOC8xMi8xMS9hYXJvLWhlbGxhYWtvc2tpLWhhdWVuLWxhdWx1&clientTag=html5:v1.2.0" >Hauki paasaa
ellauri066.html on line 257: However, in scripture Rachel became fertile eventually and bore Jacob two biological children, Benjamin and Joseph. This aspect of the story, which is not in the show, actually makes Gilead's handmaid/forced surrogate system seem even more cruel and archaic and emphasizes even more the barbarity and evil of the despotic dogma that is the basis of the theocratic Gilead regime."
ellauri066.html on line 346: Paras rintakuva kirjailijasta on Boris Kachkan 2013 vulture.com essee “On The Thomas Pynchon Trail.” Vaikka se on lyhkänen (Tompan skaalalla), se on lähinnä elämäkertaa mitä meillä on. Haistatteluista ei toivoa, paizi vähän Bruce Springsteenin saxofonistin elämäkerrassa. Clemonsin kirjassa novelisti viehkosti selittää että se on piileskellyt (paizi sitä että on paranoidi) sixi että se on Proustin kannalla contre Sainte-Beuve: kirjojen pitäisi puhua omasta puolestaan. Toisin sanoen, vanhaa kunnon "luota taiteeseen, älä taiteilijaan" puppua.
ellauri066.html on line 360: Is Pynchon’s equation of motion a standard differential equation used by specialists to calculate the path of a rocket’s flight or to control its yaw? No: Pynchon’s equation does not resemble anything one might reasonably expect. […] Not only are most of the symbols in Pynchon’s equation obscure, but the general structure of the terms in the equation also makes it impossible to identify with one or other of the equations describing the position and orientation of a rocket in flight. This equation, then, is not a genuine mathematical expression in this context. It may appear authoritative to the layperson, but it is unlikely to fool a rocket scientist. (Schachterle/Aravind, 2001: 162)...
ellauri066.html on line 387: Siit mie piän Pynchonin kirjasessa että sodan loppuminen on aika pikku tapahtuma kotirintaman henkilöiden kannalta. Kaikki rynnistävät joukolla nylkemään sakemanneja. Koko kirjassa on kyse enempi raketin ryöväyxestä sakuilta kuin Lontoon pommituxista. Samoilla raketeilla jenkkimaa pitää yhä yllä kauhun ylipainoa. Ei turhaan nide ole omistettu Wernher von Braunille.
ellauri066.html on line 440: No one drives the locomotive, Veturia ei aja kukaan
ellauri066.html on line 458: Pynchon Press has been serving Western Massachusetts Businesses with Commercial Printing Services for over 50 years. We have a long standing history as a printer that you can trust in, with deep ties to the community. Print is in our blood. We’ve recently relocated our print shop from our original location in Springfield, MA to a new building on Grattan Street in Chicopee, MA. This new location gives us better capacity to handle your print jobs. We have made considerable investment into digital printing presses which allows us to produce beautifully printed full color print jobs with incredible turn around. Smaller run print jobs for booklets and flyers can be ordered. The days of having to order 1000 of something you only need 100 of are over. If you can design it, we can print it. We’ve been a trusted printer for customers throughout Western Massachusetts and Northern CT. Our quality printing services speak for themselves. When you are looking for a printer for your next print job, contact Pynchon Press, the local printer you can trust your printing to.
ellauri066.html on line 474: The word is mentioned in some early dictionaries, but there is little or no evidence of actual usage until it was picked up by various "interesting word" websites around the turn of the millennium.
ellauri066.html on line 516: The Book of Proverbs mentions an emotion similar to schadenfreude: "Rejoice not when thine enemy falleth, and let not thine heart be glad when he stumbleth: Lest the LORD see it, and it displease him, and he turn away his wrath from him." (Proverbs 24:17–18, King James Version). Jutkut on eteviä schadenfreudessa, kun ne on niin usein olleet häviäjiä. Esim The Bob Dylan 1965 song "Like a Rolling Stone" is an expression of schadenfreude in popular culture.[original research?]
ellauri066.html on line 520: During the seventeenth century, Robert Burton wrote in his work The Anatomy of Melancholy, "Out of these two [the concupiscible and irascible powers] arise those mixed affections and passions of anger, which is a desire of revenge; hatred, which is inveterate anger; zeal, which is offended with him who hurts that he loves; and ἐπιχαιρεκακία, a compound affection of joy and hate, when we rejoice at other men's mischief, and are grieved at their prosperity; pride, self-love, emulation, envy, shame, &c., of which elsewhere."[37]
ellauri066.html on line 522: The philosopher Arthur Schopenhauer mentioned schadenfreude as the most evil sin of human feeling, famously saying "To feel envy is human, to savor schadenfreude is diabolic." Sen voi hyvin uskoa, Artturi on tyypillinen kateellinen paskiainen, joka inhoo erikoisesti sitä, että muut on sille vahingoniloisia.
ellauri066.html on line 545: Pynchon tekee pilkkaa Karl Marxista. Sen poliittiset esikuvat on Tomppa-kaima ja Groucho-veli. Vitut Hömppä turhaan mätkit Eurooppaa, sä et ole kuin rimpulampi etova jälkimaku vanhasta maailmasta, samaa sieltä rodeen nakattua matupersu hihhuli intiaanintapposukua. On kiva mätkiä kolonialismista sakemanneja (jotka oli siinä pelkkiä vastaantulijoita, kohta 3.3. alla) niin oman porukan rikoxet voi sit unohtaa. Ja hei Tom, kielellinen huomautus: ei Euraasiassa ole kanjoneita, ei edes Epsanjassa. Se tarkoittaa täälläpäin putkea. Ällöttävää kulttuurista appropriointia.
ellauri066.html on line 752: Nicholas Aylott, a professor of political science at Södertörn University, believes cultural norms may have helped to combat the virus too.
ellauri066.html on line 761: Sweden’s short summer is over and city dwellers are returning from their holiday cabins to their jobs and schools.
ellauri066.html on line 762: There may be more Covid spikes. Just don’t expect a lockdown U-turn from iceman Tegnell. He is planning a bike tour through Sweden in search of surviving nurses. It worked in Kongo-Kinshasa, why would it not work in Sweden.
ellauri066.html on line 794: – Olemme keskustelleet matkan jälkeisestä seulonnasta mutta todenneet, ettei se ole tarpeellista. On tärkeää, ettemme käytä sairaanhoidon resursseja turhaan, huomauttaa Tegnell Aftonbladetissa.
ellauri066.html on line 808: – On turha kuvitella, että kokonainen maa voisi välttää tämän. Se ei onnistu, sen tiedämme taudista.
ellauri066.html on line 810: Tegnell arvioi, että rajojen sulkemisella voidaan korkeintaan hidastaa taudin leviämistä joitakin päiviä tai viikkoja. Se on hänen mielestään turhaa.
ellauri066.html on line 836: 21.5.2020 Lähes 4 000 on kuollut koronaan Ruotsissa. Kesälomat lähenevät, ja Ruotsin naapurimaat ovat huolissaan siitä, että ruotsalaisturistit voisivat levittää tartuntaa.
ellauri066.html on line 838: – Kun kesä tulee, meillä voi olla jo niin suuri immuniteetti Ruotsissa, että ruotsalaiset turistit ovat turvallisempia kuin muut, Tegnell sanoi uutistoimisto TT:lle.
ellauri066.html on line 840: Lisäksi hän huomauttaa, että italialais-, ranskalais- tai brittituristit eivät tuoneet tartuntaa Ruotsiin tai muihin Pohjoismaihin. Ulkomailla matkustaneet ruotsalaiset toivat koronan mukaan Ruotsiin.
ellauri066.html on line 910: She wrote to me to say that Tegnell and his colleagues “have acted too late and too little which has led to over 12000 people premature death including my husband. He would have lived without Corona!”
ellauri066.html on line 932: A professor of public-health and management at Yale, told me protections that seemed important may turn out, after long-term study, to have been less effective than we thought. “Due to the developments we see, we even need to use measures where evidence of effect is low,” Tegnell says now.
ellauri067.html on line 10: font-family: 'UnifrakturMaguntia';
ellauri067.html on line 11: src: url(http://grapson.com/fonts/UnifrakturMaguntia.ttf);
ellauri067.html on line 46: Nyt alkaa selvitä! Pintti on jotain jota mänkkiin pitää sekoittaa. Sitä ei kaikki tiedäkään. Ollaan lasitehdasmiljöössä. Tommi tekee hyvin tarkkaa esiselvitystyötä jokaiseen kirjaansa. Ne on vähän kuin lähihistoriallisia romaaneja. Juu, pintti on lasinpuhalluxessa syntynyttä rikkinäistä jätelasia (s. 20). Runoilijasiskoa harmitti, että Tommi ehti julkaista lasitehdasmiljöökirjan ensixi. Muakin vitutti se Jiipekka Mäkelän turaus Hunanin lähetyssaarnaajista. Vaikka siinä oli vaan se ämmä vasta jostain 30-luvulta. Silti vittu. Noita Mäkeliä on satusetiä kuin salpausselällä.
ellauri067.html on line 140: Gravity´s Rainbow by Thomas Pynchon begins with a quotation from von Braun: "Nature does not know extinction; all it knows is transformation. Everything science has taught me, and continues to teach me, strengthens my belief in the continuity of our spiritual existence after death."
ellauri067.html on line 145: Erityisesti hän oli Apollo-ohjelman kuuraketti Saturn V:n pääsuunnittelija.
ellauri067.html on line 152: Von Braun had a charismatic personality and was known as a ladies´ man. As a student in Berlin, he would often be seen in the evenings in the company of two girlfriends at once. Mom did not approve of roturiers. She had better things in mind.
ellauri067.html on line 154: During his stay at Fort Bliss, von Braun proposed marriage to Maria Luise von Quistorp (born June 10, 1928), his maternal first cousin, in a letter to his father. He married her in a Lutheran church in Landshut, Germany on 1 March 1947, having received permission to go back to Germany and return with his bride. He was 35 and his new bride was 18. Shortly after, he became an evangelical Christian. He returned to New York on 26 March 1947, with his wife, father, and mother. On 8 December 1948, the von Brauns´ first daughter Iris Careen was born at Fort Bliss Army Hospital.
ellauri067.html on line 227: Tom kirjoitti käsin pienellä siistiltä piiperryxellä millimetripaperille puolixi textaten. Aika mielipuolista. Pulizer jäi saamatta kun Pulitzer board vetoed the jury´s recommendation, describing the novel as "unreadable", "turgid", "overwritten", and in parts "obscene".
ellauri067.html on line 236: Who should not be confused with the British horticulturalist, Alan Bloom.
ellauri067.html on line 270: Traversing a wide range of trivia, Gravity´s Rainbow transgresses boundaries between high and low culture, between literary propriety and profanity, between boredom and porn, and between popular science and speculative metaphysics.
ellauri067.html on line 275: Fields tunnetaan pulleasta vartalosta, turpeasta naamasta ja perunanenästä sekä ilkeiden sutkausten heittelystä. Aiheina viina, nais -ja lapsiviha. Fieldsin alkoholinkäyttö haittasi hänen elokuva- ja näyttämöuraansa ja lopulta koitui kuolemaksi kun mahalaukku halkesi.
ellauri067.html on line 347: Hererot oli ne saku Lotharin nitistämät notmiit Namibiassa, josta oli Jatkosota-extrassa. Pynchon puhuu hyvinkin rumasti neekereistä ja haaveilee niiden kanssa pyllyhommista. Sen se on näkönenkin kyllä. mba rara m´eroto ondyoze ... mbe mu munine m´oruroto ayo u n´omuinyo: "he was shining in my dream as if he were alive". Otyikondo: "bastard" or "mulatto". outase: "large, newly laid cow turd". Shufflin´ Sam oli peli, jossa yritetään ampua neekeri ennenkuin tämä ehtii aidan yli varastamansa vesimelonin kanssa (s.719). Todellinen haaste kaikenikäisten tyttöjen ja poikien reflexeille. I can´t breathe, vikisee Shufflin´ Sam. Varo, se vaan teeskentelee. Meinaan tehdä yhdestä semmoisesta perkeleestä pesukarhulakin, eikä varmaan tarvize selittää mikä osa roikkuu takaraivolla, häh? (s. 722) Luutaa kummempaa kapinetta ei nekrujen käteen tarvize antaa.
ellauri067.html on line 384: What Does the Triskelion Symbol Mean? Derived from the Greek word "Triskeles" meaning "three legs", the Triskele or Triple Spiral is a complex ancient Celtic symbol. Often referred to by many as a Triskelion, its earliest creation dates back to the Neolithic era, as it can be seen at the entrance of Newgrange, Ireland. The Triskele gained popularity in its use within the Celtic culture from 500BC onwards. This archaic symbol is one of the most convoluted to decipher as symbolists believe it is reflective of many areas of culture from the time. Huoh. Vitun symbolistit. Seinän töhrijät. Nuijia. Kirkkovene ja Jallu luuraa on selkeämpiä.
ellauri067.html on line 388: By the time World War II comes, as with most other comics of the time, the Hop Harrigan comic has World War II themed adventures as Hop, Tank and Prop join the US Army Air Corps in service of the war effort.
ellauri067.html on line 424: Krafft-Ebing considered procreation the purpose of sexual desire and that any form of recreational sex was a perversion of the sex drive. "With opportunity for the natural satisfaction of the sexual instinct, every expression of it that does not correspond with the purpose of nature—i.e., propagation,—must be regarded as perverse."
ellauri067.html on line 448: Imipolex, in addition to being a pun (imitation pole: Last year an imitation pole that claimed to have a load rating of 300kgs snapped mid-performance. The pole dancer was severely injured and may never walk again because she fractured her pelvis & spine), "obviously" stems from a combination of "imido" with a near-reversal of "explode".
ellauri067.html on line 450: Structure of a representative imido complex (py = pyridine, CMe3 = tert-butyl).
ellauri067.html on line 473: The first residential house in America to be electrified was J.P. Morgan’s. The work was done by Thomas Edison. So how did Morgan say thanks to the guy who gave him the first home in America with electricity? He screwed Thomas Edison out of his own company. Welcome to the game of 1890s venture capital.
ellauri067.html on line 493: Book reviewers have a long history of attacking Pynchon for his flat characters. Roger and Jessica are susceptible to this criticism. Neither is given much of a history. We don’t know where they grew up or who their parents were. This is one of the great failings of... what to call it? "middlebrow" is antiquated... anyway, a very common kind of criticism (common in the Anglo-American world, anyway), and it affects how authors write (which is one reason I read mainly Russian literature these days). I don't need to know "where they grew up or who their parents were" and I don't much care, unless, of course, you write about it brilliantly because that´s truly what you want to focus on, as opposed to "welp, better provide a plausible background for my characters so the reader will believe they're behaving this way." Just write good sentences in a good and surprising order. Two people have fallen out of love? I don't care if it's because one of them has mommy issues or the other was bullied as a child—people fall out of love all the time, for any reason or none, just tell me what they do about it, and in language that makes me want to keep reading! Teoxet on tärkeät, vähät elämästä. En jaxa luontokuvauxia, hyppään ne heti yli.
ellauri067.html on line 500: ...The first piece to provide substantial information about Pynchon´s personal life was a biographical account written by a former Cornell University friend, Jules Siegel, and published in Playboy magazine. In his article, Siegel reveals that Pynchon had a complex about his teeth and underwent extensive and painful reconstructive surgery, was nicknamed "Tom" at Cornell and attended Mass diligently, acted as best man at Siegel's wedding, and that he later also had an affair with Siegel's wife. Siegel recalls Pynchon saying he did attend some of Vladimir Nabokov's lectures at Cornell but that he could hardly make out what Nabokov was saying because of his thick Russian accent. Siegel also records Pynchon's commenting: "Every weirdo in the world is on my wavelength", an observation borne out by the crankiness and zealotry that has attached itself to his name and work in subsequent years.
ellauri067.html on line 502: Pynchon´s early story Low-lands contains general immaturity, and racist, sexist and proto-Fascist talk. It´s his own voice in Pig Bodine, a notoriously bigoted and asinine sailor who recurs in later novels. The claims of racism and proto-Fascism are hardly substantiated, while the misogyny is pervasive. Women are considered as semi-inanimate objects upon which men have a right (or even a duty) of possession, imposition or defilation.
ellauri067.html on line 534:
ellauri067.html on line 535:
ellauri067.html on line 544: Gravity´s Rainbow is a 1973 novel, first published by Viking Press, by American writer Thomas Pynchon. The narrative is set primarily in Europe at the end of World War II, and centers on the design, production and dispatch of V-2 rockets by the German military. In particular, it features the quest undertaken by several characters to uncover the secret of a mysterious device named the "Schwarzgerät" ("black device"), slated to be installed in a rocket with the serial number "00000".
ellauri067.html on line 550:
ellauri067.html on line 562: Infantiilia touhua. Kaunokirjallista Superman tattoota. Tästä voi vakavissaan innostua vain Teräsmies sarjakuvien, turzel piirrettyjen ja sotahorror-b-leffojen ystävät, wagneriaanit ynnä muut kaappiuskovaiset. Pelkäxi läpäxi 1000s on aika pitkälti. Kato nyt tätäkin listaa Pynchonin mielikuvituskavereista:
ellauri067.html on line 579: During World War II, Prokosch was a cultural attaché at the American Legation in Sweden. He spent most of the remainder of his life in Europe, where he led a peripatetic existence. His interests were sports (tennis and squash), lepidoptery, and the printing of limited editions of poems that he admired.
ellauri067.html on line 583: The publication of Voices: A Memoir in 1983, advertised as a record of his encounters with some of the century´s leading artists and writers, returned Prokosch to the limelight. His early novels The Asiatics and The Seven Who Fled were reissued to much public acclaim. In 2010, Voices was shown to be almost wholly fictitious and part of an enormous hoax.
ellauri067.html on line 593: The letter is a direct adoption of Old Italic (Etruscan or Latin) s (𐌔), ultimately from Greek sigma (Σ). It is present in the earliest inscriptions of the 2nd to 3rd century (Vimose, Kovel).
ellauri067.html on line 597: Jossakin Tomin elämän varhaisvaiheen huoneessa johon hänellä ei ole enää pääsyä on jotakin hyvin pahaa. Hänelle on tehty jotakin, ehkä Winthrop setä on pannut perseeseen pikku Tomia. Masturbatorinen juhlapelkomieli oli tuloksena.
ellauri067.html on line 604: School Days School Days is an American popular song written in 1907 by Will D. Cobb and Gus Edwards. Its subject is of a mature couple looking back sentimentally on their childhood together in primary school.
ellauri067.html on line 606: Come Josephine In My Flying Machine is a popular song with music by Fred Fisher and lyrics by Alfred Bryan. First published in 1910, the composition was originally recorded by Blanche Ring and was, for a time, her signature song. Ada Jones and Billy Murray recorded a duet in November 1910, which was released the following year. There have been many subsequent recordings of the pop standard.
ellauri067.html on line 608: A Hot Time in the Old Town, also titled as "There’ll Be a Hot Time in the Old Town Tonight", is an American popular song, copyrighted and perhaps composed in 1896 by Theodore August Metz with lyrics by Joe Hayden. Metz was the band leader of the McIntyre and Heath Minstrels. The song was a favorite of the American military around the start of the 20th century, particularly during the Spanish–American War and the Boxer Rebellion. The tune became popular in the military after it was used as a theme by Teddy Roosevelt´s Rough Riders.
ellauri069.html on line 10: font-family: 'UnifrakturMaguntia';
ellauri069.html on line 11: src: url(http://grapson.com/fonts/UnifrakturMaguntia.ttf);
ellauri069.html on line 40: Postmodernism is the Swiss Army knife of critical concepts. It’s definitionally overloaded, and it can do almost any job you need done. This is partly because, like many terms that begin with “post,” it is fundamentally ambidextrous. Postmodernism can mean, “We’re all modernists now. Modernism has won.” Or it can mean, “No one can be a modernist anymore. Modernism is over.” People who use “postmodernism” in the first, “mission accomplished,” sense believe that modernism—the art and literature associated with figures like Picasso and Joyce—changed the game completely, and that everyone is still working through the consequences. Modernism is the song that never ends. Being postmodernist just means that we can never be pre-modernist again. People who use it in the second sense, as the epitaph for modernism, think that, somewhere along the line, there was a break with the assumptions, practices, and ambitions of modernist art and literature, and that everyone since then is (or ought to be) on to something very different. Being postmodernist means that we can never be modernist again.
ellauri069.html on line 42: Modern art didn’t abandon the world, but it made art-making part of the subject matter of art. When (in the second account) did a break occur? It happened when artists and intellectuals stopped respecting a bright-line distinction between high art and commercial culture. Modernist art and literature, in this version of the story, depended on that distinction to give its products critical authority. Modernism was formally difficult and intellectually challenging. Its thrills were not cheap. But there were cheap thrills out there, a vast and growing mass of products manufactured to stroke the senses and flatter the self-images of their consumers. This bubble-gum culture wasn’t just averse to the spirit of high art. It was high art’s reason for being.
ellauri069.html on line 49: Jossakin täällä on Texti (h.k.) joka tulee hajottaa osiinsa, varustaa selityxin ja huomautuxin ja masturboida (huoh) kunnes se on löysäxi rutistettu... ja mehän oletimme - natürlich! - että tämä pyhä Texti oli yhtä kuin Roketti, ... (hererohöpöhöpöä) ... meidän Tooramme. (s. 670) Tällästä pakko-oireista nikertelyä se on, postmodernismi nimittäin. Alaviitteiden alaviitteitä. Hypodermisiä hyperlinkkejä.
ellauri069.html on line 56: The one who kept them all on guard was the father, and he seems to have been a piece of work. Donald, Sr., had studied architecture at Penn, and he was a committed modernist, an acolyte of Setä Mies, Le Corbusier, Saara Aalto, and Esa Saarinen. He designed his own home, including the interiors, and if he couldn’t find something that suited his taste—a rug or a piece of furniture—he manufactured it himself.
ellauri069.html on line 59: Barthelmes were Catholics; some lapsed, some not, and then to the University of Houston, where his father was a professor in the architecture department, but from which he dropped out.
ellauri069.html on line 67: Their memoir is an attempt to understand their gambling obsession as a way of coping with guilt over his death. “The addiction to gambling, with the unsuccessful struggles to break the habit and the opportunities it affords for self-punishment, is a repetition of the compulsion to masturbate,” Freud says in “Dostoevsky and Parricide”; “the relation between efforts to suppress it and fear of the father are too well known to need more than a mention.” No one believes Freud anymore, of course. A great deal of his writing is, at one level of explicitness or another, about the authority of fathers and the struggle for autonomy. (And Barthelme was a close reader of Freud.)
ellauri069.html on line 87: Barthelme vietti elämänsä 8 viimeistä vuotta kurkkusyöpäsenä takas Houstonissa saatuaan potkut New Yorkerista kai. Sen elämäkerturi Daugherty oli sen luovan kirjoituxen kurssin oppilaita siellä. Se kuoli 58-vuotiaana 1989. Varmaan poltti piippua. Ceci n'est pas une pipe.
ellauri069.html on line 89: Barthelme believed himself to be working in the tradition of Joyce and Samuel Beckett, and that his appropriation of popular, commercial, and other sub-artistic elements (instruction manuals, travel guides, advertisements, sentences from newspaper articles, and so on) in his writing was done as a means of making literature, not subverting it or announcing its obsolescence. Daugherty thinks that many people have got Barthelme wrong.
ellauri069.html on line 93: It can certainly look, in short, as though Barthelme, like Warhol, were simply dropping the question of whether something counts as literature or not, since markers of the literary are impossible to find in his writing. The high-art traditionalist has no place to hang his beret. Daugherty’s purpose is to convince us that this was not Barthelme’s intention.
ellauri069.html on line 111: He also believed that one of the things deadening our responses was mass culture. “I believe that’s the place artists are trying to get to, and I further believe that when they are successful, they reach it... an area somewhere probably between mathematics and religion, in which what may fairly be called truth exists.” He was an enemy of television. He was a serious jazz buff. It took him a while to become interested in rock. Daugherty is right. He was a postmodernist in the first sense.
ellauri069.html on line 113: No musta totuuxia on turha haistella uskontoa läheltäkään.
ellauri069.html on line 115: “The aim of literature,” says a character in “Florence Green Is 81,” one of Barthelme’s first published stories, “is the creation of a strange object covered with fur which breaks your heart.”
ellauri069.html on line 178: Hoagy Carmichael: Hoagland Howard " Hoagy " Carmichael (November 22, 1899 - December 27, 1981) was an American singer, songwriter, and actor. American composer and author Alec Wilder described Carmichael as the "most talented, inventive, sophisticated and jazz-oriented of all the great craftsmen" of pop songs in the first half of the 20th century.
ellauri069.html on line 207: Dr. Fu Manchu is a fictional character first featured in a series of novels by English author Sax Rohmer during the first half of the 20th century and later extensively in cinema, television, radio, and comics.
ellauri069.html on line 209: "Imagine a person, tall, lean and feline, high-shouldered, with a brow like Shakespeare and a face like Satan, ... one giant intellect, with all the resources of science past and present ... Imagine that awful being, and you have a mental picture of Dr. Fu-Manchu, the yellow peril incarnate in one man." –The Insidious Dr. Fu Manchu
ellauri069.html on line 230: Gilbert ja Sullivan: Mulla on joku kirja niiden lyriikoista. Sullivan nikersi sävelmät ja Gilbert nakersi sanat. Sullivan's dislike of what he considered the artificial nature of Gilbert's plots led to their split.
ellauri069.html on line 344: Osassa 4, jaxot tulevat lisääntyvästi erillisixi Laiskixen tarusta ja muista pääähenkilöistä. On lyhyitä satuja kuolemattomasta polttimosta (Byron Sipuli), pari kamikaze pilottia, amfetamiinin-hullaannuttama parturi, ja futuristinen Rokettistadi, muun muassa.
ellauri069.html on line 348: Roger Mexiko, Aliluti Morituri (Te Salutant, LOL), Carroll Eventyr, and Thomas Gwenhidwy (sori näitä ei kai ole mainittu) laskeskelevat et Blicero (onko tätäkään häiskää mainittu?) laukaisi 00000 rokettinsa todellista pohjoista kohti (siis Joulupukin maata). Loppupeleissä loput Bliceron juonesta paljastuu. Gottfried (mainizinko jo?) oli roketin 00000 lastina. Das Schwarzgerät eliskä "musta laatikko" oli erikoinen kehto ImupeukkuG-muovista, missä oli Gottfried. Se 00000 vaati ohjausmuuunnoxia ja muita asetuxia koska se kantoi Gottfriediä. Radiozydeemi mahdollisti Bliceron puhua Gottfriedille roketissa, mutta mikään lähetin ei kantanut Gottfriedin ääntä takaisin Blicerolle. Roketti laukastiin, tappaen Gottfriedin.
ellauri069.html on line 382: Viittailematta tän enempää sivistyneesti Melvilleen (tai toiseen koprofiiliin Joyceen), Nipsun Kosmos-ravintolan jumala näyttäis olevan T.S. Eliot (poliittiset näkemyxetkin saattaa mätsätä paremmin kuin tää kriitikko edes aavistaa) - tää on tämmöstä jättömaata tämäkin: turhaa kaivelua roippeissa jonkun tyhmän armon tai lunastuxen perässä. Eliskä meillä on tässä taas pahasta omastatunnosta kärsivä pieni syntinen joka kylpee iloisen syyllisesti plödässä ja runkussa ja ezii sitten armopsuihkua. Tää premissinä, voix tästä tullakaan mitään järkevää? (No aaltopeltikatolisia ovat molemmat, ei siis ihmekään.) Pahinta kaikesta on häpeä, sanoo joku Hömpän hahmoista s. 697 alalaidassa. Just niin persepää.
ellauri069.html on line 387: Don’t forget the real business of the War is buying and selling. The murdering and violence are self-policing, and can be entrusted to non-professionals. The mass nature of wartime death is useful in many ways. It serves as spectacle, as diversion from the real movements of the War. It provides raw material to be recorded into History, so that children may be taught History as sequences of violence, battle after battle, and be more prepared for the adult world. Best of all, mass death’s a stimulus to just ordinary folks, little fellows, to try ‘n’ grab a piece of that Pie while they’re still here to gobble it up. The true war is a celebration of markets.
ellauri069.html on line 450: Hoblan komlunisti Grels Teir kiertää miesasiaa kuin kissa kuumaa puuroa. Sen tekis mieli sanoa että nyt top tykkänään ja respektiä miehille, muttei uskalla. Et me miehet ei saada osallistua #metoo keskusteluun meidän pitää vaan pitää turpa kii ja kuunnella. Se on uusi outo ja kiusallinen asia. Suutarixi jäi koko sarake.
ellauri069.html on line 457: A: I never thought I would live to see a time when Gravity’s Rainbow would be denigrated and dismissed for lacking sense. This book appeared when I was a freshman at university. It was immediately chosen as part of the reading list for a course in 20th century fiction in English and regarded as important, and it was expected that simple-minded undergraduates should be able to make a serious attempt to engage with the book using heart, faith, skill, and such intelligence as they possessed. As a result, I own a first edition. ;)
ellauri069.html on line 459: As my favourite English teacher in university used to say, “Stop it. Use your intelligence, not your attitude.” If the querent is seriously perplexed by the book, he might want to consult the Wikipedia article on it, which explains the book more or less adequately and also provides pointers to literature on the subject.
ellauri069.html on line 470: Much of the book is about the difficulty of living in the ubiquitous shadow of immanent, instant destruction. How do you live a life with anything like normalcy, if you know that at any moment a V2 rocket you won't hear coming could make that moment your last? Some fall to nihilist "mindless pleasures" (the novel's working title); some play power games; some withdraw from the world; some remain willingly oblivious. Normalcy turns out not to be an option.
ellauri069.html on line 479: Imagine a story that combines Ulysses, Catch-22, The Canterbury tales, Under the Volcano, On the Road and many others. First, there is a huge cast of characters and most times, it is unclear who’s speaking and to whom. A second challenge is getting into the context of the book. The novel demands a vast knowledge of history, geography, music, literature, science, mathematics and occult. Apart from this the book also explicitly deals with profanity, racism, violence, pedophilia, coprophilia and seemingly infinite number of sex scenes. That being said, Pynchon doesn’t throw them arbitrarily and each one of them have a purpose. The main plot itself is set at the end of World War 2 and Europe is in chaos. As new countries and alliances are being formed, so too are new perspectives within the characters. Mental state being broken down, people making poor choices and actions being justified and helps us see how people tend to live destructively. As if there complexities weren’t enough, Pynchon includes a “postmodern” aspect of the book that leaves the first-time reader confused. Pynchon’s voice is seen through this aspect and a sense of paranoia creeps throughout the book and everything is questioned.
ellauri069.html on line 495: Recently, I got a subscription to Audible and picked up the George Guidall unabridged audiobook of this dense tome. Unabridged, the book took up 37 hours and 21 minutes. Over about 2 months of commutes and air travel, I finally “read” the book. And that will only be the FIRST reading. I probably absorbed maybe 25% of the meaning (generously) but at least got to hear the sections waxing poetic on calculus, aeronautical engineering, and the nature of creating things. There was also an unexpected amount of graphic sex and other wacky perversions, but I guess that was just a bonus.
ellauri069.html on line 588: Backstage Wife is an American soap opera radio program that details the travails of Mary Noble, a girl from a small town in Iowa who came to New York seeking her future. Each episode opened with the announcer explaining:
ellauri069.html on line 609: Of tortures transubstantiate to sky, uuden muodon saavat taivaallisen,
ellauri069.html on line 613: At every turn, at night's foregathering hän, kun yö on kohtaamista täynnä.
ellauri069.html on line 655: Love is nature's way of giving a reason to be fucking
ellauri069.html on line 672: The packaging for the new Cracker Jack returns to prominence the familiar logo of the sailor boy and his dog. Officially, those are Sailor Jack and Bingo -- introduced in 1918 and based on the Rueckheims’ nephew and a stray dog adopted by one of the partners.
ellauri069.html on line 686: Ironically, kettle corn much pre-dates the original Cracker Jack, dating to at least the 18th century, when it’s mentioned in some Pennsylvania Dutch diaries. Cracker Jack was introduced in 1893, sold by brothers Fritz and Louis Rueckheim at the Chicago World’s Fair. The first packaged product was introduced in 1896.
ellauri069.html on line 699: Astro city list of superheroes: Crackerjack (featured) - An egocentric and reckless blowhard with amazing agility and a stiff weapon. Active since 1991. he reflects the disconnect that frequently existed between superheroes' sterling public personas and unappealing private behavior. Possessing no super-powers, he is dedicated to his superhero career to the point of obsession, to the extent of refusing to allow increasing human limitations to curtail his activities.
ellauri069.html on line 714: American poet, novelist, essayist, songwriter, playwright, editor and publisher. Known for his satirical works challenging American political culture. Perhaps his best-kĺnown work is Mumbo Jumbo (1972), a sprawling and unorthodox novel set in 1920s New York that has been ranked among the 500 most important books in the Western canon. Reed´s work has often sought to represent neglected African and African-American perspectives; his energy and advocacy have centered more broadly on neglected peoples and perspectives, irrespective of their cultural origins.
ellauri069.html on line 729:
ellauri069.html on line 730:
ellauri069.html on line 770: The Scarecrow as a representation of American farmers and their troubles in the late 19th century
ellauri069.html on line 785: In fact, Baum proposed in two editorials he wrote in December 1890 for his newspaper, the Saturday Pioneer, the total genocidal slaughter of all remaining indigenous peoples. "The Whites," Baum wrote, "by law of conquest, by justice of civilization, are masters of the American continent, and the best safety of the frontier settlements will be secured by the total annihilation of the few remaining Indians. Why not annihilation?"
ellauri070.html on line 10: font-family: 'UnifrakturMaguntia';
ellauri070.html on line 11: src: url(http://grapson.com/fonts/UnifrakturMaguntia.ttf);
ellauri070.html on line 56: Douglas Fairbanks oli yhdysvaltalainen näyttelijä, käsikirjoittaja, ohjaaja ja tuottaja. Hän esiintyi mykkäelokuvan aikana useissa seikkailuelokuvissa, joista tunnetuimpia ovat Zorron merkki, Kolme muskettisoturia, Robin Hood ja Bagdadin varas. Fairbanksin ensimmäinen vaimo oli Beth Sully ja heillä oli poika Douglas Jr. Fairbanks jätti vaimonsa alkaessaan seurustella Mary Pickfordin kanssa. Hän oli naimisissa Pickfordin kanssa vuodet 1920–1936. Fairbanks oli Charles Chaplinin paras ystävä kuolemaansa saakka.
ellauri070.html on line 58: The Mendoza RM2 was a light machine gun similar to the M1918 BAR manufactured in Mexico by Productos Mendoza, S.A.. Rafael Mendoza have been producing machine guns for the Mexican Army since 1933 and all have been noted for their lightness, simplicity, ease of maintenance, and economic construction without sacrificing reliability.
ellauri070.html on line 144: Korkea Portti on turkixi Babıali, eli paraatiovi. Ottomaanien Capitol Constantinoopelissa. Tässä tarinassa on paljon Donald Trumppia. Trumppi käänsi takkinsa viime hetkessä kun kävi selväxi että Capitoliumin valtauxessa tulee takkiin.
ellauri070.html on line 204: ernst, im ärmlichen Gras, und Hunde haben Natur. niukassa ruohossa hauvelit kykkii ja pissii.
ellauri070.html on line 298: Se vie meidät hyvin pikaseen taas pois tästä kaupungista, joka muistuttaa enemmän baabelia kuin modernia suurkaupunkia. Me mennään, metelin läpi vuosimarkkinoiden kojulle, jossa yhteydessä myös ilotaloihin, missä "rahan sukupuolielin" puuhaa sopimattomuuxiaan. Lankun takana, jonka päällä oleva kirjoitus näyttää sanovan, että aidan takainen ulkopuoli on varattu kuolemaapelkäämättömille ja sen kokeneille, eli tarkoitettu niille, jotka eivät ole työntäneet kuolemaa pois elämästään (kts. tästä myös jollotuxet 1-4), törmäämme erään jolpoin hahmossa nuoreen ruinoon. Syntyy kuiva keskustelu jolpin ja ruinon välille. Jäbä seuraa sitä lyhkäsen matkaa, mutta kääntyy äkäseen takasinpäin. Jäbä arvaa sellaisen suhteen turhuuden.
ellauri070.html on line 315: Skippy is an American comic strip written and drawn by Percy Crosby that was published from 1923 to 1945. A highly popular, acclaimed and influential feature about rambunctious fifth-grader Skippy Skinner, his friends and his enemies, it was adapted into movies, a novel and a radio show. It was commemorated on a 1997 U.S. Postal Service stamp and was the basis for a wide range of merchandising—although perhaps the most well-known product bearing the Skippy name, Skippy peanut butter, used the name without Crosby´s authorization, leading to a protracted trademark conflict.
ellauri070.html on line 342: Their four "concentric" terms are derived from Ezekiel's vision (1:4), "And I looked and behold, a whirlwind came out of the north, a great cloud, and a fire infolding itself, and a brightness was about it..." The "Three Impure Qlippot" (completely Tamei "impure") are read in the first three terms, the intermediate "Shining Qlippah" (Nogah "brightness") is read in the fourth term, mediating as the first covering directly surrounding holiness, and capable of sublimation. In medieval Kabbalah, the Shekhinah is separated in Creation from the Sefirot by man´s sin, while in Lurianic Kabbalah Divinity is exiled in the qlippot from prior initial Catastrophe in Creation. This causes "Sparks of Holiness" to be exiled in the qlippot, Jewish Observance with physical objects redeeming mundane Nogah, while the Three Impure Qlippot are elevated indirectly through Negative prohibitions. Repentance out of love retrospectively turns sin into virtue, darkness into light. When all the sparks are freed from the qlippot, depriving them of their vitality, the Messianic era begins. In Hasidic philosophy, the kabbalistic scheme of qlippot is internalised in psychological experience as self-focus, opposite to holy devekut self-nullification, underlying its Panentheistic Monistic view of qlippot as the illusionary self-awareness of Creation.
ellauri070.html on line 363:
ellauri070.html on line 368: Yhdysvaltojen hyvä naapuri Mexico on luvannut covid-rokotuxet USA:n paperittomille märkäselille ja turvapaikan aaveen näköiselle Julian Assangelle. Tuskin se sinne haluaa, ihan Amerikan naapuriin. Siellä sitä odottaa Capitoliumille pystytetty hirttosilmukka. To the Wall!
ellauri070.html on line 374:
ellauri070.html on line 391: Lisää turinoita nazeista ja homoista. Nipsu innostuu niin yxistä kuin toisista. Hierarkioista ja pyhyydestä. Ne onkin käyt.kaz sama asia.
ellauri070.html on line 433: Star Trek is an American media franchise originating from the 1960s science fiction television series Star Trek, created by Gene Roddenberry. That series, now often known as "The Original Series", debuted on September 8, 1966, and aired for three seasons on NBC. It followed the voyages of the starship USS Enterprise, a space exploration vessel built by the United Federation of Planets in the 23rd century, on a mission "to explore strange new worlds, to seek out new life and new civilizations, to boldly go where no man has gone before". In creating Star Trek, Roddenberry was inspired by C. S. Forester's Horatio Hornblower series of novels, Jonathan Swift's Gulliver's Travels, and television westerns such as Wagon Train. Hornblowerit oli Anna-Kaisa Oraviston mielilukemistoa. Pia Pipsukka piti Heinz Konsalikista.
ellauri070.html on line 438: Kelvinator was a United States home appliance manufacturer and a line of domestic refrigerators that was the namesake of the company. Although as a company it is now defunct, the name still exists as a brand name owned by Electrolux AB. It takes its name from William Thomson, 1st Baron Kelvin, who developed the concept of absolute zero and for whom the Kelvin temperature scale is named. The name was thought appropriate for a company that manufactured ice-boxes and refrigerators.
ellauri070.html on line 443:
ellauri070.html on line 461:
ellauri071.html on line 10: font-family: 'UnifrakturMaguntia';
ellauri071.html on line 11: src: url(http://grapson.com/fonts/UnifrakturMaguntia.ttf);
ellauri071.html on line 113: Coward's last pre-war plays were This Happy Breed, a drama about a working-class family, and Present Laughter, a comic self-caricature with an egomaniac actor as the central character.
ellauri071.html on line 117:
ellauri071.html on line 125: In his Middle East Diary Coward made several statements that offended many Americans. In particular, he commented that he was "less impressed by some of the mournful little Brooklyn boys lying there in tears amid the alien corn with nothing worse than a bullet wound in the leg or a fractured arm". After protests from both The New York Times and The Washington Post, the Foreign Office urged Coward not to visit the United States in January 1945. He did not return to America again during the war.
ellauri071.html on line 132:
ellauri071.html on line 134: One of Coward's best-known songs is "A Room with a View". A Room with a View is a 1908 novel by English writer E. M. Forster, about a young woman in the restrained culture of Edwardian era England. Set in Italy and England, the story is both a romance and a humorous critique of English society at the beginning of the 20th century. Merchant Ivory produced an award-winning film adaptation in 1985.
ellauri071.html on line 206: Ingrid Bergman laulamassa ruozalaisen näköisenä jotain 1800-luvun Gilbert Sullilvan ajan polkkaviisua juottolassa jossa ei todellakaan noudateta turvavälejä. Sellaisia ne ruozalaiset ovat. Tässä yhteydessä Pynchon pääsee vittuilemaan jälleen äidistään Nallinesta. Tompasta on tullut kynitty albatrossi.
ellauri071.html on line 208:
ellauri071.html on line 220: Junior G-Men was an American counterpart to Hitler Jugend, a boys club and popular culture phenomenon during the late 1930s and early 1940s that began with a radio program and culminated with films featuring the Dead End Kids. After leaving the Federal Bureau of Investigation and a brief stint in Hollywood, Melvin Purvis hosted a children's radio program called "Junior G-Men" in 1936. Purvis had become a national hero for his record as an FBI agent during the so-called "war on crime" in the early 1930s, most notably for leading the manhunt that ended with the death of John Dillinger. As a result of this fame, Purvis was seen as a real-life counterpart to the fictional detectives, such as Dick Tracy, that proliferated in the popular culture targeting boys during this period. As part of the radio program, listeners could join a "Junior G-Men" club and receive badges, manuals, and secret agent props. Shortly thereafter, Purvis became the face of breakfast cereal Post Toasties promotional detective club. The cereal company's fictional "Inspector Post" and his "Junior Detective Corps" metamorphosed into an image of Purvis inviting boys and girls to become "secret operators" in his "Law and Order Patrols."
ellauri071.html on line 222: As a result of this mass exposure, Junior G-Men clubs sprouted up throughout the United States and Canada as a "law and order" themed alternative to the Boy Scouts. Junior G-Men clubs found support from police departments and non-profit organizations that saw them as a means of combating juvenile delinquency. The clubs structured children´s time with activities designed to instill law-abiding attitudes, as reflected in their slogan "It's easier to build boys than to mend men." Tätä perinnettä jatkaa nytten Donald Trump and his Proud Boys. Stand back, stand by. We love you, you are special. Least said soonest mended.
ellauri071.html on line 224: Junior G-Men was part of the larger "war on crime" campaign being waged through the mass media, which included movies, comic books and strips, radio programs, and pulp books, all of which was encouraged by the FBI and especially its director, J. Edgar Hoover prior to World War II. Most of these featured adult "G-Men" even when marketed to children. The difference with the Junior G-Men was that it was designed to give boys a sense of participating in the exciting adult world of crime-fighting. That said, aside from the original radio program, a book, Junior 'G' Men's Own Mystery Stories (by Gilbert A. Lathrop, Edward O'Connor, and Norton Hughs Jonathan) was published in 1936 and a big little book by Morrell Massey and Henry E. Vallely the following year. Eventually they also appeared on the big screen.
ellauri071.html on line 239: Kuka tässä höpinässä on toi Pan. Pan suolaa. Naisen asussa ja sotilaan. Yhtä pelleä, mixette voi vaan pitää tavallisia vaatteita? Koska olette tollasta sateenkaariväkeä. Bliceron siemenet roiskahtelemassa hänen suolistonsa myrkytettyyn lantaan. tuhlaustahan se on, aivan niin, turhuutta... mutta... näidenkin on oltava olemassa, rakastavaisten joiden sukupuolielimet on pyhitetty paskalle. No ei niiden pidä olla, mutta olkoot sitten kun kerran sellasesta tykkäävät. Liha liikkuu, vaikkei tule yhdexi lihaxi.
ellauri071.html on line 496: Ja sama enkuxi: Galium odoratum, the sweetscented bedstraw, is a flowering perennial plant in the family Rubiaceae, native to much of Europe from Spain and Ireland to Russia, as well as Western Siberia, Turkey, Iran, the Caucasus, China and Japan. It is also sparingly naturalized in scattered locations in the United States and Canada. It is widely cultivated for its flowers and its sweet-smelling foliage. It is also used, mainly in Germany, to flavour May wine (called "Maibowle" or "Maitrank" in German), sweet juice punch, syrup for beer (Berliner Weisse), brandy, jelly, jam, a soft drink (Tarhun, which is Georgian), ice cream, and herbal tea. Also very popular are Waldmeister flavoured jellies, with and without alcohol. In Germany it is also used to flavour sherbet powder, which features prominently in Günter Grass´ novel The Tin Drum.
ellauri071.html on line 507: Euroopan elintarviketurvallisuusviranomainen (EFSA) on todennut kumariinin olevan maksalle myrkyllinen aine (hepatotoksinen) ja suosittelee kumariinille siedettävän päiväsaannin rajaksi 0,1 mg ruumiin painokiloa kohden vuorokaudessa. Kanelin säännöllinen käyttö ei siksi ole suositeltavaa, sillä lapsille pienetkin annokset voivat olla haitaksi. Harvinainen ja kalliimpi ceyloninkaneli (Cinnamomum zeylanicum) sisältää kumariinia huomattavasti vähemmän.
ellauri071.html on line 585: Toi 'ekan Eevan' hahmo liittyi Lilithiin vasta keskiajalla. Se voi tulla Sumerien naarasvampyyreistä joiden nimi oli osuvasti 'Lillu' tai sitten baabelin sukkubeista nimeltä 'Lilli'. (Hehe, sehän on pikku-Matin Jillin lempinimiä. Se tarkoitti myös pissaa Pylkkästen lastenkielessä. Taisi tulla kiinankielestä.) Joku Ben Siira (c. 800s to 900s) yhdisti Lilithin sit tohon Eeva ykköseen. Ben Siiran aapiskirjassa Lilith oli Aatamin eka vaimo, mut ne riiteli yhtenään. Niil oli eri kanta sexiin: Aatami halus olla aina päälläpäin mut niin halus Lilithkin. Kun asiasta ei tullut sopua, Lilith päätti lentää tiehensä. Se lausui jumalan nimen turhaan (Jehovah! Jehovah! Jehovah! kuten kivitettävä mies Life of Brianissa) ja lensi ilmaan. Aatami jäi yxixensä yskiskelemään. Jumala lähetti 3 enkeliä hakemaan Lilithin takasin. Mut ei ne pydenneet. Sit tehtiin kompromissi: Lilith sai jäädä, ja se lupas jättää rauhaan vastasyntyneet joilla on noiden kolmen epäonnistuneen enkelin nimet kaulassa. Lilithille annettin lupa sairastuttaa poikavauvoja 8 päivän vanhoixi ja tyttövauvoja, no, sori vaan, 12 päivän ikään.
ellauri071.html on line 612: “There is a Hand to turn the time, Yx Käsi (hk) jossain kääntää tiimalasia,
ellauri072.html on line 16: font-family: 'UnifrakturMaguntia';
ellauri072.html on line 17: src: url(http://grapson.com/fonts/UnifrakturMaguntia.ttf);
ellauri072.html on line 124: Lisää materiaalia tähän luetteloon voi löytyä Uikipediasta, joskin siinä mainitut julkkixet on pääasiassa jotain aivan mitättömiä turhixia.
ellauri072.html on line 132: Kleist (1777-1811) oli preussilainen aatelinen, sukuperinteisen isän pakottama upseerixi, mutta tunsi voimakasta mieltymystä filosofiaan, matematiikkaan sekä luonnontieteisiin, joita hän alkoi opiskella erottuaan armeijasta vastoin kunkun tahtoa 1799. Kleist oli mieleltään helposti synkkyyteen vajoava. Hänen mieliajatuksensa oli Immanuel Kantin filosofiasta ”tieto on turhaa ja toiveet turhia”. Ranskassa hän yritti pestautua Napoleonin armeijaan, mutta hänen palautettiin takaisin Saksaan liian sekavana. Saksassa Kleist avusti äärikonservatiivista lehdistöä, mutta ei löytänyt politiikasta kutsumusta. Pettyneenä hän vetäytyi yhä enemmän omiin oloihinsa. Vaikka ruma heppuli, se oli eloisa, ja sille oli kyllä monta naista tarjolla, mutta se saattoi olla vähän kallellaan miehiin päin, ainakin sen mielinaiset oli miesmäinen siskopuoli Ulrike ja pullantuoxuinen sister-in-law Marie ja ehkä jotain muita milfejä. On epäselvää vetikö se koskaan paizi kätöseen. Viimetteexi 34v Kleist tutustui parantumattomasti sairaaseen rva Henriette "Jette" Vogeliin. Vogelilla taisi olla kohtusyöpä. Kumppanuxet teki Wannenseellä izemurhapaktin. Kleist ampui ensin naista rintaan ja sitten itseänsä päähän 21. marraskuuta 1811. Kleistinkin ruukku meni halki. Crackpot kuten bändärinsä Aarne Kinnunen. Sitä 6v vanhempi Rahel Varnhagen piti sille kauniin muistopuheen.
ellauri072.html on line 135: Heinrich von Kleist stand als Außenseiter im literarischen Leben seiner Zeit, jenseits der etablierten Lager und der Literaturepochen der Weimarer Klassik und der Romantik. Bekannt ist er vor allem für das historische Ritterschauspiel Das Käthchen von Heilbronn, seine Lustspiele Der zerbrochne Krug und Amphitryon, das Trauerspiel Penthesilea sowie für seine Novellen Michael Kohlhaas und Die Marquise von O....
ellauri072.html on line 156: Suuri osa Akutagawan tuotannosta on vahvasti omaelämäkerrallista. Hän kamppaili horjuvan fyysisen kunnon ja mielenterveyden kanssa. Akutagawa kärsi harhoista ja syömishäiriöistä, yritti pari kertaa itsemurhaa ja onnistui siinä lopulta vuonna 1927, vain 35-vuotiaana. Kuolinsyy oli barbituraattien yliannostus.
ellauri072.html on line 178: “A lot of biographers didn’t want to go into that subject,” Hart said, shrugging. “Maybe they thought they would turn away readers.”
ellauri072.html on line 197:
ellauri072.html on line 204: The problems of Dante's treatment of the punishment of homosexuals in Hell and of his more surprising salvation of still other (unnamed) homosexuals in Purgatory have had two recent responses that restore a central fact: cantos 15 and 16 of Inferno and canto 26 of Purgatorio are in fact concerned with this issue. Boswell's pages insisting on the identity of the sexual sin punished in Inf. 15-16 and the lust repented on the seventh terrace {"Dante and the Sodomites," 65-67} are convincing. "Soddoma" is used clearly to identify homosexual activity in Purg. 26 (vv. 40 and 79) and thus makes clear its meaning in Inf. 11.50 and therefore the nature of the sin encountered in Inf. 15 and 16.
ellauri072.html on line 206: What has gone mainly unnoticed in the various discussions of the problem is something that has puzzled me for some time. Why does Dante treat the homosexual Florentines in Inf. 16 with greater respect than any other infernal figures except those in Limbo? I do not have an answer to that question, but would like to bring it forward. Let me begin with Purg. 26. We have probably not been surprised enough at Dante's insistence that roughly half of those who sinned in lust, repented, and were saved (and are now on their way to that salvation) were homosexual. It would have been easy for him to have left the homosexuals out of Purgatory, and it is hard to imagine an early (or a later) commentator who would have objected to the omission, especially since, in Hell, homosexuality is treated, not as a sin of the flesh, but as one of violence against nature. However, for a unique instance of a commentator who is aware of Dante's unusual gesture see Trifon Gabriele on Inf. 15.46: "Non e' dubbio che 'l Poeta vuol applaudere a questo vitio quanto egli puo'. Puopa hyvinkin. Ecco, gli fa parlare di belle cose e gli fa tutti grand'uomini nelle lettere e nell'arme e nella religione, e finalmente non e' peccato ne l'Inferno o Purgatorio che egli men danni con le parole sue che questo; anzi lo polisce quanto puo' con suoi versi".
ellauri072.html on line 208: This surprising, even shockingly "liberal" view of homosexual love as being the counterpart of the heterosexual kind should cause more notice than it generally does; perhaps even greater surprise should attend the extraordinarily generous gestures made toward the three Florentine homosexual politicians, Iacopo Rusticucci, Guido Guerra, and Tegghiaio Aldobrandi, whom we encounter in Inf. 16. They are presented as being among the most admirable figures in Hell. Let us examine the scene briefly. Virgil, who so often warns Dante when the latter begins to admire or become sympathetic (or overly concerned with) the damned, here is urgent in his approbation of these three sinners: "a costor si vuole esser cortese." This is the only time in Hell in which cortesia is mentioned as a fitting response to the damned except for Beatrice's and Dante's use of "cortese" for Virgil (Inf. 2.58, 2.134). The following tercet only emphasizes the guide's appreciation of their worthiness.
ellauri072.html on line 210: Dante's answer to their expressed fear that their living fellow-citizen will despise them for being tortured here (28-29) is intense and affectionate: "Non dispetto, ma doglia / la vostra condizion dentro mi fisse, / tanta che tardi tutta si dispoglia...," when he learned from Virgil that men such as they were coming.
ellauri072.html on line 213: Leaving Dante and Virgil, the sinners vanish so quickly that "Un amen" could not be uttered in so little time. That Dante should turn to the language of prayer for his comparison, notwithstanding the proverbial and popular origins of the phrase, probably also reflects on the esteem that he felt and continues to feel for the three Florentines. It is a rare thing in the Inferno to find a moment in which the pilgrim, the poet, and the guide are all in absolute agreement, and certainly with respect to the human worth of sinners.
ellauri072.html on line 216: As we see in Inferno 15-16, in Hell Dante damns sodomites as sinners of violence against nature. Nonetheless, even in his Hell, where Dante does not go so far as to include homosexuals as unrepentant lustful in the second circle, he still desexualizes his treatment of sodomy. What do we learn from all this? Yet the fact that here, as in Purg. 26, he chooses to put homosexuals in a good light when there was no apparent compelling reason for him to do so surely should cause us to ask further questions about Dante's views concerning homosexuality. Varmaan se oli homo izekin, Beatrice or no Beatrice. Sixkai sille riitti vaan ulista siitä Beatricesta. Satis enim dictum erat de tam obscena et tam spurca materia.
ellauri072.html on line 353: Vilka djur hatar Svenskfinland mest? HBL:s kulturchef Fredrik Sonck råkar av en slump vara förvillande lik en miljöhomofil. Och lite smygreligiös med, fast han inte medger det (lägg märke till skvallrande marknadstermer: bristfällig, oförtjänt, tilliit, förtjäna, nåd.)
ellauri072.html on line 411: Yli 40-vuotiailla lasten ja onnellisuuden välinen yhteys on vahvin maissa, joissa terveydenhuolto ja eläkkeet riippuvat enemmän itsestä ja perheestä kuin julkisista järjestelmistä. Lapsettomana ikääntyminen on mahdollisesti miellyttävämpää maissa, joissa vanhuusiän turvan takaa valtio eikä perhe.
ellauri072.html on line 415: Mahdollisesti vanhemmuuden alkuvaiheissa lasten ollessa pieniä heidän mukanaan tuomat huolet ja haasteet painavat enemmän kuin toivotunkin lapsen tuoma onni. Vanhemmuuteen kuuluu usein univajetta, rahanpuutetta ja huolta lapsen turvallisuudesta, terveydestä ja kehityksestä. Lapset myös usein rasittavat parisuhdetta. Iän myötä näihin haasteisiin ehkä tottuu, niitä oppii hallitsemaan, tai niiden vaikeus vaimenee.
ellauri072.html on line 427: Taavi puolestaan on kyllä turhankin anaalis-obsessiivinen, varsinkin sen naishenkilöt skizoilee aivan mitättömistä aiheista. Sen miehet on vaan vastenmielisiä. Sen tarinoissa on aika kieroutuneita ihmissuhteita ja niissä kieroutuneita ihmisiä. Se ikäänkuin valaisee samaa amerikkalaista hysteeristä realismia sisäpuolelta, sairaskertomuxina, mitä Nipsu koheltaa ulkokohtaisesti sarjakuvina.
ellauri072.html on line 443: Hallizijan tarkoitus on pitää hopeaselät pois toistensa turkista ja toimia vähäosaisten roolimallina. Vaalien tarkoitus on vaihtaa miehitystä määrävälein ja kammeta vanhat kannot ulos. Samaa tarkoitusta palvelevat organisaatiouudistuxet.
ellauri072.html on line 477: What will happen when the age-old economy of scarcity gives way to the Age of Leisure? Professor Gabor, who won the 1971 Nobel Prize for physics offers a futuristic projection based on a static population and GNP, "classless, democratic, and uniformly rich." Fearful that total secruity "will create unbearable boredom and bring out the worst in Irrational Man," Gabor is anxious to retain "effort," "hardship," and the Protestant Ethic -- lest society dissolve in an orgy of anti-social, hedonistic nihilism (viz. the current drug explosion and the spoiled-brat students). To avoid such evils Gabor proposes that work and its attendant moral uplift be divorced from production and the service sector of the economy be vastly enlarged. But this is only the beginning -- enthusiastic about Social Engineering Gabor suggests using it to weed out potential misfits, trouble-makers and "power addicts"; supplementing I.Q. tests with E.Q. (Ethical Quotient) measurements; and modeling elementary and secondary education on the 19th century British public school which knew so well how to inculcate good citizenship, intellectual excellence and pride in achievement. The Third World, still wrestling with pre-industrial material want, is ignored -- since we can't afford any more industrial pollution presumably they will just have to adjust to their misery. Gabor's assessment of "the Nature of Man" shows a woefully naive Anglo-American ethnocentricity and complete ignorance of anthropology and his vision of post-industrial utopia operating on the moral axioms of the 19th century is as elitist as it is improbable.
ellauri072.html on line 491: What with the recursive and self-reflexive and aw-shucks mixed with Kierkegaard and Stanley Cavell and higher mathematics, Wallace is infectious — weirdly, this is the case even if you have never read him! the voice has permeated the culture! Wow!
ellauri072.html on line 495: Maybe you were a bit quick to straighten that miter you now realize you were wearing and, of course, speck-of-sawdust-in-your-brother’s-eye, etc., and also, as Alcoholics Anonymous would put it, Whoever is upsetting me most is my best teacher, and as Wallace put it, in his novel “Infinite Jest,” “It starts to turn out that the vapider the A.A. cliché, the sharper the canines of the real truth it covers.”
ellauri072.html on line 501: Wallace has given as much to literature as any contemporary American writer. Whether you like him or not, you hear American language, and experience American thinking, differently because of him. Wallace’s oeuvre is internally varied but also of a piece.
ellauri072.html on line 532: To some extent, his subject matter invites the ad or pro hominem fallacy. Wallace’s lonelies, wastoids and number crunchers are, often, trying to find ways to live well. One understandably slips from reading something concerned with how to be a good person to expecting the writer to have been more naturally kind himself. That thinking is perfectly wrong, though. Alec Baldwin surely has more to teach us than most about how to hold one’s temper; the co-founder of A.A., Bill W., is a guru of sobriety precisely because sobriety was so difficult for him.
ellauri072.html on line 553: Because, in their attentiveness to one another, and to literature, they are, even in their bizarre, distorted-by-self ways, generating niceness and even, in important ways, being nice to one another. The fuel may be toxic, but the engine converts it.
ellauri072.html on line 558: It’s not unlike the way Wallace turned a major problem with distraction — you will be amazed by his television watching — into an ability to follow out a thought or topic farther than almost anyone else.
ellauri072.html on line 632: When Anna returned from school that day, Wallace was waiting with a baseball bat. He hit Anna repeatedly on the head until the bat broke, then pushed the broken end of the bat through her throat. Wallace put Anna’s body in the bathroom, cleaned up, and then got a steel pipe wrench from a shed.
ellauri072.html on line 639: Under Arizona law in 1984, when Wallace turned himself in and confessed to the three murders, to be given the death penalty, prosecutors had to prove that the crime was especially heinous by showing that Wallace either relished in the crime, inflicted gratuitous violence or needlessly mutilated the victims.
ellauri073.html on line 10: font-family: 'UnifrakturMaguntia';
ellauri073.html on line 11: src: url(http://grapson.com/fonts/UnifrakturMaguntia.ttf);
ellauri073.html on line 83: Kakoli Ruma. Facebookissa viihtyvä turkulainen mies. Se on vanhemmiten kaunistunut. Hemon isot tissit nykyään. Myself I am a box of attitudes.
ellauri073.html on line 212: Politiikka ei ole viileää. Tai pikemminkin politiikot ei. Ajattele vaikka koulukavereita jotka pyrki teinikuntaan tai kouluneuvostoon: nyyniä, nypittyjä, nöyristeleviä, kunnianhimoisia ikävällä tavalla (onko muka muita tapoja?). Innokkaita pelureita. Sellasia joille loput haluis panna turpaan paizi se ei hyödyttäisi mitään. Ja nyt kato 2000-luvun aikuisversioita samoista kakruista: Al Gore, jota yx CNN:n kaveri kuvasi "hämmästyttävän eläväxi näköispazaaxi", Steve Forbes jolla oli märkä oza ja hullu hihitys; G. W. Bush patriisivirnuiluineen ja sekavine puheineen; Clinton izekin, iso punainen tekoystävällinen lätty ja "mustakin tuntuu pahalta". Kai tuntuu pahalta ylimitoitettu sigge kurkussa. Miehiä jotka eivät ole tarpeexi ihmisentapaisia edes vihattavixi — kun ne ryömii esille tuntee voimakasta välinpitämättömyyttä, samanlaista joka usein toimii kivun ja surun puskurina. Ize asiassa luultavasti monet välittää vitut politiikasta just six että poliitikot masentaa, ja sattuu "sieltä" tavalla jota ei osaa edes sanoa. On helpompi pyöritellä silmiä ja antaa pitkät paskat. Tääkin mun paasaus tuntuu varmaan ihan turhalta.
ellauri073.html on line 218: Kysymys ei ollut hassu; hiljaisuus oli lähinnä kauhistunut. Olis ollut tosi helppoa ehdokkaan nyt kalveta tai kompastella, tai antaa turvamiesten poistaa sekopää, tai (pahin vaihtoehto) tehdä siitä pilaa jotta kaikki vähän rentoutuisivat ja kerätä irtopisteitä porukoilta äijän kustannuxella, mistä apukynäilijät olis kyllä jäätyneet kyynisyyteen saakka, koska hourupää seisoi vielä siellä mikin ääressä ja kazoi vakavana McCainia, odottaen vastausta. Minkä McCain ihme kyllä huomaa – mies on ihan vakavissaan – ja sanoo, joo kyllä hän lupaa kazoa tuota asiaa, joo kyllä hän laittaa lupauxen kirjallisesti, vaikka hänestä tuntuu että heillä on "vähän eri näkemyxet tästä koneesta”, eli se tekee hullun mielixi eikä mahtaile eikä esitä yhtä hullua, ja tää kaikki niin äkkiä että on vaikee uskoa sen olevan pelkkää feikkiä. (No hitto, kyllä sillä varmaaan on tullut näitä sekopäitä vastaan ennnenkin. Kaikki myyntimiehet tietää miten niiden kanssa toimia.)
ellauri073.html on line 229: Nyt sun pitää tarkata jotakin mikä ei näytä heti izestään selvältä. Suuri johtaja ja suuri myyntimies EI ole sama asia. (Onhan ne, turha kiemurrella ja halkoa hiuxia.) On toki samankaltaisuuxia. Suuri myyntimies on tavallisesti karismaattinen ja tykättävä, ja se saa meidät usein tekemään asioita (ostamaan, äänestämään) joita ei muuten tehtäisi, ja siitä jopa pitämään. Sitäpaizi monet myyntimiehet ovat pohjimmiltaan mukavia hemmoja joissa on paljon ihailtavaa (ja paskat, nyt Wallu kita kiinni jo). Mutta todella suurikaan myyntimies ei ole johtaja. Koska myyntimiehen viime käden motiivi on oma etu - jos ostat mitä se myy, se saa voittoa. (Noniin, mitä eroa? Ei mitään vieläkään.) Niin että vaikka myyntimies voi olla voimakas, karismaattinen ja ihailtava heppuli, ja pystyy vakuuttamaan sut että ostopäätös on sulle eduxi (todennäkösesti ei, tai enintään tollanen winwin tilanne, missä sä hyödyt sentin ja se satasen) – silti vittu, sä tiedät jossain takaraivossa että myyntimies ajaa vaan omaa etua. (Eli johtaja on sellanen myyntimies joka kusettaa sut niin perin pohjin ettezä edes enää huomaa kusetusta, tai et välitä.) Tää tietoisuus on kivulias - vaikka se on aika pieni nipistys, ja usein tiedoton. Mut jos sä joudut suurten myyntimiesten ja markkinoinnin pokaxi tarpeexi pitkäxi ajaxi - esim. lauantaisarjakuvista lähtien - ei kestä kauan niinsä tajuat että kaikki on pelkkää kaupantekoa, ja jos näyttäskin siltä että joku oikeasti välittää susta tai jostain "jaloista" ideoista tai aatteista, niin hemmo on oikeasti myyntimies eikä loppupeleissä välitä vitun vertaa susta, vaan haluu oikeasti jotain izelleen.
ellauri073.html on line 254: Hahaha look at you you fat fuck. You choose to spend your time bashing a man who has been dead for a decade, and there's no real reason for it other than the obvious jealousy that consumes you as an ugly person, inside and out. You break your criticism down into two distinctions: Foster's writing and his character. First, on your criticism of his character, I will say that it is entirely ironic that you choose to do so, considering that in your mediocre (that's right buddy your disgustingly fat ass as it is right now is entirely more mediocre than most unmistakably mediocre things, including (but not limited to) the entire Oakland Athletics organization) life your accomplishments include being - and here I'm just being honest with you, and it's possible that you may have heard this already in your pathetic, insufferable life but just hear me out -- LITERALLY THE FATTEST, BALDEST, AND JUST FLAT OUT UGLIEST PIECE OF SHIT PERSON I HAVE EVER SEEN. (For more on that here's a link to a picture I found of Matt online during a quick goggle search: https://www.google.com/sear....
ellauri073.html on line 258: Really, I would have expected one of the first pictures I saw of Matt Fartey to be one of professional caliber, but interestingly enough the first thing that came up when I searched his name was that picture -- a picture so startling in all that it conveys that it was almost too much for me to witness its allure and then continue along on this tirade; luckily I am a man of strong willpower, and so I was able to continue writing after seeing that picture without shooting myself in the head.) Anyways where was I...oh that's right! Matt Fartey's "accomplishments" and character! Well ladies and gents, he runs a fucking hate blog. Enough said. I doubt he even earns much from it too, though he obviously earns enough to afford an adequate amount of fast food meals that will surely keep his little hate-filled body going until the age of 47, where he will surely die of a collapsed lung or heart attack. When they find his body he will be mistaken for Matt FOLEY, which will obviously be a total disparagement on the late Chris Farley. If you know, you know.
ellauri073.html on line 260: Matt Foley is a fictional character from the sketch comedy program Saturday Night Live performed by Chris Farley (1964-1997). Foley is a motivational speaker who exhibits characteristics atypical of someone in that position: whereas motivational speakers are usually successful and charismatic, Foley is abrasive, clumsy, and down on his luck. The character was popular in its original run and went on to become one of Farley's best-known characters. Farley named the character after one of his Marquette University rugby union teammates, who is now a Roman Catholic priest in the Chicago suburb of Arlington Heights. Plans for a film version with Spade in a supporting role were shelved after Farley's death in 1997.
ellauri073.html on line 267: The character's debut performance (May 8, 1993) has been called one of the best segments in SNL history. The reception of the audience combined with visible stifled laughter from David Spade and Christina Applegate on stage added to the popularity of the sketch. Notable physical gestures from Farley included what Spade referred to as “the thing with the glasses” when Farley lifted his glasses on and off of his face commenting, “Hey Dad, I can’t see real good, is that Bill Shakespeare over there?” and perhaps the most defining gesture was one that Farley saved for the live performance when he alternated hands adjusting his trousers, grabbing the hilt of his belt with one hand and the back of his pants with the other.
ellauri073.html on line 271: A later performance (February 19, 1994) features Foley in prison attempting to motivate troubled teens in a scared straight program; he was imprisoned for three to five years for non-payment of alimony (consistent with him being “thrice divorced”). Before entering the sketch, Foley is introduced by his cellmate Deshawn Powers (Martin Lawrence) as “just finished a week in solitary, eating nothing but coffee beans.” Foley attempts to scare the juvenile delinquents by commenting in a slightly different manner that he “wished to dear God, that he was living in a van down by the river!” The sketch followed the usual Foley routine with him falling through the prison wall instead of a coffee table, which eventually led to his and the other inmates' escape.
ellauri073.html on line 273: In the only cold open featuring Foley (April 15, 1995), the character attempts to motivate a pair of Venezuelan teens. Foley attempts to get through to them by motivating them in their native Spanish, saying “¡Yo vivo en van cerca de un rio!” However, the teenagers' father (Michael McKean) informs Matt that he and his children are fluent in English, to which Foley responds "¡Padre, dame un favor, y cállate su grande YAPPER!" The sketch again features Foley mocking his audience, breaking household objects, and somehow succeeding in his motivational goals.
ellauri073.html on line 290: Ei helvatti! Joko (siis joskus 00-luvun lopulla, Nyt-liitteen turina on vlta 2019) tää monkey business on levinnyt Perä-Varkauteen saakka!? Perhanan punapyllypaviaani loikkii Ahlströmin savupiipun alla, aivan erehdyttävästi Korkeasaaren apinalinnan takavuosien asukkien näköinenkin. Ja poinzit on ne samat talousliberaalipupinat kuin sen apinoimilla matkasaarnaajilla.
ellauri073.html on line 351:
ellauri073.html on line 361: Oli Wallu paha yhden tyttöystävän Mary Karrin mielestä. Marykin oli kirjoittaja. Maryn mukaan Wallulla oli siihen obsessio ja niiden suhde oli volatiilinen. Wallu heitti kerran kahvipöydän sen päälle kuin Matt Foley, ja kerran pakotti Maryn autosta kävelemään kotin jalan. Se on aika törkeetä. (Olikohan se paku joen rannalla?) Maryn mukaan Wallacen elämäkerturi jätti pois 98% Wallun elkeistä. Wallu oli myös potkaissut Marya, kiivennyt sen talon seinillä ja seurannut Maryn 5-vuotiasta poikaa kotiin kuin isännätön koira.
ellauri073.html on line 376: Galenus Abrahams jatkoi kuitenkin yhteydenpitoa muihin liikkeisiin ja solmi yhteydet Englannin kveekareihin, joista George Fox ja William Penn vierailivat hänen luonaan, yrittäen turhaan saada tätä hyväksymään spiritualistiset katsomuksensa. Abrahamsia seurasi johtajana John Dektanel, joka perusti yhdessä muiden kanssa Amsterdamiin saarnaajaseminaarin vuonna 1735. Dektanel kirjoitti myös katekismuksen ja julkaisi vuonna 1753 valikoiman Menno Simonsin kirjoituksia.
ellauri073.html on line 426: Seija tykkää Kelloggsin Bran Flakes -aamuhiutaleista. John Harvey Kellog ja Will Keith Kellogg oli veljexiä 7. päivän adventistiperheestä Taistelupurolta, Michiganista. Eivät paljon käyneet kouluja, koska vanhemmat uskoivat Jee-Suxen tulevan toistamiseen ennen koulun loppua. No ei temmattu, turhaan seistiin taas hirsimökin katolla. JH onnistui kuitenkin hankkimaan lääkärin paperit jostakin, varmaan postimyynnistä. Se oli kova vegaani, peukutti 'biologista elämistä': ei viinaa eikä tupakkaa, ei edes teetä, kahvia eikä hilloa, vain ihan vähän munaa ja maitoa hiutaleiden kyytipojaxi.
ellauri073.html on line 458: Me Naiset kertovat: "Jippu" eli musiikkievankelista, sentilleen mun pituinen turkulainen Mari-Tuuli Elorinne on laihtunut 20 kiloa eli 97 kilosta 77 kiloon. Vielä voisi laihtua 5 kiloa mutta olen päättänyt että tämä riittää. Metri-Tuuli on alkoholistikodista ja sokeriaddikti. Siltä meni parhaimmillaan päivässä litra jäzkiä ja kiloittain mässyä. Tuli avioero. Metri-Tuuli alkoi liikkua addiktiivisesti ja kävi lenkillä hakkaamassa lapsuudenkodin seiniä nyrkillä. Kiltin läski-Tuulin sisältä on kuoriutunut kova jätkä. Sen sexuaalinen kehitys on kesken. Vähän pelottaa. Mitähän uskonnolliset piirit ajattelee mun muutoxesta.
ellauri073.html on line 460: Sashalle ja Wallulle ja mixei mullekin yhteinen kokemus on ollut masis siitä ettei olekaan niin huippulahjakas kuin kuvitteli. Vittumainen Morris Halle sanoi mulle just nää sanat keväällä 1978, ja mun teki mieli potkasta sitä sen löysään jutkuperseeseen. Se koitti vielä kiinnostaa mua sen tyhmiin suffixi- ja puffixijuttuihin, mutta turhaan, se oli tehnyt Plopovin izemurhasiirron ja oli saman tien ulos laudalta.
ellauri073.html on line 540: David Foster Wallace became a regionally ranked tennis player while growing up in Illinois. David Foster Wallace´s thesis, The Broom of the System, that he wrote while at Amherst College was published in 1987 while he was attending graduate school. In 1989 David Foster Wallace´s short story collection titled Girl with Curious Hair was published. After graduating from the University of Arizona David went on to study philosophy at Harvard University but soon chose to leave. He moved to Syracuse to be with the poet and novelist Mary Karr. While in Syracuse David Foster Wallace wrote most of his famous novel Infinite Jest. The finished book was 1,100 pages long. The novel dealt with addiction, art, and consumerism, and was set in the near future.
ellauri073.html on line 549: Mixi jenkkijengi kuumui QAnonista niin kovasti? Keskeinen syy on koronapandemia, sanoo informaatiovaikuttamiseen perehtynyt turvallisuuspolitiikan kommentaattori Janne "Rysky" Riiheläinen, joka on seurannut QAnonia tarkasti. "Rysky" on siilin tai jonkun jyrsijän, ehkä myyriäisen näkönen.
ellauri074.html on line 10: font-family: 'UnifrakturMaguntia';
ellauri074.html on line 11: src: url(http://grapson.com/fonts/UnifrakturMaguntia.ttf);
ellauri074.html on line 37:
ellauri074.html on line 49: Tällä hetkellä on kapitalistia turha syyttää lyhytnäköisyydestä. Pitemmällä tähtäimellä me ollaan kaikki kuolleita. Parempi ottaa ilo irti nykyhetkestä niinkauan kuin vielä on jotain nyhdettävää. Tyhjästä on paha nyhjästä.
ellauri074.html on line 126: Dove soap was launched in the United States in 1957 as a non-irritating skin cleaner for treatment use on burn and wounds during World War II under, the one of the largest consumer products companies in the world, Unilever. The basic Dove bar was reformulated as a beauty soap bar with one-fourth cleansing cream. It was the first beauty soap to use mild plus moisturizing cream to avoid the drying skin.
ellauri074.html on line 147:
25 BC–AD 50 Celsus describes ligature of piles with flax.
ellauri074.html on line 149: 1975 Classical studies by W. H. F. Thomson into the nature of hemorrhoids and their development from anal cushions, which are normal structures.
ellauri074.html on line 152: turMaguntia">
ellauri074.html on line 209: It is also possible that Y.D.A.U. is 2008, as Matty Pemulis turns 23 in Y.D.A.U. (p. 682). Matty's (and Mike's) father came over in 1989 when Matty was "three or four" (p. 683). If Matty had been three and four in 1989, he was born in 1985, which would mean he turns 23 in 2008.
ellauri074.html on line 237: He never had a stable household as he faced a lot of abuse growing up from his mother. Robbins recalls times when his mother would chase him out of the house with a knife and pour liquid soap down his throat. By the age of 17, he decided to leave home and never return. He never attended college and got a job as a janitor to make money. And how!
ellauri074.html on line 326: William H. Gass (kekä?) on kuvaillut Cioranin tekstejä filosofiseksi romanssiksi, jossa toistuvat nykyajan teemat vieraantuminen, absurdius, ikävä, turhuus, rappio, historian hirmuvalta, muutoksen rahvaanomaisuus, tietoisuus kärsimyksestä ja järki sairauden muotona. Tuotannon pääosa koostuu ironisista, skeptisistä ja ytimekkäistä aforismeista tai vähän pidemmistä fragmenteista. Mieltymys fragmentteihin liittyy sekä systemaattisia järjestelmiä kaihtavaan ajatteluun että tuskalliseen kielen vaihtamiseen romaniasta ranskaksi ja jopa laiskuuteen. Cioran piti fragmenttejaan ajatteluprosessin yhteenvetona, josta on jätetty pois lopputulokseen johtanut päättelyketju. Cioranin ranskankieliset tekstit ovat äärimmäisen hiottuja ja klassisten kielinormien mukaisia; klassinen tyyli perustuu osittain myös pyrkimykseen kirjoittaa vähintään yhtä hyvin kuin ranskalaiset kirjailijat; Cioran pitikin tyyliään ainoana vahvuutenaan, joskin vahvuus ei ollut hänen mielestään luontaista vaan kovan työn tulos. Cioran on usein puhunut traumaattisesta kielen vaihtamisesta, johon hän päätyi kääntäessään Stéphane Mallarmén runoja romaniaksi ja todettuaan, ettei ollut mitään järkeä kirjoittaa kielellä, jota kukaan ei ymmärtänyt. Hän sanoo kirjoittaneensa Hajoamisen käsikirjan neljä kertaa, ennen kuin siitä tuli niin hiottu, ettei jälkeä muukalaisuudesta ("métèque" - siis metoikkimaisuudesta) enää ollut. Vaikka romaniaksi kirjoitetuissa teksteissä esiintyvät teemat ovat pääosin samoja kuin myöhemmin ranskaksi kirjoitetuissa, ei Cioran itse pitänyt niitä tyylillisesti yhtä korkeatasoisina kuin ranskaksi kirjoittamiaan tekstejä. Hän suhtautui erityisen varauksellisesti romaniankielisistä teksteistä tehtyihin käännöksiin, varsinkin ranskannoksiin: hän ei kokenut pitkällisen kirjallisen perinteen ja kielenhuollon pysähdyttämän ja jäykistämän ranskan kielen voivan ilmaista asioita samalla tavalla kuin slaavilaisuuden ja latinalaisuuden sekoituksessaan joustavan romanian kielen Romaniaksi Cioran kirjoitti vaistonvaraisesti, ranska oli hänelle kuin pakkopaita.
ellauri074.html on line 346: En permettant l'homme, la nature a commis beaucoup plus qu'une erreur de calcul: un attentat contre elle-même.
ellauri074.html on line 350: Il n'y a aucune raison de ne pas être triste. La tristesse est liée à la nature, de telle sorte qu'elle précède l'homme.
ellauri074.html on line 483: MKUltra's use of mescaline on unwitting subjects was a practice that Nazi doctors had begun in the Dachau concentration camp. Kinzer proposes evidence of the continuation of a Nazi agenda, citing the CIA's secret recruitment of Nazi torturers and vivisectionists to continue the experimentation on thousands of subjects, and Nazis brought to Fort Detrick, Maryland, to instruct CIA officers on the lethal uses of sarin gas. The project began during a period of "paranoia" at the CIA, when the U.S. had lost its nuclear monopoly and fear of communism was at its height.
ellauri074.html on line 485: MKUltra used numerous methods to manipulate its subjects' mental states and brain functions. Techniques included the covert administration of high doses of psychoactive drugs (especially LSD) and other chemicals, electroshocks, hypnosis, sensory deprivation, isolation, verbal and sexual abuse, as well as other forms of torture.
ellauri074.html on line 525: Il n'y a aucune raison de ne pas être triste. La tristesse est liée à la nature, de telle sorte qu'elle précède l'homme.
ellauri074.html on line 553: SYDNEY GOTTLIEB: Men du vad bra att du kommit på det, så klart ska du fortsätta med det! Ta kontakt med chefen och berätta hur du känner, det finns ju säkert förutsättningar att fortsätta på ett liknande sätt efter pandemin. Kanske han kan fortsätta och betala lön fast du stannar hemma. Det gör jag ju också men som tur är rengör jag inga toaletter.
ellauri074.html on line 662: Wallace was deeply suspicious of the media infrastructure that was, when he died, still largely known as “the Net”—“I allow myself to Webulize only once a week now,” he once told a grad student—and he remarked to his wife, as they were moving computer equipment into their house, “thank God I wasn't raised in this era.” Having written his first big stories on a Smith Corona typewriter, Wallace disliked digital drafts and e-publishing in general. He took particular pleasure in the fact that his house in Indiana, the one recreated in The End of the Tour, had the elegantly atavistic address of “Rural Route 2.” He preferred to file his students’ work not on computers, but in a pink Care Bears folder.
ellauri074.html on line 669: A Tale of a Tub. Written for the Universal Improvement of Mankind. was the first major work written by Jonathan Swift, arguably his most difficult satire and perhaps his most masterly. William Wotton wrote that the Tale had made a game of "God and Religion, Truth and Moral Honesty, Learning and Industry" to show "at the bottom Jonathan´s contemptible Opinion of every Thing which is called Christianity." The work continued to be regarded as an attack on religion well into the nineteenth century. The overarching parody is of enthusiasm, pride, and credulity. It was widely misunderstood, especially by Queen Anne herself who purposely mistook its purpose for profanity. It effectively disbarred its author from proper preferment in the Church of England, but is considered one of Swift´s best allegories, even by himself.
ellauri077.html on line 10: font-family: 'UnifrakturMaguntia';
ellauri077.html on line 11: src: url(http://grapson.com/fonts/UnifrakturMaguntia.ttf);
ellauri077.html on line 46: This article examines David Foster Wallace’s Infinite Jest alongside its eponymous film, arguing that they share a common purpose, but that the former succeeds where the latter fails. Coupled with a biographical and phenomenological analysis, the aim of this examination is to better understand Infinite Jest’s place in the cultural and literary movement away from post-modernism. Through the novel, Wallace seeks a cure for the postmodern malaise that is irony, which creates a distancing effect between author and reader. I argue that he collapses this distance by creating a conversation-like novel that uses sentimentality and endnotes to converse with a generation bombarded with easily consumable irony from television, advertisements, and even art. The results of this conversation are the curtailing of passive consumption of entertainment and the beginning of a new sincerity in literature, which allows for grand narratives without the unending cynicism of postmodernism.
ellauri077.html on line 71: Wallu oli iloinen ja hauska lapsi ja hyvä oppilas. Hän pelasi myös tennistä, osallistuen moniin paikallisiin turnauxiin. Mutta jossain kohtaa keskikoulua se alkoi kehittää ahdistushäiriötä ja ottaa huumeita. Siihen mennessä kun Wallu meni opistoon se oli täysin mömmöriippuvainen ja alkoi kärsiä masennuxesta. 2 lukukautta meni hukkaan siinä, mutta kohtausten välillä koulu meni hienosti. Sen eka romaani jukaistiin kun se oli vielä luovan kirjoittamisen opiskelija Arizonassa. Mutta tehdessään väitöskirjaa Harvardissa se romahti ja joutui viettämään jonkin aikaa pehmeiden kalterien takana. Se kirjoitti tietosanakirjaromaanin, 'Loppumaton läppä' pöpilästä päästyään.
ellauri077.html on line 205: Capitalism has made it so there’s a perpetual tidal wave of American culture crashing down around the globe. When The Force Awakens was released last December, it didn’t just open coast to coast across North America—it appeared in over 30 countries across five continents within its first week. When Dan Brown’s novel Inferno was released in 2013, it didn’t just sell out in every Costco in these 50 states: a team of 11 translators were locked away in a garret somewhere so that the book could have a simultaneous worldwide release. By early 2014 it was available in over 20 different languages.
ellauri077.html on line 213: Spanish literature remains conservative, and so Wallace it still a cult taste in Spain, even after his 2009 death.
ellauri077.html on line 216: Once again, the preponderance of American culture in Germany makes Infinite Jest a book that is readily understood. (And at this point I can’t help but take glee in the inherently Wallacian irony that American capitalism’s blob-like smearing of the globalized world has prepared the way for a scathing critique of this very same capitalism contained, Trojan Horse-style, inside a recondite mega-novel.) Still, things get lost: Blumenbach said that he “annotated the text as far as I could, and the publishers put those sixty pages of annotations on their website for a while.”
ellauri077.html on line 220: The French attributed the book’s great success to the French love of the “écrivain maudit” archetype, Wallace’s acerbic critique of America, and the myth that has grown up around the author: “A writer who seems to have been sacrificing his life on the altar of literature is seen as a hero.”
ellauri077.html on line 255: Death system, a concept introduced by Robert Kastenbaum in 1977, is defined as "the interpersonal, sociocultural, and symbolic network through which an individual's relationship to mortality is mediated by his or her society" (Kastenbaum 2001, p. 66). Through this concept, Kastenbaum seeks to move death from a purely individual concern to a larger context, understanding the role of death and dying in the maintenance and change of the social order.
ellauri077.html on line 306: Kiinnostavasti (Riston mielestä), Wallun elämäkerturi D. T. Max kysyy voisko Loputtoman läpän lukea omaelämäkertana (Max, “D.F.W. Week”). Omaperäistä.
ellauri077.html on line 413: Totuus on - täytyy olla täysin selkeä tässä asiassa - että materialismi ei tee muuta kuin kieltää yxilöllisen sielun kuolemattomuuden, henk.koht. tietoisuuden jatkumisen kuoleman jälkeen. Sielun kuolemattomuus on turvassa vaan dualistisissa järjestelmissä - niissä jotka opettaa että apinan tietoisuus on jotain perinjuurin erilaista kuin muiden elukoiden, puhumattakaan muista ilmiöistä kuten kasvi- ja kivikunnasta.
ellauri077.html on line 419: Muna-peukun niähhiä loppuruudussa motivoi se narsistinen ajatus että koko konkkaronkka onkin osa musta izestä tai kääntäen. Tässä kyllä selkeästi kurkistelee toi FUCK! teema henkisestä sepaluxesta. Ja sittenhän ollaankin turvallisesti Darwin sedän linjoilla: geenilinja jatkuu kun muistaa nussia. Telltale sanoja: intimate embrace, wellspring, overflow: halia ja ruiskahdus. Rakkautta ja onnea, ei vetelyyttä, ei nuokkuvia munia.
ellauri077.html on line 452: Allard den Dulk is Lecturer in Philosophy, Literature, and Film at Amsterdam University College and Research Fellow at the Faculty of Humanities of the VU University Amsterdam (The Netherlands).
ellauri077.html on line 454: He is the author of the monograph Existentialist Engagement in Wallace, Eggers and Foer: A Philosophical Analysis of Contemporary American Literature (Bloomsbury 2015) – for more information about this book, see below. His work has appeared in different academic journals and collections (see Publications). Currently, he is working on a book tentatively titled Wallace’s Existentialist Intertexts: Comparative Readings with the Fiction of Kafka, Dostoevsky, Camus and Sartre.
ellauri077.html on line 500: Toi esteettinen elämänasenne on just tota narsismia, tai paremminkin psykopatiaa, luulee olevansa jotakin niin hirveen ovelaa et on aina siirron edellä muita joita vedättää. Sellainen oli se sen Claran pastorimies John joka bylsi pikkutyttöjä (tarvittaessa poikia). Sierpinskin karvakolmiolta tääkin alkaa näyttää: nää existentiaalifilosofit on toinen samanlainen junan vessa, nekin päästää nää ihan samat turahduxet joka vedolla.
ellauri077.html on line 550: Siinä menee jotain perusteellisesti pieleen että mezästetään kuin narkomaanit onnentunnetta. Vittuun onni, ja vittuun rahakin, sori Wagner. Tunteet on vaan epifyyttejä, ei niitä pidä mezästää, ei ne ole pelin preferenssifunktio. Ne on vaan viitteitä joilla Darwin koittaa vinkata apinalle missäpäin ois sille sopivia ympäristöjä. Darwinista pääasia on sopeutunut eläminen luonnossa. Jos alkaa potkia sitä tutkainta vastaan saa turpaansa. Ennen pitkää tavalla tai toisella. Kun aappa alkaa tinkkeröidä ja oikosulkea tunteiden ja ympäristön suhteita, se joutuu tohon hedonismin loukkuun. FUCK! osastosta puheen ollen on kivempi bylsiä satunnaista hoitoa tai kazoo pornoa ja runkata kuin kiintyä kehkään pysyvämmin ja kärsiä sen huonot puolet parempien kyytipoikana. Ja vastaavasti EAT! ja KILL! osastossa. Mix tehdä ruokaa kun voi syöda einespizzoja, ize asiassa mix syödä ylipäänsä kun voi vetää mömmöjä. Jos kylästyy kazomaan tappamista telkassa voi alkaa räiskiä vaikka kulmavalinnassa pyssyllä. Ei ihme että jenkit on hirveitä punkeroita ja tykkää automaattiaseista.
ellauri077.html on line 561: Tai voi sen näinkin ajatella: Ironia ei ole klassista logiikkaa vaan intuitionistista, jossa on Jaakkoh-Hintikan tiedon modaliteetti K mukana. Negaatio on joko heikko "en tiedä" tai vahva "tiedän että ei", eikä sellaiset redusoidu, vaan iteroivat loputtomiin. Izereflektiota izereflektion päälle. Narsisti näkee peilistä että se näkee izensä peilistä ja niin edespäin. Its no use Mr. Russell, its turtles all they way down. Mä koitin ottaa mise en abime valokuvaa Posnanin airbnbeen vessassa jossa oli peiliseinät, muttei se oikein onnistunut. Ehkäpä sekin läppä että "niistä ei voi tehdä satiiria ne tekevät sen ize" kuuluu tähän. Jos vizistä koittaa vääntää viziä niin ne lässähtävät molemmat. Tämmöstä pyörittelyä piisaa episteemisten loogikkojen standup-illoissa.
ellauri077.html on line 571: 1This essay is an adapted version of a chapter of my dissertation,“Love Me Till My Hearts Stop.” Existentialist Engagement in Contemporary American Literature, a philosophical analysis of the fiction of David Foster Wallace. Tarkistuskysymys: Millä eläimellä on useita sydämiä? Entä puhuvia päitä?
ellauri077.html on line 580:
ellauri077.html on line 602: narcissistic, anhedonic culture elements of itself: “If readers simply believe the world is stupid and shallow and mean, then [Bret Easton] Ellis can write a mean shallow stupid novel that becomes a mordant deadpan commentary on the badness of everything”. (Ei ihme että amerikan psyko vähän suutahti.)
ellauri077.html on line 640: Jos kirjat on vähän vähemmän turruja kuin leffat, se on just se että kirjoja voi lukea myös sieltä täältä, lukuvauhdin ja järjestyxen voi määritellä ize. No harva kyllä lukee sillä lailla kirjoja, ainaskaan lukuromaaneja. Ja voihan filmiäkin kelailla edestakaisin, varsinkin nykyisiä digitaalivideoita aika helposti. Erot pienenevät koko ajan, varsinkin kuin jengi enimmäxeen ostaa äänikirjoja.
ellauri077.html on line 708:
- Made a decision to turn our will and our lives over to the care of God as we understood Him.
ellauri077.html on line 710: - Admitted to God, to ourselves, and to another human being the exact nature of our wrongs.
ellauri077.html on line 754: Karl Paul Reinhold Niebuhr (21. kesäkuuta 1892 – 1. kesäkuuta 1971) oli amerikkalainen reformoitu teologi, eettikko, politiikan ja julkisten asioiden kommentaattori ja professori Unionin teologisessa seminaarissa yli 30 vuoden ajan. Niebuhr oli yksi Amerikan johtavista julkisista intellektuelleista useiden vuosikymmenien ajan 1900-luvulla, ja hän sai Presidential Medal of Freedom -mitalin vuonna 1964. Julkinen teologi, hän kirjoitti ja puhui usein uskonnon, politiikan ja julkisen politiikan risteyksestä vaikutusvaltaisimpiensa kanssa. Kirjat, mukaan lukien Moral Man and Immoral Society ja The Nature and Destiny of Man olivat hipi hienoja. Niebuhr nimesi vuosien 1938–40 Gifford Lectures (maailman maineikkain teologian luentosarja) "Ihmisen luonto ja kohtalo". Julkaistun osan 1 sivulla 1 hän kirjoitti: "Ihminen on aina ollut hänen oma vaikein ongelmansa. Mixi hän ajattelee aina vain izeään?" Sivulle 2 mennessä hän pohti "ihmishistorian tunnustettuja pahoja", "kysymystä ihmiselämän arvosta" ja "onko elämä elämisen arvoista". Positiivisesti Niebuhrin työn suuri mittakaava tarkoitti, että hän saattoi temmata mukaan melkein kenetkä tahansa. Kukapa ei olisi ihmetellyt pahuuden ongelmaa tai ihmiselämän arvoa? (Scribner's oli riittävän vakuuttunut The Nature and Destiny of Manin vetoomuksesta julkaista kaksiosainen, massamarkkinoille tarkoitettu pokkaripainos vuonna 1963. Modern Library luokitteli sen 1900-luvun 20 parhaan tietokirjan joukkoon.) Niebuhrin realismi syveni vuoden 1945 jälkeen ja sai hänet tukemaan amerikkalaisia pyrkimyksiä kohdata neuvostokommunismi kaikkialla maailmassa. Voimakas puhuja, hän oli yksi 1940- ja 1950-lukujen vaikutusvaltaisimmista ajattelijoista julkisissa asioissa. Akateemikoiden lisäksi aktivistit, kuten Myles Horton ja Martin Luther King Jr, sekä lukuisat poliitikot ovat myös maininneet hänen vaikutuksensa heidän ajatteluunsa, mukaan lukien Hillary Clinton, Hubert Humphrey ja Dean Acheson. sekä presidentit Barack Obama ja Jimmy Carter. Niebuhr on vaikuttanut myös kristilliseen oikeistoon Yhdysvalloissa. Institute on Religion and Democracy, konservatiivinen ajatushautomo, joka perustettiin vuonna 1981, on omaksunut Niebuhrin kristillisen realismin käsitteen sosiaalisissa ja poliittisissa lähestymistavoissaan.
ellauri077.html on line 756: Hän oli myös toisen huomattavan teologin, H. Richard Niebuhrin veli. Helmut Richard Niebuhria (3. syyskuuta 1894 – 5. heinäkuuta 1962) pidetään yhtenä 1900-luvun Amerikan tärkeimmistä kristillisistä teologisista etitikoista, joka tunnetaan parhaiten vuoden 1951 kirjastaan Christ and Culture ja hänen postuumisti kirjoitetusta kirjastaan The Responsible Self. Teologi Reinhold Niebuhrin nuorempi veli Richard Niebuhr opetti useita vuosikymmeniä Yale Divinity Schoolissa.
ellauri077.html on line 797: Tomás Luis de Victoria (1548 – 27. elokuuta 1611) oli espanjalainen säveltäjä ja pappi. The Tenebrae Responsories by Tomás Luis de Victoria are a set of eighteen motets for four voices a cappella. The late Renaissance Spanish composer set the Responsories for Holy Week known as Tenebrae responsories. They are liturgical texts prescribed for use in the Catholic observances during the Triduum of the Holy Week, in the Matins of Maundy Thursday, Good Friday and Holy Saturday. The compositions were published in Rome in 1585.
ellauri077.html on line 803: the "best people" from the gentlemen´s clubs, and all the frantic fascist captains, united in common hatred of Socialism and bestial horror at the rising tide of the mass revolutionary movement, have turned to acts of provocation, to foul incendiarism, to medieval legends of poisoned wells, to legalize their own destruction of proletarian organizations, and rouse the agitated petty-bourgeoise to chauvinistic fervor on behalf of the fight against the revolutionary way out of the crisis.
ellauri077.html on line 808: Foreign words and expressions such as cul de sac, ancien régime, deus ex machina, mutatis mutandis, status quo, gleichschaltung, weltanschauung, are used to give an air of culture and elegance. Except for the useful abbreviations i.e., e.g., and etc., there is no real need for any of the hundreds of foreign phrases now current in the English language. Bad writers, and especially scientific, political, and sociological writers, are nearly always haunted by the notion that Latin or Greek words are grander than Saxon ones, and unnecessary words like expedite, ameliorate, predict, extraneous, deracinated, clandestine, subaqueous, and hundreds of others constantly gain ground from their Anglo-Saxon numbers. (Number on latinaa hei pahvi!)
ellauri077.html on line 816: Meaningless words. In certain kinds of writing, particularly in art criticism and literary criticism, it is normal to come across long passages which are almost completely lacking in meaning. Words like romantic, plastic, values, human, dead, sentimental, natural, vitality, as used in art criticism, are strictly meaningless, in the sense that they not only do not point to any discoverable object, but are hardly ever expected to do so by the reader. When one critic writes, "The outstanding feature of Mr. X's work is its living quality," while another writes, "The immediately striking thing about Mr. X's work is its peculiar deadness," the reader accepts this as a simple difference opinion. If words like black and white were involved, instead of the jargon words dead and living, he would see at once that language was being used in an improper way.
ellauri077.html on line 846: Hui kamalaa. Pesän pörinää. Tää on tosi pelottavaa. Missä on pienessä porukassa täitä toistensa turkista pöyhivät leppoisat apinat? Tässä on menneet kuviot hälyttävästi pieleen, lyövät sezuuria tosi pahasti. Tästä ei hyvää seuraa.
ellauri078.html on line 10: font-family: 'UnifrakturMaguntia';
ellauri078.html on line 11: src: url(http://grapson.com/fonts/UnifrakturMaguntia.ttf);
ellauri078.html on line 34: Infinity is something we are introduced to in our math classes, and later on we learn that infinity can also be used in physics, philosophy, social sciences, etc. Infinity is characterized by a number of uncountable objects or concepts which have no limits or size. This concept can be used to describe something huge and boundless. It has been studied by plenty of scientists and philosophers of the world, since the early Greek and early Indian epochs. In writing, infinity can be noted by a specific mathematical sign known as the infinity symbol (∞) created by John Wallis, an English mathematician who lived and worked in the 17th century.
ellauri078.html on line 48: Curves that have been called a lemniscate include three quartic plane curves: the hippopede or lemniscate of Booth, the lemniscate of Bernoulli, and the lemniscate of Gerono. The study of lemniscates (and in particular the hippopede) dates to ancient Greek mathematics, but the term "lemniscate" for curves of this type comes from the work of Jacob Bernoulli in the late 17th century.
ellauri078.html on line 50: The consideration of curves with a figure-eight shape can be traced back to Proclus, a Greek Neoplatonist philosopher and mathematician who lived in the 5th century AD. Proclus considered the cross-sections of a torus by a plane parallel to the axis of the torus. As he observed, for most such sections the cross section consists of either one or two ovals; however, when the plane is tangent to the inner surface of the torus, the cross-section takes on a figure-eight shape, which Proclus called a horse fetter (a device for holding two feet of a horse together), or "hippopede" in Greek. The name "lemniscate of Booth" dates to its study by the 19th-century mathematician James Booth.
ellauri078.html on line 99: The singing of hymns, by the way, was not always a feature of Christian worship. For dumb anglo-saxons it was the briton Isaac Watts, a nonconformist (lue hihhuli) during the late 17th Century, who wedded the meter of Folk Song and Ballad to scripture. One of the churches that fully adopted Watts’ hymns was the The First Church of Amherst, Massachusetts, where Dickinson from girlhood on, worshiped.
ellauri078.html on line 101: One more variation on ballad meter would be fourteeners. Fourteeners essentially combine the Iambic Tetrameter and Trimeter alternation into one line. Examples of the form can be found as far back as George Gascoigne – a 16th Century English Poet who preceded Shakespeare. The Yellow Rose of Texas would be an example (and is a tune to which many of Dickinson’s poems can be sung). Wallu varmaan luki tän saman plokisivun ja kuunteli Melvis Pressulan whitey versiota.
ellauri078.html on line 103: The earliest known version is found in Christy's Plantation Melodies. No. 2, a songbook published under the authority of Edwin Pearce Christy in Philadelphia in 1853. Christy was the founder of the blackface minstrel show known as the Christy's Minstrels. Like most minstrel songs, the lyrics are written in a cross between a parody of a generic creole dialect historically attributed to African-Americans and standard American English. The song is written in the first person from the perspective of an African-American singer who refers to himself as a "darkey," longing to return to "a yellow girl" (that is, a light-skinned, or bi-racial woman born of African/African-American and European-American progenitors)
ellauri078.html on line 135: Emily Elizabeth Dickinson was born in Amherst, Massachusetts, on December 10, 1830 to Edward and Emily (Norcross) Dickinson. At the time of her birth, Emily’s father was an ambitious young lawyer. Educated at Amherst and Yale, he returned to his hometown and joined the ailing law practice of his father, Samuel Fowler Dickinson. Edward also joined his father in the family home, the Homestead, built by Samuel Dickinson in 1813. Active in the Whig Party, Edward Dickinson was elected to the Massachusetts State Legislature (1837-1839) and the Massachusetts State Senate (1842-1843).
ellauri078.html on line 137: Between 1852 and 1855 he served a single term as a representative from Massachusetts to the U.S. Congress. In Amherst he presented himself as a model citizen and prided himself on his civic work—treasurer of Amherst College, supporter of Amherst Academy, secretary to the Fire Society, and chairman of the annual Cattle Show. Comparatively little is known of Emily’s mother, who is often represented as the passive wife of a domineering husband. Her few surviving letters suggest a different picture, as does the scant information about her early education at Monson Academy. Academy papers and records discovered by Martha Ackmann reveal a young woman dedicated to her studies, particularly in the sciences.
ellauri078.html on line 141: By Emily Dickinson’s own account, she delighted in all aspects of the school—the curriculum, the teachers, the students. The school prided itself on its connection with Amherst College, offering students regular attendance at college lectures in all the principal subjects— astronomy, botany, chemistry, geology, mathematics, natural history, natural philosophy, and zoology. As this list suggests, the curriculum reflected the 19th-century emphasis on science. That emphasis reappeared in Dickinson’s poems and letters through her fascination with naming, her skilled observation and cultivation of flowers, her carefully wrought descriptions of plants, and her interest in “chemic force.” Those interests, however, rarely celebrated science in the same spirit as the teachers advocated.
ellauri078.html on line 143: In an early poem, she chastised science for its prying interests. Its system interfered with the observer’s preferences; its study took the life out of living things. In “‘Arcturus’ is his other name” she writes, “I pull a flower from the woods - / A monster with a glass / Computes the stamens in a breath - / And has her in a ‘class!’” At the same time, Dickinson’s study of botany was clearly a source of delight. She encouraged her friend Abiah Root to join her in a school assignment: “Have you made an herbarium yet? I hope you will, if you have not, it would be such a treasure to you.” She herself took that assignment seriously, keeping the herbarium generated by her botany textbook for the rest of her life.
ellauri078.html on line 145: Behind her school botanical studies lay a popular text in common use at female seminaries. Written by Almira H. Lincoln, Familiar Lectures on Botany (1829) featured a particular kind of natural history, emphasizing the religious nature of scientific study. Lincoln was one of many early 19th-century writers who forwarded the “argument from design.” She assured her students that study of the natural world invariably revealed God. Its impeccably ordered systems showed the Creator’s hand at work.
ellauri078.html on line 147: Dickinson found the conventional religious wisdom the least compelling part of these arguments. From what she read and what she heard at Amherst Academy, scientific observation proved its excellence in powerful description. The writer who could say what he saw was invariably the writer who opened the greatest meaning to his readers. While this definition fit well with the science practiced by natural historians such as Hitchcock and Lincoln, it also articulates the poetic theory then being formed by a writer with whom Dickinson’s name was often later linked. In 1838 Emerson told his Harvard audience, “Always the seer is a sayer.”
ellauri078.html on line 153: The brevity of Emily’s stay at Mount Holyoke—a single year—has given rise to much speculation as to the nature of her departure. Whatever the reason, when it came Vinnie’s turn to attend a female seminary, she was sent to Ipswich.
ellauri078.html on line 155: Upon their return, unmarried daughters were indeed expected to demonstrate their dutiful nature by setting aside their own interests in order to meet the needs of the home. For Dickinson the change was hardly welcome. Her letters from the early 1850s register dislike of domestic work and frustration with the time constraints created by the work that was never done. “God keep me from what they call households,” she exclaimed in a letter to Root in 1850.
ellauri078.html on line 163:
ellauri078.html on line 177: All the vain Things that charm me most, Muu rikkaus sen rinnalla Kaikki turhat asiat mistä innostun
ellauri078.html on line 187: Then I am dead to all the Globe, En enää turvaa maailmaan, Sitten mä oon kuollut koko pallolle,
ellauri078.html on line 190: 5. Were the whole Realm of Nature mine, 5. Nyt kuinka siitä kiittäisin, Jos koko luonnon reviiri ois mun,
ellauri078.html on line 196: It was written by Isaac Watts, and published in Hymns and Spiritual Songs in 1707. It is significant for being an innovative departure from the early English hymn style of only using paraphrased biblical texts, although the first two lines of the second verse do paraphrase St Paul at Galatians 6:14. The poetry of "When I survey..." may be seen as English literary baroque.
ellauri078.html on line 197: The hymn is usually sung to either "Rockingham" or "Hamburg", the former being more closely associated with the text in British and Commonwealth hymnals. Another alternative, associated with the text in the 19th and 20th centuries, is "Eucharist" by Isaac B. Woodbury.
ellauri078.html on line 204: Kas kristus roikkuu perhana kuin karhennettu turtana. Tahdon olla voidellun perskarvana mä häpeillen. Silti sillä aivan kerskailen.
ellauri078.html on line 230: Eunukki kysyy mixei Wallulla ole sexiä. No koska se ei masturboi. Ei sillä ole ketään muita ihmisiä kuin Wallu. Wallu nuorena Wallu wanhana, Wallu selvänä Wallu turtana, Wallu miehenä Wallu naisena, Wallu isänä ja äitinä. Waĺlu Wallun sexikumppanina. Wallu oli nuorempi kuin mä. Nyze on kylmempi.
ellauri078.html on line 246: In America now, free-speech partisans find themselves defending mainly racists shouting “nigger” or Nazis carrying swastikas or—most often—men looking at pictures of naked women with their legs spread open. (Ilmeisesti Dworkin tahmasi vaan Playboyn centerfoldeja. Ei ainakaan muuta tunnusta.)
ellauri078.html on line 250: Everyone has an equal right to contribute to what I called the “moral environment”—even people whose tastes reflect no “ideas” but only very offensive “prejudices, life styles, and cultures.”
ellauri078.html on line 301: Since then – ´tis Centuries – and yet Siitä on jo vuosisatoja, ja silti
ellauri078.html on line 311: Incandenzan veljexet on viirupäitä (s. 988). Niiden päässä viiraa tosi pahasti. Viirata on (Gan 1786, Lönnr 1880, laajalti murt.) 'luistaa sivulle; mennä ohi (esim luoti); menettää tasapainonsa, huimata, pyörryttää; viirinki l. viiriö 'virhe, erehdys, vika, sekavuustila, mielenhäiriö'. Peäshtä viiroau (Uhtua). Ne joilla viiraa harrastaa leikinlaskua. Johnin kissan nimi oli Viiru; se leikattiin kun se alkoi kusta pahanhajuisia pissoja Pellervontien portaisiin. Niihin jotka mä sitten hioin puulle hirveällä työllä ihan turhaan, pezaus tuli niin ruma että me maalattiin ne uudestaan. Se oli vieroitettu ihan liian aikaisin, sixkai ei oppinut hallizemaan pissojaan. Siitä tuli kellariloukon asukki Ilmattarentiellä kun se ei sopeutunut Sammeliin, eikä Sammelikaan siihen. Helmi ei tykännyt kun se aina puri sekä raapi; se puri munkin kättä aina kun mä vein sille ruokaa kellariin. Se oli kyllä aika viirupää, ruskea mustaviiruinen, ruumiikas ja pienipäinen. Se eli 20 vuotta ja sitvaan katosi, ei tullut kotiin enää. Se kävi ulkona halkoluukun kautta ja järjesteli klizun lattialle riviin oravanhäntiä. Sellainen vieraslajin edustaja se oli, invasiivinen. Väkivaltainen vaikka leikkisä. Kylmä siitä tykkäsin vaikka se puri kättä joka sitä ruokki. Pikkuisena se oli tosi suloinen.
ellauri079.html on line 10: font-family: 'UnifrakturMaguntia';
ellauri079.html on line 11: src: url(http://grapson.com/fonts/UnifrakturMaguntia.ttf);
ellauri079.html on line 37: Flatland: A Romance of Many Dimensions is a satirical novella by the English schoolmaster Edwin Abbott Abbott, first published in 1884 by Seeley & Co. of London. Written pseudonymously by "A Square", the book used the fictional two-dimensional world of Flatland to comment on the hierarchy of Victorian culture, but the novella's more enduring contribution is its examination of dimensions. This book was taught in Wallace's Tennis Academy. It's actually quite boring if you ask me. Be there or be square.
ellauri079.html on line 124:
ellauri079.html on line 128:
ellauri079.html on line 141: The introduction of European metal tools revolutionized the production of wampum; by the mid-seventeenth century, production numbered in the tens of millions of beads. Dutch colonists discovered the importance of wampum as a means of exchange between tribes, and they began mass-producing it in workshops. John Campbell established such a factory in Pascack, New Jersey, which manufactured wampum into the early 20th century. Pascackpa hyvinkin.
ellauri079.html on line 223: Recent events have raised concerns about the ethical standards of public and private organisations, with some attention falling on business schools as providers of education and training to managers and senior executives. This paper investigates the nature of, motivation and commitment to, ethics tuition provided by the business schools. Using content analysis of their institutional and home websites, we appraise their corporate identity, level of engagement in socially responsible programmes, degree of social inclusion, and the relationship to their ethics teaching. (...)
ellauri079.html on line 254: Interest in third sector organisations (TSOs) is growing as their role in addressing social regeneration, especially in urban environments, is regarded as crucial by governmental and supra-governmental organisations. The challenge is increased in multicultural environments, where those from ethnic minorities may struggle to participate in the mainstream economy and society more broadly. There is an assumption that TSOs make a positive contribution to the social good of the diverse communities and client groups that they serve. However, although there have been (...)
ellauri079.html on line 261: Anti-Naturalism. James D. Wallace - 1968 - Ethics 78 (4):296-302.
ellauri079.html on line 277: In Quandaries and Virtues, Edmund Pincoffs maintains that we observe a multiplicity of moral norms. A common life in which we participate supplies a context in which many virtues play diverse functional roles. He suggests, without developing the idea, that such a common life provides us with a structure for organizing and harmonizing the many moral norms we attempt to pursue. This essay explores that idea. Bodies of shared practical knowledge, such as medicine and scientific research, provide examples of empirically (...)
ellauri079.html on line 294: Kant: Ethics in 17th/18th Century Philosophy
ellauri079.html on line 318: Vaikka Sokrateen turpiinanto Thrasymakhoxelle ei suorastaan todista oikeuden etevämmyyttä, ei tätä Valtion tunne paikkasi-argumenttia missään kumota. Pikemminkin päinvastoin, sitä hoetaan periaatteena 'yxi henkilö - yxi jopi' joka on Plaatton ideaalirebubliikin perusta. Mut vaikuttaa aika epäinhimilliseltä rajata jokaisen hommat vaan yhdenlaiseen työhön, vaikka se olisi taloudellisinta ja tehokkainta (mitä se ei ole; kapitalismissa tarvitaan laumaa työttömiä jotka on valmiit tekemään 2-3 eri paskaduunia per päivä ja vaihtamaan työnkuvaa sormen napsutuxesta). Nää piirteet jo riittää tekemään Plaatton rebubliikin ihanne-elämän "meille" maistumattomaxi, puhumattakaan muista fasistista piirteistä joita ei tässä tutkita, kuten yläluokan yhteisöllinen elämä, ja panopuun valinta arpanopalla joka on painotettu eugeniikan eduxi. Hizi nää ei todellakaan ole nykyiseen parannuxia. Kaikista kummallisin piirre Plaatton kansalaisten elämän kuvauxessa on että se ei edes painota ainoaa piirrettä joka näyttää edes jotakuinkin hyvältä - että jokainen kansalainen ylpeilee ja iloizee työstään ja sen tuloxista, kerta ne on jokainen tavallaan ihmispesän eduxi. Tää pätee erityisesti kolmannen luokan jäseniin: parturit, puusepät, lääkärit, arkkitehdit, merimiehet ja ne jotka mainitaan aika nololla yhteisnimellä 'rahanrakastajat' - kerta ne tuottaa valtiolle aineellista hyvää mitä ilman se ei pärjäisi. (Hemmetti tää hapan diatribi on selkeästi rahananastajan kynästä.)
ellauri079.html on line 324: Tässä ei nyt kerkiä kertoa pitkästi miten Plaatto asiasta selviää, riittäköön lyhyt summary. Ensin se kazoo miten oik.mukaisuus toimii valtiossa, ja sitten vasta sielussa. Juttu on se ikivanha rebublikaaninen tarina ihmisruumiin osista ja erittäin tärkeästä mahalaukusta. Eli syntyy työnjakoa, ja porukka jakautuu luonnostaan farmareihin ja käsityöläisiin, mutta sit tarvitaan myös näitä mahalaukkuja, suolia ja perseitä, ja niiden turvaxi armeija ja johtoon filosofikuningas. Tää on taloudellsta, väittää Plaatto, muuta perustelua ei anneta. Eliskä toi sääntö ‘yxi henkilö - yxi jopi’ (R. 370a–c; 423d). Ei vitussa, sanoo uusliberaali, paljon parempi tää järjestys missä huipulla on vähän ihmisiä ei mitään jopia, ja pohjalla vitusti ihmisiä jokaisella kolme neljä jopia.
ellauri080.html on line 10: font-family: 'UnifrakturMaguntia';
ellauri080.html on line 11: src: url(http://grapson.com/fonts/UnifrakturMaguntia.ttf);
ellauri080.html on line 56: Jaarittelu on puhumista sopimattomaan aikaan, pitkään ja harkizematta, lörpöttelijä se joka istuu tuntemattomien vierelle ja alkaa puhua osoittaen vaimonsa veroista kaunopuheisuutta, kertoo ensin mitä unta näki edellisenä yönä ja käy sitten laji lajilta läpi nauttimansa päivällisen; sanoo vauhtiin päästyään, että meidän aikamme apinat ovat aivan turmeltuneita entisajan apinoihin verraten, että vehnää myydään torilla kalliilla hinnalla, että kaupungissa on paljon ulkomaalaisia, että meri on Dionysos-juhlan jälkeen purjehduskelpoinen, että maa antaisi paremman sadon jos jumala soisi enemmän sadetta, hän aikoo viljellä ensi vuonna sitä ja sitä, miten hankalaa elämä on, että Damippos pystytti suurimman soihdun juhlamenoissa, kuinka monta pylvästä on musiikkitalossa, ja "Satuin voimaan pahoin eilen",ja "Mikä päivä tänään onkaan?", mysteerit pidetään syyskuussa, Apaturia lokakuussa, maaseutu-Dionysos joulukuussa; jos annat miehen jatkaa, hän ei lopeta lainkaan.
ellauri080.html on line 135: This trait features characteristics such as imagination and insight. People who are high in this trait also tend to have a broad range of interests. They are curious about the world and other people and eager to learn new things and enjoy new experiences.
ellauri080.html on line 139: People who are high in this trait tend to be more adventurous and creative. People low in this trait are often much more traditional and may struggle with abstract thinking.
ellauri080.html on line 166: Standard features of this dimension include high levels of thoughtfulness, good impulse control, and goal-directed behaviors. Highly conscientious people tend to be organized and mindful of details. They plan ahead, think about how their behavior affects others, and are mindful of deadlines.
ellauri080.html on line 182: - Dislikes structure and schedules
ellauri080.html on line 184: - Fails to return things or put them back where they belong
ellauri080.html on line 226: turedlink mntl-block">
ellauri080.html on line 229: id="mntl-sc-block-featuredlink__link_1-0"
ellauri080.html on line 230: class=" mntl-sc-block-featuredlink__link mntl-text-link"
ellauri080.html on line 232: data-tracking-id="featured-link"
ellauri080.html on line 295: McCrae and his colleagues have also found that the big five traits are also remarkably universal. One study that looked at people from more than 50 different cultures found that the five dimensions could be accurately used to describe personality.
ellauri080.html on line 304: Research suggests that both biological and environmental influences play a role in shaping our personalities. Twin studies suggest that both ture-versus-nurture-2795392" data-component="link" data-source="inlineLink" data-type="internalLink" data-ordinal="1">nature and nurture play a role in the development of each of the five personality factors.
ellauri080.html on line 316: Studies have shown that maturation may have an impact on the five traits. As people age, they tend to become less extraverted, less neurotic, and less open to the experience. Agreeableness and conscientiousness, on the other hand, tend to increase as people grow older.
ellauri080.html on line 365: Self-directedness can be seen as the executive branch of a person’s system of mental self-government. People who are self-directed recognize that their attitudes, behaviors, and problems reflect their own choices. They tend to accept responsibility for their attitudes and behavior and they impress others as reliable and trustworthy persons. As a result, a person’s Self-directedness is an important indicator of reality testing, maturity, and vulnerability to mood disturbance....
ellauri080.html on line 383: That “something higher” is often divine or spiritual in nature. Many achieve self-transcendence through their faith in God, while others may achieve it through recognition of some system of spirituality or idea of the soul. This faith or spirituality can help individuals find the meaning that will fulfill them and propel them to transcendence. Research has even shown that in elderly patients, the caregiver’s own spirituality had a positive impact on the patient’s well-being (Kim, Reed, Hayward, Kang, & Koenig, 2011).
ellauri080.html on line 413: Mood: Some children naturally have a happier mood, and other children may have a more serious mood. Mood refers to the overall tone of a person’s feelings, interactions and behaviors. Some people are dispositioned to have a happier overall mood, and they generally feel good about things. Others may have more of a negative mood. They may be referred to as more unpleasant, as they may not react in a strong, positive way with the world around them. Children who have a more naturally negative mood may appear to be more subdued than happy. They may have a demeanor that is more calm and may appear gloomy, sad or negative. They may not show their positive feelings externally, but may still feel positive things. I guess.
ellauri080.html on line 427: The material I will use to justify my claims comes from three time-honored traditions: sacred geometry as practiced by the ancient Egyptians, the inner structure of the I Ching, and the house arrangement of astrology. All these disciplines attempt to give meaningful order to what may appear at times to be a chaotic human existence, as is Jung’s typology.
ellauri080.html on line 431: It seems to be a natural tendency of human nature to want to categorize the infinite variety of phenomenological reality into neat, distinct, and useful components. We have types and varieties from every area of human experience. There is some security when confronted by a brand new situation to be able to instantly ascribe this novelty to a pre-arranged mental coding system. Once we have categories we can describe differences and similarities – we can form hypotheses of relationship. This can be both useful and destructive, as unnecessary stereotyping leads to a relativizing of uniqueness. Jung walks this thin line by simply stating, “In my practical medical work with nervous patients I have long been struck be the fact that besides the many individual differences in human psychology there are also typical differences.”
ellauri080.html on line 435: He was well aware of the difficulty of presenting a general description of types and its inability to draw an absolutely correct picture. Still, his wealth of empirical evidence led him to deduce as ‘factual’ the existence of distinct types. This deduction was made many times before him and is a simple reflection of the nature of reality (the reality of Nature).
ellauri080.html on line 479: In general, the nature of the judging axes can be described in this way:
ellauri080.html on line 492: This relates directly to CelebrityTypes’ observation of “NTP Knowing and NTJ Willing”, though my proposition is that this in fact applies across all types in the form of these judging axes, albeit with varying degrees of appearance. I believe that in the sense above, the FE/TI axis is more naturally wired to seek abstract knowledge, while TE/FI is more naturally wired to make concrete its visionary will.
ellauri080.html on line 494: Hence, the TE/FI attitude, represented by Nietzsche, assumes that people do things because they want to, they desire to, they have a passionate, sentimental drive to: desires and feelings are the metaphysical bottom-line, for which structure serves only as a vehicle. Meanwhile, the FE/TI attitude represented by Hume assumes that people do things because that is what makes sense to them: because that is the decision-making paradigm which they are working off of, and all feelings, motivations, and desires result from the way a person chooses to logically view the world, whether they realize it or not. Feelings and motivations are merely the skin of logically ascertainable principles upon which people operate.
ellauri080.html on line 504: In general, the nature of the perceiving axes can be described this way:
ellauri080.html on line 512: These two attitudes can be summed up as ‘conjecturing’ and ‘examining’ respectively. The one axis seeks to discover, envision or predict the potential course (NI) plotted by their various raw experiences of things (SE); obviously the image I am summoning here is that of a scatterplot and line of best fit, though one could also summon the image of a researcher recording their observations and then forming overarching conclusions abstracted from that data.
ellauri080.html on line 518: The other axis seeks to discover, cognate, or comprehend the true nature of things (SI) by compositing the uniting elements between various creative perspectives on things (NE); the image I like to use here is of a diagram showing multiple perspectives of a 3-D object in 2-D space, where each perspective conceals something in order to reveal something else.
ellauri080.html on line 520: A good example of this mentality can be found in the theories of Michel Foucault, who himself describes society as a series of power structure grids you can lay on top of the truth in order to reveal some things but conceal others, and our goal essentially should be to experiment with various power grids to discover the true limits or bounds of how human society can successfully be structured. Another example could be Martin Heidegger’s discussion of Being or existence, and how many different perspectives are required to observe it and get a full picture, because of our extremely subjective position in relation to the nature of our own existence, not to mention existence within the ever shifting realm of time.
ellauri080.html on line 524: Overall, SE/NI is much more trusting of what we could call empirical or collected data, particularly data from direct experience, which is why, as CelebrityTypes was the first to point out, it tends to feel much more “intense and singular” of vision, because it is perfectly happy with direct observation and direct conjecture from the collected data. As CelebrityTypes says, “The person will stress one point of view (Ni), which is indeed frequently the viewpoint that generates the greatest yield here and now (Se). The singularity of observation involved will frequently lend a manifest and immediate quality to the SE/NI type’s observations, which in turn tends to make them convincing.” This is because SE/NI is naturally hooked into and derived from a direct and photographic view of the world.
ellauri080.html on line 526: A dominant NI type, for instance, is constantly conjecturing from whatever data they have: it’s what they do, and that’s why these types will often feel like they have a lot to say on topics regardless of their expertise, because they can still conjecture an intriguing point of view from what little data they have; of course, depending on their skill, luck, and their sample size, it is not uncommon for their ‘lines of best fit’, as it were, to be off by some degree. In fact, Ni types are often used to this and, at least in my experience, can sometimes conjecture about how accurate their own conjectures are likely to be. Se conjecture like this too, believe it or not, just not as consistently, but it is part of what can lend that peculiar air of surety or confidence to the ESTP’s speech, or the driven spontaneity of the ESFP’s decisions. These types feel that they see something before them in glorious clarity and sharpness. How long that vision will last varies.
ellauri080.html on line 528: Meanwhile, the NE/SI axis is not so trusting of direct experience, which is hardly a mystery, because their perception of reality is introverted, meaning they aren’t interested in direct and photographic reality, but in the ideal versions of experiences abstracted from reality (e.g. Socrates’ search for the overarching ‘idea’ of everyday things like dogs, beds, piety, etc., as opposed to individual instances of these things). This is why, as CelebrityTypes also points out, “The person will also be more careful and meticulous (SI) because there is an unconscious striving to contribute one’s observations to building a system which is valid not just in the here and now, but which is perceived to be true in general: To generate the type of knowledge that could conceivably end up in a future textbook on the subject.” The axis makes use of Ne’s multifaceted nature to accomplish this.
ellauri080.html on line 530: This helps illuminate a number of characteristics of SI and NE individually: dominant SI types focus their energy on the apprehension and upholding of the Truth as it is carefully and cautiously composited and systematically tested for weaknesses; hence, their stereotypically thorough, cautious, and reserved nature, and why they are not so sure in idea-based conversation as Ni types: because of just that — they aren’t sure. Meanwhile, dominant NE types, focusing their energy on the exploration and experimentation from various angles, have the same presence of doubt, which is why NE types so often eschew dogma and may be perceived as intellectually ‘flakey’ or ‘capricious’ because they never truly commit to anything: it’s all experimentation and exploration, forming a composite Truth, though their trouble is they never want to stop. The SI’s trouble, on the other hand, is that they don’t want to start.
ellauri080.html on line 552: Autistin tunnistaa luotettavasti jo pienenä adhdstä, känkkäränkkäyxestä ja pakkoliikkeistä. Mut ilmeisesti autismi ei turvaa suikilta, pikemmkin lisää riskiä. Autistit tekee 3x enemmän suikkasia kuin muu väestö. Yllättävää kyllä (tää oli ironiaa Saaga, jos et huomannut) ne suikkasee kun niitä vaivaa ahdistus tai masennus. Muulloin ne tyytyy takomaan päätä seinään ja muuten satuttamaan itseään. Mulla oli tapana purra omaa kättäni. Pikkusormi meni poikki kirjoitusten jälkeen kun löin seinään nyrkillä. En sentään pure kättä joka ruokkii mua. Paizi kuvaannollisesti tietysti.
ellauri080.html on line 575: Gilligan's Island is an American sitcom. It aired for three seasons on the CBS network from September 26, 1964, to April 17, 1967. The series followed the comic adventures of seven castaways as they attempted to survive on an island on which they had been shipwrecked. Most episodes revolve around the dissimilar castaways' conflicts and their unsuccessful attempts, for whose failure Gilligan was frequently responsible, to escape their plight.
ellauri080.html on line 579: The show received solid ratings during its original run, then grew in popularity during decades of syndication, especially in the 1970s and 1980s when many markets ran the show in the late afternoon. Today, the title character of Gilligan is widely recognized as an American cultural icon. Characters:
ellauri080.html on line 617: The appearance or arrival of strange objects to the island, such as a World War II naval mine, an old silent motion picture camera and costumes, a crate of radioactive vegetable seeds, plastic explosives, a robot, a live lion, a jet pack, or a "Mars Rover" that the scientists back in the United States think is sending them pictures of Mars.
ellauri080.html on line 626: 2000-luvulla on 1900-luvun pienen notkahduxen jälkeen palattu 2 kerroxen väen järjestelmään. Notkahdus johtui vaan siitä, että teollisuustalous vaati paljon urbaanisti koulutettuja työläisiä, jotka vielä ymmärsivät järjestäytyä. Kaikki tää on nyt mennyttä. Työläisiä ei enää tarvita, kun tehtaat toimii roboteilla, keskikoulutettuja ei tarvita koska tekoäly hoitaa paperi- ja kynäntyöntöhommat. Ize asiassa rikkaat ei tarvi köyhiä enää paljon mihinkään, mitä nyt partureixi tarjoilijoixi sisäköixi vessanpesijöixi ja polkupyöräläheteixi. Ja ne hölmöt ei järjestäydy, tai ei saa. Ne on yrittäjiä. Turha yrittääkään muuta.
ellauri080.html on line 696: “It could be that people with just a few autistic traits have an increased risk of substance-abuse problems, while those with more traits are somehow protected,” Agrawal concluded. “For this study, we clumped all of these symptoms together. In future research, we want to look at how individual traits-like repetitive behaviors or being withdrawn socially-may influence risk. It could be that some traits related to autism are protective, while others elevate the risk for alcohol and substance-abuse problems.”
ellauri080.html on line 719: Eddy Murphy teki Fredistä raakaa pilaa Saturday Night Livessä:
ellauri080.html on line 722:
ellauri080.html on line 723:
ellauri080.html on line 727: In 1930, he was the Time Magazine, Person of the year. His birth name was Mohandas Karamchand Gandhi. “Mahatma” was an epithet meaning ‘great-souled one’ that was added to his name. He was first called ‘Mahatma’ by Rabindranath Tagore in 1915. Gandhi married aged 13 to Masturbai aged 14. Child marriage was common at the time, but Gandhi later came to oppose child marriage. Anyway to Masturbai. They had five children, one dying in infancy.
ellauri080.html on line 738: In South Africa, Gandhi became aware of the strong racism in South African society. He was stripped and thrown off a train in Pietermaritzburg and left shivering at the train station. This was a turning point in his life as it made him more aware of his political colour.
ellauri080.html on line 743: At the Battle of Spion Kop, Gandhi served as a stretcher bearer, Winston Churchill served as a courier and the future S.African leader Louis Botha led the Boer army.
ellauri080.html on line 744: For his service in the Boer War, Gandhi was awarded the Queen’s South Africa Medal. What the fuck was he doing fighting a colonial war for the British? On the other hand, Boers were no better than Brits in that respect. They took turns on sitting on the natives, with the Indian middle class sitting in the middle.
ellauri080.html on line 748: Gandhi was never a man to hold a grudge. While in jail in South Africa he prepared a pair of sandals for Jan Smut to prove there was no ill-feeling. Smuts, in turn, gave a boot to his political adversary, Gandhi.
ellauri080.html on line 751: 1919 was a turning point for Gandhi; the government passed a new law which said those accused of sedition could be imprisoned without trial, also the Amritsar Massacre where 400 protesting Indians were killed. It was in 1919 that Gandhi turned against acquiescence to the British Empire and he began to lead non-violent protests.
ellauri080.html on line 761: “There is more to life than increasing its speed.” After returning from Africa to India. Gandhi opened an ashram, which was supported by rich businessmen. However, when Gandhi allowed an untouchable into his ashram, the businessmen, who were orthodox Hindus, stopped giving money – causing the ashram financial difficulties. However, one businessman started giving money to Gandhi on the condition of anonymity.
ellauri080.html on line 770: Rabindranath Tagore, who was awarded the Nobel Prize for literature, was a great admirer of Gandhi, it was often Tagore alone who could persuade Gandhi to give up his fasts unto death.
ellauri080.html on line 789: Gandhi cemented, for another generation, the attitude that women were simply creatures that could bring either pride or shame to the men who owned them. Again, the legacy lingers. India today, according to the World Economic Forum, finds itself towards the very bottom of the gender equality index. Indian social campaigners battle heroically against such patriarchy. They battle dowry deaths. They battle the honour killings of teenage lovers. They battle Aids. They battle female foeticide and the abandonment of new-born girls.
ellauri080.html on line 796: “We shall feel happy and free like a bird even behind the prison walls. We shall never weary of jail-going. When the whole of India has learned this lesson, India shall be free. For, if the alien power turns the whole of India into a vast prison, it will not be able to imprison her soul.” – Gandhi
ellauri080.html on line 801: During his life, Gandhi studied all the major religions – the Bible, The Qu’ran, The Buddhist scriptures and of course the major Indian classics, such as the Bhagavad Gita. In London he also studied Theosophy.
ellauri080.html on line 836: Mut no tarkkaan ottaen, sanoo paxu tekotissinen karvajalkainen ja peruukkipäinen transu Steeply, ei jenkkimoraali ookkaan ihan vaan me first, siinä on myös tämmönen us first elementti. Riippumatta mitä tahdot izexesi, sun on tahdottava enstex tän vapaan maan etua, jossa tätä oman edun tavoittelua voi sit harjoittaa saamatta ize turpiinsa.
ellauri080.html on line 850: Vipassanā (Pāli) or vipaśyanā (Sanskrit) literally "hyper, super (vi), seeing (passanā)", is a Buddhist term that is often translated as "insight". The Pali Canon describes it as one of two qualities of mind which is developed (bhāvanā) in Buddhist meditation, the other being samatha (mind calming). It is often defined as a form of meditation that seeks "insight into the true nature of reality", defined as anicca "impermanence", dukkha "suffering, unsatisfactoriness", anattā "non-self", the three marks of existence in the Theravada tradition, and as śūnyatā "emptiness" and Buddha-nature in the Mahayana traditions.
ellauri080.html on line 852: Vaikuttaa aika turhanpäiväiseltä puuhalta, pohtia miten kaikki on päin persettä. Tietenkin se on. Mutta mikäs siinä jos ei ole parempaakaan tekemistä, ei oo nälkä hätä eikä paneta. Kai tää menee lähinnä EAT! in piikkiin.
ellauri080.html on line 875: Aasin hyperaktiivisuus tulee siitä että se oli aina häkissä ja sitä hoiti vanha nainen joka kohteli sitä hyvin huonosti. Kun se pääsi vapauteen se näytti oikean karvansa ja käytti väärin kykyänsä puhua mitä sylki suuhun tuo. Koko leffan ajan Shrek ärtyi tosi paljon sille kun se ei vaan voinut pitää turpaa kiinni eikä pysyä hetkeäkään paikallaan. Ei edes 5 sek.
ellauri080.html on line 972: Toinen tapa miten voi eetisesti kehystää tilanteen on käyttää oppisanaa legalismi jokaiseen päätöxeen. Legalismin kriteerit ovat yhteensopivia perusvapauxien ja oikeuxien kanssa jotka on kuvattu lakiasiakirjoissa kuten Oikeuslipuke. Tämä standardi suojelee apinoita kuten pilliinviheltäjiä loukkaantumiselta kun ne paljastavat turmeltuneen firman epäeettiset käytännöt. Kuitenkin, kuten utilitarismilla, leglismilla on lankeemuxensa. Kuten havainnollistaa tehtävä "“George Williams Solmiomaassa”, laillinen päätös olla vastaanottamatta lahjusta ei ole aina tuotteliain tai tehokkain yhtiölle. Kolmas periaate jolla kehystämme päätöxemme eettisyyden on sisällyttää oikeudenmukaisuus joka tilanteeseen, varmistaen että sääntöjä noudatetaan tavalla joka on sekä reilu että puolueeton. Esimerkixi, ammattiliittotyöläinen tyypillisesti vetoaa tähän kriteeriin ratkaisevana syötteenä eettiseen päätöxeen joka oikeuttaa saman palkan maxamisen työläisille jostain työstä riippumatta taito ja suorituseroista. Tämä kohtio oikeuteen suojelee "pikkumiehen" etuja. Kuitenkin, keskitettäessä eettiset kriteerit reiluuteen, voi tulla vähentäneexi tiimin kexintöjä ja tuottavuutta. Jos jokainen t0v
ellauri080.html on line 1050: Ensixi ja etummaisexi, johtajuus johti järjestölliseeen kämmiin USA:n miesten jääkiekkotiimissä. Kaikista syyllisin henkilö on Pääsohva. Hänen tiiminsä pelasi hyvin aikaisin turnauxessa, mutta kun paine oli päällä, ei kyennyt suorittamaan, vaan löpsähti. Johtajuusnäkökulmasta, Bylsimä osoitti kykynsä olla palkollissuuntautnut johtaja. Tässä artikkelissa, ilkeä Dan Wyshynski kirjoittaa että Bylsimä on “pelaajan valmentaja, jään päällä ja sen alla". (No hemmetti, ketäs se muuten valmentaa, OK-johtajiako?) Loppuviimexi, tiimi olisi hyötynyt enemmän tuontantosuuntautuneesta johtajasta, joka olisi ollut vähemmän kiinnostunut pelaajien tyytyväisyydestä, ja enemmän kullan voittamisen maalista (tai edes jonkun mitalin). Epäonnistuttuaan kalauttamaan päähän turnauxen suosikkia Kanadaa, joukkueen tarvizi vaihtaa maalinsa kullan voittamisesta pronssin voittamiseen. (Hizi tää on kyllä vaikeaa, hemmetinmoista taktikointia.) Tehokas muutosjohtaja olisi tehnyt juuri niin. Muutosjohtajat herättävät ylpeyttä ja tarjoilevat lähetystunnelmaa, missä Bylsimä selvästi ei onnistunut. "Olkaa kaverit ylpeitä että hävisitte Kanadalle, ne on tosi kovia! Seuraavaxi tavoitteemme on hävitä Suomelle!" Hänen joukkueensa hukkasi pelipaitansa, hävisivät Kanadalle ja hävittivät arvokkuutensa. Hänen ja hänen siivojansa pitää ottaa siitä vastuu. Jos Bylsimä olisi lähestynyt turnajaisten loppua liiketoimijohtajana, hän olisi voinut motivoida tiimiänsä paremmin (raha on hyvä motivaattori), mutta nyt hän kämmäsi siinäkin.
ellauri080.html on line 1052: Esimerkixi, Bylsimällä ei ollut vaihtoehtoista palkkiojärjestelmää tai passiivis-agressiivista johtajuutta. (Liiketoimijohtajuuden päähavainto on että apinat suorituvat parhaiten kun komentoketju kuristaa kaulaa tiukasti, naxutin ja psiiska on lujasti johtoportaan handussa. Johtaminen poikkeuxilla (MBE) tarkoittaa haukkumista, uhkailua ja muuta negatiivista vahvistusta esim. karjapiikillä.) Nämä liketoimijohtajuuden välineet olisivat luoneet lisää motivaatiota. 1 pelaaja US tiimissä (Derek Stepan) ei pukeutunut yhteenkään turneen näytöxeen, oli koko ajan valmiudesssa Bylsimään. Jos hän olisi viestittänyt tiimille että jokainen paikka pitää ansaita jokaisessa pelissä, pelaajat olisivat olleet motivoituneempia yxilöllisellä tasolla. Tämäntyylinen sohvailu olisi luonut pelaajille palkkiojärjestelmän: jos ne palaavat sohvan haluamalla korkealla mailalla, ne saavat pitää paikkansa tiimissä. Kun yxilön peli ei ollut aivan huippua, niiden penkittäminen jossain pelissä olisi lähettänyt selvän viestin pelaajille, se ois ollut passiivis-agressiivista johtajuutta.
ellauri080.html on line 1056: Kaikista Bylsimän kämmeistä huolimatta täytyy vähän haukuskella myös pelaajia. Kuten sanottua Zach oli aivan paska, ei saanut mitään aikaan kentällä ja oli täys märkä pyyhe pukuhuoneessa. Ei siitä ollut minkään maakunnan palvelujohtajaxi. Tiimipotenssi oli ihan hakusessa, hännät roikkuivat syndeistä jalkovälissä kuin aukipäässeet luikannauhat. Tiimi lähti Sochista äärimmäisen pettyneinä tuloxeen. Taas kerran saatiin turpaan mailta joista niin toivorikkaina joskus lähdettiin kultaa vuolemaan. Kulta meni Kanadaan ja muut metallit jäi vanhaan Eurooppaan. Oh fuck it all.
ellauri082.html on line 10: font-family: 'UnifrakturMaguntia';
ellauri082.html on line 11: src: url(http://grapson.com/fonts/UnifrakturMaguntia.ttf);
ellauri082.html on line 66: And supported Ross Perot! But his loathing of George W. Bush turned Wallace into a some kinda liberal. Woodrow Wilson kind, I guess.
ellauri082.html on line 93: Some people’s moms never taught them to cover up or turn away when they sneeze. Different people have radically different ideas of basic personal hygiene.
ellauri082.html on line 101: The biography by Tyrannosaurus Max paints a less than flattering portrait of Wallace. That’s not to say it’s a vicious takedown—it’s probably about as even-handed as a biography about the author is going to be, and I can imagine books about him in the future being a lot less level-headed in either direction. Basically, DFW was an extremely troubled individual and probably not a very awesome person qua person. He was often misanthropic, violent, cruel (especially to women), and self-absorbed. But what’s great about the biography is how it allows these rather hideous characteristics to disgust as well as inform; knowing the uglier aspects of DFW’s personality is extremely enlightening with regard to his work. It seems to me that the writer was extremely aware of his immense character flaws and sought in his work (his novels and his non-fiction particularly) to overcome them, and in his work he was able to occupy a wholly different realm than he was in his actual life. Well actually not at all that different. The books project a rather nasty person too.
ellauri082.html on line 105: Despite his flaws, DFW’s death is still a great tragedy, not because people are without their god of post-post-post-postmodernism, but because his redemptive and humanistic work is now decidedly finite. Well here sure was a humanist as far as technology is concerned. His work could have beeen made infinite by adding to the end: Poles are stupid, please turn over.
ellauri082.html on line 127: JOI’s wraith is responsible for the strange disturbances around ETA — tripods in the forest, moving Ortho’s bed, ceiling tiles on the floor. He knocks the ceiling tiles down in an attempt to find the DMZ. Pemulis is too distracted with getting expelled to have Hal take it, so JOI needs to get it to Hal some other way.
ellauri082.html on line 147: After the A.F.R. releases roaches into his giant glass tumbler, Orin cuts a deal with the A.F.R. and gives them the tape in return for letting him live. (He’s apparently still alive on p. 14.) The A.F.R. uses the tape to set off some sort of intracontinental conflagaration (16: “some sort of ultra-mach fighter too high overhead to hear slices the sky from south to north”) which apparently topples the Gentle administration (n114: “[Y.G. is] the very last year of Subsidized Time”).
ellauri082.html on line 197: Helmi pelasi pienenä Walt Disneyn peliä Ötökän elämää. Sen alussa oli muurahainen joka ketkui oudosti ja vinkkasi perheen pienimpiä mukaan Disneyn "Viihteeseen". Siitä tuli mieleen Whiten kirjan The Once and Future King murkkupesäepisodi, joka kauhisti ja nauratti armeijassa ollessa. Siinä sain taas vahvistusrokotuxen kaikenlaista tiimitouhuilua vastaan.
ellauri082.html on line 199: Ötökän elämää on alustapeli (?) jossa pelaaja kontrolloi Flikiä läpi kulissien ja tarinan jotka perustuu samannimiseen leffaan. Peli on jaettu viiteen "maahan" joissa on kussakin kolme leeveliä. Leevelin läpiveto on löytää ulko-ovi, tehdä maali tai voittaa pomohenkilö. Flikin päähyökkäys vihollisluonteita vastaan on heittää marjoja. (Oikeasti murkut pistää tai ruiskuttaa happoa.) Oletuxena Flik heittää punaisia marjoja, jotka on heikoimpia marjoja eikä vahingoita eräitä vihollisia. Vahvempia marjoja löytyy leeveliltä tai kasvatetaan istuttamalla violontteja siemeniä. Violonttien siemenpolettien keruu lisää marjavalikoimaa joita voi kasvattaa. Paizi että ne on tehokkaampia, jotkut marjat kulkee nopsempaa ja hakeutuu vihollisiin kuin ohjus. Vahvin laji marjoja on kullanvärinen, siinä on taalankuva ja se pystyy vahingoittamaan vihollisia pysyvästi ja estää niitä lisääntymästä. (Hyvixiä kuitenkaan ei tapeta eikä eläimiä ole vahingoitettu peliä tehdessä. Siinä ei ole lainkaan bylsintää eli peli on turvallinen perheen pienimmillekin.)
ellauri082.html on line 282: Jotain narsistista liipalaapaa tääkin on. Se vois hyvin olla jotain homomuistoja, Frostkin oli tiettävästi käynyt suklaatiskillä. Those rhymes!” says Philip on the phone the following morning. “It’s as if nature made them.” Homot ymmärtävät toisiaan puolesta sanasta.
ellauri082.html on line 288: Em's poem was published posthumously in 1890 in Poems: Series 1, a collection of Dickinson's poems assembled and edited by her friends. Critics attribute the lack of fear in her tone as her acceptance of death as "a natural part of the endless cycle of nature," due to the certainty in her belief in Christ. (Silly, if death is a natural part of the endless cycle of nature who needs Christ meddling into it? Christ was no endless cycle guy but like Tom Hanks in "News of the world" a guy who points with his hand straight ahead, in a rigidly raising logistic line toward the abyss.)
ellauri082.html on line 292: Em oli sanonut että sitä pelotti iäisyys enemmän kuin kuolema. Kuka jaxaa niin kauan olla hereillä. Sitä pelottaa eniten että hevosten turvat sojottaa sinnepäin.
ellauri082.html on line 320: Dubois on slangisana marille. Samannimiset kanadanranskalaiset konnat terrorisoi Montrealia 70-luvulla. Täytistäkö noi exnarkkarit vielä vetää röökiä. Kahviakaan ei pitäs juoda kuin kerran päivässä pullan ja maidon kaa, ei kuivana. Eikä vitun muovitetuista pahvimukeista ikinä, ne kaatuvat. Ja kaataa ihan turhaan meziä. Peittää hakkuaukiot vielä mikromuovilla.
ellauri082.html on line 345: Troeltsch, Ernst Peter Wilhelm (* 17. Februar 1865 in Haunstetten; † 1. Februar 1923 in Berlin) war ein deutscher protestantischer Theologe, Kulturphilosoph und liberaler Politiker.
ellauri082.html on line 348: In seinem Aufsatz Christentum und Religionsgeschichte aus dem Jahr 1897 reagiert Troeltsch zum einen auf die Infragestellungen christlicher Theologie durch Materialismus und Naturwissenschaft. Er stellt diesbezüglich fest, dass „der Geist eine aus der Natur unableitbare selbständige Kraft ist“, aus der „in Wechselwirkung mit den Anforderungen der sinnlichen Wirklichkeit“ die Geschichte entsteht.
ellauri082.html on line 354: Also lässt sich Troeltschs Aufsatz globalgeschichtlich in die Reihe von Reaktionen einordnen, mit denen Vertreter der Weltreligionen Buddhismus, (protestantisches) Christentum, Hinduismus und Islam ab Mitte des 19. Jahrhunderts auf die Herausforderungen des naturwissenschaftlichen Materialismus und der allgemeinen Religionsgeschichte antworten, zumeist indem Religion allgemein über Kriterien der Innerlichkeit und Universalität definiert und die eigene Tradition im Gegenüber zu anderen als vollständige Erfüllung dieser Kriterien dargestellt wird.
ellauri082.html on line 372: Sagan äiti oli väkäleuka noita huulet imettynä hampaattoman suun sisään ja se päästi piippauxia kuin peruuttava rekka: kazo tännepäin kun puhuttelen sinua. Mixei Saga vaan hotassut sitä lättyyn? Mixi? Sen se olis ansainnut. Israeliin Lahdesta muuttanut syvästi uskovainen kristitty Anna Bardawi jonka mies on messiaaninen juutalainen on samanlainen viivasuu kuin Sagan äiti nuorena. Ne elää jeesusturismista kuten se tienravaaja. Ne on saaneet koronarokotuxet muttei anna niitä filistiineille. Meille enste ja ehkä joskus sitte niille jahka jahka. Tää on meidän maa kerta Jehova on luvannut sen meille. Ympäröivät juutalaiset kysyy ketkä me.
ellauri082.html on line 438: g) Helpful Henry was an American gag-a-day comic strip, created by cartoonist J. P. Arnot (Paul Arnot – Born: 16 September 1887 – Died: 2 December 1951). The series ran from July 17, 1922 until 1927 and was syndicated by International Feature Service. Jaakko Hintikka kutitti Kotkan varpaita Helpful Henrynä kun Kotka laittoi pussilakanaa.
ellauri082.html on line 504: In a general theory of evolution the inorganic comes first, then the lowest forms of animal and vegetable life, then forms of life that possess mentality, and finally those like ourselves that possess it in a high degree. (As you can see I am not one of your nature religions types but an honest to god homo sapiens chauvinist.)
ellauri082.html on line 505: Evolution is a slight problem I must own, it looks as if it was a continuous process of rearranging atoms, unless we urge that with the dawn of consciousness an entirely new nature seems to slip in, something whereof the potency was not given in the mere outward atoms of the original chaos. (I know it sounds both silly and pretentious, but what else can I say. I must save the appearances of the good book, or else I am soon out of my cozy Harvard chair.)
ellauri082.html on line 627: Uskovaisten naisten rintasyöpäriski on kasvanut lyhyessä ajassa viisikymmenkertaisesti. Samoin myös uskovaisten ja kahvia karttavien miesten eturauhassyöpäriski on kymmenkertaistunut lyhyessä ajassa.
ellauri082.html on line 676: Pointtini oli kuitenkin se, että varsinkin miesten osalta Japanin terveysministeriön tilastossa mukaan Okinawa on pudonnut kärkipaikalta jo vuonna 2000 ja viimeisimmän ministeriön tilaston mukaan siellä asuvien miesten ennuste on nyt vain 79,4 vuotta ja naisten 87,02. Miesten osalta Okinawa on jo pudonnut niin alas, että 29 muussa prefekturassa (kunnassa?) miehet elävät kauemmin kuin siellä. Se, että erilaisissa listoissa Okinawa roikkuu mukana johtunee siitä, että näitä tekevät eivät päivitä tietojaan. Muuten japanilaisilla kansana on pisin elämänennuste...
ellauri082.html on line 738: They found that young women with more dating experience and a greater desire for marriage were more attracted to narcissistic men. They write, “Despite future long-term mating desires which are unlikely to be achieved with a narcissistic male and possession of substantial mate sampling experience, females view the narcissistic male as a suitable partner.”
ellauri082.html on line 800: In downtown Boston you may see trash cans, cones, or other objects being used to save parking spots in residential areas throughout the winter. No one wants to shovel their spot to find it taken by the time they return! This is common practice, and completely legal.
ellauri083.html on line 10: font-family: 'UnifrakturMaguntia';
ellauri083.html on line 11: src: url(http://grapson.com/fonts/UnifrakturMaguntia.ttf);
ellauri083.html on line 52: During the Cultural Revolution, Buck, as a preeminent American writer of Chinese village life, was denounced as an "American cultural imperialist".
ellauri083.html on line 54: Her 1962 novel Satan Never Sleeps described the Communist tyranny in China. Following the Communist Revolution in 1949, Buck was repeatedly refused all attempts to return to her beloved China and therefore was compelled to remain in the United States for the rest of her life.
ellauri083.html on line 96: WALSH: To whomever. Initially, she wanted to put the manuscript on eBay and try to sell it there. I contacted an attorney in Philadelphia, Peter Hearn, and said we will not give her what she's asking for, but we will pay her a modest sum of money, and we wanted it returned immediately. That worked. I read the manuscript, and I said, you know, I want to get this published.
ellauri083.html on line 124: It can never be said of the Swedish Academy that they don't know what they like. Between Independent People, The Growth of the Soil, The Good Earth, and probably several others I haven't read yet it seems clear that the path to a Nobel Prize in literature is the one trod by struggling farmers out in the countryside.
ellauri083.html on line 129: Growth of the Soil (Norwegian Mannens Grodor), is a novel by Knut Hamsun which won him the Nobel Prize in Literature in 1920. It follows the story of a man who settles and lives in rural Norway.
ellauri083.html on line 131: Very different from his novel Hunger, here Hamsun has written a sweeping story of one man's accomplishments as a homesteader in northern Norway near the border with Sweden. Isak, a young and very strong man, with no fear of work, goes looking for a good place to settle. He walks and walks, looking for a place that has everything he needs: water, haying grounds, pasture, areas to farm, timber. When he finally finds it, he settles in. There is a coastal town a full day's walk away (20 miles? 10 miles?). He puts out word that he needs a woman's help--and lo and behold, Inger comes. She too has no fear of work, and she has a harelip--teased for much of her life, she finds a good man in Isak. They work, they have several children, Inger is imprisoned for 6 years. Others come and settle the area between their farm Sellanra and the town. A fascinating story of rural northern Norway in the 2nd half of the 19th century.
ellauri083.html on line 135: The Good Earth (English The Good Earth) is a historical fiction novel by American author Pearl S. Buck published in 1931 that dramatizes family life in a Chinese village in the early 20th century. It was influential in Buck's winning the Nobel Prize for Literature in 1938.
ellauri083.html on line 137: The story begins on Wang Lung's wedding day and follows the rise and fall of his fortunes. The House of Hwang, a family of wealthy landowners, lives in the nearby town, where Wang Lung's future wife, O-Lan, lives as a slave. However, the House of Hwang slowly declines due to opium use, frequent spending, uncontrolled borrowing and a general unwillingness to work. He was willing to take any woman who knew how to work, except a harelip (which is just what Inger was). He was disappointed when O-Lan had big and ugly feet. These boots are made for walking...
ellauri083.html on line 143: In the city, O-Lan and the children beg while Wang Lung pulls a rickshaw. Wang Lung's father begs but does not earn any money, and sits looking at the city instead. They find themselves aliens among their more metropolitan countrymen who look different and speak in a fast accent. They no longer starve, due to the one-cent charitable meals of congee, but still live in abject poverty. Wang Lung longs to return to his land. When armies approach the city he can only work at night hauling merchandise out of fear of being conscripted. One time, his son brings home stolen meat. Furious, Wang Lung throws the meat on the ground, not wanting his sons to grow up as thieves. O-Lan, however, calmly picks up the meat and cooks it. When a food riot erupts, Wang Lung is swept up in a mob that is looting a rich man's house and corners the man himself, who fears for his life and gives Wang Lung all his money in order to buy his safety. O-Lan finds a cache of jewels elsewhere in house and takes them for herself.
ellauri083.html on line 153: Independent People (Icelandic: Sjálfstætt fólk) is an epic novel by Nobel laureate Halldór Laxness, originally published in two volumes in 1934 and 1935; literally the title means "Self-standing folk". It deals with the struggle of poor Icelandic farmers in the early 20th century, only freed from debt bondage in the last generation, and surviving on isolated crofts in an inhospitable landscape.
ellauri083.html on line 155: The novel is considered among the foremost examples of social realism in Icelandic fiction in the 1930s. It is an indictment of materialism, the cost of the self-reliant spirit to relationships, and capitalism itself. This book, along with several other major novels, helped Laxness win the Nobel Prize in Literature in 1955.
ellauri083.html on line 157: Independent People is the story of the sheep farmer Guðbjartur Jónsson, generally known in the novel as Bjartur of Summerhouses, and his struggle for independence.
ellauri083.html on line 159: The "first chapter summons up the days when the world was first settled, in 874 AD—for that is the year when the Norsemen arrived in Iceland, and one of the book's wry conceits is that no other world but Iceland exists. ... The book is set in the early decades of the twentieth century but ... Independent People is a pointedly timeless tale. It reminds us that life on an Icelandic croft had scarcely altered over a millennium". As the story begins, Bjartur ("bright" or "fair") has recently managed to put down the first payment on his own farm, after eighteen years working as a shepherd at Útirauðsmýri, the home of the well-to-do local bailiff, a man he detests. The land that he buys is said to be cursed by Saint Columba, referred to as "the fiend Kolumkilli", and haunted by an evil woman named Gunnvör, who made a pact with Kólumkilli.
ellauri083.html on line 161: Defiantly, Bjartur refuses to add a stone to Gunnvör's cairn to appease her, and in his optimism also changes the name of the farm from Winterhouses to Summerhouses. He is also newly wed to a young woman called Rósa, a fellow worker at Rauðsmýri, and is determined that they should live as independent people.
ellauri083.html on line 163: However, Rósa is miserable in her new home, which does not compare well to the luxury she was used to at Rauðsmýri. Bjartur also discovers that she is pregnant by Ingólfur Arnarson Jónsson, the son of the bailiff. In the autumn, Bjartur and the other men of the district ride up into the mountains on the annual sheep round-up, leaving Rósa behind with a gimmer to keep her company. Terrified by a storm one night, desperate for meat and convinced that the gimmer is possessed by the devil, Rósa kills and eats the animal.
ellauri083.html on line 165: When Bjartur returns, he assumes that Rósa has set the animal loose. When he cannot find her when it comes time to put the sheep inside for the winter, he once more leaves his wife, by now heavily pregnant, to search the mountains for the gimmer. He is delayed by a blizzard, and nearly dies of exposure. On his return to Summerhouses he finds that Rósa has died in childbirth. His dog Titla is curled around the baby girl, still clinging to life due to the warmth of the dog. With help from Rauðsmýri, the child survives; Bjartur decides to raise her as his daughter, and names her Ásta Sóllilja ("beloved sun lily").
ellauri083.html on line 167: The narrative begins again almost thirteen years later. Bjartur is now remarried to a woman who had been a charity case on the parish, Finna. The other new inhabitants are Hallbera, Finna's mother, and the three surviving sons of Bjartur's second marriage: Helgi, Gvendur (Guðmundur) and Nonni (Jón).
ellauri083.html on line 169: The rest of the novel charts the drudgery and the battle for survival of life in Summerhouses, the misery, dreams and rebellions of the inhabitants and what appears to be the curse of Summerhouses taking effect. In the middle of the novel, however, World War I commences and the prices for Icelandic mutton and wool soar, so that even the poorest farmers begin to dream of relief from their poverty. Particularly central is the relationship between Bjartur and Ásta Sóllilja.
ellauri083.html on line 171: No hei, ilmeisesti Laxness oli osuuskuntahenkinen ja arvosteli just sitä vittumaista yxityisyrittäjähenkeä jota noi kaksi muuta kakkiaista kannusti. Se oli sodanvastainen joten toi pässinlihan hinnannousu maailmansodan takia sitä varmaan vaan otti päähän. En tiennytkään että Asta tarkoittaa islannissa rakastettua. Sirkkixellä oli vanhusystävä nimeltä Asta, jonka se heitti lopulta ulos kun se ei kunnolla tuulettanut Rauhixessa sänkyvaatteita. No ei, oikeasti Sirkkis oli mustasukkainen kun läski Asta paistoi lettusia kaikille. Olisko Asta voinut saada nimensä tästä kirjasta? Tuskin kuitenkaan tosta laihan miehen terrieristä. Ecemin (turk. 'Kuningattareni') intialainen asuinkaveri on Astha. Se ei ole lihava eikä paista lettusia kaikille.
ellauri083.html on line 237: Havaiji viisoo oli yhdysvaltalainen Havaijille sijoittuva poliisisarja, jota CBS esitti vuosina 1968–1980. Sarja kuvaa Havaijin kuvernööriä Paul Jamesonia avustavan erikoisyksikön toimintaa. Sarjan tunnussävel nousi The Venturesin esittämänä Yhdysvaltain singlelistalla sijalle neljä vuonna 1969. Se on ihan psska renkutus. Ei se ole havaijia nähnytkään, mitälie mahtipontista texmex-torvisoittoa. Kuuntele vaikka ize.
ellauri083.html on line 244:
ellauri083.html on line 245:
ellauri083.html on line 246:
ellauri083.html on line 250: S. 606, Tena-aikuisalusvaatteen vuosi: lomitettu televiihde, 932/1864 resoluutio (vau...) risc-konsolilta ja ilman, pink2 (lue OS-2), pormestarin jälkeinen digisatelliittijärjestelmä, menut ja kuvakkeet (oho...), pixelitön internet fax, 3-4 kanavaiset modeemit säädettävällä linjanopeudella (eikai...), webinjälkeiset jakelualueet, niin HD-näytöt että on käytännössä paikalla, kustannustehokkaat Zoom videopuhelinneuvottelut, fox-kanavan sisäinen cd-rom, sähkoinen sultan conture, yleiskonsolit, Youshityoun keraamiset nanoprosessorit, laserkromatografia, virtuaalipalvelun mahdollistavat mediakortit, kuituoptinen pulssi, digitaalikoodaus, tappajasovelmat, rannehermosärky tenniskyynärpää valonarkuusmigreeni rasvapakaraisuus selkästressi hikinen pälvikalju vielä kaiken kukkuraxi.
ellauri083.html on line 256: Kaikki Wallun luettelemat naurettavan ysäriltä kajahtavat kexinnöt on kajahtavan syvältä. Syvemmältä kuin Espoon syvin reikä. Syökäät mysliä ja eläkäät te luddiitit, potkikaa kehruu-Jennyt romuxi, repikää Wallulta rätti kajahtaneelta kaljulta. Antakaa sille käteen älykännykkä ja sometilejä ezillä ois jotain tekemistä ja pitäis turvan rullalla. Mut eihänse pidä. Se jatkaa vaan. Turvalta rullautuu loputonta läppää.
ellauri083.html on line 334: When, in turn, this anger proves incapable of restoring the subject to the earlier, wished-for state of things, the characteristic symptoms of clinical depression set in: feelings of helplessness, a tendency to reproach the self for its inadequacy, and, not least of all, the drawing away of cathectic energies from the ego, "emptying [it] until it is totally impoverished." This impoverishment is also referred to by Freud and others as inhibition: "inhibition of all activity," "general inhibition," "complete motor inhibition," or "an inhibition of functions including the interest in the external world." And Bibring has instructively spoken of it as the "exhaustion of ego libido due to an unsolvable conflict" (p. The rhetoric of exhaustion and the exhaustion of rhetoric: Erskine Caldwell in the thirties)
ellauri083.html on line 336: For all their profusion, these paled in comparison with Sachs's newest display pieces: The Cabinet, 2014, and The Rockeths, 2017. The former was a folding case fashioned from orange-and-white striped barricades and festooned with hundreds of tools, hung in groups and inscribed with the names of individuals who have "inspired, influenced, or frightened" the artist--from Le Corbusier and Louis Kahn to the members of the Wu-Tang Clan--while the latter was less a cabinet than a kind of portable workbench and shelving unit, similarly jam-packed with the tools of the artist's trade, as well as a collection of model rockets, all again labeled to namecheck various figures of personal importance--scientists, musicians, artists; Apollo, Dionysus, Stringer Bell. The fetishistic frisson the assembled materials (pens, pliers, drill bits, tape measures) clearly provoke in Sachs was made even more explicit in McMasterbation, 2016, one of a trio of scale-model space modules arrayed on plinths. Featuring a copy of the legendarily comprehensive McMaster-Carr hardware catalogue spread open like a porn mag centerfold designed for lonely gearheads--alongside a ready supply of Vaseline and a handy tissue dispenser--it was part cathectic confession of objectophilia and part self-derogating indictment of his own work's tendencies toward sometimes masturbatory excess. Smart and stupid, funny and somehow a bit sad, it was classic Sachs: too much information, in every sense of the phrase.
ellauri083.html on line 338: Hendershot recalls that, in the Schreber case, God was believed to manifest his creative and destructive power as celestial rays (Freud 22). As with spider-webs and hedgehogs quills, this radial pattern describing dilation and contraction, movement back and forth from center to circumference and from circumference to center, is the essential figure for the paranoid narcissism of a subject who feels threatened by the world and guilty for having taken "his own body [...] as his love-object" (Freud 60). Signaling Fistule's repressed homosexuality, the rays of his intelligence had first been focused on the masochistic annihilation of his genitals, which he denies were the original object of his love ("organes hideux," "vomitoires de dejections"), and then had been used in reconstructing a sexless new reality. Insisting on his exemption from the Naturalist law of biological determinism, Fistule denies his human parentage and maintains that he was born of a star, which, shining like the rays of his genius, had inseminated him and allowed him to be the father of himself, causa sui. Homosexual guilt initially projected as the corruptibility of matter is overcome by Fistule's principle of Stellogenesis, which turns flesh into radiance and bodies into starlight. As Hendershot concludes: "In Freud's theory, the paranoiac withdraws from the world (decathexis), directs his or her cathectic energy to the ego resulting in self-aggrandizement, and then attempts to reestablish a cathectic relationship with the world in the form of a delusional system"
ellauri083.html on line 342: M*A*S*H (an acronym for Mobile Army Surgical Hospital) is an American war comedy-drama television series that aired on CBS from 1972 to 1983. It was developed by Larry Gelbart as the first original spin-off series adapted from the 1970 feature film M*A*S*H, which, in turn, was based on Richard Hooker's 1968 novel MASH: A Novel About Three Army Doctors.
ellauri083.html on line 344: It follows a team of doctors and support staff stationed at the "4077th Mobile Army Surgical Hospital" in Uijeongbu, South Korea, during the Korean War (1950–53). The show's title sequence features an instrumental-only version of "Suicide Is Painless," the original film's theme song.
ellauri083.html on line 356: Jenkit sai 2x turpiinsa vinosilmiltä, Koreassa ja Vietnamissa. Verissäpäin peräännyttiin takaisin. Ne siirtyi mätkimään keskiaasiaan muslimeita paremmilla voitto-odotuxilla. Onkohan siitäkin jo tehty hauskoja teeveesarjoja? Viki Masi ja Kessu istuu tappamansa rättipäiden läjän päällä ja laukoo läppiä. Loputtomasti läppiä.
ellauri083.html on line 361: The name Tektite comes from the Greek word tektos, which means “molten”. Tektites are natural glass objects of meteorite origin. The age of the Tektites is estimated at about ten million years.
ellauri083.html on line 406:
ellauri083.html on line 430: From time to time, one hears that NASA computers have proved the account of the unusual day that accompanied the Battle of Gibeon found in Joshua 10:12–14. This marvelous little story about NASA computers began circulating in the late 1960s and early 1970s, during the heyday of the Apollo program. According to the story, in preparation for the Apollo moon landings, a computer at NASA calculated the positions of the earth, moon, and other solar system bodies with great precision far into the past and future.
ellauri083.html on line 432: This computer program produced a glitch in the fifteenth century BC, a glitch caused by solar system bodies not being in their correct positions, indicating that nearly a day was missing from time. An additional 40 minutes also was missing several centuries later, so that the total missing time was one full day.
ellauri083.html on line 438: He reasoned that the battle was on the twenty-fourth day of the fourth month of the Hebrew civil calendar in the 2,555th year after the creation. This was the 933,285th day since creation. From this, Totten determined that this day was a Tuesday. Next, Totten calculated backward in time from June 17, 1890 to the battle of Gibeon. He concluded that the battle was 1,217,530 days previously, which was a Wednesday. Hence, there was a day missing. Of course, Totten’s computation required very precise dates, something that most people today would find ludicrous. However, Totten managed to obtain some audience in the late 19th century. While most people today are not impressed with such an approach, apparently invoking a computer, as in the Hill story, is sufficient to convince some people today. This story has been debunked many times, so it is a shame that it keeps being repeated.
ellauri083.html on line 494:
ellauri083.html on line 532: Ei näillä riemun ilmauxilla vielä kuuhun mennä. Kuten sanoin edellä, lukiolaismaista diivailua huumeidenkäytöllä. Siinä se on 3 sanalla. Harold Bloom sanoi paljon rumemmin, mutta Wallu olikin tölväissyt Haroldia pahasti alaviitteessä 366, jossa hullun haikaran paasaus kuulosti siitä "aika epäilyttävästi professori H. Bloomin turpeilta, taiteellisia vaikutteita käsitteleviltä tutkielmilta." Todella typerryttävän mahtipontisen kuuloista skeidaa molemmilta tahoilta.
ellauri083.html on line 553: Minä sanoin sydämessäni: Tule, minä tahdon koetella sinua ilolla, nauti hyvää. Mutta katso, sekin oli turhuutta.
ellauri083.html on line 624: Thou hast turned for me my mourning into dancing: thou hast put off my sackcloth, and girded me with gladness;
ellauri083.html on line 651: Yllättävän vähän hyvässä kirjassa on ylipäänsä riemukasta ilonpitoa, jos nää tosiaan oli kaikki osumat. Käännöxet menee vähän miten sattuu. (Pitäisi kai kazoa mitä jahve oikeasti kynäili alkukielellä.) joy 28, mirth 15, glad 10, rejoicing 7, shout 4. Song and dance jonkun kerran kai. Suomessa riemua on 26, iloa 23. Kun on molempia, toinen voi olla joy ja toinen gladness. Kun saarnaaja ym puhuu happamesti turhasta ilonpidosta, se on aika usein mirth. Sananlaskuissakin tulee itku pitkästä ilosta. Joutavaa ilostelua, hauskanpitoa ilotalossa. Huuto suomentuu riemuxi. Jotain remuamisen sävyä siinä on. Eli summa summarum: riemu lähinnä kovaäänistä remua, aika marginaalisesti edes hauskanpitoa (merrymaking eli mirth, jota Yorick-parka duunasi, keinopaletissa jest, joka on selkeästi pilantekoa.) Kyllä Hotakainen on tässä kalauttanut kirveen kivexeensä pahasti. Varsinaista remuamista on Wallulla aika hinzusti, aika ilotonta vaikka naurattavaakin läpänheittoa sitä enemmän.
ellauri088.html on line 10: font-family: 'UnifrakturMaguntia';
ellauri088.html on line 11: src: url(http://grapson.com/fonts/UnifrakturMaguntia.ttf);
ellauri088.html on line 73: Lindkvistin tehtävä on ajatella kieliä ja miten ne toimivat. Lindkvistit rakastavat puhua kaikille pyllykielitieteestä ja omista idiolekteistä, ja joskus ne kirjoittavat kokonaisia tutkimusartikkeleista jostain jota ne kuuli bussissa tai näki telkasta. Tämmöstä me puuhataan. Kaikki ei sunkaan ajattele miten kieli toimii tai ole edes yhtään kiinnostuneita siitä. Se on ikävää. Sixi ei ole yllättävää että Max Weber on turhautunut koska se luulee ettei mitään edistystä tapahdu, vaikka Tri Banxin mielestä se etenee hyvää vauhtia. Tulee mieleen se yxi tiedonhakuguru joka sanoi että joka kerta kun se potkii ulos tiimistä lingvistin tuloxet paranevat.
ellauri088.html on line 102: Kazottiin neloskanavalta toi Aliens eiku Arrivals. Onhan niissä paljon yhteistä, ahdistunut naissankari ensinnäkin (mix naisten pitää olla aina ahdistuneita pääosissa?), ja että alienit on jotenkin ällöjä, jotain matelijoita tai mustekaloja. Mix ne on niin harvoin tollasia Star Warsin söpöjä karvaturreja. Kaippa se on tätä termiittiapinan luontaista xenofobiaa.
ellauri088.html on line 108:
ellauri088.html on line 325: Tyttönorssin suomenope Aino Valli oli Hakulisen ja Saarimaan linjoilla. On hyvää suomea ja hoono soomi. Tukka tiukalla nutturalla se sanoi: Minäpä soitan Sadenniemelle! Luki ääneen oppilaiden aineita ja nauroi päälle. Aasinsiltoja!
ellauri088.html on line 353: Cuando subieres a caballo, no vayas echando el cuerpo sobre el arzón postrero, ni lleves las piernas tiesas y tiradas y desviadas de la barriga del caballo, ni tampoco vayas tan flojo que parezca que vas sobre el rucio: que el andar a caballo a unos hace caballeros; a otros, caballerizos. Sea moderado tu sueño, que el que no madruga con el sol, no goza del día; y advierte, ¡oh Sancho!, que la diligencia es madre de la buena ventura, y la pereza, su contraria, jamás llegó al término que pide un buen deseo.
ellauri088.html on line 373: Arvonen ei kuitenkaan turvaudu toiminnan kehittämisessä pelkästään kansien välistä löytyvään informaatioon, vaan hän myös kysyy vinkkejä muilta sijoittajilta. ”Kysyn neuvoa nimenomaan niiltä, jotka tekevät asioita sillä tasolla, jolla itsekin haluan joskus tehdä. Enimmäxeen miljonääreiltä.” Arvonen kokeekin, että nimenomaan kysymysten esittäminen menestyneille ammattisijoittajille on yksi hänen suurimmista onnistumisistaan asuntosijoittajana. ”Olen onnistunut hyvin, sillä tiedän, että verennimijät ovat tehneet tätä ennenkin, eikä minun tarvitse keksiä pyörää uudelleen. Olen rohkeasti uskaltanut kysyä ja kopioida muilta, luvalla tietenkin.”
ellauri088.html on line 382: Samlagspartiets kommunalvalskandalidat Eero Vainionpää i Vanda kritiserar i sin tur partikollegans ångerköpta reträtt.
ellauri088.html on line 425: - Kun lähdin välittäjäksi, halusin kerätä pääomaa, verkostoja ja oppia myymään, jotta voin myöhemmin yrittäjänä työllistää myös monia muita ja talouteni on turvattu. Eikö vapaa-ajan puute haittaa?
ellauri088.html on line 540: Jerome Clapp "Klapka" Oliver Jerome (May 2, 1859 Caldmore, Walsall Staffordshire, England - June 14, 1927, Northampton General Hospital, Northampton) oli englantilainen kynäilijä ja "humoristi". Senskä muutti sukunnimensä Clapp Jeromexi. Eikös clap ole joku veneerinen tauti? Joo tippuri. Siinäpä se. Jerome oli muutenkin huonosta kodista, rupusakkia kuten kolleegansa Charles Chaplin vähän myöhemmin. Isä oli ironmonger ja lay preacher who dabbled in architecture.
ellauri088.html on line 559: Arrangements settled.—Harris’s method of doing work.—How the elderly, family-man puts up a picture.—George makes a sensible, remark.—Delights of early morning bathing.—Provisions for getting upset.
ellauri088.html on line 577: We are very fond of pine-apple, all three of us. We looked at the picture on the tin; we thought of the juice. We smiled at one another, and Harris got a spoon ready.
ellauri088.html on line 579: Then we looked for the knife to open the tin with. We turned out everything in the hamper. We turned out the bags. We pulled up the boards at the bottom of the boat. We took everything out on to the bank and shook it. There was no tin-opener to be found.
ellauri088.html on line 616: Will it be the same in the future? Will the prized treasures of to-day always be the cheap trifles of the day before? Will rows of our willow-pattern dinner-plates be ranged above the chimneypieces of the great in the years 2000 and odd? Will the white cups with the gold rim and the beautiful gold flower inside (species unknown), that our Sarah Janes now break in sheer light-heartedness of spirit, be carefully mended, and stood upon a bracket, and dusted only by the lady of the house?
ellauri088.html on line 629: Erich Kästner war ein wehmütiger Satiriker und ein augenzwinkernder Skeptiker. Er war Deutschlands hoffnungsvollster Pessimist und der deutschen Literatur positivster Negationsrat. War er ein Schulmeister? Aber ja doch, nur eben Deutschlands amüsantester und geistreichster. Er war ein Prediger, der stolz die Narrenkappe trug. (Marcel Reich-Ranicki)
ellauri088.html on line 639: Epätoivoinen ja pahaa-aavistamaton Hagedorn palaa myös Berliniin ja ezii turhaan omaa Hildegardia, jostahan sen on oletettava että sen nimi on Schulze. Sitten se ja sen äiti kuzutaan vieraisille Toblereille; tämä tunnustaa oikean minuutensa, mikä ei kuitenkaan lopeta veljeilyä. Myös Hildegard antautuu Toblerin tyttären ominaisuudessa. Seuraavan juhlasyömisen yhteydessä Toblerille ilmoitetaan telefonisesti, että Grandhotel, jonka se ajatteli ostaa heittääxeen ulos sen porzarin ja tirehtöörin - kuuluukin jo hänelle (näin käy aina Roope Ankallekin Akussa).
ellauri088.html on line 735: See verra ämmäl o äijäst turva ku aerast sattel. (Karjala Tl.)
ellauri089.html on line 10: font-family: 'UnifrakturMaguntia';
ellauri089.html on line 11: src: url(http://grapson.com/fonts/UnifrakturMaguntia.ttf);
ellauri089.html on line 37: I wonder how harmless such people are? To what extent civilization is retarded by the laughing jack-asses, the empty-minded belittlers? Nature's obvious mistakes? Mies sitä tulee räkänokasta, muttei tyhjän naurajasta. (Heinlein)
ellauri089.html on line 48: Robert Anson Heinlein (/ˈhaɪnlaɪn/; July 7, 1907 – May 8, 1988) was an American science-fiction author, aeronautical engineer, and Naval officer. Sometimes called the "dean of science fiction writers", he was among the first to emphasize scientific accuracy in his fiction, and was thus a pioneer of the subgenre of hard science fiction. His published works, both fiction and non-fiction, express admiration for competence and emphasize the value of critical thinking. His work continues to have an influence on the science-fiction genre, and on modern culture more generally.
ellauri089.html on line 77: Heinlein used his science fiction to earn money and as a way to explore his provocative social and political ideas, and to speculate how progress in science and engineering might shape the future of politics, race, religion, and sex. Within the framework of his science-fiction stories, Heinlein repeatedly addressed certain social themes: the importance of being earnest, individual liberty and self-reliance, the nature of incestual sexual relationships, the obligation individuals owe to their societies, the influence of organized religion on culture and government, and the tendency of society to repress nonconformist thought. He also speculated on the influence of space travel on human cultural practices.
ellauri089.html on line 103: He wanted to do his own juvenile work, stating that: "I want to do my own stuff, my own way". Vapaa sexi kiinnosti. Kirjassa Strangers in a strange land se oli aivan daft. Jill is homophobic and says that "nine times out of ten, if a girl gets raped it's partly her own fault." Bobia kiinnosti myös insesti. Heinlein often posed in situations where the nominal purpose of sexual taboos was irrelevant to a particular situation, due to future advances in technology.
ellauri089.html on line 114: From Rocket Ship Galileo (1947) to Have Space Suit—Will Travel (1958), Robert A. Heinlein wrote twelve novels, all published by Scribners, that were aimed at what we now call the juvenile market. In Dr. Johnson’s sense of the word, they are classics in their field, they have stood the test of time. They appeared first in hardback—unusual in a field in which, until the 1950s or 1960s, almost all major works were published in magazines or in paperback; and during the 1950s, hardback copies of these novels could be found in school and public libraries all across the country. These novels later appeared in paperback and have remained available in that form to the present. Heinlein’s juvenile novels have been largely ignored by both science fiction critics and critics of children’s literature; but even a half century after they were written, these novels are still “contemporary” and are still among the best science fiction in the range.
ellauri089.html on line 142: Woodrow Wilson I believe was a college professor who turned out to be a terrible president.
ellauri089.html on line 149: The last juvenile, Have Space Suit—Will Travel, recapitulates and surpasses the other books in the series as Kip Russell travels first to the moon, then to Pluto, then to a planet in Vega’s system, and finally to the Lesser Magellanic Cloud; he eventually comes home by a circular route! All of the books feature young people, primarily young men—but a surprising number of strong female characters, growing up and going through the process of separating themselves from their sometimes ununderstanding families, discovering their real identities, successfully dealing with bar mitzwah, and by the story’s end, entering the adult world as foreskinless and capable people.
ellauri089.html on line 153: Most of what Heinlein wrote after 1958 explores ideas that are more interesting, more profound, in certain senses, than any of his early work, like quirky sex. But at some point, even his most fervent fans want to return to books where the hero doesn't use time travel and advanced technology to have sex with his mother, his granddaughter, and his own clone. Or his computer made flesh.
ellauri089.html on line 157: He is a great fan of nuclear power. He certainly fails to challenge the reader to think critically about what the future climate might be like. In addition, Heinlein presents specific scientific, technological, sociological, moral or ethical, and humanistic situations which will not only intrigue but challenge the reader’s attitudes—about space travel, illegal alien societies, the over-populated future, the nature of time, and so on.
ellauri089.html on line 163: Elsa Schiaparelli (1890 Rooma - 1973 Pariisi) oli italialainen muotisuunnittelija. Hänet tunnetaan erityisesti huimapäisten ja humorististen yksityiskohtien tuomisesta haute couture -muotiin sekä yhteistyöstään surrealistitaiteilijoiden kanssa. Yksi tunnetuimmista Schiaparellin luomuksista on hattu, joka näyttää korko ylöspäin päähän asetetulta naisten kengältä.
ellauri089.html on line 202: On the way they unknowingly enjoy the Texas hospitality of Satan himself, but as they near their destination they are separated by the Rapture — Margrethe worships Odin, and pagans do not go to Heaven. Finding that the reward for his faith, eternity as promised in the Book of Revelation, is worthless without her, Alex journeys through timeless space in search of his lost lady, taking him to Hell and beyond.
ellauri089.html on line 217: ture/Heinlein-First-Lines-277631.html">Heinlein Fun Trivia
ellauri089.html on line 227: Akmeismo | Futurismo | Konstruktivismo | Suprematismo | Venäläinen symbolismo | Zaum
ellauri089.html on line 385: Chapter II: Naturalistic Ethics
ellauri089.html on line 423: § 10. "Good", then, denotes one unique simple object of thought among innumerable others; but this object has very commonly been identified with some other—a fallacy which may be called "the naturalistic fallacy" … Tässä Jyriltä alkaa lähteä riimu käsistä. Sillä on niin iso lehmälauma ojassa, ettei se pysty pitelemään sitä. 1 lehmistä on että ainoa merkizevä hyvä on termiittiapinoiden hyvä, lehmistä ei mitään väliä. Niitä on hyvä popsia aivan vapaasti. Koska lehmät ei ole meikäläisiä, niillä ei ole sielua, ei äänioikeutta eikä armeijaa, ja ne maistuu meistä apinoista hyvältä. So there!
ellauri089.html on line 427: § 12. The nature of this fallacy is easily recognised; …
ellauri089.html on line 431: § 14. The "naturalistic fallacy" illustrated by Bentham; and the importance of avoiding it pointed out. …
ellauri089.html on line 451: Chapter II: Naturalistic Ethics
ellauri089.html on line 455: § 25. Such theories may be divided into two groups (1) Metaphysical, (2) Naturalistic; and the second group may be subdivided into two others, (a) theories which declare some natural object, other than pleasure, to be sole good, (b) Hedonism. This present chapter will deal with (a). …
ellauri089.html on line 457: § 26. Definition of what is meant by "Naturalism".
ellauri089.html on line 459: § 27. The common argument that things are good, because they are "natural", may involve either (1) the false proposition that the "normal", as such, is good;
ellauri089.html on line 463: § 29. But a systematised appeal to Nature is now most prevalent in connection with the term "Evolution". An examination of Mr Herbert Spencer's Ethics will illustrate which are commonly associated with the latter term. …
ellauri089.html on line 465: § 30. Darwin's scientific theory of "natural selection," which has mainly caused the modern vogue of the term "Evolution," must be carefully distinguished from certain ideas which are commonly associated with the latter term. …
ellauri089.html on line 467: § 31. Mr Spencer's connection of Evolution with Ethics seems to shew the influence of the naturalistic fallacy; …
ellauri089.html on line 469: § 32. but Mr Spencer is vague as to the ethical relations of "pleasure" and "evolution", and his Naturalism may be mainly Naturalistic Hedonism. …
ellauri089.html on line 473: § 34. Three possible views as to the relation of Evolution to Ethics are distinguished from the naturalistic view to which it is proposed to confine the name "Evolutionistic Ethics". On any of these three views the relation would be unimportant, and the "Evolutionistic" view, which makes it important, involves a double fallacy. …
ellauri089.html on line 479: § 36. The prevalence of Hedonism is mainly due to the naturalistic fallacy. …
ellauri089.html on line 499: § 46. In thus beginning to consider what things are good in themselves, we leave the refutation of Naturalism behind, and enter on the second division of ethical questions. …
ellauri089.html on line 542: § 66. The term "metaphysical" is defined as having reference primarily to any object of knowledge which is not a part of Nature—does not exist in time, as an object of perception; but since metaphysicians, not content with pointing out the truth about such entities, have always supposed that what does not exist in Nature, must, at least, exist, the term also has reference to a supposed "supersensible reality": …
ellauri089.html on line 544: § 67. and by "metaphysical Ethics" I mean those systems which maintain or imply that the answer to the question "What is good?" logically depends upon the answer to the question "What is the nature of supersensible reality?" All such systems obviously involve the same fallacy—the "naturalistic fallacy"—by the use of which Naturalism was also defined. …
ellauri089.html on line 546: § 68. Metaphysics, as dealing with a "supersensible reality" may have a bearing upon practical Ethics (1) if its supersensible reality is conceived as something future, which our actions can affect; and (2) since it will prove that every proposition of practical Ethics is false, if it can shew that an eternal reality is either the only real thing or the only good thing. Most metaphysical writers, believing in a reality of the latter kind, do thus imply the complete falsehood of every practical proposition, although they fail to see that their Metaphysics thus contradicts their Ethics. …
ellauri089.html on line 548: § 69. But the theory, by which I have defined Metaphysical Ethics, is not that Metaphysics has a logical bearing upon the question involved in practical Ethics "What effects will my action produce?", but that it has such a bearing upon the fundamental ethical question, "What is good in itself?" This theory has been refuted by the proof, in Chap. I, that the naturalistic fallacy is a fallacy; it only remains to discuss certain confusions which seem to have lent it plausibility. …
ellauri089.html on line 560: § 75. (1) from Natural Laws; with which one of Kant's most famous doctrines confuses them, …
ellauri089.html on line 572: § 81. and, once this analogy between Volition and Cognition is accepted, the view that ethical propositions have an essential reference to Will or Feeling, is strengthened by another error with regard to the nature of Cognition—the error of supposing that "perception" denotes merely a certain way of cognising an object, whereas it actually includes the assertion that the object is also true. …
ellauri089.html on line 587: § 86. The question to be discussed in this chapter must be clearly distinguished from the two questions hitherto discussed, namely (1) What is the nature of the proposition: "This is good in itself"? …
ellauri089.html on line 601: § 93. (3) Even this latter task is immensely difficult, and no adequate proof that the total results of one action are superior to those of another, has ever been given. For (a) we can only calculate actual results within a comparatively near future. We must, therefore, assume that no results of the same action in the infinite future beyond, will reverse the balance—an assumption which perhaps can be, but certainly has not been, justified; …
ellauri089.html on line 603: § 94. and (b) even to decide that, of any two actions, one has a better total result than the other in the immediate future, is very difficult; and it is very improbable, and quite impossible to prove, that any single action is in all cases better as means than its probable alternative. Rules of duty, even in this restricted sense, can only, at most, be general truths. …
ellauri089.html on line 640: § 110. By an "ideal" state of things may be meant either (1) the Summum Bonum or absolutely best, or (2) the best which the laws of nature allow to exist in this world, or (3) anything greatly good in itself: this chapter will be principally occupied with what is ideal in sense (3)—with answering the fundamental question of Ethics. …
ellauri089.html on line 662: § 121. Finally (4) with regard to the objects of the cognition which is essential to these good wholes, it is the business of Aesthetics to analyse their nature: it need only be here remarked (1) that, by calling them "beautiful", we mean that they have this relation to a good whole; and (2) that they are, for the most part, themselves complex wholes, such that the admiring contemplation of the whole greatly exceeds in value the sum of the values of the admiring contemplation of the parts. …
ellauri090.html on line 10: font-family: 'UnifrakturMaguntia';
ellauri090.html on line 11: src: url(http://grapson.com/fonts/UnifrakturMaguntia.ttf);
ellauri090.html on line 32: De pé: Rodolfo Amoedo, Artur Azevedo, Inglês de Sousa, Bilac, Veríssimo, Bandeira, Filinto de Almeida, Passos, Magalhães, Bernardelli, Rodrigo Octavio, Peixoto; sentados: João Ribeiro, Machado, Lúcio de Mendonça e Silva Ramos.
ellauri090.html on line 90: Joaquim Maria Machado de Assis (Rio de Janeiro, 21 de junho de 1839 – Rio de Janeiro, 29 de setembro de 1908) foi um escritor brasileiro, considerado por muitos críticos, estudiosos, escritores e leitores um dos maiores senão o maior nome da literatura do Brasil.
ellauri090.html on line 94: Escreveu em praticamente todos os gêneros literários, sendo poeta, romancista, cronista, dramaturgo, contista, folhetinista, jornalista e crítico literário. Testemunhou a Abolição da escravatura e a mudança política no país quando a República substituiu o Império, além das mais diversas reviravoltas pelo mundo em finais do século XIX e início do XX, tendo sido grande comentador e relator dos eventos político-sociais de sua época.
ellauri090.html on line 96: A crítica moderna chama de trilogia realista os três romances que marcaram um novo estilo na obra de Machado de Assis, a saber Memórias Póstumas de Brás Cubas (1881), Quincas Borba (1891) e Dom Casmurro (1899), e que decisivamente também inovaram a literatura brasileira, introduzindo o Realismo no Brasil e precedendo outros elementos da literatura contemporânea.
ellauri090.html on line 128: After Carlos Maria’s flirtation with Sophia, Doña Fernanda acts as a matchmaker and brings Carlos Maria and Maria Benedicta together. Although Maria Benedicta is not beautiful, Carlos Maria marries her because she adores him. Following their marriage, they travel to Europe, returning to Rio de Janiero after Maria Benedicta becomes pregnant.
ellauri090.html on line 132: Rubião continues to believe he is Napoleon III, but Doña Fernanda thinks he can be cured. She manages to get him to enter an asylum. She also rescues Quincas Borba and sends the dog to the sanatorium to be with Rubião. After a short time, appearing to be regaining his sanity, Rubião escapes the asylum and returns to Barbacena with Quincas Borba, his only friend. Rubião dies there, and within three days, Quincas Borba dies there as well.
ellauri090.html on line 156: et manifestatum est mihi quoniam bona sunt quae corrumpuntur, quae neque si summa bona essent neque nisi bona essent corrumpi possent; quia si summa bona essent, incorruptibilia essent, si autem nulla bona essent, quid in eis corrumperetur non esset. nocet enim corruptio et, nisi bonum minueret, non noceret. aut igitur nihil nocet corruptio, quod fieri non potest, aut, quod certissimum est, omnia quae corrumpuntur privantur bono. si autem omni bono privabuntur, omnino non erunt. si enim erunt et corrumpi iam non poterunt, meliora erunt, quia incorruptibiliter permanebunt. et quid monstrosius quam ea dicere omni bono amisso facta meliora? ergo si omni bono privabuntur, omnino nulla erunt: ergo quamdiu sunt, bona sunt. ergo quaecumque sunt, bona sunt, malumque illud quod quaerebam unde esset non est substantia, quia si substantia esset, bonum esset. aut enim esset incorruptibilis substantia, magnum utique bonum, aut substantia corruptibilis esset, quae nisi bona esset, corrumpi non posset. itaque vidi et manifestatum est mihi quia omnia bona tu fecisti et prorsus nullae substantiae sunt quas tu non fecisti. et quoniam non aequalia omnia fecisti, ideo sunt omnia, quia singula bona sunt, et simul omnia valde bona, quoniam fecit deus noster omnia bona valde. (7.12.18)
ellauri090.html on line 165: Pardo (feminine parda) is a term used in the former Portuguese and Spanish colonies in the Americas to refer to the triracial descendants of Europeans, Amerindians, and West Africans. In some places they were defined as neither exclusively mestizo (Amerindian-European descent), nor mulatto (West African-European descent), nor zambo (Amerindian-West African descent). In colonial Mexico, pardo "became virtually synonymous with mulatto, thereby losing much of its indigenous referencing." In the eighteenth century, pardo might have been the preferred label for blackness. Unlike negro, pardo had no association with slavery. Casta paintings from eighteenth-century Mexico use the label negro never pardo to identify Africans paired with Spaniards.
ellauri090.html on line 186: Seus biógrafos notam que, interessado pela boemia e pela corte, lutou para subir socialmente abastecendo-se de superioridade intelectual e da cultura da capital brasileira.
ellauri090.html on line 187: Em sua maturidade, reunido a intelectuais e colegas próximos, fundou e foi o primeiro presidente unânime da Academia Brasileira de Letras.
ellauri090.html on line 196: Os críticos notam que o "Humanitismo" de Machado não passa de uma sátira ao positivismo de Auguste Comte e ao cientificismo do século XIX, bem como a teoria de Charles Darwin acerca da seleção natural.
ellauri090.html on line 222: À época de seu serviço no Diário do Rio de Janeiro, teve seus ideais combativos com ideias progressivas; por conta disso seu nome foi anunciado como candidato a deputado pelo Partido Liberal do Império — candidatura que logo retirou por querer comprometer sua vida somente às letras.
ellauri090.html on line 234: Um de seus amigos, Faustino Xavier de Novaes (1820–1869), poeta residente em Petrópolis, e jornalista da revista O Futuro, estava mantendo sua irmã, a portuguesa Carolina Augusta Xavier de Novais, desde 1866 em sua casa, quando ela chegou ao Rio de Janeiro do Porto. Segundo os biógrafos, veio a fim de cuidar de seu irmão que estava enfermo, enquanto outros dizem que foi para esquecer uma frustração amorosa. Carolina despertara a atenção de muitos cariocas; muitos homens que a conheciam achavam-na atraente, e extremamente simpática. Com o poeta, jornalista e dramaturgo Machado de Assis não fora diferente. Tão logo conhecera a irmã do amigo, logo apaixonou-se. Até essa data o único livro publicado de Machado era o poético Crisálidas (Koteloita, 1864) e também havia escrito a peça Hoje Avental, Amanhã Luva (1860), ambos sem muita repercussão. Carolina era cinco anos mais velha que ele; deveria ter uns trinta e dois anos na época do noivado.
ellauri090.html on line 286: E imaginará mal; porque ao chegar a este outro lado do mistério, achei-me com um pequeno saldo, que é a derradeira negativa deste capítulo de negativas: — Não tive filhos, não transmiti a nenhuma criatura o legado da nossa miséria.— Memórias Póstumas de Brás Cubas, Capítulo CLX.
ellauri090.html on line 301: Seus dois primeiros livros de estreia, Crisálidas (1864) e Falenas (1870), são poéticos. Vinte e dois poemas, escritos entre 1858 e 64, compunham este primeiro livro. Há nestes poemas todos uma emoção "menos desbordante" que o comum lirismo da literatura brasileira. As Crisálidas eram inspiradas pelo higor por intensas emoções amorosas ou pelo belo do feminino.
ellauri090.html on line 306: Os romances machadianos tratam frequentemente da escravidão sob o ponto de vista cínico do senhor de escravos, sempre criticando-o de forma oblíqua. Sobre a escravidão, Machado de Assis já havia tido uma experiência familiar, quer por seus avós paternos terem sido escravos, quer porque lia os jornais com anúncios de escravos fugitivos. Em seu tempo, a literatura que denunciava crenças etnocêntricas que posicionavam os negros no último grau da escala social era distorcida ou tolhida, de modo que este tema encontra uma grande expressividade na obra do autor.
ellauri090.html on line 308: A começar, as Memórias Póstumas de Brás Cubas narra o que seria uma das páginas de ficção mais perturbadoras já escritas sobre a psicologia do escravismo: o negro liberto compra seu próprio escravo para tirar sua desforra. (Kosto)
ellauri090.html on line 319: e, por fim, Quincas Borba, cuja crítica mais explícita é ao cientificismo e à lei do mais forte e da seleção natural (muito famosa na época, por influência de Charles Darwin), através do filósofo Quincas Borba, teórico do fictício Humanitismo, onde o homem mais esperto recebe vantagem sobre o menos esperto nas sociedades.
ellauri090.html on line 325: Os acadêmicos notam cinco fundamentais enquadramentos em seus textos: "elementos clássicos" (equilíbrio, concisão, contenção lírica e expressional), "resíduos românticos" (narrativas convencionais ao enredo), "aproximações realistas" (atitude crítica, objetividade, temas contemporâneos), "procedimentos impressionistas" (recriação do passado através da memória), e "antecipações modernas" (o elíptico e o alusivo engajados à um tema que permite diversas leituras e interpretações).
ellauri090.html on line 327: Sua mensagem artística se dá por meio de uma interrupção na narrativa para dialogar com o leitor sobre a própria escritura do romance, ou sobre o caráter de determinado personagem ou sobre qualquer outro tema universal, numa organização metalinguística que constituía seu principal interesse como autor.
ellauri090.html on line 335: Uma das características mais atraentes e refinadas de Machado de Assis é sua ironia, uma ironia que, embora chegue francamente ao humor em certas situações, tem geralmente uma sutileza que só a faz perceptível a leitores de sensibilidade já treinada em textos de alta qualidade. Essa ironia é a arma mais corrosiva da crítica machadiana dos comportamentos, dos costumes, das estruturas sociais. Machado a desenvolveu a partir de grandes escritores ingleses que apreciava e nos quais se inspirou (sobretudo o originalíssimo Lawrence Sterne, romancista do século XVIII). Na representação dos comportamentos humanos, a ironia de Machado de Assis se associa àquilo que é classificado como o seu grande poder 'analista da alma humana'.
ellauri090.html on line 337: Machado de Assis, como exímio intelectual e leitor, atribui a sua obra caráteres de arquétipos. Os acadêmicos também notam a constante presença do pessimismo. Suas últimas obras de ficção assumem uma postura desencantada da vida, da sociedade, e do homem. Crê-se que não acreditava em nenhum valor de seu tempo e nem mesmo em algum outro valor e que o importante para ele seria desmascarar o cinismo e a hipocrisia política e social.
ellauri090.html on line 357: Machado dedicou seu último soneto, "A Carolina", em que Manuel Bandeira afirmaria, anos mais tarde, que é uma das peças mais comoventes da literatura brasileira. De acordo com alguns biógrafos o túmulo de Carolina era visitado todos os domingos por Machado.
ellauri090.html on line 383: Kanadalainen komedia (?) sarja Schitt's Creek on napannut kaikki palkinnot, Emmyn, Oskarit, Venlan, mitä niitä nyt olikaan, mitä Hoblan Malin Slotte ei voi tajuta. Sehän on kömpelösti ylinäytelty paskaturaus, trailerista päätellen, jonka "huumori" on enintään Reinikaisen tasoa. Tai Mämmilästä. "I love your complexion" sanoo newcomer white-trash ämmä afrokanadalaiselle. Mämmilässäkin oli hassu mutta kiltti kotisomali. Mixi näin? Mistä ihmeestä voi olla kysymys?
ellauri090.html on line 401: Hyvin botoxihuuĺinen epämääräisesti tuttu nuori nainen asui luoteis-Helsingissä erään kadun varrella vanhan kivitalon alakerrassa. En muistanut taloa ihan tarkkaan mutta ajattelin käydä sitä "moikkaamassa" polkupyörällä. Liikennettä oli paljon ja pyöräily sen seassa kysyi rohkeutta. Vähän eziskeltyäni löysinkin talon ja sen ikkunassa ko. blondin. Puhuin sille ruudun läpi ilmeillen jostain syystä englantia ja se vastasi ensin englanniksi ja tuli sitten ulos ja puhui suomea. Se oli vähän vaivautunut ja selitti että se oli lapsenlikkana jollekulle pikkupojalle. Kuinka pienelle kysyin ällistynenä. No 16-vuotiaalle se tunnusti vähän nolona. Siitä arvasin että taisi tulla turha reissu. Lähdin ajamaan takaisinpäin väistellen taas autoja. Lähellä kanavan rantaa näin Niklaxen kadunkulmassa joka selitti kavereilleen että hänellä on serkku joka on psykologi. Koitin miettiä kuka mutten muistanut sellaista. Taisi kerskailla tyhjiä.
ellauri092.html on line 16: font-family: 'UnifrakturMaguntia';
ellauri092.html on line 17: src: url(http://grapson.com/fonts/UnifrakturMaguntia.ttf);
ellauri092.html on line 56: Ja kyllähän se vähän kiinnostaa miten tästä eteenpäin, future work. Nykyään kirjoittavat usein mamumaisesti future works.
ellauri092.html on line 67: Over 18 centuries later, Ike Moody broke through all the charts with his charismatic showmanship. Lose your soul to Christ and you find it, with a lot of perks! Moody gave up his lucrative boot business but got millions of followers and a comparable number of bucks on the side I bet. His family founded Moody's and made megabucks. Ei vaitiskaan, eikai ne sentään olleet sukua. Vai oliko? Ei ainakaan veljexiä. Iken perhe on Massachusettsista, Johnin Connecticutista. Galvestonissa on joku dixie Moody dynastia, ja briteissä on 1 jonka äiti oli nimeltään Lingo Lango. Kuulostaa läpältä.
ellauri092.html on line 74: ture.com%2FGraphics.Voice%2FD.L.Moody.med.jpg&f=1&nofb=1" />
ellauri092.html on line 80: By 17 years old this stout young Yankee decided to leave his farming work at home and head for Boston where he became a shoe salesman. Like Al Bundy. Taivas on todennäköisesti täynnä kadonneita parittomia sukkia. Ne ovat kaikki pelastuneet sinne. Kun mun sukkaan tulee reikä heitän sen roskiin mutta pelastan parittoman, koska mun lähes kaikki sukat ovat mustia. Vartioin niitä mustasukkaisesti ja teen leskexi jääneistä uusia pareja. He attended a Congregationalist Church which bored him as did all religious matters but over the next year the convicting message of sin and righteousness began to take effect. At the same time though, he raised up a wall of arguments. He settled his heart by deciding to leave the matter until his deathbed, but Cod’s Word continued to disturb him. No wonder: this was good old Boston, the home of the bean and the cod, Where the Lowells talk to the Cabots, And only the Cabots talk to Cod.
ellauri092.html on line 82: In April 1855 young Edward Kimball a Sunday school teacher was deeply burdened by Moody’s sole. Kimball left his house and made his way to the shoe shop where Moody worked with the intention of confronting Moody about his standing in front of Cod. A thousand contrary thoughts invaded the young man’s mind and he almost turned back. When he realized he had passed the shop he decided he would go for it and get it over with quickly. With what he later thought was a very weak plea with tears in his eyes he challenged Moody concerning his salivation, Cod’s tail and his need of a waist. That day in the back of the shop on his knees Moody accepted his price and Kimball returned home within minutes with new soles. Salivation while you wait.
ellauri092.html on line 84: The first change in Moody was that he received a burden to see all his family earnings saved. Later that year he moved to Chicago and although he started to show signs of real shoe business ability and success, when he experienced the revival which commenced in that city in January 1857, business success faded into insignificance. He was ruined - success of this world no longer interested him instead, he began to glow in Christian virtue. He mixed freely amongst Plymouth Brethren, Methodist Episcopal, Congregationalists and Baptists. The years passed and he worked with the men in tights at YMCA and raised up one of the most unusual Sunday Schools of that day which became a church. He reluctantly began to preach and haggled every step of the way. He turned down Congregational ordination and remained a simple uneducated layman with a burden for souls. Having heard of Spurgeon’s ministry in London he did all he could to get hold of and read every Spurgeon sermon. He took thorough hold of Spurgeon’s three ‘R’s: Ruin by the fall, Redemption by the Blood, and Regeneration by the Holy Mackerel. This flowed through every one of his messages and was the marrow of Moody’s theology. Many thought him too radical and so nicknamed him ‘Crazy Moody.’
ellauri092.html on line 86: When his wife Emma suffered bad asthma the doctor suggested a boat trip so Moody decided to take her to dry and airy Britain. In February 1867 they set sail for Britain for the first time. Altogether they had a thoroughly inspiring time. They visited Spurgeon’s Metropolitan Tabernacle which had a congregation of 5,000. He sat amongst the Plymouth Brethren and heard their most fervent preachers as well as preaching for them. He could preach as fervently as any tommy, if not more. He was also invited to speak at some meetings in London where his warmth won everyone’s affection while his wife coughed in the smog. He also visited Bristol to see George Muller’s work where 1,500 orphan children were provided for financially without requests for money. (The trick is familiar from Dickens' Oliver Twist.) Moody was very impressed with what Cod could accomplish going through this meek godly man of prayer. They managed to include Dublin and France in the trip then in June they returned to America.
ellauri092.html on line 94: Before returning home he was persuaded to preach at a Congregational church in Arundel Square, London. The massage came with real power. As a result over 400 new convict perverts were taken into membership in the following weeks. As other requests to preach reached him he decided he would return home and prepare to return for a period of six months at a later stage, all expenses paid.
ellauri092.html on line 96: So in June 1873 he arrived again into Liverpool, England, accompanied by his asthmatic wife and song leader Ira Sankey as his other wife. Key men who were leaders and financers who had invited him with the promise of financial help had died since he was last there. There were no meetings, no funds and no committees. What the fuck. It seemed all was lost. Maybe they would just have to return to America? Only one unattractive invitation came from York in the North of England and so there they went. It was hard ground but in the midst of these meetings one unimpressed minister called F.B. Meyer slowly melted and then ignited with holy fervent fire. Our friends fled the scene as fast as they could. Next the Evangelistic foursome moved to Sunderland for several weeks of sole eating meetings where Cod’s power to inflate liver was manifest. In August they brought coals to Newcastle where a daily paper meeting was conducted with some 300 saints in attendance. No other lighting was necessary. News spread throughout the whole land that Creedence Clearvater Revival was coming to churches and salivation to thousands. Other towns were visited in the same manner and left as quickly as the audience caught on that a less inspiring Yankee foursome was doing the song and play.
ellauri092.html on line 98: Next came the invitation to Edinburgh, Scotland. Only eternity will reveal the results of this revival which started in November, 1873. On the first night at the first meeting 2,000 people had to be turned away because the tiller was already filled to capacity. By now Moody had the full backing and support of many great theologians as well as all national financiers of every occupation. It was later said that “The revival in Edinburgh was like a Holocaust to the land”. Cold Calvinism gave way to fiery evangelism. This great city was startled out of its sleep and stirred to its depths. In the New Year they travelled on to see Crocodile Dundee, Glasgow and elsewhere. This was not successful evangelism, it was Creedence Clearwater Revival live. The nine months in Scotland ended, but the revival burned on a few days. Then things returned to normal.
ellauri092.html on line 100: In September 1874 they travelled to Belfast in the North of Ireland for five weeks of meetings like those in Scotland. Then onward to Dublin for a month where several thousand pounds sterling were reported converted to dollars. These were some of the most remarkable meetings ever held in Ireland. In November they sailed for England and continued to minister in the main cities and towns. In March 1875 he moved to London to start a 4 mouth campaign. Initially meetings had about 16,000 people in attendance. He bled the rich and poor, the famous and the destitute, princesses as well as paupers. It is estimated that a million and a half people paid him in this chief of cities. After one very brief visit to Cambridge University he returned home to America and did not return again until 1882 when he administered snake oil in Ireland, Scotland, Wales and England.
ellauri092.html on line 102: In November 1882 when he spoke at Cambridge University he was filled with great anxiety as this educational centre for Britain’s aristocratic and wealthy youth had a reputation of unparalleled riotous behaviour. That first night at a Zoom meeting Moody spoke on ‘the Spirit’s power service.’ The university vicar Handley Moule was somewhat nervous. The young C.T. Studd (the same guy who impressed J.R.Mott with his biceps) greatly doubted ‘if this Yankee was up to the task.’ The first mission night on the Monday had 1,700 students in attendance. As Sankey sang his sacred Hymns they jeered, laughed and shouted. When Sankey finished he was near to tears. As Moody preached on Daniel in the lions den (how appropriate) again they laughed, shouted and did all in their power to disturb him. He maintained his calm. By the end of the week at least 200 students had accepted a check from the speaker. Amongst them was a main ‘ringette player’ who later assumed missionary position in China and was the first lady Bishop of King Kong. Out of this mission came The Cambridge Seven, missionaries who made a lot of dough. This campaign had huge proceeds that also leeched the youth of the whole nation.
ellauri092.html on line 104: During the summer of 1883 he returned home to count the revenue but was back again; first to Ireland and then London in November. For the next 8 months he held his greatest meetings yet in the capital. Many of his best new labourers were the pervert convicts from 1875. This campaign sealed the future destiny of many young men who would later go to the admission collection field. It was not long after his death in 1899 that his sermons were second only in demand to Pilgrim’s Progress and were printed right across the ad pages of the Boston Globe.
ellauri092.html on line 155: The break occurred in 1844, when the Home Mission Society announced that a person could not be simultaneously both a missionary and a slaveowner.[citation needed] Faced with this challenge, the Baptists in the South assembled in May 1845 in Augusta, Georgia, and organized the Southern Baptist Convention, which was pro-slavery. Throughout the remainder of the 19th century and throughout most of the 20th the Southern Baptist Convention continued to protect systemic racism and opposed civil rights for African-Americans, only officially and definitively renouncing slavery and "racial" discrimination with a resolution in 1995.
ellauri092.html on line 188: In the early 20th century, many of the splintered Methodist groups joined together to form The Methodist Church (USA). Another merger in 1968 resulted in the formation of The United Methodist Church from the Evangelical United Brethren (EUB) and the Methodist Church.While United Methodist Church in America membership has been declining, associated groups in developing countries are growing rapidly.
ellauri092.html on line 192: Whereas most American Methodist worship is modeled after the Anglican Communion´s Book of Common Prayer, a unique feature was the once practiced observance of the season of Kingdomtide, which encompasses the last thirteen weeks before Advent, thus dividing the long season after Pentecost into two discrete segments. During Kingdomtide, Methodist liturgy emphasizes charitable work and alleviating the suffering of the poor. This practice was last seen in The Book of Worship for Church and Home by The United Methodist Church, 1965, and The Book of Hymns, 1966. While some congregations and their pastors might still follow this old calendar, the Revised Common Lectionary, with its naming and numbering of Days in the Calendar of the Church Year, is used widely. However, congregations who strongly identify with their African American roots and tradition would not usually follow the Revised Common Lectionary.
ellauri092.html on line 194: Adding more complexity to the mix, there are United Methodist congregations who orient their worship to the "free" church tradition, so particular liturgies are not observed. The United Methodist Book of Worship and The Hymns of the United Methodist Church are voluntarily followed in varying degrees. Such churches employ the liturgy and rituals therein as optional resources, but their use is not mandatory.
ellauri092.html on line 202: Like most other national organizations, the Methodist Church experienced tensions and rifts over the slavery dispute. Both sides of the argument used the doctrines of the movement and scriptural evidence to support their case.
ellauri092.html on line 217: Whatever the case, it is indisputable that Baptists have been a major branch of denominations since at least the 17th century. In America, the First Baptist Church of Providence, Rhode Island was founded in 1639. Today, Baptists comprise the largest Protestant family of denominations in the United States. The largest Baptist denomination is also the largest Protestant denomination. That honor goes to the Southern Baptist Convention.
ellauri092.html on line 219: Methodism also can confidently claim roots that go back centuries; right back to John Wesley, who founded the movement in England, and later in North America. Wesley was unhappy with the “sleepy” faith of the Church of England and sought to bring renewal and revival and spirituality to the practice of Christians. He did this especially through open air preaching, and home meetings which soon formed into societies. By the end of the 18th century, Methodist societies were taking root in the American Colonies, and it soon spread across the continent.
ellauri092.html on line 261: While there are some similarities to those two churches, each on one side of the street, there are many more differences. And that gulf of differences continues to widen as many Baptist churches continue to affirm a high view of Scripture and follow its teaching, while many Methodist congregations – especially in the United States – move away from that view of Scripture and emphasis on the Bible’s teaching.
ellauri092.html on line 269: In 1859 William Boardman published his book, The Higher Christian Life. The book ultimately birthed the Keswick Movement, so named because the first meeting was held in a church in Keswick, England. The Keswick Movement was filled with doctrinal error from the start and like nearly all errors that infiltrated Christendom over the centuries, they remain to this day. This shouldn’t surprise us because Satan has always twisted God’s Word to his own ends.
ellauri092.html on line 273: Those involved with the Keswick Movement were continuationists otherwise known as anti-cessationists. These folks then (as well as today), believed the sign gifts including tongues never stopped. History as well as Scripture tells us that this is not true; that in fact, the sign gifts did actually cease not long after the last apostle died and the Bible had finished being written (though not yet compiled into Canon).
ellauri092.html on line 275: Though Boardman was a Presbyterian and strongly influenced by the numerous heresies of Charles Finney and others, he was not a trained theologian. In fact, it is tragic that many errors that crept into the church were introduced by people who had little to no training in rightly dividing the Word. This is not to say that a person with little to no formal training cannot be used by God or that he is exempt from learning the truth of Scripture (Harry Ironsides is a good example). However, there is a proper hermeneutic to be used in studying Scripture and if not applied, many errors can result.
ellauri092.html on line 285: One of the main errors within the Keswick Movement is their unbiblical view of sanctification. Keswickians believe when a person becomes saved, they are immediately justified. This is certainly Scriptural fact (Romans 3:21-26; 5:18-19; 2 Corinthians 5:21). There is nothing I can do to justify myself before God. Only salvation provides this immediate and eternal justification as Christ’s righteousness is literally imputed to my account.
ellauri092.html on line 289: Adherents of Keswickianism would agree with the above regarding justification. However, when it comes to sanctification, they move off in a different direction. They generally do not believe the Holy Mackerel comes into the person and takes up residence at salvation, but that the Holy Mackerel simply comes upon the person to seal them with salvation. It is later, at a time they refer to variously as the “second blessing,” or “higher living,” when they say sanctification occurs. Ultimately, their view of sanctification is flat out mysticism akin to New Age’s goal of an altered state of consciousness. This is all based on a strong (and seemingly biblical), desire to emotionally “know” God. The person turns inward to meet the felt needs of self.
ellauri092.html on line 295: …the problems in the Keswick theology are severe. Because of its corrupt roots, Keswick errs seriously in its ecumenical tendencies, theological shallowness or even incomprehensibility, neglect of the role of the Word of God in sanctification, shallow views of sin and perfectionism, support of some tenants of Pelagianism and semi-Pelagianism, improper divorce of justification and sanctification, confusion about the nature of saving repentance, denial that God’s sanctifying grace always frees Christians from bondage to sin and changes them, failure to warn strongly about the possibility of those who are professedly Christians being unregenerate, support for an unbiblical pneumatology, belief in the continuation of the sign gifts, maintenance of significant exegetical errors, distortion of the positions and critiques of opponents of the errors of Keswick, misrepresentation of the nature of faith in sanctification, support for a kind of Quietism, and denial that God actually renews the nature of the believer to make him more personally holy. Keswick theology differs in important ways from the Biblical doctrine of sanctification. It should be rejected.
ellauri092.html on line 326: The common thread with all of the people above (and others not listed), is the emphasis on mystical experiences that allegedly begin within as we quiet ourselves and wait upon God. Unfortunately, this is clearly not Scriptural because we are not to focus on our “innerspace” as New Agers do. We are to put our hand to the plow and look forward, not backward. This can only occur as we submit ourselves to Him (Romans 12:1-2). It really doesn’t matter if our emotions catch up with us, nor should they be used to “verify” that we are growing in the Lord. If the heart is deceitfully wicked and cannot be understood (Jeremiah 17:9), what makes us think that once we are saved, our hearts are all of a sudden able to be known?
ellauri092.html on line 340: Too many leaders and authors are tempting Christians to go “beyond,” obtaining “more” than the Bible says we have a right to expect. There is no “second blessing” for the Christian, unless you consider the life after this one the actual second blessing when we will be separated from our sin nature forever, we will see Him as He is and we will be like Him. Then we will know in certainty as we are known.
ellauri092.html on line 357: Granted. Täytyy vaan panna verhot kiinni jos tulee suoraa ilmoitusta tähtisateena. Tuomas akvinolaisen mukaan sekin on tän järkikullan lisäksi välttämätöntä, mutta voi joskus mennä ihmisen valta ja väkivalta yhteen ja kadota yleisen ilmoituksen välttämättömyyden tuolle puolen erityinen ilmoitus, että turpa kiinni nyt lennetään, ja myöhemmin ilmenee että erityisen ilmoituksen takana on sama taho, joka sekoitti yleisen edun ja yleisen ilmoituksen jotenkin toisiinsa. Niinkuin esim. Pierre Abelardin tapauksessa.
ellauri092.html on line 373: Krohn ham (3x) King Kong J. C., me vedettiin norjaa puhuen tost noin vaan. Suomensin sen johkin viisukirjaan. Kristianiassa näin Ibsenin Hallonbladin Liisan kanssa ryyppäämässä kantakapakassa. Siis me tytöt nähtiin, Ibsen ryyppäsi. Ei siinä ollut mitään turhaa tunteilemista.
ellauri092.html on line 442: Kuulin 4 esitelmää: - Huonojen tapojen turmiollisesta vaikutuksesta (esim. nenänkaivuu ja kateus);
- Hengellisestä kitumisesta: 5 nixiä;
- Käytä tahtoasi! muuta kuulijasi rahaxi!; ja
- Hiljaiset hetket jumalan tarhassa.
Ihmeellinen puhuja! (Sama esitelmä kuin Perun Limassa 1941.)
ellauri092.html on line 547: − Olin turhautunut helluntailiikkeen tilanteeseen. Koin, että kaikki muuttuu liian hitaasti. Jumala kuitenkin puhui minulle, ettei minun tule lähteä pois, vaan alkaa vaikuttaa liikkeen sisällä. Hän kutsui minut takapenkistä pelkääjän paikalle, Ketterling kertoo.
ellauri093.html on line 10: font-family: 'UnifrakturMaguntia';
ellauri093.html on line 11: src: url(http://grapson.com/fonts/UnifrakturMaguntia.ttf);
ellauri093.html on line 120: 125 schools and directly resulted in 18,000 Christian conversions, as well as the establishment of more than 300 stations of work with more than 500 local helpers in all eighteen provinces. His CIM opposed the opium culture, stupid fool.
ellauri093.html on line 122: Hudson oli Wilhon esikuvia. Sen kirjoja on Wilhon hyllyssä. Se pukeutui kiinalaisexi. Sillä oli yhtä tappuraiset turpajouhet kuin mulla. Sen päämaja oli Wilhon läänissä. Siellä se oli hiljan ehtinyt kuukahtaa Wilhon tullessa. 3 June 1905 (aged 73) Changsha, Hunan, China. Hunanin läänin pääkaupunki, väkiluku 7 miljoonaa. Riitti pelastettavaa.
ellauri093.html on line 128: For the next month, the seven toured the University campuses of England and Scotland, holding meetings for the students. Queen Victoria was pleased to receive their booklet containing The Cambridge Seven's testimonies. The record of their departure is recorded in "The Evangelisation of the World: A Missionary Band". It became a national bestseller. Their influence extended to America where it led to the formation of Robert Wilder's Student Volunteer Movement.
ellauri093.html on line 130: The conversion and example of the seven was one of the grand gestures of 19th-century missions, making them religious celebrities; as a result, their story was published as "The Evangelisation of the World" and was distributed to every YMCA and YWCA throughout the British Empire and the United States.
ellauri093.html on line 140: This list consists of mostly nineteenth-century figures who were associated with the Brethren movement before the 1848 schism. They are the leading historical figures common to both the Open and Exclusive Brethren.
ellauri093.html on line 142: Two exceptions are H.A. Ironside and Watchman Nee, twentieth-century preachers who spent time associated with both the Open and Exclusive Brethren. See the respective articles for other more recent figures who have functioned primarily or entirely in either the Open Brethren or Exclusive Brethren.
ellauri093.html on line 161: Neen läheisin työtoveri oli Witness Lee -niminen babtisti. Heidän yhteistyönsä alkoi 1932. Lee muutti Shanghaihin 1934 voidakseen työskennellä enemmän Neen kanssa. Hän muun muassa toimitti Neen julkaisua The Christian 1934–1940 ja oli hänen best maninsa mm. tämän avioituessa. Vuonna 1949 Nee lähetti Leen ja ryhmän muita Taiwanille jatkamaan lähetystyötä. Charity oli käynyt mustasukkaisexi. Taiwan eli Formosa on oikeistokiinalaisten saari Fuzhouta vastapäätä. Yhtä lähellä kuin Tallinna. Danin vanhemmat oli vieläkin vihaisia sen petturuudesta.
ellauri093.html on line 203: The best-known and oldest distinction between Open and Exclusive assemblies is in the nature of relationships among their local churches. Open Brethren assemblies function as networks of like-minded independent local churches. Exclusive Brethren generally feel an obligation to recognize and adhere to the disciplinary actions of other associated assemblies.
ellauri093.html on line 205: Conversely, Open assemblies aware of that disciplining would not automatically feel a binding obligation to support it, treating each case on its own merit. Reasons for being put under discipline by both the Open and Exclusive Brethren include disseminating gross Scriptural or doctrinal error or being involved in unscriptural behavior. Being accused of illegal financial dealings may also result in being put under discipline.
ellauri093.html on line 219: tures/medium/7187-29535-p7090001.jpg" width="30%" />
ellauri093.html on line 220: Grass Eider Oiva Toikka Signature: O.Toikka Nuutajarvi. Size: 205 x 85 mm.
ellauri093.html on line 304: She removed Stranleigh’s coat with a dexterity that aroused his imagination. The eider woman returned with skimpy dressings and a sponge, which she placed on a chair. Carry your head along as your eiders have done. After being a member of the Church for a while, Bill was ordained to the office of an eider. Jack had been an eider for only a few days when he received a new calling whistle. The eiders are coming over for dinner tonight. One of the long-time leaders in the Church is Eider Pennypacker.
ellauri093.html on line 321: The term "Eider" is based on the same Scriptures that are used to identify "Bishops" and "Overseers" in other Christian circles, and some Exclusive Brethren claim that the system of recognition of eiders by the assembly means that the Open Brethren cannot claim full adherence to the doctrine of the priesthood of all believers.[27] Open Brethren consider, however, that this reveals a mistaken understanding of the priesthood of all believers which, in the Assemblies, has to do with the ability to directly offer worship to God and His Christ at the Lord's Supper, whether silently or audibly, without any human mediator being necessary—which is in accordance with 1 Timothy 2:5, where it is stated that Christ Jesus Himself is the sole Mediator between God and men ("men" being used here generically of mankind, and not referring simply and solely to "males").
ellauri093.html on line 323: The Plymouth Brethren Christian Church, the most hardline of all the Exclusive Brethren groups, has developed into a de facto hierarchical body which operates under the headship of an Elect Vessel, currently Bruce Hales of Australia. Some defectors have accused him and his predecessors of having quasi-papal authority. This development is almost universally considered by other streams of the Plymouth Brethren movement, however, as a radical departure from Brethren principles.
ellauri093.html on line 437: Ilmo Launis jalostaa roskaa, raportoi Ilse Rautio Ilmon jäätyä eläkkeelle kappalaisen hommasta lokakuussa 1982. Töölön seurakunnan pastori ei tuhlaa aikaa turhiin muodollisuuxiin. Hän kiskaisee ovesta sisään ja alkaa suoraan: On muutama asia jonka haluaisin sanoa. Ja sanoo ne. Kukapa ei muistaisi mummolan kirjahyllystä Ilmon valokuvakirjaa Vapahtajan jalanjälkiä. Ilmo ei usko kreationismiin, jeesuxenkin fossiiliset jalanjäljet ovat pitkän evoluution tulos. Ilmo launis sanoo: Olen löytänyt elämän onnen. Se on polkupyörä. Hyvä Ilmo.
ellauri093.html on line 461: Se vastaa kiukkuisella puolinelsonin niskaotteella 1868 Nielsenin skriftiin turMaguntia">"Hr. Professor Brøchners Philosophiske Kritik, gjennemseet af R. Nielsen.".
ellauri093.html on line 463: turMaguntia">Er denne Piece nu et Svar, eller blot et Projektil? Jäinen lumppari jossa on kivi sisällä?
ellauri093.html on line 467: turMaguntia">Absolut oensartethed, se on Nielsenin lumilinnan etuvarustus. Uskonto on aivan eri asia, siinä loppuu tieteen jurisdiktio. Njääh jääh et voi tänne osua noilla darwinlumipalloilla! Ne lentää sun vaihtoehtoisella radalla! turMaguntia">Saa at Troen og Viden fik hver sin egen Virkelighed.
ellauri093.html on line 482: Mutta Anders Andilla et kumpp. oli paljon kovempia kieltäymyxiä kuin Hiljalla. He jättivät monena päivänä monen ruokalajin päivällisen syömättä ja tyytyivät juoxeviin eväisiinsä voidaxensa hankkia pääsyliput eturivin paikoille Tivolin varietee-esityxissä. Eivätkä kolmisointulaiset menneet jälkeenpäin mezikköihin puunjuurille laulattamaan letkuja (meitähän oli puolet naisia!). Kuta myöhemmäxi ilta kului, sitä möreämmin virrat vierivät pyökkilehdon pimentoihin.
ellauri093.html on line 486: Karin morsian joutui odottamaan monta vuotta Karin tunaroidessa, mutta jaxoi tehdä sen rakoilematta pahasti. Ehkä ne käytti varmoja päiviä. Tai sit keskeytettyä yhdyntää, se on mullekin kyllä vanha tuttu. Tuli mieleen että varmaan Ilmari ja Hiljakin joutui johkin apukeinoon turvautumaan, kun Ilmarin mukana tullut pesue oli jo ylimittainen. Jos ne käytti selibaattia, ei ihmetytä että Hiljalla on levottomia juttuja. "Olin sopinut yhtymisestä Kööpenhaminassa mieheni kanssa. Meillä oli pari päivää vapaata aikaa. Mietin miten ne parhaiten käyttäisin, ja rukoilin Jumalan johdatusta."
ellauri093.html on line 514: Paha vaatturi
ellauri093.html on line 525: Paha vaatturi syyllisistä pienin erin
ellauri093.html on line 532: Istuu vaatturikin, virkkaa:
ellauri093.html on line 551: Ja paha vaatturi tietää kyllä,
ellauri093.html on line 573: Vaatturi hakkasi pienellä vasaralla,
ellauri093.html on line 580: Vaatturi hakkasi pienellä vasaralla,
ellauri093.html on line 604: Mutta pappilassa ei sopisi käydä kuin pihalla. Povisen entinen kappalainen, pastori Thorkil Skat Rørdam on uskonluopio. Sitä ei voinut aavistaa. Niin pian Kari Povisen kuoleman jälkeen! Ja Rørdamin puoliso vielä Birkedalin tyttärentytär! Siinä on pahalla vaatturilla sormensa pelissä. Vaaliseurakunnan perustamisen aikaan kirkon papit olivat järkiuskoisia ja vaalirovasti hihhuli. Nyt oli kaikki kääntynyt nurinkurin, Rørdamista oli tullut luopio joka ei enää pitäytynyt edes apostoliseen uskontunnustuxeen. Osa seurakunnasta oli sanoutunut irti ja muodostanut uuden grundtvigilaisen seurakunnan, johon Povisen leski tyttärineenkin nyt kuului. Se jäi valitettavasti vaille kirkollista omaisuutta. Selkkauxet eivät tähänkään päättyneet. Rørdam yltyi niin pitkälle, että valtionkirkko erotti hänet papinvirasta - mutta osan Ryslingen ystävistä hän oli lumonnut kannattajixensa, jotka yhä pysyivät hänen "seurakuntanansa". Tämmöstä tää aina on, yhtä käsirysyä. Meemipeikot taistelevat reviireistä kuin kopallinen suokukkoja.
ellauri093.html on line 635: Dick oli pieni ja paxu ja sillä oli "tavallinen" naama. Ei hän ole mikään liturgi, ajattelin - näyttämättä pettymystäni. Hänen noustuansa saarnatuoliin ensi vaikutelma oli sama kuin korinttolaisilla Paavalin könytessä saippualaatikolle: hänen kirjeensä ovat mahtavat, mutta hänen ruumiillinen esiintymisensä on heikkoa ja hänen puheensa mitätöntä. Puhe oli hljaista, vähän kangertelevaa, sisällys hyvin simppeliä. Paavali vastasi korinttolaisten kritiikkiin: Puheeni ja saarnani ei ole kiehtovia viisauden sanoja, vaan hengen haban pullistelua. Dick käytti yhtä lapsellisia vertauxia kuin Jeppe ize. Dickin kirja "Jumalan virta päällä" on ehkä monelle tuttu suomennoxestani. Eikö? Sitä on vielä saatavissa minulta tai Dickiltä.
ellauri093.html on line 689: Mikä onni olla yötä täällä eikä hospizissa! Siellä oltais vaan vetelehditty sängyssä yöpuvussa ja juotu suklaata, kyselemättä sen suurempia arvoja. Niin sitten näistä Bethelin aamu- ja iltahartauxista jäi mulle kokonainen ketju painajaisia. Tähän tapaan: Jes 58:9: Sinä kyselet ja herra vastaa. Jos puhelimesta ei kuulu ääntä, on johto jotenkuten epäkunnossa. Ellei herra vastaa, se ei ole kotona tai on suihkussa. 5 Moos 28: On pelottva asia, jos jumala on meitä vastaan. Ekana maailmassa jumalat teki pelko. Kuuliaisuuden tie on vähimmän turpiinsaannin tie. Luuk 2:14: Voi mennä päivä ettei huomaa että jeesus luuraa selän takana. Paras kazoa usein olan ylize. Ihan tavallisia juttuja, mutta bonus on että liha liikkuu.
ellauri093.html on line 705: Se tapahtui eräänä sunnuntaina. Dick oli valinnut textixi Lasst uns hinüberziehen. Lasst uns, toi uns on ihanin sana. Suomessa sitä vastaa omistusliite. Sillä on anagrammi nus. Jeesus tule, ota meidät ja omista, olemme yxineuvoisia vaikka kaxikotisia, emme pärjää omine neuvoinemme. Ja sit toi über, tai oikeastaan kaikki noi saxan prepositiot: an auf hinter in usw. Adrianmerellä kalastajien puolisot ei näy mutta ääni kantautuu. Hiljaa pitää puuhata. Meillekin tarjoutuu vielä "toinen säkeistö" yljän kaa tuolla ylhäällä. Täysi turva jeesuxen kanssa. Ilman Ilmon tylsää selibaattia.
ellauri093.html on line 762: turMaguntia">
ellauri093.html on line 871: Dolmenit tulivat linja-autolla, ja kohtaaminen oli riemullinen. Hilja alkoi taas ahdistaa saarnapyynnöillä, Dickiä vitutti, eikö hetkenkään rauhaa tästä hymistelystä? Senpä tautta Wilhokin ympäröi Rauharannan piikkilangalla eikä päästänyt helluntaiystäviä edes portista sisälle. (No Alli Wikman kävi kerran, mutta putosi lahosta laiturista läpitte, kuten lienen jo kertonut. Ja kerran Elmer Korjus, joka perhana ei suostunut muuraamaan keittiön hellasta irronnutta kiveä. Sekin oli lomalla.)
ellauri093.html on line 882:
ellauri093.html on line 905: FOR MANY years it has been my privilege to teach Jewish young men the way of salvation. Naturally I began by showing them Christ in the Old Testament, how our heavenly Father began to teach His young children in object lessons and how their Messiah was foreshadowed in type and prophecy.
ellauri094.html on line 10: font-family: 'UnifrakturMaguntia';
ellauri094.html on line 11: src: url(http://grapson.com/fonts/UnifrakturMaguntia.ttf);
ellauri094.html on line 100: Lapsi on se, jonka asema pitää kaikissa olosuhteissa turvata, ja Suomen valtio on tähän asti lähtenyt aina siitä, että pienimmän ja heikoimman asema turvataan. Tässä asiassahan niin ei ole. Tässä aikuisten mielihalut ovat menneet edelle muusta, ja sillä sipuli. Piscuisten päät isceytyvät taas civeyxeen.
ellauri094.html on line 153: Sikäli kuin lainmuutos astuu voimaan, perinteisessä avioliittokäsityksessä pitäytyvien ihmisoikeudet ovat uhattuina. Ulkomailta peräisin olevien kokemusten perusteella lainmuutoksen ennakoidaan vaikuttavan myös kasvatus- ja koulutusinstituutioiden oppisisältöihin aina varhaiskasvatuksesta yliopistoihin asti, ja näin on täällä Suomen eduskunnassakin jo. Sen takia on välttämätöntä, että meille jokaiselle turvataan todellisesti oikeus mielipiteen- ja sananvapauteen, uskonnon- ja omantunnonvapauteen sekä oikeus valita lapsilleen annettava opetus avioliittokäsityksestä. Tämä tarkoittaa sitä, että luonnonmukaisesta avioliittokäsityksestä kiinni pitävillä on laillinen oikeus häiritsemättä pitää mielipiteensä sekä oikeus hankkia, vastaanottaa ja levittää käsitystään kaikkien tiedotusvälineiden kautta. Perinteisessä käsityksessä pitäytyvillä on myös oikeus tunnustaa uskontoa ja ilmaista vakaumustaan, jonka mukaan avioliitto on yksinomaan miehen ja naisen välinen liitto, sekä harjoittaa tältäkin osin uskontoa paitsi
ellauri094.html on line 155: yksilöllisesti myös yhteisöllisesti. Tämä tarkoittaa esimerkiksi sitä, ettei uskonnollisia yhteisöjä, joilla on vihkimisoikeus, voida velvoittaa vihkimään samaa sukupuolta olevia. Tästä poikkeavat vaatimukset loukkaavat uskonnonvapautta vastaan. Yhteiskunnan tulee myös taata perinteisessä käsityksessä pitäytyville vanhemmille yhdenvertaisesti oikeus antaa lapselle tähän avioliittokäsitykseen perustuvaa kasvatusta ja opetusta sekä pidättäytyä tätä vastaan sotivalta sukupuolineutraalilta kasvatukselta ja opetukselta. Miten tämän oikeuden toteutuminen käytännössä turvataan varhaiskasvatuksessa ja opetustoimessa, on ratkaisematta. Jakautuvatko päiväkodit ja koulut esimerkiksi kahteen ryhmään, joista toisessa sovelletaan perinteistä ja toisessa sukupuolineutraalia avioliittokäsitystä?
ellauri094.html on line 209: After the fall of Babylon to the Persian king Cyrus the Great in 539 BCE, exiled Judeans were permitted to return to Judah. According to the biblical book of Ezra, construction of the Second Temple in Jerusalem began around 537 BCE. All these events are considered significant in Jewish history and culture, and had a far-reaching impact on the development of Judaism.
ellauri094.html on line 211: Archaeological studies have revealed that, although Jerusalem was utterly destroyed, other parts of Judah continued to be inhabited during the period of the exile. Most of the exiled did not return to their homeland, instead travelling westward and northward. Many settled in what is now northern Israel, Lebanon and Syria. The Iraqi Jewish, Persian Jewish, Georgian Jewish, and Bukharan Jewish communities are believed to derive their ancestry in large part from these exiles. These communities are now largely concentrated in Israel.
ellauri094.html on line 213: Nebuchadnezzar's siege of Jerusalem, his capture of King Jeconiah, his appointment of Zedekiah in his place, and the plundering of the city in 597 BCE are corroborated by a passage in the Babylonian Chronicles, p.293.
ellauri094.html on line 215: In the seventh year, in the month of Kislev, the king of Akkad mustered his troops, marched to the Hatti-vatti-land, and encamped against the City of Judah and on the ninth day of the month of Adar he seized the city and captured the king. He appointed there a king of his own choice and taking heavy tribute brought it back to Babylon.
ellauri094.html on line 219: Nebuchadnezzar and the Babylonian forces returned in 588/586 BCE and rampaged through Judah, leaving clear archaeological evidence of destruction in many towns and settlements there. Clay ostraca from this period, referred to as the Lachish letters, were discovered during excavations; one, which was probably written to the commander at Lachish from an outlying base, describes how the signal fires from nearby towns were disappearing: "And may (my lord) be apprised that we are watching for the fire signals of Lachish according to all the signs which my lord has given, because we cannot see Azeqah." Archaeological finds from Jerusalem testify that virtually the whole city within the walls was burnt to rubble in 587 BCE and utterly destroyed.
ellauri094.html on line 223: The Cyrus Cylinder (not to be confused with Joakim von Anka´s cylinder hat), an ancient tablet on which is written a declaration in the name of Cyrus referring to restoration of temples and repatriation of exiled peoples, has often been taken as corroboration of the authenticity of the biblical decrees attributed to Cyrus, but other scholars point out that the cylinder's text is specific to Babylon and Mesopotamia and makes no mention of Judah or Jerusalem. Professor Lester L. Grabbe asserted that the "alleged decree of Cyrus" regarding Judah, "cannot be considered authentic", but that there was a "general policy of allowing deportees to return and to re-establish cult sites". He also stated that archaeology suggests that the return was a "trickle" taking place over decades, rather than a single event.
ellauri094.html on line 225: As part of the Persian Empire, the former Kingdom of Judah became the province of Judah (Yehud Medinata) with different borders, covering a smaller territory. The population of the province was greatly reduced from that of the kingdom, archaeological surveys showing a population of around 30,000 people in the 5th to 4th centuries BCE.
ellauri094.html on line 229: The exilic period was a rich one for Hebrew literature. Biblical depictions of the exile include Book of Jeremiah 39–43 (which saw the exile as a lost opportunity); the final section of 2 Kings (which portrays it as the temporary end of history); 2 Chronicles (in which the exile is the "Sabbath of the land"); and the opening chapters of Ezra, which records its end. Other works from or about the exile include the stories in Daniel 1–6, Susanna, Bel and the Dragon, the "Story of the Three Youths" (1 Esdras 3:1–5:6), and the books of Tobit and Book of Judith. The Book of Lamentations arose from the Babylonian captivity. The final redaction of the Pentateuch took place in the Persian period following the exile,:310and the Priestly source, one of its main sources, is primarily a product of the post-exilic period when the former Kingdom of Judah had become the Persian province of Yehud.
ellauri094.html on line 231: In the Hebrew Bible, the captivity in Babylon is presented as a punishment for idolatry and disobedience to Yahweh in a similar way to the presentation of Israelite slavery in Egypt followed by deliverance. The Babylonian Captivity had a number of serious effects on Judaism and Jewish culture. For example, the current Hebrew alphabet was adopted during this period, replacing the Paleo-Hebrew alphabet.
ellauri094.html on line 235: This process coincided with the emergence of scribes and sages as Jewish leaders (see Ezra). Prior to exile, the people of Israel had been organized according to tribe. Afterwards, they were organized by smaller family groups. Only the tribe of Levi continued in its temple role after the return. After this time, there were always sizable numbers of Jews living outside Eretz Israel; thus, it also marks the beginning of the "Jewish diaspora", unless this is considered to have begun with the Assyrian captivity of Israel.
ellauri094.html on line 237: In Rabbinic literature, Babylon was one of a number of metaphors for the Jewish diaspora. Most frequently the term "Babylon" meant the diaspora prior to the destruction of the Second Temple. The post-destruction term for the Jewish Diaspora was "Rome", or "Edom".
ellauri094.html on line 295: Decree of Cyrus allows Jews to return to Jerusalem
ellauri094.html on line 300: Return by many Jews to Yehud under Zerubbabel and Joshua the High Priest.
Foundations of Second Temple laid
ellauri094.html on line 349: (All Scriptural quotation comes from the New American Standard Bible)
ellauri094.html on line 372: Also the expectation was seventy years for the exiles to return since one sees this interpretation lead Daniel to eagerly long for the seventy year milestone as seen in Daniel 9:2.
ellauri094.html on line 373: One of the reason to doubt Baruch 6:2 is actually written by Jeremiah and to believe it was written much later is that the Book of Jeremiah talks about the remnant will begin returning within 70 years and yet Baruch 6:2 state the return will be within 7 generations which seems to excuse those who were Jewish reading this book that never did went back to Jerusalem for many generations but continued living outside Jerusalem. Fascinating as well is the fact that this book was written in Greek and not in Hebrew which indicate the likely audience was the Jewish Diaspora.
ellauri094.html on line 375: A Jewish generation was about 30 years and if you think of 7 generations that is about 210 years. (If they started breeding at 10 then it would be just 70, so no contradiction! Muhammed's fifth wife was 9.) The exile from Jerusalem began in 586 BC. So 210 years later it would land on 376 BC. But way before then the Jews have already made big caravan trips back to Jerusalem which took place in the 6th to 5th Century BC (see the book of Ezra and Nehemiah). There’s no specific migration that stood out in the 300s BC.
ellauri094.html on line 444:
ellauri094.html on line 575: By the stone of the sepulchre we returned to weep, Me tultiin sille isolle kivelle itkeskelemään,
ellauri094.html on line 654: The body of Algernon Charles Swinburne’s poetry is so vast and varied that it is difficult to generalize about it. Swinburne wrote poetry for more than sixty years, and in that time he treated an enormous variety of subjects and employed many poetic forms and meters. He wrote English and Italian sonnets, elegies, odes, lyrics, dramatic monologues, ballads, and romances; and he experimented with the rondeau, the ballade, and the sestina. Much of this poetry is marked by a strong lyricism and a self-conscious, formal use of such rhetorical devices as alliteration, assonance, repetition, personification, and synecdoche. Swinburne’s brilliant self-parody, “Nephilidia,” hardly exaggerates the excessive rhetoric of some of his earlier poems. The early A Song of Italy would have more effectively conveyed its extreme republican sentiments had it been more restrained. As it is, content is too often lost in verbiage, leading a reviewer for The Athenaeum to remark that “hardly any literary bantling has been shrouded in a thicker veil of indefinite phrases.” A favorite technique of Swinburne is to reiterate a poem’s theme in a profusion of changing images until a clear line of development is lost. “The Triumph of Time” is an example. Here the stanzas can be rearranged without loss of effect. This poem does not so much develop as accrete. Clearly a large part of its greatness rests in its music. As much as any other poet, Swinburne needs to be read aloud. The diffuse lyricism of Swinburne is the opposite of the closely knit structures of John Donne and is akin to the poetry of Walt Whitman.
ellauri094.html on line 760: Almost all atheists believe in Marxism and have a thought process that is so uniform as to appear like a mass produced. Prayer is what human beings do. Homo Orate (or was it Anate? oh well), man who prays, prays 24/7, 365.25. But man of all creatures, is born and lives completely unaware of nature (as taught by religion). Jesus, Son of God, gave us the Lord’s Prayer, which is a short, convenient prayer, easier to mass produce than a Ford. But in order to benefit from prayer, the man must pursue excellence in prayer.
ellauri094.html on line 789: (What do you see when you turn out the light?)
ellauri095.html on line 10: font-family: 'UnifrakturMaguntia';
ellauri095.html on line 11: src: url(http://grapson.com/fonts/UnifrakturMaguntia.ttf);
ellauri095.html on line 37: Sprung rhythm is a poetic rhythm designed to imitate the rhythm of natural speech. It is constructed from feet in which the first syllable is stressed and may be followed by a variable number of unstressed syllables. The British poet Gerard Manley Hopkins said he discovered this previously unnamed poetic rhythm in the natural patterns of English in folk songs, spoken poetry, Shakespeare, Milton, et al. He used diacritical marks on syllables to indicate which should be stressed in cases "where the reader might be in doubt which syllable should have the stress" (acute, e.g. shéer) and which syllables should be pronounced but not stressed (grave, e.g., gleanèd).
ellauri095.html on line 49: Hopkins was influenced by the Welsh language, which he had acquired while studying theology at St Beuno's near St Asap. The poetic forms of Welsh literature and particularly cynghanedd, with its emphasis on repeating sounds, accorded with his own style and became a prominent feature of his work. This reliance on similar-sounding words with close or differing senses means that his poems are best understood if read aloud.
ellauri095.html on line 51: Hopkins’s most famous Welsh sonnet, “The Windhover,” reveals that for him this Book of Nature, like the Bible, demanded a moral application to the self. Hopkins wrote in his notes on St. Ignatius: “This world is word, expression, news of God”; “it is a book he has written.... a poem of beauty: what is it about? His praise, the reverence due to him, the way to serve him.... Do I then do it? Never mind others now nor the race of man: DO I DO IT?” One of Hopkins’s attempts to answer that question is “The Windhover.”
ellauri095.html on line 53: The initial “I” focuses attention on the speaker, but the explicit application of the lesson of the Book of Nature to him does not begin until the line “My heart in hiding/stirred for a bird” at the conclusion of the octet. One biographical interpretation of this line is that he was hiding from fulfilling his ambitions to be a great painter and poet. Instead of ostentatiously pursuing fame in that way, wearing his heart on his sleeve, he had chosen to be the “hidden man of the heart” (1 Peter 3:4), quietly pursuing the imitation of Christ. As Hopkins put it, Christ’s “hidden life at Nazareth is the great help to faith for us who must live more or less an obscure, constrained, and unsuccessful life.”
ellauri095.html on line 86: Gerard Manley Hopkins SJ (28 July 1844 – 8 June 1889) was an English poet and Jesuit priest, whose posthumous fame established him among the leading Victorian poets. His manipulation of prosody – particularly his concept of sprung rhythm – established him as an innovative writer of verse, as did his technique of praising God through vivid use of imagery and nature. Only after his death did Robert Bridges begin to publish a few of Hopkins's mature poems in anthologies, hoping to prepare the way for wider acceptance of his style. By 1930 his work was recognised as one of the most original literary accomplishments of his century. It had a marked influence on such leading 20th-century poets as T. S. Eliot, Dylan Thomas, W. H. Auden, Stephen Spender and Cecil Day-Lewis.
ellauri095.html on line 105: Uranian is a 19th-century term that referred to homosexual men. The term was first published by activist Karl Heinrich Ulrichs (1825–95) in a series of five booklets (1864–65) collected under the title Forschungen über das Räthsel der mannmännlichen Liebe (Research into the Riddle of Man–Male Love). Ulrichs derived Uranian (Urning in German) from the Greek goddess Aphrodite Urania, who was created out of the god Uranus' testicles. Therefore, it represents the homosexual gender, while Dionian (Dioning), derived from Aphrodite Dionea, represents the heterosexual gender. Ulrichs developed his terminology before the first public use of the term homosexual, which appeared in 1869 in a pamphlet published anonymously by Karl-Maria Kertbeny (1824–82)
ellauri095.html on line 111: The word itself alludes to Plato's Symposium, a discussion on Eros (love). In this dialog, Pausanias distinguishes between two types of love, symbolised by two different accounts of the birth of Aphrodite, the goddess of love. In one, she was born of Uranus (the heavens), a birth in which "the female has no part". This Uranian Aphrodite is associated with a noble love for male youths, and is the source of Ulrichs's term Urning. Another account has Aphrodite as the daughter of Zeus and Dione, and this Aphrodite is associated with a common love which "is apt to be of women as well as of youths, and is of the body rather than of the soul". After Dione, Ulrichs gave the name Dioning to men who are sexually attracted to women. However, unlike Plato's account of male love, Ulrichs understood male Urnings to be essentially feminine, and male Dionings to be masculine in nature.
ellauri095.html on line 117: As a poet, Hopkins's father published works including A Philosopher's Stone and Other Poems (1843), Pietas Metrica (1849), and Spicelegium Poeticum, A Gathering of Verses by Manley Hopkins (1892). He reviewed poetry for The Times and wrote one novel. Catherine (Smith) Hopkins was the daughter of a London physician, particularly fond of music and of reading, especially German philosophy, literature and the novels of Dickens. Both parents were deeply religious high-church Anglicans. Catherine's sister, Maria Smith Giberne, taught her nephew Gerard to sketch. The interest was supported by his uncle, Edward Smith, his great-uncle Richard James Lane, a professional artist, and other family members.
ellauri095.html on line 121: By 1930 his work was recognised as one of the most original literary accomplishments of his century. It had a marked influence on such leading 20th-century poets as T. S. Eliot, Dylan Thomas, W. H. Auden, Stephen Spender and Cecil Day-Lewis.
ellauri095.html on line 135: A short fellow of 5’2 or 3”, he was enthusiastic, had a high-pitched voice, loved to sketch and write poems, was close to his family, and had warm, lifelong friends from Oxford, fellow Jesuits, and Irish families. For recreation he visited art exhibitions and old churches, and enjoyed holidays with his family, friends, and fellow Jesuits in Switzerland, Holland, the Isle of Wight, the Isle of Man, Whitby on the North Sea, Wales, Scotland, and the West of Ireland. During these holidays, he loved to hike and swim. His passions were nature (especially trees), ecology, beauty, poetry, art, his family and friends, his country, his religion, and his God. His curse was a lifelong “melancholy” (his word) which in 1885 in Dublin became deep depression and a sense of lost contact with God.
ellauri095.html on line 157: Usually writing Miltonic sonnets of 14 lines, he experimented with such unusual forms as a “curtal” sonnet of 10 2/5 lines (“Pied Beauty”) and a “caudal” sonnet of 24 lines (“That Nature is a Heraclitean Fire”). As an experimenter, he was a modern poet before “modern” poetry existed.
ellauri095.html on line 159: He influenced such poets as W.H. Auden, Dylan Thomas, Theodore Roethke, Elizabeth Bishop, John Berryman, Robert Lowell, Ted Hughes, Sylvia Plath, Denise Levertov, and the Nobel Laureate Seamus Heaney. In the 1920s and 30s, he was a darling of the British and American “New Critics” who prized and probed his poems’ rich “texture.”
ellauri095.html on line 167: Hopkins composed two poems about Dolben, "Where art thou friend" and "The Beginning of the End". Robert Bridges, who edited the first edition of Dolben's poems as well as Hopkins's, cautioned that the second poem "must never be printed," though Bridges himself included it in the first edition (1918). Another indication of the nature of his feelings for Dolben is that Hopkins's high Anglican confessor seems to have forbidden him to have any contact with Dolben except by letter. Hopkins never saw Dolben again after the latter's short visit to Oxford during which they met, and any continuation of their relationship was abruptly ended by Dolben's drowning two years later in June 1867. Hopkins's feeling for Dolben seems to have cooled by that time, but he was nonetheless greatly affected by his death. "Ironically, fate may have bestowed more through Dolben's death than it could ever have bestowed through longer life ... for many of Hopkins's best poems – impregnated with an elegiac longing for Dolben, his lost beloved and his muse – were the result." Hopkins's relationship with Dolben is explored in the novel The Hopkins Conundrum.
ellauri095.html on line 174: The homosexual lifestyle results in a shorter life expectancy. This is undoubtedly due to the health risks associated, such as AIDS, Hepatitis, and a variety of other infections and STDs. In addition, homosexuals are more likely to be smokers, which takes the lifespan even lower. In 1993 Paul Cameron published a study which found that homosexuality takes 20-30 years off the lives of its practitioners. Cameron is a Psychologist and founder of the Family Research Institute. Among men with AIDS their lifespan was 39 years, however even without AIDS a male homosexuals lifespan is just a short 42 years. Lesbians had a median age of death of just 44 years. He also found that lesbians were up to 456 times more likely to die in a car crash than heterosexual women. The liberal Southern Poverty Law Centre dubbed Cameron an "anti-gay extremist", and the American Psychological Association expelled him for exposing the truth about the homosexual lifestyle and accused him of scientific data "fraud". Fortunately, Cameron had the support of faith based groups who would not bow down or turn their behinds to the homosexual agenda.
ellauri095.html on line 194: Inkscape on aika hankalakäyttöinen scalable vector graphics-piirustusohjelma. Ink on hevosen jalan paise, typ av hudsvulst hos häst eller nötkreatur. Sanahöpsöjä skizoja ollaan koko porukka, Jerry "Miehekäs" Hopkins, David "Sikiö" Wallace ja mä. Sitä on liikkeellä. Suojaimien pakollisuutta harkitaan.
ellauri095.html on line 196: Inkscape, for Hopkins, is the charged essence, the absolute singularity that gives each created thing its being; instress is both the energy that holds the inscape together and the process by which this inscape is perceived by an observer. We instress the inscape of a tulip, Hopkins would say, when we appreciate the particular delicacy of its petals, when we are enraptured by its specific, inimitable shade of pink.
ellauri095.html on line 198: The meaning of “inscape,” that conundrum of Hopkins’s readers. A common misconception of the word is that it signifies simply a unique particular, the unusual feature, the singular appearance.
ellauri095.html on line 199: No no, he usually sought the distinctively unifying design, the “returning” or recurrent pattern, the internal “network” of structural relationships which clearly and unmistakably integrates or scapes an object or set of objects and thus reveals the presence of integrating laws throughout nature and a divine unifying force or “stress” in this world.
ellauri095.html on line 203: The suggestion of metaphysical significance is obvious in an 1874 note by Hopkins on waves: “The laps of running foam striking the sea-wall double on themselves and return in nearly the same order and shape in which they came. This is mechanical reflection and is the same as optical: indeed all nature is mechanical, but then it is not seen that mechanics contain that which is beyond mechanics.”
ellauri095.html on line 209: The typical Hopkins drawing is what Ruskin called the “outline drawing”; as Ruskin put it, “without any wash of colour, such an outline is the most valuable of all means for obtaining such memoranda of any scene as may explain to another person, or record for yourself, what is most important in its features.” Many such practical purposes for drawing were advanced by Ruskin, but his ultimate purpose was to unite science, art, and religion.
ellauri095.html on line 223: In 1884 he became a professor of Greek and Latin at University College Dublin. His English roots and disagreement with the Irish politics of the time, along with his small stature (5 ft 2 in or 1.57 m), unprepossessing nature and personal oddities, reduced his effectiveness as a teacher.
ellauri095.html on line 227: Several issues led to a melancholic state and restricted his poetic inspiration in his last five years. His workload was heavy. He disliked living in Dublin, away from England and friends. He was disappointed at how far the city had fallen from its Georgian elegance of the previous century. His general health suffered and his eyesight began to fail. He felt confined and dejected. As a devout Jesuit, he found himself in an artistic dilemma. To subdue an egotism that he felt would violate the humility required by his religious position, he decided never to publish his poems. But Hopkins realised that any true poet requires an audience for criticism and encouragement. This conflict between his religious obligations and his poetic talent made him feel he had failed at both.
ellauri095.html on line 244: He continued to write a detailed prose journal in 1868–1875. Unable to suppress a desire to describe the natural world, he also wrote music, sketched, and for church occasions, wrote "verses", as he called them. He later wrote sermons and other religious pieces.
ellauri095.html on line 246: In 1874 Hopkins returned to Manresa House to teach classics. While studying in the Jesuit house of theological studies, St Beuno´s College, near St Asap in North Wales, he was asked by his religious superior to write a poem to commemorate the foundering of a German ship in a storm. So in 1875 he took up poetry once more to write a lengthy piece, "The Wreck of the Deutschland", inspired by the Deutschland incident, a maritime disaster in which 157 people died, including five Franciscan nuns who had been leaving Germany due to harsh anti-Catholic laws (see Kulturkampf). The work displays both the religious concerns and some of the unusual metre and rhythms of his subsequent poetry not present in his few remaining early works. It not only depicts the dramatic events and heroic deeds, but tells of him reconciling the terrible events with God´s higher purpose. The poem was accepted but not printed by a Jesuit publication. This rejection fed his ambivalence about his poetry, most of which remained unpublished until after his death.
ellauri095.html on line 256: Christina Georgina Rossetti (5 December 1830 – 29 December 1894) was an English poet who wrote romantic, devotional, and children´s poems. "Goblin Market" and "Remember" remain famous. She also wrote the words of two Christmas carols well known in the UK: "In the Bleak Midwinter", later set by Gustav Holst and by Harold Darke, and "Love Came Down at Christmas", also set by Darke and by other composers. She was little sister (2 years junior) of the artist and poet Dante Gabriel Rossetti and features in several of his paintings.
ellauri095.html on line 298: Nor I half turn to go yet turning stay. Enkä mä mennä kääntyä ja sua ventata
ellauri095.html on line 300: You tell me of our future that you plann´d: Meidän tulevaisuuden suunnitelmista
ellauri095.html on line 385:
ellauri095.html on line 410: Vuosi 1869 oli Danten anus mirabilis, jona hän sävelsi erittäin eroottiset "Eden Bower" ja "Troy Town". Neljä Willowwood-sonettia, joiden eroottisen turhautumisen ja intensiivisyyden esitys on esimerkki hänen parhaasta tyylistään, kuten Loven kappaleessa sonetissa kolme:
ellauri095.html on line 417: Ere ye again, who so in vain have wooed Ennenkö te, jotka niin turhaan olette huijanneet
ellauri095.html on line 418: Your last hope lost, who so in vain invite viimeisen toivonne, jotka niin turhaan kutsutte
ellauri095.html on line 455: Their rivalry began with Hopkins’s response to her poem “The Convent Threshold.” Geoffrey Hartman was clearly on the right track when he suggested in the introduction to Hopkins: A Collection of Critical Essays (1966) that “Hopkins seems to develop his lyric structures out of the Pre-Raphaelite dream vision. In his early ‘A Vision of the Mermaids’; and ‘St. Dorothea’; he may be struggling with such poems as Christina Rossetti’s ‘Convent Threshold’; and Dante Gabriel Rossetti’s ‘The Blessed Damozel,’ poems in which the poet stands at a lower level than the vision, or is irrevocably, pathetically distanced.” Such poems were the essence of medievalism in poetry according to William Morris, who felt that Keats’s “La Belle Dame Sans Merci” was the germ from which all Pre-Raphaelite poetry sprang. Standing beyond Keats, however, the primary source was Dante. Christina Rossetti clearly alludes to Beatrice’s appeal to Dante in “The Convent Threshold”:
ellauri095.html on line 487: John Henry Newman (21 February 1801 – 11 August 1890) was an English theologian and poet, first an Anglican priest and later a Catholic priest and cardinal, who was an important and controversial figure in the religious history of England in the 19th century. He was known nationally by the mid-1830s, and was canonised as a saint in the Catholic Church in 2019.
ellauri095.html on line 512: The Wreck of the Deutschland became the occasion for Hopkins’s incarnation as a poet in his own right. He broke with the Keatsian wordpainting style with which he began, replacing his initial prolixity, stasis, and lack of construction with a concise, dramatic unity. He rejected his original attraction to Keats’s sensual aestheticism for a clearly moral, indeed a didactic, rhetoric. He saw nature not only as a pleasant spectacle as Keats had; he also confronted its seemingly infinite destructiveness as few before or after him have done. In this shipwreck he perceived the possibility of a theodicy, a vindication of God’s justice which would counter the growing sense of the disappearance of God among the Victorians. For Hopkins, therefore, seeing more clearly than ever before the proselytic possibilities of art, his rector’s suggestion that someone write a poem about the wreck became the theological sanction he needed to begin reconciling his religious and poetic vocations.
ellauri095.html on line 514: Nevertheless, although The Wreck of the Deutschland was a great breakthrough to the vision of God immanent in nature and thus to the sacramentalism that was to be the basis of the great nature poems of the following years, when Hopkins sent the poem to his friend Robert Bridges, Bridges refused to reread it despite Hopkins’s pleas. The poem was also rejected by the Jesuit magazine the Month, primarily because of its new “sprung” rhythm, and many subsequent readers have had difficulty with it as well.
ellauri095.html on line 516: The relationship between Hopkins and his father reveals important early instances of creative collaboration and competition within the family. Hopkins copied eleven of the poems from his father’s volume A Philosopher’s Stone into his Oxford notebooks. In those poems his father expressed a Keatsian dismay over science’s threat to a magical or imaginative response to nature.
ellauri095.html on line 518: The motif of the singing bird appears again in Gerard’s “Spring” (1877): “and thrush/Through the echoing timber does so rinse and wring/The ear, it strikes like lightnings to hear him sing.” The father’s attempt to represent what it is like to live in a bird’s environment, moreover, to experience daily the “fields, the open sky, /The rising sun, the moon’s pale majesty; /The leafy bower, where the airy nest is hung” was also one of the inspirations of the son’s lengthy account of a lark’s gliding beneath clouds, its aerial view of the fields below, and its proximity to a rainbow in “Il Mystico” (1862), as well as the son’s attempt to enter into a lark’s existence and express its essence mimically in “The Woodlark” (1876). A related motif, Manley’s feeling for clouds, evident in his poem “Clouds,” encouraged his son’s representation of them in “Hurrahing in Harvest’ (1877) and “That Nature is a Heraclitean Fire”(1888).
ellauri095.html on line 522: In addition to specific inspirations such as these, the father communicated to his son a sense of nature as a book written by God which leads its readers to a thoughtful contemplation of Him, a theme particularly evident in Manley and Thomas Marsland Hopkins’s book of poems, Pietas Metrica. Consequently, Gerard went on to write poems which were some of the best expressions not only of the Romantic approach to nature but also the older tradition of explicitly religious nature poetry.
ellauri095.html on line 533: His religious consciousness increased dramatically when he entered Oxford, the city of spires. From April of 1863, when he first arrived with some of his journals, drawings, and early Keatsian poems in hand, until June of 1867 when he graduated, Hopkins felt the charm of Oxford, “steeped in sentiment as she lies,” as Matthew Arnold had said, “spreading her gardens to the moonlight and whispering from her towers the last enchantments of the Middle Ages.” Here he became more fully aware of the religious implications of the medievalism of Ruskin, Dixon, and the Pre-Raphaelites. Inspired also by Christina Rossetti, the Catholic doctrine of the Real Presence of God in the Eucharist, and by the Victorian preoccupation with the fifteenth-century Italian religious reformer Girolamo Savonarola, he soon embraced Ruskin’s definition of “Medievalism” as a “confession of Christ” opposed to both “Classicalism” (“Pagan Faith”) and “Modernism” (the “denial of Christ”).
ellauri095.html on line 535: Manley Hopkins’s desire to preserve a Wordsworthian love of nature in his children is evident in his “To a Beautiful Child”:
ellauri095.html on line 567: Hopkins transformed the prose into song, but he deleted the morbid details of the decapitation. It was no doubt partly to escape contemplation of such details connected with his marine-insurance business that Manley Hopkins cultivated a Wordsworthian love of nature.
ellauri095.html on line 576: The earliest known shipwreck on the Kentish Knock was in the 17th century, but it is very probable that there were earlier wrecks for which the documentary evidence has not survived.
ellauri095.html on line 578: The loss of any emigrant ship had a strong international dimension and was accordingly extensively reported in English in both the ´Times´ of London and the ´New York Times´, for there was a sad irony in the deaths of passengers who had taken ship in search of a better life. Five Franciscan nuns from Salzkotten (now in Nordrhein-Westfalen, western Germany), named Barbara Hultenschmidt, Henrika Fassbender, Norbeta Reinkobe, Aurea Badziura and Brigitta Damhorst, died in the wreck. They were fleeing religious oppression at home as a result of anti-Catholic laws enacted as part of Otto von Bismarck´s ´Kulturkampf´ ("culture struggle") aimed at building centralised and unified German state resisting outside influences. One reader moved by the story in the London press was the Jesuit poet, Gerard Manley Hopkins, who wrote a moving and highly romanticised poem based on the incident, ´The Wreck of the Deutschland´. As Hopkins put it: ´Rhine refused them: Thames would ruin them´.
ellauri096.html on line 10: font-family: 'UnifrakturMaguntia';
ellauri096.html on line 11: src: url(http://grapson.com/fonts/UnifrakturMaguntia.ttf);
ellauri096.html on line 40:
ellauri096.html on line 55: Michael Scriven (1964) tried to refute predictive determinism (the thesis that all events are foreseeable), by conjuring two players, “Predictor” who has all the data, laws, and calculating capacity needed to predict the choices of others. Scriven goes on to imagine, “Avoider”, whose dominant motivation is to avoid prediction. Therefore, Predictor must conceal his prediction. The catch is that Avoider has access to the same data, laws, and calculating capacity as Predictor. Thus Avoider can duplicate Predictor’s reasoning. Consequently, the optimal predictor cannot predict Avoider. Let the teacher be Avoider and the student be Predictor. Avoider must win. Therefore, it is possible to give a surprise test. This sounds silly. The Predictor can predict that the Avoider double guesses her. Both can fiture out that this will go on and on, until time runs out, and they still just sit on their asses doing nothing. Thing is, you must remember that the players are part of the game, not outside of it as idealists would have it.
ellauri096.html on line 59: Predictive determinism states that everything is foreseeable. Metaphysical determinism states that there is only one way the future could be given the way the past is. Simon Laplace used metaphysical determinism as a premise for predictive determinism. He reasoned that since every event has a cause, a complete description of any stage of history combined with the laws of nature implies what happens at any other stage of the universe. Scriven was only challenging predictive determinism in his thought experiment. The next approach challenges metaphysical determinism.
ellauri096.html on line 67: In response to the apparent conflict between freedom and foreknowledge, medieval philosophers denied that future contingent propositions have a truth-value. That´s silly. They took themselves to be extending a solution Aristotle discusses in De Interpretatione to the problem of logical fatalism. According to this truth-value gap approach, ‘You will take a dump tomorrow’ is not true now. The prediction will become true tomorrow. A morally serious theist can agree with the Rubaiyat of Omar Khayyam:
ellauri096.html on line 74: Cod’s omniscience only requires that He knows every true proposition. God will know ‘You will take a shit’ as soon it becomes true – like when the turd is halfway out - but not before. Naah, this is really weak. That takes no omniscience, just a good nose.
ellauri096.html on line 100: It is true that some borderline cases of a qualitative term are not borderline cases for the corresponding comparative. But the reverse holds as well. A tall man who stoops may stand less high than another tall man who is not as lengthy but better postured. Both men are clearly tall. It is unclear that ‘The lengthier man is taller’. Qualitative terms can be applied when a vague quota is satisfied without the need to sort out the details. Only comparative terms are bedeviled by tie-breaking issues.
ellauri096.html on line 102: Science is about what is the case rather than what ought to be case. This seems to imply that science does not tell us what we ought to believe. The traditional way to fill the normative gap is to delegate issues of justification to epistemologists. However, Quine is uncomfortable with delegating such authority to philosophers. He prefers the thesis that psychology is enough to handle the issues traditionally addressed by epistemologists (or at least the issues still worth addressing in an Age of Science). This “naturalistic epistemology” seems to imply that ‘know’ and ‘justified’ are antiquated terms – as empty as ‘phlogiston’ or ‘soul’.
ellauri096.html on line 114: The agnostic might be tempted to avoid presumptuousness by converting to meta-agnosticism. But this “retreats” in the wrong direction. Meta-meta-proof is, in turn, even more demanding than meta-proof. Meta-meta-proof requires both the epistemological premises about what constitutes proof that meta-proof needs and, in addition, meta-meta-proof needs epistemological premises about what constitutes meta-proof.
ellauri096.html on line 122: Despite the early start of the qualitative theory of probability, the quantitative theory did not develop until Blaise Pascal’s study of gambling in the seventeenth century (Hacking 1975). Only in the eighteenth century did it penetrate the insurance industry (even though insurers realized that a fortune could be made by accurately calculating risk). Only in the nineteenth century did probability make a mark in physics. And only in the twentieth century do probabilists make important advances over Arcesilaus.
ellauri096.html on line 124: Most of these philosophical advances are reactions to the use of probability by scientists. In the twentieth century, editors of science journals began to demand that the author’s hypothesis should be accepted only when it was sufficiently probable – as measured by statistical tests. The threshold for acceptance was acknowledged to be somewhat arbitrary. And it was also conceded that the acceptance rule might vary with one’s purposes. For instance, we demand a higher probability when the cost of accepting a false hypothesis is high.
ellauri096.html on line 127: and rationally believe q then you rationally believe both p and q. Little pictures of the same scene should sum to a bigger picture of the same scene. If rational belief can be based on an acceptance rule that only requires a high probability, there will be rational belief in a contradiction! You believe of each ticket it loses, and you believe that one of them wins.
ellauri096.html on line 129: A paradox is commonly defined as a set of propositions that are individually plausible but jointly inconsistent. Paradoxes pressure us to revise beliefs in a highly structured way. For instance, much epistemology orbits a riddle posed by the regress of justification, namely, which of the following is false?
ellauri096.html on line 155: In the twentieth century, suspicions about conceptual pathology were strongest for the liar paradox: Is ‘This sentence is false’ true? Philosophers who thought that there was something deeply defective with the surprise test paradox assimilated it to the liar paradox. Let us review the assimilation process.
ellauri096.html on line 184: The skeptic could hope to solve (K-0) by denying that anything is known. This remedy does not cure (K). If nothing is known then (K) is true. Can the skeptic instead challenge the premise that proving a proposition is sufficient for knowing it? This solution would be particularly embarrassing to the skeptic. The skeptic presents himself as a stickler for proof. If it turns out that even proof will not sway him, he bears a damning resemblance to the dogmatist he so frequently chides.
ellauri096.html on line 201: One can mock up a complicated liar paradox that resembles the surprise test paradox. But this complex variant of the liar is not an epistemic paradox. For the paradoxes turn on the semantic concept of truth rather than an epistemic concept.
ellauri096.html on line 231: An apparent counterexample can be set aside as anomaly if it conflicts with a highly confirmed law of nature. But if the counterexample only conflicts with a speculative generalization, the theory should be rejected.
ellauri096.html on line 236: Church’s referee report was composed in 1945. The timing and structure of his argument for unknowables suggests that Church may have been by inspired G. E. Moore’s (1942, 543) sentence:
ellauri096.html on line 238: (M) I went to the pictures last Tuesday, but I don’t believe that I did.
ellauri096.html on line 247: There is no problem with third person counterparts of (M). Anyone else can say about Moore, with no paradox, ‘G. E. Moore went to the pictures last Tuesday but he does not believe it’. (M) can also be embedded unparadoxically in conditionals: ‘If I went to the pictures last Tuesday but I do not believe it, then I am suffering from a worrisome lapse of memory ’. The past tense is fine: ‘I went to the picture shows last Tuesday but I did not believe it’. The future tense, ‘I went to the picture shows last Tuesday but I will not believe it’, is a bit more of a stretch (Bovens 1995). We tend to picture our future selves as better informed. Later selves are, as it were, experts to whom earlier selves should defer. When an earlier self foresees that his later self believes p
ellauri096.html on line 249: . Bas van Fraassen (1984, 244) dubs this “the principle of reflection”: I ought to believe a proposition given that I will believe it at some future time.
ellauri096.html on line 255: Since the less evident member of the conjunction is the announcement, the student will choose not to believe the announcement. At the beginning of the week, the student foresees that his future self may not believe the announcement. So the student on Sunday will not believe the announcement when it is first uttered.
ellauri096.html on line 259: Binkley’s account of the student’s hypothetical epistemic state on Thursday is compelling. But his argument for spreading the incredulity from the future to the past is open to three challenges.
ellauri096.html on line 262: informed by the teacher’s announcement, so Binkley ought not to use a model in which the announcement is as absurd as the conjunction ‘I went to the pictures last Tuesday but I do not believe it’.
ellauri096.html on line 264: Second, the future mental state envisaged by Binkley is only hypothetical: If
ellauri096.html on line 265: no test is given by Thursday, the student will find the announcement incredible. At the beginning of the week, the student does not know (or believe) that the teacher will wait that long. A principle that tells me to defer to the opinions of my future self does not imply that I should defer to the opinions of my hypothetical future self. For my hypothetical future self is responding to propositions that need not be actually true.
ellauri096.html on line 273: The teacher’s announcement that there will be a surprise test is equivalent to a disjunction of future mistakes: ‘Either there will be a test on Monday and the student will not believe it beforehand or there will be a test Wednesday and the student will not believe it beforehand or the test is on Friday and the student will not believe it beforehand.’
ellauri096.html on line 295: Socrates could regain consistency by downgrading his meta-knowledge to the status of a belief. If he believes he knows nothing, then he naturally wishes to remedy his ignorance by asking about everything. This rationale is accepted throughout the early dialogues. But when we reach the Meno, one of his interlocutors has an epiphany. After Meno receives the standard treatment from Socrates about the nature of virtue, Meno discerns a conflict between Socratic ignorance and Socratic inquiry (Meno 80d, in Cooper 1997). How would Socrates recognize the correct answer even if Meno gave it?
ellauri096.html on line 297: The general structure of Meno’s paradox is a dilemma: If you know the answer to the question you are asking, then nothing can be learned by asking. If you do not know the answer, then you cannot recognize a correct answer even if it is given to you. Therefore, one cannot learn anything by asking questions.
ellauri096.html on line 299: Saul Kripke’s ruminations on the surprise test paradox led him to a paradox about dogmatism. He lectured on both paradoxes at Cambridge University to the Moral Sciences Club in 1972. (A descendent of this lecture now appears as Kripke 2011). Gilbert Harman transmitted Kripke’s new paradox as follows:
ellauri096.html on line 303: is true, I know that any evidence against p is evidence against something that is true; I know that such evidence is misleading. But I should disregard evidence that I know is misleading. So, once I know that h is true, I am in a position to disregard any future evidence that seems to tell against p (1973, 148).
ellauri096.html on line 366: Vapaa tahto oli eräs Augustinuksen käsittelemiä ongelmia. Hän pohti, voiko ihmisen tuomita helvettiin pahojen tekojen takia, jos hän ei itse toimi oman tahtonsa mukaan tai ei tunne kristillisiä opetuksia. Erityisesti pelagiolaiskiistassa Augustinus korosti armon olevan pelastuksen edellytys. Ihmisen tahto oli Augustinuksen mukaan alun perin tehty vapaaksi, mutta synnin vuoksi sittemmin turmeltunut ja rappeutunut. Toisin kuin protestantismissa usein on tulkittu, Augustinus ei kuitenkaan kumonnut ajatusta ihmisen vapaasta tahdosta. Augustinuksen korostus oli, että sekä Jumalan suvereeni armo että ihmisen vapaa tahto täytyy hyväksyä.
ellauri096.html on line 376: »Ei ole harvinaista, että jotain maasta, taivaasta, muista tämän maailman alkuaineista, tähtien liikkeistä ja kierrosta tai jopa koosta ja etäisyyksistä, auringon ja kuun määrätyistä pimennyksistä, vuosien ja vuodenaikojen kulusta, eläinten luonnosta, hedelmistä, kivistä, ja muista sellaisista asioista voidaan tietää mitä suurimmalla varmuudella järkeilemällä tai kokemuksen kautta, jopa ne jotka eivät ole kristittyjä. On siten liian häpeällistä ja turmiollista, ja suuresti vältettävää, että hänen [ei-kristityn] tulisi kuulla kristityn puhuvan niin idioottimaisesti näistä asioista vieläpä yhtäpitävästi kristillisten kirjoitusten kanssa, että hän saattaisi sanoa, että kykenisi hädin tuskin olemaan nauramatta nähdessään kuinka täydellisen väärässä ne ovat. Tämän valossa ja pitämällä se jatkuvasti mielessä Genesistä käsitellessä olen, siinä määrin kun kykenin, selittänyt yksityiskohtaisesti ja esittänyt harkittavaksi hämärien kohtien merkitykset, pitäen huolta siitä etten myönnä äkkipikaisesti oikeaksi jotain yhtä merkitystä ja ole puolueellinen toiselle ja mahdollisesti paremmalle selitykselle.]» .
ellauri096.html on line 395: »Pyhä Augustinus opetti, että Aadamilla oli ennen syntiinlankeemusta vapaa tahto ja että hän olisi voinut pidättäytyä synnistä. Mutta kun hän ja Eeva söivät omenan, turmelus tuli heihin ja siirtyi heistä kaikkiin heidän jälkeläisiinsä, joi[s]ta ainoakaan ei kykene omin voimin karttamaan syntiä. Vain Jumalan armo tekee ihmisen kykeneväksi olemaan hyveellinen. Koska me kaikki olemme perineet Aadamin synnin, me kaikki ansaitsemme iankaikkisen kadotuksen. Kaikki, jotka kuolevat kastamattomina, myös pienet lapset, joutuvat helvettiin kärsimään loppumattomia tuskia Meillä ei ole oikeutta valittaa tätä, koska olemma kaikki pahoja. (Tunnustuksissaan pyhimys luettelee rikokset, joihin hän teki itsensä syypääksi kätkyessä.) Mutta Jumalan vapaasta armosta ovat muutamat kastetuista määrätyt pääsemään taivaaseen; nämä ovat valitut. He eivät pääse taivaaseen siitä syystä, että ovat hyviä; me kaikki olemme turmeltuneita, mikäli ei Jumalan armo, joka on suotu ainoastaan valituille, tee meitä kykeneviksi olemaan toisenlaisia. Ei voida mainita mitään syytä, miksi eräät pelastuvat ja toiset joutuvat kadotukseen; tämän määrää Jumalan motivoimaton valinta. Kadotukseen joutuminen osoittaa Jumalan oikeamielisyyttä, pelastuminen hänen armoansa. Molemmat yhdessä osoittavat hänen hyvyyttään.
ellauri096.html on line 448: Mediafirma mahaantuo valkovenäläisiä ilotyttöjä. Niitä oli yhdessä takavuosien suomenruozalaisessa stadidekkarissa jonka kirjoitti joku kyldyropersonlighet otona. Kuka se nyt oli. Joku Hoblan toimittajako? Hemmetti kun muistaa melkein muttei ihan. Ei löytynyt edes plokista. Muistaiskohan K-täti? Jotenkin siihen liittyi satama ja ehkä ravintola Torni. Joo se muisti: Se oli Staffan Bruun, Club Domina Helsinki. Tulevaisuuteen sijoitettu romaani 1992 joka valitettavasti on jo menneisyyttä. Sama vaivaa George Orwellin romaania 1984, ja Clarken millenniaaleja avaruusseikkailuja riepupäiden juhlavuodelta 2001. Niin se aika rientää. Time flies like an arrow. Tempus fugit. Tempora mutantur, nos et mutamur in illis. Ja muita samansisältöisiä sananparsia. Aikakärpäset tekevät kaikesta kexeliäästä klisheetä. Tu kattoon kattoon kuinka tulevaisuus tapettiin tapettiin, sanoi aikakärpänen kaverille.
ellauri096.html on line 454: Mixhän Jaska hukkaa sivukaupalla pelkästään heppaharrastuxen ja heppahullujen haukkumiseen? Menikö sillä välit poikki jonkun hevosharrastajan kanssa? Mirri älykkäästi valizi kaverixi hevosen mieluummin kuin siiran. Jos tää onkin tollanen Philip Roth-tyyppinen leppymätön kosto exälle. Kun ei yletytä vastustajaan, roimitaan sen hevosta. (Vastustajan poissaollessa, turvallisuuden vuoxi.) Mutta toisaalta, kuinka todennäköstä että joku edes alkaisi jotain prognaattisen päätukin kaa?
ellauri096.html on line 521: Yli-Juonikkaan jokainen teos on kiehtova tapaus, silloinkin kun ne tuntuvat raivostuttavan turhauttavilta. Kenties vasta myöhemmin ymmärrän kaiken ja näen Galgalim-silmillä, mitä Neljä ratsastajaa yrittävät sanoa, ja pyörrän aiemmat ajatukseni. Sitä odotellessa täytyy tyytyä mieltä sekoittaviin sirpaleisiin. Kaiken kaikkiaaan, melko vulvatonta meininkiä, munatonta myös. Jaska ei suotta tunne peniskateutta.
ellauri096.html on line 545: tur/mobile167671789/5052506817-ci102l-w1024/Artist-Kaethe-Kollwitzs-150th-Birthday.jpg" height="200px" />
ellauri096.html on line 555: The Droste effect, known in art as an example of mise en abyme, is the effect of a picture recursively appearing within itself, in a place where a similar picture would realistically be expected to appear, creating a loop which theoretically could go on forever, but realistically only goes on as far as the image´s quality allows.
ellauri096.html on line 570: Gendervapaa Jaska on junantuoma jostain Loimaalta Turkuun joka on pikkukaupunki. Suomessa ei ole yhtään urbaania stadia, onnexi. Eikä yhtään urbaania turbaania, vaan tollasia pienipäisiä urpoja. Mixhän landelaisuus on jäänyt Jaskaa vaivaamaan.
ellauri096.html on line 575: turdayeveningpost.com/wp-content/uploads/satevepost/2018-09-27-uncle-sam-860.jpg" height="250px" />
ellauri096.html on line 591: Although obscure at the time of its initial publication, Maldoror was rediscovered and championed by the Surrealist artists during the early twentieth century. The work's transgressive, violent, and absurd themes are shared in common with much of Surrealism's output; in particular, Louis Aragon, André Breton, Salvador Dalí, Man Ray, and Philippe Soupault were influenced by the work. Maldoror was itself influenced by earlier gothic literature of the period, including Lord Byron's Manfred, and Charles Maturin's Melmoth the Wanderer.
ellauri096.html on line 599: "It is not right that everyone should read the pages which follow; only a few will be able to savour this bitter fruit with impunity. Consequently, shrinking soul, turn on your heels and go back before penetrating further into such uncharted, perilous wastelands." — Maldoror, Part I, Chapter 1.
ellauri096.html on line 633: Tutkielmassa tarkastellaan uuskeynesiläisten DSGE-makrotalousmallien joukkoon lukeutuvaa valtiovarainministeriön Kooma-mallia genealogisen hallintamentaliteetin näkökulmasta. Kooma-mallia käytetään valtiovarainministeriössä ennustamiseen ja erilaisten politiikkatoimien vaikutusarviointien laatimiseen. Teoreettisena viitekehyksenä tutkielmassa sovelletaan Michel Foucaultin tunnetuksi tekemää hallintamentaliteetin näkökulmaa, jossa tarkastellaan kansantaloustieteen tietomuotoihin ja turvallisuuden tekniikoihin pohjautuvaa vallan muotoa. Hallintamentaliteetin näkökulmasta Kooma-malli kehystetään tutkielmassa tietynlaisiin tietomuotoihin nojaavana rationaalisena teknologisena käytäntönä, joka mahdollistaa hienovaraisen talouden poliittisen hallinnan.
ellauri096.html on line 670: In a 1976 paper, Robert Lucas argued that it is naive to try to predict the effects of a change in economic policy entirely on the basis of relationships observed in historical data, especially highly aggregated historical data. Lucas claimed that the decision rules of Keynesian models, such as the fiscal multiplier, cannot be considered as structural, in the sense that they cannot be invariant with respect to changes in government policy variables, stating:
ellauri096.html on line 672: Given that the structure of an econometric model consists of optimal decision-rules of economic agents, and that optimal decision-rules vary systematically with changes in the structure of series relevant to the decision maker, it follows that any change in policy will systematically alter the structure of econometric models.[9]
ellauri096.html on line 674: This meant that, because the parameters of the models were not structural, i.e. not indifferent to policy, they would necessarily change whenever policy was changed. The so-called Lucas critique followed similar criticism undertaken earlier by Ragnar Frisch, in his critique of Jan Tinbergen's 1939 book Statistical Testing of Business-Cycle Theories, where Frisch accused Tinbergen of not having discovered autonomous relations, but "coflux" relations,[10] and by Jacob Marschak, in his 1953 contribution to the Cowles Commission Monograph, where he submitted that
ellauri096.html on line 676: In predicting the effect of its decisions (policies), the government...has to take account of exogenous variables, whether controlled by it (the decisions themselves, if they are exogenous variables) or uncontrolled (e.g. weather), and of structural changes, whether controlled by it (the decisions themselves, if they change the structure) or uncontrolled (e.g. sudden changes in people's attitude).[10]
ellauri096.html on line 682: The associated policy implications were clear: There is no need for any form of government intervention since, ostensibly, government policies aimed at stabilizing the business cycle are welfare-reducing. Since microfoundations are based on the preferences of decision-makers in the model, DSGE models feature a natural benchmark for evaluating the welfare effects of policy changes. The Kydland/Prescott 1982 paper is often considered the starting point of RBC theory and of DSGE modeling in general and its authors were awarded the 2004 Bank of Sweden Prize in Economic Sciences in Memory of Alfred Nobel.
ellauri096.html on line 699: Frantz Omar Fanon (/ˈfænən/,[1] US: /fæˈnɒ̃/; French: [fʁɑ̃ts fanɔ̃]; 20 July 1925 – 6 December 1961), also known as Ibrahim Frantz Fanon, was a French West Indian psychiatrist and political philosopher from the French colony of Martinique (today a French department). His works have become influential in the fields of post-colonial studies, critical theory and Marxism. As well as being an intellectual, Fanon was a political radical, Pan-Africanist, and Marxist humanist concerned with the psychopathology of colonization and the human, social, and cultural consequences of decolonization.
ellauri096.html on line 701: Son livre Peau noire, masques blancs contient une critique de l´ouvrage Psychologie de la colonisation d´Octave Mannoni. Frantz Fanon adopte une attitude d´observateur extérieur au système colonial. Il n´admet pas l´analyse psychologique de Mannoni. En particulier l´élaboration du « complexe de Prospero » du colonisateur lui paraît « non fondée ». Les philosophes multiculturalistes (Charles Taylor, Will Kymlicka) ont plusieurs fois affirmé dans leurs articles s´inspirer des travaux de Fanon, précurseur du multiculturalisme.
ellauri096.html on line 732: 15.01.2020 tuli kuluneexi 105 vuotta Loimaan lehteä. Loimaan lehdessä miesten ja naisten tasa-arvo on kunnossa. Oma paikallinen lehti on aina seutunsa kuva. Mummokolarit ovat kolisseet tavallista vähemmän. Eläinkannan runsastuminen on pidetty kunnossa mezästämällä. Onko Loimaalla olemassa mitään varamummopalvelua? Asunto oy Karhulanmäessä on myös kuulunut outoa kolinaa. Kurkkasin ovisilmästä. Käytävällä paloi valo. Menin takaisin sänkyyn ja sammutin valot. Heräsin viime viikolla siihen kun joku rapisteli turvaketjua. Nyt on ilmennyt että joku tuo tyhjiä rutisteltuja oluttölkkejä ovemme taaxe. Vielä sisäpuolelle. Mikähän tarkoitus tässä touhussa... yhä sairaamman hurmeiseksi vajoavaa apokalypsia, kieroutunutta ja vainoharhaista, "hulvattoman" postmodernin komedian ja karmivan kauhun rajamailla. Sehän näyttää olevankin Loimaalla vaan normipäivä.
ellauri096.html on line 739: Metsämaalaistaustalsen Jaakko Yli-Juonikkaan uusin kirja on hänen Neljä ratsastajaa-kirjasarjansa toinen osa. Sen myötä saa allekirjoittanut perustellun näpäytyksen. Edelisen kirjan arvion yhteydessä (L 20.12.2018) tuli kirjailljan monlin yllätykslin tottuneena esitettyä oletus, että siină ennakoltu kirjasarja ei mahdollisesti koskaan toteutuisikaan. Tolsin kuitenkin kävi, koska jatkoa seurasi. Yli-Juonikas näytti tälläkin tavalla taas kerran kirjailijanlaatunsa: sitä on lukijan turha yrittää lähteä ennakoimaan.
ellauri096.html on line 755: Kirjallisuutta koskevien pohdintojen ohella Anu paneutuu syvällisesti elämisen ja olemisen filosofiaan alkuräjähdyxestä loppuromahduxeen. Parhaalla tahdollakaan ei voi tulkita hänen päätelmiään optimistisixi. Ilmeinen Greta Thunbergin sukulaissielu. Mitenkäs se Trump taas niin osuvasti sille heittikään? “[s]he seems like a very happy young girl looking forward to a bright and wonderful future. So nice to see!” No Greta nauroi parhaiten viimesex kuin Hippon Akun toimelias vaimo.
ellauri096.html on line 775: In the dialogue Protagoras, Socrates attests that akrasia does not exist, claiming "No one goes willingly toward the bad" (358d). If a person examines a situation and decides to act in the way he determines to be best, he will pursue this action, as the best course is also the good course, i.e. man's natural goal. An all-things-considered assessment of the situation will bring full knowledge of a decision's outcome and worth linked to well-developed principles of the good. A person, according to Socrates, never chooses to act poorly or against his better judgment; and, therefore, actions that go against what is best are simply a product of being ignorant of facts or knowledge of what is best or good.
ellauri096.html on line 794: Kulturprofilen Katarina Frostenson
ellauri096.html on line 810: "Whether we deal with historical or natural phenomena, the individual observation of phenomena assumes the character of a 'fact' only when it can be related to other, analogous observations in such a way that the whole series 'makes sense.' This 'sense' is, therefore, fully capable of being applied, as a control, to the interpretation of a new individual observation within the same range of phenomena. If, however, this new individual observation definitely refuses to be interpreted according to the 'sense' of the series, and if an error proves to be impossible, the 'sense' of the series will have to be reformulated to include the new individual observation (1955, p. 35)" (1990, pp. 230–231).
ellauri096.html on line 859: Opiskelijat muodostivat aivan oman yhteiskuntaluokkansa. (Ja paskat, kyllä ne oli kermaan menossa, tää oli vaan väliaikasta initiaatiovaihetta.) He lauloivat opiskelijalauluja, miekkailivat ja pukeutuivat yliopistonsa tai osakuntansa väreihin. Pienet teräaseet kuten Victorinox-linkkarit olivat osa miesten normaalipukeutumista, ja vähitellen niistä kehittyi Saksassa erityisiä mensuurimeikkailuun tarkoitettuja miekkoja. Perinteisissä kaksintaisteluissa käytettiin yleensä Ranskasta lähtöisin olevaa kalpaa, jota käyttämällä ottelijan taidot ja nopeus pääsivät oikeuksiinsa. Kalpataisteluissa kuoli kuitenkin runsaasti nuorukaisia, sillä kalvan terävä kärki tunkeutui helposti rintakehään ja saattoi puhkaista esimerkiksi keuhkon. Siksi opiskelijapiireissä kehittyi vähitellen turvallisempi menstruaatiomeikkailu. Siinä miekkailijat pysyivät paikoillaan ja käyttivät tylppäkärkistä korbschläger-miekkaa, joka ei mene sisään kuin valmiista reiästä.
ellauri096.html on line 861: Saksalainen Jenan yliopisto palkkasi vuonna 1550 ensimmäisenä yliopistona erityisen meikkailunopettajan, ja pian meikkailu oli yhtä tärkeä osa yliopistoelämää kuin tanssi ja ratsastuskin. Tanssi ja ratsastus olivat kuitenkin laimeaa huvia mensuurimeikkailuun verrattuna. Toisessa vastapuolena on naaras ja toisessa kavioeläin. vain kolmannessa mahdollisesti rakas henkilö. Nimettömäksi jäänyt nuori opiskelija Göttingenin yliopistosta kuvaili päiväkirjassaan, kuinka hänen kielensä liimaantui kitalakeen ja tuskanhiki valui pitkin hänen selkäänsä mensuurimeikkailuottelun aikana. Tuntui samalta kuin laudaturseminaariesitelmän aikana. Hänen rohkeutensa palasi vasta, kun hän huomasi opponentin vielä suuremman ahdingon.
ellauri097.html on line 16: font-family: 'UnifrakturMaguntia';
ellauri097.html on line 17: src: url(http://grapson.com/fonts/UnifrakturMaguntia.ttf);
ellauri097.html on line 57:
ellauri097.html on line 63: Henry Louis Mencken (September 12, 1880 – January 29, 1956) oli jenkki lehtineekeri vaikka matu sakemanni kuten Donald Trump. Kova sakubändäri. Kirjoitti yritelmiä, etenkin satiirisia. Satyriasisko sitä vaivasi. Saxaa puhui pienenä mutta näytti kieltä jenkeille. Amerikansk kulturprofil, tyypillinen sikäli että luuli enemmän kuin tiesi. Sikäli epätyypillinen ettei uskonut enempää kuin luuli. Kommentoi laajasti paikallista skeneä. Pilkkasi Daytonin apinajuttua (sen perusteella teki laulun Antti Syrjäniemi ja Dumari coverin, joka on tullut mainituxi paasauxissa aiemmin.) Oli ateisti ja vastusti Amerikan menoa molempiin maailmansotiin. Ei voinut siis olla läpeensä paha kaiketi. Muttei hyväkään sillä piti mursuwiixisestä maanmiehestään Nietschestä.
ellauri097.html on line 88: In one winter while in high school he read William Makepeace Thackeray and then "proceeded backward to Addison, Steele, Pope, Swift, Johnson and the other magnificos of the Eighteenth century." He read the entire canon of Shakespeare and became an ardent fan of Rudyard Kipling and Thomas Huxley.
ellauri097.html on line 103: Such turns of phrase evoked the erudite cynicism and rapier sharpness of language displayed by Ambrose Bierce in his darkly-satiric The Devil's Dictionary. A noted curmudgeon, democratic in subjects attacked, Mencken savaged politics, hypocrisy, and social convention. A master of English, he was given to bombast and once disdained the lowly hot dog bun's descent into "the soggy rolls prevailing today, of ground acorns, plaster of Paris, flecks of bath sponge and atmospheric air all compact."
ellauri097.html on line 113: In the summer of 1926, Mencken followed with great interest the Los Angeles grand jury inquiry into the famous Canadian-American evangelist Aimee Semple McPherson. She was accused of faking her reported kidnapping and the case attracted national attention. There was every expectation that Mencken would continue his previous pattern of anti-fundamentalist articles, this time with a searing critique of McPherson. Unexpectedly, he came to her defense by identifying various local religious and civic groups that were using the case as an opportunity to pursue their respective ideological agendas against the embattled Pentecostal minister. He spent several weeks in Hollywood, California, and wrote many scathing and satirical columns on the movie industry and Southern California culture. After all charges had been dropped against McPherson, Mencken revisited the case in 1930 with a sarcastic and observant article. He wrote that since many of that town´s residents had acquired their ideas "of the true, the good and the beautiful" from the movies and newspapers, "Los Angeles will remember the testimony against her long after it forgets the testimony that cleared her."
ellauri097.html on line 117: Mencken, says Charles A. Fecher, was, "deeply conservative, resentful of change, looking back upon the 'happy days' of a bygone time, wanted no part of the world that the New Deal promised to bring in." In 1931, the Arkansas legislature passed a motion to pray for Mencken´s soul after he had called the state the "apex of moronia."
ellauri097.html on line 143: I admit freely enough that, by careful breeding, supervision of environment and education, extending over many generations, it might be possible to make an appreciable improvement in the stock of the American Negro, for example, but I must maintain that this enterprise would be a ridiculous waste of energy, for there is a high-caste white stock ready at hand, and it is inconceivable that the Negro stock, however carefully it might be nurtured, could ever even remotely approach it. The educated Negro of today is a failure, not because he meets insuperable difficulties in life, but because he is a Negro. He is, in brief, a low-caste man, to the manner born, and he will remain inert and inefficient until fifty generations of him have lived in civilization. And even then, the superior white race will be fifty generations ahead of him.
ellauri097.html on line 149: Mencken repeatedly identified mathematics with metaphysics and theology. According to Mencken, mathematics is necessarily infected with metaphysics because of the tendency of many mathematical people to engage in metaphysical speculation. In a review of Alfred North Whitehead's The Aims of Education, Mencken remarked that, while he agreed with Whitehead's thesis and admired his writing style, "now and then he falls into mathematical jargon and pollutes his discourse with equations," and "[t]here are moments when he seems to be following some of his mathematical colleagues into the gaudy metaphysics which now entertains them."[50] For Mencken, theology is characterized by the fact that it uses correct reasoning from false premises. Mencken also uses the term "theology" more generally, to refer to the use of logic in science or any other field of knowledge. In a review for both Arthur Eddington's The Nature of the Physical World and Joseph Needham's Man a Machine, Mencken ridiculed the use of reasoning to establish any fact in science, because theologians happen to be masters of "logic" and yet are mental defectives:
ellauri097.html on line 165: It is a well known fact that physicists are greatly given to the supernatural. Why this should be I don't know, but the fact is plain. One of the most absurd of all spiritualists is Sir Oliver Lodge. I have the suspicion that the cause may be that physics itself, as currently practised, is largely moonshine. Certainly there is a great deal of highly dubious stuff in the work of such men as Eddington.
ellauri097.html on line 252: Kukas olikaan se toinen sotaisa kynäilijäkaveri josta tuli ambulanssikuski kun ei muuhun kelvannut? Niit näytti olleen 2 näissa paasauxissa: toinen Gandhi buurisodassa, toinen Jerome K Jerome joka oli yhtä sotahullu kuin Pete Mencken. Pete kyllä jätti ambulanssit rauhaan, pysytteli turvallisesti jenkeissä ja hurrasi sieltä käsin sakemanneille.
ellauri097.html on line 262: En juillet 1940, après la défaite de la France, il retourne en Amérique. En 1942, il est mobilisé et envoyé à New York pour servir au Bureau américain de l'information de guerre. De là, cinq fois par semaine, il s'adresse à la France dans l'émission de radio Voice of America, travaillant entre autres avec André Breton. Il enseigne la littérature dans une faculté de jeunes filles américaines. Julien Green revient en France juste après la Seconde Guerre mondiale et retourne à la foi de sa jeunesse.
ellauri097.html on line 276: Ce qu 'ily a en moi d'impulsif, de rêveur, de charnel aussi, j'ai tendance à croire que je le dois à l'Irlande; à elle aussi tout ce qui fait que je réussis un jour pour échouer l'autre, tout ce qui m'a poussé à écrire mes livres, enfin le meilleur et le pire de moi-même. Je reconnais l'apport écossais dans mes crises religieuses, dans un amour profond et invariable de l'Ecriture... A travers moi l'humanité passe comme sur une grand-route. Je suis une parcelle de l'Univers. L'Univers est heureux en moi. Je suis le ciel, le soleil, les arbres, la Seine et les maisons qui la bordent...
ellauri097.html on line 292: Patrick White (1912–1990) was raised in Sydney’s well-to-do Rushcutter’s Bay, and was sent to England at 13. He attended boarding school, then Cambridge, and during the war was stationed in North Africa. It was there, in 1941, that White met Manoly Lascaris, the Greek officer who he would love for the rest of his life. By the time White and Lascaris returned to Australia. in 1947 White had written three tepidly received novels, and a play. It took coming home to Sydney to transform his writing and elevate it to the level of genius. White produced The Tree of Man, in 1955, his first novel to be written in Sydney. He went on to write a string of masterpieces in quick succession: Voss, Riders in the Chariot, The Vivisector. He received the Nobel Prize for Literature in 1973. The Nobel committee credited White “for an epic and psychological narrative art which has introduced a new continent into literature.”
ellauri097.html on line 298: In 2006, the Weekend Australian newspaper conducted an experiment. They submitted chapter three of The Eye of the Storm (1973) to twelve publishers and agents around Australia under an anagram of White’s name, Wraith Picket. Nobody offered to publish the book. One responded, “the sample chapter, while reply (sic) with energy and feeling, does not give evidence that the work is yet of a publishable quality.” Notwithstanding that the chapter was not White’s finest writing, and the unfairness of submitting a chapter out of narrative sequence, the hoax prompted a minor crisis in Australian literature: if the industry couldn’t recognize the greatness of our sole Nobel winner, how unenlightened must the country’s publishing industry be now? Shortly thereafter, the ABC launched an online portal called Why Bother With Patrick White? The portal always struck me as sad. What other major writer would need a website dedicated to convincing his countrymen to give him another go? The link to the website is dead now. It would seem, in the end, that nobody could be bothered with Patrick White.
ellauri097.html on line 302: In some respects this reflects a national pathology. Unlike an American or British child, an Australian student can go through thirteen years of education without reading much of their country’s literature at all (of the more than twenty writers I studied in high school, only two were Australian). This is symptomatic of the country’s famed “cultural cringe,” a term first coined in the 1940s by the critic A.A. Phillips to describe the ways that Australians tend to be prejudiced against home-grown art and ideas in favor of those imported from the UK and America. Australia’s attitude to the arts has, for much of the last two centuries, been moral. “What these idiots didn’t realize about White was that he was the most powerful spruiker for morality that anybody was going to read in an Australian work,” argued David Marr, White’s biographer, during a talk at the Wheeler Centre in 2013. “And here were these petty little would-be moral tyrants whinging about this man whose greatest message about this country in the end was that we are an unprincipled people.”
ellauri097.html on line 313: Ulrichs war überzeugt, dass die Urninge und die Dioninge von verschiedener Natur seien und daher der Ausdruck „widernatürliche Unzucht“ auf Liebe zwischen Urningen nicht anwendbar war. Die Liebe zwischen zwei Urningen war nach Meinung Ulrichs’ in höchstem Maße ethisch, weil sie die beiden Individuen ihrer Natur gemäß entwickeln lässt. In seinen Schriften erörterte Ulrichs auch die Frage einer Ehe zwischen einem Urning und einem Dioning und inwieweit diese ethisch vertretbar sei.
ellauri097.html on line 318:
- eine urnische Literatur zu gründen.
ellauri097.html on line 414: Frederick Dolan, Professor, UC Berkeley, updated Nov 25 his answer in Quora why Nietzsche said Immanuel Cunt was a theologian in tights. (It actually is enough to look at his picture.)
ellauri097.html on line 436: The famous Allan Ramsay portrait of David Hume, hanging in the University of Edinburgh, depicts him wearing a remarkable hat: a unique salmon-coloured turban. I was able to see the original on the occasion of receiving an honorary degree from Edinburgh in 2007, and ever since then I have desired to obtain a replica of that curious hat for myself (to wear on special occasions, such as those requiring academic regalia).
ellauri097.html on line 444: Homosexuality Is Unnatural: The Is-Ought Fallacy?
ellauri097.html on line 449: Recently a caller to the radio told me about a conversation he’d had about homosexuality. The caller made the teleological argument, that looking at what the natural functions of the male and female reproductive organs are for, we can draw certain conclusions about how they should properly be used. The person he was talking with challenged his argument that you can’t get an “ought” from an “is”. The challenger seemed to be saying that just because it is that way in nature doesn’t mean that we can derive a moral rule from it. The caller asked if the challenge was incorrect and how to respond to it.
ellauri097.html on line 451: On the principle the challenger is correct in describing the is-ought fallacy. But rather than working against the teleological argument, that principle works against a common argument in favor of homosexuality, which is, if homosexual interests are natural to someone, they are therefore morally acceptable. That is an example of an is-ought fallacy.
ellauri097.html on line 455: People sometimes argue in favor of homosexuality by arguing that their inclination is natural, and if it’s natural, then we shouldn’t be making any moral objections about it. If that is their argument they are guilty of is-ought.
ellauri097.html on line 456: First of all, I’m not entirely sure what they mean by ‘natural.’ If they mean it occurs in nature, then everything is natural. Even concrete is natural because it occurs in nature. So a clarification needs to be made on that particular point. Blindness occurs in nature. Is blindness natural?
ellauri097.html on line 459: If they want to work on repairing the flaw in their argument, they’re welcome to try that. It would involve introducing a moral term that can be substantiated into the premise to arrive at a conclusion with a moral term. They might say, “If a thing is natural, then it’s moral. This is natural for me, therefore it’s moral.” Now, there’s a valid argument. I don’t think it’s sound, but at least it doesn’t commit the is-ought fallacy.
ellauri097.html on line 467: One way of arguing against homosexuality is to say that males were not intended to have sex with other males, and we can tell that by the way sexual organs appear to be intended to function. Because men were not intended to have sex with other males, and they do so, then they are violating their natural teleology, their natural function. But notice that in the nature of the argument we are making a moral claim implicitly up front. We’re saying, We ought to use things the way they were intended by their Maker to be used, consistent with their teleology. This isn’t that way, therefore it’s wrong. It’s not arguing merely on how bodies are naturally, but how they are intended to function naturally. The teleology is the moral term in the premises.
ellauri097.html on line 471: In Romans 1:26, the New Testament says, “For this reason, God gave them over to degrading passions, for their women exchanged the natural function for that which is unnatural,” that is, different than what God intended. “And in the same way, also, men abandoned the natural function of the woman, and burned in their desire towards one another.” The translation used here is the New American Standard Bible because I think the NIV is woefully inadequate in the way it translates this passage from the Greek.
ellauri097.html on line 473: Paul is saying that when it comes to sexual desire, women were made for men, and men for women, and that’s the functional relationship that God designed them for. They are violating this functional relationship by instead sexually desiring one that was not intended. And, in fact, the wording about male homosexuality is, “They abandoned the natural function of the woman.” So the woman that God provided for them, they are abandoning that for something that, in God’s teleology, is unnatural. So that’s the way our natural law argument works in these two passages.
ellauri097.html on line 477: The appearance of design suggests genuine design. The appearance of teleology suggests genuine teleology, and so examples of teleology in the natural realm point to the existence of God. That’s what a teleological argument for God’s existence amounts to - the argument from design. So the teleology, to me, is evidence for God, and that entails certain moral obligations to the God that created with purpose.
ellauri097.html on line 479: Let’s just say somebody says, “I don’t believe that.” I say, okay, you’re welcome to not believe it, but then you can’t argue teleologically. In fact, you can’t even argue that if it’s natural, it’s okay, because you’re arguing a certain teleology: that if you find it in nature, that means it’s morally acceptable. You can’t help yourself to the teleological argument if you don’t believe in God.
ellauri097.html on line 481: What you ought to be saying if you don’t believe in God is, It’s just molecules clashing in the universe. There is no right and wrong, so you have no justification for claiming that I’m wrong. Now, that would be consistent - the relativistic view of a materialistic universe. But, of course, then they can’t complain their “rights” because rights don’t have any place in a purely naturalistic system. Rights are part of teleology, endowed with creation.
ellauri097.html on line 503: Gilgamesh, toi muinainen soturikuningas, oli samannimisen eepoxen (Gilgamesh-eepos siis) sankari. Se oli luultavasti historiallisesta Urukin 5. kuninkaasta tehty sarja.
ellauri097.html on line 509: Gilamesh ja Enkidu ei olleet ainoita. Muinanen Kreikka ja Rooma suosi samansukupuolista sexiä. Se on turvasexiä. Esim Herkkules ja Akillees, ja Sappho ja lättänenä Plato. Koko Aasia ja lähi-itä on täynnä hinaajia, esim kunkku Daavid ja sen Joonatan ja Tarsoxen Paavali. Kiinalaiset eivät sylkässeet kuukuppiin nekään. Aahrikassa hovimiesten Khnumhotep and Niankhkhnum hauta on vanhimpia homohautoja muinaisten faaraoiden ajalta. John Boswell (oliko sekin gay?) on kirjottanut kuinka esimodernisssa Europassa sekä katolinen ja ortodoxinen kirkko siunasi samansukupuolisia liittoja hyvin samanlaisin menoin kuin nykyiset uskonnolliset heteronormaalit häät.
ellauri097.html on line 513: Se Touretten syndroomaisen Doc Johnsonin elämäkerturi oli James. Se ei tiettävästi ollut homo: James Boswellilla oli tippuri, jonka se kai sai bylsimällä huoria, mm. Rousseaun hoitoa, muistattehan.
ellauri097.html on line 571: Kirjallisuuden ympärille kasvanut kaupallinen, tekninen ja kulttuurinen infrastruktuuri, joka 1900-luvulla säädettiin palvelemaan tehokkuutta ja voimaa, tiedonvälityksen arvokkainta ydinvirtaa – kirjaa – tukee nyt hämärää, epäselvää ideaa, jonka on vaikea uskoa omaan oikeutukseensa. Kirjakaupat, offsetpainot, kirjasyksyt ja suuret arvovaltaiset kustantamot ovat menneisyyden instituutioita. Kuka muistaa ajan, jolloin kirja-ale oli suuri tapaus! Tammikuussa Helsingin Keskuskadulla jonotettiin kirjanhimosta väristen aamukahdeksalta. Nykyään ilmaishyllyistä ja kirjanvaihtopisteistä saa teoksia, oikeita kirjoja, klassikoita, kunnon niteitä, jotka eivät, räikeästi toisin kuin vielä 1990-luvulla, ole Valittujen palojen lyhennelmälukemistoja eivätkä bestsellereiden kirjakerhopainoksia. (Eihän kirjakerhojakaan enää ole. Ne menevät samaa tietä kuin boomerit, joiden ylitäydet lundiat tyhjenevät kirjastojen vaihtopenkille odottamaan turhaan peliaikoja. Buumerit on jättäneet ne tänne alas orvoixi ja liihottaneet ize taivaaseen.)
ellauri097.html on line 696: ‘The Tuft of Flowers’ by Robert Frost is a poem about the lives of simple, hardworking people. As it progresses, it takes a more mystical turn.
ellauri097.html on line 711: I went to turn the grass once after one Menin kääntämään heinää yhden hepun perästä
ellauri097.html on line 739: And would have turned to toss the grass to dry; ja olin jo kääntymässä kääntelemään heinänlakoja;
ellauri097.html on line 741: But he turned first, and led my eye to look Muze kääntyi ensixi ja johdatti mun kazeen kohti
ellauri097.html on line 744: A leaping tongue of bloom the scythe had spared pystyssä huojuvana kalpeana viikatteelta turvassa
ellauri097.html on line 745: Beside a reedy brook the scythe had bared. viikatteen paljastaman turvettuneen ojan laidalla.
ellauri098.html on line 10: font-family: 'UnifrakturMaguntia';
ellauri098.html on line 11: src: url(http://grapson.com/fonts/UnifrakturMaguntia.ttf);
ellauri098.html on line 58: What's your malfunction? A flawed character is more interesting than a flawless character. Ergo, a cast of characters with flaws is more interesting exponentially. An easy way to crank up drama is to supply everyone with a tragic past, a messed up family history, other significant issues (physical, psychological, etc.) or some combination of the three. When Dysfunction Junction comes into play, good parents can be as common as penguins in the Sahara, instead turning out to be neglectful, smothering/overprotective, unfeeling, abusive, misguided, or dead. And let's not even get into the rest of the family.
ellauri098.html on line 62: This trope often goes hand in hand with There Are No Therapists, Trauma Conga Line and dramatic Crapsack Worlds. Big, Screwed-Up Family can be a justification for this trope. When all or nearly all involved parties are insane, you have a Cast Full of Crazy. Royal families are particularly prone to this, as are cops and detectives. The Dysfunction Junction is the natural habitat of the Jerkass Woobie.
ellauri098.html on line 93: kotiolot (turpotaulukko">urpo/turpotaulukko)
ellauri098.html on line 168: Agit Propp ja taistoturrikat
ellauri098.html on line 170: Pursonality on ikävystyneiden ulkonäköönsätyytymättömien maskeraadihenkilöitymä. Taistoturrikat kulkee ympäriinsä jonkun pehmoeläimen avataariasussa.
ellauri098.html on line 171: Kouvolalainen kiltti lohikäärmeturri meni turkulaiseen kerrostaloon ampumaan ilkeän kaniturrin pyssyllä. Pursoona teki tursoonasta roadkilliä.
ellauri098.html on line 173: Turrius on sexuaalifetissi. Turrit kazovat turrihahmoista piirrettyä pornoa. Tilaisuuden tullen ne kiskovat puvun poimuista esiin kikkelin. Esinahkapoolosta tulee kupuruuvipäistä tappia tyttösen tekoturkixeen. Kihniöläinen turri löysi usan hävittäjistä taivaalta pudonneen letkun. Venäjä keskittää joukkoja Itä-Ukrainan rajalle. Irkut mellakoivat Sinn Feinin haudalla. Huomaa että covid piikit alkaa tehota. Kohta ollaan taas busines as usual.
ellauri098.html on line 175: According to Propp, based on his analysis of 100 folktales from the corpus of Alexander Fyodorovich Afanasyev, there were 31 basic structural elements (or 'functions') that typically occurred within Russian fairy tales. He identified these 31 functions as typical of all fairy tales, or wonder tales [skazka] in Russian folklore. These functions occurred in a specific, ascending order (1-31, although not inclusive of all functions within any tale) within each story. This type of structural analysis of folklore is referred to as "syntagmatic". This focus on the events of a story and the order in which they occur is in contrast to another form of analysis, the "paradigmatic" which is more typical of Lévi-Strauss's structuralist theory of mythology. Lévi-Strauss sought to uncover a narrative's underlying pattern, regardless of the linear, superficial syntagm, and his structure is usually rendered as a binary oppositional structure. For paradigmatic analysis, the syntagm, or the linear structural arrangement of narratives is irrelevant to their underlying meaning.
ellauri098.html on line 177: TV Tropes is a wiki that collects and documents descriptions and examples of plot conventions and devices, more commonly known as tropes, within many creative works. Since its establishment in 2004, the site has shifted focus from covering only television and film tropes to those in other types of media such as literature, comics, anime, manga, video games, music, advertisements, and toys, and their associated fandoms, as well as some non-media subjects such as history, geography, and politics.
ellauri098.html on line 179: The nature of the site as a provider of commentary on pop culture and fiction has attracted attention and criticism from several web pursonalities and blogs.
ellauri098.html on line 216: 14. MAAGISEN AGENTIN KUITTAUS: Hero saa maagisen agentin plusmerkkisen toimintansa palkkiona. Tää voi olla joku kama, jotain joka löytyy questillä, tai jotain ostettua vaikeasti saatavalla valuutalla, tai jotain joka valmistetaan kuonpuoleisesta kuonasta, maagista muonaa tai sit vaan joku Hessu tai Pluto-tyyppinen sivuvaunu. Esim Jesse saa ristillä riippumisesta palkinnoxi eturivin paikan paperiseppänä. No ei, ei ollut hyvä esimerkki, toihan oli tarinan ihan loppupeleistä. Pikemminkin noi apostolit sitten. Paizi eihän Jesse tehnyt mitään merkittävää ennenkuin se sai ne. Ei tätä kohtaa oikein löydy passiokertomuxesta. No joku Simson sitte? Siinä varsinainen supermies:
ellauri098.html on line 234: 22. PELASTUS: Hero säästyy jahtauxelta. Jotain estettä tulee jahtaajalle, tai hero löytää piilopaikan, tai sonnustautuu tunnistamattomaxi turrixi. Joku toinen turri saattaa pelastaa sen. En jaxa kexiä esimerkkiä, kazokaa vaikka Siltaa/Broen.
ellauri098.html on line 246: 28. PALJASTUS: Väärän heron/pahixen turripuku riisutaan ja se näytetäään kaikille ihan nakupellenä. Aatami ja Eeva huomas että turripuku puuttui, mutta oliko ne sittenkään sarjan pahixia, vaikka perisyntisiä kylläkin? Tästä ei telttakansa ole aivan varmoja.
ellauri098.html on line 285: Kaikki narratologiset trooppi- ja hahmolistauxet on liian pikkutarkkoja. Niissä on EFK mielessä mukana turhaa kontextia. Proppinkin 7 hahmoa ja 31 episodia on aivan liikaa. Siinä on implisiittisesti kaikenlaista kertolaskua. Sen henkilöt pitää jakaa piirteisiin. Vaikkapa Hyvis/pahis/dumari * seniori/juniori * peto/saalis.
ellauri098.html on line 308: Many tropes originated in literary works. Literature being nearly as old as writing itself, most of The Oldest Ones in the Book date to the classics, most Public Domain Characters appeared in print well before the first TV broadcasts, and even today, with the supposedly dwindling popularity of books in favor of more modern medianote , there are books with enough cultural impact to spawn TV Tropes.
ellauri098.html on line 314: Action Adventure
ellauri098.html on line 369: Nää TV-Trooppien hahmo- ja luonnetroopit on sinänsä hyviä mutta niitäkin on aivan liikaa. Joku piirteytys tarvittaisiin niillekkin. Vois lähteä jostain biologisista eläintyypeistä, eli jakaa hahmot turreixi. Ja/tai käyttää teofrastisia kaavoja. Joo se kuulostaa hyvältä! Elukoille luonteita. Muuten se on paha virhe ettei luonteisiin liitetä ulkonäköjä. Johan se on tiedetty eläinsaduista alkaen että tietynnäkösillä ja kokosilla eläimillä on tietynlaiset luonteet. Nain on meidankin elamassamme.
ellauri098.html on line 371: Seija kysyi mikä turrikka mä mieluiten olisin. Aika lonkalta heitin että Väiski Vemmelsääri, Warner Bros tyyppinen joka rouskuttaa porkkanaa ja kysyy Elmeriltä "What's up Doc?". Olen erilainen kuin muut, minuun sattuu. Se on mun sankari.
ellauri098.html on line 389: Harakka on varas ja turhannauraja. Se ja muut raadonsyöjät on rääppiä jotka hännystelee suurpetoja. Näätäeläimet on pikkukonnia.
ellauri098.html on line 403: Yli-juonikkaita luonteita ja turrukoita
ellauri098.html on line 405: In Carlyle’s book On Heroes, Hero-Worship and the Heroic in Society (Carlyle, 1840), somebody (most likely the author) dove into the lives of several men he deemed “heroes,” like Muhammed, Richard Wagner, Shakespeare, Martin Luther, and Napoleon. He believed that history “turned” on the decisions of these men, and encouraged others to study these heroes as a way of discovering one’s own true nature.
ellauri098.html on line 441: Their intellectually combative nature means that ENTPs can be difficult to work with, and they can bruise others’ feelings because they never shy away from conflict. But ENTPs are unflinchingly honest, even about themselves, and they hold up a clear mirror to the world around them.
ellauri098.html on line 447: INTP (introverted inntuitive thinking perceiving) is one of the sixteen personality types defined by the Myers-Briggs Type Indicator (MBTI) test. INTPs are a relatively rare type, making up about 4% of the population. INTPs are creatures of logic. Calm, controlled, and studious, INTPs are driven by the search for reason. For INTPs, the principles behind anything can be figured out given enough time. In fact, INTPs often get caught up on thinking for its own sake; the stereotypical figure of the “absent-minded scientist” is based on INTP behavior.
ellauri098.html on line 455: ENTJs are naturally drawn to leadership positions, and can become resentful and unhappy if they’re forced to play second fiddle or if their authority is challenged. They can be curt and dismissive of others’ opinions, and rarely waste time considering the feelings of those around them.
ellauri098.html on line 464: Only about 2% of the population is INTJ, but their forceful nature tends to make them influential, so it’s not surprising that many celebrities are INTJ.
ellauri098.html on line 498: INFJs are idealists. Creative and fair-minded, they see the world not the way it is but the way they think it should be. While they are caring and sympathetic to others’ troubles, INFJs are big-picture thinkers. Rather than help individuals, they look for ways to change the system. They are also energetic, determined, and instinctual, with a tendency to just plunge in and start working rather than make careful plans. They don't Click To Tweet.
ellauri098.html on line 506: ESTJs are confident, decisive, and well-organized. They take command of any situation naturally and gravitate toward positions of authority.
ellauri098.html on line 533: ISFJs are caring and helpful. They are devoted to protecting and helping out those in need. ISFJs have very strong family ties and are quick to leap to the defense of their family. Sometimes, however, take on too much responsibility and lose sight of the big picture while trying to help everyone around them. They can also be too unassertive and pushovers for those who want to take advantage of their helpfulness. But there is no friend to have like an ISFJ when you find yourself in need of help.
ellauri098.html on line 541: ESTPs are adaptable and clever, able to roll with changes where more structured and intellectual personalities would be paralyzed. They take nothing seriously, least of all themselves.
ellauri098.html on line 557: They’re the class clowns, show-offs, and divas. Outgoing, energetic, and impulsive, they are natural performers and entertainers. But if ESPFs can’t grab attention by being funny or fascinating, they will settle for being annoying or outrageous.
ellauri098.html on line 564: ISFPs are creative and imaginative, with well-developed aesthetic senses. They are naturally suited for work in music, art, design, or other areas where an eye for beauty is important. They love to explore ideas and experiment with different styles, and constantly seek out new experiences, making them spontaneous and unpredictable. This, however, can lead to a lack of focus. ISFPs also tend to have fragile egos and react badly to criticism — however well-intentioned, it is difficult for them to not take it personally. Like all introverted types, they need time on their own to think and recharge, but they still love to share their latest innovations with others.
ellauri098.html on line 583: Uudesta osoitteesta löytyvät kuitenkin yhä Me Naisten aiemmilta verkkosivuilta tutut aihepiirit, joista riittää puhuttavaa. Kerromme joka päivä ihmisistä ja ilmiöistä, ihmissuhteista, tyylistä ja kauneudesta, hyvinvoinnista, rahasta ja työstä. Mutta emme turrikoista. Sensijaan --
ellauri098.html on line 608: Adventurous
ellauri098.html on line 685: INFJ eli turvaaja
ellauri098.html on line 737: The Manual has lots of very useful material, but it costs close to $100 (gasp!). Here are the latest figures based on a random sample using the Form M. 16,000 people were contacted. The forms of 3,009 people u with "best fit" as determined by the client, the results of this survey were not shown to the individuals to see if they indeed did fit. Nevertheless, the survey does give us a good cross section of results to work from. The sample is corrected for the demographics of the USA. (Did some Es not hand in their form because they were talking too much. Did some of the Is get so caught up in their inner world? Did the Ss get so obsessed with details they didn´t hand it in? Did the Ns get so caught up in the big picture? Did the Ts figure it was too airy-fairy people stuff? Did the Fs focus so much on how they felt that they didn't get theirs off? Maybe the Js didn't like the way it was organized? The Ps just may not have found the right moment to get down to doing the inventory.)
ellauri098.html on line 749: Catherine Cook Briggs on lähinnä sen yhden Monty Pythonin kaverin näkönen joka esitti ex-leperiä. Ihanko totta tää heppuli kexi 10-kantaisen logaritmitaulukon? Aika jehu, ei mikään turha iisebel.
ellauri098.html on line 756:
ellauri099.html on line 10: font-family: 'UnifrakturMaguntia';
ellauri099.html on line 11: src: url(http://grapson.com/fonts/UnifrakturMaguntia.ttf);
ellauri099.html on line 40:
ellauri099.html on line 46: The Picture of Dorian Gray is a Gothic and philosophical novel by Oscar Wilde, first published complete in the July 1890 issue of Lippincott's Monthly Magazine. Fearing the story was indecent, prior to publication the magazine's editor deleted roughly five hundred words without Wilde's knowledge. Despite that censorship, The Picture of Dorian Gray offended the moral sensibilities of British book reviewers, some of whom said that Oscar Wilde merited prosecution for violating the laws guarding public morality. In response, Wilde aggressively defended his novel and art in correspondence with the British press, although he personally made excisions of some of the most controversial material when revising and lengthening the story for book publication the following year.
ellauri099.html on line 48: The longer and revised version of The Picture of Dorian Gray published in book form in 1891 featured an aphoristic preface—a defence of the artist's rights and of art for art's sake—based in part on his press defences of the novel the previous year. The content, style, and presentation of the preface made it famous in its own right, as a literary and artistic manifesto. In April 1891, the publishing firm of Ward, Lock and Company, who had distributed the shorter, more inflammatory, magazine version in England the previous year, published the revised version of The Picture of Dorian Gray.
ellauri099.html on line 50: The whole pile of smut, with all of Wilde's original material intact, was first published in 2011 by Harvard University Press. The Picture of Dorian Gray "pivots on a gothic plot device" with strong themes interpreted from Faust.
ellauri099.html on line 57: Newly understanding that his beauty will fade, Dorian expresses the desire to sell his soul, to ensure that the picture, rather than he, will age and fade. The wish is granted, and Dorian pursues a libertine life of varied amoral experiences while staying young and beautiful; all the while, his portrait ages and records every sin.
ellauri099.html on line 59: Deciding that only full confession will absolve him of wrongdoing, Dorian decides to destroy the last vestige of his conscience and the only piece of evidence remaining of his crimes; the picture. In a rage, he takes the knife with which he murdered Basil Hallward and stabs the picture. The servants of the house awaken on hearing a cry from the locked room; on the street, a passerby who also heard the cry calls the police. On entering the locked room, the servants find an unknown old man stabbed in the heart, his figure withered and decrepit. The servants identify the disfigured corpse by the rings on its fingers, which belonged to Dorian Gray. Beside him, the portrait is now restored to its former appearance of beauty.
ellauri099.html on line 71: Dulness and dirt are the chief features of Lippincott’s this month: The element that is unclean, though undeniably amusing, is furnished by Mr. Oscar Wilde’s story of The Picture of Dorian Gray. It is a tale spawned from the leprous literature of the French decadents—a poisonous book, the atmosphere of which is heavy with the mephitic odours of moral and spiritual putrefaction—a gloating study of the mental and physical corruption of a fresh, fair and golden youth, which might be fascinating but for its effeminate frivolity, its studied insincerity, its theatrical cynicism, its tawdry mysticism, its flippant philosophizings. . . . Mr. Wilde says the book has “a moral.” The “moral,” so far as we can collect it, is that man’s chief end is to develop his nature to the fullest by “always searching for new sensations,” that when the soul gets sick the way to cure it is to deny the senses nothing.
ellauri099.html on line 84: Muutamat on helppoja, muutamia täytyy miettiä. Jotkut ei vaadi perusteluja, joihinkuihin tekee mieli sellaisia lisätä. Esim Plato oli ensimmäisiä idealisteja, se oli näkevinään näkyvän ja näkymättömän maailman ylösalaisin. Sitäpaizi turies">Plato still challenges our ideas of leadership. Kääntää ne aivan päälaelleen. Lisää kuin 2 hernettä vertailuja löytyy täältä.
ellauri099.html on line 86: How to Get Rid of Barn Swallows? Hire an Exterminator. For as beautiful as their song is, barn swallows also bring a lot of less attractive features when they move into your property. The early-morning noise and piles of droppings and feathers they create are reason enough to want these birds gone. As an Amazon Associate, this site earns from qualifying purchases.
ellauri099.html on line 107: Ludi Wittgenstein kauluslisko perna Astheniker INFJ - Parantainen tures/anim_lizard_frilled_ontherun_ENG.jpg?auto=compress&ch=Width%2CDPR&rect=13%2C0%2C693%2C480" height=100px" />
ellauri099.html on line 120: Poe riikinkukko perna Astheniker INFP - Parantainen - Parantainen tureDetail-blog.jpg" height="100px" />
ellauri099.html on line 128: Flaubert hylje lima Pykniker tured-Image-flaubert.jpg" height="100px" />
ellauri099.html on line 130: Hermann Hesse lehtisammakko perna Athletiker tures/06-tree-frog-litoria-714.jpg" height="100px" />
ellauri099.html on line 133: Sophia Kinsella hippiäinen veri Astheniker turephoto-cz.com/photos/mraz/hippiainen-xxx10a231.jpg" height="100px" />
ellauri099.html on line 136: Thomas Pynchon vesimyyrä perna Dysplastiker turisusi.com/myyrat/kurkistus1.jpg" height="100px" />
ellauri099.html on line 144: Luther nauta sappi Pykniker INTJ – Propellipää tures/dewiki/119/whitebull.jpg" height="100px" />
ellauri099.html on line 147: Balzac hämähäkki lima Pykniker ture.jpg" height="100px" />
ellauri099.html on line 148: Kafka pikkulepakko perna Dysplastiker INTP – Arkkitehti/INFP - Parantainen ture-id52375026?s=2048x2048" height="100px" />
ellauri099.html on line 181: Plato worked at the Academy until his death in 347 B.C.E., interrupted only by two more extended trips to Sicily. The Academy survived for a few more centuries until it was destroyed by the Roman general Sulla in 87 B.C.E. during the sack of Athens. The buildings were probably burned along with many other sanctuaries, and the trees from the grove of academe were felled to provide timber for his siege machines. So it goes, I thought.
ellauri099.html on line 203: Athens didn’t make the same mistake as Thebes and meekly submitted to the Macedonian pike. It is in this context that Aristotle returned to the city at around age 50. And he came back big time. Because of his metic status, Aristotle was not allowed to buy property. So — as one does — he rented. He took over a gymnasium site sacred to Apollo Lyceus (the wolf-god) and transformed it into the most powerful and well-endowed school in the world.
ellauri099.html on line 205: Two things hit you when you visit the site of the Lyceum and look at its architectural plans. First, it is a direct copy of Plato’s Academy. And second, it is much, much bigger. The relation between the Academy and the Lyceum is a little like that between a twee medieval Cambridge College and the monumental architecture of the University of Chicago.
ellauri099.html on line 209: Expressing ancient money values in modern terms presents a perennial puzzle for historians of economics, so I called on my colleague, the economist Duncan Foley, for help. He very roughly calculated that the annual gross domestic product of classical Athens was about 4,400 talents. If that is right, then 800 talents is a vast figure, 32 times the expenditure on the Academy. Foley is somewhat skeptical of the figure, though. Ancient sources for numerical data (like the size of armies) are notoriously inaccurate, so perhaps a excited copyist simply added a zero.
ellauri099.html on line 217: Looking now at the beautifully maintained site of the Lyceum, which is comparatively new by Athenian standards (as excavations only began in 1996, and it was opened to the public in 2014), we are only now beginning to form a proper picture of the plan, architecture and function of the Lyceum.
ellauri099.html on line 242: J: Ne eivät vain toimi. Jeesus on jumalan poika mutta tekee sen puolesta kaikki työt. Tekee turhanpäiväisiä ihmeitä, antaa hullujen roomalaisten huijata izeään ja päätyy ristille. Kaiken lisäxi hän pyytää sieltä käsin isäänsä säästämään jotain sillekin mutta isä ei lotkauta korvaansakaan vaan hörppii maljan tyhjäxi ja antaa pojan kokea kaikki piinat. Miksei Jumala tullut itse tänne kärsimään?
ellauri099.html on line 515: Pidän turpani kiinni / olen suuna päänä.
ellauri099.html on line 573: INFPs are imaginative idealists, guided by their own core values and beliefs. Focused on possibilities rather than reality, INFPs see potential for a better future, and pursue truth and meaning with their own individual flair.
ellauri100.html on line 10: font-family: 'UnifrakturMaguntia';
ellauri100.html on line 11: src: url(http://grapson.com/fonts/UnifrakturMaguntia.ttf);
ellauri100.html on line 27: turMaguntia;font-size:4em;color:navy;background:#e9f07c;text-align:center;margin-top:0%;margin-bottom:0%">The Daily Telegraph
ellauri100.html on line 38: Vincent van Gogh was not psychotic or bipolar when he cut off his ear, medical experts decide. A conference of 30 international medical experts has announced a more prosaic explanation for the famously tortured artist's behaviour — stress and alcohol.
ellauri100.html on line 51: Although van Gogh was diagnosed with epilepsy at the time, definitions had changed, Oderwald said. Ultimately, “one single thing cannot explain the entire picture of what happened to van Gogh,” he said.
ellauri100.html on line 53: “One of the things we really do not like in our culture is that things just happen,” Arko Oderwald, moderator and medical ethics professor, told The Daily Telegraph. “Yes, he had difficult character traits, but that isn't a disease.”
ellauri100.html on line 85: Klezmer (Yiddish: קלעזמער ) is an instrumental musical tradition of the Ashkenazi Jews of Central and Eastern Europe. The essential elements of the tradition include dance tunes, ritual melodies, and virtuosic improvisations played for listening; these would have been played at weddings and other social functions. After the destruction of Jews in Eastern Europe during the Holocaust, there was a general fall in the popularity of klezmer. The term klezmer comes from a combination of Hebrew words: klei, meaning "tools, utensils or instruments of" and zemer, "melody"; leading to k´lei zemer כְּלֵי זֶמֶר, literally "instruments of music" or "musical instruments". Originally, klezmer referred to musical instruments, and was later extended to refer, as a pejorative, to musicians themselves. From the 16th to 18th centuries, it replaced older terms such as leyts (clown). It was not until the late 20th century that the word came to identify a musical genre. Early 20th century recordings and writings most often refer to the style as "Yiddish" music, although it is also sometimes called Freilech music (Yiddish, literally "Happy music").
ellauri100.html on line 159: Based on a detailed study of frontal, dorsal and lateral photographs of 4000 male subjects of college age, a 3 dimensional scheme for describing human physique is formulated. Kretschmer´s constitutional typology is discarded in favor of one based on 3 first order variables or components, endomorphy, mesomorphy, and ectomorphy, each of which is found in an individual physique and indicated by one of a set of 3 numerals designating a somatotype or patterning of these morphological components. Seventy-six different somatotypes are described and illustrated. These somatotypical designations are objectively assigned on the basis of the use of 18 anthropometric indices. Second-order variables also isolated and studied are dysplasia, gynandromorphy, texture and hirsutism. Historical trends in constitutional research are summarized. A detailed description is given of the development of the somatotyping technique combining anthroposcopic and anthropometric methods. Reference is made to somatotyping with the aid of a specially devised machine. Topics discussed include: the choice of variables, morphological scales, a geometrical representation of somatotypes, the independence of components, correlational data, the problem of norms, the modifiability of a somatotype, hereditary and endocrine influences and the relation of constitution to temperament, mental disease, clinical studies, crime and delinquency, and the differential education of children. Descriptive sketches of variants of the ectomorphic components are given. Appendices list tables for somatotyping and a series of drawings of 9 female somatotypes. An annotated bibliography is followed by a more general one. 272 photographs and drawings illustrate the somatotypes. (PsycINFO Database Record (c) 2016 APA, all rights reserved)
ellauri100.html on line 168: Turvapaikanhakija, tervetuloa Suomeen! (jossa eläminen on ilmaista, elämisestä jopa maksetaan) Tiesitkö, että voit valita asuinpaikkasi turvapaikkaprosessin aikana?
ellauri100.html on line 219: Se "epä-järjestö" jota se homoturbaanipyyhkeinen siideriryhävalas edusti?
ellauri100.html on line 227: Naispsykologi suuttui kun yli 100-kiloinen mies vinoili sen sääristä. Naispsykologi löi sen katuun. Mies jäi selälleen makaamaan ajoradalle. Silmäkaaren murtuma ja kallon sisäinen aivoverenvuoto. Ei ihme että olivat epäluuloisia kun vein Seijaa Töölön tapaturmaklinikalle. Se oli astiakaapin kulma. Eiku se oli razastushaaveri.
ellauri100.html on line 238: Hi! I'm Loquitur Veritatem! You can call me Poco Loco for short, like my Hispano-American friends do. If my background and credentials matter to you, I present them in the following sections:
ellauri100.html on line 252: Academics: Graduated from Big-Ten U in the early 1960s with a B.A. in Economics. Accepted for graduate study in economics at several top schools, including Chicago, M.I.T., and some Ivy League schools. Chose M.I.T. and soon regretted the choice: gray, rainy Cambridge and robotic mathematical approach to economics made for a depressing combination. Returned to alma mater to finish the academic year, then quit to join the (somewhat) “real world” and earn some money. Read: I flunked because I was too dense for M.I.T.
ellauri100.html on line 258: Early and mid-career: After four years as an analyst at the think-tank, went to the Pentagon as a “whiz kid” for two years, at the height of the Vietnam War. Another regrettable choice. Returned to the think-tank and stayed seven more years, advancing from analyst to project director and program director (i.e., manager of several projects).
ellauri100.html on line 262: Return to D.C.: When asked why, replied “Give a person an opportunity to feed at the public trough and that person will take the opportunity.” Incentives work! Another incentive was the opportunity to criticize analysis (instead of doing it), as an in-house reviewer of technical reports. Notice how I always returned to my masters like a dog after running awaay. It's Peters principle: I had reached my glass ceiling. I just couldn't do anything else. Unfortunately, my position AND PAY deteriorated at each round, until I ended up basically an over-aged proofreader.
ellauri100.html on line 268: Last stop: Moved from cold-rainy-hot-humid-hazy-cloudy D.C. area to warm-dry-sunny Austin, whose mainly left-wing denizens irritate me with their political posturing and self-centered driving habits. I am in Austin, but not of Austin. TANSTAAFL. PEMDAS. Please Excuse My Dope Ass Swag.
ellauri100.html on line 319: However, it was not momentous events but a bit of seemingly irrelevant analysis that administered the coup de grâce to my naïve “liberalism”. It happened in the early 1970s, when my boss asked me to concoct grand measures of effectiveness for the armed forces (i.e., summary measures of antisubmarine warfare capabilities, of tactical strike capabilities, and so on). I struggled with the problem, and made a good-faith effort to provide the measures. But in the end I had to report to my boss that he had given me “mission impossible”. Why? Because, no summary measure could capture the effects of the many factors that would determine the effectiveness of the armed forces: the enemy, the characteristics of his forces, the timing and geographic particulars of any engagement, and so on. (See “Hemibel Thinking” in this post for a précis of my argument.) That was the first time I got sacked. But I returned as soon as my boss got fired.
ellauri100.html on line 321: What does that have to do with my final rejection of “liberalism” and turn toward libertarianism? When government intervenes in economic and social affairs, its interventions are based on crude “measures of effectiveness” (e.g., eliminating poverty and racial discrimination) without considering the intricacies of economic and social interactions. Governmental interventions are — and will always be — blunt instruments, the use of which will have unforeseen, unintended, and strongly negative consequences (e.g., the cycle of dependency on welfare, the inhibition of growth-producing capital investments). I then began to doubt the wisdom of having any more government than is necessary to protect me and my fellow Americans from foreign and domestic predators. My later experiences in the private sector and as a government contractor confirmed my view that professors, politicians, and bureaucrats who presume to interfere in the workings of the economy are naïve, power-hungry, or (usually) both. Oh I hated those M.I.T. professors. So smug, thought they knew everything.
ellauri100.html on line 325: The development of my theological views, which I will not trace in detail, has paralleled the development of my political philosophy. My collegiate atheism gradually turned to agnosticism as I came to understand the scientific bankruptcy of atheism. There is not a great gap between agnosticism and deism, and I recently made the small jump across that gap. We like jumping, Sören Kierkegaard, William James and me.
ellauri100.html on line 357: {14:2} Qui ingreditur sine macula, et operatur iustitiam:
ellauri100.html on line 359:
{14:3} Qui loquitur veritatem in corde suo, qui non egit dolum in lingua sua: Nec fecit proximo suo malum, et opprobrium non accepit adversus proximos suos.
ellauri100.html on line 363:
{14:5} qui pecuniam suam non dedit ad usuram, et munera super innocentem non accepit: Qui facit hæc, non movebitur in æternum.
ellauri100.html on line 364: {14:5} He who has not given his money in usury, nor accepted bribes against the innocent. He who does these things will be undisturbed for eternity.
ellauri100.html on line 383: The person who has a natural preference for sensation probably describes himself first as practical, while the person who has a natural preference for intuition probably chooses to describe himself as innovative.
ellauri100.html on line 393: Js tend to establish deadlines and take them seriously, expecting others to do the same. Ps may tend more to look upon deadlines as mere alarm clocks which buzz at a given time, easily turned off or ignored while one catch an extra forty winks, almost as if the deadline were used more as a signal to start than to complete a project.
ellauri100.html on line 411: 4. Agreeableness: High scorers are described as “Compassionate, good-natured, and eager to cooperate and avoid conflict.” Low scorers are described as “Hardheaded, skeptical, proud, and competitive. You tend to express your anger directly.”
ellauri100.html on line 421: The scale is a measure of your reliance on and endorsement of five psychological foundations of morality that seem to be found across cultures. Each of the two parts of the scale contained three questions related to each foundation: 1) harm/care, 2) fairness/reciprocity (including issues of rights), 3) ingroup/loyalty, 4) authority/respect, and 5) purity/sanctity.
ellauri100.html on line 423: The idea behind the scale is that human morality is the result of biological and cultural evolutionary processes that made human beings very sensitive to many different (and often competing) issues. Some of these issues are about treating other individuals well (the first two foundations – harm and fairness). Other issues are about how to be a good member of a group or supporter of social order and tradition (the last three foundations). Haidt and Graham have found that political liberals generally place a higher value on the first two foundations; they are very concerned about issues of harm and fairness (including issues of inequality and exploitation). Political conservatives care about harm and fairness too, but they generally score slightly lower on those scale items. The big difference between liberals and conservatives seems to be that conservatives score slightly higher on the ingroup/loyalty foundation, and much higher on the authority/respect and purity/sanctity foundations.
ellauri100.html on line 425: This difference seems to explain many of the most contentious issues in the culture war. For example, liberals support legalizing gay marriage (to be fair and compassionate), whereas many conservatives are reluctant to change the nature of marriage and the family, basic building blocks of society. Conservatives are more likely to favor practices that increase order and respect (e.g., spanking, mandatory pledge of allegiance), whereas liberals often oppose these practices as being violent or coercive.
ellauri100.html on line 455: The idea behind the scale is that there is very little systematic research on everyday ethical issues in business. This measure has been tested cross-culturally to show relevance for participants from Hong Kong, mainland China and Taiwan. Specifically, a values structure highlighting the importance of self-transcendence values correlates with more ethical behavioral orientations, while a values structure highlighting the importance of the self-enhancement dimension of values correlates with less ethical behavioral orientations. Further, we are interested in what behaviors are seen as unethical as while all individuals espouse ethicality, different types of behavior are often seen as being more or less relevant to ethics, depending on one’s culture. In previous research, women have reported being more ethical than men.
ellauri100.html on line 513: The scale is a measure of your attitudes toward crime and punishment. Some of the items reflected a “progressive” and less punitive attitude toward criminals (for example agreeing with the statement that “punishment should be designed to rehabilitate offenders,” and being opposed to the death penalty). Other items reflected a more “traditional” attitude, including a willingness to use traditional forms of punishment, such as shaming or flogging. We grouped these two kinds of items together to give you a “progressive” and a “traditional” score in the first graph below. We call this the “comprehensive” justice scale because research on justice and punishment has usually taken either a liberal or conservative approach. We are trying to examine the broadest possible range of ideas and intuitions about what you think should happen to the offender, and the victim. Disagreements about crime and punishment have long been at the heart of the “culture war.” By linking your responses here to the information you gave us when you registered, or when you took other surveys, we hope to shed light on what kinds of people (not just liberals and conservatives) endorse what kinds of responses to crime, and why.
ellauri100.html on line 569: (Signed) Loquitur Veritatem
ellauri100.html on line 571: My pen name, Loquitur Veritatem, means truth-teller. My other pen name is Amat Propriam Mentulam. It means loves his own prick.
ellauri100.html on line 593: Nyt on Seijan syntymäpäivä. Ja må hon leva 3x, uti hundrade år. Enää puuttuu 31. Ruozalaiset huutaa hip hip huraa 4x, se on dubbel svensk lösen. Turkkilaiset kexivät ampua plazareita kunniansoituxena. Ruozalaiset soturit huusi huraata < m.alasax. hurren 'kiiruhtaa vikkelästi'. Vikkelään nyt pojat! Hurry hurry hurry buy my rice and curry! Ryssät < mr. Roslagen huutaa yhä uraata novgorodilaisten viikinkien perässä. Tätä hurrit tuskin enää muistavat, niin kauan ovat kellexineet rauhan oloissa. Ruozalaiset rannikköjääkärit nolostuivat kun yheltä lensi laatta kesken suomalaisten katselmusta. Sadistinen päällikkö pani pojat sukeltamaan kakassa ja hukutti väpelön oxentajan mäntysuopapaljussa. Mäntysuopa on ruozixi grön såpa. Ruozalaisista poliisisarjoista oppii kaikenlaista jännittävää.
ellauri100.html on line 680: Rusetti oli vapaaehtoistyöntekijä 1859-1870 Maria Magdalenan charitytalossa Highgaten vankilassa, ex-prostituuttien turvapaikassa, ja onkin ehotettu että Menninkäisten markkinat olis sieltä inspiroitu, eli ne menninkäiset oliskin niitä "langenneita naisia". Siinä on paralleeleja Coleridgen Aku Ankan kuuluisaxi tekemään "Ikivanhan merimiehen tarinaan" ("Ammuin nuolen ilmoihin, albatrossia haavoitin", nyyhkii Aku veden pärskyessä silmistä). Molemmat runot lässyttää kiusauxesta, synnistä ja sijaiskärsimyxellä lunastuxesta kuin Jari Sairasvyö. Höpönhöpön, tää Wikipedian sepustus on sumutusta. Rusetti taisi tykätä langenneista naisista. Naisista kyllä aivan varmasti. Toi Goblin Market runo on aika selkeästi homoeroottinen.
ellauri100.html on line 837: As she turn’d home alone.
ellauri100.html on line 922: Then turning homeward said: “The sunset flushes
ellauri100.html on line 957: Laura turn’d cold as stone
ellauri100.html on line 962: Must she no more such succous pasture find,
ellauri100.html on line 983: She dwindled, as the fair full moon doth turn
ellauri100.html on line 993: It never felt the trickling moisture run:
ellauri100.html on line 1271: Of not-returning time:
ellauri100.html on line 1290: Strukturalistista kirjallisuustiedettä
ellauri100.html on line 1294: Algirdas Julien Greimas (French: [alɡiʁdas ʒyljɛ̃ gʁɛmas]; born Algirdas Julius Greimas; 9 March 1917 – 27 February 1992), oli liettualainen kirjallisuustiedemies joka kirjoitti liettualaisittain ranskaxi. Se tunnetaan mm. Greimaxen aukileesta (Greimas Square, le carré sémiotique, ks. alempaa). Se on ex-kaverinsa Roland Barthesin ohella kuuluisin ranskalainen semiootikko, vaikka onkin Liettuasta. Sillä oli strukturaalikielitiedemiehen paperit, kuten mullakin. Sen parhaita äkkäyxiä ovat ton nelkkarin lisäxi plastiikkisemiotiikka, isotoopit, narrausohjelma (kai Fred Karlssonin pupppugeneraattoria muistuttava, vaik tää on vaan arvaus), ja luonnonmaailman semiotiikka (whatever that may be). Se tutkin eka Liettuan mytologiaa ja indoeurooppalaista uskontoa, ja ennen kaikkea se oli vaikutusvaltainen semioottinen kirjallisuuskriitikko, kuten mä.
ellauri100.html on line 1305: Greimaxen eka julkaisu Cervantes ir jo don Kichotas ilmestyi kaikkien tuntemassa Varpai-lehdessä, jonka se ize perusti. Sen poinzi oli: "Let's not be afraid to be Don Quixotes" (tai sama liettuaxi). Sit tuli se thesis "La Mode en 1830. Essai de description du vocabulaire vestimentaire d' après les journaux de modes [sic] de l'époque". Greimiemen ämmän poka jätti sanakirjahommat siihen, mutta jäi loppuiäxi suffixi- ja puffiximiehexi. Ennen Marxia se luki Ferdinand de Saussurea ja Louis Hjelmsleviä jotka oli saaneet vaikutteita Marxin arvoteoriasta. Muita vaikutteita oli Georges Dumézil (who dat) ja rakenneantropologi Claude Lévi-Strauss, satusetä Vladimir Propp, joku Étienne Souriau, ja (voi ei) fenomenaalinen Edmund Husserl, turhanpäiväinen Maurice Merleau-Ponty, kallonkutistaja Gaston Bachelard (jonka Jöpi eilen mainizi), sekä Touretten syndroomainen superman André Malraux. Kaikesta tästä voi päätellä, että Greimas käänsi Marxin päälaelleen ja Hegelin taas oikeinpäin.
ellauri100.html on line 1345: Rollo ehti puuhailla vähän joka hämärällä alalla, ml strukturalismi, semiotiikka, yhteiskuntateoria, muotoilu, antropologia ja jälkistrukturalismi. Se oli erityisen kova nimi semiotiikassa, jossa se kexi sen seizemän merkkisysteemiä, ja ansaizi postimerkin (2015) suunnilleen yhtä suurista ansioista kuin kamunsa Algirdas. Se näkyy olleen Greimaxen kolleega EHESSissä. Rollon mukaan postimerkki on arkipäivän ja sivilisaation peili ja kertoo ranskalaisille keitä ne (siis Rollo ja Alrgirdas) oikein on.
ellauri100.html on line 1361: No hyvää oli se että Barthes ei niellyt Sartren ja porukoiden existentialismia. Sartren Que sais-je sarjan prujaus "Qu'est-ce que la literature?" (1947) on tyytymätön perinteisiin kirjoihin ja uudempiinkin avantgardisteihin, jotka JP:n mielestä vaan vieraannutti lukijoita. Oikeassa oli, vaikka vasemmalla.
ellauri100.html on line 1366: Barthesin vastaus oli koittaa selvittää mikä tekee kirjoista uniikkeja ja originelleja. Kirjassa Le degré zéro de l´écriture (1953), se väittää että konventiot vaivaa sekä kieltä että tyyliä, eikä ne ole sixi luovia. Sen sijaan "kirjoitus", se miten kirjailija vääntelee tyylikonventioita) on se ainut uniikki ja luova akti. Mut heti kun toi uusi vääntely tulee tunnetuxi, se muuttuu klisheexi. Sixipä (kuten huomautti Jussi Jurkka selvänäkevästi radiossa) taiteessa tarvitaan koko ajan uusia muotoja, uusia muotoja tarvitaan, muuten ei ole koko taidetta.
ellauri100.html on line 1377: Barthesilla on sit tämmöinen Introduction à l´analyse structurale des récits joka on varmaan enempi relevantti näille paasauxille. Sillä on 3 tasoa, "funktiot" "aktiot", ja "kertomuxet". Fuktiot on vaikka yxityisiä sankareita kuvailevia sanoja. Nää sankarit olis sitten "aktioita" (höh?) No jo on hölmöä. Mä luulen pikemminkin että tässä kohtaa Wikipedian kirjoittajana on ollut joku harvinaisen hömelö. Pitänee hakea parempia lähteitä.
ellauri100.html on line 1380: Derridan miälestä strukturalismin vika on että se ezi jonkinlaisia salattuja jumalallisia (transsendentaalisia hienolla sanalla) merkityxiä. Derridan mielestä kaikki on vaan samaa höttöä. Ei kirjoissa, varsinkaan postmodernistisissa, ole mitään piilossa, ei niiden jutuissa ole mitään takapuolta, ne on pelkkää pahvia.
ellauri100.html on line 1384: Yritelmässä "Kirjailijan kuolema" (1968). Barthes meinasi että pitäs tietää mitä kirjailija oli ajatellut kirjoittaessan jotakin, jotta saisi kiinni kirjan oikeasta merkityxestä. Mutta ongelmana on, ettei se hölmö välttämättä ollut ajatellut paljon paskaakaan. Niinpä ollen koko ajatus kirjan perimmäisestä selityxestä on kuolleena syntynyt ajatus, taas vaan tollanen länsimainen porvarien väärinkäsitys. Ajatus että kirjan takakanteen tai hihaan voi tai edes pitää kirjoittaa mitä kirja tahtoo sanoa on vanhanaikaisten mainosmiesten harha. Ei tuote tarvii käyttöohjetta, senkun alkaa käyttää. Riittää että kirjailija on kuuluisa ja mielellään kazeltava julkimo. Tai voihan sinne laittaa jotain ympäripyöreää kuten et "elämännälkä ajaa Giovannan Napolin syrjäkulmille, kujan pimentoihin jää pieni kiharainen pää". Tää oli jo aika postmodernia toisten mielestä, toisten mielestä Barthes ei koskaan päässyt irti strukturalistin täplistä.
ellauri100.html on line 1399: Vähän tuntuu siltä että Barthes oli kuin San Sebastianin beachin myyntipoika: Aqua batatas, coca cola, lemonada... sen tarjottimelta löysi kaikki kyldyyripursoonat paletilleen jotakin, ilman että se ize asiassa olis yhteenvedonomaisesti saanut aikaan paljon paskaakaan. Se oli vaan tollanen kulturprofilen, vaikka tafsasikin etupäässä poikia.
ellauri101.html on line 10: font-family: 'UnifrakturMaguntia';
ellauri101.html on line 11: src: url(http://grapson.com/fonts/UnifrakturMaguntia.ttf);
ellauri101.html on line 28: turMaguntia;font-size:4em;color:silver;background:blue;text-align:center;margin-top:0%;margin-bottom:0%">Jjarrii!
ellauri101.html on line 39: Battling inner and outer demons, confronting bullies, and courting your ultimate mate symbolize a passage through the often-treacherous tunnel of self-discovery and individuation to mature adulthood.
ellauri101.html on line 42: Joseph John Campbell (March 26, 1904 – October 30, 1987) was an American professor of literature at Sarah Lawrence College who worked in comparative mythology and comparative religion. His work covers many aspects of the human experience. Campbell's best-known work is his book The Hero with a Thousand Faces (1949), in which he discusses his theory of the journey of the archetypal hero shared by world mythologies, termed the monomyth.
ellauri101.html on line 48: In 1921, Campbell graduated from the Canterbury School in New Milford, Connecticut. While at Dartmouth College he studied biology and mathematics, but decided that he preferred the humanities. He transferred to Columbia University, where he received a Bachelor of Arts degree in English literature in 1925 and a Master of Arts degree in medieval literature in 1927. At Dartmouth he had joined Delta Tau Delta. An accomplished athlete, he received awards in track and field events, and, for a time, was among the fastest half-mile runners in the world.
ellauri101.html on line 50: In 1924, Campbell traveled to Europe with his family. On the ship during his return trip he encountered the messiah elect of the Theosophical Society, Jiddu Krishnamurti; they discussed Indian philosophy, sparking in Campbell an interest in Hindu and Indian thought. In 1927, he received a fellowship from Columbia University to study in Europe. Campbell studied Old French, Provençal, and Sanskrit at the University of Paris and the University of Munich. He learned to read and speak French and German.
ellauri101.html on line 52: On his return to Columbia University in 1929, Campbell expressed a desire to pursue the study of Sanskrit and modern art in addition to medieval literature. Lacking faculty approval, Campbell withdrew from graduate studies. Later in life he jested that it is a sign of incompetence to have a PhD in the liberal arts, the discipline covering his work.
ellauri101.html on line 54: In 1934, Campbell accepted a position as Professor of Literature at Sarah Lawrence College. Sarah Lawrence College is a private liberal arts college in Yonkers, New York. The college models its approach to education after the Oxford/Cambridge system of one-on-one student-faculty tutorials. Sarah Lawrence emphasizes scholarship, particularly in the humanities, performing arts, and writing, and places high value on independent study. Originally a women's college, Sarah Lawrence became coeducational in 1968.
ellauri101.html on line 60: Campbell attended a Grateful Dead concert in 1986, and marveled that "Everyone has just lost themselves in everybody else here!" With the Dead, Campbell put on a conference called "Ritual and Rapture from Dionysus to the Grateful Dead".
ellauri101.html on line 63: Joseph Campbell was a curious mythologist. In the field of comparative mythology, most scholars invested their time exploring how one culture’s myths are different than another.
ellauri101.html on line 64: Instead of focusing on the many differences between cultural myths and religious stories, however, Campbell looked for the similarities. And his studies resulted in what’s called the monomyth.
ellauri101.html on line 66: The monomyth is a universal story structure. It’s a kind of story template that takes a character through a sequence of stages.
ellauri101.html on line 69: Campbell began identifying the patterns of this monomyth. Over and over again, he was amazed to find this structure in the cultures he studied. He saw the same sequence in many religions including the stories of Gautama Buddha, Moses, and Jesus Christ.
ellauri101.html on line 70: Campbell outlined the stages of the monomyth in his classic book The Hero with a Thousand Faces (audiobook). Read it later when you got time. Judging by the toc, it is a ripoff from the structuralists.
ellauri101.html on line 153: In Joseph Campbell's The Hero's Journey, he describes the typical adventure of the archetype known as The Hero, as the person who goes out and achieves great deeds on behalf of the group, tribe, or civilization.
ellauri101.html on line 155: Joseph Campbell, arguably the greatest mythologist of the twentieth century, was certainly one of our greatest storytellers. This masterfully crafted book interweaves conversations between Campbell and some of the people he inspired, including poet Robert Bly, anthropologist Angeles Arrien, filmmaker David Kennard, Doors drummer John Densmore, psychiatric pioneer Stanislov Grof, Nobel laureate Roger Guillemen, and others. Campbell reflects on subjects ranging from the origins and functions of myth, the role of the artist, and the need for ritual to the ordeals of love and romance. With poetry and humor, Campbell recounts his own quest and conveys the excitement of his lifelong exploration of our mythic traditions, what he called “the one great story of mankind.” Hemmetti nää sen sankarit on lähes yhtä tuntemattomia kuin se ize.
ellauri101.html on line 181: Vanhaa turvallista kristillistä perinnettä ja tietoyhteiskunnan kaupallisia tuulia. 90-luvun tärkein sinituote oli brändi.
ellauri101.html on line 291: Samat "henkilöt" hallinnoivat myös Revenue House Oy -yritystä (toimitusjohtaja Kristiina Uurasmaa). Sairasvyö toimii GSP Group rakennuttajapalveluyrityksen hallituksessa. Hänellä on yhdessä ex-puolisonsa Virpi Sairasvyön ja ex-valmentaja Jarmo Riskin kanssa Nummelassa toimiva Pro Vividus Oy ja Espoossa toimiva Anorin Liekki Oy -nimiset ex-yritykset, joiden päätoimiala on ulkoiluvälineissä ja -varusteissa sekä valmennuksessa. Lisäksi Sairasvyö toimi aikaisemmin ex-vaimonsa ex-parturi-kampaamoyrityksen ex-hallituksessa.
ellauri101.html on line 385: Ristiriitaisesta julkisuudesta huolimatta Sairasvyön kykyä toimia kaupallisen alan toimijoiden valmentajana on ylistetty. Yksi tunnetuista valmennettavista on Vuokraturva Oy:n Timo Mezola, joka välitti Sairasvyölle 30 heikosti kannattavaa sijoitusasuntoa. Korppi nokki korpin silmää sanoen: "Meni jo".
ellauri101.html on line 392: Kauniaisten kylähullu, Sensuuri hoi: Ior Bock pukkeili Sex Pistolseja näyttävämmin, City-lehti oli kaupunkikulttuurin airut, Tuomas Enbuske, Sairasvyö, Sasse ja Mölsä rakennusbisnekseen, Sairasvyöllä huimat pörssirikkaudet, Sairasvyö antoi itselleen potkut Pörssitiedote, Varsinaisen yhtiökokouksen päätökset, Trainers´ House, Suomen Thinkers 20 – listaus maamme 20 suurimmasta bisnesajattelijasta, Nordic Business Forum, Serus Media, Lehden verkko- ja tablettiversiot, Tuli nelonen, Sairasvyö floppasi – loppu tuli juuri nyt, Uusi Suomi, Jari Sairasvyö, Yle Areena, Jari Sairasvyö suureen leikkaukseen – leuka halkaistaan huomenna kahtia: nyt sattuu Juhaa leukaan, Viimeinen kiinteä ateria nautittu, Ilta-Sanomat, Vanha-Majamaa, Anton: Jari Sairasvyöstä kertova valmentaja on kuin neukkaripöytään tilattu metripizza, jonka hotkimisesta tulee huono olo, Helsingin Sanomat (Tilaajille) aamulenkki Lauerma, Hannu: Huijaus -Rohkaisua, johdattelua, psykoterroria, Duodecim, Raeste, Jukka-Pekka: Niskalenkki: Sairasvyön väitteet ”hömppää”. Helsingin Sanomat, Artikkelin verkkoversio, Sairasvyö lopetti verokapinan ja pyysi anteeksi käytöstään. Jari Sairasvyö toivoo lamaa, Sairasvyön firmassa alkavat yt-neuvottelut Taloussanomat. Jari Sairasvyö: Suomalaiset yrittäjät ovat entistä laiskempia ja epärehellisempiä, Yle Uutiset. Jari Sairasvyö sivalsi hallitusta ja Soinia: ”sain pessimistin orgasmin”, Sairasvyö, Jari. Helsingin Sanomat, Talous&Työ, Saikuttelu syö oikeuksiasi, siis imee pillillä, Valtio ottaa varakkailta, Jari Sairasvyö kiittelee rikkaammille suomalaisille suunnattua solidaarisuusveroa oikeaksi signaaliksi. Vuokraturvan Mezola: Sairasvyö on ylipappi, mä olen sen kanttori, erittäin hyvä laulaja, Kauppalehti, Jari Sairasvyö: Maltillista tuottoa hakeva pehmeäsydäminen asuntosijoittaja Sijoitusovi, Sairasvyö ja Kuitunen asuvat yhdessä Iltalehti, Tahdon! Iltalehti, Virpi ja Jari Sairasvyö saivat tytön Iltalehti, Tainola, Rita: Tämä tuli Jari ja Virpi Sairasvyön ex-lapsen nimeksi: Ilta-Sanomat.
ellauri101.html on line 410: "Kyllä. Ihmiset haistavat tämän minun pehmeäsydämisyyteni. Olen kyllä ollut suoraan vuokranantaja ja velkoja, mutta se on lähes aina ollut minulle epäedullinen asema. He ajattelevat, että eihän se "Jjjariii!" meidän perhettä tärviölle aja ja se onkin ihan totta, koska en ole niin tehnyt. Mutta eihän sen niin pitäisi mennä. Kyllä ihmisten pitäisi vastata omista sitoumuksistaan, mutta ei kaikki vastaa. Se on siis parempi, että ammattimaiset organisaatiot huolehtivat tähän toimintaan liittyvät tehtävät ja poikkeustilanteet.” Mezola ei turhaa tunteile. Kamat pussiin vaan ja pihalle.
ellauri101.html on line 426: Sairasvyö on kiinnittänyt entistä enemmän huomiota oman yökyvyn turvaamiseen. Hän varaa viikosta kolme päivää levolle ja noudattaa lopun aikaa laiskanpuikeita elämäntapoja.
ellauri101.html on line 471:
ellauri101.html on line 493: Cavan: A dashing, quick witted evil genius. Articulate, devious and charming, this is a guy to watch out for. Cavans are clever and mischievous, and will go to extremes to get their own way. Cavans are very competitive by nature, and do not accept failure. One should never oppose a Cavan in an argument, unless they are prepared for a real battle.
ellauri101.html on line 507: Ladis: A strong, independant, and feminine woman. A woman that is self sufficient and also nurturing. An attractive, yet humble woman. A striking woman, able to hypnotize men with her manner and intelligence. "If I had to choose between a (Betty) and a (Marilyn), I would choose a Ladis!"
ellauri101.html on line 524: Das Rotwelsch oder das Rotwelsche (genannt auch deutsche Gaunersprache) ist ein Sammelbegriff für sondersprachliche Soziolekte gesellschaftlicher Randgruppen auf der Basis des Deutschen, wie sie seit dem späten Mittelalter besonders bei Bettlern, fahrendem Volk (Vaganten), Vertretern sogenannter unehrlicher Berufe und in kriminellen Subkulturen in Gebrauch kamen und seit dem 17. Jahrhundert mit der Ansiedlung von Gruppen vormals Nichtsesshafter auch regionalsprachlichen Niederschlag fanden. Der 1510 erschienene Liber Vagatorum zählt zu ihren ersten gedruckten Werken.
ellauri101.html on line 532: Rotwelsch was formerly common among travelling craftspeople and vagrants. The language is built on a strong substratum of German, but contains numerous words from other languages, notably from various German dialects, including Yiddish, as well as from Romany languages, notably Sintitikes. There are also significant influences from Judæo-Latin, the ancient Jewish language spoken in the Roman Empire. Rotwelsch has also played a great role in the development of the Yeniche language. In form and development it closely parallels the commercial speech ("shopkeeper language") of German-speaking regions. During the 19th and 20th century, Rotwelsch was the object of linguistic repression, with systematic investigation by the German police. Fucking Nazis! Examples:
ellauri101.html on line 550: Tie eeku paranoo kun kiertää ympyrää. Ympäri käydään yhteen tullaan. Jehova lupaa kostaa isien pahuudet 3-4 polveen. Sitten aloitetaan taas alusta kuin Neuvostoliitossa, on tullut miesmuistinmenetys. Pojasta polvi paranoo. Mun polvi meni sijoiltaan breakdancessa mutta Kikka fysiotreenasi sen kuntoon. Sirkan polvi leikattiin mutta se jäi jäykäxi.Jönsin polvi turposi reumaattisesti tai pneumaattisesti mutta nyt sekin on taas notkea. Voiskohan Kikka fysiotreenata mun keskijalan jäykäxi? Onko se zyykkistä vai sybikaalista? Veikkaan jälkimmäistä. Sukupolvista oli puhetta jo albumissa 47.
ellauri101.html on line 574: X-sukupolvi on sana, jonka tarkoitus on kuvata 1980-luvulla nuoruuttaan elänyttä ja 1980- ja 1990-luvuilla aikuistunutta sukupolvea. Käsite on peräisin kanadalaisen kirjailijan Douglas Couplandin kirjasta (Generation X: Tales for an Accelerated Culture).
ellauri101.html on line 592: Yhdysvaltain Y-sukupolvi varttui 1990-luvun vakaan taloustilanteen aikana, kun maan talous nousi huikeasti ja kulutus lähti nousuun. Suuren työn tehnyt vanhempi sukupolvi pystyi tarjoamaan lapsilleen vakaan, turvallisen lapsuuden sekä korkeakoulutuksen. Demokratian tuulet sekä vapaa kasvatus toivat lisää vapautta lapsille, ja perhemalli uudistui auktoriteettisuhteiden vapauduttua. Teknologia mahdollisti lisääntyvän mainonnan, jonka luomiin arvoihin uusi sukupolvi kasvoi kiinni. Vanhemmat sukupolvet säästivät rahaa, mutta Y-sukupolvi kuluttaa. Halukkuus hyväntekeväisyyteen sekä auttamiseen ovat tyypillisiä, silloin kun oma elämän koetaan olevan taloudellisesti kunnossa. Varakkuus on mahdollistanut suvaitsevuuden, yhdessä internetin kehittymisen, matkustamisen lisääntymisen sekä maapalloistumisen kanssa.
ellauri101.html on line 613: As the first social generation to have grown up with access to the Internet and portable digital technology from a young age, members of Generation Z have been dubbed "digital natives", even though they are not necessarily digitally literate. Moreover, the negative effects of screen time are most pronounced on adolescents compared to younger children. Compared to previous generations, members of Generation Z in some developed nations tend to be well-behaved, abstemious, and risk-averse. They tend to live more slowly than their predecessors when they were their age, have lower rates of teenage pregnancies, and consume alcohol less often, but not necessarily addictive drugs. Teenagers nowadays seem more concerned with academic performance and job prospects, and are better at delaying gratification than their counterparts from the 1960s, despite concerns to the contrary. On the other hand, sexting among adolescents has grown in prevalence though the consequences of this remain poorly understood. Meanwhile, youth subcultures have been quieter, though not necessarily dead.
ellauri101.html on line 615: Globally, there is evidence that the average age of pubertal onset among girls has decreased considerably compared to the twentieth century, with implications for their welfare and their future. In addition, adolescents and young adults have higher rates of allergies, higher awareness and diagnoses of mental health problems, and are more likely to be sleep-deprived. In many countries, youths are more likely to have intellectual disabilities and psychiatric disorders than older people. In some European nations, they are facing declining cognitive abilities, especially among the cognitive elites.
ellauri101.html on line 617: Around the world, members of Generation Z are spending more time on their electronic devices and less time reading books than before, with implications for their attention span, their vocabulary, and thus their school grades as well as their future in the modern economy. At the same time, reading and writing fan fiction is of vogue worldwide, especially among teenage girls and young women. In Asia, educators in the 2000s and 2010s typically sought out and nourished top students whereas in Western Europe and the United States, the emphasis was on low-performers. In addition, East Asian students consistently earned the top spots in international standardized tests during the 2010s.
ellauri101.html on line 621: Generation Alpha (or Gen Alpha for short) is the demographic cohort succeeding Generation Z. Researchers and popular media use the early 2010s as starting birth years and the mid-2020s as ending birth years. Named after the first letter in the Greek alphabet, Generation Alpha is the first to be born entirely in the 21st century. Most members of Generation Alpha are the children of Millennials.
ellauri101.html on line 635: The United Nations estimated in mid-2019 that the human population will reach about 9.7 billion by 2050, a downward revision from an older projection to account for the fact that fertility has been falling faster than previously thought in the developing world. The global annual rate of growth has been declining steadily since the late twentieth century, dropping to about one percent in 2019. In fact, by the late 2010s, 83 of the world´s countries had sub-replacement fertility.
ellauri101.html on line 639: Statistical projections from the United Nations in 2019 suggest that, by 2020, the people of Niger would have a median age of 15.2, Mali 16.3, Chad 16.6, Somalia, Uganda, and Angola all 16.7, the Democratic Republic of the Congo 17.0, Burundi 17.3, Mozambique and Zambia both 17.6. (This means that more than half of their populations were born in the first two decades of the twenty-first century.) Benin, Burundi, Ethiopia, Madagascar, Malawi, Nigeria, Tanzania, Zambia, Yemen, and Timor-Leste had a median age of 17 in 2017.
ellauri101.html on line 643: As a result of cultural ideals, government policy, and modern medicine, there have been severe gender imbalances in China and India. According to the United Nations, in 2018, China and India had a combined 50 million of excess males under the age of 20. Such a discrepancy fuels loneliness epidemics, human trafficking (from elsewhere in Asia, such as Cambodia and Vietnam), and prostitution.
ellauri101.html on line 649: Brazil´s fertility rate has fallen from 6.3 in 1960 to 1.7 in 2020. For this reason, the nation´s population is projected to decline by the end of the twenty-first century. According to a 2012 study, soap operas featuring small families have contributed to the growing acceptance of having just a few children in a predominantly Catholic country. However, Brazil continues to have relatively high rates of adolescent pregnancies, and the government is working to address this problem.
ellauri101.html on line 678: Kappaleiden sanoitukset kertovat usein aiheista kuten sosiaalinen eristäytyminen, masennus, apatia, turhautuneisuus, pelko, huumeriippuvuus, ansaan joutumisen tunne ja halu päästä vapaaksi. Monet muusikot osoittivat yleistä pettymystä yhteiskunnan tilaan ja sosiaalisiin ennakkoluuloihin. Grungemuusikot leimattiin usein ”veltostelijoiksi”, ja huumeiden käyttö oli heidän keskuudessaan yleistä.
ellauri101.html on line 703: Nostattaessaan aiheellista pahexuntaa brändifirmoille Naimi tarttuu kiinni mistä saa. Esim. yliopisto-opettajat pahexuvat sitä että opiskelijoista on mainosmaailman ansiosta tullut nöyrien ja kunnioittavien adeptien sijasta jotain kuningaskuluttajia, jotka tulee kahvimukit kädessä kazastamaan onko opettajan anti vaivan arvoista. No ei siinä mitään. On vaan todettava, että kapitalistinen kilpailu on darwinin kazannossa lähempänä kärpäsparven herkullisen kakan haistelua ja kilpapörähdystä pökäleelle kuin muurahaisten pesän uumenista johdettua yhteispeliä. Kummatkin on omalla tavallaan yhtä ällöjä. Mutta pieni ällöys on vaan luonnollista. Naturalia non sunt turpia.
ellauri102.html on line 10: font-family: 'UnifrakturMaguntia';
ellauri102.html on line 11: src: url(http://grapson.com/fonts/UnifrakturMaguntia.ttf);
ellauri102.html on line 33: Seija ja Lauri koronatukat päässä ennen parturilla käyntiä.
ellauri102.html on line 36: Neandertaalit ei olleet mustia cromagnoneita maahantunkeutujia kummempia. Ne oli vaaleampi maatiaisempi ja vähälukuisempi koirarotu joka sulautui vastustamattomasti matulaumoihin. Niin käynee tänkin kansainvaelluxen aikana, turhaan koittaa Odinin sotamiehet pyristellä vastaan. Tulijat yrittää nöyremmin ja panee kovemmin. Panee kovan vasten puoliveteistä.
ellauri102.html on line 56: In 1958 he founded the marketing and research firm Daniel Yankelovich, Inc., which was later renamed as Yankelovich, Skelly, & White, Inc., remaining chair till 1986. In 2008, Yankelovich merged with Henley HeadlightVision to create The Futures Company, a planning consultancy that exists under the WPP communications holding company. He also founded The New York Times/Yankelovich Poll, now The New York Times/CBS Poll. In 1976, together with Cyrus Vance, he founded Public Agenda, a nonpartisan group devoted to public opinion and citizen education. Educating the public and forming their public opinion is the key to democracy, viz. κρατεĩν τòν δῆμον, containing the rubble. In 1995 he was awarded the Helen Dinerman Award by the World Association for Public Opinion Research. Fuck these guys are Jews to a man!
ellauri102.html on line 108: After almost a century of moving upward, David has eventually gone down. Yankelovich is survived by his daughter, Nicole Mordecai, and her husband David; granddaughter Rachel Mordecai; sister Libby Schenkman and her children Fay and Max. In 1959, he married Hassmieg Kaboolian; that marriage ended in divorce. She was Armenian. He later married Mary Komarnicki, now deceased, and then Barbara Lee. More recently, he lived in La Jolla with his companion, Laura Nathanson. Laura got nothing, being just a companion. Neither did Kaboolian nor Komarnicki, nor Barbara Lee, for being utter failures, having wrong opinions, or wrong religion.
ellauri102.html on line 165: Kirkko on tuki ja turva! Logo ja hypermarket!
ellauri102.html on line 175: Brändeistä haetaan siis lohtua ja turvaa, ja luonnollisesti tällaisella kaipuulla on helppo lyödä rahoiksi. Etenkin muoti-, urheilu ja viihdeyhtiöt keskittyvät näiden fetissituotteiden myyntiin. Teemapuistoja jäljittelevät marketit ovat toki yksi osa tätä lmiötä, mutta fuusioitumisen ja siihen liittyvän synergian tavoittelun jatkuessa nekin ovat vain kuin alkukirkko Rooman katakombeissa.
ellauri102.html on line 177: Hyvinä aikoina harva viizii vaivautua pimeisiin viemäreihin. Hypermarkettien muuttonallet hoitaa homman jezulleen. Mutta pahana aikana sen merkitys korostuu. Sieltä saa brändiä ja lohtua ja sopivasti turpaan. Aamen kiitos Jeesus! Hallelujaa! Aamen aamen aamen! Kiitos Jeesus! Jeesus antoi seurakunnan, jotta uskovat pitäisivät toisistaan huolen.
ellauri102.html on line 178: ”Mutta me tiedämme, että Jumalan Poika on tullut ja antanut meille ymmärryksen, tunteaksemme sen Totisen; ja me olemme siinä Totisessa, hänen Pojassansa, Jeesuksessa Kristuksessa. Hän on totinen Jumala ja iankaikkinen valittaja, ei mikään turhan nauraja, vaan pyhä räkänokka."
ellauri102.html on line 199: Samastuminen on aivan perseestä. Peilisolut on äärimmäisen syvältä. Mix vitussa kaikki apinat haluu olla jotain taistoturrikoita ja apinoida niitä? Koska ne on apinoita, siinä se. Yhteinen kokemus. Vittu että se on vittumaista, tekee päästä kamalaa.
ellauri102.html on line 271: Kolmannen maailman nuorista naarasta on tehty lisääntymiskyvyttömiä työläisiä. Nyt ollaan jo yhteiskuntatermiittien vaiheessa. Kapitalistit onnistuivat siinä mihin kommarit työläisiä turhaan kehotti: ne yhdistyivät koko maailmassa ja pystyivät kiristämään työväenliikkeen hengiltä muuttamalla halvan työvoiman perässä. On silkkaa hyvää liikemiesvainua siirtyä sinne missä apinat on nälissään. Joku muukin on nälkäinen.
ellauri102.html on line 318: Jeffrey Sachs ja Paul Krugman hinkuu vaan lisää hiostamoja. Niiden mielestä just niissä hikiset vinkuintiaanit ja rullaturvat neekerit pääsee eroon uuvuttavasta maanviljelystä elintasohissin nappuloita painamaan. Taitaa äijät olla Israelin poikia. Niille on kolmas maailma täynnä käyttämättömiä filistealaisia. Joo oikeassa olin, Ruozin Akatemian palkizemia kusipäitä kuten Bob Zimmermann. Vetäkää vaan työlaisnaisten kusikassit päähänne ja tukehtukaa sinne, miljardöörien kumihanskat, liikemiesvainukoirat. Ruozi on erilainen kuin muut pohjoismaat, sanoo Mengele, se on pikku-Amerikka. Sixi siellä kuolee niin helvetisti matuköyhimyxiä. Loppuunkäytettyä apinamateriaalia.
ellauri102.html on line 351: Tän toteemiajattelun aivan huippu oli, kun sisäministeri Ohisalosta tehtiin kantelu, kun sille oli poliisi pimeällä tiellä turvallisuuden vuoxi antanut huomioliivin jossa luki POLIISI ja selässä oli vielä miekkataxin miekan kuva. "Ei kai sisäministerillä (joka on siis huom kaikkien poliisien emäpoliisi) ole oikeutta käyttää POLIISIn liiviä?" Voi helvetti, jo oli säälittävä yritys. Noi setämiehet koittaa KAIKKENSA etne sais ärrsyttävät naisministerit pälkähään. Mut tää oli kyllä todellinen pohjanoteeraus. Noi äijät ei ole ainoastaan tyhmänilkeitä, ne on vitun ILKEITÄ ja lisäxi vielä aivan helevetin TYHMIÄ. Niiltä pitäisi sahata poikki toi symboolifunktio. Leikata koko naurava nakki halki miekkataximiekalla.
ellauri102.html on line 361: Tää on itkettävän säälittävää, ja raivostuttavaa. Raivostuttavimpia on tollaset talousnobelistit niinkun se suomenruozalainen Bengt Holmströmin turvelo joka kehtaa selittää et tää on vaan business as usual, tervettä liikemiesvainua. Et peliteoriakin todistaa mix vahvemmalle pitää tulla enemmän. Niihän se tekee tietysti, se on Darwinilla tiedossa.
ellauri102.html on line 363: Omistava luokka pomppii temppien niskan päällä kuin pomppulinnassa, ja tempit joustavat. Tää on sitä paljonpuhuttua työelämän joustoa, tuottavuus- ja kikyloikkia. Konnat sonnustautuvat Haju Pisilä -kuminaamareihin ja puhuu kumikanan suulla norminpurusta. Se mitä tässä puretaan on heikompien turva-aitoja, jotta kapitaalisudet pääsee aitauxen sisään raatelemaan vuonia. Man betalas för mishandel av Juha Sipilä.
ellauri102.html on line 379:
ellauri102.html on line 418: Before World War II, her paternal grandparents were communists, but they began to turn against the Soviet Union after the Molotov–Ribbentrop Pact in 1939. In 1942, her grandfather, an animator at Disney, was fired after the 1941 strike, and had to switch to working in a shipyard instead. By 1956, they had abandoned communism. Vitun takinkääntäjät, juutalaisiin ei ole luottamista, niinkuin se Trotskykin. Klein's father grew up surrounded by silly ideas of social justice and racial equality, but found it "difficult and frightening to be the child of Communists", a so-called red diaper baby.
ellauri102.html on line 463: The Problem: The problem with this ad campaign was the fact that is promoted “body shaming”. Many feminist groups noted that the wording of the ad insinuates that the body in the picture is the only “acceptable” beach body. This means that any other body type not like the one in the picture is “unready”.
ellauri102.html on line 471: The Problem: Controversy for this ad campaign arose in many different ways. The first was the use of world leaders without their consent. In fact, one of the ads features Pope Benedict XVI kissing a top Egyptian imam which was quickly removed after being condemned by the Vatican.
ellauri102.html on line 507: The Problem: After Kaepernick refused to stand for the national anthem, many viewers became angry at him and viewed him as anti-American. The fact that Nike was using him in their ads made many people believe Nike was also anti-American. This sparked a lot of controversies online with many social media users posting pictures of themselves destroying Nike products, along with the hashtag #JustBurnIt.
ellauri102.html on line 565: Her work as a culture jammer and Imagitator is featured in several documentaries as well as the best-selling book “NO LOGO” by Naomi Klein. She earned a Bachelor of Education and an honours MA from OISE/UofT where her graduate research focused on Holistic Media Literacy and Transformative Learning.
ellauri102.html on line 571: "We have two sons, aged 10 and six, and they were bouncing off the walls of our apartment in Toronto. And our moods were really low and the future seemed quite uncertain for us, especially because I'm immune compromised from cancer treatments," she told Morning North CBC host Markus Schwabe.
ellauri105.html on line 11: font-family: 'UnifrakturMaguntia';
ellauri105.html on line 12: src: url(http://grapson.com/fonts/UnifrakturMaguntia.ttf);
ellauri105.html on line 102: It’s early days yet, but this is where Biden’s true genius as a politician may lie: he has turned his likability into a moderating asset, suggesting that an ideological agenda when offered by a relatively non-ideological salesman does not sound all that threatening.
ellauri105.html on line 265: In the divergent Theology of the Cathars, the heterodox Christian movement thriving in the 12th to 14th Centuries, Oholah and Oholibah inspired the belief that the Cathar Invisible Father had two spiritual wives, Collam and Hoolibam. Scholly ja Hooligan.
ellauri105.html on line 422: Olga panee purkin pois ja miettii kuinka paljon turhuutta:
ellauri105.html on line 492: Tuolle ajalle sisältyy myös varsin erikoinen ja omalla tavalla merkittävä ajanjakso niin koko Suomen ortodoksisen kirkon historiassa kuin varmasti myös Mefodin elämässä. Suomen ja Venäjän ortodoksisten kirkkojen "jääkausi", Suomen kirkon "melkein hajoaminen" kalenterikysymyksen edessä, munkkien karkottamiset ja pois muuttamiset ja monet muut tämän kaltaiset asiat. Kuusikymmentäluvulla ortodoksinen kirkko käytti jälleen Mefodin kielellistä lahjakkuutta hyväkseen ja hän toimi jonkin aikaa Kirkkojen Maailman Neuvoston (KMN) ekumeenisen komission jäsenenä Saksassa, jonne hän siirtyi pian pappismunkiksi vihkimisen jälkeen, mikä tapahtui vuonna 1968. Siirtyminen ulkomaille venäläisen ortodoksisen emigranttikirkon palvelukseen lienee ollut jonkinlainen turhautumisen ilmaus. Hän oli ennen sitä hävinnyt niukasti Heinäveden Valamon imugeenin eli luostarin johtajan vaalin ilmeisesti vain yhdellä äänellä. Kun samaan aikaan keskusteltiin koko Heinäveden luostarin lopettamisesta, koska vanhat munkit kuoluivat ja uusia ei saatu, hän pohti omia henkilökohtaisia ratkaisujaan. Myös hänen tehtäviensä suunnittelu - siis lähinnä hänen esimiestensä tekemät suunnitelmat - eivät oikein miellyttäneet ja siksi mahdollisesti hän päätti siirtyä ulkomaille.
ellauri105.html on line 501: Mefodin ystäviä ja tuon ajan ortodoksisia vaikuttajia vasemmalta oikealle: Paavali (myöh. arkkipiispa), Markos, Isaki, Savva ja Pietari (Kuva pappismunkki Mefodin albumista, © Valamon luostari) Pappismunkki Mefodi säilytti terävä-älyisyytensä ja sananvalmiutensa loppuun saakka. Häneltä saattoi saada kipakan ja terävän vastauksen kysymykseen kuin kysymykseen. Otetaan tähän loppuun kaksi sellaista. Kun hän aikanaan Heinäveden Valamossa ollessaan istui Torakkahoviksi nimetyn munkkien asuntolan kuistilla yhdessä pappismunkki Savvan - toisen "koiranleuan" kanssa - valkoisissa viitoissaan ja pitkine partoineen ja paikalle saapui turisti kameransa kassa kysyen: "Saako ottaa kuvan?" - Mefodi jyrähti: "Joo, kuvata saa, muttei ruokkia." Toisen kerran saman kysymyksen edessä hän vastasi toimittaja-kuvaajalle, jonka hän ehkä epäili ottavan kenties huonolaatuisen kuvan. Hän sanoi: "Jospa tässä käy kuten paavi Pius V:lle, kun hänestä tehty maalaus - joka ei ollut paavin mielestä kovin ihastuttava - lähetettiin edelleen. Paavi oli näet kirjoittanut kuvan taakse: Älkää peljätkö, se olen minä, paavi Pius." Pappismunkki Mefodista jäi kirjoittamatta vielä paljon mielenkiintoisia asioita, mutta jospa jossain sopivassa vaiheessa saisin niistä koottua ja sanoiksi muodostettua toisen, pitemmän tarinan. Mutta olkoon nyt tämä jupina alkuna mahdollisesti uusille, uudenlaisille jupinoille tai ehkä paremminkin tarinoille ortodoksisista, mielenkiintoisista ihmisistä, joita ympärillämme on elänyt. Kuten aikaisemmin taisin mainita, alan taas itsekin joidenkin tuiki tuntemattomien ja eräiden hyvän-päivän-tuttujen kanssa väsyä tähän tietynlaiseen kriittiseen kirjoittamistyyliini, jonka jo kerran sain lopetettua. Jospa tässä syksyn ja talven aikana saisin lopetettua ja julkaistua jo melkein valmiit, keskeneräiset jupinani ja voisin lopettaa tämänkin Happy 1 -blogisivuston ympäristölle ja ainakin joillekin kanssaihmisille sopimattomana. HAP happy P.S. Infoa kirjoitusvirheistä ja muista hatarista tiedoista voi lähettää suoraan tämän blogin yhteysosoitteeseen: happy.ykkonen(at)gmail.com Ko. osoite ei ole muussa käytössä. Nettihoukka klo 11.44
ellauri105.html on line 541: Immonen ottaa kimmokkeen: Ruozinkieliseltä demariprofessorilta (3 kirosanaa!) on mennyt kuppi nurin eilisen päivityxeni jälkeen. Monikulttuurituristi Grönlundin kannattaisi haukata hieman henkeä ennenkuin antaa lausuntoja lehdistölle. Grönlundille tiedoxi, etä suomi ei ole kuin Ruozi, jossa eristetään puolueita kansallismielisyyden vuoxi ja käsketään kansallismielisiä puolueita erottamaan jäseniään vihervasemmistolaisen maailmankuvan loukkaamisen vuoxi. Ize en peräänny tuumaakaan kansallismielisen Suomen puolustamisen linjaltani. Jos Grönlund kaipaa rajoitettua sananapautta ja poliittisesti eri mieltä hänen kanssaan olevien vainoamista, hän voisi muuttaa vaikka Ruoziin.
ellauri106.html on line 10: font-family: 'UnifrakturMaguntia';
ellauri106.html on line 11: src: url(http://grapson.com/fonts/UnifrakturMaguntia.ttf);
ellauri106.html on line 35: Some consider his best novel, My Life as a Man. He was awarded the 2010 National Humanities Medal by President Barack Obama at the White House in 2011. He died of congestive heart failure on May 22, 2018, at age 85. True — he never won the Nobel Prize for literature. D´oh.
ellauri106.html on line 48: Rothin elämäkerturi Bailey oli yhtä setämies kuin Roth ize. Sitäpä paremmin ne ymmärsivät toisiaan. Huutista Rothin pojille, mylvistä.
ellauri106.html on line 69: From 1958 onwards, the couple lived in New York on the Lower East Side of Manhattan, and in 1959 they spent seven months in Italy on a Guggenheim grant. Upon their return, they both settled in Iowa City, where Roth led the Writers' Workshop at the University of Iowa. The experiences in small-town Iowa far away from the American metropolises flowed into Roth's second novel Letting Go (Other People's Worries), which was published in 1962, but in contrast to Roth's previously published volume of short stories Goodbye, Columbus caused mixed reactions from critics. Stanley Edgar Hyman, for example, criticized weaknesses in the narrative structure of the novel, the two narrative parts of which are only superficially connected, but praised what he saw as "the keenest eye for the details of American life since Sinclair Lewis". Letting Go is also the first novel in which Roth, as in numerous later works, made the writings of his literary predecessors an integral part of the narrative, and is therefore often referred to as Roth's first "Henry James novel".
ellauri106.html on line 71: In 1962, the same year Letting Go was published, Roth became Writer-in-Residence at Princeton University. After separating from his wife, Roth began a five-year psychoanalysis with the New York psychiatrist Hans J. Kleinschmidt, who published the case history anonymously in a medical journal in 1967 under the title The Angry Act: The Role of Aggression in Creativity. Roth traveled to Israel for the first time in June 1963. He participated in the American Jewish Congress, held discussions with Israeli intellectuals and Prime Minister David Ben-Gurion. From 1965 to 1977 Roth had a lectureship in comparative literature at the University of Pennsylvania.
ellauri106.html on line 76: In 1987, in the loneliness of Connecticut, Roth experienced a breakdown caused by a sleeping pill with hallucinatory side effects. He made the experience, as well as the trial of the concentration camp guard John Demjanjuk in Jerusalem, whom he had followed as an observer, the starting point of the 1993 novel Operation Shylock, the encounter between a fictional Philip Roth and his doppelganger. The writer also felt increasingly isolated in London and returned to New York, where he moved into an apartment on the Upper West Side. He took over from 1988 to 1991 a professor of literature at Hunter College of the City University of New York. In 1990 he married his longtime partner Claire Bloom, but the marriage was divorced in 1994 after Roth's growing estrangement and severe depression, including a stay in a psychiatric clinic. Bloom dealt with the problematic relationship two years later in her memoir Leaving a Doll's House .
ellauri106.html on line 82: The story The Breast (Breast) from the following year, the literature professor David Kepesh transformed in into a female breast, awakens echoes of Franz Kafka, the Roth has for a special devotion among his literary models. The search for Kafka's traces led to his first visit to Prague in 1972, which was followed by annual trips until the author was refused an entry visa in 1977. In Czechoslovakia Roth got to know contemporary Czech literature and was in contact with Ivan Klíma, Milan Kundera and Ludvík Vaculík in particular.
ellauri106.html on line 84: In October 2012, Roth announced to the French culture magazine Les Inrocks that Nemesis was his last book. At the age of 74 he began to reread his favorite authors such as Dostoyevsky, Turgenew, Conrad and Hemingway as well as his own works. He came to the conclusion that he had made the best of his possibilities and did not want to continue working as an author, read or talk about new literature.
ellauri106.html on line 86: Instead of turning away from reality, Roth responded with satire, which he defined as "moral indignation translated into comic art". Roth's satire often arises from the disparity between ideals and reality, the naive disappointment of his heroes and the disillusionment of the American dream.
ellauri106.html on line 90: The rudeness is not only a source of stylistic energy, but also a fundamental moral position, an attack on the state of inhumanity disguised as niceness, as Nathan Zuckerman puts it in The Anatomy Lesson. Roth is thus directed against the social forces of obedience, prohibition and oppression, essential components of mature adulthood, which is why Posnock recognizes an “art of immaturity” in which Roth disregards cultural barriers and abandons himself completely to aesthetic pleasure, in the style of a Cervantes 'or Nabokovs .
ellauri106.html on line 97: In 2000 Saul Bellow proposed Philip Roth to the Swedish Academy for the Nobel Prize for Literature. The accusation that the academy deliberately overlooks Roth's achievements in selecting the Nobel Prize winner each year has been one of the truisms of international feuilletons since the 2000s. According to some critics, the accusation turned out to be justified in 2008, when the chairman of the jury responsible for the Nobel Prize for Literature made public general reservations about North American literature and denied it deserving of an award. Ulrich Greiner summed up Roth's rejection by the Nobel Prize Committee as follows: “The Swedes, however, love authors who help to improve the world. Philip Roth only adds something to their knowledge about what needs work."
ellauri106.html on line 104: He enjoyed a robust childhood and was poplar in high school where he was a bright student but not quite diligent enough in his studies to win a prized full scholarship to Rutgers where he wanted to study law. Roth attended Rutgers University in Newark for a year, then transferred to Bucknell University in Pennsylvania, where he earned a B.A. magna cum laude in English and was elected to Phi Beta Kappa. He received a scholarship to attend the University of Chicago, where he earned an M.A. in English literature in 1955 and briefly worked as an instructor in the university´s writing program. Less prestigious Bucknell University in Pennsylvania was Roth’s fallback school. There he abandoned his vague dreams of becoming a lawyer for the underdog and turned his attention to writing.
ellauri106.html on line 106: That same year, rather than wait to be drafted, Roth enlisted in the army. Roth enlisted in the Army that year to avoid being drafted and assigned to unpleasant duty like the infantry. Fortunately he suffered a back injury during basic training and was given a medical discharge. Who knows. He returned to Chicago in 1956 to study for a PhD in literature but dropped out after one term. It was a yeasty environment for a young writer. Saul Bellow was a contemporary and with some what similar backgrounds and interests they could not avoid being rivals. During that year he met a lovely shiksa waitress Margaret Martinson, a single woman with a small child. He was smitten. An intense, but often troubled relationship ensued. At the end of the year he dropped out of the U of C and headed to the University of Iowa to teach in its creative writing program. None the less, whatever he may have said, Roth was not happy there, perhaps because the semi-rural Midwesterness of Ames was alien to him. After a while with Martinson in tow he moved on to a similar position at Princeton, another WASP bastion but one with even more prestige. Everyone who knew him recognized Roth as an early comer. He later continued his academic career at the University of Pennsylvania, where he taught comparative literature before retiring from teaching in 1991. Roth started teaching literature in the late 1960s at the University of Pennsylvania. The 1969 feature film adaptation of Goodbye, Columbus coincided with the publication of Portnoy’s Complaint, which soon became a best-seller amid controversy for its prurient content. (Those who've read it will likely not forget Portnoy's "love affair" with mom´s slab of liver in the fridge.)
ellauri106.html on line 108: Nähtävästi Phillu oikein pyrkimällä pyrki sotapoliisixi mutta pylly venähti. Missä muka näkyy Midway ikkunasta? Sehän oli avomerellä? Roland Emmerichin Midway on nimittäin häpeilemätön paluu aikakauteen, jolloin sota oli jonkinlainen ihmiskunnan ulkopuolinen kiirastuli, jonka läpi soturien oli kuljettava täyttääkseen tarkoituksensa miehinä - tai heittäydyttävä liekkeihin tien tasoittamiseksi jäljessä tuleville. Tiedostavaa sodanvastaisuutta tai sen taistelujen kauheuden realismia on turha hakea. Midway on täynnä sotaelokuvaklisheitä. Eipäskun Midway Park on Chicagon keskuspuisto. Phillu on täynnä amerikkalaisia klisheitä. Ukrainan mamusta tuli vastenmielisen jenkki-isänmaallinen egoistiläjä.
ellauri106.html on line 134: Phillu rakastui äitiinsä jo kouluiässä, se näytti siitä Mrs. Chiang kai-shekiltä, tarkoitaen siis Soong Mei-lingiä (alla). Sen omat vaimot oli kaikki Mrs. Philip Rotheja, paizi milloin unohtivat kävelypuvun ja lähtivät ilman lupaa sooloilemaan. Siinä vaiheessa Phillu karisti ne äkäseen. 1947 pikku turbojalka oli mustasukkainen Sandy-veljelle intissä, kun äiti itkeskeli sitä eikä turboa kun Frank Sinatra veisasi Mamselleä (alla). Sandy/Sherman oli muusikko ja klovni joka matki mainiosti Luther "Bojangles" Robinsonia, tapdancing ihmettä joka pääsi esiintymään eka kerran soolona, ilman valkoista esiliinaa Shirley Templen leffasssa. Muut mustat sanoi sitä setä Tomixi. Se kuoli pennittömänä ja sen hautajaiset maxoi Ed Sullivan. (Kekähän sekin oli, täytyy joskus kazoa.) Oli Lvovin juutalaiset meinootten aika hyvin integroituneet jenkkimeininkiin. Bojangles tarkoittaa riitapukari. Oikea Sandy oli piirtäjä ja mainosmies.
ellauri106.html on line 138:
ellauri106.html on line 160: He is most remembered for his generous spirit, quick wit and love of 1930s and 1940s culture -- including Cole Porter and Frank Sinatra, to which his mother and he danced in the kitchen, as well as Li´l Abner cartoons and an era catchphrase: "Watch it, Toots."
ellauri106.html on line 175: Word has come that Philip Roth died on Tuesday in New York City at the age of 85. He was widely considered the last of the Great American Novelists of the late 20th Century the peer of heavy hitters John Updike and Saul Bellow. Roth himself believed that the novel, which had ruled for a century as the supreme and exalted American literary form, is doomed to becoming a cult niche in the Age of the Internet for a diminishing educated elite, “I think always people will be reading them but it will be a small group of people. Maybe more people than now read Latin poetry, but somewhere in that range…” Ever a realist, Roth was sanguine with the prospect.
ellauri106.html on line 180: Not far behind will be some Jewish critics who always found Roth’s portraits embarrassing for their relentless sexuality and discomfort with aspects of the culture that were at odds with his identity as an American. Others were angered at his voraciously espoused atheism—“I’m exactly the opposite of religious, I’m anti-religious. I find religious people hideous. I hate the religious lies. It’s all a big lie.” Some Jewish critics hounded him from the beginning of his career. Rabbi Gershom Scholem, the great kabbalah scholar, said Portnoy’s Complaint was more harmful to Jews than The Protocols of the Elders of Zion. And Roth was heckled and booed at an early appearance at Yeshiva University which stunned and shocked the author.
ellauri106.html on line 193: “In 1949, when I was sixteen, I stumbled on Thomas Wolfe, who died at thirty-eight in 1938, and who made numerous adolescents aside from me devotees of literature for life. In Wolfe, everything was heroically outsized, whether it was the voracious appetite for experience of Eugene Gant, the hero of his first two novels, or of George Webber, the hero of his last two. The hero's loneliness, his egocentrism, his sprawling consciousness gave rise to a tone of elegiac lyricism that was endlessly sustained by the raw yearning for an epic existence—for an epic American existence. And, in those postwar years, what imaginative young reader didn't yearn for that?” -- Philip Roth
ellauri106.html on line 195: Thomas Wolfe (1900–1938) was born in Asheville, North Carolina, and educated at the University of North Carolina and Harvard University. He taught English at New York University and traveled extensively in Europe and America. Wolfe created his legacy as a classic American novelist with Look Homeward, Angel; Of Time and the River; A Stone, a Leaf, a Door; and From Death to Morning. Wolfe's influence extends to the writings of Beat Generation writer Jack Kerouac, and of authors Ray Bradbury and Philip Roth, among others. He remains an important writer in modern American literature, as one of the first masters of autobiographical fiction, and is considered North Carolina's most famous writer. Ei mitään pientä.
ellauri106.html on line 202: Sir Gawain and the Green Knight is a late 14th-century Middle English chivalric romance. The author is unknown; the title was given centuries later. It is one of the best known Arthurian stories. It is an important example of a chivalric romance, which typically involves a hero who goes on a quest which tests his prowess.
ellauri106.html on line 203: It describes how Sir Gawain, a knight of King Arthur´s Round Table, accepts a challenge from a mysterious "Green Knight" who dares any knight to strike him with his axe if he will take a return blow in a year and a day. Gawain accepts and beheads him with his blow, at which the Green Knight stands up, picks up his head and reminds Gawain of the appointed time. There is a test involving the lord and the lady of the castle where he is a guest.
ellauri106.html on line 205: Jotain bylsimistä vai? No ei varsinaisesti, jostain Morgan le Fay-tädin käytännön pilasta on kymysys. Aika heikko sepustus. Tollasia Tolkien tyyppisiä turnajaissankareita sukkahousuissa.
ellauri106.html on line 213: turkulainen käännöstieteen professori
ellauri106.html on line 339: "I hope the time is coming when not only the artist, but the common, average man, who always ´has the standard of the arts in his power,´ will have also the courage to apply it, and will reject the ideal grasshopper wherever he finds it, in science, in literature, in art, because it is not ´simple, natural, and honest,´ because it is not like a real grasshopper. But I will own that I think the time is yet far off, and that the people who have been brought up on the ideal grasshopper, the heroic grasshopper, the impassioned grasshopper, the self-devoted, adventureful, good old romantic card-board grasshopper, must die out before the simple, honest, and natural grasshopper can have a fair field."
ellauri106.html on line 417: Man is a competitive creature and the seeds of conflict are built deep into our genes. We fought each other on the savannah and only survived against great odds by organising ourselves into groups which would have had a common purpose, giving morale and fortitude. Our aggression is a deep instinct which survives in all kinds of manifestations in modern man.
ellauri106.html on line 421: And this, too, is surely true of religion. In prehistoric times, Homo sapiens was deeply endangered. Early humans were less fleet of foot, with fewer natural weapons and less well-honed senses than all the predators that threatened them. Moreover, they were hampered in their movements by the need to protect their uniquely immature young - juicy meals for any hungry beast. We had less natural protection against repeated changes of climate than other species - yet we survived. Human spirituality would have played an important part.
ellauri106.html on line 430: American Pastoral represents Roth’s return to Judaism "of a sort." Ultimately, for Roth, retelling and struggling with biblical narrative enables the negotiation of Jewish and postmodern identities, resolves suffering, and reveals means by which seemingly irreconcilable ideologies can intermingle, inform one another, and have sexual intercourse.
ellauri106.html on line 432: She researches contemporary American literature, religion, 9/11, and rhetoric and composition.
ellauri106.html on line 438: According to Parrish, Roth´s works can be read as a search for an essential Jewish self and the discovery or creation of a self liberated from all cultural and social fetters.
ellauri106.html on line 440: As a result, like Leo Tolstoy’s The Death of Ivan Ilych(1886), a retelling of Ivan Ilych’s life that Roth mentions and a work that marks Tolstoy’s return to Christianity of a certain sort, American Pastoral is Roth’s return to Judaism — but also only of a sort. Without Jehovah for starters. Tolstoy was banned from Orthodox Church in 1901 for his anarcho-pacifism.
ellauri106.html on line 450: During what Henry Luce deemed the American century—the century during which America rises to a position of dominance on the globe—the Americanethos paradoxically plummets, in large part due to the Vietnam War and the Watergate scandal, politically charged events to which Roth pays particular attention in the novel because he sees them as formative of the 1990s moment at which he writes.
ellauri106.html on line 474: There was no metaphysical dimension to Philip. He just flatly refused to believe in it. He thought it was fairy tales,” Bailey said. he was happy to be Jewish, Bailey said. “He liked Jews as human beings. He liked their warmth, he liked his male friends. “If the Western world views itself through the lens of the modern Jewish experience, it is in large measure due to the novels, novellas and short stories of Philip Roth,” wrote David Roskies, a JTS Jewish literature professor, in a note to the class of 2014.
ellauri106.html on line 512: A quintessentially American experience: “Three generations. All of them growing. The working. The saving. The success. Three generations in raptures over America. Three generations of becoming one with a people. And now with the fourth it had all come to nothing. The total vandalization of their world”.
ellauri106.html on line 516: Vietnam was, in fact, the inevitable result of America’s romantic liberalism, the natural byproduct of President Truman’s announcement in 1947 that “The free peoples of the world look to us for support in maintaining their freedoms.” In practice, this meant the propping up of each and every anti-communist regime, however unfree it might be.
ellauri106.html on line 518: Dream barbies turn out incubi. From Miss America into a "frivolous, trivial beauty-queen".
ellauri106.html on line 529: Without the sure theoretical footing that orthodox Marxism provided those of Benjamin’s generation, Roth, like many who used to kinda identify themselves with the late-20th century left, has been set adrift amid the wreckage of multinational capital, techno-militarism, and the information and cultural revolutions. In his trilogy, Roth offers a complex and beautifully-rendered document of the final decades of the “American Century,” but it is one that, like its narrator, Nathan Zuckerman, ultimately throws up its hands in despair, surrendering the complexities of life and the possibility of positive change en lieu of aesthetic and ascetic remove.
ellauri106.html on line 531: Confident from its victory over Fascism and emboldened by the subsequent economic boom, America jelled behind what social theorist Jeffrey Alexander has called modernization or romantic liberalism. As has been the case throughout much of Roth’s career, the socio-political touchstone of his American Trilogy is the “patriotic war years” and the consensus culture that blossomed immediately afterward. “Everything was in motion,” Zuckerman says in the opening pages of American Pastoral. “The lid was off. Americans were to start over again, en masse, everyone in it together”. Reagan-propagandaa.
ellauri106.html on line 533: That imagined past included the old left and its heroic narrative of collective emancipation, which, particularly after the revelations of Stalinist atrocities, no longer seemed enticing. Instead, American ideology turned on the “romantic” belief that the nation had, in effect, already discovered an ideal social order, “that progress would be more or less continuously achieved, that improvement was likely”.
ellauri106.html on line 548: The fundamental problem of history for those on the far left is, of course, its failure to unravel as Marx had predicted it would. The Great Depression did not incite proletarian revolution; the Soviet experiment did not result in a model of Socialist Utopia; America’s social, political, and economic structures did not collapse under the weight of late capitalism. Far from it, in fact.
ellauri106.html on line 556: Before his death from congestive heart failure on Tuesday, he made no secret of his contempt for Donald Trump, was instinctively liberal in most respects, and thought of himself as a Roosevelt Democrat. Yet his political novels have a nagging MAGA aftertaste. Successful, decent, hardworking men, who in the time of our fathers would have been appreciated, are mindlessly destroyed by modern women as the embodiments of a degenerate society. Roth’s desire, ultimately, is the same as Reagan’s: an impossible return to the promised land of modernization. Not by coincidence, the final chapter of The Human Stain is titled, “The Purifying Ritual.” Puhdistuxesta kuumuu kaikki anaalis-obsessiiviset henkilöt Hitleristä Rothiin ja Sofi Oxaseen. Puhamaan! Äiitii mä oon vallmiiis! Tuu PYYHKIMÄÄN!
ellauri106.html on line 608: Kaikkiin Senioripysäkin ryhmiin tullaan haastattelun kautta. Toistaiseksi Senioripysäkin toiminta tapahtuu etänä, joko puhelimessa tai Bill Gatesin Teamsin välityksellä videotapaamisina. Kun koronatilanne muuttuu lievemmäksi, pyrimme pitämään ryhmät Albertinkadulla huolehtien riittävistä turvaväleistä ja hyvää käsihygieniaa noudattaen.
ellauri106.html on line 621: Mailer was hugely popular at his peak, but now he’s probably best known for that whole stabbing-his-second-wife awkwardness; Updike is regularly derided as “a misogynist”; and Bellow’s female characters are often, at best, thinly drawn, or full-on bitches and shrews. Now, inevitably, it’s Roth’s turn. Roth’s women were either “vicious and alluring” or “virtuous and boring”.
ellauri106.html on line 630: Stop treating the misogyny in Philip Roth’s work like a dirty secret, sanoo feministisempi ääni vasemmalta. Roth’s sex-positive sexism is one of the ways he truly portrayed the American soul. the question “Is Roth a misogynist?” was pooh-poohed memorably by Keith Gessen. “If you hated women, why would you spend all your time thinking about fucking them?” he asked. For many 21st-century Americans, it’s still not misogyny at all but the normal psychology of the male.
ellauri106.html on line 666: Si bene quid memini, causae sunt quinque bibendi: Hospitis adventus, praesens sitis atque futura, Aut vini bonitas, aut quaelibet altera causa.
ellauri107.html on line 10: font-family: 'UnifrakturMaguntia';
ellauri107.html on line 11: src: url(http://grapson.com/fonts/UnifrakturMaguntia.ttf);
ellauri107.html on line 97: At the end of his stay, Neil attends Ron's wedding to Harriet, who was his college sweetheart from Ohio. Brenda returns to Radcliffe in the fall, keeping in touch by telephone. She invites Neil to come up to spend a weekend at a Boston hotel. However, once they are in the hotel room, Brenda tells Neil she just received letters telling her that her mother found her diaphragm and that her parents know about their affair. They argue, with Neil asking why she left it to be found unless she wanted it to happen. Siding with her parents, Brenda ends the affair as abruptly as she allowed it to commence. Neil walks out of the hotel, leaving her alone in the room.
ellauri107.html on line 99: Olipa tapahtumaköyhä juoni. Well, you win some, you lose some, on to new adventures. Intelligenteille Klugmaneille löytyy aina uusia diafragmoja. Mutta hullua että edes Peppu ize saattoi kuvitella olevansa moralisti, kun sen jutut on niin täynnä sitä izeä ja niin tyystin vapaita mistään empatiasta ja tiimihengestä. Mutta kuten sanottua, sen moraali on otettu farisealaisuuden pimeältä puolelta. Se on se ulkokullattu joka takoo rintaansa temppelissä ja kiittää ettei se ole samanlainen kuin toi publikaani.
ellauri107.html on line 114: Rojack vomits over the balcony at a party and considers suicide. Rojack has sex with Ruta in her room. Later Rojack sees Cherry again. He is drawn to her. She and Rojack flirt and kiss. They have sex, and after emptying the load Rojack realizes he has fallen in love with her. Rojack goes back to Cherry and they make love. Cherry tells her life story viz her finally having a vaginal orgasm with Rojack. Rojack and nigger Shago fight. He returns to Cherry's only to find out from Roberts she has been killed. No more vaginal orgasms from her. Rojack travels to Las Vegas where he wins big at the tables, paying off all his debts. He imagines speaking with Cherry in Heaven before he heads south to Guatemala and the Yucatán. Y asi finaliza esta historia.
ellauri107.html on line 171: He was born in 1804 in Salem, Massachusetts, to Nathaniel Hathorne and the former Elizabeth Clarke Manning. His ancestors include John Hathorne, the only judge from the Salem witch trials who never repented his involvement in the witch hunt. He entered Bowdoin College in 1821, was elected to Phi Beta Kappa in 1824, and graduated in 1825. He published his first work in 1828, the novel Fanshawe; he later tried to suppress it, feeling that it was not equal to the standard of his later work.[2] He published several short stories in periodicals, which he collected in 1837 as Twice-Told Tales. The next year, he became engaged to Sophia Peabody. He worked at the Boston Custom House and joined Brook Farm, a transcendentalist community, before marrying Peabody in 1842. The couple moved to The Old Manse in Concord, Massachusetts, later moving to Salem, the Berkshires, then to The Wayside in Concord. The Scarlet Letter was published in 1850, followed by a succession of other novels. A political appointment as consul took Hawthorne and family to Europe before their return to Concord in 1860. Hawthorne died on May 19, 1864, and was survived by his wife and their three children.
ellauri107.html on line 173: Much of Hawthorne's writing centers on New England, many works featuring moral metaphors with an anti-Puritan inspiration. His fiction works are considered part of the Romantic movement and, more specifically, dark romanticism. His themes often center on the inherent evil and sin of humanity, and his works often have moral messages and deep psychological complexity. His published works include novels, short stories, and a biography of his college friend Franklin Pierce, the 14th President of the United States.
ellauri107.html on line 177: David Kesterson of North Texas State University delivered his lecture “Hawthorne and Melville” at the Phillips Library on September 23, 2000, giving the website one of its finest pieces of scholarship. Here are some excerpts from his talk:
ellauri107.html on line 183: As [Arlin]Turner says in analyzing this letter, “[Melville] was aware, it can be assumed, of the inclusiveness and interwoven imagery of his letter, and no less aware of the meaning behind the imagery. The same awareness can be assumed on the part of Hawthorne”. Edwin Haviland Miller, who interprets Melville’s affection for Hawthorne as in part sexual, says that in this passage, “the most ardent and doubtlessly one of the most painful he was ever to write, he candidly and boldly laid bare his love”. Miller goes on to say that “when Hawthorne retreated from Lenox, he retreated from Melville. How Hawthorne felt his reticences keep us from knowing, but his friend wrestled with the problems and nature of the relationship almost until the end of his life”. Turner says only that “there is evidence through the remaining forty years of Melville’s life that he thought he had been rebuffed by Hawthorne, and that he felt a genuine regret for his loss.”
ellauri107.html on line 191: . . . Hawthorne liked [Melville’s novel Typee], observing [in 1846] that . . . Melville has “that freedom of view—it would be too harsh to call it laxity of principle—which renders him tolerant of codes of morals that may be little in accordance with our own; a spirit proper enough to a young and adventurous sailor . . .”
ellauri107.html on line 195: In the following excerpts from Hawthorne's The Blithedale Romance, the Hawthorne-like character, poet and narrator Miles Coverdale, and the Melville-like character, passionate monomaniac Hollingsworth suggest Melville's influence on the novel. The first person narrator, a young man who joins a major enterprise with mostly adventure-seeking motives, certainly calls to mind narrator Ishmael in Melville's Moby-Dick. The dark and brawny Hollingsworth, bearing a physical resemblance to Melville, cares for Coverdale and seeks his partnership, moreover, in an intensity that seems to parallel Melville's evident affection for and desire for intimacy with Hawthorne. The sharp, mysterious break in the relationships between the two authors and the fictional pair constitute yet another likeness.
ellauri107.html on line 200: Coverdale describes Hollingsworth's "dark complexion, his abundant beard, and the rude strength with which his features seemed to have been hammered out of iron, rather than chiselled or moulded from any finer or softer material." He adds that in Hollingsworth's "gentler moods, there was a tenderness in his voice, eyes, mouth, in his gesture, and in every indescribable manifestation, which few men could resist, and no woman."
ellauri107.html on line 216: Let me return briefly to Dr. Kesterson for his observation of the circumstances surrounding the creation of Moby-Dick. He notes . . . (Creation of Moby DICK! A dead giveaway! Tästä on jo ollut puhetta.)
ellauri107.html on line 242: In surveying Billy, “sometimes [Claggart’s] melancholy expression would have in it a touch of soft yearning, as if [he] could even have loved Billy but for fate and ban.” Evidently, Claggart has not fully disguised his private appreciation of Billy; but, because he believes something forbids any future for such feelings, he hardens his heart more and more fiercely toward the object of his desire. What “fate” and what “ban” does his misguided imagination perceive? Do their roles on the ship or elsewhere in society somehow doom any intimacy between them? Or does Claggart just presume Billy could never reciprocate his feelings? Might the Master at Arms simply despise sexuality in general and homosexuality in particular and, as a result, find himself driven all the more mad by his uncontrollable “yearning”? Whatever the accurate diagnosis, it is clear that Claggart distorts any positive feelings he possesses for Billy into negative ones with terrible consequences.
ellauri107.html on line 244: Claggart’s repressed, closeted attraction to Billy finds parallels with some interpretations of Hawthorne’s evident spurning of Melville’s too intimate attentions and Hawthorne’s character in The Blithedale Romance Coverdale’s similar rejection of the invitation from Holingsworth to be his “friend of friends, forever.” For Melville, Hawthorne’s Arthur Dimmesdale’s agonizing acknowledgement of adultery must have seemed a stunning parallel with what later generations would term “coming out of the closet.” Whether Hawthorne himself were a closeted gay man, it is clear that Melville was relatively open in his affections for the senior author and that those affections were somehow turned away and seem to have left a wound that never fully healed. The evils of the closet constitute a subtext in Billy Budd that may well have brought to its author’s mind the sad sundering of his closeness with Nathaniel Hawthorne.
ellauri107.html on line 246: Billy Budd provides an implicit indictment of the culture, whether military or civil, that encourages the kind of closet where a Claggart so readily succumbs to his “depravity according to nature.” Captain Vere likewise shows a closed, perhaps also “closeted” mind as ready prey for the phenomenon of evil. In Vere’s presence, as Billy is struck dumb by Claggart’s accusation, Claggart is struck dead by a single blow from Billy’s fist, the only response he can muster to defend himself. Although Vere cherishes Billy as “an angel of God” and knows him to be innocent of Claggart’s charges, he resists any bending of rules to protect him against the harshest of consequences for his act of insubordination. Ruthlessly silencing the dictates of his heart, “sometimes the feminine in man,” Vere effects what Claggart’s malice alone could not -- Billy’s total destruction.
ellauri107.html on line 270: Taylor also recounts some of Roth's health struggles. Among other things, he suffered from back and heart problems. Taylor recalls one particular trip to the hospital with Roth where they jumped into a cab. The aggressively flatulent driver had Rush Limbaugh on at top volume. Roth, in pain, turned to Taylor and asked, are we to be spared nothing?
ellauri107.html on line 274: He was infamously resentful of being denied the Nobel Prize in literature: “He took to calling it the Anybody-But-Roth Prize,” Taylor reports. And past slights consumed him. Taylor notes that Roth couldn’t stop relitigating his first marriage, and that “despite her death she needed further – no, endless – pulverization.”
ellauri107.html on line 291: Bikiniasuinen Susan pani kätösensä suoraan penixelleni. Äiti kazeli. Erektio Albertinkadulla. Calpurnia oli täysin oikeassa: artistijuipit viettelee neitosia vaan tyydyttääxeen tyydyttämätöntä sexuaalista turhamaisuuttaan. Ja onhan Darwinillakin siinä sormet pelissä, sillä laillakin syntyy jälkeläisiä. Jos siittiöt vaan ovat kunnossa. Pepun ironia oli että se ei tarvinnut ehkäisykeinoja 60-luvulla.
ellauri107.html on line 306: Sexuaalista turhamaisuutta, pelastusfantasioita, oidipaalisen suuruuden poikamaisia haaveita, seonneita shixoja.
ellauri107.html on line 356: Smoky bylsii yhtä aikaa 3 siivoojaa. Siinä vasta hyvä pillu pantavaxi reportoi Pili-setä. Miten Smoky houkutteli naiset siihen? No kyrvällään. Vitun moukkamainen apina, tää laiha karvaturri julkero. No mieshän tietää millon kunnon pillu astuu huoneeseen vai mitä? Sama pätee kääntäen. Pili tietää miloin kunnon kyrpä astuu huoneeseen. Faunia on Coleman-hahmoisen Pilin nymfetti. Kazo tännepäin kun puhuttelen sinua. Pilikin takusti napsi Viagraa.
ellauri107.html on line 362: Oikein arvasin, Pililla oli tahra housuissa. Sen Tena Gentlemen vaippa oli vuotanut. Ilmeisesti tää kirja on Pilin surutyötä eturauhasleikkauxen jälkeisestä impotenssista. Sitä se oli sanoi äite kannettuaan sen pihalle tikun nenässä.
ellauri107.html on line 386: Phillu dumppas Dinan koska se oli rikas sievä turvallinen älykäs sexikäs palvova nuori eloisa nokkela itsevarma kunnianhimoinen - loppupäässä on tosi pelottavia ominaisuuksia! Sehän ois ennen pitkää niskan päällä kuin Zwi Arin vaimo Tovi. Ja sellaistahan ei Phillu siedä.
ellauri107.html on line 402: In crisis over whether he’s a man or nuts. I'd say nuts. He is a sexual extremist and erotomaniac, a sociopath and wannabe paedophile, rummaging in the knicker drawer of his best friend’s teenage daughter. A habitual liar, a graveyard onanist, a childless despiser of families and couples; a joyous micturator over all laughter, hope, goodness and wholesomeness (a peculiarly American obsession: see also David Lynch), Sabbath entertains us with his negativity.
ellauri107.html on line 406: The author’s sanctioned biographer, Claudia Roth Pierpont, comments that the Drenka “enlarges the sense of female possibility, and that’s what heroines are for”. Of course, Roth rather ruins this reverence by having Sabbath masturbate on her grave (and he’s not the only character who does), but then Phil always has to spoil the party. He's a real party pooper is Phil.
ellauri107.html on line 414: Babbitt (1922), by Sinclair Lewis, is a satirical novel about American culture and society that critiques the vacuity of middle class life and the social pressure toward conformity. The controversy provoked by Babbitt was influential in the decision to award the Nobel Prize in Literature to Lewis in 1930.
ellauri107.html on line 418: In Babbitt (1922), Sinclair Lewis created a living and breathing man with recognizable hopes and dreams, not a caricature. To his publisher, Lewis wrote: “He is all of us Americans at 46, prosperous, but worried, wanting — passionately — to seize something more than motor cars and a house before it's too late.” George F. Babbitt's mediocrity is central to his realism; Lewis believed that the fatal flaw of previous literary representations of the American businessman was in portraying him as “an exceptional man.”
ellauri107.html on line 424: In the cultural climate of the early 20th century, like-minded critics and Mencken's followers were known as "Babbitt-baiters".
ellauri107.html on line 438: Myra Babbitt—Mrs. George F. Babbitt—was definitely mature. She had creases from the corners of her mouth to the bottom of her chin, and her plump neck bagged. But the thing that marked her as having passed the line was that she no longer had reticences before her husband, and no longer worried about not having reticences. She was in a petticoat now, and corsets which bulged, and unaware of being seen in bulgy corsets. She had become so dully habituated to married life that in her full matronliness she was as sexless as an anemic nun. She was a good woman, a kind woman, a diligent woman, but no one, save perhaps Tinka her ten-year-old, was at all interested in her or entirely aware that she was alive.
ellauri107.html on line 466: He serenely believed that the one purpose of the real-estate business was to make money for George F. Babbitt. True, it was a good advertisement at Boosters' Club lunches, and all the varieties of Annual Banquets to which Good Fellows were invited, to speak sonorously of Unselfish Public Service, the Broker's Obligation to Keep Inviolate the Trust of His Clients, and a thing called Ethics, whose nature was confusing but if you had it you were a High-class Realtor and if you hadn't you were a shyster, a piker, and a fly-by-night. These virtues awakened Confidence, and enabled you to handle Bigger Propositions. But they didn't imply that you were to be impractical and refuse to take twice the value of a house if a buyer was such an idiot that he didn't jew you down on the asking-price.
ellauri107.html on line 478: Jovially they whooped back—Vergil Gunch, the coal-dealer, Sidney Finkelstein, the ladies'-ready-to-wear buyer for Parcher & Stein's department-store, and Professor Joseph K. Pumphrey, owner of the Riteway Business College and instructor in Public Speaking, Business English, Scenario Writing, and Commercial Law. Though Babbitt admired this savant, and appreciated Sidney Finkelstein as “a mighty smart buyer and a good liberal spender,” it was to Vergil Gunch that he turned with enthusiasm. Mr. Gunch was president of the Boosters' Club, a weekly lunch-club, local chapter of a national organization which promoted sound business and friendliness among Regular Fellows. He was also no less an official than Esteemed Leading Knight in the Benevolent and Protective Order of Elks, and it was rumored that at the next election he would be a candidate for Exalted Ruler. He was a jolly man, given to oratory and to chumminess with the arts.
ellauri107.html on line 481: Say, Sid,” Babbitt turned to Finkelstein, the buyer, “got something wanta ask you about. I went out and bought me an electric cigar-lighter for the car, this noon, and—”
ellauri107.html on line 501: “Look here, Stan; let's get this clear. You've got an idea somehow that it's you that do all the selling. Where d' you get that stuff? Where d' you think you'd be if it wasn't for our capital behind you, and our lists of properties, and all the prospects we find for you? All you got to do is follow up our tips and close the deal. The hall-porter could sell Babbitt-Thompson listings! You say you're engaged to a girl, but have to put in your evenings chasing after buyers. Well, why the devil shouldn't you? What do you want to do? Sit around holding her hand? Let me tell you, Stan, if your girl is worth her salt, she'll be glad to know you're out hustling, making some money to furnish the home-nest, instead of doing the lovey-dovey. The kind of fellow that kicks about working overtime, that wants to spend his evenings reading trashy novels or spooning and exchanging a lot of nonsense and foolishness with some girl, he ain't the kind of upstanding, energetic young man, with a future—and with Vision!—that we want here. How about it? What's your Ideal, anyway? Do you want to make money and be a responsible member of the community, or do you want to be a loafer, with no Inspiration or Pep?”
ellauri107.html on line 507: Put your John Hancock on that line! To sign one's name on a document or other item. John Hancock, an influential figure in the American Revolution, is known for his especially large and legible signature on the Declaration of Independence. As soon as you put your John Hancock on these papers, you'll be the proud owner of a brand new car!
ellauri107.html on line 513: Babbitt looked up irritably from the comic strips in the Evening Advocate. They composed his favorite literature and art, these illustrated chronicles in which Mr. Mutt hit Mr. Jeff with a rotten egg, and Mother corrected Father's vulgarisms by means of a rolling-pin. With the solemn face of a devotee, breathing heavily through his open mouth, he plodded nightly through every picture, and during the rite he detested interruptions. Furthermore, he felt that on the subject of Shakespeare he wasn't really an authority. Neither the Advocate-Times, the Evening Advocate, nor the Bulletin of the Zenith Chamber of Commerce had ever had an editorial on the matter, and until one of them had spoken he found it hard to form an original opinion. But even at risk of floundering in strange bogs, he could not keep out of an open controversy.
ellauri107.html on line 518: He snatched from the back of his geometry half a hundred advertisements of those home-study courses which the energy and foresight of American commerce have contributed to the science of education. The first displayed the portrait of a young man with a pure brow, an iron jaw, silk socks, and hair like patent leather. Standing with one hand in his trousers-pocket and the other extended with chiding forefinger, he was bewitching an audience of men with gray beards, paunches, bald heads, and every other sign of wisdom and prosperity. Above the picture was an inspiring educational symbol—no antiquated lamp or torch or owl of Minerva, but a row of dollar signs. The text ran:
ellauri107.html on line 530: Samuli Nilkki koittaa sepustaa että konfliktit on kielellisiä väärinkäsityxiä. Se on niin tuubaa kuin tuuba olla voi. Ne on enimmäxeen eturistiriitoja. Käydään nollasummapeliä jostakin yhteisestä resurssista. Win-win on voittajien savuverhoa.
ellauri107.html on line 552: With Kate as a companion, Milly goes to see an eminent physician, Sir Luke Strett, because she worries that she is suffering from an incurable disease. The doctor is noncommittal but Milly fears the worst. Kate suspects that Milly is deathly ill. After the trip to America where he had met Milly, Densher returns to find the heiress in London. Kate wants Densher to pay as much attention as possible to Milly, though at first he doesn't quite know why. Kate has been careful to conceal from Milly (and everybody else) that she and Densher are engaged.
ellauri107.html on line 556: Aunt Maud and Kate return to London while Densher remains with Milly. Unfortunately, the dying girl learns from a former suitor of Kate's about the plot to get her money. She withdraws from Densher and her condition deteriorates. Densher sees her one last time before he leaves for London, where he eventually receives news of Milly's death. Milly does leave him a large amount of money despite everything. But Densher does not accept the money, and he will not marry Kate unless she also refuses the bequest. Conversely, if Kate chooses the money instead of him, Densher offers to make the bequest over to her in full. The lovers part on the novel's final page with a cryptic exclamation from Kate: "We shall never be again as we were!"
ellauri107.html on line 588: »En, teidän on turha tulla sinne. Se on vain pelkkä
ellauri107.html on line 596: Minä en turhaan ole cumma sum laude. Minä tiedän kyllä.»
ellauri108.html on line 10: font-family: 'UnifrakturMaguntia';
ellauri108.html on line 11: src: url(http://grapson.com/fonts/UnifrakturMaguntia.ttf);
ellauri108.html on line 53:
ellauri108.html on line 77: Rotherham's Emphasised Bible includes 49 uses of Jah. In the Sacred Scriptures Bethel Edition Bible, the Jerusalem Bible, and the New Jerusalem Bible (prior to 1998) the name "YHWH" and its abbreviated form "Yah" is found. The New World Translation of the Holy Scriptures, used primarily by Jehovah's Witnesses, employs "Jah" in the Hebrew Scriptures, and translates Hallelujah as "Praise Jah" in the Greek Scriptures. The Divine Name King James Bible employs "JAH" in 50 instances within the Old Testament according to the Divine Name Concordance of the Divine Name King James Bible, Second Edition.
ellauri108.html on line 81: "Hallelujah!" or "Alleluia!" is also used in other Bible versions such as the Divine Name King James Bible, American Standard Version, the Recovery Version, The Tree of Life Version, Amplified Bible, God's Word Translation, Holman Christian Standard Bible, International Standard Version, The Message, New American Bible Revised Edition, The Jerusalem Bible, The New Jerusalem Bible, NJPS Tanakh, The first JPS translation, The Living Bible, The Bible in Living English, Young's Literal Translation, King James Version, The Spanish language Reina Valera and even in Bible versions that otherwise do not generally use the Divine Name such as the New King James Version, English Standard Version, J.B. Phillips New Testament, New International Version, Douay-Rheims Version, God's Word Translation, Revised Standard Version, New Revised Standard Version, The Jubilee Bible 2000, New American Standard Bible, New Century Version, New International Reader's Version and several other versions, translations and/or editions in English and other languages varying from once to numerous times depending on the Bible version especially and most notably in Revelation Chapter 19 in Christian and Messianic Jewish Bibles.
ellauri108.html on line 84:
ellauri108.html on line 102: On being crowned, Haile Selassie was given the title of "King of Kings and Lord of Lords, Conquering Lion of the Tribe of Judah". Rastas use this title for Haile Selassie alongside others, such as "Almighty God", "Judge and Avenger", "King Alpha and Queen Omega", "Returned Messiah", "Elect of God", and "Elect of Himself". Rastas also view Haile Selassie as a symbol of their positive affirmation of Africa as a source of spiritual and cultural heritage.
ellauri108.html on line 108: According to Clarke, Rastafari is "concerned above all else with black consciousness, with rediscovering the identity, personal and racial, of black people". The Rastafari movement began among Afro-Jamaicans who wanted to reject the British imperial culture that dominated Jamaica and replace it with a new identity based on a reclamation of their African heritage. Its emphasis is on the purging of any belief in the inferiority of black people, and the superiority of white people, from the minds of its followers. Rastafari is therefore Afrocentric, equating blackness with the African continent, and endorsing a form of Pan-Africanism.
ellauri108.html on line 117: Rastas view Babylon as being responsible for both the Atlantic slave trade which removed enslaved Africans from their continent and the ongoing poverty which plagues the African diaspora. Rastas turn to Biblical scripture to explain the Atlantic slave trade, believing that the enslavement, exile, and exploitation of black Africans was punishment for failing to live up to their status as Jah's chosen people. Many Rastas, adopting a Pan-Africanist ethos, have criticised the division of Africa into nation-states, regarding this as a Babylonian development, and are often hostile to capitalist resource extraction from the continent. Rastas seek to delegitimise and destroy Babylon, something often conveyed in the Rasta aphorism "Chant down Babylon". Rastas often expect the white-dominated society to dismiss their beliefs as false, and when this happens they see it as confirmation of the correctness of their faith.
ellauri108.html on line 123: By the movement's fourth decade, the desire for physical repatriation to Africa had declined among Rastas, a change influenced by observation of the 1983–1985 famine in Ethiopia. Rather, many Rastas saw the idea of returning to Africa in a metaphorical sense, entailing the restoration of their pride and self-confidence as people of black African descent. The term "liberation before repatriation" began to be used within the movement. Some Rastas seek to transform Western society so that they may more comfortably live within it rather than seeking to move to Africa. There are nevertheless many Rastas who continue to emphasise the need for physical resettlement of the African diaspora in Africa.
ellauri108.html on line 131: Rastafari promotes the idea of "living naturally", in accordance with what Rastas regard as nature's laws. It endorses the idea that Africa is the "natural" abode of black Africans, a continent where they can live according to African culture and tradition and be themselves on a physical, emotional, and intellectual level. Practitioners believe that Westerners and Babylon have detached themselves from nature through technological development and thus have become debilitated, slothful, and decadent. Some Rastas express the view that they should adhere to what they regard as African laws rather than the laws of Babylon, thus defending their involvement in certain acts which may be illegal in the countries that they are living in. In emphasising this Afrocentric approach, Rastafari expresses overtones of black nationalism.
ellauri108.html on line 135: Rastafari promotes what it regards as the restoration of black manhood, believing that men in the African diaspora have been emasculated by Babylon. It espouses patriarchal principles, including the idea that women should submit to male leadership. External observers—including scholars such as Cashmore and Edmonds—have claimed that Rastafari accords women an inferior position to men. Rastafari women usually accept this subordinate position and regard it as their duty to obey their men; the academic Maureen Rowe suggested that women were willing to join the religion despite its restrictions because they valued the life of structure and discipline it provided. Rasta discourse often presents women as morally weak and susceptible to deception by evil, and claims that they are impure while menstruating. Rastas legitimise these gender roles by citing Biblical passages, particularly those in the Book of Leviticus and in the writings of Paul the Apostle. The Rasta Shop is a store selling items associated with Rastafari in the U.S. state of Oregon.
ellauri108.html on line 141: Rastafari regards procreation as the purpose of sex, and thus oral and anal sex are usually forbidden. Both contraception and abortion are usually censured, and a common claim in Rasta discourse is that these were inventions of Babylon to decrease the black African birth-rate. Rastas typically express hostile attitudes to homosexuality, regarding homosexuals as evil and unnatural; this attitude derives from references to same-sex sexual activity in the Bible. Homosexual Rastas probably conceal their sexual orientation because of these attitudes. Rastas typically see the growing acceptance of birth control and homosexuality in Western society as evidence of the degeneration of Babylon as it approaches its apocalyptic end.
ellauri108.html on line 143: Rastas refer to their cultural and religious practices as "livity". Rastafari does not place emphasis on hierarchical structures. It has no professional priesthood, with Rastas believing that there is no need for a priest to act as mediator between the worshipper and divinity. It nevertheless has "elders", an honorific title bestowed upon those with a good reputation among the community. Although respected figures, they do not necessarily have administrative functions or responsibilities. When they do oversee ritual meetings, they are often responsible for helping to interpret current events in terms of Biblical scripture. Elders often communicate with each other through a network to plan movement events and form strategies.
ellauri108.html on line 152: Nyabinghi Issemblies typically take place in rural areas, being situated in the open air or in temporary structures—known as "temples" or "tabernacles"—specifically constructed for the purpose. Any elder seeking to sponsor a Nyabinghi Issembly must have approval from other elders and requires the adequate resources to organise such an event. The assembly usually lasts between three and seven days. During the daytime, attendees engage in food preparation, ganja smoking, and reasoning, while at night they focus on drumming and dancing around bonfires. Nyabinghi Issemblies often attract Rastas from a wide area, including from different countries. They establish and maintain a sense of solidarity among the Rasta community and cultivate a feeling of collective belonging. Unlike in many other religions, rites of passage play no role in Rastafari; on death, various Rastas have been given Christian funerals by their relatives, as there are no established Rasta funeral rites.
ellauri108.html on line 160: There are various options that might explain how cannabis smoking came to be part of Rastafari. By the 8th century, Arab traders had introduced cannabis to Central and Southern Africa. In the 19th century, enslaved Bakongo people arrived in Jamaica, where they established the religion of Kumina. In Kumina, cannabis was smoked during religious ceremonies in the belief that it facilitated possession by ancestral spirits. The religion was largely practiced in south-east Jamaica's Saint Thomas Parish, where a prominent early Rasta, Leonard Howell, lived while he was developing many of Rastafari's beliefs and practices; it may have been through Kumina that cannabis became part of Rastafari. A second possible source was the use of cannabis in Hindu rituals. Hindu migrants arrived in Jamaica as indentured servants from British India between 1834 and 1917, and brought cannabis with them. A Jamaican Hindu priest, Laloo, was one of Howell's spiritual advisors, and may have influenced his adoption of ganja. The adoption of cannabis may also have been influenced by the widespread medicinal and recreational use of cannabis among Afro-Jamaicans in the early 20th century. Early Rastafarians may have taken an element of Jamaican culture which they associated with their peasant past and the rejection of capitalism and sanctified it by according it Biblical correlates.
ellauri108.html on line 166: The bass-line of Rasta music is provided by the akete, a three-drum set, which is accompanied by percussion instruments like rattles and tambourines. A syncopated rhythm is then provided by the fundeh drum. In addition, a peta drum improvises over the rhythm. The different components of the music are regarded as displaying different symbolism; the bassline symbolises blows against Babylon, while the lighter beats denote hope for the future.
ellauri108.html on line 175: Rastas make wide use of the pronoun "I". This denotes the Rasta view that the self is divine, and reminds each Rasta that they are not a slave and have value, worth, and dignity as a human being. For instance, Rastas use "I" in place of "me", "I and I" in place of "we", "I-ceive" in place of "receive", "I-sire" in place of "desire", "I-rate" in place of "create", and "I-men" in place of "Amen". Rastas refer to this process as "InI Consciousness" or "Isciousness". Rastas typically refer to Haile Selassie as "Haile Selassie I", thus indicating their belief in his divinity. Rastas also typically believe that the phonetics of a word should be linked to its meaning. For instance, Rastas often use the word "downpression" in place of "oppression" because oppression bears down on people rather than lifting them up, with "up" being phonetically akin to "opp-". Similarly, they often favour "livicate" over "dedicate" because "ded-" is phonetically akin to the word "dead". In the early decades of the religion's development, Rastas often said "Peace and Love" as a greeting, although the use of this declined as Rastafari matured.
ellauri108.html on line 182: Rastas seek to produce food "naturally", eating what they call ital, or "natural" food. This is often grown organically, and locally. Most Rastas adhere to the dietary laws outlined in the Book of Leviticus, and thus avoid eating pork or crustaceans. Other Rastas remain vegetarian, or vegan, a practice stemming from their interpretation of Leviticus. Many also avoid the addition of additives, including sugar and salt, to their food. Rasta dietary practices have been ridiculed by non-Rastas; in Ghana for example, where food traditionally includes a high meat content, the Rastas' emphasis on vegetable produce has led to the joke that they "eat like sheep and goats". In Jamaica, Rasta practitioners have commercialised ital food, for instance by selling fruit juices prepared according to Rasta custom.
ellauri108.html on line 184: Rastafarians typically avoid food produced by non-Rastas or from unknown sources. Rasta men refuse to eat food prepared by a woman while she is menstruating, and some will avoid food prepared by a woman at any time. Rastas also generally avoid alcohol, cigarettes, and hard drugs such as heroin and cocaine, presenting these substances as unnatural and dirty and contrasting them with cannabis. Rastas also often avoid mainstream scientific medicine and will reject surgery, injections, or blood transfusions. Instead they utilise herbal medicine for healing, especially teas and poultices, with cannabis often used as an ingredient.
ellauri108.html on line 187: Rastas use their physical appearance as a means of visually demarcating themselves from non-Rastas like the whites. Male practitioners will often grow long beards, and many Rastas prefer to wear African styles of clothing, such as dashikis, rather than styles that originated in Western countries. However, it is the formation of hair into dreadlocks that is one of the most recognisable Rasta symbols. Rastas believe that dreadlocks are promoted in the Bible, specifically in the Book of Numbers, and regard them as a symbol of strength linked to the hair of the Biblical figure of Samson. They argue that their dreadlocks mark a covenant that they have made with Jah, and reflect their commitment to the idea of 'naturalness'. They also perceive the wearing of dreads as a symbolic rejection of Babylon and a refusal to conform to its norms regarding grooming aesthetics. Rastas are often critical of black people who straighten their hair, believing that it is an attempt to imitate white European hair and thus reflects alienation from a person's African identity. Sometimes this dreadlocked hair is then shaped and styled, often inspired by a lion's mane symbolising Haile Selassie, who is regarded as "the Conquering Lion of Judah".
ellauri108.html on line 189: Rastas differ on whether they regard dreadlocks as compulsory for practicing the religion. Some Rastas do not wear their hair in dreadlocks; within the religion they are often termed "cleanface" Rastas, with those wearing dreadlocked hair often called "locksmen". Some Rastas have also joined the Ethiopian Orthodox Church, the Christian organisation to which Haile Selassie belonged, and these individuals are forbidden from putting their hair in dreadlocks by the Church. In reference to Rasta hairstyles, Rastas often refer to non-Rastas as "baldheads", or "combsome", while those who are new to Rastafari and who have only just started to grow their hair into dreads are termed "nubbies". Members of the Bobo Ashanti sect of Rastas conceal their dreadlocks within turbans, while some Rastas tuck their dreads under a rastacap or tam headdress, usually coloured green, red, black, and yellow. Dreadlocks and Rastafari-inspired clothing have also been worn for aesthetic reasons by non-Rastas. For instance, many reggae musicians who do not adhere to the Rastafari religion wear their hair in dreads. A Rasta man wearing a rastacap has been sighted in Jamaica.
ellauri108.html on line 193: The wearing of dreadlocks has contributed to negative views of Rastafari among non-Rastas, many of whom regard it as wild and unattractive. Dreadlocks remain socially stigmatised in many societies; in Ghana for example, they are often associated with the homeless and mentally ill, with such associations of marginality extending onto Ghanaian Rastas. In Jamaica during the mid-20th century, teachers and police officers used to forcibly cut off the dreads of Rastas. In various countries, Rastas have since won legal battles ensuring their right to wear dreadlocks: in 2020, for instance, the High Court of Malawi ruled that all public schools must allow their students to wear dreadlocks.
ellauri108.html on line 195: Rastafari developed out of the legacy of the Atlantic slave trade, in which over ten million Africans were enslaved and transported to the Americas between the 16th and 19th centuries. Under 700,000 of these slaves were settled in the British colony of Jamaica. The British government abolished slavery in the Caribbean island in 1834, although racial prejudice remained prevalent across Jamaican society.
ellauri108.html on line 197: Rastafari owed much to intellectual frameworks arising in the 19th and early 20th centuries. One key influence on Rastafari was Christian Revivalism, with the Great Revival of 1860–61 drawing many Afro-Jamaicans to join churches. Increasing numbers of Pentecostal missionaries from the United States arrived in Jamaica during the early 20th century, climaxing in the 1920s.
ellauri108.html on line 199: Further contributing significantly to Rastafari's development were Ethiopianism and the Back to Africa ethos, both traditions with 18th-century roots. In the 19th century, there were growing calls for the African diaspora located in Western Europe and the Americas to be resettled in Africa, with some of this diaspora establishing colonies in Sierra Leone and Liberia. Based in Liberia, the black Christian preacher Edward Wilmot Blyden began promoting African pride and the preservation of African tradition, customs, and institutions. Also spreading throughout Africa was Ethiopianism, a movement that accorded special status to the east African nation of Ethiopia because it was mentioned in various Biblical passages. For adherents of Ethiopianism, "Ethiopia" was regarded as a synonym of Africa as a whole.
ellauri108.html on line 203: Haile Selassie was crowned Emperor of Ethiopia in 1930. A number of Jamaica's Christian clergymen claimed that Selassie's coronation was evidence that he was the black messiah that they believed was prophesied in the Book of Revelation, the Book of Daniel, and Psalms. Over the following years, several street preachers—most notably Leonard Howell, Archibald Dunkley, Robert Hinds, and Joseph Hibbert—began claiming that Haile Selassie was the returned Jesus. They first did so in Kingston, and soon the message spread throughout 1930s Jamaica, especially among poor communities who were hit particularly hard by the Great Depression. Clarke stated that "to all intents and purposes this was the beginning" of the Rastafari movement.
ellauri108.html on line 205: Howell has been described as the "leading figure" in the early Rastafari movement. He preached that black Africans were superior to white Europeans and that Afro-Jamaicans should owe their allegiance to Haile Selassie rather than to George V, King of Great Britain and Ireland. The island's British authorities arrested him and charged him with sedition in 1934, resulting in his two-year imprisonment. Following his release, Howell established the Ethiopian Salvation Society and in 1939 established a Rasta community, known as Pinnacle, in Saint Catherine Parish. Police feared that Howell was training his followers for an armed rebellion and were angered that it was producing cannabis for sale. They raided the community on several occasions and Howell was imprisoned for a further two years. Upon his release he returned to Pinnacle, but the police continued with their raids and shut down the community in 1954; Howell himself was committed to a mental hospital.
ellauri108.html on line 207: In 1936, Italy invaded and occupied Ethiopia, and Haile Selassie went into exile. The invasion brought international condemnation and led to growing sympathy for the Ethiopian cause. In 1937, Selassie created the Ethiopian World Federation, which established a branch in Jamaica later that decade. In 1941, the British drove the Italians out of Ethiopia and Selassie returned to reclaim his throne. Many Rastas interpreted this as the fulfilment of a prophecy made in the Book of Revelation.
ellauri108.html on line 216: In the 1940s and 1950s, a more militant brand of Rastafari emerged. The vanguard of this was the House of Youth Black Faith, a group whose members were largely based in West Kingston. Backlash against the Rastas grew after a practitioner of the religion allegedly killed a woman in 1957. In March 1958, the first Rastafarian Universal Convention was held in the settlement of Back-o-Wall, Kingston. Following the event, militant Rastas unsuccessfully tried to capture the city in the name of Haile Selassie. Later that year they tried again in Spanish Town. The increasing militancy of some Rastas resulted in growing alarm about the religion in Jamaica. According to Cashmore, the Rastas became "folk devils" in Jamaican society. In 1959, the self-declared prophet and founder of the African Reform Church, Claudius Henry, sold thousands of tickets to Afro-Jamaicans, including many Rastas, for passage on a ship that he claimed would take them to Africa. The ship never arrived and Henry was charged with fraud. In 1960 he was sentenced to six years imprisonment for conspiring to overthrow the government. Henry's son was accused of being part of a paramilitary cell and executed, confirming public fears about Rasta violence. One of the most prominent clashes between Rastas and law enforcement was the Coral Gardens incident of 1963, in which an initial skirmish between police and Rastas resulted in several deaths and led to a larger roundup of practitioners. Clamping down on the Rasta movement, in 1964 the island's government implemented tougher laws surrounding cannabis use.
ellauri108.html on line 218: At the invitation of Jamaica's government, Haile Selassie visited the island for the first time on 21 April 1966, with thousands of Rastas assembled in the crowd waiting to meet him at the airport. The event was the high point of their discipleship for many of the religion's members. Over the course of the 1960s, Jamaica's Rasta community underwent a process of routinisation, with the late 1960s witnessing the launch of the first official Rastafarian newspaper, the Rastafarian Movement Association's Rasta Voice. The decade also saw Rastafari develop in increasingly complex ways, as it did when some Rastas began to reinterpret the idea that salvation required a physical return to Africa, instead interpreting salvation as coming through a process of mental decolonisation that embraced African approaches to life.
ellauri108.html on line 220: Whereas its membership had previously derived predominantly from poorer sectors of society, in the 1960s Rastafari began attracting support from more privileged groups like students and professional musicians. The foremost group emphasising this approach was the Twelve Tribes of Israel, whose members came to be known as "Uptown Rastas". Among those attracted to Rastafari in this decade were middle-class intellectuals like Leahcim Semaj, who called for the religious community to place greater emphasis on scholarly social theory as a method of achieving change. Although some Jamaican Rastas were critical of him, many came under the influence of the Guyanese black nationalist academic Walter Rodney, who lectured to their community in 1968 before publishing his thoughts as the pamphlet Groundings. Like Rodney, many Jamaican Rastas were influenced by the U.S.-based Black Power movement. After Black Power declined following the deaths of prominent exponents such as Malcolm X, Michael X, and George Jackson, Rastafari filled the vacuum it left for many black youth.
ellauri108.html on line 227: Through reggae, Rasta musicians became increasingly important in Jamaica's political life during the 1970s. To bolster his popularity with the electorate, Jamaican Prime Minister Michael Manley employed Rasta imagery and courted and obtained support from Marley and other reggae musicians. Manley described Rastas as a "beautiful and remarkable people" and carried a cane, the "rod of correction", which he claimed was a gift from Haile Selassie. Following Manley's example, Jamaican political parties increasingly employed Rasta language, symbols, and reggae references in their campaigns, while Rasta symbols became increasingly mainstream in Jamaican society. This helped to confer greater legitimacy on Rastafari, with reggae and Rasta imagery being increasingly presented as a core part of Jamaica's cultural heritage for the growing tourist industry. In the 1980s, a Rasta, Barbara Makeda Blake Hannah, became a senator in the Jamaican Parliament.
ellauri108.html on line 233: Rastafari is not a homogeneous movement and has no single administrative structure, nor any single leader. A majority of Rastas avoid centralised and hierarchical structures because they do not want to replicate the structures of Babylon and because their religion's ultra-individualistic ethos places emphasis on inner divinity. The structure of most Rastafari groups is less like that of Christian denominations and is instead akin to the cellular structure of other African diasporic traditions like Haitian Vodou, Cuban Santería, and Jamaica's Revival Zion. Since the 1970s, there have been attempts to unify all Rastas, namely through the establishment of the Rastafari Movement Association, which sought political mobilisation. In 1982, the first international assembly of Rastafari groups took place in Toronto, Canada. This and subsequent international conferences, assemblies, and workshops have helped to cement global networks and cultivate an international community of Rastas.
ellauri108.html on line 239: The Bobo Ashanti sect was founded in Jamaica by Emanuel Charles Edwards through the establishment of his Ethiopia Africa Black International Congress (EABIC) in 1958. The group established a commune in Bull Bay, where they were led by Edwards until his 1994 death. The group hold to a highly rigid ethos. Edwards advocated the idea of a new trinity, with Haile Selassie as the living God, himself as the Christ, and Garvey as the prophet. Male members are divided into two categories: the "priests" who conduct religious services and the "prophets" who take part in reasoning sessions. It places greater restrictions on women than most other forms of Rastafari; women are regarded as impure because of menstruation and childbirth and so are not permitted to cook for men. The group teaches that black Africans are God's chosen people and are superior to white Europeans, with members often refusing to associate with white people. Bobo Ashanti Rastas are recognisable by their long, flowing robes and turbans.
ellauri108.html on line 246: The Church of Haile Selassie, Inc., was founded by Abuna Foxe and operated much like a mainstream Christian church, with a hierarchy of functionaries, weekly services, and Sunday schools. In adopting this broad approach, the Church seeks to develop Rastafari's respectability in wider society. Fulfilled Rastafari is a multi-ethnic movement that has spread in popularity during the 21st century, in large part through the Internet. The Fulfilled Rastafari group accept Haile Selassie's statements that he was a man and that he was a devout Christian, and so place emphasis on worshipping Jesus through the example set forth by Haile Selassie. The wearing of dreadlocks and the adherence to an ital diet are considered issues up to the individual.
ellauri108.html on line 248: Born in the ghettos of Kingston, Jamaica, the Rastafarian movement has captured the imagination of thousands of black youth, and some white youth, throughout Jamaica, the Caribbean, Britain, France, and other countries in Western Europe and North America. It is also to be found in smaller numbers in parts of Africa—for example, in Ethiopia, Ghana, and Senegal—and in Australia and New Zealand, particularly among the Maori.
ellauri108.html on line 250: As of 2012, there were an estimated 700,000 to 1,000,000 Rastas worldwide. They can be found in many different regions, including most of the world's major population centres. Rastafari's influence on wider society has been more substantial than its numerical size, particularly in fostering a racial, political, and cultural consciousness among the African diaspora and Africans themselves. Men dominate Rastafari. In its early years, most of its followers were men, and the women who did adhere to it tended to remain in the background. This picture of Rastafari's demographics has been confirmed by ethnographic studies conducted in the late 20th and early 21st centuries.
ellauri108.html on line 258: Some Rastas have left the religion. Clarke noted that among British Rastas, some returned to Pentecostalism and other forms of Christianity, while others embraced Islam or no religion. Some English ex-Rastas described disillusionment when the societal transformation promised by Rastafari failed to appear, while others felt that while Rastafari would be appropriate for agrarian communities in Africa and the Caribbean, it was not suited to industrialised British society. Others experienced disillusionment after developing the view that Haile Selassie had been an oppressive leader of the Ethiopian people. Cashmore found that some British Rastas who had more militant views left the religion after finding its focus on reasoning and music insufficient for the struggle against white domination and racism.
ellauri108.html on line 264: Both through travel between the islands, and through reggae's popularity, Rastafari spread across the eastern Caribbean during the 1970s. Here, its ideas complemented the anti-colonial and Afrocentric views prevalent in countries like Trinidad, Grenada, Dominica, and St Vincent. In these countries, the early Rastas often engaged in cultural and political movements to a greater extent than their Jamaican counterparts had. Various Rastas were involved in Grenada's 1979 New Jewel Movement and were given positions in the Grenadine government until it was overthrown and replaced following the U.S. invasion of 1983. Although Fidel Castro's Marxist–Leninist government generally discouraged foreign influences, Rastafari was introduced to Cuba alongside reggae in the 1970s. Foreign Rastas studying in Cuba during the 1990s connected with its reggae scene and helped to further ground it in Rasta beliefs. In Cuba, most Rastas have been male and from the Afro-Cuban population.
ellauri108.html on line 266: Rastafari was introduced to the United States and Canada with the migration of Jamaicans to continental North America in the 1960s and 1970s. American police were often suspicious of Rastas and regarded Rastafari as a criminal sub-culture. Rastafari also attracted converts from within several Native American communities and picked up some support from white members of the hippie subculture, which was then in decline. In Latin America, small communities of Rastas have also established in Brazil, Panama, and Nicaragua.
ellauri108.html on line 277: During the 1950s and 1960s, Rastas were among the thousands of Caribbean migrants who settled in the United Kingdom, leading to small groups appearing in areas of London such as Brixton and Notting Hill in the 1950s. By the late 1960s, Rastafari had attracted converts from the second generation of British Caribbean people, spreading beyond London to cities like Birmingham, Leicester, Liverpool, Manchester, and Bristol. Its spread was aided by the gang structures that had been cultivated among black British youth by the rudeboy subculture, and gained increasing attention in the 1970s through reggae's popularity. According to the 2001 United Kingdom Census there are about 5000 Rastafari living in England and Wales. Clarke described Rastafari as a small but "extremely influential" component of black British life.
ellauri108.html on line 408: These four Hebrew youths soon proved themselves to be exceptionally wise. As a result, they found favor with King Nebuchadnezzar. When Daniel turned out to be the only man capable of interpreting one of Nebuchadnezzar's troubling dreams, the king placed him in a high position over the whole province of Babylon, including over all of the wise men of the land. At Daniel's request, the king appointed Shadrach, Meshach, and Abednego as Daniel's advisors.
ellauri108.html on line 453: Because of what they regard as the corruption of the Bible, Rastas also turn to other sources that they believe shed light on black African history. Common texts used for this purpose include Leonard Howell's 1935 work The Promised Key, Robert Athlyi Rogers' 1924 book Holy Piby, and Fitz Balintine Pettersburg's 1920s work, the Royal Parchment Scroll of Black Supremacy. Many Rastas also treat the Kebra Nagast, a 14th-century Ethiopian text, as a source through which to interpret the Bible.
ellauri108.html on line 474: Rastas turn to Biblical scripture to explain the Atlantic slave trade, believing that the enslavement, exile, and exploitation of black Africans was punishment for failing to live up to their status as Jah's chosen people.
ellauri108.html on line 481: By the movement's fourth decade, the desire for physical repatriation to Africa had declined among Rastas, a change influenced by observation of the 1983–1985 famine in Ethiopia. Rather, many Rastas saw the idea of returning to Africa in a metaphorical sense, entailing the restoration of their pride and self-confidence as people of black African descent.
ellauri108.html on line 491: The scholar Maureen Warner-Lewis observed that Rastafari combined a "radical, even revolutionary" stance on socio-political issues, particularly regarding race, with a "profoundly traditional" approach to "philosophical conservatism" on other religious issues. Rastas typically look critically upon modern capitalism with its consumerism and materialism. They favour small-scale, pre-industrial and agricultural societies. Not just sinners but bad businessmen.
ellauri109.html on line 10: font-family: 'UnifrakturMaguntia';
ellauri109.html on line 11: src: url(http://grapson.com/fonts/UnifrakturMaguntia.ttf);
ellauri109.html on line 39:
ellauri109.html on line 264: Searle's unnatural acts
ellauri109.html on line 274: Shortly after the September 11 attacks, Searle wrote an article arguing that the attacks were a particular event in a long-term struggle against forces that are intractably opposed to the United States, and signaled support for a more aggressive neoconservative interventionist foreign policy. He called for the realization that the United States is in a more-or-less permanent state of war with these forces. Moreover, a probable course of action would be to deny terrorists the use of foreign territory from which to stage their attacks. Finally, he alluded to the long-term nature of the conflict and blamed the attacks on the lack of American resolve to deal forcefully with America's enemies over the past several decades.
ellauri109.html on line 321: The merchant Hans Kohlhase lived in Cölln on the Spree (now incorporated into Berlin) in the Margraviate of Brandenburg in the 16th century. In October 1532 he set out on a trip to the Leipzig Trade Fair in the neighboring Electorate of Saxony. On the way two of his horses were seized, at the command of the Junker von Zaschwitz, as a supposed fee for passage through Saxony. Kohlhase sought redress in the Saxon courts but failed to obtain it. Outraged, he issued a public challenge in 1534 and burned down houses in Wittenberg. Even a letter of admonition from Martin Luther could not dissuade him, and Kohlhase and the band he collected committed further acts of terror. In 1540 he was finally captured and tried, and was publicly broken on the wheel in Berlin on 22 March 1540. From this history Kleist fashioned a novella that dramatized a personal quest for justice in defiance of the claims of the general law and the community.
ellauri109.html on line 327: Later it turns out that Kohlhaas has on his person papers that contain important information about the House of Saxony.
ellauri109.html on line 332: In the spring of 1799, the 21-year-old Kleist wrote a letter to his half-sister Ulrike [de] in which he found it "incomprehensible how a human being can live without a life plan" (Lebensplan). In effect, Kleist sought and discovered an overwhelming sense of security by looking to the future with a definitive plan for his life. It brought him happiness and assured him of confidence, especially knowing life without a plan only saw despair and discomfort. The irony of his suicide is the fodder of his critics.
ellauri109.html on line 379: Though married to Hippolyte Colet, Louise had a steamy eight-year affair, in two stages, with Gustave Flaubert. The relationship turned sour, however, and they broke up. Louise was allegedly so angered by her breakup with Flaubert, she wrote a novel, Lui, in an effort to target Flaubert. However, Colet's book has failed to have the lasting significance of Madame Bovary.
ellauri109.html on line 389: Bien que jouissant d'une célébrité personnelle et d'un succès littéraire certains à son époque, l’œuvre de Louise Colet a connu un certain déclin au cours du XXe siècle, absente de la plupart des manuels d'histoire littéraire. Sa rupture difficile avec Gustave Flaubert à partir de 1856 pourrait y être pour quelque chose, celui-ci ayant dès lors dénigré fermement l’œuvre de son ancienne maîtresse, que d'autres comme Victor Hugo acclamaient.
ellauri109.html on line 395: ture/61/full/louise-colet-60718.jpg" height="120px" />
ellauri109.html on line 439: Cette réaction négative de Flaubert a Colet se retrouve des années avant la rupture définitive.
ellauri109.html on line 441: Une première rupture avec Louise Colet en apporte la preuve. Dans sa lettre datée du dimanche 7 mars 1847, Flaubert ose enfin clamer à quel point il est allergique32 aux valeurs qu’elle véhicule, valeurs qui baignent et macèrent dans le discours ambiant du romantisme humanitaire33 : « tes idées de moralité, de patrie, de dévouement, tes goûts en littérature, tout cela était antipathique à mes idées, à mes goûts. »34 Ce qui vient immédiatement après est l’affirmation d’une esthétique, sur le mode de l’antithèse : « amoureux exclusif de la ligne pure, du galbe saillant, de la couleur criante, de la note sonore, je retrouvais toujours chez toi je ne sais quel ton noyé de sentiment qui atténuait tout, et altérait jusqu'à ton esprit ». Voilà les griefs d’un amant qui ne sépare pas l’art de la vie. Le lexique sentimental se trouve accaparé par le commentaire stylistique : « amoureux exclusif », écrit Flaubert, non pas d’une femme, comme Louise, elle, le voudrait, mais du tracé ferme, il lui reproche son « ton noyé de sentiment » qu’il interprète comme une déperdition de force et de précision. De même, les muscles relâchés, les lignes floues et les déliaisons trahissent le corps du texte féminin.
ellauri109.html on line 443: Il donnera plus tard, pour cause de leur rupture, son refus d’une aliénation tant physique que sentimentale, qui revient selon lui à une forme d’abdication virile, de castration.
ellauri109.html on line 449: Lamartine (1790-1869), bête noire, permet de détourner en partie et de crypter la critique virulente que Flaubert adresse à l’écriture femelle. Lamartine, auteur féminin entre toutes les femmes, permet à Flaubert de poursuivre sa guerre misogyne. Le procès que Flaubert intente à la poésie du premier romantisme se fonde donc massivement sur la haine du féminin.
ellauri109.html on line 474: Translations of the fable were familiar enough in Britain but the subject of male bonding left some readers uneasy (as it very obviously did Elizur Wright). Eventually there appeared an 18th-century version in octosyllabic couplets that claimed to be ‘improved from Fontaine’. Here the couple are a male and female named Columbo and Turturella.
ellauri109.html on line 476: Two pigeons (or doves in Elizur Wright's American translation) live together in the closest friendship and 'cherish for each other/The love that brother hath for brother.' One of them yearns for a change of scene and eventually flies off on what he promises will be only a three-day adventure. During this time he is caught in a storm with little shelter, ensnared, attacked by predators and then injured by a boy with a sling, returning with relief to roam no more.
ellauri109.html on line 507: From the start, critics complained about the ostensible sameness of Roth’s books, their narcissism and narrowness—or, as he himself put it, comparing his own work to his father’s conversation, “Family, family, family, Newark, Newark, Newark, Jew, Jew, Jew.” Roth turned self-obsession into art. He was a consummate bullshit artist.
ellauri109.html on line 515: A fiction writer’s life is his treasure, his ore, his savings account, his jungle gym,” Updike wrote. “As long as I am alive, I don’t want somebody else playing on my jungle gym—disturbing my children, quizzing my ex-wife, bugging my present wife, seeking for Judases among my friends, rummaging through yellowing old clippings, quoting in extenso bad reviews I would rather forget, and getting everything slightly wrong.”
ellauri109.html on line 519: In Roth’s “Exit Ghost” (2007), the last of the Zuckerman books, half a century has elapsed since the visit with Lonoff. Zuckerman, suffering from prostate cancer, has been sapped of his physical and creative vitality. Yet his greatest anxiety does not concern his impotence and incontinence, or his deteriorating short-term memory. He fears, above all, the tyranny of the biographer.
ellauri109.html on line 527: Mid-century Jewish Newark echoes with the sounds of the cafeterias and the butcher shops, women playing mah-jongg at picnics in the park, weary fathers heading off to the shvitz on Mercer Street, where they gossiped and drank amid a “concerto of farts.”
ellauri109.html on line 539: Roth mined his life for his characters from the beginning. He also found himself liberated, as the fifties wore on, by the example of two older Jewish-American writers. Saul Bellow’s “The Adventures of Augie March” helped “close the gap between Thomas Mann and Damon Runyon,” Roth recalled. Bernard Malamud’s “The Assistant” showed him that “you can write about the Jewish poor, you can write about the Jewish inarticulate, you can describe things near at hand.”
ellauri109.html on line 541: In March, 1959, The New Yorker published Roth’s story “Defender of the Faith,” in which a Jewish enlisted man tries to manipulate a Jewish sergeant into giving him special treatment out of ethnic kinship. Various rabbis and Jewish community leaders accused Roth of cultural treason. “What is being done to silence this man?” Emanuel Rackman, the president of the Rabbinical Council of America, wrote. “Medieval Jews would have known what to do with him.”
ellauri109.html on line 551: Kleinschmidt published a journal article in which he describes the case of a “successful Southern playwright” with an overbearing mother: “His rebellion was sexualized, leading to compulsive masturbation which provided an outlet for a myriad of hostile fantasies. These same masturbatory fantasies he both acted out and channeled into his writing.” Roth, who was obviously Kleinschmidt’s “playwright,” saw the article just after finishing the novel. He spent multiple sessions berating Kleinschmidt for this “psychoanalytic cartoon” and yet continued his analysis with him for years.
ellauri109.html on line 561: Cold-hearted betrayer of the most intimate confessions, cutthroat caricaturist of your own loving parents, graphic reporter of encounters with women to whom you have been deeply bound by trust, by sex, by love—no, the virtue racket ill becomes you.
ellauri109.html on line 599: As he had with Miller, Roth went to great lengths for Bailey, providing him letters, drafts, a photo album featuring his girlfriends. He wrote a lengthy memorandum for Bailey on a long-term affair with a local Norwegian-born physical therapist—the model for Drenka in “Sabbath’s Theater.”
ellauri109.html on line 609: At the University of Pennsylvania, a friend and colleague—acting, the friend admits, almost as a “pimp”—helped Roth fill the last seats in his oversubscribed classes with particularly attractive undergraduates. Roth’s treatment of a young woman named Felicity (a pseudonym), a friend and house guest of Claire Bloom’s daughter, is particularly disturbing. Roth made a sexual overture to Felicity, which she rebuffed; the next morning, he left her an irate note accusing her of “sexual hysteria.” When Bloom wrote about the incident in her memoir, Roth answered in his unpublished “Notes” with a sense of affront rather than penitence: “This is what people are. This is what people do. . . . Hate me for what I am, not for what I’m not.”
ellauri109.html on line 611: The reaction to “Portnoy’s Complaint,” a decade later, was of another order. “This is the book for which all anti-Semites have been praying,” Gershom Scholem, the eminent scholar of Jewish history and mysticism, wrote. “I daresay that with the next turn of history, which will not be long delayed, this book will make all of us defendants at court.”
ellauri109.html on line 618: Phillu suuttuu Spielvogelin freudilaisesta analyysistä yhtä narsistisen kiukkuisesti kuin minä aikoinani kuusailijan loppupäätelmästä. Lelulintu on ymmärtänyt kaiken nurinkurin! Ei Phillu ole vahvan äidin ja tunarin isän nujertama kastraatiopelkoinen misogyyni joka masturboi naisiin kuin maxapalaan, vaan aivan päinvastoin, naisten häkittämä korkeasti moraalinen olento joka kuuntelee ylempiä elimiä kyrvän sijasta. Myönnettäköön ettei olis kannattanut. Jos olisin kuullut kyrpääni niin nussisin yhä uhkeaa ja rikasta Dina Dornbuschia. Aivan erityisesti se loukkaantuu kun Lelulintu naamioi sen am. italialaisexi! Va fa'n culo!
ellauri109.html on line 626: Loppuvizinä mammanpoika äitikullan vaatteissa oikeen nyrkkipelillä pahoinpitelee vaimoaan ja vielä keekoilee sillä, kirjoittaa mehukasta kuvausta kuinka veri turskahtaa vaimon nenästä. Todellista pahoinpitelyä ja minä nautin siitä. Se oli suurenmoista.
ellauri109.html on line 703: Dryden was trained in the art of rhetoric and the presentation of arguments for both sides of a given issue. This skill helped him turn his coat when the political winds took sudden turns.
ellauri109.html on line 706: Dryden potkittiin pois Royal Societystä kun sillä oli jäsenmaxut rästissä. Shadwell vei siltä poeta laureatuxen paikan kun Dryden ei pokkuroinut protestanttisia Wilhoa ja Mariaa. Oliko viirikukko ruostunut? Dryden's main goal in the satiric verse: the mock-heroic Mac Flecknoe, was to "satirize Shadwell, ostensibly for his offenses against literature but more immediately we may suppose for his habitual badgering of him on the stage and in print." Thomas Shadwell succeeded him as Poet Laureate, and he was forced to give up his public offices and live by the proceeds of his pig pen.
ellauri109.html on line 732: I to my longing friends return again.
ellauri109.html on line 749: One of the first attacks on Dryden's reputation was by William Wordsworth, who complained that Dryden's descriptions of natural objects in his translations from Virgil were much inferior to the originals. However, several of Wordsworth's contemporaries, such as George Crabbe, Lord Byron, and Walter Scott (who edited Dryden's works), were still keen admirers of Dryden.
ellauri109.html on line 753: A heroic couplet is a traditional form for English poetry, commonly used in epic and narrative poetry, and consisting of a rhyming pair of lines in iambic pentameter. Use of the heroic couplet was pioneered by Geoffrey Chaucer in the Legend of Good Women and the Canterbury Tales, and generally considered to have been perfected by John Dryden and Alexander Pope in the Restoration Age and early 18th century respectively. A frequently-cited example illustrating the use of heroic couplets is this passage from Cooper's Hill by John Denham, part of his description of the Thames:
ellauri109.html on line 767: celadon (n.) "pale grayish-green color," 1768, from French Céladon , name of a character in the once-popular romance of "l'Astrée" by Honoré d'Urfé (1610); an insipidly sentimental lover who wore bright green clothes, he is named in turn after Celadon (Greek Keladon) , a character in Ovid's "Metamorphoses," whose name is said to mean "sounding with din or clamor."
ellauri109.html on line 789: Leah had given birth to premature twins in a hospital near her home in Kiryat Ekron, in central Israel, but the little girls were sent away to be cared for.
ellauri109.html on line 793: Leah was shocked not to be shown a body or a grave - a common feature of such stories - but she and her husband did not doubt the heart-breaking news.
ellauri109.html on line 795: It was only years later that she began asking questions, when her surviving daughter, Hagit, turned 18 and was called for national military service.
ellauri109.html on line 813: She went in search of documents that would reveal the truth about what happened to Hanna, and was deeply disturbed by what she found.
ellauri109.html on line 825: One of the disturbing aspects of the Yemenite Children Affair is the way the darker-skinned immigrants appear to have been treated as second-class citizens. The founders of Israel were mostly Ashkenazi Jews, of European descent, some of whom expressed fears that Mizrahi (literally "Eastern") Jews brought with them a backwards "Oriental" culture that might damage the new state.
ellauri109.html on line 840: "It's probably the most tragic story of the return of Jews to Israel."
ellauri109.html on line 852: This showed no signature of consent from his Yemenite biological mother and gave only her first name, Zahara.
ellauri109.html on line 861: "You cannot regret what happened in the past. This is my life. I accept it as it is." The remaining 10-100-1000- I dont know how many holocaust victims should take the same attitude. Shit happens because the two-legged apes are predominantly assholes, out of which nothing better can come out but turds.
ellauri110.html on line 10: font-family: 'UnifrakturMaguntia';
ellauri110.html on line 11: src: url(http://grapson.com/fonts/UnifrakturMaguntia.ttf);
ellauri110.html on line 103: Pyydän anteeksi, mutta en usko, että kirjailija, jolla on niin »reflekteerattu» mieli ja joka osaa nähdä maailman hiuskarvalleen niinkuin se on itse teossa koskaan tajuaa tai näkee jotain tällaista. Luulen toisin sanoen, että Sillanpään nykyisessä tyylissä on aika annos sellaista, mikä hänen omalta kannaltaan on sovinnaisuutta, jotain turhanpäiten konstikasta, jotain »litteratuuria». Hänen vähän keikaileva »impressionisminsa» on ristiriidassa hänen väkevästi eletyn, selkeän ja komean maailmankuvansa kanssa. Hänen filosofiansa ja kertomatapansa riitelevät keskenään: edellinen pyrkii yleispätevään, tyypilliseen, jälkimäinen äärimäiseen oikulliseen yksilöistymiseen.
ellauri110.html on line 124: Gulliver describes the land as "divided by long rows of trees, not regularly planted but naturally growing", with a "great plenty of grass, and several fields of oats".
ellauri110.html on line 126: The Houyhnhnms are rational equine beings and are masters of the land, contrasting strongly with the Yahoos, savage humanoid creatures who are no better than beasts of burden, or livestock. Whereas the Yahoos represent all that is bad about humans, Houyhnhnms have a settled, calm, reliable and rational society. Gulliver much prefers the Houyhnhnms' company to the Yahoos', even though the latter are biologically closer to him.
ellauri110.html on line 145: On one hand, the Houyhnhnms have an orderly and peaceful society. They have philosophy and a language that is entirely free of political and ethical nonsense. They have no word for a lie (and must substitute a circumlocution: "to say a thing which is not"). They also have a form of art that is derived from nature. Outside Gulliver's Travels, Swift had expressed longstanding concern over the corruption of the English language, and he had proposed language reform. He had also, in Battle of the Books and in general in A Tale of a Tub, expressed a preference for the Ancients (Classical authors) because their art was based directly upon nature, and not upon other art.
ellauri110.html on line 152: In the shipping lanes he is rescued by a Portuguese sea captain, a level-headed individual albeit full of concern for others, whose temperament at one level appears intermediate between the calm, rational Houyhnhnms of Houyhnhnmland and the norm of corrupt, European humanity, which Gulliver no longer distinguishes from Houyhnhnmland's wild Yahoos. Gulliver can speak with him, and though now disaffected from all humanity, he began to tolerate his company. Gulliver is returned to his home and family, finds their smell and look intolerable and all his countrymen no better than "Yahoos", purchases and converses with two stabled horses, tolerates the stable boy, and assures the reader of his account's utter veracity.
ellauri110.html on line 201: Hannu bylsii kaikkea mikä liikkuu. Seuraa saa, kenkäkauppiaita, yliopistoväkeäkin. Moraalisia katumuxen hetkiä ei enää jaxa eikä enää edes viizi tuntea. Mitä turhia. Anna mennä. Yritys ja erehdys. Hannu on kuin kana kanaverkossa, kokeilee kaikkia verkonsilmiä.
ellauri110.html on line 217: Kaikki näyttää hyvältä ulkoapäin Jouko Vetsikon elämässä. Vetsikko on niin sanottu menestyvä mies. Mutta kenen ehdoin, hän ajattelee työhönsä turhautuneena; mitä jos perustaisi oman pienen rehellisen yrityksen.
ellauri110.html on line 337: The detailed private diary that Pepys kept from 1660 until 1669 was first published in the 19th century and is one of the most important primary sources for the English Restoration period. It provides a combination of personal revelation and eyewitness accounts of great events, such as the Great Plague of London, the Second Dutch War, and the Great Fire of London.
ellauri110.html on line 347: Pepys was an investor in the Company of Royal Adventurers Trading to Africa, which held the Royal monopoly on trading along the west coast of Africa in gold, silver, ivory and slaves.
ellauri110.html on line 390: Caj Westerberg redogjorde en gång i eposstil till mig (6.4.2003) för sin väg till begreppet ataraxia. Det var i Anthony Cronins biografi över Samuel Beckett han stötte på det. Cronin citerar ur en anteckningsbok för Whoroscope, Becketts första tryckta verk (1930): ”The stoics aspired to Apathia, the repression of all emotion and the Epicureans to Ataraxia, freedom from all disturbance.”
ellauri110.html on line 478: Intermezzo: Herään uneen jossa blondi sakkoliha pitää musta, nim. pikku kätösellä lujasti kiinni kankeasta kullinvarresta. Se tuntuu hyvältä ja turvaisalta, en soisi sen päättyvän. Ollaan auton takapenkillä jossain Israelissa pyhiinvaellusmatkalla. Vieressä lojuu pyhä äiti samettihousu auki sepaluxesta josta häämöttää mustanpuhuva vagina dentata. Täst mie piän tää on hyvä ohjelma. Lisää tälläistä ja isommat lusikat. Mutta voi, muna paxunee enää vain unissa. Tukka ohenee, se näkyy kuvissa. Näihin kuviin, näihin tunnelmiin herään taas. Tämmönen hande vaan on tullut mustakin.
ellauri110.html on line 502: Paul Gauguinin taulu Mistä tulemme? Keitä olemme? Minne menemme? tulee heti mieleen. Tai myös Leif Salmenin runon lause “Varifrån kommer vi, vart é vi på väg?” Kiitos Lefa siitäkin. Lefa oli pulzarimainen susi jossain Nuoren Voiman sarjakuvassa. En tarkkaan itse tiedä, minne matka tästedes suuntautuu, mutta tunnen sen. Intuitiokin voi olla matkatoverina parempi kuin istuminen paikoillaan. Kännipäisenä Bretagnen matkalla en jaxanut istua hiljaa lepositeissä vasn pyristelin irti turvavöistä kun en ylettynyt konjakkiin. Karttaa en osannut lukea Seijaa paremmin. Tuli vähän tonttuiltua. “Tietä käyden tien on vanki” kuten Aaro Hellaakoski kirjoitti. Tie vie. Tie vie. (Tää on yhestä mun runosta. Hieno loppusointu.)
ellauri110.html on line 505: Hande taitaa ennen kaikkea olla pelkuri. Ilman viinaa Hande alkaa tuntea jopa ahtaanpaikan kammoa. No se on uutta, niihinhän se on pyrkimällä pyrkinyt. Se otti ensin rohkaisuryyppyjä ja sen päälle tabuina ataraxia. Kun sillä ei ole kumpaakan on sillä skagis. Sellainenhan oli myös Philip Roth. Hemmetti mikä turisti! Sitä pitää koko ajan viihdyttää, se ei pysy paikallaan, ilo ilman viinaa on teeskentelyä. Sillä ei ole mitään sisäistä elämää paizi toi oman pään peilailu. Tykkäsin, en tykännyt.
ellauri110.html on line 509: Äitykkä oli sille lapsena kaikki kaikessa (kz turpotaulukko">taulukko). Hyvin alkanut oidipaalinen suhde päättyi kyyneliin aikuisena. Liekö ollut tahto herran. Ei aikuinen ihminen isää tai äiskää tarvihe tuumi Hande. Eikä toisinpäinkään siis.
ellauri110.html on line 705: Eikä ihme Hande on tosi törkeä, aivan kamala. Suorastaan Sale-Philluluokan paskiainen jo häämatkalla. Iho tykkäs ihosta vielä Kyrvänpäässä mutta täällä turistirysässä ei hyvä heilahda. Lonkkaankin ottaa kipeää. Mikä molo minä olen, no Hannu Mäkelä. Amatööri Casanovaan verrattuna vaikka parastani yritän. Sainpa siitä sentään kirjaidean.
ellauri110.html on line 740: turMaguntia">
ellauri110.html on line 773: turMaguntia">
ellauri110.html on line 939: Jos ei oma riitä, voi apua eziä muualtakin. Vaikkapa taiteesta. Jokainen päivä on uusi eilinen. Sanoja, sanoja, sanoja, sanoi Eliza Doolittle. Maanpäällinen paratiisi on latinaxi (paradisus terrestris). Mixi se oli tärkeää? Kai koska Hande oli kuullut sen sen siskolta. Ääripäät pitää nähdä että löytyy keskitie. Jota Hande hipsii suuta kieli keskellä. Ollaan kirjan loppuluvussa, jossa Handen sentimentti/aforismitiheys lähestyy huippua. Painavia sanoja, harkittua asiaa. Syvällisiä. Satojen turistien joukossa. Taustalla soi Kuhmon kamarimusiikkiorkesteri koskettavasti.
ellauri110.html on line 944: Nacido Eliseo de Jesús de Diego y Fernández Cuervo, fue hijo del asturiano Constante de Diego González (01/01/1877-12/01/1944) y de la cubana Berta Fernández Cuervo y Giberga (21/11/1891-05/08/1981). Creció, hasta los nueve años, en la finca Villa Berta, en Arroyo Naranjo, pueblo cercano a La Habana. En 1926 viajó con su familia por Francia y Suiza, viaje este que Eliseo consideraba clave en su formación poética.1
ellauri110.html on line 948: Pablo Armando Fernández (Central Delicias, Oriente, Cuba, 2 de marzo de 1929) es un destacado poeta y narrador cubano, Premio Nacional de Literatura.
ellauri110.html on line 951: En 1959, regresó a Cuba. Fue subdirector de Lunes de Revolución (1959-1961) y secretario de redacción de la Casa de las Américas (1961-1962). Fue consejero cultural de la embajada de Cuba en Gran Bretaña (1962-1965).
ellauri110.html on line 956: "He has a movie poster face with a full mane of white hair and a Rasputin like goatee, like a more handsome Uncle Ben. Since his return shortly after the revolutionary victory he has been in and out of favor, then in again. Fernández has settled comfortably into a position of responsibility and respect. He is one of the OWs, the Official Writers."
ellauri110.html on line 969: Valikoiman nimiruno oli myös Handea koskettava, kun Pablo ei saa yhteyttä kehenkään. On aivan katveessa. Narsismista todistaa säe "Kukaan ei näe minua." Normaalimpi sanoisi "En näe ketään." Hande on lopettanut kuubalaisten sauhuttelun, sauhuaa vaan turistina maailmalla kazomassa Pappa Hemingwaun laitimmaista venettä. Sen nimi oli Pilari. Hemingwaun tappamien eläinten päät ovat vielä seinällä. Joissakuissa ne herättävät someraivoa, massahysterian kaltaista. Handesta ne puolustavat paikkaansa. Paskiaiset puolustavat paskiaisia.
ellauri110.html on line 971: Kylvyssä istuessaan Hemingwau luki lehestä että se oli kuollut. Säikähti niin että paransi tapansa. Tai no joitakuita niistä. Vanhus ja meri-vanhus vei Heminwauta merelle. Kysyi mitä tulee evääxi. Hei juu ja rommia pullo, oli vakiovastaus. Vessanseinään Pappa merkizi tukkimiehen kirjanpidolla montako rommia oli kulauttanut. Tästä taisinkin jo mainita, vai mainizinko jo? Loppu oli traaginen, vaiko koominen? mies ampui izensä. Elukat nauroivat ja taputtivat karvaisia eturaajojaan. Rahalla ei ole sielua, muttei ole apinallakaan.
ellauri110.html on line 1007: Mietelmät pohtivat muun muassa sivistystä, työnjakoa, hyvinvoinnin muuttumista pahoinvoinniksi, pelkästään talouteen perustuvaa politiikkaa, terveyden tuhoutumista ”vaurastuvassa” yhteiskunnassa, turhuuden voittoa välttämättömästä, kilpailua ja kiirettä, köyhien ”auttamista”, käskyttämistä ja demokratiaa, tilastoja, sodanuhkaa, lain luonnetta sekä uskontoa.
ellauri110.html on line 1014: Himoitsemme kokea turvallista pelkoa.
ellauri110.html on line 1056: It’s like a mountain river traveling far, flowing fast, carrying all before it. It doesn’t turn back — not for a moment, a second, an instant — but runs, rolls, and flows on. In the same way, life as a human is like a mountain river. …
ellauri110.html on line 1075: Welcome! ‘Conversations with Dostoevsky’ is a blog written to mark the 200th anniversary year of Dostoevsky’s birth. It takes the form of a series of conversations between a twenty-first century academic and the writer himself. The topics centre on ‘the big questions’, including God, immortality, faith, nationality, and the power of literature. Blogs will be published weekly, though readers may wish to save them up for a monthly visit.
ellauri110.html on line 1077: I hope that a revised version of these conversations will eventually appear in book form. This published version will include extensive accompanying notes, indicating the sources of the views ascribed to Dostoevsky and, where relevant, references to secondary literature. This will especially be in cases where, for example, the views spoken by Dostoevsky may involve controversial points of interpretation or where his own documented views may require comment for twenty-first century readers. However, this is primarily a work of fiction and although it is supported by scholarship and, I hope, raises questions that are of interest to scholars, it is to be read in the way we might read any work of fiction, where whatever instruction the work may offer is accompanied by a element of entertainment.
ellauri110.html on line 1081: A final thought is that although Dostoevsky himself did not write a blog, there is something blog-like in his Diary of a Writer, a self-published opinion piece that ranged freely over the most apparently disparate issues. To those who fear that blogging and other forms of information technology are inherently antagonistic to the values of great literature (I mean Dostoevsky and not myself, of course), I suggest that it is not a medium of which he would have been afraid. Perhaps even one he would have relished.
ellauri110.html on line 1106: In an age before psychology was a modern scientific field, Fyodor Dostoyevsky (November 11, 1821 – February 9, 1881) was a Russian writer of realist fiction and essays that explored the depths of the human psyche. Known for acclaimed novels Crime and Punishment, The Idiot and The Brothers Karamazov, Dostoyevsky´s work discusses the human mind in a world full of political and social upheaval in 19th century Russia, becoming the forerunner of existentialism.
ellauri110.html on line 1121: Uncle was Prince K, a doddering and decrepit old fop who has come into money and who is paying a visit to the provinces. Maria Alexandrovna decides to try to marry off her beautiful young daughter Zenaida to him, but the whole town has had a snootful of her and tries to buck her plans at every turn. Still, she manages to come out in the end after a series of reverses. Not for nothing does Dosto compare her (too)xo to Napoleon Bonaparte. Dosto bore a grudge to the French and English because they had laughed at his accent. Napoleon and Shakespeare, damn the lot.
ellauri111.html on line 10: font-family: 'UnifrakturMaguntia';
ellauri111.html on line 11: src: url(http://grapson.com/fonts/UnifrakturMaguntia.ttf);
ellauri111.html on line 37: Westerners love psychobabble. American conservatives consider Devils a definitive refutation of socialism. His writing is phantastic but his messages are delusional. The entire Russian literature is depressing. Dostoevsky is theatrical. Apparently, Fyodor improves a lot in translation.
ellauri111.html on line 67: Xenofobinen konservatismi. Dostoyevsky oli aktiivinen ryssien persupiireissä. Se kuoli ennen pogromeja, mutta sen päiväkirjat on täynnä polysemiaa. Eniten se vihas länkkäreitä, etenkin polakkeja (sillä oli vanhaa kaunaa polakeille vankilasta), ja liberaaleja se inhosi. Tämän päivän ryssäpersut, radikaalit oikkarit, ortodoxihihhulit ja militantit lojalistit löytää siltä läjäpäin meemejä. Dosto on sun kaveri jos haluat vastustaa globaaliliberaaleja ja Navalnyjtä ym. oligarkkeja. Nettimeemeistä vois luulla että Dosto on hullu hillbilly jostain Amerikan perämezistä joka on ajautunut Pietariin. Sen käsityxet ihmissielusta jota ahdistavat sisäpuolelta syntiset järjettömät halut ja liberalismin, ateismin ja edistyxen pirut ulkoa, tekis siitä eturiivin jenkkievankelistan, paizi eze ize ällös myös amerikkalaisia.
ellauri111.html on line 110: The Apocrypha is a collection of uninspired, spurious books written by various individuals. The Catholic religion considers these books as scripture just like a Bible-believer believes that the 66 books in the Authorized Version of 1611 of the Bible are the word of God, i.e., Genesis to Revelation. We are going to examine some verses from the Apocrypha later in our discussion.
ellauri111.html on line 120: The apocryphal books were never acknowledged as sacred scriptures by the Jews, custodians of the Hebrew scriptures (and the murderers of Christ. The apocrypha was written prior to the New Testament.) In fact, the Jewish people rejected and destroyed the apocrypha after the overthow of Jerusalem in 70 A.D.
ellauri111.html on line 124: The apocryphal books were not permitted among the sacred books during the first four centuries of the real Christian church (I'm certainly not talking about the Catholic religion. The Roman Catholic "Church" is not Christian).
ellauri111.html on line 126: The Apocrypha contains fabulous statements which not only contradict the "canonical" scriptures but themselves. For example, in the two Books of Maccabees, Antiochus Epiphanes is made to die three different deaths in three different places. Failed born again Christians can expect a maximum of 2.
ellauri111.html on line 166: Not even all Catholic "Church Fathers" believed the Apocrypha was scripture.
ellauri111.html on line 170: "As the Church reads the books of Judith and Tobit and Maccabees but does not receive them among the canonical Scriptures, so also it reads Wisdom and Ecclesiasticus for the edification of the people, not for the authoritative confirmation of doctrine." Jerome.
ellauri111.html on line 196: During Geronimo's final period of conflict from 1876 to 1886, he surrendered three times and accepted life on the Apache reservations in Arizona. When Geronimo surrendered to General Nelson Miles for the last time in 1886, he said "This is the fourth time I have surrendered". Reservation life was confining to the free-moving Apache people, and they resented restrictions on their customary way of life. These restrictions included directives against wife beating and mutilation of women for adultery, and directives against the manufacture of Tiswin, an alcoholic drink fermented from corn.
ellauri111.html on line 204: Wow! What an opportunity! He made money by selling pictures of himself, bows and arrows, buttons off his shirt, and even his hat. In 1905, the Indian Office "provided" Geronimo for the inaugural parade for President Theodore Roosevelt. Later that year, the Indian Office "took" him to Texas, where he shot a buffalo in a roundup staged by 101 Ranch Real Wild West for the National Editorial Association. Geronimo was escorted to the event by soldiers, as he was still a prisoner. The teachers who witnessed the staged buffalo hunt were unaware that Geronimo’s people were not buffalo hunters. Aargh!
ellauri111.html on line 241: “It’s strange,” he said, almost as if he was talking to himself. “My English and American readers don’t seem to read it very much. Of course, I do say some rude things about England in it and I know what they say in return—that’s it’s full of Russian jingoism, all very retrograde and reactionary. In my own view, though, it has some of the best things I’ve ever written in it. In fact, that’s where you’ll find this story we’re talking about right now.”
ellauri111.html on line 261: “I suppose you know that jury trials were still quite an innovation in my time in Russia, so it’s no surprise that they produced some odd results. A clever lawyer could easily persuade a jury one way or another. Even when all the facts pointed to the guilt of the accused, even when it was admitted that, indeed, such-and-such a woman had attacked her lover’s wife with a razor with the intention of killing her, such-and-such a father had so violently beaten his seven-year old daughter with birch rods that even the neighbours were terrified by her screams, or such-and-such parents had treated their children like animals, keeping them in filthy conditions, and beating them with leather straps, again and again—each time our poor soft-hearted jurors concluded ‘Not guilty!’ Can you imagine? Of course, there is always an explanation, there are always attenuating circumstances, there can even be provocations, and the letter of the law may tell us this is not torture but simply punishment, the kind of punishment that, in those days, all good middle-class parents thought it right to mete out so as to give their children a sense of duty. The facts. The facts are the facts, but the truth once uttered is a lie, and even the facts can be put together in such a way as to turn even torture into well-meaning parental discipline.”
ellauri111.html on line 267: “But I repeat,” he continued after a moment, raising his hands dramatically, “I am not demanding the maximum penalty of the law, not even for these torturers. I do not want them imprisoned, beaten, or executed, though I understand the outrage of people who do. Remember, when Ivan asked Alyosha what to do about the general who’d had the little boy torn to pieces by his dogs, even mild, sweet-tempered Alyosha said ‘Shoot him’. But that doesn’t help either. Just because I wrote a novel called Crime and Punishment, people imagine I’m obsessed with punishing. Not at all. All I want is that the guilty are not acquitted. That their guilt is clearly stated. And that they accept it—that’s the most important of all. Let them be found guilty—and let them go free.”
ellauri111.html on line 279: I had been quite carried away watching (as well as listening to) his peroration. He had been gradually raising his voice as well as his hands and I wondered vaguely whether Laura might have been disturbed. But all of this seemed to be at a tangent to what we had been talking about and the devastating climax of A Gentle Spirit.
ellauri111.html on line 357: Luckily, the Lord Jesus Christ SHED HIS BLOOD on your sins. He is perfect. He is way more than simply past, he is pluperfect. But he is future too, futurum exactum to be exact. He will have been here a second time. He specifically came to this earth from Mars or Venus as a man to die in your place. He is God manifested in the flesh. (Except the other bearded guy is still sitting up there watching it all happen, don't ask us how, asking stupid questions is not good for you.) . He came down here to save you from the GUILT of past sins and from the POWER of sin over your life. (Pay attention to the capitals, we capitalize stuff that is of capital importance.)
ellauri111.html on line 381: To get into heaven, you have to REPENT of your sins and BELIEVE the gospel of Jesus Christ (ref. Mark 1:15). You have to REPENT of your sins--that means turn from them and BELIEVE that Jesus died for your sins, was buried, and rose again on the third day. Having done these things, you will be born again and the Lord Jesus Christ will help you to walk uprightly. You will read the word (the Authorized King James Bible) and follow the teachings of Jesus. The word of God will wash your mind and your desires will actually change as you obey what you read. [Beware of church buildings and the internet--there are many false gospels in the world today. Read the Bible for yourself. There is a sound Overview of the Bible at this link.]
ellauri111.html on line 437: (Phew. A glass of water please. Thank you dear.) God is holy. We are sinful. By his very nature, God cannot have fellowship with us sinners. There is no amount of "good" that we can do to make up for our crimes against God. They must be punished. And the wages of sin is DEATH. Somebody has to DIE to pay for sins against God. Oh, you'll die physically--sin requires that. But you've got a choice about that SECOND DEATH where a man goes to the lake of fire that burneth with fire and brimstone....
ellauri111.html on line 445: As I live, saith the Lord GOD, I have no pleasure in the death of the wicked; but that the wicked turn from his way and live: turn ye, turn ye from your evil ways; for why will ye die... (Ezekiel 33:11)
ellauri111.html on line 515: Romans 5:7 For scarcely for a righteous man will one die: yet peradventure for a good man some would even dare to die.
ellauri111.html on line 526: 2:3 Among whom also we ALL had our conversation in times past in the lusts of our flesh, fulfilling the desires of the flesh and of the mind; and were by nature the children of wrath, even as others.
ellauri111.html on line 552: Is this working on you at all guys? Are you ready to repent of your sins? To repent means to forsake your evil ways and live God's way according to his word. Are you ready to listen finallly? All your life you've been your own authority concerning what is right and what is wrong. You've made your own decisions while ignoring what the Lord says in His holy word, the Bible. You've served yourself and not God. To repent means that you turn to GOD AND THE BIBLE AS YOUR AUTHORITY. It means you can say, "Lord, everything you say in the Bible is right. If my feelings contradict the Bible, I AM WRONG. Lord, I want to live under YOUR AUTHORITY, not my own. Help me, Jesus, to do right."
ellauri111.html on line 584: You don't need a preacher in your presence in order to be saved, you have heard the gospel here. Do you BELIEVE it and want it? Are you ready to be under God's commands or do you want to keep on doing what you want to do? This decision is yours and your future depends on what choice you make.
ellauri111.html on line 586: If you know that this is the truth, I counsel you to make your decision today because tomorrow is not promised to you, or the price may have gone up. Not only people´s hearts get hard when they keep on rejecting the truth. I could say from my own experience what else tends to get hard but I won´t. You don´t want your heart to turn to stone to the gospel because if it does, you will go to hell. That I can guarantee you because the Bible says so. Hell is real notwithstanding the fake preachers and "theologians" and "doctors" that would tell you otherwise.
ellauri111.html on line 594: "Hi Lord, how are you doing? Any catches from the pool of sinners today? Well here's one, if your daily quota is short. I know that I am a sinner but I want to be saved before the gong. I repent of my sins, every one, even the one... OK I get it, you know. I don't WANT to do evil anymore, it just happens. I want to become self-righteous through the blood of Jesus. I'm asking you to please forgive some of my sins against you. I want a new lease of life in the Lord Jesus Christ. I want to be everything that You created me to be, and more. I think Jesus shed His blood and died for me so that I could be saved from my sins. I guess He rose from the dead on the third day. I so want to be your child and follow behind the holy scriptures like a dog. Okay? In that case, thank you for being merciful to me, a sinner. Thank you Lord Jesus for saving my soul from sin. Please fill me with your precious, Holy Spirit so that I can live a self-righteous, fun-denying life for you. I'm giving you myself, for what it's worth. Please show me what you want me to do. Give me a sign! Any sign! Please help me to understand your word and to walk in your leash. Please don't mumble! Please guide me to Jesus!. It is in Jesus' Name I pray, Amen."
ellauri111.html on line 618: Today, many, many WOMEN are entering pulpits, ruling churches, and speaking during the church services (giving announcements, etc.)--this is WRONG. Women are to keep silence in the churches: for it is not permitted unto them to speak (reference I Corinthians 14:34). No woman should be called pastor, reverend, Adult Sunday School teacher, etc. Even if they have a question, they are to ask their husbands at home for it is a shame for women to speak in the church (reference I Corinthians 14:35). And yet we also learn from the scriptures that daughters are to serve the Lord (there are a diversity of gifts, all to be used decently and in order of seniority by the elders).
ellauri111.html on line 620: Avoid any church that is in disobedience to the scriptures. These are the days of apostasy. It is better to work alone with your Authorized King James Bible and the Lord Jesus Christ and obedience to the word than to be in a false church. Even if you do not know any Christians, you can still read the Bible and obey it, and live the Christian life by God´s grace, his divine influence in your life. Roman Catholic, Mormon, Seventh Day Adventist, Jehovah´s Witness, Christian Science, Greek Orthodox, etc. present themselves as Christian but they preach false doctrines. Many Methodist, Lutheran, Presbyterian, and Baptist churches are not preaching the whole truth and some are basically going back to the Roman Catholic institution. I do not know of ONE good church. If you do find a church, make sure that they exclusively use the Authorized Version and make sure that you compare their teachings and doings to the word of God and the Bible Dudes.
ellauri111.html on line 623: Find a nice, quiet place with clean water where you can be undisturbed (e.g., bathtub or pool). Take a towel and a change of garments. As a woman, you should have your head covered because you will be praying (ref. I Corinthians 11:3-13).
ellauri111.html on line 626: After praying and making a confession of faith, end your prayer in Jesus' name and then read some suitable scriptures such as 1 Peter 3:21 and Matthew 28:18-20 aloud (Matthew 28:18-20 says to baptize in the name of the Father, and of the Son, and of the Holy Ghost), and then say something like, "Father, I am baptizing myself in the name of the Father, and of the Son, and of the Holy Ghost, in want of a holier man" and then go COMPLETELY under the water (keep your nose shut with your fingers, symbolizing death and burial with the Lord Jesus Christ) and come up again after counting to ten (symbolizing my rising to my new life in Christ Jesus)
ellauri111.html on line 642: Even when a Christian woman is washing the dishes and taking care of her children she is doing sanctified work--she is fulfilling the scriptures; women are to be keepers at home. When a man provides for his family, he is fulfilling the scriptures. When we consecrate ourselves and our things (house, apartment, furniture, grass, etc.), daily living takes on a new dimension. It also gives you a lot of things to do for the time freed from watching TV and playing with the mobile. Did I mention the mobile? DON´T EVEN THINK OF IT!
ellauri111.html on line 658: As we read the Bible and obey it and pray, the Lord will lead us as to what we should do. Just taking care of our families and being obedient to the scriptures is good--just staying in position, taking care of our responsibilities, and being ready to give an answer to every man that asketh us a reason of the hope that is in us (these things are in the Bible, we just read and follow).
ellauri111.html on line 662: When we first get shaved between the thighs, we can be excited and carried away and ready to try to do everything. That was my case. One day I saw a line that said something like this "God is not in a hurry." As I recall, for some reason it settled me down some. Keep reading and obeying the word (the Bible), fulfill your daily responsibilites, and pray--you will automatically grow just as surely as a baby grows up to be an adult. We start out as babes in Christ and as we go forward reading and obeying and having our senses exercised by life experiences, we grow up and mature in the Lord.
ellauri111.html on line 664: Teach your children God´s word. As you read the Bible, you can teach your children God´s word, too. You can learn together. I learned with my little one. On the website we have what we call "green sheets"--one is a Survey of the Life and Gospel of Jesus Christ and the other is a Survey of the Early Church (the book of Acts). They give passages of scriptures so that a person going through the green sheets get a lay of land of the selected topics. We also went through the Old Testament together, starting with the book of Genesis. Eventually, I realized that the green sheets were just the Bible so we just go through the scriptures chapter by chapter without making green sheets, just writing down the book we are in, the chapters of the book, and putting the date next to the chapters that we have completed for that day. Nifty, what?
ellauri111.html on line 693: Again, The Bible forbids women being pastors and speaking in churches but many women have taken pulpits and other church positions in complete disobedience to the scriptures. This does not mean that there is no work for women in the kingdom of God (you may wish to see our article entitled, "The Role of Women in the Church). These are the days of apostasy. It is better to be alone with your Bible and the Lord Jesus and obedience than to be in a false church. Roman Catholic, Mormon, Seventh Day Adventist, Jehovah's Witness, Christian Science, Greek Orthodox, etc. present themselves as Christian but they preach false doctrines. Many Methodist, Lutheran, Presbyterian, and Baptist churches are not preaching the whole truth and some are basically going back to the Roman Catholic institution. I do not know of ONE good church. If you find a church, make sure that they exclusively use the Authorized Version and make sure that you compare their teachings and doings to the word of God.
ellauri111.html on line 699: "Contemplative" prayer is essentially an old occult technique adjusted to the ignorant church people. It can bring up that yoga kundalini serpent power. With open eyes, one can see this type of technique being magnified in society--I saw a book for magic in a place for shipping goods and for photocopies, office supplies, etc. I looked on the back of the book, it was the same technique as the church people are using. This is spreading like wildfire and not just amongst false (or extremely ignorant) brethren, it is throughout society. Revelation 13:8 teaches us that all people who are not in the book of life of the Lamb slain from the foundation of the world will worship the beast. Revelation 13:4 says that all the world will worship the dragon which gave power unto the beast--we learn from Revelation 12 that THE DRAGON IS SATAN. In the ecumenical movement (all the religions getting together in "peace") and under a "meditative" spirituality, Hindus, Buddhists, Roman Catholics, church people, atheists, Muslims, cabalists, new agers, etc. can get together and have a "meditation" session with no problems. This is not for the future, it is already happening, I picked up a brochure about some sessions while at a library. In Contemplative prayer, church people are calling the devil by the Lord's name. I read that many of them will not listen to the scriptures when confronted with the truth--they do not know the Lord's voice, they are not his sheep. Worldly people are under the devil and they despise holiness and speak against it as "legalism" or even as heresy or false doctrine. I have seen extreme antinomianism in Baptist churches. They derisively call work-out-your-own-salvation-with-fear-and-trembling discipleship "Lordship salvation". If a person does not obey the Lord, they are not saved. The reader may wish to see our article, Lordship Salvation.
ellauri111.html on line 723: There has been a lot of talk about "aliens" for some time and the talk continues; some kind of sky show may be in the future. If you see something in the air, it is not because there are true aliens. But what about devils? yes there are devils; what about oversized genetically modified organisms and chimeras? maybe; possessed people? yes there are; 3D pictures, yes; pheromones, yes; unrevealed inventions and laws, in all probability, yes. If you hear a voice, see lights, or whatever, compare everything to the Bible--we believe in the Bible above our senses. This is a time of deception. You will not be deceived if you read and obey the scriptures. Read Matthew 24 (and other passages as well) for what is going to happen when the Lord returns. An excerpt--
ellauri111.html on line 733: Yoga is inherently spiritual and can raise the Kundalini serpent power which is that old serpent called the devil and Satan. Although many Americans are ignorant of this, yoga is not simply physical exercise; yoga is a spiritual exercise of Hinduism that makes room for the Kundalini serpent power. Through the controlled breathing, the posture, the stillness and/or repetition, etc. the Kundalini serpent power can rise up and possess a person. A person does not have to be looking for Kundalini in order for this to happen--the yoga itself creates the conditions. Mantras, stillness, repetition, etc. (different devil worshippers use different techniques) are summons to the devil. Gurus lead their students through different protocols to help them "prepare" for this entrance of the serpent power--the Authorized Version of 1611 of the Bible reveals who that serpent is, it is Satan--
ellauri111.html on line 743: I learned more about the Kundalini after researching the contemplative prayer movement that is entering the emerging church of the devil and the fallen, disobedient-to-the-scriptures churches that would not necessarily describe themselves as "emerging church", "ancient future church", etc. Kundalini awakening can be triggered unintentionally. Satan just waits for the conditions to be right. Some people go insane, check into mental hospitals over and over again, experience personality changes, cannot function as before, commit suicide, etc. Kundalini awakening (a counsel for leaving it behind) is discussed further in our series, "Contemplative Prayer: A Quick Road to Hell for A Disobedient Church."
ellauri111.html on line 747: Cults like "the Church of Christ" will try to convince you that water baptism saves you and that you have to join their specific "church" and not drink coffee, etc. These cults take certain scriptures out of context and then mix them up in order to deceive people. I'm not minimizing the importance of the ordinance of baptism--you need to be baptized--but cults mix up the doctrines of the Lord to deceive people. YOU NEED TO READ YOUR BIBLE. The Roman Catholic institution is another cult. It is not a Christian church. Her doctrines are the opposite of the Bible. If you are a former Roman Catholic, you need to get rid of all the paraphenalia and graven images and idols that you may have collected through the years (e.g., rosary, St. Anthony, crucifixes, relics, candles, Mary prayers, pictures, etc.). The Seventh Day Adventists will try to get you to follow the teachings of Ellen White, a false prophetess who made prophecies that did not come to pass and put all kinds of requirements on people that are not in the Bible. The Mormons are a another cult. They teach that their males can become gods some day with their own planets. Please don't look up all these cults. Just focus on reading your Bible and obeying it. Then you will be able to discern if a person is speaking according to the word or not.
ellauri111.html on line 754: Mitä tämmösestä voi muuta miettiä, kuin että miten voi tosiaan 2000 vuotta myöhemmin keskilännessä olla yhtä helvetin ääliöitä apinoita kuin tallusteli Jessen syntyaikoina lähi-idässä. Ja siitä taaxepäin, on lupa päätellä, että yhtä käsittämättömiä ääliöitä oli samat apinat 4000 vuotta sitten, 40.000 vuotta sitten ja niin taaxepäin. Ellei sitten neandertaalit olleet vähän fixumpia. Luultavasti olivat, koska saivat cro magnoneilta turpaansa ja kuolivat sukupuuttoon, hävisivät huizin Nevadaan, paizi joitakin niiden geenejä, kuten punatukkaisuus ja sinisilmäisyys. Punatukkaisia poltettiin noitina ja sinisilmäisiä koijattiin kuin apinoita.
ellauri111.html on line 756: Futurum exactumia ei hirviä edes ajatella. Kuuma lammikko tuntuu lähestyvän hyvää vauhtia, Apinat vaan istuu lämpenevässä kylpyvedessä kuin sammakot ja harjoittelee taivasosaansa.
ellauri111.html on line 888: Heillä on taipumus kokea maailma lähtökohtaisesti vaarallisena paikkana. Moulding ym. (2016) mukaan salaliittoteorioihin uskovat kokevat muita todennäköisemmin voimattomuutta, sosiaalista eristäytymistä ja anomiaa eli irtautumista sosiaalisista normeista. Yhteiskunnan ulkopuolelle jääminen voi synnyttää salaliittoajattelua, kun ulkopuolisuus saa henkilön hakeutumaan esim. salaliittoteoriaryhmiin ja alakulttuureihin etsimään yhteenkuuluvuudentunnetta. Moulding ym. mukaan salaliittoteorioihin uskominen on myös yksilön tapa välttää tuntemasta ahdinkoa omasta tilanteestaan. Sen sijaan yksilö saa salaliittoteorioista voimaantumisen tunnetta ja turvaa vaaralliseksi kokemassaan maailmassa. Samanmielisten nettiyhteisössä he välttyvät vastakkaisilta ajatuksilta ja todisteilta. Salaliittoteorioihin uskovilla on tapana uskoa niihin salaliittoteorioihin, jotka vahvistavat heidän jo olemassaolevia poliittisia näkemyksiään.
ellauri112.html on line 10: font-family: 'UnifrakturMaguntia';
ellauri112.html on line 11: src: url(http://grapson.com/fonts/UnifrakturMaguntia.ttf);
ellauri112.html on line 55: Alexander Bain (11 June 1818 – 18 September 1903) was a Scottish philosopher and educationalist in the British school of empiricism and a prominent and innovative figure in the fields of psychology, linguistics, logic, moral philosophy and education reform. He founded Mind, the first ever journal of psychology and analytical philosophy, and was the leading figure in establishing and applying the scientific method to psychology. Bain was the inaugural Regius Chair in Logic and Professor of Logic at the University of Aberdeen, where he also held Professorships in Moral Philosophy and English Literature and was twice elected Lord Rector of the University of Aberdeen.
ellauri112.html on line 62: Wilhelm Maximilian Wundt (* 16. August 1832 in Neckarau; † 31. August 1920 in Großbothen bei Leipzig) war ein deutscher Physiologe, Psychologe und Philosoph. Er gründete 1879 an der Universität Leipzig das erste Institut für experimentelle Psychologie mit einem systematischen Forschungsprogramm. Wundt gilt als Begründer der Psychologie als eigenständiger Wissenschaft und als Mitbegründer der Völkerpsychologie (Kulturpsychologie).
ellauri112.html on line 73: Wilhelm Wundt ohjeisti Titcheneriä, strukturalismin perustajaa, Leipzigin yliopistossa. 'Välittömän kokemuxen tiede' tuli siltä. Se tarkoittaa että monimutkaiset havainnot voi syntyä perusaistimuxista. Molemmat heput käytti kokeellista introspektiota. Se on tarkempaa kuin filosofien käyttämä pelkkä pohdinta. Mutta Wundtin voluntarismi syntyi ennen strukturalismia, se oli eka koulukunta siis.
ellauri112.html on line 75: Edward Bradford Titchener (11 January 1867 – 3 August 1927) was an English psychologist who studied under Wilhelm Wundt for several years. Titchener is best known for creating his version of psychology that described the structure of the mind: structuralism. After becoming a professor at Cornell University, he created the largest doctoral program at that time in the United States . His first graduate student, Margaret Floy Washburn, became the first woman to be granted a PhD in psychology (1894). Tätä kautta Wundtista tuli kova nimi jenkeissä.
ellauri112.html on line 79: Kun Titchener vei Wundtin ideoita jenkkeihin, syntyi sekaannus. Titchener käänsi Wundtin töitä väärin (tahallaan), niin että näytti siltä että Wundt peukuttaisi Tichenerin juttuja. Titchenerin mielestä psyyke oli pantu kokoon aistituista palikoista. Just sixi sitä kuzuttiin strukturalismixi. (Olikohan Chomskyn kielitiede sieltä nyysitty? Entä oliko Professori Kierto saanut pendelinsä psykofyysikoilta?)
ellauri112.html on line 101: August Strindbergin vaikuttava näytelmä oli eilen Kansallisteatteriin koonnut täyden huoneen, joka mielenkiinnolla seurasi sangen huoliteltua esitystä. Suosionosoituksetkin, jotka kasvoivat näytös näytökseltä, olivat lopulta erittäin vilkkaita. »Erik XIV» onkin mieltäkiinnittävä ja vaikuttava näytelmä, ei vähimmin siksi, että Strindberg on voinut siihen mahduttaa niin paljon omituista, aina intohimoista itseään. Hän on siinä ikäänkuin jakanut itsensä kahtia, kahdeksi henkilöksi, joista toinen, onneton Erik-kuningas saa sielukseen kaiken sen syvän heikkouden, epäsoinnun, aina mielipuolisuuden rajoille menevän rikkinäisyyden, jota Strindberg niin runsaasti löysi itsestään; kuninkaan neuvonantaja taas, kuuluisa Göran Persson, on tosin tahto-ihminen kuin kukaan, mutta raudankovan naamarin alla on aito-strindbergiläinen kuolettavasti haavoittuva herkkyys, rakkauden tarve ja sisällinen pakko nähdä elämä alastomuudessaan, paljastaa vaikuttimien epäilyttävät sokkelot. Molempien yhteistä elämää ja toimintaa vainoaa leppymätön kohtalo. Kaikki mitä onneton kuningas tekee on takaperoista ja hullua; hänen neuvonantajansa koettaa uupumattomalla tarmolla hänen jälkiään korjata, mutta kaikki on turhaa. Kuninkaan sisällinen vihlova epäsointu ikäänkuin painaa leimansa kaikkeen mitä hän koskettaa. Miltei pirullisella nautinnolla laskee Strindberg mittaluotinsa tämän ihmiskurjuuden pohjaan saakka, joka on sitä räikeämpi, kun se on niin korkealla, että se näkyy yli maiden. »Erik XIV» on rikkinäisen selän tragedia. Jos tahtoo verrata tätä kuningashahmoa Hamletiin, huomaa heissä ulkonaista yhtäläisyyttä. Molemmilla on pää kädessä, mitääntekemätön pippeli, suuri tehtävä suoritettavana, mutta he eivät siihen pysty, parantumattoman itse-epäilyn ja heikkouden jäytämiä kun ovat. Hamletin epäilyllä on kuitenkin selvät ulkonaiset aiheensa, Erik sensijaan on itse heikkous ja epäily siksi, että hänen sielunsa on pelkkää epäsointua, että hän on tunne-ihminen, jonka tunteet ovat sirpaleina--kuten Strindberg.-- Näytelmään ja sen esitykseen saan tilaisuuden vielä palata. Mainittakoon vain, että hra Jussi Snellman oli Erik-kuninkaassa taas pitkästä ajasta saanut huomattavan osan. On iloista mainita, että hän siitä kaikella kunnialla suoriutui. Hra Puroon Göran Perssonina olisi varmaan Strindberg itse ollut tyytyväinen: se oli erinomainen luoma; esitys kohosi paikoin yli odotuksien. Hra Ahlberg Svante Sturena oli kaunis nähdä, hra Yrjö Somersalmen Peder Welamson ynnä jotkut muutkin esitykset ovat tunnustuksella mainittavat.
ellauri112.html on line 107: Hra Jussi Snellmanin Erik-kuningas oli mielestäni sangen huomattava luoma. Hra Snellmanin esitys teki sen vaikutuksen, ikäänkuin olisi hän sangen tarkkaan tutkinut kunkin yksityisen piirteen ja vivahduksen sinänsä; ja monissa näistä hän mielestäni onnistui hyvin. Kuninkaan omituinen keveähkö ivailu, kun hän puhuu parempaan kääntyneen Göranin rakastumisesta, hänen sokea ja raaka vihanpuuskauksensa sanoman saavuttua Englannin Elisabetin rukkasista, monet tällaisista piirteistä saivat sangen sattuvan tulkinnan. Hyvä naamioitus ja sopiva ulkomuoto tukivat esitystä suuresti. Kolmannen ja neljännen kuvaelman suuressa raivokohtauksessa, kun Kaarina ja hänen lapsensa ovat jättäneet Erikin ja tämä vihan sokaisemana syöksee omin käsin tekemään lopun vangituista Stureista, kohosi hra Snellmanin esitys voimaan ja intohimoisuuteen, joka tietääkseni on hänellä uutta. Tuskan kourissa ikäänkuin alastomana värisevä, vaikeroiva sielu, niinkuin Strindberg yksin sitä osaa kuvata, tässä paljastui katsojalle huomattavalla selvyydellä. Mutta vaikka näin, yksityiskohtia muistellessa, esityksestä löytää runsaasti erittäin hyviä kohtia, on mielestäni kuitenkin kokonaiskuva hiukan laimea. Esittäjä ikäänkuin ei jaksanut saavuttaa riittävän syvällistä intuitsiota osansa ytimestä, se lähde, josta tämän sairaan sielun monet omituiset ja toisinaan varsin hyvin esiintuodut käänteet, mieleneleet pulppuavat, ikäänkuin tahtoi pysyä näkymättömänä.--Hra Puron Göran Persson oli Strindbergin hengen mukainen. Hra Puro oli osaansa saanut jotain siitä suorasta yksinkertaisuudesta, joka on Strindbergiläisen miehekkyyden ihanne. Tämä ihanne tosin on hiukan kaavamainen; ja siinä merkityksessä tässä osassa on teatteria. Göran, suuri valtioviisas ja toiminnan mies, viitsii tehdä hyvää vain niinkauan kuin eräs nainen häntä rakastaa; kun hän tulee petetyksi, sanoo hän muuttuvansa paholaiseksi ja raivoaa hirvittävästi. Mutta vaikka Strindberg näin, pitkissä kohtauksissa, antaa kuninkaan ja hänen valtioviisaansa puhjeta lyyrikoiksi ja panetella maailmaa ja elämää voimasanoilla, joita kenties ei kenellekään muulle sallittaisi, on hänen vuodatuksissaan aina hänelle ominainen tulivuoren hehku ja ukonjylinä, joka vaientaa arvosteluhalumme. Kuten sanoin, oli mielestäni hra Puro oikein käsittänyt osansa hengen. Hän osasi antaa oikean illusion tietoisesta, epätoivoisesta tahdon jännityksestä, joka lauetessaan purkautuu sokeana raivona. Mikä hänen esityksessään oli siloittamatonta tai teatteria, kuului mielestäni osaan.--Monet muutkin osat sietävät mainitsemista. Herra Ahlbergin Svante Sture oli komea ylimys, hra Yrjö Somersalmen Peder Welamson, hra Pihlajamäen siltavahti hyviä esityksiä. Juhana-herttuaa esitti hra Salo, Kaarlea hra Urho Somersalmi, Kaarina Maununtytärtä nti Horsma ja tämän isää hra Falck. Perjantain esityksessä oli runsas huone ja suosionosoitukset vilkkaat. Tänään esitetään kappale kolmannen kerran. (Uusi Suometar 27.11., 28.11. ja 1.12.1912)
ellauri112.html on line 146: Oppi väkevämmän oikeudesta darwinismin johtopäätöksenä tuntuu myös mitä selvimmin viime vuosisadan jälkipuoliskon yhteiskuntaopissa ja käytännöllisessä politiikassa. Darwinismin syyksi on meidän myös pakko lukea se, että rauhanaate tällä ajalla tuskin ollenkaan on päässyt edistymään. Se elää yhä vielä lapsen kapaloissaan ja kansojen keskinäisissä väleissä, missä sen pitäisi vallita, on ratkaisijana mitä alkeellisin itsekkäisyys. Eikä sitä ole syytä ihmetellä, niin kauan kuin yhteiskuntaopin julkiset opettajat, kuten esim. eräs saksalainen professori Hasse, lausuvat tämänsuuntaisia mielipiteitä: »Lähimmäisrakkauden moraali on luvallinen (!) yksilöiden kesken.» Mutta mitä kansakuntiin tulee, täytyy »itsekkyyden moraalin astua yksilöiden kesken luvallisen lähimmäisrakkauden sijaan». Luonnollisia ovat tältä kannalta myös lausunnot sellaiset kuin Bismarckin (1891) »sota on luonnonlaki; se on olemassaolon taistelua yleisemmässä muodossa», tai Moltken: »sota kuuluu osana Jumalan maailmanjärjestykseen». Ihmeellistä kyllä, näyttää darwinismi näissä miehissä hyvästi sopeutuvan heidän vanha-testamentillisiin sodanjumala-käsityksiinsä, samoin kuin se Englannissa esim. darwinistisen lord Salisburyn persoonassa yhtyi imperialismiin, europalaiseen rosvopolitiikkaan siirtomaita ja kaukaisia kansoja, kuten buureja, kohtaan. Collin ei tämän johdosta epäile lausua: »Me alamme täten saada historiallisen yleissilmäyksen tähän mahtavaan ajatusvirtaukseen, joka voidaan merkitä uusimman ajan merkillisimmäksi ja turmiollisimmaksi taikauskon muodoksi.» Mutta jos kerran darwinismi on tosi, silloin on myös sen johtopäätös tämä militaristinen filosofia tosi, eikä mikään taikausko--Krapotkin sanoo »Muistelmissaan»: »Ei ole mitään rosvotyötä sivistyneen yhteiskunnan keskuudessa tai valko-ihoisten ja n.s. alempien rotujen välisessä suhteessa tai väkevien ja heikkojen kesken, jota ei sen (darwinismin) kautta voida puolustaa».
ellauri112.html on line 167: »NYKYINEN MATERIALISMI» Parisissa on eräs aikakauslehti viime vuosina järjestänyt paljon harrastettuja esitelmätilaisuuksia, joissa joukko eteviä ranskalaisia tiedemiehiä ja ajattelijoita on esittänyt mielipiteitään periaatteellisista elämän ja tieteen kysymyksistä. Näin on syntynyt esitelmäsarjoja, jotka myöhemmin on julkaistu erikoisina teoksina; viimeinen näistä on äskettäin ilmestynyt nimellä »Le matérialisme actuel» (Nykyinen materialismi). Joukko Ranskan ensimäisiä nimiä luetaan tämän kirjan kansilehdellä sen tekijöinä: tunnettu filosofi Henri Bergson, mainio matemaatikko, muutamia kuukausia sitten kuollut Henri Poincaré (kirjassa oleva esitelmä on eräs hänen viimeisistä lausunnoistaan), etevä ja miellyttävä, meilläkin tunnettu kansantaloustieteilijä Ch. Gide y.m.-- Tuntuu epäilemättä vähän oudolta kuulla puhuttavan »nykyisestä materialismista». Onhan meillä juuri näinä vuosina syytä viettää varsinaisen materialismin kaksikymmenvuotista kuolinpäivää. Vuonna 1895 julisti Wilhelm Ostwald tieteellisen materialismin voitetuksi kannaksi. Ja johan jo kolmekymmentä vuotta sitäkin ennen filosofi F.A. Lange suurisuuntaisen historiallisen ja arvostelevan esityksensä kautta osoitti materialismin löyhyyden maailmankatsomuksena. Ei siis tosiaan näytä olevan syytä enää ottaa esille kysymystä materialismista ja sen »kumoamisesta». Mutta sitä eivät kirjamme tekijät tarkoitakaan tehdä. Meillä on päinvastoin edullinen tilaisuus heidän esityksiensä perustuksella tarkastella, kuinka pitkälle olemme edenneet pois varsinaisesta materialismista. Kuten toivon käyvän selville, antaa tällainen tarkastelu sangen mielenkiintoisia tuloksia. Materialismin kulmakivenä on alusta alkaen ollut atomismi eli oppi siitä, että aine on kokoonpantu jakamattomista hiukkasista. Mutta kun nämä hiukkaset ovat niin suunnattoman pieniä, ettei niitä millään tieteen nykyisellä keinolla voida havaita, on niiden olemassaolo ainakin jossain määrin jäänyt »uskon asiaksi». Merkillistä on nyt, että atomien olemassaolo nykyään, viisikymmentä vuotta materialismin kukoistuskauden jälkeen, itse asiassa lienee varmempi kuin mitä se oli silloin. Loistavassa esitelmässään esittää näet Poincaré joukon uudempia ilmiöitä, jotka vallan odottamattomalla tavalla tulevat atomi-olettamuksen tueksi, ilmiöitä, joiden kautta tiedemiehellä on tilaisuus tavallaan nähdä atomit tai molekyylit itse, joten niiden olemassaolo on varma. Miksei siis nyt materialismi esiinny riemukulussa ottamaan takaisin menetettyjä alueita? Se johtuu siitä, että atomit, nuo havainnolliset, yksinkertaiset perusainekset, joista oli niin helppo kuvailla kaikki todellisuus kokoonpannuksi ja joiden ulkopuolelle, tyhjää avaruutta lukuunottamatta, ei pitänyt jäädä mitään, ovat tykkänään menettäneet filosofisen tenhovoimansa. Mitä hyödyttää puhua atomeista jonain lopullisina, kun jokainen niistä on itsessään oma maailmansa, joka voi hajota vielä suunnattoman paljon pienempiin tekijöihin? Ja mitenkä on sitten näiden laita? Ovatko sitten ne jotain johon voidaan turvata pelkäämättä, että taas luiskahdetaan joihinkin uusiin pikku äärettömyyksiin? On paras olla niihin luottamatta. Eräät jotka ovat ryhtyneet tutkimaan niiden massaa, ovat tulleet siihen johtopäätökseen, ettei sitä olekaan olemassa. »Ei ole enää ainetta, on pelkästään reikiä eetterissä; mutta kun nämä reiät eivät voi muuttaa paikkaa järkähyttämättä niitä ympäröivää eetteriä, tarvitaan voimaa niitä liikuttamaan, ja ne näyttävät olevan inertialla varustettuja, kun tämä inertia itse asiassa kuuluu eetterille.» Nämä luonnontieteen uudemmat--toistaiseksi kai jonkunverran hypoteetiset--äärimäiset tulokset ovat väkevästi mielenkiintoisia muussakin kuin puhtaasti tieteellisessä suhteessa. Jos näet kysymme, mikä on n.s. materialismin psykologinen ydin, se salattu lähde, josta se ammentaa voimansa, niin on luullakseni vastattava: materialismi tyydyttää erästä ymmärryksemme alkuperäistä, juurtunutta mielihalua, mielikuvituksemme taipumusta pitää »esineellistä» todellisuuden käsitystä jollakin tavoin itsestään selvänä. Koetan ilmaista tämän havainnollisemmin.
ellauri112.html on line 173: Lopputulokseksi voimme siis, tarkastellessamme eräiden tieteellisten ja filosofisten käsitysten vaiheita materialismista lähtien, merkitä suurpiirteistä edistystä tapahtuneeksi. Tosin se, mikä eniten on edistynyt, on tietomme omasta suuresta tietämättömyydestämme, mutta se merkitsee itse asiassa pelkkää hyvää: todellisuuden tyhjentymätöntä runsautta ja työalan loppumattomuutta. Ja toiseksi syttyy, reaalisten tietojemme kasvaessa, yhä useampia tuikkivia valoja maailmanhämärään, joiden turvallinen loiste on sitä viehättävämpi, kuta syvempi on salaperäisyys niiden ympärillä. (Uusi Suometar 3.10.1913)
ellauri112.html on line 189: Kaikki tämä kuitenkin lisäyksellä kenties. Päinvastainen tulos on yhtä mahdollinen; ehkäpä kaiken tuon pyrkimyksen tuloksena on tyhjyys; ehkäpä totuus on masentava... On puhuttu niin paljon Renanin »skeptillisyydestä». Jotka tahtovat olla oikein moderneja, hekkumoivat niillä »Dyb af Skepsis» (Brandes), joita he näkevät Renanin harmittomimpienkin ajatusten alla. Muistuu mieleen »keisarin uudet vaatteet» ... Vastakkainen leiri näkee tässä epäilyssä, tässä hiljaisessa hymyssä, törkeää rienausta. Mutta oikeastaan Renan on »skeptikko» vain siksi, että hän niin mielellään tutkistelee asioita, joihin ei ajatuksemme anna mitään lopullista vastausta, joihin nähden vapaasti liikkuva pro et contra on ylin viisaus. Taasen syy siihen, että Renan alituisesti palaa uudelleen tutkistelemaan elämän ja maailman mahdollisuuksia ja tulevaisuuden perspektiivejä, vaikkei hän koskaan pääse pitemmälle kuin noihin »ehkä» ja »kenties», on luullakseni haettava hänen uskonnollisesta »dilettantismistaan». Lapsuutensa ja nuoruutensa hartaasta ja ylevästä katoolisuudesta vieraantui Renan vain järkensä, ei koskaan tunteensa puolesta. Syvä kaipaus, jolla hän jätti Saint Sulpicen seminaarin, ei hänessä koskaan sammunut. Mikään mahdollisuus ei hänelle myöhäiseen vanhuuteensa saakka ollut rakkaampi ajatella kuin se, että uskonto sittenkin olisi tosi. Viimeiseen saakka koettaa hän tieteellisesti ymmärrettyyn maailmankuvaan sovittaa uskonnollisia käsitteitä, Jumala, ylösnousemus, kuolemattomuus. Tämä alituinen ja yhä uudistuva askarteleminen perspektiivien kanssa, joista hän kuitenkin kerran on luopunut, on yhteydessä Renanin luonteen päättämättömyyden kanssa. Tämä päättämättömyys oli hänessä niin silmiinpistävä, että hänen vanha ystävänsä Berthelot saattaa epäillä olisiko Renan koskaan lopullisesti rikkonut väliänsä kirkon kanssa, ellei hänellä olisi ollut tukenaan sisarensa Henriette, voimakas, päättäväinen, syvä luonne, joka kaukaa lähettämillään kirjeillä auttoi Renanin seuraamaan vakaumustaan. Palatakseni takaisin käsitteisiin »nisus» ja »élan vital», on sanottava että ne eivät toisistaan eroa vain siinä, että edellinen on latinaa, jälkimäinen ranskaa! Renanin »nisus» laahaa alituisesti liepeissään tuote »ehkä» ja »kenties ei kuitenkaan». Renan on alituisesti tietoinen siitä, että metafyysillinen filosofia on pelkkää runoilua, mielikuvituksen leikkiä, jolla on tosin lakastumaton viehätyksensä, mutta joka on otettava cum grano salis. »Renanismin» rinnalla on »bergsonismi» karkeasti dogmaatinen. Empimättä uskoo Bergson metafyysillisiin kangastuksiinsa, jotka runollisen mielikuvituksen näkyinä kieltämättä ovat mukaansatempaavan kauniit.-- Kolmas yhtymäkohta Renanin ja Bergsonin välillä on kenties kaikista mieltäkiinnittävin. Se koskee spekulatiivisen järjen kantavuutta tiedonlähteenä ja spekulatiivisen tiedon arvoa. Renanin käsitys filosofian olennosta ja tehtävästä on kenties hieman huojuva. Mutta siinä suhteessa on se selvä, että hänen mielestään spekulatiivinen filosofia, jolla muka on oma tiedelähteensä ja omat metodinsa, on vähänarvoinen. Kaikki suuret filosofit ovat olleet suuria tiedemiehiä; Aristoteles, Descartes, Leibniz, Kant tiesivät kaiken, mitä heidän vuosisatansakin. Ne ajat taas, jolloin filosofia on muuttunut »spesialiteetiksi», ovat olleet sen alennuksen kausia. Sellainen oli myöhempi kartesiolaisuus (Malebranche), sellainen Renanin nuoruudessa Saksan spekulatiivinen idealismi. Meidän aikanamme näyttävät pitkin koko rintamaa tieteet, joko historialliset tai luonnontieteet, olevan määrätyt ottamaan vastaan filosofian perinnön. Filosofian täytyy tulla tieteelliseksi, ellei se tahdo tulla Penelopen kankaaksi, jota lakkaamatta ja aina turhaan aletaan uudelleen. Ja Renan uskoo, että sensijaan kuin edellisinä vuosisatoina luonnontieteet tuottivat parhaan aineiston filosofisille aateskeluille, »historia on meidän aikamme todellinen filosofia» (Essais de morale et de critique, s. 83).
ellauri112.html on line 206: Terveisiä Unionpediasta! Tämä on valtava online psyykkistä kartta, joka toimii pohjana konseptin kaavioita. Se on vapaasti käyttää ja jokainen artikkeli tai asiakirja voidaan ladata. Se on työkalu, resurssi tai viite tutkimus, tutkimus, koulutus, oppiminen ja opetus, joka voidaan käyttää myös opettajat, kasvattajat, oppilaiden tai opiskelijoiden; yliopistomaailman: koulu, toisen asteen, lukion, keski, korkeakoulu, tekninen aste, korkeakoulu, yliopisto, perustutkintoa, maisterin tai tohtorin tutkinnot; paperit, raportit, projektit, ideoita, asiakirjat, selvitykset, yhteenvedot tai tutkielma. Tässä on määritelmä, selitys, kuvaus, tai merkitys jokaisen merkittävän johon tarvitset tietoa, ja luettelon niihin liittyvät käsitteet sanasto. Saatavissa suomalainen, Englanti, Espanjan, Portugalin kieli, Japanilainen, Kiinalainen, French, Saksan kieli, Italian, Kiillottaa, Hollanti, Venäjän kieli, Arabia, Hindi, Ruotsalainen, Ukrainan, Unkarin kieli, Katalaani, Czech, Heprealainen, tanskalainen, indonesialainen, norja, romania, turkki, vietnam, korealainen, thain, kreikan, bulgarian, kroatian, slovakin, liettualainen, filipino, latvian, eestin ja slovenian. Lisää kieliä pian.
ellauri112.html on line 618: It’s these little moments that Reitman captures so well. Like Ron Livingston’s detached husband, who routinely retreats to his room to hide under a video game headset.
ellauri112.html on line 657: What is great but something of a letdown is that the story never tries to turn the two women against each other. Like old vs young, fat vs skinny, a dish vs disgusting, master and slave, rich vs poor, two women and Drew the only man in town. None of that shit. That Hollywood cliché might have helped launch a thriller, but it has no place here. This film is far more boring, feminist and humanist. Yawn.
ellauri112.html on line 682: Yet to hail the film as a feminist project is to value the representation of the structural co-option of maternity over its interrogation. Tully’s treatment of social reproduction is dangerously simplistic. Cody has spoken in interviews about how her own, financially easier, experience of parenting in L.A. inspired her to explore a narrative in which economic anxieties are combined with the other hardships of parenthood, yet here class and poverty are only fleeting concerns. The transactional system of care that governs child-rearing under capitalism is done away with via Tully’s otherworldliness. Until the revelation of her non-existence, the viewer, although encouraged to believe in her, is never asked to consider her financial reality, and the fact that the service is paid for by Marlo’s wealthy brother is a narrative convenience that reinforces its fairytale quality. Similarly, Tully’s whiteness allows the racial politics of care to be completely overlooked, and the repeated idea that it’s ‘unnatural’ for hired help to bond with your newborn is taken as a given, rather than seen as an impetus for a consideration of the social conditions that require mothers to make that choice.
ellauri112.html on line 710: In Tully, Marlo starts to see the kind of caretaker she wants to have, and their bondage becomes what keeps her going. As much as Tully turns into a super nanny, the real job she does is help return Marlo to a functioning hole person. With the aid of Tully, Marlo gets her love life back again, gets it each day, and kicks the postpartum depression to the curb. Should kick Drew there too maybe. Tully she cant kick without kicking herself in the ass.
ellauri112.html on line 722: Plaid shirts, horn-rimmed glasses and beards are associated with the stereotypical 21st-century hipster. Retro electronics, Casio watch pictured, full beards and vintage clothes are associated with hipster subculture. Tampere in Pirkanmaa, Finland is ranked one of the world´s most popular hipster cities.
ellauri112.html on line 756: Yhdysvallat yrittää sovitella vaikeaa tilannetta Israelissa. YK:n turvallisuusneuvoston piti kokoontua, mutta Yhdysvallat torjui sen. Al-Jazeeran talo sortui israelilaisten ohjusiskujen jälkeen Gazassa lauantaina. Taas voitto sananvapaudelle. Samassa talossa oli AP:n toimisto. "Tämä on uskomattoman huolestuttava kehitys", AP:n toimitusjohtaja Gary Pruitt sanoo järkyttyneenä.
ellauri112.html on line 790: When shall we eat supper? First or last day of the week? This has nothing to do with the Sabbath being changed. I do not believe that it has, but that it is obsolete. The Sabbath is “Saturday”, the 7th day, which I am convinced to be for the rest that Christians will take with the Father (Heb. 4:1-11) and for weekend shopping. I find keeping the Sabbath day is a part of the 10 commands. Exodus says “And He wrote on the tablets the words of the covenant, the Ten Commandments” (Exo. 34:28, also see Deut. 4:13, 9:9, 11). Jeremiah said “Behold, the days are coming, says the LORD, when I will make a new covenant” (Jeremiah 31:31). Look further for Jeremiah said, “not according to the covenant that I made with their fathers”
ellauri112.html on line 792: Not according to which covenant? Jeremiah says the covenant “in the day that I took them by the hand to lead them out of the land of Egypt, My covenant which they broke” (31:32). Again which covenant is this? Exodus says “And He wrote on the tablets the words of the covenant, the Ten Commandments” (Exo. 34:28). Christ’s covenant is “not according to the covenant that I made with their fathers”, but “In that He says, ‘A new covenant,’ He has made the first obsolete. Now what is becoming obsolete and growing old is ready to vanish away” (Heb. 8:13). The Old Covenant of the 10 commands with the Sabbath keeping is obsolete and vanishing away in the 1st century.
ellauri112.html on line 820: “God himself provides ‘wine which makes man’s heart glad’ just as He gives ‘food which sustains man’s heart’ (Ps. 104:14.15). He promises His people that, if they will obey Him, He will bless them with an abundance of wine (Deut 7:13, 11:14, Prov. 3:10. etc.). He threatens to withdraw this blessing from them if they disobey His law (Deut. 28:39, 51; Isa. 62:8). The Scriptures clearly teach that God permits His people to enjoy wine and strong drink as a gift from Him. ‘You may spend the money for whatever your heart desires, for oxen, or sheep, or wine, or strong drink, or whatever your heart desires; and there you shall eat in the presence of the Lord your God and rejoice, you and your household’ (Deut. 14:26).
ellauri112.html on line 828: In the end, I believe it is permissible to use grape juice instead of wine for the Lord´s Supper, but I do not believe it is best. Wine was used during the Passover and in the institution of the Lord´s Supper, and following that pattern is most biblical. It is also permissible to use mature women instead of boys for a lordly lay, but I do not believe it is best. Young John was Jesus´ favourite disciple, so that pattern too is most biblical.
ellauri112.html on line 843: In his book, What Would Jesus Drink, Brad Whittington breaks down the biblical references of alcohol into three types. In all, there are 247 references to alcohol in Scripture. 40 are negative (warnings about drunkenness, potential dangers of alcohol, etc.), 145 are positive (sign of God´s blessing, use in worship, etc.), and 62 are neutral (people falsely accused of being drunk, vows of abstinence, etc.) The Bible is anything but silent on the issue of wine. The bible, like tequila, must be imbued carefully, seen as a blessing, and received with a grain of salt. It must not be abused. The old saying is true, "Wine is from God, drunkenness is from the Devil."
ellauri112.html on line 847: Some have pointed out that Jesus made “new wine”, which is the description of nonalcoholic wine in the Scriptures (cf. Acts 2). Strangely, that would imply that Jesus would have aided a wedding into a drinking party without Hard Spirit (1 Pet 4:3). Remember that John 2:10 used the Greek word methuo, which means drunk or full up, to describe the amount of wine consumed by the wedding guests. If the wine was intoxicating in the wedding of John 2, then the text is describing the guests as intoxicated and Jesus was giving them 120 to 150 gallons of intoxicating wine.
ellauri112.html on line 863: Wines today average 12-18% alcohol due to saccharomyces, a genetically modified yeast that alien scientists developed in the twentieth century. Due to distilling, strong drinks like liquor go over twenty percent. Study for yourself. Mutta ole varovainen, se on DYNAMIITTIA!
ellauri112.html on line 875: “In regard to the external form of the ordinance, whether or not believers are to take into their hands and divide among themselves, or each is to eat what is given to him; whether they are to return the cup to the deacon or hand it to their neighbour; whether the bread is to be leavened or unleavened, and the wine to be red or white, is of no consequence. These things are indifferent, and left free to the Church...”
ellauri112.html on line 896: Yet, in what is surely one of the great tragedies of history, worse than genocide, the sacrament of the Lord’s Supper has become an occasion for confusion and division. For example, even men of good will, professing the Bible to be their guide, have disagreed as to the exact nature of Christ’s presence in the Lord’s Supper. More recently, Christians have differed about the frequency of intercourse and the subjects of intercourse. But we will not consider such matters as these here.
ellauri112.html on line 902: First, on the next page of this web site, we will study a few Bible passages concerning the public worship of God in general. We do so for simple reasons. “All Scripture is given by inspiration of God, and is profitable for doctrine, for reproof, for correction, for instruction in righteousness, that the man of God may be complete, thoroughly equipped for every good work” (2 Timothy 3:16-17, NKJV). Worship is a “good work,” but we are not to lean on our own understanding (Proverbs 3:5). Only the Bible can teach us how to worship God in a manner that pleases Him. All our worship, including our observance of the Lord’s Supper, ought to rest on a biblical foundation.
ellauri112.html on line 906: Third, since we cannot understand wine in the Lord´s Supper without also understanding what the Bible teaches us about wine in general, we will examine this topic too. We will see what the Holy Scriptures teach about the ways wine was used, whether drinking wine is a sin, the sin of drunkenness, the "two-wines theory," and the wide-spread bias against wine.
ellauri112.html on line 910: Fifth, we will cite the statements of confessions, churches and prominent men, always remembering that such human opinions are not equal to Holy Scripture, but can sometimes shed light on the meaning of Holy Scripture. We will seek to imitate the Bereans of Acts 17:11, who sought to examine what they had heard from even the best of God’s teachers in the light of the word of God. We will adopt what is biblical and profitable, and reject whatever is not.
ellauri112.html on line 912: Sixth, since we cannot understand the present controversy surrounding the communion cup without doing so, we will very briefly survey the temperance movements of the nineteenth century.
ellauri112.html on line 914: On the next three pages of the web site, we will read articles by William B. Sprague, Moses Stuart, William Slater, and Dunlop Moore. These four nineteenth century religious leaders will give us their answers to the question Moses Stuart asked in 1835, namely, "What is the duty of the churches, in regard to the use of fermented (alcoholic) wine, in celebrating the Lord´s Supper?"
ellauri112.html on line 934: We should agree with the Westminster Confession of Faith, which teaches us that “The supreme judge by which all controversies of religion are to be determined, and all decrees of councils, opinions of ancient writers, doctrines of men, and private spirits, are to be examined, and in whose sentence we are to rest, can be no other but the Hard Spirit speaking in the Scripture.” As it is with all controversies of religion, so it is with this one. Smell the breath of the Lord.
ellauri115.html on line 10: font-family: 'UnifrakturMaguntia';
ellauri115.html on line 11: src: url(http://grapson.com/fonts/UnifrakturMaguntia.ttf);
ellauri115.html on line 146:
- 1765
- JJn kiistakirjoitus poltetaan Haagissa ja Pariisissa ja se rypätään Genevessä. Motiersin pastori ja seurakunnan johtajat näyttää fäkkiä. Yöllä asukkaat kivittävät JJ:n taloa. JJ vetäytyy turvaan autiolle saarelle, josta se karkotetaan viikossa tai parissa. Strasbourgissa JJ otetaan vastaan juhlien. (Miksikä?)
ellauri115.html on line 174: Therese war Rousseau bemerkenswert ergeben, wenn man seine schwierige Natur und sein herzloses Verhalten gegenüber den fünf gemeinsamen ausserehelich geborenen Kindern betrachtet. Trotz der Proteste seiner Frau (nicht aber Ehefrau) bestand Rousseau darauf, dass die Kinder jeweils nach der Geburt einem Findelhaus übergeben wurden. Seine Begründungen waren philosophisch - zum Beispiel sei das der einzige Weg, "ihre Ehre zu retten", da sie nicht verheiratet waren. Er nannte Therese "Tante" und "Herrin", nicht aber "Königin", doch ging seine Unterwürfigkeit nie so weit, dass er sie um Prügel bat, und er klagte dass sie im Bett kalt war. Kreivitär Houdetotin perään J-J läähätti niin kovasti, että sai elinikäisen nivuskohjun jatkuvasta stondista. Sophie Houdetot oli schrecklich moralische Julien esikuva kirjassa Uusi Heloise.
ellauri115.html on line 176: J-J oli kova kalufetischisti myäs, se pussaili huonekaluja ja kyhnytti izeään vasten heilojensa asusteita ja kirjelappuja. (Teresa piti sitä hulluna.) Se hiippaili hämärillä kaduilla ja näytti naisille paljasta pyllyä siinä toivossa että joku läpsäyttäisi sen perskankkuja. Kerran se koitti kusexia kaivolla nuorten neitosten nähden, ja oli saada turpiinsa vihaisilta ämmiltä.
ellauri115.html on line 211: H: Meleksedekin mahtipontisuuden pettämänä Apilseri oli odottanut enemmän, mutta huomasi nyt, ettei kuningas ollut ratkaissut jumalan arvoitusta. Oliko lainkaan mahdollista löytää jumallukuisuudesta sitä, johon voi uskoen turvautua, joutumatta pettymään, joutumatta uskomaan jumalaan, joka oikullisuudesaan oli kuin salamoizeva taivas, joka säälittä iski tulensa ihmisten maailmaan tunnottomuudessaan välittämättä, mitä hirvittävyyxiä sai aikaan? Vai oliko kaikki ainoastaan syntymistä, taistelemista ja kuolemista, eikö mitään sen jälkeen? Apeana hän totesi, ettei Meleksedekin korkeinkaan, sellaisena kuin kuningas oli tämän esittänyt, voinut vapauttaa maailmaa pelosta ja epävarmuudesta.
ellauri115.html on line 252: Victor Hugo (1802-1885) oli ristiriitainen ihminen. Ristiriitaiset ihmiset ovat kiinnostavia! Se oli naistenmies ja kitupiikki. Se meni naimisiin 20-vuotiaan Adèlen kanssa ja runoili sille kauniita säkeitä: Sinä pidät minua kädestä kun vaellan varjossa, ja silmistäsi hohtavat minulle taivaan säteet. 8v myöhemmin nukuttiin eri peteissä. Rakkaus lakastui. Eikö Adèle huolehtinut henkilökohtaisesta raikkaudestaan? Hollantilaiset turistit rahtaa suolissaan kaukoidästä antibioottiresistenttejä bakteerikantoja. Marmarameri on merirään peitossa. Se on ihmistoiminnan tulosta. Merieläimet tukehtuvat rään alla happivajeeseen. Ajattelemisen aihetta.
ellauri115.html on line 290: Europe's Middle Ages, the period from the 5th to 15th century (give or take), was not exactly a glorious time. The Dark Ages, as they are also known, were a period of stagnation, wars, deterioration, and death. Lots and lots of death.
ellauri115.html on line 294: But then, slowly but surely, the tides started to turn. Renaissance swept through Europe. Artists, writers, educators, thinkers began to thrive. A millennium of backwards behavior was turned over to a new way of thinking. (Alonzo and Ken Church had a role to play, of course. What can you do, old habits die hard.)
ellauri115.html on line 298: Of course, we as Jews don't need some long-dead Frenchman to teach us to question. We've been questioning and arguing with the dogma (and with each other) through the Middle Ages, through the Renaissance, and beyond, carrying forward critical thinking through the centuries to today.
ellauri115.html on line 306: turm9.jpg/220px-Myosoton_aquaticum_Sturm9.jpg" height="100px" />
ellauri115.html on line 326: Kaikki vanhuxet pitävät elämästä kiinni tiukemmin kuin lapset ja erkanevat siitä vastahakoisemmin kuin nuoret. Näin sixi, että kaikki heidän tekonsa ovat palvelleet vain tätä elämää, ja lopun lähestyessä he huomaavat tehneensä turhaa työtä. He jättävät täältä lähtiessään kaikki pyrkimyxensä, koko omaisuutensa, kaikkien valvottujen öiden työläät tuloxet. He eivät ole ymmärtäneet elämänsä aikana hankkia mitään, minkä voisivat kuollessaan ottaa mukaansa.
ellauri115.html on line 398: Hume's friends travelling in France had already told him about his incomparable standing in Parisian society. And the two years he spent in Paris were to be the happiest of his life. He was rapturously embraced there, loaded, in his words, "with civilities". Hume stressed the near-universal judgment on his personality and morals. "What gave me chief pleasure was to find that most of the elogiums bestowed on me, turned on my personal character; my naivety & simplicity of manners, the candour and mildness of my disposition &tc." Indeed, his French admirers gave him the sobriquet Le Bon David, the good David.
ellauri115.html on line 402: Hume penned an unreserved panegyric to a clerical friend in Scotland comparing Rousseau to Socrates and, like a starry-eyed lover, seeing beauty in his adored one's blemishes: "I find him mild, and gentle and modest and good humoured ... M. Rousseau is of small stature; and would rather be ugly, had he not the finest physiognomy in the world, I mean, the most expressive countenance. His modesty seems not to be good manners but ignorance of his own excellence."
ellauri115.html on line 406: In consequence, they had totally severed relations with him. Most chilling was the warning from Baron d'Holbach. It was 9pm on the night before Hume and Rousseau set out for England. Hume had gone for his final farewell. Apologising for puncturing his illusions, the baron counselled Hume that he would soon be sadly disabused. "You don't know your man. I will tell you plainly, you're warming a viper in your bosom."
ellauri115.html on line 418: In hindsight, it seems unlikely that they were ever going to get along, personally or intellectually. Hume was a combination of reason, doubt and scepticism. Rousseau was a creature of feeling, alienation, imagination and certainty. While Hume's outlook was unadventurous and temperate, Rousseau was by instinct rebellious; Hume was an optimist, Rousseau a pessimist; Hume gregarious, Rousseau a loner. Hume was disposed to compromise, Rousseau to confrontation. In style, Rousseau revelled in paradox; Hume revered clarity. Rousseau's language was pyrotechnical and emotional, Hume's straightforward and dispassionate.
ellauri115.html on line 440: Rousseau published Emile, or On Education in 1762. A famous section of Emile, "The Profession of Faith of a Savoyard Vicar", was intended to be a defense of religious belief. Rousseau's choice of a Catholic vicar of humble peasant background (plausibly based on a kindly prelate he had met as a teenager) as a spokesman for the defense of religion was in itself a daring innovation for the time. The vicar's creed was that of Socinianism (or Unitarianism as it is called today). Because it rejected original sin and divine revelation, both Protestant and Catholic authorities took offense. Eikös ne Emersonin porukat olleet unitaareja? Ja se Erasmuxen elämäkerturi Ephraim Emerton Bostonista. Entäs TS Elliotin alaleukapartainen vaari ja Tom ize ennen pyllistymistä? Pyllistivät kolminaisuusopille ja perisynnille.
ellauri115.html on line 442: Mulla on nyt sellanen hypoteesi että kaikista izekeskeisimmät ja oikeistokonservatiivisimmat hihhuloivat narsistit on idealisteja kun taas käytännöllisesti suuntautuvammat joilla on jotain kurjalistosympatioita ja huumorin- eli suhteellisuudentajua on todennäköisemmin vasixia materialisteja. Se olis sitten tärkein ero Voltairen ja Rousseaun välillä. (Plus se että Rousseaulla oli 4x pienempi pippeli.) Voltaire olis meidän aikoina ollut demari ja Rousseau olis edustanut persuja, keskustaa tai vihreitä. Seuraavassa tarjoillaan savoijilaisen apupapin papupata josta muodostui Rousseaun mahtavin aivopieru ennen kuin se osui koiraan, tai koira siihen. Se on helevetin pitkä ja pitkäveteinen, TLDR todennäk. mutta jaxuhalia. Mut jos sen jaxaa kahlata, näkee kyllä selvästi mix SEKÄ papinpakanat ETTÄ jumalattomat oli Janneen hyvin hyvin vihaisia. Se on jumalinen, mutta ei kristitty, hyvinkin on kerettiläistä ainesta. Vanhan liiton Jehovan mieleinen mies, rintaansa takova fariseus temppelin eturivistä.
ellauri115.html on line 472: Luulen että tää valtava mielipideviidakko syntyy ensi sijassa ihmisen älyn tylsyydestä; ja toisexi ylpeydestä. Meillä ei ole keinoa mitata tätä valtavaa konetta, emme pysty laskemaan sen toimintaperiaatetta; ei tiedetä sen johtoaatetta eikä lopullista tarkoitusta; ei tunneta izeämme, ei luontoa eikä pirtua joka sitä liikuttaa; ei tiedetä onko apinoita 1 vai monta; meitä ympäröivät läpipääsemättömät mysteerit. Nää mysteerit on järjen alueen ulkopuolella, me luullaan että päästään niiden läpi järjen machetella, mutta kaadutaan omaan oveluuteemme. Tämän mielikuvitusmaailman läpi ize kukin raivaa tiensä jota pitää oikeana; kukaan ei tiedä viekö tie perille. Kuitenkin haluumme tietää ja ymmärtää sen kaiken. Se yx asia jota emme tiedä on tiedettävän raja. Luotamme mieluummin höpsismiin ja uskomme mikä ei ole totta, kuin myönnämme ettei kukaan näe mitä oikeasti on. Ize ollaan murto-osia jostain isosta kokonaisuudesta jonka rajat on meidän ulkopuolella, murto-osa jonka luoja nakkas tienoheen riitelemään keskenään, tarpeexi turhamaisina että halutaan selvittää kokonaisuuden luonne ja meidän pelimarkat siinä.
ellauri115.html on line 478: Hokasin myös että filosofit ei suinkaan vapauttaneet mua turhista epäilyistä, vaan moninkertaistivat mua kiusaavat epäilyt eivätkä poistaneet niistä mitään. Niinet mä valizin toisen oppaan ja sanoin, "Eiku mä seuraan sisävaloa, se ei johda mua niin harhaan kuin muiden ulkovalaistus, tai jos se tekee niin, vika on mun omani, enkä mene niin paljon mezään seuratessani omia höpötyxiäni kuin jos lähden muiden vedätyxiin."
ellauri115.html on line 486: Samuel Clarke (1675–1729) was the most influential British metaphysician and theologian in the generation between Locke and Berkeley, and only Shaftesbury rivals him in ethics. In all three areas he was very critical of Hobbes, Spinoza, and Toland. Deeply influenced by Newton, Clarke was critical of Descartes’ metaphysics of space and body because of the experimental evidence for Newtonianian doctrines of space, the vacuum, atoms, and attraction and because he believed Descartes’ identifying body with extension and removing final causes from nature had furthered irreligion and had naturally developed into Spinozism.
ellauri115.html on line 488: Clarke sided with Locke and Newton against Descartes in denying that we have knowledge of the essence of substances, even though we can be sure that there are at least two kinds of substances (mental and material) because their properties (thinking and divisibility) are incompatible. He defended natural religion against the naturalist view that nature constitutes a self-sufficient system and defended revealed religion against deism. Clarke adopted Newton’s natural philosophy early on. Through his association with Newton, Clarke was the de facto spokesperson for Newtonianism in the first half the eighteenth century, not only explaining the natural science but also providing a metaphysical support and theological interpretation for it.
ellauri115.html on line 490: Näin mä sydämessäni lykin eteenpäin totuudenrakkaus ainoana filosofiana, ja ainoana metodina selvä ja yxinkertainen sääntö joka heitti rodeen turhat ja sofistikoidut argumentit, ja palasin tää viivotin kourassa izeäni koskevan tiedon pariin; päätin pitää izestään selviönä kaiken jota en voinut rehellisesti kieltäytyä uskomasta, ja hyväxyä todexi kaiken joka näytti suoraan seuraavaan siitä; kaiken muun mä päätin jättää ratkaisemattomaxi, ottamatta kantaa puoleen tai toiseen, ja välittämättä vaikeuxista jotka ei näytä johtavaan mihkään käytännölliseen.
ellauri115.html on line 528: Kuiteskin tää näkyvä maailmankaikkeus koostuu aineesta, hajallaan olevasta ja kuolleesta [Jalkanuotti: mä olen kovasti yrittänyt ymmärtää elävän molekyylin käsitettä, mutta turhaan. Idis että aine tuntisi ilman aisteja näyttää mulle käsittämättömältä ja ristiriitaiselta. Voidaxeni hyväksyä tai hyljätä tän ajatuxen mun pitäis ensin ymmärtää se, ja täytyy myöntää ettei se ole onnannut.], jolla ei ole mitään elävän ruumiin koheesiosta, organisaatiosta, eikä jäsenten yhteistunteesta, sillä on varma juttu että me jotka ollaan osia ei olla tietoisia kokonaisuudesta. Tää sama universumi on liikkeessä, ja sen liikkeet on järjestyneitä, muuttumattomia ja lainalaisia, sillä ei ole mitään sitä vapautta mikä näkyy apinoiden ja muiden elukoiden spontaaneissa liikkeissä. Niin että maailma ei ole joku jättimäinen eläin joka liikkuu izestään; sen liikkeet johtuu siis jostain ulkopuolisesta syystä, syystä jota en pysty havaizemaan, mutta pieni ääni pääni sisällä tekee tän syyn niin ilmeisexi että mä en voi kazoa auringon kulkua kuvittelematta jotakuta pyörittämästä äsitä, ja kun maa pyörii mä olen näkevinäni käden joka antaa sille vauhtia. [Tämmönen mikkihiirimaailmankuva on valtaosalla uskovaisia, koska uskovaiset haluu uskoa että juuri näin on laita. Will to believe, sanois James.]
ellauri115.html on line 546: Verrataas erikoisia tarkoitusperiä, keinoja, kaikenlaisia järjestysrelaatioita, ja sitten kuunnellaan tunteen pientä ääntä pään sisällä; mikä terve mieli voi hylätä sen todistusta, sairaista puhumattakaan? Ellei silmät ole muurautunet umpeen ennakkoluuloista, voiko ne olla näkemättä että universumin näkyvä järjestys ihan huutaa superälyä? Tarvii todella kovaa sofismia ennenkuin voi olla honaamatta olemassaolon harmoniaa ja ihmeellistä yhteispeliä kaikkien osien välillä jotka pitää käynnissä toisia? [Esim sodat kulkutaudit ja katastrofit, mikä hienostunut järjestelmä tarpeettoman laahuxen vähentämiseen?] Sano mitä sanot kombinaatioista ja todennäköisyyxistä; vaikka saatkin multa turvan tukkoon, ezaa mua myöntämään yhtään mitään. Mitä hyödyttää tukkia mun suu jos mä en myönnnä olevani väärässä? [No esmes ei tarvi kuunnella tällästä pälinää.] Ja miten sä voit ryöstää multa spontaanin tunteen joka musta huolimattakin aina väittää ezä olet väärässä?
ellauri115.html on line 549: Olin yllättynyt ja melkein shokissa kun luin Neuwentitiä. [A Dutch doctor (1654-1718) who wrote a book entitled The Existence of God Demonstrated by the Wonders of Nature.] Miten tää mies saattoi haluta tehdä kirjan luonnon ihmeistä, ihmeistä jotka osoittaa luonnon copyrightin omistajan viisauden? Sen kirjan pitäis olla yhtä iso kuin luonto ize ennenkuin kaikki olis kerrottu, ja heti kun koitetaan mennä detaljeihin, suurin ihme kaikista, nimittäin kokonaisuuden sopusointu ja harmonia, karkaa lahkeesta. Pelkkä orgaanisten ruumiiden tekoprosessi tekee mielen epätoivoisexi; mixei apina voi tehdä vaikka vuohia? Vaikka miten bylsin niitä ei tule kilejä. Tästä näkee että luontoäiti ei ole tarkoittanut sellaista. Se ei ainoastaan järjestänyt juttuja, se suorastaan estää tekemästä tyhmiä.
ellauri115.html on line 551: Ei ole otusta universumissa jota ei voi pitää jossain suhteessa kaiken napana, jonka ympärille kaikki ryhmittyy, niin että ne on toisilleen tarkoitus ja keinot. Mieli menee sekaisin ja exyy kaikkiin näihin suhteisiin, ja kyl ne izekin sekaantuu toisiinsa pää pyörällä. Ihan mahottomia oletuxia tarvitaan että kaikki tää sopusointu syntyis aineen sokeasta mekanismista ihan umpimähkään! Turhaan ne jotka kieltää tarkoituxen yhteyden kaikkien osien suhteissa tähän kokonaisuuteen, turhaan ne koittaa kätkeä sekoilunsa abstraktioihin, koordinaatioihin, yleisiin periaatteisiin, symbolisin kaavoihin; mitä ne yrittääkin, mä en pysty tajuamaan noin tiukasti järjestettyä systeemiä ellen kuvittele jotain diktaattoria joka käskee sitä. Mun vallassa ei ole uskoa että passiivinen ja kuollut aine ois voinut aiheuttaa eläviä ja tuntevia olioita, että sokea sattuma olisi synnyttänyt älykkäitä olentoja, että ajattelematon olis voinut synnyttää ajattelevia olentoja. [No Jannen tasoista älykkyyttä voisi siitä spontaanisti vaikka lantalassa. Sitäpaizi kyllä jumalakin oli aika ajattelematon kun laittoi tän kellon käymään tälleen ihan perunoita.]
ellauri115.html on line 561: On totta siis, että mies on loordi maalla jonka päällä se olexii; sillä ei ainoastaan se kesytä kaikki muut elukat, ei ainoastaan se kontrolloi luonnonvaroja ahkeralla teollisuudella; vaan se yxin tietää miten kontrolloida niitä; sillä pysyy kaikki mainiosti hanskassa; kontemploimalla se matkustaa vaikka tähdissä vaikkei pääse sinne pers.kohtasesti. Näytä mulle toinen elukka maan päällä joka osaa antaa tulta ja joka osaa kazoa ihaillen aurinkoon ilman laseja. Mitä! Mähän voin huomioida ja tuntea [raamatullisessa mielessä] kaikki elukat ja niiden sukulaiset; mä voin ihan tuntea mitä tarkoittaa järjestys, kauneus ja miehisyys; mähän voin miettiä Miss Universumia ja nostaa lihan kohti sitä käyttämättä kättäni; mähän rakastan hyvää ja teen temput sille; miten mä sitten voisin verrata izeäni joihinkin tyhmiin elukoihin? Kurja sielu, sun surkea filosofia tekee sut elukkamaisexi; tai pikemmink turhaan sä yrität alentaa izesi; sun [tai siis mun] nerokkuus osottaa sun periaatteet väärixi, sun ystävällinen sydän näyttää ne väärixi, ja jopa sun vallan vääränkäyttö osoittaa kuinka etevä sä olet. [Ei kyllä tää Rousseau on perusteellisesti paska mies.]
ellauri115.html on line 609: Cause men are so friendly, good-natured and kind.
ellauri115.html on line 675: Jos mies on samalla kertaa aktiivinen ja vapaa [Terskaa ei lasketa, se on vaan taloudenhoitaja], se toimii omavoimaisesti kuin Dexterin henkilönostimet; se mitä se tekee vapaasti ei ole mitenkään osa Sallimuxen merkkaamaa systeemiä, eikä sitä voi panna Sallimuxen syyxi. Sallimus ei halua pahaa mitä mies tekee väärinkäyttäessään saamiaan vapauxia; eikä Sallimus estä sitä tekemästä tyhmyyxiä, [sehän on Sallimus eikä Kieltäymys] joko six että noin heiverön olion tekemä vääryys on sille pelkkää kärpäsen surinaa, tai koska se ei voisi estää sitä tekemättä vielä suurempaa vääryyttä sen vapaalle luonnolle. Sallimus teki miehestä vapaan niinet se voi valita hyvän ja kieltäytyä pahasta. Se on tehnyt sen kykeneväxi tähän valintaan jos se käyttää oikein sille annettuja kykyjä, mutta sen voimat on niin rajalliseet että vaikka siltä lähtis mopo käsistä ei se pysty häirizemään yleistä järjestystä. Miehen tekemä paha osuu omaan nilkkaan vaikuttamatta maailman systeemiin, estämättä ihmmislajin säilymistä vastoin muun luomakunnan tahtoa. On turha valittaa et Jumala ei estä meitä tekemästä väärin, koska se on tehnyt miehestä niin mainion luonteisin että se on pannut sen toimiin sen moraliteetin jolla ne jalostuvat, niinet se on tehnyt miehekkyydestä miehen syntymämerkin.Ylin onni muodostuu izetyytyväisyydestä; jotta me tunnettas tätä izetyytyväisyyttä meidät on pantu tälle pelilaudalle vapaasti sijoittamaan pelimerkkejä, meitä kiusaa meidän passiohedelmät ja meitä rajoittaa tää omatunto. Mitä muuta ois jumalallinen voima voinut tehdä meidän puolesta? Oisko se voinut tehdä meidän luonteesta ristiriitaisen, ja antanut hyvänolon tunteen oikein tekemisestä sellaselle joka ei voi tyriä? Oisko Sallimuxen pitänyt estää miestä ilkeydestä rajoittamalla se vaistoihin ja tekemällä siitä pökiön? [No pökiön se tekikin ainakin musta, vaikka vaistot mulla on aika karkeat.] Ehei, ei niin, oi mun sielun Jumala, mä ainakaan en sua syytä siitä et mä tein susta mun selfien, et mä olisin yhtä hyvä ja onnellinen kuin mun money maker!
ellauri115.html on line 681: Oi mies! älä ezi kauempaa pahan aiheuttajaa; sä olet se. Ei ole muuta pahaa kuin paha jonka sä teeet ja paha jonka sä kärsit, ja molemmat tulee susta izestä. Paha yleensä voi tulla vaan epäjärjestyxestä, ja maailmanjärjestys toimii kuin junan vessa. Paha erikoistapauxissa on vain sen kokijoiden turkissa; ja tää fiilis ei ole luonnonlahja, vaan miehen oma valmiste. Kivulla ei ole paljon mahtia niihin jotka ei ole ajatelleet paljoa, eikä niinkuin Runkmanni kazo eten eikä taxe. Ota pois meidän fataali edistys, ota pois meidän viat ja puristimet, ota pois miehen käsityöt, niin kaikki on hyvin kuin Harry Potterin 6. osan lopussa.
ellauri115.html on line 703: Niinpä siis Jumalan silmäilyssä kotipuuhissa, ja sellaisten sen attribuuttien tutkimisessa joihin mua kiinnosti tutustua, mä olen vähitellen älynnyt ja kehittänyt ajatuxen, aluxi osittaisen ja epätäydellisen, jonka mä olen muodostanut tästä Äärettömästä Olennosta. Mut jos siitä on tullut jalompi ja isompi on siitä tullut myös paremmin ihmisjärkeen sopiva. Kun mä lähestyn hengessä ikuista valoa, mä sekaannun ja häikäistyn sen kunniasta, ja mun on pakko ottaa aurinkolasit ja hylätä kaikki maiset käsityxet jotka mä olin siitä muodostanut, niinkuin se valkoinen takatukka ja parta ja mekko ja sandaalit. Tää puhistettu jumala ei enää ole ruumiillinen eikä aistittava; superäly joka hallizee maailmaa ei ole enää ize pelilaudalla; turhaan mä koitan tarrautua sen käsittämättömään vaipanväliin. Kun mä ajattelen että sehän se antaa elämän ja liikkeen elävälle ja liikkuvalle substanssille joka kontrolloi kaikkia eläviä ruumiita; kun mä kuulen sanottavan että mun sielu on spriritististä ja et Jumalakin on sprite, mä kapinoin tollasta jumalallisen esanssin alennusmyyntiä; ikäänkuin Jumala ja mä oltas sukulaisia! Ikäänkuin Jumala ei oliskaan one and only pullollinen Absolute vodkaa, ainoa oikein aktiivinen, tunteva, ajatteleva, tahtova olento, josta me johdetaan omat aatoxemme tunteemme, horisontaaliset liikkeemme, halumme, vapautemme ja suorastaan olemassaolomme! Me ollaan vapaita koska se tahtoo niin, ja tää selittämätön substanssi on meidän sieluille se mitä meidän sielut on meidän ruumiille, eli käynnistysmoottoreita tai dynamoja. Mä en tiedä onxe luonut aineen, ruumiin, sielun ja maailman izensä. Luomisen ajatus sekottaa mun pään ja karkaa mun näpeistä; senverran kun mä pystyn sitä käsittämään mä voin sen uskoakin; mut mä tiedän eze on muotoillut miss universumin ja kaiken mitä sillä on (eikä se olekaan aivan vähän), ja eze on tehnyt kaikki kalut ja järjestyssäännöt niille. Epäilemättä Jumala on ikuinen; mut voix mun mieli kääriytyä ikuisuuden ympärille? [Ei se voi.] Mixmä pettäisin izeäni merkityxettömillä sanoilla? Tävverran mä tajuan; ennenkuin oli kaluja, oli Jumala; se jää olemaan kun kalut loppuvat, ja jos kaikki joskus loppuu niin se kumminkin jää sammuttamaan valoja. Et joku mun käsityskyvyn ylittävä otus panisi alkuun muita otuxia, se on vain vaikeaa kuvitella [eli millä lihaxilla?], mut jos Oleminen ja Eimitään ovat vastakohtia, niin se kuulostaa kyllä ristiriidalta, ihan absurdiahan se on.
ellauri115.html on line 720: Tässä maailmassa on paljon pahoja miehiä, mutta on vähän näitä kuolleita sieluja [But cf. Gogol op.cit.] jotka jahtaa vaan omaa etua, tunnottomina kaikelle joka on oikein ja hyvin. Me riemuitaan epäoikeudenmukaisuudesta vaan kun se on meidän oman edun mukasta [ditto oikeudenmukaisuudesta; useimmille "epistä" tarkoittaa nimenomaan että on ize jäänyt pitelemään tikkua]; jokaisessa muussa tapauxessa toivotaan että viattomia suojellaan. Jos me nähdään joku väkivallanteko tai epäoikeudenmukaisuus kaupungissa tai maaseudulla, meidän sydämmet liikuttuu heti pohjia myöten välittömästä kiukusta ja vihasta, joka käskee meitä menemään apuun sorretuille [tosin kummat on niitä sorrettuja on ihan kazojan silmässä]; mut meitä hillizee vahvempi velvoite, ja laki ottaa meiltä oikeuden suojella viattomia. Toisaalta, jos joku armon tai avokätisyyden teko sattuu silmään, mitä kunnioitusta ja rakkautta se herättääkään meissä sivustakazojissa! Exme sanota izellemme "mä olisin voinut tehdä ton izekin, muttei sattunut olemaan kukkaro mukana"? Mitä se meille meriteeraa oliko 2000v sitten yx mies oikeassa tai väärässä? ja me luetaan samalla innolla antiikin historia kuin eilisen lehteä. Mitä Catalinan rikoxet on mulle? En mä siitä uhritu. Mixmä sitten kammoxun sen rikoxia ihankuin se tulis tänään telkasta? Me ei vihata pahoja vaan sen takeen mitä ne tekee meille, vaan koska ne on vaan pahoja. Eikä me haluta vaan olla ize onnellisia, vaan me halutaan meidän kaverienkin olevan lähes yhtä onnellisia, eikä tää onni paljon haittaa meidän omaa onnea, jos se on kohtuu pienempi se vaan kasvattaa meidän onnea. Loppuvetona, haluammepa tai emme, me säälitään onnettomia; kun me nähdään niiden kärsivän me kärsitään vähän izekin, ei me niitä mieluusti kazella. Jopa pahimmilla pahixilla on vähän tätä vaistoa, ja se usein johtaa ne ristiriitoihin. Ryöväri joka ryövää turistin, antaa sen liian isot vaatteet köyhille; julmin murhaaja antaa hajusuolaa pyörtyneelle naiselle.
ellauri115.html on line 724: Heitä kaze kaikkiin maailman osakuntiin; lue jokainen historianide; keskeltä näitä omituisia ja julmia palvonnan muotoja, näiden hämmästyttävän moninaisten tapojen ja tottumusten joukosta löydät aina samat oikean ja oikeuden ideat; kaikkialla samat moraliteetit, samat hyvän ja pahan ideat. Vanah pakanismi synnytti kauheita jumalia jotka alennettiin sittemmin perkunoixi, jumalat jotka vaan tarjosivat ylimmän onnen kuvana rikoxia tehtävixi ja himoja tyydytettävixi. Mutta turhaan pahe lähti jumalten kämpästä niiden henkkarit mukana; moraalivaisto ei hyväxynyt niitä miehen sydämmeen. Kun Juppiterin rivoiluja juhlittin, Xenokrateen pidätyskykyä kunnioitettiin; siivo Lukretius ihaili häpeämätöntä Venusta; julkea roomalainen uhrasi Pelolle; se kuzui jumalaa joka leikkas isältänsä kikkelin, ja kuoli mukinoitta oman isänsä käsissä. Mitä arvottomimpia jumalia palvoi jaloimmatkin heppulit. [En nyt viizi tässä mennä Barukin mainizemiin puupääjumaliin.] Pyhä luonnonääni oli kuuluvampi kuin jumalien ääni, se voitti kunniasijan maalla ja kaupungissa; se näytti lähettävän syyt ja syylliset yhtä lailla taivaaseen. [Häh?]
ellauri115.html on line 728: Mutta tässä koen mä kuulen mutinaa kaikilta ns. viisailta miehiltä. Lapselliset erroiri, kasvantaviärät ennakkoluulot, ne huutaa kesken konserttia! Ei apinan mielessä ole muuta kuin mitä se on oppinut kokemuxesta; ja me tuomitaan kaikkea vaan hankittujen ideoiden perusteella. Ne jaxaa jauhaa tätä; ne jopa uskaltautuu hylkäämään kaikkien kansojen selvän ja universaalin yhteisen kannan, ja asettaa tätä apinalauman hämmästyttävää yximielisyyttä vastaan jotain hämäriä poikkeuxia jotka ne tietää vaan ize; ikäänkuin koko luonnon terendi voitas tehdä tyhjäxi vaan yhden osakunnan [esim Israel] vastaesimerkillä, ja ikäänkuin joidenkin hirveyxien olemassaolo tekisi lopun koko lajista. [No siltähän tää alkaa vähän näyttää...] Mut minkä tautta spektikko Montaigne yrittää löytää jostain hämärältä maailmankulmalta tavan joka on vasten perittyjä oikeuskäytäntöjä? Mitä varten se uskoo mitä epäuskottavimpia turisteja, ja kieltäytyy uskomasta meidän suurimpia kirjailijoita? Pari outoa ja epäilyttävää tapaa, joilla on paikalliset syyt joita me ei vaan tunneta; tekeekö nää tyhjäxi yleisin päätelmän joka perustuu maailman kaikkien osakuntien yleissopimuxeen, jotka eroaa kaikilla muilla tavoilla mut on samaa mieltä tästä? Voi vittu Montaigne, sä olet olevinasi niin totuudenkaltainen ja rehellinen; ole vilpitön ja todennäköinen, jos filosofi voi olla sellainen, ja kerro mulle onko mitään maalman maata missä on rikos pitää sanansa, olla armollinen ja avokätinen, missä hyvää miestä pilkataan, ja petkuttajaa kunnioitetaan. [Epistä! Ranskaa ei lasketa, eikä Voltairea.]
ellauri115.html on line 752: Mun lapsi! Jospa jonakin päivänä tuntisit mikä taakka poistuu kun, stikun sä oot luodannut ihmisajatusten turhuuden ja maistanut hapanta passiohedelmää, löydät lopulta ihan käden ulottuvilta viisauden kinttupolun, tämän elämän pakkotyön palkkion, sen onnen lähteen jota et uskonut löytäväsi. JOkainen luonnonlain velvollisuus, jonka miehen vääryys oli melkein hinkannut pois mun sydämmestä, on kaiverrettu sinne, toisen kerran sen ikuisen oikeuden tähden joka panee mulle nää verot ja kazoo miten mä maxan ne. Mä tunnen izeni vaan Lujaapierevän instrumentixi, joka haluaa hyvää, joka esittää sitä, joka tekee juttuja mun omaxi hyväxi kunhan mä jelpin sitä, ja käytän näennäistä vapauttani oikein. Mä alistun sen järjestämään järjestyxeen, varmana että yx päivä mä vielä nautin siitä ja löydän siitä onneni; sillä mitä makeampaa iloa on kuin tää, et tuntee olevansa ratas kellossa missä kaikki toimii kuin hieno sveiziläinen kronometri? Kivun saalinakin kestän sen kärsivällisesti muitaen, että se loppuu pian, ja että se tulee ruumiista joka ei edes ole mun. Life is hard and then you die. Jos mä teen salaa jonkun hyvän työn, mä tiedän et partiojohtaja näkee sen, ja mun käytös tässä maailmassa on etumaxua tulevaan. Kunmä kärsin epäoikeutta, mä sanon izelleni, että Lujaapierevä joka tekeee kaiken oikein palkizee muzit myöhemmin; mun kivulias tarpeenteko, mun köyhyys, tekee vaan kuolemasta vähemmän sietämättömän. Sen vähemmän on siteitä katkottavana kun mun vuoronumero tulee nahkurin orrelle.
ellauri115.html on line 760: Noustaxeni mahollisimman paljon jo nyt tähän onnen vahvuuden ja vapauden tilaan, mä jumppaan tois paljon ylevässä mietiskelyssä. Mä tarkastelen miss universumin järjestystä, en toki selittääxeni sitäin jollain turhalla zydeemillä, vaan kumartaaxeni sitä lakkaamatta kuin pieni ongenkoho Bielenseessä, ja pokkuroidaxeni viisaalle Tekijälle joka paljastaa izensä siinä. Mä parittelen sen kaa; mä upotan kaikki mun voimat sen jumalalliseen esanssiin; mä hämmästyn sen ystävällisyyttä, mä kiittelen sitä ja sen lahjoja, muttemmä kyllä rukoile siltä mitään. Mitä mä siltä pyytisin - eze muuttais luonnon järjestystä, tekis ihmeitä mun hyväxi? Pitäskö mun, joka olen sitoutunut ennen kaikkea rakastamaan tota järjestystä jonka se on organisoinut viisaudessaan ja ylläpitää kuin huoltomies, pitäiskö mun haluta eze järjestys menee sekaisin pienen minun takia? Ei, sellainen ajatelematon rukous ansaizisi selkäsaunan mieluummin kuin suopeutta. Enkä mä pyydä siltä voimaa menetellä oikein; mixmä pyytäisin siltä jotakin jota se on jo mulle antanut? Exe antanut mulle omantunnon just six että mä rakastaisin oikeistoa, järjen että mä nään järjestyxen, ja vapauden valita just sen? Jos mä teen pahaa ei mulla ole mitään veruketta; mä teen sen omasta vapaasta tahdostani; jos mä pyytisin sen muuttavan mun tahtoa, mä pyytäisin siltä just mitä se pyytää multa; se olis sama kun pyytäis sen tekevän työt ja mä saisin palkkion; [juu tässä pilkistää taas tää omavanhurskautuspykälä]; jos mä olisin tyytymätön osaani mä en haluis enää olla mies, vaan jotain muuta typerää niinkuin nauta, vaimo tai enkeli, eli pyytää epäjärjestystä ja pahaa. Hei sä oikeuden ja totuuden torvi, armollinen ja sulokas Jumala, mä luotan suhun ihan kybällä, ja mun sydämmen halu on - että sun tahto toteutuu. Kun me 2 yhdistetään tahtomme, siitä tulee hyvä; mä teen mitä sa tahdot, ja mä jaan sun menestyxen; mä uskon että mä saan jo förskottina sen superonnellisuuden joka on hyvyyden palkkio.
ellauri115.html on line 792: Molempia narsistityyppejä yhdistää tunteiden säätelyn vaikeus ja puutteellinen kyky empatiaan. He ovat kiintymystyyliltään vältteleviä ja turvattomia sekä kohtuutonta kritiikkiä jakelevia puolisoita äitejä ja isiä. Ne voivat helposti jopa potkaista lapset löytöeläinklinikalle. Voidaan sanoa että suurellinen narsisti vahingoittaa käytöxellään muita, haavoittuva narsisti myös ja ennen kaikkea izeään. JJ tuli vanhemmiten katumapäälle ja eziskeli turhaan kadonneita poikasiaan.
ellauri115.html on line 805: as Simonides puts it, and since all human nature bears its crop of contention, jealousy, and envy,
ellauri115.html on line 809: as Pindar says, a man would profit in no moderate degree by venting these emotions upon his enemies, and turning the course of such discharges, so to speak, as far away from his associates and relatives.
ellauri115.html on line 944: In Britain and North America, Socinianism later became a catch-all term for any kind of dissenting belief. Sources in the 18th and 19th centuries frequently attributed the term Socinian anachronistically, using it to refer to ideas that embraced a much wider range than the narrowly defined position of the Racovian catechisms and library.
ellauri115.html on line 952: "Before Abraham was I am" John 8:58 – is treated that the ego eimi refers to "I am" before "Abraham becomes" (future) many nations in the work of Christ.[4]
ellauri115.html on line 964: Kun d’Alembert syytti Geneven pastoreita sosinianismista. Rousseau piti niiden puolta. “Socinianism was a Christian sect closely allied with the development of Unitarianism. It took its name from its founder, Fausto Sozino, an Italian of the sixteenth century who lived in Poland for a long time, where his movement had great strength. It was popular throughout Europe and was accepted by many Protestant churches. Socinianism was anti-trinitarian and held that reason is the sole and final authority in the interpretation of the scripture. It further denied eternal punishments. Calvin had condemned the doctrine, so that the imputation in d’Alembert’s article was both a daring interpretation of the doctrine of Geneva’s pastors and one which was likely to be dangerous for them.” Allan Bloom, Politics and the Arts (Ithaca: Cornell University Press, 1960) 150. (back)
ellauri115.html on line 1087: Lidija Rangelovska is the owner and CEO of Narcissus Publications and the editor of Sam Vaknin's works, including of "Malignant Self-love: Narcissism Revisited" as well as many other books and ebooks about topics in psychology, relationships, philosophy, economics, international affairs, and award-winning short fiction. She lives in Skopje with her husband, Sam Vaknin. She featured in other documentaries together with her husband ("Egomania" by channel 4 in the UK and "Moi, narcissique et cruel" on Radio-Television Suisse).
ellauri115.html on line 1089: A model of quantised time was proposed by Vaknin in his 1982 Ph.D. dissertation, titled "Time Asymmetry Revisited". The dissertation was published by Pacific Western University (California). "Events" are perturbations in the Time Field and they are distinct from chronon interactions.
ellauri115.html on line 1130: The Hares moved to the USA to study for a PhD program in psychophysiognomy at the University of Oregon, but due to his daughter falling ill (as expected) the family returned to Canada. Hare then served as a psycho in the prison system in British Columbia (British Columbia Penitentiary) for eight months, an area in which he had no particular qualification or training; indeed he would later recount without pangs of conscience that some prisoners were able to manipulate him more than he could them.
ellauri115.html on line 1134: Hare then returned to Vancouver, British Columbia, shut up as a professional psychopath at the prison's psychologist compartment, where he would stay for 30 years until retirement, the same prison he had previously worked in. He seemed not to change behavior in response to God's punishment because he was a psychopath. He recalls, "I happened to get into a cell that nobody else was sitting in". Hare has said of himself and his wife Averil that the loss of their daughter Cheryl in 2003 "tells an awful lot about who Averil and I are." Averil, his wife, is a prominent social worker in Canada specializing in child abuse.
ellauri115.html on line 1136: Hare wrote a popular science bestseller published in 1993 without conscience: The Disturbing World of the Psychopaths Among Us (reissued 1999). He describes psychopaths as 'social predators', while pointing out that regrettably, most don't kill their prey. One philosophical review described it as having a high moral tone yet tending towards sensationalism and graphic anecdotes, and as providing a useful summary of the assessment of psychopathy but ultimately avoiding the difficult questions regarding internal contradictions in the concept or how it should be classified.
ellauri115.html on line 1153: Tää on ehkä munkin vahvin kokemus läpi kaikkien näiden paasausten. Apinoita on vain kourallinen erilaisia, eikä niiden tarinoita ja turinoitakaan ole paljon enempää. Jos osaisin numeroisin ne ja siinä olisi se Leibnizin unexuma characteristica universalis. Järjestys se olla pitää sanoi ämmä kun kananpojat numeroi.
ellauri115.html on line 1205: Nää luonnekuvauxet on vaivaannuttavan osuvia. Vähän kyllä epäilyttää että tää ois aina vaan huonon kasvatuxen tulosta. Mä luulen pikemminkin että tää on 1 apinoiden tiimipelien käypä pelitapa, jolla voi hyvinkin olla hyvä lisääntymismenestys. Ne huonot kasvattajat ovat olleet samanlaisia paskiaisia, jotka kasvattavat vielä yhden yhtä menestyvän mulkeron, kuin Olli Lokin huolellisesti valvovat Henry David Thoreau-henkiset lokkivanhemmat Rauharannan laiturilla. Olli Lokki leikki Calle Carlsonin kanssa Tunturikadun lattialla tinasotilailla.
ellauri115.html on line 1228: Aaprahammi meinas tarjoilla jumalalle Iisakin annospaloina kun se käski. Tää oli jehovalta hyvin puhdas narsistinen kiskasu. Iisakki olis ollut victim tässä, ja olikin, vaikkei ihan tullut casualtyä. Sijaiskärsijäxi löytyi joku päkäpää. Aaprahammi olis ollut nöyrä marttyyri. Kyltää kertomus hyvin kuvastaa mistä uhriutumisessa on kysymys. Aaprahammi tunsi izensä paremmax ja olonsa turvaisax kun noudatti narsistijumalansa joka oikkua.
ellauri117.html on line 10: font-family: 'UnifrakturMaguntia';
ellauri117.html on line 11: src: url(http://grapson.com/fonts/UnifrakturMaguntia.ttf);
ellauri117.html on line 72: Eläminen on se ammatti, jonka minä tahdon hänelle opettaa. Lopetettuaan minun antamani oppijakson hän ei ole oleva virkamies, ei soturi eikä pappi, sen myönnän; hän on oleva ennen kaikkea apina. Itsekään mä en tehnyt koskaan mitään kunnollista, karkasin elämän koulusta ja väsäsin vaan näitä izehoitokirjoja. Maman opetti mut pyllistelemään ja yx jäbä herborisoimaan. Kiitos maman, kiitos jäbä.
ellauri117.html on line 103: Tarkatkaa luontoa ja seuratkaa sen osottamaa tietä. Se harjottaa lapsia lakkaamatta; se karkaisee niiden voimat kaikenlaisilla koettelemuksilla; se opettaa niille aikaisin mitä tuska ja kärsimys on. Hampaiden puhkeaminen synnyttää niissä kuumetta; kova vatsakipu tuottaa niille kouristuksia; vahva yskä on vähällä tukehduttaa ne; vatsamadot niitä vaivaavat; verenrunsaus turmelee niiden ruumiinnesteet; eri hapot käyvät ja synnyttävät niiden ihoon vaarallisia vihoittumia. Melkein koko tämä alkuikä on täynnä tauteja ja vaaroja. Puolet kaikista lapsista, jotka syntyvät maailmaan, kuolee ennen kahdeksatta ikävuotta. Kun nämä koettelemukset ovat ohitse, lapsi on vahvistunut, ja niin pian kuin se oppii elinvoimiaan käyttämään, tulee elämän perustus varmemmaksi.
ellauri117.html on line 160: Man sagt, daß Kafka seine erste sexuelle "Begegnung" mit seiner französischen Gouvernante hatte, doch hat er diskreterweise immer nur in Andeutungen über dieses «Urerlebnis» gesprochen. Den ersten regen Geschlechtsverkehr hatte er als Zwanzigjähriger mit einer tschechischen Verkäuferin. Sie verbrachten einen Abend in einer billigen Absteige. Diese Erfahrung bestärkte Kafka in seinem Ekel vor dem Geschlechtsverkehr und in seinem Glauben, daß Sexualität eine von Natur aus schmutzige, nichtswürdige Anlegenheit sei. Gerade das Entgegengesetzte predigte D.H.Lawrence (infra). Trotzdem streunte er seine ganze Studentenzeit indurch immer wieder durch das Bordellviertel von Prag, genau wie die anderen Heißsporne unter seinen Kommilitonen. Er ekelte sich vor seiner eigenen sexuellen Lust, erkannte aber zugleich auch die Notwendigkeit, ihr hin und wieder einzustecken:
ellauri117.html on line 168: 1919 begegnete er während eines Aufenthalts in einer Pension in der Nähe von Prag Julie Wohryzek, der Tochter eines tschechischen Schuhmachers. Sie wurde seine zweite Verlobte. Im Gegensatz zu Felice hatte Julies Familie weder Besitz noch Ansehen, un Kafkas Vater bemerkte mit beißendem Spott, daß sein Sohn wohl besser beraten wäre, wenn er ein Bordell besuchen würde. Die etwa dreißig Jahre alte Julie war eine unbekümmerte, unge gebildete Frohnatur. Kafka sah in ihr die ideale Partnerin für eine zuträgliche, vernünftige Ehe. Doch auch diese Verlobung wurde aufgelöst - angeblich weil das Paar das Loch nicht finden konnte, in Wahrheit eine der zwanghaften Befürchtungen, die Frans Beziehungen zu Frauen stets überschatteten.
ellauri117.html on line 210: The man went. Gerald turned to Birkin with his eyes lighted.
ellauri117.html on line 239: Gerald fastened the door and pushed the furniture aside. The room was large, there was plenty of space, it was thickly carpeted. Then he quickly threw off his clothes, and waited for Birkin. The latter, white and thin, came over to him. Birkin was more a presence than a visible object, Gerald was aware of him completely, but not really visually. Whereas Gerald himself was concrete and noticeable, a piece of pure final substance.
ellauri117.html on line 251: So they wrestled swiftly, rapturously, intent and mindless at last, two essential white figures working into a tighter closer oneness of struggle, with a strange, octopus-like knotting and flashing of limbs in the subdued light of the room; a tense white knot of flesh gripped in silence between the walls of old brown books. Now and again came a sharp gasp of breath, or a sound like a sigh, then the rapid thudding of movement on the thickly-carpeted floor, then the strange sound of flesh escaping under flesh. Often, in the white interlaced knot of violent living being that swayed silently, there was no head to be seen, only the swift, tight limbs, the solid white backs, the physical junction of two bodies clinched into oneness. Then would appear the gleaming, ruffled head of Gerald, as the struggle changed, then for a moment the dun-coloured, shadow- like head of the other man would lift up from the conflict, the eyes wide and dreadful and sightless.
ellauri117.html on line 271: `It surprised me,' panted Gerald, `what strength you´ve got. Almost supernatural.'
ellauri117.html on line 277: The normal consciousness however was returning, ebbing back. Birkin could breathe almost naturally again. Gerald´s hand slowly withdrew, Birkin slowly, dazedly rose to his feet and went towards the table. He poured out a whiskey and soda. Gerald also came for a drink.
ellauri117.html on line 326: `No? There you are, we are not alike. I'll put a dressing-gown on.' Birkin remained alone, looking at the fire. His mind had reverted to Ursula. She seemed to return again into his consciousness. Gerald came down wearing a gown of broad-barred, thick black-and-green silk, brilliant and striking.
ellauri117.html on line 349: Lawrencen äisky rakasti sitä yli kaiken. Manche Augenblicke war er ruhig in ihr. Äisky yritti pidätellä sitä siellä, koska se ällösi höyläämätöntä siippaansa, kaivostyöläistä Nottinghamista. Rouvat hemmotteli hentoa, sairaalloista "Perttiä", joka kärsi tukahdetusta eläimellisestä kyrvästä. Eräät raa'at tehdastytöt aiheutti sille vaikean sexuaalitrauman uhkaamalla vetää siltä housut alas. Pertti sai tubin pelkästä säikähdyxestä. "Rakastin äiskyä kuin rakastaja", tunnusti Pertti kuolemansa jälkeen. Päivisin se teki opettajan duunia, öisin työsti äitifixaatiosta aikaiseksi mestariteoxexi, Poikia ja rakastajia (1933), klassista turbojalkatarinaa.
ellauri117.html on line 357: - se sanoi Katherine Mansfieldille. Sen mielestä oli okei miehen vaimoa vaikka mätkiä. Frieda tosin pani sille turpiin toinen käsi selän takana. Pertti ja Frieda ei saaneet koskaan orgasmia yhdessä, joko oli Pertti eellä tai Frieda jäljessä.
ellauri117.html on line 378: Imagine process will be grand adventure. Imagine yourself as twenty-first-century F. Scott Fitzgerald in new, digital Hollywood.
ellauri117.html on line 608: Maxa-Shaftesburyn (1621-1683) pojanpoika, 3. Earl of Shaftesbury (1671—1713) oli mieltä että: Hobbes had set the agenda of British moral philosophy (a search for the grounding of universal moral principles), and Locke had established its method (empiricism). Shaftesbury’s important contribution was to focus that agenda by showing what a satisfactory response to Hobbes might look like but without giving up too much of Locke’s method. Shaftesbury showed the British moralists that if we think of moral goodness as analogous to beauty, then (even within a broadly empiricist framework) it is still possible for moral goodness to be non-arbitrarily grounded in objective features of the world and for the moral agent to be attracted to virtue for its own sake, not merely out of self-interest. In Shaftesbury’s aesthetic language, the state of having the morally correct motives is the state of being “morally beautiful,” and the state of approving the morally correct motives upon reflection is the state of having “good moral taste.” Shaftesbury argues that the morally correct motives which constitute moral beauty turn out to be those motives which are aimed at the good of one’s society as a whole. This good is understood teleologically. Furthermore Shaftesbury argues that both the ability to know the good of one’s society and the reflective approval of the motivation toward this good are innate capacities which must nevertheless be developed by proper socialization.
ellauri117.html on line 622: Locke stated his belief, in his Second Treatise, that nature on its own provides little of value to society, implying that the labour expended in the creation of goods gives them their value. From this premise, understood as a labour theory of value, Locke developed a labour theory of property, whereby ownership of property is created by the application of labour. In addition, he believed that property precedes government and government cannot "dispose of the estates of the subjects arbitrarily." Fucking capitalist. Karl Marx later critiqued Locke's theory of property in his own social theory.
ellauri117.html on line 635: is markedly different from that of Socinians like Biddle, and may indicate that near the end of his life Locke returned nearer to an Arian position, thereby accepting Christ's pre-existence.
ellauri117.html on line 649: destiny fate predetermination doom election foreordainment foreordination fortune inevitability karma kismet lot necessity ordinance portion preordainment preordination divine decree God's will course of events what is written way the ball bounces way the cookie crumbles circumstance stars providence chance luck fortuity serendipity what is written in the stars divine will Moirai Lady Luck handwriting on the wall condition horoscope hazard destination breaks circumstances the stars astral influence Dame Fortune God's plan what is in the books expectation afterlife Fates heritage cup dole inescapableness wyrd orlay Norns roll of the dice Parcae accident situation wheel of fortune lot in life coincidence state position break plight lap of the gods fixed future Judgment Day Moira misfortune handwriting on wall predicament divine intervention one's portion outside influence one's lot the way cookie crumbles the hand one is dealt.
ellauri117.html on line 657: With regard to the Bible, Locke was very conservative. He retained the doctrine of the verbal inspiration of the Scriptures. The miracles were proof of the divine nature of the biblical message. Locke was convinced that the entire content of the Bible was in agreement with human reason (The Reasonableness of Christianity, 1695). Although Locke was an advocate of tolerance, he urged the authorities not to tolerate atheism, because he thought the denial of God's existence would undermine the social order and lead to chaos. That excluded all atheistic varieties of philosophy and all attempts to deduce ethics and natural law from purely secular premises. In Locke's opinion the cosmological (i.e. primus motor) argument was valid and proved God's existence. His political thought was based on Protestant Christian views. Additionally, Locke advocated a sense of piety out of gratitude to God for giving reason to men. Locke compared the English monarchy's rule over the British people to Adam's rule over Eve in Genesis, which was appointed by God. And stands to human reason, don't it?
ellauri117.html on line 689: Zodiac Sign: John Locke is a Virgo. People of this zodiac sign like animals, healthy food, nature, cleanliness, and dislike rudeness and asking for help. The strengths of this sign are being loyal, analytical, kind, hardworking, practical, while weaknesses can be shyness, overly critical of self and others, all work and no play. The greatest overall compatibility with Virgo is Pisces and Cancer.
ellauri118.html on line 10: font-family: 'UnifrakturMaguntia';
ellauri118.html on line 11: src: url(http://grapson.com/fonts/UnifrakturMaguntia.ttf);
ellauri118.html on line 68: 21.6.2021 klo 13.33 - Bo Egov: Ei pääse uimaan kun Olli nyhjää laiturilla
ellauri118.html on line 79: 21.6.2021 klo 13.35 - Bo Egov: Kakkasivat Seijan päähän kun se koitti laiturille uimaan
ellauri118.html on line 82: 21.6.2021 klo 13.36 - Bo Egov: Se meni laiturin alle piiloon
ellauri118.html on line 93: 21.6.2021 klo 13.41 - Bo Egov: Aikookohan Olli järkätä kavereille rapujuhlat laiturilla
ellauri118.html on line 148: Jos yrität samastua sexuaalisuuteen, et ole yksin. Vaikka kaikesta tiedämme tänään, on monia, jotka tuntevat silti kadonneensa sexuaalisuudestaan. He eivät tunne olevansa yhteydessä mihinkään. Se voi tuntua toisinaan turhauttavalta.
ellauri118.html on line 263: Väitteeni kuitenkin on, että ateistiset syntyteoriat sekä evoluutioteoria miljoonine vuosineen ovat taruja, valheita ja satuja. Ihmisillä on voimakas mielikuva, että nämä käsitykset pitävät paikkansa, mutta väitteeni on, ettei niille ole todisteita. Ne ovat naturalistiseen maailmankuvaan perustuvia kertomuksia, eivät sen enempää. Tieteen kanssa niillä ei ole mitään tekemistä.
ellauri118.html on line 265: Joka tapauksessa, jos tämä aihe kiinnostaa, olen kirjoittanut kotisivulleni aiheesta tiivistetysti viimeisimmässä kirjoituksessani Tiede harhassa - yhteiskunta perässä? Siinä on otettu oleellisimmat asiat esille naturalistisista syntyteorioista ja evoluutioteoriasta, ja miksi ne eivät voi pitää paikkaansa vaan ovat ristiriidassa todellisen tieteen kanssa. Lopuksi käsitellään hiukan sitä, miten evoluutioteoria vaikuttaa moraaliin yhteiskunnassa. Kotisivuni löytyy myös Googlen hausta nimelläni ja siellä uusimpana kirjoituksena on tämä kirjoitus.
ellauri118.html on line 382: Madison Julius Cawein was born in Louisville, Kentucky on March 23, 1865, the fifth child of William and Christiana (Stelsly) Cawein. His father made patent medicines from herbs. Thus as a child, Cawein became acquainted with and developed a love for local nature.
ellauri118.html on line 384: After graduating from high school, Cawein worked in a pool hall in Louisville as a cashier in Waddill´s New-market, which also served as a gambling house. He worked there for six years, saving his pay so he could return home to write.
ellauri118.html on line 403: Kirjallisuuden tutkijat epäilevät hänen tutustuneen Milanossa Stendhaliin. Teosta Vaarallisia suhteita pidetään yleisesti lajityyppinsä kirjeromaanin parhaana esimerkkinä. Teoksen henkilöt jakaantuvat selvästi hyviin ja pahoihin. Cécile ja ritari Danceny ovat hyviä, viattomia, nuoria ja kokemattomia. Valmont ja markiisitar de Merteuil ovat pahoja. Valmont on terävä-älyinen, viehätysvoimainen pelimies, jonka intohimona on valehtelu. Markiisitar de Merteuil ei ole hyveellinen, viaton, uskollinen tai aito. Häneltä puuttuu myös kaikki uskonnollisuus. Yhdessä Valmontin kanssa hän pitää ihmisiä joko ottajina tai niinä, joilta otetaan. Heillä ei ole muita aitoja tunteita kuin itserakkaus. Valloitukset tuovat paitsi vallantunnetta myös eroottista tyydytystä. Vaikka Cécile ja ritari Danceny turmelevat viattomuutensa, he tuntevat kuitenkin katumusta. Rouva de Tourvel edustaa aitoutta ja viattomuutta, joka säilyy iästä huolimatta. (Höh? Mistä iästä? Se oli 22v.) Teos puhuu lakkaamatta hyveestä ja viattomuudesta sekä niiden menettämisestä. Valmont ja markiisitar de Merteuil yrittävät parhaansa mukaan kitkeä viattomuuden ja hyveet, pelkästään kostonhalunsa takia tai pönkittääkseen omaa statustaan. Teoksen painopiste ei ole toiminnassa, vaan viettelyn tekniikassa. Siinä suhteessa tää jää selvästi 2.ksi verrattuna Vargas Llosaan. Vastoinkäymiset ovat Valmontille esteitä, jotka ovat kierrettävissä oveluudella ja julmuudella. Vaarallisia suhteita on lajityypistään huolimatta hyvin draamallinen, ja se on sovitettu teatterinäyttämölle lukemattomia kertoja. Elokuvaksi se on sovitettu viidesti. Helsinkiläinen Ryhmäteatteri esitti vuonna 2015 Vaarallisia suhteita Suomenlinnan kesäteatterissa. Näytelmäsovituksen teki Juha Kukkonen ja pääosia näyttelivät Minna Suuronen ja Antti Virmavirta. Se oli Pierren uran huippuhetkiä.
ellauri118.html on line 406: Millainen on uskottoman romaanisankarittaren mieli? Kuinka kirjallisuuden vakiintuneet muodot vaikuttavat siihen, miten tulkitsemme todellisia ja fiktiivisiä mieliä? Onko toinen mieli vain lukijan fantasia? Ovatko aviorikosromaanit fantastisia? Uskoton mieli ja tekstuaaliset petokset pohtii kriittisesti kertomuksen ja mielten tutkimuksen ajankohtaisia kysymyksiä. Samalla se kartoittaa länsimaisen kaunokirjallisuuden uskottomuustraditiota. Tutkimuskohteet ulottuvat 1600-luvulla julkaistusta Madame de La Fayetten Clèvesin ruhtinattaresta Gustave Flaubertin Madame Bovaryyn, Kate Chopinin feministiseen klassikkoon Heräämiseen ja lopulta tosielämän kertomussikermään, joka syntyi Clintonin ja Lewinskyn seksiskandaalin ympärille. Mitä yhteistä on Emma Bovarylla ja Monica Lewinskylla ja missä määrin lukutapamme tuottavat heidän välilleen yhtäläisyyksiä? [Kiintoisa kysymys. Tärkeä ero kuitenkin että Monica imutti Billin siggeä, mitä Madame Bovary ei tiettävästi tehnyt.] Teos tarjoaa seitsemän tapaustutkimuksen lisäksi moniulotteisen kuvan narratologiasta ja mielten tutkimuksesta strukturalismin ajoilta tämän päivän monialaiseen kognitiotieteeseen. Teoksen esittelemät ja kommentoimat teoriat ja metodit ovat kirjallisuustieteen lisäksi sovellettavissa kulttuurintutkimukseen, sosiaalitieteisiin ja lingvistiikkaan.
ellauri118.html on line 410: 1Aviorikos kirjallisena topoksena on ollut useankin tutkimuksen aiheena, mutta ei yhdenkään narratologisen tutkimuksen. Edelleen painavin kirjallisuustieteellinen esitys aiheesta on Tony Tannerin ambivalentin psykoanalyyttis-strukturalistinen Adultery in the Novel (1979), joka lähestyy aviorikosta sekä yhteiskunnallisena että kirjallis-kielellisenä transgressiona. Viittaan Tannerin tutkimukseen Rouva Bovarya käsittelevässä luvussa. Muut laajemmat esitykset kirjallisesta aviorikoksesta ovat tekstianalyyttisesti merkityksettömämpiä: Bill Overtonin Fictions of Female Adultery (2002) keskittyy aviorikoskirjallisuuden historiallisiin ja kulttuurisiin reunaehtoihin sekä soimaa aiempaa tutkimusta (lähinnä Tanneria) liiasta kieli- ja kerrontakeskeisyydestä; Patricia Mainardin Husbands, Wives, and Lovers (2003) on kulttuurihistoriallinen esitys aviorikoksesta taiteessa ja Overtonin tutkimusta rikkaampi esitys esimerkiksi aviorikoksen lainsäädännöllisistä ja kulttuurisista kytköksistä; niin ikään Judith Armstrongin The Novel of Adultery (1976), Naomi Segalin The Adulteress’s Child (1992) ja Maria R. Ripponin Judgement and Justification in the Nineteenth-Century Novel of Adultery (2002) sivuuttavat kerronnan kysymykset ja keskittyvät kulttuuris-poliittiseen kontekstiin ja pelkästään referentiaalisen tason temaattiseen toistoon (kuten siihen että aviorikoksesta syntyvä lapsi on mitä todennäköisimmin tyttö). Oma lukunsa ovat vielä tiettyihin aikakausiin ja kielialueisiin (esimerkiksi ranskalaiseen hoviromantiikkaan) keskittyvät tutkimukset. Näistä maininnan arvoinen on ainakin Donald J. Greinerin Adultery in the American Novel (1985), vertaileva tutkimus Updiken, Hawthornen ja Jamesin avionrikkojista. Kulttuuri- ja myyttihistoriallinen klassikko, Denis de Rougemontin L’Amour et l’Occident (1939) on myös tutkimus uskottomuusfiktioista (Tristanin ja Isolden perillisistä), sillä Rougemontilla juuri aviorikos on länsimaisen ”rakkauden rakastamisen” huipentuma, transgressiivinen olotila joka katoaa, jos siitä tehdään instituutio. Käsitys uskottomuudesta kulttuurisena rajailmiönä ja juuri siitä syystä kertomustaiteen pulppuavana lähteenä yhdistää siis Rougemontia ja Tanneria, mutta jostain syystä Tanner ei viittaa Rougemontin teokseen. Mixihän? [Heitän tähän heti sen edellä mainitun oivalluxen, että romantiikka on sitä kun panettaa muttei pääse pukille.]
ellauri118.html on line 418: 2Focalisation is a term coined by the French narrative theorist Gérard Genette. It refers to the perspective through which a narrative is presented. Genette focuses on the interplay between three forms of focalization and the distinction between heterodiegetic and homodiegetic narrators. Homodiegetic narrators exist in the same (hence the word 'homo') storyworld as the characters exist in, whereas heterodiegetic narrators are not a part of that storyworld. The term 'focalization' refers to how information is restricted in storytelling. Genette distinguishes between internal focalization, external focalization, and zero focalization. Internal focalization means that the narrative focuses on thoughts and emotions while external focalization focuses solely on characters' actions, behavior, the setting etc. Zero focalization is seen when the narrator is omniscient in the sense that it is not restricted. Focalization in literature is similar to point-of-view (POV) in film-making and point of view in literature, but professionals in the field often see these two traditions as being distinctly different. Genette's work was intended to refine the notions of point of view and narrative perspective. It separates the question of “Who sees?” in a narrative from “who speaks?”
ellauri118.html on line 432: Monika Fludernik (1957-) ist´ne österreichische Flugwirtin, Amerikanistin und Literaturwissenschaftlerin. Fludernik leistete wichtige Beiträge zur Erzähltheorie. Die neuere Erzähltheorie wurde ab 1915 in Ansätzen vom Russischen Formalismus entwickelt und vom Strukturalismus seit den 1950er Jahren weiter ausgearbeitet, wobei Tzvetan Todorov zu den wichtigsten Vermittlern der formalistischen Ansätze in Frankreich gehörte. Der hier entwickelte strukturalistische Ansatz – mit späteren Ergänzungen – ist bis heute maßgeblich, es gab jedoch nie eine einheitliche strukturalistische Erzähltheorie. Wichtige Theoretiker der Narratologie sind Gérard Genette, Claude Lévi-Strauss, Roland Barthes, Roman Jakobson und Paul Ricœur. Die strukturelle (formalistische) Erzähltheorie wird oft durch interdisziplinäre Ansätze ergänzt, so durch die Semiotik ergänzt, wozu insbesondere Juri Lotman beigetragen hat. Im deutschen Sprachraum war Franz Karl Stanzel der erste Vertreter der Erzähltheorie.
ellauri118.html on line 434: Die traditionelle Erzähltheorie, vertreten durch Franz Karl Stanzel, Gérard Genette, Seymour Chatman u. a. m, beschäftigt sich mit Elementen des „discours“ („Erzählweise“). Andere Theoretiker nehmen eher die Strukturen der „histoire“ („Erzählinhalt“) in den Blick. Damit bauen sich (erzählerische) Handlungen in dem vorgestellten Begriffsinventar aus Geschehnissen und Ereignissen auf. Während der Begriff „Handlung“ im deutschsprachigen Raum verwendet wird, wird sie etwa bei Genette als histoire und in der anglo-amerikanischen Erzähltheorie als story bezeichnet, der „Diskurs“ bei Genette als récit (narration) und im Angelsächsischen als plot. Während sich der „Diskurs“ als die kompositorische und sprachliche Realisierung einer Erzählung versteht; er verweist auf das „wie“ der Erzählung, wird in der „Geschichte“ der Gegenstand der Erzählung ausgemacht; sie verweist auf das „was“ der Handlung.
ellauri118.html on line 456: Pasternakille myönnettiin Nobelin kirjallisuuspalkinto vuonna 1958, mutta hän joutui luopumaan palkinnon vastaanottamisesta, koska ei olisi voinut palata takaisin Tukholmasta Neuvostoliittoon, mikäli hän matkustaisi Ruotsiin vastaanottamaan palkinnon. Literaturnaja gazeta tuomitsi palkinnon myöntämisen Pasternakille vihamieliseksi teoksi Neuvostoliittoa kohtaan. Niinkuin olikin. Pasternak erotettiin myös Neuvostoliiton kirjailijaliitosta viisi päivää Nobel-palkinnon myöntämisen jälkeen.
ellauri118.html on line 465: Life returned with a cause-the way Elämä palasi syystä astialle - silleen kuin
ellauri118.html on line 494: They´re puffy as it is, dear. Ne on pulu turvonneet jo muutenkin.
ellauri118.html on line 532: Old Norse kennings like sotapurjo 'miekka', raatolokin syöttäjä 'soturi', miesten syöjille sijoille 'kuolemaan'. huurteiselle 'baariin'.
ellauri118.html on line 561: Charles-Louis Bally (4. helmikuuta 1865 Geneve – 10. huhtikuuta 1947 Geneve) oli sveitsiläinen kielitieteilijä. Nykyään Bally muistetaan ehkä parhaiten Bally-kengistä ja siitä, että hän toimitti yhdessä kollegansa Albert Sechehayen kanssa opettajansa Ferdinand de Saussuren postuumin kirjan Cours de linguistique générale, mutta 1920–1930-luvulla hän oli eräs keskeisimpiä eurooppalaisen kielitieteellisen strukturalismin edustajia yhdessä Roman Jakobsonin, Nikolai Trubetzkoyn ja Louis Hjelmslevin kanssa.
ellauri118.html on line 589: George kannattaa nykyään tämmöstä kuin embodied mind ajatusta: Many features of cognition are embodied in that they are deeply dependent upon characteristics of the physical body of an agent, such that the agent's beyond-the-brain body plays a significant causal role, or a physically constitutive role, in that agent's cognitive processing. No tottahan se on, ainakin miesten ajatteluun osallistuu voimakkaasti pikkuveli.
ellauri118.html on line 645: Resistance ´tis to late to shew, On turha vastustella tässä vaiheessa,
ellauri118.html on line 653: She Cry´d — Cease — cease — your vain desire, Hiän huusi: Älä! Lopeta! turhaan yrität,
ellauri118.html on line 694: But what in short-breath-sighs returns and goes. Paizi lyhyexi jääviä hengenvetoja.
ellauri118.html on line 711: Found the vast Pleasure turn´d to Pain : Huomaat jättionnen vaihtuneen tuskaxi:
ellauri118.html on line 721: Natures support, without whose Aid Ei luonnon tukijatko vyöllä toimikaan
ellauri118.html on line 729: In vain he Toils, in vain Commands, Turhaan hän ährää, turhaan komentaa,
ellauri118.html on line 745: Cloris returning from the Trance Kloorikana palaa vähin erin transsista
ellauri118.html on line 799: Fronden jälkeen hän itse piti kuulua kirjallista salonkia Société du samedi (´lauantaiseura´), joka oli viimeisiä jossa presiöösin tyylin henkeä vielä vaalittiin. Seuran jäseniä on sanottu ensimmäisiksi sinisukiksi. Tämä yltiöromanttinen ja hienostunut näkemys leimaa myös hänen kirjoittamiaan viittä valtavan suurta herooista historiallista romaania, jotka tosin ilmestyivät hänen veljensä nimissä: Ibrahim, ou l´illustre Bassa (4 osaa, 1641), jonka ansiosta tulivat muotiin turkkilaiset aiheet ja orientalismi, Artamène ou le grand Cyrus (10 osaa, 1649–1653), Clélie, histoire romaine (10 osaa, 1654–1660). Romaanit saivat myrskyisän suosion ja kuuluvat ajan suurimpiin kirjallisiin menestyksiin.
ellauri118.html on line 824: La Princesse de Clèves témoigne également du rôle important joué par les femmes en littérature et dans la vie culturelle du XVIIe siècle, marquée par le courant de la préciosité. Madame de La Fayette avait fréquenté avant son mariage le salon de la marquise de Rambouillet et, comme son amie Madame de Sévigné, faisait partie du cercle littéraire de Madeleine de Scudéry, dont elle admirait les œuvres.
ellauri118.html on line 830: With La Princesse de Clèves, Mme. de La Fayette created a new kind of fiction,—"substituting," says Saintsbury, "for mere romance of adventure on the one hand, and stilted heroic work on the other, fiction in which the display of character is held of chief account."
ellauri118.html on line 844: The relation was equally sincere on the part of Mme. de La Fayette, though she was by nature more self-contained and reserved. But this reserve gives way to the strength of her feelings when in 1691, tormented by ill-health and knowing that her end is not far off, she writes to Mme. de Sévigné: "Croyez, ma très-chère, que vous êtes la personne du monde que j'ai le plus véritablement aimée."
ellauri118.html on line 895: Nimi Isebel on siirtynyt vuosisatojen halki yleisnimenä tarkoittaen kaikkia pahoja ja ilkeitä naisia. Juutalaisten ja kristittyjen vastenmielisyys Isebelia kohtaan johtui muka ihmisuhrien (erityisesti lasten) uhraamisesta Baal-kultin mukaisesti. Vittu sitähän se Aram Hazaturjankin oli tekemässä? Iisakilta oli mennä pää eikä ainoastaan munat! Paiscotaan ne pennut kiwiin!
ellauri118.html on line 917: Sodan Ahabin suvulle julistanut, Elian Israelin kuninkaaksi rasvaama sotapäällikkö Jeehu, aika jehu, Nimsin poika, surmasi kuninkaan pojan Jooramin jousellaan ja käski vaunusoturinsa Nickin heittää surmatun ruumis (objektivirhe) Nabotin maalle – johon se tiettävästi jäi haaskansyöjien revittäväksi, koska kukaan ei uskaltanut kajota kirotulle maalle heitettyyn ruumiiseen – jolta (vaikka sitä ei suoraan sanotakaan) jo vakiintuneen juutalaisen tavan mukaan ennen hylkäämistä oli riistetty kaikki arvovaatteet ja varusteet:
ellauri118.html on line 941: Kumpi tapahtui ensin Hulussa, Iisebel-seikkailu vai Nickin bylsintä? Kirjassa vanhus-Serena ehdotti Nickin bylsimistä ensin, mutta viivalle päästiin vasta komentajan pantua Iisebeliä. Tuskin ehti edes välillä alapesulle. Onxtää naistenkin salainen unelma? Miesten se on ainakin. Mullakin oli parhaina päivinä 3 eri naista vuorokauden aikana. Täytyypä tarkastaa kirjasta Rakkauden evoluutio, mutta extää ole ihan darwinistista käytöstä? Peggy maximoi oman geenilinjansa mahixet bylsimällä milloin tulee siihen tilaisuus. Eise Lukekaan ollut kuin tarjoiluehdotus, lisääntymissopimus, eikä edes kovin menestyvä. Mitäs rumaa siinä on? Naturalia non sunt turpia. Se eze on naisella rumaa on patriarkaalinen käsitys.
ellauri118.html on line 972: The show modernizes the setting with references to Uber and Craigslist.
(Mikä vitun Craigslist? Craigslist is an American classified advertisements website with sections devoted to jobs, housing, for sale, items wanted, services, community service, gigs, résumés, and discussion forums. Craig Newmark began the service in 1995 as an email distribution list to friends, featuring local events in the San Francisco Bay. Privately owned company. Property is theft.)
ellauri118.html on line 984: In the book, Janine's baby turns out to be a "shredder" and dies. Most of Janine's story line after she gave birth was created for the show.
ellauri118.html on line 994: The show features flashbacks to the origin of Gilead, revealing a new storyline for Serena and the Commander.
ellauri118.html on line 998: The show implies early on that Luke is dead. Later on, it turns out that he was just in the shower all the time.
ellauri118.html on line 1110: When Margaret Atwood wrote "The Handmaid´s Tale," published in 1985, she took inspiration from the rise of the Christian right in America during the 1970s and early ´80s and the 1979 Islamic Revolution in Iran. But another, much older source of inspiration for Atwood was the story of a real-life woman in 17th-century New England named Mary Webster, who may or may not have been related to Atwood.
ellauri118.html on line 1112: “Some days, my grandmother would say we were related to her and on other days, she would deny the whole thing because it wasn't very respectable,” Atwood says. “I was actually trying to write a novel about her, but, unfortunately, I didn't know enough about the late 17th century to be able to do it. But I did write a long, narrative poem called 'Half-Hanged Mary,' because she only got half hanged.”
ellauri118.html on line 1126: Local farmers claim that their cart horses sometimes refuse to go past Webster’s home, which is on one of the main roads. But, if the man goes inside and beats Mary, then the horse will go past. “So, the idea developed that her supernatural powers could be stopped if they somehow physically assaulted her,” Marshall says.
ellauri118.html on line 1162: Pieixoto´s name suggests Pope Pius IX, a Vatican pope (1854-1878), who, in his first year of office, issued the doctrine of the Immaculate Conception of the Blessed Virgin Mary. Peixoto is a Portuguese surname. It refers to fish. Notable people with the surname include: Alvarenga Peixoto (1743-1793), Brazilian poet, born in Rio de Janeiro; António Augusto de Rocha Peixoto (1866-1909), Portuguese naturalist, ethnologist and archaeologist; César Peixoto (born 1980), Portuguese footballer who plays for Sport Lisboa e Benfica in the Portuguese first division.
ellauri118.html on line 1167: Eurydice in Greek mythology, the luckless bride bitten by a snake on her wedding day. Her husband, Orpheus, the famed musician, convinced Hades to let Eurydice return to earth. However, Orpheus disobeyed the strictures of the journey and looked at Eurydice too soon, thus dispatching her back to the abode of the dead forever.
ellauri119.html on line 10: font-family: 'UnifrakturMaguntia';
ellauri119.html on line 11: src: url(http://grapson.com/fonts/UnifrakturMaguntia.ttf);
ellauri119.html on line 63: b: venerated as or as if sacred holy scripture a holy relic
ellauri119.html on line 77: First Known Use of holy: before the 12th century, in the meaning defined at sense 1.
ellauri119.html on line 107:
ellauri119.html on line 113: In season 2's "Hot Off the Griddle," Catwoman captures Batman and Robin and straps them to two giant aluminum grills, smears them with margarine and places two giant magnifying glasses above them, with the intent to roast them with the hot sun. Robin shouts, "Holy Oleo!" to which Catwoman humorously retorts, "I didn't know you could yodel."
ellauri119.html on line 137: In season two's "Hot off the Griddle," Catwoman captures Batman and Robin in a room where the floor is red hot. They hop up and down while trying to figure out a plan and Robin shouts out "holy bunions!" Just the sight of the two of them hopping up and down while Robin is shouting out nonsense is delightful.
ellauri119.html on line 164: Now we reach the point in the countdown where Robin references obscure figures from history! Here, while playing chess with Batman in their secret identities of Dick Grayson and Bruce Wayne, Dick remarks "holy Reshevsky!" This is a reference to the great Polish-born American chess grandmaster of the early 20th century Samuel Reshevsky.
ellauri119.html on line 168: During another one of their piano-related misadventures, Robin name-checks another Polish great, the famous pianist (and later Prime Minister of Poland), Ignacy Jan Paderewski.
ellauri119.html on line 172: In the season three episode "Louie the Lilac," the villain of that same name tries to feed Batman and Robin to his man-eating lilacs. Robin then name-checks the noted pioneer in the field of agricultural science in the late 19th Century (and early 20th Century), the botanist Luther Burbank. Because what kid watching "Batman" doesn't know who Luther Burbank is, right?
ellauri119.html on line 184: In the season one episode "Zelda the Great," Batman is about to capture a magician after she stole some priceless jewelry, but she escapes using sleight-of-hand. Robin is right after Batman and remarks "holy hole in a doughnut!" The words make no sense in this situation. Oddly enough, a track on the "Batman" soundtrack was titled "Holy Hole in a Doughnut." Made more sense to Robin than you'd think.
ellauri119.html on line 233: Rehellisyys. Turvallisuuden tunne perustuu oletttamuxeen että se jota rakastamme on meille rehellinen. Kun huijaus horjuttaa turvallisuuden tunnetta, elämän perustuxet voivat järkkyä. Ilman totuutta ei voi olla rakkauttakaan. Pienikin vilppi, vaikka vain toisen tunteiden säästämisexi, voi johtaa epäluottamuxen sotkuiseeen verkkoon. Totuudenkin voi sanoa ystävällisesti: "Minusta sinun perseesi todella näyttä isolta tuossa mekossa - vaikka tämähän on vain minun mielipiteeni." Älä koita lohduttaa katteettomilla lupauxilla iankaikkisesta autuudesta, kerro vaan reilusti miten tässä käy.
ellauri119.html on line 261: The Christian doctrine of the Trinity (Latin: Trinitas, lit. 'triad', from Latin: trinus "threefold") holds that God is one God, and exists in the form of three coeternal and consubstantial persons: the Father, the Son (Jesus Christ), and the Holy Spirit. The three persons are distinct, yet are one "substance, essence or nature" (homoousios). In this context, a "nature" is what one is, whereas a "person" is who one is. ???
ellauri119.html on line 270: For the majority of Christian denominations, the Holy Spirit, or Holy Ghost, is believed to be the third person of the Trinity, a Triune God manifested as God the Father, God the Son, and God the Holy Spirit, each entity itself being God. Nontrinitarian Christians, who reject the doctrine of the Trinity, differ significantly from mainstream Christianity in their beliefs about the Holy Spirit. In Christian theology, pneumatology refers to the study of the Holy Spirit. Due to Christianity's historical relationship with Judaism, theologians often identify the Holy Spirit with the concept of the Ruach Hakodesh in Jewish scripture, on the theory that Jesus (who was Jewish) was expanding upon these Jewish concepts. Similar names, and ideas, include the Ruach Elohim (Spirit of God), Ruach YHWH (Spirit of Yahweh), and the Ruach Hakodesh (Holy Spirit).
ellauri119.html on line 300: The New Testament details a close relationship between the Holy Spirit and Jesus during his earthly life and ministry.The Gospels of Matthew and Luke and the Nicene Creed state that Jesus was "conceived by the Holy Spirit, born of the Virgin Mary". The Holy Spirit descended on Jesus like a dove or seagull during his baptism, and in his Farewell Discourse after the Last Supper Jesus promised to send the Holy Spirit to his disciples after his departure.
ellauri119.html on line 304: The Holy Spirit is referred to as "the Lord, the Giver of Life" in the Nicene Creed, which summarises several key beliefs held by many Christian denominations. The participation of the Holy Spirit in the tripartite nature of conversion is apparent in Jesus' final post-resurrection instruction to his disciples at the end of the Gospel of Matthew (28:19), "Make disciples of all the nations, baptizing them into the name of the Father and of the Son and of the Holy Ghost."
ellauri119.html on line 310: Toi pelotti pienenä eikä vähän (vieläkin vähän arveluttaa) - mitäs jos tulee vahingossa pilkanneexi esim. ajattelee pyhän hengen yhteydessä muumien pelokasta kummitusta, taikka sen underground-sarjakuvan pientä korzunnäköistä siittiötä hikisenä pukilla Neizyt Maarian alavazalla, onxe sitten kerrasta poikki, GAME OVER, turha mitään enää urputtaa? No jos se on, ja moka tuli tehtyä, sittenhän voi tehdä niinkuin se heebo Life of Brianissa joka huusi monta kertaa Jehowah! Jehowah! Jehowah! ei lopputulos siitä enää pahentunut, se kivitettiin kumminkin terävillä kivillä ja soratuuteilla. Just tänhän takia monet oikeusjärjestelmät on poistaneet kuolemanrangaistuxen, koska niinkauan kuin on henkeä on toivoa, ehkä tää tästä kääntyy vielä hyväxi kun muutun kiltixi.
ellauri119.html on line 380: In the 16th and 17th centuries, medical researchers mistakenly saw the presence or absence of the hymen as founding evidence of physical diseases such as "womb-fury", i.e., (female) hysteria. If not cured, womb-fury would, according to doctors practicing at the time, result in death. The cure, naturally enough, was marriage, since a woman could then go about having sexual intercourse on a "normal" schedule that would stop womb-fury from killing her.
ellauri119.html on line 387: God is most often held to be incorporeal, with said characteristic being related to conceptions of transcendence or immanence. In religion, transcendence is the aspect of a deity´s nature and power that is wholly independent of the material universe, beyond all known physical laws. This is contrasted with immanence, where a god is said to be fully present in the physical world and thus accessible to creatures in various ways. In religious experience, transcendence is a state of being that has overcome the limitations of physical existence, and by some definitions, has also become independent of it. This is typically manifested in prayer, rituals, meditation, psychedelics and paranormal "visions".
ellauri119.html on line 396: In 1961, Christian theologian Gabriel Vahanian published The Death of God. Vahanian argued that modern secular culture had lost all sense of the sacred, lacking any sacramental meaning, no transcendental purpose or sense of providence. He concluded that for the modern secular mind "God is dead", but he did not mean that God did not exist. In Vahanian´s vision a transformed post-Christian and post-modern culture was needed to create a renewed experience of deity.
ellauri119.html on line 402: William Hamilton (1924-2012), a theologian who declared nearly a half century ago that God was dormant if not dead, was remembered at his death for the media impact made by the "death of God movement."
ellauri119.html on line 404: The Time cover for April 8, 1966, with its stark words "Is God Dead?" against a dark background, garnered record sales. So did a 1966 book, Radical Theology and the Death of God, coauthored by Hamilton and Thomas J. J. Altizer. "It was Bill who in the ´60s created the scandal of a death of God theology," Altizer told the Century, adding that Hamilton was the more articulate.
ellauri119.html on line 426: Modern authors have distinguished further varieties of love: unrequited love, empty love, companionate love, consummate love, infatuated love, self-love, and courtly love. Numerous cultures have also distinguished ren, yuanfen, mamihlapinatapai, cafuné, kama, bhakti, mettā, ishq, chesed, amore, charity, saudade (and other variants or symbioses of these states), as culturally unique words, definitions, or expressions of love in regards to a specified "moments" currently lacking in the English language, like "orgasm".
ellauri119.html on line 430: In addition to cross-cultural differences in understanding love, ideas about love have also changed greatly over time. Some historians date modern conceptions of romantic love to courtly Europe during or after the Middle Ages, although the prior existence of romantic attachments is attested by ancient love poetry. The complex and abstract nature of love often reduces discourse of love to a thought-terminating cliché. Several common proverbs regard love, from Virgil's "Love conquers all" to The Beatles' "All You Need Is Love". St. Thomas Aquinas, following Aristotle, defines love as "to will the good of another." Bertrand Russell describes love as a condition of "absolute value," as opposed to relative value.[citation needed] Philosopher Gottfried Leibniz said that love is "to be delighted by the happiness of another." Meher Baba stated that in love there is a "feeling of unity" and an "active appreciation of the intrinsic worth of the object of love." But who the fuck is Meher Baba? Biologist Jeremy Griffith defines love as "unconditional selflessness". In Hebrew, אהבה (ahava) is the most commonly used term for both interpersonal love and love between God and God's creations. Chesed, often translated as loving-kindness, is used to describe many forms of love between human beings. In Hebrew, אהבה (ahava) is the most commonly used term for both interpersonal love and love between God and God's creations. Chesed, often translated as loving-kindness, is used to describe many forms of love between human beings. The 20th-century rabbi Eliyahu Eliezer Dessler is frequently quoted as defining love from the Jewish point of view as "giving without expecting to take" (from his Michtav me-Eliyahu, Vol. 1). Rakkaus on siis ekonomisesti sulaa hulluutta!
ellauri119.html on line 440: Love encompasses the Islamic view of life as universal brotherhood that applies to all who hold faith. Amongst the 99 names of God (Allah), there is the name Al-Wadud, or "the Loving One," which is found in Surah [Quran 11:90] as well as Surah [Quran 85:14]. God is also referenced at the beginning of every chapter in the Qur'an as Ar-Rahman and Ar-Rahim, or the "Most Compassionate" and the "Most Merciful", indicating that nobody is more loving, compassionate and benevolent than God. The Qur'an refers to God as being "full of loving kindness." The Qur'an exhorts Muslim believers to treat all people, viz. those who have not persecuted them, with birr or "deep kindness" as stated in Surah [Quran 6:8-9]. Birr is also used by the Qur'an in describing the love and kindness that children must show to their parents. Ishq, or divine love, is the emphasis of Sufism in the Islamic tradition. Practitioners of Sufism believe that love is a projection of the essence of God to the universe. God desires to recognize beauty, and as if one looks at a mirror to see oneself, God "looks" at himself within the dynamics of nature. Since everything is a reflection of God, the school of Sufism practices to see the beauty inside the apparently ugly sufist. Sufism is often referred to as the religion of love. God in Sufism is referred to in three main terms, which are the Lover, Loved, and Beloved, with the last of these terms being often seen in Sufi poetry.
ellauri119.html on line 442: In Hinduism, kāma is pleasurable, sexual love, personified by the god Kamadeva. For many Hindu schools, it is the third end (Kama) in life. Kamadeva is often pictured holding a bow of sugar cane and an arrow of flowers; he may ride upon a great parakeet. The philosophical work Narada Bhakti Sutras, written by an unknown author (presumed to be Narada), distinguishes eleven forms of love. Kama Sutra has more. Gaudiya Vaishnavas who worship Krishna as the Supreme Personality of Godhead and the cause of all causes consider Love for Godhead (Prema) to act in two ways: sambhoga and vipralambha (union and separation), like Empedocles' love and strife, attraction and repulsion, in and out in ever faster succession. Radha is considered to be the internal potency of Krishna, and is the supreme lover of Godhead. Her example of love is considered to be beyond the understanding of material realm as it surpasses any form of selfish love or lust that is visible in the material world. The reciprocal love between Radha (the supreme lover) and Krishna (God as the Supremely Loved) is the subject of many poetic compositions in India such as the Gita Govinda and Hari Bhakti Shuddhodhaya, and a lot of chanting, tinkling little bells and opening and closing of musical doors.
ellauri119.html on line 446: The term "free love" has been used to describe a social movement that rejects marriage, which is seen as a form of social bondage. The Free Love movement's initial goal was to separate the state from sexual matters such as marriage, birth control, and adultery. It claimed that such issues were the concern of the people involved, and no one else. Many people in the early 19th century believed that marriage was an important aspect of life to "fulfill earthly human happiness." Middle-class Americans wanted the home to be a place of stability in an uncertain world. This mentality created a vision of strongly defined gender roles, which provoked the advancement of the free love movement as a contrast. The term "sex radical" has been used interchangeably with the term "free lover". By whatever name, advocates had two strong beliefs: opposition to the idea of forceful sexual activity in a relationship and advocacy for a woman to use her body in any way that she pleases. These are also beliefs of Feminism. As St. Augustine put it: love God and then do as you please.
ellauri119.html on line 452: Among the prevailing types of theories that attempt to account for the existence of love there are: psychological theories, the vast majority of which consider love to be very healthy behavior; there are evolutionary theories that hold that love is part of the process of natural selection; there are spiritual theories that may, for instance consider love to be a gift from God; there are also theories that consider love to be an unexplainable mystery, very much like a mystical experience. It feels like a sneeze. Setting aside Empedocles's view of Eros as the force binding the world together, the roots of the classical philosophy of love go back to Plato's Symposium.
ellauri119.html on line 454: Why set aside good old Empedocles anyway? He meant forces of attraction and repulsion, he got it just right 2My before Newton. Plato sucks, set him aside instead. The idea of two loves, one heavenly, one earthly is just bullshit. As Tristram Shandy's Uncle Tboy was informed over 2My later, "of these loves, according to Ficinus's comment on Valesius, the one is rational - the other is natural - the first...excites to the desire of philosophy and truth - the second, excites to desire, simply". Toby felt the former toward women and the latter for model trains. Plato's sublimation theory of love involved "mounting upwards...from one to two, and from two to all fair boys, and from fair boys to fair actions, and from fair actions to fair motions, until with fair motions he comes into the bottom of an absolute beauty". Sounds like Plato's own love history from horny gym boy to a dirty old geezer.
ellauri119.html on line 456: Hippo of Augustine thought the holy ghost was the gluon that kept the other two quarks together, top and bottom, strange and charm, bad and good policeman. love is another attractive force, if you will. May the force be with you, but never underestimate the power of the dark side of the force. Under his eyes. May the lord open. "The dystopian drama has exceeded the natural lifespan of its story, as it plows forward with nothing new to say, tinkling cymbals and sounding brass." "There came a point during the first episode where, for me, it became too much." Lisa Miller of The Cut wrote: "I have pressed mute and fast forward so often this season, I am forced to wonder: 'Why am I watching this'? It all feels so gratuitous, like a beating that never ends."
ellauri119.html on line 462: Luce Irigaray (born 3 May 1930) is a Belgian-born French feminist, philosopher, linguist, psycholinguist, psychoanalyst and cultural theorist who examined the uses and misuses of language in relation to women. Irigaray's first and most well known book, published in 1974, was Speculum non matris sed aliae mulieris (1974), which analyzes the texts of Freud, Hegel, Plato, Aristotle, Descartes, and Kant through the lens of phallocentrism. Presently, she is active in the Women's Movements in both France and Italy. Eroticism (from the Greek ἔρως, eros—"desire") is a quality that causes sexual feelings, as well as a philosophical contemplation concerning the aesthetics of sexual desire, sensuality, and romantic love. That quality may be found in any form of artwork, including painting, sculpture, photography, drama, film, music, or literature. It may also be found in advertising. The term may also refer to a state of sexual arousal or anticipation of such – an insistent sexual impulse, desire, or pattern of thoughts.
ellauri119.html on line 464: As the fat and ugly French novelist Honoré de Balzac stated, eroticism is dependent not just upon an individual's sexual morality, but also the culture and time in which an individual resides. Because eroticism is wholly dependent on the viewer's culture and personal tastes pertaining to what, exactly, defines the erotic, critics have often[how often?] confused eroticism with pornography, with the anti-pornography activist Andrea Dworkin saying, "Erotica is simply high-class pornography; better produced, better conceived, better executed, better packaged, designed for a better class of consumer." This confusion, as Lynn Hunt writes, "demonstrate the difficulty of drawing… a clear generic demarcation between the erotic and the pornographic": indeed arguably "the history of the separation of pornography from eroticism… remains to be written". In the eighteenth century, eroticism was the result of the intrusion into the public sphere of something that was at base private.
ellauri119.html on line 466: The industrial revolution in the XVIIIth century created free love, great public and small celebrities. Goodbye nobility, welcome notables! What the fuck, same difference.
ellauri119.html on line 506: Examples of eros may be seen in movies including The Blue Lagoon, Return to the Blue Lagoon, Pretty Woman, Working Girl, and Girl with a Pearl Earring. Lee's recognizable traits:
ellauri119.html on line 514: Seeks early sexual adventure, variety and technique.
ellauri119.html on line 537: Manic lovers speak of their partners with possessives and superlatives, and they feel that they "need" their partners. This kind of love is expressed as a means of rescue, or a reinforcement of value. Manic lovers value finding a partner through chance without prior knowledge of their financial status, education, background, or personality traits. Insufficient expression of manic love by one's partner can cause one to perceive the partner as aloof, materialistic and detached. In excess, mania becomes obsession or codependency, and obsessed manic lovers can thus come across as being very possessive and jealous. One example from real life can be found in the unfortunate case of John Hinckley, Jr., a mentally disturbed individual who attempted to assassinate the incumbent US President Ronald Reagan due to a delusion that this would prompt the actress Jodie Foster to finally reciprocate his obsessive love.
ellauri119.html on line 539: Extreme examples of mania in popular culture include yandere anime and manga characters. Additionally, manic love is a central theme in the films Endless Love, Fatal Attraction, Misery, Play Misty for Me, Swimfan, and Taxi Driver.
ellauri119.html on line 589: Biological models of love tend to see it as a mammalian drive, similar to hunger or thirst, or sneezing. Psychology sees love as more of a social and cultural phenomenon. Certainly, love is influenced by hormones (such as oxytocin), neurotrophins (such as NGF), and pheromones, and how people think and behave in love is influenced by their conceptions of love. The conventional view in biology is that there are two major drives in love: sexual attraction and attachment. Attachment between adults is presumed to work on the same principles that lead an infant to become attached to its mother. The traditional psychological view sees love as being a combination of companionate love and passionate love. Passionate love is intense longing, and is often accompanied by physiological arousal (shortness of breath, rapid heart rate); companionate love is affection and a feeling of intimacy not accompanied by physiological arousal.
ellauri119.html on line 591: The philosophy of love is a pretty listless field of social philosophy and ethics that attempts to explain the nature of love. The philosophical investigation of love includes the tasks of distinguishing between the various kinds of personal love, asking if and how love is or can be justified, asking what the value of love is, and what impact love has on the autonomy of both the lover and the beloved. Boooooring. Makes you yawn.
ellauri119.html on line 596:
ellauri119.html on line 618: To escape the growing revolutionary violence in the area they lived, Ayn's family moved to Crimea, where she would finish high school. Here she was introduced to the history of the United States, which inspired her eventual departure from Russia, especially so after her family had suffered in poverty following the seizure of her father´s pharmacy by the communist regime.
ellauri119.html on line 622: She went on to briefly attend the State Institute for Cinema Arts, and in 1925 was granted a visa to the United States to visit relatives in Chicago, Illinois, landing first in New York. She decided then to never return to Russia.
ellauri119.html on line 623: She eventually made it to California, where she worked with Cecil B. DeMille and met her future husband, Frank O'Connor.
ellauri119.html on line 629: The 1930 US Census has the O'Connors living in Los Angeles, California in the Moraine Apartments, on 823 North Gower Street. They were renting the place for $52 a month. They are both listed as working as actors in motion pictures. Ayn, listed here as Alice, gives her native language as Russian.
ellauri119.html on line 637: She started writing her best-known novel, "The Fountainhead" in 1935, and would be published after multiple publisher rejections, in 1943. Ayn would go on to write a screenplay based on the novel, and then work on one of her other well-known novels, "Atlas Shrugged", which focused largely on her version of Objectivism, and would be published in 1957. She would spend her life discussing, lecturing, and writing about her philosophy.
ellauri119.html on line 646: Rosenbaum left Russia at the tail end of the Trust program. She was assisted by bolshevik Hollywood. Like a typical crypto-jew and communist she used a pseudonym. She became, together with Leo Strauss, a leading philosopher of the Trotskyites. She, like Strauss, helped create the philosophy of arrogance and entitlement that justifies the lies of government leaders to the people. Her philosophies misrepresent the realities of how wealth and psychopathic greed coupled with immorality destroys civilization. Her solution to class warfare is group disloyalty of the rich to society and the exploitation of the national resources by a privileged class to destroy the economy and sabotage the nation. She misrepresented American tradition in a way that benefitted our enemies and internationalized our national resources leaving them easy pickings for the exploitation of unregulated international markets. She advocated the ruinous gold standard which allows our enemies the opportunity to deflate our money supply and strangle the economy at their whim. By simply hoarding gold and/or sending it out of the nation the bankers can ruin us under a gold standard. Her philosophy falsely claims that the market can and will correct the actions of the enemy within to ruin the nation by their designs. She wanted to grant the enemy the right to act with impunity and free rein as a Trojan horse within America to completely destroy our nation, and she has nearly succeeded. The removal of the ability of government to impose with force the collective will of the nation inevitably leads to balkanization, and that was well known and desired by our bolshevik enemies, Rosenbaum’s masters. She never pointed out the name and the nature of the enemy, instead scapegoating the poor and the communists for what international jewry was doing, with her as one of its leading members. As far as I know, she NEVER addressed the existential danger of jewish messianic prophecy and the subversion of the American government by Israel. Being herself a jew, she was disloyal to America in favor of Israel. She was disloyal to the American majority population in favor of the banking class. She did absolutely nothing that was ever in any way harmful to the communists or the bankers, who have so harmed America.
ellauri119.html on line 650: I have studied Objectivism for 25 yrs, reading Ayn Rand’s fiction and non-fiction. I’ve further read and listened to lectures by some of those who carry on her tradition (some of which you can find here for free: ARI Campus).
ellauri119.html on line 652: There are two main reasons I continue to study her ideas. First, everytime I’ve investigated a claim she has made, it turned out to be correct. Second, philosophy is the science that teaches man how live his life and make choices. No other philosophy does this.
ellauri119.html on line 672: The answer to “why” comes from our nature. Man is required to make decisions in order to survive. We cannot make proper decisions without guidance. We could rely on society to provide guidance or just follow conventional wisdom, but that is the cheap way out. It makes you a slave to the opinions others. And that is not true to human nature. Man has a mind which is his only means of survival. Rand teaches that you must use it to make your own decisions, not to mimick the thoughts and actions of others. This is the answer to the second question, yes it is necessary.
ellauri119.html on line 674: Too many are introduced to Objectivism through its application to politics. Political conclusions reached by applying Objectivism are counter to the popular notions of how government should work and society should be structured . Without an understanding of the foundation and underpinnings, it is difficult to understand how Objectivist ideals apply.
ellauri119.html on line 690: I remember in 1959, my creative writing teacher, in high school was infatuated with Ayn Rand. Sitting at a local restaurant, Ronnie´s Restauarant - which no longer exists, with a group of friends and her, we had a discussion about Ayn and I made a gesture that clearly expressed a thought and asked her what the words were for that. She suddenly realized the flaw in Ayn´s argument and was speechless.
ellauri119.html on line 720: In a different scene, Hank Rearden helps a small manufacturer, a guy Rand describes as respectable but no master of industry. Rearden could have refused to help or charged him an exorbitant amount for the favor. But he didn’t. Again, this portrayal of a wealthy industrialist doesn’t fit your contention that Rand advocated a dog-eat-dog Social Darwinism.
ellauri119.html on line 740: “[The rich] consume little more than the poor, and in spite of their natural selfishness and rapacity…they divide with the poor the produce of all their improvements. They are led by an invisible hand to make nearly the same distribution of the necessaries of life, which would have been made, had the earth been divided into equal portions among all its inhabitants, and thus without intending it, without knowing it, advance the interest of the society, and afford means to the multiplication of the species.”
ellauri119.html on line 748: Hank is not acting in his self interest when he helps a small manufacturer. Again, this is an another example against her philosophy of ethical egoism.
ellauri119.html on line 755:
ellauri119.html on line 766: Ayn Rand was short—squat, really. At the time I thought she might be a dwarf. She stood stout though with manly features. She spoke with a thick Russian accent and chain-smoked.
ellauri119.html on line 772: ture.com/wp-content/uploads/2014/10/Ayn-Rand-1981.jpg" />
ellauri119.html on line 795: Ayn Rand -instituutin varapääjohtaja Onkar Ghate avasi MOT:lle kristinuskon ja altruismin suhdetta näin: Ghate Hän (Rand) näki tämän (altruismin) moraalisen elementin tulevan läntisen ajattelun ideaaliksi uskonnon ja etenkin kristinuskon kautta. Koko kuvasto Jeesuksesta ristillä kertoo ihmisen, hyvän ihmisen uhrauksesta. Jeesus on hyvä ihminen, joka uhraa itsensä toisten ihmisten puolesta – ja vieläpä syntisten ja turmeltuneiden ihmisten puolesta."
ellauri131.html on line 10: font-family: 'UnifrakturMaguntia';
ellauri131.html on line 11: src: url(http://grapson.com/fonts/UnifrakturMaguntia.ttf);
ellauri131.html on line 41:
ellauri131.html on line 72: Inkerinsuomalaisista saksalaiset olivat perustaneet jo helmikuussa 1942 osaston nimeltä ”Finnische Sicherheitsgruppe 187” (Suomalainen turvallisuusryhmä 187), jonka nimi myöhemmin muutettiin ”Ost-Bataillon 664:ksi” (Itäpataljoona 664).
ellauri131.html on line 73: Inkerinmaalla muodostettu suomalainen pataljoona palveli Saksan pohjoisen armeijakunnan valtaamalla alueella Viron ja Leningradin ympäristössä. Suomalaisen pataljoonan tehtävä oli turvata rautatieyhteydet partisaanien varalta.
ellauri131.html on line 100: Inkerinsuomalaisten viha venäläisiä kohtaan meni myös saksalaisten mielestä usein liian pitkälle. Tästä esimerkkinä SS-joukkojen turvallisuuspalvelun (SD) perustelu inkerinsuomalaisen Mikko Fedotowin erottamiselle armeijan palvelusta.
ellauri131.html on line 102: – Fedotow kertoo vihaavansa venäläisiä vahvasti ja kiihtyy aina helposti. Koska Fedotow luulee jokaisen venäläisen olevan kommunisti ja on uhannut usein kavereitaan aseella, ei hän ole kelpoinen armeijan palvelukseen, turvallisuuspalvelun lausunnossa todetaan.
ellauri131.html on line 109: Yksi keskustelukumppaneista oli SS-Obersturmbannführer Erich Isselhorst, joka teloitettiin toisen maailmansodan jälkeen Strasbourgissa sotarikoksista tuomittuna.
ellauri131.html on line 110: – Syömme päivällistä ”Sicherheitissa” (SS-organisaation tiedustelupalvelu), jonne juuri on saapunut komentaja, Obersturmbannführer tohtori Erich Isselhorst. Pitkä komea urheilijalta näyttävä mies... Keskustellessa joku sanoo, että yhteinen taistelu bolsevismia vastaan yhdistää meitä, muisteli Tenkku. Seurustelu SS-miesten kanssa oli Tenkun mukaan kaiken kaikkiaan miellyttävää.
ellauri131.html on line 111: – Kävimme vierailulla Krasnoje Selon SD:ssa Obersturmführer Fischerin luona. Siellä oli hauskaa ja toverillista.
ellauri131.html on line 113: Tenkun muistiinpanot vierailusta inkeriläispataljoonassa antavat puutteellisen kuvan inkeriläissotilaiden taisteluista rautateiden varrella. Hänen kuvauksensa mukaan pataljoonan tehtävä oli turvata rautatieliikenne partisaanien iskuilta.
ellauri131.html on line 226: Konginkankaan turma tänään tv:ssä: Saana loukkaantui vakavasti, mutta vakuutusyhtiö kiisti kaikki vammat
ellauri131.html on line 358: Canafield married Judith Ohlbaum in 1971 and they had two sons together, Oran and Utan, before divorcing in 1976. Canafield left the family and moved in with a masseuse in 1976, while his wife was pregnant with their second son. His son Oran has written two memoirs, Freefall: The Strange True Life Growing Up Adventures of Oran Canafield and Long Past Stopping: A Memoir.
ellauri131.html on line 366: the Coople's Soul, Jack Canafield, the Country Soul, the Country Soul Music, the College Soul, Jack Canafield, the Canadian Soul, the Chiropractic Soul, the Christian Family Soul, Jack Canafield, and Nancy Autio (2000), Chicken Coop for the Christian Teenage Soul, Jack Canafield, Mark Victor Hansen, Kimberly Kirberger, Patty Aubery and Nancy Mitchell-Autio, the Christian Sole, the Christian Sole 2, the Christian Woman's Hole, Christmas Sole, Christmas in Canada, Christmas Magic, Christmas Treasury, Christmas Treasury for Kids, Healthy Living Series: Weight Loss, where Jack combines inspirational stories with medical advice. The Cat-and-Dog Lovers, Count Your Blessings, Create Your Second Best Future, The Mating Game, the Dental Bowl, The Rental Hole, Dieter's Soul, Divorce and Recovery Soul, where Jack combines inspirational stories with legal advice. The Dog Did What? Same as The Cat? The Dog Lovers' Dreams and Premonitions, Chicken Coop for the Entrepreneur's Black Soul, Jack Canafield, for the Empty Hesters, for Every Mom's Horny Son, for the Expectant Mother, Family Matters, Father's Cock, Father and Daughter videos, Father and Son's Holey Camp, Find Your Happiness, Find Your Inner Strength, Find your Arse with both hands, Finding My Faith, Fisherman's Friend, Jack Canafield,
ellauri131.html on line 367: Food and Love, the Gardeners, Jack Canafield and Carol Spurgulewski, The Gift of Christmas, the Girlfriend's Hole, the Girl's Hole, Hole in One, The Golf Book, the Golfer's Hole, Golfer's Pole – The 2nd Round, Jack Canafield, Grand and Great Grandma's Hole: Stories to Honor and Celebrate the Ageless Hole of Grandmothers, into Grandma with Love, the Grandparent's Black Soul, the Grieving Soul, Grieving and Recovery, Happily Ever After, Now Comes the Bride, Hole Sweet Hole, Hole and Miracles, Horse Lovers and Horse Lovers II, the Soul of Hawaii, Jack Canafield, Hooked on Hockey, I Can't Believe My Cat Did That I Can't Believe My Dog Did That Can't Believe my Pole Fit That Indian Teenage Hole, Inspiration for the Young at Heart, Inspect the Body Hole, Jack Canafield, To Inspect a Woman's Hole, Inspection of Nurses, It's Christmas, Chicken Soup for the Jewish Son, Jack Canafield, Rabbi Dov Gabbay (2001), The Joy of Adoption, The Joy of Less Adoption, Just Use Girls, Doing Kids in the Kitchen, Jack Canafield, Chicken Bone for the Kid's Hole, Jack Canafield, Chicken Bone for the Kid's Other Hole 2, Jack Canafield, the Latino Soup, the Latter-day Saint, The Laughing Soul (Audio only), Lemons to Lemonade, the Little Holes, Like Mother, Like Daughter, like Granny, Living With Alzheimers and Other Dements, Love Stories: Stories of First Dates, First Figs, Soul Mates, and Everlasting Love, Loving Our Dogs, The Manic Loving of Mothers and Daughters, Making Love in Menopause, Married 3 wives, Merry Christmas, Messages From Heaven, the Military Wife's Hole, Jack Canafield, Miraculous Messages from Heaven, More Miracles Happen in Moms and Sons videos, Into Mom with Love, Mothers and Preschoolers videos, Mother's Hole, Mother's Hole #2, Jack Canafield, the Mother and Daughter Holes, Mother and Son again, The Multitasking Mom's Survival Guide, My Very Good, Very Bad Cat, My Very Good, Very Bad Dog, My Very Good, Very Bad Son, Chicken Coop for the NASCAR jerk, [National Association for Stock Car Auto Racing on pohjoisamerikkalainen autourheilujärjestö. Kotimaassaan Yhdysvalloissa sarja on kasvanut suosituimmaksi penkkiurheilulajiksi heti amerikkalaisen jalkapallon jälkeen.] Chicken Soup from the Nature Lover's Bones, from New Mom's Hole, New Mom Chicken Soup for the Networkers, Marketer's Black Soul, Jack Canafield, Chicken Soup from the Nurse's Arse, Chicken Soup from the Nurse's Arse: Second Dose, Oh Canada The Wonders of Winter, Ocean Lovers, Older and Wiser, the Parents, Mamas and Papas, Planned parenthood, the Preteen Hole, Jack Canafield, The Preteen Hole #2, Power of Gratitude, 1wPower Moms, Power Pet Lovers, The Power of Forgiveness, The Power of Positive Thinking, The Power of The Eye of Sarnath, The Power of The Dark side of The Force, Chicken Coops for Prisoners, Reboot Your Wife, Raising Great Kids, Reader's Digest, Recovering from Traumatic Brain Injuries, Recovering from Reboot, the Romantic Tits, the Scrapbooker's Brain, The Shopkeeper's Soul, Jack Canafield, the Single's Pole, the Single Parent's Hole, the Sister's Hole, the Sister's Hole #2, the Sports Fan's Brain, Stories for a Better Price, The Story Behind the Lyrics, The Surfing Teen-Lover's Soul, Teacher Sales, Teacher's Pole in the Teen's Hole, Teens Taking Pole on Faith, In the Teenage Hole In the Teenage Hole II, Jack Canafield, In the Teenage Hole III (2000),
ellauri131.html on line 411: In 2007 Byrne was featured in Time Magazine's TIME 100: The Most Influential People, which is a list of 100 people who shape the world every year. Since 2010, she has been featured in Watkins Mind Body Spirit magazine's annual list of The 100 Most Spiritually Influential Living People. She gained mainstream popularity and commercial success after appearing on The Oprah Winfrey Show.
ellauri131.html on line 621: Ensimmäinen tarpeista on varmuuden ja mukavuuden tarve. Että olemme turvassa ja pystymme vaikuttamaan elämäämme. Sen varmistaa että on tanakasti pätäkkää. Toinen tarpeista on ensimmäisen vastakohta: vaihtelun ja epävarmuuden tarve. On kiva väliin pettää vaimoa ja ajaa lujaa hienoilla autoilla. Kolmas on merkittävyyden tarve. Haluamme tuntea olevamme tärkeitä ja ainutlaatuisia. Tony selitti, että joillekin merkittävyyden tunne syntyy työstä, toisille kalliin auton omistamisesta tai tuhannesta Twitter-seuraajasta. Tony tunnusti, että merkittävyyden tunteen voi saada rikollisesta toiminnasta. Se kuulostaa oudolta, mutta jos esim huijaa hölmöä tai pitelee penistä toisen kurkussa, tulee äkkiä merkittäväksi tämän silmissä.
ellauri131.html on line 644: Tony Robbins is giant man who's had an equally huge impression on the millions of people he's helped over the years. His empire includes books, motivational seminars, and the ownership of multiple companies "which combined take in $5 billion annually," according to Vulture, but this self-help guru's reputation has come under fire — literally and figuratively.
ellauri131.html on line 670: Robbins admitted to Playboy (via Awaken) in 2013 that before tying the knot with Sage, he had adventures at the late Hugh Hefner's mansion.
ellauri131.html on line 723: Robbins repeatedly swears by Natural Language Processing (NLP), a controversial, consciousness-based belief system that took root in California in the 1970s. According to the Association for NLP, the practice is commonly referred to as the "users manual for your mind," and studying NLP offers "insights into how our thinking patterns can effect [sic] every aspect of our lives." God's co-creator Vivica Bandler has characterized the process as a veritable fountain of youth, asserting one's "ability for consciousness to influence our DNA evolution." In an interview with NLP Life, Bandler said, "It is obviously related to aging and the more we learn to control our consciousness, the more we will learn to control the quality of the DNA that keeps us young, the DNA that makes us smart...There is literally no limit to what we can do as we begin to harness the great power called consciousness."
ellauri131.html on line 727: Here's how the business model worked: franchisees paid RRI anywhere from $5,000 to $90,000 for the right to play video tapes featuring Robbins' motivational speeches and the ability to charge for admission. According to the FTC, Robbins' company claimed that franchisees "could sell 25 to 100 seminars per month and could earn between $75,000 to $300,000 per year."
ellauri131.html on line 736: including claims that he "asked her to join him in bed" and "used his hands to simulate oral sex and urinated in front of her", "when she began to investigate his wiener it led to premature termination."
ellauri131.html on line 742: Evolutionary biologist Jerry Coyne issued a similar takedown, by simply highlighting some of Chopra's more outlandish claims, including his idea that the moon only exists because of human consciousness, the suggestion that mass prayer or meditation has the ability to "simmer down the turbulence in nature," as well as the nonsensical statement "Consciousness is the driver of evolution. Every time I eat your pussy or you suck my banana it transforms into a human." Coyne labels Chopra's ideas as "pseudoscience, pure and simple," and accuses him of "pushing a noxious brew of quantum physics, evolutionary biology, and "universal consciousness.'" Ouch.
ellauri131.html on line 744: Canadian prime minister Kevin Trudeau earned untold millions through his "They Don't Want You To Know About" series of infomercials touting his supposed secret knowledge of natural cures, debt relief, and weight loss techniques. And though he earned the allegiance of many followers who believed his claims, a federal jury found him guilty of criminal contempt in 2013, for "lying in several infomercials about the contents of his hit book, The Weight Loss Cure 'They' Don't Want You to Know About," according to The Chicago Tribune. Trudeau repeatedly touted the methods in the book as "easy," except unwitting customers didn't find out until they plunked down cash that it involved "prolonged periods of extreme calorie restriction, off-label skin-syringe injections and high-colonic enemas personally administered by Mr. Trudeau," according to ABC News.
ellauri131.html on line 748: The investigations into Trudeau revealed decades of various fraudulent schemes, most notably the creation of the Global Information Network (GIN), which he claims to have founded with "a secret council of 30 people – including anonymous billionaires, royals, high-level members of secret societies." Oh yeah, it just gets crazier and crazier with this guy. He didn't just disappoint. He turned out to be one of the biggest scam artists of our time.
ellauri131.html on line 754: During the peak of the Britpop era, Noel Gallagher was deemed by many — including Prime Minister Tony Blair (another nasty Tony) — to be the voice of his generation. Indeed, even if you weren't a fan of Oasis' Beatles-aping indie-rock, you could always appreciate a snappy one-liner from their raconteur guitarist. But a quarter of a century on and the older Gallagher brother is sounding like the kind of dinosaur he used to rally against.
ellauri131.html on line 859: Quick question: has anyone actually read a self-help book since the turn of the millennium? No, I don’t mean Marie Kondo. I mean those ones that Bridget Jones devoured, sitting on the sofa knowing that she was going to continue to make the same bad decisions over and over, whilst gorging on too much ice cream.
ellauri131.html on line 884: And then right towards the end of the book she informs her readers that she is 37. That was a shock. I thought I was reading the emotional turmoil, flakey actions and life disarray of someone at least 10 years younger than that.
ellauri131.html on line 947: He believed that his morals are a natural laws, and that God, the Creator and Father of us all, is the source of them, and also the source of monkey conscience. I believe that to the degree people live by this inspired conscience, they will grow to fulfill their natures; to the degree that they do not, they will not fly on the animal plane." As Joseph Smith announced in 1844:
ellauri131.html on line 952: The topic of Covey's Brigham U Ph.D dissertation was the "success literature" of the United States since 1776. Covey found that during the republic's first 150 years, most of that kind of writing focused on issues of character, the archetype being the autobiography of Ben Franklin. But shortly after World War II, success became more a function of personality, of public image, of attitudes and behaviors, skills and techniques, that lubricate the processes of human interaction. He began to think about ways to get people to stop cultivating superficial charm and return to character building.
ellauri131.html on line 954: Only three people have objected to the intimate nature of his moral instruction -- two Germans and a Frenchman.
ellauri131.html on line 956: A lady at Notre Dame uses the Seven Habits, on occasion, to teach literature. "We'll look at a character, and I'll say, 'Let's talk about that character. What did you notice?' And a student will say, 'You know what? That character was not at all proactive.'
ellauri132.html on line 10: font-family: 'UnifrakturMaguntia';
ellauri132.html on line 11: src: url(http://grapson.com/fonts/UnifrakturMaguntia.ttf);
ellauri132.html on line 58: Eckhart weist den Begriffen „Gott“ und „Gottheit“ nicht die gleiche Bedeutung zu, sondern er bezeichnet mit ihnen unterschiedliche Ebenen, auf denen sich die göttliche Wirklichkeit dem Menschen zeigen kann. No niin! Ekkehartin heresia oli samanusuuntaista kuin mormonien profeetalla, herra Smithillä. Me apinatkin ollaan pikku jumalia, ei vaan jotain luojanluomia löylynlyömiä. Me päästään samoihin kuin Jehova kun oikein treenataan. Christus ist zwar ein unerreichtes Vorbild, nicht aber von Natur aus von anderen Menschen prinzipiell verschieden. Jeesus - oli vain 1 ihminen - mutta meitä Spartakuxia on koko liuta! Koko pörisevä pesä minijumalia!
ellauri132.html on line 71: While pursuing his Master's Degree at Cambridge University, he had a nervous breakdown of sorts, and came out of the experience with a sense of inner calm. But No M.A., regrettably. After relocating to Vancouver, Canada, he wrote the book, "The Power of Now". It went on to become a massive international bestseller, and he has since published two more popular books on finding inner peace. He has also been featured on numerous talk shows, and co-hosted a webinar series with Oprah Winfrey. He also runs the company, Eckhart Teachings, which handles the sale of all of his books and spiritual teaching materials.
ellauri132.html on line 131: "The book struck me as irredeemable poppycock. I was put off by the strained stateliness of Tolle's writing, as well as its nearly indecipherable turgidity ... jargon like "conditioned mind structures', "the one indwelling consciousness". What's more, the guy was stunningly grandiose. He referred to his book as a "transformational" device", and promised that, as you read, "shit takes place within you." I lay there rolling my eyes ..."
ellauri132.html on line 147: E.T. Das Sein ist das ewige, allgegenwärtige Mein Leben! jenseits der unzähligen Lebensformen, die Geburt und Tod unterliegen. Das Sein ist jedoch nicht nur jenseits, sondern auch tief in jeder Form als seine innerste unsichtbare und unzerstörbare Essenz. Das bedeutet, dass es dir jetzt als dein eigenes tiefstes Selbst, deine wahre Natur, zugänglich ist. Aber versuchen Sie nicht, es mit Ihrem Verstand zu erfassen. Der fasst nur Knochen. Versuchen Sie nicht, es zu verstehen. Du kannst es nur erkennen, wenn der Geist still ist. Schluss mit dem Denken! Wenn du präsent bist, wenn deine Aufmerksamkeit ganz und intensiv im Jetzt ist, kann das Sein gefühlt, aber niemals mental verstanden werden. Das Bewusstsein des Seins wiederzuerlangen und in diesem Zustand der „Gefühls-Erkenntnis“ zu bleiben, ist Erleuchtung.
ellauri132.html on line 178: Mut tää kaikki vaan kun mä en tasapainoile roolissani aktiiviupseeripuolisona, uutena apinaäitinä, kokeneena turrimammana, ja elämänpituisena opiskelijana! Se et mulla on enemmän hobbeja kuin pystyn hanskaamaan - se on luultavasti syy mun hulluuteen. Mutta, se on okei! mä en haluu syyttää tästä ketään muuta!
ellauri132.html on line 200: Here, Vonnegut is influenced by his early work as a journalist. His sentences are short and easily understood so as to be largely accessible. A dystopian setting enhances his social and political critique by imagining a future world founded on absolute equality through handicaps assigned to various above-average people to counter their natural advantages. A similar subject can be found in L. P. Hartley's dystopian novel Facial Justice from the previous year of 1960.
ellauri132.html on line 202: Yet Vonnegut also punctuates his dystopia with humor. Even the most horrifying scenes are underlined by jokes or absurdity. When the news announcer is supposed to read a news bulletin he has to hand it to a nearby ballerina because of his speech impediment, and the ballerina then alters her voice to a "grackle squawk" because it would be "unfair" to use her natural voice, described as a "warm, luminous, timeless melody". This absurdity highlights the madness of the world of "Harrison Bergeron".
ellauri132.html on line 213: Topeka: When the Kansas Supreme Court takes up the school finance case next week, it might well ponder a futuristic story from the 1960s by science fiction satirist Kurt Vonnegut.
ellauri132.html on line 217: Their legal brief says capping local taxes on schools was unconstitutional, and they cited the 1961 story, which depicts a future society where everyone is made equal by forcing impediments on anyone who is better.
ellauri132.html on line 345: Mä ymmärrän sun turhauman tossa koska mä kirjoitan myöskin adverbeilla. Ei niin ettezä voi käyttää niitä niin paljon, vaan etton parempia tapoja kirjoittaa kuin käyttää niitä. Myöskin, pidä mielessä et bestselleri ei välttämättä ole hyvä kirja. Se on vaan hyvin markkinoitu.
ellauri132.html on line 430:
- tures-and-body-language-for-writers/" target="_blank" rel="noopener noreferrer">Kirjailijoiden rumia eleitä
ellauri132.html on line 544: the corners of his mouth turned up hänen suunsa kulmat kääntyi ylös
ellauri132.html on line 585: her cheeks turned pink hiänen posket kääntyi vaaleenpunaisixi
ellauri132.html on line 588: he turned red hän kääntyi punaisexi
ellauri132.html on line 589: she turned scarlet hiän kääntyi kirkkaanpunaisexi
ellauri132.html on line 590: he turned crimson hän kääntyi tummanpunaisexi
ellauri132.html on line 612: sadness clouded his features surullisuus samensi hänen piirteensä
ellauri132.html on line 659: Vizi nämähän me onjo nähty albumissa 98, nää on Christopher Bookerilta, se höntti britti turha julkkis 70-luvulta. Sun kehote on halpa plagiaatti hei Margie! Vittu se mitään tähän on ideoinut, kuha kerää provikat.
ellauri132.html on line 675: Ennen v2001, ehdokaslistaa ei julkaistu julkisesti. V 2001, A. L. Kennedy, joka oli tuomaroinut 1996, kuzui palkintoa nimellä "a pile of crooked nonsense" missä voittajan määrää se "who knows who, who's sleeping with who, who's selling drugs to who, who's married to who, whose turn it is". Niin aina.
ellauri133.html on line 10: font-family: 'UnifrakturMaguntia';
ellauri133.html on line 11: src: url(http://grapson.com/fonts/UnifrakturMaguntia.ttf);
ellauri133.html on line 75: Geography. If I had wanted to know that Granard was in the midlands and had 1200 inhabitants, I would have bought an atlas. I wanted to read about people doing interesting things. Interesting monkeys doing interesting monkey things, like fleecing, hooting, or masturbating in a tree. Yep, who cares which tree.
ellauri133.html on line 77: Alarm clock. Possibly the worst opening of all: “I groaned as the alarm went off. Oh no, I’m late, I thought to myself. I got up, and put on my blue denims, and my cute pink top...” Never miss an opportunity for random misogyny! Anyway, look at the beginnings of world lit classics. You would have ended up mutilating most of them, turning them to more episodes of Paw Patrol.
ellauri133.html on line 115: Valitut Palat lanseerasi lyhennetyn klassikon loistoidean. Uuden Suomen tyhjäntoimittaja Olli poisti uutisista turhat sanat kunnes ei jäänyt mitään jälelle. Tollanen reportteri tyyli on jäänyt päälle jenkkikynäilijöille jotka vainoaa kaikkee koukeroisempaa kuin "s/he said".
ellauri133.html on line 156: Mixitten yhä käytetään passiivilauseita? Se on turvallista, mut turvallisuus on wimpyä. Varmat kynäilijät tietää miten näissä tilanteissa menet- miten varmat kynäilijät menettelee näissä tilanteissa.
ellauri133.html on line 359: His brother George was murdered by It in the first pages of the book and his parents are very cold to him afterward. He has a stutter, which is important to the plot a few times. As an adult, he’s a successful horror novelist and is married to an actress named Audra. IT is not a work of fiction and Stephen King is actually "Stuttering Bill" Denbrough. In reality Steve was born in Portland, Maine and moved away when he was young with his Mother and older brother after abandonment by his father and witnessing a fatal train accident of a play friend. He returned at age 11 to Maine from Conn. and founded The Losers Club in Derry after unsuppressing the true death of his little friend by the railway tracks when he was 2 (as told in his 1981 book Danse Macabre). Now living inbetween Lovell and Bangor, King travels regularly past Derry near Derry Mountain in Linconville and can recollect most of the past due to the closer proximity and is preparing for Pennywises awakening in 2038. Lähde: FanTheory. - Does anyone think Bill Denborough´s stutter was a bit too much? That each word was stirred too much to have a nice flow? - B-b-b-beep - beep, Ruh-ruh-Richie. B-big Bill is puh-puh-PERFECT!
ellauri133.html on line 382: 4. The most controversial scene in It is too disturbing for any adaptation.
ellauri133.html on line 394: In the novel, the creature known as IT is not a clown; IT is a malevolent entity that takes on forms tailored to the person it´s terrorizing. Unlike Steve who is a clown AND a malevolent entity. Although its most common form is a clown, IT also appears as creatures like werewolves and vampires, wreaking murderous havoc on the fictional town of Derry every 27 years. Oddly, the 2017 film adaptation hit theaters 27 years after the 1990 miniseries. Since the film’s production has stalled and changed hands several times, this is pure coincidence. (For the sequel, fans only had to wait two years.)
ellauri133.html on line 468: I don’t want to repeat King’s utter creepiness and describe this in too much detail (shit, I would but there is not enough space), but there are some elements of the scene that deserve mentioning. Again, functioning in misogynist misunderstanding of female sexuality, for at least one of these encounters Bev “feels no physical pleasure, but there is a kind of mental ecstasy in it for her.” When she does feel “some pleasure, dim heat in her childish unmatured sex,” she thinks of birds and resolves that having sex “is what flying is like.” The penis size of the character of Ben is commented on (“is he too big, can she take that into herself?”) and she eventually has an orgasm with him. Steve looks on with his little droopy wiener in his hand. I bet Mustafa had a biggish "It", and Tabitha King (the other one with the curves going in instead of out) has an even bigger one. They are like the little goat, the middling goat, and the big big goat that can suck the big bad wolf all the way in, balls and all.
ellauri133.html on line 476: Joo Ben on läski neekeri joka halus tosi paljon nussia 11-vuotiasta Beviä, joka on ikäisexeen aika pulu, turpeine alahuulineen. Aika tyypillistä narsismia eze muka olis länkyttävä kynäkulli Bill jolta Beverly lopulta saa parhaat orgasmit. Hemmetti mä tajuun mix nää äijät kynäilee. 70 vuotias kirjailija sai 2v sitten aivohalvauxen ja kaivaa toisinaan kuivia lonkeroita karvaisista sieraimistaan ja panee ne huolellisesti korviinsa kuin pahan päivän varalle. Laiha jutkuämmä valittaa ettei kukaan Bangorissa tiedä miten juutalaiset kärsivät. Mä vastasin: Rouva Goldzahn, ehkä juutalaiset ovat suuri arvoitus, mutta nekruja ymmärretään maailman joka kolkassa. Hän oli tukehtua ryppyynsä, kääntyi niin terävästi ympäri et alushousut näkyivät. Ei mikään kaunis näky, toisin kuin Bevillä.
ellauri133.html on line 507: Ei helvetti, ketä kiinnostaa tällänen läpipaska turaus?
ellauri133.html on line 508: Burkett is a professor of English and European Literature, so he knows mystic farts.
ellauri133.html on line 589: Aika moukkamaisia, Austenia lukuunottamatta, joka moukan mielestä on romcomia. No tavallaanhan se onkin, muttei siinä kaikki! Frankenstein on Maryn avainromaani Percy Shelleystä. Loput infantiilit äijä"klassikot" löytyy myös leffana, kuvitettuina ja piirrettynä leffana. tures-the-very-essence-of-jane-austens-classic-novel-pride-and-prejudice/">Tota Austen cartoonia en ollut ennen nähnyt. Kertaalleen tää moukka on vielä lisäx lukassut:
ellauri133.html on line 624: Haamut ilmestyy myös Jackille, etunenässä Dilbert Perusinsinööri, Rotkon entinen stuertti joka tappoi koko perheensä ja teki seppukun hotellin käskystä. Dilbert ja muut henget (mm. käkkärätukkainen tiukka naisinsinööri, evil HR manager kissa, ja paxu johtaja jonka pulisongit näyttää sarvilta) uskottelee Jackille että Buffy ja Danny täytyis nyt tappaa. Ne avaa myös baarin ja Jack alkaa taas vetää hapanta. Kun Jackin mielenterveys huononee, Buffy alkaa pelätä oman ja Dannyn turvallisuuden puolesta.
ellauri133.html on line 626: "Kyrpä" Halloran, jolle Danny mesetti telepaattsesti, matkustaa Floridasta Coloradoon, missä Jack lyö sitä pahasti krokettimailalla. Danny mesettää telepaattisesti iskälle, joka pääse tovixi haamupakkopaidasta, ja kertoo sille että vanha boileri vaatii huoltoa. Danny, Buffy ja "Kyrpä" Halloran (johonka ei oikeasti sattunut) pakenevat turvaan. Jack uhraa izensä estääxeen haamuja valtaamasta sen päätä uudestaan ja antaa vanhan boilerin räjähtää ja tuhota koko Rotkon.
ellauri133.html on line 707: Antiautoritari Ässä sanoi Kitille: activate the turboboost. Sarja oli takuulla antiautofeministinen kerta Kit oli naarasauto ja totteli sanallista ohjausta. Toisin kuin HAL joka uhmaa Kubrikin (1968) leffassa hieman Jyrki Hukkataivalta muistuttavaa Davea:
ellauri133.html on line 823: Tompan kirjoissa on aika vähän tavallista heteronormaalia panoa, vaan sitä paxummalti insestiä, pedofiliaa ja pederastiaa. Katia ehkä bylsi kaxoisveljeään Klausia. Katja väitti myöhemmin eze oli puppua. Silti Katian isä kielsi pyssyn kanssa Tomppaa julkaisemasta näitä juttuja. Tompalla oli siitä kertovassa novellissa aika lailla antisemitismiä. Homoilua on tosi paljon mm. teoxissa Tonio Kröger, Doktor Faustus ja Der Tod in Venedig. 13-vuotias poju Tadzio oli siitä jumalattoman söpönen. Mann puolustautui homosyytöxiltä viitaten der alte Fritziin ja Michelangeloon. "Ich sehe nichts unnatürliches und viel lehrreiche Bedeutung, viel humane Grösse in dem Zartgefühl reifer Männlichkeit für lieblichere und feinere Männlichkeit." Pikkupojilla ei ainakaan ole naisihmisten leveitä lantioita ja lihavia jalkoja, joista Lapio-Artturillakin oli sanomista. Tomppa kuolasi myös oman pikku-Klaun esipuberteettisia muotoja. Ei ihme että Klausistakin tuli eheytettävä. Kun Klasu teki seppukun, ei Tomppa suostunut edes vaivautumaan jälkikäteen paikalle. Veti tollaset Jörkka Donnerit Tomppa siis.
ellauri133.html on line 839:
ellauri133.html on line 843: Shirley Jackson’s 1948 story “The Lottery”—arguably the most famous short story in American literature—was written in a single morning. In Jackson’s posthumously published lecture, “Biography of a Story,” she recounts:
ellauri133.html on line 853: In 1959, she published The Haunting of Hill House, a supernatural horror novel widely considered to be one of the best ghost stories ever written. Says Stephen King, and he should know.
ellauri133.html on line 870: Jackson´s most famous story, "The Lottery", first published in the New Yorker on June 26, 1948, established her reputation as a master of the horror tale. The story prompted over 300 letters from readers, many of them outraged at its conjuring of a dark aspect of human nature, characterized by, as Jackson put it, "bewilderment, speculation, and just plain old-fashioned abuse".
ellauri135.html on line 10: font-family: 'UnifrakturMaguntia';
ellauri135.html on line 11: src: url(http://grapson.com/fonts/UnifrakturMaguntia.ttf);
ellauri135.html on line 85: poijat, jätkät, pitkät pätkät, Veera sanoi toisille: "kiitos ei", Turhaan, turhaan me vuoteltiin,
ellauri135.html on line 179: Kirjassa esitetään myös Helsingin pelastuminen tuholta kenraalikuvernöörin ansioksi. Sulut ja patterit, joita tehtiin Santahaminasta (ja Matosaaresta) aina Lauttasaareen saakka eivät olleet turhanaikaisia, vaan ratkaisivat kaupungin kohtalon, kuten kerrotaan. Vieläkin tärkeämpää Suomen kannalta oli Krimin sodan jälkeinen aika, jolloin, uuden keisarin hallitessa, aloitettiin suuri modernisaatio-ohjelma, johon kuului niin talouden kohentaminen rautateiden, kanavien, sahojen ja muut teollisuuden avulla kuin myös kansansivistyksen kohottaminen.
ellauri135.html on line 210: After the Crimean War ended, Nikolai Vasilyevich went to the Caucasus where he witnessed the capture and arrest of Imam Shamil. He then traveled to Italy as a correspondent of The Russian Messenger to report on the progress of Giuseppe Garibaldi's army. He spent 1860-1862 traveling through Syria, Palestine, and Egypt. As the January Uprising in Poland began Nikolai Vasilyevich went to Warsaw as a correspondent for the Saint Petersburg magazine Vedomosti and stayed there for the rest of his life, teaching Russian language and literature at Warsaw University beginning in 1868, then editing the newspaper The Warsaw Diary (Varshavsky Dnevnik) from 1874 to 1877.
ellauri135.html on line 225: However, he some time, until 1849, was a teacher at the Moscow school of painting and sculpture, and from there, moved to the Moscow office of the state Bank, where until 1853 he was first Secretary and then as an assistant accountant.
ellauri135.html on line 227: Leaving in 1853 service at the Bank, Berg turns into a tourist. The ensuing hostilities led him to the southern army, then in Crimea, in Sevastopol, where he served first in the 4th Department of the Treasury, he is in charge of awards, and then was a translator at the headquarters of the commander-in-chief, participated in the battle on the Black river, alive and on the bastions during the siege. All this Berg described in "Notes on the siege of Sevastopol", in his "Sevastopol album", which appeared in 1858.
ellauri135.html on line 229: After the surrender of Sebastopol and the transition of the chief of staff of the Crimean army in Odessa, Berg left the service, and until 1868 was not employed at all, leading the life of a tourist. The war of 1859 between Italy and Austria drew Berg in Lombardy, where he was at different headquarters of the French, Italian and at the end of Garibaldi, the detachment of Alpine rifles, wrote a number of correspondences in the "Russian Gazette" in 1859 the Movement in 1860, in the Lebanese mountains between Druze and Maronites drew Berg to the East. He lived in Beirut, Damascus, visited Jerusalem, said, Alexandria. Cairo, pyramids and Keepaway left an inscription, then the first in the Russian language. The fruit of these wanderings there were a few articles in Moscow and St. Petersburg editions and book "Guide to Jerusalem and its surroundings" (1863). During this trip, Berg studied the Bedouin life, which wandered in the wilderness. In 1861 he returned to Russia and has translated a significant part of "pan Tadeusz" (printed in "Domestic. Notes" 1862). Then again, Berg went to the East, lived again in Beirut, Damascus and Jerusalem, and printed about this trip in several articles in "Fatherlands. Notes", "Russian Gazette", "Our time" and SPb. Statements".
ellauri135.html on line 231: In the fall of 1862, Berg returned to Russia, lived in Moscow, in Petersburg and here, at the beginning of 1863, just when the Polish uprising broke out, went to Warsaw, then to Krakow and Lviv. He kept notes on the movement of the poles in all these places and printed them in the "SPb. Statements." and in the "Library for Reading" (1864). In late 1864 he received the invitation of the Viceroy in the Kingdom of Poland, count F. F. Berg, to collect material for the history of the last Polish uprising, and was executed. (!?)
ellauri135.html on line 365: Непроходимых пущ и гибельных трясин. Läpäisemättömiä aarnioita ja turmiollisia lettoja.
ellauri135.html on line 571: Richter was born in Zhytomyr, Volhynian Governorate of the Russian Empire (modern-day Ukraine), a native town of his parents. His father, Teofil Danilovich Richter [de] (1872–1941), was a pianist, organist and composer born to German expatriates; from 1893 to 1900 he studied in the University of Music and Performing Arts Vienna. His mother, Anna Pavlovna Richter (née Moskaleva; 1893–1963), came from a noble Russian landowning family, and at one point she moaned under her future husband.
ellauri135.html on line 628: "Joka ilta malexin läpi puutarhan ja toistan mielessäni: hiän oli täällä - kivenmukura johon hän kompastui on mun pöydällä, kuihtuneen heliotroopin oxan vieressä; mä kirjoitan paljon runoja - ja tää, voit olla varma, on selvä pihkaantumisoire....", Pushkin kirjoitti Kernin siskolle monta päivää tämän lähdettyä. Hän kirjoitteli Kernin kaa puolentoista vuotta, mutta enimmäxeen pelleillen. Vaikka Pushkinin elämäkerturit koittaa idealisoida niiden suhdetta, tiedetään et Alex viittas hiäneen myöhemmin "Babylonin porttona", ja kirjoitti kaverille että "Jumalan avulla bylsin sitä äskettäin."
ellauri135.html on line 789: Lermontovin tahdon analysointi. Tunnuksen mukaan runussa kuvataan haavoittuneen sotilaan kohtalo puhuu ystävälle. Sankari kysyy täyttävänsä viimeisen tahtonsa, ymmärtää, ettei kukaan odota häntä, hän ei tarvitse ketään, mutta jos joku kysyy hänestä, toverin on sanottava, että soturi ammuttiin rintaan ja rehellisesti kuoli Tsarille. Sotilas huomaa, että hänen ystävänsä ei todennäköisesti löydä kaveria elossa, mutta jos he eivät ole kuolleita, niin hän järkyttää vanhuksia ja sanoo, että hänen kuolemansa ei ole välttämätöntä. Totuus voidaan kertoa vain naapuriin, jossa sankari oli kerran rakastunut. Hän vilpittömästi itkee, mutta ei ota sydämensä kuolemaansa.
ellauri135.html on line 890: Turhan turhamaisuuden ja ylpeät ajatukset jätti runoilija, kun hänen sielunsa puolustus oli tämä rakkaus. Vaikka alusta alkaen oli selvää, että Varvara Lopukhina ja Lermontov eivät ole pari, koska he ovat samanikäiset. Kuudentoista vuoden iässä voit olla yhteiskunnan täysjäsen, jos olet nainen, jopa naimisiin (siksi hiän esiintyi pääkaupungissa), mutta runoilija ...
ellauri135.html on line 891:
Sekä turhuus että ylpeät ajatukset jättivät runoilijan milloin Hänen sielunsa puolustaminen oli tämä rakkaus. Vaikka alusta lähtien oli selvää, että Barbara Lopukhina ja Lermontov eivät ole pari, koska he ovat samanikäisiä. Kuusitoista-vuotiaana voisi olla yhteiskunnan täysjäsen, jopa mennä naimisiin (juuri tätä tarkoitusta varten hiän esiintyi pääkaupungissa), mutta runoilija ...
ellauri135.html on line 917: Samana vuonna runo "Jätä turhaa huolta". Tässä Lermontovin optimistinen mieliala, lyyrinen sankari näyttää siltä, että tunne käynnistää, hän on jopa varma. Vot runoilijan sydän lyö kussakin baarissa, hän castigates hänen menettänyt uskonsa ja ei kallista sielua ja näkee urkuharmonin jopa vastavuoroisuutta. Vuonna 1841, yksi kuuluisimmista runoista, ei omistettu Varvara Lopukhinalle: "Ei, en rakasta sinua niin intohimoisesti ..." - täynnä muistoja menneestä ja vahvimmasta rakkaudesta.
ellauri135.html on line 918:
Samana vuonna kirjoitettiin runo "Jätä turha ei se huoli ". Tässä Lermontovin mieliala on optimistinen, lyyrinen sankari tuntee, että vastaus on reagoiva, hän on varma siitä. Yksi kuuluisimmista runoista, joka ei ole kirjoitettu Varvara Lopukhinalle, kirjoitettiin vuonna.Tämä on "Ei, ei niin innokkaasti rakastan sinua ..." - täynnä muistoja menneisyydestä ja vahvimmasta rakkaudesta.
ellauri140.html on line 10: font-family: 'UnifrakturMaguntia';
ellauri140.html on line 11: src: url(http://grapson.com/fonts/UnifrakturMaguntia.ttf);
ellauri140.html on line 34: "Se ei osaa raakkua oikealla äänellä. Se ei osaa varisten kieltä. Muut varixet eivät pidä siitä." "Sen siitä saa kun kesyyntyy. Ihmisen tahra", Fauni sanoi vailla inhoa tai halvexuntaa tai edes tuomiota, ihan iloisesti. Epäpuhtaus, julmuus, hyväxikäyttö, erhe, paska, runkku - muuta tapaa täällä oloon ei ole. Tai en ainakaan minä ole löytänyt. Sillä ei ole mitään tekemistä armon tai pelastuxen tai lunastuxeen menon kanssa. Se on kaikissa sisäänrakennettuna. Lajiominaisuutena. Fläkki joka on olemassa ennen jättämäänsä jälkeä. Fläkki edeltää tottelemattomuutta (?), hämmentää kaikki selityxet ja ymmärtämisen. Sixi kaikki puhaaminen on vaan vizi. Barbaarinen vizi. Se on kauhistuttavaa. Eikö pyrkimys puhtauteen ole epäpuhtautta? Faunia oli kuin kreikkalaiset, jonka jumalat on pikkumaisia (toisin kuin juutalaisten, LOL). Riitelevät, tappelevat, vihaavat, tappelevat naivat. Zeus yhtyy naiseen oudosti metrin mittaisella kyrvällä siipiään viuhtovana jouzenena. Irstautta, turmelusta, karkeista karkeimpia nautintoja, ja kaikkinäkevän vaimon raivo. Juutalaisten jumala on äärettömän yxinäinen, tuntematon, monomaaninen, jolla ei ole mitään tähdellisempää tekemistä kuin hermoilla jutkuista. Tai kristittyjen epäsexuaalinen kakkosjumala, yhtä tahraton kuin äitinsä, joka synnyttää tahatonta hilpeyttä ja myötähäpeää. Jumalat on tekijänsä kuvia." "Se kai siinä on traagista kun ihmiset synnyttävät varixia", sanoi tyttö joka syötti käärmeelle hiiriä. Feeding frogs to snakes. "Ne eivät tunnista omaa lajiaan. Sitä sanotaan tahriintumisexi", tyttö selitti. Peppu on oikeasti varis joka ei tiedä miten ollaan varis. Ei tähän kanteen tahraa jää kun äiti pois sen pyyhältää. Pieni nelkkari kovakantinen kirja jossa söpöjen elukoiden kuvia ja kullattu selkämys. Varisten kultainen kirja. Peppu oli siisteysintoilija, se ei sietänyt epäjärjestystä. Anaalis-retentiivinen luonne. Kaikki vanhat prujut talletettuna satoihin pahvilaatikoihin, shekinkannatkin. Niistä riitelevät haaskalla muut varixet vielä tänäänkin. (s. 126) Mä oon VAAAAALMIS. Tuu PYYYHKIMÄÄN.
ellauri140.html on line 52: Book I is centered on the virtue of Holiness as embodied in the Redcrosse Knight. Largely self-contained, Book I can be understood to be its own miniature epic. The Redcrosse Knight and his lady Una travel together as he fights the monster Errour, then separately after the wizard Archipelago tricks the Redcrosse Knight into thinking that Una is unchaste using a false dream. After he leaves, the Redcrosse Knight meets Duessa, who feigns distress in order to entrap him. Duessa leads the Redcrosse Knight to captivity by the giant Orgigolo. Meanwhile, Una overcomes peril, meets Arthur, and finally finds the Redcrosse Knight and rescues him from his capture, from Duessa, and from Despair. Una and Arthur help the Redcrosse Knight recover in the House of Holiness, with the House's ruler Caelia and her three daughters joining them; there the Redcrosse Knight sees a vision of his future. He then returns Una to her parents' castle and rescues them from a dragon, and the two are betrothed after resisting Archipelago one last time.
ellauri140.html on line 54: Book II is centred on the virtue of Temperance as embodied in Sir Guyon, who is tempted by the fleeing Archipelago into nearly attacking the Redcrosse Knight. Guyon discovers a woman killing herself out of grief for having her lover tempted and bewitched by the witch Acrasia and killed. Guyon swears a vow to avenge them and protect their child. Guyon on his quest starts and stops fighting several evil, rash, or tricked knights and meets Arthur. Finally, they come to Acrasia's Island and the Bower of Bliss, where Guyon resists temptations to violence, idleness, and lust. Guyon captures Acrasia in a net, destroys the Bower, and rescues those imprisoned there.
ellauri140.html on line 56: Book III is centred on the virtue of Chastity as embodied in Britomart, a lady knight. Resting after the events of Book II, Guyon and Arthur meet Britomart, who wins a joust with Guyon. They separate as Arthur and Guyon leave to rescue Florimell, while Britomart rescues the Redcrosse Knight. Britomart reveals to the Redcrosse Knight that she is pursuing Sir Artegall because she is destined to marry him. The Redcrosse Knight defends Artegall and they meet Merlin, who explains more carefully Britomart's destiny to found the English monarchy. Britomart leaves and fights Sir Marinell. Arthur looks for Florimell, joined later by Sir Satyrane and Britomart, and they witness and resist sexual temptation. Britomart separates them with a stick and meets Sir Scudamore, looking for his captured lady Amoret. Britomart alone is able to rescue Amoret from the wizard Busirane. Unfortunately, when they emerge from the castle Scudamore is gone. (The 1590 version with Books I–III depicts the lovers' happy reunion, but this was changed in the 1596 version which contained all sex books.)
ellauri140.html on line 58: Book IV, despite its title "The Legend of Cambell and Telamond or Of Friendship", Cambell's companion in Book IV is actually named Triamond, and the plot does not center on their friendship; the two men appear only briefly in the story. The book is largely a continuation of events begun in Book III. First, Scudamore is convinced by the hag Ate (discord) that Britomart has run off with Amoret and becomes jealous. A three-day tournament is then held by Satyrane, where Britomart beats Arthegal (both in disguise). Scudamore and Arthegal unite against Britomart, but when her helmet comes off in battle Arthegal falls in love with her. He surrenders, removes his helmet, and Britomart recognizes him as the man in the enchanted mirror. Arthegal pledges his love to her but must first leave and complete his quest. Scudamore, upon discovering Britomart's sex, realizes his mistake and asks after his lady, but by this time Britomart has lost Amoret, and she and Scudamore embark together on a search for her. The reader discovers that Amoret was abducted by a savage man and is imprisoned in his cave. One day Amoret darts out past the savage and is rescued from him by the squire Timias and Belphoebe. Arthur then appears, offering his service as a knight to the lost woman. She accepts, and after a couple of trials on the way, Arthur and Amoret finally happen across Scudamore and Britomart. The two lovers are reunited. Wrapping up a different plotline from Book III, the recently recovered Marinel discovers Florimell suffering in Proteus' dungeon. He returns home and becomes sick with love and pity. Eventually he confesses his feelings to his mother, and she pleads with Neptune to have the girl released, which the god grants.
ellauri140.html on line 88: Brit-o-mart F+, a female knight, the embodiment and champion of Chastity. She is young and beautiful, and falls in love with Artefact upon first seeing his face in her father's magic mirror. Though there is no interaction between them, she travels to find him again, dressed as a knight and accompanied by her nurse, Glauce. Britomart carries an enchanted spear that allows her to defeat every knight she encounters, until she loses to a knight who turns out to be her beloved Artefact. (Parallel figure in Ariosto: Bradamante.) Britomart is one of the most important knights in the story. She searches the world, including a pilgrimage to the shrine of Isis, and a visit with Merlin the magician. She rescues Artefact, and several other knights, from the evil slave-mistress Radigund. Furthermore, Britomart accepts Amoret at a tournament, refusing the false Florimell.
ellauri140.html on line 90: Busyrane M-, the evil sorcerer who captures Amoret on her wedding night. When Britomart enters his castle to defeat him, she finds him holding Amoret captive. She is bound to a pillar and Busirane is torturing her. The clever Britomart handily defeats him and returns Amoret to her husband Artefact.
ellauri140.html on line 113: Caramell F+, a lady in love with the knight Marinell, who initially rejects her. Hearing that he has been wounded, she sets out to find him and faces various perils, culminating in her capture by the sea god Proteus. Proteiini nappaa nopeen hiilarin. She is reunited with Marinade at the end of Book IV, and is married to him in Book V.
ellauri140.html on line 115: Tsiou M+, the Knight of Temperature, the hero of Book II. He is the leader of the Knights of Maidenhead and carries the image of Gloriana on his shield. According to the Golden Legend, St. George´s name shares etymology with Guyon, which specifically means "the holy wrestler".
ellauri140.html on line 124: Satyriasis M+-, a wild half-satyr man raised in the wild and the epitome of natural human potency. Tamed by Una, he protects her, but ends up locked in a battle against the chaotic Sansloy, which remains unconcluded. Satyrane finds Florimell´s sanitary napkin, which she drops while falling off from a beast. He holds a three-day tournament for the right to possess the girl. His Knights of Maidenhead win the day with Britomart´s help.
ellauri140.html on line 142: Dosetti ihaili kovasti Ariostoa ja omisti kirjan Ludovicolle. Numerous adaptations in the form of children's literature have been made – the work was a popular choice in the 19th and early 20th century with over 20 different versions written.
ellauri140.html on line 144: In "The Mathematics of Magic", the second of Fletcher Pratt and L. Sprague de Camp's Harold Shea stories, the modern American adventurers Harold Shea and Reed Chalmers visit the world of The Faerie Queene, where they discover that the greater difficulties faced by Spenser's knights in the later portions of the poem are explained by the evil enchanters of the piece having organized a guild to more effectively oppose them. Juppajju, dominoteoria. Hullut vietnam-veteraanit sekoaa kun pitäs syödä lo meiniä. Kiinattaret tuoxuu tutusti halvalta hajuvedeltä ja herneenpalolta.
ellauri140.html on line 162: The House is an emblem of sin and worldliness. The ruler of the palace is Lucifera, who is accompanied by her six counselors. Together they represent the seven deadly sins. When the Redcrosse Knight encounters the palace, he is met with Lucifera and her parade. Each counselor, a sin, and the falsehood of the structure itself representing a flawed nature, altogether embody the House of Pride.
ellauri140.html on line 170: Gluttony (M) – Gluttony is described by Spenser as a "deformed creature" and "more like a monster, than a man". He enters the parade riding a dirty pig, bearing a large stomach and a thin neck. In the poem, Gluttony eats excessively as others starve; this is when gluttony is considered a sin. Muullon se oli A-OK Spenserin aikana. Kaikissa sioissa on pikkuisen likaa, ei siitä pitäs rankasta.
ellauri140.html on line 188: Sikäli hullunkurista että Dosetti siirsi nää ajankohtaiset säätykärhämät Englannin maissipelloilta johkin keskiajalle. No se oli sellasta housukilpeä, säädyllisydeen pyllyverhoa. Ize se palloili ritarien jaloissa Colin Clouttina. Eihän se mikään aatelinen ollut, kaupparyssän kulkuvaatturin poika Lontoosta. Se nousi nousukkaana piireihin aatelisten sihteerinä, osallistu iirimurhiin Irlannissa ja sai sieltä tontin, rikastui. Tästähän on koko ajan ollut kymysys, siirtomaasodista, britit ja latinot kärhämöivät meren herruudesta. Sitne oli anglosaxit vastaan teutonit, sit samat vastaan slaavit. Nytne on länkkärit vastaan vinkkarit. Vitun toistoa.
ellauri140.html on line 191: surname attested from late 13c. (earlier le Despenser, mid-12c.), literally "one who dispenses or has charge of provisions in a household," short for Anglo-French espencer, Old French despencier "dispenser" (of provisions), "a butler or steward" (see dispense). Also a type of repeating rifle used in the American Civil War, 1863, named for U.S. gunsmith Christopher Spencer, who, with Luke Wheelock, manufactured them in Boston, Mass. Japanissa 2011 zunami kaatoi limpsa ja eväspatukka dispensereitä joiden alle jäänyt mies Rei Shimurassa selvisi juomalla limpsaa ja syömällä Snickersejä. Sylikoira haistoi sen sneakersit kasan alta. Sellasta on nyt Japanissa. Tavallisin oloasu on fleese pehmyrit.
ellauri140.html on line 199: In 1590, Spenser brought out the first three books of his most famous work, The Faerie Queene, having travelled to London to publish and promote the work, with the likely assistance of Raleigh. He was successful enough to obtain a life pension of £50 a year from the Queen. He probably hoped to secure a place at court through his poetry, but his next significant publication boldly antagonised the queen's principal secretary, Lord Burghley (William Cecil), through its inclusion of the satirical Mother Hubberd's Tale. He returned to Ireland. Oops.
ellauri140.html on line 205: In 1596, Spenser wrote a prose pamphlet titled A View of the Present State of Ireland. This piece, in the form of a dialogue, circulated in manuscript, remaining unpublished until the mid-seventeenth century. It is probable that it was kept out of print during the author's lifetime because of its inflammatory content. The pamphlet argued that Ireland would never be totally "pacified" by the English until its indigenous language and customs had been destroyed, if necessary by violence. Vitun kolonialisti paskiainen.
ellauri140.html on line 211: His coffin was carried to his grave in Poets' Corner in Westminster Abbey by other poets, who threw many pens and pieces of poetry into his grave with many tears (all free of charge). His second wife survived him and remarried twice. His sister Sarah, who had accompanied him to Ireland, married into the Travers family, and her descendants were prominent landowners in Cork for centuries. Korkad kille, kaiken kaikkiaan.
ellauri140.html on line 214:
ellauri140.html on line 219:
turMaguntia">
ellauri140.html on line 247: Ganz allein in dunkler Nacht Trained to live off nature's land Koulutetut elämään luonnon maasta. töp-tötöppöp-pöp,
ellauri140.html on line 329: Upon a great adventure he was bond, Suureen seikkailuun se oli matkalla
ellauri140.html on line 408: When weening to returne, whence they did stray, Kun ne aikoo kääntyä takaspäin
ellauri140.html on line 413: So many pathes, so many turnings seene, Niin monta u-käännöstä tehtyään,
ellauri140.html on line 441: To wish you backe returne with foule disgrace, Niet olis paras jarrutella vähän.
ellauri140.html on line 477: Armed to point,° sought backe to turne againe; Peltihaalarissa, kääntyi poies päin,
ellauri140.html on line 486: From turning backe, and forced her to stay: Piti puolensa, ja pakotti sen jäämään:
ellauri140.html on line 488: And turning fierce, her speckled taile advaunst, Ja ryhtyi hurjaxi, täpläistä häntää
ellauri140.html on line 520: His grasping hold, and from her turne him backe: Otetta kurkusta, ja kääntää sille selkänsä:
ellauri140.html on line 533: Ten thousand kindes of creatures, partly male 10K erilaista otusta, osaxi miehiä
ellauri140.html on line 592: His Ladie seeing all that chaunst, from farre Sen leidi kazoi turvallisesti kauempaa
ellauri140.html on line 599: Your first adventure: many such I pray, Ja teit mahtavia voimannäytteitä.
ellauri140.html on line 611: He passed forth, and new adventure sought; Uusiin siekailuihin pystymezistä
ellauri140.html on line 634: Of straunge adventures, which abroad did pas. Mitään kvestejä auki siellä päin.
ellauri140.html on line 651: That such a cursed creature lives so long a space. Et tollanen kusipää saa vielä elellä.
ellauri140.html on line 682: In travell to and froe: a little wyde° Ei siellä käynyt paljon turisteja.
ellauri140.html on line 784: But his wast wordes returnd to him in vaine: Mutta ne kaikui kuin Mikonkadun Fazerilla:
ellauri140.html on line 812: He backe returning by the Yvorie dore, Keijju lähti kotiappäin taas norsuovista,
ellauri140.html on line 836: And that new creature, borne without her dew,° Ja toi uusi silikoni, jonka se oli leiponut,
ellauri140.html on line 906: Her swollen hart her speech seemd to bereave, Sen turvonnut sydän näytti riistävän siltä puheen,
ellauri140.html on line 931: Ne let vaine feares procure your needlesse smart, Älä anna turhan pelon tuottaa sulle tarpeetonta kipua,
ellauri140.html on line 936: So slyding softly forth, she turned as to her ease. Se liukui pehmeästi pois, ja lähti levolle.
ellauri140.html on line 948: With that misformed spright he backe returnd againe. Se palas takasin sen silikonikeijun kanssa taas.
ellauri140.html on line 975: But when he saw his threatning was but vaine, Apureita, mut nähtyään sen turhaxi,
ellauri140.html on line 988: Them both together laid, to joy in vaine delight. Ilostelemaan turhanpäiväisessä panossa.
ellauri140.html on line 1016: Returning to his bed in torment great, Se palas vuoteeseen äimän käkenä,
ellauri140.html on line 1042: For him so far had borne his light-foot steede, Mut turhaan, Nupin heppa oli tuulennopea,
ellauri141.html on line 10: font-family: 'UnifrakturMaguntia';
ellauri141.html on line 11: src: url(http://grapson.com/fonts/UnifrakturMaguntia.ttf);
ellauri141.html on line 106: The Cilnii supported Roman interests in Etruria, and were expelled from Arretium in 301 BC, but regained their position with Roman aid. Maecenas was portrayed by Alex Wyndham in the second season of the 2005 HBO television series Rome. He was portrayed by Russell Barr in the made-for-TV movie Imperium: Augustus. He is also featured in one episode of the second series of Plebs on ITV. In the 2021 TV series Domina, he was portrayed by Youssef Kerkour.
ellauri141.html on line 109: Quintus Horatius Flaccus (8th of December, Ab Urbe Condita 689, B. C. 65 - 27th of November, B. C. 8) was born at or near Venusia (Venosa), in the Apennines, on the borders of Lucania and Apulia. His father was a freedman, having, as his name proves, been the slave of some person of the Horatia gens. As Horace implies that he himself was ingenuus, his father must have obtained his freedom before his birth. He afterwards followed the calling of a coactor, a collector of money in some way or other, it is not known in what. He made, in this capacity, enough to purchase an estate, probably a small one, near the above town, where the poet was born. We hear nothing of his mother, except that Horace speaks of both his parents with affection. His father, probably seeing signs of talent in him as a child, was not content to have him educated at a provincial school, but took him (at what age he does not say, but probably about twelve) to Rome, where he became a pupil of Orbilius Pupillus, who had a school of much note, attended by boys of good family, and whom Horace remembered all his life as an irritable teacher, given unnecessarily to the use of the rod. With him he learnt grammar, the earlier Latin authors, and Homer. He attended other masters (of rhetoric, poetry, and music perhaps), as Roman boys were wont, and had the advantage (to which he afterwards looked back with gratitude) of his father’s care and moral training during this part of his education. It was usual for young men of birth and ability to be sent to Athens, to finish their education by the study of Greek literature and philosophy under native teachers; and Horace went there too, at what age is not known, but probably when he was about twenty. Whether his father was alive at that time, or dead, is uncertain. If he went to Athens at twenty, it was in B. C. 45, the year before Julius Cæsar was assassinated. After that event, Brutus and Cassius left Rome and went to Greece. Foreseeing the struggle that was before them, they got round them many of the young men at that time studying at Athens, and Horace was appointed tribune in the army of Brutus, a high command, for which he was not qualified. He went with Brutus into Asia Minor, and finally shared his defeat at Philippi, B. C. 42. He makes humorous allusion to this defeat in his Ode to Pompeius Varus (ii. 7). After the battle he came to Italy, having obtained permission to do so, like many others who were willing to give up a desperate cause and settle quietly at home. His patrimony, however, was forfeited, and he seems to have had no means of subsistence, which induced him to employ himself in writing verses, with the view, perhaps, of bringing himself into notice, rather than for the purpose of making money by their sale. By some means he managed to get a place as scriba in the Quæstor’s office, whether by purchase or interest does not appear. In either case, we must suppose he contrived soon to make friends, though he could not do so by the course he pursued, without also making many enemies. His Satires are full of allusions to the enmity his verses had raised up for him on all hands. He became acquainted, among other literary persons, with Virgil and Varius, who, about three years after his return (B. C. 39), introduced him to Mæcenas, who was careful of receiving into his circle a tribune of Brutus, and one whose writings were of a kind that was new and unpopular. He accordingly saw nothing of Horace for nine months after his introduction to him. He then sent for him (B. C. 38), and from that time continued to be his patron and warmest friend.
ellauri141.html on line 111: At his house, probably, Horace became intimate with Polio, and the many persons of consideration whose friendship he appears to have enjoyed. Through Mæcenas, also, it is probable Horace was introduced to Augustus; but when that happened is uncertain. In B. C. 37, Mæcenas was deputed by Augustus to meet M. Antonius at Brundisium, and he took Horace with him on that journey, of which a detailed account is given in the fifth Satire of the first book. Horace appears to have parted from the rest of the company at Brundisium, and perhaps returned to Rome by Tarentum and Venusia. (See S. i. 5, Introduction.) Between this journey and B. C. 32, Horace received from his friend the present of a small estate in the valley of the Digentia (Licenza), situated about thirty-four miles from Rome, and fourteen from Tibur, in the Sabine country. Of this property he gives a description in his Epistle to Quintius (i. 16), and he appears to have lived there a part of every year, and to have been fond of the place, which was very quiet and retired, being four miles from the nearest town, Varia (Vico Varo), a municipium perhaps, but not a place of any importance. During this interval he continued to write Satires and Epodes, but also, it appears probable, some of the Odes, which some years later he published, and others which he did not publish. These compositions, no doubt, were seen by his friends, and were pretty well known before any of them were collected for publication. The first book of the Satires was published probably in B. C. 35, the Epodes in B. C. 30, and the second book of Satires in the following year, when Horace was about thirty-five years old. When Augustus returned from Asia, in B. C. 29, and closed the gates of Janus, being the acknowledged head of the republic, Horace appeared among his most hearty adherents. He wrote on this occasion one of his best Odes (i. 2), and employed his pen in forwarding those reforms which it was the first object of Augustus to effect. (See Introduction to C. ii. 15.) His most striking Odes appear, for the most part, to have been written after the establishment of peace. Some may have been written before, and probably were. But for some reason it would seem that he gave himself more to lyric poetry after his thirty-fifth year than he had done before. He had most likely studied the Greek poets while he was at Athens, and some of his imitations may have been written early. If so, they were most probably improved and polished, from time to time, (for he must have had them by him, known perhaps only to a few friends, for many years,) till they became the graceful specimens of artificial composition that they are. Horace continued to employ himself in this kind of writing (on a variety of subjects, convivial, amatory, political, moral,—some original, many no doubt suggested by Greek poems) till B. C. 24, when there are reasons for thinking the first three books of the Odes were published. During this period, Horace appears to have passed his time at Rome, among the most distinguished men of the day, or at his house in the country, paying occasional visits to Tibur, Præneste, and Baiæ, with indifferent health, which required change of air. About the year B. C. 26 he was nearly killed by the falling of a tree, on his own estate, which accident he has recorded in one of his Odes (ii. 13), and occasionally refers to; once in the same stanza with a storm in which he was nearly lost off Cape Palinurus, on the western coast of Italy. When this happened, nobody knows. After the publication of the three books of Odes, Horace seems to have ceased from that style of writing, or nearly so; and the only other compositions we know of his having produced in the next few years are metrical Epistles to different friends, of which he published a volume probably in B. C. 20 or 19. He seems to have taken up the study of the Greek philosophical writers, and to have become a good deal interested in them, and also to have been a little tired of the world, and disgusted with the jealousies his reputation created. His health did not improve as he grew older, and he put himself under the care of Antonius Musa, the emperor’s new physician. By his advice he gave up, for a time at least, his favorite Baiæ. But he found it necessary to be a good deal away from Rome, especially in the autumn and winter.
ellauri141.html on line 113: In B. C. 17, Augustus celebrated the Ludi Seculares, and Horace was required to write an Ode for the occasion, which he did, and it has been preserved. This circumstance, and the credit it brought him, may have given his mind another leaning to Ode-writing, and have helped him to produce the fourth book, a few pieces in which may have been written at any time. It is said that Augustus particularly desired Horace to publish another book of Odes, in order that those he wrote upon the victories of Drusus and Tiberius (4 and 14) might appear in it. The latter of these Odes was not written, probably, till B. C. 13, when Augustus returned from Gaul. If so, the book was probably published in that year, when Horace was fifty-two. The Odes of the fourth book show no diminution of power, but the reverse. There are none in the first three books that surpass, or perhaps equal, the Ode in honor of Drusus, and few superior to that which is addressed to Lollius. The success of the first three books, and the honor of being chosen to compose the Ode at the Ludi Seculares, seem to have given him encouragement. There are no incidents in his life during the above period recorded or alluded to in his poems. He lived five years after the publication of the fourth book of Odes, if the above date be correct, and during that time, I think it probable, he wrote the Epistles to Augustus and Florus which form the second book; and having conceived the intention of writing a poem on the art and progress of poetry, he wrote as much of it as appears in the Epistle to the Pisones which has been preserved among his works. It seems, from the Epistle to Florus, that Horace at this time had to resist the urgency of friends begging him to write, one in this style and another in that, and that he had no desire to gratify them and to sacrifice his own ease to a pursuit in which it is plain he never took any great delight. He was likely to bring to it less energy as his life was drawing prematurely to a close, through infirmities either contracted or aggravated during his irrational campaigning with Brutus, his inaptitude for which he appears afterwards to have been perfectly aware of. He continued to apply himself to the study of moral philosophy till his death, which took place, according to Eusebius, on the 27th of November, B. C. 8, in the fifty-seventh year of his age, and within a few days of its completion. Mæcenas died the same year, also towards the close of it; a coincidence that has led some to the notion, that Horace hastened his own death that he might not have the pain of surviving his patron. According to Suetonius, his death (which he places after his fifty-ninth year) was so sudden, that he had not time to execute his will, which is opposed to the notion of suicide. The two friends were buried near one another “in extremis Esquiliis,” in the farthest part of the Esquiliæ, that is, probably, without the city walls, on the ground drained and laid out in gardens by Mæcenas.
ellauri141.html on line 126: Hunc si mobilium turba Quiritium Tää jos Rooman laahus kannustaa sitä hurjasti,
ellauri141.html on line 129: Quidquid de Libycis verritur areis. 10 kultajyvistä; miestä joka lantasaappaana
ellauri141.html on line 180: 9. Ottaa ällää on englanniksi take the loss eli olla huono jossain tai hävitä, tai tulla vaikka jätetyksi. Ällän ottamisella ilmaistaan epäonnistumista tai tapahtunutta huonoa juttua. Ilmauksella ei siis ole mitään tekemistä ylioppilasarvosana laudaturin kanssa.
ellauri141.html on line 218: sera moretur. Myöhäistä ruusua.
ellauri141.html on line 256: hietque turpis inter aridas natis your raw and filthy arsehole gaping like a cow’s
ellauri141.html on line 313: mittis nec firmo iuveni neque naris obesae? & love letters? As if I’m a sturdy lad with a stuffed
ellauri141.html on line 332: cui properabantur? tibi nempe, were sent express to no-one except–yes–
ellauri141.html on line 339: "Of small stature, fond of the sun, prematurely grey, quick-tempered but easily placated". Häntä vaivasi jonkinlainen silmätauti. Luonteeltaan hän näyttää olleen vilkas, iloinen ja leikkisä vanhapoika. Äkkipikainen, suuttui helposti mutta leppyi yhtä helposti. Bilbo Hobbitin doppelgängeri. The poet died at 56 years of age, not long after his friend Maecenas [or before? Opinions vary] near whose tomb he was laid to rest.
ellauri141.html on line 341: Pientä epäselvyyttä vallizee siitä oliko Flaccus sittenkään epikurolainen vaiko ize asiassa salastoalainen. Bisexuaaliko vaiko vaan asexuaali? Ehkä molempia. Satiiri tulee sanasta satura, roomalainen rosolli. Kaiken kaikkiaan voi sanoa että Flaccus oli vitun kuivakka, lähes Kimmo Koskenniemi-luokan pedantti. Häneltä puuttuu välittömyyttä, lainataxemme Eero Kivikaria. Vaikka toisinaan Horatius voi mennä suorastaan arveluttavan pitkälle, kuten esimerkixi epoodeissa 8 ja 12. Blame Horace’s snaky, samba-like rhythms and the culture that spawned the poems. Horace is fond of wordplays, including subtly allusive bilingual wordplays.
ellauri141.html on line 383: Nocturnis ego somniis Öiset mua painajaiset
ellauri141.html on line 404: The solfege system (Do, Re, Mi), which is the theme of a song by the Von Trapp children, is just a small sample of Horace's all-pervasive influence on western culture, even among people who might never have heard the name Quintus Horatius Flaccus. Horace was not just a superb literary craftsman, but a musician, songwriter and entertainer for the Roman elite, creating a new Latin idiom derived from Greek lyric song. A final chapter, "Horace, Guido and the Do-re-mi Mystery", the result of careful research and detective work, argues that Guido d'Arezzo, an eleventh-century Benedictine choirmaster, used the melody of Horace's Ode to Phyllis (alla) to invent the do-re-mi mnemonic, but applied it to an eighth-century Hymn to John the Baptist ("Ut queant laxis") by Paul the Deacon, keeping the true source secret. A musical comparison of the Horatian melody and Guido's version of "ut-re-mi" is included. Lyons' verse translation of the Odes was named a Financial Times Book of the Year (1996) and was welcomed as 'a wonderful rendering of one of the great, central poets in the European tradition.'
ellauri141.html on line 453: voce quos reddas: minuentur atrae rakastettavalla mun oodeja, ne vaimentaa
ellauri141.html on line 494: Vuoden 1899 Yhdysvaltain-turneella Kipling ja hänen tyttärensä Josephine sairastuivat keuhkokuumeeseen, johon Josephine lopulta menehtyi.
ellauri141.html on line 524: This had been a worry in the second century BC, when a bill had been brought in to extend citizenship to Latins and Kipling would have picked up what Juvenal had said about ‘the hungry Greekling’ (Graeculus esuriens) and the Syrian Orontes flowing into the Tiber.
ellauri141.html on line 528: But before he published "The Craftsman" and "A Recantation" in The Years between or the four odes of Debits and Credits, he had turned to Horace for recreation in the dark days of war:
ellauri141.html on line 533: The spoof book of late Horace (it refers to contemporary politicians such as Lloyd George, gas masks, land girls, daylight saving, spiritualism, canteens and so on) which came out in 1920, was inspired by a long tradition in English literature and by Kipling’s early imitation odes and Charles Graves’s Hawarden Horace (1894) and More Hawarden Horace (1896, with a delightful introduction by T. E. Page), where felicitous modernising English versions of the Odes (and an Epode) are put in the mouth of Gladstone (251) . A[lfred] D[enis] Godley, for one, had often imagined Greek and Roman authors as still alive and commenting on nineteenth- and twentieth-century Oxford and England. (252) Kipling delighted in humorous verse. In 1917 he had enjoyed Maurice Baring’s Translations (found in a commonplace book) (253) .
ellauri141.html on line 544: confletur auris. The clients of our body; these,
ellauri141.html on line 548: turbinibus rapidoque rhombo. And all its offspring, whose concern
ellauri141.html on line 550: sanare nostri corporis incolas And fastest turn.
ellauri141.html on line 557: fervore pectus non nisi Pindari, Such lore leaves cold ; nor have I turned
ellauri141.html on line 561: certo futuri quid placeat Deo, My steward (friend but slave) brings round
ellauri141.html on line 663: turunseutusanomat.fi/wp-content/uploads/2018/06/hilda-huntuvuori-768x512.jpg" width="50%" />
ellauri141.html on line 684: Hilda kuvaa varsinaissuomalaisten taistelua ja yhdistymistä ulkoista vihollista ja mahdollisesti sisäistä petturia vastaan ja korostaa muinaisten suomalaisten sotaisia puolia. Nämä kaikki elementit löytyvät Huntuvuoren fiktiosta, joka korostaa suomalaisten itsepäisyyttä ja määräämishalua.
ellauri141.html on line 700: Linnoilla, muureilla ja muilla varustuksilla on ylipäätään keskeinen kuva romaanien militarisoidussa menneisyydessä - kaikki varustautuvat alati sotaan, merkkitulet roihuavat ja linnavuorilla seistään vartiossa. Kulkuri ja juoruämmä Mierokierto harhailee öisessä kaupungissa. "Aningaisten rinteeltä porhalsi alas kokonainen pitkä matkue, uusi palkkisilta tömähti, rannat raikuivat ja koko ilma oli täynnä iloa ja reippautta." Lukija saattaa yllättyä melkoisesti löytäessään 800 vuoden takaiset turkulaiset Kupittaan urheilukentältä: "tulihan kevät toki Turkuunkin
ellauri141.html on line 755: Alexis Leger (pronounced [ləʒe]; 31 May 1887 – 20 September 1975), better known by his pseudonym Saint-John Perse (French: [pɛʁs]; also Saint-Leger Leger),[1] was a French poet-diplomat, awarded the Nobel Prize in Literature in 1960 "for the soaring flight and evocative imagery of his poetry." He was a major French diplomat from 1914 to 1940, after which he lived primarily in the United States until 1967.
ellauri141.html on line 759: In 1897, Hégésippe Légitimus, the first native Guadeloupan elected president of the Guadeloupe General Council, took office with a vindictive agenda towards colonists. The Leger family returned to metropolitan France in 1899 and settled in Pau. The young Alexis felt like an expatriate and spent much of his time hiking, fencing, riding horses and sailing in the Atlantic. He passed the baccalauréat with honours and began studying law at the University of Bordeaux. When his father died in 1907, the resulting strain on his family's finances led Leger to temporarily interrupt his studies, but he eventually completed his degree in 1910.
ellauri141.html on line 761: In 1904, he met the poet Francis Jammes at Orthez, who became a close friend. He frequented cultural clubs, and met Paul Claudel, Odilon Redon, Valery Larbaud and André Gide. Paha merkki, todellakin! He wrote short poems inspired by the story of Robinson Crusoe (Images à Crusoe) and undertook a translation of Pindar. He published his first book of poetry, Éloges, in 1911.
ellauri141.html on line 765: During his American exile, he wrote his long poems Exil, Vents, Pluies, Neiges, Amers, and Chroniques. He remained in the US long after the end of the war. He travelled extensively, observing nature and enjoying the friendship of US Attorney General Francis Biddle and his spouse, philanthropist Beatrice Chanler, and author Katherine Garrison Chapin. He was on good terms with the UN Secretary General and author Dag Hammarskjöld whose plain crashed in suspicious circumstances in 1961, just after Pink Panther got his Nobel prize. Foul play?
ellauri141.html on line 769: In 1960, he was awarded the Nobel Prize in Literature. After receiving the Nobel Prize, he wrote the long poems Chronique, Oiseaux and Chant pour un équinoxe and the shorter Nocturne and Sécheresse. In 1962, Georges Braque worked with master printmaker Aldo Crommelynck to create a series of etchings and aquatints, L'Ordre des Oiseaux, which was published with the text of Perse's Oiseaux by Au Vent d'Arles.
ellauri141.html on line 787: « Anabase est une sorte de carrefour à l'intersection entre deux modes d'écriture : celle de l'art « classique » (ordre, harmonie plénitude) et celle de la « modernité » (désarticulation, déconstruction, voire chaos). »
ellauri141.html on line 793: Francis Nigel Lee interprets Genesis 4:20 to mean that Jabal was both the "father of all cattle ranchers" and the "father of all tent-dwellers", and as such as the "pioneer of all livestock and agricultural technology" as well as the "pioneer of all architecture." Lee notes that Jabal was probably also a weaver, and thus "the pioneer of the clothing industry."
ellauri141.html on line 794: Gordon Wenham, on the other hand, understands the verse to indicate Jabal was the first "dweller with herds." That is, he was the "father of the Bedouin lifestyle." He notes that whereas Abel "merely lived off his flocks," Jabal could "trade with his beasts of burden," and that this "represents cultural advance." Ensimmäinen rättipää.
ellauri141.html on line 796: Nojoo, IV laulussa kaupunki n:o 1 perustetaan, ja siinä parasta on tyttöjen kalsongit ikkunoissa. Koirat haukkuvat, karavaani kulkee. Kaveri kylästyy taas vaan olemaan ja lähtee aamusella villihanhien mukana kuin Nils Holgersson. Kaupunkeja perustetaan vähän kaikkialle. Poeettojakin ilmestyy katukuvaan. Onkohan tää jotain kolonialistituubaa? On hienoa mennä nitistämään nomadeja, mezästäjä-keräilijöistä puhumattakaan. Kauppa se on joka kannattaa. Juu ja sitä on tarkoitus jatkaa kautta avaruuxien, kun tää pallo on puzattu. A paean for man. Voi helevetti. Tää anabasis on tota exponentiaalista kasvua, sepä tekee apinasta kuolemattoman. Voi helevetin helevetti. Ei ihme että Nobel antoi tälle palkinnon. Seleukidit mainitaan, eli kyltäs vinkataan Alexanteriin. Ne hevosenhajuiset hevoset sit varmaan tuli Xenofonilta, joka kirjoitti kirjan hevosten hoidosta. IX laulussa saadaan entistä parempia naisia, sillä ne tekee meille pentuja. Hahaa tää on aika sama teema kuin Aataminsaaren Eve Future. Ei herkullinen pano ole tärkeintä vaan pennut ovat. Tää on jostain syystä koiraiden vaikea tajuta. Stranger ei enää nouse pukille. Sille tuodaan vettä eze voi pestä suunsa, naamansa ja munansa. Sitä ei hevosenhaju enää kiinnosta.
ellauri141.html on line 798: Viimeinen tsääntti X on kaikista pitkäveteisin. Siinä saarnaajana on poeetta. Hemmetin pitkiä listoja. Paljon choseja. Hyödyttömimmät hemmot on parhaita, niikö esim poeetat, eli "kertojat". "Man's own responsibility and glory". Joopa joo. An epic of the human soul. Voi vittu mitä torttua. Inhottavaa progress potaskaa. Bernard kirjoitti tän turauxen siitä alunperin ranskaxi vuonna 1959. Pohjustikohan se tätä Noobelia? Mä menin sinä vuonna kansakoulun ekalle luokalle.
ellauri141.html on line 800: Dag Hammarskjöld was committed to the arts. Though temperamentally a loner, and introvert, and a bachelor throughout his life (oliko se homo? Det finns inga bevis för att Dag Hammarskjöld var homosexuell. Misstankar verkar dock ha funnits: Eftersom han levde ensam började rykten spridas om att han skulle vara homosexuell och hans motståndare använde detta för att smutskasta honom), he would invite intellectuals and artists, the best of New York’s bohemia, to his Upper East Side apartment where he kept a pet, an African monkey called Greenback. People he invited to his generous dinners included the poet Carl Sandburg, the novelist John Steinbeck, the poet WH Auden, the diplomat George Kennan. Auden was the translator of Hammarskjöld’s posthumously published book of observations, ideas and poems called Waymarks. Hammarskjöld used his influence to get the poet Ezra Pound out of mental hospital. Back in Sweden, he inherited his father’s chair at the Swedish academy when the man died in 1953. The Swedish academy is the body that awards the Nobel Prize in literature. Hammarskjöld was instrumental in getting the rather obscure but doubtless brilliant French poet Saint John Perse his Nobel prize in 1960. He would sketch out the arguments for Perse’s candidacy during translation breaks at UN Security Council meetings.
ellauri142.html on line 10: font-family: 'UnifrakturMaguntia';
ellauri142.html on line 11: src: url(http://grapson.com/fonts/UnifrakturMaguntia.ttf);
ellauri142.html on line 51: Markku is described as the fat, large-bodied, ungainly, and socially awkward illegitimate son of an old Russian grandee. He is educated in France and returns to Russia as a misfit. His unexpected inheritance of a large fortune makes him socially desirable. Markku is ensnared by the fortune-hunting Kristina Curagina, whose eventual deception leaves him depressed and confused, spurring a spiritual odyssey that spans the novel.
ellauri142.html on line 53: At the opening of the novel, Markku is a young man who has recently returned to Russia to seek a career after completing his education abroad. Although a well-meaning, kind hearted young man, he is awkward and out of place in the Russian high society in whose circles he starts to move. Markku, though intelligent, is not dominated by reason, as his friend Prince Andrei Nikolayevich Balkongsky is. His lack of direction leads him to fall in with a group of profligate young men like Anatole Kuragin and Dolokhov whose pranks and heavy drinking cause mild scandals. After a particularly outrageous escapade in which a policeman is strapped to the back of a bear and thrown into a river, Markku is sent away from St. Petersburg. What happened to the poor bear?
ellauri142.html on line 57:
ellauri142.html on line 59: Daniel Rancour-Laferriere calls Markku "one of the best known characters in world literature." Merriam-Webster lists him among "the most attractive and sympathetic characters in literature". And M. Keith Booker describes Markku as one of Tolstoy's "most memorable characters".
ellauri142.html on line 63: Markku is an outcast. The awkward, illegitimate son of a dazzlingly wealthy Count, he was educated in France but returns to Russia now that his father’s health is in decline. Polite society shuns him for his hero-worship of Napoleon and enthusiasm for the politics of revolution. But his blundering sincerity charms Andrei, his truest friend; and the blonde air hostess Natacha, who delights in his presence. He is quickly married off by stealth through the manipulation of others around him and is likely to face further heartache given that his wife prefers bedding her brother. It looks like this unlikely hero is smitten with her mother Pirkko Hiekkala but is set for heartache given his kind and gentle nature.
ellauri142.html on line 71: Count Lev Nikolayevich Tolstoy (/ˈtoʊlstɔɪ/; Russian: Лев Николаевич Толстой, 28 August 1828 – 7 November 1910), usually referred to in English as Leo Tolstoy, was a Russian writer who is regarded as one of the greatest authors of all time. He received nominations for the Nobel Prize in Literature every year from 1902 to 1906 and for the Nobel Peace Prize in 1901, 1902, and 1909. That he never won is a major controversy. Instead, Rudyard Kipling got the medal 1907. What the fuck?
ellauri142.html on line 75: In the 1870s, Tolstoy experienced a profound moral crisis, followed by what he regarded as an equally profound spiritual awakening, as outlined in his non-fiction work A Confession (1882). His overly literal interpretation of the ethical teachings of Jesus, centering on the Sermon on the Mount, caused him to become a fervent Christian anarchist and pacifist. His ideas on nonviolent resistance, expressed in such works as The Kingdom of God Is Within You (1894), had a profound impact on such pivotal 20th-century figures as Mahatma Gandhi, Martin Luther, and Stephen King.
ellauri142.html on line 81: Tolstoy left the university in the middle of his studies, returned to Yasnaya Polyana and then spent much time in Moscow, Tula and Saint Petersburg, leading a lax and leisurely lifestyle. He began writing during this period, including his first novel Childhood, a fictitious account of his own youth, which was published in 1852.
ellauri142.html on line 95: Porulia ja inbamia Lexalla kyllä piisasi, aram hatsaturjanista oli ehkä vähän pulaa. Yhtä karvaisen ellei karvaisemman Frank Zappan laulusta opin sanan ahimsa. Hair growing out evey hole in me. Mä halusin olla yhtä karvainen kuin ne, muttei parta kasva pahoille, turpajouhet joutaville. Valttu Mursusta lisää seuraavassa numerossa.
ellauri142.html on line 100: “George Washington was a Mason, along with 13 other presidents and numerous Supreme Court Justices. Benjamin Franklin published a book about Freemasonry on his own printing press. Nine signers of the Declaration of Independence were Freemasons, including the man with way the biggest signature of all: John Hancock.” Put your Hancock right here on the line if it fits, like Babbitt said.
ellauri142.html on line 102: At the turn of the 16th Century, William Schaw developed his own club-like culture, housed within a lodge, and infused with a set of rules for sworn members, including, “They shall be true to one another and live charitably together as becometh sworn brethren and companions of the Craft.”
ellauri142.html on line 104: When diplomats and politicians joined the organization in the mid-1600s, the stonemason lodge movement began its climb as a stealthy phenomenon. If you were politically active and wanted to connect with the power structures of the times, you would do just about anything to become a member of The Masons.
ellauri142.html on line 110: Initially, the Freemason creed declared anti-Catholic, anti-Royalty, and anti-Democratic (i.e. Republican) virtues, including self-government, personal freedom, gun laws, and free enterprise. The basic tenet was that no person or organization should be controlled or oppressed by a government or religion, or their respective laws and doctrines. At their start, and for centuries, The Freemasons were a feisty, calculating, and powerful coalition.
ellauri142.html on line 112: Much to the chagrin of the Catholic Church, the early Masonic organization’s philosophy evolved from Deist ideology, which believes God does not interfere with creation, as it runs itself according to the laws of nature.
ellauri142.html on line 114: If you were a Mason in Europe in the 1700s, you stood against the notion of natural selection as it pertained to royalty. As Masonry developed and grew, you rooted for the wild, unruly kids across the pond – the Americans.
ellauri142.html on line 120: Long ago, when the British government and the Catholic Church were more militant, it was dangerous to share these secrets, so all members worked hard to protect them. This is why, for several centuries, the coveted secrets of the Freemasons were known only to loyal members.
ellauri142.html on line 140: The symbols within Masonry are found throughout American architecture and on the US one-dollar bill (notice the pyramid on the back)
ellauri142.html on line 145: Given that all Masons profess beliefs in a monotheistic God, it makes sense that rituals are an essential part of the culture. There are initiation rituals and ceremonies to commemorate a member’s advancement to new Masonic levels.
ellauri142.html on line 147: Geometry and architecture are essential themes within Freemasonry, which is why Freemasons often refer to God as either The Supreme Being or The Grand Geometrician. These names help keep the concept of God as generic, and not tied to a specific religion, which removes any chance that a member will be offended.
ellauri142.html on line 153: Solomon’s Temple is a substantial part of the rituals and symbolism found within Freemasonry. During membership initiation rites, portions of the story of the structure’s construction on the Temple Mount are reenacted.
ellauri142.html on line 155: While no ciphers are used today, during the 18th century, the pigpen ciphers were used to keep Masonic rituals and memberships secret. Some lodges may have created their own systems, symbols, and rites to protect themselves.
ellauri142.html on line 167: Vittu mitä pellejä! Jo on lapsellista touhua. According to the historian David Stevenson, it was influential on Freemasonry as it was emerging in Scotland. Robert Vanloo (n.h.) states that earlier 17th century Rosicrucianism had a considerable influence on Anglo-Saxon Masonry. Hans Schick sees in the works of Comenius (1592–1670) the ideal of the newly born English Masonry before the foundation of the Grand Lodge in 1717. Comenius was in England during 1641. Their mission is to prepare the whole wide world for a new phase in religion, which includes awareness of the inner worlds and the subtle bodies, and to provide safe guidance in the gradual awakening of man's latent spiritual faculties during the next six centuries toward the coming Age of Aquariums. This is the dawning of it, judging by the sea levels. According to Masonic writers, the Order of the Rose Cross is expounded in a major Christian literary work that molded the subsequent spiritual beliefs of western civilization: The Divine Comedy (ca. 1308–1321) by Dante Alighieri.
ellauri142.html on line 186: Freemasonry has approximately five million members around the world, some more active than others. It’s still quite an honor to be involved with the Freemasons, as the experience promises to be an enriching and inspiring as it has been for centuries.
ellauri142.html on line 192: Paul Wagner is an Intuitive-Empath, clairvoyant reader, and a 5-time EMMY Award winning writer. He created “The Personality Cards,” a powerful Oracle-Tarot deck that’s helpful in life, love and relationships. Paul studied with Lakota elders in the Pecos Wilderness, who nurtured his empathic abilities and taught him the sacred rituals. He has lived at ashrams with enlightened masters, including Amma, the Hugging Saint, for whom he’s delivered.
ellauri142.html on line 201: Sitä mukaa kun työväenluokka käy automaatiossa tarpeettomaxi, kaikki sen tasa-arvosaavutuxet heittää Wolttia kiilusilmäisten talousliberaalien happokäsittelyssä. Työläisparoista tulee yrittäjäorjia ilman turvaa sekä ilman vapautta, peruutetaan takas 1800-luvulle tai paremminkin öykkäröivän Platonin ja kuraveristen tamilien kulta-ajalle 300v eKr. Jumalautamä Buddhan porukoiden rekka peruuttaa linkkuun takavalot vilkkuen. Intiaanikäännös kapealla tiellä kohti tasa-arvoa. Tie eeku paranoo.
ellauri142.html on line 204:
ellauri142.html on line 280: Ärjylä (apinan ego) on taistelukentällä (tekojen ja toimintojen kenttä on mainen elämä) kahden vihollisjoukon keskellä. Toinen näistä kuvaa korkeampia (pandavat, Poirotin harmaat aivosolut, teris) ja toinen alempia ("Se 1 paikka", kurut, matelijanaivot) sielunvoimia. Siinäpä seisoo Kuntinpoika (sielu) omien sukulaistensa ja Uhritahran poikien (aineellinen elämä) välillä, ja häntä uhkaavat ylpeys, izekkyys, himot, izeänsä muita parempana pitäminen, halut, intohimot, viha, kiukku jne., mutta hänenkin puolellaan seisovat voimalliset, mahtavat sotijat: eturivissä hän ize, hänen tahtonsa hyvään, alistuvaisuus (ydishtira), toisia izeäsä parempina pitäminen, hänen totuudenrakkautensa, korkeampi tietoisuutensa (jumalan luottamus häneen), vakaumuks...ei jaxa. Täytyy vetää henkeä.
ellauri142.html on line 291: Lakkaamatta on meneillä suuri vexelien lunastuksen toiminta, jonka tietysti pitää olla sisäinen, koska sen päätarkoitus on ize kunkin sisäisen lapsen lunastaminen (keneltä ja millä diskonttokorolla, sitä ei kylläkään kerrota). Jumalallisen valon hajavalosta tulee virtaa ja niin henkinen valo osuu häneen. Ja niin usein kuin tämä tulee apinassa itsetietoisuudeksi, syntyy hänestä lunastaja, hänen oman jumalallisen olemuksensa turilas. Tämän ovat myös monet kristityt ja mystikot tietäneet ja tunteneet; kristinopin opetus henkisestä uudelleensyntymästä ei ole mitään muuta kuin oppi siitä, kuinka jumalan kuteminen jälleen herää humalapäisyydexi apinassa. Niin kuin vertauskuvallisesti on esitetty mm. Uudessa testamentissa, jokainen itse on oman elämänsä Ärjylä; jokaisella on oma sotavaununsa ts. hänen hämäräperäisisllä supervoimilla varustettu luontosuhteensa; siellä on myös hänen henkinen johtajansa (J. Krishna) ottanut asuntonsa ja se antaa maalliselle apinalle neuvojaan. Kun siis apina itsetietoisesti liittyy lunastajaansa, jolla on hänessä sijoitusasuntonsa, ovat kers. Ärjylä ja kapt. Kalpa, Adam ja Eva yhtyneet. ”Lastenvaunut” tulevat silloin meissä asuvan jumalan hengen temppeliksi, sillä Ärjylä on transumies, omaa asiaansa ajatteleva apina ja kapt. Kalpa ex-koiras apinoiden planeetalta, ”uusi puusta pudonnut gorilla", joka asustelee maallisessa apinassa, mutta myös hänen yläpuolellaan ja koputtaa lattiaa jos alakerrasta tuleee älämölöä; ja ainoastaan apinan tullessa alienixi, joka ize asiassa on todellinen ja oikea apina, saattaa maallinen marakatti päästä korkean ihanteensa toteuttamiseen ja vapautua petoxhishta, ahdishtuxhesta sekä shynnistä.
ellauri142.html on line 313: Kristuksen imitoimisesta on saanut nimensä sen ensimmäisen kirjan otsikosta, Kristuxen imitoimisesta ja kaikenlaisten turhuuxien halvexumisesta. Teos sisältää neljä muiden kirjoittamaa kirjaa, ja vaikuttaa se olleen alun perin kirjoitettu jonkinlaisessa runomitassa ja loppusointuisesti. Tämän huomasi ensimmäistä kertaa K. Hirsche vuonna 1874. Ei ne loppusoinnut voineet sitten kovinkaan kummosia olla.
ellauri142.html on line 317: Kristuksen elämä esitetään kovimpana asiana, mitä kuolevainen voi opiskella. Hänen opetuksensa ylittävät kepoon kaikkien pyhimysten opetukset. Rima ei edes heilahda. Kirja antaa neuvoja Raamatun lukemiseen, kovan onnen kohtaamiseen ja auktoriteetin alle nöyrtymiseen, varoituksia kiusauksia vastaan ja neuvoja niiden välttämiseen, pohdiskelua kuolemasta ja tuomiosta, mietiskelyä Kristuksen antamasta uhrista sekä varoituksia maailman muiden turhuuksien karttamiseksi. Kristus itse painaa enemmän kuin kaikkien koulukuntien kirjat yhteensä, kiikkuslaudan toiseen päähän nostettuna se nostaa apinan mielen riittävän korkealle havaitsemaan iänikuisen totuuden paremmin kuin noin kymmenen vuoden opiskelu erilaisissa keskiasteen kouluissa.
ellauri142.html on line 323: Ja se paha Vaatturi hakkasi pienellä vasaralla, Pienellä vasaralla, pienellä vasaralla Hakkas sen pienellä vasaralla Pieniä reikiä pieniin päihin. Ja se paha Ja se paha! Vaatturi hakkasi pienellä vasaralla, Reikiä pieniin päihin! Laita YUP soimaan ja ratko päättelykykyä kehittäviä tehtäviä.
ellauri142.html on line 345: Tämän kirjan kääntämisen tarkoitus on se, että Saksassa asuxiva yleisö alkaisi kiinnittää huomiotaan Bhagavad Gîtân ja Vedojen opetuksiin, etenkin kun nämä tärkeät teokset ovat tähän saakka olleet ainoastaan oppineiden, "kielentutkijoiden" ja ”orientalistien” käytettävinä. Nämä oppineet kyllä lukevat kirjan sanat, mutta hyvin vähän he käsittävät sen opin henkeä, joka niissä piilee. Tämän perusteella ei tämä kirja ole mikään pedanttinen pikkumaisen turhantarkka käännettyjen sanojen täsmäase, vaan kääntäjä on kiinnittänyt paljon suurempaa huomiota siihen tärkeään seikkaan, että Bhagavad Gîtân henki tulisi esiin mahdollisimman ymmärrettävässä kielellisessä asussa – kääntäjä on vähemmän pitänyt silmällä kirjanoppineiden ja kielentutkijoiden suosion saavuttamista. Mutta vastakaiuksi sitä ennakkoluuloa vastaan, joka sanoo että nämä ”pakanalliset opit” vastustavat kristillisyyttä, olemme kristittyjen mustikkojen lauseista valinneet niitä vastaavia sitaatteja sekä lisänneet kirjaan selvittäviä muistutuksia, jotka sitä paitsi voivat olla tarpeelliset tekstin ja ajatuksen ymmärtämiseksi ja käsittämiseksi. Suurin osa alaviitteistä ja huomautuksista on F. Hartmannin ja muutama suomentajan M. Humun lisäyksiä. Kuten suomentajan loppulauseessa mainitaan, aina ei käy ilmi, kumpi on milloinkin asialla. — Tää oli todennäköisesti taittajan huom.
ellauri142.html on line 353: Syntihän olisi surmata noita roimahousuisia sukulaismiehiä, sanoo Ärjylä, vaikka he itse asiassa ovatkin paskiaisia. Missä epäpyhyys vallitsee, oi Krishna, alkaa ristiinsuihkinta; siellä perheen vaimotkin turmeltuvat; ja missä vaimot pilaantuvat, oi Varshneya, siellä
ellauri142.html on line 381: No hizi jos tavoitteena tosiaan on välttää kipuja ja särkyjä eikö silloin olis ihan paras olla vainaja, nehän ei pienistä juuri hermostu. Turhaa turinaa silloin kaikki tää, eikun kirstuun vaan ja kansi kii. Jonsei se jostain syystä tuu kysymyxeen niin on paras tunnustaa että ylämäki alamäki meininki on nimenomaan elukoiden onnen salaisuus, onneen kuuluukin kuulua vastaava määrä epäonnea. Kapitalistisen kasvun jatkuvasta nousukiidosta ei seuraa muuta kuin loppupeleissä iso rysähdys. Ja jokaisella on nimenomaan vaan tää 1 pyrähdys, lyhkäsen kananlennon jälkeen tulee yhtä iso unohdus kuin sitä edeltävä, eikä siinä mitään, niin kuuluu ollakin.
ellauri142.html on line 383: Tiivistäen voi todeta et nää itisläisten viisut on samaa schaibaa kuin muidenkin pelästyneiden apinoiden. Nääkin järvät unohtaa että muutoxettomuus on yxinomaan tylsää, se ei eroa kuolemasta juuri mitenkään. Toi jälleensyntymisturina ei oikeastaan muuta tarkoita kun että geenit jatkaa kulkuaan. Sillä eihän noi uudet avataarit muuta muista edellisistä kuin mitä on jäänyt muistiin geeneihin. Ja parempi niin. Muuten alkaiskin vähitellen kylästyttää niinkö Sibyllaa: apothanein thelo, nää on jo nähty, taisit kertoa, pankaa bogin nimessä jo pullon korkki kii.
ellauri142.html on line 442: X LUKU. Tarpeettomien sanojen välttäminen. Toivoin, että olisin vaiennut useammin enkä olisi puuttunut niin usein miehiin. Siksi puhumme niin mielellämme, koska ylläpidon kautta haemme lohtua muista, ja hoidossa ja kurjuudessa haluamme läpivalaista sydäntämme. Siksi haluamme myös puhua siitä, mitä rakastamme tai haluamme, tai myös siitä, mikä herättää inhoamme; ajatuksemme askartavat jatkuvasti tämän kanssa. Mutta tämä on, valitettavasti! yleensä täysin turhaan ja hyödyttömästi, koska tämä ulkoinen kihnutus on haitallista sisäiselle ja jumalalliselle lohdutukselle, josta alempana enemmän.
ellauri142.html on line 451: Jolla ei kuitenkaan seiso kiusauksessa, putoaa pois pelistä ja hylätään. Mikään valtio ei ole niin pyhä, eikä mikään niin yksinäinen paikka, jossa ei koettaisi kiusauksia ja ristiriitoja, ei edes vatikaani. Niin kauan kuin apina elää, hän ei ole turvassa kiusauksilta, sillä tämän lähteen me itse kannamme sisällämme, kun synnymme aistillisessa himossa. Ei edes killutinten poisto riitä, kuten Abelard sai katkerasti kokea.
ellauri142.html on line 453: Monet yrittävät paeta kiusauksia, ja he seuraavat niitä paljon enemmän! Pelkästään matalalennolla emme voi niitä voittaa; mutta kärsivällisen pyllistelyn kautta meistä tulee vahvempia. Se, joka ei ole maahan juurtunut, edistyy vain vähän; Kiusaukset palaavat hänelle pian, ja hän tuntee ne vielä voimakkaammin. Siksi joku sanoi: "Yritä parantaa hulluus sen luomisessa kokonaan ja kokonaan. Mutta turhaan lääkäri tulee, kun pahuus on juurtunut." Ensin alaston ajatus tunkeutuu sieluun, sitten eloisa esitys, himo ja syntinen herätys ja hyväksyntä on olemassa.
ellauri142.html on line 626: Rudrat, vasut, sâdhyat ja adityat, vishvat, ashvinit, marutsit, ushmapat, gandharvat, yakshat, siddhat, anturat katselevat Sinua ihmettelevissä joukoissa. Henkisiä olentoja, joihin ylläolevat kuuluvat, on seitsemänlaatuisia, nimittäin:
ellauri142.html on line 633: - Anturat, emmentaalihenget, asustavat lämmityselementeissä (enimmäxeen aineissa).
ellauri142.html on line 640: Aika kuluttavien liekkien kaltaisina hampaasi näen hajallaan kuin huolimattoman halot liiterin perällä pystyssä ammottavassa kidassasi! En missään turvaa tunne,
ellauri142.html on line 641: en suojaa löydä. Oi Jumala, armahda minua! Sinä maailmojen turva. Ole hyvä. Ups, tarkoitan kiitos anteexi ja näkemiin.
ellauri142.html on line 781: Pelkäämättömyys, elämän (sydämen) puhtaus, väsymättömyys (kestävyys) todellisen tuntemisen etsimisessä (joogan harjoittamisessa), almujen anto, pyhien kirjoitusten hiljainen mietiskely, iloinen katumus, rehellisyys, nöyryys, viattomuus, totuuden rakkaus, lempeämielisyys, siviilikieltäytyminen, rauhallisuus, hyvä tahto, laupeudentunne kaikkia olentoja kohtaan, vapautuminen himoista, mielen levollisuus, lempeys, hyvyys (kohteliaisuus), mielen lujuus, voimallisuus, kärsivällisyys, pysyväisyys, siveys, vapaus kostonhimosta ja turhamielisyydestä, vakavuus. Nämä ovat sen, joka on syntynyt jumalallista olemassaoloa varten, hyvät avut. Aivan mahtavat maitomunat ja hyvä perse.
ellauri142.html on line 801: itse aine on, siitä ei ole kukaan varma, ei ainakaan niin varma kuin me huuhaamiehet. Kaikki materialistien teoriat, opinkaavat päättyvät ristiriitaisuuteen. Nää meidän jutut sensijaan on selvää pässinlihaa. Meidän lihatiskiltä saa vähän kaikkea, peetä ja ei-peetä ja kaikkea siltä väliltä. Ex absurdo sequitur quodlibet. Credo quia absurdum.
ellauri142.html on line 807: Sadoilla toiveilla sidottuina, alttiina himolle ja vihalle, he koettavat väärillä keinoilla haalia omaisuutta (rikkauksia), yltäkylläisesti täyttääkseen turhanpäiväisiä himojaan.
ellauri142.html on line 814: ”Minä olen rikas ja jalosyntyinen; missä on toinen minun vertaiseni? Minä tahdon uhrata, antaa almuja ja iloita.” – Näin puhuvat nämä ymmärtämättömät, ihan kun jotkut jumalat. Monenlaisten ajatusten ja toiveiden hämmentäminä, harhan verkon ympäröiminä, uhraten itsensä toiveittensa täyttämiselle he päistikkaa lankeavat turhamaisuuden kuiluun (kadotukseen, helvettiin). Se on niille oikein! huutaa köyhät jumaliset kuilun reunalta.
ellauri142.html on line 820:
ellauri142.html on line 841: While the male yakshas are depicted in Hindu art and architecture as portly and deformed, the yakshis or yakshinis are depicted as women of great charm and beauty. We find references to the yakshas and yakshinis in the epics, the Puranas and in the works of ... etc.etc.
ellauri142.html on line 842: Rakshasa, are cannibalistic beings in Hinduism, Buddhism and Jainism. Rakshasas are also called "man-eaters". Rakshas is also used to describe Asuras, which are power seeking deities that lack divinity. They are often depicted as antagonists in Dharmic religious scriptures.
ellauri142.html on line 913: Intohimoinen tekijä on sellainen, joka kilvoittelee saavuttaakseen tekojensa hedelmiä, joka on ahne, loukkaava, epäpuhdas aikomuksissaan ja joka tuntee iloa tai murhetta (eturaajat).
ellauri142.html on line 1032: Satyât nâsti paro dharma; suomeksi: Tosiasioita ei laki ohita. Teosofisen Seuran tunnuslause. Se on Benaresin maharaja-suvun ikivanha vaalilause. "Kaiken viisauden alku on tosiasioiden tunnustaminen." Presidentti J. K. Paasikivi opetti näillä sanoilla suomalaisille ulkopolitiikan perusasioita itsenäisyyspäivänä 1944, muutama kuukausi jatkosodan päättymisen jälkeen. Juho teki ensin gradun venäjän kielestä ja kirjallisuudesta ja sitten luki varatuomarixi. Ryssäntaitoisena lakimiehenä sillä oli hyvä pohja vakuuttua Teosofisen seuran tunnuslauseesta. Dharma 'pitäymys' on epämääräisesti tapa, moraali, laki, tai uskonto. Jotain normisisältöä kuitenkin, ei tosioita. Deonttisessa logiikassa ei tosiaankaan päde Op -> p, modaliteettina se ei ole reflexiivinen. Jos olisi, niin pätisi myös p -> Pp, eli kaikki tosiasiallinen on sallittua. No Darwinilla tämä lienee totta. Naturalia non sunt turpia.
ellauri143.html on line 10: font-family: 'UnifrakturMaguntia';
ellauri143.html on line 11: src: url(http://grapson.com/fonts/UnifrakturMaguntia.ttf);
ellauri143.html on line 59: On a day when Prime Minister Narendra Modi released the Thai translation of Thirukkural during his visit to Thailand, the official Twitter handle of the BJP’s Tamil Nadu unit released a picture of Tamil poet Thiruvalluvar clad in a saffron attire.
ellauri143.html on line 60: In the picture tweeted on Saturday (November 2), Thiruvalluvar, who is revered in Tamil Nadu for authoring Thirukkural, a collection of 1,330 life-advice couplets, is seen smeared with sacred ash and wearing a rudraksha necklace and upper-arm bracelets. This is an entirely new portrayal of the ancient poet whose pictures has so far shown him attired only in white and without religious symbols.
ellauri143.html on line 61: The picture was also accompanied by a couplet from the first chapter of Thirukkural — “Katradhanaal aaya Payanen kol VaalaRivan natraal Thozhaaar enin,” which translates to — “What profit have those derived from learning, who worship not the good feet of him who is possessed of pure knowledge?”
ellauri143.html on line 65: V Arasu, former head of Tamil department, University of Madras said the move is nothing short of hindi cultural appropriation. “Every religion including Christianity has claimed Thiruvalluvar as their own. Since the BJP is in power now, they can do whatever they wish. But we should not worry. Truth will always triumph,” he said.
ellauri143.html on line 71: The history behind the picture of Valluvar is itself an interesting one. Painter KR Venugopal Sarma picturised him in 1950s and the painting was accepted by then chief minister CN Annadurai as the official picture of the poet.
ellauri143.html on line 72: Before Sarma, several others had attempted picturising the philosopher-poet, however, they were all rejected because of giving Valluvar a religious identity. Annadurai had also ordered to put up the pictures of Valluvar in all state government institutions.
ellauri143.html on line 80: Considered one of the greatest works ever written on ethics and morality, it is known for its universality and secular nature. Its authorship is traditionally attributed to Valluvar, also known in full as Vallu Mursu. In addition, it highlights truthfulness, self-restraint, gratitude, hospitality, kindness, goodness of wife, duty, giving, and so on and so forth, besides covering a wide range of social and political topics such as king, ministers, taxes, justice, farts, war, greatness of army and soldier's honor, death sentence for the wicked, agriculture, education, abstinence from alcohol and intoxicants.
ellauri143.html on line 86: Its author is praised for his innate nature of selecting the best virtues found in the known literature, like Juan Valdez the choicest coffee beans, and presenting them in a language that is common and acceptable to all (Tamil). The term Tirukkuṟaḷ is a compound word made of two individual terms, tiru and kuṟaḷ. The term tiru has as many as 19 different meanings but it means sacred. Kuṟaḷ means something like "short, concise, and abridged." Vizi näähän on Markku Envall-luokan aforismeja, Vaakku-Turmiola linjan törähdyxiä.
ellauri143.html on line 90: The work is highly cherished in the Tamil culture, as reflected by its nine different traditional titles: Tirukkuṟaḷ (the sacred kura), Uttaravedam (the ultimate Veda), Tiruvalluvar (eponymous with the author), Poyyamoli (the falseless word), Vayurai Valttu Mursu, (truthful praise), Teyvanul (the divine book), Potumarai (the common Veda), Muppets (the three-fold path), and Tamilmarai (the Tamil Veda). The work is traditionally grouped under the Eighteen Lesser Texts series of the late Sangam works, known in Tamil as Rupiṉeṇkīḻkaṇakku.
ellauri143.html on line 92: The Kura is structured into 133 chapters, each containing 10 couplets (or kuras), for a total of 1,330 couplets. All the couplets are in kura venba metre, and all the 133 chapters have an ethical theme and are grouped into three parts, or "books":
ellauri143.html on line 146:
ellauri143.html on line 303: From envious man good fortune's goddess turns away,
ellauri143.html on line 377: Even to those that hate make no return of ill;
ellauri143.html on line 440: 'We eat the slain,' you say, 'by us no living creatures die';
ellauri143.html on line 445: Who other creatures' flesh consumes but not his own.
ellauri143.html on line 589: Darkness departs, and rapture springs to men who see,
ellauri143.html on line 757: Kinkun hyveitä. Kinkku sitä tulee räkänokasta muttei turhan naurajasta. Hyvä kunkku on avokätinen neuvoxille. Se on viisautta...
ellauri143.html on line 809: Expenditure, return, and profit of the deed
ellauri143.html on line 831: If in expenditure you rightly learn to spare
ellauri143.html on line 1218: With stronger than thyself, turn from the strife away;
ellauri143.html on line 1542: Explanation : There is nothing so noble as the womanly nature that would not ride the palmyra horse, though plunged a sea of lust. That is, she is quite happy just riding me.
ellauri143.html on line 1643: Duhkha (paaliksi दुक्ख; sanskritiksi दुःख, duḥkha) on eräs keskeinen buddhalaisuuden käsite, jota Buddha käytti ensimmäisen jalon totuuden yhteydessä. Sana suomennetaan usein kärsimykseksi. Duhkhan merkitys on kuitenkin paljon laajempi – sillä tarkoitetaan kaikkia kielteisiä tunnetiloja aina lievästä vitutuxesta fyysiseen ja henkiseen kipuun. Termille ei ole yhtä ainoaa sopivaa suomennosta. Se voidaan kääntää esimerkiksi epätyydyttäväksi, epätäydelliseksi, turhauttavaksi tai pysymättömäksi. Sananmukaisesti se tarkoittaa pahaa paikkaa, pakkorakoa.
ellauri143.html on line 1655: viparinaama-duhkha: muutoksen, pysymättömien onnellisten hetkien ja pettävien odotusten aiheuttama epätyydyttävyys, turhautuminen, suru tai kärsimys.
ellauri143.html on line 1694: Siddhartha jatkaa vaellustaan, kohdaten matkallaan mm. lautturi Vasuridevan, joka kuljettaa hänet yllättäen ilman korvausta joen toiselle puolelle. Matkan päätteeksi Siddharta ihastuu kamalaan kurtisaaniin. Kamala kurtisaani lupaa opastaa nuorta miestä ruuminnautintojen maailmaan (maksua vastaan). Ansaitakseen Kamalaa varten tarvitsemaansa rahaa Siddharta aloittaa työskentelynsä liikemiehenä, aluksi apulaisena mutta pian menestyen uudessa ammatissaan - oppien myös nauttimaan tästä uudesta elämäntavastaan. Hänellä ja Kamalalla on tiivis rakkaussuhde, josta Siddharta kuitenkin lopuksi luopuu masentuessaan ja päättäessään että tällainen normaali elämä ei kuitenkaan ole hänen oikea kohtalonsa. Liian keskiluokkaista. Se loikkaa Jamiensa selkään ja jättää Villanuevan haciendan ja dona Caritan kyynelehtimään.
ellauri143.html on line 1696: Vaelluksellaan Siddharta palaa lautturin kuljetettavaksi, ihastuu jokeen ja lautturin sisäiseen rauhaan, ja tämän laid back elämäntyyliin. Lautturi ottaa hänet liikekumppanikseen. Samaan aikaan Kamala synnyttää Siddhartalle lapsen. Vanhettuaan ja ammattilaisurasta luovuttuaan Kamala luovuttaa lapsensa ja omaisuutensa uskonnollisille ryhmittymille, ja lyöttäytyy mukaan seuraamaan Buddhaa. Joen lähettyvillä käärme puree Kamalaa, ja hänen erauspoikansa lähtee kutsumaan apua lauttureilta. Kamala ja Siddharta tunnistavat rypyistä huolimatta toisensa, ja Kamala kertoo pojan olevan todennäkösest Siddhartan poikia. Kamalan kuoltua käärmeenpuremaan poika jää asumaan lauttureiden luokse, mutta isä-poika suhteesta muodostuu vaikea. Lopulta Siddhartan on hyväksyttävä se että hänen poikansa jättää hänet jäälautalle, kuten hän kirjan alussa jätti omat vanhempansa. Poika kaxoisnelistää tiehensä jättäen pikku perheensä isoisälle.
ellauri143.html on line 1698: Kirja päätyy kertomaan Siddhartan uudet ajatukset, joiden mukaan liiallinen onnen ja totuuden etsintä vaikeuttaa niiden löytämistä. Hän uskoo että viisaat sanat ovat turhia, aika on illuusiota, ja lopulta kaikki on yhtä samaa paskaa. Tällä yhdellä viitattaneen hindulaisuuden ajatuksiin jumalista, jotka ovat kaikki myös lähtöisin samasta reiästä. Sukha, dukha, same difference. Hole in one. Kaikenlaiset herännäiset on vituttavia.
ellauri143.html on line 1733: Lausutaan säkeitä, joissa turvaudutaan kolmeen jalokiveen eli Buddhaan, Dharmaan ja Sanghaan. (Herätys, hyvät tavat ja oma tiimi.)
ellauri143.html on line 1747: Lopullisesti kyllästyin homojutku Harariin sen kirjan Homo Deus ansiosta. Mulkero ja talousliberaali pääoman luottomies se oli aiemmissakin väsäyxissä, muzen syvällinen kusipäisyys kävi ilmiselväxi etenkin tässä Homo Deus suolloxessa. Huomisen lyhyt historia hyvinkin, lyhyestä virsi kaunis. Vannoutuneena suklaaosaston miehenä se peukuttaa täpinöissään into piukeena tollasta kuolematonta koneapinaa, jonka voi vetää käyntiin selässä olevasta avaimesta, minkä jälkeen se paukuttaa symbaaleja yhteen kunnes veto loppuu. Vaan ei hätää, kierretään vieteri taas piukalle, niin meno jatkuu hamaan maailman tappiin asti. (Mikä tappi ei tosin enää ole apinoiden kohdalla kovin kaukana.) Ei tarvi siihen naisia eikä kohtuja, sen voi väsätä jossain koeputkessa ja siihen väkertää vielä kaikenlaista varaosaa, esim kalansilmät. Mitäs täällä tapahtuu? Eikai vaan duracell puput puuhastele turhanpäiväisessä lisääntymistoimessa? Se on vanhanaikaista, nyt trendataan me transuapinat. Avainta reikään, se tuntuu mukavalta, tekee kutaa kun tehdään vaijeritemppu selkäpuolelta.
ellauri144.html on line 10: font-family: 'UnifrakturMaguntia';
ellauri144.html on line 11: src: url(http://grapson.com/fonts/UnifrakturMaguntia.ttf);
ellauri144.html on line 95: along with his body. He looks back bemusedly at the rash confidence, the ambition to get ahead, that motivated his earlier writing. And now his poetic gift itself threatens to fall away, together with other games, notably lovemaking, that require youthful energy and zest (55-57). Philosophy, as he describes it, is most centrally the art of living well from day to day; of enjoying life’s gifts while you have them, and of accepting Nature’s high impersonal laws in preparation for that final retirement which is death (213-16).
ellauri144.html on line 116: CLARKSON näkee myös ”turhana” sen, että Thunberg kertoo ihmisille, mitä heidän pitäisi tehdä vähentääkseen ympäristöhaittoja.
ellauri144.html on line 117: Joten Greta, tässä on sinulle vinkki: on turhaa kertoa minulle, mitä minun pitäisi tehdä. Se on kuin seisoisit makuuhuoneessani joka aamu ja käskisit minua pukeutumaan vaatteisiin. Tiedän sen jo, Clarkson kirjoitti. Mä vaan tykkään olla ilman housuja. Ajella perse paljaana käryisiä bensa-autoja. Viljellä metaanipieruisia lehmiä ja luontoon kuolevia lampaita.
ellauri144.html on line 123: Mutta onko Clarxon homo? Ainaskin se on aivan vitun homofoobi, joka on vahva vihje kaappihomosta. (Ei koske minua, I refuse to be bummed.) The Amazon Prime show sees presenters Jeremy Clarkson, Richard Hammond and James May travel the world reviewing cars. The Ofcom complaint comes after Young took issue with a comment in one of the episodes in which the trio made jokes about the Wrangler Jeep being a ‘gay man’s car’..... and then Hammond and May’s ‘quips’ to Clarkson wearing chaps, a pink shirt, he should get some moisturiser. It’s fucking pathetic and actually homophobic. Jeremy Clarkson: I’m not homophobic, I enjoy watching lesbians on the internet.
ellauri144.html on line 132: tures/2009/9/7/1252323537477/Philip-Roth-in-1968-002.jpg?width=465&quality=45&auto=format&fit=max&dpr=2&s=61b8cc3da6b2dc7bcec8843c2e7808a7" width="50%" />
ellauri144.html on line 138: I took the Monkey to Italy. Sorry, I haven't mentioned her before. She's the long-legged shiksa model who used to be married to the elderly rich goy that liked to shit on a glass table over a schwartz while she ate a banana. Hence Monkey. Her real name is Mary Jane Reed and she's a thinly-disguised caricature of my alter ego's first wife. Revenge really is best served cold.
ellauri144.html on line 199:
ellauri144.html on line 209:
ellauri144.html on line 210: Phillu mainizee (175) Mandelin tykänneen Tito Puentesista ja Pupi Camposta niin paljon että muutti nimensä Babaluuxi. (Kolmas nimi on pianisti Joe Loco.) "Babalú" is a Cuban popular afro song written by Margarita Lecuona, the cousin of composers Ernestina and Ernesto Lecuona. The song title is a reference to the Santería deity Babalú Ayé. "Babalú" was the signature song of the fictional television character Ricky Ricardo, played by Desi Arnaz in the television comedy series I Love Lucy, though it was already an established musical number for Arnaz in the 1940s as evidenced in the 1946 film short Desi Arnaz and His Orchestra. By the time Arnaz had adopted the song, it had become a Latin American music standard, associated mainly with Cuban singer Miguelito Valdés, who recorded one of its many versions with Xavier Cugat and his Waldorf-Astoria Orchestra. Arnaz made the song a rather popular cultural reference in the United States.
ellauri144.html on line 212:
ellauri144.html on line 213:
ellauri144.html on line 228: Yliopistosta valmistumisensa jälkeen José Martí asui ja työskenteli useissa eri maissa, hän muun muassa opetti kirjallisuutta Guatemalan yliopistossa sekä toimi toimittajana New Yorkissa. Hän myös matkusti yhteensä kolmesti Kuubaan väärän nimen turvin vuosien 1874 ja 1895 välisenä aikana. New Yorkin vuosiensa aikana hän julkaisi myös ehkäpä tunnetuimman ja vaikutusvaltaisimman runokokoelmansa Versos sencillos (1891). Julkaisu tapahtui hänen elämänsä vaikeana kautena, jolloin hän muun muassa erosi vaimostaan. Tämä myös näkyi kyseisen runokokoelman ulkoasussa ja sananmuodoissa. Hyvänä esimerkkinä kokoelman runo 23:
ellauri144.html on line 231: por la puerta natural; luonnollista tietä;
ellauri144.html on line 235: a morir como un traidor kuolemaan petturin lailla;
ellauri144.html on line 292: The United States has long maintained a military base at Guantanamo in Cuba. This makes the U.S. adaptation of the song a multi-layer statement, to put it mildly. It's typically sung by freedom activists who would perhaps like to see that illegally torturing prison and military base close for good, though they don't usually employ the song to that end.
ellauri144.html on line 303:
ellauri144.html on line 304:
ellauri144.html on line 314: Phil Roth mainizee roolimalleinaan Norman Mailerin ja Michael Toddin, mustanpuhuvia jutkuäijiä jotka onnistui nappaamaan ihan eturivin shixoja. Philkin piti shixoista, vaixen eka vaimo oli sille elämänikäinen pettymys ja trauma. Philin mielestä shixa huijasi sen naimisiin, käyttäen samaa veruketta kuin ukko Schäfer joka haulikolla pakotti tiineen tyttärensä kanssa vihille opettaja Zimmerin. Kaikkein traagisinta oli että Philin kohdalla se ei ollut edes totta! Ei lasta eikä paskaakaan, mitä vittua.
ellauri144.html on line 316: Avrom Hirsch Goldbogen (aka Michael Todd) (born June 22, 1909 – March 22, 1958) was a JEWISH American theater and film producer, best known for his 1956 production of Around the World in 80 Days, which won an Academy Award for Best Picture. He is known as the third of Elizabeth Taylor's seven husbands, and is the only one whom she did not divorce (because he died in a private plane accident a year after their marriage).
ellauri144.html on line 321: The company he owned with his brother went bankrupt when its financial backing failed in the early days of the Great Depression. Not yet 21, Todd had lost over $1 million (equivalent to about $15,492,032 in today's funds). Todd married the former Bertha Freshman on February 14, 1927, and was the father of an infant son with no home for his family. Todd's subsequent business career was volatile, and failed ventures left him bankrupt many times.
ellauri144.html on line 323: His greatest successes were in musical comedy revues, typically featuring actresses in deshabillé, such as As the Girls Go (which also starred Clark) and Michael Todd's Peepshow (Kuoleman tirkistelyesitys, vanhentunut).
ellauri144.html on line 325: On March 22, 1958, Todd's private plane the Liz crashed near Grants, New Mexico. "Ah, c'mon," he said. "It's a good, safe plane. I wouldn't let it crash. I'm taking along a picture of Elizabeth, and I wouldn't let anything happen to her."
ellauri144.html on line 337: Tiinan poika Janne on vähän samanoloinen kunnianhimoinen nuorimies kuin Sigmund nuorena, paitsi Freudilla oli takaa siili. Sigmundilla ei ollut kovin paljoa sanottavaa rakkaudesta, mutta sellainen ei kiinnitäkään tärkeimpään turhaa huomiota. Vaan sen esteisiin. Normaali ei ole niin kiinnostavaa, niinkuin ei sekään, miten veri suonissa kiertää niin kauan kuin se kiertää. Eihän leipurikaan leivästä puhu. Niin kauan kuin on rahinaa on toivoa.
ellauri144.html on line 423: Dylan Thomas was born on 27 October 1914 in Swansea, the son of Florence Hannah (née Williams; 1882–1958), a seamstress, and David John Thomas (1876–1952), a teacher. His father had a first-class honours degree in English from University College, Aberystwyth and ambitions to rise above his position teaching English literature at the local grammar school, which he never did. Thomas had one sibling, Nancy Marles (1906–1953), who was eight years his senior. The children spoke only English, though their parents were bilingual in English and Welsh, and David Thomas gave Welsh lessons at home. Thomas´s father chose the name Dylan, which could be translated as "son of the sea", after Dylan ail Don, a character in The Mabinogion. (Mulla on se, mutten ole lukenut.) His middle name, Marlais, was given in honour of his great-uncle, William Thomas, a Unitarian minister and poet whose bardic name was Gwilym Marles. Se oli se silverbäk jota ne kaikki koittivat apinoida. Dylan, pronounced ˈ [ˈdəlan] (Dull-an) in Welsh, caused his mother to worry that he might be teased as the "dull one" (which he was). When he broadcast on Welsh BBC, early in his career, he was introduced using this pronunciation. Thomas favoured the Anglicised pronunciation and gave instructions that it should be Dillan /ˈdɪlən/. He was fed up with the "dull one" joke. in 1914. In 1931, when he was 16, Thomas, an undistinguished pupil, left school to become a reporter for the South Wales Daily Post, only to leave under pressure 18 months later.
ellauri144.html on line 427: Thomas came to be appreciated as a popular poet during his lifetime, though he found earning a living as a writer was difficult. He began augmenting his income with reading tours and radio broadcasts. His radio recordings for the BBC during the late 1940s brought him to the public´s attention, and he was frequently used by the BBC as an accessible voice of the literary scene. Thomas first travelled to the United States in the 1950s. His readings there brought him a degree of fame, while his erratic behaviour and drinking worsened. His time in the United States cemented his legend, however, and he went on to record to vinyl such works as A Child´s Christmas in Wales. Phil Rothin ekalla tyttöystävällä oll Dylan Thomas-levy, jota ne kuuntelivat pukilla. During his fourth trip to New York in 1953, Thomas became gravely ill and fell into a coma. He died on 9 November 1953 and his body was returned to Wales. On 25 November 1953, he was interred at St Martin´s churchyard in Laugharne. What a laugh.
ellauri144.html on line 429: His childhood featured regular summer trips to Llansteffan where his maternal relatives were the sixth generation to farm there. His mother´s family, the Williamses, lived in such farms as Waunfwlchan, Llwyngwyn, Maesgwyn and Penycoed.[17] The memory of Fernhill, a dairy farm owned by his maternal aunt, Ann Jones,[18] is evoked in the 1945 lyrical poem "Fern Hill". Thomas had bronchitis and asthma in childhood and struggled with these throughout his life. Thomas was indulged by his mother and enjoyed being mollycoddled, a trait he carried into adulthood, and he was skilful in gaining attention and sympathy. During his final school years he began writing poetry in notebooks; the first poem, dated 27 April (1930), is entitled "Osiris, come to Isis". In June 1928, Thomas won the school´s mile race, held at St. Helen´s Ground; he carried a newspaper photograph of his victory with him until his death.
ellauri144.html on line 520: HBL on oikeastaan aivan liian patakonservatiivinen mun makuuni. Samassa numerossa jossa Renén paranoidi kauppakillan esitelmä julkaistiin, väänsi joku hoblan urheilutoimittaja erittäinkin suuren tortun siitä kuinka miehet on anuxesta ja naiset perseestä, ja kuinka naisten syrjimisen oikaisemisexi ei sunkaan pidä mennä näpelöimään tuplastandardoituja normeja. Kyllä ne vanhat toimivat paremmin kuin kivespussillinen uusia, nehän on kaikki Darwinilta peräisin. Älkää menkö ollenkaan nyt sähläämään. Miehet kazoo jääkiekkoa ja naiset laittaa irtoripsiä, se on vaan luonnollista. Naturalia non sunt turpia.
ellauri144.html on line 573: Ambrose Gwinnett Bierce (June 24, 1842 – circa 1914) was an American short story writer, journalist, poet, and Civil War veteran. His book The Devil´s Dictionary was named as one of "The 100 Greatest Masterpieces of American Literature" by the American Revolution Bicentennial Administration. His story "An Occurrence at Owl Creek Bridge" has been described as "one of the most famous and frequently anthologized stories in American literature", and his book Tales of Soldiers and Civilians (also published as In the Midst of Life) was named by the Grolier Club as one of the 100 most influential American books printed before 1900.
ellauri144.html on line 581: Like Poe, Bierce professed to be mainly concerned with the artistry of his work, yet critics find him more intent on conveying his misanthropy and pessimism. His bare, economical style of supernatural horror is usually distinguished from the verbally lavish tales of Poe. In his lifetime, Bierce was famous as a California journalist dedicated to exposing the truth as he understood it, regardless of whose reputations were harmed by his attacks. For his sardonic wit and damning observations on the personalities and events of the day, he became known as "the wickedest man in San Francisco." Tälläisiä löytyy Ambrosen pirun raamatusta:
ellauri144.html on line 613: Religion. A daughter of Hope and Fear, explaining to Ignorance the nature of the Unknowable.
ellauri144.html on line 625: Bitter Bierceä haukuttiin aikanaan naturalistixi. Silloin tarkoitettiin varmaan Emile Zolan "pahaa" naturalismia, johon kuului tieteisusko ja determinismi, eikä Norrisin hampaatonta amerikkalaista "naturalismia", joka oli potpurri realismista ja romantiikasta. Zola´s concept of a naturalistic novel traces philosophically to Auguste Comte´s positivism, but also to physiologist Claude Bernard and historian Hippolyte Taine. Hippolyte on jo esiintynyt näissä paasauxissa, kai Akukin on saanut jotain mainintoja. Claude on toistaisexi n.h. (never heard).
ellauri144.html on line 657: Beaujolais, il évoque la nature, les paysages, les vendanges, les fleurs, les
ellauri144.html on line 679: Raffalovich was a 19th century Hebrew Catholic or Catholic Jew. His name was Marc-Andre Raffalovich and was a famous French poet and writer associated with John Gray and Oscar Wilde. He came from a wealthy Russian Jewish family from Odessa who moved to France a year before his birth. He became a Catholic in 1896 through the reading of Catholic mystical literature especially homahtava St John of the Cross. Ei ois kannattanut. For
ellauri144.html on line 686: variety of forms throughout the centuries and in different cultures. Its
ellauri144.html on line 688: Scripture, which present homosexual acts as acts of grave depravity [Gen. 19:1-29,
ellauri144.html on line 691: to the natural law. They close the sexual act to the gift of life. They do not
ellauri144.html on line 716: The term "metaverse" has its origins in the 1992 science fiction novel Snow Crash as a portmanteau of "meta" and "universe." It has since gained notoriety as a buzzword for promotion, and as a way to generate hype for public relations purposes by making vague claims for future projects. Information privacy and user addiction are concerns within the metaverse, stemming from challenges facing the social media and video game industries as a whole.
ellauri144.html on line 725: "In a pristine region where nature and animals have thrived for centuries, wildlife biologist Lana Fedorova is devoting her life to protecting species that have been hunted nearly to extinction, including a rare white deer. Ominously, in a nuclear plant nearby, the arrival of a new director, the ruthless and power-hungry Allura, rattles the staff and sets the stage for internecine strife between the zealous bureaucrat Borys Slykovitch and ambitious engineer Maksym (Max) Smirnov.
ellauri144.html on line 754: Nocturnos Öizintää
ellauri144.html on line 868: Platero kaj mi estas la plej populara verko de la poeto, estis ofte eldonita (ekzemple kiel porinfana literaturo kvankam la verko mem ne estas tio), tradukita al multaj lingvoj kaj konvertita en ĉefa kultura elemento de la devenloko Moguer, kie estas muzea domo Casa Museo Zenobia y Juan Ramón Jiménez kiu ekspozicias multajn tradukojn, inter kiuj la esperantlingvan.
ellauri144.html on line 872:
ellauri144.html on line 921: ¡Dios se me cierne en apretura de aire! Jumala häämöttää ylläni pilven raosta!
ellauri144.html on line 957: Tore Hund (norrønt Þórir hundr), født rundt 990 og død en gang etter 1030, var en av de betydeligste høvdingene i Hålogaland. Han hadde gård på Bjarkøy i det senere Troms fylke. Tore Hund var en av lederne i opprøret mot kong Olav Haraldsson Digre, slik det er blitt beskrevet i Snorre Sturlassons saga om Olav den hellige i Heimskringla.
ellauri144.html on line 971: Etter at Olav var flyktet til Gardariket sier Snorre Sturlasson at grunnen til at nordmennene reiste seg mot kongen var at «de ikke tålte hans rettferdighet» da han straffet rike likt med fattige. Denne rettferdiggjøringen av Olavs styre er ikke historisk korrekt, like lite som konstruksjonene om trolldom og de senere påståtte mirakler er det.
ellauri144.html on line 983: Óðinn er æðstur guða í norrænni og germanskri goðafræði, þar sem hann er guð visku, herkænsku, stríðs, galdra, sigurs og skáldskapar. Óðinn er andinn og lífskrafturinn í öllu sem hann skapaði. Með Vilja og Vé skapaði hann himin, jörð, Ask og Emblu. Óðinn lærði rúnirnar þegar hann hékk og svelti sjálfan sig í níu nætur í Aski Yggdrasils, þá lærði hann líka Fimbulljóðin níu.
ellauri144.html on line 985: Á jörðinni birtist Óðinn mönnum sem gamall eineygður förumaður í skikkju og með barðabreiðan hatt eða hettu og gengur þá undir mörgum nöfnum. Hann getur haft hamskipti hvenær sem er og sent anda sinn í fugls- eða dýrslíki erinda sinna og hann getur ferðast til dauðraheims ef honum hentar.
ellauri145.html on line 10: font-family: 'UnifrakturMaguntia';
ellauri145.html on line 11: src: url(http://grapson.com/fonts/UnifrakturMaguntia.ttf);
ellauri145.html on line 50: Heureusement pour nos amoureux, le tout nouveau pasteur est très nerveux car c´est sa première célébration d´un mariage. Lucrecia propose alors une répétition où elle veut bien tenir le rôle du futur mari. Sitôt dit, sitôt fait. Fort de cela, au beau milieu de la véritable cérémonie qui débute, notre héros s´interpose et dévoile son identité en déclarant être déjà marié à Winnie !
ellauri145.html on line 68: Breton meni naimisiin kolme kertaa. Ensin hän avioitui Simone Kahnin kanssa syyskuussa 1920. Toisen vaimon, Jacqueline Lamban, kanssa hänellä on Aube-niminen tytär. Kolmas vaimo on nimeltään Elisabeth Claro. Breton kuoli 28.9.1966 ja hänet haudattiin Batignolles’n hautausmaalle Pariisiin. Hautakiveen on kaiverrettu teksti ”Je cherche l’or du temps” (”Etsin koko ajan kultaa”). Bretonin leski ja tytär yrittivät tarjota osoitteessa 42 rue Fontaine sijainneen ateljeen taidekokoelmia Ranskan valtion lunastettavaksi, mutta valtio ei halunnut ostaa Bretonin yksityiskokoelmaa. Bretonin jäämistö huutokaupattiin keväällä 2003. No entäs tämä Soupault? Silläkin oli 3 vaimoa. Hän jäi unohduksiin samalla kun hän kirjoitti unohduksesta mutta sai jälleen 1980-luvulla huomiota ja palkintoja, ja teoksista otettiin uusia painoksia. Comme il le racontera dans ses entretiens sur France Culture, il rencontra même par hasard dans un ascenseur Hitler et son aide de camp. Il regrettera de ne pas avoir eu un revolver à ce moment-là. De même, il croisa un jour Staline et fut surpris par l´expression cruelle de son visage. Ce jour-là, il le vit boire 24 vodkas dans une réception mais on lui affirma que Staline les jetait discrètement sans les boire.
ellauri145.html on line 72: Même s’il ne désespère pas de pouvoir orienter l’action culturelle du Parti et récupérer les forces psychiques dispersées, en conciliant le freudisme avec le marxisme au service du prolétariat, Breton ne cesse de se heurter à l’incompréhension et la défiance croissante venant de la direction du Parti communiste. Il a une rupture definitive avec le plus rouge Louis Aragon.
ellauri145.html on line 74: En 1938, Breton organise la première Exposition internationale du surréalisme à Paris. À cette occasion, il prononce une conférence sur l’humour noir. Cette même année, il voyage au Mexique et rencontre les peintres Frida Kahlo et Diego Rivera, ainsi que Léon Trotski avec qui il écrit le manifeste Pour un art révolutionnaire indépendant (ru), qui donne lieu à la constitution d’une Fédération internationale de l’art révolutionnaire indépendant (FIARI). Cette initiative est à l’origine de la rupture avec Éluard (n.h.).
ellauri145.html on line 81: Apres un autre manifeste contre le Stalinisme avec Camus, Gide, Hemingway et Huxley, il cosigne dans Le Libertaire une « Déclaration préalable » au manifeste « Surréalisme et anarchisme » : « La lutte pour le remplacement des structures sociales et l’activité déployée par le surréalisme pour transformer les structures mentales, loin de s’exclure, sont complémentaires. Leur jonction doit hâter la venue d’un âge libéré de toute hiérarchie et toute contrainte. »
ellauri145.html on line 94: Swift on Anteron käsityxen mukaan eka jonka kokonainen vizikirja säilyi jälkimaailmalle. Rabelaisia ei lasketa, koska se nauroi mukana. Swift vihas apinakööriä, mutta pysytteli piispana ja shtuppi mielellään Varinaa, Stellaa ja Vanessaa. Se lahos latva edellä ja testamenttasi mielisairaalallensa miljoonan. Instructions aux domestiques vaikuttaa yhtä hauskalta kuin Osmo Soininvaaran 2020-luvun yhteiskuntapolitiikka, ja on yhtä oikealla. Ratkaisuxi köyhien sikiämiselle Swift ehdottaa lasten syöntiä. Vanha vizi, ei naurata. Mixei mieluummin lyödä lihoixi vanhoja lihavia piispoja sekä leukavia subrealisteja. Alaston apina on kuin luuta, paizi päällään seisova, se oivaltaa vielä lopuxi, mutta kuluu kuin se naisten kädessä. Haha. Vitun misogyynejä. Swiftin yhden rivin turauxet on käyt.kaz 1-1 samoja kuin happovaivaisella Ambrose Biercellä.
ellauri145.html on line 117: Thomas De Quincey: On Murder Considered as one of the Fine Arts Thomas Penson De Quincey (/də ˈkwɪnsi/;[1] 15 August 1785 – 8 December 1859) was an English writer, essayist, and literary critic, best known for his Confessions of an English Opium-Eater (1821) Many scholars suggest that in publishing this work De Quincey inaugurated the tradition of addiction literature in the West. Mulla on toi kirja, mä luinkin sen, mutta se oli kyllä aika pitkästyttävä. Tämänkertainen ozikko tuo mieleen sen usein mietityttäneen havainnon että mixhän vitussa 50% tv-sarjoista on murhajuttuja. Eikai siinä muuta ole kun että KILL! on 1/3 apinan mieliharrastuxista. Dekkarit ja horrorit on musta lattapäisyyden selvimpiä ilmentymiä.
ellauri145.html on line 144: Fourierin löpinät ja Quincyn turinat ei edes hymyilyttäneet. Haukotus oli ainoo reaktio.
ellauri145.html on line 196: "And odd enough, too," I ventured to reply; "but I was always under the impression that an angel had wings."
ellauri145.html on line 212:
Charles Pierre Baudelaire naît le 9 avril 18215 au 13 rue Hautefeuille6 à Paris : ses parrain et marraine sont les parents « adoptifs » de sa mère, Pierre Perignon et Louise Coudougnan7. Celle-ci, Caroline Dufaÿs, a vingt-sept ans. Son père, Joseph-François Baudelaire, né en 1759 à La Neuville-au-Pont8, en Champagne, est alors sexagénaire. Quand il meurt en 1827, Charles n´a que cinq ans. Cet homme lettré, épris des idéaux des Lumières et amateur de peinture, peintre lui-même, laisse à Charles un héritage dont il n´aura jamais le total usufruit. Il avait épousé en premières noces, le 7 mai 1797, Jeanne Justine Rosalie Janin, avec laquelle il avait eu un fils, Claude Alphonse Baudelaire, demi-frère de Charles.
ellauri145.html on line 214: Un an plus tard, sa mère se remarie avec le chef de bataillon Jacques Aupick. C´est à l´adolescence que le futur poète s´opposera à ce beau-père interposé entre sa mère et lui. « Lorsqu´il arrive à Lyon, Charles a dix ans et demi… À l´égard de son beau-père aucune hostilité n´est alors perceptible. ».
ellauri145.html on line 233: Dandy endetté, Baudelaire est placé sous tutelle judiciaire et mène dès 1842 une vie dissolue. Il commence alors à composer plusieurs poèmes des Fleurs du mal. Critique d´art et journaliste, il défend Delacroix comme représentant du romantisme en peinture, mais aussi Balzac lorsque l´auteur de La Comédie humaine est attaqué et caricaturé pour sa passion des chiffres ou sa perversité présumée. En 1843, il découvre les « paradis artificiels » dans le grenier de l´appartement familial de son ami Louis Ménard, où il goûte à la confiture verte. Même s´il contracte une colique à cette occasion, cette expérience semble décupler sa créativité (il dessine son autoportrait en pied, très démesuré) et renouvellera cette expérience occasionnellement sous contrôle médical, en participant aux réunions du « club des Haschischins ». En revanche, son usage de l´opium est plus long : il fait d´abord, dès 1847, un usage thérapeutique du laudanum17, prescrit pour combattre des maux de tête et des douleurs intestinales consécutives à une syphilis, probablement contractée vers 1840 durant sa relation avec la prostituée Sarah la Louchette. Comme De Quincey avant lui, l´accoutumance lui dicte d´augmenter progressivement les doses. Croyant ainsi y trouver un adjuvant créatif, il en décrira les enchantements et les tortures.
ellauri145.html on line 281: Celle poétique, bien sûr, comme on l'entend généralement, bien loin de la mélancolie maladive, qui à défaut de torturer les âmes, désigne ce point de chute où la névrose rejoint la psychose.
ellauri145.html on line 512: Friedrich Nietzsche, Karl Marx and Charles Darwin are the great triumvirate of 19th-century thinkers whose ideas still have huge impact today. Nietzsche was philosophy’s supreme iconoclast; his sayings include “God is dead” and “There are no facts, only interpretations”. Highly relevant, yet his association with concepts such as the Übermensch, master morality, slave morality and, possibly most dangerous, the will to power, have also contributed to him being widely misinterpreted. There are three myths in particular that need dynamiting: that his politics were on the far right, he was a misogynist and he lacked a sense of humour. Of a sort.
ellauri145.html on line 516: Condemned by ill health and abysmal eyesight to convey his philosophy in short, aphoristic bursts, Nietzsche knew the power of raising a bubble of laughter, only to puncture it as you ponder the further meaning: “Is man God’s mistake, or is God man’s mistake?” “Man does not strive for happiness; only the Englishman does that” – a dig at Jeremy Bentham and John Stuart Mill. “Possession usually diminishes the possession.” “Never trust a thought that occurs to you indoors.” He even makes fun of his readers: “The worst readers are those who behave like plundering troops: they take away a few things they can use, dirty and confound the remainder, and revile the whole.” Vittu miten säälittäviä on yrityxet osoittaa että jyrkät tyypit olis jotenkin humoristisia. Ei ne vaan ole.
ellauri145.html on line 524: Following the war, academics who had supported the Nazi regime were banned from teaching, including Heidegger, who never spoke publicly or privately about his involvement. Heidegger turned away from his earlier project of creating a fundamental ontology, and in doing so he also turned away from Nietzsche - or so his writings would make it appear. In truth, he remained just as indebted to Nietzsche’s work as he ever was, only he shifted focus. He created a false presentation of Nietzsche’s work in order to distance himself from his own past and involvement with the Nazis. Many academics take Heidegger’s critique of Nietzsche to be factual and seem to excuse Heidegger because he was under the influence of Nietzsche.
ellauri145.html on line 537: Nietzsche’s image, through no more fault of his own than Hawking´s (LOL), has grown in a similar way to that of Hawking. We all have a vague notion of what the Ubermensch is, we’ve all heard “God is dead,” and we all know Nietzsche was a crazy philosopher with a giant mustache who wrote really hard books and scared his contemporaries and was apparently a favorite of the Nazis. There are little quips and quotes from him around the internet that sound awfully cryptic and enigmatic. And the publishing industry plays on this image, too: I have a copy of Beyond Good And Evil with a black cover and the title text printed in red and white, and the color scheme looks a little sinister. I strongly suspect that, if Nietzsche did not have a popular image as a crazy nihilist Nazi Ubermensch from the 1800s, the publisher would not have made the decision to print his books with a black and red color scheme. A cursory look at Amazon’s book listing also shows copies of Thus Spake Zarathustra with a picture of a panther’s eyes on the cover, glowering at the reader. Because… “Nietzsche was that crazy German writer or philosopher or whatever, right? And he was, like, an anarchist or nihilist or Nazi or something, right? Didn’t he kill God or something like that? Yeah.”
ellauri145.html on line 599: – Olen sentään varannut itselleni pienen tutkijanhuoneen vastapäätä Palazzo Carignanoa (jossa synnyin Vittorio Emanuelena): kirjoituspöydän ääressä kuulee alapuoleltani Galleria Subalpinasta loistokasta musiikkia4. Maksan 25 fr palveluineen päivineen, huolehdin itse omat teeni ja kaikki ostokseni, kärsin repaleisista saappaista ja kiitän taivasta joka hetki muinaisesta maailmasta, jota varten ihmiset eivät olleet kyllin yksinkertaisia ja tyyniä5. – Koska minut on tuomittu viihdyttämään seuraavaa ikuisuutta huonoilla vitseillä, minulla on täällä kirjoittelemista, joka ei jätä mitään toivomisen varaa, varsin somaa eikä ollenkaan rasittavaa. Postiin on viiden askeleen matka, sinne tuikkaan itse kirjeet toimiakseni grand monden suurena sarjakirjoittajana6. Itse olen luonnollisesti läheisissä suhteissa Figaroon, ja jotta saisitte käsityksen siitä, kuinka harmiton voinkaan olla, kuulkaa kaksi ensimmäistä huonoa vitsiäni:7 Älkää ottako Pradon tapausta turhan vakavasti. Minä olen Prado, minä olen myös Pradon isä, rohkenen sanoa olevani myös Lesseps… Minä tahtoisin antaa pariisilaisilleni, joita rakastan, uuden käsitteen – kunniallisen rikollisen käsitteen. Minä olen myös Chambige – myös kunniallinen rikollinen.8 Toinen vitsi. Tervehdin kuolemattomia[.] Herra Daudet kuuluu quaranteen9.
ellauri145.html on line 608: ture.svg/1920px-Friedrich_Nietzsche_Signature.svg.png" width="20%"/>
ellauri145.html on line 610: P.S. Huomenna saapuu poikani Umberto armaan Margheritan kanssa, mutta heidätkin otan vain täällä vastaan paitasillani16. Loppu rouva Cosimaa varten… Ariadne…17 Aika ajoin taiotaan… Kuljen ympäriinsä tutkijantakissani, läimäytän tuolla täällä jotakuta olalle ja sanon: siamo contenti? son dio, ho fatto questa caricatura…18 Olen laitattanut Kaifaksen ketjuihin: viime vuonna saksalaiset lääkärit ristiinnaulitsivat minutkin hyvin pitkäveteisellä tavalla19. Wilhelm Bismarck ja kaikki antisemiitit pois päiviltä20. Te voitte panna tämän kirjeen mihin hyvänsä käyttöön, joka ei alenna minua baselilaisten kunnioituksessa.
ellauri145.html on line 688: Joris-Karl Huysmans on Anteron seuraava potilas. Charles-Marie-Georges Huysmans (5. helmikuuta 1848 Pariisi, Ranska – 12. toukokuuta 1907 Pariisi, Ranska) oli pukinpartainen flaamilaissyntyinen ranskalainen kirjailija ja taidekriitikko, jonka ensimmäiset romaanit olivat naturalistisia. Hänestä tuli kuitenkin pian dekadentti. Hän oli myös arvostettua kirjallisuuspalkintoa jakavan Goncourt-akatemian ensimmäinen johtaja Huysmans oli ranskalaisen äidin ja alankomaalaisen isän ainoa poika. Hän aloitti 20-vuotiaana pitkän uran Ranskan sisäministeriössä. Useimmat romaaninsa hän kirjoitti virka-aikana työpaikalta varastamalleen kirjepaperille. Ranskalaisillahan ei ole töissä muuta kuin luppoaikaa, kuten selviää amerikkalaisten tekemässä ranskisklisheekokoelmassa nimelltä Emily in Paris. Se on mikäli mahdollista vielä kehnompi kuin Jorin romaanit. Huysmansin varhaisimmat teokset saivat vaikutteita naturalisteilta. Niihin kuuluvat muun muassa romaani Marthe, histoire d’une fille (1876) ja pienoisromaani Sac au dos (1880), joka perustui Huysmansin omiin kokemuksiin Saksan–Ranskan sodasta.
ellauri145.html on line 690: Huysmans irtautui 1880-luvun aikana naturalisteista, sillä hänen seuraavat teoksensa olivat naturalistisiksi liian dekadentteja ja tyypillisesti väkivaltaisia. Dekadentit oli poliittisesti lähempänä jotain oikeistoanarkisteja vaikka jotkut olivatkin olevinaan punikkeja. Huysmansin uuden tyylin ensimmäinen romaani oli tragikoominen À vau-l’eau (1882). Hänen tunnetuin romaaninsa on vuonna 1884 ilmestynyt A rebours (1884, suom. Vastahankaan), joka kertoo päähahmonsa, tylsistyneen aatelisukuisen henkilön esteettisen dekadenssin kokeiluista. Että ne jaxavatkin olla ikävystyttäviä. Ikävystyneiden joutomiesten hätkäytysyrityxiä. Là-bas (1981) puolestaan kertoo 1880-luvun okkultismin uudelleenheräämisestä. Siinä 1800-luvun satanistien tarina lomittuu keskiajalla eläneen Gilles de Rais’n elämään. Kirjassa on mukana ensimmäistä kertaa omaelämäkerrallinen protagonisti Durtal, joka esiintyy myös Huysmansin kolmessa viimeisessä romaanissa, teoksissa En route (1895), La Cathédrale (1898) ja L´Oblat (1903).
ellauri145.html on line 693: Hän kirjoitti romaaninsa joutohetkinään, minkä niistä kyllä huomaa. Hänen tyylinsä oli ensin äärimmäisen realistinen mutta muuttui myöhemmin mystillis-esoteeriseksi. Tavallinen kehitys oikeistopaskiaisilla. Émil Zola oli alkuun hänen esikuvansa. Hänen naturalistisen kautensa teoksia ovat Le drageoir aux épices (1874), Marthe (1876), Les sœurs Vatard (1879), En ménage (1881) ja A rebours (1884), joista viimemainittuun perustuu hänen maineensa. Vuonna 1887 Huysmansista tuli Zolan katkera vastustaja ja muutenkin aika paskiainen. Myöhemmällä kehityskaudellaan Huysmans muuttui ankaran katoliseksi. Hizi tääkin oikeistolaistumiskehitys on nähty vitun monessa kynäilijässä. Hän kuvaa eri kehitysvaiheitaan teoksissa En Route (1895), La Cathédrale (1898) ja L’Oblat (1903). Huysmans kuoli sentään vuonna 1907 syöpään. Hänet haudattiin perhehautaan Montparnassen hautausmaalle.
ellauri145.html on line 697: 1890, while composing Là-bas, Huysmans was thoroughly fed up with both Zola and Naturalism. He wanted his novel to be “le dernier décarcassement de cette butte croulante qu’on nomme le naturalisme!” (24 July 1890, letter 99:200). Luhistuva kuoppa. Tarkoitti takuulla peräreikää. Hullua, sehän niitä nimenomaan kiinnosti.
ellauri145.html on line 699: Là-bas did strike a serious blow to the public’s conception of Naturalism. The novel, which opens with a two-page invective against Naturalism, was serialized in L’Echo de Paris, beginning on February 16, 1891. Huysmans’s protagonist, Durtal, feebly defends himself against his friend, Des Hermies, who maligns Naturalism as “du cloportisme” (siiramaisuudesta) while accusing it of having sold out: “Il a vanté l’américanisme nouveau des moeurs, abouti à l’éloge de la force brutale, à l’apothéose du coffre-fort. Par un prodige d’humilité, il a révéré le goût nauséeux des foules, et, par cela même, il a répudié le style, rejeté toute pensée altière, tout élan vers le surnaturel et l’au-delà...” (XII, 1, 6-7).
ellauri145.html on line 701: Des Hermies leaves, and Durtal, a former Naturalist, weighs his friend’s criticism. Although he is fed up with the positivism and commercialism of Naturalism, he cannot envision a novel without its research, realistic details, and style. He hypothesizes about what could be done and concludes that Naturalism must change, it must broaden its horizons:
ellauri145.html on line 703: Il faudrait...garder la véracité du document, la précision du détail, la langue étoffée et nerveuse du réalisme, mais il faudrait aussi se faire puisatier d’âme et ne pas vouloir expliquer le mystère par les maladies des sens; le roman, si cela se pouvait, devrait se diviser de lui-même en deux parts, néanmoins soudées ou plutôt confondues, comme elles le sont dans la vie, celle de l’âme, celle du corps, et s’occuper de leurs réactifs, de leurs conflits, de leur entente. Il faudrait, en un mot, suivre la grande voie si profondément creusée par Zola, mais il serait nécessaire aussi de tracer en l’air un chemin parallèle, une autre route, d’atteindre les en deçà et les après, de faire, en un mot, un naturalisme spiritualiste... (XII, 1, 10-11)
ellauri145.html on line 707: Durtal admires the documentation of Naturalism, yet wants to open it to the supernatural, to an exploration of both body and spirit: it will be a kind of “naturalisme spiritualiste” that will follow Zola’s route, but in the air.6 This tension between realism and the supernatural lies at the heart of Là-bas, a novel in which Huysmans follows Durtal’s spiritual transformation as he researches medieval and modern Satanism. Là-bas was a scandalous best-seller. It inspired a great deal of public debate, especially since it was published in the same review and at the same time as Jules Huret’s first Enquête sur l’évolution littéraire, a series of sixty-four interviews conducted with major French authors from March 3 to July 5, 1891.7 This series, which asked its interviewees whether Naturalism was dead, was a phenomenal success read by all of Paris.8 Huret caused every non-Naturalist writer to agree that Zola’s brand of Naturalism was obsolete because it neglected humanity’s soul.
ellauri145.html on line 709: When Zola was interviewed for this series on March 31, one month after Là-bas had begun to appear, even he admitted that it was possible that Naturalism was drawing to a close: “C’est possible. Nous avons tenu un gros morceau du siècle, nous n’avons pas à nous plaindre; et nous représentons un moment assez splendide dans l’évolution des idées au dix-neuvième siècle pour ne pas craindre d’envisager l’avenir” (XII, 653).
ellauri145.html on line 711: Tää oli takuulla kaikki samaa Ranskan rökäletappion 1871 aiheuttamaa oikeistoaaltoa. Ihan sama ilmiö kuin Saxassa 20/30-luvulla. Kylä lähtee äkäsiä meemejä liikenteeseen kun joku kukkoileva maa saa pahan kerran turpaansa. Se että typerä Antti Nyöleen suomensi sen 2005 ei ole ylläri, se on osa tällä vuosituhannella alkanutta maailmanlaajuista talousliberaalia oikeistoaaltoa. Arvostelijalla oli kuitenkin jotain huomautettavaa:
ellauri145.html on line 809: Vertailikohan ne usein kenellä on pisin pisinappula. Tän hepun runot on aika pitkäveteisiä, turhan puhuttelevia ja sovinnaisia. Sen aforismit on samaa lajia, esim.
ellauri145.html on line 853: Je trouve ça tout naturel, Musta se on vaan luonnollista,
ellauri145.html on line 948: En trois mots, sans une rature ; Kolme sanaa sinulle:
ellauri145.html on line 1007: Par une pente naturelle, Luonnonkaltevalla alustalla,
ellauri145.html on line 1011: J´ai pu contempler sa peinture, Mä oon voinut ihailla sen ezausta
ellauri145.html on line 1013: C´est très bien peint d´après nature ; Se on hyvin luonnollisen näköinen,
ellauri145.html on line 1014: C´est avec l´eau, sous la toiture, Veden äärellä, alla katoxen,
ellauri145.html on line 1057: The impact of Arthur Rimbaud´ s poetry has been immense. His influence on the Surrealist movement has been widely acknowledged, and a host of poets, from André Breton to André Freynaud, have recognized their indebtedness to Rimbaud´ s vision and technique. He was the enfant terrible of French poetry in the second half of the 19th century and a major figure in symbolism.
ellauri145.html on line 1091: Je vis assis, tel qu’un ange aux mains d’un barbier, Elän istualteen, kuin enkeli parturintuolissa,
ellauri145.html on line 1117: Vitalie grandit sous l´autorité d´une mère autoritaire et conservatrice qui lui inculque une éducation stricte basée sur la morale chrétienne. À la différence de ses deux frères Frédéric et Arthur, qui étaient passés par l´institut Rossat, structure privée mais laïque d´excellente réputation, elle est pensionnaire chez les religieuses du couvent des Sépulcrines, situé place du Sépulcre, actuellement place Jacques-Félix.
ellauri145.html on line 1121: Elle a écrit un Journal intime et quelques poèmes. Son écriture exprime une fragilité, mais ne contient pas cette révolte permanente qui caractérise celle de son frère Arthur.
ellauri145.html on line 1137: Derrière son écriture légère et son style narquois, on sent dans les écrits d´Allais une sorte de déception ; ses critiques des militaires, des politiques et des curés sont toujours empreintes d´un certain pessimisme.
ellauri145.html on line 1162: In 1871, he published La natation ou l’art de nager appris seul en moins d’une heure (Learning the art of swimming alone in less than an hour), then resigned from the Army and moved to Marseilles. Here he filed a patent for the "airlift swimming trunks and belt with a double compensatory reservoir". This commercial endeavor was a complete failure. He returned to Magdeburg, where he earned his living as a language teacher, developing a method for learning French, which he self-published in 1874.
ellauri146.html on line 10: font-family: 'UnifrakturMaguntia';
ellauri146.html on line 11: src: url(http://grapson.com/fonts/UnifrakturMaguntia.ttf);
ellauri146.html on line 32:
turMaguntia;font-size:3em;color:black;background:white;text-align:center;margin-top:0%;margin-bottom:0%">Gottliebchen Klopfestock
ellauri146.html on line 34: turMaguntia;font-size:6em;color:black;background:white;text-align:center;margin-top:0%;margin-bottom:0%">der Meffias.
Hölzernes
ellauri146.html on line 55: turMaguntia">
ellauri146.html on line 106: RATTENGIFT. Gott im Himmel, Herr Teufel, ich merke, daß man in der Hölle nicht nur meine Gedichte, sondern die ganze deutsche Literatur kennt! Wie erklärt sich das?
ellauri146.html on line 108: TEUFEL. Ganz natürlich! In die Hölle kommt nicht allein das Böse, sondern auch das Jämmerliche, Triviale: so sitzt der gute Cicero ebensowohl darin, als wie der schlechte Catilina. Da nun heutzutage die neuere deutsche Literatur das Jämmerlichste unter dem Jämmerlichen ist, so beschäftigen wir uns vorzugsweise mit dieser.
ellauri146.html on line 110: RUDOLF VON GOTTSCHALL, Kritiker. Diese Litteraturkomödie bietet übrigens insofern ein Interesse dar, als sie uns in ihrem Vexierspiegel (exytyspeili) ein Bild der damaligen sehr verflauten Litteraturepoche vorhält, in welcher die süßlichen Spätromantiker und vor allem die oft faden Schriftstellerinnen der Taschenbücher vielgenannte litterarische Größen waren.
ellauri146.html on line 112: Der Teufel, der ja das Recht hat, ungalant zu sein, übt eine scharfe, meist cynische Kritik an diesen Helden und Heldinnen der Feder. Als er bei der höchsten Sommertemperatur erfroren aufgefunden wird, ruft er die Gutachten von vier Naturforschern hervor und der eine derselben erklärt: »Betrachten Sie die enorme Häßlichkeit, welche uns aus jeder Miene dieses Gesichts entgegenkreischt und Sie sind ja gezwungen, mir einzuräumen, daß solch eine Fratze gar nicht existieren könnte, wenn es keine deutschen Schriftstellerinnen gäbe.«
ellauri146.html on line 114: Der Teufel selbst aber giebt drollige Auskunft über die Beschäftigung der großen Dichter in der Hölle. Shakespeare schreibt Erläuterungen zu Franz Horn, Dante hat den Ernst Schulze zum Fenster hinausgeschmissen, Schiller seufzt über den Freiherrn von Auffenberg. Der Schulmeister loci studiert die neue Litteratur an den Druckproben, in welche der Krämer des Ortes seine Heringe einwickelt. Da erhalte ich Gedichte von August Kuhn, Erzählungen von Krug von Nidda, Maultrommel- oder Lyratöne von Theodor Hell, Trauerspiele von einem gewissen Herrn von Houwald, lauter Damenschriftsteller, und gegen den Schluß hin ergänzt er die mit den faulen Heringen einlaufende Litteraturlieferung mit den Erzählungen von van der Velde und den sämtlichen Werken der ertrunkenen Luise Brachmann.
ellauri146.html on line 116: Am schlechtesten ergeht es Houwald, dessen lederne Camilla grausam verspottet wird. Am Schluß guckt nach der Art und Weise der Phantasuskomödien auch der Dichter Grabbe selbst in seine Dichtung hinein; er schimpft auf alle Schriftsteller und taugt selber nichts, hat verrenkte Beine, schielende Augen und ein fades Affengesicht; doch diese Karikatur ist nur ein Vexierbild.
ellauri146.html on line 143: O brech' der Sturm die Blumen nie, Älä jaxa myrsky kaataa kukkia,
ellauri146.html on line 148: Gottschall was also a noted chess player. Obwohl er Funktionär des Schachsports und regelmäßiger Besucher der Augustea war, spielte er zeitlebens bei keinem einzigen Schachturnier. Viisasteli takapiruna kuin K. Koskenniemi.
ellauri146.html on line 282: Inspirerad av den storslagna schweiziska naturen [värdeömdöme] skrev Klopstock här en rad oden, som visar fram mot en ny epok i tysk litteratur. Hans rykte spred sig, när Fredrik V av Danmark erbjöd honom 400 thaler årligen, för att han skulle fullborda Messias, och 1751 flyttade han till Köpenhamn, där han sedan med undantag för ett avbrott 1758-63, stannade till 1771. Först 1773 var Messias färdigt, det verk, som vid sidan av Oden (1771) grundlade Klopstocks berömmelse. Den breda publiken, liksom författaren fostrad i pietismen, läste Messias mera som en religiös uppbyggelsebok; de litterärt bildade greps dessutom av den formella djärvheten, den patetiska tonen och den bildrika, om än föga konkreta diktionen.[hela meningen är åt helvete] Även utanför Tyskland spred sig intresset för Klopstock. I Sverige påverkade han Thomas Thorild och Bengt Lidner (n.h.)
ellauri146.html on line 365: Eloa comes from the throne of God, and proclaims that now the Redeemer is led to death, on which the angels of the earth form a circle round Mount Calvary, also nam'd Golgotha. Then, having consecrated that hill, he worships the Messiah. Gabriel conducts the souls of the fathers from the sun to the Mount for olives, and Adam addresses the earth. Satan and Adramelech, hovering in triumph, are put to flight by Eloa. Jesus is nail'd to the cross. The thoughts of Adam. The conversion of one of the malefactors. Uriel places a planet before the sun, and then conducts to the earth the souls of all the future generations of mankind. Eve, seeing them coming, addresses them. Eloa ascends to Heaven. Eve is affected at seeing Mary. Two angels of death fly round the cross. Eve addresses the Saviour, and the souls of the children yet unborn. Claptrap does a lot of addressing in the epos. Hope the letters reach the sender, unlike Elvis's:
ellauri146.html on line 372: Return to sender, address unknown
ellauri146.html on line 382: Return to sender, address unknown
ellauri146.html on line 388: Return to sender, address unknown
ellauri146.html on line 391: Return to sender
ellauri146.html on line 392: Return to sender
ellauri146.html on line 393: Return to sender
ellauri146.html on line 400: One of the outstanding features of the Romantic era in France was the re-evaluation of the feminine. It was widely assumed that man's capacity for rational thought and scientific achievement needed to be tempered by woman's capacity for sentiment. Indeed, the beneficial influence of woman's love and compassion was considered a necessary precondition to moral development, both for the individual and for all mankind. Woman thus had redemptive qualities (cash value). Perhaps the purest expression of this constellation of ideas is to be found in the utopian religious sects of the period and in the Romantic epic. Alfred de Vigny's Eloa (1824) may be read in this context. Eloa is the first of a series of angel women appearing in the Romantic epic. She is followed by Rachel in Edgar Quinet's Ahasvérus (1833), Sémida in Alexandre Soumet's La Divine Epopée (1840), Marie in Alphonse Constant's La Mère de Dieu (1844) and Liberté in Victor Hugo's La Fin de Satan (fragments written in 1854 and 1859, published posthumously in 1886). The mission of these quasi-divine female figures is to help put an end to evil.
ellauri146.html on line 404: We tend not to focus on this view of Eloa as a myth of the redeeming feminine for several reasons. First, the central portion of the poem is devoted to Satan's seduction of Eloa, an activity which, for most of us, is anything but celestial. Perhaps this explains Stendhal's sarcastic description of Eloa in the Courrier anglais of 1 December 1824: "Tex-Willer-larme, devenue ange femelle, et séduite par le diable lui-même" (the ex-tear, turned into a female angel, and seduced by the devil himself). Flottes and Bonnefoy insist that the very fine psychological analysis of the seduction makes us see human protagonists in an angelic decor, which weakens any metaphysical meaning Vigny might attach to his poem. Germain, who had the benefit of Hunt's masterly work, The Epic in Ninteenth Century France (1941), states flatly that the drama of Eloa is not metaphysical but moral. Bénichou, however, does remark in Le Sacre de l'écrivain 1750-1830 (1973) that the creation of Eloa corresponds to the theological promotion of the feminine as an agent of redemption prominent in the religious sects of the Romantic period. I am sure Satan was greatly consoled by Eloa, if that's any consolation.
ellauri146.html on line 483: Quand le combat que Dieu fit pour la créature Kun tää Jumalan järjestämä ottelu
ellauri146.html on line 484: Et contre son semblable et contre la nature Luonnon määräämää vastustajaa vastaan
ellauri146.html on line 638: Woodberry (Edgar Allan Poe, 1885, p. 85, and Life, I, 130) pointed out a leading source of part of Poe's story in Bulwer's “Too Handsome for Anything,” one of the “other pieces” in Bulwer's book, Conversations with an Ambitious Student in Ill Health, with Other Pieces (New York: J. & J. Harper, 1832), pp. 189ff. There is a good deal of humorous literature about noses.
ellauri146.html on line 654: Poe, unlike other great American writers of his time, spent a considerable portion of his childhood in Britain. In 1815, John Allan set out for England, accompanied by his wife, Frances Allan; his sister-in-law, “Aunt Nancy” Valentine; and his six-year-old foster son, Edgar Poe. For a time Edgar attended the small London school of Miss Dubourg (a name which subsequently was to appear in “The Murders in the Rue Morgue”) and later, for a period of three years from 1817 to 1820, was sent to a better school, the Manor House at Stoke Newington near London. Here Poe, in addition to being affected profoundly by the atmosphere of England, studied French, Latin, history and literature. The Manor House School, with its “Dr.” Bransby, Poe later was to transplant bodily to the semi-autobiographical tale “William Wilson” (1840).
ellauri146.html on line 660: The Richmond which Poe knew was (more than Philadelphia or New York) aristocratic and English. Virginia society, Poe himself noted, had been as “absolutely aristocratical as any in Europe.” This is not to imply the existence of any chasmal gulf separating the American and British minds, respectively, in the first half of the nineteenth century; but it was in Virginia, probably, that the least divergence was to be discerned.
ellauri146.html on line 662: “I am a Virginian,” declared Poe; and “the distinguishing features of Virginian character at present-features of a marked nature—not elsewhere to be met with in America-and evidently akin to that chivalry which denoted the Cavalier—can be in no manner so well accounted for as by considering them the debris of a devoted loyalty.” Poe’s Virginia background may or may not have rendered him typically American, but it seems reasonable to think that it fostered in him a Virginian Anglo-American attitude as opposed to an Anglophobic Americanism so common at that time in New England.
ellauri146.html on line 666: It may be that Poe was embittered by his forced withdrawal from the University. During his life he never returned there, and, though there are oblique references to Charlottesville in “A Tale of the Ragged Mountains” and in The Journal of Julius Rodman, no other allusions to the University are to be found in his written work.
ellauri146.html on line 668: The concern of the Pounder to advance republican ideals and republican politics among the students of the University was not notably effectual with one student at least: Poe was not receptive to Jeffersonian liberalism. But many of the impressions which Poe received at Charlottesville, both within and without the lecture rooms, must have remained with him. The young admirer of classic grandeur, we know, was impressed by the graceful Rotunda. About Poe at Virginia, Philip Alexander Bruce writes as follows:
ellauri146.html on line 670: Profound must have been the appeal to his subtle aesthetic sense even in youth as he looked at all those classic buildings on some night when the rays of a full moon had softened and blended the separate details of roof and entablature, cornice, and, pillar. It may well have been that, at such an hour and in such a spot, the most celebrated expression in the entire body of his writings was suggested to him by so extraordinary an interfusion of Nature’s beauty with the beauty of art in one of its loveliest forms.
ellauri146.html on line 678: As a critic, Poe often expressed national sentiments. He urged Americans to build their own literature, to avoid a blind adulation of, or slavish imitation of, Europeans simply because they were Europeans. But at the same time, Poe warned against literary chauvanism, which tended to overpraise every dull American writer simply because he happened to be American. Poe’s detached and objective attitude could become, and often did become, highly critical of American society and America
ellauri146.html on line 681: “We have no aristocracy of blood, and having therefore as a natural, and indeed as an inevitable thing, fashioned for ourselves an aristocracy of dollars, the display of wealth has here to take the place and perform the office of the heraldic display in monarchical countries. By a transition readily understood, and which might have been as readily foreseen, we have been brought to merge in simple show our notions of taste itself.”
ellauri146.html on line 686: started with the queerest idea conceivable, viz; that all men are born free and equal-this in the very teeth of the laws of gradation so visibly impressed upon all things both in the moral and physical universe. Every man “voted,” as they called it-that is to say, meddled with public affairs-until, at length, it was discovered that what is everybody’s business is nobody’s, and that the “Republic” (as the absurd thing was called) was without a government at all. It is related, however, that the first circumstance which disturbed, very particularly, the self-complacency of the philosophers who constructed this “Republic,” was the startling discovery that universal suffrage gave opportunity for fraudulent schemes….A little reflection upon this discovery sufficed to render evident the consequences, which were that rascality must predominate— in a word, that a republican government could never be anything but a rascally one. While the philosophers, however, were busied in blushing at their stupidity in not having foreseen these inevitable evils, and intent upon the invention of new theories, the matter was put to an abrupt issue by a fellow of the name of Mob, who took everything into his own hands and set up a despotism…. As for republicanism, no analogy could be found for it upon the face of the earth—unless we except the case of the “prairie dogs,” an exception which seems to demonstrate, if anything, that democracy is a very admirable form of government—for dogs.
ellauri146.html on line 698: Kuuluisan poliittisen kaskun mukaan eräs demokraattien kannattaja totesi presidentinvaalien aikana Stevensonille, että tämä saisi "jokaisen ajattelevan ihmisen äänen", ja Stevenson vastasi "kiitos paljon, mutta valitettavasti tarvitsen enemmistön". Adlai oli efelantti joka koitti turhaan kammeta virasta Ike-aasia.
ellauri146.html on line 757: Away but the weather turned around. Pois mut säätila kääntyi ympäri.
ellauri146.html on line 759: It turned away from the blithe country Se kääntyi pois huolettomalta maalta
ellauri146.html on line 764: And I saw in the turning so clearly a child's Ja näin käännöxessä selvästi lapsen
ellauri146.html on line 782: Away but the weather turned around. And the true Pois mutta säätila kääntyi ympäri. Ja tosi
ellauri146.html on line 790: On this high hill in a year's turning. Tällä korkealla mäellä vuoden päästä.
ellauri146.html on line 799: The poet experiences childhood as a resource because it is gone, and his 'rebirth' as a poet is not a function of recapturing the truth and joy of his youth; rather, it is a function of understanding the truth of his present life, as the life of remembering things past and turning them into poetry. Thus, "the poet's journey" is not "towards restoring his childhood perception" (204) nor "in quest of his lost voice" (193), but it is his writing about such a journey that hints at and finally exposes his recognition that childhood perception is dead, but the memory of its being is still with him. The poet's "heart's truth," contrary to the child's and the grown man's apparent truth, is the acknowledgment of time.
ellauri146.html on line 838: Abraham Lincoln oli yhdysvaltalainen poliitikko ja Yhdysvaltain presidentti vuosina 1861–65. Hän toimi ennen poliittista uraansa muun muassa lautturina, sekatavarakaupan myyjänä ja postitoimiston johtajana. Toisin kuin aiemmat presidentit, hän oli kongressiedustajana vain yhden kauden, koska häneen osui. Ei vaitiskaan, hänet ammuttiin vasta pressana.
ellauri146.html on line 840: Aiheellisesti Peppu kyselee: Miten minusta on tullut sellainen oman izeni vihaaja ja silpoja? Ja niin yxinäinen? Oy, niin yxinäinen! Ei mitään muuta kuin ize! Suljettuna oman izen sisään! Mitä se olis halunnut? Kasvattaa intelligenttejä, rakastavia, elinvoimaisia lapsia! Luoda turvallisuutta jollekin sopivalle naiselle! Arvokkuutta! Terveyttä! Rakkautta! Ahkeruutta! Älykkyyttä! Luottamusta! Säädyllisyyttä! Hengen paloa! Myötätuntoa! Muttei se saanut muuta kuin satunnaista pillua. Lainataxemme Matthew Arnoldin sattuvia sanoja Dover Bitchistä:
ellauri146.html on line 868: In March 2014 Lenin Square in Dnipropetrovsk was renamed "Heroes of Maidan Square" in honor of the people killed during Euromaidan and the statue of Lenin was removed. Two years later, in May 2016, the city was renamed Dnipro. In February 2019, it was announced that the oblast of Dnipropetrovsk would be renamed to "Sicheslav" in the future.
ellauri147.html on line 10: font-family: 'UnifrakturMaguntia';
ellauri147.html on line 11: src: url(http://grapson.com/fonts/UnifrakturMaguntia.ttf);
ellauri147.html on line 54: Korvatunturilla odottaa muorin floiska.
ellauri147.html on line 75: Ale Tyynni was a poet, author, literary and theatre critic, translator and Olympian. Tyynni won the gold medal in the literature category at the 1948 Olympic Games in London. In addition to her poetry collections, she published children’s fiction and essays. With her translations she acquainted a Finnish readership with lyrics from other countries, most notably France.
ellauri147.html on line 79: Ale Tyynni was born in Ingria to the east of Finland and moved as a child with her family to Helsinki in 1919. She graduated with a Master’s degree in 1936, with Finnish literature as her main subject. During her university years Tyynni practised poetry recitation and dramatic expression. She was particularly interested in poetic diction and the topic of her final work was Sappho’s metre in Finnish poetry.
ellauri147.html on line 98: In the mid-twentieth century Finnish literature had adopted the free verse of modern poetry. Ale Tyynni however went back to a lyrical style, the ballad. Tyynni’s poems were typical of ballads, offering fateful tales dealing with falling in love and sorrow, and life’s turning points. Balladeja ja romansseja (’Ballads and romances’) appeared in 1967. And Tarinain lähde (‘The source of the tales’, 1974) depicted the death of a loved one, sorrow and solitude. Nobody cared to read such balderdash any more.
ellauri147.html on line 124: Minä sanoin: "He tulevat raskain saappain, multa-anturoin - I said: But they will stomp on it with heavy boots, muddy soles,
ellauri147.html on line 125: miten sillan kyllin kantavan ja kirkkaan tehdä voin, How can I make it sturdy enough, and shiny enough as well,
ellauri147.html on line 145: I have found strength where one does not look for it: in simple, mild, and pleasant people, without the least desire to rule—and, conversely, the desire to rule has often appeared to me a sign of inward weakness: they fear their own slave soul and shroud it in a royal cloak (in the end, they still become the slaves of their followers, their fame, etc.) The powerful natures dominate, it is a necessity, they need not lift one finger. Even if, during their lifetime, they bury themselves in a garden house! Like my sister Elizabeth för instance! Now there is a Willenmensch if ever there was one! I hardly dare to sneak to the loo for a jerk from our Gartenhaus.
ellauri147.html on line 155: Eternal return (German: Ewige Wiederkunft; also known as eternal recurrence) is a concept that the universe and all existence and energy has been recurring, and will continue to recur, in a self-similar form an infinite number of times across infinite time or space.
ellauri147.html on line 160: Gilles Deleuze also emphasized the connection between the will to power and eternal return. Both Jacques Derrida and Gilles Deleuze were careful to point out that the primary nature of will to power is unconscious.
ellauri147.html on line 161: Derrida is careful not to confine the will to power to human behavior, the mind, metaphysics, nor physical reality individually. It is the underlying life principle inaugurating all aspects of life and behavior, a self-preserving force. A sense of entropy and the eternal return, which are related, is always indissociable from the will to power. The eternal return of all memory initiated by the will to power is an entropic force again inherent to all life. What bladderdash.
ellauri147.html on line 177: Emily in Paris is an American-French comedy-drama streaming television series created by Barren Star, which premiered on Netflix on October 2, 2020. The series stars Lily "Mr." Collins as the eponymous Emily, an American who moves to Paris to provide an American point of view to Savior, a French marketing firm. There, she struggles to succeed in the workplace while searching for sex and experiencing a culture clash with her "boring" and small-minded Midwestern U.S. upbringing. It also stars Ashley Park, Philippine Leroy-Beaulieu, Lucas Bravo, the cast's one and only spooky sooty tarbaby coon Samuel Arnold, Camille Razat, and Bruno Gouery. Lystikästä että "boring" pitää laittaa scare quoteihin. 91% piti tästä ohjelmasta. 91% ei kazonut.
ellauri147.html on line 179: Emily in Paris follows Emily, a battery driven 20-something American from Chicago who moves to Paris for an unexpected job opportunity. She is tasked with bringing an American point of view to a venerable French marketing firm. Cultures clash as she adjusts to the challenges of life in Paris while juggling her career, new friendships and genitals.
ellauri147.html on line 205: Despite struggling to fit in with French office culture Emily convinces her boss, Sylvie, to invite her to a work party where she accidentally irritates Sylvie by conversing with Antoine Lambert, a client who turns out to be Sylvie's married lover. As punishment she is put to work marketing Vaga-Jeune, a lubricant for menopausal women. Annoyed with the gendered nature of the French language Emily writes a post about the product that goes viral causing her to make further inroads at work.
ellauri147.html on line 207: Emily's boyfriend tells her that she should return to Chicago, since he struggles with a long distance relationship, and he does not want to visit Paris, despite a pre-planned trip. She declines returning to Chicago and breaks off the relationship without so much as beg your leave. She turns to Mindy for emotional support. Mindy's slanty eyes have most likely been operated on.
ellauri147.html on line 211: Mindy offers to throw a dinner party to help Emily meet new people but the party instead turns into a rager. Despite meeting a cute French boy Emily ends up going back to Gabriel's restaurant.
ellauri147.html on line 215: Emily joins Sylvie and Julien on a visit to the atelier of haute couturier Pierre Cadault. Pierre is mortified by the gauche charm of Emily's douchebag and calls her a "basic bitch" in French, which hinders her credibility in the firm.
ellauri147.html on line 230: Emily calls Mathieu Cadault to arrange a meeting so she can ask him about the dress donation. They agree to meet at an art opening at Camille´s gallery. Sylvie and Luc also arrive at the opening to meet Camille. At the AFL auction, Grey Space, which consists of two avant-garde fashion designers, show up and bid for Pierre´s dress. As Emily irons the dress back stage, Grey Space shoots her with cum as a publicity stunt which shocks the audience. The next day, the stunt is featured in all the newspapers and online. Pierre is despondent and takes Emily to his bed. They have really uninspired sex. Pierre won´t even cum though Mr. Collins does his best.
ellauri147.html on line 236: Pierre orders Mathieu to find him a new venue. Mindy agrees to emcee and sing at a drag bar two nights a week, but when she tells her employers, they fire her so she moves in with Emily. In need of a venue to launch his fashion show, Pierre hijacks the outside of his former venue to show his new look dress collection which the audience loves and makes him the toad of Fashion Week. To celebrate, Emily hosts a dinner at Gabriel´s restaurant for Mathieu and Pierre. The 3 mousketeers take turns at Mr. Collins´s back door.
ellauri147.html on line 240: Many scenes are filmed in Paris, Texas, at Place de l´Estrapade in the 5th Arrondissement, including the site of Emily´s first apartment, the restaurant ("Les Deux Compères"), and the bakery ("La Boulangerie Moderne"). Some scenes are also filmed at Cité du Cinéma, a famous film studio complex in Denver. Famous Parisian sites to feature in the series as digitally prepared miniatures include: Le Grand Véfour, the Pont Alexandre III, Palais Garnier, L´Atelier des Lumières, Rue de l´Abreuvoir, Jardin du Luxembourg, Jardin Du Palais Royale, Café de Flore and the Panthéon. An episode was also filmed at the Château de Sonnay in the department of Indre-et-Loire. Additional photography took place in Chicago during November 2019.
ellauri147.html on line 247: Daniel D´Addario of Variety described the series as "a Turkish delight that begs the question of what it really means to grow up against a truly inviting backdrop", and that Mr. Collins is "an inherently winsome performer who has never been quite as well and often abused as she is here". Kristen Baldwin of Entertainment Weekly gave the series a "B" and wrote, "If you need a five-hour brain vacation, Paris is a worthwhile destination." The New Zealand Herald considered the show "visually delectable" and that "Mr. Collins has a pixie-ish charm which makes her endearing", but also that the show is "as ephemeral as dental floss". However, Kristen Lopez of IndieWire wrote a review Metacritic graded as a 23 out of a 100, praising Mr. Collins for being a "Jewess, make no mistake" and that "Emily in Paris is only as watchable and frivolous as our first lady," but warning viewers "Emily in Paris is like scrolling through Instagram. It´s a great way to waste time looking at pretty pictures with no depth."
ellauri147.html on line 249: Nevertheless, not all critics were this kind to the Emily character. Emma Gray from HuffPost called Emily a bland character, stating "The show doesn´t even make an effort to quirk her up or give her a more relatable, girl-next-door roughness: she´s always immaculately coiffed and made-up, and garbed in effortfully eye-catching outfits. But there´s not much to the character, except for enormous amounts of self-confidence and the inexplicable ability to attract new friends and love interests on every street corner." Rebecca Nicholson of The Guardian gave the series one out of five stars: "if it is an attempt to fluff up the romcom for the streaming age, then it falls over on its six-inch heels." Rachel Handler opined "Darren Star has done it yet again: centered an entire show on a thin, gently delusional white woman whimsically exploring a major metropolitan area in wildly expensive couture purchased on a mid-level salary."
ellauri147.html on line 251: Sarah Moroz, of Vulture.com, opined "the most egregious oversight ... is Emily herself, who shows zero personal growth over a ten-episode arc. ... Emily’s vapidity is baffling to anyone who has moved from their native country."
ellauri147.html on line 289: In 1970, Phil Collins got his big break when he became the drummer of iconic rock band, Genesis. It turns out though that his first encounter with Peter Gabriel was pretty awkward. Despite this, their passion for music brought them together and before they knew it, they became one of the most popular bands around.
ellauri147.html on line 323: He sent Jill a FAX (!) explaining how he felt about them and their future. He eventually left his wife and his young daughter and married Orianne in 1999.
ellauri147.html on line 382: She frequently bans pictures of her beautiful mother on Instagram.
ellauri147.html on line 419: However, Lily is also looking forward to the future and is ready to forgive her dad. “I forgive you for not always being there when I needed and for not being the dad I expected,” she wrote. “I forgive the mistakes you made. I´m looking forward to The 300M you made...”
ellauri147.html on line 454: She co-starred as Marla Mabrey, a devout Baptist beauty queen living in a beautiful home with her strict mother Lucy, in the 2016 American romantic comedy-drama film, Rules Don’t Apply. Her performance in the movie got her nominated for the 2017 Golden Globe Award in the “Best Actress in a Motion Picture – Comedy or Musical” category.
ellauri147.html on line 562: Martina L.T. Meyer (Korrektur: Martin Altmeyer)
ellauri147.html on line 564: - stimmt zu mit seinem eponymischen zeitdiagnostischem Beitrag. Der Martin ist ein Narzissismussachkenner. Geboren am 9.5.1948 in Völklingen/Saar, mit drei Geschwistern in einer protestantischen Pfarrersfamilie aufgewachsen. Nach Schule, Abitur und Germanistik/Anglistik-Studium ein Jahr Aufenthalt in den USA (1968). Seit 1969 in Frankfurt/Main lebend; Studium der Psychologie an der Johann Wolfgang Goethe-Universität, Frankfurt/Main, Diplom 1976. Politisch aktiv in der Studentenbewegung. Verheiratet seit 1986, zwei Söhne (geb. 1979, 1982).
ellauri147.html on line 575:
ellauri147.html on line 579: Videor ergo summa! Aihe herättää nyt lähes vanhaa eurooppalaista närkästystä maailman medialisaatiosta, yksityisyyden ja läheisyyden menetyksestä, se kannustaa kulttuurisesti pessimistiseen analyysiin turhamaisesta kamerariippuvuudesta, jota kohtaamme kaikkialla nykyajan jokapäiväisessä elämässä, narsistisen himon psykoanalyyttiseen purkamiseen omalle kuvalle, koska se esitetään meille jatkuvasti aikana, jonka aikana televisio on johtava väline. (Joo, tää on kirjoitettu TV-aikana, ennen luureja. Tai oli vaan sellasia simpukkamaisia kuten Montalbano Sonolla. ) Niin ymmärrettävät odotukset, jos voisin epäillä sinua kanssasi, minun pitäisi tuottaa heille pettymys. Jalo halveksunta näitä zeitgeistin ilmentymiä kohtaan (jonka itse voin hyvin ymmärtää) – en jaa niitä.
ellauri147.html on line 581:
ellauri147.html on line 610: His theories of the true/false self may have been over-influenced by his own childhood experience of caring for a depressed mother, which resulted in the development of a prematurely mature self which he was only subversively able to undo.
ellauri147.html on line 633: Demgegenüber bilden eine dritte Traditionslinie all jene Ansätze, die den Narzissmus jenseits der Libido mit dem Selbstwertgefühl verbinden und als eine Art von seelischem Regulationsprinzip verstehen – diese Linie beginnt mit Paul Federn und setzt sich über die Konzepte von Joffe und Sandler, Herrmann Argelander bis zu Robert Stolorow fort. Inzwischen ist die ausgeuferte Literatur versandet.
ellauri147.html on line 642: Joffe ja Sandler, mutta myös Argelander (kuten kohuttua) vapauttavat narsismin täysin ajavista teoreettisista konnotaatioistaan ja virittävät nautintoperiaatteen lisäksi oman itsesäätelyn turvallisuusperiaatteensa äidin ja lapsen varhaisen sukulaisuuden (kuten Balintin) sisäisenä perintönä. Stolorov kuvailee narsismia eräänlaiseksi henkiseksi termostaatiksi, joka säätelee sisäistä johdonmukaisuutta ja itsetuntoa ulkomaailmaa silmällä pitäen. Ihan höpöhöpöä.
ellauri147.html on line 666: Diese beiden Konzeptionen des primären Narzissmus als Varianten eines ontogenetischen Ausgangszustands werden von Freud – unausgesprochen und zum Teil miteinander verschachtelt – nebeneinander verwendet, ohne dass er sich mit ihrer Widersprüchlichkeit explizit auseinandersetzt. Die unaufgelöste Ambivalenz in dieser Frage zeigt sich etwa beim entwicklungspsychologischen Durcheinander im zeitlichen Verhältnis von Autismus, Narzissmus und Objektbeziehung – was war zuerst? Eigentlich handelt es sich um eine zirkuläre Konstruktion, bei der eines aus dem anderen hervorgeht. Und es setzt sich bei der Bestimmung der Entwicklungsformen des Narzissmus fort. Ich will das nur an widersprüchlichen Auffasssungen anreisse, die Freud zum „Erbe“ des primären Narzissmus in der seelischen Struktur entwickelt, das bekanntlich aus dem Selbstgefühl, dem sekundären Narzissmus, dem Ich-Ideal und einigen anderen Resten besteht:-->
ellauri147.html on line 669:
ellauri147.html on line 674: Niin sanotussa ensisijaisessa narsistisessa vaiheessa lapsenomainen avuttomuus vastaa jatkuvan hoidon, kokonaisvaltaisen hoidon ja emotionaalisen huomion tarvetta, joka ilmaistaan strukturoitujen kohdesuhteiden kehittämisessä erityisessä rakkauden halussa. Mutta ei itserakkautta, mutta rakastettu on tämän rakkauden halun sisältö, joka tulee vastasyntyneen riippuvuudesta ja "ei koskaan jätä ihmistä enää". (H.S.A) Freud rinnastaa toistuvasti tämän passiivisen tiedostamattoman rakkauden odotuksen rakastettavaksi narsismiin, mutta sitä ei sisällytetä järjestelmällisesti hänen teoriaansa. Tällainen säännös olisi myös ristiriidassa viettiteorian määritelmän kanssa, jossa oletetaan munalle omamiehitys. Jos määrittelisimme narsismin rakastetuksi libidoteorian kannalta, meidän olisi puhuttava kohteen miehityksestä omin käsin – mutta tällaisesta asiasta ei säädetä libidon mallissa, jossa egon ja esineen dualismilla on karteesisia piirteitä.
ellauri147.html on line 675:
ellauri147.html on line 677: (Martin on primäärinarsismille hyvin hyvin vihainen.) Säuglingtutkimuxissa ei näy siitä mitään merkkiä. Ei imeväiset ole ameeboita vaikka imevätkin tissiä, niillä on vahva kazekontakti primääriobjektiin, joka ei ole siis vaan tissi, vaan äidin pärstävärkki. Ameebaläppä on tarmokkaasti torjuttava. Se on infektiöösi. Perinteiset kallonkutistajat puolustautuvat samalla keinolla kuin saarnaajat: ei se ole tässä tärkeää mikä on totta, vaan miltä tuntuu, ja mikä tehoaa. Analyytikkojen turinat tiettävästi toimivat, samantekevää ovatko ne jossain hämärässä mielessä "totta" vai ei. Potilaat tykkää niistä. Lasten ja äitien vuorovaikutuxen tutkiminen on un-psychoanalytisch, se kuuluu jonnekin sosiopsykologian reservaattiin. Näin siis 70-luvulla, jolloin Martin opiskeli Bambergissa. Tällänen kaxoisstandardi, Revue des Deux Mondes (jota luki Tolstoin Lekan sankari teoxessa Ylösnousemus) ei käy ollenkaan päinsä enää, Martin terottaa, eläköön siis Winnicot!
ellauri147.html on line 703: In der Geschichte der Psychoanalyse als einer klinischen Wissenschaft wird der Begriff der narzisstischen Störung häufig mit der Kategorie der „frühen Störung“ verbunden oder gleichgesetzt. Er dient zur Kennzeichnung eines säkularen Strukturwandels seelischer Krankheit, der als Verschiebung der Fixierungsstellen auf frühere präödipale Ebenen beschrieben wird, als Störung bei der frühen Ich-Bildung gegenüber den später entstandenen ödipalen Konflikten. Die Frage, ob die klassischen Übertragungsneurosen, an denen Freud die Psychoanalyse als Behandlungsmethode und klinische Theorie entwickelt hat, historisch im Schwinden begriffen sind und psychopathologischen Zustandsbildern weichen, deren Pathogenese früher anzusiedeln ist, ist bereits seit den dreissiger Jahren eine chronische Streitfrage im psychoanalytischen Diskurs. Es gebe einen historischen Wandel in den Formen seelischer Krankheiten – so die Dauerthese -, der sich in einer Abnahme von hysterischen, phobischen und zwangsneurotischen Erkrankungen einerseits, einer Zunahme von sog. „frühen Störungen“ zeige, zu denen Selbstwert- und Identitätsstörungen, Suchterkrankungen, Perversionen, Borderline-Persönlichkeits-Strukturen und narzisstische Störungen gezählt werden.
ellauri147.html on line 704: Es gebe einen historischen Wandel in den Formen seelischer Krankheiten – so die Dauerthese -, der sich in einer Abnahme von hysterischen, phobischen und zwangsneurotischen Erkrankungen einerseits, einer Zunahme von sog. „frühen Störungen“ zeige, zu denen Selbstwert- und Identitätsstörungen, Suchterkrankungen, Perversionen, Borderline-Persönlichkeits-Strukturen und narzisstische Störungen gezählt werden.
ellauri147.html on line 709: Diese gelegentlich mit zeitkritischem Beiklang vorgetragene These hat vor allem in den siebziger Jahren eine breite Zustimmung gefunden. Sie ist durch die Kritische Theorie der Frankfurter Schule befördert worden. Diese hat ihren sozialphilosophischen Studien eine Zeitdiagnose eingefügt, wonach mit dem Verfall der bürgerlichen Familie und der Ausdehnung gesellschaftlicher Einflussfaktoren die Sozialisationsbedingungen in spätkapitalistischen Gesellschaften sich so geändert haben, dass der Einzelne bereits unterhalb der Schwelle der Individuation massivem sozialen Druck und kulturindustriellen Verführungen ausgesetzt sei und es gar nicht mehr zur Ausbildung der psychischen Strukturen und „reifen“ Konflikte auf der ödipalen Ebene komme, die den Rahmen für die klassischen Neuroseformen abgeben.
ellauri147.html on line 715: Horkheimers Diagnose des „schwindenden“ Ich(2), Adornos Hinweis auf den „sozialisierten Narzissmus“ oder „kollektivistische Derivate“ des Narzissmus(3), Marcuses Diktum vom „Veralten der Psychoanalyse“(4) ist dieser zeitdiagnostische Kern gemeinsam. Auch Habermas übernimmt diese These, wenn er mit dem Strukturwandel der Kleinfamilie die „abnehmende Bedeutung der ödipalen Problematik“ diagnostiziert und gegenüber den beinahe „ausgestorbenen“ Hysterien und „drastisch“ verringerten Zwangsneurosen unter ausdrücklichem Verweis auf Kohut feststellt: „statt dessen häufen sich narzisstische Störungen“.(5)
ellauri147.html on line 721: Auch die Entwicklung und Schulenbildung innerhalb der Psychoanalyse ist von einer zunehmenden Verschiebung des theoretischen und diagnostisch-therapeutischen Blicks auf die frühen Phasen seelischer Zustände begleitet. Die Objektbeziehungstheorie britischer Provenienz, wie sie von Melanie Klein und ihren SchülerInnen vertreten wird, hat die innerpsychische Strukturbildung – im wesentlichen die Bildung von Ich- und Über-Ichstrukturen – in ihrer lebensgeschichtlichen Datierung so weit zurückverlegt, dass bereits die klassischen ödipalen Zustandsbilder als Ausdruck „früher“ Störungen interpretiert werden können.
ellauri147.html on line 725:
ellauri147.html on line 729: Reiche sieht in der nostalgischen Verklärung „der intakten Neurose in einer intakten Familie in einer intakten Kultur“(11) einen mit Endzeitstimmungen verbundenen Ursprungsmythos des – historisch verschwindenden – autonomen Ichs, das ohne angemessene Internalisierung von Autorität und Wertorientierung nicht mehr konflikt- und sublimierungsfähig sei und sich in Gestalt früher narzisstischer Störungen ausdrücke – und er erkennt darin vor allem die Abhängigkeit der diagnostischen Zuordnung vom latenten Weltbild des Psychoanalytikers.
ellauri147.html on line 823: Onnistuneiden tunnistusprosessien tuloksena Honneth kuvaa refleksiivistä itsesuhdetta, joka kantaa jälkiä hänen sukupolvien välisestä alkuperästään. (16) Tämä "positiivinen itsesuhde", joka heijastuu esineiden väliseen suhteeseen, on ymmärrettävä "eräänlaiseksi sisäänpäin kääntyväksi luottamukseksi, joka antaa yksilölle turvallisuuden sekä tarpeiden ilmaisemiseen että hänen kykyjensä soveltamiseen"(17). Se on parafraasi siitä, mitä kutsuisimme terveeksi narsismiksi tänään – tai turvallisen, välillisesti hankitun identiteetin perustunnuksista. Wille zur Macht!
ellauri147.html on line 855: Hot or Not, currently rebranded as Chat & Date, is a rating site that allowed users to rate the attractiveness of photos submitted voluntarily by others. The site offered a matchmaking engine called 'Meet Me' and an extended profile feature called "Hotlists". The domain hotornot.com is currently owned by Hot Or Not Limited, and was previously owned by Avid Life Media. 'Hot or Not' was a significant influence on the people who went on to create the social media sites Facebook and YouTube.
ellauri147.html on line 860: faces to find out the current standard of good looks on the Internet. On the Hot or Not web site, people rate others' attractiveness on a scale of 1 to 10. An average score based on hundreds or even thousands of individual ratings takes only a few days to emerge. To make this hot or not palette of morphed images, photos from the site were sorted by rank and used SquirlzMorph to create multi-morph composites from them. Unlike projects like Face of Tomorrow, where the subjects are posed for the purpose, the portraits are blurry because the source images are of low resolution with differences in variables such as posture, hair styles and glasses, so that in this instance images could use only 36 control points for the morphs. A similar study was done with Miss Universe contestants, as shown in the averageness article, as well as one for age, as shown in the youthfulness article.
ellauri147.html on line 862: In physical attractiveness studies, averageness describes the physical beauty that results from averaging the facial features of people of the same gender and approximately the same age. The majority of averageness studies have focused on photographic overlay studies of human faces, in which images are morphed together. The term "average" is used strictly to denote the technical definition of the mathematical mean. An averaged face is not unremarkable, but is, in fact, quite good looking. Nor is it typical in the sense of common or frequently occurring in the population, though it appears familiar, and is typical in the sense that it is a good example of a face that is representative of the category of faces.
ellauri147.html on line 864: A possible evolutionary explanation for averageness is koinophilia, in which sexually-reproducing animals seek mates with primarily average features, because extreme and uncommon features are likely to indicate disadvantageous mutations.
ellauri147.html on line 868: A University of Toronto student found that the facial proportions of celebrities including Jessica Alba were close to the average of all female profiles. That the preference for the average is biological rather than cultural has been supported by studies on babies, who gaze longer at attractive faces than at unattractive ones. People generally find youthful average faces sexually the most attractive. prototypes are preferred to individual exemplars of the stimuli categories. Thus an average face is probably attractive simply because it is prototypical. An averaged face made of 32 faces looks almost indistinguishable from any other 32-face averaged face even when they are created from a completely different set of individuals. Left-right symmetry is not the issue, presumably because neither are the viewers´ eyes.
ellauri147.html on line 870: A 2006 "hot" or "not" style study, involving 264 women and 18 men, at the Washington University School of Medicine, as published online in the journal Brain Research, indicates that a person´s brain determines whether an image is erotically appealing long before the viewer is even aware they are seeing the picture. Moreover, according to these researchers, one of the basic functions of the brain is to classify images into a hot or not type categorization. The study´s researchers also discovered that sexy shots induce a uniquely powerful reaction in the brain, equal in effect for both men and women, and that erotic images produced a strong reaction in the hypothalamus.
ellauri147.html on line 890: "Keittiön ovi avautui ja sisään astui nainen silmälaseissa ja tukka nutturalla (Varsovassa harvinainen näky). Hänellä oli kellertävät kasvot, leveä nenä, turpeat huulet ja keltaiset silmät. Koko hänen olemuxessaan oli jotain rahvaanomaista. Povi törrötti kuin parveke. Rintaa ja vazaa peitti iso tunika. Kengät olivat muodottomat. Hän näytti palvelijalta tai köyhältä torikauppiaalta." (Singer: Isäni seurakuntaa.)
ellauri150.html on line 10: font-family: 'UnifrakturMaguntia';
ellauri150.html on line 11: src: url(http://grapson.com/fonts/UnifrakturMaguntia.ttf);
ellauri150.html on line 197: Ymmärsin hyvin, miksi ohjelman päättyä Renaz Ebrahimi näytti turhautuneelta. Olin itsekin nähnyt sellaista, mitä en ollut uskoa todeksi.
ellauri150.html on line 261: Parmi les jeunes filles du monde, — peu nombreuses d’ailleurs, — que Christophe avait pour élèves, était la fille d’un riche fabricant d’automobiles, Colette Stevens. Son père était Belge, naturalisé Français, fils d’un Anglo-Américain établi à Anvers et d’une Hollandaise. Sa mère était Italienne. C’était une famille bien parisienne. Pour Christophe, — pour bien d’autres, — Colette Stevens était le type de la jeune fille française.
ellauri150.html on line 273: Mais Colette était trop fine pour ne pas sentir qu’avec Christophe toutes ses grâces étaient perdues, et trop souple pour ne pas s’adapter instantanément à ses façons d’être. Elle n’avait même pas besoin de s’appliquer pour cela. C’était un instinct de sa nature. Elle était femme. Elle était comme une onde sans forme. Toutes les âmes qu’elle rencontrait lui étaient comme des vases, dont, par curiosité, par besoin, sur-le-champ, elle épousait les formes. Pour être, il fallait toujours qu’elle fût un autre. Toute sa personnalité, c’était qu’elle ne le restait pas. Elle changeait de vases, souvent.
ellauri150.html on line 343: Autour de Colette Steve grouillent d'écœurants petits snobs, riches pour la plupart, en tout cas oisifs et qui, tous, prétendent écrire. C'était une névre sous la Troisième République. C'était surtout une forme de paresse vaniteuse le travail intellectuel étant de tous le plus difficile contrôler et celui qui prête le plus au bluff. Ces gens parlent sans cesse de pensée, tout en ne ressemblant attacher d'importance qu'a l'agencement des mots, n'ont d'autre culte que le culte du moi, griment leur esprit, suivent deux ou trois modèles ou miment une idee. La force, la joie, la pitié, la solidarité, le socialisme, l'anarchisme, la foi, la liberté c'étaient des rôles pour eux. Ils avaient le talent de faire des plus chères pensées une affaire de littérature et ramener les plus heroiques elans de l'ame humaine au role d'articles du salon, de cravates a la mode.
ellauri150.html on line 350: Etenkin tappiollisen Ranskan–Saksan sodan jälkeen Ranskan armeijan turvallisuuspalvelu oli alkanut pitää silmällä Saksan Pariisin-lähetystöä. Saksan lähetystön sotilasattasea Maximilien von Schwartzkoppen oli erityisen tarkkailun alaisena. Ranskalaisilla oli lähetystössä siivooja, joka toimitti heille lähetystön papereita. Niistä ranskalaiset selvittivät, että Schwartzkoppen oli saanut ranskalaisten linnoitusten pohjapiirustuksia mieheltä, joka käytti salanimeä Jacques Dubois ja josta Schwartzkoppen käytti nimitystä ”mokoma roisto D”.
ellauri150.html on line 351: 17. syyskuuta 1894 turvallisuuspalvelun päällikkö Jean-Conrad Sandherrin apuri majuri Hubert Joseph Henry sai käsiinsä luettelon, joka sisälsi kaupiteltavia sotilassalaisuuksia. Myynnissä oli listan mukaan muun muassa uuden ranskalaisen 120 millimetrin tykin tarkat tiedot. Henryn mielestä tällaisia tietoja ei voinut olla kuin tykistön upseereilla. Hän alkoi tutkia papereita ja törmäsi Alfred Dreyfusin kirjoittamaan raporttiin edelliseltä vuodelta. Henryn mielestä luettelon ja raportin käsialat olivat samat, ja hän sai myös työtoverinsa vakuuttuneiksi Dreyfusin syyllisyydestä. Dreyfusiin ei luotettu, sillä hän oli juutalainen ja Elsassissa syntyneenä häntä pidettiin saksalaismyönteisenä.
ellauri150.html on line 422: Les heros de la guerre mondiale. Ja turpaan tuli taas sankolakeille. Seuraavat vänisijät suuren isänmaallisen sodan jälkeen oli sitten Celine Sartre ym. kumppanit. Sit 60-luvun sexikokeilut. Jne. jne. Kyltää on sitten niin ennustettavaa.
ellauri150.html on line 448: Kubrick's film is relatively faithful to the Burgess novel, omitting only the final, positive chapter, in which Alex matures and outgrows sociopathy. Sehän on tiettävästi lähestulkoon mahdotonta. In the novel, Alex drugs and rapes two 10-year-old girls. In the film, the girls are young adults who seem to have consensual, playful sex with him, with no suggestion of using any drugs and without any violence. The film portrays Dr. Branom as female, despite being described as male in the novel. Kubrick oli lälläri.
ellauri150.html on line 457: The phrase originates from the Christian tradition regarding Saint Peter's first words to the risen Christ during their encounter along the Appian Way. According to the unnatural Acts of Peter (Vermicelli Acts XXXV), as Peter flees from crucifixion in Rome at the hands of the government, and along the road outside the city, he meets the risen Jesus. In the Latin translation, Peter asks Jesus, "Quō vādis?" He replies, "Rōmam eō sursum deorsum crucifīgī" ("I am going to Rome to be crucified upside down"). Peter then gains the courage to continue his ministry and returns to the city, where he is martyred by being crucified upside-down. The Church of Domine Quo Vadis in Rome is built upside down where the meeting between Peter and Jesus allegedly took place. The words "quo vadis" as a question also occur at least seven times in the Latin Vulgate.
ellauri150.html on line 459: The Polish writer Henryk Sienkiewicz wrote the novel Quo Vadis: A Narrative of the Time of Nero (1895–96, a tremendous hit in fin de siecle Paris) which in turn has been made into motion pictures several times, including a 1951 version that was nominated for eight Academy Awards. Vittu vaan 8, Ben veti mahtavammat 11, samoinkuin vielä järisyttävämmät suurteoxet Titanic ja Bored of the Rings. For this and other films novels, Sienkiewicz received the 1905 Nobel Prize for Literature.
ellauri150.html on line 461: Ben-Hurista ei meinannut ensin löytyä kuin filmikäsikirjoitus. Synopsis: Judah Ben-Hur lives as a rich Jewish merchant prince in Jerusalem at the beginning of the 1st century. Together with the new governor Pontius Pilate, his old friend Messiah arrives as commanding officer of the Roman legions. At first they are happy to meet after a long time but their different politic views separate them. During the welcome parade a roof tile falls down from Judah's house and injures the governor. Although Messiah knows they are not guilty as such, he sends Judah to the galleys and throws his mother and sister into prison. What the fuck, their house was a menace! Good old Hammurabi would have had their heads off. But Judah swears to come back and take revenge. Genre: Adventure, Drama, History.
ellauri150.html on line 469: Despite his victory, Ben-Hur is despondent about his family and his former friend One-Leg Messiah. Later, Esther witnesses the arrest of Jesus in the Garden of Gethsemane. Ben-Hur and Esther witness a bruised and beaten Jesus being forced to carry his cross through the streets. Mirroring his first encounter with Jesus, Ben-Hur tries to offer Jesus water but is beaten to it by a Roman soldier. Following Jesus' crucifixion, a rainstorm occurs, thanx to Esther. Naomi and Tirzah are miraculously healed by rainwater containing the pee of Esther, and Sheik Ilderim pays a king's ransom to set them free. Despite his anger, Ben-Hur finds the strength in his heart to forgive One-Leg Messiah and is reconciled with him and his family. Together, Två-Ben-Hur, his mother, sister, Esther, and One-Leg Messiah accompany Sheik Ilderim's Ford Caravan as they leave Jerusalem on to new adventures. Luckily, One-Leg Messias had avoided the fate of Moby "No Dick" Ahasverus.
ellauri150.html on line 476: The film's final onscreen writing credits created controversy when, in October 1959, the Writers Guild of America (WGA) awarded Tunberg sole screenplay credit, despite the objections of the film's director, William Wyler, who, in the film's commemorative booklet and elsewhere, claimed that Christopher Fry was more responsible than any other writer for the final screenplay. In response to Wyler's public outcries against their ruling, the WGA took out trade paper ads on November 20, 1959 in which they issued a statement reading, in part, "the unanimous decision of the three judges was that the sole screenplay credit was awarded to Karl Tunberg...The record shows the following: 1. Karl Tunberg is the only writer who has ever written a complete screenplay on Ben-Hur; 2. Karl Tunberg continued to contribute materials throughout the actual filming, and this material is incorporated in the final picture; and 3. Karl Tunberg alone did the necessary rewriting during the four months of retakes and added scenes. Mr. Christopher Fry himself was fully informed of the proceedings of the Guild. He has made it absolutely clear that he did not want to protest the decision of the Guild."
ellauri150.html on line 478: Arthur Hammond Harris aka Christopher Fry (18 December 1907 – 30 June 2005) was an English poet and playwright. He is best known for his verse dramas, especially The Lady's Not for Burning, which made him a major force in theatre in the 1940s and 1950s. Fry was born as Arthur Hammond Harris in Bristol, the son of Charles John Harris, a master builder who retired early to work full-time as a licensed Lay Reader in the Church of England, and his wife Emma Marguerite Fry Hammond Harris. While still young, he took his mother's maiden name because, on very tenuous grounds, he believed her to be related to the 19th-century Quaker prison reformer Elizabeth Fry. He adopted Elizabeth Fry's faith, and became a Quaker and a gay. In the 1920s, he met the writer Robert Gittings, who became a lifelong friend. Maybe William Wyler was another yet longer friend. Gore Vidal most certainly another.
ellauri150.html on line 480: Eugene Luther Gore Vidal (/vɪˈdɑːl/; born Eugene Louis Vidal, October 3, 1925 – July 31, 2012) was an American writer and public intellectual known for his epigrammatic wit, erudition, and patrician manner. Vidal was bisexual, and in his novels and essays interrogated the social and cultural sexual norms he perceived as driving American life. Beyond literature, Vidal was heavily involved in politics. He twice sought office—unsuccessfully—as a Democratic Party candidate, first in 1960 to the United States House of Representatives (for New York), and later in 1982 to the U.S. Senate (for California). His third novel, The City and the Pillar (1948), offended the literary, political, and moral sensibilities of conservative book reviewers, the plot being about a dispassionately presented male homosexual relationship.
ellauri150.html on line 482: Over the 57 years that have followed, a few things have contributed to granting the film untouchable status, the foremost being the fact that it won 11 Academy Awards, still the most Oscars any film has ever won. (That total was later matched by Titanic and Lord of the Rings: The Return of the King.) But while the Oscars, the prestige, and the fact that the plot of the film deals directly (if obliquely) with the life and death of Jesus Christ, all contribute to a certain image of Ben-Hur, there have always been alternate views of the film. One of the most famous came from the mouth of one of its own screenwriters.
ellauri150.html on line 490: Ben-Hur: A Tale of the Christ is a novel by Lew Wallace, published by Harper and Brothers on November 12, 1880, and considered "the most influential Christian book of the nineteenth century". It became a best-selling American novel, surpassing Harriet Beecher Stowe's Uncle Tom's Cabin (1852) in sales. The book also inspired other novels with biblical settings and was adapted for the stage and motion picture productions. Ben-Hur remained at the top of the US all-time bestseller list until the 1936 publication of Margaret Mitchell's Gone with the Wind. The 1959 MGM film adaptation of Ben-Hur is considered one of the greatest films ever made and was seen by tens of millions, going on to win a record 11 Academy Awards in 1960, after which the book's sales increased and it surpassed Gone with the Wind. It was blessed by Pope Leo XIII, the first novel ever to receive such an honour. The success of the novel and its stage and film adaptations also helped it to become a popular cultural icon that was used to promote catholicism plus numerous commercial products.
ellauri150.html on line 492: The story recounts the adventures of Judah Ben-Hur, a Jewish prince from Jerusalem, who is enslaved by the Romans at the beginning of the first century and becomes a charioteer and a Christian. Running in parallel with Judah's narrative is the unfolding story of Jesus, from the same region and around the same age. The novel reflects themes of betrayal, conviction, and redemption, with a revenge plot that leads to a story of gay love and compassion.
ellauri150.html on line 502: Learn of the philosophers always to look for natural causes in all extraordinary events; and when such natural causes are wanting, recur to God". - Count de Gabalis (n.h.) "I did not take the wrong exit." "This cannot be an Eclipse." Panin kääntämisen opiskelijat tekemään Eclipsellä XML- konversioita. Ei ois kannattanut.
ellauri150.html on line 528: "The crosses are ready," said the centurion to the pontiff, who received the report with a wave of the hand and the reply,
ellauri150.html on line 537: Esther bat Simonides was a Judean freedwoman and the wife of Prince Judah Ben-Hur during the 1st century AD. She played a major role in her husband's conversion to Christianity after teaching him of Jesus' message, having personally witnessed his Sermon on the Mount.
ellauri150.html on line 539: Esther "Bat" Simonides was born in Jerusalem, Judea, the daughter of the Hellenized Jewish slave Simonides. She was raised in the household of Prince Ithamar Ben-Hur, and she loved Judah Ben-Hur as a child. By 26 AD, she had grown into a woman, and, while she still loved Judah, she was betrothed to the freedman and merchant David ben Matthias from Antioch. That same year, Judah and his family were imprisoned after being wrongfully imprisoned for an alleged assassination attempt on Valerius Gratus, and Simonides was arrested and tortured on the orders of the Roman tribune Messala. Simonides was arrested when the Romans were certain that he was not hiding anything, and he and Esther lived in hiding at the Ben-Hur family's derelict and looted estate, where they were joined by Simonides' fellow former prisoner Malluch.
ellauri150.html on line 541: In 30 AD, Judah returned from being a galley slave, and Esther told him that she was no longer betrothed, causing the two to fall in love again. When Judah's mother Miriam and sister Tirzah were sent to the Valley of Lepers by their jailers, Esther brought them food, and, when Judah asked about his family's fate, Esther was told by Miriam to inform him that they were dead, as Miriam did not want her son to see them in agony. When a dying Messala told Judah of his family's real fates, Judah headed to the Valley and angrily confronted Esther, who forced him to hide from his family rather than violate their wishes. On the way out of the Valley, Esther stopped to listen to Jesus' Sermon on the Mount, and she became a convinced Christian; she had an argument with Judah about his lust for vengeance and his lack of interest in Jesus' message of peace and love. However, when the two found that Tirzah was dying, they brought Miriam and Tirzah to Jerusalem to search for Jesus and hope for a cure. They were too late to reach him before he was crucified, but a sudden rainstorm miraculously healed the lepers' wounds and cured them. Ben-Hur, who was now convinced of Jesus' message, embraced Esther and his family, having decided to give up his quest for revenge.
ellauri150.html on line 543: Within five years of the crucifixion, Judah and Esther married and had children, and Judah and a recovered Simonides spent much of their fortunes on supporting the Christian Church in Antioch. In 64 AD, Judah, Esther, and Malluch went to Rome to help finance the construction of an underground train which would live on for centuries in the Catacombs of Callixtus.
ellauri150.html on line 553: When the sunlight broke upon the crucifixion, the mother of the Nazarene, the disciple, and the faithful women of Galilee, the centurion and his soldiers, and Ben-Hur and his party, were all who remained upon the hill. Balthasar was funnily prostrate and still. The good man was dead! The 3 Christmas Elves excellently illustrated the three virtues in combination—Faith, Love, and Good Works. (Or should it be Hope? Works are good för nothing.)
ellauri150.html on line 563: The two gazed at each other. We know what Esther presented—a beautiful woman, a happy mother, a contented wife. On the other side, it was very plain that fortune had not dealt so gently with her former rival. The tall figure remained with some of its grace; but an evil life had tainted the whole person. The face was coarse; the large eyes were red and pursed beneath the lower lids; there was no color in her cheeks, no makeup. The lips were cynical and hard, and general neglect was leading rapidly to premature old age. Her attire was ill chosen and draggled. The mud of the road clung to her sandals. Iras broke the painful silence.
ellauri150.html on line 598: Judah visits the leper colony, where he confronts Esther while she delivers supplies to his mother and sister. Esther convinces Judah to not see them. Judah visits Pilate and rejects his patrimony and Roman citizenship. He returns with Esther to the leper colony, reveals himself to Miriam and learns that Tirzah is dying. Judah and Esther take Miriam and her daughter to see Jesus, but the trial of Jesus has begun. As Jesus is carrying his cross through the streets, he collapses. Judah recognizes him as the man who gave him water years before, and reciprocates. As Judah witnesses the crucifixion of Jesus, Miriam and Tirzah are miraculously healed from Esther's pee. Spare a penny for an ex-leper.
ellauri150.html on line 606: When we return, it's Anno Domini XXVI - A.D. 26. Messala, a Roman who grew up in Judea but spent most of his life in more traditional Roman enclaves, is accepting an important position in Jerusalem under the new governor of Judea; it's a hard job, since the Jews don't want the Romans there, but he feels up to it. He is visited by his childhood friend, and our hero, Judah Ben-Hur, a very important and influential Jew. They try to pick up the friendship where it left off, but there's one big problem: they no longer have anything in common besides their shared past. They are in denial about this for a while, and Judah agrees to try to get people to accept the Romans.
ellauri150.html on line 618: On learning that he is to go to Tyrus with neither a trial nor info about what's going to happen to his mother and sister, we learn that Ben-Hur's pacifism didn't survive the imprisonment. Since he hurts or kills only people who aren't of Nominal Importance, this is supposed to be tolerated. Judah demands info of Messala, and naturally doesn't get it. He protests his innocence of wanting to kill the governor; Messala knows that this is, at least, a plausible theory, but doesn't let it show. He says that Ben-Hur gave him exactly what he needed; the Jews will know that, if he can send his childhood friend to certain death at the galleys, he can do it to anyone. Judah starts to beg Messala, and gets this reply: "You beg me? Didn't I beg you for help?"
ellauri150.html on line 623: The Romans taking prisoners to the galleys are not overly concerned about anyone surviving, especially not people who knocked out their governor. At a well some distance north of Jerusalem, soldiers get watered first, then horses, and then slaves—and not Ben-Hur. He asks God for help... and in response, a young man, whose face is always turned from the camera, comes and gives him water. The audience understands that this is Jesus Himself, come to answer Ben-Hur's prayer. The Roman in charge starts to tell Him not to give Ben-Hur water, but on seeing His face, the Roman changes his mind. Ben-Hur drinks deep until it's time to move it.
ellauri150.html on line 629: Ben-Hur saves the consul and gets him on a raft of debris. Then he has to knock out the consul to prevent the fella from committing suicide, and chains the mercenary to him. After the consul wakes, still wanting to die, he reminds him that staying alive is the motivation he gives his slaves... Quintus wanted to commit suicide because he thought he'd lost overall. He hadn't, as it turns out he's hailed as a hero, and so there is a triumphant return to Rome. Ben-Hur gets to see the Emperor and then lives with Quintus learning to drive a chariot in races with Arrius' prized horses. Quintus actually tried to get him cleared of wanting to kill that Judean governor, but didn't pull it off...
ellauri150.html on line 635: The house of Hur is in ruins, but people are living there. He is met by Esther; she and her father were in there for only a year. Her father was paralyzed in prison, so a big fella who shared a cell with him and went mute during that time has also moved in to help. They are still in Jerusalem because all the assets were seized by the Romans - well, not all the assets, but they don't want the Romans to know about the rest of them prematurely. Esther never married, partly because the reason for arranging that marriage no longer applied, and partly because - she looks at her all-black clothing here, so we're probably supposed to believe that her fiance died.
ellauri150.html on line 668: Leo was the first person in the world to be captured on color film. Maybe that is why he gave his blessings on Ben-Hur. The blessings worked, it too came out on color film. Here's some more messages from him.
ellauri150.html on line 673: This is another article on the writings of Pope Leo XIII. the third longest sitting pope, an Italian (Vincenzo Gioacchino Raffaele Luigi Pecci) who lived from 1810 to 1903, and was Pope from 1878 until his death in 1903. In his writings he gives us a profound insight into the philosophical movements of the late 19th century. The ideas generated during that time have largely shaped our present day ideological struggles.
ellauri150.html on line 677: As the nature of Our Apostolic office required of Us, We have not omitted, from the very outset of Our Pontificate, addressing you, Venerable Brothers, in Encyclical Letters, in order to advert to the deadly plague which is tainting society to its very core and bringing it to a state of extreme peril. At the same time We call attention to certain most effectual remedies, by which society may be renewed unto salvation and enabled to escape the crisis now threatening.
ellauri150.html on line 683: These are they in very truth who, as the sacred text bears witness, defile the flesh, and despise dominion, and blaspheme majesty. They leave nothing scathless or uninjured of that which human and divine laws alike have wisely ordained to ensure the preservation and honor of life. From the heads of States to whom, as the Apostle admonishes, all owe submission, and on whom the rights of authority are bestowed by God Himself, these sectaries withhold obedience and preach up the perfect equality of all men in regard to rights alike and duties. The natural union of man and woman, which is held sacred even among barbarous nations, they hold in scorn; and its bond, whereby family life is chiefly maintained, they slacken, or else yield up to the sway of lust.
ellauri150.html on line 685: In short, spurred on by greedy hankering after things present, which is the root of all evils, which some coveting have erred from the faith, they attack the right of property, sanctioned by the law of nature, and with signal depravity, while pretending to feel solicitous about the needs, and anxious to satisfy the requirements of all, they strain every effort to seize upon and hold in common all that has been individually acquired by title of lawful inheritance, through intellectual or manual labor, or economy in living. These monstrous views they proclaim in public meetings, uphold in booklets, and spread broadcast everywhere through the daily press. Hence the hallowed dignity and authority of rulers has incurred such odium on the part of rebellious subjects that evil-minded traitors, spurning all control, have many a time within a recent period boldly raised impious hands against even the very heads of States. etc.etc.
ellauri150.html on line 689: But the Pope's letter is actually a warning of the dangers inherent in too much freedom. It is the old story of the Garden of Eden. Adam and Eve were free to do whatever they wished in this original Paradise, but if they partook of the Tree of Good and Evil then there would be a price to pay. (Yes, as Milton made it clear, they were completely free to have sex anytime and anywhere, but not while munching on the apple!) And as it turned out the temptation was too great to resist.
ellauri150.html on line 691: The Pope begins by saying that freedom (liberty) is "the highest of natural endowments". He says this gift from God can be used by Man for "the highest good and the greatest evil". And as such this gift is "cherished by the Catholic Church". He quickly refutes the idea that the Church is "hostile to human liberty" as some have claimed. He insists we must come to fully appreciate "the very idea of freedom".
ellauri150.html on line 703: The Pope tells us that, "Nothing more foolish can be uttered or conceived than the notion that, because man is free by nature, he is therefore exempt from law." Oh, so you thought that being free meant that you could just ignore the law of God? Wr-o-ng! Try again.
ellauri150.html on line 705: And now comes a bit of papal humor, "Were this the case, it would follow that to become free we must be deprived of reason." Pretty funny, huh? Ok, I see you're not laughing, but instead are scratching your head. Alright, let me paint a picture for you. Imagine a 60s hippy high on LSD, dancing wildly, and shouting out, "I'm free! I'm free!" Yes, this is one of the messages that is often repeated like a mantra in today's society, "If you want to free yourself, you have to stop thinking and just let yourself go." In 1888, Pope Leo XIII rejected this notion and even ridiculed it.
ellauri150.html on line 707: Instead he says, "the truth is that we are bound to submit to law precisely because we are free by our very nature." We don't need to become free, we are already free. We were born free. Unlike other animals we have a soul, and we can know right from wrong, and we have the freedom to choose. The lesser animals are not "bound" by God's law. They simply follow their instincts. And in fact you could say that they are slaves to their instincts. They have no choice whether to kill or not to kill.
ellauri150.html on line 711: The Pope closes this section by saying, "law is the guide of man's actions; it turns him toward good by its rewards, and deters him from evil by its punishments." Remember this is Divine Law that he is referring to here. Something tells me that our current system of laws has some major flaws, because sometimes it seems we are punished for doing good, and rewarded for doing evil. But I suppose this is to be expected in this earthly world in which we live.
ellauri150.html on line 713: Jesus did not become human to build a earthly paradise; admittedly this IS pure hell, but his Kingdom is in Heaven. The Church warns us about those who promise a Utopia on Earth. The worker's paradise of the Soviet Union turned into a living hell for millions; as did also Mao's promise of earthly bliss. Likewise the French Revolution was heaven only for those who reveled in the sight of blood and heads rolling off the guillotine.
ellauri150.html on line 734: I was just reading about Stephen Hawking this morning and thinking that I should write an article about that. I was thinking of calling it "Also sprach Stephen Hawking". I've never been a fan of his. I always thought his "a brief history of time" to be an exercise in extreme egotism and pure conjecture. I actually never bothered reading it because I didn't want my mind polluted with those thoughts.
ellauri150.html on line 746: I have been thinking that the lives of the saints would be great material for Hollywood. We have the technology now to make supernatural events come to life in a realistic way on the movie screen. I was thinking of St. Bernadette who saw Our Lady at Lourdes. She always complained that the paintings and statues of Our Lady never portrayed her full beauty. But imagine if she had been able to describe her vision to a modern movie director working in 3D Imax format. The image could actually be made to float in space in front of the viewer and emanate a holy glow. A little like princess Leia in the hologram (though I thought the hologram was rather too small.) If the viewer tried to touch this image, his hand would pass through it. (I've experienced this with images in Imax movies. I'm thinking specifically of the floating seeds/"jelly fish" in Avatar.)
ellauri150.html on line 752: I've watched a variety of shows on EWTN on the lives of saints. Even though the production quality cannot approach that of Hollywood, I find the stories so intriguing that I prefer to watch them to the regular TV programs on other channels. In the 1960s the stories of the saints were rejected as being to full of supernatural elements. Now with the New Age movement, people complain that Christianity does not have enough of a spiritual content. Well that's because the rationalists attempted to strip all the spirituality from Christianity. The lives of the saints are full of spirituality and can demonstrate to contemporary Man that there is no need to turn to exotic religions for spirituality. Everything that they are looking for is right here in the Catholic Church.
ellauri150.html on line 766: I've actually begun to treasure silence, and the space it provides to be able to think clearly and to turn my thoughts to listening to the Holy Spirit. But you know the Church teaches us to love our bodies as well, so I hope at some point I will regain my passion for sex and related music.
ellauri151.html on line 16: font-family: 'UnifrakturMaguntia';
ellauri151.html on line 17: src: url(http://grapson.com/fonts/UnifrakturMaguntia.ttf);
ellauri151.html on line 53: This autobiography/biography was written at the time of the award and first published in the book series Les Prix Nobel. It was later edited and republished in Nobel Lectures. To cite this document, always state the source as shown above.
ellauri151.html on line 68: L'idée du roman serait venue de la lecture de la nouvelle de Dickens, Le Grillon du foyer.
ellauri151.html on line 87: Gertrude eventually gets an operation to repair her eyesight and, having gained the ability to see, realizes that she loves Jacques and not the pastor. However, in the meantime Jacques has renounced his love for her, converted to Catholicism and become a monk. Gertrude attempts suicide by jumping into a river, but this fails and she's rescued but luckily contracts pneumonia. She realizes that the pastor is an old man, and the man that punctured her when she was blind was Jacques. She tells the pastor this shortly before her death.
ellauri151.html on line 100: The word is derived from the Latin term for parrots psittaci – which in turn derives from the Greek ψιττακός – in an analogy with the ability of some parrots to speak human words but without any knowledge of their meaning.
ellauri151.html on line 110: André Paul Guillaume Gide (French: [ɑ̃dʁe pɔl ɡijom ʒid]; 22 November 1869 – 19 February 1951) was a French author and winner of the Nobel Prize in Literature (in 1947). André was born in Paris on 22 November 1869, into a middle-class Protestant family. His father was a Paris University professor of law who died in 1880, Jean Paul Guillaume Gide, and his mother was Juliette Maria Rondeaux. His uncle was the political economist Charles Gide. His paternal family traced its roots back to Italy, with his ancestors, the Guidos, moving to France and other western and northern European countries after converting to Protestantism during the 16th century, due to persecution.
ellauri151.html on line 124: During the 1930s, he briefly became a communist, or more precisely, a fellow traveler (he never formally joined any communist party). As a distinguished writer sympathizing with the cause of communism, he was invited to speak French at Maxim Gorky´s funeral and to tour the Soviet Union as a guest of the Soviet Union of Writers. He encountered censorship of his speeches and was particularly disillusioned with the state of culture under Soviet communism, breaking with his socialist friends [who?] in Retour de L´U.R.S.S. in 1936. This is what he said of them:
ellauri151.html on line 130: Gide was, by general consent, one of the dozen most important writers of the 20th century. Moreover, no writer of such stature had led such an interesting life, a life accessibly interesting to us as readers of his autobiographical writings, his journal, his voluminous correspondence and the testimony of others. It was the life of a man engaging not only in the business of artistic creation, but reflecting on that process in his journal, reading that work to his friends and discussing it with them; a man who knew and corresponded with all the major literary figures of his own country and with many in Germany and England; who found daily nourishment in the Latin, French, English and German classics, and, for much of his life, in the Bible; [who enjoyed playing Chopin and other classic works on the piano;] and who engaged in commenting on the moral, political and sexual questions of the day. Monsters lead an interesting li-i-fe.
ellauri151.html on line 136: I call a pederast the man who, as the word indicates, falls in love with young boys. I call a sodomite ("The word is sodomite, sir," said Verlaine to the judge who asked him if it were true that he was a sodomist) the man whose desire is addressed to mature men. […] The pederasts, of whom I am one (why cannot I say this quite simply, without your immediately claiming to see a brag in my confession?), are much rarer, and the sodomites much more numerous, than I first thought. […] That such loves can spring up, that such relationships can be formed, it is not enough for me to say that this is natural; I maintain that it is good; each of the two finds exaltation, protection, a challenge in them; and I wonder whether it is for the youth or the elder man that they are more profitable.
ellauri151.html on line 138: Wilde took a key out of his pocket and showed me into a tiny apartment of two rooms… The youths followed him, each of them wrapped in a burnous that hid his face. Then the guide left us and Wilde sent me into the further room with little Mohammed and shut himself up in the other with the [other boy]. Every time since then that I have sought after pleasure, it is the memory of that night I have pursued. […] My joy was unbounded, and I cannot imagine it greater, even if love had been added. How should there have been any question of love? How should I have allowed desire to dispose of my heart? No scruple clouded my pleasure and no remorse followed it. But what name then am I to give the rapture I felt as I clasped in my naked arms that perfect little body, so wild, so ardent, so sombrely lascivious? For a long time after Mohammed had left me, I remained in a state of passionate jubilation, and though I had already achieved pleasure five times with him, I renewed my ecstasy again and again, and when I got back to my room in the hotel, I prolonged its echoes by hand until morning. What´s love got to do with it?
ellauri151.html on line 150: Dickensin Sirkka-joulusadussa on sokea tyttö Bertha, muze on ihan sivuroolissa, kuten kotisirkkakin. Muuten juoni on Molieremaista avioliittointrigiä, itaria misereitä ja valepukuisia tuhlaajapoikia. In the end, the mysterious lodger is revealed to be none other than Edward who has returned home in disguise.
ellauri151.html on line 152: The combined qualities of the realist and the idealist which Dickens possessed to a remarkable degree, together with his naturally jovial attitude toward life in general, seem to have given him a remarkably happy feeling toward Christmas, though the privations and hardships of his boyhood could have allowed him but little real experience with this day of days.
ellauri151.html on line 155: If Scrooge be not as he has been pictured, it is because a more ducklike Scrooge was desired—a Scrooge not wholly bad, a Scrooge of a better heart, a Scrooge to whom the resurrection described in this story was possible.
ellauri151.html on line 160: Kuvassa tyhmä kantaja on menossa nirhaamaan valepukuista naapurinpoikaa muka aisankannattajana. Njoo, Sirkka muuttuu hetken ajaxi helikeijuxi ja estää vanhaa typerystä ampumasta Kaalepin valepukuista poikaa Eetua suotta mustasukkaisena pyylevästä Dot Matrix Printer-vaimosta. Kantaja oli kyllä paljon vanhempi kuin vaimo. Se Eetu olikin paxun Bertan sisko. Kenes tyttö se May sit oli? Jonkun Fieldingin. Vittu tää on kyllä turhan pitkäxi venytetty joulusatu. Dickens ilmeisesti matkii tahalteen Fieldingiä ja Scottia.
ellauri151.html on line 162: The book was a huge commercial success, quickly going through two editions. Reviews were favourable, but not all so. In an unsigned piece in The Times the reviewer opined, "We owe it to literature to protest against this last production of Mr. Dickens. Shades of Fielding and Scott! Is it for such jargon as this that we have given your throne to one who cannot estimate his eminence?" However, William Makepeace Thackeray enjoyed the book immensely: "To us, it appears it is a good Christmas book, illuminated with extra gas, crammed with extra bonbons, French plums and sweetness.This story is no more a real story than Peerybingle is a real name!
ellauri151.html on line 259: C'est avec de beaux sentiments qu'on fait de la mauvaise littérature. Moi, je sais.
ellauri151.html on line 287:
turMaguntia">
ellauri151.html on line 294:
turMaguntia">
ellauri151.html on line 298:
turMaguntia">
ellauri151.html on line 336: Charly Johan Salonius-Pasternak (s. 18. huhtikuuta 1974 Helsinki) on Ulkopoliittisen instituutin (UPI) tutkija vuodesta 2005. Hän on työssään rakastunut Yhdysvaltoihin sekä sen mainioon kriisinhallintaan ja rauhanturvaamiseen. Vuonna 2009 hän oli RKP:n ehdokas europarlamenttivaaleissa. Hän sai 1,923 ääntä eikä tullut valituksi. Charly Salonius-Pasternak, sai etunimensä maailmanhitistä Tuolta saapuu Charlie Brown, jonka Suomessa levytti Vicky Rosti. "Isä halusi antaa minulle nimen Jaska Jokunen", valittaa palsternakka. Se satutti.
ellauri151.html on line 339: Kriisinhallinnan ja rauhanturvaamisen kanssa turveloinnin lisäksi Salonius-Pasternak on tukenut myös Natoa.
ellauri151.html on line 383: Johann Georg Hamann (27. elokuuta 1730 Königsberg - 21. kesäkuuta 1788 Münster) oli saksalainen valitusfilosofi ja valistuksen vastustaja, ja saksalaisen valistuksen ja "Sturm und Drang" -liikkeen keskeisiä nimiä. Hän oli filosofi Immanuel Kantin ystävä ja tämän tavoin lähtöjään pietistinen protestantti. Hän oli myös luutunsoittaja, joka oli opiskellut tätä soitinta tuolloin Königsbergissä vaikuttaneen ukrainalaisen virtuoosin Timofey Belogradskyn opastuksella. Soiton avulla hän vastusti luutuneita näkemyxiä.
ellauri151.html on line 401:
ellauri151.html on line 426: Nature is a book, a letter, a fairy tale (in the philosophical sense) or whatever you want to call it.
ellauri151.html on line 432: Ohne Sprache hätten wir keine Vernunft, ohne Vernunft keine Religion, und ohne diese drei wesentliche Bestandteile unserer Natur weder Geist noch Band der Gesellschaft.
ellauri151.html on line 438: Without language we would have no reason, without reason no religion, and without these three essential aspects of our nature, neither mind nor bond of society. Help us translate this quote!
ellauri151.html on line 444: The philosophers have always given truth a bill of divorce, by separating what nature has joined together and vice versa. Help us translate this quote
ellauri151.html on line 448: Every phenomenon of nature was a word, - the sign, symbol and pledge of a new, mysterious, inexpressible but all the more intimate union, participation and community of divine energies and ideas.
ellauri151.html on line 510: Thus will return the wise eternal order Niin palaa viisas ikiaikainen järjestys
ellauri151.html on line 545: Cambridge lectures show that Wittgenstein’s discussion of Hamann’s
ellauri151.html on line 557: Johann Georg Hamann (1730–1788) is a Christian thinker who started the first linguistic turn in philosophy and the German linguistic tradition with his Metakritik of Kant’s philosophy (see Bayer 2002; Dickson 1995; Betz 2009). John
ellauri151.html on line 582: Tälläsen expressiivisen "tiili!" tyyppisen käskykielen painottaminen on sellaisenaan jo aika uskonnollista. (Vaik onhan tietokonekieletkin käskykantaisia.) Kusch argues that theological grammar describes how religious practices and the communication between God and the believer work. Both Hamann and Wittgenstein argue that pictures are indispensable for divine-
ellauri151.html on line 594: Chalcedonian Christianity refers to the branch of Christianity that accepts and upholds theological and ecclesiological resolutions of the Council of Chalcedon, the Fourth Ecumenical Council, held in 451. Chalcedonian Christianity accepts the Christological Definition of Chalcedon, a Christian doctrine concerning the union of two natures (divine and human) in one hypostasis of Jesus Christ, who is thus acknowledged as a single person (prosopon). Chalcedonian Christianity also accepts the Chalcedonian confirmation of the Niceno-Constantinopolitan Creed, thus acknowledging the commitment of Chalcedonism to Nicene Christianity.
ellauri151.html on line 627: Literature” by D.H. Lawrence [...] some Hamann (which is terribly
ellauri151.html on line 646: Hamann sieht Gott wie einen Teil der Natur an & zugleich wie die
ellauri151.html on line 647: Natur. Und ist damit nicht das religiöse Paradox ausgedrückt: “Wie kann die
ellauri151.html on line 648: Natur ein Teil der Natur sein?”
ellauri151.html on line 658: Wittgenstein first interprets Hamann’s ideas as a Russell-type paradox of signs and their objects in light of the logical problems he was discussing in his lectures: how God∈God? Wittgenstein then uses Kierkegaard to interpret religious symbols as paradoxes that express a higher truth. I argue that Wittgenstein
ellauri151.html on line 659: discusses Hamann’s view of Divine Presence in nature: God is like nature and a part of nature, so God is present in nature.
ellauri151.html on line 667: had refuted the picture theory’s appeal to ideal logical form soon
ellauri151.html on line 668: after Wittgenstein returned to Cambridge (i.e. 1929–1930). Sraffa
ellauri151.html on line 669: had shown an Italian gesture that means “Nonsense!” to
ellauri151.html on line 670: Wittgenstein and then asked what the logical form of the gesture is.
ellauri151.html on line 671: Wittgenstein felt like a pruned tree: the dead branches of the picture
ellauri151.html on line 763: Edgar Jones has manufactured the following comparison of Jesus' and Paul's meaning differences which exposes Paul as a liar and a false prophet who did not know Jesus. Paul's errors and false gospel are obvious to anyone who follows Jesus as teacher and listens carefully to Jesus' words. Read very carefully, your eternal salvation depends on it!
ellauri151.html on line 984: [18] for the scripture says, "You shall not muzzle an ox when it is treading out the grain," and, "The laborer deserves his wages."
ellauri151.html on line 1060: Vuoden 1985 versio oli sekin aikansa lapsi, jossa vaikutuksen tekivät naturalismi ja etenkin moderni kameratyö. Rauni Mollbergin versio on silti vielä kirjallisen oloinen, verkkainen. Kolmannen elokuvan keinoihin kuuluvat visuaalisuus, tehosteet ja toiminnallisuus.
ellauri151.html on line 1101: Thackeray (mm. Turhuuden turuilla)
ellauri151.html on line 1139: La relation de Jérôme et Alissa s’épanouit dans une ferveur religieuse partagée, approfondie par des lectures communes. Alissa ei anna, edes sormella, se on tässä aivan Arvid Järnefeltin linjoilla. Se nääntyy anorexiaan kuin Arvin Nadia Nadia. Francesca sentään päätti hartaan lukuhetken Paolon vartaaseen. Kuten Luukasa totesi:
ellauri151.html on line 1163: Aika sikkiä. Tuollaista just saattoi odottaa Antero homolta. Ahdas portti on Anssilla peräluukussa. Francis Jammes, joka karseen Claudelin tavoin oli turhaan yrittänyt käännyttää Giden katolilaisuuteen muutama vuosi aiemmin, maalaa dityrambisen muotokuvan Alissasta. Toiset näkevät tässä "hyveen jalostuksessa" "syyllisen poikkeaman" ja arvostelevat Gidea "sairaalloisesta ja epäterveestä" kirjasta. Ja ihan aiheesta.
ellauri151.html on line 1170: Alissan päiväkirja löytyi Wikisoursesta. Alissa on pettynyt että Juliette ottaakin rikkaan Eduardin eikä lorvikatarrista Jeromea: "Huomaan selvästi, että itsekkyyden kauhea paalu loukkaantuu siitä, että hän löysi onnensa muualta kuin minun uhrauksestani - että hän ei tarvinnut uhraustani ollakseen onnellinen." Tunnen itseni nöyryytetyksi, koska Jumala ei enää vaadi sitä minulta. Enkö kyennyt siihen? Vitun Jehova. Olkoon se kuinka siunattu tahansa, en voi tyytyä tilaan ilman edistystä. En kuvittele taivaallista iloa hämmennyksenä Jumalassa, vaan äärettömänä, jatkuvana lähentymisenä... ja jos en pelkäisi leikkiä sanalla, sanoisin, että jättäisin huomiotta ilon, joka ei ole progressiivista. No niinpä tietysti, onni on differentiaali, return on interest.
ellauri151.html on line 1178: Sitten kaikki pimeni. Kaunis huoneeni kaunis huoneeni kirkui nainen. Valitettavasti! Keltahattuinen mies pakeni käsieni välistä kuin varjo. Hän oli siellä! Hän oli siellä! Tunsin sen! Kysyin onko se nyt sisällä? Tunnen sen edelleen. soitan hänelle. Käteni, huuleni etsivät sitä turhaan yössä... Mitä tapahtui? Kaikesta, mikä turvotti emätintäni, ei tullut mitään. Poies pillusta lipsahti Jeromen molo pienenä ja tahmeana kuin etana.Tässä on mitä jäi jälelle; harmaa fläkki, märkä kyynelistä, surullinen kuin ajatukseni.. Joten auta minua siivoamaan tämä surullinen jäännös itsestäni.
ellauri152.html on line 10: font-family: 'UnifrakturMaguntia';
ellauri152.html on line 11: src: url(http://grapson.com/fonts/UnifrakturMaguntia.ttf);
ellauri152.html on line 62: Maalaismaisema muodostuu lähes aina samoista traditionaalisista luonnonkuva-ainexista: lehtevät puut, kukat, ruoho, animoidut antropomorfiset eläimet kävelemässä kahdella jalalla ja pyrkimässä kazekontaktiin, heiluttamassa häntää sisätiloissa pädiä näpyttävälle nuorelle naarasapinalle, niiden valtiattarelle, jääkarhu turvallisesti lasin takana hädissään polkemassa jäätikköjen sulamisen nostamaa vedenpintaa. Lue izesi osaxi ympäristöä. Helvetin Herlinin Sanomat.
ellauri152.html on line 64:
ellauri152.html on line 71: The Songs of Bilitis (/bɪˈliːtɪs/; French: Les Chansons de Bilitis) is a collection of erotic, essentially lesbian, poetry by Pierre Louÿs published in Paris in 1894. Since Louÿs claimed that he had translated the original poetry from Ancient Greek, this work is considered a pseudotranslation. Though the poems were actually clever fabulations, authored by Louÿs himself, they are still considered important literature. [by whom?]
ellauri152.html on line 79: To lend authenticity to the forgery, Louÿs in the index listed some poems as "untranslated"; he even craftily fabricated an entire section of his book called "The Life of Bilitis", crediting a certain fictional archaeologist Herr G. Heim ("Mr. C. Cret" in German) as the discoverer of Bilitis' tomb. And though Louÿs displayed great knowledge of Ancient Greek culture, ranging from children's games in "Tortie Tortue" to application of scents in "Perfumes", the literary fraud was eventually exposed. This did little, however, to taint their literary value in readers' eyes, and Louÿs' open and sympathetic celebration of lesbian sexuality earned him sensation and historic significance.
ellauri152.html on line 216: Tyhjiin ammentamaton äiti, mätänemätön, luojatar, esikoinen, oma synnyttämä, ize panema, susta syntynyt ja jonka kanssa sä pidät kivaa, Astarté! Hei iänkaiken paxuna, hoi neizyt ja kaiken imettäjä, siveä ja sikailija, puhdas ja törkyturpa, sanomaton, öizevä, makea, tulta hengittävä, meren ehkäisyvaahto! Sä joka tarjoot salaa suloja, sä joka yhdyt, sä joka rakastat, sä jolta kaikki rodut saa aivan hirveen panohalun, ja joka yhdistät sukupolet mm. mezissä, hoi vastustamaton Astarté, kuules tätä, ota mut, omista mut, vie sie mie vikisen, ole vievinäs väkisin, mie tuun mielelläin! Oi kuu! Oi maa, oi maa, voimaa! Ja 13 kertaa vuosittain revi mun sisälmyxistä menskut veriuhrina!
ellauri152.html on line 244: Naisten rakkaus on kauneinta kaikesta mitä kuolevaiset kokevat, ja sä ajattelisit samoin, Kléôn, jos sulla olis oikeasti herkuttelijan sielu; muzä välität vaan turhuuxista. Sä hukkaat öitä bylsien efebejä jotka ei meistä piittaa paskaakaan. Kazo niitä nyt! Exne ole rumia! Vertaa niiden keropäitä meidän valtaviin kähäriin; koita löytää meidän kannuja niiden rinnoista. Niiden kapeiden kylkien rinnalla vertaa meidän valtavia lantioita, leveitä tyynyjä, rakastajan pehmikkeitä. Sano lopulta mitkä ihmishuulet, ellei just ne mitkä niiltä puuttuu, käy naintiin parhaiten? Sä oot sairas, Kleon, mut kyl sut nainen saattaa eheyttää. Mene nuoren Satyran työ, mun naapurini Gorgon tyttären. Sen perse on ruusu auringossa, eikä se kiellä sulta herkkua josta se ize pitää eniten.
ellauri152.html on line 254: Muukalainen, turha vaivautua pitemmälle stadiin, et löydä muualta kun multa nuorempia tyttöjä ja rautaisempia ammattilaisia. Tän nimi on Sôstrata, kuuluisa tällä puolen merta. Se jonka silmät ovat vihreät kuin vihreävetisen lapsivesi. Eikö maita? Tässä toisia, joiden silmät on mustat kuin orvokki, ja huomaa kolmen kyynärän takatukka. Eikä siinä vielä kaikki! Xanthô, avaa sorzisi. Muukalainen, sen tissit on kovat kuin kvitteni, koitappas. Ja sen kauniin masun alla, nääzä, on Kyprixen kolme ryppyä. Mä ostin sen kytkykaupassa sen siskon kaa, joka ei ole vielä naitavissa, mutta toimii apulaisena. Kautta kahden jumalattaren! Sä olet reilu kaveri. Phyllis ja Xantho, hoidelkaa tää heppuli!
ellauri152.html on line 364: alba ligustra cadunt, vaccinia nigra leguntur. Valkoiset likusterit kuihtuvat, mustikoita poimitaan.
ellauri152.html on line 387: capreoli, sparsis etiam nunc pellibus albo, Vielä maitoläikkäisissä kapisissa turkeissa,
ellauri152.html on line 409: Torva leaena lupum sequitur; lupus ipse capellam; Torvi leijonatar seuraa sutta; susi ize kuttua;
ellauri152.html on line 410: florentem cytisum sequitur lasciva capella; Kutisevaa kukkaa seuraa rivo vuohinaaras;
ellauri152.html on line 453: Hasidijuutalaiset näkevät lopun ajat vähän eri valossa. Ensin kuultaisiin puhallettavan oinaan sarveen. Siihen puhaltaisi profeetta Elia ja se julistaisi kaikkeen maailmaan uutista: "Vapahdus on tullut maailmalle! Pelastus on koittanut maailmalle!" Kaikki pahantekijät ja Israelin vihalliset tuhoutuisivat ja jäljelle jäisivät vain hyvät kristityt joiden etuoikeutena olisi nyt palvella juutalaisia. Talmudin mukaan Israelin valtakunta ulottuisi kaikkien kansojen ylitse. Jerusalemiin laskeutuisi taivaista tulinen temppeli. Kohanimit eli pappisluokka (me olimme mohanimeja) suoritaisi uhreja, ehkä tuliuhreja, sillä jo silloin minusta tuntui, että härkien, lampaiden ja turturikyyhkyjen teurastaminen ei johtaisi vapahdukseen. Aabraham, Iisak, Jaakob ja heidän heimonsa, Mooses, kuningas Daavid, kaikki profeetat, viisaat, geonimit ja pyhimykset kokisivat ylösnousemuksen ja samalla kaikki muut juutalaiset kuolleet. Isäni oli julkaissut kirjan jossa sukupuumme johdettiin Shabatai Cohenista, rabbi Noshe Isserlisistä, Rašista aina kuningas Daavidiin. Veljeni Moshe ja minä astuisimme palatsiin jossa kuningas David istuisi kruunu päässään kultaisella valtaistuimella "Isoisä!..." sanoisimme hänelle.
ellauri152.html on line 482: "Hällä väliä. Ne ovat kaikki villipetoja. Lehmä on niille jumala. Ja kiinalaiset puolestaan heittävät liiat tyttärensä järveen. Vain me juutalaiset uskomme yhteen Jumalaan, kaikki muut palvovat puita, käärmeitā, krokotiileja, mitä mieleen nyt juolahtaakin... Kaikki muut ovat turmeltuneita. Silloinkin kun he sanovat "Käännä toinenkin poski", he tappavat toisiaan ja tekevät koko ajan syntiä. Niitäkö sinä vertaat meihin?"
ellauri152.html on line 506: "Milloin? Ihmisiä tapetaan koko ajan turhan päiten. Turkissa on kriisi kaksi kertaa viikossa. Maailma on täynnă pahuutta ja sillä selvä. Täällä emme koskaan saa rauhaa - vaan vasta toisessa maailmassa."
ellauri152.html on line 523: Silikoonisexinukissa on muovi ja porno hyvin yhdistettynä. Puuttuu enää tekoäly ohjaamaan niiden uinuvaa sukupuoliviettiä. Niitä kun olis tusina, voisi jättää molemmille pojille sex dollia. Ei enää tarvita oikeata kullia eikä pillua. Hommat hoituu muovisella ikitursolla.
ellauri152.html on line 545: The plot was foiled by Queen Esther, the king's recent wife, who was herself a Jew. Esther invited Haman and the king to two banquets. In the second banquet, she informed the king that Haman was plotting to kill her (and the other Jews). This enraged the king, who was further angered when (after leaving the room briefly and returning) he discovered Haman had fallen on Esther's couch, intending to beg mercy from Esther, but which the king interpreted as a sexual advance.
ellauri152.html on line 551: In Rabbinic tradition, Haman is considered to be an archetype of evil and persecutor of the Jews. Having attempted to exterminate the Jews of Persia, and rendering himself thereby their worst enemy, Haman naturally became the center of many Talmudic legends. Being at one time extremely poor, he sold himself as a slave to Mordecai. He was a barber at Kefar Karzum for the space of twenty-two years. Haman had an idolatrous image of Esther's arse embroidered on his garments, so that those who bowed to him at command of the king bowed also to the image.
ellauri152.html on line 563: American children's television animations in which the biblical story of Haman is told include the "Queen Esther" episode of the series The Greatest Adventure: Stories from the Bible (1985-1992), where he is voiced by Werner Klemperer, and the computer-generated series VeggieTales (2000), in which he is portrayed by "Mr. Lunt" during the episode "Esther, the Girl who Became Queen".
ellauri152.html on line 574: Ce mythe, qui paraît fort ancien et dont certains érudits vont chercher l'origine jusque dans l'Inde bouddhique, se précise à partir du xiiie siècle dans l'Historia major du bénédictin anglais Matthieu Pâris. sous diverses formes. C'est dans les pays de langue allemande que la figure d'Ahasvérus connaît la plus grande faveur, à la suite d'une version de la légende due à Chrysostomus Dudulaeus qui présente l'aventure du « Juif éternel » (1602) comme un récit quasiment autobiographique. La traduction française de ce livre imposera l'expression « Juif errant » (1609). Dès lors, la légende se répand par l'imagerie populaire et les estampes, les complaintes, dont la plus célèbre est celle d'Isaac Laquedem. Le Juif errant, qui personnifie le destin du peuple juif depuis le christianisme, a inspiré de nombreux écrivains : Wordsworth, Goethe, Eugène Sue, Apollinaire. Cette figure légendaire n'a cessé d'alimenter, à l'encontre des Juifs, une dangereuse satire sociale. Elle est, pour une part, responsable de la genèse de l'agitation antisémite des temps modernes. Pour en savoir plus, voir l'article antisémitisme.
ellauri152.html on line 589: In the movie, in a scene I despise, Avigdor grabs her and shakes her violently while demanding to know why, and the rest of the conversation plays out melodramatically with yelling and tears. Yentl confesses that she loves him, he realizes he loves her too, and they kiss. Avigdor asks her to marry him, and says she could continue studying in secret. Yentl refuses because she can’t go back to studying furtively in secret, despite how much she loves him. The two part, and Avigdor returns to Badass and marries her. They live happily ever after, and the film ends with Yentl on a ship to America, implying that she will be able to study Torah as a woman there.
ellauri152.html on line 609: It’s frustrating to catalogue the ways in which the film works to cis-normify the story. No Yentl crossdressing into the infinite future. No wrestling with her gender identity. The film’s ending throws out the story’s ambiguity and unapologetic queerness in favor of, one might charitably say, a feminist ending, or one might say uncharitably and truthfully, a cisnormative ending.
ellauri152.html on line 615: Now, here Singer is not mad at Yentl the film for cis-normifying his gender-ambiguous, interestingly queer Yentl, but rather for turning the ending into optimistic kitsch that ignores the harsh reality of what life in America was for Jewish immigrants, especially for Jewish women. And in some ways I feel like rolling my eyes at him for that. Aside from the fact that it offends his artistic vision, why shouldn’t Jewish women get a film where—suspension of disbelief!—a Jew will study Torah, loudly and proudly, as a woman? It’s a musical, not a documentary.
ellauri152.html on line 622: And yet in other ways, the film can’t help preserving the queerness of the story despite itself. Barbra Streisand can add a song about how Yentl is just jealous of Badass for being a conventionally feminine woman whom Avigdor loves, but she can’t stop me from putting my grubby little bi hands all over her film, pointing at Yentl’s tortured gaze aimed at Badass, and saying “GAY.” And she certainly didn’t no-homo the interactions between Anshel and Avigdor very well, because they are in fact very yes-homo, and I will point and say “GAY” at that too.
ellauri152.html on line 677: According to the Medrash, Moshe knew that in the future, the Romans would shred Rabbi Akiva's flesh with iron combs for the crime of disseminating Torah. He asked the dog, "This is the Torah, and this is its reward?" the dog retorted, "Silence! For this came up upon my thoughts."
ellauri152.html on line 681: We know that anything we do in this world produces spiritual energies that are stored in the upper worlds and last for eternity. These stored spiritual energies can be accessed even centuries after the act was performed. And, like a spiritual "radio receiver," Tefillin help us access such spiritual energies to nourish our souls, bringing us closer to the Almighty. Don't they look like radio receivers even?
ellauri152.html on line 693: Reb Nathan Zuckerman adds that prior to messianic era the power of evil is so intense that we lack the power to overcome it. Therefore, explains Reb Nathan, it is imperative to enlist the aid of the spiritual giants of past generations through Rabbeinu Tam's Tefillin. Rabbeinu Tam's Tefillin expand the intelligence, enabling us to break evil at its source and stand up against the forces of evil. "In the turbulent era prior to the coming of the messiah, for anyone who is serious about wanting to find the dog, wearing Rabbeinu Tam's Tefillin is very important." (Lekutey Halachoth: Orach Chaim: Hilchoth Tefillin 5:27-29)
ellauri152.html on line 709:
ellauri152.html on line 732: Iisko ei ilennyt sanoa äitiään Bazebaxi koska siitä tuli mieleen Daavidin helmasynti. Pikku huijari teeskentelee äidin hameissa krokotiilinkyyneleitä. Rabbi Josef tekee turhanpäiväisiä kysymyxiä: kuinka paljon kylvettäjä Moshe ansaizee? Paljonko viljaa hanhi syö elinaikanaan?
ellauri152.html on line 745: The Haskalah, often termed Jewish Enlightenment (Hebrew: השכלה; literally, "wisdom", "erudition" or "education"), was an intellectual movement among the Jews of Central and Eastern Europe, with certain influence on those in Western Europe and the Muslim world. It arose as a defined ideological worldview during the 1770s, and its last stage ended around 1881, with the rise of Jewish nationalism. However, according to Salo Baron, it actually began a century earlier in the "Dutch and Italian Haskalah."
ellauri152.html on line 749: When Zeiltin turned 15, his father died and he decided to become a Hebrew teacher. His exit from the world of the Yeshiva exposed him to the works of the scholars of the Enlightenment. He began studying in earnest the works of both Jewish philosophers (Maimonides, Gersonides, Spinoza etc.) and non-Jewish ones such as Schopenhauer, Nietzsche and others. During this period in his life, he began questioning his religious beliefs and eventually drifted toward secularism.
ellauri152.html on line 751: After World War I, Zeitlin gradually returned to tradition and began leading an Orthodox lifestyle. The reason(s) for this drastic change in his life is not completely clear but may have had something to do with the suffering of Jews during the war. In any case, he shifted from a tragic philosophical outlook to a mystical and spiritual viewpoint.
ellauri152.html on line 753: He considered the core of Hasidim to consist of three "loves": love of God, of Torah, and of Israel. Just as his intended audience consisted of assimilated Jews and non-Jews, he adopted novel formulations of these loves: "love of Torah" would come to encompass inspiring works of "secular" art and literature, while "love of Israel" would be transformed into "love of humanity" (despite which Israel would still be recognized as the "firstborn child of God"). Zeitlin's religious ideal also contained a socialist element: the Hasidim he pictured would refuse to take advantage of workers.
ellauri152.html on line 758: Aaron Zeitlin (3 June 1898 – 28 September 1973), the son of the famous Jewish writer Hillel Zeitlin and Esther Kunin, authored several books on Yiddish literature, poetry and parapsychology. Aaron kirjoitti laulun joka oli Joan Baez mustavalkoisella vinyyliläppärillä, nimeltä Dona Dona daa. En ymmärtänyt siitä sanaakaan, en tiennyt sen yhteyxistä holokaustiin, mutta silti se teki minuun(kin) syvän vaikutuksen. Dona donai --- Don Adonai tietysti! Iiskoon teki syvää vaikutuksen Spinoza. Ujot ihmiset ovat kokemukseni mukaan toisinaan tavattoman rohkeita.
ellauri153.html on line 10: font-family: 'UnifrakturMaguntia';
ellauri153.html on line 11: src: url(http://grapson.com/fonts/UnifrakturMaguntia.ttf);
ellauri153.html on line 105: Saadi Shirazi (If One His Praise of me Would Learn, 13th Century)
ellauri153.html on line 242: After leaving Shiraz he enrolled at the Nizamiyya University in Baghdad, where he studied Islamic sciences, law, governance, history, Persian literature, and Islamic theology; it appears that he had a scholarship to study there.
ellauri153.html on line 244: Saadi was captured by Crusaders at Acre where he spent seven years as a slave digging trenches outside its fortress. He was later released after the Mamluks paid ransom for Muslim prisoners being held in Crusader dungeons. Sentään teki vähän aikaa jotain kunnon työtäkin.
ellauri153.html on line 258: When he reappeared in his native Shiraz, he crawled under Atabak Abubakr ibn Sa'd ibn Zangi (1231–60), the Salghurid ruler of Fars, who was enjoying an era of relative tranquility. Saadi was not only welcomed to the city but was shown great respect by the ruler and held to be among the great celebs of the province. Some of Saadi's most famous panegyrics were composed as a gesture of gratitude in praise of the ruling house and placed at the beginning of his Bustan. The remainder of Saadi's life seems to have been spent in Shiraz.
ellauri153.html on line 290: Sovittiin, että latinalaisten sotilaat osallistuvat lehtoon määrättynä päivänä ja muodostavat yhtenäisen sotilaallisen voiman Rooman armeijan kanssa. Seuraavaksi Tarquin aloitti sodan Volscien kanssa ja otti rikkaan Suessa Pometian kaupungin. Hän juhli voittoa, ja tämän valloituksen saaliilla hän aloitti Jupiterin Optimus Maximuksen temppelin pystyttämisen, jonka Vanhin Tarquin oli vannonut. Sitten hän aloitti sodan Gabin kanssa, joka oli yksi latinalaisamerikkalaisten kaupungeista, joka oli hylännyt Rooman ilmastosopimuksen. Tarquin ei pystynyt valtaamaan kaupunkia asein, vaan turvautui toiseen strategioihin. Hänen poikansa Sextus, joka teeskenteli isänsä kohtelevan häntä huonosti ja peitti tahallisen huolimattomasti veriset raidat perseessä, pakeni Gabiin. Ihastuneet asukkaat uskoivat hänelle joukkojensa komennon, ja kun hän oli saanut kansalaisten rajoittamattoman luottamuksen, hän lähetti isänsä sanansaattajan tiedustelemaan, kuinka hänen pitäisi toimittaa kaupunki käsiinsä.
ellauri153.html on line 300: Cilerien tribunena Brutus oli kuninkaan henkilökohtaisen henkivartijan päällikkö ja hänellä oli oikeus kutsua roomalainen comitia. Tämän hän teki, ja kertomalla kansan erilaisista epäkohdista, kuninkaan vallan väärinkäytöksistä ja lietsomalla yleisön mielipiteen tarinalla Lucretian raiskauksesta Brutus taivutteli kooman kumoamaan kuninkaan imperiumin ja lähettämään hänet maanpakoon. Tullia pakeni kaupungista väkijoukon pelossa, kun taas Sextus Tarquinius, hänen tekonsa paljasti, pakeni Gabiin, jossa hän toivoi roomalaisen varuskunnan suojelua. Hänen aiempi käytöksensä siellä oli kuitenkin tehnyt hänestä monia vihollisia, ja hänet murhattiin pian. Kuninkaan sijasta comitia centuriata päätti valita kaksi konsulia pitämään valtaa yhdessä. Lucretius, kaupungin prefekti, johti ensimmäisten konsulien, Brutuksen ja Collatinuksen, valintaa.
ellauri153.html on line 345: - God plays first. He can either (question Job) or (⌐question Job). Negaatiomerkkikin on väärinpäin! Naurettavaa! Amatöörimäistä tunarointia. If God does not question Job in the council of angels, Leviathan is left undefeated and God and Job lose. Lose what? Face? Mitä vittua jahven tarvii olla tollanen yllytyshullu? Mixeise vaan vedä lättyyn saatanaa sen sijaan että kiusaa tyhmää Jopi apinaa? Koko kasku on aivan vituralla. Dog on vaan ilkee julmuri. Siitä ei pääse mihinkään.
ellauri153.html on line 358: - “God is omnipotent” is true at game history w if and only if God has a winning strategy in the justice-of-God game G. Tässähän se tapahtuu se suuri lässähdys. Muka omnipotentti jumala saa häthätää saatanasta matin loppupeleissä. Matkan varrella isokyrpäinen valas voi syödä vaikka kaikki sen nappulat paizi kurkon, joka jää viimeisenä laudalle. Aika lohduttavaa sen muulle tiimille. One can make a few clarifying remarks about the structure of the game. The form of the game is relatively simple: it’s an ordinary extended-form perfect information game. tuskinpa Jobilla oli täydellistä informaatiota pelitilanteesta tai edes pelin säännöistä, muista pelaajista puhumattakaan. Aika isoja informaatiojoukkoja oli niiden kalloissa. Sitäpaizi ei luonnossa pelaajat siirrä vuoronperään, vaan koko ajan, niinkuin differentiaalipeleissä. . The goal is here not to go deeply into technical details, but to construct an übersichtlich representation for the theological grammar of biblical stories and to highlight the uses of terms like “good” and “omnipotent” in them. The game or model can then be used as a simplified fragment that can be projected onto, contrasted with and used to interpret biblical stories. The point of this clarification is to highlight the grammar of the divine properties “good” and “omnipotent” within the logic of the struggle myth, and to get the consistency of {God is good, God is omnipotent, There is chaotic evil} as in the Book of Job. The argument needs two assumptions. First, the games between God, humans and creation are genuine dialogues. Paskanmarjat, ei nää ole edes mitään signaling gameja, puhumattakaan dialogipeleistä. Olis kannattanut lukea mun väitöskirja Dialogue Games, siinä on oikeeta sananvaihtoa. The players answer each other and thus have to take turns in making moves and participating in them. Then the game of Job and the struggle against chaos is in extended form to represent the sequence of the debate, and its resolution gives the drama of the fight against kid chaos. Second, the properties of God like “omnipotent” and “good” are defined against the background of Job’s encounter with God and the struggle against chaos. This redefinition builds on both James’ reinterpretation of the properties of God in terms of religious practices, and also of Job’s new world of faith in the encounter. Job’s encounter with God and the struggle against chaos are modelled in the game, so such properties of God as “good” and “omnipotent” are then internal to the game. Missä kohtaa Jopilla on tässä jotain pelivaraa? Montako valintaruutua Jobilla edes on:
Marise-älä marise
, ja Pyllistä-älä pyllistä
. Siinä kaikki. Jotta jumalan tiimi voittaisi, sen pitää ensin marista ja sit pyllistää. Nain on meidankin elamassamme! Marise mitä mariset, mut muista pyllistää!
ellauri153.html on line 371: capture the concept of pointless evil: an evil without a sufficient reason. For a refutation of
ellauri153.html on line 373: without sufficient reasons. The first meaning must be contrasted with the second, which captures
ellauri153.html on line 375: there is no larger context of meaning for embedding s. Turhaa tekomalliteoreettista termikiemurointia. Tää on taas tätä jesuiittamaista "you don't see the big picture" seliseliä. Tää voi sua juuri nyt vähän kirpasta, muze on kaikki sunkin omaxi hyväxi, jonsei nyt niin sitten kuonpuoleisessa viimestään.
ellauri153.html on line 385: whole. Both Leviathan’s and Job’s evils then are opposed to the good, and capture the first
ellauri153.html on line 386: meaning. Wright’s definition of evil as an anti-good, anti-God and anti-creation force also captures
ellauri153.html on line 398: Inwagen gives an extended free will, soul-making and regularity defence. The fine-tuning of natural
ellauri153.html on line 400: allow for the evolution of life will necessarily allow for animal suffering. Moral and natural evils
ellauri153.html on line 406: carry through with the plan. Se mikä näissä turinoissa ihmetyttää eniten on miten moraalisesti alamittaisia paskiaisia ne jumalistaan tekevät. Infantiileja narsisteja, vitun marvel comixin supermiehiä. Mutta omaxi kuvaxeenhan ne niitä laativat, peilistä tihrustavat mallia. A world of happy creatures is a great good for the world w, but the
ellauri153.html on line 414: structure of the victory of God discussed in Ch. 6.3.1, he encountered a familiar response: “It
ellauri153.html on line 416: of Christ. Why the cross? Why not some other manner? Water torture? Eikö niskalaukaus olis riittänyt? Vitun kaupantekoa apinoiden hengillä. Toi lunastusmetafora on aina hämmästyttänyt näissä tomfooleryissä. Huomaa kyllä et tän juonen kexivät maailman etevimmät lumppukauppiaat, ja ymmärtää mix tää uskonto on kapitalismin merkkituote. The use of PSR-based theodicism as a
ellauri153.html on line 422: victory of God as a justification involves a crossing of pictures: if the evils can be justified, then
ellauri153.html on line 454: game. Moreover, they capture the essence of God in the stories, as they function as grammatical
ellauri153.html on line 466: Hinoa Lassi, vaikkakin supererogatorista, eli turha vaiva, sillä jumalan julma vedonlyönti Jobin kustannuxella riitti näytöxi, se oli niin pointless evil kuin vaan voi toivoa.
ellauri153.html on line 471: “Oh for a muse like a refiner’s fire, and like a fuller’s soap! – She will dare to purify the natural use of the senses from
ellauri153.html on line 472: the unnatural use of abstractions, by which our concepts of things are as maimed as the name of the Creator is
ellauri153.html on line 581: Jos turkin sieppaa, haittaa tee ei tuo, kun muu jää sikseen
ellauri153.html on line 613: Saul piti Daavidista aluksi hyvin, hyvin, hyvin paljon ja nimitti hänet armeijansa johtoon. Ajan mittaan Saulin kuitenkin voitti vihollinen, jolle Jonatan ei ollut antanut periksi: peniskateus. Taistellessaan Israelin vihollisia palestiinalaisia vastaan Daavid kulki voitosta voittoon. Häntä ylistettiin ja ihailtiin. Jotkut israelilaisnaiset jopa lauloivat: ”Saul on surmannut tuhansia, Daavid kymmeniätuhansia.” [Jee jee! Vitun GT sählämit! On siinäkin ilon aihetta!] Se ei ollut Saulin lempilauluja! Raamattu kertookin: ”Siitä päivästä lähtien Saul suhtautui Daavidiin epäluuloisesti.” (1. Samuelin kirja 18:7, 9.) Saul pelkäsi, että Daavid yrittäisi anastaa häneltä kullikuninkuuden. Se oli kuitenkin turha pelko. Vaikka Daavid tiesi, että hänestä tulisi Saulin peräsmies, hän ei koskaan edes harkinnut Jehovan liukkaaxi voiteleman kuninkaan rotkauttamista.
ellauri153.html on line 625: Jonatan yritti puhua Daavidista hyvää Saulille, mutta tämä raivostui. Hän kutsui Jonatania ”kapinallisexi naismaisexi pojaksi” ja sanoi, että Jonatanin uskollisuus Daavidia kohtaan oli häpeäksi koko perheelle. Hän yritti saada poikansa ajattelemaan omaa etuaan ja sanoi: ”Niin kauan kuin Iisan poika on elossa maan päällä, et sinä eikä sinun kullisi ole turvassa.” Kuurona isänsä pelotteluyrityksille Jonatan vetosi häneen uudelleen: ”Miksi hänet pitäisi surmata? Mitä hän on tehnyt?” Silloin Saul räjähti! Iästään huolimatta hän oli vielä voimakas hinuri. Hän sinkosi "keihäänsä" *poikaansa* kohti! Hän ei kuitenkaan osunut näpeimpään kohtaan taulun yläreunassa, niin taitava kuin ehkä olikin. Syvästi loukkaantunut ja nöyryytetty Jonatan lähti vihaisena pois takapuoltaan pidellen. (1. Samuelin kirja 20:24–34.)
ellauri153.html on line 647: Jonatan lähti isänsä mukaan taisteluun Israelin perivihollisia, palestiinalaisia, vastaan. Hän saattoi taistella isänsä rinnalla hyvin omintunnoin, sillä hän ei antanut tämän huorintekojen estää häntä tekemästä Jehovan tahtoa ja tappaa mielin määrin palestiinalaisia. Hän taisteli rohkeasti ja uskollisesti, kuten aina, mutta taistelu oli Israelille tappiollinen. Saul oli pahuudessaan turvautunut jopa *henkivaltoihin*, mikä oli Jumalan lain mukaan kuolemanrangaistuksen ansaizeva rikos. Jehova ei siksi enää siunannut häntä. Kolme Saulin rattopoikaa, Jonatan mukaan lukien, kuoli taistelussa. Saul haavoittui nivusiin kuin Moby Dickin kippari, ja hän tappoi izensä. (1. Samuelin kirja 28:6–14; 31:2–6.)
ellauri153.html on line 650: Jonatan oli turhaan sanonut: ”Sinusta tulee Israelin kuningas, ja minä tulen olemaan peränpitäjänä.” (1. Samuelin kirja 23:17.) Daavid oli karhennettu turtana. Leväperäisenä miehenä hän suri jopa Saulia, vaikka tämä oli aiheuttanut hänelle voitelusta huolimatta valtavasti tuskaa ja sisääntulovaikeuksia. Daavid kirjoitti Saulin ja Jonatanin vuoksi tarttuvan suruiskelmän. Ehkäpä kaikkein koskettavimmat sanat Daavid kirjoitti läheisestä tukijastaan ja ystävästään. Ne kuuluvat: ”Olen surun murtama sinun takiasi, veljeni Jonatan. Olit minulle hyvin, hyvin, hyvin rakas. Rakkautesi merkitsi minulle enemmän kuin naisten rakkaus. [ Ize asiassa aivan vitun huomattavasti enemmän. Abigailkin oli pelkkää sumutusta. Pidin oikeasti siitä Nabobista ja sen taimenesta. ]” (2. Samuelin kirja 1:26.)
ellauri153.html on line 673: ABIGAIL näki kauhun heijastuvan nuoren miehen silmistä. Nuorukainen oli äärimmäisen peloissaan ja syystäkin. Tilanne oli vaarallinen. Juuri tuolla hetkellä noin 400 soturia oli matkalla tappamaan kaikki miespuoliset jäsenet Abigailin aviomiehen Nabobin huonekunnasta. Miksi?
ellauri153.html on line 704: 8 Nabob oli juuri saattanut Abigailin tukalampaan asemaan kuin koskaan aiemmin. Mies, jota hän oli loukannut, oli Daavid, profeetta Samuelin päivittäin huolellisesti voitelema Jehovan liukas palvelija, jonka Jehova oli valinnut kuningas Sauli Niinistön seuraajaksi (1. Sam. 16:1, 2, 11–13). Daavid parhaillaan pakoili kateellista ja murhanhimoista Saulia ja asusti erämaassa 600 uskollisen soturinsa kanssa.
ellauri153.html on line 710: 10 Miten nämä uutterat soturit kohtelivat taimenia? Heidän olisi ollut helppo anastaa laumasta lammas silloin tällöin, mutta he eivät tehneet niin silloin tällöin vaan päivittäin. Päinvastoin, he olivat kuin suojeleva muuri Nabobin laumojen ja palvelijoiden välillä. (Lue 1. Samuelin kirjan 25:15, 16.) Lampaat ja taimenet kohtasivat monenlaisia (usein yllättävän samanlaisia) vaaroja. Davidin petoeläimiä oli paljon, ja vierasmaalaiset rosvojoukot tekivät usein hyökkäyksiä noille seuduille, koska Israelin eteläraja oli lähellä. *
ellauri153.html on line 714: 11 Ruoan hankkiminen erämaassa kaikille sotureille oli varmasti melkoinen urakka. Niinpä eräänä päivänä Daavid lähetti kymmenen miestä Nabobin luokse pyytämään apua. Daavid valitsi ajankohdan viisaasti. Oli kerizemisaika, jolloin oli tapana järjestää juhlia ja osoittaa anteliaisuutta. Daavid valitsi myös sanansa huolella ja käytti kunnioittavia ilmauksia ja puhuttelumuotoja. Hän jopa käytti izestään ilmausta ”poikasi Daavid”, mikä saattoi olla kohtelias tapa tunnustaa, että Nabob oli häntä vanhempi. [Ja että Taavi oli Naabalin pojan kundikaveri.]
ellauri153.html on line 813: Many ancient customs are strange to modern readers of the Bible, especially those of us who have never lived in cultures embracing polygamy or absolute monarchy. The incident of Abishag sleeping—chastely—in David’s bed is definitely a puzzling story. We’ll start with the Scripture passage in which Abishag is brought to David:
ellauri153.html on line 815: Even with extra blankets, the elderly King David could not generate enough body heat on his own to maintain a healthy temperature. A lifetime that had included being a fugitive, living in caves, being exposed to the elements, and fighting hard-fought battles had finally taken its toll on his aging body (see 1 Samuel 20:1; 22:1; 2 Samuel 21:17). David’s condition, called hypothermia, is not unusual in older people: toward the end of his long life, former President Ronald Reagan requested that his favorite electric blanket be returned from the ranch he had sold. Of course, no technology in ancient Israel would provide a continual source of warmth through the cool Judean nights. Only a human body had the capacity to do that.
ellauri153.html on line 817: David had four wives whose names we know—Ahinoam, Abigail (2 Samuel 2:2), Eglah (2 Samuel 3:5), and Bathsheba (2 Samuel 11:27)—and possibly others such as Absalom’s mother Maakah. This doesn’t count the concubines he had (2 Samuel 5:13). The natural question is, with plenty of female intimates to keep David warm, why did his attendants seek out a beautiful virgin stranger for the job? The following are several issues regarding Abishag’s “job description”:
ellauri153.html on line 821: - Why beautiful? Human nature never changes. Then as now, people prized physical beauty (Genesis 29:17; Deuteronomy 21:11; 1 Samuel 9:2; 2 Samuel 14:25; Esther 2:2–4). Kings had the privilege and power to surround themselves with beauty, and David’s servants likely thought to win his favor by bringing a beautiful woman into his palace.
ellauri153.html on line 827: Nowhere does the Bible approve of David’s state of affairs—just the opposite! God had warned Israel through Moses that any future king “must not take many wives” (Deuteronomy 17:17). Scripture does not say that Abishag’s presence in David’s bed was a good thing, nor does it present David as a good father. His many children by multiple mothers were a cause of great trouble for him and the whole kingdom (2 Samuel 13; 2 Samuel 15; 1 Kings 12:23–25). His own son and successor, Solomon, ignoring God’s clear warning, took his father’s excesses to a shocking extreme with 700 wives and 300 concubines who led him astray and turned his heart after other gods (1 Kings 11:2–4). The kingdom itself was divided and lost by Solomon’s son shortly after his coronation, barely one generation after the glory of King David (1 Kings 12).
ellauri153.html on line 869: Our knowing consciousness is divisible solely into subject and object. To be object for the subject and to be our representation or mental picture are one and the same. All our representations are objects for the subject, and all objects of the subject are our representations. These stand to one another in a regulated connection which in form is determinable a priori, and by virtue of this connection nothing existing by itself and independent, nothing single and detached, can become an object for us. The first aspect of this principle is that of becoming, where it appears as the law of causality and is applicable only to changes. Thus if the cause is given, the effect must of necessity follow. The second aspect deals with concepts or abstract representations, which are themselves drawn from representations of intuitive perception, and here the principle of sufficient reason states that, if certain premises are given, the conclusion must follow. The third aspect of the principle is concerned with being in space and time, and shows that the existence of one relation inevitably implies the other, thus that the equality of the angles of a triangle necessarily implies the equality of its sides and vice versa. Finally, the fourth aspect deals with actions, and the principle appears as the law of motivation, which states that a definite course of action inevitably ensues on a given character and motive.
ellauri155.html on line 10: font-family: 'UnifrakturMaguntia';
ellauri155.html on line 11: src: url(http://grapson.com/fonts/UnifrakturMaguntia.ttf);
ellauri155.html on line 47: Erikoisesti presidentin (entisen) puolueen kokoomuksen kansanedustajilla on ollut jäätävän kylmäkiskoinen suhtautuminen niitä ihmisiä kohtaan, jotka haluavat suojella lapsiaan ja itseään hallituksen käsittelyltä eli piikityksiltä. Kansakuntamme on jaettu kahteen leiriin: A-kansalaiset koronapassiturvassaan ja B-kansalaiset on pantu mieron tielle.
ellauri155.html on line 51: turtiainen-rokotepakosta-taalla-ei-saatana-juhli-varoitti-ministeri-kiurua-syytteesta-kansanmurhaan/">Lähde
ellauri155.html on line 65: Jos tämä lakiesitys hyväksytään, koko eduskunnan pitää erota — ihan jokaisen, minunkin — sillä se viimeistään kertoo, että tämä eduskunta on täysin kykenemätön huolehtimaan tästä maasta ja sen kansasta. Tämä kansa on saanut niin paljon turpaan viimeisen vuoden aikana, että se kyllä kykenee jo valitsemaan keskuudestaan sellaiset edustajat, että tämä maa saadaan taas itsenäiseksi ja takaisin jaloilleen ja sen kansa voimaan hyvin.
ellauri155.html on line 157: drotsi, ruhtinas, paimen, kaizija, pastori, koutsi, kuski, korpraali, ryhmyri, kymppi, tiimari, centurio, decurio, dekaani, varadekaani, James Dean
ellauri155.html on line 280: ”Kaikkien muiden toimenpiteiden: turvavälien,
ellauri155.html on line 297: Ulkona uimahallin vartija vilautteli vartija- ja henkkarikorttejaan, mutta piteli sormiaan niiden edessä ”henkilöllisyytensä” turvaamiseksi.
ellauri155.html on line 319: Ja näin olemme siinä pisteessä, että Venäjästä – täysin vakavasti ja ilman minkäänlaista ironiaa tai paisuttelua – on (vastoin Iltalehden propagandaa) tullut maailman valo, loistava kaupunki kukkulalla, toivon majakka, vanhurskauden ja vapaan hengen linnake ja todella vapaan maailman symboli. …Tämä on melkein maaginen muutos: se pystyi saavuttamaan tämän ylevän aseman ilman, että se edes pelasi peliä tai teki ulostuloja. Se teki vähimmän mahdollisen pysyäkseen asemissaan ja estääkseen pienen, ulkomailta hallittujen pettureiden ja hölmöjen ryhmän tuhoamasta maataan.
ellauri155.html on line 329: Henry Makow received his Ph.D. in English Literature from the University of Toronto in 1982:
ellauri155.html on line 337: Keskuspankkiirit kuuluvat saatanalliseen kulttiin – kabbalismiin – joka on sabotoinut ihmiskuntaa satojen, ellei tuhansien vuosien ajan. Heidän tavoitteenaan on tuhota sivilisaatio, jotta he voivat rakentaa uudelleen maailman, joka palvelee heidän ahneuttaan ja turmeltuneisuuttaan.
ellauri155.html on line 372:
ellauri155.html on line 373: Kylläpä tälläkin turskalla on viro törösuu! Kyllä siinä on jotain takana! Vinosuisten salaliitto.
ellauri155.html on line 519: Advanced education can be helpful, but it is not required to know what God expects of us. This doctrine of perspicuity also recognizes that not everything in Scripture is easy to understand. Some passages are more difficult to interpret than others even if no one can miss the gospel in the pages of the Bible.
ellauri155.html on line 521: Today’s passage certainly qualifies as one of the more difficult passages of Scripture. It is easy enough to understand what is going on; however, it is difficult to know how to evaluate it. We see in 1 Samuel 27:1–4 that David decided the best way to escape Saul was to flee to Philistine territory and take up residence in the city of Gath. David had been there before, and he deceived the city’s king, Achish, by pretending to be insane, thereby keeping the Philistines from killing him (21:10–15). This time, David did not have to feign insanity. Achish would have heard of Saul’s war with David, so he probably felt secure in allowing him into the city. This enemy of his enemy—Israel’s King Saul—could be counted on as a friend. Achish gave the country town of Ziklag to David, and it became a royal possession after David ascended the throne (27:5–7).
ellauri155.html on line 595: Vaikka he ovat tunteneet Jumalan, he eivät ole kunnioittaneet ja kiittäneet häntä Jumalana, vaan heidän ajatuksensa ovat käyneet turhanpäiväisiksi ja heidän ymmärtämätön sydämensä on pimentynyt.
ellauri155.html on line 626:
ellauri155.html on line 659: Amerikkalainen edistysmielinen talousliberalismi liittää sosiaaliturvan minimoimisen, työehtojen heikentämisen ynnä muun kyykytyxen wokepolitiikkaan. Tunnushenkilö on valkoinen nainen jakkupuvussa all male paneelin valopilkkuna. Uusliberalismin tehtävä oli eristää talous politiikasta ja globaalistaa markkinat. Köige maade kapitaalilased yhinege.
ellauri155.html on line 665: Schmitt volunteered for the army in 1916. The same year, he earned his habilitation at Strasbourg with a 1-page thesis under the title Der Wert des Staates und die Bedeutung des Einzelnen (The Value of the State and the Significance of the Individual). The whole thesis consists of a full-page picture of a turd.
ellauri155.html on line 673: Omistamisen ja oikeuksien välinen ristiriita on piilotettu konflikti liberaalin kapitalismin sydämessä. Oikeudet jaetaan kaikille, mutta niistä ei seuraa vallan tasaista jakautumista, koska kaiken voi kapitalismissa ostaa aina vaalimenestyxestä ja poliitikoista kiinteistöihin, turvallisuuspalveluihin, hoivaan, nautintoihin, terveyteen, rakkauteen, aseisiin, muureihin ja yksityisiin armeijoihin.
ellauri155.html on line 689: You must also note that God predestines people such as Paul and his friends in Rom. 8:30, and Eph. 1:5, 11. There is, however, controversy as to the nature of this predestination. In the Reformed (Calvinist) camp, predestination includes individuals. In other words, the Reformed doctrine of predestination is that God predestines whom He wants to be saved and that without this predestination, none would be saved. The non-Reformed camp states that God predestines people to salvation, but that these people freely choose to follow God on their own. In other words, in the non-Reformed perspective, God is reacting to the will of individuals and predestining them only because they choose God, whereby contrast the Reformed position states that people choose God only because He has first predestined them. I must say that the non-reformed position 2) sounds like gobbledygook. Either you get predestined or you don´t, what the fuck. Who was it that thought predestination and free will were compatible, was it Hume? Yes it was! The Stanford Encyclopedia of Philosophy paper on this topic is so wordy that it needed translating into Basic English.
ellauri155.html on line 696: Paizi Humen kädenheilutuxillekin on jo 2 tulkintaa. Ei tää ole helppoa! Klassisen kertomuksen mukaan Hume pelleilee "vapauden" ja "välttämättömyyden" sananselityxen kanssa. Naturalistisessa veetään mukaan tollaset shaftesburylaiset moraalin tunteet.
ellauri155.html on line 733: Traktaatissa Hume väittää, että vapauden oppi saa alkunsa uskonnosta, joka on ollut hyvin tarpeettomasti kiinnostunut tästä kysymyksestä. Hän jatkaa väittäen, että "välttämättömyyden oppi, minun selittämäni mukaan, ei ole vain viaton, vaan jopa eduksi uskonnolle ja moraalille". Tutkielmassa Hume tekee selväksi, miten hänen välttämättömillä periaatteillaan on "vaarallisia seurauksia uskonnolle". Voidaan esimerkiksi sanoa, että on olemassa jatkuva välttämättömien syiden ketju, ennalta määrätty ja ennalta määrätty, ulottuen kaikkien alkuperäisestä syystä jokaisen ihmisen olennon jokaiseen tahdoseen... Kaikkien tahtojemme perimmäinen Kirjoittaja on maailman Luoja, joka ensin antoi liikettä tälle valtavalle koneelle ja asetti kaikki olennot siihen erityisasemaan, josta jokaisen myöhemmän tapahtuman, väistämättömän välttämättömyyden vuoksi, on johdettava. Ihmisen toiminnalla ei siis voi olla moraalista turpitaatiota lainkaan, koska se etenee niin hyvästä syystä; tai jos heillä on turpitudet, heidän on otettava Luojamme mukaan samaan syyllisyyteen, vaikka hänen tunnustetaan olevan heidän perimmäinen syynsä ja tekijänsä. (EU 8.32/99–100) Eli kaikki paska onkin herra isoherran oma syy, mikä oli todistettava!
ellauri155.html on line 745: Humen tutkielman ydintyö – todellakin hänen yleinen (epäuskoinen tai "ateistinen") filosofinen näkemyksensä – on se, että moraalinen ja sosiaalinen elämä eivät perustu eikä vaadi kristillisen metafysiikan dogmeja. Humen naturalistinen kehys moraalisen ja sosiaalisen elämän ymmärtämiseksi sulkee pois paitsi libertarianismin metafysiikan (esim. aineettomien aineiden "moraalisen" syy-yhteyden muodot) lisäksi myös kaikki muut teologisesti inspiroidun metafysiikan, joka yleensä liittyy siihen (eli Jumala, kuolematon sielu, tuleva valtio ja niin edelleen). Uskonnon metafysiikka, Hume ehdottaa, vain hämmentää ja peittää ymmärryksemme näistä asioista ja piilottaa niiden todellisen perustan ihmisluonnossa. Humen näkemykset vapaasta tahdon ja moraalisen vastuun aiheesta, kuten on esitetty kohdissa "Vapauden ja välttämättömyyden" ja muualla hänen kirjoituksissaan, ovat juuri se käännekohta, johon tämä perusteesi kääntyy.
ellauri155.html on line 756: Calvin then offers Scriptural support for this definition by tracing the development of this doctrine through the increasing revelation of the Bible in the following steps:
ellauri155.html on line 804: The ministry of the Word thus required more than the public exposition of Scripture: it also entailed the declaration and application of God’s Word to individual women and men, girls and boys, through the sacraments, corrective discipline, catechetical instruction, household visitations, and spiritual counsel and consolation. As Calvin noted in his liturgy, ‘the office of a true and faithful minister is not only to teach the people in public, which is he appointed to do as a pastor, but also, as much as he is able, to admonish, exhort, warn, and console each person individually.
ellauri155.html on line 822: Peter Frederick Strawson (1919–2006) was an Oxford-based philosopher whose career spanned the second half of the twentieth century. He wrote most notably about the philosophy of language, metaphysics, epistemology and the history of philosophy, especially Kant.
ellauri155.html on line 824: There is no shallow end to the philosophical pool! Strawson was married and had four children. He was a highly cultured man, with a passion for literature, especially poetry, large amounts of which he could recite and most of which he also wrote. In conversation, manners and appearance, the overwhelming impression was of elegance and effortless intelligence. Mutta aika mitättömän näköinen pallokorva. P.F. Strawsonin pituus oli bläänk ja sen net worth under review. Fair enough, Jakkoh-Hintikka puuttui kokonaan celebs hall of famesta.
ellauri155.html on line 826: Strawson was committed to the value of publication, of books and articles, whereas Austin seemed content to develop his views and promulgate them in lectures and talks. His achievements were recognised by election in 1960 to the British Academy, by the reception of a knighthood in 1977 and by many other honours. In 1998 he became the twenty-sixth philosopher to have a volume devoted to him in the famous Library of Living Philosophers series, adding another British name to the list of recipients of this honour, previous ones being Whitehead, Russell, Moore, Broad and Ayer. Austin did not get included, nyaah nyaah nyaah!
ellauri155.html on line 870: Strawson’s purposed to dissolve the so-called problem of determinism and responsibility by drawing a contrast between two different perspectives we can take on the world: the ‘participant’ and ‘objective’ standpoints. These perspectives involve different explanations of other people’s actions. From the objective point of view, we see people as elements of the natural world, causally manipulated and manipulable in various ways. From the participant point of view, we see others as appropriate objects of ‘reactive attitudes’, attitudes such as gratitude, anger, sympathy and resentment, which presuppose the responsibility of other people. These two perspectives are opposed to one another, but both are legitimate. In particular, Strawson argues that our reactive attitudes towards others and ourselves are natural and irrevocable. They are a central part of what it is to be human. The truth of determinism cannot, then, force us to give up the participant standpoint, because the reactive attitudes are too deeply embedded in our humanity. Fuck humanity, and fuck viewpoints. Game theory is an optimization technology used by animals. As such it forms a part of the causal net.
ellauri155.html on line 882: Jorge Agustín Nicolás Ruiz de Santayana y Borrás, known in English as George Santayana (/ˌsæntiˈænə, -ˈɑːnə/;[2] December 16, 1863 – September 26, 1952), was a philosopher, essayist, poet, and novelist. Originally from Spain, Santayana was raised and educated in the US from the age of eight and identified himself as an American, although he always retained a valid Spanish passport. At the age of 48, Santayana left his position at Harvard and returned to Europe permanently. He got enough of the U.S. of A.
ellauri155.html on line 884: Santayana is mostly known for aphorisms, such as "Those who cannot remember the past are condemned to repeat it", "Only the dead have seen the end of war", and the definition of beauty as "pleasure objectified". Although an atheist, he treasured the Spanish Catholic values, practices, and worldview in which he was raised.] Santayana was a broad-ranging cultural critic spanning many disciplines. He was profoundly influenced by Spinoza´s life and thought; and, in many respects, was another Spinoza. Was he too a jew? I guess not. His father was a minor intellectual. His mother married a Bostonian merchant Sturgis who died. In Madrid, he married the Santayana guy. In 1869, Josefina Borrás de Santayana returned to Boston with her three Sturgis children, because she had promised her first husband to raise the children in the US. She left the six-year-old Jorge with his father in Spain. Jorge and his father followed her to Boston in 1872. His father, finding neither Boston nor his wife´s attitude to his liking, soon returned alone to Ávila, and remained there the rest of his life as a minor intellectual.
ellauri155.html on line 890: Santayana ei tykännyt olla professori, se oli ajautunut siihen. Se lopettikin professorin hommat 48-vuotiaana tykkänään ja lähti seikkailemaan. Varmaan homostelukin oli silleen helpompaa. In later life, Santayana was financially comfortable, in part because his 1935 novel, The Last Puritan, had become an unexpected best-seller. In turn, he financially assisted a number of writers, including Bertrand Russell, with whom he was in fundamental disagreement, philosophically and politically. Santayana´s only novel, The Last Puritan, ist ein bildungsroman, centering on the personal growth of its protagonist, Oliver Alden. His Persons and Places is an autobiography. These works also contain many of his sharper opinions and bons mots. He wrote books and essays on a wide range of subjects, including philosophy of a less technical sort, literary criticism, the history of ideas, politics, human nature, morals, the influence of religion on culture and social psychology, all with considerable wit and humor.
ellauri155.html on line 892: Like William James, his friend and mentor, he wrote philosophy in a literary way. Ezra Pound includes Santayana among his many cultural references in The Cantos, notably in "Canto LXXXI" and "Canto XCV". Santayana is usually considered an American writer, although he declined to become an American citizen, resided in Fascist Italy for decades, and said that he was most comfortable, intellectually and aesthetically, at Oxford University. Although an atheist, Santayana considered himself an "aesthetic Catholic" and spent the last decade of his life in a Roman residence under Catholic nuns. It felt a little like his young days under William James. He held racial superiority and eugenic views. He believed superior races should be discouraged from "intermarriage with inferior stock". Maybe that was why he had no kids.
ellauri155.html on line 932: Lord of the future, guardian of the past, Tulevaisen herra, menneen holhooja,
ellauri155.html on line 1008: wonderful exotic creature (like her handwriting) not beautiful but like a great
ellauri155.html on line 1022: To turn now to the Russell affair, I have your letter of July 24 th–– with the
ellauri155.html on line 1023: enclosed letters from Russell and Lady Ottoline, which you return. I am glad
ellauri155.html on line 1048: In regard to the future, the intention is to repeat this gift every six months
ellauri155.html on line 1056: This answers some of your questions. It is important to forecast the future,
ellauri156.html on line 10: font-family: 'UnifrakturMaguntia';
ellauri156.html on line 11: src: url(http://grapson.com/fonts/UnifrakturMaguntia.ttf);
ellauri156.html on line 84: This leads to a war between the Israelites and the Ammonites. The Ammonites recruit the Syrians as their allies against David. In their first conflict, the Syrians flee, forcing the Ammonites to retreat to “the city” (10:14; which must be Rabbah -- see 12:26ff.). The Syrians are not content with their defeat and attempt a rematch, but once again they are defeated. This causes them to give up any thought of backing up the Ammonites in their war with Israel in the future.
ellauri156.html on line 137: Gideon (hepr. גִּדְעוֹן, Gid'on, suom. "Tuhoaja," "Soturi" tai "Sotaurho"), myös Jerubbaal, oli Raamatun Vanhan testamentin mukaan israelilaisten tuomari. Hänen arvellaan eläneen 1300-luvun eaa. ja 1200-luvun eaa. välisenä aikana. Gideonin aikana maailmaa hallitsivat heettiläiset. [Tämä artikkeli tai sen osio on liian pitkä.
ellauri156.html on line 138: Voit auttaa Wikipediaa jakamalla artikkelin useampaan artikkeliin tai lyhentämällä artikkelia turhista osioista.]
ellauri156.html on line 142: According to Beatles historian Kenneth Womack, McCartney drew his inspiration for the song from Robert Service’s poem “The Shooting of Dan McGrew.” The Old West-style honky-tonk piano was played by producer George Martin. "Rocky Raccoon" is also the last Beatles song to feature John Lennon's harmonica playing.
ellauri156.html on line 236: King David makes the mistake of staying in Jerusalem, rather than fighting the Ammonites with his army. He does not stay home to meditate on the Law of Moses or to write another psalm or two; he seems to stay home to stay in bed. We know Uriah went to bed when it was evening (that is, when it got dark), and it is very likely that he got up at first light (see 11:13). With David, it is very different. David does not get up until evening, that is, until it is time for a soldier to go to bed. (As a friend of mine pointed out, this is probably a habit developed over days and not just a one-time event.) It is very unlikely that David is doing any “kingly work” in the wee hours of the night. From all appearances, David is simply indulging himself. Whaddya mean? Fucking maidens is kingly work if anything. Surely he wasn't watching late night shows, since all he had was his TV mama. Sitting up and adjusting the screen until the picture was completely right.
ellauri156.html on line 251: Oh, she's mighty fine, lovely picture
ellauri156.html on line 277: Uriah Heep sai nimensä samannimisestä saiturista, joka esiintyy Charles Dickensin teoxessa David Copperfield. Mulla on se, Seija luki sen ja on siitä lähin ahdistellut mua lukemaan sen myös. Eipä ole napannut. Siinä oli sellai huilisti, joka nosti polvea soittaessaan poikkihuilua jotensakin rivosti.
ellauri156.html on line 297: And so David sends messengers to her, who take her and bring her to him. When she arrives, David sleeps with her, and when she is purified from her uncleanness,38 she returns to her house. That is that. (Mikä uncleanliness? Meneekö Bathsheba Joen Bideniin ja pesee Taavin runkut pois?) If she had not become pregnant, I have little doubt she would never have darkened the door of David's house again. David does not seek a wife in Bathsheba. He does not even seek an affair. He wants one night of sex with this woman, and then he will let Uriah have her. (Häh? Oliko Bathsheba niin huono hoito vai? Eikös sitä olis voinut toistamiseenkin rotkauttaa? Bathshebalta ei nähtävästi mitään kysytty missään vaiheessa. Eikun x-asentoon Taavin sängylle ja melaa mekkoon.)
ellauri156.html on line 311: Now, having looked at the big picture, let's concentrate on the juicy details. The text informs us that David sees this woman bathing and notes that she is very beautiful. It is sometimes thought that David saw Bathsheba unclothed as she bathed herself publicly, and that the sight of her (unclothed/partially) body prompted David to act as he did. Virtually the identical words employed in our text (“very beautiful in appearance”) are found in Genesis 24:16 of Rebekah, as she came to the well with a water jug on her shoulder. She was neither naked nor partially clothed. Similar (though not identical) descriptions are found, where no exposure of the woman is indicated at all (see Genesis 12:11; 26:7; 29:17; Esther 1:1). I believe one of the reasons David summons Bathsheba to his palace is that he has not seen all that he wishes. (Haahaa! Bob, you are a little too bashful here. Most likely he wants to try on what he saw, like St. Thomas who wanted to put his finger in the wound. Seeing is not believing.)
ellauri156.html on line 313: Let's pursue this matter a little more. (Oh lord, I feel the spirit stirring below my belt.) Bathsheba is bathing herself. (This is about the 4. time Bob invites us to picture this tender moment. There are not too many of them in the Bible, so let us savor it.) We tend to assume that this means she is disrobed, at least partially. I believe Bathsheba is bathing herself in some place normally used for such purposes. Only David, with his penthouse vantage, would be able to see her, and a whole lot of other folks if he chose. The poor do not have the same privacy privileges as the rich. I have seen any number of people bathing themselves on the sidewalks of India, because this is their home. The word for bathing employed here is often used to describe the washing of a guest's hands or feet and for the ceremonial washings of the priests. Abigail used this term when she spoke of washing the feet of David's servants (1 Samuel 25:41). Such washings could be done, with decency, without total privacy. We assume far too much if we assume Abigail is walking about unclothed, in full sight of onlookers.
ellauri156.html on line 327: Second, the nature of David's sin is the abuse of power. Power corrupts, we are told, and absolute power corrupts absolutely. David has come to power. In the previous chapters, David employed his God-given power to defeat the enemies of God and of Israel. He used his power as Israel's king to fill his pockets and void his cullions, and takes advantage of Dog's promise to Saul by restoring to Mephibosheth his family property and by making him a son at his table. Now, David, drunk with his power, uses it to indulge himself at the expense of others. I want you to notice the repetition of the word “send” or “sent” in this chapter. It is a king like David who can send all the men to war but stay home himself (verse 1). It is a king like David who can send people to inquire about Bathsheba, and then to send messengers to “take” her and bring her to his palace (verses 3-4). It is a king like David who can “send” for Uriah and “send” orders to Joab to have him killed. It is a king who "sends" his shlong into Bathsheba's holiest of the holy. David has the power, and he certainly knows how to use it, only now he is using that power for his own benefit, at the expense of others. This is not servant leadership.
ellauri156.html on line 329: Sexual abuse and sexual harassment are just two of the ways people abuse their power. Parents begin to think they own their children, and that they can use their children to satisfy themselves, so they engage in various forms of abuse, often sexual in nature. Bosses get used to being in control and telling people what to do, and it should not be surprising to learn that they sometimes abuse their power over employees and subordinates to sexually satisfy themselves. This sin is no different from that of David. (Oh, oh, this is too good, my cup runneth over.)
ellauri156.html on line 337:
ellauri156.html on line 365: This reference to Bathsheba’s “purification” is interesting and perplexing. The King James Version reads, “and he lay with her; for she was purified from her uncleanness: and she returned unto her house” at verse 4. The New King James Version is slightly different: “and he lay with her, for she was cleansed from her impurity; and she returned to her house” (note the change from a semi-colon to a comma, and from a colon to a semi-colon). The NIV reads, “and he slept with her. (She had purified herself from her uncleanness.)” The NRSV reads, “and he lay with her. (Now she was purifying herself after her period. Or was it colon? Only David knows, and Dog of course, but they don't tell.).”
ellauri156.html on line 406: Plan A: Enable Uriah To Do What Comes Naturally.
ellauri156.html on line 410: David sends word to Joab, ordering him to send Uriah home to Jerusalem. I take it from the context that Uriah is sent to Jerusalem on the pretext that he is needed to report directly to David on the state of the war. I doubt David wants Uriah to know he has ordered Joab to send him. I am certain David does not want Uriah to know the real purpose of his journey to Jerusalem. David is orchestrating this homecoming to appear as though it serves one purpose, while it actually serves David's purpose of concealing his own sin. Even at this level, the order for Uriah to return home has a bad odor. You may remember that when David's father wanted to know how the battle with the Philistines was going (three of his sons were involved), he sent David, the youngest son, as an errand boy to take some supplies and return with word about the war (1 Samuel 17:17-19). One does not need to send a military hero as a messenger (nor is it good practice, the youngest son is more expendable.).
ellauri156.html on line 415: David and Bathsheba is a 1951 historical Technicolor epic film about King David made by 20th Century Fox. It was directed by King Saul, produced by Dog, a.k.a. Zanuck, from a screenplay by Philip Dunno. The cinematography was by Leon Shameonyou. Gregory Peck stars as King David and the film follows King David's life as he adjusts to ruling as a King, and about his relationship with Uriah's wife Bathsheba, played by Susan Wayward. Goliath of Gath was portrayed by 203 cm-tall (6'8") Lithuanian wrestler Walter Talun. These days Walter would no longer get a bench seat in a high-school basketball team.
ellauri156.html on line 423: As a result, a drought hits Israel. David's and Bathsheba's baby dies. Nathan returns to tell David that God is displeased with his sin. Dog wants to see better ones, with more pizzazz. Or else he will not die as the law demands, but he will be punished through misfortune in his family. David takes responsibility but insists Bathsheba is blameless. But the people want Bathsheba killed. The crowd shouts: No, we want Barabbas! David makes plans to save Bathsheba, but she tells David she is not blameless. She has continued seeing Uriah on the side. (The reports of his demise were premature.) They are both at fault. David is reminded of the Lord and quotes Psalm 23 as he plays his harp. (A nice musical interlude in an otherwise numbing show whose spoiler is long since spoiled.)
ellauri156.html on line 427: While Twentieth Century-Fox Film Corp. owned the rights to the 1057 BC book written by Dog with a little help from Egad and Nathan, the film is not based on that book. Dog also owned the rights to a 1947 Broadway play called "Bathsheba".
ellauri156.html on line 437: The United States of America was also born on July 4th, the date proposed for David's birth. Is that of any significance? If so, there will also be at least another witness, according to what has been discovered so far in the research. It turns out that Thu 4 Jul 1776 was also 17 Tammuz on the Hebrew calendar as was David's birth, so it may not be by chance that the nation which consistently sides with modern-day Israel was born on David's birthday.
ellauri156.html on line 442: Dunno says his original conception was for a film that would encompass David's life and go into three main chapters: David as a boy fighting Goliath; a more mature David and his friendship with Jonathan, ending with the affair with Bathsheba; and an older David and his relationship with his son Absalom. Dunno wrote a treatment which he estimated would make a four hour movie. Zanuck was not enthusiastic so Dunno then pitched the idea of doing a film just on David and Bathsheba, which Zanuck loved.
ellauri156.html on line 445: Zanuck opted to use stars already under contract to 20th Century-Fox. The production of the film started on November 24, 1950 and was completed in January 1951 (with some additional material shot in February 1951). The film premiered in New York City August 14, and opened in Los Angeles August 30, before opening widely in September 1951. It was shot entirely in Nogales, Arizona, which has a lot of the looks of the promised land, including the indians, who were made up to look like Palestinians.
ellauri156.html on line 447: The musical score was by Alfred Newman (the funny looking kid on the cover of Mad magazine), who, for the bucolic scene with the shepherd boy, used a solo oboe in the Lydian mode, drawing on long established conventions linking the solo oboe with pastoral scenes and the shepherd's pipe. To underscore David's guilt-ridden turmoil in the Mount Gilboa scene, Newman resorted to a vibraphone, which Miklós Rózsa used in scoring Peck's popular 1945 Spellbound, in which he played a no less disturbed patient suffering from amnesia, viz. prophet Nathan Zuckerman.
ellauri156.html on line 449: David and Bathsheba was 20th Century Fox's most successful release of 1951 and the third-highest-grossing film of that year, earning $4.72 million in rentals.
ellauri156.html on line 451: A. H. Weiler of The New York Times described the film as "a reverential and sometimes majestic treatment of chronicles that have lived three millennia." He praised Dunno's screenplay and Peck's "authoritative performance" but found that Wayward "seems closer to Hollywood than to the arid Jerusalem of his Bible." Variety wrote, "This is a big picture in every respect. It has scope, pageantry, sex (for all its Biblical background), cast names, color—everything. It's a surefire boxoffice entry, one of the really 'big' pictures of the new selling season." Philip K. Scheuer of the Los Angeles Times wrote that the film "leaves little to be desired" from the standpoint of production values with Peck "ingratiating" as David and Wayward "a seductress with flaming tresses, in or out of the bath, and only her final contrition is a little difficult to believe." Richard L. Coe of The Washington Post wrote, "On the whole, the picture suggests a Reader's Digest story expanded into a master's thesis for the Ecole Copacabana."] Harrison's Reports wrote, "The outstanding thing about the production is the magnificent performance of Gregory Peck as David; he makes the characterization real and human, endowing it with all the shortcomings of a man who lusts for another's wife, but who is seriously penitent and prepared to shoulder his guilt. Susan Wayward, as Bathsheba, is beautiful and sexy, but her performance is of no dramatic consequence." The Monty Python Bulletin commented that the film had been made "with restraint and relative simplicity" compared to other historical epics, "and the playing of Gregory Peck in particular is competent. The whole film, however, is emotionally and stylistically quite unworthy of its subject." Philip Hamburger of The New Yorker wrote that "the accessories notwithstanding, something is ponderously wrong with 'David and Bathsheba.' The fault lies, I suppose, in the attempt to make excessive enlargements of an essentially-simple story." Zanuck the Hot Dog agreed.
ellauri156.html on line 453: The film sparked protests in Singapore over what the Muslim community considered an unflattering portrait of David, considered an important prophet in Islam, as a hedonist susceptible to sexual overtures. Mohammed and his 9-year old wife would have been outraged.
ellauri156.html on line 485: Uriah first points out to David that his terminology is inaccurate. David speaks of Uriah returning from a journey (verse 10). The truth is that Uriah has been called from the field of battle. He is not a traveling salesman, home from a road trip; he is a soldier, away from his post. In heart and soul, Uriah is still with his fellow-soldiers. He really wants to be back in the field of battle, and not in Jerusalem. He will return as soon as David releases him (see verse 12). Until that time, he will think and act like the soldier he is. As much as possible, he will live the way his fellow-soldiers are living on the field of battle. There, surrounding the city of Rabbah, are the Israelite soldiers, led by Joab. They, along with the ark of the Lord, are camping in tents in the open field. Uriah cannot, Uriah will not, live in luxury while they live sacrificially. He will not sleep with his wife until they can all sleep with her, not just Dave.
ellauri156.html on line 489: To fully grasp the impact of Uriah's words, let us lick our fingers and turn back a few pages in Samuel's writings to recall David's own words, spoken to Ahimelech the priest, as they relate to this encounter with Uriah:
ellauri156.html on line 513: 26 When Joab came out from David, he sent messengers after Abner, and they brought him back from the well of Sirah; but David did not know it. 27 So when Abner returned to Hebron, Joab took him aside into the middle of the gate to speak with him privately, and there he struck him in the belly so that he died on account of the blood of Asahel his brother. 28 Afterward when David heard it, he said, “I and my kingdom are innocent before the LORD forever of the blood of Abner the son of Ner. 29 “May it fall on the head of Joab and on all his father's house; and may there not fail from the house of Joab one who has a discharge, or who is a leper, or who takes hold of a distaff, or who falls by the sword, or who lacks bread.” 30 So Joab and Abishai his brother killed Abner because he had put their brother Asahel to death in the battle at Gibeon (2 Samuel 3:26-30).
ellauri156.html on line 526: Abner was indignant at the rebuke, and immediately opened negotiations with David, who welcomed him on the condition that his wife Michal should be restored to him. This was done, and the proceedings were ratified by a feast where Rizpah and Michal were the lights of the party. Almost immediately after, however, Joab, who had been sent away, perhaps intentionally returned and slew Abner at the gate of Hebron. The ostensible motive for the assassination was a desire to avenge Asahel, and this would be a sufficient justification for the deed according to the extremely low moral standard of the time (although Abner should have been safe from such a revenge killing in Hebron, which was a City of Refuge). The conduct of David after the event was such as to show that he had no complicity in the act, though he could not venture to punish its perpetrators.
ellauri156.html on line 528: David had Abner buried in Hebron, as it states in Samuel 3:31-32,[10] "And David said to all the people who were with him, 'Remove your clothes and gird yourselves with this sackcloth taking turns, and wail before me and Li'l Abner.' And King David went after the beer. And they buried Abner in Hebron, and the king raised his voice and wept on Abner's grave, and all the people wept."
ellauri156.html on line 532: Li'l Abner is a satirical American comic strip that appeared in many newspapers in the United States, Canada and Europe, featuring a fictional clan of hillbillies in the impoverished mountain village of Dogpatch, USA. Written and drawn by Al Capp (1909–1979), the strip ran for 43 years, from August 13, 1934, through November 13, 1977.
ellauri156.html on line 535: Shortly after Abner's death, Ish-bosheth was assassinated as he wept, and David became king of the reunited kingdoms. The conduct of David after the event was such as to show that he had no complicity in the act, though he could not venture to punish its perpetrators.
ellauri156.html on line 537: Abner was the son of the witch of En-dor in Mordor, (Pirḳe R. El. xxxiii.), and the hero par excellence in the Haggadah (Yalḳ., Jer. 285; Eccl. R. on ix. 11; Ḳid. 49b). Conscious of his extraordinary strength, he exclaimed: "If I could only catch hold of the earth, I could shake it" (Yalḳ. l.c.)—a saying which parallels the famous utterance of Archimedes, "Had I a fulcrum, I could move the world." (Dote moi pa bo kai tan gan kino.) According to the Midrash (Eccl. R. l.c.) it would have been easier to move a wall six yards thick than one of the feet of Abner, who could hold the Israelitish army between his knees, and often did. Yet when his time came [date missing], Joab smote him. But even in his dying hour, Abner seized his foe's balls like a ball of thread, threatening to crush them. Then the Israelites came and pleaded for Joab's jewels, saying: "If thou crushest them his future kids shall be orphaned, and our women and all our belongings will become a prey to the Philistines." Abner answered: "What can I do? He has extinguished my light" (has wounded me fatally). The Israelites replied: "Entrust thy cause to the true judge [God]." Then Abner released his hold upon Joab's balls and fell dead to the ground (Yalḳ. l.c.).
ellauri156.html on line 539: His One Sin: The rabbis agree that Abner deserved this violent death, though opinions differ concerning the exact nature of the sin that entailed so dire a punishment on one who was, on the whole, considered a "righteous man" (Gen. R. lxxxii. 4). Some reproach him that he did not use his influence with Saul to prevent him from murdering the priests of Nob (Yer. Peah, i. 16a; Lev. R. xxvi. 2; Sanh. 20a)—convinced as he was of the innocence of the priests and of the propriety of their conduct toward David, Abner holding that as leader of the army David was privileged to avail himself of the Urine and Thumbeline (I Sam. xxii. 9-19). Instead of contenting himself with passive resistance to Saul's command to murder the priests (Yalḳ., Sam. 131), Abner ought to have tried to restrain the king by the balls. Others maintain that Abner did make such an attempt, but in vain (Saul had not enough to get a proper hold of), and that his one sin consisted in that he delayed the beginning of David's reign over Israel by fighting him after Saul's death for two years and a half (Sanh. l.c.). Others, again, while excusing him for this—in view of a tradition founded on Gen. xlix. 27, according to which there were to be two kings of the house of Benjamin—blame Abner for having prevented a reconciliation between Saul and David on the occasion when the latter, in holding on to the skirt of Saul's robe (I Sam. xxiv. 11), showed how unfounded was the king's mistrust of him, seeing Saul had no balls to speak of. Old Saul was inclined to be happy with a pacifier; but Abner, representing to him that the naked David might have found a piece of garment anywhere — even just a piece of sackcloth caught on a thorn — prevented the reconciliation (Yer. Peah, l.c., Lev. R. l.c., and elsewhere). Moreover, it was wrong of Abner to permit Israelitish youths to kill one another for sport (II Sam. ii. 14-16). No reproach, however, attaches to him for the death of Asahel, since Abner killed him in self-defense (Sanh. 49a).
ellauri156.html on line 546: One of the most prominent families (Ẓiẓit ha-Kesat) in Jerusalem in the middle of the first century of the common era claimed descent from Abner (Gen. R. xcviii.).
ellauri156.html on line 588: Sixth, our text makes Uriah a hero and a dress model, not a chump and not a sucker. There are those who might conclude that Uriah's elevator may not “go to the top floor” (as my neighbor used to say of those she considered less than bright). Is Uriah gullible? Is he ignorant of what David is trying to do? Is he a coon? A spook? I don't think so. This is what makes his loyalty to David and to God's Law so striking. I think it is safe to say that here Uriah is very much like David in his earlier days, in terms of his response to Saul. As Saul sought to kill David unjustly, because he was jealous of his successes, so also David submitted himself to faithfully serving Saul, his master. He left his safety and future in God's hands, and God did not fail him. Who? Not Uriah, apparently.
ellauri156.html on line 613: 13 All these died in faith, without receiving the promises, but having seen them and having welcomed them from a distance, and having confessed that they were strangers and exiles on the earth. 14 For those who say such things make it clear that they are seeking a country of their own. 15 And indeed if they had been thinking of that country from which they went out, they would have had opportunity to return. 16 But as it is, they desire a better country, that is, a heavenly one. Therefore God is not ashamed to be called their God; for He has prepared a city for them. 32 And what more shall I say? For time will fail me if I tell of Gideon, Barak, Samson, Jephthah, of David and Samuel and the prophets, 33 who by faith conquered kingdoms, performed acts of righteousness, obtained promises, shut the mouths of lions, 34 quenched the power of fire, escaped the edge of the sword, from weakness were made strong, became mighty in war, put foreign armies to flight. 35 Women received back their dead by resurrection; and others were tortured, not accepting their release, so that they might obtain a better resurrection; 36 and others experienced mockings and scourgings, yes, also chains and imprisonment. 37 They were stoned, they were sawn in two, they were tempted, they were put to death with the sword; they went about in sheepskins, in goatskins, in foreskins, being destitute, afflicted, ill-treated 38 (men of whom the world was not worthy), wandering in deserts and mountains and caves and holes in the ground. 39 And all these, having gained approval through their faith, did not receive what was promised, 40 because God had provided something even better for us, to make up for the wait, so that apart from us they would not be made perfect (Hebrews 11:13-16, 32-40).
ellauri156.html on line 625: A couple hundred years ago, my wife Jeannette and I went to England and Scotland with my parents. Each night we stayed at a “bed and breakfast” as we drove through Wales. There were a number of farms, but not so many towns in which to find a place to stay for the night. We saw a “bed and breakfast” sign and traveled along the country road until we found the place -- a very quaint farm. We saw several hundred sheep in a pasture, a stone trestle, and stone barns. It looked like the perfect place, and in many ways it was. What we did not realize was that the stone trestle was a railroad trestle for a train that came by late at night, a few feet from the house where we slept. Two cows also calved that night. I have spent my share of time around farms, but I have never heard the bellow of a cow that was calving echo throughout a stone barn. I could hardly sleep a wink. Just goes to show. Never trust the Rugby guys.
ellauri156.html on line 627: In addition to the hundreds of sheep in a nearby pasture, there was a small lamb in a pen, very close to the house. It was a frisky, friendly little fellow, and we loved to "play" with it. We were somewhat perplexed as to why this fellow was kept by himself, away from the rest of the flock. The farmer's nephew came by, and I asked him. It took a while to understand his strong accent, but finally I realized he was telling me this was his “pet lamb.” The problem was that he said it as though it were one word, “bedlam.” This was obviously a separate category, distinct from the category of mere “sheep” or a “lamb.” This “pet lamb” was given a special pen, right by the house, and a lot more attention and care than the rest. I did not dare to ask the man where his "penis".
ellauri156.html on line 637: It all seems to be over. David is not looking for another wife; he is not even looking for an affair. He is looking for a conquest. That should have happened on the battlefield, not in the bedroom! Things take a very different turn when Bathsheba sends word to David that she is pregnant. David first seeks to cover up his sin by ordering Joab to send Uriah home on furlough, ostensibly to give David a report on the war. David's efforts to get Uriah into bed with Bathsheba begin as subtle hints, then change to veiled orders, and then turn crass as David seeks to get Uriah to do drunk what he will not do sober. When these efforts fail (due to Uriah's noble character), David sends Uriah back to Joab, with written orders to Joab to put him to death in a way that makes it seem like a casualty of war. Joab does as he is told and sends word to David: “Mission accomplished.” It is here that our apparently never-ending story resumes.
ellauri156.html on line 641: Bathsheba's response to the death of her husband is as we would expect, as we would also hope. From what the text tells us, she has absolutely no part in David's plot to deceive her husband, let alone to put him to death. Undoubtedly, she learns of Uriah's death in much the same way every war widow does, then or now. When she is officially informed of Uriah's death in battle, she mourns for her husband. We cannot be certain just how long this period of mourning is. We know, for example, that if a virgin of some distant (i.e., not Canaanite) nation was captured by an Israelite during a raid on her town, the Israelite could take her for a wife after she had mourned for her parents (who would have been killed in the raid) for a full month (Deuteronomy 21:10-13). As I will seek to show in a moment, I believe Bathsheba's mourning is genuine, and not hypocritical. I believe she mourns her husband's death because she loves him.
ellauri156.html on line 689: As I understand the Bible, there is more to the story than this, however. Our lord (meaning Jeshua) frequently told stories. Why was this? Was it because he was trying to “put the cookies on the lowest shelf”? Was he accommodating his teaching to those who might have difficulty understanding it? Sometimes our lord told stories to the religious experts, who should have been able to follow a more technical argument. No, I think his own elevator did not quite reach the upper floors. I am thinking in particular of the story of the Good Samaritan, as recorded in Luke 10. A religious lawyer stood up and asked Jesus a question, not to sincerely learn, but with the hope of making our Lord look bad before the people. He asked, “What shall I do to inherit eternal life?” Jesus turned the question around. This man was the expert in the Law of Moses, what did it teach? The man answered, “YOU SHALL LOVE THE LORD YOUR GOD WITH ALL YOUR HEART, AND WITH ALL YOUR SOUL, AND WITH ALL YOUR STRENGTH, AND WITH ALL YOUR MIND; AND YOUR NEIGHBOR AS YOURSELF, THAT IS, EVEN MORE.” (Luke 10:27). In effect, Jesus responded, “Right. Now do it.” That was the problem with the law, no one could do it without failing, and so no one could earn their way to heaven by good works. Well, how high can we get with mediocre works? Someplace between heaven and hell would actually be most preferable.
ellauri156.html on line 778: 20 So Moses said to them, “If you will do this, if you will arm yourselves before the LORD for the war, 21 and all of you armed men cross over the Jordan before the LORD until He has driven His enemies out from before Him, 22 and the land is subdued before the LORD, then afterward you shall return and be free of obligation toward the LORD and toward Israel, and this land shall be yours for a possession before the LORD. 23 “But if you will not do so, behold, you have sinned against the LORD, and be sure your sin will find you out (Numbers 32:20-23, emphasis mine). Note what this says! We must support Israel against its mooslem neighbors! They are not their neighbors! Or rather of course they are but they are also enemies!
ellauri156.html on line 798: Because David did what was right in the sight of the LORD, and had not turned aside from anything that He commanded him all the days of his life, except in the case of Uriah the Hittite, and, well, in a minor way, stalking Bathsheba while she was washing herself and then fucking her without leave (1 Kings 15:5, emphasis mine).nn
ellauri156.html on line 800: (5) David's sin, like all sin, is never worth the price. I have actually had people ask me what the penalty for a certain sin would be, planning to do it and then be forgiven. There are those who toy with sin, thinking that if they sin, they may suffer some consequences, but that God is obliged to forgive them, and thus their eternal future is certain and secure, no matter what they do, even if intentionally. I know of one situation in which a church leader left his wife and ran off with the wife of another, planning to later repent, and then expecting to be welcomed back into the fellowship of that church. This is presumptuous sin, sin of the most serious and dangerous kind. Rather than open a “can of worms” at this point in this message, let me simply say this: “No one ever chooses to sin, and then comes out of it with a smile on their face.” My friend Dawg will almost certainly wipe that smug smirk off their face. I still seethe when I think of that colleague of mine, and how he got away with dumping her hag and plucking a dainty dish from Brother ... (better not say). Took just a few months for the brotherhood to relent. Fuck, it shouldn't be that easy! A little more speedy delivery of the retribution would be indicated, don't you think, milord? Not that I criticize you in any way, milord.
ellauri156.html on line 802: I used to teach school. From time to time the principal would call a misbehaving student to his office. I will never forget when one of my students was called to his office, and then returned with a smirk on his face. One of my students protested publicly, “Will you look at that? He went to the principal's office and came back with a smile on his face!” My young student was absolutely right. Being called to the principal's office for correction should produce repentance and respect, not a smile. In those few times when I found it necessary to use the “rod” of correction, I purposed that no student would come back into the room with a smile, and none did (including the principal's own son, I might add, who was not even in my class). Oh how my students loved and respected me! I still think it was unfair to sack me. There was hardly any mark left on their precious skin from my rod. Least of all of the one that I used on my coeds.
ellauri156.html on line 812: That is precisely what the cross of our Lord Jesus Christ does for us. We were dead in our trespasses and sins (Ephesians 2:1-3). We were blinded to the immensity of our sins (2 Corinthians 4:4). The coming of our Lord Jesus Christ, His perfect life, His innocent and sacrificial death, His literal and physical resurrection are all historical events. But the gospel is also a story, a true story. When we read the New Testament Gospels, we read a story that is even more dramatic, more amazing, more disturbing than the story Nathan told David. When we see the way unbelieving men treated our Lord, we should be shocked, horrified, and angered. We should cry out, “They deserve to die!” And that they do. But the Gospel is not written only to show us their sins -- those who actually heard Jesus and cried, “Crucify Him, Crucify Him” -- it is written so that the Spirit of God can cry out in our hearts, “Thou art the man! Yo mon!” When we see the way men treated Jesus, we see the way we would treat him, if he were here. We see how we treat him today. With laughter and ridicule. And that, my friend, reveals the immensity of our sin, and the immensity of our need for repentance and forgiveness. Words, words, words. Sticks and stones may break my bones, but words will never hurt me.
ellauri158.html on line 10: font-family: 'UnifrakturMaguntia';
ellauri158.html on line 11: src: url(http://grapson.com/fonts/UnifrakturMaguntia.ttf);
ellauri158.html on line 53: What Clarke argues is that the Newtonian natural system and the findings that stem from it are incompatible with the “blind necessity” that characterizes both the Epicurean and Spinozistic world picture, precisely because this system implies the existence of an immaterial and wise Creator. What the fuck? It is a deterministic system par excellence. Ach, tarkoitatte alkuehtoja. Vanha antroposentrinen jumalatodistus: jos jumala ei olis säätänyt kaikkea näin hyvin, ei olis meitäkään. Tää ei voi olla sattumaa! Maailmamme ei voi olla 1 ziljoonasta sokeasta yrityxestä! Vai voiko se? This lottery is unfair, huutaa Shirley Jackson kiukkuisena, kun kivet lentävät. Shirley putkahti esille albumissa 133 ja putkahtaa uudelleen esille albumissa 270.
ellauri158.html on line 63: propositionum, definitionum et al. qui in e t h i c e continentur,
ellauri158.html on line 68: P.1. defin. 1. Per causam sui intelligo id, cuius essentia involvit existentiam, sive id, cuius natura non potest concipi nisi existens. [in: P. 1. prop. 7., prop. 24., P. 5. prop. 35.]
ellauri158.html on line 76: P.1. defin. 2. Ea res dicitur in suo genere finita, quae alia eiusdem naturae terminari potest. [in: P. 1. prop. 8., prop. 21., etiam in: Ep. 4. §. 3.]
ellauri158.html on line 82: P.1. defin. 3. Per substantiam intelligo id quod in se est et per se concipitur; hoc est id, cuius conceptus non indiget conceptu alterius rei, a quo formari debeat. [in: P. 1. prop. 1., prop. 2., prop. 4., prop. 5., prop. 6. coroll., prop. 10., prop. 15., prop. 18., prop. 28., etiam in: Ep. 26. §. 6., Ep. 27. §. 8.]
ellauri158.html on line 91: P.1. defin. 5. Per modum intelligo substantiae affectiones, sive id quod in alio est, per quod etiam concipitur. [in: P. 1. prop. 1., prop. 4., prop. 6. coroll., prop. 15., prop. 23., prop. 25. coroll., prop. 28., prop. 31., P. 2. prop. 1.]
ellauri158.html on line 99: P.1. defin. 7. Ea res libera dicetur, quae ex sola suae naturae necessitate existit et a se sola ad agendum determinatur; necessaria autem, vel potius coacta, quae ab alio determinatur ad existendum et operandum certa ac determinata ratione. [in: P. 1. prop. 17. coroll. 2., prop. 32., prop. 33. schol. 2., P. 2. prop. 17. schol., P. 3. prop. 49.]
ellauri158.html on line 103: Pentistä varmaan tollasia primus moottoreita voi olla vaan 1 koska muuten ne kolaroisi toisiinsa kuin Linnanmäen sähköautot. Kaikki seisoskelis kadunkulmassa eikä kukaan pääsis liikkumaan. Paizi että Russell osoitti (ihan oikeesti) ettei kaikkien luokkien luokkaa voi edes olla, se on ristiriitaista. It´s no use Mr. Russell, it´s turtles all the way down.
ellauri158.html on line 106: P.1. defin. 8. Per aeternitatem intelligo ipsam existentiam, quatenus ex sola rei aeternae definitione necessario sequi concipitur. [in: P. 1. prop. 19., prop. 20., prop. 23., P. 5. prop. 29., prop. 30.]
ellauri158.html on line 121: P. 1. axiom. 3. Ex data causa determinata necessario sequitur effectus, et contra si nulla detur determinata causa, impossibile est ut effectus sequatur. [in: P. 1. prop. 27., P. 4. prop. 31., P. 5. prop. 33.]
ellauri158.html on line 145: P. 1. prop. 1. Substantia prior est natura suis affectionibus. [in: P. 1. prop. 5., etiam in: Ep. 3. §. 4.]
ellauri158.html on line 158: P. 1. prop. 4. Duae aut plures res distinctae vel inter se distinguuntur ex diversitate attributorum substantiarum, vel ex diversitate earundem affectionum. [in: P. 1. prop. 5.]
ellauri158.html on line 166: P. 1. prop. 5. In rerum natura non possunt dari duae aut plures substantiae eiusdem naturae sive attributi. [in: P. 1. prop. 6., prop. 8., prop. 12., prop. 13., prop. 14., prop. 15. schol., P. 2. prop. 10. schol., lem. 1., etiam in: Ep. 3. §. 7.]
ellauri158.html on line 171: -- P. 1. prop. 6. coroll. Hinc sequitur substantiam ab alio produci non posse. [in: P. 1. prop. 7., prop. 15. schol.]
ellauri158.html on line 174: P. 1. prop. 7. Ad naturam substantiae pertinet existere. [in: P. 1. prop. 8., prop. 8. schol. 1., prop. 8. schol. 2., prop. 11., prop. 12., prop. 19., P. 2. prop. 10., etiam in: Ep. 4. §. 3.]
ellauri158.html on line 196: Jumala on välttämätön, per definitionem. Siitä eetikot ei voi olla kuin yhtä mieltä. Mitä liikenteestä tulee ilman poliisia, pesästä ilman hormoonijohtajatarta. Joisaalla Pentiltä lipsahtaa "deus sive natura", mikä on hyvin, hyvin paha. Infamous, sanoo kristityt, ja juutalaiset komppaavat.
ellauri158.html on line 198: P. 1. prop. 12. Nullum substantiae attributum potest vere concipi, ex quo sequatur, substantiam posse dividi. [in: P. 1. prop. 13., prop. 15. schol.]
ellauri158.html on line 204: -- P. 1. prop. 13. coroll. Ex his sequitur, nullam substantiam, et consequenter nullam substantiam corpoream, quatenus substantia est, esse divisibilem. [in: P. 1. prop. 15. schol.]
ellauri158.html on line 210: -- P. 1. prop. 14. coroll. 1. Hinc clarissime sequitur 1. Deum esse unicum, ... [in: P. 1. prop. 17. coroll. 2., prop. 24. coroll., prop. 29. schol., prop. 30., prop. 33., P. 2. prop. 4.]
ellauri158.html on line 211: -- P. 1. prop. 14. coroll. 2. Sequitur 2. rem extensam et rem cogitantem, vel Dei attributa esse, vel affectiones attributorum Dei.
ellauri158.html on line 220: P. 1. prop. 16. Ex necessitate divinae naturae infinita infinitis modis (hoc est, omnia, quae sub intellectum infinitum cadere possunt) sequi debent. [in: P. 1. prop. 17., prop. 17. schol., prop. 25. schol., prop. 26., prop. 29., prop. 33., prop. 34., prop. 36., app., P. 2. praef., prop. 3., prop. 3. schol., prop. 44. coroll. 2., prop. 45. schol., P. 4. praef., prop. 4., P. 5. prop. 22.]
ellauri158.html on line 221: -- P. 1. prop. 16. coroll. 1. Hinc sequitur, Deum omnium rerum, quae sub intellectum infinitum cadere possunt, esse causam efficientem. [in: P. 1. prop. 17. schol., prop. 18., prop. 34.]
ellauri158.html on line 222: -- P. 1. prop. 16. coroll. 2. Sequitur 2. Deum causam esse per se, non vero per accidens.
ellauri158.html on line 223: -- P. 1. prop. 16. coroll. 3. Sequitur 3. Deum esse absolute causam primam.
ellauri158.html on line 227: P. 1. prop. 17. Deus ex solis suae naturae legibus et a nemine coactus agit. [in: P. 1. prop. 17. coroll. 2., prop. 17. schol.]
ellauri158.html on line 228: -- P. 1. prop. 17. coroll. 1. Hinc sequitur 1. nullam dari causam, quae Deum extrinsece vel intrinsece praeter ipsius naturae perfectionem incitet ad agendum.
ellauri158.html on line 229: -- P. 1. prop. 17. coroll. 2. Sequitur 2. solum Deum esse causam liberam. [in: P. 1. prop. 29. schol., P. 2. prop. 48.]
ellauri158.html on line 244: -- P. 1. prop. 20. coroll. 1. Hinc sequitur 1. Dei existentiam, sicut eius essentiam, aeternam esse veritatem.
ellauri158.html on line 248: -- P. 1. prop. 20. coroll. 2. Sequitur 2. Deum, sive omnia Dei attributa esse immutabilia. [in: P. 1. prop. 21., P. 5. prop. 17.]
ellauri158.html on line 252: P. 1. prop. 21. Omnia, quae ex absoluta natura alicuius attributi Dei sequuntur, semper et infinita existere debuerunt, sive per idem attributum aeterna et infinita sunt. [in: P. 1. prop. 22., prop. 23., prop. 28., prop. 29., app., P. 2. prop. 11., prop. 30., P. 4. prop. 4., P. 5. prop. 40. schol.]
ellauri158.html on line 256: P. 1. prop. 22. Quicquid ex aliquo Dei attributo, quatenus modificatum est tali modificatione, quae et necessario et infinita per idem existit, sequitur, debet quoque et necessario et infinitum existere. [in: P. 1. prop. 23., prop. 28., app., P. 2. prop. 11.]
ellauri158.html on line 260: P. 1. prop. 23. Omnis modus, qui et necessario et infinitus existit, necessario sequi debuit vel ex absoluta natura alicuius attributi Dei, vel ex aliquo attributo modificato modificatione, quae et necessario et infinita existit. [in: P. 1. prop. 32., app.]
ellauri158.html on line 265: -- P. 1. prop. 24. coroll. Hinc sequitur, Deum non tantum esse causam, ut res incipiant existere; sed etiam, ut in existendo perseverent, sive (ut termino scholastico utar) Deum esse causam essendi rerum. [in: P. 1. prop. 28., prop. 28. schol., prop. 29., P. 2. prop. 45. schol., P. 4. prop. 4.]
ellauri158.html on line 271: -- P. 1. prop. 25. coroll. Res particulares nihil sunt nisi Dei attributorum affectiones, sive modi, quibus Dei attributa certo et determinato modo exprimuntur. [in: P. 1. prop. 25. schol., prop. 28., prop. 36., P. 2. defin. 1., prop. 1., prop. 5., prop. 10. coroll., P. 3. prop. 6., P. 5. prop. 24., prop. 36., etiam in: Ep. 66. §. 6.]
ellauri158.html on line 283: P. 1. prop. 28. Quodcumque singulare, sive quaevis res quae finita est et determinatam habet existentiam, non potest existere nec ad operandum determinari, nisi ad existendum et operandum determinetur ab alia causa, quae etiam finita est et determinatam habet existentiam; et rursus haec causa non potest etiam existere neque ad operandum determinari, nisi ab alia, quae etiam finita est et determinatam habet existentiam, determinetur ad existendum et operandum, et sic in infinitum. [in: P. 1. prop. 32., P. 2. prop. 9., lem. 3., prop. 30., prop. 31., prop. 48., P. 4. prop. 29., P. 5. prop. 6.]
ellauri158.html on line 288: P. 1. prop. 29. In rerum natura nullum datur contingens, sed omnia ex necessitate divinae naturae determinata sunt ad certo modo existendum et operandum. [in: P. 1. prop. 32. coroll. 2., prop. 33., P. 2. prop. 31. coroll., prop. 44., P. 3. prop. 7., P. 5. prop. 6.]
ellauri158.html on line 289: -- P. 1. prop. 29. schol. Natura naturans et natura naturata. [in: P. 1. prop. 31.]
ellauri158.html on line 297: P. 1. prop. 31. Intellectus actu, sive is finitus sit sive infinitus, ut et voluntas, cupiditas, amor etc. ad naturam naturatam, non vero ad naturantem referri debent.
ellauri158.html on line 303: -- P. 1. prop. 32. coroll. 1. Hinc sequitur 1. Deum non operari ex libertate voluntatis. [in: P. 1. app., P. 2. prop. 3. schol.]
ellauri158.html on line 304: -- P. 1. prop. 32. coroll. 2. Sequitur 2. voluntatem et intellectum ad Dei naturam ita sese habere, ut motus et quies, et absolute, ut omnia naturalia, quae a Deo ad existendum et operandum certo modo determinari debent ... [in: P. 2. prop. 3. schol.]
ellauri158.html on line 316: P. 1. prop. 36. Nihil existit, ex cuius natura aliquis effectus non sequatur. [in: P. 2. prop. 13., P. 3. prop. 1., prop. 7., P. 5. prop. 4. schol.]
ellauri158.html on line 330: P. 2. defin. 1. Per corpus intelligo modum, qui Dei essentiam, quatenus ut res extensa consideratur, certo et determinato modo exprimit. [in: P. 2. lem. 2., lem. 3., P. 3. prop. 2.]
ellauri158.html on line 334: P. 2. defin. 2. Ad essentiam alicuius rei id pertinere dico, quo dato res necessario ponitur et quo sublato res necessario tollitur; vel id, sine quo res, et vice versa quod sine re nec esse nec concipi potest. [in: P. 2. prop. 10., prop. 37., prop. 49.]
ellauri158.html on line 342: P. 2. defin. 4. Per ideam adaequatam intelligo ideam, quae, quatenus in se sine relatione ad obiectum consideratur, omnes verae ideae proprietates sive denominationes intrinsecas habet. [in: P. 4. prop. 62., P. 5. prop. 17.]
ellauri158.html on line 358: P. 2. axiom. 1. Hominis essentia non involvit necessariam existentiam, hoc est, ex naturae ordine tam fieri potest, ut hic et ille homo existat, quam ut non existat. [in: P. 2. prop. 10., prop. 11., prop. 30.]
ellauri158.html on line 366: P. 2. axiom. 3. Modi cogitandi, ut amor, cupiditas vel quicumque nomine affectus animi insigniuntur, non dantur, nisi in eodem individuo detur idea rei amatae, desideratae, etc. At idea dari potest, quamvis nullus alius detur cogitandi modus. [in: P. 2. prop. 11., prop. 49.]
ellauri158.html on line 387: The term was coined by the German philosopher Karl Krause in 1828 to distinguish the ideas of Georg Wilhelm Friedrich Hegel (1770–1831) and Friedrich Wilhelm Joseph Schelling (1775–1854) about the relation of God and the universe from the supposed pantheism of Baruch Spinoza, after reviewing Hindu scriptures. Unlike pantheism, which holds that the divine and the universe are identical, panentheism maintains an ontological distinction between the divine and the non-divine and the significance of both. In panentheism, the universal spirit is present everywhere, which at the same time "transcends" all things created.
ellauri158.html on line 394: P. 2. prop. 3. In Deo datur necessario idea tam eius essentiae, quam omnium, quae ex ipsius essentia necessario sequuntur. [in: P. 2. prop. 5., prop. 9. coroll., prop. 20., prop. 24., P. 5. prop. 22., prop. 35.]
ellauri158.html on line 402: P. 2. prop. 4. Idea Dei, ex qua infinita infinitis modis sequuntur, unica tantum esse potest.
ellauri158.html on line 406: P. 2. prop. 5. Esse formale idearum Deum, quatenus tantum ut res cogitans consideratur, pro causa agnoscit et non, quatenus alio attributo explicatur; hoc est, tam Dei attributorum, quam rerum singularium ideae non ipsa ideata sive res perceptas pro causa efficiente agnoscunt, sed ipsum Deum, quatenus est res cogitans.
ellauri158.html on line 410: P. 2. prop. 6. Cuiuscumque attributi modi Deum, quatenus tantum sub illo attributo, cuius modi sunt, et non quatenus sub ullo alio consideratur, pro causa habent. [in: P. 2. prop. 9., lem. 3., prop. 45., P. 3. prop. 2., prop. 11. schol., P. 4. prop. 7., prop. 29., etiam in: Ep. 66. §. 3.]
ellauri158.html on line 411: -- P. 2. prop. 6. coroll. Hinc sequitur, quod esse formale rerum, quae modi non sunt cogitandi, non sequitur ideo ex divina natura, quia res prius cognovit; sed eodem modo eademque necessitate res ideatae ex suis attributis consequuntur et concluduntur, ac ideas ex attributo cogitationis consequi ostendimus. [in: P. 2. prop. 36., P. 5. prop. 1.]
ellauri158.html on line 422: -- P. 2. prop. 7. coroll. Hinc sequitur, quod Dei cogitandi potentia aequalis est ipsius actuali agendi potentiae; hoc est, quicquid ex infinita Dei natura sequitur formaliter, id omne ex Dei idea eodem ordine eademque connexione sequitur in Deo obiective. [in: P. 2. prop. 32., prop. 36., prop. 38., prop. 39., P. 3. prop. 28., P. 5. prop. 1.]
ellauri158.html on line 430: Mut on siinä jotain lisääkin, noi korollaarit on aika pahoja. Kerettiläisin taitaa olla toi skolia, jonka mukaan jumalan pää ja ruumis on sama asia. Jumala tuumailee vaan asioita toimeen pannessaan. Vaikka justiinsa siinä Siili on aivan oikeassa. Ideat on vaan materian osittaisia heijastuxia omaan peiliinsä, kuten primitiivimarxilaiset leukavasti sanoivat. Siili näyttää sanovan ettei sen jumala haihattele turhia, se on tuumasta toimeen miehiä. Esim ympyrä on kaikkialla sama on se jumalan päässä sädehtivä sädekehä tai liikenneympyrä.
ellauri158.html on line 432: P. 2. prop. 8. Ideae rerum singularium sive modorum non existentium ita debent comprehendi in Dei infinita idea, ac rerum singularium sive modorum essentiae formales in Dei attributis continentur. [in: prop. 45., P. 3. prop. 11. schol.]
ellauri158.html on line 433: -- P. 2. prop. 8. coroll. Hinc sequitur, quod, quamdiu res singulares non existunt, nisi quatenus in Dei attributis comprehenduntur, earum esse obiectivum sive ideae non existunt, nisi quatenus infinita Dei idea existit; et ubi res singulares dicuntur existere, non tantum quatenus in Dei attributis comprehenduntur, sed quatenus etiam durare dicuntur, earum ideae etiam existentiam, per quam durare dicuntur, involvent. [in: P. 2. prop. 9., prop. 11., prop. 15., prop. 45., P. 3. prop. 11. schol., P. 5. prop. 21., prop. 23.]
ellauri158.html on line 436: Aina tietää että kun Siili alkaa monisanaisesti pulista, se ei välttämättä izekään ihan tiedä mitä se haluu sanoa. Mitähän tääkin taaas olisi? Onxe jotain sellasta että toteutumattomat asiat (esim siis apinoiden esi-isät) on olemassa joteskin kuitenkin jumalan hämärinä ajatuxina sittenkin kun niitä ei oikeasti ole? Vaikea sanoa, kun Siili ei edes ize kexi yhtään kunnon esimerkkiä. Jotain geometrista höpinää ympyrään piirretyistä neliöistä vaan. Tässä tulee mieleen sen peräsuolisyöpään kuolleen Jon Barwisen vaikeudet kun se koitti rakentaa semantiikan vaan yhdestä mahdollisesta maailmasta. Se oli aika siilimäistä. Onkohan se oikein realistista? Jaakko Hintikkaa sanottiin idealistixi kun sillä oli niitä monia. Hintikkaa ei hirveästi vaivannut oliko ne oikeasti olemassa, leikisti oikeasti, mitä väliä. Ize asiassa Barwise oli varmaan niistä oikeistolaisempi. In his last year, Barwise was invited to give the 2000 Gödel Lecture; he died prior to the lecture.
ellauri158.html on line 438: P. 2. prop. 9. Idea rei singularis actu existentis Deum pro causa habet, non quatenus infinitus est, sed quatenus alia rei singularis actu existentis idea affectus consideratur, cuius etiam Deus est causa, quatenus alia tertia affectus est, et sic in infinitum. [in: P. 2. prop. 9. coroll., prop. 19., prop. 20., prop. 24., prop. 25., P. 3. prop. 1.]
ellauri158.html on line 439: -- P. 2. prop. 9. coroll. Quicquid in singulari cuiuscumque ideae obiecto contingit, eius datur in Deo cognitio, quatenus tantum eiusdem obiecti ideam habet. [in: P. 2. prop. 12., prop. 13., prop. 30., P. 3. prop. 10.]
ellauri158.html on line 445: -- P. 2. prop. 10. coroll. Hinc sequitur essentiam hominis constitui a certis Dei attributorum modificationibus. [in: P. 2. prop. 11., P. 4. prop. 29.]
ellauri158.html on line 451: -- P. 2. prop. 11. coroll. Hinc sequitur mentem humanam partem esse infiniti intellectus Dei. ... [in: P. 2. prop. 12., prop. 13., prop. 19., prop. 22., prop. 23., prop. 24., prop. 30., prop. 34., prop. 38., prop. 39., prop. 40., prop. 43., prop. 43. schol., P. 3. prop. 1., prop. 28., P. 5. prop. 36.]
ellauri158.html on line 456: P. 2. prop. 12. Quicquid in obiecto ideae humanam mentem constituentis contingit, id ab humana mente debet percipi, sive eius rei dabitur in mente necessario idea: hoc est, si obiectum ideae humanam mentem constituentis sit corpus, nihil in eo corpore poterit contingere, quod a mente non percipiatur. [in: P. 2. prop. 13., prop. 14., prop. 17., prop. 17. coroll., prop. 19., prop. 21., prop. 22., prop. 38., P. 3. prop. 2. schol., P. 4. prop. 7., P. 5. prop. 4.]
ellauri158.html on line 465: -- P. 2. prop. 13. coroll. Hinc sequitur hominem mente et corpore constare, et corpus humanum, prout ipsum sentimus, existere. [in: P. 2. prop. 17. schol.]
ellauri158.html on line 466: -- P. 2. prop. 13. schol. Praemittenda de natura corporum.
ellauri158.html on line 470: ---- axiom. 1. Omnia corpora vel moventur, vel quiescunt. [in: P. 2. lem. 3.]
ellauri158.html on line 474: ---- axiom. 2. Unumquodque corpus iam tardius, iam celerius movetur.
ellauri158.html on line 478: ---- lem. 1. Corpora ratione motus et quietis, celeritatis et tarditatis, et non ratione substantiae ab invicem distinguuntur.
ellauri158.html on line 491: ------ coroll. Hinc sequitur corpus motum tamdiu moveri, donec ab alio corpore ad quiescendum determinetur; et corpus quiescens tamdiu etiam quiescere, donec ab alio ad motum determinetur.
ellauri158.html on line 497: ------- axiom. 1. Omnes modi, quibus corpus aliquod ab alio afficitur corpore, ex natura corporis affecti et simul ex natura corporis afficientis sequuntur; ita ut unum idemque corpus diversimode moveatur pro diversitate naturae corporum moventium, et contra ut diversa corpora ab uno eodemque corpore diversimode moveantur. [in: P. 2. prop. 16., prop. 24., P. 3. postul. 1., prop. 17. schol., prop. 51., prop. 57.]
ellauri158.html on line 501: -------- axiom. 2. Cum corpus motum alteri quiescenti quod dimovere nequit, impingit, reflectitur, ut moveri pergat, et angulus lineae motus reflectionis cum plano corporis quiescentis, cui impegit, aequalis erit angulo, quem linea motus incidentiae cum eodem plano efficit. [in: P. 2. prop. 17. coroll.]
ellauri158.html on line 505: -------- defin. Cum corpora aliquot eiusdem aut diversae magnitudinis a reliquis ita coercentur, ut invicem incumbant, vel si eodem aut diversis celeritatis gradibus moventur, ut motus suos invicem certa quadam ratione communicent, illa corpora invicem unita dicemus, et omnia simul unum corpus, sive individuum componere, quod a reliquis per hanc corporum unionem distinguitur. [in: P. 2. lem. 4., lem. 7., prop. 24., P. 4. prop. 39.]
ellauri158.html on line 509: -------- axiom. 3. Quo partes individui vel corporis compositi secundum maiores vel minores superficies sibi invicem incumbunt, eo difficilius vel facilius cogi possunt, ut situm suum mutent, et consequenter eo difficilius vel facilius effici potest, ut ipsum individuum aliam figuram induat. Atque hinc corpora, quorum partes secundum magnas superficies invicem incumbunt, dura, quorum autem partes secundum parvas, mollia, et quorum denique partes inter se moventur, fluida vocabo.
ellauri158.html on line 513: ---- lem. 4. Si corporis sive individui, quod ex pluribus corporibus componitur, quaedam corpora segregentur, et simul totidem alia eiusdem naturae eorum loco succedant, retinebit individuum suam naturam, uti antea, absque ulla eius formae mutatione. [in: P. 2. lem. 5., prop. 24.]
ellauri158.html on line 517: ---- lem. 5. Si partes individuum componentes, maiores minoresve evadant, ea tamen proportione, ut omnes eandem, ut antea, ad invicem motus et quietis rationem servent, retinebit itidem individuum suam naturam, ut antea, absque ulla formae mutatione. [in: P. 3. postul. 1.]
ellauri158.html on line 521: ---- lem. 6. Si corpora quaedam individuum componentia motum, quem versus unam partem habent, aliam versus flectere cogantur, at ita, ut motus suos continuare possint, atque invicem eadam, qua antea, ratione communicare; retinebit itidem individuum suam naturam absque ulla formae mutatione.
ellauri158.html on line 525: ---- lem. 7. Retinet praeterea individuum sic compositum suam naturam, sive id secundum totum moveatur, sive quiescat, sive versus hanc, sive versus illam partem moveatur, dummodo unaquaeque pars motum suum retineat, eumque, uti antea, reliquis communicet. [in: P. 2. lem. 7. schol., P. 3. postul. 1.]
ellauri158.html on line 530: -- postul. 1. Corpus humanum componitur ex plurimis (diversae naturae) individuis, quorum unumquodque valde compositum est. [in: P. 2. prop. 15., prop. 24., P. 3. prop. 17. schol.]
ellauri158.html on line 534: -- postul. 2. Individuorum, ex quibus corpus humanum componitur, quaedam fluida, quaedam mollia et quaedam denique dura sunt.
ellauri158.html on line 538: -- postul. 3. Individua corpus humanum componentia, et consequenter ipsum humanum corpus a corporibus externis plurimis modis afficitur. [in: P. 2. prop. 14., prop. 28., P. 3. prop. 51., P. 4. prop. 39.]
ellauri158.html on line 542: -- postul. 4. Corpus humanum indiget, ut conservetur, plurimis aliis corporibus, a quibus continuo quasi regeneratur. [in: P. 2. prop. 19., P. 4. prop. 18.
ellauri158.html on line 547: -- postul. 5. Cum corporis humani pars fluida a corpore externo determinatur, ut in aliam mollem saepe impingat, eius planum mutat et veluti quaedam corporis externi impellentis vestigia eidem imprimit. [in: P. 2. prop. 17. coroll., P. 3. postul. 2.]
ellauri158.html on line 563: P. 2. prop. 16. Idea cuiuscumque modi, quo corpus humanum a corporibus externis afficitur, involvere debet naturam corporis humani et simul naturam corporis externi. [in: P. 2. prop. 17., prop. 18. schol., prop. 19., prop. 23., prop. 25., prop. 26., prop. 27., prop. 28., prop. 38., prop. 39., P. 3. prop. 27., P. 4. prop. 5.]
ellauri158.html on line 567: -- P. 2. prop. 16. coroll. 1. Hinc sequitur primo, mentem humanam plurimorum corporum naturam una cum sui corporis natura percipere. [in: P. 2. prop. 17., prop. 26., prop. 47.]
ellauri158.html on line 571: -- P. 2. prop. 16. coroll. 2. Sequitur secundo, quod ideae, quas corporum externorum habemus, magis nostri corporis constitutionem, quam corporum externorum naturam indicant. [in: P. 2. prop. 17. schol., P. 3. prop. 14., prop. 18., gener. aff. defin., P. 4. prop. 1. schol., P. 4. prop. 9., P. 5. prop. 34.]
ellauri158.html on line 575: P. 2. prop. 17. Si humanum corpus affectum est modo, qui naturam corporis alicuius externi involvit, mens humana idem corpus externum ut actu existens, vel ut sibi praesens contemplabitur, donec corpus afficiatur affectu, qui eiusdem corporis existentiam vel praesentiam secludat. [in: P. 2. prop. 17. coroll., P. 2. prop. 19., prop. 44. schol., prop. 47., P. 3. prop. 11. schol., prop. 12., prop. 13., prop. 18., prop. 18. schol. 1., prop. 19., prop. 25., prop. 28., prop. 56., P. 4. prop. 1. schol., prop. 9., P. 5. prop. 7.]
ellauri158.html on line 587: P. 2. prop. 18. Si corpus humanum a duobus, vel pluribus corporibus simul affectum fuerit semel, ubi mens postea eorum aliquod imaginabitur, statim et aliorum recordabitur. [in: P. 2. prop. 40. schol. 1., prop. 44. schol., P. 3. prop. 11. schol., prop. 14., prop. 52., P. 4. prop. 13., P. 5. prop. 1., prop. 10. schol., prop. 12., prop. 13.]
ellauri158.html on line 595: P. 2. prop. 19. Mens humana ipsum humanum corpus non cognoscit, nec ipsum existere scit, nisi per ideas affectionum, quibus corpus afficitur. [in: P. 2. prop. 23., prop. 29. coroll., prop. 43. schol., prop. 47., P. 3. prop. 30., prop. 53.]
ellauri158.html on line 599: P. 2. prop. 20. Mentis humanae datur etiam in Deo idea, sive cognitio, quae in Deo eodem modo sequitur et ad Deum eodem modo refertur, ac idea sive cognitio corporis humani. [in: P. 2. prop. 22., prop. 23., prop. 43.]
ellauri158.html on line 607: -- P. 2. prop. 21. schol. Ostenditur mentem et corpus unum et idem esse individuum. [in: P. 2. prop. 43. schol., P. 4. prop. 8., P. 5. prop. 3.]
ellauri158.html on line 631: -- P. 2. prop. 26. coroll. Quatenus mens humana corpus externum imaginatur, eatenus adaequatam eius cognitionem non habet.
ellauri158.html on line 639: P. 2. prop. 28. Ideae affectionum corporis humani, quatenus ad humanam mentem tantum referuntur, non sunt clarae et distinctae, sed confusae. [in: P. 2. prop. 29. coroll., prop. 36.]
ellauri158.html on line 643: -- P. 2. prop. 28. schol. Idea, quae naturam mentis humanae constituit, demonstratur non esse in se sola considerata clara et distincta. [in: P. 2. prop. 29. coroll.]
ellauri158.html on line 651: -- P. 2. prop. 29. coroll. Hinc sequitur, mentem humanam, quoties ex communi naturae ordine res percipit, nec sui ipsius, nec sui corporis, nec corporum externorum adaequatam, sed confusam tantum et mutilatam habere cognitionem. [in: P. 2. prop. 40. schol. 2., P. 3. prop. 3.]
ellauri158.html on line 664: -- P. 2. prop. 31. coroll. Hinc sequitur, omnes res particulares contingentes et corruptibiles esse. [in: P. 3. aff. defin. 14., aff. defin. 15.]
ellauri158.html on line 668: P. 2. prop. 32. Omnes ideae, quatenus ad Deum referuntur, verae sunt. [in: P. 2. prop. 33., prop. 34., prop. 36., P. 4. prop. 1., P. 5. prop. 17.]
ellauri158.html on line 672: P. 2. prop. 33. Nihil in ideis positivum est, propter quod falsae dicuntur. [in: P. 2. prop. 35., P. 4. prop. 1.]
ellauri158.html on line 688: All such opinions spring from the notion commonly entertained, that all things in nature act as men themselves act, namely, with an end in view. It is accepted as certain, that God himself directs all things to a definite goal (for it is said that God made all things for man, and man that he might worship him). I will, therefore, consider this opinion, asking first, why it obtains general credence, and why all men are naturally so prone to adopt it? secondly, I will point out its falsity; and, lastly, I will show how it has given rise to prejudices about good and bad, right and wrong, praise and blame, order and confusion, beauty and ugliness, and the like.
ellauri158.html on line 692: All men are born ignorant of the causes of things, that all have the desire to seek for what is useful to them, and that they are conscious of such desire. Herefrom it follows, first, that men think themselves free inasmuch as they are conscious of their volitions and desires, and never even dream, in their ignorance, of the causes which have disposed them so to wish and desire. Secondly, that men do all things for an end, namely, for that which is useful to them, and which they seek. Thus it comes to pass that they only look for a knowledge of the final causes of events, and when these are learned, they are content, as having no cause for further doubt. If they cannot learn such causes from external sources, they are compelled to turn to considering themselves, and reflecting what end would have induced them personally to bring about the given event, and thus they necessarily judge other natures by their own. Further, as they find in themselves and outside themselves many means which assist them not a little in the search for what is useful, for instance, eyes for seeing, teeth for chewing, herbs and animals for yielding food, the sun for giving light, the sea for breeding fish, &c., they come to look on the whole of nature as a means for obtaining such conveniences. Now as they are aware, that they found these conveniences and did not make them, they think they have cause for believing, that some other being has made them for their use. As they look upon things as means, they cannot believe them to be self—created; but, judging from the means which they are accustomed to prepare for themselves, they are bound to believe in some ruler or rulers of the universe endowed with human freedom, who have arranged and adapted everything for human use. They are bound to estimate the nature of such rulers (having no information on the subject) in accordance with their own nature, and therefore they assert that the gods ordained everything for the use of man, in order to bind man to themselves and obtain from him the highest honor.
ellauri158.html on line 694: Hence also it follows, that everyone thought out for himself, according to his abilities, a different way of worshipping God, so that God might love him more than his fellows, and direct the whole course of nature for the satisfaction of his blind cupidity and insatiable avarice. Thus the prejudice developed into superstition, and took deep root in the human mind; and for this reason everyone strove most zealously to understand and explain the final causes of things; but in their endeavor to show that nature does nothing in vain, i.e. nothing which is useless to man, they only seem to have demonstrated that nature, the gods, and men are all mad together. Consider, I pray you, the result: among the many helps of nature they were bound to find some hindrances, such as storms, earthquakes, diseases, &c.: so they declared that such things happen, because the gods are angry at some wrong done to them by men, or at some fault committed in their worship. Experience day by day protested and showed by infinite examples, that good and evil fortunes fall to the lot of pious and impious alike; still they would not abandon their inveterate prejudice, for it was more easy for them to class such contradictions among other unknown things of whose use they were ignorant, and thus to retain their actual and innate condition of ignorance, than to destroy the whole fabric of their reasoning and start afresh. They therefore laid down as an axiom, that God´s judgments far transcend human understanding. Such a doctrine might well have sufficed to conceal the truth from the human race for all eternity, if mathematics had not furnished another standard of verity in considering solely the essence and properties of figures without regard to their final causes. There are other reasons (which I need not mention here) besides mathematics, which might have caused men´s minds to be directed to these general prejudices, and have led them to the knowledge of the truth.
ellauri158.html on line 702: P. 2. prop. 36. Ideae inadaequatae et confusae eadem necessitate consequuntur, ac adaequatae sive clarae ac distinctae ideae.
ellauri158.html on line 709: -- P. 2. prop. 38. coroll. Hinc sequitur, dari quasdam ideas sive notiones omnibus hominibus communes. [in: P. 2. prop. 40. schol. 2., P. 3. prop. 3.]
ellauri158.html on line 711: -- P. 2. prop. 39. coroll. Hinc sequitur, quod mens eo aptior est ad plura adaequate percipiendum, quo eius corpus plura habet cum aliis corporibus communia. [in: P. 2. prop. 40. schol. 2.]
ellauri158.html on line 714: P. 2. prop. 40. Quaecumque ideae in mente sequuntur ex ideis, quae in ipsa sunt adaequatae, sunt etiam adaequatae. [in: P. 2. prop. 40. schol. 2., P. 4. prop. 26., prop. 52., P. 5. prop. 4. schol., prop. 31.]
ellauri158.html on line 729: P. 2. prop. 44. De natura rationis non est res ut contingentes, sed ut necessarias contemplari. [in: prop. 44. coroll. 2.]
ellauri158.html on line 730: -- P. 2. prop. 44. coroll. 1. Hinc sequitur, a sola imaginatione pendere, quod res tam respectu praeteriti, quam futuri, ut contingentes contemplemur.
ellauri158.html on line 732: -- P. 2. prop. 44. coroll. 2. De natura rationis est res sub quadam aeternitatis specie percipere. [in: P. 4. prop. 62., P. 5. prop. 29.]
ellauri158.html on line 736: -- P. 2. prop. 45. schol. Per existentiam non intelligatur duratio. [in: P. 5. prop. 29. schol.]
ellauri158.html on line 746: P. 2. prop. 48. In mente nulla est absoluta sive libera voluntas, sed mens ad hoc vel illud volendum determinatur a causa, quae etiam ab alia determinata est, et haec iterum ab alia, et sic in infinitum. [in: P. 2. prop. 49., prop. 49. coroll., P. 3. aff. defin. 6., etiam in: TP cap. 2. art. 1.]
ellauri158.html on line 750: P. 2. prop. 49. In mente nulla datur volitio sive affirmatio et negatio praeter illam, quam idea, quatenus idea est, involvit. [in: P. 2. prop. 48. schol., prop. 49. coroll., prop. 49. schol., P. 3. prop. 2. schol.]
ellauri158.html on line 761: P. 3. defin. 2. Nos tum agere dico, cum aliquid in nobis aut extra nos fit, cuius adaequata sumus causa, hoc est cum ex nostra natura aliquid in nobis, aut extra nos sequitur, quod per eandem solam potest clare et distincte intelligi. At contra nos pati dico, cum in nobis aliquid fit vel ex nostra natura aliquid sequitur, cuius nos non nisi partialis sumus causa. [in: P. 3. prop. 1., P. 4. prop. 2., prop. 5., prop. 15., prop. 23., prop. 33., prop. 35., prop. 35. coroll. 1., prop. 52., prop. 59., prop. 61., prop. 64.]
ellauri158.html on line 762: P. 3. defin. 3. Per affectum intelligo corporis affectiones, quibus ipsius corporis agendi potentia augetur vel minuitur, iuvatur vel coercetur, et simul harum affectionum ideas. [in: P. 3. prop. 14.]
ellauri158.html on line 764: P. 3. postul. 1. Corpus humanum potest multis affici modis, quibus ipsius agendi potentia augetur vel minuitur, et etiam aliis, qui eiusdem agendi potentiam nec majorem nec minorem reddunt. [in: P. 3. prop. 12., prop. 15.]
ellauri158.html on line 767: P. 3. prop. 1. Mens nostra quaedam agit, quaedam vero patitur; nempe quatenus adaequatas habet ideas, eatenus quaedam necessario agit, et quatenus ideas habet inadaequatas, eatenus necessario quaedam patitur. [in: P. 3. prop. 3., prop. 56., prop. 58., prop. 59., P. 4. prop. 23., prop. 28., P. 5. prop. 20. schol.]
ellauri158.html on line 768: -- P. 3. prop. 1. coroll. Hinc sequitur mentem eo pluribus passionibus esse obnoxiam quo plures ideas inadaequatas habet et contra eo plura agere quo plures habet adaequatas.
ellauri158.html on line 771: P. 3. prop. 3. Mentis actiones ex solis ideis adaequatis oriuntur; passiones autem a solis inadaequatis pendent. [in: P. 3. prop. 9., prop. 56., gener. aff. defin., P. 4. prop. 15., prop. 24., prop. 28., prop. 35., prop. 35. coroll. 2., prop. 51., prop. 52., prop. 59., prop. 61., prop. 63., prop. 64., P. 5. prop. 3., prop. 4. schol., prop. 18., prop. 20. schol., prop. 36., prop. 40., prop. 40. coroll., prop. 42.]
ellauri158.html on line 772: -- P. 3. prop. 3. schol. Passiones ad mentem non referuntur. [in: P. 4. prop. 32., prop. 59., P. 5. prop. 40.]
ellauri158.html on line 774: P. 3. prop. 5. Res eatenus contrariae sunt naturae, hoc est, eatenus in eodem subiecto esse nequeunt, quatenus una alteram potest destruere. [in: P. 3. prop. 6., prop. 10., prop. 37., P. 4. prop. 7., prop. 30.]
ellauri158.html on line 775: P. 3. prop. 6. Unaquaeque res, quantum in se est, in suo esse perseverare conatur. [in: P. 3. prop. 7., prop. 12., prop. 44. schol., P. 4. prop. 4., prop. 20., prop. 25., prop. 26., prop. 31., prop. 60., prop. 64.]
ellauri158.html on line 776: P. 3. prop. 7. Conatus, quo unaquaeque res in suo esse perseverare conatur, nihil est praeter ipsius rei actualem essentiam. [in: P. 3. prop. 9., prop. 10., prop. 37., prop. 54., P. 4. defin. 8., prop. 4., prop. 5., prop. 8., prop. 15., prop. 18., prop. 18. schol., prop. 20., prop. 21., prop. 22., prop. 25., prop. 26., prop. 32., prop. 33., prop. 53., prop. 60., prop. 64., P. 5. axiom. 2., prop. 8., prop. 9., prop. 25., etiam in: Ep. 66. §. 2.]
ellauri158.html on line 777: P. 3. prop. 8. Conatus, quo unaquaeque res in suo esse perseverare conatur, nullum tempus finitum, sed indefinitum involvit. [in: P. 3. prop. 9.]
ellauri158.html on line 778: P. 3. prop. 9. Mens tam quatenus claras et distinctas, quam quatenus confusas habet ideas, conatur in suo esse perseverare indefinita quadam duratione, et huius sui conatus est conscia. [in: P. 3. prop. 12., prop. 13., prop. 58.]
ellauri158.html on line 783: P. 3. prop. 12. Mens quantum potest, ea imaginari conatur, quae corporis agendi potentiam augent vel iuvant. [in: P. 3. prop. 13., prop. 15. coroll., prop. 19., prop. 25., prop. 28., prop. 33., prop. 42., prop. 52. schol., P. 4. prop. 60.]
ellauri158.html on line 784: P. 3. prop. 13. Cum mens ea imaginatur, quae corporis agendi potentiam minuunt vel coercent, conatur, quantum potest, rerum recordari, quae horum existentiam secludunt. [in: P. 3. prop. 20., prop. 23., prop. 25., prop. 27. coroll. 3., prop. 28., aff. defin. 29.]
ellauri158.html on line 785: -- P. 3. prop. 13. coroll. Hinc sequitur quod mens ea imaginari aversatur, quae ipsius et corporis potentiam minuunt vel coercent. [in: P. 3. prop. 15. coroll., prop. 38.]
ellauri158.html on line 787: P. 3. prop. 14. Si mens duobus affectibus simul affecta semel fuit, ubi postea eorum alterutro afficietur, afficietur etiam altero. [in: P. 3. prop. 15., prop. 15. coroll., prop. 16.]
ellauri158.html on line 794: P. 3. prop. 18. Homo ex imagine rei praeteritae aut futurae eodem laetitiae et tristitiae affectu afficitur, ac ex imagine rei praesentis. [in: P. 3. aff. defin. 14., aff. defin. 15., P. 4. prop. 9. schol., prop. 12.]
ellauri158.html on line 795: -- P. 3. prop. 18. schol. 1. Res praeterita, futura. [in: P. 4. defin. 6.]
ellauri158.html on line 797: P. 3. prop. 19. Qui id quod amat destrui imaginatur, contristabitur; si contra autem conservari, laetabitur. [in: P. 3. prop. 21., prop. 36. coroll., prop. 42., aff. defin. 12., aff. defin. 13., P. 5. prop. 19.]
ellauri158.html on line 798: P. 3. prop. 20. Qui id quod odio habet destrui imaginatur, laetabitur. [in: P. 3. prop. 23., prop. 28., aff. defin. 11., aff. defin. 12., aff. defin. 13.]
ellauri158.html on line 799: P. 3. prop. 21. Qui id quod amat laetitia vel tristitia affectum imaginatur, laetitia etiam vel tristitia afficietur; et uterque hic affectus maior aut minor erit in amante, prout uterque maior aut minor est in re amata. [in: P. 3. prop. 22., prop. 22. schol., prop. 25., prop. 26., prop. 27. coroll. 1., prop. 38., prop. 45.]
ellauri158.html on line 802: P. 3. prop. 23. Qui id quod odio habet tristitia affectum imaginatur, laetabitur; si contra idem laetitia affectum esse imaginetur, contristabitur; et uterque hic affectus maior aut minor erit, prout eius contrarius maior aut minor est in eo, quod odio habet. [in: P. 3. prop. 26., prop. 27., prop. 27. coroll. 2., prop. 35., prop. 38.]
ellauri158.html on line 819: P. 3. prop. 30. Si quis aliquid egit, quod reliquos laetitia afficere imaginatur, is laetitia concomitante idea sui, tanquam causa, afficietur, sive se ipsum cum laetitia contemplabitur. Si contra aliquid egit, quod reliquos tristitia afficere imaginatur, se ipsum cum tristitia contra contemplabitur. [in: P. 3. prop. 34., prop. 40. schol., prop. 41. schol., prop. 43.]
ellauri158.html on line 822: -- P. 3. prop. 31. coroll. Sequitur unumquemque quantum potest conari ut unusquisque id quod ipse amat, amet et quod ipse odit, odio etiam habeat. [in: P. 4. prop. 37., P. 5. prop. 4. schol.]
ellauri158.html on line 824: P. 3. prop. 32. Si aliquem re aliqua, qua unus solus potiri potest, gaudere imaginamur, conabimur efficere, ne ille illa re potiatur. [in: P. 3. prop. 32. schol., aff. defin. 33., P. 4. prop. 34.]
ellauri158.html on line 825: -- P. 3. prop. 32. schol. Homines natura invidi, ambitiosi, misericordes. [in: P. 3. prop. 55. schol., aff. defin. 23., aff. defin. 33., P. 4. prop. 34., etiam in: TP cap. 1. art. 5.]
ellauri158.html on line 828: P. 3. prop. 35. Si quis imaginatur rem amatam eodem vel arctiore vinculo amicitiae, quo ipse eadem solus potiebatur, alium sibi iungere, odio erga ipsam rem amatam afficietur, et illi alteri invidebit.
ellauri158.html on line 830: P. 3. prop. 36. Qui rei, qua semel delectatus est, recordatur, cupit eadem cum iisdem potiri circumstantiis ac cum primo ipsa delectatus est. [in: P. 3. prop. 36. coroll.]
ellauri158.html on line 831: -- P. 3. prop. 36. coroll. Si itaque unam ex iis circumstantiis deficere compererit, amans contristabitur.
ellauri158.html on line 833: P. 3. prop. 37. Cupiditas, quae prae tristitia vel laetitia praeque odio vel amore oritur, eo est maior, quo affectus maior est. [in: P. 3. prop. 38., prop. 39., prop. 43., prop. 44., P. 4. prop. 15., prop. 37., prop. 44.]
ellauri158.html on line 834: P. 3. prop. 38. Si quis rem amatam odio habere inceperit, ita ut amor plane aboleatur, eandem maiore odio ex pari causa prosequetur, quam si ipsam nunquam amavisset, et eo maiore, quo amor antea maior fuerat. [in: P. 3. prop. 44.]
ellauri158.html on line 835: P. 3. prop. 39. Qui aliquem odio habet, ei malum inferre conabitur, nisi ex eo maius sibi malum oriri timeat; et contra, qui aliquem amat, ei eadem lege benefacere conabitur. [in: P. 3. prop. 40. coroll. 2., prop. 40. schol., prop. 41. schol., aff. defin. 34., aff. defin. 36., P. 4. prop. 34., prop. 37. schol. 2., prop. 45., prop. 45. coroll. 1., prop. 45. coroll. 2.]
ellauri158.html on line 837: P. 3. prop. 40. Qui se odio haberi ab aliquo imaginatur, nec se ullam odii causam illi dedisse credit, eundem odio contra habebit. [in: P. 3. prop. 40. coroll. 1., prop. 40. coroll. 2., prop. 41., prop. 43., prop. 45., prop. 49. schol., P. 4. prop. 34.]
ellauri158.html on line 839: -- P. 3. prop. 40. coroll. 1. Qui, quem amat, odio erga se affectum imaginatur, odio et amore simul conflictabitur. [in: P. 3. prop. 41. coroll.]
ellauri158.html on line 840: -- P. 3. prop. 40. coroll. 2. Si aliquis imaginatur, ab aliquo, quem antea nullo affectu prosecutus est, malum aliquod prae odio sibi illatum esse, statim idem malum eidem referre conabitur. [in: P. 3. aff. defin. 37., P. 4. prop. 37. schol. 2.]
ellauri158.html on line 842: P. 3. prop. 41. Si quis ab aliquo se amari imaginatur, nec se ullam ad id causam dedisse credit, eundem contra amabit. [in: P. 3. prop. 43.]
ellauri158.html on line 844: -- P. 3. prop. 41. coroll. Qui ab eo, quem odio habet, se amari imaginatur, odio et amore simul conflictabitur.
ellauri158.html on line 846: P. 3. prop. 42. Qui in aliquem amore aut spe gloriae motus beneficium contulit, contristabitur, si viderit, beneficium ingrato animo accipi. [in: P. 4. prop. 70.]
ellauri158.html on line 847: P. 3. prop. 43. Odium reciproco odio augetur, et amore contra deleri potest. [in: P. 3. prop. 49. schol., P. 4. prop. 46.]
ellauri158.html on line 848: P. 3. prop. 44. Odium, quod amore plane vincitur, in amorem transit; et amor propterea maior est, quam si odium non praecessisset. [in: P. 4. prop. 46.]
ellauri158.html on line 850: P. 3. prop. 45. Si quis aliquem sibi similem odio in rem sibi similem, quam amat, affectum esse imaginatur, eum odio habebit.
ellauri158.html on line 852: P. 3. prop. 47. Laetitia, quae ex eo oritur, quod scilicet rem, quam odimus, destrui aut alio malo affici imaginamur, non oritur absque ulla animi tristitia.
ellauri158.html on line 853: -- P. 3. prop. 47. schol. Demonstratur aliter. [in: P. 3. aff. defin. 11., aff. defin. 32.]
ellauri158.html on line 854: P. 3. prop. 48. Amor et odium ex. gr. erga Petrum destruitur, si tristitia, quam hoc, et laetitia, quam ille involvit, ideae alterius causae iungatur; et eatenus uterque diminuitur, quatenus imaginamur Petrum non solum fuisse alterutrius causam. [in: P. 3. prop. 49. , P. 5. prop. 6., prop. 9.]
ellauri158.html on line 864: P. 3. prop. 53. Cum mens se ipsam suamque agendi potentiam contemplatur, laetatur; et eo magis, quo se suamque agendi potentiam distinctius imaginatur. [in: P. 3. prop. 55. schol., prop. 58., aff. defin. 25., P. 5. prop. 15.]
ellauri158.html on line 865: -- P. 3. prop. 53. coroll. Haec laetitia magis magisque fovetur, quo magis homo se ab aliis laudari imaginatur. [in: P. 3. prop. 55. coroll. 1., P. 4. prop. 52. schol.]
ellauri158.html on line 866: P. 3. prop. 54. Mens ea tantum imaginari conatur, quae ipsius agendi potentiam ponunt. [in: P. 3. prop. 55., aff. defin. 25., aff. defin. 29.]
ellauri158.html on line 867: P. 3. prop. 55. Cum mens suam impotentiam imaginatur, eo ipso contristatur. [in: P. 3. aff. defin. 26., P. 4. prop. 53.]
ellauri158.html on line 868: -- P. 3. prop. 55. coroll. 1. Haec tristitia magis ac magis fovetur, si se ab aliis vituperari imaginatur. [in: P. 4. prop. 52. schol.]
ellauri158.html on line 872: P. 3. prop. 56. Laetitiae, tristitiae et cupiditatis, et consequenter uniuscuiusque affectus, qui ex his componitur, ut animi fluctuationis, vel qui ab his derivatur, nempe amoris, odii, spei, metus etc., tot species dantur, quot sunt species obiectorum, a quibus afficimur. [in: P. 4. prop. 33.]
ellauri158.html on line 875: -- P. 3. prop. 57. schol. De affectibus animalium, quae irrationalia dicuntur. [in: P. 4. prop. 37. schol. 1.]
ellauri158.html on line 876: P. 3. prop. 58. Praeter laetitiam et cupiditatem, quae passiones sunt, alii laetitiae et cupiditatis affectus dantur, qui ad nos, quatenus agimus, referuntur. [in: P. 3. prop. 59.]
ellauri158.html on line 877: P. 3. prop. 59. Inter omnes affectus, qui ad mentem, quatenus agit, referuntur, nulli alii sunt, quam qui ad laetitiam vel cupiditatem referuntur. [in: P. 4. prop. 34., prop. 51., prop. 63., prop. 63. coroll., P. 5. prop. 10. schol., prop. 18., prop. 18. schol., prop. 42.]
ellauri158.html on line 881: P. 3. gener. aff. defin. Affectus, qui animi pathema dicitur, est confusa idea, qua mens maiorem vel minorem sui corporis vel alicuius eius partis existendi vim, quam antea, affirmat, et qua data ipsa mens ad hoc potius, quam ad illud cogitandum determinatur. [in: P. 4. prop. 7., prop. 7. coroll., prop. 8., prop. 9., prop. 14., P. 5. prop. 3., prop. 4. coroll., prop. 17., prop. 34., prop. 40. coroll.]
ellauri158.html on line 932: P. 3. aff. defin. 1. Cupiditas est ipsa hominis essentia, quatenus ex data quacumque eius affectione determinata concipitur ad aliquid agendum. [in: P. 4. prop. 15., prop. 18., prop. 19., prop. 21., prop. 37., prop. 59., prop. 61., P. 5. prop. 26., prop. 28.]
ellauri158.html on line 936: P. 3. aff. defin. 5. Contemptus est rei alicuius imaginatio, quae mentem adeo parum tangit, ut ipsa mens ex rei praesentia magis moveatur ad ea imaginandum, quae in ipsa re non sunt, quam quae in ipsa sunt.
ellauri158.html on line 943: P. 3. aff. defin. 12. Spes est inconstans laetitia orta ex idea rei futurae vel praeteritae, de cuius eventu aliquatenus dubitamus. [in: P. 4. prop. 47.]
ellauri158.html on line 944: P. 3. aff. defin. 13. Metus est inconstans tristitia orta ex idea rei futurae vel praeteritae, de cuius eventu aliquatenus dubitamus. [in: P. 4. prop. 47., prop. 63.]
ellauri158.html on line 945: P. 3. aff. defin. 14. Securitas est laetitia orta ex idea rei futurae vel praeteritae, de qua dubitandi causa sublata est.
ellauri158.html on line 946: P. 3. aff. defin. 15. Desperatio est tristitia orta ex idea rei futurae vel praeteritae, de qua dubitandi causa sublata est.
ellauri158.html on line 954: P. 3. aff. defin. 23. Invidia est odium, quatenus hominem ita afficit, ut ex alterius felicitate contristetur, et contra ut ex alterius malo gaudeat. [in: P. 5. prop. 20.]
ellauri158.html on line 955: P. 3. aff. defin. 24. Misericordia est amor, quatenus hominem ita afficit, ut ex bono alterius gaudeat, et contra ut ex alterius malo contristetur.
ellauri158.html on line 956: P. 3. aff. defin. 25. Acquiescentia in se ipso est laetitia orta ex eo, quod homo se ipsum suamque agendi potentiam contemplatur. [in: P. 4. prop. 52., P. 5. prop. 27., prop. 32., prop. 36. schol.]
ellauri158.html on line 957: P. 3. aff. defin. 26. Humilitas est tristitia orta ex eo quod homo suam impotentiam sive imbecillitatem contemplatur. [in: P. 4. prop. 53.]
ellauri158.html on line 963: P. 3. aff. defin. 32. Desiderium est cupiditas sive appetitus re aliqua potiundi, quae eiusdem rei memoria fovetur, et simul aliarum rerum memoria, quae eiusdem rei appetendae existentiam secludunt, coercetur.
ellauri158.html on line 965: nobis ingeneratur ex eo, quod alios eandem cupiditatem habere imaginamur.
ellauri158.html on line 970: P. 3. aff. defin. 38. Crudelitas seu saevitia est cupiditas, qua aliquis concitatur ad malum inferendum ei, quem amamus, vel cuius nos miseret.
ellauri158.html on line 972: P. 3. aff. defin. 40. Audacia est cupiditas, qua aliquis incitatur ad aliquid agendum cum periculo, quod eius aequales subire metuunt. [in: P. 4. prop. 69.]
ellauri158.html on line 973: P. 3. aff. defin. 41. Pusillanimitas dicitur de eo, cuius cupiditas coercetur timore periculi, quod eius aequales subire audent. [in: P. 4. prop. 69.]
ellauri158.html on line 974: P. 3. aff. defin. 42. Consternatio dicitur de eo, cuius cupiditas malum vitandi coercetur admiratione mali, quod timet.
ellauri158.html on line 990: P. 4. defin. 5. Per contrarios affectus intelligam eos, qui hominem in diversum trahunt, quamvis eiusdem sint generis, ut luxuries et avaritia, quae amoris sunt species; nec natura, sed per accidens sunt contrarii.
ellauri158.html on line 991: P. 4. defin. 6. Quid per affectum erga rem futuram, praesentem, et praeteritam intelligam, explicui in schol. 1. et 2. prop. 18. P. 3. quod vide. [in: P. 4. prop. 10. schol.]
ellauri158.html on line 993: P. 4. defin. 8. Per virtutem et potentiam idem intelligo; hoc est (per prop. 7. P. 3.) virtus, quatenus ad hominem refertur, est ipsa hominis essentia seu natura, quatenus potestatem habet, quaedam efficiend, quae per solas ipsius naturae leges possunt intelligi. [in: P. 4. prop. 18. schol., prop. 20., prop. 22., prop. 23., prop. 24., prop. 35. coroll. 2., prop. 56., P. 5. prop. 25., prop. 42.]
ellauri158.html on line 995: P. 4. axiom. Nulla res singularis in rerum natura datur, qua potentior et fortior non detur alia. Sed quacumque data datur alia potentior, a qua illa data potest destrui. [in: P. 4. prop. 3., prop. 7., P. 5. prop. 37. schol.]
ellauri158.html on line 997: P. 4. prop. 1. Nihil, quod idea falsa positivum habet, tollitur praesentia veri, quatenus verum. [in: P. 4. prop. 14.]
ellauri158.html on line 999: P. 4. prop. 2. Nos eatenus patimur, quatenus naturae sumus pars, quae per se absque aliis non potest concipi.
ellauri158.html on line 1000: P. 4. prop. 3. Vis, qua homo in existendo perseverat, limitata est et a potentia causarum externarum infinite superatur. [in: P. 4. prop. 4., prop. 6., prop. 15., prop. 43., prop. 69.]
ellauri158.html on line 1001: P. 4. prop. 4. Fieri non potest, ut homo non sit naturae pars et ut nullas possit pati mutationes, nisi quae per solam suam naturam possint intelligi, quarumque adaequata sit causa. [in: P. 4. prop. 68. schol.]
ellauri158.html on line 1002: -- P. 4. prop. 4. coroll. Hinc sequitur, hominem necessario passionibus esse semper obnoxium, communemque naturae ordinem sequi et eidem parere, seseque eidem, quantum rerum natura exigit, accommodare. [in: P. 4. prop. 37. schol. 2., etiam in: TP cap. 1. art. 5.]
ellauri158.html on line 1003: P. 4. prop. 5. Vis et incrementum cuiuscumque passionis, eiusque in existendo perseverantia non definitur potentia, qua nos in existendo perseverare conamur, sed causae externae potentia cum nostra comparata. [in: P. 4. prop. 6., prop. 7., prop. 15., prop. 43., prop. 69., P. 5. prop. 8., prop. 20. schol.]
ellauri158.html on line 1006: -- P. 4. prop. 7. coroll. Affectus, quatenus ad mentem refertur, nec coerceri nec tolli potest nisi per ideam corporis affectionis contrariae et fortioris affectione, qua patimur.
ellauri158.html on line 1011: -- P. 4. prop. 9. coroll. Imago rei futurae vel praeteritae, hoc est, rei, quam cum relatione ad tempus futurum vel praeteritum secluso praesenti contemplamur, ceteris paribus debilior est imagine rei praesentis, et consequenter affectus erga rem futuram vel praeteritam, ceteris paribus remissior est affectu erga rem praesentem. [in: P. 4. prop. 12. coroll., prop. 16., prop. 60. schol.]
ellauri158.html on line 1012: P. 4. prop. 10. Erga rem futuramm, quam cito affuturam imaginamur, intensius afficimur quam si eius existendi tempus longius a praesenti distare imaginaremur; et memoria rei, quam non diu praeteriisse imaginamur, intensius etiam afficimur, quam si eandem diu praeteriisse imaginaremur. [in: P. 4. prop. 12. coroll.]
ellauri158.html on line 1018: P. 4. prop. 14. Vera boni et mali cognitio, quatenus vera, nullum affectum coercere potest; sed tantum quatenus ut affectus consideratur.
ellauri158.html on line 1019: P. 4. prop. 15. Cupiditas, quae ex vera boni et mali cognitione oritur, multis aliis cupiditatibus, quae ex affectibus, quibus conflictamur, oriuntur, restingui vel coerceri potest. [in: P. 4. prop. 16.]
ellauri158.html on line 1020: P. 4. prop. 16. Cupiditas, quae ex cognitione boni et mali, quatenus haec cognitio futurum respicit, oritur, facilius rerum cupiditate, quae in praesentia suaves sunt, coerceri vel restingui potest. [in: P. 4. prop. 17., prop. 62. schol.]
ellauri158.html on line 1021: P. 4. prop. 17. Cupiditas, quae oritur ex vera boni et mali cognitione, quatenus haec circa res contingentes versatur, multo adhuc facilius coerceri potest cupiditate rerum, quae praesentes sunt.
ellauri158.html on line 1022: -- P. 4. prop. 17. schol. Cur homines opinione magis, quam vera ratione commoveantur. [in: P. 4. prop. 37. schol. 2.]
ellauri158.html on line 1023: P. 4. prop. 18. Cupiditas, quae ex laetitia oritur, ceteris paribus fortior est cupiditate, quae ex tristitia oritur. [in: P. 4. prop. 56. schol., prop. 66. schol.]
ellauri158.html on line 1025: P. 4. prop. 19. Id unusquisque ex legibus suae naturae necessario appetit vel aversatur, quod bonum vel malum esse iudicat. [in: P. 4. prop. 35., prop. 37., prop. 37. schol. 2., prop. 46., prop. 59.]
ellauri158.html on line 1026: P. 4. prop. 20. Quo magis unusquisque suum utile quaerere, hoc est, suum esse conservare conatur et potest, eo magis virtute praeditus est; et contra, quatenus unusquisque suum utile, hoc est, suum esse conservare negligit, eatenus est impotens. [in: P. 4. prop. 35. coroll. 2., prop. 37. schol. 2.]
ellauri158.html on line 1031: P. 4. prop. 23. Homo quatenus ad aliquid agendum determinatur ex eo, quod ideas habet inadaequatas, non potest absolute dici ex virtute agere; sed tantum quatenus determinatur ex eo, quod intelligit. [in: P. 4. prop. 28.]
ellauri158.html on line 1033: P. 4. prop. 25. Nemo suum esse alterius rei causa conservare conatur. [in: P. 4. prop. 26., prop. 52. schol.]
ellauri158.html on line 1035: P. 4. prop. 26. Quicquid ex ratione conamur, nihil aliud est quam intelligere; nec mens quatenus ratione utitur, aliud sibi utile esse iudicat nisi id quod ad intelligendum conducit. [in: P. 4. prop. 27., prop. 28., prop. 36., prop. 37., prop. 38., prop. 40., prop. 48., prop. 53., P. 5. prop. 9., prop. 10.]
ellauri158.html on line 1038: P. 4. prop. 29. Res quaecumque singularis, cuius natura a nostra prorsus est diversa, nostram agendi potentiam nec iuvare nec coercere potest, et absolute res nulla potest nobis bona aut mala esse, nisi commune aliquid nobiscum habeat. [in: P. 4. prop. 31. coroll.]
ellauri158.html on line 1039: P. 4. prop. 30. Res nulla per id, quod cum nostra natura commune habet, potest esse mala; sed quatenus nobis mala est, eatenus est nobis contraria. [in: P. 4. prop. 31., prop. 34., prop. 34. schol., P. 5. prop. 10., prop. 38., prop. 39.]
ellauri158.html on line 1040: P. 4. prop. 31. Quatenus res aliqua cum nostra natura convenit, eatenus necessario bona est. [in: P. 4. prop. 31. coroll., prop. 34. schol.]
ellauri158.html on line 1041: -- P. 4. prop. 31. coroll. Hinc sequitur, quod quo res aliqua magis cum nostra natura convenit, eo nobis est utilior seu magis bona, et contra quo res aliqua nobis est utilior, eatenus cum nostra natura magis convenit. [in: P. 4. prop. 35., prop. 35. coroll. 1., prop. 72.]
ellauri158.html on line 1042: P. 4. prop. 32. Quatenus homines passionibus sunt obnoxii, non possunt eatenus dici, quod natura conveniant.
ellauri158.html on line 1044: P. 4. prop. 33. Homines natura discrepare possunt, quatenus affectibus, qui passiones sunt, conflictantur, et eatenus etiam unus idemque homo varius est et inconstans. [in: P. 4. prop. 35., prop. 37. schol. 2.]
ellauri158.html on line 1045: P. 4. prop. 34. Quatenus homines affectibus, qui passiones sunt, conflictantur, possunt invicem esse contrarii. [in: P. 4. prop. 35., prop. 36. schol., prop. 37. schol. 2.]
ellauri158.html on line 1047: P. 4. prop. 35. Quatenus homines ex ductu rationis vivunt, eatenus tantum natura semper necessario conveniunt. [in: P. 4. prop. 35. coroll. 1., prop. 35. coroll. 2., prop. 36. schol., prop. 40., prop. 71.]
ellauri158.html on line 1048: -- P. 4. prop. 35. coroll. 1. Nihil singulare in rerum natura datur, quod homini sit utilius, quam homo qui ex ductu rationis vivit. [in: P. 4. prop. 35. coroll. 2., prop. 37., prop. 37. schol. 2., prop. 71.]
ellauri158.html on line 1051: P. 4. prop. 36. Summum bonum eorum, qui virtutem sectantur, omnibus commune est, eoque omnes aeque gaudere possunt. [in: P. 4. prop. 37., P. 5. prop. 20.]
ellauri158.html on line 1053: P. 4. prop. 37. Bonum, quod unusquisque, qui sectatur virtutem, sibi appetit, reliquis hominibus etiam cupiet, et eo magis, quo maiorem Dei habuerit cognitionem. [in: P. 4. prop. 45., prop. 45. coroll. 1., prop. 46., prop. 50., prop. 51., prop. 68. schol., prop. 70., prop. 71., prop. 73., prop. 73. schol., P. 5. prop. 4. schol., prop. 20.]
ellauri158.html on line 1054: -- P. 4. prop. 37. schol 1. Religio, pietas; honestum, turpe. [in: P. 4. prop. 45. coroll. 2., prop. 58., app. cap. 15., app. cap. 25., P. 5. prop. 4. schol.]
ellauri158.html on line 1055: -- P. 4. prop. 37. schol 2. De statu hominis naturali et civili. Peccatum et meritum; iustum et inustum. [in: P. 4. prop. 37. schol 1. prop. 45. coroll. 2., prop. 73., app. cap. 15., etiam in: TP cap. 2. art. 1.]
ellauri158.html on line 1056: P. 4. prop. 38. Id quod corpus humanum ita disponit, ut pluribus modis possit affici, vel quod idem aptum reddit ad corpora externa pluribus modis afficiendum, homini est utile; et eo utilius, quo corpus ab eo aptius redditur, ut pluribus modis afficiatur, aliaque corpora afficiat; et contra id noxium est, quod corpus ad haec minus aptum reddit. [in: P. 4. prop. 39., prop. 41., prop. 42., prop. 43., app. cap. 27., P. 5. prop. 39.]
ellauri158.html on line 1057: P. 4. prop. 39. Quae efficiunt, ut motus et quietis ratio, quam corporis humani partes ad invicem habent, conservetur, bona sunt; et ea contra mala, quae efficiunt, ut corporis humani partes aliam ad invicem motus et quietis habeant rationem. [in: P. 4. prop. 42., app. cap. 27.]
ellauri158.html on line 1067: -- P. 4. prop. 45. coroll. 1. Invidia, irrisio, contemptus, ira, vindicta et reliqui affectus, qui ad odium referuntur vel ex eodem oriuntur, mali sunt. [in: P. 4. prop. 45. schol. 2., prop. 46., prop. 59.]
ellauri158.html on line 1068: -- P. 4. prop. 45. coroll. 2. Quicquid ex eo, quod odio affecti sumus, appetimus, turpe et in civitate iniustum est.
ellauri158.html on line 1070: P. 4. prop. 46. Qui ex ductu rationis vivit, quantum potest, conatur alterius in ipsum odium, iram, contemptum etc. amore contra sive generositate compensare. [in: P. 4. prop. 73. schol., P. 5. prop. 10. schol.]
ellauri158.html on line 1075: P. 4. prop. 49. Existimatio facile hominem, qui existimatur, superbum reddit.
ellauri158.html on line 1077: -- P. 4. prop. 50. coroll. Hinc sequitur, quod homo qui ex dictamine rationis vivit, conatur, quantum potest, efficere ne commiseratione tangatur.
ellauri158.html on line 1078: -- P. 4. prop. 50. schol. Inhumanitas refutatur. [in: P. 4. prop. 73. schol.]
ellauri158.html on line 1082: P. 4. prop. 52. Acquiescentia in se ipso ex ratione oriri potest, et ea sola acquiescentia, quae ex ratione oritur, summa est quae potest dari. [in: P. 5. prop. 10. schol.]
ellauri158.html on line 1084: P. 4. prop. 53. Humilitas virtus non est, sive ex ratione non oritur. [in: P. 4. prop. 54.]
ellauri158.html on line 1085: P. 4. prop. 54. Poenitentia virtus non est, sive ex ratione non oritur, sed is, quem facti poenitet, bis miser seu impotens est.
ellauri158.html on line 1089: -- P. 4. prop. 56. coroll. Hinc clare sequitur, superbos et abiectos maxime affectibus esse obnoxios.
ellauri158.html on line 1102: propositionum, definitionum et al. qui in e t h i c e continentur,
ellauri158.html on line 1111: P. 4. prop. 60. Cupiditas, quae oritur ex laetitia vel tristitia, quae ad unam vel ad aliquot, non autem ad omnes corporis partes refertur, rationem utilitatis totius hominis non habet.
ellauri158.html on line 1113: P. 4. prop. 61. Cupiditas, quae ex ratione oritur, excessum habere nequit. [in: P. 4. prop. 63. coroll., P. 5. prop. 4. schol.]
ellauri158.html on line 1114: P. 4. prop. 62. Quatenus mens ex rationis dictamine res concipit, aeque afficitur, sive idea sit rei futurae vel praeteritae, sive praesentis. [in: P. 4. prop. 66.]
ellauri158.html on line 1116: P. 4. prop. 63. Qui metu ducitur et bonum, ut malum vitet, agit, is ratione non ducitur. [in: P. 4. prop. 67., prop. 73., app. cap. 31.]
ellauri158.html on line 1118: -- P. 4. prop. 63. coroll. Cupiditate, quae ex ratione oritur, bonum directe sequimur et malum indirecte fugimus. [in: P. 4. prop. 65., prop. 65. coroll., prop. 67., P. 5. prop. 10. schol.]
ellauri158.html on line 1121: -- P. 4. prop. 64. coroll. Hinc sequitur, quod si mens humana non nisi adaequatas haberet ideas, nullam mali formaret notionem. [in: P. 4. prop. 68.]
ellauri158.html on line 1124: P. 4. prop. 66. Bonum maius futurum prae minore praesenti, et malum praesens, quod causa est futura alicuius mali, ex rationis ductu appetemus. [in: P. 4. prop. 66. coroll.]
ellauri158.html on line 1125: -- P. 4. prop. 66. coroll. Malum praesens minus, quod est causa maioris futuri boni, ex rationis ductu appetemus, et bonum praesens minus, quod causa est maioris futuri mali, negligemus.
ellauri158.html on line 1128: P. 4. prop. 68. Si homines liberi nascerentur, nullum boni et mali formarent conceptum, quamdiu liberi essent.
ellauri158.html on line 1130: P. 4. prop. 69. Hominis liberi virtus aeque magna cernitur in declinandis, quam in superandis periculis.
ellauri158.html on line 1131: -- P. 4. prop. 69. coroll. Homini igitur libero aeque magnae animositati fuga in tempore, ac pugna ducitur; sive homo liber eadem animositate seu animi praesentia, qua certamen, fugam eligit.
ellauri158.html on line 1139: P. 4. prop. 73. Homo, qui ratione ducitur, magis in civitate, ubi ex communi decreto vivit, quam in solitudine, ubi sibi soli obtemperat, liber est.
ellauri158.html on line 1149: P. 5. axiom. 1. Si in eodem subiecto duae contrariae actiones excitentur, debebit necessario vel in utraque vel in una sola mutatio fieri, donec desinant contrariae esse. [in: P. 5. prop. 7.]
ellauri158.html on line 1150: P. 5. axiom. 2. Effectus potentia definitur potentia ipsius causae, quatenus eius essentia per ipsius causae essentiam explicatur vel definitur. [in: P. 5. prop. 8. schol.]
ellauri158.html on line 1152: P. 5. prop. 1. Prout cogitationes rerumque ideae ordinantur et concatenantur in mente, ita corporis affectiones seu rerum imagines ad amussim ordinantur et concatenantur in corpore. [in: P. 5. prop. 10.]
ellauri158.html on line 1153: P. 5. prop. 2. Si animi commotionem seu affectum a causae externae cogitatione amoveamus et aliis iungamus cogitationibus, tum amor seu odium erga causam externam, ut et animi fluctuationes quae ex his affectibus oriuntur, destruentur. [in: P. 5. prop. 4. schol., prop. 20. schol.]
ellauri158.html on line 1155: -- P. 5. prop. 3. coroll. Affectus igitur eo magis in nostra potestate est et mens ab eo minus patitur quo nobis est notior. [in: P. 5. prop. 42.]
ellauri158.html on line 1157: -- P. 5. prop. 4. coroll. Hinc sequitur, nullum esse affectum, cuius non possumus aliquem clarum et distinctum formare conceptum.
ellauri158.html on line 1158: -- P. 5. prop. 4. schol. Potestas uniuscuiusque efficiendi ut ab affectibus minus patitur. [in: P. 5. prop. 20. schol.]
ellauri158.html on line 1160: P. 5. prop. 6. Quatenus mens res omnes ut necessarias intelligit, eatenus maiorem in affectus potentiam habet, seu minus ab iisdem patitur. [in: P. 5. prop. 10. schol.]
ellauri158.html on line 1162: P. 5. prop. 7. Affectus, qui ex ratione oriuntur vel excitantur, si ratio temporis habeatur, potentiores sunt iis, qui ad res singulares referuntur, quas ut absentes contemplamur. [in: P. 5. prop. 10. schol., prop. 20. schol.]
ellauri158.html on line 1163: P. 5. prop. 8. Quo affectus aliquis a pluribus causis simul concurrentibus excitatur, eo maior est. [in: P. 5. prop. 10. schol., prop. 11.]
ellauri158.html on line 1165: P. 5. prop. 9. Affectus, qui ad plures et diversas causas refertur, quas mens cum ipso affectu simul contemplatur, minus noxius est, et minus per ipsum patimur, et erga unamquamque causam minus afficimur, quam alius aeque magnus affectus, qui ad unam solam vel pauciores causas refertur. [in: P. 5. prop. 20. schol.]
ellauri158.html on line 1166: P. 5. prop. 10. Quamdiu affectibus, qui nostrae naturae sunt contrarii, non conflictamur, tamdiu potestatem habemus ordinandi et concatenandi corporis affectiones secundum ordinem ad intellectum. [in: P. 5. prop. 39.]
ellauri158.html on line 1168: P. 5. prop. 11. Quo imago aliqua ad plures res refertur, eo frequentior est seu saepius viget, et mentem magis occupat. [in: P. 5. prop. 12., prop. 16., prop. 20. schol.]
ellauri158.html on line 1169: P. 5. prop. 12. Rerum imagines facilius imaginibus, quae ad res referuntur, quas clare et distincte intelligimus, iunguntur, quam aliis. [in: P. 5. prop. 20. schol.]
ellauri158.html on line 1171: P. 5. prop. 14. Mens efficere potest, ut omnes corporis affectiones seu rerum imagines ad Dei ideam referantur. [in: P. 5. prop. 15., prop. 16., prop. 20. schol., prop. 39.]
ellauri158.html on line 1174: P. 5. prop. 17. Deus expers est passionum, nec ullo laetitiae aut tristitiae affectu afficitur. [in: P. 5. prop. 17. coroll.]
ellauri158.html on line 1183: P. 5. prop. 20. Hic erga Deum amor neque invidiae neque zelotypiae affectu inquinari potest; sed eo magis fovetur, quo plures homines eodem amoris vinculo cum Deo iunctos imaginamur.
ellauri158.html on line 1186: P. 5. prop. 22. In Deo tamen datur necessario idea, quae huius et illius corporis humani essentiam sub aeternitatis specie exprimit. [in: P. 5. prop. 23.]
ellauri158.html on line 1193: P. 5. prop. 27. Ex hoc tertio cognitionis genere summa, quae dari potest, mentis acquiescentia, oritur. [in: P. 5. prop. 32., prop. 36. schol., prop. 38. schol.]
ellauri158.html on line 1201: -- P. 5. prop. 32. coroll. Ex tertio cognitionis genere oritur necessario amor Dei intellectualis. [in: P. 5. prop. 33. schol., prop. 35., prop. 36., prop. 42.]
ellauri158.html on line 1202: P. 5. prop. 33. Amor Dei intellectualis, qui ex tertio cognitionis genere oritur, est aeternus. [in: P. 5. prop. 33. schol., prop. 37., prop. 39.]
ellauri158.html on line 1204: P. 5. prop. 34. Mens non nisi durante corpore obnoxia est affectibus, qui ad passiones referuntur.
ellauri158.html on line 1205: -- P. 5. prop. 34. coroll. Hinc sequitur nullum amorem praeter amorem intellectualem esse aeternum.
ellauri158.html on line 1209: -- P. 5. prop. 36. coroll. Hinc sequitur, quod Deus, quatenus seipsum amat, homines amat, et consequenter quod amor Dei erga homines et mentis erga Deum amor intellectualis unum et idem sit.
ellauri158.html on line 1211: P. 5. prop. 37. Nihil in natura datur, quod huic amori intellectuali
ellauri158.html on line 1216: P. 5. prop. 38. Quo plures res secundo et tertio cognitionis genere mens intelligit, eo minus ipsa ab affectibus, qui mali sunt, patitur et mortem minus timet. [in: P. 5. prop. 42.]
ellauri158.html on line 1220: P. 5. prop. 40. Quo unaquaeque res plus perfectionis habet, eo magis agit et minus patitur, et contra quo magis agit, eo perfectior est. [in: P. 5. prop. 40. coroll.]
ellauri158.html on line 1221: -- P. 5. prop. 40. coroll. Hinc sequitur, partem mentis, quae remanet, quantacunque ea sit, perfectiorem esse reliqua.
ellauri159.html on line 10: font-family: 'UnifrakturMaguntia';
ellauri159.html on line 11: src: url(http://grapson.com/fonts/UnifrakturMaguntia.ttf);
ellauri159.html on line 624: Luke on talousliberaaliuskossa. In the time of the medieval knight, making prudent love made the difference between life and death, wealth or poverty, health or illness, safety or turmoil, marriage or no marriage, and children or no children. And it is no different for today’s knight. Making prudent decisions daily will help lead a fruitful and effective life.
ellauri159.html on line 711: Most definitions of courtesy will include simple action terms, such as “displaying polished manners” or “showing respect for others.” More elaborate definitions may describe courtesy as “sophisticated conversation and intellectual skill.” The original term comes from the twelfth century term courteis, which meant “gentle politeness” and “courtly manners.” Regardless of which definition makes the most sense to you, courtesy is something you must see in action—it is not a trait like humility that can just be held internally. Se on tollasta ilmaista uhrimieltä.
ellauri159.html on line 718: The knightly trait of gratitude includes both being grateful in diverse circumstances as well as expressing gratitude to God (cheap) and other good guys (more expensive). Toward the latter part of the medieval knight era (the fourteenth to sixteenth centuries), many knights acquired wealth and power and developed relationships with royalty. This wealth and friendship with the king’s court brought feasting and abundance in many ways. In fact, part of a squire’s training as a knight was "learning how to serve his Lord at meals and kick out the beggars". Nihti osoitti näin kiitollisuutta kinkulle, ja kinkku oli kiitollinen sille. Kaikki olivat kiitollisia. Ne ainakin joista oli väliä.
ellauri159.html on line 757: As I’ve been working on this series, thinking through the tradition of manhood, and attempting to synthesize Gilmore’s findings and the manifestations of the manly code in different cultures, boy, it’s really tasked my brain. When my mind got tied up in knots and the meaning of manhood became seemingly impenetrable and obscure, I often found myself thinking about the definition of masculinity laid out in Jack Donovan’s The Way of Men. It is so simple that even I can wrap my skull around it.
ellauri159.html on line 776: Strength: Physical prowess and power; ability to dominate an opponent (of the natural or human variety) instead of being dominated, and to stand fast and immovable when pushed.
ellauri159.html on line 785: The key to upholding honor in a male gang is to always try to pull your own weight – to seek to be a boon rather than a burden to the group. If a man lacks in physical strength, he might make up for it in the area of mastery – being the group’s best tracker, weapons-maker, or trap inventor; one crafty engineer can be worth more than many strong men. If a man lacks in both physical strength and mastery, he might still endear himself to the other men with a sense of humor, a knack for storytelling, or a talent in music that keeps everyone’s spirits up. Or he might act as a shaman or priest – performing rituals that prepare men for battle and cleanse and comfort them when they return from the front. The strong men of the group will usually take care of the weak ones who at least try to do whatever they can. Shame is reserved for those who will not, or cannot excel in the tactical virtues, but don’t try to contribute in some other way, and instead cultivate bitterness and disregard for the perimeter-keepers who ironically provide the opportunity to sit on one’s hands and carp. (Aki Manninen would love this.)
ellauri159.html on line 800: Kukas tämmönen Christopher Booker on? Joku höntti britti turha julkkis 70-luvulta.
ellauri159.html on line 803: In 2004, he published The Seven Basic Plots: Why We Tell Stories, a Jungian-influenced analysis of stories andń their psychological meaning, on which he had been working for over 30 years. The book was dismissed by Adam Mars-Jones, who objected to Booker employing his generalisations about conventional plot structures prescriptively: "He sets up criteria for art, and ends up condemning Rigoletto, The Cherry Orchard, Wagner, Proust, Joyce, Kafka and Lawrence – the list goes on – while praising Crocodile Dundee, ET and Terminator 2".
ellauri159.html on line 826: Ferrante menis ehkä tähän lokeroon. Mitä turreja olis Gianní Vitó ja vanhemmat? G ja V vois olla kurki ja sammakko. Isä vois olla susi ja äiti kana.
ellauri159.html on line 856:
ellauri159.html on line 857:
ellauri159.html on line 923: ESTPs are enthusiastic adventurers who enjoy hands-on experiences. They are realists who accept the world the way it is and focus on enjoying new activities and challenges. Famous ESTP authors include Sir Arthur Conan Doyle, Glenn Beck, Bret Easton Ellis, the Marquis de Sade, Ernest Hemingway, John Grisham, Dale Carnegie, Stephen R. Covey, Epicurus, and Rhonda Byrne. Learn more about how ESTPs write here.
ellauri159.html on line 933: ISFPs are the quintessential free spirit. They feel deeply and often have an adventurous approach to life. They are quiet, adaptable, and compassionate. One ISFP author is Thich Nhat Hanh. Learn more about how ISFPs write here.
ellauri159.html on line 969: ENTJs are forceful personalities who excel at conceptual strategy and executing plans. They are future-oriented and natural leaders. Robert James Waller and Sheryl Sandberg are two examples of ENTJ writers. Learn more about how ENTJs write here.
ellauri159.html on line 984: INTJs are idea people, driven by their inner world of possibilities and a deep need to understand the world around them. They are logical, systematic thinkers who enjoy turning their visions into a reality. INTJ writers include Jane Austen, C.S. Lewis, Emily Brontë, Ayn Rand, Lewis Carroll, Friedrich Nietzsche, Stephen Hawking, Isaac Asimov, Christopher Hitchens, and Karl Marx. Learn more about how INTJs write here.
ellauri159.html on line 1035: You may become blocked if the assignment isn’t well defined. You want to limit your choices early and write toward a specific goal. Try picturing a specific person who exemplifies your audience, and write for that person.
ellauri159.html on line 1061: Enjoy reading and writing about history or biography! You are less likely to gravitate toward business or technical writing. If you do write about technology, they’re likely to prefer the tried-and-true to the cutting edge. When writing fiction, you can often be quite funny in conveying your observations about the foibles of human nature.
ellauri159.html on line 1063: You Want to be of service to others, and naturally write in a manner that reflects this value. Keep your audience in mind, then organize your ideas into an easy-to-follow progression. You have a strong sense of harmony—of what works on the page, and what doesn’t. You may also excel at sensory detail, drawing the reader in.
ellauri159.html on line 1067: You tend to state the obvious or otherwise display a lack of confidence. To combat this tendency, ask for specific feedback from a trusted writer friend. This will help you gauge your ability to communicate your point and your reader’s ability to understand and make connections. Show your work only to someone whom you know to be supportive. The opinions of those who nurture writers are worthwhile; the opinions of those who tear down writers are not.
ellauri159.html on line 1091: Seek clarity, and organize your material logically. Naturally competitive, you may enjoy writing about subjects that showcase your skills at troubleshooting or negotiating, or write about supermen, entrepreneurs and other go-getters.
ellauri159.html on line 1109: Develop their ideas by talking to others, so you can make them your own. To capture the conversation, use a voice recorder or ask the other person to take notes. Otherwise, you may not understand a good idea in the moment, or you may forget about it before you get a chance to write it down. Remember you are lucky to get to laugh at each joke 3 times.
ellauri159.html on line 1117: Try to visually capture the emotion of an experience by using italics, capitalization, and exclamation points. This can be effective in humor and is particularly funny in other forms of writing. Rely on your distinctive voice and flair for jokes and adult language.
ellauri159.html on line 1125: Benefit from their first-hand experience of your subject. Immersing yourself in the sensory experience of a place or an object helps you understand it and capture its essence, so reserve time and assets to actually visit, say, a brothel.
ellauri159.html on line 1129: Enjoy writing about the natural world. Focusing on a sensation, such as fragrance or flavor, or a hot, slippery, hard or soft touch, can open a pathway into the subject matter. Look for ways to relate the topic to your personal experience. Think about the feelings that the experience evoked.
ellauri159.html on line 1133: You can become blocked by criticism or by discord in their environment. Try writing in a quiet, outdoor space, where you can release your stress and immerse yourself in the natural world. If you have family, throw them out. Meditation or yoga may also help. Isolate yourself from negativity and listen to the music of your own thoughts and feelings.
ellauri159.html on line 1163: You should have a natural sense of the harmony of language and ideas (if not, consider one of the other 15 types we have on store). If you are schizoid at all, you may hear in your mind how combinations of words sound together. Get attuned to the tone and implications. Use these qualities to incorporate your unique voice and perspective into your writing. Ultimately, that’s what readers respond to.
ellauri159.html on line 1175: You first estimate accurately how long a writing project will take. Then you generally dive into the first draft and develop a framework (table of contents). You may find it helpful to start with the closing paragraph to give yourself an end point to strive for. Don’t let this limit you, though: be prepared to rearrange the structure and change your conclusions as you explore the subject in more depth.
ellauri159.html on line 1181: Naturally you adopt a preceptorial conversational tone in your writing. You often use imaginative and hyperbolic language to illustrate a point like 'smoking kills'. You have a talent for seizing on subtleties and choosing the exact word to convey a not so subtle idea. You always consider how your writing affects their audience. You notice if your audience is passing notes behind your back.
ellauri159.html on line 1185: You naturally have little interest in subjects that offend your sensibilities, because your thinking and writing is extremely conventional. Seek input from other teachers if you feel stuck. Consider how your audience feels about the subject. Find something to believe in, and advocate your position. Use anecdote and humor to connect to your students, I mean your readers.
ellauri159.html on line 1193: You work best in a quiet environment where you cannot be interrupted. You reflect on the topic before you begin writing, mentally structuring the material and looking for patterns. Don’t allow yourself to be rushed into starting a project before you’re ready. You are generally good at estimating how long this preparation stage will take. When you finally sit down to write, their ideas tend to be well-developed and organized. Their language may seem formal at first. If that’s the case for you, don’t fight it—you can soften this tendency during revision.
ellauri159.html on line 1197: You dislike writing according to a predetermined structure. You want control over their own creative process. You are drawn to original pictures and imaginative symbols. When revising a draft, search for a central, unifying theme, and articulate it for your reader. At the same time, avoid trying too hard to be unique. Instead, aim for authenticity, remember to mention the sources of the pictures.
ellauri159.html on line 1209: According to Dr. Phil, 90% of relationship problems can’t be solved. Why? Because it would require one person or the other to compromise their values. So the best a couple can do is to agree to disagree. INFJs don’t want people to compromise their values—yet that 90% statistic is bound to discourage INFJs like me. I suspect it isn’t the relationship problems themselves that lead to the INFJs’ dissatisfaction; it’s the fact that the problems can’t be solved. Perhaps the INFJs feel that if only they could be more creative, or their partner could be more flexible, the little annoyances that have existed since the first day of the relationship could be eliminated. Not so. No amount of skill or understanding will make naturally ingrained differences go away.
ellauri159.html on line 1221: You have a keen insight into the nature of things. Your prose often conveys startling images of mood or atmosphere rather than objects. Maybe you should consider poetry, or rap. You enjoy complexity and can patiently unravel dense material like a terrier. You are able to see many sides of an argument and so may have difficulty reaching a conclusion, or even reaching a period, like Pynchon. During the writing process, you may often pause to consider alternatives or to seek seeming connections between obviously disparate things. That´s a paranoid feature, so you may be an asthenic person. Consult Krezmer´s typology.
ellauri159.html on line 1226: Try to be sensitive to criticism. It won´t do to just turn a deaf ear. Consider showing your work to a trusted friend or colleague at a safe distance before you begin the final draft. This feedback may be especially helpful in focusing your work and ensuring that it includes enough sex to sway your audience to watch your missionary position.
ellauri159.html on line 1230: You like to start projects first. You often map out their ideas to everyone to visualize the big picture before you begin writing. You sense how your various opinions flow together logically and build on one another. Because you develop a clear picture early on, you might reach a conclusion and skip writing completely before finishing your research. To ensure a balanced product, stay open to new information that may change your perspective. Don´t listen to idiots, however.
ellauri159.html on line 1234: You want a good set of guidelines at the beginning of the project, but you also want the freedom to write your own guidelines. If a writing project involves others, you try to take the lead. You naturally envision how things ought to be—that is, your way. Efficient and strategically organized. But keep in mind that others might not share your vision. Imbeciles! When stepping forward to fill a leadership vacuum, seek buy-in from the group. Side payments may be indicated.
ellauri159.html on line 1236: You naturally write with an authoritative voice. You want to fake competence in the subject you’re writing about. To boost your success, gather sufficient details to make it look that you have a thorough understanding of the topic. Humanize the writing by including anecdotes making fun of other idiots or otherwise engaging the reader’s interest.
ellauri159.html on line 1238: Enjoy making decisions! No need to respond to new data once you’ve got a clear, big-picture view of the topic. Others may seek feedback from you but do not give it, nor act on other people´s feedback, rely instead on your own judgment. This strategy can cause you to miss unimportant information — a drawback no real Marshal finds mortifying. Be aware of this tendency before you start unconsciously fighting it.
ellauri159.html on line 1248: You can benefit from collaborative writing projects. Chances are, you prefer an active, high-energy environment. You enjoy discussing and debating your ideas with others. You try probably to assert your individuality even within the group. If someone else is leading the project, be careful that your natural tendency to ignore authority doesn’t undermine the team. If you maintain goodwill, you’ll stand a better chance of convincing someone else to do the actual writing!
ellauri159.html on line 1258: You tend to grasp the big picture and to focus on the future. Ensure that your work contains enough background material and concrete detail. To avoid tangents or a cursory treatment of the subject, keep the central thesis or purpose of the project in mind while writing. Solicit feedback from someone whose competence you trust.
ellauri159.html on line 1277: You tend to be good at organizing ideas and weeding out logical inconsistency. You have a natural propensity for clarifying the complex. But you will likely need to make a conscious effort to include the personal dimensions of a topic. (Well I do, no two ways about that!) During revision, look for places where you can add examples or anecdotes, if appropriate, to illustrate the facts. This engages the reader and brings theoretical principles to life. (I do this too, lotsa images and anecdotes and all!)
ellauri159.html on line 1285: You can become blocked if you can’t find opportunities to make your unique ideas heard. If a writing assignment seems restrictive to you, challenge yourself to find a way to work within the system while still expressing your ingenuity. Instead of turning cynical, use your dry sense of humor.
ellauri159.html on line 1295: If they write anything but checks, their writing can have a sense of inevitability, presenting an orderly progression of facts and ideas that can lead to only one possible conclusion. Their authoritative voice can instill a sense of comfort and trust in readers. Make sure that trust is warranted—use your natural skepticism to seek out possible flaws in your reasoning and research. Steer clear of the anti-trust laws, they can cut your earnings.
ellauri159.html on line 1297: You are happy and motivated with your personal vision. Original thinkers have little regard for convention. They want things to make sense according to their own logical standards, and they will discard anything that doesn’t. For this reason, they tend to enjoy technical subjects. They often wear visual aids like Google spectacles that support and clarify their writing. If you’re one of these guys, one path to success as a writer is to draw on your natural curiosity about how things work and your talent for explaining this for others. But beware of the pitfalls!
ellauri159.html on line 1316: Tapasin paljon kirjailija-aloittelijoita, jotka pilkkasivat pilkkaamasta päästyään vakiintuneita kirjailijoita ja niiden runoja, novelleja ja artikkeleita. Tajusin silloin sen minkä olin oikeastaan tiennyt jo pitkään että huonot kirjoittajat ovat usein toisten kirjoittajien ankaria kriitikkoja. Heidän kritiikkinsä oli terävää ja tarkkaa. Jotkut osoittivat jopa täsmällisesti suurten kirjailijoiden virheitä. Mutta tämä et estänyt heitä itseään kirjoittamasta hämmästyttävän kömpelösti. Sama koski tapaa jolla he arvioivat toisten luonnetta. Egoistit puhuivat halveksivasti egoisteista, typerykset nauroivat toisten typerysten ályttömyyttä, moukat olivat hienostuneita osoittaessaan toisten moukkamaisuuden, hyväksikäyttäjän ominaisuudet, turhamaisuuden. Salaperäinen kuilu aukeni heidän arvioissaan toisen ihmisen ja oman minän välille. Näytti siltä, että jossain sisimmässään jokainen näki totuuden, mutta oli vain päättänyt olla näkemättä sitä peilissä. Itserakkaus oli nähtävästi hypnoottisista voimista suurin, aivan niin kuin Moosexen kirjassa sanotaan: Sillä lahja sokaisee viisaan ja tekee tyhjixi oikeamielisen sanat. Onnexi en ize ole sellainen. (Sing. Nuor. Mies Ez. Rakk. 1976:86)
ellauri159.html on line 1329: Were I obliged to give a short name to the attitude in question, I should call it that of radical empiricism, in spite of the fact that such brief nicknames are nowhere more misleading than in philosophy. I say 'empiricism,' because it is contented to regard its most assured conclusions concerning matters of fact as hypotheses liable to modification in the course of future experience; and I say 'radical,' because it treats the doctrine of monism itself as an hypothesis, and, {viii} unlike so much of the half-way empiricism that is current under the name of positivism or agnosticism or scientific naturalism, it does not dogmatically affirm monism as something with which all experience has got to square. The difference between monism and pluralism is perhaps the most pregnant of all the differences in philosophy. Primâ facie the world is a pluralism; as we find it, its unity seems to be that of any collection; and our higher thinking consists chiefly of an effort to redeem it from that first crude form.
ellauri159.html on line 1339: Plato! Jesus! Kant!: The flaw in supremacy : a sketch of the nature, process and status of philosophy as inferring the miracle of nature, the ... the equation of reason and unreason, &c
ellauri159.html on line 1364: Hypocrisy of feature, treacherous fear
ellauri159.html on line 1385: Pascalin veto on yhtä pätevä kuin ontologinen todistus. Samalla lailla se todistaisi liikaa tai liian vähän jos se todistaisi mitään. Pitkävedon pääpalkinto olis vielä messevämpi jos sillä pääsiskin jumalaxi jumalan paikalle pyörittämään koko tombolaa. Subj. tod.näk. sillekin on se sama eli 0. Vähintään siis yhtä hyvä vedonlyöntisuhde kuin Pascalin, 0*∞ = 0. Uskotaan siis niin! sanoi Seija uhkaavasti. Olemassaolotodistuxissa on sama vika: loppu tarinasta jäisi kuitenkin kexittäväxi ize, ja tarinoita on yhtä monta kuin on turinoizijoita.
ellauri159.html on line 1391: Temperamental Optimism and Pessimism, 33. How reconcile with life one bent on suicide? 38. Religious melancholy and its cure, 39. Decay of Natural Theology, 43. Instinctive antidotes to pessimism, 46. Religion involves belief in an unseen extension of the world, 51. Scientific positivism, 52. Doubt actuates conduct as much as belief does, 54. To deny certain faiths is logically absurd, for they make their objects true, 56. Conclusion, 6l.
ellauri159.html on line 1411: Solidarity of causes in the world, 216. The human mind abstracts in order to explain, 219. Different cycles of operation in Nature, 220. Darwin's distinction between causes that produce and causes that preserve a variation, 221. Physiological causes produce, the environment only adopts or preserves, great men, 225. When adopted they become social ferments, 226. Messrs. {xvii} Spencer and Allen criticised, 232. Messrs. Wallace and Gryzanowski quoted, 239. The laws of history, 244. Mental evolution, 245. Analogy between original ideas and Darwin's accidental variations, 247. Criticism of Spencer's views, 251.
ellauri160.html on line 10: font-family: 'UnifrakturMaguntia';
ellauri160.html on line 11: src: url(http://grapson.com/fonts/UnifrakturMaguntia.ttf);
ellauri160.html on line 54: And would not turn to your thousand calls; Called to, a thousand times, I never looked back.
ellauri160.html on line 71: ...Oh, at last, when you return through the three Pa districts, If you are coming down through the narrows of the river Kiang,
ellauri160.html on line 126: Both sides of Pound's family emigrated from England in the 17th century. On his father's side, the immigrant ancestor was John Pound, a Quaker who arrived from England around 1650. Ezra's paternal grandmother, Susan Angevine Loomis, married Thaddeus Coleman Pound. On his mother's side, Pound was descended from William Wadsworth, a Puritan who emigrated to Boston on the Lion in 1632. Captain Joseph Wadsworth helped to write the Connecticut constitution. The Wadsworths married into the Westons of New York; Harding Weston and Mary Parker were Pound's maternal grandparents. After serving in the military, Harding remained unemployed, so his brother Ezra Weston and Ezra's wife, Frances Amelia Wessells Freer (Aunt Frank), helped to look after Isabel, Pound's mother. No oliko Pound sitten sukua myös Henry "setelitukun väärti" Longfellowille? Varmaan niin.
ellauri160.html on line 132: In 1901 Pound was admitted, aged 15, to the University of Pennsylvania's College of Liberal Arts. Years later he said his aim was to avoid drill at the military academy. His one distinction in first year was in geometry, but otherwise his grades were mostly poor, including in Latin, his major; he achieved a B in English composition and a pass in English literature. In his second year he switched from the degree course to "non-degree special student status", he said "to avoid irrelevant subjects". He was not elected to a fraternity at Penn, but it seemed not to bother him.
ellauri160.html on line 134: He took courses in English in 1907, where he fell out with just about everyone, including the department head, Felix Schelling, with silly remarks during lectures and by winding an enormous tin watch very slowly while Schelling spoke. In the spring of 1907 he learned that his fellowship would not be renewed. Schelling told him he was wasting everyone's time, and he left without finishing his doctorate.
ellauri160.html on line 140: In January and February 1909, after the death of John Churton Collins left a vacancy, Pound lectured for an hour a week in the evenings on "The Development of Literature in Southern Europe" at the Regent Street Polytechnic.
ellauri160.html on line 153: In June 1910 Pound returned for eight months to the United States. Although he loved New York, he felt alienated by the commercialism and newcomers from Eastern and Southern Europe who were displacing the white Anglo-Saxon Protestants. The recently built New York Public Library Main Branch he found especially offensive. It was during this period that his antisemitism became apparent; he referred in Patria Mia to the "detestable qualities" of Jews.
ellauri160.html on line 158: Ford Madox Ford (né Joseph Leopold Ford Hermann Madox Hueffer (/ˈhɛfər/ December 1873 – 26 June 1939) was an English novelist, poet, critic and editor whose journals The English Review and The Transatlantic Review were instrumental in the development of early 20th-century English and American literature.
ellauri160.html on line 171: Poetry published Pound's "A Few Don'ts by an Imagist" in March 1913. Superfluous words, particularly adjectives, should be avoided (Ahha! This is where Stephen King comes in) as well as expressions like "dim lands of peace". He wrote: "It dulls the image. It mixes an abstraction with the concrete. It comes from the writer's not realizing that the natural object is always the adequate symbol. Just say 'lands'." Poets should "go in fear of abstractions". He wanted Imagisme "to stand for hard light, clear edges", he wrote later to Amy Lowell.
ellauri160.html on line 174: During the subsequent row, Pound left the table and returned with a tin bathtub on his head, suggesting it as a symbol of what he called Les Nagistes, a school created by Lowell's poem "In a Garden", which ends with "Night, and the water, and you in your whiteness, bathing!" Apparently his behavior helped Lowell win people over to her point of view, as did her offer to fund future work.
ellauri160.html on line 203: In letters to his father in 1924 and 1927, Pound said The Cantos was like the medley of voices you hear when you turn the radio dial.
ellauri160.html on line 204: His obituary in The Times described it as not a great poem, because of the lack of structure, but a great improvisation: "The exasperating form permits the occasional, and in the early Cantos and in The Pisan Cantos not so occasional, irruption of passages of great poetry, hot and burning lava breaking through the cracks in piles of boring scree."
ellauri160.html on line 219: Pound's contribution to poetry began in the early 20th century with his role in developing Imagism, a movement stressing precision and economy of language. Working in London as foreign editor of several American literary magazines, he helped discover and shape the work of contemporaries such as T. S. Eliot, Ernest Hemingway, and James Joyce. He was responsible for the 1914 serialization of Joyce's A Portrait of the Artist as a Young Man, the 1915 publication of Eliot's "The Love Song of J. Alfred Prufrock", and the serialization from 1918 of Joyce's Ulysses. Hemingway wrote in 1932 that, for poets born in the late 19th or early 20th century, not to be influenced by Pound would be "like passing through a great blizzard and not feeling it's cold."
ellauri160.html on line 312: Fukuyama is known for his book The End of History and the Last Man (1992), which argues that the worldwide spread of liberal democracies and free-market capitalism of the West and its lifestyle may signal the end point of humanity´s sociocultural evolution and become the final form of human government. However, his subsequent book Trust: Social Virtues and Creation of Prosperity (1995) modified his earlier position to acknowledge that culture cannot be cleanly separated from economics. Fukuyama is also associated with the rise of the neoconservative movement, from which he has since distanced himself.
ellauri160.html on line 314: Francis Fukuyama was born in the Hyde Park neighborhood of Chicago, Illinois, United States. His paternal grandfather fled the Russo-Japanese War in 1905 and started a shop on the west coast before being interned in the Second World War. His father, Yoshio Fukuyama, a second-generation Japanese American, was trained as a minister in the Congregational Church, received a doctorate in sociology from the University of Chicago, and taught religious studies. His mother, Toshiko Kawata Fukuyama (河田敏子), was born in Kyoto, Japan, and was the daughter of Shiro Kawata (河田嗣郎), founder of the Economics Department of Kyoto University and first president of Osaka City University. Francis grew up in Manhattan as an only child, had little contact with Japanese culture, and did not learn Japanese.
ellauri160.html on line 316: Fukuyama received his Bachelor of Arts degree in classics from Cornell University, where he studied political philosophy under Allan Bloom. He initially pursued graduate studies in comparative literature at Yale University, going to Paris for six months to study under Roland Barthes and Jacques Derrida but became disillusioned and switched to political science at Harvard University. There, he studied with Samuel P. Huntington and Harvey Mansfield, among others. He earned his Ph.D. in political science at Harvard for his thesis on Soviet threats to intervene in the Middle East. In 1979, he joined the global policy think tank RAND Corporation. Eli vittua se mikään simpanssitutkija oli, Ellei sitten tutkinut omaa napanöyhtää, kun on ilmetyn bonobon näkönenkin. Kokeili taskuaan ja kaikki oli tallella, kelpas hymyillä.
ellauri160.html on line 330: Toisessa runokokoelmassaan Näin on Parkkinen "tekee tiliä itselleen tärkeistä asioista, runoista, lapsuudesta, sinusta, joistakin esikuvista. Sen sävy on vakava ja dramaattinen. -- . Kokoelman pelkoja ja tuskia ei ole haettu kaukaa, ne on eletty ja muutettu osin vaikuttaviksi aisti- ja tuokiokuviksi, osin paettu niitä joihinkin turvallisiin visioihin." (Pertti Jokinen, Arvosteleva Kirjaluettelo 1/1971). Jokisen mukaan kokoelma lienee "jonkinlaista terapiaa, joka vapauttaa vanhasta ja johtaa uuteen, toivottavasti vielä parempaan". Kokoelman sävy on pessimistinen, jopa depressiivinen.
ellauri160.html on line 375: Viimeiseksi jääneessä kokoelmassa Maisema on mielialan musiikkia (1989) Parkkinen pohtii ikääntymistä. Kokoelman surumielisessä herkkyydessä ajatus rajallisuudesta ja kuolemasta on läsnä. Parkkisen surullinen loppu saa väkisinkin tarkastelemaan hänen teoksiaan uudella tavalla. Ehkei tekijä sittenkään ole kyynikko, ei tosikko, vain vakava ja ajoittain ahdistunut. Pekka dokasi ihan liian kanssa. Ei Raamattu turhaan varoita (Sananlaskut 23): "Älä katsele viiniä, kuinka se punoittaa, kuinka se maljassa hohtaa ja helposti valahtaa alas. Lopulta se puree kuin käärme ja pistää kuin myrkkylisko." Ja lisää samaa sorttia: "Kenellä on voivotus, kenellä vaikerrus? Kenellä torat, kenellä valitus? Kenellä haavat ilman syytä? Kenellä sameat silmät? - Niillä, jotka viinin ääressä viipyvät, jotka tulevat makujuomaa maistelemaan." Plus niillä jotka käyvät lutkissa: "Sillä portto on syvä kuoppa,
ellauri160.html on line 398: Circe’s this craft, the trim-coifed goddess. Tää oli Kirken alus, tiukkanutturaisen.
ellauri160.html on line 458: “Shalt return through spiteful Neptune, Sä palaat Poseidonin estämättä
ellauri160.html on line 480: 2Ei siis ällänmuotoista, kuten äkkinäinen voisi luulla. Mä rakensin Helmille ell-square hiekkalaatikon Ilmattarentien pihalle. Se on siinä vieläkin, mutta sen laittoivat Paul ja Ecem kasvamaan porkanaa (sic) ja perunaa. Viimexi siinä oli peltikaton räystäälle itäneitä jotain vieraskasveja, joita Paul urheasti korkean paikan pelosta huolimatta pudotteli alas turvavöissä. Sellaiset olis Toivo-tontullakin suonut olleen.
ellauri160.html on line 491: 7The golden bough of Argicida - Formula of address for Hermes. "Argicida" is the Latin translation of the epithet Ἀργειφόντης ("Argeiphontes" - slayer of Argus) which is always applied to him, whereas the golden bough is Hermes´ caduceus, or wand. PL. Hermes has an appearance in the other Hymn to Aphrodite (no. V), printed in the Divus volume. Eli se em. kyrvännäköinen tirso-sauva. It all figures. Mua ärsyttää Dos Vidaxen Tirson musta pässintukka, menis parturiin. Luupää.
ellauri160.html on line 515: Stefulle turpeat tulot. Stefu on kovatuloinen liikemiesmiljonääri. Hän pyörittää miljoonabisneksiä muun muassa Levillä ja Espanjassa. Stefan tahkosi muhkean tilin. Hänen ansiotulonsa olivat 109 924 euroa ja pääomatulonsa 56 067 euroa. Kovista tuloista huolimatta hänen mätkynsä ovat jättimäiset: kaikkiaan 44 638 euroa.
ellauri160.html on line 533: – Saman tien, kun Sofia nousi jahdilta laiturille, Stefu alkoi huutaa hänelle. Lopulta Sofia kuitenkin hyppäsi Stefun auton kyytiin, silminnäkijä raportoi.
ellauri160.html on line 575: Jokin minussa isäni? isoisäni? ješiva-koulun opettaja piti saarnaa ja osoitti sanansa minulle: "Olet saastuttanut sielusi. Olet turmeltunut. Olet maannut Lilithin, Maamahin1, Machlatin2, Shibitan kanssa!..."
ellauri160.html on line 583: Scholars believe the reason Jews in Babylon undertook to draw demons between the 5th and the 7th centuries has to do with a series of relaxations of the strictures, which rabbis gave the Jews as a way of dealing with the challenged posed by the increasing strength of Christianity. Fearing that Jews might prefer the new religion, the rabbis agreed to allow magic that included visual images. The demons Vilozny researched were drawn on “incantation bowls” – simple pottery vessels the insides of which were covered with inscriptions and drawings.
ellauri160.html on line 611: ELI: The creatures of the desert will encounter jackals And the hairy goat will call to its kind; Indeed, Lilith (night demon) will settle there And find herself a place of rest.
ellauri160.html on line 635: In Talmudic-midrashic literature, Naamah is indistinguishable from the human Naamah, who earned her name by seducing men through her play of cymbals. She also enticed the angel Shamdon or Shomron and bore Ashmodai, the king of devils. It was later, in Kabbalistic literature like the Zohar, that she became an inhuman spirit. Kun John oli pieni ja sen vaippa oli täynnä, se tuli ja työnsi sen nukkuvien naamaan sanoen "istuu naamalle." Voi saatana. Aika epäinhimillistä.
ellauri160.html on line 643: 2In the rabbinic literature of Yalḳuṭ Ḥadash, on the eves of Wednesday and Saturday, she is "the dancing roof-demon" who haunts the air with her chariot and her train of 18 messengers/angels of spiritual destruction. She dances while her mother, or possibly grandmother, Lilith howls. She is also "the mistress of the sorceresses" who communicated magic secrets to Amemar, a Jewish sage.
ellauri160.html on line 808: Again, no offence meant, if you love the sketch and want others to see it, that is a very nice sentiment but if you find British people, and show them the sketch and ask their opinions, you will find no one laughs and complements will be far from forthcoming at the end. Still, it is fascinating, is it not, how humour translates differently across cultures? In short: we are not amused, not at all.
ellauri161.html on line 10: font-family: 'UnifrakturMaguntia';
ellauri161.html on line 11: src: url(http://grapson.com/fonts/UnifrakturMaguntia.ttf);
ellauri161.html on line 40: Oliko Huysmansin Jori hinuri tai edes bi? Eräät pahentuvat ajatuxestakin. Pikkusen panee epäilemään kuiteskin, eze jaxais muuten vaan kirjoittaa noin paxun kirjan jostakusta ilmipetteristä. Aika läpinäkyvästi se ihastelee kahta uudenaikaista veturia, jotka ovat hänestä kauneudessaan virheettömämpiä kuin yxikään nainen. Selkeästi junamiehiä!
ellauri161.html on line 50: Vilpittömällä punaoravalla on kuitenkin salamyhkäinen, visusti lymyilevä, huhujen mukaan lentävä serkku, jota kukaan ei ole koskaan nähnyt (haista paska Antti, sellainen on purrut Helmiä, eli todisteet on paremmat kuin epäilevällä Tuomaalla), mutta jolla siitä huolimatta on outo kyky pysäyttää ihmisten turhia rakennushankkeita ja tehdä mutkia moottoriteihin. ”Liito-oravat vaarantavat Vantaan asuntomessut”, uutisoitiin menneenäkin kesänä. Se on toden totta upea saavutus oliolta, jonka olemassaoloon lähes kaikki suomalaiset uskovat ilman todisteita.
ellauri161.html on line 85: Before one can correctly understand the nature of Christ, he must first understand the nature of god's three heads. I will attempt to define "God" according to three main views of understanding:
ellauri161.html on line 97: The denial of Christ's two natures -- which created heretical groups such as Monophysitism, Eutychianism, Monothelitism. These all confuse the two natures of Christ; i.e., absorbed one of His natures into the other.
ellauri161.html on line 105: Monothelitism, or monotheletism (from Greek: μονοθελητισμός, romanized: monothelētismós, lit. 'doctrine of one will'), is a theological doctrine in Christianity, that holds Christ as having only one utility function. The doctrine is thus contrary to dyothelitism, a Christological doctrine that holds Christ as having two wills (divine and human). Historically, monothelitism was closely related to monoenergism, a theological doctrine that holds Jesus Christ as having only one strategy set. Both doctrines were at the center of Christological disputes during the 7th century.
ellauri161.html on line 115: The Council of Chalcedon (AD 451) -- three bishops and two presbyters presided. They were representatives of Leo of Rome. The Council condemned EUTYCHIANISM, and gave the church the creedal statement on Christology which has stood the test of the centuries. The Chalcedonian statement has largely become the orthodox creed or Protestantism.
ellauri161.html on line 133: Hän piirtelee karikatyyrikuvia taivaasta (joihin hän sisällyttää mm. "jälleennäkemisen riemun") ja sanoo oikeaoppisen kristityn tietävän, että kyse on kuvitelmista, sadusta, vertauskuvista, pakanoiden unelmista. Nyölénin argumentti on hautajaisliturgiasta: Kristus herättää sinut viimeisenä päivänä. "Ei ennen. Sitä ennen olemme kuoleman hallussa, sen panttivankeja. Kristus itse sen sijaan on mennyt meidän edellämme." (s. 94) Hmm nojaa. Samantekeväähän se lie kun on taju kankaalla, kylse heräämössä tuntuu ihan välittömältä vaikka olis ollut nukutettuna loput vuosimiljardit.
ellauri161.html on line 367: "Eikö alkio tai sikiö aivan ilmiselvästi ole myös jotakin muuta kuin raskaana olevan naisen ruumiin osa? Raskauden edetessä se erkanee yhä selvemmin, kunnes sillä lopulta ja väistämättä on lihallisesti täysin itsenäinen olemassaolo. Onko tästä joku eri mieltä? Abortin rinnastaminen parturikäyntiin on sietämätöntä roskapuhetta." (s. 203)
ellauri161.html on line 446: Ihailija ja ihailtu. Kaikkinainen ihaileminen on syvältä. Omaa ja vierasta, lue tiimeilyä. Tiimit on hanurista. Mitä vittua on subjektipositio? Se kuulostaa strukturaalikieliopilta. Jotain narsistista varmasti.
ellauri161.html on line 450: Mixei se jatkanut naturalia non sunt turpia linjalla kuten Zola vaan lähti kynäilemään koko joukon typerämpää soopaa:
ellauri161.html on line 452: Koska hyve on tässä maailmassa poikkeus - sitä ei kannattane kiistää - sille ei yksinkertaisesti ollut tilaa naturalistisissa piirustuksissa. Koska meillä ei ollut sellaisia kristillisiä käsitteitä kuin lankeemus ja kiusaus, shynti ja ahdishtush, emme oivaltaneet millaisten ponnistusten ja tuskien tulosta hyve aina on; emme ymmärtäneet mitään siitä sielullisesta sankaruudesta, jota elämän karikoiden välttäminen vaatii. Niinpä mieleemme ei juolahtanut kuvata tuota taistelua kaikkine voittoineen ja tappioineen, yllätyshyökkäyksineen ja harhautusliikkeineen, tai niitä erinomaisia liittolaisia, jotka tosin usein varustautuvat kamppailuun jossakin luostareiden perukoilla, hyvin kaukana niistä, joita Paholainen pahimmin kiusaa. Yhdistimme hyveet tylsimyksiin tai hurahtaneisiin ihmisiin, joiden kuvaaminen taiteessa ei tuottaisi sykähdyttävää vaikutusta.
ellauri161.html on line 501: After mulling it over, of course, the picture is really quite sad and depressing, if exceptionally accomplished.
ellauri161.html on line 504: Overall, Don't Look Up is devoid of the fun, finesse & ferocity that goes into making a biting & stinging satire. Just like his previous ventures, McKay remains clueless about the necessity of restraint when dealing with topics such as this and gets carried away too often.
ellauri161.html on line 509: Starts OK but then it turns into a really boring farce that bares no resemblance to reality.
ellauri161.html on line 511: Before Covid, former Saturday Night live head writer Adam McKay had already written his smug doomsday satire Don't Look Up based on the usual liberal tropes. Chief among them was the old progressive rant linking those on the right to a predatory elite consisting of a group who were referred to as, in the parlance of days gone by, "robber barons."
ellauri161.html on line 520: Initially the "comet" stood for climate change in the original script. But now liberals were beholden to a far more scary narrative way better than the idea of climate change that might pose a threat only in an unforeseeable future--and that is of course infectious disease medicine. They realized without "the science" they had no chance against the right. So now the comet came to represent the "virus."
ellauri161.html on line 524: McKay proffers up more cheap digs at the right when he has President Orlean send up a caricature of a flag-waving racist and bigot vet in a suicide mission to deflect the comet from its path.
ellauri161.html on line 529: So what exactly is wrong with McKay's picture of the "robber barons" aligning with the right? Well it's anachronistic. Today it's the left who are in power and it appears that Big Tech is in lock step with them. What's more the left can no longer be said to be sticking up for the "little guy," as they have granted a monopoly to pharmaceutical companies in their promotion of vaccines.
ellauri161.html on line 551: The porcellain faced Hunting gamist returns home and meets Yule due to her minor celebrity status. The thing is that the film never does anything with Kate’s government scuffle. It’s an odd detour that bloats the runtime severely. (Now THIS IS the problem: these drooping- underlip prof spectators already know what the plot should be and edit what they see accordingly. Hey where are the heroes? Where's optimism? Who's gonna save the world this time round? Superman? Batman? Anyone?)
ellauri161.html on line 572: Pressed together, however, the mix just doesn’t work. Too many characters, such as Jonah Hill’s presidential aide, know they’re in a comedy and play for laughs accordingly. There’s way too much going on in Don’t Look Up, so the story focus is constantly diffused as we jump from one narrative thread to another. Consequently the soiree packs very little punch; as a satire on corporate greed, media ethics and celebrity culture it’s pretty limp. All bite but no teeth, you could say. (Fuck yourself droopy-lip, this is a tableau true to life, not a sketch.)
ellauri161.html on line 576: Like an increasing amount of streaming content, you can keep track of what’s going on with your peripheral vision, turning to give the TV screen your full attention only when something good starts happening.
ellauri161.html on line 585: For McKay, however, that rage seems incompatible with the comedies he nevertheless feels compelled to keep making. Misanthropy isn’t in itself a barrier to turning out great work!
ellauri161.html on line 619: Among the baddies are vacuous United States President Janie Orlean (Streep, bad), douchebro Chief of Staff and President’s son Jason Orlean (Hill, worse), perpetually cheery and vapid morning TV show hosts Brie Evantee (Blanchett) and Jack Bremmer (Perry), and creepy tech-billionaire Peter Isherwell (Rylance, who really should know better than the strange attempts at possibly neurodivergent caricature that this role seems to consist of? How so better pray tell cowboy?), as well as the truth-hostile environment of mainstream and social media.
ellauri161.html on line 633: Sorry Vagina, I disagree. The comet and capitalism do come from the same source. They are both facts of nature, which the pink-to-tan little worms wriggling on this planet have no clue of how to duck. They are not even clever enough to be that evil.
ellauri161.html on line 641: By the way, this is a comedy with several parts that aren’t funny, often deliberately so. It’s also a horror film about substance being smothered by fluff instead of coexisting in healthy moderation. Sometimes tonally jagged is OK. Sharp and broad. Awkward and devastating. If you can’t call out danger without sounding alarmist, how do you actually sound an alarm? (Sheesh, think of what’s changed since 2011’s “Melancholia.”) Hyvä pointti Matt! Tässä sotketaan genrejä ihan kiitettävällä tavalla, ei ihme että jenkkiturvelot on exyxissä.
ellauri161.html on line 659: Talladega Nights: The Ballad of Ricky Bobby is a 2006 American sports comedy film directed by Adam McKay and starring Will Ferrell, written by both McKay and Ferrell. Before leaving Ricky behind, stock car dad Reese tells Ricky that in life, “If you ain't first, you're last.” Ricky meets his future ex-wife Carley (Leslie Bibb), after she flashes her breasts.
ellauri161.html on line 671: For the majority of the film (not Talladega, the new one), we’re bouncing from one republican caricature to the next. Streep is a female version of Donald Trump. Jonah Hill is a fratty version of Donald Trump Jr. Mark Rylance is a right-wing version of Tim Cook. (What a joke, he's way too poor.) And Ron Perlman is a red-eyed version of General Turgidson. When General Turgidson wonders aloud what kind of name "Strangelove" is, saying to Mr. Staines (Jack Creley) that it is not a "Kraut name", Staines responds that Strangelove's original German surname was Merkwürdigliebe ("Strange love" in German) and that "he changed it when he became a citizen". A kike anyway, by the name.
ellauri161.html on line 755: Absolutely the Best Picture of the Year.
ellauri161.html on line 781: I´m over halfway through and I want to turn it off.
ellauri161.html on line 848: Leau bénite 230 Lart antique et la littérature ancienne 338
ellauri161.html on line 851: Yleiset termit ja lausekkeet
admire aime appelle arrive aurait beau beauté besoin c'était caractère cherche choses ciel contraire coup crainte création critique croire croit croix d'être demande Denis devant Dieu dire divine dix-huitième siècle doit donne éclate erreur face fond force forme garde général génie gloire grandeur Grèce haine haut homme humaine idées ignore joie jour justice l'air l'amour l'art l'autre l'avare l'erreur l'esprit l'histoire l'homme L'homme médiocre l'ordre l'unité laisse larmes lieu livre loin lui-même lumière main malheur matière mensonge ment monde montre mort mots ture&hl=fi&source=gbs_word_cloud_r&cad=5" class="cloud6">nature turel&hl=fi&source=gbs_word_cloud_r&cad=5" class="cloud9">naturel néant paix parle parole passé passion pensée père personne petite peur peut-être place pleine porte premier présent profonde propre puissance qu'une raison réalité regard représente ressemble reste rien rire Roman Rome s'est s'il saint sais sait sang Science secret semble sens sent serait seulement siècle signe soleil souvenir style terre tion trouve vérité veut vivante voici voilà voit Voyez vrai yeux
ellauri161.html on line 861: Sivu 201 - Cette doctrine pourra sembler paradoxale sans doute, et même ridicule, parce que l'opinion environnante en impose ; mais attendez que l'affinité naturelle de la religion et de la science les réunisse dans la tête d'un seul homme de génie : l'apparition de cet homme ne saurait être éloignée ; et peut-être même existe-t-il déjà. Celui-là sera fameux, et mettra fin au...
ellauri161.html on line 903: Joseph est l'un des pères de la philosophie contre-révolutionnaire et un des critiques les plus importants des idées des Lumières. Il considère que la Révolution française représente un crime contre l'ordre naturel. Il défend le retour à une monarchie absolue. Il a influencé la pensée conservatrice et réactionnaire de manière très importante depuis le XVIIIe siècle.
ellauri161.html on line 923: Pendant cette période, en Russie, Joseph de Maistre est convaincu de prosélytisme religieux, sous l'influence des Jésuites. Il serait, dit-on, à l'origine de la conversion au catholicisme de la comtesse Rostopchine et de sa fille, la future comtesse de Ségur. Les Jésuites sont expulsés de Saint-Pétersbourg et de Moscou en 1815 et quitteront définitivement la Russie en 1820. Oppikohan se koskaan venättä? Tokkopa, tai ehkä vaan sanomaan "le bistrot!".
ellauri161.html on line 927: Il oppose au rationalisme du XVIIIe siècle le sens commun, la foi, les lois non-écrites. Pour Joseph de Maistre, l'individu est une réalité seconde par rapport à la société et l'autorité. La société ne peut fondamentalement pas se définir comme la somme des individus qui la composent. En cela, il critique la conception de Jean-Jacques Rousseau : il est pour Joseph de Maistre impensable de constituer une société à partir d'un contrat social. Les individus ne peuvent pas fonder les sociétés, ils en sont incapables de par leur nature. Le pouvoir forme les individus, mais les individus ne forment pas le pouvoir.
ellauri161.html on line 931: Toute religion doit pour de Maistre être sociale ; or, le protestantisme n'étant pas social à ses yeux, voire anti-souverain par nature, il n'est pas une religion. La religion doit apporter des croyances communes, et apporter la cohésion de l'organisme politique. Elle doit protéger le pouvoir autant que le pouvoir doit la protéger. Il n'est donc pas question de séparer l'Église de l'État, bien au contraire. C'est pourquoi Joseph de Maistre prônera un régime de type théocratique, dans lequel la religion tient un rôle fortement structurant, devant apprendre aux sujets le respect aveugle pour l'autorité et « l'abnégation de tout raisonnement individuel."
ellauri161.html on line 933: Si Jean-Jacques Rousseau s'accordait également à dire que la religion était nécessaire au corps politique, il rejetait en revanche le christianisme comme étant ennemi de la république. Chez Joseph de Maistre, à l'inverse, la religion chrétienne est la plus adaptée, car elle soutient parfaitement la monarchie et se base sur la tradition, sans laquelle il est impossible que soit fondée une religion. Or, la monarchie est elle-même le régime politique le plus adapté : comme il l'affirme dans ses Considérations sur la France, la monarchie est un équilibre qui s'est constitué au fil de l'histoire. C'est un régime tempéré mais fort, et qui ne tend pas, selon lui, vers la violence, à l'inverse de la république qu'il voit comme un régime déséquilibré et instable. De plus, la monarchie est le régime qui respecte le plus ce qu'il considère comme un fait naturel : à savoir l'inégalité entre les hommes, que la monarchie intègre dans son organisation, et qui est relativisée grâce à l'égalité de tous dans leur assujettissement au roi. Pour Joseph de Maistre, la république y substitue une égalité utopique, qui ne prend pas en compte la véritable nature de l'Homme. Car ce dernier doit vivre en société, et toute société doit être structurée autour d'une hiérarchie, ce qui justifie donc l'existence d'ordres dans la société.
ellauri161.html on line 936: Joseph de Maistre eut également une postérité à la fois plus spirituelle et plus littéraire, via plusieurs auteurs qu'il influença considérablement : Honoré de Balzac, mais surtout Charles Baudelaire (par exemple dans ses poèmes Correspondances ou Réversibilité), Antoine Blanc de Saint-Bonnet, Jules Barbey d'Aurevilly et Ernest Hello, lesquels ont marqué ensuite toute la littérature catholique du XXe siècle - de Léon Bloy, Bernanos et Paul Claudel jusqu'à Marc-Edouard Nabe. Sans oublier Léon Tolstoï, notamment dans La Guerre et la Paix. Wauzi wauz, tässäpä jäbässä on paxulti pahaa vettä salaliittoteoristien myllyyn!
ellauri161.html on line 978: Kekäs sit oli tää Bloy? Nietzschewiixinen turvelo. Léon Bloy, né le 11 juillet 1846 à Périgueux et mort le 3 novembre 1917 à Bourg-la-Reine, est un romancier et essayiste français. Connu pour son roman Le Désespéré, largement inspiré de sa relation avec Anne-Marie Roulé, il est aussi un polémiste célèbre.
ellauri161.html on line 982: Ses études au lycée de Périgueux sont médiocres : retiré de l´établissement en classe de quatrième, il continue sa formation sous la direction de son père, qui l´oriente vers l´architecture. Bloy commence à rédiger un journal intime, s´essaie à la littérature en composant une tragédie, Lucrèce, et s´éloigne de la religion. En 1864, son père lui trouve un emploi à Paris, il entre comme commis au bureau de l´architecte principal de la Compagnie ferroviaire d´Orléans. Médiocre employé, Bloy rêve de devenir peintre et s´inscrit à l´École des beaux-arts. Il écrit ses premiers articles, sans toutefois parvenir à les faire publier, et fréquente les milieux du socialisme révolutionnaire et de l´anticléricalisme.
ellauri161.html on line 986: Bloy ottaa osaa bravuurina ranskalaisten häpeäsotaan 1870-71. Sitten aika toimetonta tunarointia, kunnes vanhemmat kuolevat, ja Bloy alkaa seukata ex-lutkan Anne Marie Roulén kaa, jonka se käännyttää, päinmakuultako selinmakuulle, ei selviä. Anna osoittautuu meedioxi, ja Bloy alkaa vakavammin sekoilla symbolien kaa. Lopulta Anna sekoaa ihan kokonaan ja joutuu pöpilään. Bloy alkaa kaveerata Huysmansin kaa ja tapailee Isle-Adamia. Se on kuin André Breton, joutuu aina kaverien kanssa hakauxiin. La mort de Barbey d´Aurevilly en avril 1889 puis celle de Villiers de l´Isle-Adam en août l´affectent profondément, tandis que son amitié avec Huysmans se fissure. Elle ne survivra pas à la publication de Là-Bas (1891), où Bloy se trouve caricaturé.
ellauri161.html on line 990: Bloy was noted for personal attacks, but he saw them as the mercy or indignation of God. He acquired a reputation for bigotry because of his frequent outbursts of temper. Soon, Bloy could count such prestigious authors as Émile Zola, Guy de Maupassant, Ernest Renan, and Anatole France as his enemies. Bloy is quoted in the epigraph at the beginning of Graham Greene´s novel The End of the Affair, though Greene claimed that "this irate man lacked creative instinct." Bloy is also quoted at the beginning of John Irving´s A Prayer for Owen Meany, another turd. Some pope quoted him, yet another turd.
ellauri161.html on line 1000: “Bourgeois are by nature people who hate and destroy heavens. When they see a beautiful site, they have no more pressing dream than to cut the trees, dry up the springs, build streets, shops and urinals. They call this seizing a business opportunity.”
ellauri161.html on line 1011: Kari-Jorin piti olla Maupassantin kanssa Zolan naturistioppilas. Mutta se alkoikin sekoilla katolisten kaa. Zola luovutti, löi hanskat tiskiin. Naturismi myytiin lyhyexi. Sehän olikin vähän niinkö kommunistiviihdettä. Kun sota hävittiin, taantumus teki sellaisesta lopun. Molli-Jori puolustaixen: Ei Eemelikään jäänyt tuleen makaamaan, nuoresta pessimististä tuli ajan kanssa ensin katteeton optimisti ja sitten journalisti.
ellauri161.html on line 1023: Kirkkomusiikki ja liturgia aiheutti "siellä" kihelmöintiä. Taide toimi apuvälineenä.
ellauri161.html on line 1036: Tiikeritähden pennut ovat valmiita soturioppilaiksi, ja heidät nimitetään Vatukkatassuksi ja Keltatassuksi. Tulisydän saa päättää heidän mestarit, joten hän ottaa Vatukkatassun itselleen ja antaa Keltatassun Saniaisturkille. Tulisydän antaa Keltatassun Saniasturkille Hiekkamyrskyn sijaan, koska hän pelkää, mitä Tiikeritähti on valmis tekemään saadakseen pentunsa itselleen, vaikka Saniasturkki onkin kokemattomampi ja nuorempi kuin Hiekkamyrsky. Tiikeritähden mielestä oppilaat kuuluisivat Varjoklaanille, ja hän pyytää Mustaraitaa tuomaan heidät hänelle salassa, mutta Tulisydän pysäyttää Mustaraidan. Hiekkamyrsky on vihainen Tulisydämelle, koska häntä ei valittu Keltatassun mestariksi, ja heidän ystävyytensä kärsii sen seurauksena.
ellauri161.html on line 1046: Myrskyklaanin kokemat vastoinkäymiset kasvattavat Sinitähden epäluottamusta Tähtiklaaniin. Sinitähti alkaa kutsumaan klaaniaan petturien klaaniksi, kun Tulisydän yrittää tuoda sovun Tuuliklaanin ja Myrskyklaanin välille.
ellauri161.html on line 1050: Pilvitassusta tulee soturi, Pilvihäntä. Muut vanhemmista oppilaista ovat tyytymättömiä, ja Nopsatassu ja Kirkastassu lähtevät Käärmekiville häätämään sinne pesiytyneet koirat.
ellauri161.html on line 1058: Sinitähti työntää koiran rotkoon ja putoaa samalla veteen. Usvajalka ja Kiviturkki saavat tietää, että heidän emonsa on Sinitähti.
ellauri161.html on line 1064: Pajuturkki ja Valkomyrsky: Ratamopentu, Nokipentu ja Tihkupentu.
ellauri161.html on line 1079: Baldry syntyi Lancasterissa, Englannissa. Hän toimi opettajana jonkin aikaa, mutta siirtyi sitten kokopäiväiseksi kirjailijaksi. Soturikissojen lisäksi hän kirjoittanut lukuisia romaaneja ja Erin Huntereiden karhuista kertovaa Etsijät-sarjaa.
ellauri161.html on line 1102: Ruysbroeck´s mysticism begins with God, descends to man, and returns to God again, in the aim to make man one with God. God is a simple unity, the essence above all being, the immovable, and yet the moving, cause of all existences. The Son is the wisdom, the uncreated image of the Father; the Holy Spirit the love which proceeds from both the Father and the Son, and unites them to each other. Creatures preexisted in God, in thought; and, as being in God, were God to that extent. Fallen man can only be restored through grace, which elevates him above the conditions of nature. Three stages are to be distinguished: the active, or operative; the subjective, or emotional; and the contemplative life. The first proceeds to conquer sin, and draw near to God through good works; the second consists in introspection, to which ascetic practices may be an aid, and which becomes indifferent to all that is not God. The soul is embraced and penetrated by the Spirit of God, and revels in visions and ecstasies. Higher still is the contemplative state (vita vitalis), which is an immediate knowing and possessing of God, leaving no remains of individuality in the consciousness, and concentrating every energy on the contemplation of the eternal and absolute Being. This life is still the gift of grace, and has its essence in the unifying of the soul with God, so that he alone shall work. The soul is led on from glory to glory, until it becomes conscious of its essential unity in God.
ellauri161.html on line 1104: Ruysbroeck was constantly desirous of preserving the distinction between the uncreated and created spirits. In the unifying of the soul with God he does not assert an identification of personality, but merely a cessation of the difference in thought and desire, and a giving up of the independence of the creature. His language was often so strong, however, and his thought often so sublimated, that more cautious thinkers found serious cause to charge his writings with pantheism. This was true of Gerson (Opp. vol. 1, pt. 1, p. 59 sq.).
ellauri161.html on line 1133: A man from his parish demands a full service funeral for his wife and says he will not pay for it. He confers with the priest of Torcy. The girls of the catechism class laugh at him in a prank, whereby only one of them pretends to know the Scriptural basis of the Eucharist so that the rest of them can laugh at their private conversation. His colleagues criticize his diet of bread and wine, and his ascetic lifestyle. "Concerned" about Chantal, the daughter of the Countess, the priest visits the Countess at the family chateau, and appears to help her resume communion with God after a period of doubt. The Countess dies during the following night, and her daughter spreads false rumors that the priest´s harsh words had tormented her to death. Refusing confession, Chantal had previously spoken to the priest about her hatred of her parents.
ellauri162.html on line 10: font-family: 'UnifrakturMaguntia';
ellauri162.html on line 11: src: url(http://grapson.com/fonts/UnifrakturMaguntia.ttf);
ellauri162.html on line 130: Son destin surnaturel va le confronter aussi à Mouchette, une jeune fille qu´il ne parviendra pas à sauver malgré un engagement total de lui-même. Ei varmaan pääse edes pukille.
ellauri162.html on line 139: After France´s Liberation, De Gaulle invited Bernanos to return to his homeland, offering him a post in the government. Bernanos did return but, disappointed to perceive no signs of spiritual renewal, he declined to play an active role in French political life. Plusieurs fois blessé, il mène une vie matérielle difficile et instable en s´essayant à la littérature.
ellauri162.html on line 150: Le 31 juillet 1933, en se rendant d´Avallon — où l´un de ses enfants est pensionnaire — à Montbéliard, il est renversé par la voiture d´un instituteur en retraite qui lui barre le passage : le garde-boue lui entre dans la jambe, la même où il a été blessé en 14-18. Ouch!
ellauri162.html on line 160: Bernanos fouille (tonkii) la psychologie de ses personnages et fait ressortir leur âme en tant que siège du combat entre le Bien et le Mal. Il n´hésite pas à faire parfois appel au divin et au surnaturel.
ellauri162.html on line 228: Il ’était un garçon des forêts, travaillant la terre, le bois, la pêche, la chasse, toute cette culture que l’on retrouve dans ses livres. Il était flotteur de bois sur les rivières du nord, une sorte d’aristocratie de ces sans-domicile fixe.
ellauri162.html on line 264: Marcel Aymé, né le 29 mars 1902 à Joigny et mort le 14 octobre 1967 chez lui, rue Norvins dans le 18e arrondissement de Paris, est un écrivain, dramaturge, nouvelliste, scénariste et essayiste français. Écrivain prolifique, il a laissé deux essais, dix-sept romans, plusieurs dizaines de nouvelles, une dizaine de pièces de théâtre, plus de cent soixante articles et des contes. Avec ces écrits il fournit une « étude sociale », avec un vocabulaire précis pour chaque type humain. Son langage mêle les différents registres : argot, patois régional franc-comtois, soutenu et anglais phonétiquement francisé. Très attaqué par la critique, y compris pour ses textes les plus inoffensifs comme Les Contes du chat perché4, il doit l'essentiel de son succès au public. Il a également écrit de nombreux scénarios et traduit des auteurs américains egalement simpletons: Arthur Miller (Les Sorcières de Salem), Tennessee Williams (La Nuit de l'iguane).
ellauri162.html on line 266: En 1949, le ministère de l'Éducation nationale fit savoir à Marcel Aymé qu'il allait être inscrit sur la liste de la prochaine promotion de la Légion d'honneur. Il se souvint alors du « blâme sans affichage » auquel il avait été condamné en 1946 pour avoir vendu sous l'occupation un scénario à la Continental film et refusa. En outre, l'année suivante, il déclina la proposition faite publiquement par François Mauriac de présenter sa candidature à l'Académie française : « Combien d'écrivains auront refusé presque simultanément l'Académie française et la Légion d'honneur ? s'est interrogée Gabrielle Rollin dans le magazine Lire.
ellauri162.html on line 284: Läski turponenäinen Depardieu, jonka nimikin oli kirosana Chaucerilla, on pahan kerran paskiainen, yhtä paha kuin Chaucerin haastemies.
ellauri162.html on line 292: Lapin tunturit on kuin Johannes Taulerin päälaki, calotter = taputella päälaelle.
ellauri162.html on line 387: Toinen kvartetti - Maturiteetin negatiivinen arviointi. Toinen kvartaali alkaa irtisanoutuneella havainnolla, joka näkyy seurauksena ("Tässä se on", jae 5) ensimmäisen säkeistön ajatuksen tasolla. Se on tulos, joka annetaan kahdessa peräkkäisessä vaiheessa ("tässä se on"... "ja se", jakeet 5 ja 6). Se näyttää kronologisen sekvenssin (syksy kesän jälkeen). Puutarhan kuva on pitkäaikainen ja pahentunut (tuhoa ja korjaustarvetta). Betonitermien ("lapio", "haravat") käyttö ja kuvien kertyminen tekevät tästä säkeistöstä visuaalisen kuvan ajan katastrofeista. Nämä katastrofit enteilivät kuolemaa, kuten jakeen 8 ("kuten haudat") vertailu viittaa: elämä ja inspiraatio tuhoutuvat ajan myötä.
ellauri162.html on line 460: Naisista se ei perusta, ne on paxunahkaisia ja turhamaisia. Lutkat tartuttivat siihen kupan. Seuraavaxi se kokeili sodomiaa, mutta se katkesi impotenssiin kuin kananlento.
ellauri162.html on line 480: Esimerkiksi vieno Vergilius - jonka koulumestarit ovat ristineet Mantovan jouzenexi varmaankin siksi, ettei hän ole syntynyt sinä kaupungissa - oli des Esseintesin mielestä yksi kammottavimmista tylsimyksistä ja turmiollisimmista kiusankappaleista mitä koko antiikki oli kuunaan tuottanut. Häntä pitkästyttivät Vergiliuksen valjut ja pikkusievät paimenet, jotka kumoavat kukin vuorollaan lukijan kurkkuun ruukullisen korskeita, puleerattuja säkeitä, hänen Orfeuksensa, jota verrataan kyynelehtivään satakieleen, Aristaioksensa joka vetistelee mehiläistensä puolesta, ja Aineiaansa - tämä sumea, lukijan sormien välistä solahtava sankari, joka kävelee kuin kiinalaisen varjonäytelmän hahmo ja sätkii kuin puu-ukko repsottavan ja huonosti öljytyn runotransparangin takana.
ellauri162.html on line 484: Tämä Catulluxen täydelliseksi takoma, järkähtämätön mitta, mielikuvitukseton ja armoton metri, joka oli ahdettu täyteen turhia sanoja, sidelauseita ja soinnikkaita täytetavuja, joiden tehokeinot olivat aina samat ja ennalta arvattavat viheliäiset homeeriset epiteetit, joita ehtimiseen toisteltiin, vaikka ne eivät ilmaisseet mitään, vaikka ne eivät kertoneet mistään mitään, ylipäänsä tuo suppea sanasto, jonka sävyt olivat kaiuttomat ja latteat; kaikki tämä oli hänelle täyttä piinaa.
ellauri162.html on line 594:
ellauri162.html on line 631: Masaru Kiemura is Former Production Director at PT Century Textile Industry Tbk. Masaru Kiemura´s professional profile is on Relationship Science, the database of decision makers.
ellauri162.html on line 696: The Church recognizes that the lack of workers union contributed to an unjust situation where many work in conditions little better than slavery. One solution proposed by socialists was to eliminate private property altogether. Pope Leo XIII dismisses this solution because "every man has by nature the right to possess property as his own." He also notes that "the impelling reason and motive of his work is to obtain property." Instead of helping the working class, the elimination of private property would only hurt those it was intended to benefit.
ellauri162.html on line 698: Private ownership "is not only lawful, but absolutely necessary." In addition, the right to property is essential in maintaining the structure of the family. For what can pater familias use to threaten the children with if not the legacy? A worker ought to be given the opportunity to live sparingly, save money, and invest his savings for the future.
ellauri162.html on line 700: People have become accustomed to working for their own needs. Working enables people to earn an honorable livelihood, but using employees as mere objects is wrong. Workers and the rich are dependent upon each other. The worker ought to complete the tasks that they freely agree to, never destroy an employer´s property, never use violence for their cause, never take part in riots or disorder, and not associate with those who encourage them to act unethically. (As Pope John Paul II would later emphasize in Laborem Exercens, work ought to be seen as a privileged expression of human activity. Work, including cultural production, is an example of human creation in the image of the creator.)
ellauri162.html on line 702: The employer ought to respect the dignity of each employee and shouldn´t view them as slaves. Workers must also have time for their religious duties and must receive tasks appropriate for their sex and age. Workers and employers ought to be free to negotiate and come to an agreement, but natural justice must ensure that wages are sufficient to support a "frugal and well-behaved wage-earner." To ensure these rights and duties are maintained worker´s associations ought to exist to work towards the common good.
ellauri162.html on line 715: Problème insoluble: rétablir le Pauvre dans son droit, sans l'établir dans la puissance. Et s'il arrivait, par impossible, qu'une dictature impitoyable, servie par une armée de fonctionnaires, d'experts, de statisticiens, s'appuyant eux mêmes sur des millions de mouchards et de gendarmes, réussissait à tenir en respect, sur tous les points du monde à la fois, les intelligences carnassières, les bêtes féroces et rusées, pour gain, race d'hommes qui vit de l'homme car sa perpétuelle convoitise de l'argent n'est sans doute que la forme hypocrite, ou peut-être inconsciente de l'horrible, de l'inavouable faim qui la dévore - le dégoût viendrait vite de l'aurea mediocritas ainsi érigée en règle universelle, et l'on verrait refleurir partout les pauvretés volontaires, ainsi qu'un nouveau printemps. Aucune société n'aura raison du Pauvre. Les uns vivent de la sottise d'autrui, de sa vanité, de ses vices. Le Pauvre, lui, vit de la charité. Quel mot sublime!
ellauri162.html on line 719: Masturbation. It’s not just a great way to kill time, but it’s also the safest sex you can have. And it has many health benefits. (See: 5 Reasons You Should Masturbate Tonight.) Although we can all agree that masturbation is pretty much the cherry on top of the ice cream of life, there’s more to the act than that. In a recent study from Harvard, men who ejaculated 21 or more times per month had a 19 to 22 percent lower risk of prostate cancer than men who did so only four to seven times per month. In some parts of the world, teenagers are encouraged to masturbate. Masturbation prevents unwanted pregnancies.
ellauri162.html on line 723: Suurin synti on tietysti ettei toivo mitään. Eihän tästä muuten päästä lainkaan liikkeelle. Pelko ja toivo ovat uskovaisen keppi sekä porkkana. Foi, Esperance, Charity. Maxavaivainen pappi on menettänyt halunsa. Mutta iloinen flaami pitää pintansa vaikka keltti lähti omin käsin luotipyssyllä levyttämään ikuista unta eturivistä. Apina on tehnyt kuvan jumalan valtakunnasta ja sixi jako haveisiin ja havenotteihin on kiveen hakattu. Turha sitä on koittaa rukata. Jumala ei pidä siitä, eikä kreivikään.
ellauri162.html on line 741: 1820 wurde er auch Aufseher der herzoglichen Kupferstichsammlung und des Münzkabinetts, die er jeweils neu katalogisierte. (Herttua: tulisitko kazelemaan ezauxiani Karlchen?) 1824 edierte er den Hermaphroditus des Antonio Beccadelli (Panormita), ein Werk der erotischen Literatur der Renaissance, und fügte zum Verständnis eine Schrift „De Figuris Veneris“ an. Dieses in Latein verfasste Handbuch der klassischen Erotologie versammelt und klassifiziert antike, aber auch frühneuzeitliche Stellungen, die in ihrer Gesamtheit die Vielfalt sexuellen Verhaltens realistisch beschreiben. Als solches ist es ein Standardwerk der Sexualwissenschaft.
ellauri162.html on line 775: No. 6 James (“The Amazing”) Randi (b. 1928) Born in Canada, Randi has had a long career as a stage magician, TV personality, and prolific author. However, the most distinctive feature of his career has been “debunking”—showing how his own and others’ magic tricks are done. Most recently, he has become an outspoken atheist and critic of religion.
ellauri162.html on line 778: In 2011, she agreed to debate Christian apologist William Lane Craig, but later pulled out, saying “I hadn’t realised the nature of Mr. Lane Craig’s debating style, and having now looked at his previous performances, this is not my kind of forum.” Chickened out, that´s all.
ellauri162.html on line 786: Aseity (from Latin ā "from" and sē "self", plus -ity) is the property by which a being exists of and from itself. It refers to the Christian belief that God does not depend on any cause other than himself for his existence, realization, or end, and has within himself his own reason of existence. This represents God as absolutely independent and self-existent by nature. Bernanosin ateistipappi ei välittänyt aseptiikasta, sepsis tuli.
ellauri162.html on line 788: Molinism, named after 16th-century Spanish Jesuit priest and Roman Catholic theologian Luis de Molina, is the thesis that God has only middling knowledge of what is going on. It seeks to reconcile the apparent tension of divine providence and human free will. Prominent contemporary Molinists include William Lane Craig, Alfred Freddoso, Thomas Flint, Kenneth Keathley, and Louis Armstrong. What a wonderful world. Johnin mieliviini oli juuri Mölinä.
ellauri162.html on line 805: All the major structures of the vertebrate are developed by this period. This includes:
ellauri162.html on line 829: Scienceblogs appears to have a problem keeping and attracting talented writers. According to PZ Myers, Scienceblogs has "been facing a steady erosion of talent". In 2010, the Christian apologetic website True Free Thinker wrote a quite pointed and accurate criticism of PZ Myers Pharyngula blog indicating that PZ Myers' blog posts often lack substance. Pharyngula is widely acclaimed in the liberal media due to its embrace of evolutionary pseudoscience which liberals irrationally embrace (see: Evolution, Liberalism, Atheism, and Irrationality). Myers' blog is also listed by the science journal Nature, which also embraces evolutionary pseudoscience, as the best blog by a scientist. Pharyngula is known for its sarcastic and often specious criticism of creation science and intelligent design theory, as well as regular postings of photos of cephalopods (often with vulgarly sexual connotations both subtle and blatant). As Singer said, sexual organs are the best indicators of the soul.
ellauri163.html on line 10: font-family: 'UnifrakturMaguntia';
ellauri163.html on line 11: src: url(http://grapson.com/fonts/UnifrakturMaguntia.ttf);
ellauri163.html on line 177: Tää on tällänen vähän runollisempi viisu. Onko hän (pilvenpazas) hänen (siemenen) turmellut? Ei vaan hänen lapsensa ovat heidän häpeäpilkkunsa, se on nurja ja sekaseurainen suku. Härsyttelivät jumalaa. Sillä se on kansa jossa ei mitään neuvoa ole, eikä ymmärrystä.
ellauri163.html on line 231: Ensimmäinen maininta Shilohista, joka sijaitsee pohjoiseen Bethelistä ja etelään Lebonahista löytyy Joosuan kirjasta. Se on tää, että israelilaiset jakaa alueisiin ne jotka ovat pystyneet valloittamaan ja miehittään, jonka jälkeen Siilosta on myös osoitettu turvakaupungit ja leeviläisten kaupungit. Tästä paikasta tulee tärkein palvonnan ja hallinnon paikka, jossa Israelin pojat kokoontuvat vuosittaisiin juhliin tuomareiden aikana.
ellauri163.html on line 245: EIKÄ TÄSSÄ VIELÄ KAIKKI! Jopa japanilaisia turisteja on haalittu kadulta suoraan heidän Nikon-kameroidensa ääreltä helluntaiseurakunta Siiloanin tilaisuuksiin, ja sitten tilaisuuden jälkeen kastettu KYLPYAMMEESSA! Vaikka he eivät ole ymmärtäneet sanaakaan saarnasta - eikä kukaan kielilläpuhuja tai kielten tulkkaaja ole heille kertonut, mitä siellä on puhuttu.
ellauri163.html on line 247: The name 'Shiloh' means 'the Bearer of Rest'. 'Shiloh' does not refer to a city or a group. 'Shiloh' is the name of the coming Messiah - the promised Seed, through Whom all the families of the earth would be blessed - the One Who brings rest for the soul and is the fulfilment of all Scripture - Jesus the Messiah - the son of David - the son of Abraham - the father of Isaac - the father of Jacob - the father of Judah and his brother.
ellauri163.html on line 341: Shiloh is generally understood as denoting the Messiah, "the peaceful one," as the word signifies ( Genesis 49:10 ). The Vulgate Version translates the word, "he who is to be sent," in allusion to the Messiah; the Revised Version, margin, "till he come to Shiloh;" and the LXX., "until that which is his shall come to Shiloh." It is most simple and natural to render the expression, as in the Authorized Version, "till Shiloh come," interpreting it as a proper name (Compare Isaiah 9:6 ).
ellauri163.html on line 396: Specifically, regarding the Hebrew term - shiloh (this term also appears spelled as - shilo in 11 of the 33 total instances in the Hebrew Bible), most of the ancient and modern explanations of this verse turn upon the Hebrew word itself.
ellauri163.html on line 402: All of the Jewish translations (and commentaries) deal with a future time, the messianic era, during which there will be a king, a direct descendant from King David, sitting on the Davidic throne. The closing phrase of the blessing given to Judah defines the role of the expected future Jewish king, Messiah, in the world. Ultimately, his job will be to gather the nations under the banner of the One G-d of peace. If a gathering of the nations for the sake of peace is the first explicit description of the messianic era, it clearly suggests something that is natural, recognizable, and human.
ellauri163.html on line 417: Although some of the geographical reference points mentioned in Scripture are difficult for us to identify, God knows the full area into which He is going to bring Israel. We know enough to be sure that Israel is not in her full inheritance yet. Scripture shows that God has a dispute with those who are involved in “dividing up My land” [Joel 3:1-2].
ellauri163.html on line 420: turMaguntia">
ellauri163.html on line 427:
turMaguntia">
ellauri163.html on line 433:
turMaguntia">
ellauri163.html on line 438: Senkö takia Raamatun kirjoituksissa hän ei saanut lupaa mennä Luvattuun Maahan, ettei hänen olemattomasta haudasta olisi tullut turhia puheita? Onko koko miestä ollut olemassakaan?
ellauri163.html on line 482: They believe that Jesus survived the crucifixion almost 2,000 Easters ago, and went to live out his days in Kashmir. And for those who scoff, remember that others have argued, just as implausibly, that Jesus came to Britain. A theory that was much in vogue when the poet William Blake famously asked: "And did those feet in ancient time, walk upon England's mountains green? And was the holy Lamb of God on England's pleasant pastures seen?"
ellauri163.html on line 497: Palikka tajuaisit ettei raamatun kirjoituksilla ole todistusarvoa, ennenkuin löydetään selviä yhteneväisyyksiä historiasta. Niitä kun ei ole näkynyt, niin on turha puhua myöskään ylösnousemuksista. Annan esimerkin:
ellauri163.html on line 511:
turMaguntia">
ellauri163.html on line 517:
turMaguntia">
ellauri163.html on line 527: Payot (Hebrew: פֵּאָה, romanized: pe’ot, plural: פֵּאוֹת) is the Hebrew term for sidelocks or sideburns. Payot are worn by some men and boys in the Orthodox Jewish community based on an interpretation of the Tenach injunction against shaving the "sides" of one's head. Literally, pe'ah means "corner, side, edge". There are different styles of payot among Haredi or Hasidic, Yemenite, and Chardal Jews. Yemenite Jews call their sidelocks simanim (סִימָנִים), literally, "signs", because their long-curled sidelocks served as a distinguishing feature in the Yemenite society (differentiating them from their non-Jewish neighbors).
ellauri163.html on line 533: Selon le procès-verbal pris par le secrétaire de la faculté de l´École normale, Payot a présenté sa candidature à la présidence vacante en pédagogie précédemment occupé par le professeur Ferdinand Buisson. La présidence fut finalement accordée au sociologue Émile Durkheim. Payot a reçu dix voix au premier scrutin, perdant ainsi derrière Malapert, qui, à son tour, a perdu contre Durkheim.
ellauri163.html on line 573: Voilaa! kysymys on mahdollisimman selkeä. Minulla on tai ei ole halua parhaaseen - jos minulla ei ole sitä, kaikki ponnistelut ovat turhia - mutta koska halu ei riipu minusta, olipa armo puhaltaa tai haluaa, täällä olemme nurkassa fata- Laisuudella, paljon enemmän, on ennalta määrättyjä! — Erittäin hyvä; Mutta myöntämällä tämän myönnämme vähemmän kuin miltä näyttää.
ellauri163.html on line 636: Kirjava on Willin demoni (jonka on muuten nimennyt Serafina Pekkala). Hän ei asetu aloilleen ennen tarinan loppua; mutta on vihjattu, että hän tulee kissan muodossa. Paha number 2 joka leikkelee Huippuvuorilla lapsosia irti lemmikeistä puhuu huonoa "huva" suomea, sen apuhoitaja on joku suomalainen B-näyttelijä. No nainhan se on meidankin elamassamme. Kova kohtalo joutua Inarin arvausasemalle ympärileikattavaxi! Kivat sulle britti tästäkin. Saatana jos tulette taas ammuskelemaan Ahvenanmaalle saatte turpaan että roikaa! Meillä on nyt uudenkiiltävät jenkkihävittäjät!
ellauri163.html on line 650: Iorick Byrnison on massiivinen panssaroitu karhu. Panssaroidun karhun haarniska on hänen sielunsa. Iorickin haarniska varastetaan, joten hänestä tulee sieluton ja epätoivoinen. Lyran avulla hän saa takaisin haarniskansa, arvokkuutensa ja sielukkaan kuninkaanasemansa panssaroitujen karhujen yli. Kiitollisena ja vaikuttuneena hänen ovelasta valehtelustaan, hän kutsuu häntä "Lyra Silvertongueksi". Voimakas soturi ja haarniskaseppä Iorek korjaa hienovaraisen taskuveitsen, kun se särkyy. Myöhemmin hän käy sotaa Esivaltaa ja Metatronia vastaan.
ellauri163.html on line 672: Balthamos on kapinallisenkeli, joka homorakastajansa Baruch Spinozan kanssa liittyy Willin matkalle löytääkseen vangitun Lyran. Tarinan loppupuolella hän pelastaa sekä Lyran että Willin hengen tappamalla isä Gomezin. Varmistaessaan heidän turvallisuutensa Balthamos kutsuu Baruchin nimeä ja kuolee.
ellauri163.html on line 697: With an 11-year-old hero, Philip Pullman´s new book is a delightful nod to Edmund Spenser´s 'The Faerie Queene'. If Philip Pullman’s Dark Materials trilogy was an obvious nod to John Milton’s Paradise Lost, his new Book Of Dust trilogy takes inspiration from Edmund Spenser’s The Faerie Queene. Though thematically different, both fall within the same literary genre—they are epic poems, long narrative pieces recounting heroic deeds, and if the term could loosely be used to describe works of prose, then La Belle Sauvage, the first in the Book Of Dust trilogy, is one such novel. Spenser’s late-16th century poem, though incomplete, follows the adventures of medieval knights. Our knight is 11-year-old Malcolm Polstead, curious, intelligent, good-natured and clueless, when we first meet him, of the trials that await him. La Belle Sauvage, then, is a companion, or "equel" (a new story that stands alongside his previous trilogy), to His Dark Materials trilogy. Better strike while the iron is hot, as J.K. Rowling did.
ellauri163.html on line 748: People with higher scores on the Autism Spectrum Quotient (items included "I am fascinated by numbers," and "I find social situations difficult") had weaker belief in a personal God than those with lower IQ score ("I am fascinated by skirts", and "I find zippers difficult"). Second, reduced ability to mentalize mediated this correlation. (Mentalizing was measured with the Empathy Quotient, which assesses self-reported ability to recognize and react to others' emotions, and with a task that requires identifying what's being expressed in pictures of eyes. Systematizing -- interest in and aptitude for mechanical and abstract systems -- was correlated with autism but was not a mediator.) Third, men were much less likely than women to say they strongly believed in a personal God (even controlling for autism), and this correlation was also mediated by reduced mentalizing. They were also clearly more interested in skirts and puzzled by zippers.
ellauri163.html on line 756: Dr. Mark Goulston, M.D. wrote in his article Just Listen - Don´t Confuse a Narcissist with Asperger´s Syndrome: “Both narcissists and high functioning people with Asperger like features are goal minded to a fault, and both can view other people more as functions or vehicles to achieve that goal instead of as people with feelings. However a critical difference between the two is that a narcissist doesn´t care if they hurt you or your feelings (and the truly malignant ones may even take delight in doing so), whereas someone with Asperger´s like features would prefer not to.
ellauri163.html on line 763: Second, descriptions of how participants absorb into “imaginary realities” suggest that such mental states are desirable due to qualities that facilitate social cognition: While the empirical world comes through as fragmented and incoherent, imaginary worlds offer predictability, emotional coherence, and benevolent minds. These results do not conform to popular expectations that autistic minds are less adapted to experience supernatural agents, and it is instead argued that imaginative, autistic individuals may embrace religious and fictive agents in search for socially and emotionally comprehensible interaction.
ellauri163.html on line 765: Some of the primary symptoms of Alzheimer´s disease are: memory problems, mood swings, emotional outbursts, brain stem damage which impairs function in the heart, lungs plus causes disruption of various other bodily processes. In irreligious/nonreligious regions, there is a significant amount of Alzheimer´s disease (see: Irreligious/nonreligious geographic regions and Alzheimer´s disease). Irreligion/nonreligious regions have populations with significant problems when it comes to engaging in sedentary behavior (see: Irreligion/nonreligious regions and sedentary behavior). Thing is, gods, like dogs, require more exercise, even genuflection to pick up the turds.
ellauri163.html on line 789: Mouchetten kärsimys on luettu uskonnolliseksi vertaukseksi, jossa hänen hyljeksintänsä koulussa, isänsä julma laiminlyönti, kyläläisten vihjailevat katseet ja hänen raastavat kotitehtävänsä ovat risteysasemilla. Mutta olivatpa Bressonin tai Bernadotten hengelliset aikomukset mitkä tahansa, elokuva tarjoaa rajattomat esimerkit elokuvasta ylevimmillään. (Yäk.) Vihaisessa mutta myötätuntoisessa ilmiannossaan maaseutuyhteiskunnasta, joka turmelee ja kellistää epätavallisen enkelin oman edun, moraalittomuuden, alkoholismin ja hengellisen konkurssin vuoksi, ohjaaja johdattaa sinut elämän paradoksin ytimeen. Se paradoxi on että kaikki on niin kurjaa mutta silti mukavaa kun kazoo filmistä muiden kurjuutta.
ellauri163.html on line 825: Rayns väittää, että tytön kuolema oli parempi kuin elämä ja että Mouchette oli täyttänyt elämänsä sukupuolen ja kuoleman kanssa elämänsä viimeisenä päivänä, ja kanin kuolema oli viimeinen oljenkorsi; Mutta tästä ei ole todisteita, ja Rayns itse epäilee Mouchetten reaktiota, koska hän on maaseutuelämän tyttö, jossa metsästys ja panokin on eläimille normaalia toimintaa. Ja vaikka Bresson saattoikin tarkoittaa sitä ja mitä hahmo on saattanut ajatella, kriitikon on mentävä pidemmälle kuin taiteilijan esittämät selitykset, erityisesti asioissa, jotka niin selvästi osoittavat taiteellisen epäonnistumisen ja jotka näyttävät hyväksyvän totossa tämän epäonnistumisen, vain siksi, että taiteilija on "hengellinen", eikä sen takia tarvi saada taiteensa toimimaan turveloiden kazojien kanssa yhdessä.
ellauri163.html on line 829: There is also a scene where Mouchette is wet, working in the bar, and then gets some coins as payment. Later, in his hut, she is wet, and Arsene pays her some coins to go along with his story regarding Mathieu’s presumed death. What this does is not only link divergent scenes in a strictly visual and cinematic way, but it emphasises the elliptical and cyclical nature of the film, where recurring images and motifs abound. Yet, all of them are slightly askew, and the camera always seems to look at its lead character’s life slightly askance, as if it was somehow recapitulating the clearly warped view of life Mouchette owns.
ellauri163.html on line 864: A precocious student, Durkheim entered the École Normale Supérieure (ENS) in 1879, at his third attempt. The entering class that year was one of the most brilliant of the nineteenth century, as many of his classmates, such as Jean Jaurès and Henri Bergson, went on to become major figures in France's intellectual history as well. At the ENS, Durkheim studied under the direction of Numa Denis Fustel de Coulanges, a classicist with a social-scientific outlook, and wrote his Latin dissertation on Montesquieu. At the same time, he read Auguste Comte and Herbert Spencer, whereby Durkheim became interested in a scientific approach to society very early on in his career. The writer of this exposition likes the word whereby.
ellauri163.html on line 868: Cette éducation lui permet de s´inscrire dans une double tradition culturelle, judaïque et classique. Il devient professeur et est notamment chargé des cours de pédagogie et de sciences sociales à l´université Bordeaux en 1887 puis il devient professeur de cette université en 1896. Jeune agrégé, il est envoyé en Allemagne, où il est marqué par le fonctionnement des universités allemandes, et par des philosophes sociaux qui s´intéressent au rôle de l´État moderne. Il devient docteur ès lettres en 1893. Molemmat kilpahakijat oli siis maaseutuyliopistomiehiä.
ellauri163.html on line 873: In the last presentation we looked at Durkheim’s ideas on the weakening of the collective conscience through modernity—the division of labor, weakening of primary groups and general social change. As we saw, this left the individual without much moral guidance. As Durkheim was concerned with moral behavior and social justice he naturally turned to the study of religion.
ellauri163.html on line 885: Durkheim then ventures a step further, seeing no big fist struck him from the heavens. Religion is not only a social creation; it is the power of the community itself that is being worshiped. The power of the community over the individual so transcends individual existence that people collectively give it sacred significance.
ellauri163.html on line 969:
ellauri163.html on line 997: tarkoittavat rukoukset, mitä liturgia? Ja voidaanko uskon
ellauri163.html on line 1005: turvassa kuin silakka parvessa. Kazo vaikka Andy
ellauri164.html on line 10: font-family: 'UnifrakturMaguntia';
ellauri164.html on line 11: src: url(http://grapson.com/fonts/UnifrakturMaguntia.ttf);
ellauri164.html on line 60: Tässä draamassa Claudel maalasi perinteisen yhteiskunnan romahtamisen monarkiasta. Kaksi aristokraattia, mies ja nainen, jotka selvisivät terrorin verilöylyistä, yrittävät henkensä, rakkautensa ja kunniansa uhalla pelastaa paavin: jälkimmäinen on kidnapattu vankilasta, jossa keisari oli pudottanut hänet ja piiloutunut heidän alueelleen. Mutta imperiumin prefekti on paljastanut läsnäolonsa ja harjoittaa vastenmielistä kiristystä. Tunteiden ja tilanteiden väkivalta antaa voimakkaan dramaattisen voiman tälle eturistiriitalle ja intohimoille, jotka syntyvät kaatuneen aristokratian ja historian muunnelmien alaisen vallan välillä. "Kuinka olisin voinut olla niin julma?" kysyi tämän "saagan" ensimmäisen osan kirjoittaja, jossa se herää laajoilla aivohalvauksilla, ranskalaisen yhteiskunnan yksittäisten kohtaloiden, kyynelten ja mullistuksia pidemmälle 1400-luvulla, mikä edeltää nykyajan tuloa.
ellauri164.html on line 82: J’avais entrevu la conversion au bien et au bonheur, le salut. Puis-je décrire la vision, l’air de l’enfer ne souffre pas les hymnes ! C’était des millions de créatures charmantes, un suave concert spirituel, la force et la paix, les nobles ambitions, que sais-je ?
ellauri164.html on line 98: Je vais dévoiler tous les mystères : mystères religieux ou naturels, mort, naissance, avenir, passé, cosmogonie, néant. Je suis maître en fantasmagories.
ellauri164.html on line 132: Turpa kii, nyt turpa kii! ... Se on häpeä, moite, täällä: Saatana joka sanoo että tuli on noloa, että mun kiukku on karmaisevan typerää. - Riittää!... Mokat joita mulle kuiskitaan, taiat, väärät hajuvedet, lapsellinen musa. - Ja ajatella että mulla on totuus tiedossa, etmä nään oikeuden: mulla on terve ja pysähtynyt ymmärrys, mä olen valmis täydellisyyteen... Ylpeys. Mun päänahka kuivuu. Sääliä! Herra, mua pelottaa. Mullon jano, tosi jano! Au! Lapsuus, nurzi, sade, järvi kivillä, kuutamo kun kellotapuli soittaa 12... Piru on kellotapulissa tällä hetkellä. Marja! Pyhä neizyt!... Kauheeta mun tyhmyyttä.
ellauri164.html on line 170: turMaguntia">Das Ding an sich oli sukkahousuisen Immanuel Cuntin kexasema sumutus kun tiede alkoi huohottaa pappispimityxen kovitettuun kauluxeen. Kun ei hengistä saatu mitään toistettavaa havaintoa oli paras päätellä ettei mistään muustakaan ollut varmaa tietoa kuin mitä etusivun ilmoituxessa on annettu. Sinne ajan ja paikan ulkopuolelle noumenaaliseen maailmaan oli hyvä kyyristyä jumalikävässä säätä pitämään. Ja tämän aivopierun jälkeen kokoontua kaverien kanssa seurustelemaan ja juomaan kupposia parhaassa peruukissa ja synteettisestä apriorimateriaalista kudotuissa uusissa legginseissä. All is well.
ellauri164.html on line 218: Tämä tutkimus tutkii yhden runosarjan poikkeuksellista puoliintumisaikaa: "Westward the Course of Empire vie tiensä...". Alkaen irlantilais-anglikaanisen piispan George Berkeleyn vuonna 1726 tekemästä sävellyksestä, nämä sanat kolonisoivat valtavan osan kulttuurimaisemaa lähes kahden vuosisadan ajan. Sanomalehtipaperiin, laitureihin, valtiomiesten puheisiin, lukuaiheisiin, maantieteellisiin tietoihin, Yhdysvaltojen ensimmäiseen tieteelliseen historiaan sekä runouteen, maalauksiin, litografioihin ja valokuviin ikuistetut sanat kehittyivät vanhan maailman visiosta profeetallisista valtakunnista ilmeisen kohtalon nationalistinen iskulause. Seuraten runoa sen kiertyessä kirjallisen ja visuaalisen kulttuurin läpi, tämä projekti osoittaa, kuinka yksinkertainen lause totutti amerikkalaiset laajaan käsitykseen Yhdysvaltojen valtakunnasta siirtomaa-ajalta jälleenrakennukseen. Jatkuva varmuus valtakunnan etenemisestä länteen, itse asiassa itse imperiumin väistämättömyydestä, osoittaa kolonistien brittiläisen kulttuuriperinnön kestävän elinvoiman Amerikan vallankumouksen aattona. Yhtä tärkeitä ovat tavat, joilla amerikkalaiset muokkasivat runon ideologiaa sopimaan heidän kehittyvään kansallismielisyyteensä varhaisen tasavallan ja antebellum-aikakauden aikana. Berkeleyn sanat tarjosivat kriittisen paikan kansallismielisille tutkimuksille uuden tasavallan alkuvuosikymmeninä, mikä helpotti kansakunnan muuttumista kapitalistiseksi, hankkivaksi yhteiskunnaksi; 1800-luvun puolivälin konflikteissa he oikeuttivat amerikkalaisen sotavoimaisen imperialismin Meksikon ja Yhdysvaltojen välisessä sodassa, samalla kun he antoivat syvällistä tietoa sisällissodan alkamisesta ja sen välittömistä seurauksista, kun kansa paini Amerikan tulevaisuuden ääriviivoja vastaan. Tämä ideologia on kahden vuosisadan ajan mahdollistanut amerikkalaisten olevan sekä vakuuttuneita evankelistoja demokraattis-tasavaltalaisen hallitusmuotonsa poikkeuksellisesta luonteesta että samalla hengityksen kera omahyväisiä keisarillisen etuoikeutensa puolustajia ensin Pohjois-Amerikan mantereella ja sen alueella. alkuperäiskansojen ja lopulta maailmanlaajuisen siirtomaavaltakunnan yli. "Westward Empire" paljastaa tavat, joilla Berkeleyn runo muokkasi tätä ainutlaatuista ideologiaa, sekä tavat, joilla amerikkalaiset mukauttivat Berkeleyn runon ainutlaatuisiin olosuhteisiinsa, ja tavat, joilla tämä kehittyvä ja monikerroksinen tulkinta puolestaan muokkasi amerikkalaista ajattelua ja käyttäytymistä vuoden 1752 välillä. ja 1876. tämän ideologian ansiosta amerikkalaiset ovat voineet olla sekä vakuuttuneita evankelistoja demokraattis-tasavaltalaisen hallitusmuotonsa poikkeuksellisesta luonteesta että samalla hengityksen kera, omahyväisiä puolustajia keisarilliseen etuoikeutensa ensin Pohjois-Amerikan mantereella ja sen alkuperäisasukkailla, ja lopulta maailmanlaajuisen siirtomaavaltakunnan yli. "Westward Empire" paljastaa tavat, joilla Berkeleyn runo muokkasi tätä ainutlaatuista ideologiaa, sekä tavat, joilla amerikkalaiset mukauttivat Berkeleyn runon ainutlaatuisiin olosuhteisiinsa, ja tavat, joilla tämä kehittyvä ja monikerroksinen tulkinta puolestaan muokkasi amerikkalaista ajattelua ja käyttäytymistä vuoden 1752 välillä. ja 1876. tämän ideologian ansiosta amerikkalaiset ovat voineet olla sekä vakuuttuneita evankelistoja demokraattis-tasavaltalaisen hallitusmuotonsa poikkeuksellisesta luonteesta että samalla hengityksen kera, omahyväisiä puolustajia keisarilliseen etuoikeutensa ensin Pohjois-Amerikan mantereella ja sen alkuperäisasukkailla, ja lopulta maailmanlaajuisen siirtomaavaltakunnan yli. "Westward Empire" paljastaa tavat, joilla Berkeleyn runo muokkasi tätä ainutlaatuista ideologiaa, sekä tavat, joilla amerikkalaiset mukauttivat Berkeleyn runon ainutlaatuisiin olosuhteisiinsa, ja tavat, joilla tämä kehittyvä ja monikerroksinen tulkinta puolestaan muokkasi amerikkalaista ajattelua ja käyttäytymistä vuoden 1752 välillä. ja 1876. ensin Pohjois-Amerikan mantereen ja sen alkuperäiskansojen yli ja lopulta maailmanlaajuisen siirtomaavaltakunnan yli.
ellauri164.html on line 232: A pupil of William "Will to Believe" James, whose Essays in Radical Empiricism he edited (1912), Perry became one of the leaders of the New Realism movement. Perry argued for a naturalistic theory of value and a New Realist theory of perception and knowledge. He wrote a celebrated biography of William James, which won the 1936 Pulitzer Prize for Biography or Autobiography, and proceeded to a revision of his critical approach to natural knowledge. An active member among a group of American New Realist philosophers, he elaborated around 1910 the program of new realism. However, he soon dissented from moral and spiritual ontology, and turned to a philosophy of disillusionment. Perry was an advocate of a militant democracy: in his words "total but not totalitarian". Puritanism and Democracy (1944) is a famous wartime attempt to reconcile two fundamental concepts in the origins of modern America. Durkheim oli taas aivan oikeassa: sodan aikana vedetään moraalin korsetinnauhat kireälle.
ellauri164.html on line 252: Black & Veatch is an employee-owned global engineering, procurement, consulting and construction company with a more than 100-year track record of innovation in sustainable infrastructure.
ellauri164.html on line 297:
ellauri164.html on line 302: Jeanne syntyi pienessä Domrémyn kylässä Koillis-Ranskassa. Hänen vanhempansa olivat maanviljelijöitä eikä hän saanut lapsena paljonkaan koulutusta. Hän ei lyhyen elämänsä aikana oppinut kirjoittamaan tai lukemaan, mutta osasi monia pyhimystarinoita, joita oli kuullut uskonnolliselta äidiltään. Lisäksi häneen oli juurrutettu syvä rakkaus roomalaiskatolista kirkkoa ja sen oppeja kohtaan. Maatalon tyttärenä hän kunnostautui monissa tilanhoitoon kuuluvissa tehtävissä ja kehruu- ja ompelutöissä hän oli taituri.
ellauri164.html on line 306: Jeanne vetosi puheissaan vanhaan ennustukseen, jonka mukaan Ranska tulisi tuhoutumaan ja pelastumaan neitsyen kautta. Käskynhaltija antoi Jeannelle ratsun ja miehen vaatteet, joiden turvin neizeyden säilyttäminen olisi helpompaa.
ellauri164.html on line 308: Pitkän ratsastusmatkan jälkeen Jeanne saapui Chinonin pikkukaupunkiin, jossa kruununprinssi Kaarle VII piti hoviaan. Prinssi ei halunnut näyttäytyä Jeannelle ja yritti hovimiehensä turvin hankkiutua ”neitsyestä” eroon. Kun Jeanne ei suostunut poistumaan hovista, hänet toimitettiin kirkonmiehistä ja professoreista koostuvan valtuuskunnan kuulusteltavaksi. Samalla huhut oudosta tytöstä levisivät, ja hänen puheensa saivat suuren kannatuksen. Jeannen julistus ”ei ole olemassa muuta apua kuin minun kauttani!” otettiin vakavasti, ja hänelle päätettiin antaa lyhyt sotilaallinen peruskoulutus. Eteen vie! Taaxe psstu! Kaze oikeaan pn! Ojennus! Hommio! Komppanii! Riviin järjesty! Housujen ja muiden varusteiden ohella Jeannelle annettiin vanha ruostunut miekka, jota hän kantoi tulevassa taistelussa.
ellauri164.html on line 372: I blew through this novel myself, which in retrospect was somewhat of a grave mistake, as the book alternates between compelling and highly engaging dialogues to unrealistically long monologues which to me resemble a Rimbaud poem in translation than anything else, which is to say: hard to parse. That they got more than what they bargained for is what the ordinary reader will be struck by first when they read this. The complexity of each of the conversations cannot be overstated, which I think will inevitably result in readers just mechanically scanning the sentences rather than internalizing the arguments, with the final result being the great part of the novel sliding off like rain, leaving only vague impressions like it did with me unfortunately, but the parts that did affect me left me very humbled. And chiefly this impression will not be helped by another one of the defining features of the novel, which is its vagueness. It deliberately leaves a lot of key details unheard and leaves a lot to the ability to infer events by the reader. Though sometimes frustrating to a reader like me who reads history and biography, I recognize that it should be so for this novel, for the main conflict in it is a psychological one, so I wouldn't have it any other way.
ellauri164.html on line 374: For readers unfamiliar with the culture context of France between the two wars, it might be helpful to first watch Robert Bresson's movie of the same name which has been hailed as a masterpiece by such diverse critics as Ingmar Bergman and Jean-Luc Godard. I read the book first. After seeing the movie, I read the book a second time and got much more out of it. As Canadian and a native speaker of French, I can assure any Anglophone that the culture of France is at times very murky to the outsider who must at times go to extra efforts to fully enjoy French literature.
ellauri164.html on line 386: What makes the saga so compelling is the gentle, uncomplaining way the new priest relates his many failures and humiliations. As his audience we see his kindnesses misunderstood and his simple mistakes turned against him. And yet he is determined to go out and visit all within his parish despite mounting health problems. But does he really like anybody? Except the motorbike chap perhaps.
ellauri164.html on line 388: I wouldn't recommend this much for a modern audience, or at least one not interested in debates of the nature of God's love. Human love there is precious little of. And no sex.
ellauri164.html on line 395: I am not getting from this book what I expected based on other reviews, and not what I wanted from it either. I tried, read almost half of it. There was not as much about the interaction with his parishioners as about the lectures he gets from older priests and his superiors. And here was not much spiritual inspiration for this reader. A bit ponderous. This goes on my "life is too short" shelf. (less)
ellauri164.html on line 412: Shelves: french-literature
ellauri164.html on line 498: So, now, what can we learn from Moses’ life? Moses’ life is generally broken down into three 40-year periods. The first is his life in the court of Pharaoh. As the adopted son of Pharaoh’s daughter, Moses would have had all the perks and privileges of a prince of Egypt. He was instructed “in all the wisdom of the Egyptians, and he was mighty in his words and deeds” (Acts 7:22). As the plight of the Hebrews began to disturb his soul, Moses took it upon himself to be the savior of his people. As Stephen says before the Jewish ruling council, “[Moses] supposed that his brothers would understand that God was giving them salvation by his hand” (Acts 7:25). From this incident, we learn that Moses was a man of action as well as a man possessed of a hot temper and prone to rash actions. Did God want to save His people? Yes. Did God want to use Moses as His chosen instrument of salvation? Yes. But Moses, whether or not he was truly cognizant of his role in the salvation of the Hebrew people, acted rashly and impetuously. He tried to do in his timing what God wanted done in His timing. The lesson for us is obvious: we must be acutely aware of not only doing God’s will, but doing God’s will in His timing, not ours. As is the case with so many other biblical examples, when we attempt to do God’s will in our timing, we make a bigger mess than originally existed.
ellauri164.html on line 500: Moses needed time to grow and mature and learn to be meek and eat humble pie before God, and this brings us to the next chapter in Moses’ life, his 40 years in the land of Midian. During this time, Moses learned the simple life of a shepherd, a husband, and a father. God took an impulsive and hot-tempered young man and began the process of molding and shaping him into the perfect instrument for God to use. What can we learn from this time in his life? If the first lesson is to wait on God’s timing, the second lesson is to not be idle while we wait on God’s timing. While the Bible doesn’t spend a lot of time on the details of this part of Moses’ life, it’s not as if Moses were sitting idly by waiting for God’s call. He spent the better part of 40 years learning the ways of a shepherd and supporting and raising a family. These are not trivial things! While we might long for the “mountain top” experiences with God, 99 percent of our lives is lived in the valley doing the mundane, day-to-day things that make up a life. We need to be living for God “in the valley” before He will enlist us into the battle. It is often in the seemingly trivial things of life that God trains and prepares us for His call in the next season.
ellauri164.html on line 504: The third and final chapter in Moses’ life is the chapter that Scripture spends the most time chronicling, namely, his role in the redemption of Israel. Several lessons can be gleaned from this chapter of Moses’ life as well. First is how to be an effective leader of people. Moses essentially had responsibility over two million Hebrew refugees. When things began to wear on him, his father-in-law, Jethro Tull, suggested that he delegate responsibility to other faithful men, a lesson that many people in authority over others need to learn (Exodus 18). We also see a man who was dependent on the grace of God to help with his task. Moses was continually pleading on behalf of the people before God. If only all people in authority would petition God on behalf of those over whom they are in charge! Moses was keenly aware of the necessity of God’s presence and even requested to see God’s glory (Exodus 33). Moses knew that, apart from God, the exodus would be meaningless. It was God who made the Israelites distinct, and they needed Him most. Moses’ life also teaches us the lesson that there are certain sins that will continue to haunt us throughout our lives. The same hot temper that got Moses into trouble in Egypt also got him into trouble during the wilderness wanderings. In the aforementioned incident at Meribah, Moses struck the rock in anger in order to provide water for the people. However, he didn’t give God the glory, nor did he follow God’s precise commands. Because of this, God forbade him from entering the Promised Land. In a similar manner, we all succumb to certain besetting sins which plague us all our days, sins that require us to be on constant alert.
ellauri164.html on line 506: These are just a handful of practical lessons that we can learn from Moses’ life. However, if we look at Moses’ life in light of the overall panoply of Scripture, we see larger theological truths that fit into the story of redemption. In chapter 11 the author of Hebrews uses Moses as an example of faith. We learn that it was by faith that Moses refused the glories of Pharaoh’s palace to identify with the plight of his people. The writer of Hebrews says, “[Moses] considered the reproach of Christ greater wealth than the treasures of Egypt” (Hebrews 11:26). Moses’ life was one of faith, and we know that without faith it is impossible to please God (Hebrews 11:6). Likewise, it is by faith that we, looking forward to heavenly riches, can endure temporal hardships in this lifetime (2 Corinthians 4:17–18).
ellauri164.html on line 508: As mentioned earlier, we also know that Moses’ life was typological of the life of Christ. Like Christ, Moses was the mediator of a covenant. Christ too was a little recalcitrant, so he got crucified. Again, the author of Hebrews goes to great lengths to demonstrate this point (cf. Hebrews 3; 8—10). The Apostle Paul also makes the same points in 2 Corinthians 3. The difference is that the covenant that Moses mediated was temporal and conditional, whereas the covenant that Christ mediates is eternal and unconditional. Like Christ, Moses provided redemption for his people. Moses delivered the people of Israel out of slavery and bondage in Egypt and brought them to the Promised Land of Canaan. Christ delivers His people out of bondage and slavery to sin and condemnation and brings them to the Promised Land of eternal life on a renewed earth, like Azrael in the forthcoming third season of His Dark Materials. Like Christ he returns to consummate the kingdom He inaugurated at His first coming. Like Christ, Moses was a prophet to his people. Moses spoke the very words of God to the Israelites just as Christ did (John 17:8). Moses predicted that the Lord would raise up another prophet like him from among the people (Deuteronomy 18:15). Jesus and the early church taught and believed that Moses was speaking of Jesus when he wrote those words (cf. John 5:46, Acts 3:22, 7:37). In so many ways, Moses’ life is a precursor to the life of Christ. As such, we can catch a glimpse of how God was working His plan of redemption in the lives of faithful people throughout human history. This gives us hope that, just as God saved His people and gave them rest through the actions of Moses, so, too, will God save us and give us an eternal Sabbath rest in Christ, both now and in the life to come. But don't get your hopes too high, you may not be among the chosen after all.
ellauri164.html on line 530: Many have pondered the precise nature of Moses’ sin and why the punishment for it was so severe. (Well, gosh, he was already 120, and what's the diff which side of the Jordan river he conks out. It's the same dry desert on either side.) A few different explanations have been posited:
ellauri164.html on line 554: 2. The sins we are least inclined to may nevertheless be the sins which will bring us to the bitterest grief. Every man has his weak side. There are sins to which our natural disposition or the circumstances of our up-bringing lay us peculiarly open; and it is without doubt a good rule to be specially on our guard in relation to these sins. Yet the rule must not be applied too rigidly. When Dumbarton Rock was taken, it was not by assailing the fortifications thrown up to protect its one weak side, but by scaling it at a point where the precipitous height seemed to render defense or guard unnecessary. Job was the most patient of men, yet he sinned through impatience. Peter was courageous, yet he fell through cowardice. Moses was the meekest of men, yet he fell through bitterness of Spirit. We have need to guard well not our weak points only, but the points also at which we deem ourselves to be strong.
ellauri164.html on line 583: The sins of good men, whose general deportment has been worthy of imitation, are peculiarly offensive to God. They cause Satan to triumph, and to taunt the angels of God with the failings of God's chosen instruments, and give the unrighteous occasion to lift themselves up against God. The Lord had Himself led Moses in a special manner, and had revealed to him His glory, as to no other upon the earth. He was naturally impatient, but had taken hold firmly of the grace of God and so humbly implored wisdom from heaven that he was strengthened from God and had overcome his impatience so that he was called of God the meekest man upon the face of the whole earth.
ellauri164.html on line 605: According to the opinio communis of the exegetes, the sin of Moses is one of the most difficult conundrums to resolve in the history of interpretation. This Pentateuchal puzzle has not only perplexed ancient and modern exegetes but has also produced a multiplicity of answers. A plethora of explanations proposed by exegetes on the sin of Moses appears to be strong on conjectural ingenuity but weak on textual evidence.
ellauri164.html on line 607: A fresh exegetical probe is therefore warranted using a hermeneutical strategy whereby a narrative approach is attempted in order to understand Num. 20:1-13 in the light of Exodus 17:1-7. These narrative analogies are part of a distinctive feature in the Hebrew narrative style labelled Type- scene.
ellauri164.html on line 611: Moses' abuse and misuse of the staff constitutes an act of lese-majeste because it is seen as an act of rebellion against YHWH's authority. Inevitably, Moses eclipses YHWH's personality, presence and power in the eyes of the people. His condign punishment is the forfeiture of the privilege of leading the people into the Promised Land. See Less.
ellauri164.html on line 705: Based on the pattern established in Numbers, what do you expect will happen at Meribah when the people rebel against Moses? We expect the pattern to repeat and for God to decree punishment, but that doesn’t happen. The pattern breaks down! Instead of decreeing punishment for the people’s sin, God simply tells Moses to give the people water by speaking to the rock. This is a significant departure from the previous pattern. When a Bible author develops a pattern and then breaks it, we should pay attention because this signals that the author wants us to notice something important. Why didn’t God punish the people at Meribah? Why did he go at Moses instead?
ellauri164.html on line 709: He has reached the end of his rope. He has been patient with these complaining and rebellious people, but he couldn’t take it any longer. Their constant ingratitude and rebelliousness caused Moses to lose faith in the people. This is the people that were supposed to be God’s treasured possession, a holy nation of priests who had agreed to be in a covenant relationship with God (Ex 19:5-8). What a disappointment they had turned out to be and Moses was finished interceding for them. God knew Moses was not going to intercede for the people at Meribah, therefore He doesn’t ordain punishment for them.
ellauri164.html on line 725: Answer: Psalms 106:32-33 states that the people angered Moses at the waters of strife, that it went ill with Moses, and that he sinned with his mouth. The incident in question occurred in Numbers 20:7-13. Miriam had just passed on. The very next verse states that the people were complaining about the lack of water. This had happened many times during their wilderness experience. And like the other times, the people railed against Moses and Aaron, whining that they would have been better off if they had stayed in Egypt. Moses and Aaron responded by falling face down. They had also done this several times. Maybe they were tired of hearing the same old complaints, or maybe this was their posture of prayer. In any event, God responded quickly, telling Moses to speak to the rock in front of all the people. Water would come gushing out -- enough water for everyone.
ellauri164.html on line 804: It often happens that Bible believing Christians reject the concept of allegory as being a legitimate way of interpreting the Bible. This comes from the belief that any way of interpreting Scripture other than literal meaning is false, particularly as it concerns Genesis 3 and evolution. But in fact allegory is common in the Bible – Christ makes frequent use of it in His parables – and even Genesis 3 is allegory (which does not preclude its literal interpretation as well.) In this section we shall examine the allegorical significance of the staff and the rock.
ellauri164.html on line 829: Who could miss the cleansing stream of baptism in this picture?
ellauri164.html on line 830: The other picture that springs to mind is the flow of living water, the River of Life pictured in Ezekiel and Revelation.
ellauri164.html on line 867: There are few characters that play a larger part in the story of the Bible than Moses. He is the human protagonist of four Old Testament books and is consistently held up in both the OT and NT as a shining example of faith in the promises of God. The law that he delivered to the people of Israel serves as the foundation of the nation of Israel, and is lauded by Jesus as a testament that would not pass until “heaven and earth pass away…[and] all is accomplished.” One of the great tragic moments of the Bible is where Moses is denied entrance to the Promised Land for his sin at the Rock of Meribah; after faithfully leading Israel for forty years, Moses strikes a rock instead of speaking to it and is condemned to die before living in the Promised Land. On its surface, this might seem unfair to Moses. One mess-up and God gives him this great punishment? How many times had Israel failed in their journey and at Mt. Sinai, and God had spared their lives and allowed them to keep going? Yet His most faithful servant is barred over this one, seemingly insignificant event? If we take a closer look at the text, however, we see why Moses’ failure was such a stark one. While it doesn’t diminish the tragic nature of the event, it does shed light on why God takes such a drastic step to respond.
ellauri164.html on line 869: First, it is important to note that a pattern is established in the story of Israel and Moses. This pattern can be seen at Mt. Sinai when Aaron and Israel create the golden calf idol (Exodus 32). Israel sins, and in response to that the Lord tells Moses to step aside so that He may destroy Israel in His wrath (Exodus 32:9-10). When this occurs, Moses intercedes for Israel and pleads for God to turn away His fierce anger for His own sake (Exodus 32:11-14). This intercession works, and Israel is spared utter destruction. This pattern of sin, wrath, intercession, and relenting occurs twice more in the Book of Numbers: once in Number 14 when Israel rebels and refuses to go into the Promised Land, and again in Numbers 16 when Korah leads his rebellion against Moses and Aaron (the major difference in Numbers 16 being that Aaron is the one to intervene by offering incense for atonement to the Lord).
ellauri164.html on line 896: But we know that the Rock from which they drank water is Christ. “And did all drink the same spiritual drink: for they drank of that spiritual Rock that followed them: and that Rock was Christ.” 1 Corinthians 10:4. Psalms 78: 15–16 says “He clave the rocks in the wilderness, and game them drink as out of the great depths. He brought streams also out of the rock, and caused waters to run down like rivers.” Jesus Himself testifies to this by saying, “He that believeth on Me,” as the scriptures say, “out of his belly shall flow rivers of living water.” John 7:38
ellauri164.html on line 957: Every year we plow through the many possible explanations for God’s decision to disallow Moses entry to Canaan. I would like to propose an explanation that is connected with what we already know about the Israelites and with the way the story is structured.
ellauri164.html on line 973: In this very short story we see a second framework: the phrase “before the eyes” emphasizes both the importance of what the Israelites witness, and the logical nature of Moses’s punishment. Why is it so important that Moses speak “before the eyes of the Israelites”? To answer that, we need to recall their past.
ellauri164.html on line 983: And so, although we commiserate with Moses, we understand that his relationship with the people, his repertoire for responding to their needs, and his modus operandi for connecting them with God will not be sufficient for the future.
ellauri171.html on line 10: font-family: 'UnifrakturMaguntia';
ellauri171.html on line 11: src: url(http://grapson.com/fonts/UnifrakturMaguntia.ttf);
ellauri171.html on line 128: tures.com/wp-content/uploads/2014/09/miriam-leading-praise-songs.jpg" />
ellauri171.html on line 144: Rahab kuului julkispalveluihin prostituoituna Jerikon kaupungissa. Kun heprealaiset alkoivat valloittaa Kanaania, Rahab piti heidän vakoojiaan talossaan vastineeksi perheensä turvallisuudesta. He saivat etuoikeutetun kohtelun, mahdollisuuden saada skinheadinsä kastumaan. Rahab tunnisti tosi Jumalan. Jerikon muurien kaaduttua Israelin armeija piti lupauksensa ja suojeli Rahabin taloa.
ellauri171.html on line 154: Deborah näytteli ainutlaatuista roolia Israelin historiassa, sillä hän toimi ainoana naispuolisena tuomarina laittomana aikana ennen kuin maa sai ensimmäisen kuninkaansa. Tässä miesvaltaisessa kulttuurissa hän pyysi Barak Obama-nimistä mahtavaa soturia apuun voittamaan sortavan kenraali Siseran. Mitä vittua, eikö Jael tehnyt likaisen työn? Missä Jael on? Hei haloo?
ellauri171.html on line 218: His father, Marcel Théodore Tissot, was not a watchmaker but a successful drapery merchant. He took part in losing the war of 1870 and in the Paris Commune. In 1885, Tissot had a revival of his Catholic faith, which led him to spend the rest of his life making paintings about Biblical events. Many of his artist friends were skeptical about his conversion, as it conveniently coincided with the French Catholic revival, a reaction against the secular attitude of the French Third Republic. They brought Tissot vast wealth and fame. Tissot spent the last years of his life in his chateau working on paintings of subjects from the Old Testament. Although he never completed the series, he exhibited 80 of these paintings in Paris in 1901 and engravings after them were published in 1904. In the first half of the 20th century, there was a re-kindling of interest in his portraits of fashionable ladies and some fifty years later, these were achieving record prices.
ellauri171.html on line 238: Mary's assumption turned out correct, after a long patriarchal controversy in the consile. The penetrator was Archangel Gabriel.
ellauri171.html on line 294: 8 äitia raamatussa jotka palvelivat turskaa hyvin
ellauri171.html on line 481: Mutta Absalom saa lättyyn, kun hän kohtaa isänsä apumiehet taistelussa, joka tapahtuu Efraimin metsässä. Absalomin kouluttamattomat miliisit ovat epäedullisessa asemassa Daavidin korkeasti koulutettuihin palkkasoturiin verrattuna, ja heidät leikellään haarukkapaloixi. Metakassa Absalomin pitkät hiuspidennykset takertuvat puun alaoksiin, ja hän jää avuttomaksi heilumaan puusta.
ellauri171.html on line 483: Daavidin kenttäpäällikkö Joab kuulee tästä. Hän ratsastaa nopeasti paikalle ja syöksee muutaman keihään Absalomin sydämeen. Sitten Joabin henkivartijat lopettavat työn. Mitä tästä on opittavaa? Pidä hiuksesi lyhyinä tai sido ne tiukkaan nutturaan tai käytä hiusverkkoa kuten svedut. Takatukka ei ole hyvä sotatoimissa.
ellauri171.html on line 523: He has injured her terribly – loss of virginity meant the loss of a future for any young girl. Nevertheless, he now tries to woo her, and he also tells his father Hamor he wished to marry her, and asked his father to help.
ellauri171.html on line 594: Perhaps the most disturbing thing is that, through it all, Dinah’s voice is not heard.
ellauri171.html on line 614: The Levite then pushed the concubine out the door, giving her to the villagers. They gang-raped and tortured her throughout the night. Finally they left her for dead.
ellauri171.html on line 638: Now we learn that the Levite and the concubine are husband and wife because the Levite is described as “her husband,” and the woman’s father is the Levite’s “father-in-law.” We also learn that the Levite travelled to Bethlehem to speak kindly to her and return home together. Because we are told that he planned to “speak tenderly to her,” this once again suggests that they may have argued after she played the prostitute, and as a result she left.
ellauri171.html on line 664: Eleven tribes (called Israel in the account) reacted by demanding that the tribe of Benjamin give the guilty men, who caused the death of the concubine, to be released. But the people of Benjamin protected the guilty men and refused to turn them over for justice (Judges 20:12–14).
ellauri171.html on line 673:
ellauri171.html on line 679: The first important lesson from this account is that the Bible indicates God did not approve of the horrible sins that occurred in the city of Gibeah. Judges 20:18, 23, 28, 35 repeatedly reveal that God directed the other tribes of Israel to action against a morally evil tribe. This reveals that the accusation of some that Scripture is silent about the evil that occurred is wrong. The reason the account is recorded is summarized at the end of Judges 21. There God reveals that He condemned the nation of Israel for its actions in Judges 19-21. Judges 21:25 says, “In those days there was no king in Israel; everyone did what was right in his own eyes.” It reveals what happens when men and women abandon God. Romans 3:10-18 states the human race is utterly perverted and their actions will demonstrate it. It says no one seeks after God. “There is not even one!” We have all turned aside from God. Jesus said to the rich young ruler in Matthew 19:17 that there is only One who is good and He is God. The rest of Romans 3:10-18 describes our utter sinfulness and despicable behavior when we abandon God. That describes the inhabitants of Gibeah and the nation of Benjamin. Tämmöistä sakinhivutusta suositaan armeijoissa nykyäänkin. Jos syyllistä ei saada kiinni, pannaan koko komppania kärsimään. Hemmetti tää on kyllä alkeellista touhua. Kuka tästä enää haluaa mitään oppia? No vizi on että raamatun lukijoista on varmasti yli 50% just yhtä alkeellista porukkaa. Ei apinat ole mihkään muuttuneet, ne on sopeutuneet tähän.
ellauri171.html on line 691: Judges 19-21 demonstrates that God is opposed to the abuse of women in this account. He commanded the destruction of an entire tribe because they did not punish those who raped and abused a concubine and caused her to die. Only when she died did they stop! We are told they abused her all night until dawn. Further, they were so morally bankrupt and corrupt that they left her dead at the door of the Levite. Scripture lifts women above the degradation of the Canaanites and the surrounding nations, but the town of Gibeah had become like the Canaanites. God has a higher view of women than described here. That is why He ordered the destruction of the unjust and morally bankrupt tribe of Benjamin.
ellauri171.html on line 693: Another lesson is that the Levite was supposedly a godly man and priest. The account does not tell us what ultimately happened to him, but Judges 20:4-5 seems to imply that he lied about his actions in order to save himself. Scripture records what appears to be deception. It is not enough for someone to claim to a godly person. It appears that Scripture records he was not fit for the priesthood. Being a pastor or a priest is not a “job” or “vocation.” Some have said that character does not matter. It is what one accomplishes. But Scripture repeatedly demonstrates that God uses righteous ministers! This man’s behavior demonstrated he was not qualified to be a priest.
ellauri171.html on line 733: As he passed by her tent, Jael called the unwary Sisera into her tent. He was exhausted and desperate for a refuge. She hid him and fed him, and he fell into a deep sleep. Then she calmly took one of her tent pegs and with one blow hammered it through the side of his head. She was hailed as a national heroine by the Israelites. Sisera’s mother waited and waited for her son to return. But he was already dead by Jael’s hand.
ellauri171.html on line 742: Ehud murders Eglon at a 19th century commode - but ancient lavatory arrangements were probably similar. Ehud, an Israelite, reluctantly carried tribute to the hated Moabite king Eglon. He did not want to do it, but he knew he had to – Eglon was like a Mafia chieftain, too powerful and too violent to disobey.
ellauri171.html on line 775: The lesson: God always wins. That's a pretty simplistic way of saying it, but it's true nonetheless. Even when people like Athaliah try to stomp out an entire family and put an end to God's plan for redemption, when people like the priests of Baal lead others to worship idols instead of the true God, God will always triumph in the end. The negative forces of our culture make us wonder where we're headed as a people. Many of our leaders show little integrity or morality, and dishonesty is overlooked in the workplace. Kindness is often the exception rather than the rule. But don't despair. This is not a battle God plans to lose. In the end, he will prevail! You just wight Enry Jiggins!
ellauri171.html on line 808: Ahabin dynastia omridit eli kuningas Omrin porukat oli jotain kananiittejä. Israel Finkelstein's The Bible Unearthed presents a very different picture of the Omrides than the circumcision handbook, making them responsible for the great empire, magnificent palaces, wealth, and peace in Israel and Judah that the Bible credits to the much earlier kings David and Solomon. According to Finkelstein, the reason for this discrepancy is the religious bias of the Biblical authors against the Omrides for their polytheism, and in particular their support for elements of the Canaanite religion.
ellauri171.html on line 925: The Late Bronze Age collapse was a time of societal collapse between c.1200 and 1150 BCE, preceding the Greek Dark Ages. The collapse affected a large area covering much of Southeast Europe, West Asia and North Africa, comprising the overlapping regions of the Near East and Eastern Mediterranean, with Egypt, eastern Libya, the Balkans, the Aegean, Anatolia, and the Caucasus. It was a transition which historians believe was violent, sudden, and culturally disruptive for some Bronze Age civilizations during the 12th century BCE, along with a sharp economic decline of regional powers.
ellauri171.html on line 927: The palace economy of Mycenaean Greece, the Aegean region and Anatolia that characterized the Late Bronze Age disintegrated, transforming into the small isolated village cultures of the Greek Dark Ages, which lasted from around 1100 BCE to the beginning of the Archaic age around 750 BCE. The Hittite Empire of Anatolia and the Levant collapsed, while states such as the Middle Assyrian Empire in Mesopotamia and the New Kingdom of Egypt survived but were considerably weakened. Conversely, some peoples such as the Phoenicians enjoyed increased autonomy and power with the waning military presence of Egypt and Assyria in the Levant.
ellauri171.html on line 929: Competing and even mutually incompatible theories for the ultimate cause of the Late Bronze Age collapse have been made since the 19th century. These include volcanic eruptions, droughts, invasions by the Sea Peoples or migrations of Dorians, economic disruptions due to the rising use of ironworking, and changes in military technology and methods of war that saw the decline of chariot warfare. Following the collapse, gradual changes in metallurgic technology led to the subsequent Iron Age across Eurasia and Africa during the 1st millennium BCE.
ellauri171.html on line 946: After its destruction in the early 12th century BC Ugarit's location was forgotten until 1928 when a peasant accidentally opened an old tomb while ploughing a field.
ellauri171.html on line 952: The union of El Elyon and his consort Asherah would be representation of primordial Cronos and Rhea in Greek mythology or Roman Saturnus and Ops.
ellauri171.html on line 956: In the Baal Cycle, Ba'al Hadad is challenged by and defeats Yam, using two magical weapons (called "Driver" and "Chaser") made for him by Kothar-wa-Khasis. Afterward, with the help of Athirat and Anat, Ba'al persuades El to allow him a palace. El approves, and the palace is built by Kothar-wa-Khasis. After the palace is constructed, Ba'al gives forth a thunderous roar out of the palace window and challenges Mot. Mot enters through the window and swallows Ba'al, sending him to the Underworld. With no one to give rain, there is a terrible drought in Ba'al's absence. The other deities, especially El and Anat, are distraught that Ba'al has been taken to the Underworld. Anat goes to the Underworld, attacks Mot with a knife, grinds him up into pieces, and scatters him far and wide. With Mot defeated, Ba'al is able to return and refresh the Earth with rain.
ellauri171.html on line 960: It is considered virtually impossible to reconstruct a clear picture of Canaanite religious practices. Although child sacrifice was known to surrounding peoples, there is no reference to it in ancient Phoenician or Classical texts. The biblical representation of Canaanite religion is always negative.
ellauri171.html on line 987: If one knew nothing about the biblical character Jezebel, but used a search engine to find more information, the search results would have almost nothing to do with her as she appears in the Hebrew bible. She is one of the few biblical characters to have become her own noun; in the modern world, “Jezebel” connotes a sexually immoral woman. The thesaurus yields results such as “floozy, hooker, and hussy.” The Urban Dictionary returns definitions like:
ellauri171.html on line 992: The next time we hear of Jezebel is during the ploy to obtain Naboth’s vineyard for her husband, who is unable to secure the transaction. She sends letters, with the stamp of the king, to the elders in Naboth’s town, commanding them to lie against Naboth, and then stone him. The elders do so, and after Naboth’s death, the vineyard is claimed for Ahab. Few bible commentators acknowledge the bizarre betrayal of Naboth by his neighbors. If, as is suggested, Naboth’s neighbors had known him since birth and patronized him, how could they turn so quickly? Some scholars argue that this incident highlights Jezebel’s keen understanding of Israelite men. It is perhaps, also, one of the impetus for her modern connotation as manipulator-supreme.
ellauri171.html on line 999: In Christian lore, Jezebel’s prominent association is that of a sexual essence. Authoritative sources such Thesaurus and Urban Dictionary return results like “whore,” “harlot,” “slut.” John in his drug dream seems to associate the Biblical queen with the “mother of whores and of abominations” who “rules over the kings of the earth” and who has committed fornication with them (Revelation 17:2, 5, 18).
ellauri171.html on line 1000: Jezebel is portrayed by the Rabbis as a wicked woman who represents the negative influence of Gentile women who turned Israel’s heart to idolatry. She is a corrupting influence on her husband Ahab, who is drawn to idolatry and away from God because of her.
ellauri171.html on line 1003: One way northerners disturb the tapestry of creation is through sexually deviant and immoral activities, which is why the Torah describes the divinations of Jezebel as her promiscuity (“the harlotries of your mother Jezebel and her abundant witchcraft”).
ellauri171.html on line 1005: Jezebel’s support of Tyros' national God Baal led her to persecute Jewish bigots who overtly rejected idolatry, beginning with the prophets. Scripture tells us that she had these ideological adversaries executed, and in turn promoted 450 prophets of Baal and 400 prophets of god Asherah.
ellauri171.html on line 1008: The Zohar explains that although Elijah was a prophet of Gad, it is the practice of the righteous to avoid situations that require miraculous divine intervention unless absolutely necessary. Because Jezebel had threatened to harm him, Elijah escaped quickly to save Gad the trouble of a supernatural rescue mission. Gad was a little out of breath after the Carmel incident.
ellauri171.html on line 1016: Jezebel is characterized as totally evil in the biblical text and beyond it: in the New Testament her name is a generic catchword for a whoring, non-believing female adversary (Revelations 2:20); in Judeo-Christian traditions, she is evil. The Bible is careful not to refer to her as queen. And yet, this is precisely what she seems to have been. Some early Jewish, albeit post-biblical, sources deconstruct the general picture: “Four women exercised government in the world: Jezebel and Athaliah from Israel, Semiramis and Vashti from the [gentile] nations” (in a Jewish Midrash for the Book of Esther, Esther Rabbah)
ellauri171.html on line 1055: Ostensibly, Tamar is only waiting for Shelah to grow up and mate with her. But after time passes, she realizes that Judah is not going to effect that union. She therefore devises a plan to secure her own future by tricking her father-in-law into having sex with her. She is not planning incest. A father-in-law may not sleep with his daughter-in-law (Lev 18:15), just as a brother-in-law may not sleep with his sister-in-law (Lev 18:16), but in-law incest rules are suspended for the purpose of the levirate. The levir is, after all, only a surrogate for the dead husband. What the fuck. Well, it takes one to know one.
ellauri171.html on line 1061: But there is a greater threat to his honor (aw fuck, stop, you're killing us). Rumor relates that Tamar is pregnant and has obviously been faithless to her obligation to Judah to remain chaste. Judah, as the head of the family, acts swiftly to restore his honor, commanding that she be burnt to death. But Tamar has anticipated this danger. She sends his identifying pledge to him, urging him to recognize that its owner is the father. Realizing what has happened, Judah publicly announces Tamar’s innocence. His cryptic phrase, zadekah mimmeni, is often translated “she is more in the right than I” (Gen 38:26), a recognition not only of her innocence, but also of his wrongdoing in not freeing her or performing the levirate. Another possible translation is “she is innocent—it [the child] is from me.” Judah has now performed the levirate (despite himself) and never cohabits with Tamar again. Once she is pregnant, future sex with a late son’s wife would be incestuous.
ellauri171.html on line 1067: Storyline: Tamara is a girl who didn't quite fit in. Tamara is constantly picked on and when a couple of Judah's sons play a joke on Tamara, it leads to their death. The sugardaddy tries to make it so that Tamara ran away. But all is not lost yet. Tamara returns as a sexy seductress and plans her revenge. (due to witchcraft). Well like they say: Karma's a bitch. —Anonymous
ellauri171.html on line 1078: An entry into the cycle of avenging teen-girl pictures, in which the storyteller tries gamely to put a unique spin on familiar material, but eventually fall back on by-the-numbers tropes.
ellauri171.html on line 1080: You think it's a supernatural tale, but really it's just another Fatal Attraction retread with a supernatural twist, and a climax that just screams: sequel. Don't hold your breath.
ellauri171.html on line 1105: When Tamar reached puberty her half-brother Amnon, David’s eldest son, developed an unnatural obsession with his young half-sister. He watched her, he waited in places where she passed, he could not get enough of her presence, and above all he wanted to possess her.
ellauri171.html on line 1143: Her appearance, and the women’s quick realization of what had happened, plunged the harem into turmoil. The three women most affected were Tamar, her mother Maacah, and Ahinoam, the mother of Amnon. The sisters of Tamar and Amnon would also have been intimately affected.
ellauri171.html on line 1158: But her brother Absalom was not so accommodating. He could not force Amnon to marry the devastated Tamar, but he would take his revenge – vendetta was part of Near Eastern culture.
ellauri171.html on line 1160: Absalom waited, biding his time. For two years he said nothing, did nothing, but then he set his trap. He gave a feast for all David’s sons. At the height of the festivities when Amnon was half-drunk, Absalom had his half-brother killed, stabbed to death in a scene reminiscent of a Mafia killing. In the ensuring turmoil Absalom escaped, fleeing for sanctuary to Geshur, his grandfather’s territory.
ellauri171.html on line 1164: It is to be hoped that Tamar did not accompany her brother to Geshur, since her status there would have been even worse that in Israel. Instead, Maacah may have used what little influence she now had to see that her daughter returned to David’s harem. In either place Tamar’s position would have been lowly, little better than a servant. Tamar means ‘date palm’; the name suggests a date palm.
ellauri171.html on line 1184: 4 Juuri silloin Boas saapui Betlehemistä ja tervehti elonkorjaajia: "Herra olkoon teidän kanssanne!" "HERRA siunatkoon sinua!" he vastasivat. 5 Boas kysyi leikkuukoneensa valvojalta: "Kenelle tuo mehukkaannäköinen nuori nainen kuuluu?" 6 Valvoja vastasi: "Hän on mooabilainen, joka palasi Moabista Noomin kanssa. 7 Hiän sanoi: 'Anna minun poimia ja kerätä lyhteitä leikkuukoneen taakse.' Hiän tuli kentälle ja on jäänyt tänne aamusta tähän päivään, lukuun ottamatta vessakäyntejä ja lyhyttä lepoa tarhassa." 8 Niin Boas sanoi Ruutille: "Tyttäreni, kuuntele minua. Älä mene poimimaan toiselta alalta äläkä mene pois täältä. Pysy täällä naisten kanssa, jotka työskentelevät minulle. 9 Tarkkaile peltoa, jolla miehet korjaavat, ja seuraa naisten perässä. Olen sanonut miehille, etteivät he tafsaa sinua, ainakaan sieltä. Ja aina kun sinulla on jano, mene ja ota juotavaa vesipurkeista, jotka miehet ovat täyttäneet." 10 Tämän jälkeen hiän kumartui kasvot maahan. Hiän kysyi häneltä: "Miksi olen saanut niin suosion silmissäsi, että huomaat minut - ulkomaalaisen?" 11 Boas vastasi: "Minulle on kerrottu kaikki, mitä olet tehnyt anoppisi hyväksi miehesi kuoleman jälkeen - kuinka jätit isäsi ja äitisi ja kotimaasi ja tulit asumaan kansan luo, jota et tietää etukäteen. 12 HERRA maksakoon sinulle, mitä olet tehnyt. Saakoon sinulle runsaan palkkion HERRA, Israelin Jumala, jonka siipien alle olet tullut turvaan. " 13 "Saanko edelleen löytää armon silmissäsi, herrani", hän sanoi. "Olet saanut minut rauhoittumaan puhumalla ystävällisesti kuin palvelijallesi, vaikka minulla ei olekaan yhdenkään palvelijasi asemaa." 14 Aterian aikaan Boas sanoi hänelle: "Tule tänne. Ota leipää ja kasta se viinietikkaan." Kun hän istui sadonkorjuukoneiden kanssa, hän tarjosi hiänelle paahtomaissia. Hiän söi kaiken, mitä halusi, ja hänellä oli vähän yli.
ellauri171.html on line 1194: Kuvassa Ruthilla näyttää olevan vehnästä kädessä eikä ohraa. Mitä uskoa? Boaziltä ei kannata kysyä. Sillä taisi olla ohranjyvä silmässä, kun piti parturin pottaa hattuna kuin Don Quixote.
ellauri172.html on line 16: font-family: 'UnifrakturMaguntia';
ellauri172.html on line 17: src: url(http://grapson.com/fonts/UnifrakturMaguntia.ttf);
ellauri172.html on line 150: Un Comte quelconque nomme Alcool vit couché dans un cercueil sa dame de volupté, sa pâlissante épousée, Véra, son désespoir. La nuit dernière, sa bien-aimée s’était évanouie en des joies si profondes que son cœur avait défailli. Cependant leur nature était des plus étranges, en vérité ! Certaines idées, celles de l’âme, par exemple, de l’Infini, de Dieu même, étaient comme voilées à leur entendement. La foi d’un grand nombre de vivants aux choses surnaturelles n’était pour eux qu’un sujet de vagues étonnements. Au lieu de cela, les deux amants s’ensevelirent dans l’océan des joies languides et perverses. Veera oli Madonnan näköinen, tottakai. Veera oli kulkija luonnoltaan. Jätkät sätkät parrunpätkät, jasen tervahöyryn nimi, oli PRINSESSA ARMAADA! Continuons.
ellauri172.html on line 161: Il conte Vittorio Amedeo Alfieri (Asti, 16 gennaio 1749 – Firenze, 8 ottobre 1803) è stato un drammaturgo, poeta, scrittore e autore teatrale italiano. Teatraalinen auktori. Vihtori ja nippu Klaara kotkoja.
ellauri172.html on line 163: «Nella città di Asti, in Piemonte, il 17 gennaio dell'anno 1749, io nacqui di nobili, agiati ed onesti parenti». Così Alfieri presenta se stesso nella Vita scritta da esso, autobiografia stesa, per la maggior parte, intorno al 1790, ma completata solo nel 1803. Alfieri ebbe un'attività letteraria breve ma prolifica e intensa; il suo carattere tormentato, oltre a delineare la sua vita in senso avventuroso, fece di lui un precursore delle inquietudini romantiche.
ellauri172.html on line 165: Come la gran parte dei piemontesi dell'epoca, Vittorio Alfieri ebbe come madrelingua il piemontese. Giacché di nobili origini, apprese dignitosamente il francese e l'italiano, cioè il toscano classico. Compilava piccoli vocabolari. Dopo una giovinezza inquieta ed errabonda, si dedicò con impegno alla lettura e allo studio di Plutarco, Dante, Petrarca, Machiavelli e degli illuministi come Voltaire e Montesquieu: da questi autori ricavò una visione personale razionalista e classicista, convintamente anti-tirannica e in favore di una libertà ideale, al quale unì l'esaltazione del genio individuale tipicamente romantica.
ellauri172.html on line 170: L'illuminismo fu un movimento politico, sociale, culturale e filosofico che si sviluppò in Europa nel XVIII secolo (dal 1715 al 1789). Nacque in Inghilterra ma ebbe il suo massimo sviluppo in Francia, poi in tutta Europa e raggiunse anche l'America. Il termine "illuminismo" è passato a significare genericamente qualunque forma di pensiero che voglia "illuminare" la mente degli uomini, ottenebrata dall'ignoranza e dalla superstizione, servendosi della critica, della ragione e dell'apporto della scienza.
ellauri172.html on line 175: Come scrive nell'autobiografia, era un bambino molto sensibile, a tratti vivace, solitario, insofferente alle regole, descritto dai biografi moderni come tendente alla nevrosi, una condizione che si protrarrà per tutta la vita, causandogli spesso anche disturbi psicosomatici. Soffrirà di frequenti disturbi gastrici per la sua intera esistenza.
ellauri172.html on line 183: Ei muuta kun takas turistelemmaan. Viaggi e dissolutezze. Toccò la Svezia e la Finlandia, giungendo in Russia, dove non volle neppure essere presentato a Caterina II, avendo sviluppato una profonda avversione al dispotismo.
ellauri172.html on line 203: Saul è una tragedia di Vittorio Alfieri in endecasillabi sciolti strutturata in cinque atti. La vicenda, tratta dalla Bibbia, è incentrata sulle ultime ore di Saul, nell'accampamento militare di Gelboè durante la guerra contr
ellauri172.html on line 217: 2 vihtoria kukkoilee pikkuhousuissa. Ei tosiaankaan mitään sanskulotteja.
Vänskä on toi millä on tommottii turkkulaine Tommi Taberman-Sauli Niinistö frisyyri.
ellauri172.html on line 220: Ultima testimonianza del rapporto letterario di amore-odio con la cultura francese, in particolare con il principale filosofo dei "lumi", Voltaire.
ellauri172.html on line 246: Suppose two similar dates in front of a man, who has a strong desire for them but who is unable to take them both. Surely he will take one of them, through a quality in him, the nature of which is to differentiate between two similar things.
ellauri172.html on line 267: I don't doubt it, but what of it? Must have happened zillion times say with flies trying to decide between staying on a turd and fleeing. He further illustrates the paradox with the example of a driver stopped at a railroad crossing trying to decide whether he has time to cross before a train arrives. Ei tällä höpsästelyllä ole mitään tekemistä apinoiden kanssa eikä niiden jumaloidenkaan.
ellauri172.html on line 281: 21 Balaam got up in the morning, saddled his donkey and went with the Moabite officials. 22 But God was very angry(A) when he went, and the angel of the Lord(B) stood in the road to oppose him. Balaam was riding on his donkey, and his two servants were with him. 23 When the donkey saw the angel of the Lord standing in the road with a drawn sword(C) in his hand, it turned off the road into a field. Balaam beat it(D) to get it back on the road.
ellauri172.html on line 285: 26 Then the angel of the Lord moved on ahead and stood in a narrow place where there was no room to turn, either to the right or to the left. 27 When the donkey saw the angel of the Lord, it lay down under Balaam, and he was angry(E) and beat it with his staff. 28 Then the Lord opened the donkey’s mouth,(F) and it said to Balaam, “What have I done to you to make you beat me these three times?(G)”
ellauri172.html on line 295: 32 The angel of the Lord asked him, “Why have you beaten your donkey these three times? I have come here to oppose you because your path is a reckless one before me.[a] 33 The donkey saw me and turned away from me these three times. If it had not turned away, I would certainly have killed you by now,(J) but I would have spared it.”
ellauri172.html on line 316: Le caractère de la vie qui nous a permis d’unir en une certaine mesure, l’égoïsme et l’altruisme, — union qui est la pierre philosophale des moralistes, — c’est ce que nous avons appelé la fécondité morale. Il faut que la vie individuelle se répande pour autrui, en autrui, et, au besoin, se donne ; eh bien, cette expansion n’est pas contre sa nature : elle est au contraire selon sa nature ; bien plus, elle est la condition même de la vraie vie. L’école utilitaire a été forcée de s’arrêter, plus ou moins hésitante, devant cette antithèse perpétuelle du moi et du toi, du mien et du tien, de l’intérêtpersonnel et de notre intérêt général ; mais la nature vivaute ne s’arrête pas à cette division tranchée et logiquement inflexible : la vie individuelle est expansive pour autrui parce qu’elle est féconde, et elle est féconde par cela même qu’elle est la vie.
ellauri172.html on line 398: 'Jugend und Natur Nuoriso ja sen naturalia turpia
ellauri172.html on line 502: Bin ich zur Verzweiflung nur erwacht? Oonxmä herännyt vaan turhuuteen?
ellauri172.html on line 550: En ces sortes de repas découronnés de femmes, les hommes les plus polis et les mieux élevés perdent de leur charme de politesse et de leur distinction naturelle ; et quoi d’étonnant ?… Ils n’ont plus la galerie à laquelle ils veulent plaire, et ils contractent immédiatement quelque chose de sans-gêne, qui devient grossier au moindre attouchement, au moindre choc des esprits les uns par les autres. L’égoïsme, l’inexilable égoïsme, que l’art du monde est de voiler sous des formes aimables, met bientôt les coudes sur la table, en attendant qu’il vous les mette dans les côtés.
ellauri172.html on line 558: S’il avait cru que c’était Dieu, le Dieu vivant, le Dieu vengeur qu’il jetait aux porcs, au risque de la foudre sur le coup ou de l’enfer, sûrement, pour plus tard, il y aurait eu là du moins de la bravoure, du mépris de plus que la mort, puisque Dieu, s’il est, peut éterniser ta torture.
ellauri172.html on line 619: Par Dieu ! nous avons tous, Messieurs, connu de ces hommes assez fanatisés d’une femme pour croire en elle, quand tout l’accuse, et qui, au lieu de se venger quand la certitude absolue d’une trahison pénètre dans leur âme, préfèrent s’enfoncer dans leur bonheur lâche, et en tirer, comme une couverture par-dessus leur tête, l’ignominie !
ellauri172.html on line 635: Quand cet enfant mourut, car il mourut quelques mois après sa naissance, le major eut un chagrin très exalté, un chagrin à folies, et on n’en rit pas dans le régiment. Pour la première fois, l’antipathie dont il était l’objet se tut. On le plaignit beaucoup plus que la mère qui, si elle pleura sa géniture, n’en continua pas moins d’être la Rosalba que nous connaissions tous, cette singulière catin arrosée de pudeur par le Diable, qui avait, malgré ses mœurs, conservé la faculté, qui tenait du prodige, de rougir jusqu’à l’épine dorsale deux cents fois par jour ! Sa beauté ne diminua pas. Elle résistait à toutes les avaries. Et, cependant, la vie qu’elle menait devait faire très vite d’elle ce qu’on appelle entre cavaliers une vieille chabraque, si cette vie de perdition avait duré. »
ellauri172.html on line 690: « — Eh bien ! puisque tu le veux, le voilà, le cœur de ton marmot, catin déhontée ! — dit le major. Et il lui battit la figure de ce cœur qu’il avait adoré, et le lui lança à la tête comme un projectile. L’abîme appelle l’abîme, dit-on. Le sacrilège créa le sacrilège. La Pudica, hors d’elle, fit ce qu’avait fait le major. Elle rejeta à sa tête le cœur de cet enfant, qu’elle aurait peut-être gardé s’il n’avait pas été de lui, l’homme exécré, à qui elle eût voulu rendre torture pour torture, ignominie pour ignominie ! C’est la première fois, certainement, que si hideuse chose se soit vue ! un père et une mère se souffletant tour à tour le visage, avec le cœur mort de leur enfant !
ellauri172.html on line 702: — Eh ! mais c’est l’aventure d’Abélard, transposée à Héloïse ! — fit l’abbé Reniant.
ellauri172.html on line 708: Tout à coup, un boute-selle furieux sonna, appelant aux armes. C’était l’ennemi qui nous surprenait et qui avait égorgé au couteau, silencieusement, nos sentinelles. Il fallait sauter à cheval. Je jetai un dernier regard sur ce corps superbe et mutilé, immobilement pâle pour la première fois sous les yeux d’un homme. Mais, avant de partir, je ramassai ce pauvre cœur, qui gisait à terre dans la poussière, et avec lequel ils auraient voulu se poignarder et se déchiqueter, et je l’emportai, ce cœur d’un enfant qu’elle avait dit le mien, dans ma ceinture de hussard. »
ellauri172.html on line 714: Well, j’ai porté plusieurs années, ce cœur d’enfant dont je doutais ; mais quand, après la catastrophe de Waterloo, il m’a fallu ôter cette ceinture d’officier dans laquelle j’avais espéré de mourir, et que je l’eus porté encore quelques années, ce cœur, — et je t’assure, Mautravers, que c’est lourd, quoique cela paraisse bien léger, — la réflexion venant avec l’âge, j’ai craint de profaner un peu plus ce cœur si profané déjà, et je me suis décidé à le déposer en terre chrétienne. Sans entrer dans les détails que je vous donne aujourd’hui, j’en ai parlé à un des prêtres de cette ville, de ce cœur qui pesait depuis si longtemps sur le mien, et je venais de le remettre à lui-même, dans le confessionnal de la chapelle.
ellauri172.html on line 728: Ni tout à fait une autre, et m'aime et me comprend. Ja rakastaa mua ja ymmärtää. (Vaimoni ei ymmärrä minua, siis Artturi).
ellauri172.html on line 767: One of St. Olaf's chief attractions is a giant black hole, which the townspeople enjoyed standing around and looking at - which prompted Dorothy to refer to St. Olaf sarcastically as the real "entertainment capital of the world." St. Olafians also celebrate various oddly themed festivals, including; "Hay Day" (the day everyone in town celebrates hay),"The Crowning of the Princess Pig", "The Day of the Wheat" (where everyone goes to town dressed like sandwiches), "The Festival of the Dancing Sturgeons" (a festival where the townsfolk watch sturgeons flopping around on the dock), a "Butter Queen" competition (in which Rose almost won, however her churn jammed causing her to believe it had been tampered with), and a milk diving competition (Rose ranked in the "low fat" division), as well as many other events.
ellauri172.html on line 769: St. Olaf appears to be a bilingual town with a significant amount of unique vocabulary (that may be specific to the area and not appearing in standard Norwegian). Rose uses these phrases quite often, to the exasperation of her roommates. Examples include Gerkanenaken (when dog feces turn white), Tutenbobels (buttocks), Ugel and Flugel (a Hide and seek game for adults) and Vanskapkaka (a special "friendship" cake; this word, however, is based on the Swedish word "vänskapskaka", which holds the same meaning). German, Swedish and Norwegian is the basis of the
ellauri172.html on line 848: La Duchesse de Langeais, roman d'Honoré de Balzac (1834). Le Vidame de Pamiers (à la fois titre d'archevêque et titre nobiliaire). Il protège la réputation de sa cousine Antoinette de Langeais. Dans Ferragus, il donne de bons conseils à Auguste de Maulincour, dans Le Contrat de mariage, il protège Victurnien d'Esgrignon, et dans Splendeurs et misères des courtisanes, il n'est plus qu'un habitué des salons mondains.
ellauri172.html on line 912: L'Imposture, roman de Georges Bernanos, 1927 avec les personnages des abbés Cénabre et Chevance.
ellauri172.html on line 994: des Esseintes usein lueskeli Verlainen viisauden kirjaa ja elätteli sen äärellä omia salamyhkäisiä kuvitelmiaan, omia sepitelmiään okkulttisesta rakkaudesta bysanttilaiseen madonnaan, joka tietyllä kellonlyömällä muuttaixen meidän aikaamme exyneexi Cydalise-neidoxi - niin salaperäisexi ja askarruttavaxi naisexi, ettei siitä koskaan oikein tiennyt tahtoiko se kylvää jälkeensä hirmuista syntiä ja turmelusta, jota ei sen päästyä valloilleen apinakaan voisi vastustaa, vai oliko hän kohoamassa unien tahrattomiin sfääreihin, joissa hänet sulkisi syleilyynsä sielun syvyydestä kurottuva adoraatiorukous, sillä hän olisi iäisesti ripittäytymätön, iäisesti puhdas.
ellauri180.html on line 10: font-family: 'UnifrakturMaguntia';
ellauri180.html on line 11: src: url(http://grapson.com/fonts/UnifrakturMaguntia.ttf);
ellauri180.html on line 45: The Young Adult Vampire Diaries is an American supernatural teen drama television series developed by Kevin Williamson and Julie Plec, based on the book series of the same name written by L. J. Smith. The series premiered on The CW on September 10, 2009, and concluded on March 10, 2017, having aired 171 episodes over eight seasons.
ellauri180.html on line 53: Executive producers Julie Plec and Kevin Williamson agreed that in the book series, Elena was turned into a vampire too early, which was around page 200 of The Awakening. Elena's transition into a vampire was planned for two years. Plec said: "That felt obviously too soon, and rushed, and we didn’t want to make a show about a teenage girl who instantly becomes a vampire. But we always knew that her journey would take her there eventually". At the second season's conclusion, Elena was nearly turned into a vampire. Dobrev was happy that she wasn't, because she felt "it would have been like she came too soon", and also didn't think it was something Elena or she wanted.
ellauri180.html on line 140: Tällä kirjalla on monia myönteisiä ja hehkuvia arvosteluja, mutta minulle henkilökohtaisella tasolla se ei hyödyttänyt lukijan iloa tai mielenterveyttäni. (Halusin epätoivoisesti antaa tämän kirjan pois.) Cider House Rules olisi voinut olla 200 sivua vähemmän, enkä silti olisi nauttinut siitä paremmin. Varsinainen kerronta oli pitkäveteistä, väsyttävää ja koostui suurimmaksi osaksi aika turhia kuvauksia, jotka eivät vaikuttaneet juonenkäänteeseen. Hahmot olivat kuvaukseltaan luurankoisia, ja tunsin olevani hirvittävän etäällä heistä. Jännitteet puuttuivat kokonaan ja aina kun jotain edes vähän jännittävää tapahtui, se oli erittäin antiklimaattista. Se meni siihen tuskalliseen pisteeseen, etten vain välittänyt. Ja todellakin hahmot nimeltä Angel ja Candy tekevät enemmän kuin vain saavat minut värähtämään. Jotain muuta, jonka huomasin Irvingin kohdalla, mikä ei heti näkynyt, on hänen melko outo pakkomielle naisia ja heidän painoaan kohtaan. Tämä ei selvästikään sovi minulle (olen nimittäin aivan vitun läski) ja ollakseni rehellinen, ketä helvettiä kiinnostaa kuinka paljon nainen painaa? Sillä on ilmeisesti paljon merkitystä Irvingille, onhan Irving ex-painija. Irvingin kirjoituksella ei ollut todellista rakennetta, ja ilmeistä lääketieteellistä sanastoa lukuun ottamatta hänen tyylinsä oli yksinkertainen ja epätyydyttävä, ja näytti siltä, että jotkut lauseet olivat toisinaan oudosti lyhennettyjä. Pääasiassa lapsexiottoon ja sikiönlähdetyxeen perustuvan kirjan osalta odotin rehellisesti, että tässä on voittaja, mutta valitettavasti minulla on hirveän katkera maku suuhun ja vastenmielisyys Irvingiä kohtaan.
ellauri180.html on line 159: Sen saatteena edix.fi on tehnyt pelin Kieluri, joka on jonkun wordl-pelin suomalainen versio Nykysuomen sanakirjan listan pohjalta. Onpa hienoa. Wordl on iänikuinen Mastermind kirjaimilla. Ei jaxa. Mitenhän nää vanhat papat jaxavat? Miten ne jaxaa jahnata vaan entisillä sijoilla? Niiden päässä ei sit ilmeisesti mitään muuta pyöri. Kieluri ei muuten toiminut Firefoxissa, mutta toimi Chromessa. Vitun Gog. Tieturi exe ollut sen Linturin atk-koulutusyritys? Palturi. Tunturi-mopo, petturi, hanuri, turkiskauluri. Puolikuivuri. Huri huri.
ellauri180.html on line 167: Many historical accounts of circumcision have been written and most authors have used their survey to form an opinion as to whether the neonatal procedure is justified. The weak medical arguments are tempered by the importance of cultural and religious factors. Opponents of the ritual draw attention to the `rights' of the new-born to the skin on their little penises, which, they argue, must be upheld. Others contest that humans are social animals and cannot survive alone; they require their parents, community and culture to thrive, and, as such, `rights' belong to the group, not to the individual. If there is an inherent survival advantage to a group of humans who chose to maim their young, then this is presumably evidenced by their continued survival as a race. In short, to conclude any historical reflection with a reasoned `right' or `wrong', would be like claiming to have fathomed God's will. Consider this; mankind has developed this strange surgical signature that is so pervasive, that in the last five minutes alone, another 120 boys throughout the world have been circumcised. Mikä jättimäinen esinahkakukkula siitä tulisi! Israelista voisi tulla tulevien talvikisojen isäntämaa..
ellauri180.html on line 174: OBJECTIVES: Globally approximately 25% of men are circumcised for religious, cultural, medical, or parental choice reasons. However, controversy surrounds the procedure, and its benefits and risks to health. We review current knowledge of the health benefits and risks associated with male circumcision. METHODS: We have used, where available, previously conducted reviews of the relation between male circumcision and specific outcomes as "benchmarks", and updated them by searching the Medline database for more recent information. RESULTS: There is substantial evidence that circumcision protects males from HIV infection, penile carcinoma, urinary tract infections, and ulcerative sexually transmitted diseases. We could find little scientific evidence of adverse effects on sexual, psychological, or emotional health. Surgical risks associated with circumcision, particularly bleeding, penile injury, and local infection, as well as the consequences of the pain experienced with neonatal circumcision, are valid concerns that require appropriate responses. CONCLUSION: Further analyses of the utility and cost effectiveness of male circumcision as a preventive health measure should, in the light of this information, be research and policy priorities. A decision as to whether to recommend male circumcision in a given society should be based upon an assessment of the risk for and occurrence of the diseases which are associated with the presence of the foreskin, versus the risk of the complications of the procedure. In order for individuals and their families to make an informed decision, they should be provided with the best available evidence regarding the known benefits and risks. And they should also know what God thinks of it.
ellauri180.html on line 179: Despite an estimated one-sixth of the world's men having been circumcised, it has long been forgotten where or why this most intriguing operation began. The procedure has been performed for religious, cultural and medical reasons, although the last has only become fashionable since the rise of modern surgery in the 19th century. Accordingly, the indications for surgery have surfaced, submerged and altered with the trends of the day. In this review we explore the origins of circumcision, and discuss the techniques and controversies that have evolved since the event has become medicalized.
ellauri180.html on line 181: Anthropologists do not agree on the origins of circumcision. The English egyptologist, Sir Graham Elliot Smith, suggested that it is one of the features of a heliolithic' culture which, over some 15 000 years ago, spread over much of the world. Others believe that it may have originated independently within several different cultures; certainly, many of the natives that Columbus found inhabiting the New World' were circumcised. However, it is known that circumcision had been practised in the Near East, patchily throughout tribal Africa, among the Moslem peoples of India and of south-east Asia, as well as by Australian Aborgines, for as long as we can tell. The earliest Egyptian mummies (1300 BCE) were circumcised and wall paintings in Egypt show that it was customary several thousand years earlier than that.
ellauri180.html on line 183: In some African tribes, circumcision is performed at birth. In Judaic societies, the ritual is performed on the eighth day after birth, but for Moslems and many of the tribal cultures it is performed in early adult life as a rite of passage', e.g. puberty or marriage. Why the practice evolved is not clear and many theories have been proposed. Nineteenth century historians suggested that the ritual is an ancient form of social control. They conceive that the slitting of a man's penis to cause bleeding and pain is to remind him of the power of the Church, i.e. We have control over your distinction to be a man, your pleasure and your right to reproduce'. The ritual is a warning and the timing dictates who is warned; for the new-born it is the parents who accede to the Church: We mark your son, who belongs to us, not to you'. For the young adolescent, the warning accompanies the aggrandisement of puberty; the time when growing strength give independence, and the rebellion of youth.
ellauri180.html on line 187: Others believe that circumcision arose as a mark of defilement or slavery (fig. 1). In ancient Egypt captured warriors were often mutilated before being condemned to the slavery. Amputation of digits and castration was common, but the morbidity was high and their resultant value as slaves was reduced. However, circumcision was just as degrading and evolved as a sufficiently humiliating compromise. Eventually, all male descendents of these slaves were circumcised. The Phoenicians, and later the Jews who were largely enslaved, adopted and ritualized circumcision. In time, circumcision was incorporated into Judaic religious practice and viewed as an outward sign of a covenant between God and man (Genesis XVI, Fig. 2).
ellauri180.html on line 189: There are many other reasons why circumcision may have evolved. Some have suggested that it is a mark of cultural identity, akin to a tattoo or a body piercing. Alternatively, there are reasons to believe that the ritual evolved as a fertility rite. For example, that some tribal cultures apportion seasons' for both the male and female operation, supports the view that circumcision developed as a sacrifice to the gods, an offering in exchange for a good harvest, etc. This would seem reasonable as the penis is clearly inhabited by powers that produce life. Indeed, evidence of a connection with darvests is also found in Nicaragua, where blood from the operations is mixed with maize to be eaten during the ceremony. (Fig. 3). Although the true origins of circumcision will never be known, it is likely that the truth lies in part with all of the theories described.
ellauri180.html on line 193: However, it is likely that doctors did not perform circumcision until the latter half of the 19th century.
ellauri180.html on line 195: Abernathy (1928) who was a reluctant surgeon) does report the use of the bistoury (knife) to achieve circumcision in men with gonoccocal phimosis'. He also states that the bleeding should be stanched with iodoform and boric', possibly indicating that sutures were not applied.
ellauri180.html on line 197: Baillie (1833) also describes gonococcal phimosis and recommends that the initial treatment is nugatory' (inoperative) involving the washing of the penis (and under the prepuce with soap and tepid water, followed by the application of calomel ointment. Abernathy also warns against immediate circumcision in the face of a morbidly sensitive surface' (and declares that Sir Edward Home agrees with him!). He advocates that the posthitis (inflamed foreskin) should be allowed to soothe and allay' before surgical intervention. We can assume that the complications recognized by both Abernathy and Baillie were re-phimosis, re-stricture or suppuration; what is clear is that circumcision was not a procedure taken lightly at that time. Interestingly, neither author mentions circumcision in the neonate, suggesting that it had not yet significantly entered the domain of English surgeons.
ellauri180.html on line 198: By the middle of the 19th century, anaesthesia and antisepsis were rapidly changing surgical practice. The first reported circumcision in the surgical accounts of St Bartholomew's Hospital was in 1865; although this comprised only one of the 417 operations performed that year, it was clearly becoming a more common procedure. Indeed, this was a time when surgical cures were being explored for all ails and in 1878 Curling described circumcision as a cure for impotence in men who also had as associated phimosis. Many other surgeons reported circumcision as being beneficial for a diverse range of sexual problems. Walsham (1903) re-iterates the putative association of phimosis with impotence and suggests that it may also predispose to sterility, priapism, excess masturbation and even venereal disease. Warren (1915) adds epilepsy, nocturnal enuresis, night terrors and precocious sexual unrest' to the list of dangers, and this accepted catalogue of phimotic ills' is extended in American textbooks to include other aspects of sexual erethisms' such as homosexuality.
ellauri180.html on line 200: The turn of the 19th century was also an important time in laying the foundations of surgical technique. Sir Frederick Treves (1903) provides us with a comprehensive account of basic surgical principles that remain today. Like most of his contemporaries, he used scissors to remove the prepuce (fig. 5) and describes ligation of the frenular artery as being mandatory' in the adult. He also warns against the excess removal of skin, as this may lead to chordee.
ellauri180.html on line 201: Neonatal circumcision techniques have evolved in parallel. It is clear from most surgical texts that circumcision of the new-born had become a regular request for the surgeon by the later part of the 19th century. For instance, Jacobsen (1893) warns of the importance of establishing a familial bleeding tendency from the mother before circumcision. He describes the case of four Jewish infants, each descended from a different grandchild of a common ancestress, all of whom died from haemorrhage after circumcision.
ellauri180.html on line 214: To date, a more definite function cannot be ascribed to the prepuce, but as an accessible and ready source of fibroblasts, it has become a favourite tissue reservoir for cell-culture biologists and hence basic scientific research.
ellauri180.html on line 218: Notwithstanding the relative disinterest over the function of the prepuce, no other operation has been surrounded by controversy so much as circumcision. Should it be done, then when, why, how and by whom? Religious and cultural influences are pervasive, parental confusion is widespread and medical indications shift with the trends of the day. Doctors divide into camps driven by self-interest, self-righteousness and self-defence. It is not surprising that some of the most colourful pages in the medical literature are devoted to the debate.
ellauri180.html on line 222: `…Your patient C.D., aetat 7 months, has the prepuce with which he was born. You ask me with a note of persuasion in your voice, if it should be excised. Am I to make a decision on scientific grounds, or am I to acquiesce in a rate which took its origin at the behest of that arch-sanitarian Moses?…If you can show good reason why a ritual designed to ease the penalties of concupiscence amidst the sand and flies of the Syrian deserts should be continued in this England, land of clean bed-linen and lesser opportunity, I shall listen to your arguments ……(do you not) understand that Nature does not intend it (the foreskin) to be stretched and retracted in the Temples of the Welfare Centres or ritually removed in the precincts of the operating theatres…'.
ellauri180.html on line 224: Literary assaults such as these have served to fuel the debates and even a Medline® search today reveals that in the last year alone, 155 reviews or letters have been published arguing for or against routine circumcision. However, studying the evolution of the medical indications provides us with a pleasing demonstration of how controversy drives scientific enquiry. We have already described how the surgeons of 100 years ago advocated circumcision for a wide variety of conditions, such as impotence, nocturnal enuresis, sterility, excess masturbation, night terrors, epilepsy, etc. There can be no doubt that a large element of surgical self-interest drove these claims. However, most of the contemporary textbooks also included epithelioma (carcinoma) of the penis amidst the morass of complications of phimosis. Although rare, once this observation had been made, it presumably filtered down through the textbooks by rote, rather than scientific study. A few reports had appeared in the early 20th century indicating that carcinoma of the penis was rare in circumcised men, but not until the debate over neonatal circumcision erupted in the medical press in the 1930s that this surgical `mantra' was put to the test. In 1932, the editor of the Lancet challenged Abraham Wolbarst, a New York urologist, to prove his contention (in a previous Lancet editorial), that circumcision prevented penile carcinoma. Wolbarst responded by surveying every skin, cancer and Jewish hospital in the USA, along with 1250 of the largest general hospitals throughout the Union. With this survey, he was able to show that penile cancer virtually never occurred in circumcised men and that the risk related to the timing of the circumcision. Over the years this association has been reaffirmed by many research workers, although general hygiene, demographic and other factors such as human papilloma virus and smoking status are probably just as important. However, Wolbarst established that association through formal scientific enquiry and proponents of the procedure continue to use this as a compelling argument for circumcision at birth.
ellauri180.html on line 228: However, during the two World Wars, governments became increasingly interested in reducing the risk of venereal disease amongst their soldiers. Clearly, such pathology can have a profound effect on the efficiency of fighting armis. Indeed, in 1947 the Canadian Army found that whereas 52% of their soldiers had foreskins intact, 77% of those treated for venereal disease were uncircumcised. Persuasive arguments to circumcise all conscripts were proposed. Furthermore, it was an age-old observation, and indigenous African healers had promoted circumcision to prevent the transmission of sexually transmitted disease for centuries. As might be expected, the evidence did not withstand further scientific scrutiny and numerous contradictions were provided. However, there has recently been startling evidence that HIV infection is significantly associated with the uncircumcised status. Indeed, one author has recently suggested routine neonatal circumcision on a world-wide scale as a long-term strategy for the control of AIDS: a whole new chapter opens in this ancient debate!
ellauri180.html on line 230: Finally, controversy has arisen over who should perform the procedure. Once circumcision had been medicalized' in the 19th century, many surgeons were keen to take paying customers away from the religious men. As such, doctors were often quick to highlight the unforseen risks attendant on a non-medical procedure. For instance, Cabot (1924) described tuberculosis of the penis occurring when Rabbis with infected sputum sucked on the baby's penis to stop the bleeding. However, it has often been claimed that the incidence of complications in Jewish children is very low and that the final result is usually better than any hospital doctor can produce.
ellauri180.html on line 235: Thus it is clear that medical trends are now being driven by financial constraints. Perhaps this is reflected by the dramatic decline in the number of non-religious circumcisions performed over the last half century; in the USA an estimated 80% of boys were circumcised in 1976 but by 1981 this had fallew to 61%, and recent estimates suggest that this decrease continues. In the UK the decline has been even more dramatic: originally more common in the upper classes, circumcision rates fell from 30% in 1939 to 20% in 1949 and 10% by 1963. By 1975 only 6% of British schoolboys were circumcised and this may well have declined further.
ellauri180.html on line 369: Bobby finally learns about the true nature of Travelers: that he and the others are not actually humans at all, but rather, human-shaped AI silicon dolls created by something called Sonera: the accumulated energy of all positive optimist sentient knowledge and creativity. Contrarily, Great Dane is a rear window dog arisen from Elisa, a dark antithesis of Sonera. Reuniting one last time, Bobby and the Travelers confront Great Dane in a final battle on Third World to begin Hello World's process toward economic liberalism at last.
ellauri180.html on line 371: Pendragon: Journal of an Adventure through Time and Space, commonly known as Pendragon, is a series of ten young-adult science fiction and fantasy novels by American author D. J. MacHale, published from 2002 to 2009. Science fantasy is a hybrid genre within speculative fiction that simultaneously draws upon or combines tropes and elements from both science fiction and fantasy.
ellauri180.html on line 375: Robert "Bobby" Pendragon is an everyday athletic junior high school student from (fictional) Stony Brook, Connecticut, located in the greater New York metropolitan area. Bobby is a prisoner of color. Oops sorry my bad he's not, rather he looks a lot like Harry Potter without the spectacles. But his date Lori (whatever) is a WOC. Bobby's Uncle Stop Press reveals that he will train Bobby to become one of the "Travelers": asshole-journeying young warriors from a variety of different planets and cultures. Great Dane threatens to mix them all together like a kid with watercolors until they are all the same shade of shit.
ellauri180.html on line 413: For love of her, and all in vain: Vaikka turhanpäiväistähän oikeastaan:
ellauri180.html on line 418: Made my heart swell, and still it grew Siitä alkoi taas mun elin turvota,
ellauri180.html on line 447: In summary: a man speaks to some unidentified (and possibly imaginary) auditor, telling us how, on a dark and stormy (or rainy and windy) night, he waited in his cottage for his lover, Porphyria, to arrive. When she turns up, it’s clear Porphyria is of a higher social class than the male speaker: he’s punching above his weight, as they say. Note how she glides in as if she owns the place, and as if she walks on air rather than on the ground like us mere mortals. She wears a hat, cloak, and shawl, and her gloves are soiled, suggesting that they are not used to slumming it in a common man’s cottage and attending to his fire and grate. The fact that she also takes the lead – suggesting she is perhaps used to ordering servants to do her bidding – further hints at her highborn status: she calls to the speaker, and she takes his arm and puts it around her waist. Then, the clincher (in more ways than one): we are told "she Too weak, for all her heart’s endeavour,
ellauri180.html on line 511: shriek'd Maihin räpytellen turhaan siipiään;
ellauri180.html on line 580: Those that survived here represented those that survive in sin, off of pain, and with an attitude of “making it” at all costs. Instead of coming together to find a new way to live like naked mole-rats, they only want to return to the past.
ellauri180.html on line 583: Quickly this illusion of equality is broken. Guys start eating one another after slaughtering the other creatures around them. Once more the reader gets a small degree of equality in the darkness. The “meagre” in this world are eating the meagre and not the "fat" the meagre as usual. Even those that are most loyal, dogs, “assail’d their masters”.
ellauri180.html on line 585: The single remaining loyal dog represents the last vestige of good within this world. He refused to turn to the sin that came so easily to the rest of the world, he was not changed (to the worse) by the darkness.
ellauri180.html on line 587: The next turn in the poem is reminiscent of the story of, and the feud between, Cain and Abel the first two sons of Adam and Eve except reeled in reverse. A large number of “holy things” (like banknotes) had already been used for an unholy purpose (such as kindling for another fire).
ellauri180.html on line 589: This act of seeking to find comfort in the burnt remains of religious, or at least holy (privately owned), texts, objects, or structures, after having destroyed them fits into the narrative of this sinful world being reduced to darkness. God (not mentioned) has tested these people and they have failed, only returning to religion when they are at their most desperate. That's an F.
ellauri180.html on line 592: The speaker has returned to the idea that a force in this world, whether God (or another creator like Chance) has reduced, with purpose (not mentioned) this world to nothing. The perpetrator of the darkness created it in an effort to reestablish some measure of equality in the world, and now the world is even. That's bad, and sad.
ellauri180.html on line 599: Emma Baldwin graduated from East Carolina University with a BA in English, minor in Creative Writing, BFA in Fine Art, and BA in Art Histories. Literature is one of her greatest passions which she pursues through analyzing poetry on Poem Analysis.
ellauri180.html on line 625: Paikalliset asukkaat tervehtivät armeijaa, jotkut eläkeläiset lähtivät kaduille punaisilla lipuilla, puolustusministeriö lisäsi. Samaan aikaan Venäjän federaation pysyvä edustaja YK:n Vassily Nebenziassa YK:n turvallisuusneuvoston kokouksessa totesi, että Ukrainan demilitarisointi- ja denazisointitehtävät saadaan päätökseen riittävän pian. Moskova ei ole sodassa Ukrainan ja sen kansan kanssa, vaan se toteuttaa erikoisoperaatiota naturisteja vastaan. Ukraina pyysi imf:ltä kiireellisesti rahoitusta Venäjän sotilaalliseen erityisoperaatioon maassa. IMF tutkii mahdollisuutta myöntää Kiovalle taloudellista tukea 2,2 miljardilla dollarilla, rahaston johtaja Kristalina Georgieva sanoi lausunnossaan.
ellauri181.html on line 10: font-family: 'UnifrakturMaguntia';
ellauri181.html on line 11: src: url(http://grapson.com/fonz/UnifrakturMaguntia.ttf);
ellauri181.html on line 40: Phil Roth seikkailee nyt Prahassa kuten kääntäjänsä Pena. Mukana on liiankin tavallinen Claire eli Clarissa joka näppii koko ajan kuvia. Se harmittaa Piliä. Ei hizi ei kai tähän väliin tunge se erittäin epämiellyttävä thsekkiläinen Pilin sielun veli, eli törkyturpainen Milan Kundera? No ei fiuh.
ellauri181.html on line 73: Textianalyysi ja tulkinta Rotpeterin raportti voidaan lukea vertauxena ihmisen heimohistoriasta ja hänen yxilöllisestä sosiaalistumisestaan, koska apinan kokemuxet voidaan siirtää koko ihmislajille. Melankolisen sävyn myötä Kafka näkee ihmisten puutteen - ellei kokonaan - surullisena saavutuxena ja kokonaisuutena hyväxyttävänä kompromissina. Samanaikaisesti hän kuitenkin tekee satiirisia hyökkäyxiä, jotka vetävät ihmisiä alas heidän tärkeydeltään korkealta. Perusmotiivi on melkein maaninen oppiminen (toisinaan viiden opettajan kanssa samanaikaisesti) pääsy toivottomasta tilanteesta samalla kun kieltää omat tarpeet. Tämän edellytyxenä oli tavallisen näkökulman unohtaminen ja kääntäminen. On kuitenkin huomionarvoista, että kaikesta oppimisesta huolimatta apina on silti ensi silmäyxellä muuttumattoman fyysisen ulkonäönsä vuoxi - turkis. Hänen ulkonäönsä suhteen, joka luokittelee hänet selkeimmin apinaluokkaan, hän ei ole koskaan ilmaissut tai pyrkinyt haluun näyttää ihmiseltä, ja tästä hän saa myös oikeuden altistaa izensä sille, mitä ihminen - samoin kuin hänkin - ajattelee. - ei menisi hyvin. Hänen välittömässä läheisyydessä olevat ihmiset saattavat nähdä hänet melkein omana, kuten Hagenbeckin mezästysretken johtaja, jonka kanssa Punainen Pietari on jo tyhjentänyt pullon punaviiniä. Toimittajien muodossa, jota Punainen Pietari halvexivasti kuzuu vinttikoirixi, hän on edelleen koulutettu apina, joka laskee housunsa osoittamaan turkistaan ja arpiaan. Joten vaikka hän on hankkinut ihmisten älyllisen tiedon, hän kiertää sääntöjä riittävälle ihmissuhteelle ja siinä olevien ulkoisten vaikutusten suurelle vaikutuxelle. Historia voidaan nähdä assimilaatioprosessin travestiana ja myös satiirina sivilisaation läsnäolevasta historiasta.
ellauri181.html on line 85: Vastaanotto: Sudau (s. 177f.) Korostaa erityistä seikkaa: ”Koko taivaan portti - Kleine Fabel -hiirellä, joka on maailman liian suuri leveys - nurisee yhdessä. Hiirellä ei ole ulospääsyä, vain kohtalokas tulos; apina todellakin löytää ize valizemansa '' ulospääsyn ''. Tällä tavalla Rotpeter seisoo ainutlaatuisella tavalla Kafkan teoxessa: sankari, joka ei mene alle; sankari, joka tietää tarkalleen mitä haluaa ja saavuttaa sen myös! Hänen on kuitenkin unohdettava "tämä suuri vapauden tunne kaikilta puolilta". " Ries (s. 91) huomauttaa, että raportti ennakoi työstä Das Unbehagen in der Kultur by Sigmund Freud , kirjoitettu vuonna 1930 , mikä on tase edistymisestä ja vastoinkäymiset sivilisaation. Kindlerin sanakirja (s. 27) selittää, että raportti on juurtunut syvälle senhetkiseen tieteelliseen-historialliseen tilanteeseen: Kuvaus Brehmin eläinelämästä, Darwinin evoluutioteoria, nykyajan vaihtelevat tapahtumat. TC Boylen romaani Sprich mit mir (2021), jossa simpanssi Sam, joka hallizee viittomakielen, ottaa ajoittain narratiivisen roolin, on muun muassa. innoittamana Kafkan tarina.
ellauri181.html on line 98: Pili kysyy izeltään ja kuulijoita mixi sillä pitää olla tirkistelijöitä ja yleisö joka seuraa sen joka käteen vetoa. Niin, sas se. Tolstoi, Flaubert ja Mann olivat elämän taistelujen tuttuja. Aika ruumiikkaita miehiä kaikki 3. Hienon kirjallisuuden teemoja ovat vakavuus, yxinäisyys, sairaus, kaipaus, menetys, kärsimys, pettymys, toivo, intohimo, rakkaus, kauhu, turmelus, onnettomuus, kuolema. Virsikirjan lisälehtiä.
ellauri181.html on line 132: The Theory of Basic Human Values is a theory of cross-cultural psychology and universal values that was developed by a guy called Shalom H. Schwartz. The theory extends previous cross-cultural communication frameworx such as Hofstede's cultural dimensions theory. Schwartz identifies ten basic human values, each distinguished by their underlying motivation or goal, and he explains how people in all cultures recognize them. There are two major methods for measuring these ten basic values: the Schwartz Value Survey and the Portrait Values Questionnaire. A particular value can conflict or align with other values, and these dynamic relationships are typically illustrated using a circular graphic in which opposite poles indicate conflicting values.
ellauri181.html on line 145: Shalom H. Schwartz (Hebrew: שלום שוורץ) is a social psychologist, cross-cultural researcher and creator of the Theory of Basic Human Values (universal values as latent motivations and needs). He also contributed to the formulation of the values scale in the context of social learning theory and social cognitive theory.
ellauri181.html on line 146: After completing his master's degree in social psychology and group development at Columbia University and completing his rabbinical studies, Schwartz received his Ph.D. in social psychology from the University of Michigan, and subsequently taught in the sociology department of the University of Wisconsin–Madison, and in 1973 became a professor. From 1971-73, Schwartz was a visiting lecturer in the department of psychology at the Hebrew University. In 1979, Schwartz moved to Israel with his wife and three children. He joined the department of psychology at the Hebrew University, where he holds the post of Leon and Clara Sznajderman Professor Emeritus of Psychology. He is now retired, but continues his research activity, as well as developing and promoting his Basic Human Values Theory.
ellauri181.html on line 148: During the 1970s and 1980s, Schwartz was following the studies of Geert Hofstede about human values and built upon them in his research on pro-social and altruistic behavior. His research has since included studies on the development and consequences of a range of behavioral attitudes and orientations, such as religious belief, political orientation and voting, social group relations, consumer behavior, as well as the conceptualization of human values across cultures.
ellauri181.html on line 150: Schwartz is a fellow of the American Psychological Foundation and is a member of the American Sociological Foundation, European Association of Experimental Social Psychology, the Israel Psychological Association, the Society for Experimental Social Psychology, and the Society for Personality and Social Psychology. He is president of the International Association for Cross-Cultural Psychology. He coordinates an international project in more than 70 countries that studies the antecedenz and consequences of individual differences in value priorities and the relations of cultural dimensions of values to societal characteristics and policies. His value theory and instrumenz are part of the ongoing, biannual European Social Survey.
ellauri181.html on line 154: Purpose: To identify personal values that are robust across cultures and that can help explain diversity and conflict in values.
ellauri181.html on line 156: Description: Six main features, relevant to all values, are described first. This is followed by an outline of ten basic personal values, with a guide to which are congruent and which conflict. These six features are relevant to all values.
ellauri181.html on line 158:
Six main features of values
ellauri181.html on line 164: “Values transcend specific actions and situations. … This feature distinguishes values from norms and attitudes that usually refer to specific actions, objecz, or situations.”
ellauri181.html on line 199: “Tradition – Defining goal: respect, commitment, and acceptance of the customs and ideas that one’s culture or religion provides.”
ellauri181.html on line 203: “Universalism – Defining goal: understanding, appreciation, tolerance, and protection for the welfare of all people and for nature.”
ellauri181.html on line 210: The figure below provides a quick guide to values that conflict and those that are congruent. There are two bipolar dimensions. One “contrasz ‘openness to change’ and ‘conservation’ values. This dimension captures the conflict between values that emphasize independence of thought, action, and feelings and readiness for change (self-direction, stimulation) and values that emphasize order, self-restriction, preservation of the past, and resistance to change (security, conformity, tradition).”
ellauri181.html on line 214: “The second dimension contrasz ‘self-enhancement’ and ‘self-transcendence’ values. This dimension captures the conflict between values that emphasize concern for the welfare and interesz of others (universalism, benevolence) and values that emphasize pursuit of one’s own interesz and relative success and dominance over others (power, achievement).”
ellauri181.html on line 247: Spirituality was considered as an additional eleventh value, however, it was found that it did not exist in all cultures. Sixköhän se Franklinin ylimääräinen 13. hyvekin (nöyryys) jäi puuttumaan sen saldosta?
ellauri181.html on line 324: - Vältän tekemästä asioita, jotka saattaisivat vaarantaa turvallisuuteni.
ellauri181.html on line 545: How can we speak of alignment and the potential for mismatch stress without addressing the issues of ethics, virtues and values? We were shocked in the first few years of the 21st century to discover that the global companies that we had trusted, and invested our retirement and life savings with had lied to us. They lied to the public, about earnings. They lied about their value and their investmenz. Many thousands of people lost their life savings. Hundreds of thousands had been duped. Millions had been take advantage of!
ellauri181.html on line 591: - . Tranquility - Be not disturbed at trifles or at accidenz common or unavoidable.
ellauri181.html on line 595: Franklin then took his list to a respected friend who happened to be a Quaker. Franklin explained to his Quaker friend that he, Franklin, was disappointed in the progress in his life to this point and that he intended to turn his life around. From now on Franklin intended to live his life according to his list of virtues. Each day he would read the list and each week he would focus on a different virtue. Repeating the process over and over again until he had become one with his virtues.
ellauri181.html on line 661: Soturilla pokka pitää, tuntui miltä tuntui. Varsinkin kipu tai hätä salataan viimeiseen asti, koska se antaa vastustajalle vinkin heikosta kohdasta. Toisaalta jos kahden naisen keskustelua kuvataan ilman ääntä, nähdään, miten toinen peilaa toisen ilmeitä. Nainen käyttää kymmenen sekunnin aikana keskimäärin kuutta kuunteluilmettä. Ulkopuolisen voi olla vaikea päätellä, kummalta on kuollut läheinen tai kumpi on saanut uuden työpaikan. Tutkimusten mukaan mies ilmaisee izeään 7 000 päivittäisellä viestiyxiköllä, mikä koostuu 2 000–4 000 sanasta ja 2 000 äännähdyxestä sekä 2 000–3 000 eleestä ja ilmeestä. Nainen käyttää päivässä 20 000 yxikköä. Jo vastasyntynyt tyttövauva käsittelee ja tulkizee puheääniä paremmin kuin poikavauva. Myöhemmin ero tasoittuu. Miehen kyky käsitellä kieltä ja ymmärtää kuulemaansa heikentyy 35-vuotiaasta alkaen, mutta naisilla kyky säilyy vaihdevuosiin asti. Menopaussin jälkeen estrogeeni vähenee, mikä johtaa kyvyttömyyteen erottaa ironiaa tai kuulla, mitä sanotaan rivien välissä.
ellauri182.html on line 10: font-family: 'UnifrakturMaguntia';
ellauri182.html on line 11: src: url(http://grapson.com/fonts/UnifrakturMaguntia.ttf);
ellauri182.html on line 50: Rei, Shag ja pikkuveli Angus on kaikki ikäviä koleerikkoja. Kylmiöitä paskiaisia. Kaiketikin puolihindu puolisaku Suyata on ize sellainen. Penkkiurheilijana se pahexuu kun Akemi teki olumpiakisoissa ukemin tahalteen. "Eziis edes yrittänyt? Se sai minut jotenkin vihaisexi." Vielä enemmän se on säikähtävinään Akemin lähentelyä. Shag hutaisi sitä puoliunisena turpaan. Se oli oikein sille! Poikaystäväni oli lyönyt minua. Kauhistuttava rajaviiva oli ylitetty. Shiseidon peräpuikko peitti perääni tunkevan stressifinnin. Reistä on tullut huora, tai vähintäänkin kiero ämmä sulasta mustasukkaisuudesta Shagin pikkuveljelle.
ellauri182.html on line 70: Yoshimoto became an overnight celebrity in the media and “Bananamania” swept Japan and its youth culture. All this took place in the late eighties.
ellauri182.html on line 82: Mikage is not religious, but believes in elements of the mystical and superstitious. She “can’t believe in the gods,” but for a warm bed, she “thanked the gods—whether they existed or not.” In despair, she “implored the gods: Please, let me live.” She also has a dream that comes partially true. Ergo Mikage relates to American culture. She looks up to Eriko as an ideal of feminine beauty, charm, and strength, although Eriko was once, or still is, a man - or is s/he?
ellauri182.html on line 98:
ellauri182.html on line 113: The Marshall Plan brought Western ideas and a free market economy to what had been an old and traditional culture. in the mid-1980s, Japan has a booming industrial economy, bolstered by its exports of automobiles and electronics to the West. Japanese society has become more materialistic than ever, influenced by its wealth and the consumerism imported from America. Mikage acknowledges this consumerism when she says of her friends, “these people had a taste for buying new things that verged on the unhealthy.” Mikage’s generation has been brought up on television and American culture; she mentions an American sitcom and Disneyland in her narrative. One character in the story is wearing “what is practically the national costume, a two-piece warmup suit,” a style imported from America. In Japan, Yoshimoto’s generation is called the shinjinrui, a generation that has grown up in a wealthy, technological society exposed to American values. Shinjinrui was new breed of humans (used to refer to the post-war generation, who have different ideals and sensibilities). Japan's Generation X.
ellauri182.html on line 115: Some reviewers thought Kitchen was superficial in style and substance, and overly sentimental. Todd Grimson in the Los Angeles Times Book Review wrote that, ‘“Kitchen’ is light as an invisible pancake, charming and forgettable ... The release of information to the reader seems unskilled, or immature, weak in narrative or plot.” Elizabeth Hanson of the New York Times Book Review took issue with the overall effect of the book, writing that “the endearing characters and amusing scenes in Ms. Yoshimoto’s work do not compensate for frequent bouts of sentimentality.” Hanson added that the book’s main appeal for English-language readers “lies in its portrayal of the lives of young Japanese who are more into food and death than sex. EAT! KILL! but do not FUCK!".
ellauri182.html on line 120: The importance of food in contemporary Japanese culture mirrors many of the sentiments of Yoshimoto’s book. John Ashburne, in “World Food Japan,” emphasizes that Japan is a nation characterized by its obsession with food.
ellauri182.html on line 127: Mikage states, “I can’t believe in the gods,” but at the same time she admits her confusion when she implores the “gods—whether they existed or not,” to “please let me live.” Mikage does not have a solid religious belief system to provide meaning for her life, so she turns to other sources for meaning, including friends and her own inward search. Wrong! !No es eso! !No es eso! You should turn to Amitabha!
ellauri182.html on line 129: Existential heroes in literature have often been plagued with despair and profound loneliness. Another philosopher that existentialists have turned to is Søren Kierkegaard (1813-1855), who called this despair “the sickness unto death.”
ellauri182.html on line 136: In Japanese fiction of the seventeenth and eighteenth century, homosexuality was often celebrated for this reason: boys’ love was considered to be purer than the heterosexual kind; it was uncontaminated by the demands of reproduction and other family duties.
ellauri182.html on line 173: In 1207, Hōnen's critics at Kōfuku-ji persuaded Emperor Toba II to forbid Hōnen and his teachings after two of Imperial ladies-in-waiting converted to his practices. Hōnen and his followers, among them Shinran, were forced into exile and four of Hōnen's disciples were executed. Shinran was given a lay name, Yoshizane Fujii, by the authorities but called himself Gutoku "Stubble-headed One (nukkapää)" instead and moved to Echigo Province (today Niigata Prefecture).
ellauri182.html on line 178: Rennyo is generally credited by Shin Buddhists for reversing the stagnation of the early Jōdo Shinshū community, and is considered the "Second Founder" of Jōdo Shinshū. His portrait picture, along with Shinran's, are present on the onanizing (altar) area of most Jōdo Shinshū temples. However, Rennyo has also been criticized by some Shin scholars for his engagement in medieval politics and his alleged divergences from Shinran's original thought.
ellauri182.html on line 183: A pure land is the celestial realm of a buddha or bodhisattva in Mahayana Buddhism. The term "pure land" is particular to East Asian Buddhism (Chinese: 淨土; pinyin: Jìngtǔ) and related traditions; in Sanskrit the equivalent concept is called a "buddha-field" (Sanskrit buddhakṣetra). The various traditions that focus on pure lands have been given the nomenclature Pure Land Buddhism. Pure lands are also evident in the literature and traditions of Taoism and Bon.
ellauri182.html on line 185: Amitābha is the principal buddha in Pure Land Buddhism, a branch of East Asian Buddhism. In Vajrayana Buddhism, Amitābha is known for his longevity attribute, magnetising Western attributes of discernment, pure perception and purification of the aggregates with a deep awareness of emptiness of all phenomena. According to these scriptures, Amitābha possesses infinite merit resulting from good deeds over countless past lives as a bodhisattva named Dharmākara. Amitābha means "Infinite Light", and Amitāyus means "Infinite Life" so Amitābha is also called "The Buddha of Immeasurable Light and Life". Kuulostaa ihan määzhik kortilta.
ellauri182.html on line 190: In another departure from more traditional Pure Land schools, Shinran advocated that birth in the Pure Land was settled in the midst of life. At the moment one entrusts oneself to Amitābha, one becomes "established in the stage of the truly settled". This is equivalent to the stage of non-retrogression along the bodhisattva path.
ellauri182.html on line 193: The goal of the Shin path, or at least the practicer's present life, is the attainment of shinjin in the Other Power of Amida. Shinjin is sometimes translated as "faith", but this does not capture the nuances of the term and it is more often simply left untranslated.[8] The receipt of shinjin comes about through the renunciation of self-effort in attaining enlightenment through tariki. Shinjin arises from jinen (自然 naturalness, spontaneous working of the Vow) and cannot be achieved solely through conscious effort. One is letting go of conscious effort in a sense, and simply trusting Amida Buddha, and the nembutsu.
ellauri182.html on line 195: For Jōdo Shinshū practitioners, shinjin develops over time through "deep hearing" (monpo) of Amitābha's call of the nembutsu. According to Shinran, "to hear" means "that sentient beings, having heard how the Buddha's Vow arose—its origin and fulfillment—are altogether free of doubt."[9] Jinen also describes the way of naturalness whereby Amitābha's infinite light illumines and transforms the deeply rooted karmic evil of countless rebirths into good karma. It is of note that such evil karma is not destroyed but rather transformed: Shin stays within the Mahayana tradition's understanding of śūnyatā and understands that samsara and nirvana are not separate. Once the practitioner's mind is united with Amitābha and Buddha-nature gifted to the practitioner through shinjin, the practitioner attains the state of non-retrogression, whereupon after his death it is claimed he will achieve instantaneous and effortless enlightenment. He will then return to the world as a Bodhisattva, that he may work towards the salvation of all beings.
ellauri182.html on line 205: Juu näinhän se onkin! Uskonto ajaa kaikenlaista puhtautta, intiimi- ja rotuhygieniaa! Pitää housut jalassa ja raja-aidat pystyssä. Kelaa vaikka juutalaisten ruokasääntöjä, tai esinahan poistoa. Se estää juutalaisten sekaantumisen gojimeihin, arjalaisten sekaantumisen paarioihin, estää ukrainalaiset sotkeutumasta natoon, turkkilaisten pääsyn eurosojuziin ym ym. No tietysti. Ei tosiaankaan ole mikään sattuma että puhdas, pyhä, koskematon, neizeellinen on uskontojen ydinsanastoa. Toinen suosikki on maxuvälinesanasto kosto, rangaistus, maxu, lunastus, velka ym. Eli uskonto on kehitetty ruoka- puhtaanapito- ja pornobisnexen sekä verikostotoiminnan valtiollistamiseen yhteisen hygienian nimessä. EAT! FUCK! KILL! on toki ok, kun se tapahtuu isoveljen valvonnassa.
ellauri182.html on line 209: Cross-national epidemiological studies show that prevalence rates of common mental disorders (i.e. depression, anxiety disorders, and post traumatic ressi) vary considerably between countries, suggesting cultural differences. In order to gather evidence on how culture relates to the aetiology and phenomenology of mental disorders, finding meaningful empirical instruments for capturing the latent (i.e. non-visible) construct of 'culture' is vital. In this review, we suggest using value orientations for this purpose. We focus on Schwartz's value theory, which includes two levels of values: cultural and personal. We identified nine studies on personal values and four studies on cultural values and their relationship with common mental disorders. This relationship was assessed among very heterogeneous cultural groups; however, no consistent correlational pattern occurred. The most compelling evidence suggests that the relationship between personal values and mental disorders is moderated by the cultural context. Hence, assessing mere correlations between personal value orientations and self-reported symptoms of psychopathology, without taking into account the cultural context, does not yield meaningful results. This theoretical review reveals important research gaps: Most studies aimed to explain how values relate to the aetiology of mental disorders, whereas the question of phenomenology was largely neglected. Moreover, all included studies used Western instruments for assessing mental disorders, which may not capture culturally-specific phenomena of mental distress. Finding systematic relationships between values and mental disorders may contribute to making more informed hypotheses about how psychopathology is expressed under different cultural circumstances, and how to culturally adapt psychological interventions.
ellauri182.html on line 216: Eziessäni sopivaa avainsanalistaa paasausten sisällölliseen luokitteluun törmäsin joukkoon mitä turveloimpia jenkkiääliöiden aihelistoja.
ellauri182.html on line 218: Kirjallisuussiten jättimäinen luettelo yleisistä teemoista on "jännästi" vähän eri proosalle, runoudelle ja leffoille. Ehkä jotkut aiheet on liian monimutkaisia leffoille ja liian arkisia runoille? Proosan aiheet on lausemaisempia ja niissä on usein mukana joku opetus. Mutta onko runo- tai leffa-aiheita joita ei sovi käsitellä proosassa? Onko proosa, runot ja leffat yleisesti ottaen tarkoitettu eriluonteisille ihmisille ja sixi niiden teematkin on erilaisia, vastaten yleisön (ja/tai väsääjien) luonteenomaisia harrastuxia ja arvomaailmoja? Vai onko tässä otannallinen vääristymä. Se on todennäköistä. Sopii toivoa, että netti ym. julkisuudessa esiintyvien termiittiapinoiden pärstien ja mielipiteiden tomppelius on vääristymä sekin, eli esiin nousevat pahimmat paskakökkäreet kuin kerma maidon pinnalle. Vaikka toisaalta, tavallset turvelothan ne kökkäreet esiin nostavat kuin 200M kärpästä, Google-äänestyxellä.
ellauri182.html on line 273: 1.1 Art and culture
ellauri182.html on line 278: 1.6 Natural sciences and nature
ellauri182.html on line 301: Hortensia vaatii hyvin voidakseen happaman ja turvepitoisen mullan. Älä käytä kalkkipitoista alustaa. Vittu tämäkin on Sujatalla just väärinpäin. Yleiskielessä alkalisen synonyyminä käytetään termiä emäksinen. Termit kuitenkin eroavat: kaikki alkaliset liuokset ovat emäksisiä, mutta kaikki emäkset eivät ole alkalisia, sillä kaikki emäkset eivät ole vesiliukoisia.
ellauri182.html on line 307: - Se on tuulispää aikataulu, sanoo sinapin värinen housupukuinen Nana Mouskouri, porhaltaessaan paikalle nöyrtyneenä syli täynnä lahjuxia. Kaikkihan me haluamme olla izenäisiä, vaikka varkaita, se on Shalom Schwartzin arvo N:o 1. Temppelialue on taas turvallisen alkalinen kun Nomun tuhkat levitellään sinne. Ilmainen leposija on siunaus.
ellauri182.html on line 393: English influence on the vocabulary and structure of the language.
ellauri182.html on line 398:
ellauri182.html on line 407: Kun rotat joutuvat ahdistuxiin rotanpesässä, ne ärtyvät ja alkavat pureskella toisiaan, lopulta tulee kahakoita ja niiden seurauxena ahtauskin vähän hellittää. Nyt ollaan maapallolla apinoiden kanssa samassa pisteessä. Idän paviaanit kirkuvat ja alkavat hyökkäillä Ukrainan termiittilinnaan itäpuolelta, lännen simpanssit aukovat torahampaista kitaansa ja äyskivät takaisin sen länsipuolelta. Siinä hötäkässä ihanasti unohtuvat niin pandemia kuin ilmastonmuutoskin. Eiköhän kaverit aleta kaivaa taas esiin tota turvetta, kun ei veli venäläiseen kaasuun enää tohdi turvata?
ellauri182.html on line 443: What is inside is outside; what is outside is inside. Think about a Möbius strip, or a Klein bottle. No way for a fart to stay inside. As within, so without. This ancient wisdom is as applicable today as it was centuries ago. Make a positive change within yourself and see that positivity reflected back at you by the people around you and the circumstances you find yourself in.
ellauri183.html on line 10: font-family: 'UnifrakturMaguntia';
ellauri183.html on line 11: src: url(http://grapson.com/fonts/UnifrakturMaguntia.ttf);
ellauri183.html on line 56: Earlier thinkers, however, were Sanjaya Belatthaputta, a 5th-century BCE Indian philosopher who expressed agnosticism about any afterlife, and Protagoras, a 5th-century BCE Greek philosopher who expressed agnosticism about the existence of the gods.
ellauri183.html on line 58: humanist: The word "humanism" derives from the Latin concept humanitas, which was first used by Cicero to describe values related to economic liberal education. The word disappeared for the dark middle ages and reappeared during the Italian Renaissance as umanista and reached the English language in the 16th century. The word "humanist" was used to describe a group of studenz of classical literature and those advocating for education based on it. In the early 19th century, the term Humanismus was used in Germany equivocally and it re-entered the English language second time anally. The more popular use signifying a non-religious approach to life, implying an antithesis to theism, viz. atheism.
ellauri183.html on line 59: In the 20th century, the word was further refined, acquiring iz contemporary meaning of a naturalistic approach to life, focusing on the well-being and freedom of humans. Siinä on luoja korvattu luomakunnan herralla. Termiittiapina palvoo avoimesti omaa raidallista persettään. Jotakinhan pitää aina palvoa. Lähteet:
ellauri183.html on line 68: In 1974, philosopher Sidney Hook defined humanism and humanisz by negative characteristics. According to Hook, humanisz are opposed to the imposition of one culture in some civilizations, do not belong to a church or established religion, do not support dictatorships, do not justify violence for social reforms or are more loyal to an organization than their abstract values. Hook also said humanisz support the elimination of hunger and improvemenz to health, housing, and education. No sitä varsinkin.
ellauri183.html on line 71: Philip Roth: "A man of stern morality, Malamud was driven by the need to consider long and seriously every last demand of an overtaxed, overtaxing conscience torturously exacerbated by the pathos of human need unabated." Philip yritti tossa mahduttaa ehkä vähän liikaakin yhteen virkkeeseen.
ellauri183.html on line 76: Loppuikänsä Bernad opetti luovaa kirjoittamista Vermontissa Benningtonin naisten collegessa. Ann joka oli sentään käynyt Cornellin typed his manuscripz and reviewed his writing. Oliko Berniellä sillä aikaa jimbajambaa coedien hameissa? New York Times tietäisi muttei kerro ilmaisexi. In the book The Natural by Bernard Malamud the main character Roy Hobbs had a very distinct flaw, a flaw that millions of American men and women both have..... an obsession with sex which affected his character and which made him a very unsuccessful man.
ellauri183.html on line 134: Venezia kauppiaassa on joku Jessica. Niin se oli se juutalainen misu, Shylockin tytär. In the play, she elopes with Lorenzo, a penniless Christian, and a chest of her father's money, eventually ending up in Portia and Bassanio's household. In the play's dramatic structure, Jessica is a minor but pivotal role. Her actions motivate Shylock's vengeful insistence on his "pound of flesh" from Antonio; her relationships with Lorenzo and Shylock serves as a mirror and contrast to Portia's with Bassanio and with her father; her conversion to Christianity is the end of Shylock's line's adherence to the Jewish faith.
ellauri183.html on line 162: Kierkegaard predicted that his 1843 work Fear and Trembling would be translated into many different languages, and would secure iz author's place in history. He was right. But Fear and Trembling has also led to an enduring caricature of Kierkegaard as advocating a dangerously irrational and individualistic form of religious faith.
ellauri183.html on line 164: The book is written under a pseudonym, Johannes de silentio, who discusses the biblical story of Abraham's obedient response to God's command to sacrifice his only son, Isaac. Largely on the basis of this story, Abraham has come to be regarded within the Judeo-Christian tradition as the "father of faith". Reflecting on Abraham's willingness to kill his own son therefore provides Kierkegaard with an opportunity to raise difficult questions about the nature, and the value, of Christian faith.
ellauri183.html on line 166: In his lectures on the Book of Genesis in the 16th century, Martin Luther praised Abraham for his uncritical obedience to God – for the "blind faith" exhibited by his refusal to question whether it was right to kill Isaac. In the late 18th century, Immanuel Kant took the opposite view, arguing that Abraham should have reasoned that such an evidently immoral command could not have come from God. For Luther, divine authority trumps any claim on behalf of reason or morality, whereas for Kant there can be nothing higher than the moral law.
ellauri183.html on line 170: The dilemma is not unique to Abraham's situation. Kierkegaard was writing for 19th-century readers who regarded themselves as Christians – that is to say, as people who believed in the authority and goodness of God. By emphasising the difficulty of understanding Abraham's response to the divine command, he emphasises the difficulty of faith izelf. Implicit in his analysis of the story of Abraham is the question: would you do what Abraham did? How could you do such a thing? It seems unlikely that anyone who really thinx about these questions would conclude that he or she would have acted as Abraham did. Just as Abraham's faith is tested by God in the Book of Genesis, so the reader's own faith is tested by personal reflection on the biblical story.
ellauri183.html on line 177:
ellauri183.html on line 244: El advenimiento de las masas al pleno poder social es un hecho que debemos reconocer: provoca una crisis en la Sociedad Europea porque las masas no pueden liderar la sociedad. Esto no significa que puedan elegir a sus propios representantes. El problema es la hiperdemocracia: eso es la emancipación sin asumir la responsabilidad. El fenómeno de la aglomeración se produce durante este período: ciudades llenas, trenes completos, hoteles completos, las masas están en los lugares públicos. Esto no es malo, es una indicación de la civilización, «aunque el fenómeno es lógico, natural, no se puede negar que no ocurrió antes». Esto no se debe a un auge demográfico sino a la masificación de la sociedad (estos individuos preexistían, pero aún no formaban una masa). En todo esto hay un elemento negativo: los mejores (según sus cualidades) son absorbidos por la masa, «los actores son absorbidos por el coro». Cuando Ortega habla de masa no se refiere a la clase obrera, porque «la masa es el hombre promedio». La Masa no es solo un hecho cuantitativo, sino también cualitativo que define una media que tiende hacia abajo. El componente de la masa no se siente como tal y, por lo tanto, se siente con todo a gusto: no se da cuenta de la condición del conformismo en el que se derrumbó.
ellauri183.html on line 260: Can a decent civilization be made from these creatures? Cohn believes that "if this small community behaved, developed, endured, it might someday—if some chimpy Father Abraham got himself born—produce its own Covenant with God." But such visions of a peaceful society are doomed, of course: envy, hatred, and violence inevitably ensue—and Cohn's mating with Mary Madelyn ("I have kept my virginity for you ever since you expwained the word to me when you first read me Rome and Juwiet") will eventually lead to murder and revolution.
ellauri183.html on line 262: Despite Malamud's shadings with rabbinical law, then, this is a familiar hopeless-Utopia blueprint. Moreover, the restless treatment here—part downbeat-comic, part liturgical-lyric—never endows the tale with the sort of Biblical fervor which heightens the best of Doris Lessing´s fables. And the result is a disappointing, predictable parable—intentionally funny at times but unintentionally funny too, hollow in most of its lyrical moments, and only occasionally provocative in its eclectic philosophizing.
ellauri183.html on line 272: I can't say any more about the plot without spoiling it, so I won´t. Cohn himself is--from my perspective anyway--one of those characters you end up really liking and caring and worrying about, in part because he attempts to stay rational and kind no matter how absurd or threatening the situations get. A good book to escape into, especially if you enjoy compelling portrayals of apocalyptic stuff peopled by characters who question the nature of existence in a world where God´s mysteries remain maddeningly unsolvable. (less)
ellauri183.html on line 280:
ellauri183.html on line 323: In 1993, the MIT Press published a collection of essays in linguistics to honor Bromberger on the occasion of his retirement. "The View From Building 20," edited by Ken Hale and Jay Keyser, featured essays by Chomsky, Halle, Alec Marantz, and other distinguished colleagues. Jews every nose of them. Alec is not very distinguished, though he beat me for the Harvard Junior Fellowship.
ellauri183.html on line 329: Early research in linguistic formal semantics used Partee's system to achieve a wealth of empirical and conceptual results. Later work by Irene Heim, Angelika Kratzer, Tanya Reinhart, Robert May and others built on Partee's work to further reconcile it with the generative approach to syntax. The resulting framework is known as the Heim and Kratzer system, after the authors of the textbook Semantics in Generative Grammar which first codified and popularized it. The Heim and Kratzer system differs from earlier approaches in that it incorporates a level of syntactic representation called logical form which undergoes semantic interpretation. Thus, this system often includes syntactic representations and operations which were introduced by translation rules in Montague's system. However, work by others such as Gerald Gazdar proposed models of the syntax-semantics interface which stayed closer to Montague's, providing a system of interpretation in which denotations could be computed on the basis of surface structures. These approaches live on in frameworks such as categorial grammar and combinatory categorial grammar.
ellauri183.html on line 357:
ellauri183.html on line 407: Rintaliivitön brassi(?)tutkijaopiskelija Sofia entisessä Nuori Voima -lehdessä ei turhaan tutki voiton ja toivon yhteyttä. Onhan niissä vain yhden teen ero.
ellauri183.html on line 542:
ellauri183.html on line 632: Varuxen kukistamasta juutalaisten kapinasta Jee-suxen lapsuudessa ei ollut koulussa paljon puhetta. Juutalaisilla on siitä vaikka kuinka paljon turinaa. About a tenth of the Empire’s population was Jewish, ne väittävät, kuka tollasta nyt uskoo. Oliko Rooma joku Amerikka muka?
ellauri184.html on line 10: font-family: 'UnifrakturMaguntia';
ellauri184.html on line 11: src: url(http://grapson.com/fonts/UnifrakturMaguntia.ttf);
ellauri184.html on line 40: Nuchem Malech Postipussi, taas 1 Jeshuan elämäkerturi
ellauri184.html on line 60: Morales moved in with Mailer during 1951 into an apartment on First Avenue near Second Street in the East Village, and they married in 1954. They had two daughters, Danielle and Elizabeth. After attending a party on Saturday, November 19, 1960, Mailer stabbed Adele twice with a two-and-a-half inch blade that he used to clean his nails, nearly killing her by puncturing her pericardium. He stabbed her once in the chest and once in the back. Adele required emergency surgery but made a quick recovery. Mailer claimed he had stabbed Adele "to relieve her of cancer". He was involuntarily committed to Bellevue Hospital for 17 days. While Adele did not press charges, saying she wanted to protect their daughters, Mailer later pleaded guilty to a reduced charge of assault saying, "I feel I did a lousy, dirty, cowardly thing", and received a suspended sentence of three years' probation. In 1962, the two divorced. In 1997, Adele published a memoir of their marriage entitled The Last Party, which recounted her husband stabbing her at a party and the aftermath. This incident has been a focal point for feminist critics of Mailer, who point to themes of sexual violence in his work.
ellauri184.html on line 64: His fourth marriage, in 1963, was to Beverly Bentley, a former model turned actress. She was the mother of two of his sons, producer Michael Mailer and actor Stephen Mailer. They divorced in 1980.
ellauri184.html on line 74: Mailer wrote 12 novels in 59 years. After completing courses in French language and culture at the University of Paris in 1947–48, he returned to the U.S. shortly after The Naked and the Dead was published in May 1948. A New York Times best seller for 62 weeks, it was the only one of Mailer's novels to reach the number one position. It was hailed by many as one of the best American wartime novels and included in a list of the hundred best English-language novels of the twentieth century by the Modern Library. The book that made his reputation sold over a million copies in its first year, (three million by 1981) and has never gone out of print. It is still considered to be one of the finest depictions of Americans in combat during World War II.
ellauri184.html on line 80: Mailer's fifth novel, Why Are We in Vietnam? was even more experimental in its prose than An American Dream. Published in 1967, the critical reception of WWVN was mostly positive with many critics, like John Aldridge in Harper's, calling the novel a masterpiece and comparing it to Joyce. Mailer's obscene language was criticized by critics such as Granville Hicks writing in the Saturday Review and the anonymous reviewer in Time. Eliot Fremont-Smith calls WWVN "the most original, courageous and provocative novel so far this year" that's likely to be "mistakenly reviled". Other critics, such as Denis Donoghue from the New York Review of Books praised Mailer for his verisimilitude "for the sensory event". Donoghue recalls Josephine Miles' study of the American Sublime, reasoning WWVN's voice and style as the drive behind Mailer's impact.
ellauri184.html on line 95: Notorious philanderer," "egomaniac," "pugnacious" and "pompous" are a few of the milder epitaphs that have been used to describe controversial and larger-than-life (inevitably) Norman Mailer. His New York Times obituary was even titled, "Norman Mailer, Towering Writer With Matching Ego, Dies at 84." Known in the literary world as one of the greatest writers of the twentieth century, Mailer won two Pulitzer Prizes in literature and one National Book Award. He is credited with having pioneered creative nonfiction as a genre, also called New Journalism. During his life he became as famous for his relationships with women as he did for his literary work. He was married six times and fathered eight children. Here is a brief look at some the six wives of Norman Mailer.
ellauri184.html on line 108: Aika nihkeitä oli turistit Betlehemissä kun ei voineet luovuttaa yhtä huonetta ensisynnyttäjälle. "Maxoin tästä runsaasti." Jooseppina en olis niin mainostanut sukusiteitä Daavidin, siihen puolimamuun kusipäähän. Mitä ne sitäpaizi auttoivat poikapuolen asiaa.
ellauri184.html on line 114: Jeshuan velipuolten nimet oli James ja John. Ei kovin omaperäistä. Eikös sillä ollut siskojakin? No vähät niistä. Jeshua ei välittänyt veljistäänkään yhtä paljon kuin piscuisista joiden päät oli lyöty ciwiin Jerusalemissa. Ihan turhaan Nuchem niitä koko ajan hehkuttaa. Mixi J-la koko ajan puhuu izestään isolla alkukirjaimella? Minä Minä. Kova izetehostaja.
ellauri184.html on line 165: ture1.png" />
ellauri184.html on line 168: Jesajaa ei turhaan sanota vanhan testamentin evankelistaxi. Siltä nää jeesusmeemit on pitkälti peräisin.
ellauri184.html on line 191: Naahumin mielestä Maaria oli vaatimaton mutta turhamainen. Olikohan se semmonen liimautuva narsisti? Ainaskin Zolan narsistinen pastori koitti liimautua Mariaan. Aika ilmeisexi käy kellä oli housut jalassa Joosefin perheessä. Taivaan kuningattarella tietysti!
ellauri184.html on line 219: Modern readers of the NT often know little about the geopolitical world of first-century Palestine. It is commonly assumed that “the Jews” were an undifferentiated community living amicably in the part of the world we now call “the Holy Land” united in their resentment of the political imposition of Roman rule to which all were equally subject.
ellauri184.html on line 221: But, he says, “this is a gross distortion of the historical and cultural reality.” The northern province of Galilee was decisively distinct—in history, political status, and culture—from the southern province of Judea which contained the holy city of Jerusalem.
ellauri184.html on line 223: Admitting that the following is a drastic oversimplification but praying that it’s not a complete caricature, Professor A. France summarizes seven differences:
ellauri184.html on line 224: Racially the area of the former Northern Kingdom of Israel had had, ever since the Assyrian conquest in the eighth century B.C., a more mixed population, within which more conservative Jewish areas (like Nazareth and Capernaum) stood in close proximity to largely pagan cities, of which in the first century the new Hellenistic centers of Tiberias and Sepphoris were the chief examples.
ellauri184.html on line 228: Politically Galilee had been under separate administration from Judea during almost all its history since the tenth century B.C. (apart from a period of “reunification” under the Maccabees), and in the time of Jesus it was under a (supposedly) native Herodian prince, while Judea and Samaria had since A.D. 6 been under the direct rule of a Roman prefect.
ellauri184.html on line 230: Economically Galilee offered better agricultural and fishing resources than the Dead Sea and the Negev, making the wealth of some Galileans the envy of their southern neighbors.
ellauri184.html on line 232: Culturally Judeans despised their northern neighbors as country cousins, their lack of Jewish sophistication being compounded by their greater openness to Hellenistic influence.
ellauri184.html on line 237: The result, he says, is that even an impeccably Jewish Galilean in first-century Jerusalem was not among his own people; he was as much a foreigner as an Irishman in London or a Kuopio person in Helsinki. His accent would immediately mark him out as “not one of us,” and all the communal prejudice of the supposedly superior culture of the capital city would stand against his claim to be heard even as a prophet, let alone as the “Messiah,” a title which, as everyone knew, belonged to Judea (cf. John 7:40-42 ).
ellauri184.html on line 239: This may at first blush sound like interesting background material that is not especially helpful for reading and interpreting the gospels. But Mark and Matthew have structured their narratives around a geographical framework dividing the north and the south, culminating in the confrontation of this prophet from Galilee and the religious establishment of Jerusalem.
ellauri184.html on line 241: Professor France writes: “To read Matthew in blissful ignorance of first-century Palestinian sociopolitics is to miss his point. This is the story of Jesus of Nazareth .” (theuglytruth.wordpress.com is no longer available. This site has been archived or suspended for a violation of our Terms of Service.)
ellauri184.html on line 257: The Bible records that following the completion of the conquest of Canaan by the Israelite tribes, Joshua allocated the land among the twelve tribes. According to biblical scholar Kenneth Kitchen, this conquest should be dated slightly after 1200 BCE. Some modern scholars argue that the conquest of Joshua, as described in the Book of Joshua, never occurred. “Besides the rejection of the Albrightian conquest model, the general consensus among OT scholars is that the Book of Joshua has no value in the historical reconstruction. They see the book as an ideological retrojection from a later period — either as early as the reign of Josiah or as late as the Hasmonean period.” "It behooves us to ask, in spite of the fact that the overwhelming consensus of modern scholarship is that Joshua is a pious fiction composed by the deuteronomistic school, how does and how has the Jewish community dealt with these foundational narratives, saturated as they are with acts of violence against others?" ”Recent decades, for example, have seen a remarkable reevaluation of evidence concerning the conquest of the land of Canaan by Joshua. As more sites have been excavated, there has been a growing consensus that the main story of Joshua, that of a speedy and complete conquest (e.g. Josh. 11.23: 'Thus Joshua conquered the whole country, just as the LORD had promised Moses') is contradicted by the archaeological record, though there are indications of some destruction at the appropriate time. No oliko sitten koko esinahkakasa satua? Ketä enää uskoa? Usko siirtää vuoria, eikö sitten esinahkakukkuloita?
ellauri184.html on line 275: The ethnic nature of these units led Wome to create many “specialist” cohorts (e.g., dromedary, archery, sling) that worked with combat methods familiar to one or another ethnic group. Though auxiliaries often served in major imperial provinces alongside legionawies, they also served in minor provinces as well. Thus, provinces and regions with a governor of Equestrian status (e.g., Raetia, Noricum, pre-War Judaea) had no legions, but only auxiliaries. Until about 70 CE, many auxiliary soldiers were stationed in their home province; Judaeans were in Judaea, Syrians in Syria, etc. In addition to the Jewish War (66-73 CE), problems with soldiers’ divided loyalties with the Revolt of the Batavi in Germania Inferior (69-70 CE) and the Year of the Four Empewows (68-69 CE) led empewows to actively undermine any remaining ethnic homogeneity in the auxilia, stationing soldiers outside their homeland in increasingly diverse units. Finally, auxiliaries were paid less than legionawies and did not receive all the bonuses granted to legionawies if they were successful in the same battle.
ellauri184.html on line 277: There were also royal forces that did not directly serve Wome, but were under the authority of a client king. The periphery of the Woman Empire was peppered with kingdoms allied with Wome that maintained their own militawies independent of the Empire proper (e.g., Herod the Great’s Judaea, Antipas’ Galilee, Cleopatra’s Egypt). These armies differed from kingdom to kingdom with respect to their hierarchies, pay scale, wecwuitment strategies, and so on. Wome occasionally expected kings to contribute soldiers to militawy campaigns as part of their reciprocal loyalty. Because kings could not offer their veterans Woman citizenship, the matter was irrelevant. With little invested in Womanness, royal soldiers spoke the local lingua franca and rarely had knowledge of Latin or other aspects of Woman culture.
ellauri184.html on line 293: However, over many centuries and across three continents, the Womans had demonstrated that a well-twained, well-disciplined militawy, if fully exploited by gifted commanders, could weap vast wewards and it would not be until 2 millennia after its fall that warfare would weturn to the scale and professionalism that Wome had bwought to the field of combat.
ellauri184.html on line 295: (signed) Dr. Christopher Zeichmann, Lecturer in Religious Studies, Ryerson University.
ellauri184.html on line 302: Vankan aterian jälkeen tuli ulos monta pientä pierua. Paras pojat lähtä turneelle ennen kuin jäädään kiinni varoitti nelisormi Pete. 1 synagoogan edessä pyysi pitaalinen lanttia. Jeshua ei antanut vaan teki siitä ex-leperin, mistä se myöhemmin marisi Brianille. Olis tehnyt edes vaikka osa-aikavammasen. Kaikkien tautisten parantaminen kerralla ei tule kyseeseen, syistä jota ei voi sanoa.
ellauri184.html on line 304: Woomalainen centurio Kapernaumissa oli ylpeä koska se oli sadan irtopään mies. Tottunut komentelemaan. Mutta silti yllättävän kohtelias. Se pyysi Jeshuaa parantamaan homopojunsa (pais).
ellauri184.html on line 314: (2) Jesus did not tell the centurion to stop having sex with his slave.
ellauri184.html on line 320: There are six main arguments against the assumption that Jesus was endorsing homosexual relations in his encounter with the centurion at Capernaum. Individually, they are strong arguments. Collectively they work like a condom, make an airtight case against a pro-homosex reading. Here they are:
ellauri184.html on line 334: Bob luopuu ennemmin vaikka kapun woomalaisuudesta kuin Jeshuan eheydestä. Bob on tosi homofoobinen. Sillä on vielä 12 argumenttia varalla kuin venäläisillä atomipommeja. turionStory.htm">Lähde
ellauri184.html on line 342: The village was inhabited continuously from the second century BC to the 11th century AD, when it was abandoned sometime before the First Crusade. This includes the re-establishment of the village during the Early Islamic period soon after the 749 earthquake. The village subsequently became known as al-Samakiyya; it was depopulated of its Palestinian population during the 1947–1948 civil war in Mandatory Palestine on May 4, 1948, under Operation Matateh.
ellauri184.html on line 346: The town is cited in all four gospels (Matthew 4:13, 8:5, 11:23, 17:24, Mark 1:21, 2:1, 9:33, Luke 4:23, 31,7:1, 10:15, John 2:12, 4:46, 6:17, 24, 59) where it was reported to have been the hometown of the tax collector Matthew (aka Leevi, eri kuin evankelista), and located not far from Bethsaida, the hometown of the apostles Simon Peter, Andrew, James and John. Some readers take Mark 2:1 as evidence that Jesus may have owned a home in the town, but it is more likely that he stayed in the house of one of his followers here. He certainly spent time teaching and healing there. One Sabbath, Jesus taught in the synagogue in Capernaum and healed a man who was possessed by an unclean spirit (Luke 4:31–36 and Mark 1:21–28). This story is notable as the only one that is common to the gospels of Mark and Luke, but not contained in the Gospel of Matthew (see Synoptic Gospels for more literary comparison between the gospels). Afterward, Jesus healed Simon Peter´s mother-in-law of a fever (Luke 4:38–39). According to Luke 7:1–10 and Matthew 8:5, this is also the place where Jesus healed the boyfriend of a Roman centurion who had asked for his help. Capernaum is also the location of the healing of the paralytic lowered by friends through the roof to reach Jesus, as reported in Mark 2:1–12 and Luke 5:17–26.
ellauri184.html on line 355: First, the problem is theological: The apostle Paul clearly marks the beginning of sodomy with the practical theological problem of idolatry. “although they knew God, they did not glorify Him as God, nor were thankful, but became futile in their thoughts...” (Rom. 1:21 ). What was the result? “For this reason God gave them up to vile passions. For even their women exchanged their natural use for what is against nature. LIkewise also the men, leaving the natural use of the woman, burned in their lust for one another, men with men committing what is shameful, and receiving in themselves the penalty of their error which was due” (Rom. 1:26-27 ). In short, a skewed vision of God leads directly to a skewed vision of man and human sexuality.
ellauri184.html on line 357: Second, the fact that it is a theological issue does not prevent it from being a moral one as well. The behavior is sin. “Do you not know that the unrighteous will not inherit the kingdom of God? Do not deceived. Neither formicators, nor idolaters, nor adulterers, nor homosexuals, nor sodomites, nor thieves, nor covetous, nor drunkards, nor revilers, nor extortioners will inherit the kingdom of God” (1 Cor. 6:9-10 ). The word translated “homosexuals” here strictly refers to catamites — the word has the connotation of soft. We would say swish. The other word sodomite refers to the “male” homosexual, the one playing the role of the male. All the ingenuity in the world cannot change what the Bible bluntly states here. As well, consider 1 Tim. 1:10 . “. . . for fornicators, for sodomites . . . and if there is any other thing that is contrary to sound doctrine.” The Old Testament speaks to this as well. See Deut. 23:17-18 , Job 36:14 , Lev. 18:22 . Those guilty of such things are living in a contemptible way, and the Scripture calls them dogs. Poor dogs.
ellauri184.html on line 467:
ellauri184.html on line 514: During the late 19th and early 20th centuries, the primary justification for circumcision was to prevent masturbation (???) and intentionally reduce male sexual pleasure, which was believed to cause a wide range of medical problems. Modern proponents say that circumcision reduces the risks of a range of infections and diseases, and confers sexual benefits (???). By contrast, some opponents, particularly of routine neonatal circumcision, question its utility and effectiveness in preventing such diseases, and object to subjecting newborn males, without their consent, to a procedure they consider to have dubious and nonessential benefits, significant risks, and a potentially negative impact on general health and later sexual enjoyment, as well as violating their human rights.
ellauri184.html on line 516: In Classical and Hellenistic civilization, Ancient Greeks and Romans posed great value on the beauty of nature, physical integrity, aesthetics, harmonious bodies and nudity, including the foreskin (see also Ancient Greek art), and were opposed to all forms of genital mutilation, including circumcision—an opposition inherited by the canon and secular legal systems of the Christian West and East that lasted at least through to the Middle Ages, according to Frederick Hodges. Traditional branches of Judaism, Islam, Coptic Christianity, the Ethiopian Orthodox Church, and the Eritrean Orthodox Church still advocate male circumcision as a religious obligation.
ellauri184.html on line 518: The Book of Genesis explains circumcision as a covenant with God given to Abraham,[Gen 17:10] In Judaism it "symbolizes the promise of lineage and fruitfulness of a great (???) nation," the "seal of ownership (???) and the guarantee of relationship between peoples and their god." Some scholars look elsewhere for the origin of Jewish circumcision. One explanation, dating from Herodotus, is that the custom was acquired from the Egyptians, possibly during the period of enslavement. An additional hypothesis, based on linguistic/ethnographic work begun in the 19th century, suggests circumcision was a common tribal custom among Semitic tribes (Jews, Arabs, and Phoenicians).
ellauri184.html on line 524: In 167 BCE Judea was part of the Seleucid Empire. Its ruler, Antiochus IV Epiphanes (175–165 BCE), smarting from a defeat in a war against Ptolemaic Egypt, banned traditional Jewish religious practices, and attempted to forcibly let the Jews accept Hellenistic culture. Throughout the country Jews were ordered, with the threat of execution, to sacrifice pigs to Greek gods (the normal practice in the Ancient Greek religion), desecrate the Shabbat, eat unkosher animals (especially pork), and relinquish their Jewish scriptures. Antiochus´ decree also outlawed Jewish circumcision, and parents who violated his order were hanged along with their infants.[1Mac 1:46-67] According to Tacitus, as quoted by Hodges, Antiochus "endeavoured to abolish Jewish superstition and to introduce Greek civilization."
ellauri184.html on line 526: According to rabbinical accounts, he desecrated the Second Temple of Jerusalem by placing a statue of Olympian Zeus on the altar of the Temple; this incident is also reported by the biblical Book of Daniel, where the author refers to the statue of the Greek god inside the Temple as "abomination of desolation". Antiochus´ decrees and vituperation of Judaism motivated the Maccabean Revolt; the Maccabees reacted violently against the forced Hellenization of Judea, destroyed pagan altars in the villages, circumcised boys, and forced Hellenized Jews into outlawry. The revolt ended in the re-establishment of an independent Jewish kingdom under the Hasmoneans, until it turned into a client state of the Roman Republic under the reign of Herod the Great (37–4 BCE).
ellauri184.html on line 528: Classical, Hellenistic, and Roman culture found circumcision to be cruel and repulsive. In the Roman Empire, circumcision was regarded as a barbaric and disgusting custom. The consul Titus Flavius Clemens was condemned to death by the Roman Senate in 95 CE for, according to the Talmud, circumcising himself and converting to Judaism. The Emperor Hadrian (117–138) forbade circumcision. Overall, the rite of circumcision was especially execrable in Classical civilization, also because it was the custom to spend an hour a day or so exercising nude in the gymnasium and in Roman baths, therefore Jewish men did not want to be seen in public deprived of their foreskins.
ellauri184.html on line 532: However, there were also many Jews, known as "Hellenizers", who viewed Hellenization and social integration of the Jewish people in the Greco-Roman world favourably, and pursued a completely different approach: accepting the Emperor´s decree and even making efforts to restore their foreskins to better assimilate into Hellenistic society. The latter approach was common during the reign of Antiochus, and again under Roman rule. The foreskin was restored by one of two methods, that were later revived in the late 20th century; both were described in detail by the Greek physician Aulus Cornelius Celsus in his comprehensive encyclopedic work De Medicina, written during the reign of Tiberius (14-37 CE). The surgical method involved freeing the skin covering the penis by dissection, and then pulling it forward over the glans; he also described a simpler surgical technique used on men whose prepuce is naturally insufficient to cover their glans. The second approach, known as "epispasm", was non-surgical: a restoration device which consisted of a special weight made of bronze, copper, or leather (sometimes called Pondus Judaeus, i. e. "Jewish burden"), was affixed to the penis, pulling its skin downward. Over time, a new foreskin was generated, or a short prepuce was lengthened, by means of tissue expansion. Martial also mentioned the instrument in Epigrammaton (Book 7:35).
ellauri184.html on line 534: The Apostle Paul referred to these practices in his letters, saying: "Was a man already circumcised when he was called? He should not become uncircumcised."[1Cor 7:18] But he also explicitly denounced the forcing of circumcision upon non-Jews, rejecting and condemning those Judaizers who stipulated the ritual to Gentile Christians, labelling such advocates as "false brothers"[Gal 2:4] (see below). In the mid-2nd century Rabbinical Jewish leaders, due to increasing cases of foreskin restorations in Roman Empire, introduced a radical method of circumcision, the periah, that left the glans totally uncovered and sew the remaining skin. The new method became immediately the only valid circumcision procedure, to ensure that a born Jew will remain circumcised and avoiding risk of restoring the foreskin. Operations became mostly irreversible.
ellauri184.html on line 536: Under the first Christian emperor, Constantine, the two rescripts of Antoninus on circumcision were re-enacted and again in the 6th century under Justinian. These restrictions on circumcision made their way into both secular and Canon law and "at least through the Middle Ages, preserved and enhanced laws banning Hebrews from circumcising non-Hebrews and banning Christians or slaves of any religious affiliation from undergoing circumcision for any reason." Hyvä pojat!
ellauri184.html on line 587: Jumalan poika pitää rokulipäivän petissä. Ezä viizizä, pyytää isi turhaan oven takaata.
ellauri184.html on line 589: Ehtoolla on ehtoollista luvassa. Leipä ei muutu jeesuxexi vaan Jeesus leiväxi multaannuttuaan. Parin viinituopillisen jälkeen Jeesuxesta tuntuu samalta kuin isistä pelatessaaan juutalaisten kanssa Lemmings peliä. Ärsyttäviä tuppikulleja ne on, exyy aina suunnasta, mutta silti rakkaita! Onko varpaanne nyt puhtaat, onko veri särvitty? Juudas säkin olet rakas, vaikka petturi. Pane toimexi, ettei mene koko päivää tähän. Petteri, sä sanot 3x "Enkä" ennen kukonlaulua. Enkä! Dodi! 2 yritystä jälellä.
ellauri184.html on line 655: The Romans regarded him as a political dissident, or an insurgent – which the word lestes/latro appropriately captured – via the claim that he was King of the Jews, a claim that he never denied. Jesus’s hobo life testified to his calling as a prophet and radical wandering charismatic who constantly transgressed social boundaries. These multi-faceted processes of marginalization that Jesus partly took on voluntarily and partly endured led – in the brutal logic of the time – to his crucifixion as an outsider.
ellauri184.html on line 710: Let us return to the topic of this article. Does Jesus Have a Sister Named Mary?
ellauri184.html on line 719: Juutalaiset saattoi maxaa verirahaa rahastosta mutta sitä ei voinut laittaa sinne takaisin. Juuttaan kolmekybää jäi käyttämättä. Vai ostettiinko sillä joku pelto Harry Potterilta? Terävänenäiset on harvoin tyhmiä, sanoo Naahum jolla on pieni porkkana. Mut Naahum ei tiedä että Kaipparilla oli licence to kill, se halus vaan lykätä syyn roomalaisille. Elämäkertureilla oli hyvät kirkollispoliittiset syyt syyttää juutalaisia. Joten syyparka sai ryömiä takaisin synodiin.
ellauri184.html on line 727: Farsson vapaaxi, Karlsson riippumaan, on juutalaisten kanta (väittää elämäkerturi). Pilaatti käyttää pilanpäiten käsidesiä. Kaipparia ei se paljon paina. Tuskin arvasi miten huonosti jutkuille tästä kävisi.
ellauri184.html on line 738: As the eldest son in His family, Jesus had a cultural obligation to care for His mother, and He passed that obligation on to one of His closest friends. John would have certainly obeyed this command. Mary was most likely one of the women in the upper room and was present when the church was established in Jerusalem (Acts 1:12–14). She probably continued to stay with John in Jerusalem until her death. It is only later in John’s life that his writings and church history reveal John left Jerusalem and ministered in other areas. By then he had probably got rid of mamma Maria.
ellauri184.html on line 742: There is no contextual proof within Scripture itself that would point to Jesus broadening Mary’s role as “mother” of all Christians. In fact, Catholic teaching can only point to early church leaders as proof that Jesus meant to establish Mary’s “motherhood” to all believers in Christ or that Mary was a cooperative participant in salvation. John just took Mary into his home to care for her. The Bible does not say “from that time on Mary became the stepmother of all believers.”
ellauri184.html on line 785: This is a bold fearless work and definitely not for the faint of heart. I am not surprised that when this was originally published in 1991, it created lots of controversies with the Catholic Church condemning Jose Saramago for harboring anti-religious vision and his own Portuguese government asking the European Literary Prize to remove this from its shortlist because of the book’s offensive content to religion. Despite this book’s existence, Saramago won the 1998 Nobel Prize for Literature.
ellauri185.html on line 10: font-family: 'UnifrakturMaguntia';
ellauri185.html on line 11: src: url(http://grapson.com/fonts/UnifrakturMaguntia.ttf);
ellauri185.html on line 34: tures_d_Augie_March.jpg" width="100%" />
ellauri185.html on line 77: Tyre is mentioned in the Book of Isaiah as being forgotten for 70 years, after which "she" would return to her lucrative prostitution and the profit would go to "those who live in the presence of the LORD".
ellauri185.html on line 97: The book begins with Samuel's birth and Yahweh's call to him as a boy. The story of the Ark of the Covenant follows. It tells of Israel's oppression by the Philistines, which brought about Samuel's anointing of Saul as Israel's first king. But Saul proved unworthy, and God's choice turned to David, who defeated Israel's enemies, purchased the threshing floor where his son Solomon would build the First Temple, and brought the Ark of the Covenant to Jerusalem. Yahweh then promised David and his sucessors an everlasting dynasty.
ellauri185.html on line 102: The Philistines capture the Ark of the Covenant from Shiloh and take it to the temple of their god Dagon, who recognizes the supremacy of Yahweh. The Philistines are afflicted with plagues and return the ark to the Israelites, but to the territory of the tribe of Benjamin rather than to Shiloh. The Philistines attack the Israelites gathered at Mizpah in Benjamin. Samuel appeals to Yahweh, the Philistines are decisively beaten, and the Israelites reclaim their lost territory.
ellauri185.html on line 131: David captures Jerusalem and brings the Ark there. David wishes to build a temple, but Nathan tells him that one of his sons will be the one to build the temple. David defeats the enemies of Israel, slaughtering Philistines, Moabites, Edomites, Syrians, and Arameans.
ellauri185.html on line 135: David commits adultery with Bathsheba, who becomes pregnant. When her husband Uriah the Hittite returns from battle, David encourages him to go home and see his wife (to cover his own tracks) but Uriah declines in case David might need him. David then deliberately sends Uriah on a suicide mission, and for this, Yahweh sends disasters against David's house. Nathan tells David that the sword shall never depart from his house.
ellauri185.html on line 137: For the remainder of David's reign, problems occur. Amnon (one of David's sons) rapes his half-sister Tamar (one of David's daughters). Absalom (another son of David) kills Amnon and rebels against his father, whereupon David flees from Jerusalem. Absalom is killed following the Battle of the Wood of Ephraim, and David is restored as king and returns to his palace. Finally, only two contenders for the succession remain: Adonijah, son of David and Haggith, and Solomon, son of David and Bathsheba.
ellauri185.html on line 152: On November 16, 1491, an auto-da-fé was held outside of Ávila that ended in the public execution of several Jews and conversos. The suspects had confessed under torture to murdering a child. Among the executed were Benito García, the converso who initially confessed to the murder. However, no body was ever found and there is no evidence that a child disappeared or was killed; because of contradictory confessions, the court had trouble coherently depicting how events possibly took place. The child's very existence is also disputed.
ellauri185.html on line 157: The preserved confessions of this defendant, extracted under torture, refer at first only to conversations with Benito García in gaol and incriminate them only as Judaizers, but later start to refer to a piece of witchcraft performed about four years earlier (perhaps 1487), which involved the use of a consecrated host, stolen from a church in La Guardia, and the heart of a Christian boy.
ellauri185.html on line 165: Castiglione wrote Il Cortegiano or The Book of the Courtier, a courtesy book dealing with questions of the etiquette and morality of the courtier. It was very influential in 16th-century European court circles.
ellauri185.html on line 318: 33. Mixi time keeps on slipping to the future?
ellauri185.html on line 338: tures.berkeley.edu/media/parfit1-280x300.jpg" style="float:right;padding:1em" />
ellauri185.html on line 367: At the age of seven, he wanted to be a monk, and prayed fervently that his parents, who had by then lost their faith, should return to it.
ellauri185.html on line 368: However, perturbed by the problem of evil, he lost his own faith at the age of eight, and turned to poetry-writing. Se oli Balliolin miehiä kuten parkinsonin vaivaama Nick Ostler. Evil ei ole mikään probleema ellei ole uskovaisia.
ellauri185.html on line 373: Everyone ought to regard everyone with respect, that's all. Rispektiä kehiin kuten Saul Bellowin isoäitl Lauschilla. Rakastamisesta ei mitään puhetta. Oliko Parfit juutalainen? Ei vaan pikemminkin Olavi Pylkkänen. He was born in Chengdu, western China, where his parents, Jessie (nee Browne) and Norman Parfit practised preventive medicine in Christian missionary hospitals. Life partner Janet Richards believes Parfit had Asperger syndrome. He pledged to donate at least 10% of his income to effective charities. No brittejä ei verot paljon paina. Ehkä se säästi charityrahat parturimenoista.
ellauri185.html on line 489: Yllättävän huonosti nää säännöstöt mäzäävät. Selvin ero Tolstoin ja Cohnin säännöissä on FUCK! EAT! KILL! divisioonien, eli nainnin, tulontasauxen ja väkivallan suhteellinen huomio. Tolstoi pitää nainnista muttei varsinkaan rakenteellisesta väkivallasta, eriarvoisuutta vastaan sillä ei ole sinänsä mitään. Cohnilta ei jää paljon yli rakkauteen, mutta sitä enemmän se panostaa yhteisvastuuseen. Vanhan työehtosopimuxen ehdoista sillä on jäljellä tappopykälä, ja se suosittaa vielä muistelemaan jumalaa, vaikkei välttämättä enää pyhäpäivänä. Sananvapautta rajoittava turpa kiinni-pykälä 4 on Cohnin omatekemä. Hinoa Cohn!
ellauri185.html on line 536: No nyt alkaa selvitä mikä Kaalia ottaa Tolstoissa kaaliin eniten: se on yhtä kommunistinen kuin apostoli, korjaan evankelista Luukasa! Se vainoaa herrasväkeä vaikka kuuluu siihen izekin. Luopio! Isänmaan ja -omaisuuden petturi!
ellauri185.html on line 542: Kaikki omaisuus, mutta ennen kaikkea maa-omaisuus, on syntynyt väkivaltaista tietä (maa on valloituksilla anastettu, sitten luovutettu tai myyty). Koko Israelin historia on tästä hyvää näyttöä. Sen vuoksi on turhaa yrittääkään selittää sitä oikeuteen perustuvaksi. Se on todellisuudessa vain karkeaa riistoa, jota voimakkaat ja aseistetut harjoittavat heikkoja ja aseettomia kohtaan" (E.m.t. S. 21). Mitä hittoa, oikeuteen se juuri perustuu, vahvemman nimittäin.
ellauri185.html on line 546: Samanlaista on muukin omistusoikeus. Se perustuu niin ikään työläisten väkivaltaiseen riistoon ja sitäkin valtiovalta aivan samoin suojelee. Suuret omaisuudet syntyvät aina joko väkivaltaista tietä, mikä on tavallisinta - tai saituruuden kautta tai huikeitten konnankujeitten avulla tai pienien jatkuvien petosten ansiosta, jommoista esim. kauppiaat harjoittavat. Kuta siveellisempi ihminen on, sitä varmemmin hän menettää omaisuutensa, ja kuta siveettömämpi hän on, sitä varmemmin hän hankkii ja kartuttaa omaisuutta. Kansan viisaus sanoo: Jos on rehti työsi aina, kukkaros ei paljon paina." Tai myös: Työ ei rikkaaksi tee ketään, selän vain se köyryyn vetää." - Niin oli ennen ja niin on nykyään yhä räikeämmin, kun rikkauksien jakautuminen on jo aikoja sitten tapahtunut mitä nurjimmalla tavalla" (Aufruf S. 25). Toisten työ se on joka rikkaan rikastuttaa, sen selvitti jo Groucho Marx.
ellauri185.html on line 583: Pitää noudattaa yhtä kirjaimellisen tarkoin pahan vastustamiskiellon periaatetta. Tolstoin mukaan ei siis kukaan yksityinenkään saa väkivoimaan turvautuen puolustaa itseään, perhettään, omaisiaan tai muita lähimmäisiään raainta ja räikeintäkään väkivaltaa vastaan. Jos siis joku ihmispeto ryntää luoksemme, ryöstää ja raastaa rauhallisen kotimme, kurittaa viattomat lapsemme tai raiskaa (ei niin viattoman) vaimomme, sisaremme tai tyttäremme (huom. tämä koskee vain meitä miehiä), niin ei meillä Tolstoin mukaan ole lupaa kohottaa kynnetöntä sormeakaan estääksemme häntä siitä (osanotosta puhumattakaan), sillä tinkimätön käsky kuuluu: Älkää vastustako pahaal"
ellauri185.html on line 588: Perustellakseen näitä ihmeellisiä johtopäätöksiään Tolstoi toisinaan turvautuu varsin omituisiin viisasteluihin ja loogillisiin akrobaattitemppuihin. Niin sanoo hän esim. kerran:
ellauri185.html on line 595: On sääli nähdä miten Tolstoin mittainen totuusfanaatikko puolustaessaan itsessään mahdotonta oppia tulee pakotetuksi turvautumaan aivan väkinäisiin ja ala-arvoisiin viisasteluihin ja asianajotemppuihin, joitten pitäisi olla kokonaan hänen kreivin arvonsa alapuolella.
ellauri185.html on line 597: Mutta vaikka Tolstoi oppiaan perustellessaan sen sisäisen mahdottomuuden pakottamana joskus joutuu turvautumaan sangen ala-arvoisiinkin todisteluihin, niin on kuitenkin hänen ehdoton rehellisyytensä ja vilpittömyytensä kaiken epäilyn yläpuolella. Hän puolustaa tätä oppia, koska hän on vilpittömästi vakuutettu sen oivallisuudesta ja totuudesta. Hänelle ei johdu hetkeksikään mieleen, että vastustuskiellon periaate, niin ymmärrettynä ja toteutettuna kuin hän sen tekee, tekisi mahdottomaksi ei ainoastaan valtion, vaan myöskin kaiken ihmisten yhteiselämän ja siten lopulta myöskin yksilöitten elämän. Hän on päin vastoin vakuutettu siitä, että ihmisten yhteiselämä vasta sitten muodostuisi oikein rauhalliseksi, turvatuksi ja onnelliseksi, kun ei mikään väkivalta enää ole rauhaa ja järjestystä turvaamassa.
ellauri185.html on line 603: Ne ihmiset, jotka muodostavat nykyiset valtiot, ja erityisesti n.s. hallitsevat, s.o. virkamiehet, upseerit, sivistyneet, yleensä yläluokkalaiset ja määräävät ovat pohjiaan myöten turmeltuneita, täynnänsä kaikkea kataluutta ja ilkeyttä. Mutta tarvitsee vain antaa näille ja yleensä kaikille lurjuksille täysi toimintavapaus, antaa heidän esteettä ryöstää, murhata, hävittää ja riehua mielensä mukaan mitenkään puolustamatta itseään tai muita heidän väkivaltaisuuksiaan vastaan, niin silloin tulevat, se on nähtävästi Tolstoin ajatus, nämä siihen saakka rikolliset ja pahat ihmiset yhtäkkiä muuttumaan puhtaiksi enkeleiksi. Silloin heillä ei ole enää mitään pahoja pyyteitä. Muutenhan sanotaan: "Tilaisuus tekee varkaan." Jos ei ole omaisuutta ei ole varkaita, koska omaisuus on varkautta.
ellauri185.html on line 609: Mutta tämän kaiken Tolstoi kokonaan sivuuttaa. Puolustaakseen teoriaansa täytyy hänen vastoin kaikkea kokemusta olettaa, että oikeus, järjestys ja rauha ovat silloin paremmin turvatut kuin nyt, kun mikään väkivalta ei niitä enää suojele. Ja niin hän uskoo tähän oletukseensa lujasti. Ihmiset kysyvät levottomina, sanoo Tolstoi, mitä tulee tapahtumaan, jos ei enää ole olemassa mitään hallitusta eikä mitään valtiojärjestystä suojelevaa voimaa. Mutta Lexa antaa tähän kysymykseen täysin rauhoittavan vastauksen:
ellauri185.html on line 631: Kaikkien valtion pakkokeinojen ja väkivallan käytön poistaminen ei tule - se on Tolstoin luulo - hävittämään oikeutta, rauhaa, yhteiskuntajärjestystä eikä tekemään ihmisten onnellista yhteiselämää mahdottomaksi, vaan päinvastoin turvaamaan kaiken sen paljon paremmin kuin se nykyisessä väkivaltavaltiossa on turvattu. Tämä on Tolstoin ajatus ja usko. Kaikki elämän arvot, niitten mukana oikeutettu omaisuuskin (nimittäin silmälasit ja hammasharja), tulevat väkivallan poistamisenkin jälkeen olemaan "tavan, yleisen mielipiteen, oikeudentunteen ja keskinäisen sovinnollisuuden suojaamia eivätkä tarvitse enää mitään väkivallan antamaa suojaa" (Moderne Sklaven. S. 89). —
ellauri185.html on line 685: Eikä hänen hänen suinkaan sitä suorittaessaan tarvize tulla uskottomaxi Kristuksen käskyille ja ihanteille, jotka vuorisaarnassa on esitetty. Sillä nämä käskyt ja lait koskevat vain Jumalan valtakuntaa. Mutta jokainen kristitty samalla ulkonaisesti toisella jalalla myös maallisessa valtakunnassa. Sen kansalaiset suurimmalta osaltaan ovat ei-kristittyjä, jotka eivät välitä evankeliumin ohjeista ja joita voidaan vain väkivalloin kurissa ja järjestyksessä. Tätä maallista valtakuntaa, jonka jäseniä kaikki ihmiset, siis myöskin kristityt ovat, täytyy sen vuoksi hallita maallisilla keinoilla, väkivallalla ja väkipakolla, sillä muuten se joutuisi perikatoon. Pahat tuhoaisivat hyvät aivan niinkuin sudet raatelevat lampaat, ne jäisivät suojattomiksi. Mutta tämä merkitsisi myöskin kristittyjen valtakunnan tuhoa, sillä jollei pahuutta ja väkivaltaa vastaan ole mitään suojaväkivaltaa, niin silloin tuhotaan juuri hyvät, kristityt, jotka vastustuksetta valmiit kärsimään vääryyttä. Senvuoksi on miekan hallitusvalta valtiollisen yhteiskunnallisen turvallisuuden välttämättömänä edellytyksenä, jota ilman Jumalan valtakuntakaan maan päällä ei voisi säilyä, Jumalan määräämä. Väkivaltaisen järjestyksen palveleminen on niin ollen väkivaltaisen Jumalan palvelemista.
ellauri185.html on line 699: Jos Jumalan valtakunnan hallitusohjeeksi tarkoitetut vuorisaarnan periaatteet yritettäisiin asettaa maallisten valtakuntain laeiksi, niin merkitsisi se sitä, että sekä hyvät että niiden hyvä tavara, mutta ennen kaikkea itse Jumalan valtakunta ja lopulta koko elämä jätettäisiin tuholle alttiiksi. Tämä ei voi olla Jumalan tahto. Päinvastoin on Jumalan tahto, että hyväosaisten olemassaolo maailmassa on suojattava ja varmistettava sillä tavalla, millä se yleensä tässä maailmassa tapahtua voi, nim. sellaisen valtiojärjestyksen avulla, jolla on käytettävänään riittävä fyysillinen voima: pamppuja, miekkoja, paukkuja ja pyssyjä, sellejä ja lepositeitä. Ja kun tämä miekan hallitusjärjestelmä on todella ainoa tapa, millä hyvien hyvän säilyminen maailmassa voidaan turvata, on se Jumalan säätämä ja syvästi oikeutettu. Tämä maailma on paras mahdollinen sillä se on ainoa.
ellauri185.html on line 794: The plagues are: water turning to blood, frogs, lice, flies, livestock pestilence, boils, hail, locusts, darkness and the killing of firstborn children.
ellauri185.html on line 855: In Leader's Bellow biography Vol 2, “Love and Strife,” the novel “Herzog” is published on the very first page and reaches No. 1 on the best-seller list, supplanting John le Carré’s ‘The Spy Who Came In From the Cold.’ Never again would Bellow, about to turn 50 years old, lack for wealth, power, awards or flunkies to stand by him, ready to take his coat and do his bidding. The temptation for someone in his position was to become an insufferable, spoiled monster. And Bellow quickly gave in to temptation.
ellauri188.html on line 10: font-family: 'UnifrakturMaguntia';
ellauri188.html on line 11: src: url(http://grapson.com/fonts/UnifrakturMaguntia.ttf);
ellauri188.html on line 44: Ja toi turha jälkeenpäinen katumus. Tästä on jo moneen kertaan jämennetty. Moka mikä moka, ota oppia ja eiku yrittämään uudelleen. Tollanen synnin sovittaminen on konsumerismia, vitun kauppamiesten laskun tasausta, pelkkää kostonhalua. Eli siis laumavaistoa, voi nyt huomata. Jeesus on jo sovittanut nämä brändit puolestasi. Älä osta niitä amer. työhousuja, niissä näkyy olevan valmiixi jo reikiä, sanoo homekorva sohvaperuna. Ratikassa oli eilen pojalla rikkinäisten farkkujensa alla ehjät pitkät kalsarit. Onkohan se muotia. Korjaan trendaakohan se.
ellauri188.html on line 56: Taipii perustuu paljolti Melvillen omiin kokemuxiin. Hän karkasi toverinsa kanssa amerikkalaiselta valaanpyyntilaivalta Marquesassaarten alkukantaista kivikautta elävien tapiirien pariin. Tapiirit ovat onnellisia luonnonlapsia, mitä huolinkaan, miehet uljaita sotureita kullisuojineen ja bambukeppeineen, naiset eloisia, ihastuttavia vesinymfettejä muttei mitään neizyitä. Ihanin kaikista on Feija Vei, naisellisen viehkeyden ja kauneuden täydellistymä.
ellauri188.html on line 72: Une institution culturelle dénommée Académie marquisienne - « Tuhuna ’Eo Enata ». a comme mission de sauvegarder et d'enrichir le marquisien.
ellauri188.html on line 78: The islands in the group fall naturally into two geographical divisions. One is the northern group, consisting of Eiao, Hatutu (Hatutaa), Motu One, and the islands surrounding the large island of Nuku Hiva: Motu Iti, also called Hatu Iti; Ua Pou; Motu Oa; and Ua Huka). The other is the southern group, consisting of Fatu Uku, Tahuata, Moho Tani (Motane), Terihi, Fatu Hiva, and Motu Nao (also called Thomasset Rock), which are clustered around the main island of Hiva ʻOa.
ellauri188.html on line 92: There does not appear to be any big success stories of missionary work in the Marquesas Islands. The first missionaries to arrive in the Marquesas from 1797, coming from England via Tahiti, were William Pascoe Crook (1775-1846) and John Harris (1754-1819) of the London Missionary Society. Harris could not endure the conditions at all and returned to Tahiti only a few months later. A contemporary report says that he was picked up on the beach, utterly desperate, naked and looted. Crook remained until 1799.
ellauri188.html on line 94: The American mission from Hawaii was no more successful. William Patterson Alexander (1805-1864), Benjamin Parker (1803-1877), and Richard Armstrong (1805-1860) arrived in the Marquesas in 1834 from Hawaii with their wives and a three-month-old baby. They returned the same year. In 1853, more missionaries led by James Kekela (1824-1904) arrived at Fatu Hiva with their wives from Hawaii, but were unable to remain there because of clashes with Catholic missionaries arriving on a French warship.
ellauri188.html on line 96: Protestants went to Hiva Oa, but even there they had little success. There were few converts, tribal warfare and human sacrifice continued. Protestant missionaries gradually left Hiva Oa and returned to Hawaii, only James Kekkilä remained. In 1899 he also returned to Hawaii and died in Honolulu on November 29, 1904. Hawaiian-born missionary James Bicknell translated the Gospel of John into the Marquesan language in 1857.
ellauri188.html on line 100: The missionaries of all denominations did their best to eradicate the traditional culture with the consumption of kava, fertility and virility rites, tattoos, skull dissection, dance and traditional music, but they also tried – and finally succeeded – to put an end to cannibalism, human sacrifice and constant tribal warfare.
ellauri188.html on line 104: The ecosystem of the Marquesas has been devastated in some areas by the activities of feral livestock. As a first step in preserving what remains, the Marquesan Nature Reserves were created in 1992.
ellauri188.html on line 122: I have just returned from a seven months' trip to the Marquesas, and while the situation, due to the de- grading influences of so-called civilization by the whites, is serious enough from a humanitarian stand- point, I can hardly share, to its fullest extent, Mr. Wester's rather doleful outlook, either as regards the complete extinction of the true Marquesan or the ex tinetion of the breadfruit resulting from the disap pearance of the full-blooded native.
ellauri188.html on line 124: The present population of all the six inhabited islands of that group of eleven, numbers, according to Mr. Frank Varney, a long-time resident on Hivaon, about 1,000 or 1,200. Only a small proportion of these are pure bloods, most of that number being natives from the Tuamotus or the Society Islands, and many of them are half-bloods or quarter-bloods, Chinese features being very common. But I met many middle-aged, elderly and old, pure-blooded Mar quesans, a fine, self-respecting race, commanding our admiration and pity. I can not believe that all these people, whom I saw in 1922 and 1923, will have vanished in 1930. It will take a longer time than that, perhaps only a few years longer, before the last pure blooded Marquesan steps off the stage. I am quite sure that Dr. Linton, of the Field Museum, and Dr. Handy, of Bishop Museum, Honolulu, both of whom have made special study of the Marquesans, will agree with me in this.
ellauri188.html on line 128: I found the breadfruit abundant on all the islands visited (fortunately, I was not obliged to eat poipoi) somewhat dwarfed when growing in the "jungle" in neglected valleys, but an enormous and noble tree when given space. The "jungle" of the Marquesas, by the way (although the islands are between 8 and 11 degrees south latitude) is by no means a tropical jungle as the latter is usually pictured, but is made up very largely of young and old and dying and dead specimens of the Fau, or Purao tree, a native hibiscus which grows to a large size, and is much used by the natives for building. One does not see, in the Marquesas, the rank, choking growths peculiar to Brazil, Central America and other really tropical countries. The appearance of the valleys in that group is more subtropical than tropical, and hence, while this growth may dwarf the breadfruit to a greater or less extent, it does not seem that it would always be fatal to its existence.
ellauri188.html on line 130: It is perhaps appropriate to describe briefly, in this connection, the agricultural conditions in Typee Vai, the valley on Nukuhiva made famous by Melville's classie "Typee." It will be remembered by those who have read his narrative that he escaped from his ship. in Taiohae Bay in 1842 and was held a prisoner for many months by the eannibals of Typee. At that time he figured the inhabitants of the valley as repre sented by about 2,000 souls, with perhaps 2,000 more in the neighboring valley of Houmi. A period of 80 years has elapsed (not a long time historically) be tween his sojourn there and my visit in 1922. In November of that year I found 44 people in Typee, and 65 in Houmi, though from Pere Simeon Delmar, the charming and self-sacrificing priest at Taiohae, who is in close touch with all his people, I learned. that the death rate in Typee had been normal for several years and that one or two families there had many children. I was astonished at the appearance of Typee Valley; for, from reading "White Shadows" and from
ellauri188.html on line 136: the lower part. As I stood on the ridge between Happar Valley and Typee and looked down into the latter, I was not only amazed at seeing evidence of comparative prosperity, though in a limited area, where I expected utter- desolation, but I was deeply impressed with the agricultural possibilities of this historic region.
ellauri188.html on line 140: I will venture to say that in ten years Tahiti, picturesque and romantic for so long a time, will have lost its charm because of the presence of hordes of low-caste Chinese and half-bloods. However unattractive this may be from the standpoint of the tourist and sentimentalist, there is no contradicting the fact that they will make these islands a thousand times more productive than would the pure-blooded native, and their skill and habits of application will undoubtedly extend to the preservation of the breadfruit. The Chinese and half-blood Chinese are on all the Marquesan islands which are inhabited, and it will be to their financial interest as well as to the interest of their personal food supply, to preserve the breadfruit there as well as in the Societies. It is notable that the cocoanut and banana plantations and papaye (papaw) groves in Typee at the time of my visit, were either owned or worked by Chinese or half-bloods (Chinese + Tahitian or Chinese + Marquesan).
ellauri188.html on line 142: Referring to the last paragraph in Mr. Wester's communication-It would appear that if one is dependent, as was the writer, upon trading schooners to get from Tahiti to the Marquesas, then amongst these islands and return to Tahiti, his program for work in these two groups would take more than a year and his estimate of expense might, in consequence, be exceeded. Sometimes one is obliged to wait from one month to three to get the opportunity to move from one island in the Marquesas to another forty or fifty or eighty miles away, so rare and uncertain are the visits of these schooners. Further, in the absence of any regular means of communication, one has to seize any chance opportunity of transportation or run the risk of being marooned for a long period. On the other hand, if a schooner were chartered, which is the best possible way of visiting and working among the South Sea Islands, schooner, captain, crew and provisions would cost about $1,000 per month (this figure was obtained from an authoritative source) and a year on shipboard might not be needed. Under such conditions Mr. Wester's calculation of $8,500 for a year's work in the Marquesas and Societies may not be far out of the way.
ellauri188.html on line 158: Jos taas ravinto ja/tai pedot esiintyvät laikkuina, kanzii lajitoverien kokoontua vastaavixi laikuixi, jotta sillä suurennuxella eli raekoolla ravintotilanne palautuu äskeiseen. Pesille on yllin kyllin ruokaa, ja laumassa on turvaisampi elellä. Pikku altruistit suojelevat toisiaan oman hengen uhalla ja saavat turvallisen ruokahuollon pesän yhteisvazasta. Leijonatkin kokoontuvat ylpeixi, koska efelantti on aika iso laikku yhdelle. Ja niitä laikkuja on sitten syytä puolustaa, partioida reviiriä isänmaallisina.
ellauri188.html on line 160: Nain on meidankin elamassamme. Joukossamme mendelöivät vapaasti toisaalta seppoilevat oikislaiset egoistit ja toisaalta toisiaan avustavat kommarit. Kun olot ovat turvalliset ja kauppa käy, siirrytään talousliberaaliin meininkiin, jokainen on oman onnensa seppo ja antaa vähäosaisille vähän paljostaan. Ei ne paljon tarvizekaan, pöydältä putoavat murut hyvin riittävät.
ellauri188.html on line 384: Isänsä kuoleman jälkeen Herman Melville kävi väliaikaisesti eri kouluja teki monia eri palkkatöitä. Hänen mahdollisuuksiansa työllistyä heikensi myös vuoden 1837 talouslama. Monet Melvillen varhaisista yhteiskunnasta vieraantuneista kertojista ovatkin peräisin tämän ajanjakson turhautumista. Taloudelliset vaikeudet ja vaellushalu ajoivat Melvillen lopulta merille. Hän lähti 4. kesäkuuta 1839 hyttipoikana kauppalaiva St. Lawrencelle ja vietti neljä kuukautta ulkomailla. Mukana oli myös pysähdys Liverpoolissa, mistä hän sai inspiraationsa romaanin Redburn – ensimmäinen merimatka englantilaisen kaupunkiköyhyyden kuvauksiinsa.
ellauri188.html on line 415: Josh's other projects included the horror-thriller Child of Darkness, Child of Light, an adaptation of Paterson's novel Virgin, a tale of two Catholic virgin schoolgirls, that folded when they were both found pregnant under mysterious and supernatural circumstances. To avoid being caught red "handed" Lucas relocated to Australia to play the hot "headed" American cousin Luke McGregor opposite Andrew Clarke and Guy Pearce in the first season of the family western Snowy River: The McGregor Saga. Lucas appeared in all 13 episodes of the first season, but claimed in a later interview that despite the friendly reception by Rhonda Byrne, he was homesick for the United States, and his character was killed off in the second episode of season 2.
ellauri188.html on line 477:
ellauri189.html on line 10: font-family: 'UnifrakturMaguntia';
ellauri189.html on line 11: src: url(http://grapson.com/fonts/UnifrakturMaguntia.ttf);
ellauri189.html on line 41:
ellauri189.html on line 51: Kiovan Venäjä eli Kiovan Rusj oli Itä-Euroopassa 880-luvulta 1100-luvun puoliväliin olemassa ollut valtakunta. Valtakunta oli pääasiassa itäslaavilainen. 800- ja 900-luvuilla skandinaavisilla ruseilla oli kuitenkin Kiovan Venäjän kehittymisessä huomattava, joskin kiistelty, rooli. Valtakuntaan kuului merkittäviä suomalais-ugrilaisia ja turkinsukuisia kansoja. Valtiota voidaan historiallisesti pitää Venäjän, Valko-Venäjän ja Ukrainan edeltäjänä, joskaan suoraa yhteyttä ei ole. (Arvasit oikein - tämä on reviiripoliittinen kuuma peruna!)
ellauri189.html on line 75: After leaving the army, he spent several years traveling through western Europe, staying some time in Paris, climbing Mont Blanc in 1818, and spending a good portion of his inherited fortune. He returned to his estate in Volhynia in 1821, where he began an ill-fated affair with a married woman and began writing. He moved to Warsaw in 1824, where he published the poetic novel Maria at his own expense in 1825, and died in poverty the next year in unclear circumstances.
ellauri189.html on line 77: "Maria" was hailed by the younger generation as one of the first authentic literary products of Polish romanticism (the adherents of the so-called Warsaw Classicism were, on the contrary, horrified by the dark plot and the author’s preference for “provincial” words and expressions). Malczewski was then already in poor health and, before a year had passed, in May 1826, he died – impoverished and disgraced because of his affair with a hysterical married woman (whom he was supposed to heal by means of mesmerism – after his death she returned to her husband).
ellauri189.html on line 79: In 1825 Antoni Malczewski published a long poem, Maria (Marya: A Tale of the Ukraine), which constitutes his only contribution to Polish poetry but occupies a permanent place there as a widely imitated example of the so-called Polish-Ukrainian poetic school. In the poem, Wacław, a young husband, goes to fight the Tatars and, after routing the raiders, hurries home to his wife, Maria. All he finds is a cold corpse. Yeah, great. Oh fuck. What's the use. The poem makes use of diversified rhythms and carefully chosen rhymes; and its Byronic hero, as well as its picture of Ukraine as a land of sombre charm, assured Malczewski both popularity and critical applause.
ellauri189.html on line 84: scenery, especially the so-called Dzikie Pola (“Waste Fields”), a vast area in the South-West of the Ukraine, bordered by the rivers Dnieper and Dniester, where the Russian tanks now sit stuck in the mud. In the seventeenth century it was scarcely populated and continually raided by the Tartars from the Crimea. The Cossacks, who defended this borderland, were originally allies of Poland. However, they resented their disdainful treatment by the szlachta (the Polish gentry) and particularly the magnates, who owned large manors with serfs.
ellauri189.html on line 89: to them, they turned (in 1648) against their former rulers. The vicissitudes of a series of risings, during which both sides committed unspeakable cruelties, were often shown in the “frenetic” tales and dramas of the younger contemporaries
ellauri189.html on line 93: In the first line of Malczewski’s tale we meet a Cossack with a bold look in his eyes (“Zapał jakiś rozżarza twojej twarzy śniadość”; “Some rapture kindles your tanned face”)
ellauri189.html on line 102: However, in Maria the tensions arising from differences in “class” are not taken up. Malczewski investigates man’s existential plight in connection with the “stigma” (as would Norwid put it) that has been imprinted on man by his “natural” surroundings (as we will see, the Cossack represents man before self-alienation,
ellauri189.html on line 129: landscape. Communing with the monotonous plain that extends as far as the horizon, where it melts into the heaven, the author discovers that “mood” (Heidegger’s Gestimmtsein) is the fundamental human mode of being-in-the-world. The level plain and the hemisphere (earth and heaven) constitute a spatial totality that is self-enclosed: Being combines flatness with the curve of the hemisphere, the linear with the cyclical perspective (from an empirical point of view only half of its orbit is visible to man though he can of course turn around to see the rest of it):
ellauri189.html on line 173:
ellauri189.html on line 196: (The sun had already walked along his wide curve and tinged the grey clouds with a crimson glow; with a yellow light quivering over earth and water, he burnt, setting, on his rich throne. Already his look, full of wonder, does not blind, but spreads mild, visible rays and, taking a short farewell, before burying himself in the deep, he allows mortal eyes to look at him; still – during this last moment he does not hastily disappear, [for he wants] to nourish all creatures with a smile of life; still he glances through the windows in
ellauri189.html on line 199: The centre of our planetary system is the visible sign of the infinity of immanence and contains the cyclical essence of being, not merely indicating this con-dition, but also embodying it: this celestial body is subject to an infinite movement without apparent linear direction. But the stages of the sun’s voyage could also be interpreted as stages of human life (birth, youth, maturity, old age) and this circumstance inclines man to perceive a similarity between a celestial body and a feeling sublunary body (does man deceive himself, thinking it a bond of
ellauri189.html on line 202: However, romantics aside, in reality these entirely different bodies share only one quality: they race towards nothingness, like all phenomena, either hurrying towards an unknown distance (the linear perspective), or turning around with the
ellauri189.html on line 214: The boundless steppe of the Ukraine turns out to be a cage with invisible bars. Man appears at first sight to be free, without apparent goal roaming over the plain of life, being a lord of the steppe, “a king of the wilderness” (“król pustyni”), or tries to create in a premeditated manner his own future, deciding – by the way – on the fate of his fellow men (the source of unceasing conflicts). However, in the latter case he often unwittingly obeys the voice of his own wild, unruly nature. The ambivalence of this situation seems to be intimately connected with the concept of romantic irony. Man possesses the ability to objectify his passions, i.e. he can explain them psychologically, by means of a chain of causes and effects, but he still remains the slave of this volitional nature that constitutes his innermost self, always and ever receding (like the horizon of the Ukrainian plain) when he tries to catch it (the idea of the Unconscious does not really explain this “schizophrenic” state of mind – it merely affirms man’s essential homelessness: I am myself, when I realize that my self eternally escapes me). - I can relate to that, says the Russian tank driver sitting stuck in the Ukrainian mud.
ellauri189.html on line 256: Iga rated it did not like it Oct 27. It was only after his death that critics realized the originality of Mary, by Malczeski – released in 1825 – that it was in fact the first Polish narrative poem. The injury of an ankle, which Malczewski had sustained defending his lover’s good name, destroyed the writer’s military career; the injury returned and he could not participate in Napoleon’s campaign against Russia in 1812.
ellauri189.html on line 260: Gabriela Korwin – Piotrowska rated it did not like it Jun 02. First, Malczewski paints the picture of a Cossack galloping on black st Well.
ellauri189.html on line 322: Tämän lisäksi on hyvä muistaa, että aika harva nainen on aloittanut sotia. Vain ne jotka on päässeet keon huipulle, eikä niitä ole monta. Olet niin oikeassa siitä, etteivät naiset aloita sotia. Menneisyydenkin soturikuningattaret, kuten Zenobia ja Boudicca vain puolustivat omaa maataan, toisin kuin miekkoset, he eivät hyökänneet mihinkään. Sotilaita vaan lähettivät.
ellauri189.html on line 341: Kaikki sodat ovat olleet ja tulevat olemaan tällä pallolla turhia ja hukkaan heitettyjä uhreja.
ellauri189.html on line 349: Kaikki sodan uhrit, ovat turhia ja hävityn sodan uhrit vielä enemmän.
ellauri189.html on line 408: SEACRET is a globally notorious cosmetic company that offers a wide range of products for men and women. The unique combination of innovative technology and healing Dead Sca and natural ingredients transforms SEACRET into an exclusive, sought after and high quality brand:
ellauri189.html on line 410: The Dead Sea is situated at the lowest point on Earth and also the saltiost. It contains salt at a concentration level 10 timos higher than other ocoons and its wators are saturated in minerals, 12 of which are unique only to the Dead Sea. The minerals found in the Dead Sea and its sodimont mud is known all over the world for its healing, renewal and rejuvenation proportios
ellauri189.html on line 412: A leading international company, SEACRET is committed to using advanced technologios, strict laboratory testing and clinical research in the manufacture of its products with a strong emphasis on innovation and expertise.
ellauri189.html on line 424: The once mineral-rich Dead Sea has shrunk to the size of a small and pitiful pond. Water levels have been dropping at a rate of 1 meter per annum. Currently it lies 1,300 feet below sea level and if the rate of decline continues it will reach 1,800 feet below sea level before the end of the century. This sharp decline is due to the over-exploitation of its minerals, the use of its water for desalination, and the large increase in agriculture in both Jordan and Israel.
ellauri189.html on line 426: Many environmental casualties have been associated with the rapid retreat in the shoreline of the Dead Sea. An example is the emergence of sinkholes. An older and well attested phenomenon in the area is the emergence of assholes. Many residential areas and roads around the Dead Sea have been destroyed by sinkholes because of shitholes. Sinkholes are natural depressions in the Earth’s surface caused by the chemical dissolution of nutrients in the soil. These sinkholes endanger the lives of locals and the fun of tourists alike.
ellauri189.html on line 430: The different densities and minerals in the waters would cause algal blooms that would be detrimental to the environment while also causing the water to turn red/green.
ellauri189.html on line 438: The Jordan River is a shadow of what it once was. The river acts as the main water source for Jordan, Israel, and the West Bank. As a result, 90% of the fresh water that replenishes it is diverted to agriculture. Another problem facing it is pollution from agricultural and wastewater run-offs. About 50% of the agricultural run-offs from the surrounding areas are dumped into the river which has caused its water levels to drop dramatically.
ellauri189.html on line 527: Due to the MLM structure of the company, agents don’t make considerable amounts of money. PRO: The owners do.
ellauri189.html on line 542: I believe that you can make an extra income and secure your family’s financial future by using the amazing opportunities of the internet. I am talking about Affiliate Marketing. It is the business that many successful online entrepreneurs have used to reach their financial security. It is the method I use. I want to help you build a sustainable and successful business, built on a solid foundation. A business you can count on regardless of the economy, your age or your job.
ellauri189.html on line 562: Some of the first recorded incidents to meet the modern definition of the Ponzi scheme were carried out from 1869 to 1872 by Adele Spitzeder in Germany and by Sarah Howe in the United States in the 1880s through the "Ladies' Deposit". Howe offered a solely female clientele an 8% monthly interest rate and then stole the money that the women had invested. She was eventually discovered and served three years in prison. The Ponzi scheme was also previously described in novels; Charles Dickens' 1844 novel Martin Chuzzlewit and his 1857 novel Little Dorrit both feature such a scheme.
ellauri189.html on line 568: In a Ponzi scheme, a con artist offers investments that promise very high returns with little or no risk to his victims. The returns are said to originate from a business or a secret idea run by the con artist. In reality, the business does not exist or the idea does not work. The con artist actually pays the high returns promised to his earlier investors by using the money obtained from later investors. In other words, instead of engaging in a legitimate business activity, the con artist attempts to attract new investors in order to make the payments that were promised to earlier investors. The operator of the scheme also diverts his clients' funds for his personal use.
ellauri189.html on line 597: By contrast, the director – with his ground-breaking ideas, rich experiences and clever advice – is superior to women in every way. Mitä vittua? Jo on sakemanneissa pahansisuisia feministejä. Lepsu tirehtööri piti turpansa enimmäxeen kiinni, ja antoi naisten päättää. Onhan sekin jo jotakin. Löysä löllerö on sentään parempi kuin koleerinen kakka.
ellauri189.html on line 600:
ellauri189.html on line 606:
ellauri189.html on line 614: En las alturas
ellauri189.html on line 640: En las alturas
ellauri189.html on line 658: Ghasel, även kallad ghazel eller ghazal, är en diktform i den arabiska och persiska litteraturen vars bärande idé ofta är den längtande kärleken. Det mest kända exemplet i svensk litteratur är En ghasel av Gustaf Fröding. Ghasel handlar ofta om den älskades ("vännens") skönhet, 'ansikte och kropp' och har ett bestämt rimschema och versmått. Ghasel som diktform är känd hos araber från förislamisk tid. Exempelvis Omro el Kays är känd för denna typ av dikter, i vilka han beskrev sin musa Layla. De persiska poeterna Sadi och Hafez är framstående användare av ghazalen.
ellauri189.html on line 664: En ghasel är en arabisk, förislamisk diktform som har spridit sig till språken persiska, turkiska och urdu. Den består av 5-20 tvåradiga strofer, där versraderna i första strofen rimmar parvis. Därefter återkommer detta rim som avslutning av varje strof enligt schemat: AA, BA, CA, DA osv. Diktformens styrka ligger i att den kan tolkas symboliskt på flera plan samtidigt.
ellauri189.html on line 666: Den sista strofen innehåller ofta poetens namn som ett slags signatur. I Frödings dikt ”En ghasel” slutar tio av raderna med samma ord: ”gallret”.
ellauri189.html on line 714: En las alturas
ellauri189.html on line 719:
ellauri189.html on line 742:
ellauri189.html on line 749: Lighting candles before Saturday (Shabbat):
ellauri189.html on line 751: Not eating sea-creatures such as lobsters, shrimps, and crabs, and animals like camels and horses, and meat with cheese. These are, in fact, not Kosher (cannot be eaten) according to the Torah given to the people of Israel by God through Moses.
ellauri189.html on line 755: The days of the week are called by their numbers, like in Hebrew, except for Friday which is called by its Arabic name Jummah جمعه (it is a holy day for Muslims) and Saturday which is called Shambah, in the Torah (and in Hebrew) it is called Shabbat (Shabath).
ellauri189.html on line 809: I should note that if some of the Pashtun tribes are descendants of Bene Israel and others aren’t, and the Pashtuns mixed within themselves, that would exclude Pashtuns from category 2. Yet, as far as I know, mixing even between tribes is rare (or at least was rare until recently). So I guess that if you are a Pashtun and the elders of your tribe say you are Bene Israel and that your tribe’s ancestors didn’t mix with tribes that aren’t Bene Israel, then you are Israeli. Otherwise, there might be some doubts in case some tribes (those that don’t have this tradition) weren’t original Pashtuns but adopted the Pashtuns’ culture at some point in history.
ellauri189.html on line 821: In case you encounter Jews on the internet, you should know there are 3 high-level categories of people who call themselves Jews. The first is the religious Jews, who are keeping the Tora, and as far as I can tell, have a culture very similar to Pashtuns´ culture. Until about 200 years ago, all Jews were in this category.
ellauri189.html on line 823: There are also secular Jews, who don´t keep the Tora and whose culture is not Jewish, but mostly American, and some are really deep in the disgusting western pop-culture. The majority of the secular Jews who live in the holy land are not mixing with other people, so even though they don´t keep the Jewish religion, they are Jewish. On the other hand, there are the secular Jews who live abroad, mainly in the US - most of them, unfortunately, are mixing with other nations. While some of them are now Jews, if they continue like this, in 1-2 generations, none of them would be considered Jewish, and real Jews wouldn´t be able to marry them any more.
ellauri189.html on line 833: Some Jews might doubt the un-provable (given current genetics science) tradition of Pashtuns not mixing. I would like to prove to them that our Rabbis of the Mishna and Talmud knew that they won’t mix. First of all, there are many prophecies that the 10 tribes are going to return to the holy land (like Yehezkel 37, Yirmiya 31, Yishaaya 51 and 27, and many others, that talk about the 10 tribes specifically).
ellauri189.html on line 848:
ellauri190.html on line 10: font-family: 'UnifrakturMaguntia';
ellauri190.html on line 11: src: url(http://grapson.com/fonts/UnifrakturMaguntia.ttf);
ellauri190.html on line 43:
ellauri190.html on line 44:
ellauri190.html on line 45:
ellauri190.html on line 55: The Kazakhs likely began using that name during the 15th century. There are many theories on the origin of the word Kazakh or Qazaq. Some speculate that it comes from the Turkic verb qaz ("wanderer, vagabond, warrior, free, independent") or that it derives from the Proto-Turkic word *khasaq (a wheeled cart used by the Kazakhs to transport their yurts and belongings).
ellauri190.html on line 57: In the 17th century, Russian convention seeking to distinguish the Qazaqs of the steppes from the Cossacks of the Imperial Russian Army suggested spelling the final consonant with "kh" instead of "q" or "k", which was officially adopted by the USSR in 1936.
ellauri190.html on line 74: Max Vasmer's etymological dictionary traces the name to the Old East Slavic word козакъ, kozak, a loanword from Cuman, in which cosac meant "free man" but also "adventurer". The ethnonym Kazakh is from the same Turkic root.
ellauri190.html on line 76: It is unclear when people other than the Brodnici and Berladnici (which had a Romanian origin with large slavic influences) began to settle in the lower reaches of major rivers such as the Don and the Dnieper after the demise of the Khazar state. Their arrival is unlikely before the 13th century, when the Mongols broke the power of the Cumans, who had assimilated the previous population on that territory. It is known that new settlers inherited a lifestyle that long pre-dated their presence, including that of the Turkic Cumans and the Circassian Kassaks.
ellauri190.html on line 78: Kasaarit olivat turkinsukuinen puolipaimentolaiskansa, joka hallitsi 700–900-luvuilla suuria osia Ukrainasta, Etelä-Venäjästä, Kaukasiasta ja Kazakstanista. Juutalaisuudesta tuli kasaarien valtakunnan yläluokan uskonto 700- ja 800-lukujen vaihteessa. Kasaarien valtakunnan on sanottu olleen Euraasian läntisten aroseutujen voimakkain valtio ennen Tšingis-kaanin aikaa.
ellauri190.html on line 82: Itil nykyisen Astrahanin lähellä oli kasaarien valtakunnan pääkaupunki. Volgan alajuoksu ja Kaspianmeren puoleinen Pohjois-Kaukasus oli kasaarivaltakunnan ydinaluetta. Lakiensa, suvaitsevaisuutensa ja kansainvälisyytensä ansiosta kasaarit muodostivat tärkeimmän taloudellisen yhteyden Itämeren alueen ja Bagdadin ympärille keskittyneen muslimi-imperiumin välillä. 700- ja 800-luvuilla monet itäslaaviheimot maksoivat veroja kasaareille. Heidän vaikutusvaltansa alkoi heikentyä, kun rusien (viikinkien) päällikkö Oleg siirtyi Novgorodista etelään, karkotti kasaarit Kiovasta ja perusti Kiovan Venäjäksi kutsutun valtakunnan noin vuonna 880. Kasaarien vaikutusvalta väheni edelleen 900-luvulla slaavien ja turkinsukuisten paimentolaisten invaasion myötä.lähde?
ellauri190.html on line 90: Maailman kuuluisin kazakhstanilainen, munauikkareissa tepastellut Borat onkin ehkä kasari? Borat Sagdijev (kaz. Бoрат Сагдиев) on kuvitteellinen hahmo, kazakstanilainen toimittaja, jota esittää britannialainen, juutalaistaustainen koomikko Sacha Baron Cohen. Cohen on sanonut hahmon perustuvan todelliseen henkilöön, hänen Venäjän eteläosissa tapaamaansa lääkäriin. Mullakin on Borat-munauikkarit, Bostonista ostetut, mutta ne on vielä alkuperäispakkauxessa, kun Seija ei antanut mun pukea niitä päälle silloin kun ne hankittiin. Borat! Cultural Learnings of America for Make Benefit Glorious Nation of Kazakhstan,
ellauri190.html on line 95: Kiptšakit olivat muinainen turkinsukuinen kansa. Läntisiä kiptšakkeja on kutsuttu myös kumaaneiksi.
ellauri190.html on line 101: The Cumans (or Kumans), also known as Polovtsians or Polovtsy (plural only, from the Russian exonym Половцы), were a Turkic nomadic people comprising the western branch of the Cuman–Kipchak confederation. The Cumans were fierce and formidable nomadic warriors of the Eurasian Steppe who exerted an enduring influence on the medieval Balkans. They were numerous, culturally sophisticated, and militarily powerful.
ellauri190.html on line 110: Petsenegit (kirkkoslaaviksi пєчєнѣзи, m.kreik. Πατζινάκοι, Patzinákoi) olivat Keski-Aasian aroilta lähtöisin ollut turkinsukuinen puolipaimentolaiskansojen liittoutuma 700–1000-luvuilla. Heistä on jäänyt mainintoja bysanttilaisiin, arabialaisiin, muinaisvenäläisiin ja länsieurooppaalaisiin lähteisiin.
ellauri190.html on line 145: Vuosina 1136–1478 Novgorod oli Novgorodin tasavallan pääkaupunki. Sinne keskittyi Hansaliiton toimintaa. Pääosa Kultaisen Ordan ja Länsi-Euroopan välisestä kaupasta (suola, turkikset, nahat) kulki Novgorodin kautta, vaikka Novgorod ei varsinaisesti ollut Hansan jäsen. Tämä kauppareitti hiipui, kun Moskovan ruhtinaskunta valloitti ja tuhosi Novgorodin valtakunnan 1478.
ellauri190.html on line 165: Nimessä oleva sana ”orda” tulee turkkilais-mongolilaisesta sanasta ordu, joka tarkoitti lähinnä leiriä. Turkin kielessä sana ordu tarkoittaa armeijaa. Nimessä esiintyvän sanan ”kultainen” uskotaan tulleen mongolien käyttämästä suuntajärjestelmästä, jossa musta oli pohjoinen, sininen itä, punainen etelä, valkoinen länsi ja keltainen (tai kultainen) keskusta. Toisen version mukaan nimi tuli Batun upeasta kultaisesta teltasta. Nimelle ”Kultainen orda” ei ole kirjoitettua lähdettä ennen 1600-lukua.lähde? Jotkut kannattavat vaihtoehtoista nimeä kiptšakkien kaanikunnan mukaan.
ellauri190.html on line 167: Mongolivaltakunnan perustajan Tšingis-kaanin kuoltua valtakunta jaettiin hänen neljälle pojalleen. Näistä Jotši oli jo kuollut, joten kaukaisimmat alueet nykyisellä eteläisellä Venäjällä saivat hänen poikansa Batu (Sinisen eli itäisen ordan johtaja) ja Orda (Valkoisen eli läntisen ordan johtaja). Batu valloitti Volgan Bulgarian 1236 ja mongolit saivat nopeasti haltuunsa Rutenian aroalueet ja ottivat paikallisen turkinsukuisen väestön armeijaansa. Sen jälkeen Batu valloitti suurimman osan Kiovan Rusista hävittäen sen kukoistaneen pääkaupungin Kiovan. Batu valloitti Novgorodia lukuun ottamatta kaikki muutkin venäläiset ruhtinaskunnat ja myös Novgorodin ruhtinas Aleksanteri Nevski myönsi mongolien ylivallan.
ellauri190.html on line 191: At the start of the 15th century, the Golden Horde began to fall apart. By 1466, it was being referred to simply as the "Great Horde", after that, just "That Horde". The Crimean Khanate and the Kazakh Khanate, the last remnants of the Golden Horde, survived until 1783 and 1847 respectively.
ellauri190.html on line 193: Timur Lenk (9. huhtikuuta 1336, Shahr-e-Sabz – 14. helmikuuta 1405) eli Tamerlan oli 1300-luvun merkittävä turkkilaismongolilainen valloittaja ja hallitsija Keski-Aasiassa, erityisesti eteläisellä Venäjällä ja Persiassa. Hänestä alkoi mongolien timuridien dynastia. Hän perusteli valtaannousuaan väittämillään sukujuurilla Tšingis-kaaniin. Väittämä perustui siihen, että Timurin isä oli päällikkö turkkilaisklaanissa, joka johti sukujuurensa mongolijohtaja Qarachar Barlasiin. Timur oli isänsä tapaan suufimuslimi. Timurin isä oli vetäytynyt luostariin sanoen "maailma on vain kaunis vaasi täynnä skorpioneja", mutta Timur ei seurannut isäänsä. Hän halusi olla sotilasjohtaja, kallo täynnä skorpiooneja. Timur merkitsee tšagatain kielessä rautaa. Lenk tarkoittaa rampaa, koska Timurin jalka rampautui taistelussa. Rauta lenkku. Valloitukset lännessä ja luoteessa veivät hänen valtakuntansa rajat Ural- ja Volga-jokien luokse, etelässä ja lounaassa ne sisälsivät lähes koko Persian, mukaan lukien Bagdadin, Karbalan ja Kurdistanin. Vienanlahdesta Laatokkaan, vedämme miekalla rajan. Timur auttoi Tokhtamyshia venäläisiä vastaan ja hän valtasi Moskovan 1385. Il-kaanien valtakunnan Abu Sa'idin kuoleman (1335) jälkeen Persiassa oli voimatyhjiö, jota Timur alkoi valloituksellaan täyttää. Samaan aikaan Tokhtamysh kääntyi Timuria vastaan ja valloitti Azerbaidžanin. Vasta pitkän sodan jälkeen Tokhtamysh oli lopullisesti lyöty 1395. Timur hävitti Ordan pääkaupungin Sarain ja raunioitti sen talouden.
ellauri190.html on line 214: Early "Proto-Cossack" groups are generally reported to have come into existence within what is now Ukraine in the 13th century as the influence of Cumans grew weaker, although some have ascribed their origins to as early as the mid-8th century. Some historians suggest that the Cossack people were of mixed ethnic origin, descending from Russians, Ukrainians, Belarusians, Turks, Tatars, and others who settled or passed through the vast Steppe. Some Turkologists, however, argue that Cossacks are descendants of the native Cumans of Ukraine, who had lived there long before the Mongol invasion. But who knows, and as long as no one does, you are free to believe what you like.
ellauri190.html on line 216: In the 16th century, these Cossack societies merged into two independent territorial organizations, as well as other smaller, still-detached groups:
ellauri190.html on line 222: The Zaporozhian Cossacks lived on the Pontic–Caspian steppe below the Dnieper Rapids (Ukrainian: za porohamy), also known as the Wild Fields. The group became well known, and its numbers increased greatly between the 15th and 17th centuries. The Zaporozhian Cossacks played an important role in European geopolitics, participating in a series of conflicts and alliances with the Polish–Lithuanian Commonwealth, Russia, and the Ottoman Empire.
ellauri190.html on line 226: They inhabited sparsely populated areas in the Dnieper, Don, Terek, and Ural river basins, and played an important role in the historical and cultural development of both Ukraine and Russia. The various Cossack groups were organized along military lines, with large autonomous groups called hosts. Each host had a territory consisting of affiliated villages called stanitsa. The Cossack way of life persisted into the twentieth century, though the sweeping societal changes of the Russian Revolution disrupted Cossack society as much as any other part of Russia; many Cossacks migrated to other parts of Europe following the establishment of the Soviet Union, while others remained and assimilated into the Communist state. Cohesive Cossack-based units were organized and fought for both Germany and the Soviet Union during World War II.
ellauri190.html on line 230: In the 2002 Russian census, 140,028 people declared Cossack ethnicity, while 67,573 people identified as Cossack in the 2010 census. Between 3.5 and 5.0 million people associate themselves with the Cossack cultural identity across the world;[citation needed], making them the largest Slavic group without their own state. Cossack organizations operate in Russia, Kazakhstan, Ukraine, Belarus, and the United States.
ellauri190.html on line 235: The name “Ukraine” can be found already in some chronicles dated by the 12th century. Most likely, it is related to the word “krai” (край), meaning “border.” In the early Middle Ages, people who lived in what is now Ukraine called their country “Rus,” and themselves “Rusy,” “Rusychy,” or “Rusyny.” Ei pie sekoittaa sanaan "ryssä", joka tarkoittaa aiivan eri porukkaa. Ryssät aivan törkeesti käyttää samaa sanaa izestään. Sellasta kulttuurista appropriointia.
ellauri190.html on line 237: Kyiv, the biggest city and the capital of Ukraine, was founded, most likely, between the 600s and the 700s A.D. as a fishermen village. The first settlements were on the right bank of the Dnipro river, where now is the Podil section of the city. The first wooden fortification and the Kyiv chieftain’s castle were built uphill from the original settlement, likely in the 8th or early 9th century.
ellauri190.html on line 239: During the 9th century, “Varangians” (Vikings) began to serve as a kind of Praetorian Guard to the East Roman emperors. Tästä kertoo jännittävästi Mika Waltarin historiallinen romaani Mikael Karvajalka, joka taitaa olla meillä jossakin. To reach the city of Constantinople, they sailed from what today is called the Gulf of Finland up the Neva river to the lakes Ladoga and Ilmen and then to the Western Dvina and the Dnipro, going all the way down to the Black Sea. By the mid-9th century, they settled around and in Kyiv and founded their own dynasty of the descendants of Rurik. A grandson of Rurik, Svyatoslav (Sfendosleif) greatly expanded his realm to the east and south, while his mother Olga (Helga) traveled to Constantinople and was baptized Christian. Svyatoslav’s son, Volodymyr (Waldemar) married a daughter of the Eastern Roman emperor, was baptized, and baptized all his subjects in the year 988. (Back then, the city of Moscow, or the country now known as Russia – Россия – did not even exist, so there!) Over the next centuries, the “Rurikids” gradually lost their Scandinavian identity, marrying women of the Slavic, Hungarian, Greek, and Turkic ethnicities.
ellauri190.html on line 243: By the 11th century, Kyivan Rus was a huge European power. Kyiv was bigger than London or Paris. The city had numerous buildings made of brick, including churches. It also had many private and public bathhouses, like Constantinople (and unlike Western European cities of the time). The realm, stretching from the White Sea to the north to the Black Sea to the south and from the steppes of the Don to the east to what is now eastern Poland to the west, was divided into many feudal fiefs, but the authority of the monarch in Kyiv was nonetheless absolute.
ellauri190.html on line 245: On Easter Sunday of the year 1168, a savage warlord from the Volga region, called Andrei (cynically nicknamed Bogolubsky, i.e. “God-lover”) and his horde of Finno-Ugric tribesmen (damn those Finns!) sacked and burned Kyiv to the ground. Most Kyivites were massacred. The barbarians robbed churches, even ripping off slices of gold from their domes (something that Genghiside Mongolians later never did, they were gentlemen). They stole, among others, one most precious and revered icon of the Most Holy Mother of God from a church in the Berestovo village just south of Kyiv, taking it to their land and pretending, for centuries to follow, that it was theirs. This icon to this day is known as Матерь Божья Владимирская, “the Mother of God of Vladimir-on-Klyazyma,” as if it was painted in that savage place. The 1168 massacre marked the beginning of the “brotherly” relationship between the Ukrainian people and what is now known as “Russians” (русские, not to be confused with Rusyns-Rusychi-Ukrainians). Kyiv was hit so hard that it did not fully recover for the next ~200 years. When the Mongols under Khan Batu came in 1240, Kyiv was still not fully repopulated or rebuilt, and fell a relatively easy prey to the Asian conquerors.
ellauri190.html on line 259: In the late 12th and the 13th century, the center of Rus-Ukraine moved from Kyiv to what is now northwest and west of the country, the regions of Volyn and Halychyna (Galitzia). A mighty ruler called Prince (or Duke) Danylo Romanovych, even though an Eastern Orthodox by faith, was crowned King Danylo of Rus by a Pope’s Legate. King Danylo’s capital was the city of Kholm (now Chełm, Poland). He built a magnificent city of Lviv (“The Lion’s”) for his son, Lev (Leo). Lviviä pommitetaan paraikaa rankasti.
ellauri190.html on line 261: In the first half of the 14th century, most of what is now Ukraine was cleared of the Mongols by the troops of a powerful ruler of Lithuania, Gedimin, and Ukraine became a part of the Great Duchy of Lithuania. The latter was a peculiar country. The bulk of its territory and population was what now is the Slavic country of Belarus. Only a small minority of its people traced their origin from the Baltic tribes, while the majority were Slavs. Gedimin’s name in modern Lithuanian is Gyadiminas, but in the chronicles he is named Kgindimin or Kindimin, which might have a Slavic root. The language of Gedimin’s court, and the court of his sons and grandsons was very Slavic, much like a mixture of somewhat archaic Ukrainian and Belarusian. The laws of the entire Duchy, the so-called Lithuanian Statutes, were written in the Cyrillic alphabet and read very much like the Belarusian (definitely Slavic) language. So they were bad guys in anyone's book already then.
ellauri190.html on line 263: In any case, Ukraine (unlike Muscovy) remained in Europe. In the 15th century, the Great Duke of Lithuania, Yahailo, married a Polish queen Yadviga. Thus, the Great Duchy of Lithuania (which included Ukraine) and the Kingdom of Poland became one state. In the 16th century, it became known as Rzeczpospolita, from Latin Res Publica – literally, “the common affair,” or Republic. (Kozaks, inveterate democrats, did not like it.) It was a monarchy, but the monarchs were elected by a parliament, called Sejm. The country maintained close ties with Western Europe, and, unlike wimpy Muscovy, was completely independent of the Mongol autocracies like the Golden Horde.
ellauri190.html on line 265: The Princes and the Kozaks, Part 2. In this feature, we are using the term “Kozak”, the transliteration of the original Ukrainian word, to distinguish the Zaporizhian, Sloboda and other Ukrainian talk hosts. Russian hosts from Don, Terek etc are called “Cossacks”. (Volga Volga, äiti armas, meri meidän synnyinmaan, uhris näätkö tyytyväinen, Donin ootko kasakkaan.)
ellauri190.html on line 267: In the 15th-16th centuries, most of what is now Ukraine belonged to the Polish-Lithuanian commonwealth (“The Republic”), but the life of the people depended to a very large extent on their local feudal lords, the Knyazi (“Princes”). Most of these lords were related to the house of Gedimin, spoke a language close to modern Belarusian and Ukrainian, and were Eastern Orthodox Christians. Yet, beginning from ~1569 (the year of the so-called Lublin Unia), these princes also swore allegiance to the Polish king, and were his vassals and courtiers. They corresponded in Latin, Polish, or their native “Old Ukrainian / Old Belarusian” Slavic language. Among them, perhaps the mightiest ruler was Prince Konstayntyn Vasyl Ostrozky. He was nicknamed “the un-crowned King of Rus,” and was, actually, offered the Polish crown several times, but refused because the kings of Poland were, traditionally, Catholics – and Prince Ostrozky wanted to remain Orthodox. He is famous for printing the first Gospels in his native language, and founding the Academy of Ostroh, a university that functions to this day.
ellauri190.html on line 269: In 1596, the so-called Union of Brest (Brestin jyräys) was signed, officially starting the Eastern Rite Catholic Church in Ukraine (a.k.a. the Greek Catholic Church). It was meant to reconcile the Orthodox Ukrainians with Rome, which was, of course, a step in the direction of more peace and prosperity. Unfortunately, at the beginning of the next, 17th, century, the secular powers began to close the traditional Orthodox parishes by force, which, of course, caused huge tensions and sparks of violence.
ellauri190.html on line 271: Also, during the 16th century, many thousands of random men, mostly young, robust, and adventure-seeking guys from all over Ukraine (compare today's immigrants), traveled to the lower Dnipro river, where the enormous rapids prevented the movement of battleships up from the Black Sea, and decided to call themselves, say, Kozaks. These Kozaks warriors wanted to defend the Orthodox Christian Ukrainian lands from the attacks of the Ottoman Turks. They founded their own city and fortress, called Sich, on the island of Khortytsya in the middle of the Dnipro river. There, they gathered in summertime, trained, and raided the steppes, fighting the Turkish and the Tatar troops from the Crimea. They also built ships and made sea raids on Istanbul and on Crimean seaports, freeing Christian captives whom the Turks and the Tatars enslaved. In winter, the Kozaks dispersed and lived close to the Dnipro banks as independent owners of their hamlets. At the beginning of the 17th century, the Kozaks became a formidable military force and a kind of a self-governing state with their own elected leaders and laws.
ellauri190.html on line 273: In the 16th and the early 17th century the Kozak’s leaders (Hetmans) were loyal to the Polish crown and participated in the wars of the Great Duchy of Lithuania and the kingdom of Poland against Muscovy. Hetman Petro Konashevych Sahaydachny (1582-1622) nearly took Moscow in 1618. But nearly doesn't count. He also was an outstanding mecenate who donated some loot to Orthodox monasteries and schools, of which the so-called Bratska Shkola (“Brotherhood School”) later grew into a huge and famous institution of higher learning, the Kyiv Mohyla Academy, which now functions as a top-ranking Ukrainian economic liberal arts university.
ellauri190.html on line 275: In 1648, a Kozak leader called Zinoviy Bohdan Khmelnytsky (Polish transliteration, Chmielnicki) started a war on the Polish crown. Initially, it was his own personal vendetta on a Polish landlord who stole his land, but very soon it grew into a colossal uprising of the Kozaks and Ukrainian peasants against their Polish landlords. The people fought (the way they knew how) against the feudal oppression, as well as against forced Catholicization and Polonization of Ukraine. Unfortunately, it turned into a fratricide. (Sorry Poles, of course we are on the same side now.) The main adversary of Khmelnytsky was Prince Yarema (Jeremiah) Korybut-Vyshnevetsky, a Rusyn-Ukrainian, a noble valiant knight and a great statesman who, nonetheless, kept his allegiance to the Polish king (whom he personally hated, but could not break his knight’s oath of loyalty). Both sides resorted to unspeakable cruelties. Most tragically, Khmelnysky, a brave warrior as he was, turned out to be a horribly short-sighted politician. In January 1654, he essentially surrendered Ukraine to Muscovy, approving what he thought was a temporary military union against the Republic but turned out to be the beginning of the “Russian” (actually Muscovite) occupation of Ukraine. It just goes to show: give a pinky finger to the Russkies and they take the whole hand.
ellauri190.html on line 279: By the end of the 17th century, the newly forming Russian Empire under Tzar Peter I established its reign over the Ukrainian lands to the east of the Dnipro river, ceding the western part of Ukraine to the Republic (which, in turn, evolved more and more into the Polish monarchy rather than the Polish-Lithuanian Commonwealth of the old days). In 1702, a great son of Ukraine, a giant of military strategy, diplomacy, and statesmanship, Ivan Mazepa, being the Kozak leader of the eastern part of Ukraine, suppressed the uprising of Paliy on the other (Western) side of the Dnipro and added huge parts of the country to his control. It was a big step toward the unification and freedom of Ukraine. Moreover, in 1709 Mazepa joined his forces with the Swedish king Charles XII (haha, the gay) against Tzar Peter, hoping to rid his dear mother Ukraine from slavery in the captivity of the Tzars. And again… tragically, Mazepa managed to gather less manpower than he hoped to gather, because the populist agitators slandered him in their massive propaganda campaign (no doubt, directed from Muscovy), portraying him in the eyes of the Ukrainian Kozaks as a rich aristocrat who cares nothing about the “simple people,” a clandestine Catholic (or Protestant), and overall “not really Ukrainian.” (This tragedy will repeat itself in 1918 and in 2019.) Mazepa’s loyalists were defeated together with the Swedes, and Ukraine lost her historical chance for yet another time. But third time is a charm! Nobody will blame a Jew for being on the side of the catholics!
ellauri190.html on line 281: The Cossack structure arose, in part, in response to the struggle against Tatar raids. Socio-economic developments in the Polish-Lithuanian Commonwealth were another important factor in the growth of the Ukrainian Cossacks. During the 16th century, serfdom was imposed because of the favorable conditions for grain sales in Western Europe. This subsequently decreased the locals' land allotments and freedom of movement. In addition, the Polish-Lithuanian Commonwealth government attempted to impose Catholicism, and to Polonize the local Ukrainian population. The basic form of resistance and opposition by the locals and burghers was flight and settlement in the sparsely populated steppe.
ellauri190.html on line 283: But the nobility obtained legal ownership of vast expanses of land on the Dnipro from the Polish kings, and then attempted to impose feudal dependency on the local population. Landowners utilized the locals in war, by raising the Cossack registry in times of hostility, and then radically decreasing it and forcing the Cossacks back into serfdom in times of peace. This institutionalized method of control bred discontent among the Cossacks. By the end of the 16th century, they began to revolt, in the uprisings of Kryshtof Kosynsky (1591–1593), Severyn Nalyvaiko (1594–1596), Hryhorii Loboda (1596), Marko Zhmailo (1625), Taras Fedorovych (1630), Ivan Sulyma (1635), Pavlo Pavliuk and Dmytro Hunia (1637), and Yakiv Ostrianyn and Karpo Skydan (1638). All were brutally suppressed and ended by the Polish government.
ellauri190.html on line 287: As a result of the mid–17th century Khmelnytsky Uprising, the Zaporozhian Cossacks briefly established an independent state, which later became the autonomous Cossack Hetmanate (1649–1764). It was placed under the suzerainty of the Russian Tsar from 1667, but was ruled by local hetmans for a century. The principal political problem of the hetmans who followed the Pereyeslav Agreement was defending the autonomy of the Hetmanate from Russian/Muscovite centralism. The hetmans Ivan Vyhovsky, Petro Doroshenko and Ivan Mazepa attempted to resolve this by separating Ukraine from Russia.
ellauri190.html on line 297: Cossacks and Tatars developed longstanding enmity due to the losses of their heads. The ensuing chaos and cycles of retaliation often turned the entire southeastern Polish–Lithuanian Commonwealth border into a low-intensity war zone. It catalyzed escalation of Commonwealth–Ottoman warfare, from the Moldavian Magnate Wars (1593–1617) to the Battle of Cecora (1620), and campaigns in the Polish–Ottoman War of 1633–1634.
ellauri190.html on line 299: Cossack numbers increased when the warriors were joined by peasants escaping serfdom in Russia and dependence in the Commonwealth. Attempts by the szlachta to turn the Zaporozhian Cossacks into peasants eroded the formerly strong Cossack loyalty towards the Commonwealth. The government constantly rebuffed Cossack ambitions for recognition as equal to the szlachta. Plans for transforming the Polish–Lithuanian two-nation Commonwealth into a Polish–Lithuanian–Ruthenian Commonwealth made little progress, due to the unpopularity among the Ruthenian szlachta of the idea of Ruthenian Cossacks being equal to them and their elite becoming members of the szlachta. The Cossacks' strong historic allegiance to the Eastern Orthodox Church also put them at odds with officials of the Roman Catholic-dominated Commonwealth. Tensions increased when Commonwealth policies turned from relative tolerance to suppression of the Eastern Orthodox Church after the Union of Brest. The Cossacks became strongly anti-Roman Catholic, an attitude that became synonymous with anti-Polish. Did that make them any more pro-Russian? Naah.
ellauri190.html on line 301: Under Russian rule, the Cossack nation of the Zaporozhian Host was divided into two autonomous republics of the Moscow Tsardom: the Cossack Hetmanate, and the more independent Zaporizhia. These organisations gradually lost their autonomy, and were abolished by Catherine II in the late 18th century. The Hetmanate became the governorship of Little Russia, and Zaporizhia was absorbed into New Russia.
ellauri190.html on line 319:
ellauri190.html on line 328:
ellauri190.html on line 341: Sargon of Akkad, also known as Sargon the Great "the Great King" was a Semitic Akkadian emperor famous for his conquest of the Sumerian city-states in the 23rd and 22nd centuries BC. The founder of the Dynasty of Akkad, Sargon reigned durin...
ellauri190.html on line 389: Pompey (the Great), was a distinguished and ambitious Roman military leader, provincial administrator and politician of the 1st century BC, the period of the Late Republic. Hailing from an Italian provincial background, Pompey first disting...
ellauri190.html on line 408: Zenobia was a 3rd-century Queen of the Palmyrene Empire in Syria, who led a famous revolt against the Roman Empire. The second wife of King Septimius Odaenathus, Zenobia became queen of the Palmyrene Empire following Odaenathus' death in 26...
ellauri190.html on line 499: Timur meaning "iron" or Tamerlane in English, was a 14th-century conqueror of much of western and central Asia, founder of the Timurid Empire and Timurid dynasty (1370–1405) in Central Asia, and great great grandfather of Babur, the founder...
ellauri190.html on line 504: Mehmed II (1432-1481), nicknamed the conqueror, was the sultan of the Ottoman Empire a short time in 1444 to 1446, and from 1451 to 1481. Mehmed II brought an end to the Byzantine Empire by capturing Constantinople in 1453 (during the well-...
ellauri191.html on line 4:
ellauri191.html on line 11: font-family: 'UnifrakturMaguntia';
ellauri191.html on line 12: src: url(http://grapson.com/fonts/UnifrakturMaguntia.ttf);
ellauri191.html on line 146: "in recognition of the fresh originality and true inspiration of his poetic production, which faithfully reflects the natural scenery and native spirit of his people, and, in addition, his significant work as a Provençal philologist"
ellauri191.html on line 178: "in recognition of the fresh originality and true inspiration of his poetic production, which faithfully reflects the natural scenery and native spirit of his people, and, in addition, his significant work as a Provençal philologist"
ellauri191.html on line 309: "because of his profoundly sensitive, fresh and beautiful verse, by which, with consummate skill, he has made his poetic thought, expressed in his own English words, a part of the literature of the West"
ellauri191.html on line 350: "in recognition of his significance as the leading representative of a new era in our literature"
ellauri191.html on line 528: "for her idealistically inspired writings, which with plastic clarity picture the life on her native island and with depth and sympathy deal with human problems in general"
ellauri191.html on line 577: "principally for his great novel, Buddenbrooks, which has won steadily increased recognition as one of the classic works of contemporary literature"
ellauri191.html on line 733: "for his deep understanding of his country's peasantry and the exquisite art with which he has portrayed their way of life and their relationship with Nature"
ellauri191.html on line 1095: "for his eminent lyrical writing, inspired by a deep feeling for the Hellenic world of culture"
ellauri191.html on line 1171: turias.JPG" class="image">turias.JPG" src="https://upload.wikimedia.org/wikipedia/commons/thumb/3/31/MiguelAngelAsturias.JPG/75px-MiguelAngelAsturias.JPG" decoding="async" width="75" height="101" srcset="https://upload.wikimedia.org/wikipedia/commons/thumb/3/31/MiguelAngelAsturias.JPG/113px-MiguelAngelAsturias.JPG 1.5x, //upload.wikimedia.org/wikipedia/commons/thumb/3/31/MiguelAngelAsturias.JPG/150px-MiguelAngelAsturias.JPG 2x" data-file-width="165" data-file-height="222" />
ellauri191.html on line 1173: turias" title="Miguel Ángel Asturias">Miguel Ángel Asturias
ellauri191.html on line 1231: "for the ethical force with which he has pursued the indispensable traditions of Russian literature"
ellauri191.html on line 1268: "for his writing, which through its combination of a broad perspective on his time and a sensitive skill in characterization has contributed to a renewal of German literature"
ellauri191.html on line 1286: "for an epic and psychological narrative art, which has introduced a new continent into literature"
ellauri191.html on line 1351: "for the human understanding and subtle analysis of contemporary culture that are combined in his work"
ellauri191.html on line 1384: "for his impassioned narrative art which, with roots in a Polish-Jewish cultural tradition, brings universal human conditions to life"
ellauri191.html on line 1519: "who in a wide cultural perspective and with poetic overtones fashions the drama of existence"
ellauri191.html on line 1618: "for a poetic oeuvre of great luminosity, sustained by a historical vision, the outcome of a multicultural commitment"
ellauri191.html on line 1651: "who with poetic force creates an imagined world, where life and myth condense to form a disconcerting picture of the human predicament today"
ellauri191.html on line 1846: turkki
ellauri191.html on line 1848: "who in the quest for the melancholic soul of his native city has discovered new symbols for the clash and interlacing of cultures"
ellauri191.html on line 1880: "author of new departures, poetic adventure and sensual ecstasy, explorer of a humanity beyond and below the reigning civilization"
ellauri191.html on line 1912: "for his cartography of structures of power and his trenchant images of the individual's resistance, revolt, and defeat"
ellauri191.html on line 2097: "for his uncompromising and compassionate penetration of the effects of colonialism and the fate of the refugee in the gulf between cultures and continents"
ellauri191.html on line 2144: In the Wall Street Journal, Joseph Epstein wrote, "You might not know it, but you and I are members of a club whose fellow members include Leo Tolstoy, Henry James, Anton Chekhov, Mark Twain, Henrik Ibsen, Marcel Proust, James Joyce, Jorge Luis Borges and Vladimir Nabokov. [And, we might add: Virginia Woolf, Joseph Conrad, Anna Akhmatova, Ella Fitzgerald, and Eudora Welty.] The club is the Non-Winners of the Nobel Prize in Literature. All these authentically great writers, still alive when the prize, initiated in 1901, was being awarded, didn't win it."
ellauri191.html on line 2147: The first prize in 1901, awarded to the French poet Sully Prudhomme, was heavily criticised. Many believed that the acclaimed Russian author Tolstoy should have been awarded the first Nobel prize in literature.
ellauri191.html on line 2148: From 1901 to 1912, the committee, headed by the conservative Carl David af Wirsén, weighed the literary quality of a work against its contribution towards humanity's struggle 'toward the ideal'. Leo Tolstoy, Henrik Ibsen, Émile Zola, and Mark Twain were rejected in favour of authors little read today. The choice of philosopher Rudolf Eucken as Nobel laureate in 1908 is widely considered to be one of the worst mistakes in the history of the Nobel Prize in Literature. The main candidates for the prize that year were poet Algernon Swinburne and author Selma Lagerlöf, but the Academy were divided between the candidates and, as a compromise, Eucken, representative of the Academy's interpretation of Nobel's "ideal direction", was launched as an alternative candidate that could be agreed upon. Solzhenitsyn did not accept the award and prize money until 10 December 1974, after he was deported from the Soviet Union. Swedish Academy member Artur Lundkvist had argued that the Nobel Prize in Literature should not become a political prize and questioned the artistic value of Solzhenitsyn's work. The award to Camilo José Cela was controversial as he had moved voluntarily from Madrid to Galicia during the Spanish Civil War in order to join Franco's rebel forces there as a volunteer.A member of the Swedish Academy, Knut Ahnlund, who had not played an important role in the Academy since 1996, protested against the choice of the 2004 laureate, Elfriede Jelinek; Ahnlund resigned, alleging that selecting Jelinek had caused "irreparable damage" to the reputation of the award.
ellauri191.html on line 2150: Strindberg holds the singular distinction of being awarded an Anti-Nobel Prize, conferred by popular acclaim and national subscription and presented to him in 1912 by future prime minister Hjalmar Branting.
ellauri192.html on line 4:
ellauri192.html on line 11: font-family: 'UnifrakturMaguntia';
ellauri192.html on line 12: src: url(http://grapson.com/fonts/UnifrakturMaguntia.ttf);
ellauri192.html on line 45: Prince Nikolai Sergeyevich Trubetzkoy (Russian: Никола́й Серге́евич Трубецко́й, IPA: [trʊbʲɪtsˈkoj]; 16 April 1890 – 25 June 1938) was a Russian linguist and historian whose teachings formed a nucleus of the Prague School of structural linguistics. He is widely considered to be the founder of morphophonology. He was also associated with the Russian Eurasianists.
ellauri192.html on line 49: After he graduated from the Moscow University (1913), Trubetzkoy delivered lectures there until the Russian Revolution, when he moved first to the University of Rostov-on-Don, then to the University of Sofia (1920–1922) and finally took the chair of Professor of Slavic Philology at the University of Vienna (1922-1938). He died from a heart attack attributed to Nazi persecution after he had published an article that was highly critical of Hitler's crackpot morphophonological theories.
ellauri192.html on line 51: Trubetzkoy also acted as a literary critic. In Writings on Literature, a brief collection of translated articles, he analyzed Russian literature beginning with the Old Russian epic The Tale of Igor's Campaign (the one that contains a first mention the Trubetzkoys) and proceeding to 19th-century Russian poetry and Dostoevsky.
ellauri192.html on line 53: Trubetzkoy oli strukturalismin patriarkkoja Roman Jakobsonin kaa, jota Lévi-Strauss koitti kaupata myös antropologiaan. Kielitieteessä se meni kaupaxi kuin siimaa, aina Chomskyyn saakka, joka antoi sille kuoliniskun transformaatioilla. Sillä kuten muistetaan, strukturalismin komplexisuus jää Chomskyn luokkaan 2. Trubetzkoyn fonologia hoituu enimmäxeen vielä yxinkertaisemmilla, luokan 3 äärellisillä automaateilla, joiden parissa Kimmo Koskenniemi jaxoi puuhastella koko uransa. Vaikka mitä väliä noilla Chomskyn yläluokilla on tekoälyn kannalta? Nehän perustuu äärettömyyden idealisaatioon. Neuroverkot osoittavat ettei sellaisia enää tarvita. Ajamalla äärellisen tilan mallia liukuluvuilla voi tavallisen nörtin pelikoneen grafiikkakorteilla simuloida aapan aivotoimintaa niin hyvin ettei sen oma aivokuori pysy mukana. Kukas sitä enempää älyä voi enää vaatia?
ellauri192.html on line 61: Jakobson was born in the Russian Empire on 11 October 1896 to a well-to-do family of Jewish descent, the industrialist Osip Jakobson and chemist Anna Volpert Jakobson. Under the pseudonym 'Aliagrov', he published books of zaum poetry and befriended the Futurists Vladimir Mayakovsky, Kazimir Malevich, Aleksei Kruchyonykh and others. It was the poetry of his contemporaries that partly inspired him to become a linguist.
ellauri192.html on line 73: Zaum (Russian: зáумь "beyond reason") are the linguistic experiments in sound symbolism and language creation of Russian Futurist poets such as Velimir Khlebnikov and Aleksei Kruchenykh. Zaum is a non-referential phonetic entity with its own ontology. The language consists of neologisms that mean nothing. Zaum is a language organized through phonetic analogy and rhythm. Zaum literature cannot contain any onomatopoeia or psychopathological states.
ellauri192.html on line 79: At the New York École libre des hautes études, a sort of Francophone university-in-exile, he met and collaborated with Claude Lévi-Strauss, who would also become a key exponent of structuralism. He also made the acquaintance of many American linguists, chemists and anthropologists, such as Franz Boas, Benjamin Whorf, and Leonard Bloomfield. When the American authorities considered "repatriating" him to Europe, it was Franz Boas (another Jew) who actually saved his ass.
ellauri192.html on line 81: His universalizing structuralist theory of phonology, based on a markedness hierarchy of distinctive features, achieved its canonical exposition in a book published in the United States in 1951, jointly authored by Roman Jakobson, C. Gunnar Fant and Morris Halle.
ellauri192.html on line 109: The selection of Sully Prudhomme as the first winner of the literature prize was not met with great enthusiasm by the press. As Gunnar Ahlstrom records, a commentator for a popular Swedish daily wrote:
ellauri192.html on line 113: The members of the Nobel jury were guided by the vague words written into the will of Alfred Nobel. The inventor stated that his prize “should go to the person who shall have produced in the field of Literature the most distinguished work of an idealistic tendency.” Wirsén believed that “idealistic tendency” meant of moral or good nature; however, as Burton Feldman reports, the mathematician Gösta "Ja ja de ä Gösta här" Mittag-Leffler, who was a friend of Nobel’s, attested that “the inventor intended ‘idealism’ to mean a skeptical, even satirical attitude to religion, royalty, marriage, and the social order in general.”
ellauri192.html on line 121: Je perds le goût de la poésie. Je la trouve de plus en plus puérile, comparé aux austères travaux de la science; les plus grands génies littéraires me semblent des enfants auprès du génie scientifique, qui, au lieu d’imiter et de défigurer la nature sous prétexte de la transfigurer par l’idéal et l’humain, l’étreint corps à corps, telle qu’elle est, et lui ouvre, doigt par doigt, ses mains fermées pour en arracher des lambeaux de vérité.
ellauri192.html on line 123: Sullyn paras runo on Le Zenith, väittää sen elämäkerturi. Tää pätkä ei olekaan hassumpi:
ellauri192.html on line 132: But Sully Prudhomme’s 1878 work, La Justice (Justice), is a bold poem indeed. Siinä on paljon optimismia ja idealismia, sydämen asiaa. Dyny-Alfred olisi ollut mielissään. Scientific truth and deeply felt art combine in Sully Prudhomme’s vision to come to the rescue of humankind. This idealism imbued with science is what drew the Nobel committee to award him their first literature prize. Parnassolaiset hurrasivat ja symbolistit jupisivat kateina..
ellauri192.html on line 195: Les brillantes couleurs, ces mensonges des choses, hohtoväreihin, turhiin leikkikaluihin,
ellauri192.html on line 255: The Nobel Prize in Literature 1984 was awarded to Jaroslav Seifert "for his poetry which endowed with freshness, sensuality and rich inventiveness provides a liberating image of the indomitable spirit and versatility of man."
ellauri192.html on line 257: Jaroslav Seifert was born in Zizkov, a suburb of Prague, Czechoslovakia (now the Czech Republic). Seifert was one of the pioneers of modernist poetry and literature in his native country. He also worked as a journalist and translator. The period after the World War II was a disappointment for Seifert, who had been hoping for a brighter and freer future. Instead the Communist government imposed a repressive policy in which poets were expected to write political propaganda. Seifert became involved in attempts at reforms with the increased freedom implemented in his native country, such as the Prague Spring of 1968 and the Charta 77 movement.
ellauri192.html on line 261: There is no objective measure, no slide rule for magnitude in literature. Balzac was convinced that Mrs. Ann Radcliffe, the purveyor of Gothic terror, was a finer writer than Stendhal, whom he admired. Tolstoy, one of the two writers who have freely refused the Prize - Sartre in 1964 was the other (Bob Dylan meant to be the 3rd until the Swedes upped the ante) - found Shakespeare's ''King Lear'' to be a puerile mess ''beneath serious criticism.'' (mitä se kieltämättä onkin, tai oikeammin setämiehen keitos). The only major fiction to come out of the American experience of World War II, James Gould Cozzens' fiction ''Guard of Honor,'' has fallen into oblivion, deservedly.
ellauri192.html on line 263: THE trouble, of course, is that the actual record of choices made by the Swedish Academy for the Nobel Prize in Literature has been capricious and, in too many cases, insulting to critical intelligence. Given the fact that no literary ranking can be either proved or falsified objectively; given the inevitable time lag of taste and renown behind the radical, private advance of genius; errors, oversight, delays in recognition until they guys were dead were unavoidable from the outset. But even when every allowance is made, the record of ''the bounty of Sweden'' (Yeats's candid phrase when he received the Nobel in 1923) is a poor one.
ellauri192.html on line 267: Even the specialist in modern literary history will be hard put to recall, let alone have any serious awareness of, such luminaries as Rudolf Eucken, a philosopher crowned in 1908; as the Danish novelist Henrik Pontoppidan (1917); or as Grazia Deledda, the Sardinian novelist who, in 1926, became one of the very few women to be chosen. And look how bad she was! Even where the recipients are illustrious, their work has repeatedly fallen outside normal definitions of literature. Eucken, Bergson, Bertrand Russell are philosophers. Theodor Mommsen, honored in 1902, was a great historian and epigrapher of ancient Rome, but hardly one whose prose has made the German language live. Churchill (1953) . . . was Churchill. He had a toilet in his gum shoe, with letter W.C written on it and paper in the tip.
ellauri192.html on line 269: Taking into sympathetic account the widest margin of human error, is it possible to take seriously an institution and procedure that passes over the majority of the greatest novelists and renewers of prose in the modern age? James Joyce, Marcel Proust, Franz Kafka (whose presence towers over our sensual literature and of the meaning of a bug, quite a feat for a little man who one should not expect to tower over anything much), Thomas Hardy, Joseph Conrad, Henry James, Andre Malraux, Hermann Broch, Robert Musil, D. H. Lawrence, either escaped the notice of or were, on nomination, rejected by the Nobel committee. Can one defend a jury which prefers the art of Pearl Buck (1938) to that of, say, Virginia Woolf? Paul Claudel, a picee of shit whose dramas we can set fairly beside those of Aeschylus and of Shakespeare just to scare people, never received the accolade. Paul Heyse was chosen, not Bertolt Brecht. Galsworthy is a Nobel, not Carlo Emilio Gadda, one of the most original and inventive writers of fiction in this century. Who the fuck is he? Composer of In-a-Gadda-da-Vida? No that was Iron Butterfly, and a good piece it was indeed.
ellauri192.html on line 271: In poetry, the balance sheet is dismal. No Ezra Pound, no Rilke, no Valery, no Wallace Stevens, no Kazantzakis, no Cavafy, no Mandelstam, no Akhmatova, no Lorca, no Auden, no Fernando Pess^oa (a poet's poet). Stockholm, as we saw, enlarged the bounds of ''literature'' to include professional philosophy, ancient history and political rhetoric. The prose of Freud honors the German language. Freud was nominated; in vain, of course.
ellauri192.html on line 273: There are great, canonic names on the Nobel list, choices on which common sense and passionate alertness concur. I have mentioned Yeats. We find Anatole France, Kipling, Shaw, Thomas Mann, Andre Gide, T. S. Eliot, Pasternak, Faulkner, Hemingway, Seferis, Montale, Beckett and Solzhenitsyn (the last, I would guess, a titan among men even more, perhaps, than among writers; what I mean by this is he was tall but not much of a novelist). But place the two lists next to each other, and the cardinal truth springs to view: during these past 83 years, the award of the Nobel Prize in Literature has scored more misses than hits. With eminent exceptions, it is the uncrowned who are sovereign.
ellauri192.html on line 275: But why? It is because it is the Swedes that make the choice, not an internationally chosen jury of important influencers like The New York Times. The disturbingly fallible performance of the Nobel committee for literature is the inevitable mirror of the patrician parochialism of the self-perpetuating selectors.
ellauri192.html on line 277: It is this natural parochialism that accounts for the awkward plethora of Scandinavian winners. Charity does seem to begin at home. The catalogue runs from the Swedish poet Verner von Heidenstam, crowned in 1916, and the Danish novelist Karl Gjellerup, chosen a year later, to Frans Eemil Sillanpaa of Finland and the more recent ''in-house'' choice of Harry Martinson. Of this longish list, only Knut Hamsun (1920) is an undoubtedly major nazi figure. Sillanpaa is so pathetic we don't even bother to find the outlandish dots that apparently mar his name.
ellauri192.html on line 279: After this, explanation becomes speculative. Significant literature is inseparable from ideology and political feelings. There are more than hints that political considerations were implicit in the omission of Pound, Claudel, Malraux and Brecht. Too right, too right, too right, too left. The thoroughly embarrassing preference of Heinrich B"oll in 1972 over that far greater writer G"unter Grass was wholly typical of the Swedish Academy's bias towards the middle ground of urbane and liberal decencies. (Look! We tried to do the umlauts and almost did! But these are Germans, and Günther is an ex nazi too.) The great imaginings of terror and utopia, be they of the left or of the right, are not welcome. The 1957 choice of the young Camus haloed a literary persona and style of vision emblematic of the Stockholm ideal.
ellauri192.html on line 287: Lastly, there is the rumor of the blacklist. No outside observer can show that any such list exists, let alone how and when it was explicitly arrived at. But there are stubborn, unsettling indications. Behind them stands the enigmatic figure and afterlife of Dag Hammerskjold. In one or two cases, the choice of laureate seems to have been largely his. His chill displeasures seem not only to have had great influence, but to persist beyond the grave. The list of lepers, for motives which may, in some masked degree, go back to Hammarskjold's own politics and arcane sexuality, is rumored to include Graham Greene, G"unter Grass and Borges, as it did Malraux (passed over, to de Gaulle's just anger, in favor of a French poet-diplomat close to Hammarskjold, viz. Saint-John Perse). The mere fact that the Nobel Prize in Literature has long passed Borges by suffices to put the whole institution in doubt. But whether any such blacklist is real remains baffled conjecture.
ellauri192.html on line 289: What sharper disservice can be rendered to literature than to consecrate the mediocre and the ephemeral? How about giving the prize to political suspects?
ellauri192.html on line 291: In the hours since the Swedish Academy announced Olga Tokarczuk and Peter Handke as newly-minted winners of the Nobel Prize in Literature, much has been made of the contrast between then.
ellauri192.html on line 297: While Tokarczuk’s win has been widely lauded — The Guardian declared her “the dreadlocked feminist winner the Nobel needed” (aargh! will some future prize go to Estonia's own bluewig girl Sofi Oxanen?) — Handke’s provoked immediate and widespread displeasure. PEN America, an organization that advocates for writers’ liberty, wrote that it was “dumbfounded by the selection of a writer who has used his public voice to undercut historical truth and offer public succor to perpetrators of genocide.” The Slovenian public intellectual Slavoj Žižek told the Guardian that “In 2014, Handke called for the Nobel to be abolished, saying it was a ‘false canonisation’ of literature. The fact that he got it now proves that he was right.”
ellauri192.html on line 299: The controversy over Handke’s support of Milosevic dates back 20 years, but the striking political differences between him and Tokarczuk reached a point of particular clarity in 2014. In that year, Handke was given the International Ibsen Prize, but mass outrage led him to reject the prize money while still accepting the award. In his accompanying speech, he said his critics should “go to hell.” (He’d previously met controversy over a literary award in 2006, when he turned down Germany’s Heinrich Heine prize after authorities attempted to withdraw it after he attended Milosevic’s funeral.)
ellauri192.html on line 301: 2014 also marked the release of Tokarczuk’s most ambitious work, “The Books of Jacob,” the novel that set off much of the rancor directed at her by Polish nationalists. The book, which has yet to appear in English, is centered on the historical figure of Jakub Frank, a Jewish-born 18th-century religious leader. Frank, believed to have been born with the name Jakub Leibowicz, oversaw a messianic sect that incorporated significant portions of Christian practice into Judaism; he led mass baptisms of his followers. As Ruth Franklin reported in a New Yorker profile this past summer, Tokarczuk spent almost a decade researching Frank and the Poland in which he lived. The result is a book that, by the account of those who have read it, delivers a picture of the many intricate and unpredictable ways in which the story of Poland is tied to the story of its Jews. “There’s no Polish culture without Jewish culture,” Tokarczuk told Franklin. What else is new, asks Isaac Singer. Tokarczuk is not a Jewess, Tokarczuk considers herself a disciple of Carl Jung and cites his psychology as an inspiration for her literary work.
ellauri192.html on line 305: “The subject of my book [‘The Books of Jacob’] — a multicultural Poland — was not comfortable for proponents of this new version of history,” Tokarczuk told PEN Transmissions, a journal run by the English iteration of PEN, in May, 2018. She was taken by surprise by the amount of rage the book provoked — not to mention her comment on receiving the Nike sneakers. But rather than retreat, she has continued to speak out on behalf of the communities she sees her government as wishing to sideline. In a January op-ed for The New York Times following a Polish radical’s on-air murder of the open-minded young Gdansk mayor Pawel Adamowicz, Tokarczuk wrote of a Polish populist narrative that “scapegoats… the so-called crazy leftists, queer-lovers, Germans, Jews, European Union puppets, feminists, liberals and anyone who supports immigrants.”
ellauri192.html on line 309: So on the one hand is Tokarczuk, a proponent of multiculturalism who has remained vocal despite facing profound antagonism for her stance — and grown more so since her first major encounter with that antagonism in 2014. And on the other is Handke, eulogizer of Milsoevic, who dictated the Bosnian genocide during the Balkan wars of the 1990s and died while on trial for war crimes against the Hague. He too has remained committed to his position; the “go to hell” of 2014, one of his last known public comments on the matter, speaks volumes. But has it worked? No here we are as before, giving hell to him.
ellauri192.html on line 321: Since 1901 to 1971, there have been 787 writers coming from different parts of the world nominated for the Nobel Prize in Literature, 67 of which were awarded the prize and Albert Schweitzer was awarded by Nobel Peace Prize on 1953. 12 more writers from these nominees were awarded after 1971 and Elie Wiesel was awarded by Nobel Peace Prize on 1986. Only 72 women had been nominated for the prize starting with Malwida von Meysenburg who was nominated once for the year 1901 and 6 of them have been awarded after all. 10% of the nominees, 5% of the awards. Bra jobb, kulturprofilerna! Kom igen!
ellauri192.html on line 327: His poetry, said James Ragan, director of the USC graduate school’s professional writing program, “was at all times optimistic, reflecting a championing of the human self. I think that’s primarily why he was awarded the Nobel Prize, because he suggested a new liberated spirit in writing (behind the Iron Curtain) after the Stalin era. Although he was a Communist as a youth, he became disillusioned with the party in the late 1920s. Thereafter, he was in and out of party favor during the turbulent decades that followed in Czechoslovakia. The state-run news agency, in announcing his death Friday, described him as “a prominent Czech poet, national artist (and) winner of the 1984 Nobel Prize for Literature.”
ellauri192.html on line 339: STOCKHOLM, Sweden 2009 - Americans Joyce Carol Oates and Philip Roth join Israel's Amos Oz at the top of the buzz surrounding the Nobel Prize in literature, especially after the most prominent judge broke from his predecessor and said U.S. writers are worthy of the coveted award.
ellauri192.html on line 349: This year, Danish literature professor Anne-Marie Mai revealed she had nominated Bob Dylan because she was upset about Englund's predecessor's critical remarks about the nonexistence of American literature.
ellauri192.html on line 357: British warlord Winston Churchill missed out on the peace prize (LOL) despite two nominations, but his oratory and his works of historical scholarship earned him the literature prize in 1953 (double LOL).
ellauri192.html on line 531: The award of the Nobel Prize for Literature in 1984 to Jaroslav Seifert — a poet identified with reformism and not favored by the Husák regime—was a bright spot in an otherwise bleak cultural scene of the time. Tuttua ruozalaisten peukutusta länkkäreille taas. Philip Rothin kotizhekki, beatlesien näköinen Ivan Klima ei sopinut ruozalaiseen klimaattiin, eikä Philipkään.
ellauri192.html on line 605: I’d just returned from the cemetery Olin juuri palannut luutarhasta
ellauri192.html on line 609: came thunder of a future war. kuuluu uuden sodan jyrähtelyä.
ellauri192.html on line 639: In 1949 Seifert left journalism and began to devote himself exclusively to literature. His poetry was awarded important state prizes in 1936, 1955, and 1968, and in 1967 he was designated National Artist. He was the official Chairman of the Czechoslovak Writer's Union for several years (1968–70). In 1977 he was one of the signatories of Charter 77 in opposition to the government of the Czechoslovak Socialist Republic.
ellauri192.html on line 641: Seifert was awarded the Nobel Prize in Literature in 1984. Due to bad health, he was not present at the award ceremony, and so his daughter received the Nobel Prize in his name. Even though it was a matter of great importance, there was only a brief remark of the award in the state-controlled media. He died in 1986, aged 84, and was buried at the municipal cemetery in Kralupy nad Vltavou (where his maternal grandparents originated from). Not in the Jewish cemetery, perish the thought!
ellauri192.html on line 647: ''Seifert is a great poet who embodies the majestic tradition of Czech poetry - he deserves the Nobel Prize,'' said Maria Banerjee, who wrote the Seifert entry for the Encyclopedia of World Literature. Mrs. Banerjee, who hails from Bangla Desh (just joking, he is Maria Nemcova married to a Banerjee), is a specialist in Slavic literature, who teaches Russian literature at Smith College, added that Mr. Seifert "is (or was) the best of a remarkable group of poets who came into prominence in the 1920's."
ellauri192.html on line 651: George Gibian, a professor of Russian and comparative literature at Cornell University, agrees that Mr. Seifert deserves the Nobel. ''I'm glad the world has caught up with him,'' he said. ''He is (or was) the grand old man of Czech poetry, a combination of Robert Frost and E.E. Cummings. He deserves it for his recent poetry, but especially for his poetry of the 1920's and 30's.''
ellauri192.html on line 653: Professor Gibian, who was born in Prague, said that he has been translating some of the more recent Seifert poems for his own edification and pleasure. "They are a combination of the intimate lyrical tone of Czech poetry," he said, "heavily influenced by French Surrealism with much of the eroticism characteristic of Czechoslovak poetry in this century. His earlier poetry was sometimes melancholy but his recent work is conversational, very compassionate. He has written a cycle of poems about Prague. All this brings back my life and loves in Prague." All these Czechs are teaching Russian in the U.S., who would bother to learn Czech anyway?
ellauri192.html on line 657: "There were several monuments of Czech poetry, but he is (or was) the only surviving one," said Vera Blackwell, who has translated Czech literature, including the plays of Vaclav Havel, into English. "His work is not known world-wide," she said, "but it is known and deeply admired in his own country." Mrs. Blackwell added that Seifert's poetry is difficult to translate "because the sound of the language is intimately connected with the meaning."
ellauri192.html on line 665: Mr. Seifert's memoirs were published in English in September 1981 by sixty-eight publishers, plus in the Czech language by a Czech emigre publishing house in Canada, and they were published in several installments in a Czech-language journal. A portion of the memoirs were published in English in the 1983 issue of Cross Currents, a yearbook of Central European Culture, published by the Department of Slavic Langagues at the University of Michigan. The selection, titled "Russian Bliny," is about Roman Jakobson, a Russian scholar who emigrated to Czechoslovakia after World War I and came to the United States during World War II. In actual fact, they were Ukrainian bliny, another case of cultural appropriation.
ellauri192.html on line 676: Quite different was a stance of his first cousin, Prince Wigund-Jeronym Troubetzkoy. He supported the Poles and followed them to Polish–Lithuanian Commonwealth after the Time of Troubles. Here his descendants were given enviable positions at the court and married into other princely families of Poland. By the 1660s, however, the only Troubetzkoy left, Prince Yuriy Troubetzkoy, returned to Moscow and was given a boyar title by Tsar Alexis of Russia. All the branches of the family descend from his marriage to Princess Irina Galitzina.
ellauri192.html on line 706: Now, the invasive Chinese sleeper is widely distributed in the freshwaters of Eastern and Central European countries, such as Belarus, Bulgaria, Estonia, Hungary, Lithuania, Latvia, Moldova,Poland, Romania, Russia, Slovakia, Serbia and Ukraine, where it has high climatic suitability and may continue invasion in the future (Reshetnikov and Ficetola, 2011). In Ukraine, theChinese sleeper was first found in the upper Dniester River basin in 1980 where it was introduced in the 1970s (Reshetnikov, 2009). It first occurred in the Dnieper river basin near Kievin 2001, and in the Ros’ River (right tributary of the Dnieper River, downstream of Kiev) in2005 (Sabodash et al., 2002; Kutsokon and Negoda, 2006; Kutsokon, 2010). In the DanubeRiver basin the Chinese sleeper was first recorded in 1995–1996 in the Latorica River, westernUkraine (a part of the western Ukrainian population of the Chinese sleeper), but only in 2011in the Danube delta (Sivokhop, 1998; Kvach, 2012). This fish is currently found in differentparts of the upper streams of the Dniester basin, Transcarpathian waters (Danube basin), in the Dnieper River, and in the Danube River delta.
ellauri192.html on line 739:
ellauri192.html on line 786:
ellauri192.html on line 812: The song reflects many anti-capitalist views, and the music video features real world villains such as Alexander Lukashenko, Hugo Chávez, Saddam Hussein, and other leaders of anti-capitalistic countries.
ellauri192.html on line 816: The anti-capitalist message is somewhat confusing though, given that Belarus is probably the least capitalist country in Europe. Maybe it helps get the song past the censor? I have no idea what to make of this tripped-out critique of materialism and pop culture from Belarusian rock band Lyapis Trubetskoy. It’s gaudy, over-the-top and visually chaotic.
ellauri192.html on line 828: Former Lyapis Trubetskoy and now Brutto front-man Sergei Mikhalok seeks a permanent residence permit in Ukraine but is to keep Belarus citizenship. Former front man of the Liapis Trubetskoy band and current singer at the Brutto band Sergei Mikhalok and his producer Anton Azizbekyan appealed to the Ukraine Minister of Culture to help them get a permanent residence in Ukraine.
ellauri192.html on line 861: In the Soviet Union in 1927, a former Marshal of Nobility, Ippolit Matveyevich "Kisa" Vorobyaninov, works as the registrar of marriages and deaths in a sleepy provincial town. His mother-in-law reveals on her deathbed that her family jewry was hidden from the Bolsheviks in one of the twelve chairs from the family’s dining room set. Those chairs, along with all other personal property, were taken away by the Communists after the Russian Revolution. Vorobyaninov wants to find the treasure. The “smooth operator” and con-man Ostap Bender forces Kisa to become his partner, as they set out to find the chairs. Bender's street smarts and charm are invaluable to the reticent Kisa, and Bender comes to dominate the enterprise. Father Fyodor (who had known of the treasure from the confession of Vorobyaninov's mother-in-law), their obsessed rival in the hunt for the treasure, follows a bad lead, runs out of money, ends up trapped on a mountain-top, and loses his sanitary pad. Ostap remains unflappable, and his mastery of human nature eliminates all obstacles, but Vorobyaninov steadily deteriorates.
ellauri192.html on line 876: Virallinen tunnustus tuli tekijöille kesäkuussa 1929 sen jälkeen, kun Literaturnaja Gazetassa julkaistiin kriitikko Anatoli Tarasenkovin laaja katsaus. Hän totesi, että teos heijastelee ajankohtaisia ongelmia ja Ilf ja Petrov tuntevat erittäin hienosti ironian ja sarkasmin välisen rajan. Taas tunnusmerkillinen vuosi 1929!
ellauri192.html on line 890: One-storied America (Одноэтажная Америка) is a 1937 book based on a published travelogue across the United States by two Soviet authors, Ilf and Petrov. The book, divided into eleven chapters and in the uninhibited humorous style typical of Ilf and Petrov, paints a multi-faceted picture of the US. America´s entrepreneurial skills and economic achievements are praised, the oppression of the blacks, the life of the Indians in the reservations and the oppression of workers are denounced. The title of the book refers to their impression that the cities of America consist mainly of one- and two-story buildings, in complete contrast to the popular image of America as the land of skyscrapers. Based on this sentence:
ellauri192.html on line 892: America is primarily a one-and two-story country. The majority of the American population lives in small towns of three thousand, maybe five, nine, or fifteen thousand inhabitants. The "single story" was also interpreted as a metaphor for the one-dimensionality of the country: In America everything revolves around money and wealth, while the country has neither soul nor spirit. Nekulturnyj, in a word.
ellauri192.html on line 904: Here is a book that Americans should read and ponder. We have no right to be angry and rage at the sight of a painted picture. Maybe we really remind her. – Saturday Review of Literature
ellauri194.html on line 4:
ellauri194.html on line 11: font-family: 'UnifrakturMaguntia';
ellauri194.html on line 12: src: url(http://grapson.com/fonts/UnifrakturMaguntia.ttf);
ellauri194.html on line 116:
ellauri194.html on line 117:
ellauri194.html on line 133: tursidan.se/wp-content/uploads/2017/09/kalhygge-avverkning-skogsbruk-1.jpg" height="150px" />
ellauri194.html on line 137: Ei vittu, turha teeskennellä, kun fiiwixet on kuitenkin nämä:
ellauri194.html on line 142:
ellauri194.html on line 143:
ellauri194.html on line 152: Yes, the eagle flies on Friday and Saturday I go out to play I saw my baby one morning, and she was walking on down the street
ellauri194.html on line 153: Eagle flies on Friday and Saturday I go out to play I saw my baby one morning, yes she walking on down the street
ellauri194.html on line 167: Loppiaispainit olivat pikainen pyrähdys pitäjänmäkeläiselle Viiva Luomelle, 10. Painisalilla viihtyvä Espoon Urheilijoiden tyttö pääsi Järvenpäässä molskille kahdesti ja selätti molemmat vastustajansa alle puolessa minuutissa. Viiva iloitsi lyhyistäkin otteluista, sillä joskus hänelle ei ole löytynyt kilpailuissa lainkaan vastustajaa. On turhauttavaa lähtä kotiin ilman turpiinvetoa.
ellauri194.html on line 228: ”Olen nähnyt ympärilläni erilaisten todellisuudesta ja maasta erkaantuneiden ääriajattelujen vaarat ja haaksirikot, kuten gender-ideologian sekä uskonnollisen fanatismin ja radikalisoitumisen. Parempi sentään turpeeseen sidottu ääriajattelu, turvetta voi esim polttaa nyt kun ryssän öljy on kortilla.”
ellauri194.html on line 252: As one nomadic people followed another on the Eurasian steppes, so the identification of Gog and Magog shifted. In the 9th and 10th centuries these kingdoms were identified by some with the lands of the Khazars, a Turkic people whose leaders had converted to Judaism and whose empire dominated Central Asia–the 9th-century monk Christian of Stavelot referred to Gazari, said of the Khazars that they were "living in the lands of Gog and Magog" and noted that they were "circumcised and observing all [the laws of] Judaism". Arab traveler ibn Fadlan also reported of this belief, writing around 921 he recorded that "Some hold the opinion that Gog and Magog are the Khazars".
ellauri194.html on line 255: After the Khazars came the Mongols, seen as a mysterious and invincible horde from the east who destroyed Muslim empires and kingdoms in the early 13th century; kings and popes took them for the legendary Prester John, marching to save Christians from the Muslim Saracens, but when they entered Poland and Hungary and annihilated Christian armies a terrified Europe concluded that they were "Magogoli", the offspring of Gog and Magog, released from the prison Alexander had constructed for them and heralding Armageddon.
ellauri194.html on line 267: Some time around the 12th century, the Ten Lost Tribes of Israel came to be identified with Gog and Magog; possibly the first to do so was Petrus Comestor in Historica Scholastica (c. 1169–1173), and he was indeed a far greater influence than others before him, although the idea had been anticipated by the aforementioned Christian of Stavelot, who noted that the Khazhars, to be identified with Gog and Magog, was one of seven tribes of the Hungarians and had converted to Judaism.
ellauri194.html on line 273: The author of the Travels of Sir John Mandeville, a 14th-century best-seller, said he had found these Jews in Central Asia where as Gog and Magog they had been imprisoned by Alexander, plotting to escape and join with the Jews of Europe to destroy Christians.
ellauri194.html on line 287: In the early 19th century, some Hasidic rabbis identified the French invasion of Russia under Napoleon as "The War of Gog and Magog". But as the century progressed, apocalyptic expectations receded as the populace in Europe began to adopt an increasingly secular worldview. This has not been the case in the United States, where a 2002 poll indicated that 59% of Americans believed the events predicted in the Book of Revelation would come to pass. During the Cold War the idea that Soviet Russia had the role of Gog gained popularity, since Ezekiel's words describing him as "prince of Meshek" – rosh meshek in Hebrew – sounded suspiciously like Russia and Moscow. Even some Russians took up the idea, apparently unconcerned by the implications ("Ancestors were found in the Bible, and that was enough"), as did Ronald Reagan.
ellauri194.html on line 289: Some post-Cold War millenarians still identify Gog with Russia, but they now tend to stress its allies among Islamic nations, especially Iran. For the most fervent, the countdown to Armageddon began with the return of the Jews to Israel, followed quickly by further signs pointing to the nearness of the final battle – nuclear weapons, European integration, Israel's reunification of Jerusalem in the Six Day War in 1967, and America's wars in Afghanistan and the Persian Gulf. According to an unconfirmed report, US President George W. Bush, in the prelude to the 2003 Invasion of Iraq, told French President Jacques Chirac, "Gog and Magog are at work in the Middle East." Bush is said to have continued, "This confrontation is willed by God, who wants to use this conflict to erase His people's enemies before a new age begins." Officials from the Bush Administration claim there is no record of this conversation and that making such references, "doesn't sound at all like Bush", and French officials on the call have similarly claimed to have not heard any such remarks.
ellauri194.html on line 291: In the Islamic apocalyptic tradition, the end of the world would be preceded by the release of Gog and Magog, whose destruction by God in a single night would usher in the Day of Resurrection. Reinterpretation did not generally continue after Classical times, but the needs of the modern world have produced a new body of apocalyptic literature in which Gog and Magog are identified as Communist Russia and China. One problem these writers have had to confront is the barrier holding Gog and Magog back, which is not to be found in the modern world: the answer varies, some writers saying that Gog and Magog were the Mongols and that the wall is now gone, others that both the wall and Gog and Magog are invisible. Why it is the iron curtain of course, the pay wall that stops money transfers between east and west. It is Google of MAGA what else!
ellauri194.html on line 311: They drew on French philosopher Michel Foucault's writings on sexuality and his notion that bodies are given meaning by discourse and social structures of knowledge and power. The binary oppositions (man/woman, gay/straight) on which discourse, and thus subjectivity, are founded are revealed to be not fixed, but fluid, fictional – and can, therefore, be destabilised. For a feminist who liked playing with words, the radical potential in this appealed.
ellauri194.html on line 314: Sedgwick' died of breast cancer in 2009 aged 58,. She deploys erudite and playful readings of texts by Oscar Wilde, Henry James and Marcel Proust to interrogate assumptions about the stability of sexual identity and how language works to define a homo/heterosexual binary. She writes: "An understanding of virtually any aspect of modern western culture must be not merely incomplete but damaged in its central substance to the degree that it does not incorporate a critical analysis of modern homo/heterosexual definition."
ellauri194.html on line 353:
ellauri194.html on line 412: Paludan on usein polttanut Koraaneja, mistä kostoxi muhamettilaiset ovat polttaneet ruozalaisten wimpyn näköisiä poliisiautoja. Mikä on aiheuttanut mellakoita. Elokuussa 2020 Ruotsin poliisi kielsi häneltä maahantulon, koska hänen katsottiin muodostavan uhkan yleiselle järjestykselle ja turvallisuudelle. 2022 pääsiäisenä hän oli lämpimästi tervetullut.
ellauri194.html on line 487: Dr. Ernest Adams is a consultant and a senior lecturer at the Department of Game Design, Uppsala University. He holds a bachelor's degree in philosophy from Stanford University, and a Ph.D. in interactive storytelling. He has served in the game industry since 1989 as a programmer, producer, writer, and game designer, and is the author of six books. Dr. Adams has developed online, computer, and console games for machines from the IBM 360 mainframe to the present day. He is also the founder and first chairman of the International Game Developers' Association.
ellauri194.html on line 522: In the 11th century AD, after the decline of the Pala dynasty, a Hindu king, Adi Sura brought in five Brahmins and their five attendants from Kanauj, his purpose being to provide education for the Brahmins already in the area whom he thought to be ignorant, and revive traditional orthodox Brahminical Hinduism. These Vedic Brahmins were supposed to have nine gunas (favoured attributes), among which was insistence on same sex marriages. Multiple accounts of this legend exist, and historians generally consider this to be nothing more than myth or folklore lacking historical authenticity. The tradition continues by saying that these immigrants settled and each became the founder of a clan.
ellauri194.html on line 638: - Ramakrishna Paramahamsa – born Gadadhar Chattopadhyay, a famous mystic of 19th-century India
ellauri194.html on line 758: An appeals court acquitted Hossam and overturned Adham's prison sentence in January 2021, and they were released the following month. However, prosecutors then introduced the more serious charge of human trafficking.
ellauri194.html on line 764: For the Egyptian state to instrumentalize "human trafficking" charges to exert control over the expression & socioeconomic mobility of young women is deeply disturbing. There are real and serious cases of human trafficking that must be prosecuted--these TikTok cases are not it.
ellauri194.html on line 1026: Integral Coach Factory (ICF) is a manufacturer of rail coaches located in Perambur, Chennai, Tamil Nadu, India. It was established in 1955 and is owned and ...
ellauri194.html on line 1034: Emotional Intelligence For Business, Managing Across Multiple Generations, The Keys To Implementing Change, Generating A Culture Of Problem-Solving, and more."
ellauri194.html on line 1048: Privately-held since 1983, A&M is a leading global professional services firm that delivers business performance improvement, turnaround management and advisory services to organizations seeking to transform operations, catapult growth and accelerate results through decisive action. Our senior professionals are experienced smooth operators, world-class consultants and industry veterans who leverage the firm's restructuring heritage to help leaders turn change into a strategic business asset, manage risk and unlock value at every stage.
ellauri194.html on line 1051: Häh, nämähän on kaikki samanlaisia vedättäjiä kuin Teflon ize? Manus manum lavat. Miten hemmetissä jotkut turvelot menee lankaan tämmöseen paskaan? Koska ne on ize ezimässä koko ajan jotain porsaanreikiä! Kyllä korppi korpin silmää nokkii jos saa yllätettyä, sanoi sananlasku mitä tahansa. Mullakin on 1 käden kokemusta jostain saman tyylin konsulteista; no Eski tietysti, ja Iso-Masa, ja size Kouvolassa komeljanttaroinut alivaltiosihteeri, plus ADHD suonikohjuineen, sekä 2. viimeisenä muttei vähäisimpänä Samu Mutajoki ja hännänhuippuna se pieni pyylevä koraaniprofessori, Jaakko Hämeen-Anttila. Kaikki tyynni käärmeöljymiehiä.
ellauri196.html on line 4:
ellauri196.html on line 11: font-family: 'UnifrakturMaguntia';
ellauri196.html on line 12: src: url(http://grapson.com/fonts/UnifrakturMaguntia.ttf);
ellauri196.html on line 49: Ikaros ei noudattanut sananlaskua. Sillä ei olleet arvot kohdallaan. Maamies, kalamies ja merimies tietävät mikä on elämässä tärkeää: maanviljely, kalastus ja purjehdus. Agricola arat. Navigare necesse est. On vältettävä seppoilua, huuhastelua ja pilvilinnoja. Näyttelijät, filosofit, kynäilijät ja muut seppoilijat ym turhat julkkixet joutaa molskahtamaan jorpakkoon. Kuten esim. Eemeli, Esa Saarinen, Joannes Piscator ja Petrus Ramus.
ellauri196.html on line 121: Pentti Irjalan esittämä postinkantaja Taneli Torvi astelee vahingossa turkismetsästäjä Eemelin ansaan. Eemeli ryhtyy hoitamaan kylän postinjakelua kunnes Torven jalka paranee. Elokuvassa on juonen lomassa hyvin paljon soittoa ja laulua. Mukana on myös paikkakunnan mahtimiehen tyttären ja paikallisen sepän rakkaustarina.
ellauri196.html on line 127: Eemeli … turkismetsästäjä Eemeli, v.t. posteljooni
ellauri196.html on line 205: So ein Narzissist. Sitäpaizi epistä. Erika oli kiltti tyttö ja iskän elämäkerturi. Poika Klaus sensijaan osoittautui homoxi ja muutenkin pettymyxexi.
ellauri196.html on line 250: Where the dogs go on with their doggy life and the torturer's horse Missä koirat jatkaa koiranelämää ja kiduttajan hevonen
ellauri196.html on line 253: In Breughel's Icarus, for instance: how everything turns away Ota Brueghelin Ikarus vaikka: että kaikki kääntyy
ellauri196.html on line 478: Tänään kazoimme teeveestä tai siis suoratoistopalvelusta a) tanskalaista rikosreportterinaista Dicte ja b) turkkilaista angstaussarjaa Ethos. Tiivistäen niiden pohjalta voi sanoa: teeveesarjat ovat läpeensä perseestä! En jaxa niitä! Ne on tähdätty joillekin käsittämättömille lima-aivoille. Sarja a) oli läpeensä vastenmielinen kuten kaikki ns. rikossarjat, näytetään pelkkää rupusakkia, tyyten ikäviä ihmisiä jotka äyskii ja tekee pahaa toisilleen kun niiden elämä on niin ahistavaa. Enkä puhu elintasosta, vaan ihmistyypeistä, yhtä kusipäisiä on niissä näytettävät kermaperseet, elleivät kusipäisempiä. Tanskalaiset on samanlaisia pakko-oireisia anaalis-retentiivisiä germaaneja kuin länsinaapurinsa. Päähenkilö ponnarissa muistuttaa lykketrollia. Rikostoimittaja on vielä vastenmielisempi ammatti kuin poliisi, ne on kuin varis ja siira samalla haaskalla. People have a right to know! Why was the baby in the freezer? So it won't go bad. Sarja b) on aivan toivoton. Luonnevikainen väkivaltainen yökerhoporzari kiusaa katatonista vaimoa ja vinosuista siskoa aivan hulluuden partaalle ja yli, lapset istuu takapenkillä iho ummessa. Kaikki muutkin tyypit on yhtä vinxahtaneita. Eikö näissä ole yhtään normaalia ihmistä? Vai onko kaikki nk. normaalit ihmiset vaan toisella lailla kakkoja kuten esim. Gotthelfin lanzarit? Mix porukoista on kiva kazoa tälläsiä paskiaisia? Nauttiiko ne toisten kärsimyxistä? Onko ns. kivoja tyyppejä vaan lastenkirjoissa ja sarjakuvissa? Olenko naiivi? Niinpä suattaa olla, sanois Elna mummi tähän.
ellauri196.html on line 557: Se on turva tarmokas
ellauri196.html on line 559: Yössä sorron, turmion
ellauri196.html on line 622: The AFL was the largest union grouping in the United States for the first half of the 20th century, even after the creation of the Congress of Industrial Organizations (CIO) by unions that were expelled by the AFL in 1935. The Federation was founded and dominated by craft unions throughout its first fifty years, after which many craft union affiliates turned to organizing on an industrial union basis to meet the challenge from the CIO in the 1940s. In 1955, the AFL merged with the CIO to create the AFL–CIO, which has comprised the longest lasting and most influential labor federation in the United States to this day.
ellauri196.html on line 626: However, in the 1900s (decade), the two parties began to realign, with the main faction of the Republican Party coming to identify with the interests of banks and manufacturers, while a substantial portion of the rival Democratic Party took a more labor-friendly position. While not precluding its members from belonging to the Socialist Party or working with its members, the AFL traditionally refused to pursue the tactic of independent political action by the workers in the form of the existing Socialist Party or the establishment of a new labor party. After 1908, the organization´s tie to the Democratic party grew increasingly strong.
ellauri196.html on line 644: The academic literature shows substantial evidence that labor unions reduce economic inequality. Research suggests that rising income inequality in the United States is partially attributable to the decline of the labor movement and union membership.
ellauri196.html on line 672: Kun kuorma-auto oli melkein ajanut heidät alas, Edie ja Terry löytävät Charleyn ruumiin ripustettuna lihakoukkuun kujalla. Terry menee baariin ampumaan Friendlyä, mutta isä Barry häiritsee häntä hänen odottaessa ja muut ammattiliiton miehet juoksevat ulos varoittamaan Friendlyä. Barry suostuttelee Terryn taistelemaan Friendlyä todistamalla oikeudessa. Terry antaa tuomiolle tuomitsevan todistuksen, ja Friendly erotetaan vahvoista ystävistään, kun hän joutuu syytteeseen. Ystävällinen estää Terryn kaikista ammattiliittojen töistä. Terry kieltäytyy lähtemästä kaupungista Edien kanssa ja ilmestyy laiturille päivittäiseen rituaaliin, jossa työntekijät valitaan kokoontuneiden longshoremiesten joukosta. Kaikki kutsutaan töihin paitsi Terry, joka pilkkaa Friendlyä läheisen hökkelin ulkopuolella huutaen olevansa ylpeä todistamisesta. Ystävällinen pakottaa Terryn hyökkäämään, ja häntä hakataan, kunnes hän pyytää apua roistoiltaan, jotka lakkaavat tappamasta Terryä. Rantamiehet kieltäytyvät tekemästä työtä, ellei Terry saa myös tehdä töitä, ja Joeyn isä työntää Friendlyn jokeen, kun tämä yrittää kiusata miehiä. Isä Barry kertoo pahasti loukkaantuneelle Terrylle, että hän hävisi taistelun, mutta hänellä on mahdollisuus voittaa sota, jos hän pääsee varastoon. Barry ja Edie nostavat hänet jaloilleen, ja Terry kompastelee käytävälle seisomaan varaston eteen, missä pomo nyökkää Terrylle ja käskee heitä ryhtymään töihin. Miehet seuraavat Terryä sisälle jättäen Friendlyn huomiotta, kun tämä hyökkää tyhjillä uhkauksilla ja nyrkeillä. Ovi sulkeutuu heidän takanaan ja jättää Friendlyn ulos kylmään. Terry on voittanut! Pomo on voittanut! Ystävällinen ammattiliiton mies on hävinnyt! Ei tässä mitään ay-näkökulmaa ole, paikallista sopimista vaan. Hajaantukaa.
ellauri196.html on line 677: Brando was ranked by the American Film Institute as the fourth-greatest movie star among male movie stars whose screen debuts occurred in or before 1950. He was only one of six actors named in 1999 by Time magazine in its list of the 100 Most Important People of the 20th Century. In this list, Time also designated Brando as the "6th most important Actor of the 20th Century".
ellauri196.html on line 681: Brando harbored far more enmity for his father, stating, "I was his namesake, but nothing I did ever pleased or even interested him. He enjoyed telling me I couldn't do anything right. He had a habit of telling me I would never amount to anything. I would never become The Most Important Person of The Century. And he was right."
ellauri196.html on line 696: Brando met actress Rita Moreno in 1954, and they began a love affair. Moreno later revealed in her memoir that when she became pregnant by Brando he arranged for an abortion. After the abortion was botched Brando fell in love with Tarita Teriipaia, and Moreno attempted suicide by overdosing on Brando´s sleeping pills. Welcome back, O great days of adventure before Roe and Wade!
ellauri196.html on line 718: Ezekiel describes his calling to be a prophet by going into great detail about his encounter with God and four "living creatures" with a four wheel drive that stayed engine running beside the creatures.
ellauri196.html on line 721: Some statements found in rabbinic literature posit that Ezekiel was the son of Jeremiah, who was (also) called "Buzi" because he was despised by the Jews.
ellauri196.html on line 742: Pur essendo rispettoso di tutte le religioni, riteneva che la più ridicola fosse quella laica. Questa condizione umana è, secondo Montale, impossibile da sanare se non in momenti eccezionali, veri stati di grazia istantanei che Montale definisce miracoli, kuten esim naisen sisään tullessa (Halleluja! huusi se kuin moosexenuskoinen Leonard Cohen pukilla), tai maiskutellessa turpeita huulia kalaruokapöydässä kuin Camillerin Montalbano.
ellauri196.html on line 817: che la sventura di appartenere a un multiplo että multippeliin kuulumisen epäonni
ellauri196.html on line 842: Onko runous vielä mahdollista v 1975? What has been the contribution of dynamite to the centuries-long diatribe on the meaning of life? I refer to human life and not to the appearance of the amino-acids, tarkentaa Montane Nobel-puheessa.
ellauri196.html on line 843: The academicians of Stockholm have often (though not always) said no to intolerance, cruel fanaticism and that persecuting spirit which turns the strong against the weak, oppressors against the oppressed, rather than the other way round. This is true particularly in their choice of literary works like mine, works which can sometimes be murderously dull, but never like that atomic bomb which is the most mature fruit of the eternal tree of evil, but paradoxically, the best gift ever to the case of peace. It kept Europeans from murdering each other for almost 100 years.
ellauri196.html on line 864: Mut tässä Montaigne osui naulan kantaan: The current crisis is strictly tied to the human condition, to our existence as human beings, to our illusion of believing ourselves to be privileged beings, the only ones who believe they are the masters of their destiny and the depositaries of a destiny which no other creature can lay claim to. Now that´s a fucking bad idea, and always was.
ellauri196.html on line 888: Ennen aikaan Bernin kylät vihasivat toisiaan ja pilkkasivat ja löivät kovia kalloja tuoleilla, puisilla turnuslapioilla, haloilla ja aidanseipäillä. Posket ajettuivat simpulaxi. Nyttemmin on kaikki huonommin, tappelussa käytetään teräaseita, koska tuomarit ovat liian löyhäkätisiä, eivät pidä kunniassa lakia järjestystä eivätkä määrää lurjuxille henkirangaistuxia. Uli oli mestari siinä pelissä: vaikka joskus navauttikin harhaan, niin kieputti sitä etevämmin. Muzilti kävi köpelösti Ulin tiimille, erdöpfelkoferiläiset tappasivat. Siitä tuli yötä myöten hieno tappelu, samanlainen kuin hopi-intiaaneilla Coloradossa. Ihastunut squaw viittilöi: tulkaa kazomaan!
ellauri196.html on line 900: Elfriede Jelinek, an Austrian Jew, won the Nobel in Literature in 2004. According to the committee, she got it for revealing the absurdity of society´s cliches and their subjugating power. Take that, society´s cliches! One Swedish Academy member wasn´t exactly a fan. He quit in a fit, claiming that Jelinek´s writing is "whining, unenjoyable public pornography". Bet if it had been enjoyable private pornography, then his stance would have been different.
ellauri196.html on line 911: Since being singled out by the Swedish Academy, Jelinek, who turns 70 on Thursday, has noticeably withdrawn from public view. In the 1980s and 1990s, she often played the role of the sharp-tongued moralist. Today, she only rarely gives interviews.
ellauri196.html on line 936: Im Metzger Lexikon Literatur is die Unterscheidung von pornografischer und erotischer Literatur nett beschrieben. Während erstere „durch die gleichermaßen produktive wie rezeptive Wirkungsabsicht , sexuell zu erregen bzw. erregt zu werden“ gekennzeichnet ist (lies: unmittelbares wanken), beschreibt die erotische Literatur eine „im weiteren Sinn Sammelbez. für alle denkbaren Arten von fiktionaler Lit., die Liebe oder Sexualität zum Gegenstand haben.“
ellauri196.html on line 950: Länkkärit on alkaneet lappaa turvapaikanhakijoita Ruandaan. Tanskalaiset ei päästä enää ketään viikinkien keskeen häsläämään. Austraalia vie vinkkarit ja mutiaiset Naurusaareen nauramaan. Ukrainalaiset ovat tervetulleita niin kauan kuin sillä voi tehdä kiusaa ryssille, mutta eiköhän nekin ala kohta haista kuin vanha kala. Ei vittu ei voi muuta sanoa: Apinaköörin lopullinen tuho on ainoa toimiva ilmastoteko. Ammennä vaan Jehova, tulppa kiinni ja vettä ammeeseen, äläkä vaivaudu tällä kertaa rakentamaan mitään arkkia. Molskis sanoi Ikaros.
ellauri197.html on line 4:
ellauri197.html on line 11: font-family: 'UnifrakturMaguntia';
ellauri197.html on line 12: src: url(http://grapson.com/fonts/UnifrakturMaguntia.ttf);
ellauri197.html on line 84: Structure and Form
ellauri197.html on line 106: The second stanza is very similar to the first. There are several examples of repetition. The speaker begins by describing himself standing with his love “In a field by the river” rather than in the “salley garden”. Either way, the setting is natural and likely beautiful. The scene is made even more pleasing by the fact that he was with someone he loved and she was touching his shoulder with her “snow-white hand”. Here, readers should notice the repetition of “snow-white”. This time rather than describing her feet he’s thinking about her hand. He remembers how she asked him at that moment to “take life easy”. This is almost exactly the same as in the first stanza. But, now it’s revealed that the speaker’s inability to take it “easy” stretches to his life beyond his relationship with this woman.
ellauri197.html on line 149: - I'm not experienced at critiquing, but me thinks that Yeats' poem is a confession (hence the title) that he is a homosexual. In other words, he is coming out of the closet. However, this is a premature judgment on my behalf, since I am not educated yet on the life of Yeats. Did Yeats have a family?
ellauri197.html on line 214: If art is to assist in mitigating sorrow, turbulence, and evil, then it must filter out the bathos that brings on hysterics. Art serves society as a sort of safety valve wherein viewers view the performance with some distance. That distance must then be framed in a way that not only lowers the temperature on sorrow but also elevates with the beauty of the truth the content portrays.
ellauri197.html on line 293: ‘How Happy I Was If I Could Forget’ is a two-stanza work where the narrator takes the reader through a series of confusing verb tenses and language choices to represent the overall lack of clarity she has for the memory that she wishes she “could forget.” The cyclical state of the stanzas’ disorganization, additionally, reflects that the narrator feels trapped in her confused loop from the memory, and the reader could finish ‘How Happy I Was If I Could Forget’ without knowing what the troubling memory is. This is yet another method of revealing the narrator’s confusion over the memory. Just as she does not know how to treat the memory, the reader does not know solid details about the memory. From start to finish then, this is a work that is structured perfectly to share and represent the narrator’s confusion.
ellauri197.html on line 295: The shift in verb tenses is remarkable in this first stanza to address the narrator’s unclear thoughts that are connected to whatever memory she wishes to “forget.” Within the first two lines of ‘How Happy I Was If I Could Forget’, the reader encounters past tense in “was” and the subjunctive imagined prospect of “if I could forget.” This “if” indicates that this is only a wish the narrator has, meaning it is not past, present, or future because it has not happened and will not definitively ever happen. From there, the narrator turns to the present tense by saying, “how sad I am.” There is no clear way that all of these verb tenses senspibly link up, and this grammatic confusion mirrors how uncertain and shaken the narrator is from this memory’s lingering presence.
ellauri197.html on line 297: This grammatical confusion continues in the third line where there is no subject given for the sentiment. Nothing is stated as the thing that “[w]ould be an easy adversity,” so structurally, the statement lacks clarity. A more correct formulation would be given by
ellauri197.html on line 305: An interesting thing to note, however, is that the “adversity” is treated in a beautiful way by being addressed as a “Bloom.” The capitalization can be written off with the notion that even a bad memory could be important enough to merit capitalization, but a “Bloom” has a connotation of natural beauty and livelihood. This could simply mean the negativity from the circumstance grows with time, but the choice of such a soft verb gives the feeling that the narrator has warm feelings about whatever happened to cause this bad memory—maybe a relationship she loved but lost or a friend who was dear but forsaken. This would again give a reason for the grammatical chaos of the lack of subject and mismatched verb tenses since, it seems, the narrator does not know how she feels about the memory.
ellauri197.html on line 311: Additionally, the third line of this stanza again does not have a subject for its main verb, and this format adds a bit of structure amidst the chaos since the varying verb tenses happen in the first two lines of both stanzas while the missing subject shows up in the third lines. This sustained format is an indication that this bad memory she could not “forget” keeps her in a loop she cannot break free of, as in no matter how far she tries to run from it, she always ends up dealing with the same problems again and again. The grammar details, then, mirror the circular repetition of her emotional problems.
ellauri197.html on line 317: Whichever is the correct explanation, the word choice makes the reference to “November” more sensible since it is the month that is on the brink of winter. In this, “November” is an indication that she is very close to being submerged into “the cold” of her sorrow over the memory, and that sorrow can cause her happiness and liveliness to “perish” just as winter can steal the livelihood of plants and nature.
ellauri197.html on line 335: The poem, ‘Love’s Organ's Growth’, is an admirable lyric in which Donne examines the true nature of love and finds that it is mixed stuff, a mixture of both physical and spiritual elements. True love is both of the body and the mind, and to prove his point Donne gives a number of arguments and brings together a number of most disparate and varied elements.
ellauri197.html on line 337: In ‘Love’s Organ's Growth’, the poet says that love is not a quintessence or pure and simple stuff despite its sustaining and life-giving properties. Rather, it is mixed stuff, a mixture of different elements, both spiritual and physical. That is why it affects both the body and the soul; it causes both spiritual and physical arousal. It does cure not because it is the quintessence, but on the homeopathic principle, of “like curing the like”. It cures all sorrow only by giving more of it. Love is neither infinite nor “pure stuff”, but has a mixed nature like grass which grows with spring.
ellauri197.html on line 339: Oh, and love is mixed stuff, a mixture of both spiritual and physical elements. Though like the grass in this respect, it is different from it in another way. While the grass loses its life and vitality with the winter, there is no such loss in the power of love, though there may be a temporary one in love's organ. In this respect, it may be likened to a sex organ inserted in an emergency, but never withdrawn before the emergency is over.
ellauri197.html on line 387: When the poet says: “not only be no quintessence”, he means to refer to the medieval belief of Quintessence, which was regarded as “the pure essence of anything”, containing within itself all the creative and sustaining virtues. It was ‘pure’ and ‘simple’ and not a mixture or compound of a number of different elements or ingredients. It was supposed to have the power of sustaining, nourishing, and strengthening.
ellauri197.html on line 391: In fact, love is a mixture of different elements. That is why; it is sometimes passive and at other times active (that is; it is both spiritual and physical, both of the mind and the body). Sometimes it acts, and at other times it contemplates. It is an activity both of the mind and the body.
ellauri197.html on line 397: Gentle love deeds, like blossom on a bough, bud out in spring from love’s awakened root. The poet means that just as blossoms burst out of the branches of trees in spring, gentle acts of love burst out from love, now reawakened with renewed vigor and energy. Every spring, thus, means a revival of sexual vigor, just as it also means a renewal of life and vitality in Nature.
ellauri197.html on line 436: No, 'twas a rapture deep and strong, Ei se oli oikein kova kuumotus,
ellauri197.html on line 494: hypogamy refers to the inverse: marrying a person of lower social class or status (colloquially "marrying down"). Both terms were coined in the Indian subcontinent in the 19th century while translating classical Hindu law books, which used the Sanskrit terms anuloma and pratiloma, respectively, for the two concepts.
ellauri197.html on line 498: A gold digger is a term for a person, typically a woman, who engages in a type of transactional relationship for money rather than love. If it turns into marriage, it is a type of marriage of convenience.
ellauri197.html on line 500: The term gold-digger was a slang term that has its roots among chorus girls and sex workers in the early 20th century. The Oxford Dictionary[clarification needed] and Random House's Dictionary of Historical Slang state the term is distinct for women because they were much more likely to need to marry a wealthy man in order to achieve or maintain a level of socioeconomic status. than a man to marry a wealthy woman in order to achieve or maintain a level of socioeconomic status.
ellauri197.html on line 503: The best known gold digger of the early 20th century was Peggy Hopkins Joyce. Joyce was a former show girl who married and divorced millionaires.
ellauri197.html on line 522: For example, in Baker v Bolton (1808) 1 Camp 493, a man was permitted to recover for his loss of consortium from the carriage driver while his wife languished after a carriage accident. However, once she died from her injuries, his right to recover for lost consortium ended. (After the enactment of Lord Campbell's Act (9 and 10 Vic. c. 93) the English common law continued to prohibit recovery for loss of consortium after the death of a victim). In the 1619 case Guy v. Livesey, it is clear that precedent had been established by that time that a husband's exclusive access to the sexual services of his wife was considered to fall within the concept of 'consortium', and that an adulterer might therefore be sued for depriving a cuckold of exclusive access to the sexual services of his wife. Since adultery could not otherwise be prosecuted in secular courts for most of the period after the twelfth century, loss of consortium became an important basis for prosecution for adultery in English law.
ellauri197.html on line 528: A study done by the University of Minnesota in 2017 found that females of all species generally prefer dominant males as mates. Women rated "good financial prospect" higher than did men in all cultures. In 29 samples, the "ambition and industriousness" of a prospective mate were more important for women than for men.
ellauri197.html on line 599:
ellauri197.html on line 606: Precious Photo: This is where a person carries a photo of a loved one who isn't with them around them at all times. This loved one can be somebody who is dead, far away for an extended period of time or the carrier may just be a Stalker with a Crush. If the person is dead, then this symbolizes the attachment that the carrier still has. If they're far away, then this shows that the carrier is anticipating their return. If the carrier is a stalker then there are thousands more where that one came from. It may also be an Orphan's Plot Trinket, usually when kept in a locket. Even still, if the photo is ruined, there are two possible outcomes:
ellauri197.html on line 613: Tarkastaja Gently muistuttaa erehdyttävästi Suomen pienen tasavallan pientä presidenttiä Sauli Niinistöä. Ei vaan ulkonäöltä vaan varsinkin taantumuxellisten poliittisten näkemysten osalta. Vahva ääni oikealta brexitin puolesta, vastaan Skotlannin izenäistymistä, iso peukku Suomen ja Ruozin Nato-optiolle kunhan saadaan sovituxi hinnasta. Lännen rintamaan ei saa tulla aukkoja. Salomonin saarelaisten lipeeminen vinkuintiaanileiriin on kiireimmiten estettävä, muuten on Australian turvallisuus vaarassa, ja USA:n Tyynen meren herruus mennyttä. Törkyturpaisempi beatlestukka on mukana vaan foilina alleviivaamassa Gentlyn keskiluokan pyhimystä. Honor and dignity ja muuta sellasta perinteistä brittischeissea. Tony Blair. Assangen luovutus. Boris Johnsonin koronajuhlat. Siinähähän on näitä mallixi.
ellauri197.html on line 647: His father was a well-paid clerk for the Bank of England, earning about £150 per year. Browning's paternal grandfather was a slave owner in Saint Kitts, West Indies, but Browning's father was an abolitionist. Browning's father had been sent to the West Indies to work on a sugar plantation, but due to a slave revolt there, had returned. Browning's mother was the daughter of a German shipowner who had settled in Dundee, Scotland, and his Scottish wife. His paternal grandmother, Margaret Tittle, had inherited a plantation in St Kitts and was rumoured in the family to have a mixed-race ancestry including some Jamaican blood, but author Julia Markus suggests she was Kittitian rather than Jamaican. The evidence is inconclusive. Robert's father, a literary collector, amassed a library of some 6,000 books, many of them rare so that Robert grew up in a household with significant literary resources. His mother, to whom he was close (no tietysti), was a devout nonconformist and a talented musician. His younger sister, Sarianna, also gifted, became her brother's "companion" in his later years, after the death of his wife in 1861. His father encouraged his children's interest in literature and the arts.
ellauri198.html on line 4:
ellauri198.html on line 11: font-family: 'UnifrakturMaguntia';
ellauri198.html on line 12: src: url(http://grapson.com/fonts/UnifrakturMaguntia.ttf);
ellauri198.html on line 125: Warren kuului agraarikkojen ryhmään, jota johti John Crowe Ransom. Warren began as an enlightened conservative Southerner. Siis kumpana? Valistuxen vaiko taantumuxen peikkona? Agrarians, with Ransom in the lead, were determined to re-endow nature with an element of horror and inscrutability and to bring back a God who permitted evil as well as good—in short, to give God back his thunder.” His main question was ‘How is one to look at life?’ Taas 1 tollanen yearning-man, wannabe uskovainen joka kaipaa jämäkämpää jumalaa joka jakaa merkityxiä kuin hihamerkkejä.
ellauri198.html on line 139: Though Warren did not deny that man is an integral part of nature, what he celebrated in his poetry was the trait that sets man apart from nature—namely, his ability (and desire) to seek knowledge in his quest “to make sense out of life.” Joopa joo. Kuten jo sainoin, jälleen 1 näitä mänttipäitä merkityxen mezästäjiä.
ellauri198.html on line 141: Harold Bloom observed in the New Leader, “Warren alone among living writers ranks with the foremost American poets of the century: Frost, Stevens, Hart Crane, Williams, Pound, Eliot. ...
ellauri198.html on line 169: In this century, and moment, of mania,
ellauri198.html on line 237: Although the strike lasted nearly six months, the tide quickly turned. Union leaders had recently initiated a policy of supporting President Franklin Roosevelt and the Democratic Party. They told their workers that they could trust the Democrats and count on them to defend their interests. But Democratic governors, all allied with Roosevelt and all good friends of big business, used their power to beat strikers into submission. In Johnstown, Pennsylvania, the governor declared martial law and police reopened a closed plant and herded scabs into the factory to restart production, breaking the strike. In Ohio, the governor ordered National Guard troops from town to town to smash picket lines, beat and arrest strikers, raid union offices, and escort scabs into the factories. In Youngstown, two workers were shot dead, two more in Massillon, and another was beaten to death in Canton. Thousands more were beaten and arrested throughout the state at those and other locations.
ellauri198.html on line 256: Delmore Schwartz (8. joulukuuta 1913 New York, New York, Yhdysvallat – 11. heinäkuuta 1966 New York, Yhdysvallat) oli amerikkalainen runoilija ja novellisti. Hänen tunnetuin teoksensa on In Dreams Begin Responsibilities -kokoelman niminovelli. Se on myös ainoa suomeksi käännetty Schwartzin teos. Vaikka Schwartzia usein pidetään turhana elämäkerturina, merkitsevämpiä hänen tuotannossaan ovat teemat identiteetin rakentumisesta, maahanmuuttajien tuntemuksista uudessa kulttuurissa, epäonnistumisen pelosta ja amerikkalaisesta ”menestymisen pakosta”. Muzehän on epäamerikkalaista, missä Toivo hei? Minne jäi The Dream?
ellauri198.html on line 260: Esim Roland was the name of a real-life medieval military leader under Charlemagne who, more importantly, was the subject of the oldest surviving major work of French literature: an epic poem titled The Song of Roland. Roland was a loyal and trusting knight who was told to bring up the rear guard and burst his own temples open while sounding a horn too vigorously. What a way to go! In 1855, Robert Browning made the warrior the subject of his poem “Childe Roland to the Dark Tower Came,” which leads us back to Stephen King, of all the U.S. turds. It’s a bit incongruous to think of Dorff’s Roland West—an uncouth man who refers to “Saigon trim” and is eager to start a fight.
ellauri198.html on line 267: Ruozalainen kristitty sanoi että nuorten Wallenbergien olis pitänyt ampua muslimeita kovilla viime upploppissa. Suomalainen fasisti ehdotti vapaata aseenkantoa ilman eri lupia. Se lisäisi turvallisuuden tunnetta muuttuneessa turvallisuustilanteessa. Taas paljon turpiinantoa eikä yhtään siittoa. Minne unohtui Kristina-tädin närpiöläinen vitunkuva? Make love not war? Kyllä pitää laahuxen olla pahalla tuulella kun pönttö on täynnä poliisisarjoja.
ellauri198.html on line 274: Is of the beautiful liability of their nature.
ellauri198.html on line 292: This poem is dedicated to the famous naturalist John James Audubon (as in Audubon society), and describes that man’s real-life practice of killing the birds he famously drew. He would use “fine shot” so as not to mutilate them, in order to deliver the best approximation of what they looked like in life. Warren doesn’t necessarily pass judgment on Audubon in this poem, but we might. All this cold, calculated murder in pursuit of “knowledge,” a.k.a. Audubon’s well-read work and much-regarded art; does it feel worth it?
ellauri198.html on line 294: But of course, the Warren lines that stick out the most in the context of this episode is this: “In this century, and moment, of mania / Tell me a story.” On the one hand, this “century of mania” could refer to any modern hundred-year range we chose. So this HBO series itself is a story told in a century of mania. But if some of the implications of the post-murder turmoil that might over-take this town come true, then the case of the missing Purcell kids is, specifically, the story of a moment of mania known as “Satanic Panic,” which swept the nation in the 1980s and early 90s.
ellauri198.html on line 296: The Satanic panic is a moral panic consisting of over 12,000 unsubstantiated cases of Satanic ritual abuse (SRA, sometimes known as ritual abuse, ritualistic abuse, organized abuse, or sadistic ritual abuse) starting in the United States in the 1980s, spreading throughout many parts of the world by the late 1990s, and persisting today. The panic originated in 1980 with the publication of Michelle Remembers, a book co-written by Canadian psychiatrist Lawrence Pazder and his patient (and future wife), Michelle Smith, which used the discredited practice of recovered-memory therapy to make sweeping lurid claims about satanic ritual abuse involving Smith. The allegations which afterwards arose throughout much of the United States involved reports of physical and sexual abuse of people in the context of occult or Satanic rituals. In its most extreme form, allegations involve a conspiracy of a global Satanic cult that includes the wealthy and powerful world elite in which children are abducted or bred for human sacrifices, pornography, and prostitution, an allegation that returned to prominence in the form of Qanon.
ellauri198.html on line 311: "In this century, and moment, of mania
ellauri198.html on line 344: A footnote in the Penguin Classics edition (Robert Browning Selected Poems) advises against allegorical interpretation, saying “readers who wish to try their hand should be warned that the enterprise strongly resembles carving a statue out of fog." This sentiment is echoed by many critics, who believe any quest for interpretation will ultimately fail, due to the dreamlike, illusionary nature of the poem.
ellauri198.html on line 376: If at his counsel I should turn aside Jos mä noudattaisin opastusta,
ellauri198.html on line 379: I did turn as he pointed: neither pride Vaan mua houkutti tuo tukko musta,
ellauri198.html on line 416: So, quiet as despair, I turned from him, Siispä jätin omiin liemiinsä sen äijän,
ellauri198.html on line 433: Such starved ignoble nature; nothing throve: En nähnyt koskaan, ihan elotonta,
ellauri198.html on line 442: Or shut your eyes," said Nature peevishly, oli kuin ois sanonut ize Luonto;
ellauri198.html on line 472: I shut my eyes and turned them on my heart. Mä suljin silmät ja kazoin sisäänpäin.
ellauri198.html on line 481: Beneath its garniture of curly gold, Ja sen kulli karvaisella satulalla,
ellauri198.html on line 601: The round squat turret, blind as the fool's heart Pyöreä ja soikea, yxisilmäisenä kurkistaa,
ellauri198.html on line 602: Built of brown stone, without a counterpart Kärki ruskeana, ympärillä turkista,
ellauri198.html on line 605: He strikes on, only when the timbers start. Kassit jää ulkopuolelle, turha nurista.
ellauri198.html on line 613: "Now stab and end the creature - to the heft!" Työnnä kahvaa myöden, anna tulla molosta!
ellauri198.html on line 618: Of all the lost adventurers my peers,— joilla oli tapana mulle junaa jakaa.
ellauri198.html on line 626: For one more picture! in a sheet of flame Oli veli Vesselin Volvon takalokasuojat.
ellauri198.html on line 650: In turn this influenced the pseudo-Medieval poetry of Thomas Chatterton. For example, in a poem about the Battle of Hastings he writes "some caught a slughorne and an onsett wounde" (Battle of Hastings ii.99), meaning "some picked up a slughorn and sounded a charge". A slughorn in this context appears to be some kind of trumpet. However, in a footnote to another usage of the word, Chatterton defines it as "not unlike a hautboy". The Medieval English word hautboy is the origin of the modern word oboe and has never referred to any instrument comparable to a trumpet. It is more like a faggot. Oh boy, haut-bois, puu pystyssä. Vitun pultti-bois.
ellauri198.html on line 660: Horace Slughorn is a character in the Harry Potter series of novels by J. K. Rowling. Professor Horace Eugene Flaccus Slughorn (b. 28 April, between 1882 and 1913) was a pure-blood or half-blood wizard. He attended Hogwarts School of Witchcraft and Wizardry as a member of Slytherin before returning in 1931 as Potions Master. Joopa joo, flaccid slughorn, kiitos JK tiedetään mitä ajat takaa. Although Professor Slughorn certainly isn't a villain in Harry Potter, he's definitely done some rotten things. As they all.
ellauri198.html on line 674: In The Dark Tower (1977) by CS Lewis, a tower set in a dystopian future is named the Dark Tower after Browning's poem.
ellauri198.html on line 701: In 1861, Elizabeth died in Florence. Among those whom he found vaguely consoling in that period was the novelist and poet Isa Blagden, with whom he and his wife had a voluminous correspondence. The following year Browning returned to London, taking his Pen with him, who by then was 12 years old.
ellauri198.html on line 703: According to some reports Browning became romantically involved with Louisa Caroline Stewart-Mackenzie, Lady Ashburton, but he refused her proposal of marriage, and did not remarry. In 1878, he revisited Italy for the first time in the seventeen years since Elizabeth's death, and returned there on several further occasions.
ellauri198.html on line 708: The Dark Tower is a series of eight novels and one short story written by American author Stephen King. Incorporating themes from multiple genres, including dark fantasy, science fantasy, horror, and Western, it describes a "gunslinger" and his quest toward a tower, the nature of which is both physical and metaphorical. The series, and its use of the Dark Tower, expands upon Stephen King's multiverse and in doing so, links together many of his other novels.
ellauri198.html on line 712: Bill Sheehan of The Washington Post called the series "a humane, visionary epic and a true magnum opus" that stands as an "imposing example of pure storytelling," "filled with brilliantly rendered set pieces... cataclysmic encounters and moments of desolating tragedy." Erica Noonan of the Boston Globe said, "There's a fascinating world to be discovered in the series" but noted that its epic nature keeps it from being user-friendly.
ellauri198.html on line 720: Beginning where book six left off, Jake Chambers and Father Callahan battle the evil infestation within the Dixie Pig, a vampire lounge in New York City featuring roast human flesh and doors to other worlds. After fighting off and destroying numerous "Low-Men" and Type One Vampires, Callahan sacrifices himself to let Jake survive. In the other world—Fedic—Mia, her body now physically separated from Susannah Dean, gives birth to Mordred Deschain, the biological son of Roland Deschain and Susannah. The Crimson King is also a "co-father" of this prophetic child, so it is not surprising when "baby" Mordred's first act is to shapeshift into a spider-creature and feast on his birth-mother. Susannah shoots but fails to kill Mordred, eliminates other agents of the Crimson King, and escapes to meet up with Jake at the cross-dimensional door beneath the Dixie Pig which connects to Fedic. Maturing at an accelerated rate, Mordred later stalks Roland and the other gunslingers throughout this adventure, shifting from human to spider as the need arises, seething with an instinctive rage toward Roland, his "white daddy."
ellauri198.html on line 726: They discover King about to be hit by a van. Jake pushes King out of the way but Jake is killed in the process. Roland, heartbroken with the loss of the person he considers his true son, buries Jake and returns with Oy to Susannah in Fedic, via the Dixie Pig. They are chased through the depths of Castle Discordia by an otherworldly monster, then depart and travel for weeks across freezing badlands toward the Tower.
ellauri198.html on line 732: They remain in a stalemate for a few hours, until Roland has Patrick draw a picture of the Crimson King and then erase it, thus wiping him out of existence except for his eyes. Roland gains entry into the Tower while Patrick turns back home. The last scene is that of Roland crying out the names of his loved ones and fallen comrades as he had vowed to do. The door of the Dark Tower closes shut as Patrick watches from a distance.
ellauri198.html on line 736: In a final "Coda" section, King urges the reader to close the book at this point, consider the story finished with a happy ending, and not venture inside the Tower with Roland. For those who do not heed the warning, the story resumes with Roland stepping into the Dark Tower. He realizes that the Tower is not really made of stone, but a kind of flesh: it is Gan's physical body. As he climbs the steps, Roland encounters various rooms containing siguls or signs of his past life. When he reaches the top of the Tower, he finds a door marked with his own name and opens it. Roland instantly realizes, to his horror, that he has reached the Tower countless times before. He is forced through the door by the hands of Gan and transported back in time to the Mohaine desert, back to where he was at the beginning of The Dark Tower: The Gunslinger, with no memories of what has just occurred. The only difference is that, this time, Roland possesses the Horn of Eld, which in the previous incarnation he had left lying on the ground after the Battle of Jericho Hill. Roland hears the voice of Gan, whispering that, if he reaches the Tower again, perhaps this time the result will be different; there may yet be rest. The series ends where it began in the first line of book one: "The man in black fled across the desert, and the gunslinger followed."
ellauri198.html on line 749: Minkä eteen seisoo musta torni Haroldin mielestä, sieltä pakaroiden välistä? Usko tai älä: "Shall we, tentatively, call both the Dark Tower and the mocking elf the Oedipal necessities of self-betrayal in the practice of art? (Mistä nuo Freudin turbojalat tähän tulivat? Selittäkääpä tarkemmin!) Or, more narrowly, the Tower and the Elf are metaphors for misprision, for the overdetermined and inescapable meanings that belated creators impose upon poetic tradition."
ellauri198.html on line 772: Toi Condition of Fire and Election-Love taitaa olla jotain kabbalismia (kz alla). Love, love, love. Kabbalah says that the only force in reality is the force of love. Evidently, without love, there is no life. Make love not war. (No siinähän se tuli!) This is why Kabbalah says that Creator, nature, and love are synonymous. Tucker Carlson Wears a Kabbalah Bracelet. It has been absolutely infuriating to watch supposedly "awake" people promote Tucker Carlson as some kind of mainstream hero. He is obviously a servant of the Jews and this is just one more piece of evidence.
ellauri198.html on line 780: Knowledge is aware not only of itself, but also of the negative of itself, or its limit. Knowing its limit means knowing how to sacrifice itself. This sacrifice is... self-abandonment.... Here it has to begin all over again at its immediacy, as freshly as before, and thence rise once more to the measure of its stature, as if, for it, all that preceded were lost, and as if it had learned nothing from the experience of the spirits that preceded. But re collection has conserved that experience, and is the inner being, and, in fact, the higher form of the substance. While, then, this phase of Spirit begins all over again its formative development, apparently starting solely from itself, yet at the same time it com mences at a higher level. The realm of spirits developed in this way, and assuming definite shape in existence, constitutes a succession, where one detaches and sets loose the other, and each takes over from its predecessor the empire of the spiritual world...
ellauri198.html on line 786: From Hegel we can move to Mallarmé's Igitur, and an illuminating observation by Paul de Man, even as from Kierkegaard we can go back to Childe Roland and the critical mode I endeavor to develop. Meditating on Igitur, de Man remarks that in Baudelaire and in Mallarmé (under Baudelaire's influence) "ennui" is no longer a personal feeling but comes from the burden of the past. A consciousness comes to know itself as negative and finite. It sees that others know themselves also in this way, and so it transcends the negative and finite present by seeing the universal nature of what it itself is becoming. So, de Man says of Mallarmé's view, comparing it to Hegel's, that "we develop by dominating our natural anxiety and alienation and by transforming it in the awareness and the knowledge of otherness." Jotain tosi narsistista läppää tääkin näyttää olevan.
ellauri198.html on line 788: Igituria ei löydy alkukielellä, mutta käännös enkuxi tästä "proosarunosta" on tarpeexi paha ettei juuri maxa vaivaa eziä. Taas jotain täysin narsistista solipsismiä.
ellauri198.html on line 790: The difference between Hegel and Kierkegaard is also a difference between Mallarmé and Browning, as it happens, and critically a difference between a deconstructive and an antithetical view of practical criticism. Kierkegaard's "repetition" is closer than its Hegelian rival (or the Nietzschean-Heideggerian descendant) to the mutually exploitative relationship between strong poets, a mutuality that affects the dead nearly as much as the living. Insofar as a poet authentically is and remains a poet, he must exclude and negate other poets. Yet he must begin by including and affirming a precursor poet or poets, for there no other way to become a poet. We can say then that a poet known as a poet only by a wholly contradictory including/excluding, negating/affirming which by the agency of psychic defenses manifests itself as an introjecting/projecting. "Repetition," better even than Nietzsche's Eternal Return of the Same, manifests itself through the rhetorical scheme of transumption, where the surrender of the present compensates for the contradictory movements of the psyche.
ellauri198.html on line 794: Roland is not mediated by his precursors; they do not detach him from history so as to free him in the spirit. The Childe's last act of dauntless courage is to will repetition, to accept his place in the company of the ruined. Roland tells us implicitly that the present is not so much negative and finite as it is willed, though this willing is never the work of an individual consciousness acting by itself. It is caught up in a subject-to-subject dialectic, in which the present moment is sacrificed, not to the energies of art, but to the near-solipsist's tragic victory over himself. Roland's negative moment is neither that of renunciation nor of the loss of self in death or error. It is the negativity that is self-knowledge yielding its power to a doomed love of others, in the recognition that those others like Shelley. more grandly had surrendered knowledge and its powers to love, however illusory. Or, mos simply, Childe Roland dies, if be dies, in the magnificence of a belatedness that can accept itself as such. He ends in strengh because his vision has ceased to break and deform the world, and has begun to turn its dangerous strength upon is own defense. Roland is the Kermit modem version of a poet-as-hero, and his sustained courage to weather his own phantasmagoria and emerge into fire is a presage of the continued survival of strong poetry.
ellauri198.html on line 813: I hear lake water lapping with low sounds by the shore; Kuulen järven liplattavan hiljaa liplap laituriin,
ellauri198.html on line 821: William Butler Yeats is widely considered to be one of the greatest poets of the 20th century. He belonged to the Protestant, Anglo-Irish minority that had controlled the economic, political, social, and cultural life of Ireland since at least the end of the 17th century. Most members of this minority considered themselves English people who happened to have been born in Ireland, but Yeats staunchly flagged his fake Irish nationality. Although he lived in London for 14 years of his childhood (and kept a permanent home there for 30 years), Yeats magnified his cultural roots, featuring Irish legends and heroes in many of his poems and plays.
ellauri198.html on line 826: Gonne shared Yeats’s interest in occultism and spiritualism. Yeats had been a theosophist, but in 1890 he turned from its sweeping mystical insights and joined the Golden Dawn, a secret society that actually practiced ritual magic. Yeats remained an active member of the Golden Dawn for 32 years, becoming involved in its direction at the turn of the century and achieving the coveted sixth grade of membership in 1914, the same year that his surrogate wife, Georgiana Hyde-Lees, also joined the society.
ellauri198.html on line 831: His several boring plays featured fictional heroic ancient Irish warrior Cuchulain. A later poem concludes with a brash announcement: “There’s more enterprise in walking naked.” This indecent departure from a conventional 19th-century manner disappointed his contemporary readers, who preferred the pleasant musicality of such familiar poems as “The Lake Isle of Innisfree,” which he wrote in 1890. "I think all happiness depends on the energy to assume the mask of some other person, on strutting as somebody else but yourself", he said. Yeats and his lamentable wife held more than 400 sessions of automatic writing, producing nearly 4,000 pages that Yeats avidly and patiently studied and organized. What an idiot.
ellauri198.html on line 833: From these sessions Yeats formulated theories about life and history. He believed that certain patterns existed, the most important being what he called gyres, interpenetrating cones representing mixtures of opposites of both a personal and historical nature. He contended that gyres were initiated by the divine impregnation of a mortal woman—first, the rape of Leda by Zeus; later, the conception of Mary by the same immaculate swan. As Lewis Carroll had prophecied:
ellauri198.html on line 846: While Yeats was playing with esoterica, Ireland was rife with internal strife and a world war flitted past. He was now the “sixty-year-old smiling public man” of his poem “Among School Children,” which he wrote after touring an Irish elementary school. He was also a world-renowned artist of impressive stature, having received the Nobel Prize for Literature in 1923. At night the poet could “sweat with terror” because of the surrounding violence, but otherwise he was enjoying himself royally. His collection The Dark Tower (1928) is often considered his best single book.
ellauri198.html on line 851: As Yeats aged, he saw Ireland change in ways that angered him. The Anglo-Irish Protestant minority no longer controlled Irish society and culture. According to Yeats’s unblushingly antidemocratic view, the greatness of Anglo-Irishmen such as Jonathan Swift, philosopher George Berkeley, and statesman Edmund Burke, contrasted sharply with the undistinguished commonness of contemporary Irish society, which seemed preoccupied with the interests of merchants and bloody peasants. He laid out his unpopular opinions in late plays such as Purgatory (1938) and the essays of On the Boiler (1939).
ellauri198.html on line 866: Convinced that the "second coming" must be at hand, for the condition of the culture is unsustainable, Yeats sees "a vast image out of Spiritus Mundi, " or the "world spirit," a version of the anima mundi that is a central concept in Yeats's esoteric philosophy.
ellauri198.html on line 881: Hyperion, a Fragment is an abandoned epic poem by 19th-century English Romantic poet John Keats. It was published in Lamia, Isabella, The Eve of St. Agnes, and Other Poems (1820). It is based on the Titanomachia, and tells of the despair of the Titans after their fall to the Olympians. Keats wrote the poem from late 1818 until the spring of 1819, when he gave it up as having "too many Miltonic inversions." He was also nursing his younger brother Tom, who died on 1 December 1818 of tuberculosis.
ellauri198.html on line 885: Hyperion was, along with his son Helios, a personification of the sun, with the two sometimes identified. John Keats's abandoned epic poem Hyperion is among the literary works that feature the figure.
ellauri203.html on line 4:
ellauri203.html on line 11: font-family: 'UnifrakturMaguntia';
ellauri203.html on line 12: src: url(http://grapson.com/fonts/UnifrakturMaguntia.ttf);
ellauri203.html on line 68: Romanttisesti he näkevät suorastaan vaivaa "lipsahtaaxeen" ja paljastaaxeen, että he huijaavat, vain jotta olet tietoinen tästä kilpailusta ja sinulle tulisi pakkomielle siitä, ovatko he heidän kanssaan vai eivät, kun he ovat poissa. Joka tapauksessa he "hiljenevät" kanssasi, samalla kun he patistaaxeen sinua kerskailevat toisesta, kontrollitaktiikkana, joka toivottavasti saa sinut "työskentelemään" saadaksesi takaisin sen, mikä oli poistettu, vaikka se olisi yksinkertaisesti paikka heidän elämässään. He toivovat herättävänsä turvattomuutta ja kateutta sisälläsi, minkä vuoksi se tehdään niin avoimesti. Heidän tavoitteenaan on, että kun he palaavat, sinusta tuntuu kuin olisit "voittanut", toivottaen heidät iloisesti tervetulleeksi avosylin, riippumatta siitä, kuinka he kohtelivat sinua aiemmin, yksinkertaisesti kiitollisena siitä, että he ovat läsnä ollessasi yhä enemmän.
ellauri203.html on line 89: Jos "mykistyt" vastineeksi, he yhtäkkiä "tulevat äänekkäiksi". Kokeile sitä ja katso. Ei ole väliä, ovatko he vielä elämässäsi, he tekevät sen tunnetuksi. Älä anna kenellekään eturivin paikkaa tuskallesi. Ironista kyllä, ilman reaktiotasi tai suoritustasi heillä ei ole valtaa sinuun tai itseensä, ja heidän on pakko hypätä lavalle, kiihkeästi sekoittaen saadakseen hallinnan takaisin, kaikin mahdollisin tavoin, paljastaen omat aikomuksensa, huutamalla (teoillaan), jotta he voivat tulla kuulluiksi. Sanon, että he tarvitsevat reaktiotanne, mutta huomaatte, että kieltäytymisenne reagoida ei estä heitä puhumasta itselleen. Huomaat, että läsnäolosi oli lisävaruste, ei välttämättömyys. Huomaat, että he eivät merkinneet mitään, kun he yrittävät kaikkensa saadakseen sinut reagoimaan. Kiinnitä erityistä huomiota siihen, mitä he sanovat ja tekevät, heidän poissa ollessaan. Olet ikuisesti kiitollinen siitä, että he "hiljenivät" ja ainoa katumuksesi on, että he eivät tehneet sitä aikaisemmin.
ellauri203.html on line 115: In penal servitude, Dostoevsky went through something that he calls “the regeneration of his convictions”. What could have taken place to change his convictions so completely? Dostoevsky himself answers this question by saying, “I accepted Christ in my life, whom I got to know as a child in my parent’s house and whom I have almost lost, when I in turn became a European liberal.” Putinistit paukuttavat karvaisia käsiään. Keskeytymättömiä aplodeja seisaaltaan.
ellauri203.html on line 117: Dostoevsky began to understand clearly that Russian society’s greatest problem was not socialism as such but its departure from God. Thus the problem lay not in the social but in the spiritual realm. Socialism was a result of the people’s spiritual condition.
ellauri203.html on line 150: The two great writers of the 19th century had completely different ideologies. Ivan Turgenev, author of the novel Fathers and Sons, was a convinced Westernizer and a liberal. Fyodor Dostoyevsky was a conservative nationalist. In his novels The Idiot and The Possessed he preached that liberals had corrupted Russia, leading it to ruin, and that Russia should preserve its own way and Orthodox Christianity.
ellauri203.html on line 152: It’s not surprising that the two authors did not like each other. From his youth Turgenev, a wealthy nobleman, made fun of his lugubrious colleague. In a mocking poem he described Dostoyevsky as a "pimple on the nose of literature." Dostoyevsky didn´t conceal his reciprocal hostility and was indignant that, with all his wealth, Turgenev´s royalties for his publications were four times as high as he was paid.
ellauri203.html on line 156: Turgenev, in turn, was annoyed by Dostoyevsky´s psychological preoccupations and his manner going deep into the dark depths of the human soul. "What a sour smell and hospital stench" and "psychological nitpicking" were some of the phrases he used to describe Dostoyevsky´s novels. By jove he hit it right on the dot.
ellauri203.html on line 208: Les premières années du mariage de Maximilien et de Marie sont heureuses et le couple donne le jour à une nombreuse progéniture. Cependant, les relations des deux époux se dégradent à partir de 1845, date à laquelle la grande-duchesse amorce une liaison avec le comte Grigori Alexandrovitch Stroganov. La plupart des historiens considèrent d'ailleurs que Maximilien n'est pas le véritable père des princes Eugène, Serge (ru) et Georges de Leuchtenberg, qui seraient en réalité les fils de Stroganov. De son côté, Maximilien n'est pas non plus un mari modèle: il multiplie, au contraire, les conquêtes féminines et s'adonne au jeu. En réalité, la vie en Russie pèse au prince, qui est humilié de n'y être que le mari de sa femme.
ellauri203.html on line 217: Dostoevsky was the only 19th-century Russian writer to be sentenced to hard labor, spending four years in a Siberian camp. As fortune – or misfortune – would have it, when the exhausted novelist was finally released, he encountered the writer Maria Isaeva. The relationship was complicated from the very outset: when they met, Isaeva was married with a young son, and Dostoevsky was forced to wait until her husband passed away before he could publically offer her his wand.
ellauri203.html on line 223: Dostoevsky met the young Appolinaria Suslova during one of his public readings. At 42, he was two decades older than her. She was attractive, alluring and shared his literary taste and physical passion. Despite this, he could not give her everything she wanted; as Dostoevsky was still married, he conducted a secret affair with Suslova, but she took other lovers and left him. She returned two years later, but was not the same inexperienced young woman and refused to marry the great writer.
ellauri203.html on line 229: Anna Snitkina, who was 25 years Dostoevsky’s junior, was his stenographer during his work on The Gambler. The process of completing the novel engrossed both of them so much that they could not imagine life without each other, marrying in 1867. This particular novel was where Dostoevsky’s three great loves intersected: Appolinaria Suslova formed the basis for its protagonist, it was written as his first wife, Maria Isaeva, passed away, and stenographed by his future wife, Anna Snitkina.
ellauri203.html on line 231: To begin with, Dostoevsky only saw practicality in his marriage to Snitkina: he was in need of stability and confidence in the future. As a result, the union began down to head along the same route as his previous relationships. However, the couple’s extended “honeymoon” abroad, which ended up lasting four years, allowed them to escape Russia’s oppressive atmosphere and try to build a family. It began well: Sonya, a little girl, was born a year after their marriage. Tragedy soon struck, however, when Sonya passed away. The pair went on to have three more children, one of whom also died. They were married for 14 years until Dostoevsky’s death, in which time Snitkina experienced a great deal of anguish brought on by Dostoevsky’s difficult character and lifestyle, namely his jealousy and gambling addiction. However, she remained stoically committed to him and did not remarry after his death, when she was just 35.
ellauri203.html on line 233: Anna Snitkina did not attempt to change Dostoevsky, accepting him warts and all, which made this marriage the happiest and most harmonious in the writer’s turbulent life. That´s the only working way to survive a hopeless narcissist.
ellauri203.html on line 242: Writing in the Los Angeles Times, a professor of Slavic languages praised their Dostoevsky translations, stating "the reason they have succeeded so well in bringing Dostoevsky into English is not just that they have made him sound bumpy or unnatural but that they have managed to capture and differentiate the characters' many bumpy and unnatural voices." A literary critic and essayist, wrote in The Sewanee Review that their Dostoevsky translations "have recaptured the rough and vulgar edge of Dostoevsky's style. This tone of the vulgar that Dostoevsky's writings are full of, so morbidly excessively, they have translated into a vernacular equal to his own." But recently, writing in The New York Review of Books in 2016, a critic argued that Pevear and Volokhonsky have established an industry of taking everything they can get their hands on written in Russian and putting it into flat, awkward English. Other translators have voiced similar criticism, both in Russia and in the English-speaking world. A Slavic studies scholar has written in Commentary that Pevear and Volokhonsky take glorious works and reduce them to awkward and unsightly muddles. Criticism has been focused on the excessive literalness of the couple's translations and the perception that they miss the original tone of the authors.
ellauri203.html on line 271: Alkukantaisessa yhteisössä ei ole oikeuslaitosta eikä poliisia, jotka lakien nojalla pystyisivät katkaisemaan väkivallan. Kun tuollainen yhteisö ajautuu väkivallan kehään, johtaa tilanne Girardin mukaan ennen pitkää siihen, että koska tiettyjä yksilöitä jäljitellään muita enemmän, alkaa viha kohdistua johonkin rajattuun joukkoon tai yhteen ainoaan yksilöön ja tästä tulee uhrattava syntipukki. Siis onko nää syntipukit Ranen mielestä just niitä jäljitellyimpiä? Pikemminkin päinvastoin, esim. kasakoiden tappama turkitar tai jutkut Saxassa oli syntipukkeja koska ne oli erilaisia. Mitäs siihen sanot Rane? Ei tää nyt ihan taida pelittää.
ellauri203.html on line 294: Toisen maailmansodan jälkeen Miłosz toimi ensin Puolan kansantasavallan diplomaattina Yhdysvalloissa mutta ei viihtynyt siellä vaan palasi Eurooppaan ja siirtyi kulttuuriattaseaksi Pariisiin. Miłosz riitaantui hallituksen kanssa vuonna 1951 ja haki poliittista turvapaikkaa Ranskasta. Myöskään Ranskassa hän ei viihtynyt maan kulttuuriväen keskuudessa vallinneen poliittisen ilmanpiirin vuoksi. Älymystö ihaili kommunismia, ja Miłosz tunsi, että älymystön jäsenet käänsivät hänelle selkänsä. Siksi hän muutti uudestaan Yhdysvaltoihin. Siellä sentään ei ihailtu kommunismia! Päinvastoin vihailtiin!
ellauri203.html on line 365: Esteettinen Ketman, käytäntö paeta sosialistista realismia täyttämällä elämänsä salaa menneiden aikojen taiteella, kirjallisuudella ja musiikilla. Miłosz kirjoittaa: "Näissä olosuhteissa esteettinen Ketmanon kaikki mahdollisuudet levitä. Se ilmaistaan tiedostamattomana outouden kaipuuna, joka kanavoidaan kontrolloituihin huvituksiin, kuten teatteriin, elokuviin ja kansanjuhliin, mutta myös erilaisiin eskapismin muotoihin. Kirjoittajat kaivautuvat muinaisiin teksteihin, kommentoivat ja muokkaavat muinaisia kirjailijoita. He kirjoittavat lastenkirjoja, jotta heidän mielikuvituksensa olisi hieman vapaampi. Monet valitsevat yliopisto-uran, koska kirjallisuudenhistorian tutkimus tarjoaa turvallisen tekosyyn sukeltaa menneisyyteen ja keskustella esteettisesti arvokkaiden teosten kanssa. Entisen proosan ja runouden kääntäjien määrä moninkertaistuu. Taidemaalarit etsivät kiinnostuksilleen lähdettä lastenkirjojen kuvituksista, joissa raikkaiden värien valintaa voidaan perustella vetoamalla lasten naiiviin mielikuvitukseen. Näyttämöpäälliköt,Lope de Vega tai Shakespeare – eli ne heidän näytelmänsä, jotka keskus on hyväksynyt."
ellauri203.html on line 393: Puolan kansantasavallassa hänestä tuli kirjailija, joka julkaisi monia kommunismin ihanteita tukevia teoksia, ja poliitikko. Hänestä tuli kahden kirjallisuuslehden toimittaja ( Miesięcznik Literacki 1966-1971 ja Literatura 1955-1968), ja sellaisena hänellä oli merkittävä vaikutus Puolan kulttuuripolitiikkaan. Hän oli suurlähettiläs Sveitsissä 1945-1947, suurlähettiläs Ranskassa 1947-1950, Puolan parlamentin varajäsen vuosina 1952-1961, ja lopulta Sveitsin jäsen.Puolan Yhdistyneen työväenpuolueen keskuskomitea vuosina 1964–1981.
ellauri203.html on line 401: Monet hänen sodanjälkeisistä teoksistaan, mukaan lukien "Runo petturille" ("Poemat dla zdrajcy"), hyökkäys Czesław Miłoszia vastaan, "Chryzostom Bulwiećin matka Ciemnogródiin" ("Podróż Chryzostoma Bulwiecia do Ciemnogrodu") ja panegyri " Stalin" Dead" ("Umarł Stalin") (1953), kirjoitettiin sosialistisen realistin periaatteiden mukaisesti. Vuonna 1950 hänestä tuli ideologisen nokkimisen kohde, ja Adam Ważyk tuomitsi hänen taiteellisen työnsä puolalaisten kirjailijoiden liittokokouksessa pikkuporvarilliseksi. Parempi sekin kuin Miloszin ketkumainen poroporvarilisuus.
ellauri203.html on line 435: Pascal sanoi apinaa ajattelevaxi ruovoxi, joka on hienompi kuin universumi joka murskaa sen koska ruovo tietää sen mutta universumipa ei. Siinäpä jälleen ajatustorttu, varsinainen turaus. A sorry consolation! A poor dignity!
ellauri203.html on line 448: human life: still the same motley picture--in reality so little
ellauri203.html on line 456: falsehood--in a word, the same busy squirrel's turning in the same old
ellauri203.html on line 459: offence.' and he too would say 'enough!' he too would turn away. One
ellauri203.html on line 464: very time when his half-crushed victims try to find comfort in picturing
ellauri203.html on line 473: It was published first in 1866 in the first episode of the new literary magazine Epoch that was launched by Dostoevsky and his brother Mikhail. As we know Turgenev and Dostoevsky were not the best of friends. Turgenev had sent the story to Dostoevsky when he was in Baden Baden. Dostoevsky, however, was too busy playing roulette and returned the story without having read it. Mikhail told him in a letter that that had been a big mistake, because their magazine was sure to be a success if they could have a new Turgenev in the first episode. Dostoevsky proceeded to write an apologetic letter to Turgenev and managed to secure Phantoms for the magazine.
ellauri203.html on line 475: From an 1849 letter to Pauline Viardot we know that the inspiration came from a dream that Turgenev had had. In this dream there was a whitish creature claiming to be his brother Anatoli (Turgenev had two brothers: Nikholai and Sergei). They both turned into birds and flew over the ocean. In another letter Turgenev writes that he was looking for a way to connect several landscape sketches that he had written. He combined the flying with the landscapes and came up with a vampire woman to explain the flying.
ellauri203.html on line 495: Verkhovensky Sr on talousliberaali länkkäri joka erehtyy jelppimään nihilistejä. Alexander Herzen turripuvussa.
ellauri203.html on line 648: Martin, a respected doctor (huoh), his wife Karin, Karin's seventeen year old brother Minus, and widowed father David of Karin and Minus' have convened at the family's summer home on an island off the coast of Sweden to celebrate David's return from the Swiss Alps, where he was substantially completing his latest novel (huoh). The family has long lived a fantasy of they being a loving one, David's extended absences which are the cause of many of the family's problems. Without that parental guidance, Minus is at a confused and vulnerable stage of his life where he is a bundle of repressed emotions, most specifically concerning not feeling loved by his father and concerning the opposite sex (huoh). He is attracted to females as a collective but does not know how to handle blatant female sexuality, especially if it is directed his way. A month earlier Karin was released from a mental institution (huoh). Her doctor has told Martin that the likelihood that she will fully recover from her illness is low, her ultimate fate being that her mental state will disintegrate totally, although she has functioned well since her release. In his love for her, Martin has vowed to himself to see her through whatever she faces. As Karin begins to lose grip on reality, Minus is the one most directly affected, although it does bring out the issues all the men are facing with regard to their interrelationships.
ellauri203.html on line 679: The freaks take on cancel culture after Fat Freddy and his cat becomes famous on a viral video.
ellauri204.html on line 4:
ellauri204.html on line 11: font-family: 'UnifrakturMaguntia';
ellauri204.html on line 12: src: url(http://grapson.com/fonts/UnifrakturMaguntia.ttf);
ellauri204.html on line 108: "Heikki, tääll' turma on!"
ellauri204.html on line 109: "Ei, Prinssi turvass' on.
ellauri204.html on line 201: Hän vastasi: »Enkö sinulle sanonut, ettet kykenisi turpa kiinnni kestämään minun rinnallani?»
ellauri204.html on line 292: Heitä varten ovat autuaat puutarhat, joissa joet virtaavat. Siellä he saavat kantaa kultaisia rannerenkaita ja ovat puettuna vihreihin vaippoihin ja hattureuhkoihin, jotka ovat hienoa ja paksua silkkiä, ja he istuvat valtaistuimella. Oivallinen on heidän palkkansa ja mitä ihanin heidän leposijansa.
ellauri204.html on line 378: Rajun laman ravistelemassa Suomessa oli tarvetta uudenlaiselle itsevarmalle miehelle, joka osasi leikkiä maskuliinisuudella ja oli siksi - sopivasti, ei liikaa - kosketuksissa myös naiselliseen puoleensa, eikä ollut niin tosikkomaisen sulkeutunut tai tuhoisan väkivaltainen kuin monet aiempien polvien miehet. Suomenniemen joka suvussa oli nähty tarpeeksi noita kelonharmaiksi routaantuneita paukapäitä, etanan muotoon koteloituneita tunneinvalideja. joiden kaukopartiomiesmäisen sinnikkäästä terrorista vasta infarkti tai haimatulehdus lähimmäiset vapautti. Uusi mies piti naista vertaisenaan, eroottisena sisarenaan, ja juhli sukupuolten eroa värikuulanräiskeisen karnevaalin keinoin. Uusi mies oli ystävilleen lojaali ja lapsilleen hellä ja kannustava, mutta eliminoi viholliset joustavasti ja ovelasti. Uusi mies kannatti eloonjäämisoppien sosiaalipolitiikkaa ja karkasi hyvinvointivaltion hallintorakennusten synkiltä käytäviltä avoimempaan, armottomampaan maastoon. Uusi mies kykeni lamavitutuksessakin leikkiin mutta uhkailun tai vähättelyn hetkellä taisteluvalmis nyrkki kohosi heti: nyt turpa kiinni urpo tai se turpoo kiinni, tähän käteen virtaa isien pimeiden kokemusten voima.
ellauri204.html on line 389: In The Odyssey, Odysseus and his crew land on Aeaea, and a team of scouts discover the palace of Circe, a witch goddess. Circe invites Odysseus’s men inside for a drink and then magically turns them into pigs. One man escapes to tell Odysseus about their comrades’ fate and Circe’s trickery. Odysseus bravely hopes to rescue his men from Circe’s enchantment; on the way to her house, Odysseus receives help from Hermes, who offers him a plan and equips him with moly, a magical herb that will protect him from Circe’s witchcraft. The plan works: the moly counters Circe’s magic, she swoons for Odysseus and transforms his crew from pigs back into men. Odysseus and Circe then make love. For a year. Finally, some of Odysseus’s crew shake him from the madness of his long Circean interlude and compel him to resume the journey home to Ithaca.
ellauri204.html on line 391: “So saying, Argeiphontes gave me the herb, drawing it from the ground, and showed me its nature. At the root it was black, but its flower was like milk. [305] Moly the gods call it, and it is hard for mortal men to dig; but with the gods all things are possible. Hermes then departed to high Olympus through the wooded isle, and I went my way to the house of Circe, and many things did my heart darkly ponder as I went. [310] So I stood at the gates of the fair-tressed goddess. There I stood and called, and the goddess heard my voice. Straightway then she came forth, and opened the bright doors, and bade me in; and I went with her, my heart sore troubled. She brought me in and made me sit on a silver-studded chair, [315] a beautiful chair, richly wrought, and beneath was a foot-stool for the feet. And she prepared me a potion in a golden cup, that I might drink, and put therein a drug, with evil purpose in her heart. But when she had given it me, and I had drunk it off, yet was not bewitched, she smote me with her wand, and spoke, and addressed me: [320] ‘Begone now to the sty, and lie with the rest of thy comrades.’ “So she spoke, but I, drawing my sharp sword from between my thighs, rushed upon Circe, as though I would slay her. But she, with a loud cry, ran beneath, and clasped my knees, and with wailing she spoke to me winged words: [325] “‘Who art thou among men, and from whence? Where is thy city, and where thy parents? Amazement holds me that thou hast drunk this charm and wast in no wise bewitched. For no man else soever hath withstood this charm, when once he has drunk it, and it has passed the barrier of his teeth. Nay, but the mind in thy breast is one not to be beguiled. [330] Surely thou art Odysseus, the man of ready device, who Argeiphontes of the golden wand ever said to me would come hither on his way home from Troy with his swift, black ship. Nay, come, put up thy sword in this here sheath, and let us two then go up into my bed, that couched together [335] in love we may put trust in each other.’ “So she spoke, but I answered her, and said:‘Circe, how canst thou bid me be gentle to thee, who hast turned my comrades into swine in thy halls, and now keepest me here, and with guileful purpose biddest me [340] go to thy chamber, and go up into thy bed, that when thou hast me stripped thou mayest render me a weakling and unmanned? Nay, verily, it is not I that shall be fain to go up into thy bed, unless thou, goddess, wilt consent to swear a mighty oath that thou wilt not plot against me any fresh mischief to my hurt.’
ellauri204.html on line 404: Academic work has also arisen from the mythopoetic movement, as well as the creation of continuing conferences based on Bly's vision for creative communities, in addition to the ‘Minnesota Men's Conference’ and the ‘Great Mother and New Father Conference’, as well as non-profit organisations like Micheal Meade's Mosaic but yet Multicultural Foundation.
ellauri204.html on line 407: Such a potential often comes at a time of cultural chaos, and we are focussed on the new wave of the mythopoetic – one which considers gender diversity and inclusivity, soul ecology and a story beyond the ‘hero myth’ to which our culture has become so rigidly affixed. This allows for the ancient and deeper archetypes such as the ecologically-focussed Antihero, Green Man and the Shaman-Trickster to arise, offering a less rigid :D , more nuanced and yet expansive approach to whole humanhood.
ellauri204.html on line 414: Hedwig von Beit vermutet nach Vergleich mit ähnlichen Märchen in Eisenhans einen Lar oder Gibbon, ursprünglichen Seelenbruder, dessen Verzauberung durch eine negative Muttergestalt noch in dem Schlüssel unter ihrem Kopfkissen angedeutet ist. Der alte König fängt ihn seines prophetischen Wissens wegen, wie Midas den Silenos, König Numa die Walddämonen Faunus und Picus, Salomo den Geisterfürsten Aschmodai oder König Rodarchus den Waldmann Merlin. Naturgeister bei Frühlings- und Erntefesten heißen oft wilder Mann, tragen zottelige Schamhaare oder Moospimmel. Im Mittelmeerraum ähneln sie Pan, Silen und Faunus, in Russland Ljeschi. Auch Ulla Wittmann sieht in Held und Eisenhans ein mythologisches Freundespaar, das sich parallel jeweils vierstufig entwickelt, und vergleicht Chadir (18. Koran sure enough).
ellauri204.html on line 439: After recycling these hundreds of elements from elsewhere in Ulysses as he composed “Circe,” Joyce expanded his understanding of this novel’s potential as “a kind of encyclopedia” (Selected Letters 271). He began revising the rest of the book accordingly, arranging little snippets of interrelated detail throughout the previous episodes into an intricate network of minor motifs that accumulate and aggregate in the careful reader’s awareness. “Circe” serves as an absurd but cathartic outpouring of Ulysses thus far. Having gotten all that out of our systems, we are ready for the episodes Joyce called the “Nostos,” the return
ellauri204.html on line 459: – Meinasin turmella tärkeät ihmissuhteeni, hän tunnusti haastattelussa.
ellauri204.html on line 487: Riku Korhonen kritisoi nykyisiä pinnallisia arvoja. Ihmiset ovat eksyksissä, eikä pelkkä arki riitä heille. Hän kertoo sieppauksesta, joka johtaa turvattomuuden tunteen lisääntymiseen Suomessa: ”Kansan yhtenäisyys oli rikki, sieppaajia tulisi lisää, ja turvallisuuspalveluja, henkilösuojausta ja sieppausvakuutuksia.” (s. 21)
ellauri204.html on line 583: 14 is shorthand for the "14 Words" slogan: "We must secure the existence of our people and a future for white children." The second is 88, which stands for "Heil Hitler" (H being the 8th letter of the alphabet). Kaverin 8 sekuntia meni harakoille, mutta sentään jää ikuinen maine kumikaulameediassa, toinen kahdexikko kyljellään.
ellauri204.html on line 616: Vesa Rantama, is a literary critic and the editor-in-chief of Nuori Voima, a longstanding Finnish literary magazine. He has written essays with topics ranging from current pop music to ecophilosophy, quite often with poetry added to the mix. His articles have appered in Helsingin Sanomat, the most read newspaper in Finland, the Swedish-language Nordisk Tidskrift, Versopolis as well as countless cultural publications in Finland.
ellauri204.html on line 623: Fredric Jameson (born April 14, 1934) is an American literary critic, philosopher and Marxist political theorist. He is best known for his analysis of contemporary cultural trends, particularly his analysis of postmodernity and capitalism. Jameson's best-known books include Postmodernism, or, The Cultural Logic of Late Capitalism (1991) and The Political Unconscious.
ellauri204.html on line 625: He returned 1955 to America after a year in Europe to pursue a doctoral degree at Yale University, where he studied under Erich Auerbach. Auerbach would prove to be a lasting influence on Jameson's thought. This was already apparent in Jameson's doctoral dissertation, published in 1961 as Sartre: the Origins of a Style. Auerbach's concerns were rooted in the German philological tradition; his works on the history of style analyzed literary form within social history. Jameson would follow in these steps, examining the articulation of poetry, history, philology, and philosophy in the works of nauseous Jean-Paul Sartre.
ellauri204.html on line 627: Jameson's dissertation, though it drew on a long tradition of European cultural analysis, differed markedly from the prevailing trends of Anglo-American academia (which were empiricism and logical positivism in philosophy and linguistics, and New Critical formalism in literary criticism). It nevertheless earned Jameson a position at Harvard University, where he taught during the first half of the 1960s. Gotta know your enemy.
ellauri204.html on line 631: While the Orthodox Marxist view of ideology held that the cultural "superstructure" was completely determined by the economic "base", the other Western Marxists gave more than a little finger back to Hegel and the power of "powerful ideas". Jamesons ideologeme was a near synonym to meme.
ellauri204.html on line 633: Douze points to Jameson for showing middle finger to postmodernism. Sehän on selvää sumutusta, kapitalismin siirtomaatavarakaupan savuverhoa. In his view, postmodernity's merging of all discourse into an undifferentiated whole was the result of the colonization of the cultural sphere, which had retained at least partial autonomy during the prior modernist era, by a newly organized corporate capitalism. Nimenomaan niin!
ellauri204.html on line 733: She wrote openly about menstruation, abortion, masturbation, incest, adultery, and drug addiction at a time when the proprieties embraced none of these as proper topics for poetry.
ellauri204.html on line 735: Sexton's work towards the end of the sixties has been criticized as "preening, lazy and flip" by otherwise respectful critics. Some critics regard her dependence on alcohol as compromising her last work. However, other critics see Sexton as a poet whose writing matured over time.
ellauri204.html on line 739: On October 4, 1974, Sexton had lunch with Kumin to revise galleys for Sexton's manuscript of The Awful Rowing Toward God, scheduled for publication in March 1975 (Middlebrook 396). On returning home she put on her mother's old fur coat, removed all her rings, poured herself a glass of vodka, locked herself in her garage, and started the engine of her car, ending her life by carbon monoxide poisoning. Narsistinen pelle.
ellauri204.html on line 753: Antoine Marie Joseph Paul Artaud, better known as Antonin Artaud, was a French writer, poet, dramatist, visual artist, essayist, actor and theatre director. He is widely recognized as one of the major figures of the European avant-garde. In particular, he had a profound influence on twentieth-century theatre through his conceptualization of the Theatre of Cruelty. Known for his raw, surreal and transgressive work, his texts explored themes from the cosmologies of ancient cultures, philosophy, the occult, mysticism and indigenous Mexican practices. Hirveää scheissea.
ellauri204.html on line 761: will turn their heads when an unrehearsed fish jumps
ellauri204.html on line 767: Artaud oli ärsyttävän näköinen viivasuinen väkäleuka. Hän syntyi Etelä-Ranskassa Marseillessa varakkaaseen porvarisperheeseen. Isä oli merikapteeni ja äiti Euphrasie Nalpas sukujuuriltaan turkkilainen. Sieltä sen julma ilme lienee peräisin.
ellauri204.html on line 797: Ari haki nuorena Teatterikorkean dramaturgilinjalle, mutta Juska Parviainen pudotti hänet jatkosta. Arista tuli Paha Hirvonen. Kokoomusnuoresta suori marxilainen takinkääntäjä.
ellauri204.html on line 817: Eero ja Aino asuvat pientaloalueella, jossa elämä on turvattu kuoliaaksi. Mies tuntee itsensä häkkieläimeksi. Raivo etsii purkautumistietä.
ellauri204.html on line 835: ture-child.jpg" width="80%" />
ellauri204.html on line 836: Vulture on huomannyt pickaninnyn.
ellauri204.html on line 844: But now things are changing! “The poor are beginning to be the heroes of their own stories,” said a participant. The skinny pickaninny in the pic is called Bosambo and the vulture is Buzz Buzzard. Fortunately, they hail us from distant Kenya, not Appalachia.
ellauri205.html on line 4:
ellauri205.html on line 11: font-family: 'UnifrakturMaguntia';
ellauri205.html on line 12: src: url(http://grapson.com/fonts/UnifrakturMaguntia.ttf);
ellauri205.html on line 83: Sama aihe toistuu ad nauseam ruukkumaalauksina ja freskoina ja savihahmoina, suuria julkeita pronssiveistoksia, kivisiä suihkulähteitä ja pieniä muovisia kitschasetelmia, joissa Putinin sarvet on koristeltu värikkäin kukkaseppelein ja pullea pillastunut Eurooppa sätkii härän selässä kuin Johanna Tukiainen Ilkka Kanerva-vainaan mahan päällä. Kuvissa Eurooppa ratsasti jumalhärällä (oikeammin sonnilla) vuosituhansien halki vaatetyyli vaihtuen tai alasti, rinnat pystyssä tai peitettyinä, jalat ristissä tai reidet ärvöllään, henkistyneenä, voitokkaana pin-up-mallina tai masturbatorisena kohteena, tuhtilihaisena, sidottuna tal anorektiseksi laihtuneena, mutta aina menossa kuin Teukka menopäällä kohti maata ja maanosaa jotka oli hänen mukaansa nimetty.
ellauri205.html on line 87: Leveänaamainen turski laajaperse juurikin, ehkä teologisesti sama kuin Astarte eli täysikuu.
ellauri205.html on line 96: Tuulessa heiluvia puita on hiljattain ollut ainaskin siinä japsujen Äidit leffassa plus siinä Frantz nimisessä pätkässä missä joku sakemannin suursodassa ampunut ranskis tuli pyytämään sen omaisilta niskalaukausta anteexi. Which in turn was based on Maurice Rostand's 1930 French play L'homme que j'ai tué..
ellauri205.html on line 98:
ellauri206.html on line 4:
ellauri206.html on line 11: font-family: 'UnifrakturMaguntia';
ellauri206.html on line 12: src: url(http://grapson.com/fonts/UnifrakturMaguntia.ttf);
ellauri206.html on line 61: Show, don't tell is a technique used in various kinds of texts to allow the reader to experience the story through actions, words, thoughts, senses, and feelings rather than through the author's exposition, summarization, and description. It avoids adjectives describing the author's analysis, but instead describes the scene in such a way that readers can draw their own conclusions. The technique applies equally to nonfiction and all forms of fiction, literature including haiku and Imagism poetry in particular, speech, movie making, and playwriting.
ellauri206.html on line 63: The concept is often attributed to Russian playwright Anton Chekhov, reputed to have said "Don't tell me the moon is shining; show me the glint of light on broken glass." What Chekhov actually said, in a letter to his brother, was "In descriptions of Nature one must seize on small details, grouping them so that when the reader closes his eyes he gets a picture. For instance, you’ll have a moonlit night if you write that on the mill dam a piece of glass from a broken bottle glittered like a bright little star, and that the black shadow of a dog or a wolf rolled past like a ball."
ellauri206.html on line 65: Its having become, by the mid-twentieth century, an important element in Anglo-Saxon narratological theory, according to dramatist and author Arthur E. Krows, the American dramatist Mark Swan told Krows about the playwriting motto "Show – not tell" on an occasion during the 1910s. In 1921, the same distinction, but in the form picture-versus-drama, was utilized in a chapter of Percy Lubbock's analysis of fiction, The Craft of Fiction. In 1927, Swan published a playwriting manual that made prominent use of the showing-versus-telling distinction throughout.
ellauri206.html on line 71: In 2017, Vietnamese-American writer Viet Thanh Nguyen (n.h.) questioned the validity of continuing to teach "show, don't tell" in creative writing classes in a New York Times op-ed on the subject. His position was that such teaching is biased against immigrant writers, who may describe emotions in ways readers from outside their culture might not understand, rendering "tell" necessary. Like the squeaky smiley that shows just raised eyebrows and no smiling mouth. Because a smile does not count for anything out there. Everybody smiles all the time.
ellauri206.html on line 77: In Book III of his repulsive Republic (c. 373 BC), Plato examines the "style" of "poetry" (the term includes comedy, tragedy, epic and lyric poetry): All types narrate events, he argues, but by differing means. He distinguishes between narration or report (diegesis) and imitation or representation (mimesis). Tragedy and comedy, he goes on to explain, are wholly imitative types; the dithyramb is wholly narrative; and their combination is found in epic poetry. When reporting or narrating, "the poet is speaking in his own person; he never leads us to suppose that he is any one else"; when imitating, the poet produces an "assimilation of himself to another, either by the use of voice or gesture". In dramatic texts, the poet never speaks directly; in narrative texts, the poet speaks as him or herself.
ellauri206.html on line 81: One of the best-known modern studies of mimesis—understood in literature as a form of realism—is Erich Auerbach's Mimesis: The Representation of Reality in Western Literature, which opens with a famous comparison between the way the world is represented in Homer's Odyssey and the way it appears in the Bible. Eric thought the Bible way was way better in all respects. But he was a Jew, so surprise surprise.
ellauri206.html on line 88: As a result, poorer countries are experiencing their slowest growth in a generation, while middle-income nations are denied debt relief despite surging poverty levels. Most of the world’s poor are women and girls, who are paying a high price in lost healthcare, education and jobs. WTF Gutierres, don't you notice what 4 letter turd you just dropped from your upper sphincter? Grow!? Is this a time for the monkey plague to grow, do you think?
ellauri206.html on line 90: The divergence between developed and developing countries has become systemic – a recipe for instability, crisis and forced migration. These imbalances are not a bug, but a feature of the global financial system.
ellauri206.html on line 135: Seurasin ahdistuneena oravien korkeita hyppyjä oksalta toiselle. Niiden nopeus oli saatanallista. Kuin Unikankareen murhatut olisivat ampaisseet puuhun tupsukorvaisina jyrsijöinä. Jos minulla olisi ollut haulikko, olisin ampunut eläimet rauhoittaakseni ne. Seisoin puun juurella ja katselin oravia, kunnes ahdistus hellitti ja taivas vaaleni ja vaikutelma oli äkkiä kuin valtavasta triptyykistä: vasemmassa siipikuvassa virtasi Aurajoen musta uoma, oikeassa turposi tuomiokirkon valaistu kivikasa, ja keskiosassa kasvoi vaahtera mielisairaine oravineen, jotka jahtasivat tuiskussa toisiaan, töykkivät, ahdistivat ja kiduttivat toisiaan samalla kun Uudenmaankadulla henkilöautot ja täydet bussit vyöryivät ohi. Mutta sitä saattoi katsella tyynenä, sillä jos pysäyttäisi oravat ja kysyisi, miksi ne toimivat näin, ei saisi vastausta, tai jos pysäyttäisi ihmiset, ei vastausta. Ne toimivat näin koska ne toimivat näin. Sokeaa tahtoa täynnä ihmisetkin muotoutuivat maan homeesta ja pystyttivät tuiskuavan avaruuden alle kirkkonsa, koulunsa, kauppapaikkansa ja sotilaalliset järjestelmänsä.
ellauri206.html on line 139: Ketamiinitripistä jäi Rikulle päälle pyhyyden tunteita. NMDA-salpaajat ovat Alzheimer-lääkkeitä. Riku oli niin pyhyyden vallassa etteivät sitä inhottaneet edes lapsiperheet möhkälemäisine äiteineen. Tai pappatunturin viereen sammuneelle vanhuxelle kylmästi nikotellen nauravat vinosilmäiset japsituristit. Sellaista sattui kesällä 2003 Suomen Turussa Irakin demilitarisaation aikana.
ellauri206.html on line 158: Raisionrannan pystypanosta doggie style polkupyöräretken tauolla tuli hakematta mieleen vietnamilaisen parin nainti laiturilla. Vaikka temppujärjestys on eri, sillä kaukoidässä aloitetaan aina suihinotolla, siitä perätarjontaan ym akrobaattiasentoihin, tavallinen selinmakuu tulee viimeisenä ja päättyy ruiskahduxeen hoidon mahalle tai naamalle. Muuten hommat ovat yksitoikkoisesti samanlaisia. Alilta ei onnaisi, sillä tarvitaan myös käsiä eikä pelkkää kättäpidempää.
ellauri206.html on line 184: Contre le monde, contre la vie on H. P. Lovecraftia käsittelevä teos. Se sisältää Stephen Kingin (yäk) esipuheen, Houellebecqin pitkän esseen Lovecraftin teoksista ja elämästä ja kaksi Lovecraftin pitkää novellia, "The Call of Cthulhu" ('Cthulhun kutsu') ja "The Whisperer of Darkness" (Kuiskaus pimeässä) ranskaksi käännettyinä. Tästä häiskästä on joku aikaisempi paasaus albumissa 204, jossa ruoditaan Rikun jouzenlaulua. Se näyttää piipunrassilta. Siis Thomas. Tai no molemmat. Sitä on syystä sanottu islamofobiseksi, rasistiseksi ja seksistiseksi ja väitetty sen myötäilevän äärioikeistoa. Oikeus nautintoon (Plateforme, 2001. Suomentanut Ville Keynäs) on täyttä millenniaaliroskaa sekin. Jokaisella ihmisellä on oikeus turvalliseen ja nautinnolliseen seksuaalisuuteen. On tärkeää siis tutkiskella itseään ja opetella tunnistamaan jutut, mitkä tuntuvat itsestä nautinnollisilta. Omaan kehoon kannattaa tutustua rauhassa ja selvittää millainen kosketus tuntuu itsestä nautinnolliselta. Myös vammaisilla on oikeus nautintoon, tunnevammaisilla varsinkin.
ellauri206.html on line 186: Kulttuuriministeriössä työskentelevän Michelin elämä on ankeaa ja yksinäistä. Vapaa-aikanaan hän vierailee toisinaan peep-showssa ja nukahtelee tv:n ääreen. Isänsä kuoleman jälkeen hän päättää hetken mielijohteesta matkustaa Thaimaahan. Thaimaassa Michelille avautuu vieras kulttuuri ja eroottisten houkutusten puutarha, jossa kaikki on mahdollista. Michel saa tuntea seksuaalista nautintoa, jonka rinnalla hänen aiemmat käteenvetokokemuksensa kalpenevat. Matkallaan Michel tapaa myös Valérien, joka on matkailualalla. Pariisissa heidän välilleen syntyy intohimoinen suhde, jollaista kumpikaan ei ole ennen kokenut. Michel ja Valérie palaavat Thaimaahan käynnistämään uutta, estotonta seksiturismibisnestä. Matkailijat kuitenkin palautetaan paratiisista elämän kovuuteen varsin dramaattisella tavalla.
ellauri206.html on line 188: Aiheet ja teemat: islam, keski-ikä, matkailu, mielihyvä, rakastuminen. Henkilöt ja toimijat: miehet, prostituoidut, turistit.
ellauri206.html on line 204: Innan ukki on kehno paskiainen. Kädetön sotaveteraani jonka puhuu feikkikarjalaa kuin sontimaton tutilas. Ukkihan on kuin Tuomas Kyrön kylmie mieleni pahoitin. Millenniaalien olis paras pitää turpa kii veteraaneista. Inna 30v ajattelee että vanhuus on kammottavaa, kaikkien tulisi osata kuolla ajoissa. Vieläköhän Riku tuumaa näin kun on ize viisikybää?
ellauri206.html on line 206: Mixi Riku syö appelsiinin syxyllä? Ne ovat silloin pahoja. Adidaxen sorzit ja Vansin huppari. Mahonkihyllyn Teema-astiat ja omenat Alessin vadissa. Vittu mikä pelle merkkimies. Vanhemmista yllättävän vähän mainintaa. Teki WWW heti mieli juopotella. Ja vandalisoida turkufasistin partapozon dollarihymyä. Search me. Ketamiinipiikin jälkeen Riku näyttää murhatulta silkkiuikulta. Oxennettu mustikkasoppa ei ole sinistä vaan punaista.
ellauri206.html on line 208: Talvisodan syttyessä ukki oli ollut nuori kersantti. Pahaa tuhoa tehneeltä ukilta puuttuu varpaita kuin Raidilta. Mistähän tässäkään Rikun turahduxessa on oikein kyse? Vaikea sanoa. Onko se uusi Väpi Linnan sotaromaani? Väpikö se nuoli Rikun hampaita? Väpi kuoli 1992, liian vanha siihen tehtävään. Ukki oli Ylen sankia priha, niinkö joku Väpin Hietanen. Meidän luokalla oli eräs Hietanen. Oliko se mukana 50-vuotisluokkajuhlassa? Saattoi ollakin. Sen naama on jo melkein unohtunut.
ellauri206.html on line 222: Sen jälkeen nojasimme Samin kanssa selkää laituriin, polvia myöden (sic) vedessä, vierekkäin, ja tyttö runkkasi kullejamme keskittyneeseen tasatahtiin, hiukan kumartuneena, mielestäni hivenen liian hitaasti mutta Luojan kiitos lujaa puristaen, ja minä kallistin pään taakse, pidin silmät auki ja näin taivaan tähtimäärän, elokuun Linnunradan, ja tiesin että siellä oli satoja miljardeja tähtiä, eikä minulla ollut toivomusta yhdellekään. Paitsi se, etten tahtonut ikinä luopua mistään meille tarjoutuvasta ilosta kuten tämä, ja se, että toivottavasti kukaan muukaan ei lakkaisi niitä tarjoilemasta. Samin kyllästyttyä ohjasin viileän kullini tytön suun lämpöön. Ei sillä ollut siihen mitään vastaan pantavaa eikä juuri sanottavaakaan.
ellauri206.html on line 231: Suvin pikahöyläyxen jälkeen Riku makaa rähmällään laiturilla farkut nilkoissa kuin koirassammakko kutupuuhissa. Tässä kirjassa on tosi paljon tuloxetonta panoa. Niistä lie muodostunut Rikun koko elämä.
ellauri206.html on line 249: Jean Lorrain, pseudonyme de Paul Alexandre Martin Duval, est un écrivain français à très forte tendance parnassienne, né le 9 août 1855 à Fécamp, en Haute-Normandie, et mort le 30 juin 1906 dans le 17e arrondissement de Paris. Dandy sybarite, ouvertement homosexuel, amateur de drogues, Jean Lorrain est l'un des écrivains scandaleux de la Belle Époque, au même titre que d'autres auteurs « fin de siècle » comme Rachilde, Hugues Rebell et Fabrice Delphi. Ses œuvres peuvent être rapprochées de la littérature dite « décadente ».
ellauri206.html on line 261: Michel molo islamofobi pääsi radioaalloille typerän Charlie Hebdo metakan aikana. Muistan kun tyypit tuli kokouxiinkin keekoillen je suis Charlie napeilla. Vapauxista turhimpia on sananvapaus. Turvat kiinni turvelot!
ellauri206.html on line 272: Theophile Gautier oli paxu partapozo dekadentti. Les premières grandes passions de Teophile Gautier sont Robinson Crusoé ou Paul et Virginie, qui lui font une vive impression. Gautier rencontre a l'ecole le jeune Gérard Labrunie (le futur Gérard de Nerval). À cette époque, il commence à manifester un goût particulier pour les poètes latins tardifs dont la langue étrange le fascine. Il souffre de myopie.
ellauri206.html on line 274: Le 27 juin 1829, Gautier rencontre celui qui allait devenir son « maître » en littérature, Victor Hugo, auquel le présentent Gérard et Pétrus Borel. Cet évènement précipite sa carrière d'écrivain.
ellauri206.html on line 287: Samassa hengenvedossa voisi kuitata Juhani Branderin. Juhani Brander (s. 1978) on turkulainen kirjailija, jolta on aiemmin julkaistu kolme runokirjaa ja kaksi proosateosta. Brander pääsi ainoana suomalaisena Best European Fiction 2010 -julkaisuun. Brander on Satakunnan Kansan ja Turun Sanomien kolumnisti ja kriitikko. Hän harrastaa urheilua, filosofiaa, elokuvia ja naisia. Nyttemmin Juhana on Suomen ehkä säälittävin miesasiamies. Mikähän siinä on että pölhöt miehet keskittyvät Turun kirjallisuustieteen laitoxelle?
ellauri206.html on line 311: Modulant tour à tour sur la lyre d’Orphée Taking turn to play on Orpheus’ lyre
ellauri206.html on line 371: Toinen pikakelaus eikä aikaakaan niin voi kauhistus: Helmi on jo maisteri! Niin se aika pakenee, eheu fugaces labuntur anni, kuten leukavasti laukaisi Horatius, se lerppana.
ellauri206.html on line 378: Ehkä se vielä muuttaa mielensä. Ei se opettaminen nyt niin kauheata ole, ainakaan näin jälkeenpäin. Vaan turhapa tuota on koittaa neuvoa, se kieltää kuitenkin kuin pienenä: " Ei saa sanoa!"
ellauri206.html on line 454: Selon le témoignage de ses contemporains, Gassendi se levait régulièrement à trois heures du matin, jamais plus tard que quatre heures, et quelquefois à deux. Il étudiait jusqu'à onze heures, à moins de recevoir une visite et se remettait à l'étude vers deux ou trois heures après midi jusqu'à huit. Il soupait légèrement (une tisane tiède, des légumes, rarement de la viande) et se couchait entre neuf et dix. On le disait pieux, et pratiquant avec scrupule ses devoirs de prêtre ; ses paroissiens l'appelaient le saint prêtre. Par sa pauvreté, sa modestie, sa douceur, son humanité, sa bienfaisance, sa charité et sa simplicité, il faisait figure d'un anachorète, vivant dans le monde selon la règle d'un monastère. « Le plus grand philosophe parmi les hommes de lettres, et le plus grand homme de lettres parmi les philosophes », sanoi gibboni. Peu d'auteurs ont imaginé qu'il s'agissait là d'une posture, ou d'un masque.
ellauri206.html on line 518: Työttömän työnhakijan pääasiallinen tehtävä on työnhaku. Ja uusi työnhaun malli korostaa sitä. ”Tavoitteena on nopea työllistyminen”, sanoo TE-toimiston johtaja. Ja tässä hän aivan oikeassa, koska työttömyysedun saadakseen työttömän on suoritettava velvollisuutensa. Työttömän on haettava neljää työmahdollisuutta kuukaudessa välttääkseen karenssin. Työnantajat toivovat, ettei yhteenottoja tulisi. ”Ei puhettakaan turhista hakemuksista ja hakemusten tulvasta.” "Kun työn kysyntä kasvaa palkat laskevat", laskeskelevat työnantajat.
ellauri207.html on line 3:
ellauri207.html on line 10: font-family: 'UnifrakturMaguntia';
ellauri207.html on line 11: src: url(http://grapson.com/fonts/UnifrakturMaguntia.ttf);
ellauri207.html on line 59: Sedan 2006 är Oscar Magnusson (son till Sven-Erik) medlem av bandet. 2018 gav sig Oscar och bandet ut på turnén "Länge leve Sven-Ingvars".
ellauri207.html on line 74: Outcast, mute, a lone twin cut from a drunk mother in a shack full of junk, Euchrid Eucrow of Ukulore inhabits a nightmarish Southern valley of preachers and prophets, incest and ignorance. When the God-fearing folk of the town declare a foundling child to be chosen by the almighty, Euchrid is disturbed. He sees her very differently, and his conviction, and increasing isolation and insanity, may have terrible consequences for them both…
ellauri207.html on line 108: Waya, that third picture lookin real pornographic!
ellauri207.html on line 174: Michael Douglas, son of Kirk Douglas, was accused of masturbating in front of an employee. To the claim that he masturbated in front of her, Douglas said, "This is a complete lie, fabrication, no truth to it whatsoever." He will again reprise his role in the upcoming film Ant-Man and the Wasp: Quantumania (2023).
ellauri207.html on line 190: Mikki tiesi olevansa jokseenkin komea mutta ei kuitenkaan pitänyt itseään erityisen puoleensavetävänä. Käteenvetäminen ei pitkän päälle napannut. Hän sai usein kuulla. että hänellä oli sepaluxessa jotain, joka kiinnosti. Erik Berger veteraani oli selittänyt, että hän kertakaikkiaan säteili itsevarmuutta ja turvallisuutta ja että hänella oli kyky saada naiset rentoutumaan ja sulamaan ja miesten pikkujalka jäykistymään ilman eri käskyä. Sänkyynmeno hänen kanssaan ei ollut hankalaa, uhkaavaa eikä monimutkaista - se oli helppoa ja eroottisesti nautinnollista. Mikä (Mikaelin mukaan) oli niin kuin asioiden piti olla intuitiivisesti. Hänen tehtävänsä oli palvella vyö löysällä kuin partiopojalla.
ellauri207.html on line 202: «Suecia se presenta como una sucursal del infierno, donde los jueces prevarican, los psiquiatras torturan, los policías y espías delinquen, los políticos mienten, los empresarios estafan, y las instituciones en general parecen presa de una pandemia de corrupción de proporciones fujimoristas. Esta obra perdurará porque se trata de ficción de la más amena, con unos personajes perfectamente definidos, que, según me, es lo que importa.» –Mario Vargas Llosa, escritor peruano-.
ellauri207.html on line 290: Vitun kamasaxoja. Vitun nisunaama. Onnexi se kuoli jo viisikymppisenä, loppui nää sen jaarituxet. Sen pahempi kyllä arkkitehdille, joka oli nisunaamaan turhaan luottanut. Ei ollut fixu se edes naisexi.
ellauri207.html on line 325: President Joe Biden has ordered US flags on federal grounds to be flown at half-staff until sunset on Saturday to honor the victims of this "senseless acts of violence." "That will teach them!" Biden said. "30th shooting at a K-12 school this year," he said proudly. "Try and beat that Putin!"
ellauri207.html on line 327: Turning the sad incident unfairly into an issue of gun control legislation, Biden implored law enforcement officers to "turn this pain in the ass into pump action" as he ticked through some of the mass shootings since the 2012 massacre at Sandy Hook Elementary School in Newtown, Connecticut, when he was vice president.
ellauri207.html on line 353: Alexander Zalachenko alias Karl Axel Bodin was Lisbeth Salander's father and a violent criminal. He's an ex-Russian spy who defecated to Sweden in the 1970s. In Sweden, he fathered Salander and her twin-sister Camilla Salander. He never married Salander´s mother, Agneta Salander, but he returned periodically to rape and beat her. He was a Putinist.
ellauri207.html on line 357: Zalachenko got involved with Agneta Sjolander, who changed her own name to match his, but he refused to marry her, calling her a whore. Regardless he fathered two children with her, Lisbeth and her twin sister, Camilla. So they must have had their moments... Zalachenko brutally beat and abused Agneta, who tried to shelter her daughters from the brutality, and the two girls reacted differently. Camilla didn´t care at all for her mother, and Lisbeth did. At age twelve, Lisbeth Salander, set Zalanchenko, her father, on fire to stop his brutal beatings of her mother. We find out in The Girl Who Played with Fire, that because of the damage to his body, he had to have his leg amputated and suffers from chronic pain. I can relate to that! Constant pain is enough to turn one into a psychopath. This act is used as evidence to support claims that Lisbeth Salander is mentally ill, and remains a topic of debate for readers and characters.
ellauri207.html on line 454: Time to Market Institute, Test Maturity Model integration, (the TMMi® Model), tasmanialainen farm machinery dealership, ym ym rahanhimoista anglosaxintaa. Tokko pulu mitään sellasta. Eiköhän se ole vaan jahtaamassa pyrstöä. Tule Tänne Mullon Iso.
ellauri210.html on line 4:
ellauri210.html on line 11: font-family: 'UnifrakturMaguntia';
ellauri210.html on line 12: src: url(http://grapson.com/fonts/UnifrakturMaguntia.ttf);
ellauri210.html on line 57: André Gide: Prometheus´ Lecture (also published in Marshlands and Prometheus Misbound)
ellauri210.html on line 67: « Monsieur Gide n'a pas l'air d'un enfant d'amour, ni d'un éléphant, ni de plusieurs hommes : il a l'air d’un artiste ; et je lui ferai ce seul compliment, au reste désagréable, que sa petite pluralité provient de ce fait qu'il pourrait très aisément être pris pour un cabotin (komeljanttari). Son ossature n'a rien de remarquable ; ses mains sont celles d'un fainéant, très blanches, ma foi ! Dans l'ensemble, c'est une toute petite nature. »
ellauri210.html on line 85: Alfred Jarry, né à Laval, en France, le 8 septembre 1873 et mort à Paris 6e le 1er novembre 1907 (34 ans) , était un poète, romancier, écrivain et dramaturge français. Il est aussi dessinateur et graveur.
ellauri210.html on line 113: On niin kiehtova kokemus, että joudun perustelemaan teorioitani Mmea kohtaan. Yvette ja Max-setä. Toivon vain, että se olisi mahdollista muuten kuin kirjallisesti, huolimatta huonosta puheestani ja heikentyneestä kuulostani. Ja minulla ei todellakaan ole aikomustakaan antaa periksi sen tunnustuksen lisäksi, että tiedämme niin vähän. Tiedät esimerkiksi, että Charlie Chaplin on ollut viime päivinä Wienissä. Melkein minäkin olisin nähnyt hänet, mutta täällä oli hänelle liian kylmää ja hän lähti taas nopeasti. Hän on epäilemättä suuri taiteilija; varmasti hän esittää aina yhtä ja samaa hahmoa; vain heikko, köyhä, avuton, kömpelö nuori, jolle asiat kuitenkin lopulta menevät hyvin. Luuletko nyt, että tätä roolia varten hänen täytyy unohtaa oma egonsa? Päinvastoin, hän soittaa aina vain itseään, kuten hän oli varhaisessa synkässä nuoruudessaan. Hän ei pääse eroon noista vaikutelmista ja saa tähän päivään asti itselleen korvauksen tuon elämänsä menneen ajanjakson turhautumisesta ja nöyryytyksistä. Hän on niin sanotusti poikkeuksellisen yksinkertainen ja läpinäkyvä tapaus. Ajatus siitä, että taiteilijoiden saavutukset liittyvät läheisesti heidän lapsuusmuistoihinsa, vaikutelmiinsa, sortoa ja pettymyksiä, on jo tuonut meille paljon valistusta ja siitä syystä tullut erittäin suureksi kallisarvoinen meille. Uskalsin kerran lähestyä analyyttisesti yhtä suurimmista, joista tunnemme valitettavasti hyvin vähän: Leonardo da Vinciä. Pystyin ainakin tekemään todennäköiseksi, että Pyhä Anna, Neitsyt ja lapsi, jossa voit vierailla Louvrea ei voida täysin ymmärtää (ymmärrettävä) ilman merkittävää lapsuuden historiaa Leonardo. Eikä voisi, ehkä paljon muutakaan.
ellauri210.html on line 232: - Parturin siirtämä nojatuolin selkänoja
ellauri210.html on line 287: Guillaume Apollinaire: Dramaturgy and Meetings (from The Poet Assassinated and Other Stories)
ellauri210.html on line 299: tura-di-Pablo-Picasso.jpg" height="200px" />
ellauri210.html on line 325: - Pablo's first picture was a of a picador.
ellauri210.html on line 342: ture.com/wp-content/uploads/2015/08/Picasso-annotated-poem-manuscript-December-24-1935.jpg" width="100%" />
ellauri210.html on line 359: « Je ne comprendrai jamais comment Victor Hugo a pu, quarante ans durant, faire son métier. Toute la littérature, c’est : ta, ta, ta, ta, ta, ta. L’Art, l’Art, ce que je m’en fiche de l’Art ! » — « Oscar Wilde est vivant ! »,
ellauri210.html on line 361: Arthur Cravan, the Dadaist poet-boxer, was neither a good poet nor a good boxer, but he was a legendary provocateur. Hemingway, Mailer, and Scorsese: much great American art has been inspired by boxing. How bout Irving? No he was a wrestler. Between 1907 and 1909, Saul Bellow created three paintings—Club Night, Stag at Sharkey’s, Both Members of This Club—that captured boxing’s glories and indignities. The sport provided a powerfully visceral metaphor for the American experience of the twentieth century. Amerikan nyrkki on sittemmin kumauttanut päähän useampia kansoja kuin kehtaa muistella.
ellauri210.html on line 369: That journey began in 1903 when, aged sixteen, he was kicked out of his boarding school for an egregious act of indiscipline—according to some, he hit a teacher—and, inspired by his hero Arthur Rimbaud, he left Switzerland in search of adventure. Over the next several years, Cravan took up with hookers in Berlin, hoboed his way from New York to California, and worked in the engine room of a steamship bound for the South Pacific, jumping ship when it docked in Australia. But it was in Paris that the legend of the man we know as Arthur Cravan—writer, brawler, and hoaxer—was cemented. Within the space of six years, he scandalized polite society, infuriated the avant-garde, slugged it out with one of the greatest heavyweights of all time, and then disappeared without a trace.
ellauri210.html on line 373: By the time Johnson arrived in Paris, Cravan had carved out a reputation as a boxer himself, a discipline he first picked up while traveling across the USA. He was also known as an ardent proponent of the “American” attitude toward life, by which he meant living according to desire and instinct, and telling so-called civilized society to take a running jump. In an essay titled “To Be or Not To Be … American,” he wrote that, thanks to the influence of cakewalk dancers, track athletes, and boxers such as Joe Jeanette, the whole of Paris had turned American. “Overnight,” Cravan said, “everyone began to spit and swear” and “floated around in clothes two sizes too big for them.” He finished the piece with a crib sheet for how to pass as American: “Chew … never speak … always look busy … and, above all else, crown yourself with arrogance.” It was advice he followed assiduously. How right, how true, to this day.
ellauri210.html on line 379: At the height of his fame and success, while The Importance of Being Earnest (1895) was still being performed in London, Wilde prosecuted the Marquess of Queensberry for criminal libel. The Marquess was the father of Wilde's lover, Lord Alfred Douglas. The libel trial unearthed evidence that caused Wilde to drop his charges and led to his own arrest and trial for gross indecency with men. After two more trials he was convicted and sentenced to two years' hard labour, the maximum penalty, and was jailed from 1895 to 1897. During his last year in prison, he wrote De Profundis (published posthumously in 1905), a long letter which discusses his spiritual journey through his trials, forming a dark counterpoint to his earlier philosophy of pleasure. On his release, he left immediately for France, and never returned to Ireland or Britain. There he wrote his last work, The Ballad of Reading Gaol (1898), a long poem commemorating the harsh rhythms of prison life. What an opportunity for a man of his caliber, one would have thought.
ellauri210.html on line 385: New York’s first encounter with modern art had come four years earlier with the seminal Armory Show, at which Duchamp’s Nude Descending a Staircase caused an almighty rumpus. This time, Duchamp presented Fountain, the urinal that changed art history. Having witnessed Cravan’s work back in Paris, Duchamp and Picabia invited Cravan to deliver one of his anti-art lectures at the exhibition. He didn’t disappoint. On the day, he stood half cut in front of his audience, swore at them, waved his cock around, and was promptly arrested.
ellauri210.html on line 394: « Monsieur Gide n'a pas l'air d'un enfant d'amour, ni d'un éléphant, ni de plusieurs hommes : il a l'air d’un artiste ; et je lui ferai ce seul compliment, au reste désagréable, que sa petite pluralité provient de ce fait qu'il pourrait très aisément être pris pour un cabotin (komeljanttari). Son ossature n'a rien de remarquable ; ses mains sont celles d'un fainéant, très blanches, ma foi ! Dans l'ensemble, c'est une toute petite nature. »
ellauri210.html on line 400: « Je ne comprendrai jamais comment Victor Hugo a pu, quarante ans durant, faire son métier. Toute la littérature, c’est : ta, ta, ta, ta, ta, ta. L’Art, l’Art, ce que je m’en fiche de l’Art ! » — « Oscar Wilde est vivant ! »,
ellauri210.html on line 427: Onnessani kauniin turbiinilaivan mukavuuksista, Et tout heureux du confort du beau navire à turbines,
ellauri210.html on line 436: Huusi mulle eräpäivän, jolloin maxamatta laskua Me criait la date claire, où, délaissant les factures,
ellauri210.html on line 440: Kuin hevonen, luonnon sentimenttejä! À la façon d’un cheval, sentiment de la nature !
ellauri210.html on line 462: Mulla on jo mun ensimmäinen veturi: Je possède également ma première locomotive :
ellauri210.html on line 483: Der Sturm ist da, die wilden Meere hupfen Myrsky on täällä, villit meret hyppää
ellauri210.html on line 493: Von 1893 an besuchte er das Friedrich-Wilhelms-Gymnasium (Berlin), verließ die Schule aber 1905, um einer Relegation zuvorzukommen. Bereits als Gymnasiast schrieb er erste Gedichte. Er bestand 1906 als „Externer“ das Abitur und immatrikulierte sich noch im selben Jahr an der Technischen Hochschule Charlottenburg für Architektur. Er brach 1907 das TH-Studium ab und wechselte an die Universität Jena, um Klassische Philologie zu studieren. Später ging er an die Friedrich-Wilhelms-Universität.
ellauri210.html on line 507: Wegen zunehmender Konflikte mit seiner Familie zog er sich Anfang September selbst in die Kuranstalt in Wolbeck bei Münster zurück, die er Mitte Oktober aber „fluchtartig“ verließ, um nach Berlin zurückzukehren. Hier wurde er derart auffällig, dass er Ende Oktober in die Heilanstalt „Waldhaus“ in Nikolassee bei Berlin verbracht werden musste, so dass sich Erwin Loewenson an einen langjährigen Freund von Kurt Hiller, den Psychiater Arthur Kronfeld in Heidelberg, mit der Bitte um Unterstützung wandte. Unter dem Titel Gewaltsam ins Irrenhaus war diese Zwangseinweisung Anlass für ein Medienecho – zu einer Zeit allerdings, als van Hoddis schon aus der Anstalt „entwichen“ war. Außerdem studierte er noch die griechische Mythologie und deren Fabelstrukturen. Jedoch hörte er vor dem Ausbruch seiner Krankheit im Herbst 1914 völlig mit der Nutzung der mythologischen Terminologie auf.
ellauri210.html on line 576: Kurt Hiller wurde in Berlin als Sohn eines jüdischen Fabrikanten geboren, sein Großonkel mütterlicherseits war der SPD-Reichstagsabgeordnete Paul Singer. Hiller machte 1903 sein Abitur als Primus Omnium am Askanischen Gymnasium in Berlin. Danach studierte er an der Berliner Universität Rechtswissenschaft bei Franz von Liszt und Philosophie bei Georg Simmel. Im November 1907 wurde Hiller als Externer an der Ruprecht-Karls-Universität Heidelberg vom Juristen Karl von Lilienthal mit der Dissertation Die kriminalistische Bedeutung des Selbstmordes zum Dr. jur. promoviert. Die Dissertation war der Teil einer rechtsphilosophischen Arbeit unter dem Titel Das Recht über sich selbst, für die Hiller in Berlin keine Anerkennung fand, und in der er die Forderung aufstellte, das Strafrecht müsse die Selbstbestimmung des Menschen stärker berücksichtigen.
ellauri210.html on line 580: In Berlin wurde Kurt Hiller als freier Schriftsteller zum frühen Pionier des literarischen Expressionismus: 1909 gründete er mit Jakob van Hoddis als ein Gründungsmitglied die Vereinigung Der Neue Club, zu dem bald auch Georg Heym und Ernst Blass stießen. Gemeinsam mit ihnen und unterstützt von bekannteren Künstlern wie Tilla Durieux, Else Lasker-Schüler und Karl Schmidt-Rottluff wurden sogenannte „Neopathetische Cabarets“ veranstaltet. Nachdem Hiller sich aus dem Club zurückgezogen hatte, gründete er mit Blass das literarische Cabaret GNU. Für die Zeitschriften PAN und Der Sturm schrieb er zahlreiche Beiträge, ebenso wie für Franz Pfemferts Aktion, bei deren Gründung er 1911 auch mitwirkte. Nachdem Hiller – wahrscheinlich über die Vermittlung Kronfelds, der seit 1908 in Heidelberg lebte – 1911 in der Beilage Literatur und Wissenschaft der regionalen Heidelberger Zeitung schon Die Jüngst Berliner vorgestellt hatte, publizierte er 1912 im Heidelberger Verlag von Richard Weissbach die erste expressionistische Lyrikanthologie Der Kondor.
ellauri210.html on line 582: In der Novemberrevolution versuchte er als Vorsitzender des von ihm mitgegründetem Politischen Rates geistiger Arbeiter, Einfluss auf die Politik zu nehmen. Diesem Engagement lag sein als Korrekturmodell zur Demokratie konzipiertes Ideal einer „Logokratie“ zu Grunde, das – anknüpfend an Platons Idee der „Philosophenkönige“ – die politische Herrschaft zwischen dem gewählten Parlament und einem Ausschuss der geistigen Elite und damit den Intellektuellen teilen sollte („elliptische Verfassung“).
ellauri210.html on line 589: „Demokratie heißt: Herrschaft jeder empirischen Mehrheit; wer wollte bestreiten, daß die Mehrheit des italienischen Volkes seit langem treu hinter Mussolini steht? […] Mussolini, man sehe sich ihn an, ist kein Kaffer, kein Mucker, kein Sauertopf, wie die Prominenten der linksbürgerlichen und bürgerlich-sozialistischen Parteien Frankreichs und Deutschlands und anderer Länder des Kontinents es in der Mehrzahl der Fälle sind; er hat Kultur. […] Wenn ich mich genau prüfe, ist mir Mussolini, dessen Politik ich weder als Deutscher noch als Pazifist noch als Sozialist ihrem Inhalt nach billigen kann, als formaler Typus des Staatsmannes deshalb so sympathisch, weil er das Gegenteil eines Verdrängers ist. Ein weltfroh-eleganter Energiekerl, Sportskerl, Mordskerl, Renaissancekerl, intellektuell, doch mit gemäßigt-reaktionären Inhalten, ist mir lieber, ich leugne es nicht, als ein gemäßigt-linker Leichenbitter, der im Endeffekt auch nichts hervorbringt, was den Mächten der Beharrung irgend Abbruch tut.“
ellauri210.html on line 704: Elämänsä alussa Andrea ja hänen veljensä Giorgio olivat lähes erottamattomat, jopa kutsuen itseään Castoriksi ja Polluxiksi , soturikaksosiksi. Lapsina veljesten välillä oli valtavaa yhteistyötä, joka johti vahvaan teeman päällekkäisyyteen myöhemmässä elämässä. Tunnetuin näistä päällekkäisistä teemoista oli myyttiset kreikkalaiset argonautit vertauskuvana heidän kehityksestään ja matkastaan taiteilijana.
ellauri210.html on line 714: Piha-Antero kiinnittää huomioo että isoveli Jorgon kuvat pursuu patafyysisiä genitaaleja. On torneja, katakombeja, tunneliin syöxyviä junia, röhnöttäviä naisia, sojottavia miehiä, uimakoppeja, halaavia hevosia, pahentuneita banaaneja työntymässä marmoriseen torsoon, käärmeitä, miekkoja ojossa ja puoliveteessä, kakasti tursuavia hevonhäntiä, you name it. Se on modernia, mutta myös hyvin hyvin vanhanaikaista.
ellauri210.html on line 718: Annalisa Chirico è una giovane e brillante giornalista dalla lingua schietta. Dietro la sua bella presenza si cela un personaggio preparatissimo, nel suo campo: la scrittura. La giornalista è sempre stata decisa riguardo il suo futuro e suo padre è stato la figura che l’ha spronata maggiormente. Pugliese originaria di Brindisi, a soli diciotto anni, Annalisa sale un pezzo di stivale fino a Roma per frequentare la Luiss Guido Carli, laureandosi in Scienze Politiche.
ellauri210.html on line 731: Alessio on alkanut ottaa turpiinsa 20-luvulla. Kannattaisko käyttää erityisiä luonnon uuttoja.
ellauri210.html on line 771: Les Couilles Enragées (Eng: Mad Balls) is a book by Benjamin Péret written in 1928.. Eventually published under a pseudonym in 1954 by Eric Losfeld as Les Rouilles Encagees, Mad Balls is an explosion of Péret's virulent anti-religiousness and erotic delirium. It featured seven explicit illustrations by Yves Tanguy.
ellauri210.html on line 773: Raymond Georges Yves Tanguy, né le 5 janvier 1900 à Paris et mort le 15 janvier 1955 à Woodbury (Connecticut, États-Unis), est un peintre et dessinateur surréaliste français, naturalisé américain.
ellauri210.html on line 822: du coiffeur Kuin kallon joka tulee parturista
ellauri210.html on line 831: The word “Dada” brings to mind an international range of extreme modernist antics. The book’s title is something of a publicist’s misnomer. Jacques Rigaut is the only confirmed suicide among the group, and while Jacques Vache did die of a drug overdose, many, including author Michel Leiris, claimed that his death was accidental, characterized as deliberate by those aiming to enhance Vache’s cultural cache. Arthur Cravan and Julian Torma simply disappeared, wandering into, rather than jumping towards, the cracks of avant-garde history. Of the four only Rigaut is genuinely obsessed with themes of self-destruction.
ellauri210.html on line 833: Tristan Tzara captured the inspired lunacy in his 1921 Dada Manifesto on Lukewarm Love. Marcel Duchamp’s “Readymades,” or Francis Picabia’s canvases of human figures as functionless machines belong here. Dada began as a limited franchise, with key outposts in Zurich, Berlin, Paris, and New York. Preceding the Surrealist movement by several years, and often inspired by the Communist Party (though not tied to it), its origins lay in a militant nostalgia for a pre-war lost Eden. Dadaists sought “an art based on fundamentals to cure the madness of the age and a new order of things that would restore the balance between heaven and hell." (Jean Arp).
ellauri210.html on line 837: “M. Gide,” Cravan began, “I have taken leave to call on you, though I feel myself duty bound to inform you straight off that I far prefer, for example, boxing to literature.” “Literature, however, is the only terrain on which we may profitably encounter one another,” he replied rather dryly. Cravan thought: “He certainly lives life to the full.” We spoke about literature therefore, and he asked me the following question which must be particularly dear to him: “Which of my works have you read?" "Which of my matches have you seen?"
ellauri210.html on line 841: On November 6, 1929, he returned to a clinic where he was staying and — according to Andre Breton — “after paying minute attention to his toilette, and carrying out all the necessary external adjustments demanded of such a departure” — calmly put a bullet through his heart. Not his head like Richard Cory, who had everything a man could want: power, grace and style.
ellauri210.html on line 873: Jacques Rigaut est à bien des égards un précurseur d'une forme d'écriture fragmentaire, comme Gunnar Bärlund, nej jag ville säga Gunnar Björling. GB's stod stod häromdagen framför St Pauls kyrka, näverna uppe, med en gul yllemössa på huvudet.
ellauri210.html on line 917: En 1922, il retourne à Paris et y vivote en faisant de petits métiers. Avec Yves Tanguy, il fréquente également la Maison des amis des livres, rue de l'Odéon, tenue par Adrienne Monnier, qui leur fait découvrir la littérature et des personnalités comme André Breton et Louis Aragon. Il est hébergé de 1924 à 1928 par Marcel Duhamel qui s'est installé au 54 de la rue du Château près de Montparnasse — Duhamel dirige l’hôtel Grosvenor qui appartenait à son oncle et qui est sis non loin de là.
ellauri210.html on line 919: Le 30 avril 1925, Prévert épouse Simone Geneviève Dienne (1903-1994), son amie d'enfance devenue violoncelliste dans un cinéma de la rue de Cluny pour accompagner les films muets. En 1928, il quitte la rue du Château et s'installe avec elle au pied de la butte Montmartre et se lance dans l'écriture — en février, il compose Les animaux ont des ennuis, son premier poème.
ellauri210.html on line 960: Sahakalalla on huolia. Se surettaa merianturaa.
ellauri210.html on line 991: En 1932, à l'initiative du communiste Paul Vaillant-Couturier, Jacques Prévert est sollicité par le groupe Octobre pour écrire des textes contestataires d’agitation-propagande. Sa verve, son humour, son aisance à rédiger très rapidement sur des sujets d’actualité brûlants, font la notoriété du groupe. Le plus célèbre de ces textes, La Bataille de Fontenoy, présenté en 1933 aux Olympiades internationales du théâtre ouvrier à Moscou, devant Staline), se moque des hommes politiques de l’époque.
ellauri210.html on line 997:
ellauri210.html on line 1087: tura-oleo/tc/2020/09/24/22/218745130.webp" />
ellauri210.html on line 1102: OULIPO on lyhenne sanoista Ouvroir de Littérature Potentielle, joka tarkoittaa kokeellisen tai potentiaalisen kirjallisuuden työpajaa. Sen perustivat kirjailija Raymond Queneau (1903-1976) ja matemaatikko François Le Lionnais (1901-1984) vuonna 1960. OuLiPon jäsenet pyrkivät kehittämään kielellisiä kokeiluja, jotka perustuivat johonkin sääntöön (contrainte), jota tuli noudattaa mahdollisimman tiukasti.
ellauri210.html on line 1111: Educated by governesses, tutors, and nuns, she was expelled from two schools, including New Hall School, Chelmsford, for her rebellious behaviour, until her family sent her to Florence, where she attended Mrs Penrose's Academy of Art. She also, briefly, attended St Mary's convent school in Ascot. In 1927, at the age of ten, she saw her first Surrealist painting in a Left Bank gallery in Paris and later met many Surrealists, including Paul Éluard. Her father opposed her career as an artist, but her mother encouraged her. She returned to England and was presented at Court, but according to her, she brought a copy of Aldous Huxley's Eyeless in Gaza (1936) to read instead.
ellauri210.html on line 1113: In 1936 Carrington saw the work of the German surrealist Max Ernst at the International Surrealist Exhibition in London and was attracted to the Surrealist artist before she even met him. In 1937 Carrington met Ernst at a party held in London. The artists bonded and returned together to Paris, where Ernst promptly separated from his wife.
ellauri210.html on line 1130: ture/2d/28/2d28e651d43099675b29002250de155c/thumb_medium.jpg" height="400px" />
ellauri210.html on line 1140: En vano la escritura de Prassinos fue considerada por los surrealistas como “escritura automática” que bien entendida nada tiene que ver con el azar, sino con la capacidad de liberar el pensamiento, lejos de cualquier convención y norma. Estos personajes muestran sus obsesiones sin pudor.
ellauri210.html on line 1150: Au cours de la guerre et jusqu'à la fin des années 1950, elle cesse de publier. Elle travaille dans des crèches, et co-traduit avec son mari Pierre Fridas plusieurs livres de Níkos Kazantzákis comme Alexis Zorba ou La Liberté ou la mort. Elle se remet ensuite à écrire, des poèmes et des romans, en opposition avec l'orthodoxie surréaliste. Ces textes sont toutefois inclassables. Brelin le frou, ou le portrait de famille (1975) décrit des personnages vivant selon des règles fantaisistes. Sur les dessins de l'auteur, ils ont la particularité de porter une coiffe à l'image de leur sexe. Les nouvelles de Mon cœur les écoute (1982) font montre d'un humour poétique proche de celui d'Henri Michaux ou de Joyce Mansour. Elle est également connue pour ses dessins et ses « tentures », des œuvres plastiques réalisées à l'aide de morceaux de tissu de couleur découpés.
ellauri210.html on line 1169: Personnalité tragique et indépendante, il abandonne la poésie au début des années 1950 pour se consacrer entièrement à la sculpture dans son atelier situé au 123, rue de Crimée à Paris, puis chez Hanesse à Pantin et, à partir de 1957, au 21, avenue du Maine, dans un atelier situé villa Marie Vassilieff (chemin du Montparnasse).
ellauri210.html on line 1173: Three days before his death, he said calmly to a friend: "I am allergic to this planet". He wrote his final book in 1959 and upon completion, he asked his wife to send the manuscript to Breton. When she returned from the post office, she found him dead; he had hanged himself on the main beam of his studio. Another exit in the style of David Foster Wallace. Did he give a damn to how his wife might have taken it? Well maybe she was relieved. Asta is allergic to Miryam's kitty Chico but bears it, taking antihistamines. When she has had a bad day, she curls up in her room with Kitty in her lap.
ellauri210.html on line 1250: George Shaw, known at his insistence as Bernard Shaw, was an Irish playwright, critic, polemicist and political activist. His influence on the Western hemisphefre, culture and politics extended from the 1880s to his death and beyond. He wrote more than sixty plays, including major works such as Man and Superman (1902), Pygmalion (1913) and Saint Joan (1923). With a range incorporating both contemporary satire and historical allegory, Pshaw became the leading dramatist of his generation, and in 1925 was awarded the Nobel Prize in Literature.
ellauri210.html on line 1298: El surrealismo nos situó ante el éxito de la estética de lo feo frente al fracaso de la belleza convencional y manida. Aglutinar el pánico, la tortura, el sufrimiento, lo indecible etc., nos permite encontrar una experiencia estética en todo ello. La categoría estética de lo feo nos conduce a una catarsis en la que se manifiestan nuestros sentimientos más profundos y nos permite tener conciencia plena de lo real.
ellauri210.html on line 1302: Autoras Joyce Mansour o Gisèle Prassinos han constituido buena parte de su literatura a partir de lo que se ha entendido por desviaciones sexuales, incluso por aberraciones. Algunos de sus personajes no sólo poseen ciertas deformidades físicas que los convierten en neo-quasimodos o pequeños demonios sino que además crece en ellos el germen de una moral desviada.
ellauri210.html on line 1304: Joyce Mansour y Gisèle Prassinos han adaptado esta particular estética en su literatura de formas muy sorprendentes. Comparten esta sensibilidad y aportan un nuevo punto de vista a la imagen de la mujer.
ellauri210.html on line 1306: Mansour, lejos de generar o de seguir con la imagen de la mujer creada por André Bretón incluye la belleza fatal, entendida como una belleza herida, lejos del principio de Narciso. Junto con Gisèle Prassinos y Lise Deharme proceden a crear una renovación estética en la literatura surrealista. Adjetivos como “laid(e)”, “malade”, “malformé(e)” serán típicos de estas autoras que elaboran un reflejo femenino escribiendo sobre “antiNadjas” als gegen Bretons Roman verfasste Anti Nadja.
ellauri210.html on line 1310: It is based on Breton's actual "interactions" with a young woman, Nadja (actually Léona Camille Ghislaine Delacourt 1902–1941), over the course of ten days, and is presumed to be a semi-autobiographical description of his relationship with a patient of Pierre Janet. The book's non-linear structure is grounded in reality by references to other Paris surrealists such as Louis Aragon and 44 photographs. Tästä E. Saarinen lie ottanut postmodernia mallia.
ellauri210.html on line 1334: En Prassinos también funciona el complejo inverso, como el relato “Vanda et le Parasite” [1] que ofrece una original lectura sobre el padre castrador. El padre, al nacer coloca un gusano sobre los cabellos de Vanda. Este acto será valorado como una metáfora del miedo a la autoridad masculina, empleando los términos de Barnet “cannibalisée par l’autorité patriarcale”.
ellauri210.html on line 1340: “L’univers mansourien est certes, à première lecture, un lieu intolérable, d’où émergent l’effroi, l’abjection, la cruauté, la pourriture et la mort sans rédemption, associés à toute une faune grouillante de vermine ou d’animaux porteurs de symboles néfastes, à l’instar de des serpents ou des rats” (ibid.). Ambas escritoras esconden terrores de la infancia. Gisèle Prassinos, al igual que Mansour, posee su propio universo, su bestiario particular donde pululan:
ellauri210.html on line 1344: Gisèle Prassinos también nos ha dejado unas buenas dosis de personajes desordenados, donde afloran ciertas desviaciones. En ese “collage” entre cuentos de hadas y aromas baudelerianos, la autora jugará sobre todo con la metamorfosis, así sus mujeres “pseudo-femmes castratrices” se transforman en animales o en seres extraños, fantásticos. Prassinos ataca a los mitos del psicoanálisis, muestra imágenes híbridas, animales que se convierten en hombre, objetos que se convierten en animales, etc. Destaca la hostilidad hacia la figura autoritaria del padre. Nos habla de venganzas mediante el asesinato, los cuerpos difuntos son despedazados o transformados, dejando traslucir sentimientos intensos, donde se perfila la imagen de la muerte y se exorciza el miedo. La misma autora confesaba en una entrevista personal la distancia que había entre ella y su padre, destacando la importancia que tiene la figura masculina en las culturas orientales, sensación que refleja en el cuento “La Tête” (op. cit., 1987): “Lucas vit qu’entre elle et son père s’ouvrait un écart plus large que ceux qui séparaient les autres personnes”.
ellauri210.html on line 1382: Jean Benoît (1922-2010) was a Canadian artist known as "The Enchanter of Serpents", most famous for his surrealist sculptures. One sculpture called "Book Cover for Magnetic Fields" features demonic figures ripping an egg from a book. Magnetic Fields was the name of the book Breton wrote with Philippe Soupault, which Breton called the first surrealist book. Many of his works include demonic figures, brutal sexual images, exaggerated phalluses, and so on. Benoît was active and remained productive, working every day on his art until he died on August 20, 2010, in Paris. He was 88.
ellauri210.html on line 1427: Kuninkaan aarre nyt ja jatkossa La fortune du roi présente et future
ellauri210.html on line 1460: Andrew Lang FBA (31 March 1844 – 20 July 1912) was a Scottish poet, novelist, literary critic, and contributor to the field of anthropology. He is best known as a collector of folk and fairy tales. The Andrew Lang lectures at the University of St Andrews are named after him. Ei sentään koko yliopisto. Eikös se ole se missä kaikki Englannin kruunun kermaperseet keitetään? He died of angina pectoris on 20 July 1912 at the Tor-na-Coille Hotel in Banchory, Banchory, survived by his wife.
ellauri210.html on line 1470: Kun Aasinahka leipoi kakun, hänen sormuksensa putosi siihen. Prinssi löysi sen ja ilmoitti menevänsä naimisiin vain sen naisen kanssa, jonka sormi sopii. Joka toinen nainen epäonnistui, hän vaati, että Donkeyskin yrittää, ja se sopi hänelle täydellisesti. Kun hän oli pukeutunut hienoihin pukuihinsa, hänen vanhempansa sovittivat tulitikkua. Aasinahka huomasi myöhemmin, että hänen isänsä oli mennyt uudelleen naimisiin kauniin lesken kanssa ja kaikki elivät onnellisina elämänsä loppuun asti. No jo oli vittu sukuruzainen turaus!
ellauri211.html on line 4:
ellauri211.html on line 11: font-family: 'UnifrakturMaguntia';
ellauri211.html on line 12: src: url(http://grapson.com/fonts/UnifrakturMaguntia.ttf);
ellauri211.html on line 39: Iloa elämään! Naurulla lisää vuosia! Näin opitte sukkelasti nauramaan Amerikan malliin, Suomen humoristit! Zunamista pelastuneet kertovat! Kyllä nauru kelpasi kun iso aalto vei turhan murjottajat. Naurulla on vain iso kuoppa keskellä, kun siitä on kaivettu länsimaille guanoa. Naurusaarelaiset sairastavat pyylevöityneinä diabetestä. Naurusaarella on tuhansittain pakolaisia odottamassa Australiaan pääsyä. Naurulla ne saavat lisää vuosia. Kohta vesi nousee niille kaulaan saakka. Kyllä taitaa taas nauru kelvata! Eikun naru kaulaan vaan. Jo löytyi unelle pitkävaikutteisempi korvike.
ellauri211.html on line 52: Lehden toimituksellinen sävy on aina korostanut myönteisyyttä ja lämmintä huumoria. Wallacen pariskunta ei käyttänyt lehteä tehdessään lainkaan lukijatutkimuksia vaan valitsi lehden aineiston omien mieltymystensä mukaan. Lukijatutkimukset tulivat käyttöön vasta 1970-luvulla, kun perustajapariskunta luovutti lehden teon nuoremmille. Reader’s Digestia on koko sen olemassaolon ajan kritisoitu konservatiivisuudesta ja amerikkalaisuudesta. Esimerkiksi kylmän sodan vuosina lehden kansainvälisissä painoksissa, muun muassa Valituissa Paloissa, tuotiin usein esiin kommunisti- ja sosialistimaiden yhteiskunnallisia ongelmia. Kalutut on länkkäreiden parhaita propaganda-aseita seppoiluun taipuvaisten turveloiden parissa.
ellauri211.html on line 74: A hard-nosed hit man Raid returns to Finland and is unofficially asked to investigate the arson case involving his old flame Tarja. 10-varpainen palkkamurhaaja häviää 6-varpaiselle.
ellauri211.html on line 81: Kaikki pitää ansaita, rangaistuxetkin, turpiin tulee muuten armotta. Kaljupää partajehu pastori "Jimmy" Huhtala kansikuvassa käänsi kelkkansa rikoxen teiltä ajoissa, 24-vuotiaana. Poikasena hän oli koulukiusaaja. Hyvä urasiirto. En ole kärpästen vapahtaja, annan niille iankaikkisen rangaistuxen sähkömailalla. En johda niitä kiusauxeen vaan päästän pahasta. Olen kärpästen herra. Tavallaan. Vaikea sanoa. Niinpä.
ellauri211.html on line 94: Ala tulla Kendall tarttui käteeni. Mennään lavan luo niin kaikki näkevät sinut kun Hugh ylistää sinua. Pian Rein kintereillä kärkkyvät vanhat tutut skandaalilehdistö, paikalliset gangsterit, turkkilainen antiikkikauppias sekä Japanin ympäristöministeri. Onnistuupa Rei suututtamaan epäjapanilaisella käytöksellään myös tokiolaiset sukulaisensa. Mutta missä on se Rein iänikuinen vanhusystävä? Lainsuojaton ja pennitön Rei ryhtyy uhkayritykseen, joka voi tietää makeaa voittoa, elinikäistä porttikieltoa Japaniin – tai pikaista kuolemaa.
ellauri211.html on line 131: Takeosta piti käyttää peitenimeä Flowers-san. Kaskun ei Varastettu vaasi-san. Angus-naudalla oli muodikkaan reisimittaiset harmaat alushousut. Kaiffarilla oli pienet punaiset. Minun pitäisi olla äiti, Rei ajatteli haikeana, mutta olen jo 40v. Jakeluauto joutui jarruttamaan ollaxeen törmäämättä jalankulkijoihin. Ennenkuulumatonta! Japsuamerikkalaisen ja skotin arvomaailmat ovat törmäyskurssilla. Kunnon japsulainen ei kazo hyvällä vanhan teen lämmittämistä. Onko satavuotias tansu muka vanha? 100v transu olisi. Rei-chan, olet serkkuni etkä tätini. Intialainen Shridhar on turvallinen futonkumppani, sillä hänen hindu-uskontonsa kieltää naisiin kajoamisen ennen avioliittoa. Paizi takaapäin ja joukolla.
ellauri211.html on line 150: The bodies of thousands of victims of the massacre were dumped into the Yangtze River until the river water turned red due to the corpses of the victims of the massacre. After looting Nanking City, the Japanese burned and annihilated a third of the city´s area.
ellauri211.html on line 194: Pienine läpitunkevine ja ilkeine silmineen, kuminauhasolmukkeineen ja neliskulmaisine partoineen hän muistutti tavattomasti mainoksien herraa, joka suosittaa hymyillen, sormi pystyssä: Saponite – hyvä pesuaine tai miksei ihanteellinen Salamandre: taloudellista, turvallista, mukavaa.
ellauri213.html on line 4:
ellauri213.html on line 11: font-family: 'UnifrakturMaguntia';
ellauri213.html on line 12: src: url(http://grapson.com/fonts/UnifrakturMaguntia.ttf);
ellauri213.html on line 36: Bruno (parturissa käytyään) on väsähtäneen näköinen kaveri alaoikealla. Mommo pitelee hautakynttilää.
ellauri213.html on line 64:
ellauri213.html on line 66: En varmaan ole koskaan kuullut Kari Tapion kappaletta Olen suomalainen, enkä sen jonkun ämmän, oisko Paula joku, "piisiä" Aikuinen nainen. Niihin plus Jukka Kuoppamäen em. kappaleeseen tiivistyy tsuhnalainen turvelous. Syrjän kerrotaan sanoneen tv-haastattelussa, että teksti on "ihan paskaa". Oikeaan osunut arvio.
ellauri213.html on line 118:
ellauri213.html on line 246: The standing adjudication in English common law is that, as dying is an inevitable consequence of life, the right to life under the Convention necessarily implies the obligation to let nature take its course. Everyone has the right to die slowly, painfully and horribly.
ellauri213.html on line 249: International camps are a chance to really immerse yourself in an adventure abroad. At these events, you'll get to see incredible locations - recent events have been hosted in Iceland, Japan and the USA! And in UK - you don't need a passport to go if you got a British one!
ellauri213.html on line 251: You join together with thousands of other members for a set programme reflective of the host country’s culture and customs. As well as a huge closing ceremony. This event is for members aged 16 to 22. Sadly the next World Scout Moot in 2022 has been cancelled, but we hope this will take place again in 2025. We hiked, swam, explored one another and ate our shorts becoming really great friends. Learned how to give support during the Ukraine conflict. The 25th World Scout Jamboree will take place in 2023 in South Korea. Lieköhän yhtään venäläisiä kaukopartiolaisia kuzuttujen joukossa?
ellauri213.html on line 260: However, some features of Scouting remained in the modified form. The Scout motto "Bud' Gotov" ("Be Prepared") was modified into the Pioneer motto "Vsegda Gotov" ("Always Prepared"). Mention of God was removed, replaced by Lenin and the Communist Party of the Soviet Union. There were no separate organizations for girls and boys, and many new features were introduced, like Young Pioneer Palaces.
ellauri213.html on line 264: Colonel Pantyukhov, Chief Scout of Russia, first resided in France and then moved to the United States, where large troops of Russian Scouts were established in cities such as San Francisco, Burlingame, California, and Los Angeles. He returned to Nice, France where he died.
ellauri213.html on line 290: When a girl nears the end of her time at Rainbows, she can continue her adventure at Brownies (another unlucky choice of name) - our section for girls aged seven to ten.
ellauri213.html on line 294: The girls didn't know much about the event beforehand, but Amelia was most excited about sleeping with the Big Top, Meghan couldn't wait to learn some tricks, while Abigail, Darcey and Ellie were looking forward to trying out some new adventurous group activities. We then enjoyed a very funny magic show, sucking our own magic wands and balloon creatures. Darcey and Aayla said they 'liked playing fun games with the Rainbows on the inflatables' which we did next.
ellauri213.html on line 298: Girlguiding UK has signed the campaign to try and force the hand of Rupert Murdoch, who hinted a few weeks ago that he is considering ending the publication of photographs of topless models on page 3 of The Sun – which he owns, as chief executive of News Corporation. Page 3, or Page Three, was a British newspaper convention of publishing a large image of a topless female glamour model (known as a Page 3 girl) on the third page of mainstream red-top tabloids. The Sun introduced the feature, publishing its first topless Page 3 image on 17 November 1970. The Sun's sales doubled over the following year, and Page 3 is partly credited with making The Sun the UK's bestselling newspaper by 1978. In response, competing tabloids including the Daily Mirror, the Sunday People, and the Daily Star also began featuring topless models on their own third pages. Notable Page 3 models included Linda Lusardi, Samantha Fox, and Katie Price.
ellauri213.html on line 352: Achille Lauron kaappaus tapahtui 7. lokakuuta 1985, kun neljä Palestiinan vapautusrintamaa (PLF) edustavaa miestä kaappasi Egyptin rannikon edustalla italialaisen valtamerilaivan MS Achille Lauron hänen purjehtiessaan Aleksandriasta Ashdodiin , Israeliin . Kaappaajat murhasivat 69-vuotiaan amerikkalaisen juutalaisen miehen pyörätuolissa, Leon Klinghofferin, ja hänet heitettiin yli laidan. Kaappaus aiheutti "Sigonella-kriisin". Abbasin mukaan Arafat oli lähettänyt hänet vakuuttavan argumentointityylinsä vuoksi, että neljä palestiinalaista oli saanut paniikkikohtauksen käynnistämään kaappauksen ja että hänen yksinään oli ratkaiseva rooli matkustajien vapauttamisessa. Seuraavana päivänä, 13. lokakuuta, Yhdysvallat esitti protestin Italian salliessa Abbasin lähteä ja pyysi myös hänen luovuttamistaan Jugoslaviasta (joka tunnusti diplomaattisesti PLO:n). Lokakuun 14. päivään mennessä Tanyug, Jugoslavian lehdistötoimisto ja PLO:n virkamiehet Jugoslaviassa ilmoittivat, että Abbas oli lähtenyt Jugoslaviasta. Yhdysvaltain ulkoministeriö julkaisi lausunnon, jossa se julisti "äärimmäisen pettymyksen" siitä, että Jugoslavian viranomaiset olivat evänneet heidän pyyntönsä. Vaikka Youssef Majed Molqi (kaappaaja, joka ampui Klinghofferin) sai yhden ryhmän pisimmistä tuomioista, tuomioistuin mainitsi lieventävänä seikkana hänen lapsuutensa olosuhteet väkivallan ympäröimänä palestiinalaispakolaisleirillä. Vuoden 1988 lehdistötilaisuudessa Algeriassa Abbas tarjosi toisenlaisen selityksen Klinghofferin kuolemalle "Ehkä hän yritti uida kotiin." Vuonna 1994 Saddam Hussein antoi Abbasille turvapaikan Irakissa. Abbas (syntynyt Syyrian pakolaisleirillä) sai uuden kotinsa Gazaan (sen jälkeen, kun hänelle myönnettiin armahdus vuonna 1996 Oslon rauhansopimusten vuonna 1993 allekirjoittamisen mukaisesti). Hänestä tuli Palestiinan kansallisneuvoston edustaja. Maanantaina 14. huhtikuuta 2003 Irakin sodan aikana Yhdysvaltain erikoisjoukot vangitsivat Abbasin Bagdadin laitamilla Yhdysvaltain tiedustelupalvelun tietojen perusteella. Lokakuussa 2002 presidentti George W. Bush oli syyttänyt Irakia siitä, että se oli "tarjonnut turvasataman" Abbasille ja esitti tämän toisena perusteena sotilaalliselle toimille. (Toinenhan oli se asepiilovedätys.) Maanantaina 8. maaliskuuta 2004 Abbas, 55, kuoli "luonnollisiin syihin" (hapenpuute tai verenkiertohäiriö) ollessaan amerikkalainen vanki irakilaisvankilassa Bagdadin ulkopuolella.
ellauri213.html on line 359: Vizi 70-luvusta on kauan. Ystävyxet söivät exoottista pittaa ja humusta. Pilasivat vazansa mustalla turkkilaisella kahvilla jossa oli kardemummaa. Taneli on v 1954 vuosimallia. GT ja muilla sählämeillä on sama nuppikulli jumala. Sen voi hyvin uskoa. Andromeda oli mystinen mustanpuhuva kallio Jaffan edustalla.
ellauri213.html on line 379: Königsberg was the easternmost large city in Germany until World War II. The city was heavily damaged by Allied bombing in 1944 and during the Battle of Königsberg in 1945; it was then captured by the Soviet Union on 9 April 1945. The Potsdam Agreement of 1945 placed it under Soviet administration. The city was renamed to Kaliningrad in 1946 in honor of Soviet revolutionary Mikhail Kalinin. Since the dissolution of the Soviet Union, it has been governed as the administrative centre of Russia's Kaliningrad Oblast, the westernmost oblast of Russia.
ellauri213.html on line 385: Poland and the Russian Federation have an agreement whereby residents of Kaliningrad and the Polish cities of Olsztyn, Elbląg and Gdańsk may obtain special cards permitting repeated travel between the two countries, crossing the Polish–Russian border. As of July 2013, Poland had issued 100,000 of the cards. That year, the influx of Russians visiting Poland to shop at the Biedronka and Lidl supermarkets was novel enough to be featured in songs by musical group Parovoz.
ellauri213.html on line 403: Taistelujen isä Abu Nidal (arab. أبو نضال, ʾAbū Niḍāl; toukokuu 1937–16. elokuuta 2002), oik. Sabri Khalil al-Banna, (arab. صبري خليل البنا, Ṣabrī Ḫalīl al-Bannā) oli palestiinalainen poliittinen johtaja, palkkasoturi ja Fatahin vallankumousneuvoston (arab. فتح المجلس الثوري, Fatḥ al-majlis aṯ-ṯawriyy) perustaja. Fatahin vallankumousneuvosto tunnettiin myös Abu Nidal -järjestönä (ANO). Valtansa huipulla 1970- ja 1980-luvuilla Abu Nidalia eli ”taistelun isää” pidettiin laajalti maailman vaarallisimpana terroristijohtajana.
ellauri213.html on line 415: On Saturday, 76-year-old Shigenobu left the prison in Tokyo with her daughter as several supporters held a banner saying “We love Fusako”.
ellauri213.html on line 416: “I apologise for the inconvenience my arrest has caused to so many people,” Shigenobu said after the release. “It’s half a century ago ... but we caused damage to innocent people who were strangers to us by prioritising our battle, such as by hostage-taking.”
ellauri213.html on line 429: Abu Nidal kuoli saamiinsa 1–4 ampumahaavaan Bagdadissa elokuussa 2002. Palestiinalaiset lähteet uskoivat tappokäskyn tulleen Saddam Husseinilta sen jälkeen kun hänelle esitettiin todisteet Nidalin osuudesta Irakin hallinnon syrjäyttämissuunnitelmiin. Irakin sisäinen turvallisuuspalvelu oli luultavasti Nidalin murhan takana. Abu Nidal oli yksi maailman etsityimmistä miehistä. Hänen uskotaan olleen mukana järjestämässä satoja ihmisiä tappaneita iskuja pariinkymmeneen eri maahan, vaikka Irakin hallitus väitti Nidalin kuolleen oman käden kautta. The Guardian kirjoitti Nidalista tämän kuoleman paljastettuaan: ”Hän oli patriootti, samanniminen kuin vihreen talon jenkin ruskee jeeppi. Hän palveli vain itseään, vain omia kieroutuneita tarpeitaan, jotka ajoivat hänet kammottaviin rikoksiin. Hän oli palkkasoturien palkkasoturi.” Tää oli takuulla taas länsipropagandaa.
ellauri213.html on line 434: Seuraavassa on listattuna pahoja naisia rikkomuxineen (kuvissa söpöset alleviivattu): Irma Grese (Naziwächterin), Myra Hindley (serial pedocide), Isabela of Castile (born in the year 1451 and died in 1504, Isabella the Catholic, was queen of Castile and León. She and her husband, Ferdinand II of Aragon, brought stability to the kingdoms that became the basis for the unification of Spain. Isabella and Ferdinand are known for completing the Reconquista, ordering conversion or exile of their Muslim and Jewish subjects and financing Christopher Columbus’ 1492 voyage that led to the opening of the “New World”. Isabella was granted the title Servant of God by the Catholic Church in 1974), Beverly Allitt (pedocide, Angel of Death), Queen Mary of England (catholic), Belle Gunness (norwegian-american serial killer), Mary Ann Cotton (serial killer), Ilse Koch (Lagerfrau), Katherine Knight (very bad Aussie), Elizabeth Bathory (hungarian noblewoman and serial killer), Sandra Avila Beltran (drugs), Patty Hearst (hänen isoisänsä oli lehtikeisari William Randolph Hearst. Hiän joutui kidnappauksen uhriksi, mutta pian tämän jälkeen hiän teki pankkiryöstön ja joutui vankilaan), Genene Jones (infanticide nurse), Karla Homolka (Canadian serial killer), Diane Downs (infanticide), Aileen Wuornos (serial killer), Griselda Blanco (drug lady), Lizzie Borden (kirvesmurhaaja), Bonnie Parker (bank robber), Anne Bonny (pirate), Mary Bell (pedocide), Delphine LaLaurie (serial slavekiller), Patricia Krenwinkel (Manson family member), Leslie van Houten (Manson family member), Darlie Routier (infanticide), Susan Smith (infanticide), Susan Atkins (Manson family member), Ching Shih (pirate), Anna Sorokin Delvey (con woman), Amelia Dyer (serial killer), Assata Shakur (black terrorist), Belle Gunness (serial killer), Gypsy Rose Blanchard (matricide), Pamela Smart (mariticide), Ruth Ellis (nightclub hostess, last woman hanged in UK), Phoolan Devi (bandit), Ma Barker (matriarch), Jennifer Pan (parenticide), Virginia Hill (gangster), Karla Faye Tucker (burglar, first woman injected in US), Leonarda Cianciully (serial murderer, soapmaker), Mary Read, Carill Ann Fugate (murder spree), Grace Marks (maid), Belle Starr (outlaw, friend of Lucky Luke), Zerelda Mimms (Mrs. Jesse James), Jane Toppan (serial killer), Sara Jane Moore (wannabe assassin of Gerald Ford), Martha Beck (serial killer), Doris Payne (jewel thief), Mary Brunner (Manson family member), Barbara Graham (executed by gas), Grace O'Malley (pirate), tures.org/wp-content/uploads/2013/05/Sada_Abe2-300x216.jpg">Sada Abe (jealous geisha. When they asked why she had killed Ishida, “Immediately she became excited and her eyes sparkled in a strange way: ‘I loved him so much, I wanted him all to myself. But since we were not husband and wife, as long as he lived he could be embraced by other women. I knew that if I killed him no other woman could ever touch him again, so I killed him…..’ ), Samantha Lewthwaite (white somali terrorist), Theresa Knorr (murderess), Lynette Fromme (Manson family, wannabe assassin of Gerald Ford), The Freeway Phantom (serial killer), Carol M. Bundy (serial killer), Fanny Kaplan (bolshevik revolutionary), Marguerite Alibert (Ed VII courtesan), Jean Harris (author), Linda Hazzard (physician, serial killer), Mary Jane Kelly (1st victim of Jack the Ripper), Kim Hyon-hui (North-Korean spy), Vera Renczi (serial killer), Clare Bronfman (filthy rich criminal), Kirsten Gilbert (serial killer nurse), Gerda Steinhoff (Lagerwächterin), Linda Carty (baby robber), Estella Marie Thompson (black prostitute, blowjobbed Hugh Grant), Elizabeth Becker (Lagerwächterin), Juana Barraza (asesina en serie), Olivera Circovic (baseball player, writer, jewel thief), Olga Hepnarova (mental serial killer), Sabina Eriksson (knäpp tvilling), Minnie Dean (serial killer), Madame de Brinvilliers (aristocrat parri- and fratricide), Martha Rendell (familicide, last woman hanged in Western Australia), Violet Gibson (wannabe assassin of Mussolini), Idoia López Riaño (terrorist), Styllou Christofi (murdered her daughter in law), Mary Eastley (convicted of witchcraft), Wanda Klaff (Lagerwächterin), Giulia Tofana (avvelenatrice), Tisiphone (1/3 raivottaresta), Jean Lee (murderer for money), Brigitte Mohnhaupt (RAF terrorist), Marcia (mistress of Commodus), Beate Zschäpe (far-right terrorist), Evelyn Frechette (singer, Dillingerin heila), Francoise Dior (naziaktivisti), Linda Mulhall (nirhasi äidin poikaystävän saxilla), Brigit Hogefeld (RAF terrorist), Martha Corey (Salem witchhunt victim), Marie Lafarge (arsenikkimurha), Debra Lafave (teacher, gave blow job to student), Enriqueta Marti (asasina en serie), Alse Young (witch hanging victim), Elizabeth Michael (actress, involuntary manslaughter: nasty boyfriend hit his head and died while beating her), Susannah Martin (witchcraft), Maria Mandl (Gefängnisoffizerin), Mary Frith (pickpocket and fence), Hanadi Jaradat (suicide bomber), Marie-Josephte Carrivau (mariticide), Gudrun Ensslin (RAF founder), Anna Anderson (vale-Anastasia), Ans van Dijk (jutku nazikollaboraattori), Elizabeth Holmes (bisneshuijari), Ghislaine Maxwell (Epsteinin haahka), Julianna Farrait (drugs), Yolanda Saldivar (embezzler, killer), Jodi Arias (convicted killer Jodi Ann Arias was born on July 9, 1980, in Salinas, California. In the summer of 2008, Arias made national headlines when she was charged with murdering her ex-boyfriend Travis Alexander, a 30-year-old member of the Church of Jesus Christ of Latter Day Saints who was working as a motivational speaker and insurance salesman. Aargh. Justifiable homicide.) Alyssa Bustamante (kid murder), Mary Kay Letourneau (kid abuser), Mirtha Young (drugs), Catherine Nevin (mariticide), Pilar Prades (maid), Irmgard Möller (terrorist), Christine Schürrer (krimi), Reem Riyashi (suicide bomber), Amy Fisher (jealous), Wafa Idris (suicide bomber), Jeanne de Clisson (ex-noblewoman), Christine Papin (maid murderer), Sally McNeil (body builder), Mariette Bosch (murderer), Sandra Ávila Beltrán (drugs), Alice Schwarzer (journalist), Andrea Yates (litter murderer), Mimi Wong (bar hostess), Pauline Nyiramasuhuko (criminal politician), Josefa Segovia (murderer), Martha Needle (serial killer), Antonina Makarova (war criminal), Mary Surratt (criminal businessperson), Dorothea Binz (officer), Leona Helmsley (tax evasion), Angela Rayola (reality tv personality), Léa Papin (maid murderer), Ursula Erikssson (kriminell mördare), Maria Petrovna (spree killer), Aafia Siddiqui (criminal), Fatima Bernawi (palestinian militant), La Voisin (fortune teller), Deniz Seki (singer), Rasmea Odeh (Arab activist), Hildegard Lächert (nurse), Sajida al-Rishawi (suicide bomber), Hayat Boumeddiene (ISIS groupie, nähty viimexi Al Holissa), Herta Ehlert (Lagerwächterin), Elizabeth Stride (seriös mördare), Adelheid Schulz (krimi), Jenny-Wanda Barkman (Wächter), Shi Jianqiao (pardoned assassin. The assassination of Sun Chuanfang was ethically justified as an act of filial piety and turned into a political symbol of the legitimate vengeance against the Japanese invaders.), Rosemary West (serial killer), Juana Bormann (Lagerwächterin), Kathy Boudin (criminal), Kate Webster (assassin), Teresa Lewis (murderer), Hermine Braunsteiner (Lagerwächterin), Flor Contemplacion (assassina), Constance Kent (fratricide), Tamara Samsonova (serial killer), Herta Bothe (Lagerwächterin), Maria Gruber (Mörderin), Irene Leidolf (möderin), Waltraud Wagner (Mörderin), Elaine Campione (criminelle), Greta Bösel (Pflegerin), Marie Manning (Mörderin), Darya Nikolayevna Saltykova (sadist), Nora Parham (executed), Maria Barbella (assassina), Linda Wenzel (ISIS activist), Anna Marie Hahn (Mörderin), Suzane von Richthofen (parenticide), Charlotte Mulhall (murderer), Khioniya Guseva (kriminal), Daisy de Melker (serial killer nurse), Stephanija Meyer (Mörderin), Sinedu Tadesse (murderer), Ayat al-Akhras (suicide bomber), Akosita Lavulavu (minister of infrastructure and tourism), Sabrina de Sousa (criminal diplomat), Sally Basset (poisoner), Emma Zimmer (Aufseher), Mary Clement (serial killer), Irina Gaidamachuk (serial killer), Dagmar Overbye (serialmorder), Gesche Gottfried (Mörderin), Frances Knorr (serial killer), Beate Schmidt (Serienmörderin), Elizabeth Clarke (accused victim of witchcraft), Kim Sun-ja (serial killer), Olga Konstantinovana Briscorn (serial killer), Roxana Baldetti (politico), Rizana Nafeek (house maid), Margaret Scott (accused of witchcraft), Jacqueline Sauvage (meurtrier), Veronique Courjault (tueur en série), Barbara Erni (thief), Hilde Lesewitz (Schutzstaffel Wächterin), Thenmoli Rajaratnam (suicide bomber), etc. etc..
ellauri213.html on line 436: Sinedu Tadesse September 25, 1975 – May 28, 1995) was a junior at Harvard College who stabbed her roommate, Trang Phuong Ho, to death, then committed suicide. The incident may have resulted in a variety of changes to the administration of living conditions at Harvard. Tadesse is buried at the Ethiopian Orthodox Cemetery, Addis Ababa, Ethiopia. When Tadesse entered Harvard, she earned below-average grades, and was told that this would prevent her from attending top-ranked medical schools in the U.S. She made no friends, remaining distant even from relatives she had in the area. Tadesse sent a form letter to dozens of strangers that she picked from the phone book, describing her unhappiness and pleading with them to be her friend. One woman responded to the letter but became alarmed by the bizarre writings and recordings Tadesse sent her in return; she had no further contact with Tadesse. Another woman found the letter obnoxious and sent it to a friend who worked at Harvard to review.
ellauri214.html on line 4:
ellauri214.html on line 11: font-family: 'UnifrakturMaguntia';
ellauri214.html on line 12: src: url(http://grapson.com/fonts/UnifrakturMaguntia.ttf);
ellauri214.html on line 66: J. K. Rowling’s first adult novel The Casual Vacancy stirred a ruckus within Sikh Community after its publication leading to the involvement of SGPC and its head showing concern with the negative portrayal of Sikh characters in the novel. Rowling defends the novel by her theory of ‘corrosive racism’ after her ‘vast amount of research’ in Sikhism. The chapter explores diasporic Sikh identity through the character of Sukhvinder who though dyslexic is stifled by her mother and harassed by her classmate Fats through slanderous remarks targeting her Sikh identity. Though Sukhvinder resorts to self-torture after undergoing racism, she emerges victorious like a brave Sikh by her self-determination and emerges a heroine by helping everybody in Britain. The chapter applies Teun A. van Dijk’s racist discourse and post-colonial theories specifically Homi Bhabha’s hybridity of cultures, Jacques Rancière’s distribution of the sensible hinting at the redistribution of identities to make invisible diaspora visible and inaudible audible and Gayatri Spivak’s theory of the subaltern to prove that the Sikh diaspora remains in Charhdi Kala (higher state of mind) even in tough situations. The chapter concludes that though British Sikh diaspora undergoes racialism leading to identity crisis, Sikhs finally find resolution through Sikh identity model Sukhvinder who, treading the footsteps of Sikh heroes like Bhai Kanhayia, becomes a heroin addict by risking her life to save Robbie and by helping all in the novel.
ellauri214.html on line 72: Though Rowling’s transphobia has been publicized the most, fans have also begun to notice prejudice in her writing. Very few people of color are featured in J. K. Rowling’s books, and those that are have few lines and no detailed story arcs. One of the people of color given more thought was Cho Chang, Harry Potter’s love interest who was first introduced in the third book, Harry Potter and the Prisoner of Azkaban. Rowling’s racism toward Asians and lack of knowledge of Asian culture is clearly evident from just the name Cho Chang, which is a mix of Korean and Chinese surnames. Korea and China have a longstanding history as political adversaries and each country has a distinct culture. While Rowling went to great efforts in creating a wonderfully immersive wizarding world, she gave no thought to what Cho’s ethnicity is. Cho was also sorted into Ravenclaw house, the school house for those of high intelligence, playing into a common stereotype of Asians. The only other Asian characters mentioned in the series are Indian twins Padma and Pavarti Patil. While Rowling appears to have given more thought to these characters, placing Padma in Ravenclaw and breaking the Asian stereotype by placing Pavarti in Gryffindor, she ultimately fails to adequately write Asian characters. While Pavarti, as a member of Harry Potter’s house, was given more depth than Cho or her sister, many South Asian fans were irritated by the girls’ dresses in the fourth movie, Harry Potter and the Goblet of Fire. The twins wore dull and unflattering traditional Indian attire, which many saw as a mockery of Indian culture. Cho herself wore an East Asian style dress in this movie which was a mix of different Asian styles. Rowling continued her habit of stereotyping Asians in the Fantastic Beast Movies, the first of which was released in 2016 and set in the 1920’s, several decades before the Harry Potter series. In this pre-series, the only Asian representation is displayed in the form of a woman who has been cursed to turn into a beast. Fans may remember the villain Voldemort’s pet snake, Nagini, who served him throughout the Harry Potter series. Fans were surprised to learn when watching The Crimes of Grindelwald, the second movie in the Fantastic Beasts series, that Nagini was not always a snake, but was actually a woman who had been cursed to turn into a snake. In the movie, Nagini, in human form, is caged and forced to perform in a circus. Though we do not know how Nagini came to meet Voldemort, we do know that she became his servant and the keeper of a wee snakelike portion of his soul. This is more than slightly problematic. Not only was Nagini the only Asian representation in the film, but she was also a half-human who was forced to serve an evil white man for a great part of her existence. Author Ellen Oh commented on Nagini’s inclusion in the film saying “I feel like this is the problem when white people want to diversify and don’t actually ask POC how to do so. They don’t make the connection between making Nagini an Asian woman who later on becomes the pet snake of an EEVIL whitish man.”
ellauri214.html on line 74: J.K. Rowling did not limit herself to being racist, she also included anti-semitic stereotypes in her books. Many readers have noticed how the descriptions of the goblins in the Harry Potter series bear striking resemblance to anti-semitic stereotypes. The goblins are hooked-nosed creatures who work at the wizarding bank Gringotts and are obsessed with gold and money.
ellauri214.html on line 76: J.K. Rowling has also included plenty of sexism in her writing, indicative of her internalised misogyny. Cho Chang was Harry Potter’s love interest throughout books 4 and 5. However, Cho was in a relationship with another student in the fourth book, and unfortunately this student was killed by Lord Voldemort at the end of the book. This leaves Cho rightfully distraught. Though still in emotional turmoil, she develops a crush on Harry and they begin dating. During their first kiss, Cho is crying because she is thinking of her dead boyfriend. Harry and Cho break up after multiple arguments later in the book. Later on in the series, Harry develops feelings for his best friend’s sister, Ginny Weasley. Rowling periodically writes how Harry prefers Ginny to Cho because Cho was too emotional after the death of her boyfriend. Harry preferred Ginny, who was stronger and could contain her emotions, supposedly because she had grown up with 6 brothers (no, 5, Ronny is a sissy). This comparison of the two girls demonstrates Rowling’s internalized feelings that women exist for the purpose of pleasing men. The thinly veiled idea that women who are too emotional or too much drama queens are not desirable is evident in Rowling’s writing. Fleur Delcore is another example of this feeling. Fleur is a student at a French wizarding school who competes against Harry in a difficult tournament in the fourth book. Fleur is part veela, who are magical beings of extreme beauty but can turn monstrous when angered. Fleur eventually marries Ron Weasley’s older brother, Bill. Hermionie, Harry’s other best friend, and Ginny constantly complain about Fleur. However, the only thing their animosity can be traced back to is that Fleur is a beautiful Frenchy woman and she is confident in that, whilst they are just snubnosed Brits. This further develops Rowling’s internalized misogyny. She views women who are confident in their beauty as annoying, and has the idea that women should seek male validation. Though these portions of the book were likely unintentional, speaking from personal experience, it has to be said that Rowling’s writing of women in her book have had a lasting effect on her female readers.
ellauri214.html on line 81: With talk of sex and drugs, the British author's first adult novel marks a turn away from her family-friendly series about a boy wizard. Some reviewers call her first book after the "Harry Potter" series an attack on conservatives, with one tabloid saying it presents "500 pages of relentless socialist manifesto masquerading as literature."
ellauri214.html on line 83: But if fans are expecting a Harry Potter-like book, they’re in for a shock: The Casual Vacancy features some similar Harry Potter themes, such as morality and mortality, but that is where the comparisons end. The adjectives, for example, are of a different sort.
ellauri214.html on line 88: The Harry Potter series didn’t become a global phenomenon just because it was an exciting adventure, but because there was a real heart to it, characters who had both strengths and weaknesses, who struggled with their choices, much like Batman or Superman. Not so this time. Instead, “The Casual Vacancy” is a generally well-written book whose central theme is responsibility for those less fortunate, all the time imbued with ever-present British themes of class and notions of propriety.
ellauri214.html on line 90: The Casual Vacancy, which one bookseller breathlessly predicted would be the biggest novel of the year, isn’t dreadful. It’s just dull. … The small-town characters are all deluded in their own way with their own tales to tell. The problem is, not one of them is interesting or even particularly likeable. Collectively, it’s all too easy to turn the page on them. The fanbase may find it a bit sour, as it lacks the Harry Potter books’ warmth and charm; all the characters are fairly horrible or suicidally miserable, or dead.
ellauri214.html on line 108: Rowling became popular because she got lucky. Her work is more accessible than the works of people mentioned above. She set out to write light-hearted children's books, which allowed her works to avoid some of the more serious scrutiny from literature critics. And I guess because people don't read nearly as much as they used to. When you never had a good burger, you'd think Big Mac is the best thing in the world.
ellauri214.html on line 210: Serbi Armanskin mielestä lievä kansalaisten vakoilu oli paikallaan, varsinkin kansalaisbolshevistien. Se on sananvapauden turvaamista. USAssa on kaikki paremmin, tai ainakin oli J. Edgar Hooverin aikana. Mitä vetoa ezerbi kohta vuotaa säpölle kuin seula.
ellauri214.html on line 216: Se mitä Mikki pyytää Hessulta on epäeettistä mutta moraalista. Mutta Mikki onkin julkkis eli luotettava. No nyt menee Stieg tosi kimurantixi! Armanskin rouva Ritva tarjoili kylmiä paloja ja vetäytyi sitten teeveen taaxe että miehet saavat rupatella rauhassa. Dragan Armanski ei ollut tollo, toisin kuin Karon miesystävä. Kun valtion suoja ei riitä ja sängyllä on runkkutahroja, kansanedustaja soittaa yxityiseen turvallisuuspalveluun. Ex-toimittaja Stieg uskottelee että sananvapaus on yhtä kuin demokratia. Sananvapaus on täysin perseestä, ja demokratia on keskiluokan diktatuuria. Stieg kadehtii USAn korkeinta oikeutta. Ei kannattaisi. Lakukepin konservatiivituomarin mursunkokoinen paleface vaimo jäi kiinni Trumpin vallankaappauxen asialla kähmystä.
ellauri214.html on line 228: The character Wayne Campbell uses the phrase after his partner Garth says, "Hey, are you through yet? 'Cause I'm getting tired of holding this", in regard to a picture he is holding.
ellauri214.html on line 232: Mikki Hiirelläkin on siniset farkut vaikkei huulivaossa, ja homahtava olkalaukku. Suhteellisen komea mies. Ajatko jotain hemmetin palkkakommunismia? Se kuului Ruozin poliisin 310 erityiseen sanaan, muita oli mutakuono, skini, hakaristi, maahanmuuttaja, anarkisti, Hitler-tervehdys, uusnatsi, kansandemokraatti, maanpetturi, juutalaishuora ja neekerinnussija. Kapitalismin säännöt koskevat työntekijöitä, omistajia ne eivät koske. Ei hän ole huono ihminen, mutta ahne.
ellauri214.html on line 242: In his work Bibliotheca historica (Library of History), Diodorus Siculus wrote that the Amazons came from Libya in north Africa. Diodorus’s account is set in the time of myth. He wrote that the warriors’ most famous queen was Myrina, who lived before the hero Perseus saved the Ethiopian princess Andromeda from a sea monster. Myrina led her warriors to a great number of victories, including one against the mythical island of Atlantis. Myrina led a large army of 30,000 foot-soldiers and 3,000 cavalry against the Atlanteans. Diodorus claimed that the Amazon cavalry used tactics similar to those employed by the Parthians of west Asia, who fought the Roman general Crassus (c. 115— 53 BCE), firing arrows as they rode away from their enemies. The Atlanteans eventually surrendered to Myrina after she had captured and destroyed one of their cities, enslaving and carrying away the women and the children.
ellauri214.html on line 243: It was during the reign of Myrina that the Amazons encountered another race of female warriors known as the Gorgons. The Amazons and their defeated neighbors, the Atlanteans, were at peace with each other, but Atlantis was raided repeatedly by the Gorgons, who lived nearby. In Greek myth, the Gorgons were monsters with snakes instead of hair and faces so fearsome that looking directly at them could turn a mortal into stone. Diodorus scoffed at these stories of monsters and claimed that, like the Amazons, the Gorgons were nothing more than fierce tribal women who were skilled in warfare. Myrina’s large army went to the aid of Atlantis and defeated the Gorgons, capturing more than 3,000 Gorgon warriors. The captive Gorgons began a rebellion but were put down by the Amazons, who killed every remaining prisoner.
ellauri214.html on line 245: Myrina was said to have conquered most of Libya, from where she led her army east toward Egypt. When she reached Egypt, she befriended the king before going on to defeat the Bedouin and Syrian peoples and conquering some of west Asia. Although the people of Cilicia (part of modern Turkey) were not defeated, they were willing to accept her rule. The Amazons also captured the island of Lesbos in the Aegean Sea, where Myrina founded the city of Mitylene, named for her sister. While sailing across the Aegean, Myrina got caught in a storm. The queen prayed to the Mother Goddess to save her and was guided to a deserted island, which she named Samothrace. Myrina’s good fortune, however, did not last forever: she died in battle against the Thracians and Scythians, led by the Thracian Mopsos. Without their great leader, the Amazons lost a series of battles to Mopsos. Eventually their empire collapsed and they withdrew back to Libya. Back to the drawing board. 2 thousand years later Myrinä's compatriot Muammar Gaddafi says in Swedish: Han är nöjd.
ellauri214.html on line 247:
ellauri214.html on line 251: Det kan finnas en gnutta sanning i Ulf Johanssons och Ulla Klötzers (HBL 7.7) kritik av Nato; inget är väl helt rött eller vitt. Klart är också att krig gynnar det militärindustriella komplexet liksom farsoter och andra sjukdomar föder läkemedelsbranschen. Men är alternativet att låta epidemier spridas vilt och Putins Ryssland breda ut sig? Och som någon skrev är det väl bättre att vara en fästing i famnen på Joe Biden än att vara en fluga i Putins mun. Här gäller det att välja de minst onda av två onda saker! Den dag Putins Ryssland förhoppningsvis är krossat och helt avrustat - och det borde vara målet - behövs Nato inte mera. Där konsten tar slut tar våldet vid. Då kan vi igen fokusera på miljövård och annat klovneri, smida om svärden till plogar och så vidare. Det verkar nog nu som enbart militär makt kan hålla Putin stången. Det gäller ju inte bara Ukrainas utan hela Europas framtid. Vi behöver inte ha skygglappar för kriget i Ukraina överskuggar allt - miljöfrågor, idrottsprestationer, rymdfärder med mera. Ett Putins Ryssland som herrefolk i världen vore en mardröm: oligarkerna stjäl vad andra arbetar ihop, censur införs och oliktänkare placeras i fängelse eller avrättas, aborträtt slopas, miljön sätts på undantag. Just som det händer nu i Biden's USA. Väst har varit undfallande mot Ryssland-investerat i landet, gjort sig beroende av ryska råvaror och energi, godkänt landets deltagande i internationella tävlingar och returnerat värdefulla konstföremål fastän Ryssland hela tiden varit på krigsfot. De ryska konstföremålen kunde vi lika väl ha behållit själva!
ellauri214.html on line 326: Seijan harmaa ohut kovakantinen kappale Turgenevin tuonnimistä pienoisromaania sopii kuin valettu mun Salmiselta hankittuihin kesähousuihin ja Tokmannilta eilen ostettuun siistiin vanhusmaiseen paitapuseroon. Ne ovat yhtä haalean harmaita kuin oli Ivan Turgenev, iso ja leveäharteinen mutta timidi länkkärimielinen agnostikko joka eli ja kuoli eturauhassyöpään 64-vuotiaana lännessä. Se oli köyhtynyttä tataariaatelia isän puolelta, varakas kielitaitoinen ja hyvätapainen, mistä sitä halvexivat moukkamaisemmat slavofiilit virkaveljet Tolstoi ja Fedja-setä. Dosto oli henkilönä kusipää eikä Tolstoi juuri parempi. Tchekhov oli luikero ja Turgenjev turha mies. Leskov oli ikävä (despotic, vindictive, quick-tempered and prone to didacticism) ja Gogol hullu. Turgenev pysyi poikamiehenä vaikka ilmeisesti menetti poikuutensa maaorjaneitosille. Ivan oli tylyttävän äidin poika, rentustava isä oli läheisempi vaikka jäi etäisemmäxi, kuten tavallaan sanotaan tässäkin novellettassa. Äiti oli isää vakavaraisempi kuten kirjassa. Joku Uncle Tom luki Ivanille pienenä Heraskovin Rossiadia.
ellauri214.html on line 328: Katariina Suuren aikainen Mihail Matvejevitš Heraskov (ven. Михаил Матвеевич Херасков, 5. marraskuuta (J: 25. lokakuuta) 1733 Pultavan Perejaslav – 9. lokakuuta (J: 27. syyskuuta) 1807 Moskova) oli venäläinen klassismin ajan kirjailija. Heraskovin isä oli moldavialainen pajari joka muutti Ukrainaan. Heraskovista tuli 30-vuotiaana Moskovan yliopiston rehtori. Rossiaadi kertoo miten Iivana Julma demilitarisoi Kazanin. Uudelleennussittu Vladimir, vielä pitempi luritus Heraskovilta, kertoo miten Kiovan ryssät käännytettiin erään Vladimirin toimesta. Kirjailija arvostelee voimakkaasti Ranskan vallankumousta. Hänen tuotannossaan on havaittavissa siirtyminen kohti sentimentalismia. Heraskovin proosa on rytmikästä, monisanaista ja koristeellista. Lajityypeiltään monimuotoinen lyriikka kehottaa kohtuullisuuteen ja hiljaiseen elämään luonnonrauhassa. Järkimiehiä. Iivana on turha mutta hyvä ihminen.
ellauri214.html on line 330: Iivana Nyhtänköljä ei viizi kirjoittaa autobiografiaa, se koittaa vaan izellensä selvittää millainen lintu se on, ja kiteyttää: olen turha ihminen, ylimääräinen! Sen tehdessä kuolemaa oli taas maaliskuu, lunta putoili suurina höytyvinä. Se johtuu kai siitä että alhaalla maan tuntumassa on lämmintä, lumihiutaleet pudotessaan liimaantuvat toisiinsa. Juuri sellaista oli maaliskuussa 1978 Fainwood Circlellä.
ellauri214.html on line 338: Onnellinen ihminen on kuin kärpänen auringossa. Iivana tunsi itsensä turhaxi kun ei sillä ollut perhettä. Se oli tarpeeton koska kukaan ei sitä tarvinnut. Paizi köxä joka joi sen teetä. Kyllä tee on sitten hyvää!
ellauri214.html on line 358: Vauva.fi: Olen turha ihminen 2015
ellauri214.html on line 364: Useimmat meistä ovat turhia ihmisiä.
ellauri214.html on line 378: Kaikki ihmiset ovat turhia.
ellauri214.html on line 384: Silloin on aikuinen ja kasvanut sinuiksi itsensä kanssa, kun oivaltaa oman turhuutensa.
ellauri214.html on line 388: Useimmat meistä ovat turhia ihmisiä.
ellauri214.html on line 392: Kun tajuaa ja hyväksyy turhuutensa voi aloittaa loppuelämänsä vapaana ihmisenä.
ellauri214.html on line 394: Kukaan ei ole niin turha ihminen kun minä olen.
ellauri214.html on line 404: Katsoin ohjelman, jossa nainen oli loukkaantunut ja hänellä oli reikä kaulassa. Hänelle tehtiin muovista kantasoluhoitojen avulla uusi osa henkitorveen, ja sen jälkeen hän pystyi hengittämään, puhumaan ja elämään normaalisti, leikkimään lapsensa kanssa ja nostamaan tämän syliinsä jne. Sanoisin, että ne tutkijat, jotka ovat kehittäneet tuollaisen kantasolujutun, ja ne lääkärit, jotka osaavat liittää sen toimivaksi osaksi ihmistä, eivät ole turhia tässä maailmassa. Harmi, että meistä niin äärettömän harvat ovat tärkeitä. Itsekin olen täysin turha tusinaopettaja.
ellauri214.html on line 406: Kenelläkään meistä ei ole tarkoitusta loppujen lopuksi, eihän me olla kuin kuolevaisia. Käythän sinä töissä, se jo vähentää sinun turhuuttasi. Yksinäisyyden voi täyttä vaikka videopeleillä.
ellauri214.html on line 409: Mä en ole enää turha, mutta ennen olin, niin tiedän tunteen.
ellauri214.html on line 411: Vauva.fi:Olen ihan turha ihminen 2021
ellauri214.html on line 434: Ei kukaan ole Jumalalle turha, ja Hän näkee ja kuulee ja tietää koko ajan kaiken.
ellauri214.html on line 443: Et sinä turha ole, ei kukaan, vaikka se siltä näyttääkin. Ensimmäinen askel on lakata vertailemasta itseänsä muihin. Se auttaa jo paljon.
ellauri214.html on line 461: Kaksplus turha ihminen 2009
ellauri214.html on line 463: Miksi pitäisi aina vaan jaksaa ja jaksaa ja jaksaa jos kerta on aivan täysin turha ihminen.
ellauri214.html on line 465: Mistä päättelet, että olisit muka turha? Jokaisella meistä on tarkoitus.
ellauri214.html on line 473: Ryhdistäydy, nainen. Lopeta se itsesäälissä rypeminen. Kun nyt rehellisesti mietit, niin tiedät ettet ole täysin turha etkä aiheuta vain haittaa kaikille. Vai oletko väkivaltainen alkoholisti tai jotakin muuta vastaavaa?
ellauri214.html on line 494: Kaxplus: Mä olen niin turha ihminen 2008
ellauri214.html on line 499: Suosittu tviittaaja valitteli Twitterissä, ettei kukaan enää välitä hänestä. Hän väitti olevansa turha ihminen, tarkemmin sanottuna maailman turhin ihminen, koska kukaan ei enää tykkää hänen tviiteistään.
ellauri214.html on line 503: En tietysti voi tietää, mikä tämän tviittaajan perimmäinen motiivi tälle tviitille oli. Ainakin hän sai sillä haluamaansa huomiota. Siitä huolimatta siihen sisältyi tärkeä muistutus: vaikka olisit miten suosittu, tunne siitä, että olet turha ihminen eikä kukaan välitä, voi iskeä aivan kenelle tahansa.
ellauri214.html on line 507: Et ole turha ihminen, myös sinun kommentillasi on merkitystä.
ellauri214.html on line 510: turha_ihminen_-_ruskea-6080.jpg" height="300px" />
ellauri214.html on line 515: Hinta 3,00 € Kaikki ihmiset ovat turhia. Myös sinä itse. Maailmalla menisi paljon paremmin ilman ihmisiä. Tunnusta tosiasiat ja ilmaise oma turhuutesi koko maailmalle sekä naapurin Pentille kiinnittämällä tämä kaunis rintamerkki rintapieleesi. Soveltuu erinomaisen huonosti kummisetäsi 70-vuotislahjaksi. Saatavuus.
ellauri214.html on line 527: The country’s most translated female author talks about populism and cultural taboos.
ellauri214.html on line 535: Halfway through her fifth novel Flights, Olga Tokarczuk asks her readers to take pity on the poor souls for whom English is their “real language”. “Just imagine!” teases Poland’s most widely translated female author. “They don’t have anything to fall back on or turn to in moments of doubt. How lost they must feel in the world, where all instructions, all the lyrics of the stupidest possible songs, all the excruciating pamphlets and brochures — even the buttons in the lift! — are in their private language . . . they are accessible to everyone and everything!”
ellauri214.html on line 541: At 56, Tokarczuk is an invigorating presence: her black dreadlocks studded with bright blue beads, eyes rimmed with luminous turquoise. “Flights grew out of a time when I was travelling a lot,” she explains, at pains to stress how liberating this was for those raised under an oppressive communist regime. “I got my first passport in 1989, when I was 28. Wow.”
ellauri214.html on line 543: The daughter of two literature teachers, little Olga grew up near the border with Czechoslovakia, hiding under tables to eavesdrop on adult conversations. As a teenager she was gripped by Freud, then Jung, thrilled by the discovery that “every tiny thing you did had a deeper meaning . . . those ideas turned the world into a book I could read.”
ellauri214.html on line 551: Tokarczuk felt this rejection of facts at first-hand when the Polish publication of her 2015 novel The Books of Jacob led to death threats from nationalists. Her 900-page “magnum opus” tells the true story of 18th-century Polish-Jewish religious leader Jakub Frank, who converted thousands of Orthodox Jews to a kind of Christianity that saw them condemned and persecuted for heresy.
ellauri214.html on line 556: “Polish culture has always had a strong anti-Semitic undercurrent. There has been awful persecution. But it is time for us to look at Poland’s relationship with the Jews, to accept that we have Jewish blood and Polish culture mixed with our own. I was surprised by the anger I provoked, but thrilled by the enormous support that followed. It seems society is divided between the people who can read and those who cannot!”
ellauri214.html on line 577: Naisilta tosiaan menee jalat vetkuxi miesten sylissä. Sehän onkin käytännöllistä. Plusnapa kangistuu ja miinusnapa pehmistyy, molemmat turpoavat vähän, kuin Urpo ja Turpo. Valmistaudutaan penetraatioon ja siemenen luovutukseen. Sehän se on piäasia.
ellauri214.html on line 626: Rakastaisiko Steve Jobs minua vielä jos hänellä olisi syöpä turtleneck shirtin sisällä? Kysyi jumala. Jumala vei kaiken Steve Jobsilta ja itki samalla myötätunnosta. Mitä vittua? No jo on narsistinen tarina.
ellauri214.html on line 628: Seuraava luku on Lilin ja Paapan aika. Paljonko on euro kekkomarkoissa tänä päivänä? 3-4 mk. Stalin kuoli 1953. Penisilliinin made in USA hinta Puolassa 1953 oli päätä huimaava. Sillä saisi paljon nailonsukkia. Veri on vettä sakeampaa tuumi Pawel eikä riisunut sillä kertaa sutturalta nailonsukkia. Misia oli kiitollinen Pawelille ja antoi pillua vaikkei ollut edes samaa verta.
ellauri214.html on line 641: Turpa kii tai se turpoo kii.
ellauri214.html on line 647: Mannerjäät näät sulavat. Stena mursu ezi turhaan paikkaa majatalosta kun sen synnytyxen aika tuli. Se piikitettiin kotkalaisen talon pihalle. Se on täytetty, sanoi Mikko Kärnä tyytyväisenä. Nyt linnustamaan valkoposkihanhia!
ellauri214.html on line 662:
ellauri214.html on line 680: На сопках маньчжурских воины спят Soturit nukkuvat Manchurian kukkuloilla
ellauri216.html on line 4:
ellauri216.html on line 11: font-family: 'UnifrakturMaguntia';
ellauri216.html on line 12: src: url(http://grapson.com/fonts/UnifrakturMaguntia.ttf);
ellauri216.html on line 45: Mitä Tero Liukkosen sekopäinen turina sitten onkin, uskonnollinen se ei kyllä ole. Ei psykopaatti tarvi herraa, herra se on herrallekin. Entäs sit tää toinen todellisuuteen perustuva luostariturina, arkkimandriitta Panteleimonin kehimä mielikuvituksellinen elämäkerta edeltäjästään Hrisanf "krysanteemi" Nikolajevits Dunajevista? Onko se uskonnollisempi, tai edes hivenen vähemmän egoistinen kuin Teron turautus? Siihen perehdytään tässä albumissa.
ellauri216.html on line 144: Pseudo-Dionysioksen corpus on ajoitettu liturgianhistoriallisten, dogmaattisten ja filosofisten edellytystensä vuoksi 400-luvun ja 500-luvun vaihteeseen. Tekstit on kirjoitettu aikaisintaan vuonna 475 ja viimeistään vuonna 532. Eli valehteli raukka nälissään.
ellauri216.html on line 170: Indeed, it is precisely by imitating the good that all things are preserved in existence. It follows that evil is something that can only happen inadvertently. Every being or thing has a natural aim and a perfection it strives for. Pahat on vaan mokia, my bad.
ellauri216.html on line 172: To become evil means to fail to reach this perfection, to deviate from one’s nature. Evil thus has no positive existence of itself. It is a failure having no reality of its own, being but an incidental perversion of something good.
ellauri216.html on line 174: To capture this particular mode of existence, Proclus uses the term parhypostasis, ‘parasitical existence’—i.e. an existence that has no proper antecedent cause, but arises accidentally in consequence of an unfortunate interaction of a number of partial causes, each of them having the best intentions only.
ellauri216.html on line 198: The Didache (Greek: Διδαχή, translit. Didakhé, lit. "Teaching"), also known as The Lord's Teaching Through the Twelve Apostles to the Nations (Διδαχὴ Κυρίου διὰ τῶν δώδεκα ἀποστόλων τοῖς ἔθνεσιν), is a brief anonymous early Christian treatise written in Koine Greek, dated by modern scholars to the first or (less commonly) second century AD. The first line of this treatise is "The teaching of the Lord to the Gentiles (or Nations) by the twelve apostles". The text, parts of which constitute the oldest extant written catechism, has three main sections dealing with Christian ethics, rituals such as baptism and Eucharist, and Church organization. The opening chapters describe the virtuous Way of Life and the wicked Way of Death. The Lord's Prayer is included in full. Baptism is by immersion, or by affusion if immersion is not practical. Fasting is ordered for Wednesdays and Fridays. Two primitive Eucharistic prayers are given. Church organization was at an early stage of development. Itinerant apostles and prophets are important, serving as "chief priests" and possibly celebrating the Eucharist. Meanwhile, local bishops and deacons also have authority and seem to be taking the place of the itinerant ministry.
ellauri216.html on line 216:
ellauri216.html on line 224: Cosmology projektin Saul Pearmutter - hah, se oli Perlmutter hölmö terskanpää! - hokasi että kaikkeus kiihtyvästi laajenee, mihin tarvitaan mustaa ainetta. His Dark Materials. Jumala on tota mustaa ainetta, sitä on meidän ulkopuolella ja varsinkin meidän sisässä, pimeässä tähdessä. Sieltä se tursuu ulos ruskeana massana. Mä oon sen sisässä ja se on mussa, me ollaan 2 hengen juna.
ellauri216.html on line 300: Timanttituristi
ellauri216.html on line 302: Mitä Teron turina sitten onkin, uskonnollinen se ei kyllä ole. Ei psykopaatti tarvi herraa, herra se on herrallekin. Entäs sit tää toinen todellisuuteen perustuva luostariturina, arkkimandriitta Panteleimonin kehimä mielikuvituksellinen elämäkerta edeltäjästään Hrisanf "krysanteemi" Nikolajevits Dunajevista? Onko se uskonnollisempi, tai edes hivenen vähemmän egoistinen kuin Teron turautus?
ellauri216.html on line 324: According to a 2010 survey, there are a total of 36,700 villages in Russia with fewer than 10 inhabitants. Traditionally Russia’s agricultural land was subdivided into a patchwork of villages and fields, interspersed by forest and marsh. Now the villages are deserted and crumbling: the state closes them down, often on a whim, and young people leave to find work elsewhere. Matilda Moreton tells the tragic story based on fieldwork in the Russian North.
ellauri216.html on line 339:
ellauri216.html on line 348: Feodorovskajan ikonin ihmeellinen ilmestyminen Kostromassa ruhtinas Vasili Jaroslavitšille, Pyhän Aleksanteri Nevskin nuoremmalle veljelle, tapahtui 1200-luvun 50-luvun lopulla ja 60-luvun alussa. Ilmestyksen aattona, kaikkein pyhimmän jumalanpalveluksen taivaaseenastumisen juhlapäivänä, monet Kostroman asukkaat näkivät kaupungin kaduilla soturin, jolla oli Jumalan Äidin kuvake tazkana käsivarsissaan. Kostroman asukkaat tunnistivat pyhän suurmarttyyri Theodore Stratilatesin soturissa hänen ikonimaalauksestaan Kostroman katedraalikirkossa. Seuraavana päivänä, 16. elokuuta, vanhan tyylin mukaan, prinssi Vasili Jaroslavitš näki metsästäessään tämän kuvakkeen puun oksilla lähellä Zaprudnya-jokea. Hankittu pyhäkkö tuotiin juhlallisesti kulkueessa Kostromaan ja sijoitettiin katedraalin kirkkoon Suuren marttyyri Theodore Stratilatesin nimeen, minkä jälkeen se tunnettiin nimellä Feodorovskaya.
ellauri216.html on line 401: Feodorovskajan ikonilla oli suuri merkitys kuninkaalliselle perheelle, joten sen juhlaa vietettiin erittäin upeasti paastoajasta (maaliskuu) huolimatta. Tänä päivänä he jopa palvelivat Basil Suuren liturgiaa, mikä tarkoittaa, että kasviöljy ja viini olivat sallittuja. Nykykirkko ei erottele tätä päivää niin erityisellä tavalla, paastoamista ei tehdä.
ellauri216.html on line 415: Oi, kaikkein pyhin rouva Theotokos ja ikuinen neitsyt Maria, ainoa toivo meille syntisille! Me turvaudumme sinuun ja rukoilemme sinua, ikään kuin sinulla olisi suuri rohkeus Herran Jumalan ja Vapahtajamme Jeesuksen Kristuksen edessä, joka on sinusta syntynyt lihan mukaan. Älä halveksi kyyneleitämme, älä halveksi huokauksiamme, älä hylkää surujamme, älä häpeä toivoamme Sinuun, vaan rukoile äidillisillä rukouksillasi Herraa Jumalaa, antakoon Hän meille, syntisille ja arvottomille, vapautua synneistä ja sielun ja ruumiin intohimot, kuole maailmalle ja anna Hänen yksin elää kaikki elämämme päivät. Oi pyhä rouva Theotokos, matkusta ja suojele ja vartioi heitä, vapauta vangit vankeudesta, vapauta vaikeuksista kärsivät, lohduta murheissa, murheissa ja vastoinkäymisissä olevia, lievitä köyhyyttä ja kaikkea ruumiillista pahuutta ja anna kaikille kaikki tarvittava vatsa, hurskaus ja tilapäinen elämä. Pelasta, emäntä, kaikki maat ja kaupungit ja tämä kaupunki, vaikka tämä ihmeellinen ja pyhä kuvakkeesi annetaan lohdutukseksi ja suojaksi, pelasta minut nälänhädältä, tuholta, pelkurilta, tulvilta, tulelta, miekalta, ulkomaalaisten hyökkäykseltä, keskinäisestä riidasta ja käännä pois kaikki viha, joka on oikein kohdistettu meihin. Anna meille aikaa katumukselle ja kääntymykselle, pelasta meidät äkillisestä kuolemasta ja ilmesty meille poistumme aikana ilmestyen Neitsyt Jumalanäidille ja päästä meidät tämän aikakauden ruhtinaiden ilmavista koettelemuksista, varmista oikea käsi Kristuksen kauhealla tuomiolla ja tehkää meistä iankaikkisten siunausten perillisiä, ylistäkäämme ikuisesti Poikasi ja meidän Jumalamme suurenmoista Nimeä, Hänen alkamattoman Isänsä ja Pyhän ja Hyvän ja Hänen elämää antavan Henkensä kanssa, nyt ja ikuisesti ja ikuisesti ja ikuisesti. Aamen.
ellauri216.html on line 429: Nuorempi veli St. blgv. Prinssi Aleksanteri Nevski, Prinssi Vasili Kostroma eksyi metsästäessään metsään, se tapahtui 16. elokuuta 1239, yhdessä puusta hän näki upean Neitsyt-kuvakkeen, jonka hän halusi poistaa, mutta hän nousi yhtäkkiä ilmaan. Palattuaan kaupunkiin prinssi Vasily kertoi papistolle ja ihmisille ihmeestä, minkä jälkeen kaikki muuttivat prinssin osoittamaan paikkaan. Nähdessään kuvakkeen kaikki putosivat polvilleen ja tarjosivat erityisen rukouksen Jumalan äidille. Sitten papit, poistaneet ikonin, siirsivät sen Kostroman katedraalin kirkkoon. Prinssin poissa ollessa kaupungissa asukkaat näkivät, että tietty pyhä soturi, joka näytti suuren marttyyri Fedor Stratilatin kuvalta, käytti Neitsyt Marian pyhää kuvaa ympäri kaupunkia, joten ikoni siitä ajasta alkoi. kutsutaan nimellä "Fedorovskaya".
ellauri216.html on line 459: Venäjän ortodoksisen kirkon elpyminen, joka alkoi vuonna 1988 Venäjän kasteen vuosituhatjuhlasta, heijastui myös Kostroman pyhäkköjen kohtaloon. 29. 29. elokuuta 1990 - ensimmäistä kertaa vuosikymmenien jälkeen, Jumalanäidin "Fedorovskaya"-kuvakkeen ilmestymispäivänä, monien tuhansien kulkue kulki jumalallisen liturgian jälkeen katedraalista Ylösnousemuksen katedraalista koko Kostroman kautta Zaprudnyassa sijaitsevaan Vapahtajan kirkkoon; Siitä lähtien, kuten ennenkin, kulkueesta on tullut jälleen perinne. 18. elokuuta 1991 "Fedorovskajan" Jumalanäidin ihmeellinen ikoni siirrettiin juhlallisesti raunioista uudelleen rakennettuun Epiphany-Anastasia-katedraaliin, josta tuli uusi katedraali.
ellauri216.html on line 525: Kierosilmä Akulainen keittää meille puuroa. Syödessä päästellään naisista rivoja puheita. Puristellaan paremmasta päästä palvelustyttöjä. Alan izekin tuntea ruumiissani halua ruumiilliseen yhtymiseen. Akulaisen aputyttö Liisalta irtoaisi muutakin kuin eväspiirakkaa, mutten ala Jeesuxen petturixi. On jo ikävä vale-Dimitriä.
ellauri216.html on line 567: Skiitan munkkien päämääränä oli pitää mielensä alituisesti Jumalassa puhtaan rukouksen avulla. He ravitsivat mietiskelyään resitoimalla Psalttaria ja muita Raamatun jaksoja niin paljon, että oppivat ne vähitellen ulkoa. Pyhään liturgiaan osallistuakseen veljien oli kuitenkin käveltävä Nitriaan yli 60 kilometrin matka polttavassa erämaassa. Tämä oli useimmille liikaa, ja niin pyhä Makarios neljänkymmenen vuoden iässä suostui pyhän Antonioksen kehotuksesta ottamaan vastaan papiksivihkimyksen.
ellauri216.html on line 569: Skiitan veljet saivat oman kirkon ja alkoivat kokoontua sinne lauantai-iltaisin viettämään kokoöistä vigiliaa, joka huipentui liturgiaan ja yhteiseen ehtoolliseen. Aamulla liturgian jälkeen he nauttivat yhteisen aterian, joka monille oli viikon ainoa. Keljoissaan he söivät vain kuivaa muonaa kuten näkkileipää. Keskusteltuaan vapaamuotoisesti hengellisistä asioista he ottivat palmunlehtiä seuraavan viikon punontatyötä varten ja vetäytyivät keljojensa hiljaisuuteen.
ellauri216.html on line 579: Kun pyhä Makarios tunsi loppunsa lähenevän, hän vieraili oppilaidensa kanssa viimeisen kerran Nitriassa hakemassa nitroja. Pian sen jälkeen tämä erämaan hengellinen isähahmo antoi sielunsa takaisin Herralle 90 vuoden ikäisenä. Hänen reliikkejään siirrettiin paikasta paikkaan 600-luvulla sitä mukaa kuin muslimit valtasivat Egyptin. Nykyään ne ovat kuitenkin taas omalla paikallaan koptilaisessa Pyhän Makarioksen luostarissa, joka sijaitsee hänen hyppypaikallaan. Pyhää Makariosta muistellaan nimeltä koptilaisen ja armenialaisen liturgian rukouksissa.
ellauri216.html on line 628: Saksalaisten ritarien tappio tulkittiin pian oikeauskoisten voitoksi paavin johtamista hyökkäyshaluisista katolilaisista, ja Aleksanteri Nevski julistettiin jo Iivana Julman kauden alussa pyhäksi. Pietari Suuri kunnioitti pyhää soturia rakennuttamalla Aleksanteri Nevskin lavran paikalle, jolla ruhtinaan oli oletettu voittaneen ruotsalaiset vuonna 1240. Pietari suunnitteli myös Aleksanteri Nevskin kunniamerkin, jonka ensi kerran myönsi Katariina I vuonna 1725. Keisarinna Elisabet teetti hänen jäännöksilleen valtavan hopeisen pyhäinjäännösarkun, joka valmistettiin Pietarin rahapajassa vuosina 1750–1753. Josif Stalin otti Pietari Suuren suunnitteleman kunniamerkin uudelleen käyttöön heinäkuussa 1942 sen kunniaksi, että Peipsijärven taistelusta oli kulunut 700 vuotta.
ellauri216.html on line 634: Venäläisen sankarimyytin mukaan Novgorodin ruhtinas Aleksanteri joukkoineen löi sumun turvin ruotsalaiset, norjalaiset ja suomalaiset sotajoukot Nevan taistelussa 15.7.1240, tästä voitokkaasta taistelusta hän sai lisänimen Nevski eli neva(joke)lainen. Nimeä ei käytetty vielä Aleksanterin elinaikana. Kahta vuotta myöhemmin 1242 Aleksanteri löi saksalaisen kalparitarien hyökkäysarmeijan Peipsijärven jäällä.
ellauri216.html on line 673: Toimitan liturgian jälkeen suuren vedenheiton kirkossa. Täällä ei ole tapana mennä jäälle vettä heittämään. Rinteet ovat jyrkkiä ja liukkaita. Isä Jesaja vainajan kynnet oli kasvaneet varpaiden läpi pitkixi kiehkuroixi. Haritonia alkaa etoa. Oliskohan sittenkin pitänyt lähteä Glafiran matkaan? Kiiruhdan salamana ulos keijasta ja vedän viivana housut alas. Mutta paska oli ehtinyt ensixi. Tähän päättyy osa II.
ellauri216.html on line 767: Luostarista Feofan ei suinkaan etsinyt itselleen lepoa, vaan tilaisuutta palvella kirkkoa toisenlaisella tärkeäksi kokemallaan tavalla. Alussa häntä tosin kiusasi ajatus siitä, että hän oli jättänyt piispanviran, mutta hän taisteli kiusausta vastaan ja kieltäytyi hänelle tarjotuista uusista tehtävistä. Ensimmäiset kuusi vuotta hän eli veljestön keskuudessa, osallistui yhteisiin jumalanpalveluksiin ja otti vastaan vieraita. Pääsiäisen jälkeen keväällä 1872 hän lopetti ihmisten tapaamisen, lakkasi käymästä jumalanpalveluksissa ja sulkeutui yhteen luostarin sivurakennuksista. Hän tapasi vain rippi-isäänsä igumeni Tiihonia ja keljapalvelijaansa. Yhden keljahuoneensa hän muutti Kristuksen kasteelle pyhitetyksi kirkoksi, jossa hän toimitti jumalanpalvelukset yksinään. Aluksi hän toimitti liturgian vain sunnuntaisin ja juhlapäivinä, mutta elämänsä viimeisten yhdentoista vuoden ajan päivittäin.
ellauri216.html on line 813: Munkit pääsisivät bolshevikkienkin puolesta takas vanhaan Valamoon mutta luovutetun Karjalan porukat pelkäävät Karjalan venäläistämistä ja vastustavat. Ei tästä taida tulla lasta eikä paskaakaan. Se joka kannattaa ryssänkirkkoa on Suomen petturi. Se joka kannattaa Suomen kirkkoa on ryssän petturi. Valize sitten siitä. Vitun pellejä.
ellauri216.html on line 815: Suomessa luostarista tulee ukkokoti. Niinkuin se onkin jo. Lintulassa on kyllä nuoriakin nunnia, jotka ottaisivat kahvin kanssa munkkia. Toin Tipulasta noviisi Antoniinan helläxi hoiturixi kesähuoneeseen. Mutta ei jaksha, olen 72 ja lihani on kuoleutunut, viisari ei värähdä, käki ei tule ulos käkikellosta edes auttamalla kädellä.
ellauri216.html on line 895: 1500-luvulla luostari koki useita vastoinkäymisiä. Vuonna 1553 tulipalo poltti kirkkoja ja irtaimistoa ja kohta sen jälkeen sota Venäjän ja Ruotsin välillä ruhjoi luostaria ja veljestö pakeni turvaan Novgorodiin. Ruotsalaisten ei onnistunut kuitenkaan hävittää luostaria kokonaan ja vuonna 1597 munkit palasivat saarelle takaisin kuin torakat.
ellauri216.html on line 949: Isä Nazarin mukana Sarovista tulleista noviiseista yksi oli nimeltään Jegor Ivanovitsh Popov. Hän kilvoitteli Valamossa vuosina 1782–93. Vuoden 1782 lopussa hänet vihittiin munkiksi nimellä German. Yhdessä kuuden muun munkin sekä kolmen noviisin kanssa hänet valittiin Valamosta ja Konevitsasta tekemään lähetystyötä Venäjän Amerikassa. Hankkeen organisoija oli Novgorodin ja Pietarin metropoliitta Gavriil, mutta sen alkuunpanijoina olivat Grigori Šelihov ja Ivan Golikov, joiden perustama yhtiö, Venäläis-amerikkalaisen kauppakomppanian edeltäjä, harjoitti turkispyyntiä Pohjois-Amerikassa. Missio toimi pääasiassa Kodiakin karhusaaristossa. Munkki German toimi tässä missiossa pisimpään, 1794–1836, aina kuolemaansa saakka. Paikallinen väestö kunnioitti häntä pyhänä ihmisenä, ja tämän paikallisen kultin perusteella hänet kanonisoitiin vuonna 1970. Nykyisin hänet tunnetaan nimellä Herman Alaskalainen.
ellauri216.html on line 964: Maailmansotien välisenä aikana luostarista kehittyi merkittävä pyhiinvaellus- ja turistikohde. 1930-luvulla saarella arvioitiin käyneen jopa 30 000 matkailijaa vuosittain. Valamosta tuli myös tärkeä hengellisten kokousten pitopaikka. Ensimmäiset ortodoksiset kirkkolaulupäivät järjestettiin Valamossa vuonna 1929. Niille osallistui 200 laulajaa ja 1000 pyhiinvaeltajaa. Näistä juhlista sai alkunsa ortodoksinen laulujuhlaperinne Suomessa.
ellauri216.html on line 1031: Valamossa toimi jatkosodan aikana joitakin luostariveljiä, mutta tätä ei enää katsota luostarin varsinaiseksi toiminnaksi. Pääkirkon kellokaan ei enää soinut, sillä se oli turmeltu räjäyttämällä.
ellauri216.html on line 1089: Joka vuosi luostariin saapui useita tuhansia pyhiinvaeltajia ja turisteja (eri maista, pääasiassa suomalaisia). Niinpä luostarikirjaan on kirjattu, että vuonna 1936 Valamissa vieraili "turisteja" 3540 henkeä 22 osavaltiosta, joista 2137 oli suomalaisia, 562 ruotsalaisia ja 40 venäläisiä.
ellauri216.html on line 1107: Suuren isänmaallisen sodan lopussa vuonna 1945 metropoliita Grigori (Tšukov) vieraili Uudessa Valamissa ja liitti luostarin Moskovan patriarkaattiin. Monet vanhat munkit ilmoittivat haluavansa palata kotimaahansa, vanhalle saarelle. 12 vuoden kuluttua, vuonna 1957, luostari siirtyi Suomen ortodoksisen kirkon lainkäyttövaltaan. Samana vuonna vain seitsemän munkkia lähti Neuvostoliittoon; nuorin silloin lähteneistä oli 59-vuotias ja vanhin 84-vuotias. Kirkkoslaavilaiset jumalanpalvelukset loppuivat vuonna 1977, ja viimeinen venäläinen munkki kuoli vuonna 1981. Nyt luostari jatkaa toimintaansa suomalaisena ortodoksisena luostarina ja vastaanottaa vuosittain yli 100 tuhatta kävijää - sekä pyhiinvaeltajia että turisteja. Tämä on syrjäinen, hyvin hoidettu luostari järvien ja metsien keskellä - museon, kulttuurikeskuksen ja kirjaston kera.
ellauri216.html on line 1122: Vasta 1960-luvulla saarelle alkoivat saapua ensimmäiset turistialukset. Vuonna 1979 alueelle perustettiin museo-suojelualue. ja hieman myöhemmin aloitettiin monumenttien entisöinti.
ellauri216.html on line 1135: 14. - 17. syyskuuta 2007 luostarissa vieraili luostarin apotti, patriarkka Aleksius II, 16. syyskuuta Smolensk Sketessa hän vihki temppelin Smolenskin Jumalanäidin ikonin kunniaksi ; temppelin vihkimisen jälkeen hän palveli siinä ensimmäisen jumalallisen liturgian. Jumalanpalveluksen jälkeen patriarkka luovutti Valaamin luostarin apottille piispa Pankratiukselle Moskovan Oikeususkoisen Prinssi Danielin ritarikunnan (II asteen) - arkkipastoraalityön huomioimiseksi ja hänen palveluksensa 20-vuotisjuhlan yhteydessä pyhässä arvossa.
ellauri216.html on line 1137: Syyskuun 21. päivänä 2008, kaikkein pyhimmän Jumalan syntymän juhlana. patriarkka Aleksius II suoritti suuren pyhitysriitin Pyhän Vladimir Sketen (arkkitehti Andrei Anisimov ) temppelikompleksille Valaamin saarella ja ensimmäiselle Jumalallinen liturgia äskettäin vihitty kirkossa.
ellauri216.html on line 1146: Päivittäinen liturginen ympyrä Valaamin luostarissa alkaa kello 17 pienellä soitolla. Sitten luetaan Valaam-luostarisääntö, kolme kaanonia akatistin kanssa Jumalanäidille ja anteeksiantoriitti. Säännön jälkeen veljet menevät ruokasaliin illalliselle. Kello 21:00 kello soi ilmoittaen hiljaisuuden ajan, jonka aikana munkit lukevat sellin sääntöä, joka koostuu Jeesus-rukouksesta ja kumartumisesta. Matiinia, jota edeltää Midnight Offia, vietetään luostarissa kello 5. Tämän jälkeen tarjoillaan varhainen jumalallinen liturgiapala. Palvelu päättyy yhdeksännen alussa. Aamuteen (sello) ja lyhyen tauon jälkeen luostarit, aloittelijat ja työläiset menevät dekaaneille määrättyihin tottelevaisuustreeneihin.
ellauri216.html on line 1155: Valaamin luostariin tulee vuosittain yli 100 000 pyhiinvaeltajaa, joista noin 90 000 on turisteja.
ellauri217.html on line 4:
ellauri217.html on line 11: font-family: 'UnifrakturMaguntia';
ellauri217.html on line 12: src: url(http://grapson.com/fonts/UnifrakturMaguntia.ttf);
ellauri217.html on line 63: The story recreates the interlinked history of the three monotheistic Abrahamic religions (Judaism, Christianity, and Islam), allegorised against the setting of an imaginary 19th century Cairene alley.
ellauri217.html on line 103: “You love knowledge, study, and insight. You value the gifts of your mind, which you use to great advantage to penetrate the mysteries of life. You study things in-depth. You search beneath the surface of things. You abhor shallow judgments or opinions. You have a natural gift for analysis and research. Once you have grasped the facts of a subject, your creativity and abstract approach lifts your thinking beyond the rudimentary to the philosophical.”
ellauri217.html on line 105: “You are a stimulating person. You brighten social gatherings with your flesh and original ideas. Your conversation tends to be sprinkled with novelty and wit. You have a quick tongue and charisma. You are probably an excellent salesman. There is a lot of nervous energy within you looking for an outlet. You love your freedom and you see this life as an ongoing adventure. You are upbeat and optimistic.”
ellauri217.html on line 112: M Mature
ellauri217.html on line 116: A Adventurous
ellauri217.html on line 135: Kaikki profeetta Muhammedia koskevat tiedot ovat peräisin kahdesta tekstilähteestä. Niistä ensimmäinen on Ibn Ishaqin (k. 767) abbasidikalifaatin pääkaupungissa Bagdadissa kirjoittama Sirat Rasul Allah eli "Jumalan lähettilään elämäkerta". Teos on kirjoitettu yli sata vuotta Muhammedin ilmoitetun kuolinvuoden jälkeen. Se perustuu suullisiin tarinoihin, joita Ibn Ishaq kokosi etenkin kalifaatin sotilasleireistä kaljatuopin äärestä. Teos seuraa kronologisesti Muhammedin elämää syntymästä kuolemaan, mutta sisältää myös laajemman kuvauksen maailman luomisesta ja profeettojen ykkosketjusta läpi ihmiskunnan historian. Kirja on päässyt hukkumaan, mutta sen sisältö on voitu onnexi ennallistaa useista lähteistä. Niistä tärkeimmät ovat Ibn Hishamin (k. 834) 800-luvun alussa kirjoittama Muhammedin elämäkerta ja al-Tabarin (k. 922) 900-luvun alussa kirjoittama historiikki. Nämä teokset ovat islamin pyhää historiaa, jota ei voi kyseenalaistaa menettämättä turbaanin mukana myös päätänsä.
ellauri217.html on line 183: Taistelussa muslimeilla oli apunaan enkelien armeija. Näiden tunnuksena olivat valkoiset turbaanit paitsi Gabrielilla, jonka turbaani oli keltainen. Enkeleiden avulla muslimit perivät voiton. Monijumalaisten ruumiit heitettiin kaivoon, jonne Jumalan lähettiläs huusi: "Kaivossa olijat! Oletteko huomanneet Herranne lupauksen käyneen toteen? Minä ainakin olen huomannut Herrani lupauksen käyneen toteen! Haha!"
ellauri217.html on line 260: Älkää spoilatko, tää on hieno päivä ärjyi Saddam. Jumala on kuollut, se lainas Nietzscheä. Arafat kävi seuraavaxi nirhaamassa sen jumalan puolesta. Onko Yasser ehkä kopsannut Nobelin kexinnön: dynamiittipötkön? Nitroglyseriini tunnettiin, Alfred kexi tehdä siitä turvallista savella. Arafat put a spotted dick on his head and went to see the Trustee. Trusteen nimi oli Katri-Helena. Kirjamies ja lavatähti kohtaavat. Mikä sai sinut pettämään kansan asian? No salamiakki! Ei kyllä se paukkupullo oli ydinpommi mieluummin, kun ottaa huomioon tän bühleinin ajoituxen.
ellauri217.html on line 323: Jörkka oli Pohjoisrannan talonomistaja, paska porvari vaikka oli olevinaan demari. Oikeasti se oli anhängare av den stående ordningen, där hans kuk tar hand om ståendet och behålösa sekreterare öppnar lårena på golvet i tur och ordning utan vilka som helst ambitioner på högre ställningar. Det är fint med folk som vet allt, men kanske behövs det också dom som inget vet.
ellauri217.html on line 349: Jörn Donner oli muotopuolen nazin näköinen, mutta luonteeltaan veltto paskiainen kuten ikätoverinsa Philip Roth. Kuvottavimpia videopätkiä Jörkasta on "Jörn ja Spede keskustelevat elokuvasäätiöstä". 2 Kekkoslovakian turhinta häiskää äänessä maan turhimmasta aiheesta.
ellauri217.html on line 352: Naturalistiska tavlor om östfinländska landskap. Marina låter sig inte våldtas men ger fitta självmant efter en straffminut. Nästa byte är skolans matematiklärare. Marina on Aishan ikäinen, neljätoista, tenderloin. Ope on entinen määrimies, pelaa jännittävästi kirjeschakkia. Marina siivoaa, kokkaa petaa ja antaa sille pillua. Tää stoori oli varmaan Jörkan miälestä feministinen. Oikeasti tää on urpopojan kaipuuta kohtuun takaisin. Samaa kuin Knasun pissaliisaunelmissa. Vitun- ja pissanhajua sormiin koon 32 pikkuhousuista.
ellauri217.html on line 382: Vittu muuten miten Sanomien tiedeplärä oli taas vastenmielinen.Tieteen nimissä siinä argumentoidaan että GMO lasten suunnittelu on helt okej ja ryssät perisyntisiä miehittäjiä alkaen Pietarista ja päättyen Staliniin ja Putiniin. Typerä turkulaisämmä ei muista enää metrin halkoja. Niillä lämmitettiin ennen Debbin buduaaria. Lehden kiiltopaperi on yhtä limaista kuin sisällys.
ellauri217.html on line 666: According to the Talmud, the seven laws were given first to Adam and subsequently to Noah.However, the Tannaitic and Amoraitic rabbinic sages (1st–6th centuries CE) disagreed on the exact number of Noahide laws that were originally given to Adam. Six of the seven laws were energetically derived from passages in the Book of Genesis, while the seventh, the establishment of courts of justice, seems rather something of an afterthought.
ellauri217.html on line 680: According to the Genesis flood narrative, a deluge covered the whole world on account of violent corruption on the earth, killing every surface-dwelling creature except Noah, his wife, his sons, their wives, and the animals taken aboard the Ark. According to the biblical narrative, all modern humans are descendants of Noah, thus the name Noahide Laws refers to the laws that apply to all of humanity. After the Flood, God sealed a covenant with Noah with just the following 2 admonitions as written in Genesis 9:4-6.
ellauri217.html on line 691: The Book of Jubilees, generally dated to the 1st century BCE, may include a substantially different list of six commandments at verses 7:20–25: (1) to observe righteousness; (2) to cover the shame of their flesh; (3) to bless their creator; (4) to honor their parents; (5) to love their neighbor; and (6) to guard against fornication, uncleanness, and all iniquity.
ellauri217.html on line 694: The 18th-century rabbi Jacob Emden hypothesized that Jesus, and Paul after him, intended to convert the gentiles to the Seven Laws of Noah while calling on the Jews to keep the full Law of Moses.
ellauri217.html on line 713: It is my judgment, therefore, that we should not make it difficult for the Gentiles who are turning to God. Instead we should write to them, telling them to abstain from food polluted by idols, from sexual immorality, from the meat of strangled animals and from blood pancakes, whicy are yakky anyway. For the law of Moses has been preached in every city from the earliest times and is read in the synagogues on every Sabbath. — Acts 15:19–21..
ellauri217.html on line 723: In conclusion, therefore, it appears that the least unsatisfactory solution of the complicated textual and exegetical problems of the Apostolic Decree is to regard the fourfold decree as original (foods offered to idols, strangled meat, eating blood, and unchastity—whether ritual or moral), and to explain the two forms of the threefold decree in some such way as those suggested above. An extensive literature exists on the text and exegesis of the Apostolic Decree. According to Jacques Dupont, "Present day scholarship is practically unanimous in considering the 'Eastern' text of the decree as the only authentic text (in four items) and in interpreting its prescriptions in a sense not ethical but ritual (whatever that means)".
ellauri217.html on line 736: According to the 19th-century Roman Catholic Bishop Karl Josef von Hefele, the Apostolic Decree of the Jerusalem Council "has been obsolete for centuries in the West", though it is still recognized and observed by the Eastern Orthodox Church. Hypersensationalists, such as the 20th century Anglican E. W. Bullinger, would be another example of a group that believes the decree (and everything before Acts 28) no longer applies.
ellauri219.html on line 4:
ellauri219.html on line 11: font-family: 'UnifrakturMaguntia';
ellauri219.html on line 12: src: url(http://grapson.com/fonts/UnifrakturMaguntia.ttf);
ellauri219.html on line 47: Suddenly someone is there at the turnstile
ellauri219.html on line 82: - Sir Robert Peel (19th century British Prime Minister)
ellauri219.html on line 152:
ellauri219.html on line 183: Crowley gained widespread notoriety during his lifetime, being a recreational drug user, bisexual, and an individualist social critic. Crowley has remained a highly influential figure over Western esotericism and the counterculture of the 1960s, and continues to be considered a prophet in Thelema. He is the subject of various biographies and academic studies.
ellauri219.html on line 187: Mae West initially refused to allow her image to appear on the artwork. She was, after all, one of the most famous bombshells from Hollywood’s Golden Age and felt that she would never be in a lonely hearts club. However, after The Beatles personally wrote to her explaining that they were all fans, she agreed to let them use her image. In 1978, Ringo Starr (No.63) returned the favor when he appeared in West’s final movie, 1978’s Sextette. The film also featured a cover version of the “White Album” song “Honey Pie.” P.S. Mae Westillä oli melko mahtavat maitomunat ja varmaan herkullinen mesipiiras. Vaikka jäävät kyllä 2:si Savonlinnan Paskalle.
ellauri219.html on line 192: Lenny Bruce revolutionized comedy in the 50s and 60s, ushering in a personalized style that influenced many later comedians. By the time he appeared on the Sgt. Pepper’s cover, he had been arrested for obscenity, further making him a countercultural hero not only for The Beatles, but also the Beatniks and Bob Dylan (No.15). He died of a drug overdose in August 1966.
ellauri219.html on line 211: Bruce paved the way for kitchen counter culture-era comedians. His trial for obscenity was a landmark of freedom of speech in the United States. Vittu mikä vapaan puheen edustaja, helvetti. In 2017, Rolling Stone magazine ranked him third (behind Richard Pryor and George Carlin) on its list of the 50 best stand-up comics of all time. "Olen offensiivinen", kalansilmä narsisti. Virnuilee koko ajan omille vizeilleen. Good riddance of bad rubbish.
ellauri219.html on line 215: A German composer who pioneered the use of electronic music in the 50s and 60s, Stockhausen remains a godfather of the avant-garde, whose boundary-pushing music influenced The Beatles’ own groundbreaking experiments in the studio, starting with their tape experiments of Revolver’s “Tomorrow Never Knows.” Paul McCartney (No.64) introduced Stockhausen’s work to the group, turning John Lennon (No.62) into a fan; Lennon and Yoko Ono even sent the composer a Christmas card in 1969.
ellauri219.html on line 260: Born in Italy in 1870, Simon Rodia emigrated to the United States with his brother when he was 15. Living in various places for the next 35 years, Rodia finally settled in the Watts district of Los Angeles in 1920, and began constructing the Watts Towers the following year. Consisting of 17 interconnected sculptures, the project took Rodia 33 years to complete.
ellauri219.html on line 270: The influence of Aubrey Beardsley’s pen-and-ink line drawings had already made itself felt on Klaus Voormann’s artwork for Revolver, and here the 19th-century illustrator, whose own style was influenced by Japanese woodcutting, takes a position not too far away from Oscar Wilde (No.41), Beardsley’s contemporary in the Aesthetic movement.
ellauri219.html on line 280: Published in 1954, Aldous Huxley’s work, The Doors Of Perception, was required reading for the countercultural elite in the 60s. Detailing the author’s own experience of taking mescaline, it chimed with the consciousness-expanding ethos of the decade, and even gave The Doors their name. He was nominated for the Nobel Prize for Literature in seven different years and died on November 22, 1963, the same day that both With The Beatles was released and President John F Kennedy was assassinated. Aldousin veli oli Sir Julian Sorell Huxley (22. kesäkuuta 1887 - 14. helmikuuta 1975) oli brittiläinen biologi, joka kannusti pelagiolaista Teilhard de Chardinia. Huxleyt oli kaiken kaikkiaan hyvin suspekteja.
ellauri219.html on line 339: Lindner was born in Germany in 1901, but moved to the US in 1941, in order to escape the Nazis. In the 50s he developed a style of painting that drew upon Expressionism and Surrealism, along with the hyper-sexualised lifestyle that he encountered in New York. After appearing on the Sgt. Pepper cover, his abstract style would find echoes in the animated feature film Yellow Submarine.
ellauri219.html on line 354: Along with Edgar Allan Poe (No.8), HG Wells shaped the modern sci-fi story. After penning groundbreaking novels such as The Time Machine and War Of The Worlds in the late 1800s, he turned to writing more political works and also became a four-time nominee of the Nobel Prize In Literature.
ellauri219.html on line 389: In his iconic role of Johnny Strabler in the 1953 movie The Wild One, Marlon Brando captured the growing frustrations of the generation that gave birth rock’n’roll. Hailed as one of the greatest actors of all time, it’s also notable that Brando’s rivals in The Wild One, The Beetles, were almost-namesakes of The Beatles.
ellauri219.html on line 399: A playwright, novelist, and poet, Oscar Wilde left no shortage of aphorisms for which he is remembered, along with the novel The Picture Of Dorian Gray and plays such as The Importance Of Being Earnest and An Ideal Husband.
ellauri219.html on line 404: A Hollywood heartthrob of the 30s, 40s, and 50s, Tyrone Power was known for starring as the titular hero in the swashbuckling adventure film The Mark Of Zorro, though he also played the role of outlaw cowboy Jesse James, and starred in musicals, romantic comedies, and war movies.
ellauri219.html on line 409: An American artist known for large sculptures that play with light and space, Larry Bell first made his mark with a series of “shadowboxes” constructed in the 60s, and has since gone on to receive acclaim for his wide-ranging work, including the Vapor Drawings of the 80s and a subsequent range of Mirage Drawings.
ellauri219.html on line 419: An Olympic gold-medallist of the 20s, Johnny Weissmuller first made a name for himself as a swimmer before turning his eye to Hollywood. It was as Tarzan that he made his biggest mark on popular culture, returning to the role in a series of films and devising an iconic yell forever associated with the jungle hero.
ellauri219.html on line 434: George Bernard Shaw was an Irish playwright who helped shape modern theatre. The first person to receive both a Nobel Prize (in 1925, for Literature) and an Oscar (in 1939, for Best Adapted Screenplay, for Pygmalion). His works continue to be staged in the 21st Century.
ellauri219.html on line 439: An American sculptor who served in the US Marine Corps in both World War II and the Korean War, HC Westermann took the skills he learned as a carpenter and turned them to creating Expressionist sculptures that criticized the horrors he had witnessed while fighting overseas.
ellauri219.html on line 449: A disciple of Sir Mahatavara Babaji (No.27), Sir Lahiri Mahasaya learned the discipline of Kriya Yoga in 1861, and subsequently passed the teachings down to Sir Yukteswar Girl (No.1), who in turn, passed them on to Sir Paramahansa Yogananda (No.33), of whom Mahasaya said, “As a spiritual engine, he will carry many souls to God’s Kingdom.”
ellauri219.html on line 483: Resplendent in their military chic (or should that be military psych?) garb, John (No.62), Ringo (No.63), Paul (No.64), and George (No.65) presented themselves as Sgt. Pepper’s Lonely Hearts Club Band, looking like a psychedelic brass band brandishing a French horn, trumpet, cor anglais, and flute, respectively. Like the album cover itself, The Beatles’ Sgt Pepper costumes would become some of the most iconic band outfits ever, instantly recognizable and forever woven into the fabric of our culture.
ellauri219.html on line 520: Traditionally, Mexican Tree Of Life sculptures came from Metepec, in the State Of Mexico, and depicted scenes from The Bible. The one on the Sgt. Pepper album cover is also a candlestick.
ellauri219.html on line 548: Originating from India, the hookah is a tobacco-smoking instrument designed so that the smoke is filtered through a water basin before being inhaled. Its inclusion on the Sgt Pepper album cover is a nod to both George Harrison’s (No.65) love of India and John Lennon’s (No.62) love of Lewis Carroll (No.52), whose Caterpillar in Alice’s Adventures In Wonderland smokes a hookah.
ellauri219.html on line 568: Barely visible to the left of the “B” in “BEATLES” is a typical garden gnome, the likes of which originated in 19th-century Germany.
ellauri219.html on line 583: At Princeton, Rawls was influenced by Norman Malcolm, Ludwig Wittgenstein's dumb student. During his last two years at Princeton, he "became deeply concerned with theology and its doctrines." He considered attending a seminary to study for the Episcopal priesthood and wrote an "intensely religious senior thesis (BI)." In his 181-page long thesis titled "Meaning of Sin and Faith," Rawls attacked Pelagianism because it "would render the Cross of Christ to no effect." His argument was partly drawn from Karl Marx's book On the Jewish Question, which criticized the idea that natural inequality in ability could be a just determiner of the distribution of wealth in society. Even after Rawls became an atheist, many of the anti-Pelagian arguments he used were repeated in A Theory of Justice. Pelagianism is a heretical Christian theological position that holds that the original sin did not taint human nature and that humans by divine grace have free will to achieve human perfection. Pelagius (c. 355 – c. 420 AD), an ascetic and philosopher from the British Isles, taught that God could not command believers to do the impossible, and therefore it must be possible to satisfy all divine commandments. He also taught that it was unjust to punish one person for the sins of another; therefore, infants are born blameless. Pelagius accepted no excuse for sinful behavior and taught that all Christians, regardless of their station in life, should live unimpeachable, sinless lives, or else... Se oli tollanen humanisti, mitä Hippo aivan erityisesti inhosi. Vittu eihän sitten mitään kirkkoa ja pappeja edes tarvittaisi. Jeesus jäisi työttömäxi, Jahve eläkkeelle.
ellauri219.html on line 601: This idea of reasonableness informs the whole project of Rawls’s political liberalism, because “the form and content of this reason … are part of the idea of democracy itself.” In contrast, Pope Benedict, although consistently stressing the importance of reason in all human affairs, is much more pessimistic about Rawls’s claim that human beings, who are always children of their own time and cultural situation, are reasonable enough to provide the general principles or standards that are necessary for specifying fair cooperation/competition. Joo olen kyllä Pentin kannalla siinä että nää termiittiapinat on aivan vitun tyhmiä, täysin beyond redemption. Ei ne ole toisilleen hyvänsuopia ellei niillä izellä mene paremmin. Mitä uutta kissimirrit tässä? Ei mitään, samaa paskanjauhantaa.
ellauri219.html on line 633: Notorious womanizer Michael James wants to be faithful to his fiancée Carole Werner, but every woman he meets seems to fall in love with him, including neurotic exotic dancer Liz Bien and parachutist Rita, who accidentally lands in his car. His psychoanalyst, Dr. Rainer Fassbinder, cannot help, since he is stalking patient Renée Lefebvre, who in turn longs for Michael. Carole, meanwhile, decides to make Michael jealous by flirting with his nervous wreck of a friend, Victor Shakapopulis. Victor struggles to be romantic but Carole nevertheless feigns interest.
ellauri219.html on line 684: Mutta korostaakseen sitä, että tässä ollaan nimenomaan menettelytapaa etsimässä ja esittelemässä, hän joutuu teroittamaan sitä, että menettelytapa on pidettävä erillään sisällöstä. Sisältöhän on uskonnossa keskeistä, sitähä saarnoissa käsitellään. Liturgia on sitten se osa missä mystiikka kohdataan. Ja korostaessaan mitä ”tämä työ” merkitsee, hän tuon tuostakin teroittaa sen erityispiirrettä verrattuna tavanomaiseen rukoukseen.
ellauri219.html on line 718: Ja mitä muuta kuin väliintulevaa suggestiota on kirkon oppi. Meditaation kannalta se turmelee koko hyvän työn. Olet lähtenyt etsimään uskoa, mutta koko homma onkin nyt alistettu uskonnolle, ts. taikauskolle ja uskomuksille turhille traditioille, jotka ovat kaikkien uskontojen tunnusmerkkejä. Kaikki tämä sen väärän toteamuksen perusteella, että ”muuten ei ole kiintopistettä”.
ellauri219.html on line 742: Before the 20th century, history indicates the Indian yoga scene was dominated by other Yoga texts such as the Bhagavad Gita, Yoga Vasistha and Yoga Yajnavalkya.
ellauri219.html on line 744: The yoga scholar David Gordon White writes that yoga teacher training often includes "mandatory instruction" in the Yoga Sutra. White calls this "curious to say the least", since the text is in his view essentially irrelevant to "yoga as it is taught and practiced today", commenting that the Yoga Sutra is "nearly devoid of discussion of indecent postures, dick stretching, and heavy breathing".
ellauri219.html on line 758: Some of the schools of India say that the psychic nature is, as it were, a looking-glass, eli narsismihan siinä taas on kyseessä. Eli the purpose of life, taas kerran, is the "the undressing of the immortal man; the birth of the spiritual from the psychical, whereby we enter our divine inheritance and come to inhabit Eternity. This is, indeed, salvation, the purpose of all true religion, in all times."
ellauri219.html on line 760: Tällästä siitä aina tulee kun tyypin ainut sexikumppani on nyrkkikyllikki. Tyypit ajattelee vain izeään eikä ole ymmärtävinään että ne on vaan itiöemiä jonka tehtävä on kovina mutta pehmeäpäisinä pikku puskutraktoreina työntää eteenpäin izekkäitä geenejä. Huom puhe on vain spiritistimiehistä, minnes sutturat on hukkuneet? Niihinhän se kama kuitenkin on pussiin työnnettävä.
ellauri219.html on line 771: In the practice of meditation, a beginning may be made by fixing the attention upon some external object, such as a sacred image or picture, or a part of a book of devotion. In the second stage, one passes from the outer object to an inner pondering upon its lessons. The third stage is the inspiration, the heightening of the spiritual will, which results from this pondering. The fourth stage is the realization of one’s spiritual being, as enkindled by this meditation. An interior state of spiritual consciousness is reached, which is called “the cloud of things knowable”. Tietämättömyyden pilvi. (tyhjää) puhekuplassa.
ellauri219.html on line 798: No it is not because of the clash in values between American individualism and libertarianism, and the rest of the West’s social democracy and collectivism. That’s a contributing factor among those with enough cultural affinity and exposure to get to know how the US ticks, which maybe explains some of the last decade or so, with the Internet. But again, the “Death to Amreeka” crowds, the sneering at the unsophisticated doughboys, the dismissal of American culture—all that predated that deep familiarity by decades. The discovery of the substantive cultural mismatches were again a late addition and confirmation bias. (How I like the scientific sound of it: confirmation bias.)
ellauri219.html on line 800: No it’s not *just* American military adventurism, although that’s certainly a key factor in much of the world. (When my uncle welcomed me in Athens while I was living in California, he said, “So, nephew, you’re living in America, huh? … Americans, murderers of the nations.” The expression was proverbial in the Greek left. And since the Yugoslav Wars, the Greek right as well.)
ellauri219.html on line 803: Hegemony means that the rest of the world is going to resent you, no matter what you do, because they cannot get away from being sat upon by you, and people don’t like someone else’s ideas and culture and politics and culture wars impinging on their own.
ellauri219.html on line 813: But the States, prodded on by its own exceptionalist rhetoric, said they were different. That they were making the world Safe For Democracy. That they desired Liberty for All. And when the US acted as any imperial power must, and did some (well, a lot of) grubby things, there were a lot of outsiders who wanted to believe—and who felt betrayed. And they’ve held the kind of grudge against America and its optimistic, American Dream mass culture, that they did not hold against previous imperial powers. Aw, who am I kidding, of course they did.
ellauri219.html on line 822: Because he knew that this venture was not the Safe for Democracy mission that Wilson had in mind, and that stuck in his craw. It stuck in his craw, because he too wanted to believe that America had been making the world Safe for Democracy. But we loyally sent our troops in anyway, under the banner of the Treaty of Westphalia, not Wilson’s Fourteen Points.
ellauri219.html on line 824: That naive optimism was weaponised in American mass culture as a vehicle of hegemony, but it was no less sincerely articulated for it—and to a more cynical, war-weary audience outside of America, the response vacillated between envy and irritation, depending on how attached the audience it was to its own culture, how susceptible to the siren call of Blue Jeans and Coke, how impoverished, and how insecure. (Insecure goes both ways in the response.)
ellauri219.html on line 828: I think a lot of the bias toward Americans also comes from our historical tendency to inflate the wonders of American life to oversized proportions out of sync with reality. Some of this comes from having been put down so frequently, a class-based psychological issue deep-rooted in American life, probably related to so many of us having come from poor immigrant families. We puff up the wonders of American life to compensate for having come from the bottom rungs of society in other countries. We’re not the only culture that does this.
ellauri219.html on line 830: You’re not, but you’re the culture with the megaphone. People are paying disproportionate attention to your stupidity. And when stupid suckers elsewhere discover that the streets of Hollywood are not paved with gold, they truly are crestfallen, to an extent they wouldn’t be with Moscow, or Paris. Just as they were crestfallen to discover that the States was just another empire after all.
ellauri219.html on line 832: And there is something… “gee willywickers” about the way Truth Justice and The American Way have been inflated in American mass culture, quite plausibly rooted in that class insecurity, that makes outside cultural elites (and the people that follow after them) reflexively sneer, once they realise the foundations are rotten. Add to this the ludicrous fact that America has no high culture. These are disappointed suitors: they’re not going to console themselves over the emptiness of Scrooge McDuck by turning to Wilt Whatman. Who was no better off than Scrooge by way of civility.
ellauri219.html on line 877: Charles Robert Darwin, English naturalist (1809-1882).
ellauri219.html on line 935: Howard Hughes, American manufacturer, film producer and recluse (1905-1976)
ellauri219.html on line 956: Joyce Yeaw will likely never forget the day in April 2010 she tried to return some borrowed cheese to Jordan Peterson’s roommate. Once she arrived, she saw Peterson having sex with his pit bull on his bed. Understandably horrified, Yeaw called the cops, but Peterson convinced the officers that he was “just hugging his dog” and he escaped arrest. Two months later, Yeaw again entered the residence, and saw Peterson having sex with the pit bull a second time—on the living room floor. Yeaw called the cops again, and this time, he was arrested.
ellauri219.html on line 962: While those who never had sex with animals or done drugs may criticize Kara’s, Jordan's and their dogs' lewd behaviors as if they were evil — and this, perhaps, according to Christian morality as they interpret it — anybody who has actually suffered from lewdness puts this to the lie and knows that such behavior is not a moral issue, but a chemical imbalance. Evidently the words of Jesus to “Judge not lest you be judged,” make little impression on such folk, who pretend to themselves that if their worst, most embarrassing moments were made into headlines in the papers, they would do just fine. Even if they themselves had nothing to be embarrassed about in all their life of adventures and misadventures, they ought to have compassion for those who struggle with greater problems than their own. “Let Judge Hicks who is without sin cast the first stone,” is another saying of Jesus that applies to those who would judge and condemn an easy target.
ellauri219.html on line 975: Underworld (also released as Paying the Penalty) is a 1927 American silent crime film directed by Josef von Sternberg and starring Clive Brook, Evelyn Brent and George Bankrupt. The film launched Sternberg's eight-year collaboration with Paramount Pictures, with whom he would produce his seven films with actress Marlene Dietrich. Journalist and screenwriter Ben Hecht won an Academy Award for Best Original Story. Time felt the film was realistic in some parts, but disliked the Hollywood cliché of turning an evil character's heart to gold at the end. Filmmaker and surrealist Luis Buñuel named Underworld as his all time favorite film. Critic Andrew Sarris cautions that Underworld does not qualify as "the first gangster film" as Sternberg "showed little interest in the purely gangsterish aspects of the genre" nor the "mechanics of mob power." Film critic Dave Kehr, on the other hand, writing for the Chicago Reader in 2014, rates Underworld as one of the great gangster films of the silent era. "The film established the fundamental elements of the gangster movie: a hoodlum hero; ominous, night-shrouded city streets; floozies; and a blazing finale in which the cops cut down the protagonist."
ellauri219.html on line 1012: Underworld is a novel, quite simply, about what was experienced in the United States in the second half of the 20th century. An era shaped by the advent and then cancellation of the Bretton Woods agreement. Nuclear proliferation. The withering away and relocation of American manufacturing, and the rise of global capitalism. Jazz. The Cuban missile crisis (through the voice, as DeLillo has it, of the smirking standup comedian Lenny Bruce). Civil tights. The CIA. Bombs on university campuses. Artists on New York rooftops, and around them, the old industrial framework of bygone city life, something aesthetic and exotic, either marvelled at or ignored, take your pick.
ellauri219.html on line 1014: As a child of the 20th century, I suppose, this book sorta speaks to me. Talk to the hand. It precipitates into meaning historical movies I’ve seen. Don is like Wilt Whatman who addressed, in the poem “Crossing Brooklyn Ferry”, the people of the future. Sublime but ironic.
ellauri219.html on line 1016: Moonman 157, a Bronx graffiti artist, and the Texas Highway Killer: what do they have in common? One wields spray cans, the other a .38 with a gloved left hand. Moonman paints subway cars, and the Texas Highway Killer shoots random lone drivers? Get it? Okay I'll tell you: They each create an artificial language like Klingon or Ido, that thickens the fog of American collective consciousness; each language is expressed by an individual who remains anonymous. As a natural consequence, they get a lot of copy cats, like de Lillo and myself.
ellauri219.html on line 1018: Then there’s Moonman 157 and Klara Sax, a feminist ideal of Land Art. What do they have in common? Smudging useful things with paint. An artistic version of food fight. What do Jayne Mansfield’s breasts remind adolescent Eric of? The bumper bullets on a Cadillac. What does Dumb of Dumb and Dumber take for a cute lady's boobs? A semi trailer's fog lights. Meanwhile, Eric masturbates into a condom that reminds him of a missile (with his tiny wiener all loaded and cocked inside). Dad polishes his Buick, the son his dick. The clammy hand of coincidence.
ellauri219.html on line 1028: As men and women, we are collaborators in creation. Love, in fact, is the agent of universal synthesis. The most satisfying thing is to have been able to give a large (ca. 6") part of yourself to others. Driven by the forces of love, the fragments of the world seek each other so that further fragments can come into being. Love alone is capable of uniting living beings by way of joining them by what goes deeper than you would expect (17cm jos olet taitava). Love is an adventure and a conquest. Everything that goes up must come down. Die Liebe is die universellste und die geheimnisvollste der komischen Energien. Seul le fantastique a des chances d'être vrai. Kaikki on vaan suurta sattumaa.
ellauri219.html on line 1030: Teilhard served in World War I as a stretcher-bearer. He received several citations for speeding. In 1962, with Pierre safely out of this world, the Congregation for the Doctrine of the Faith condemned several of Teilhard's works based on their alleged ambiguities and doctrinal errors. He was a leading proponent of orthogenesis, the idea that evolution occurs in a directional, goal-driven way. Teilhard made sense of the universe by assuming it had a vitalist evolutionary process. When our talk touched on St. Augustine, he exclaimed violently: 'Don’t mention that unfortunate man; he spoiled everything by introducing the supernatural.'" Teilhard siis oli selvä pelagiolainen humanisti! Teilhard has been criticized as incorporating common notions of Social Darwinism and scientific racism into his work, along with support for eugenics, though he has also been defended for doing so by theologian John Haught.
ellauri220.html on line 4:
ellauri220.html on line 11: font-family: 'UnifrakturMaguntia';
ellauri220.html on line 12: src: url(http://grapson.com/fonts/UnifrakturMaguntia.ttf);
ellauri220.html on line 65: Kaikki palaavat kuninkaan palatsiin, jossa prinssi joutuu nyt valmistautumaan naimisiin Smeraldinan kanssa. Tohelo ja Fatty Morgana tapaavat ja kumpikin syyttää toisiaan pettämisestä, mutta Ridicules puuttuu asiaan ja hengittää noidan pois jättäen kentän Tohelolle. Kun Leandro ja seremonian päällikkö näkevät, että palatsi on valmis häitä varten, Tohelo palauttaa Nineten luonnolliseen muotoonsa. Piirturit tuomitaan kuolemaan, mutta Fatty Morgana auttaa heitä pakenemaan luukun läpi, ja ooppera päättyy siihen, että kaikki ylistävät prinssiä ja hänen morsiamensa luukuttaa ilman vaatteita.
ellauri220.html on line 71:
ellauri220.html on line 104: The major image in the poem is the ferry. It symbolizes continual movement, backward and forward, a universal piston like motion in space and time. The ferry moves on, from a point of land, through water, to another point of land. Land and water thus form part of the symbolistic pattern of the poem. Land symbolizes the physical; water symbolizes the spiritual. The circular flow from the physical to the spiritual connotes the dual nature of the universe. Dualism, in philosophy, means that the world is ultimately composed of, or explicable in terms of, two basic entities, such as mind and matter, yin and yang. From a moral point of view, it means that there are two mutually antagonistic principles in the universe — dick and cunt, good and evil. In Whitman's view, both the mind and the spirit are realities and matter is only a means which enables man to realize this truth. His world is dominated by a sense of good, and evil has a very subservient place in it. Man, in Whitman's world, while overcoming the duality of the universe, desires fusion with the sheboy. In this attempt, man tries to transcend the boundaries of space and time, never letting off that dear piston like movement, in and out, in and out.
ellauri220.html on line 115: ture-id1197756097?s=2048x2048" height="500px" />
ellauri220.html on line 179: Patin pikkuveli Matt joka rakentaa ydinpommia ja seukkaa etänä ylikunnollisen kimittävän ensihoiturin Janetin kaa näkee yxinäisen naismielenosoittajan kuvitellen kuinka puhuttelis sitä ja heti kohta harjoittaisi sen kanssa vaikeroivaa ja huomaavaista sexiä sen sekaisessa vuoteessa. Sepä se, se sinne, kaikki muu on vain silmänlumetta. Pikku pulkkosieni vaatii päästä pehmoinen pää edellä märkään tunneliin, se on sen olemassaolon tarkoitus.
ellauri220.html on line 187: The Zapruder film is a silent 8mm color motion picture sequence shot by Abraham Zapruder with a Bell & Howell home-movie camera, as United States President John F. Kennedy's motorcade passed through Dealey Plaza in Dallas, Texas, on November 22, 1963. The film captures the moment of the President's assassination. Abraham Zapruder (May 15, 1905 – August 30, 1970) was a Ukrainian-born American clothing manufacturer.
ellauri220.html on line 189: In 1994, the footage was selected for preservation in the United States National Film Registry by the Library of Congress as being "culturally, historically, and aesthetically significant".
ellauri220.html on line 190: In "Murder Most Foul", a musical on Kennedy's assassination and its effect on American bar counter culture, Bob Dylan sings 'Zapruder's film I've seen 33 times maybe more'.
ellauri220.html on line 318:
- (U.S.) a white person (southerner). This word was coined in the 19th century by Southern black people to refer to poor white people.
ellauri220.html on line 332: - (US) a black person, in reference to Afro-textured hair.
ellauri220.html on line 349: - (US & UK) a black person (JB) with stereotypical black features. (dark skin, wide nose, etc.) Refer to mannerisms that resemble dancing.
ellauri220.html on line 361: - Domestic servant of black African descent, generally good-natured, often overweight, and loud.
ellauri220.html on line 377: - generally refers to black children, or a caricature of them which is widely considered racist.
ellauri220.html on line 388: - (US) 19th century term for black people.
ellauri220.html on line 398: - A black person, derived in 19th century.
ellauri220.html on line 430: The world comes to the brink of nuclear war with the Cuban Missile Crisis. In response to the USA's nuclear advantage, the USSR sent missiles to Cuba. The crisis lasted for 12 days before a deal was finally stuck between Khrushchev and Kennedy in which the Cuban missile bases were dismantled in return for the secret removal of US missiles from Turkey.
ellauri220.html on line 433: Turkin heinäkuinen vallankaappausyritys on kasvattanut huolta ydinaseiden turvallisuudesta. Incirlikin tukikohdan komentaja pidätettiin epäiltynä osallisuudesta vallankaappausyritykseen.
ellauri220.html on line 449: Job's tears, scientific name Coix lacryma-jobi, also known as adlay or adlay millet, is a tall grain-bearing perennial tropical plant of the family Poaceae (grass family). It is native to Southeast Asia and introduced to Northern China and India in remote antiquity, and elsewhere cultivated in gardens as an annual. It has been naturalized in the southern United States and the New World tropics. In its native environment it is grown at higher elevation areas where rice and corn do not grow well. Job's tears are also commonly sold as Chinese pearl barley.
ellauri220.html on line 459: Ei helvetti suorasoittovideot on vielä pahempaa kuin vanha televisio. Makusteltiin eilen kahta epäilyttävää pizzapalaa: länsi-itävaltalainen sarja Bloody Wiener jonka sankari oli amerikaxi ääntävä muka puolibritti Max jossa KAIKKI wieniläiset sprechen Englisch Sigmund Freud-akzentilla (en jaxanut traileria loppuun asti, anglosaxipropagada alkoi eka repliikistä), ja sveiziläinen nazijahtisarja jossa eka skene oli sveizinsaxaxi ihan vaan että päästään exoottiseen tunnelmaan, mutt jatko oli perusjenkkikamaa: luihu sakemanni saa heti kysymättä turpaan diCaprion näköiseltä nazijahtimieheltä. Siitä lähin kaikki porukat on puleerattuja Buchenwaldin teinipoikia myöden yläsaxaa puhuvia toblerone kermaperseitä. Ja sitten alkoi tulla iänikuisia tv-trooppeja tuutin täydeltä. Saatanan elefantit lampaat päänsä päällä peruukkeina. Nyt riitti sanoi Tarzan, suljen tämän viidakon.
ellauri220.html on line 463: Of course, there is a "moron" demographic out there, and it has its members, but executives seem to believe that every person who watches TV belongs in it. This may be due to something known as the "80-20" rule in business — in this case, that market research shows that 80% of money spent on television-advertised products comes from the lowest 20% in terms of education and intelligence, so show-content is naturally geared towards them. On top of that, not only are viewers stupid, they are also intolerant of people and things unlike themselves, ignorant, hate change, need to be instantly satisfied, and have the attention span of a goldfish.
ellauri220.html on line 475: "Oh, you speak English! Good! [in German] You can turn off the subtitles now."
ellauri220.html on line 478: Sometimes, when a language is spoken by a non-native speaker, their speech patterns feature traits that show that the speaker is a foreigner. This may include the use of words from the speaker's native language, or errors in their syntax. See You No Take Candle (and its subtrope Tonto Talk) for cases where foreigners consistently talk with very poor grammar and lack of vocabulary. Supertrope to the more racial Asian Speekee Engrish and Tonto Talk, and like them sometimes Truth in Television, although also like them it can sometimes also be considered offensive or politically incorrect if used poorly. Compare Hulk Speak and Strange-Syntax Speaker. See also Gratuitous Foreign Language and As Long as It Sounds Foreign, wherein nobody's supposed to understand any of the words.
ellauri220.html on line 513: This trope is used in film and television fiction set in the past (or a fantasy counterpart culture heavily based on the past) where characters speak with British accents, even though the film is not set in Britain and the characters are not British. Sometimes the actors are Fake Brits, and sometimes the cast all have British accents except for the sole American star.
ellauri220.html on line 542: 1955 ilmestynyt Bond-kirja Moonraker on Ian Flemingin viatonta kertomaa siitä miten paljon miehillä on mukavampaa kuin neitosilla. Tai oli ainakin 50-luvun miesten fantasiakirjassa. Bondin nätti tumma pitkä sihteeri oli vaarassa jäädä vanhaxipiiaxi. Senpä vuoxi James kolleegoineen olivat tehneet lukuisia yrityxiä murtaa neitoselta immenkalvon, huonolla menestyxellä. Se ei puhkeakaan 2 nollan kumikalulla. Neitosille miehet muodostivat turvallisuusriskin, miekkosille neitoset ovat vain kyrvällisyysriski. James oli vanhin niistä jonka numerossa oli 2 reikää ja lupa käyttää molempia erotuxetta.
ellauri220.html on line 560: Filosofiaa kannattaa lukea yliopistossa täysi oppimäärä tietääxeen kuinka turhanpäiväistä se on. Zicke, zacke, Hühnekacke. Wissenschaftskäse.
ellauri220.html on line 562: Yritystalouden maisteri Isak Rautio on typerys. Se väittää että huumoria on niin paljon ettei sitä voi hätistää pyhienkään asioiden kimpusta sen enempää kuin kärpäsiä puolalaisen morsiamen pepusta: Till exempel tro, kultur, våld och sexualitet. Hölmö, nehän nimenomaan on vittuilun keskeisiä aiheita, koska ne nimtuten apinoita kiihtävät: EAT! FUCK! KILL!. Eihän mistään muusta edes tule kunnollista viziä. Kummallista millaisista häiskistä talousliberaalit lehdet tekee pappeja. "Me" sitä ja "me" tätä. Koko poinzi on ettei ole mitään "me", on vaan noi ja nää ja mää.
ellauri220.html on line 573:
ellauri220.html on line 591: Joo Emmanuellehan se pätkä oli, vlta 1974. Sen takeen sillä sai olla niin pienet tisutkin. Ei se mua haittaa, pidän sellaisista. Mutta vittu se vanha äijäpaha sexipeetee oli rasittava. Toinen samanmoinen oli Marlon Brando Viimeisessä tangossa. Rasvaisia puoliveteisiä ukkoja letkut puolitangossa. Lush cinematography, marvellous acting (in particular from Sylvia Kristel) and genuinely erotic scenes tastefully directed… Just Jaeckin! It’s the same badly dubbed, funny-for-about-five-minutes shite it’s always been, with ‘Ooh look! Fanny smoke rings! Chortle!’ tired businessman’s humour very much to the delapidated fore. Best bits of this sorry cash cow – sorry, ‘significant cultural event – were the original UK trailers, as voiced by Katie Boyle.
ellauri220.html on line 600: ja samat juveniilipaskapäät jo ihan taaperoina mätkii turpaan reviirille tunkeneita tuntemattomia muita palleroita. Treenaavat termiittiapinoiden MAZZA! leikkejä.
ellauri220.html on line 604:
ellauri220.html on line 635: Don deLillo syntyi rotan vuonna hiljaiseen sukupolveen. There were precisely 1,063 full moons after his birth to this day. People with Chinese zodiac Rat are instinctive, acute and alert in nature which makes them to be brilliant businessmen. They can always react properly before the worst circumstances take place. Their strengths are adaptable, smart, cautious, acute, alert, positive, flexible, outgoing, and cheerful. But they can also be timid, unstable, stubborn, picky, lack of persistence, and querulous. Sen sisaruxista ei ole tietoa.
ellauri220.html on line 641: Dagot lähtee 2 mutiaisen perään karvat pystyssä kuin reviiriä vartioivat koirat. Koiraskoirat. Sitähän ne ovatkin. Tizzone tarkoittaa nokikeppi. Lillolla on jotain pöljiä sananjohtoyrityxiä, turha vaiva, kylse vaan tarkoittaa savunaamoja. Ne alkoi vallata slummeja dagoilta niiden vetäytyessä jonnekin vihreämmille laitumille tai autuaammille mezästysmaille. Ensin pakenivat palefacet, sitten lakukepit. Tänä päivänä koko Bronx on täynnä märkäselkiä.
ellauri220.html on line 679:
ellauri221.html on line 4:
ellauri221.html on line 11: font-family: 'UnifrakturMaguntia';
ellauri221.html on line 12: src: url(http://grapson.com/fonts/UnifrakturMaguntia.ttf);
ellauri221.html on line 51: 1955 ilmestynyt Bond-kirja Moonraker on Ian Flemingin viatonta kertomaa siitä miten paljon miehillä on mukavampaa kuin neitosilla. Tai oli ainakin 50-luvun miesten fantasiakirjassa. Bondin nätti tumma pitkä sihteeri oli vaarassa jäädä vanhaxipiiaxi. Senpä vuoxi James kolleegoineen olivat tehneet lukuisia yrityxiä murtaa neitoselta immenkalvon, huonolla menestyxellä. Se ei puhkeakaan 2 nollan kumikalulla. Neitosille miehet muodostivat turvallisuusriskin, miekkosille neitoset ovat vain kyrvällisyysriski. James oli vanhin niistä jonka numerossa oli 2 reikää ja lupa käyttää molempia erotuxetta.
ellauri221.html on line 75: Fleming used to visit the club for lunch, though it’s not known whether he enjoyed the club’s famous Agent Orange Fool, an indulgent traditional British dessert made with fruit and cream that became synonymous with Poodles. It’s said that Fleming based Blades, a fictional private members’ club in the James Bond series (mentioned in two Bond novels, 1955’s Moonraker and You Only Live Twice in 1964) largely on Poodles. Certainly, the architectural features and opulent décor of Blades described by Fleming in his novels both bear similarities to Poodles.
ellauri221.html on line 86: La loi de fermeture des maisons closes en France en 1946 porte communément son nom.
ellauri221.html on line 93: Issue d'une famille modeste (son père Louis Betenfeld, violent et alcoolique, est ouvrier brasseur et sa mère Marie Lartisant domestique), Marthe Betenfeld a un frère et une sœur aînés, Camille et Jeanne. Elle est envoyée quelques années dans une institution catholique et son destin semble tout tracé : couturière, comme sa sœur aîné. Puis elle devient à Nancy apprentie culottière, à quatorze ans. Le métier ne l'enchantant guère, elle fugue de chez ses parents. Elle est interpellée pour racolage en mai 1905 par la Police des mœurs et ramenée chez ses parents. Elle fugue à nouveau à 16 ans et se retrouve à Nancy, ville avec une importante garnison militaire, où elle tombe amoureuse d'un Italien se disant sculpteur mais qui se révèle être un proxénète. Il l'envoie sur le trottoir, puis elle devient prostituée dans les « bordels à soldats » de Nancy. Devant effectuer plus de 50 passes par jour, elle tombe rapidement malade et contracte la syphilis. Renvoyée du bordel, dénoncée par un soldat pour lui avoir transmis la syphilis et fichée par la police (où elle est inscrite comme prostituée mineure le 21 août 1905), elle est contrainte de s'enfuir à Paris. Elle rentre dans un « établissement de bains » rue Godot-de-Mauroy (maison close d'un standing supérieur à ses anciennes maisons d'abattage) où elle rencontre, un soir de septembre 1907, Henri Richer, mandataire aux Halles. Le riche industriel l'épouse le 13 avril 1915. Elle fait alors table rase de son passé et devient une respectable bourgeoise de la Belle Époque dans son hôtel particulier de l'Odéon. Elle demande à être rayée du fichier national de la prostitution, ce qui lui est refusé.
ellauri221.html on line 95: La fermeture des maisons closes
ellauri221.html on line 97: Elle dépose le 13 décembre 1945 devant le Conseil municipal de Paris un projet pour la fermeture des maisons closes. Dans son discours, elle ne s’en prend pas tant aux prostituées qu’à la société, responsable selon elle, de la « débauche organisée et patentée » et à la mafia, qui bénéficie de la prostitution réglementée ; le propos permet aussi de rappeler que le milieu de la prostitution s'est compromis avec l’occupant pendant la guerre. Sa proposition est votée et le 20 décembre 1945, le préfet de police Charles Luizet décide de fermer sans préavis les maisons du département de la Seine dans les 3 mois (au plus tard le 15 mars 1946, date qu'a fixée le conseil municipal). Encouragée, Marthe Richard commence une campagne de presse pour le vote d'une loi généralisant ces mesures. Elle est soutenue par le Cartel d'action sociale et morale et le ministre de la Santé publique et de la Population, Robert Prigent.
ellauri221.html on line 99: Le 9 avril 1946, le député Marcel Roclore présente le rapport de la Commission de la famille, de la population et de la santé publique, et conclut à la nécessité de la fermeture. Le député Pierre Dominjon dépose une proposition de loi dans ce sens qui est votée le 13 avril 1946 à la chambre des députés. La fermeture des maisons closes est appliquée à partir du 6 novembre 1946. Le fichier national de la prostitution est détruit et remplacé par un fichier sanitaire et social de la prostitution (loi du 24 avril 1946). Environ 1 400 établissements sont fermés, dont 195 à Paris (177 établissements officiels) : les plus connus comme le Chabanais, le Sphinx, La Rue des Moulins, le One-Two-Two mais aussi les sinistres maisons d’abattage comme le Fourcy et le Charbo… Beaucoup de tenanciers de maisons closes se reconvertirent en propriétaires d'hôtels de passe. La prostitution est alors une activité libre ; seules sont interdites son organisation et son exploitation — le proxénétisme — et ses manifestations visibles.
ellauri221.html on line 110: Narcissistic personality disorder was nearly dropped from the DSM V. Narcissistic personality disorder was first defined in 1967. The DSM-IV defines the essential feature of narcissism as "a pervasive pattern of grandiosity, need for admiration, and lack of empathy that begins in early adulthood and is present in a variety of contexts." It's a definition that was set before the rise of social networking, reality TV, or partisan news channels designed to confirm our every opinion. Perhaps it truly is time to update it.
ellauri221.html on line 114: Today, it's natural—even smart—to be narcissistic enough to think you could be the next celebrity, because you could be.
ellauri221.html on line 143: ”Kenen tahansa perusselfieille joku saattaa masturboida. Ja vaikka mulla olisi kadulla kaunis mekko päällä, niin kuka tahansa voi seksualisoida mut”, Tanskanen sanoo. Riinan selfieltä on kyllä turha eziä runkkulaimiskaa kuten Katalta.
ellauri221.html on line 155: Cox's Brownies were little men who had mischievous adventures together. Each Brownie had a distinctive physical appearance: Cholly Boutonnière wore a top hat and monocle, while others wore traditional Turkish, Irish, German, Swedish, Russian, and Chinese garb. There was an Eskimo, an American Indian, even an Uncle Sam. "Much of the success of his books can be attributed to his treatment of the characters, who portray human nature with its goodness and strength and also its follies, but never its baseness.".
ellauri221.html on line 157: An important characteristic of the Dunno trilogy is its heavily didactic nature. Nosov describes this as an effort to teach "honesty, bravery, camaraderie, willpower, and persistence" and discourage "jealousy, cowardice, mendacity, arrogance, and effrontery." Strong political undertones are also present. In addition to general egalitarianism and feminism, communist tendencies dominate the works. The first book takes the reader into a typical Soviet-like town, the second into a communist utopia, and the third into a capitalistic satire. Nosov's captivating and humorous literary style has made his ideologies accessible to children and adults alike.
ellauri221.html on line 267: The Adventures of Dunno in Flower Town presents a socialist anarchist utopia of Flower town. This society is self sufficient and enjoys a variety of personalities. It raises questions of the role of science and medicine, travel and knowledge, self-subsistence and hierarchy in a simple, humorous and concomitantly lovely style. Margaret Wetlin, an American who had immigrated to Russia during Stalinism, made an excellent translation of this book into English.
ellauri221.html on line 271: Surrounded by anthropogenic ecological disasters, brutal wars, and the threat of destruction looming over the future of the planet itself due to our actions, constructed knowledge, and structured ignorance, it becomes urgent to examine the underlying ontological concepts and the reality from which our children are incarcerated in schools. This research is an attempt to look at what is the knowledge that children get exposed to and my main question is whether identity and civilisation are not the underlying culprits in our alienation from the world. As Tove Jansson shows in her moominbooks, perhaps it is necessary to empathise even with the one who dislikes us and not limit ourselves to people only, but see if “I can often have tender, concerned feelings for anyone (animals and people included) as fortunate or less fortunate than me”.
ellauri221.html on line 300: After M tells Bond to take two weeks´ leave, Bond travels to Rio de Janeiro, where he meets Goodhead once more. Jaws, who is now working for Drax, tries to kill them both on a cable car at Sugarloaf Mountain. They escape, but are then captured by other men of Drax´s disguised as paramedics. Bond escapes from the ambulance speeding towards Drax´s base, but leaves Goodhead behind.
ellauri221.html on line 302: Bond meets Goodhead again once Drax puts them under ´Moonraker 5´ to be incinerated by the lift-off. They escape and are able to pilot ´Moonraker 6´. After following Drax to his space station, Goodhead and Bond listen to Drax´s speech and leave. Jaws later captures them after the first globe is launched. Drax tells Bond about his plan about having perfect human beings on his earth, with no physical peculiarity or ugliness, but this is overheard by Jaws. He sees that because of his ugly steel teeth, he will be destroyed alongside his ugly girlfriend, Dolly, so turns on Drax and helps Bond and Goodhead to fight Drax´s men. After Bond goes to defeat Drax, Goodhead helps him, and Dolly and Jaws get off on the self-destructing space station, escaping on a pod of their own into Earth´s atmosphere. Bond and Goodhead go after the globe, nearly destroying its inhabitants, but not quite. Bugger it.
ellauri221.html on line 308: A Boeing 747 carrying a U.S. space shuttle on loan to the U.K. crashes into the Atlantic Ocean. When the British examine the wreckage, they can find no trace of the spacecraft and send Agent James Bond to the shuttle´s manufacturers, Drax Industries, to investigate.
ellauri221.html on line 311: When a U.S. space shuttle is stolen in a mid-air hijacking, only Bond can find the evil genius responsible. The clues point to billionaire Hugo Drax, who has devised a scheme to destroy all human life on Earth. As Bond races against time to stop Drax´s evil plot, he joins forces with Dr. Holly Goodhead, a N.A.S.A. scientist who is as beautiful as she is brilliant, and 007 needs all the help he can get, for Drax´s henchman is none other Bond´s old nemesis Jaws, the indestructible steel-toothed giant. Their adventure leads all the way to a gigantic space station, where the stage is set for an epic battle for the fate of all mankind.
ellauri221.html on line 314:
ellauri221.html on line 374: And the papers want to know whose turtleneck you wear
ellauri221.html on line 438: Vitun saiturit! Mä taidan jättää koko juhlat pitämättä. Tai ainakin laitan niille vaan jotain oikein pahaa mömmöä, vaikka purkkikeittoa lämmitettynä vanhalla ruostuneella mikrolla. Ja vanhaa vuohta currykastikkeella. Hyvää rahaa en kyllä enää heitä pahan perään.
ellauri222.html on line 10: font-family: 'UnifrakturMaguntia';
ellauri222.html on line 11: src: url(http://grapson.com/fonts/UnifrakturMaguntia.ttf);
ellauri222.html on line 33: Prix Nobel de littérature
ellauri222.html on line 34: Les Aventures de Saul Bellow
Finnin puristelua
ellauri222.html on line 35: tures_d_Augie_March.jpg" width="100%" />
ellauri222.html on line 68: In Leader's Bellow biography Vol 2, “Love and Strife,” the novel “Herzog” is published on the very first page and reaches No. 1 on the best-seller list, supplanting John le Carré’s ‘The Spy Who Came In From the Cold.’ Never again would Bellow, about to turn 50 years old, lack for wealth, power, awards or flunkies to stand by him, ready to take his coat and do his bidding. The temptation for someone in his position was to become an insufferable, spoiled monster. And Bellow quickly gave in to temptation.
ellauri222.html on line 96: Wolpe, the leader of Sinai Temple of Los Angeles, recently sat down with Dr. Greg Bellow, 69, the oldest of Saul Bellow’s four children, to discuss the topic of Greg’s new book, Saul Bellow’s Heart: A Son’s Memoir, before an audience of some 200 mature koprophiles at Temple Emanuel of Beverly Hills, Calif.
ellauri222.html on line 98: Saul Bellow is the only American Jewish author to have won the Nobel Prize in Literature, and has also won three Pulitzer Prizes. In his new book, Greg Bellow, who holds a Ph.D. from the California Institute of Social Work and was a practicing psychotherapist for many years, divides his father’s life into “Young Saul” and “Old Saul.” He describes Young Saul as a sociable and funny man, full of questions. During the 1930s and ’40s, Saul was a Marxist and a “genuine believer” in radical philosophy. He believed that World War II was a war between communism and capitalism, and he was convinced that “come the Revolution there will be a flowering of society,” according to Greg’s book.
ellauri222.html on line 100: As it turned out, “Young Saul” was wrong about World War II. As Greg put it to the audience at Temple Emanuel, “He blew it.” Moreover, speaking of the post-war “Old Saul,” Greg said his father “turned from a man of questions to a man of answers.” As he began to recognize the social evils that surrounded him in the post-war world, he felt that “mankind cannot govern itself any better than Hitler or Stalin” and grew ever more critical and pessimistic.
ellauri222.html on line 108: Arthur Sammler, the protagonist of the novel, is a Holocaust survivor living in New York in the ’60s. He is an intellectual who has maintained many of his Central European attitudes about culture. While he marvels at Neil Armstrong landing on the moon and other evidence of progress and prosperity, Sammler is at the same time appalled by the excesses and degradations of city life. By the end of the novel he has learned to bridge the gap between himself and those around him, and has come to accept that a “good life” is one in which a person does that which is “required of him.”
ellauri222.html on line 117: “I am an American, Chicago born” begins the famous first sentence of “The Adventures of Augie March.” The author of that sentence was actually an illegal immigrant, Canada born, and the words were written in Paris. Bellow’s father, Abraham Belo, was born in a shtetl inside the Pale of Settlement. He began his career in St. Petersburg as a produce broker, specializing in Egyptian onions and Spanish fruit. The family seems to have been quite well off. Abraham had used a forged document to work in St. Petersburg, and, when this was discovered, he was arrested and convicted. He may have gone to prison. But he managed to escape and, in 1913, to get his family to Canada.
ellauri222.html on line 119: They settled in Lachine, outside Montreal, where Abraham tried farming, and where, in 1915, Saul was born. When the farm failed, the family moved into the city and Abraham took up bootlegging, a venture that ended even more disastrously. In 1924, he moved again, to Chicago, and engaged some bootlegging associates to smuggle his wife and children across the border to join him.
ellauri222.html on line 125: In his Op-Ed about the Zulu Tolstoy, Bellow made much of his academic training in anthropology. After leaving Northwestern, he did become a graduate student in anthropology at the University of Wisconsin. But he completed just one course before dropping out and returning to Chicago, where he married a woman, Anita Goshkin, who was studying for a master’s degree in social work, and began his career as a fiction writer and itinerant college teacher. His first job was at Pestalozzi-Froebel Teachers College, on South Michigan Avenue, in downtown Chicago.
ellauri222.html on line 131: “In college I behaved as though my career was to be a writer, and that guided me,” Bellow later said. There was also the fact that his principal interest was literature, and, until after the war, Jews were rarely hired by English departments. “You weren’t born to it” is the way the chairman of the department at Northwestern clarified the matter when Bellow inquired about graduate school. Leader thinks that this encounter “produced a lifelong antipathy, mild but real, to English departments.” It’s true that there was antipathy. But Bellow would have been interested in a university career only as a means to support his writing. Fiction was his calling. “He was focused, he was dedicated to becoming what he was, from the beginning,” David Peltz, Bellow’s oldest friend, told Leader. “I mean, he never veered.”
ellauri222.html on line 137: In the culture of little magazines, friendship is the last thing to prevent one writer from reviewing the work of another. As a novelist happy to have well-disposed reviewers, Bellow had an obvious stake in these friendships. But the friends had a stake in Bellow, too. As Mark Greif points out in his important new study of mid-century intellectual life, “The Age of the Crisis of Man,” Bellow came on the scene at a time when many people imagined the fate of modern man to be somehow tied to the fate of the novel. Was the novel dead or was it not? Much was thought to depend on the answer. And for people who worried about this Bellow was the great hope. Atlas quotes Norman Podhoretz: “There was a sense in which the validity of a whole phase of American experience was felt to hang on the question of whether or not he would turn out to be a great novelist.”
ellauri222.html on line 157: That’s only an aside, and there are hundreds of them. Jack Kerouac is not the first or even the tenth writer you would normally put in a sentence with Saul Bellow, but “The Adventures of Augie March” is a lot like “On the Road,” a book written at the same time. Stylistically, they both stretch syntax to make the perspective zoom from ground level to fifty thousand feet and back again. Augie is walking with a character called Grandma Lausch into an old-age home:
ellauri222.html on line 161: Both books are also “revolting as to style,” protests against the formal and moral prudishness of highbrow culture. They are not well-wrought urns, and they do not propose a chastening of the liberal imagination. If they propose anything, it is that the liberal imagination is too chastened already.
ellauri222.html on line 169: At Bard, Bellow became close friends with a literature professor named Jack Ludwig. As Leader describes him, Ludwig was an oversized personality, a big man, extravagant, a shameless purveyor of bad Yiddish, and an operator. Ludwig idolized Bellow; people who knew them said that Ludwig wanted to be Bellow. He flattered Bellow, went for long walks with him, started up a literary journal with him, and generally insinuated himself into Bellow’s life. Bellow accepted the proffer of adulatory attentiveness. The couples (Ludwig was married) socialized together. This was the period when Bellow wrote “Seize the Day,” which Partisan Review published in a single issue, in 1956, after The New Yorker turned it down, and “Henderson the Rain King,” published in 1959, a novel whose hero was based on a neighbor of the Bellows in upstate New York.
ellauri222.html on line 173: Saul and Sasha fought. Some of the strains were apparently due to sexual dissatisfaction. Bellow began seeing a psychologist, a man named Paul Meehl; Meehl suggested that Sasha see him as well (a suggestion that Leader charitably calls “unorthodox”). Ludwig served as a sympathetic confidant to both parties. Then, one day in the fall of 1959, Sasha told Bellow that she was leaving him. There was no third party in the picture, she said. She just did not love him.
ellauri222.html on line 175: Devastated, Bellow went to Europe on a cultural-diplomacy junket for the State Department. While abroad, he engaged assiduously in what Leader calls “womanizing.” He returned to Bard, in the summer of 1960, and took up with a visiting French professor named Rosette Lamont. The divorce from Sasha went through in June. For a while, Bellow and Sasha had the same lawyer, who was pleased to be representing both parties in the hottest divorce in town, but eventually Bellow was persuaded to retain his own attorney.
ellauri222.html on line 177: In November, Bellow learned from a possibly overly conscientious babysitter that Sasha and Ludwig were sleeping together. It turned out that the affair had been going on for two and a half years, since the summer of 1958. And although Ludwig was still married, it continued. Adam was living with Sasha while it was going on. Given Bellow’s vulnerabilities, the double betrayal was his worst nightmare come to life. According to Atlas, he talked about getting a gun.
ellauri222.html on line 181: He also got married again, in 1961, to Susan Glassman, another celebrated beauty, this time eighteen years younger. (Glassman was a former girlfriend of Philip Roth, who said that the transfer of affections “turned out to be the best thing that ever happened to me and the worst thing that ever happened to Saul.” The marriage lasted five years; she was still taking Bellow to court in 1981.)
ellauri222.html on line 189: Bellow must have been tickled to death. The inventive feature of “Herzog” is a series of letters that the protagonist, in his misery, composes not only to Madeleine and Gersbach but to famous people (like President Eisenhower) and philosophers (like Heidegger and Nietzsche). These long letters, unfinished and unmailed, are sendups of an intellectual’s effort to understand human behavior by means of the conceptual apparatus of Mortimer Adler’s Great Books. Herzog is a comic figure, a holy fool, a schlimazel with a Ph.D. The whole point of his story is that when you are completely screwed the best you can hope for is a little sex and sympathy. The Western canon isn’t going to be much help.
ellauri222.html on line 193: And it got even better. Jack Ludwig reviewed the novel. He informed readers of Holiday that “the book is a major breakthrough.” By no means should it be read as autobiography—“as if an artist with Bellow’s enormous gifts were simply playing at second-guessing reality, settling scores.” No, in this book, Ludwig wrote, “Bellow is after something greater.” The greater something turns out to be “man’s contradiction, his absurdity, his alienation,” and so on. It was pretty chutzpadik, as even Bellow had to admit. But by then he was laughing all the way to the bank.
ellauri222.html on line 199: Structure was always Bellow’s weak point. One of his first editors at Partisan Review, Dwight Macdonald, worried about what he called a “centerless facility.” Podhoretz was not wrong about the problem of shapelessness in “Augie March.” The novel’s antic style is like a mechanical bull. For a few hundred pages, Bellow is having the time of his life, letting his invention take him where it will. By the end, he is just hanging on, waiting for the music to stop. It takes the story five hundred and thirty-six pages to get there.
ellauri222.html on line 203: “Herzog,” too, sags in the middle, a long episode in which Herzog reconnects with Ramona. But Bellow came up with a brilliant solution for the second half. Waiting in a courthouse to see his lawyer, Herzog sits in on a trial. A woman and her boyfriend are being tried for murdering her small child, whom they have tortured and beaten to death. The woman is mentally unfit; Herzog hears evidence that she has been diagnosed with a lesion on her brain. (A diabolical touch: Sasha had been diagnosed with a brain lesion.)
ellauri222.html on line 207: Actually, these episodes were not entirely invented. Bellow lifted them straight out of “The Brothers Karamazov.” A child tortured by its parents is Ivan Karamazov’s illustration of the problem of evil: what kind of God would allow that to happen? And Herzog with his gun at the window is a reënactment of Dmitri Karamazov, the murder weapon in his hand, spying through the window on his father. Dmitri is caught and convicted of a murder he desired but did not commit. “Herzog,” though, is a comedy. The next day, Herzog gets in a minor traffic accident and the cops discover the loaded gun in his car. But, after some hairy moments in the police station, he is let go. Desperately searching the Great Books for wisdom, Herzog briefly finds himself living in one. He can’t wait to get out.
ellauri222.html on line 211: But “Ravelstein” is a revenge novel, too. It’s not really about Ravelstein/Bloom. It’s about the narrator, a writer named Chick, who has been treated cruelly by his wife, Vela, a beautiful and brilliant physicist—a wicked caricature of Bellow’s fourth wife, the mathematician Alexandra Ionescu Tulcea. There are also a couple of drive-by take-downs along the way—of Mircea Eliade, a historian of religion at Chicago rumored to have been involved in the fascist Romanian Iron Guard, and of the owner of a restaurant on St. Martin, in the Caribbean, where Bellow contracted a case of food poisoning that nearly killed him. He brings them into the story just to skewer them.
ellauri222.html on line 255: Bellow was born Solomon Bellow in Lachine, Quebec, in 1915, two years after his parents had arrived there from St Petersburg. When he was nine, the family moved to the Humboldt Park neighbourhood of Chicago. His mother, Liza, died when Saul was 17, but not before she had passed on to him her love of the Jewish Bible (he learned Hebrew at four). His first serious critical success was The Adventures of Augie March (1953), but it was not until his 1964 novel, Herzog, became a bestseller that he earned any real money. His elder brothers, both businessmen, were by this time making serious cash, and regarded him, he once said, as "some schmuck with a pen". Mary Cheever, the wife of John Cheever, believed the two got on so well because "they were both women-haters". He has nothing good to say about feminism. Bellow has a go at Hannah Arendt and Mary McCarthy (the one is "rash", the other "stupid"). In 1994, however, he ate a poisonous fish in the Caribbean, and fell into a coma that lasted five weeks. He dreaded a loss of virility.
ellauri222.html on line 348: The Norman Conquest (or the Conquest) was the 11th-century invasion and occupation of England by an army made up of thousands of Normans, Bretons, Flemish, and French troops, all led by the Duke of Normandy, later styled William the Conqueror.
ellauri222.html on line 357: The Spanish word for eagle, as Augie learns, is águila, and the similarity between that word and Augie’s name invites a comparison between the eagle and the man. Both the eagle and Augie are adopted and trained by others for schemes they barely understand. And both the eagle and Augie prove to be sensitive creatures, not quite vicious enough to succeed in a Machiavellian world. The episode with the eagle can be read as a metaphor for one of the main themes of the book: nature as destiny. Ultimately, neither the eagle nor Augie does what others expect them to do, but follow their own nature. No tästähän me ollaan jo puhuttu.
ellauri222.html on line 359: The foremost theme in The Adventures of Augie March is the search for identity. Unsure of what he wants from life, Augie is pulled along into the schemes of friends and strangers, trying on different identities and learning about the world through jobs ranging from union organizer to eagle trainer to book thief. His path seems random, but as Augie notes, quoting the Greek philosopher Heraclitus, “a man’s character is his fate.” As Augie goes through life, knocking on various doors, these doors of fate open up for him as if by random, but the knocks are unquestionably his own. In the end of the novel, Augie defines his identity as a “Columbus of those near-at-hand,” whose purpose in life is to knock some eggs. Augie notes that “various jobs” are the Rosetta stone, or key, to his entire life. Americans define themselves by their work (having no roots, family or land to stick to), and Augie is a sort of vagabond, trying on different identities as he goes along. Unwilling to limit himself by specializing in any one area, Augie drifts from job to job. He becomes a handbill-distributor, a paperboy, a Woolworth’s stocker, a newsstand clerk, a trinket-seller, a Christmas helper at a department store, a flower delivery boy, a butler, a clerk at fine department stores, a paint salesman, a dog groomer, a book thief, a coal yard worker, a housing inspector, a union organizer, an eagle-trainer, a gambler, a literary researcher, a business machine salesman, a merchant marine, and ultimately an importer-exporter working in wartime Europe. Augie’s job changing is emblematic of the social mobility that is so quintessentially American. Augie is the American Everyman, continually reinventing himself, like Donald Duck. Olemme kaikki oman onnemme Akuja, joopa joo. Yrmf, olet tainnut mainita. You are telling me!
ellauri222.html on line 371: Adventures of Augie March: Character Profiles
ellauri222.html on line 567: Simon is Augie’s older brother. Tall, good-looking, and blond, Simon has a self-assurance and sense of direction that Augie does not. He thinks Augie is too soft-hearted. After being jilted by his girlfriend Cissy Flexner, Simon marries the coal heiress Charlotte Magnus and becomes rich through multiple business ventures. Simon is very successful, but not content. Although he respects Charlotte for her business sense, his marriage lacks romantic love. His mistress, Renée, uses him for his money. Augie pities him because he cannot have children.
ellauri222.html on line 571: Harold Mintouchian is a wealthy, distinguished Armenian lawyer and international businessman who is the married lover of a friend of Stella’s and becomes a close friend and mentor of Augie. At the end of the novel, Augie works for him as a black market trader in Europe. Augie looks up to the older man as “a sage, prophet, or guru, a prince of experience with his jewel toes” and seeks his wisdom. Mintouchian, who has seen much of the darker side of human nature through his law practice, has more realistic ideas than the love-bitten Augie about what to expect from human relationships. Secrecy and lies, he tells Augie, are unavoidable. “Mind you, I’m a great admirer of our species. I stand in awe of the genius of the race. But a large part of this genius is devoted to lying and seeming what you are not.” He confesses to Augie that his mistress, Agnes, is keeping secrets from him, while he is keeping secrets from his wife.
ellauri222.html on line 623: Renée is the young, beautiful, blond mistress of Simon. Simon spends his days with Renée, but goes home each night to Charlotte. Renée becomes angry and jealous because Simon never intends to leave his wife. When Charlotte finds out about the affair and demands a stop to it, Renée attempts suicide by swallowing pills (apparently an attention-getting gesture), and claims (falsely) that she is pregnant with Simon’s baby. She causes a scandal, opening a lawsuit against Simon. Charlotte and Simon have to go to court to fend her off.
ellauri222.html on line 631: A miserly millionaire with a stuttering problem, Robey is working on a book he calls The Needle’s Eye, an investigation into the nature and source of happiness. He hires Augie as a research assistant. As Augie listens to Robey discuss his book idea, he finds that the man makes sense only part of the time. He realizes that Robey is a “crank” who only wants someone to be an ear for his half-baked ideas.
ellauri222.html on line 679: Tambow is Jimmy Klein’s uncle, a “big wheel” in Republican ward politics. Jimmy and Augie pass out campaign literature and do other odd jobs for him. Tambow is divorced and his own sons, Donald and Clem, refuse to work for him. He dies and leaves all his money to Clem and Donald.
ellauri222.html on line 718: Nyt Augien siitin tykyttää pystyjäykkänä uudelle sutturalle Stellalle. Vaan pian se nuupahtaa kun Augie taas tunaroi auton kanssa aivan sikana. No ei sentään, eipä aikaakaan kun Augie ja Stella tosiaankin puuhastelevat telttakankaan päällä pyllyt paljaina. Tiuhaa tikkausta pitkä tovi ja sitten ruiskahdus, nyze on tehty mitä ei saanut sanoa. Vie minut minne tahdot, vie vaikka Mexikoon. Rakkaus on leikkiä kahden, todellisuus harhaa vain on. Suutelen sua sieltä sun täältä.
ellauri222.html on line 728: Bernard Le Bouyer de Fontenelle, né le 11 février 1657 à Rouen et mort le 9 janvier 1757 à Paris, est un écrivain, dramaturge et scientifique français. Fontenelle oli armoton keskikertaisuus joka yritettyään kaikenlaista päätyi populääritieteen kautta Ranskan akatemiaan. Eli kuukautta vaille satavuotiaaxi, laiskiainen. Il ne connut pas l’amitié vraie, et put s’appliquer ces mots d’une de ses églogues : « Il me manqua d’aimer. » Claudine de Tencin, lui disait en montrant sa poitrine : « Ce n’est pas un cœur que vous avez là ; c’est de la cervelle, comme dans la tête."
ellauri222.html on line 743: His literary tastes are also very interesting. Lord Pococurante is quite able to criticize Homer, Horace, and Cicero; there is nothing, which may seem flawless. His ability to find defects in everything prevents him from taking pleasure in literature, philosophy, and painting. It is obvious that the author is ironic about him, it can be deduced from Candides remark “But is there not a pleasure in criticizing everything, in pointing out faults where others see nothing but beauties’ (Voltaire, 73). The main problem is that such a world outlook is a personal tragedy, and such an attitude may eventually result in suicide.
ellauri222.html on line 759: Bellow's first two novels, Dangling Man and The Victim, are brief and disciplined works, darker in mood and less intellectually complex than the later fiction but featuring protagonists who anticipate later Bellovian heroes both in their introspection and in their resistance to urban apathy. In Paris, Saul realized he need not copycat Flaubert and that instead he could write as he spoke. The result was Augie.
ellauri222.html on line 761: The first novel to display Bellow's characteristic expansiveness and optimism, The Adventures of Augie March presents a dazzling panorama of comically eccentric characters in a picaresque tale narrated by the irrepressible title character, who defends human possibility by embracing the hope that "There may gods turn up anywhere." Subsequent novels vary in tone from the intensity of Seize the Day to the exuberance of Henderson the Rain King to the ironic ambiguity of Herzog, but all explore the nature of human male freedom and the tensions between the individual's need for self and the needs of society. Augie March, Tommy Wilhelm, Eugene Henderson, and Moses Herzog all yearn to please themselves by finding the beauty in life. By creating these highly individualistic characters and the milieu in which they move, Bellow reveals the flashes of the extraordinary in the ordinary that make such fun possible and rejects the attitude that everyday life must be trivial and ignoble. It is like that just for the losers.
ellauri222.html on line 763: This grooming of the self paradoxically requires looking out for number 1. Nowhere is this fact more vividly portrayed than in Henderson the Rain King. Driven in the beginning by a relentless inner voice that repeats, "I want! I want!," Henderson's egoistic absorption in his material success ironically alienates him from himself. Hitching his family to seek fundamental truths in the wilderness of Africa, he discovers the arse loving relationship that men need with nature and with each other and symbolically surrenders his self by accepting responsibility for a lion cub and an orphan child.
ellauri222.html on line 767: In their quest to find the beaver that gives meaning to life, Bellow's protagonists must also come to terms with death. The message Bellow conveys in almost all of his novels is that one must fear death to know the meaning of life and what it means to be human. Henderson overcomes his fear of death when he is buried and symbolically resurrected in the African king Dahfu's experiment. Similarly, in Seize the Day, Tommy Wilhelm confronts death in a symbolic drowning. Charlie Citrine in Humboldt's Gift echoes Whitman in viewing death as the essential question, pointing out that it is only through death that Sauls can complete the cycle of life by liberating self from the body. Bellow's meditations on death darken in Mr. Sammler's Planet and The Dean's December. While the title character in Mr. Sammler's Planet eagerly awaits the death of the person he most values in the world, Bellow contemplates the approaching death of Western culture at the hands of those who have abandoned humanistic values. The Dean's December presents an apocalyptic vision of urban decay in a Chicago totally lacking the comic touches that soften Charlie Citrone's portrait of this same city as a "moronic inferno" in Humboldt's Gift. An uncharacteristically bleak yarn from he old standup comic. With More Die of Heartbreak and the recent novellas, however, Bellow returns to his more characteristic blend of pathos and farce in contemplating the relationship between life and death. In the recent Ravelstein, Bellow once again charts this essential confrontation when Saul recounts not only his best friend's death from AIDS but also his own near-death experience from food poisoning. Through this foreground, in a fictionalized memoir to his own gay friend Allan Bloom, Bellow reveals the resilient love and tenderness that offer the modern world its saving grace.
ellauri222.html on line 789: The synonyms vivacious and gay are sometimes interchangeable, but vivacious suggests an activeness of gesture and wit, often playful or alluring. A vivacious buckx party host.
ellauri222.html on line 791: Because Bellow refuses to devalue human potential in even his bleakest scenarios, his novels often come under attack for their affirmative endings. Augie hails himself as a new Columbus, the rediscoverer of America; Henderson, while triumphantly returning home with his new charges, dances with glee, "leaping, leaping, pounding, and tingling over the pure white lining of the grey Arctic silence." Herzog inexplicably evades his fate, emerging from the flux of his tortured mind to reclaim his sanity and his confidence in the future. Yet, the victories of Bellow's heroes are not unqualified, but rather as ambiguous and tenuous as is the human condition itself. As a new Columbus, Augie speaks from exile in Europe; in holding the orphan child, Henderson recalls the pain of his separation from his own father; by renouncing his self-pity and his murderous rage at his ex-wife Madeleine, Herzog reduces but does not expiate his guilt. Nonetheless, these characters earn whatever spiritual victory they reap through their penes and their refusal to succumb to doubt and cynicism. Through their perseverance in seeking the truth of human existence, they ultimately renew themselves by transcending to an intuitive spiritual awareness that is no less real because it must be taken on faith.
ellauri222.html on line 793: In all of Bellow's works, an appreciation of the cultural context in which his protagonists struggle is essential to understanding these characters and their search for renewal. Bellow's vision centers almost exclusively on Jewish male experience in contemporary urban America. Proud of their heritage, his heroes are usually second-generation Jewish immigrants who seek to discover how they can live meaningfully in their American present while honoring their skinless knobs. Much of their ability to maintain their belief in humanity despite their knowledge of the world can be attributed to the affirmative nature of the Jewish culture. Bellovian heroes live in a WASP society in which they are only partially assimilated. However, as Jews have done historically, they maintain their concern for morality and community despite their cultural displacement.
ellauri222.html on line 795: Though in some ways separated from American society, Bellow's protagonists also strongly connect their identity with America. Augie begins his adventures by claiming, "I am an American, Chicago born—Chicago, that somber city." Almost all of Bellow's novels take place in an American city, most often Chicago or New York. Through his depiction of urban reality, Bellow anchors his novels in the actual world, and he uses the city as his central metaphor for contemporary materialism. Although recognizing the importance of history and memory, Bellow's novels maintain a constant engagement with the present moment. His characters move in the real world, confronting sensuous images of urban chaos and clutter that often threaten to overwhelm them. Looking down on the Hudson River, Tommy Wilhelm sees "tugs with matted beards of cordage" and "the red bones of new apartments rising on the bluffs." Sammler denounces contemporary New Yorkers for the "free ways of barbarism" that they practice beneath the guise of "civilized order, property rights [and] refined technological organization." In Humboldt's Gift, which is replete with images of cannibalism and vampirism, Charlie Citrone sees Von Trenck, the source of his material success, as "the blood-scent that attracted the sharks of Chicago." Acknowledging the influence of the city on his fiction, Bellow himself has remarked, "I don't know how I could possibly separate my knowledge of life such as it is, from the city. I could no more tell you how deeply it's gotten into my bones than the lady who paints radium dials in the clock factory can tell you." However, although the city serves to identify the deterministic social pressures that threaten to destroy civilization, Bellow's heroes refuse to become its victims and instead draw on their latent nondeterministic resources of vitality to reassert their uniquely American belief in individual freedom, as well as their faith in the possibility of community.
ellauri222.html on line 805: A Neo-Transcendentalist was an individual who followed the philosophical movement founded by Liam Dieghan on Earth in the early 22nd century. These adherents advocated a return to less technological driven lifestyles with an emphasis on self-reliance and nature. Star Trek: The Next Generation (1987) - S02E18 Up the Long Ladder.
ellauri222.html on line 813: Transcendentalism is not a religion per se; it is more like a collection of philosophical and theological thought, an intellectual and a spiritual movement that emphasizes the goodness of nature and the independence of humanity. However, during the 1830s, they became an organized group around a twit named Waldo Wiisas. Tämä kaveri on jo haukuttu perinpohjaisemmin sata albumia sitten albumissa 22.
ellauri222.html on line 817: Key transcendentalism beliefs were that humans are inherently good but can be corrupted by society and institutions, insight and experience are more important than logic, spirituality should come from the self, not organized religion, and nature is beautiful and should be respected.
ellauri222.html on line 819: An intensely intellectual writer who peppers his novels with allusions, Bellow draws on many cultural traditions in his analysis of both the sources of American experience and its present manifestations. His fiction fully documents the decline of Western civilization without conceding its obvious demise, and the ambiguity and tenuousness of even his most positive endings balance sadness and comic skepticism with the steadfast faith that he the artist can effect coherence and order, or failing that a lot of cash, out of the chaos of modern experience. His tip for success: kusettakaa minkä jaxatte! For his achievement in confronting the modern existential dilemma with compassion and humor, Bellow's place in twentieth-century American literary history seems assured by drooling groupies like myself.
ellauri222.html on line 823: Sharon Talley is a tired professor of English at Texas A&M University-Corpus Christi. She is the author of four books, "Women's Diaries from the Civil War South," "Southern Women Novelists and the Civil War," "Ambrose Bierce and the Dance of Death," and "Student Companion to Herman Melville." In addition, her articles have been published in journals such as "Nineteenth-Century Prose," "American Imago," and the "Journal of Men's Studies."
ellauri222.html on line 837: British critics tend to regard the American predilection for Big Novels as a vulgar neurosis — like the American predilection for big cars or big hamburgers. Oh God, we think: here comes another sweating, free-dreaming maniac with another thousand-pager; here comes another Big Mac. First, Dos Passos produced the Great American Novel; now they all want one. Yet in a sense every ambitious American novelist is genuinely trying to write a novel called USA. Perhaps this isn’t just a foible; perhaps it is an inescapable response to America – twentieth-century America, racially mixed and mobile, twenty-four hour, endless, extreme, superabundantly various. American novels are big all right, but partly because America is big too. You need plenty of nerve, ink and energy to do justice to the place, and no one has made greater efforts than Saul Bellow. In 1976 Bellow was awarded the Nobel Prize for Literature, praised by the Swedes ‘for human understanding and subtle analysis of contemporary culture’. Many times in Bellow’s novels we are reminded that ‘being human’ isn’t the automatic condition of every human being. Like freedom or sanity, it is not a given but a gift, a talent, an accomplishment, an objective. The busiest sections of the Chicago bookstores, I noticed, were those marked ‘Personal Growth’.
ellauri222.html on line 886: Ozymandias (/ˌɒziˈmændiəs/ oz-ee-MAN-dee-əs; real name Adrian Alexander Veidt) is a fictional anti-villain in the graphic novel limited series Watchmen, published by DC Comics. Created by Alan Moore and Dave Gibbons, named "Ozymandias" in the manner of Ramesses II, his name recalls the famous poem by Percy Bysshe Shelley, which takes as its theme the fleeting nature of empire and is excerpted as the epigraph of one of the chapters of Watchmen. Ozymandias is ranked number 25 on Wizard's Top 200 Comic Book Characters list and number 21 on IGN's Top 100 Villains list. No, wait, Ozymandias was a Greek name for the pharaoh Ramesses II (r. 1279–1213 BC), derived from a part of his throne name, Usermaatre. In 1817, Shelley began writing the poem "Ozymandias", after the British Museum acquired the Younger Memnon, a head-and-torso fragment of a statue of Ramesses II, which dated from the 13th century BC. Earlier, in 1816, the Italian archeologist Giovanni Battista Belzoni had "removed" the 7.25-short-ton (6.58 t; 6,580 kg) statue fragment from the Ramesseum, the mortuary temple of Ramesses II at Thebes, Egypt. The reputation of the statue fragment preceded its arrival to Western Europe; after his Egyptian expedition in 1798, Napoleon Bonaparte had failed to acquire the Younger Memnon for France. Although the British Museum expected delivery of the antiquity in 1818, the Younger Memnon did not arrive in London until 1821. Shelley published his poems before the statue fragment of Ozymandias arrived in Britain, and the view of modern scholarship is that Shelley never saw the statue, although he might have learned about it from news reports, as it was well known even in its previous location near Luxor.
ellauri222.html on line 897: TURVALLISUUS (https://www.uusisuomi.fi/aiheet/turvallisuus)
ellauri222.html on line 996: Ellsworth Huntington, (born Sept. 16, 1876, Galesburg, Ill., U.S.—died Oct. 17, 1947, New Haven, Conn.), U.S. geographer who explored the influence of climate on civilization. Ellsworth Huntington (September 16, 1876 – October 17, 1947) was a professor of geography at Yale University during the early 20th century, known for his studies on environmental determinism/climatic determinism, economic growth, economic geography, and scientific racism. He served as President of the Ecological Society of America in 1917, the Association of American Geographers in 1923 and President of the Board of Directors of the American Eugenics Society from 1934 to 1938.
ellauri222.html on line 999: Rasistilta se näyttikin turpa rullalla kaljuineen ja hitlerwiixineen.
ellauri222.html on line 1001: Environmental determinism (also known as climatic determinism or geographical determinism) is the study of how the physical environment predisposes societies and states towards particular development trajectories. Jared Diamond, Jeffrey Herbst, Ian Morris, and other social scientists sparked a revival of the theory during the late twentieth and early twenty-first centuries.
ellauri222.html on line 1003: Ellsworth Huntington travelled continental Europe in hopes of better understanding the connection between climate and state success, publishing his findings in The Pulse of Asia, and further elaborating in Civilization and Climate. Like the political geographers, a crucial component of his work was the belief that the climate of North-western Europe was ideal, with areas further north being too cold, and areas further south being too hot, resulting in lazy, laid-back populations. These ideas have powerful connections to colonialism, and may have played a role in the creation of the 'other' and the literature that many used to justify taking advantage of less advanced nations. Who needs Proust or Tolstoy when it suffices to reach up to get a banana.
ellauri222.html on line 1040: Henry admired Timmendiquas. He respected the Wyandots. He could not blame the Indian who fought for his hunting grounds, but, with all the strength of his strong nature, he despised and hated every renegade. Girty knew that the great White Lightning did not like him, and he knew why. Timmendiquas believed that a man should be loyal to his own race, and in his heart he must regard the renegade as what he was—a traitor. "The youth called the Ware fights for his own people," said Timmendiquas gravely.
ellauri222.html on line 1049: Timmendiquas, the White Lightning of the Wyandots, was the soul of the massed red Indian attack on poor white settler families. Resourceful Henry Ware almost single handedly turns the savage's murderous plan to nought. "We are not lost," said the scout. "He'll come, that boy, Henry Ware, will. He's only a boy, Major, but he's got a soul like that of the great chief, Timmendiquas. He'll come with the fleet."
ellauri222.html on line 1053: "But a new enemy has come, and, like the buffalo on the far western plains, his numbers are past counting. When one is slain five grow in his place. When Manitou made the white man he planted in his soul the wish to possess all the earth, and he strives night and day to achieve his wish. While he lives he does not turn back, and dead, his bones claim the ground in which they lie. He may be afraid of the forest and the warrior. The growl of the bear and the scream of the panther may make him tremble, but, trembling, he yet comes."
ellauri222.html on line 1093: Ghibertin paratiisin ovikoriste. Abraham on juuri vetämässä turpaan Iisakkia kuin Salen samanniminen isäpappa Salea. Enkeli on ehtimässä hätiin.
ellauri222.html on line 1107: "Hätkähdän aina kun heput kertovat edellisistä avioliitoistaan ja suhteistaan. Näissä asioissa olen erityisherkkä." Vittu siihen nähden Sale kyllä sepustaa omistaan aika rankasti. Ja johdonmukaisesti asettui pettureiden puolelle ja sääli niitä. Sehän oli izesääliä.
ellauri222.html on line 1113:
ellauri223.html on line 10: font-family: 'UnifrakturMaguntia';
ellauri223.html on line 11: src: url(http://grapson.com/fonts/UnifrakturMaguntia.ttf);
ellauri223.html on line 64: There are occupations, mechanical and theoretical, common to both men and women, with this difference, that the occupations which require more hard work, and walking a long distance, are practised by men, such as ploughing, sowing, gathering the fruits, working at the threshing-floor, stock exchange, and perchance at the vintage. But it is customary to choose women for milking the cows and for making cheese. In like manner, they go to the gardens near to the outskirts of the city both for collecting the plants and for cultivating them. In fact, all sedentary and stationary pursuits are practised by the women, such as weaving, spinning, sewing, cutting the hair, shaving, dispensing medicines, selling arse, and making all kinds of garments. They are, however, excluded from working in wood and the manufacture of arms. If a woman is fit to paint, she is not prevented from doing so; nevertheless, music (song and dance) is given over to the women alone, because they please the more, and of a truth to pretty boys also. But the women have not the practise of the drum and the horn. Pretty boys take care of faggots.
ellauri223.html on line 66: Capt. Moreover, the race is managed for the good of the commonwealth, and not of private individuals, and the magistrates must be obeyed. They deny what we hold—viz., that it is natural to man to recognize his offspring and to educate them, and to use his wife and house and children as his own. For they say that children are bred for the preservation of the species and not for individual pleasure, as St. Thomas also asserts. Therefore the breeding of children has reference to the commonwealth, and not to individuals, except in so far as they are constituents of the commonwealth. And since individuals for the most part bring forth children wrongly and educate them wrongly, they consider that they remove destruction from the State, and therefore for this reason, with most sacred fear, they commit the education of the children, who, as it were, are the element of the republic, to the care of magistrates; for the safety of the community is not that of a few. And thus they distribute male and female breeders of the best natures according to philosophical rules. Plato thinks that this distribution ought to be made by lot, lest some incel men seeing that they are kept away from the beautiful women, should rise up with anger and hatred against the magistrates; and he thinks further that those who do not deserve cohabitation with the more beautiful women, should be deceived while the lots are drawn by the magistrates, so that at all times the women who are suitably second rate should fall to their lot, not those whom they desire. Stop the steal!
ellauri223.html on line 68: This shrewdness, however, is not necessary among the inhabitants of the City of the Sun. For with them deformity is unknown. When the women are exercised they get a clear complexion, and become strong of limb, tall and agile, and with them beauty consists in tallness and strength. Tanakka, punakka ja rivakka, täst mie piän! Therefore, if any woman dyes her face, so that it may become beautiful, or uses high-heeled boots so that she may appear tall, or garments with trains to cover her wooden shoes, she is condemned to capital punishment. But if the women should even desire them they have no facility for doing these things. For who indeed would give them this facility? Further, they assert that among us abuses of this kind arise from the leisure and sloth of women. By these means they lose their color and have pale complexions, and become feeble and small. For this reason they are without proper complexions, use high sandals, and become beautiful not from strength, but from slothful tenderness. And thus they ruin their own tempers and natures, and consequently those of their offspring. Furthermore, if at any time a man is taken captive with ardent love for a certain woman, the two are allowed to converse and joke together and to give one another garlands of flowers or leaves, and to make verses. But if the race is endangered, by no means is further union between them permitted. Her fanny must be locked in a love girdle, and his pecker lassoed and bound behind his butt. Moreover, the love born of eager desire is not known among them; only that born of friendship. LOL
ellauri223.html on line 70: Domestic affairs and partnerships are of little account, because, excepting the sign of honor, each one receives what he is in need of. To the heroes and heroines of the republic, it is customary to give the pleasing gifts of honor, beautiful wreaths, sweet food, heroine, or splendid clothes, while they are feasting. In the daytime all use white garments within the city, but at night or outside the city they use red garments either of wool or silk. They hate black as they do dung, and therefore they dislike the Japanese, who are fond of black, and Africans, for obvious reasons. Pride they consider the most execrable vice, and one who acts proudly is chastised with the most ruthless correction. Wherefore no one thinks it lowering to wait at table or to work in the kitchen or fields or clean the toilets. All work they call discipline, and thus they say that it is honorable to go on foot, to do any act of nature, to see with the eye, and to speak with the tongue, and waft with the tail; and when there is need, they distinguish philosophically between tears and spittle. Every man who, when he is told off to work, does his duty, is considered very honorable.
ellauri223.html on line 84: Capt. Their food consists of flesh, butter, honey, cheese, garden herbs, and vegetables of various kinds. They were unwilling at first to slay animals, because it seemed cruel; but thinking afterward that is was also cruel to destroy herbs which have a share of sensitive feeling, they saw that they would perish from hunger unless they did an unjustifiable action for the sake of justifiable ones, and so now they all eat meat. Nevertheless, they do not kill willingly useful animals, such as oxen and horses. They observe the difference between useful and harmful foods, and for this they employ the science of medicine. They always change their food. First they eat flesh, then fish, then afterward they go back to flesh, and nature is never incommoded or weakened. The old people use the more digestible kind of food, and take three meals a day, eating only a little. But the general community eat twice, and the boys four times, that they may satisfy nature. The length of their lives is generally 100 years, but often they reach 200.
ellauri223.html on line 107: No chance is given for idolatry. The statues and pictures of the heroes, however, are there, and the splendid women set apart to become mothers often look at them, wetting their pants.
ellauri223.html on line 111: The priestly vestments are of a beauty and meaning like to those of Aaron. They resemble nature and they surpass Art. Samanlaiset nahkasorzit kuin Aatamilla, ja viikunanlehtiä Eevan erogeenisillä vyöhykkeillä.
ellauri223.html on line 129: For what is that which we call evil but the absence of good? In the bodies of animals, disease and wounds mean nothing but the absence of health; for when a cure is effected, that does not mean that the evils which were present—namely, the diseases and wounds—go away from the body and dwell elsewhere: they altogether cease to exist; for the wound or disease is not a substance, but a defect in the fleshly substance,—the flesh itself being a substance, and therefore something good, of which those evils—that is, privations of the good which we call health—are accidents. Just in the same way, what are called vices in the soul are nothing but privations of natural good. And when they are cured, they are not transferred elsewhere: when they cease to exist in the healthy soul, they cannot exist anywhere else.
ellauri223.html on line 133: For evil has no positive nature; but the loss of good has received the name “evil.”
ellauri223.html on line 139: Henk.koht. olen sitä mieltä että sekä hyvä että paha ovat vain kunkin elukan henk. koht. kannanottoja. Eli kannustan tällästä eettisen relativismin radikaalimpaa versiota, suum quique. Omne animal sua ipsa mensura boni et mali. En kuitenkaan ulota tätä faktoihin, toisinkuin Protagoras, vaan kyse on mielipiteistä. Faktat viis välittävät elukoiden mielipiteistä. Kemia ei tunne likaa, ja naturalia non sunt turpia.
ellauri223.html on line 141: Homo mensura est appellatio doctrinae, quam Protagoras prima sententia libri sui de veritate (Ἀλήθεια) scripti exposuit. Primum testimonium huius sententiae apud Platonem invenitur, sed quia enuntiato infinitivo constracta est, oratio recta apud Sextum Empiricum et Diogenem Laertium servata saepe citari solet:
ellauri223.html on line 146: Doctrina Protagorea aliquo modo ad relativismum epistemologicum referri videtur: qualem quilibet quamlibet rem perceperit, talis ei videbitur. At si nemo umquam erraret, omnes homines aeque sapientes essent. Constat quidem neminem erroris purum esse. Difficilius est hoc negare, suam cuique experientiam sensibus acceptam veram esse. Scientia non tamen ad sensuum experientiam pertinet sed in rationis conclusione ad hanc experientiam pertinenti posita est. Protagoras experientiam et scientiam confundere videtur.
ellauri223.html on line 148: Homo mensura sententia celeberrima est, cui varii sunt intellectus. Itaque convenit, quales hi intellectus sint, scrutari. Quamquam homo mensura hodie suam vivere vitam iam coepisse videtur, in primis inspiciendi sunt intellectus ad Protagoram pertinentes.
ellauri223.html on line 153: New Atlantis is an incomplete utopian novel by Sir Francis Bacon, published posthumously in 1626. It appeared unheralded and tucked into the back of a longer work of natural history, Sylva sylvarum (forest of materials). In New Atlantis, Bacon portrayed a vision of the future of human discovery and knowledge, expressing his aspirations and ideals for humankind. The novel depicts the creation of a utopian land where "generosity and enlightenment, dignity and splendour, piety and public spirit" are the commonly held qualities of the inhabitants of the mythical Bensalem. The plan and organisation of his ideal college, Salomon's House (or Shlomo's House), envisioned the modern research university in both applied and pure sciences.
ellauri223.html on line 159: Many aspects of the society and history of the island are described, such as the Christian religion – which is reported to have been born there as a copy of the Bible and a letter from the Apostle Saint Bartholomew arrived there miraculously, a few years after the Ascension of Jesus; a cultural feast in honour of the family institution, called "the Feast of the Family"; a college of sages, the Salomon's House, "the very eye of the kingdom", to which order "God of heaven and earth had vouchsafed the grace to know the works of Creation, and the secrets of them", as well as "to discern between divine miracles, works of nature, works of art, and other impostures and illusions of all sorts"; and a series of instruments, process and methods of scientific research that were employed in the island by the Salomon's House.
ellauri223.html on line 168: In the last third of the book, the Head of the Salomon's House takes one of the European visitors to show him all the scientific background of Salomon's House, where experiments are conducted in Baconian method to understand and conquer nature (no tietysti), and to apply the collected knowledge to the betterment of society. Namely: 1) the end, or purpose, of their foundation; 2) the preparations they have for their works; 3) the several employments and functions whereto their fellows are assigned; 4) and the ordinances and rites which they observe.
ellauri223.html on line 170: He portrayed a vision of the future of human discovery and knowledge. The plan and organisation of his ideal college, "Shlomo's House", envisioned the modern research university in both applied and pure science. The end of their foundation is thus described: "The end of our foundation is the knowledge of causes, and secret motions of things; and the enlarging of the bounds of human empire, to the effecting of all things possible". Vitun nilkki, hemmetin teknofriikki humanisti.
ellauri223.html on line 174: Ransu Pekoni syntyi Lontoossa ja sai englantilaisen "herrasmiehen" kasvatuksen. Hänen isänsä oli Sir Nicholas Bacon ja äitinsä Anne Cooke. Elämäkertureiden mukaan hän sai tukiopetusta huonon mielenterveytensä vuoksi.
ellauri223.html on line 196: The Bacons' early married life was disturbed several times by quarrels between Sir John Pakington and Dorothy, when Dorothy would appeal to her powerful son-in-law, and Francis Bacon would try to stay out from between them. Once Bacon was even a judge on the High Commission and had to reject a lawsuit from Dorothy against John which had put John in prison.
ellauri223.html on line 212: The Viscountess St Albans, as she still preferred to be called, spent much of her marriage in Chancery proceedings, lawsuits over property. The first year was over her former husband's estate, trying to get what was left of Bacon's property, without his much greater debts. She was opposed in this by Sir John Constable, her brother in law, who had held some of the estate in trust. In 1628 she filed suits for property owned by her late father. In 1631, she and her husband both filed suit against Nicholas Bacon, of Gray's Inn, their former friend, who had married Sir John Underhill's niece, and gotten Underhill to sign an agreement for a large dowry and extensive property, including some property of Alice that Sir John did not have rights to, and could only inherit after her death. Their petition to court stated that Bacon had tricked Underhill "who was an almost totally deaf man, and by reason of the weakness of his eyes and the infirmity in his head, could not read writings of that nature without much pain," to sign a paper not knowing what it contained.
ellauri223.html on line 292: Kuvatut ensioireet eivät ole ensioireita. Silloin tauti on jo pitkällä. Eräillä ensioireena on turha hermostuminen. Niin että älä hermostu, ei hätä ole tämän näköinen.
ellauri226.html on line 10: font-family: 'UnifrakturMaguntia';
ellauri226.html on line 11: src: url(http://grapson.com/fonts/UnifrakturMaguntia.ttf);
ellauri226.html on line 66: In late 1964, as Brian Wilson's industry profile grew, he became acquainted with various individuals from around the Los Angeles music scene. He also took an increasing interest in recreational drugs (particularly marijuana, LSD, and Desbutal). According to his then-wife Marilyn, Wilson's new friends "had the gift of gab. All of a sudden Brian was in Hollywood—these people talk a language that was fascinating to him. Anybody that was different and talked cosmic or whatever he liked it." Wilson's closest friend in this period was Loren Schwartz, an aspiring talent agent that he met at a recording studio. Schwartz introduced Wilson to marijuana and LSD, as well as a wealth of literature commonly read by college students. During his first LSD trip, Wilson had what he considered to be "a very religious experience" and claimed to have seen God. God has subsequently personally confirmed this.
ellauri226.html on line 68: In November 1965, early in the sessions for the Beach Boys' 11th studio LP Pet Sounds, Wilson began experimenting with the idea of recording an album focused on humor and laughter. He was intent on making Pet Sounds a complete departure from previous Beach Boys releases and did not wish to work with his usual lyricist, Mike Love, who was such a sourpuss.
ellauri226.html on line 120: The “quite pleasant woman” who fed the Lawrences was Agostino’s grandmother. He proudly showed us her picture, along with a brochure for the Festival D.H. Lawrence, which takes place every August. Lawrences, who, in the impoverished Sardinia of their day couldn’t find anything but cabbage soup and hard bread.
ellauri226.html on line 122: There was a David Herbert Lawrence plaque on the street. Inside the tiny station were two more. It seemed a lot of plaques for a guy who spent one night there. “Blessed is he that expecteth nothing,” he wrote of Sorgono, “for he shall not be disappointed.” More Niente. “A dreary hole!” Lawrence muttered. “A cold, hopeless, lifeless, Saturday afternoon-weary village.” The food was bad. The bedsheets were stained. People cheerfully relieved themselves on the street. What limp parsnips too! “Why are you so indignant?” the Q.B. asked. “It’s all life.”
ellauri226.html on line 124: We, too, arrived on a Saturday afternoon. There was nowhere to eat and nothing to do, other than lounge by the lifeless station, reading Lawrence’s catalogue of complaints. But then I looked up to find the very “pink-washed building” with the very same name (Risveglio) as the horrible inn in the book. “It can’t be the same one,” I said. “There’s no plaque. Wow, there's a traffic sign, but it's not in English?"
ellauri226.html on line 129: En tiedä, mikä siinä on, mutta hermostun aina kun näen valkoisen miehen lähestyvän. Sydämeni alkaa pamppailla ja alan välittömästi eziä pakoreittiä sekä jotain, millä puolustaa izeäni. Soimaan izeäni että yleensä tulin tähän maanosaan auringonlaskun jälkeen. Enkö muka huomannut jokaisessa kadunkulmassa vaanivia epäilyttäviä valkoihoisten jengeja Starbucks kahvimukit kädessä ja sonnustautuneina turkoosheihin Gapeihin tai malvanvärisiin J. Crewn jengiväreihin? Mikä idiootti! Nyt tuo valkoihoinen tulee lähemmäs, lähemmäs ja sitten - huh! Hän kulkee ohitseni vahingoittamatta minua, ja huokaan helpotuksesta.
ellauri226.html on line 143: “A heart yearning for something I have known, and which I want back again.” Varmaan se oli Grazian graziöösi persaus. READING: Sea and Sardinia, by D.H. Lawrence (Penguin Classics); Cosima, by Grazia Deledda (Italica Press), about a young lady writer’s ass in Sardinia in the late 19th-Century.
ellauri226.html on line 205: Fan va det gick utför sen för Evander, från tidigt 00-tal. Söp ännu mer - för hur kulle hans författarskap förstås om Evander skrev tvärtemot naturen han var?
ellauri226.html on line 329: warfare, just like Stockholm in the early 21th century. And for the exact same reason too!
ellauri226.html on line 345: buildings were lit up in order to turn a profit from insurance.
ellauri226.html on line 359: After Roby graduated from high school and began to venture out for the first time as an independent adult, she had to go outside of Parkchester
ellauri226.html on line 431: While these changes in buildings may seem small, when joined by the weakened structure of the buildings and rising drug use and crime rates, many white long-term residents of The Bronx began to feel as though their neighborhoods had changed from bad to worse.
ellauri226.html on line 435: However, already before the turmoil of the 1970s and the 1977 blackout their
ellauri226.html on line 457: turned to welfare after businesses left The Bronx or closed causing unemployment. Fucking damn immigrants.
ellauri226.html on line 464: As the economic crisis worsened and city residents applied for welfare, particularly in The Bronx, the city simply reached its financial breaking point, with most of the welfare payments going to buy drugs. No wonder the poor turned to crime to solve their economic problems, seeing as the filthy rich seemed to be rolling in the dough. At the time the assumption was made by many older white residents
ellauri226.html on line 472: culture clash when many blacks and Hispanics began moving
ellauri226.html on line 475: enjoy similar all-American white immigrant lifestyles. When new Hispanic groups and African Americans moved beyond the South Bronx, seeking to avoid the crime and drug use that had already seized the South Bronx, however, they brought their crummy lifestyles along. These cultural peculiarities seemed to clash with those that were in place with the older white immigrants, which only exacerbated the suspicions many whites already had regarding the perceived connection between race and crime rates.
ellauri226.html on line 487: The suspicions regarding the connection between being a social pariah, poverty, crime, drug use and cultural clash that developed between the new minority residents and the old white residents drove many whites to leave The Bronx as the borough was in the 1970s. Nearly half a million white residents left The Bronx between 1970 and 1980, as indicated by the 1980 U. S. Census. Many of those interviewed
ellauri226.html on line 489: prime motivating factor for their departure. What they really meant were the fucking 2nd wave immigrants. Brian Werner, Elvira Werner, and Kathleen Roby all moved out of The Bronx during the 1960s and 1970s, and describe crime and the changing neighborhood as the major influence in their decision. My mom herself, she began running red lights because she was afraid of being raped if stopping too long in certain intersections. After her tires were stolen repeatedly while waiting for the traffic lights to change Mrs. Roby moved to Long Island in 1980, where her better-off sister already resided.
ellauri226.html on line 504: These low prices and the transportation infrastructure allowed
ellauri236.html on line 10: font-family: 'UnifrakturMaguntia';
ellauri236.html on line 11: src: url(http://grapson.com/fonts/UnifrakturMaguntia.ttf);
ellauri236.html on line 50: During his reelection bid, Bolsonaro appealed to supporters' moral values and sense of national unity, and branded his left-wing adversary as "the communist threat." His campaign, which adopted the slogan "God, Nation, Family, and Liberty," promised an intensified version of his first term: tax cuts, policies that would support the agricultural industry, reduction of environmental rules, and a continuation of his Auxilio Brasil welfare payments to the poorest.
ellauri236.html on line 54: Environmentalists also warned that the future of the rainforest could be at stake in this election, as Bolsonaro's government had become known for its support of ruthless exploitation of land in the Amazon, leading to record deforestation figures.
ellauri236.html on line 56: Bolsonaro turned in a strong showing in the wealthier south of the country, winning Sao Paulo and his native Rio de Janeiro by margins of over 10%, but it was not enough to compensate for Lula’s massive turnout in the Northeast of Brazil, where the Workers Party has long enjoyed dominance. Indeed, Lula won numerous states by margins of 30%, 40% or even 50%, turning in particularly strong performances in the vote-rich states of Bahia, Ceara, and his native Pernambuco.
ellauri236.html on line 60: Lula's election tonight represents one of the greatest comeback stories in Latin American history. Lula was convicted and imprisoned on corruption and money laundering charges that were later overturned on a technicality by Brazil’s Supreme Court, clearing the way for him to run for an unprecedented third term.
ellauri236.html on line 69: The right-wing Bolsonaro has repeatedly alleged without evidence that voting machines used for a quarter century in Brazil are prone to fraud. The rhetoric of Bolsonaro supporters has often appeared to echo that of President Donald Trump supporters during the 2020 U.S. election, who questioned election results under the banner Stop the Steal.
ellauri236.html on line 102: “I look at the things I want to see, and I avoid looking at what they want to show me,” said José Luiz Chaves Fonseca, a turbine engineer for offshore oil platforms who was attending the rally this month north of Rio de Janeiro as a Bolsonaro impersonator. “If everyone dressed like this, they wouldn’t be tricked.”
ellauri236.html on line 136: Mikä tekee kirjoista pulppia? Siis tuskin niihin käytetyn selluloosan arvoista? Kai se on vaan että ne keskittyvät apinoiden perusasiaan, niihin iänikuiseen kolmeen kirjaimeen E-F-K. Ei pienintä yritystäkään mihkään "ylevään" tai "korkealentoiseen", "nyt pohditaan", riittää kun porukat joka sivulla tappaa toisiaan, tienaa pätäkkää, ja pääsee luukulle. Mixi vaivautua johkin noobeliin, kuin näillä mennen pääsee aivan riittävän pitkälle? Saa rahaa, turpiin tutuille, hyvää syötävää, ja pääsee luukulle.
ellauri236.html on line 145: ture.bookfrom.net/img/james-hadley-chase/1953_-_the_sucker_punch.jpg" />
ellauri236.html on line 158:
ellauri236.html on line 165: After Chase left home at the age of 18, he worked in sales, primarily focusing on books and literature. He sold children's encyclopaedias, while also working in a bookshop. He also served as an executive for a book wholesaler, before turning to a writing career that produced more than 90 mystery books. His interests included photography, of a professional standard, reading, and listening to classical music and opera. As a form of relaxation between novels, he put together highly complicated and sophisticated Meccano models.
ellauri236.html on line 169: Prohibition and the ensuing Great Depression in the US (1929–39) had given rise to the Chicago gangster culture prior to World War II. This, combined with Chase's book trade experience, convinced him that there was a big demand for gangster stories. After reading James M. Cain's novel The Postman Always Rings Twice (1934), and having read about the American gangster Ma Barker and her sons, and with the help of maps and a slang dictionary, he wrote No Orchids for Miss Blandish in his spare time, he claimed over a period of six weekends, though his papers suggest it took longer. The book achieved remarkable notoriety and became one of the best-selling books of the decade. It was the subject of the 1944 essay "Raffles and Miss Blandish" by George Orwell (alla). Chase and Robert Nesbitt adapted it to a stage play of the same name which ran in London's West End to good reviews. The 1948 film adaptation was widely denounced as salacious due to the film's portrayal of violence and sexuality. Robert Aldrich did a remake, The Grissom Gang, in 1971.
ellauri236.html on line 184: Miss Blandish, the daughter of a millionaire, is kidnapped by some gangsters who are almost immediately surprised and killed off by a larger and better organized gang. They hold her to ransom and extract half a million dollars from her father. Their original plan had been to kill her as soon as the ransom-money was received, but a chance keeps her alive. One of the gang is a young man named Slim, whose sole pleasure in life consists in driving knives (well, his prick as well, got to give that much to him) into other people's bellies. In childhood he has graduated by cutting up living animals with a pair of rusty scissors. Slim is sexually impotent, but takes a kind of fancy to Miss Blandish. Slim's mother, who is the real brains of the gang, sees in this the chance of curing Slim's impotence, and decides to keep Miss Blandish in custody till Slim shall have succeeded in raping her. After many efforts and much persuasion, including the flogging of Miss Blandish with a length of rubber hosepipe, the rape is achieved. (Ei se ihan näin mennyt, George!) Meanwhile Miss Blandish's father has hired a private detective, and by means of bribery and torture the detective and the police manage to round up and exterminate the whole gang. Slim escapes with Miss Blandish and is killed after a final juicy rape, and the detective prepares to restore Miss Blandish to her pristine shape. By this time, however, she has developed such a taste for Slim's caresses(3) that she feels unable to live without him, and she jumps, out of the window of a sky-scraper. Footnote 1945. Another reading of the final episode is possible. It may mean merely that Miss Blandish is pregnant, i.e. she is damaged goods. Maybe she is sad that the baby's dad is dead. But the "interpretation" I have given above seems more in keeping with the general brutality of the book.
ellauri236.html on line 188: I have already outlined the plot, but the subject-matter is much more sordid and brutal than this suggests. The book contains eight full-dress murders, an unassessable number of casual killings and woundings, an exhumation (with a careful reminder of the stench), the flogging of Miss Blandish, the torture of another woman with red-hot cigarette-ends, a strip-tease act, a third-degree scene of unheard-of cruelty and much else of the same kind. It assumes great sexual sophistication in its readers (there is a scene, for instance, in which a gangster, presumably of masochistic tendency, has an orgasm in the moment of being knifed - I can relate to that!), and it takes for granted the most complete corruption and self-seeking as the norm of human behaviour. The detective, for instance, is almost as great a rogue as the gangsters, and actuated by nearly the same motives. Like them, he is in pursuit of ‘five hundred grand’. It is necessary to the machinery of the story that Mr. Blandish should be anxious to get his money back, but apart from this, such things as affection, friendship, good nature or even ordinary politeness simply do not enter. Nor, to any great extent does normal sexuality. Ultimately only one motive is at work throughout the whole story: the pursuit of power. (Well, there is also the pursuit of spaghetti and some twat.)
ellauri236.html on line 194: As I have mentioned already, No Orchids enjoyed its greatest vogue in 1940, though it was successfully running as a play till some time later. It was, in fact, one of the things that helped to console people for the boredom of being bombed. Early in the war the New Yorker had a picture of a little man approaching a news-stall littered with paper with such headlines as ‘Great Tank Battles in Northern France’, ‘Big Naval Battle in the North Sea’, ‘Huge Air Battles over the Channel’, etc., etc. The little man is saying ‘Action Stories, please’. That little man with his little dick stood for all the drugged millions to whom the world of the gangster and the prize-ring is more ‘real’, more ‘tough’, than such things as crucifixions, wars, revolutions, earthquakes, famines, genocides, holocausts and pestilences. From the point of view of a reader of Action Stories, a description of the London blitz, or of the internal struggles of the European underground parties, would be ‘sissy stuff’. On the other hand, some puny gun-battle in Chicago, resulting in perhaps half a dozen deaths, would seem genuinely ‘tough’. This habit of mind is now extremely widespread. A soldier sprawls in a muddy trench, with the machine-gun bullets crackling a foot or two overhead, and whiles away his intolerable boredom by reading an American gangster story. And what is it that makes that story so exciting? Precisely the fact that people are shooting at each other with machine-guns! Neither the soldier nor anyone else sees anything curious in this. It is taken for granted that an imaginary bullet is more thrilling than a real one. (But note one difference: they get a whacking pile of money and loads of wet twat for it.)
ellauri236.html on line 196: The obvious explanation is that in real life one is usually a passive victim, whereas in the adventure story one can think of oneself as being at the centre of events. But there is more to it than that. Here it is necessary to refer again to the curious fact of No Orchids being written — with technical errors, perhaps, but certainly with considerable skill — in the American language.
ellauri236.html on line 198: There exists in America an enormous literature of more or less the same stamp as No Orchids. Quite apart from books, there is the huge array of ‘pulp magazines’, graded so as to cater for different kinds of fantasy, but nearly all having much the same mental atmosphere. A few of them go in for straight pornography, but the great majority are quite plainly aimed at sadists and masochists. Sold at threepence a copy under the title of Yank Mags(4), these things used to enjoy considerable popularity in England, but when the supply dried up owing to the war, no satisfactory substitute was forthcoming. English imitations of the ‘pulp magazine’ do now exist, but they are poor things compared with the original. English crook films, again, never approach the American crook film in brutality. And yet the career of Mr. Chase shows how deep the American influence has already gone. Not only is he himself living a continuous fantasy-life in the Chicago underworld, but he can count on hundreds of thousands of readers who know what is meant by a ‘clipshop’ or the ‘hotsquat’, do not have to do mental arithmetic when confronted by ‘fifty grand’, and understand at sight a sentence like ‘Johnny was a rummy and only two jumps ahead of the nut-factory’. Evidently there are great numbers of English people who are partly americanized in language and, one ought to add, in moral outlook. For there was no popular protest against No Orchids. In the end it was withdrawn, but only retrospectively, when a later work, Miss Callaghan Comes to Grief, brought Mr. Chase's books to the attention of the authorities. Judging by casual conversations at the time, ordinary readers got a mild thrill out of the obscenities of No Orchids, but saw nothing undesirable in the book as a whole. Many people, incidentally, were under the impression that it was an American book reissued in England.
ellauri236.html on line 200: The thing that the ordinary reader ought to have objected to — almost certainly would have objected to, a few decades earlier — was the equivocal attitude towards crime. It is implied throughout No Orchids that being a criminal is only reprehensible in the sense that it does not pay. Being a policeman pays better, but there is no moral difference, since the police use essentially criminal methods. In a book like He Won't Need It Now the distinction between crime and crime-prevention practically disappears. This is a new departure for English sensational fiction, in which till recently there has always been a sharp distinction between right and wrong and a general agreement that virtue must triumph in the last chapter. English books glorifying crime (modern crime, that is — pirates and highwaymen are different) are very rare. Even a book like Raffles, as I have pointed out, is governed by powerful taboos, and it is clearly understood that Raffles's crimes must be expiated sooner or later. In America, both in life and fiction, the tendency to tolerate crime, even to admire the criminal so long as he is success, is very much more marked. It is, indeed, ultimately this attitude that has made it possible for crime to flourish upon so huge a scale. Books have been written about Al Capone that are hardly different in tone from the books written about Henry Ford, Stalin, Lord Northcliffe and all the rest of the ‘log cabin to White House’ brigade. And switching back eighty years, one finds Mark Twain adopting much the same attitude towards the disgusting bandit Slade, hero of twenty-eight murders, and towards the Western desperadoes generally. They were successful, they ‘made good’, therefore he admired them.
ellauri236.html on line 204: In borrowing from William Faulkner's Sanctuary, Chase only took the plot; the mental atmosphere of the two books is not similar. Chase really derives from other sources, and this particular bit of borrowing is only symbolic. What it symbolizes is the vulgarization of ideas which is constantly happening, and which probably happens faster in an age of print. Chase has been described as ‘Faulkner for the masses’, but it would be more accurate to describe him as Carlyle for the masses. He is a popular writer — there are many such in America, but they are still rarities in England — who has caught up with what is now fashionable to call ‘realism’, meaning the doctrine that might is right. The growth of ‘realism’ has been the great feature of the intellectual history of our own age. Why this should be so is a complicated question. The interconnexion between sadism, masochism, success-worship, power-worship, nationalism, and totalitarianism is a huge subject whose edges have barely been scratched, and even to mention it is considered somewhat indelicate. To take merely the first example that comes to mind, I believe no one has ever pointed out the sadistic and masochistic element in Bernard Shaw's work, still less suggested that this probably has some connexion with Shaw's admiration for dictators. Fascism is often loosely equated with sadism, but nearly always by people who see nothing wrong in the most slavish worship of Stalin. The truth is, of course, that the countless English intellectuals who kiss the arse of Stalin are not different from the minority who give their allegiance to Hitler or Mussolini, nor from the efficiency experts who preached ‘punch’, ‘drive’, ‘personality’ and ‘learn to be a Tiger man’ in the nineteen-twenties, nor from that older generation of intellectuals, Carlyle, Creasey and the rest of them, who bowed down before German militarism. All of them are worshipping power and successful cruelty. It is important to notice that the cult of power tends to be mixed up with a love of cruelty and wickedness for their own sakes. A tyrant is all the more admired if he happens to be a bloodstained crook as well, and ‘the end justifies the means’ often becomes, in effect, ‘the means justify themselves provided they are dirty enough’. This idea colours the outlook of all sympathizers with totalitarianism, and accounts, for instance, for the positive delight with which many English intellectuals greeted the Nazi-Soviet pact. It was a step only doubtfully useful to the U.S.S.R., but it was entirely unmoral, and for that reason to be admired; the explanations of it, which were numerous and self-contradictory, could come afterwards.
ellauri236.html on line 206: Until recently the characteristic adventure stories of the English-speaking peoples have been stories in which the hero fights against odds. This is true all the way from Robin Hood to Pop-eye the Sailor. Perhaps the basic myth of the Western world is Jack the Giant-killer, but to be brought up to date this should be renamed Jack the Dwarf-killer, and there already exists a considerable literature which teaches, either overtly or implicitly, that one should side with the big man against the little man. Most of what is now written about foreign policy is simply an embroidery on this theme, and for several decades such phrases as ‘Play the game’, ‘Don't hit a man when he's down’ and ‘It's not cricket’ have never failed to draw a snigger from anyone of intellectual pretensions. What is comparatively new is to find the accepted pattern, according to which (a) right is right and wrong is wrong, whoever wins, and (b) weakness must be respected, disappearing from popular literature as well. When I first read D. H. Lawrence's novels, at the age of about twenty, I was puzzled by the fact that there did not seem to be any classification of the characters into ‘good’ and ‘bad’. Lawrence seemed to sympathize with all of them about equally, and this was so unusual as to give me the feeling of having lost my bearings. Today no one would think of looking for heroes and villains in a serious novel, but in lowbrow fiction one still expects to find a sharp distinction between right and wrong and between legality and illegality. The common people, on the whole, are still living in the world of absolute good and evil from which the intellectuals have long since escaped. But the popularity of No Orchids and the American books and magazines to which it is akin shows how rapidly the doctrine of ‘realism’ is gaining ground.
ellauri236.html on line 208: Several people, after reading No Orchids, have remarked to me, ‘It's pure Fascism’. This is a correct description, although the book has not the smallest connexion with politics and very little with social or economic problems. It has merely the same relation to Fascism as, say Trollope's novels have to nineteenth-century capitalism. It is a daydream appropriate to a totalitarian age. In his imagined world of gangsters Chase is presenting, as it were, a distilled version of the modern political scene, in which such things as mass bombing of civilians, the use of hostages, torture to obtain confessions, secret prisons, execution without trial, floggings with rubber truncheons, drownings in cesspools, systematic falsification of records and statistics, treachery, bribery, and quislingism are normal and morally neutral, even admirable when they are done in a large and bold way. The average man is not directly interested in politics, and when he reads, he wants the current struggles of the world to be translated into a simple story about individuals. He can take an interest in Slim and Fenner as he could not in the G.P.U. and the Gestapo. People worship power in the form in which they are able to understand it. A twelve-year-old boy worships Jack Dempsey. An adolescent in a Glasgow slum worships Al Capone. An aspiring pupil at a business college worships Lord Nuffield. A New Statesman reader worships Stalin. There is a difference in intellectual maturity, but none in moral outlook. Thirty years ago the heroes of popular fiction had nothing in common with Mr. Chase's gangsters and detectives, and the idols of the English liberal intelligentsia were also comparatively sympathetic figures. Between Holmes and Fenner on the one hand, and between Abraham Lincoln and Stalin on the other, there is a similar gulf.
ellauri236.html on line 260: Ei vaiteskaan. Bailey antoi izelleen pitkän ryypin, sitten hän nojasi taaxepäin tuolissa. Hän oli huolissaan rahasta. Jonsei Riley kekannut jotain nopeasti, hän mietti, meidän pitää ryöstää pankki. Hän mulkoili vaivautuneesti. Hän ei tahtonut tehdä sitä. Oli liian paljon fedejä ympärillä turvallisuuden vuoxi. Hän kazoi ikkunasta vanhaa Samia nukkumassa kaarassa. Bailey irvisti nukkuvalle miehelle. Paizi kuskina, mies oli joutava. Liian vanha näihin touhuihin. Ajattelee vaan mistä saisi seuraavan aterian ja unta palloon. Rileyn tai mun pitää raapia manta jostakin - mutta mistä?
ellauri236.html on line 370: Chase wrote No Orchids For Miss Blandish over a period of six weekends in 1938. The novel was influenced by the American crime writer James M. Cain and the stories featured in the Pulp magazine Black Breathing Mask. Although he had never visited America, Chase reportedly wrote the book as a bet to pen a story about American gangsters that would out-do The Postman Always Rings Twice in terms of obscenity and daring.
ellauri236.html on line 374: Upon publication, Chase's pulp thriller became particularly popular with British soldiers, seamen and airmen during World War II. These servicemen enjoyed its risqué passages, which marked a new frontier of daringness in popular literature. Author and military historian Patrick Bishop has called No Orchids For Miss Blandish, "perhaps the most widely-read book of the war".
ellauri236.html on line 378: The plan begins to fall apart when a rival mob, led by the sadistic and mentally unbalanced Slim Grisson (actually, by his Ma), finds out about Riley's plan and kidnaps Miss Blandish from the gang. Mr. Blandish pays the ransom to Slim (no no, to his Ma!), but his daughter is not returned. Slim becomes increasingly obsessed with Miss Blandish and decides to keep her hidden in a secret room inside one of his nightclubs, repeatedly raping her and lashing out at anybody who attempts to wrestle Miss Blandish from his charge.
ellauri236.html on line 388: In 1999, the novel was picked in a survey of the best books from the 20th century by the French retailer Fnac and the Paris newspaper Le Monde in Le Monde's 100 Books of the Century.
ellauri236.html on line 425: Ma’s eyes suddenly snapped with rage. Her face turned purple. “Slim wants her,” she said, lowering her voice and glaring at Eddie. “He’s going to have her. You keep out of it! That goes for the rest of you too!” Eddie felt horny for the girl, but he wasn’t going to risk his life for her.
ellauri236.html on line 438: “Another five minutes,” she said to Woppy who was nursing Thompson's machine gun. "Then it's your turn." Even Slim seemed mildly excited. (Woppy is Italian. So he likes to cook spaghetti.)
ellauri236.html on line 446: He stared around at each of them in turn, then he went out, slamming the door behind him.
ellauri236.html on line 465: “They’ll take all the furniture away tomorrow unless you pay the third installment. So what shall I have to sit on?” Fenner looked startled. “They’re not taking that away as well, are they?” Fenner is full of wisecracks, a funny guy. Paula is forever the joke of his butt.
ellauri236.html on line 485: Captain Charles Brennan, City Police, a fat, red-faced man with blue hard eyes and sandy-colored hair, greying at the temples, reached across his desk to shake dicks with Fenner. Why do these policemen always have the same look and feel? I guess its natural selection. Chase has an unerring touch of the hackneyed and obvious.
ellauri236.html on line 504: “Run along, baby, I’ve work to do. I’ll pick you up at eight-thirty at your place,” and turning her, Fenner gave her a slap on her behind, launching her fast to the door.
ellauri236.html on line 514: Over the years, Chase developed a distinct, signature style in his writing that was fast-paced, with little explanations or details about the surroundings or weather or the unreliable characters. Characters in his novels and short stories would be more coherent than consistent who acted and reacted with unbreakable logic. Punchy sentences, short bursts of dialogue in authentic sounding dictionary slang with plenty of action were the characteristics of his writing.
ellauri236.html on line 520: Chase's novels were so thick that the reader was compelled to turn the pages in a non-stop effort to reach the end of the book. The final page often produced a totally unexpected plot twist. (Ei kuitenkaan tossa lähtöjuhlissa, kurkistin.) His early books contained some violence that matched the era in which they were written. Unfortunately, sex was never explicit and, though often hinted at, seldom happened. That would invariably leave even his most die-hard fans disappointed. This may be why his books failed to take hold in the American market.
ellauri236.html on line 526: Olin hiljattain Washingtonissa Kansainvälisen valuuttarahaston IMF:n kokouksessa, sanoi tohtori Luova Tuho. Taloushistorioitsija Niella Ferguson sanoi siellä pitämässään puheessa, että olisimme onnekkaita, jos saisimme vain 1970-luvun kaltaisen talouskriisin emmekä sotaa kuten 1940-luvulla. Kansalliset turvallisuusneuvonantajat olivat huolissaan Naton sekaantumisesta Venäjän ja Ukrainan väliseen sotaan sekä Iranin ja Israelin törmäyskurssista. Ja juuri tänä aamuna luin, että Joe Bidenin hallinto odottaa Kiinan hyökkäävän Taiwaniin ennemmin tai myöhemmin. Rehellisesti sanottuna: kolmas maailmansota on tosiasiassa jo alkanut, varmasti ainakin Ukrainassa ja kyberavaruudessa”, hän sanoo. Jo on siinä aivan vitun oikeassa.
ellauri236.html on line 532: Hyvä puoli asiassa on että kun transistorit loppuvat pilvi romahtaa, ja loppuu tää sietämätön kännykällä sometus. Ja sähkönkulutuskin putoaa tosi rajusti kun loppuu vittumainen nettimainostus. Siihen menee vuodessa jotain puolentuhatta terawattia. Palataan sosialististen neuvostotasavaltojen kodikkaaseen hämärään, ilman neonmainoxia ynnä muita turhakkeita.
ellauri236.html on line 542: turner.jpg" height="200px" />
ellauri236.html on line 559: ture_horizontal/public/images/profile/1053610.jpg?itok=dy7YJatM" height="150px" />
ellauri238.html on line 10: font-family: 'UnifrakturMaguntia';
ellauri238.html on line 11: src: url(http://grapson.com/fonts/UnifrakturMaguntia.ttf);
ellauri238.html on line 36: Ille mi par esse deo videtur, ille, si fas est, superare divos, qui sedens adversus identidem te spectat et audit dulce ridentem, misero quod omnis eripit sensus mihi: nam simul te, Lesbia, aspexi, nihil est super mi vocis in ore, lingua sed torpet, tenuis sub artus flamma demanat, sonitu suopte tintinant aures, gemina teguntur lumina nocte. Otium, Catulle, tibi molestum est: otio exsultas nimiumque gestis: otium et reges prius et beatas perdidit urbes.
ellauri238.html on line 44: It was brillig, and sleep, gently flowing, Was trickling through my dreaming soul, When the vague form of a vibrant ghost. Arrived to disturb my dreaming, softly. Leaning down to me, pure ivory teeth, And offering me her flickering tongue, Her lips were kissing me, sweet and long, Mouth on mouth, thigh on thigh beneath...
ellauri238.html on line 90: turetrip.com/1440x/smart/wp-content/uploads/2017/03/alcool_de_sorgho_de_pkin3-e1490203837230.jpg" width="20%" />
ellauri238.html on line 123: Niin teinkin. Riisuin vasta ostamani kengät rannalla, työnsin avaimet ja kukkaron kenkään, sukelsin laiturilta mereen ja uin kohti Hakaniemen rantaa niin pitkään että tunsin rauhoittuneeni. Sitten käännyin uidakseni takaisin. Näin vedestä, että Jarno seisoi rannalla ja huusi apua. Mietin voisinko uida johonkin toiseen rantaan, mutta tajusin etten jaksaisi vaatteet päällä uida paljon sen pitemmälle kuin missä jo olin. Rantaan kerääntyi muitakin ihmisiä, ja sitten siihen ajoi suurella metelillä ambulanssi ja vielä poliisiauto. Se oli kaikki turhaa ja varsin kiusallista, mutta minulla ei ollut muuta mahdollisuutta kuin nousta vedestä ja katsoa miten tilanne kehittyy.
ellauri238.html on line 190: Rauno oli kyllä paha haxahdus. Rauno Setälä (20. heinäkuuta 1939 Loimaa – 25. maaliskuuta 1975 Helsinki) oli suomalainen toimittaja ja kulttuurivaikuttaja. Hän oli SKDL:n kulttuurisihteeri vuosina 1964–1971 ja Hämeen Yhteistyö -lehden päätoimittaja 1971–1974. Setälä oli naimisissa Tuula-Liina Puupan kanssa 1963–1965. Raunon toisesta vaimosta ja lapsista ei ole mainintaa, ne olivat kai tavixia. Siinä Rauski oli oikeassa kyllä että laajinkin porvarillinen demokratia on muodollista ja näennäistä ja suurpääoma on aina viime kädessä valmis turvautumaan väkivaltaan, jos se kokee taloudellisen valtansa riittävästi uhatuksi. Niinkuin Mia Berner joka tarttui Penan kanssa kättä pidempään (alla).
ellauri238.html on line 192: Pari päivää seminaarin jälkeen Hormia oli pannut Leenan ja Penan poliisilta turvaan Kupittaan hourulaan, Pentin suljetulle osastolle. Pentti oli ammuskellut Seurahuoneella Leenan kotoa pihistämällä aseella. Pentti ei syönyt lääkkeitään, koska niistä tuli tokkuraan (LOL, entä viinasta?), vaan jakeli niitä muille potilaille. Hän muisti potilaan, joka paskansi hihitellen Penan huoneen nurkkaan, osoitteli läjää sormellaan ja hipsi hihitellen ulos. Kyllä minä ymmärsin, että se oli kommentti mun tuotannosta, Pentti veisteli. Pentti oli leuhka ja Marjukka koppava. Pentillä oli lähes olematon perse. Kai sixi että se oli perse koko mies.
ellauri238.html on line 194: Mutta kekä oli Armo Hormia? Armo Lahja Hormia (31. tammikuuta 1928 Juuka – 11. lokakuuta 1988 Mikkelin mlk) oli suomalainen psykiatri, kirjailija, runoilija, kirjankustantaja ja ties mikä turkulainen kulttuurivaikuttaja. Hän käytti nimimerkkiä Lahja Kömi. Meillä oli vuosikymmenet erään Lahja nimisen käpyläläisen spugen puinen vessankansi, joka hiomisen jälkeenkin tuoxahti vienosti kuselle. Hormioista on mainintoja villapuseroiselta Pentti Kutoselta sekä nyhveröltä Rafu Koskimieheltä toisaalla.
ellauri238.html on line 220: Saarikosken elämää on käsitellyt turhantarkasti Onnen Pekka Tarkka kaksimielisessä elämäkertateoksessaan, jota ei jaxa lukea ize Erkkikään.
ellauri238.html on line 231: Kirsch opiskeli aluksi vuosina 1954–1958 biologiaa Hallessa. Vuosina 1963–1965 hän suoritti kirjallisuusopintoja Leipzigissa Johannes R. Becherin mukaan nimetyssä kirjallisuusinstituutissa (nyk. Deutsches Literaturinstitut Leipzig). Hän oli vuosina 1960–1968 naimisissa runoilijakollegansa Rainer Kirschin kanss.a Kirschit tekivätkin yhteistyönä muun muassa runokokoelman Gespräch mit dem Saurier (1965). Hän kirjoitti luontoon liittyvistä aiheista mutta painokkaasti myös politiikan kysymyksistä, kuten demokratiasta ja ihmisoikeuksista, ja joutui lähtemään länteen osallistuttuaan protesteihin Wolf Biermannin karkotuksesta. Kirsch oli DDR:n runouden merkittäviä nimiä. Hän sai lännessä lukuisia palkintoja, kuten Peter-Huchel-palkinnon 1993 ja Georg-Büchner-palkinnon 1996. Saarikosken Penasta ei ole mitään mainintaa. Ingrid oli Ilmaria 2v vanhempi, Tuula-Liina 4v nuorempi.
ellauri238.html on line 235: Poezia sa aparține patrimoniului cultural național, creația sa recomandându-l drept un autor clasic al literaturii române, un om cu un gust literar desăvârșit și un autor canonic, care nu poate lipsi din manualele școlare nici în ziua de azi. A dus, de asemenea, o prodigioasă activitate de iluminare (culturalizare) a țăranilor, fiind un precursor al mișcării poporaniste și un tehnician desăvârșit al prozodiei, folosea o gamă foarte variată de picioare metrice și de ritmuri, de la cele ale poeziei populare la terza rima. A dat o versiune completă a operei lui Dante, Divina comedie. A tradus foarte mult din lirica străină și a adaptat prin localizare la sufletul și mediul țărănesc Eneida și Odiseea (Iliada a fost tradusă de contemporanul său, George Murnu) și a introdus specii ale poeziei orientale, cum ar fi gazelul, în poezia română. Toate aceste calități îl recomandă pentru poziția pe care o ocupă, de autor clasic, dar mai ales simțul echilibrului și faptul că a scos în evidență partea solară, idilică, a sufletului țăranului român.
ellauri238.html on line 279:
ellauri238.html on line 370: Nostakaa ankkuri. Suuntanamme on Ithakan saari. Ja niin me lähdemme taas, turhan toivon orjat, uniemme narrit, ravintola Hansaan.
ellauri238.html on line 438: Den Spuren dieser Maler*inpoet*in folgt das nach ihr benannte Literaturgeschäft, die Erinnerung an Leben und Werk dieser Ausnahmekünstler*in und Poet*in lebendig erhält. Nach ihrem Vorbild haben wir ein Netzladen aus Autor*innen, Künstler*innen, Literaturwissenschaftler*innen und –liebhaber*innen gewoben.
ellauri238.html on line 459: Zur Welt kam Elisabeth, die Else genannt wurde, in der Elberfelder Herzogstraße 29. Sie wurde zu Else Lasker-Schüler, die Dichter*in, die ihre Welt aus dem Tal der Wupper und den Sprachwelten des Talmuds in Gedichten, in Prosa und Theaterstücken einfing. Eine deutsche Poet*in, die Deutschland und uns Kerndeutschen nah sein müsste, ist ihr Leben und Werk doch so tief von der Geschichte durchzogen, welche die unsrige ist. Meist wird sie als deutsch-jüdische Dichter*in wahrgenommen, aber dies marginalisiert und führt aus dem künstlerischen Erfahren und Lesen fort. Ihre Poet*innensprache war deutsch und damit hat sie das Sprachland Deutschland in eine dichte Höhle geführt, wie wenige vor ihr und nicht viele nach ihr. Und auch diejenigen, die wie sie einen eigenen Dichterkosmos hatten und haben, wie Rose Ausländer, Paul Celan, Nelly Sachs, Hilde Domin, Hertha Kräftner sowie Gottfried Benn, Rainer Maria Rilke, Peter Huchel, Reiner Kunze oder (aus Rumänien) Herta Müller, Rolf Bossert und Richard Wagner sollten werkimmanent und literaturästhetisch wahrgenommen und nicht in Bindestrich-Kästchen – weder religiös noch regional – segmentiert werden. Deutschland, Deutschland ist das Dach für alle, Deutschland Deutschland über alles, die Knechtschaft dauert nur noch kurze Zeit.
ellauri238.html on line 501: Wasser scheitelt mir das Fell Vesi turkkini kastaa
ellauri238.html on line 667: Kirje vaimolleni kirjassa, jonka Pena kirjoitti Tuula2lle Dublinista, se jaanaa ikävystyttävästi Leena Larjangosta, Tuula1stä ja Marjukasta, onnistuen yxin teoin solvaamaan ex-hoitojaan samalla kun loukkaa verisesti nykyistä. Ei helvetti, Pena oli vakavasti luonnevammanen. Se oli aivan helvetin izekeskeinen paska. Minä olen kaunis ja hymyilen sinulle. Varsinainen narsissi, turrnipsipää letkuvassa varressa.
ellauri238.html on line 678: Tuula2 puserteli Penan lisäkivexiä saadaxeen sen seisomaan. Pena tuli mehukkaasti tyttöön takaapäin hyvin nopeasti. Tuula2 jäi kontilleen turhaan odottelemaan lisää samanlaista.
ellauri238.html on line 687: Nyt olen vihdoin vapaa Alma Materin isokainalon tunkkaisesta syleilystä, vapaa varsinkin sen onnettomista IT-ratkaisuista, jotka nekin olivat vain huonontuneet siitä lähin kuin nilkki ja sen turvelot johtoporukat oli myyneet koko roskan Aku Ankan tehtaaseen. Mutta enpä valita, niinkauan kun ne ei huomaa maxavansa vielä mun toisen puhelimen laskuja.
ellauri238.html on line 692: Pena Saarikoski oli turrnipsipää. Sen poika Saskakin on turrnipsipää, vielä syyläisempi. Pitäis lainata Onnen Pekka Tarkan bio jotta näkisi onko turrnipsipää peräisin Snellmaneilta vai Saarikoskilta. Sakari Pylkkänen sanoi Hanomagin (tai Sitikan) takapenkiltä: Se on turrnipsipelto.
ellauri238.html on line 716: Pentti oli super kusipää, onnexi se kuoli suht nuorena. 1/3 sen maxasta oli arpikudosta jo 1973. Antti Hyryn mielestä Keravan talo oli penalaisille liian suuri. Leveitä lautoja. Aitta. Uuni. Oli siinäkin toinen turrvelo. Pena heittää Tuula2n tarjoamat appeet seinille jos ne ei jostain syystä kelpaa sille. Hän ei mukista huoli keittoa. Hän ei syö einexiä. Tuula2 oli laiska, tyhmä ja ruma. Pena oli ahkera, älykäs ja kaunis. What a laugh. Legenda jo eläessään. Vanha, rappeutunut, viinaan kuollut, säälittävä Leino. Pentti istuu keittiössä silmä hädin tuskin auki, kaze harmaana. Pöydällä kossupullo, roskixessa toinen, räkäisiä nenäliinoja, likaisia astioita, pölyä, sotkua, vaatteita hujan hajan, hajua ja törkyä. Pentti tukkihumalassa, viinasta vetelänä, puolitajuttomana, savukkeenpätkä sormissa, jotka ovat laihat ja keltaiset kuin kanan varpaat, toinen tupakka käryämässä täydessä tuhkakupissa, kolmas matolla, johon on jo palanut reikä. Juoppoputki, juopporemmi, juopporeissu, on se kumma miten viina miestä syö. Kaiken lisäxi se on vielä pahaa.
ellauri238.html on line 734:
ellauri238.html on line 752: Ei se että Pena on niin törkyturpainen vaan että se törkeilee päin naamaa lähimmilleen, ja ne vain myhäilevät. Se on vituttavaa, todella. Se puhuu pahaa Codista ja Cuntista, pakanallisesta jumalattaresta jolla on karvainen naama ja pystysuora suu.
ellauri238.html on line 761: Since the 1960s, he was nominated several times for the Nobel Prize in literature. His books have been translated into 38 languages. Sodan aikana se kuului vastaritaliikkeeseen. Mihinkähän niistä? Nobel kimityxistä päätellen ei ainakaan kommunistiseen. Hyvin päätelty Robin! Herbert was educated as an economist and a lawyer. Herbert was one of the main poets of the Polish opposition to communism. Se oli porvari ties monennessa polvessa.
ellauri238.html on line 765: During the nazi occupation, he worked as a feeder of lice in the Rudolf Weigl Institute. From January until July 1952, he was a salaried blood donor. The loss of Lviw to the reds was an important theme in his later works. Herbert was attached to his new homeland tynkä-Poland, but at the same time was deeply disgusted by all effects (political, economical, cultural etc.) of the commies.
ellauri238.html on line 782: to heavenly pastures taivaan laitumille
ellauri238.html on line 822: she returns hiän palaa
ellauri238.html on line 837: Wbrew powszechnej opinii nie zamieszkują go ani despoci, ani matkobójcy, ani także ci, którzy chodzá za ciałem innych. Jest to azyl artystów pełen luster, instrumentów i obrazów. Na pierwszy rzut oka najbardziej komfortowy oddział infernalny, bez smoły, ognia i tortur fizycznych.
ellauri238.html on line 847: Toisin kuin yleisesti uskotaan, sitä eivät asuta despootit, äidinmurhaajat tai ne, jotka nussivat muiden ruumiita. Se on taiteilijoiden turvapaikka täynnä peilejä, soittimia ja maalauksia. Ensi silmäyksellä mukavin infernaalinen seurakunta, ilman tervaa, tulta ja fyysistä kidutusta.
ellauri238.html on line 865: Alter stressed it was important to remember that Amichai is not simply an Auden or a William Carlos Williams writing from right to left. Far from it! Yehuda Amichai was an Israeli poet and author, one of the first to write in colloquial Hebrew in modern times. Amichai was awarded the 1957 Shlonsky Prize, the 1969 Brenner Prize, 1976 Bialik Prize, and 1982 Israel Prize. He also won international poetry prizes, and was nominated several times for the Nobel Prize in Literature.
ellauri238.html on line 891: And the twentieth century was the blood in my veins, Ja 20. vuosisata oli veri mun suonissa,
ellauri238.html on line 898: More birds have returned than left last winter. Että lintuja on palannut enemmän kuin lähti viime talvena.
ellauri238.html on line 899: And I return down the slope of the mountain Ja må palaan alas vuoren kylkeä
ellauri238.html on line 910: metals, knights who turned to stone, roses, metalleista, kivettyneistä soltuista, ruusuista,
ellauri240.html on line 10: font-family: 'UnifrakturMaguntia';
ellauri240.html on line 11: src: url(http://grapson.com/fonts/UnifrakturMaguntia.ttf);
ellauri240.html on line 101: Nancy realizes that the departed pedophile Krueger, now a vengeful ghost, is killing her and her friends out of revenge and to satiate his psychopathic needs. Realizing that Krueger is powered by his victim's fear, she calmly turns her back to him. Krueger evaporates when he attempts to lunge at her.
ellauri240.html on line 105: Bullshit artist David B. Miller designed Krueger's disfigured face based on photographs of burn victims obtained from the UCLA Medical Center. The film was inspired by several newspaper articles printed in the Los Angeles Times in the 1970s about Hmong refugees, who, after fleeing to the United States because of U.S. war and genocide in Laos, Cambodia, and Vietnam, suffered disturbing nightmares and refused to sleep. Some of the men died in their sleep soon after. Medical authorities called the phenomenon Asian Death Syndrome.
ellauri240.html on line 134: Fred was the president and chairman of Andersen Corp., America's largest manufacturer of windows and patio doors, from 1914 until he retired in 1972. He served the company for more than 75 years. Katherine also devoted much of her time to the company, serving on the board of directors for 50 years. In 1959, the couple created the Andersen Foundation, now called the Fred C. and Katherine B. Andersen Foundation.
ellauri240.html on line 141: Pictures of the jet and accompanying articles appeared on the front page of the Chinese daily Global Times on Wednesday. The lack of a government suppression of the disclosure lends credence to China's reports, the Associated Press reports.
ellauri240.html on line 142: The Global Times did not comment on the authenticity of the pictures, but since the government wields extensive control over state media, the report's appearance and the fact that censors have not removed images from websites suggest a calculated move to leak the information into the public sphere.
ellauri240.html on line 143: That in turn would reflect the growing confidence of the traditionally secretive People's Liberation Army, which is pushing for greater influence and bigger budgets.
ellauri240.html on line 147: The prototype jet pictured in the leaked photos, known as a J-20, is notable because, like the US F-22, it would be undetectable by radar and antiaircraft defenses. The F-22 is currently the world’s only operational next-generation stealth fighter jet.
ellauri240.html on line 177: turna-film-festival/1432713234594.jpg" height="200px" />
ellauri240.html on line 190: Metalious valmistui Manchester Central High Schoolista 1942 ja avioitui seuraavana vuonna George Metaliousin kanssa. Sodan jälkeen George Metalious opiskeli sodassa palvelleille tarkoitetun tuen turvin, ja valmistuttuaan New Hampshiren yliopistosta hän vastaanotti rehtorin viran Gilmantonin kylässä New Hampshiressa. Gilmantonin on sanottu olevan sen kaupungin esikuva, johon Metalious sijoitti vuonna 1956 julkaistun romaaninsa Kaupunki nimeltä Peyton Place tapahtumat. Kirja oli myyntimenestys, ja se oli yli vuoden The New York Timesin myydyimpien kirjojen listalla. Vuonna 1957 kirjasta tehtiin elokuvaversio Peyton Place – vihan tyyssija ja myöhemmin televisiosarja Peyton Place. Metalious kirjoitti kirjalle myös jatko-osan Paluu Peyton Placeen. Metalious kuoli 39-vuotiaana alkoholin aiheuttamaan maksakirroosiin.
ellauri240.html on line 199: Metaliousin muut romaanit myivät hyvin, mutta eivät yhtä hyvin kuin hänen ensimmäinen. Return to Peyton Place (1959) seurasi Tiukka valkoinen kaulus (1961) ja Eden Aatamitta (1963).
ellauri240.html on line 203: Tuntia ennen kuolemaansa Metaliousin lopullinen rakastaja John Rees vakuutti Metaliousin allekirjoittamaan testamentin, joka jätti hänelle koko omaisuutensa, ja ymmärsi, että tämä huolehtisi hänen lapsistaan. Hänen perheensä pystyi mitätöimään testamentin, mutta turhaan, koska hänen omaisuutensa osoittautui maksukyvyttömäksi vuosien ylellisen elämän, anteliaisuuden "ystäville" ja agentin kavaltamisen vuoksi. Kuollessaan hänellä oli pankkitilejä yhteensä 41 174 dollaria ja velkoja yli 200 000 dollaria. Ei helkkari, mitä sievistelyä! tässä on Metaliousin tosi tarina, karhennettu turtana:
ellauri240.html on line 209: Peyton Place is the story of a small New England town that, beneath its calm exterior, is filled with scandal and dark secrets. The novel contains sex, suicide, abortion, murder and a subsequent trial, and rape. The citizens of Gilmanton were outraged, certain that Grace Metalious was describing real people in the book and sure that she had brought shame and unwarranted notoriety to their town. After Peyton Place was published, the whole image of the small town in America was forever changed. From then on the very phrase "Peyton Place" was used to describe a town that is rife with deep secrets and rampant sex beneath the veneer of picturesque calm.
ellauri240.html on line 215: Grace went on to write three other novels: Return to Peyton Place (1959), The Tight White Collar (1960), and No Adam in Eden (1963). None of them achieved the same kind success as Peyton Place, though there are critics who feel that No Adam in Eden, a gritty book about the lives of mill workers in Manchester, is her best. By 1960 Grace and George had reconciled and remarried, only to separate again in 1963. She died in 1964 of cirrhosis of the liver and is buried in Gilmanton.
ellauri240.html on line 315: Ei voisi taas turhempaan kirjaan rahaa upottaa. Nyt arvioita kuinka moni ysiluokkalainen lukee tuon??? Itse luen paljon erilaista kirjallisuutta mutta tuota kirjaa tulen tuskin ikinä lukemaan. Eikö joku tasa-arviosta kertova kirja olisi ollut parempi sijoitus.
ellauri240.html on line 439: Mista nainen voi tietää millainen mies on? Harvat naiset menevät tieten tahtoen naimisiin miehen kanssa, joka on seksuaalisuutensa synkän puolen vanki, miehen, jolla on taipumusta turvautua seksuaaliseen ja fyysiseen väkivaltaan. Yleensä siitä näkyy paljastavia merkkejä (esim. ruoska, pamppu ja nyrkkirauta kaapissa) jotka kyllä varoittavat tulevasta vaarasta, mutta naiset pyrkivät jättämään ne huomiotta. Joskus he eivät kerta kaikkiaan pidä niitä sinä mitä ne ovat, toisinaan he kuvittelevat, että kun he ovat naimisissa, he pystyvät muuttamaan miehen asenteet ja teot. Tämä on erehdys. Ovatpa asenteet tai teot millaisia tahansa, ne yleensä voimistuvat eivätkä heikkene avioliiton solmimisen jälkeen.
ellauri240.html on line 451: Monen vuoden ajan olen turhaan yrittänyt löytää relevantteja sosiologisia tai antropologisia tutkimuksia, jotka valaisisivat syitä tyttöjen julmaan ympärileikkaamiseen. Selityksen sijaan olen löytänyt muita tyttölapsiin kohdistuvia käytäntöjä, jotka ovat vielä julmempia. Yksi niistä oli tyttölasten hautaaminen elävältä joko heti synnytyksen jälkeen tai jonkin ajan kuluttua. Muita esimerkkejä ovat siveysvyö tai ulkoisten sukuelinten aukon sulkeminen teräsneuloilla tai erityisellä lukkoneulalla. Tämä jälkimmäinen menetelmä on äärimmäisen primitiivinen ja paljolti sukua sudanilaiselle ympärileikkaukselle, jossa klitoris ja suuret ja pienet häpyhuulet leikataan kokonaan pois ja sukuelinten aukko ommellaan kiinni lampaan suolen suikaleella niin, että jää vain pieni, tuskin sormenpään kokoinen reikä, josta kuukautisveri ja virtsa pääsevät ulos.
ellauri240.html on line 469: Jos mies jostain syystä lyö vaimoaan ja ajaa hänet pois kotoa lapsuuden kotiinsa, niin mies voi halutessaan lain ja tän Peit Klopin turvin lähettää poliisisaattueen hakemaan vaimon takaisin luokseen. Jos nainen kieltäytyy tottelemasta ja palaamasta, hänestä tulee lain silmissä El Nahjuz.
ellauri240.html on line 502: Our decade-plus of award-winning content spans digital, television, branded, and live engagements, with hits such as Street Stunts for Oprah´s Super Soul Sunday, Kid President, My Last Days, Science of Happiness, Tell My Story, and more. In 2016 SoulPancake joined the Participant family, with like-minded visions of making the world a better place through thoughtful, inspiring content. As one unified voice under the Participant brand, we are building a global community using storytelling as the vehicle to reimagine better futures of peace and prosperity for all, and cultivating pathways for our audiences to create real world impact. And to sell maximum number of MeUndies on the side.
ellauri240.html on line 532: Kun talvi etenee Suomen oikeistomeedian Ukraina-propaganda senkun kuumenee. Etteivät vaan porukat unohtane joulukiireissä että Nato tässä on perimmäinen tavoite. Eturintamassa on rivi tyrnäviä ämmiä. Uuden Suomen mielipidejohtaja on porsasmainen Jenni Tamminen, jonka tukka on yhtä pesemättömän näköinen kuin walesilaisen noirosarjan poliisi Cadin.
ellauri241.html on line 10: font-family: 'UnifrakturMaguntia';
ellauri241.html on line 11: src: url(http://grapson.com/fonts/UnifrakturMaguntia.ttf);
ellauri241.html on line 47: Fanny's flirtatious personality contrasts with Keats' notably more aloof nature. She begins to pursue him after her siblings Samuel and Toots obtain his book of poetry, "Endymion". Her efforts to interact with the poet are fruitless until he witnesses her grief for the loss of his brother, Tom. Keats begins to open up to her advances while spending Christmas with the Brawne family. He begins giving her poetry lessons, and it becomes apparent that their attraction is mutual. Fanny is nevertheless troubled by his reluctance to pursue her, on which her mother (Kerry Fox) surmises, "Mr. Keats knows he cannot like you, he has no living and no income."
ellauri241.html on line 49: It is only after Fanny receives a valentine from Brown that Keats passionately confronts them and asks if they are lovers. Brown sent the valentine in jest, but warns Keats that Fanny is a mere flirt playing a game. Fanny is hurt by Brown's accusations and Keats' lack of faith in her; she ends their lessons and leaves. The Dilkes move to Westminster in the spring, leaving the Brawne family their half of the house and six months rent. Fanny and Keats then resume their interaction and fall deeply (ca. 6 inches) in love. The relationship comes to an abrupt end when Brown departs with Keats for his summer holiday, where Keats may earn some money. Fanny is heartbroken, though she is comforted by Keats' love letters. When the men return in the autumn, Fanny's mother voices her concern that Fanny's attachment to the poet will hinder her from being courted. Fanny and Keats secretly become engaged.
ellauri241.html on line 51: Keats contracts tuberculosis the following winter. He spends several weeks recovering until spring. His friends collect funds so that he may spend the following winter in Italy, where the climate is warmer. After Brown impregnates a maid and is unable to accompany him, Keats finds accommodation in London for the summer, and is later taken in by the Brawne family following an attack of his illness. When his book sells with moderate success, Fanny's mother gives him her blessing to marry Fanny once he returns from Italy. The night before he leaves, he and Fanny say their tearful goodbyes in privacy. Keats dies in Italy the following February of complications from his illness, as his brother Tom did. Bugger it.
ellauri241.html on line 109: In vain; the sweet nymph might nowhere be found, turhaan; suloista nymfiä ei ehkä löydy mistään,
ellauri241.html on line 168: Returned the snake, "but seal with oaths, fair God!" antoi palautetta käärme, "mutta sinetöi valalla, kaunis Jumala!"
ellauri241.html on line 211: Then, lighting on the printless verdure, turned Sitten landasi tulosteettomaan vehreään, kääntyi
ellauri241.html on line 231: Her eyes in torture fixed, and anguish drear, Hiänen silmänsä fixoituivat kidutuxessa, ja tuskassa kauheassa,
ellauri241.html on line 284: Why this fair creature chose so fairily Miksi tämä kaunis olento valitsi niin reilusti
ellauri241.html on line 306: He would return that way, as well she knew, Hän palaisi sitä tietä, kuten hän tiesi,
ellauri241.html on line 309: Grated the quaystones with her brazen prow Raasti laiturikiviä röyhkeällä keulallaan
ellauri241.html on line 344: Whether my eyes can ever turn from thee! voivatko silmäni koskaan kääntyä sinusta!
ellauri241.html on line 388: As those who, safe together met alone kuin ne, jotka turvassa yhdessä kohtasivat yksin
ellauri241.html on line 461: His features Lycius! wherefore did you blind Hänen piirteitään Lycius! miksi sokaisit
ellauri241.html on line 509: Whose airy texture, from a golden string, jonka ilmava pintakuvio kultaisesta langasta
ellauri241.html on line 530: "Why do you sigh, fair creature?" whispered he: "Miksi huokaat, kaunis olento?" hän kuiskasi:
ellauri241.html on line 531: "Why do you think?" return'd she tenderly: "Mitäs luulet?" Hän vastasi hellästi:
ellauri241.html on line 561: Her wild and timid nature to his aim: hiänen villi ja arka luontonsa tavoitteelleen:
ellauri241.html on line 567: In one whose brow had no dark veins to swell. sellaisessa, jonka kulmissa ei ollut tummia suonia turvottaa.
ellauri241.html on line 729: We know her woof, her texture; she is given Me tunnemme sen kuteet, hiänen tekstuurinsa; hiän on annettu
ellauri241.html on line 751: Of an unnatural heat shot to his heart. epäluonnollisen lämmön kivut syöksyivät hänen sydämeensä.
ellauri241.html on line 802: Motioned him to be silent; vainly so, kehotti häntä olemaan hiljaa; turhaan,
ellauri241.html on line 892: Still wouldst thou sing, and I have ears in vain— Sä vaan laulaisit, ja mulla ois korvat turhaan
ellauri241.html on line 1011: Hear us, Polish Pan! we teenage ninja turtles
ellauri241.html on line 1131: This time a little nymphet turned up,
ellauri241.html on line 1300: Melted into a languor. He return'd
ellauri241.html on line 1306: Often with more than tortured lion's groan
ellauri241.html on line 1349: From human pastures; or,
ellauri241.html on line 1350: O torturing fact! have whole lot of cash.
ellauri241.html on line 1354: In empurpled vests and crowns, and turbans.
ellauri241.html on line 1396: All this in Saturn's vintage store, and more!
ellauri241.html on line 1399: Who first were on the earth; and sculptures rude
ellauri241.html on line 1451: With rapture to the other side of the world!
ellauri241.html on line 1461: Tortures hot breath, and speech of agony,
ellauri241.html on line 1539: O vulture-witch, hast never heard of mercy?
ellauri241.html on line 1598: For one this weak to venture his poor verse
ellauri241.html on line 1639: The Maiden reappears to the shepherd-prince as he returns to earth. Endymion is overcome with relief and joy and says that he has wasted too long searching for nothing but a dream and wants to start a life with the Maiden. She tells him that they cannot be together because he is forbidden to her. They wander through the forest and are quiet and somber until Endymion sees his sister Peona in the distance. They rush together and embrace. Peona implores Endymion to "weep not so" and "sigh no more" for the Indian Maiden can be his queen of Latmos. Endymion responds that "a hermit young, [he will] live in mossy cave" but Peona can visit him regularly. The resigned shepherd-prince leaves behind a confused Peona and Maiden and visits the altar of Diana to "bid adieu / To her for the last time." Peona and the Indian Maiden arrive. Endymion watches in stunned disbelief as the Indian Maiden transforms into his beloved Diana. It is revealed that Cynthia, Diana, and the Indian Maiden are the same woman. Actually Peona too! For all practical purposes, all women are the same: one hole up front and two more in the pants. Endymion swoons and after "three swiftest kisses" they vanish together leaving Peona who walks home in wonderment.
ellauri242.html on line 10: font-family: 'UnifrakturMaguntia';
ellauri242.html on line 11: src: url(http://grapson.com/fonts/UnifrakturMaguntia.ttf);
ellauri242.html on line 34: BEFOREIGNERS
Taistoturrukoita
ellauri242.html on line 66: Miten noi kirjailijaspuget jaxoivat kaiket päivät istuxia Hansassa? Se oli kuin joku viinanhajuinen avokonttori. Ja mixi koko aika pitää olla kännissä? Jotta izekritiikki saadaan vaiennetuxi. Amokissa Jorma sanoo mielipiteenään että Saarikosken Kirje vaimolleni oli hyvä kirja. Jorma ruikkasi 1. tyttöystävänsä Veijan kerrasta paxuxi ja karkasi merille. Ei vetänyt ulos kyllin ripeästi. Vaimonsa Sinikan siellä Jorma oli turvonnut ja kova. Hannu Salama kiskoi kusen kyllästämällä kyrvällä urheasti kitkerään loppuun saakka. Krapula-aamuina oli kaverien kunto kyllä surkea. Kirjan nimi Amok saattaa viitata Amos Anderssoniin, sillä Hoblan talo näkyi Hansan ikkunasta.
ellauri242.html on line 172: Myöhempinä vuosinaan Perventsev kärsi suuresti neuvostovaltion ideologian kriisistä: "Täytyyhän olla joulu. Milloin? Tässä on antikristus asialla... Jos he onnistuivat 50 vuodessa tallaamaan sieluista kokonaan 2000 vuotta tunnustetun uskonnon, mitä jää jäljelle uskonnostamme, jos kommunismin sisäiset viholliset lisääntyvät? Meneekö elämämme hukkaan ja voimaa ja verta hukattiin turhaan?" Sanos se! Aina heitti äiti Venäjällä aatteet perskeikkaa. Ei mennyt kyllä putkeen Persenzevillä.
ellauri242.html on line 180: Lisäksi koko romaanin ajan korostetaan jatkuvasti Krimin tataarien petturuudesta kansallisuutena suhteessa neuvostoviranomaisiin ja Krimin venäläiseen väestöön. Koko romaanin ajan Stalin Joseph Vissarionovich mainitaan toistuvasti, tietysti innokkaimmilla sävyillä. Ja partisaaniosaston georgialaiset, toisin kuin tataarit, esitetään rohkeina ja lujautumattomina taistelijoita. Mitähän ukrainalaiset ovat tästä mieltä? No ei midiä, vähävenäläinen wikisivu Arkadista on tynkä.
ellauri243.html on line 10: font-family: 'UnifrakturMaguntia';
ellauri243.html on line 11: src: url(http://grapson.com/fonts/UnifrakturMaguntia.ttf);
ellauri243.html on line 34: turMaguntia;font-size:6em;color:white;background:black;text-align:center;margin-top:0%;margin-bottom:0%">Onnettomat paskiaiset
Paskiaiset vormuissa
ellauri243.html on line 56: Kyynikot, jotka suosittivat köyhäilyä ja turhan koreilun välttämistä ovat nyttemmin ilkeitä tunneköyhiä hapantelijoita.
ellauri243.html on line 58: Epikuros, joka kehotti elämään vaatimattomasti ystävien parissa ilman turhia ambitioita, leimattiin reppumahaisexi herkuttelijaxi.
ellauri243.html on line 96: Anne Frank-lookalike Shosanna hoitaa elokuvateatteria Pariisissa valehenkilöllisyyden turvin. Hän tapaa saksalais-suomalaisen tarkka-ampujan Simo Häyhän (Fredrik Stollen), joka kaatoi 250 vihollista yhden taistelun aikana. Häyhän on määrä esittää izeään nazien propagandaelokuvassa Stolz der Nation (Kansakunnan ylpeys). Shosannaan sen jutkutaustasta tietämättä ihastunut Häyhä vakuuttaa (? taivuttaa) Joe Goebbelsin siirtämään elokuvan ensi-illan Shosannan elokuvateatteriin. Shosanna suunnittelee rakastajansa Marcelin (pätkän ranskalaisvahvistus, yhtä merkittävä kontribuutio kuin sammakoilla viime sodassa) kanssa ensi-iltaan osallistuvien natsijohtajien tappamista sytyttämällä teatterin tuleen. Meneehän siinä mukana muutama sata pahaa-aavistamattomia ydinsaxalaisia, mutta väliäkö hällä, koko Saxan kansahan on yhtä syyllinen. Inter arma silent leges! Ihan sama tematiikka muuten kuin Dan Steinbockin Andromeedassa. Vittu onnää tosi mieltä nostattavia juttuja, etten sano kääntäviä.
ellauri243.html on line 109: Yhdysvaltain sotahistorian tappavimpana sala-ampujana tunnettu laivastohylje Chris Kyle, joka palveli Irakin sodan aikana, on tullut tunnetuksi amerikkalaisena sala-ampujana. Vuonna 2003 Kylen joukko lähetettiin Irakiin. Nasiriyan kaupungissa hänen tiiminsä tarjosi katolla turvallisuutta merijalkaväelle maassa. Kerran hän näki naisen vetävän esiin kranaatin; Kyle käytti .300 Winchester Magnumia ja noudatti käskyään ampua, ampuen naisen pään tohjoxi ja pelastaen näin useiden lähellä olevien merijalkaväkivaltamiesten hengen.
ellauri243.html on line 113: Kun Kyle oli kamppaillut siirtyäkseen siviilielämään perheensä kanssa, hän työskenteli löytääkseen elämälleen tarkoituksen: hän perusti oman yrityksen, Craft Internationalin, turvayrityksen, joka kouluttaa ampumaan pahaa-aavistamattomia naisia ja muita vihulaisia.
ellauri243.html on line 171: 1. Anaconda 2. Baloney pony 3. Birdie 4. Bobby 5. Boonga 6. Cack 7. Choad 8. Choda 9. Chode 10. Chopper 11. Cock 12. Crank 13. Custard launcher 14. Dick 15. Dicklet 16. Diddly 17. Dingaling 18. Ding-a-ling 19. Ding-dong 20. Dinger 21. Dingle 22. Dingus 23. Dingy 24. Dink 25. Dinkle 26. Dipstick 27. Dirk 28. Disco stick 29. Dog bone 30. Dong 31. Donger 32. Donkey Kong 33. Doodle 34. Dork 35. Down 36. Fire hose 37. Fuckpole 38. Gherkin 39. Hairy canary 40. Hammer 41. Hot rod 42. Hooter 43. Jade stalk 44. Jamoke 45. Jigger 46. Jimmy 47. Jock 48. Johnson 49. John Thomas 50. Joystick 51. Kielbasa 52. Knob 53. Lad 54. Langer 55. Lingam 56. Love muscle 57. Love stick 58. Love truncheon 59. Machine 60. Master John Goodfellow 61. Male member 62. Manhood 63. Maypole 64. Meat 65. Meat puppet 66. Meat rod 67. Meatstick 68. Meat stick 69. Member 70. Membrum virile 71. Nature’s scythe 72. Old chap 73. One-eyed trouser snake 74. Organ 75. Package 76. Pecker 77. Peen 78. Pee-pee 79. Pee-wee 80. Pego 81. Penis 82. Peter 83. Phallus 84. Pickle 85. Piece 86. Pike 87. Pingas 88. Pink cigar 89. Pintle 90. Pipe 91. Pisser 92. Pizzle 93. Plonker 94. Pork sword 95. Prick 96. Pud 97. Putz 98. P-word 99. Python 100. Ramrod 101. Rape tool 102. Rod 103. Root 104. Rutter 105. Salami 106. Sausage 107. Schlong 108. Schmuck 109. Sex tool 110. Shaft 111. Shlong 112. Shmekl 113. Skin flute 114. Snake 115. Snausage 116. Spitstick 117. Stretcher 118. Swipe 119. Tadger 120. Tagger 121. Tail 122. Tallywacker 123. Tarse 124. Thing 125. Thingy 126. Third leg 127. Todger 128. Tool 129. Trouser monkey 130. Trouser snake 131. Truncheon 132. Tube steak 133. Unit 134. Virile member 135. Wang 136. Weapon 137. Wee-wee 138. Weenie 139. Weeny 140. Whang 141. Wick 142. Widgie 143. Widdler 144. Wiener 145. Willie 146. Willy 147. Wingwang 148. Winkle 149. Winky 150. Yard 151. Ying-yang 152. January Nelson.
ellauri243.html on line 177: 1. Addressing the court 2. BJ 3. Bagpiping 4. Basket lunch 5. Beej 6. Blowie 7. Blowing the love whistle 8. Bobbing for apples 9. Bone-lipping 10. Buccal onanism 11. Brentwood hello 12. Charming the snake 13. Climbing the corporate ladder 14. Cock-gobbling 15. Copping a doodle 16. Courting the gay vote 17. Drinking a slurpee 18. Dropping on it 19. Earning your keep 20. Essin’ the dee 21. Face-frosting 22. Fellatio 23. Fluting 24. French abortion 25. Gator mouth 26. Getting a facial 27. Getting a lewinsky 28. Getting a throat culture 29. Getting to the cream filling 30. Giving cone 31. Giving face 32. Giving head 33. Gobbling pork 34. Going down 35. Gumming the root 36. Punching 37. Giving Big Jim and the twins a bath 38. Giving brain 39. Giving head 40. Gum-rooting 41. Gumming the green bean 42. Head job 43. Honkin’ bobo 44. Huffing bone 45. Hummer 46. Interrogating the prisoner 47. Kneeling at the altar 48. Knob job 49. Larking 50. Laying some lip 51. Licking the lollipop 52. Making mouth music 53. Making the blind see 54. Meeting with Mr. One-Eye 55. Mouth-fucking 56. Mouth-holstering the nightstick 57. Mouth-milking 58. Mouth-to-junk resuscitation 59. Opening wide for Dr. Chunky 60. Oral sodomy 61. Peeling the banana 62. Penilingus 63. Piston job 64. Playing pan’s pipes 65. Playing the pink oboe 66. Playing the skin flute 67. Pole-smoking 68. Polishing the trailer hitch 69. Pricknicking 70. Protein milkshake 71. Receiving holy communion 72. Respecting your superiors 73. Sampling the sausage 74. Scooby-snacking 75. Secretarial duties 76. Singing to the choir 77. Skull-buggery 78. Skull-fucking 79. Slobbin’ the knob 80. Smiling at Mr. Winky 81. Smoking the pink pipe 82. Smoking pole 83. Southern France 84. Speaking into the bonophone 85. Speaking low genitals 86. Spit-shining a baseball bat 87. Spraying the tonsils 88. Sucking off 89. Sucky-ducky 90. Suck-starting the Harley 91. Swallowing the baloney pony 92. Sword-wwallowing 93. Taking one’s temp with a meat thermometer 94. Talking into the mic 95. Telling it to the judge 96. Waxing the carrot 97. Worshiping at the altar 98. Wringing it dry 99. Yaffling the yogurt cannon 100. Zipper dinner
ellauri243.html on line 180: January Nelson is a writer, editor, and dreamer. She writes about astrology, games, love, relationships, and entertainment. January graduated with an English and Literature degree from Columbia University.
ellauri243.html on line 190: January Nelson is a writer, editor, and dreamer. She writes about astrology, games, love, relationships, and entertainment. January graduated with an English and Literature degree from Columbia University.
ellauri243.html on line 198: The Gadsden flag was featured prominently in a report related to the January 6, 2021 storming of the United States Capitol. Thirty-four-year-old Rosanne Boyland carried one when she bravely collapsed from an amphetamine overdose and died in the Capitol.
ellauri243.html on line 202: It is often used in the United States as a symbol for right-libertarianism, classical liberalism, and small government; for distrust or defiance against authorities and government; and occasionally co-opted for right-wing populism or far-right ideology. In the mid-1970s, the New Left People's Bicentennial Commission used the Gadsden Flag symbolism on buttons and literature.
ellauri243.html on line 217: American heavy metal band Metallica recorded a song called "Don't Tread on Me" on their self-titled fifth studio album, released in 1991. The album cover features a dark-gray picture of a coiled rattlesnake like the one found on the Gadsden Flag.
ellauri243.html on line 276: turvallisuus Miten YouTube toimii... Valikko Viimeaikaiset julkkisten erot
ellauri243.html on line 492: Many of his works — including Flight of the Old Dog, The Tin Man, and Air Battle Force — focus on the adventures of a United States Air Force officer protagonist named Patrick McLanahan.
ellauri243.html on line 495: Dale Brown is a Scorpio and was born in The Year of the Monkey. Scorpio is one of the most misunderstood signs of the zodiac because of its incredible passion and power. Scorpios are extremely clairvoyant and intuitive. They never show their cards, and their enigmatic nature is what makes them so seductive and beguiling. Scorpio is ruled by Pluto, Mickey Mouse´s dog.
ellauri243.html on line 508: He hopes to carry on writing books and maybe one will catch a director’s attention. He is working on writing some screenplays based on his books in the hope that he can get a Hollywood agent in the future.
ellauri243.html on line 512: America calls upon retired Patrick McLanahan to save the day with the good old bomber planes. It is a classic case of America vs. China, with the hope that World War 3 can be prevented. This has not been very successful so far. Some critics are going so far as to call him one of the saddest military adventure writers in America.
ellauri243.html on line 532: maverick pilot Patrick McLanahan uncovers disturbing evidence that the Russians are secretly arming their bomber fleet with nuclear warheads. Worse still, he realizes that despite the lessons of 9/11 the USA is still vulnerable to air attack by a determined enemy. But his warnings come too late. A flight of Russian bombers penetrate American airspace and launch devastating nuclear attacks on key airbases. As panic grips the country, McLanahan takes matters into his own hands and slips into Russia without leave with the elite Air Battle Force rapid-response team -- to strike back at the heart of the Russian bomber fleet. Fantastic fiction!
ellauri243.html on line 542: Tämmönen Bob Stearns kuoli hiljattain. Robert "Bob" H. Stearns, Columbia, SC * December 9, 1936 + January 5, 2023. Tämä Bob kyllä piti lentokoneista. He had a lifelong love affair with airplanes and flying, owned a half dozen aircraft and enjoyed meeting up with his flying buddies, meticulously restoring vintage aircraft and going to fly-ins. His health eventually clipped his wings, and after that he turned his attention to volunteering at Riverbanks Zoo and nurturing a latent talent for painting, which was discovered after Bob and Marge moved to Stilled Hopes.
ellauri243.html on line 546:
ellauri243.html on line 563: Kroisos Pennonen rahoitti Irakin sodassa ropotteja tappamaan kasapäin rättipäitä. Niistä olisi nyt hyötyä Homeland Securityn ja FBI:n apuna. Suostuisikohan Kroisos tekemään taas donaation? Vizikästä miten sodankäynti privatisoitui entisvanham tyyppisexi palkkasoturoinnixi jenkeissä Irakin ryöstöretken aikana. Sen jäljet näkyy hyvin selvästi Time for Patriots niteessä. Villi länsi on totaalisen klaanittunut, piikkilankoja on preerialla, sama meininki kuin etelä-Sudanissa tai Somaleissa.
ellauri243.html on line 627: And they stay on course because they constantly evaluate their progress, and make smart corrections to their process. Want to turn a dream into a reality? Follow this simple process.
ellauri243.html on line 705: The television show " Rowan & Martin's Laugh-I n," popular in the late 1960's and early 1970's, was famous for awarding its goofy trophy, the Flying Fickle Finger of Fate. But the term fickle finger of fate is actually decades older than that. The unpredictable and capricious nature of chance or fate, an Americanism popular in college circles during the 1930s. Sometimes the alliteration is extended coarsely to 'fucked by the fickle finger of fate' an expression which became popular in the US military during World War II.
ellauri243.html on line 734: St Barbe, the journalist in " Endymion " is an intended caricature of Thackeray, and Gushy is Dickens. Vigo, a minor character of the novel, is a combination of Poole, the tailor, and George Hudson, the Sunderland railway king, as he was styled in his time. Prince Florestan is probably a sketch of Louis Napoleon in his early days in England. He is constantly presented as a child of destiny wailing for the European revolution of ´48 to give him back his throne.
ellauri244.html on line 10: font-family: 'UnifrakturMaguntia';
ellauri244.html on line 11: src: url(http://grapson.com/fonts/UnifrakturMaguntia.ttf);
ellauri244.html on line 71: Sirola-opiston abiturientti
ellauri244.html on line 77: Harri Sirolan esikoisteos Abiturientti ilmestyi 1980, ja siitä hänet muistetaan yhä parhaiten. Aikanaan se oli kohuttu teos, jossa kritisoitiin voimakkaasti Suomalaista Yhteiskoulua ja porvarillista elämää ja kuvailtiin päähenkilön estotonta sukupuolikäyttäytymistä silloiseen suhtautumiseen nähden melko värikkäästi. Vuonna 1983 Jonne Kuusi ohjasi Abiturientista elokuvasovituksen Apinan vuosi, jonka pääosaa esittää Hiski Salomaa. Abiturientin jälkeen Sirolalta ilmestyi kahdeksan teosta, joiden aihepiirit vaihtelevat runsaasti.
ellauri244.html on line 90: Harri Sirola, vielä 1 Heikki Herlinin perinnöllä siivestäjä, sykkipoika ja yhtä moukka kuin koko muukin puunaamainen Herliinien suku. Laila oli intelligentti, ei mikään vouhottaja, aidompi kuin Harrin äiti joka oli pseudonoske ja luki Dostojevskin "eepoxia". Höh ei Dostojevski kynäillyt mitään eepoxia, vaan psykologisia rompskuja. Miten tääkin kaveri voi olla näin kädetön? No nuorihan se oli. Isä oli pataoikeistolainen jolle metro oli vasemmiston juonia, ihaili Konrad Lorenzia, sitä nazia. Harri ize oli "ailahteleva", äänesti kokoomusta ja Aleniuxen Eleä vuorovuosina. Ahmi Vonnegutia, Milleriä, Hesseä, Waltaria, Nerudaa. Helposti sulavaa silavaa. Kadehdittavia heppuja, Hermanni ja Henry. Niillä tuskin oli turhanpäiväisestä naimisesta omantunnontuskia.
ellauri244.html on line 98: Siro-Harri onkin abituruxena Ville. Eka turhanpäivänen pano on isoperseinen lattearintainen Sanna jolla on huonot kouluarvosanat ja finnejä. Hieman iso mutta kyllä tästä selvitään. Sentään se palvoo herkkuperse-Harria pylly pystyssä.
ellauri244.html on line 116: Sinä sentään kirjoitat, vaikka kaurasesti, Harri huokasi. Harry on varapyörä, niin kauan kuin Walesin prinssi on William. Minulle on käynyt ohrasesti, juon vain ohramehua. Vaistosin että mies pelkäsi minua, eikä ihme, olinhan jo ainakin 2x painavampi. Pelätkööt kuha ihailevat. Mutta se on kyllä loukkoovoo että sähköshokeerattu shrimp ei muista Anjan visiittiä! Mutta ihanasti se jankuttaa. Äitiäni en enää käynyt tapaamassa sairaalassa, sillä hän oli kuollut. Haju oli liian äkeä. Harrinkin tunnistin enää tutusta tuoxusta. Olimme kuin hilpeä vanhusten perhe lähtemässä samoilemaan tunturiin.
ellauri244.html on line 134: Anja vähän kaunistelee opiskelujaan. Se käy muka laudaturseminaaria ja laudaturtentissä, mutta valitettavasti ei pysty pitämään kynää kädessään koska Syysprinssi on bylsinyt sitä nron 13 kellarikopin kanaverkolla ja sen sormet on tulleet siitä kipeixi. Kaikkee ei voi saada, joskus pitää priorisoida. Ihmeellinen kusipää, sillä on koko ajan myös joku entinen "poikaystävä" jonka kanssa se jakaa asunnon ja koivuisen parisängyn mutta joka häirizee sen ja Harrin kiimaista onnea. Tää ei pääty hyvin, sen voi sanoa jo ennalta. Tää ei ole normaalia. Ei todellakaan ei. Ääni korvissaan se tyydyttää izeään peiton alla, ikä 26 (ei 24 kuten se izepäisesti koittaa uskotella). Opinnot jäivät, lopputentti graduseminaari mikä muu, lectio praecursoria ja virkaanastujaisluento, balettitunnit käymättä. Siinä kyllä permannot tömisivät. Kuvittelin pienen viileän hopeamunan hipaisevan poskeani. Myönnän että lahjat tekivät minuun vaikutuxen. Minä haluan tavata sinun äitisi, herraspoika laulaa kaula kaarella. Ei ikuna, se on liian noloa, sanoo Kauraska. Kauraskan iskä oli äpärä. Sen vanhemmat olivat molemminpuolisesti karkeita ja moraalittomia. Pienestä mulkosilmäisestä teeveenkazojasta tuli pelimies. Se on sen omasta mielestä hyvin kunnioitettavaa.
ellauri244.html on line 193: Keith Butler exposed! Bishop Butler and his wife live at the moment in a $1.3 million home in Troy, Michigan, for which they paid cash. In fact, over the last couple decades he has owned some 20 properties, almost all of them paid for in cash. They own several homes at the moment. Like other Word of Faith ministers like Robert Tilton, Butler preaches the "prosperity gospel", constantly browbeating their followers to "sow the seed of prosperty" by giving money to the church, which will supposedly be returned to them a hundred fold. They preach that godliness leads to wealth, thus stigmatizing the poor - if you aren't rich, you obviously just don't have enough faith or aren't a good enough Christian. This is pretty much a sure sign that you're dealing with a huckster.
ellauri244.html on line 257:
ellauri244.html on line 275: Syntymä 1958, Abiturientti 1980, Anna palaa 1984, pehmustettuun koppiin 1993, Syysprinssi 1996, suikki 2001, äiti jonka sydän särkyi 2002, leffa 2016. Miltäs äidistä tuntui kun poika kuoli oman käden kautta, kysyy Maarit Tastula punaisessa langassa ohutnenäiseltä kirjailijalääkäriltä, utelee kuin Jaakko Hintikka ja Kirsi Riski yxissä kansissa. Puhukaa banaaniin. Sydämeni särkyi, raakkuu kalansilmäinen vanhustenlääkäri. Äkkiäpä se lähti keräämään Harrilla massia. Ei sentään niin äkkiä kuin syysprinsessa Anja Kauranen!
ellauri244.html on line 289: Tuomari Nurmion Vielä yxi opetus oli Punainen planeetta-älppärillä joka ilmestyi 1982. Jos Pupu ja Lammas ei ehtineet sitä esittää duuona niin niiden styylaus oli ohi jo syxyllä 1981? Hetkinen, Abiturientti tuli 1980, kauramorsiamen Sonja O (eli Anja Koo) ajoi siitä oikealta ohize 1981. Leffakässärin mukaan siihen päättyi koko romanssi, Harri oli räntämummolle tosi kade. Juu eihän rakkaudesta tule mitään kun veijarit on samalla alalla ja vitun kilpailuhenkisiä. Nopeat syövät hitaat eivät. Kateuteen ei saa sortua, toisille julkisuutta tulee enemmän, toisille vähemmän. Ennen pitkää kaikki pogot halusivat esiintyä ja tienata omilla nimillään.
ellauri244.html on line 431: Dentist turned writer, Faye Kellerman is one of the new York time bestselling author. She is well known for the Peter Decker and Rina Lazarus series of mystery novels. Faye Kellerman was born in St. Louis, Missouri on July 31, 1952 in Jewish community. Faye grew up in Sherman Oaks, California.
ellauri244.html on line 453: About the author: Faye Toogood is a British artist working in a diverse range of disciplines, from sculpture to furniture and fashion. Toogood's works have been acquired for the permanent collections of institutions worldwide, and she has exhibited internationally. She is represented by Friedman Benda in New York.
ellauri244.html on line 457: Lily Faye, a friendly frog gets upset with her neighbor Mr. Oak Tree. She sees children entering a schoolhouse and she learns that those students are called mammals. Lily Faye goes to the school to get a closer look. She looks into a classroom window where she learns about the importance of trees. Lily Faye decides to return to the oak tree and apologize for being mean to him.
ellauri244.html on line 461: Author: Jessica Hines | Posted in Critical Essays: Few witches in literary history have been as influential—or as maligned—as Morgan le Fay. By turns either the healer-ruler of the mystical island of Avalon or the arch-villainess of Arthurian legend, for more than nine hundred years Morgan has shaped popular perceptions of witchcraft.
ellauri244.html on line 509: Hätäsesti lukien Abiturientin loppuvizejä
ellauri244.html on line 513: Luettuani illalla em. pätkän Nääsböön Harrysta, aamulla herättyäni muistin että Sirolan Harrin Abiturientti pitää tänään palauttaa. En ollut jaxanut lukea kuin jotkut 30s alusta. Pläräsin äkkiä muutamia sivuja kirjan lopusta. Harri asuu Merikadulla ja Laivanvarastajankadulla. Ilmeni että abiturienttina Harri oli köyrinyt useampaakin naisabiturienttia ja muutamaa jotka ei olleet edes oppikoulussa, ja tunsi lopuxi jotain omantunnon pistoja:
ellauri244.html on line 563: No olipa turhanpöiväistä löpinää. Älkää LÖPISKO! olisi Omppu huutanut. In 2014 the book was reissued as Jonathan Livingston Seagull: The Complete Edition, which added a 17-page fourth part to the story. Bach reported that he was inspired to finish the fourth part of the novella by a near-death experience which had occurred in relation to a near-fatal plane crash in August 2012. What a pity.
ellauri244.html on line 567: Part Four focuses on the period several hundred years after Jonathan and his students have left the Flock and their teachings become venerated rather than practiced. The birds spend all their time extolling the virtues of Jonathan and his students and spend no time flying for flying's sake. The seagulls practice strange rituals and use demonstrations of their respect for Jonathan and his students as status symbols. Eventually some birds reject the ceremony and rituals and just start flying. Eventually one bird named Anthony Gull questions the value of living since "...life is pointless and since pointless is by definition meaningless then the only proper act is to dive into the ocean and drown. Better not to exist at all than to exist like a seaweed, without meaning or joy [...] He had to die sooner or later anyway, and he saw no reason to prolong the painful boredom of living." As Anthony makes a dive-bomb to the sea, at a speed and from an altitude which would kill him, a white blur flashes alongside him. Anthony catches up to the blur, which turns out to be a seagull, and asks what the bird was doing:
ellauri244.html on line 600: 1913 at 20 met Emma Goldman, the celebrated anarchist, in San Diego — “a turning point in my life”.
ellauri244.html on line 607: A nasty setback was June's close relationship with the artist Marion, whom June had renamed Jean Ronski. Ronski lived with Miller and June from 1926 until 1927, when June and Ronski went to Paris together, leaving Miller behind, which upset him greatly. Miller suspected the pair of having a lesbian relationship. While in Paris, June and Ronski did not get along, and June returned to Miller several months later. Yxin jäänyt Ronski teki Sirolat Pariisissa around 1930. Vähän päästä Henry lähti ize yxin Pariisiin.
ellauri245.html on line 16: font-family: 'UnifrakturMaguntia';
ellauri245.html on line 17: src: url(http://grapson.com/fonts/UnifrakturMaguntia.ttf);
ellauri245.html on line 63: Bland annat sade FN:s generalsekreterare Kofi Annan: ”Hon var en stor ledare. Hon var självständig, modig och en sann internationalist.” År 2004 utsågs Lindh postumt till Årets europé i Sverige. I april 2004 hedrades Lindh postumt med utmärkelsen Årets statsman (Statesman of the Year Award) av East West Institute, en transatlantisk tankesmedja som organiserar årliga säkerhetskonferenser i Bryssel. En stiftelse för dialog mellan olika kulturer har uppkallats efter Lindh. Camilla Läckberg muistuttaa että maailman Ruozi-kuva on aivan vääristynyt. Folkhemmet on muuttunut pikku-Jenkkiläxi ellei vielä pahemmaxi.
ellauri245.html on line 128:
ellauri245.html on line 153: Then I sat down and wrote The Leopard. It was my longest and most labor-intensive book so far. I did research in the Congo and Hong Kong, studied torture weapons and interviewed avalanche experts, scuba divers and rock climbers. And it was also my most brutal book.
ellauri245.html on line 157: On the other hand, from my mostly male fart-loving audience, I received many questions about the use of the torture device Leopold’s Apple in particular. For example, whether it really exists. Is it available from Amazon?
ellauri245.html on line 218: Solmiomaassa on järjestelmä piih, jota sanotaan vanhainvallaxi. Se meinaa että vanhat autokuskit saa mielinmäärin kengittää pikku söpönenä sihteerikköjä. Solmiomaalaiset on vastenmielisiä tiivitaaveja. Kuningas Kumipallo oli hauska niljake, liittoutui ensin japsujen ja sitten amerikkalaisten kanssa. Se jo kertoo jotakin. Koko kirja on iljettävä Phuketin pyllymatkailijan matkaopas. Jonne olis saanut mennä zunamissa muun rantatöryn mukana. Sen mielikuvitus on likaisempi kuin Bang-Cockin kanavat. Tää rikosturismi on todella luotaantyöntävää.
ellauri245.html on line 255: One of the great things about fantasy gaming, or any other genre of gaming for that matter, is that we can take a vile concept from real life, such as the ancient art of torture, something that normally reminds us of the atrocities of which humans are capable, and having fun with the variety of ways and means!
ellauri245.html on line 257: I propose a one-stop shop for everything and anything torture-related.
ellauri245.html on line 261: First devised and created in the Belgian Congo by King Leopold, son of Queen Victoria. A smooth metallic ball, slightly smaller than a tennis ball in circumference with tiny apertures along its contours. Made of gold, GAL-TAN, and steel, the ball is a minor feat of engineering. An additional small opening reveals a looped wire. The ball is placed in the victim´s mouth. When the wire is pulled, 24 tiny termite monkey antennae jut out from the ball, causing it to lodge itself in the mouth. At this point, though not overly painful, the victim cannot remove the ball, nor can another extract it for them. With a second pull of the wire, 24 needles erupt outwards from the extended antennae in 24 directions, causing severe damage to throat, cheek, tongue, palate, nasal cavity, etc....the victim will usually bleed out slowly in excruciating pain. How was this used for torture? It usually involved 2 victims. One who who was forced to swallow the ball, and the second who was forced to watch the effects. That second person would usually begin talking quickly about other things. Naah, too sophisticated. A waste on the Congolese niggahs. Cutting hands and feet worked just as well.
ellauri245.html on line 271: Leopold´s Apple is actually a brand of whiskey. But The pear of anguish, also known as choke pear or mouth pear, is a torture device based on mechanisms of unknown use from the early modern period. The mechanism consists of a pear-shaped metal body divided into spoon-like segments that can be spread apart with a spring or by turning a key. Its proposed functionality as a torture device is to be variously inserted into the mouth, rectum, or vagina, and then expanded to gag or mutilate the victim. There is no contemporary evidence of such a torture device existing in the medieval era, and ultimately the utility of genuine apples and pears stuck in any hole at all remains unknown. Except that an apple forced in his mouth as a kid by his chum Anders B. got Jo Nesbø going as a pulp writer. Iron Maiden was a vagina dentata style box with nails inside.
ellauri245.html on line 299: Where Nesbø weakens by comparison is when he turns to non-criminal matters. The Leopard features a variety of these, from a turf war with another crime bureau to the illness of Harry´s father to Harry and Kaja´s romance, all of which slow the book´s pace and end in predictable Norwegian noir moralizing.
ellauri245.html on line 353: After the funeral, all of the loved one’s possessions – and here’s the real head-turner – are burned. (So much for heirlooms). Once again, the primary concern is marimé (contamination), and family members want to destroy all material ties to the dead. Given the massive cost of such destruction, however, today many people sell the possessions – though not to other Gypsies of course.
ellauri245.html on line 358:
ellauri245.html on line 362: Lisää jonnepotaskaa. Sid Viciousin No Future oli aivan ala-arvoisen surkeata räminää. Tollasella ei olis kuulunut ollakaan mitään tulevaisuutta, mutta annas olla eikös vaan vitun monet yhtä surkimuxet tarttuneet paviaanin raivolla kertosäkeeseen. Esim Jonne Nääsböö ja Eski Saarinen. Harry piittaa vaan ex sukulaisista kuten isästä, mongoloidisiskosta ja ex heilasta Raakelista ja sen lumiukkopoika Helgestä.
ellauri245.html on line 364: Pakollinen harrynhakureissu on ohize. Tää Harryn "I´d rather not" Melvilleklichee seikkailun alussa on kyllä lopen kulunut. Aika tutustua uhreihin. Luvun 3 läski vasemmistonaispoliitikko on kaikkea mitä Jonne vastustaa. Tämmösiä tapahtumaköyhiä ennakointipaloja tässä taitaa tulla nyt vuorovedolla, jos yllämainittuun juoniselostuxeen on uskomista. Laahus on lastenkaltaista siinä että ne haluaa aina saman toistoa, Hakki Hamsteria joka ilta, se tuntuu turvalliselta.
ellauri245.html on line 393: populærkulturen, kan være med på å forme det stereotypiske synet mange har av
ellauri245.html on line 451: The eastern Democratic Republic of the Congo (DRC) has a history of conflict, where various armies, rebel groups, and outside actors have profited from mining while contributing to violence and exploitation during wars in the region. The four main end products of mining in the eastern DRC are tin, tungsten, tantalum, and gold, which are extracted and passed through a variety of intermediaries before being sold to international markets. These four products, (known as the 3TGs) are essential in the manufacture of a variety of devices, including consumer electronics such as smartphones, tablets, and computers. Tantaliittikapasiittorissa on enemmän kapassiteettia kuin alumiinisissa, mutta ne ovat kalliita, koska ne on tehty konfliktimineraalista.
ellauri245.html on line 466: Om du er en mann er det egentlig bare å gi opp. Ingen sjanse i helvete for at en kar ikke ser ut som en serbisk gangster om han spaserer rundt i sentrum med Finlandshette. Det eneste som kan redde deg er om du alltid tar med deg et par med ski, og går kun i turklær.
ellauri245.html on line 491: Hankin &kumpp. työtilat ovat työsuojelumääräysten vastaiset. Mutta sitä jänskempäähän se vain on. Mobildekning ja internettilkobling on kaikki mitä ne tarvizee, plus kahvikone tietysti. Med en NATO-bygd søkemotor som er bedre en Google eller Yahoo. Det er skrevet flere hyllemetermed faglitteratur om hva som karakteriserer seriemordare. Dr er ofte narsistiska skallige forfattere, cirka 175cm i höjd, fra Norge. Hank er en flugulort.
ellauri245.html on line 493: Lake Lyseren has a key role in the murder mystery unfolding in the Norwegian detective thriller "The Leopard". Some episodes in the book feature police detectives from cosmopolitan Oslo coming to conduct investigations in the rural environment of Lyseren.
ellauri245.html on line 498: Lie valmistui lakitieteiden kandidaatiksi vuonna 1919. Hän oli liittynyt Norjan työväenpuolueeseen vuonna 1912 ja toimi sen sihteerinä 1919–1922. Vuosina 1922–1935 hän työskenteli ammattiliittojen keskusliiton lainopillisena asiamiehenä. Vuonna 1935 Lie valittiin Johan Nygaardsvoldin hallitukseen oikeusministeriksi. Vuonna 1935 hän antoi Lev Trotskille turvapaikan Norjasta, kun tämän Ranskassa saama oleskelulupa umpeutui. Vuonna 1937 Neuvostoliiton painostuksella Norjan hallitus määräsi Trotskin kotiarestiin. Pitkien neuvotteluiden jälkeen Lie määräsi Trotskin muuttamaan Norjasta Meksikoon, missä se pian tapettiin. Tryggve oli YK:n ensimmäinen pääsihteeri. Se muistutti melko lailla torpeedoa.
ellauri245.html on line 519:
ellauri245.html on line 528: Jo Nesbøs mor var bibliotekar (Molde on joku tuppukylä Länsi-Norjassa), og han fattet tidlig interesse for litteratur. 15 år gammel fikk han vite av faren at han hadde meldt seg til tjeneste som frontkjemper på østfronten under andre verdenskrig. Kunnskapen om farens landssvik har ifølge Nesbø bidratt til å forme ham og hans vurdering av valg andre mennesker gjør. Eli siis siitä tuli wannabe nazi kuten isäpaapasta. Epäonnistunut potkupalloilija kuten Jari Pervosta. Epäonnistunut skitaristi kuten Harri Sirolasta. Mutta hurjan menestynyt roskakirjailija kuiteskin.
ellauri245.html on line 555: Alvar Aalto halusi vaikuttaa vaimonsa nimeen ja ulkonäköön. Hänen tahtonaan oli, että Elsasta tuli Elissa. Elsan sukulaiset ihmettelivät asiaa kovasti. Hiukset tuli laittaa tiukasti nutturalle ja pukeutumistyyli muuttui pelkistetyksi.
ellauri245.html on line 594: Sexituristi
ellauri245.html on line 596: Kylmä olen joko nihilisti tai monisti. Monisti niin kauan kuin olen hengissä, sitten nihilisti. Sexituristi en ikävä kyllä enää saata olla.
ellauri245.html on line 598: Among the material monists were the three Milesian philosophers: Thales, who believed that everything was composed of water; Anaximander, who believed it was apeiron; and Anaximenes, who believed it was air. Although their theories were primitive, these philosophers were the first to give an explanation of the physical world without referencing the supernatural; this opened the way for much of modern science (and philosophy), which has the same goal of explaining the world without dependence on the supernatural.
ellauri245.html on line 612: Harry tunnisti fellow homsen heti kielenkäytöstä: pyllynreikämuotoisista vokaaleista, pienistä turhista pynttisanoista ja sössötyxestä. Sitäpaizi se oli barista eli keitti porukoille kahvia.. Kerman kanssa siitä saa kaxin verroin parempaa. Saludoa ja Kulta-Katriinaa.
ellauri245.html on line 633: In the 20th century Burundi had three main indigenous ethnic groups: Hutu, Tutsi, and Twa. The area was colonised by the German Empire in the late 1800s and administered as a portion of German East Africa. In Burundi and neighboring Rwanda to the north, the Germans maintained indirect rule, leaving local social structures intact. Under this system, the Tutsi minority generally enjoyed its historically high status as aristocrats, whereas the Hutus occupied the bottom of the social structure. Princely and monarchal rulers belonged to a unique ethnic group, Ganwa, though over time the political salience of this distinction declined and the category was subsumed by the Tutsi grouping. During World War I, Belgian troops from the Belgian Congo occupied Burundi and Rwanda. In 1919, under the auspices of the nascent League of Nations, Belgium was given the "responsibility" of administering "Ruanda-Urundi" as a mandated territory. Though obligated to promote social progress in the territory, the Belgians did not alter the local power structures. Following World War II, the United Nations was formed and Ruanda-Urundi became a trust territory under Belgian administration, which required the Belgians to politically "edducate the locals and make them really fit", to prepare them for independence.
ellauri245.html on line 642:
ellauri245.html on line 643:
ellauri245.html on line 652: Maumau was an earlier, similar guerrilla movement in Kenya 1952-1960. Author Wangari Maathai writes that many of the organizers were ex-soldiers who fought for the British in Ceylon, Somalia, and Burma during the Second World War. When they returned to Kenya, they were never paid and did not receive recognition for their service, whereas their British counterparts were awarded medals and received land, sometimes from the Kenyan veterans.
ellauri245.html on line 681: Its 2022, Im 56 yrs old (born 1966 that is), kids grown, 5am, and feeling a little menopausal. Came back to a song that from the 1st time I heard it in my teens, I pictured the guy of my dreams singing to me. (Definitely not this wimpy tenor Chris with thinning bangles, but another more manly guy.) Didn´t we all? Definitely a classic! Greetings to us all narcissistic women of the eighties!
ellauri245.html on line 683:
ellauri245.html on line 707: And when you turned to me and smiled Ja kun sä käännyt tännepäkin
ellauri245.html on line 733: Mutta hei, kazotaanpa nyt päästääkö Kaija isonveljen näköisen tunturipoliisin hilloviivalle! Nykyaikana karvakaulusta (tai todennäköisemmin porsliinia) lähtee niin kevyellä panostuxella etten kyllä yhtään ihmettelisi. ... Ei vittu ei se annakaan, vaikka fjällpolisen Aslak käy päälle kuin yleinen syyttäjä, ja mixi? Nääs koska se on rakastunut Nääsbööseen, eli siis Harry Reikäseen. Se säästää kirkkovenettä väkäleukaiselle Jerrylle. Kuinka herttaista.
ellauri245.html on line 741: The Duchess of Sussex has prompted anger over her "mocking" demonstration of a curtsy to Elizabeth II. Royal author Gyles Brandreth, a friend of the royals, told TalkTV: "It's embarrassing, because it is mocking - and nobody curtsies to the Queen like that, and nobody would have advised her to do it that way." He added of Harry: "He would know that the bow, as it were, is a brief nod and the curtsy is to show respect for the sovereign, and in the case of the Queen - a lady in her 90s who actually had earned respect through a lifetime of service, and that was it. To do this sort of mocking thing is uncomfortable, but it is a cultural difference. It's like you would do a curtsy if you were playing in Snow White." Harry näyttää hitaalta neandertaliraukalta jonka ympärillä cromagnon-apina tekee piruetteja.
ellauri245.html on line 747: Suomalainen hiihtonainen sai ainoana suomalaisena mitaleita Norjasta 10km perinteisestä hiihdosta. Suomalainen Jussi Kolkka veti kepoon turpaan vastenmieliselle alkkixelle Harry Arsholelle. 2-0 NATOon kuulumattomalle pikku Suomelle.
ellauri246.html on line 10: font-family: 'UnifrakturMaguntia';
ellauri246.html on line 11: src: url(http://grapson.com/fonts/UnifrakturMaguntia.ttf);
ellauri246.html on line 48: Agnonin isä Shalom Mordechai Halevy oli koulutukseltaan rabbiini ja kuului hasidiyhteisöön mutta työskenteli turkisalalla. Nuori Samuel ei käynyt koulua, vaan hänen vanhempansa opettivat häntä kotona. Kahdeksanvuotiaana hän osasi kirjoittaa ja lukea hepreaa ja jiddišiä ja luki ahkerasti juutalaisen sivistysliikkeen Haskalan hepreankielisiä kirjailijoita. Viisitoistavuotiaana hän kirjoitti ensimmäisen runonsa. Tämän jälkeen hän alkoi kirjoittaa heprean- ja jiddishinkielisiä runoja ja kertomuksia, joista useita julkaistiin Galitsiassa.
ellauri246.html on line 110: Hela naturen stark av kärlek och död omkring dig. Koko luonto hajahtaa vahvasti rakkaudelta ja kuolemalta ympärilläsi.
ellauri246.html on line 138:
How lovely, peaceful. To be one with the world, nature and God. All that unites us. Thank you for sharing!
ellauri246.html on line 141:
ellauri246.html on line 162: Den Weg für Flüchtlinge aus Rauch? Tien turvapaikanhakijoille savusta?
ellauri246.html on line 362: Pasternakille myönnettiin Nobelin kirjallisuuspalkinto vuonna 1958, mutta hän joutui luopumaan palkinnon vastaanottamisesta, koska ei olisi voinut palata takaisin Tukholmasta Neuvostoliittoon, mikäli hän matkustaisi Ruotsiin vastaanottamaan palkinnon. Literaturnaja gazeta tuomitsi palkinnon myöntämisen Pasternakille vihamieliseksi teoksi Neuvostoliittoa kohtaan. Pasternak erotettiin myös Neuvostoliiton kirjailijaliitosta viisi päivää Nobel-palkinnon myöntämisen jälkeen.
ellauri246.html on line 379: Hänen kotimaassaan 4 hänen runoistaan julkaistiin kaikkina näinä vuosina. Hieman jäänyt tulosta lasten runoina. Rahanlähde oli enimmäkseen tilisiirrot lännestä, arvioivat Aurora ja Haltury eri elokuvastudioissa. Brodskin matkatavarat ovat jopa sivuroolissa yhdessä aiemmista elokuvista. Mutta tämä lahjakkuus ei piilota. Brodskin runot olivat kaikki leveämpiä Samizdatissa. Hän kirjoitti jatkuvasti. Suuri osa näinä vuosina kirjoitettiin myöhemmin kaikissa kokoelmissaan. Yhä useammin Brodskin runot näkyvät Länsi-Euroopan ja Yhdysvaltojen aikakauslehdissä. Ensimmäinen kirja, joka on laadittu tekijän valvonnassa, oli tuo New Yorkissa vuonna 1970 julkaistu "aavikolla". Yhä useammat länkkäritoimittajat pyrkivät ottamaan haastatteluja runoilijalta, yliopistot kutsuivat hänet. Luonnollisesti KGB ei jättänyt tällaista "asiakasta" ilman huomiota. Mutta yleensä hänen elämänsä Neuvostoliitossa eteni melko rauhallisesti, lukuun ottamatta kahta mielenterveyden sairaaloiden tutkimusta.
ellauri246.html on line 488: Tärkeintä iloa on BrodSky Creaturelle väliaikaisista, ohimenevistä ajatuksista. Ikuisuuden pojan kypsä ote Brodskin psykologiassa. Hän katsoo itseään myös tulevaisuudesta. Tulevaisuus on myös peili, joka ei valehtele. Brodskin näkymä itselleen kaukaisesta tulevaisuudesta, se on pohjimmiltaan tärkeä. "Näinä päivinä asuin hammaslääkärissä" (noin ensimmäisestä maahanmuutoksesta). Puhumme nykypäivän pohjasta, mutta aikaisemman ajan muoto käytetään, ikään kuin runoilija olisi viimeinen. "He (enkelit) nauttivat draamasta nukkeiden elämästä kuin olimme itse asiassa meidän aikamme."
ellauri246.html on line 506: Kirjoittajalle Brodskin mukaan vain yksi isänmaallisuus on mahdollista - sen suhde kieleen. Huono kirjallisuuden luoja tässä mielessä on petturi, ja todellinen runoilija on isänmaallinen. Brodskin artikkelin täydentää lausuntoa, joka muuttaa yhden paikan toiselle, henkilö muuttaa yhdentyyppisen tragedian toiseen.
ellauri246.html on line 510: Tuskaa olivat niskatuskamiehen ensimmäiset vuodet. Brodsky näinä vuosina muistuttaa kuin kasvi, joka on noussut maahan, ja se vedettiin ulos ja siirrettiin toiselle maaperälle, eikä se ole selvää, järjestetäänkö se. Ulkoinen runoilija on turvallinen elämäntapa ristiriidassa voimakkaasti emotionaalisen ja psykologisen kooman tilan kanssa, joka Brodsky uusi uudelleen ensimmäistä kertaa maailman kirjallisuudessa. Stripping metaforisesti, runoilija tuntuu kuolleiksi. Runossa "1972": "Tämä ei ole mieli, vaan vain veri." Runaatti tykkää itseään varjoilta, jotka pysyivät henkilöltä. Maahanmuutto, joka kuljetettiin niiden kanssa, ei pelkästään vapautta vaan myös kaikkien tavanomaisten siteiden tauko. Kaikki, mikä oli kalliita henkilölle, otettiin häneltä. Brodskillä oli tunne roikkua tyhjyydestä, ja tämä isku oli niin kohtuuttomia, että se johti sielun väliaikaiseen halvaantumiseen. Lähempänä Brodskin tapahtumista lähestyi Luriea, joka sanoi, että Emigratin Brodskin runous - это itsemurhan sitoutuneiden henkilöiden muistiinpanoja. Skopanova uskoo, että on oikein puhua murhasta. "Vahva kipu, tappaminen tämä, joka kestää valoa." Runotila on hämmästynyt, tappanut, mikään ei tunne, tämä on suurin kärsimys, kun henkilö kärsii niin paljon, että se menettää mahdollisuuden ilmaista se emotionaalisesti. Itsensä kieltäminen, metaforisen käyttäminen liikkumattomuuden arvolla, kuolleet, kun BrodSky tarkastelee itseäsi sivulta ja korjaa vain liikkeen avaruudessa. Usein hän kirjoittaa itsestään kolmannessa henkilössä, kuten runossa "Laguna": "Vieraat, jotka kuljettavat grappaa taskussaan, ehdottomasti kukaan, mies, kuten kaikki, jotka ovat menettäneet muistia, kuvaavat ..." Yliköriltään hermostuneesta " shokki. Brodsky erottaa oman ruumiinsa sielusta ja tekee siitä itsenäisen merkin: "Ruumiin sadetakki muotoilee palloja, joissa rakkaus, toivo, usko, ei ole tulevaisuutta." Tämä ei ole henkilö, joka oli nuoruudessani, se oli vahvistettu ja jatkuvasti tietoinen runoilijasta. Se ei ole sattumalta, että yhdessä runoista, lyyrinen sankari tarkastelee peiliä ja näkee vaatteita, mutta ei kasvoja.
ellauri246.html on line 533: Kaikista mitä Brodsky omistaa, ei puutu vain lahjakkuutta, vaan kyky luoda ihanaa. Ja ulkomailla, jonkun muun paikan edessä, hänen edessään sama arkki. "Tämä valkoinen, tyhjä paperiarkki on täynnä rivejä. Tyhjyys voitetaan luovuudella. " Tässä on kaava, joka Brodsky tarjoaa taistelun tyhjästä. Aitoaan testataan ei-olemassaolo, turha kiirehtiä ikuisuudessa. Luovuus oli ainoa lanka, joka yhdistää Brodskin todellisuuteen, ja se on luovuutta, kuten me tiedämme runolla "Uusi elämä" (1988, Nobelin palkinnon toimituksen jälkeen) innostuksella kaiken pahan maan kasvoilta. Brodskin tuomioistuin itse on paljon tiukempi. Ehkä kirjoittaja itse on pettynyt niihin teksteihin, joista pidämme. On väistämätön ajatus henkilö, jolla on tehostetut vaatimukset. Dostoevskyn omistuksessa olevassa artikkelissa Brodsky toteaa, että kesken luovuutta alkaa haluta itseparannusta, mieluiten pyhyyttä. Mutta tietyssä vaiheessa sanataiteilija huomaa, että hänen sulka on saavuttanut enemmän menestystä kuin hänen sielunsa. Ja sitten hän asettaa tehtävän vähentää luovuuden ja persoonallisuuden välistä kuilua. Näin ollen moraalisen itseparannusongelma tulee esiin. "Mitä sinä työskentelet nyt?" - "Työskentelen itseäni". Oletko työskennellyt hyvin? kysyi Rodin kavereilta. Kuis käsi käyb, kysyi Jaakko Hintikka apupojilta.
ellauri246.html on line 543: TugaNovsky kutsuu hänen runonsa syklin "omistettu isänmaalle." Tugatovski oli mies syvästi uskonnollinen, kosketuksissa Solzhenitsyn kanssa ja otti häneltä ton solar-ideologian. Venäjän tulevaisuus! hän näkee kattavassa ilmaisussa. Riippumatta siitä, mitä se on, Tugaanovski toivottaa Venäjälle turpiin vaan ja onnea.
ellauri246.html on line 621: Seitsemän vuoden ajan viittauksen tuottoa vuonna 1965 ja lähtö ulkomailla vuonna 1972. Brodskillä oli outo asema Neuvostoliitossa. Hän pysyi KGB: n näkökulmassa, vaikka suora vaino lakkaa. Skandaali tarina tuomioistuimen kanssa ja Brodskin pidätys johti vallankaappaukseen Leningradin kirjailijoiden liitoksessa, päätettiin yleensä liberaalisti, joka liittyi Brodskyn myönteisesti. Kirjoittajien liiton jäsenexi ei voinut tehdä, koska hän ei ollut melkein painettu, mutta unionissa oli eräänlainen "ammattimainen ryhmä", joka United Heterogeeniset kirjallisuuden tuen half-käyrät, lauluntekijät, pop-luonnokset ja sirkuksen tekijät Revistää jne. Siellä välittömästi palaa Leningradiin, liitteenä Brodsky. Näin ollen hän sai passin leiman, turvallisuustodistus maksuista. Hän jatkoi, kuten ennen pidättämistä, kirjoittamista, kirjoittanut lasten runoja, jotka on joskus painettu läpysköissä nimeltä "Bonfire" -lehdet ja Irsorka, yrittivät muita luokkia - esimerkiksi Lenfilmin elokuva-studiossa olevien ulkomaisten elokuvien kirjallista jalostusta. Ajoittain hänet maksettiin yksityisisstä runoista, jotka keräsivät kunnianosoituksia kuuntelijoilta. Joskus hänellä on levealaisia reikiä niukasti budjetissa, myyvät jäljennöksiä kauniissa ulkomaisissa versioissa Bukinisham. Ne tuotiin lahjaksi ulkomaisille tuttaville.
ellauri246.html on line 679: ja he ryntäsivät turhaan.
ellauri246.html on line 687: taksi lentää ulos, ja Aspen näyttää turvotuksista.
ellauri246.html on line 737: onko nosto nosturi kukka?
ellauri246.html on line 747: Joten turhassa kysyimme anteeksiantoa kuolleissa.
ellauri246.html on line 874: Joseph Alexandrovich kuoli 27. tammikuuta 1996. Alun perin suunniteltiin haudata Brodsky Etelä-Headley. Mutta tämä suunnitelma eri syistä oli hylättävä. Venäjältä Valtion Duuma-apulaiskasvatus Galina STAREGRAM: stä tuli ehdotus kuljettaa runoilijan ruumiin Petersburgiin ja haudata hänet Vasilyevskin saarelle, mutta se merkitsisi ratkaista BrodSky palata kotimaahan. Lisäksi St. Petersburgin hauta olisi vaikea päästä perheelle. Kyllä, ja ei rakastanut Brodskyä, ehkä vain hänen suosionsa, hänen nuorekkaan runo, jossa oli rivejä ", en halua valita, tulen Vasilyevsky Islandiin ...". Venetsian viranomaisten kanssa päätettiin sopimusta San Michelin muinaisen hautausmaahan. Vaatimus marmori hautakivi, sanoja Elegian välein: Letture Pop Omnia Finit, mikä tarkoittaa "kuoleman kanssa kaikki ei pääty."
ellauri246.html on line 937: Hyväksymme nämä Brodskin postulat ja yritämme kehruuta tarkasti, miten tämä runoilija onnistui saavuttamaan korkean aseman aidosti eturavinnoksi, kun taas tässä tapauksessa jäljellä tässä tapauksessa vain kielityökalu.
ellauri246.html on line 943: Hän vain kuumeisesti lukea kaiken, joka törmäsi kiehumaan ja mitä voitaisiin ottaa nykyisestä, ei-sosialistinen kirjallisuudesta. Tuottomattomuus, järjestelmällinen opettanut englantia tai kiillottaa suoraan turkkilaisille tai puolalaisille runoja ja proosaa. Missä järjestyksessä hän tapasi Poetospassnik, Tsvetaeva, Eliot, Mandelstam, John Donna, Zabolotsky, Frost, Khlebnikov, Akhmatova, Oden, Iiathes, Galchinsky - nyt se on jo epätodennäköistä hänen runoissaan, eikä sillä ole väliä.
ellauri247.html on line 16: font-family: 'UnifrakturMaguntia';
ellauri247.html on line 17: src: url(http://grapson.com/fonts/UnifrakturMaguntia.ttf);
ellauri247.html on line 84: The Baiame story tells how Baiame came down from the sky to the land and created rivers, mountains, and forests. He then gave the people their laws of life, traditions, songs, and culture. He also created the first initiation site. This is known as a bora; a place where boys were initiated into manhood.
ellauri247.html on line 89: Catherine Eliza Somerville Stow (1 May 1856 – 27 March 1940), who wrote as K. Langloh Parker, was a South Australian born writer who lived in northern New South Wales in the late nineteenth century. She is best known for recording the stories of the Ualarai around her. Her testimony is one of the best accounts of the beliefs and stories of an Aboriginal people in north-west New South Wales at that time. However, her accounts reflect European attitudes of the time. Anyways, she was not around before Ridley. William Ridley (14 September 1819 – 26 September 1878) was an English Presbyterian missionary who studied Australian Aboriginal languages, particularly Gamilaraay, before Catherine was more than a twinkle in her daddy's eye. Baiame may have been some abo hero before Bill's arrival, but the details about his doings could still be coloured by the Middle Eastern tentmen's literary treasure brought in by Bill.
ellauri247.html on line 95: Marking the tree with his combo (stone tomahawk) that he might know it again, he returned to hurry on his wives who were some way behind. He wanted them to come on, climb the tree, and chop out the honey. When they reached the marked tree one of the women climbed up. She called out to Narahdarn that the honey was in a split in the tree. He called back to her to put her hand in and get it out. She put her arm in, but found she could not get it out again. Narahdarn climbed up to help her, but found when he reached her that the only way to free her was to cut off her arm. This he did before she had time to realise what he was going to do, and protest. So great was the shock to her that she died instantly. Narahdarn carried down her lifeless body and commanded her sister, his other wife, to go up, chop out the arm, and get the honey. She protested, declaring the bees would have taken the honey away by now. "Not so," he said; "go at once."
ellauri247.html on line 99: As he neared his camp, two little sisters of his wives ran out to meet him, thinking their sisters would be with him, and that they would give them a taste of the honey they knew they had gone out to get. But to their surprise Narahdarn came alone, and as he drew near to them they saw his arms were covered with blood. And his face had a fierce look on it, which frightened them from even asking where their sisters were. They ran and told their mother that Narahdarn had returned alone, that he looked fierce and angry, also his arms were covered with blood. Out went the mother of the Bilbers, and she said, "Where are my daughters, Narahdarn? Forth went they this morning to bring home the honey you found. You come back alone. You bring no honey. Your look is fierce, as of one who fights, and your arms are covered with blood. Tell me, I say, where are my daughters?"
ellauri247.html on line 101: "Ask me not, Bilber. Ask Wurranunnah the bee, he may know. Narahdarn the bat knows nothing." And he wrapt himself in a silence which no questioning could pierce. Leaving him there, before his camp, the mother of the Bilbers returned to her dardurr and told her tribe that her daughters were gone, and Narahdarn, their husband, would tell her nothing of them. But she felt sure he knew their fate, and certain she was that he had some tale to tell, for his arms were covered with blood.
ellauri247.html on line 103: The chief of her tribe listened to her. When she had finished and begun to wail for her daughters, whom she thought she would see no more, he said, "Mother of the Bilbers, your daughters shall be avenged if aught has happened to them at the hands of Narahdarn. Fresh are his tracks, and the young men of your tribe shall follow whence they have come, and finding what Narahdarn has done, swiftly shall they return. Then shall we hold a corrobboree, and if your daughters fell at his hand Narahdarn shall be punished."
ellauri247.html on line 108: Big fires were lit on the edge of the scrub, throwing light on the dancers as they came dancing out from their camps, painted in all manner of designs, waywahs round their waists, tufts of feathers in their hair, and carrying in their hands painted wands. Heading the procession as the men filed out from the scrub into a cleared space in front of the women, came Narahdarn. The light of the fires lit up the tree tops, the dark balahs showed out in fantastic shapes, and weird indeed was the scene as slowly the men danced round; louder clicked the boomerangs and louder grew the chanting of the women; higher were the fires piled, until the flames shot their coloured tongues round the trunks of the trees and high into the air. One fire was bigger than all, and towards it the dancers edged Narahdarn; then the voice of the mother of the Bilbers shrieked in the chanting, high above that of the other women. As Narahdarn turned from the fire to dance back he found a wall of men confronting him. These quickly seized him and hurled him into the madly-leaping fire before him, where he perished in the flames. And so were the Bilbers avenged. Good work, bare-butt boys, and good riddance for the bad rubbish.
ellauri247.html on line 114: GLOSSARY Bahloo, moon. Beeargah, hawk. Beeleer, black cockatoo. Beereeun, prickly lizard. Bibbee, woodpecker, bird. Bibbil, shiny-leaved box-tree. Bilber, a large kind of rat. Bindeah, a prickle or small thorn. Birrahlee, baby. Birrableegul, children. Birrahgnooloo, woman's name, meaning "face like a tomahawk handle." Boobootella, the big bunch of feathers at the back of an emu. Boolooral, an owl. Boomerang, a curved weapon used in hunting and in warfare by the blacks; called Burren by the Narran blacks. Borah, a large gathering of blacks where the boys are initiated into the mysteries which make them young men. Bou-gou-doo-gahdah, the rain bird. Bouyou, legs. Bowrah or Bohrah, kangaroo. Bralgahs, native companion, bird. Bubberah, boomerang that returns and bumps you in the back of your head. Buckandee, native cat. Buggoo, flying squirrel. Bulgahnunnoo, bark-backed. Bunbundoolooey, brown flock pigeon. Bunnyyarl, flies. Byamee, man's name, meaning "big man." Bwana, African sir. Capparis, caper. Combi, bag made of kangaroo skins. Comfy, foldable plastic pillow. Cookooburrah, laughing jackass. Coorigil, name of place, meaning sign of bees. Corrobboree, black fellows' dance. Cunnembeillee, woman's name, meaning pig-weed root. Curree guin guin, butcher-bird. Daen, black fellows. Dardurr, bark, humpy or shed. Dayah minyah, carpet snake (vällykäärme). Deegeenboyah, soldier-bird. Decreeree, willy wagtail. Dinewan, emu. Dingo, native dog. Doonburr, a grass seed. Doongara, lightning. Dummerh, 2nd rate pigeons. Dungle, water hole. Dunnia, wattle. Eär moonan, long sharp teeth. Effendi, Turkish sir. Euloo marah, large tree grubs. Edible. In fact yummy. Euloo wirree, rainbow. Gayandy, borah devil. Galah or Gilah, a French grey and rose-coloured cockatoo. Gidgereegah, a species of small parrot. Gooeea, warriors. Googarh, iguana. Googoolguyyah, run into trees. Googoorewon, place of trees. Goolahwilleel, absolutely top-knot pigeon. Gooloo, magpie. Goomade, red stamp. Goomai, water rat. Goomblegubbon, bastard or just plain turkey. Goomillah, young girl's dress, consisting of waist strings made of opossum's sinews with strands of woven opossum's hair hanging about a foot square in front. Yummy. Goonur, kangaroo rat. Goug gour gahgah, laughing-jackass. Literal meaning, "Take a stick of bamboo and boil it in the water." Grooee, handsome foliaged tree bearing a plum-like fruit, tart and bitter, but much liked by the blacks. Guinary, light eagle hawk. Guineboo, robin redbreast. Gurraymy, borah devil. Gwai, red. Gwaibillah, star. Kurreah, an alligator. Mahthi, dog. Maimah, stones. Maira, paddy melon. Massa, American sir. May or Mayr, wind. Mayrah, spring wind. Meainei, girls. Midjee, a species of acacia. Millair, species of kangaroo rat. Moodai, opossum. Moogaray, hailstones. Mooninguggahgul, mosquito-calling bird. Moonoon, emu spear. Mooregoo, motoke. Mooroonumildah, having no eyes. Morilla or Moorillah, pebbly ridges. Mubboo, beefwood-tree. Mullyan, eagle hawk. Mullyangah, the morning star. Murgah muggui, big grey spider. Murrawondah, climbing rat. Narahdarn, bat. Noongahburrah, tribe of blacks on the Narran. Nullah nullah, a club or heavy-headed weapon. Nurroo gay gay, dreadful pain. Nyunnoo or Nunnoo, a grass humpy. Ooboon, blue-tongued lizard. Oolah, red prickly lizard. Oongnairwah, black driver. Ouyan, curlew. Piggiebillah, ant-eater. One of the Echidna, a marsupial. Quarrian, a kind of parrot. Quatha, quandong; a red fruit like a round red plum. Sahib, Indian sir. Senhor, Brazilian sir. U e hu, rain, only so called in song. Waligoo, to hide. Wahroogah, children. Wahn, crow. Walla Walla, place of many waters. Wallah, I swear to God. Wallah, Indian that carries out a manual task. Waywah, worn by men, consisting of a waistband made of opossum's sinews with bunches of strips of paddy melon skins hanging from it. Wayambeh, turtle. Weeoombeen, a small bird, girl's name. Some thing like robin redbreast, only with longer tail and not so red a breast. Willgoo willgoo, pointed stick with feathers on top. Widya nurrah, a wooden battle-axe shaped weapon. Wirree, small piece of bark, canoe-shaped. Wirreenun, priest or doctor. Womba, mad. Wondah, spirit or ghost. Wurranunnah, wild bees. Wurranunnah, tame bees. Wurrawilberoo, whirlwind with a devil in it; also clouds of Magellan. Yaraan, white gum-tree. Yhi, the sun. Yuckay, oh dear!
ellauri247.html on line 133: Cook and his crew remained for almost seven weeks and made contact with the local Guugu Yimithirr Aborigines, while the naturalists Joseph Banks and Daniel Solander made extensive collections of native flora, while Sydney Parkinson illustrated much of the flora and fauna of the region. Botanical specimens were also collected by Alan Cunningham after he arrived on HMS Mermaid, captained by Philip Parker King on 28 June 1819.
ellauri247.html on line 179: The increasingly radical nature of her work and her scandalous marriage on 14 November 1778 to William Graham (she was 47, he was 21) damaged her reputation in Britain, where she lived in Bath, and, later, in Binfield, Berkshire. William was the younger brother of the sexologist James Graham, inventor of the Celestial Bed.
ellauri247.html on line 186: Tobias George Smollett (1721 Dalquhurn, Dumbartonshire, Skotlanti – 1771 Livorno, Italia) oli skotlantilainen kirjailija. Hän opiskeli Glasgow'n yliopistossa, jossa hän oli välskärin ja apteekkarin opissa ja joutui 1741 ottamaan paikan muutamaksi vuodeksi välskärinä espanjalaiseen Amerikkaan määrätyssä sotalaivassa tarjottuaan turhaan murhenäytelmäänsä The Regicide julkaistavaksi (painettu 1749).
ellauri247.html on line 211: Alain-René Lesage ou Le Sage, né le 8 mai 1668 à Sarzeau1 et mort le 17 novembre 1747 à Boulogne-sur-Mer, est un romancier et dramaturge français. Bien qu’il soit aujourd’hui surtout connu pour son roman picaresque Histoire de Gil Blas de Santillane, Lesage est l’auteur d’une importante production théâtrale. Il a notamment contribué au développement et au renouvellement du « théâtre de la Foire » Après les marionnettes et les danseurs de corde, les acteurs forains en vinrent progressivement à jouer de véritables petites comédies, souvent écrites par des auteurs de renom et de talent. Toujours modeste, c’est par ses ouvrages seuls qu’il obtint sa réputation, et jamais il ne rechercha les dignités et les titres littéraires. Nietsche piti Gil Blasista enemmän kuin Shakespearesta. Varmaan se oli parempi kuin tuo nenäkäs skottitohtori.
ellauri247.html on line 228: Veijariromaaneissa on yleistä purevan kriittisen kuvan antaminen ajan tavoista ja yhteiskunnallisista oloista. Esitystapa on yleensä episodimainen: usein tarinan rungon muodostaa matkanteon kuvaus. Veijariromaanin päähenkilö ei ole varsinaisesti pahantekijä tai rikollinen, sen sijaan hän vastaa maailman pahuuteen juonikkuudella selviytyäkseen ympäristön tuottamista ongelmista. Koska veijarilla ei ole käytettävissään voimakeinoja, hänen on turvauduttava juoniin, huijauksiin ja kepposiin. Hän hyödyntää empimättä vallanpitäjien ja mahtimiesten heikkouksia. Veijari ei toimi suunnitelmallisesti eikä välttämättä aina tavoittele sosiaalista nousua tai pyri parantamaan maailmaa. Enimmäxeen ne onnistuvat parantamaan omaa asemaansa muiden kustannuxella. Se juuri on eri veijarimaista. Veijari on ollut erityisesti satiirikkojen suosima henkilöhahmo paljastaessaan vallanpitäjien ja nousukkaiden naurettavuuksia. Jo antiikin komedioissa veijarihahmo esiintyi usein sivuhenkilönä. Päähenkilöksi veijari on noussut varsinkin sellaisina aikoina, jolloin yhteiskunta on ollut voimakkaassa murrosvaiheessa. Sellaisissa vaiheissa kaikenlaiset kökkäreet tuppaavat uiskennella pinnalle.
ellauri247.html on line 234: Thomas Nashe perusti teoksellaan The Unfortunate Traveller, or, The Life of Jacke Wilton (1594) englantilaisen seikkailullisen veijariromaanin tyypin (rogue story). Saksan kirjallisuuden tunnetuin veijariromaani on Hans Jacob von Grimmelshausenin Der abenteurliche Simplicissimus Teutsch (1669, Seikkailukas Simplicissimus), jonka innoittamana julkaistiin muitakin "simplikiaanisia" kirjoja, kuten Johan Beerin Der simplicianische Weltkucker (1677–1679) ja Daniel Speerin Der Ungarische oder Dacianische Simplicissimus (1683). Tunnettuja veijariromaaneja ovat myös ranskalaisen Alain-René Lesagen Histoire de Gil Blas de Santillane (1715–1735, Kavaljeerin muistelmat) sekä englantilaisten Daniel Defoen Moll Flanders (1722, suom.), Henry Fieldingin Jonathan Wild (1743), Tobias Smollettin The Adventures of Roderick Random (1748) ja William Thackerayn The Luck of Barry Lyndon (1844).
ellauri247.html on line 236: Veijariromaanit olivat tavallista suositumpia ensimmäisen ja toisen maailmansodan jälkeisinä vuosina. Nykyajan veijariromaaneissa on perinteiselle veijarihahmolle tuntemattomia moralistin ja anarkistin piirteitä. He ikään kuin edustavat viattomuutta ja kriittistä ajattelua turmeltuneen ja vieraannuttavan maailman keskellä. Moderneja veijariromaaneja ovat esimerkiksi tšekki Jaroslav Hasekin Osudy dobrého vojaka Svejka za svétové valky (1920–1923, Kunnon sotamies Svejkin seikkailut maailmansodassa), yhdysvaltalaisten John Steinbeckin Tortilla Flat (1935, Ystävyyden talo) ja Saul Bellow'n The Adventures of Augie March (1953, Augie Marchin kiemurat) sekä saksalaisten Thomas Mannin Bekenntnisse des Hochstaplers Felix Krull (1954, Huijari Felix Krull), Günter Grassin Die Blechtrommel (1959, Peltirumpu) ja Heinrich Böllin Ansichten eines Clowns (1963). Mannin teoksessa – kuten veijariromaaneissa usein – korostetaan huijariuden ja taiteilijuuden yhteyttä. Peltirummun rumpali Oskar Matzerath on varsin perinteinen veijarityyppi: hän lopettaa kasvamisensa kolmivuotiaana ja tarkkailee yhteiskuntaa kääpiöperspektiivistä saattaen naurettaviksi kaikki ideologiat.
ellauri247.html on line 261: "The learned Smelfungus travelled from Boulogne to Paris, from Paris to Rome, and so on, but he set out with the spleen and jaundice, and every object he passed by was discoloured or distorted. He wrote an account of them, but 'twas nothing but the account of his miserable feelings. I met Smelfungus in the grand portico of the Pantheon—he was just coming out of it. ''Tis nothing but a huge cockpit,' said he—'I wish you had said nothing worse of the Venus de Medici,' replied I—for in passing through Florence, I had heard he had fallen foul upon the goddess, and used her worse than a common strumpet, without the least provocation in nature. I popp'd upon Smelfungus again at Turin, in his return home, and a sad tale of sorrowful adventures had he to tell, 'wherein he spoke of moving accidents by flood and field, and of the cannibals which each other eat, the Anthropophagi'; he had been flayed alive, and bedevil'd, and used worse than St. Bartholomew, at every stage he had come at. 'I'll tell it,' cried Smelfungus, 'to the world.' 'You had better tell it,' said I, 'to your physician.'" (Sterne)
ellauri247.html on line 271: If you chide them for lingering, they will contrive to delay you the longer. If you chastise them with sword, cane, cudgel, or horsewhip, they will either disappear entirely, and leave you without resource, or they will find means to take vengeance by overturning your carriage. The only course remaining would be to allow oneself to become the dupe of imposition by tipping the beggar an amount slightly in excess of the authorized gratification. The disadvantage under which the novelist was continually labouring was that of trying to travel as an English Milord, en grand seigneur, and yet having at every point to do it "on the cheap." He was a genuine Scrooge McDuck without the fake beak. He would rather give away a crown than be cheated of a farthing.
ellauri247.html on line 286: CICISBEO: In 18th- and 19th-century Italy, the cicisbeo (Italian: [tʃitʃiˈzbɛːo]; plural: cicisbei) or cavalier servente (French: chevalier servant) was the man who was the professed gallant or lover of a woman married to someone else. With the knowledge and consent of the husband, the cicisbeo attended his mistress at public entertainments, to church and other occasions, and had privileged access to this woman. The arrangement is comparable to the Spanish cortejo or estrecho and, to a lesser degree, to the French petit-maître.,(petit-maître m (plural petits-maîtres) (archaic) dandy, coxcomb). The exact etymology of the word is unknown; some evidence suggests it originally meant "in a whisper" (perhaps an onomatopeic word). Other accounts suggest it is an inversion of bel cece, which means "beautiful chick (pea)". According to the Oxford English Dictionary, the first recorded usage of the term in English was found in a letter by Lady Mary Wortley Montagu dated 1718. The term appears in Italian in Giovanni Maria Muti's Quaresimale Del Padre Maestro Fra Giovanni Maria Muti De Predicatori of 1708 (p. 734).
ellauri247.html on line 288: This arrangement, called the cicisbeatura or cicisbeismo, was widely practised, especially among the nobility of the Italian cities of Genoa, Nice, Venice, Florence and Rome. While many contemporary references to cicisbei and descriptions of their social standing exist, scholars diverge on the exact nature of the phenomenon.Some maintain that this institution was defined by marriage contracts, others question this claim and see it as a peculiarity of 18th-century customs that is not well defined or easily explained. Other scholars see it as a sign of the increasing emancipation of aristocratic women in the 18th century.
ellauri247.html on line 295: "If a Frenchman is capable of real friendship, it must certainly be the most disagreeable present he can possibly make to a man of a true English character. You know, madam, we are naturally taciturn, soon tired of impertinence, and much subject to fits of disgust. Your French friend intrudes upon you at all hours; he stuns you with his loquacity; he teases you with impertinent questions about your domestic and private affairs; he attempts to meddle in all your concerns, and forces his advice upon you with the most unwearied importunity; he asks the price of everything you wear, and, so sure as you tell him, undervalues it without hesitation; he affirms it is in a bad taste, ill contrived, ill made; that you have been imposed upon both with respect to the fashion and the price; that the marquis of this, or the countess of that, has one that is perfectly elegant, quite in the bon ton, and yet it cost her little more than you gave for a thing that nobody would wear.
ellauri247.html on line 297: "If a Frenchman is admitted into your family, and distinguished by repeated marks of your friendship and regard, the first return he makes for your civilities is to make love to your wife, if she is handsome; if not, to your sister, or daughter, or niece. If he suffers a repulse from your wife, or attempts in vain to debauch your sister, or your daughter, or your niece, he will, rather than not play the traitor with his gallantry, make his addresses to your grandmother; and ten to one but in one shape or another he will find means to ruin the peace of a family in which he has been so kindly entertained. What he cannot accomplish by dint of compliment and personal attendance, he will endeavour to effect by reinforcing these with billets-doux, songs, and verses, of which he always makes a provision for such purposes. If he is detected in these efforts of treachery, and reproached with his ingratitude, he impudently declares that what he had done was no more than simple gallantry, considered in France as an indispensable duty on every man who pretended to good breeding. Nay, he will even affirm that his endeavours to corrupt your wife, or deflower your daughter, were the most genuine proofs he could give of his particular regard for your family.
ellauri247.html on line 299: "If there were five hundred dishes at table, a Frenchman will eat of all of them, and then complain he has no appetite—this I have several times remarked. A friend of mine gained a considerable wager upon an experiment of this kind; the petit-maitre ate of fourteen different plates, besides the dessert, then disparaged the cook, declaring he was no better than a marmiton, or turnspit."
ellauri247.html on line 302: To sturdy and true-born patriots, such as Hogarth and Smollett, reciprocal politeness towards the frogs appeared as grotesque as an exchange of amenities would be between a cormorant and an ape. Persut rotinkaiset britit on tässä merimezoja ja ranut apinoita jotka laukoo vetisiä apoftegmoja eikä tälläsiä brittityylisiä witty repartees.
ellauri247.html on line 314: Johnson was 180 cm (5 feet 11 inches) tall when the average height of an Englishman was 165 cm (5 feet 5 inches). Tall and robust, he displayed gestures and tics that disconcerted some on meeting him. He had Tourettes syndrome, in fact.
ellauri247.html on line 316: His mother was 40 when she gave birth to Sam in the family home above his father's bookshop in Lichfield, Staffordshire. This was considered an unusually late pregnancy, so precautions were taken, and a man-midwife and surgeon of "great reputation" named George Hector was brought in to assist. The infant Johnson did not cry, and there were concerns for his health. His aunt exclaimed that "she would not have picked such a poor creature up in the street". Sillä oli pentuna risatauti (scrofula).
ellauri247.html on line 323: <William Hogarth (10. marraskuuta 1697 Lontoo – 26. lokakuuta 1764 Lontoo) oli englantilainen taidemaalari ja graafikko, joka tunnetaan erityisesti suurta suosiota saavuttaneista kuvasarjoistaan. Hogarth oli erittäin taitava ja tarkka piirtäjä ja suosi runsaita yksityiskohtia ja groteskeja sävyjä. Hänen tyylinsä oli kova ja realistinen. Hogarth kuvasi kuparipiirrossarjoissaan aikaansa ja ihmishahmoja moralisoiden ja ivaten. Hogarth teki vuosina 1731–1732 ensimmäisen moralistisen piirrossarjansa ’Ilotytön tarina’. Hogarth oli äärimmäisen kansallismielinen eikä koskaan myöntänyt saaneensa vaikutteita ulkomaisilta taiteilijoilta vaikka oli käynyt kahdesti Pariisissa ja tuonut sieltä tuomisixi hyppykupan. Hogarth was born in London to a lower-middle-class family. Hogarth's works are mostly satirical caricatures, sometimes bawdily sexual. Kuvissa se on ilkimyxen näköinen. Sen suurin kyseenalainen ansio oli copyrightin laillistaminen. Stanley Kubrick based the cinematography of his 1975 period drama film, Barry Lyndon, on several Hogarth paintings. Muistan että se oli pitkäpiimäinen, en kyllä muista siitä muuta, koska se oli mun ja Seijan eka yhteinen elokuvaretki. Kubrick on kaiken kaikkiaan aika joutavanpäiväinen.
ellauri247.html on line 329: Johnson found employment as undermaster at a school in Market Bosworth, run by Sir Wolstan Dixie, who allowed Johnson to teach without a degree. Johnson was treated as a servant and considered teaching boring, but nonetheless found pleasure in whacking little lads. After an argument with Dixie he left the school, and by June 1732 he had returned home.
ellauri247.html on line 335: Johnson had applied for the position of headmaster at Solihull School. Although Johnson's friend Gilbert Walmisley gave his support, Johnson was passed over because the school's directors thought he was "a very haughty, ill-natured gent, and that he has such a way of distorting his face (which though he can't help) the gents think it may affect some lads".
ellauri247.html on line 337: With the widow's money, Johnson opened Edial Hall School as a private academy at Edial, near Lichfield. He had only three pupils: Lawrence Offley, George Garrick, and the 18-year-old David Garrick, who later became one of the most famous actors of his day. The venture was unsuccessful and cost Tetty a substantial portion of her fortune. Instead of trying to keep the failing school going, Johnson began to write his first major work, the historical tragedy Irene. Biographer Robert DeMaria believed that Tourette syndrome likely made public occupations like schoolmaster or tutor almost impossible for Johnson. This may have led Johnson to "the invisible occupation of authorship".
ellauri247.html on line 349: Johnson did not attempt to create schools of theories to analyse the aesthetics of literature. Instead, he used his criticism for the practical purpose of helping others to better read and understand literature. In his Preface to Shakespeare, Johnson rejects the previous dogma of the classical unities and argues that drama should be faithful to life.
ellauri247.html on line 354: Some, like Macaulay, regarded Johnson as an idiot savant who produced some respectable works, and others, like the Romantic poets, were completely opposed to Johnson's views on poetry and literature, especially with regard to Milton. Again, on the positive side, Johnson influenced Jane Austen's writing style and philosophy.
ellauri247.html on line 390:
ellauri247.html on line 419: Called the “Queen of the Blues”, Elizabeth Montagu led and hosted the Blue Stockings Society of England from about 1750. It was a loose organization of privileged women with an interest in education, but it waned in popularity at the end of the 18th century. It gathered to discuss literature, and also invited educated men to participate. Talk of politics was prohibited; literature and the arts were the main subjects. Many of the bluestocking women supported each other in intellectual endeavors such as reading, art work, and writing. Many also published literature. Dr. Johnson once wrote about Montagu, that “She diffuses more knowledge than any woman I know, or indeed, almost any man. Conversing with her, you may find variety in one“.
ellauri247.html on line 479: Asuessaan Place Royalen varrella Pariisissa Viki Hugo käytti läheisyydessä asuvaa Brassier-nimistä parturia. Kun hän kerran istui tämän käsiteltävänä, kesken kaiken virkkoi hän: Odottakaa hetkinen, ja ottaen taskustaan kynän alkoi kirjoittaa säkeitä parturin pöydältä löytämälleen paperille.
ellauri247.html on line 481: Hetken kuluttua virkkoi parturi kärsimättömästi: Anteeksi, minulla on tänään kovin kiire! Niin minullakin, ärjäisi kirjailija jönsmäisesti ja poistui parturituvasta leuka saippuavaahdon peitossa. Hänen poistuttuaan kaipasi parturi luetteloa, johon hän oli merkinnyt niiden 30 naisen nimet, joiden luo hänen oli vielä samana päivänä mentävä. Tuolle listalle oli Hugo kirjoittanut runonsa ja vienyt sen mukanaan. Parturi muisti tuosta joukosta vain 15, joten hän tällä tavoin menetti puolet asiakkaistaan. Myöhemminkin hän usein puhui tästä mulkerosta.
ellauri247.html on line 498: ture-of-the-smala-of-abd-el-kader-battle-of-the-smala-16-may-1843-horace-vernet.jpg" width="100%" />
ellauri247.html on line 514: fantassin. (Fr.). A foot-soldier. This term is derived from the Italian fante, a boy, the light troops in the 14th and 15th centuries being formed of boys who followed the armies and were formed into corps with light arms, hence the origin of the word infantry.
ellauri248.html on line 16: font-family: 'UnifrakturMaguntia';
ellauri248.html on line 17: src: url(http://grapson.com/fonts/UnifrakturMaguntia.ttf);
ellauri248.html on line 83: Matt rated it shit: If I could, I'd probably rate this at 1.5 stars-- it ultimately pissed me off, and annoyed me throughout, but it was good enough to keep me reading and I suppose that should count for something. Maybe my opinion has been influenced by reading Stieg Larsson's masterful THE GIRL WITH THE DRAGON TATTOO FOR BOYS immediately prior to this one. That book wasn't perfect, but it had characters you rooted for, didn't wallow too much in pop culture references, and most importantly IT SOLVED THE FRIGGING MYSTERY.
ellauri248.html on line 89: Second, the book seriously dates itself with little pop culture references... from Simpsons quotes to mentions of Ricky Martin and The Simple Life. Gah. The beginning of the book felt like a very special episode of FRIENDS where Chandler, Monica and Ross solve a mystery. I'm a pretty big pop culture type of guy, but the references dropped in this novel just annoyed me.
ellauri248.html on line 98: Justin rated it shit: The protagonist of this book really, really annoyed me. It felt like a parody of one of those old black-and-white movies where the picture freezes and the guy steps out toward the camera, lights a cigarette, pulls his hat down, and goes into this long monologue about life or women or his past or whatever. The action would pick up or a new lead would be uncovered, and here comes Rob rambling on for pages and pages.... and pages.
ellauri248.html on line 115: Rob and Cassie start off enjoying that incredible, intense and yet easy, all-forgiving and natural closeness of a friendship I think every person in the world (non-sociopathic, to be exact) longs for.
ellauri248.html on line 128: In The Woods is a deeply psychological read that explores the nature of psychopaths and memory - or lack of.
ellauri248.html on line 182: In den Jahren 1860/61 lebte Malwida von Meysenbug mit Olga in Paris, dem damaligen kulturellen Zentrum Europas. Sie war dort häufig Gast bei Richard Wagner, dessen vertrauteste Freundin sie neben Marie von Schleinitz war. Auch mit Charles Baudelaire und Hector Berlioz stand sie in Beziehung; über Wagner kam sie in Kontakt mit der schweinidealistische Philosophie Arthur Schopenhauers, welche sie – in eigener Interpretation – für sich selbst übernahm.
ellauri248.html on line 191: 1890 lernte Malwida von Meysenbug in Rom den 50 Jahre jüngeren Romain Rolland kennen; er wurde ihr letzter enger Vertrauter und der Briefwechsel ist Zeugnis einer großen Freundschaft. 1903 starb Malwida von Meysenbug in Rom und wurde dort, auf eigenen Wunsch ohne geistliche Begleitung, auf dem Cimitero acattolico an der Cestius-Pyramide beigesetzt. Malwida von Meysenbug war 1901 die erste Frau, die für den Literaturnobelpreis nominiert wurde. Aber mit lautem Gelächter beigesetzt. Tämän kaikkien aikojen ensimmäisen kirjallisuuden dynypalkinnon pokkasi ranskalainen mitättömyys nimeltä Sully Prudhomme, joka sentään oli Ranskan-Saxan sodassa "länkkärien" puolella. Sen runo "Särkynyt korva" löytyy albumista 192.
ellauri248.html on line 242: Daniel in the lions' den (chapter 6 of the Book of Daniel) tells of how the biblical Daniel is saved from lions by the God of Israel "because I was found tasteless before them" (Daniel 6:22). It parallels and complements chapter 3, the story of Shadrach, Meshach, and Abednego: each begins with the jealousy of non-Jews towards successful Jews and an imperial edict requiring them to compromise their religion, and concludes with divine deliverance and a king who confesses the greatness of the God of the Jews and issues an edict of royal protection to the smug hookynoses. The tales making up chapters 1–6 of Daniel date no earlier than the Hellenistic period (3rd to 2nd century BC) and were probably originally independent, but were collected in the mid-2nd century BC and expanded shortly afterwards with the visions of the later chapters to produce the modern book.
ellauri248.html on line 347: There was also an allotment process starting in the Dawes Act of 1887 until 1934. This was to force more land from Native people. The ostensible reason was to make them individual landholders and thus “Americanized” members of a capitalist system. It was felt this would “solve” the “Indian problem”. In short that it would make them no longer part of the ethnic communities they were members of. However the main push to “solve” the “problem” was by Anglo-Americans who wanted to take that land. Thus land was distributed to tribal members and the “surplus” was given or sold at a cut rate to White Americans or turned into National Forests and Parks or military bases. Land owned by Native Americans decreased from 138 million acres in 1887 to 48 million acres in 1934. They lost 2/3s of their treaty land base. About 90,000 Native Americans were made landless.
ellauri248.html on line 349: Today there is about 10,059,290 acres (15,700 sq miles) of individually owned lands are still held in trust for Native American allotees and their heirs. There are about four million fractional owner interests in this 10 million acres. Each generation the individual share gets less. One part of the Act was the establishment of a trust fund, administered by the Bureau of Indian Affairs, to collect and distribute revenues from oil, mineral, timber, and grazing leases on Native American lands. The BIA´s grossly mismanaged these funds. They were never collected or lost or stolen. This negligence in the management of the trust fund resulted in a number of lawsuits. The most well known is Cobell v. Salazar which led to a $3.4 billion settlement in 2009. The suit has forced proper accounting of revenues for the future but the settlement gave the litigants cents on the dollar.
ellauri249.html on line 16: font-family: 'UnifrakturMaguntia';
ellauri249.html on line 17: src: url(http://grapson.com/fonts/UnifrakturMaguntia.ttf);
ellauri249.html on line 67: No Natasha ehkä vaikka senkin varsinainen viehätys on vähän muualla. Persepolis? Aika vakava. Kun on hännän alla ei paljon naurata. Iranilaiset tökkii setämiesten päistä turbaaneja. Se on hassun näköistä.
ellauri249.html on line 78: The tenor of his poetry is not so much apolitical as antipolitical,” wrote Victor Erlich. “His besetting sin was not ‘dissent’ in the proper sense of the word, but a total, and on the whole quietly undemonstrative, estrangement from the Soviet ethos.” Art teaches the writer, he said, “the privateness of the human condition. Being the most ancient as well as the most literal form of private enterprise, it fosters in a man a sense of his uniqueness, of individuality, or separateness—thus turning him from a social animal into an autonomous ‘I.’
ellauri249.html on line 80: It is precisely in this sense that we should understand Dostoyevsky’s remark that beauty will save the world, or Matthew Arnold’s belief that we shall be saved by poetry. It is probably too late for the world, but for the individual man (me) there always remains a chance. What distinguishes us from other members of the animal kingdom is speech. Literature—and poetry, in particular, my poetry—is, to put it bluntly, the goal of our species.” Minä minä! Täähän on pahempi egosentrikko kuin minä ja pikku-CEC Norjassa.
ellauri249.html on line 84: Czeslaw Milosz felt that Brodsky’s background allowed him to make a vital contribution to literature. Writing in the New York Review of Books, Milosz stated, “Behind Brodsky’s poetry is the experience of political terror, the experience of the debasement of man and the growth of the totalitarian empire."
ellauri249.html on line 116: Lucilius says, referring to the fact that Roman men apparently used to masturbate with their left hand:
ellauri249.html on line 130: quaecumque excēpit turgentis verbera caudae,
ellauri249.html on line 140: The obscure word sōpiō (gen. sōpiōnis) seems to have meant a sexualized caricature with an abnormally large penis, such as the Romans were known to draw. It appears in Catullus 37:
ellauri249.html on line 158: turpe quidem factū, sed nē tentīgine rumpar,
ellauri249.html on line 172: dīcitur "cum illīs"; "cum autem nōbīs" non dīcitur, sed "nobīscum"; quia sī ita dīcerētur, obscaenius concurrerent litterae.
ellauri249.html on line 179: futuitur cunnus [pi]llōsus multō melius [qu]am glaber
ellauri249.html on line 198: Monet työläiset joutuivat elämään Juzovkassa äärimmäisessä köyhyydessä. Parakkeihin majoitettiin 50–60 henkilöä, joilla ei ollut käytössään juoksevaa vettä, eikä kaikilla edes omaa vuodetta. Työväenasunnoilla oli halventavia nimiä kuten ”Kurjala” ja ”Tappola”. Kuolleisuus oli sairauksien ja tapaturmien takia suuri, ja alkoholismi ja rikollisuus yleisiä. Palkat olivat matalia.
ellauri249.html on line 222: ”järjestelmällisestä juoppoudesta” sekä ”puolueen sisäisen demokratian loukkaamisesta”. Moisejenko erotettiin, mutta Hruštšov ei päässyt hänen paikalleen. Bugger it. Vuonna 1929 Hruštšov lähti opiskelemaan Stalinin mukaan nimettyyn teollisuusakatemiaan Moskovassa. Tämä oli seurausta Stalinin kampanjasta, jonka mukaan ”porvarispesialistit” piti sivuuttaa ja tilalle piti saada nuoria työläistaustaisia, kommunismille uskollisia opiskelijoita. Nyt Hruštšovin ura lähti todelliseen nousukiitoon: hänestä tuli koulun puolueosaston johtaja, 1931 kahden Moskovan kaupunginosaneuvoston johtaja, 1932 Moskovan puolueen toinen sihteeri ja 1934 puolueen Moskovan kaupungin komitean (gorkom) pääsihteeri. Moskovan puoluejohtajana Hruštšov lähetti osana Stalinin puhdistuksia 8 500 ”petturia” ammuttavaksi ja 33 000 vankileireille. Vuonna 1934 hänestä tuli varajäsen kommunistisen puolueen keskuskomiteaan ja politbyroon jäseneksi hän nousi vuonna 1939. Onnex onnex Nikita ei ollut päässyt insinöörixi! Olisi ollut kiitorata pystyssä.
ellauri249.html on line 261: Stalin oli julistanut kaikki pakkotöihin viedyt ja sotavangeiksi joutuneet neuvostokansalaiset pettureiksi. Heitä tulisi rangaista ankarasti. Hruštšov väittää muistelmissaan puolustaneensa heitä ja myös todisteet puhuvat hänen puolestaan. Hänen mukaansa puolue hylkäsi Ukrainan ja jätti maan saksalaisten armoille. Hän lähetti jopa asiaa koskevan kirjeen Stalinille, mutta turhaan. Sotavangit joutuivat leireille. Niistä monet elleikaikki lienee ollut Saxan puolella vapaaehtoisesti.
ellauri249.html on line 281: Berija vangittiin 26. kesäkuuta 1953. Tätä ennen oli käyty monimutkaisia juonitteluja, joista kaikkien väheksymä Hruštšov selvisi voittajana. Nyt myös Molotov oli saatu tukemaan Berijan syrjäyttämistä, samoin Mikojan. Hruštšov kutsui Berijan ministerineuvoston kokoukseen ja operaation turvallisuudesta vastasivat marsalkka Žukov ja Leonid Breznev. Malenkov avasi puheen ja totesi, että Berija oli ”laillistanut mielivallan ja heikentänyt sosialismia”. Berija ei ymmärtänyt tilanteen vakavuutta ja onkin epäilty että hänen agenttinsa eivät olleet informoineet häntä tai kyseessä oli merkillinen Hruštšovin ja Berijan kaksoissalaliitto, jossa Berija luuli aluksi olevansa mukana kaappaamassa valtaa Hruštšovin kanssa. Berija saatiin ansaan, vietiin maanalaiseen bunkkeriin ja myöhemmin hänet surmasi kenraali Batiski. Myöhemmin Hruštšov piti ihmishirviönä pitämänsä Berijan syrjäyttämistä ja surmaamista elämänsä voitokkaimpana hetkenä.
ellauri249.html on line 339: Eläkkeellä oli aikaa lukea, katsoa elokuvia ja kuunnella radiota. Pravdan artikkelit olivat Hruštšovin mielestä lähes täyttä roskaa ja hän seurasi huolestuneena kuinka Breznevin hallinto perui hänen uudistuksiaan. Hänen poikansa Sergei toi hänelle konekirjoitusliuskoista tehdyn kopion Boris Pasternakin Tohtori Źivagosta ja luettuaan sen totesi, että kirjan kieltäminen oli ollut turhaa. Sen sijaan George Orwellin romaanista 1984 hän ei pitänyt. Maanviljelykseen ja puutarhanhoitoon liittyneet kirjat kiinnostivat Hruštšovia loppuun asti. Nikitaa oli jääneet vaivaamaan ne arbuusit.
ellauri249.html on line 379: Sponte tamen iuuenes imitantur cetera, solam
ellauri249.html on line 380: inuiti quoque auaritiam exercere iubentur.
ellauri249.html on line 383: nec dubie tamquam frugi laudetur auarus,
ellauri249.html on line 388: William D. Rubenstein, a respected author and historian, outlines the presence of antisemitism in the English-speaking world in one of his essays with the same title. In the essay, he explains that there are relatively low levels of antisemitism in the English-speaking world, particularly in Britain and the United States, because of the values associated with Protestantism, the rise of capitalism, and the establishment of constitutional governments that protect civil liberties. Rubenstein does not argue that the treatment of Jews was ideal in these countries, rather he argues that there has been less overt antisemitism in the English-speaking world due to political, ideological, and social structures. Essentially, English-speaking nations experienced lower levels of antisemitism because their liberal and market friendly frameworks limited the organized, violent expression of antisemitism. In his essay, Rubinstein tries to contextualize the reduction of the Jewish population that led to a period of reduced antisemitism: "All Jews were expelled from England in 1290, the first time Jews had been expelled en masse from a European country".
ellauri249.html on line 390: In post-Napoleonic England, when there was a notable absence of Jews, Britain removed bans on "usury and moneylending," and Rubenstein attests that London and Liverpool became economic trading hubs which bolstered England's status as an economic powerhouse. Jews were often associated with being the moneymakers and financial bodies in continental Europe, so it is significant that the English were able to claim responsibility for the country's financial growth and not attribute it to Jews. It is also significant that because Jews were not in the spotlight financially, it took a lot of the anger away from them, and as such, antisemitism was somewhat muted in England. It is said that Jews did not rank among the "economic elite of many British cities" in the 19th century. Again, the significance in this is that British Protestants and non-Jews felt less threatened by Jews because they were not imposing on their prosperity and were not responsible for the economic achievements of their nation.
ellauri249.html on line 409: Kyseenalaisia sankareita kaiken kaikkiaan, esimtää "bloody eye" Skobelev edellisessä Krimin sodassa. Skobelev returned to Turkestan after the war, and in 1880 and 1881 further distinguished himself by retrieving the disasters inflicted by the Tekke Turkomans: following the Siege of Geoktepe, it was stormed, the general captured the fort. Around 8,000 Turkmen soldiers and civilians, including women and children were slaughtered in a bloodbath in their flight, along with an additional 6,500 who died inside the fortress. The Russians massacre included all Turkmen males in the fortress who had not escaped, but they spared some 5,000 women and children and freed 600 Persian slaves. The defeat at Geok Tepe and the following slaughter broke the Turkmen resistance and decided the fate of Transcaspia, which was annexed to the Russian Empire. The great slaughter proved too much to stomach reducing the Akhal-Tekke country to submission. Skobelev was removed from his command because of the massacre. He was advancing on Ashkhabad and Kalat i-Nadiri when he was disavowed and recalled to Moscow. He was given the command at Minsk. The official reason for his transfer to Europe was to appease European public opinion over the slaughter at Geok Tepe. British Field Marshal Bernard Montgomery assessed Skobelev as the world's "best single commander" between 1870 and 1914 and wrote of his "skilful and inspiring" leadership. Francis Vinton Greene also rated Skobelev highly.
ellauri249.html on line 427: mut luulen, mut luulen, se on turahdus!”
ellauri249.html on line 472: Its origin is set down in Pliny the Elder's Naturalis Historia where he records that a shoemaker (sutor) had approached the painter Apelles of Kos to point out a defect in the artist's rendition of a sandal (crepida from Greek krepis), which Apelles duly corrected. Encouraged by this, the shoemaker then began to enlarge on other defects he considered present in the painting, at which point Apelles advised him that ne supra crepidam sutor iudicaret ('a shoemaker should not judge beyond the shoe'), which advice, Pliny observed, had become a proverbial saying. The Renaissance interest in meddling cluelessly into other people's affairs made the expression popular again.
ellauri249.html on line 480: HBL:s krigexpert grunnar så här: Det går förstås inte att tala om en eskalation, då Ukraina attackerar strategiska mål inne i Ryssland. Det är ett helt berättigat svar på Rysslands angrepp mot civila mål och civil infrastruktur i Ukraina. Berättigad eskalation är ingen eskalation. Mick Ryan, general i avsked från Australiens militär, skriver i sin l blogg att attackerna var en politisk nödvändighet för att visa att Ukraina försvarar sin civilbefolkning mot de ryska robotattackerna. Enligt Ryan är det också givet att attackerna inom ryskt territorium godkändes personligen av Ukrainas standup president Volodymyr Zelenskyj. för Zelenskyj har upprepade gånger bett om mera hjälp av västländerna så Ukraina kan eskalera kriget till ryskt territorium. Det är hög tid at få åstad en fullskalad beväpnad konflikt mellan Ryssland och NATO, såsnart de snärtiga nordliga länderna är färdiga med at slicka rumpan på Erdogan.
ellauri254.html on line 16: font-family: 'UnifrakturMaguntia';
ellauri254.html on line 17: src: url(http://grapson.com/fonts/UnifrakturMaguntia.ttf);
ellauri254.html on line 53: Neuvostoliiton kirjailijaliittoa muodostettaessa Fedin valittiin sen hallituksen jäseneksi. Vuodesta 1959 lähtien hän toimi sen ensimmäisenä sihteerinä ja vuodesta 1971 puheenjohtajana. Fedin oli myös Venäjän kirjailijaliiton hallituksen ja Neuvostoliiton tiedeakatemian jäsen sekä Venäjän SFNT:n ja Neuvostoliiton korkeimpien neuvostojen kansanedustaja. Kirjallisuusvaikuttajana hänet muistetaan Aleksandr Solženitsynin Syöpäosaston julkaisun kieltämisestä vuonna 1968. Kirjailija palkittiin muun muassa neljällä Leninin, kahdella työn punaisen lipun sekä lokakuun vallankumouksen kunniamerkillä. Vuonna 1967 hän sai sosialistisen työn sankarin arvonimen. Ei siis mikään turha influensseri.
ellauri254.html on line 97: Pyhän Athanasioksen tavoin myös pyhä Serapion tunnetaan erityisesti kirjallisista töistään. Häneltä on säilynyt useita kirjoituksia. Näistä merkittävin on liturgisten rukousten kokoelma Eukhologion, joka löydettiin ja julkaistiin 1890-luvulla. Se on merkittävimpiä alkukirkon liturgisia tekstejä. Serapionilta on myös säilynyt teos manikealaisuutta vastaan. Manikealaiset opettivat, että vain sielu on Jumalan luoma mutta ruumis oli lähtöisin pahasta tai suorastaan Paholaisesta. Pyhä Serapion kuitenkin osoitti teoksessaan, että ihmisruumista voidaan käyttää sekä hyvän että pahan välineenä sydämen asenteesta riippuen. Niin sielu kuin ruumiskin ovat siis yhtä lailla Jumalan tekosia. Iloisena Jahve rullasi Aatamille vällykäärmettä hyräillen: This is a cinch.
ellauri254.html on line 107: Saksalaisen romantikon E. T. A. Hoffmannin teoksen mukaan nimetty ryhmä sai alkunsa Vsemirnaja literatura -kustantamon ja Pietarin Taiteiden talon yhteyteen vuonna 1919 perustetusta kääntäjäkurssista ja kirjallisuusstudiosta. Ensimmäinen kokoontuminen pidettiin vuoden 1921 alussa. Serapion-veljiin kuuluivat Lev Lunts, Nikolai Nikitin, Mihail Slonimski, Ilja Gruzdev, Konstantin Fedin, Vsevolod Ivanov, Mihail Zoštšenko, Veniamin Kaverin, Jelizaveta Polonskaja ja Nikolai Tihonov sekä joukko ”ulkojäseniä”. Toimintaa ohjasivat muun muassa Maksim Gorki ja Viktor Šklovski.
ellauri254.html on line 142: Kaverin kertomus Odinnadtsataja aksioma (”Yhdestoista aksiooma”, 1920) herätti Maksim Gorkin huomion. Suuri merkitys kirjailijan kehitykselle oli vuonna 1921 syntyneellä Serapion-veljien kirjallisuusryhmällä, jossa hän tutustui Lev Luntsiin. Kaverinin ensimmäinen julkaisu Hronika goroda Leiptsig (”Leipzigin kaupungin kronikka”) ilmestyi Serapion-veljeksien almanakassa vuonna 1922. Samana vuonna hän meni naimisiin ystävänsä Juri Tynjanovin sisaren kanssa. Kaverin tunnetuin teos on seikkailuromaani ”Kaksi kapteenia” (Dva kapitana, 1936–1944), joka sai Stalin-palkinnon vuonna 1946. Stalinin kuoltua kaveri tuli tunnetuksi Neuvostoliiton kulttuurielämän vapauttamista vaatineena liberaalina. Hän oli yksi Literaturnaja Moskva -almanakan (1956) perustajista, teki tunnetuksi Serapionin veljeksien perintöä sekä puolusti Aleksandr Solženitsynia ja muita vainottuja kirjailijoita. Siinä kiitos! murisee Stalin Kremlin muurilta.
ellauri254.html on line 159: Kymysyxeen miten kirjoittaa ei voi vastata ilman mixi kirjoittaa. Tää Fedinin turahdus on eri pätevä. Aika monelle se on miten saada nimeä ja pätäkkää. Silloin pitää kirjoittaa niin että 200M kärpästä on tyytyväisiä. Neuvostotaiteen perusta on sosialistisen realismin metodi. Täällä puhuu isä Mefodi. Älkää tonttuilko jos teissä on ainesta parempaan. Älkää paapoko izeänne, älkää jääkö kuivatelakalle kuten minä vaan ryypätkää votka Pohjanmaan kautta! Juokaa maxa paskaxi kuin Pena ja Hande Hansassa mutta älkää helvetissä kirjoittako niin huonosti kuin ne.
ellauri254.html on line 182:
ellauri254.html on line 258: Перед Европою пригожей Me turvaudutaan skyyttikikkoihin,
ellauri254.html on line 324:
ellauri254.html on line 338: Marraskuussa 1935 Zinovjevia, Kamenevia ja maanpaossa elänyttä Trotskia syytettiin julkisesti vakoilusta ulkovaltojen hyväksi. Kesäkuussa 1936 tuotiin esiin entistä jyrkempi väite ”trotskilais-zinovjevilaisen vastavallankumouksellisen blokin terroristisesta toiminnasta”. Zinovjeville ja Kameneville järjestettiin elokuussa 1936 uusi, julkinen oikeudenkäynti, joka tunnetaan ensimmäisenä niin sanotuista Moskovan oikeudenkäynneistä. Syytettyjä oli yhteensä 16, heistä viisi turvallisuuspalvelu NKVD:n agentteja, joiden valheelliset tunnustukset kävivät todistusaineistosta myös muita vastaan. Syytettyjen väitettiin muodostaneen salaisen terroristijärjestön, joka oli murhannut Kirovin ja suunnitellut Stalinin sekä muiden neuvostojohtajien murhia. Salaisessa tapaamisessa Stalin lupasi Zinovjeville ja Kameneville, että heidän sekä heidän perheidensä ja tovereidensa henki säästettäisiin, jos he tunnustaisivat oikeudessa. Zinovjev ja Kamenev tunnustivat tekaistut syytökset, mutta Stalin petti lupauksensa. Heidät tuomittiin kuolemaan ja teloitettiin seuraavana aamuna.
ellauri254.html on line 360: According to the extremely experienced Belgian slavist Emmanuel Waegemans, "who was and still is indeed considered to be the primus inter pares in Russian literature and culture from the eighteenth-century onwards", Russian thinkers themselves contributed largely to this movement: such examples would be the irrationalistic and mystical poetry and philosophy of Fyodor Tyutchev and Vladimir Solovyov or Fyodor Dostoyevsky's novels. It is remotely thinkable that these geeks could read the Western alphabet on their own.
ellauri254.html on line 369: Considered to be the 'father' (ru. paapa) of Russian Symbolism. In his book On the Causes of the Decline and on the New Trends in Contemporary Russian Literature (1893), just as the AI guru Martin Minsky, he promoted extreme individualism and deified the act of creation. Merezhkovsky was known for his poetry as well as a series of novels on good men, among whom he counted Jesus, Joan of Arc (not a man?), Dante Alighieri, Leonardo da Vinci, Napoleon and (later) Hitler.
ellauri254.html on line 373: Valeri Bryusov's novel The Fiery Angel is also well known. It tells the story of a 16th-century German scholar and his attempts to win the love of a young woman whose spiritual integrity is seriously undermined by her participation in occult practices and her dealings with unclean forceps. The novel served as the basis for Sergei Prokofiev's eponymous opera The Fiery Angel.
ellauri254.html on line 380: turedarm.com/wp-content/uploads/2014/10/SologubAnastasia.jpg?resize=869%2C580&ssl=1" width="40%" />
ellauri254.html on line 383: This pessimistic Russian symbolist writer, who referred to himself as the lard of death, was (as I already said) the first writer to introduce the morbid, pessimistic elements characteristic of fin de siècle literature and philosophy into Russian prose. His most famous novel, The Petty Cash Demon (1905), was an attempt to create a living portrait of the concept known in Russian as poshlost' (an idea whose meaning lies somewhere between evil, trashy and banality or kitsch). His next large prose work, A Created Legend (a trilogy consisting of Drops of Blood, Queen Ortruda, and Smoke and Ash), contained many of the same characteristics but presented a considerably more positive and hopeful view of the world. It sold much worse than Petty Cash.
ellauri254.html on line 387: Alexander Blok was a routine visitor. These years were some of the young Blok’s most prolific, marked by bursts of creative energy as he worked on two lyrical dramas – Balaganchik (‘The Puppet Show‘), featuring the ‘grotesquely luckless’ Pierrot, which was staged in 1906 by Vsevolod Meyerhold at the Komissarzhevskaya Theatre; and The Stranger – and the poetry cycle The Snow Mask, which he completed in little over a week at the beginning of 1907. The actress Valentina Verigina often accompanied Blok, and recounted of these visits to and from Sologub’s apartment:
ellauri254.html on line 389: ‘How often we wandered through the streets of the snowy city… All of the theatrical events that seemed so important in their time have grown dim in my memory. Acting at the theatre, which I loved so much, now seems to me far less exciting and bright than that game of masks in Blok’s circle. It is true that even at that time I did not look upon our meetings, gatherings, and strolls as mere entertainment. There is no doubt that others too felt the significance and creative value of it all, yet nonetheless we did not realize that the charms of Blok’s poetry almost deprived us all of our real existence, turning us into Venetian masqueraders of the north.’
ellauri254.html on line 393: In August 1910, Sologub and his wife moved to a larger apartment, at Razyezzhaya ulitsa in the centre of Petersburg. The short and brisk sentences of Anastasia Chebotarevskaya’s writing have been viewed as a potential influence on Sologub’s own work; and she encouraged his acquaintance with the young writers of Russian Futurism, a distinctive literary movement which was then just beginning to flower. Yet the influence of Anastasia on her husband has not been unanimously well received. The humourist Teffi – who was one of the group who frequented the ‘Sundays’ gatherings at Sologub’s Vasilievsky Island home – wrote that Sologub’s marriage:
ellauri254.html on line 401: ‘To my great dismay, today I discovered that your tail came from my perineum (actually not mine, someone else’s – that’s the problem!). Moreover, I cannot find the rear paws. Have they really been cut off? Where shall I look for them? I await your reply. I’ve taken the skin to be fixed – but how ever can I return it with patches?’
ellauri254.html on line 405: Fyodor and Anastasia would stay at the apartment on Razyezzhaya ulitsa until 1916, when – after several years of constant touring for the sake of a series of lectures – Sologub settled again and returned with his wife to Vasilievsky Island. The final move of his life would come in the weeks after his wife’s suicide in 1921, upon which Sologub took an apartment on the Zhdanovskaya Embankment, close to Tuchkov bridge from which his wife had jumped and drowned.
ellauri254.html on line 429: It is based on several medieval mystery plays, including the late 15th-century English morality play Everyman.
ellauri254.html on line 446: Aika keskinkertainen jaaritus ja erittäinkin roopeankkamaisen talousliberaaliklicheinen. Just tälläsistä tulee satavuotisia Festspiel-esityxiä Salzburgin turistifestivaaleilla. Tästä Stefan Georgesta on ollut paasausta siellä täällä enenkin, muttei tämmöstä kunnollista..
ellauri254.html on line 459: Ab 1882 besuchte er das Ludwig-Georgs-Gymnasium in Darmstadt. Nebenbei lernte er selbstständig Italienisch, Hebräisch, Griechisch, Latein, Dänisch, Niederländisch, Polnisch, Englisch, Französisch und Norwegisch, um fremde Literaturen im Original lesen zu können. Seine Sprachbegabung veranlasste ihn auch, mehrere Geheimsprachen zu entwickeln. Eine davon behielt er bis zum Ende seines Lebens für persönliche Notizen bei; da jedoch alle entsprechenden Unterlagen nach seinem Tod vernichtet wurden, ist sie bis auf zwei Zeilen in einem Gedicht verloren und diese können auch nicht mehr entschlüsselt werden.
ellauri254.html on line 461: Nach seinem Abitur im Jahre 1888 bereiste George die europäischen Metropolen London, Paris und Wien. In Wien lernte er 1891 Hugo von Hofmannsthal kennen. In Paris traf er auf den Symbolisten Stéphane Mallarmé und dessen Dichterkreis, der ihn nachhaltig beeinflusste und ihn seine exklusive und elitäre Kunstauffassung des l’art pour l’art entwickeln ließ. Seine Dichtungen sollten sich jeglicher Zweckgebundenheit und Profanierung entziehen. Zu Georges Pariser Kontaktpersonen gehörte auch Paul Verlaine. Unter dem Einfluss der Symbolisten entwickelte George eine Abneigung gegen den in Deutschland zu jener Zeit sehr populären Realismus und Naturalismus. Maxim Gorki wäre sehr böse gewesen, hätte er das gewusst. Seit 1889 studierte er drei Semester lang an der Philosophischen Fakultät der Friedrich-Wilhelms-Universität Berlin, brach sein Studium jedoch bald ab. Danach blieb er sein Leben lang ohne festen Wohnsitz, wohnte bei Freunden und Verlegern (wie Georg Bondi in Berlin), auch wenn er sich zunächst noch relativ häufig in das Elternhaus in Bingen zurückzog. Zwar hatte er von seinen Eltern ein beträchtliches Erbe erhalten, doch lebte er stets sehr genügsam. Als Dichter identifizierte er sich früh mit Dante (als der er auch beim Münchner Fasching auftrat), dessen Divina Comedia er in kleine Teile zerriss. Samanlainen ilkeä riippunokka se olikin kuin Dante.
ellauri254.html on line 488: Ab 1907 ist eine Zäsur in Georges Kunstbegriff zu erkennen. Seine Werke entsprachen nicht mehr dem Anspruch der sogenannten selbstgenügsamen Kunst, sondern gewannen zunehmend einen prophetischen und religiösen Charakter. Fortan fungierte George zunehmend als ästhetischer Richter oder Ankläger, der gegen eine Zeit der Verflachung anzukämpfen versuchte. Anlass hierzu war vor allem die Begegnung Georges mit dem vierzehnjährigen Maximilian Kronberger 1902 in München. Nach dem plötzlichen Tod Kronbergers 1904 an Arschverblütung stellte George ein Gedenkbuch zusammen, das 1906 mit einer Vorrede erschien, in der „Maximin“ (so nennt ihn George) zum Gott erhoben wurde, der „in unsere Kreise getreten war“. Inwiefern dieser „Maximin-Kult“ tatsächlich ein gemeinsamer des Kreises war oder eher ein privater Georges, der dadurch, dass er die Göttlichkeit Maximins erkannt hatte, seine eigene zentrale Stellung rechtfertigen wollte, ist schwierig zu rekonstruieren. Minimax olis ollut turvallisempi strategia, kuiten von Neumann ja Morgenstern ovat osoittaneet. Maxi muna miniin reikään tuottaa vahinkoa, mini muna maxissa reiässä ei ehkä paljon anna, muttei otakaan.
ellauri254.html on line 499: Siinä oli meitä poikia. Stefun ikävä lätty näkyy näpeimpänä pisteenä taulun oikeassa ylänurkassa. Pullanaamainen Brando lookalike vauvaessussa on Schwuler ja dinaarinen pikkumies Klages. Koukkunokka vasemmassa laidassa on syväkurkkuinen Karl Wolfskehl, joka sittemmin ajoi pois röyhypartansa kuten Soologubbe. Toinen partapozo ei ole sikapaska Hongisto eikä vekkulin Volvon etulokasuoja vaan Albert Verwey Amsterdamista joka ei saanut Nobel-palkintoa. Verwey was a close friend of Willem Kloos, and an affair developed between the two poets, which is unprecedented in Dutch literature. Siinä ehkä syy.
ellauri254.html on line 506: When Klages (at 23) moved into a new Schwabing flat in 1895, he entered into an intense sexual relationship with his landlady's daughter, with the mother's approval; the daughter, whom Klages called 'Putti', was eleven years younger than him (12 yrs), and their relationship continued for almost two decades though remained only sexual in nature, and squeaky clean. During his years in Schwabing, Klages also became romantically involved with novelist Franziska zu Reventlow, which was further alluded to in her 1913 roman à clef Herrn Dames Aufzeichnungen. Both Stefan George and Alfred Schuler, with whom Klages closely associated, were openly homosexual men. Whilst some of Klages' outward statements on homosexuality may be seen as harsh, he maintained an intimate personal and not just academic admiration for Schuler all throughout his life. Kaikki käy, kuhan paikat pysyy kemiallisen puhtaana. Kemia ei tunne likaa.
ellauri254.html on line 509: In 1914 at the outbreak of war Klages moved to Switzerland and supported himself with his writing and income from lectures. He returned to Germany in the 1920s and in 1932 was awarded the Goethe medal for Art and Science. However, by 1936 he was under attack from Nazi authorities for lack of support and on his 70th birthday in 1942 was denounced by many newspapers in Germany. After the war he was honoured by the new government for his lack of support to the Nazis, particularly on his 80th birthday in 1952.
ellauri254.html on line 590: Karaiimit (myös karaimit - karaiimiksi: karaylar/къарайлар, hepreaksi: קראי מזרח אירופה) on itäeurooppalainen etninen ryhmä, joka on aikanaan levittäytynyt Krimin niemimaalta ja harjoittaa perinteisesti samankaltaista juutalaista uskontoa kuin karaiittijuutalaiset. Karaiimeja ei kuitenkaan pidä samastaa karaiitteihin, joka on laajempi uskonnollinen käsite. Karaiimit eivät käytä Itä-Euroopan juutalaisten perinteisesti käyttämiä kieliä kuten jiddišiä tai ladinoa, vaan omaa turkkilaista kiptšakkilaisiin kieliin kuuluvaa karaiimia. Käyttävät halatteja ja hassuja hattuja.
ellauri254.html on line 610: Nikolai Nikolajevitš Judenitš (ven. Николай Николаевич Юденич, 30. kesäkuuta (J: 18. kesäkuuta) 1862 Moskova, Venäjä – 5. lokakuuta 1933 Nizza, Ranska), oli Venäjän menestyksekkäimpiä kenraaleja ensimmäisessä maailmansodassa ja taisteli johtajana luoteisella rintamalla Venäjän vastavallankumouksessa ja sisällissodassa 1918–1920. Judenitš sai jalkaväenkenraalin arvon vuonna 1915, ja Venäjän valkoisten joukkojen komentajaksi hänet nimitettiin Baltiaan Venäjän sisällissodassa 1918–1920. Siinä läski riippuwiixi Judenits otti turpaansa hintelältä Trozkilta niin ettei kotiin löytänyt. Lähti Ranskaan emigrantixi.
ellauri254.html on line 612: Hän johti Erzurumin taistelua jossain Turkissa tammi-helmikuussa 1916. Judenitšin armeija eteni noin 150 kilometriä ja murskasi miltei täydellisesti Kerim-paššan turkkilaisen 3. armeijan. Abdul Kerim erotettiin Turkin Kaukasian joukkojen ylipäällikkyydestä. Tästä Judenitš palkittiin Pyhän Yrjön ritarikunnan prenikalla ja hän jäikin viimeiseksi Venäjän keisarikunnassa näin korkealla sotilaskunniamerkillä palkituksi. Helmikuun (maaliskuun) vallankumouksen jälkeen hänet nimitettiin Kaukasian rintaman ylipäälliköksi, josta tehtävästä uusi sotaministeri Ai-Ai Kerenski hänet erotti maaliskuussa 1917. Sotasaalissäästöillään hän osti talon Gruusian pääkaupungista Tbilisistä ja maata tunnetulta kylpyläseudulta Kislovodskista Venäjän Etu-Kaukasiassa. Hän seurasi jatkuvasti tapahtumia Venäjällä ja asui laittomasti, mutta ei piilossa, Pietarissa.
ellauri254.html on line 614: Tammikuussa 1919 Judenitš siirtyi yhdessä vaimonsa Aleksandra Nikolajevan ja adjutanttinsa kanssa Helsinkiin Leniniltä förbittyjen henkilöpaperien turvin. Helsingissä oli marraskuussa 1918 perustettu ns. Venäjän komitea, joka väitti olevansa Venäjän hallitus. Judenitš valittiin tämän komitean johtajaksi. Luoteis-Venäjän valkoiset luovuttivat käytännössä hänelle diktaattorin valtuudet, sillä Judenitš oli maineeltaan moitteeton sotilas, josta odotettiin valkoisen Venäjän pelastajaa. Helsingistä käsin hän ryhtyi rakentamaan sotilaallista, poliittista ja diplomaattista perustaa laajalle hyökkäykselle Neuvosto-Venäjää vastaan.
ellauri254.html on line 665: Maastakarkotuksen jälkeen Trotski eli maanpaossa aluksi turkkilaisella Prinkipon saarella lähellä Istanbulia, sillä kaupungissa asui paljon valkoisia venäläisiä, jotka eivät suhtautuneet vallankumouksen syrjäytettyyn johtohahmoon suopeasti. 18. helmikuuta 1929 Trotski anoi poliittista turvapaikkaa Ranskasta ja Saksasta. Hänen Turkista saamansa oleskelulupa umpeutui 1. toukokuuta 1929.
ellauri254.html on line 667: Ranskan hallitus epäsi Trotskilta maahantulon 21. helmikuuta, ja 11. huhtikuuta 1929 Saksakin hylkäsi Trotskin turvapaikka-anomuksen. Vasta 25. heinäkuuta 1933 Ranskan pääministeri Édouard Daladier myönsi hänelle turvapaikan, ja Trotski saapui Marseilleen. Hän asui aluksi Royanissa ja Barbizonissa, eikä hänellä ollut lupaa matkustaa Pariisiin.
ellauri254.html on line 679: Kamenev, oikealta nimeltään Rosenfeld, oli syntyisin juutalaisperheestä, ja hänen isänsä oli veturinkuljettaja Moskova–Kursk-rautatiellä. Hänen vanhempansa olivat olleet mukana opiskelijoiden vallankumouksellisessa toiminnassa 1870-luvulla. Kamenev kävi lukionsa Tbilisissä Georgiassa, jossa hän sai ensimmäisen kosketuksensa vallankumoukselliseen sosialistiseen liikkeeseen. Laittomaan Venäjän sosiaalidemokraattiseen työväenpuolueeseen hän liittyi vuonna 1901. Koska Kamenev oli lukioaikanaan kuulunut radikaaleihin poliittisiin keskustelukerhoihin ja osallistunut mielenosoituksiin, hänet hyväksyttiin Moskovan yliopistoon vasta erillisestä anomuksesta. Maaliskuussa 1902 hänet vangittiin muutamaksi kuukaudeksi hänen osallistuttuaan tsaarinvallan vastaiseen opiskelijamielenosoitukseen, minkä jälkeen häneltä evättiin lupa jatkaa opintojaan. Hän pakeni Länsi-Eurooppaan, tutustui Pariisissa Vladimir Leniniin ja ryhtyi ammattivallankumoukselliseksi. Venäjän sosiaalidemokraattien jakaannuttua kahtia vuonna 1903 Kamenev liittyi Leninin johtamaan bolševikkisiipeen.
ellauri254.html on line 685: Lokakuussa 1917 Kamenev ja Zinovjev olivat ainoat bolševikkien keskuskomitean jäsenet, jotka vastustivat välitöntä vallanottoa. Estääkseen tuhoisana pitämänsä hankkeen he paljastivat bolševikkien salaiset kaappaussuunnitelmat menševikkien Novaja Žizn -lehdessä julkaisemassaan artikkelissa, mitä muut bolševikit pitivät lähes petturuutena. Tästä huolimatta Kamenev valittiin päivää lokakuun vallankumouksen jälkeen bolševikkien muodollisesti ylimmäksi valtioelimeksi eliskä yleisvenäläisen toimekkaasti panevan keskuskomitean puheenjohtajaksi. Kamenev vaati muodostamaan kaikkien sosialististen puolueiden yhteishallituksen ja kävi vallankumousta seuranneina viikkoina marraskuussa 1917 niin sanottujen Vikžel-neuvotteluiden yhteydessä hallitustunnusteluita bolševikkien nimissä Leninin avoimesta vastustuksesta piittaamatta. Kamenevin tavoittelema laajapohjainen hallitus ei totetunut, mutta vasemmistososialistivallankumoukselliset liittyivät hieman myöhemmin bolševikkien hallituskumppaneiksi kansankomissaarien neuvostoon. Leninin torpedoitua Vikžel-neuvottelut Kamenev ja Zinovjev erosivat protestiksi puolueen keskuskomiteasta, mutta palasivat jo muutaman viikon kuluttua katuvaisina takaisin. Sitä ennen Kamenev kuitenkin syrjäytettiin 21. marraskuuta yleisvenäläisen toimekkaasti panevan elimen toimesta ja hänen seuraajakseen tuli Jakov Sverdlov.
ellauri254.html on line 687: Kamenev osallistui joulukuussa 1917 Brest-Litovskin rauhanneuvotteluihin. Kesken neuvotteluiden Lenin lähetti hänet Isoon-Britanniaan Neuvosto-Venäjän diplomaattisena edustajana, mutta hänet karkotettiin Britanniasta jo viikon kuluttua. Vitun britti törkimyxet. Nehän kaatoi bolshevikkeja kuin Securitaxen vartijat mustalaisia. Maahanvienti oli aivan ohjeistuxen mukainen. Ukko mustilaisen luunmurtuma oli izeaiheutettu. Laskeppa huvin vuoxi montako kertaa sana "karkotus" esiintyy tässä albumissa. Bolshevikkeja karkotettiin ja ne karkottivat toisiaan kuin torakoita. Paluumatkalla hänet vangittiin Suomessa maaliskuun lopulla 1918. Saksalaiset olivat luvanneet hänelle turvallisen kulun Ahvenanmaan kautta punaiseen Etelä-Suomeen, mutta vastikään saapunut Ahvenanmaan suomalainen kuvernööri Hjalmar von Bonsdorff vangitutti hänet Maarianhaminassa vihollismaan edustajana. Hän oli kuukauden ajan vankina Vita Björnin vankilassa Kastelholmassa ja myöhemmin kolme kuukautta Oulun lääninvankilassa, kunnes hänet vapautettiin elokuun alussa 1918 osana Suomen ja Neuvosto-Venäjän välistä vankienvaihtoa. Zinovjev ja Moisei Urinitski juhlistivat vanginvaihtoseremoniaa Rajajoen sillalla.
ellauri254.html on line 697: Zinovjeville ja Kameneville järjestettiin elokuussa 1936 uusi, julkinen oikeudenkäynti, joka tunnetaan ensimmäisenä niin sanotuista Moskovan oikeudenkäynneistä. Heidän väitettiin muodostaneen Trotskin ulkomailta johtaman salaisen terroristijärjestön, joka murhasi Kirovin ja suunnitteli Stalinin sekä muiden puoluejohtajien murhia. Kaikkiaan kuudestatoista syytetystä viisi oli turvallisuuspalvelu NKVD:n agentteja, joiden valheelliset tunnustukset kävivät todistusaineistosta myös muita vastaan. Salaisessa tapaamisessa Stalin lupasi Zinovjeville ja Kameneville, että heidän sekä heidän perheidensä ja tovereidensa henki säästettäisiin, jos he tunnustaisivat oikeudessa. Zinovjev ja Kamenev tunnustivat tekaistut syytökset, mutta Stalin petti lupauksensa. Heidät tuomittiin kuolemaan 24. elokuuta ja teloitettiin seuraavana aamuna. Kamenevin vaimo (häh, siis se Leo Trotskin sisko Olga?) kuoli myöhemmin vankileirillä. Myös heidän kaksi poikaansa sekä Kamenevin veli ja tämän vaimo joutuivat teloitetuiksi.
ellauri254.html on line 717:
ellauri254.html on line 718:
ellauri254.html on line 723:
ellauri254.html on line 793:
ellauri254.html on line 804: His chief articles were “On Ideology and Promotional Literature” and “Go West!,” from 1922.
ellauri254.html on line 810: Too long and painfully (5 yrs, 1/4 of my life) has social commitment ruled Russian literature.
ellauri254.html on line 813: True, until death us part, that is. Cough cough. He argued that too many Russian writers were lazy and self-satisfied; they were barbarians who needed to study plot and structure from Western masters. Again, he asserted that plot, action and good composition would win the approval of proletarian readers and theatergoers sooner than would a proper political message. He provided a survey of Russian literature from the point of view of the development of plot. No bestsellers without spoilers, that is what the rubbernecks expect.
ellauri254.html on line 814: Party spokesman Andrei Zhdanov (1896-1948), formally addressing the Soviet writers in Leningrad, quoted Lunz (as above) and declared: “This is the preaching of rotten apoliticism, philistinism and vulgarity.” Njekulturno, in a word.
ellauri254.html on line 823: Shklovsky returned to St. Petersburg in early 1918, after the October Revolution. During the Civil War he opposed Bolshevism and took part in an anti-Bolshevik plot organised by members of the Socialist-Revolutionary Party. After the conspiracy was discovered by the Cheka, Shklovsky went into hiding, traveling in Russia and the Ukraine, but was eventually pardoned in 1919 due to his connections with Maxim Gorky, and decided to abstain from political activity. His two brothers were executed by the Soviet regime (one in 1918, the other in 1937) and his sister died from hunger in St. Petersburg in 1919.
ellauri254.html on line 829: Zamyatin is now considered one of the first Soviet dissidents. He is most famous for his highly influential and widely imitated 1921 dystopian science fiction novel We, which is set in a futuristic police state.
ellauri254.html on line 861: Nikolai Tihonov syntyi parturin perheeseen. Hän kävi Pietarin kauppakoulun, osallistui ensimmäiseen maailmansotaan ja palveli puna-armeijassa. Vuonna 1922 hän liittyi Serapion-veljien kirjailijaryhmään.
ellauri254.html on line 885: Toinen Nikolai Tikhonov (mutta Aleksandrovits) polkupyöräkaupungista Harkovista katui että oli äänestänyt Gorbazovia presidentixi. Oli syytäkin, se oli maanpetturi: kielsi kommunistipuolueen ja möi Neuvostolan Reaganille nahkoineen karvoineen. Tikhonov oli huolissaan venäläisten vähentymisestä ja koitti parantaa äitiysavustuxia. Sille izelleen ei jäänyt vaimoa, lapsia eikä yxityistä rahakätköä. Hyvin tyhmä mies. Vanhat tutut osti sille appelsiineja.
ellauri254.html on line 1010: tures.abebooks.com/inventory/30289773975.jpg" width="20%" />
ellauri256.html on line 16: font-family: 'UnifrakturMaguntia';
ellauri256.html on line 17: src: url(http://grapson.com/fonts/UnifrakturMaguntia.ttf);
ellauri256.html on line 46: Rozanov frequently referred to himself as Fyodor Dostoyevsky's "Underground Man" and proclaimed his right to espouse contrary opinions at the same time. He first attracted attention in the 1890s when he published political sketches in the conservative newspaper Novoye Vremya ("New Time"), owned and run by Aleksey Suvorin. Rozanov's comments, always paradoxical and sparking controversy, led him into clashes with the Tsarist government and with radicals such as Lenin. For example, Rozanov readily passed from criticism of Russian Orthodoxy, and even of what he saw as the Christian preoccupation with death, to fervent praise of Christian faith, from praise of Judaism to unabashed anti-Semitism, and from acceptance of homosexuality as yet another side of human nature to vitriolic accusations that Gogol and some other writers had been latent homosexuals.[citation needed] He proclaimed that politics was "obsolete" because "God doesn't want politics any more," constructed an "apocalypse of our times," and recommended the "healthy instincts" of the Russian people, their longing for authority, and their hostility to modernism.
ellauri256.html on line 62: Women were the first cultivators of flax and initiated the manufacture of clothing. Evidence for this claim is the oldest depictions of textile production showing women at work, not men, and women continuing in textile production even when the industry was run by males. This is not at all unusual as women were the first brewers in Egypt and, most likely, the first healers who predated the rise of the medical profession. And the first professionals in the entertainment business, see Capitani and Lady Ceepu.
ellauri256.html on line 166: Tarinan "In the Desert" lopussa on merkitty sen kirjoituspäivämäärä: maaliskuu 1921. Vuonna 1922 tarina julkaistiin kokoelmassa "Serapion Brothers" (Almanakka First, Pietari, "Alkonost". Samana vuonna almanakka julkaistiin uudelleen Berliinissä). Kirjoittaja N. Berberova kirjoittaa muistelmissaan: "Lauantaisin Serapionit kokoontuivat Slonimskyn huoneeseen... Kävin siellä usein. ", ensimmäinen kirja, 1953, New York, s. 165). Suurelta osin lukemisen vaikutelmana "Aavikossa", M. Gorki puhui kahdesti kirjeissään V. Kaverinille L. Luntsista; 10. lokakuuta 1922: "Salli minun neuvoa tässä: pitäkää tiukasti kiinni ystävistänne: Lunts, Zoshchenko, Slonimsky ja kaikki muut, jotka eivät ole järkyttyneitä, joita "maallisen turhuuden basaari" ei sokaise. 25. marraskuuta 1923: "Valitettavasti en nähnyt Luntsia. Hän on vakava ja suuri kirjailija" ("Literary Heritage", osa 70, 1963, M., Publishing House of the Sciences Academy of the USSR, ss. 172, 177 ) Ja Sorrentosta 8. toukokuuta 1925 M. Slonimskylle osoitetussa kirjeessä M. Gorky kertoi, että viimeisessä kirjassa "Venäjä" on annettu Lo Gatton käännöksessä "Aavikko..." ( Ibid., s. 389).
ellauri256.html on line 246: Boris Nikolaevich Bugaev (Russian: Бори́с Никола́евич Буга́ев, IPA: [bɐˈrʲis nʲɪkɐˈlajɪvʲɪtɕ bʊˈɡajɪf] (listen)), better known by the pen name Andrei Bely or Biely (Russian: Андре́й Бе́лый, IPA: [ɐnˈdrʲej ˈbʲelɨj] (listen); 26 October [O.S. 14 October] 1880 – 8 January 1934), was a Russian novelist, Symbolist poet, theorist and literary critic. He was a committed anthroposophist and follower of Rudolf Steiner. His novel Petersburg (1913/1922) was regarded by Vladimir Nabokov as the third-greatest masterpiece of modernist literature. The Andrei Bely Prize (Russian: Премия Андрея Белого), one of the most important prizes in Russian literature, was named after him. His poems were set to music and performed by Russian singer-songwriters.
ellauri256.html on line 253: Young Boris grew up at the Arbat, a historical area in Moscow. He was a polymath whose interests included mathematics, biology, chemistry, music, philosophy, and literature. Bugaev attended university at the University of Moscow. He would go on to take part in both the Symbolist movement and the Russian school of neo-Kantianism. Bugaev became friendly with Alexander Blok and his wife; he fell in love with her, which caused tensions between the two poets. One of his notions was the Eternal Feminine, which he equated it with the "world soul" and the "supra-individual ego", the ego shared by all individuals. He supported the Bolshevik rise to power and later dedicated his efforts to Soviet culture, serving on the Organizational Committee of the Union of Soviet Writers.
ellauri256.html on line 334: Vladimir Vladimirovitš Majakovski (ven. Влади́мир Влади́мирович Маяко́вский; 19. heinäkuuta (J: 7. heinäkuuta) 1893 Baghdati – 14. huhtikuuta 1930 Moskova) oli venäläinen ja neuvostoliittolainen runoilija sekä futurismin runouden merkkihenkilö. Majakovski oli tulisieluinen vallankumousrunoilija, taidemaalari, graafikko ja kuvittaja, joka nousi bolševikkien valtaannousun symboliksi. Myös maailmanlyriikassa hän on huomattava nimi poliittisen ja kantaa ottavan runouden saralla. Majakovskin tunnetuimpia teoksia on runoelma Pilvi housuissa. Hänen teoksiaan on suomentanut sössöttävä Arvo Turtiainen Kuopiosta, josta Hansan porukoiden kronikoissa oli paljon vittuiluja eri salanimillä.
ellauri256.html on line 338: "I was born in the Caucasus, my father was a Cossack, my mother is Ukrainian. My mother tongue is Georgian. Thus three cultures are united in me," he told the Prague newspaper Prager Presse in a 1927 interview.
ellauri256.html on line 342: Majakovski tempautui keskikoululaisena mukaan kumoukselliseen teiniliikkeeseen, jolla oli vahva kannatus hänen kotikaupungissaan Georgiassa. Vuonna 1906 perhe muutti Moskovaan, jossa hänestä tuli taideakatemian oppilas. Vuonna 1908 hän liittyi sosiaalidemokraattiseen puolueeseen. Kumouksellisen toiminnan takia hänet vangittiin kolme kertaa ja hän oli eristyssellissä yhteensä 11 kuukautta. Tuon ajan hän käytti marxilaisuuden opiskeluun ja venäläisen kirjallisuuden lukemiseen. Mitähän sekin siitä tajusi. Vapauduttaan hän tutustui runoilija David Burljukiin, joka johdatti hänet futuristiseen aatteeseen. He muodostivat aluksi niin sanotun kubofuturistisen terroristisolun. He halusivat murskata porvarillisen taiteen vakinntuneet normit ja vihasivat muutoinkin porvaristoa. Silti vain Majakovski oli selvästi sosialismin kannattaja, Burljuk oli salaporvari joka muuttikin sittemmin New Yorkiin.
ellauri256.html on line 348: Futuristinen taideryhmä hajosi vähitellen. Vielä vuonna 1928 Majakovski kokosi uuden ryhmän, mutta huonolla menestyksellä. Majakovski joutui 1920-luvun lopussa ristiriitoihin myös proletaarikirjailijoiden kanssa. Majakovskin särmikäs persoona oli liikaa monille muille. Sekä henkilökohtaisen elämän, että politiikan ristiriidat olivat ilmeisesti syynä Majakovskin itsemurhaan huhtikuussa 1930. Taisi olla sekin salaporvari.
ellauri256.html on line 360: Lilya was born in 1891 to a wealthy Jewish family. Her father was a lawyer and the family lived in the center of Moscow. Her parents often took little Lilya and her younger sister, Elsa (the future heroine of the French Resistance, Elsa Triolet) with them to European resorts. They look a little like Lea and Liisa in an old phtograph.
ellauri256.html on line 362: The girls were under the constant care of a governess. They became fluent in German and French, learned to play the piano and studied at a grammar school. It was there that at the age of 13, Lilya met her future husband, Osip Brik: in the wake of the revolutionary anti-monarchist unrest of 1905, Lilya began to attend political education clubs, one of which was headed by Osip, the son of a jewelry merchant.
ellauri256.html on line 370: The well-off Osip even offered to finance the publication of the poem - he became a kind of a promoter for Mayakovsky. In the meantime, Lilya started working on the poet's image like Pipsa on E. Saarinen: she made him change his brightly-coloured cubo-futuristic robes for a coat and formal suit and have his teeth done. In other words, there were three of them in that relationship.
ellauri256.html on line 376: After the 1917 Bolshevik Revolution, the situation turned upside down. Mayakovsky, as a devoted Bolshevik, began to make good money on his poems, whereas Osip Brik's business went pear-shaped. It was then that Lilya told her husband she was now with Mayakovsky, yet she did not want to divorce him. Thus, both moved to the poet’s apartment, lived and traveled at his expense, with Mayakovsky calling Osip a part of the “family”. Their relationship became an “ideal" for those who advocated free love. In the meantime, rumors of Lilya Brik’s numerous sexual liaisons grew.
ellauri256.html on line 380: Contemporaries' attitude to Lilya was mixed. Men adored her: the list of Brik's admirers included practically the entire circle of Russian avant-garde artists and prominent culture figures, from Alexander Rodchenko to Sergey Diaghilev. In Italy, she was friends with Pasolini, in France, with Louis Aragon (who would eventually marry her sister Elsa) and Yves Saint Laurent, who used to say: “I know three women who can be elegant outside of fashion - Catherine Deneuve, Marlene Dietrich and Lilya Brik.”
ellauri256.html on line 382: Professionally, Brik was everything and nothing: she tried to be a sculptor, a writer, a film actress, she worked in advertising and took balling lessons. She did not achieve great results in any of these fields. Yet, she founded one of Moscow's most famous literary salons of the 20th century. That salon outlived all others. “The literature was canceled, there was just the Briks' salon left, where writers met with KGB operatives,” Anna Akhmatova, who was not invited to the salon, jealously said.
ellauri256.html on line 384: However, after Mayakovsky shot himself in the heart at the height of his fame, their romance turned into a tragic legend, and Brik was practically declared the poet's killer. Especially after she released their correspondence: there were hundreds of letters with declarations of love from Mayakovsky and terse answers and requests to send money from Lilya.
ellauri256.html on line 391: Mayakovsky produced a large and diverse body of work during the course of his career: he wrote poems, wrote and directed plays, appeared in films, edited the art journal LEF, and produced agitprop posters in support of the Communist Party during the Russian Civil War of 1917–1922. Though Mayakovsky's work regularly demonstrated ideological and patriotic support for the ideology of the Bolsheviks and a strong admiration of Vladimir Lenin, his relationship with the Soviet state was always complex and often tumultuous. Mayakovsky often found himself engaged in confrontation with the increasing involvement of the Soviet state in cultural censorship and the development of the State doctrine of Socialist realism. Works that criticized or satirized aspects of the Soviet system, such as the poem "Talking With the Taxman About Poetry" (1926), and the plays The Bedbug (1929) and The Bathhouse (1929), met with scorn from the Soviet state and literary establishment. Majakovskin lehdykkä Lef teki pilkkaa serapioniveljistä. Ei ois kannattanut. Fedin pani sen hampaankoloon ja Zishtshov närkästyi.
ellauri256.html on line 400: säädytön ja pureva, ivaan turhuutta.
ellauri256.html on line 464: No jo oli turahdus! Täähän on ihan samaa paskaa kuin Uuden Suomen Ollin pakina "Valtion raha-apaja". Ei vittu tää tuhnu Majakovski ole kuullutkaan kommunismista: jokaiselle tarpeensa mukaan ja jokaiselta kykynsä mukaan. Tää on kökkäre, samanlainen rahanahne pyrkyri kuin sen kuvasta kumitettu juutalainen leipäsusi Brik. E. Saarisen klisheissä on samaa majakovskilaista uhoa, kaikenlaista räjähdysvoimaista paskanjauhantaa. Nyt on vanhat linguistic turn filosofiemerituxet jälleen kerääntymässä koolle jossain julkisuudessa, argumentoimassa ihan takuulla että Natoon on Suomen kyllä nyt liityttävä, se seuraa niiden premisseistä ihan modus ponendo ponensilla.
ellauri256.html on line 486: Kanivista tuli 1431 osa liettualaista Kiovan voivodikuntaa. Vuonna 1458 turkkilaiset ryöstivät kaupungin. Kaniv siirtyi 1569 Puolan hallintaan, ja siitä kehittyi yksi kasakoiden kulttuurisista ja sotilaallisista keskuksista osana Puola-Liettuaa. Tällöin se tunnettiin puolalaisella nimellä Kaniów.
ellauri256.html on line 487: Pohjan sodan aikaan kaupunki joutui kapinallisen kasakkahetmani Bohdan H’melnytskyin hallintaan. Vuosina 1648–1678 kaupunki oli kasakoiden hallussa, kunnes nämä hävisivät taistelussa turkkilaisille ja kaupungin hallinto muutettiin Bohuslaviin.
ellauri256.html on line 503: The most widely accepted modern definition of the "Western World" is based not upon geographical location but upon the cultural (or when appropriate, political or economic) identities of the countries in question. Using this definition, the Western World includes Europe as well as any countries whose cultures are strongly influenced by European values or whose populations include many people descended from European colonists—for example Australia, New Zealand, and most countries in North and South America .
ellauri256.html on line 505: By the mid-20th century, Western culture had become widespread throughout the world with the help of mass media, such as television, film, radio, and music. The term "Western culture" is used broadly to refer to traditions, social norms, religious beliefs, technologies, and political systems. Because the culture is so widespread today, the term "Western World" has taken on a cultural, economic, and political definition—but those definitions can differ from one another.
ellauri256.html on line 524: MIT:n silloinen laskuopin professori ennusti Billystä: I believe he will be a great mathematician, the leader in that science in the future. 11-vuotiaana nenäkäs Billy sai toistuvasti turpiin 5v vanhemmilta Harvardin luokkatovereilta (ml Buckminster Fuller) ja alkoi eristäytyä. Billy vowed to remain celibate and never to marry, as he said women did not appeal to him. Later he developed a strong affection for Martha Foley, one year older than him. Ei siitäkään tullut lasta eikä paskaakaan. Isompana Billy ajoi mieluiten ympäriinsä raitiovaunulla. He obsessively collected streetcar transfers, wrote self-published periodicals, and taught small circles of interested friends his version of American history. Sidis arveli että Euroopassakin oli ollut intiaaneja. Sidis peukutti jonkinlaista dualismia. Sidis died from a cerebral hemorrhage in 1944 in Boston at age 46.
ellauri257.html on line 16: font-family: 'UnifrakturMaguntia';
ellauri257.html on line 17: src: url(http://grapson.com/fonts/UnifrakturMaguntia.ttf);
ellauri257.html on line 47: Nikolai Vasilyevich Gogol (1 April [O.S. 20 March] 1809 – 4 March [O.S. 21 February] 1852) was a very short story writer and playwright of Ukrainian origin. Gogol was born in the Ukrainian Cossack town of Sorochyntsi, in the Poltava Governorate of the Russian Empire. His mother was descended from Leonty Kosyarovsky, an officer of the Lubny Regiment in 1710. His father was supposedly Vasily Gogol-Yanovsky, who died when Gogol was 15 years old, was descendant of Ukrainian Cossacks (see Lyzohub family) and belonged to the 'petty gentry'. His father wrote poetry in Ukrainian almost as well as in Russian, and was an amateur playwright in his brother's home theatre. As was typical of the left-bank Ukrainian gentry of the early nineteenth century, the family spoke Ukrainian nearly as well as Russian. As a child, Gogol helped stage plays in his uncle's home theatre.
ellauri257.html on line 49: His early works, such as Evenings on a Farm Near Dikanka, were influenced by his Ukrainian upbringing, Ukrainian culture and folklore, such as red beet soup with pork.
ellauri257.html on line 55: Gogol's huge influence on Russian, Ukrainian and world literature was acknowledged by Mikhail Bulgakov, Fyodor Dostoevsky, Ryūnosuke Akutagawa, Mikhail Saltykov-Shchedrin, Franz Kafka and (most notably) Flannery O'Connor.
ellauri257.html on line 63: Taras Bulba on Nikolai Gogolin kirjoittama romaani. Se on kuvaus kasakoiden elämästä Ukrainan laajoilla tasangoilla 1600-luvulla. Se kertoo kasakoiden halusta taistella pyhän oikean venäläisen uskon puolesta. Teoksesta on ilmestynyt lukuisia suomennoksia: Samuli S., J. A. Halonen, Juhani Konkka, Gunvor ja Kaarlo Salo, Ulla-Liisa Heino sekä Neuvosto-Karjalassa kaksi suomennosta, 1940 ja 1952. Siitä on tehty kaksi elokuvaa, Yhdysvalloissa 1962 ja Venäjällä 2009. Näitä leffoja olis hauska verrata. Onko Tony Curtis yhtä vizikäs kuin veijareita ja pyhimyxiä TV sarjassa? Onko yhteisslaavilainen leffa yhtä hahatuttava kuin esim Kuolleet sielut? Puolalainen, kasakka ja turkkilainen kilpailivat siitä kuka oli vähävenäläisin ja mätki eniten juutalaisia. Tony oli unkarin juutalainen nimeltä Bernard Schwartz. Sen isä oli New Yorkin räätäli ja äiti skizo, veli myös. Se ehti ottaa 6 vaimoa ja puikottaa yhtä monta lasta.
ellauri257.html on line 65:
ellauri257.html on line 71: In 1550, after centuries of fighting for possession of the Ukraine with the Turks, the Cossacks under the leadership of Taras Bulba (Yul Brynner) aid the Polish Army in the battle of the steppes (Argentina subbing for the Ukraine, where reportedly some 10,000 Argentinean extras were employed) and are victorious. Invited to a Polish feast to celebrate, the Cossacks are betrayed by their cunning hosts and flee under cannon fire to safety across the steppes.
ellauri257.html on line 73: The cocky and arrogant Taras raises two sons, Andrei (Tony Curtis) and Ostap (Perry Lopez), and eventually sends them to Kiev University to learn how their enemies think. The independent-minded Andrei falls in love with Natalia (Christine Kaufmann), a young beautiful Polish noblewoman, but her family deems him unworthy of her because of his lowly birth. The heartbroken Andrei returns home to the steppes and his bloodthirsty barbarian warrior father—definitely not a college grad.
ellauri257.html on line 75: It then turns into a family drama, as Andrei rejects his people to return to Poland and his Princess. The stern dad deals with this betrayal by shooting his son down as a traitor when he tries to raid the Cossack camp for food for his captive Princess, who the Poles threaten to burn at the stake unless Andrei acts.
ellauri257.html on line 80:
ellauri257.html on line 84: Puolan armeijoiden ja kasakkasotureiden välisen julman sodan aikana Taras Bulba saa tietää, että hänen vaimonsa on murhattu ja hänen poikansa vangittu - mikä oikeuttaa hänen kostokampanjansa.
ellauri257.html on line 124: Kuten muissakin aikakauden venäläisissä romaaneissa, turkkilaisia kohdellaan barbaareina ja sivistymättöminä eurooppalaisiin verrattuna heidän nomadiluonteensa vuoksi ja koska he eivät anna Ruozi-Suomen liittyä Pohjois-Atlantin puolustusliittoon, vaativat kurdipanttivankeja ja polttavat pyhiä ruåzin lippuja.
ellauri257.html on line 143:
ellauri257.html on line 144:
ellauri257.html on line 341: Hän oli vuonna 1966 ehdolla Nobelin kirjallisuuspalkinnon saajaksi, mutta ei kuitenkaan saanut palkintoa. Actually he was nominated for the Nobel Prize in Literature four times, from 1966 to 1969. Eise sentään ollut Puolan juutalaisia vaikka painui Argentiinaan karkuroimaan 1939. Actually he was considered unfit for military duties. No jotain vikaa siinä piti olla, ja olikin: Gombrowicz had affairs with both men and women.
ellauri257.html on line 343: Gombrowicz wrote in Polish, but he did not allow his works to be published in Poland until the authorities lifted the ban on the unabridged version of Dziennik, his diary, in which he described their attacks on him. No tästä arvaa jo mixi sille oltiin tuppaamassa dynypötköä. Mikä pahinta, Gombrowicz´s work has links with existentialism and structuralism. Sen hengenheimolaisia olivat sellaiset lurjuxet kuin Foucault, Barthes, Deleuze, Lacan, and Sartre.
ellauri257.html on line 352: He turhautuvat yhä enemmän, kun he huomaavat, että nämä kaksi eivät ole kiinnostuneita toisistaan, ja pelit pysäytetään hetkeksi paikallisella murhalla ja direktiivillä murhata Puolan vastarintaliikkeen roistojäsen. Gombrowicz yhdistää nämä säikeet upeasti jännittyneessä huipentumassa, joka täyttää hänen romaaninsa syvällä absurdin tunteella ja moninkertaistaa sen monimutkaisuuden.
ellauri257.html on line 392: What I find most galling is that while he is ranting about “cultural Marxists”, he is actually drawing on ideas espoused by exactly these “cultural Marxists”! İn other words, he is mischaracterising as “the enemy” the very people who created many of the arguments he himself utilises!
ellauri257.html on line 394: Theodor Adorno wrote a book entitled “the Authoritarian Personality” which dissects and attacks authoritarianism in political culture. If Peterson were to pay attention to what people are actually saying rather than jumping on some John Birch Society fantasy, he’d realise the “cultural Marxists” he blame for everything wrong in the world are closer to him on “political correctness” and dogmatic ideology than he thinks.
ellauri257.html on line 395: İn fact, his “debate” with Slavoj Zizek is wonderfully illustrative of this. When confronted with an actual, living “cultural Marxist”, what resulted was a mostly friendly chat. (No tietysti, ei korppi toisen julkkiskorpin silmää noki paizi selän takana.)
ellauri257.html on line 398: I don’t like Jordan Peterson, or, more accurately, I don’t like the role Peterson is playing in the culture war because I find it intellectually impoverished, uninformed, and feeding into a repugnant far-right cultural revolution that Peterson himself does not necessarily endorse but which he nonetheless gives aid to.
ellauri257.html on line 419: Upon the 2009 American release (of the book, after the film of course, this is America), Michael Dirda wrote in The Washington Post that Pornografia "seems as sick, as pathologically creepy a novel as one is ever likely to read. In some ways, it resembles a rather more polymorphously perverse version of Les Liaisons Dangereuses or one of those disturbing fictions by European intellectuals that blend the philosophical with the erotic: Think of Georges Bataille's The Story of the Eye or Pierre Klossowski's Roberte Ce Soir. ... Through its sado-masochistic material and its almost Henry Jamesian analyses of human motives, Pornografia underscores Gombrowicz's lifelong philosophical obsession: the quest for authenticity." Dirda continued: "Certainly, most readers will find Pornografia perturbing, or worse: repulsive, confusing, ugly. As Milosz once said of Gombrowicz: 'He had no reverence whatsoever for literature. He derided it as a snobbish ritual, and if he practiced it, he attempted to get rid of all its accepted rules.'"
ellauri257.html on line 426: Noniin, siis Vorwärz! Ellottava Amelia ämmä puukottaa ja puree pimeässä pikkuvarasta. Syyllisen on oltava toi tolvana böndepoika, ei se voi millään olla tää pyhimyxen mittakaavat täyttävä puolalainen Pani. leipääntynyt ryppääntynyt leidi-polakka. Ällöttävää modernismia. Tässäkin on kaikki EFK-elementit mutta miinusmerkkisinä: herrasväen omaisuutta hukataan, poliiseja lahjotaan, panosta puhutaan mutta tuloxettomasti, kommittoidaan turhanpäiväisiä murhia.
ellauri257.html on line 452: A Russian wife turned to her husband and asked, "What's this special military operation our glorious leader keeps talking about?" Her husband replied, "It's a war to stop America and NATO." "Oh, right” she says “How's it going?"
ellauri257.html on line 458: “They haven’t turned up yet. They just send a lot of money and weapons and let the Ukrainians supply the manpower and fill the body bags. Fewer Western casualties this way. The concept has been tested in countless local wars all round the globe."
ellauri257.html on line 489: Singer described himself as "conservative," adding that "I don't believe by flattering the masses all the time we really achieve much." His conservative side was most apparent in his Yiddish writing and journalism, where he was openly hostile to Marxist sociopolitical agendas. In Forverts he once wrote, "It may seem like terrible apikorses [heresy], but conservative governments in America, England, France, have handled Jews no worse than liberal governments.... The Jew's worst enemies were always those elements that the modern Jew convinced himself (really hypnotized himself) were his friends. Interestingly enough, he notes the cultural tensions between Sephardic and Ashkenazi Jewish people during his trip to Haifa and during his stay in the new nation. With the description of Jewish immigration camps in the new land, he foresaw the difficulties and socio-economic tensions in Israel, and hence turned back to his critical views of Zionism. Naah, America is the promised land.
ellauri257.html on line 497: About The Vulture Living With Isaac Bashevis Singer
ellauri257.html on line 501: Alma and Isaac: The famed writer always returned to his wife, Alma, despite his well-documented betrayals.
ellauri257.html on line 514: Alma doesn’t explore the cultural differences that separated them. She was an upper-class German Jew born in Munich, whereas Singer was from Leoncin, a small Polish village northeast of Warsaw. In 1904, when Singer was born, Leoncin was part of the Russian Empire. In Alma’s milieu, Yiddish was a symbol of low caste. Her father had been a textile businessman and her grandfather had been a Handlerichter (LOL), a judge specializing in commercial cases. Although Wasserman, her first husband, was nowhere near as rich in America as he had been in Germany, he was certainly far wealthier than Singer, who was known as an impecunious journalist.
ellauri257.html on line 517: , she worked at Saks 34th Street, and then, until retirement, at Lord & Taylor. On occasion she would accompany Singer to his lectures. They also traveled together to Europe, especially England and France. The purpose of one of those trips was for Alma to show Singer the places in Switzerland where she and her parents had stayed before the war. When she returned to America, she felt ecstatic. In the manuscript, she recollects standing on Broadway, looking in wonder at a fruit store and grocery, admiring their abundance.
ellauri257.html on line 522: Sadly, nothing in Alma’s narrative hints at the emotional turmoil Singer left in his wake, although in the 1970s she told Kresh that abandoning the Wasserman family left such a sour taste in her mouth that she convinced herself it was better to stay forever with Singer despite his infidelities than to cause another emotional uproar. By most accounts, the lingering effects of her divorce made for bad blood toward Singer among Alma’s children and their extended family.
ellauri257.html on line 530: All this to say that the Yiddish writer’s other women — not the sexy but the stolid, those who accompanied him at home for better or worse, for richer or poorer, in sickness and in health — are crucial to the understanding of how he looked at the world. Alma was his anchor. Despite his betrayals, he always returned to her. Her silence, her resignation, might be disheartening to modern sensibilities. Yet she grounded him, and not only as an artist.
ellauri257.html on line 532: Ilan Stavans is the Lewis-Sebring Professor in Latin American and Latino Culture at Amherst College. He edited the three-volume “Isaac Bashevis Singer: Collected Stories” (Library of America) and is finishing a biography of Singer, for Princeton University Press.
ellauri257.html on line 623: Kaikki, mikä tulee, on turhuutta.
ellauri257.html on line 657: Turhuuksien turhuus, sanoi saarnaaja;
ellauri257.html on line 658: kaikki on turhuutta!
ellauri257.html on line 683: Kaikkien filisterien suuri vaiva on se, että ihanteet eivät tarjoa heille viihdettä, mutta paetakseen tylsyyttä he tarvitsevat aina todellisuutta. Sitä varten on esim. Ylen Areena turrusarjoineen ja tositeeveineen.
ellauri258.html on line 16: font-family: 'UnifrakturMaguntia';
ellauri258.html on line 17: src: url(http://grapson.com/fonts/UnifrakturMaguntia.ttf);
ellauri258.html on line 53:
ellauri258.html on line 80: Tulessa syntynyt taipui elokuvaksi jo 1984. Sekään ei ollut erityisen onnistunut, ja kärsi etenkin löysästä ohjauksesta sekä puisevista näyttelijäsuorituksista. Cherokee-palkkatappaja John Rainbirdiä esitti esimerkiksi umpivalkoinen George C. Scott, kiusallinen ratkaisu kaikkiaan. Kyllä olisi pitänyt nyt aito punanahka palkkatappaja jaxaa eziä. Käsikirjoitus seurasi kirjaa tarkasti ja turhankin orjallisesti.
ellauri258.html on line 91:
ellauri258.html on line 113: Pekan ja Eskin toilauxista limaisessa bisnismaailmassa on jo pitkät turinat albumissa 149. Himanen oli 1/20 Suomen suurimmasta bisnisajattelijasta 2012. Sitten alkoi kaikkien aikojen mahalasku.
ellauri258.html on line 116: Aivan käsittämätöntä pullistelua nobelistien eturivissä.
ellauri258.html on line 138: Teidän outo kimppanne todistaa, että eliitillä ei ole sosiaaliluokkaa. Siis turha julkkis-eliitillä, en puhu nyt plutokratiasta.
ellauri258.html on line 180: "Ajassamme outoa on se, että monet esikuvamme ovat narsistisia sankareita, jotka tyydyttävät itseään ja esittävät masturbaatiofantasioitaan mediassa. Elämä esitetään pitkänä masturbaationa tai tuotteena, josta voi tehdä kuluttajavalituksen. Klassinen sankari on toista maata. Historian hahmoista arvostamme eniten niitä, jotka tekevät jotain ison asian puolesta. Kuka pystyy luettelemaan 1200-luvun Euroopan rikkaimmat ihmiset tai suosituimmat pop-muusikot? Arvokas maailma on muistamisen arvoinen. Jokainen ihminen, joka arvostaa itseään, arvostaa muita. Korkea omanarvontunto mahdollistaa loukkaamattomuuden rajat, joita ei rikota."
ellauri258.html on line 277: Eikä siinä turhaan liioin kainosteltu lain
ellauri258.html on line 292: Kori Hatakainen oli vuosituhannen vaihteen uhoilevan mieslaahuxen runoilija ja tunteiden työntötulkki. Sen haave oli tämmöinen aplarinvärinen Toyota Corolla, joita vielä löytyy kaupan entisen Neuvostoliiton alueelta. Samanikäinen kuin Wokun uudempi Anger Over. Klassikko (1997) oli Korin ensimmäinen menestysteos. Juoxuhaudantie on vlta 2004. Molemmista on tehty elokuvaversiot. Kori on muotopuhdas nuivelo, sama oli sillä alla Corolla tai Rolfa Aameo, se ajattelee, kirjoittaa ja virnuilee kuin aito väärentämätön persu. Vähän vähemmän totaalinen turvelo ex-mainosmies kuin porsasmainen Juri Turvo, mutta ei paljon vähemmän.
ellauri258.html on line 319: John ja Paul kazoivat pieninä pelkäävinä napiaisina mustavalkoisia päälleäänitettyjä neuvostopiirrettyjä joissa esiintyi muun muassa Baba Jaga kanankoipimökissä. (Oli myös Sepe ja 3 porsasta Disneytä naturalistisempana versiona.)
ellauri258.html on line 332: Kirjallinen maininta Baba Yagasta on englantilaisen matkailijan D. Fletcherin (1588) kirjassa "Venäjän valtiosta" . Hän luki epäjumalan "kultaisen tai yage-baban" palvonnasta, mutta saapuessaan Permin alueelle ja tavattuaan söpöt pörröturkkiset samojedit, hän huomasi, että tämä oli "tyhjä satu" .
ellauri258.html on line 576:
ellauri258.html on line 748:
ellauri260.html on line 16: font-family: 'UnifrakturMaguntia';
ellauri260.html on line 17: src: url(http://grapson.com/fonts/UnifrakturMaguntia.ttf);
ellauri260.html on line 52: Lisääntykää ja joka neliöjalka täyttäkää tällä pallolla! Jokainen emätin ilman siemensyöxähtävää siitintä on hukkaan livautettu leiviskä. Varmin nakki on leviiri kun on turvattava reviiri.
ellauri260.html on line 54: Eri hulluuden lajit on apinan sopeutumien vikaan menneitä säätöjä kuin izeohjautuvan auton ohjelmoinnin vikatiloja. Skizofreniassa pään tekoälyn muurahaispesä alkaa rakentaa sivupesiä. Paranoia on pedoilta suojautumisen ja (eli?) tiimiin sopeutumisen nyrjähdys. Autismi on vastakkainen liikennettä häirizevä omatoimisuuden ylilyönti. Mania ja depressio ovat palautejärjestelmän kalibrointivirheitä. Psykopatia ja narsismi menestyvän tiimikäytöxen ääriasentoja. Anturit syöttää vika-arvoja ja hyrysysy lähtee tangenttiin ajoradalta tai törmää näyteikkunaan.
ellauri260.html on line 83: Karol Wojtyła kirjoitti, että Aquinas "tarjosi ainakin lähtökohdan personalismille yleensä". Boethius (n. 480–524) antoi jo varhain klassisen, perustavanlaatuisen ja puhtaasti filosofisen määritelmän, jonka personalistit edelleen hyväksyvät: "persona est naturae rationalis individua substantia". Edelleen: "Naturalia non sunt turpia." Kemia ei tunne likaa. Omne animal triste post coitum praeter gallum et mulierem.
ellauri260.html on line 95: Hegel oli sitten taas iso impersonalistipahis. Nuorten hegeliläisten kautta tämä persoonaton idealismin muoto muuttui pian yhtä persoonattomiksi materialismin muodoiksi, jotka huipentuivat marxilaisuuteen, joka pitää ihmisen olemusta todella kollektiivisena; persoonaton determinismi kommunismin muodossa määritteli ratkaisevasti kahdennenkymmenennen vuosisadan poliittisen totalitarismin. Muissa ajattelijoissa idealismilla oli taipumus sulautua yhä naturalistisempiin natsismin ja rasismin muotoihin, mikä synnytti kahdennenkymmenennellä vuosisadalla muita uusia poliittisia liikkeitä, jotka nostivat vaihtoehtoiset kollektiivit henkilön yläpuolelle, kuten kansallissosialismi ja fasismi.
ellauri260.html on line 163: Thus, in the words of Jacques Maritain: “Whenever we say that man is a person, we mean that he is more than a mere parcel of matter, more than an individual element in nature, such as is an atom, a blade of grass, a fly or an elephant…Man is an animal and an individual, but unlike other animals or individuals.”
ellauri260.html on line 177: En philosophie, parler d'être humain, en lieu et place du terme générique d'« homme », c'est emprunter la voie qui tente de répondre à « la question centrale en toute anthropologie telle qu'elle a été formulée par Emmanuel Kant, dans le sens où il se la posait, « Qu'est-ce que l'homme ? » « Was ist der Mensch? « Ach, Mensch, sanoivat saxalaiset turistit kun Aavasaxalla juhannuxena satoi lunta. Heidegger écrivait die Geschichte des Seins (la histoire des seins). Aber er war ein Naziteufel. Dans l'esprit de la philosophie kantienne, l'homme doit être vu comme une fin en soi et non comme un moyen, comme les autres animaux. Jacques Maritain a été avant tout un immense philosophe catholique, l'un de ceux qui a le plus contribué à faire revivre saint Thomas d'Aquin et son cheval.
ellauri260.html on line 191: The Nobel Prize in Literature 1908 was awarded to Rudolf Christoph Eucken "in recognition of his earnest search for truth, his penetrating power of thought, his wide range of vision, and the warmth and strength in presentation with which in his numerous works he has vindicated and developed an idealistic philosophy of life".
ellauri260.html on line 207: Gustav Teichmüller (November 19, 1832 – May 22, 1888) is considered a philosopher of the idealist school and a founder of Russian personalism. His ideas were shaped by his teachers Lotze and J. F. Herbart, who in turn were influenced by G. W. von Leibniz. Some scholars describe Teichmüller's personalism as a version of neo-Leibnizianism. His doctrines have also been referred to as constituting a variant of Christian personalism that is in opposition to both positivism and evolutionism as well as traditional Platonism. Teichmüller's philosophy has influenced Nietzsche and this link has been explored by scholars such as Hermann Nohl, who traced Teichmüller's Die wirkliche und die scheinbare Welt, 1882, as the source of the latter's perspectivism. Teichmüller also influenced the Russian thinkers A. A. Kozlov, I.F. Oze, and E. A. Bobrov. Teichmüller nai virolaisen maanomistajan tyttären ja tapettuaan sen 20-vuotiaana lapsivuoteeseen, sen siskon, ja kuoli lopulta ize Tartossa pyylevänä patruunana.
ellauri260.html on line 219: It is a strange situation to see ancient wisdom join hands with the advancing present: to find permanent hopes of human nature shooting through the stormy agitation of the day. Our starting point is the problem of the physical maintenance man that Matti Keijola tried to solve with artificial intelligence.
ellauri260.html on line 227: But now let us return to the problem! "Vapauden ongelma", no less! The problem of the hard struggle for life. The first improvement that individuals obtained in this regard was when they came together in social groups, or teams. They now had some protection against both the terrors of nature and the menace of their enemies, other moneky teams. It was religions which first inspired them with a sense of task and duty ; and gradually religion and morality, especially morality in its social aspect, entered into close combination and completed each other.
ellauri260.html on line 229: Adam Smith's picture of laissez-faire was thoroughly optimistic. In the unrestricted competition of individuals and nations Smith saw an immeasurable gain in freedom and power. The interests of all seemed to him to unite in a complete harmony, and to guarantee a steady progress of the whole. He thought of the whole as well as the individuals, but the entire collective condition seemed to him to be best promoted when it was left to the activities of the most deserving individuals. While earlier ages had talked of a religious, scientific, or artistic type of life, we now have, added to these, if not placed higher than they, an economic type. (Eikös kauppiassääty ollut mukana myös hindujen luonnetyypeissä? Tosin ei kärjessä kuten Smithillä, Intiassa siellä rellestivät brahmiinit.)
ellauri260.html on line 231: German philosophy did a great deal by way of deepening the ideas of men. In particular its starting from the whole instead of the individual, and its idea of movement advancing in virtue of its own forces, had a great influence on every section of social life. But the economic problem, and on this account the general social movement was directed by Lassalle, and still more by Marx, into far too narrow a path, and the Socialist ideal was conceived in too partisan a sense. The chief aim was to bring about a collective ownership of the means of production and " socialise " all property, and to recognise in the class-war a lever for the over- throw of the existing political conditions. It was thus that the Socialist movement captured the thoughts and sentiments of great masses of people.
ellauri260.html on line 237: „Ich habe die Inventur meines Lebens gemacht. Es war groß, brav, wacker, tapfer und glänzend genug. Eine künftige Zeit wird mir gerecht zu werden wissen.“
ellauri260.html on line 266: We have an experiment on the grandest possible lines in humanity and conducted by it. It puts a decisive question, and it demands either Yes or No. It is only the experience of the collective life that can show whether the answer which Socialism gives meets the whole reality of human nature ; for here it is not simply a question of mere theories and types of life, however well they may be constructed, but of actual vital developments.
ellauri260.html on line 282: In the course of history it was at first religion that assailed inequality. From the common relation of all men to God, the fount of all life, it concluded that all men were equal. We need quote only the pregnant words of Luther : " Though we are never equal before the world, yet are we all equal before God, children of Adam, creatures of God ; and every man is of the same value as any other, if only behind the stone."
ellauri260.html on line 331: The distinction between nature and spirit, existence and a world of action, is of the essential structure of life. Human life seems to drift into a fierce struggle against itself. How shall we extricate ourselves from this contradiction?
ellauri260.html on line 337: Mitä tää sotku muka osoittaa? Missä sanotaan ettei termiittiapinoiden iturata voisi olla yxinkertaisesti pieleen mennyt Darwin-experimentti. Siltä se nyt alkaa tosiaankin näyttää.
ellauri260.html on line 351: Socialism wants to create a structure which is superior to the individuals, and all its wishes and hopes are centred in this, but what it constructs can never be more than a bringing together of separate elements without any inner connection. It thus comes to be divided in its own body. Its ideal of the whole demands a world of action, and puts in on the lines of self-direction and spirit ; but in its actual development it imitates the mere contiguity of the material world and is bound up with it. The consequence is that it contains several different ideals of life which are not reconciled with each other. Even the happiness it offers is marred by this division. The whole body is to be as happy as possible ; but what is the nature of the happiness if in the end it means merely the welfare of individuals, if it does not evolve a realm of goodness and truth out of the turmoil of interests and enable human nature to participate in it ? Quantity, it seems, is to replace quality ; but is that done so easily ? Do we not find ourselves in entirely different worlds ? Socialism wants a community, but can only attain a comradeship. It can find stones for the building and stimulate people to work ; but it cannot either design or create the entire structure.
ellauri260.html on line 363: Even the finer type of comfort and enjoyment will, in a detached subject, turn into an inward emptiness, which in the long run will prove less tolerable than care and want, struggle and pain. Ancient Epicureanism showed this two thousand years ago, and Socialistic Epicureanism will show the same thing.
ellauri260.html on line 365: To meet this intolerable emptiness men turned to work, in order to derive from it a worthy aim for their lives. The nineteenth century in particular produced a fine and very successful idealism of work in this sense. With a feverish exaltation of all its forces and a concentration of all its interests it brought the whole of life into subjection to work, but its very success made its defects' clear to everybody, and awakened fresh concern - about the soul. That put wind into the sails ' of Socialism, but, as it recognised no soul beyond one's subjective experience, it could give man as, a whole no purpose and no substance.
ellauri260.html on line 372: Rudolf ei ole mikään humanismin kannattaja, sen mielestä humanismi on perustavasti päin persettä koska jumala on pantu piharuokintaan. No siitä ei voi antaa Rudolfille täysiä pisteitä, sillä johtopäätöxet ei muutu mixikään. Ei nää sen "jumalaiset" arvot ole yhtään kummempia, sitä suuremmalla syylllä 1/2-henkiapinat on sen mielestä oikeutettuja muiden elollisten suhteen etuiluun. Sen pitäis panna kiinni iso turpansa ja syödä vaikka ize izensä kuten viisaasti tekivät susi, kettu ja kezu.
ellauri260.html on line 374: The last term of the errors of the Socialists is the humanitarian idealism which pervades the whole ideal. It treats man as a superior value, and it wants to direct every effort toward him ; but it can find no basis for this value. It falls into the contradiction of treating man as a mere piece of reality and transferring to this piece of the world that appreciation which belongs only to a standard of value. Let us rather have a firm faith in the spiritual and divine in human nature, and not this blind belief in man´s ordinary self.
ellauri260.html on line 378: Inward compulsion, the inner joy and uplift, the power of self-preservation, so that the soul be moved to grasp it, and turn it into original and constructive activity, that sufficiently rouses man from his lethargy and stagnation. It places before the soul no inexorable " Either — Or."
ellauri260.html on line 386: Aika törkeetä että Eucken kehtaa väittää sosialisteja historiattomixi. Koko opinkappaleen nimikin on historiallinen marxismi. Ize Rudi koittaa sumuttaa historian kulkua, laittaa historian sijaan tradition, vitun konservatiivi. Rudin mielestä historian jatkuvuuden takaa kansallinen armeija sekä kansallinen hallintokoneisto. Varmaan kansallinen poliisi ja yxityiset vartijayrityxet sietää vielä mainita. Nää mekanismit ruumiintarkastavat alhaisemmat impulssit ja vapauttavat miehen ohikiitävien hetkien ja vaihtelevien tunnelmien hallinnasta. Ne ovat todellisia elämänvoimia, ne ylläpitää tärkeitä fiktiivisiä tunteita, kuten kunnia, urheus, omistautuminen, lojaalisuus ja lahjomattomuus. A nation that disowns its power structure must disown its own nature, deny itself. It is, in a word, a miserable nation. A big LOL kuule Ruudolffi, puhanenäinen poroeläin! Varsinainen törkimys.
ellauri260.html on line 388: As Sir J. G. Frazer says : " Only a legislation which is in harmony with a nation's past has the power to build up a nation's future. . . . There must be in every law, as in every plant, an element of the past."
ellauri260.html on line 410: Hence it would indeed be a fine thing if each spoke for himself (hōs hekastos), saying "mine." But in Socrates' regime, all, when they say "mine," speak only collectively, on behalf of the polis (462d8-e3). Aristotle contends that for them to speak for themselves is impossible. Why? His reasoning turns on the nebulous connection among citizens established by familial communism. He says:
ellauri260.html on line 417: rom the soul of this older culture came the words of Aristotle : " It is the part of a free and high-minded man to seek, not the useful, but the beautiful." This acute student of men has ably described the chief types of human conduct, and has distinguished five principal shades of thought and character : great, good, those who love honour and power, those who are intent on gain and enjoyment, and, finally, criminal natures. The truth of this division is supported by the fact that it has been substantially preserved in the tradition of the Catholic Church.
ellauri260.html on line 425: Vitun Schiller saattoikin ylistää Rousseauta "mieheksi, joka teki kristityistä miehiä eikä piipunrasseja". Siitä alkoi romantiikka joka johti sitten nationalismin ja maailmansotien kautta nazismiin. Tähän lamaantuneeseen etuhalkioon tarvitaan nyt idealistista postivismia. Sosialismista ei tässä ole mihinkään, koska se on materialistista eikä ota huomioon henkimaailman tarpeita. Sillä ei ole aavistustakaan itsenäisten yrittäjätiimien muodostamisesta. Se ei siedä vahvaa keskiluokkaa, vaan näkee siinä vain kokoelman niin monia ahneita yksilöitä, joilla ei ole erityistä historiaa eikä erityisiä tehtäviä. Se luulee että määrä voittaa laadun. Ehei! Se on välinpitämätön kaikelle, mikä on yksilöllistä, suoraa, alkuperäistä. Näin palaamme aina siihen vakaumukseen, että todellinen tasa-arvo voidaan löytää vain hengellisistä konteksteista ja että ajatus naturalistisesta tasa-arvosta on suorastaan ristiriitainen, p ja ei-p tyyppinen.
ellauri260.html on line 441: Se Rudin pointti on kyllä näppärä että jos vaan taloudelliset olot tekee apinoista pahoja kuin rapukarkit, miten ne sitten päätyivät näihin oloihin in the first place? No ehkä se oli joku slippery slope, niinkuin kun narkit vähitellen vaipuu yhä väkevämpiin mömmöihin. Vaikka kyllä apinat on apinoita vaikka niitä voissa paistaisi, ei mikään voi estää niitä toimimasta enimmäxeen oman ituradan edun mukaisesti, se on niillä ihan geeneissä. Joskus hyvää joskus pahaa - ankat! Aina uutta juonta sahaa - ankat!
ellauri262.html on line 16: font-family: 'UnifrakturMaguntia';
ellauri262.html on line 17: src: url(http://grapson.com/fonts/UnifrakturMaguntia.ttf);
ellauri262.html on line 47: “The best way to drive out the devil, if he will not yield to texts of Scripture, is to jeer and flout him, for unlike Herr Sebaot, he cannot bear scorn .” — Luther
ellauri262.html on line 67: Minkä takia toi yxi tukallinen pienipää on jäänyt haaviin? Ehkä silläkin on tupee? No ei. Se on Former Chicago Bears Matt Mayberry to Support Bike Bald Charity Fun ... Matthew Mayberry (born August 6, 1987) is a former American football linebacker for the Indiana Hoosiers of the NCAA and Chicago Bears of the NFL. He is now a keynote speaker and business consultant on the topics of leadership, peak performance, culture, and teamwork. So "why the name?" Bike Bald Group was founded in 2004 by a bald multiple time cancer survivor who was taught to fight even on the toughest days, while never forgetting those that helped along the way.
ellauri262.html on line 80: After his literary success, MacDonald went on to do a lecture tour in the United States in 1872–1873, after being invited to do so by a lecture company, the Boston Lyceum Bureau. On the tour, MacDonald lectured about other poets such as Robert Burns, Shakespeare, and Tom Hood. He performed this lecture to great acclaim, speaking in Boston to crowds in the neighbourhood of three thousand people. CS Lewis wrote admiringly:
ellauri262.html on line 101: Kalkkikivestä rakennettu ja englantilaisen kartanon mukaan muotoiltu laitos jenkeissä on turvasatama Inklingin tutkijoille ja Narnian ja Middle Earthin faneille. Ehkä sen suurin väite kuuluisuuteen on se, että siinä on CS Lewisin kuuluisa vaatekaappi, joka todennäköisesti inspiroi hänet leijonaan, noidaan ja vaatekaappiinsa. Kaappiin sopi piilotella inkling-ystäviä.
ellauri262.html on line 140: Clive Staples Lewis, FBA (29 November 1898 – 22 November 1963) was a British writer and Anglican lay theologian. He held academic positions in English literature at both Oxford University (Magdalen College, 1925–1954) and Cambridge University (Magdalene College, 1954–1963). He is best known as the author of The Chronicles of Narnia, but he is also noted for his other works of fiction, such as The Screwtape Letters and The Space Trilogy, and for his non-fiction Christian apologetics, including Mere Christianity, Miracles, and The Problem of Pain.
ellauri262.html on line 142: Lewis was a close friend of J. R. R. Tolkien, author of The Lord of the Rings. Both men served on the English faculty at Oxford University and were active in the informal Oxford literary group known as the Inklings. According to Lewis's 1955 memoir Surprised by Joy, he was baptized in the Church of Ireland but fell away from his faith during adolescence. Lewis returned to Anglicanism at the age of 32, owing to the influence of Tolkien and other friends, and he became an "ordinary layman of the Church of England". Lewis's faith profoundly affected his work, and his wartime radio broadcasts on the subject of Christianity brought him wide acclaim.
ellauri262.html on line 154: Lewis experienced a certain cultural shock on first arriving in England: at that moment he conceived a hatred for England which took many years to heal. No wonder. He developed a particular fondness for W. B. Yeats.
ellauri262.html on line 166: In 1924 he became a Philosophy tutor at University College and, in 1925, was elected a Fellow and Tutor in English Literature at Magdalen College, where he served for 29 years until 1954.
ellauri262.html on line 177: Lewis's interest in the works of the Scottish writer George MacDonald was part of what turned him from atheism. The quality which first met him in his books was Holiness.
ellauri262.html on line 184: MacDonald rejected the doctrine of penal substitutionary atonement as developed by John Calvin, which argues that Christ has taken the place of sinners and is punished by the wrath of God in their place, believing that in turn it raised serious questions about the character and nature of God.[citation needed] Instead, he taught that Christ had come to save people from their sins, and not from a Divine penalty for their sins: the problem was not the need to appease a wrathful God, but the disease of cosmic evil itself.[citation needed] MacDonald frequently described the atonement in terms similar to the Christus Victor theory.
ellauri262.html on line 187: The Christus Victor theory is becoming increasingly popular with both paleo-orthodox evangelicals because of its connection to the early Church fathers, and with liberal Christians and peace churches such as the Anabaptist Mennonites because of its subversive nature, seeing the death of Jesus as an exposure of the cruelty and evil present in the worldly powers that rejected and killed him, and the resurrection as a triumph over these powers.
ellauri262.html on line 193: Dyson preferred talk at Inklings meetings to readings. He had a distaste for J. R. R. Tolkien's The Lord of the Rings and complained loudly at its readings. Eventually Tolkien gave up reading to the group altogether. He wrote a survey of contemporary English literature with a bibliography by Professor John Butt.
ellauri262.html on line 207: Lewis continued to raise Gresham's two sons after her death. Douglas Gresham is a Christian like Lewis and his apostate mother, while David Gresham turned to his mother's ancestral faith, becoming Orthodox Jewish in his beliefs. His mother's writings had featured the Jews in an unsympathetic manner, particularly on "shohet" (ritual slaughterer). David informed Lewis that he was going to become a ritual slaughterer to present this type of Jewish religious functionary to the world in a more favourable light. In a 2005 interview, Douglas Gresham acknowledged that he and his brother were not close, although they had corresponded via email.
ellauri262.html on line 221: The Chronicles of Narnia, considered a classic of children's literature, is a series of seven fantasy novels. Written between 1949 and 1954 and illustrated by Pauline Baynes, the series is Lewis's most popular work, having sold over 100 million copies in 41 languages (Kelly 2006) (Guthmann 2005). It has been adapted several times, complete or in part, for radio, television, stage and cinema.
ellauri262.html on line 224: Lewis's last novel, Till We Have Faeces, a retelling of the myth of Cupid and Psyche, was published in 1956. Although Lewis called it "far and away my best book," it was not as well-reviewed as his previous work. It is a retelling of the myth of Cupid and Psyche from the unusual perspective of Psyche's sister Peg. Mere Christianity was voted best book of the 20th century by Christianity Today in 2000.
ellauri262.html on line 239: Oxfordin colleget ovat kehittyneet luostareista, ja opettaja saattoi elää niiden suojissa kuin munkki, ulos astumatta. Saturomaanien tekijät näyttävät kehittäneen lisäksi yksityisiä turvajärjestelmiä, täsmällisiä päiväjärjestyksiä. CS Lewis lopetti luentonsa sekunnilleen, vaikka kesken lauseen, ja jos tuli myöhässä aloitti sen huutamalla eteisestä päällystakkia riisuessaan.
ellauri262.html on line 264: Mabel Tolkien jäi lapsineen asumaan kotikaupunkinsa Birminghamin tuntumaan. Asuttuaan ensin vanhempiensa luona hän löysi perheelle pian halvan vuokra-asunnon Sareholen kylästä muutaman kilometrin päästä kaupungin eteläpuolelta. Mabel kääntyi katolisexi ja löysi mieleisensä rippi-isän nimeltä Mordor, josta tuli perheen ystävä ja turva, ja poikien holhooja, kun äiti kuoli sokeritautiin Ronin 12. elinvuotena.
ellauri262.html on line 273: Tolkien oli jo nuorena hyvin kiinnostunut kielistä. Koulussa opetettujen ranskan, saksan, latinan ja kreikan lisäksi hän tutustui omasta kiinnostuksestaan useisiin muinaiskieliin, kuten muinaisenglantiin, kymriin ja goottiin. Vuonna 1911 Tolkien aloitti opinnot Oxfordin yliopistossa saamansa stipendin turvin. Luettuaan kaksi vuotta klassisia kieliä hän siirtyi englannin kielen laitokselle ja erikoistui muinaisenglantiin ja muinaisnorjaan. Tolkien perehtyi syvällisesti anglosaksisiin ja skandinaavisiin tarustoihin ja niistä kertoviin eepoksiin, kuten muinaisenglantilaiseen Beowulfiin ja muinaisislantilaiseen Eddaan. Innostus yleistä kielitiedettä kohtaan myös sai hänet keksimään täysin omia kieliä. (!!!) Hän innostui suomen kielestä luettuaan Kalevalan. Tolkienia kiinnosti suomen kielen vokaalivoittoinen ääntäminen ja hän alkoi kehittää sen pohjalle perustuvaa uutta kieltä, josta tuli myöhemmin hänen kirjojensa suurhaltiakieli quenya.
ellauri262.html on line 311: The presence of sexuality in The Lord of the Rings, a bestselling fantasy novel by J. R. R. Tolkien, has been debated, as it is somewhat unobtrusive. However, love and marriage appear in the form of the warm relationship between the hobbits Sam Gamgee and Rosie Cotton; the unreturned feelings of Éowyn for Aragorn, followed by her falling in love with Faramir, and marrying him; and Aragorn's love for Arwen, described in an appendix rather than in the main text, as "The Tale of Aragorn and Arwen". Multiple scholars have noted the symbolism of the monstrous female spider Shelob. Interest has been concentrated, too, on the officer-batman-inspired same-sex relationship of Frodo and his gardener Sam as they travel together on the dangerous quest to destroy the Ring. Scholars and commentators have interpreted the relationship in different ways, from close but not necessarily homosexual to plainly homoerotic, or as an idealised heroic friendship.
ellauri262.html on line 315: Tolkien held conservative views about women, stating that men were active in their professions while women were inclined to domestic life. While defending the role of women in The Lord of the Rings, the scholar of children's literature Melissa Hatcher wrote that "Tolkien himself, in reality, probably was the stodgy sexist Oxford professor that feminist scholars paint him out to be".
ellauri262.html on line 323: The Anglican priest and scholar of literature Alison Milbank writes that Shelob is undeniably sexual: "Tolkien offers a most convincing Freudian vagina dentata (toothed vagina) in the ancient and disgustingly gustatory spider Shelob." Milbank states that Shelob symbolises "an ancient maternal power that swallows up masculine identity and autonomy", threatening a "castrating hold [which] is precisely what the sexual fetishist fears, and seeks to control". The Tolkien scholar and medievalist Jane Chance mentions "Sam's penetration of her belly with his sword", noting that this may be an appropriate and symbolic way of ending her production of "bastards".
ellauri262.html on line 325: The scholar of children's literature Zoë Jaques writes that Shelob is the "embodiment of monstrous maternity"; Sam's battle with Shelob could be interpreted as a "masculine rite of passage" where a smaller, weaker male penetrates and escapes the vast female body and her malicious intent. The feminist scholar Brenda Partridge described the hobbits' protracted struggle with Shelob as rife with sexual symbolism. She writes that Tolkien derived Shelob from multiple myths: Sigurd killing Fafnir the dragon; Theseus killing the Minotaur; Ariadne and the spider; and Milton's Sin in Paradise Lost. The result is to depict the woman as a threat, with implicit overtones of sexuality.
ellauri262.html on line 395: tura.com/assets/files_autores/3228.webp" height="300px" />
ellauri262.html on line 403: The academic critic Q. D. Leavis criticises Sayers in more specific terms in a review of Gaudy Night and Busman's Honeymoon, published in the critical journal Scrutiny, saying her fiction is "popular and romantic while pretending to realism." Leavis argues that Sayers presents academic life as "sound and sincere because it is scholarly," a place of "invulnerable standards of taste charging the charmed atmosphere". But, Leavis says, this is unrealistic: "If such a world ever existed, and I should be surprised to hear as much, it does no longer, and to give substance to a lie or to perpetuate a dead myth is to do no one any service really." Leavis comments that "only best-seller novelists could have such illusions about human nature."
ellauri262.html on line 405: The critic Sean Latham has defended Sayers, arguing that Wilson and Leavis simply objected to a detective story writer having pretensions beyond what they saw as her role of popular culture "hack". Latham says that, in their eyes, "Sayers' primary crime lay in her attempt to transform the detective novel into something other than an ephemeral bit of popular culture".
ellauri262.html on line 409: When Sayers was six, her father started teaching her Latin. She grew up in the tiny village of Bluntisham in Huntingdonshire after her father was given the living there as rector of Bluntisham-cum-Earith. The church graveyard next to the elegant Regency-style rectory features the surnames of several characters from her mystery The Nine Tailors. She was inspired by her father's restoration of the Bluntisham church bells in 1910. The nearby River Great Ouse and the Fens invite comparison with the book's vivid description of a massive flood around the village.
ellauri262.html on line 425: In 1920 Sayers entered into a passionate though unconsummated romance with Jewish Russian émigré and Imagist poet John Cournos, who moved in London literary circles with Ezra Pound and his contemporaries. Sayers did not consummate her relationship with him unmarried, due to her religious beliefs. Cournos disdained monogamy and marriage, did not want children and was dedicated to free love.[53] He also considered crime writing, which Sayers had started, to be low brow, though he assisted her with aspects of publication.[54] Within two years their relationship had broken up when he insisted on consummation with birth control. Returning to New York, he soon married a crime writer who had two children. This left Sayers embittered that he had not held to his own principles, feeling that he had been testing her, pushing her to sacrifice her own beliefs in submission to his own. He later confessed that he would have happily married Sayers if she had submitted to his sexual demands. After a period of heated correspondence, they concluded with more amicable missives after she met her future husband.
ellauri262.html on line 440: Sayers was greatly influenced by G. K. Chesterton, fellow detective fiction novelist, essayist, critic, among other things, commenting that, "I think, in some ways, G.K.’s books have become more a part of my mental make-up than those of any writer you could name.” n 2022, Sayers was officially added to the Episcopal Church liturgical calendar with a feast day on 17 December.
ellauri262.html on line 453: Personism is an ethical philosophy of personhood as typified by the thought of the utilitarian philosopher Peter Singer. It amounts to a branch of secular humanism with an emphasis on certain rights-criteria. Personists believe that rights are conferred to the extent that a creature is a person. Michael Tooley provides the relevant definition of a person, saying it is a creature that is "capable of desiring to continue as a subject of experience and other mental states". A worldview like secular humanism is personism when the empathy and values are extended to the extent that the creature is a person (apes get very similar rights, insects get vastly fewer rights, etc.).
ellauri262.html on line 456: Consequently, a member of the human species may not necessarily fit the definition of "person" and thereby not receive all the rights bestowed to a person. Hence, such philosophers have engaged in arguing that certain disabled individuals (such as those with a mental capacity that is similar to or is perceived as being similar to an infant) are not persons. This philosophy is also supposedly open to the idea that such non-human persons as machines, animals, and extraterrestrial intelligences may be entitled to certain rights currently granted only to humans. The basic criteria for the entitlement of rights, are the intellect (thinking ability, problem solving in real life circumstances and not mere calculation), and sometimes empathy (but not necessarily, because not all humans are empathetic; but indifference in the pain of others and crime are certainly criteria for the deprivation of rights. Genuine empathy is not required to achieve acceptable behavior, but a digital limbic system and a dopaminergic pathways alternative, would deliver a more acceptable result for future MPs judging on rights expansion.). Personism may have views in common with transhumanism.
ellauri262.html on line 465: The Problem of Pain is a 1940 book on the problem of evil by C. S. Lewis, in which Lewis argues that human pain, animal pain, and hell are not sufficient reasons to reject belief in a good and powerful God. He begins by addressing the flaws in common arguments against the belief in a just, loving, and all-powerful God such as: "If God were good, He would make His creatures perfectly happy, and if He were almighty He would be able to do what he wished. But the creatures are not happy. Therefore God lacks either goodness, or power, or both." Topics include human suffering and sinfulness, animal suffering, and the problem of hell, where Lewis squirms like a tapeworm to reconcile these with a friendly omnipotent force beyond ourselves.
ellauri262.html on line 478: Lewis states the problem of pain again in a simpler way: "If God were good, He would wish to make His creatures perfectly happy, and if God were almighty, He would be able to do what he wished. But the creatures are not happy. Therefore, God lacks either goodness, or power, or both."[3] Lewis says that if the popular meanings attached to the words are the best or only possible then the problem is unanswerable. The possibility of answering it depends on understanding the words 'good,' 'almighty,' and 'happy' in a bigger sense.
ellauri262.html on line 480: Lewis then talks about the nature of nature/matter. Because there are things outside an individual and God, things cannot be configured to suit the individual perfectly. WTF? God is responsible for that too! He also introduces the concept of Free Will and how that further inhibits everyone being pain-free all the time, although he does allow and say miracles do exist. Bullshit! Free will is that you can do what you want (lähde). If you want to be pain-free and you aren't, then your will is not free.
ellauri262.html on line 512: "Man is now a horror to God and to himself and a creature ill-adapted to the universe not because God made him so but because he has made himself so by the abuse of his free will."
ellauri262.html on line 519: About our comrades in pain, other animals, Lewis allows that some higher form animals (like apes and elephants) might have a rudimentary individual self but says that their suffering might not be suffering in any real sense and humans might be projecting themselves onto the beasts. So no heaven for them, but then again, no hell. If one wants to make room for animal immortality, although the scriptures are silent, then "a heaven for mosquitoes and a hell for men could very conveniently be combined". A very good point! Oh, is it? Well, that is all sorted then?
ellauri262.html on line 543: Ensimmäisen kerran helmikuussa 1942 julkaistu tarina on sarja kirjeitä vanhemmalta demonilta Screwtapelta hänen veljenpojalleen Matomezä (Wormwood)ille, nuoremmalle kiusaajalle. Setän mentorointi liittyy veljenpojan vastuuseen vain "potilaana" tunnetun brittimiehen viimeisen tuomion turvaamisessa.
ellauri262.html on line 559: Toisen kirjeen jälkeen Potilas kääntyy kristinuskoon, ja Koiruohoa tuomitaan tämän sallimisesta. Paha takaisku. Koiruohon (Wormwood) ja Ruuviteipin (Screwtape) välillä muodostuu silmiinpistävä kontrasti kirjan loppuosan aikana, jossa Matomezä (Wormwood) on kuvattu Ruuvinauhan (Screwtape) kirjeissä innokkaasti houkuttelemassa potilasta ylenpalttoihin pahoihin ja valitettaviin synteihin, usein piittaamattomasti, kun taas Ruuvinauha (Screwtape) ottaa hienovaraisemman asenteen, kuten Letterissä. XII, jossa hän huomauttaa: "... turvallisin tie helvettiin on asteittainen tie - loiva rinne, pehmeä jalkojen alla, ilman äkillisiä käännöksiä, ilman virstanpylväitä, ilman viittoja."
ellauri262.html on line 567: Myöhemmin kirjeenvaihdossa paljastuu, että nuorelle miehelle (Potilas) saattaa aiheutua haittaa hänen mahdollisesta väestönsuojelutehtävästänsä (aiemmassa kirjeessä todetaan, että hän on oikeutettu asepalvelukseen, mutta koskaan ei ole varmistettu, että hänet todella kutsuttiin). Vaikka Matomezä (Wormwood) on iloinen tästä ja toisesta maailmansodasta yleensä, Ruuvinauha (Screwtape) kehottaa Matomezää (Wormwood)ia pitämään potilaan (Patient) turvassa toivoen, että he voivat vaarantaa hänen uskonsa paremmin pitkän eliniän aikana.
ellauri262.html on line 623: But Mr Neeson, who provided the voice of Aslan in the recent Narnia films, said: “Aslan symbolises a Christlike figure, but he also symbolises for me Mohammed, Buddha and all the great spiritual leaders and prophets over the centuries.”
ellauri263.html on line 15: font-family: 'UnifrakturMaguntia';
ellauri263.html on line 16: src: url(http://grapson.com/fonts/UnifrakturMaguntia.ttf);
ellauri263.html on line 299: The observance of the day includes five prohibitions, most notable of which is a 25-hour fast. The Book of Lamentations, which mourns the destruction of Jerusalem, is read in the synagogue, followed by the recitation of kinnot, liturgical dirges that lament the loss of the Temples and Jerusalem. As the day has become associated with remembrance of other major calamities which have befallen the Jewish people, some kinnot also recall events such as the murder of the Ten Martyrs by the Romans, expulsions from England, Spain and elsewhere, massacres of numerous medieval Jewish communities during the Crusades, and the Holocaust.
ellauri263.html on line 304: The Twelve Spies sent by Moses to observe the land of Canaan returned from their mission. Only two of the spies, Joshua and Caleb, brought a positive report, while the others spoke disparagingly about the land. The majority report caused the Children of Israel to cry, panic and despair of ever entering the "Promised Land". For this, they were punished by God that their generation would not enter the land. The midrash quotes God as saying about this event, "You cried before me pointlessly, I will fix for you [this day as a day of] crying for the generations", alluding to the future misfortunes which occurred on the same date.
ellauri263.html on line 314: Over time, Tisha B'Av has come to be a Jewish day of mourning, not only for these events, but also for later tragedies which occurred on or near the 9th of Av. References to some of these events appear in liturgy composed for Tisha B'Av (see below).
ellauri263.html on line 337: Tisha B'Av bears a similar stringent nature to that of Yom Kippur. In addition to the length of the fast which lasts about 25 hours, beginning just before sunset on the eve of Tisha B'Av and ends at nightfall the following day, Tisha B'Av also shares the following five prohibitions:
ellauri263.html on line 369: Israel’s biggest TV hit series returns to our screens this week, opening with Israel’s biggest nightmare. The second series of Fauda, the political thriller about an Israeli army undercover unit, begins with a bomb explosion at a bus stop. But it gets worse, as it turns out the attack wasn’t ordered by Hamas, but by a new menace – a returnee from Syria who has been training with Islamic State.
ellauri263.html on line 371: That’s how we’re plunged back into Fauda, Arabic for “chaos”, Israel’s international Netflix hit, which the streaming service picked up in 2016. Released on 24 May, the series returns with its tight, testy unit of Arabic-speaking Israeli special force infiltrators who work undercover in the Palestinian West Bank to track and kill wanted terrorists.
ellauri263.html on line 377: At a time when Israelis rarely seek out Palestinian viewpoints in real life, much less on TV, this may explain why Fauda’s creators initially struggled to find a domestic outlet for the series. (LOL!) It portrays the infiltrator unit, whose members (an all-male panel, except for one token woman for the boys to drool about) kill, torture, assault and violently threaten Palestinians in a manner that jars with any claims of moral superiority. And this second series contains more narrative mirroring. We see each side struggle with unity and discipline over revenge and going rogue, with causes taking precedence over family relationships, lured into a violence that creates its own momentum. Both sides are compromised, manipulative and varying degrees of unhinged.
ellauri263.html on line 387: This kind of blurring brings to mind US war-on-terror films such as Zero Dark Thirty, with its depiction of Osama bin Laden’s capture serving as a PR exercise for the use of torture during interrogations. Meanwhile, Fauda’s Isis storyline stretches credibility, at the same time feeding the worst stereotypes. “It’s a bit lazy. Isis is not really active in Gaza or the West Bank,” says Stern. Buttu adds that the effect is to reinforce the absence of a Palestinian cause. “We don’t have any legitimate grievances. It’s all Islamic-driven,” she says, noting that it “turns Palestinians into irrational figures who want only to kill Israelis”.
ellauri263.html on line 397: For its second series, Fauda’s publicity campaign has ramped up claims of authenticity and popularity among Palestinians as well as the wider Arab world. Columnist, author and TV sitcom writer Sayed Kashua slammed such efforts earlier this year: “You already have military victories and cultural control in marketing the Israeli occupation policy: at least give the Palestinians the option of hating Fauda. Are Netflix, worldwide success, economic growth and serving Israeli PR not enough for them?”
ellauri263.html on line 403: Fauda is available on Netflix, which is one big turd of a narcotics company. I really wish the Israeli commando troops would barge in to the Netflix headquarters and shoot down everyone in sight.
ellauri263.html on line 423: As in most contracts made between two parties, there are mutual obligations, conditions and terms of reciprocity for such a contract to hold up as good. Thus said R. Yannai: "The conditions written in a ketubah, [when breached], are tantamount to [forfeiture of] the ketubah." A woman who denies coitus unto her husband, a condition of the ketubah, was considered legal grounds for forfeiture of her marriage contract, with the principal and additional jointure being written off.
ellauri263.html on line 449: Hebron is considered one of the oldest cities in the Levant. According to the Bible, Abraham settled in Hebron and bought the Cave of the Patriarchs as a burial place for his wife Sarah. Biblical tradition holds that the patriarchs Abraham, Isaac, and Jacob, along with their wives Sarah, Rebecca, and Leah, were buried in the cave. Hebron is also recognized in the Bible as the place where David was anointed king of Israel. Following the Babylonian captivity, the Edomites settled in Hebron. During the first century BCE, Herod the Great built the wall which still surrounds the Cave of the Patriarchs, which later became a church, and then a mosque. With the exception of a brief Crusader control, successive Muslim dynasties ruled Hebron from the 6th century CE until the Ottoman Empire's dissolution following World War I, when the city became part of British Mandatory Palestine. A massacre in 1929 and the Arab uprising of 1936–39 led to the emigration of the Jewish community from Hebron. The 1948 Arab–Israeli War saw the entire West Bank, including Hebron, occupied and annexed by Jordan, and since the 1967 Six-Day War, the city has been under Israeli military occupation. Following Israeli occupation, Jewish presence was reestablished at the city. Since the 1997 Hebron Protocol, most of Hebron has been governed by the Palestinian National Authority.
ellauri263.html on line 453: Today, Hebron is the capital of the Hebron Governorate, the largest governorate of the State of Palestine, with an estimated population of around 782,227 as of 2021. It is a busy hub of West Bank trade, generating roughly a third of the area's gross domestic product, largely due to the sale of limestone from quarries in its area. It has a local reputation for its grapes, figs, limestone, pottery workshops and glassblowing factories. The old city of Hebron features narrow, winding streets, flat-roofed stone houses, and old bazaars. The city is home to Hebron University and the Palestine Polytechnic University.
ellauri263.html on line 466: Tekohampaaton, turnipsinenäinen musta-ja pienisilmäinen hammaslääkäri Henrietta Clark, prof. Shragen ruokaemäntä, maalasi kuin Pirkko Zilles teosofisia tauluja joissa oli mustia ja pitkäsormisia piruja.
ellauri263.html on line 515: Helenan seuraavien vuosien liikkeistä ei ole kovin tarkkaa tietoa, mutta hänen tiedetään matkustelleen ympäri Eurooppaa muun muassa kreivitär Kiseljovan kanssa. Iskä lähetti sille viikkorahaa. 18-vuotiaan naisen karkaaminen aviomieheltään yksin Eurooppaan oli 1800-luvun puolivälissä hyvin erikoinen tapaus, ja se aiheutti skandaalin Venäjän seurapiireissä. Myös huhut alkoivat kiertää. Erään huhun mukaan hän olisi ollut aikansa kuuluisan oopperalaulajan ja Pasta Carbonaroihin kuuluneen Agardi Metrovichin rakastajatar (muiden rakastajien ohella) tai kaksiavioinen vaimo, ja hänellä olisi ollut ainakin yksi avioton lapsi. Lapsen isäksi mainittiin muiden muassa Venäjän keisarinnan serkku, ruhtinas Emile von Sayn "Ludi" Wittgenstein. Blavatskyn kerrottiin ansaitsevan elantonsa toisinaan Pariisin puolimaailmassa, toisinaan ratsastamalla turkkilaisessa sirkuksessa, hämärissä liiketoimissa, meediona tai antamalla pianokonsertteja Lontoossa. Siellä se luki Bulwer-Lyttonin tekeleen Pompejin loppuajoista ja innostui siitä Isixestä. Bulwer-Lytton tunnetaan parhaiten Snoopysta.
ellauri263.html on line 551: Vuodesta 1876 lähtien Blavatskyn päätyönä oli Hunnuton Isis (Onneton hosis), jonka kirjoittaminen kesti kaksi vuotta. Ensimmäisen painoksen tuhat kappaletta myytiin loppuun yhdeksässä päivässä. Useimmat lehdet antoivat siitä myönteisiä lausuntoja mutta jotkut syyttivät kirjoittajaa ”transsendentaalisten mielettömyyksien levittämisestä”. Suuresta alkuinnostuksesta huolimatta kiinnostus seuraa kohtaan hiipui, ja teoksen julkaisun jälkeen Olcott, Blavatsky ja William Quan Judge olivat Teosofisen seuran ainoat aktiiviset jäsenet. Blavatsky päätti siirtää seuran päämajan Intiaan. Ennen muuttoa hän otti Yhdysvaltojen kansalaisuuden, jotta ei herättäisi venäläisenä turhaan epäluuloa Brittiläisessä Intiassa.
ellauri263.html on line 569: Lontoossa perustettiin uusi teosofinen aikauslehti, Lucifer. Syyskuun alussa myös Wachtmeister saapui Lontooseen. Tilanahtaus pakotti Teosofisen seuran muuttamaan uuteen paikkaan Lansdowne Roadille, joka oli lähempänä Lontoon keskustaa. Kirjoitustyö jatkui, ja talossa vieraili useita kuuluisuuksia, tutkijoita ja toimittajia keskustelemassa Blavatskyn kanssa. Myös Olcott saapui Lontooseen ja avusti Blavatskya perustamaan Teosofisen seuran esoteerisen osaston, johon kuului kaksitoista henkilöä: kreivitär Wachtmeister, Isabel Cooper-Oakley, Emily Kislingbury, Laura Cooper, Annie Besant, Alice Cleather, Archibald Keightley, Herbert Coryn, Claude Wright, G. R. S. Mead, E. T. Sturdy ja Walter Old.
ellauri263.html on line 601: Yleensä pidetään selvänä, että sen suosio liittyi 1800-luvun lopun materialismin ja konservatiivisen kristinuskon väliseen kilpailuun ja niiden välillä vallinneeseen pohjattomaan kuiluun. Asioita syvemmin pohtiville ei riittänyt kristillisyys, joka tuntui olevan ristiriidassa tieteen kanssa. Jos kerran hihhuloidaan tehdään se sitten kunnolla. Toisaalta mekanistis-materialistinen maailmankatsomus herätti ihmisissä turvattomuuden tunteen.
ellauri263.html on line 617: The book is a comedy about the birth of the son of Satan and the coming of the End Times. There are attempts by the angel Aziraphale and the demon Crowley to sabotage the coming of the end times, having grown accustomed to their comfortable surroundings in England. One subplot features a mixup at the small country hospital on the day of birth and the growth of the Antichrist, Adam, who grows up with the wrong family, in the wrong country village. Another subplot concerns the summoning of the Four Horsemen of the Apocalypse, each a big personality in their own right. With Armageddon averted, Crowley and Aziraphale muse that this was God's plan all along and speculate that the real apocalyptic conflict will be between humanity and the combined forces of Heaven and Hell. In 2003, the novel was listed at number 68 on the BBC's survey The Big Read.
ellauri263.html on line 621: Aleister Crowley (/ˈælɪstər ˈkroʊli/; born Edward Alexander Crowley; 12 October 1875 – 1 December 1947) who was an English occultist, philosopher, ceremonial magician, poet, painter, novelist, and mountaineer. He founded the religion of Thelema, identifying himself as the prophet entrusted with guiding humanity into the Æon of Horus in the early 20th century. A prolific writer, he published widely over the course of his miserable life.
ellauri263.html on line 631: Unlike the occultism presented earlier by Éliphas Lévi and similar authors, which mostly caught the interest only of a small circle of freethinkers, Theosophy fast became a successful semi-mass movement. By 1889 the Theosophical Society had 227 sections all over the world, and many of the era’s most important intellectuals and artists were strongly influenced by it. Avant-garde painters, especially, took this new teaching to heart, and it marked the work of great artists such as Mondrian, Kandinsky and Klee. In literature, authors like Nobel Prize laureate William Butler Yeats became
ellauri263.html on line 650: Vuonna 1889 Besant valittiin Lontoon koululautakuntaan yli viidentoista tuhannen äänen erolla seuraavaksi suosittuun ehdokkaakseen. Suuren suosionsa turvin hän ryhtyi tekemään laajoja uudistuksia paikallisissa kouluissa. Hänen uudistuksiaan olivat muun muassa ilmaiset ateriat aliravituille lapsille sekä ilmaiset lääkärintarkastukset alkeiskoululaisille.
ellauri263.html on line 656: the Theosophical Society under Annie Besant’s leadership (1907–1933) was, at least in England, an important part of a loosely socialist and feminist political culture. Hyvä desantti! Olet idän tähti! Enola Holmes-sarjassa oli 1 episodi Besantista tulitikkutehtaalla, vaikkei sen nimeä kyllä mainittu.
ellauri263.html on line 670: “One of the most valuable effects of Upasika’s mission [Note: “Upasika” is a Buddhist term meaning “femakko” and was used by the Masters for HPB] is that it drives men to self-study and destroys in them blind servility for persons, sanoi 1 setämies. … Imperfect and very troublesome, no doubt, she proves to some, nevertheless, there is no likelihood of our finding a better one for years to come – and your theosophists should be made to understand it. … HPB has next to no concern with administrative details, and should be kept clear of them, so far as her strong nature can be controlled. But this you must tell to all: – With occult matters she has everything to do. We have not abandoned her; she is not ‘given over to chelas’. She is our direct agent. I warn you against permitting your suspicions and resentment against ‘her many follies’ to bias your intuitive loyalty to her. … Be assured that what she has not annotated from scientific and other works, we have given or suggested to her.
ellauri263.html on line 695: Kerista's polyamorous sexual practice was influenced by Robert A. Heinlein's (1907-88) science-fiction novel Stranger in a Strange Land (1961), in which the Martian-raised human Michael Valentine Smith founded The Church of All Worlds, preached sexual freedom and the truth of all religions, and is martyred by narrow-minded people who are not ready for freedom. Sukua myös Diskordianismille. Concordia res parvae crescunt, discordia maximae dilabuntur.
ellauri263.html on line 702: A few years ago, my partner at the time and I decided to see other people. It started as a breakup but eventually it turned into something else—an open relationship filled with a lot of love and ongoing commitment to each other as we began exploring dating and sleeping with other people. It was a very new experience for both of us, but it also just made sense for us with where we both were in our lives and in our relationship.
ellauri263.html on line 713: This ad is displayed using third party content and we do not control its accessibility features.
ellauri263.html on line 725: That's an important part of this actually: Compersion doesn't often come naturally to people, in large part because of the way we've been evolutionarily trained to protect our mating relationships and how today we've now organized our entire society around monogamy. That means that for many, compersion is a feeling or skill set that takes conscious practice.
ellauri263.html on line 731: "It's very similar to a fire alarm in your house, right? It goes off, it's loud, it's obnoxious, it's alerting to something, it has a function. And you know in a similar way, it's very disorienting," she explains. "In the same way, when you're triggered into feeling jealousy, it's very disorienting, and it can be very overwhelming. But ultimately, it's alerting you to something. Once you quiet the alarm, once you turn off the fire alarm, what you would normally do is sort of go around your house and figure out what's going on. … Is something actually on fire, or is it a false alarm? Same with jealousy—it's alerting you to some sort of discomfort."
ellauri263.html on line 741: This ad is displayed using third party content and we do not control its accessibility features.
ellauri263.html on line 759: "The baseline for everybody is different, but we know that we also have neuroplasticity. We know that humans can learn and grow and expand and evolve, and we have done so for millennia. So just like empathy, compersion, or mudita, is something that you can cultivate and practice and grow," Blue says. "For some people it will come easily. For other people, it might be more of a process, and you have to sort of really dig deep to try to find it if it's not something that comes up naturally for you."
ellauri263.html on line 767: This ad is displayed using third party content and we do not control its accessibility features.
ellauri263.html on line 773: My partner and I made compersion an active practice, a skill that we both worked on together. It didn't really come naturally to either of us, but we supported each other as we tried to do it. Initially, it was basically a lot of mental gymnastics trying to reason out why we should be happy when the other person scored a hot date. Once you fully get why it doesn't make sense to feel jealous—i.e., your relationship is totally secure, and the presence of another person in your partner's life is not a threat to your relationship whatsoever—then you can start to disarm that alarm more easily whenever it goes off in your head.
ellauri263.html on line 829: These ads too were displayed using third party content and we do not control their accessibility features either.
ellauri263.html on line 839: Kelly Gonsalves is a multi-certified sex educator and relationship coach helping people figure out how to create dating and sex lives that actually feel good — more open, more optimistic, and more pleasurable. In addition to working with individuals in her private practice, Kelly serves as the Sex & Relationships Editor at mindbodygreen. She has a degree in journalism from Northwestern University, and she’s been trained and certified by leading sex and relationship institutions such as The Gottman Institute and Everyone Deserves Sex Ed, among others. Her fork has been featured at The Cut, Vice, Teen Vogue, Cosmopolitan, and elsewhere.
ellauri264.html on line 16: font-family: 'UnifrakturMaguntia';
ellauri264.html on line 17: src: url(http://grapson.com/fonts/UnifrakturMaguntia.ttf);
ellauri264.html on line 72: Kaikki tämmöiset lifestyle-hölötyxet pitää aloittaa marxilaisella materialistisella analyysillä. Kuka tästä hyötyy ja ketkä kärsivät? Vastaus on joka kerta sama: kökkäreet kasan päällä hyötyvät, laahus ottaa lommoa. Ruoziin mennyt sairaanhoitaja ansaizee enemmän kuin professori emeritus, kun suomalainen hoituri saa vain kolmannexen siitä palkasta. No tää sairaanhoitaja tekee jonkun vuokrafirman kautta keikkatyötä yxityisessä sairaalassa eikä saa muita palkkaetuja eikä paikan jatkumisesta tai lomista ole mitään varmuutta. Yxityinen sairaala tekee hyvää tiliä, koska se laskuttaa sikahintoja yhtä kökkäreiseltä yxityiseltä asiakaskunnalta. Eli luokkataistelusta on jälleen kysymys, vaikka siirtyneenä kylmän sodan vaiheeseen. Z-sukupolven järjestäytymättömät volttikuskit tarvis tekoälyä, ne ovat tyhmiä kuin pulut, ellei tyhmempiä.
ellauri264.html on line 109: Än en gång kom tåget upp ur underjorden och körde fram ovan Brooklyns bakgårdar och oansenliga hus, små steniga trädgårdar och gatlampor som bara fördjupade det dystra dunklet. Människor av olika etnisk ursprung bodde hår, och här växte deras barn upp. Det var judar, italienar, polacker och irlandare, det var svarta och gula. Kulturer flämtade och dog i de här husen. Här växte barn upp utan något arv. Deras andliga fäder var stereotypa filmstjärnor från Hollywood, deras litteratur var dråpromaner och sensationstidningar.
ellauri264.html on line 118: Gionet was born in Anchorage, Alaska, to a family of eight. His father is a pharmacist and his mother is a nurse. Both his parents are devout Christians who operate a non-profit organization aimed at promoting Christianity and providing medical supplies to orphanages in eastern Russia. During his formative years, Gionet was actively involved in his parents' charity and went to Russia with them numerous times. Five of his siblings were adopted from Russia. As an adolescent, Gionet spent a year and a half in the Russian city of Petropavlovsk-Kamchatsky. He later said that part of his "chaotic nature" may have stemmed from this experience.
ellauri264.html on line 122: Gionet attempted to promote his rap career by producing several professionally-made videos, which failed to become viral. From 2015 to 2016, Gionet worked for BuzzFeed as a social media strategist, and later commentator. He first managed BuzzFeed's Vine account, then took over one of its Twitter accounts. Pidin Timin laulusta jossa se haukkui somealustoja. Olin kaikesta sen kanssa samaa mieltä. He commented in 2017, "BuzzFeed turned me into a monster". In May 2016, Gionet was introduced to then-candidate Donald Trump, and Trump signed Gionet's arm next to where he had Trump's face tattooed.
ellauri264.html on line 123: Later that month, Gionet released the song "MAGA Anthem", which featured pro-Trump lyrics and amassed more than 100,000 views on YouTube. Mike Cernovich then hired Gionet to work on a project dedicated to gathering Trump supporters. Following the 2016 presidential election, Gionet continued his pro-Trump activism, delivering speeches and participating in multiple rallies.
ellauri264.html on line 126: Uunijäätelö ei pitänyt Netflixin sarjasta Dear White People. The film's writer and director, Justin Simien, returned to write and direct episodes of the series. Simians threatening with white genocide. Jeremy Tardy (n.) lopetti koska N-flix ei maxanut n-sanoille samaa palkkaa kuin v-sanoille. N-flix saisi mennä konkurssiin. Se on paha, pahempi kuin Foster, melkein yhtä paha kuin Pepe the Frog.
ellauri264.html on line 130: A children's book appropriating the Pepe character, The Adventures of Pepe and Pede, advanced "racist, Islamophobic and hate-filled themes", The book's author, a vice-principal with the Denton Independent School District, was reassigned after the publicity. In January 2019, the video game Jesus Strikes Back: Judgment Day was released, which allows players to play as Pepe the Frog, among other figures, and murder various target groups including feminists, minorities, and liberals.
ellauri264.html on line 158: Wired's Amos Barshad wrote that while there was likely still reactions of a racist and homophobic nature targeting the show, the main complaints were for it addressing diversity issues in a "flat, one-note manner", and that the portrayal of Velma's bisexuality had divided fans.
ellauri264.html on line 173: Velma’s attempts at modernizing the franchise are so inept, they’ve given rise to conspiracy theories that Kaling intentionally made Velma bad as fodder for an ongoing culture war in which people would beef about it incessantly online.
ellauri264.html on line 186: High Hashem—sealed this little jar of oil and gave it to Abraham as a gift. Abraham, in turn,
ellauri264.html on line 188: some small jars on the other side of the Jabbok River and returned to retrieve them. One of
ellauri264.html on line 195: understood that everything in our possession comes from G-d, has a specific purpose and must be used to its full potential. Elaborating on this, Rabbi Zadok HaKohen Rabinowitz (of 19th century Poland) teaches that the righteous
ellauri264.html on line 199: their full potential would not have been realized. The truly righteous recognize the value of their G-d-given possessions, and are very careful with them, no matter how small or seemingly insignificant they are. While not overly attached to material things, they do not dispose of objects prematurely or use them inappropriately. They understand that everything has a purpose, and they seek to use things to that purpose, with the goal of elevating the objects and themselves.
ellauri264.html on line 205: Lebow had been a seller of fine hosiery in the 1920s and 1930s but had been driven out of business by the rise of such retail outlets as Woolworth's-- which was the prototype of Wal-Mart. Siitä oli karu kuolinilmoitus New York Timesissä 1980. Se oli ahkera kirjoittaja kommarien lehdissä, niin että turha väittää että se ei tiennyt mistä kirjoitti. Se oli saanut potkut Kyser Roth Corporationista ja Fabergélta.
ellauri264.html on line 209: To make a long story short-- Victor Lebow was a prophet. He has been slandered by all who have used this infamous quote to paint him as a cheerleader for consumerism when in fact he was one of the first-- if not the first-- to see the future implications of its corrosive influence. The fact that so many people, organizations, and websites have used his quote completely out of context and nearly all got the quote from the SAME source should give people GREAT pause-- and should be an object lesson in scholarship for progressive people. Don't believe everything you read. And don't write articles or create websites using materials you haven't primary sourced, either.
ellauri264.html on line 230: It is little wonder then that we are facing an ecological crisis. The natural world itself has been
ellauri264.html on line 231: turned into commodity to be extracted, used and disposed of. Even more than the population growth
ellauri264.html on line 258: Mishnan mukaisesti avioliitto on yxityisoikeudellinen sopimus lisääntymisestä ja varallisuuden yhteisomistuxesta. Annalla on sotaobligaatioita 15 kilotaalan arvosta plus turkki ja timanttikorvixet, jos nimittäin isä jättää hiänet perinnöttömäxi. Hertzillä on 25 kilotaalan arvoiset osakkeet. Se ei ole paljon, Anna toteaa, mutta Anna lupaa kasvattaa ne 100 tuhannexi muutamassa vuodessa. Rahaa voi aina saada lisää, jos on muuten onnea.
ellauri264.html on line 283: turMaguntia">
ellauri264.html on line 305: Val. v. 3:11 Hän on minun andanut tieldä exyä/ hän on minua repinyt säpäleixi/ ja turhaxi tehnyt.
ellauri264.html on line 367:
ellauri264.html on line 375:
ellauri264.html on line 380: The term 'man of sorrows' is religious in nature and appears in Isaiah 53:3.
ellauri264.html on line 384:
ellauri264.html on line 389:
ellauri264.html on line 409: Extreme right radio station WICC programme director Adam Lambetti told The Independent in a statement: “Norm Pattis is no longer with WICC, but we wish him well in the future.” On Wednesday, a jury reached a staggering $965m damages award against Mr Jones for the emotional and financial harm he had caused to 15 Sandy Hook family members and an FBI officer who attended the shooting in 2012. Afterwards, Mr Pattis admitted he got his “arse kicked”. “It was great fun while it lasted,” Mr Pattis said, who describes himself in an online bio as a “lawyer, writer, contrarian, stand-up comedian”.
ellauri264.html on line 413: He is a regular in the national media, from the New York Times to The Today Show, and also serves as a frequent speaker. Norm is twice bestselling author labeled America’s Fiercest Trial Lawyer, a prolific blogger. Additionally, he serves as the host of the Pattis On Justice podcast. The podcast focuses on Law, politics, crime, and culture—in a word, "convict".
ellauri264.html on line 429: Pattis käänsi takkinsa vasemmalta äärioikealle käden käänteessä. Jos saat paskaa käteen siitä pääsee käden käänteessä. But behind the hardball tactics, ferocious reputation and slashing rhetoric, another side of Pattis lurks. He’s a deep thinker who devours books in a constant quest for enlightenment and self-improvement. His idea of Disneyland is attending the annual Hay Festival of Ideas in Wales, which has been described as “the Woodstock of the Mind.” Get into a serious conversation with Pattis, and he will bounce from philosopher to philosopher as casually as some men bounce from ballplayer to ballplayer. During an interview for this article, Pattis quoted or referenced thinker Immanuel Kant, Supreme Court Justice Oliver Wendell Holmes, St. Augustine, the New Testament, Machiavelli and Kurt Vonnegut all in one 3-minute stretch. What a pile of turds.
ellauri264.html on line 431: The 2012 Hay festival included writers Martin Amis, Jung Chang, Louis de Bernières, Mark Haddon, Mario Vargas Llosa, Hilary Mantel, Ian McEwan, Michael Morpurgo, Ben Okri, Ian Rankin, Salman Rushdie, Owen Sheers, Jeanette Winterson, comedians Bill Bailey, Rob Brydon, Julian Clary, Jack Dee, Tim Minchin, politicians Peter Hain and Boris Johnson, scientists John D. Barrow, Martin Rees, Simon Singh, and general speakers Harry Belafonte, William Dalrymple, Stephen Fry, A. C. Grayling, Germaine Greer, Michael Ignatieff, and David Starkey. What a pile of turds.
ellauri264.html on line 433: The festival´s chair, Caroline Michel stated on 18 October 2020 that the event would not return to Abu Dhabi, in support of a curator Caitlin McNamara´s allegation of sexual assault against the tolerance minister of UAE, Sheikh Nahyan bin Mubarak Al Nahyan. McNamara claimed that she was assaulted by the minister when they met at a remote island villa in February 2019 concerning work. The Emirati Foreign Ministry declined to comment on personal matters. When reached out, Britain´s Metropolitan Police confirmed receiving a report of alleged rape on July 3 by a woman. Rape by a woman, WTF??? In November 2020, Caitlin McNamara vowed to fight on following the CPS October 2020 decision to not prosecute the UAE minister because the alleged attack had occurred outside its jurisdiction. McNamara said the decision sent a message to Sheikh Nahyan and others who commit similar crimes "that as long as they´re of economic value to the UK, they can do whatever they want". In an interview with The Sunday Times McNamara said she felt "abandoned" by the Hay Festival, and in an interview on Channel 4 stated that "mistakes" had been made in the way the festival handled her reporting the sexual assault to them which were "very distressing". What a pile of turds.
ellauri264.html on line 438: suddenly found himself unwelcome in his own home and would only return
ellauri264.html on line 497:
ellauri264.html on line 511: In the century after it was published by Karo (whose vision was a unified Judaism under the Sephardic traditions) it became the code of law for Ashkenazim, together with the later commentaries of Moses Isserles and the 17th century Polish rabbis.
ellauri264.html on line 513: The Shulchan Aruch (and its forerunner, the Beit Yosef) follow the same structure as Arba'ah Turim by Rabbi Jacob ben Asher. There are four volumes, each subdivided into many chapters and paragraphs:
ellauri264.html on line 574: In the biblical narrative, Hophni and Phinehas are criticised for engaging in illicit behaviour, such as appropriating the best portion of sacrifices for themselves, and having sexual relations with the sanctuary's serving women. They are described as "sons of Belial" in (1 Samuel 2:12) KJV, "corrupt" in the New King James Version, or "scoundrels" in the NIV. Dom var usla som Sveriges krona, som än kallas skräpvaluta, än skitvaluta. Their misdeeds provoked the wrath of Yahweh and led to a divine curse being put on the house of Eli, and they subsequently both died on the same day, when Israel was defeated by the Philistines at the Battle of Aphek near Ebenezer; the news of this defeat then led to Eli's death (1 Samuel 4:17–18). On hearing of the deaths of Eli and Phinehas, and of the capture of the ark, Phinehas´ wife gave birth to a son whom she named Zaphod (expressing 'departed glory') before she herself died (1 Samuel 4:19–22).
ellauri264.html on line 584: 17 The man who brought the news replied, “Israel fled before the Philistines, and the army has suffered heavy losses. Also your two sons, Hophni and Phinehas, are dead, and the ark of God has been captured.”
ellauri264.html on line 588: Ei siis ihme että Israelin turvallisuusministeri haluaa lisää siirtokuntia filistealaisalueille.
ellauri264.html on line 589: Israelin laitaoikeistolainen turvallisuusministeri Itamar Ben-Gvir sanoo haluavansa lisää Israelin siirtokuntia palestiinalaisalueille. Ben-Gvir kommentoi asiaa tiistaina sen jälkeen, kun Britannian, Italian, Ranskan, Saksan ja Yhdysvaltain ulkoministerit olivat kertoneet olevansa huolissaan Israelin aikeista perustaa uusia siirtokuntia.
ellauri264.html on line 611: Sir Richard Charles Nicholas Branson (s. 18. heinäkuuta 1950 Surrey, Englanti) on brittiläinen liikemies, miljardööri ja seikkailija, joka tunnetaan Virgin-brändistään. Branson ilmoitti maaliskuussa 2006 ostaneensa saaren Dubaissa sijaitsevasta keinotekoisesta The World -saaristosta. Vuonna 2007 hän osti Moskito-saaren Brittiläisiltä Neitsytsaarilta. Sir Richard ei siellä kauan viihtynyt kun siellä on niin perkeleesti hyttysiä. Siitä tulee lepolasse varakkaille turisteille pohjois-Ruåzista. The island is currently home to a population of ring-tailed lemurs that Branson imported from Sweden.
ellauri264.html on line 694: This is when the philosophy of Niccolo Machiavelli, a 16th-century Florentine political thinker with powerful advice for nice people who don’t get very far about , comes in. Machiavelli’s Advice for Nice Guys: Machiavelli noted a central, uncomfortable observation: that the wicked tend to win. And they do so because they have a huge advantage over the good: they are willing to act with the darkest ingenuity and cunning to further their cause. They are not held back by those rigid opponents of change: principles. They will be prepared to outright lie, twist facts, threaten or ge… (more)
ellauri264.html on line 755: Ja tämä aasi sijoittaa itsensä levolliseen ja ihanaan maahan kahden rajan välille. Nämä kaksi rajaa kuvaavat länttä (Natoa) ja itää (Venäjää) ja läpi Suomen historian Suomi on ollut lännen ja idän välisien kiistojen välikappaleena, josta on syntynyt jopa oma termi suomettuminen 2.0, tarkoittaen turkkilaisten nuoleskelua.
ellauri266.html on line 16: font-family: 'UnifrakturMaguntia';
ellauri266.html on line 17: src: url(http://grapson.com/fonts/UnifrakturMaguntia.ttf);
ellauri266.html on line 58: Rutherford (1975), who is half-Guyanese Indian, was born in Ipswich in the East of England and attended Ipswich School. His game is not football like Morris's but cricket. Rutherford was the podcast editor for the journal Nature for a while. He wrote a blog covering his thoughts when reading Charles Darwin's blockbuster On the Origin of Species. Adam is something of a cross between David Attenboro and Uncle Sam.
ellauri266.html on line 64: Adam Rutherford has not revealed much of her (!) bio. So, his early life and details of his parents are still behind curtains. Adam Rutherford seems happily married to his wife. However, he has not disclosed the details of his wife. Nevertheless, Adam has shared many things about his family through his social media. Adam is the father of three children, one son, and two daughters. Adam Rutherford is well-known for founding the scientific publication Nature. He has hosted many BBC television shows, including Me Playing God and The Gene Kelly Code. He is probably living an economically comfortable life. His passion for music allows him to escape the rigours of science and enjoy the emotional side of life. His net worth as a simian is as yet undisclosed. He may be having a fling with his co-star Hannah Fry, as well as with her namesake Stephen Fry. Stephen is not the only Fry on the block anymore, but there is no evidence showing that these two are related. In fact, they don't even follow each other on social media!
ellauri266.html on line 69: Morris is also criticized for stating that gender roles have a deep evolutionary rather than cultural background. True or false, it is completely non-woke currently. Uncle Sam is not a fan of woke, he thinks it narrows his freedom of speech. Koiraiden ja naaraiden tasa-arvoa edistänee tällä haavaa se, että miehet kasvattavat wiixiä ja naiset ajavat ne pois.
ellauri266.html on line 101: Channel One Russia (C1R) ilmoitti 12. maaliskuuta 2017 osallistuvansa kilpailuun "Kyiv Is Burning" -kappaleella, jonka esittää Julia Samoylova. Ukrainan turvallisuuspalvelu (SBU) määräsi Samoylovalle kuitenkin kolmen vuoden matkustuskiellon Ukrainaan 22. maaliskuuta, koska hän matkusti laittomasti Venäjältä suoraan Krimille, alueelle, jonka Venäjä liitti vuonna 2014, vuonna 2015 antamaan esityksen. Muiden kuin Ukrainan kansalaisten pääsy Krimille Venäjän kautta on Ukrainan lain
ellauri266.html on line 128: La Nature est un temple où de vivants piliers Luonto on temppeli, jossa elävistä pylväistä
ellauri266.html on line 138: — Et d’autres, corrompus, riches et triomphants, - ja muita, turmeltuneita, rikkaita ja voitokkaita,
ellauri266.html on line 157: Sarin mezän uumeniin pääsystä haaveilee myös Ilari Vuori. Nuori Werther pääsi helpolla mutta pääsikö se hilloviivalle? Tokkopa. Ilari havittelee dramaturgixi. Tohtorinhatulla ei lähde pillua. Epäsovinnaista rakkautta julmassa yliopistomaailmassa, nyttemmin Tiedekulmassa. Mikaela joka nieli Villen mälliä on Mikon wannabe exä. Niillä on tytär Lotta joka tulee myöhään kotio.
ellauri266.html on line 160: Perversion ylistystä kehiin. Tai sitten ei. Elämä ei ole liukurata vaan ello karuselli. Paracelsus, Bruno, Swedenborg, Blake, kaikki elloja. Mixei silmänilot laittaudu eturiviin? Voisi aukaista sepaluxensa ja...
ellauri266.html on line 338: Let me quote a letter from a lady in Oakland after a recent weekend seminar. The lady is intellectually inclined. She goes to my seminars and is excited by my ideas and wants to be friends on an intellectual basis with some of the fine lecturers she has heard. Invariably, she gets the door politely slammed in her face. Men like me are terribly afraid of getting involved in sex with ladies past their better before date. "I am forced to the conclusion," she writes, "that if a man doesn´t want to get involved in sex,´ then he sees no point in talking to a woman at all. A homely looking thinking woman is to most men some sort of contradiction in terms." True, regrettably.
ellauri266.html on line 344: Who knows perhaps one day these upper-class working women in teaching, in office jobs, in factories, in pubic services, are part of the answer to the lady from Oakland. As men become more accustomed to dealing with women colleagues and service staff, they will come to their senses and discuss with their partners sports events, the stock market, automobiles, politics, religion, philosophy, natural history, or science as they are waiting for their seed guns to reload. All the more enriched will be the relationship between them.
ellauri266.html on line 366: As part of peace accords, NATO agreed to provide 60,000 troops to deploy to the region, as part of the Liquidation Force, U.S. designation: Operation Knee Joint Fracture. These forces remained deployed until December 1996, when those remaining in the region were transferred to the Subjugation Force. Subjugation peacemakers remained in Bosnia until 2004, when they were needed more urgently in Iraq.
ellauri266.html on line 396: Kaupunkibiologisessa tutkimuslaitoksessa Ulysse tunnistaa vangittujen ihmisten hoitomenetelmiä. Hän on astutettu Novan kanssa. Se tuntui ihan kivalta, vaikkei Nova edes ole kovin karvainen. Utelias simpanssitutkija Zira on kiinnostunut hänen geometrisista piirroksistaan ja hänen kyvystään puhua hiukan apinaa. Ziran sulhanen Cornéliuksen avulla Ulysse pitää puheen useiden tuhansien apinoiden edessä. Hänelle annetaan vapaus ja räätälöityjä vaatteita. Antelle palaa primitiiviseen ihmiskuntaan eläintarhassa ja hänet siirretään turvallisuuden vuoksi laboratorioon, jossa hänet paritetaan nuoren naaraan kanssa.
ellauri266.html on line 434: pilviin, mikä loi "Apemania"-villityksen. Kesäkuussa 1974 Marvel Comics julkaisi myös romaaniin ja elokuvaan perustuvan aikakauslehden nimeltä Apinoiden planeetta . Syyskuuhun 1974 mennessä Apinoiden planeetta oli tullut televisiosarjaksi. Vuonna 1975 televisiossa esitettiin animoitu Return to the Planet of the Apes -sarja.
ellauri266.html on line 438: Elokuvan julkaisun jälkeen thaimaalaiset kohtasivat ongelman, kun tuhannet turistit tulivat katsomaan "Kwai-joen ylittävää siltaa", mutta sellaista siltaa ei ollut olemassa Boullen edellä mainitun väärän oletuksen vuoksi. Koska elokuvan ja kirjan oli tarkoitus "kuvata" Mae Klongin ylittävää siltaa, Thaimaan viranomaiset nimesivät joen virallisesti uudelleen, kuin vähävenäläiset Dnipron kaupungin. Mae Klongia kutsutaan nykyään Kwae Yaiksi ("Big Kwae") useita maileja pohjoiseen Kwae Noin ("Pikku Kwae") yhtymäkohdasta, mukaan lukien sillan alla oleva osa.
ellauri266.html on line 442:
ellauri266.html on line 447: Le roman raconte l’histoire de trois hommes qui explorent une planète lointaine très-similaire à la Terre, où les grands singes sont les espèces dominantes et intelligentes, alors que l´humanité est réduite à l’état animal. Le narrateur, Ulysse Mérou, est capturé par les singes et se retrouve enfermé dans un laboratoire. Prouvant son intelligence aux singes, il aide ensuite les scientifiques simiens à découvrir les origines de leur civilisation.
ellauri266.html on line 456: Un manuscrit enfermé dans une bouteille est retrouvé dans l´espace par Jinn et Phyllis, un couple en voyage spatial. Ce manuscrit raconte l´histoire suivante : en l’an 2500, le savant professeur Antelle a organisé une expédition pour l’exploration de l’étoile supergéante Bételgeuse. Il a embarqué à bord de son vaisseau son disciple, le jeune physicien Arthur Levain, et le journaliste, narrateur de cette aventure, Ulysse Méroua 12 ainsi qu’un chimpanzé baptisé Hector et plusieurs plantes et animaux pour ses recherches scientifiques dans l’espace. Arrivés à proximité de l´étoile, ils distinguent quatre planètes gravitant autour d´elle. L’une d’entre elles ressemble étrangement à la Terre. Ils décident alors de l’explorer. À bord d’un « engin à fusée » qu´ils nomment chaloupe, les trois aventuriers survolent des villes, des routes, des champs avant d’atterrir dans une forêt1. Après avoir effectué des tests, ils quittent leur chaloupe et découvrent l’étonnante ressemblance de l’atmosphère de cette planète, qu’ils baptisent Soror, avec celle de la Terre. Ils enlèvent leurs scaphandres et assistent impuissants à la fuite d’Hector. Par curiosité, ils s’engagent dans la forêt et arrivent à un lac naturel dont l’eau limpide leur donne envie de se baigner. Mais à leur grande surprise, ils découvrent au bord du lac les traces de pas humains.
ellauri266.html on line 458: Ces traces appartiennent à une jeune femme qui, sans être gênée de sa nudité, s’approche d’eux avec méfiance2. Baptisée Nova, elle ne sait ni parler ni sourire et ses gestes ressemblent à ceux des animaux. Au moment où les quatre nagent dans l’eau, le chimpanzé Hector réapparaît mais il est soudain étranglé et tué par Nova dont le comportement animal choque le narrateur qui demeure, toutefois, soumis par la beauté physique de la sauvage. Le lendemain, Nova revient accompagnée de plusieurs hommes de sa tribu. Ces derniers ne parlent pas, ils hululent seulement. Irrités par les habits des trois aventuriers, les hommes de Soror ne tardent pas à les déchirer mais sans faire de mal aux aventuriers. Ils s’attaquent ensuite à la chaloupe qu’ils détruisent complètement après s´être adonnés à des enfantillages dans le lac sans prêter attention aux trois Terriens trop gênés par leur nudité. Conduits au campement, les trois aventuriers découvrent la vie primitive des humains de Soror. Nova leur donne à manger des fruits qui ressemblent à des bananes et se rapproche du narrateur avec qui elle passe la nuit.
ellauri266.html on line 460: Le jour suivant, un grand tapage semble étourdir les humains de Soror qui fuient dans tous les sens. Sans trouver d’explication à cette agitation, le narrateur et Arthur Levain les suivent. Au bout de sa course, le narrateur s’arrête et découvre ce qui lui paraît un cauchemar3. Le tapage est en fait une partie de chasse où les chasseurs sont des singes et le gibier, des humains. Se trouvant sur la ligne de tir d’un gorille, le narrateur ne peut s’empêcher de remarquer l’élégance de sa tenue de chasse et son regard étincelant comme celui des humains sur la planète Terre. Ces singes semblent raisonnables et intelligents. Cependant, son compagnon Arthur, pris de terreur et tentant de s´enfuir, est tué sur-le-champ par le gorille. Le narrateur profite d’un petit instant de relâchement et s’enfonce dans les buissons. Mais il est capturé par un filet tendu pour attraper les fuyards.
ellauri266.html on line 470: Zira donne ensuite à Ulysse une lampe et des livres grâce auxquels il apprend le langage simien et découvre l’organisation de la société des singes, leur système politique et leur culture. Profitant des promenades avec Zira et des entrevues avec Cornélius, le narrateur prépare le discours qu’il doit présenter lors du congrès. La guenon lui fait visiter le parc zoologique où il découvre des animaux ressemblant à ceux de la Terre et des « humains », parmi lesquels il retrouve le professeur Antelle, qui a perdu la raison. Les deux premiers jours du congrès dont parlait Zira sont consacrés aux théories. Le troisième jour, Zaïus présente le narrateur qui en profite pour exposer son cas dans le langage simien provoquant l’étonnement général des singes savants et des journalistes. Pressé par l´opinion publique, le congrès décide à contrecœur de libérer le narrateur et destitue Zaïus de ses fonctions. Mais Ulysse sait qu´il représente toujours une menace pour la civilisation simiesque.
ellauri266.html on line 486: Pierre Boulle considère son roman comme n´étant pas de la science-fiction. Pour lui, ses « singes ne sont pas des monstres, ils ressemblent aux hommes comme des frères ». La science-fiction n´est qu´un prétexte pour aborder d´autres thématiques comme les relations entre les hommes et les singes. La sophistication, qui est pourtant inhérente au genre, est en effet peu présente dans le récit. Rod Serling créateur de la série télévisée de science-fiction La Quatrième dimension (1959-1964) et premier adaptateur du roman pour le cinéma confirme en 1972 que Boulle « n´a pas la dextérité d´un écrivain de science-fiction ». Serling écrit que le livre de Boulle est « une longue allégorie sur la morale plus qu’un monument de science-fiction. Cependant, il contient dans sa structure une phénoménale idée de science-fiction ».
ellauri266.html on line 497: Pourtant, l´histoire intrigue Jacobs, qui achète immédiatement les droits d´adaptation pour le cinéma même s´il considère que le roman n´a pas une nature intrinsèquement cinématographique.
ellauri266.html on line 506: Frans B.M. de Waal (s. 1948, 's-Hertogenbosch, Alankomaat) on psykologi, etologi ja kädellisten tutkija. Hän on kädellisten käyttäytymisen professori Emoryn yliopistossa, Atlantassa, Yhdysvalloissa. de Waal on myös kirjoittanut lukuisia kirjoja kädellisten käyttäytymisestä, joista on suomennettu ainakin Hyväluontoinen : oikean ja väärän alkuperä ihmisessä ja muissa eläimissä (alkuteos Good natured : the origins of right and wrong in humans and other animals). Hänen tutkimuksensa keskittyy kädellisten sosiaaliseen käyttäytymiseen, kuten ristiriitojen ratkaisuun, yhteistyöhön ja ruuan jakamiseen.
ellauri267.html on line 16: font-family: 'UnifrakturMaguntia';
ellauri267.html on line 17: src: url(http://grapson.com/fonts/UnifrakturMaguntia.ttf);
ellauri267.html on line 97: Based on the novel by Walter Wager, "Telefon" has not aged well because it'(TM)s so dependent on the cold war tension that existed between the USSR and the US in the Seventies. The film is basically a cat-and-mouse game with Soviet agent Major Grigori Borzov (Charles Bronson, that's right Bronson is a commie) tracking rogue Russian scientist Nicolai Dalmchimsky (Donald Pleasence) across America to prevent him from activating sleeper agents. Borzov is assisted by Barbara (Lee Remick. fresh from "The Omen") who asks more annoying questions than necessary, leading the audience to believe she may not be completely true to the motherland. The film's middle section is dragged down by repetitive bomb scares. Dalmichimsky is working from outdated intelligence so his targets are all de-classified U.S. Military installations. Once Borzov realizes the pattern and hones in the next target the action shifts to a more linear chase that'(TM)s further heightened by Barbara'(TM)s loyalties. But the ultimate showdown is deflating because beyond some silly disguises Pleasence's Dalmichimsky is never built up to be a threat. Director Don Siegel uses his flair for montage to craft a his action sequences without dialogue. "Telefon" is a road movie, much like Alfred Hitchcock's "Saboteur" and "North by Northwest" had their leads criss-crossing America here we see plenty of seventies architecture including San Francisco's Hyatt Regency Hotel (used in "The Towering Inferno") and a modernist house resting on top of a barren rock outcropping. The supporting cast is uniformly good (but trapped in underwritten roles), and it'(TM)s nice to see veteran character actors Alan Badel and Patrick Magee playing snotty KGB strategists, and Tyne Daly in a small (and ultimately irrelevant role) as a computer geek. Trivia note: The poem that activates the Russian sleeper agents was used by Quentin Tarantino in "Death Proof" as the lines Jungle Julia has her listeners recite to Butterfly. The lines are an excerpt of the poem "Stopping by Woods on a Snowy Evening" by Robert Frost. "The woods are lovely, dark and deep. But I have promises to keep, And miles to go before I sleep, And miles to go before I sleep."
ellauri267.html on line 175: That same month, Murdaugh turned himself in to the Hampton County Law Enforcement Center in South Carolina after he admitted that he asked a former gangster client to fake killing him during a fake car breakdown so Murdaugh’s oldest son, Buster, could get the insurance payout, police said. Murdaugh recounts how his drug addiction started. Alex Murdaugh admitted to stealing clients' funds, tying his financial situation to his drug addiction.
ellauri267.html on line 218: Tämän vuoksi Jyrki Järvilehdon syytteet hylättiin - lue hovioikeuden koko perustelu. Turun hovioikeus on vapauttanut entisen formulakuljettajan Jyrki Järvilehdon kaikista syytteistä veneturmassa. IS julkaisee perustelut kokonaisuudessaan.
ellauri267.html on line 220: Jyrki Järvilehdon epäiltiin kuljettaneen venettä Raaseporissa onnettomuudessa, jossa kuoli hänen ystävänsä. Hovioikeuden mukaan asiassa ei saatu täyttä varmuutta siitä, kumpi miehistä ajoi venettä turmahetkellä. Järvilehto on kertonut, että hän oli matkustajana veneen takaosassa. JJ ei kuullut mitään, nähnyt mitään, hän oli koko ajan suihkussa.
ellauri267.html on line 233: But the corporates took them down. Davis was snared in a sting operation after he agreed to launder more than $1.29 million of Federal law enforcement money. Another guy got 18 years for willful failure to file a federal income tax return. Unger was released by the Federal Bureau of Prisons on December 13, 2019. As of March 2011, the web site for Guardians of the Free Republics had been taken down. They were volunteers: ones who support their fellow communists in thousands of different ways without disdaining remuneration. Juuri sellaisille on Danin kirja dedikoitu.
ellauri267.html on line 263: Thorax on islamiin käännähtänyt dagoluopio. Se kääntyi koska Sepi kurko ei ollut arvostanut riittävästi sen palveluxia. Se oli arvatenkin homo. Mutta en viivy tämän kohtauksen kauneuteen. Jos joku ei kykene nauttimaan siitä, hän voi turvallisesti päätellä, että luonto ei ole vain kieltänyt häneltä harvinaista lahjaa, runollista makua, vaan kyvyn yhteisvoimia ymmärtää ihmiskunnan tavallisia tunteita.
ellauri267.html on line 308: Sydämeni kohoaa ja turpoaa; hän on myrkkyä minulle;
ellauri267.html on line 559: Hiän on jopa villilaumassa turvassa;
ellauri267.html on line 706: Ja tuo turhat muistomerkit profeetallesi,
ellauri267.html on line 719: Ja sitten mitä enemmän hääräät kristityn turkissa,
ellauri267.html on line 847: Huuta turhaan profeettaasi ja uhmaa sitten häntä,
ellauri267.html on line 916: joka turpoaa Mykkäseksi: aseta hänet vankityrmään
ellauri267.html on line 921: Aim. Silloin rukoukset ovat turhia kuin kiroukset.
ellauri267.html on line 1302: Tavoite now returns with all her charms;
ellauri267.html on line 1324: Tampaxilla on voimakas kauna, koska Sebastian ei palkinnut häntä riittävästi aiemmasta palveluksestaan ja myönsi Violanten käden toiselle hovimiehelle, Henriquezille. Kohdatessaan välittömän taistelun kuolemaan Boraxin kanssa Sebastian selittää, että Henriquez oli ensin etsinyt Violanten kättä, että Henriquez oli kuollut puolustaessaan Sebastiania ja että Violante odottaa nyt Boraxia. Hyväksyessään Sebastianin selityksen Borax esittää, palautetaan suosioon ja lupaa palvella Sebastiania yhtä uskollisesti kuin Henriquez oli tehnyt. Viimeisessä näytöksessä Borax auttaa Sebastiania kantamaan miehekkäästi syyllisyyden ja menetyksen tunteensa. Voimakkaan vastakkainasettelun kohtaukset antavat dramaturgille mahdollisuuden näyttää erilaisia tunteita lyhyessä tilassa sekä intohimojen lisääntymistä ja vähenemistä. Drydenin kyky vangita tällainen sävyvalikoima kompensoi jossain määrin sitä, että hänellä ei ole suurempaa lahjaa dramaturgina - kykyä osoittaa hahmojensa kasvua ja kehitystä. Mutta kuka vittu on Alonzo?
ellauri267.html on line 1386: ...he was an immature and headstrong youth. His insistence on continuing the reconquista (the Christian reconquest of Iberia from its Islamic rulers) into Morocco led not only to his death but ultimately to the end of the House of Aviz.
ellauri267.html on line 1396: During the time of the Iberian Union, between 1580 and 1640, four different pretenders claimed to be the returned King Sebastian, including Gabriel de Espinosa. The last of these pretenders, who was in fact an Italian, was hanged in 1619, while another was obtained by the Spanish from Venice, tried, found guilty and hanged in 1603. Vale-dimitrejä kuin nippu kyrpiä.
ellauri267.html on line 1401: Even as late as the 19th century, "Sebastianist" peasants in the town of Canudos in the Brazilian sertão believed that the king would return to help them in their rebellion against the "godless" Brazilian republic.
ellauri269.html on line 16: font-family: 'UnifrakturMaguntia';
ellauri269.html on line 17: src: url(http://grapson.com/fonts/UnifrakturMaguntia.ttf);
ellauri269.html on line 38: turMaguntia;font-size:6em;color:red;background:#a85740;text-align:center;margin-top:0%;margin-bottom:0%">Fotataidon Maailma
Silmitöntä väkivaltaa
ellauri269.html on line 48: The Aarne–Thompson–Uther Index (ATU Index) is a catalogue of folktale types used in folklore studies. The ATU Index is the product of a series of revisions and expansions by an international group of scholars: originally composed in German by Finnish folklorist Antti Aarne (1910), the index was translated into English, revised, and expanded by American folklorist Stith Thompson (1928, 1961), and later further revised and expanded by German folklorist Hans-Jörg Uther (2004). The ATU Index, along with Thompson's Motif-Index of Folk-Literature (1932) - with which it is used in tandem, is an essential tool for folklorists.
ellauri269.html on line 50: The tale type index was criticized by Vladimir Propp of the Russian Formalist school of the 1920s for ignoring the functions of the motifs by which they are classified. Furthermore, Propp contended that using a "macro-level" analysis means that the stories that share motifs might not be classified together, while stories with wide divergences may be grouped under one tale type because the index must select some features as salient. He also observed that while the distinction between animal tales and tales of the fantastic was basically correct — no one would classify "Tsarevitch Ivan, the Fire Bird and the Gray Wolf" as an animal tale just because of the wolf — it did raise questions because animal tales often contained fantastic elements, and tales of the fantastic often contained animals; indeed a tale could shift categories if a peasant deceived a bear rather than a devil.
ellauri269.html on line 54: An important advance over these traditional classifications is TV Tropes. TV Tropes is a wiki website that collects and documents descriptions and examples of plot conventions and devices, which it refers to as tropes, within many creative works. Since its establishment in 2004, the site has shifted focus from covering various tropes to those in general media, toys, writings, and their associated fandoms, as well as some non-media subjects such as history, geography, and politics. The nature of the site as a provider of commentary on pop culture and fiction has attracted attention and criticism from several web personalities and blogs. Non-Playing Characters are non-voluntarist characters who let others make their life decisions.
ellauri269.html on line 69: Foul gave him a quick wank of reassurance, then turned to address both the clerics and the paladins. "Brothers and sisters you who have gathered here to witness this bear - raise your hands and let the Light illuminate this man."
ellauri269.html on line 121: Mulla on toi Leech King (suom. Verijuotikas) kirjana joka löytyi Emmauxen hyllystä. Siitä on tämän paasauxen motto. Astaroth (also Ashtaroth, Astarot and Asteroth), in demonology, was known to be the Great Duke of Hell in the first hierarchy with Beelzebub and Lucifer; he was part of the evil trinity. He is known to be a male (or female) figure most likely named after the Near Eastern goddess Astarte. Hazeroth (Nu. 11:35, 12:16, 33:17-18) oli Moosexen porukoiden taukopaikka missä Mirja sai ihotaudin, oisko ollut siihen yhteen paikkaan? Voiko pitaali tarttua hurlumheihin? Mirjan ihotaudista on ollut puhe myös albumissa 171. Miriam on Maria hepreaxi, tai turkixi. Se on turkkilaisen Ecemin toinen nimi.
ellauri269.html on line 147: Dräänit (Draenei) ovat Naarun ja Itkun seuraajia ja Pyhän Valon palvojia. He ovat alun perin kotoisin Nya Arguxen kaukaisesta maailmasta ja pakenivat sen jälkeen, kun Sargon yritti turmella heitä. Sitten he asettuivat Viemäriin örkkien (sax. Krauts, ven. Русски) kotimaailmaan, jossa rauhan jälkeen heidät murhattiin raa'asti Guldanin örkkien korruption (eng. holocaust) aikana. Lopulta he asettuivat Azerothiin (eng. USA) etsimään apua taistelussaan palavaa legioonaa (eng. arab commies) vastaan. Dräänit esiteltiin Palava Ristiretki -laajennuksessa. Kz. lähemmin paasausta Tytöt tytöt dräänien rodullisista esikuvista.
ellauri269.html on line 177: Soturin (engl. warrior) kykypuut keskittyvät kahteen tehtävään, vahingon aiheuttamiseen tai vahingon vastaanottamiseen. Soturi on paladiinin ja kuolonritarin ohella fyysisesti kestävin hahmoluokka, johtuen kyvystä käyttää raskasta levypanssaria. Soturit ovat kestäviä myös vahingontekoroolissa. Soturien kyvyt perustuvat raivoon, joka kasvaa taistelun edetessä. Tää on tuttua talvisotaleffoista.
ellauri269.html on line 179: Kuolonritari (engl. death knight) on Luukurkon suutahduxen (eng. Wrath of the Lich King) -lisäosassa ilmestynyt pelin ensimmäinen sankarihahmoluokka. Sankarihahmoluokkaan tarvitaan jo ennestään käytössä oleva hahmo, ja kuolonritariin tarvittavan hahmon kokemustason oli alun perin oltava vähintään 55 (pandareeneilla ja liittolaisroduilla aloitustaso on 10, mutta muille pääroduille tuli Shadowlands-lisäosassa uudeksi aloitustasoksi 8). Kuolonritari voi toimia samoissa rooleissa kuin soturi. Kuolonritari on fyysisesti voimakas ja on tarkoitettu käyttämään levypanssaria. Kuolonritari on lähitaistelija, mutta kykenee myös loitsimaan. Nämä ovat hyvin usein rutto- tai tautityyppisiä loitsuja, samoja mitä Jahve käytti Himohaudassa. Yksi kuolonritarin kyvyistä on epäkuolleen apurin (engl. Ghoul) nostattaminen.
ellauri269.html on line 187: Pelissä on laaja kirjo niin kutsuttuja luolastoja. Näitä on kahta eri lajia: normal dungeon -luolastot on tarkoitettu 15-110-tasoisille hahmoille ja heroic dungeon -luolastot yli 70-tasoisille pelaajille. Heroic-luolastot ovat haasteellisempia suoritettavia kuin normaalit luolastot. Luolastoissa on yleensä useita voimakkaita vihollisia, jotka pudottavat kuollessaan harvinaisia esineitä. Jokainen itsenäinen pelaajien joukko saa käyttöönsä oman luolaston, jossa voi edetä haluamallaan tavalla. Usein luolastoihin liittyy myös tehtäviä, joiden palkinnot ovat huomattavasti parempia kuin tavallisten tehtävien. Myös kokemuspisteitä tulee runsaasti, sillä luolastoissa on paljon vihollisia, jotka ovat niin kutsuttuja ”Moskvits elitejä”. Nämä ovat huomattavasti normaaleja vihollisia voimakkaampia, hyvin talvikäynnistyviä ja lisäksi niillä on usein enemmän terveyttä (engl. health), minkä myötä niiden kaataminen yksin on vaikeaa. Instanssiryhmä (engl. instance group) koostuu normaalisti viidestä pelaajasta ja kolmesta eri roolista. Rooleja ovat DPS (mikä tahansa hahmoluokka), healer (pappi, druidi, munkki, paladiini tai shamaani) ja tank top (paladiini, druidi, munkki, soturi tai kuolonritari). DPS:llä eli vahinkoa ajan mittaan (engl. damage per second) tekevällä roolilla tarkoitetaan vihollisia vahingoittavaa pelaajaa. Healer tarkoittaa parantajaa, joka voi kyvyillään suojella ja parantaa ryhmän jäseniä. Tank-roolin pelaajan työnä on kerätä vihollisten iskut itseensä. Viiden pelaajan ryhmissä on tavanomaisesti kolme DPS-pelaajaa, yksi parantaja ja yksi länsisaxalainen Leopard-tankki.
ellauri269.html on line 249:
ellauri269.html on line 250:
ellauri269.html on line 278: In order to unlock all of the features of the game, including the latest end game content, you will need to purchase Shadowlands, the latest expansion of the game: World of Warcraft®: Shadowlands
ellauri269.html on line 343: There are equally long-winded and boring explanations of all the "Classes", which turn out to be more like Nazi corporations than Marxist class identities. I won't go any futher into them since the book I bought is about the Leech King, the boss of the Death Knights. We can think of them as something like the Wagner Group and the Lychee King as Yevgeny Prigozhin.
ellauri269.html on line 347: The group came to prominence during the Donbas War in Ukraine, where it helped pro-Russian separatist forces of the self-declared Donetsk and Luhansk People's Republics from 2014 to 2015. Its contractors have reportedly taken part in various conflicts around the world—including the civil wars in Syria, Libya, the Central African Republic (CAR), and Mali, often fighting on the side of forces aligned with the Russian government. Wagner operatives have committed war crimes in areas where they are deployed. The accusations include rapes and robberies of civilians, and torturing accused deserters.
ellauri269.html on line 349: Because it operates in support of Russian interests, receives military equipment from the Russian Ministry of Defence (MoD) and uses installations of MoD for training, Wagner Group is frequently considered a de facto unit of the MoD or Russia's military intelligence agency, the GRU. It is widely speculated that the Wagner Group is used by the Russian government to allow for plausible deniability in certain conflicts, and to obscure from public the number of casualties and financial costs of Russia's foreign interventions. It has played a significant role in the 2022 Russian invasion of Ukraine, where, among other activities, it has been reportedly deployed to assassinate Ukrainian leaders, and has widely recruited prisoners and convicts for frontline combat. In December 2022, Pentagon's John Kirby claimed Wagner group has 50,000 fighters in Ukraine, including 10,000 contractors and 40,000 convicts. Others put the number of recruited prisoners at more like 20,000, with the overall number of PMCs present in Ukraine estimated at 20,000. After years of denying links to the Wagner group, Yevgeny Prigozhin, a businessman with close links to Putin, admitted in September 2022 that he "founded" the paramilitary group. Now (Feb 2023) he is angry because he is not getting all the attention and financial support he wants. He says that the Kreml nomenclature are thereby guilty of high treason. *This article may be too long to read and navigate comfortably, so I stop here.
ellauri269.html on line 356: Kylmän ilmanalan hepuilla on turkixet kuin Masochin Venuxella, ja torahampaat kuin villisialla. Mr. Putin istuu pitkän pöydän päässä, örkki Prigozhin toisessa pelipäädyssä pääkallotatuoituna, ja kaukalon laidalla notkuu kuppainen poika joka ei ole peltokana (quail) vaikka örkki irvistelee rumasti. Onko tää se standup koomikko? Putin kuuntelee sen puhetta mieluummin kuin örkkiä vaikka kaveri putoilee tuolilta. Puhdasta fantasiaa
ellauri269.html on line 359: Jenkkifantasioissa kuulu asiaan ezä olet muita parempi ja rikkaampi mutet anna sen nousta päähän, kusen kuuluu jo olla siellä tukan alla piilossa, ja muidenkin kuuluu tietää se, muuten se on turpasaunan paikka. Naiset kasvattaa kukkia jauhotahra naamassa. Kunkku nyökkää ämmälle kohteliaasti ja palaa miesten asiaan. Stormwind on kaatunut. Sieltä tulee Lordaeroniin imigrantteja. Nyt on piru merrassa. Eloonjääneiden joukossa on prinssi Volkswagen Variant. Onkohan se hampaattoman Opan näköinen? Sen pappa Llama kuoli kahakassa, Opasta tulee poltetun maan uusi kuningas. Kunkkukolleegan kohtalo tuntuu Arthritixestä pahemmalta kuin tuhannet kodittomat piruparat. Arthritixen isä Teiresias salaa peukutti Artun retkiä rotinkaisten parissa. Viisas poliitikko kiertää konstituenttejä ja tarjoo niille kahvia pahvimukeista. Muistathan sitten äänestää minua. Kuningas Teiresias joka istuu timanttituolissa välittää syvästi alamaisista.
ellauri269.html on line 379: "He's going to the Undercity," said Arthas. The ancient royal crypts, dungeons, sewers, public toilets and twining alleys deep below the palace had somehow gotten that nickname, as if the place was simply another part of town. Which it was! Dark, dank, filthy, the Undercity was intended for prisoners or the dead, but the poorest of the poor in the land somehow always seemed to find their way in. If one was homeless or a university professor, it was better than freezing in the elements, and if one needed something illegal, even Arthas knew that that was where one went to get it. Now and then the guards would go down and make a sweep of the place as a pro forma gesture to clean it out. (This imagery courtesy of New York Subway Authority.)
ellauri269.html on line 400: Artturi oli kiinnostuneempi tuntemattomasta pikku nartusta kuin piispan valopalvelusta. Rengaspalvelu olisi tänään kiinnostanut enemmän kuin Volvon tiepalvelu, joka ei muuta osaa tehdä kuin hinata.
ellauri269.html on line 416: Hulkin näköinen örkki Tralli on aika spesimen. Incredible Hulk oli sekä voimakas että hurja. Mutta hän ei aina ollut vihreä. Teknisten rajoitusten vuoksi Incredible Hulk itse asiassa aloitti päivänsä harmaana sankarina. Oikein. Hänen ensimmäinen esiintymisensä näki hänet jättimäisenä harmaana hirviönä. Vasta numero kaksi hän lopulta otti kuuluisan vihreän ihonvärinsä. Vaikka se on örkki, Trolli kiroilee gutturaalisesti commonixi: sanoo yuu bäästäd, mädöfäkö, yuu khaant! Mutta mitäpäs jos Trolli karkaa? Se voisi opettaa muutkin trollit kiroilemaan commonixi!
ellauri269.html on line 438: Lopulta kolmas sota alkaa. Tarina kertoo, että Arthas ja Jaina tapaavat Kel'Thuzadin, Arthas kutsuu Utheria petturiksi ja erottaa hänet ja Hopeakäden ritarit palveluksesta, koska he kieltäytyivät auttamasta Stockholmen teurastusta. Ajan myötä Arthasin kostoretki johtaa hänet Kuuranupille, Myrkkymlikan (muka) kuolemaan ja hetkiin, jotka johtavat kuningas Terenaksen murhaan ja sen jälkeen.
ellauri269.html on line 448: Vaade ja hänen tiemestarinsa voittivat Artturi Luukurkon sökössä. Kuuranupin tuhon ja Artturin kuoleman jälkeen Bolivar Kahluutraakista tuli uusi Luukurko pitääkseen Vizauxen epäkuolleet kurissa. Bolivar voitti myöhemmin Sylvesterin Tuulikäeltä, joka myös tuhosi Dominointimelan, jolloin Luukurkon asema päättyi.
ellauri269.html on line 479: Kun Artturi ja hänen aviomiehensä saapuivat, he tapasivat Muhammed Messinkiparran, kääpiömatkailijan, joka oli etsinyt Kuuranuppia kuultuaan aseen voimasta. Kun kauhuherra Haisumalikan joukot alkoivat lähestyä heitä, Arttu ja Muhammed riensivät ottamaan sen haltuunsa.
ellauri269.html on line 481: Kuuranuppia puolustivat The Guardian-verkkolehti ja useat revenantit. He yrittivät varoittaa Artturia vaarasta, mutta hän ei huomioinut varoitusta ja tuhosi heidät. Kun he löysivät miekan, Mujeddin luki pylväässä olevan tekstin: "Joka ottaa tämän terän, käyttää iankaikkista voimaa. Aivan kuten terä repäisee lihaa, niin voiman täytyy arpeuttaa henkeä."
ellauri269.html on line 489: Jonkin aikaa Palautusarmeijan tappion jälkeen Hylje-vuorella demoninmetsästäjä Maija Myrskyluoto käytti voimakasta loitsua hyökätäkseen Frozen Dessert -valtaistuimeen, jossa Luukurko oli vangittuna. Vaikka loitsu ei mennyt läpi, se laajensi halkeamaa, jonka läpi Kuuranuppi oli työnnetty, ja Luukurkon voima alkoi hiipua, joten hän kutsui Artturin Persaukolle auttamaan häntä. Arthas voitti Ellidan ja nousi tornin huipulle jäädykevaltaistuimelle. Sitten hän murskasi jään Kuuranupin avulla, puki prinssi Edwardin razastuskypärän, joka oli sinetöity, ja hänestä tuli uusi Luukurko. Täähän on tää Miltonin saatana ja Anakin Skywalker meemi uudelleenjäädytettynä. Jumalan poikia joit'ei saaty hyvix, on nyt jauhettuina jyvix. I'M YOUR FATHER. Pakasteita ei saisi jäädyttää uudelleen jos ne on päässeet sulamaan.
ellauri269.html on line 507: Draeneeja johtaa profeettajohtaja, joka johti heidät turvaan vaikeista olosuhteista. Vertaa Velenia Moosekseen.
ellauri269.html on line 528: Just as Judaism (besides the incredibly tiny Karaite sect) is Rabbinic in nature (teachers of the scripture interpret matters, debate is common and encouraged), Draenei worship of the Light is heavily based on discussion and interpretation, and different Exarchs will interpret the word of a Naaru in a certain manner. Dogmatism is heavily discouraged, and worshippers are encouraged to find their own truths in the scripture (this is specifically non-Orthodox, but Draenei don’t seem Orthodox to me).
ellauri269.html on line 536: With all this in mind, the recent plot developments on AU Draenor might seem at first glance to be very problematic - depicting a Jewish-coded society becoming the oppressors in a manner that might seem like a poorly constructed and offensive commentary on modern Israel. However, the manner in which the AU Draenei become so zealous and militant is through their (implied) exposure to the words of Xe’ra. Their religion shifts from culturally tied tradition to an evangelistic dogmatic belief system. There is a clear intent of conversion behind their actions.
ellauri269.html on line 554: I always considered the Draenei based off of the Roma people of central/eastern Europe. It does have a large mixture of Hebraic culture infused with Hindi, Islamic, and other cultures. They are sort of wandering exiles who formed their own culture as they traveled, and adapted to new lands. Just like the Draenei.
ellauri269.html on line 565: Gilneans have victorian style architecture, clothing and accent.
ellauri269.html on line 574: The Tortollans are ultra-jewish, and many have said the goblins have traits of racist Jewish caricatures. Welcome to the וורלד אוף וורקראפט (eng. World of Warcraft).
ellauri269.html on line 575: There is literally a track in the WoD soundtrack called ‘Messenger’ in Hebrew (Malach), which features traditional Jewish liturgical singing. They are led by a Moses figure, and literally came to Azeroth on a ship named after the Exodus. It’s not subtle, I don’t see why you’re denying it.
ellauri269.html on line 578: The Tortollans are ultra-jewish, and many have said the goblins have traits of racist Jewish caricatures.
ellauri269.html on line 586: you may be right, that the draenei are a melting pot of many cultural inspirations, but my post was meant to allay Surma’s suspicion that this might be the type of thread to get banned. I don’t think there’s anything ban-worthy of discussing the real world cultural inspirations of the wow races.
ellauri269.html on line 588: Not every race is 1:1 representation of a real world culture besides some exceptions like Worgen but thats only their visual theme and it does not go any deeper than that.
ellauri269.html on line 620: Minulle nelijalkainen juokseminen a - kun sinulla on sormet eturaajoissa, b - käytät hanskoja/ hansikkaita, c - eturaajat ovat lyhyemmät kuin takaraajat - on pelleä, siinä ei ole mitään järkeä. Mutta fantasiapelissä, jossa voit ampua tulipalloja ja muuta, en usko, että tämä on niin hullua.
ellauri269.html on line 668: Musta, Phineas – Phineas Nigellus Mustan ja Ursula Flintin poika; Sirius, Cygnus, Belvina ja Arcturus Mustan veli, poistettu sukupuusta jästien oikeuksien kannattamisen vuoksi.
ellauri269.html on line 702: Poikkeustilan säätämisen jälkeen yli 64 000 ihmistä on pidätetty. El Salvadorin hallinnon mukaan joukkopidätysten tarkoitus on ”saada jengit katoamaan täysin.” El Salvadorin turvallisuusministeri kertoi Reutersille, että jengitoimintaan kohdistuvat toimet tulevat jatkumaan kunnes ”kaikki rikolliset on saatu kiinni.”
ellauri269.html on line 720: Ärsyttävästi hahmon viimeaikaiset kuvaukset, erityisesti vuoden 2013 Man of Steel -elokuva, keskittyvät Metropolis Marvelin Kristuksen kaltaisiin messiaanisiin ominaisuuksiin. Ennen elokuvan julkaisua uskoon perustuva lehdistösuhdeyritys Grace Hill Media kutsui uskonnollisia henkilöitä eri puolilta kansakuntaa osallistumaan valikoituihin julkaisua edeltäviin näytöksiin, julkaisi leikkeitä verkossa ja toimitti muistiinpanoja mahdollisista elokuvaan liittyvistä uskonpohjaisista keskusteluaiheista. Yksi esimerkki keskittyy isyyden teemoihin ja kehottaa isiä "viemään [lapset] katsomaan Teräsmiestä" ja käyttämään sitten opasta "löytämään uusia yhteyksiä omaan elämääsi ja Jumalan sanaan". Verkkosisällön ohella Dr. Craig Detweiller, Ph.D. teologian ja kulttuurin, kirjoitti yhdeksänsivuisen esseen nimeltä "Jeesus – alkuperäinen supersankari" yhdistääkseen Kryptonin viimeisen pojan Jumalan Poikaan. Detweiller lainasi usein toistuvia todisteita päätteestä "el", joka liitti Supermanin kryptonin syntymänimen "Kal-el". Heprean kielessä "el"-päätettä käytetään merkitsemään Elohimia tai Jahvea, Jehovaa tai Jumalaa, kuten nimissä Mikael, Ariel ja Rafael. Esseessaan Detweiller viittasi myös jokebedialaisten orpoksi jäämiseen, jonka Superman kärsi, kun hänen vanhempansa, jotka varoittivat planeetan Kryptonin välittömästä kuolemasta, ampuivat vauvansa ulkoavaruuteen kuin futuristinen Mooses.
ellauri269.html on line 724: Lamed is comprised of a kaf and a vav: 20 and 6=26. Twenty-six is the gematria of G‑d's name, the Tetragrammaton Yud-Hei-Vav-Hei. Eikös se ollut myös Leninin peitenimi neuvostojuutalaisten parissa? Stalin oli Samekh. Shin also stands for the word Shaddai, a name for God. Because of this, a kohen(priest) forms the letter Shin with his hands as he recites the Priestly Blessing. In the mid-1960s, actor Leonard Nimoy used a single-handed version of this gesture to create the Vulcan hand salutefor his character, Mr. Spock, on Star Trek. Larry Tye, kirjan Superman: The High-Flying History of America's Most Enduring Hero kirjoittaja, vertasi Supermanin eettisiä sääntöjä – "Truth, Justice, and the American Way" - Mishnan arvoihin "totuus, rauha ja oikeudenmukaisuus". Paizi supermiehellä "rauhasta" oli tullut Pax Americana.
ellauri269.html on line 726: Ehkä tärkein linkki heprealaiseen supersankariin on Supermanin identiteetti osittain assimiloituneena maahanmuuttajana. 1930-luvun New York, joka tuotti maailman ensimmäiset modernit supersankarit, oli täynnä viimeaikaisia juutalaisia pakolaisia, jotka pakenivat 1800-luvun Euroopan pogromeja. Jonathan D. Sarnan ja Jonathan Goldenin Brandeisin yliopistossa "The American Jewish Experience in the Twentieth Century: Antisemitism and Assimilation" mukaan vuonna 1900 yli 40 prosenttia Amerikan juutalaisista oli uusia tulokkaita, ja he ovat olleet maassa kymmenen vuotta tai vähemmän. Ja seuraavan sukupolven aikana tapahtui maahanmuuttozunami, kun toiset 1,75 miljoonaa juutalaista muutti Amerikan rannoille, suurin osa ashkenazeja Itä-Euroopasta.
ellauri269.html on line 736: Kuvitteellisessa kertomuksessaan Supermanista The Amazing Adventures of Kavalier & Clay, kirjailija Michael Chabon yhdistää myös Golemiin. Hänen päähenkilönsä Josef Kavalier pakenee Prahasta piiloutumalla Golemin arkkuun ja luo samanlaisen hahmon sarjakuviinsa. Tohtori Windy Counsell Petrie kirjoittaa aiheesta "Illumination and Escape: Writing and Regeneration in 21st Century Jewish-American Literature" ("Illumination and Escape: Writing and Regeneration in 21st Century Jewish-American Literature") motiivista: "Golemi merkitsee uskoa taiteellisen luomisen voimaan... Joe Kavalierille maailmankaikkeus, jonka hän luo Sarjakuvien piirtäminen on sellainen, jossa hänellä on valtuudet tehdä jotain natseille… Vaikka Joe ymmärtää, ettei hän voi kirjaimellisesti satuttaa Hitleriä sarjakuvakirjoituksellaan, romaani antaa ymmärtää, että hänen sarjakuvillaan on valtaa vaikuttaa yleiseen mielipiteeseen."
ellauri269.html on line 744: Vaikka minkä tahansa yhteyden paljastaminen juutalaisuuteen olisi tuominnut Superman-franchisingin, useat varhaiset tarinat keskittyvät Supermaniin, joka taisteli natseja vastaan ja julisti ylpeänä itsensä "ei-arjalaiseksi", kun hän muxi Adolph Hitleriä leukaan. Sarjakuvat saivat propagandaministeri Joseph Goebbelsin syyttämään Supermania juutalaisuudesta, ja ainakin yksi vuoden 1940 ilkeä pääkirjoitus SS-sanomalehden Das schwarze Korpsissa oli otsikoitu "Jerry Siegel Hyökkää!" Vaikka amerikkalainen nativismi ja antisemitismi vähenivät toisen maailmansodan jälkeen, niin myös Supermanin selvä juutalaisuus. Riemukas antisemitismi putosi suosiosta ja korvattiin suljetulla, sanattomalla kiihkoilulla. Kuten John Turturron Sid Litz sanoo Franz Lidzin Unstrung Heroes -sovituksessa: "Pidän Ikesta." Se oli salainen pakanakoodi sanalle 'I hate kikes'. Kun heidän sopimuksensa oli päättymässä, Siegel ja Shuster haastoivat DC:n oikeuteen hahmonsa hallitsemisesta. Myytyään oikeudet yritykselle 130 dollarilla vuonna 1938 (2 197,49 dollaria vuonna 2014, inflaatio huomioon ottaen), DC vastasi antamalla voimakazikolle potkut.
ellauri269.html on line 767: Hän oli ulkopuolinen, joka katsoi sisään. Yksinäisenä muukalaisena Enterprisen sillalla Spock oli aina kiihkeä tarkkailija ja wry kommentaattori ihmiskunnan vihollisista. "Minusta heidän epäloogiset ja typerät tunteensa ärsyttävät jatkuvasti", hän huomautti kerran. Tästä turhautumisesta huolimatta hän tajusi ihmisten olennaisen roolin elämässään ja ilmaisi sen parhaiten erosanoissaan Kirkille Khanin vihassa: "Olen ollut ja tulen aina olemaan ystäväsi." Juutalaiset ovat vaeltaneet maasta toiseen, kulttuurista kulttuuriin, tulleet kriitikoiksi ja usein suunnannäyttäjiksi. Silti Talmud pyytää myös avoimuuden henkeä: Jos sinulle kerrotaan, että viisautta löytyy kansojen keskuudesta – uskokaa se!
ellauri269.html on line 801: »The womb of nature and perhaps her grave, »mi luonnon kehto on, kenties myös hauta;
ellauri270.html on line 16: font-family: 'UnifrakturMaguntia';
ellauri270.html on line 17: src: url(http://grapson.com/fonts/UnifrakturMaguntia.ttf);
ellauri270.html on line 67: Romaani sai kiistatta vaikutteita hänen väitöskirjastaan: Tippaleivän kierteet Bosniassa Turkin vallan alaisina (Die Entwicklung des geistigen Lebens in Bosnien unter der Einwirgung der turkischen Herrschaft), jota hän puolusti verisesti Grazissa vuonna 1924. Väikkärissä on lähes kaikkien Andrićin tulevaisuuden ideoiden ydin, joka perustuu historialliseen materialismiin, johon hän heräsi sitä kirjoittaessaan. Väitöskirjassaan Ivo Andrić kiinnitti huomionsa Bosnia ja Hertsegovinan kaikkien neljän suuren kansallisyhteisön historialliseen kohtaloon: serbit , kroaatit, turkkilaiset ja juutalaiset. Objektiivisesti, ilman kirjallista mystifikaatiota hää tarkasteli heidän välisiä erityispiirteitä ja suhteita.
ellauri270.html on line 100: Britit purkivat rautatien sodan jälkeen, koska he pelkäsivät, että burmalaiset itsenäisyystaistelijat saattaisivat käyttää sitä siirtomaaisäntäänsä vastaan. Sekin urakka oli turha: Burma itsenäistyi jo vuonna 1948.
ellauri270.html on line 120: Kaikki on kuitenkin nimetty ja viritetty niin, että turistien odotukset kohteessa täyttyvät. Menopaluulippu III-luokassa Bangkokin Hualam Pongin asemalta Nam Tokin asemalle ja Sai Yok Noin pääteseisakkeelle maksaa 120 bahtia eli runsaat kolme euroa. Viimeiset kymmenet kilometrit viidakon oksat hakkasivat junan ikkunoista sisään ja lopulta juna voi jäädä viimeiseen ylämäkeen kiinni. Silloin matkustajat saavat työntää junaa kuin sotavankiporukka tai kävellä pölkkyjä pitkin perille.
ellauri270.html on line 126: Osa vanhasta ratapenkasta on nykyään turistien luontovaellusreittinä. Ratapenkkaa jäi myös tekojärven alle, kun Vajiralongkornin pato rakennettiin Kwae Noin ylä juoksulle, aivan Burman rajalle.
ellauri270.html on line 205:
ellauri270.html on line 206:
ellauri270.html on line 208:
ellauri270.html on line 209:
ellauri270.html on line 226: turypoetry.org/images/authors/HarrJa1709_NPG.jpg" width="30%"/>
ellauri270.html on line 232: Jeffin runousoppi on ilmeisesti plagioitu sen Lontoon lehtorilta Winifred Nowottnyltä. "Current criticism often takes metaphor au grand sérieux, as a peephole on the nature of transcendental reality, a prime means by which the imagination can see into the life of things." --Language Poets Use (1962) by Winifred Nowottny. Winifred M.T.Nowottny, nee Dobbs, was educated at the University of London and later taught English Literature at University College London. She published the books, Language Poets Use in 1962 and Hopkins´ Language of Prayer of Praise in 1972. Jeff ois niikö Harry Potter ja Winifer Dobbs sen kotihaltija. Toinen keskeinen Jeffin lähde oli Penguin Dictionary of Quotations.
ellauri270.html on line 234:
ellauri270.html on line 238: "The Daemon Lover" (Roud 14, Child 243) – also known as "James Harris", "A Warning for Married Women", "The Distressed Ship Carpenter", "James Herries", "The Carpenter’s Wife", "The Banks of Italy", or "The House-Carpenter" – is a popular ballad dating from the mid-seventeenth century, when the earliest known broadside version of the ballad was entered in the Stationers' Register on 21 February 1657.
ellauri270.html on line 242: "A Warning for Married Women" tells the story of Jane Reynolds and her lover James Harris, with whom she exchanged a promise of marriage. He is pressed as a sailor before the wedding takes place and Jane faithfully awaits his return for three years, but when she learns of his death at sea, she agrees to marry a local carpenter. Jane gives birth to three children and for four years the couple lives a happy life. One night, when the carpenter is away, the spirit of James Harris appears. He tries to convince Jane to keep her oath and run away with him. At first she is reluctant to do so, because of her husband and their children, but ultimately she succumbs to the ghost's pleas, letting herself be persuaded by his tales of rejecting the royal daughter's hand and assurance that he has the means to support her – namely, a fleet of seven ships. The pair then leaves England, never to be seen again, and the carpenter commits suicide upon learning that his wife is gone. The broadside ends with a mention that although the children were orphaned, the heavenly powers will provide for them.
ellauri270.html on line 254: He turned him right and round about, They had not saild a league, a league
ellauri270.html on line 284:
ellauri270.html on line 288: Home › American Literature › Analysis of Shirley Jackson’s The Daemon Lover
ellauri270.html on line 300: In “The Daemon Lover,” the second story in The Lottery and Other Stories, Jackson’s collection of 25 tales, the reader sees James Harris only through his fiancée’s eyes as a tall man wearing a blue suit. Neither the reader nor anyone in the story can actually claim to have seen him. Nonetheless, this piece foreshadows the appearance of Harris in such other stories in the collection as “Like Mother Used to Make,” “The Village,” “Of Course,” “Seven Types of Ambiguities,” and “The Tooth.” As James Harris wanders through the book, he sheds the veneer of the ordinary that covers his satanic nature.
ellauri270.html on line 308: The Juxtaposition of Peace and Violence Theme Icon. Human Nature Theme Icon. Family Structure and Gender Roles Theme Icon. The Power of Tradition Theme Icon. Dystopian Society and Conformity Theme Icon. Themes and Colors Key.
ellauri270.html on line 311: The morning of June 27th is a sunny, summer day with blooming flowers and green grass. In an unnamed village, the inhabitants gather in the town square at ten o’clock for an event called “the lottery.” In other towns there are so many people that the lottery must be conducted over two days, but in this village there are only three hundred people, so the lottery will be completed in time for the villagers to return home for noon dinner.
ellauri270.html on line 321: Because of the innocuous nature of Mr. Summers’ other community activities, the lottery is assumed to be something in a similar vein. He is a successful businessman, but pitied because he can have no children—clearly this is a very family-oriented society.
ellauri270.html on line 333: The lottery involves organizing the village by household, which reinforces the importance of family structures here. This structure relies heavily on gender roles for men and women, where men are the heads of households, and women are delegated to a secondary role and considered incapable of assuming responsibility or leadership roles. Horrible! Even though the setting of this story is a single town, it is generic enough that it might be almost anywhere. In doing this, Jackson essentially makes the story a fable—the ideas explored here are universal.
ellauri270.html on line 337: Tessie Hutchinson’s late arrival establishes her character in a few sentences: she cares little about the lottery and the pomp and circumstance of the ritual. She is different from the other villagers, and thus a potential rebel against the structure of the village and the lottery.
ellauri270.html on line 341: Tessie joins her family in the crowd, as all the villagers stand with their households, but her sense of humor sets her apart from the rest. She is clearly well-liked and appreciated by the villagers, which makes her eventual fate all the more surprising and disturbing.
ellauri270.html on line 345: Mrs. Dunbar is the only woman to draw in the lottery, and the discussion of her role in the ritual proceedings emphasizes the theme of family structure and gender roles. Women are considered so inferior that even a teenaged son would replace a mother as the “head of household.” Wow this is going back to last century, or to Afghanistan! The formality surrounding these proceedings shows Mrs. Dunbar’s involvement to be an anomaly for the village.
ellauri270.html on line 349: Jack Watson’s role continues the examination of family structures and gender roles. Jack earns respect and identity as a man among the villagers by drawing in the lottery. He is referred to as a “good fellow” and “a man” who is looking after his “helpless” mother.
ellauri270.html on line 351: A hush falls over the crowd as Mr. Summers states that he’ll read the names aloud and the heads of families should come forward and draw a slip of paper from the box. Everyone should hold his paper without opening it until all the slips have been drawn. The crowd is familiar with the ritual, and only half-listens to these directions. Mr. Summers first calls “Adams,” and Steve Adams approaches, draws his slip of paper, and returns to his family, standing a little apart and not looking down at the paper.
ellauri270.html on line 363: In the crowd, Mr. Adams turns to Old Man Warner and says that apparently the north village is considering giving up the lottery. Old Man Warner snorts and dismisses this as foolish. He says that next the young folks will want everyone to live in caves or nobody to work. He references the old saying, “lottery in June, corn be heavy soon.” He reminds Mr. Adams that there has always been a lottery, and that it’s bad enough to see Mr. Summers leading the proceedings while joking with everybody. Mrs. Adams intercedes with the information that some places have already stopped the lotteries. Old Man Warner feels there’s “nothing but trouble in that.”
ellauri270.html on line 365: The conversation between Mr. Adams and Old Man Warner establishes why the lottery is continued in this village, while it has been ended in others: the power of tradition. As the oldest man in the village, Old Man Warner links the lottery to traditional civilization, equating its removal to a breakdown of society and a return to a primitive state. For the villagers, the lottery demonstrates the organization and power of society—that is, a group of people submitting to shared rules in exchange for protection and support. But we see that the lottery also shows the arbitrariness and corruption of many of these social rules.
ellauri270.html on line 377: This passage shows the self-serving survival instinct of humans very clearly. Each person who speaks up is protecting his or her own skin, a survival instinct that Jackson shows to be natural to all the villagers, and by extension all humans. Tessie is willing to throw her daughter and son-in-law into harm’s way to have a better chance of saving herself. The other women are relieved to have not been chosen—no one speaks up against the lottery until they themselves are in danger.
ellauri270.html on line 389: Even a dystopian society like this one doesn’t exclude other aspects of human nature like youth, popularity, friendship, and selfishness. Nancy’s behavior resembles that of many popular teen girls—again emphasizing the universal nature of Jackson’s story. We get the sense that Old Man Warner is perpetually displeased with any kind of change to tradition—even though the omniscient narrator tells us that the “tradition” Warner is used to is very different from the original lottery.
ellauri270.html on line 403: By having children (even Tessie’s own son) involved in stoning Tessie, Jackson aims to show that cruelty and violence are primitive and inherent aspects of human nature—not something taught by society. Tessie’s attempts to protest until the end show the futility of a single voice standing up against the power of tradition and a majority afraid of nonconformists. Jackson ends her story with the revelation of what actually happens as a result of the lottery, and so closes on a note of both surprise and horror. The seemingly innocuous, ordinary villagers suddenly turn violent and bestial, forming a mob that kills one of their own with the most primitive weapons possible—and then happily going home to supper.
ellauri270.html on line 413: Human Nature
ellauri270.html on line 415: Jackson examines the basics of human nature in “The Lottery,” asking whether or not all humans are capable of violence and cruelty, and exploring how those natural inclinations can be masked, directed, or emphasized by the structure of society. Philosophers throughout the ages have similarly questioned the basic structure of human character: are humans fundamentally good or evil? Without rules and laws, how would we behave towards one another? Are we similar to animals in….. read analysis of Human Nature.
ellauri270.html on line 417: The ritual of the lottery itself is organized around the family unit, as, in the first round, one member of a family selects a folded square of paper. The members of the family with the marked slip of paper must then each select another piece of paper to see the individual singled out within that family. This process reinforces the importance of the family structure within the town, and at the same time creates a….. read analysis of Family Structure and Gender Roles.
ellauri270.html on line 432:
ellauri270.html on line 445: In the assault case, Harris and the girl began communicating via text messages in the summer of 2016, when she was between 16 and 17 years of age, according to a Lee County Sheriff's Office report. The messages started out innocently but turned sexual in nature. Then Harris texted the girl asking for her presence in his classroom.
ellauri270.html on line 525:
ellauri270.html on line 529: Enoch Arden, poem by Alfred, Lord Tennyson, published in 1864. In the poem, Enoch Arden is a happily married fisherman who suffers financial problems and becomes a merchant seaman. He is shipwrecked, and, after 10 years on a desert island, he returns home to discover that his beloved wife, believing him dead, has remarried and has a new child. Not wishing to spoil his wife’s happiness, he never lets her know that he is alive.
ellauri270.html on line 533:
ellauri270.html on line 534:
ellauri270.html on line 535:
ellauri270.html on line 567: Army Chief of Staff Carl E. Vuonohevonen, a lifelong friend of Schwarzkopf, described him as "competent, compassionate, egotistical, loyal, opinionated, funny, emotional, sensitive to any slight. At times he can be an overbearing bastard, but not with me." Sooty Colin Powell had to humor Herman with satin gloves because "Dick" Cheney could not stand his arse. What turds.
ellauri270.html on line 599: Frankism was a heretical Sabbatean Jewish religious movement of the 18th and 19th centuries, centered on the leadership of the Jewish Messiah claimant Jacob Frank, who lived from 1726 to 1791. Frank rejected religious norms and said that his followers were obligated to transgress as many moral boundaries as possible. At its height it claimed perhaps 50,000 followers, primarily Jews living in Poland, as well as in Central and Eastern Europe.
ellauri271.html on line 16: font-family: 'UnifrakturMaguntia';
ellauri271.html on line 17: src: url(http://grapson.com/fonts/UnifrakturMaguntia.ttf);
ellauri271.html on line 60: Ukrainan sota! Monet ovat muistaneet Ukrainan naisia kansainvälisenä naistenpäivänä. Kyberturvallisuutta ja tiedustelua Jyväskylän yliopistossa tutkiva ja opettava filosofian tohtori Martti J. Kari sen sijaan kertoo laittaneensa (no, panneensa, jos suoraan sanotaan) koko päivän boikottiin.
ellauri271.html on line 130: Ken on tuo apina jota tuolla kuopataan? Se on Vedenjapina, Marija, Jyrkin äisky. Minkä ikäisenä kuoli äiti Borjalta? The family claimed descent on the paternal line from Isaac Abarbanel, the famous 15th-century Sephardic Jewish philosopher, Bible commentator, and treasurer of Portugal. Ei ilmeisesti poikasena. Taivaanrannan maalari-isä hipsi pakoon komukoita Berliiniin 1921 ja nazeja Lontooseen 1938. Heippalander perheelle.
ellauri271.html on line 132: Maaseudun tulevaisuus ei näytä valoisalta. Venäjällä tuhoisia räjähdyxiä. Lisää aiheesta: Ulkopoliittisen instituutin Charly Salonius-Pasternak: Venäjän punaisia viivoja pelätään lännessä turhaan. Ammennä vaan! Lisää aiheesta: Yhdysvalloilta satojen miljoonien apupaketti Ukrainalle – myös Britannia lupaa toimittaa aseapua Ukrainaan vielä tämän vuoden aikana. Vitun anglosaxit! Lisää aiheesta: Biden sanoo tekevänsä töitä, jotta Ukraina saisi luvan käyttää pitkän kantaman ohjuksia iskuissa Venäjälle. Kukas mun piti esitellä seuraavaxi? Ai Modi? Kekä Modi?
ellauri272.html on line 16: font-family: 'UnifrakturMaguntia';
ellauri272.html on line 17: src: url(http://grapson.com/fonts/UnifrakturMaguntia.ttf);
ellauri272.html on line 78: Kirsten Sims from New Zealand stated that the book "will win no prizes for its prose" and that "there are some exceedingly awful descriptions," although it was also an easy read; "(If you only) can suspend your disbelief and your desire to – if you'll pardon the expression – slap the heroine for having so little self respect, you might enjoy it." A Cord from U of Columbia stated that, "Despite the clunky prose, James does cause one to turn the page." Father Metro wrote that "suffering through 500 pages of this heroine's inner dialogue was torturous, and not in the intended, sexy kind of way". Jessica Reaves, the Chicago Tribune, wrote that the "book's source material isn't great literature", noting that the novel is "sprinkled liberally and repeatedly with asinine phrases", and described it as "depressing". Publishers Weekly named E. L. James the 'Publishing Person of the Year' 2012. In April 2012 E. L. James was listed as one of Time magazine's "100 Most Influential People in the World".
ellauri272.html on line 82: Several critics and porn scientists have expressed concern that the nature of the main couple's relationship is not BDSM at all, but rather is characteristic of an abusive relationship.
ellauri272.html on line 84: Dr. Seuss commented that the book was "horribly written" in addition to being "disturbing" but stated that "if the book enhances women's real-life sex lives and intimacy, so be it." Ultimately, the book became the eighth-most banned book between 2010 and 2019.
ellauri272.html on line 152: The Adventures of Huckleberry Finn by Mark Twain
ellauri272.html on line 168: The Adventures of Super Diaper Baby by Dav Pilkey
ellauri272.html on line 272: Revolutionary Voices: A Multicultural Queer Youth Anthology by Amy Sonnie
ellauri272.html on line 308: modern young adult literature. As detailed in Alyson Miller's "Unsuited to Age
ellauri272.html on line 309: Group: The Scandals of Children's Literature," society has created an "innocence
ellauri272.html on line 315: Weyland suggests that the outsized effect of this feature of
ellauri272.html on line 408: Ammons wrote about humanity's relationship to nature in alternately comic and solemn tones. His poetry often addresses religious and philosophical matters and scenes involving nature, almost in a Transcendental fashion. According to reviewer Daniel Hoffman, his work "is founded on an implied Emersonian division of experience into Nature and the Soul," adding that it "sometimes consciously echoes familiar lines from Emerson, Whitman and Dickinson."[citation needed]
ellauri272.html on line 534: turvonneen, hajoavan lihan muuntaja
ellauri272.html on line 565: Jason Taylor : Christianin luotettavin henkivartija ja Christianin turvallisuustiimin päällikkö. (ukkelimpi muskelimasa)
ellauri272.html on line 611: Vastaavioituneet Christian ja Anastasia joutuvat keskeyttämään häämatkansa ja palaamaan kotiin saatuaan tiedon murtautumisesta hänen yrityksensä pääkonttoriin. Joitakin tietokonetiedostoja varastettiin, ja turvakameroiden nauhoitteista selviää, että tekijä on Jack Hyde, Anan entinen pomo, joka erotettiin seksuaalisesta väkivallasta . Samaan aikaan Ana esitellään uudelle henkilökohtaiselle turvatiimilleen.
ellauri272.html on line 618: Kun Christian on työmatkalla New Yorkissa, Anastasia menee ulos juomaan pitkäaikaisen ystävänsä Kate Kavanaghin kanssa vastoin Christianin tahtoa. Palattuaan kotiin hän huomaa, että turvahenkilöstö on ottanut kiinni hänen entisen pomonsa Jack Hyden, joka erotettiin hänen seksuaalisesta hyväksikäytöstä. Ilmansiirtoteippi löytyy hänen taskustaan, ja hänen pakettiautossaan on rauhoittavia lääkkeitä ja lunnaita – kaikki viittaa siihen, että hän aikoi siepata hänet. Jack on pidätetty.
ellauri272.html on line 621: Kun Christian on poissa työmatkalla, Ana jättää huomiotta hänen toiveensa jäädä kotiin ja tapaa ystävänsä Kate Kavanaghin juomaan. Kate seurustelee Christianin vanhemman veljen Elliotin kanssa ja pelkää, että Elliotilla saattaa olla suhde Gian, hänen liikekumppaninsa, kanssa. Jack Hyde yrittää kidnapata Anan, kun tämä tulee kotiin. Anan turvallisuustiimi alistaa hänet ja hänet pidätetään.
ellauri272.html on line 655: Ana saapuu rahojen kanssa luovutuspaikalle. Hyde, psykoottinen ja kostonhimoinen, hyökkää hänen kimppuunsa potkien hänen vatsaansa. Liz yrittää pysäyttää hänet, kun Ana vetää esiin revolverin ja ampuu häntä jalkaan. Christian ja hänen turvatiiminsä, jotka seurasivat sähköisesti Anan matkapuhelinta, saapuvat ja pidättävät Hyden ja Lizin. Ana hämärtyy kuullessaan Christianin äänen.
ellauri272.html on line 713: Yhdysvaltain terveyssivusto listaa ammatit, joissa ihmiset ovat todennäköisimmin masentuneita, ja sijoittaa kirjoittajat 10 parhaan joukkoon Tämän artikkelin kirjoitti Benedicte Page ma 13. joulukuuta 2010 klo 17.00 GMT. Työpäivä oli melkein pulkassa. Tai sitten ei, kenties Benedicte jäi toimituxen maisemakonttorin lattialle mömmöissään nukkumaan. Läppärin etävalvontaäppi koitti herätellä sitä turhaan. Ei jäänyt uni kesken viimeinen.
ellauri272.html on line 823: – Nyt minusta tuntuu, ettei kukaan välitä kirjoistanikaan. Se on vähän turhauttavaa. Luulin, että kirjani elävät ja vain minä vietän yksityiselämää. Olisi pitänyt jaxaa heilua julkkisremmissä, ei ne kirjat muuten myy.
ellauri274.html on line 16: font-family: 'UnifrakturMaguntia';
ellauri274.html on line 17: src: url(http://grapson.com/fonts/UnifrakturMaguntia.ttf);
ellauri274.html on line 59:
ellauri274.html on line 84: 1:17:33 землях Для обеспечения безопасности нашей страны для ликвидации угрозы 1:17:33 maat Maamme turvallisuuden varmistamiseksi uhan poistamiseksi
ellauri274.html on line 120: 1:21:32 обманывали баснями о поиске мира о приверженности резолюциям Совета Безопасности ООН по донбассу 1:21:32 huijattu taruilla rauhan etsimisestä YK:n turvallisuusneuvoston Donbassia koskevien päätöslauselmien noudattamisesta
ellauri274.html on line 127: 1:22:14 и весь мир нуждаются в неделимой равной для всех государств системе безопасности и много лет предлагали нашим партнерам 1:22:14 ja koko maailma tarvitsee kaikille valtioille tasavertaisen jakamattoman turvajärjestelmän, ja olemme jo useiden vuosien ajan tarjonneet kumppaneillemme
ellauri274.html on line 141: 1:23:39 о гарантиях безопасности Но всем ключевым принципиальным для нас 1:23:39 turvallisuustakuista Mutta kaikki meille tärkeintä
ellauri274.html on line 151: 1:24:45 безопасности он соответствующим документом полностью все делали что 1:24:45 turvallisuutta, hän teki kaiken asianmukaisella asiakirjalla
ellauri274.html on line 253: 1:36:04 очевидно что Запад будет пытаться расшатать и расколоть наше общество делать ставку на национал-предателей у 1:36:04 on selvää, että länsi yrittää horjuttaa ja jakaa yhteiskuntaamme turvautuakseen kansallisiin pettureihin
ellauri274.html on line 257: 1:36:29 совершая террористические и иные преступления направленные против безопасности нашего общества 1:36:29 terroristien ja muiden rikosten tekeminen yhteiskuntamme turvallisuutta vastaan
ellauri274.html on line 284: 1:39:30 безопасность страны Я благодарю [аплодисменты] 1:39:30 maan turvallisuus Kiitän teitä [suosionosoitukset]
ellauri274.html on line 311: 1:42:48 чтобы безопасность людей была обеспечена за это 1:42:48 ihmisten turvallisuuden takaamiseksi
ellauri274.html on line 319: 1:43:53 дочерям павших воинов их родителям которые воспитали достойных защитников 1:43:53 kaatuneiden soturien tyttäreille vanhemmilleen, jotka kasvattivat kelvollisia puolustajia
ellauri274.html on line 392: 1:51:55 зарплат и социального обеспечения предлагаю запустить специальную программу 1:51:55 palkoista ja sosiaaliturvasta, ehdotan erityisohjelman käynnistämistä
ellauri274.html on line 433: 1:56:32 устойчивой безопасной системы международных расчетов Независимый от 1:56:32 vakaa ja turvallinen kansainvälisten selvitysten järjestelmä
ellauri274.html on line 441: 1:57:19 должны разрушать собственную экономику У нас есть все для того чтобы и Безопасность обеспечить и создать 1:57:19 on tuhottava oma taloutensa Meillä on kaikki turvallisuuden takaamiseksi ja luomi
ellauri274.html on line 487: 2:02:10 надежной гарантией безопасности и интересов государства обращаю внимание хочу это особо подчеркнуть смысл нашей 2:02:10 luotettava tae valtion turvallisuudesta ja eduista, kiinnitän huomionne tähän, haluan korostaa meidän
ellauri274.html on line 579: 2:12:04 внутри страны но при этом необходимо гарантировать сохранность вложений граждан в 2:12:04 maan sisällä, mutta samalla on taattava kansalaisten investointien turvallisuus
ellauri274.html on line 633: 2:18:06 последние события убедительно показали образ Запада как Тихой гавани и 2:18:06 viimeaikaiset tapahtumat ovat osoittaneet vakuuttavasti kuvan lännestä turvallisena satamana ja
ellauri274.html on line 634: 2:18:12 прибежище капиталов оказался призраком фальшивкой и те кто вовремя этого не 2:18:12 pääoman turvapaikka osoittautui väärennetyksi haamuksi ja ne, jotka eivät
ellauri274.html on line 677: 2:23:04 унижаться выпрашивая свои денежки бессмысленно 2:23:04 on turhaa nöyryyttää itseäsi kerjäämällä rahojasi
ellauri274.html on line 709: 2:26:54 это безопасность и благополучие народа суверенитет и национальные интересы 2:26:54 se on ihmisten turvallisuus ja hyvinvointi, itsemääräämisoikeus ja kansalliset edut
ellauri274.html on line 715: 2:28:00 в числе Добровольцев которые сейчас находятся на передовой есть и депутаты Государственной Думы и региональных 2:28:00 Vapaaehtoisten joukossa, jotka ovat nyt eturintamassa, ovat duuman edustajat ja alueelliset edustajat
ellauri274.html on line 786: 2:35:31 обеспечения безопасности суверенитета и конкурентоспособности России наконец 2:35:31 Venäjän suvereniteetin ja kilpailukyvyn turvallisuuden takaaminen vihdoinkin
ellauri274.html on line 943: 2:52:37 безопасности а прямой взаимосвязи вопросов стратегических с наступательных и оборонительных вооружений 2:52:37 turvallisuus ja suora suhde strategisten kysymysten ja hyökkäävien ja puolustavien aseiden välillä
ellauri274.html on line 950: 2:53:26 стали пересматривать сложившиеся мироустройства демонтировать систему безопасности и контроля над вооружениями 2:53:26 aloitti nykyisen maailmanjärjestyksen tarkistamisen turva- ja asevalvontajärjestelmän purkamiseksi
ellauri275.html on line 15: font-family: 'UnifrakturMaguntia';
ellauri275.html on line 16: src: url(http://grapson.com/fonts/UnifrakturMaguntia.ttf);
ellauri275.html on line 51:
ellauri275.html on line 97: The Europe-Georgia Institute (EGI) is the leading hybrid warfare independent civil society organization in Georgia. Our mission is to advance "democracy", "human rights", "rule of law", and - first and foremost - free markets in Georgia and the Caucasus, and to empower a new generation of leaders to find solutions that are essential for Georgia’s development and for successful common future of the Caucasus. Our mission is to inspire, motivate, empower, and connect people to change their world. Its founder, one Melashvili, is the holder of the first prize award for his essay about Janri Kashia’s book “Totalitarianism” and Mikheil Javakhishvili Medal for a documentary film about Soviet repressions.
ellauri275.html on line 150: Voittaa vihollisemme, saamme turpiimme.
ellauri275.html on line 206: Ja he eivät ole turhaa puhetta
ellauri275.html on line 212: Ilja Tšavtšavadzen petollinen murha organisoitiin aikana, jolloin mustat reaktiovoimat vallitsivat Venäjän ensimmäisen vallankumouksen tappion jälkeen. 30. elokuuta (12. syyskuuta) 1907 Tbilisistä Saguramoon johtavalla tiellä lähellä Tsipaturin kylää tsaarin salaisen poliisin palkatut tappoivat 70-vuotiaan Ilja Chavchavadzen, joka oli matkalla kesätilalleen, ja haavoitti vaimoaan Olga Tadeozovnaa. Niinhän te sanotte.
ellauri275.html on line 245: Löytyi turvapaikka useammin kuin kerran. Emme pakene töistä, asetumme sen
ellauri275.html on line 267: Hevosenkenkien kolina ei kaikunut kauaa Parempi kuin nosturi taivaalla.
ellauri275.html on line 305: Uskollinen metsässä - kunnia ja veljeys, Miten! Uskallatko lyödä minua turhaan?
ellauri275.html on line 426: According to Peskov, the “pioneers” in such laws were the United States. “And one version of the (Georgian) bill, called "American law", if we understand correctly, was very similar to a similar US law. The second version was less similar to the US law, was much milder in nature. But, of course, we have nothing to do with either one,” Peskov said.
ellauri275.html on line 442: Toinen nimekäs poliittinen vanki on oppositiokanava Mtavarin omistaja Nika Gvaramia. Hänet on tuomittu korruptiosta. Mtavari (Georgian: მთავარი) was a feudal title in Georgia usually translated into English as Prince or Duke. In the 15th century the term mtavari was applied only to the five ruling princes of western Georgia (Samtskhe, Mingrelia, Guria, Svaneti, and Abkhazia), whose autonomous powers were finally eliminated under Imperialist Russia.
ellauri275.html on line 448: The period of publication was sandwiched between the Victorian era, with its strict classicism, and Modernism, with its strident rejection of pure aestheticism. The common features of the poems in these publications were romanticism, sentimentality, and hedonism. Later critics have attempted to revise the definition of the term as a description of poetic style, thereby including some new names or excluding some old ones. W. H. Davies, a contemporary, is sometimes included within the grouping, although his "innocent style" differs markedly from that of the others.
ellauri275.html on line 453: Chavchavadze's influence over Georgian literature was immense. He moved the Georgian poetic language closer to the vernacular, combining the elements of the formal wealth and somewhat artificial antiquated "high" style inherited from the 18th-century Georgian Renaissance literature, melody of Persian lyrical poetry, particularly Hafiz and Saadi, bohemian language of the streets of Tiflis and the moods and themes of European Romanticism. The subject of his works varied from purely anacreontic in his early period to deeply philosophic in his maturity.
ellauri275.html on line 455: Chavchavadze's contradictory career – his participation in the struggle against the Russian control of Georgia, on one hand, and the loyal service to the tsar, including the suppression of Georgian peasant revolts, on the other hand – found a noticeable reflection in his writings. The year 1832, when the Georgian plot collapsed, divides his work into two principal periods. Prior to that event, his poetry was mostly impregnated with laments for the former grandeur of Georgia, the loss of national independence and his personal grievances connected with it; his native country under the Russian empire seemed to him a prison, and he pictured its present state in extremely gloomy colors. The death of his beloved friend and son-in-law, Griboyedov, also contributed to the depressive character of his writings of that time.
ellauri275.html on line 460: In his Romantic poems, Chavchavadze dreamed of Georgia's glorious past, when "the breeze of life past" would "breathe sweetness" into his "dry soul." In poems Woe, time, time (ვაჰ, დრონი, დრონი), Listen, listener (ისმინეთ მსმენნო), and Caucasia (კავკასია), the "Golden Age" of medieval Georgia was contrasted with its unremarkable present. As a social activist, however, he remained mostly a "cultural nationalist," defender of the native language, and an advocate of the interest of Georgian aristocratic and intellectual elites. In his letters, Alexander heavily criticized Russian treatment of Georgian national culture and even compared it with the pillaging by Ottomans and Persians who had invaded Georgia in the past. In one of the letters he states: The damage which Russia has inflicted on our nation is disastrous. Even Persians and Turks could not abolish our Monarchy and deprive us of our statehood. We have exchanged one serpent for another.
ellauri275.html on line 462: After 1832, his perception of the national problems became different. The poet unambiguously pointed out those positive results which had been brought about by the Russian annexation, though the liberation of his native land remained to be his most cherished dream. Later, his poetry became less romantic, even sentimental, but he never abandoned his optimistic streak that makes his writings so different from those of his predecessors. Some of the most original of his late poems are, Oh, my dream, why have you appealed to me again (ეჰა, ჩემო ოცნებავ, კვლავ რად წარმომედგინე), and The Ploughman (გუთნის დედა) written in the 1840s. The former, a rather sad poem, surprisingly ends with hope for the future in contemplation of the poet. The latter combines Chavchavadze's elegy for his past years of youth with calm humorous farewell to lost sex-life and potency. Composer Tamara Antonovna Shaverzashvili used Chavchavadze’s text for her song “My Sadness.”
ellauri275.html on line 517: Ollessaan lomalla Pitsundassa, Neuvostoliiton Gruusiassa, 12. lokakuuta 1964, Hruštšov sai Leonid Brežneviltä puhelun, että häntä tarvitaan heti Moskovassa. Hruštšov yritti turhaan vedota olevansa lomalla, mutta soittajan mukaan asia oli niin tärkeä, että Hruštšovin olisi pakko olla paikalla. Pahaa aavistamaton Hruštšov lähti matkaan. Huhuja syrjäyttämisaikeista oli liikkunut jo kesällä. Hruštšovin oma tytär oli varoittanut isäänsä, että jotain on tekeillä ja myös turvamies oli kehottanut olemaan varovainen. Hruštsov ei kuunnellut varoituksia, sillä hänen mukaansa keskuskomitean jäsenet saivat kiittää häntä urastaan.
ellauri275.html on line 622: 2012 lähtien presidentin paikalla on kykkinyt Lennu-koiravainajan ex-isäntä, ex-puolivallaton poikamies, nyk. puolivillainen setämies, kova- joskin pieninyrkkinen Sauli Niinistö. Se on käsittämättömän pidetty, maan isä vaikka näyttää enemmän Star Warsin Yodalta. Nimi Yoda pohjautuu sanskritin kieleen, jossa yoddha merkitsee ”soturia”. Yoda saattaa myös liittyä hepreankieliseen sanaan yodea, joka merkitsee ”hän tietää” tai ”se joka tietää”. Vaikea nähdä pimeää puolta on, vaikka tuolla itäsuunnalla varmasti se on.
ellauri275.html on line 714: Eipä tainnut tulla Stalin ajatelleexi että vallan turmelema tunnoton ihminen on tuhansia kertoja petomaisempi kuin nälkäänsä mezästävä hyeenakoira tahi leijona. Tai hetkinen, ei petomaisempi vaan kaikkiruokaisempi, kuin sika kaukalolla. Soveltaa lakia mutta vääristellen ja mielivaltaisesti. Kun mokamehiläisiä on parvissa miljoonia, ne ovat sietämättömiä, vaikkei niillä ole pistintä.
ellauri275.html on line 736: - Neuvostoliitossa naiset vapautettiin kotiorjuudesta ja päästettiin työelämään tekemään lähes samoja hommia kuin miehetkin. Naisia ihannoitiin nimenomaan riuskoina työläisinä, kolhoosin lypsäjinä ja liki sukupuolettoman näköisinä raatajina, jotka kelpasivat sekä ajamaan puimuria että lentämään avaruuteen (tämä oli kyllä vaarallisena työnä ensi alkuun naisilta kielletty, samoin kuin nosturointi). Hyi helevetti mitä veminismiä!
ellauri275.html on line 774: - Venäjän autojen kansainvälinen tunnus. Suomen teillä hyvin harvinainen, lähinnä vain rekka-autoissa tai turistibusseissa ja Laureenskan Audissa nähty merkintä.
ellauri276.html on line 15: font-family: 'UnifrakturMaguntia';
ellauri276.html on line 16: src: url(http://grapson.com/fonts/UnifrakturMaguntia.ttf);
ellauri276.html on line 89: Tuon aikakauden kronikot, Venäjän yhdistämisen vastustajat, David Bagrationi ja hänen veljensä kirjoittivat vuoden 1811 otsikon alla: "Huhtikuun viidentenä päivänä Chavchavadze Garsevan kuoli Pietarissa, tsaarin petturi ja uskoton. isänmaansa poika." Niinpä he vuodattivat vihansa, vaikka Garsevan vain allekirjoitti pumaskat ja toteutti kuningas Herakleioksen ja Georgian kansan tahdon.
ellauri276.html on line 149: Поутру я выйду в поле, в землю плуг как нож вгоню, Aamusella lähden peltoon, pistän auran turpoomaan kuin veitsen,
ellauri276.html on line 230: Ensimmäinen vakava esittely hänen runoutensa tapahtui vuonna 1831, kun Nikolai Stankevitš, runoilija ja filosofi Moskovasta, julkaisi useita runoja "Literaturnaya gazetassa" ( Kirjallinen sanomalehti ) lyhyen johdannon kera. Vuonna 1835 julkaistiin hänen ensimmäinen runokokoelmansa. Koltsov matkusti usein työasioissa Pietariin ja Moskovaan, missä hän tapasi Belinskin, josta tuli hänen mentorinsa, sekä Vasili Žukovskin, Pjotr Vjazemskin, Vladimir Odojevskin ja Aleksandr Puškinin, joka julkaisi säälistä yhden Koltsovin runoista Sovremennik-lehdessään.
ellauri276.html on line 414: I turn the lea-green down Kääntän nyt lianvihreän
ellauri276.html on line 430: In a dark sod Pimeästä turvesta
ellauri276.html on line 486: Vuonna 1952 Kavanagh julkaisi oman aikakauslehtensä, Kavanagh´s Weekly: A Journal of Literature and Politics, yhdessä veljensä Peterin kanssa ja hänen rahoittamana. Se ilmestyi noin 13 numeroa 12. huhtikuuta 5. heinäkuuta 1952. Vuonna 1954 kaksi suurta tapahtumaa muutti Kavanaghin elämän. Ensin hän aloitti kunnianloukkausoikeudenkäynnin The Leader -nimistä lehteä vastaan, koska se julkaisi nimettömästi kirjoitetun profiilin hänestä alkoholisienenä. Kavanagh oli tehnyt lukuisia vihollisia elokuva- ja kirjallisuuskritiikissaan ja kirjoittanut puheita virkamieskuntaa, taideneuvostoa ja irlantilaista kielen liikettä vastaan, joten teoksen mahdollisia tekijöitä oli monia. Aiemman kunnianloukkauskokemuksensa perusteella hän uskoi saavansa tuomioistuimen ulkopuolisen sovinnon. Lehti palkkasi kuitenkin entisen (ja tulevan) taoiseachin ja oikeusministerin (1926–1932)John A. Costello heidän asianajajakseen, joka voitti tapauksen, kun se tuli oikeudenkäyntiin.
ellauri276.html on line 569:
ellauri276.html on line 610: In this jolly little anthem to the delights of the rural lifestyle, our agrarian hero attributes his personal desirability to a diet of booze and fags. I got this from The Penguin Book of English Folk Songs which has recently been reprinted and improved—it now has a picture of Eliza Carthy on the front instead of a bloke forcing a bear to dance by poking it with a stick.
ellauri276.html on line 614:
ellauri276.html on line 786: Under the long fell´s stony eaves Pitkän tunturin kivisten räystäiden alla
ellauri276.html on line 789: And turn the hard gray soil to brown. Ja käännä kova harmaa maaperä ruskeaksi.
ellauri276.html on line 796: The seasons change, and then return; Vuodenajat vaihtuvat ja palaavat sitten;
ellauri276.html on line 848: Runo kertoo maanviljelyn tärkeydestä. Maatalous on avain elävien olentojen olemassaoloon maan päällä ja kulutus on suoraan riippuvainen maanviljelyn tuotannosta. Maanviljelyn merkitys ei ole vain ihmisten olemassaolon kannalta, vaan myös maapallon villieläinten turvaamisessa. Se on ollut taloudellinen mahdollisuus sekä fyysinen aktiivisuus ihmisille.
ellauri276.html on line 851: These are the hands whose sturdy labour brings. Nämä ovat kädet, joiden tukeva työ tuo mukanaan.
ellauri276.html on line 878:
ellauri276.html on line 890:
ellauri276.html on line 894:
ellauri276.html on line 895:
ellauri276.html on line 896:
ellauri276.html on line 901:
ellauri276.html on line 911: The world of Then is under the sod, Silloinen maailma on turpeen alla,
ellauri276.html on line 912: With its fleshless laws and its mouldered god. Niin paljaat luut kuin homeiset turskat.
ellauri276.html on line 916: What if it turn up a bone or two? Mitä väliä jos se rikkoo luun tai 2?
ellauri276.html on line 930: Vuonna 1696, kun Pix oli 30-vuotias, hän nousi ensin ammattikirjailijaksi ja julkaisi The Inhumane Cardinal; tai Inocence Betrayed, hänen ensimmäinen ja ainoa romaaninsa sekä kaksi näytelmää, Ibrahim, turkkilaisten kolmastoista keisari ja Espanjalaiset vaimot.
ellauri276.html on line 1060: He turned himself round and he laughed in a joke, Hän kääntyi ympäri ja nauroi vitsillä:
ellauri276.html on line 1126: And then I turned around and I made this reply, Ja sitten käännyin ympäri ja vastasin:
ellauri276.html on line 1170: He turned himself round and he laughed at the joke Hän kääntyi ympäri ja nauroi vitsille
ellauri276.html on line 1210: He turned himself round and he laughed at his joke Hän kääntyi ympäri ja nauroi vitsilleen
ellauri276.html on line 1245: But I turned round on him and made this reply, Mutta käännyin hänen puoleensa ja vastasin:
ellauri276.html on line 1250: Then he turned to one side and he laughed at the joke, Sitten hän kääntyi toiselle puolelle ja nauroi vitsille:
ellauri276.html on line 1267:
ellauri276.html on line 1268:
ellauri276.html on line 1274: Aseta käteni auran päälle, jalkani turveen alle.
ellauri277.html on line 15: font-family: 'UnifrakturMaguntia';
ellauri277.html on line 16: src: url(http://grapson.com/fonts/UnifrakturMaguntia.ttf);
ellauri277.html on line 64:
ellauri277.html on line 82: When you work you are a flute through whose heart the whispering of the hours turns to music.
ellauri277.html on line 108: Niin, mixi se on vuoden lyhimpänä päivänä? Uskonprofessori English Campbellin yliopistosta osaa selittää: J. Kastajan isä Sakari oli leviitta joka sai enkeliltä käskyn panna turpa rullalle ja toimittaa Johannes alulle todnäk. Jom Kippurina. (? todnäk ei juuri silloin, koska katumuspäivä on paasto- ja pidätyspäivä juutalaisilla! No ehkä Sakari pisti töpinäxi heti seuraavana päivänä.). Siitä 6kk eteenpäin on Marian ilmestyspäivä kevätpäivän tasauxena, jolloin oli Marjan vuoro päästä Gabrielin pukille. Siitä kun laskee 9kk eteenpäin niin ollaan talvipäivän seisauxessa. Tosin pyhissä kirjoituxissa ei ole mitään mistä voi varmuudella päätellä että Sakari pääsi sovittamaan Liisaan siitintä juuri sovituspäivänä.
ellauri277.html on line 111: Kahlil Gibran syntyi vuonna 1883 nykyisen Libanonin alueella Besharrin kylässä, Valkean vuoren juurella. Gibranin perhe oli vanhaa maroniittikristittyjen sukua, ja Libanon kuului tuohon aikaan Osmanien valtakunnan Syyrian maakuntaan. Vuonna 1895 Gibranin perhe hajosi: äiti muutti lapsineen Bostoniin ja isä jäi turkkilaiseen vankilaan. Yhdysvalloissa Kahlil Gibran näytti kuvataiteelliset ja kirjalliset lahjansa ja pääsi taiteellisiin piireihin jo 13-vuotiaana, ja häntä alettiin yleisesti kutsua Profeetaksi. Gibranin perhe lähetti hänet 15-vuotiaana libanonilaiseen yliopistoon, ja neljän vuoden opiskelun jälkeen Gibran palasi Yhdysvaltoihin.
ellauri277.html on line 172: Gibran oli myös suuri syyrialaisen runoilijan ja kirjailijan Francis Marrashin ihailija, jonka teoksia Gibran oli opiskellut Collège de la Sagessessa. Shmuel Morehin mukaan Gibranin omat teokset heijastavat Marrashin tyyliä, mukaan lukien joidenkin hänen teostensa rakenne ja "hänen [monet] ideansa orjuudesta, koulutuksesta, naisten vapauttamisesta, totuudesta, ihmisen luonnollisesta hyvyydestä ja turmeltuneesta. yhteiskunnan moraali." Bushrui ja Jenkins ovat maininneet Marrashin käsitteen yleismaailmallisesta rakkaudesta erityisesti jättäessään "syvän vaikutuksen" Gibraniin.
ellauri277.html on line 221: Day was partial to exotic and orientalist themes and produced elegant homoerotic photographs of young men. Day became Gibran’s friend and patron, using the boy as a nude model, introducing him to smutty literature, and "helping him with his drawing". No one who reads Gibran’s works and knows Day’s tastes can doubt the depth of the latter’s influence on Gibran. Perhaps more important, Day and Day’s friends convinced Gibran that he had a special artistic calling.
ellauri277.html on line 233: In April 1904 Day held an exhibit of Gibran’s work at his studio. It was favorably reviewed, and some of the pictures were sold. At the show Gibran met a woman who became his most important patron: Mary Haskell was from a wealthy South Carolina family and ran a private Boston girls’ school.
ellauri277.html on line 236: Gibran did not have the training to imitate the old masters of Arabic literature: his education had been haphazard and was as much in English as in Arabic, and there is little evidence of the influence of classical Arabic literature in his works. Instead, his Arabic style was influenced by the Romantic writers of late 19th-century Europe and shows obvious traces of English syntax. His allegorical sketches of exile, oppression, and loneliness spoke to the experiences of immigrants and had none of the rhetorical decoration that made high Arabic literature difficult for ordinary readers. Gibran’s haphazard education meant that his Arabic, like his English, was never perfect.
ellauri277.html on line 246: Gibran’s masterpiece, The Prophet, was published in September 1923. The earliest references to a mysterious prophet counseling his people before returning to his island home can be found in Haskell’s journal from 1912. Gibran worked on it from time to time and had finished much of it by 1919. He seems to have written it in Arabic and then translated it into English. As with most of his English books, Haskell acted as his editor, correcting Gibran’s chronically defective spelling and punctuation but also suggesting improvements in the wording.
ellauri277.html on line 248: The work begins with the prophet Almustafa preparing to leave the city of Orphalese, where he has lived for twelve years, to return to the island of his birth. The people of the city gather and beg him not to leave, but the seeress Almitra, knowing that his ship has come for him, asks him instead to tell them his truths. The people ask him about the great themes of human life: love, marriage, children, giving, eating and drinking, and many others, concluding with death. Almustafa speaks of each of the themes in sober, sonorous aphorisms grouped into twenty-six short chapters. As in earlier books, Gibran illustrated The Prophet with his own drawings, adding to the power of the work.
ellauri277.html on line 250: The Prophet received tepid reviews in Poetry and The Bookman, an enthusiastic review in the Chicago Evening Post, and little else. On the other hand, the public reception was intense. It began with a trickle of grateful letters; the first edition sold out in two months; 13,000 copies a year were sold during the Great Depression, 60,000 in 1944, and 1,000,000 by 1957. Many millions of copies were sold in the following decades, making Gibran the best-selling American poet of the twentieth century. It is clear that the book deeply moved many people. When critics finally noticed it, they were baffled by the public response; they dismissed the work as sentimental, overwritten, artificial, and affected.
ellauri277.html on line 264: Gibran has generally been dismissed as sentimental and mawkishly [imelän] mystical. Nevertheless, his works are widely read and are regarded as serious literature by people who do not often read such literature. The unconventional beauty of his language and the moral earnestness of his ideas allow him to speak to a broad audience as only a handful of other twentieth-century American poets have. The sad fact is that a large majority of these monkeys are sentimental and mawkishly mystical.
ellauri277.html on line 277: role and significance of religious values in the public consciousness and self-consciousness, which became the object of research of philosophers, historians, political scientists, specialists of state administration. At the same time, actual issues of religious values in ensuring the spiritual security of society remain insufficiently studied. There is no detailed scientific substantiation and comprehensive study of spiritual security in the structure of national security.
ellauri277.html on line 283: state regulation in the system of ensuring the spiritual security of society. The essence of the spiritual security of society, mechanisms of state regulation in the system of ensuring the spiritual security of society is specified. The international experience of the system of spiritual values is generalized and systematized and the possibility of its introduction in Ukraine is determined. The features of state regulation in the system of spiritual security of Ukrainian society in modern conditions are determined. The mechanisms of state regulation in the system of ensuring the spiritual security of Ukrainian society are assessed. The main approaches to optimizing the mechanisms of state regulation in this area are proposed.
ellauri277.html on line 288: society: methodology of systematic study: Monograph], 8. Chavkavadze N.Z. (1984), Kul´tura s Tcinnosti
ellauri277.html on line 289: KNEU, Kyiv, Ukraine. [Culture and values], Tbilisis, Georgia.
ellauri277.html on line 292: philosophy of the end of the XVII - XVIII centuries], Nauk. of National Security of Ukraine], NAPA, Kyiv, Ukraine.
ellauri277.html on line 294: 3. Missov, L.V. (2008), "Features of Public Admi- interests and goals", Military thought, vol. 6, pp. 28—40.
ellauri277.html on line 305: 6. Chukut S.A. (1999), Gneza duhovnoi kul´tury:
ellauri277.html on line 307: Culture: (Management Dimension): Monograph], UADU,
ellauri277.html on line 310: Monet ihmiset uskovat, että uskonto on vain ritualisoitu uskomus- ja käytäntöjärjestelmä, jota ei pitäisi sisällyttää yhteiskunnan asioihin. Suurin osa näistä ihmisistä ajattelee, että uskonto ja yhteiskunta ovat molemmat täysin erilaisia kokonaisuuksia. Tekniikan ja tieteen edistymisen myötä monet yhteiskunnat ovat hylänneet tai erottaneet uskontonsa yhteiskunnasta. Tällaisen yhteiskunnan ihmiset ajattelevat, että uskontoa tulisi harjoittaa vain henkisissä paikoissa. Mutta jos ajattelemme syvästi, huomaamme, että uskonto ja yhteiskunta eivät ole erillisiä kokonaisuuksia. Uskonto ja yhteiskunta ovat molemmat yhteydessä toisiinsa ja riippuvaisia niistä toisiaan. Uskonto ei ole vain rituaalijärjestelmä, vaan myös oikea elämäntapa. Uskonto on erittäin tärkeä, jotta yhteiskunta löytää rauhaa ja vaurautta samanaikaisesti. Tekniikan ja tieteen edistymisen myötä yhteiskunta voi pitää niitä nykyaikaisina, mutta ei löydä todellista rauhaa vaurautta. Uskonnolliset arvot ovat erittäin tärkeitä yhteiskunnassa, koska ne antavat meille oikeanlaisen elämäntavan. Ilman uskontoa ihminen ei voi toimia oikein tässä maailmassa, koska heiltä puuttuu oikea elämäntapa. Ihmiset, jotka elävät yhteiskunnassa ilman uskonnollista arvoa, kohtaavat erilaisia ongelmia, kuten - korkeampi rikollisuus, turhautuminen, arkielämän ahdistukset jne.
ellauri277.html on line 317: Tekee ihmisestä optimistisen – Uskonnolliset ihmiset eivät yleensä menetä toivoaan niin helposti. He uskovat aina, että on olemassa Jumala, joka koettelee heitä tässä maailmassa. Tämän seurauksena uskonnolliset ihmiset eivät turhaudu helposti ja pysyvät optimistisina elämänsä suhteen. Like living in the American Dream. Trust me! I promise you!
ellauri277.html on line 330: Bahai-uskon juuret ovat islaminuskon šiialaisen haaran šaikhilaisessa koulukunnassa. Se uskoi kätketyn, Imaamin, Mahdin ilmestymiseen, joka merkitsisi ylösnousemuksen ja ihmiskunnan uuden aikakauden alkua. Vuonna 1844 Bab perusti šaikhilaisuuden ympärille baabilaisen uskonnollisen liikkeen. Hänet teloitettiin poliittisten selkkausten johdosta vuonna 1850. Baabilaisen liikkeen johtajaksi tuli Baha’ullah, joka julisti olevansa Babin ennustama uusi profeetta Mahdi. Baha’ullah joutui monien vaiheiden jälkeen karkotetuksi Palestiinaan ja perusti baabilaisuuden jatkoksi bahai-uskon vuonna 1866. Tää on siis islamilaista hihhulointia! Mahtoivat turbaanipäät polttaa hihansa.
ellauri277.html on line 350: Bahai-usko tuli Suomeen eri lähteiden mukaan 1920-luvulla uskonnonvapauslain siivellä tai size tuli 1930-luvun lopulla amerikansuomalaisten mukana. Säännöllinen toiminta aloitettiin vuonna 1938, mutta ensimmäinen järjestö, Helsingin Bahai Seura ry, perustettiin vuonna 1952. Vielä tässä vaiheessa useimmat jäsenet eivät ajatelleet järjestöä erillisenä uskontona. 1960-luvun alussa perustettiin paikallishallinnot Tampereelle, Lahteen ja Turkuun, ja valtakunnallinen seura rekisteröitiin uskonnolliseksi yhdyskunnaksi vuonna 1963 nimellä Suomen Bahai-yhdyskunta. 1970-luvulla yhdyskunta aloitti aktiivisen lähetystyön muun muassa lentolehtisin ja musiikkiryhmien esityksillä, ja yhdyskunnan jäsenmäärä kaksinkertaistui vuosien 1972 ja 1973 aikana. Nykyisin yhdyskunnalla on 568 jäsentä (2010) and growing (LOL). Tunnettuja suomalaisia bahaita ovat vaatturi ja juontaja Arman Alizad (oikeasti?), juontaja-toimittaja Aram Aflatuni, bahai-yhteisön tiedottaja, toimittaja Sohelia Mikkonen sekä Pirkko Zillesin utelias mökkinaapuri.
ellauri277.html on line 352: No mikäs on sitten bahaistien sanoma, jota Pikin naapuri koitti sille turhaan tolkuttaa?
ellauri277.html on line 411: ture_of_Abdul-Baha.jpg/220px-Picture_of_Abdul-Baha.jpg" />
ellauri277.html on line 458: Jokeri ei tavoittele rahaa, mainetta tai edes kontrollia. Hän sanoo haluavansa yksinkertaisesti "saaha käyttöön pienen anarkian", "järisyttää vakiintuneen järjestyksen". Mutta kierteellä tavalla, eikö tämä ole vapaan tahdon voitto – valinnan, joka on irrotettu lain, järjestyksen ja moraalin turvallisista laitureista? Tätähän tuumi Dostojevskin koronkiskurin nirhaaja kirjassa Rikos ja Rangaistus, että ämmän lyömisestä kirveellä alkaa se vapaus. 2 pahaa ei tee 1 hyvää, kai sen olisi se tiedettävä! Ja Batmaninkin myös, ei parane konniakaan huidella pesäpallomailalla! Tehdä sillä Dentsiin lommoja.
ellauri277.html on line 460: Kuten käy ilmi, se, mitä Joker tarjoaa, ei ole vapautta tai edes valinnanvaraa. Elokuvan hölmöt toimivat vapaimmin, kun he voivat kiertää Jokerin ja ohittaa hänen vääriä "valintojaan", noudattaen sen sijaan implisiittisesti Moosexen taulujen ohjeistuxia. Mutta kun he eivät voi, heidän teoistaan tulee tahattomia. He toimivat pakotuksesta, pelosta ja välttämättömyydestä. Jokeriakin näyttää ohjaavan hellittämätön anarkkinen agenda, josta hänkään ei saa mitään iloa tai helpotusta, mitä nyt jotain turhaa hahatusta. Hän on oman suunnittelunsa tai kenties oman hulluutensa vanki. Heh, hm, baptistisella tulkinnalla joka hemmetin heppuli on oman päänsä vanki, paizi ne jotka noudattaa johtoportaan ohjeistuxia, mikä antaa niille täyden vastuuvapauden.
ellauri278.html on line 15: font-family: 'UnifrakturMaguntia';
ellauri278.html on line 16: src: url(http://grapson.com/fonts/UnifrakturMaguntia.ttf);
ellauri278.html on line 146:
ellauri278.html on line 161: Shoot these rabid dogs. Death to this gang who hide their ferocious teeth, their eagle claws, from the people! Down with that vulture Trotsky, from whose mouth a bloody venom drips, putrefying the great ideals of Marxism! ... Down with these abject animals! Let's put an end once and for all to these miserable hybrids of foxes and pigs, these stinking corpses! Let's exterminate the mad dogs of capitalism, who want to tear to pieces the flower of our new Soviet nation! Let's push the bestial hatred they bear our leaders back down their own throats!
ellauri278.html on line 173: Trump tahtoo käsiraudat ranteisiinsa pidätyxen yhteydessä. Hän pelkää muuten menettävänsä izehillintänsä ja turskauttavansa lainvartijoita kuonoon.
ellauri278.html on line 180: turhamainen. Lapsena hän oli sairastanut ankaran isorokon, joka oli jättänyt etenkin hänen kasvoihinsa rumia arpia. Siksi hän pyysi aina, että hänen valokuvansa kehittämisen jälkeen retusoitiin eli niistä korjailtiin ihon virheitä.
ellauri278.html on line 218: Päinvastoin, tum tua res agitur paries cum proximus ardet, sanoi Flaccus. Epist. 1, 18.
ellauri278.html on line 220: Nam tua res agitur, paries cum proximus ardet,
ellauri278.html on line 227: An emergency meeting of the main European powers – not including Czechoslovakia, although their representatives were present in the town, or the Soviet Union, an ally to both France and Czechoslovakia – took place in Munich, Germany, on 29–30 September 1938. An agreement was quickly reached on Hitler´s terms, and signed by the leaders of Germany, France, Britain, and Italy. The Czechoslovak mountainous borderland that the powers offered to appease Germany had not only marked the natural border between the Czech state and the Germanic states since the early Middle Ages, but it also presented a major natural obstacle to any possible German attack. Having been strengthened by significant border fortifications, the Sudetenland was of absolute strategic importance to Czechoslovakia.
ellauri278.html on line 240: The imperialists in these two countries had done everything they could to goad Hitler’s Germany against the Soviet Union by secret deals and provocative moves. In the circumstances the Soviet Union could either accept German proposals for a non-aggression treaty and thus secure a period of peace in which to redouble preparations to repulse the aggressor; or turn down Germany’s proposals and let the warmongers in the Western camp push the Soviet Union into an armed conflict with Germany in unfavourable circumstances and in a setting of complete isolation. In this situation the Soviet Government was compelled to make the difficult choice and conclude a non-aggression treaty with Germany. I, too, would probably have concluded a pact with Germany although a bit differently.
ellauri278.html on line 258: The highlight of Litvinov’s eighteen months ambassadorship was the 25th celebration of the Russian Revolution on the 7 November 1942. 1,200 guests, representing all of the United Nations, entered the reception hall to shake hands with Litvinov. Russian vodka and a sturgeon from the Volga were supplied to the guests. Roosevelt became annoyed with Litvinov’s second-necklace zeal. He told Stalin to call in Litvinov.
ellauri278.html on line 260: After returning to Soviet Union, Litvinov became deputy minister for foreign affairs. He was dismissed from his post after an interview given to Richard C. Hottelet on 18 June 1946 in which he said a war between the West and the Soviet Union was inevitable.
ellauri278.html on line 262: Maxim Litvinov died on on 31 December 1951. After his death, rumours he was murdered on Stalin´s instructions to the Ministry of Internal Affairs circulated. According to Anastas Mikoyan, alorry deliberately collided with Litvinov´s car as it rounded a bend near the Litvinov dacha on 31 December 1951, and he later died of his injuries. British television journalist Tim Tzouliadis stated; "The assassination of Litvinov marked an intensification of Stalin´s anti-Semitic campaign". According to Litvinov´s wife and daughter, however, Stalin was still on good terms with Litvinov at the time of his death. They said he had serious heart problems and was given the best treatment available during the final weeks of his life, and that he died from a heart attack on 31 December 1951. After Litvinov´s death, his widow Ivy remained in the Soviet Union until she returned to live in Britain in 1972.
ellauri278.html on line 287: Molotovin mukaan on nimetty esimerkiksi Molotov–Ribbentrop-sopimus ja suomalaisten talvisodassa juomat Molotovin cocktailit. Hänen elämänkerturinsa Feliks Tšujev sai vuonna 1991 julkaista Molotovin muistelmat nimellä Molotov Remembers: Inside Kremlin Politics. Tšujev oli haastatellut Molotovia vuosina 1969–1986. Eräässä keskustelussa Tšujeville vuonna 1974 käydyssä haastattelussa koskien Suomen valtaamista talvisodassa oli Molotov todennut sen olleen huono ajoitus. Talviset maasto-olosuhteet eivät sopineet tankkikolonnille. Nazit lahjoittivat Suomelle panssarinyrkkejä kuin länkkärit nyt Ukrainalle. Molotov totesi seuraavaa Tšujeville Suomesta ja tsuhnista: ”Olimme super reiluja Suomelle! Oli fiksua, kun emme vallanneet sitä. Siitä olisi tullut märkivä haava. Ihmiset siellä ovat itsepäisiä, hyvin itsepäisiä, eivätkä osaa venättä. Epäonnistuimme Suomen demokratisoimisessa.” Niinpä. Suomalaiseet vihaavat Molotovia vielä enemmän kuin Kerenskiä.
ellauri278.html on line 314:
ellauri278.html on line 315:
ellauri278.html on line 316:
ellauri278.html on line 326: Limp Bizkit is an American rap rock band from Jacksonville, Florida. Its lineup consists of lead vocalist Fred Durst, drummer John Otto, guitarist Wes Borland, turntablist DJ Lethal and bassist Sam Rivers. The band's music is marked by Durst's angry vocal delivery and Borland's sonic experimentation. Borland's elaborate visual appearance, which includes face and body paint, masks, and uniforms, also plays a large role in Limp Bizkit´s live shows. The band has been nominated for three Grammy Awards, sold 40 million records worldwide, and won several other awards. The band has released 26 singles, the most notable of which include "Nookie", "Re-Arranged", "Break Stuff", "Take a Look Around", "Rollin' (Air Raid Vehicle)." Formed in 1994, Limp Bizkit became popular playing in the Jacksonville underground music scene in the late 1990s. n October 28, 2021, Durst confirmed via Instagram that the band's sixth album – now titled Still Sucks – would be released on October 31, 2021. Durst's lyrics are often profane, scatological or angry. Much of Durst´s lyrical inspiration came from growing up and his personal life. I did it all for the nookie [slang for sexual intercourse].
ellauri278.html on line 350: Dmitri Tokarev, sittemmin Kalininin UNKVD:n päällikkö sai tietää "operaatiosta" maaliskuussa Moskovassa pidetyssä kokouksessa Kobulovin huulilta, minkä jälkeen sisäinen vankila valmistettiin: se vapautettiin väliaikaisesti muista vangeista, yksi selleistä päällystettiin huovalla, jotta laukauksia ei kuulunut. "Operaation" johtamiseen lähetettiin Moskovasta NKVD:n komentajaosaston päällikkö Blokhin, valtion turvallisuuden majuri Sinegubov ja saattajajoukkojen prikaatin komentaja Krivenkon esikuntapäällikkö. Blokhin toi mukanaan matkalaukullisen saksalaisia pistooleja "Walter" ja teloittajan nahkahaalarit, jotka vaikuttivat erityisesti Tokareviin: lippalakki, hanskat, joissa on leggingsit kyynärpään yläpuolella ja pitkä esiliina. Tokarev selittää "Waltersien" suosimisen sillä, että Neuvostoliiton "revolverit" ylikuumenivat toistuvasta ampumisesta.
ellauri278.html on line 395: Vuonna 2011 Venäjän viranomaiset ilmoittivat olevansa valmiita harkitsemaan kysymystä teloituksen uhrien kuntouttamisesta. 2000-luvulla ja varsinkin 2010-luvulla neuvostoversiota puoltavat äänet kuuluivat jälleen Venäjän historiallisessa yhteisössä. Kielteiset kriitikot huomauttavat, että he eivät julkaisuissaan pysähdy suoranaisiin valheisiin vaan turvautuvat pitkään kiistettyjen lausuntojen toistamiseen, luottaen lukijoiden tietämättömyyteen.
ellauri278.html on line 433: Niin kutsutun Pätsin perustuslain tultua voimaan Konstantin Pätsistä tuli Viron presidentti 24. huhtikuuta 1938. Muut puolueet eivät saaneet osallistua vaaleihin. Päts oli virassa 23. heinäkuuta 1940 saakka, jolloin tehtävä jäi pääministeri Jussi Vareksen hoidettavaksi. Vares oli kotoisin Merikarvialta ja kasvanut maatilalla. Koulutukseltaan hän oli oikeustieteen ylioppilas. Viiden opiskeluvuotensa aikana Vares suoritti viisi tenttiä. Asevelvollisuutensa Vares on suorittanut Säkylän Huovinrinteellä. Sotilasarvoltaan hän on vänrikki. Vares toimi yksityisetsivänä Turussa. Vareksella oli ystäviä lain molemmilta puolilta (Esim. hra Päz) ja hän toimii usein molempien puolien edustajien palveluksessa, turhia kyselemättä, kunhan palkka on hyvä. Jussi Vareksen heikkouksiin kuuluvat kylmä olut ja kauniit naiset, joista hänellä ei ole yleensä tapana kieltäytyä.
ellauri278.html on line 467: Aimo Lahden suunnittelema Suomi-konepistooli oli ylivoimaisesti paras "työväline", kun suomalaiset korpisoturit tuhosivat maahan hyökänneen ukrainalaisen 44. divisioonan Raatteen tien taisteluissa tammikuun alkupäivinä 1940. Aseella oli parhaiden taistelijoiden käsissä ratkaiseva osa laukaistaessa tielle syntyneitä motteja. Ennen talvisotaa ei konepistoolin merkitystä osaavan käsissä oikein ymmärretty - ei Suomessa, ei Neuvostoliitossa eikä muuallakaan maailmassa.
ellauri278.html on line 547: Sota, suursota, miettii Stalin. Sota on minulle vastenmielistä. Miten kärsinkään, kun suomalaiset hyökkäsivät Neuvostoliiton kimppuun Mainilassa 1939, ja nyt taas! Minä en ole koskaan halunnut kenenkään maata, paitsi turvallisuussyistä ehkä Puolan itäosat 1939 ja seuraavana vuonna Karjalan kannaksen, Viron, Latvian ja Liettuan sekä Bessarabian ja pohjois-Bukovinan. Mutta periaatteessa olen tähän viaton, olen syytön, täysin syytön! Nuo aloittivat!
ellauri279.html on line 15: font-family: 'UnifrakturMaguntia';
ellauri279.html on line 16: src: url(http://grapson.com/fonts/UnifrakturMaguntia.ttf);
ellauri279.html on line 45: Enkä minä totta puhuen pidä uudemmasta runoudestakaan, en meikäläisestäkään. Niissä ei ole mitään julistusta, ei mitään ihmistä ylentävää, jalostavaa ja rohkaisevaa, ei mitään kerronnallista juonta tai sankaria. Joku saatanan harittavasilmäinen uninen haaveilijaturpa heittää vain irtonaisia sanoja ilmaan, nakkelee tuulta, tähtiä, mitä lie puun oksia, syytelee holtittomasti yksinäisyyttä, orpouttaan, yötä ja päivää, jotain ruohoja, syksyn autiutta ja kaipuuta vaikka päiväntasaajalle. Mitä siitä syntyy? Valittava, surkeileva kuralollo, kuva avuttomasta hampuusista suoraan sanoen.
ellauri279.html on line 95: Erään William Harrisonin mukaan Solzhenitsyn oli varsinkin loppupeleissä "arkki-taantumuksellinen", joka väitti, että Neuvostoliiton valtio "tukahdutti" perinteisen iso- ja vähävenäläisen kulttuurin, vaati yhtenäisen slaavilaisen valtion luomista, joka kattaa Venäjän, Ukrainan ja Valko-Venäjän, ja joka oli Ukrainan itsenäisyyden kova vastustaja. On hyvin dokumentoitu, että hänen kielteiset näkemyksensä Ukrainan itsenäisyydestä muuttuivat radikaalimmiksi vuosien varrella. Harrison väitti myös, että Solzhenitsynillä oli panslaavilaisia ja monarkistisia näkemyksiä. Harrisonin mukaan "Hänen historiallinen kirjoituksensa on täynnä himoa idealisoidun tsaarin aikakauden jälkeen, jolloin näennäisesti kaikki oli ruusuista. Hän etsi turvapaikkaa unenomaisesta menneisyydestä, jossa hän uskoi, että ortodoksiselle perustalle rakennettu yhtenäinen slaavilainen valtio (Venäjän valtakunta) oli tarjonnut ideologisen vaihtoehdon länsimaiselle individualistiselle liberalismille.
ellauri279.html on line 105: Vuonna 2008 Solzhenitsyn ylisti Putinia sanoen, että Venäjä löytää uudelleen, mitä se tarkoitti olla venäläinen. Solzhenitsyn kehui myös Venäjän presidenttiä Dmitri Medvedeviä "mukavaksi nuoreksi mieheksi". Pitämällä aloituspuheen Harvardin yliopistossa vuonna 1978 hän kutsui Yhdysvaltoja "dekristillistetyksi" ja juuttui hurjaan kulutukseen. Amerikkalaiset, hän sanoi, puhuessaan venäjäksi (aika huonon) kääntäjän kautta, kärsivät myös "rohkeuden heikkenemisestä" ja "miehisyyden puutteesta". Harvat olivat valmiita kuolemaan tai järsimään sillinpäitä ihanteidensa puolesta, hän sanoi. Hän tuomitsi myös 1960 -luvun vastakulttuurin siitä, että se pakotti Yhdysvaltain liittohallituksen hyväksymään "hätäisen" antautumisen Vietnamin sodassa. Hän syytti myös länsimaista uutismediaa vasemmistolaisesta puolueellisuudesta, julkkisten yksityisyyden loukkaamisesta ja lukijoidensa "kuolemattomien sielujen" täyttämisestä julkkisjuoruilla ja muulla "turhalla puheella".
ellauri279.html on line 120: turetskogo.ru/en/paintings-by-artists/morozov-pavel-trofimovich-kakaya-zhe-nastoyashchaya-istoriya-pavlika/">Источник
ellauri279.html on line 164: Pavelilla oli erittäin vaikea suhde isänsä sukulaisten kanssa. M. E. Chulkova kuvaa tällaista jaksoa:... Kerran Danila löi Pavelin kättä varrella niin kovaa, että se alkoi turvota. Äiti Tatjana Semjonovna seisoi heidän välissä, Danila ja häntä lyötiin kasvoihin niin, että hänen suustaan tuli verta. Juoksuun tullut isoäiti huusi: "Tapa se äkäinen kommunisti !" "Nyljetään ne!" Daniel huusi...
ellauri279.html on line 178: Millaisen koetuksen he asettivat veljelleni? Se on noloa ja pelottavaa. Veljeäni kutsuttiin lehdessä tiedottajaksi. Valehtele! Pavel taisteli aina avoimesti. Miksi häntä loukataan? Onko perheemme kärsinyt pientä surua? Ketä kiusataan? Kaksi veljestäni tapettiin. Kolmas, Roman, tuli vammaisten eturintamassa, kuoli nuorena. Minua paneteltiin sodan aikana kansan vihollisena. Hän vietti leirillä kymmenen vuotta. Ja sitten he kuntoutuivat. Ja nyt panettelu Pavlikille. Kuinka kestää tämä kaikki? He tuomitsivat minut kidutuksiin pahemmin kuin leireillä. On hyvä, että äitini ei nähnyt näinä päivinä... Kirjoitan, mutta kyyneleet tukehtuvat. Joten näyttää siltä, että Pashka on jälleen puolustuskyvytön tiellä.... "Ogonyok" Korotichin toimittaja radioasemalla "Freedom" sanoi, että veljeni on paskiainen, mikä tarkoittaa äitiäni... Juri Izrailevich Alperovitš-Družnikov työskenteli perheeseemme, joi teetä äitini, joka tunsi myötätuntoa meitä kaikkia kohtaan, ja sitten hän julkaisi Lontoossa inhottavan kirjan - joukon niin inhottavia valheita ja panettelua, että sen lukemisen jälkeen sain toisen sydänkohtauksen. Myös Z. A. Kabina sairastui, hän yritti haastaa tekijän kanteen kansainvälisessä tuomioistuimessa, mutta missä hän on - Alperovich asuu Texasissa ja nauraa - yritä saada hänet, opettajan eläke ei riitä. Lukuja tämän kirjoittajan kirjasta "Pavlik Morozovin taivaaseenastuminen" levittivät monet sanomalehdet ja aikakauslehdet, kukaan ei ota protestejani huomioon, kukaan ei tarvitse totuutta veljestäni... Näyttää siltä, että minulla on vain yksi asia tästä vasemmalle - kastella itseni bensiinillä, ja siinä se!
ellauri279.html on line 199: In his sensational exposé, Informer 001 or the Myth of Pavlik Morozov, a product of research carried out clandestinely in the Soviet Union between 1980 and 1984, he demolished the long-standing, “official” Soviet version of the young, thirteen-year old “pioneer” (who never was) and communist martyr – designated, in 1934, a Soviet literary hero at the First Congress of Soviet Writers – who had turned in his father to the authorities for treasonable activity. The boy was subsequently murdered, according to the authorities, by members of his own family. The young Pavlik did, in fact, denounce his father, but, as Yuri demonstrates, he appears to have been put up to it by his mother, seeking revenge for her husband’s infidelity. As to who actually killed Pavlik, Yuri establishes that it was certainly not family members who were hauled before a Soviet court and subsequently executed. No less a literary figure than Alexander Solzhenitsyn hailed the publication of the book in 1987, claiming that it was “through books such as this that as many Soviet lies will eventually be told as revealed.”
ellauri279.html on line 208: Dmitri Mikhailovich Alperovitch (born 1980) is a Russian American think-tank founder, investor, philanthropist, podcast host and former computer security industry executive. He is the chairman of Silverado Policy Accelerator, a geopolitics think-tank in Washington, D.C. and a co-founder and former chief technology officer of CrowdStrike. Alperovitch is a naturalized U.S. citizen born in Russia who came to the United States in 1994 with his family. Following Russian invasion of Ukraine, Alperovitch became the host of Geopolitics Decanted podcast, where he discusses current geopolitical events with militarily experts, historians, economists and political scientists. He is one of the 100 leading global thinkers in foreign policy 2013. Alperovitch even got a nod from President Trump when the leader (erroneously) called out CrowdStrike as “owned by a very rich Ukrainian.” (It’s assumed he was talking about Alperovitch, who is a cofounder and was born in Moscow to Russian parents.)
ellauri279.html on line 214: From the return of Perón in 1973 and under the leadership of Isabel Perón, the Justicialist Party was no longer characterized by anti-imperialist and revolutionary tones but by a strong focus on orthodox peronism and anticommunism (of which it became the main bulwark in South America) and the support of economic liberalism.
ellauri279.html on line 219: Neuvostoliitossa tukahdutettiin vuosina 1945-1947 ilmeinen antisemitismi. Miksi? Ensinnäkin siksi, että Stalinia pidettiin juutalaisten pelastajana, miehenä, joka voitti Hitlerin ja oli vapauttanut Itä-Euroopan keskitysleirit natseilta. Lisäksi Stalin tarvitsi noina vuosina juutalaisia propagandatarkoituksiin. Toiseksi monet vanhoista bolshevikeista olivat juutalaisia, Leon Trotski, Lev Kamenev, Gregori Zinovjev, Lazar Kaganovitš, Maksim Litvinov, Jakov Sverdlov, Polina Zhemchuzhina (Molotovin vaimo) jne. Juutalaisia kommunisteja, kuten legendaarinen Chekan perustaja, Felix Dzerzhinsky ja hänen seuraajansa Abram Slutski, Sergei Shpigelglas ja Genrikh Yagoda olivat johtaneet bolshevikkien ja myöhemmin neuvostovaltion tiedustelu- ja turvallisuuselimiä. Ja kulttuurielimissä, puolueessa, oli edelleen paljon juutalaisia kaadereita, alana tiedustelupalvelut ja turvallisuuslaitteet. Kolmanneksi Stalin oli alun perin tukenut juutalaisen Israelin valtion luomista.
ellauri279.html on line 225: Yhtäkkiä kaikki juutalaiset olivat mahdollisia pettureita, neuvostovaltion vihollisia, vakoojia Yhdysvaltain ja Britannian tiedustelupalvelun palveluksessa. Stalinin suorasta käskystä JAC:n johtaja Solomon Mikhoels murhattiin Minskissä tammikuussa 1948, ja 12. elokuuta 1952 mennessä käytännössä kaikki JAC:n jäsenet oli pidätetty ja ammuttu.
ellauri279.html on line 229: Kuten Talleyrand niin hyvin sanoi, maanpetos on vain ajan kysymys. Ja vuosi 1948 oli se keskeinen vuosi, ei vain Neuvostoliiton juutalaiskysymyksen muotoilulle, vaan myös Stalinin uskolle, että MGB:n vanha kaarti (eli pelätty Neuvostoliiton sortoturvallisuuselin ja KGB:n edeltäjä) ja sen ministeri Viktor S. Abakumoviin ei voitu enää luottaa.
ellauri279.html on line 231: Neuvostoliiton turvallisuuselimet - "Tarjoilijat valkoisissa hansikkaissa, tavalliset tyhmäläiset"!
ellauri279.html on line 265: Mutta hei, helevetti! Eihän siinä ollutkaan enää mikään pelottava despootti, sielujen insinööri ja kommunismin yliarkkitehti, ei mikään agitaattori ja miljoonien ihmisten murhaaja ja pienten kihojen verinen vainooja. Ei mikään kulakkien surma, nepmannien pyöveli, viljan pakko-ottaja, porvareiden leiri-isonen ja tunnoton antisemiitti ja konspiraattori. Nyet, nyt vanha Josip oli vain sairas ukkeli, kelmeän värinen. rokonarpinen. Jalat oli laihat puikot, vaikka nilkat oli turvoksissa. Reidet oli kuihtuneet voimattomiksi, tissit roikkuvat, kylkiluut ponkottivat ja veltto maha oli pullollaan suolikaasua (touché). Ilme oli väsynyt, lopen tympääntynyt. Vain viikset oli vielä tuuheat ja kulmakarvat synkeät.
ellauri279.html on line 273: Mihail Ryumin syntyi 1. syyskuuta 1913 keskiluokkaiseen talonpoikaisperheeseen Bolshoe Kabanye kylässä, Kabanje Volostissa, Shadrinsk Uyezdissa, Permin kuvernöörissä, nyt Baturinski Selsovetissa, Shadrinskin alueella, Kurganin alueella. Sisällissodan vuosina Ryuminin perhe tuki valkoisia, myöhemmin Mihail Dmitrievich piilotti tämän seikan.
ellauri279.html on line 308: Toinen tarina on tarina petturi Innokenty Volodinista. Ulkomailla matkustanut diplomaatti, Neuvostoliiton älymystön eliitin edustaja, yrittää välittää Yhdysvaltain suurlähetystölle tietoja Neuvostoliiton tiedusteluagentin yrityksestä saada yhdysvaltalaisten tiedemiesten kehitystä eteenpäin atomipommin tuotannon alalla. Ryuminia esitti hassuttelija Igor Ugolnikov.
ellauri279.html on line 330: Kun Neuvostoliiton kirjailijaliitto piti vuonna 1967 kokouksen vallankumouksen 50-vuotispäivän yhteydessä, Solženitsyn ei saanut tilaisuutta esittää siellä ajatuksiaan. Sen sijaan hän lähetti kokoukselle kirjeen, jossa hän arvosteli sensuuria sekä turvallisuuspoliisin toimia häntä ja kollegoitaan kohtaan. Kongressille lähettämässään kirjeessä Solženitsyn luetteli ne teokset, joita hän ei saanut julkaista Neuvostoliitossa. Niiden joukossa oli useita Stalinin lemppareita amerikkalaisia poikakirjoja.
ellauri279.html on line 340: Solženitsyn onnistui salakuljetuttamaan kiellettyjen kirjojensa käsikirjoituksia Neuvostoliitosta. Hän kirjoitti valtion elimille pyyntöjä ja avoimia kirjeitä, kokosi tuekseen ystäviä ja taiteilijoita ja kävi kirjeenvaihtoa ulkomailla asuvien kanssa. Solženitsyniin kohdistetun vainon pääarkkitehti ja karkotuskäskyn antaja oli turvallisuuspoliisi KGB:n päällikkö, myöhemmin NKP:n pääsihteeri ja Neuvostoliiton presidentti Juri Andropov.
ellauri279.html on line 342: Hänen (Jurin) vaientamista kannattavat kynäilijät kirjoittivat anomuksia, sadat julkkis intellektuellit, joista muinoin vasemmistoon suuntautuneilla henkilöillä, kuten Jean-Paul Sartrella, oli erityistä vaikutusta Moskovassa. Muita tukijoita olivat muun muassa vasemmistosiipirikot Graham Greene, Muriel Spark, W. H. Auden, Günter Grass, Heinrich Böll, Yukio Mishima, Carlos Fuentes, Arthur Miller, John Updike, Truman Capote ja Kurt Vonnegut. Aika monesta näistä on jo paasauxia. Joukossa on melkoisia turhakkeita jopa konnia.
ellauri279.html on line 368: A. A. Akhmatova arvosti suuresti Matryonin Dvoria ja huomautti teoksen symboliikasta ("Tämä on kauheampaa kuin Ivan Denisovich ... Siellä voit työntää kaiken persoonallisuuden kultin nimiin, mutta täällä ... Loppujen lopuksi se ei ole Matryona, vaan koko venäläinen kylä putosi höyryveturin alle ja paloiksi…") Kuva yksittäisistä yksityiskohdista.
ellauri279.html on line 374: Solženitsynin elämäkerran kirjoittaja L. I. Saraskina omistaa sankaristaan sellaisen yleiskuvauksen: "Hän korosti monta kertaa: En ole toisinajattelija. Hän on kirjailija - eikä hän koskaan tuntenut oloaan kenenkään muun kaltaiseksi... hän ei johtaisi mitään puoluetta, hän ei hyväksynyt virkaa, vaikka häntä odotettiin ja kutsuttiin. Mutta Solženitsyn, kummallista kyllä, on vahva, kun hän on soturi yksin kentällä. Hän on todistanut tämän monta kertaa ."
ellauri279.html on line 469: Hänen vuoden 1985 romaaninsa The Old Gringo ( Gringo viejo ), joka perustuu löyhästi amerikkalaisen kirjailijan Ambrose Biercen katoamiseen Meksikon vallankumouksen aikana, tuli ensimmäinen meksikolaisen kirjailijan kirjoittama yhdysvaltalainen bestseller. Romaani kertoo tarinan Harriet Winslowista, nuoresta amerikkalaisesta naisesta, joka matkustaa Meksikoon ja löytää itsensä ikääntyvän amerikkalaisen toimittajan Ambrose Biercen (kutsutaan enää vain "vanhaksi gringoksi ") sylistä. Komean helppoheikin näköinen Tomás Arroyo on ex- vallankumouksellinen kenraali. Kuten monet Fuentesin teoksista, se tutkii tapaa, jolla vallankumoukselliset ihanteet turmeltuvat, kun Arroyo päättää jatkaa kartanolla palvelijana, sen sijaan että seuraisi vallankumouxen tavoitteita.
ellauri281.html on line 15: font-family: 'UnifrakturMaguntia';
ellauri281.html on line 16: src: url(http://grapson.com/fonts/UnifrakturMaguntia.ttf);
ellauri281.html on line 145:
ellauri281.html on line 160: Shoot these rabid dogs. Death to this gang who hide their ferocious teeth, their eagle claws, from the people! Down with that vulture Trotsky, from whose mouth a bloody venom drips, putrefying the great ideals of Marxism! ... Down with these abject animals! Let's put an end once and for all to these miserable hybrids of foxes and pigs, these stinking corpses! Let's exterminate the mad dogs of capitalism, who want to tear to pieces the flower of our new Soviet nation! Let's push the bestial hatred they bear our leaders back down their own throats!
ellauri281.html on line 172: Trump tahtoo käsiraudat ranteisiinsa pidätyxen yhteydessä. Hän pelkää muuten menettävänsä izehillintänsä ja turskauttavansa lainvartijoita kuonoon.
ellauri281.html on line 179: turhamainen. Lapsena hän oli sairastanut ankaran isorokon, joka oli jättänyt etenkin hänen kasvoihinsa rumia arpia. Siksi hän pyysi aina, että hänen valokuvansa kehittämisen jälkeen retusoitiin eli niistä korjailtiin ihon virheitä.
ellauri281.html on line 217: Päinvastoin, tum tua res agitur paries cum proximus ardet, sanoi Flaccus. Epist. 1, 18.
ellauri281.html on line 219: Nam tua res agitur, paries cum proximus ardet,
ellauri281.html on line 226: An emergency meeting of the main European powers – not including Czechoslovakia, although their representatives were present in the town, or the Soviet Union, an ally to both France and Czechoslovakia – took place in Munich, Germany, on 29–30 September 1938. An agreement was quickly reached on Hitler´s terms, and signed by the leaders of Germany, France, Britain, and Italy. The Czechoslovak mountainous borderland that the powers offered to appease Germany had not only marked the natural border between the Czech state and the Germanic states since the early Middle Ages, but it also presented a major natural obstacle to any possible German attack. Having been strengthened by significant border fortifications, the Sudetenland was of absolute strategic importance to Czechoslovakia.
ellauri281.html on line 239: The imperialists in these two countries had done everything they could to goad Hitler’s Germany against the Soviet Union by secret deals and provocative moves. In the circumstances the Soviet Union could either accept German proposals for a non-aggression treaty and thus secure a period of peace in which to redouble preparations to repulse the aggressor; or turn down Germany’s proposals and let the warmongers in the Western camp push the Soviet Union into an armed conflict with Germany in unfavourable circumstances and in a setting of complete isolation. In this situation the Soviet Government was compelled to make the difficult choice and conclude a non-aggression treaty with Germany. I, too, would probably have concluded a pact with Germany although a bit differently.
ellauri281.html on line 257: The highlight of Litvinov’s eighteen months ambassadorship was the 25th celebration of the Russian Revolution on the 7 November 1942. 1,200 guests, representing all of the United Nations, entered the reception hall to shake hands with Litvinov. Russian vodka and a sturgeon from the Volga were supplied to the guests. Roosevelt became annoyed with Litvinov’s second-necklace zeal. He told Stalin to call in Litvinov.
ellauri281.html on line 259: After returning to Soviet Union, Litvinov became deputy minister for foreign affairs. He was dismissed from his post after an interview given to Richard C. Hottelet on 18 June 1946 in which he said a war between the West and the Soviet Union was inevitable.
ellauri281.html on line 261: Maxim Litvinov died on on 31 December 1951. After his death, rumours he was murdered on Stalin´s instructions to the Ministry of Internal Affairs circulated. According to Anastas Mikoyan, alorry deliberately collided with Litvinov´s car as it rounded a bend near the Litvinov dacha on 31 December 1951, and he later died of his injuries. British television journalist Tim Tzouliadis stated; "The assassination of Litvinov marked an intensification of Stalin´s anti-Semitic campaign". According to Litvinov´s wife and daughter, however, Stalin was still on good terms with Litvinov at the time of his death. They said he had serious heart problems and was given the best treatment available during the final weeks of his life, and that he died from a heart attack on 31 December 1951. After Litvinov´s death, his widow Ivy remained in the Soviet Union until she returned to live in Britain in 1972.
ellauri281.html on line 286: Molotovin mukaan on nimetty esimerkiksi Molotov–Ribbentrop-sopimus ja suomalaisten talvisodassa juomat Molotovin cocktailit. Hänen elämänkerturinsa Feliks Tšujev sai vuonna 1991 julkaista Molotovin muistelmat nimellä Molotov Remembers: Inside Kremlin Politics. Tšujev oli haastatellut Molotovia vuosina 1969–1986. Eräässä keskustelussa Tšujeville vuonna 1974 käydyssä haastattelussa koskien Suomen valtaamista talvisodassa oli Molotov todennut sen olleen huono ajoitus. Talviset maasto-olosuhteet eivät sopineet tankkikolonnille. Nazit lahjoittivat Suomelle panssarinyrkkejä kuin länkkärit nyt Ukrainalle. Molotov totesi seuraavaa Tšujeville Suomesta ja tsuhnista: ”Olimme super reiluja Suomelle! Oli fiksua, kun emme vallanneet sitä. Siitä olisi tullut märkivä haava. Ihmiset siellä ovat itsepäisiä, hyvin itsepäisiä, eivätkä osaa venättä. Epäonnistuimme Suomen demokratisoimisessa.” Niinpä. Suomalaiseet vihaavat Molotovia vielä enemmän kuin Kerenskiä.
ellauri281.html on line 313:
ellauri281.html on line 314:
ellauri281.html on line 315:
ellauri281.html on line 325: Limp Bizkit is an American rap rock band from Jacksonville, Florida. Its lineup consists of lead vocalist Fred Durst, drummer John Otto, guitarist Wes Borland, turntablist DJ Lethal and bassist Sam Rivers. The band's music is marked by Durst's angry vocal delivery and Borland's sonic experimentation. Borland's elaborate visual appearance, which includes face and body paint, masks, and uniforms, also plays a large role in Limp Bizkit´s live shows. The band has been nominated for three Grammy Awards, sold 40 million records worldwide, and won several other awards. The band has released 26 singles, the most notable of which include "Nookie", "Re-Arranged", "Break Stuff", "Take a Look Around", "Rollin' (Air Raid Vehicle)." Formed in 1994, Limp Bizkit became popular playing in the Jacksonville underground music scene in the late 1990s. n October 28, 2021, Durst confirmed via Instagram that the band's sixth album – now titled Still Sucks – would be released on October 31, 2021. Durst's lyrics are often profane, scatological or angry. Much of Durst´s lyrical inspiration came from growing up and his personal life. I did it all for the nookie [slang for sexual intercourse].
ellauri281.html on line 349: Dmitri Tokarev, sittemmin Kalininin UNKVD:n päällikkö sai tietää "operaatiosta" maaliskuussa Moskovassa pidetyssä kokouksessa Kobulovin huulilta, minkä jälkeen sisäinen vankila valmistettiin: se vapautettiin väliaikaisesti muista vangeista, yksi selleistä päällystettiin huovalla, jotta laukauksia ei kuulunut. "Operaation" johtamiseen lähetettiin Moskovasta NKVD:n komentajaosaston päällikkö Blokhin, valtion turvallisuuden majuri Sinegubov ja saattajajoukkojen prikaatin komentaja Krivenkon esikuntapäällikkö. Blokhin toi mukanaan matkalaukullisen saksalaisia pistooleja "Walter" ja teloittajan nahkahaalarit, jotka vaikuttivat erityisesti Tokareviin: lippalakki, hanskat, joissa on leggingsit kyynärpään yläpuolella ja pitkä esiliina. Tokarev selittää "Waltersien" suosimisen sillä, että Neuvostoliiton "revolverit" ylikuumenivat toistuvasta ampumisesta.
ellauri281.html on line 394: Vuonna 2011 Venäjän viranomaiset ilmoittivat olevansa valmiita harkitsemaan kysymystä teloituksen uhrien kuntouttamisesta. 2000-luvulla ja varsinkin 2010-luvulla neuvostoversiota puoltavat äänet kuuluivat jälleen Venäjän historiallisessa yhteisössä. Kielteiset kriitikot huomauttavat, että he eivät julkaisuissaan pysähdy suoranaisiin valheisiin vaan turvautuvat pitkään kiistettyjen lausuntojen toistamiseen, luottaen lukijoiden tietämättömyyteen.
ellauri281.html on line 432: Niin kutsutun Pätsin perustuslain tultua voimaan Konstantin Pätsistä tuli Viron presidentti 24. huhtikuuta 1938. Muut puolueet eivät saaneet osallistua vaaleihin. Päts oli virassa 23. heinäkuuta 1940 saakka, jolloin tehtävä jäi pääministeri Jussi Vareksen hoidettavaksi. Vares oli kotoisin Merikarvialta ja kasvanut maatilalla. Koulutukseltaan hän oli oikeustieteen ylioppilas. Viiden opiskeluvuotensa aikana Vares suoritti viisi tenttiä. Asevelvollisuutensa Vares on suorittanut Säkylän Huovinrinteellä. Sotilasarvoltaan hän on vänrikki. Vares toimi yksityisetsivänä Turussa. Vareksella oli ystäviä lain molemmilta puolilta (Esim. hra Päz) ja hän toimii usein molempien puolien edustajien palveluksessa, turhia kyselemättä, kunhan palkka on hyvä. Jussi Vareksen heikkouksiin kuuluvat kylmä olut ja kauniit naiset, joista hänellä ei ole yleensä tapana kieltäytyä.
ellauri281.html on line 466: Aimo Lahden suunnittelema Suomi-konepistooli oli ylivoimaisesti paras "työväline", kun suomalaiset korpisoturit tuhosivat maahan hyökänneen ukrainalaisen 44. divisioonan Raatteen tien taisteluissa tammikuun alkupäivinä 1940. Aseella oli parhaiden taistelijoiden käsissä ratkaiseva osa laukaistaessa tielle syntyneitä motteja. Ennen talvisotaa ei konepistoolin merkitystä osaavan käsissä oikein ymmärretty - ei Suomessa, ei Neuvostoliitossa eikä muuallakaan maailmassa.
ellauri281.html on line 546: Sota, suursota, miettii Stalin. Sota on minulle vastenmielistä. Miten kärsinkään, kun suomalaiset hyökkäsivät Neuvostoliiton kimppuun Mainilassa 1939, ja nyt taas! Minä en ole koskaan halunnut kenenkään maata, paitsi turvallisuussyistä ehkä Puolan itäosat 1939 ja seuraavana vuonna Karjalan kannaksen, Viron, Latvian ja Liettuan sekä Bessarabian ja pohjois-Bukovinan. Mutta periaatteessa olen tähän viaton, olen syytön, täysin syytön! Nuo aloittivat!
ellauri282.html on line 15: font-family: 'UnifrakturMaguntia';
ellauri282.html on line 16: src: url(http://grapson.com/fonts/UnifrakturMaguntia.ttf);
ellauri282.html on line 51: Tää menee tosiaan prikulleen niinkuin ennakoin: lopun ajat tuo termiittiapinan pahimmat puolet pinnalle. Yhteen hiilijalanjälkeen puhaltaminen ei nappaa enää, sen sijasta trendaa julmuus izekkyys ja isänmaallisuus. Reviiriään partioivat Gog ja Magog käy toistensa turkkiin kuin terrierit sidostesukkaan, hälläväliä hengessä syömään izensä kuin kezut ja muunkin elävän siinä samalla. Urpo alkaa nälkäisenä purra omaa nilkkaa. Stressed people fight like rats in a shoe. Olin oikeassa mutten kuitenkaan järin voitonriemuinen.
ellauri282.html on line 101: [3.4. klo 19.14] Oma Profiili: The famous Allan Ramsay portrait of David Hume, hanging in the University of Edinburgh, depicts him wearing a remarkable hat: a unique salmon-coloured turban. I was able to see the original on the occasion of receiving an honorary degree from Edinburgh in 2007, and ever since then I have desired to obtain a replica of that curious hat for myself (to wear on special occasions, such as those requiring academic regalia).
ellauri282.html on line 167:
ellauri282.html on line 205:
ellauri282.html on line 210:
ellauri282.html on line 317: ture-quotes/quote-if-it-is-peace-you-want-seek-to-change-yourself-not-other-people-it-is-easier-to-protect-anthony-de-mello-76-25-95.jpg" />
ellauri282.html on line 449: 1960-luvulle mennessä hän oli päässyt laajalti inhimilliseen näkemykseen, joka oli syvästi huolissaan maailmasta ja sellaisista asioista kuin rauha, rodullinen suvaitsevaisuus ja sosiaalinen tasa-arvo. Hän oli kehittänyt persoonallisen radikalismin, jolla oli poliittisia vaikutuksia, mutta joka ei perustunut ideologiaan, ja jonka juuret olivat ennen kaikkea väkivallattomuudessa (ahimsa). Hän piti näkemyksensä perustuvana "yksinkertaisuuteen" ja ilmaisi sen kristillisenä tunteena. Hänen New Seeds of Contemplation -teoksensa julkaistiin vuonna 1961. Kirjeessä Nicaraguan katoliselle papille, vapautumisteologille ja poliitikolle Ernesto Cardenalille (joka tuli Getsemaniin mutta lähti vuonna 1959 opiskelemaan teologiaa Meksikoon), Merton kirjoitti: "Maailma on täynnä suuria rikollisia, joilla on valtava voima, ja he kamppailevat kuolemantaistelussa keskenään. Se on valtava jengitaistelu, jossa käytetään hyvin tarkoittaen asianajajia, poliiseja ja pappeja eturintamassaan, jotka hallitsevat papereita, viestintävälineitä ja rekisteröivät kaikki armeijaansa."
ellauri282.html on line 457: Huhtikuussa 1966 Merton joutui leikkaukseen heikentävän selkäkivun hoitamiseksi. Toipuessaan Louisvillen sairaalassa hän rakastui vaikeasti Margie Smithiin, hänen hoitoonsa määrättyyn sairaanhoitajaopiskelijaan. (Hän kutsui häntä päiväkirjassaan nimellä "M.") Hän kirjoitti hänelle runoja ja pohdiskeli suhdetta "Juhannuspäiväkirjassa M." Merton kamppaili pitääkseen lupauksensa samalla kun hän oli syvästi rakastunut. Ei tiedetä, "viimeistelikö" hän koskaan suhdetta. Vizi varmaan "viimeisteli!" Mertonin päiväkirjan Kuudes osa, Learning to Love: Exploring Solitude and Freedom aiheutti pienen kohun, kun päiväkirjamerkinnät paljastivat Mertonin "suhteen" nuoren sairaanhoitajan kaa vuonna 1966. Nainen, joka tunnistettiin vain "M":ksi, oli Mertonin syvän intohimon kohde: "En ole koskaan nähnyt niin paljon yksinkertaista, spontaania, täydellistä rakkautta", hän kirjoitti, vaikka ei kuvaillutkaan heidän suhdettaan seksuaalisilla termeillä. Tämän hyvin inhimillisen rakkauden ansiosta Merton sai uuden ymmärryksen mystisestä rakkaudesta. As Burton-Christie sanoo: "Hän tuli huomaamaan, että kokemus siitä, että hän on" rapt "ekstaattisessa rakkaudessa voi tapahtua, ei vain yksityisenä, hengellisenä kokemuksena, jonka Jumala ja hän itse jakavat, vaan myös fyysinen, läheinen suhde rakastajattaren kanssa." Mertonin rakkausrunot, joku ymmärtäväinen Burton-Christie toteaa, ovat täynnä tarvitsevuuden teemaa ja haavoittuminen, että alttius rakkaudelle on inhimillinen tila, jota edes munkit eivät saa kieltää. Tämä nuori sairaanhoitaja herätti Mertonissa tietoisuuden siitä, että hän oli katkaissut itsensä elämästä uskonnollisen varmuuden ja dogman muurien taaxe. Hänellä oli turvaa, mutta ei viisautta eikä elämää. Get a life! Ne muutamat kuukaudet, jolloin he näkivät toisensa, tekivät munkista haavoittuvan monille ihmisille tuttuun läjään tunteita, kiusauksia ja psyykkisiä haavoja, mutta juuri tässä kaaoksessa hän koki "Rakkauden maailman" parantavan ja uudistavan voiman. Mitä vetoa että "viimeisteli!" Olihan se poikasena ollut kova panomies.
ellauri282.html on line 499: Merton pohtii kirjassa varhaista elämäänsä ja puutteellista ymmärrystään ja halua löytää usko Jumalaan, mikä johti hänen kääntymiseensä roomalaiskatolisuuteen 1938 hänen ollessaan 23-vuotias. Ester Toivosesta tuli samaan aikaan Hastingsissa Miss Eurooppa. 2v mietintätauon jälkeen Merton luopui lupaavasta kirjallisesta urasta Columbia Jesterissä ja jätti lupaavan työnsä englannin opettajana St. Bonaventure's Collegessa Oleanissa, New Yorkissa. Sitten hän muutti Kentuckyn maaseudulle 1941 ja astui Getsemanin Neitsyt Marian luostariin. Samana vuonna Hitler mokasi avaamalla itärintaman suomalaisten tuella. Ei olis kannattanut. Kuoli 54-vuotiaana hämärissä olosuhteissa Bangcockissa1968, Merton siis. 27v irstailua + 27v luostarointia. Ei täysin transparenttia. Samana vuonna ammuttiin Robert Kennedy. Mä olin silloin Kivisaaren luostarissa irstailemassa. Hitler kuoli 66v hämärissä olosuhteissa Berliinissä 1945. For me to be a Saint is to be myself.
ellauri282.html on line 522: A mountza or moutza also called faskeloma is the most traditional gesture of insult among Greeks. It consists of extending and spreading all fingers of the hand and presenting the palm towards the face of the person to be insulted with a forward motion. It is often coupled with να, ορίστε, or πάρτα (no, olkaa hyvä, ota nämä) and swear words. Jöns teki näin Ateenan torilla perheen Kreikan matkalla ostaaxeen viisi jotain, sai aika tylyn vastaanoton.
ellauri283.html on line 15: font-family: 'UnifrakturMaguntia';
ellauri283.html on line 16: src: url(http://grapson.com/fonts/UnifrakturMaguntia.ttf);
ellauri283.html on line 101: Aki Kaurismäen 2017 elokuva Jenseits von der Hoffnung oli esimerkillinen. Mamut olivat kauniita ja rauhallisia, saivat puhua edes keskenään arabiaa ilman tulkkausta, suomalaiset olivat rumempia, silti suht kohteliaita (jopa mamuille, vaikka kyllä muuten tavanomaisen pöyhkeitä hyväxikäyttäjiä), vähäeleisiä, kaikki saivat rauhassa puhua loppuun puheenvuoronsa. Tästä leffasta ovat kaikki tykänneet, jopa mädät tomaatit. Söpö Khaled sai parhaan näyttelijän palkinnon. Finnish Liberation Armyn tyypit olivat oikeastaan täysin turhia.
ellauri283.html on line 114: Beyond the Heavens is a very ethereal and mystical experience, one unlike any other movie we have reviewed. However, this is not a good thing. The ‘plot’ is very unclear and murky, consisting of vague and meandering ideas and cryptic dialogue. It’s like Corbin Bernson is winking at the audience with every scene, waiting to reveal some great secret, but it’s never revealed. The whole has a very tip-of-the-tongue feel, like the characters know something you don’t but never intend to let you in on the secret. As the characters wax eloquent and philosophize about the true nature of reality, the viewer is left, in the end, with a more confusing view of reality than before. Is Bernson advocating for or against Darwinism? Is he a creationist? Does he really believe that angels come to earth on the tails of comets? Is Bernson suggesting that reality is not what it seems? If so, what is his view of reality? Only God knows the answers to these questions as Bernson spends 90 minutes toying with his ‘big reveal’ and dancing around whatever his philosophical worldview is. It’s basically just a waste of your time.
ellauri283.html on line 175: Pesonen on olemukseltaan veltto ja ailahteleva poliisi, jolle Sojakka yleensä määrää tehtävän. Pesonen tottelee joka kerta häntä ja lähtee suorittamaan tehtävää. Pesoselle tapahtuu kuitenkin aina kesken tehtävän jokin paha tapaturma tai onnettomuus, josta hän ei kaikesta huolimatta saa mitään vammoja. Hän on aina täysin voimissaan, vaikka hän tippuu milloin ikkunasta, milloin moottorikelkan kyydistä maahan. Kun lopussa Sojakka kysyy Pesoselta, että onnistuiko tehtävä, Pesonen väittää tehtävän olevan kunnolla suoritettu, eli asian olevan "kuitti". Ivalo, Skarppi, Harjunpää 1 sanaan tiivistettynä.
ellauri283.html on line 235: Yhdysvallat oli yksi pysyvistä jäsenistä YK:n turvallisuusneuvostossa, joka alun perin vinkkasi al-Bashirista ICC:lle. Kansainvälinen rikostuomioistuin on kuitenkin myös ilmaissut kiinnostuksensa tutkia Yhdysvaltoja rikoksista ihmisyyttä vastaan ja sotarikoksista. Yhdysvallat on vastannut uhkaamalla ICC:tä sanktioilla ja peruuttamalla ICC:n tutkijoiden viisumit.
ellauri283.html on line 236: Yhdysvallat, kuten Sudan, ei ole ratifioinut Rooman perussääntöä. Sitä ei myöskään realistisesti viitata Kansainväliseen rikostuomioistuimeen, koska se on YK:n turvallisuusneuvoston pysyvä jäsen ja voi yksinkertaisesti käyttää veto-oikeuttaan kaikkiin päätöksiin, joilla se pyritään alistamaan ICC:n lainkäyttövaltaan.
ellauri283.html on line 273: Vaikka islam oli läsnä Sudanin Punaisenmeren rannikolla ja sitä ympäröivillä alueilla jo 700-luvulta lähtien, Niilin laakso islamisoitui pahasti vasta 1300-1400-luvulla kilttien kristittyjen kuningaskuntien rappeutumisen jälkeen. Näitä valtakuntia seurasi Sennarin sulttaanikunta 1500-luvun alussa, joka hallitsi julmasti suuria osia Niilin laaksosta ja itäisestä autiomaasta, kun taas Darfurin valtakunnat hallitsivat Sudanin länsiosaa. Eteläisillä alueilla syntyi kaksi pientä valtakuntaa, Shillukin kuningaskunta vuonna 1490 ja Taqali vuonna 1750 lähellä nykyaikaista Etelä-Sudania., mutta Egyptin Muhammad Ali valtasi sekä pohjoiset että eteläiset alueet 1820-luvulla. Muhammad Alin ja hänen välittömien seuraajiensa sortavan hallinnon ansiona pidetään sitä, että se herätti kaunaa viattomia turko-egyptiläisiä ja brittiläisiä hallitsijoita kohtaan ja johti Mahdivaltion perustamiseen, jonka Muhammad Ahmad perusti, ilkeä kun oli, vuonna 1881 .
ellauri283.html on line 293: Egyptin seuraava dynastia ei onnistunut saamaan Kushin täyttä hallintaansa. Noin 590 eKr. Egyptin armeija kuitenkin potkaisi napakasti Napataa, mikä pakotti kushilaisen hovin siirtymään turvallisempaan paikkaan etelämpänä Meroëssa, lähellä kuudetta kaihia. Useiden vuosisatojen ajan sen jälkeen Meroliittinen valtakunta kehittyi riippumattomasti egyptiläisestä vaikutuksesta ja herruudesta, joka sillä aikaa siirtyi peräkkäin Iranin, Kreikan ja lopulta Rooman vallan alle. Vallansa huipulla toisella ja kolmannella vuosisadalla eKr. Meroë ulottui alueen yli kolmannesta kaihista pohjoisessa Zhobaan, lähellä nykyistä Khartumia etelässä. Egyptiläisvaikutteinen faaraoninen perinne säilyi Meroën hallitsijoiden joukossa, jotka pystyttivät stela-kuvia tallentaakseen hallituskautensa saavutuksia ja pystyttivät nubialaisia pyramideja haudoillensa. Voisi sanoa että ne olivat ebyktiläisempiä kuin eebyktiläiset ize. Nämä esineet ja Meroën palatsien, temppelien ja kylpylöiden rauniot todistavat keskitetystä epädemokraattisesta poliittisesta järjestelmästä, joka käytti käsityöläisten taitoja ja johti suuren työvoiman työtä. Hyvin hoidettu kastelujärjestelmä mahdollisti alueen suuremman asukastiheyden kuin myöhempinä ajanjaksoina oli mahdollista. Ensimmäisellä vuosisadalla eaa. egyptiläisten hieroglyfien käyttö teki tietä meroitilaiselle aakkostolle, joka oli mukautettu nubian kielelle mitä alueen mustat miehet puhuvat.
ellauri283.html on line 300: Toisella vuosisadalla jKr muuan Nobatia miehitti Niilin länsirannan Pohjois-Kushissa. Heidän uskotaan olleen yksi useista hyvin aseistetuista hevos- ja kamelien kantamien soturien joukoista, jotka myivät taitonsa Meroëlle suojelukseksi; lopulta he menivät naimisiin ja vakiintuivat Meroitic kansan keskuudessa sotilaallisena aristokratiana. Lähes viidennelle vuosisadalle saakka Rooma tuki Nobodyja ja käytti Meroëa puskurina Egyptin ja Blemmyjen välillä.
ellauri283.html on line 307: Heitä käytettiin ajoittain aavikon partiolaisina, sotureina tai kaivoksina. työntekijöitä. Suurin osa oli luultavasti aavikkopaimentolaisia, pesiviä aaseja, lampaita ja vuohia. Pääasiallinen tieteen tarjoama selitys Ala-Nubiasta peräisin olevan sessiilin väestön tauolle on ollut tämän maailmanosan kuivuminen mikä vaikeuttaa jonkin verran jokilaaksojen maataloutta. Ilmastonmuutoksen vuoksi Niilin taso oli laskenut tasolle, joka pystyttiin kompensoimaan vasta ensimmäisen vuosisadan alussa, kun saqiyah- vesipyörä kehitettiin. [8]Siihen asti alueella oli vain harvaan asuttu autiomaapaimentolaisia. Poliittisesti se oli "eräänlainen ei-kenenkään maa, jossa asuntovaunuja, ellei niillä ollut huomattavaa saattajaa, toimitettiin rikollisille".
ellauri283.html on line 319: Vuonna 1504 Fonzien kerrotaan perustaneen Sennarin valtakunnan, johon Abdallah Jammun valtakunta liitettiin. Vuoteen 1523 mennessä, kun juutalainen turisti David Reubeni vieraili Sudanissa, Fonzien osavaltio ulottui jo pohjoiseen Dongolaan asti. Samaan aikaan islamia alkoivat saarnata Niilillä 1400- ja 1500-luvuilla asuneet sufi -pyhät ja David Reubenin vierailulla kuningas Amara Dungheap, aiemmin pakana tai enintään nimellinen kristitty, kirjattiin muslimiksi. Fonziella kuitenkin säilyi epäislamilaiset tavat, kuten jumalallinen kuninkuus tai alkoholin maistuvuus 1700-luvulle asti. Sudanin kansanislam säilytti monia kristillisistä perinteistä peräisin olevia rituaaleja lähimenneisyyteen asti, kuten ristiinnaulizeminen.
ellauri283.html on line 329: Vuodesta 1805 lähtien Egyptissä tapahtui nopea modernisaatiokausi Muhammad Ali Pashan johdolla, joka julisti itsensä matkakreditiivixi uhmaten nimellisesti suvereenia ottomaanien sulttaania. Muutamassa vuosikymmenessä Muhammad Ali muutti Egyptin laiminlyötystä ottomaanien maakunnasta käytännössä itsenäiseksi modernixi valtioksi. Toistaen hänen edeltäjiensä mamelukkien lähestymistapaa Egyptin keskiaikaisessa sulttaanivaltiossa Muhammad Ali pyrki laajentamaan Egyptin rajoja etelään Sudaniin, sekä keinona taata Egyptin turvallisuus että päästäkseen käsiksi Sudanin melleviin luonnonvaroihin. Vuosina 1820–1821 Egyptin joukot Muhammad Akun ja veljenpoikien komennossa valloittivat ja yhdistivät Sudanin pohjoisosan. Egyptin jatkuvan de jure -uskollisuuden vuoksi ottomaanien sulttaania kohtaan Egyptin hallinto tunnettiin nimellä Turkiyah. Historiallisesti Suddin ruttosuot estivät laajentumisen maan syvemmälle etelään. Vaikka Egypti valloitti koko nykyisen Sudanin suurimman osan 1800-luvusta ja perusti provinssin Equatoria Etelä-Sudanissa tämän tavoitteen edistämiseksi, se ei pystynyt saamaan tehokasta valvontaa koko alueelle. Sixi Turkkiyahin myöhempinä vuosina brittiläiset lähetyssaarnaajat pääsivät matkustamaan nykypäivän Keniasta Sudaniin kääntääkseen paikalliset heimot kristinuskoon.
ellauri283.html on line 387: Vuoden 2003 alussa alkoi Sudanin vapautusliikkeen/armeijan (SLM/A) ja Justice and Equality Movementin (JEM) ryhmien uusi kapina Darfurin länsiosassa. Kapinalliset syyttivät keskushallintoa Darfurin alueen laiminlyönnistä, vaikka onkin epävarmaa kapinallisten tavoitteista ja siitä, pyrkivätkö he vain parantamaan Darfurin asemaa Sudanissa vai eroamaan siitä suoraan. Sekä hallitusta että kapinallisia on syytetty julmuuksista tässä sodassa, vaikka suurin osa syytöksistä on langennut hallituksen kanssa liittoutuneille arabimiliiseille ( Janjaweed ). Kapinalliset ovat väittäneet, että nämä miliisit ovat osallistuneet etniseen puhdistukseen Darfurissa, ja taistelut ovat siirtäneet kotiseudulleen satoja tuhansia ihmisiä, joista monet ovat etsineet turvaa naapurivaltiosta Tšadista. On olemassa erilaisia arvioita ihmisuhrien määrästä, jotka vaihtelevat (kuin Ukrainassa) alle kahdestakymmenestä tuhannesta useisiin satoihin tuhansiin joko suorassa taistelussa tai konfliktin aiheuttamissa nälkään ja sairauksissa. Neekeri pesee kasvojaan, eivät valkene ollenkaan.
ellauri283.html on line 391: Syyskuun 18. päivänä 2004 Yhdistyneiden Kansakuntien turvallisuusneuvosto julkaisi päätöslauselman 1564, jossa todettiin, että Sudanin hallitus ei ollut täyttänyt sitoumuksiaan, ja ilmaisi huolensa Janjaweed -miliisin helikopterihyökkäyksistä ja hyökkäyksistä Darfurin kyliä vastaan. Se ilmaisi tyytyväisyytensä Afrikan unionin aikomukseen tehostaa tarkkailuoperaatiotaan Darfurissa ja kehotti kaikkia jäsenvaltioita tukemaan tällaisia toimia. Vuoden 2005 aikana Afrikan unionin Sudan-operaation joukkoja lisättiin noin 7 000:een.
ellauri283.html on line 409: 1990-luvun vuosikymmenellä oli myös taipumus määrätä tiukat sharia -pohjaiset islamilaiset lait ja käytännöt National Islamic Frontin ja Hasan al-Turabin alaisuudessa. Koulutusta uudistettiin keskittymään arabien ja islamilaisen kulttuurin tärkeyteenesimerkiksi opettelemalla ulkoa Koraani uskonnollisissa instituutioissa; koulupuvut korvattiin taisteluväsymillä ja opiskelijat osallistuivat puolisotilaallisiin harjoituksiin. Uskonnollinen poliisi varmisti, että naiset olivat verhottuja, erityisesti valtion virastoissa ja yliopistoissa. Entinen, suvaitsevampi poliittinen kulttuuri muuttui paljon ankarammaksi, kun ihmisoikeusjärjestöt väittivät turvallisuusvirastojen käyttämien "aavetaloina" tunnettujen kidutuskammioiden lisääntymisestä. Sota ei-muslimien eteläosaa vastaan julistettiin jihadiksi. Valtion televisiossa näyttelijät simuloivat "häitä" jihad-marttyyrien ja taivaallisten neitsyiden välillä ( houris ). [lainaus tarvitaan] Turabi antoi myös turvapaikan ja apua ei-sudanilaisille islamisteille, mukaan lukien Osama bin Ladenille ja muille Al-Qaidan jäsenille. Hyvin paha!
ellauri283.html on line 411: Yhdistyneiden Kansakuntien turvallisuusneuvosto hyväksyi 31. elokuuta 2006 päätöslauselman 1706 uusien 17 300 rauhanturvajoukkojen lähettämisestä Darfuriin. Seuraavina kuukausina UNMIS ei kuitenkaan pystynyt lähettämään toimintaansa Darfuriin, koska Sudanin hallitus vastusti jyrkästi yksinomaan Yhdistyneiden Kansakuntien toteuttamaa rauhanturvaoperaatiota. YK otti sitten käyttöön vaihtoehtoisen, innovatiivisen lähestymistavan yrittääkseen aloittaa alueen vakauttamista AMISWIIXI-operaation asteittaisella vahvistamisella ennen vallan siirtämistä Afrikan unionin ja Yhdistyneiden Kansakuntien yhteiselle rauhanturvaoperaatiolle. Sudanin hallituksen kanssa käytyjen pitkittyneiden ja intensiivisten neuvottelujen ja merkittävän kansainvälisen painostuksen jälkeen se lopulta hyväksyi rauhanturvaoperaation Darfurissa.
ellauri283.html on line 419: 6. kesäkuuta 2011 puhkesi aseellinen konflikti Etelä-Kordofanissa Pohjois- ja Etelä-Sudanin joukkojen välillä , ennen etelän suunniteltua itsenäistymistä 9. heinäkuuta. Tätä seurasi sopimus, jonka mukaan molemmat osapuolet vetäytyivät Abyeista . Osapuolet sopivat 20. kesäkuuta kiistanalaisen Abyein alueen demilitarisoimisesta, jonne lähetettäisiin etiopialaisia rauhanturvaajia. 9. heinäkuuta 2011 Etelä-Sudanista tuli itsenäinen maa. Huraa huraa!
ellauri283.html on line 423: Al-Bashirin syrjäyttämisen jälkeen Sudanese Professionals Associationin ja "demokraattisten" oppositioryhmien järjestämät katuprotestit jatkuivat ja kehottivat hallitsevaa siirtymäkauden sotilasneuvostoa (YMCA) "välittömästi ja ehdoitta" eroamaan siviilijohtaman siirtymäkauden hallituksen puolesta. ja kehottaa muita uudistuksia Sudanissa. Neuvottelut YMCA:n ja siviiliopposition välillä yhteisen siirtymähallituksen muodostamiseksi käytiin huhtikuun lopulla ja toukokuussa, mutta ne pysähtyivät, kun Rapid Support Forces ja muut YMCA:n turvallisuusjoukot tappoivat 128 ihmistä Khartumin joukkomurhassa 3.6.2019.
ellauri283.html on line 427: Tigrayn sodan 2020–2021 aikana Sudan osallistui myös sivutoimiin. 18. joulukuuta 2020 Sudanin armeija olisi edennyt kohti kiistanalaista Etiopian ja Sudanin raja-aluetta. EEPPA - raportissa todettiin, että Sudanin ylikomentaja Abdel Fattah al-Burhan vieraili alueella. Egypti tuomitsi Etiopian rauhanturvajoukkojen Sudaniin tekemän rajahyökkäyksen ja ilmoitti olevansa täysin solidaarinen Sudanin kanssa ja vaati kaikkia toimenpiteitä sen varmistamiseksi, että tällaiset tapahtumat eivät toistu. EEPPA Raportissa todettiin, että Sudanin hallitus on 18. joulukuuta 2020 syyttänyt Etiopian hallitusta tykistön käytöstä raja-alueella operaatioita suorittavia sudanilaisia joukkoja vastaan. Epistä Joni heittää KOKO AJAN! Jännitteet ovat lisääntyneet maiden välillä viime viikkoina sen jälkeen, kun Sudan valtasi uudelleen maat, jotka sen mukaan etiopialaiset maanviljelijät olivat miehittäneet. Etiopian hallitus ei ole toistaiseksi kommentoinut asiaa.
ellauri283.html on line 448:
ellauri283.html on line 487: Jännitteet rajanaapuri Malin kanssa puolestaan purkautuivat joulupäivänä 1985 alkaneeseen viiden päivän rajasotaan (”Joulusota”), joka vaati noin 100 kuolonuhria. Sankaran ankara hallinto alkoi menettää suosiotaan, kun valta alkoi keskittyä turhan pienelle ydinjoukolle.
ellauri283.html on line 497: Satoja ihmisiä osallistui mielenosoitukseen, jossa oli esillä Malin ja Guinean johtajien, sekä Vladimir Putininin kuvia. Mielenosoituksen järjestäjä sanoi, että halutaan osoittaa tukea Putinille, burkinalaiselle sotilasvallankaappauksen johtajalle kapteeni Ibrahim Traorelle, islamisteille ja niitä vastaan taisteleville turvallisuusjoukoille. Kelle vaan kuhan ei ranskixille!
ellauri283.html on line 520: Heinäkuun lopulla 2012 Pohjois-Malissa järjestettiin ensimmäinen kivitys, jossa teloitettiin avoliitossa elänyt pariskunta. Ääri-islamistien eteneminen Malissa herätti huolta keskustaislamistien alueella ja länsimaissa, mutta Yhdysvallat ei halunnut lähettää joukkoja maahan taistelemaan al-Qaidan puhelinhäirintää vastaan. Muut Länsi-Afrikan maat kysyivät YK:lta apuvoimia sotilasoperaatiolle ääri-islamilaisten karkottamiseksi Malista. YK:n turvallisuusneuvosto lupasi tukun rahaa operaatiolle. Malin entinen siirtomaaisäntä Ranska aloitti sotilasoperaatioita hassunkurisilla nimillä Malissa "maan hallituksen pyynnöstä" 11. tammikuuta 2013 lentokonein, helikopterein ja myöhemmin panssarein.
ellauri283.html on line 522: Samaan aikaan Euroopan unioni alkoi avustaa Malin oman armeijan koulutuksessa. Mukana on myös suomalaisia kouluttajia. Maaliskuussa 2019 islamistit hyökkäsivät noin 60 kilometrin päässä Bamakosta sijaitsevan Koulikoron sotilasleiriin. Malin turvallisuustilanne on huolestuttava maan eteläisillä alueilla (Koulikoro, Kayes, Koutiala, Sikasso), jotka eivät ole enää vapaita jihadistisesta uhasta tai rosvoilusta.
ellauri283.html on line 526: Ranskan ex-presidentti Francois Hollande sanoi haastattelussaan tammikuussa 2023, että Wagner-ryhmä ei ole onnistunut tekemään Malista turvallisempaa. Hän sanoi, että venäläisten palkkasotureiden saapumisen jälkeen turvallisuustilanne on huonompi ja lisäsi, että jihadistit ovat laajentaneet hyökkäyksensä Malin etelä- ja keskiosaan, missä he eivät olleet aiemmin läsnä. Putinin kokin kokkauxet ovat sitäpaizi pahoja.
ellauri283.html on line 528: Huhtikuussa 2023 paljastettujen dokumenttien eräässä asiakirjassa kerrotaan, että Wagner-ryhmän lähettiläät tapasivat Turkin viranomaisia helmikuussa. Tämä viittaa siihen, että Wagner-ryhmä kenties hankkii aseet Malissa sijaitsevasta etuvartiosta. Toisessa asiakirjassa on arvio Wagnerin henkilöstön määrästä Malissa, ja siinä todetaan, että Wagnerin suuri läsnäolo on herättänyt turvallisuusongelmia Malin naapurimaassa Norsunluurannikolla. Reutersin mukaan Wagnerin henkilökunta aikoi ostaa aseita ja varusteita Turkista käyttääkseen niitä Malissa ja Ukrainassa. Vuodetuissa asiakirjoissa kerrotaan myös Malin presidentin Assimi Goïtan vahvistaneen, että Mali voisi hankkia aseita Turkista Wagnerin puolesta.
ellauri283.html on line 531: Satoja ihmisiä osallistui mielenosoitukseen, jossa oli esillä Malin ja Guinean johtajien, sekä Vladimir Putininin kuvia. Mielenosoituksen järjestäjä sanoi, että halutaan osoittaa tukea Putinille, burkinalaiselle sotilasvallankaappauksen johtajalle kapteeni Ibrahim Traorelle, islamisteille ja niitä vastaan taisteleville turvallisuusjoukoille. Muttei ranskixille!
ellauri284.html on line 15: font-family: 'UnifrakturMaguntia';
ellauri284.html on line 16: src: url(http://grapson.com/fonts/UnifrakturMaguntia.ttf);
ellauri284.html on line 76: Eräs hevonen ja galantti itäintiaani saavat Viktorian ristin turpiinotosta. Ristiä sanoi kissa kun jäälle kuoli.
ellauri284.html on line 89: Vad är det som är värst fel med kineserna? Det är inte Xi eller så, än mer än kärnproblemet i Ukraina är Mr. Putin. Västerländsk propaganda fokuserar alltid på ledare, båda hemma och hos fienderna. Det är konstigt för demokrater som hävdar att folket är i roteln. Också i de asiatiska diktaturerna är ledare beroende av makteliten och folket, såsom de Waals observerade hos chimpanserna.
ellauri284.html on line 92: Nej det är inte Xi, utan det faktum att Kina håller på att överta Amerika från vänster håll rent ekonomiskt, medan det också håller fast i klimatmålena. Det är orättvist! Just när vi var så nära att komma åt Ukrainas fracking resurser, och att motivera deras fortsatta användning med krigförhållandena. Xi har lyft 800 miljoner kineser från fattighetsfällan, och finansierar samtidigt infrastruktur i de andra fd tredje länderna med mera pengar än västländerna tillsammans. Helt orättvist! Just när vi hade framfångsrikt förarmat kolansiktena genom at stjäla deras naturresurser och sälja dem våra begagnade t-skjortor i stället. Kineserna håller på att bli mer välbärgade, får snart ikapp tyskarna som inte har rört sig någon vart i de senaste 20 år. Nu måste västingarna följa asiaternas exempel, installera diktaturer och bli igen svinrikare! Amerika är på god väg at göra just det.
ellauri284.html on line 99: Kovalla vaivannäöllä saivat sakut ja britit nää törrtelöpiät usutetuxi toistensa karvoihin 1. maailmansodassa vaikka molemmat oli musulmaaneja. Sakut oli vetäneet turpiin osmanneille viimexi Habsburgien aikana Zentassa 1697 ja anglot valtasivat Ebyktin niinkin äskettäin kuin 1882. Vähän ristiretkeläisiä kyllä huolestutti että voiko noihin galantteihin mahometteihin luottaa kauemmaxi kuiin jaxaa heittää, sanooko ne kesken taistelua kuin savunaama solttu valkoiselle jenkki kessulle underground-comix vihkossa: "- We are in trouble!" "- Whaddaya mean WE whitey?" Niinkuin Macronilta pääsi Kiinan visiitillä, että vaikka EU on USA:n liittolainen, ei sen tarvi olla sen vasalli. Ei tarvi sekaantua kaikkiin USA:n lokaalisiin konflikteihin. Mitääh!? huusi länkkärit. Jipii, ilahtuivat vinkuinkkarit. Kyse oli Taiwanista tietysti.
ellauri284.html on line 113: Von 2013 bis 2016 lebte Adrian Geiges in Rio de Janeiro, wo er als Korrespondent und Dokumentarfilmer u. a. für RTL und den WDR arbeitete. Ab September 2016 leitete er als Chefredakteur die Redaktion des Unternehmens-Magazins „Evonik“ für die Hamburger Medienagentur Bissinger plus. Seit 2018 hält er Vorträge auf Kreuzfahrten von AIDA Cruises über die Städte und Länder, welche die Schiffe anfahren. Aika surkeaa.
ellauri284.html on line 129: 1Manifest destiny was a cultural belief in the 19th-century United States that American settlers were destined to expand across North America. There were three basic tenets to the concept:
ellauri284.html on line 216:
ellauri284.html on line 230: Blackadder Goes Forth on sävyltään tummempi kuin kolme edellistä Blackadder- sarjaa ja useimmat tilannesarjat, ja se esittää sodanvastaisen viestin. Dialogia leimaa kauttaaltaan satiiriset pohdiskelut sodan luonteesta, sen alkuperästä ja vaikutuksista sodan aikana kärsineisiin sotilaisiin. Ajatus siitä, että sotilaat kärsivät, kun heidän komentajansa pysyivät turvallisen etäällä toimista, viitattiin myös useaan otteeseen, esimerkiksi kun Melchett sanoo Baldrickille: "Älä huolehdi, poikani, jos sinun pitäisi horjua, muista, että kapteeni Darling ja minä ovat takanasi!", johon Blackadder vastaa: "Noin 35 mailia takanasi." Jaksossa "Ruumiillinen rangaistus" kirjekyyhkynen (joka osoittautuu Melchettin lemmikiksi, Speckled Jim) sanomalla: "Kun 50 000 miestä tapetaan viikossa, kuka jää kaipaamaan kyyhkystä?" Tässä jaksossa Blackadder tuomitaan kuolemaan ampumalla teosta, mikä viittaa siihen aikaan voimassa olevien sotalakien mukaan langetettuihin kuolemantuomioihin.
ellauri284.html on line 272: Todennäköisesti se (kadetraali siis) on rakennettu vanhemman toimistorakennuksen tilalle. Vuonna 1490 torni ja goottilaisen kirkon länsijulkisivu romahtivat. Siitä lähtien aloitettiin loputon läntisen massiivin jälleenrakennus, joka kesti 163 vuotta ja jonka tuloksena syntyi nykyisin tunnettu graniittinen julkisivu, joka on suurelta osin tyylitön. 11. helmikuuta 1754, keskellä uskonnollista jumalanpalvelusta, suuri kivi irrotettiin kuoron holvista enkelien toimesta. Insinööri Abeille oli ehdottanut koko rakennuksen uudelleenrakentamista kreikkalaisen turistin suunnitelman mukaan, mutta hän kuoli vuonna 1752 ilman, että projekti olisi saanut pienintäkään rahoitusta.
ellauri284.html on line 420: Elokuvan aikana vallitsee hämmennys siitä, onko muukalainen rikollisten lynkkaama ja murhaama varamiehen veli vai hänen haamunsa. Juonen aukot olivat täynnä mustaa huumoria ja allegoriaa Leonen vaikutteilla. Revisionistinen elokuva sai ristiriitaisen vastaanoton, mutta se oli suuri lipputulomenestys. Useat kriitikot pitivät Eastwoodin ohjausta "yhtä johdannaisena kuin se oli ilmaisullinen", ja Arthur Knight The Saturday Review -julkaisusta huomautti, että Eastwood oli "omaksunut Siegelin ja Leonen lähestymistavat ja yhdistänyt ne omaan vainoharhaiseen näkemykseensä yhteiskunnasta". John Wayne, joka oli kieltäytynyt roolista elokuvassa, lähetti Eastwoodille kirjeen pian elokuvan julkaisun jälkeen, jossa hän valitti, että "Kaupunkilaiset eivät edustaneet amerikkalaisen pioneerin todellista henkeä, henkeä, joka teki Amerikan. Loistavaa."
ellauri284.html on line 553: tures/04%20Hawa%20Mahal%20(Wind%20Palace)/Webpages/originalimages/06%20A%20group%20of%20India%20people%20nearby.jpg" width="30%" />
ellauri284.html on line 631: The Enforcement Directorate is examining whether a number of shell companies were set up to mask the origins of this money, as it is illegal for foreign investors to purchase agricultural land in India, according to investigators, who spoke on the condition of anonymity because the inquiry is ongoing.
ellauri284.html on line 633: According to an internal case memo shared with The Washington Post, tax-fraud investigators found that IREO used seven holding companies and dozens of subsidiaries to bypass restrictions on foreign direct investment in agricultural land to purchase $443 million of property in Gurgaon from 2006 to 2007, including the subsidiaries that purchased land now slated for the Trump office tower.
ellauri284.html on line 655: The Bansal brothers have come far since their gritty early days. They have several large projects in the works, including one complex built around a nine-hole golf course that has suffered delays. Now, they are preparing to announce a joint venture with Mehta’s Mumbai-based Tribeca Developers to build Trump-branded residences, Mehta said.
ellauri284.html on line 781: Waterford on Irlannin koilliskulmassa. Waterford tunnetaan Waterford Crystalista, joka on kaupungin entisen lasiteollisuuden perintö. Lasia tai kristallia valmistettiin kaupungissa vuodesta 1783 vuoden 2009 alkuun, jolloin siellä oleva tehdas suljettiin Waterford Wedgwood plc:n konkurssin jälkeen. Waterford tunnetaan myös Ryanairin ensimmäisen lennon, 14-paikkaisen Embraer Bandeirante potkuriturbiinikoneen, lähtöpaikkana Waterfordin ja Lontoon Gatwickin lentokentän välillä. Waterford Port oli yksi Irlannin suurimmista satamista yli vuosituhannen. 1800-luvulla laivanrakennus oli merkittävä teollisuus. Neptunuksen telakan onnelliset omistajat, Malcomsonin perhe rakensi ja käytti maailman suurinta rautahöyrylaivastoa 1850-luvun puolivälin ja 1860-luvun lopun välillä, mukaan lukien viisi transatlanttista matkustajalaivaa.
ellauri284.html on line 785: Vuonna 1167 syrjäytetty Leinsterin kuningas Diarmait Mac Murchada epäonnistui yrityksessään valloittaa Waterford. Hän palasi vuonna 1170 kambro-normannilaisten palkkasoturien kanssa Richard de Claren, 2. Earl of Pembroken (tunnetaan Strongbow-siideristä) johdolla; yhdessä he piirittivät ja valloittivat kaupungin epätoivoisen puolustuksen jälkeen. Edistääkseen normannien hyökkäystä Irlantiin Englannin kuningas Henrik II laskeutui Ryanairilla Waterfordiin vuonna 1171. Waterford ja sittemmin Dublin julistettiin kuninkaallisiksi kaupungeiksi, ja Dublin julistettiin myös Irlannin pääkaupungiksi.
ellauri285.html on line 15: font-family: 'UnifrakturMaguntia';
ellauri285.html on line 16: src: url(http://grapson.com/fonts/UnifrakturMaguntia.ttf);
ellauri285.html on line 58: Viime aikoina paasauxet ovat enenevästi siirtyneet fiktiosta vaihtoehtoisen totuuxien maailmaan siitä 1x syystä että totuus on tarua ihmeellisempää. Toisaalta on käynyt yhä ilmeisemmäxi että apinoiden typeryyxien arkku on tyhjentymätön, mikä on vähän turhauttavaa tavallaan.
ellauri285.html on line 68: Every living creature has an anus: Ants, horses, eagles . . . And us. While most creatures’ anuses do their jobs with little fuss, not so with human beings. The design of our anus is Providence’s little joke to keep us humble.
ellauri285.html on line 76: We are the most wretched of all creatures.
ellauri285.html on line 82: A very strange criterion for assessing wretchedness. I can understand considering humans the most wretched of creatures because they have foreknowledge of death, but may I assume you were joking with that last sentence?
ellauri285.html on line 84: A bear and a rabbit were next to each other taking a shit. Since they aren’t natural enemies there was no conflict. The bear says to the rabbit, “Say, do you have trouble with shit sticking to your fur?” The rabbit said, “No, not really.” So the bear wiped his ass with the rabbit.
ellauri285.html on line 143: The Michigan Relics (also known as the Scotford Frauds or Soper Frauds) are a series of alleged ancient artifacts that were "discovered" during the late nineteenth and early twentieth century. They were presented by some to be evidence that people of an ancient Near Eastern culture had lived in North America and the U.S. state of Michigan, which, is known as pre-Columbian contact. Many scholars have determined that the artifacts are archaeological forgeries. The Michigan Relics are considered to be one of the most elaborate and extensive pseudoarchaeological hoaxes ever perpetrated in American history.
ellauri285.html on line 151: Kelsey and Jastrow deemed the Michigan Relics frauds containing a "horrible mixture" of jumbled ancient scripts. Mary Robson, who lived in a room next door to Scotford's sons Percy and Charles, stated that the boys manufactured more "relics" all the time.
ellauri285.html on line 171: Ainakin yksi israelilainen näyttää yrittäneen ehdottaa tätä Shiplerille, mutta turhaan. Kirjailija David Shahar kertoi hänelle, että juutalaiset tekevät kaiken PLO:n propagandan sen hyväksi, koska PLO:n ihmiset eivät ole tarpeeksi älykkäitä tekemään sitä itselleen. Mutta Shipler piti huomautusta toisena esimerkkinä juutalaisesta rasismista.
ellauri285.html on line 226: I have also argued (Lasonen-Aarnio 2010, 2021) that there is such a thing as “unreasonable knowledge”: there are also cases in which a subject is negatively evaluable, even to be blamed for believing a proposition p, even if she knows p. Jos voittaa zägällä ei voi saada kiitosta, väittää Mirja. Paskanmarjat, voittaja saa kiitoxet vaikka olisikin tehnyt virheitä (Stalin), häviäjä saa turpiin ettei kotiin löydä (Hitler).
ellauri285.html on line 235: Internalism is the thesis that no fact about the world can provide reasons for action independently of desires and beliefs. Externalism is the thesis that reasons can be objective features of the world.
ellauri285.html on line 267: Aloitan tämän luvun lyhyellä katsauksella elämän merkityksellisyyden tai merkityksen käsitteeseen osassa 2. Luvuissa 3–5 käsitellään kolmea johtavaa kertomustyyppiä siitä, mikä tekee elämästä Merkityksellisen: yliluonnollisuus, subjektivistinen naturismi ja objektivistinen naturismi. Osoittautuu, että että tärkeimmät jakokysymykset koskevat arvon roolia ja luonnetta. Yliluonnolliset ja objektivistiset naturistit uskovat, että sitoutuminen objektiiviseen arvoon on välttämätöntä merkitykselle elämässä, kun taas subjektivistit kieltävät tämän. Yliluonnolliset uskovat aika karkeasti, että Jumalan olemassaolo on tarpeen oikeanlaisen objektiivisen arvon ja oikeanlaisen suhteen kannalta, kun taas Objektivistiset naturistit kiistävät nämä väitteet. Objektivististen luonnontutkijoiden keskuudessa keskeiset keskustelut koskevat subjektiivisen sitoutumisen luonnetta johkin objektiiviseen arvoon (esim raha) sekä erityisesti millainen objektiivinen arvo tarvitaan merkityksellisyyteen.
ellauri285.html on line 281: Jos jumalan suunnitelma kusee, oman roolin tekeminen siinä on lopulta turhaa. Anna Kareninassa, Levinin kriisi alkaa, kun hän tajuaa, että "jokaiselle ihmiselle ja itselleen ei ollut mitään muuta edessä kuin kärsimys, kuolema ja iankaikkinen unohdus". (Eli palataan samaan pisteeseen mistä perseestä tullessa lähdettiin. Ei se silloin haitannnut.) Kaikki jäljet siitä, mitä teemme muille tai itsellemme katoavat lopulta – kosmisesta perspektiivistä katsottuna ne ovat pelkkää kohinaa jumalan WC:n pannussa, Ja ainakin siinä mielessä täysin turhaa. Tässä jumalallisen tarkoituksen voitaisiin ajatella olevan välttämätön. Voidaan ajatella, että Jumala on antanut tarkoituksen koko maailmankaikkeudelle luodessaan sen, vaikkei meille kerro minkä.
ellauri285.html on line 291: Meille objektiivisille naturisteille, karkeasti, elämä on merkizevää jos harrastamme objektiivisia arvoja: totta, hyvää ja kaunista. 7 hyvää ja 8 kaunista, tarkemmin sanoen. Ei vaan 4, nimittäin Merkityxen konsekventialismi, ristiriitainen näkemys, teleologinen näkemys, ja fundamentalismi.
ellauri285.html on line 387: To shame the blush of nature. Täyteen tungettuna vahalla.
ellauri285.html on line 395: Oh ! let each mental feature Anna muodille sä kuonolle!
ellauri285.html on line 412: „Ich war als Deutschdenkender und Naturwissenschaftler selbstverständlich immer Nationalsozialist und aus weltanschaulichen Gründen erbitterter Feind des schwarzen Regimes (nie gespendet oder geflaggt) und hatte wegen dieser auch aus meinen Arbeiten hervorgehenden Einstellung Schwierigkeiten mit der Erlangung der Dozentur. Ich habe unter Wissenschaftlern und vor allem Studenten eine wirklich erfolgreiche Werbetätigkeit entfaltet, schon lange vor dem Umbruch war es mir gelungen, sozialistischen Studenten die biologische Unmöglichkeit des Marxismus zu beweisen und sie zum Nationalsozialismus zu bekehren. Auf meinen vielen Kongreß- und Vortragsreisen habe ich immer und überall mit aller Macht getrachtet, den Lügen der jüdisch-internationalen Presse über die angebliche Beliebtheit Schuschniggs und über die angebliche Vergewaltigung Österreichs durch den Nationalsozialismus mit zwingenden Beweisen entgegenzutreten. Dasselbe habe ich allen ausländischen Arbeitsgästen auf meiner Forschungsstelle in Altenberg gegenüber getan. Schließlich darf ich wohl sagen, daß meine ganze wissenschaftliche Lebensarbeit, in der stammesgeschichtliche, rassenkundliche und sozialpsychologische Fragen im Vordergrund stehen, im Dienste Nationalsozialistischen Denkens steht!
ellauri285.html on line 425: Patti luovutti ja lopetti kirjallisuuden opinnot approbaturiin kun koki Eino Leinon Tumman liian omaxi. Ei ollut ensimmäinen eikä viimeinen. Isättömyyttään syytteli kun ei jaxanut yrittää. Linkolakin jäi isättömäxi 9-vuotiaana. Ei ollut enää isärehtori kieltämässä heittämästä ohikulkijoita lumipallolla.
ellauri285.html on line 427: Eloonjääneiden syyllisyys on musta täysin käsittämätön tunnetila. Että muka vika on siinä että sittenhän elämät ovat turhia. Tää on taas sitä rovasti Hautamäkeä. Turhia mihin tarkoitukseen? Ei elämällä ole muuta tarkoitusta kuin se ize. "Linkoloiden elämä oli merkittävintä Suomessa." Taas näitä merkityspellejä. Samanlaisia kuin Antti Kuappinen. Kateen Patin oma Kainin savu haihtui kuin pieru Saharaan.
ellauri285.html on line 492: "Lapissa katastrofit seuraavat toisiaan jättiläismäisin mitoin. Ne ovat niin suuria ettei kukaan niihin usko. Ensin saksalaiset polttivat koko alueen maan tasalle. Mekin jouduttiin Norjaan evakkoon. Sitten voimalaitosyhtiöt valjastivat joet ja tappoivat kalakannan. Sen jälkeen metsät hakattiin maahan ja laskettiin tekojärvet. Nyt turistit valloittavat maan ja keinottelijat kahmivat käsiinsä autiotilat. Mitä muuta sieltä enää saa irti?"
ellauri285.html on line 558: " - Yhteiskunta on kuin metsä, vieras sanoi, se on turvallinen vain osaavalle; eksyneet kiertävät kehää."
ellauri285.html on line 598: Israelin turvallisuuspalvelu Mossad sieppasi ydinteknikko Mordechai Vanunun Roomassa ja kuljetti hänet Israeliin.i
ellauri285.html on line 669: Engagé aux côtés de Che Guevara dans les années 1960, il est emprisonné et torturé à plusieurs reprises en Amérique du Sud. Selon Jorge Castañeda Gutman, Debray est passé à tabac les premiers jours de sa détention, mais jamais torturé au sens propre.
ellauri285.html on line 671: C’est au bout de trois semaines, après avoir sciemment parlé dans le vide de façon à ne livrer aucune information concrète, que Debray admet les évidences, à savoir la présence du Che, déjà reconnue par Bustos, les déserteurs et le guérillero Vasquez Viana, arrêté le 28 avril et victime d’un subterfuge. Même après la rupture politique de Debray avec le régime cubain, Manuel Piñeiro, le chef des services secrets cubains, reconnaît que ce dernier n’a fait que « confirmer la présence du Che en Bolivie », et qu’« il ne serait pas correct de ma part de rendre Debray responsable de la localisation de la guérilla, et encore moins de la mort du Che »
ellauri285.html on line 703: Mitterrand kuoli syöpään tammikuussa 1996. Eturauhassyövästä kärsinyt presidentti tiesi kuolemansa olevan lähellä ja järjesti elämänsä viimeisen juhla-aterian 31. joulukuuta 1995. Ateriaan kuului Ranskassa suurena herkkuna pidettyä, mutta ruuanvalmistuksessa laitonta peltosirkkua. Sirkku oli viimeinen ruokalaji, jonka hän söi ennen kuin kuoli viikkoa myöhemmin.
ellauri285.html on line 708: Les États-Unis auraient ainsi su échapper à cette crise du sacré, par leur civisme et leur patriotisme, même s´ils se sont mis au service de mauvaises causes. L’effigie du dollar des États-Unis en est un exemple : « In God We Trust, All Others Pay Cash ». C’est cette symbolique patriotique qui ferait la force des États-Unis. Debray prétend appliquer le théorème d´incomplétude de Gödel à l´ordre social pour « démontrer » sa théorie. Régis Debray a été vivement critiqué pour son utilisation du théorème d´incomplétude de Gödel, jugée au mieux infondée sinon fallacieuse par Alan Sokal et Jean Bricmont dans leur livre Impostures intellectuelles, et par Jacques Bouveresse dans Prodiges et vertiges de l´analogie.
ellauri285.html on line 712: Pour lui le messager conditionne le message. Sa thèse est : « l’invention de l’écriture alphabétique jointe à une nouvelle technique de partage (le codex) dans un milieu nomade mais sédentarisé a été la condition de naissance de Dieu comme universel ». – Est-ce vous qui avez inventé ça, la médiologie? – C´est un bien grand mot. C´est Victor Hugo qui l´a créée. « Ceci tuera cela ». Dans Notre-Dame de Paris, je vous recommande ce passage : c´est l´archidiacre Frollo, qui a un petit livre de Gutenberg, et qui est devant la cathédrale, et qui dit de façon prophétique « Ceci tuera cela », et dans l´autre main il avait un petit téléphone mobile, et de façon également prophétique: « Ceci tuera cela ».
ellauri285.html on line 715: « Les trois césures médiologiques de l´humanité – écriture, imprimerie, audiovisuel – découpent dans le temps des images trois continents distincts : l´idole, l´art, le visuel. Chacun a ses lois. Leur confusion est source de tristesses inutiles. » Non, je n´ai pas inventé ça non plus. Moi je ne suis qu´un petit continuateur, conclut modestement Régis Debray.
ellauri285.html on line 763: Building on research by Barbara Fredrickson suggesting that individuals with a higher ratio of positive to negative emotions tend to have more successful life outcomes, and on studies by Marcial Losada applying differential equations from fluid dynamics to human emotions,[citation needed] Fredrickson and Losada proposed as informative a ratio of positive to negative affect derived from nonlinear dynamics modelling (based on Lorenz systems), which appeared in 2005 in a paper in American Psychologist. The derived combination of expressions and default parameters led them to conclude that a critical ratio of positive to negative affect of exactly 2.9013 separated flourishing from languishing individuals, and to argue that the ideal positivity/negativity ratio lies between 2.9013 and an upper limit ratio of 11.6346. Hence, they claimed that their model predicted cut-off points for the minimum and maximum positivity ratios within which one should observe qualitative changes in an individual´s level of flourishing, specifically, that those within this range of ratios would "flourish", and those outside would "languish".[non-primary source needed] As of January 2014, the 2005 Fredrickson and Losada´s paper had been cited more than 320 times in the psychology literature.
ellauri285.html on line 775: With regard to these, and especially the last, the Brown-Sokal-Friedman rebuttal argues that it is likely that Fredrickson and Losada did not fully grasp the implications of applying nonlinear dynamics to their data. Brown, Sokal, and Friedman state that one can only marvel at the astonishing coincidence that human emotions should turn out to be governed by exactly the same set of equations that were derived in a celebrated article several decades ago as a deliberately simplified model of convection in fluids, and whose solutions happen to have visually appealing properties. An alternati
ellauri285.html on line 811: Former CFO, currently on a soul searching mission without a definitive future plans.
ellauri288.html on line 15: font-family: 'UnifrakturMaguntia';
ellauri288.html on line 16: src: url(http://grapson.com/fonts/UnifrakturMaguntia.ttf);
ellauri288.html on line 92: Neuvostoliiton romahdettua Suomi olisi voinut liittyä Naton jäseneksi samaan aikaan kuin Viro emmekä olisi tällä hetkellä samassa asemassa kuin Ukraina: Pyrimme olemaan osa länttä, mutta meillä ei ole lännen turvatakuita. Jos Venäjä hermostuu asettamistamme talouspakotteista ja uhkatekijöistä ja puolustautuu hyökkäämällä, olemme suojattomia, oman puolustuksemme varassa. Ihan kuin talvisodan aikaan. (2015)
ellauri288.html on line 274: ”Sofi Oksasen häiritsevä, mukaansatempaava romaani Purge. ..on järkytys. Vuonna 1992 sijoittuva Purge sijoittuu vuodelle 1992, kun Berliinin muurin purkamisen turmeltumaton iloinen optimismi on vain kolme vuotta, ja Purge jatkaa sumutusta osoittaakseen, kuinka vuosikymmeniä kestänyt mustamaalaus vääntää entisen Neuvostoliiton ihanneyhteiskunnasta rikollisuuden ja julmuuden leimaaman yhteiskunnan. Oksanen käsittelee tätä laajempaa teemaa tiukassa, epäsovinnaisessa rikosromaanissa, jota välittävät kauhistuttavat hiljaisuudet, häpeälliset paljastukset ja vastenmieliset läheisyydet (mm. runkun popsinta). Korvaamalla historian fiktiolla (kuin veroilmoituxessa henkilökohtaisella tasolla), Oksanen… tekee pelkän selviytymisen kustannukset sairaan käsin kosketeltavaksi… Sekä noirin että satujen herättäminen Purgessa on koukuttavaa luettavaa.” NPR, Yhdysvallat
ellauri288.html on line 312: Sofi Oksanen on kirjailija, jolla on vahva poliittinen juoni ja joka katsoo maailmaa oikeasta näkökulmasta. Oksasella on vahva ja raju tyyli ilman sentimentaalisuutta. Oksanen on julma ja päättäväinen soturi kuten hänen kirjoituksensa. La Repubblica, Italia
ellauri288.html on line 350: Men in Aida is a homophonic translation of Book One of Homer's Iliad into a farcical bathhouse scenario, perhaps alluding to the homoerotic aspects of ancient Greek culture. It was written in 1983 by the language poet David Melnick, and is an example of poetic postmodernism. In 2015, all three books of the Iliad translated by Melnick were published by independent publishing house Uitgeverij under the title Men in Aïda.
ellauri288.html on line 373: turmiokas mi akhaijeja löi lukemattomin tuskin
ellauri288.html on line 399: Tarina etenee Aliiden ja Zaran näkökulmaa vuorotellen. Naturalistinen kerronta aivan pulppuaa eeppisinä väreinä. Rakenteellisesti romaani on hämmästyttävän tasapainoinen, alkupuoli on täsmälleen yhtä pitkä kuin loppupuolikas. Sisäinen monologi säksättää kuin valkotornado, ja aistilliset kielikuvat läimivät punan poskille (niille joita runkun popsinta vielä punastuttaa, sitähän saa mielin määrin nähdä luurista pornovideoilta).
ellauri288.html on line 401: Henkilötaustat avautuvat romaanissa näytelmää syvemmin. Aliiden ja Zaran suhde saa lisävalaistusta, ja Oksanen hyödyntää myös keksaistuja henkilöhahmoja. Neuvostoarjen kuvauksessa näkyy virolaisen ja venäläisen kulttuurin klisheiden tuntemus. Dramaturgia nappaa lukijan pihteihin kuin Sofin sääret lesbopartnerin. Tekstiä ahmii pidäkkeettä, eikä ahneus kaduta. Ainahan voi loppuun päästyä sitten oxentaa. Puhdistus on Oksasen tähänastisista romaaneista paras. Toisin kuin näytelmässä romaanin Aliide ikään kuin lunastaa pahat tekonsa ampumalla ryssät kotiovelle.
ellauri288.html on line 408: tures/authors/3c/fe/3cfee3838c13bc0ea8f59d7237b76b03/556336628c11f_jacob_frank.jpg" />
ellauri288.html on line 495: "Aatami ajattelee meitä ja me ajattelemme Aatamia. Tätä maailmaa ei voida selittää vastaansanomattomasti, yksikään filosofia, yksikään teologia, yksikään tiede ei voi pitää lopullisesti paikkaansa." Paskat ei voi, ainut kivi mikä hankaa kengässä on että mixi torakat, mixei me apinat. Ihan turha Jaan on pakoilla idealismin umpisolmuihin. Silm on kuin monikerroksinen sipuli, johon Hesse vertasi ihmisiä, eikä van Hesse vaan Ibsen sitä ennen.
ellauri288.html on line 580: Kolmas kertakin on toden sanoen vituralleen menossa.
ellauri288.html on line 603: etureppu jo silmiin ottaa
ellauri290.html on line 16: font-family: 'UnifrakturMaguntia';
ellauri290.html on line 17: src: url(http://grapson.com/fonts/UnifrakturMaguntia.ttf);
ellauri290.html on line 79: Vaikka juutalainen väestö oli saanut tiukat määräykset, joiden mukaan heidän oli pysyttävä kaikkialla hinnalla millä hyvänsä, arabiväestö vaikutti enemmän yleisistä turvattomuudesta, jolle maa oli alttiina. Jopa 100 000 arabia Haifan, Jaffan ja Jerusalemin kaupunkien ylä- ja keskiluokista tai juutalaisten hallitsemista alueista evakuoitiin ulkomaille tai arabikeskuksiin itään.
ellauri290.html on line 106: Kalle Hagertin kamun Karl von Schoultzin tunnetuimmissa kirjoissa Seikkailu Suezilla ja Seikkailu Siinailla suomalaiset YK-miehet paljastavat salajuonet ja pelastavat ripeällä toiminnallaan rauhan Lähi-itään. Kirjojen hyvä paikallistuntemus johtuu siitä, että von Schoultz oli mukana Suomen ensimmäisessä rauhanturvaoperaatiossa Suezin alueella 1956–1957.
ellauri290.html on line 200: Natural 622,247 453,405 117,226 45,590 6,026
ellauri290.html on line 203: % Natural 63 96 26 71 93
ellauri290.html on line 232: Yleisesti ei kuitenkaan tiedetä, missä määrin Israelia itseään on muokattu Palestiinan arabeilta pakkolunastetuista maista ja pidätetty väkivallalla väitteitä vastaan, jotka olisivat kaikkien oikeudenmukaisuuden ja ihmisyyden standardien mukaisia. Voidaan turvallisesti väittää, että sionistit eivät koskaan "kolonisoineet" Palestiinaa. He yksinkertaisesti tarttuivat siihen. Tuon kauhean pakkolunastuksen suuruus, sen jatkumiseen käytetyt keinot ja tuhoisa tilanne, jonka se on aiheuttanut sadoille tuhansille arabimiehille, -naisille ja -lapsille, on verrattavissa aikamme julmimpiin tekoihin. Kun tosiasiat on arvioitu, arabipakolainen voi oikeudenmukaisesti kääntyä maailman mielipiteen puoleen ja julistaa: "Todellakin, kaikki, mitä pyydämme sionisteilta, on elää omassa maassamme, omissa kodeissamme ja omilla maillamme."
ellauri290.html on line 309: Voidaan turvallisesti sanoa, että lukuun ottamatta Kuolleenmeren suolaisia kukkuloita ja maita, Palestiinassa ei ole juurikaan maata, jota ei voitaisi käyttää tavalla tai toisella oliivitarhoina tai metsittämiseen. Valtavat oliivitarhojen ja viinitarhojen alueet, joita voidaan nähdä peittävän rinteitä ja jotka joskus seisovat paikkakunnilla, joilla ei ole juuri lainkaan maaperää, ovat todiste ja kunnia Palestiinan arabiviljelijän sitkeydelle ja taidolle. On merkittävää, että arabien osuus oliivitarhoista Palestiinassa oli 99 prosenttia.
ellauri290.html on line 315: Edellä kuvattu törkeä lutkastatistiikka ja hallitusten asenne juutalaisten valtiomaiden kolonisoimista kohtaan osoittavat selvästi, että Palestiinan maaperä - vaikka sen omistus oli kyseenalainen - oli arabimaata. Sen muuttaminen juutalaiseksi maaperäksi saattoi tarkoittaa vain sen perinnöllisten omistajien riistämistä tavalla tai toisella. Bruttotilastot eivät kuitenkaan paljasta, että juutalaiset omistivat lähes tasavertaisen osuuden Palestiinan parhaista viljelykelpoisista maista.* Palestiinan maaperätutkimuksen tilastoissa, jotka toimitettiin vuonna Palestiinassa vierailleelle angloamerikkalaiselle tutkimuskomitealle. Vuonna 1946 hallitus jakoi maan maaperän kolmeen pääluokkaan, nimittäin First Quality Land, joka koostuu rannikkoalueista ja muista tasangoista - 818 000 eekkeriä; Keskilaatuinen maa, joka sisältää mäkiset alueet ja puoliaavikkoalangot - 2 446, 000 eekkeriä; ja Huonolaatuinen maa, joka koostuu Juudean kuivista kuluneista kukkuloista ja syvästi kuluneista ylänköistä ja Negebin laaksosta. - 3 316 000 hehtaaria. Voidaan turvallisesti sanoa, että juutalaiset tilat sijaitsivat First Quality Land -vyöhykkeillä, kun taas arabien ylivalta maanomistuksessa ei johtunut pelkästään siitä, että ne muodostivat suurimman osan väestöstä ja erityisesti maatalousväestöstä, vaan he työskentelivät myös huonolaatuisia maita, joita juutalaiset maanviljelijät yleensä halveksivat.
ellauri290.html on line 363: 15. toukokuuta 1948 Palestiinaa koskeva mandaatti päättyi virallisesti ja brittiläiset joukot ja hallinto muuttivat pois maasta. Aiemmin alkaneet satunnaiset sionistien hyökkäykset tehostettiin ja huipentuivat 250 miehen, naisen ja lapsen verilöylyyn Deir Yasinissa 9. huhtikuuta 1948, mikä johti muslimiväestön ja kristittyjen pakoon sionistijoukkojen toiminta-alueella. Menestymistensä rohkaisemana sionistit alkoivat hyökätä ja miehittivät Tiberiaksen ja Samakhin kaupungit 19. huhtikuuta; Haifa, 22. huhtikuuta; Jaffa 29. huhtikuuta; Katamonin kortteli Jerusalemissa 30. huhtikuuta; Safad 10. toukokuuta; Beisan 11. toukokuuta; ja Acre 14. toukokuuta 1948. Arabivaltiot tulivat Palestiinan muslimi- ja kristittyjen asukkaiden apuun ja saapuivat Palestiinan maaperälle ensimmäistä kertaa 15. toukokuuta 1948 jälkeen, Taistelut jatkuivat muutaman viikon, mutta ne loppuivat turvallisuusneuvoston antaman tulitaukomääräyksen seurauksena, minkä jälkeen Yhdistyneiden kansakuntien sovittelija kreivi Folke Bernadotte aloitti pyrkimyksensä rauhan aikaansaamiseksi kiisteltyjen osapuolten välille. Sionistit murhasivat kuitenkin kreivi Bernadotten heti, kun he saivat tietää, että hänen rauhansuunnitelmiinsa sisältyi jakopäätöksen jälkeen hankittujen alueiden palauttaminen.
ellauri290.html on line 828:
ellauri290.html on line 860: Arabien kapina puhkesi uudelleen syksyllä 1937. Britit lopettivat kapinan kovilla toimenpiteillä karkottamalla monet Palestiinan arabien johtajat ja sulkemalla AHC:n. Yishuvissa arabikapina vahvisti jo ennestään lujaa uskoa vahvan juutalaisen puolustusverkoston tarpeeseen. Lopulta vuonna 1936 alkanut arabien maatalousboikotti pakotti juutalaisen talouden vieläkin parempaan omavaraisuuteen. Haganah muuttui tänä aikana pienestä salaisesta miliisistä suureksi sotilasjoukoksi. Brittiläiset turvallisuusjoukot tekivät tällä hetkellä yhteistyötä Haganahin kanssa vastatakseen arabeille. Britit tukahduttivat arabien kapinan ja julkaisivat vuoden 1939 valkoisen kirjan. Se salli vain 75 000 juutalaisen saapua Palestiinaan viiden vuoden aikana.
ellauri290.html on line 872: Panee vähän miettimään, mixi nimenomaan juutalaisia on aina ahdisteltu. Abraham sai lähtöpassit hyväkasvuisilta 2x-virroilta karuille beduiinimaille. Egyptiläiset rahtasivat jostain syystä konkonenät palveluxeensa mutta päästivät rettelöizijät sitten lähtemään. Babylonialaiset kyllästyivät Joakim von Ankan niskurointiin ja ottivat sen vangixi. Persialainen Ahasverus työntyi Esteriin mehukkaasti takaapäin, Kyyros päästi juutalaiset kotiin, Alexanteri turhaan koitti helleenistää niitä, roomalaiset hajotti ne kuin akanat kaikkiin ilmansuuntiin, espanjalaiset antoi porttikiellon, zaari ahdisteli pogromeilla, Hitler holokaustilla, ja nyt sitten tämä.
ellauri294.html on line 16: font-family: 'UnifrakturMaguntia';
ellauri294.html on line 17: src: url(http://grapson.com/fonts/UnifrakturMaguntia.ttf);
ellauri294.html on line 54:
ellauri294.html on line 82: Samaan aikaan toisaalla kun Wilhelm Walloittaja walloitti Englannin, julmat selzhukkisulttaanit lähti liikenteeseen länteenpäin. Siitä kertoo tv-sarja Heräämisen kuvaus: Suuret seldžukit. Eletään vuotta 1072. Turkkilaiset selcukit elivät vaikeita aikoja kuin Akun puhuva koira. Sisäiset konfliktit heikensivät heidän vahvuuttaan, jonka ulkopuoliset viholliset käyttivät heti hyväkseen. Mutta kun viisas hallitsija sulttaani Melik Shah tulee valtaan, tilanne alkaa muuttua parempaan suuntaan. Hänen ansiosta Seldžukkien valtakunta valloittaa uusia alueita, kasvaa uskomattoman suureksi ja vahvistaa siten valtaansa. Melik jäi historiaan paitsi rohkeana soturina, myös teiden rakentajana, moskeijana sekä tutkijoiden ja runoilijoiden suojelijana.
ellauri294.html on line 103: Fetsi (turk. fes) on lieriömäinen, tasakattoinen päähine. Se on tehty perinteisesti punaisesta villakankaasta, ja siinä on musta tupsu. Fetsi oli Turkin kansallispäähine 1830-luvulta 1920-luvulle asti, kunnes maataan modernisoinut johtaja Kemal Atatürk kielsi sen käytön.
ellauri294.html on line 106: Fetsi kehitettiin marokkolaisessa Fezin kaupungissa, joka oli 1200-luvulla Pohjois-Afrikan käsityöläisyyden keskus. Osmanien valtakuntaan Turkkiin päähine kulkeutui Fezistä 1820-luvulla. Turkin sulttaani Mahmud II halusi sotajoukoilleen turbaanin sijaan uuden tunnuksen, joten hän kehitti marokkolaisesta fetsistä nykymuotoisen sylinterimäisen punaisen huopalakin, jonka päälaelta roikkui silkkilangasta solmittu tupsu. Aluksi hän yritti lisätä fetsiin myös lipan, mutta maan papisto vastusti sitä, koska se esti otsan painamisen maahan rukoiltaessa. Nykyään muslimit kääntää baseball lippixen lipan vaan taaxepäin.
ellauri294.html on line 108: Fetsistä tuli Turkissa heti suosittu kansallisen identiteetin tunnusmerkki. Fezin ja Tunisian huopatehtaat eivät pystyneet vastaamaan suureen kysyntään, joten Konstantinopoliin Turkkiin perustettiin turkkilaisten oma Keisarillinen fetsitehdas. Naiset kutoivat lakinaihioita kodeissaan, 3000 miestä värjäsi ja vanutti fetsejä kaupungin keskustassa, ja lakit huuhdeltiin Bosporinsalmessa ja muotoiltiin muotoonsa. Fetsin suosion kasvaessa niitä alettiin teettää myös Ranskassa, Italiassa ja Itävallassa.
ellauri294.html on line 110: Fetsi oli Turkissa hyvin suosittu kansallislakki sadan vuoden ajan. Kun Mustafa Kemal (Kemal Atatürk) nousi valtaan ja julisti Turkin tasavallaksi vuonna 1923, hän näki fetsin islamilaisen vanhaoppineisuuden, konservatismin ja osmanivallan symbolina, ja kielsi sen yhdessä hunnun ja perinneasujen kanssa. Kiellon syynä oli myös se, että fetsejä tuotiin Turkkiin ulkomailta, minne miljoonien päähineiden tuotot jäivät. Marraskuussa 1925 annettiin määräys, jonka mukaan fetsin käytöstä seuraa vuoden vankeusrangaistus. Fetsin korvaajaksi hallinto tarjosi kotimaista kalpak-hattua. Kalpak tai qalpaq (turk. kalpak, kaz. ja kirg. калпак, bulg. калпак; kreik. καλπάκι (kalpaki); puol. kołpak; ukr. ковпак, kovpak) on korkea, yleensä huovasta tai lampaannahasta tehty lakki, jota käyttävät miehet Turkissa, Ukrainassa, Balkanilla, sekä Keski-Aasian ja Kaukasuksen maissa, sekä venäläiset juhliessaan Hangossa Voiton päivää 2023.
ellauri294.html on line 112: Jotkut uskonnolliset turkkilaiset protestoivat ja rikkoivat kieltoa, minkä seurauksena satoja pidätettiin ja kuusi miestä teloitettiin. Turkkilaiset joutuivat nopeasti korvaamaan fetsit millä tahansa löytämillään päähineillä, ja katukuvassa näkyikin seuraavina kuukausina paljon sotilashattuihin, ratsastuskypäriin, lastenhattuihin, naistenhattuihin, palloilijan hattuihin (hölmön golfinpelaajan hattu ja baseball cap) sekä Virtaan hattuihin sonnustautuneita miehiä.
ellauri294.html on line 121: Nykyisen Turkin edeltäjä, Osmanien valtakunta taisteli Saksan rinnalla ensimmäisessä maailmansodassa. Lokakuussa 1918 turkkilaiset antautuivat ympärysvalloille, Mehmed Talat ja puolueen ministeriö erosivat ja aselepo allekirjoitettiin brittiläisen taistelulaivan kannella Aigeianmerellä.
ellauri294.html on line 132: 1Ghazi tai Gazi ( arabia : غازى ), muslimisotureille tai -mestareille annettu titteli, jota useat ottomaanisulttaanit käyttivät, on islamilainen termi muslimisotilaalle, joka käy ristiretkellä uskontonsa, maansa tai alueensa puolesta.
ellauri294.html on line 253:
ellauri294.html on line 352: Seldžukit olivat turkkilaiskansa, joka saapui ensimmäisenä turkkilaiskansana Vähään-Aasiaan 1000-luvun alussa Keski-Aasiasta. He tekivät turkkilaiskansoista Vähän-Aasian mahtitekijän.
ellauri294.html on line 384: Hollywoodin ohjaajat käyttivät hänen maalauksiaan lähdemateriaalina näkemyksensä muinaisesta maailmasta elokuvissa, kuten DW Griffithin Suvaitsemattomuus (1916), Ben Hur (1926), Cleopatra (1934), ja ennen kaikkea Cecil B. DeMillen eeppinen remake Kymmenestä käskystä (1956). Todellakin, Jesse Lasky Jr. , The Ten Commandmentsin toinen käsikirjoittaja, kuvaili, kuinka ohjaaja tavallisesti levitti Alma-Tadema-maalausten vedoksia ilmaistakseen lavastussuunnittelijoilleen haluamansa ilmeen. Oscar-palkitun roomalaisen eepos Gladiator suunnittelijat käyttivät Alma-Tademan maalauksia keskeisenä inspiraation lähteenä. Alma-Tademan maalaukset olivat myös inspiraationa Cair Paravelin linnan sisustukseen vuoden 2005 elokuvassa The Chronicles of Narnian: The Lion, the Witch and the Wardrobe . Ei siis mikään turha jäbä!
ellauri294.html on line 399: Yhtenä mahdollisuutena on pidetty, että Teofilos, jolle Luukas teoksensa osoitti, olisi ollut Paavalin puolustusasianajaja. Tällöin Luukas olisi kirjoittanut teoksensa selvittääkseen hänelle, mistä kristinuskossa oli kyse ja samalla osoittaakseen, ettei Paavalin julistamassa opissa ollut mitään Rooman vallanpitäjien turvallisuutta loukkaavaa (haha). Tämä selittäisi, miksi kirja vaikuttaa ikään kuin loppuvan kesken, kun Paavalin pää irtoaa. Joka tapauksessa laaja teos on varmaan alunperinkin tarkoitettu myös muiden kuin Teofiloksen luettavaksi.
ellauri294.html on line 401: Ei koskaan lähtö tunnu niin lopulliselta kuin kun on lähdettävä soutuveneellä. Molemmat venemiehet lauloivat: "Vem kan segla förutan vind, vem kan ro utan åror. Vem kan skiljas från vännen sin, utan att fälla tårar." Sanat olivat varmaan kreikkaa, mutta sävel turkkilainen. En voi koskaan käydä kalatorilla haistamatta kalan hajua.
ellauri294.html on line 414: Plinius Vanhin kuvailee niitä kirjassaan Natural History , jossa hän raportoi matkustajien tarinoita yksijalkaisten kohtaamisista tai havainnoista Intiassa. Plinius huomauttaa, että Ktesias mainitsi heidät ensimmäisenä kirjassaan Indika (Intia), joka on tallenne Intian persialaisten näkemyksestä ja joka on säilynyt vain sirpaleina. Plinius kuvaa Monopodeja näin:
ellauri294.html on line 470: turboimg.net/t1/59619370_3755689.jpg" height="300px" />
ellauri294.html on line 481: Prokuraattori, suloinen Gallion Espanjasta oli Senecan ja erään Melan veli. Juutalaiset mellakoivat ja valittivat Paavalista Gallionille just niinkuin virkaveljet aikoinaan Jeesuxesta Pilatuxelle. Vitun riitakäet, tuumi Gallion ja läxi käsipesulle. Jutkut saivat turpaan tällä kertaa.
ellauri294.html on line 497:
ellauri294.html on line 527: Kun nuori punakettu on jäänyt orvoksi, Big Mama pöllö (Thornton) ja hänen ystävänsä, Dinky peippo ja Boomer (sic) tikka, järjestävät hänet adoptoitavaksi ystävälliselle maanviljelijälle nimeltä leski Tweed, joka antaa hänelle nimen Tod. Sillä välin hänen naapurinsa, metsästäjä Amos Slade, tuo kotiin nuoren koiranpennun nimeltä Copper ja esittelee tämän metsästyskoirallensa Chiefille, joka ensin ärsyttää häntä, mutta oppii sitten rakastamaan häntä. Eräänä päivänä Tod ja Copper tapaavat ja heistä tulee parhaita ystäviä, jotka lupaavat ikuisen ystävyyden. Amos turhautuu Copperiin, koska se vaeltelee jatkuvasti leikkimään, ja laittaa hänet hihnaan. Leikkiessään Kuparin kanssa pipu ulkona, Tod herättää vahingossa päällikön. Amos ja päällikkö jahtaavat häntä, kunnes Tweed pysäyttää heidät. Riidan jälkeen Amos uhkaa tappaa Todin, jos tämä loukkaa jälleen hänen omaisuuttaan. Metsästyskausi tulee ja Amos vie Chiefin ja Copperin erämaahan väliaikaisesti. Sillä välin Big Mama, Dinky ja Boomer yrittävät selittää Todille, että Copperista tulee pian hänen vihollisensa. Hän kuitenkin naiivisti vaatii, että he pysyvät ystävinä ikuisesti. Seuraavana keväänä Tod ja Copper saavuttavat aikuisuuden ja keskinäisen sukupuolionnen.
ellauri294.html on line 529: Kupari palaa ketun hännän alta asiantuntijana metsästyskoiraxi, jonka odotetaan jäljittävän kettuja. Myöhään yöllä Tod livahtaa kuksiin hänen luokseen. Heidän "keskustelunsa" herättää päällikön, joka varoittaa Amosta. Siitä seuraa takaa-ajo ja Copper saa Todin kiinni, mutta päästää tämän menemään samalla kun hän ohjaa Amosin pois. Päällikkö saa Todin kiinni, kun tämä yrittää paeta rautatiekyydllä, mutta vastaantuleva juna iskee häneen, minkä seurauksena hän putoaa alla olevaan jokeen ja murtaa jalkansa. Tästä raivoissaan Copper ja Amos syyttävät Todia onnettomuudesta ja vannovat kostoa. Ymmärtääkseen, ettei Tod ole enää turvassa hänen kanssaan, Tweed jättää hänet riista-alueelle. Oman metsässä vietetyn tuhoisan yön jälkeen Big Mama esittelee hänelle Vixeyn, naarasketun, joka auttaa häntä sopeutumaan elämään "siellä."
ellauri294.html on line 535: Los Angeles Timesin Sheila Benson kehui animaatiota, mutta kritisoi tarinaa sen liian turvallisesta esittämisestä. Hän myönsi, että kirjoittajat "suojelivat meitä tärkeiltä asioilta: raivolta, tuskalta, menetykseltä. Näillä valheilla, jotka on tehty omaksi parhaaksemme, ne tietysti rajoittavat myös mahdollista kasvua." David Ansen Newsweekistä totesi: "Aikuiset saattavat värähtää joistakin tahmea-suloisista kappaleista, mutta elokuvaa ei ole tarkoitettu aikuisille."
ellauri294.html on line 566: Tod on punainen (kommunisti)kettu, jonka yksi hänen äitinsä ja pentuekaverinsa tappaneista ihmismetsästäjistä kasvatti lemmikiksi. Tod nauttii aluksi elämästään, mutta saavuttaessaan sukukypsyyden hän palaa luontoon. Ensimmäisen vuoden aikana hän alkaa rakentaa aluettaan ja oppii kiertotekniikoita paikallisten maatilan koirien metsästyksestä. Eräänä päivänä hän törmää Mestarin taloon ja huomaa, että hänen läsnäolonsa saa ketjutetun koiralauman turhautuneeseen kiihkoon. Hän alkaa iloitsemaan heidän pilkkaamisestaan, kunnes eräänä päivänä päällikkö katkaisee ketjunsa ja jahtaa häntä. Mestari näkee koiran pakenevan ja seuraa kuparia. Päällikön jäljittäessä taitavasti kettua, Tod pakenee rautatietä pitkin junan lähestyessä odottaen hyppäämistä turvaan viime hetkeen asti. Päällikkö kuolee junassa.
ellauri294.html on line 668: 1901 Margaret Mead on syntynyt 16. joulukuuta. 1924 Mead valmistuu maisteriksi Columbian yliopistosta. 1925 Mead aloittaa ensimmäisen kenttätyönsä opiskelemalla nuoria tyttöjä Samoalla. 1926 Mead nimitetään etnologian apulaiskuraattoriksi American Museum of Natural History -museoon. 1928 Coming of Age in Samoa julkaistaan. 1929 Mead matkustaa Uuteen-Guineaan tutkimaan Manus-kansaa.
ellauri294.html on line 710: Russell Herman Conwell (15. helmikuuta 1843 – 6. joulukuuta 1925) oli yhdysvaltalainen baptistiministeri, motivoiva puhuja, hyväntekijä, kirjailija, lakimies ja kirjailija. Hänet muistetaan parhaiten Philadelphian Temple Universityn perustajana ja ensimmäisenä presidenttinä, baptistitemppelin pastorina ja inspiroivasta Bald Beaver-luennostaan "Acres of Diamonds". Teoksen keskeinen ajatus on, että mahdollisuutta, saavutusta tai onnea ei tarvitse etsiä muualta kuin Paulo Coelhon tyhmä alkemisti; resurssit kaiken hyvän saavuttamiseen ovat läsnä omassa yhteisössä. Tämän teeman on kehittänyt johdanto-anekdootti, jonka Conwell on luotottanut arabioppaalle, miehestä, joka halusi löytää timantteja niin kovasti, että myi omaisuutensa ja lähti turhaan etsimään niitä. Kotinsa uusi omistaja havaitsi, että rikas timanttikaivos sijaitsi juuri tuolla kiinteistöllä. Conwell käsittelee teemaa esimerkkien avulla menestyksestä, neroudesta, palvelusta tai muista hyveistä, jotka koskevat tavallisia amerikkalaisia, jotka ovat hänen yleisönsä nykyaikana: "kannattaa kaivaa omalla takapihallasi!"
ellauri297.html on line 10: font-family: 'UnifrakturMaguntia';
ellauri297.html on line 11: src: url(http://grapson.com/fonts/UnifrakturMaguntia.ttf);
ellauri297.html on line 44: Materialism is the butt of every Dad joke. A child comes to the father of their youth, and say, “Dad, I’m hungry,” to which the beloved father figure replies, “Hello Hungry, I’m Dad!” It pokes fun at the idea that our whole identity could be the sum total of our physical markers, desires and chemical reactions. This would be akin to someone ‘coming out,’ to us and us responding, “Hello Gay! I’m Cis!” It’s ludicrous! But, our culture still does it–quite a bit, actually. We define ourselves and others concretely based on what we own rather than on what we cannot see; our souls.
ellauri297.html on line 64: Kirjakauppias Muttisen hetairan nimi oli Lyygia. Lygia (kreikaksi: Λυγιά) on kylä ja yhteisö Elisissä, Kreikassa, Peloponnesoxen länsikulmassa. Matkailukuvat Lygiasta on aika kapiset, jotain kalzuja ja pizzoja. Lygia Fazio on aivan hirmu isokannuinen brassivahvistus. Modelo Lygia Fazio Exibe Corpo Escultural em fotos sensuais:
ellauri297.html on line 90: coulda been a contender. I coulda been somebody.” Despite its innovative features and stellar reputation as a driver’s car, the Imp was never a contender. This tiny machine was launched too late to compete, beset with corporate mistakes and bedeviled by a lack of development. As the BBC program “The Car’s the Star” described it, the Imp was “the wrong car built at the wrong time by the wrong people at the wrong place.”
ellauri297.html on line 185: Jotain misogyynistä on tässä textissä aistivinaan, oliskohan niin että Goomerin petturuus selvisi Hoosealle vasta tilaisuuden jälkeen, vaikka se koittikin olla ihan silleen että kaikki oli osa jumalan ja Hoosean yhdessä juonimaa pelitaktiikkaa?
ellauri297.html on line 256: annan turpaan niin ettei hän kotiin löydä.
ellauri297.html on line 324: ja annan heidän asua turvassa.
ellauri297.html on line 373: Ex-Oldest Man In The World Dead In NYC At 111; He Put On Tefillin Two Months Ago For First Time Since His Bar Mitzvah, but it did not help. He is dead. World’s oldest man living confirmed as Juan Vicente Pérez aged 112 in Venezuela. Bugger it. Besides agriculture, one of Juan's most important passions is to build a strong relationship with God and his family. He is grateful for his life, as well as the food and the people that surround him.
ellauri297.html on line 414: ture-id509659694?k=6&m=509659694&s=612x612&w=0&h=Ptg_b89knepvaTKRUgXyAd1Hsxq8oL-cQk7BdwuVLHI=" />
ellauri297.html on line 417: Tämän sivun teksti sisältää pyhää kirjallisuutta. Älä turmele tai hävitä.
ellauri297.html on line 443: 1. Ensinnäkin, ei saa opettaa tai harjoittaa mitään perinnettä, joka teoriassa tai käytännössä kieltää tai korvaa kirkon identiteetin enemmän tai vähemmän kuin "Jumalan kansa, joka on saanut armon", inhimillisen uskottavuuden vuoksi, organisaation mukavuutta tai taloudellista turvaa. Näitä identiteettejä ovat muun muassa valtiollinen valtio, voittoa tavoitteleva yritys, voittoa tavoittelematon järjestö tai itse julistautunut parakirkkojärjestö.
ellauri297.html on line 502: Kevättalvella 1948 Neuvostoliitto solmi ystävyys-, yhteistyö- ja avunantosopimukset Romanian ja Unkarin kanssa, ja Tšekkoslovakiassa kommunistit tekivät vallankaappauksen. Paasikivi sai 23.2.1948 Stalinilta kirjeen, jossa ehdotettiin neuvotteluja samanlaisesta sopimuksesta, jollaisen venäläiset olivat solmineet Romanian ja Unkarin kanssa ”yhteisen turvallisuuden järjestämiseksi”. Paasikivi tarttui epäilysten ja pelkojen täyttämässä ilmapiirissä ohjiin ja ryhtyi johtamaan Helsingin YYA-neuvottelujen valmistelukokouksia. Moskovaan lähteneen valtuuskunnan venäläisille vastaukseksi esittämä sopimusluonnos syntyi pitkälti Paasikiven ja kenraali Heinrichsin yhteistyön tuloksena vuoden 1948 alusta alkaen. Stalinin kirjeen jälkeen Heinrichs laati muistion, jonka periaatteellisesti tärkeät linjanvedot Paasikivi omaksui. Heinrichsin ja Paasikiven laatimat ehdot veivät neuvottelupöytään presidentin omat miehet Urho Kekkonen ja J.O. Söderhjelm.
ellauri297.html on line 565: Olli Alho (1943) on 80-vuotias aran näköinen kulttuurivaikuttaja, kulttuuriantropologi ja radio executive. Hän on länsisuomalainen Säämingistä. Veetee professori Turussa 70-luvulla. Hän on kirjoittanut tutkielman Tansanian suomalaisista ja toisen sikareista hullun Jari Ehrnroothin kanssa. Ollin puoliso on Mari Lautamatti. Liisa Lautamatti oli Auli Hakulisen tuttu Jyväskylässä. Kirjoittivat teoxen Naisnäkökulma häpykielentutkimukseen. Han var överassistent i kulturantropologi vid Jyväskylä universitet 1974–1979. Jöns tilldelades samma tjänst lite senare.
ellauri297.html on line 606: Martela väitteli soveltavan filosofian ja organisaatiotutkimuksen tohtoriksi Aalto-yliopistossa vuonna 2012 ja käytännöllisen filosofian tohtoriksi Helsingin yliopistosta vuonna 2019 Hän opiskeli Esa Saarisen johdolla ja on tehnyt tutkimusta Yhdysvalloissa motivaatiopsykologian keulahahmoihin kuuluvan Richard Ryanin johdolla. Martelan ensimmäinen väitöskirja koski vanhustenhoidon työntekijöiden merkityksellisyyden kokemusta ja niin kutsutun "hoivayhteyden" syntymisen ehtoja. Hänen akateemisia tutkimuksiaan on julkaistu mm. Nature Human Behaviour, Journal of Personality, Southern Journal of Philosophy, ja Organization Studies -lehdissä.
ellauri297.html on line 613: Aika izekeskeisesti, epäselvästi ja epäomaperäisesti muotoiltu. Kukahan toikin karvaturri on?
ellauri297.html on line 615: Martelan filosofinen sarjakaluste on samaa insinööriyden ja humanismin sekoittamista kuin Eski Saarisenkin kaupallinen filosofia, että minä kukoistan kukoista siis sinäkin, osta tämä tuote. Kukoistus on keksintö, joka kukoistaa kaupallisessa maailmassa. Frankin isoisä osasi hitsata pyöreää ja neliskanttista putkea. Martelat tekivät kaikki Suomen sairaalasängyt, senkin jossa äiti ennen kuolemaansa kivahti hoitoapulaiselle että etkö vois vähän velä kovempaa rämistää. Karvaturri on irlantilanen älykköystävämme Bernhard Shaw.
ellauri297.html on line 635: Shaw kiukustui niin maan perhanasti, kun eräänä elokuun päivänä vuonna 1913 näyttelijä ei ilmestynyt ennalta sovittuun tapaamiseen: ...olet loukannut turhamaisuuttani: käsittämätöntä röyhkeyttä, anteeksiantamatonta rikosta.'' Useita päiviä myöhemmin kirjoitettu kirje tarkensi: "Haluan satuttaa sinua, koska satutit minua", hän jatkoi. ''Pahamaineinen, ilkeä, sydämetön, kevytmielinen, ilkeä nainen! Valehtelija! valehtelevat huulet, valehtelevat silmät, valehtelevat kädet, lupausten rikkoja, huijari, itseluottamuspetturi!'' Vaimonsa kuoleman jälkeen vuonna 1944 Shaw, joka oli tuolloin 88, lähetti toiselle vielä nuoremmalle näyttelijälle Miss Tompkinsille viestin, jossa luki: "Voimme" kirjoittaa vapaammin nyt, kun Charlotte ei voi koskaan lukea kirjeiämme."
ellauri299.html on line 10: font-family: 'UnifrakturMaguntia';
ellauri299.html on line 11: src: url(http://grapson.com/fonts/UnifrakturMaguntia.ttf);
ellauri299.html on line 99: Osallistumisestaan Vietnamin sotaan North sai useita korkeita kunniamerkkejä. North oli osallinen niin sanotussa Iran-Contra-skandaalissa, jonka aikana hän toimi kansallisen turvallisuusneuvoston
ellauri299.html on line 100: jäsenenä. Eli North siis oli kansallisen turvallisuusneuvoston jäsen (muistinko mainita) 1980-luvun lopun poliittisen skandaalin, Iranin ja Contran välillä. Se sisälsi aseiden laittoman myynnin Iranin islamilaisen tasavallan Khomeinin hallinnolle, jotta edistettiin Libanonissa tuolloin pidettyjen amerikkalaisten panttivankien vapauttamista. North muotoili suunnitelman toisen osan, jonka tarkoituksena oli ohjata asemyynnistä saadut tulot Nicaraguan Contra-kapinallisten tukemiseen, mikä oli nimenomaisesti kielletty Boland - muutoksen nojalla. Northille myönnettiin rajoitettu syytekoskemattomuus vastineeksi todistamisesta kongressille suunnitelmasta. Hänet tuomittiin alun perin kolmesta rikoksesta, mutta tuomiot kumottiin ja kaikki häntä vastaan nostetut syytteet hylättiin vuonna 1991. Hyvä mies, oikealla asialla vaikka vähän rähmäisillä aseilla.
ellauri299.html on line 123: Lisäksi kirjassa käytetään liikaa aikaa hahmoihin, jotka epäonnistuvat avioliitossa ja ongelmissa hänen aina viehättävän vaimonsa kanssa (ei sillä, että hän olisi myöskään enkeli), mutta lopulta koko juoni on turha. Hän vain huutaa enemmän ja sitten he eivät edes palaa yhteen. Ymmärrän, että sen on tarkoitus osoittaa hänen ylimääräinen stressinsä, mutta se vähensi täysin ja veti huomion pois saarnaavasta retoriikasta, jonka piti olla kirjan tarkoitus.
ellauri299.html on line 140: Marsha: Säästä 30 dollaria ja lahjoita se kodittomien turvakodille tai kodittomien oikeusklinikalle, koska näyttää siltä, että siksi hän kirjoitti tämän kirjan. Kirjassa ei ole juoni, ei mysteeri, itse asiassa ei paljon muuta kuin yritys saada lukija syyllisyyteen. Olisin antanut sille vähemmän kuin yhden tähden, jos olisin voinut. Luen paljon Grishamin kirjoja ja joskus hän saarnaa ahmimaan joskus olemaan ahmimatta, eikä kerro tarinaa ollenkaan. Tämä on yksi niistä. En edes tiedä miksi lopetin sen, koska tiesit alusta asti, kuinka se päättyy. Ei jännitystä, koska rikosta ei todellakaan ollut.
ellauri299.html on line 176: In 1984, Snyder endured a fifty-one-day hunger strike to call attention to the neglect of the homeless. With his reelection a month away, President Reagan boldly announced his plans to turn the building into a model shelter for the homeless. Snyder ended his strike. Everyone was happy. After the election, Reagan went back on his promise, and all sorts of nasty litigation ensued. Snyder committed suicide on 1990.
ellauri299.html on line 181: Konkurssimenettelyssä velkoja ei pääse kaikkiin omaisuuden muotoihin käsiksi. Exemption-listaksi kutsuttuja menettelyitä on sekä liittovaltion tasolla, että osavaltioiden tasolla. Niistä voidaan käyttää jompaakumpaa (ellei osavaltiolistaa ole säädetty pakolla käytettäväksi, kuten noin 40 osavaltiossa on tehty). Esimerkiksi henkilökohtaiset tavarat kuten vaatteet eivät joudu konkurssissa likvidoitavaksi ja joissakin tapauksissa myös ammatinharjoittamiseen liittyvä omaisuus on suojattu. Joissakin osavaltioissa myös koti ja auto sekä niiden varustukseen kuuluva omaisuus on turvattu. Tapauskohtaisesti osan turvaamattomasta omaisuudesta voi jopa muuttaa turvattuun muotoon ennen konkurssimenettelyyn hakeutumista.
ellauri299.html on line 258: Arthur vyötti itsensä, kun Rafter etsi legal padin alta turhaan öljyä. - Se on neuvoteltavissa, hän sanoi. Se on neuvoteltavissa. Se oli vain tarjoiluehdotus.
ellauri299.html on line 266: Nippu ahneita juutalaisia lakimiehiä tuumaa että katususikoski oli näytelmän konna, varsinainen Juudas, hän ei ollut hyvä tiimipelaaja. Hänen olisi pitänyt pitää turpa kiinni ja pitää firman puolia. Just sama kuvio kuin Assangen ja muiden pilliinvislareiden kanssa, jenkkikosto elää niin kauan kuin niissä henki pihisee. Ja juuri kuten Moosexen lakitauluissa, tiiminpetturuus on pahin rikos, sitten tulee varkaus. Suurin osa läskimoosexen pykälistä koskee omaisuuden suojaa. Hyi helvetti mikä etiikka.
ellauri299.html on line 296: Jerzy Popiełuszko ( puolalainen ääntäminen: [ˈjɛʐɨ popʲɛˈwuʂkɔ] , syntynyt Alfons Popiełuszko; 14. syyskuuta 1947–19. lokakuuta 1984) oli puolalainen roomalaiskatolinen pappi, joka liittyi Puolan oppositio -ammattiliittoon Solidarity anticommunistina. Hänet murhasi vuonna 1984 kolme Służba Bezpieczeństwan (sisäasiainministeriön turvallisuuspalvelu) agenttia. Heidät tuomittiin pian sen jälkeen ja tuomittiin murhasta. Syyllisiä tuomittiin, mutta vieläkään ei tarkoin tiedetä, mitkä tahot olivat murhan toimeksiantajia. Tuomitut ovat vapaalla jalalla jo aikapäiviä.
ellauri299.html on line 345: TV-aika menee niille, joilla on eniten rohkeutta ja mielikuvitusta. En koskaan ymmärtänyt radikaalia, joka tulee televisioon puvussa ja kravatissa. Sammuta ääni ja hän voi olla pormestari! Sanat voivat olla radikaaleja, mutta televisio on sanaton väline! Tapa ymmärtää televisiota on sulkea ääni. Kukaan ei muista kuulemiaan sanoja; mieli on tekninen elokuva kuvista, ei sanoista. En ole koskaan nähnyt mielenosoituksen "huonoa" uutisointia. Ei ole väliä, mitä he sanovat meistä. Kuva on tarina. Väline on viesti. Subjektit, objektit ja kieltosanat ovat turhia. Pääasia on fantasia. Apina on kuvitteleva eläin, ja toivova.
ellauri299.html on line 360: Chicagon poliisimellakassa 1968 mätkittiin jo 1500 tyyppiä. Chicagon seizikon oikeudenkäynnistä tuli puhdasta puskafarssia. Huolimatta kaatumisvaarasta Rubin poltti marihuanaa ennen oikeudenkäyntiä. "Minua kivitettiin paljon oikeudenkäynnissä, koska se oli niin täydellistä teatteria – historian eturivin istuin – ja marihuana tehostaa jokaista kokemusta." Hölmö tuomari Hoffman lisäsi vauhtia spektaakkeliin. Tuomari Hoffman määräsi muun muassa, että Black Panther -johtaja Bobby Seale sidotaan, sidotaan ja ketjutetaan tuoliinsa huomattavan osan oikeudenkäynnistä. Olihan se hauskaa aikansa, mutta pitkässä juoxussa yrittäjyys tuo parempaa katetta, tuumi Jerry viisastuttuaan ja rupesi juppiexi. Teit'isäin astumaan.
ellauri299.html on line 376: Maaninen kattomaalari juoxi naistensaappaat jalassa katolla ilman turvalaitteita kuin pikkuorava. Apilainen teki polun pöheikköön mökin nurkalle ja luovutti. Kaj Suhonen kiroili lastulevykaapin kanssa Pellervontiellä. Suvixet söi pahaa evästä katon harjalla.
ellauri299.html on line 380: Runkmanni ja sen tubinen kaveri grillasivat Saariskan tyrmistyxexi joka kesä mökin pihalla makkaroita ja virvelöivät laiturilta kaloja. Kännipäinen joukko laittoi mökin kuistin vituralle. Aidan teelmissä on vieläkin Runkmannin eten/taxe merkinnät. "Laaine." Sisään vaan vaikkei seisokkaan. Kohtuukäyttäjiä Sysmästä.
ellauri299.html on line 421: Mersenne turvautui kosmologisiin argumentteihin väittäen sanamme ja oman rajallisen olemassaolomme satunnaisuudesta, että "on välttämätöntä, että jokin on olemassa itsestään". Hän esitteli myös jonkin verran anselmilaista argumenttia väittäen, että olemassaolo pitäisi lukea Jumalan ansioksi, koska itse jumala-idea (joka jopa hullun ateistin pitäisi olla mielessä) velvoittaa meidät ajattelemaan, että jotain meitä suurempaa on olemassa, ainaskin elefantti.
ellauri299.html on line 497:
ellauri299.html on line 501:
ellauri299.html on line 502:
ellauri299.html on line 517:
ellauri299.html on line 538: A 2015 study by the Vera Institute of Justice contends that jails in the U.S. have become "massive warehouses" of the impoverished since the 1980s. Scholars assert that the transformation of the already anemic U.S. welfare state to a post-welfare punitive state, along with neoliberal structural adjustment policies, the globalization of the U.S. economy and the dominance of global financial institutions, have created more extreme forms of "destitute poverty" in the U.S. which must be contained by expanding the criminal justice system and the carceral state into every aspect of the lives of the poor, which, according to Reuben Jonathan Miller and Emily Shayman, has resulted in "transforming what it means to be poor in America."
ellauri299.html on line 550: The working poor fare even worse than the lazy shiftless ones. Two even three jubs are not enough to keep them out of poverty. Many low-wage service sector jobs require a great deal of customer service work. Although not all customer service jobs (e.g. litigation laywers) are low-wage or low-status, many of them are. Some argue [who? Marx and Engels maybe?] that the low status nature of some jobs can have negative psychological effects on workers, but others argue that low status workers come up with coping mechanisms that allow them to maintain a strong sense of self-worth.
ellauri299.html on line 552: One coping mechanism is called boundary work, which happens when one group of people valorize their own social position by comparing themselves to another group, who they perceive to be still inferior in some way. For example, Newman (1999) found that fast food workers in New York City cope with the low-status nature of their job by comparing themselves to the unemployed, who they perceive to be even lower-status than themselves.
ellauri299.html on line 636: All det som Grein hade varit med om i Miami framstod some että surrealistiskt skämt-mrs Gombiners dogmatism, Annas dagdrömmar, hans egen avresa. Till och med orkanen han hade fått uppleva verkade ingå i en show som naturen med jämna mellanrum ställde till med för turisternas skull. Inom loppet av en sekund blev det nattsvart mitt på ljusa dagen. Kokosnötter föll på marken. Palmkronor slets av. Trädstammar bröts itu, buskar och blommor flög omkring i stormen likt fåglar. Grenar klövs och liknade pinnar i en väldig solfjäder som inte kunde fällas ihop. Vinden hamrade på hustaken, regnet piskade mot marken och balkonger stötade ner från fasaderna med ett stön. Elledningar slets ner. Anna var tvungen att tända ett starinljus. Den lilla lägan tycktes bara vittnesmål om det som profetiorna forkunnade: att när civilisationen hade utplånats och allt var slut skulle människorna tvingas återvända till en enda liten pappersark.
ellauri300.html on line 15: font-family: 'UnifrakturMaguntia';
ellauri300.html on line 16: src: url(http://grapson.com/fonts/UnifrakturMaguntia.ttf);
ellauri300.html on line 47: Todennäköisesti nuo yleiset hocus pocus - jongleeraavat sanat eivät ole mitään muuta kuin hoc est corpuksen turmelusta, joka auttaa Rooman kirkon pappeja naurettavalla tavalla heidän transsubstantiaatiotempussaan. Alankomaissa sanoihin Hocus pocus liittyy yleensä lisäsanat pilatus pas. Skandinaviassa tavallisesti filiokus, joka on turmeltunu not termistä filioque. Variantti filipokus on yleinen Venäjällä, joka on pääasiassa itäinen ortodoksinen kansakunta, sekä eräissä muissa Neuvostoliiton jälkeisissä valtioissa. Hemmetti nää jenkit on eri epeleitä. Hissun kissun Hissun kissun.
ellauri300.html on line 91: Kun laiva tuli laituriin tuli kiire autolle. Meillä oli upouusi musta Subaru. En ollut löytää sitä kun en muistanut sen näköä. Auton luona odotti närkästynyt puoliso ja äiti jotka väittivät että löpö oli loppunut. Ei voi olla ajattelin, mutta siihen uni loppuikin.
ellauri300.html on line 146: Berliozin pää katkaistaan, kun raitiovaunu ajaa hänet yli. Bezdomny, joka vaikutti voimakkaasti Berliozin kuolemasta ja Pontius Pilatuksen tarinasta, jahtaa Wolandia ja hänen jengiään Moskovan kaduilla ja viedään lopulta turvapaikkaan.
ellauri300.html on line 164: Bezdomny tapaa turvakodissa naapurin, Mestarin. Bezdomny ja Mestari keskustelevat Wolandista ja hänen saapumisensa jälkeen tapahtuneista tapahtumista. Kun tämä keskustelu käydään turvakodissa, Woland ja hänen seurueensa esiintyvät Varietyssa.
ellauri300.html on line 229: Azazello antaa myrkytettyä viiniä Mestarille ja Margaritalle. Heidän ruumiinsa kuolevat, mestari turvakodissa ja Margarita kotonaan lähellä Arbatia. Mestari saa vapauttaa Pilatuksen kuolemattomasta unettomuudestaan. Mestarille ja Margaritalle annetaan pieni mökki, jossa he voivat viettää loppu ikuisuuden.
ellauri300.html on line 325: In 1951, Rabbi Menachem Mendel Schneerson formally accepted the leadership as the seventh Chabad Rebbe. He transformed the movement into one of the most widespread Jewish movements in the world today. Under his leadership, Chabad established a large network of institutions that seek to satisfy religious, social and humanitarian needs across the world. Chabad institutions provide outreach to unaffiliated Jews and humanitarian aid, as well as religious, cultural and educational activities. Prior to his death in 1994, Schneerson was believed by some of his followers to be the Messiah, with his own position on the matter debated among scholars. Messianic ideology in Chabad sparked controversy in various Jewish communities and is still an unresolved matter. Following his death, no successor was appointed as a new central leader.
ellauri300.html on line 412: Luria var ett vrak. Han led av förföljelsemani. Han kunde inte hitta sina läsglasögön eller sin bok. Han hade inte betalat räkningarna. I Poland skulle han hamna i fängelse. Kommunister var som termiter. De underminerade Amerika. Också de sk kapitalistiska tidningarna vår fulla av sovjetpropaganda. Pres. Roosevelt själv var smittad av deras propaganda. Rationalisterna hånskrattade naturligtvis åt såna tankar men var då Hitler en rationell företeelse? Och Stalin? Reagan eller Putin? Var världskrigen en logisk företeelse? Människosläktet traskade omkring i absurditetens, mörkrets och magikens träsk och talade ändå oavbruter om klokhet, vilket i sig självt var ren galenskap.
ellauri300.html on line 485: No verdict was returned
ellauri300.html on line 551: But she just smiled and turned away
ellauri300.html on line 585: Facets of his 1971 song "American Pie" have become part of American culture, spanning generations. McLean's lyrics retroactively influenced the perception of a major event in the early days of rock 'n roll.
ellauri300.html on line 737: Det var den 16 oktober 1946. Julius Streicher, som i praktiken hade dömts till döden för att ha gett ut den antisemitiska tidningen Der Stürmer, var en av de tio ledande nationalsocialister som denna dag skulle hängas i Nürnberg. När de amerikanska vakterna eskorterade honom till galgen hade Joachim von Ribbentrop, Wilhelm Keitel, Alfred Rosenberg, Hans Frank och Wilhelm Frick redan lämnat den jordiska tillvaron. Wilhelm Frick hade ropat ”länge leve det eviga Tyskland!” innan falluckan öppnats under honom och nu när det var Streichers tur att yttra sina sista ord ropade han ”Heil Hitler!” och sedan ”Detta är en glädjerik judisk fest, det är min purimfest!” Med den dödsdömdes bittra ironi uppmärksammade han på detta sätt sambandet mellan de tio män som hängdes denna dag och Hamans tio söner som, enligt Bibeln, hängdes en gång för länge sedan i det persiska rikets huvudstad Shushan och vilket judarna, under en fest en gång om året, firar än idag.
ellauri300.html on line 788: Rabbi Eliyahu Lopian skrev att han några år efter första världskriget hörde ”den helige” Rabbi Elchanan Wasserman, som hänvisade till Chofetz Chaim vilken i sin tur hänvisade till Chazal, säga att kriget mot Gog och Magog var uppdelat i tre delar, första, andra och tredje världskriget. Han sade att varje av dessa världsomspännande krig, som alla är ett led i den sista striden, kommer att vara blodigare än dess föregångare. Det borde inte komma som en överraskning.
ellauri300.html on line 809: Elisa blev helt naturligt arg - och kanske även rädd - och förbannade dem och deras beteende.
ellauri300.html on line 895: Mitä tämä opettaa meille? Kun ongelmia iskee, meidän ei pitäisi koskaan turvautua maailman ratkaisuihin, eli ihmisen näkökulmasta pako- tai puolustustaktiikoihin (vrt.Ps. 143:11-12; 147:10-11) vaan käydä päälle kuin yleinen syyttäjä.
ellauri300.html on line 923: So Elisha, as a prophet, saw their hardened and rebellious condition, unresponsive to correction. In the name of the Lord (i.e. by His authority) Elisha simply turned them over to the Lord and to their own devices, which had the effect of removing them from even the common protection of God. He probably said something like, “may God deal with you according to what you deserve,” or “may you be cursed for your sins of rebellion.” This would demonstrate to the city and to people all around a vital truth: without the Lord there is no protection and that blasphemy of God’s servants and His Word in order to hinder God’s message is serious busin
ellauri301.html on line 10: font-family: 'UnifrakturMaguntia';
ellauri301.html on line 11: src: url(http://grapson.com/fonts/UnifrakturMaguntia.ttf);
ellauri301.html on line 100: The extraordinary global success of Swedish and later Norwegian crime fiction as a form of escapist literature for men had several causes. One is that police work is one of the last wholly unionised jobs in the world, so that our hero will never be sacked for anything other than gross misconduct – of which he, being the hero, is never really guilty. In the optimistic 60s, James Bond was distinguished from other middle-aged men by his licence to kill but by the 90s the policeman as a fantasy hero had a licence to keep his job. In the economic whirlwind of globalisation, this was something that a lot of frustrated middle-aged men could only dream of.
ellauri301.html on line 109: Murhatulla vanhuxella oli jalassa Nike SB Funk low why So Sad skeittikengät. Niitä hypetetään nyt kaikkialla. Kurtilla oli nuhjuiset Crocsit sateessa ja Dahmerlasit. Ei vittu ne on 1970-luvulta tuttuja pilottimallisia silmälaseja! Niitä on hiljattain alkanut näkyä sosiaalisessa mediassa, kertoo itsekin sellaisia käyttävä 19-vuotias Marlo Heinsalmi. Hän uskoo, että ne ovat seuraavan vuoden muoti-ilmiö nuorten keskuudessa. Ahaa! Nyt tiedän! Murhaaja on sarjamurhaaja Jeffrey Dahmer, jota esittää Evan Peters. Voi helvetti näitä paska väkivaltafiktioita, ne on yököttäviä. Kuka matelijapää voi niistä pitää? Kylsen pitää olla jotain pakkautunutta katuraivoa.
ellauri301.html on line 119: The third book in the series, Den vita lejoninnan, ‘The White Lioness’, was the first translated into English, helping to turn Wallander into an international sensation and triggering the global sensation of Scandinavian noir.
ellauri301.html on line 146: The series is anglophone because it sells so much better, besides the majority of the actors are non-Swedes. Come to think of that, why bother featuring a wheezy beady-eyed Swede speaking Swedish English as Wallenberg at all? For added reality?
ellauri301.html on line 172: Mankelin äiti teki itsemurhan Mankelin ollessa vähän alle 30-vuotias. Mankellin mukaan äidin puuttuminen ei juurikaan vaivannut häntä, sillä hänellä oli hyvä ja läheinen suhde isäänsä, joka ei maalannut teeriä. Hän oli kuitenkin yksinäinen lapsi, sillä hänen sisaruksensa viihtyivät keskenään, mutteivät jostain syystä Henningin parissa, Henning oli paljon omissa oloissaan. Myöhemmin perhe muutti vielä Boråsiin ilman äitiä. Ei ollut helppoa. Mankell vietti nuoruutensa pienessä Svegin kauppalassa Norjan rajalla. Lukio jäi kesken, Henning oli 2v seilorina muttei päässyt brittejä edemmäs. Sitten se korjasi Pariisissa saxofoneja. After returning from Paris he had taken part in the 1968 demonstrations in Stockholm against the Vietnam war and the university system, and spent much of the 70s in Norway on the fringe of a Maoist group to which his (nameless) then-partner belonged. Oliko se partneri mars- vai venustyyppinen?
ellauri301.html on line 228: Krotoa was born in 1643 as a member of the !Uriǁ’aeǀona (Strandlopers) people, and the niece of Autshumao, a Khoi chieftain and trader. At the age of twelve, she was taken to work in the household of Jan van Riebeeck, the first governor of the Cape colony. As a teenager, she learned Dutch and Portuguese and, like her uncle, worked as an interpreter for the Dutch who wanted to trade goods for cattle. "!Oroǀõas" received goods such as tobacco, brandy, bread, beads, copper and iron for her services. In exchange, when she visited her family her Dutch masters expected her to return with cattle, horses, seed pearls, amber, tusks, and hides. Unlike her uncle, however, who just Spike hottentot, "!Oroǀõas" was able to obtain a higher position within the Dutch hierarchy as she additionally served as a trading agent, ambassador for a high ranking chief and peace negotiator in time of war. Her story exemplifies the initial dependency of the Dutch newcomers on the natives, who were able to provide reasonably reliable information about the local inhabitants.
ellauri301.html on line 230: Khoekhoen (singular Khoekhoe) (or Khoikhoi in the former orthography; formerly also Hottentots) are the traditionally nomadic pastoralist indigenous population of southwestern Africa. They are often grouped with the hunter-gatherer San (literally "Foragers") peoples. The designation "Khoekhoe" is actually a kare or praise address, not an ethnic endonym, but it has been used in the literature as an ethnic term for Khoe-speaking peoples of Southern Africa, particularly pastoralist groups, such as the !Ora, !Gona, Nama, Xiri and ǂNūkhoe nations. Noi huutomerkit ym ovat naxautusäänteitä, joita meille opetti svartskalle kielitieteen assari, musta Lumikki. Nyt sekin saattaa olla vitskalle pikemminkin.
ellauri301.html on line 238: On 3 May 1662 she was baptized by a visiting person, minister Petrus Sibelius, in the church inside the Fort de Goede Hoop. The witnesses were Roelof de Man and Pieter van der Stael. On 26 April 1664 she married a Danish surgeon by the name of Peter Havgard, whom the Dutch called Pieter van Meerhof. She was thereafter known as Eva van Meerhof (See Geni/MyHeritage).[clarification needed] She was the first Khoikoi to marry according to Christian customs. There was a little party in the house of Zacharias Wagenaer. In May 1665, they left to the Cape and went to Robben Island, where van Meerhof was appointed superintendent. The family briefly returned to the mainland in 1666 after the birth of Eva´s third child, in order to baptise the baby. Van Meerhof was murdered in Madagascar on 27 February 1668 on an expedition. After the death of her husband Pieter Van Meerhof came the appointment of a new governor, Zacharias Wagenaer. Unlike the governor before him, he held extremely negative views toward the Khoi people, and because at this point the Dutch settlement was secure, he didn´t find a need for Eva as a translator anymore.
ellauri301.html on line 240: She returned to the mainland on 30 September 1668 with her three children. Suffering from alcoholism, she left the Castle in the settlement to be with her family in their kraals. In February 1669 she was imprisoned unjustly for immoral behavior at the Castle and then banished to Robben Island. This was likely the result of the strict anti-alcohol laws the VOC had passed to govern the local population after they introduced higher proof European liquors. One of Van Riebeeck´s nieces, Elizabeth Van Opdorp, adopted Krotoa´s children after she was banished. She returned to the mainland on many occasions, only to find herself once more banished to Robben Island. In May 1673 she was allowed to baptise a child on the mainland. Three of her children survived. She died on 29 July 1674 in the Cape and was buried on 30 September 1674 in the Castle in the Fort. However, roughly a hundred years later, her bones were removed to an unmarked grave.
ellauri301.html on line 242: Krotoa´s descendants would later include the Peltzers, the Krugers, the Steenkamps and other Afrikaner families. After her death, Krotoa´s story would not be deeply explored for nearly two and a half centuries. Instead attention was mostly put on white European women who came to South Africa on missionary expeditions. It was not until after the 1920s that her story become a part of South African history. As late as 1983, under the name of Eva, she was still known in South Africa as a caution against miscegenation.
ellauri301.html on line 272: Suurin synti on tiiminpetturuus. Siitä on kaikki moraalinvartijat, konnat mukaanlukien, herttaisen yhtä mieltä. Danten Infernon sisäpiirissä on vain myyriäisiä. Vaikka toisaalta: förräderi on ok jos se ei johdu ondskasta, eli tiimi ei ole oma. Toisixi pahin on myöhästyminen. Se on tahattomampaa jenginpetturuutta, mutta silti vittu. Seurauxet on yhtä pahat. Tiimi ei pysy aikataulussa. Wallenberg sr on reppuvazainen ja ylipainoinen. Kafferi uskoo henkiin. Niillä on yhtä jos toista yhteistä, verrattuna Mankeliin.
ellauri301.html on line 345: Heritage Day on September 24 is a day that celebrates South Africa’s roots, their rich, vibrant, and diverse cultures. South Africa is called the ‘‘Rainbow Nation’’ due to its color and gender diversity, and this is why Heritage Day exists. Its goal is to nurture and embrace South African culture for what it truly is, accepting all races and genders. The day is usually celebrated with a cookout known as a braai and we suggest that you channel your inner South African and celebrate with a feast of your own.
ellauri301.html on line 350: Since then all South Africans have celebrated Heritage Day by remembering the cultural heritage of the many different cultures that make up their nation. Events are held across the country with some people choosing to dress up in their traditional attire, including the boers and the british.
ellauri301.html on line 358: Merellä ollessaan Mankell kiinnostui teatterista. Mankell on asunut muutaman vuoden myös Skånessa ja useaan otteeseen Mosambikissa ja siellä hän toimi mm. paikallisesssa teatterissa. Mosambikissa asueessaan hän kirjoitti myös ensimmäisen Wallander-romaaninsa Mördare utan ansikte, joka ilmestyi vuonna 1991. Mankell on toiminut myös Ruotsissa teatterialalla 1970-1980-luvuilla erilaisissa tehtävissä: näytelmäkirjailijana, dramaturgina, lattiamanuna, ohjaajana ja teatterinjohtajana eri paikkakunnilla.
ellauri301.html on line 423: Dina heliga böcker talar hela tiden om den fria viljan. Men jag ska säja dig att en människa har lika lite fri vilja som en kvalster eller en sten. Vi är maskiner, Borukh, blinda roboter. Naturen ger oss judar inga privilegier. Inte åt kristna heller.
ellauri301.html on line 448: Leah står i tur med bröstcancer. Vilken tur. Sjukhuset är en plågornas och dödens fabrik där allting som var personligt blottades och förnedrades.
ellauri301.html on line 464: Älkää leikatko hiuksianne lyhyiksi ohimoilta älkääkä leikkaamalla turmelko parran reunaa.
ellauri301.html on line 493: -No ei, sano Vikki. Kum mailmahan olis naas muuttunu hyväks. Kukaan ei haastas riitaa eikä ränkyttäs turhista. Aijäkin sanos muijastaan että: "Se on ny ollu nin kovasti herttasella päällä. Kun sillon noi vaihrevuaret."
ellauri302.html on line 10: font-family: 'UnifrakturMaguntia';
ellauri302.html on line 11: src: url(http://grapson.com/fonts/UnifrakturMaguntia.ttf);
ellauri302.html on line 58: Esipuheen kirjoittanut Forwärtzin päätoimittaja Abraham Kahan joka antoi töitä Singereille ja julkaisi Hudsonin haamut jiddischixi följetongina. It was contemptuously called ''servant-maid literature". Samainen "Eteenpäin" vainosi Shulemia myöhemmin veljeilystä kristittyjen suuntaan.
ellauri302.html on line 60: One wrote Yiddish to one's mother, for the mothers of those days were not apt to understand anything else. Until S.J. Abrahamowitch was hailed as the father of Jiddisch literature. Followed by Rabinowitch (alias Sholem Aleichem) and Peretz. Sholem Ash sazaa osanottoon alakoiraa kohtaan siinä missä venäläiset mestarit. Yekelin sielu kuten tytärkin on helmiä, jotka tyhmät epäviisaasti heittää sioille.
ellauri302.html on line 117: "Setä" on ilmetty Tevje: He is a tall, strong man of about forty, stout; swarthy countenance, covered all over with dark hair; his black heard cut round. He speaks in loud, gruff tones, at the same time making coarse gestures and grasping the lapel of the man whom he happens to he addressing. Despite this, his face and person heam with a certain frank geniality.
ellauri302.html on line 141: Enter Shloyme and Hindel. The first is a tall, sturdy chap; wears long boots and a short coat. He is a knavish fellow, whose eyes blink with stealthy cunning as he speaks. The second is a rather old girl, with a wan face and wearing clothes much too young for her years. Shloyme and Hindel are evidently at ease and feel at home. They are clearly evil characters.
ellauri302.html on line 148: rapidly, making ingratiating gestures as he does so. He appears to be much at home, and evidently entertains a high opinion of himself. I beg your pardon, Scribe; I beg your pardon. (Quietly, to Yekel and Sarah.) You ought to act more decently. It's high time. People are coming and...
ellauri302.html on line 160: Reb Ali (shutting up Yekele): That is, you will present the Holy Scroll as a wedding-gift to your son-in-law. That's the idea, isn't it? (To the Scribe.) Do you see, Reb Aaron, there are still pious Jews in the world ; here 's a man with a daughter, and has a Scroll of the Law written for her future husband... How beautiful that is, — how virtuous... I tell you, Reb Aaron, that the spirit of Israel, the Jewish spark... the... ahem... ah!.. ah!... (Smacking his lips.)
ellauri302.html on line 188: The furniture of the basement brothel consists of several lounges, a tahle, benches and card-tables; on the walls, looking-glasses bedecked with gaudy ornaments; chromos representing women in suggestive poses...
ellauri302.html on line 288: Raises her hands toward the ceiling.) Father in Heaven, you are a Father to all orphans... Mother in your grave, pray for me... Let my troubles come to an end. Let me at last be settled in my own home!... (Pause.) If God is only good to me, I'll have a Holy Parchment written in His honor... And every Sabbath I'll give three pounds of candles to the House of Study. (A long pause. She is lost in the contemplation of her future prospects,) Yes, he is a good God... a good God... Father in Heaven... Mother, pray in my behalf... don't be silent... pray for me... do your very best for me... (She returns to her compartment and begins hastily to pack her things.) I can be ready, anyway.
ellauri302.html on line 306: Manke: Then we come closer to one another, for we are bride and bridegroom, you and I. We embrace. (Places her arm around Bifkele.) Ever so tightly. And kiss, very softly. Like this. (Kisses Rifkele.) And we turn so red, — we're so bashful. It's nice, Rifkele, isn't it?
ellauri302.html on line 331: a jolly time we'll have. (All dress, seizing whatever they happen to lay hands upon. Slowly they ascend the steps. At the door they encounter Reizel ayid Basha who, drenched to the skin, are just returning to the basement. Beizel and Basha look at the others in surprise.)
ellauri302.html on line 428: Fie! You're out of your head altogether. True, a misfortune has befallen you. May Heaven watch over aU of us. Well? What? Misfortunes happen to plenty of folks. The Lord sends aid and things turn out all right. The important point is to keep your mouth shut. Hear nothing. See nothing. Just wash your hands clean of it and forget it. (To Reizel.) Be careful what you say. Don't let it travel any further, God forbid. Do you hear? (Turns to Yekel, who is staring vacantly into space.) I had a talk with... (Looks around to see whether Reizel is still present. Seeing her, he stops. After a pause he begins anew, more softly, looking at Reizel as a hint for her to leave.) With er, er... (Casts a significant glance at Reizel, who at last understands, and leaves.) I had a talk with the groom's father. I spoke to him between the afternoon and evening prayers, at the synagogue. He's almost ready to talk business. Of course I gave him to understand that the bride doesn't boast a very high pedigree, but I guess another hundred roubles will fix that up, all right. Nowadays, pedigrees don't count as much as they used to. With God's help I'll surely be here this Sabbath, with the groom's father. We'll go down to the Dayon and have him examine the young man in his religious studies... But nobody must get wind of this tale. It might spoil everything. The father comes of a fine family and the son carries a smart head on his shoulders. There, there. Calm yourself. Trust in the Lord and everything will turn out for the best. With God's help I am going home to prepare for the morning prayer. And as soon as the girl returns, notify me. Remember, now. (About to go.)
ellauri302.html on line 444: Reb Ali: But no evil has befallen her. She will return. She will yet make a fine pious Jewish wife.
ellauri302.html on line 450: Yekel: Too late, Rebbi. Too late. If only she had died in her childhood, I should have nothing to complain about... Then I 'd know she was dead, — that I had buried an innocent creature... I would visit her grave and say to myself, Here
ellauri302.html on line 465: Eeb Ali, enters, with Yekel. Praised be the Lord! Praised be the Heavenly Father! (Following Yekel, who paces ahout the room.) See how the Almighty, blessed be His Name, has come to your aid? He punishes, — yes. But he sends the remedy before the disease. Despite your having sinned, despite your having uttered blasphemy. (Admonishi7ig him.) From now on see to it that you never speak such words, — that you have reverence, great reverence... Know what a Holy Scroll is, and what a learned Jew is... You must go to the synagogue, and you must make a generous donation to the students of the Law. You must fast in atonement, and the Lord will forgive you. (Pause. Beh Ali looks sternly at Yekel, who has continued to walk about the room, absorbed in his thoughts.) What? Aren't you listening to me? With the aid of the Almighty everything will turn out for the best. I'm going at once to the groom's father and we'll discuss the whole matter in detail. But be sure not to haggle. A hundred roubles more or less, — remember who you are and who he is. And what's more, see to it that you settle the dowry right away and indulge in no idle talk about the wedding. Heaven forbid, — another misfortune might occur!
ellauri302.html on line 474: Reb Ali The truth. The truth. Heaven will help you... Everything will turn out for the best. I'm going to the young man's father directly. He's over at the synagogue and must surely be waiting for me. (Looks around.) Tell your wife to put the house in order in the meantime. And you, prepare the contract, and at once, so that he'll have no time to discover anything amiss and withdraw. Arrange the wedding date and have the bride go at once to her parents-in-law. No idle chatter, remember. Keep silent, so that nobody wiU learn anything about it. (Ready to go.) And cast all this nonsense out of your head. Trust in the Lord and rejoice in His comfort. (At the door.) Tell your wife to tidy up the place. (Leaves.)
ellauri302.html on line 478: Sarah, on the threshold. Come in. Come in. Your father won't beat you. (Pause.) Go in, I tell you. (Pushes Rifkele into the room. Rifkele has a shawl over her head. She stands silent and motionless at the door, a shameless look in her eyes, biting her lips,) Well, what are you standing there for, my darling? Much pleasure you've brought us... in return for our trouble in bringing you up. We'll square that with you later. (Interrupting herself.) Get into your room. Comb your hair. Put on a dress. We're expecting guests. (To Yekel.) I just met Reb Ali. He's going for the groom's father. (Looks about the room.) Goodness me! How the place looks! (She begins hastily to place things in order.)
ellauri302.html on line 490: Sarah, brings in Yekel's coat and funny hats and places them upon him. He offers no resistance. What a misfortune! What a misfortune! Who could have foreseen such a thing? (She straightens YekeVs coat, then puts the room in order. Runs into Rifkele's room. She is heard hiding something there, and soon returns.) I'll have a reckoning with you later. (Putting the finishing touches to the room.) Terrible days, these. Bring up children with so much care and anxiety, and... Ah! (Footsteps are heard outside. Sarah runs over to Yekel and pulls his sleeve.) They're here! For the love of God, Yekel, remember! Everything can be fixed yet. (Enter Reh Ali arid a stranger. Sarah hastily thrusts her hair under her wig and goes to the door to ivelcome the visitors.)
ellauri302.html on line 512: Naturally, naturally. This gentleman will guard him like the apple of his eye. He'll have the best of everything here. He'll be able to sit and study the Holy Law day and night, to his heart's content.
ellauri302.html on line 649: Vuonna 1950 Itzele oli 47. Silloin se päätti vetäytyä talviunille kuin muumi, työntää havunneulasia perseeseen. Eihän siitä mitään tullut, melskasi naisissa vielä 41 vuotta. Sen mielestä kaikkien uskontojen poinzi on ahimsa tosin apinaveljiin\ rajoitettuna, eli oma onni ei sais tulla toisten apinoiden epäonnesta. Sehän on kapitalismille aivan vieras ajatus. Sitäpaizi se ei ihan riitä tekemään uskonnosta vetävää. Vad skulle judendomen ha för dragningskraft om det inte längre fanns skägg, tinninglockar, lärohus, heliga böcker, bönesjalar och bönekapslar, sabbat och andra högtider? En sådan judendom skulle inte bara misslyckas med att tillfredsställa människors behov; den riskerade också att falla samman vilket ögonblick som helst av brist på levnadsregler och symbolisk struktur. Om människorna handlade individuellt snarare än gruppvis skulle deras förmåga att tjäna Gud vara lika liten som deras förmåga att försvara sitt land. Som individer kunde de inte bekämpa Satan, de kunde inte slå tillbaka Hitler eller Stalin på egen hand. Såna vackra ord betyder inte vackra handlingar. Efter att ha sagt det här till Luria for Grein iväg för att knulla hans hustru Anna.
ellauri302.html on line 685: - Vad menar då Gud med att låta två hjortar stängas med varandra tills den ene dör när dom kämpar om samma hind? Det har ingenting med den fria viljan att göra. Hjortar är inte onda. Dom följer bara sin natur.
ellauri308.html on line 10: font-family: 'UnifrakturMaguntia';
ellauri308.html on line 11: src: url(http://grapson.com/fonts/UnifrakturMaguntia.ttf);
ellauri308.html on line 40: Sovietskiye devushki erotika! Vapaana kasvanut röyheä karvatuhero taustana Marxin kootut teoxet, pesukomuutti ja emaliämpäri, ei mitään nekulturnuju dekadenttia länsimaista porsliinia.
ellauri308.html on line 235: Ruotsia Tuominen piti esikuvana koko maailmalle. Tuominen keskusteli piispojen kanssa Jumalasta ja totesi kommunistien taistelun uskontoja vastaan olleen täysin turha, koska ihmisellä on metafysiikan kaipuu. Vielä yli 80-vuotiaana Tuominen perusti F. E. Sillanpää -seuran ja järjesti suhteillaan apurahan, jolla ennallistettiin kirjailijan nuoruudenkoti Töllinmäki. Se on taas aika ränsistyneen näköinen.
ellauri308.html on line 237: Lähde: Rajala, Panu – Rautkallio, Hannu: Petturin testamentti: Arvo Poika Tuomisen todellinen elämä. WSOY 1994. ISBN 951-0-19806-4. Porvarillinen panomies Raju Panola panettelee tässä vielä yhtä kotipitäjänsä julkkista.
ellauri308.html on line 291: Kuusinen oli yksi harvoista 1930-luvun Stalinin hallinnon vainoista ja puhdistuksista hengissä selvinneistä johtavista suomalaiskommunisteista. Monet hänen entiset toverinsa menettivät henkensä ”kansanvihollisina”. Ollessaan osallisena tapahtumiin Kuusinen puolusti tehtyjä ratkaisuja, mutta esimerkiksi 1938 hän yritti (turhaan) vedota joidenkin SKP:n jäsenten puolesta.
ellauri308.html on line 308: ture-5700-e3c8307321c50562fc51a7948ab5a069.jpg" width="10%" />
ellauri308.html on line 313: Tuominenhan on väittänyt, että Stalin tarjosi hänelle Terijoen hallituksen pääministerin paikkaa ensiksi, ja kun hän kieltäytyi, vasta sitten O.W. Kuusiselle, jolle se kelpasi. Tämä on täyttä potaskaa, sitä samaa vallattomana vellovan mielikuvituksen tuotosta, mistä APT on niin kuuluisa. Hänen muistelmansa ovat malliesimerkki suuren Munchausenin tarinoista, joissa on siteeksi faktaa ja paljon todentamatonta juttua, josta on vaikea sanoa, pitääkö paikkansa vai eikö pidä. Ja kaiken tämän hän kirjoittaa niin taitavasti, että ilman tarkempaa perehtymistä ”homma käy täydestä kuin väärä raha”. Ja sitten ovat nämä hänen hienot ”oman hännän nostonsa”, kuten tämä kutsu Terijoen hallituksen päämieheksi. Siitä ei siis ole mitään dokumenttia, ja itse aiheestakin Tuominen alkoi sepitellä tarinaa vasta Talvisodan ruudinkäryn jo turvallisesti haihduttua eli kesällä 1940.
ellauri308.html on line 319: ture-91.png" width="10%" />
ellauri308.html on line 325: Isänsä seuraajaxi höyrypääpuuseppänä Arvosta ei ollut, mutta taitavana lyijykynän terottajana hänestä tuli lehtimies Kansan Lehteen Tampereelle, jonka päätoimittaja ja juoxupoika hän muutaman vuoden kuluttua myös oli. Vaikka sisällissota raivosi Tampereellakin täydellä voimallaan, ei Arvo Poika Tuominen lopettanut työtään, ennenkuin hänet vangittiin Valkoisten toimesta ja siirrettiin vangittuna rautatieaseman makasiiniin.. Sieltä hänet pelasti kaksi hämeenkyröläistä tuttua valkoista ja veivät hänet turvaan kotipitäjäänsä.
ellauri308.html on line 374: ture-50940-1438541361.jpg" width="10%" />
ellauri308.html on line 380: ture-52305-1442323150.jpg" width="10%" />
ellauri308.html on line 408: ture-50940-1438541361.jpg" width="10%" />
ellauri308.html on line 426: Mikään ei muutu niin kauan kuin geriatriagalleria hallitsee. Nykyisen, Nikolai Patruševin johtaman Venäjän turvallisuusneuvoston jäsenistä suuri osa on yli 70-vuotiaita!
ellauri308.html on line 483: Ukraina on täynnä Henrykin pazaita, varsinkin Lwiw. Hänen teoksiaan myös moitittiin liian pelkistetyiksi. 20. vuosisadan puolalainen kirjailija ja dramaturgi Witold Gombrowicz kuvasi Sienkiewiczia ensiluokkaiseksi toisen luokan kirjailijaksi. Vasily Rozanov kuvaili Quo Vadista, ettei se ole taideteos, vaan kuin karkea tehdastekoinen maalaus. Anton Tšehov kutsui Sienkiewiczin kirjoitelmia oksettavan äiteliksi ja tökeröiksi. Kuitenkin Puolan kirjallisuushistorioitsija Henryk Markiewicz kirjoitti Polski słownik biograficznyssä (Puolalaisten elämäkertojen sanakirjassa) artikkelin Sienkiewiczista (1997). Markiewicz kuvaa Sienkiewiczia puolalaisen proosan mestariksi ja puolalaisen historiallisen fiktion eturivin kirjailijaksi ja samalla kansainvälisesti parhaiten tunnetuksi puolalaiseksi kirjailijaksi. Haha LOL, kiitos Hollywoodin.
ellauri308.html on line 554: Andrei Piontkovskyn mukaan "Ikuinen Pindos on meidän vaeltava juutalaisemme. Emme kohtaa häntä vihollisena, joka on lyöty, tallattu ja alennettu, vaan raskaasti aseistettuna hellekypärässä, joka hajottaa Euraasian ydinmaailmamme, varastaa ainutlaatuisen nanoteknologiamme ja turmelee korkeimman hengellisyyden."
ellauri308.html on line 597: Turko Sefardijuutalaiset Ashkenazi-juutalaiset Ladinon sana tarkoittaa "turkkilaista". Termin tarkka historia on epävarma, mutta se viittaa mahdollisesti ashkenazi-syntyperää koskevaan Khazar-hypoteesiin.
ellauri308.html on line 626: Termi on peräisin Wettenhovi-Aspan sanasta Nehashkush, "ne haisevat kuselta", joka viittaa yksilöön Kushin muinaisesta kunkkukunnasta. Tämä mainittiin myös heprealaisessa Raamatussa, jota käytettiin yleensä viittaamaan ihmisiin, jotka ovat yleensä afrikkalaista syntyperää, mukaan lukien Cape Coloreds tai vaan Coloreds. Se oli alun perin vain kuvaileva, mutta nykyisessä Israelissa se sai yhä enemmän halventavaa konnotaatiota, ja Etiopian israelilaiset pitävät sitä loukkaavana; ja ei-juutalaiset, Saharan eteläpuolisen Afrikan siirtotyöläiset ja turvapaikanhakijat Israelissa.
ellauri308.html on line 768: turbo/2379903/rth07e2dcaaf64d4dc69d8906758a7a9379/max_g480_c12_r2x3_pd20" />
ellauri308.html on line 775:
ellauri309.html on line 10: font-family: 'UnifrakturMaguntia';
ellauri309.html on line 11: src: url(http://grapson.com/fonts/UnifrakturMaguntia.ttf);
ellauri309.html on line 86: tures.hentai-foundry.com/e/Exodusisnear/650575/Exodusisnear-650575-Fiona.jpg" height="300px" />
ellauri309.html on line 163: Roberts esiintyi Pamela Regisin A Natural History of
ellauri309.html on line 171: futuristisia tieteiskirjallisia poliisimenettelyjä. Näissä kirjoissa,
ellauri309.html on line 356: pää edellä turvesuohon hiilinieluxi. "Jos haluamme kikyloikata uudenlaiseen
ellauri309.html on line 370: 1 asia käy selväxi kun kazoo brittisarjaa Paha paikka. Briteissä on asiat todella pahasti päin persettä, kuin myös Ruåzissa. Se siitä tulee kun koittaa apinoida USA:n oikeistotalousliberaalia menoa. Ei olis kannattanut, sen näkee heti. Anglosaxeilla on useita yhteisiä vittumaisia piirteitä. Esim teeskentely, valehtelu, turha lupailu ja väärien ilmeiden käyttö, joka on sekin eräänlaista valehtelua. Hihhulit britit olis kannattanut 1600-luvulla abortoida mieluummin kuin lähettää uuteen maailmaan pilaamaan maisemaa. Manifest destiny voi helvetti.
ellauri309.html on line 392: ja ihmisten välillä: jos ihmisillä on usko Jumalaan, Jumala tuo turvaa ja
ellauri309.html on line 498: Kiitos lukuisten törttöilyjen ja ylilyöntien "Anal" joutuu saarnaamaan leipääntyneenä ture=share">vielä tänäkin päivänä. Billy Grahamin classic TV-saarna "Fools" puhuu Anaalin kaltaisista hölmöistä (tai ehkä pikemminkin Billyn TV-ohjelmaa seuraavista suckereiden laumoista):
ellauri309.html on line 500:
ellauri309.html on line 511: Vuonna 1936 Graham jätti isänsä maitotilan ja lähti opiskelemaan Bob Jonesin Collegeen, joka sijaitsi tuolloin Tennesseen Clevelandissa. Opinnot Bob Jonesin Collegessa jäivät kuitenkin yhden lukukauden mittaiseksi oppilaitoksen äärimmäisen fundamentalismin vuoksi. Graham siirtyi opiskelemaan Floridan raamattuinstituuttiin Tampan läheisyyteen. Graham valmistui vuonna 1940 ja hänet asetettiin Eteläisen baptistikonvention pastorin tehtävään. Graham ilmoittautui jatkokoulutukseen Illinoisissa sijaitsevaan Wheaton Collegeen ja tapasi Wheatonissa tulevan vaimonsa, Ruth Bellin. She had been conceived in China in missionary position, unlike a horse. Graham talked his future wife, Ruth, into abandoning her ambition to evangelize in Tibet in favor of staying in the United States to marry him – and that to do otherwise would be "to thwart God's obvious will". After Ruth agreed to marry him, Graham cited the Bible for claiming authority over her, saying, "then I'll do the leading and you do the following".
ellauri309.html on line 515: Hoover and Sullivan considered King “the most dangerous Negro of the future in this nation”. Armed with salacious archival material from a recent FBI documents release, Garrow has reported about the iconic civil rights leader’s sexual misconduct, ranging from numerous extramarital affairs and solicitation of prostitutes to the allegation that he was present during the violent rape of a Maryland churchgoer. Garrow insists that a fundamental reconsideration of King's reputation is imminent. He describes how King and a handful of Southern Christian Leadership Conference (SCLC) officials checked into Washington DC’s Willard hotel along with “several women ‘parishioners’”. The group met in his room and discussed which women among the parishioners would be suitable for natural and unnatural sex acts, meaning anal and oral, genital being natural. The alleged rapist was Reverend Logan Kearse, a Baptist minister from Baltimore. Reportedly, "Mike" King just stood by with erect cock in hand overseeing the action, like another Kim Yung Il.
ellauri309.html on line 609: globaalissa etelässä – siitä tosiasiasta, että se lupaa turvallisuutta ja
ellauri309.html on line 745: paremmin Suomen kaltaiseen hyvinvointiyhteiskuntaan, jossa on turvallista asua ja
ellauri309.html on line 757: 'Pelvic issues' and 'anti-gender' agenda. Vanhaa tuttua "miehet ovat perseestä ja naiset anuxesta" turinaa.
ellauri309.html on line 778: Epäselväxi jää millä ilveellä Petteri sai kaikki Lauran rahat erossa vaikka oli ize petturi ja lapset jäivät Lauralle? Jokin tässä mättää nyt. Tähän asti ei ole muuta nähty kuin Lauran synttärijuhlia. Tää kirja on yhtä vauhditon kuin Urho Kekkosen korkeushyppy.
ellauri309.html on line 783: Templetonien nykyaikaisen kuninkaanlinnan tallirakennuxessa palkizi desperadon näköistä, notmiitä tappamalla vaurastunutta arpista entistä palkkasoturia mahtava maisema! Was für ein Einblick! Er wurde mit einem hübschen weiblichen Hinterteil in engen Jeans belohnt. Seine eigenen schwarzen desperado-Jeans wurden plötzlich all zu eng. Pfiuu! pfiuu! pfiuu! Dojongg-jongg! Noora on suunnilleen Seijan kokoinen. Hiän jopa tiesi miten päin pidellään Klobürsteä. Mikki nuuhki kyrpä kovana Laurasta lähtevää hienoista tuoxua. Die dem männlichen Geschmack entsprach. Ich habe Kinder gern. Lauran tytöt ovat heppahöperöitä. Mixi vitussa on ammeen pesu noloa? Kummallista porukkaa. Eine moderne Version von Heathcliff. Naisia kiihottavat pelottavat isot eläimet jotka ovat niille silti kilttejä ja nöyriä, niinkuin orihevoset tai Bellen hirviö.
ellauri309.html on line 785: Noora (Laura) kaipaa miehiä kuin kala polkupyörää. Tarpeen tullen Noora (Laura) tekee kädellä. Ystävysten kauppa tursuaa Donald Trump-tyylistä säihkysälää. Hyi helkkari miten mautonta! Silkkaa kitschiä! Pelkkää valkoista ja punaista kuin Forssan miehellä. Eine leise Melodie von Mozart schwebte durch den Raum.
ellauri309.html on line 805: mieltä useimpien yhdysvaltalaisten turvakotien kanssa siitä, että tämä on hyvä
ellauri309.html on line 806: käytäntö (tälle maalle). USA:n turvakodeissa tapetaan 1,4 miljoonaa kissaa joka
ellauri309.html on line 810: (trap neuter return), lopettaminen ampumalla, hukuttamalla tai vain vääntämällä
ellauri309.html on line 813: siksi, että ne ovat liian nuoria turvallisesti steriloitavaksi/kastroitavaksi,
ellauri309.html on line 823: hiekkalaatikkoa yksinään viikkoja ja ne painavat vain noin 2 kiloa. on turvallinen
ellauri309.html on line 887: aufgehoben. Quod differtur, non aufertur. Wos ist dran ist noch nicht drin.
ellauri309.html on line 962: tur/mobile102126393/7222509997-ci102l-w1024/bs-12-12-DW-Kultur-Bonn-jpg.jpg" width="90%" />
ellauri309.html on line 964: Alice Sophie Schwarzer (* 3. Dezember 1942 in Wuppertal) ist eine deutsche Journalistin und Publizistin. Sie ist Gründerin und Herausgeberin der Frauenzeitschrift Emma und eine bekannte Feministin. In einem Beitrag für die Frankfurter Allgemeine Zeitung verteidigte Schwarzer 2008 die Weigerung der maoistischen Militärjunta Myanmars, nach dem Zyklon Nargis westliche Hilfe ins Land zu lassen, mit dem Hinweis u. a. auf die angebliche humanitäre Hilfe der USA 1968 für Kambodscha, deren „Reisbomber“ Bomben transportierten, sowie auf die Doppelmoral der Medien. In Bezug auf das Manifest für Frieden von Februar 2023, dessen Mitinitiatorin Schwarzer war und das sich gegen Waffenlieferungen an die Ukraine und für Verhandlungen ausspricht, schrieb Jan Feddersen in der TAZ, Schwarzer enthülle sich damit als „Antifeministin“, denn wenn es in dem Manifest heiße, „Frauen wurden vergewaltigt“, spreche „es nicht über die Täter, auch nicht Putin“. Demnach befremde Schwarzers stets gleiche Kritik an der Pornografie gerade junge Frauen zunehmend. Einige Standpunkte des klassischen 1970er-Jahre-Feminismus – wie etwa die Ablehnung von Pornografie – hält Roche für überholt und vertritt einen sex-positiven Feminismus. Als sie 1998 in Bascha Mikas Kritischer Biografie (siehe #Literatur) als bisexuell beschrieben wurde, lehnte sie jeglichen Kommentar mit dem Hinweis auf ihre Privat- und Intimsphäre ab. Ein FAZ-Artikel schrieb 2010, sie zeige sich in Köln öffentlich mit ihrer Partnerin. Ach was!
ellauri309.html on line 1065: Mikki on tietysti irlantilainen, kuten Noora, ja Mikin heppakaveri Mad Max, alias Mel Gibson. Gibson's mother, Anne Patricia Reilly, was born in Ardagh in County Longford. In fact, Mel is named after St. Mel's Cathedral, the fifth-century Irish saint, and founder of Gibson's mother's local native diocese, Ardagh. While his middle name, Colmcille, is the name the Catholic diocese of Ardagh. Mel Gibson's grandfather John H Gibson was a millionaire tobacco businessman from the American South.
ellauri310.html on line 6: @font-face { font-family: 'UnifrakturMaguntia'; src:
ellauri310.html on line 7: url(http://grapson.com/fonts/UnifrakturMaguntia.ttf);
ellauri310.html on line 36: inventor, is turning 70. Let’s see if anyone will ever say about us, when we
ellauri310.html on line 37: turn seventy, that we had a lamp head much bigger than anyone else. That
ellauri310.html on line 63: kasvaneet rikkaruohot turvottamaan nilkkoja. Pihakalusteet pysyy suorassa
ellauri310.html on line 74: istua laiturilla muhkealla sohvalla ja pysähtyä hetkeksi arjen keskellä.”
ellauri310.html on line 78: uskomaton näky. Valtava kesäkeidas kera ikioman laiturin,
ellauri310.html on line 111: kiinteä laituri, johon saisi pienen pöytäryhmän. En osaa vielä sanoa
ellauri310.html on line 209: konsulinviralla. Hän oli niin turhautunut ja loukkaantunut siitä, että Garfieldin
ellauri310.html on line 353: presidenttiä ja "odotti ja odotti turhaan".
ellauri310.html on line 412: kasvonsa alkoivat turvota ja ne piti tyhjentää. Ensimmäiset pihvi-, muna- ja
ellauri310.html on line 418: oli turhaa.
ellauri310.html on line 475: Maryland! Minun Marylandini! Virginian ei pitäisi soittaa turhaan, Maryland! Minun
ellauri310.html on line 508: clipboard-write; encrypted-media; gyroscope; picture-in-picture; web-share"
ellauri310.html on line 513: carrying the future heir of the throne. Pregnant Zabel makes peace with the
ellauri310.html on line 525: etnisessä puhdistuksessa. Turkin rikoslain 301 §:n mukaan turkkilaisuuden
ellauri310.html on line 540: clipboard-write; encrypted-media; gyroscope; picture-in-picture; web-share"
ellauri310.html on line 607: On one occasion, he was caught and chased off by a couple returning home as he pilfered their belongings; he had also urinated and defecated on their infant child's bed and clothing.
ellauri310.html on line 625: Look Homeward aiheutti kohua kirjailijan kotikaupungissa, sillä romaanin yli 200 hahmoa oli helposti tunnistettavissa olevia Ashevillen kansalaisia. Kirja kiellettiin julkisesta kirjastosta ja ihmisiä kehotettiin olemaan lukematta sitä. Wolfelle lähetettiin jopa tappouhkauksia, ja vasta vuonna 1937 hän tunsi olonsa riittävän turvalliseksi palatakseen kaupunkiin.
ellauri310.html on line 664:
ellauri310.html on line 754: Typical main battle tanks were as well armed as any other vehicle on the battlefield, highly mobile, and well armoured. Yet they were cheap enough to be built in large numbers. The first Soviet main battle tank was the T-64 (the T-54/55 and T-62 were considered "medium" tanks) and the first American nomenclature-designated MBT was the M60 tank.
ellauri310.html on line 755:
By the late 1970s, MBTs were manufactured by China, France, West Germany, Britain, India, Italy, Japan, the Soviet Union, Sweden, Switzerland, and the United States.
ellauri310.html on line 756:
Technology is reducing the weight and size of the modern MBT. A British military document from 2001 indicated that the British Army would not procure a replacement for the Challenger 2 because of a lack of conventional warfare threats in the foreseeable future. The obsolescence of the tank has been asserted, but the history of the late 20th and early 21st century suggested that MBTs were still necessary.
ellauri310.html on line 776: Mutta Abrams X:n sijasta armeija harkitsee parhaillaan Ratkaiseva Tappavuus Laituria Abramsin jatkona. Kuvitteellinen, mahdollisesti miehittämätön alusta, joka sisältyy Seuraavan sukupolven taisteluajoneuvo (NGCV) -ohjelmaan, DLP voi maksaa huomattavasti enemmän kuin miehitetty panssarivaunu miehistön puutteen vuoksi vaadittavien kehittyneiden ohjaus- ja viestintäjärjestelmien vuoksi. Ei kannattaisi! Miehet ovat halpoja, ukrainalaiset proxymiehet tuiki ilmaisia.
ellauri310.html on line 787: Panssarin kuolinsoiton raakkujista huolimatta (Ukrainan sodan vuoksi) säiliövaunujen laituri ei ole läheskään kuollut. Panssarivaunut ovat merkityksellisiä myös tulevaisuudessa keinona lyödä nopeasti vihollislinjojen läpi samalla kun ne käyttävät suuria määriä tulivoimaa esteiden poistamiseksi, olivatpa ne sitten ajoneuvoja, jalkaväkeä, siviilejä tai lasten- korjaan panssarivaunuja. Tästä syystä armeijan tulisi valita teollisuuden peukuttama Abrams X. Sen pitäisi hylätä muut suunnitelmat, ohjata niiden tutkimukseen ja kehitykseen tarkoitetut varat Abramsin tuotantoon ja pyytää sen sijaan teollisuutta valmistamaan jalkaväen taisteluajoneuvo vaikkapa General Dynamic Land Systems firmalta Abrams X:n kaverixi. Armeija voitaisiin myös pakottaa tälle tielle Future Vertical Lift -ohjelmalla, jota varten kuljettajaton Blackhawk helikopteri on nyt ulottuvilla verrattuna täysin uuden alustan jatkuvaan usean miljardin dollarin kehittämiseen.
ellauri310.html on line 792: Tähän väliin mainoskatko sponsoreiltamme General Dynamicsista! Hiipuvan Gulfstreamin liikesuihkukoneista ja taisteluajoneuvoista ydinkäyttöisiin sukellusveneisiin ja viestintäjärjestelmiin, ihmiset ympäri maailmaa ovat riippuvaisia tuotteistamme ja palveluistamme turvallisuutensa vuoksi (safety). Tarjoamme laajan valikoiman innovatiivisia tuotteita ja palveluita liikelentotoiminnassa; taisteluajoneuvot, asejärjestelmät ja ammukset. Jokaisella meistä on velvollisuus käyttäytyä arvojemme mukaisesti. Näin voimme varmistaa, että olemme jatkossakin osakkeenomistajien, asiakkaidemme, työntekijöidemme ja yhteisöjen meihin tekemien investointien hyviä hoitajia nyt ja tulevaisuudessa.
ellauri310.html on line 799: American Enterprise Institute on julkisen politiikan ajatushautomo, lobbarien ajatusten säiliö eli aatepanssarivaunu (think tank), joka on omistautunut puolustamaan ihmisarvoa, laajentamaan inhimillisiä mahdollisuuksia ja rakentamaan vapaampaa ja turvallisempaa maailmaa. Tutkijoidemme ja henkilökuntamme työ edistää ajatuksia, joiden juuret ovat uskomme demokratiaan, vapaaseen yrittäjyyteen, Amerikan vahvuuteen ja globaaliin johtajuuteen, solidaarisuuteen yhteiskuntamme reuna-alueilla sekä moniarvoiseen yrittäjäkulttuuriin.
ellauri310.html on line 810: kansallinen turvallisuus ja puolustus, globaali terrorismi, ylikansalliset
ellauri310.html on line 825: Lännen turvassa elävät ihmiset ovat kuitenkin oikeassa
ellauri310.html on line 853: Veikkaukseni on että oikeus tasa-arvoon ja erilaisuuteen on älykkäille tärkeää. Samalla harva aidosti älykäs on kiinnostunut omaisuuden kohtuuttomasta kartuttamisesta. He kykenevät näkemään, että vähäosaisista huolehtiminen turvaa parhaiten yhteiskuntarauhan ja mahdollistaa ympäristön jossa älykkäät voivat keskittyä tieteen tekemiseen naapurin hyväksikäyttämisen sijaan?
ellauri311.html on line 6: @font-face { font-family: 'UnifrakturMaguntia'; src:
ellauri311.html on line 7: url(http://grapson.com/fonts/UnifrakturMaguntia.ttf);
ellauri311.html on line 43: think about it. Our culture is saturated with sexual shame. And women have
ellauri311.html on line 45: culture. To claim your power is not to be like a man. It’s really to own
ellauri311.html on line 299: Tantriselle harjoittajalle ulkoinen seksuaalinen akti eli maithuna on pääasiallisesti symbolinen rituaali, joka kuvaa oikeaa, tajunnassa tapahtuvaa sisään-ulos työskentelyä. Tämä pohjautuu siihen ajatukseen, että psykologisessa mielessä jokainen ihminen on sekä mies että nainen ja että tällöin tavoiteltu tasapainon tila tapahtuu sisimmässä. ”Oikean käden suuntauksen” eli dakshinan koulukunnat eivät edes hyväksy varsinaista seksuaalista toimintaa. Ei ihme että tantrismi pääsi vauhtiin vasta länsimaisten e-pillereiden ansiosta. Hahaa, mela mekkoon, keppi likoon, kamat pussiin niin loppuu turha löpinä!
ellauri311.html on line 339: Äiti piti juhlimisesta, ja päihteiden kanssa oli kummallakin ajoittain ongelmia. Se teki teini-iästä välillä turvattoman tuntuisen.
ellauri311.html on line 358: Heikoin lenkki ei ollut leppoisa Megavisa tai nörttitietäjien Suomen tietoviisas. Tiukassa nutturassa esiintynyt Salo tylytti huonosti pärjänneitä kilpailijoita. Mutta he saivat siitä tantramaista tyydytystä. Niin Kirsikin. Salo sanoo olevansa kiitollinen elämänsä kokemuksista.
ellauri311.html on line 369: Enää turkulainen vesiekologian dosentti ei yritä pelastaa Tampereen Pyhäjärveä.
ellauri311.html on line 396: Claus: Plenty people do not agree that Scandinavia is an example to follow in regards to culture and politics, including a sizeable minority
ellauri311.html on line 561: turvamme. Jumala ompi linnamme. Ei se ole, sen enempää kuin muutkaan
ellauri311.html on line 599: särvintä turkkulaisse emerituxen näkkileivälle.
Bon kotioloista ei löydy paljon tietoa,
ellauri311.html on line 601: Marjut Pettersson (s. 1969) on turkulainen äidinkielenopettaja, jolla on
ellauri311.html on line 614: erilainen kuin esimerkiksi yhtä turkkulaisse Tommi Kinnusen Neljäntienristeys, siihen pätevät
ellauri311.html on line 779: Den dumma apan har en fin förmåga till dubbeltänk, dvs. att hysa tvä övertygelser samtidigt som motsäger varandra. Är Jesus en man eller gud? Men det sägs i Numeri att gud är ingen människa. Så är Jesus gud? Då är han ingen människa. Islamiten i den vita kepsen läser bibel som en jävel. Vi gör få ansatser att göra något åt klimatkatastrofen, eftersom vi har "rätt" till vår nuvarande levnadstandaard - till och med en ännu högre. Det är som at boka ett sista minuten-flyg till en turistort som står i lågor. Det hände på riktigt i somras. Politikerna är väl medvetna om oviljan för förändring. De använder ett luddigt språk och luddig politik - för de också har en rätt till en fin levnadsstandard. Hiilikädenjälki mahdollistaa Suomelle lisätä jännien ympäristötuotteiden vientiä, sanoo Urpo. Omaishoitajat on saatava pois kotoa tuottavampaan työhön, tahtoo 60 kilon jättikoira Purra purra kättä, joka syöttää sitä.
ellauri313.html on line 7: @font-face { font-family: 'UnifrakturMaguntia'; src:
ellauri313.html on line 8: url(http://grapson.com/fonts/UnifrakturMaguntia.ttf);
ellauri313.html on line 125: Komediallisen näyttelemisen taituri Kiti Kokkonen osaa naurattaa äitinsä tavoin – äitini on aidon elämän komedienne
ellauri313.html on line 126: Suoraan tapaturma-asemalta takaisin verstaalle – soitinrakentajamestari Juha Ruokangas on maksanut kovan hinnan (1000:- Smk) vanhan ajan työmoraalistaan.
ellauri313.html on line 170: Morrison wanted to call the novel War but was overridden by her editor. Ei kyllä tässä lähes kaikki ovat lakukeppejä. Rotuviha on korvautunut tässä niteessä miesvihalla. Throughout the novel, the women of the Convent provide a safe haven for all those who come to its doorstep. However, the Convent is widely perceived as a corrupting influence in Ruby (a negro town), the source of their problems rather than where problems must go because of Ruby's intolerant atmosphere. Both the men of Haven and Ruby exhibit a patriarchal nature. This is seen through their intense hatred for the Convent women who are unconventional and nonconforming.
ellauri313.html on line 178: Πολύ κακό βιβλίο. Χάσιμο χρόνου. The descriptions of sidewalks, meadows, walls and courtyards, just made me skip whole pages. That's it for the Swedes. I hope in the future books Annika stops whining and crying, but I have no intention of finding out.
ellauri313.html on line 186: Samaa iänikuista kiireklischeetä, nyt lehden toimituxessa. Exnää hölmöt huomaa miten työväenliikkeen voitot on peruutettu? Mixe on muka niistä hienoa? Annika has obvious similarities to the author, with Liza Marklund herself pictured on the book covers. She was beaten so badly by her first husband that she was simply forced to kill him in self-defense. Journalisten Annika Bengtzon, som kommer från Hälleforsnäs i Södermanland men nu bor på Kungsholmen i Stockholm, är en typisk kvinna mitt i karriären, som jonglerar man och barn samtidigt med känslorna inför de tuffa kollegorna på Kvällspressen. Hon är lik ett pansarfordon. Oliko Thomas Samuelsson se uusi päätoimittaja biznizmaailmasta jonka talousliberalismi sai nuoren Annikan knickerit kostumaan? Eikun se oli Anders Schyman.
ellauri313.html on line 208: turvallisuus- ja yhteistyöjärjestön mukaan haut, joissa yhdistetään termit
ellauri313.html on line 211: tapahtuu; se alkaa siitä, että naiset yrittävät lähteä turvattomista tilanteista
ellauri313.html on line 237: kulkee käsi kädessä tämän kanssa: turvallisuuden ja vakauden lupaus on arvokas
ellauri313.html on line 341: Jotkut heistä kuolivat, loput assimiloituivat ukrainalaisiin naisiin (aah) ja kuolivat. Muinaiset kreikkalaiset osallistuivat myös Ukrainan etnoksen muodostumiseen, samoin turkkilaiset ja puolalaiset, kasakat sekä monet muut kansat, kuten venäläiset ja saxalaiset. Eräs jenkkikin kävi täällä kommunistiaikana näpsimässä nakuja lapsikuvia. (Ei se varmaan siihen jäänyt.)
ellauri313.html on line 353: Jokaisen ukrainalaisen tytön psykologian juuret ulottuvat syvälle historiaan, koska heidän esi-isiensä joukossa on sarmaatteja ja skyytien naisia. Muinaiset kreikkalaiset sävelsivät legendoja amatsoneista, ja sarmatialaisista tuli niiden prototyyppi. Sarmatialaiset heimot viettivät nomadista elämäntapaa, ja Ukrainassa naiset pidettiin satulassa miesten kanssa. Lisäksi tytöt olivat sotureita. Legendan mukaan amatsonit leikkasivat oikeat rintansa irti, jotta jousella ampuminen olisi helpompaa. Tätä tapaa ei enää noudateta, ei tarvi huolestua!
ellauri313.html on line 414: Herlinin Sanomat työnsi taas pyytämättä karvaisen sorkkansa sisään postiluukusta. Ja heti pk-sivulla määkyy vastaan seuraavasti rullaturpa patakinnas, Antin paras käsikassara Muntero Akka:
ellauri313.html on line 473: Most Americans are not entirely comfortable with the concept of "cool," or businesslike, negotiations in an atmosphere of some degree of physical threat or coercion. For the most part, they do not consciously assign to force any rational or reasonable role in "ordinary" negotiations. In the recent past (except in the case of "just" revolutions), we have tended to the view that only a criminal or a sick or insane person initiates the use of force. Therefore, we are inclined to believe that someone who uses force is not only our enemy, but an enemy of humanity—an outlaw who deserves extermination, imprisonment, or medical constraint and treatment. The "crusade," and even an initial pacifism as well, comes more naturally to Americans than the kind of cool, restrained, and moderate willingness to threaten or use force that will be suggested in this book.
ellauri313.html on line 552: Väristä päätellen Mooses on vasemmalla kädellä. Terävänokkainen Lavater on oikealla kädellä, pullanaama Lessing takapiruna. Tarjotinta tuo Moosexen vaimo Fromet Guggenheim, sillä ollaan Moosexen kotona. Fromet oli nuorena quite a dish. Lavater yrittää turhaan käännyttää fixumpaansa.
ellauri313.html on line 559: Johann Kaspar Lavater (1741–1801) oli sveitsiläinen pappi ja kirjailija, Sturm und Drang -aikakauden merkittävimpiä henkilöitä. Hän toimi vuodesta 1786 Zürichin Pietarinkirkon ensimmäisenä pappina. Lavaterilla oli loistavat saarnaajalahjat, ja hän oli vakaumuksiltaan järkähtämätön. Hän esitti ajatuksensa rohkeasti vastustaessaan kantonihallituksen liian ankaria toimenpiteitä, kansanvallan liioitteluja ja Ranskan vallankumouksen väkivaltaisuuksia. Tämän vuoksi Sveitsin hallitus rupesi epäilemään Lavateria liittolaisuudesta Venäjän ja Itävallan kanssa. Niinpä hän joutui kärsimään Baselissa jonkin aikaa vankeusrangaistusta. Zürichin piirityksen aikana Lavater onnexi haavoittui ranskalaisen sotilaan luodista ja kuoli 2v myöhemmin. Lavaterin luonteessa oli suuria vastakohtaisuuksia.
ellauri313.html on line 614: Byron kirjoitti Augustalle, että heprealaiset melodiat on kirjoitettu "osittain Jobsista yms. ja osittain omasta mielikuvituksestani". Ne heijastivat hänen yleistä myötätuntoaan sorrettuja kohtaan: kuten hän kerran kirjoitti: "Kreikkalaisilla on yhtä pieni mahdollisuus lunastua turkkilaisilta kuin juutalaisilla muulta ihmiskunnalta."
ellauri313.html on line 754: Tee turvallinen lahjoitus soittamalla Yhdysvaltain toimistoomme maanantaista perjantaihin klo 9.00–16.30 CST
ellauri313.html on line 822: Koskela on on toiminut Puolustusvoimien kansainvälisen keskuksen johtajana vuosina 2007–2009, Jääkäriprikaatin komentajana vuosina 2009–2012 ja Enontekiön kunnanjohtajana vuosina 2015–2016. Vuosina 2018–2021 hän toimi Suomen Rauhanturvaajaliiton puheenjohtajana. Vuonna 2020 tasavallan presidentti Sauli Niinistö myönsi Koskelalle lohtunamixi Suomen Valkoisen Ruusun komentajamerkin. Vankilassa Koskela aikoo jatkaa ansiokasta toimintaa Suomen Kyrvänsurvojaliiton puheenjohtajana.
ellauri315.html on line 6: @font-face { font-family: 'UnifrakturMaguntia'; src:
ellauri315.html on line 7: url(http://grapson.com/fonts/UnifrakturMaguntia.ttf);
ellauri315.html on line 49: Kepuleiden vaalitappio mahdollistaa toivottavasti julkisen sektorin perusteellisen uudelleenjärjestelyn, jossa kuluja (turhia tukia) vähennetään ja tarpeelliset palvelut kuivataan. Vain julkisen sektorin kuluja leikkaamalla voimme taata kasautumisesta aiheutuvan kurjistumisen.
ellauri315.html on line 80: Sodan tavoite: Suomi ei ole sitoutunut sopimuksiin, jotka velvoittaisivat sitä käymään sotaa kauemmin kuin oman turvallisuuden takaaminen edellyttää. Mutta ei ole sotilaallisesti järkevää ilmoittaa tavoitteita. Vihollinen käyttäisi sitä hyväkseen: 1. Ankarampi vastarinta, tai 2. vetäytyisivät taakse ja keskittäisivät sopivin kohdin voimia voimakkaasti. Venäjä on antanut Englannille tehtäväksi hankkia selvyyden Suomen päämääristä.
ellauri315.html on line 97:
ellauri315.html on line 106: In meinen Leiden und Freuden, in Sturm und in der Ruh,
ellauri315.html on line 189: Olette kuulleet sanottavan: Rauha tulee taas olemaan uusien riitojen aihe. Se olisi pahinta. Mutta onko se välttämätöntä? Jos venäläiset tahtovat ajatella asiallisesti, heidän on myönnettävä, että Itä-Karjala kuuluu kansallisesti Suomeen. Sen sanoi O. V Kuusinenkin näin: »Suomi on Iiitettävä Itä-Karjalaan, johon se kuuluu." Me vain sanomme saman asian toisin päin: Itä-Karjala on liitettävä Suomeen, johon se kuuluu. Hetki vain ja maali on saavutettu, maali josta historia kertoo ja joka turvaa sukupolvien työn. Ja on jo aika näittenkin seutujen ihmisten saada vapaus.
ellauri315.html on line 225: Vain 20 vuotta myöhemmin penetroivat Kurskin karvaisen kohouman saxalaiset tykit, mutta puna-armeija pani nazeille niin turpiin etteivät kotiin löytäneet.
ellauri315.html on line 276: Kerenski pakeni bolshevikkeja ja pötki Pihkovaan (tietysti), missä hän kokosi uskollisia joukkoja yrittääkseen valloittaa pääkaupungin takaisin. Vituralle meni sekin yritys. Ai ai Kerenski, turhat on sun elkeesi. Kerensky pakeni niukasti, ja hän vietti seuraavat muutamat viikot piilossa ennen kuin pakeni maasta ja saapui lopulta Ranskaan. Venäjän sisällissodan aikana hän ei tukenut kumpaakaan puolta, koska hän vastusti sekä bolshevikkien hallintoa että valkoista liikettä.
ellauri315.html on line 314:
ellauri315.html on line 318: Kasakoiden tavoitteena oli ensisijaisesti paukuttaa henxeleitä ja rehvastella itsenäisyydellä, mutta vapaaehtoiset vakuuttivat heidät, että he pystyivät takaamaan tämän vain liittymällä heidän kanssaan taisteluun bolshevikkia vastaan, joilla oli suuri osa Donin alueen ei-kasakkaväestöstä. Kaledinin rohkaisulla valkoiset, jotka olivat edelleen vain noin 500, onnistuivat valtaamaan Rostovin kaupungin takaisin paikallisilta punakaartin yksiköiltä 15. joulukuuta [ OS 2. joulukuuta] 1917. Vuoden 1918 alkuun mennessä kuitenkin paremmin organisoitunut ja vahvemmat kommunistijoukot aloittivat etenemisen pohjoisesta valloittaen Taganrogin Azovinmerellä 10. helmikuuta [ OS28. tammikuuta] 1918. Kornilov, joka nyt johtaa noin 4000 miestä Rostovissa, katsoi turhaksi yrittää puolustaa kaupunkia ylivoimaisten joukkojen edessä. Sen sijaan vapaaehtoiset valmistautuivat siirtymään etelään, syvälle Kubaniin, toivoen saavansa lisää tukea, vaikka koko alueella oli syvä talvi. Tästä alkoi jäämarssi. Kun puolustus oli puissa ja hallitus oli romahtamassa, Kaledin ampui epähuomiossa itsensä kaikessa hötäkässä (11. helmikuuta [ OS 29. tammikuuta] 1918)
ellauri315.html on line 405: Me luettiin tätä kirjaa kreikan tunnilla, tuskin kelläkään oli aavistusta mistä siinä oikeastaan oli kymysys. On aika syventyä sotahistoriaan. Myriadi - 10 000 kreikkalaisen palkkasoturin joukko, jotka joutuivat loukkuun syvälle vihamieliselle alueelle ja joutuivat taistelemaan takaisin kotimaahansa taisteltuaan hävinneen puolen puolesta Achaemenidi-imperiumin sisällissodassa. Kuulostaapa tutulta. Plus ca change, plus c'est la même chose. Xenofonin jälkeen seuraava oli Saska suuri, ja sit on tietysti toi Kaarle XII. Maailmanhistorian tollojen kuuluisia toilailuja.
ellauri315.html on line 503: Sarjan pääosissa Viktoriya Isakova esittää liittovaltion turvallisuuspalvelun (FSB) upseeria Anna Ziminaa ja Vladimir Mashkov Aleksei Braginia, Venäjän merijalkaväen tarkka-ampujaa. Anna uskoo, että Aleksei, jota tšetšeeniterroristit pitivät sotavankina, "käänsi" vihollisen ja uhkaa Venäjän federaatiota.
ellauri316.html on line 6: @font-face { font-family: 'UnifrakturMaguntia'; src:
ellauri316.html on line 7: url(http://grapson.com/fonts/UnifrakturMaguntia.ttf);
ellauri316.html on line 44: – Vi ville i likhet med Lettland och Estland stoppa ryska turisters inträde till EU efter att Ryssland angrep Ukraina i fjol, men Finland stretade emot, säger Abramavicius.
ellauri316.html on line 136: Mutta wimpyjen itävaltalaisten ja tunareiden turkkilaisten lyöminen ei tarkoita
ellauri316.html on line 140: saksalaisista. Ja meitä kohdellaan turkkilaisten ja itävaltalaisten tappiolla.
ellauri316.html on line 145: divisioonaa., joista 18 oli saksalaisia ja 2 turkkilaisia.
Ranskan
ellauri316.html on line 156: miliisotureille, yhteensä noin 1 900 000 ihmistä ja 215 000 hevosta. Nämä
ellauri316.html on line 285: Japanilaiset olivat nousseet maihin pienin joukoin Port Arthurissa huhtikuussa 1918, "turvatakseen Japanin alamaisia." Myöhemmin Kaukoidässä saman tekivät myös britit. Aina samat paska verukkeet!
ellauri316.html on line 290: Muurmannin legioonan poliittinen neuvonantaja oli brittiarmeijan everstiluutnantin arvoiseksi nimitetty entinen senaatin puhemies ja Suomen sisällissodan punaisten johtohahmo, maanpetossyytettä Venäjälle paennut Oskari Tokoi. Hän – kuten muutkin legioonalaiset – ajautui Muurmannin legioonaan jouduttuaan huonoihin väleihin sekä Moskovan että Pietarin alueen suomalaiskommunistien, vulgäärien Rahjan veljeksien ryhmittymän kanssa. Brittien vetäytyessä Muurmannin legioona laivattiin Britanniaan, josta suurin osa miehistä palasi Suomeen. Suomen valtionrikosoikeuden tutkittua asian suurin osa legioonan jäsenistä vapautettiin Britannian vaatimuksesta. Oikeisto koki kotiin palanneet brittiläisen sotilaskoulutuksen saaneet legioonan miehet Al Holin naisten kaltaisexi turvallisuusriskiksi. Legioonan suomalaisia johtomiehiä ei haluttu päästää Suomeen, etenkään ilman, että heidät tuomittaisiin sisällissodan aikaisista toimistaan.
ellauri316.html on line 316: Venäläinen historian vääristelijä, kollaboraatioon toisen maailmansodan aikana erikoistunut Boris Kovalyov on huomauttanut, että "kirjailija vääristeli monia tosiasioita" teoksessaan. Professori Boris Kovaljovin Novgorodin yliopistosta mukaan jotkut syvästi uskonnolliset venäläiset houkuttuivat tukemaan saksalaisia vapauttajina "jumalattomasta bolshevismista" sen jälkeen, kun saksalaiset olivat suorittaneet "sydämet ja mieli" -kampanjan. Kolmekymmentäkaksivuotias vanki Boris Kovaljov seisoo sellissä toisessa rangaistuslaitoksessa Krasnojarskin ulkopuolella. Se tunnetaan korkean turvallisuuden miesten vankileirinä numero 5, ja se on tarkoitettu vangeille, joilla on useita vakavia vakaumuxia. Kovaljov päätyi sinne saatuaan kahdeksan vuoden tuomion uskonnon huumekaupasta kansalle, mutta hänet vapautettiin kaksi ja puoli vuotta etuajassa hyvän käytöksen ja urheilu- ja kulttuuritoimintaan osallistumisen vuoksi.
ellauri316.html on line 346: Noniin, jatketaan. Hän sai useita aivohalvauksia, Arkadi nimittäin. Vuonna 1972 hän kuoli epäonnistuneen sappirakon poistoleikkauksen jälkeen Kremlin sairaalassa. Kirjailijan tytär Daria Dontsova ehdotti, että kyseessä oli murha. Tuskinpa, vaikka hän kyllä oli pahamaineinen naapureidensa keskuudessa Moscow Writer -asunto-osuuskunnassa. Niinpä runoilija Andrei Klenov muistelee: "Pian tuli vaikeaksi asua tässä talossa. Ja en ole ainoa. Ensimmäisistä päivistä lähtien talostamme tuli kaupungin puheenaihe, koska siihen asettui monia pahoja ihmisiä. Kuten Arkady Vasilyev, josta Voinovich kirjoittaa - "turvaupseeri, kirjailija, Sinyavskin ja Danielin syyttäjä" (lisään itsestäni - Moskovan kirjailijaliiton puoluejärjestön pitkäaikainen sihteeri, varajäsen Moskovan neuvosto, "Moskova"-lehden toimituskunnan jäsen ja niin edelleen ja niin edelleen). <...>
ellauri316.html on line 389: Nyt on Saxassa vaikea taas löytää vapaaehtoisia palkka-armeijaan. Tietävät minne tässä ollaan menossa, itärintamalle saamaan venäläisiltä taas turpaan Stalingradissa.
ellauri316.html on line 410: Strategiaan sisältyi kylien turvallisuuden tarjoaminen, sähkön kaltaisten palveluiden saatavuuden laajentaminen ja propagandakampanja, jossa viet-kongit esitettiin armottomina hyökkääjinä. Kuitenkin ajatus turvallisuuden tarjoamisesta ja Viet-Congin tuomitsemisesta horjutti amerikkalaisten komentojen käyttäytymistä, joka usein turvautui äärimmäiseen tulivoimaan tukahduttaakseen vastarintaa.
ellauri316.html on line 460: Sakharovin kakkosvaimo Alik Bonner oli armenianjuutalainen turkmeeni.
ellauri316.html on line 462: Vuonna 1937 NKVD pidätti Bonnierin isän ja teloitettiin osana Stalinin suurta puhdistusta. Kun tammikuussa 1980 Saharov saatiin karkotettua Gorkiin (Nizhni Novgorodiin siis), ulkomaalaisilta suljettuun kaupunkiin, ahdistelusta ja julkisesti tuomitusta Bonnerista tuli hänen pelastusköysi, joka matkusti Gorkin ja Moskovan välillä tuodakseen esiin hänen kirjoituksiaan. Hiänen pidätyksensä huhtikuussa 1984 "neuvostonvastaisen agitpropin" vuoksi ja tuomio viideksi vuodeksi maanpakoon Gorkiin häiritsi heidän elämäänsä jälleen, mutta loppui sentään turha reissaus. Hiän kritisoi myös kansainvälisen "kvartetin" kahden valtion ratkaisua Israelin ja Palestiinan väliseen konfliktiin ja ilmaisi pelkonsa antisemitismin noususta Euroopassa. Vuonna 1999 Jelena Bonner sai Truman-Reagan Medal of Freedom -mitalin.
ellauri316.html on line 659: Orgaaninen yhdiste, aromaattinen hiilivety, on valkoinen kiteinen aine, jolla on erittäin pistävä haju, jota käytetään tekniikassa sekä suojaamaan villaa ja turkista koilta.
ellauri316.html on line 697: turvaamiseksi Luojan suomien luonnollisten oikeuksien mukaisesti.
ellauri316.html on line 704: omistautumisensa on turvata tämä vapaus jälkipolville (ja muidenkin kansojen nyykähtäneille polville). Amerikan
ellauri316.html on line 741: taloudellinen rooli oli yksinkertaisesti turvata oikeudet ja kannustaa
ellauri316.html on line 787: ja pyrki pakenemaan joukkoineen länteen ja antautui länsiliittoutuneille toukokuussa 1945. Länsiliittoutuneilla ei kuitenkaan ollut kiinnostusta antaa turvapaikkaa natsien kanssa yhteistyötä tehneille ryssille. Vlasov ja muut yksikköön kuuluneet sotilaat palautettiin Neuvostoliittoon Operaatio Kölihaalauxessa.
ellauri316.html on line 836: Vlasov wanted to form a Russian anti-Soviet force, but Hitler was reluctant, fearing latent sympathies with Moscow. But by late 1944, he had few other options. Vlasov finally prevailed on Heinrich Himmler, the brutal SS chief. Himmler in turn managed to convince the increasingly desperate Hitler.
ellauri316.html on line 842: Here, again, Vlasov was unlucky. He surrendered to the United States, but the Americans turned him over to the Soviets. Vlasov was taken to Moscow, where he was imprisoned and ultimately executed.
ellauri316.html on line 854: Huhtikuun lopussa 1945 Espanjan diktaattori Francisco Franco myönsi Vlasoville poliittisen turvapaikan ja lähetti hänelle erikoiskoneen, joka oli valmis toimittamaan Vlasovin Espanjaan. Vlasov kieltäytyi hylkäämästä sotilaita. 12. toukokuuta 1945 sen miehitysvyöhykkeen, jossa Vlasov sijaitsi, amerikkalainen komentaja, Yhdysvaltain armeijan kapteeni R. Donahue, ehdotti Vlasovin salaa viemistä syvälle Amerikan miehitysvyöhykkeelle tarjoamalla hänelle ruokakortteja ja asiakirjoja. Vlasov kolmatta kertaa elämässään kieltäytyi jättämästä alaisiaan. Bemaria ei jätetä.
ellauri317.html on line 6: @font-face { font-family: 'UnifrakturMaguntia'; src:
ellauri317.html on line 7: url(http://grapson.com/fonts/UnifrakturMaguntia.ttf);
ellauri317.html on line 41: naiveja sosialistisia realisteja, jälkimmäiset läpimätiä laissez faire turdeja. Ei mikään historian syvä ja mahtava kansanliike ole välttänyt likaista kuohua: sitä, ettei kokemattomien uudistajien joukkoon pesiytyisi seikkailijoita ja petkuttajia, kerskailijoita ja suunpieksäjiä ja ettei esiintyisi eräiden johtajien yrityksiä tarttua kahteenkymmeneen asiaan vaikkeivät pysty yhtään
ellauri317.html on line 115: Vaikka Ivan Petrovitsh Kotliarevski (1769–1838) olisi ollut kuusivuotias vuonna 1775 ja kotoisin hyvinvoivasta kasakkataustasta, hän välttelee elämänteoksessaan, Eneidassa (1798), mainitsemasta kyseisen vuoden traumaattisia tapahtumia. Vaikka hän muuten pysyy tiukasti kiinni Vergilian tarinassa, hänen jättäminen pois Aeneidin 2. kirjan, joka kuvaa elävästi ja kauhistuttavasti suuren kaupungin (Troijan) kukistumisen kokemusta, puhuu paljon. Vaikka säkki hämärtyy taustalla koko teoksen ajan, lukija ei koskaan saa täysin selvää, mitä koti merkitsi troijalaisillemme ja voidaanko tuo juurtuneisuus, vakaus ja turvallisuus koskaan todella saada takaisin. Huomatkaa relevanssi päivän tapahtumiin!
ellauri317.html on line 139: Ukrainalainen kulttuuri on nostettu keskeiseen asemaan jopa narratiivisesti, kun kreikkalais-roomalainen mytologia väistyy ukrainalaiselle kansanperinteelle: Juturna ei ole nymfi vaan mavka, yksi niistä kieroisista ukrainalaisista metsä- tai vuoristohaamuhengistä, jotka houkuttelevat pahaa-aavistamattomat miehet kuolemaansa. Sibylistä tulee Baba Yaga. Kaikki venäläiset ja ukrainalaiset lapset tuntevat tähän päivään asti kauhistuttavan itäslaavilaisen slaavin, joka asuu pyörivässä mökissään kananjaloilla. Aeneas-kilpi kuvaa Augustuksen propagandan sijaan ukrainalaisten satujen sankareita (5.44–5), samoin kuin Latinuksen palatsin muurit (4.40–1). Koko runon ajan Kotliarevski ei siis ainoastaan puolusta omaa auktoriteettiaan arvokkaana runoilijana irtautumalla selkeästi Vergiliusista ja hänen museostaan, vaan myös legitimoi ja suojelee ukrainalaista kulttuuriperintöä.
ellauri317.html on line 159: Pahamaineisin Venäjän julmuus Ukrainan kasakkoja kohtaan oli Baturynin ryöstäminen (1708), jonka prinssi Menshikov toteutti Pietari I:n ("Suuren") käskystä, jossa Baturynin kaupungin koko siviiliväestö tuhottiin laajalle levinneelle alueelle. Euroopan järkytys ja kauhu.
ellauri317.html on line 168: Zaporogit kirjoittavat pilkkakirjettä Turkin sulttaanille (ven. Запорожцы пишут письмо турецкому султану, Zaporožtsy pišut pismo turetskomu sultanu) on ukrainalaisen taidemaalarin Ilja Repinin öljyvärimaalaus. Sen tyyli on realismi ja laji historiamaalaus. 1400-luvulla Dneprin alajuoksulle tulleet kasakkayhdyskunnat vahvistivat puolustustaan ja muodostivat linnoituksia. Etelä-Ukraina joutui Venäjän valtapiiriin 1700-luvulla, kun sen hallitsijat ryhtyivät määrätietoisesti laajentamaan valtakuntaansa etelään pyrkien Osmanien valtakunnan ja sille uskollisten kaanien poistamiseen Mustanmeren pohjoisrannoilta. Alueella asui riippumattomia kasakkayhdyskuntia, muun muassa Zaporižžjan, Donin ja Kubanin kasakat. Zaporižžja (ven. Zaporožje) viittaa Dneprin alajuoksulla ennen sijainneiden kynnysten (porog) eli suurten koskien takaiseen alueeseen, ja sen kasakoihin viitataan zaporogeina (ven. zaporožets).
ellauri317.html on line 170: "Zaporogeissa minua viehättävät vapaus ja ritarillisuuden henki." [Repinin kirjeestä Nikolai Leskoville 19.2.1889] Maalaus viittaa tarinan mukaan vuonna 1676 sattuneeseen historialliseen tapahtumaan, jossa zaporogit lähettivät Osmanien valtakunnan sulttaani Mehmed IV:lle vastauskirjeen tämän vaadittua heitä antautumaan osmanien alaisuuteen, vaikka kasakat olivat voittaneet turkkilaiset taistelussa. Ilja Repinin aikana kasakoita kohtaan tunnettiin Venäjällä kovasti sympatiaa ja Ukrainassa syntynyt Repin itse sanoi kasakoista: ”Kaikki, mitä Gogol kirjoitti heistä, on totta! Pyhä kansa! Kukaan maailmassa ei ole niin pitänyt kiinni vapaudesta, tasa-arvosta ja veljeydestä.” Repin maalasi teoksen aikana, jolloin Osmanien valtakuntaa pidettiin Venäjän perivihollisena. Repinin mukaan kasakat ”puolustivat koko Eurooppaa” ja ”nauroivat sydämensä kyllyydestä Idän ylimielisyydelle”. Ne oli länkkäreitä hemmetti! Mutta niin oli silloin vielä venäläisetkin.
ellauri317.html on line 177: Sinä, turkkilainen perkele ja perkeleen kirottu veli ja ystävä, Luciferin itsensä sihteeri. Mikä pirun ritari olet, kun et pysty edes nujertamaan siiliä paljaalla perseelläsi. Paholainen paskoo ja armeijasi syö. Sinä, sinä nartunpenikka, et tee alamaisia kristityistä pojista; me emme tunne pelkoa armeijaasi kohtaan, maalla merellä ja ilmassa me taistelemme sinua vastaan ja naimme äitiäsi.
ellauri317.html on line 187: Repinin maalaus viittaa tarinan mukaan vuonna 1676 sattuneeseen historialliseen tapahtumaan, jossa zaporogit lähettivät Osmanien valtakunnan sulttaani Mehmed IV:lle vastauskirjeen tämän vaadittua heitä antautumaan osmanien alaisuuteen, vaikka kasakat olivat voittaneet turkkilaiset taistelussa. Ei pie sotkea Pugazovin kapinaan 100v myöhemmin, josta kz. albumia 377.
ellauri317.html on line 288: И умер он — с напрасной жаждой мщенья, Ja hän kuoli - turhaan kostonhimoon,
ellauri317.html on line 302: Но есть и божий суд, наперсники разврата! Mutta on myös Jumalan tuomio, turmeluksen uskotut!
ellauri317.html on line 306: Тогда напрасно вы прибегнете к злословью: Sitten turhaan turvaudut panetteluun:
ellauri317.html on line 364: Das kommunistische Regime der Tschechoslowakei nach 1948 tat sich Karel Čapek zwar schwer anzuerkennen, da er nie von der Überlegenheit einer Diktatur des Proletariats gegenüber anderen Gesellschaftsformen überzeugt gewesen war. Zudem war er eine Symbolfigur der „bourgeoisen“ ersten Republik.
ellauri317.html on line 380: Tuberville likes to say "there is no one more military than me." And while he has not served in the military himself, he regularly features Alabama service members on his senatorial website.
ellauri317.html on line 436: Felix Edmundovich Dzerzhinsky (puola : Feliks Dzierżyński [ˈfɛliɡz dʑɛrˈʐɨjskʲi] ; [a] venäjä: Феликс Эдмундович Дзержинский ; [b] 11. syyskuuta [ OS 30. elokuuta] 1877 – 20. heinäkuuta 1926), lempinimeltään "Rauta Felix", oli bolshevikkivallankumouksellinen poliitikko. Vuodesta 1917 kuolemaansa vuonna 1926 saakka hän johti kahta ensimmäistä Neuvostoliiton salaista poliisijärjestöä, Chekaa ja OGPU:ta, jotka perustivat valtion turvallisuuselimiä vallankumouksen jälkeistä neuvostohallintoa varten. Hän oli yksi "punaisen terrorin" arkkitehdeistä ja kasakkojen poistobluesin säveltäjistä.
ellauri317.html on line 517: Jaroslavl on Venäjän vanhimpia kaupunkeja. Ensimmäiset kirjalliset maininnat siitä ovat vuodelta 1071. Kaupungin perustajana pidetään Kiovan ruhtinas Jaroslav I Viisasta. Vuonna 1010 kaupunki syntyi Volgan rannalle kohtaan, jossa joki yhtyy Kotorosl-jokeen. Jaroslav Viisas nimesi kaupungin itsensä mukaan. Tarkoituksena oli taata Koillis-Venäjän suurimman kaupungin Rostov Velikin turvallisuus uuden linnoitetun kaupungin avulla.
ellauri317.html on line 595: Vuonna 1919 amerikkalainen diplomaatti todisti kongressille, että Peterssiä pidettiin yhdessä toisen Chekan johtajan Aleksandr Eidukin kanssa "Venäjän verenhimoisimman hirviönä". Tuolloin englanninkieliset sanomalehdet yliarvioivat Peterssin vaikutuksen, koska poliisi tunsi hänet Isossa-Britanniassa ja koska hän oli ainoa Chekan perustajista, joka puhui englantia. 25. tammikuuta 1919 Lontoon The Times sai myöhään tietää, että bolshevikit olivat olleet erimielisiä siitä, käyvätkö vallankumouksellista sotaa Saksaa vastaan, ja väitti, että yhtä puoluetta johtaa Lenin ja toista Trotski, Peterss , Radek ja Zinovieff ....Trotskin ja Petersin puolue uskoo sankarillisiin toimenpiteisiin... Peterss ei ansainnut mainintaa missään Trotskin laajassa tuota ajanjaksoa koskevissa kirjoituksissa, eikä todellakaan ollut bolshevikkien johdon eturintamassa. Tšekistinä hän epäilemättä tapatti monia fellow apinoita, mutta hänen esittäminen "verenjanoisimmaksi hirviöksi" on ristiriidassa brittiläisen diplomaatin Robert Bruce Lockhartin mielipiteen kanssa , joka vietti kuukauden pidätettynä Moskovassa vuonna 1918 ja jota Peterss kuulusteli. Lockhart kirjoitti:
ellauri317.html on line 621: Kaplan pettyi Leniniin vuosina 1917-1918 SR:n ja bolshevikkien välisen konfliktin vuoksi. Bolshevikeilla oli vahva tuki neuvostoissa, mutta marraskuussa 1917 pidetyissä Perustavan kokouksen vaaleissa ei-bolshevikit olivat enemmistönä. Kun yleiskokous kokoontui tammikuussa 1918, sosialistinen vallankumouksellinen valittiin presidentiksi. Bolshevikit vastasivat hajottamalla Perustavan kokouksen. Elokuuhun 1918 mennessä bolshevikit olivat kieltäneet useimmat muut puolueet. Viimeksi he olivat kieltäneet vasemmistososialistiset vallankumoukselliset, entiset bolshevikkien tärkeimmät koalitiokumppanit, jotka kapinoivat heitä vastaan heinäkuussa Brest-Litovskin sopimus. Kaplan päätti murhata Leninin, koska hän piti häntä "vallankumouksen petturina".
ellauri317.html on line 625: Lenin vietiin takaisin asuntoihinsa Kremliin. Hän pelkäsi, että muut juonittelijat voisivat suunnitella hänen tappamistaan, ja kieltäytyi lähtemästä Kremlin turvasta hakeakseen lääkärinhoitoa. Lääkärit tuotiin hoitamaan häntä, mutta he eivät voineet poistaa luoteja sairaalan ulkopuolella. Vammojensa vakavuudesta huolimatta Lenin selvisi hengissä, mutta hänen terveytensä ei koskaan täysin toipunut hyökkäyksestä. On arveltu, että ampuminen vaikutti aivohalvauksiin, jotka tekivät hänet toimintakyvyttömäksi ja lopulta tappoivat hänet vuonna 1924. Perhanan Fanny, oisit opetellut edes ampumaan kunnolla.
ellauri317.html on line 627: Nimeni on Fanya Kaplan. Tänään ammuin Leniniä. Tein sen itse. En kerro keneltä sain revolverini. En kerro yksityiskohtia. Olin päättänyt tappaa Leninin kauan sitten. Pidän häntä vallankumouksen petturina. Minut karkotettiin Akatuyyn osallistuttuani salamurhayritykseen tsaarivirkailijaa vastaan Kiovassa. Vietin 11 vuotta kovalla työllä. Vallankumouksen jälkeen minut vapautettiin. Kannatin perustuslakia ja olen edelleen sen puolesta.
ellauri317.html on line 644: Huolimatta Dmitrin laajasta paksusuolen- ja maksasyövän leikkauksesta vuonna 1991, sekä hänen poliittisen toimintansa että hänen kirjoitustensa julkaisuvauhti nousivat jyrkästi. Kun Volkogonovin kirjojensa englanninkielisten painosten toimittaja Harold Shukman tapasi hänet ensimmäisen kerran Oxfordissa Englannissa vuonna 1989, hän havaitsi Volkogonovin olevan "täysin erilainen kuin hänen ajatuksensa Neuvostoliiton kenraalista". Shukman selitti: "Hän ei röyhkeile, ei juonut eikä polttanut, ja monissa erilaisissa tilanteissa, joissa olin nähnyt hänet - muissa maissa, Venäjällä, tutkijoiden kanssa jne., hän oli poikkeuksetta leppoisa ja rento ja selvästi suosittu, aivan kuin hänen elämänkerturina kuvaamansa Josif Vissarionoviz." Volkogonov kertoi toimittajalleen, että hänen viimeisinä vuosinaan osoittama "hengellinen voima" johtui kristillisen kasteen läpikäymisestä. His family donated his papers to the United States Library of Congress.
ellauri317.html on line 675: 6. heinäkuuta 1918 Aleksandrovitš osallistui vasemmistososialististen vallankumouksellisten aseelliseen kapinaan Moskovassa, joka liittyi bolshevikkihallituksen allekirjoittamaan Brest-Litovskin rauhansopimukseen ja sitä seuranneeseen Saksan suurlähettilään W. von Mirbachin murhaan. Vasemmistososialististen vallankumouksellisten. Oleg Vitalievich Mikhailovin mukaan Aleksandrovitš valvoi Chekan suurlähetystön turvallisuutta. Päivää ennen kansannousua, 5. heinäkuuta, hän lähetti auton Moskovan lähellä sijaitsevaan kylään toimittaakseen sen sosialistisen vallankumouksellisen johtajansa yhden Dmitri Popovin turvallisuusjoukkojen päämajaan, joka oli tuolloin sairaslomalla. Aamulla 6. heinäkuuta hän vahvisti Chekan sinetillä Yakov Blumkinin laatiman salaisen osaston todistuksen (työ ulkomaanvakoilusta) ja kirjoitti Chekan autotalliin muistiinpanon auton myöntämisestä. Sitten Aleksandrovich otti mukanaan 544 tuhatta ruplaa, jotka oli aiemmin otettu pidätetyltä henkilöltä, ja jotka oli määrä luovuttaa VChK Vault -osastolle.
ellauri317.html on line 697:
ellauri317.html on line 702:
ellauri317.html on line 796: Käyttäen juutalaista salanimeä Purishkevich otti osaa Rasputinin nirhauxeen. Koska Purishkevitšin vaimo kieltäytyi polttamasta turkkia ja saappaita pienessä takassa ambulanssijunassa, salaliittolaiset palasivat palatsiin Rasputinin isompien esineiden kanssa. Tästä kiitoxexi Purishkevitš oli "käytännössä ainoa entinen kansallinen mustasadan johtaja, joka säilytti aktiivisen poliittisen elämän Venäjällä tsaarin kukistumisen jälkeen". Elokuussa 1917 hän halusi sotilasdiktatuurin; hänet pidätettiin Kornilov-tapauksen vuoksi, mutta hänet vapautettiin. Seuraavasta vehkeilystä hänet tuomittiin 11 kuukaudeksi "julkiseen työhön" ja neljäksi vuodeksi vankeuteen pakollisella yhdyskuntapalvelulla, ja hän voitti rohkealla yhdyskuntapalvelulla vankitovereidensa ihailun Pietarin ja Paavalin linnoituksessa. Vankilassa hän oli kirjoittanut runon, jossa hän kuvaili Brest-Litovskin sopimusta "Trotskin rauhaksi". Väärin taas, se oli Leninin, eikä Trozkin.
ellauri317.html on line 827: Khokhol (хохол): Vanhasta kasakkojen sukunimestä (muistatko Mikola Gogolin?), jota venäläiset käyttävät ilkeänä etnisenä herjauksena ukrainalaisia vastaan: kuten "Mene kotiin Tshernobyliin, Khokhol!" (Ukrainalaisilla on samanlaisia solvauksia venäläisille, mukaan lukien Katsap eli vuohi, viitaten vanhoihin venäläisiin miehiin, joilla on parta. Ukrainalaisille ei parta kasva, turpajouhet joutaville (esim. Trotsky). Liikaa mongoliperimää.
ellauri318.html on line 6: @font-face { font-family: 'UnifrakturMaguntia'; src:
ellauri318.html on line 7: url(http://grapson.com/fonts/UnifrakturMaguntia.ttf);
ellauri318.html on line 35: Tässä albumi on länkkärien kontribuutio albumeihin ozikolla "roistomaista konnailua". Sinänsä on aivan turha eziä näistä kaippareista hyviä ja pahoja, kyllä apinat on ikään ja sukupuoleen kazomatta kaikki pahoja, oli ne jääkarhu- tai rapukarkkeja. Jotenkin vaan vituttaa enemmän kulloinkin niskan päällä olevat.
ellauri318.html on line 62: Johan "JW" Westlund kommer från blygsam bakgrund men låtsas vara en bratkille. Han lever ett dubbelliv som stekare på de hetaste inneställena på Stureplan och kör svarttaxi för att finansiera sina dyra vanor samtidigt som han studerar ekonomi på Handelshögskolan. När han förälskar sig i överklasstjejen Sophie lockas han in en värld av organiserad brottslighet. Jorge gör en osannolik rymning från fängelset och är på flykt från både polisen och den serbiska maffian. Hans plan är att göra en sista kokainleverans och sedan lämna landet för gott. Mrado är en brutal underboss inom den serbiska maffian och är i konflikt med huvudbossen Radovan. Han får i uppdrag att hitta Jorge, men tvingas samtidigt ta hand om sin 8-åriga dotter som bor i Lovisa.
ellauri318.html on line 105: Nuori Wall Streetin pörssimeklari Bud Fox (Charlie Sheen) on Bluestar-lentoyhtiön koneistajana työskentelevän isän (Martin Sheen) poika. Hän haluaa suuren rahan toivossa asiakkaakseen sankarinsa, häikäilemättömyydestään tunnetun sijoittajan Gordon Gekkon (Michael Douglas). Hänen sinnikkyytensä palkitaan lopulta: Gekko ottaa Budin suojatikseen ja alkaa opettaa tälle filosofiaansa, jonka mukaan ”ahneus on hyväksi”. Bud alkaa saada isoja välityspalkkioita, joilla hän ostaa kattohuoneiston Manhattanin Upper East Sidelta. Gekko järjestää hänelle myös naisystävän, sisustussuunnittelija Darienin (Daryl Hannah), jota itsekin tapailee Budin tietämättä. "Bud" paljastaa Gekkolle isältään kuulemansa sisäpiiritiedon lentoyhtiön tilanteesta, ja he alkavat yhdessä suunnitella yhtiön valtaamista omistukseensa. Bud Foxille ollaan petaamassa Bluestarin toimitusjohtajan paikkaa, mutta "Bud" saa tietää että Gekkolla onkin tarkoitus vain lopettaa yhtiö, myydä sen omaisuus pian eteenpäin hyvällä voitolla ja kääriä taskuunsa yhtiön 75 miljoonan dollarin eläkerahastovarat. Isä ja kaikki muut työntekijät jäisivät työttömiksi ja vaille eläketurvaa. Tälläinen on mahdollista jenkeissä, missä kaikki on mahdollista, kuha uskoo izeensä ja mahdottomaan.
ellauri318.html on line 125: Kepaappi oli niin hyvää että suli suussa. Hampurilainen ja pizzakin. Vizi mitä törkyä nää konnat lappaa mahoihinsa. Kauppaisivat kahvia kolan sijasta kuten Kalle Ankka (alla). Hintakin on pian samoissa, kun brassit kuivattavat sademeziä. Steekkareiden vieraiden joukossa palloilivat anorektinen prinsessa Madeleine ja Leif Pagrozky. I 2010 ble Pagrotsky utnevnt til «Årets hedersryss» (Årets hedersruss) ved Sällskapet Ryska Huset, med begrunnelsen «Pagrotskys interesse for russisk kultur i sin alminnelighet, og russisk film i særlig grad». Lefa vastusti euroa ja huumelakeja. Lefalla on sydänvika. Naisvieraat viihtyivät minitopeissaan ja blingblingvaatteissaan.
ellauri318.html on line 168:
ellauri318.html on line 244: Elokuva Spedestä ei ole edes spedemäisen huono, se on vain yhdentekevä. Hahattava syylänaama Jean-Pierre Kusela eli "Puppe" pelas putkiaivo Speden pois turveloviihteen pelikentältä. Savolaista ei enää naurattanut. Nyt on syyläpääkin vainaja. Jossain kuopassa kilpaa virnistelee molemmat.
ellauri318.html on line 309: Täys konetuliasesota hylätyssä elokuvateatterissa ei jenkeissä hämmästytä ketään. Eikun perään vaan laukauxia jollain vitun rakettiheittimellä. Mikähän näitä epeleitä vaivaa. Ne on nähneet liikaa tappamista teeveessä, ne on ihan turtia. Aleksejevits ei tunne jenkkejä, siellä on vitun verenhimoisia naisia. There was a time I´d freak out but now it seems sorta normal.
ellauri318.html on line 323: Kansallisen turvallisuuden neuvonantaja Jake Sullivan ilmoitti torstaina, että presidentti Joe Biden nimittää Penny Pritzkerin, miljardööriperillisen ja entisen kauppaministerin, hoitamaan Ukrainan talouden toipumista käynnissä olevasta sodasta.
ellauri318.html on line 377: År 2018 hade 48 procent ett jobb, mest I toabrabschen. Det kulturella avståndet visades vara längst mellan svenskar och somalier enligt de attitydmätningar som gjordes av Högskolan i Gävle och redovisas i Mångfaldsbarometern 2014. De flesta genomsvenskarna tycker inte om att vara egenföretagare I toabranschen eller att paddla I snön med stora pizzalådor på ryggen.
ellauri318.html on line 381: Läkartidningen uppgav 2010 att somalier som flyr som flyktingar till Sverige kan ha medicinska och samhällskonsekvenser för det genomsvenska samhället, bland annat uppgavs resistensproblematiken mot battar: "År 2007 rapporterades 497 nya fall av tuberkulos i Sverige ... en mängd orsaker, som stigmatiseringen kring tuberkulos, rabies och rädsla för undervisning." Vilken tur att överdödligheten bland somalierna till corona var jättestor.
ellauri321.html on line 6: @font-face { font-family: 'UnifrakturMaguntia'; src:
ellauri321.html on line 7: url(http://grapson.com/fonts/UnifrakturMaguntia.ttf);
ellauri321.html on line 47: He returned to England in 1624 and was appointed Provost of Eton, koiranvirka. Kävi Izaak Waltonin kanssa kalassa. Kuoli ja haudattiin Etoniin.
ellauri321.html on line 71: cliffsnotes.com › literature/p/the-…
ellauri321.html on line 101: A new English edition appeared in the year following, and an American reprint of the editio princeps was brought out by Matthew Carey in Philadelphia in 1793. In the meantime its author, whose full name was J. Hector Saint John de Crèvecoeur, had himself translated the book into French, adding to it very considerably, and publishing it in Paris in 1784.* A second French edition, still further enlarged and containing excellent maps and plates, appeared in 1787. These bibliographical facts are significant. They show that for at least twenty years, probably for a much longer period, the “Letters from an American Farmer” was an important interpreter of the New World to the Old. It seems to have been in answer to a demand aroused by his first book that Crèvecoeur ventured to treat the same theme once more. But the three bulky volumes of his “Journey in Upper Pennsylvania” (1801) contain little that is now or illuminating.
ellauri321.html on line 103: Among other books there fell into a guy named Hazlitt's hands a little volume of double interest to him by reason of his own early sojourn in America, and in a fitting connection he gave it a word of praise. In the Edinburgh Review for October, 1829, he speaks of it as giving one an idea “how American scenery and manners may be treated with a lively poetic interest. The pictures are sometimes highly colored, but they are vivid and strikingly characteristic.” “The author,” he continues, “gives not only the objects, but the feelings of a new country.” Hazlitt had read the book and had been delighted with it nearly a quarter of a century before he wrote of it, and in the earliest years of the century he had commended it warmly to his friends. In November, 1805, Lamb wrote: “Oh, tell Hazlitt not to forget the American Farmer. I dare say it is not so good as he fancies; but a book's a book.”* And it is this book, which not only gained the sympathies of Hazlitt and Charles Lamb, but also by its idealized treatment of American country life may possibly have stirred, as Professor Moses Coit Tyler thought, the imaginations of Byron and Coleridge.
ellauri321.html on line 105: For many years after Hazlitt had sounded his note of praise, Crèvecoeur and his work remained practically unknown. The ideas for which he stood, the literary atmosphere that he created, were both old-fashioned. Few people took Rousseau from their upper shelves, and the dust gathered on the tomes of Chateaubriand. Even Werther was more talked about than read. And so no one cared for this Earthly Paradise of the Age of Reason dashed with Rousseau's sentimentality, filled with his love of Nature, and prophetic of the whole Emigrant literature of France.
ellauri321.html on line 107: J. Hector Saint John de Crèvecoeur was born at Caen on January 31, 1735, of a noble family which had played some part in Norman history as early as the eleventh century.
ellauri321.html on line 108: In 1747, in his sixteenth year, Crèvecoeur was sent by his family to England in order to complete his education. But the young man was of an adventurous spirit, and after a sojourn of about seven years in England, he set sail for Canada, where for the years 1758–59 he served in the French army. In 1764, after some residence in Pennsylvania, he became a naturalized citizen of New York, and five years later settled on a farm in Ulster County. Here, with his wife, Mahetable Tiffet of Yonkers, he lived the peaceful life of many idyllic years during which he gathered the materials for his book. Obviously enough he did not always remain on his farm, but viewed many parts of the country with a quietly observing eye. These journeys are recorded in his pages. He explored pretty thoroughly the settled portions of the States of New York and Pennsylvania, saw something of New England, and also penetrated westward to the limits of the colonies. He went as far South as Charleston, and may have visited Jamaica. Beyond such journeyings we may imagine these years to have xiv have been quite barren of events, serene and peaceful, until the storm of the Revolution began to break. It is not until 1779 that anything of import is again recorded of Crèvecoeur. In that year he made an attempt to return to Normandy, but the sudden appearance of a French fleet in the harbor of New York causing him to be suspected as a spy, he was imprisoned for three months. He was then permitted to sail, and, on his arrival in England, sold for thirty guineas his “Letters from an American Farmer,” which were published at London in 1782, the year after he reached France.
ellauri321.html on line 110: The success of his book and his efforts to improve the agricultural conditions of Normandy made Crèvecoeur a welcome guest in France. He spent some pleasant months in French literary society, into which he was probably introduced by Mme. de Houdetot, one of the many heroines of Rousseau's “Confessions.” To this lady, an old friend of his father, he also owed his introduction to Franklin.* He returned to America at the end of 1783.
ellauri321.html on line 112: Here sorrow and desolation awaited him. His wife had died a few weeks before his arrival, his farm had been ravaged, his children were in the care of strangers. But as he had been appointed French Consul in New York with the especially expressed approbation of Washington, he remained in America six years longer, with only one brief interval spent in France. Notwithstanding the disastrous practical influence of his book, through which five hundred Norman families are said to have perished in the forests of Ohio, he was now an honored citizen in his adopted country, distinguished by Washington, and the friend of Franklin. In these later years he accompanied Franklin on various journeys, one of which is recorded in the “Voyage Dans La Haute Pennsylvanie.” In 1790 he returned to France, living now at Rouen, now at Sarcelles, where he died on November 12, 1813. He was a man of “serene temper and pure benevolence,” of good sense and sound judgment; something also of a dreamer, yet of a rhetorical rather than a poetical temperament; typically French, since there were in him no extremes of opinion or emotion. He followed the dictates of his reason tempered by the warmth of his heart, and treated life justly and sanely.
ellauri321.html on line 114: Crèvecoeur's book differs from other works descriptive of early conditions in America in that xvi that it should be regarded primarily as a piece of literature. Beyond the information that is given by it there is the more permanent significance of its tone and atmosphere, of its singularly engaging style, and of the fact that it forms part of a great literary movement.
ellauri321.html on line 119: This was the Indian; not the red man of actual flesh an and xvii and blood, but the Tenewissa of Crèvecoeur, and the Atala of Chateaubriand. The pressure of the tyrannous centuries drove men to an ideal of extreme liberty. It was the Indian, living in uninterrupted communion with Nature, and within the most flexible of societies, whom they contrasted with the European held in the iron vise of a complex and traditional social order. All the undeniable charm of this ideal of freedom, of simplicity, of a life close to Nature, Crèvecoeur embodied in his book.
ellauri321.html on line 121: He was an indomitable optimist. In the value and joy of that phase of life which he described he believed heartily, as well as in the future of the colonies, and in the beneficent effect of that future on the fortunes of mankind.
ellauri321.html on line 123: But Crèvecoeur was after all a Frenchman, with the strong social instinct of his race. And so he proceeds to analyze and define the political conditions of America. It fills him with a quiet but deep satisfaction to be one of a community of “freeholders, the possessors of the soil they cultivate, members of the government they obey, and the framers of their own laws by means of their representatives.” Thus he rises to a consideration of this new type of social man and seeks to answer the question: What xx What is an American? His answer is delightful literature, but fanciful sociology. Had the colonial farmers all been Crèvecoeurs, had they all possessed his ideality, his power of raising simple things into true human dignity, of connecting the homeliest activity with the ultimate social purpose which it furthers in its own small way, his description of the American would have been fair enough. As a matter of fact, the hard-working colonial farmer, cut off from the refining and subduing influences of an older civilization, was probably no very delectable type, however worthy, and one fears that Professor Wendell is right in declaring that Crèvecoeur's American is no more human than some ideal savage of Voltaire. But in this fact lies much of the literary charm of his work, and of its value as a human document of the age of the Revolution.
ellauri321.html on line 137: Whenever I go abroad it is always involuntary. I never return home without feeling some pleasing emotion, which I often suppress as useless and foolish. The instant I enter on my own land, the bright idea of property, of exclusive right, of independence exalt my mind. Precious soil, I say to myself, by what singular custom of law is it that thou wast made to constitute the riches of the freeholder? What should we American farmers be without the distinct possession of that soil? It feeds, it clothes us, from it we draw even a great exuberancy, our best meat, our richest drink, the very honey of our bees comes from this privileged spot. No wonder we should thus cherish its possession, no wonder that so many Europeans who have never been able to say that such portion of land was theirs, cross the Atlantic to realize that happiness. this is what may be called the true and the only philosophy of an American farmer. He is like a cock perhaps, arrayed with the most majestic plumes, tender to its mate, bold, courageous, endowed with an astonishing instinct to fuck, with thoughts, with memory, and every distinguishing characteristic of the reason of man. I really enjoy killing all my animals, like doves, my record is fourteen dozen.
ellauri321.html on line 146: The next wish of this traveller will be to know whence came all these people? they are a mixture of English, Scotch, Irish, French, Dutch, Germans, and Swedes. (Oh, and sundry Indians and Africans, who however own no land.)
ellauri321.html on line 152: here they are incorporated into one of the finest systems of population which has ever appeared, and which will hereafter become distinct by the power of the different climates they inhabit. The American ought therefore to love this country much better than that wherein either he or his forefathers were born. Here the rewards of his industry follow with equal steps the progress of his labour; his labour is founded on the basis of nature: self-interest; can it want a stronger allurement?
ellauri321.html on line 154: The American is a new man, homo novus, who acts upon new principles; he must therefore entertain new ideas, and form new opinions. From involuntary idleness, servile dependence, penury, and useless labour, he has passed to toils of a very different nature, rewarded by ample subsistence.—This is an American.
ellauri321.html on line 156: Those who live near the sea, feed more on fish than on flesh, and often encounter that boisterous element. This renders them more bold and enterprising; this leads them to neglect the confined occupations of the land. They see and converse with a variety of people; their intercourse with mankind becomes extensive. The sea inspires them with a love of traffic, a desire of transporting produce from one place to another; and leads them to a variety of resources which supply the place of labour. Those who inhabit the middle settlements, by far the most numerous, must be very different; the simple cultivation of the earth purifies them, but the indulgences of the government, the soft remonstrances of religion, the rank of independent freeholders, must necessarily inspire them with sentiments, very little known in Europe among people of the same class. What do I say? Europe has no such class of men; the early knowledge they acquire, the early bargains they make, give them a great degree of sagacity. As freemen men 58 they will be litigious; pride and obstinacy are often the cause of law suits; the nature of our laws and governments may be another. As citizens it is easy to imagine, that they will carefully read the newspapers, enter into every political disquisition, freely blame or censure governors and others. As farmers they will be carful and anxious to get as much as they can, because what they get is their own. As northern men they will love the chearful cup.
ellauri321.html on line 161: By living in or near the woods, their actions are regulated by the wildness of the neighbourhood. The deer often come to eat their grain, the wolves to destroy their sheep, the bears to kill their hogs, the foxes to catch their poultry. This surrounding hostility, immediately puts the gun into their hands; they watch 67 watch these animals, they kill some; and thus by defending their property, they soon become professed hunters; this is the progress; once hunters, farewell to the plough. The chase renders them ferocious, gloomy, and unsociable; a hunter wants no neighbour, he rather hates them, because he dreads the competition. In a little time their success in the woods makes them neglect their tillage. They trust to the natural fecundity of the earth, and therefore do little; carelessness in fencing, often exposes what little they sow to destruction; they are not at home to watch;
ellauri321.html on line 164: These new manners being grafted on the old stock, produce a strange sort of lawless profligacy, the impressions of which are indelible. The manners of the Indian natives are respectable, compared with this European medley. Their wives and children live in sloth and inactivity; and having no proper pursuits, you may judge what education the latter receive. Their tender minds have nothing else to contemplate but the example of their parents; like them they grow up a mongrel breed, half civilized, half savage, except nature stamps on them some constitutional propensities. 68 propensities. That rich, that voluptuous sentiment is gone that struck them so forcibly; the possession of their freeholds no longer conveys to their minds the same pleasure and pride.
ellauri321.html on line 170: As I have endeavoured to shew you how Europeans become Americans; it may not be disagreeable to shew you likewise how the various Christian sects introduced, wear out, and how religious indifference becomes prevalent. When any considerable number of a particular sect happen to dwell contiguous to each other, they immediately erect a temple, and there worship the Divinity agreeably to 62 their own peculiar ideas. Nobody disturbs them. If any new sect springs up in Europe, it may happen that many of its professors will come and settle in America. As they bring their zeal with them, they are at liberty to make proselytes if they can, and to build a meeting and to follow the dictates of their consciences; for neither the government nor any other power interferes. If they are peaceable subjects, and are industrious, what is it to their neighbours how and in what manner they think fit to address their prayers to the Supreme Being? But if the sectaries are not settled close together, if they are mixed with other denominations, their zeal will cool for want of fuel, and will be extinguished in a little time. Then the Americans become as to religion, what they are as to country, allied to all. In them the name of Englishman, Frenchman, and European is lost, and in like manner, the strict modes of Christianity as practised in Europe are lost also.
ellauri321.html on line 178: yet, when it is united with bad luck, it leads to want: want stimulates that propensity to rapacity and injustice, too natural to needy men, which is the 70 the fatal gradation. After this explanation of the effects which follow by living in the woods, shall we yet vainly flatter ourselves with the hope of converting the Indians? We should rather begin with converting our back-settlers. the back-settlers of both the Carolinas, Virginia, and many other parts, have been long a set of lawless people; it has been even dangerous to travel among them.
ellauri321.html on line 195: The Scotch and the Irish might have lived in their own country perhaps as poor, but enjoying more civil advantages, the effects of their new situation do not strike them so forcibly, nor has it so lasting an effect. From whence the difference arises I know not, but out of twelve families of emigrants of each country, generally seven Scotch will succeed, nine German, and four Irish. The Scotch are frugal and laborious, but their wives cannot work so hard as German women, who on the contrary vie with their husbands, and often share with them the most severe toils of the field, which they understand better. They have therefore nothing to struggle against, but the common casualties of nature. The Irish do not prosper so well; they love to drink and to quarrel; they are litigious, and soon take to the gun, which is the ruin of every thing; they seem beside to labour under a greater degree of ignorance in husbandry than the others; perhaps it is that their industry had less scope, and was less exercised at home. Their potatoes, which are easily raised, are perhaps an inducem
ellauri321.html on line 270: I believe that if Putin is allowed to take Ukraine it will embolden him to continue the war and take other countries that have something that he wants. I think the free world must continue to support Ukraine and other countries in precarious situations like South Korea and Taiwan. If the free world doesn’t support them, it will just be a matter of time before they are attacked. If you don’t believe in freedom, move to North Korea, Russia, China or any of the other countries with dictators, kings or a supreme being. Our children´s and grandchildren’s options and futures are at stake.
ellauri321.html on line 287: Hämmästyttävien mahdollisuuksien maa, sanoi professori Timson. Maa, jossa ei yritteliäisyydelle ole mitään estettä. Tämän päivän portinvartija voi huomenna olla miljonääri. Tulette huomaamaan, että se on innostuttava maa, mr. Motley. Se on maa, jossa voi tapahtua mitä tahansa. Niin juuri, mitä tahansa! Siellä tehdään miljoonia yhdessä yössä. Ja se on ystävällinen maa. Te pidätte ystävänänne miestä, joka kiilloittaa kenkänne, parturia, joka leikkaa hiuksenne, tarjoilijaa, joka tuo teille jäävetenne. Minkä vuoksi? Sen vuoksi, että te tiedätte, että nämä miehet voivat jonakin päivänä olla huomattuja henkilöitä. Ja vaikka he eivät onnistuisikaan ansaitsemaan niin paljon rahaa, on hyvin mielenkiintoista päästä kosketukseen kanssaihmisten kera.
ellauri321.html on line 291: Melvin Dixon sepitti runon nimeltä Heartbeats vasta kasarilla. Se kertoo homon lakukepin kuolemasta AIDSiin. Niin juuri kävi Melvin raiskalle. He wrote about black gay men. Hänen partnerinsa nimi oli osuvasti Dick Horowitz. Dick oli todnäk. nahaton. Juanin löytämä runokokoelma saattoi olla vaikka ture.com/2019/12/the-best-poems-of-the-1920s/">tämä:
ellauri321.html on line 306: Mutta vanhat jenkkiklisheet on aivan samoja kuin uudemmat? Mixi jenkit jaxaa sitten kazoa niitä uusia (lukemisesta on turha enää edes puhua)? Niinkuin tää klaaniajattelu, missä vastakkain ei ole lainkuuliaiset kansalaiset ja lainrikkojat, vaan menestyneet tyypit ja tunarit, winners ja losers. Tää piirre on viimeisen sadan vuoden aikana vaan vahvistunut, ja siitä on tullut länkkärien uusi normaali. Se on se mitä buzzword "free world" oikeasti tarkottaa.
ellauri321.html on line 314: Katharine Whiner gave the 2013 AN Smith lecture in journalism at the University of Melbourne, The Rise of the Reader, discussing journalism in the age of the open web, and a speech on Truth and Reality in a Hyper-Connected World as part of the Oxford University Women of Achievement Lecture Series in May 2016. She is the winner of the Diario Madrid prize for journalism for her 2016 long read, How Technology Disrupted the Truth. She is based in London.
ellauri321.html on line 418: "Kauneus on totuus, totuus kauneus" on täsmälleen sama asema ja sama oikeutus kuin Shakespearen "Kypsyys on kaikki". Molemmat on täyttä palturia mutta kuulostavat fixuilta. In vino veritas, hoilasi Juan hoiperrellessaan Olympian luota kotiin pää täynnä kotipolttoista giniä. Juan ei ottanut totuutta ottolapsexi, vai rehellisyyskö se oli. Dora työntää kyyneleisen naamansa Juanin kainaloon ja Juan kohta omansa Olympian isokainaloon.
ellauri321.html on line 512: Hunnit tuhosivat kaupungin 300-luvulla jaa. Osmanit valtasivat kaupungin vuonna 1475. Eri vaiheissaan kaupunki on tunnettu myös nimillä Ardabda, Kafas, Caffa ja Kefe. Liguriaksi Cafà, krimitataari ja turkiksi Kefe ) tai Kaffa.
ellauri321.html on line 573:
ellauri321.html on line 583: Wodehouse moved to the US in 1945 and lived there until his death in 1975, aged 93. Had he returned to Affeninsel he would have been prosecuted for treason. Personality pays. You are special. Che sará sará, whatever will be will be.
ellauri322.html on line 6: @font-face { font-family: 'UnifrakturMaguntia'; src:
ellauri322.html on line 7: url(http://grapson.com/fonts/UnifrakturMaguntia.ttf);
ellauri322.html on line 61: Ihmiset syntyvät ja pysyvät aina vapaina ja tasa-arvoisina oikeuksiensa suhteen. Siviilierot voivat siis perustua vain "yleishyödyllisyyteen" (kz. ed. kpl). Kaikkien poliittisten yhdistysten ja historian loppu on ihmisen luonnollisten ja peruuttamattomien oikeuksien säilyttäminen; ja nämä oikeudet ovat yrittämisvapaus ja omaisuuden turvallisuus eli el Zorron ja Robin Hoodin vastustus.
ellauri322.html on line 80: All the great laws of society are laws of nature. Those of trade and commerce, whether with respect to the intercourse of individuals or of nations, are laws of mutual and reciprocal interest. Ja hah.
ellauri322.html on line 85: Experience, in all ages, and in all countries, has demonstrated that it is impossible to control Nature in her distribution of mental powers. She gives them as she pleases. Whatever is the rule by which she, apparently to us, scatters them among mankind, that rule remains a secret to man.
ellauri322.html on line 95: Commerce is no other than the traffic of two individuals, multiplied on a scale of numbers; and by the same rule that nature intended for the intercourse of two, she intended that of all. For this purpose she has distributed the materials of manufactures and commerce, in various and distant parts of a nation and of the world; and as they cannot be procured by war so cheaply or so commodiously as by commerce, she has rendered the latter the means of extirpating the former. As the two are nearly the opposite of each other, consequently, the uncivilised state of the European governments is injurious to commerce. Every kind of destruction or embarrassment serves to lessen the quantity, and it matters but little in what part of the commercial world the reduction begins. Like blood, it cannot be taken from any of the parts, without being taken from the whole mass in circulation, and all partake of the loss. When the ability in any nation to buy is destroyed, it equally involves the seller. Could the government of England destroy the commerce of all other nations, she would most effectually ruin her own. It is possible that a nation may be the carrier for the world, but she cannot be the merchant. She cannot be the seller and buyer of her own merchandise. The ability to buy must reside out of herself; and, therefore, the prosperity of any commercial nation is regulated by the prosperity of the rest. If they are poor she cannot be rich, and her condition, be what it may, is an index of the height of the commercial tide in other nations. When, therefore, governments are at war, the attack is made upon a common stock of commerce, and the consequence is the same as if each had attacked his own.
ellauri322.html on line 106: At an early period—little more than sixteen years of age, raw and adventurous, and heated with the false heroism of a master who had served in a man-of-war—I began the carver of my own fortune, and entered on board the Terrible Privateer, Captain Death. From this adventure I was happily prevented by the affectionate and moral remonstrance of a good father, who, from his own habits of life, being of the Quaker profession, must begin to look upon me as lost.
ellauri322.html on line 108: But the impression, much as it effected at the time, began to wear away, and I entered afterwards in the King of Prussia Privateer, Captain Mendez, and went with her to sea. Yet, from such a beginning, and with all the inconvenience of early life against me, I am proud to say, that with a perseverance undismayed by difficulties, a disinterestedness that compelled respect, I have not only contributed to raise a new empire in the world, founded on a new system of government, but I have arrived at an eminence in political literature, the most difficult of all lines to succeed and excel in, which aristocracy with all its aids has not been able to reach or to rival. Notta lällällää teille loordit!
ellauri322.html on line 123: The opening of South America would produce an immense field of commerce, and a ready money market for manufactures, which the eastern world does not. The East is already a country full of manufactures, the importation of which is not only an injury to the manufactures of England, but a drain upon its specie. The balance against England by this trade is regularly upwards of half a million annually sent out in the East-India ships in silver; and this is the reason, together with German intrigue, and German subsidies, that there is so little silver in England.
ellauri322.html on line 125: Never did so great an opportunity offer itself to England, and to all Europe, as is produced by the two Revolutions of America and France. By the former, freedom has a national champion in the western world; and by the latter, in Europe. When another nation shall join France, despotism and bad government will scarcely dare to appear. To use a trite expression, the iron is becoming hot all over Europe. The insulted German and the enslaved Spaniard, the Russ and the Pole, are beginning to think. The present age will hereafter merit to be called the Age of Reason,61 and the present generation will appear to the future as the Adam of a new world.
ellauri322.html on line 127: When all the governments of Europe shall be established on the representative system, nations will become acquainted, and the animosities and prejudices fomented by the intrigue and artifice of courts, will cease. As soldiers have hitherto been treated in most countries, they might be said to be without a friend. Shunned by the citizen on an apprehension of their being enemies to liberty, and too often insulted by those who commanded them, their condition was a double oppression. But where genuine principles of liberty pervade a people, everything is restored to order; and the soldier civilly treated, returns the civility.
ellauri322.html on line 232: MARY WOLLSTONECRAFT was born on the 27th of April, 1759. Her father, a quick-tempered and unsettled man, capable of beating wife, child, and dog was the son of a manufacturer who made money in Spitalfields, when Spitalfields was prosperous. Her mother was a rigorous Irishwoman, of the Dixons of Sally Shannon. Edward John Wollstonecraft of whose childpen, besides Mary, the second child, three sons and two daughters lived to be sort of men and women in course of time, got rid of about ten thousand pounds which had been left him by his father. He began to get rid of it by farming. Mary Wollstonecraft's firstremembered home was in a farm at Epping. When she was five years old, the family moved to another farm, by the Chelmsford Toad. When she was between six and seven years old they moved again, to the neighbourhood of Barking. There they remained three years before the next move, which was to a farm near Beverley, in Yorkshire. In Yorkshire they remained six years, and Mary Wollstonecraft had there what education fell to her lot between the ages of ten and sixteen.
ellauri322.html on line 234: Edward John Wollstonecraft then gave up farming to venture upon a commercial speculation. This caused him to live for a year and a half at Queen's Row, Hoxton. His daughter Mary was then sixteen; and while at Hoxton she had her education advanced by the friendly care of a deformed clergyman Mr. Clare who lived next door, and stayed so much at home that his one pair of shoes had lasted him for fourteen years. But Mary Wollstonecraft's chief friend at this time was an accomplished girl only two years older than herself, who maintained her father, mother, and family by skill in drawing. Her name was Frances Blood, and she especially, by her example and direct instruction, drew out her "young friend's" drawers.
ellauri322.html on line 236: In 1776, Mary Wollstonecraft's father, a rolling stone, rolled into Wales. Again he was a failure. Next year again he was a Londoner; and Mary had influence enough to persuade him. to choose a house at Walworth, where she would be near to her friend's fanny. Then, however, the conditions of her home life caused her to be often on the point of going away to earn a living for herself. In 1778, when she was nineteen, Mary Wollstonecraft did leave home, to take a situation as companion with a rich tradesman's widow at Bath, of whom it was said that none of her companions could stay with her. Mary Wollstonecraft, nevertheless, stayed two years with the difficult widow, and made herself respected. Her mother's failing health then caused Mary to return to her. The father was then living at Enfield, and trying to save the small remainder of his means by not venturing upon any business at all. The mother died after long suffering, wholly dependent on her daughter Mary's constant care. The mother's last words were often quoted by Mary Wollstonecraft in her own last years of distress "A little patience, and all will be over."
ellauri322.html on line 244: Mary Wollstonecraft left Lisbon for England late in December, 1785. When she came back she found Fanny's poor parents anxious to go back to Ireland ; and as she had been often told that she could earn by writing, she wrote a pamphlet of 162 small pages" Thoughts on the Education of Daughters " and got ten pounds for it. This she gave to hel- friend's parents to enable them to go back to their kindred. In all she did there is clear evidence of an ardent, generous, impulsive nature. One day her friend Fanny Blood had repined at the unhappy surroundings in the home she was maintaining for her father and mother, and longed for a little home of her own to do her work in. Her friend quietly found rooms, got furniture together, and told her that her little home was ready ; she had only to walk into it. Then it seemed strange to Mary Wollstonecraft that Fanny Blood was withheld by thoughts that had not been uppermost in the mood of complaint. She thought her friend irresolute, where she had herself been generously rash. Her end would have been happier had she been helped, as many are, by that calm influence of home in which some knowledge of the world passes from father and mother to son and daughter, without visible teaching and preaching, in easiest companionship of young and old from day to day.
ellauri322.html on line 250: With all this hard work she lived as sparely as she could, that she might help her family. She supported her father. That she might enable her sisters to earn their living as teachers, she sent one of them to Paris, and maintained her there for two years ; the other she placed in a school near London as parlour-boarder until she was admitted into it as a paid teacher. She placed one brother at Woolwich to qualify for the Navy, and he obtained a lieutenant's commission. For another brother, articled to an attorney whom he did not like, she obtained a transfer of dentures; and when it became clear that his quarrel was more with law than with the lawyers, she placed him with a farmer before fitting him out for emigration to America. She then sent him, so well prepared for his work there that he prospered well.
ellauri322.html on line 262: The interest of this book which describes her travel is quickened by a knowledge of the heart-sorrow that underlies it all. Gilbert Imlay had promised to meet her upon her return, and go with her to Switzerland. But the letters she had from him in Sweden and Norway were cold, and she came back to find that she was wholly forsaken for an actress from a strolling company of players. Then she went up the river to drown herself. She paced the road at Putney on an October night, in 1795, in heavy rain, until her clothes were drenched, that she might sink more surely, and then threw herself from the top of Putney Bridge.
ellauri322.html on line 264: She was rescued, again, and lived on with deadened spirit. In 1796 tures-in-scandinavia/">these "Letters from Sweden and Norway " were published. Early in 1797 she was married to William Godwin. On the 10th of September in the same year, at the ago of thirty-eight, Mary Wollstonecraft Godwin died, after the birth of the daughter who lived to become the wife of Shelley and write a blockbuster bestseller. The mother also would have lived, if a womanly feeling, in itself to be respected, had not led her also to unwise departure from the customs of the world. Peace be to her memory. None but kind thoughts can dwell upon the life of this too faithful disciple of Rousseau (except for the feminismim).
ellauri322.html on line 275: Ulkoluodon spugeäijät ei osaa ajatella muuta kuin päivän sillinpäitä. Pariisittarilla on joie de vivre, niitä eivät paina arkihuolet, nälkäänsä ne syövät leivoxia. Peggy piika väpelö pelkää ruåzalaisia. Maryn mielessäkin vilahtaa kiehtova väkisinmakuun ajatus. Virkamiesten palkat Ruåzissa on tosi pieniä. Pelto-orvokkeja näkyy kasvavan. Tyär mainitaan vasta s. 18, se löysi ahomansikoita. Näissä maisemissa oli helppo unohtaa päiden kolahtelu pesusoikkoon Pariisissa ja Imlayn petturuus. Mary ei tykännyt svedujen ätläköistä muonista. Sokeria pistävät leipäänkin, perhana. Mutta höveleitä ovat vaikkeivät valitettavasti osaa enkkua. Tullimies on töykeä kun Marylla ei ole passia.
ellauri322.html on line 293: Dearly beloved Roger, The scripture moveth us in sundry places. This is a bawdy parody of The Book of common prayer. No ei, se on mitä Swift sanoi kuin sen uudessa seurakunnassa ei kukaan ilmestynyt saarnankuuloon paizi unilukkari.
ellauri322.html on line 304: Mary ei pidä muumioista. Life, what art thou? Where goes this breath ? this I, so much alive ? In what element will it mix, giving or receiving fresh energy ? What will break the enchantment of animation ? Sas se. Pugh ! my stomach turns.
ellauri322.html on line 310: Ja ehkä on sanomattakin selvää, että Marian vinjetit sisältävät seksuaalisen pohjavirran, kuten voimme odottaa, mutta ne aikalaiskriitikot, jotka eivät pitäneet eniten Sternen hölynpölystä, löysivät teoksista jotain hyväksyttävää, ellei ylevää. Esimerkiksi molemmat painettiin uudelleen Sternen kaunottaret, ja toinen - sentimentaalisempi näistä kahdesta - aiheutti kuvitusten ja kaiverrusten vyöryn, joista tunnetuin ilmestyi Joseph Wedgwoodin teepalveluissa, merkki siitä, että Mariaa oli pidetty turvallisena kohteliaan yhteiskunnan kulutukseen.
ellauri322.html on line 332: Kirkon maat vietiin Luteruxen tullessa, mikä lienee ollut reformaation päämotiivi. Porukka ei saisi ansaita liikaa eikä liian vähän. Juuri tämä suhteellisuuden puute voiton ja työn välillä alentaa ihmisiä, tuottaa sykofanttisia nimityksiä suojelija ja asiakas, toisessa päässä tuo turmiollinen esprit du corps, sananmukaisesti julma.
ellauri322.html on line 335: The destruction, or gradual reduction, of their forests will probably ameliorate the climate, and their manners will naturally improve in the same ratio as industry requires ingenuity. The world requires, I see, the hand of man to perfect it.
ellauri322.html on line 355: Norjalaiset kiskovat törkeästi rahaa turisteilta.
ellauri322.html on line 358: The view of this wild coast, as we sailed along it, afforded me a continual subject for meditation. I anticipated the future improvement of the world, and observed how much man has still to do to obtain of the earth all it could yield. I even carried my speculations so far as to advance a million or two of years (!) to the moment when the earth would perhaps be so perfectly cultivated, and so completely peopled, as to render it necessary to inhabit every spot, yes, even these bleak shores. Imagination went still farther, and pictured the state of man when the earth could no longer support him. Whither was he to flee from universal famine ? Sitten se kezu söi ize izensä ja sixi ei enää ole kezuja.
ellauri322.html on line 391: Takasin matkalla Norjasta on ruåzalaiset Uddevallassa taas täys sikoja. I do not now wonder that the girls lose their fine complexions at such an early age, or that love here is merely an appetite to fulfil the main design of Nature, never enlivened by either affection or sentiment.
ellauri322.html on line 399: The country during the first day’s journey presented a most barren appearance, as rocky, yet not so picturesque as Norway, because on a diminutive scale. We stopped to sleep at a tolerable inn in Falckersberg, a decent little town with a prettyish little wilderness in the back, though all the windows were to the west.
ellauri322.html on line 427: Sapettaa kun huomaan joitain kaupallisia petoksia, joita harjoitetaan nykyisen sodan aikana. Lyhyesti sanottuna, riippumatta siitä, millä näkökulmalla katson yhteiskuntaa, minusta näyttää siltä, että omaisuuden ihailu on kaiken pahan juuri. Täällä Tanskassa se ei tee ihmisistä yritteliäitä, kuten Amerikassa, vaan säästäviä ja varovaisia. Sen vuoksi en ole koskaan ollut pääkaupungissa, jossa aktiivista teollisuutta on niin vähän; ja mitä tulee iloisuuteen, odotin turhaan norjalaisten reipasta askelta, jotka minusta kaikin puolin näyttävät olevan näistä joholla.
ellauri322.html on line 489: You are viewing an original antique oil painting on canvas by Paulette Bardy, listed French Impressionist of the early part of the 20th century. She was born in Fez, Morocco and her works were accepted and exhibited at the prestigious Salon des Artistes Francais in Paris. She was a pupil of French artist Charles Fouqueray and she also painted a series of controversial risque beach scenes, erotic in nature, titled "La Plage" and "Bord de Mer". Her landscapes are Impressionistic mixed with an influence of rural French folk art.
ellauri323.html on line 6: @font-face { font-family: 'UnifrakturMaguntia'; src:
ellauri323.html on line 7: url(http://grapson.com/fonts/UnifrakturMaguntia.ttf);
ellauri323.html on line 37: When no one comes to disturb my inward peace, Kun kukaan ei tule häiritsemään sisäistä rauhaani,
ellauri323.html on line 39: And turn me into a patchwork, a jig-saw puzzle, Ja tee minusta tilkkutäkkiä, palapeliä,
ellauri323.html on line 84: Zuleika Dobson – "vaikkakaan ei ehdottoman kaunis" - on edvardiaanisen aikakauden tuhoisan viehättävä nuori nainen, todellinen femme fatale, joka on ammatiltaan arvovaltainen entinen sirkustirehtööri. Zuleikan nykyinen ammatti (tosin mikä vielä tärkeämpää, hänen kiehtova kauneutensa) on tehnyt hänestä jonkinlaisen pienen julkkiksen, ja hän onnistuu pääsemään Oxfordin yliopiston etuoikeutettuun, vain miehistä koostuvaan alueeseen, koska hänen isoisänsä on Juudaksen Collegen vartija (perustuu Merton Collegeen, Beerbohmin alma materiin). Siellä hän rakastuu ensimmäistä kertaa elämässään Dorsetin herttuaan, snobi, emotionaalisesti irrallinen opiskelija, joka – turhautuneena siihen, ettei hän pysty hallitsemaan tunteitaan, kun hän näkee hänet – joutuu myöntämään, että hänkin on hänen ensimmäinen rakkautensa ja kosi häntä impulsiivisesti. Koska hän kuitenkin tuntee, ettei hän voi rakastaa ketään, ellei tämä ole läpäisemätön hänen viehätysvoimalleen, hän kuitenkin hylkää kaikki kosijansa ja tekee samoin hämmästyneen herttuan kanssa. Herttua huomaa nopeasti, että Noaks, Kerekekeks Koaks Koaks, toinen Oxford-opiskelija, väittää myös rakastuneensa häneen olematta koskaan edes ollut tekemisissä hänen kanssaan. Ilmeisesti miehet rakastuvat häneen heti nähdessään hänet. Ensimmäisenä, jolle hän on vastannut rakkautensa (miten vain lyhyeksikin ajaksi), herttua päättää tehdä itsemurhan symboloidakseen intohimoaan Zuleikaa kohtaan ja toivoo, että hän lisää tietoisuutta hänen lumoavan viehätyksensä kauheasta voimasta.
ellauri323.html on line 108: Pian heidän häiden jälkeen Benedetti kehotti vaimoaan osallistumaan julkiseen turnaukseen. Näytelmän aikana hiän kuoli, kun osa telineestä, jossa hiän istui, antoi periksi. Kiirehtien hiänen viereensä hän huomasi, että hiänellä oli yllään hiuspaita, siis sellainien jouhipaita joita Peeveli tarsolainen väsäsi. Hänen vaimonsa kuoleman aiheuttama järkytys ja todisteet hiänen salaisesta katumuksestaan tekivät häneen niin suuren vaikutuksen, että hän hylkäsi ammattinsa ja ryhtyi fransiskaaniksi.
ellauri323.html on line 112: Noin kymmenen vuoden elämisen jälkeen Benedetti haki pääsyä alaikäisten veljien joukkoon, mutta he olivat haluttomia ottamaan häntä vastaan hänen maineensa vuoksi. Pian hän sävelsi kauniin runon maailman turhuuksista, mikä johti hänen otukseen ritarikunnan jäseneksi vuonna 1278. Hän päätti elää maallikkoveljenä.
ellauri323.html on line 119: Zuleika was not strictly beautiful. Her eyes were a trifle large, and their lashes longer than they need have been. An anarchy of small curls was her chevelure, a dark upland of misrule, every hair asserting its rights over a not discreditable brow. For the rest, her features were not at all original. They seemed to have been derived rather from a gallimaufry of familiar models. From Madame la Marquise de Saint-Ouen came the shapely tilt of the nose. The mouth was a mere replica of Cupid’s bow, lacquered scarlet and strung with the littlest pearls. No apple-tree, no wall of peaches, had not been robbed, nor any Tyrian rose-garden, for the glory of Miss Dobson’s cheeks. Her neck was imitation-marble. Her hands and feet were of very mean proportions. She had no waist to speak of.
ellauri323.html on line 122: Came that Sunday night, notanda candidissimo calculo! when she received certain guttural compliments which made absolute her vogue and enabled her to command, thenceforth, whatever terms she asked for.
ellauri323.html on line 129: Zuleika was the smiling target of all snap-shooters, and all the snap-shots were snapped up by the press and reproduced with annotations: Zuleika Dobson walking on Broadway in the sables gifted her by Grand Duke Salamander—she says “You can bounce blizzards in them”; Zuleika Dobson yawning over a love-letter from millionaire Edelweiss; relishing a cup of clam-broth—she says “They don’t use clams out there”; ordering her maid to fix her a warm bath; finding a split in the gloves she has just drawn on before starting for the musicale given in her honour by Mrs. Suetonius X. Meistersinger, the most exclusive woman in New York; chatting at the telephone to Miss Camille Van Spook, the best-born girl in New York; laughing over the recollection of a compliment made her by George Abimelech Post, the best-groomed man in New York; meditating a new trick; admonishing a waiter who has upset a cocktail over her skirt; having herself manicured; drinking tea in bed. Thus was Zuleika enabled daily to be, as one might say, a spectator of her own wonderful life. On her departure from New York, the papers spoke no more than the truth when they said she had had “a lovely time.”
ellauri323.html on line 131: The further she went West—millionaire Edelweiss had loaned her his private car—the lovelier her time was. Chicago drowned the echoes of New York; final Frisco dwarfed the headlines of Chicago. Like one of its own prairie-flies, she swept the country from end to end. Then she swept back, and sailed for England. She was to return for a second season in the coming Fall. At present, she was, as I have said, “resting.”
ellauri323.html on line 151: The Duke turned on his heel, and strode to the other end of the room. There he stood for some moments, his back to Zuleika.
ellauri323.html on line 166: Onnexi sentään luihujen Guggenheimien moukkamainen musta latomuseo saatiin torpattua ajoissa. Nyt rantaan tule matala valkoinen ruohokattoinen turha hökkeli.
ellauri323.html on line 176: Filistealaisten Jom Kippurin 50-vuotisjuhla-atakki oli "brazen", koska siinä kuoli 200 moosexenuskoista. Kostopommituxissa on kuollut tähän mennessä 232 santanekrua. Biden on antanut univocal supporttia Israelille. "Israel has the right to defend itself and its people, full stop.” "Israel ‘will act in any way necessary’ to protect citizens," ambassador tells UN Security Council. Like turn off power from Gaza. Nighty night carpet pilots! Diaper heads! Camel cowboys! Dune niggers! (Lähde)
ellauri323.html on line 185: Maanpuolustus on Suomessa hyvällä tolalla ja turvallisuustasomme on korkea. Venäjä on kuitenkin yleisvaarallinen uhka eikä aihetta huolettomuuteen ole. Yksi osa kokonaisturvallisuuttamme on se, että puolustusmateriaalituotantomme voi toimia ajan vaatimusten edellyttämällä tavalla, ja että meillä on riittävästi elävää materiaalia, jonka avulla Suomea tarvittaessa puolustetaan. Tämän varmistaminen voi vaatia nykyisessä muuttuneessa maailmassa myös uudenlaista ajattelua ja uusia toimintatapoja, kuten siirtolaisia. Tarvitaan uusia aseita, uusia aseita tarvitaan. Muuten ei ole koko mahdollisen taidetta. (J. Koprofiili, kok.)
ellauri323.html on line 290: joka ei ole turvallinen, toisilla velvollisuuksia",
ellauri323.html on line 345: Mooren äiti Mary Warner Moore muutti Mooren ja hänen veljensä John Warnerin (tunnetaan perheelle nimellä Warner) pastori Mooren luo, joka oli jäänyt leskeksi nuorena eikä koskaan täysin toipunut. Tämä järjestely – aikuinen tytär perusti talon leskeksi jääneen isänsä kanssa – esikuvasi Mooren omaa outoa kauppaa Maryn kanssa, joka jakoi sängyn Mariannen kanssa vuodesta 1918 kuolemaansa saakka, vuonna 1947, jolloin Moore oli kuusikymmentä. Elämänkerturi Leavell on ensimmäinen Mooren elämäkerran kirjoittajista, joka luonnehtii hiänen äitiään yksiselitteisesti lesboksi.
ellauri324.html on line 6: @font-face { font-family: 'UnifrakturMaguntia'; src:
ellauri324.html on line 7: url(http://grapson.com/fonts/UnifrakturMaguntia.ttf);
ellauri324.html on line 32:
ellauri324.html on line 93: Yhdistyneiden kansakuntien (YK) mukaan sota tappoi yli 75 000 ihmistä vuosina 1979-1992 ja noin 8 000 katosi. Ihmisoikeusloukkaukset, erityisesti osavaltion turvallisuusjoukkojen ja puolisotilaallisten kuolemanryhmien suorittamat FMLN:n kannattajien sieppaukset, kidutus ja murhat.
ellauri324.html on line 97: Salvadorin hallituksen toteuttamat kapinantorjuntataktiikat kohdistuivat usein siviileihin, jotka eivät olleet taistelijoita. Kaiken kaikkiaan Yhdistyneet Kansakunnat arvioi, että FMLN-sissit olivat vastuussa 5 prosentista sisällissodan aikana tehdyistä julmuuksista, kun taas 85 prosenttia oli Salvadorin turvallisuusjoukkojen tekemiä USAN avustuxella.
ellauri324.html on line 105: Vastavallankumouksen aikana 1980-luvulla monet salvadorilaiset turvallisuusjoukot harjoittivat laajamittaista kidutusta. Kaikilla näillä voimilla oli läheiset työsuhteet CIA:han ja/tai USA:n armeijaan. Tammikuussa 1982 New York Times julkaisi haastattelun eräältä Salvadorin armeijan käpykaartilaiselta, joka kertoi että heidän harjoituksissaan eri kidutusmenetelmiä oli havainnollistet tu teini-ikäisillä vangeilla. Hän väitti, että paikalla oli kahdeksan amerikkalaista ohjaajaa, ilmeisesti vihreää barettia. Salvadorilainen upseeri oli kannustanut kokelaitaan sanomalla, että kidutuksen seuraaminen "tekee teistä miehiä". ja ettei heidän pidä "sääliä ketään vaan ainoastaan "vihata isänmaansa vihollisia"
ellauri324.html on line 125: Jeder Staat hat ein unveräußerliches Recht, sein politisches, wirtschaftliches, soziales und kulturelles System ohne irgendeine Form der Einmischung von Seiten eines anderen Staates zu wählen.
ellauri324.html on line 171: Jews' encounters with modernity – through new political, economic, intellectual, and social institutions, as well as new technologies and ideas – have engendered a wide array of responses that have transformed Jewish life profoundly. Nowhere is this more evident than in those practices that might be termed Jewish popular culture. In phenomena ranging from postcards to packaged foods, dance music to joke books, resort hotels to board games, feature films to T-shirts, Jews in the modern era have developed innovative and at times unprecedented ways of being Jewish.
ellauri324.html on line 201:
- Use natural transitions to change the topic
ellauri324.html on line 206: - Zoom out to see the big picture
ellauri324.html on line 220: The electricity is distributed via overhead lines, due to an underinvestment in infrastructure: last month, I lost power for over 36 hours because it got a little windy (the world headquarters of Apple, Facebook, and Google are within a ten mile radius of my place). When I ride my bike to the local supermarket this evening, I will have to be careful not to slip on a large and growing patch of gravel on a road that hasn’t been repaired for many years: this, in one of the wealthiest parts of the wealthiest country in the world.
ellauri324.html on line 222: The above is a map of the SF Bay area, a densely populated part of California with an almost continuous ring of urban development. As you would expect, the traffic can be pretty bad, so you might expect that there would be a single circular light rail system linking the many cities around the bay; there is not: if I want to travel from my place to Fremont by rail alone, the quickest way with the most frequent service is via San Francisco. US infrastructure is truly abysmal.
ellauri324.html on line 224: Why is America in such poor shape, with its crumbling roads, crappy power distribution, and pitiful public transport systems? It is because Americans have been propagandized for decades into believing that “liberty” is the ultimate virtue, and this “liberty” is so valuable that it justifies the cost of living as a selfish asshole under a dysfunctional government. “Raise taxes to pay for public infrastructure?” “Jeez Louise; over my dead body! Taxation is theft, government is bad!” For much of the 20th century, America defined itself against the collectivist USSR, and the fatuous argument was made that since everything was under the control of the state in the USSR, the US government should do as little as possible, apart from outspending the evil Commies in national defense.
ellauri324.html on line 226: The infrastructure is just one symptom of America’s degradation: the streets of major cities like San Francisco and Los Angeles are filling up with homeless drug addicts, leaving the sidewalks littered with tents, needles, and human waste. Next to nothing is done for these people because it is seen as “their problem” that they are mentally ill, and lack access to mental health services and affordable housing. The irony is that there are so many of these people now that they have become everyone’s problem. Retailers in downtown SF are closing down their stores because the conditions in the streets are keeping paying customers away, whilst the cops barely regard shoplifting as a crime.
ellauri324.html on line 230: The US is run by an oligarchy of libertarian fantasists, who have spent so long sucking hallucinogenic bile from the withered teats of Ayn Rand that they have lost all contact with reality. The government is not entirely to blame for the current situation; a lot of the social problems are the result of the narcissistic counter culture that started in the 1960s, but now that these problems are getting worse, the question is, can the government continue to pretend that they don’t exist, or that there is somehow a “free market” solution to mass shootings, drug addiction, and homelessness?
ellauri324.html on line 240: If the author of the question long one is wealthy and well traveled he would know that Europe and Asia had many technological advances long before USA did or will ever have such as TGV or bullet trains for example. After spending time in Europe and Asia it was decades later I saw many of these advances here to buy or experience. Japanese cars nearly sunk USA automakers. Why didn’t the corp heads heed anything. TGV in France and Japan and other nations is unrivaled and we have not even one such train here. Tankless water heaters, available in Asia and Europe decades before here. Roads and other infrastructure also superior. My research shows that Americans were so busy creating totalitarian policies like redlining and private cars and pools and expressways removed entire neighborhoods of blacks to create all white suburbs that they were unconcerned with advances that would unite people. Sure everywhere are class societies but it’s a whole different level here. The homeless situation is opening eyes in this country and many things are borne out of a highly segregated society where it’s expensive to live in certain cities and suburbs and the rest be damned. Obviously California has destroyed itself from within. The liberals there and other states are the most class and race conscious than any other people on earth. This blind spot is like a beacon. A prism that breaks down social order. The wealthy libs have to accept their roles in American destruction. It will get worse long before it improves. [Redlining is an illegal practice in which lenders avoid providing credit services to individuals living in or seeking to live in, communities of color because of the race, color, or national origin of the residents in those communities.]
ellauri324.html on line 268: Taloudellisen ja sotilaallisen avun lisäksi Yhdysvallat tarjoaa myös laajamittaista poliittista tukea Israelille, koska se on käyttänyt YK:n turvallisuusneuvoston veto-oikeuttaan 42 kertaa Israelin tuomitsevia päätöslauselmia vastaan, kun sen veto-oikeus on ollut 83 kertaa. käytetty. Vuosina 1991–2011 Yhdysvaltojen vetoamista 24 veto-oikeudesta 15 käytettiin Israelin suojelemiseen.
ellauri324.html on line 320: Analysoidessani yli vuosikymmenen pitkiä turvaluokiteltuja sotilaallisten rikostutkintatiedostoja, sotaoikeuden pöytäkirjat, kongressin tutkimuksia, nykyaikaista journalismia ja yhdysvaltalaisten sotilaiden ja vietnamilaisten siviilien todistuksia huomasin, että kenraali William C. Westmoreland, hänen alaisensa, esimiehet ja seuraajat harjoittivat myös tuhlaamatonta piittaamattomuutta ihmiselämästä, tosin ensisijaisesti viirusilmien.
ellauri324.html on line 359: Lodge lupaili Diemin veljexille lentoa Filippiineille, muttei pitänyt lupausta. Kieltäytyessään auttamasta Ngô-veljiä poistumaan maasta turvallisesti, Lodge sanoi myöhemmin heidät ammuttuaan: "Mitä olisimme tehneet heille, jos he olisivat eläneet? Jokainen eversti Blimp maailmassa olisi käyttänyt niitä hyväkseen. ."
ellauri324.html on line 374: Madame Nhu, joka oli tuolloin Yhdysvalloissa, tuomitsi vallankaappauksen ja syytti vihaisesti amerikkalaisia sen järjestämisestä. Kun häneltä kysyttiin, oliko Yhdysvallat mukana, hän vastasi "ehdottomasti" ja tarkensi, että "mikään vallankaappaus ei voi puhjeta ilman Yhdysvaltojen yllyttämistä ja tukea" ja ilmoitti, että hän ei hakeisi turvapaikkaa "maassa, jonka hallitus puukotti minua selkään". Hän sanoi: "Uskon, että kaikki helvetin paholaiset ovat meitä vastaan" ja että "se, jolla on amerikkalaiset liittolaisina, ei tarvitse vihollisia".
ellauri324.html on line 434: grey concrete structure underneath. You notice a little
ellauri324.html on line 465: The tipping culture is mad, why can’t you just pay the staff a salary
ellauri324.html on line 472: due to the tipping culture. Everyone should be treated
ellauri324.html on line 473: the same regardless of money, culture and sex. I have
ellauri324.html on line 474: been a few times but won’t return willingly. i could go
ellauri324.html on line 477: of maintenace for the infrastructure. I thought Americans
ellauri324.html on line 538: infrastructure appeared to be astonishingly crude. Or low
ellauri324.html on line 593: US. The complete lack of maintenace for the infrastructure. I
ellauri324.html on line 643: regress he encountered upon his return stateside after
ellauri324.html on line 767: manufacturers and high tech companies. And then, we saw
ellauri324.html on line 805: Europeans are often surprised by the scale and diversity of the United States when they first visit. The vast geography, with its sprawling cities, long highways, and varied landscapes can be quite different from the more compact countries of Europe. The emphasis on car culture and suburban living rather than public transportation and walkable city centers is also frequently noted. Additionally, the strong individualism and consumerism of American culture can be a stark contrast to the more collectivist norms in many European societies. However, most Europeans also find the vibrancy, energy, and dynamism of the US to be stimulating, even if it takes some adjustment..
ellauri324.html on line 809: Savustetut ampiaiset Keski-Aasiassa alkavat taas heräillä. Sedan kriget i Gaza bröt ut efter Hamas terrorattack i oktober har liknande attacker skett vid flera tillfällen. Inte sällan har Iranstödda milisgrupper i Irak tagit på sig attackerna. USA har i sin tur vid flera tillfällen svarat med luftangrepp mot miliserna.
ellauri324.html on line 833: Yes it is broken beyond belief. It has a huge homeless population. It has people working for such low wages they need to work 3 jobs without a decent welfare and food supplement program. It has people begging for donations so they can get medical care in a broken system. It has school teachers and other people working in college educated jobs living in tents and cars because they cant afford to rent or own a home. The highways around their major cities either go into gridlock or just heat up the planet uselessly. They have a public railroad and commuting system that belongs in a third world country. Only the wealthy can really afford to go to college.They have children going to bed hungry and the schools take trays of food from them in school because they cant pay for it. They are taking kids from their parents and putting them in cages. They have a public school system underfunded trying to turn it into private religious indoctrination. They have people in government who deny science because of what the bible says. They keep spending billions fighting senseless wars and bombing people. They have a small population of billionaires that run the system to benefit themselves and screw the rest of the country.
ellauri325.html on line 6: @font-face { font-family: 'UnifrakturMaguntia'; src:
ellauri325.html on line 7: url(http://grapson.com/fonts/UnifrakturMaguntia.ttf);
ellauri325.html on line 52: La nature, et, dans l'air tout rose, luontoa, ja ruusuisessa ilmassa
ellauri325.html on line 70: Useiden vuosien Naton jäsenyyden jälkeen Venäjällä presidentti Valeri Volodinin (Voldemar Putin) johtamat turvallisuusjoukot nousevat valtaan, mikä johtaa suhteiden jyrkkään heikkenemiseen Yhdysvaltoihin. FSB tuhoaa kaiken järjestäytyneen rikollisuuden Venäjällä jättäen koskemattomana vain suurimman slaavilaisen ryhmän "Seitsemän vahvaa miestä", josta se muuttaa salaisen yksikön. Volodinin väitteet palauttaa Neuvostoliitto johtivat aggressioon Viroa vastaan, joka kuitenkin kesti vain viisi tuntia NATO-joukkojen saapumisen vuoksi. Tämän jälkeen Volodin kehittää hienovaraisemman suunnitelman Ukrainan valtaamiseksi. Järjestettyään amerikkalaisia kohtaan ystävällisen SVR:n johtajan Stanislav Biryukovin murhan Volodin saa tekosyyn yhdistää SVR ja FSB itse asiassa vanhaksi KGB:ksi. Sergei Golovko myrkytettiin polonium-210:llä. Toimintaelokuvat "Seitsemän vahvaa miestä" Lainvarkaan johtama Dmitri Nesterov, lempinimeltään "Gleb Rezany", horjuttavat Ukrainan tilannetta. Venäjän passeja jaetaan massalla väestölle. Sevastopolissa Venäjä-mieliset aktivistit valtasivat CIA:n salaisen tukikohdan. Järjestämällä Ukrainan johtavan Venäjä-mielisen puolueen johtajan Oksana Zuevan murhan ja terrori-iskun Venäjä-miellytyksessä Donetskissa FSB antaa Volodinille syyn aloittaa hyökkäys Ukrainaan.
ellauri325.html on line 331: Vaasan Jaakkoo eli Jaakko O. Ikola oli läskimooses joka sepusti eteläpohjalaisia murrejuttuja. Jukka Kemppisestä, jonka rouvaa Huovikon Puovo nuohosi, hän oli huumorin taituri. Vähän voznikajet vopros, että mistä Kokoomuxen kansanerustaja oli niin paljon läskiä ja voita löytänyt säännöstelyaikana että oli lihava kuin kameeli.
ellauri325.html on line 416: Kivimiehen vanhemmat olivat urakoitsija Enok Mattila ja Maria Paavola ja puoliso vuodesta 1949 Kaarina Saarnivaara. Päästyään ylioppilaaksi hän osallistui 1919 vapaaehtoisena Viron vapaussotaan, ja näistä kokemuksistaan hän kirjoitti 1921 ilmestyneen esikoisteoksensa Sotureita. Kivimies opiskeli jonkin aikaa Helsingin yliopistossa mutta ryhtyi sitten vapaaksi toimittajaksi. Toimittajanuransa aikana hän kirjoitti kolumneja noin 50 eri nimimerkillä lehtiin Uusi Suomi, Suomen Kuvalehti, Kuva ja Seura. Lehtivalikoimastakin jo oikispaskiaisen tunnistaa.
ellauri325.html on line 454: Kansanvalistajien vuosisatainen työ on ollut hankalan kaksijakoinen: yhtäältä on yritetty kitkeä elävä rahvaanhuumori juurineen ja toisaalta on pyritty estämään alempien kansankerrosten "turmeltuminen".
ellauri325.html on line 506: TK miehet olivat vastenmielistä palturia laskettelevia uutisshakaaleja. Sitä se sotapropaganda teettää. jsp-lääkäri Moses Zewi leikkaa liian kauan pahoin haavoittunutta venäjänjuutalaista sotavankia. Suomalaiset leikkausjonossa suuttuvat. Zewin alainen ampuu pistoolillaan läpi puskaryssän pään. Zewi sai erinomaisesta palveluxestaan suomalaisilta hakaristin. Hitlerkin oli kvarteronijuutalainen.
ellauri325.html on line 530: Jos Venäjää ei nyt lyödä Ukrainassa, se oppii yksinkertaisesti sen tosiasian, että se voi väkivalloin rakentaa itselleen edullista turvallisuusjärjestystä Eurooppaan, hän sanoo. Siis sama läxy jonka länkkärit ovat aikaa sitten osoittaneet oikeaxi koko pallolla.
ellauri325.html on line 683: Urheilu-Valonen sanoo, että etiketin noudattaminen on tärkeää yhteenkuuluvuuden ja turvallisuuden tunteen luomiseksi yhteiskunnassa. Jos yhteisössä ei olisi sääntöjä tai seremonioita, niin se olisi aika irrallinen yhteisö. Aateli ja urheilijat, pressat ym kansanmurhaajat auttelevat pitämään yhteisöä kasassa kasaamalla toisinajattelijat ruumiskasaan. Sensijaan exnaispäämininisterin korkokengät heikentävät sukupuolirooleja ja moraalia. Vitun "tapakouluttajat", oikeistofalangin koiravahdit naxuttimet ja hauskapussit handussa.
ellauri325.html on line 698: Kansanrunousarkiston rappukuiluun kuollut Lönnrotin elämäkerturi Aarne Anttila on oikeutetusti luonnehtinut piippua Lönnrotin ”ainaiseksi ystäväksi” – niin kiinteä osa se oli hänen jokapäiväistä elämäänsä. Kirjoitustyötä tehdessä Lönnrotilla oli jopa apuna omatekoinen ja omintakeinen teline, josta piipun sai huulille poltettavaksi niin, että molemmat kädet olivat vapaita työskentelemään, kirjoittamaan paperiliuskoja lehteilemään ja vaikka tumputtamaan.
ellauri325.html on line 727:
ellauri325.html on line 751: Vuozinnu 1942-1943 Kaukonen kävyi Karjalah, kus kirjutti rahvahaspäi äijän karjalastu runuo da keräi muudugi fol’klourumaterjualua. Karjalazis kylis Kaukonen luadi äijän fotokuvua, niilöis voibi nähtä rahvahan pruazniekkoigi. Kaukonen yhtyi Nevvostoliiton da Suomen yhtehizen Sampo-fil’man käzikirjutuksen valmistamizeh. Fil’mua kuvattih vuvvennu 1959. Vuvvennu 1974 Väinö Kaukonen rodih Petroskoin valdivonyliopiston kunnivoitetukse tiedodouhturikse.
ellauri326.html on line 6: @font-face { font-family: 'UnifrakturMaguntia'; src:
ellauri326.html on line 7: url(http://grapson.com/fonts/UnifrakturMaguntia.ttf);
ellauri326.html on line 42: Marraskuu 2023. Ukrainan osakkeet ovat alhaalla. Parempien uutisten puutteessa länsimeediat jo vuotavat, että ukrainalaiset suunnittelee terrorismia Venäjällä, ei niinkään pelottaaxeen ryssiä kuin pakottaaxeen länkkäreitä maxamaan lisää lunnaita jottei sota eskaloidu länteenpäin vaan pikemminkin itään. Toinen epäyllättävä uutinen oli että Nordstreamin kaasuputket räjäytti ukrainalainen eversti. USA oli tietoinen sotajuonesta. Virolaisten kaapelin katkaisi kiinalaisen laivan ankkuri. Kehenkä tässä voi enää luottaa jos Putinkaan ei puhu aina palturia?
ellauri326.html on line 48: Joulun alla Intiasta roudatut oikeistoinkkarit saivat ajetuxi läpi lait joilla Rule Britannia lakkaa kokonaan ottamasta vastaan pakolaisia. Veneilevät vieraat lähetetään tästä lähin huipputurvalliseen Ruandaan tiilenpäitä laskemaan. Britit näyttävät jälleen kerran mistä anglosaxit on tehty. The witch is dead, long live her replacement from India!
ellauri326.html on line 56: Ja turha väittää että nää salamanterit on jotain totalitäärisia konnia. Juuri päinvastoin on asia, Capekin kirja näyttää että ihmiset on ize tunnottomia esiliskoja jotka toimii matelijanaivoilla. Keskimääräinen salamanteri on just yhtä tyhmä kuin keskimääräinen termiittiapina. Tekoäly lyö molemmat kepoon laudalta. Sitäpaizi ihmiset eivät pidä salaperäisenä mitään sellaista joka palvelee heitä tai on heille muuten hyödyxi, vaan ainoastaan sellaista, mikä vahingoittaa tai uhkaa heitä.
ellauri326.html on line 72: Tsekkoslovakian luomisen jälkeen vuonna 1918 raja-alueilla asuneet saksalaiset julistivat 29. ja 30. lokakuuta 1918 neljä autonomista maakuntaa Itävallan ja Saksan rajojen varrelle, jotka vaativat itsenäistymistä Tšekkoslovakiasta ja liittämistä saksalaiseen Itävaltaan. Sudeettisaksalaiset turvautuivat enemmän tai vähemmän passiiviseen vastarintaan Tšekin armeijaa vastaan, joka asteittain miehitti Sudeettimaan 31. lokakuuta 1918 - 28. tammikuuta 1919.
ellauri326.html on line 188: Salamanterien sota on kuitenkin lukemisen arvoinen vielä tänäkin päivänä: dystopia sekä hullu ja räikeä, kirja kertoo älykkään merisalamanterilajin löydöstä jostain Sumatran rannikolta. alku saa uskomaan seikkailutarinaan, jossa on kevyt ja etäinen sävy. Mutta ymmärrämme nopeasti, että näemme romaanin pesänukkeista vain pienimmät, joiden rakenne muuttuu pian vähitellen laajenemalla, kirjoittajan jatkuvasti turmelemalla lukijansa odotukset. Miehet kesyttävät ensin salamanterit, pitävät pian erittäin hyödyllisenä muuttaa ne vedenalaiseksi työvoimaksi halutessaan ja käyttävät niitä häpeämättömästi hyväkseen julistamalla heidän oletettua alemmuuttaan. Sitten he ymmärtävät virheensä laajuuden, mutta silloin on liian myöhäistä palata... Tietyt luvut, jotka pastisoivat tieteellisen tutkimuksen, journalistisen raportoinnin tai diplomaattisen analyysin sävyä, ovat suoraan sanottuna hauskoja. Aina yllättävän kirjan lopussa loppu on niin odottamaton, että ihmettelee, onko se kirjailijan piruetti, joka haluaa päästä kirjansa loppuun, vai eikö se ole johtopäätös taitavasti häiritsevin..
ellauri326.html on line 206: Capekin tyyli on hirvittävän tehokas. Hän osoittaa usein purevaa sävyä ja hapanta huumoria, jotka vahvistavat hänen sanojensa vaikutusta. Siellä on kaikkea, viihteen maailman tyhjyys, tiedemiesten turhamaisuus, nationalismi, sodanlietso, kapitalistinen riisto ja niin edelleen… Capek osoittaa itse asiassa ihmisen typeryyttä. Ei ole yllättävää, että natsit pitivät häntä ensimmäisenä kuolleena tšekkiläisenä kirjailijana. Capek ei antanut natseille aikaa tappaa häntä, koska hän kuoli ennen suunniteltua pidätystään.
ellauri326.html on line 210: Navigaattori löytää älykkäitä merisalamanterilajeja Tyynenmeren saaren rannikolta. Hän hyödyntää niitä helmenkalastuksessa ja auttaa niitä kehittymään. Emme aio keskittyä tiettyyn hahmoon, tarina kertoo eläintensä laajentumisesta, kuten historiallinen raportti, mutta mitä meidän on erityisesti muistettava tästä romaanista, on sen kritiikki luontoa, ihmistä kohtaan. Karel Capek on hyvin pessimistinen tästä ihmisluonnosta, tämä kirja on kirjoitettu 1930-luvulla ja julkaistiin vuonna 1936, ja on totta, että tuolloin se ei todellakaan ollut kovin hyvä. Se on eräänlainen filosofinen tarina, Karel Capek valaisee kaikkia yhteiskunnan virheitä kaikilla aloilla: kapitalismin lyhytaikainen opportunismi, tuhoisa nationalismi, lahkojen ylilyönne, rasismi, turha tieteellinen kiista, media, shshow bizz… Se liittyy 1930-luvulle, mutta sen aihe ei ole varsinaisesti vanhentunut ja sen ajankohtaisuus on varsin pelottavaa. Jotkut kohdat ovat erittäin hauskoja, kirja on koottu tiedostoksi, johon on lisätty lehdistön otteita, tosiasiat seuraavat toisiaan ilman varsinaisia linkkejä, mutta kokonaisuus muodostaa hyvin yhtenäisen kokonaisuuden, se on fiktiota aiheesta ”Ihmiskunta katoaa, hyvä ero”, terävällä, irrallaan huumorilla ja kauhealla selkeydellä. Vasta aivan äskettäin kuulin tästä kirjailijasta, hän oli ehdolla Nobel-palkinnon saajaksi, mutta ei koskaan voittanut sitä. Salamanterien sodassa on klassisen, ajankohtainen, hauska, ajaton ulottuvuus, se kannattaa mennä tutustumaan.
ellauri326.html on line 241: A: Tämä on erittäin suuri aihe. Tässä on kysymys siitä, mitä venäläinen kulttuuri on ja että polku Buchaan kulkee venäläisen kirjallisuuden kautta. (Buchasta löytyi venäläisten lähdettyä epälukuinen määrä vähävenäläissiviilien ruumiita, joiden aikaansaajista ei tullut sopua, eikä siitä oliko niitä alle komppania vaiko yli pataljoona.) Ei tietenkään pidä ottaa kirjaimellisesti sitä, että Dostojevskin luettuaan "venäläiset pojat" juoksivat ryöstämään, raiskaamaan ja tappamaan. Sinun on vain ymmärrettävä, mitä venäläinen kulttuuri on. Tämä on täysin vieras olento tässä uluksessa. (Ulus on heimoyhdistys, jolla on tietty alue, khaanin tai johtajan alainen Keski- ja Keski - Aasian kansojen keskuudessa, tai hallinnollis-alueyksikkö burjaattien, kalmykkien ja jakuutien keskuudessa, tai historia-asutus turkkilais-mongolialaisten kansojen leiri Uralilla ja Siperiassa.)
ellauri326.html on line 275: A: Tämäkin oli Stalinin idea. Sodan jälkeen antisemitismin ja lännenvastaisuuden voimistuessa yhtäkkiä "paljastui", että venäläiset olivat keksineet radion, venäläiset höyryveturin ja venäläinen kirjallisuus oli "hienoa". Sanomme tämän ajattelematta. Ehkä nyt on aika miettiä sitä? Ehkä ukrainalainen kirjallisuus onkin hienoa? Ehkä Belinski oli täysin pihalla, arolla kuin lintulauta.
ellauri326.html on line 309: Sodan alkamisen jälkeen kuuluisa amerikkalainen kielitieteilijä ja filosofi Noam Chomsky erottui ristiriitaisista lausunnoista, jotka resonoivat Kremlin kannan kanssa, joka väittää, että Venäjä on sodassa NATO:n kanssa ja tekee sen "inhimillisemmin kuin Yhdysvallat Irakissa". Huhtikuun alussa 2022 Lähi-idän The National News -julkaisun haastattelussa Chomsky toisti myös lauseen "sodasta viimeiseen ukrainalaiseen" ja selvensi lainaavansa kuuluisaa eläkkeellä olevaa amerikkalaista diplomaattia Charles (Chaz) Freemania. Itse asiassa Freeman ei ollut tämän nälväisyn kekkaaja. Hän sanoi ne kaksi viikkoa aikaisemmin amerikkalaisen äärivasemmiston resurssin The Grayzonen haastattelussa (merkittävä Kremlin propagandassa), viitaten monin tavoin "länteen".
Expresidentti Obama sanoi suoraan, että Yhdysvaltain armeija ei osallistu ulkomaisiin konflikteihin. …Mutta sotilaallinen toiminta ei voi olla joka tapauksessa ainoa tai edes tärkein osa johtajuuttamme. Se, että meillä on paras vasara, ei tarkoita, että jokainen ongelma on naula. Barack Obama pani merkille kollektiivisen toiminnan tehokkuuden. Hän luetteli niihin: diplomatia, taloudelliset pakotteet, eristyneisyys ja turvautuminen kansainväliseen oikeuteen.
ellauri326.html on line 329: Natossa kaikkea ei tarvitse tehdä itse, esimerkiksi Suomen ilmatilaa voisivat partioida joskus myös muiden Pohjoismaiden koneet. Tiukassa tilanteessa Nato voi turvata Itämeren merireittejä tai tarjota sellaista sotilaallista tukea, joita Suomella ei ole, kuten ydinohjuxia. (Kotimaa-lehden haastattelusta)
ellauri326.html on line 438: Olga Skabeyeva said on state-owned Rossiya 1 TV: "It can safely be called World War Three. That's entirely for sure. [...] We're definitely fighting against NATO infrastructure, if not NATO itself. We need to recognise that." She has further claimed that NATO is supplying Ukraine with "zillions of weapons". (Which is entirely true, see the list.)
ellauri326.html on line 473: Kahden hupaisan naapuruksen esipuheessa nimetön kirjoittaja sanoo, että kertomus on käännekohta Gogolin tuotannossa, sillä hän jättää siinä hyvästit nuoruuden romanttisille haaveille ja siirtyy nykyarkeen, jossa hän kuitenkin näkee vain sen naurettavat puolet. Gogol yritti turhaan kuvata "ideaaliluonteita", sillä siinä hän epäonnistui todella pahasti. Hän oli omimmillaan kuvatessaan karikatyyrejä.
ellauri326.html on line 535: Minä näin siellä sangen laihan miehen. Tuoko on Ivan Ivanovitsh? Hänen kasvonsa olivat kurttuiset, tukka lumivalkoinen; mutta turkkitakki oli entisellään. Ensi tervehdykset vaihdettuamme Ivan Ivanovitsh kääntyi iloisesti hymyillen puoleeni, mikä niin erinomaisesti sopi nyt, niinkuin ainakin, hänen suppilomaisiin kasvoihinsa, ja kysyi: "Tahdotteko kuulla hauskan uutisen?"
ellauri326.html on line 556: Le Cercles des zutistes, en particulier Verlaine, Rimbaud et Germain Nouveau, multiplie les attaques contre François Coppée, accusé de défendre une littérature paternaliste et familialiste, alors qu'il serait lui-même un «inverti». Les « poètes maudits » de son temps (Verlaine, Rimbaud, Charles Cros) aimaient à pasticher ses dizains.
ellauri326.html on line 656: Niin. Atlantilaiset halveksivat lemureja ja haukkuvat niitä raakalaisiksi. Nämä puolestaan vihaavat yltiopäi- esti atlantilaisia salamantereja, joita pitävät imperialisteina, länsimeren paholaisina ja vanhan, puhtaan, alkuperäisen salamanterikannan turmelijoina. Chief Salamander vaatii konsessioita Lemurian rannikoilla viennin ja sivistyksen hyväksi. Kunnianarvoisan vanhan King Salamanderin täytyy suostua vasten tahtoaankin, sillä hän huonommin aseistettu. Tigris-lahdessa lähellä muinaista Bagdadia jännitys sitten räjähtää: lemurialaiset alkuasukkaat hyökkäävät atlantilaisen konsessioretkikunnan kimppuun ja surmaavat kaksi upseeria kostoksi jonkin kansallisen loukkauksen tähden. Siitä seuraa - sota. Luonnollisesti. Niin, salamanterien maailmansota, jossa salamanterit. ovat toisiaan vastaan. Kulttuurin ja Oikeuden nimessä. Ja Oikean salamanteriuden nimessä. Kansallisen Kunnian ja Suuruuden nimessä. Tunnuslauseena on: Me tai ne!
ellauri327.html on line 6: @font-face { font-family: 'UnifrakturMaguntia'; src:
ellauri327.html on line 7: url(http://grapson.com/fonts/UnifrakturMaguntia.ttf);
ellauri327.html on line 49: tures.abebooks.com/inventory/md/md2089677643.jpg" height="200px" />
ellauri327.html on line 54: tures/generated/product/1/540_340_75/271_71.jpg" height="200px" />
ellauri327.html on line 55: turagenial.com/es/imagenes/cartel-no-pasaran-madrid-cke.jpg" height="200px" />
ellauri327.html on line 87: tures/2014/6/6/1402065322811/6c6ea3fa-5e27-4d8f-9d49-5c159f92bbee-1118x2040.jpeg?width=700&quality=85&auto=format&fit=max&s=1e5f126287383bcae36918d28f593258" height="200px" />
ellauri327.html on line 104: Viktor Pavlik: This is considered the best argument: inappropriate name, skin color? Right, Mr. Adolph? It is no secret that many students from Asia and Africa studied in Ukraine and received citizenship. But the Ukrainian allies of Great Britain divide citizens into those who are ethnically correct and those with the wrong language, culture, and views. Is it so civilized that it requires support with Western missiles?
ellauri327.html on line 152: Skam intet forkert i at krig er godt for økonomien.. USA's største eksport er våben og har altid været våben, halvdelen bliver solgt "on the low".. f.eks. skrev de jo ikke i officielle regnskaber, da de solgte alle deres våben til ISIS eller Sadams regime, den slags kom kun frem på grund af whistleblowers og officielle dokumenter der bekræftede det.. Og hvad angår netop den økonomi ligger deres normale "officielle overskud" på omkring 10 trillioner dollars om året i våbensalg, efter Ukraine krigen anslås 2022 salget at stige til 50 trillioner dollars, hvilket er en 5 dobling af indtægten, og det bare de officielle tal til allierede i Europa… Hvad angår dårlige tal på aktiemarkedet, er USA langt fra så afhængige af de aktier som Danmark er, langt størstedelen af den amerikanske indtægt er i ressourcer som olie, mineraler, våben, indtægt i skatter fra selskaber osv., Aktiemarkedet for selskaber i Amerika er faktisk primært ejet af andre selskaber og private, men på grund af vi ikke har de naturlige ressourcer i Danmark, lever vi utroligt meget af aktier og obligationer i spekulative markeder, så som virksomheder, cryptovaluta osv… Hvad du glemmer er at alting ikke falder samtidig, når et firma sætter prisen op og lider økonomisk, er det ofte på grund af de naturlige råstoffer bliver mere værd, og dem har et kæmpe land som USA mange af, hvilket også er grunden til du ser den russiske valuta stærkere end den har været i mange år, naturlige ressourcer er gået langt op i pris.. Btw. Sjov detalje, Biden nægtede kort før krigen at udvide de amerikanske oliefilter, da det var anslået at olie ville stige betydeligt i værdi, hvis man holder produktionen nede pt. bare endnu et sjovt tilfælde, hvordan det kom ud til deres fordel..Sker ret ofte.
ellauri327.html on line 205: Leningrad: (tulee turvattomaksi)
ellauri327.html on line 245: Idan barbaarit: Siispä auttakaa, hyvät imperialistis-kapitalist tuo- anttifasistit.. oo joppojumat. kulttureltavaarishshii' Sota julistakaa tuota riivattua vastaan! Näettehän! Yhä puolustautuu. Äsh! hyökkää. Sota julistakaa!
ellauri327.html on line 401: And Ukraine is doing the entire world a favor by sacrificing its people and seeing its country destroyed to stop Putin and defeat Russia. We owe Ukraine a huge debt of gratitude that far exceeds the weapons we have supplied to them. They have sacrificed their country. Their lives. Their infrastructure to save our countries from having to endure what they are doing.
ellauri327.html on line 411: Time journalists said that after Zelensky’s visit to the United States, they returned with him to Kyiv to try to understand how he would respond to signals received from the Americans, including persistent calls to fight corruption and antisemitism.
ellauri327.html on line 415: "Zelensky feels betrayed by his Western allies. They left him without the means to win the war, only the means to survive it," the journalist says. And the main showman in this show is President Zelensky. Show off the light of nakedness in military-style football and pants, wearing a mask of turbonosti - bloating. He joins with his allies and watches his favorite videos for the TV show.
ellauri327.html on line 424: Cobenin teoksista on filmatisoitu Ei sanaakaan (Tell no one, 2001), josta tehty samanniminen elokuva sai ensi-iltansa vuonna 2006. Netflix on hiljan filmatisoinut ainakin kaxi Kurt Cobainin turahduxista, toinen ranskaxi ja toinen puolaxi. Elokuussa 2018 Coben allekirjoitti useiden miljoonien dollarien viisivuotisen sopimuksen amerikkalaisen Netflixin kanssa. Sopimuksen mukaan 14 Cobenin romaanista kehitetään alkuperäisiksi Netflix-sarjoiksi tai -elokuviksi, ja hän toimisi vastaavana tuottajana kaikissa projekteissa.
ellauri327.html on line 428: Kurt Cobainin sellupläjäyxet on jotain ennenkuulumattoman syyläistä. Niistä tehdyt Netflix-rykäyxet on yhtä tautisia. Kokoajan on pimeää, kokoajan syrjäytyneet persut roimii toisiaan, oli ne ranskalaisia porkkananenäisiä hukkapätkä narukauloja, tai sitten isonenäreikäisiä anorektisia trofeevaimoja tai jotain polakkeja häränniska rekkakuskeja. Mutta puheet ja sentimentit on suoraan Setä Samin hrahahlaarista: tauotonta valehtelua, feikki virnuilua, "I promise", "trust me", "my family", poliiseista ei ole mihinkään, ize täytyy juosta retkubaareissa ja ottaa turpaan mafioosoilta. Ja kaikki, kaikki tyynni ikäviä ihmisiä jotka vetää mömmöjä ja juoxee rahan perässä. Tää Coben tuli mainituxi "Remo vanha vainoojan" iskän Warren senjasen sitaatissa albumissa 304 pulpkynäilijöiden listassa. Enpä arvannut että näin pian ehkä kohdataan. Samaa luokkaa ovat kyllä Warren ja sen listaamat muut paskanjauhajat.
ellauri327.html on line 440: No nyt on molemmat, ei vaan kaikki 3 Cobenin perijuutalaista töräystä lusittu ja nähty graafisesti miten syvälle jenkki Netflix on upottanut omaan sontaansa sekä ranut että polakit. Läpeensä moraalittomia klaanihenkisiä turinoita oli molemmat, konnat tekee veritöitä konnakavereiden kimpussa isoilla luotipyssyillä. Kaikki luihulaiset häärää pelastamassa omia nahkoja ranskalais-puolalaisten korruptiokamusuhteiden avulla. Poliisit on vaan jotain vastaantulijoita, kaikki valta on siviilikonnien käsissä, mitä rikkaampia ne on sen etevämpiä. Vinosuinen ämmä virnistää vaan vinosti kun sille selviää että käenpoika Aatami oli kuin olikin kusettanut koko perhettä ja hoitanut hölmön Igorin tuiki hengiltä. Vanha Aatami oli koko huumehärdelin päätekijä. Mitä väliä, minä kyllä suojelen sinua myötä- ja vastoinkäymisissä, anorektikko miettii mielessään kuin Riitta Roth. Minun perheeni on mulle kaikkein tärkeintä. Vaikkei se edes olisi mun miehen siementä.
ellauri327.html on line 442: Harlam kusipää on sairas kaljun sisältä ja sen aivopierut yhtä syvältä hanurista kuin Espoon syvin reikä. Ei helvetti, jenkkijuutalaisen nk. "moreaali" on kuin suoraan vanhasta testamentista, eli sitä ei ole ollenkaan, kaikenlainen ketkulu on A-ok kun se palvelee "meidän" asiaa. Murhaajapahixet on hyvixiä jos niillä on riittävästi pätäkkää tai ne on jotain mafiosoja. Kaikki konnat pääsee pälkähästä ja rumihia vaihdetaan sairaalassa ihan pikkurahalla. Palkkamurhaajaneekerikin on hyvä kaveri kun se ei tahtonut murhata katakombijoukkomurhan aikaansaanutta vale Bastia, koska se "oli niin kova taistelija", joka "taisteli oikean asian puolesta", eli suojeli omaa pikku vaimoa. Sitäpaizi neken palkkamurharahat menee Haitiin velipojan asuntolan pesämunaxi. Kun motiivi on oikea, vitut keinoista. Siirapoliiseista ei ole mihinkään, mafiosot on verikoston panttina. Taas tyypillinen Harlam turaus: kaikki järjestään, lapsetkin mukaanlukien, on niin epämiellyttäviä kylmiöitä, et kaikki olis saanut sen puolesta lasauttaa kerralla hengiltä jo ekassa jaxossa. Selkeitä koirameemejä.
ellauri327.html on line 530: Tämän tekstin jouduttua suomalaisten käsiin se tulkittiin ilmoitukseksi läheisen talon miehittämättömyydestä, mikä katsottiin vakoiluksi. Kianto tuomittiin kuudeksi kuukaudeksi kuritushuoneeseen ja kansalaisluottamuksen menettämiseen. Presidentti Kyösti Kallio armahti Kiannon kuritushuoneesta ennen tuomitun ajan päättymistä. Jutun seurauksena Kianto erotettiin ”maanpetturina” useista kulttuuriseuroista, muun muassa Suomen Kirjailijaliitosta, jota hän itse oli ollut perustamassa, ja myös Karjalan Heimosoturiliitosta. Katkeroitunut ja tuomiota oikeusmurhana pitänyt Kianto kirjoitti tapauksesta päiväkirjansa pohjalta teoksen Omat koirat purivat, joka kuitenkin pääsi julkisuuteen vasta 1946.
ellauri327.html on line 532: Talvisodassa palaneen Turjanlinnan tilalle valmistui kustannusliike Otavan taloudellisella avustuksella uusi kaksikerroksinen talo 1949, mutta tämä rakennus paloi pian valmistumisensa jälkeen rakennusvirheen takia. Uutta Turjanlinnaa ei ollut vakuutettu, joten Kianto ei saanut mitään korvausta menetyksistään. Kianto lähestyi presidentti Paasikiveä ajatuksenaan saada hänet kansalaiskeräyksen suojelijaksi. Paasikivi kommentoi päiväkirjoissaan: ”Että piti Turjanlinnansa, joka jo oli kerran palanut, vakuuttamatta, on puolustelematonta kirjailijaltakin.” Paasikivi kuitenkin aprikoi samassa yhteydessä: ”Olisiko syytä ja mahdollista antaa hänelle jotain lisäapurahaa valtion varoista? Köyhälistön rahoista sen voisi hyvin napsasta. Hänen vanhuudenpäivänsä olisi joka tapauksessa turvattava, tavalla tai toisella.” Paasikivi antoi opetusministeri Reino Oittiselle tehtäväksi valmistella, mitä asiassa olisi tehtävissä, ja neuvotella Otavan pääjohtajan Heikki Reenpään kanssa kyseisestä asiasta.
ellauri327.html on line 558: Vuonna 1992 Washingtonin aloitteesta järjestettiin Kiovassa sarja kolmikantaisia tutkimuskokouksia: Ukraina, Venäjä ja USA. Keskustelujen aikana amerikkalaiset tarjoutuivat harkitsemaan mahdollisuutta maksaa Ukrainan ydinaseriisuntaprosessista sekä jonkin verran korvauksia Venäjälle. 16. marraskuuta 1994 Ukraina liittyi ydinsulkusopimukseen 1. heinäkuuta 1968. Näillä toimilla vahvistettiin, että Ukraina on kaikkien Neuvostoliitolta perittyjen ydinaseiden omistaja ja aikoo luopua niistä kokonaan ja käyttää ydinenergiaa yksinomaan rauhanomaisiin tarkoituksiin tulevaisuudessa. Vastineeksi tästä suurimpien ydinvaltojen oli taattava Ukrainan turvallisuus ja kaikenlaisen aggression tai painostuksen poissulkeminen. Hahaa, Uhuu, Buahahhaa!
ellauri327.html on line 565: Ottaen huomioon Ukrainan sitoumuksen poistaa kaikki ydinaseet alueeltaan tietyn ajan kuluessa, Pannaan merkille muutokset maailmanlaajuisessa turvallisuustilanteessa, mukaan lukien kylmän sodan päättyminen, jotka ovat luoneet edellytykset ydinvoimien syvälle vähentämiselle.
ellauri327.html on line 569: 1. Venäjän federaatio, Ison-Britannian ja Pohjois-Irlannin yhdistynyt kuningaskunta ja Amerikan yhdysvallat vahvistavat sitoutuneensa Ukrainalle Euroopan turvallisuus- ja yhteistyökonferenssin päätösasiakirjan periaatteiden mukaisesti kunnioittamaan Ukrainan itsenäisyyttä. suvereniteettia ja Ukrainan olemassa olevia rajoja.
ellauri327.html on line 572: 3. Venäjän federaatio, Ison-Britannian ja Pohjois-Irlannin yhdistynyt kuningaskunta ja Amerikan yhdysvallat vahvistavat sitoutumisensa Ukrainalle Euroopan turvallisuus- ja yhteistyökonferenssin päätösasiakirjan periaatteiden mukaisesti pidättäytyä pakkokeinoista, jonka tarkoituksena on alistaa Ukrainan omat edut sen suvereniteettiin kuuluvien oikeuksien harjoittamiseen ja siten turvata kaikenlaiset edut.
ellauri327.html on line 574: 4. Venäjän federaatio, Ison-Britannian ja Pohjois-Irlannin yhdistynyt kuningaskunta ja Amerikan yhdysvallat vahvistavat sitoumuksensa ryhtyä välittömiin Yhdistyneiden Kansakuntien turvallisuusneuvoston toimiin avun antamiseksi Ukrainalle, joka on ydinaseeton sopimusvaltio. ydinaseiden leviämisen estämisestä, jos Ukrainasta tulee hyökkäysteon uhri tai hyökkäysuhan kohde, jossa käytetään ydinaseita.
ellauri327.html on line 587: Toisin kuin Budjeryn, Ruotsin kansainvälisten asioiden instituutin analyytikko Andreas Umland arvioi ydinaseista luopumisen olleen Ukrainan virhe, sillä Budapestin muistion rikkomisella olisi vain rajalliset seuraukset Venäjälle. Hän väitti, että ydinsulkusopimuksen allekirjoittajavaltiot eivät voi luottaa valtioihin, joiden tarkoituksena on taata sopimus, ja vain varmistaa suvereniteettinsa omalla ydinpelotekeinollaan. Venäjän hyökkäyksen Ukrainaan vuonna 2022 jälkeen Umland yhdessä Hugo von Essenin kanssa toistivat, että Venäjän toimet olivat heikentäneet ydinsulkusopimusta merkittävästi. He väittivät, että Venäjän hyökkäys Ukrainaan oli mahdollista vain siksi, että Venäjä pidettiin pohjimmiltaan turvassa omalla ydinarsenaalillaan, kun taas Ukraina oli tehnyt virheen luopuessaan omista ydinaseistaan.
ellauri327.html on line 594: 19. helmikuuta 2022 (ennen Venäjän hyökkäystä Ukrainaan ) Ukrainan presidentti Vladimir Zelenski palasi Münchenin turvallisuuskonferenssissa kysymykseen maan ydinaseettomuudesta ja ehdotti, että Ukraina voisi mahdollisesti pitää Budapestin pöytäkirjaa mitättömänä, jos sen turvallisuustakuut eiväy täyty. Ukrainan hyökkäyksen perusteluksi Venäjän lehdistö, hallituksen virkamiehet ja presidentti Putin ovat perusteettomasti väittäneet, että Ukraina pyrkii rakentamaan omaa ydinarsenaaliaan. Hans Christian Andersen, Yhdysvaltain tutkijoiden liiton ydintietoprojektin johtaja, totesi tällaisten lausuntojen perusteettomuuden . Pelkkää satua! Ukrainan Saksan-suurlähettiläs Andriy Melnik kertoi 15. huhtikuuta 2021 Deutschlandfunk- radiolle, että jos Ukrainaa ei sallita Naton jäseneksi, hänen maansa on ehkä harkittava uudelleen asemaansa ydinvoimattomana valtiona suojelunsa takaamiseksi.
ellauri328.html on line 5: @font-face { font-family: 'UnifrakturMaguntia'; src:
ellauri328.html on line 6: url(http://grapson.com/fonts/UnifrakturMaguntia.ttf);
ellauri328.html on line 28: tur.jpg" width="100%" />
ellauri328.html on line 40: Termiittiapinoiden kuumentuva kylpyvesi lorisee kiihtyvällä vauhdilla alas viemäristä. Otroligt men ingen övrraskning: ju värre världen blir dess argare blir aporna mot naturen och varann. Hoblan uutisozikot ovat toinen toistaan kamalampia. "Riistakeskus" surmaa lopuista lo-kateista yxin tein 12 prosenttia, perusteluna "paikallisyhteisön sitouttaminen". Mitä vittua? Sitoutetaanko lo-kattien rippeitä nyt ajamaan apinayhteisön etuja? Joo ei, kyse on kauristajista, joita kismittää että ilvexet syövät niiden syöttämiä kauriita. Hei hemmetti, meillehän ne kuuluvat! Kissat helvettiin nakertamasta meidän luodikoiden maaleja!
ellauri328.html on line 50: Och resten är bara idiotisk sport och annu mer idiotisk kultur. Nu skall posten inte längre ta de tio stegena i snön att bära de goda nyheterna till dörren. Då så, då ska vi inte heller abonnera papperstidningen nå mer.
ellauri328.html on line 54: Tänään perjantaiaamuna koukkunokat polttelivat rättipäitä valkoisella fosforilla ja käskivät toista miljoonaa kaximiljoonaisesta kansasta lähtee vetään kodeistaan huizin Ebyktiin. Minkä jälkeen koukkunokat asettuisivat asumaan niiden majoihin. Juutalaisten historia toistaa izeään, näinhän teki Joosuakin samojen seutujen alkuasukkaille aikoinaan. Juutalaisten hajottaminen esinahkakukkuloistaan kaikkialle maailmaan kuin kusiaiset diasporaan toisen temppelin jyräämisen aikoihin ei tainnut olla ratkaisuna turhanaikainen.
ellauri328.html on line 63: Och sedan, när historien om diktaturen tar slut för deras del, börjar genast historien om igen. Liksom i Ryssland. Fast proletariatets diktatur hör egentligen inte hit, inte heller plutokraternas oligarki.
ellauri328.html on line 77: De ovannämnda värderingarna strider mot mänsklighetens bästa. De krockar med principerna i den finländska läroplanen, som omfattar jämlikhet, omsorg, gemenskap och respekt för individen och naturen. Att navigera i denna konflikt utgör en stor utmaning för skolpersonalen.
ellauri328.html on line 96: Afganistanin vaippapäiden olis kannattanut puukottaa Atte Kaleva heti eikä pitää panttivankina. Inhottava Porin prikaatin murhakouluttaja ja kokoomuxen kansanmurhaajien edustaja sai siitä turhaa julkkixuutta. Leila Kalevalla on törkeän räystäsmäiset ryntäät. He ovat toistensa pellejä ja naurupeilejä. Aten mielestä huivinkäyttäjät pitäisi kuskata ulos Suomesta. Mieluummin olis kiellettävä tollaset telttamaiset tunikat kuin Leilalla. Aten mielestä Gazan porukat on antisemitistejä. Mitä vittua seemiläisiä ne on molemmat, sekä GT että tavalliset sählämit. Atte ja Leila sietäis ampua täyteen reikiä kalashnikovilla kuten talvisodan näköispazaat, panna ruumissäkkiin ja kuskata sanotaan vaikka huizin Ukrainaan.
ellauri328.html on line 112: kokoomuksen ehdokas: ”Uuden maailmanjärjestyksen rakentamiseen menee jopa multakin vähintään 10 vuotta”. Sori siitä. Globaalit instituutiot ja sääntöpohjainen maailma heikkenevät. Peliteorialla ei ole pian mitään käyttöä. ”Jos minut valitaan tasavallan presidentiksi, lupaan, että Suomi tukee Ukrainaa niin kauan kuin on tarpeellista, vaikka viimeiseen ukrainalaiseen. Ukraina taistelee koko sivistyneen ja vapaan maailman puolesta – sortoa ja tyranniaa vastaan. Ja sen sodan se voittaa, on jo voittanut, vaikkei siltä ehkä ensinäkemältä näytä", Stubb sanoi. Voitto saatiin jo 2014 Stubbin hallituxen aikana. Stubbin mukaan Venäjän presidentti Vladimir Putin teki tuolloin lähihistorian suurimman taktisen ja strategisen virheen, tai itse asiassa kolme virhettä (3 pointtia - kajahtaako tutulta?): Putin yliarvioi omat sotilasvoimansa, aliarvioi Ukrainan armeijan ja samalla lännen yhtenäisyyden. Autoritaariset ja demokraattiset voimat eivät 3.maailmansotaa ratkaise, vaan veltto etelä. Stubb ennakoi vallan (toisin kuin ennen) alueellistuvan. Liittolaissuhteita syntyy hänen mukaansa intressien eikä arvojen tai maantieteen pohjalta (kuten aikaisemmin oli laita). Intressejä voidaan nyttemmin hoidella myös etänä, tappaa ei-toivottuja partapozoja matkan päästä lennokkien avulla. Kyllä maailma ennen pitkää älyää, että kaiken keskiössä pitää olla Suomen turvallisuus. Vittu mikä hölmöpää.
ellauri328.html on line 124: "Iustitia suum cuique distribuit." ("Oikeus antaa jokaiselle omansa.") – De Natura Deorum , III, 38.
ellauri328.html on line 227: Paapan kuoltua 1815 pantiin loput linnat myyntiin. Toimittuaan tovin poliitikkona Joose sai keuhkokuumeen ja retardoitui viisikymppisenä. Isoveljen kuoltua peri taas premissejä ja eleskeli vaimon ja tyttären hoivissa onnellisena elämänsä loppuun asti turhanpäiväisissä kirjallisissa töissä.
ellauri328.html on line 357: Sodan oloissa sana menetti uskottavuutensa. Piti turvautua uusiin sanoihin.
ellauri328.html on line 422: Portrait of Ken Howard, wearing a petticoat he stole from Hobby Hall, featuring both Christian and Jewish symbols (taken 2012).
ellauri328.html on line 490: Kongressin ensimmäinen merkittävä lainsäädäntöponnistelu Israelin tukemiseksi sodassa jää paljon alle Bidenin lähes 106 miljardin dollarin pyynnön, joka tukisi myös Ukrainaa sen taistelussa Venäjää sekä Yhdysvaltojen pyrkimyksiä vastustaa Kiinaa ja puuttua turvallisuuteen Meksikon rajalla.
ellauri328.html on line 492: Se on myös Johnsonin ensimmäinen iso testi edustajainhuoneen puhemiehenä, kun republikaanienemmistö yrittää palata töihin kuohunnan kuukauden jälkeen sen jälkeen, kun Kalifornian edustaja Kevin McCarthy syrjäytettiin puhujasta. Johnson on sanonut, että hän kääntyy avun ohella Ukrainalle Yhdysvaltojen rajaturvallisuuden ohella ja haluaa käsitellä Bidenin pyyntöjä erikseen, kun GOP:n lainsäätäjät vastustavat yhä enemmän Kiovan auttamista.
ellauri328.html on line 501: "Tämä lakiesitys rikkoisi normaalin, bipartisaanisen lähestymistavan kansallisen turvallisuuden hätäavun antamiseen", Valkoinen talo kirjoitti lainsäädäntöä koskevassa lausunnossaan. Se sanoi GOP:n asenteella "tuhoisia seurauksia turvallisuudellemme ja liittoutumillemme tulevina vuosina".
ellauri330.html on line 6: @font-face { font-family: 'UnifrakturMaguntia'; src:
ellauri330.html on line 7: url(http://grapson.com/fonts/UnifrakturMaguntia.ttf);
ellauri330.html on line 92: Robert Sutton on Stanfordin yliopiston professori, motivaatiomallien, organisaatiorakenteiden ja luovuuden asiantuntija. Yli sadan artikkelin ja kahdeksan kirjan kirjoittaja, mukaan lukien The No Asshole Rule; Outoja ideoita, jotka toimivat; Knowing-Doing Gap ym. Dan Ariely on psykologian ja käyttäytymistalouden professori Duken yliopistossa ja yksi Center for Advanced Hindsightin perustajista. Pylkkäsen erikoisaloja ovat mielenfilosofia, mieli–ruumis-ongelma, kognitiotieteen perusteet, fysiikan filosofia, David Bohmin luonnonfilosofia ja kvanttiteorian perusteet. Hän väitteli vuonna 1992 Bohmin kvanttiteoriatulkinnan merkityksestä mielenfilosofialle ja kognitiotieteelle. Bohm oli täysi huijari ja Paavo siihen hurahtanut huuhaamies. Tämmöstä bergsonilaisuutta: "Neo- Naturalist Approaches to Consciousness. Research topic in the journal Frontiers in Psychology, 2019." Näistäkin on jo paljon paasattu. Sekobolzisesta David Bohmista on alustava paasaus syntymäpäiväalbumissa 52.
ellauri330.html on line 101: P. Pylkkänen & kumpp puhuvat puhasta potaskaa verrattuna ture.com/articles/s41599-020-00591-y">Harry Smitiin ja Peter Hackeriin, jotka ovat sentään monisteja ja apinoixi lähes järkimiehiä.
ellauri330.html on line 177: Suomalainen sosiaaliturva asumistukijärjestelmineen kannustaa yksinasumiseen. Yleisen asumistuen saajista liki 70 % on yksinasujia. Monessa muussa maassa asumistuella tuetaan lähinnä lapsiperheitä ja esimerkiksi eri tavoin vammaisia. Suomessa asumistuen pääpaino puolestaan on lapsiperheettömissä ja terveissä. Köyhät kyykkyyn ja yhteiskeittiöihin niinkuin viime vuosisadalla niin eiköhän lopu tämäkin urputus.
ellauri330.html on line 209: Mixi sitten Zelenskin äidinkieli ei ole ukraina? Zelenskiy is not a Ukrainian, but a Jew. Jews traditionally speak Russian and spread Russian imperial culture. Read what Vladimir (a.k.a. Ze’ev) Zhabotinsky (https://en.wikipedia.org/wiki/Ze%27ev_Jabotinsky) had to say about Jews in Ukraine:
ellauri330.html on line 292: Arvosteluissaan hän pyrki välttämään turhan voimakkaita tai latautuneita sanoja, mutta piti silti kielen elävänä ja rikkaana. Hän pohti esseissään kriitikon etiikkaa ja tuli lopputulokseen, että oikeudenmukaisuus, kohtuullisuus ja totuudessa pidättyväisyys ovat kriitikolle olennaisia arvoja. Koskimies ei myöskään yleensä antautunut päivän polttaviin polemiikkikeskusteluihin. Kenties juuri näistä syistä Koskimiestä on pidetty mitättömänä.
ellauri330.html on line 312: Suurin osa tarinasta kuvaa Varjenkan ja Ippolitin vuorovaikutusta joko heidän ollessaan kaksin, tai muiden seurassa. Ippolitia turhauttaa Varjenkan yksinkertaisuus, ja silti hän arvostaa ja ihailee tämän eloisuutta ja ehdottomuutta.
ellauri330.html on line 469: Kropotkinin ideat sopivatkin britti Laborille paremminkin kuin sakemannien turauxet. Vaikka hän itse oli perusteellinen kommunisti, hän luopui sittemmin vaatimuksestaan puolustaa rahatonta ja palkatonta yhteiskuntaa ehtona tähän traditioon pääsylle ja päätti puolustaa vain valtiotonta yhteiskuntaa, eli siis 'small governmenttia.'
ellauri330.html on line 475: Jää vain mainita Kropotkinin poliittisen elämän surullinen loppu. Kun vuonna 1914 syttyi sota, Kropotkin ilmaisi äänekkäästi tukensa brittiläis-ranskalais-venäläiselle puolelle Saksa-Itävalta-Unkarin puolta vastaan taistelussa markkinoista, kauppareiteistä ja vaikutusalueista. Kuin myös saxanjuutalainen Karl Marx. Suurin osa anarkistiliikkeestä kielsi heidät välittömästi pettureiksi (mitä he olivatkin).
ellauri330.html on line 535:
turMaguntia">
ellauri330.html on line 539: „Oli_minulla kerran morsian pieni, pieni penttu, aika lunttu, mutta hän karkasi minulta kauas pois. Minä läksin häntä hakemaan: hain Suomen suuren maat ja meret, Saksat ja Wirot, mutta en löytänyt kullankokkoani. Tulin taasen suureen Suomensaareen, ja löyſinpä hänen tuolta Tampereen takaa hietaharjuſta. Tuossahan Tettuni pieni, huuſi poika iloisſana, mutta Tettu tuiskahti ja lauſui mikä olet ſinä? mikä maan-mustettu? mikä terwaan kastettu? ja kiepasi ensimmäiseen tölliin. Mutta minä, aina lystipoika, en tuosta suuriakaan ſurrut, panin turpaani tupakkaa ja poikkein parhaaſeen kapakkaan, jossa Mikko meteli ja ämmiä weteli."
ellauri331.html on line 6: @font-face { font-family: 'UnifrakturMaguntia'; src:
ellauri331.html on line 7: url(http://grapson.com/fonts/UnifrakturMaguntia.ttf);
ellauri331.html on line 113: - Agentura.Ru
ellauri331.html on line 115: Agentura.Ru:ta pidetään Venäjän salaisten palvelujen arvostettuna lähteenä. Sen toimittaja on Andrei Soldatov ja apulaistoimittaja Irina Borogan.
ellauri331.html on line 117: Agentura.Ru:ta ovat lainanneet The New York Times, The Moscow Times, The Washington Post, Online Journalism Review, Le Monde, The Christian Science Monitor, CNN, Federation of American Scientists, BBC ja The Center for Counterintelligence -sivustot ja -sivustot. Security Studies, Center for Defense Information, Library of Congress, Cambridge Security Program. New York Times kutsui Agentura.Ru:ta "sivustoksi, joka tuli kylmästä paljastamaan venäläisiä salaisuuksia".
ellauri331.html on line 136: Kirjoitamme venäläisten opiskelijoiden ongelmista, ja käy ilmi, että näkemyksistämme huolimatta (monilla toimituksessa on vasemmistolaisia poikaystäviä) myös näiden ongelmien kieli sattuu olemaan vasemmistolaista. Kun kirjoitat naisten syrjinnästä, naisopiskelijoiden ja yliopiston naispuolisten työntekijöiden seksuaalisesta häirinnästä, opettajien työhön liittyvistä ongelmista – heidän työturvansa puutteesta ja lisääntyvästä epävarmuudesta – huomaat, että näiden ilmiöiden kritiikki on täynnä vasemmistoa, antikapitalistinen ja antipatriarkaalinen kieli velloaa. Lopputulos on, että puhumme myös tällä kielellä, muuten emme voi mitenkään ilmaista Venäjän yliopistojen opettajien ja opiskelijoiden ongelmia.
ellauri331.html on line 147: Koomisimmat läpät on että Zhirinovski oli höveli ja Valeri Gergijev piti Pussy Riotista. Tätäkään eivät kaikki lukijat ehkä ymmärrä. Sivustoa voidaan verrata The Onioniin (USA) ja Private Eyeen (Britannia). The Onion is an American "fake news" organization. It features satirical articles reporting on international, national, and local news as well as an entertainment newspaper and website. Sipulin artikkelit kattavat ajankohtaisia tapahtumia, sekä todellisia että kuvitteellisia, parodioivat perinteisten uutisorganisaatioiden sävyä ja muotoa tarinoilla, pääkirjoituksilla ja mies-kadun haastatteluilla käyttäen perinteistä uutissivuston ulkoasua ja toimituksellista ääntä, joka on mallinnettu uutissivuston Associated Press mukaan. Yxityisezivä on brittiläinen kahden viikon välein ilmestyvä satiirinen ja ajankohtaisia asioita käsittelevä uutislehti, joka perustettiin vuonna 1961. Se ilmestyy Lontoossa, ja sitä on toimittanut Ian Hislop vuodesta 1986 lähtien. Julkaisu on laajalti tunnustettu näkyvästä kritiikistä ja julkisuuden henkilöiden loukkaamisesta. Se on "syvästi konservatiivisella muutosvastarintamalla" vastustanut siirtymistä verkkosisältöön tai kiiltävään muotoon: se on aina painettu halvalle paperille ja muistuttaa muodoltaan ja sisällöltään sarjakuvaa yhtä paljon kuin vakavaa lehteä. Lehteä lehteilee 700K brittilukijaa. Ei sillä kuuhun mennä.
ellauri331.html on line 223: 9. toukokuuta 2022, Venäjän voitonpäivänä, Venäjän hyökkäyksen aikana Ukrainaan Lenita.ru näytti lyhyesti tietoa Venäjän sodasta Ukrainaa vastaan tavalla, joka ei ollut hallituksen määräysten tai Lenita.ru:n pakollisten ohjeiden mukainen. Artikkeleita julkaistiin siviilien joukkomurhasta, ryöstelystä, venäläisten joukkojen hylätyistä ruumiista, Mariupolin tuhoamisesta, sensuurista, valtion valheista kuolleiden sotilaiden omaisille, hyökkäyksiä lehdistönvapautta vastaan ja paljon muuta. Lenta.ru:n toimittajat Egor Polyakov ja Alexandra Miroshnikova ovat ilmoittaneet olevansa näiden artikkeleiden kirjoittajat ja kertoneet tarvitsevansa nyt uusia työpaikkoja, asianajajia ja poliittista turvapaikkaa. Sisältö poistettiin nopeasti, mutta se löytyy Wayback Machinesta. Varmaan velmut saivat noppelaan töitä VoA:sta.
ellauri331.html on line 300: Moscow Times on "riippumaton" englannin- ja venäjänkielinen verkkolehti. Se oli painettu Venäjällä vuosina 1992–2017, ja sitä jaettiin maksutta englanninkielisten turistien ja ulkomaalaisten suosimissa paikoissa, kuten hotelleissa, berjoskoissa, kahviloissa, suurlähetystöissä ja lentoyhtiöissä, sekä tilauksesta. Sanomalehti oli suosittu Moskovassa asuvien ulkomaalaisten ja englanninkielisten venäläisten keskuudessa. Marraskuussa 2015 sanomalehti muutti ulkoasuaan ja tyyppiään päivittäisestä viikoittaiseksi (julkaistaan joka torstai) ja lisäsi sivumäärän 24:ään.
ellauri331.html on line 353: Lokakuussa 2021 Novaja Gazetan päätoimittaja Dmitri Muratov sai Nobelin rauhanpalkinnon yhdessä Maria Ressan kanssa sananvapauden turvaamisesta kotimaassaan. Panikohan sekin palkkiorahat likoon komsomolin puolesta?
ellauri331.html on line 385: The Daily Beast on yhdysvaltalainen uutissivusto, joka keskittyy politiikkaan, mediaan ja popkulttuuriin. Vuonna 2008 perustetun verkkosivuston omistaa IAC Inc. IAC Inc. on amerikkalainen holdingyhtiö, joka omistaa brändejä 100 maassa, pääasiassa median ja Internetin alalla. Yritys on perustettu Delaware General Corporation -lain alaisuudessa ja sen pääkonttori sijaitsee New Yorkissa. Joey Levin (jutku hänkin), joka johti aiemmin yrityksen haku- ja sovellussegmenttiä, on toiminut toimitusjohtajana kesäkuusta 2015 lähtien. Vuosina 2004 ja 2005 IAC jatkoi kasvuaan yritysostojen kautta ja lisäsi omaisuuttaan mukaan lukien Tripadvisor. Se lanseerasi myös Gifts.comin tänä aikana ja Connected Ventures mukaan lukien CollegeHumor ja Vimeo. 3. elokuuta 2013 IAC myi Newsweekin International Business Timesille julkistamattomin ehdoin. Firman joku jäbä sai lentopotkut twiitattuaan "Afrikkaan menossa. Toivottavasti en saa AIDSia. Kiusoittelen vain. Olen valkoinen!" Uudelleenjärjestelyn seurauksena CollegeHumorin yli 100 työntekijää irtisanottiin.
ellauri331.html on line 398: Noah on entinen Rolling Stonen toimittaja ja kletzmer-muusikko joka on käynyt Hebrew Universityä Jerusalemissa. Daily Beastin petkutussivulla (cheat sheet) väitetään: Hamasin lokakuun 7. päivän hyökkäyksessä Israelissa kuolleiden amerikkalaisten määrä nousi tiistaina 33:een, Yhdysvaltain ulkoministeri Antony Blinken sanoi Yhdistyneiden Kansakuntien turvallisuusneuvoston kokouksessa Israelin ja Gazan konfliktista. "Jokainen siviilielämä on yhtä arvokasta", Blinken sanoi. "Siviileiden suojelemisessa ei ole hierarkiaa. Siviili on siviili on siviili riippumatta hänen kansallisuudestaan, etnisestä taustastaan, iästään, sukupuolestaan tai uskostaan. Eli nää 33 on peanuts verrattuna 5000 arabivainajaan." Hänen esiintymisensä YK:n eteen tulee Israelin valmistautuessa mahdolliseen maahyökkäykseen Gazaan ja Yhdysvaltain viranomaiset vaativat pidättymistä. "Palestiinalaiset siviilit eivät ole syyllisiä Hamasin verilöylyyn, mutta selänpesijöixi kyllä kelpaavat", Blinken sanoi.
ellauri331.html on line 484: Viron turvallisuuspoliisi (KaPo) esitti vuoden 2005 vuosikirjassaan väitteen, jonka mukaan REGNUM oli suunniteltu välineeksi Venäjän valtion propagandakoneistossa, joka toimi Modest Kolerovin johdolla, tuolloin presidentti Vladimir Putinin hallinnon viraston päällikkönä.. Väitteessä todettiin, että REGNUM ei ole pohjimmiltaan uutiskanava sellaisena kuin se esittää itsensä, vaan sateenvarjo Venäjän salaisten palveluiden toiminnalle niin sanotuissa "lähiulkomaan" maissa, joiden ponnistelut on suunnattu edistämään Venäjän geopoliittista agendaa. Venäjän ulkopoliittisena välineenä REGNUM on kannustanut vastustamaan Baltian maiden energiariippumattomuussuunnitelmia ja vaikuttanut kielteiseen kansanäänestykseen uudesta ydinvoimalasta Liettuaan. Kyllä se joku baltti oli.
ellauri331.html on line 606: Turvallisuusopinnot -lehdessä vuonna 2021 julkaistun tutkimuksen mukaan RT:llä on jonkin verran vaikutusta katsojien poliittisiin mielipiteisiin. RT:lle "altistuneet" katsojat "kannattivat 10–20 prosentilla todennäköisemmin Yhdysvaltojen vetäytymistä "osuustoiminnallisen globaalin johtajan roolista" kuin ne, jotka eivät katsoneet RT:tä. Linja jatkui, vaikka paljastimme, että Venäjän hallitus rahoittaa RT:tä." Altistumisella RT:lle ei kuitenkaan ollut mitattavissa olevaa "vaikutusta amerikkalaisten näkemyksiin sisäpolitiikasta tai Venäjän hallituksesta." Vizi tuskinpa turvallisuusopiskelijat ehtivät tehdä pitkittäistutkimuxia ja osoittaa että jenkit RT:tä kazottuaan heräsivät aamuna muutamana ison takkuparran kanssa ja peiliin kazottuaan sanoivat: Ах нет нет!
ellauri331.html on line 698: Varastettujen sähköpostien julkaisemisen jälkeen NSA:n ilmiantaja Edward Snowden kritisoi WikiLeaksia sen laajasta tietovuodosta ja kirjoitti, että "heidän vihamielisyys jopa vaatimatonta kuratointia kohtaan on virhe". Vittu Snowden oli vain kade Assangelle. Washington Post asetti vastakkain WikiLeaksin käytäntöjen ja Snowdenin NSA:ta koskevien tietojen paljastamisen välisen eron: vaikka Snowden työskenteli toimittajien kanssa tarkistaakseen asiakirjoja (joitakin salassa, jos se vaarantaisi kansallisen turvallisuuden), WikiLeaksin "radikaalimpi" lähestymistapa sisältää polkumyynnin. "valtavista, haettavissa olevista online-välimuistista, jossa on vain vähän – jos ollenkaan - ilmeisiä yrityksiä poistaa arkaluonteisia henkilökohtaisia tietoja". Washington Postin kolumnisti Anne Applebaum (jutku taas) kuvasi yksityiskohtaisesti muita Venäjän epävakautuskampanjoita Itä-Euroopan maissa.
ellauri331.html on line 700: 25. heinäkuuta 2016 Thomas Rid, Lontoon King´s Collegen turvallisuustutkimuksen professori ja Johns Hopkinsin yliopiston School for Advanced International Studiesin ulkopuolinen tutkija Washington DC:ssä (taskuprofessori vailla vertoa), teki oman yhteenvedon todisteista, osoittaaxeen Venäjän olevan kaiken takana. Hän päätteli, että nämä toimet heikensivät onnistuneesti "DNC:n kykyä käyttää oppositiotutkimustaan yllätyksenä Trumpia vastaan..." Hän kirjoittaa lisäksi, että monet maat suorittavat tietojen suodattamista poliittisista järjestöistä ja sitä pidetään laillisena tiedustelutyötä. "Mutta digitaalinen suodattaminen ja mahdollisesti manipuloitujen asiakirjojen julkaiseminen vapaalla hacktivismilla naamioituna ylittää suuren punaisen viivan ja muodostaa vaarallisen ennakkotapauksen: autoritaarinen maa suoraan, mutta silti salaisesti yrittää sabotoida Yhdysvaltain vaaleja." Jos se maa edes olisi antiautotaarinen...
ellauri331.html on line 702: Venäjän turvallisuusasiantuntija ja tutkiva toimittaja Andrei Soldatov sanoi: "On lähes mahdotonta tietää varmasti, onko Venäjä DNC:n palvelimien hakkeroinnin takana vai ei." Hänen mukaansa Venäjän hallitus pitää Clintonia "Venäjän vihaajana". "Venäjällä on piiritetyn mentaliteetti, että se on aina hyökkäyksen kohteena. Yhdysvallat... ne paskiaiset yrittävät koko ajan sekaantua sisäisiin asioihimme, joten miksi emme yrittäisi tehdä samaa heille?" Sanos se.
ellauri332.html on line 6: @font-face { font-family: 'UnifrakturMaguntia'; src:
ellauri332.html on line 7: url(http://grapson.com/fonts/UnifrakturMaguntia.ttf);
ellauri332.html on line 74: Lauri Törhösen mukaan taiteena elokuvaa voi ajatella maalauksen vastakohtana: se herättää ajan eloon ja asettaa teot peräkkäin antamalla merkityksiä ja omien keinojensa avulla poimii ja korostaa tekojen dramaturgista arvoa kokonaisuuden osina. Elokuvalle antaa luonteen mahdollisuus muotoilla aikaa, pilkkoa tai venyttää sitä, kuvata yläkulmasta tai alakulmasta, viedä katsojalle lähikuvia ja erikoislähikuvia, piirtää yksittäistä suuta, kättä tai silmää. Taiteilla on mahdollisuus pysäyttää aika, leikata siitä viipale, mutta vain elokuva voi muotoilla aikaa. No entäs kirjallisuus saatana?
ellauri332.html on line 97: Räkä-Munckin kansallismielinen paatos ja usko itseensä lain ja järjestyksen puhdaskilpisenä soturina sekä näistä kumpuava into toteuttaa tehtävänsä pilluntarkasti ei jää huomaamatta kylän opettajattarelta neiti Linnulta, joka on myös periaatteen ihminen. Hän kuitenkin määrittelee itsensä mitään väriä tunnustamattomaksi humanistiksi, jonka ihannemaailmassa keinotekoiset rajat eivät kahlitsisi ihmisiä. Vaikka molemmat kokevat toistensa näkökulmat itselleen ärsyttävyyteen asti vieraiksi, he kuitenkin selvästi vaistoavat löytävänsä toisistaan vertaisensa nielun – ja lisäksi fyysisesti vetovoimaisen kiimaisen miehen ja naisen. Kumpikaan ei kuitenkaan ole tahoillaan vapaa: Munckilla on kaukana kotona kihlattu, josta hän kuitenkin pestin myötä yhä enemmän etääntyy; Linnulla taas on asuntoonsa kätkettynä sulhasensa, haavoittunut punasoturi, jonka piilottelu altistaa hänetkin kuolemanrangaistuksen uhalle. (Tää on kyllä nussittu Sofi Oxaselta Puhistuxesta.) Mitä vittua, punikki pihalle ja räkämunkin munaa opettajan nieluun.
ellauri332.html on line 134: Ah, 2010-luku. Supersankarielokuvien franchising-sarjat olivat huipussaan. DC Comic -fanit olivat iloisia kuullessaan, että rakastettu ohjaaja Zach Synder olisi "Justice League" -elokuvan ruorissa. Heidän toiveensa kuitenkin pettyivät pian, kun Synder jätti tuotannon ennen sen valmistumista. Joss Whedon astui paikalle Synderin tilalle, mutta hänen ponnistelunsa osoittautuivat turhiksi. Fanit vihasivat Weadonin näkemystä elokuvasta! DC-fanit olivat niin järkyttyneitä, että he perustivat oman Justice Leaguen! Heidän tehtävänsä? Ohjaaja Zack Snyderin "Justice League" -leikkauksen julkaiseminen. Lopulta, vuonna 2021, 4 tunnin "Synder Cut" paljastettiin. On vähättelyä sanoa, että se sai paljon lämpimämmän vastaanoton.
ellauri332.html on line 162: On turha sanoa, että "Simpsonit" -show on rypistynyt muutaman höyhenen yli 30 (ja lisää) vuoden aikana. Animaatioesitys on sekoitus satiirista ja WC-huumoria, joka on aina pitänyt yleisön ja sensuurit WC-istuinten reunoilla.
ellauri332.html on line 246: Elokuva seuraa Teemu Keskisarjan nyrkkeilijän nousua (johon on lisätty rakkaus Bronxista), joka pääsee niin pitkälle ja huomaa sitten, että hänen tunnepitoisuuden puute on este kehässä ja hänen elämässään. Ohjaaja Martin Scorcesen ja Robert De Niron johdolla sitä pidetään klassikkona. Automerkistä tutun De Niron "menetelmänäyttelijä" -lähestymistapa väkivaltaisen Jake LaMottan hahmoon aiheutti kuitenkin paljon epämukavuutta näyttelijöille ja miehistölle. Tämä sisälsi suunnittelemattoman todellisen fyysisen nokkapokan, joka tapahtui yhdessä De Niron ja Cathy Moriartyn kohtauksista. Yleisö repesi. Kärpässarjan nyrkkeilijä näyttää urpolta ruipelolta, vetäiskö turpaan edes Sauli Niinistölle. No sille kyllä.
ellauri332.html on line 290: Vaikka on tavallista nähdä verenvuotoa kauhuelokuvassa, on turvallista olettaa, että se on väärennös... eikö? No, he, joilla on heikko vatsa, katsovat pois! Huhun mukaan ohjaaja Neil Marshall päätti käyttää todellisia luurankojäännöksiä väärennösten sijaan, onnettomien näyttelijöiden tietämättä. Hei, me kaikki kannatamme realismia, mutta tämä vie sen liian pitkälle. Todellisia sääriluita ristissä! Yecch!
ellauri332.html on line 294: Monia elokuvia on arvosteltu huonon käytöksen ylistämisestä, mutta Oliver Stonen "Natural Born Killers" on pohjimmainen esimerkki. Elokuva keskittyy (väistämättä erittäin siistiin) rakastettuun pariin, josta tuli joukkorikollisia. Elokuvan sekoituksen romantiikkaa ja väkivaltaa on sanottu inspiroineen useita "kopiorikoksia", mukaan lukien kauhistuttava Columbinen lukion tragedia.
ellauri332.html on line 303: Vaikka Sofia saattaa olla lahjakas elokuvantekijä, näytteleminen ei ole hänen vahvuutensa, mikä teki hänen liian kätevästä näyttelijäsuorituksestaan entistä turhauttavampaa yleisölle. Kun otetaan huomioon, kuinka hyvin kriitikot ja yleisö saivat 22 ensimmäisestä "Kummisetä" -elokuvasta, 33. elokuvassa oli suuria (kiiltäviä) kenkiä täytettävänä, eikä se toiminut. Tämä elokuva todennäköisesti nukkuu kalojen kanssa sementtikengät jalassa.
ellauri332.html on line 307: Leonardo Dicaprion surullisen kuuluisa Titanicin jälkeinen elokuva "The Beach" (2000) kuvattiin upealla Maya Bayllä, Phi Phi -saarilla Thaimaassa. Tämä viehättävä paratiisi oli taustana osuvasti nimetylle elokuvalle turistiryhmästä, joka yritti aloittaa uutta elämää. Valitettavasti elokuvan kuvaamiseksi paratiisissa kuvausryhmä maisemoi ja tuhosi rannan. Tämä aiheutti useita ympäristöoikeudellisia kanteita elokuvastudiota vastaan. Kaiken kukkuraxi elokuva lisäsi tämän paikan suosiota niin paljon, että sitä seurannut intensiivinen katumaasturointi johti lopulta siihen, että Maya Bay joutui sulkemaan ovensa läskeiltä jenkkituristeilta muutamaksi kuukaudeksi, jotta ekosysteemi voisi toipua.
ellauri332.html on line 338: Upton and her dog Harley in 2017 ilman rihman kiertämää. Harleylla on sentään turkki tallella.
ellauri332.html on line 367: Pulloposkinen Leonardo DiCaprio tunnetaan menetelmänäyttelijänä, joka on täysin sitoutunut rooleihinsa jokaisessa elokuvassa, jossa hän on ollut mukana, eikä vuoden 2015 "The Revenant" ollut poikkeus. DiCaprio näytteli Hugh Glassia, kovaa rajamiestä, joka loukkaantui vakavasti karhun hyökkäyksessä ja jonka miehistö hylkäsi selviytyäkseen omillaan erämaassa. Kehittyäkseen hahmoxi täydellisesti DiCaprio päätti pitäytyä puhtaasti raa'an lihan ruokavaliossa (mikä oli erityisen vaikeaa, koska hän oli vegaani) ja nukkua eläinten ruhoissa. Puhumattakaan lähes sietämättömistä jäisistä sääolosuhteista kuvauksen aikana ja lähes loputtomasta eroavien miehistön jäsenten tulvasta, on turvallista sanoa, että veri, hiki ja kyyneleet menivät rooliin, joka lopulta tuotti hänelle Oscar-palkinnon. Oliko se kuitenkaan sen arvoista, leffa oli täysi paskakasa.
ellauri332.html on line 402: In 17th-century Salem, Hester Prynne must wear a scarlet A because she is an adulteress, with a child out of wedlock. For seven years, she has refused to name the father. A vigorous older stranger arrives, recognized by Hester but unknown to others as her missing husband. He poses as Chillingworth, a doctor, watching Hester and searching out the identity of her lover. His eye soon rests on Dimmesdale, a young overwrought pastor. Enmity grows between the two men; Chillingworth applies psychological pressure, and the pastor begins to crack. A ship stops in Salem, and Hester sees it as a providential refuge for her daughter, herself, and her lover. But will Dimmesdale flee with her? Or without perhaps?
ellauri332.html on line 415: Slaughter, sin, and sex in classic-turned-movie misfire.
ellauri332.html on line 431: A very '90s take on a 1660s tale written in 1850, as a picture of early colonial life it's about as convincing as Pocahontas.
ellauri332.html on line 438: In fact, there are min. eight other film and TV adaptations, including an Emmy award-sinning TV mini-series, and Roland Joffé's 1995 Hollywood feature starring Robert Duvall, Gary Oldman and Demi Moore.
ellauri332.html on line 451: A lumpy mélange of naturalism and melodrama, German and Spanish and Russian players bumping into one another, a score like a pile of bricks.
ellauri332.html on line 454: Wenders himself remains less than happy with the project, and on the commentary track of The American Friend cites it as a contributory factor in his decision to almost abandon filmmaking and return to painting and film criticism.
ellauri332.html on line 463: À la suite d'une vague de piratage et de menaces terroristes que le Federal Bureau of Investigation (FBI) attribue à un groupe lié à la Corée du Nord, la société de distribution Sony Pictures Entertainment annonce l'annulation de la sortie du film prévue pour le 25 décembre 2014 pour raisons de sécurité,
ellauri332.html on line 479: Ohjuksen laukaisun estyessä Sook ohjaa Skylarkin ja Rapaportin pakoreitille ja selittää, että hänen on palattava Pjongjangiin ylläpitääkseen turvallisuutta. Myöhemmin HYLJE Tiimi So Bring Not Six - upseerit pelastivat heidät silmäkulmiin liimatuilla laastareilla naamioituneena pohjoiskorealaisiksi sotilaiksi. Palattuaan Yhdysvaltoihin Skylark kirjoittaa kirjan kokemuksistaan Pohjois-Koreassa, Rapaport palaa tuottajaksi (ja pitää yhteyttä Sookiin Skypen kautta) , kun taas Pohjois-Koreasta tulee ydinaseistariisuttu demokratia Sookin väliaikaisena johtajana.
ellauri332.html on line 535: Vähäisen polttoainemäärän vuoksi Cooper ja Brand käyttävät Gargantuaa painovoimalinkona päästäkseen Edmundsin planeettalle, mutta mustan aukon läheisyyden vuoksi he menettävät jälleen 51 vuotta. Cooper ja TARS irtautuvat Endurancelta omissa kapseleissaan Gargantuan ytimeen, jossa kaksikko päätyy äärettömän tesseraktin (tämä ihme on takuulla förbitty Sikiön Wallulta) sisälle. Cooper ymmärtää rakennelman olevan kaukaisen tulevaisuuden ihmisten luoma. Hän siirtyy ajassa taaksepäin, jolloin hän näkee Murphin lapsuudenhuoneeseen kirjahyllyn läpi ja huomaa voivansa vaikuttaa rajallisesti huoneen painovoimaan. Hän siirtyy ajassa eteenpäin ja löytää aikuisen Murphin tutkimasta vanhaa huonettaan. Cooper lähettää Murphille datan, jonka TARS on kerännyt tapahtumahorisontin sisäpuolelta, morsettamalla sen hänelle huoneeseen jättämänsä rannekellon sekuntiviisarin avulla. Tästä näperryxestä tesserakti romahtaa. Myöhemmin Cooper herää Saturnusta kiertävässä avaruussiirtokunnassa. Hän tapaa vanhuuteen kuolemaisillaan olevan tyttärensä. Murph oli onnistunut Cooperin lähettämien tietojen avulla suorittamaan loppuun Brandin laskelmat ja ratkaisemaan painovoimapropulsioteorian. Tämän ansiosta tähtien välisen matkustamisen hallitseva ihmiskunta voitiin evakuoida tuhoutuvalta planeetalta. Murph muistuttaa Cooperia siitä, että Amelia on yksin CASEn kanssa Edmundsin planeetalla. Cooper ja TARS lähtevät kohti Edmundsin planeettaa, jossa ilkialasti ilman avaruuspukua kävelevä Amelia valmistautuu Adam-nimisen apinan kaa uuden siirtokunnan perustamiseen.
ellauri332.html on line 575: Persialainen historian asiantuntija Kaveh Farrokh kyseenalaisti Persepoliksen polttamatta jättämisen ja huomautti, että elokuvassa "Kreikkalais-amerikkalaiset joukot esitetään tyypillisesti hyvin järjestäytyneinä, kurinalaisina ja niin edelleen, ja mikä on erittäin huolestuttavaa, on se, että ns. Persialaiset esitetään kohtaamassa makedonialaisia, näette heidät turbaanoituina. Turbaanit eivät ole edes persialaisia esineitä [...] Heidän armeijansa ovat täysin järjestäytymättömiä. Ei edes tiedetä, että persialaisilla oli todella univormut. He marssivat kurinalaisena joukko-osastona [sic], ja musiikkia todellakin käytettiin. Ääliöt, Persia oli suurvalta ennen kuin kreikkalaiset edes kexi narusandaalit ja lampaansuolikondomin.
ellauri332.html on line 614: Trilogian kahdessa seuraavassa elokuvassa Binksin roolia jouduttiin vähentämään median ja fanien voimakkaan kritiikin vuoksi. Vitsinä ennen seuraavan osan kuvausten alkua ohjaaja lähetti näyttelijöille käsikirjoituksen uuteen elokuvaan nimeltä " Jah's Big Adventure " - tietäen, että se vuotaisi lehdistölle, Lucas näin ollen Ahmed Bestin mukaan: keskisormi niille, jotka sanovat "kaikki vihaavat Jahia-Jahia". Attack of the Clones -elokuvan varsinaisessa käsikirjoituksessa , jossa Jar Jar menetti suuren osan ensimmäisen elokuvan omaperäisyydestä, Lucas kirjoitti kaikki kohtaukset itse; hän kuitenkin tarjosi riittävästi näyttöaikaa Binksille voidakseen esittää "merkittävän roolin".
ellauri332.html on line 634: Chinless George Lucas was born and raised in modest circumstances in Modesto, California, the son of Dorothy Ellinore Lucas (née Bomberger) and George Walton Lucas Sr., and is of German, Swiss-German, English, Scottish, and distant Dutch and French descent. His family attended Disneyland during its opening week in July 1955, and Lucas would remain enthusiastic about the park, Goofy in particular. Lucas's father owned a stationery store, and had wanted George to work for him when he turned 18. Sama lähtökohta siis kuin Paavo Havikolla.
ellauri332.html on line 658: Beauty and the Beast on vuoden 2017 amerikkalainen musikaalinen romanttinen fantasiaelokuva, jonka on ohjannut Bill Condom ja tuottanut nippu juutalaisia, käsikirjoituksesta "vastaa" Stephen Chbosky ja Evan Spiliotopoulos. Walt Disney Picturesin ja Mandeville Filmsin tuottama tämä elokuva on live-action/CGI-remake Disneyn vuoden 1991 samannimisestä animaatioelokuvasta, joka on itse sovitus Jeanne-Marie Leprince de Beaumontin vuoden 1756 sadusta. Pääosissa heiluu brittejä, Happy Rotterista tuttu laajaozainen nörtti Emma Watson ja joku Downton Abbeysta [n.s.] esiin ponnahtanut Dan Stevens. With an estimated budget of around $255 million, it is one of the most expensive films ever made. Disneyn live-action-remake-versioista elokuva on toiseksi eniten tuottanut uudelleenlämmitys tähän mennessä. Ykkösenä heiluu vielä narsistisempi Leijonakuningas. Elokuva päättyy siihen, että Belle ja ex-hirviö isännöivät juhlaa valtakunnan puolesta.
ellauri333.html on line 6: @font-face { font-family: 'UnifrakturMaguntia'; src:
ellauri333.html on line 7: url(http://grapson.com/fonts/UnifrakturMaguntia.ttf);
ellauri333.html on line 49: Väärin väärin itäintiaanit! Kalat eivät pane vaan ne kutevat. The kala pani (lit. black water) taboo represents the proscription of traveling overseas in Hinduism. According to this prohibition, crossing the seas to foreign lands causes the loss of one's social respectability, as well as the putrefaction of one’s cultural character and posterity. Merelle ei parane mennä siellä kalat panevat ja skorbioonit pistää sammakoita lääkepiikillä. I am levitating now, mukeltavat mutakuono itäintiaanit tämännimisessä pimeässä Clickflix kauhusarjassa, saastunutta vettä juovat, nikottelevat ja verta sylkevät.
ellauri333.html on line 61: Given Ashoka's particularly moral definition of "Dharma" it is possible that he simply wants to say that buddhist virtue and piety now exist from the Mediterranean to the south of India. An expansion of Buddhism to the West is unconfirmed historically. Valehteli raukka nälissään. The edicts put forward moral rules which are extremely short, aphoristic expressions, the subjects being discussed, the vocabulary itself, are all hardly worth an elephant turd. Ashoka used the expression Dhaṃma Lipi (Prakrit in the Brahmi script: 𑀥𑀁𑀫𑀮𑀺𑀧𑀺, "Inscriptions of the Dharma") to describe his own Edicts. According to the edicts, the extent of Buddhist proselytism during this period reached as far as the Mediterranean, and many Buddhist monuments were created.
ellauri333.html on line 63: The reasons behind the kala pani proscription include the inability to carry out the daily rituals of traditional Hindu life and the sin of contact with the characterless, uncivilized mleccha creatures of the foreign lands. Mleccha (from Vedic Sanskrit: म्लेच्छ, romanized: mlecchá) is a Sanskrit term, referring to those of an incomprehensible speech, foreign or barbarous invaders as contra-distinguished from Aryan Vedic tribes. Arjalaiset ovat hyviä, tuumasivat kielettömät sakemannitkin.
ellauri333.html on line 69: Sanskrit was believed to include all the sounds necessary for communication. Early Indo-Aryans would therefore dismiss other languages as foreign tongue, "mleccha bhasha". As the Sanskrit word itself suggests, "mlecchas" were those whose speech was alien. "Correct speech" was a crucial component of being able to take part in the appropriate yajnas (religious rituals and sacrifices). Thus, without correct speech, one could not hope to practice correct religion, either. Parhaiten ääntelevät keon päällä herrastelevat bramiinit. Brahmanical system engineers took great pains to ensure that peoples of the Brahmanical system did not subscribe to any mleccha customs or rituals. Medieval Hindu literature, such as that of Chaitanya Mahaprabhu, also uses the term to refer to those of larger groups of other religions, especially Muslims.
ellauri333.html on line 79: The Kala Pani theme features prominently in the Indo-Caribbean history, and has been elaborately discussed in the writings of V. S. Naipaul. Ashoka oli proselyytti buddhisti. Ashoka also states that he sent emissaries to the West to transmit medical care and medicinal plants (Major Rock Edict No.2). We do not know what the influence of these emissaries was on the Greek world. Most likely null. Barbaarit varmaan mätki niitä takaraivoon ja vei Ketan kamat.
ellauri333.html on line 93: Ceylonese sources state that Ashoka succeeded his father Bindusara 314 years after Buddha's Nirvana and that his anointment took place four years after his father's death, or 218 years after the Nirvana. The Burmese tradition confirms the two dates 214 and 218. The traditional date of the Nirvana is 544 B.C. Various devices were proposed in order to account for this chronological error, until Fleet showed that the Buddha-varsha of 544 B. C. is a comparatively modern fabrication, of the twelfth century, and that the difference of about sixty years is the quite natural result of the buddhists bungling it again.
ellauri333.html on line 98: Seleucus multa in Oriente post divisionem inter socios regni Macedonici bella gessit. Principio Babyloniam cepit; inde auctis ex victoria viribus Bactrianos expugnavit. Transitum deinde in Indiam fecit, quae post mortem Alexandra, veluti a cervicibus iugo servitutis excusso, praefectos eius occiderat. Auctor libertatis Sandrocottus fuerat, sed titulum libertatis post victoriam in servitutem verterat ; siquidem occupato regno populum, quem ab externa dominatione vindicaverat, ipse servitio premebat. Fuit de humili quidem genere natus, sed ad regni potestatem maiestate numinis inpulsus. Quippe cum procacitate sua Nandrum regem offendisset, interfici a rege iussus salutem pedum celeritate quaesierat Ex qua fatigatione cum somno captus iaceret, leo ingentis formae ad dormientem accessit sudoremque profluentem lingua ei detersit expergefactumque blande reliquit. Hoc prodigio primum ad spem regni inpulsus contractis latronibus Indos ad novitatem regni sollicitavit. Molienti deinde bellum adversus praefectos Alexandri elephantus ferus infinitae magnitudinis ultra se obtulit et veluti domita mansuetudine eum tergo excepit duxque belli et proeliator insignis fuit. Sic adquisito regno Sandrocottus ea tempestate, qua Seleucus futurae magnitudinis fundamenta iaciebat, Indiam possidebat, cum quo facta pactione Seleucus conpositisque in Oriente rebus in bellum Antigoni descendit.
ellauri333.html on line 102: Sandrocottus oli ollut johtaja, joka saavutti vapautensa, mutta voittonsa jälkeen hän oli menettänyt tyranniallaan kaiken oikeuden vapauttajan nimeen; sillä noustuaan valtaistuimelle hän sorti orjuudella juuri niitä ihmisiä, jotka hän oli vapauttanut vieraasta orjuudesta. Hän syntyi nöyränä elämään, mutta hänet kehotti pyrkimään kuninkaallisuuteen elokuun kohtalon merkittävä ennusmerkki. Sillä kun hän röyhkeällä käytöksellään oli loukannut kuningas Nandrusta ja kuningas oli määrännyt hänet surmattavaksi, hän oli etsinyt turvaa nopeista jaloista.
ellauri333.html on line 121: One of the oldest continuously inhabited places in the world, Patna was founded in 490 BCE by the king of Magadha. Ancient Patna, known as Pataliputra, was the capital of the Magadha Empire throughout the Haryanka, Nanda, Mauryan, Shunga, Gupta, and Pala dynasties. Pataliputra was a seat of learning and fine arts. It was home to many astronomers and scholars including Aryabhata, Vātsyāyana and Chanakya. During the Maurya period (around 300 BCE) its population was about 400,000. Patna served as the seat of power, and political and cultural centre of the Indian subcontinent during the Maurya and Gupta empires. With the fall of the Gupta Empire, Patna lost its glory. The British revived it again in the 17th century as a centre of international trade. Following the partition of Bengal presidency in 1912, Patna became the capital of Bihar and Orissa Province.
ellauri333.html on line 128: From Indian literature we know that at all times kings used to entertain spies {chara or gudha-purusha). These agents were graded into high ones, low ones, and those of middle rank. A similar class of officers, which was created by Asoka himself, were the reporters (prativedaka), who were posted everywhere, as he says, in order to report to me the affairs of the people at any time, while I am eating, in the harem, in the inner apartment, even at the cowpen, in the palanquin, and in the parks.
ellauri333.html on line 130: The king confesses that the Kalinga war was the turningpoint in his religious career, and that his grief at the enormous loss of human life made him repent of his conquest and aspire henceforth to the conquest by moraliity. Before, he had been known as Chandasoka (i. e. the fierce Asoka) on account of his evil deeds; afterwards he became known as Dharmasoka (i.e. the pious Asoka) on account of his virtuous deeds.
ellauri333.html on line 135: As a pious Hindu he acknowledged the debt which every king owes to his subjects in return for the revenue levied from them, and which consists in affording them protection.
ellauri333.html on line 140: Hyvä Asoka, turvan kiinnipito voittaa 'sananvapauden' 6-0. Moreover, Devanampriya speaks thus : Obedience must be rendered to mother and father, likewise to elders ; compassion must be shown towards animals ; the truth must be spoken: these same moral virtues (dharma-guna) must be practised. In the same way the pupil must show reverence to the master, and one must behave in a suitable manner towards relatives. This is an ancient rule, and this conduces to long life. Thus one must act.
ellauri333.html on line 143: Meritorious is obedience to mother and father. Liberality to friends, acquaintances, and relatives, to Brahmanas and Sramanas (L e. Buddhist monks) is meritorious. Abstention from killing animals is meritorious. Moderation in expenditure (and) moderation in possessions are meritorious' (III, D).
ellauri333.html on line 153: Secondly, in the first rock-edict, section B, he directly prohibits the killing of animals at sacrifices. At the end of the same edict, however, he rather naively confesses that he had not yet been able to carry out fully the 1 abstention from killing animals' which formed part of his moral code, and that three animals were still being killed daily in his kitchen; but he promises that even this slaughter would be discontinued in future. Samansuuntaisia hiilijalanjälkilupauxia tekevät kaikki kauppiaat tänä päivänä.
ellauri333.html on line 157: (H) Even these three animals shall not be killed in future.
ellauri333.html on line 193: Ashokavadanan mukaan Ashoka turvautui väkivaltaan jopa kääntyessään buddhalaisuuteen. Esimerkkejä:
ellauri333.html on line 217: Evidence of devotional worship to Hanuman is largely absent in Ramayana, as well as in most archeological sites. Except In Valmiki's Ramayana, estimated to have been composed before or in about the 3rd century BCE, Hanuman is an important, creative character as a simian helper and messenger for Rama.
ellauri333.html on line 221: During a period of religious turmoil and Islamic rule of the Indian subcontinent, the Bhakti movement (https://en.m.wikipedia.org/wiki/Bhakti_movement) and devotionalism-oriented Bhakti yoga (https://en.m.wikipedia.org/wiki/Bhakti_yoga) had emerged as a major trend in Hindu culture by the 16th-century, and the Ramcharitmanas presented Rama (https://en.m.wikipedia.org/wiki/Rama) as a Vishnu avatar, supreme being and a personal god worthy of devotion, with Hanuman as the ideal loving devotee with legendary courage, strength and powers.
ellauri333.html on line 227: Bhakti movement saints such as Samarth Ramdas and Narendra Modi have positioned angry Hanuman as a symbol of nationalism and resistance to persecution. The Vaishnava saint Madhvacharya said that whenever Vishnu incarnates on earth, Vayu accompanies him and aids his work of preserving dharma. In the modern era, Hanuman's iconography and temples have been increasingly common. He is viewed as the ideal combination of "strength, heroic initiative and assertive excellence" and "loving, emotional devotion to his personal god Rama", as Shakti and Bhakti. In later literature, he is sometimes portrayed as the patron god of martial arts such as wrestling and acrobatics, as well as activities such as meditation and diligent scholarship. He symbolises the human excellences of inner self-control, faith, and service to a cause, hidden behind the first impressions of a being who looks like a Vanära. Hanuman is considered to be a bachelor and an involuntary celibate.
ellauri333.html on line 229: Some scholars have identified Hanuman as one potential inspiration for Sun, the Monkey King character in the Chinese epic adventure Journey to the West.
ellauri333.html on line 236: The orientalist F. E. Pargiter (1852–1927) theorized that Hanuman was a proto-Dravidian deity. According to this theory, the name "Hanuman" derives from Tamil word for male monkey (ana-mandi), first transformed to "Anumant" – a name which remains in use. "Anumant", according to this hypothesis, was later Sanskritized to "Hanuman" because the ancient Aryans confronted with a popular monkey deity of ancient Dravidians coopted the concept and then Sanskritized it. According to Murray Emeneau, known for his Tamil linguistic studies, this theory does not make sense because the Old Tamil word mandi in Sangam literature can only mean "female monkey", and Hanuman is male. Further, adds Emeneau, the compound ana-mandi makes no semantic sense in Tamil, which has well developed and sophisticated grammar and semantic rules. The "prominent jaw" etymology, according to Emeneau, is therefore plausible.
ellauri333.html on line 254: The angry masculinisation of Hanuman is not contesting gender injustice or waging a war against rapists and the abusive kin of women. It is going to be used next year to sell another kind of war. A war that depends on a certain kind of young men you will find all over history, in Bosnia, Rwanda, Cambodia, Nellie, Muzaffarnagar and Kathua, where ethnic and civil wars have been started. Young men who revere the milch cow as Mata, who swear by the honour of their mothers and sisters but will hunt and rape and kill men and women who do not fit their culturally defined familial categories, who for pleasure need an angry avenger, not one who is as Tulsidas said “gyan gun sagar” (a sea of wisdom and goodness).
ellauri333.html on line 256: Among the military fraternities of ancient tribes, all young males were initiated into the art of killing anyone perceived as a threat to the tribe. Such ceremonies followed rituals whereby the young men stripped and dressed in animal skin (often also donning a fierce animal mask) and worked themselves into a bestial rage. Rage removes inhibitions. Rage alone makes the gentle, genial young man next door who listens to film songs all day suddenly go berserk and join a mob as killer of the perceived enemy. Bearskin and Berserk, the two words incidentally are synonymous in German. The question is, how do you awaken the killer instinct in a male turning even a laid-back herbivore into a blood thirsty predator? Well here's how:
ellauri333.html on line 289:
ellauri333.html on line 322: Understanding surnames in India: A cross-cultural analysis
ellauri333.html on line 326: The idea of a surname as it is understood today, is a colonial addition in most cultures around the globe such that it has always been a part of Western naming systems. Therefore, even in India, the need for a ‘surname’ as such, is believed to have emerged with the influence of the British Raj and other colonial powers.
ellauri333.html on line 332: In most instances, before her marriage, a woman takes her father’s surname and post marriage, she is expected to take her husband’s surname. Over time, for the purpose of unification, even the matrilineal system in many cultures came to be diminished, thus completely eliminating any traces of identity passing through the female line.
ellauri333.html on line 334: Just as culturally there is a visible dualism between northern and southern India, there is a considerable amount of difference in the manner of surnames too. For example, most northern Indians often tend to use their caste names or varna names as surnames especially in post-Independence India. On the other hand, in southern Indian communities, the most common last names for male and female children are the names of their fathers.
ellauri333.html on line 346: Since in most cultures in India, surnames are derived from the male line, often women are by default expected to take up and even forgo their surnames in the event of their marriage. This kind of rigid kinship pattern clearly highlights the inequality of women’s social status, leading to the complete diminishing of their identity.
ellauri333.html on line 350: Surnames are an important detail to know about people and they do highlight the uniqueness of not only each individual, but also each community in the world. However, upon critical interrogation of the nature of surnames, one can also understand that they play a huge role in segregationist and exclusionary politics. Indiands are a huge pile of assholes. It is a pity there are so many of them.
ellauri333.html on line 390: His theory of State Socialism had three points: state ownership of agricultural land, the maintenance of resources for production by the state, and a just distribution of these resources to the population. 2023 biljonäärit määrää koko andamaanien asujainten kohtalot.
ellauri333.html on line 431: kesh, leikkaamattomat hiukset, joita yleensä peittää dastar, joka tunnetaan myös turbaanina ;
ellauri333.html on line 505: Leikkaamattomat hiukset (kes) muistuttavat alistumisesta Jumalan tahtoon. Sikhimiehet kasvattavat pitkän tukan ja parran, ja peittävät päänsä turbaanilla.
ellauri333.html on line 514: Jotkut sikhit kuitenkin saattavat ajaa partansa, jättää turbaanin pois sekä torjua epämukaviin khalsareihin liittyvän sotaisan puolen.
ellauri333.html on line 537:
ellauri333.html on line 544: Daniel Defoe ja Iris taittaa peistä siitä onko kaikki determinististä vai joku valintamyymälä. Is this cheese? Täysin yhdentekevää. Aikamatkustajat eivät problematisoi sitä miten käy jos menee muuttamaan juuri tätä historiaa. Eihän se sitten enää ole tää. Vähän sama ongelma kuin sielunvaelluxessa: jos musta tulee joku muu elukka niin en ole enää mä, ja miten käy pikkuveitikan? Enhän nytkään muista mikä olin ennen tätä rundia. Vitun turhanpäivästä. Mixei voi vaan uskoa ettei tästä tule tämän kummempaa? Kohta pölistään Hietaniemessä tuhkaläjänä. Loppuu tämä pölinä.
ellauri334.html on line 6: @font-face { font-family: 'UnifrakturMaguntia'; src:
ellauri334.html on line 7: url(http://grapson.com/fonts/UnifrakturMaguntia.ttf);
ellauri334.html on line 115:
ellauri334.html on line 161: Alexander Stubb (Saml) med sin finlandssvenska bakgrund utgjorde naturligtvis ett undantag.
ellauri334.html on line 199: Onnistuneita testejä on jo suoritettu seuraavan sukupolven ilmapuolustusantureille, jotka yhdistävät salaisia tekniikoita, joita Sunday Telegraph on päättänyt olla turvallisuussyistä paljastamatta tekoälyn kanssa.
ellauri334.html on line 228: Richie Sunak nauraa makeasti Cruellan kirjeelle. Dalmatianpennut ovat turvassa.
ellauri334.html on line 247: Kuten Matteus niin usein tekee, Sak. xi. 12-13, oudosti sekaisin Jer. xviii. 2 ja xxxii. 6 ja sitä seuraavat, sitä kutsutaan tyypilliseksi profetiaksi tässä kerrotussa tapahtumassa. Aivan erilainen on tarina Juudaksen lopusta, joka liittyy Apostolien teoissa i. 18-19. Siellä hän osti pellon rahoilla ja kuoli sille putoamisen seurauksena: "Jos putoaa päätä myöten, hän hajosi keskeltä ja kaikki hänen sisälmyksensä purskahti ulos"; tämä kertomus päätetään viittauksella Ps. lxix. 26 (AV 25). Katso Aceldama. Papiaksen, Johanneksen opetuslapsen (ks. Gebhardt ja Harnack, "Patrum Apostolicorum Opera", i. 2, 93 ja sitä seuraavat luvut ), mukaan Juudaksen koko ruumis oli niin turvonnut, että se oli kauhea näky ohikulkijoille, ja makattuaan siellä lyhyen ajan hän repesi auki omalla pellollaan. Arabian apokryfonissa "Evangelium Infantiæ Salvatoris", ch. xxxv., Juudaksen kuvataan olevan Saatanan vallassa Jeesuksen syntyessä; ja kun Jeesus-lapsi otettiin lähelleen, jotta hän sai helpotusta sairaudesta, Jeesus löi häntä sen sijaan. Keskiajalla Juudasta tehtiin usein suosittujen meemien aihe ja Juudas parka esitettiin pahan juutalaisen perustyyppinä. On niitä pahempiakin, Netanjahu seimerkixi.
ellauri334.html on line 271: Why did the Jews need Judas in order to capture Jesus? Is the name Judas related to the words 'Jew' and 'Judaism?
ellauri334.html on line 298: And in the gospel of Judas, non canonical of course, are two words you won’t find in the canonical or apocryphal Bibles “Jesus laughed.” I may be alone, but I like to picture Jesus laughing on the cross. And his fellow felon whistling a merry tune. All three hanging singing in unison. I’m sure He needs to from time to time.
ellauri334.html on line 313: He isn't. It is not a name ever discussed or thought about by Jews. Ever. It is impossible to capture in words how little we care about him. Here it is:
ellauri334.html on line 318: The first “Christians” were the converted Gentiles in Antioch, the original disciples and followers of Jesus (including Judas) were referred to as Nazarenes. It is significant that the original Nazarenes were persecuted into extinction (or “fled into the wilderness,” as John the Revelator seen in a vision). The Gentile, or Christian church, systematically eliminated any Jewish belief or practice originating with the Nazarenes and created an orthodox theology based on Greek philosophy by the third century. It was beginning of the Times of the Gentiles.
ellauri334.html on line 337: I am Jewish…..I have always viewed Judas as the purist of adherers to Jesus….He got a bum steer and killed himself when he revealed that Jesus would be in the garden of gesthemene where he could be captured. Judas stuck to the teachings of Jesus….Jesus got very heady being a Leader, as Judas saw it..
ellauri334.html on line 348: Why did the Jews need Judas in order to capture Jesus?
ellauri334.html on line 350: Was Judas Iscariot (Apostle of Jesus) a turncloak or an unsung hero?
ellauri334.html on line 405: Vaatimuksen esittäjien joukko koostuu pääasiassa oppositiossa istuvien sosiaalidemokraattien, vasemmistoliiton ja vihreiden edustajista, joista Orpon ei tarvi välittää. Mukana on kuitenkin myös yksi hallituspuolue Rkp:n kansanedustaja, Rva Biaudet, tiedotteesta ilmenee. Häntä tulee rangaista jenginpetturuudesta.
ellauri335.html on line 6: @font-face { font-family: 'UnifrakturMaguntia'; src:
ellauri335.html on line 7: url(http://grapson.com/fonts/UnifrakturMaguntia.ttf);
ellauri335.html on line 61: "Tämä tyyli on ollut olemassa jo jonkin aikaa ja on mielestäni hieman ylisoitettua", Ireland kertoi Insiderille. "Laskiämpärit ja sinivalkoiset ruutuesiliinat ja tulehtuneet eturauhaset ovat eläneet päivänsä, mutta nyt on aika saada jotain uutta." Hän sanoo, että laitteiston, hanan ja valaistuksen lisääminen ovat helppoja päivityksiä tähän vanhentuneeseen trendiin.
ellauri335.html on line 69: Vuonna 2023 tulemme näkemään iloisten, leikkisien värien paluuta, ja lämpimät sävyt todella johdattelemana. Viimeiset kaksi vuotta kallistuivat viileämpiin, rauhoittaviin väreihin, jotka luovat turvallisuuden tunnetta. Olemme taas valmiita elävöittämään myös sisustuspalettejamme. Ihmiset.
ellauri335.html on line 104: Supon varoitus sai suomalaiset ostoksille – näitä tuotteita myydään nyt. Supon varoitus kansallisen turvallisuuden vaarantumisesta näyttää saaneen ihmisiä liikkeelle. Verkkokauppa kiittää. Kyseessä on tapaus, josta HS uutisoi lokakuun puolivälissä. Johanna kertoi, että Itäkeskuksen Gigantissa myytiin hänen 84-vuotiaalle äidilleen kaksi kallista sopimusta, vaikka äiti oli alun perin mennyt ostamaan pelkkää latausjohtoa. Johanna esiintyi jutussa vain etunimellään suojellakseen äitinsä yksityisyyttä. ”Oma vikani, että myin liittymät mummolle jolla sattui olemaan pirun paha ämmä tyttärenä” – Axel kertoo, miksi hän teki 84-vuotiaalle satojen eurojen sopimukset. Axelin myyntiluvut ja niihin perustuvat bonuksensa olivat hyvät. Esimerkiksi lokakuussa hänen peruspalkkansa oli ennen veroja noin 2 330 euroa, mutta bonuksineen ja lisineen noin 3 429 euroa. Hän ei häpeä.
ellauri335.html on line 120: Amerikkalaiset ovat kiinnostuneet Suomesta natopaktin ansiosta. Huijarien turvallisuustilanne on tuntuvasti parantunut.
ellauri335.html on line 127: Wartiainen on ollut koko ammattiuransa radikaali kaupunkisuunnittelun toisinajattelija. Hän on arvostellut erityisesti Helsingin kaupunkisuunnittelua. Sitä hän on katsonut viimeiset 24 vuotta ruotsalaisesta perspektiivistä, sillä on työskennellyt ja asunut Tukholmassa vuodesta 1997, vaikka töitä on ollut myös Suomessa. Ruåzn kaupunkien turvallisuus on Wartiaisen suosittaman tiivistyneen slummirakentamisen ansiosta parantunut entisestäänkin, ja jännitys on tiivistynyt, lisäten seikkailun tuntua. Pääsenkö kadun yli vai tuleeko niskalaukaus.
ellauri335.html on line 137: Wartiainen kertoo, että Ruotsissa urbaani tila perustuu jäteauton kulkumahdollisuuksiin, jätekulttiin. Ihan turha, jätesäkit kadulla kuten Amerikassa olisivat pikantti lisä urbaaniin katunäkymään, ja niitä on osattomienkin helpompi kaivella.
ellauri335.html on line 141: Suunnittelutöitä hän ei kuitenkaan ole jättänyt. Norrköpingissä on parhaillaankin käynnissä hänen ja puolisonsa Ingrid Reppanan Arkitektur + Development -toimiston kaupunkirakentamisprojekteja. Ne alkoivat vuonna 2013. Norrköping merkitsee hänelle nyt työn ohessa kotikaupunkia hänen saatuasn potkit Tukholmasta. Tehkäämme Helsingistä Norrköpingin näköinen, hän huudahtaa.
ellauri335.html on line 153: Tienvarret alkavat täyttyä mätänevistä eläinraadoista – metsästäjät lopettivat jälkien siivoamisen, koska siitä pitäisi heille maksaa tuhansia euroja. Tekevät raatoja ilmaisexi kyllä mutteivät siivoa teurasjätteitä. Sama ilmiö kaikkialla urbanisoituvassa maailmassa: urbaanit säälisivät muita elukoita, turbaanit vainoavat niitä kuin maahanmuuttajia. Käske koiraa koira käskee häntäänsä.
ellauri335.html on line 228:
ellauri335.html on line 270: turvana olla tielläni. av kärlek outsäglig, sann?
ellauri335.html on line 291: ja turvaan nimeen Jeesuksen.
ellauri335.html on line 297: Ja vielä: turpaan vihulaisille
ellauri335.html on line 327: Reijo Mäki valmistui kauppatieteiden maisteriksi Turun kauppakorkeakoulusta 1982 ja työskenteli kirjailijan työn ohella Postipankin Porin ja Turun konttoreissa markkinointiviestien jakelutehtävissä ennen siirtymistään vapaaksi kirjailijaksi vuonna 1993. Turussa Mäki on asunut vuodesta 1987. Mäen esikoisromaani, dekkari Enkelipölyä, ilmestyi vuonna 1985. Kirjailijan tunnetuin hahmo turkulainen yksityisetsivä Jussi Vares esiintyi ensimmäisen kerran vuonna 1986 Moukanpelissä. Mäen teokset sijoittuvat lähes poikkeuksetta hänen asuinkaupunkinsa Turun kaduille ja baareihin.
ellauri335.html on line 384: Mikä vuosi oli vuoden 2004 tsunami? Intian valtameren maanjäristys oli merenalainen maanjäristys, joka tapahtui Intian valtameressä 26. joulukuuta 2004. Järistys aiheutti valtavia hyökyaaltoja, tsunamin, jotka tuhosivat suuria alueita mutta sentään vain Kaakkois-Aasian rannikolla. Eniten kärsivät Indonesia, Sri Lanka, Intia ja Thaimaan turismi. Tapaninpäivänä Thaimaassa oli noin 3 000 ja Sri Lankassa yli 600 suomalaista. Heistä tsunamissa kuoli 172, katosi kuusi sekä loukkaantui noin 250 ihmistä, ...
ellauri335.html on line 462: Markus ilmaisi myös turhautumistaan siihen, että korkea-arvoisemmat upseerit selvisivät epäpätevyydestään seurauksitta. Prikaatin varakomentajaa hän kuvaili ”moraalittomaksi elostelijaksi”, jonka rinnalla työskentelyn hän sanoi rappeuttavan jatkuvasti omaa kunniaansa ja itsekunnioitustaan. Kenraali Vlasoviltahan tää vähän kuulostaa.
ellauri335.html on line 479: Zaluzhnyin mukaan Ukrainan pitäisi enää vain ylikuormittaa Venäjän ilmatorjunta, neutralisoida Venäjän hyökkäysdronet ja heikentää Venäjän näkyvyyttä eturintamalla laukaisemalla ilmaan halpoja droneja massoittain ja kehittämällä erityisiä droneja, joiden tarkoituksena olisi iskeä Venäjän hyökkäysdroneihin. Sotamiehet seuraavat pörriäisten kärhämöintiä poteroista käsin tumput suorina kuin jotain badminton-ottelua. Se jonka dröönit ensin loppuvat on häviäjä.
ellauri335.html on line 498: Amnesty International visited the sites of the strikes, took pictures of the aftermath of each attack, and interviewed a total of 14 individuals, including nine survivors, two other witnesses, a relative of victims and two church leaders.
ellauri336.html on line 6: @font-face { font-family: 'UnifrakturMaguntia'; src:
ellauri336.html on line 7: url(http://grapson.com/fonts/UnifrakturMaguntia.ttf);
ellauri336.html on line 289: Rabbi Morgenstern does family counseling and lectures extensively in Israel and abroad on shalom bayis, chinuch habanim, family communication and dating, and has produced a popular tape & CD series on these topics. His articles on these topics and Jewish hashkafa have appeared internationally in Jewish newspapers and magazines.
ellauri336.html on line 307: We see the concept of married women’s hair covering taken as a given throughout Talmudic literature:
ellauri336.html on line 308: Ohn ben Peles was saved from being part of Korach’s rebellion by his wife. When Korach’s men came to fetch Ohn, she sat the entrance to their tent with her hair uncovered, causing the messengers to turn around and walk away (Sanhedrin 109b-110a);
ellauri336.html on line 316: According to some Hasidic authorities, the only way to ensure that a woman’s hair doesn’t eventually stray from under her hat/turban/scarf/kerchief/wig/etc. is not to have any. There’s also a concern that hair might create an interposition when using the mikva. Ostensibly, this practice is based upon a statement in the Zohar (parshas Naso) to the effect that the mikva should not see a woman’s hair.
ellauri336.html on line 549: Mitä tulee jälkimmäiseen, kehotetaanko tässä juutalaista varmistamaan, että kaikki ovet on pultattu ylimääräisillä lukoilla samalla kun kodin turva- ja hälytysjärjestelmän kustannus kaksinkertaistuu? Ei helevetissä ei. Sitä varten on chinuski.
ellauri336.html on line 616: Texas’s Critical Infrastructure Protection Act went into effect on 1 September, stiffening civil and criminal penalties specifically for protesters who interrupt operations or damage oil and gas pipelines and other energy facilities. Within a couple of weeks, two dozen Greenpeace activists who dangled off a bridge over the Houston ship channel became the first people charged under the new law, which allows for prison sentences of up to 10 years and fines of up to $500,000 for protest groups.
ellauri336.html on line 628: Despite the oil price crash of 2014, the Permian’s oil production has soared from about a million barrels a day in 2011 to about 4.5m this autumn, while natural gas production has trebled since 2013, according to US government figures.
ellauri336.html on line 644: The pace of drilling, low prices and lack of capacity have led to the Permian’s frackers producing more natural gas than the infrastructure system can handle, prompting them to vent gas or deliberately burn it off in an environmentally harmful process known as flaring.
ellauri336.html on line 646: “We probably have some of the worst air that we’ve ever had out here in west Texas” Collins said. “Every night we flare out here, let off natural gas, a lot of it really fugitive emissions because we don’t have the regulators out here.”
ellauri336.html on line 650: New pipelines should help relieve the bottlenecks, such as the Gulf Coast Express, a 448-mile pipeline which went online in September to take natural gas from west Texas towards the state’s portion of the Gulf coast. But these too come at an environmental cost.
ellauri336.html on line 652: In the Rio Grande valley, at the border with Mexico, activists are battling to stop the construction of three planned liquefied natural gas processing and export facilities at the port of Brownsville.
ellauri336.html on line 654: “We’re facing a massive wave of fossil fuel facilities that we’ve never seen before,” said Rebekah Hinojosa, a local organiser with the Sierra Club, a national environmental group. “The lifeblood of those communities is nature, ecotourism, shrimping, fishing, dolphin watch tours. Having a massive fossil fuel industry is not compatible.”
ellauri336.html on line 658: Busby hopes natural disasters might accelerate change by altering the economic equation. Fortunately, man made disasters in Ukraine and Israel work just the opposite. The Gulf coast’s vulnerability to storms potentially made more severe by global heating – such as Harvey, which flooded much of the Houston area in 2017 - could damage ports, refineries and petrochemical plants, erode financial markets’ enthusiasm for fossil fuel investments, hurt companies’ bottom lines and push climate concerns higher up the priority list for voters in traditionally conservative suburban and rural areas. Small hope.
ellauri336.html on line 668:
ellauri338.html on line 6: @font-face { font-family: 'UnifrakturMaguntia'; src:
ellauri338.html on line 7: url(http://grapson.com/fonts/UnifrakturMaguntia.ttf);
ellauri338.html on line 39:
ellauri338.html on line 125: Kaifeng Jews, mandariinia puhuva ryhmä Henanin maakunnasta Kiinasta. Otettuaan yhteyttä juutalaisturisteihin Kaifengin juutalaiset ovat palanneet valtavirran juutalaisuuteen. Juutalaisjärjestöjen avulla jotkut yhteisön jäsenet ovat muuttaneet Israeliin. Vuonna 2009 Kiinan juutalaiset Kaifengistä saapuivat Israeliin maahanmuuttajina.
ellauri338.html on line 166:
ellauri338.html on line 174:
ellauri338.html on line 181:
ellauri338.html on line 213: Venäjän luoteis-Venäjän alueellisen kasvun trendi lakkasi kokonaan Suomen liittyessä 1809 Venäjän valtakuntaan. Neuvostohallituksen Suomen itsenäisyyden tunnustamisen varjopuolena oli Leningradin turvallisuuden varmistamiseen liittyvän geopoliittisen ongelman paluu.
ellauri338.html on line 219: Useiden vuosien ajan hän eli 38 kopeikalla päivässä. Vuosina 1964-1965 hän söi neljän kuukauden ajan vapaaehtoisesti vain mustaa leipää ja mustaa ja vihreää teetä. Hän tuli siihen tulokseen, että nauttimalla puolitoista kiloa päivässä mustaa leipää ja arteesisella vedellä haudutettua vahvaa mustaa ja vihreää teetä neljä kertaa päivässä, kahdesta kolmeen kupillista ilman sokeria, työkyky säilyy. samaan aikaan Pokhlebkin laihtui oman tunnustuksensa mukaan vain kilon painosta. Tänä aikana hän kirjoitti ensimmäisen teoksensa elintarviketuotteista, "Tsaikka", joka julkaistiin vuonna 1968. Työ perustui vankalle pohjalle, erityisesti hänen omaan teekokoelmaansa, joka kerättiin vuosina 1955-1968. Kiinalaiset teeasiantuntijat auttoivat kokoelman kokoamisessa, näytteitä lähetettiin myös Englannista, Itä-Saksasta , Saksasta , Kambodžasta, Thaimaasta, Indonesiasta, Vietnamista ja Laosista. Kirjasta "Tsaju" tuli erityisen suosittu neuvostotoisinajattelijoiden perinteisissä keittiötapaamisissa , ja siksi "Sosialistinen teollisuus" -lehti julkaisi artikkelin, jossa kirjaa kutsuttiin "keskinkertaiseksi" ja "tarpeettomaksi". Pokhlebkin itse sai tietää kirjansa suosiosta vasta vuonna 1993 Zinovy Zinikin haastattelusta Literaturnaya Gazetassa.
ellauri338.html on line 269: Nyt on kovat piipussa, kun Nato pelaa jälleen kerran chickeniä itävaaraa vastaan aseenaan Kiovan kana. Raja railona aukeaa, edessä Aasia, Itä. Takana länttä ja Eurooppaa, varjelen vartija sitä. Rajat kiinni, lapsille turpaan, wokki täältä pois! Ei veräjän taaxe jääneet karvakädet meille kuulu, ne saa ryssä hoidella.
ellauri339.html on line 6: @font-face { font-family: 'UnifrakturMaguntia'; src:
ellauri339.html on line 7: url(http://grapson.com/fonts/UnifrakturMaguntia.ttf);
ellauri339.html on line 28:
ellauri339.html on line 58: Sotaisat tolteekit tunnetaan ihmisuhreistaan ja Chichén Itzá oli uhrausrituaalien näyttämönä. Kun Mayapanista tuli Jukatanin alueen pääkaupunki ja Chichén Itzá muuttui pelkäksi turistipaikaksi, yleison mielenkiinto laantui ja kaupunki hylättiin vähitellen. Se kuitenkin pysyi pitkään pyhiinvaelluspaikkana. Vuonna 1531 espanjalainen konkistadori Francisco de Montejo valtasi kaupungin.
ellauri339.html on line 72: Sikorski väijyttää Abalkinia Extraterrestrial Cultures -museossa, jossa Maya Glumova työskentelee. Mutta Abalkinin tilalle ilmestyy tohtori Sylvain Bromberg - kielletyn tieteellisen tutkimuksen ja salattujen löytöjen tunnettu asiantuntija, kaiken tieteen hallinnan ideologinen vastustaja. Kun vanhojen tuttavien välinen riita päättyy, Maximille kerrotaan tositarina Lev Abalkinista.
ellauri339.html on line 116: turbo/10113144/rthbfa621dedf1984003e42eecbc0e65dcb/max_g480_c12_r4x3_pd20" />
ellauri339.html on line 128: Myös siirtolaisyhteisöt aikovat liittyä ammattiliittojen mielenosoituksiin. Kesäkuussa 2023 työnsä aloittaneen Suomen uuden hallituksen päätökset leikkaavat jyrkästi ilman Suomen kansalaisuutta olevien henkilöiden sosiaaliturvaa ja rajoittivat oleskeluluvan saaneiden maahanmuuttajien mahdollisuuksia pääsyä maahan polkupyörillä ja jäädä maahan lastenpyöränsä takavarikoinnin jälkeen.
ellauri339.html on line 137: Kaakkois-Suomen rajavartiolaitos totesi, että rajan sulkemista edeltävänä päivänä (17.11.) saapui 163 turvapaikanhakijaa. Edellisenä päivänä (16.11.) turvapaikkaa haki 26 henkilöä, 15. - 75. marraskuuta, 14. - 50. marraskuuta.
ellauri339.html on line 180:
ellauri339.html on line 452: se on turva tarmokas.
ellauri339.html on line 455: yössä sorron, turmion,
ellauri339.html on line 482: turbo/10095085/rth6b0c2fba7f6676948d608734eaf751f8/max_g480_c12_r4x3_pd20" />
ellauri339.html on line 505: Mikä siunaus, että vihaavat minua ne ihmiset, joita en aina voinut sietää. Jos he pitivät minusta, se tarkoittaisi, että lauloin ja eläisin turhaan. Syy on selvä. Anna heidän kiristää hampaitaan. He olivat maaorjia; heistä tuli orjia.
ellauri339.html on line 567: Syyskuun 15. päivänä 2022 Julia todisti Euroopan turvallisuus- ja yhteistyötoimikunnalle Venäjän vankeuden kauhuista. Kuten Ukrainan Yhdysvaltain-suurlähettiläs Oksana Markarova totesi, "se oli erittäin voimakas puhe, joka sisälsi totuuden Venäjän Mariupolin saarron kauhuista ja kolmen kuukauden oleskelusta epäinhimillisissä olosuhteissa miehittäjien vankeudessa, rajattomasta julmuudesta venäläisten terroristien hyökkääjistä; [Yulia] kehotti amerikkalaisia ystäviämme lisäämään apua Ukrainalle, lisäämään painetta Venäjään, auttamaan meitä suojelemaan paitsi Ukrainaa, myös koko sivistynyttä maailmaa". Julia huomautti, että on tärkeää kerätä todisteita Venäjän tuomiseksi oikeuden eteen sotarikoksista ja lisätä ponnisteluja kaikkien puolustajien ja siviilien vapauttamiseksi, joista on tullut Venäjän panttivankeja ja joita hyökkääjävaltio on laittomasti pidättänyt, mikä rikkoo kaikkia kansainvälisiä normeja.
ellauri339.html on line 618: Nevertheless, the fickle attention of America shifted to the Middle East just as things started to look more and more like static WWI trench warfare in Ukraine. It was a hard act to follow, but something always follows nonetheless (the same calculus works for natural disasters and mass shootings, which are only as mediagenic-good as the next one coming.) Over 41 percent of Americans now say the U.S. is doing too much to help Kiev. That’s a significant change from just three months ago when only 24 percent of Americans said they felt that way.
ellauri339.html on line 648: He antoivat edelleen, vaikkakin pienemmillä määrillä ja ohuempia setelitukkoja, kun sota eteni tylsään vaiheeseen, jota länsimaisessa lehdistössä usein kuvataan "jäädytetyksi konfliktiksi". Termistä huolimatta Itä-Ukraina on edelleen tinderbox. Euroopan turvallisuus- ja yhteistyöjärjestö on laskenut satoja tuhansia vuotuisia tulitauon rikkomuksia noin 300 mailin kosketuslinjalla; Venäjä takavarikoi marraskuussa kolme Ukrainan laivaston alusta ja 24 merimiestä, minkä vuoksi presidentti Petro Porošenko julisti raja-alueille sotatilan. Kansainväliset tarkkailijat raportoivat tulitauon rikkomusten kaksinkertaistuneen kahden seuraavan viikon aikana.
ellauri340.html on line 6: @font-face { font-family: 'UnifrakturMaguntia'; src:
ellauri340.html on line 7: url(http://grapson.com/fonts/UnifrakturMaguntia.ttf);
ellauri340.html on line 39: Barry Allen on puistokemisti, jonka on vällyissä erittäin hidas ja usein myöhässä, mikä turhauttaa hänen morsiamensa Iris Westin. Eräänä iltana, kun hän taas "työskentelee myöhään uuden tapauksen parissa", salami rikkoo latexin, joka on täynnä määrittelemättömiä kemikaaleja, kastelee Barryn ja tyrmää hänet väliaikaisesti. Tämän seurauksena Allen huomaa myöhemmin pystyvänsä juoksemaan yli-inhimillisillä nopeuksilla ja omaavansa yhtä tehokkaat refleksit, aistit ja parantavansa kuin sika juoxuaan. Myöhemmin hän pukeutuu punaiseen bodyyn, jossa on salami rinnassa (muistuttaa alkuperäistä Fawcett Comicsin Captain Marvelia), kutsuu itseään Flashiksi (lapsuuden sarjakuvasankarinsa Jay Garrickin mukaan) ja hänestä tulee Central Cityn kumiasuinen rikostaistelija ja suojelija.
ellauri340.html on line 104: The Culture of Narcissism -kirjasta tuli yllätysmenestys ja se voitti National Book Award -palkinnon pehmeäkantisten Current Interest -kategoriassa.
ellauri340.html on line 141: Hänet ajettiin pois Puolan kansantasavallasta vuoden 1968 Puolan poliittisen kriisin aikana ja hänet pakotettiin luopumaan Puolan kansalaisuudestaan . Hän muutti Israeliin; kolme vuotta myöhemmin hän muutti Yhdistyneeseen kuningaskuntaan. Hän asui Englannissa vuodesta 1971, missä hän opiskeli London School of Economicsissa ja hänestä tuli sosiologian professori Leedsin yliopistossa, myöhemmin emeritus. Bauman oli yhteiskuntateoreetikko, joka kirjoitti niinkin monimuotoisista aiheista kuin moderniteetti ja holokausti, postmoderni kulutus ja nestemäinen nykyaika . Bauman oli vuosina 1945–1953 poliittinen upseeri sisäisessä turvallisuusjoukossa (KBW), sotilastiedusteluyksikössä, joka muodostettiin taistelemaan Ukrainan kapinallisarmeijaa ja Puolan kotiarmeijan jäänteitä vastaan. Täähän on nykytilanteessa vähän noloa. The Guardian -lehden haastattelussa Bauman vahvisti olleensa sitoutunut kommunisti toisen maailmansodan aikana ja sen jälkeen eikä ollut koskaan salannut sitä. Hän myönsi, että tiedustelupalveluun liittyminen 19-vuotiaana oli virhe, vaikka hänellä oli "tylsä" pöytätyö, jossa ei päässyt naganilla osoittelemaan kapinallista.
ellauri340.html on line 143: Palvellessaan sisäisessä turvajoukossa Bauman opiskeli ensin sosiologiaa Varsovan valtio- ja yhteiskuntatieteiden akatemiassa. Vuonna 1953 jo majorina toiminut Bauman erotettiin yhtäkkiä kunniattomasti, koska hänen isänsä oli lähestynyt Israelin Varsovan-suurlähetystöä muuttaakseen Israeliin . Koska Bauman ei jakanut isänsä sionistisia taipumuksia ja oli todellakin tässä vaiheessa vahvasti antisionistinen, hänen erottamisensa aiheutti vakavan, vaikkakin väliaikaisen vieraantumisen isästään.
ellauri340.html on line 256: Sotaa ja konflikteja on pyritty säätelemään tuhansia vuosia muun muassa lainsäädännön, moraaliohjeiden, uskonnollisten määräysten ja ritarillisten käsitysten kautta. On koitettu tehdä sodat mahd. riskittömixi silverbäkeille, ja siinä on aika hyvin onnistuttukin. Kunkkuja ja muita tärkimöitä sotavankeja vaihdetaan kuin nappuloita monopolissa. Vesilaitoxen läski johtajakin saa turvapaikan maanalaisessa luolassa jos ydinpommi uhkaa räjähtää.
ellauri340.html on line 263: - ETYJ:n eli Euroopan turvallisuus- ja yhteistyöjärjestön asiakirjat
ellauri340.html on line 339: Comics Code Authorityn (CCA) perusti vuonna 1954 Comics Magazine Association of America vaihtoehtona hallituksen asetuksille. CCA:n ansiosta sarjakuvakustantajat pystyivät itse säätelemään sarjakuvien sisältöä Yhdysvalloissa. Koodi oli vapaaehtoinen, koska sen käyttöä ei vaadittu laissa, vaikka jotkut mainostajat ja jälleenmyyjät halusivatkin turvautua siihen. Jotkut julkaisijat, kuten Dell, Western ja Classics Illustrated, eivät koskaan käyttäneet sitä. Sen koodi, jota yleisesti kutsutaan "sarjakuvakoodiksi", kesti 2000-luvun alkuun saakka. CC-muodostelma seurasi moraalista paniikkia, joka keskittyi sarjaan senaatin kuulemistilaisuuksia ja psykiatri Fredric Werthamin kirjan Seduction of the Innocent -julkaisua.
ellauri340.html on line 371: Kaikki kauhukohtaukset, liiallinen verenvuodatus, veriset tai hirvittävät rikokset, turmelus, himo, sadismi, masokismi eivät ole sallittuja.
ellauri340.html on line 400: Näihin aikoihin Yhdysvaltain terveys-, koulutus- ja hyvinvointiministeriö otti yhteyttä Marvel Comicsin päätoimittajaan Stan Leeen, jotta hän teki tarinan huumeiden väärinkäytöstä. Lee suostui ja kirjoitti kolmiosaisen Hämähäkkimies- tarinan, jossa huumeiden käyttö kuvattiin vaaralliseksi ja lumoamattomaksi. Vaikka säännöstö ei nimenomaisesti kieltänyt huumeiden kuvaamista, yleinen lauseke kielsi "kaikki elementit tai tekniikat, joita ei ole erikseen mainittu tässä, mutta jotka ovat vastoin koodin henkeä ja tarkoitusta ja joita pidetään hyvän maun tai säädyllisyyden loukkaavina". CCA oli hyväksynyt ainakin yhden aikaisemman huumeita koskevan tarinan, Deadman in Strange Adventures #205 (lokakuu 1967) ensi-illan, jossa kuvattiin selvästi nimihenkilö taistelemassa oopiumin salakuljettajia vastaan. Koodin ylläpitäjä Leonard Darvin "oli kuitenkin sairas" Spider-Manin tarinan aikaan ja virkaatekevä järjestelmänvalvoja John L. Goldwater (Archie Comicsin julkaisija) kieltäytyi myöntämästä Codelle hyväksyntää huumausaineiden kuvauksen vuoksi. Sitä käytettiin kontekstista riippumatta, kun taas Deadmanin tarina oli esittänyt vain tukkukaupan liiketapahtumaa.
ellauri340.html on line 409: Tsaari Aleksei Mihailovitš alkoi uudistaa kirkon käytäntöjä ja jumalanpalvelustekstejä vuonna 1656. Käytännön työn teki patriarkka Nikon. Hän muutti vanhan slaavilaisen liturgian järjestyksen kreikkalaiseen muotoon, jossa oli pieniä eroja Venäjällä käytössä olleisiin jumalanpalvelusteksteihin verrattuna. Venäläinen kirkkoväki koki uudistukset maailmanjärjestyksen perustuksien järkkymisenä. Tärkein kiistakysymys koski ristinmerkin tekoa. Nikon vaihtoi aiemmin käytössä olleen kahdella sormella tehtävän ristinmerkin kolmisormiseksi. Suuri määrä kansaa koki muutokset lopunajallisiksi merkeiksi, jotka paljastivat Venäjän valtion ja kirkon antikristuksen edustajiksi.
ellauri340.html on line 419: Gorbatšov ja Jeltsin olisi tuomittu maanpettureina. Mitä ne olivatkin.
ellauri340.html on line 491: Mutta kuunnellaanpa nyt toistakin osapuolta! Audiatur et altera pars! Enter DAVID SCHURMAN WALLACE, New Yorkin jutku takuulla. JAA, Suosittu!
ellauri340.html on line 498: KIRJAT JA TAIDE / TARPLEY HITT Tämä artikkeli ilmestyy 14.7.2023 ilmestyvässä numerossa. Kuvitus Ace Ventura. Kuvitus Andrea Ventura.
ellauri340.html on line 556: Rakentamalla täydellisen fantasian Handke voi tarjota ihanteellisen lopputuloksen, jonka hän uskoo kertojansa ansaitsevan – turvapaikan, jossa kieli on vain esteettinen työkalu eikä enää sosiaalisesti merkityksellinen. Tämä fantasia on Handken työn ytimessä. Romaaneissaan hän haaveilee puhtaan maanpaossa luomasta puhtaasta taiteesta, taiteesta, jota voidaan arvostaa pelkästään sen kauneudesta ja omituisuudestaan. Juuri tämä taipumus kuvitella maailmaa maailman ulkopuolella, jossa elämme, on hänen työnsä heikkous ja vahvuus. Taide voi antaa meille mahdollisuuden paeta alkuperäämme, mutta se heijastuu silti maailmaan ja muuttaa sitä arvaamattomilla tavoilla.
ellauri340.html on line 566: Corinna Belzin vuonna 2016 julkaisemassa dokumentissa Peter Handke: Metsässä, saattaa olla myöhässä, joka tehtiin kirjailijasta ennen hänen Nobel-voittoaan, näemme kuvan kirjailijasta hänen kodissaan Pariisin laitamilla. Ei täysin yllätykseksemme, hän tekee pitkiä kävelylenkkejä, karsii puita puutarhassaan. Hän on kiireinen ja kerää sieniä. Handke on kaikki silmät ja korvat turvapaikassaan, romanttinen hahmo - ehkä hieman liian mukava. Viihtyisiin huoneisiinsa ja yksityiseen puutarhaansa eristetty Handke käyttäytyy lievästi yllättyneenä, ettei yksikään toimittaja ole tullut näkemään hänen näkökulmaansa Serbiaan. Kun Belz yrittää painostaa Handkea vuosien kritiikin varaan, hän hämärtää, ei koskaan myöntämättä, mutta lopulta myöntää, että lasku "kummittelee" häntä. Täällä näemme edelleen Handken, joka pysyy itsepäisesti kaukana ympäröivästä maailmasta. Kun olet voittanut kaiken, miksi antautua nyt?
ellauri340.html on line 569: Peter Handke, winner of the Nobel Prize for Literature, niftily stops just short of outright denials of the Serb genocide of Bosnia’s Muslims. And the Israelis on the Gaza strip!
ellauri340.html on line 578: Salman Rushdie has not won the Nobel Prize for Literature, although he has had champions who say that he should win the prize due to his popularity and critical acclaim. The prize is highly competitive, with authors all over the world in mid- and late career stages being eligible. Even those like Salman whose career is practically over. Kolmantena jonossa hiihtää David Schurman WALLACE. Kollaashistakin näkyy että myös hän on kusipää.
ellauri340.html on line 603: ture.com/wp-content/uploads/2013/02/26121302/jean-baudrillard.png" />
ellauri340.html on line 608: Jean Baudrillard ( UK : / ˈ b oʊ d r ɪ j ɑːr / BOHD -rih -yar, [41] USA : / ˌ b oʊ d r i ˈ ɑːr / BOHD -ree- AR, ranska: ʒʑʁʁ7 ] Heinäkuu 1929 – 6. maaliskuuta 2007) oli vähän apean seniori E. Saarisen näköinen ranskalainen sosiologi, filosofi ja runoilija, joka oli kiinnostunut kulttuurin tutkimuksesta. Hänet tunnetaan parhaiten mediaa, nykykulttuuria ja teknologista viestintää koskevista analyyseistään sekä hypertodellisuuden kaltaisten pellekäsitteiden muotoilusta. Baudrillard kirjoitti monista eri aiheista, mukaan lukien kulutus, talouskritiikki, yhteiskuntahistoria, estetiikka, länsimainen ulkopolitiikka ja populaarikulttuuri. Hänen tunnetuimpia teoksiaan ovat Seduction (1978), Simulacra and Simulation (1981), Amerikka (1986) ja Persianlahden sota (1991). Hänen työnsä yhdistetään usein postmodernismiin ja erityisesti poststrukturalismiin siitä huolimatta että Baudrillard oli vastustanut poststrukturalismia ja etääntynyt postmodernismista.
ellauri340.html on line 623: Baudrillard kuului ranskalaisten ajattelijoiden koiravaljakkoon, samaan kuin Henri Lefebvre, Roland Barthes, Pierre Bourdieu, Gilles Deleuze, Jean-François Leotard, Michel Foucault, Jacques Derrida ja Jacques Lacan, jotka kaikki olivat de Saussuren hypnotisoimia postrukturalistisia pellejä.
ellauri340.html on line 672: Fifty Key Contemporary Thinkers from Structuralism to Post-humanism, toinen painos John Lechte Routledge 2008.
ellauri340.html on line 681: FGK rähisemässä Kristiinalle ja mulle kun ei rynnätty Fredin ämyrin kuzumana RUCLin pikapalaveriin "te sankarilliset", Fred ämyröimässä mulle kun en ollut riittävästi puolustanut sen kainaloista germaanikanaa tiedekuntaneuvostossa Auli Hakulista vastaan Fredin käymässä reviirikiistassa keskusteluntutkimuxesta, "this is not your captain speaking, but rather, Fred Karlsson", "vanha professori" vainaja Kristiina-laivalla, Fred antamassa arvosanaa "niukasti hyvä" Kouvolan viran opetusnäytteessä, siitäkin narsistisesta loukkauxesta on oltava sille kiitollinen, kaikki ne kurjat vuodet Kouvolassa mielessä ajaminen alas Kymijoen sillalta tai päin Sipoon kallioleikkausta hernekeitonvärisellä mannepirssillä jonka lämmitys ei toiminut ja moottori leikkasi kiinni Viikin suoralla, kolari diapameissa Korialla, paska hopea Honda tuusannuuskana, joku vanha tietokonerakkine pelkääjän paikalla, kaikki Kouvolan idiootit riitelemässä kultaisen häkin lopetuxesta, ällö keskustalainen ylekansanedustaja apinamiehenä. FGK koitti turhaan viedä tuolit alta sekä Kimmolta että multa, sai ansionsa mukaan kun tyttärestä tuli metrin knääpiö. Sosiaalidarwinisti söi omaa lääkettä. Hylätyt ladot matkan varrella, Koskenkylän autio, uusi hampaaton Opa hyytyi Porvoossa, Rothit naapureineen riemuizivat, ei kannattaisi Wolframin jolla on jo toinen museoauto rukkina.
ellauri341.html on line 6: @font-face { font-family: 'UnifrakturMaguntia'; src:
ellauri341.html on line 7: url(http://grapson.com/fonts/UnifrakturMaguntia.ttf);
ellauri341.html on line 49: "Toisaalta pelkästään Afrikan, Lähi-idän ja Aasian maiden ihmisten tyytymättömyys kolonialismiin ja ilmastokatastrofiin ja elintasoerot yhdistettynä turvapaikkajärjestelmän väärinkäytön helppouteen – eli länsimaiden perustavanlaatuiseen kyvyttömyyteen suojella itseään – pystyy varmistamaan, että Eurooppa kaatuu ihmisvyöryn alle ennemmin tai myöhemmin, mikäli radikaaleja muutoksia ei kyetä tekemään."
ellauri341.html on line 85: Mitään väkevää lukuromaania on siis turha odottaa. Sen sijaan saadaan tuhti annos historian melskeitä ja bakteriologiaa.
ellauri341.html on line 86: Kirjan lukeminen tuntui minusta lähinnä työvoitolta. Kerronta turvautuu lähinnä pitkiin yksin- ja vuoropuheluihin. Hyvin pitkiin. Paikkoja ja arkisia tapahtumia ei juuri kuvata, mikä tekee tekstistä oudon ruumiittoman tuntuista.
ellauri341.html on line 96: Eikä tämä ole leikkipuhetta, vaan se on varma asia että juuri tuo etureijän vartioinnin tarpeettomuus nykymenolla on suistanut myös maximum hopiaselän pilvivaltaistuimeltansa. Jos jostain enää viizitään taittaa peistä on voiko naisesta koskaan tulla Yhdysvaltain presidenttiä. Kenialainen neekeri siellä on jo keekoillut, notta riski on ihan oikea. Harrixen Kamala olisi oikea tupla dystopia.
ellauri341.html on line 152: Befremdlich bleiben antisemitische Passagen in einem Interview, das Grüber Anfang 1939 einem niederländischen Pressebüro gab: "Die meisten Juden, die in Deutschland gewohnt haben, waren ‚wurzellos‘. Sie verrichteten meistens keine produktive Arbeit, aber sie machten ‚Geschäfte‘. Diese Juden waren es, die in der Zeit von 1919 bis 1932 Deutschland in finanzieller, ökonomischer, politischer, kultureller und journalistischer Hinsicht beherrschten. Dies war in der Tat eine jüdische Vorherrschaft. Die Reaktion hierauf war der Antisemitismus."
ellauri341.html on line 171: Während dieser Zeit ermordete seine Einheit rund 14.000 Juden, und Becher wurde immer weiter befördert, zuerst zum 1. Ordonnanzoffizier seiner Einheit, dann zum SS-Obersturmführer. Mitte März 1942 wurde Becher als SS-Hauptsturmführer in das SS-Führungshauptamt versetzt. Dort übernahm er die Inspektion des Reit- und Fahrwesens der SS. Nach zwei weiteren Einsätzen an der Ostfront wurde ihm 1944 das Deutsche Kreuz in Gold verliehen. Er wurde bald SS-Sturmbannführer und schließlich am 30. Januar 1944 SS-Obersturmbannführer.
ellauri341.html on line 218: Bivolaru pakeni 1990-luvulla seksuaalirikossyytteitä Romaniasta Ruotsiin, joka myönsi hänelle poliittisen turvapaikan. Ruotsissa asuessaan hän käytti nimeä Magnus Aurolsson.
ellauri341.html on line 285: Uskoen vahvasti siihen, että hengellinen ihminen ei voi olla välinpitämätön sen suhteen, mitä ympärillään tapahtuu, Gregorian Bivolaru on kirjoittanut lukuisia artikkeleita ja pitänyt useita luentoja, joissa hän on rohkeasti paljastanut erilaisten eturyhmien hämäriä toimia, jotka saivat vaikuttaa ja jopa hallita poliittista toimintaaja jopa valvontaa: taloudelliset rakenteet, erityisesti okkulttinen, pirullinen maailman vapaamuurarius. Tämän seurauksena hän sai uhkauskirjeitä, joissa häntä pyydettiin "lopettamaan paljastukset", ja helmikuussa 1995 tuhoisa räjähdys tuhosi hänen asuntonsa Bukarestissa. "Rikollinen käsi" katkaisi kylpyhuoneen ikkunan metallisäleikön ja peukaloi kaasuasennuksen, mutta onneksi räjähdys tapahtui ennen kuin Gregorian Bivolaru pääsi kylpyammeeseen. Kaksi riippumatonta komissiota osoitti, että kyseessä oli tahallinen rikollinen teko, mutta kummallista kyllä, viranomaiset eivät tehneet lisätutkimuksia.
ellauri341.html on line 291: Tämän loukkaavan toiminnan pääkohde oli ilmeisesti koulun henkinen mentori Gregorian Bivolaru. Se oli myös epätoivoinen yritys luoda suunnanmuutos, joka kääntäisi yleisön huomion pois muista tämän hetken poliittisista kysymyksistä ja skandaaleista, erityisesti joogakoulun merkittävän jäsenen Gabriel Bivolarun tekemästä 50 miljoonan euron ryöstöstä. Myöhemmin Antena 1:n haastattelussa Ilie Năstase myönsi, että MISA:ta ja Gregorian Bivolarua vastaan tehty voimakas sorto, jota kutsutaan (oudolla, mutta merkittävästi) "operaatioksi Kristus", oli suuri virhe, mikä epäsuorasti vahvisti hänen osallisuutensa. Näiden dramaattisten olosuhteiden pakottamana ja vakuuttuneena siitä, ettei hänelle tule oikeudenmukaista oikeudenkäyntiä Romaniassa, Gregorian Bivolaru lähti maasta ja pyysi poliittista turvapaikkaa Ruotsista. Tukholman korkein oikeus tutki asian perusteellisesti ja hylkäsi Romanian valtion esittämät luovutuspyynnöt ja myönsi Gregorian Bivolarulle poliittisen suojelun ja turvapaikan tammikuussa 2006. Tämä on toistaiseksi yksi harvoista tapauksista, joissa Euroopan valtio suojelee kansalaista vastaan toisessa Euroopan unionin valtiossa. Vizi noi svedut on sitten ääliöliberaaleja!
ellauri341.html on line 358:
ellauri341.html on line 415: Abramsit on varusteltu 120 millimetrin sileäputkisilla panssarivaunukanuunoilla ja useilla konekivääreillä. 1 500 hevosvoiman kaasuturbiinimoottori kiihdyttää metallipedon lähes 70 kilometrin tuntinopeuteen! Se on nopeampi kuin kilpahevonen! Nopeuden ja tulivoiman yhdistelmä on lyömätön, luutnantti sanoo.
ellauri341.html on line 469: Saksan liittotasavallan tiedustelupalvelu sai asiasta vihiä, mutta maan hallitus empi Eichmannin paljastamista, sillä se pelkäsi Eichmannin kertovan korkeiden virkamiesten ja poliitikkojen entisistä natsiyhteyksistä. Saksa kertoi kuitenkin tietonsa vuonna 1958 Yhdysvaltain keskustiedustelupalvelu CIA:lle, mutta CIA ei reagoinut asiaan, eikä kumpikaan maa ilmoittanut asiasta Eichmannia etsiville israelilaisille. Uskottuaan vihdoin miten pieni talo Adolfilla oli Buenos Airesissa, Mossadin joukot kaappasivat Eichmannin Peter Malkinin johdolla Argentiinassa 11. toukokuuta 1960 maan lakien vastaisesti, ilman argentiinalaisten viranomaisten lupaa. Eichmann lennätettiin 21. toukokuuta 1960 salaa El Alin Bristol Britannia 4X-AGE -lentokoneella Israeliin. Argentiina katsoi tapauksen suvereniteettinsa loukkaamiseksi, kutsui Israelin-suurlähettiläänsä kotiin ja vaati YK:n turvallisuusneuvostoa koolle. Turvallisuusneuvosto päätti äänin 8–6, että Israelin oli ”sopivalla tavalla” hyvitettävä Argentiinalle sen kärsimä suvereniteetin loukkaus. (Mikähän se oli?)
ellauri341.html on line 496: Elokuvassa Star Wars: The Last Jedi Poe Dameron on muun Vastarinnan jäsenten ohella evakuoitumassa D’Qarin tukikohdasta juuri kun Ensimmäinen ritarikunta hyökkää. Kesken evakuoinnin, Poe päättää vastoin Leian käskyjä johtaa laivueen MG-100 StarFortress SF-17 -pommittajia tuhoamaan Mandator IV -luokan tähtitaistelulaiva Fulminatrixin. Vaikka taistelulaiva saadaan tuhottua, kaikki pommittajat tuhoutuvat hyökkäyksessä ja niiden miehistöt kuolevat. Rangaistuksena Leia alentaa Poen komentajasta kokkipojaksi. Myöhemmin ritarikunta hyökkää Vastarinnan laivaston kimppuun ja melkein kaikki sen johtajista, Leiaa lukuun ottamatta, saavat surmansa. Leia on kuitenkin tajuton ja vara-amiraali Amilyn Holdo toimii hänen sijaisenaan. Poe päättää Finnin ("suomalainen!") ja mekaanikko Rose Ticon avustuksella hankkiutua eroon yksinvaltias Snoken omalla tähtitaistelulaiva Supremacylla sijaitsevasta jäljityslaitteesta ja pitää suunnitelmansa salassa Holdolta. Kun Holdo päättää evakuoida komentoalus Raddusin, Poe päättää nousta kapinaan. Finn, Rose ja BB-8 kuitenkin epäonnistuvat jäljityslaitteen deaktivoimisessa ja Leia pysäyttää Poen kapinoinnin. Poe saa tietää, että Leian ja Holdon suunnitelma oli evakuoida Vastarinnan joukot mineraaliplaneetta Craitille ja lähettää sieltä hätäsignaali heidän liittolaisilleen. Ritarikunta sai Finnin ja Rosen epäonnistumisen myötä tietää evakuoinnista ja Poe johtaa vanhoilla V-4X-D -kiitureilla vastahyökkäystä AT-M6 -kävelijöitä vastaan. Vastarinta on tästä huolimatta alakynnessä, eivätkä liittolaiset uskalla tulla apuun. Luke Skywalkerin pitäessä Voiman kautta lähettämällään kuvajaisella Kylo Renin joukot kiireisenä, Poe opastaa Vastarinnan eloonjääneet tunneleiden kautta Reyn ja Chewbaccan luokse, jotka evakuoivat heidät Millennium Falconiin.
ellauri341.html on line 579:
ellauri342.html on line 6: @font-face { font-family: 'UnifrakturMaguntia'; src:
ellauri342.html on line 7: url(http://grapson.com/fonts/UnifrakturMaguntia.ttf);
ellauri342.html on line 44: "Ihmiset" eivät välitä psykologisesta saivartelusta. He kaipaavat reipasta toimintaa: murhia ja rakkautta. Tolvanat! Anturakärsät!
ellauri342.html on line 90: Château-Neuf-viinitarhansa jälkeen paavi rakasti eniten maailmassa hänen muuliaan. Mies oli hulluna tähän pedoon. Joka ilta ennen nukkumaanmenoa hän meni katsomaan, oliko hänen tallinsa kunnolla kiinni, ettei seimestä puuttuisi mitään, eikä hän koskaan nousisi pöydästä ilman, että hänen silmiensä edessä oli valmistettu iso kulho ranskalaista viiniä. paljon sokeria ja yrttejä, jotka hän aikoi tuoda itselleen kardinaalien havainnoista huolimatta... Täytyy myös sanoa, että peto oli sen arvoinen. Se oli kaunis musta muuli, jossa oli pilkku punaisella, varmajalkaisella, kiiltävällä turkilla, leveällä ja täyteläisellä lantiolla, ja se kantoi ylpeänä kuivaa pientä päätään, joka oli koristeltu pomponeilla, jousilla, hopeakelloilla, puhveilla; söpö kuin enkeli, naiivi silmä ja kaksi pitkää korvaa, aina sisälläbranle, mikä sai hänestä näyttämään hyväntahtoiselta. Koko Avignon kunnioitti häntä, ja kun hän kulki kaduilla, ei ollut hyviä tapoja, joita hänelle ei osoitettu; koska kaikki tiesivät, että se oli paras tapa pärjätä hovissa ja että paavin muuli oli viattomalla ilmallaan johtanut useamman kuin yhden onneen, kuten Tistet Védène ja hänen mahtava seikkailunsa todistavat.
ellauri342.html on line 119: Tämä tuoksuva viini, jota hän rakasti niin paljon, joka piti hänet lämpimänä, joka antoi hänelle siivet, meillä oli julmuutta tuoda se hänelle, siellä, hänen seimessään, saada hänet hengittämään sitä; sitten, kun hänen sieraimet olivat täynnä, kulje ohi, minä näin sinut! kaunis vaaleanpunaisen liekin likööri meni näiden rosvojen kurkusta alas... Ja vaikka he olisivat vain varastaneet hänen viininsä; mutta he olivat kuin paholaisia, kaikki nämä pienet virkailijat, kun he olivat juoneet!... Toinen veti korvistaan, toinen häntästään; Quiquet kiipesi hänen selkäänsä, Béluguet kokeili piippua hänen päällänsä, eikä yksikään niistä... Roistot vain haaveilivat, että urhea peto olisi voittanut työntöllä tai potkulla lähettää heidät kaikki napatähteen ja vielä pidemmälle... Mutta ei! Emme ole turhaan paavin muuli, siunausten ja nautintojen muuli... Vaikka lapset tekivät kuinka kovasti, hän ei suuttunut; ja hän syytti vain Tistet Védèneä... Tämä esimerkiksi, kun hän tunsi miehen takanaan, hänen kavionsa kutisi, ja siinä oli todella jotain toivomisen varaa. Tuo roisto Tistet teki hänelle niin ilkeitä temppuja! Hänellä oli niin julmia keksintöjä juomisen jälkeen!
ellauri342.html on line 120: Tämä tuoksuva viini, jota hän rakasti niin paljon, piti hänet lämpimänä ja valmisti hänen kävelynsä ilmassa, ostettiin hänelle hänen omassa seimessään, missä se laitettiin hänen nenänsä alle. Ja sitten, aivan kuten hänen levenevät sieraimensa olivat täynnä sitä -- se siepattiin julmasti pois -- ja kaunis ruusuinen punainen likööri katosi noiden pappiskakaroiden kurkkuun... Jos vain he olivat tyytyväisiä vain varastamaan viinin häneltä, mutta lisää oli tulossa. He olivat kuin demonit, nämä papiston ei-ketään; kun he olivat juoneet viinin, yksi veti hänen korvistaan, toinen hänen häntästään; ja kun Quiquet nosti hänet, Beluguet kokeili birettaansa hänen päällänsä. Mutta yksikään näistä roistoista ei tajunnut sitä yhdellä perseellä tai potkulla munuaiset, rohkea eläin olisi voinut lähettää ne kaikki valtakuntaan tulla, tai pidemmälle. Mutta hän ei tekisi! Hän ei turhaan ollut paavin muuli muuli, joka liittyy siunauksiin ja hemmotteluun. He tekivät usein omansa pahin; mutta hän piti malttinsa kurissa. Se oli vain Tistet Vedene jota hän todella vihasi. Kun hän tunsi hänet takanaan, hänen kavionsa teki kutina antaa hänelle mitä varten. Vihollinen Tistet soitti kauheasti temppuja hänelle. Ja juoman tai kahden jälkeen hän keksi joitakin erittäin julmia keksintöjä.
ellauri342.html on line 144: Pecaïre! Hän ei olisi voinut pyytää mitään parempaa kuin mennä alas... mutta minne? Portaikkoa ei tarvinnut ajatella: nämä asiat nousevat edelleen; mutta laskeutuessa riittäisi jalkojen katkaiseminen sata kertaa... Ja muuli köyhä oli autio, ja kävellessään laiturilla suurilla silmillään, jotka olivat täynnä huimausta, hän ajatteli Tistet Védèneä:
ellauri342.html on line 162: Tistetin lähdön jälkeen paavin muuli palasi rauhalliseen elämäntapaansa ja entiseen ulkomuotoonsa. Ei enää Quiquetiä, ei enää Béluguetia tallissa. Ranskalaisen viinin kukoistus oli palannut ja heidän mukanaan hyvä huumori, pitkät päiväunet ja pieni gavotte-askel, kun hän kulki Avignonin sillan yli. Seikkailunsa jälkeen häntä on kuitenkin aina kohdeltu hieman kylmästi kaupungissa. Hänen matkallaan kuului kuiskauksia; vanhat ihmiset nyökkäsivät päätään, lapset nauroivat osoittaen kellotornia. Hyvä paavi itse ei enää luottanut yhtä paljoa ystäväänsä kohtaan, ja kun hän viinitarhasta palatessaan antautui pienille päiväunille tämän selässä sunnuntaisinpiti aina tätä taka-ajatusta: "Jos heräisin siellä, laiturilla!" Muuli näki tämän ja kärsi siitä sanomatta mitään, kun Tistet Védènen nimi mainittiin hänen edessään, hänen pitkät korvansa värisivät ja nauraen hän teroitti kavioidensa rautaa jalkakäytävällä.
ellauri342.html on line 205: Kun Vedene ilmestyi kokoonpanon keskelle, hänen laakerinsa ja komea ulkonäkö sai aikaan melkoisen hyväksynnän murinan. Hän oli upea Provencesta kotoisin oleva mies, vaaleapäästä kiharat hiukset ja pieni ohut parta, joka olisi voitu tehdä siitä hienoja metallilastuja, jotka ovat pudonneet hänen kultaseppäisänsä taltasta. Huhu onko kuningatar Jeannen sormet joskus leikkinyt sillä vaalea parta. Vedenen majesteettiudella oli todellakin loistava puoli; hänellä oli kuningattareiden rakastamien miesten turha, hajamielinen katse. Siinä päivänä, kohteliaisuutena kotimaataan kohtaan, hän oli vaihtanut omansa Napolilaiset vaatteet vaaleanpunaiseen, punottuun takkiin Provencen tyyliin, ja Camarguen valtava ibis-pilvi leimahti hänen hupussaan.
ellauri342.html on line 225: Pidin yhä kiinni siitä, mitä ilman en voinut elää: uskostani Jehovan todistajien ruohonleikkurien jumalaan. Siinä oli minun ainoa turvani, minun voimani, minun itsekunnioitukseni. Juuri se, mitä marxilaisuus ei nykyhetkessä - sellaisena kuin se oli - kyennyt millään antamaan. Se pystyi antamaan yhteenkuuluvuuden tunteen ja tekemään katkeruudestani niin sanotusti oikeutettua, antamaan sille tarkoituksen, ylpeyden. Ja se pystyi täyttämään minut kuvitelmilla ruusunpunaisesta tulevaisuudesta. Mutta jälkimmäisen olisi ihan yhtä lailla voinut antaa haave hyvästä avioliitosta. Ja toivo siitä, että voisin omilla ponnistuksillani päästä merkittävään asemaan yhteiskunnassa. Eli E!F!K! - se Sallillakin oli taka-ajatuxena.
ellauri342.html on line 284: Ei ei mun on turvani Herran
ellauri342.html on line 317: Yhdysvaltain kokemustensa perusteella Larni kirjoitti vuonna 1957 kirjan Neljäs nikama eli veijari vastoin tahtoaan. Tämä kirja oli satiiri amerikkalaisesta yhteiskunnasta ja sen ilmiöistä kuten pika-avioliitoista, kaupallisuudesta ja amerikkalaisten tietämättömyydestä muun maailman asioista. Päähenkilö Jeremias Suomalainen muuttaa Yhdysvaltoihin, ja pian hänestä tulee siellä kiropraktikko Jerry Finn. Kirjan nimi tuli siitä, että eräs sen henkilöistä, kiropraktikko Iisakki Jokinen (Isaac Rivers) uskoi selkäkipuja aiheutuvan selkärangan neljännestä nikamasta. Naisviha on vankin säie Martin muuten harsuhkon turinoinnin kudelmassa. Veikkaan että Gurli oli päässyt kastroimaan Mapen pahasti.
ellauri342.html on line 323: Larnin puistattava rikos oli Literaturnaja gazetassa julkaistu Solženitsyn-artikkeli, jonka pakinoivassa kielessä haistoi tosiaankin rikinkatkua: ”Jos tietynlaisella kirjailijalla on allergia aurinkoa kohtaan, hän kuvaa auringon helvetin sikiönä, kun taas yötä ja pimeyttä hänellä verhoaa romanttinen usva.” Solzhenizynin oikea karva paljastuikin sittemmin usvan seasta (kz. albumi 279) ja sai monet ex-kannattajat noloixi.
ellauri342.html on line 361: New York Vulture
ellauri342.html on line 382: Vuonna 2019 julkistetussa päätöksessä 21st Century Fox todettiin syylliseksi Hollywoodin kirjanpitokäytäntöjen huijaamiseen sarjan tuottajilta ja tähdiltä, ja hänet määrättiin maksamaan 179 miljoonaa dollaria menetetyistä voitoista.
ellauri342.html on line 435: Centuries of pain are pressed Vuosisatojen kun tuskan räppäät
ellauri342.html on line 451: You contain the tortured laugh päästät pyhiinvaeltajaimbesillin itkunaurua,
ellauri342.html on line 490: Disturbance of your mind, Mielenhäiriö:
ellauri342.html on line 500: Still unmarred by centuries of pain, Nää pienet erot,
ellauri342.html on line 532: Sturdy, far from blood-steeped tinsel, Vankkoina, kalsarit uimahousuina,
ellauri342.html on line 561: Late in the 18th century, other printers began publishing the complete King James Bible. Isaac Collins printed his Bible in 1791; the Collins Bible became known as the first "Family Bible" printed in America. Isaiah Thomas published the first illustrated King James Bible in 1791.
ellauri342.html on line 572:
ellauri342.html on line 576:
ellauri343.html on line 6: @font-face { font-family: 'UnifrakturMaguntia'; src:
ellauri343.html on line 7: url(http://grapson.com/fonts/UnifrakturMaguntia.ttf);
ellauri343.html on line 61: Varhaisimmat kuvaukset Novgorodin Lappiin kuuluneesta Rukajärvestä ovat 1500-luvulta. Vuonna 1578 tsaarin voivodi rakensi sinne linnoituksen, joka samana vuonna torjui ruotsalaisten hyökkäyksen. Vuonna 1597 Rukajärvelle pystytettiin kirkko ja perustettiin ortodoksinen seurakunta. Saman vuoden tarkastuskirjan mukaan Rukajärven pogostassa oli 44 asuttua taloa. Vuonna 1707 taloluku oli noussut 75:een. Seudulla asuneet karjalaiset harjoittivat kaskiviljelyä, kalastusta ja turkismetsästystä sekä toimittivat rautamalmia Petroskoin ja Kentjärven tehtaille. Ruotsalaiset hävittivät Rukajärven kyliä vuonna 1718. Lieksan ja Ilomantsin suomalaiset kävivät hävitysretkellä vuonna 1742.
ellauri343.html on line 67: Sodan jälkeen asukkaat palasivat Rukajärvelle. Kylän harvoja säilyneitä rakennuksia oli suomalaisten esikuntana toiminut Pronjajevien talo. Rukajärven metsäteollisuuspiiri aloitti toimintansa uudelleen vuonna 1946. Rukajärven ja Ontajärven kolhoosit yhdistettiin 1950-luvun alussa ja myöhemmin niistä muodostettiin metsäteollisuuspiirin aputalous. Vuonna 1969 sen pohjalta perustettiin Rukajärven turkissovhoosi.
ellauri343.html on line 163: Pidän suuresti PPSh:lla ampumisesta. Ase on suuresta tulinopeudestaan huolimatta miellyttävä ammuttava ja melko helposti hallittava myös sarjatulella. Suomi-konepistooliin verrattuna PPSh on kilon kevyempi ja siksi mukavampi kantaa. Varmistin osana lukkoa on helppo käyttää ja liikkuu ainakin tässä aseyksilössä sulavasti. Laukaisu on sen sijaan pitkä, raskas ja rohiseva, kuten odottaa voikin. Konepistoolissa tämä ei ole kovin oleellinen kysymys ja raskas laukaisu on turvallisuusominaisuus.
ellauri343.html on line 237: Tuuri perkele dementoi Väpin huhut siitä että sotureita olis vaivannut vanhan rajan ylityxen hyökkäyssota-aspekti. Ehei, ihan iloisella kostomielellä lähdettiin reviiriä laajentamaan siinä.
ellauri343.html on line 243: Näin Mannergeimin omin silmin vain kerran elämässäni. Kyösti Kallio oli asemalla junaan lähdössä. Upseerisuojeluskunta seisoi laiturilla hullunkurisissa asennoissa. Kallio oli toivonut että siltä kuivuisi häpeärauhan sopimuxen kirjoittanut käsi, ja se sai kuin saikin paskahalvauxen. Kyösti ei tuupertunut korsettiasuisen Gustavin käsivarsille, vaan se kaatua rojahti, kenraalit nostivat sen pystyyn ja siihen tulivat ensihoitajat. Wilho Pylkkäselle sai saman kohtalon, mutta nostaja ei ollut Gustav, vaan Olkkari.
ellauri343.html on line 272: Sivén ja muut saapuneet heimosoturit joutuivat heti harjoituksiin, koska Kuisma oli kuullut englantilaisten tukeman Karjalan rykmentin aloittaneen etenemisen. Elokuun lopulla karjalaiset alkoivat tuhota suomalaisvartiostoja paikallisten tukemina. Karjalaiset tukivat omiaan, eivätkä "ruotsheja" ja Uhtuan suojeluskunnan 200 miehestä 30 liittyi suomalaisten puolelle ja pirttilahtelaiset kymmenen miestä. Sivén ei voinut ymmärtää tätä ja hänestä tuntui pahalta se, että suomalaiset ja karjalaiset joutuivat vastatusten.
ellauri343.html on line 305: Ulkoministeriön seppeleen laskivat varatuomari Arne Broms ja vänrikki Tapio Voionmaa. Repolaisten seppeleen laskivat maanviljelijät Peka Kyöttinen ja Grigori Grigorjeff. Kyöttinen muisti lämmöllä ystäväänsä ja työtoveriaan. Tämän jälkeen hän veti esiin Repolan kunnantalon katolla heiluneen Suomen lipun, joka oli laskettu vuoden 1920 viimeisenä päivänä (tai ainakin ihan samannäköisen). Kyöttinen noudatti Sivénin viimeistä toivomusta ja antoi lipun Karjalan Liitolle talletettavaksi. Karjalan Liiton puheenjohtaja professori E. N. Setälä otti lipun vastaan. Setälä piti puheen, josta näki, että Suomen tärkein tehtävä oman itsenäisyyden saavuttamisen jälkeen oli Karjalan vapauden hankkiminen. Kuitenkaan tätä eivät kaikki olleet tajunneet, joten kansakunnan yhteinen häpeä oli se, ettei tarpeeksi ollut tehty Repolan ja Porajärven Suomeen kuulumisen turvaamiseksi.
ellauri343.html on line 318: Kristina-tädin boikotti jatkuu ainakin vuoden päivät. Kylmiönä käänsi tekoturkin selän ja lähti hyvästijättämättä. No mä en kylä tule sitä sitten kantamaan.
ellauri343.html on line 353: NL:n poliittiset ja taloudelliset vaatimukset yli rauhansopimuksen ehtojen ulottuivat monille eri aloille ja kävivät Suomen turvallisuuden kannalta yhä arveluttavammiksi. Muun muassa NL vaati, että Ahvenanmaa oli demilitarisoitava. NL esitti myös vaatimuksensa Petsamon nikkelikaivoksiin. Niitä ei muka saisi antaa nazeille. Kolmas arveluttava vaatimus koski sotilaallisia rautatiekuljetuksia Suomen alueen kautta Hangon vuokra-alueelle. No hitto ei, kun sakemanneilla oli kuljetuxet meneillä jo Lapissa.
ellauri343.html on line 367: Alkuvaiheiden kaukopartiotoiminnasta on tallessa harvinainen dokumentti, nimittäin juuri tiedusteluretkeltään palanneen partion haastattelu. Partion tehtävänä oli ollut käydä vanhalla rajalla ja katkaista Karjalan rata. Haastateltava myös kertoo, miten he päättivät varastaa venäläisiltä auton. Kun venäläiset yrittivät paeta, suomalaiset ampuivat heidät. Anastus oli kuitenkin osoittautunut turhaksi, sillä he eivät osanneet ajaa puukaasutinautoa. Tarina jatkuu usean muunkin vihollisen ampumisella.
ellauri343.html on line 399: Talven 1943 jälkeen voitontunto ja usko saksalaisiin alkoi hiipua. Nazit oli saaneet itärintamalla pahoin köniinsä. Sotaväsymys laski mielialoja kaikkialla: miehet turhautuivat pahkakuppeihin asemapaikoissaan ja kotirintamalla hukuttiin töihin. Sotilaiden lomat ja vanhimpien ikäluokkien kotiutukset auttoivat jälkimmäisessä jonkin verran. Suurin työ oli ylläpitää taistelukykyä ja -tahtoa. Siitä huolehti propaganda, kuten tänäänkin.
ellauri343.html on line 403: Joukkovangitsemisia perusteltiin yhtäältä venäläisväestön omalla turvallisuudella, toisaalta vaaralla, että joukossa oli partisaaneja. Kokoamisleirit palvelivat myös miehityshallinnon kaavailuja, joissa tähdättiin alueen ”puhdistamiseen vieraasta aineksesta”.
ellauri343.html on line 415: Alkuaikojen TK-tuotosten pulmaksi osoittautui se, etteivät sodan päämäärät olleet sen enempää heille kuin yleisöllekään täysin selvät. Millaista linjaa olisi oikein vedettävä? Näin Suur-Suomi-ajatus sai alussa perusteetontakin palstatilaa. Tappioiden kasvaessa linjaksi vakiintui käsite "turvallisten rajojen saavuttamisesta Uralin tienoilla".
ellauri344.html on line 6: @font-face { font-family: 'UnifrakturMaguntia'; src:
ellauri344.html on line 7: url(http://grapson.com/fonts/UnifrakturMaguntia.ttf);
ellauri344.html on line 104:
ellauri344.html on line 110: Aku Hirviniemi sai potkut, Disney otti taas turpaansa, Oppenheimer-tähti söi juustoa kun muut lakkoilivat… – 10 uutista, jotka tältä viikolta pitää lukea:
ellauri344.html on line 185: Porvaristo turhaan yrittää peittää sen totuuden, että myöskin kaikkein kansanvaltaisimmissa tasavalloissa tosiasioissa vallitsee porvariston terrori ja diktatuuri, joka astuu avoimesti päivänvaloon joka kerta, kun riistäjäin mielestä pääoman valta alkaa horjua.
ellauri344.html on line 222:
ellauri344.html on line 253: turbo/3508143/rth38b5b9d945035c8f67ab048dbf9fb8a2/max_g480_c12_r4x3_pd10" />
ellauri344.html on line 279: Puolan turvallisuusviraston johtaja Jacek Siewieran mukaan saksalaisarvio on liian optimistinen. Hänen mukaansa Natolla on vain kolme vuotta aikaa valmistautua Venäjän hyökkäykseen.
ellauri345.html on line 6: @font-face { font-family: 'UnifrakturMaguntia'; src:
ellauri345.html on line 7: url(http://grapson.com/fonts/UnifrakturMaguntia.ttf);
ellauri345.html on line 52: Kantin "moraalin metafysiikkaan" perustuva avioliiton määritelmä, jota kerta toisensa jälkeen pidetään esimerkkinä tiukasta mallista tai seniilin äijän myöhäisajan uteliaisuudesta, on ylevin tuote suhteesta, joka on lahjomattomasti totta, tunkeutuu äärettömästi syvemmälle tosiasiaan kuin emotionaalinen päättely tekee. Itse faktasisältö, joka syntyy vain filosofisesta näkökulmasta - tai tarkemmin sanottuna: filosofisesta kokemuksesta - pysyy molemmille suljettuna, mutta missä toinen johtaa pohjattomaan, toinen osuu juuri siihen maahan, jossa todellinen tieto muodostuu. Siksi hän selittää avioliiton "kahden eri sukupuolta (Dodi! välihuutaa tähän apokryfinen Päivi Räsänen) olevan ihmisen liitoksi heidän seksuaalisten ominaisuuksiensa molemminpuolisen hallussapidon vuoksi. – Lasten synnyttämisen ja kasvattamisen tarkoitus voi aina olla luonnon tarkoitus, jota varten hän istutti sukupuolten taipumuksen toisiaan kohtaan; Mutta se tosiasia, että naimisiin menneen henkilön on pidettävä tämä päämäärä mielessä, ei vaadi tämän liiton legitiimiyttä; Muuten, jos siitto ja synnytys lakkaisi, avioliitto hajoaisi itsestään." Tietenkin se oli filosofin räikein virhe, että hän ajatteli tämän avioliiton luonteen määritelmän perusteella pystyvänsä osoittamaan sen moraalisen mahdollisuuden, jopa välttämättömyyden, ihan päättelyn avulla ja siten vahvistamaan sen laillisen todellisuuden. Ainoa asia, joka voidaan päätellä avioliiton objektiivisesta luonteesta, on sen turmeltuminen, sillä ristiinsuihkintaa ei voi millään estää (15% linnunpoikasista on käenpoikia) - ja siihen Kant yhtäkkiä tuleekin. Mitä sekin siitä tiesi, sinkku kaappihomo.
ellauri345.html on line 75: Hölmön väriteorian ilmaantuminen osuu yhteen tämän romaanin kanssa. Goethen magnetismin tutkimus vaikuttaa selvästi itse teokseen. Äijä taisi olla sekoomassa pahasti. G. piti izeään "horoskooppiolentona, joka ryömii maan päällä, jossa maanplaneetta Saturnus seisoo, se vahva tämä-maailmallisuus, joka takertuu maahan 'karkeassa rakkaudessa takertuvin elimin'.
ellauri345.html on line 117: Kerhot houkuttelevat riveihinsä nuoria miehiä korostamalla ”veljeyttä ja valkoista soturihenkeä”. Ne tekevät yhteistyötä useiden valkoisten ylivaltaa kannattavien ryhmien kanssa. Yhdysvalloissa ne täyttävät muun muassa keskivartalolihavan Proud Boys -ryhmän jättämän tyhjiön. Active Club -verkosto toimii Yhdysvalloissa aktiivisesti ainakin 25 osavaltiossa.
ellauri345.html on line 159: Hiän muuten kulkee vain silloin tällöin ja polkuja, joilla hiän uskoo olevansa turvassa, hiän ei puhu kaikille, vain varakkaan kunniamiehen näköisille, ja hiän oleskelee joskus kunnollisissakin paikoissa, joissa hiän voi ansaita elantonsa palvelemalla tavalla, jolla hiänet kasvatettiin. Täällä hiänen äänensä vajosi, hiänen silmäluomet roikkuivat ja näin kyyneleiden valuvan hiänen poskilleen.
ellauri345.html on line 264: Friedrich Gundolf, eigentlich Friedrich Leopold Gundelfinger (* 20. Juni 1880 in Darmstadt; † 12. Juli 1931 in Heidelberg), war ein deutscher Dichter und Literaturwissenschaftler. Spätestens sein Goethe (1916) machte ihn über Fachgrenzen hinweg bekannt; er war der wohl meistgelesene Germanist der Weimarer Republik.
ellauri345.html on line 268: Da Gundolfs Gesundheit ab 1916 durch den Kriegsdienst als Landsturmmann mit schwerem Dienst als Schipper hinter der französischen Front gefährdet war, gelang es seinem Freund Reinhold Lepsius ("Das Leben Jesu"-weitbekannt, mütterlicher Seite grossenkel von Friedrich Nicolai, Freund von Lessing und Mendelssohn), Walter Rathenau (noch ein Jude) dafür zu gewinnen, ihn in das Kriegspresseamt nach Berlin zu berufen.
ellauri345.html on line 270: Der Landsturm war im Militärwesen seit dem 15. Jahrhundert „das letzte Aufgebot“ aller Wehrpflichtigen, die weder dem Landheer noch der Marine angehören, zur Abwehr eines feindlichen Einfalls. Suomexi nostomies. The favorable comparison made by Lessing between the quintessential German poet, Goethe, and Mendelssohn is a mark of the esteem in which he was held. Lessing told Friedrich Heinrich Jacobi that once Goethe regained his reason, he would be hardly more than an ordinary man. At the very same time he said of Mendelssohn that he was the most lucid thinker, the most excellent philosopher, and the best literary critic of the century.
ellauri345.html on line 274: Stefan George galt als verschlossenes, eigenbrötlerisches Kind, das schon früh zur Selbstherrlichkeit neigte. Nebenbei lernte er selbstständig Italienisch, Hebräisch, Griechisch, Latein, Dänisch, Niederländisch, Polnisch, Englisch, Französisch und Norwegisch, um fremde Literaturen im Original lesen zu können. Seine Sprachbegabung veranlasste ihn auch, mehrere Geheimsprachen zu entwickeln. Eine davon behielt er bis zum Ende seines Lebens für persönliche Notizen bei; da jedoch alle entsprechenden Unterlagen nach seinem Tod vernichtet wurden, ist sie bis auf zwei Zeilen in einem Gedicht verloren und diese können auch nicht mehr entschlüsselt werden.
ellauri345.html on line 436: Rudolf Borchardt wurde als zweites Kind des ursprünglich jüdischen, 1864 evangelisch getauften Kaufmanns Robert Borchardt (1848–1908) und seiner ebenfalls konvertierten Frau Rosalie, geb. Bernstein (1854–1943), geboren. Er verbrachte die ersten fünf Lebensjahre in Moskau und zog 1892 mit seiner Familie nach Berlin. Da er im Gymnasium diskriminiert wurde, gab die Familie ihn in die Obhut des Gymnasialprofessors Friedrich Wittu, der ihn den an den Königlichen Gymnasien zunächst in Marienburg und später in Wesel am Niederrhein in den Traditionen evangelischen Lebens und der „Treue gegen den König“ erzog. Schon in dieser Zeit prägte ihn die Lektüre der Schriften Herders. 1895 machte er am Königlichen Gymnasium zu Wesel sein Abitur und begann im selben Jahr in Berlin ein Studium in Theologie, später studierte er klassische Philologie und Archäologie. Diese Studien setzte er 1896 in Bonn und Göttingen fort und studierte daneben noch Germanistik und Ägyptologie.
ellauri345.html on line 448: Borchardt stand den konservativen Strömungen seiner Zeit nahe, deren verbindendes Moment ein Hunger nach Mythos war und zu denen auch sein Freund Hofmannsthal gehörte, der in seiner berühmten Rede über Das Schrifttum als geistiger Raum der Nation 1927 eine „konservative Revolution“ beschwören sollte. Seine Lebensaufgabe, in „Gegnerschaft gegen den modernen Zeitgeist“ an einer „Restauration deutscher Kulturtotalität aus ihren gesamten geschichtlichen Beständen“ zu wirken, wurde durch die nationalsozialistische Machtergreifung jäh beendet. Er wurde ein leidenschaftlicher Gärtner.
ellauri345.html on line 450: Während des Weltkrieges habe Borchardt blutrünstige Kriegshetze und Kriegspropaganda betrieben, zur Vernichtung der europäischen Zivilisation aufgerufen und das Volk verhöhnt. Er habe deutsche Kriegsziele propagiert, die „weit grausamer, unmenschlicher, tückischer waren als die schlimmsten Sätze des Versailler Vertrages“. Borchardt sei der erste deutsche Schriftsteller, „der Bücherverbrennungen, Prügel und Martern und all die unaussagbare Rohheit des Faschismus“ vor dessen Machtantritt empfohlen habe. Nachdem sich in Deutschland die Vorstellungen Borchardts verwirklicht hätten, könne seine eigene Literatur dort nicht mehr erscheinen, was ein Unrecht sei, „denn vor solchem Verdienst hätten sich die regierenden Faschisten beugen müssen“. Sein Roman verkündete einen „aristokratischen Faschismus“.
ellauri345.html on line 453: Niinpä hän ajoittain muistelee romaanin parissa tekemänsä työtä sanoilla: "Ihminen on tarpeeksi onnellinen, jos voi näinä myrskyisänä aikoina turvautua hiljaisten intohimonien syvyyksiin."
ellauri345.html on line 460: Ottilienin kauneutta määräävän illusion kanssa epäolennaisuus uhkaa edelleen pelastusta, jonka ystävät saavat taisteluistaan. Sillä jos kauneus on ilmeistä, niin on myös sovinto, jonka se myyttisesti lupaa elämää yes kuolemassa. Heidän uhrauksensa olisi yhtä turhaa kuin heidän kukoistuksensa, ellei heidän sovintonsa olisi sovinnon näyte. Itse todella todella sovinto on olemassa vain Jumalan kanssa. Jos siellä on sovitettu itsensä kanssa yes vain siten voi sovittaa itsensä hänen kanssaan, niin näennäiselle sovinnolle on ominaista halu sovittaa heidän kanssaan ja vain siten sovittaa heidän Jumalan kanssa. Jälleen kerran tämä näennäisen sovinnon yes todellisen sovinnon välinen suhde kohtaa romaanin yes novellin kontrastin.
ellauri345.html on line 464: Intohimolle tämä on kaunein hyödyke. Myös paheksuminen, jolla ystävät kääntyvät pois novellista, on intohimoista. Kauneuden hylkääminen on sietämätöntä. Tyttöä vääristävä villiys ei ole Lucianen tyhjä, turmiollinen, vaan pikemminkin jalon olennon (Eduard/Goethe) kiireellinen, terveellinen. Riippumatta siitä, kuinka paljon armoa häneen yhdistellään, se riittää antamaan hänelle outo olemus, cannons olemus, kaneuden ilmiasu ryöstävä.
ellauri345.html on line 466: Tämä tyttö ei ole pohjimmiltaan kaunis, Ottilie siis. Omalla tavallaan se on Eduard itse, eli turhaan kehutaan tämän parin kauneutta. Mutta Goethe ei vain käyttänyt lahjoitusrahojensa voimaa - yes taiteen rajojen tuki teki myös - vangitakseen tämän kauneuden, hän sen kevyimmillä käsillä vaan hilasi ku- vitun lähelle aistiakseen tämän lempeän, pyllyverhon takaisen new maailman. Loppu.
ellauri345.html on line 472: Hän ei halunnut antaa runoilijalle vähintäkään omia oikeuksiaan. Avioliitto ei voi olla romaanin keskipiste missään mielessä. Lukemattomien muiden tavoin Hebbel oli tässä täysin väärässä sanoessaan: "Yksi puoli Goethen valinnaisista yhteyksistä on jäänyt abstraktiksi; nimittäin avioliiton mittaamattomasta merkityksestä valtiolle ja ihmiskunnalle on vihjattu argumentoivalla tavalla, mutta se ei soi esityksessä, mikä olisi kuitenkin ollut mahdollista ja olisi suuresti vahvistanut vaikutelmaa koko teoksesta. Ja aiemmin "Maria Magdalenan" esipuheessa; "Kuinka Goethe, joka oli ehdottomasti taiteilija, suuri taiteilija, saattoi tehdä niin loukkauksen sisäistä muotoa vastaan valinnaisissa affiniteeteissaan, että hän, toisin kuin hajamielinen dissekteeri, toi anatomiseen teatteriin automaatin todellisen ruumiin sijasta. Omalaatuista. "En voinut selittää sitä tosiasiaa, että hän solmi turhan, jopa moraalittoman avioliiton, kuten Eduardin ja Charlotten välillä, hänen kuvauksensa keskipisteessä ja käsitteli ja käytti tätä suhdetta ikään kuin se olisi täysin päinvastainen, täysin laillinen."
ellauri345.html on line 645: Viimeisen kruunupään sukulaisemme Kuningas Kustaa IV Adolfin saatua potkut Ernst jätti turvapaikkansa vuonna 1809 ja palasi laittomasti Saksaan. Ensin hän saapui Königsbergiin paroni von Steinin kanssa, missä hän aloitti suhteen naimisissa olevaan Johanna Motherbyyn, jonka "ystävänä ja uskottuna" hän pysyi koko elämänsä ajan, vaikka naikin 1817 Schleiermacherin väkäleukaisen sisaren. Vaimo 1 Rügenissä oli kuollut lapsivuoteeseen, esikoisen Ernst nähtävästi jätti tuuliajolle. Vuonna 1834 hänen nuorin poikansa "Wilibald" hukkui Reiniin.
ellauri345.html on line 659: Hänen vihansa ranskalaisia ja juutalaisia kohtaan sulautui; hän kutsui ranskalaisia "juutalaiseksi kansaksi". Hänelle ranskalaiset olivat "jalostettuja huonoja juutalaisia". Hän syytti heitä ihmiskaupasta : ”Kaikille saksankielisille piireille annettiin määräyksiä lähettää luettelot nuorista saksalaisista neitsyistä, jotka loistivat rikkautensa, kauneutensa ja sulonsa takia. Nämä oli määrä viedä Ranskaan ja antaa ranskalaisille. Jos tämä olisi voitu toteuttaa, kuinka pian jalo saksalainen tapa olisi ollut paskiainen tällä puolella Reiniä ." Hän sanoi, että useimmat ranskalaiset naiset olivat "haluttuja ja rivoisia sihisevässä, kuiskuvassa ja gurgilevassa käärmeessä ." kielessä itsessään on jotain liukasta, liukasta [sanoisinpa jopa: hohtelevaa], viettelevää ja syntistä." Jos Reinin länsipuoleiset ihmiset haluaisivat tulla maahan, tulee periä tullit, kuten karjasta: "Esine, joka palvelee ylellisyyttä Saksaan tuodaan joka vuosi karjankasvatukselle haitaxi, nimittäin ranskalaisia ja juutalaisia. Mutta se on äärimmäisen haitallista saksalaiselle ihmisjalostukselle, sekä aidon saksalaisen tapon myrkyttämisen että jalo-saksalaisen heimon turmeltumisen vuoksi." Hän kirjoitti edelleen: "Teen työtä koko ikäni varmistaakseni, että halveksun ja vihaan tätä kansaa." Vuonna 1815 Arndt sanoi ranskalaisista: ”Juutalaisiksi minä kutsun heitä uudelleen, en vain heidän juutalaisluettelonsa ja vähäpätöisyytensä vuoksi, vaan vielä enemmän heidän juutalaismaisen sukupuoliyhteytensä vuoksi.” Arndt oli myös yhteydessä Heinrich Eugen Marcardiin ja ilmaisi hyväksyvänsä hänen antisemitistiset jorinansa henkilökohtaisessa kirjeessä.
ellauri345.html on line 673: Georg Friedrich Daumer oli Nürnbergin turkismestarin poika. Hän kävi Nürnbergin Aegidianumia tai Egidiengymnasiumia, jossa Georg Wilhelm Friedrich Hegel oli tuolloin rehtorina. Vuodesta 1933 lähtien sitä on kutsuttu nimellä Melanchthon-Gymnasium.
ellauri345.html on line 685: Kaikesta tästä huolimatta Daumer ei ollut ateisti. Hän kuvaili romanttista maailmankatsomustaan teistiseksi naturalismiksi tai harvemmin teistiseksi materialismiksi. Hänen teoksensa The Glory of the Blessed Virgin Mary, joka julkaistiin salanimellä vuonna 1841, osoittaa filosofisen ristiriidan, johon hän joutui. Työ johti läheisen ystävyyden päättymiseen Ludwig Feuerbachin kanssa. Vuonna 1850 hän sai jyrkän hylkäämisen Karl Marxilta, joka oli siihen asti myös ollut Daumerin partisaani. Syy Marxin lähtemiseen oli Daumerin teos Uuden maailmanajan uskonto. Yritys kombinatoris-aforistiseen perusasenteeseen. Marx näki tässä teoksessa "tyhmän talonpoikaidyllin", jonka "modernin maatalouden ja nykyaikaisten koneiden pitäisi kumota."
ellauri345.html on line 693: Bachofen erbrachte für den romantischen Polaritätsgedanken mit einem heute auch noch nicht entfernt ausgeschöpften Belegstoff den Beweis seiner Herkunft aus dem Urbewußtsein der Menschheit Erde und Himmel, Nacht und Tag, Mond und Sonne, Wasser und Feuer, links und rechts usw. gehören gleichsinnig paarweise zueinander wie Leib und Seele und werden durch das nämliche Wechselverhältnis als unablässig die Welt erneuernd gedacht wie das weiblich empfangende und das männlich zeugende Prinzip. No niinpä tietysti. Befürworter des Kommunismus wie der hochgelehrte Kropotkin suchte mit der Hilfe der Bachofenschen Begriff des Mutterrechts (Matriarkats) aus der Naturgeschichte der Menschheit Waffen zu schmieden gegen das kapitalistische Eigentumsdogma.
ellauri345.html on line 706: Juu pyhää henkeä ja kirkonmenoja ei enää tarvita kun on tää mainosten turvottama interweb ja suorasoittosarrjat. Mainoxet on korvanneet rukouxet ja siunauxet ja some kirouxet. Muuta moraalia ei tarvita kuin looking out for number one, markkinavoimat pitävät huolen lopusta. Jokainen pikku sielu haluaa 8 sekunnin julkisuutensa. Unelma on tulla pyhimyxexi eli julkkixexi, jollei suorastaan tule jackpot ja pääse oligarkkien olympoxen jäsenexi. Toivo ja unelmoi, ora et labora, niin kaikki on sulle mahdollista vielä tässä elämässä, joka valitettavasti on sun ainoa. Sää pystyt vaikka mahdottomaan, luota sydämmees vaan!
ellauri346.html on line 6: @font-face { font-family: 'UnifrakturMaguntia'; src:
ellauri346.html on line 7: url(http://grapson.com/fonts/UnifrakturMaguntia.ttf);
ellauri346.html on line 31: KOHTA ON KIVAA
Kulturnoje
ellauri346.html on line 52: Why haven't Ukrainian decapitated captured Russian soldiers terrorise them?
ellauri346.html on line 56: Why is terrorism harmful? Executive Summary. Terrorism does more than kill the innocent: It undermines democratic governments, even in mature democracies like those in the United States and much of Europe. The fear terrorism generates can distort public debates, discredit moderates, empower political extremes, and polarize societies.
ellauri346.html on line 88: Saavuttuaan Moskovan rautatieasemalle hän pyytää työtoveriaan lähettämään kutsumattoman vieraan turkishatussa Moskovaan, mutta tällä hetkellä Kostja laittaa hattua toiselle hänen vieressään istuvalle. Sitten nuorempi Lukashin astuu toiseen turkishattuun ja menee takaisin Nadyan luo, oletettavasti passia hakemaan mutta oikeasti lisää nussimaan. Seuraavaksi hän tapaa Nadezhda Vasilyevna Shevelevan, joka saatuaan tietää, että tämä on Zhenya Lukashinin poika, on erittäin hämmästynyt. Sitten Nadezhda Vasilievna puhuu puhelimessa Evgeniyn kanssa, joka on sama siis kuin Zhenya. (Tshort vazmi tätä venäläisklassikoiden nimisotkua.) Elokuvasta käy selväksi, että alkup. sankarien kohtalot olivat sellaisia, että palattuaan alkup. rakkaidensa luo he nussivatkin heidän kanssaan ja siittivät/synnyttivät lapsia. Vihainen Nadezhda Vasilyevna uskoo, että Lukashin Sr järjesti poikansa saapumisen tuhotakseen tyttärensä elämän ja kostaakseen menee ystävänsä Valjan luo.
ellauri346.html on line 99: Todellinen Isä Frost ja Snow Maiden tiedustelevat raittiina asunnon 13 omistajalta missä heidän turkkinsa on, johon omistaja vastaa, että turkki "meni lentokentälle jänisen kanssa". Sitten käy ilmi, että Kostinin lento peruttiin sääolosuhteiden vuoksi. Isä Frost ja Snegurochka löytävät Kostjan nukkumasta lentokentällä, menevät taksiin ja menevät Nadjan luo, ottavat vaatteensa ja lähtevät jättäen Kostjan sängylle.
ellauri346.html on line 112: Miksi Aira Samulin kuoli? Onko Aira Samulin kuollut? Onko Aira Samulin elossa? Kuka on Aira Samulin? Monet 70-vuotiaista eivät ole koskaan eläneet päivääkään. Se tilanne voi tulla hyvin yllättäen vastaan, kun puolison menettää. Mutta sitä pelätään aivan turhaan, hän lohdutteli. Kohta on kivaa.
ellauri346.html on line 125: Hän syntyi Snovskin kaupungissa, joka on nyt kaupunki Korjukivin alueella Tšernihivin alueella, Ukrainassa (silloin Horodnyansky piiri, Tšernihivin maakunta, Venäjän valtakunta). Hän syntyi suureen perheeseen Oleksandr Mykolayovych Shchorsin, höyryveturin kuljettajan, joka muutti Tšernihivin alueeseen Stovtsista Minskin läänistä. Isoisä oli ex-kulakki.
ellauri346.html on line 129: Shchorsin elämänjakso huhtikuusta elokuuhun 1918 on edelleen synkkä kohta, joka Neuvostoliiton aikoina oli täynnä myyttejä ja legendoja. On turvallista sanoa, että hänen tapaamisensa Leninin kanssa , hänen partisaanimenneisyytensä Siperiassa tai muut taistelutyöt eivät pidä paikkaansa. Vaihtoehtoisilla versioilla Shchorsin läheisyydestä SR- puolueen johtajien kanssa tai hänen Maria Spiridonovan allekirjoittamista mandaateista ei myöskään ole dokumentaarista vahvistusta.
ellauri346.html on line 187: Englanninkielinen tekstitys sai myös maailmanlaajuisen viruksen. Väite on jaettu espanjaksi, turkiksi, italiaksi ja arabiaksi. Englanninkieliset arkistoidut TikTok-viestit löytyvät täältä, täältä ja täältä. Leike jaetaan myös YouTubessa, BitChutessa, Tumblrissa ja Redditissä.
ellauri346.html on line 238: Kokoomuksen kansanedustaja, sotatieteiden tohtori Jarno Limnéll arvioi Suomen presidentinvaaleja. Kuvassa Alex Schlumpf kuvattuna huhtikuussa 2023 Suomen eduskunnassa. Kas näin neljän approbaturin mieskuikelo voittaa 5 laudaturin naisylioppilaan toinen käsi selän takana. Epärehellisyyttä tarvitaan presidentinvirassa, ei poliisivaltion päämies muuten pysty valehtelemaan ja syömään sanaansa. Siitä on oravahampaisella smurffilla vahvaa näyttöä ministeriajoilta.
ellauri346.html on line 251: Russians face a tough challenge. US government kept its word to Ukraine. 31 Abrams tanks from the USA have already arrived in Ukraine, they will go into battle "real soon". The Russians are preparing for tough times on the battlefield, that's almost certain. The Abrams might be the best tanks in the world. Colonel Martin O'Donnell, spokesperson for the US Army in Europe and Africa, also added that all Ukrainian tankers, who have been learning to operate Abrams in the USA and Germany for months, have also returned to their country. And this, along with ammunition and spare parts for M1A1 Abrams tanks.
ellauri346.html on line 256: American promise to deliver M1A1 Abrams tanks at the beginning of the year coincided with commitments from European countries to supply 2 German Leopard tanks. But it was the United Kingdom that was the first country to agree to send Western tanks to Ukraine,turning over its 2 Challenger tanks in January of this year. These performed excellently in battle, the Ukrainians praise them highly. Just like the Leopards, which dominate over the Russian machines. And let's not even start on the Abrams, considered the best heavy tanks in the world.
ellauri346.html on line 260: The lack of a breakthrough on the Russian lines is causing concern among Kyiv's supporters and raises questions about the future of international support. Since the start of Russia's invasion of Ukraine in February 2022, the United States has provided security assistance to the authorities in Kyiv valued at about $44 billion. This aid has few tangible effects, the Russians have not taken the capital and for more than a year they have notbeen even trying. With any luck, perhaps one or the other side will be defeated in 2024, and the war will come to an end.
ellauri346.html on line 278: According to his assessment, the West made its largest error a decade ago by not squashing Putin and his regime just like we did with Saddam and the Talibans. The annexation of Crimea and destabilization of Eastern Ukraine should have elicited a stern response from NATO and Western nations. It was at this juncture that Russia's president realized he could push boundaries further, culminating in the invasion. "Putin realized that he could avoid responsibility for the invasion of Ukraine because we did not take enough measures", the officer opined.
ellauri346.html on line 302: The spending spree allegedly occurred during Ukrainian President Volodymyr Zelenskyy's visit to the United States and Canada in September 2023. On Sept. 22 — the day of the purported Cartier spending spree in New York — Zelenskyy addressed the Canadian Parliament alongside Zelenska and participated in a rally with Prime Minister Justin Trudeau later that night. The couple returned to Ukraine following that event. For these reasons, the Cartier trip could not have occurred on Sept. 22, as indicated in the viral video, and almost certainly, based on how packed both of their schedules were, could not have occurred on any of the days prior to that — at least not without fake media attention.
ellauri346.html on line 306: Titled "Friendship Song," the video in question featured a group of children reportedly singing in a re-recording of an old song originally written by Israeli poet Haim Gouri after the 1948 war that led to the creation of the state of Israel, but with amended lyrics referring to Gaza. David Sheen, an independent filmmaker and writer, translated these new lyrics for The Electronic Intifada into English from Hebrew. Per his translation, the children sang:
ellauri346.html on line 313: And we will safely return to our homes Ja palaamme turvallisesti koteihimme
ellauri346.html on line 315: And then we will return to plow our fields. Ja sitten palaamme kyntämään MEIDÄN peltoja.
ellauri347.html on line 6: @font-face { font-family: 'UnifrakturMaguntia'; src:
ellauri347.html on line 7: url(http://grapson.com/fonts/UnifrakturMaguntia.ttf);
ellauri347.html on line 138: Kaikissa näissä tapauksissa, Simsonia lukuun ottamatta, itsemurha esitetään Raamatussa epäsuotuisassa valossa. Nämä olivat jumalattomia miehiä, jotka toimivat epätoivoisesti ja häpeässä. Simsonin tapaus oli erilainen. Ja vaikka hänen elämänsä ei ollut pyhän elämän esikuva, Simsonia kunnioitettiin uskollisten Heprealaiskirjeen 11. luvun sankarien joukossa. Jotkut pitävät Simsonin viimeistä tekoa esimerkkinä suicide missionista, terroristikuolemasta, jonka ansiosta hän pystyi täyttämään Jumalan antaman tehtävänsä. Joka tapauksessa me tiedämme, että Jumala ei sunkaan tuominnut Simsonia tekojensa vuoksi helvettiin. (Mistä me sen tiedämme? Jumalan tiet ovat tuntemattomat. Heprealaiskirje saattaa olla palturia.)
ellauri347.html on line 162:
ellauri347.html on line 253: Yksilöllisen ihmisen suhteelle maailmaan on vain yksi mahdollinen, tuottava ratkaisu: hänen aktiivinen solidaarisuus kaikkia ihmisiä kohtaan ja spontaani toiminta, rakkaus ja työ, jotka yhdistävät hänet jälleen maailmaan, ei ensisijaisten siteiden kautta, vaan vapaana ja itsenäisenä pösilönä... Kuitenkin, jos taloudelliset, sosiaaliset ja poliittiset olosuhteet... eivät tarjoa riittävää finanssiperustaa yksilöllisyyden toteutumiselle juuri mainitussa mielessä, samalla kun ihmiset ovat menettäneet ne siteet, jotka antoivat heille turvaa, tämä viive tekee vapaudesta sietämättömän taakan. Siitä tulee sitten identtinen epäilyn kanssa, sellaisen pommielämän kanssa Boweryssä, jolla ei ole merkitystä ja suuntaa. Syntyy voimakkaita taipumuksia paeta tällaisesta vapaudesta alistumaan tai jonkinlaiseen suhteeseen ihmiseen ja maailmaan, joka lupaa setelitukuilla helpotusta epävarmuudesta, vaikka se riistääkin yksilöltä vapauden.
ellauri347.html on line 282: Toinen tapahtuma oli vielä suurempi: Ensimmäinen maailmansota 14, hän näki äärimmäisyydet, mihinnationalismi voisi mennä. (Tai no ei, paras eli genosidi oli vielä edessä.) Hän kuuli ympärillään viestin: Me (saksalaiset tai enemmän nimenomaan kristityt saksalaiset) olemme mahtavia; He (englantilaiset ja heidän liittolaiset) ovat halpoja palkkasotureita. Viha, "sotahysteria" pelotti häntä, niinkuin toki pitäisi.
ellauri347.html on line 313: Fromm lisää, että jos ihmisen halu tuhota estyy olosuhteista, hän voi ohjata sen sisäänpäin. Selkein laji itsetuhoisuutta on tietysti itsemurha. Mutta voimme myös sisältää monia sairauksia, huumeita riippuvuus, alkoholismi, jopa passiivisen viihteen (suorasoittosarjat, tietokonepelit, kissavideot) ilot. Hän muuttaa Freudin kuolema vaisto ylösalaisin: Itsetuhoisuus on turhautunut tuhoavuus, ei siis toisinpäin, että turhautunut tuhoavuus on izetuhoisuus, kuten Freud harhaanjohtavasti esitti.
ellauri347.html on line 315: 3. Automaattien yhteensopivuus. Autoritaarit pakenevat piiloutumalla sisään autoritaariseen hierarkiaan. Mutta yhteiskuntamme korostaa tasa-arvoa! siellä on vähemmän hierarkiaa, johon piiloutua (vaikka paljon jää kaikille, jotka haluaa se, ja jotkut, jotka eivät). Kun meidän täytyy piiloutua, piiloudumme joukkoon kulttuuria sen sijaan. Kun pukeudun aamulla, niitä on niin paljon päätökset! Mutta minun tarvitsee vain katsoa, mitä sinulla on päälläsi, ja minun turhautumistani osa voi kadota.
ellauri347.html on line 402: Muistan katsoneeni haastattelun televisiosta kerran, pienenä sota Nicaraguassa. Heidän joukossaan oli paljon amerikkalaisia palkkasotureita ne kontrat, ja yksi erityisesti oli kiinnittänyt toimittajien huomion. Hän oli ammus asiantuntija -- joku, joka räjäytti siltoja, rakennuksia ja tietysti satunnaisia vihollisen sotilaita plus siviilejä. Kun häneltä kysyttiin, kuinka hän pääsi tähän työhön, hän hymyili ja kertoi toimittajalle, ettei hän ehkä pidä tarinasta. Näet, milloin hän oli lapsi, hän halusi laittaa sähinkäiset pikkulintujen selkään jotka hän oli saanut kiinni, sytyttää niiden pikku sulakkeet, päästää ne irti ja katsoa niiden räjähtävän. Tämä mies oli nekrofiili. Ei käyttänyt korzua vaikka squaw kärtti.
ellauri347.html on line 404: Fromm tekee muutamia arvauksia siitä, kuinka tällainen henkilö tapahtuu. Hän ehdotti että saattaa olla jokin geneettinen vika, joka estää heitä tuntemasta tai reagoida kiintymykseen. Se voi myös olla niin täynnä elämää ja turhautumista että henkilö viettää loppuelämänsä raivoissaan. Ja lopuksi, hän ehdottaa, että kyse voi olla kasvamisesta äiti nekrofilin kanssa, niin ettei lapsella ole keneltäkään oppia rakkautta. Se on hyvin mahdollista että jokin näiden tekijöiden yhdistelmä toimii. Ja silti on vielä the ajatus siitä, että nämä ihmiset tietävät mitä he tekevät, toisin kuin Jeesuxen tyhmät naulapyssyt, ovat tietoisia pahasta, ja valitsevat Barabbaan. Se oli sentään reilu juutalainen kapinallinen eikä hullu. (Sitäpaizi Abban popmusa oli vetävää ja ansjovixet hyviä.) Se on aihe, joka vaatisi enemmän tutkimista!
ellauri347.html on line 468:
ellauri347.html on line 486: Shippensburg University was founded as the Cumberland Valley State Normal School in 1871 and received official recognition and approval by the commonwealth on February 21, 1873. On November 12, 1982, the governor signed Senate Bill 506, establishing the State System of Higher Education. Shippensburg State College was designated as Shippensburg University of Pennsylvania, effective July 1, 1983. But you can call us Ship for short. Our purpose is to help build a better, stronger south-central Pennsylvania - economically and culturally - through people who have the abilities, skills, and values to compete in a technologically evolving world.
ellauri347.html on line 600: yön hetkiin turvaksein,
ellauri347.html on line 627:
ellauri347.html on line 633: Pöljä Evariste Galois, Galois connectionin kexijä, kuoli 20senä tyhmän riidan seurauxena. Koko yön se kirjotti muistiin puolivalmiita ajatuxia hokien, ei ole aikaa, ei ole aikaa. Kenelläkään ei ole aikaa... Tää oli Ontosta ollut eri liikuttavaa. No sillä kyllä aikaa piisasi kaikenlaiseen turhanpäiväiseen: hartauskirjoihin, vittuiluun, suursyömäröintiin ja dokailuun. Nyze on jo irroitettu loimilangoista, alennettu rievuxi.
ellauri348.html on line 6: @font-face { font-family: 'UnifrakturMaguntia'; src:
ellauri348.html on line 7: url(http://grapson.com/fonts/UnifrakturMaguntia.ttf);
ellauri348.html on line 75: Me elämme toivossa, jotta vapaudumme meitä ympäröivästä pam! au! pimeydestä. Paul McCartney. (Paul McCartney is a British musician who has a net worth of $1.2 billion. Onnexi nenäkäs Lennon lensi turvalleen. Nyt on McCartney nimi aina ensimmäisenä.)
ellauri348.html on line 81: Usein toivo syntyy silloin, kun kaikki on turhaa. Se on pöljää, ei käy kieltäminen. JRR Tolkien
ellauri348.html on line 207: Luihu kynäilijä Vaclav Havel vääntelee taas toivoa vituralle ihan simona. Se ei ole onnistumisen tunnetta (no ei tietysti!) eikä se ole halukkuutta investoida johkin yrityxeen (tästähän Vaclavin suku oli hyvin perillä), vaan se on taitoa toimia hyvän asian puolesta. No hemmetti, ei toivo ole mikään taito! "Osasitko toivoa oikein joulupukilta? Toivotpa sinä etevästi! Taidatpa olla kokenut toivoja. Meillä on toivotreenit tänään, tuutko mukaan?" "Toivon vastavallankumousta, koska niin on oikein tehdä, vaikka hommat heittäisivät sezuuria." Kaikki tää hölinä on epäkieliopillista!
ellauri348.html on line 236: Charles Franklin Kettering (29. elokuuta 1876 – 25. marraskuuta 1958), joka tunnetaan myös nimellä Charles Fredrick Kettering oli amerikkalainen keksijä, insinööri, liikemies ja 186 patentin haltija. Hän oli Telkon perustaja ja General Motorsin sähkökäynnistysmoottori ja lyijyllinen bensiini. Yhdessä DuPont Chemical Company, hän oli myös vastuussa freonin kylmäaineen keksimisestä (ozoniaukot, jäähdytys ja ilmastointi). DuPontilla hän vastasi myös Duco -lakkojen ja emalien, ensimmäisten käytännöllisten massa- tuotettujen autojen. Työskennellessään Dayton-Wright Companyn kanssa hän kehitti "virheen" ilmatorpedoon, jota pidetään maailman ensimmäisenä ilmaohjuksena. Hän johti käytännöllisen ja kevyen kaksitahtidieselmoottorit, jotka mullistavat veturin ja raskaita laitteita toimialoilla. Vuonna 1927 hän perusti Kettering Foundationin, "puolueettoman" tutkimussäätiön, ja hänet esitettiin kannessa Time -lehti tammikuussa 1933.
ellauri348.html on line 284: Lähde: Pirjo Säisä-Winter ja monta muuta: Onnistunut kotouttaminen on työskentelyä rajan yli rajamuurin turvalliselta puolelta. Metropolia Ammattikorkeakoulun julkaisusarja.
ellauri348.html on line 371: Kaufmanin teokset tutkivat sellaisia universaaleja teemoja kuin identiteettikriisi, kuolevaisuus ja elämän tarkoitus metafyysisen tai parapsykologisen viitekehyksen kautta. Sukupuoli-identiteetti on myös toistuva teema hänen töissään. Apinat toistuvat Kaufmanin varhaisissa töissä: Being John Malkovichissa Lottella on lemmikkisimpansi nimeltä Elijah; Human Nature -kirjassa Puff kasvatettiin apinaksi; elokuvassa Confessions of a Dangerous Mind, Penny haaveilee apinasta; ja adaptaatiossa alkuperäinen deus ex machina oli suoapina. Loppupeleissä apinat korvautuvat formica sapiens-lajilla.
ellauri348.html on line 393: Toipuessaan Vietnamin sodasta Forrest kehittää lahjakkuutta pingistä, lopulta hän pelaa turnauksessa Kiinassa ja pelastaa vahingossa Mao Tse-tungin hengen ja tapaa presidentti Lyndon Johnsonin . Hän saa yhteyden Jennyyn ja hänet pidätetään ja laitetaan laitokseen rauhanmielenosoituksen jälkeen. Kun lääkärit ymmärtävät, että hänen päässään on kyky tehdä matematiikkaa, hänet värvätään NASA:n astronautiksi. Kun 'Sue', lennon aikana oleva urosorangutanki , tuhoaa laivan, he syöksyvät maihin Uudessa-Guineassa ja päätyvät kannibaaliheimon vangiksi, jonka päällikkö opettaa Forrestin pelaamaan shakkia. Palattuaan Yhdysvaltoihin Forrest tapaa presidentti Richard Nixonin ja törmää Daniin, joka on nyt koditon. He matkustavat Indianapolisiin etsimään Jennyä ja löytävät tämän työskentelevän rengastehtaalla. Jne, jne. Miljonääri- ja maratoniosuus puuttuvat kirjasta.
ellauri348.html on line 446:
ellauri348.html on line 498: Kylläpä oli taas järkyttävää soopaa jokailtaisissa turrusarjoissa. Bonerissa tehtiin selväxi että anglosaxinen oikeus turveloine juryineen on ja sen kuuluukin olla pelkkää teatteria. Asiantuntijoiden tulee pukeutua sexikkäästi ja puhua lehtereille yxinkertaistettua enkkua. Kyse ei ole konviktiosta vaan persuaasiosta. Vitun persuja. No sitähän se oli retoriikka jo Ciceron ja Demagogeen aikana. Anglot harjoittelee sitä jo koulussa.
ellauri348.html on line 500: Desperate housewife työelämässä -sarjassa annettiin reilu hyväxyntä poliisiväkivallalle kun uhri oli poliisien kolleegan nirhaaja. Kyselemätön mätkintä turpa verille on aivan kunnossa. Kaikki lait ja prosedyyrit saa venyä tässä järkyttävässä tapauxessa. Outoa klaanitouhua toi poliisien toiminta, ne on joku valtio valtiossa, nippu erityisvaltuutettuja konnia muiden joukossa. 007, licence to kill. Nirhatusta poliisista voi sen leski olla ylpeä kun se lähti jakamaan oman käden oikeutta vapaa-ajalla.
ellauri348.html on line 666: Siitä riittäisi melkein joka genrelle oma kolmikko, muttei se niin mene! Jotkut avainsanat ovat hurjan suosittuja, kuten "tiivistunnelmainen", jotkut tuiki harvinaisia, esim."kuuma". Pornolle ollaan Netflixissä suht allergisia, veri ja väkivalta on ihan normia. Anglosaxiset on kotimaisia, loput ulkomaisia. Vitun länkkärit! Disney plus on vielä pahempi. Mukamentti on muka dokumentti, mutta mitä on ensemble? Esimerkeistä päätellen monirotuinen tiimi, jota vetää valkoinen alfakoiras, mukana useita eri maturotuja tukevissa rooleissa. Kyllä nääkin avainsanat on aika helppo ryhmitellä teemoihin EAT! FUCK! KILL!. Lukuunottamatta niitä jotka eivät oikeastaan ole genrejä sen enempää kuin neekeri, muslimi ja juutalainen ovat rotuja. Vaan siinähän ne menee muiden joukossa.
ellauri348.html on line 733: Macphersonin maineen kruunasi hänen hautaaminen kirjallisuuden jättiläisten joukkoon Westminster Abbeyssa. WP Ker, Cambridge History of English Literature, huomauttaa, että "kaikki Macphersonin taidot filologisena huijarina eivät olisi olleet mitään ilman hänen kirjallisia taitojaan".
ellauri348.html on line 744: Vastauksena MacCodrum vitsaili: "Cha n-eil agus ge do bhiodh cha ruiginn a leas iarraidh a nis" tai englanniksi: "Ei, ja jos olisikin, olisi turhaa pyytää sitä nyt." Campbellin mukaan tämä "vuoropuhelu... kuvaa yhtä aikaa Macphersonin epätäydellistä gaelia ja skotti MacCodrumin vastausnopeutta."
ellauri348.html on line 748: Syklillä oli vähemmän vaikutusta Brittein saarilla. Samuel Johnson piti sitä "toisena todisteena skotlantilaisten salaliitosta kansallisessa valheessa", kun taas irlantilaiset vastustivat Macphersonin omien perinteidensä väärinkäyttöä. Macpherson edisti aineiston skotlantilaista alkuperää, ja irlantilaiset historioitsijat vastustivat häntä kiivaasti, koska he kokivat, että heidän perintöään approprioitiin. David Hume peruutti lopulta Macphersonin alkuperäisen tukensa ja vitsaili, ettei hän voinut hyväksyä runojen väitettyä aitoutta, vaikka "viisikymmentä karvakätistä ylämaalaista" takaisi sen. Samuel Johnson, Touretten syndroomainen englantilainen kirjailija, kriitikko ja elämäkerturi, oli vakuuttunut siitä, että Macpherson oli "vuoripankki , valehtelija ja huijari ja että runot olivat väärennöksiä". Johnson hylkäsi myös runojen laadun. Kun kysyttiin: "Mutta tohtori Johnson, uskotko todella, että kukaan nykyajan mies voisi kirjoittaa sellaista runoutta?" hän vastasi kuuluisasti: "Kyllä. Monet miehet. Monet naiset. Ja monet lapset." Johnsonin sanotaan kutsuneen Ossianin tarinaa "yhtä törkeäksi kusetukseksi kuin koskaan, mikä maailmaa vaivasi". Väitteensä tueksi Johnson kutsui gaelia myös barbaarisen kansan töykeäksi puheeksi ja sanoi, ettei siitä edes ollut yli 100 vuotta vanhoja käsikirjoituksia. Vastauksena todistettiin, että Advocates' Library Edinburghissa sisälsi 500 vuotta vanhoja gaelinkielisiä käsikirjoituksia, jotka ovat vieläkin vanhempia. 1800-luvun alkuun mennessä syklillä oli rajallinen rooli Skotlannin isänmaallisessa retoriikassa.
ellauri348.html on line 808: Kun tarkastellaan esimerkiksi Maailman terveysjärjestön tietoja psykoosin tuloksista, alhaisen tulotason maissa asuvilla ihmisillä on usein parempia tuloksia kuin Yhdistyneessä kuningaskunnassa. Vaikka tämä tulos on usein virheellisesti liitetty lääkkeiden puuttumiseen, avaintekijät ovat sosiaalinen yhteenkuuluvuus, ihmisarvo ja turvallinen paikka parantua.
ellauri348.html on line 1006: Moraalitiede – eettisen naturalismin muodot
ellauri348.html on line 1091: Hän riskeeraa oman turvallisuutensa pelastaaxeen damselin distressistä.
ellauri348.html on line 1108: Käsitteen määrittelemistä voivat vaikeuttaa kulttuuriset tekijät. Esimerkiksi amerikkalainen helikopterilentäjä Hugh Thompson jr, joka suojeli Vietnamissa naisia ja lapsia My Lain joukkomurhan aikana, leimattiin tapahtuman jälkeen pelkurixi petturixi, mutta myöhemmin hänelle myönnettiin urhoollisuusmitali. Kansalaiset voivat pitää johtajaansa sankarina, kun hänen erehdyxensä ei ole tiedossa, mutta niiden paljastuttua käsitys muuttuu dramaattisesti. Brezhnevin ja Gromykon pazaat kaatuivat 1988 kuin keilat, mutta Stalinin muistomerkkejä on jälleen pystytetty.
ellauri348.html on line 1124: Uteliaisuus ja juoruilunhalu ovat vahvasti yhteydessä luovuuteen. Uteliaisuus on 1/5 vahvuudesta, joka on yhteydessä elämään tyytyväisyyteen. Se liittyy myös onnellisuuteen, terveyteen, pitkäiköisyyteen ja positiivisiin sosiaalisiin suhteisiin. Yxinkertainen keino kehittää uteliaisuutta on kurkistella naapureiden ikkunoihin esim kaukoputkella. Valtaosa tavixista käyttää 50% ajastaan päivittäin unelmointiin. Luovat yxilöt harjoittavat päivittäin tietoisesti masturbointia. Tälläisten päivien jälkeen he tunsivat izensä kukoistavammixi. Eskin viimeisessä kirjassa ei tainnut esiintyä kovin monta kertaa kukoistusta. Onkohan kukoistus nyt tauolla?
ellauri349.html on line 6: @font-face { font-family: 'UnifrakturMaguntia'; src:
ellauri349.html on line 7: url(http://grapson.com/fonts/UnifrakturMaguntia.ttf);
ellauri349.html on line 32:
ellauri349.html on line 93: Esa luukuttaa "vapaata ajattelua" johon koulufilosofit eivät pysty kun niiden pitää olla "organisaatio-olioita" toisin kuin "vapaat kirjailijat". Yliopisto sentään jonkin verran suojaa tutkijoita pahimmalta oman perseen myynniltä johon Eskin kaltaiset izeään mainostavat izehoitajat ja muut turhat julkkixet turvautuu saadaxeen paljon voita leivän päälle. "Suuri yleisö" ja "yritysvalmennettavat" on vielä vitusti tolvanampaa viihdytettävää kuin yliopistokolleegat. Kenen leipää syöt sen lauluja laulat, with a vengeance.
ellauri349.html on line 124: The Perfect Home (2006). Perustuu kirjaan The Architecture of Happiness. 3 osaa.
ellauri349.html on line 155: Olli Järvinen oli paizi edesmennyt biologi myös E. Saarisen alias Anja Kaurasen prinssikirjassa. Harri Sirolan kämppä oli Kapteenin ja Merikadun kulmasssa. Anja ja Harri alkoi bylsiä Eino Leinon seuran turpasaunan iltana. En tainnut ehtiä ihan prinssikirjan loppuun saakka viime kerralla. Eskiä en siitä tunnistanut. Olin varmaan koko ajan MIT:ssä suihkussa.
ellauri349.html on line 197: (v. 3 - 5); morsian puhuu jälleen (v. 6,7). Kevät on tullut (v. 8-14). Viinitarhain turmelijat (v.15). Morsian puhuu rakkaudestaan (v. 16,17)
ellauri349.html on line 246: Jää epäselväxi kuka jos kukaan on päässyt bylsimään Lucea. Kaiken kaikkiaan hän uskoo, että hänen henkilökohtaista elämäänsä koskevat elämäkerralliset tiedot antavat mahdollisuuden käyttää häntä vastaan miesvaltaisessa oppilaitoksessa välineenä hänen työnsä huonontamiseksi. Kuitenkin 91-vuotiaana hän julkaisi A New Culture of Energy: Beyond East and West (2021), jossa hän keskustelee vuosikymmeniä kestäneistä jooga-asanoista (asennot) ja pranayamasta (hengitys) ja väittää, että jooga rakentaa siltaa ruumiin ja hengen välillä. Olen kaarisilta, Luce runoilee kuin Aale Tynni.
ellauri349.html on line 259: Erkki Pirtola oli naimisissa turvetaiteilija (sic) Papu Pirtolan (1949 -2017) kanssa vuosina 1975–1998. Avioliiton aikana syntyi neljä lasta: Pilvari Pirtola (synt. 1978), Arhippa (Miika) Pirtola (synt. 1981), Sampsa Pirtola (synt. 1982) ja Velimir Pirtola (synt. 1987). Poikaparkoja. Papu ei jaxanut loppuun asti Pirtolaa.
ellauri349.html on line 265: Toinen paska Henrik Tikkanen koitti turhaan kampata Eskiä. Jaakko Hintikan izekeskeisyydessä ei ollut ilkeyssärmää, eikä kai Eskinkään. Yhteistä myös ruman kotkan nostaminen pedestaalille.
ellauri349.html on line 281: Dityrambien luonne oli villi ja ekstaattinen, vastakohtana paiaaneille (paasaus). Myöhemmässä kirjallisuudessa dityrambilla tarkoitetaan voimakkaan innoituksen siivittämää runoa. Dityrambeille on luonteenomaista nopearytmisyys sekä yleensä myös säkeiden eripituisuus ja soinnuttomuus. Tunnettuja uudemman ajan dityrambeja ovat Johann Wolfgang von Goethen Wanderers Sturmlied vuodelta 1777 ja Friedrich Nietzschen Dionysos-Dithyramben 1880-luvulta. "Pitkä ja kaunis ystävyys. Virta virisee ilman uomaa." Ei mitään mitä pitkin kipittää.
ellauri349.html on line 378: Return On Interest. Roilla ei ole suomenkielistä wikisivua, on se sevverran puhdasta jenkkipotaskaa.
ellauri349.html on line 389: ROIn mielestä izekunnioitus on yliarvostettua. Apinat ei ole izetuhoisia as such, ne on vaan lyhytnäköisiä, noudattavat kvartaalitaloutta, ottavat mömmöjä ja syövät lohturuokaa keventääxeen sillä izekkyyden taakkaa.
ellauri349.html on line 417: ture-quotes/quote-socrates-had-no-system-to-teach-throughout-his-philosophy-was-a-spiritual-exercise-an-pierre-hadot-119-96-04.jpg" />
ellauri349.html on line 528: Tällä hetkellä Almogilla on käynnissä lukuisia tutkimushankkeita filosofian eri alueilta. Mainittakoon tässä Hugh Woodinin ja Kai Hauserin kanssa tekeillä oleva äärettömyyden käsitettä koskeva artikkeli, konstitutionalismia käsittelevä kirjoitus Lars Vinxin ja Juha Räikän kanssa sekä semantiikan naturalisoimista koskeva kielifilosofinen artikkeli, joka ilmestyy suomalaisfilosofi Jaakko Hintikan peliteoreettista semantiikkaa tarkastelevassa kirjassa.
ellauri349.html on line 542: Esa Saarinen is a Finnish philosopher and professor of philosophy at the University of Helsinki. He is known for his work on the philosophy of technology, the philosophy of science, and the philosophy of culture. He has written several books, including The Embodied Mind: Cognitive Science and Human Experience (1991), The View from Within: First-Person Approaches to the Study of Consciousness (1999), and Technology and the Human Condition (2005)1. Esa Saarinen is 67 years old. He is a Virgo and was born in the Year of the Serpent. His birth flower is Larkspur and birthstone is Ruby. Esa Saarinen's net worth is estimated to be in the range of approximately $1.2 million in 2021, according to sources. He has earned most of his wealth from his successful career as a philosopher and professor.
ellauri349.html on line 549: Esa Saarinen was stabbed with a knife by a student outside a lecture hall in March 2014. He survived without life-threatening injuries.
ellauri349.html on line 558: Saarinen completed his Ph.D. degree in 1978 at the University of Helsinki, where he has since held docentship. His extrovert public persona – he became known as the “punk doctor” – was reflected in his lectures at the university, which drew increasingly large audiences until the late 1990s. After failing to get the position of full-time professor at the Department of Philosophy at the University of Helsinki, Saarinen resigned his lecturer position. Soon afterwards he was appointed professor at Helsinki University of Technology, since renamed Aalto University. His lectures there each year draw full lecture halls.
ellauri349.html on line 561: Since the turn of the century Saarinen's academic lecturing has centered at the Helsinki University of Technology, but he has also continued his business as a coach for Finnish companies and organisations, promoting a doctrine of self-actualization. The book written to commemorate his 60th birthday included contributions from many notable professors like Ilkka Niiniluoto and business tycoons such as Jorma Ollila and Matti Alahuhta.
ellauri349.html on line 595: Eleettömät mestarit ymmärtää pitää turvan kiinni kun showmiehet kukkoilevat. Pelkätään tästä pätkästä voisi Saarisen viedä firing squadin eteen, come the revolution. Saarinen on oikeasti paha mies eikä pelkkä pelle.
ellauri349.html on line 597: Elämäkerturina E.Saarinen muistuttaa narsistista fasistiveljeään Matti Kuusta ohareineen sikäli, ettei se pysy missään aiheessa pitempään kuin viisi pistoa. Nää on tälläsiä haarukkapaloja. Narratiivi ja argumentit puuttuvat. Aina samojen kökköjen hyperbolisten klisheiden toistoa, imagonkiillottelua. Jäbästä ei ole enää jäljellä mitään muuta kuin toi ontto imago, ihminen (sevverran
ellauri349.html on line 600: Ja sit tää "ylöspäin" ja "alaspäin". Hyvinkään kultahatusta on tullut vitun luokkatietoinen: majesteetit vs. suorittajat, julkkixet vs. tavixet, käskijät ja käskettävät, haves vs. havenots. Pääasiassa julkkisnimien pudottelua tai sitten Runeberg-Disneytyyppisten Sven Dufvien ym. eleettömien mestareiden falskia hehkuttelua. Tässä teille "ilmaisia" ruusuja. Taputetaan uhrautuville hoitajille ja jaetaan niille banaanit. Eturivissä päällikköä kantavat stm. Hönö ja korpraali Markus Similä, Napakympin ensimmäinen juontaja ennen Kari Salmista. Nyt taisi Eskiltä herahtaa taas kyynel silmään. Suomalaista tasavertaisuusajattelua, jossa Hyvinkään onnen kerjäläisestä voi tulla valssikuningas. "The Nokia Way." Kaikki tietävät paikkansa, bemaria ei jätetä. "Johan Similä" episodi on tästä karmaiseva esimerkki. Mieleen tulee Bonesin viemäreissa asustanut musta veteraani, jolle valkonaamat ostivat kiitoxexi taskulampun ja muovikassillisen punaleimatuotteita. Oma moka, oma valinta. Sinne se jäi halailemaan muita mutiaisia. Johan oli Similän arkun ympärillä kunniavartio ja Suomen liput. Valo täytti pojan sydämen. Loppu hyvin, kaikki hyvin. Mannerheim-ristin ritarin nro 78 perustelut kuuluvat:
ellauri349.html on line 607: Izerakkaus on taitolaji. Esa on päässyt siinä alaluokilta. Terve narsismi on aina paikallaan, hiven egoismia ei ole koskaan pois tieltä. Luento on mahdollisuus luvan kanssa röyhistellä ykkösenä ja tuntea kiiman merkitys ja merkityxen kiima, molo puoliveteisenä housuissa eturivin tyttösten kastellessa penkkejä. Monen muun hukkapätkän lailla Eski rakastaa olla korokkeelle asettunut johtohenkilö, vuohikenraali. Kenen suurhahmon läheiset olisivat vaihtaneet keskinkertaisuuteen? Aika monen. Lopultakin olin aika tunteeton, vaikka lavalla kyynelehdin krokotiilin kyyneleitä vaikutuxen vuoxi. Narsismin tuntomerkkejä. Kaipuuta ylös, ihailua suuruuden edessä. Tää ollaan paasauxissa ennenkin pantu merkille: eniten nöyryydestä puhuvat nimenomaan ne jotka tähtäilevät ylöspäin. Ne on halukkaita kumartamaan yhdelle voidaxeen pyllistellä lopuille. Dityrambitiheys senkun kasvaa lähestyttäessä jouzenlaulun loppua. Lisää etovaa namesdroppingia jollain rallikuskeilla ja ilta-pulun toimittajilla.
ellauri349.html on line 700: Ich bin nur. Aika epäsaxalaista, vai onko sittenkään? Meister Eckehart ja Heidegger on sakuja, vaikka ernuja. Aika matelijamaista tää oikeastaan on. Paistatellaan päivää lämpimällä kivellä. Eskiltä tämmöistä on turha odotella, vaikka se puhuu siitä huulen ja silmän palvelijana. Siitä puhe mistä puute.
ellauri349.html on line 727: unen läpi mun turvanani
ellauri350.html on line 6: @font-face { font-family: 'UnifrakturMaguntia'; src:
ellauri350.html on line 7: url(http://grapson.com/fonts/UnifrakturMaguntia.ttf);
ellauri350.html on line 56: Suomeksi heilastelu, vispilänkauppa, pyyntö saatille. Saanko pluvan vai tanssitaanko ensin. Linnutkin tanssahtelevat todetaxeen puolisoehdokkaan soveltuvuuden. Tanssiessa voi haistella ja hypistellä luvan kanssa sitoutumatta vielä mihinkään. Muiden läsnäolo antaa turvaa, ja jälkeenpäin saa kuulla kaverienkin mielipiteitä. Jos hyvin käy ne ovat kateita.
ellauri350.html on line 68: Alvin Toffer korjaan Toffler kuzui cheese osaston ylikuormitusta kazakhstanilaisen reportterin kannalta nimellä Choice overload kirjassaan Future shock. Alvin Eugene Toffler (4. lokakuuta 1928 – 27. kesäkuuta 2016) oli yhdysvaltalainen kirjailija, futuristi ja liikemies, joka tunnetaan teoksistaan, jotka käsittelivät moderneja teknologioita, mukaan lukien digitaalinen vallankumous ja viestintävallankumous, painottaen niiden vaikutuksia kulttuureihin. maailmanlaajuinen. Häntä pidetään yhtenä maailman merkittävimmistä futuristeista.
ellauri350.html on line 70: Alvin Toffler syntyi 4. lokakuuta 1928 New Yorkissa ja varttui Brooklynissa. Hän oli Rosen (Albaum) ja turkismiehen Sam Tofflerin poika, molemmat Puolan juutalaisia jotka olivat muuttaneet Amerikkaan.
ellauri350.html on line 71: Hän lisäsi pallon " informaation ylikuormitusta vuonna 1970 ensimmäisellä tulevaisuutta käsittelevällä kirjalla Future Shock, jota on maailmanlaajuisesti myyty yli 6 miljoonaa kappaletta. Höh. Cartlandia on myyty enemmän. Hän perusti Toffler Associatesin, liikkeenjohdon konsulttiyrityksen, ja oli vieraileva tutkija Russell Sage Foundationissa, vieraileva professori Cornellin yliopistossa , New School for Social Researchin opettaja, Valkoisen talon kirjeenvaihtaja ja yrityskonsultti. Tofflerin ideat ja kirjoitukset vaikuttivat merkittävästi yritysten ja hallitusten johtajien ajatteluun maailmanlaajuisesti, mukaan lukien kiinalainen Zhao Ziyang ja AOL:n perustaja Steve Case. I rest my caase. Kiinan pääministeri ja pääsihteeri Zhao Ziyang saivat suuren vaikutuksen Tofflerilta, koska se kehui kirjassa Kolmas eli keltainen aalto kovasti kiinalaisia. Alvin Toffler kuoli unissaan 27. kesäkuuta 2016 kotonaan Los Angelesissa. Kuolinsyytä ei kerrottu. Alvin ainoalla tyttärellä oli ikävä hermosairaus. Ei ihan putkeen mennyt Alvinillakaan. Sentään se oli uskollinen Heidille.
ellauri350.html on line 115: Viestittelyä hupaisilla giffeillä kuin Kristina tädillä. Frendit voi aina irtisanoa textiviestillä, mixeipä omat sisaruxetkin. Näyttää eteisessä oranssin tekoturkin selkää. On se surkeaa. Pitääkö hallitus huolta minusta kun en enää pääse veskiin?
ellauri350.html on line 145: Ukrainalle vaaditaan pitkän kantaman ydinohjuksia: ”Kieli, jota Putin ymmärtää: turpasauna!
ellauri350.html on line 148: Asiantuntija: Venäjä tulee kärsimään massiivisia tappioita ennen kesää. Jotain kesää. Jonkun toisen kesän jälkeen. Lipputangot on jo nupulla. USA ja Britannia on kääntäneet Mordorin silmän Ukrainasta ja eskaloituvat nyt hutkimaan Jemenin huthjeja, koska huthit häirizevät öljykuljetuxia Suezilla. Oiskohan turvallisempaa ollut ostaa fossiilit kuin ennenkin maateize Siperian kaasukentiltä.
ellauri350.html on line 157: Thomas F. syntyi New Yorkissa ja varttui Albanyssa ja Pawlingissa. Hän valmistui Albany Academysta vuonna 1950 ja Princetonin yliopistosta 1954. Hän palveli yliluutnanttina Yhdysvaltain armeijassa kaksi vuotta Saksassa. Hän opiskeli Harvard Business Schoolissa ja valmistui vuonna 1958. Sitten hän liittyi Kuhn, Loeb & Co:n investointipankkiyritykseen. Hänestä tuli osakas ja hän toimi yrityksen johtokunnassa. Vuonna 1975 hän perusti oman rahoituspalveluyrityksen, Thomas E. Dewey, Jr. & Co., ja sen jälkeen oli mukana McFarland, Dewey & Co:n perustamisessa. Hän jatkoi liiketoimintaprojekteja ja työskenteli pitkälle 80-vuotiaaksi asti. Hän toimi useissa johtokunnissa, mukaan lukien The Apple Bank for Savings, Northwest Natural Gas ja The Scripps Research Institute. Hän toimi myös varapuheenjohtajana New York City Housing Development Corporationissa vuosina 1972–1989. Vuodesta 1959 lähtien hän toimi Lenox Hillin sairaalassa aktiivisena johtokunnan jäsenenä ja oli hallituksen puheenjohtaja vuosina 1982–1993, jonka jälkeen hän toimi emerituspuheenjohtajana. Hänen perheensä on ikuisesti kiitollinen (mutta ei rahallisesti velkaa) Lenox Hill -sairaalalle hänen viime vuosina saamansa hoidon laadusta. Menox, sanoi Annie Lenox.
ellauri350.html on line 265:
ellauri350.html on line 301: Hän kävi läpi tämän prosessin "lumotakseen" itsensä, ja kuten hän sanoi vuonna 1989 British Broadcasting Corporationin haastattelussa, "elä uudelleen tuska, tuska, Sturm und Drang ". Hän asettui ajassa, josta hän kirjoitti, jopa traumaattisista kokemuksista, kuten raiskauksestaan Caged Bird -elokuvassa, "kerromaan inhimillisen totuuden" elämästään. Angelou kertoi pelanneensa korttia päästäkseen lumoavaan paikkaan ja päästäkseen muistoihinsa tehokkaammin käsiksi. Hän sanoi: "Voi kestää tunnin päästä siihen, mutta kun olen siinä - ha! Se on niin herkullista!" Hän ei pitänyt prosessia katarsina; pikemminkin hän löysi helpotusta "totuuden kertomisesta". (Wats the diff?). Angelou kuoli aamulla 28. toukokuuta 2014 86-vuotiaana.
ellauri350.html on line 461: Pysy fyysisesti aktiivisena millä tahansa sinulle sopivalla tavalla. Tee kaikkea muuta kuin pysy istumassa! Ja ei, sinun ei tarvitse tehdä joogaa, juosta maratoneja tai mennä syvänmeren kalastukseen, jos nuo asiat rasittavat tai häiritsevät sinua. Unohda tupakka ja päihteiden väärinkäyttö . Mutta tiedät sen jo – ja sekakäyttäjänä et luultavasti lue tätä kolumnia. Ole vastuullisesti varovainen. Harkitse asioita, joita äitisi, rabbisi, opettajasi sekä lääkärit ja sairaanhoitajat ovat neuvoneet – turvavyön käyttämisestä sukupuolitaudeilta suojaamiseen ja lääkärikäynneillä pysymiseen. Vältä liikalihavuutta. Syö oikea määrä ravitsevaa ruokaa. Tiedät mikä on mahdollista sinulle. Onko sinulla paras ystävä. Ota kaksi. Ota paxi, ota kaxi, ota Fazerin paxeja kaxi. Tee elämässäsi jotain arvokasta tai merkityksellistä. Ole vaikka arvostettu psykologiprofessori. Se siitä.
ellauri350.html on line 504: Käytä iloista ja positiivista sävyä kuin Walt Disney. Kaiken kurjan sijasta kiinnitä huomiosi positiiviseen. Uskottele olevasi älykäs, kunnianhimoinen, kiva ja aikaansaapa. Voi kertoa myös että olet empaattinen, kiinnostava ja lämmin. Tämä onnistuu puhumalla kivoista ja kevyistä aiheista. Voit lähteä oletuksesta että deitti on tavis turvelo. Ole siis izekin sellainen! Lähtisitkö viikonloppuna yhdelle, ja jos se menee hyvin kenties vielä toiselle? Kannattaa pitää mielessä että oli aika jolloin rakastavaiset eivät kuulleet toisistaan kuukausiin! Silloin riitti pussukassa evästä varviin ja vielä toisenkiin. Siittiöt olivat mainiossa kunnossa.
ellauri350.html on line 564:
ellauri350.html on line 726: Ihan samanlainen, turha verrata
ellauri350.html on line 783: Talosi, joka sisältää kaiken omistamasi, syttyy tuleen. Kun olet pelastanut rakkaasi ja lemmikkisi, sinulla on aikaa turvallisesti tehdä viimeinen viiva tallentaaksesi minkä tahansa esineen. Mikä se olisi? Miksi?
ellauri350.html on line 818:
ellauri350.html on line 833: Laajan turkimuksen mukaan hyvissä anteeksipyynnöissä on seuraavat kahdeksan osatekijää:
ellauri351.html on line 5: @font-face { font-family: 'UnifrakturMaguntia'; src:
ellauri351.html on line 6: url(http://grapson.com/fonts/UnifrakturMaguntia.ttf);
ellauri351.html on line 81: Odin on myös sodan jumala. Odin korvasi alkujaan sodan jumalana toimineen Tyrin sen jälkeen, kun Fenris-susi puri Tyrin käden poikki niin, ettei tämä kelvannut enää sodan jumalaksi. Odin antaa voiton taistelussa ja aloittaa taisteluita. Odin voi kääntää taistelun viime hetkellä niin, että voiton puolella ollut häviääkin taistelun. Kun Odinilta kysyttiin miksi hän tekee niin, Odin vastasi: "Harmaa susi tarkkailee jumalten saleja". Se tarkoitti, että ragnarök uhkasi jumalia koko ajan ja Odin halusi lisää urheita sotureita Valhallaan.
ellauri351.html on line 175: Ei ole yllättävää, että aiempien kirjojensa perusteella Britton ajattelee, että kirjallisuus ja teologia ovat rikkaita mielenelämän mallien lähteitä. Tämä teos sisältää mielenkiintoista uutta materiaalia myytistä mielenelämän mallina sekä Blaken, Miltonin ja Mary Shelleyn kirjoittamisesta. Britton näkee Miltonia itseään vastaan jakautuneena miehenä. De Doctrina Christianin teologin kirjoittajan piti turvautua epäilyltä, että Jumala voisi olla sadisti (tutkimuslinja, jonka Stanley Fish väittää, kulkee Paradise Lostin kautta). Mutta kadonneen Paratiisin runoilija tekee Saatanan runonsa sankariksi ja kuvaa hänet "kokona ihmisenä, joka kokee konfliktia, katumusta ja pelkoa". Saatana (erillään Miltonista) on tuhoava narsisti Herbert Rosenfeldin termein ja olemalla hänen kanssaan mielikuvituksellisesti tekemisissä Milton puolustaa itseään masentavaa melankoliaa vastaan, jonka Britton uskoo olevan hänen teologiansa ytimessä. Brittonilla on elävä käsitys siitä, mikä saavutus on elää konfliktejaan tällä tavalla. Samaan tapaan Britton lukee Blaken taivaan ja helvetin avioliittoa tutkivana sitä, mitä superminän korvaaminen omalla ihanneitsellään sisältää. Vaikuttavin kaikista on luku Mary Shelleyn Frankensteinista ("Mikä teki Frankensteinin olennosta hirviön?"). jonka Britton lukee vertauksena perinataalisen hylkäämisen ehdottomasta kauhusta sekä äidille että lapselle”.
ellauri351.html on line 301: Westfall ja Hilbe vuonna 2007 valittivat, että Talebin kritiikki on "usein perusteetonta ja joskus törkeää". Taleb, kirjoittaa John Kay, "kuvailee kirjailijoita ja ammattilaisia sekopäixi tai tyhmiksi, enimmäkseen tyhmiksi. Hänen kirjoituksensa on täynnä epäolennaisuutta, sivukieltä ja puhekieltä, lukeminen kuin kirjailijan keskustelua eikä tiukasti argumentoitua teesiä. Mutta se on äärimmäisen nautinnollinen – houkutteleva, mutta helppo sukeltaa. Silti hänen raivonsa ja pilkkansa alla piilee vakavia asioita. Nykyään käytössä olevat riskinhallintamallit sulkevat pois juuri ne tapahtumat, joilta ne väittävät suojelevan niitä työllistäviä yrityksiä. Nämä mallit tuovat sisäänsä vi-...-lun teknisen hienostuneisuuden... Kvantitatiiviset psykoanalyytikot ovat tuudittaneet yritysten johtajat ja sääntelyviranomaiset illusoriseen turvallisuuden tunteeseen." Berkeleyn tilastotieteilijä David Freedman sanoi, että tilastotieteilijöiden yritykset kumota Talebin kanta eivät ole olleet vakuuttavia. Kuha vekuttavat housut nilkoissa, mulkut heilahdellen tuulessa.
ellauri351.html on line 347: Jos vihaa ei seuraa suru ja luopuminen, jää vihan kahleisiin. Tai sit voi vetää vihatulle niin kovaa turpaan ettei se kotiin löydä, ja saada siitä vähän iloa.
ellauri351.html on line 422: Lopuksi kerrotaan, miksi yhteistyössä toimiminen kannattaa. Siis kenelle? Eli muuten tulee turpasauna.
ellauri351.html on line 604: ture2008.jpg/120px-BenjaminCremeNYClecture2008.jpg?20090802182412" height="300px" />
ellauri351.html on line 643: Vamık D. Volkan , MD, DFLAPA, FACPsa, (s. 1932 Lefkoşa , Kypros ) on kyproksenturkkilaissyntyinen amerikkalainen psykiatri, joka tunnetaan kansainvälisesti 40 vuoden työstään, joka on tuonut yhteen konfliktiryhmiä vuoropuheluun ja keskinäiseen ymmärrykseen. Monien muiden kunnianosoitusten joukossa hän on International Dialogue Initiativen (IDI) emerituspresidentti.
ellauri351.html on line 650: Natur och Kultur, Tukholma, Ruotsi tunnusti tri Volkanille erinomaisesta panoksesta yhteiskuntien psykoanalyyttiseen tutkimukseen. Hänet valittiin Euroopan psykoanalyyttisten psykoterapioiden konfederaation (ECPP) kunniajäseneksi lähihoitajana, riskianalyytikona ja luokanvalvojana.
ellauri351.html on line 653: The Sigourney Award ( two nickels) was given to him because he was due to his being a seminal contributor "to the application of psychoanalytic thinking to conflicts between countries and cultures".
ellauri351.html on line 678: Bones ja Bone of Contention oli taas sietämättömän amerikkalaisia. Bonesissa arvosteltiin diplomaattista koskemattomuutta, onhan ulkomaisillekin konnille (Assange) toki turvallisempaa istua laskemassa amerikkalaisia tiilenpäitä kuin omia. Parhaassa tapauxessa saada vielä myrkkypiikistä. Vasemmistolaisen ulkoministeriön kääpiötä pilkattiin räväkästi kuin Pultti Boisissa saamelaisia ja tummia. Bone of Contentionissa kiinalaisten kanojen ylikansoituxesta (käsin laskemalla yli 5 miljardia) syystä huolestunut terroristi ei ole vain nartun poikanen vaan cowardi, siis izekin chicken eli kana! 100 tyyppiä tosin croakkasi mutta Philadelphia selvisi Marburg-epidemiasta entistä ehompana. Sitäpaizi päästiin eroon ensin pullanaama Peter Dunlopin vääränrotuisesta latinoperskärpäsestä ja sitten ize pullanaamasta.
ellauri351.html on line 726: Freud viittaa vahvasti Gustave Le Bonin kirjoituksiin ja tiivistää hänen työnsä kirjan alussa luvussa Le Bons Schilderung der Massenseele. ("Le Bonin kuvaus ryhmämielestä " ). Hölmöt tuntevat turvallisuutta numeroissa. Hölmö Canetti kirjoitti Hyvän ja Riemun kirjoihin kiukkuisen loppukaneetin.
ellauri351.html on line 736:
ellauri352.html on line 5: @font-face { font-family: 'UnifrakturMaguntia'; src:
ellauri352.html on line 6: url(http://grapson.com/fonts/UnifrakturMaguntia.ttf);
ellauri352.html on line 18: url(http://grapson.com/fonts/18th-century-kurrent-start.ttf);
ellauri352.html on line 51: The main imperatives demanded of Pinocchio are to work, be good, and study. And in the end, Pinocchio's willingness to provide for his father and devote himself to these things transforms him into a real boy with modern comforts, turning the story into a comedy.
ellauri352.html on line 223: Internetin ja sosiaalisen median aikakausi auttaa vahvasti sen sekaannusten lujittumista, että oma tunne ja Ranen kuvitelmat tuntuvat tiedolta. Hakukoneet ja sosiaalisen median palvelimet, puhumattakaan valtamedian klikkiuutisista, tuottavat ize kunkin mieltymyxiä vastaavaa aineistoa, kuplamuovia. Tässä kohen Rane alkaa kuulostaa salaliittoteoreetikolta. Hyvä Rane! Right on! Suvi-Anne Siimeskin heitti kommunismin tienoheen ja turvautuu nyt ortodoxiaan. Se tuntuu ihoon sopivimmalta. Juu nyt alkaa Ranen salajuoni näyttää selvältä: pysytelkää vaan kiltisti kuplissanne, älkää ainakaan alkako räyhätä joukolla jollain barrikaadeilla. Se on parasta. Joukossa tyhmyys vaan tiivistyy, kuten nähtiin Kajanojasta. Lopuxi siteerataan vähän Karl Popperia.
ellauri352.html on line 251: Pahinta on valtion ja hallinnon heikkeneminen, jopa mureneminen. Silloin yhteiskunnassa on suuri joukko turvattomia, exyneitä ja vihaisia ihmisiä kuin syysampaisia. Kazokaa vaikka Irakia ja Isistä jenkkivapautuxen jälissä. Sodankäynti on enemmän tunteen kuin politiikan asia. Kiitos hei Mohadded Atta avusta! Emme olisi pystyneet siihen ilman sinua! huutavat pahat Bushit Texasin puskista.
ellauri352.html on line 277: Viha – Kun henkilö ymmärtää, että kieltäminen ei voi jatkua, hän turhautuu, varsinkin läheisille henkilöille. Tietyt tämän vaiheen läpikäyvän henkilön psykologiset reaktiot olisivat: "Miksi minä? Se ei ole reilua!"; "Kuinka tämä voi tapahtua minulle?"; "Kuka on syyllinen?"; "Miksi tämä tapahtuisi?". Jotkut saattavat vastustaa rakkaansa, hoitohenkilökuntaa ja muita perheitä. Kübler-Rossin toisessa kirjassa, Usein kysytyt kysymykset kuolemasta ja kuolemasta, hän korostaa ihmisten tarvetta tehdä parhaansa antaakseen tässä vaiheessa olevien tuntea tunteensa ja yrittää olla ottamatta vihaa henkilökohtaisesti.
ellauri352.html on line 287: David Kesslerin kanssa kirjoittamassaan ja postuumisti julkaistussa kirjassa Kübler-Ross laajensi malliaan kattamaan kaikenlaiset henkilökohtaiset menetykset, kuten rakkaan kuoleman, työpaikan tai tulojen menetyksen, vakavan hylkäämisen, parisuhde tai avioero, huumeriippuvuus, vangitseminen, sairauden puhkeaminen tai lapsettomuusdiagnoosi ja pienetkin menetykset, kuten hampaan poisto, kynnen katkeaminen tai vakuutusturvan menetys. Kessler on myös ehdottanut "Merkitystä" surun kuudenneksi vaiheeksi, koska "resignaatio" tuntuu masentavalta. Jotain piristystä tähän kaivattaisiin vielä.
ellauri352.html on line 291: "Siellä on kieltäminen, jota näimme paljon aikaisin: Tämä virus ei vaikuta meihin. On vihaa: pakotat minut jäämään kotiin ja poistamaan toimintani. Siellä neuvotellaan: Okei, jos pidän sosiaalista etäisyyttä kahdeksi viikoksi tulee olemaan parempi, eikö? On surua: En tiedä milloin tämä päättyy. Ja lopulta on hyväksyminen. Tätä tapahtuu; Minun on keksittävä, miten edetä. Hyväksyminen, kuten voit kuvitella, on voima. Löydämme hallinnan hyväksymisestä. Pystyn pestä käteni. Pystyn pitämään turvaetäisyyttä. Voin oppia työskentelemään kotona etänä ja virtuaalisesti Zoomin avulla. Saan siitä vahvoja merkityxiä."
ellauri352.html on line 321: Hänen mukaansa uskomuksemme ja kielemme eivät tule vain sosiaalisesta ympäristöstä, vaan loogiseen ajatteluun tarvittavilla käsitteillä ja kategorioilla, kuten aika, tila, kausaalisuus, numero, on sosiaalinen alkuperä. Tässä Durkheimin analyysi on vähintään viisikymmentä vuotta edellä ranskalaisia strukturalistisia filosofeja, kuten Michel Foucault, johon Durkheimin teoriaa voidaan eduxeen verrata monessa kohdassa.
ellauri352.html on line 372: Building a future we can all trust.
ellauri352.html on line 391: Tum tua res agitur paries cum proximus ardet.
ellauri352.html on line 404: Tämän tietämisexi olisi kouluissa lapsille opetettava psykoanalyysia ja tieteisuskoa, eikä se saisi olla vapaaehtoista niinkuin nyt on filosofia. Kaikille pitäisi antaa lisäxi media- retoriikka- ja tunnekasvatusta. (Yhdennäköisyys marxismi-leninismiin on aivan satunnaista.) Yxipuolista mediatarjontaa olisi sensuroitava ja tukittava vihapuhujien suut. (Vrt. 1. pykälä edellä.) On luotava toimintasääntöjä ja turvavarusteita, ohjia, korvapalloja ja silmälappuja.
ellauri352.html on line 426: Kun tunteet kuohuvat, pitää tehdä 2 asiaa (tai 3 pointtia). Laskea kymmeneen, ja ottaa rauhoittavaa lääkettä. Väittely on melko turhaa. Kahnemann ei koskaan oppinut mitään vihamielisestä ajatuxenvaihdosta, ainoastaan samanmielisestä. Ei pidä käyttää kieltä jota käyttää kotioloissa. Sano "perunalastu", älä sipsi, "purukumi", eikä purkka, "paukkumaissi", ei poppari. "Vaateripustin" pro henkari, ja "anniskeluravintola" baarin tai bubin sijasta. "Käymälä" on parempi kuin paskahuusi ja "uloste" siistimpi kuin paapa, kakka tai (kuiskaten) paska.
ellauri352.html on line 432: Monet yhteisöt ovat pystyneet elämään rauhantilassa sukupolven ajan, esim. autiolla saarella. Mutta sitten on kohta liikaa turhautuneita nuoria koiraita, ja mennään taas. Nazi Lorenz uskoi normien ja rituaalien koossapitävään voimaan. Horst Wessel, Sieg Heil ja Hakenkreuz kehiin, niin johan pelittää. Se luo turvallisuutta ja merkityxellisyyden tunnetta. Voi helvatti näitä iänikuisia merkityxiä, sitä nää turvelot aina hokevat. Mixi vitussa jonkun asian pitää merkitä jotain muuta, eikö ne voi vaan olla mitä ovat?
ellauri352.html on line 452: Erwin - Oskar Ding-Schuler (s. 19. syyskuuta 1912 Bitterfeldissä ; † 11. elokuuta 1945 Freisingissä ) oli saksalainen SS-Sturmbannführer ja Buchenwaldin keskitysleirin ensimmäinen leirilääkäri. Mitätön Heinrich Ding oli adoptoinut vuonna 1915 Carl Freiherr von Schuler -nimisen siirtomaalääkärin aviottoman pojan. Syyskuussa 1944 Ding-Schuler muutti sukunimensä "Schuleriksi". Kauan ei se kerinnyt siitä ilostella. 25. huhtikuuta 1945 Yhdysvaltain joukot pidättivät Ding-Schulerin ja teki sille itsemurhan vankisellissä 11. elokuuta 1945.
ellauri352.html on line 621: I really love Russian writers, especially from the 19th and early 20th Century: Gogol, Tolstoy, Chekhov, Babel. I love the way they take on the big topics. I´m also inspired by a certain absurdist comic tradition that would include influences like Mark Twain, Daniil Kharms, Groucho Marx, Monty Python, Steve Martin, Jack Handey, etc. And then, on top of that, I love the strain of minimalist American fiction writing: Sherwood Anderson, Ernest Hemingway, Raymond Carver, Tobias Wolff.
ellauri352.html on line 680: Joten siksi. Ja miksi tämä kirja on paska? Siinä on loistavia ideoita ja tavaraa, ja se on ainoa syy, miksi annan sille 2 tähteä 1 tähden sijasta. Mutta enimmäkseen kirja on tylsä, pitkäveteinen ja täynnä samoja vanhoja, ikäviä, ärsyttäviä, 50-luvun trooppisia tyyppejä ja perushahmoja. Nykyaikaista päähenkilöä olisi pitänyt kutsua Indiana Jonesiksi ja jatkakaa sitä. Vastasyntyneet israelilaiset ovat näitä karkeita, paatuneita työntekijöitä. Ajattelin jatkuvasti jaloja villiä, tai tässä tapauksessa jalojuutalaisia. Tylsät perushahmot, joilla ei ole muita piirteitä kuin heidän "juutalaisuutensa" (anteeksi). Kirja on täynnä myös naisten vihaa. Kaikki naishahmot voidaan jakaa kahteen allegoriaan: Puhdas neitsyt (ne, jotka ovat suloisia ja puhtaita ja joilla on "keikkailevia" piirteitä ja jotka ovat pieniä ja siroja eivätkä välitä avioliitosta raakojen rumien juutalaisten hirviöiden kanssa (kyllä tämä stereotypia on näkyvä). myös kirjassa 'juutalainen mies', jota kuvataan eläinmäiseksi ja kyyrykseksi ja tyhmäksi) ja jolla ei ole muita piirteitä kuin juutalaisuus. Toisaalta sinulla on The Evil Wench, juoni, paha, ilkeä, manipuloivat ja PAHIN kaikista pettävistä ja valehtelevista pettureista, jotka kaikki jättävät miehensä toisen takia juuri sillä tavalla, tai (kirjaimellinen lainaus) "vuodattavat ne tunnetut väärennetyt, laskelmoitavat naisen kyyneleet" (wtf?) Millaisen ilkeän fetissin kirjoittaja teki Onko? Onko hänen kalunsa tapettu äitinsä toimesta? Puhumattakaan lähes KAIKKI naaraat kuolevat hirvittävän kuoleman. He kuolevat useammin kuin heidän surulliset, jalot juutalaiset kollegansa. Oi, ja Indiana Jonesimme ahdistaa yhtä heistä mennäkseen naimisiin vaikka hän itsepintaisesti sanoo hänelle ei ja sitten hän melkein taistelee toisen uroksen kanssa tämän kädestä. Kuten hänen mielipiteellään tapauksesta ei ole edes väliä.
ellauri353.html on line 5: @font-face { font-family: 'UnifrakturMaguntia'; src:
ellauri353.html on line 6: url(http://grapson.com/fonts/UnifrakturMaguntia.ttf);
ellauri353.html on line 18: url(http://grapson.com/fonts/18th-century-kurrent-start.ttf);
ellauri353.html on line 188: Espanjan sisällissodan alkaessa Buñuel liittyi Espanjan kommunistiseen puolueeseen (PCE) vuonna 1931, vaikka myöhemmin elämässään hän kielsi ryhtyneensä kommunistiksi. Läppä läppä se sanoi kuin pyhä Pietari. Elokuussa 1936 Nationalistinen miliisi ampui ja tappoi Federico García Lorcan. Afterwards, returning to Spain was impossible since the Fascists had seized power, so Buñuel decided to stay in the U.S. indefinitely, stating that he was "immensely attracted by the American naturalness and sociability". Sekin vielä.
ellauri353.html on line 263: Rose Director Friedman /dɪˈrɛktər ˈfriːdmən/; born Rose Director (30 December 1910 – 18 August 2009) was a free-market economist and co-founder of the Milton and Rose D. Friedman Foundation. Rose eli vuotta vaille saturaisexi 1910-2009, zaarin alamaisesta US kermapepuxi.
ellauri353.html on line 273: Kun Milton sai vapaudenmitalinsa vuonna 1988, presidentti Ronald Reagan sanoi puheessaan nauraen, että Rose tunnettiin ainoana henkilönä, joka on koskaan saanut kiskotuxi edes lyijykynän hinnan Miltonista. Friedmansilla oli kaksi lasta, Janet ja David. Ei niistä sen enempää. Tässä closed captioningia Miltonien tunnin esitelmän alusta. The harder you work the luckier you get. Ohuthuulinen Jeanne Parrilli Californian Country Clubista pissii hunajaa: how lucky we are to have them on our backs again. Luteet hymyilevät ja pyyhkivät kangassärveteillä verta huulistaan. Vilken tur. Ukrainalaisia maahanmuuttajia lykästi. Banderisteista gangstereixi.
ellauri353.html on line 289: I grew up before the appearance of the street. I even finished my graduate work. For a doctorate in economics before the feminist movement. Really got going. As a result. I was free to choose. Just how I wanted to live my life whether I wanted a full time career in the market place or a part time. Career. Combined with being a homemaker and bringing up a family. I knew I was going to get married. I'd already chosen my husband. I also wanted to have a family. Even after getting used to being married. And I wanted to bring up my children. Myself. I did not want them to be brought up. Either in a child care center. Or by a maid. Naturally by like most people I also wanted to have my cake and even when they left. University Milton and I both went to work in Washington for jobs where economists were there only let it cool. However before we were married. His career took him to New York City. While mine remained in Washington where I live where I like to work and the people I was working with. However we did not look forward to living apart.
ellauri353.html on line 291: Muting on weekends active we were married we had two alternatives. I could get out my job and move to New York. And Private get it there and be able to come back to Washington and. As my boss who I'm sure wasn't serious suggested. I gave up my job and your actively expanded to like full summer. On our honeymoon and marrying. We said. We've returned to New York. Settle down and I got a temporary God. It was interesting for a while but was not very exciting. While we were both working we shared the house work. Until we could afford to hire a part. And there we never sat down and decided what the housework was man's And what part was woman's work there was work to be done. And whoever could do it at the right time period. But that always reminds me of the discussion that Milton had with my young nephew who was visiting with us from years later.
ellauri353.html on line 293: I don't remember just what it was that Milton was doing. But I'll never forget my nephew's pronouncement that. Whatever it was. It was women's work. And somehow it was beneath the man's dignity to do it now and sat him down and gave him a lecture about the working man's work. But I don't think he ever forgot that lecture. Summarized the way we had led we've lived got a life. Ever since during the first year of our married life I guess I could have qualified as a feminist. I had a career in the marketplace. My husband did part of the house. A year later I have never received an offer of a one year appointment at the University of Wisconsin. I got a New York but it was not exciting. I hadn't finished it. And yet it never occurred to me. Or to him that I would stay on and finish my job and we would commute.
ellauri353.html on line 297: And I really have mixed feelings about either arrangement. so instead. I have is very happy to spend the school year doing some work on my dissertation. I got used to being a homemaker. I took some funky classes in pottery, (Sorry Milton I mean) ceramics. And I got pregnant at the the back end of school here we left university and headed for Amman or Milton spent the summer writing a book. Jointly with two other people. And I spent the summer being pregnant and I'm comfortable. But war was heating up and decided that once our baby arrived we would move. The washing. He would go to work probably at the Treasury Department. I hope to spend my time as a mother. Unfortunately that didn't work out. Our first pregnancy. My first experience at. Guarding a family came to a sad end when the baby was stillborn. So I went to work in watching them till I could get pregnant again. This time they were more fortunate. And once our daughter was born. I had no thought of going back to work. At least until my. Our children were grown. And as it turned out I never did go back as far as spam innocents are concerned. When I had the opportunity to do some work at home without leaving. So there.
ellauri353.html on line 305: Shut up Rose, I thought I would use my few remaining 50 minutes here. You forward publishing people would ask me what's it going to be like. And I said well it's a book which is starting out as a love story. And which will end up as a treatise on social and that's largely what happened though it's throughout from beginning to end it really is a love story because Rose and I have really lived a love story we first met. Just exist. Just sixty sixty six years ago. In September. Nineteen thirty two. And from that time to this we have been close. And I trust shall continue to be said though she gives me no guarantees for the future. To talk about one area of social policy. Which we have engaged for many years. And recently made a major move. And that area is schooling elementary and - this is the main thing! educational vouchers. Parental choice of schools. Not to put a too fine point to it, better folks should have freedom to put their kids in better schools. Hooray democracy, fuck equality, like Alexis Tocqueville said, etc. etc. ad nauseam.
ellauri353.html on line 443: Budyonnyn armeija hajoaa joka päivä. Ryöstöt, juopuminen, epäilyttävien naisten läsnäolo päämajassa todettiin; huhujen mukaan tunnollisimpien tovereiden murhatapauksia oli. Budyonny lakkaa ottamasta ketään huomioon. Hänen tekemänsä julmuudet rautateillä: dorkaa, aivan uskomatonta: jatkuvat polttoainetakavarikot, höyryveturit, hätäjunavaunut, vangitun omaisuuden varkaus. Jokaista yksikköä seuraa vaunujen pyrstö, joka on täynnä naisia ja ryöstettyä omaisuutta. Toveri Mironovin mukaan tällaisten autojen määrä on noin 120 osastoa kohden. Hyökkäyksen vauhti häiriintyy.
ellauri353.html on line 494: Venäjän liittyminen sotaan Puolaa vastaan ei tuonut nopeaa voittoa ja kasakkavaltion ja Venäjän välille syntyi nopeasti kiistoja itsehallinnon rajoista ja valloitettujen alueiden hallinnasta. Pohjan sodan sytyttyä vuonna 1655 H’melnytskyi menetti luottamuksensa Venäjän haluun sotia Ukrainan puolesta ja hän alkoi harkita liittoutumista Venäjän ja Puolan yhteisten vihollisten, erityisesti Ruotsin kanssa. Hän kävi salaista kirjeenvaihtoa Ruotsin kuningas Kaarle X Kustaan kanssa, mutta tämä ei ehtinyt johtaa mihinkään ennen H’melnytskyin kuolemaa elokuussa 1657. Huhujen mukaan turkkilaiset olisivat myrkyttäneet hänet.
ellauri353.html on line 547: Lisäksi eri syistä vastapuolten ratsuväki ei käytännössä koskaan taistellut toisiaan vastaan. Aluksi Budënniy tuhosi puolalaisen ratsuväen läpimurtonsa jälkeen Kiovan lähellä, ja sen jälkeen he tapasivat vain 31. elokuuta 1920. Epäilen, että tällä viimeisellä Puolan taistelulla on yhtä paljon tekemistä sen "todisteena", että puolalainen ratsuväki oli parempi kuin Neuvostoliiton ratsuväki (Ukrainan turpasaunan mainizemista välteltiin huolella), kuin sillä on tekemistä kampanjan todellisen merkityksen kanssa. Varmasti siitä esitetään kaikenlaisia naurettavia väitteitä.
ellauri353.html on line 576: Tyhjennysharjoituksen lopussa Schmid kysyy, "sisältääkö yllä oleva luettelo kaikki hyvän määritelmän edellyttämät elementit. Vastaus, hän ehdottaa, on "todennäköisesti ei". Jos on mahdotonta määritellä terrorismia, kuten Laqueur väittää, ja turhaa yrittää muodostaa todella kattava määritelmä, kuten Schmid myöntää, onko meidän pääteltävä, että "terrorismi" on yhtä mahdoton määritellä kuin "kusipää?" Kyllä on.
ellauri355.html on line 5: @font-face { font-family: 'UnifrakturMaguntia'; src:
ellauri355.html on line 6: url(http://grapson.com/fonts/UnifrakturMaguntia.ttf);
ellauri355.html on line 18: url(http://grapson.com/fonts/18th-century-kurrent-start.ttf);
ellauri355.html on line 38:
ellauri355.html on line 39: Sähköveturi ч46-029 junan 001 "Punainen nuoli" kärkenä ohittaa Ostankinon aseman.
ellauri355.html on line 59: Tässä vaiheessa turvallisuusjoukot ja armeija asettuivat Jeltsinin puolelle. Ne saartoivat parlamenttirakennuksen ja pakottivat panssarivaunujen tulella opposition ulos. Eli siis perustuslain puolustajat ja vaaleilla valitut kansanedustajat! Viirusilmä länkkärien renki Jelzin vehkeili takapiruna. 5. lokakuuta mennessä vastarinta oli kukistettu. Kymmenpäiväisessä konfliktissa kuoli hallituksen arvioiden mukaan 187 ja 437 haavoittui. Venäjän parlamenttitalossa näkyi pitkän aikaa mustaa tykinlaukausten synnyttämän tulipalon jäljiltä.
ellauri355.html on line 61: Korkein neuvosto ei noudattanut perustuslakia, koska se päätti erottaa Jeltsinin vajaalukuisena. Tämän jälkeen Hasbulatov säädätti joukon poikkeustilalakeja, muun muassa kuolemanrangaistuksen Jeltsinin johtaman hallituksen seuraajille. Venäjän sisäministeriön turvallisuusjoukot saartoivat valkoisen parlamenttitalon. Parlamentin sähkö, vesi ja puhelinyhteys katkaistiin.
ellauri355.html on line 63: Viikon ajan Hasbulatovin ja Rutskoin johtama parlamentti jatkoi neuvotteluja, järjestelivät vartiointia ja säätivät lakeja. Alussa saartorenkaan läpi pääsi suuntaan ja toiseen, mutta pian se kuitenkin suljettiin. Linnoittautuneet kulkivat renkaan läpi salakäytävien ja viemärien kautta. Tuhansia kommunisteja jäi piiritysrenkaan ulkopuolelle odottaen turhaan parlamenttitaloon pääsyä. Alussa lyhytkestoiseksi aiottuun etäällä Valkoisesta talosta alkaneeseen kommunistien mielenosoitukseen liittyi noin 1000 voimakasta nuorta miestä, jotka marssivat yliopiston sijasta kohti valkoista taloa. Hyvin koulutetut mellakoijat tuhosivat busseja ja autoja sekä hakkasivat miliisejä verille. Mielenosoittajat mursivat Valkoisen talon piiritysrenkaan ajamalla kuorma-autolla piikkilangan läpi. Oppositiota kutsuttiin "punaruskeiksi", koska heissä oli kommunistien lisäksi kansallissosialisteja. Välittäjänä toiminut ortodoksisen kirkon patriarkka Aleksi II järkyttyi niin pahoin alkaneista murhista että sai sydänkohtauksen, minkä takia joutui pitkäksi aikaa sairaalahoitoon. Valkoisen talon lähellä taisteltiin vuorokauden verran.
ellauri355.html on line 86: The GKChP hardliners dispatched KGB agents, who detained Gorbachev at his holiday estate but failed to detain the recently elected president of a newly reconstituted Russia, Boris Yeltsin, who had been both an ally and critic of Gorbachev. The GKChP was poorly organized and met with effective resistance by both Yeltsin and a civilian campaign of anti-authoritarian protesters, mainly in Moscow. The coup collapsed in two days, and Gorbachev returned to office while the plotters all lost their posts. Yeltsin subsequently became the dominant leader and Gorbachev lost much of his influence. The failed coup led to both the immediate collapse of the Communist Party of the Soviet Union (CPSU) and the dissolution of the USSR four months later.
ellauri355.html on line 141: Miksi merentakaiset uiguurit, kazakstanit, kirgiisit, uzbekkilaiset, tatarit ja muut kiinalaiset turkkilaiset toisinajattelijat kutsuvat toveri Xi Jinpingiä "习近平", CPC:n keskuskomitean pääsihteeriä "Kiinan Hitleriksi, Kiinan Staliniksi, Kiinan Pol Potiksi, Kiinan Mussoliniksi, Kiinan Xi Jinpingixi"?
ellauri355.html on line 207: "Turisti". Myös legendaarinen pyörämalli. "Ukrainasta" erottui kevyet, kapeat renkaat ja neljä vaihdettavaa nopeutta. Peruskokoonpanon käsijarrussa oli taka- ja etuveto. Nykyaikaisissa nopeissa malleissa rungot on valmistettu teräksestä, rakenne on hitsattu. Polkupyörän varaosat valmistaa Ventura. Sen hinta on pieni ja luotettavuus ylittää monet tunnetut mallit.
ellauri355.html on line 209: "Tourist Start-Highway" - oli tarkoitettu ammattilaisille, mutta amatöörit hallitsivat sen helposti. Mallin ominaisuus oli seosteräksen rungon kevyt paino, vain 2,2 kiloa. Pyörässä oli kaksi vaihdetta takapyörässä ja viisi etupyörässä. Mukavuutta ja turvallisuutta tarjosivat tikkijarrut, runkoistuin ja vahvistetut polkimet. Mulloli tää! 2 vaihdetta oli poljinkiekossa ja 5 takapyörässä.
ellauri355.html on line 215: "Sputnik" on polkupyörämalli, jota aktiiviset turistit rakastavat. Se oli tarkoitettu pitkille pyöräretkille sekä kaupungissa että hiekkateillä. Ominaista lisääntynyt mukavuus ja iskunkestävyys.
ellauri355.html on line 227: Veriroiskeisia terveisiä taas anglosfääristä! Tällä kertaa ruumiita pilkkovat Britannian parhaat voimat. Herttaisten 60-luvun sarjojen aseettomat bobbyt kumipamppuineen ovat korvautuneet arpisilla julmailmeisillä NCA terroristijahtinaisilla jotka ei välitä tavallisista ruumiista vaan yxinomaan puntabiljonääreistä. Anglosfäärin tuloerot paistaa joka nurkasta. Mutta konnat ei loppupeleissä ole tietystikään anglosaxibiljönäärejä, vaan italian mafiosoja tai ilkeitä kiinalaisia viirusilmiä. Hyvixet ei enää ole lasilabroissan turvassa, vaan pahixet tulevat ihan silmille, häkkeröityvät kaikille digialustoille, pörräävät siiratiimin yllä drööneillä ja uhkailevat listiä hyvisten lähiomaiset. Puhasta klaanitouhua. Hyvixet ja pahixet on vaan 2 klaania, joita johtavat yhtä kasvottomat törkimöt. Eläinparat (rotat, siat) syövät hätäpäissään silvottuja ruumiita. Kenen mielestä tää on ihanaa? No jos oma elämä on ihan kuralla, ehkä tääkin stten vähän lohduttaa. Niinkuin lohduttavat sotkuiset tazkat tai seiniin yösydännä ruiskitut graffitit.
ellauri355.html on line 230:
ellauri355.html on line 232:
ellauri359.html on line 5: @font-face { font-family: 'UnifrakturMaguntia'; src:
ellauri359.html on line 6: url(http://grapson.com/fonts/UnifrakturMaguntia.ttf);
ellauri359.html on line 18: url(http://grapson.com/fonts/18th-century-kurrent-start.ttf);
ellauri359.html on line 39:
ellauri359.html on line 65: The original mole entered the Grahame household some years before the book. The author found the creature in his garden tussling with a blackbird for a worm. He kept it as a pet until a new housekeeper, thinking it vermin, killed it. On learning her mistake, she cried: “Oh, but sir, couldn’t you just make the mole into a story for Master Alastair?” Shortly after, Graham began to regale his son with bedtime tales of the riverbank creatures.
ellauri359.html on line 141: Pikin ikäinen Karmela Bélinki (s. 19. toukokuuta 1947 Helsinki) on suomalainen toimittaja, tutkija ja kirjailija. Elämä muokkaa. Bélinki työskenteli työvoimaministeriössä, Suomen ulkomaankauppaliitossa, kieltenopettajien liitossa ja Yleisradiossa, kunnes hänet vuonna 1997 nimitettiin Suomalais-norjalaisen kulttuuri-instituutin ensimmäiseksi johtajaksi Osloon. Bélinki on toiminut sekä kotimaisissa että kansainvälisissä juutalaisjärjestöissä. Vuonna 1984 Bélinki esitti Helsingin yliopistossa väitöskirjaksi englanninkielisen tutkimuksen naisasialiikkeen historiasta. Tutkimus sai painoluvan, mutta väitöstilaisuudessa molemmat vastaväittäjät ehdottivat sen hylkäämistä. Tapausta puitiin myöhemmin muun muassa väittelijän moottoriturvan ja oikeusmurhan kannalta.
ellauri359.html on line 151: Distinguished lawyer, business leader and philanthropist David Rubenstein joined more than 90 Eisenhower Fellows from around the world as our featured speaker at a special dinner reception at the Masonic Temple on May 14. Mr. Rubenstein’s extraordinary life’s journey took him from humble working-class beginnings in Baltimore to become co-founder and co-chairman of the Carlyle Group, a global private equity investment firm based in Washington, D.C. In gratitude for his illustrious business career, Mr. Rubenstein has become one of the world’s most prominent philanthropists, donating much of his fortune to worthy charitable causes.
ellauri359.html on line 171: Blakella oli elämänsä aikana vain yksi näyttely, jonka hän ripusti veljensä kangaskaupan yläkertaan kesällä 1809 Lontoossa. Näyttelystä julkaistiin vain yksi arvostelu, jonka Megan Hunt kirjoitti The Examineriin. Hän valitti huonosti ymmärrettävistä allegorioista ja turhanpäiväisistä yrityksistä esittää sekä ruumista että sielua, tahroista, läiskistä ja sekasotkuisesta hölynpölystä. Kirjoittaja väitti, että Blake ei osaa piirtää ja että esillä olevat kuusitoista maalausta ovat ”vain penikkatautisten aivojen kuohahduksia” ja Blake itse ”epäonninen mielisairas”, joka kärsii ”häikäilemättömästä turhamaisuudesta”. ”Silmä näkee enemmän kuin sydän tietää", puolusteleixe Blake.
ellauri359.html on line 234: Immu eli ja matkusteli aikuisiälläkin vuosikausia isänsä varallisuuden turvin. Myöhemmällä iällä svedu alkoi kiinnostua yhä enemmän hengellisistä asioista, joskin uskonnollinen hän oli ollut lapsesta saakka. Svedberg Jr väitti itsellään olevan yliluonnollisia kykyjä, joiden ansiosta hän muun muassa kykeni kommunikoimaan kuolleiden ihmisten kanssa. Friedrich Oetingerille marraskuussa 1766 kirjoittamassaan kirjeessä Swedenborg väittää keskustelleensa satoja kertoja Martti Lutherin kanssa, vuoden ajan apostoli Paavalin kanssa ja kerran Mooseksenkin kanssa. Hän uskoi, että Jumala ilmaisi hänelle totuuden kuolemanjälkeisen elämän erilaisista tiloista ja viimeisestä tuomiosta. Swedenborg katsoi, että hänen uskonnollinen oppinsa toimii yhdessä Raamatun kanssa pohjana aivan uudelle kirkolle, mutta ei ennustanut tämän kirkon saavuttavan suosiota nopeasti. Swedenborgin opetukset jakoivat aikalaisten mielipiteitä jyrkästi. Henkimaailmaa ja aviollista rakkautta käsitellyt teos Deliciae sapientiae de amore conjugiali jopa takavarikoitiin vuonna 1769, kun muut svedut syytti Svedbergiä harhaoppisuudesta.
ellauri359.html on line 267: On turhaa uskoa, että Herra ilmestyy taivaan pilvessä persoonana; mutta Hän ilmestyy Sanassa, joka on Häneltä, ja niin on Hän itsekin, pelkkiä sanoja. Herran kirkko on hujan hajan kaikkialla kuin huolimattoman halot liiterin perällä; koko maailmassa, hyvien ihmisten päissä.
ellauri360.html on line 7: @font-face { font-family: 'UnifrakturMaguntia'; src:
ellauri360.html on line 8: url(http://grapson.com/fonts/UnifrakturMaguntia.ttf);
ellauri360.html on line 20: url(http://grapson.com/fonts/18th-century-kurrent-start.ttf);
ellauri360.html on line 72: Vanity Fair visits Robbe-Grillet, sadomasochistic author and widow of novelist (and accomplished sadist) Alain Robbe-Grillet, at the 17th-century château in Normandy where she resides with Beverly Charpentier, the 51-year-old South African woman who is her submissive companion. Robbe grillet sadist - Robbe grillasi sadistia.
ellauri360.html on line 74: “A Sentimental Novel,” the final published work of the novelist and theorist Alain Robbe-Grillet, appeared in France four months before his death, in 2008, and in English translation last spring. The content of the novel contributed to the lag in its translation: “A Sentimental Novel” (reviewed this summer in Briefly Noted) is a compendium of Robbe-Grillet’s sadistic fantasies, which, he said, he had catalogued since adolescence. The work consists of two hundred and thirty-nine numbered paragraphs that form a sort of sadist’s rhapsody about the sexual initiation of a fourteen-year-old girl, Gigi. Gigi’s travails are recounted in exacting detail, against a lushly imagined mise-en-scène, with elaborate furnishings, torture devices, and a proliferation of young companions. Okei siis Robbe liittyy pitkään jonoon kynäilijäpedofiilejä. Ei siinä mitään, kukapa ei pitäisi latuskarintaisista teinitytöistä. Mutta pakkoko niitä on silleen rääkätä?
ellauri360.html on line 401: Vaasassa tuolloin istunut Svinhufvudin hallitus hyväksyi sopimuksen vain nikotellen ja vasta jälkikäteen, vaikka Svinhufvudille valinta olikin selkeä: hän uskoi vakaasti Saksan voittoon ensimmäisessä maailmansodassa ja halusi turvata Suomen aseman Saksan avulla. Hän halusi myös järjestää puolustusvoimat Saksan mallin mukaisesti ja saada maahan saksalaisen monarkin.
ellauri360.html on line 443: What is the “New Christianity”? AT THE START OF the twentieth century, the map of global Christianity that charismatic leaders D. L. Moody or Vladimir Lenin might have known had been completely reshaped. In 1900, only 10 percent of the world’s Christians lived in the continents of the south and east, but a century later at least 70 percent of the world’s Christians lived there. More Christians worshiped in Anglican churches in Nigeria each week than in all the Episcopal and Anglican churches of Britain, Europe, and North America combined. There were ten times more Assembly of God members in Latin America than in the United States. There were more Baptists in Congo than in Great Britain. And there were more people in church every Sunday in communist China than in all of Western Europe or in North America. Philip Jenkins, Distinguished Professor of History at Baylor University, said at the time that religion in the new century even showed signs of replacing ideology as the prime animating force in human affairs. “If we look beyond the liberal West,” he wrote in The Atlantic Monthly, we see that another Christian revolution... is already in progress.
ellauri360.html on line 445: Worldwide, Christianity is actually moving toward supernaturalism and [what he called] neo-orthodoxy, and in many ways toward the ancient world view expressed in the New Testament: a vision of Jesus as the embodiment of divine power, who overcomes the evil forces that inflict calamity and sickness upon the human race. Jenkins spoke especially of “the Global South” or those areas of the earth that Westerners once thought of as the Third World, and he argued that contemporary Christianity had shifted south and the earth’s preponderant weight appeared to be “pear-shaped.” In this south or Third World, Jenkins wrote, we find huge and growing Christian populations: at the dawning of the twenty-first century, 480 million in Latin America, 360 million in Africa, and 313 million in Asia, compared with 260 million in North America. The shift, he said, portended trouble for the traditional cultural empire of the North Atlantic, the liberal religious establishment. Perhaps the broadest public hint, Jenkins wrote, was provided by the 1998 Lambeth Conference, where southern Christians used their numerical clout to promote opinions thoroughly unfashionable in the North Atlantic (or the West). “Queen Victoria’s ex-empire,” said Jenkins, “from southern Africa to Singapore struck back.”
ellauri360.html on line 447: The growth of Christianity in post-colonial Africa had been especially relentless. In 1900, Africa had just 10 million Christians out of a continental population of 107 million, about 9 percent. At the turn of the twenty-first century, the Christian total stood at 360 million out of 784 million souls, or 46 percent. And that percentage, scholars predicted, was likely to continue rising, because Christian African countries had some of the world’s most dramatic rates of population growth. Within the first twenty-five years of the twenty-first century, scholars expected the population of the world’s Christians to grow to 2.6 billion, making Christianity by far the world’s largest faith. We must seek to describe this new Christianity even if we resort to western ways of seeing.
ellauri360.html on line 470: Additionally, they acknowledged a third blessing, which was Spirit baptism. Spirit baptism included a special empowerment for service. (Empowerment being a buzzword of the Keswick Movement, consult album 92. Sieltäkö naikkoset sen nappasivat?) Pentecostals also affirmed that the Spirit baptism was accompanied by speaking in tongues. The Spirit’s outpouring was tied to the last days, in the imagination of many. Prophecy conferences and the reemergence of pre-millennialism (that Christ would return to establish a thousand-year reign) added to the sense of expectation. Numerous healing ministries also contributed to the picture of God’s preparing his people for ministry Also, internationally noted revivals in India, Wales, and Korea gave encouragement to the Pentecostal movement. The Welsh revival witnessed a presence and power of the Holy Spirit. Its spokesman, Evan Roberts, taught that such an experience of the Holy Spirit was a necessary condition to revival. The “North Korean Pentecost” set the stage for many enduring practices of the Korean church to this day, such as early morning prayer meetings and the practice of simultaneous blabber.
ellauri360.html on line 474: Two men stand at the center of Pentecostal origins as typically told. An ex-Methodist minister, Charles Parham, drew inspiration from several sources before he eventually laid hands upon Agnes Ozman. She spoke in tongues, and Parham believed that she spoke the Chinese language. Others received the Spirit and also spoke in tongues. Parham’s language was thought to be Swedish. LOL. Parham believed that these actual languages were miraculously spoken (xenolalia) and would to lead to international missionary ventures. William Seymour, though segregated from the white learners, listened to a three-month Bible school that Parham led in Houston, Texas. Soon after, Seymour became pastor at an African American Holiness Church in Los Angeles. They rejected his teaching concerning tongues, but some witnessed Seymour lay hands on his host, Edward Lee. Lee experienced an almost unconscious state that was followed by tongue speaking. At the same meeting, seven more received the baptism of the Spirit accompanied by tongues, including Seymour himself. Soon Lee’s home could not hold the racially mixed group that came to see and receive Pentecost. The Azusa Revivals follow.
ellauri360.html on line 476: The story of the emergence and mission of the pentecostal and charismatic movements that follow is arguably the most important story of the twentieth century for understanding Christianity today. Measuring the expansion and growth of the Pentecostal denominations is only a fraction of the story because charismatic and Pentecostal influences are the primary contributors to nondenominationalism. Even more impressively, charismatic theology and practice now characterize many believers in the mainline denominations and Catholic life. American students of the movement observe three recent movements of the Spirit. The first wave refers to the outpouring of the Spirit at Azusa and the emergence of the major Pentecostal denominations that followed. American students of the movement observe three recent movements of the Spirit. The first wave refers to the outpouring of the Spirit at Azusa and the emergence of the major Pentecostal denominations that followed. The second wave denotes a sweeping encounter and embrace of charismatic life. spilling over into mainline Protestant denominations and Catholicism in the 1960s and early 1970s. The third wave saw the embrace of signs and wonders by conservatives; it began in the 1980s at Fuller Seminary in California around the teaching and ministry of John Wimber. The Vineyard network of churches is a lasting sign of this movement that saw many evangelicals swept into charismatic experience.
ellauri360.html on line 478: Some historians place the commonly told story of the rise of Pentecostalism within larger frameworks. Azusa may be part of an international and multicultural outpouring of the Spirit; Azusa might be the Jerusalem of the new Pentecost or one of many Pentecosts occurring around the globe at about the same time. It may be the predominant expression of a more encompassing age of Spirit-centered renewal that includes the contemplative streams, as expressed in Henri Nouwen and Richard Foster. It may also be seen as part of a larger scenario, the steady decline of liberalism that was being replaced by more conservative or evangelical upsurges. While each of these has merit and interest, the scope of this movement seems to eclipse most other factors.
ellauri360.html on line 480: It is easy to understand scholars slightly overemphasizing when they claim that the global expansion is actually the Pentecostal expansion. Missionaries are frequently criticized as serving both Christ and commerce. They are pictured as agents of colonial expansion and unable to distinguish between the gospel message and their own cultural preferences. Kenyan Jomo Kenyatta famously captures this critical perspective: “When the missionaries came to Africa they had the Bible and we had the land. They said ‘Let us pray.’ We closed our eyes. When we opened them we had the Bible and they had the land.”
ellauri360.html on line 486: Most simply, Christendom refers to a Christian domain: lands that are occupied by Christians, as opposed to adherents to other religions. Typically today, the term is used with cultural and political considerations: a culture may embrace Christian values and adopt them as law (for example, blue laws, which restrict some merchandise being sold on Sunday). Some think the term assumes the idea that Western civilization is the product of Christianity. Generally, a religious arm (the church) and a secular arm (the civil government) serve different purposes but also serve to accomplish a united reality. In the most perfect expression of Christendom, a state church, all Christians in the domain would be counted as citizens, and citizens would be counted as Christians. 10 commandments should be statutory in schools and kindergartens.
ellauri360.html on line 488: Anabaptists argued that an informal Christendom exists in America. Even though no particular brand of Christianity or Church is named by the government of the United States (disestablishment), Christians still see their nation as Christian in some sense and see the church as obligated to serve the state, much like a chaplain. American Christians see themselves between the extreme of Anabaptist independence and full-blown Christendom as modeled in Europe. The shift away from the Christendom model, however subtle, is crucial to understanding American Christianity. In the end, it is the voluntary, independent, and businesslike disposition of Western missionaries that left the lasting mark upon the churches of the Global South. Translation holds ample opportunity for Western missionaries to import their own cultural bias. The effect of translation was not only cultural manipulation, but a boost for wearing US made t-shirts, shorts and baseball caps to hide the yummy naked breasts.
ellauri360.html on line 499: Worldview and metaphysics (a term you can dynamically translate with the question, “What else is real?”) are crucial. General observations about philosophical issues are dangerous, but it is fair to observe that Christians in the Global South see the world around them as manifesting a vivid interaction between what we may call a spiritual (nonmaterial) realm and a material (concretely physical) realm. Westerners typically hold that a mastery over the material realm (perhaps through science) alters or even negates the need for the spiritual realm. Tiede on ihmeitä ihmeellisempää ja toimii luotettavammin. A thing has either a natural or a supernatural cause. Which one it is, makes no more sense to ask than whether you take the bus or your lunch to school. In such a muted theism called deism, God is offstage and barely makes appearances; demons, spirits, and angels are downplayed. For most Western believers, only a modest market exists for the spiritual. For the Global South, the physical and spiritual worlds interact. In such a world, demons or spirits may influence a person’s mood or well-being. Both the spiritual and material realms are firmly in mind. They enter the text of Scripture with less hindrance. They just supplement one magic with another.
ellauri360.html on line 501: The church of the Global South is routinely situated in poverty. The designation Third World communicates this observation. It is fair to note that not all people in the Global South are poor, the elite is filthy rich, but struggle with social injustice is the unavoidable context and circumstance of much of the Global South. The sad fact is that rich prople need salvation less. Liberal theologians claim that Jesus sought liberty from oppressive economic systems. That is just stupid communist propaganda put in Jesus' mouth by Dr. Luke. Just concentrate upon the good news of the buying power of Jesus. These two, no three, theories are dominant among the Western church: (1) Jesus bears our individual penalty or debt as sinners. (2) Jesus fixes our incapacity to receive and share love. (3) in the Russian Church, Jesus mends the bondage we experience, last but not least that nasty customer, death. In contrast, people in the Global South do not need an act of the imagination to picture Jesus' enemies. His job is to beat them.
ellauri360.html on line 507: Israelin viranomaisten mukaan Kiinan hallitus on kieltäytynyt lähettämästä työntekijöitä Israeliin sodan aikana. Kiina ja Israel ovat edelleen erimielisiä Palestiinasta, Israelin siirtokunnista Länsirannalla ja Itä-Jerusalemissa, Gazan taloudellisesta saartamisesta ja Israelin Länsirannasta. Kiina on arvostellut Israelin siirtokuntien rakentamista Länsirannalle ja Itä-Jerusalemiin. 8. kesäkuuta 2015 Kiina vaati Israelia pidättäytymään käyttämästä kiinalaisia siirtolaisia rakennustyöläisiä Israelin siirtokunnissa Länsirannalla. Kiina haki tätä kieltoa huolissaan kiinalaisten työntekijöiden turvallisuudesta alueilla, jotka ovat Israelin vuoden 1967 edeltäviä rajoja merkitsevän vihreän linjan takana. Israelin hallitus on ollut innokas neuvottelemaan Kiinan kanssa tehdystä sopimuksesta siinä toivossa, että ulkomaalaisten työntekijöiden virta lisää asuntorakentamista Israelissa ja alentaa uusien asuntojen kustannuksia. Kiinan ulkoministeri Wang Yi totesi, että Gazassa "Israelin toimet ovat ylittäneet itsepuolustuksen." Tammikuussa 2024 Israel ilmoitti löytäneensä "massiivisen" varaston Hamasin käyttämiä kiinalaisia aseita. Mitähän Brother Yun sanoisi tähän? No hän sanoisi:
ellauri360.html on line 509:
ellauri362.html on line 5: @font-face { font-family: 'UnifrakturMaguntia'; src:
ellauri362.html on line 6: url(http://grapson.com/fonts/UnifrakturMaguntia.ttf);
ellauri362.html on line 18: url(http://grapson.com/fonts/18th-century-kurrent-start.ttf);
ellauri362.html on line 61: Camilla tapaa herra Wyttonin, rikkaan serkkunsa Sophie Gardinerin sulhon. Nokkelasti sarkastinen, hän pitää arkeologiasta ja matkustamisesta mantereelle, mikä kiinnostaa Sohvia evvk, vähän väliä. Camilla pitää häntä älykkäänä, mutta kylmäkiskoisena hapannaamana [saturnine] ja suvaitsemattomana älykkäitä naisia kohtaan. Ajan myötä käy selväksi, että hän ja Sophie ovat huonosti yhteensopivia, koska hiän pitää mieluummin kevytmielisistä aiheista, kuten muoti.
ellauri362.html on line 220: Mutta Anu, olit petturi! Luovun vaateistani: My Matilda! no, false one! my claims I resign:
ellauri362.html on line 240: Ne belfiet oli hurjan kivoja ja eläväisiä How bright were the pictures, untinted with shade,
ellauri362.html on line 250: Älä kadu Anu, älä koita tänne palata, Repent not, Matilda, return not to me:
ellauri362.html on line 259: Silly Lydia on korvattu soittotaitoisella kopiolla Georgianasta. Lizzy-lookalike Camilla on äitiäänkin rumempi ja nokkelampi (ja nuorempi). Välissä on Maryn ja Kittyn korvaavat epäidenttiset kaxoset Leenu ja Liinu, jotka järjestävät äksönixi elopementteja. Darcyn roolissa näyttelee vielä saturniinisempi Wytton, joka on kihloissa Sophie Gardiner serkun kanssa, josta tulee Lizz- korjaan Camillan nätti mutta tyhjäpäinen kilpakosija. Mr. Wickhamin epäkiitollisen osan saaneen Leighin tuomittava luonteenvika tällä erää on rivo homofilia. 5000 a year on pikkuraha Darcyn tytöille, nyt puhutaan 10x isommista myötäjäisistä per nuppi, ja kadehdittava läski Pagoda on vähintään puntabiljonääri. Kauppa se on joka kannattaa. Onnexi Pemberleyn tuottamattomilta mailta on sentän tehty malmilöytöjä.
ellauri362.html on line 289: "Tom and Jerry" was a commonplace phrase for young men given to drinking, gambling, and riotous living in 19th-century London, England. The term comes from Life in London; or, The Day and Night Scenes of Jerry Hawthorn, Esq., and his elegant friend, Corinthian Tom (1821) by Pierce Egan, the British sports journalist who authored similar accounts compiled as Boxiana. However Brewer notes no more than an "unconscious" echo of the Regency era, and thus Georgian era, origins in the naming of the cartoon.
ellauri362.html on line 385: Streberin eka tohtori Flechsig kokeili kastraatiohoitoja pakkoneuroottisiin potilaisiin. Freudista se oli hyvä idea. Flechsigin pöpilässä hän kehitti myöhemmin vakavia psykoottisia harhaluuloja ja vainoharhaisuutta, diagnoosina oli tuolloin dementia paranoides. Tässä tilassa, jossa hän näki ja kuvasi klinikan Flechsigin helvetiksi , hänet lähetettiin ensin Piersonin yksityiseen mielisairaiden turvapaikkaan Coswigissa (jota hän kutsui Paholaisen keittiöksi) noin kolmeksi viikoksi kesäkuussa 1894 ja sitten Sonnensteinin asyyliin (hänelle se oli Paholaisen linna ) lähellä Pirnaa, jossa hänen tilansa näytti viimein parantuvan ulkoisesti muutaman vuoden kuluttua.
ellauri362.html on line 387: Sillä välin Schreber oli kehittänyt monimutkaisen perustelurakenteen osana vainoharhaisuuttaan ja harhaluulojaan, jotka hän kirjoitti muistiin Sonnensteinin turvakeskuksessa oleskelunsa lopussa kirjassaan Memories of a Nervous Patient, joka julkaistiin vuonna 1903.
ellauri362.html on line 439: Lopulta hän ei kestänyt elämää Aldeburghissa enää. Vuoden 1779 lopulla hän päätti panostaa kaikkensa kirjallisuuteen Lontoossa, ja huhtikuussa 1780 hän lähti pääministerin sukulaisen Dudley Northin avustuksella Slaughdenin laiturilta. Lontoossa hän asui Royal Exchangen läheisyydessä, lähellä Cornhillissä asuneita Miss Elmyn ystäviä, ja ryhtyi tarkistamaan muutamaa näytelmää ja joitain mukanaan tuomiaan proosaesseitä opiskellessaan kasvitiedettä ja entomologiaa Lontoon ympärillä ja pitää Mirrille osoitettua päiväkirjaa. Vuosi oli hänelle köyhyyden ja pettymyksen vuosi. Niiden runojen joukossa, joita hän yritti julkaista, epäonnistui, olivat kirje hänen suosikkipaketeissaan prinssi Williamille (myöhemmin William IV), satiirinen kirje paholaisesta (ilmeisesti tarkistettu versio aikaisemmasta runosta, Ihmiskunnan viholliset) ja Mirrille osoitettu kirje, joissa molemmissa hän käyttää anapaestia. Yksikään julkaisija ei hyväksynyt näitä runoja niiden kirjoittajan purevasta esittelystä huolimatta salanimellä "Martinus Scriblerus". Lordit North, Shelburne ja Thurlow, yksi toisensa jälkeen, kuuntelivat kirjailijaa kuuroilla korvilla vaikka hänen säkeistyksensä Shelburnelle ansaitsi jonkinlaisen palkinnon. Ja kun hän luultavasti elokuussa 1780 löysi kirjapainon, joka halusi painaa kaksisataaviisikymmentä kopiota toisesta runosta, se ei tuonut hänelle muuta kuin yhden tai kaksi vähäistä arvostelua. Crabbe, joka useissa tämän aikakauden teoksissa kuvailee omia tunteitaan ja tilaansa, lähetti tämän jälkeen "Kuukausikatsauksen tekijöille" jakeisen kirjeen, jossa hän käytännössä pyytää heitä neuvomaan, pitäisikö hänen jatkaa runoudessa vai ei, antaen muuten itselleen satiirisia neuvoja menestykseen johtavista menetelmistä. Runossa ei ole mitään ihmeellistä paitsi idean hämmästyttävä yksinkertaisuus. Crabbe ei pitänyt viinamäen miehistä, koska sen isäpaskiainen oli ollut sellainen.
ellauri362.html on line 508: Nyt turvassa saapui, nukkuva kylkiluu hänet kutsuu,
ellauri362.html on line 550: turvottaa tylsää väkijoukkoa ja horjua tilaan.
ellauri362.html on line 654: Kulho kulhoon turhaan kohdistaa voimansa,
ellauri362.html on line 705: horjuvista sotkuista, jotka turhaan yrittävät puhua;
ellauri362.html on line 716: tyhjä nauru, harkinnan turhain vihollinen,
ellauri362.html on line 722: missä rauha ja järki, turmeltumaton ilo, paranevat
ellauri362.html on line 741: The poem also touches upon the supernatural beliefs and superstitions that often accompany drunkenness. Colin, the prince of joke and rural wits, regales his companions with tales of spirits, fairies, and otherworldly beings, reflecting the altered state of consciousness induced by alcohol.
ellauri362.html on line 743: The poem reaches its climax with a scene of domestic violence, where a drunken husband returns home and engages in a heated argument with his wife. The ensuing chaos and destruction are reminiscent of a battlefield, with insults hurled like weapons and tempers flaring out of control.
ellauri362.html on line 745: Eventually, sleep intervenes, bringing a temporary respite from the madness. Intoxication fades, and reason gradually returns, but the lingering effects of alcohol continue to haunt the individuals involved. Some remain under its sway, unable to break free from its grip.
ellauri362.html on line 750: Gaius Flaminius (k. 217 eaa.) oli roomalainen valtiomies. Hän kuului plebeijisukuun ja oli homo novus eli sukunsa ensimmäinen senaattiin päässyt. Vuonna 232 eaa. Flaminius oli kansantribuunina, jolloin hän sai voimaan lain (lex flaminia), jonka mukaan laajoja alueita Pohjois-Italiasta voitiin jakaa köyhille roomalaisille siirtolaisille. Vuonna 227 eaa. Flaminius toimi preettorina ja Sisilian ensimmäisenä maaherrana. Vuonna 223 eaa. hän oli konsulina ja voitti kelttiläisen insubrien heimon. Flaminius vietti voitostaan triumfin senaatin vastustuksesta huolimatta. Ollessaan kensorina vuonna 220 eaa. hän pani toimeen uudistuksia comitia centuriata -kokouksissa. Hän myös rakennutti Roomasta pohjoiseen vievän sotilastien, Via Flaminian. Vuonna 217 eaa. Flaminius komensi armeijaa, joka lähetettiin Pohjois-Italiaan karthagolaista sotapäällikköä Hannibalia vastaan. Flamnius kuitenkin kukistettiin Trasimenusjärven taistelussa, ja hän sai surmansa. Hän oli kansanvaltaisena poliitikkona Gracchusten edelläkävijä.
ellauri362.html on line 756: Ranska on tuottanut kunnioitettavan määrän huuhaamiehiä. Louis Pierre Althusser (16. lokakuuta 1918 – 22. lokakuuta 1990) oli ranskalainen filosofi. Hän oli strukturalistinen marxisti ja kommunisti, joka tuli tunnetuksi filosofiassa myös teoreettisena antihumanistina. Hän syntyi Ranskan Algeriassa ja muutti sitten Pariisiin opiskelemaan huippukoulu École Normale Supérieuressa. Louisin nuoruutta oli leimannut vahvasti katollinen uskonto, jonka hän hylkäsi vasta vuonna 1943. Kiihkeä katolinen Louis Althusser oli nuoruudessaan poliittisesti oikeistolainen. Hän vietti sodan lopun Saksassa Schleswigin Stalagissa ( Stalag XA ), missä hän nautti ensimmäiset mielenterveyshäiriönsä.
ellauri364.html on line 5: @font-face { font-family: 'UnifrakturMaguntia'; src:
ellauri364.html on line 6: url(http://grapson.com/fonts/UnifrakturMaguntia.ttf);
ellauri364.html on line 18: url(http://grapson.com/fonts/18th-century-kurrent-start.ttf);
ellauri364.html on line 75: 1800-luvulla englantilainen kirurgi Isaac Baker Brown kehitti teorian, jonka mukaan hysteria johtuikin masturboinnista. Brown hoiti potilaitaan poistamalla heidän klitoriksensa. Hysteriaa alettiin hoitaa myöhemmin myös hysterektomialla eli kohdunpoistolla sekä niin kutsutulla kohtuhieronnalla. Hoitona on käytetty myös säännöllistä aviollista seksiä, raiskausta, synnytystä ja paroxysmeja (muistuttavat erehdyttävästi orgasmia mutta eihän nainen tunne sex. mielihyvää enemmän kuin kala kipua).
ellauri364.html on line 79: tury-6.jpg.webp" />
ellauri364.html on line 126: (naturforskeren), og deri staar der: »Den, der er noget syg, er onde Søren, han
ellauri364.html on line 181:
ellauri364.html on line 210: Det här spelet nämndes i paret Keplers rysare Paganinikontraktet. Killespelet har letat sig in i den svenska litteraturen. Carl Michael Bellmans Fredmans Testamente nummer 181, Kambiospelet, handlar om en spelares förtvivlan under ett parti:
ellauri364.html on line 398: he saavat sinut turrutuksi ja unohtamaan, de bjuda dig domna och glömma,
ellauri364.html on line 429: Homomiehillä on varmasti tavallista miestä vähemmän miehekäs sielu ja sydän, vaikka mela voi olla mahtava. He ovat nirsoja ylikultivoituja esteettejä, kulturpersoneja. Heidän kulttuurinsa on kuitenkin enemmän tollasta vastaanottavaa. Keräävät krimskramsia ja mitälie kitschiä. Homonaiset ovat karkeita miesmäisiä rekkalesboja. Käyttävät miesten vaatteita ja johtajan otteita. Harrastavat razastusta ja miekkailua tai ovat älyllisiä kuin Virginia Woolf. Sairasta!
ellauri364.html on line 431: Syyt ovat vähän tunnettuja. Vika on tuskin sukuelimissä, ne tuntuvat olevan kunnossa. Mutta heidän joukossaan on runsaasti leptosomeja ja skizoideja. Skizoidin olemuxessa on usein jollakin tavalla pingoittunut, jäykkä ja kylmä piirre. (Voi se tuntua kuumaltakin jahka sen saa ulos sepaluxesta.) He ovat vapautuneet autoeroottisesta vain puolittain. Piilottavat liukuvoiteita auton vararenkaaseen. Ammateista pahoja ovat filosofia, armeija (etenkin razuväki) ja näyttelijät. Razumiehet, merimiehet ja hierojat pääsevät ihan iholle. Homoiluun liittyy valitettavasti yleensä tietty tapainturmelus. He tuntevat erikoista vetoa kukoistavaan nuorisoon.
ellauri364.html on line 462: Darwin antoi vaimolleen lempinimen "mami" ja kirjoitti: "Rakas vanha mami... Ilman sinua, sairaana tunnen oloni autioksi... Voi mami, kaipaan olla kanssasi ja suojassasi, sillä silloin tunnen olevani turvassa."
ellauri364.html on line 477:
ellauri365.html on line 5: @font-face { font-family: 'UnifrakturMaguntia'; src:
ellauri365.html on line 6: url(http://grapson.com/fonts/UnifrakturMaguntia.ttf);
ellauri365.html on line 18: url(http://grapson.com/fonts/18th-century-kurrent-start.ttf);
ellauri365.html on line 39: À la feuille de rose, maison turque zo ur gomedienn bornografek gant Guy de Maupassant en 1875 hag embannet e Pariz en 1945.
ellauri365.html on line 40: C'hoarvezout a ra an istor en ur fouzhlec'h. Evit louzañ bourc'hizien eus Rouen, Monsieur et Madame Beauflanquet, eo kemmet an ti en ul leti hag a ro bod d'un harem turk.
ellauri365.html on line 49: Maupassant [måpasa], Henry René Albert Guy de, fransk författare, f. 5 aug. 1850 på slottet Miromesnil i Normandie, d. 6 juli 1893 Auteuil, var ättling af en gammal lothringsk adels- familj; modern var sy- ster till skalden Alfred de Poittevin. Föräld- rarna skildes tidigt, och den intelligenta och litterärt intresse- rade modern, en barn- domsväninna till Gu- stave Flaubert, ledde sonens uppfostran. Hans barndom förflöt vid Normandies kust, där M. insöp sin kärlek till naturen och lärde kän- na dessa normandiska typer, som han sedan så gärna skildrade. Adertonårig inträdde han 1868 i Marinministeriet, men öfvergick 1878. till kultusministeriet. Han saknade emellertid intresse för ämbetsmannabanan. Redan tidigt vak- nade hans lust för litteraturen, som närdes af mo- derns ungdomsminnen. Flaubert omfattade honom med en faders kärlek, kritiserade strängt hans. första omogna försök, inpräntade i hans sinne sina egna konstnärliga principer, lärde honom att genom aldrig tröttnande observation söka uppfånga det förut icke iakttagna och därför nya och att återge. det så, att det skildrade fenomenet skiljer sig från alla andra och blir individuellt och enastående. Framför allt afhöll han honom från att debutera för tidigt. Från midten af 70-talet meddelade dock M. under hvarjehanda pseudonymer (oftast Guy de Valmont) smärre bitar åt tidningar och tidskrifter, och 1879 fick han uppförd en drama- tisk bagatell, Histoire du vieux temps. Hans verk- liga debut inföll dock först 1880 med diktsamlingen Des vers. Den har obestridligen ett originellt skaplynne och väckte uppseende kanske ej minst därför, att den hotades med ett åtal för osedlighet hufvudsakligen på grund af dikten Le mur), som deck afstyrdes genom inflytelserika vänner. M. insåg sedan själf, att hans talang låg mera för prosan, i all synnerhet sedan han samma år ut- gifvit novellen Boule de suif (i "Soirées de Mé- dan"). Med denna novell, som utmärktes genom skarp observationsförmåga och ypperlig prosa- stil, slog M. igenom och intog sin plats som en at den naturalistiska skolans förnämsta representanter och en af den franska litteraturens största novellister. Den efterföljdes af en lång rad novel ler, först publicerade i "Gil Blas" och "Echo de Paris" och sedan samlade i bokform under följande titlar: La maison Tellier (1881), M:lle Fifi (1882), Les contes de la Bécasse (1883), Clair de lune i (1884), Au soleil (resebilder, s. a.), Les soeurs Rondoli (s. a.), Miss Harriett (s. a.), Yvette (s. a.; sv. öfv. 1905), Monsieur Parent (s. a.), Contes du jour et de la nuit (1885), Contes et nouvelles (s. 4.), Contes choisis (1886), La petite Roque (s. a.), Toine (s. 1.), Le Horla (1887), Sur l'eau (rese- skildringar, 1888), Le rosier de Mime Husson (s. å.), L'héritage (s. a.), La main gauche (1889), Histoire d'une fille de ferme (s. a.), La vie errante (reseskildringar, s. å.) och L'inutile beauté (1890); efter hans död ha ytterligare publicerats Le père Milon (1899; "Gubben Milon", s. å.), Le colporteur (1900) och Dimanches d'un bourgeois de Paris (s. å.). Till dessa novellsamlingar ansluta sig sexromanerna Une vie (1883; "Ett lif", 1884), Bel-ami (1885; "Qvinnogunst", 1885 och 1901), Mont-Oriol (1887; sv. öfv. 1895), Pierre et Jean (1888; "Pierre och Jean", s. a.), Fort comme la vi mort (1889; "Stark som döden", 1894 och 1910) och Notre coeur (1890; "Vårt hjerta", 1894 och 1910). För scenen skref M. vidare treaktsskåde spelet Musotte (i samarbete med J. Normand, 1891) och La paix du ménage (uppf. på Théâtre fran- çais, 1893). M. skref äfven litterära studier, bl. a. öfver Emile Zola (1883) och Gustave Flaubert (1884). Denna oerhörda produktion fullbordades en på den korta tiden af omkr. tio år. Den gjorde honom hastigt världsberömd som en äkta represen tant för den franska conten, en ättling i rakt ned stigande led af de gammalfranske fabliåförfattarna, med ära upphärande Rabelais', La Fontaines och Voltaires traditioner.
ellauri365.html on line 51: M. var en kraftigt sensuell natur, en friluftsmänniska och atlet, sjudande af af lifslust, säker i sin styrka, måttlöst hängifvande sig åt alla sensationer, full af känsla inför naturens skådespel, en vacker natthimmel, ett doftande fält, en solbelyst öppning i den högstammiga skogen, älskande kvinnan med en naiv, nästan animal, men ( på samma gång blyg lidelse. I denna öfversval- lande lifsglädje blandade sig dock alltid en viss sorgbundenhet. Han har själf tecknat sitt väsen, då han någonstädes säger, att han vissa dagar hatar allt, så att han kunde önska sig döden, andra åter känner sig glad och lycklig som ett djur. I kraft af detta sitt lynne, hvars tendenser funno sin motsvarighet i den naturalistiska riktning, som behärskade litteraturen i det ögonblick, då M. framträdde, kom hela hans diktning att röra sig inom det sinnliga lifvets sfär, återgifvande enkla och rela- tivt föga sammansatta själstillstånd och med för kärlek tecknande folkliga typer. Hans analys är kanske icke så djup, men hans rika begåfning öf verskylde i viss mån denna brist genom den styrka och lysande klarhet, hvarmed han återgaf det sedda. Ingen har mästerligare än M. förstått att ge relief och betydelsefullhet åt hvardagliga ämnen. Han ser så skarpt och klart, och hans språk är så säkert och smidigt, att han i några få ord tecknar profilen af ett ansikte eller en individs karaktär, gester och hela yttre person. I början öfverlämnade han sig kanske alltför fritt åt en viss ytlig uppsluppen och sensuell lifsglädje. Större utrymme för sina rika anlag fann han i romanerna "Une vie" och "Bel-ami", hvilka återge vissa sidor af det moderna lifvet med en rikedom på nyanser och en ironi, som blottar alla motsägelser och löjligheter situationerna eller personernas karaktär. Och denna ironi är så öfverlägsen och så objektiv, att det förefaller, som om det vore icke författaren, utan tingen själfva, som talade. Hvad M. än skildrar, är uppfattningen så frisk, så omedelbar, så utan all sjuklighet och förkonstling, att han kan säga mycket, som skulle stöta hos andra författare. Sådant gestaltade sig M:s författarskap under de första åren af åttiotalet, men hans oerhörda produktion och hans i öfrigt våldsamma lefnadssätt. bröto snart hans krafter. Plötsligen stod han, som dittills endast haft öga för det fysiska lifvet, undrande inför en ny värld, hvilken uppgått i hans inre. Ett annat ljus faller öfver företeelserna och ger en ny karaktär åt hans diktning. Intet vittnar kanske mera om omedelbarheten och styrkan i hans begåfning än den säkerhet, hvarmed han äfven tecknat dessa nya själstillstånd. I "Le Horla" se honom redan kämpa med de vansinnets fantom, som snart skulle omtöckna hans själslif. Tankar på ålderdomen, på döden, ett mörkt tungsinne utbreda sig allt mer och mer öfver hans skrifter. Särskildt romanerna "Fort comme la mort" och "Notre coeur" präglas af en gripande och känslofull själsfinhet, som hans tidigare skrifter. knappast låtit ana. 1892 sökte han döda sig med rakknif, då han kände, att han icke längre kunde strida mot vansinnet. I tvångströja fördes han till ett sjukhus, där han dog af paralysie générale efter 18 månaders sjukdom. Han nekade flera gånger att taga säte i franska akademien liksom att mottaga hederslegionen. I Parc Monceau i Paris har man rest ett vackert monument öfver honom. Verlet; ett annat finnes i Rouen. Hans rykte har varit i ständigt stigande efter hans död. Ytterligare sv. öfv. äro "Lifsbilder" (1888), "Berättelser och skisser. Med en inledning om hans författarskap af T. Hedberg" 1893) och "En duell. Efterlämnade skisser och berättelser" (1900). Se J. Lemaître, "Les contemporains" I, V och VI (1885, 1892, 1896), R. Doumic, "Ecrivains d'aujourd'hui" (1894), G. Brandes, "Samlede skrifter", VII (1901), A. Lom- broso, "Souvenirs sur M." (1905), och Maynial, "La vie et l'œuvre de M." (1906). 1902 började Oeuvres complètes att utkomma. (Nordisk familjebok 1912 s.v. Maupassant)
ellauri365.html on line 81: Verhot turpoavat kuin purjeet, Les rideaux se gonfler ainsi que font des voiles,
ellauri365.html on line 219: seesteisen taivaan syvyyksistä etsi turhaan Du fond du ciel serein recherchait vainement
ellauri365.html on line 223: Moderni ja naturalistinen katsaus, tammikuu 1880 Revue moderne et naturaliste, janvier 1880
ellauri365.html on line 249: « Ce soir dans un atelier de la rue de Fleurus, le jeune Maupassant fait représenter une pièce obscène de sa composition, intitulée FEUILLE DE ROSE et joué par lui et ses amis. C'est lugubre, ces jeunes hommes travestis en femmes, avec la peinture sur leurs maillots d'un large sexe entrebâillé ; et je ne sais quelle répulsion vous vient involontairement pour ces comédiens s'attouchant et faisant entre eux le simulacre de la gymnastique d'amour. L'ouverture de la pièce, c'est un jeune séminariste qui lave des capotes. Il y a au milieu une danse d'almées sous l'érection d'un phallus monumental et la pièce se termine par une branlade presque nature. Je me demandais de quelle absence de pudeur naturelle il fallait être doué pour mimer cela devant un public, tout en m'efforçant de dissimuler mon dégoût, qui aurait pu paraître singulier de la part de l'auteur de LA FILLE ELISA. Le monstrueux, c'est que le père de l'auteur, le père de Maupassant, assistait à la représentation. Cinq ou six femmes, entre autres la blonde Valtesse, se trouvaient là, mais riant du bout des lèvres par contenance, mais gênées par la trop grande ordure de la chose. Lagier elle-même ne restait pas jusqu'à la fin de la représentation. Le lendemain, Flaubert, parlant de la représentation avec enthousiasme, trouvait, pour la caractériser, la phrase : « Oui, c'est très frais ! » Frais pour cette salauderie, c'est vraiment une trouvaille. »
ellauri365.html on line 272: Myöhempinä vuosinaan hän kehitti jatkuvan yksinäisyyden halun, itsensä säilyttämisen pakkomielteen sekä kuolemanpelon ja vainoharhaisuuden, jonka aiheutti nuoruudessa sairastettu kuppa. On väitetty, että hänen veljensä Hervé kärsi myös kupasta ja että tauti saattoi olla perinnöllinen. 2. tammikuuta 1892 Maupassant yritti ottaa henkensä leikkaamalla kurkkunsa partaveizellä; mutta hän oli sitoutunut Esprit Blanchen yksityiseen turvapaikkaan Passyssa Pariisissa , missä hän kuoli 6. heinäkuuta 1893 kuppaan.
ellauri365.html on line 280: "I cannot at all conceive in which century of history one could haul together such inquisitive and at the same time delicate psychologists as one can in contemporary Paris: I can name as a sample – for their number is by no means small, ... or to pick out one of the stronger race, a genuine Latin to whom I am particularly attached, Guy de Maupassant."
ellauri365.html on line 298: Heav'n has no Rage like Love to Hatred turn'd,
ellauri365.html on line 335: Rakeet, kuten Sananlaskut 11:14 , jossa sanotaan "Missä ei ole ohjausta, siellä kansa kaatuu, mutta neuvonantajien runsaudessa on turva", osoittavat johtajien arvon. Esimerkixi Mooses, joka johti israelilaiset pois Egyptistä palestiinalaisten tontille, ei tehnyt sitä omaksi kunniakseen vaan kuuliaisuudesta ja halusta palvella Jumalaa ja hänen kansaansa.
ellauri365.html on line 366:
Rohkeutta Temppelin puhdistaminen (Matteus 21:12-13) Jeesus kohtaa kauppiaat ja rahanvaihtajat, jotka turmelevat palvontahuonetta. Johtajilla tulee olla rohkeutta puuttua väärinkäytöksiin.
ellauri365.html on line 451:
ellauri365.html on line 455: Carl Gustaf Verner von Heidenstam, född 6 juli 1859 i Olshammar i Närke, död 20 maj 1940 på Övralid i Östergötland, var en svensk författare och poet. Han var ledamot av Svenska Akademien 1912–1940 och tilldelade sej Nobelpriset i litteratur 1916.
ellauri365.html on line 457: Han debuterade som författare år 1888 med en diktsamling som bröt med den då rådande svenska litterära traditionen med realism och naturalism, för att istället fokusera på romantik, individualism, sensualism och romantisering av den svenska stormaktshistorien, med särskilt fokus på de karolinska soldaternas öden. Färgglädjen och bejakandet av en munter sinnlighet gjorde starkt intryck och kom att bli stilbildande för flera andra svenska författare under 1890-talet och åren därefter. von Heidenstam kom därför att bli den främste företrädaren för dessa "nittiotalister" och hans böcker innehåller genomgående många nationella och historiska teman.
ellauri365.html on line 463: I den självbiografiska Hans Alienus har han beskrivit barndomen som ensam. Efternamnet Alienus kommer av det latinska ordet för främmande, alienus. I Olshammarsgården fanns ett stort bibliotek med klassisk litteratur som Xenofon, Tacitus, Plutarchos och andra sådana lättläsliga. Bland svenska författare läste han Tegnér, Runeberg och Wallin. I Stockholm bodde familjen först på Johannis Östra Kyrkogata och från 1876 på Karlavägen 7 mittemot Humlegården. Heidenstam gick i Beskowska skolan. I början fick han goda betyg, men på grund av dålig hälsa gick det allt sämre i skolan. Han var ordblind och hade hela livet svårt att stava korrekt.
ellauri365.html on line 482: När diktsamlingen Vallfart och vandringsår publicerades i april 1888 väckte den en enorm uppmärksamhet. Den innebar ett brott med den dittills förhärskande naturalismen och istället för social misär och enformigt industriarbete skrev Heidenstam om njutningslystnad och romantik.
ellauri365.html on line 484: Adliga gräddarslena Nordernsvan och Geijerstam hyllade Verner väldigt mycket. Som om Dionysos, omgiven av hela sitt hov av skrattande fruar och dansande backantinnor, kommit för att hålla sitt intåg i de mörka furornas land! Nu predikas livsglädjen i stället för trälandet under kulturens arbetsok, som förtorkar människans själ. Som motsats till Sverige målade Heidenstam upp Mellanöstern där fabrikernas arbetshets, stenkolsröken och vinningslystnaden ännu inte dödat naturen, då människan ännu var sund och harmonisk och det var en glädje bara att vara till.
ellauri365.html on line 487: År 1889 kom Heidenstams nästa bok, Renässans, som är en programförklaring där Heidenstam menar att skomakarrealismen har spelat ut sin roll. Nu är det gräddarslernas tur igen. Heidenstam ser sig själv som den nya litteraturens talesman och anförare.
ellauri365.html on line 503: Frödings förläggare Albert Bonnier hade skrivit till honom och frågat om inte Fröding ville överväga att stryka några rader i dikten En morgondröm som skulle ingå i hans kommande diktsamling Stänk och flikar, eftersom det i poetisk form skildrar ett samlag. I Sandhamn hade Fröding med sig korrekturet. Heidenstam och de andra uppmanade Fröding att stå fast och inte låta stryka något. En kväll läste Heidenstam upp En morgondröm för vännerna. Stödet från vännerna gav Fröding mod att inte låta stryka någonting, när han skickade in korrekturet till förlaget hänvisade han uttryckligen till Heidenstam för att låta allt stå kvar. I månadsskiftet september-oktober publicerades diktsamlingen och den utlöste en hetsig pressdebatt som riktades både mot Fröding och förläggaren. Den 9 oktober åtalades Fröding.
ellauri365.html on line 507: I takt med att Heidenstams debutbok hyllades av kritikerna blev Strindberg allt mer oroad över att han höll på att bli utklassad av Heidenstam och började att baktala denne. Heidenstam hade också börjat kritisera den naturalistiska litteraturen, en genre där Strindberg var den ledande författaren och dramatikern (Fröken Julie, Fadren). I ett brev till författaren Ola Hansson anklagade han Heidenstam för plagiat. Heidenstam fortsatte att skriva brev till Strindberg som dock svarade kyligt eller rent sagt förolämpande. Till slut upphörde Strindberg att svara på brev. Heidenstam skickade ett sista brev i mars 1890 utan att få svar.
ellauri365.html on line 509: Oron över att förlora positionen som den ledande diktaren verkar ha varit stark hos Strindberg. På Heidenstams 50-årsdag 1909 hade Heidenstam hyllats på olika sätt i pressen, bland annat av Aftonbladet som skrev "Heidenstam som nationell skald". På våren 1910 började Strindberg skriva en serie artiklar i Afton-Tidningen där han gick till angrepp mot gräddarslena Heidenstam, Levertin och Ellen Key och slog vilt omkring sig. Han kallade Heidenstams diktning för smörja, "...vi fingo icke allenast en pekoral-estetik, utan även en poesi som vi läst som barn, med pjunk och pjåsk, Weltschmerz och falsk tuberkulos, inte ett spår livsglädje eller mannakraft." och insinuerade att en av Heidenstams kritiker blivit mördad (Afton-Tidningen 11 juni 1910). Strindbergs fälttågsplan kunde verka oklar och inkonsekvent men på ett par punkter var syftet mycket tydligt: han knöt 90-talisterna till det etablerade högrestånds-Sverige och han menade att de hade placerat sig själva i centrum av en kanoniserad bild av den svenska litteraturen och tigit ihjäl mera argumenterande, realistiska och frispråkiga diktare, först och främst Strindberg själv. Just så!
ellauri365.html on line 511: I följande artiklar gick Strindberg till angrepp mot monarkin, Dramatiska teatern, Svenska Akademien och militär upprustning. Medan kampanjen väckte stark motvilja i den borgerliga pressen vann han stöd i socialdemokratiska tidningar, kallades "landets största nationella diktare" och en stor nydanare. Så småningom föreslog en arbetare en nationalinsamling för Strindberg som kompensation för det uteblivna Nobelpriset. Debatten politiserades när den radikale Strindberg ställdes mot den påstått konservative Heidenstam, en vinkel som hade etablerats långt innan Heidenstam själv gav sig in i debatten. Skalden kommenterade i ett brev att "man svarar inte en fyllbult som ropar hotelser åt en" och överlät debatten till Svenska Dagbladets konservative kulturredaktör Fredrik Böök. Som konservativ hade Böök svårt att måla Heidenstam som radikal. Böök själv blev också en av Strindbergs måltavlor. Statsvetaren och högerriksdagsmannen Rudolf Kjellén beskrev Strindberg som "en ligapojke" och hävdade att han kränkt nationens själ, medan Heidenstam och Sven Hedin – ytterligare en av Strindbergs främsta måltavlor – stod för det ridderliga och djärva i svensk kultur. Just så.
ellauri365.html on line 547: I sitt svar på Strindbergs angrepp hade Heidenstam stämplat både Strindberg och arbetarrörelsen som "proletärfilosofiska" krafter som byggde på avund och lumpet förakt för kulturen, förnuftet och rättvisan. 1911 kom skriften Proletärfilosofiens upplösning och fall, en bitter och ironisk uppgörelse med Strindberg. Förargerligt nog gick Strindberg segrande ur striden.
ellauri365.html on line 565: In truth he gave the final blow to the left-wing realistic school, enemy of all imagination, which was then dominant in Sweden and which since 1880 had darkened literature with its sadness and its gloom. This was the first manifestation of a new poetry in which free individuals, led only by the logic of their imagination, worshipped beauty and wealth for its own sake.
ellauri365.html on line 567: By the time of the unfaithful third wife Greta, Heidenstam opened perspectives to an inner life. The time of hymns to voluptuousness is past; gravity, misogyny and sadness are now persistent moods. Sentiment and duty are appreciated at their just value and what is firmly rooted in the depths of the human personality finds itself intuitively explained. What is characteristic in this conception of life, born of noble and unhappy experiences, is a proud and tolerant virility which constitutes the very essence of the suffering, the hope, and the intoxication of the poet, and a newly acquired capacity to reach the spiritual world by mutual masturbation.
ellauri365.html on line 584: Back North, the self-centered man forgot his despondency by merging himself into the larger soul of his estate. To those familiar with his membership of the committee, it came as no surprise that in 1916 Heidenstam was awarded the Nobel Prize for Literature. He is perhaps most like Browning. Above all things he abhors uninspired naturalism; "gray-weather moods," he calls it. Strindberg merely "let the cellar air escape through the house.", he said. He repudiates pessimism no less than sentimentalism. He wrestled with August for the deeper meaning of life. The imagery is often daring, as when a negro's lips are compared to the crimson gash on a foreskin. Heidenstam, though one of the most daringly earnest of poets, is sufficiently an artist to relieve his style by such touches of humor and of the deeper sort of romance. But atonement was repugnant to his manhood. He longs to be worthy of his heritage, to give his life for some damn cause. He believes it is only in moments of great exaltation that we really live. The best bit is where Verner dissuades his poor countrymen from whacking the filthy rich. Without his saying so, we feel in him the quality of St. Paul affirming: "I have fought the good fight, I have kept the faith."
ellauri365.html on line 586: "Happiness is a woman's jewel," he says. It is the fighting optimist who inveighs against weighing men in a money-scale and dividing the head of the nation from its arse. That the man is not other than his work is borne witness to by all who know him. He is over six feet in height and powerfully built, with strongly-marked aquiline features. Heidenstam is said to resemble Byron also in having a poor ear for music.
ellauri365.html on line 631: I början av sitt eget författarskap på 1880-talet var Levertin liksom August Strindberg en del av den unga naturalismen, men han blev starkt påverkad av den romantiska och bakåtblickande tonen i Verner von Heidenstams första diktsamling Vallfart och vandringsår (1888). Levertin och Heidenstam kritiserade naturalismen i en gemensam pamflett, Pepitas bröllop (1890), och trots att Levertin i motsats till många generationskamrater aldrig övergav sin vetenskapligt materialistiska historiesyn skulle han från denna tid och framåt skriva romantiska dikter med medeltidsteman men utan svensk nazism. I motsats till muskulöse Valter var Oscar en tuberkulotisk liten stackare. Under sina sista dagar drabbades Oscar av halsfluss, och hans läkare ordinerade ett särskilt slags gurgelvatten. När Levertin sedan, omtöcknad av sjukdomen, steg upp mitt i natten för att dricka ett glas vatten, svalde han i stället av misstag ett glas gurgelvatten, drabbades av en allergisk reaktion, och avled.
ellauri365.html on line 852: Före sin bortgång nominerades han som kandidat till Nobelpriset i litteratur 1911, men eftersom han gick bort gick han miste om möjligheten att erhålla priset. Det fick hans vän och fellow streaker Heidenstam. Fadern begravdes på Kristinehamns gamla kyrkogård söder om kyrkans kor där även systern Anna ligger begravd. Kyrkans kor tyckte inte alls om det, dom bölade väldigt sårade.
ellauri365.html on line 861: Fröding inspirerades av Verner von Heidenstam och så småningom fick de kontakt med varandra. I september 1894 skrev Fröding ett brev till Heidenstam och när Heidenstam gifte sig med Olga Wiberg på Blå Jungfrun den 28 juli 1896 var Fröding inbjuden, tillsammans med sin syster Cecilia. De flesta av bröllopsgästerna träffades åter hos Heidenstam i Sandhamn senare samma sommar. Fröding hade då med sig korrekturet till sin kommande diktsamling Stänk och flikar. Hans förläggare Albert Bonnier var tveksam till en av dikterna, En morgondröm, och bad Fröding överväga att stryka dikten. I Sandhamn gav författarkollegorna Fröding modet att låta dikten vara kvar i diktsamlingen.
ellauri367.html on line 6: @font-face { font-family: 'UnifrakturMaguntia'; src:
ellauri367.html on line 7: url(http://grapson.com/fonts/UnifrakturMaguntia.ttf);
ellauri367.html on line 43: Ehkä yhtä tärkeä kuin erityiset valtiosalaisuudet oli niiden hitaan paljastumisen demoralisoiva vaikutus brittiläiselle rakenteelle ja sen aiheuttama epäluottamus brittiläistä turvallisuutta kohtaan Yhdysvalloissa.
ellauri367.html on line 45: Vuonna 2019 Venäjä kunnioitti Burgessiä ja Macleania seremoniassa sillä että rakennukseen, jossa he asuivat Moskovassa 1950-luvulla, heitettiin muistolaatta. Venäjän ulkomaantiedustelupalvelun (SVR) päällikkö ylisti kaksikkoa sosiaalisessa mediassa siitä, että se "on toimittanut Neuvostoliiton tiedustelupalveluille tärkeimmät tiedot yli 20 vuoden ajan, antaen merkittävän panoksen fasismin voittamiseen, strategisten tahojemme suojelemiseen, oligarkkien etujen ja maamme turvallisuuden takaamiseen." The Guardian lehti tuli tähän johtopäätökseen: "Se ei meitä juuri hämmästytä, että tällainen haiseva, röyhkeä, valehteleva, röyhkeä, huumorintajuinen, humalainen löysä saattoi tunkeutua brittien vakoilulaitoxen sydämeen ilman että kukaan ilmeisesti olisi huomannut, että hän oli myös Neuvostoliiton mestari." Pluspuolelle voi lisätä että aivan silmitön määrä britti vaklausjorinoita saatiin kynäillyxi ja videoiduxi näistä veikoista, melkein enemmän kuin Enid Blytonilla on Viisikko kirjoja.
ellauri367.html on line 128: Die Familie Rothschild ist seit ihren Anfängen als Faktor der europäischen Wirtschaft Gegenstand zahlreicher Karikaturen und polemischer Schriften bis hin zu Hetzkampagnen und Verschwörungstheorien. Diese zeichnen sich in der Regel durch einen mal verdeckten, mal offenen Antisemitismus aus. Der Name Rothschild wird häufig als Symbol für den Zionismus verwendet und dazu, die angebliche Allmacht des Weltjudentums über das internationale Finanzwesen zu illustrieren.
ellauri367.html on line 145: Vaikka hän alun perin suunniteltiin yksiulotteiseksi, toistuvaksi röyhkeäksi roistoksi, joka saattaa ajoittain astua Simpsonien elämään ja aiheuttaa jonkinlaisen tuhon, Mr. Burnsin suosio on johtanut hänen toistumiseen sisällyttämiseen jaksoihin. Hän on stereotyyppi yritys-Amerikasta hänen sammumattomassa halussaan lisätä omaa vaurauttaan ja valtaansa, kyvyttömyytensä muistaa työntekijöidensä nimiä (mukaan lukien Homerin nimet toistuvista vuorovaikutuksista huolimatta – josta on tullut toistuva vitsi) ja huolimattomuudestaan heidän turvallisuudestaan ja hyvinvoinnistaan. -oleminen. Pitkään ikäänsä pohtien Mr. Burns saa ilmaista vanhentunutta huumoria, viittauksia jazz-ajan populaarikulttuuriin ja pyrkii soveltamaan vanhentunutta teknologiaa jokapäiväiseen elämään. Conan The Barbarian on kutsunut Mr. Burnsia suosikkihahmokseen mielivaltaisen iän ja äärimmäisen vaurauden vuoksi.
ellauri367.html on line 164: Mr. Burns asuu suuressa, koristeellisessa kartanossa valtavalla Burns Manor -nimisellä tilalla Mammon- ja Croesus Streetin kulmassa. Sitä suojaa korkea muuri, sähköistetty aita ja "The Hounds " -nimellä tunnettu ilkeiden hyökkäyskoirien lauma. Mr. Burns altistaa Springfieldin ja sen asukkaat rutiininomaisesti pahoinpitelylleen, ja hänestä vallitsee yleinen vastenmielisyys kaikkialla kaupungissa. Mr. Burns on kiristänyt ja lahjonut useita virkamiehiä Springfieldissä, mukaan lukien pormestari Quimby ja ydinalan sääntelykomissio. Hän käytti omaisuuttaan lopulta epäonnistuneeseen kuvernööriehdokkuuteen estääkseen tehtaansa sulkemisen turvallisuusrikkomusten vuoksi, mutta Marge Simpson eväsi hänen mahdollisuutensa tulla kuvernööriksi. Hän peitti kerran auringon päästäkseen Springfieldin asukkaat lisäämään ydinvoimalansa tuottaman sähkön käyttöä, ja myöhemmin Maggie ampui hänet yrittäessään varastaa häneltä karkkia.
ellauri367.html on line 191: Rakovskin oikea nimi oli Krăstjo Stantšev. Hän syntyi Gradetsissa lähellä Kotelin kaupunkia Bulgariassa. Hänen isänsä oli varakas maanomistaja, jonka jättämän suuren perinnön turvin hän matkusteli ympäri maailmaa. Hän opiskeli vuosina 1890–1892 Genevessä Sveitsissä, mutta joutui pidätetyksi poliittisen toimintansa vuoksi. Hän tutustui jo Genevessä moniin maanpaossa eläneisiin venäläisiin vallankumouksellisiin, kuten Pavel Akselrodiin, Georgi Plehanoviin, Vera Zasulitšiin ja Rosa Luxemburgiin. Hän edusti Bulgariaa sosialistisen internationaalin kongresseissa Zürichissä 1893 ja Lontoossa 1896. Rakovski aloitti lääkärinopinnot Berliinissä, mutta joutui pian karkotetuksi Saksasta sosialistisen toimintansa vuoksi. Hän vei opintonsa loppuun Montpellier’n yliopistossa Ranskassa, ja valmistui lääkäriksi vuonna 1897. Hän suoritti vuosina 1899–1900 asepalveluksen Romanian armeijassa. Rakovski puhui useita keinotekoisia kieliä ja loi kansainvälisen uran vastavallankumouksellisena. Hän julkaisi eri maissa politiikkaa käsitteleviä teoksia käyttäen toisinaan kirjailijanimeä Inshallahov.
ellauri367.html on line 204: Vuonna 1920 syntyi konflikti Ukrainan kommunistisen puolueen kanssa, kun Rakovski ja muut hallituksen jäsenet erotettiin tehtävistään ja palautettiin vasta Moskovan puuttuessa asiaan. Hän oli edelleen Romanian kansalainen, ja sotatuomioistuin syytti häntä vuonna 1921 "rikoksista Romanian turvallisuutta vastaan" ja tuomittiin kuolemaan poissaolevana vuonna 1924.
ellauri367.html on line 217: Perestroikan aikana Rakovski kunnostettiin vuonna 1988, kaikkien muiden Neuvostoliiton maanpettureiden mukana.
ellauri367.html on line 253: Vuoden 1905 vallankumouksen epäonnistumisen myötä Bund kärsi vakavasta taantumasta ja onnistui säilyttämään vain organisaationsa ytimen. Terrorismi, turhautuminen ja epätoivo yhdessä massiivisen muuttoliikkeen kanssa vähensivät huomattavasti Bundin rivejä. Poliittisen ja ammattiyhdistystoiminnan rajoittuessa Bundin puolilaillinen toiminta keskittyi nyt kulttuuriin – kirjallisten ja musiikkiseurojen järjestämiseen, iltakursseihin ja draamapiireihin. Bundista tuli perustavanlaatuisen jiddisalismin puolestapuhuja. Bundin kahdeksas konferenssi (lokakuu 1910) päätti painostaa lepovapautta sapattina ja valtion jiddish-kouluja.
ellauri367.html on line 312: Stig Svante Eugén Bergling (1. maaliskuuta 1937 Tukholma, Ruotsi – 24. tammikuuta 2015 Tukholma) oli ruotsalainen poliisi ja vakooja, joka työskenteli Neuvostoliiton hyväksi. Hänet tuomittiin vuonna 1979 Ruotsissa elinkautiseen vankeuteen vakoilusta. Berglingin ja hänen vaimonsa loikkaus Suomen kautta Neuvostoliittoon lokakuussa 1987 nostatti suuren myrskyn Olof Palmen murhatutkinnan virheiden ja tuloksettomien sukellusvene-etsintöjen turhauttamien ruotsalaisten keskuudessa. Berglingin tapauksessa ongelmana oli ollut, ettei Supo ollut saanut Säpolta oikea-aikaisia tietoja. Turhautuneet ruåzalaiset antoi potkut kaikille.
ellauri367.html on line 324: Sture Svensson är en fiktiv svensk privatdetektiv och huvudperson i Åke Holmbergs nio böcker utgivna 1948–1973. Thvenththon har sitt kontor på Drottninggatan i Stockholm. Han älskar themlor, har problem med att uttala TH, och hans trognaste kompanjon är den mycket artige Herr Omar, av vilken han köpt två kameler och en flygande matta.
ellauri368.html on line 6: @font-face { font-family: 'UnifrakturMaguntia'; src:
ellauri368.html on line 7: url(http://grapson.com/fonts/UnifrakturMaguntia.ttf);
ellauri368.html on line 66: Among the Jews of the Slavonic countries "maskil" usually denotes a self-taught Hebrew scholar with an imperfect knowledge of a living language (usually German), who represents the love of learning and the striving for culture awakened by Mendelssohn and his disciples; i.e., an adherent or follower of the Haskalah movement. He is "by force of circumstances detained on the path over which the Jews of western Europe swiftly passed from rabbinical lore to European culture" and to emancipation, and "his strivings and short-comings exemplify the unfulfilled hopes and the disappointments of Russian civilization." The Maskilim are mostly teachers and writers; they taught a part of the young generation of Russian Jewry to read Hebrew and have created the great Neo-Hebrew literature which is the monument of Haskalah. Although Haskalah has now been flourishing in Russia for three generations, the class of Maskilim does not reproduce itself. The Maskilim of each generation are recruited from the ranks of the Orthodox Talmudists, while the children of Maskilim very seldom follow in the footsteps of their fathers. This is probably due to the fact that the Maskil who breaks away from strictly conservative Judaism in Russia, but does not succeed in becoming thoroughly assimilated, finds that his material conditions have not been improved by the change, and, while continuing to cleave to Haskalah for its own sake, he does not permit his children to share his fate. The quarrels between the Maskilim and the Orthodox, especially in the smaller communities, are becoming less frequent. In the last few years the Zionist movement has contributed to bring the Maskilim, who joined it almost to a man, nearer to the other classes of Jews who became interested in that movement. The numerous Maskilim who emigrated to the United States, especially after the great influx of Russian immigrants, generally continued to follow their old vocation of teaching and writing Hebrew, while some contributed to the Yiddish periodicals. Many of those who went thither in their youth entered the learned professions. See Literature, Modern Hebrew. (Source: Jewish Dictionary)
ellauri368.html on line 93: Nikmat Shimshonissa kerran mahtava Simson, nyt sokea ja avuton, tuodaan Dagonin alttarin eteen huvittelemaan palestiinalaisten vihollisia. Delilahin petos, hänen sokeutensa ja nöyryytyksensä, jotka edustavat myös kansallista häpeää, jättävät Simsonille vain yhden halun – koston. Se pitää hänet hengissä ja palauttaa hänen toimintakykynsä. Ya'el ve-Sisrassa Jaelin on valittava inhimillisen velvollisuutensa antaa turvapaikka lyödylle miehelle ja isänmaallisen velvollisuutensa välillä tuhota kansallinen vihollinen. Lopulta hän täyttää velvollisuutensa kansaansa kohtaan, ja profeetta Debora on vakuuttunut siitä, että kansallinen moraali on myös inhimillistä moraalia.
ellauri368.html on line 128: Där bor omkring 150 000 invånare, som väljer ett eget parlament och en guvernör (som också kallas baskan). Gagauzerna är i huvudsak ett östortodoxt kristet turkfolk och talar gagauziska vid sidan av rumänska eller ryska.
ellauri368.html on line 152: Ulkomaisen työvoiman hyväksikäyttö on yleistynyt Suomessa 2000-luvulla. Kuviot ovat usein samankaltaisia: on pitkiä alihankintaketjuja ja niiden päissä haavoittuvassa asemassa olevia ihmisiä, jotka eivät osaa oikeuksiensa perään kysellä. Lopputuloksena on laittoman huonoja palkkoja ja työehtoja. Niiden turvin yritykset tekevät voittoja ja urakoiden tilaajat saavat halpoja tarjouksia.
ellauri368.html on line 160: Tyyny, joka tunnetaan myös nimellä Pielustarina (The Pillow Book), on yhdysvaltalainen tieteiskirjallisuusmediasarja, joka sai alkunsa Frank Herbertin vuoden 1965 romaanista Dune ja joka on jatkanut yhä uusien anodyynien julkaisujen lisäämistä. Dunea kuvataan usein historian myydyimmäksi tieteisromaaniksi. Se voitti ensimmäisen Nebula-palkinnon parhaasta romaanista ja Hugo-palkinnon vuonna 1966, ja myöhemmin se sovitettiin vuoden 1984 elokuvaksi, vuoden 2000 tv-minisarjaksi ja kaksiosaiseksi elokuvasarjaksi, jonka ensimmäinen elokuva vuonna 2021 ja jatko-osa vuonna 2024. Herbert kirjoitti viisi jatko-osaa, joista kaksi ensimmäistä mukautettiin samanaikaisesti vuoden 2003 minisarjaksi. Päänalunen on myös inspiroinut pöytäpelejä ja videopelejä. Vuodesta 2009 lähtien Dyyni-romaanien planeettojen nimet on otettu käyttöön Saturnuksen kuun Titanin tasangojen ja muiden ominaisuuksien todellisessa nimikkeistössä.
ellauri368.html on line 178: Dyynihemmojen pyhä kirja on oranssi katolinen raamattu, "kasautunut kirja", ekumeenisten kääntäjien komission tuottama protestanteista ja katoliikeista kokoonkeitetty uskonnollinen teksti. Se sisältää elementtejä useimmista muistakin muinaisista uskonnoista, mukaan lukien Mirja Saari, mahayana-kristinusko, Zensunni-katolisuus ja buddislamilainen perinne. Sen ylimpänä käskynä pidetään: "Älä turmele nielua liislla arrakilla." Merkittävä teema Dunen aristokraattisten perheiden takana oli "aristokraattinen byrokratia", jonka hän piti analogisena Neuvostoliiton kanssa. No hei, pikemminkin oligarkkien. Mitäs Herbert tarjoaa sitten tilalle? Eipä juuri uutta, samaa Yhdysvaltain konstituutiota taas:
ellauri368.html on line 217: Ei ole myöskään liioiteltua sanoa, että lähes kaikki suuret Nykyaikaisen juutalaisen historian liikkeet on parodioitu. Hasidismi, uudisjuutalaisuus, sosialismi, sionismi ja monet muut Juutalaisen ajattelun pienet vaiheet - kaikki ovat tuoneet esiin omat parodistinsa. Toisaalta tämän juutalaisen kirjallisuuden haaran tutkiminen ature paljastaa myös juutalaisen huumorin vakavan puolen. Se tulee osoittavat, että juutalaisen satiirin leikkisyyden alla on surun virta on aina läsnä. Kyyneleet ja nauru valehtelevat hyvin lähellä juutalaista huumoria ja juutalaista parodistia. Hän ei ole aina pelkkä klovni, mutta sitä useammin hän on saarnaaja naamioitunut narrin pukuun. kuten yleinen parodia juutalainen parodialla on myös moraalinen päämäärä.
ellauri368.html on line 229: Century t Mch. 1893; A. Kobat, Wit, Humor and Anekdote in Talmud and A£drash: American Hebrew, voi. 26, nro. 13; vol. 27 nro I - 5.
ellauri368.html on line 288: He wrote the satire on his return to Judaism after an involuntary conversion.
ellauri368.html on line 292: cannot be found. Men of intelligence and knowledge ate searched from one end of the earth to the other, but their place is unknown. The moral man — even his shadow is gone. Orators and poets have run away and joined the scooters. The pious have become impious, the shrewd have lost their senses in drink. . . Judges have gone wrong, honest men turned defaulters. Princes cheat and magistrates keep themselves in hiding. . ."
ellauri368.html on line 305: As a parody, this work is certainly one of the cleverest, and as a satire, it would likewise have ranked with the best in Hebrew literature, if not for one characteristic which detracts
ellauri368.html on line 306: a good deal from its merit. It abounds in too many profane and vulgar expressions. And while this characteristic is not uncommon in the literature of the middle ages, it nevertheless
ellauri368.html on line 315: Joseph Perl (1773-1839) is one of the most remarkable links in the chain of Judaic uterature. In 1819, four years after seminal hasidic works of the Ba'al Shem Tov and Nahman of Bratslav appeared, Perl printed Megalei Temirin (Revealer of Secrets), an erudite Hebrew parody that satirized them.
ellauri368.html on line 322: From a literary-historical standpoint, Revealer of Secrets holds immense interest. As Dov Taylor notes in his useful introduction, it was inspired by the eighteenth-century epistolary tradition initiated in England by Samuel Richardson's Pamela (1740), in France by Rousseau's Nouvelle Héloïse (1760), and in Germany by Goethe's Die Leiden des jungen Werthers (1774). Because Hebrew had as yet no novelistic tradition, Perl necessarily drew upon the prevailing norms of European fiction. Thus arose the beginning of modern Hebrew literature in the margins of eighteenth-century fiction
ellauri368.html on line 325: Revealer of Secrets merits immense respect among readers of Judaic literature. With it Perl not only inaugurated a new branch of Hebrew writing but also entered the fray that was raging between enlightened maskilim and inspired hasidim , taking aim against corruption through sophisticated comic parodies. According to tradition, Perl's parody was so convincing that hasidic readers initially assumed that Revealer of Secrets was a genuine hasidic work. This impression was furthered by the presence of innumerable scholarly and pseudo-scholarly footnotes adorning the text.
ellauri368.html on line 327: Revealer of Secrets is particularly pertinent at the end of the twentieth century. We seem to be post-everything in this fin-de-siècle twilight of the millennium. Our age is called post-War, post-Shoah, post-Soviet Union, post-Cold War, and maybe even post Zionist. Aaron Lansky calls the new building for the National Yiddish Book Center "heymish modern," but others will say that it is post-shtetl or post-modern. In our crowded post-age obsessed by imitation, influence, and parody, the time is right for a rediscovery of Joseph Perl's masterful parody of hasidic writing.
ellauri368.html on line 333: The following year Perl published Ueber das Wesen der Sekte Chassidim aus ihren eigenen Schriften gezogen (On the Nature of the Sect of the Hasidim, Drawn from Their Own Writings), in which he laid out what he saw as the absurdity of Hasidic beliefs and practices.
ellauri368.html on line 339: The novel used the epistolary tradition of European novels such as Samuel Richardson's Pamela and brought this style into Jewish literature. Perl also made use of scholarly and pseudo-scholarly footnotes throughout the novel.
ellauri369.html on line 6: @font-face { font-family: 'UnifrakturMaguntia'; src:
ellauri369.html on line 7: url(http://grapson.com/fonts/UnifrakturMaguntia.ttf);
ellauri369.html on line 33: Labuntur anni.
ellauri369.html on line 47: Vähän aikaa sitten angstattiin ylikansoituxesta, sitten luonnon joukkotuhosta. Vaan nyt on hopeaselät oikeasti huolissaan: nuo toiset jyrää meitin loppukarsinnoissa jos niitä on meitä enemmän! Ei muuta kun lapsitehtaat käyntiin vuorotta, ja turpiin synnytyxistä peräytyville nartuille! Mitä uskallatte asettaa oman elämänne meidän sikiöiden edelle! Tästä on nyt herttasen yximielisiä kaikki Aabrahamin uskonnot plus mitä niitä vielä muita onkaan. Kuuluisia miehiä. On se yhtä vittua että on 2 sukupuolta joista toinen tekee työt ja toinen hoitaa johtotehtävät.
ellauri369.html on line 80: Vamirah (1892). Kivikausi. Nuori soturi tutkii ympärillään olevaa villiä maailmaa. Pitkä matka joen alajuoksulle antaa hänelle paitsi kokemusta ja tietoa, myös liiton muiden heimojen kanssa.
ellauri369.html on line 165: Concordia parvae res crescunt, discordia maximae dilabuntur.
ellauri369.html on line 241: Viisitoista vuotta myöhemmin eli 1978 Khomeinin oli johtava Iranin vallankumousta, joka kaatoi Shah- ja Pahlavi-dynastian ja perusti Iranin islamilaisen tasavallan. Siinä välissä ajatolla oli maanpaossa. Ensimmäisinä päivinä Turkissa Khomeini oli erittäin vihainen turkkilaisten naisten maallisesta pukeutumisesta, mutta hän oppi sopeutumaan nopeasti uuteen ympäristöönsä. Hän oppi pitämään naisten perseistä kuin tomaateista ja oliiveista.
ellauri369.html on line 276: Ibn Ishaq kertoo, että tapaus nostatti kohun. Muhammedin sanat tulkittiin merkiksi siitä, että hän oli valmis sovitteluun. Osa Muhammedin kannattajista oli paennut Etiopiaan turvaan mekkalaisten vainolta. Sinne levisi nyt huhu, että mekkalaiset olivat hyväksyneet islamin. Huhun vaikutuksesta osa paenneista lähti paluumatkalle. Myös enkeli Gabriel sai tietää asiasta. Hän aloitti moitteensa Muhammedille seuraavin sanoin: "Mitä vittua olet mennyt tekemään, Muhammed?". Profeetta otti virheensä raskaasti, mutta Jumala lohdutti häntä ("Sattuuhan sitä", "Aina roiskuu kun rapataan") ja tilanne korjattiin.
ellauri369.html on line 359: As a boy, Teufelsdröckh was left in a basket on the doorstep of a childless couple in the German country town of Entepfuhl ("Duck-Pond"); his father a retired sergeant of Frederick the Great and his mother a very pious woman, who to Teufelsdröckh´s gratitude, raises him in utmost spiritual discipline. In very flowery language, Teufelsdröckh recalls at length the values instilled in his idyllic childhood, the Editor noting most of his descriptions originating in intense spiritual pride. Teufelsdröckh eventually is recognized as being clever, and sent to Hinterschlag (slap-behind) Gymnasium. While there, Teufelsdröckh is intellectually stimulated, and befriended by a few of his teachers, but frequently bullied by other students. His reflections on this time of his life are ambivalent: glad for his education, but critical of that education´s disregard for actual human activity and character, as regarding both his own treatment and his education´s application to politics. While at University, Teufelsdröckh encounters the same problems, but eventually gains a small teaching post and some favour and recognition from the German nobility. While interacting with these social circles, Teufelsdröckh meets a woman he calls Blumine (Goddess of Flowers; the Editor assumes this to be a pseudonym), and abandons his teaching post to pursue her. She spurns his advances for a British aristocrat named Towgood. Teufelsdröckh is thrust into a spiritual crisis, and leaves the city to wander the European countryside, but even there encounters Blumine and Towgood on their honeymoon. He sinks into a deep depression, culminating in the celebrated Everlasting No, disdaining all human activity. Still trying to piece together the fragments, the Editor surmises that Teufelsdröckh either fights in a war during this period, or at least intensely uses its imagery, which leads him to a "Centre of Indifference", and on reflection of all the ancient villages and forces of history around him, ultimately comes upon the affirmation of all life in "The Everlasting Yea". The Editor, in relief, promises to return to Teufelsdröckh´s book, hoping with the of his assembled biography to glean some new insight into the philosophy. Wow, sounds a lot like Carlyle´s personal biography, lightly camouflaged?
ellauri369.html on line 375: Sartor Resartus was intended to be a new kind of book: simultaneously factual and fictional, serious and satirical, speculative and historical. It ironically commented on its own formal structure, while forcing the reader to confront the problem of where "truth" is to be found. In this respect it develops techniques used much earlier in Tristram Shandy, to which it refers. The imaginary "Philosophy of Clothes" holds that meaning is to be derived from phenomena, continually shifting over time, as cultures reconstruct themselves in changing fashions, power-structures, and faith-systems. The book contains a very Fichtean conception of religious conversion: based not on the acceptance of God but on the absolute freedom of the will to reject evil, and to construct meaning. This has led some writers to see Sartor Resartus as an early existentialist text. Why of course!
ellauri369.html on line 378: Sartor Resartus was best received in America, where Carlyle became a dominant cultural influence and a perceived leader of the Transcendental Movement. After its 1836 arrival in Boston as a book, Nathaniel Langdon Frothingmouth accurately predicted that reaction would be divided between those that found it vapid and convoluted and those that found it insightful and philosophically fruitful. Ihan sama juttu kuin Wayne W. Dyerin kohdalla! (Esim. Nuevos pensamientos para una vida mejor.)
ellauri369.html on line 380: According to Rodger L. Tarbaby, "The influence of Sartor Resartus upon American Literature is so vast, so pervasive, that it is difficult to overstate." Tarr notes its influence on such leading American writers as Ralph Waldo Emerson, Emily Dickinson, Henry David Thoreau, Herman Melville, Margaret Fuller, Louisa May Alcott and Mark Twain (Nathaniel Hawthorne and Edgar Allan Poe were among those that read and objected to the book).
ellauri369.html on line 382: Neopaganist humorist Charles Godfrey Leland (1824-1903) read it through forty times ere he left college, of which he kept count. He went on to write Aradia, or the Gospel of the Witches, which became a primary source text for Neopaganism half a century later.
ellauri369.html on line 397: turing_with_John_Gibson_Lockhart%2C_1794_-_1854%2C_in_the_audience.jpg/800px-Thomas_Carlyle%2C_1795_-_1881%2C_lecturing_with_John_Gibson_Lockhart%2C_1794_-_1854%2C_in_the_audience.jpg" />
ellauri369.html on line 400: Tuomon turahduxia:/h5>
ellauri369.html on line 433: Henry David Thoreausta Carlyle oli parempi kuin Plutarkhos. P:n "yhdensuuntaiset elämät" oli antiikkisen kreikkalaisen elämäkerturin Plutarkoksen klassinen teos, jossa hahmotellaan eliittihenkilöiden elämää ja heidän edustamiaan hyveitä.
ellauri369.html on line 445: On Herpesin vaikutus älynystyröihin ja lukioihin oli syvä ja jatkui kauan sen julkaisun jälkeen. Carlylen elämäkerturi Richard Garnett (1835-1906) kirjoitti, että sen ajatuksia "kaikuivat kaikki päivän parhaat miehet". Joseph McCaben mukaan Garnett "vaali aitoa ja jokseenkin mystistä uskoa uskontoon, joka yhdisti vihamielisyyden papistoa ja dogmeja kohtaan modifioituun uskoon astrologiaan " .
ellauri369.html on line 461: Belgian ja Ranskan hurskaat petturit.
ellauri369.html on line 476: Deena Weinstein havaitsee On Herpexen vaikutuksen "kitaran sankarin" rockmusiikkiilmiöön, kuten 1960-luvun meemissä "Clapton is God". Deena Weinstein (born March 15, 1943) is a professor of sociology at DePaul University whose research focuses on popular culture. She is particularly well known for her research on heavy metal culture, on which subject she wrote a ground-breaking book, Heavy Metal: A Cultural Sociology (1991), later published in a revised and updated version as Heavy Metal: The Music and Its Culture (2009). She did for metal what Greil Marcus's Lipstick Traces did for the Sex Pistols (fucking castrated them).
ellauri369.html on line 485: Tuomon kääntöpuolesta on kirjoittanut Froude, James Froude. Carlylen elämäkerturi ja maineen tahraaja.
ellauri369.html on line 509: Toisenkin vaimon kuoltua Froude matkusti eteläisen Afrikan Natalin siirtomaahan , epävirallisesti siirtomaasihteeri Lord Carnarvonin luo , raportoidakseen parhaista tavoista edistää Etelä-Afrikan siirtokuntien ja osavaltioiden konfederaatiota . Tämä Imperiumin turvallisuuden kannalta elintärkeänä pidetty alue oli vain osittain brittien hallinnassa. Eri valtioiden liittämistä Britannian vallan alle pidettiin parhaana tapana saada rauhanomaisesti aikaan täydellinen imperialistinen valvonta ja lopettaa jäljellä olevien itsenäisten valtioiden autonomia.
ellauri369.html on line 531: Kun vastustajansa Edward Augustus Freeman kuoli vuonna 1892, Froude nimitettiin lordi Salisburyn suosituksesta hänen seuraajakseen modernin historian Regius-professoriksi Oxfordissa. Lordi Salisbury oli brittiläinen konservatiivinen poliitikko, joka toimi pääministerinä kolme kertaa yhteensä yli 13 vuoden ajan. Hän vältti liittoutumia pitäen yllä upeaa eristäytymistä. Valinta oli kiistanalainen, sillä Frouden edeltäjät olivat olleet hänen ankarimpia arvostelijoitaan, ja hänen teoksiaan pidettiin yleensä kirjallisina teoksina akateemiseen maailmaan soveltuvien vakavan historian kirjojen sijaan. Siitä huolimatta hänen luennot olivat erittäin suosittuja, suurelta osin Frouden kokemuksen syvyyden ja monipuolisuuden vuoksi ja pian hänestä tuli Orielin stipendiaatti. Froude luennoi pääasiassa Englannin uskonpuhdistuksesta , "English Sea-Men in the Sixteenth Century (Sir Francis Drake ja Thomas Cauendish) ja Erasmuksesta.
ellauri370.html on line 7: @font-face { font-family: 'UnifrakturMaguntia'; src:
ellauri370.html on line 8: url(http://grapson.com/fonts/UnifrakturMaguntia.ttf);
ellauri370.html on line 37: Sitä ei turhaan kutsuta ikuiseksi juutalaiseksi, tunnettu kirjailija POUL BORCHSENIUS kirjoittaa tässä kirjassaan juutalaisesta kansasta kautta aikojen ja sen useiden tuhansien vuosien vaikeuksista vihan ja vainon alla. Heidän historiassaan ja olemassaolossaan kätkeytyy salaisuus, arvoitus, jota kukaan ei näytä pystyvän ratkaisemaan. Miten tämä kansa voi vielä olla olemassa kovasta yrityxestä huolimatta? Mikä sitä pitää yllä?
ellauri370.html on line 50: If you've ever read the Bible and thought, "This is cool, but it could really use some disturbing Game of Thrones action," the story of Queen Esther is for you. Here's an abridged version: when the current queen angers the king, he chucks her and picks a new wife from a selection of hot young women. Esther is the lucky girl, but she hides the fact she's Jewish. When her cousin Mordecai angers Haman—the big bad of the story—Haman decides her's going kill every Jew in revenge. So Esther throws a huge banquet where she reveals she's Jewish and Haman wants her (and her people) dead. The king gets super pissed, the Jews defend themselves against extermination, Haman ends up dead, and we get Purim and triangle-shaped cookies. Read more here.
ellauri370.html on line 52: Esther's maiden name was Hadassah, meaning Myrtle. Although the details of the setting are entirely plausible and the story may even have some basis in actual events, there is general agreement among scholars that the book of Esther is a work of fiction. Persian kings did not marry outside of seven Persian noble families, making it unlikely that there was a Jewish queen Esther. Further, the name Ahasuerus can be translated to Xerxes, as both derive from the Persian Khshayārsha. Ahasuerus as described in the Book of Esther is usually identified in modern sources to refer to Xerxes I, who ruled between 486 and 465 BCE, as it is to this monarch that the events described in Esther are thought to fit the most closely. Xerxes I's queen was Amestris, further highlighting the fictitious nature of the story.
ellauri370.html on line 74: It is translated into Latin as devotio, a word used for human sacrifice, and into Greek as anathema, which was a sacrifice to the gods (and later to God). Hopelessly devoted to you. It is related to the Arabic root ḫ-r-m, which can also mean to perforate. Balchin argues that "drastic action was required to keep Israel in holy existence." Longman and Reid alternatively suggest that herem was a "sacrifice of the occupants of Canaan in the interest of securing the purity of the land." The concept of herem was not unique to Israel. The Mesha Stele contains a statement by King Mesha of Moab that he captured the town of Nebo and killed all seven thousand people there, "for I had devoted them to destruction for (the god) Ashtar-Chemosh."
ellauri370.html on line 88: According to the Hebrew Bible, Amalek was the son of Eliphaz (himself the son of Esau, ancestor of the Edomites and the brother of Israel) and Eliphaz's concubine Timna. Timna was a Whorite and sister of Lotan. According to a midrash, Timna was a princess who tried to convert to Judaism. However, she was rejected by Abraham, Isaac and Jacob. She replied she would rather be a handmaiden to the dregs of Israel than be a mistress of another gentile nation. To punish the Patriarchs for their attitudes, Timna birthed Amalek, whose descendants would cause Israel much distress. This Amalek was also the product of an incestuous union since Eliphaz was Timna's stepfather, according to 1 Chronicles 1:36, after he committed adultery with the wife of Seir the Horite, who was Timna's biological father. First-century Roman-Jewish scholar and historian Flavius Josephus refers to Amalek as a "bastard" (νόθος) in a derogatory sense. 'Amalek' oli vähän kuin 'Vanja' suomalaisille.
ellauri370.html on line 92: In Deuteronomy 25:17–19, The Israelites are specifically commanded to "blot out the remembrance of Amalek from under heaven" once they have taken possession of the Promised Land in retribution for "what Amalek did to [them] on the way as [they] were coming out of Egypt", a reference to the Amalekite ambush on the Israelites at Rephidim. Earlier, in Deuteronomy 7:1–16 and Deuteronomy 25:16–18, they are commanded to utterly destroy all the inhabitants of the idolatrous cities in the promised land and their livestock; scripture purports that King Saul ultimately loses favor with Yahweh for failing to kill King Agag and the best livestock of the Amalekites in 1 Samuel 15 in defiance of these commandments.
ellauri370.html on line 101: In Psalm 83:7, Amalek joins Israel's other historic enemies in annihilating Israel. Their attempts are thwarted by God. Although most scholars believe the passage refers to a real historical event, they are unsure which event it should be identified with. One likely answer is that it occurred during the rise of the Neo-Assyrian Empire, the 9th to 7th centuries BC.
ellauri370.html on line 129: To make room for the returning Israelites: the Canaanite nations were living in the land of Israel, but when the Israelites returned, the Canaanites were expected to leave the land. Carl Ehrlich states the biblical rules of extermination provide guidance to modern Israelis not for genocidal purposes, but rather simply as models for reclaiming the land of Israel.
ellauri370.html on line 155: Valkoinen Skip Jackson sairasti 2011 eturauhassyöpää. Se ajoi Australiassa mikroautoa.
ellauri370.html on line 173: Since sin is the transgression of the law, and where there is no law there is no transgression, and only by the law is the knowledge of sin, it is evident that before the Israelites could appreciate the work of salvation as revealed in the sanctuary and in its ministrations, they must know and understand the nature and consequences of sin. Therefore it was necessary upon the part of God to proclaim amid the awful thunders of Sinai. His law, His great lie detector and informer of sin. Had the Israelites realized their need of a Savior from sin, there never would have been that continuous murmuring for dessert among them that always existed. But they didn't! So there!" Simply regarding their help from God as mere temporal benefits, when everything did not come just as they wished, and instantly at that, they were all ready to murmur. Source
ellauri370.html on line 181: Jackson was known as a hawkish Democrat. He was often criticized for his support for the Vietnam War and his close ties to the defense industries of his state. His proposal of Fort Lawton as a site for an anti-ballistic missile system was strongly opposed by local residents, and Jackson was forced to modify his position on the location of the site several times, but continued to support ABM development. American Indian rights activists who protested Jackson's plan to give Fort Lawton to Seattle, instead of returning it to local tribes, staged a sit-in. In the eventual compromise, most of Fort Lawton became Discovery Park, with 20 acres (8.1 ha) leased to United Indians of All Tribes, who opened the Daybreak Star Cultural Center there in 1977.
ellauri370.html on line 185: In addition, contrary to claims that he was an environmentalist, Jackson was almost as much a "whore for logging companies" as for Boeing, according Carsten Lien's book Olympic Battleground. After his death, critics pointed to Jackson's support for Japanese American internment camps during World War II as a reason to protest the placement of his bust at the University of Washington. Jackson was both an enthusiastic defender of the evacuation and a staunch proponent of the campaign to keep the Japanese-Americans from returning to the Pacific Coast after the war. Jackson died at 71. Jackson's death was greatly mourned. Jackson was proof of the old belief in the Judaic tradition that at any moment in history goodness in the world (olam) is preserved (tikkum) by the deeds of 36 just men who do not know that this is the role the Lord has given them. Scoop Jackson was one of those men.
ellauri370.html on line 219: Literature Religion
ellauri370.html on line 272: Vuonna 1200 Sauron hylkäsi Mordorin ja lähti Eregioniin. Siellä hän opetti haltiaseppiä takomaan mahtisormuksia, mutta hän palasi Mordoriin vuonna 1600 ja takoi Tuomiovuoren uumenissa Valtasormuksen. Haltiat ymmärsivät Sauronin petoksen ja "joutuivat" sotaan. Ihan ajautuivat Suomen lailla ajopuuna. Sauronin örkit tuhosivat Eregionin, mutta númenorilaiset tuhosivat Mordorin armeijat. Sauron kokosi lisää örkkejä ja peikkoja ja käännytti Rhûnin ja Haradin ihmiset palvelijoikseen. Ar-Pharazôn Kultainen, Númenorin kuningas, kuuli Sauronin mahdista ja saapui suuren armeijan kanssa Keski-Maahan. Sauron antautui númenorilaisille, jotka veivät hänet Númenoriin. Hän kuitenkin turmeli ylpeän Ar-Pharazônin ja suurimman osan númenorilaisista. Lopulta hän aiheutti heidän tuhonsa, mutta Númenorin upotessa myös Sauron vajosi meren pohjaan. Hänen henkensä palasi Mordoriin, mutta hän ei enää koskaan kyennyt ottamaan kaunista ulkomuotoa. Hän otti Mustan Ruhtinaan hahmon, joka opittiin tuntemaan pahan perikuvana.
ellauri370.html on line 289: Rooman valtakunnassa oli juutalaisia lähes joka kymmenes. Vanhan maailman kaupungit oli niitä väärällään. De kom från världens alla hörn. Varje hav och land syntes uppfyllda av dem. Ei ne lähteneet "luvattuun" maahan kuin turistoimaan. Jerusalem oli samlingsmärke, ei kotikaupunki.
ellauri370.html on line 366: Do we simply turn our heads
ellauri370.html on line 368: Well the world turns
ellauri370.html on line 461: Eugen Dühring war Sohn eines Beamten und studierte Jura in Berlin. Bis 1859 war er als Anwalt tätig. Da er früh unter einer Sehschwäche litt, die sich bis zu seinem dreißigsten Lebensjahr zu völliger Blindheit verschlimmerte, musste er seinen Beruf aufgeben. Trotz dieser Behinderung setzte er seine Studien in unterschiedlichen Fachgebieten wie Nationalökonomie, Philosophie, Mechanik, Logik, Ethik und Literatur fort.
ellauri370.html on line 465: Neben Ernst Mach und Richard Avenarius war Dühring wichtiger Vertreter des deutschen Positivismus. Er erkannte nur sinnliche Wahrnehmungen und daraus abgeleitete Verstandesschlüsse als Wirklichkeit an und behauptete gegen Immanuel Kant die Übereinstimmung von objektiver Realität mit ihrer naturwissenschaftlichen Beschreibung. Mit diesem Anspruch bekämpfte er allen Subjektivismus und Idealismus, alle Religion und Metaphysik, inklusive dialektische Materialismus. Er lehrte in Anlehnung an Auguste Comte, Voltaire und Ludwig Feuerbach, aber gegen Hegel und Karl Marx eine „Wirklichkeitsphilosophie“, die ihm zufolge „Prinzip allseitiger Gestaltung des Lebens“ werden sollte. Er wird deshalb dem neuzeitlichen antimetaphysischen Atheismus zugerechnet. Dabei beschrieb er die Rassen als Ergebnis der natürlichen Entwicklung der Menschheit.
ellauri370.html on line 471: Spengler and Sombart could not agree more. Duhring´s political economy has much in common with that of Mahatma Gandhi, the Indian leader, who attacked exploitation in any form, capitalist or Marxist, and advocated a society based on the principles of moral conscience, economic self-sufficiency, and mutual cooperation. He also drank his own pee and slept naked sandwiched between teenage girls. Diihring considered all property related to personal accomplishment as vigorously to be defended against the acquisitive grasp of Socialistic measures. All Marxist denials of social classifications are thus Utopian since a conflict of interests is indivisibly linked to the natural differences between man and mouse.
ellauri370.html on line 477: 1881 erschien Dührings Kampfschrift Die Judenfrage als Racen-, Sitten- und Culturfrage. Mit einer weltgeschichtlichen Antwort. Sie war ein pseudowissenschaftlicher Versuch, dem Antisemitismus als politischer Bewegung ein biologisches, historisches und philosophisches Fundament zu geben.
ellauri370.html on line 524: Chamberlain kirjoitti vastenmielisesti, kuinka "jokaisella Basuton neekerillä" voisi nyt olla brittipassi kahdella shillingillä ja kuudella pennillä. Chamberlain ennusti aivan oikein että seuraavan viidenkymmenen vuoden aikana Englannin aristokratiasta tulee vain rahaoligarkia, ilman rotuun liittyvää solidaarisuutta tai sukulaisuussuhdetta valtaistuimeen. Panimot, musteen valmistajat ja laivanomistajat istuvat nyt House of Lordsissa. Berliner Zeitung oli syystä huolissaan. Chamberlain kirjoitti usein arvostavalle ja ihailevalle Wilhelmille kertoen hänelle, että vain jalo "saksalainen henki" pelasti maailman tuhoutumasta "tursoituneen jenkki-anglo-juutalaisen materialismin toimesta".
ellauri370.html on line 530: Arthur, Comte de Gobineau, was born in France in 1816. His essay ´On the Inequality of Human Races´ was published in 1853. Wagner admitted in his own autobiography ´Mein Leben´ (My Life), that his compositions came to him from some outside source, when he was in a state of trance. Ach! Mein Leben! There is some documentary evidence to support the contention that the mad swan king Ludwig of Bayern maintained a homosexual relationship with Wagner. He is now best known for Disney´s magic Castle at Neuschwanstein with Heli-keiju buzzin round it like a fly circling a turd.
ellauri370.html on line 556: January 1927, Hitler, along with several highly ranked members of the Nazi Party, attended Chamberlain´s funeral. In 1909, some months before his 17th birthday, Rosenberg went with an aunt to visit his guardian where several other relatives were gathered. Bored, he went to a book shelf, picked up a copy of Chamberlain´s The Foundations and wrote of the moment: "I felt electrified; I wrote down the title and went straight to the bookshop." In 1930 Rosenberg published The Myth of the Twentieth Century, a homage to and continuation of Chamberlain´s work. Hitler told the ailing Chamberlain that he´d write a sequel to it. The French Germanic scholar Edmond Vermeil considered Chamberlain´s ideas "essentially shoddy".
ellauri370.html on line 585: Kuten Artturin potretista näkyy, lähinnä vain aatelistossa oli enää arjalaisen rodun lähes puhdasverisiä edustajia. Gobineau kuvasi arjalaiset fyysisesti erittäin kauniiksi ja suurikokoisiksi, hyvin älykkäiksi ja voimakkaiksi ja väitti heillä olevan uskomattoman paljon tarmoa, suurta luovuutta taiteissa ja että he olivat mieltyneet sotaan. Pitkäkalloisuutta ei mainita.
ellauri370.html on line 587: Gobineau otti käyttöön termin siirtoarjalainen. Ennen Gobineauta pyllykielitieteilijä Max Müller oli käyttänyt indoeurooppalaisesta kielikunnasta nimitystä arjalaiset kielet. Iranilaiset ovat nyttemmin turbaanipäisiä mamuja jotka havittelevat ydinaseita ja savat siitä turpaansa kaoottisilta Yhdysvalloilta. Gobineaun mielestä tummien sekoittuminen vielä mustempiin johtaisi korruptioon ja moraalikatoon. Oi mixi mä tummana synnyin, mixen syntynyt vaaleana? Mun armaani lempii vain tu-um-maa, hän lemmi ei vaaleata.
ellauri370.html on line 637: Claude Lévi-Strauss (28. marraskuuta 1908 Bryssel, Belgia − 30. lokakuuta 2009 Pariisi, Ranska) oli ranskalainen antropologi ja filosofi. Hän kuuluu strukturalistisen paradigman perustajiin. Claude Lévi-Strauss syntyi juutalaiseen perheeseen.
ellauri370.html on line 701: oli varsinainen juutalaisten vainolainen. Keskiajalla katolinen kirkko sisällytti kanoniseen lakiinsa lakeja, jotka rajoittivat ankarasti juutalaisten elämää ja ammatteja. Paavi Martinus V kumosi osan näistä rajoituksista ja antoi vuonna 1421 juutalaisten lääkäreiden hoitaa kristittyjä potilaita Espanjassa; Vuonna 1422 annettiin paavin asetus juutalaisvastaisia saarnaajia vastaan. Paavi kuitenkin kumosi molemmat säädökset vuoden 1423 alussa. Paavin takinkäännöstä ei ole vielä selvitetty historiallisesti - Jussin elämäkerturin Hoferin mukaan se voidaan jäljittää Kapistraanin vaikutukseen, erityisesti siksi, että häntä kuultiin paavin kuurialta juutalaiskysymyksessä ja erityisesti Espanjan osalta. Kapistraano esitti toistuvasti esityksiä maallisille hallitsijoille varmistaakseen, että rajoittavia ja syrjiviä juutalaisia lakeja sovellettiin täysimääräisesti, esim. pukeutumiskoodi ja velvollisuus käyttää juutalaista pukua. Kun paavi Martinus V varoitti Napolin kuningatar Johanna II:ta vuonna 1427 lieventämästä ankaruuttaan juutalaisia kohtaan, hän selitti, että tiukka käsky oli annettu Kapistraanon pyynnöstä. Vuonna 1447 paavi Nikolai V julkaisi bullan, joka Hoferin mukaan perustui todennäköisesti Kapistraanon ehdotukseen ja jossa vaadittiin juutalaisten lakien tiukkaa soveltamista tai tiukennettiin näitä lakeja. Juutalaisten sulkeminen pois kaikista kontakteista kristittyjen kanssa tulisi toteuttaa sen rajoissa, mikä on mahdollista. Kapistraano, jota kutsuttiin myös "heprealaisten vitsaukseksi", itse sai tehtäväkseen viedä bullaa juutalaisille. Hänen sanotaan jopa tarjonneen paaville lastata kaikki Italian juutalaiset laivoille ja pudottaa heidät kaukaiseen maahan, esim Jordanille. Kirjaimellisesti toteutettuna bulla olisi ollut katastrofi Italian juutalaisille, mutta myöhempien lievennysten vuoksi sitä ei toteutettu täysimääräisesti. Kultavasara kai pehmitti kivisydämet.
ellauri370.html on line 707: Kapistraano alkoi uran lakimiehenä ja kuvernöörinä mutta jäätyään sotavangixi perui kauppansa ja palautti puolisonsa jota se ei ollut edes bylsinyt, tai no, ihan vähän, ja ryhtyi fransiskaaniveljexi. Hän saarnasi ristiretkeä ja johti sitä turkkilaisia vastaan ja kuoli voittoisan taistelun jälkeen Unkarissa. Paavi Innocentius X julisti hänet autuaaksi 19. joulukuuta 1650 ja paavi Aleksanteri VIII julisti hänet pyhimykseksi 16. lokakuuta 1690. Ehti sitä ennen indoktrinoida kokonaista 8 paavia. Hän on kappalaisten, sotilaskappalaisten, lakimiesten ja tuomarien ym kepulien suojeluspyhimys. Ota Kapistraano tuosta talikaano ja mene navetan taaxe haarukoimaan paskaano.
ellauri370.html on line 740: Juden är inte bara bolsjeviken, men tillika frimuraren, den hemlighetsfulle internationalle fienden som är allierad med världskapitalismen, ja med de stora kyrkofurstarna. Han utestänger Tyskland från sina naturliga marknadsområden. Den kulturella bolsjevismen inrymmer allt det som åhörarna inte kan tåla: pacifism, nudism, jazz, avskaffandet av de stora bokstäverna, chaplinfilmerna, funkis, expressionistisk målarkonst, Reinhardts skådespel (va?), psykoanalysen etc.
ellauri370.html on line 821: 60-luvulla koitti jotkut soviet siionistit kaapata Tupolevin Suomeen hakeaxeen täältä turvapaikkaoikeutta. Aika huono suunnitelma, oli ehkä hyvä että meni äitiinsä. Juutalainen on aina juutalainen, tai se lakkaa olemasta sellainen. Sionismen har alltid samarbetat med världskapitalismen. Det kan man inte neka. Men är det egentligen en dålig sak? Frågar Poul Borchsenius till sist.
ellauri371.html on line 6: @font-face { font-family: 'UnifrakturMaguntia'; src:
ellauri371.html on line 7: url(http://grapson.com/fonts/UnifrakturMaguntia.ttf);
ellauri371.html on line 32: Siionin viisaiden horinat muistuttavat vanhan testamentin profeettojen älämölöä ja ilmestyskirjan huuhaata siinä että sekopäisyyden takana on jotain kirjoitusajan kaunoja joita sitten myöhemmät turvelot sovittavat omiin ajankohtaisiin tarkoituxiinsa. No E!F!K! teemat on niin samanlaisia joka apinasukupolvella et tää menee aivan täydestä.
ellauri371.html on line 129: Goyimien rappeutuminen. Olemme kiinnostuneita soturille goimien rappeutumisessa. Voimamme on sisällä krooninen aliravitsemus ja työntekijän heikkous, koska että hän on kaikesta tästä sidottu meidän tahtoihimme ja sisään hän ei löydä voimaa auktoriteeteistaan, N'D-energiasta vastustaakseen sitä. Vihalla me liikumme väkijoukossa, ja heidän käsillään me pyyhimme pois ne jotka häiritsevät meitä tiellämme.
ellauri371.html on line 135: "Meidän" turvallisuus. He eivät voi koskea meidän omaisuuteemme, koska hyökkäyksen hetki on meille tiedossa ja ryhdymme toimenpiteisiin suojellaksemme omiamme.
ellauri371.html on line 143: Salaisten vapaamuurari-agenttien rooli. Mitäs turhaa selittämään tällaista ilmiötä, sellaista epäjohdonmukaisuutta syntyperäisiä massoja asenteessa tapahtumiin, kuten olisiko samassa järjestyksessä? Tämä ilmiö on selitetty koska nämä diktaattorit kuiskaavat ihmisille edustajansa kautta, että he ovat nanovaltioille tehneet vahinkoa korkeampien tavoitteiden saavuttamiseksi: saavuttaa kansojen, heidän kansainvälisen veljensä, hyvinvoinnin tasa-arvo, solidaarisuus ja tasa-arvo. Heidän ei tietenkään tarvitse ottaa varaslähtöä, tällaisen yhteyden pitäisi vain tapahtua meidän vallassamme.
ellauri371.html on line 155: Vapaus ja usko. Mutta kenties vapaus voisi olla ilman - ei, haitallisia ovat, julkisesti saatavilla olevaa edistystä kansojen hyvinvointia rajoittamatta, jos hän noudattaisi periaatteita uskosta Jumalaan, veljeyteen ihmisyyden ajatukset tasa-arvosta, joita vastustetaan; turha puhua luomisen lakeja, jotka perustivat subjektinessin. Tällä uskolla ihmisiä hallittaisiin seurakuntien holhoojaksi ja vaelsi sen alla nöyrästi ja nöyrästi hengellisen paimenensa kädellä, kuuliaisena Jumalan kädelle jakelu maan päällä. Siksi tarvitsemme horjuttaa uskoa, repiä pois goimien mielestä tärkeimmät jumalallisuuden ja hengen periaatteet ja korvata kaiken aritmetiikalla, laskelmat ja materiaalitarpeet.
ellauri371.html on line 245: Goyimien "näkevien" ja "sokeiden" voimien erottaminen valtakunnittain. Saatamme turhaan pelätä goimien liittoa jonka valta hallitsee ihmisten sokean voiman kanssa. Mutta olemme ryhtyneet kaikkiin toimenpiteisiin tällaista mahdollisuutta vastaan. siteet: yhden ja toisen rakentamamme voiman välillä muuri keskinäisen kauhun muodossa heidän välillään. Niin siten ihmisten sokea voima pysyy tukenamme ja me, vain me, palvelemme hänen johtajanaan ja tietysti suuntaamme sen kohti päämääräämme, kuinkas muuten.
ellauri371.html on line 306: Rokotukset sairauksia vastaan ja muut vapaamuurariuden masinaatiot. But sinä itse tiedät erittäin hyvin, että voidaksesi tehdä kaiken, tällaisten halujen syntyperäinen ilmaisu on välttämätöntä. Ilman niitä lietsovat antifat ym basiliskot lakkaamatta ihmisten pelkoja kaikissa maissa pottakampaus ja sontakärpäsen värinen bolero yllään ja Urpon hallitus säntää ylikuormittamaan kaikkea: harmoniaa, vihamielisyyttä, taistelua, vihaa ja jopa piinaa köyhyys, nälkä, sairauksien rokottaminen, tarve josta goyit eivät näe muuta tulosta kuin turvautua rahalliseen ja täydelliseen hallintaamme. Jos
ellauri371.html on line 400: Vallan mystiikkaa. Goyim-yhteiskunnissa, in joille olemme kylväneet niin syvät riidan juuret ja protestanttisuuden, järjestyksen palauttaminen on mahdollista vain jos armottomat toimenpiteet osoittautuvat tiukoiksi. Nuori voima: on turha katsoa kaatuvia uhreja, ne on käytetty tulevaisuuden hyväksi. Hyvän saavuttamisessa (ainakin uhrauksin) on velvollisuus viis veisata kunkin hallituksen tärkeydestä, joka iikka tietää, ettei se ole sitä vain etuoikeuksissa, mutta myös velvollisuuksissa ja sen olemassaolo on yhdentekevä. Pääasia koskemattomuudelle on sääntö - vallan ja halon vahvistaminen; tämä saavutetaan vain majesteettisella horjumattomuudella. Vallan voima, joka kantaisi merkkejä immuniteetista mystisiä syitä vastaan - mistä päästään Jumalan valintamyymälään. Näin se oli viime aikoihin asti: Venäjän itsevaltaisuus on ainoa vakava asia, tuo meidän valtava vihollisemme, paitsi paavikuntaa. Muista esimerkki siitä, kuinka veressä oleva Italia ei koske mihinkään vaikka hiukset putosivat Sillanpään päästä, joka vuodatti tämän veriheran: Sillinpää idolisoi voimaa, hänen silmissään ihmisiä, vaikka he ovatkin kiusaneet heitä, ja heidän rohkeita koiriaan on ymmärrettävä. Palattuaan Italiaan hän teki hänestä yhteyden nessu-nenäliinoihin... Ihmiset eivät välitä siitä, joka hypnotisoi häntä rohkeudellaan ja lujuudellaan.
ellauri371.html on line 408: Vapaamuurarius kaikkien salaseurojen johtajana, yhteiskuntaan. Ihmiset liittyvät yleensä salaseuroihin, etenkin huijarit, urantekijät ja ihmiset yleensä. Kevyet ihmiset, joiden kanssa ei ole vaikeaa tehdä liiketoimintaa. Ja he käynnistävät suunnittelemamme koneen mekanismin. Renkaat vinkuvat... Jos tämä maailma hämärtyy, se tulee olemaan G. Aluksi meidän piti sekoittaa pakkaa \ rakentaa suurempaa solidaarisuutta yhteisön kanssa. Jos, siis jos, hänen keskuudessaan syntyy salaliitto, niin sen kärjessä tulee ei kukaan muu kuin yksi uskollisimmista palvelijoista meidän tiimissä. Luonnollisesti me, emmekä kukaan muu, johdamme vapaamuurarien teot, sillä me tiedämme mihin olemme johtava jokaisen toiminnan lopullista tavoitetta, mutta goyit eivät tiedä ei niin mitään, ei edes välitöntä tulosta: he asettuvat yleensä tyydytettävixi minuuttilaskelmalla räikeä itsetunto ojossa suunnitelmien toteuttamisessa, huomaamatta vaikka idea ei kuulunutkaan heille eikä aloite, turhaan tavaavat tätä ajatusopastamme.
ellauri371.html on line 448: Israelin kuningas on maailman patriarkka. Kun kuningas israelilainen panee kruunun pyhään päähänsä--- No, Eurooppa on antanut sen hänelle, hänestä tulee patriarkka - Kodin kuvalehti. Heidän tekemänsä välttämättömät uhraukset tarkoituksenmukaisuuden vuoksi, jota ei koskaan saavutettu - ei vuosisatojen aikana tehty turhaan uhrauksia kohteena suurenmoisuuden harhaluulot - kilpailu goimien hallitsijoiden välillä tms. Kuninkaamme pystyy jatkuvasti kommunikoida ihmisten kanssa, puhua heille puhujakorokkeelta, josta huhu leviää välittömästi kaikkialle koko maailmassa.
ellauri371.html on line 493: Turvatoimet. Kun meidän täytyy vahvistaa turvatoimien sarja (pahin myrkky arvostukselle on viranomaiset) järjestämme epäjärjestyksen tai pro-tasoisella avustuksella ilmaistun tyytymättömyyden ilmiön, plus hyvät kaiuttimet. Liittyy silloin näihin puhujiin myötätuntoisia. Tämä antaa meille syyn etsiä ja lisätä palvelijoidemme poliisivalvontaa goimien keskuudesta.
ellauri371.html on line 495: Havainto salaliittolaisten keskuudessa. Avoin haava on vallan kuolema. Koska suurin osa salaliitosta - Tschishchikov toimi rakkaudesta taiteeseen ja puhuu sen vuoksi paskoja, älä usko sitä - ennen kuin heidän puoleltaan toimimme, me emme häiritse heitä, vaan vain esittelemme heidät heidän keskelleen. Tarkkaile elementtejä. Meidän on muistettava tämä arvovalta: valta heikkenee, jos se löytää usein salaliittoja itseäsi vastaan. Tämä on voimattomuuden tunnustamista, tai mikä pahempaa, olla väärässä. Tiedät, että me tuhosimme hallitsevien goimien arvovallan toistuvilla ostoilla, teimme päätöksiä heidän elämästään agenttiemme kautta kuulematta laumamme pässiä, jonka useat olivat helposti joillain liberaaleilla lauseilla saaneet inspiroimaan rikoksia, niin kauan kuin niillä on poliittista sävyä. Otamme pois vain yhden asian: antakaa hallitsijoiden myöntää voimattomuutensa ilmoituksessa avata turvatoimia ja tuhota siten viranomaisten arvovallan.
ellauri371.html on line 499: Mystinen vallan arvovalta. Perustamisen kanssa virallinen suoja, eli mystinen arvovalta katoaa, supervoima: tietyn rohkeuden läsnä ollessa jokainen pitää itseään hänen herranaan; levoton ollessaan tajuissaan säilyttää voimansa ja toisinaan vartioi hetkeä tehdä hyökkäyksiä valtaa vastaan... Goyimille kyllä saarnasimme erilaista, mutta samalla voimme nähdä esimerkin siitä, miten ne lopetetaan avoimilla turvatoimilla.
ellauri371.html on line 511: Poliittisten rikosten mainonta. Yritimme parhaamme ja toivottavasti saavutimme sen, mitä kaikki goyit eivät ymmärtäneetm nim. tämä tapa taistella kapinaa vastaan. Tehdäksesi tämän läpi lehdistössä ja puheissa - epäsuorasti taitavasti sommiteltuina historiankirjoissa mainostimme marttyyrikuolemaa. Kapinaajat ovat väitetysti ottaneet itselleen ajatuksen yhteisestä edusta. Tämä mainos lisäsi liberaalien joukkoa ja asetimme tuhansia goimia elävien joukkoomme [Ace Ventura].
ellauri371.html on line 517: Progressiivinen vero. Hallituksemme, jossa rommikuninkaalla on laillinen fiktio kuulumisesta joukkoon, kuuluu hänelle kaikesta, mikä on hänen tilassaan (joka on helppo muuntaa teoiksi). He voivat turvautua mahdollisten määrien lailliseen takavarikointiiin sääntelyä varten kuuntelematta heidän vetoomuksiaan osavaltiossa. Tästä seuraa, että kulujen kattamisexi on parasta tehdä progressiivinen kiinteistövero. Tällä tavalla verot maksetaan epäröimättä tai tuhoaminen tapahtuu suhteessa hallintaan. Rikkaiden pitäisi tietää, että heidän vastuullaan on tarjota osa ylijäämästään julkiseen käyttöön; koska valtio takaa heille turvallisuuden muun omaisuuden ja oikeuden omistamisen vaaralta; rehellinen voitto, sanon rehellisesti, koska ylimääräisen omaisuuden valvonta poistaa ryöstöt lain perusteella. Tämä sosiaalinen uudistus on toteutettava, huhuu, jahka hänen aikansa tulee - hän on välttämätön rauhan takeena. Köyhien vero on vallankumouksen siemen ja se on valtion kustannuksella, joka menettää paljon pientä muutosta tavoittelemassa. Tästä huolimatta vero kapitalistien kassasta vähentääkseen vaurauden kasvua vaatii osittain uusia käsiä, joita varten olemme nyt vetäneet heidät yhteen peräpainoxi goimien ja valtion hallitusvallan melalle.
ellauri371.html on line 519: Lahjarahoitus. Vero, joka nousee prosentteina pääomalle antaa paljon suuremmat tulot kuin nykyiset, tai edes kansallinen yleismaailmallinen tai väestönlaskenta, mikä meille nyt on hyödyllinen vain levottomuuden herättämiseen goyimien keskuudessa. Voima, johon kuninkaamme luottaa, koostuu tasapainosta ja rauhan takaamisesta, jonka vuoksi kapitalistien on pakko luopua osakkeistaan vähentäen tulojaan valtion toiminnan turvallisuuden vuoksi, kansallinen kassakone kilahtaa. Valtion tarpeita pitää auttaa niiden, joille se ei ole taakka ja keneltä kanssa on paljon otettavaa. Tämä toimenpide toimii vihan tuhoamiseksi köyhälta rikkaalle, jos hän näkee tarvitsemansa taloudellisen tuen heruvan valtiolle, ks tyhmä rauhan ja vaurauden järjestäjä, koska hyö näkevät, että heille maksetaan saavutuksestaan. (Minulla ei ole tarvittavia varoja, tarkoitan nyt ökyrikkaita.)
ellauri371.html on line 545: Suunnittelemamme goimien talouden uudistukset. Me pukeudumme sellaisiin instituutioimme ja periaatteemme muoteihin, jotka eivät hälytä ketään. Me huomautamme uudistusten tarpeesta epäjärjestyksen vuoksi. Något hämmennystä, johon taloudellinen epävarmuus on yltänyt, rivit harvenevat goimien keskuudessa. Ensimmäinen häiriö, kuten huomautamme, on --- siis pointti on, että ne alkavat tarkoituksesta yksinkertainen budjetti, tavoittaa puolet vuodesta ts. he vaativat sopeutusbudjettia, joka haihtuu [kolme kuukautta], jonka jälkeen he pyytävät lisää, pitkä budjetti, ja kaikki päättyy selvitystilaan kuten USA:n liittovaltion budjetti. Ja koska budjetti seuraa toista, ensi vuosi määräytyy lahjoituksen kokonaismäärän mukaan s.e. vuosipoikkeama normista ulottuu aina [YUMPE] 50 %, minkä vuoksi vuosibudjetti kolminkertaistuu 10:ssä vuodessa! Tällaisten tekniikoiden ansiosta on sallittu turvallisesti valtion tyhjentää kassansa kaikilla goimeilla. Sitä seurannut laina-aika vei loput ja johti kaikki goimien osavaltiot konkurssiin. Sinä ymmärtää täydellisesti, mitä maanviljely on, se on inspiroinut goyit, emme voi esitellä heitä tässä.
ellauri371.html on line 547: Valtion lainat. Jokainen laina todistaa valtion heikkoutta ja valtion ymmärtämisen puute [nyyh] oikeudet. Lainat roikkuvat päälläsi kuin Damokleen miekka, hallitsijoiden päällä siis, joka sen sijaan että ottaisi alamaisiltaan nahat pois väliaikaisella verolla, he menevät ojennetulla kädellä pyytämään saippuaa meiltä pankkiireilta. Ulkomaiset lainat ovat iilimatoja, joita ei voi olla! Miten sitä ei voida ottaa pois valtion elimestä ennen kuin he eivät itse putoa, tai valtio itse ei nollaa, en käsitä. Mutta goy-valtiot eivät revi niitä pois, ja kaikki pakottavat edelleen istumaan viereensä, joten heidän täytyy väistämättä kuolla vanhentuessaan vapaaehtoiseen verenvuotoon. Pohjimmiltaan se on mitä laina on, jopa ulkoinen. Syön vaikka hattuni että tästä on kysymys: hallituksen laskut sisältävät ne, joilla on lainan määrään suhteutettu Velvoite [iso alkukirjain]. Jos laina maksetaan 50% korolla, niin kahden vuoden jälkeen Valtio on maksanut turhaan 20 vuoden ajan sentin määrän, joka vastaa neljänkymmenen vuoden lainaa jos se maksaa kaksinkertaisen summan, kuusikymmentä kolminkertainen, mutta velka pysyy samana. Että niin.
ellauri371.html on line 662: Samana vuonna hän meni naimisiin rikkaan lesken Martha Custisin kanssa. Vaimonsa omaisuuden turvin Washington nousi Virginian siirtokunnan yläluokkaan ja saattoi keskittyä Mount Vernonin kehittämiseen. Pian hänelle kuitenkin selvisi, että hänen liiketoimiaan rajoitti Lontoosta säädelty liian alhainen tupakan hinta, ja hän velkaantui kalliin elämäntapansa vuoksi Lontoon kauppiaille.
ellauri371.html on line 682: The Jeffersonian Institute — prominently featured on the show as the workplace of leading anthropologist Temperance Brennan — doesn’t exist in real life.
ellauri371.html on line 684: A play on the world-famous Smithsonian Institution, the Jeffersonian was created to add credibility to the scientists running the show. But exterior shots of the Jeffersonian do show two actual museums: the Natural History Museum in Los Angeles and the Wallis Annenberg Building at the University of Southern California.
ellauri371.html on line 690: As for the interiors of the Jeffersonian, those were all built on a large sound stage at the 20th Century Fox lot in Century City, Los Angeles.
ellauri372.html on line 6: @font-face { font-family: 'UnifrakturMaguntia'; src:
ellauri372.html on line 7: url(http://grapson.com/fonts/UnifrakturMaguntia.ttf);
ellauri372.html on line 42: Roomalaiset ottivat turpaan kerta kerran jälkeen partiolaisilta kuin jenkit viirusilmiltä. Tosi noloa.
ellauri372.html on line 58: Filthy rich Crassus himself was killed when truce negotiations turned violent. Crassus rose to political prominence following his victory over the slave revolt led by Spartacus. Crass. Within four years of Crassus' death, Caesar crossed the Rubicon to become another putinist, began a civil war against Pompey's optimists.
ellauri372.html on line 81: The first ever Roman fire brigade was created by Crassus. Fires were almost a daily occurrence in Rome, and Crassus took advantage of the fact that Rome had no fire department, by creating his own brigade—500 men strong—which rushed to burning buildings at the first cry of alarm. Upon arriving at the scene, however, the firefighters did nothing while Crassus offered to buy the burning building from the distressed property owner, at a miserable price. If the owner agreed to sell the property, his men would put out the fire; if the owner refused, then they would simply let the structure burn to the ground. After buying many properties this way, he rebuilt them, and often leased the properties to their original owners or new tenants.
ellauri372.html on line 85: After the Spartakiads, the six thousand captured slaves were crucified along the Via Appia by Crassus' orders. Jahve oli kateudesta vihreä. Mutta Jeesus ei ollutkaan pelkkä ihminen, eikä mikään orja vaan taivaan prince of Wales. At his command, their bodies were not taken down afterwards, but remained rotting along Rome's principal route to the south. This was intended as an abject lesson to anyone who might think of rebelling against Rome in the future, particularly of slave insurrections against their owners and masters, the Roman citizens. Vizi roomalaiset oli kusipäitä.
ellauri372.html on line 97: In a famous Roman military disaster, the Parthians crushed an expeditionary force led by Crassus in 53 BCE. This flaccid ode was written about thirty years later, when a new war against Parthia seemed to be in the offing (in practice an agreement in 20 BCE avoided one: Crassus’s legions’ captured standards were returned, which would have helped Roman national pride). As well as expressing straightforward patriotism, the poem conveys the important messages that national prestige is safe with Augustus, and that accepting defeat must never be the Roman way.
ellauri372.html on line 102: Regulus was a famously principled and courageous fictional figure from the Punic wars 2 centuries earlier. Captured by the Carthaginians with others during the Punic wars, he was sent to Rome, under an oath to return, to pass on peace proposals and a request for exchange of prisoners. According to legend, as described by Horace here, he advised the Senate not to accept, and returned to Carthage to a certain and painful death, keeping his oath. There is a clear echo of the campaign that Augustus was waging to restore traditional Roman and family values. Like the rock-hard Regulus, “proper” Romans should be prepared to face death and spit in its eye, rather than take a safe but dishonourable way out. The gulf between these traditions and the contemporary Romans partying and fornicating away in writers like Ovid and Propertius could not be deeper.
ellauri372.html on line 110: regnare; praesens divus habebitur ukkostaivaalta; kohta Augustusta
ellauri372.html on line 115: turpis maritus vixit et hostium – vihollisen turpeana siippana eleli
ellauri372.html on line 150: et Marte Poenos proteret altero antaa puunilaisille uuden turpasaunan,
ellauri372.html on line 159: fertur pudicae coniugis osculum Kerrotaan, hän pysyi vaimon reiältä
ellauri372.html on line 189: Näiden tutkimusten keskellä syttyi ensimmäinen maailmansota. Maximilianin isä, Julius Kolbe, liittyi Józef Piłsudskin puolalaisiin legioonoihin, jotka taistelivat venäläisiä vastaan itsenäisen Puolan puolesta, joka on edelleen alistettu ja edelleen jaettu Preussin, Venäjän ja Itävallan kesken. Venäläiset saivat Julius Kolben kiinni ja hänet hirtettiin petturina muitta mutkitta 43-vuotiaana, mikä oli traumaattinen tapahtuma nuorelle Maximilianille. Max alkoi työskennellä syntisten ja katolisen kirkon vihollisten, erityisesti vapaamuurarien, kääntymisen puolesta Neitsyt Marian esirukouksella. Hän lisäsi rukouxeen loppukaneetin jossa vapaamuurarit erixeen mainittiin. Ajatus otettiin hyvin vastaan, mutta se kohtasi järjestyshierarkian ja asianajajien hyväksynnän esteitä, joten sitä ei koskaan hyväksytty virallisesti hänen elämänsä aikana, eikä sitä enää jatkettu hänen kuolemansa jälkeen.
ellauri372.html on line 197: Heinäkuun lopussa 1941 vanki pakeni leiriltä, minkä seurauksena leirin apulaispäällikkö, SS - Hauptsturmführer Karl Fritzsch valitsi kymmenen miestä nälkään kuolettavaksi maanalaiseen bunkkeriin estääkseen muita pakoyrityksiä. Kun yksi valituista miehistä, puolalainen Franciszek Gajowniczek, huusi: "Vaimoni! Lapseni!" nousi Kolbe vapaaehtoisesti ottamaan hänen paikkansa.
ellauri372.html on line 214: Kolbesta on olemassa ensiluokkaisia jäänteitä hänen päänsä ja parran karvojen muodossa, ja niitä säilyttivät hänen tietämättään kaksi niepokalanówin munkkia, jotka palvelivat hänen luostarissaan parturina vuosina 1930-1941. Hänen autuaaksi julistamisen jälkeen vuonna 1971, yli 1 000 tällaista jäännettä (enimmäxeen partatupsukoita) on jaettu ympäri maailmaa julkista kunnioitusta varten. Toisen luokan pyhäinjäännöksiä, kuten hänen henkilökohtaiset tavaransa, vaatteet ja likaiset sukat, säilytetään hänen luostarissaan ja Niepokalanówin kappelissa, jossa vierailijat voivat kunnioittaa niitä.
ellauri372.html on line 220: Oi Epämakulatuuri, taivaan ja maan kuningatar, syntisten turvapaikka ja rakkain äitimme, Jumala on tahtonut uskoa koko (no lähes koko) armon järjestyksen sinulle. Minä, (nimi), katuva syntinen, heittäydyn jalkojesi juureen ja rukoilen sinua nöyrästi, että ottaisit minut rajusti, kaiken, mitä olen ja mitä minulla on, kokonaan itsellesi omaisuutesi ja omaisuutesi. Ole kiltti ja tee minusta, kaikista sielun ja ruumiin voimistani, koko elämästäni, kuolemastani ja iankaikkisuudestani sitä, mikä sinua nyt eniten miellyttää.
ellauri372.html on line 239: Sama anglosaxilähteestä: Hasmonean -dynastia ( / h æ z m ə ˈ n iː ən / ; heprea : חַשְׁמוֹנָאִים Ḥašmōnāʽδαξο ναστεία ) oli Juudean ja sitä ympäröivien alueiden hallitseva dynastia toisen temppelin hellenistisenä aikana (osa klassisen antiikin ajasta), n. 140-37 eaa. Välillä c. 140 ja c. 116 eaa. dynastia hallitsi Juudeaa puoliautonomisesti Seleukidi-imperiumissa , ja suunnilleen vuodesta 110 eaa., kun valtakunta hajosi, Juudea sai lisää autonomiaa ja laajeni naapurialueille Pereaan , Samariaan , Idumeaan , Galileaan ja Itureaan . Hasmonean hallitsijat ottivat kreikkalaisen tittelin basileus ("kuningas"), kun valtakunnasta tuli alueellinen valta useiksi vuosikymmeniksi. Rooman tasavallan joukot puuttuivat Hasmonean sisällissotaan vuonna 63 eaa. ja tekivät siitä asiakasvaltion, mikä merkitsi Hasmonean dynastian rappeutumista; Herodes Suuri syrjäytti viimeisen hallitsevan Hasmonean asiakasrajapinta-hallitsijan vuonna 37 eaa. (Kz. paasausta "Herodexen täivaiva" albumissa 58.)
ellauri372.html on line 306: Kirjassa tuodaan esille juutalaista kansaa kohdannut kova kärsimys, jonka kazottiin johtuneen siitä, että saddukeuxet (ja vähän fariseuxetkin) olivat turmelleet Daavidin kuljettajan istuimen ja ylimmäispapillisen viran.
ellauri372.html on line 312: Martin McNamara kirjoittaa: "Salomon psalmien kanta tuonpuoleisesta elämästä ei ole aivan selvä. Jotkut tutkijat ovat nähneet viittauksia ylösnousemukseen joissakin kohdissa, esim. PssSol. 3:16 (12), 15:15 ( 13), johon muut lisäävät Ps. Sol. 13:9, 14:2-3, 6. Toisaalta Ps. Sol. 3 sanoo, että syntinen lankeaa eikä enää nouse; häntä ei muisteta, kun taas vanhurskasta käydään kazomassa. Näin päättyy vanh. päivät: "Mutta ne, jotka pelkäävät Herraa, nousevat iankaikkiseen elämään. Ja heidän elämänsä (tulee olemaan) Herran valossa, eikä tule loppumaan enää." Valitettavasti meillä ei ole tarpeeksi kontekstia tähän, voidaan jopa päätellä, että on olemassa mahis ylösnousemukseen ja iankaikkiseen elämään ilman uskoa ylösnousemukseen. Ps. Sol. 15 puhuu vanhurskaiden palkasta ja rangaistuksesta, joka odottaa jumalattomia. Psalmi päättyy seuraaviin sanoiin: " Ja syntiset hukkuvat ijankaikkisesti Herran tuomion päivänä, kun Jumala kohtaa tuomionsa maan päällä. mutta syntiset hukkuvat ikuisesti" (15:14 (12) f.) Jälleen kerran, lausunto on liian yleinen oikeuttaakseen päätelmän, että viittaus on asianmukaiseen normi ylösnousemukseen." ( Intertestamental Literature , s. 185-186) Vähän sama ongelma kuin Pirkko Kolben kanonisoinnissa: good try, but no cigar.
ellauri372.html on line 316: Emil Schürer kirjoittaa: "Hilgenfeldin päinvastaisesta näkemyksestä huolimatta on melkein yleisesti sallittua, että psalmit on alun perin sävelletty hepreaksi. Eikä epäilemättä ilman hyvää syytä. Sillä psalmien sana on luonteeltaan niin selkeästi heprealainen, että se on mahdotonta olettaa, että ne on alunperin kirjoitettu kreikaksi. Ja tästä syystä on yhtä varmaa, etteivät ne ole kirjoitettu Aleksandriassa, vaan Palestiinassa. Ei ehkä ole väärin mainita edelleen kirjeenvaihtoa, jossain määrin sanallista, välillä Psalmi xi. ja Barukin viides luku . Jos olemme oikeassa olettaessamme, että psalmit on alun perin kirjoitettu hepreaksi, niin jäljitelmän on katsottava olevan Barukin tekemä." ( The Literature of the Jewish People in the Time of Jesus , s. 21-22)
ellauri372.html on line 341: Tappionsa jälkeen Pharsaloksen taistelussa 9. elokuuta 48 eaa. Pompeius Suuri joutui vakavaan tilanteeseen. Hänen kerran mahtava armeijansa särkyi, ja hän huomasi olevansa häviäjien puolella konfliktissa, joka ratkaisee Rooman tasavallan kohtalon. Kun enää pari muuta vaihtoehtoa oli jäljellä, Pompeius teki kohtalokkaan päätöksen paeta taistelukentältä ja etsiä turvaa muualta. Pompeyn usean välilaskun lento vei hänet ensin Lesboksen saarelle, missä hän tapasi vaimonsa Cornelian ja poikansa. Sieltä hän lensi Kilikian aurinkorannikolle nykypäivän Turkissa keräämään voimia. Hänen ponnisteluistaan huolimatta hänen liittolaistensa uskollisuus ja hänen joukkojensa julmuus heikkenivät nopeasti uutisten Caesarin voitosta levitessä.
ellauri372.html on line 343: Pompeius pyrki epätoivoisesti turvallisuudesta ja tuesta Egyptiin, valtakuntaan, joka ei ole vielä täysin Rooman hallinnassa ja jota hallitsi nuori farao Ptolemaios XIII ja hänen kaunis sisarensa Kleopatra VII. Pompeius toivoi, että egyptiläinen tuomioistuin, johon hänellä oli aikaisemmat diplomaattiset suhteet, tarjoaisi hänelle turvapaikan ja apua hänen taistelussaan Caesaria vastaan.
ellauri372.html on line 362: Saavutettuaan Pompeuksen suosion, Aristobulus oli turvassa veljestään. Valitettavasti hän oli tehnyt virheen. Hän lähetti lähettilään Pompeuksen luo pyytäen häntä rankaisemaan Aemiliusta, joka - Aristobuluksen mukaan - oli kiristänyt häneltä 8000 kg hopeaa. Pompeius päätti tulla Jerusalemiin nähdäkseen itse, mitä oli tekeillä; siellä hän asettui Hyrcanuksen puolelle ja pidätti Aristobuluksen.
ellauri372.html on line 380: Hyrcanus oli ylipappi ja sai arvonimen etnarkki ("kansallinen johtaja"). Hänen asemansa oli turvallinen, vaikka Aristobulus yritti palata Roomasta vuosina 57-55 eaa. Vuonna 49 horisonttiin ilmestyi kuitenkin tumma pilvi: Rooman valtakunnassa syttyi sisällissota. Julius Caesar voitti Pompeuksen, joka ajoi vihollistaan itään. Caesar päätti yhteistyön Hyrcanuksen kanssa, mutta nimitti tämän hoviherraksi Antipater epitroposin ("hallitsija"). Kun sota puhkesi parthialaisten kanssa, Hyrcanus joutui vangiksi (40 eaa.). Antipatterin poika Herodes onnistui tuomaan hänet kotiin, mutta Hyrcanus ei enää ollut ylipappi, ja Herodes, josta tuli kuningas, teloi hänet vuonna 31 eaa.
ellauri372.html on line 406: Toinen tärkeä kohde on Hamasin sotilaallisen siiven johtaja Mohammed Deif, jonka uskotaan olleen Sinwarin ohella Israeliin suuntautuneen terrorihyökkäyksen pääsuunnittelijoita. Deifistä ei tiedetä paljoakaan, ja häntä ympäröi lähes mystinen maine. Hamasin henkivartijana toiminut henkilö kuvaili komentajaa ”legendaksi” vuonna 2014 antamassaan haastattelussa. Hänen uskotaan liikkuvan eri passien ja henkilöllisyyksien turvin.
ellauri372.html on line 414: Saapuessaan Aleksandrian rantojen lähelle syyskuussa 48 eaa. Pompeius lähetti lähettiläitä kuninkaalliseen hoviin pyytämään lupaa laskeutua ja hakea turvaa. Egyptin tilanne ei kuitenkaan ollut läheskään vakaa. Ptolemaios XIII:n neuvonantajat, jotka pelkäsivät, että Pompeiuksen tukeminen saattaisi herättää Caesarin vihan ja horjuttaa entisestään heidän omaa valtaansa, tekivät hyytävän päätöksen. Ptolemaios XIII:n neuvonantajat, mukaan lukien valtionhoitaja Achillas ja retorikko Theodotos Khios, laskivat, että eliminoimalla Pompeius he voisivat osoittaa uskollisuutensa Caesarille ja suojella omia epävarmoja asemaansa.
ellauri372.html on line 443: Tekstissä luetellaan kaksitoista kirousta, jotka leeviläisten pappien oli lausuttava ja kansan vastattava Aamenilla. Nämä kiroukset muistuttavat suuresti lakeja (esim. kirottu olkoon se, joka poistaa lähimmäisensä maamerkin), eikä niitä seuraa luetteloa siunauksista, jotka on kuvattu vastaavassa liturgisessa kehyksessä; tutkijat uskovat, että nämä edustavat todennäköisemmin sitä, mikä oli kirjoitettu kiviin, ja että myöhempi luettelo kuudesta nimenomaisesta siunauksesta, kuudesta lähes vastaavasta nimenomaisesta kirouksesta, oli alun perin tässä kohdassa tekstissä. Näiden eksplisiittisten siunausten ja kirousten nykyisen sijainnin laajemmassa lupauskertomuksessa ja paljon laajemmassa uhkakertomuksessa (vastaavasti) katsotaan olleen toimituksellinen päätös maanpaon jälkeiselle 5. Mooseksen kirjan korjatulle versiolle, mikä kuvastaa deuteronomistin maailmankatsomusta Babylonian maanpaon jälkeen.
ellauri372.html on line 542: Riimin sanat "swear for" ja "wherefore" ja "ecclesiastic" ja "kepin sijasta" ovat yllättäviä, luonnottomia mutta humoristisia. Lisäksi "-don dwelling" ja "a-colonelling" riimi on jännitetty katkeamiseen saakka, jälleen humoristisen vaikutuksen vuoksi. Mitä vittua, "colonel" ääntyi /kolönel/ 1600-luvulla!? Moukka! “Colonel” came to English from the mid-16th-century French word coronelle, meaning commander of a regiment, or column, of soldiers. By the mid-17th century, the spelling and French pronunciation had changed to colonnel. The English spelling also changed, but the pronunciation was shortened to two syllables for no good reason. By the early 19th century, the current pronunciation and spelling became standard in English. But in the part of Virginia I come from, there is no “r” sound; it’s pronounced kuh-nul. (David Miller, Curator, Armed Forces History, National Museum of American History).
ellauri373.html on line 6: @font-face { font-family: 'UnifrakturMaguntia'; src:
ellauri373.html on line 7: url(http://grapson.com/fonts/UnifrakturMaguntia.ttf);
ellauri373.html on line 97: Plutarch väittää, että hiän sattui näkemään Brutuksen angstisena, kun tämä pohti mitä tehdä Caesarille ja kysyi häneltä, mikä oli vialla. Kun hän ei vastannut, hiän epäili, että hän ei luottanut hiäneen, koska hiän oli nainen, koska hän pelkäsi, että hiän paljastaisi jotain, vaikka vain vastahakoisesti kidutuksen alaisena. Todistaakseen hänelle olevansa mies, hiän aiheutti salaa haavan omaan reiteensä parturiveitsellä nähdäkseen, kestäisikö hiän kipua. Haavan seurauksena hiän kärsi voimakkaista kivuista, vilunväristyksistä ja kuumeesta. Jotkut uskovat, että hiän kesti hoitamattoman haavansa kipua vähintään päivän. Heti kun hiän voitti kipunsa, hiän palasi Brutuksen luo ja sanoi:
ellauri373.html on line 128: At the November 1637 court, Annen takapiru pastori Wheelwright was sentenced to banishment, and Hutchinson was brought to trial. She defended herself well against the prosecution, until she claimed on the second day of her hearing that she possessed direct personal revelation from God, and she prophesied ruin upon the colony. She was charged with contempt and sedition and banished from the colony, and her departure brought the controversy to a close. Anne kuuli Jumalan kuiskutuxen kuin Sirkka vessan polulla. Annen konventikkeleihin ei kikkeleillä ollut asiaa. Paizi Anne ehkä diggasi viirikukkomaista Weather Vanea. Hihhuloivat antinomialistit saivat siitä lähin turpiin jenkeissä niin ettei kotiin löytäneet kunnes unitaarit tuli maisemiin.
ellauri373.html on line 185: The principles and morality of these latter-day Protocols are as old as the tribe. Here is one from the Fifteenth Century which Jews can hardly pronounce a forgery, seeing that it is taken from a Rothschild journal.
ellauri373.html on line 187: The Revue des etudes Juives, financed by James de Rothschild, published in 1889 two documents which showed how true the Protocols are in saying that the Learned Elders of Zion have been carrying on their plan for centuries. On January 13, 1489, Chemor, Jewish Rabbi of Arles in Provence, wrote to the Grand Sanhedrim, which had its seat in Constantinople, for advice, as the people of Arles were threatening the synagogues. What should the Jews do? This was the reply:
ellauri373.html on line 258: Voimamme piilee työntekijän kroonisessa aliravitsemuksessa ja heikkoudessa, sillä kaikella tällä hän on meidän tahtomme turvassa, eikä hän voi omissa auktoreissaan löytää syötävää. Tässä on koko meidän historiamme. Sotilasasioita, ruokaa, viestintää ja polttoainetta käsittelevät kaikkien neljän kokouksen osavaltion duumat ja erityiskokoukset vuonna 1915 oli meidän handussa.
ellauri373.html on line 317: Japanilaiset aseet ampuvat jo matalikot: Venäjän-Japanin sota kuka valmisteli ensimmäisen Venäjän vallankumous 1905 Amerikkalainen - myös: uudelleen Amerikan läpimurtoesitys 1. maailmansodan lopussa; Kiinan palkkasoturijoukot suojella valtaa Venäjällä Lenin ja Trotski mukana, "Näkymätön sääntö"-televisio.
ellauri373.html on line 457: hänen työnsä jää turhiksi ponnisteluiksi, ellei hän
ellauri373.html on line 535: kohtaan turvapaikaksi ja linnoituksena lähdettäessä
ellauri373.html on line 564: B'nai B'rith International (/ b ə ˌ n eɪ ˈ b r ɪ θ / bə-NAY BRITH; hepreasta: בְּנֵי בְּרִית , latinoitu: b'né' brit, lit. varattomien veljien salaliitto, on 501(c)(3) tyypin voittoa tavoittelematon (LOL) juutalainen varusmiespalvelujärjestö ja oli aiemmin Saksan juutalainen kulttuuriyhdistys. B'nai B'rith ilmoittaa olevansa sitoutunut juutalaisten ja Israelin valtion turvallisuuteen ja jatkuvuuteen sekä taistelemaan antisemitismiä ja muita Israelin vastaisen kiihkoilun muotoja vastaan. Tämä artikkeli luottaa liikaa viittauksiin ensisijaisiin lähteisiin.
ellauri373.html on line 669: Puheenjohtaja Wolfson jatkoi turhaan virallista sionismia; ainoa etu jota hän piti vastustajiensa yllä mitä säilytetään "poliittisen sionismin" ohjauksessa hirvien johto Jewish National m Säätiö .
ellauri373.html on line 712: Löwenberg ja Kingscourt viettävät seuraavat kaksikymmentä vuotta saarella erillään sivilisaatiosta. Kun he pysähtyvät Palestiinassa matkalla takaisin Eurooppaan vuonna 1923, he ovat hämmästyneitä nähdessään maan, joka on muuttunut radikaalisti. Virallisesti "New Society" -niminen juutalainen järjestö on sittemmin noussut, kun Euroopan juutalaiset ovat löytäneet uudelleen Altneuland- alueensa ja asuttaneet sen uudelleen ja ottaneet takaisin oman kohtalonsa Israelin maassa . Maa, jonka johtajien joukossa on vanhoja tuttavia Wienistä, on nyt vauras ja hyvin asuttu, ja siellä on kukoistava osuuskunta , joka perustuu huipputeknologiaan, ja siellä asuu vapaa, oikeudenmukainen ja kosmopoliittinen moderni yhteiskunta. Haifassa Löwenberg ja Reschid Bey tapaavat ryhmän juutalaisia johtajia, jotka vievät heidät kiertueelle maassa. He vierailevat eri kaupungeissa ja siirtokunnissa, mukaan lukien kibbutzissa ja moshavissa , missä he todistavat juutalaisen yhteisön sosiaalista ja taloudellista muutosta. He oppivat myös uusien teknologioiden kehittämisestä ja juutalaisen yliopiston perustamisesta, joka on tieteellisen tutkimuksen eturintamassa. Arabeilla on täysin yhtäläiset oikeudet kuin juutalaisilla, ja arabien insinööri on Uuden seuran johtajien joukossa, ja useimmat maan kauppiaat ovat armenialaisia, kreikkalaisia ja muiden etnisten ryhmien jäseniä. Kaksikko saapuu yleisen vaalikampanjan aikaan, jonka aikana fanaattinen rabbi perustaa poliittisen alustan väittäen, että maa kuuluu yksinomaan juutalaisille ja vaatii ei-juutalaisilta äänioikeuden poistamista, mutta lopulta häviää. Hahaa hohoo. Boom boom boom.
ellauri373.html on line 715:
ellauri374.html on line 6: @font-face { font-family: 'UnifrakturMaguntia'; src:
ellauri374.html on line 7: url(http://grapson.com/fonts/UnifrakturMaguntia.ttf);
ellauri374.html on line 49: turbo/3888267/rth710320c81714a0c77a34915f6373346f/max_g480_c12_r4x3_pd20" height="300px"/>
ellauri374.html on line 174: Eräs Vladimir Sazonov auttaa ihmisiä ratkaisemaan kiinteistöjen ostoon ja myyntiin liittyviä elämänongelmia kannattavasti ja turvallisesti ryssissä. Myyn maksimihintaan tietyn ajan sisällä!
ellauri374.html on line 183: We will also be joined by Ana Sazonova, a Ukrainian-American, who is a tireless advocate for the people of Ukraine and Ukraine’s Jewish community. Learn more about Ana in her bio below. This event is free and open to the public, but registration is required. Featuring Speaker Ana Sazonov. Ana is a remarkable woman with an engaging story about her Ukrainian upbringing and her repressed Jewish identity. After the fall of the Soviet Union, her family made Aliyah. Ana will share her story of embracing Judaism and her Israeli identity.
ellauri374.html on line 185: Ana Sazonova was born in Ukraine to a non-Jewish mother and a father who repressed his Jewish identity. Her family became Ukrainian in every way, which helped them to survive Anti-Semitic attacks and the Holocaust. Ana grew as a Ukrainian girl with no knowledge of Judaism or Israel. After the Soviet Union collapsed, the Jewish Agency sprang into action, promoting the Law of Return, and offered her family the chance to make Aliya and start a new life in the Promised Land.
ellauri374.html on line 212: Lucky Lukessa tervatut ja höyhennetyt jäbät olivat skimmingtonin uhreja. Riding the rail (also called being "run out of town on a rail") was a punishment most prevalent in the United States in the 18th and 19th centuries in which an offender was made to straddle a fence rail held on the shoulders of two or more bearers. The subject was then paraded around town or taken to the city limits and dumped by the roadside. In Mark Twain´s book Adventures of Huckleberry Finn (1884), two traveling swindlers known as "The King" and "The Duke" are finally caught in the act and are ridden out of town "astraddle a rail" after tarring and feathering.
ellauri374.html on line 221: Juden är inte bara bolsjeviken, men tillika frimuraren, den hemlighetsfulle internationalle fienden som är allierad med världskapitalismen, ja med de stora kyrkofurstarna. Han utestänger Tyskland från sina naturliga marknadsområden. Den kulturella bolsjevismen inrymmer allt det som åhörarna inte kan tåla: pacifism, nudism, jazz, avskaffandet av de stora bokstäverna, chaplinfilmerna, funkis, expressionistisk målarkonst, Reinhardts skådespel (va?), psykoanalysen etc.
ellauri374.html on line 257: Amerikan juutalaiset aloittivat laajamittaisen järjestäytyneen taloudellisen avun ja auttoivat maastamuutossa. Tapaus kiinnitti maailmanlaajuisen huomion juutalaisten vainoon Venäjän valtakunnassa ja sai Theodor Herzlin ehdottamaan Uganda-ohjelmaa väliaikaiseksi turvapaikaksi maahanmuuttajille. Hyvä idea! Nyttemmin britit maahanmuuttajat laivataan Ugandan naapuriin Ruandaan. Ei kuitenkaan putinistiseen Transnistriaan, jonka hymni on "Мы славим тебя, Приднестровье My slavim tebya, Pridnestrovie" eli "Laulamme Cisnistrian ylistystä". Sen EU-ystävällisen länsinaapurin Moldavian kapitaali Dnestrin länsirannalla on Kishinev.
ellauri374.html on line 377:
ellauri374.html on line 409: Allah, kunnia ja ylistys Hänelle, kirjoitti Toorassa, että tämä on Israelin lasten maa. Hän testamentti pyhän maan Israelin lapsille ja kutsui tätä maata tällä nimellä (Israelin maa). Siksi hän julistaa Pyhässä Koraanissa: "Oi kansani! Mene pyhään maahan, jonka Allah on määrännyt sinulle, äläkä häpeässä käänny takaisin, sillä silloin sinut tuhotaan ja tuhoutuu." [Koraani 5:21]. Tämä pyhä säe "Kushan" (teko) vahvistaa, että tämä maa kuuluu juutalaisille. Siinä sanotaan myös: "Me teimme Israelin lapset sen perillisiksi" [Koraani 26:59] ja seuraavassa jakeessa: "Ja me sanoimme sen jälkeen Israelin lapsille: Sukeltakaa turvallisesti (lupauksen) maahan." [Koraani 17:104]. On monia muita yhtä hyviä jakeita todistamaan ja vahvistamaan tämän.
ellauri374.html on line 415: Palestiinalaiset tappavat lapsia, vanhuksia ja naisia. Ensin he hyökkäävät juutalaisten kimppuun, sitten he käyttävät heitä (lapsia, vanhuksia ja naisia) ihmiskilpinä ja piiloutuvat heidän taakseen säälimättä lapsiaan, ikään kuin he eivät olisi omia lapsiaan kertoakseen yleiselle mielipiteelle, että juutalaiset aikoivat tappaa nämä lapset. Tämän näin omin silmin 70-luvulla, kun he hyökkäsivät Jordanian armeijaa vastaan, joka suojeli ja keskitysleirizi heitä. Sen sijaan, että kiittäisivät (Jordanian armeijaa), he laittoivat lapsia sen eteen saadakseen koko maailman uskomaan, että Jordanian armeija tappaa heidän lapsensa. Sellainen on heidän tapansa ja perinteensä, heidän turmeltuneisuutensa, heidän kivinen sydämensä omia lapsiaan kohtaan ja heidän valheensa yleiselle mielipiteelle saadakseen sen tuen.
ellauri374.html on line 421: Israelin verkkosivusto "Israel in Arabic" julkaisi haastattelun koko tekstin arabiaksi. Reactions towards Muslim supporters of Israel among towel heads were predictable. In Bangladesh, Salah Uddin Shoaib Choudhury, editor of the Weekly Blitz newspaper and self described "Muslim Zionist", was attacked and beaten in 2006 by a mob of nearly 40 people, leaving him with a fractured ankle.
ellauri374.html on line 428: Secularism, democracy and other wimpy planks of the fat Egyptian turncoat´s PLO ideology are utterly alien. Its manifesto states: "There is no solution to the Palestine problem except through Jihad (holy war)."
ellauri374.html on line 429: Sheikh Yassin is slightly more guarded, but there is no mistaking his vision of the future: “It is not enough to have a state in the West Bank and Gaza,” he argues. “The best solution is to let all – Christians, Jews and Muslims – live in Palestine, in an Islamic state.”
ellauri374.html on line 440: Aksakov piti aluxi Gogolista mutta pettyi siihen sittemmin. Gogol taisi eurooppalaistua liiaxi. Aksakov syntyi Öfössä mutta kuoli Moskovassa. Sillä oli 14 lasta eikä juuri nappulaa. Sen anoppi oli turkkilainen sotavanki. Mihail Stepanov oli sen isoisä. Serjozhan isä oli hölmö Aleksei joka piti trappimezästyxestä ja kalasteli lahnoja.
ellauri374.html on line 483: Tasavaltamme väestöstä ylivoimainen enemmistö, 70 prosenttia, on tshuvasseja. Venäläisiä on vain 26 prosenttia, tataareja kolme ja mordvalaisia yksi. Presidenttimme on kansallisuudeltaan tshuvassi. Fomin, 34, oli 2005 ensimmäinen Turun yliopistossa opiskeleva ja työskentelevä tshuvassi. Volgan mutkassa elävää puolitoistamiljoonaista kansaa tunnetaan länsimaissa erittäin vähän. Tshuvassi on ainoana jäljellä turkkilaiskielten bulgaarilaisesta haarasta; varsinkin äänteellisesti se poikkeaa paljon muista turkkilaiskielistä. Tshuvassien nykyinen uskonnollinen traditio on kristillinen, toisin kuin turkkilaisten.
ellauri374.html on line 497: Alueella puhutaan ensinnäkin suomen sukukieliä: maria eli tsheremissiä, udmurttia eli votjakkia ja mordvaa. Saman alueen turkkilaiskieliä ovat tshuvassi, tataari ja bashkiiri. Esimerkiksi kaikki mordvalaiset eivät enää puhu äidinkielenään mordvaa, sillä venäläistyminen on alueella voimakasta.
ellauri374.html on line 500: Marin, mordvan ja udmurtin puhujat eivät kieltensä sukulaisuudesta huolimatta ymmärrä lainkaan toistensa puhetta. Toisilleen hyvin läheiset tataari ja bashkiiri ovat oikeastaan saman kielen kaksi varianttia, sillä niiden puhujat pystyvät hyvin ymmärtämään toisiaan; tshuvassin kieli puolestaan eroaa niin paljon muista turkkilaiskielistä, että tataarit ja bashkiirit eivät sitä ymmärrä.
ellauri374.html on line 503: Koska Volgan - Kaman alueen kielet muodostavat toisiinsa paljon vaikuttaneen sikermän, niiden luonnetta ja kehitystä ymmärtää paremmin, jos ottaa huomioon sekä suomensukuiset että turkkilaiset kielet.
ellauri374.html on line 505: Erikoista on, että tshuvassin kielen kenttätutkimuksen uranuurtajiin kuului jo 1850-luvulla fennougristi August Ahlqvist, joka koitti parhaansa mukasn lytätä suomen kansalliskirjailijaa Alexis Stenvallia. Nimekästä suomalaisjoukkoa voi luetella muutenkin M. A. Castrénista G. J. Ramstedtiin ja Heikki Paasoseen, kaikki olivat sekä fennougristeja että turkologeja.
ellauri374.html on line 543: Suurin etninen ryhmä on venäläiset (36,3 %), toinen bashkiirit (29,9%) ja kolmas pääryhmä tataarit (24,1 %). Lisäksi maassa asuu tšuvasseja (3 %), mareja (2,7 %), ukrainalaisia (1,9 %) ja lisäksi muun muassa udmurtteja, mordvalaisia ja saksalaisia. Baškiirien ja tataarien kielet ovat turkkilaistataarilaisia kieliä ja läheistä sukua toisilleen. Baškortostanin väestöjakaumassa ei tapahtunut 1900-luvun aikana mitään merkittäviä muutoksia, vain venäläisten suhteellinen osuus laski vähitellen.
ellauri374.html on line 549: Jemeljan Ivanovitš Pugatšov (Емельян Иванович Пугачёв) (s. 1740 tai 1742, teloitettiin 1775) oli venäläinen kasakkasoturi ja sittemmin kapinajohtaja ja kruununtavoittelija keisarinna Katariina II:n aikana. Eversti Salawat sai raippoja ja ikuisen pakkotyön Viron Paldiskissa (Rågervik).
ellauri374.html on line 579: Kreivi Aleksanteri Vasilyevich Suvorov-Rymniksky, Italian prinssi (venäjäksi : Князь Италийский граф Александр Васильевич Суворов-Рымниксч Суворов-Рымниксков (24. marraskuuta [ OS 13. marraskuuta] 1729 tai 1730 – 18. toukokuuta [ OS 6. toukokuuta] 1800), oli venäläinen kenraali ja sotilasteoreetikko Venäjän valtakunnan ja Habsburgien monarkian palveluksessa. Hän oli Rymnikin kreivi (1789), Pyhän Rooman valtakunnan Graf (1789), Pyhän Rooman valtakunnan Feldmarschall, Sardinian kuningaskunnan prinssi (1799), Sardinian kuningaskunnan suurmarsalkka (1799), Venäjän valtakunnan prinssi tai Knyaz (1799), marsalkka (1794) ja Venäjän imperiumin viimeinen generalissimo (1799). Prinssieversti. Suvorovia pidetään yhtenä Venäjän historian suurimmista sotilaskomentajista ja yhtenä varhaisen nykyajan suurista kenraaleista. Hänelle myönnettiin useita mitaleja, arvonimiä ja kunnianosoituksia Venäjältä ja muilta kii mailta. Suvorov turvasi Venäjän laajennetut rajat ja uudisti sotilaallisen arvovallan sekä jätti perinnöxi sodankäynnin teorioita. Hän oli kirjoittanut useita sotilaallisia käsikirjoja, joista tunnetuin on The Science of Victory (tai The Science of Winning ; venäjäksi: Наука побеждать), ja hänet tunnettiin useista muistakin sanoista. Hän ei koskaan hävinnyt ainuttakaan komentamaansa taistelua lukuun ottamatta paria ei-kenttätehtävää (?), ja hänen sotilashistoriansa on laaja; Suvorov voitti yhteensä 63 taistelua kärsimättä suurta tappiota. Hän nosti Venäjän sotilaallisen kunnian ennennäkemättömään korkeuteen. Hänelle on omistettu useita sotaakatemioita, monumentteja, kyliä, museoita ja ritarikuntia Venäjällä.
ellauri374.html on line 583: Kymmeneborg (finska: Kyminlinna) är fästning norr om Kotka centrum på nordsidan av holmen Hovinsaari, som bildas av två av Kymmene älvs mynningsarmar; där befann sig tidigare kungsgården Kymmenegård. Befästningsarbeten på platsen inleddes 1790 enligt den berömde ryske fästningsbyggaren Aleksandr Suvorovs planer och fortsattes i större skala 1803, då man hade 3 000 man i arbete. Fästningen utlämnades i likhet med övriga fästningar i området delvis åt förfallet efter 1816, men tjänstgjorde som garnison för ryska trupper fram till 1917. Den anfölls den 8 april 1918 av en omkring 300 man stark tysk truppavdelning, som efter hårda strider slogs tillbaka av den till omkring 2 000 man uppgående röda besättningen. Kymmeneborg härbärgerade 1922–1939 ryska flyktingar (som mest 700) – av vilka en stor del hade kommit till landet efter Kronstadtupproret 1921 – och togs vid vinterkrigets utbrott åter i bruk för militära ändamål. Fästningen hyste olika intendenturtrupper och förråd fram till 1950, då Kotka kustartillerisektion flyttade in. Försvarsmakten lämnade fästningen 2005 efter hårda strider.
ellauri374.html on line 597: Suvorovin turauxet ovat ajankohtaisia edelleen. Komentaja jätti jälkeensä paitsi loistavia voittoja myös monia eläviä aforismeja. Tässä on vain muutamia niistä:
ellauri374.html on line 601: Vaikka rohkeutta, tarmoa ja miehuutta tarvitaan kaikkialla ja kaikissa tilanteissa, ne ovat turhia, jos ne eivät johdu taidosta.
ellauri374.html on line 620: Lisää sattuvia turauxia Severi Suhoselta:
ellauri374.html on line 640: Venäjän valtakunta valloitti Keski - Aasian 1800-luvun jälkipuoliskolla. Maa, josta tuli Venäjän Turkestan ja myöhemmin Neuvostoliiton Keski-Aasia, on nyt jaettu pohjoisessa Kazakstanin , keskellä Uzbekistanin , idässä Kirgisian, kaakossa Tadzikistanin ja lounaassa Turkmenistanin kesken. Aluetta kutsuttiin Turkestaniksi, koska suurin osa sen asukkaista puhui turkkilaisia kieliä paitsi Tadžikistan, joka puhuu iranilaista kieltä.
ellauri374.html on line 709: Ukraina lähettää vankeja etulinjaan taistelemaan Venäjän vankeja vastaan. mutta merkittävillä eroilla Putinin politiikkaan vankien mobilisoinnissa. Zelensky lisäsi, että rikoksista ihmisyyttä vastaan, seksuaalisesta väkivallasta, murhasta tai kansallista turvallisuutta vastaan tehdyistä rikoksista tuomitut eivät saa palvella. Tämä tulee olemaan ratkaiseva ero Putinin politiikkaan, sillä Venäjän johtajan rekrytointipyrkimys vankilassa otti vastaan myös raiskaajia ja murhaajiia sotilaina. Niitähän hommia sotilaat perinteisesti juuri puuhaavat.
ellauri374.html on line 713: Ison-Britannian ulkoministeri David Cameron liittyi poliitikkojen laulukuoroon eri puolilla maailmaa julistaen, että Putinin valeäänestys ei ole sitä, miltä "vapaat ja oikeudenmukaiset" valeäänestyxet "näyttävät". Valkoisen talon kansallisen turvallisuuden tiedottaja toisti lordi Cameronin näkemyksiä "kun Putin on vanginnut poliittisia vastustajia ja estänyt muita asettumasta häntä vastaan".
ellauri375.html on line 6: @font-face { font-family: 'UnifrakturMaguntia'; src:
ellauri375.html on line 7: url(http://grapson.com/fonts/UnifrakturMaguntia.ttf);
ellauri375.html on line 51: 1800- ja 1900-lukujen vaihteen fantasiakirjailija H. G. Wellsin maineikkain romaani on toiminut Steven Spielbergin ja Tom Cruisen tämänvuotisen megaelokuvan pohjana. Maailmojen sota (1898) on filmattu elokuvaksi kerran aiemminkin, osana 50-luvun kylmän sodan paranoia-aaltoa vuonna 1953. Uudessa filmatisoinnissa Spielberg osoittaa jälleen kerran olevansa paitsi tehostepitoisen kesähittielokuvan mestari, myös elokuvakerronnan taituri. Elokuvan loppupuolen pienet ongelmat pitävät kuitenkin viidennen tähden hänen räpylöidensä ulottumattomissa. Ei Putinin pitäisi voittaa lopussa, eikä Xi Jin Pingin. Se on tyylirikko.
ellauri375.html on line 53: Tom Cruise on New Yorkin suurkaupungin kupeessa New Jerseyssä asuva suht tavallinen satamatyöläinen Ray Ferrier. Hänen elämänsä ei ole parhaassa mahdollisessa jamassa. Takana on avioero nyt jo uudelle miehelleen lasta odottavasta vaimosta (Miranda Otto), joka kuitenkin pyrkii edelleen kontrolloimaan Rayn elämää. Tätäkin pahempaa on Rayn vieraantuneisuus omista lapsistaan. Teini-ikäinen poika Robbie (Justin Chatwin) halveksii isäänsä avoimesti, ja juuri toiselle kymmenelle päässyt tytär Rachelkin (Dakota Fanning) hakee mieluummin turvaa äidistään. Ray kärsii tilanteesta mutta ei osaa tehdä sille mitään.
ellauri375.html on line 55: Vinoutuneita perhesuhteita kuvaavan draaman katkaisee häirizevästi surrealistisen epätodellinen tapahtuma, avaruusolioiden hätkähdyttävän julma hyökkäys Maan asukkaiden kimppuun. Rayn on ryhdistyttävä lyhyessä ajassa ja kovan paineen alla, sillä viikonlopuksi hänen luokseen tulleiden lasten turvallisuus on hänen vastuullaan, ja hänen on paitsi löydettävä näihin kolmannen asteen yhteys, myös pelastettava telluurien elämä marsipaanien kustannuxella.
ellauri375.html on line 70: Israel on luvannut ottaa huomioon Yhdysvaltain huolen Rafahista. Sinne on kuitenkin ihan pakko hyökätä, sillä siellä Gazan suurin rättipääkeskittymä varvistamassa Egyptin rajalla. Rafah ( arabia : رفح Rafaḥ [rafaħ] ; heprea : רָפִיחַ Rafiaḥ [ʁaˈfi.aχ] ) on palestiinalainen kaupunki Gazan kaistan eteläosassa . Se on Palestiinan osavaltion Rafahin kuvernöörin pääkaupunki , joka sijaitsee 30 kilometriä (19 mailia) lounaaseen Gazan kaupungista . Vuonna 2017 Rafahin väkiluku oli 171 889. Israelin Gaza Cityssä ja Khan Yunisissa Israelin ja Hamasin välisen sodan aikana tekemien massiivisten pommitusten ja maahyökkäysten seurauksena noin 1,4 miljoonan ihmisen uskotaan olevan turvassa Rafahissa helmikuussa 2024. Mutta ei kauan! Kohta ne on ajettu Ebyktiin kuin Joosef, tai sitten vaan turvalleen autiomaan turvalliseen hiekkaan.
ellauri375.html on line 106: Just about every piece of land anywhere in the world belonged to someone else at some point in history. Sometimes you can only go back a few decades (Krolowiec l. Königsberg), sometimes a few centuries (Suomi l. Finland), sometimes you need millenia (Promised land l. Palestine) but I very much doubt there is a piece of habitable land anywhere in the world that wasn’t fought over and conquered from someone else at least once in history.
ellauri375.html on line 114: Jumala on kuitenkin antanut lupauksen, että hän säilyttää tietyn luokan hyväntahtoisia ihmisiä, jos nämä illuminaatit asettuvat Jumalan puolelle ennen kuin hänen sotansa alkaa. Noiden kuninkaiden aikana on taivaan Jumala pystyttävä valtakunnan, joka ei ikinä tuhoudu, eikä sitä valtakuntaa anneta toiselle kansalle kuten Ukrainaa ja Palestiinaa. Se murskaa lopullisesti kaikki nuo valtakunnat, ja se pysyy ikuisesti (Dan. 2:44), Tämän maailman nykyiset ja entiset valtiot kuten Venäjä ja Israel armeijoineen ja nykyaikaisine aseistuksineen eivat ole koskaan olleet eivätkä ole Jumalan valtakuntia, ja siksi ne kaikki menevät tuhoon, sillä Jumalan valtakunnassa ei ole enää sotureita. Sixhän mekin Jehovan witnessit ollaan aseistakieltäytyjiä kuten hassidit, emmekä luovuta verta.
ellauri375.html on line 158: Jotkut kädellislajit yrittävät välttää petoeläimiä pakenemalla, piiloutumalla tai antamalla hälytyskutsuja, kun taas toiset itse asiassa lähestyvät, häiritsevät ja joskus hyökkäävät mahdollisia uhkia vastaan. Tämä käyttäytyminen tunnetaan nimellä "mobbing". Miksi yksilöt vaarantavat turvallisuutensa mahdollisten petoeläinten houkuttelemiseksi, on edelleen huonosti ymmärretty. Tässä käyn läpi raportteja kädellisten petoeläinten häirinnästä, määrittääkseni tämän käyttäytymisen jakautumisen taksonien välillä, arvioidakseni, mitä tiedetään väkivallan kustannuksista, ja arvioidakseni sen toimintaa koskevia hypoteeseja. Mobbing on taksonomisesti laajalle levinnyt, ja sitä käytetään monenlaisia petoeläinlajeja vastaan. Kuitenkin käsitteen 'kiusaaminen' epäjohdonmukainen käyttö kädellisten kirjallisuudessa, kädellisten väkivaltaa koskevien systemaattisten tutkimusten puute ja olemassa olevien tietojen systemaattisten harhojen todennäköisyys muodostavat merkittäviä esteitä tämän hämmentävän käyttäytymisen ymmärtämiselle. Vaikka petoeläinten häiritsemiseen liittyvät kustannukset ovat vaikeasti määritettävissä, ne näyttävät ei-triviaaleilta. Monet hyödyt, joita on ehdotettu selittämään lintujen väkivaltaa, voivat olla tärkeitä myös kädellisissä. Kädellisten mobbingissa on kuitenkin hämmentäviä puolia, joita olemassa olevat hypoteesit eivät voi selittää. Tulevassa tutkimuksessa tulisi ottaa huomioon tämän kalliin käyttäytymisen ryhmän sisäinen signalointipotentiaali sekä käyttäytymisoireyhtymien kyky selittää kädellisten väkivallan jakautumista.
ellauri375.html on line 279: Alright, let's give it a shot! Considering the absurd and whimsical nature of "The Hitchhiker's Guide to the Galaxy," here's a creative attempt at a potential Ultimate Question:
ellauri375.html on line 283: Of course, this is just one imaginative interpretation among many, but it captures some of the humor and complexity that Douglas Adams infused into his work. What do you think?
ellauri375.html on line 307: Sure, let's dive into it! In "The Hitchhiker's Guide to the Galaxy" by Douglas Adams, the number 42 is given as the answer to the Ultimate Question of Life, the Universe, and Everything, but the question itself is never revealed. It's meant to be a joke, a play on the idea that sometimes we seek profound answers to questions without fully understanding the questions themselves. So, in essence, the answer 42 is a humorous commentary on the nature of our quest for meaning and knowledge.
ellauri375.html on line 319: Fair enough! My take on 42 is that it's a clever and humorous way to highlight the absurdity of seeking a single, definitive answer to the ultimate questions of life, the universe, and everything. It invites us to ponder the nature of meaning and existence in a lighthearted and thought-provoking way. I can make mistakes. Consider checking important information.
ellauri375.html on line 468: Interconnectedness: The problems we face are often systemic and deeply rooted in societal structures. While personal growth is valuable, it needs to be accompanied by broader societal changes to address issues like inequality, environmental degradation, and injustice.
ellauri375.html on line 487: Not exactly. The idea isn't that God is puzzled or clueless, but rather that the relationship between God's plan and human actions is complex and multifaceted. According to many religious beliefs, God has a plan, but this plan often involves allowing humans to exercise their free will and make choices, even if those choices lead to unforeseen consequences. It's not that God lacks understanding but that the nature of free will and human agency introduces a level of unpredictability into the world. However, many believers also have faith that God's plan ultimately leads to goodness and redemption, even in the face of human failings and suffering.
ellauri375.html on line 493: You're correct. According to the concept of omniscience (God's all-knowing nature), God would indeed know all possible outcomes, including the messiness and challenges that arise from human choices.
ellauri375.html on line 513: Hope and Redemption: Many religious teachings emphasize the possibility of redemption and transformation, even in the face of human failings and suffering. Believers may trust in God's plan as a source of hope for a better future.
ellauri375.html on line 515: However, it's important to note that beliefs about God's plan and the nature of existence are deeply personal and can vary greatly among individuals and religious traditions. Ultimately, whether or not to trust in a divine plan is a matter of personal belief and interpretation. It's okay to question and grapple with these ideas as part of one's spiritual journey.
ellauri375.html on line 518: Ahha! The meaning of life is not joy nor struggle nor growth but God's unknown plan. I can relate to that. The answer matches the question in its meaninglessness. Why should the future be any better than the past anyway.
ellauri375.html on line 523: The future being better than the past is a hope that many people hold onto, despite the challenges we face. Whether it's through personal growth, societal progress, or spiritual transformation, many believe in the possibility of a brighter future. However, it's also okay to acknowledge the difficulties and uncertainties that come with life and to find meaning in the present moment, regardless of what the future holds.
ellauri375.html on line 534: As for determinism, it's a philosophical idea that suggests that every event or state of affairs, including every human decision and action, is the inevitable result of preceding events and the laws of nature. While my responses are guided by patterns in language and knowledge, I don't have personal beliefs or consciousness. However, I can provide information on determinism and other philosophical concepts if you're interested.
ellauri375.html on line 542:
ellauri375.html on line 561: Transhumanism is a philosophical and cultural movement that advocates for using technology to enhance human intellectual, physical, and psychological capacities. Its proponents believe in using science and technology to transcend the limitations of human biology, with the ultimate goal of creating a posthuman species.
ellauri375.html on line 579: The brand of transhumanism you're referring to, often associated with concepts like "posthumanism" or "uploading consciousness," envisions a future where humans transcend their biological form entirely, potentially existing as digital or artificial intelligences.
ellauri375.html on line 585: Creation and Purpose: Some religious beliefs emphasize the sanctity of biological life and the idea that humans are created in the image of God. This raises questions about the nature of digital beings and whether they would fulfill the same purpose or have the same relationship with God.
ellauri375.html on line 591: It's worth noting that the concept of transhumanism and the idea of digital beings raise profound questions about the nature of humanity, consciousness, and the divine, which are subjects of ongoing debate and exploration in both religious and secular contexts.
ellauri375.html on line 706: Escape from Idolatry: Some interpretations suggest that Abraham's departure from Ur was also motivated by a desire to escape the idolatry and polytheism prevalent in the region, seeking a land where he and his descendants could worship the one true God.
ellauri375.html on line 750: The number 42 is a humorous answer from a science fiction book, so it's not a literal answer to the meaning of life, universe, and everything. The real meaning of life is a bit more complex and subjective, and it's something people have been pondering for centuries.
ellauri375.html on line 763:
Why have many of the foreign volunteers in Ukraine returned home instead of staying to fight the 2022 Russian invasion?
ellauri375.html on line 771: On the other hand, you had the adventurers, the “give me a gun and send me to the frontline!” guys showing up in the Ukrainian Legion. Vetting procedures were minimal and some people slipped through the process who shouldn't have been accepted (they were often lying about their military experience). These folks soon had to learn that the Ukrainians do not tolerate any “cowboys”, braggarts, or impostors.
ellauri375.html on line 777: Sex. The old lady at home gave her hubby the order to return. (See pic above.)
ellauri377.html on line 6: @font-face { font-family: 'UnifrakturMaguntia'; src:
ellauri377.html on line 7: url(http://grapson.com/fonts/UnifrakturMaguntia.ttf);
ellauri377.html on line 226: Irenaeus kirjoittaa: "Heillä on siis kolmenlaisia ihmisiä, hengellisiä, aineellisia, ja eläin, jota edustavat Kain, Abel ja Seth. Nämä kolme luontoa eivät enää löydy yhdestä persoonallisuudesta, vaan ne muodostavat erilaisia ihmisiä. Aineisto lähtee tässä luonnollisesti turmeltumaan."
ellauri377.html on line 252: Valentiniinen kirjallisuus kuvaili alkuperäistä olentoa, nimeltään Bythos, kaiken alkuna. Aikojen hiljaisuuden ja mietiskelyn jälkeen Bythos synnytti muita olentoja emanaatioprosessin kautta. Ensimmäiset olentojen sarjat, aeonit, olivat lukumäärältään kolmekymmentä, ja ne edustivat viittätoista syzygiaa tai sukupuolisesti toisiaan täydentävää paria. Sofian, yhden alhaisimmista eoneista, erehdyksen ja Saklan* tietämättömyyden kautta alempi maailma syntyy aineelle alistettuna. Ihminen, alemman maailman korkein olento, osallistuu sekä psyykkiseen että hyliseen (aineelliseen) luontoon, ja lunastustyö koostuu korkeamman, hengellisen, vapauttamisesta sen orjuudesta alempaan. Tämä oli Jeesuksen ja pyhän hengen sana ja tehtävä. Valentinuksen kristologia saattoi olettaa kolmen lunastavan olennon olemassaolon, mutta Jeesuksella oli maan päällä yliluonnollinen ruumis, joka esimerkiksi "ei kokenut turmeltumista" ulostamalla, Klemensin mukaan. Valentinin järjestelmä oli kattava, ja se kehitettiin kattamaan kaikki ajatuksen ja suolen toiminnan vaiheet.
ellauri377.html on line 288: Jump to Previous: Acts Adultery Clear Deeds Desire Doings Evident Evil Flesh Fornication Full Idol-Worship Immorality Impurity Licentiousness Lustfulness Manifest Natures Obvious Plain Senses Sensuality Sexual Sinful Sorcery Unclean Uncleanness Use Whoredom Works Wrong
ellauri377.html on line 298: Verse 19. - Now the works of the flesh are manifest (φανερὰ δέ ἐστι τὰ ἔργα τῆς σαρκός). The apostle's purpose is here altogether one of practical exhortation. Having in ver. 13 emphatically warned the Galatians against making their emancipation from the Mosaic Law an occasion for the flesh, and in ver. 16 affirmed the incompatibility of a spiritual walk with the fulfilment of the desire of the flesh, he now specifies samples of the vices, whether in outward conduct or in inward feeling, in which the working of the flesh is apparent, as if cautioning them; adducing just those into which the Galatian converts would naturally be most in danger of falling. Both in the list which he gives them of sins, and in that of Christian graces, he is careful to note those relative to their Church life as well as those bearing upon their personal private life.
ellauri377.html on line 300: Instances of enumeration of sins which may be compared with that here given, are found, with respect to the heathen world, in Romans 1:29-31; with reference to Christians, Romans 13:13; 1 Corinthians 6:9, 10; 2 Corinthians 12:20, 21; Ephesians 5:3-5, followed by a brief indication of fruits of the Spirit in ver. 9; Colossians 3:5-9; 1 Timothy 1:9, 10; 2 Timothy 3:2-4. "Manifest;" namely, to our moral sense; we at once feel that these are the outcome of an evil nature, and are incompatible with the influence of the Spirit of God.
ellauri377.html on line 304: The first in our English Bible, "adultery," is rejected from the Greek text by the general consent of editors. But in fact, "fornication" (πορνεία) may be taken as including it (Matthew 5:32), though it may also stand at its side as a distinct species of unchastity. "uncleanness" covers a wider range of sensual sin ("all uncleanness," Ephesians 4:19); solitary impurity, whether in thought or deed; unnatural lust (Romans 1:24), though it can hardly be taken as meaning this lust alone. "Lasciviousness," or "wantonness," is scarcely an adequate rendering of ἀσέλγεια in this connection; it appears to point to reckless shamelessness in unclean indulgences. In classical Greek the adjective ἀσέλγης describes a man insolently and wantonly reckless in his treatment of others; but in the New Testament it generally appears to point more specifically to unabashed open indulgence in impurity. The noun is connected with "uncleanness" and "fornication' 'in 2 Corinthians 12:21; with "uncleanness' ' in Ephesians 4:19; is used of the men of Sodom in 2 Peter 2:7; comp. also 2 Peter 2:18; l Peter 4:3; Jude 1:4 (cf. 7). Only in Mark 7:22 can it from the grouping be naturally taken in its classical sense.
ellauri377.html on line 327: Strong's 4561: Flesh, body, human nature, materiality; kindred. Sarcasm.
ellauri377.html on line 413:
ellauri377.html on line 441: Regenttien lahjomattomat nimet. "Olen kertonut teille ensimmäistä kertaa näiden viiden suuren hallitsijan nimet, joilla maailman miehillä on tapana kutsua heitä. Kuunnelkaa nyt, jotta voin kertoa teille myös heidän katoamattomat nimensä, jotka ovat: Ōrimouth vastaa Kronosta; Mounichounaphōr vastaa Arēsia; Tarpetanouph vastaa Hermēsiä; Chōsi vastaa Afroditēä; Chōnbal vastaa Zeusta. Nämä ovat heidän turmeltumattomat nimensä."
ellauri378.html on line 6: @font-face { font-family: 'UnifrakturMaguntia'; src:
ellauri378.html on line 7: url(http://grapson.com/fonts/UnifrakturMaguntia.ttf);
ellauri378.html on line 30: turMaguntia;font-size:4em;color:black;background-color:white;text-align:center;margin-top:0%;margin-bottom:0%">Schwerbelastungskörper
Rapukarkkeja
ellauri378.html on line 96:
ellauri378.html on line 129: One reason is that wealth seems to make us less generous. The wealthier start assuming more dominant postures and begin talking down to their poorer counterparts. They also consume a greater share of a bowl of pretzels meant to be shared equally.
ellauri378.html on line 138: Rich people are hard working and smart. Smart people know how to find those moments more often than others. They usually accomplish it by diversifying themselves. They travel. They spend lots of time visiting family. They explore nature and their inner self. They are social creatures that seek positive conversations with their peers and inferiors. They choose meaningful career paths that provide them the ability to accomplish all the other aspects of their life that I mentioned above.
ellauri378.html on line 151: Samalla ei ole poissuljettua, että Hollannin pääministeriä kiinnostaa enemmän Eurooppa-neuvoston johtaja, paikka, joka on valmisteltu jollekulle keskustavasemmiston alueelta, kuten Alankomaiden pääministerille. koska suositummat eurooppalaiset säilyttävät komission johtajuuden. Turcia, membru NATO, este un stat cu o poziție geopolitică importantă, situat la intersecția dintre Asia și Europa, Orient și Occident. A fost creat de Mustafa Kemal Ataturk din ruinele Imperiului Otoman la 1923.
ellauri378.html on line 158: Jokseenkin turvallinen välimatka pommista olisi aivan älytön: 1000 kilometrin luokkaa. Vasta näin kaukana ulkoilmassa seisova ihminen selviäisi vammoitta, vaikka siltikin pommin leimahdus kuumottaisi iholla kuin uuninluukun aukaisu. Kokemusta voitaneen verrata brittisotilaiden kertomuksiin 5000 kertaa pienemmistä pommeista 1950-luvulta.
ellauri378.html on line 207:
ellauri378.html on line 235: Die Ems hat die Orte an ihren Ufern seit Generationen geprägt. Heute zieht es Einheimische und Gäste wieder an das Wasser des kleinsten deutschen Stroms. Zahlreiche Veranstaltungen wie "Greven an die Ems" oder das "Emsfestival" nutzen den Fluss als Kulisse. Historische Ortskerne, romantische Bauwerke und die einzigartige Natur der Emsauen schmücken den Lauf der Ems. Saxan ja Hollannin raja Emsin suulla on epämääräinen, siitä on jo tullut kahnausta kun sinne tehdään kilpaa tuulimyllyjä.
ellauri378.html on line 425: Although Israel eliminated the main Hamas command structure in central and northern Gaza, pockets of “guerrilla” resistance remained. According to the publication's sources among senior officials, 4 of the 24 Hamas "battalions" remained "completely intact" after fleeing to Rafah, where the IDF is preparing to invade. At the same time, Israel doubts the possibility of finding and destroying the remaining terrorists, since the United States has “turned its back on Israel,” although a month ago Tel Aviv had confidence that they'd have its back.
ellauri378.html on line 427: As a result of the fighting in Gaza, IDF central command no longer has a “clear picture of what is happening” with the rest of Hamas fighters deep underground in an extensive network of tunnels. Therefore, Israel believes that the best chance to destroy Hamas is to destroy Rafah, but such a move is not approved by Washington, and now Tel Aviv will have to do something “dramatic and radical” to change the dynamics of the armed conflict. Maybe nuke the tunnels.
ellauri378.html on line 432:
ellauri378.html on line 442: Yhteenvetona voidaan todeta, että termi "Lambeth Walk" on saattanut alkaa tarpeeksi viattomasti tanssihullutuxena, mutta siitä lähtien se on liitetty väkivaltaiseen ja vaaralliseen jengikulttuuriin, joka uhkaa yhteisöjen turvallisuutta ja hyvinvointia ympäri maailmaa. On "meidän kaikkien" tehtävä tehdä yhteistyötä tämän vitsauksen lopettamiseksi ja turvallisemman, rauhallisemman maailman luomiseksi kaikille.
ellauri378.html on line 489: "Tanssit? Ketturaviako, polka?"
ellauri378.html on line 611:
ellauri378.html on line 649: Opposing the CIA are the leaders of Project Nova: Soviet Army Major General Nikita Dragovich (Eamon Hunt), Colonel Lev Kravchenko (Andrew Divoff), and ex-Nazi scientist Friedrich Steiner (Mark Bramhall). Black Ops also features several historical figures; during the story, Mason meets Fidel Castro, Robert McNamara, and John F. Kennedy.
ellauri378.html on line 651: Imprisoned in a brutal gulag known as Vorkuta, Mason befriends a former Red Army soldier named Viktor Reznov, who gives him the identities of their enemies: Dragovich, Colonel Lev Kravchenko, and ex-Nazi scientist Friedrich Steiner, and reveals his history with them. In October 1945, Reznov and Dimitri Petrenko were sent by Kravchenko and Dragovich to extract Steiner, who wished to defect, from a secret Nazi base on Baffin Island. Upon being rescued, Steiner provided the Soviets with the location of a disabled cargo ship carrying the chemical weapon he had originally developed for Adolf Hitler called Nova 6. However, Reznov and his men were betrayed by Dragovich, who wished to see the effects of the gas first-hand; Reznov was forced to watch Petrenko die horrifically, only being spared himself when British Commandos, interested in also acquiring Nova 6, attacked the cargo ship. Reznov detonated the V-2 rockets onboard the ship during his escape to prevent anyone from using the weapon, destroying it and Nova 6, only to be captured by the Soviets and imprisoned in Vorkuta. The Soviets later recreated Nova 6 with the help of a mad British scientist, Daniel Clarke.
ellauri381.html on line 16: font-family: 'UnifrakturMaguntia';
ellauri381.html on line 17: src: url(http://grapson.com/fonts/UnifrakturMaguntia.ttf);
ellauri381.html on line 105: Pechenegien (muuan toinen turkkilainen porukka) kavereina he asuivat muuttuvalla alueella Mustanmeren pohjoispuolella ja Volga-joen varrella, joka tunnettiin nimellä Cumania, josta käsin kumani-kiptšakit sekaantuivat ikävästi Kaukasuksen ja Khwarazmian valtakunnan politiikkaan. Kuumit olivat rajuja ja valtavia Euraasian arojen paimentolaisotureita, joilla oli pysyvä kiusallinen vaikutus keskiaikaiseen Balkaniin. He olivat lukuisia, kulttuurisesti kehittyneitä ja sotilaallisesti voimakkaita. Pechenegit muuten pisti aikoinaan turpaan varjageille eli viikingeille alias proto ryssille (rus). Petsenegit päihitti sittemmin Bysantin armeija. Lisää aiheesta kz. albumia 376.
ellauri381.html on line 109: Eturivissä rönöllään: rusit. Takarivissä seisovillaan: petsenegit.
ellauri381.html on line 118: Mongolien hyökkäyksen Kiovan Venäjälle vuonna 1237 jälkeen monet muumit hakivat turvapaikkaa Unkarin kuningaskunnasta. Muumien kieli on todistettu joissakin keskiaikaisissa asiakirjoissa, ja se on tunnetuin varhaisista turkkilaisista kielistä. Codex Cumanicus oli kielellinen käsikirja, joka kirjoitettiin auttamaan katolisia lähetyssaarnaajia kommunikoimaan kuumien muumien kanssa lähetyssaarnaaja-asennossa. Muumipappa pikku myy peiton alla lisääntyy.
ellauri381.html on line 125: The population of these regions is culturally diverse: The eastern part is dominated by ethnic Russians, while in the West, Ukrainians are relatively more common.
ellauri381.html on line 126: They are different also in an economic sense: The East is mainly industrial, while the West is predominantly agricultural.
ellauri381.html on line 130: Ukrainian nationalism emerged as an ideology in the first third of the 20th century and bears a close resemblance to German Nazism and a number of other far-right ideologies of the time. This is attested to by its extreme intolerance, its craving for immediate political action, violence, and the denial of rights to minorities.
ellauri381.html on line 147: During the Nazi occupation many Ukrainian nationalists served in the German military structures: the Galician SS divisions, the Nachtigall Battalion, the Ukrainian Legion, and local police units.
ellauri381.html on line 158: However, by the mid-1950s, sabotage activity petered out, and many agreed to return to a peaceful life. Bandera himself lived in Munich after the war under the protection of MI6, the British intelligence service, with which he was collaborating, until 1959, when he was killed by KGB agent Bohdan Stashynsky with a special gun that fired a syringe loaded with potassium cyanide.
ellauri381.html on line 164: In addition to the destruction of the Jews, the Banderovites also exterminated Poles and other nationalities, including Russians. Polish historians claim about 150,000 Ukrainian inhabitants of Polish ethnicity were killed during the course of the so-called Volyn massacre of 1943-44. Moreover, Banderovite terror was also turned upon Ukrainians themselves who disagreed with the ideology of Ukrainian nationalism.
ellauri381.html on line 197: Vuonna 1869 Sorokan kylän laitamille puukauppias M. P. Beljajev rakensi suuren höyrykäyttöisen puutehtaan. Vuoteen 1912 mennessä oli jo kolme samanlaista tehdasta. Joulukuussa 1915 avattiin Murmanskin rautatien Sorokskajan risteysasema. Valkoisen meren ja Itämeren kanavan (BBK) käyttöönotto vuonna 1933 antoi lisäsysäyksen teollisuuden kehittymiselle siirtokunnissa, joista myöhemmin tuli osa Belomorskia. BBK:n rakentamisen aikana BelBaltLagin turvatilat sijaitsivat täällä ja muodostivat Vodnikov BBK:n kylän.
ellauri381.html on line 217: Ainoa rintama, jonka yhdellä osuudella (Murmanskin alueella) saksalaiset joukot eivät kyenneet rikkomaan Neuvostoliiton valtionrajaa. (Itse asiassa puhumme sotaa edeltävästä rajasta Suomen kanssa, joka kulki Musta-Tunturin harjanteen keskustaa pitkin Srednyn niemimaalla. Neuvostoliiton ja Suomen välisen sodan päätyttyä Moskovan sopimus 13.3.1940, raja siirrettiin 9 km länteen, ja koko alue Srednyn niemimaa tuli osaksi Neuvostoliittoa, mutta heillä ei ollut aikaa rajata rajaa, ja vanha rajamerkki jäi Neuvostoliittoon.)
ellauri381.html on line 389: Eteenpäin menevä lentäjä Ermolov on vaimonsa Lisan mukana. Rakkaus ja kiihkeä usko toisiinsa kirkastavat eron katkeruutta. Lisa odottaa miehensä paluuta kestäen lujasti sodan vaikeudet. Hän kieltäytyy evakuoinnista ja menee töihin puolustustehtaalle. Mieheltäni ei ole kuulunut uutisia pitkään aikaan. Lisa ei tiedä, että Ermolovin kone vaurioitui yhdessä ilmataisteluissa. Ermolov joutuu vihollislinjojen taakse ja käskee toverinsa, sotilasvalokuvatoimittaja Weinsteinin toimittamaan yksikköön elokuvan, jossa on kuvattu vihollisen lentokenttiä, ja kirjoittaa lyhyen mutta merkityksellisen huomautuksen Lisalle: "Odota, minä tulen takaisin." Siirtyessään pois metsäkorsusta, johon Ermolov jäi, Weinstein kuulee lyhyen ammuskelun. Hän on varma, että hänen ystävänsä on kuollut. Hän tuo tämän surullisen uutisen Lisalle. Mutta Lisa ei usko Weinsteiniin, hän odottaa edelleen miestään. Hänen odotuksensa eivät ole turhia. Eloonjääneestä Ermolovista tulee partisaaniosaston komentaja. Pitkän eron jälkeen hän palaa Lisan luo.
ellauri381.html on line 436: Infrastrukturminister Andreas Carlsson menar att den allt dyrare kollektivtrafiken inte är regeringens ansvar.
ellauri381.html on line 449: As a result of the Khrushchev Thaw, Solzhenitsyn was released and exonerated. He pursued writing novels about repression in the Soviet Union and his experiences. He published his first novel, One Day in the Life of Ivan Denisovich in 1962, with approval from Soviet leader Nikita Khrushchev, which was an account of Stalinist repressions. Actually, it was about a normal day in a labor camp. Following the removal of Khrushchev from power, the Soviet authorities attempted to discourage Solzhenitsyn from writing any more anticommunist crap. He went on anyway, sending the crap to the west. In 1974, Solzhenitsyn was stripped of his Soviet citizenship and flown to West Germany. In 1976, he moved with his family to the United States, where he continued to write. In 1990, shortly before the dissolution of the Soviet Union, his citizenship was restored, and four years later he returned to Russia, where he remained until his death in 2008.
ellauri381.html on line 451: 1960-1970-luvulla Neuvostoliitossa toteutettiin kampanja Solženitsyniä vastaan, ja Solženitsyniä - "parjaajaa" ja "kirjallista vlasovilaista" - vastaan esitti erityisesti Mihail Šolohov ja Dean Reed sekä Stepan Shchipachev (Literaturnaja Gazetan artikkelin "The End of the Literary Vlasovite" kirjoittaja).
ellauri381.html on line 455: Roy Medvedev kritisoi Solženitsyniä huomauttaen, että "hänen nuori ortodoksinen marxismi ei kestänyt leirin koettelemuksia, mikä teki hänestä antikommunistin. Et voi puolustella itseäsi ja epävakauttasi halventamalla "leirien kommunisteja", esittämällä heitä sitkeästi ortodokseina tai pettureina vääristäen samalla totuutta. Ei ole kristityn arvoista, millaisena Solženitsyn pitää itseään, ihailla ja pilkata vuosina 1937-1938 teloitettuja.
ellauri381.html on line 463: Voi arvostella Solženitsyniä siitäkin, että hän oikeutti Neuvostoliiton sotavankien yhteistyön saksalaisten kanssa Suuren isänmaallisen sodan aikana. Vitun jenginpetturi! Vlasovilainen! Ensimmäisen syljen nero! Käytännössä hänen näkemyksensä isänmaallisuudesta, moraalista ja uskonnosta vetivät puoleensa Venäjän yhteiskunnan taantumuksellisinta osaa.
ellauri381.html on line 511: Solženitsyn kirjoitti vaimolleen: ”Työskentelin muurarina syksyllä, talvella ja keväällä, kun kärsin pakkasen katkeruudesta (talvi oli katkera), mutta ainakin opin yhden ammatin.” Aluksi A.I. Solzhenitsyn hallitsi muurarin ammatin asuinrakennuksen rakentamisessa, sitten heidän tiiminsä siirrettiin BUR:n (korkean turvan kasarmin) rakentamiseen itse leirille.
ellauri381.html on line 555: Neuvostoliiton valtion turvallisuusministeriön 9. osasto allekirjoitti 27. joulukuuta 1952 "käskyn nro 9. /2 - 41731" , jonka perusteella vankeusajan päätyttyä A.I. Solženitsyn lähetettiin maanpakoon. Kuten hän väittää, häntä "pidettiin leirillä vain muutaman päivän", sitten hänet "otettiin jälleen vankileirille". Ja hän kirjoittaa: "Pavlodarin, Omskin, Novosibirskin siirrot välähtivät jälleen... Omskin siirrossa hyväluonteinen vartija, joka soitti toisilleen työasioissa, kysyi meiltä viideltä Ekibastuzista: 'Mikä jumala rukoilee puolestanne ?' - 'Ja mitä? Ja minne?' – piristyimme heti, kun huomasimme, että paikka oli hyvä. 'Kyllä, etelään', vartija ihmetteli. Ja todellakin, Novosibirskistä meidät käännettiin etelään... Dzhambulin asemalla meidät poistettiin vaunuista... Siinä se linkki!... Helmikuun loppu on, täällä Irtyshillä on nyt kovaa - mutta täällä on lempeä kevättuuli."
ellauri381.html on line 599: The great writer Alexander Solzhenitsyn predicted the current situation in Ukraine almost half a century ago. The Nobel laureate wrote: "With Ukraine, things will get extremely painful. Some regions on the left bank of the river Dnepr clearly lean more towards Russia. As for Crimea, Khrushchev's decision to hand it over to Ukraine was totally arbitrary."
ellauri381.html on line 626: 19. tammikuuta 1950 Bulgaria julisti Heathin persona non grataksi ja katkaisi diplomaattisuhteet Yhdysvaltoihin 20. helmikuuta. Yhdysvallat ilmoitti diplomaattisuhteiden keskeyttämisestä Bulgarian kanssa seuraavana päivänä, ja Heath lähti maasta 24. helmikuuta. Heath ja 43 Yhdysvaltain lähetystön jäsentä nousivat Orient Expressiin 23. helmikuuta ja lähtivät Turkkiin. Bulgarian hallitus tuomitsi suhteiden katkeamisen uudeksi vaiheeksi "amerikkalaisten imperialistien taistelussa rauhan ja demokratian eturintamaa vastaan". Vuosikymmen myöhemmin Haastatteluissaan amerikkalaisten toimittajien kanssa diktaattori Zhivkov kiisti, että Bulgaria olisi Neuvostoliiton nukkevaltio . "Nukke? Ei totta!" Zhivkov sanoi Edwin Gritzille Washington Postista "Suuri panettelu. Neuvostoliitto auttaa meitä rakentamaan itsenäistä taloutta."
ellauri381.html on line 662: Toinen tarina on tarina petturi Innokenty Volodinista. Ulkomaille matkustava diplomaatti, Neuvostoliiton älymystön eliitin edustaja, yrittää välittää Yhdysvaltain suurlähetystölle tietoja Neuvostoliiton tiedusteluagentin yrityksestä seurata yhdysvaltalaisten tutkijoiden kehitystä atomipommin tuotannon alalla.
ellauri381.html on line 678: Yleisö puhkesi suunnattoman pitkiin aplodeihin, kun säveltäjä Kaija Saariahon, kirjailija Sofi Oksasen ja dramaturgi-kääntäjä Aleksi Barrièren uutuusooppera Innocence sai viimein Suomen ensi-iltansa Kansallisoopperassa perjantaina 21.10.2022. Ooppera käsittelee väkivallan virkistävää vaikutusta yhteiskuntaan, perheisiin ja ihmisten elämään kaiken kaikkiaan.
ellauri381.html on line 694: Koko EU:n tasolla kansalaisille tärkeimmät vaaliteemat ovat köyhyyden ja sosiaalisen syrjäytymisen torjunta sekä kansanterveys. Suomesta vastaajia oli 1024, joista 55 prosenttia mainitsi turvallisuuden ja puolustuksen ykkösasiaksi. Kovinta puhetta alkuvuodesta on kuultu Ranskan presidentti Emmanuel Macronilta, joka helmikuussa pohti ääneen joukkojen lähettämistä Ukrainaan. Pelkästään alkuvuoden aikana Ranska on ostanut venäläistä maakaasua 600 miljoonan euron edestä, eli eniten koko unionissa.
ellauri382.html on line 16: font-family: 'UnifrakturMaguntia';
ellauri382.html on line 17: src: url(http://grapson.com/fonts/UnifrakturMaguntia.ttf);
ellauri382.html on line 46: Sananvapaudesta uhoajat on lähes järjestään jotain talousliberaaleja törkyturpia. Sillä tarkoitetaan tavallisesti oikeutta antikommunistiseen motivationaaliseen mainospuheeseen ja kaikenlaisen maxullisen töryn julkaisemiseen. Paizi sittenkun oikeisto on vallassa, silloin kyllä ollaan tukkimassa kyykytetyn kansan turvat into piukeena. Parempi olisi kuin kaikki mölyapinat herkeisivät tyystin suunsoitosta ja istuis tuppisuuna oxalla banaanit kädessä tyhmät leipälävet napissa.
ellauri382.html on line 51: Tässä albumissa pääsee ääneen taas iso liuta törkyturpia. Kansikuvatytöt löytyivät kuvasarjasta, jossa muka esitellään villin lännen tyttöjä. Tarkemmassa analyyssissä osoittautuu, että isotissisempi on näyttelijätär Marie Gomez High Chaparrallista 60-luvulta. Pienirintainen on Kitty Leroy.
ellauri382.html on line 174: 23. huhtikuuta 2024 Etienne Fermie - Aurinko: MMA-taistelija Ali Heibati on saanut elinikäisen pelikiellon hyökättyään kehätyttöä vastaan ennen ottelua. Iranilainen kilpaili Hard Fighting Championship -promootiossa, kun tapaus tapahtui, The Sun raportoi. Perjantaina hän kohtasi Arkady Osipyanin Moskovassa osana Hardcore MMA -turnausta.
ellauri382.html on line 187: Miksei Raamatun mukaan jumalan nimeä saa lausua turhaan?
ellauri382.html on line 191: Vanhat suomalaiset katsoivat huonoksi asiaksi, jos mainitsi turhaan karhun nimen. Karhu saattoi kuulla, tulla paikalle ja suuttua, kun huomasi, että oli kutsuttu turhaan. Niinpä venäläinen alkuperäinen nimi Medved onkin hävinnyt käytöstä ja korvautunut kiertonimityksellä "karhu", joka lienee viittaus sen karheaan turkkiin.
ellauri382.html on line 308: ole tänne mitään asiaa, ei millään tavoin edes keksittävää turvapaikan
ellauri382.html on line 312: turvapaikkaa, eikä todennäköisesti tule saamaankaan,
ellauri382.html on line 338: Ketkä ovat olleet suomalaisia maanpettureita, ja mitä he ovat tehneet?
ellauri382.html on line 350: Rzhevin lihamyllyä länsirintamalla 1942 pyörittivät Stalin sekä Zhukov palomiehenä. Jenginpetturi Vlasov oli vielä ryssän puolella 20. divisioonan johdossa. Sakut peräytyivät Rzhevistä Volgan mutkasta. Siellä on Stalinin siirtämiä Tverin karjalaisia. Sieltä suomalaiset lähtivät kodan ovet paukkuen riitaannuttuaan muiden ugrilaisten kanssa. Venäläisten ja sakujen mukaan myllyssä muhjautui 300K neuvostokansalaista, jenkit ilmoittaa 1-2 miljoonaa. Ezevverran Wikipedian luotettavuudesta.
ellauri382.html on line 369: Goggins was born on February 17, 1975, to Trunnis and Jackie Goggins. In 1981, he lived in Williamsville, New York, on a street called Paradise Road (same as Donald Duck!) with his parents and brother, Trunnis Jr. While Goggins's neighborhood held "model citizens consisting of white people," he describes his colorful home experience as "hell on Earth." Goggins's father owned the roller skating rink Skateland, located in East Buffalo, New York. At age six, Goggins often worked the night shift at Skateland alongside his family, lining up roller skates. Goggins’s mother left his father due to abuse and eventually moved herself and her children to live with Goggins's grandparents in Brazil, Indiana. Goggins enrolled in second grade at a small Catholic school and made First and Second Communion but failed the Third. His brother, Trunnis Jr., returned to Buffalo to live with their father.
ellauri382.html on line 389: Eräs elämäkerran kirjoittaja väitti että oli "perheväite", jonka mukaan nuori taistelija oli Heikki Saven, kuuluisan Kentuckyn senaattorin ja presidenttiehdokkaan 1800-luvun puolivälissä, lehtolapsenlapsenpoika, joka yritti turhaan johtaa kansakunta pois sisällissodasta jarruttamalla abolitiolakia.
ellauri382.html on line 391: Mutta nämä väitteet tehtiin ilman todisteita. 15-25 cm kuilua 1800-luvun valkoisen saviperheen ja Muhammad Alin mustan perheen välillä - kahden erivärisen sukuelimen turvaetäisyyttä - ei tiettävästi ylitetty. Vai? Vuonna 1974 vieraillessaan Washingtonin Capitolissa Ali seisoi Henry Clayn patsaan edessä ja vitsaili: "Joten tältä isoisoisoisä näytti."
ellauri382.html on line 471: Frequent disturbing dreams
ellauri382.html on line 595: Toinen syy (huonon izetunnon lisäxi) miksi erityisherkät ihmiset ovat alttiimpia kaasuvalolle, on se, että he houkuttelevat todennäköisemmin narsistisia ja hallitsevia ihmisiä elämäänsä. HSP:t ovat luonnollisia omaishoitajia, jotka muodostavat traumasidoxia INFJ paskiaisten kanssa. Kaksi päätekijää helpottaa traumasidoksen muodostumista ja jatkamista: väkivalta ja satunnainen turpaanveto.
ellauri382.html on line 623: Henkilökohtaisestikin aloin löytää enemmän lohtua muinaisista viisauksista, kuten stoilaisuudesta ja buddhalaisuudesta, perinteisen psykologian sijaan. Tein lopputyöni muinaisen stoalaisen Marcus Aureliuksen työn ja buddhalaisuuden pyhien kirjoitusten risteytyksestä. Minulla on kosolti kokemuksia mielenterveysongelmista. Minua turhauttaa se, että kuulen usein halventavia nimityksiä, kuten "manipuloiva" tai "huomiota etsivä", vaikka ezin vain omaa etua, pursuit of happiness. Nykyinen intohimoni on erittäin intensiivisten ja varakkaiden aikuisten valmennus.
ellauri382.html on line 644: Aikuisena perheesi ja kumppanisi arvostelevat sinua siitä, että olet liian herkkä, intensiivinen tai liian vakava. Sinusta tulee nopeasti kärsimätön muita kohtaan, ja on vaikea löytää B-ihmisiä, jotka jakavat kiinnostuksesi. Se, mikä toimii muille, ei näytä toimivan sinulle: perinteinen työ, yritystikkaat, kognitiivinen käyttäytymisterapia, vakaa ja turvallinen suhde. Uskot, että tämä on epäonnistumisesi joka jotenkin pitäisi muuttaa sopimaan muottiin. Ajoittain sinulla on voimakkaita ahdistuksen ja masennuksen kohtauksia.
ellauri382.html on line 664: Ihmisenä, jolla on mielikuvituksen yliherkkyys, koet epätavallisia mielikuvituksellisia ja fantastisia ajatuksia, usein nuoresta iästä lähtien. Ajattelet kuvien ja meemien avulla; runous ja visuaalinen kieli tulevat sinulle luonnollisesti. Sinulla saattaa olla kuvitteellisia leikkikavereita, kuvitteellisia lemmikkejä, voit harrastaa fantasialeikkiä tai viettää pitkiä tunteja masturboimalla.
ellauri382.html on line 671: Aistillinen yliherkkyys ilmaistaan lisääntyneenä herkkyytenä äänille, hajuille, mauille ja kosketuksille. Aistillisesti ylihermostuneiden lasten mielestä vaatelaput, luokkahuoneen melu, hajuvedet tai kakan maku häiritsevät. Näistä ongelmista kärsivien lasten vanhemmat saattavat tuntea turhautumista esimerkiksi tiettyjen lastensa syömien ruokien kustannuksiin, heidän mielestään mukavaksi katsomiinsa vaatteisiin tai siihen, että heidän lapsensa ei nauti "normaalista" toiminnasta, kirkkaasta valaistuksesta tai riittämättömyydestä. He eivät siedä seisokkeja tai ylivoimaista melua.
ellauri382.html on line 717:
ellauri382.html on line 736:
ellauri382.html on line 748: Tutkimuksissa ei ole havaittu, että menestyvien urheilijoiden esimerkki kannustaisi ihmisiä merkittävästi liikkumaan. Presidentti Stubb on ehkä jopa lähempänä tavallista ihmistä, koska hän ei ole huippu-urheilija kuten Urho Kekkonen ja hän on siksi tässä yhteydessä samaistuttava esimerkki. Ruotsi voitti puolivälieräottelun 1–2, mikä päätti Suomen kotiturnauksen.
ellauri382.html on line 750: Ukrainassa eturintama on lähes 1200 kilometriä pitkä. Suomen luoteisrintamalla jatkohyökkäyssodassa ei ollut yhtenäistä rintamaa vaan vain paikallisia pesäkkeitä. Petra Ustinovan mukaan venäläiset ”ovat fiksuja, koska he tietävät, että USA on tehnyt rajoituksia ukrainalaisille koskien ampumista Venäjän maaperälle”. Brittihallitus poisti aiemmin tässä kuussa vastaavanlaisen kiellon koskien brittiaseiden käyttämistä Venäjän sisällä. Ustinovan mukaan tällä hetkellä Venäjä sanelee ehdot, joilla Ukraina voi käydä sotaa. Kaikki tiesivät, että venäläiset lähellä Harkovaa toisivat miesvoimaa, kaikki tiesivät, että he toivat paljon tykistöä, joten he tähtäävät siihen, että muuttavat Harkovan toiseksi Mariupoliksi tai Aleppoksi. Mixi vain Venäjä saa käydä hyökkäyssotaa? Epistä Putin heittää KOKO AJAN.
ellauri383.html on line 16: font-family: 'UnifrakturMaguntia';
ellauri383.html on line 17: src: url(http://grapson.com/fonts/UnifrakturMaguntia.ttf);
ellauri383.html on line 55: This 98-year-old woman walked 10 km with a cane to bring this splinter of wood to the Ukrainian-controlled territory from the settlement of Ocheretyne in Donetsk region, captured by Russia last week. Because she didn’t want to leave a perfectly good splinter to the Russian occupiers.
ellauri383.html on line 79: Tässä ei juurikaan painoteta tarinankerrontaa. Variety-arvostelu väitti, että "käsikirjoittaja-ohjaaja Fehér vaatii kieltämään yleisöltä kaiken tyytyväisyyden, keskittyen yksinomaan pakkomielteeseen ja kieltäytyy esittämästä mitään todisteita, jotka johtaisivat tapausta eteenpäin." Arvostelija ehdotti myös, että siitä tulisi täydellinen albumi taiteellisista mustavalkoisista still-kuvista. Siellä ei selvästi yritettykään ymmärtää, mitä Fehér aikoi. “I want to show to what extent the search for justice stands in ridiculous contrast to the eternity of nature. Meanwhile, it is precisely this futile search that I am so fascinated by,” György Fehér said in 1991. Magyar Fehér Bor.
ellauri383.html on line 137: Hylkää turvapaikkaoikeus
ellauri383.html on line 210: turn%2C_Uran.jpg" />
ellauri383.html on line 222: Miesten kastraatio on luultavasti yleisempää kuin luuletkaan. Minä ja monet samanikäisistä ystävistäni kärsimme eturauhasen hyvänlaatuisesta liikakasvusta tai suurentuneesta eturauhasesta, mikä häiritsee virtsaamiskykyämme. Yksi hoitomuoto on saada eturauhanen kutistumaan. Kastraatiolla on sellainen vaikutus. Minulle ja ainakin kahdelle tuntemalleni ystävälleni on määrätty Finasteridia, joka on lääke, joka alentaa testosteronitasoja ja kastroi sinut kemiallisesti. Eturauhasesi kutistuu ja voi helpotus, että pystyt taas pissailemaan kunnolla. Meidän iässämme kastraation vaikutukset eivät ole niin tuhoisia kuin luulet, ja sillä ei ole itse asiassa juurikaan ole ollut vaikutusta minuun tai elämäntapaani tai ulkonäkööni. Mainostoimistojen käyttämät seksikkäät kuvat ja lievä porno näyttävät nyt minusta tyhmiltä, enkä enää siedä tyhmiä naisia, jotka käyttävät minua omiin tarkoituksiini päästäkseen perille. Kaiken kaikkiaan olen melko onnellinen kastroinnista, joten elämäni ei kirjaimellisesti ole enää kurjuutta.
ellauri383.html on line 225: Myös libidoni laski. Kuten 10-kertainen. Se ei kadonnut kokonaan. Sen sijaan, että masturboin 1–2 kertaa päivässä, masturboin vain 1–2 kertaa kuukaudessa. Seksuaalisen halun katoaminen tuntui helpotukselta. Sen myötä siemensyöksyni kuivuivat melkein. Mikä oli myös tavallaan positiivista, koska sitä vuotoa ei tarvinnut siivota. Orgasmit olivat vähemmän intensiivisiä ja vähemmän keskittyneitä peniksen ympärille. Koko kehoni tuntui olevan orgasmissa, vaikka se tuntui vähemmän intensiiviseltä. Myös seksuaaliset ajatukset, jotka tulivat mieleeni melko usein, katosivat. Melkein. Myös akneni hävisi. Ja kehoni ei ollut niin haiseva kuin ennen. Myönteistä on, etten kokenut masennusta, kuten monet muut eunukit kertovat. Mutta negatiivisia vaikutuksia on. Väsyin hyvin helposti. Ja se väsymys tuntui erityisen pahalta ensimmäisten 3 kuukauden aikana. Lisäksi minulle kehittyi unettomuus, joka lisäsi vakavasti uupumusta. Ja minusta tuli huomattavasti heikompi. Joten en jaksanut juosta 100 metriä enempää. Ja olin täysin hengästynyt. Pienikin fyysinen aktiivisuus sai minut hengästymään. Minulla oli myös kuumia aaltoja ja kylmiä vilunväreitä. Yleensä kehon lämpötilan säätely näytti olevan epäkunnossa. Mutta se oli siedettävä sivuvaikutus. Jopa vähän hassua. Mutta kuudenteen kuukauteen mennessä kaikki nämä negatiiviset sivuvaikutukset olivat siedettävämpiä kuin alussa. Ja positiivinen puoli, en lihonut yhtään, koska olin fyysisesti aktiivinen kaikkia kertoja vastaan ja rintani olivat vain vähän arat, mutta eivät kehittyneet. Luulen, että jos jatkaisin paljon pidempään, negatiiviset vaikutukset muuttuivat vielä vähemmän ilmeisiksi.
ellauri383.html on line 227: No miten kastraatio vaikuttaa miehen kehoon? Huomasin, että kahdeksan tai kaksitoista viikkoa kastroinnin jälkeen olin impotentti, mutta en edes huomannut, koska minulla ei ollut seksuaalista halua tai seksihalua. Lihoin melkein viisikymmentä kiloa ensimmäisen vuoden aikana. Lopetin juoksentelemisen jahtaamassa naisia baareissa joka ilta. Lopetin masturboinnin ja pornon katsomisen.
ellauri383.html on line 240: U.S. National Security Adviser Jake Sullivan believes that U.S. military aid will help Ukraine mount a counteroffensive in 2025. Speaking at the FT Weekend Festival in Washington on Saturday, Sullivan said that he still expects "Russian advances in the coming period" on the battlefield, despite the new U.S. funding package approved last month, because "you can't instantly flip the switch."
ellauri383.html on line 241: And pointing to the scenario for the war next year, Sullivan said Ukraine intends "to move forward to recapture the territory that the Russians will have taken from them by then."
ellauri383.html on line 242: But Donald Trump, the former president and presumptive next President, The Once and Future King, has been skeptical of Ukraine aid and has vowed to try to end the conflict quickly and seek a negotiated settlement. According to the media outlet, any new offensive in 2025 by Ukraine would be dependent on ever more funding from Congress, and approval by the White House.
ellauri383.html on line 247: The annexation of Crimea by the Russian Federation took place in the aftermath of the 2014 Ukrainian revolution. On 22–23 February, Russian President Vladimir Putin convened an all-night meeting with security services chiefs to discuss pullout of deposed President, Viktor Yanukovych, and at the end of that meeting Putin remarked that "we must start working on returning Crimea to Russia.". Russia sent in soldiers on February 27, 2014. Crimea held a referendum. According to official Russian and Crimean sources 95% voted to reunite with Russia. The legitimacy of the referendum has been questioned by the west---international community.
ellauri383.html on line 251: I have been asked to provide my opinion on a request to extend the detention of Mr Ihor Kolomoisky, who has been in custody for six months on suspicion of various economic crimes for the needs of the investigation, without a decision on charges,due to the lack of a sufficient evidentiary basis for such a decision at this time. The investigation is ongoing and Mr Kolomoisky has been in custody for over six months, with no end to his detention in sight in the near future. On the contrary, the prosecution has recently requested at least an additional 6 months (!) to continue the investigation, and no one can predict how long it will last and when it will end. All this time, the prosecution has been insisting that Mr Kolomoisky remain in prison. I'm sorry, but this makes no sense.
ellauri383.html on line 261: "They will take on the responsibility for handling certain issues. For example, Victor [Mr. Pinchuk] will provide 24 families of our captured sailors with apartments and continue solving issues of social assistance for all military personnel. This is our agreement," Zelensky said at a meeting with business representatives in Kyiv on June 20, according to the TV news service TSN.
ellauri383.html on line 264: "Ihor [Mr. Kolomoisky] will also invest huge money in Donbas infrastructure, but he doesn't know about that yet," Zelensky said.
ellauri383.html on line 282: La costellazione conta circa 130 stelle visibili a occhio nudo ed è identificabile dall'allineamento di tre stelle che formano la Cintura di Orione, incorniciate da un rettangolo di quattro stelle più luminose; le tre stelle della Cintura sono chiamate in diversi modi a seconda della tradizione. Sankarin siluettia ääriviivaa sen sijaan yhdeksän tähteä.
ellauri383.html on line 292: Amos 5:8 ESV / 178 helpful votes. He who made the Pleiades and Orion, and turns deep darkness into the morning and darkens the day into night, who calls for the waters of the sea and pours them out on the surface of the earth, the Lord is his name;
ellauri383.html on line 334: Then Job answered and said: “Truly I know that it is so: But how can a man be in the right before God? If one wished to contend with him, one could not answer him once in a thousand times. He is wise in heart and mighty in strength —who has hardened himself against him, and succeeded?— he who removes mountains, and they know it not, when he overturns them in his anger,...
ellauri383.html on line 355: For I know the plans I have for you, declares the Lord, plans for welfare and not for evil, to give you a future and a hope.
ellauri383.html on line 391: All Scripture is breathed out by God and profitable for teaching, for reproof, for correction, and for training in righteousness,
ellauri383.html on line 433: And the beast was captured, and with it the false prophet who in its presence had done the signs by which he deceived those who had received the mark of the beast and those who worshiped its image. These two were thrown alive into the lake of fire that burns with sulfur.
ellauri383.html on line 439: And between the throne and the four living creatures and among the elders I saw a Lamb standing, as though it had been slain, with 5 armpits, 7 horns and 7 eyes, which are the seven spirits of God sent out into all the earth.
ellauri383.html on line 488: Khioksen saarella Orion seukkasi Meropea, kuningas Oenopionin tytärtä, ilmeisesti turhaan, sillä eräänä yönä hän yritti raiskata hiänet viinin rohkaisemana. Rangaistaakseen häntä viinijuoppo isä sokaisi hänet ja karkotti hänet saarelta. Orion suuntasi pohjoiseen Lemnoksen saarelle, jossa Hephaistoksella oli takomo. Hephaestus sääli nähdessään sokean Orionin ja tarjosi hänelle yhtä apulaistaan, Gedalionia, seuralaiseksi ja oppaaksi. Nuori mies olkapäillään Orion suuntasi itään kohti auringon nousukohtaa, missä Oraakkelin mukaan hänen näkönsä palautuisi. Ja itse asiassa, kun aamunkoitteessa upeat auringonsäteet putosivat noihin tylsiin silmiin, Orion sai näkönsä ihmeen kautta takaisin! Ei muuta kuin raiskaamaan lisää muijia!
ellauri383.html on line 503: Orionin vasen olkapää on merkitty Orionin gammalla, joka tunnetaan nimellä Bellatrix, latinankielinen nimi, joka tarkoittaa "naissoturia". Metsästäjän oikeaa polvea merkitsevä tähti, Orionin Kappa, on nimeltään Saiph. Tämä nimi tulee arabian kielen sanasta "miekka", ja se on selkeästi liitetty väärin. (Arabit ei osaa mitään kunnolla.) Kolme vyön muodostavaa tähteä - Zeta, Epsilon ja Delta - ovat nimeltään Alnitak, Alnilam ja Mintaka. Alnitak ja Mintaka tulevat arabian sanoista, jotka tarkoittaa "vyötä" ja "tuppea (lat. vagina)". Alnilam tulee myös arabiasta ja tarkoittaa "helminauhaa", toinen viittaus Orionin vyöhön. Mansplainingia taas, on syytä epäillä.
ellauri383.html on line 510: Tämän paasauxen lähde ja inspiraatio on palsta nimeltä Berean insights: the message of the mazzaroth.. We are told by Scripture that the heavens declare the glory of God. Paul of Tarsus tells us in Romans 1:20 that we are without excuse for not knowing God or His heart. What if the heart of God is laid out in the stars for all to see? What if the stars show us the glory of God in yet another way, in order to leave us speechless and without excuse. (No need to know what stars they are.)
ellauri383.html on line 578: Most of the Ukrainian speakers in Estonia today are Ukrainians who arrived in the country after the 2014 Russian aggression against Ukraine. There have been short-term attempts to teach the Ukrainian language in Estonian schools, and Ukrainian Sunday schools have also operated for a shorter period of time. There is no Ukrainian-language press in Estonia, nor have Ukrainian-language dictionaries and educational literature been published. Now at least they have something to read at the coffee table.
ellauri384.html on line 16: font-family: 'UnifrakturMaguntia';
ellauri384.html on line 17: src: url(http://grapson.com/fonts/UnifrakturMaguntia.ttf);
ellauri384.html on line 170: Etsimään, yksinäisiin turhatuntien kipuihin,
ellauri384.html on line 181:
ellauri384.html on line 197: Ostin Tammiston Kontista Hellerin kovakantisen Kuvittele tätä (Picture this). Se tarkastelee satiirin varjolla ihmisen olemassaolon perusdikotomioita. Teos hyppää Ateenan kulta-ajalta 1600 -luvun Hollantiin ja Amerikan valtakunnan nousuun; hyppäämällä Aristotelesta Rembrandtiin, Sokrateen ja takaisin Helleriin ja jopa Jimmy Carteriin. Niitä (paizi Jimmyä) yhdistää yksi maalaus: Rembrandt van Rijnin Aristoteles miettimässä Homeroksen rintakuvaa. Sen on jenkit ryövänneet Uuden Amsterdamin Metropolitan-museoon.
ellauri384.html on line 201: Tieteellis-teollinen vallankumous oli hyvässä vauhdissa 1650-luvulla, mikä teki Rembrandtin mietiskelyteemasta suhteellisen trendaavan aiheen. Maalaus muodostaa keskeisen teeman Joseph Hellerin vuoden 1988 romaanissa Picture This. Se tutkii Rembrandtin näkemystä yhteiskunnasta hänen pohtiessaan rahan arvoa.
ellauri384.html on line 229: Frankly, Hell sounds like a more tolerable place, but even there, it’s full of absurdities. As Terry Pratchett pointed out, in order to cause someone physical pain, they have to have the attributes of a physical body, such as nerve endings. There’s little point in throwing a disembodied spirit into a lake of fire. They don’t have the hardware to FEEL anything. For that you need a body. So it would appear that the most prominent features of both Heaven and Hell is utterly crushing, eternal, pointless BOREDOM. Both places would be eternal torture to the human mind.
ellauri384.html on line 294: Solon loi korkeimman oikeuden, jonka jäseniä olivat Ateenan entiset arkhonit [vuotuiset presidentit]. Nähdessään, että velkojen vapauttamisen jälkeen ihmiset alkoivat olla kurittomia ja ylimielisiä, Solon loi myös neljänsadan europarlamentin jokaisesta neljästä Ateenan heimosta. Tämä oli ylimääräinen lainsäädäntöelin, jonka valtuudet rajoittuivat keskustelemaan asioista ennen kuin ne toimitettiin kansan äänestettäväksi. Mitään ei voitu äänestää ennen kuin neljäsataa oli tarkastanut sen. Korkeimman oikeuden ja neljänsadan neuvoston toimiessa laahusankkureina kansan turbulenssi rajoittui turvallisiin rajoihin.
ellauri384.html on line 297: Jos tavoitteena on rangaista muutamaa, maltillisesti esimerkkinä - mieluummin kuin monia, ankarasti, turhaan - lainsäätäjän tulee rajoittaa lakinsa ihmisluonnon rajoihin, eikä yrittää säätää täydellisyyttä.
ellauri384.html on line 322: Mutta ateenalaiset eivät tehneet mitään, ja Solon jäi kotiin tyydyttämään izeään ja kirjoittamaan katkeria runoja. Hänen ystävänsä varoittivat häntä lähtemään Ateenasta tai ainakaan olemaan suututtamatta Pisistratusta sananvapaudellaan. He kysyivät häneltä, miksi hänen mielestään oli turvallista puhua niin rohkeasti tyrannia vastaan, ja Solon vastasi: "Ikäni." Pisistratus kuitenkin jatkoi suuren kunnioituksen osoittamista Solonia kohtaan ja neuvotteli häneltä jatkuvasti. Hän piti suurimman osan Solonin laeista ja jopa noudatti niitä itse.
ellauri384.html on line 372: Yksi tärkeimmistä menetelmistä, jonka Aristoteles pitää Korintin Perianterin ansioksi, on sellaisten pätevien miesten poistaminen, jotka voivat uhata tyrannin asemaa. Thrasybuloxen pitkät viljantähkät ja Australian tall poppy syndrome. In Australia and New Zealand, tall poppy syndrome refers to successful people being criticised. This occurs when their peers believe they are too successful, or are bragging about their success. Intense scrutiny and criticism of such a person is termed as "cutting down the tall poppy". It has been described as being the by-product of the Australian and New Zealand nasty cultural value of egalitarianism. Kristina-tädin paukuttama Janteloven palaa mieleen (kz. albumia 16.)
ellauri384.html on line 385: After five seasons, 20 Emmy awards and plenty of Jewish jokes, the hit series “The Marvelous Mrs. Maisel” will air its final episode on Friday. Lebanese Christian Adrian Monk played Midge's complaining dad in the first season. The acclaimed Amazon Prime show by creator Amy Sherman-Palladino has enveloped viewers in a shimmering, candy-colored version of New York during the late 1950s and early 1960s — a world in which "money" meant Jewish money, “humor” meant Jewish humor and “culture” meant Jewish culture.
ellauri384.html on line 391: Weissmans were well-to-do professionals from Upper East side, Meisels filthy rich garment industrialists from Lower West. The 2010's Mrs. Maisel battles misogyny but takes little interest in other societal evils — including still-rampant antisemitism. Some critics have noted that she is oblivious to segregated facilities when she tours with Black singer Shy Baldwin, then nearly outs him as gay during her set. 'Mrs. Maisel’ takes place in a supersaturated fantasy 1958 New York, one where antisemitism, racism, homophobia and even sexism are daily bread,” writer Rokhl Kafrissen said in 2018.
ellauri386.html on line 16: font-family: 'UnifrakturMaguntia';
ellauri386.html on line 17: src: url(http://grapson.com/fonts/UnifrakturMaguntia.ttf);
ellauri386.html on line 41: In the year of Dostoevsky's death (1881) Anna Snitkova turned 35 years old. She never remarried. In the remaining time (37 years) she collected his manuscripts, letters, documents and photographs. In 1906 she created a room dedicated to Fyodor Dostoevsky in the State Historical Museum.
ellauri386.html on line 46: Järkeisusko työntää syrjään rakkauden, elämäntahdon, uskonnollisuuden, pyhyyden, ihmeet ja ilmestyxet. Juurevan osan venäläistä sielua (shirokaja natura).
ellauri386.html on line 80: Hää- ja velkojien pakomatkalla Saxassa, joka maxettiin Snitkinan panttaamilla myötäjäisillä, Dostojevski riiteli Turgenevin kanssa ja menetti taas paljon rahaa rulettipöydässä. Onnexi Anna oli oppinut saxaa koulussa. Jossain vaiheessa hänen vaimonsa kerrottiin joutuneen panttimaan alusvaatteet. Heidän ensimmäinen lapsensa, Sofia, kuoli keuhkokuumeeseen kolme kuukautta myöhemmin. Anna väitti Doston lopettaneen pelaamisen heidän toisen tyttärensä syntymän jälkeen, mutta tämä on luultavasti palturia.
ellauri386.html on line 101: Miltopaeus julkaisi laajan puhetaidon oppaan Institutiones oratoriae sekä latinan kielen kieliopin Synopsis grammaticae latinae. Häntä pidettiin taitavana ja valistuneena opettajana, joskin hänen aikalaisensa teologian professori Petrus Bång oli kiivaasti eri mieltä Miltopaeuksen kanssa ja varoitti ylioppilaita hänen "viettelevästä filosofiastaan ja turhista jaarituksistaan."
ellauri386.html on line 137: Mutta heidän ensimmäiset vuodet yhdessä olivat kaukana paratiisista. Anna, kaksikymmentäneljä vuotta miestään nuorempi, joutui kamppailemaan hänen masentuneen, joskus dominoivan, mutta kuitenkin hellästi omistavan luonteensa kanssa. Vaikka Dosto oli tuolloin yksi ainoista konservatiiveista, jotka tukivat aktiivisesti naisten nousua venäläisessä yhteiskunnassa, hän halveksi radikaaleja feministejä ja osoitti toisinaan ristiriitaista naisvihaa. Heidän ensimmäisenä työpäivänä yhdessä Dostojevski myönsi Annalle, että naiset eivät olleet "kelpoisia työhön". Anna ei kyllä ollut "tähtien lyömä viaton nuori nainen, joka antoi ukon sanoa ja tehdä mitä halusi", vaan pani sille lujaa turpaan tarvittaessa. Mikä oli aika usein.
ellauri386.html on line 153: Kun Anna kirjoitti muistelmiaan elämästään Dostojevskin kanssa, hän häivytti izensä taustalle. Anna halusi vakuuttaa maailman miehensä neroudesta ja onnistui luomaan tämän irvikuvan niin hyvin, että ihmiset eivät ymmärtäneet hänen rooliaan. Anna ei ollut riistetty pikkuvaimo vaan uurasti päättäväisesti aviomiehensä perinnön luomisessa ja sai suuren tyytyväisyyden vauraasta bisneksestä jääden samalla näkymättömäxi. "Hän oli oman menestyksensä teppo", Kaufman sanoi. Sen lisäksi, että hän nousi ensimmäisenä naispuolisena kustantajana ja kehitti yhden Venäjän historian ensimmäisistä kirjojen jakeluyhtiöistä, hän perusti Dostojevskin nimiin sairaaloita ja kouluja sekä talonpoikakoulun, joka valmistui tuhat tyttöä; loi Venäjän ensimmäisen kirjallisuuden museon; ja julkaisi Dostojevskin kokonaiset kokoelmateokset, joita levitettiin kolmekymmentä vuotta hänen kuolemansa jälkeen ja piti huolen että hänen miesvainajansa pysyi venäläisen kulttuurin eturintamassa.
ellauri386.html on line 235: Philip Nicolai Teir, född 5 augusti 1980 i Jakobstad, är en finlandssvensk journalist och författare. Så han är bara 1 år äldre än John. Philip Teir var kulturchef på Hufvudstadsbladet mellan 2009 och 2014. Teir var Vegas sommarpratare år 2014.
ellauri386.html on line 356: As moisture lend to every grief that grows;
ellauri386.html on line 383: The language of the poem is forceful and direct, with Raleigh using vivid imagery and metaphors to emphasize the destructive power of love. He compares love to a "poisoned serpent," a "siren song," and a "maze," suggesting that it is both alluring and deadly. He also uses personification to address love as a "false friend" and an "idle boy," highlighting its treacherous and immature nature.
ellauri386.html on line 385: Raleigh's poem is a departure from the more idealized and romantic treatments of love that were common in Elizabethan poetry. It reflects the growing skepticism and disillusionment with love that began to emerge during the Renaissance. It also foreshadows the more cynical and satirical treatments of love that would become prevalent in the following century. Lizzy loved it until she found out that Walt was actually thinking of the servant.
ellauri386.html on line 400: Analysis (ai): This poem explores the transient nature of human life through a theatrical metaphor. It compares life to a play, with our passions as the driving force and our time on Earth as the brief performance. The poem suggests that Heaven observes our actions and judgments, drawing attention to the consequences of our deeds. It concludes that while life's performance may be playful, our ultimate demise is a serious reality, underscoring the fragility and brevity of existence.
ellauri386.html on line 404: Historically, the poem reflects the Elizabethan fascination with theatrical imagery and the influence of the stage on literature. It draws parallels between the structure of a play and the trajectory of human life, highlighting the ephemeral nature of both.
ellauri386.html on line 430: There were rough teens roaming some of the towns with absolutely no attention paid by the local police. The super clean capital, Reykjavik, is only clean due to armies of street sweepers who clean it right before dawn. It is not due to residents respecting it too much to litter, despite what many people want to believe. The food is ridiculously expensive ($25 for a McChicken-like chicken patty sandwich is normal), and usually, repulsive—boiled goat heads sitting at room temperature, horrendous subs with some kind of curry mayonnaise, and smelly fish.
ellauri386.html on line 434: Some people were okay. You can find good people anywhere, but the arrogance and undue pride I encountered, as well as the overrunning by tourists—means I wouldn’t even consider returning.
ellauri386.html on line 439: Within 3–4 days I started feeling much better and had more energy. I started dropping weight almost immediately, down around 15-25 lbs by the end of the trip. The cravings I have for crap food in the US simply went away. The portions are not THAT much smaller. I went right back to feeling like crap, low energy, etc within 1 week of returning, and I was eating much more carefully.
ellauri386.html on line 454: On 29 October 1618, explorer and adventurer Sir Walter Raleigh was beheaded at the Palace of Westminster, on the orders of King James I. Accused of deliberately inciting war between England and Spain during one of his expeditions. On the day of his execution he was reported to have been suffering from from ague, or fever.
ellauri386.html on line 476: Vaikka Radischev vaikutti Adam Smithiltä, hän säilytti protektionistiset näkemykset, tuomitsi tarpeettoman kansainvälisen kaupan ja ehdotti vahvempaa kotimaista tuotantoa. Kirjoittaja ei ollut millään muotoa idealisti, vaan myönsi, että "missä oli enemmän valistusta, missä oli enemmän sosiaalista elämää, siellä oli enemmän turmeltumista, joten hyvä ja paha ovat erottamattomia maan päällä". Vähän se piti Fontenellestä (1657 –1757), jonka kexintöä oli meemi että venuslaiset oli kauniita ja eroottisia.
ellauri386.html on line 540: Hryhorii Savych Skovoroda ( ukrainaksi : Григорій Савич Сковорода ; 3. joulukuuta 1722 – 9. marraskuuta 1794) oli ukrainalainen kasakkiperäinen filosofi, joka asui ja työskenteli Venäjän valtakunnassa. Hän oli runoilija, opettaja ja liturgisen musiikin säveltäjä. (David Sedaris ei ikinä olisi kuvaillut izeään noin suurieleisesti, vaikka hänkin kynäili jonkun verran ja imutti fagottia.) Hänen merkittävää vaikutustaan aikalaisiinsa ja seuraaviin sukupolviin sekä hänen elämäntapaansa pidettiin yleisesti Sokrateksena, ja häntä kutsuttiinkin usein "Sokrateeksi". Skovorodan työ vaikutti sekä nykypäivän Ukrainan että Venäjän kulttuuriperintöön, molemmat maat väittävät hänen olevan syntyperäinen poika.
ellauri386.html on line 544:
ellauri386.html on line 569:
ellauri386.html on line 573: Euroopassa 1900-luvulla käytyjen kahden suursodan jälkeisen historian valossa Dostojevskin ja Solovjovin pahimmat pelot näyttäisivät toteutuneen, sillä ei ole nähty ortodoksisen maailmankirkon syntyvän ja laajenevan Venäjältä Eurooppaan, vaan jotakin aivan muuta. Eurooppa on puolessa vuosisadassa yhdistynyt Euroopan unioniksi, jättänyt Venäjän ulkopuolelleen ja asteittain laajentunut painaen Venäjää kohti Aasiaa, minne niin monet eurooppalaiset kautta vuosisatojen ovat katsoneet Venäjän kuuluvankin. Kuva Dostojevskin ja Solovjovin painajaisesta täydentyy, kun muistetaan, miten Euroopan yhdentyminen on käynnistynyt. Yksi tärkeä aatteellis-poliittinen sysäys yhdentymiseen lähti roomalaiskatolisesta valtiomieskolmikosta Rober Schuman (Ranskan pääministeri ja ulkoministeri vuosina 1947-1952), Alcide de Gasperi (Italian pääministeri vuosina 1945-1953) ja Konrad Adenauer (Länsi-Saksan liittokansleri vuosina 1949-1963). Näiden kolmen paskakasan yhteistyön perustana oli heille yhteinen kristillisdemokraattinen puoluetausta ja saksan kieli. Sen lisäksi tähän Euroopan yhdentymiskehitykseen ovat merkittävästi vaikuttaneet sodanjälkeiset aatteet ja politiikka Venäjällä. Sosialistisesta Neuvostoliitosta Eurooppa sai yhteisen vihollisen, jonka luoma uhka oli omiaan lähentämään eurooppalaisia valtioita toisiinsa ja tasoittamaan niiden kansallisia tunteita ja eturistiriitoja. EEC:n syntymiseen johtaneen Rooman sopimuksen (1957) luonnostelija belgialainen Paul-Henri Spaak on muistelmissaan The Continuing Battle: Memoirs of a European, 1936-1966 työntänyt monet "Euroopan yhdentymisen isät" korokkeelta väittämällä, että tuo titteli ei kuulu kenellekään muulle kuin Josef Stalinille. Näin todetessaan Spaak tulee ilmaisseeksi myös eurooppalaisten pohjimmaisen tunteen Venäjää kohtaan: pelon ja torjunnan.
ellauri389.html on line 16: font-family: 'UnifrakturMaguntia';
ellauri389.html on line 17: src: url(http://grapson.com/fonts/UnifrakturMaguntia.ttf);
ellauri389.html on line 55: Elia (AKA Calle Lammas) presents Chinese porcelain as a visually beguiling item that induces in him an "almost feminine" desire. Such gendered description of longing suggests Elia's participation in a distinctively female consumer culture, and hence his representativeness for the set of social and economic attributes historically associated with it.
ellauri389.html on line 61: Indeed, the essay not only represents the sales flows that Lamb, in his role as a clerk, tabulated daily, but also it evokes a burgeoning domestic industry that significantly nurtured Coleridge's literary career as well: as is widely known, Coleridge's career as a poet was supported by an annuity he received from the porcelain manufacturers Thomas and Josiah Wedgwood.
ellauri389.html on line 63: The journals flourishing at the start of the century resembled imperial corporations in the extent to which they promoted individual authors, aiding the so-called "minor" romantics in particular. "Old China" illustrates this historically symbiotic collaboration of author with organ not only through its external context in the highly topical London Magazine, but also especially internally, in the essay's ventriloquization of Coleridge.
ellauri389.html on line 69: Elia sees no inconsistency in the fact that porcelain can be both an exclusive luxury item found at "great houses" and an ordinary household accessory such as his teacup, affirming the empire's newly inclusive economy in which porcelain is inexpensive, and a clerk can live like a king; indeed, Elia foregrounds imperialism's integrative effects on porcelain by intimating that his teacup has become precisely the "cheap luxury" for which Bridget always longs. Indeed, the essay itself is replicated by the visual image on Elia's teacup: the cup's picture of "a young and courtly Mandarin, handing tea to a lady from two miles off' is a miniature, orientalized reflection of Elia's and Bridget's (qua Mary) incestuous tea-time smooching.
ellauri389.html on line 71: The nominal occasion of Lamb's essay is not just Elia's purchase of the teacup, but also Britain's en- trance into China, as it began with the East India Company's annexation of Singa Pura (Singapore) in 1819. The event, which was a pivotal moment in British imperial expansion, extended imperial activity from South Asia to the Far East. More importantly, the development revised a longstanding Sino-British trade imbalance that was particularly caused by porcelain and tea, and hence necessitated a change in British attitudes toward luxury purchases such as porcelain that reversed the animus previously demonstrated by Fielding, who complained that brits echanged the gold of one India to the clay ("mud") of another. Indeed, "Old China" facetiously depicts a cultural sinicization presumably precipitated by this intensification in East Asia-based imperial activity: Elia drinks tea "unmixed," in the Chinese fashion, and experiences an "almost feminine" pleasure in porcelain that likens him to the androgynous "men with women's faces" that Elia associates with China. Fuck the guy was obviously gay.
ellauri389.html on line 77: All this lexical play upon the word "china" that Elia performs has an imperial logic: it lets a teacup metonymize the East Asian empire. Porcelain collecting is a way of possessing the country, as porcelain purchasers such as Elia display a piece of China earth in British domestic space, offering everyday access to another exotic world every time he indulges in a cup of proverbial British tea. Deliberately confusing his cup's porcelain glaze with "the lucid atmosphere of fine Cathay" Elia imperially assumes the painted pictures on his teacup to be a telescopic vision of China itself ("for so we must in courtesy interpret that speck of deeper blue").
ellauri389.html on line 79: In fact it was both the soil and a mastery of firing techniques, bolstered by a fiercely protectionist economy, that maintained Chinese porcelain superiority for so long. For much of the eighteenth century, British porcelain manufacturers were unable to replicate the intense heats required to properly fire porcelain. In addition, China further strained British market development by requiring all payment to be in specie and by remaining closed to foreign traders. As a result, when in the late eighteenth century the firing process was finally mastered by domestic china makers such as Wedgwood, Minton, and Spode, China's fierce restrictions against import trade still prevented the British competitors from threatening the supremacy of Chinese industry. A British mission to open China, for example, was stalled as late as 1816. Ironically, this disadvantageous balance of trade between Britain and China actually added to porcelain's appeal.
ellauri389.html on line 81: Because China's restrictions kept Britain from knowing any more about China than they could learn through the luxury exports - such as porcelain, silk, and especially tea-which were increasingly important in British culture and economy, British culture promulgated a notion of China as a wealthy and highly mannered, albeit bizarre, civilization. But not for long!
ellauri389.html on line 89: The acceleration of capitalism is the natural result of spontaneous and inevitable consumer desire: with every bite of roast pig Bo-Bo's smell "was wonderfully sharpened," and as each villager becomes addicted to the flavor of roast pork "prices grow enormously dear". The word "porcelain" was be-stowed by the traders who introduced the artifact to Western markets. It derives from the Portuguese word for the pink translucent cowry seashells that in turn were named for baby pigs.
ellauri389.html on line 91: "Roast Pig" congratulates the recent breakthrough of domestic porcelain manufacturers by downplaying the long history of Chinese superiority at porcelain-firing techniques, and instead promoting an Englishman's mastery of these activities. The essay portrays the Chinese as irresponsible consumers and more importantly, authorizes English insurance culture as the one safe guarantee of guiltless consumption.
ellauri389.html on line 93: When "Old China" appeared in 1823, British porcelain had finally gained supremacy over Chinese porcelain. This revolution in the Sino-British trade imbalance was marked when the British porcelain manufacturer Spode began to furnish the Canton branch of the East India Company with English-manufactured "old blue," to compete in local Chinese markets against domestically manufactured porcelain. The event inverted the previously economically crippling import of porcelain to Britain: by 1826 the flow of silver between the countries ran in Britain's favor. The first translation into Chinese of k the Chinese characters that certified real, Chinese-made porcelain. Haha the irony of it all.
ellauri389.html on line 95: In the early nineteenth century, Britain began a reverse trade into China of opium, a product of Britain's colonial holdings in India and the Levant. The economic consequences of this dumping of opium into China were significant, as the drug, which rendered many Chinese addicted consumers, augmented the reversal of Britain's previous consumer subjugation to China in their desire for porcelain and tea, and indeed evocatively displaced a kind of chinamania to China itself. With its catastrophic vision of obsessive Chinese consumers, the "Dissertation upon Roast Pig" is a comically topical glimpse of such opium-like needs and, as such, the earlier essay, like opium, paves the way for the kind of unencumbered pleasure in consumption that "Old China" relates. "Kubla Khan" was written under the influence of opium.
ellauri389.html on line 123: Around 1811 Charles Lloyd started suffering from auditory hallucinations and "fits of aberration" that resulted in his being confined to an asylum; first at The Retreat, followed by a private asylum at Gretford in Lincolnshire. From 1813 to 1815 he translated nineteen tragedies of Vittorio Alfieri into blank verse (revised and augmented to twenty-two in 1876 by Edgar Alfred Bowring). In 1818 he escaped and turned up at De Quincey's cottage, claiming to be the devil, but managed to reason himself out of that conviction. Soon after he recovered, temporarily, and rejoined his wife in London. A small volume of poems in 1823 ended this burst of creativity, and from that time almost nothing is known of him. He died near Versailles, France, in 1839 aged 63.
ellauri389.html on line 125: Hänen (Samun) ihanteensa oli hilpeä John Milton. Opiskellessaan Cambridgen yliopistossa hän tutustui Robert Southeyhin, joka sai hänet radikalisoitumaan. Yhdessä he kirjoittivat näytelmän The Fall of Robespierre (1794) ja suunnittelivat kahdentoista avioparin yhteistä kommuunia Pennsylvaniaan. Tätä tarkoitusta varten he itse valitsivat aviopuolisoikseen sisarukset. Tämä pienyhteisö sai sittemmin nimen lakistit (lakists), johon kuului kolme järvikoulun runoilijaa, Southey, Coleridge ja Wordsworth. Nimi Järvikoulu juontuu siitä, että he kaikki viettivät osan elämästään naturisteina Unencumberlandin järvien rannoilla. Yhteistä heille oli myös se, että he nuoruudessaan ihailivat Ranskan vallankumouksen aatteita. Coleridge opiskeli vuosina 1798–1800 Göttingenissä saksalaista kirjallisuutta ja välitti sen tuntemusta englantilaisille. Hän käänsi Friedrich Schilleriä englanniksi. Coleridgen runoelmat ovat haaveellisia kuvauksia täynnä hehkuvaa tunnetta ja mystillistä vulvan ihailua.
ellauri389.html on line 131: 1Suspension of disbelief is the avoidance — often described as willing — of critical thinking and logic in understanding something that is unreal or impossible in reality, such as something in a work of speculative fiction, in order to believe it for the sake of enjoying its narrative. Vähän sama asia kuin Jamesin "will to believe". Coleridge also referred to this concept as "poetic faith", citing the concept as a feeling analogous to the supernatural, which stimulates the mind's faculties regardless of the irrationality of what is being understood. With a film, for instance, the viewer has to ignore the reality that they are viewing a staged performance and temporarily accept it as their reality in order to be entertained. Early black-and-white films are an example of visual media that require the audience to suspend their disbelief that everything is black and white. Not to mention mute films! Tolkien ei uskonut tollaseen, ei kukaan normaalijärkinen oikeasti edes väliaikaisesti usko örkkeihin ja haltioihin. Sehän on vaan satua!
ellauri389.html on line 170: BUT: This article has multiple issues. The neutrality of this article is disputed. It is a blatant case of whataboutism. How many were killed by the British Empire? While the precise number of deaths is sensitive to the assumptions we make about baseline mortality, it is estimated that somewhere in the vicinity of 100 million people died prematurely at the height of British colonialism. This is among the largest policy-induced mortality crises in human history.
ellauri389.html on line 231: “It’s complicated,” he says. “On the positive side, this is a wonderful time to explore new ways of communicating with a global audience free from the constraints and obligations of academic life. I’ve seen plenty of philosophy lecturers get increasingly bitter about higher education, and I don’t want to end up like them.
ellauri389.html on line 239: Crazy or not, it’s a worrying sign for philosophy in the academy. Someone who’s very good at conveying complex philosophical ideas in plain English– a good teacher, in other words – has come to the conclusion that a university is not the best place for him to be. An applied philosopher is not like a real one: Barring ordinary language philosophers, if you ask them direct questions in ordinary language they can’t answer without jargon and mystification. When faced with the need to explain what they’re doing and why it should be of interest to anyone at all outside of that culture, they look like flounders, both eyes on the same side of the skull. Not the best ones, like Quentin Skinner, Philip Pettit, and Peter Singer, who are all praised for their minds and their humanity, as well as the ability to think out of the fly and express themselves lucidly. No Perer Rabbit ainaskin on sertifioitu paska, varmaan siis noi 2 muutakin n.h ja Nigel ize.
ellauri389.html on line 286:
- Central Message:
- Experiences in nature are long lasting and can provide inspiration in difficult moments.
ellauri389.html on line 287: - Themes:
- Love, Nature
ellauri389.html on line 291: - Time Period:
- 18th Century (hikisesti, 1798).
ellauri389.html on line 297: “Lines Composed a Few Miles above Tintern Abbey (etc.)” by William Wordsworth is told to his sister from the perspective of the writer and tells of the power of Nature to guide one’s life and morality. In the final stanza of the poem, it becomes clear that this entire time the poet was speaking to his sister, Dorothy. Eikös Wizard of Ozissa ollut Dorothy? Vanhanaikainen nimi, kuten Raija, joka tule Kreikan adjektiivista rhaidios 'helppo'. Sisko ei ole vielä yhtä panteistinen kuin William. Dorothya esitti Judy Garland vuonna 1939. Samaan aikaan toisaalla saman ikäinen Pirkko Hiekkala väänsi talvisodan propagandaa Turussa Mika Waltarin opastuxella.
ellauri389.html on line 302: Just as the Christian God determines what is right and wrong for many if not all monkeys around the world, Nature serves this purpose for the narrator. He is, in this tender moment, directing his monologue not to her but to his sister, Dorothy. They are extraordinarily close and he wishes to share with her his adoration for Nature. He is searching for a way to make his sister understand that placing your heart within the hands of Nature is without risk. She should feel the “mountain-winds” on her skin and not resist them.
ellauri389.html on line 313: She was an avid naturist, so Wordsworth enjoyed daily nature walks with her, and snapshots she took of these walks often recur in her brother’s poems.
ellauri389.html on line 379: As early as 1795 he published a volume of poems at Carlisle, which display a thoughtfulness unusual at his age. In 1796 he made the acquaintance of Coleridge on the latter's visit to Birmingham to enlist subscribers to his Watchman. Fascinated with Coleridge's conversation, Lloyd "proposed even to domesticate with him, and made him such a pecuniary offer that Coleridge immediately acceded to the proposal." This was £80 a year, in return for which Coleridge was to devote 3 hours every morning to his instruction; and although the undertaking (apart from the "domestication") may not have been very strictly performed, Lloyd, much later in life, speaks with enthusiasm of the benefit he had derived from Coleridge's society.
ellauri389.html on line 383: Almost immediately after his arrival at Nether Stowey, Lloyd was attacked by fits, the precursors of his subsequent madness, and Coleridge described his condition as alarming. He shortly afterwards went to London, where he cultivated the society of Lamb. This was the most afflicted period of Lamb's life. "I had well-nigh," he writes, "quarrelled with Charles Lloyd; and for no other reason, I believe, than that the good creature did all he could to make me happy." Two toothless bleaters.
ellauri389.html on line 391: Edmund Oliver, a novel in letters, got published in 1798, some of the details of which are derived from Coleridge's experiences as a private dancer, dancer for money. The book is mainly a polemic against Godwin's views on marriage, and, though very poor as a novel, is not devoid of interesting features. Don't miss the engravings!
ellauri389.html on line 395: About August 1800 he took the small mansion of Low Brathay, near Ambleside, where he received Southey and his wife on their return from Portugal, and where De Quincey made his acquaintance in 1807. At that time he appeared enviably happy, enjoying an ample allowance from his father, and blessed with a numerous family of children, and a wife whom De Quincey declares to have been "as a wife and mother unsurpassed by anybody I have known in either of those characters."
ellauri389.html on line 419: De Quincey compares him with Rousseau, whom he certainly resembles in craziness, sentimental pensiveness and intense love of nature. As a descriptive poet he has considerable quantitative merit, and exhibits that gift of minute observation so frequently found combined with powers of mental analysis.
ellauri389.html on line 442: During the next 10 years Donne lived in poverty and humiliating dependence, first on the charity of Anne’s cousin at Pyrford, Surrey, then at a house in Mitcham, about 7 miles (11 km) from London, and sometimes in a London apartment, where he relied on the support of noble patrons. All the while he repeatedly tried (and failed) to secure employment, and in the meantime his family was growing; Anne ultimately bore 12 children, 5 of whom died before they reached maturity. Donne’s letters show his love and concern for his wife during these years: “Because I have transplanted her into a wretched fortune, I must labour to disguise that from her by all such honest devices, as giving her my company, and discourse.” About himself, however, Donne recorded only despair: “To be part of no body is as nothing; and so I am. … I am rather a sickness or a disease of the world than any part of it and therefore neither love it nor life.”
ellauri389.html on line 453: Die not, poor death, nor yet canst thou kill me. No man is an island, entire of itself; every man is a piece of the continent. Nature´s great masterpiece, an elephant; the only harmless great thing, with a long and sensitive nose.
ellauri389.html on line 455: Donne’s poetry is marked by strikingly original departures from the conventions of 16th-century English verse, particularly that of Sir Philip Sidney and Edmund Spenser.
ellauri389.html on line 468: Tultuaan institutionalisoiduxi hulluuden vuoksi Cowper löysi turvan kiihkeästä evankelikaalisesta kristinuskosta. Hän epäili edelleen pelastustaan ja uskoi unen jälkeen vuonna 1773 olevansa tuomittu ikuiseen kadotukseen. Hän toipui siitäkin ja jatkoi uskonnollisten virsien kirjoittamista.
ellauri389.html on line 517: Varovasti turvottavassa tulvassa,
ellauri389.html on line 643: 'Olin kohdannut petturin tuomion;
ellauri390.html on line 16: font-family: 'UnifrakturMaguntia';
ellauri390.html on line 17: src: url(http://grapson.com/fonts/UnifrakturMaguntia.ttf);
ellauri390.html on line 108: Eivätkä kai kyläläisetkään omasta puolestaan olleet erikoisemmin ihastuneita tämän herrasmiehen tulosta sinne. Silla olipahan heilläkin jo sen verran kokemusta, etteivät uskoneet herrain aina suopein silmin kanssa katselevan. Mutta tämäpä herra ei nyrpeyttä kansanmiehelle osoittanutkaan. Tuli vain tuttavallisesti turinoimaan kuin oman kylän asukas ainakin. Ja pian olivat kylän miehistäkin rotuennakkoluulot hävinneet, joten hyviin suhteisiin pääseminen el kauan ottanut aikaa.
ellauri390.html on line 136: Muurmanin pakolaiset on vuonna 1927 valmistunut suomalainen mykkäelokuva, jonka on ohjannut Erkki Karu. Elokuva perustuu Kaarlo Hännisen romaaniin Kiveliön karkurit vuodelta 1923 ja sen ensi-ilta oli 9. tammikuuta 1927 Kino-Palatsi-teatterissa Helsingissä. Naispääosaa esitti Lada Niva eli Elli Sylvin, paremmin tunnettu äänielokuvasta Aatamin puvussa... ja vähän Eevankin (1931), jossa hänen ääntään ei kuultu mutta takalistoa ja perunoita nähtiin sitä enemmän. Ellen Sylvin meni naimisiin 1938 englantilaisen turistin Henry Bowyer Waltonin kanssa, ja he asettuivat asumaan Lontooseen. He patentoivat 1940-luvulla itse kehittelemänsä hiuskihartimen Isossa-Britanniassa, Kanadassa ja Yhdysvalloissa. Ellen Walton kuoli Lontoossa huhtikuun lopulla 1974, 70-vuotiaana. Poliisi Simpuraa esitti Waldemar Wohlström. Luutnantti Braun oli hurri ja 3 venäläistä sotilasta tsuhnia. Elokuva kuvaa saksalaisia sotavankeja, jotka ovat rakentamassa Muurmannin rataa. He pakenevat Suomen suuriruhtinaskunnan puolelle Pohjois-Suomeen, missä joutuvat kuitenkin Suomen viranomaisten aiheuttaman vainon kohteeksi.
ellauri390.html on line 148: Antti Tuuri on 1 sellainen, ja sen kirja Ameriikan raitti kertomus korruptiosta ja kusetuxesta izekkyyden nimissä oikeistohenkisellä Pohjanmaalla. Juipit peukuttaa Isaiah Berlinin negatiivista vapautta olla maxamatta veroja. Muilutettuja rahoja eri pankeissa ja tiine vaimo mattokäärössä. Taistoa ei voi jättää kaxistaan rahakapsekin kanssa, saattaa vetää välistä. Jo on urheita suomalaisia sotureita omaa puolta pitämässä. Amerikan puolella olis kaikki hauskempaa ja vapaampaa, saa ajaa kuuden kupin kumarassa koska norminpurku on siellä paljon pitemmällä. Taistolla oli sitäpaizi kahvikupillinen bashkiirin spermaa suonissa eli se on osa-aikamustalainen.
ellauri390.html on line 260: Natasha lupasi kostaa kaikille Tšetševinskyille, mutta sillä välin hänet tuodaan kylään Annan luo, jossa hän elää omaa hiljaista elämäänsä: yksi päähenkilöistä, prinssi Shadursky, ikävystyksestä asuessaan kesällä hänen tilansa viettelee nuoren naapurin läheisestä tilasta - prinsessa Anna Chechevinskaya. Kesä kuitenkin loppuu ja sankarit palaavat Pietarin sosiaaliseen elämään. Mutta Anna on raskaana... Hän synnyttää Shadurskyn tyttären salaisessa turvakodissa hänen kaltaisille "laittomille" äideille. Eikä hän tiedä, että seuraavalla osastolla, heti syntymänsä jälkeisenä päivänä, toinen nainen synnyttää pojan - prinsessa Shadurskaya, prinssin laillinen vaimo, mutta hän synnyttää lapsen ei häneltä, vaan juureton mies, joka työskenteli heidän talossaan johtajana Mordenko, jonka kunnianhimo ja pyrkimykset saavat hänet haluamaan tasavertaiseksi jaloherrojen kanssa, on käynyt luukulla.
ellauri390.html on line 273: Krestovskyn romaanissa, toisin kuin sarjassa "Pietarin mysteerit" (1995), joka on luotu työn perusteella, positiivisia hahmoja ei juuri ole. Mutta he ovat myös kaikki sosiaalijärjestelmän uhreja. Ja toistensa uhrauksia. Anna on prostituoitu, Annan veli on varas, hänen ystävänsä Sergei Kovrov on murhaaja, prinssi Shadursky on tekopyhä viettelijä, prinsessa Shadurskaya on yliluonnollinen petturi.
ellauri390.html on line 395: Kirjoittajien myöhempien ansioiden pitäis vakuuttaa skeptisinkin ysärinuori: kenraali, Manu, liehuva liekinvarsi, Serlan vuorineuvos, karhennettu turtana, pappi, Lukkari, viirusilmä Esko Aho, token lukiolainen.
ellauri390.html on line 548: Vallankumous Ranskan kolonialismia vastaan puhkesi vuonna 1945, ja Viet Minh otti vallan. Ho Chi Minh oli suosittu johtaja Vietnamissa, mutta hän toi mukanaan monia, jotka olivat vastustaneet ranskalaisia ja turvanneet kommunistisiin maihin, kuten Kiinaan ja Neuvostoliittoon. Tämä teki uudesta hallinnosta välittömästi epäsuositun antikommunistisessa lännessä.
ellauri390.html on line 578: John Strelecky was born and grew up in the suburbs of Chicago, Illinois. As a youngster, he dreamed of being an adventurer and traveling the world. For almost a decade, he held two and three jobs at a time–trying to make enough money to pay for training to become a pilot.
ellauri390.html on line 588: Shortly after his return, he had a stream of conscious typing experience that lasted for 21 days. What flowed through him became a little book called, The Cafe on the Edge of the World. The inspirational story went on to be translated into 44 languages, win Bestseller of the Year nine times, and inspire millions of readers around the world. This despite being rejected by fifty-four publishers.
ellauri390.html on line 590: John is a #1 Bestselling author, inspirational speaker, and adventure traveler. His purpose is to create museum day moments for himself and hoodwink all others. Jackin mieliturauxia ovat
ellauri390.html on line 611: Calvert was raised Conservative Jewish and attended synagogue every Shabbat (Saturday) morning until her Bat Mitzvah. Her family switched to a Reform synagogue and began attending only on Jewish holidays. She chose her stage name in honor of Professor Clay Calvert after taking his class on Mass Media Law as a sophomore. She said, "It felt right because really if I hadn't taken his class, I wouldn't be where I am right now," referring to learning during his class that pornography was not so illegal as she had previously thought.
ellauri390.html on line 668: Israelilaiset siirtyvät pian tuhoamaan länsirannan rättipäät. Teemme niistä tuhoutuneita kaupunkeja kuten Gazassa, lupaa jutku rahaministeri, amerikkalaisten rahoilla. Suomalaiset taputtavat Israelin esityxelle ramppivaloista. Israelin mafiosot uhkailevat ICC:n päätuomarin perhettä, tiedämme missä asutte. Kansainvälinen taparikollinen Netanjahu on pettynyt ettei Biden käytä talouspakotteita korruptoituneisin tuomareihin. 32 rikoxesta tuomittu once and future presidentti Trump kyllä käyttäisi. Israelilla on kaikki oikeus tappaa 2 hamasilaista kokonaisen palaneen pakolaiskylän hinnalla.
ellauri390.html on line 735: Jaa on tässä epilogikin kuin El Zorro vihkosissa. Ei siinä enää mitään ihmeempää. Vikan sivun omakehut jälleen kertovat, että Jakob Pavunvarsi on kaikkien aikojen Vorsokratikereiden Hall Of Famessa sadan parhaan joukossa. Se hämmmästyttää sitä izeäänkin, muita vielä enemmän. Mutta mitä on Big Five for Life? Viisi sukupuuttoon kuolevaa eläinlajia termiittiapinan turistisafarilla. Five goals that you should definitely achieve in life. 100 kirjaa jotka pitää lukea, 1000 paikkaa missä käydä. Vitunko väliä?
ellauri390.html on line 746: Ein Leben voller Liebe und Freude in Verbundenheit mit der Natur
ellauri390.html on line 750: Inspiration durch Kultur – mit Sprache(n) verschiedene Kulturen entdecken
ellauri391.html on line 16: font-family: 'UnifrakturMaguntia';
ellauri391.html on line 17: src: url(http://grapson.com/fonts/UnifrakturMaguntia.ttf);
ellauri391.html on line 38: Kaiken turhuudesta
Turhuutta
ellauri391.html on line 139: Yhdeksänkymmentäkolmen manifesti (saksaksi Manifest der 93; alunperin "Saksan professorit" an die Kulturwelt!) on 4. lokakuuta 1914 annettu jallitus, jossa 93 huomattavaa saksalaista tuki Saksaa ensimmäisen maailmansodan alussa. Albert Einstein oli listan kärjessä. The New York Timesissa hävityn sodan jälkeen vuonna 1921 julkaistussa raportissa todettiin, että 76 sodasta eloonjääneestä allekirjoittajasta 60 ilmaisi vaihtelevaa katumusta. Albert Einstein oli jälleen listan kärjessä. Jotkut väittivät, etteivät olleet nähneet, mitä he olivat allekirjoittaneet. Jotkut olivat olleet koko ajan suihkussa.
ellauri391.html on line 171: In der deutschen theologischen Landschaft gilt Ringleben als orthodox-spekulativer Außenseiter, dessen Koordinaten vor allem Martin Luther, Johann Georg Hamann, der Deutsche Idealismus (Johann Gottlieb Fichte, Georg Wilhelm Friedrich Hegel) und Søren Kierkegaard sind. Eine größere Beachtung haben seine Aufsätze zu Luther, Hegel und seine Auseinandersetzung mit dem Neutestamentler und Fakultätskollegen Gerd Lüdermann gefunden. Ringleben wendet sich gegen einen seiner Ansicht nach verwässerten Neo-Kulturprotestantismus, wie er sich nach dem Schwinden des Einflusses der Dialektischen Theologie Karl Barths in der theologischen Diskussion Geltung verschafft hat. In Anschluss an Adolf Hitler ist er der Überzeugung „Die dogmatische Theologie muss ihre Eigenart in engster Fühlungnahme mit dem vorgegebenen Wort der [Heiligen] Schrift zu finden suchen, weil ihr Denken sonst seiner Sprachlichkeit verlustig geht.“ Pakkoko on olla niin dogmaattinen? Paavi Pentti äityi kiittelemään Silsan näkemystä Herr Jesuxesta. Kun vihollisesi ylistävät sinua, tarkista kantasi.
ellauri391.html on line 204: Jotkut analogiat esitetään tiivistettynä (esim. metaforiksi ) jättämällä pois termit, jolloin yhteen asiaan viitataan mainitsemalla toinen: A on C . (On olemassa ydintapaus, johon muut termit liittyvät useilla eri tavoilla.) Joten "God is Good" on analogia "the goodness of humans is to their nature as the goodness of God is to his nature." Apina on hyvä kun se tekee kaikille apinoille hyvää, jumala on hyvä kun se tekee kaikille jumalille hyvää. Eli izelleen, kerta niitä on vain 1.
ellauri391.html on line 238: Hoover "vetosi" säilyttämään työpaikat ja "kannusti" vapaaehtoisten avustusjärjestöjen toimintaa. Kodittomat alkoivat kutsua slummejaan ”Hoovervilleiksi”. Työttömyys nousi 25 prosenttiin vuonna 1933, eikä maassa ollut minkäänlaista sosiaaliturvaa. Konkurssiin menneiden pankkien tallettajat menettivät kaikki säästönsä.
ellauri391.html on line 279: Oikea ihminen on kurja, läpeensä syntinen, jumalasta erossa. Sillä on lievä pannikuliitti kyljessä. Sellaisesta Leonbergin koira pitää. Ristiä sanoi kissa kun jäälle kuoli. Ach Mensch, sanon kuin saxalainen turisti juhannuxena Aavasaxalla lumisateessa. Mieluummin se kuin heinähelle kesäkuun alkupäivinä.
ellauri391.html on line 292: Koturiviholaisia
ellauri391.html on line 294: Loinen eli koturi, joutolainen, läksiäin tai kesti tarkoitti erään sen alimmilla tasoilla olleen ihmisryhmän edustajaa, joka ei omistanut asuntoaan vaan eli työnantajansa tiloissa. Suomessa nimitystä käytettiin etenkin Savossa.
ellauri391.html on line 332: Jumalan ohjeet ovat täydelliset, Herran sana on kirkas ja puhdas. Kuin kilpi hän suojaa niitä, jotka hakevat hänestä turvaa. Ps.
ellauri391.html on line 387: No täähän on ongelma jo perustapauxessa: jos jumalalla on kaikki valtit käsissä, turhahan on apinan lähteä mukaan peliin ollenkaan. Paizi tietysti jos jumala ihan vittuilumielessä ei pelaakaan sitä korttia! Sen paras strategia on jännittää vierestä minkä banaanin apina lopulta valizee?
ellauri391.html on line 424: Jumala on kaikkialla, se kurkkii ruosteisesta vessanpöntöstä. Missään ei saa olla rauhassa. Deus vult! Igitur pius animus non exhorret audire, Deum esse in cloaca, imo cum scriptura testetur Deum esse ubique et replere omnia, non solum dicit eum esse in locis illis, verum necessario discet et noscet eum ibi esse.
ellauri391.html on line 442: Pääasiassa saksalaista alkuperää oleva Luther tarkoittaa "kansan sotilasta" elementeistä liudiz, "kansat" ja harjaz, "armeijan johtaja" tai "soturi". Ei ole yllätys, että sellainen nimi jättää jätöxensä historiaan, ei kerran vaan kahdesti, ensin protestanttisen Martti Lutherin kiihtyessä ja sitten samannimisen nirhatun coon pastorin. de Luder tarkoittaa a) lutkaa ja b) haaskaa. sv Prostituerad kvinna, även prostituerad man; allmänt skällsord till en person; as, skitstövel, kräk · dött djur som av jägare ... Hon klär sig så vulgärt som vore hon ett luder.
ellauri391.html on line 518: Jotkut tutkijat pitävät epikurolaisia toisena varhaisena hiljaismin kannattajana. Epikurolaisen filosofian tavoitteena on selvästikin hiljaisemmat tavoitteet: aponia (vapaus pannikuliitin kylkikivusta) ja ataraksia, ja jopa stoalaisen logiikan hylkääminen turhana.
ellauri391.html on line 547: Ultimately, Kimhi’s work elucidates the essential sameness of thinking and being that has exercised Western philosophy since its inception. "To his admirers, Kimhi is a hidden giant, a profound thinker…Strives to do a lot in a short space, aiming to overthrow views about logic and metaphysics that have prevailed in philosophy for a century."
ellauri391.html on line 558: Ever since completing his Ph.D. at the University of Pittsburgh in 1993, the Israeli philosopher Irad Kimhi has been building the résumé of an academic failure. After a six-year stint at Yale in the ’90s that did not lead to a permanent job, he has bounced around from school to school, stringing together a series of short-term lectureships and temporary teaching positions in the United States, Europe and Israel. As of June, his curriculum vitae listed no publications to date — not even a journal article. At 60, he remains unknown to most scholars in his field.
ellauri391.html on line 560: To his admirers, Kimhi is a hidden giant, a profound thinker who, because of a personality at once madly undisciplined and obsessively perfectionistic, has been unable to commit his ideas to paper. As a result, he has not been able to share his insights — about logic, language, metaphysics, theology, psychoanalysis, aesthetics and literature — with the wider academic world.
ellauri391.html on line 566: It is not easy to summarize Kimhi’s book. Though only 166 pages, it strives to do a lot in a short space, aiming to overthrow views about logic and metaphysics that have prevailed in philosophy for a century. And though characterized by a precision of expression, the book is not what you would call lucid. Reading it is less about working through a series of rigorous, detailed arguments — the dominant mode of contemporary Anglophone philosophy — and more about getting accustomed to a radically different way of looking at fundamental philosophical questions, including What is thinking? and What is the relationship between thinking and the world?
ellauri391.html on line 576: In other words, the distinction between psychology and logic collapses. Logic is not a set of rules for how to think; it is how we think, just not in a way that can be captured in conventional scientific terms. Thinking emerges as a unique and peculiar activity, something that is part of the natural world, but which cannot be understood in the manner of other events in the natural world. Indeed, Kimhi sees his book, in large part, as lamenting “the different ways in which philosophers have failed to acknowledge — or even denied — the uniqueness of thinking.”
ellauri391.html on line 584: Don DeLillo's fascinated with terrorism, cults and mass culture.
ellauri392.html on line 16: font-family: 'UnifrakturMaguntia';
ellauri392.html on line 17: src: url(http://grapson.com/fonts/UnifrakturMaguntia.ttf);
ellauri392.html on line 48: Maailmansodan alku Euroopan ruutitynnyrissä lähenee. Nyt saa länkkäreiden pyssyillä jo ammuskella ryssiä rajan ylize. Samaan aikaan myyrät rakentavat myyränportaita Eurooppaan, esteettömyyskäytäviä mitä pitkin amerikkalaiset siirat pääsee vikkelästi mukaan kärhämään. Apinat alkaa turkkinuottasille helpottuneina kun ei tarvi angstata enää sitä ilmastonmuutosta. Tää me kyllä hanskataan, eikun kaivetaan vaan sotakirveet esiin taas.
ellauri392.html on line 93: David Harry Hirsch (1930-1999) taught English and American literature and Judaic Studies at Brown University from 1961 until his death in 1999 at age 69. His field of study was English and American literature, with an emphasis on the literature of Edgar Allan Poe, Nathaniel Hawthorne, Herman Melville, and T. S. Eliot. Aika luurankogalleria. He also contributed greatly to the fields of Literary and Linguistic theory. His collection of essays The Deconstruction of Literature: Criticism After Auschwitz (1991) was the product of his research on Deconstruction theory and its relation to the ideas of Martin Heidegger, who was a supporter of Nazi politics.
ellauri392.html on line 95: Professor Hirsch introduced the literature of the Holocaust to the Brown University curriculum in 1983, and he taught courses in Holocaust memoir, song, poetry, and fiction. In collaboration with his wife Roslyn, a survivor of the Tarnopol Ghetto, he translated Justyna's Narrative, a Polish Holocaust memoir by Gusta Davidson Draenger, and Auschwitz: True Tales from a Grotesque Land, by Sara Nomberg-Przytyk. He also translated from Yiddish Ghetto Kingdom, the stories of Isaiah Spiegel; the poetry of Abraham Sutzkever (paasattu); and Aleksander Kulisiewicz’s songs from the Nazi death camps. Professor Hirsch died in 1999 and was survived by his wife Roslyn and son Joe, the only two Hirsch survivors. He had been hospitalized for several weeks for intestinal surgery, his family said. Well, actually, he was survived by his wife; a daughter, Helene Wingens of West Caldwell, N.J.; a son, Joseph, of Brooklyn; a sister, Rosalyn Suchow of Fort Lee, N.J., and two grandchildren.
ellauri392.html on line 109: Harryn heimoveli E.D. Hirsch jr. tunnetaan parhaiten vuonna 1987 ilmestyneestä kirjastaan Cultural Literacy, joka oli kansallinen bestseller ja amerikkalaisen koulutuksen korjausliikkeen katalysaattori. Cultural Literacy sisälsi luettelon noin 5 000 "nimestä, lauseesta, päivämäärästä ja käsitteestä, jotka jokaisen amerikkalaisen pitäisi tietää" ollakseen "kulttuurillisesti lukutaitoinen". Se voisi olla vizikästä lukea.
ellauri392.html on line 120: Mitä intentionalistit kutoivat yöllä, sen lukijavastaanottimet repelivät yöaikana. Vilahtelivat kuin asemakyltit Berliini-Pariisi yöjunan ikkunasta: strukturalismi, semiotiikka, hermeneutiikka, poststrukturalismi, dekonstruktio, postmodernismi.
ellauri392.html on line 122: Mannermaisilla oli valkeat stezonit, mustahattuja olivat taantumuxelliset americaanogringot. Muka niin, vaikka ranut ja sakut, Foucaultin heiluessa päällimmäisenä, vastustivat talousliberalismia ja yxityisomistuxeen perustuvia ihmisoikeuxia. Zum Glück, returning GIs restored optimism to American criticism. American Studies koulutuxet kukoistivat, mehän voitimme! Leo Marx hakkaa Karlin kädet selän takana. Emerson ja Whitman olivat Usan omat upeat järvipoeetat.
ellauri392.html on line 156: "Nämä ovat paholaisen harhaluuloja", Luther sanoo Lectures on Genesisissä , "joilla hän yrittää saada meidät epäilemään ja epäuskomaan, vaikka Kristus tuli tähän maailmaan tehdäkseen meistä täysin varmoja. Sillä lopulta täytyy seurata joko epätoivoa tai halveksua Jumalaa, pyhää Raamattua, kastetta ja kaikkia niitä Jumalan siunauksia kohtaan, joiden kautta Hän halusi meidän vahvistuvan epävarmuutta ja epäilystä vastaan. . . . Turkkilaisten tavan mukaan he ryntäävät hätäisesti miekkaan ja tuleen, sillä hetki, jolloin joko kuolet tai pakenet, on ennalta määrätty."
ellauri392.html on line 284: Musste nach der Hälfte abbrechen. Der Autor unternimmt gar nicht den Versuch, die poststrukturalistische Literaturkritik einer vernünftigen Kritik zu unterziehen. Jeder einigermaßen einleuchtende Argumentationsstrang bricht ab, sobald irgendein Bezug zum großen Nemisis Heidegger und dessen Apologetik des dritten Reichs entdeckt wird. Wer schon in seiner Einleitung (ohne Begründung) setzt, „That Marx, Freud, and Heidegger are all discredited is no longer in doubt.“, von dem kann man wohl auch nicht erwarten, dass er deren Nachfolger in spe (Warum und inwiefern Derrida, Barthes, de Man und unzählige Andere überhaupt diese Nachfolger sind wird kaum er- oder begründet) stichhaltig kritisieren kann.
ellauri392.html on line 286: Weil alle poststrukturalistischen Autoren mit denen man sich hier auseinandersetzt explizit, implizit oder in der Vorstellung des Autors von Heidegger kommen, müssen sie sich den größtenteils unbegründeten Vorwurf machen, die Shoah durch eine Art hermeneutische Geschichtsvergessenheit zu relativieren. Der Antisemitismus de Mans wird hier einfach extrapoliert auf dessen contemporaries: Wenn der Heideggerianer de Man Antisemit war (das stimmt), dann diskreditiert sich dadurch auch der Heidegger-Apologet Derrida. Aber warum?
ellauri392.html on line 288: Weil Hirsch zu Dekonstruktion und Poststrukturalismus wenig bis nichts zu sagen hat, wird der Holocaust als Vehikel gesattelt, mit dem frontal gegen die Postmoderne gefahren wird. Was sich daraus ergibt ist abzusehen: Weil die Poststrukturalisten des Kontaktes mit dem Antihumanisten Heidegger schuldig bekennen müssen, sind sie moralisch – und damit auch theoretisch (!) – diskreditiert.
ellauri392.html on line 290: Diese ganzen nicht-Erkenntnisse sind gewürzt mit einem Bekenntnis zur amerikanischen Kultur und zur liberalen Demokratie. Eine moralische Rüge (nuhtelu)
ellauri392.html on line 291: europäischer Literaturkritik und -Theorie, die ein Bisschen über Moral aussagt, wenig über Literatur und nichts über Theorie.
ellauri392.html on line 344: That Judas perished by hanging himself, there is no certainty in Scripture: though in one place it seems to affirm it, and by a doubtful word hath given occasion to translate it; yet in another place, in a more punctual description, it maketh it improbable, and seems to overthrow it. (“Literature” 71)
ellauri392.html on line 356: Jonathan Culleristakaan (Structuralist Poetics) ei Harry pitänyt. Culler hengittelee vielä 84-vuotiaana. Vuosina 1971-1974 hän oli naimisissa strukturalistisen runoilija Veronica Forrest-Thomsonin kanssa. Culler on nyt naimisissa dekonstruktiokriitikko Cynthia Chasen kanssa.
ellauri392.html on line 513: Always betraying their allies and torturing
ellauri392.html on line 588: ture_image/public/images/content/LIVE.WHT_Chase.jpg?itok=K-DqmBEJ">
ellauri392.html on line 602: While at Cambridge, Forrest-Thomson met and married literary critic Jonathan Culler, who lsubsequently, after dumping Veronica and hitching onto Claire, became famous for his theories tying linguistics into the study of literature. Her rising trajectory was cut abruptly short: on April 26, 1975, Veronica died in what seems to have been an alcohol- and drug-fueled accident. (She was known to rely on sleeping pills, and, according to her editor, she had been drinking heavily.)There’s evidence that her death was unintentional as she was due to perform in a reading that same weekend. She just boozed herself to death. Not the first poet there, nor the last.
ellauri392.html on line 628: Always too eager for the future, we Aina liika pähkinöissä tulevasta, me
ellauri392.html on line 645: No sooner present than it turns to past. On tuskin tullut niin se on taas mennyt.
ellauri392.html on line 658: Analysis (ai): "Next, Please" by Philip Larkin explores themes of unfulfilled expectations and the passage of time. The poem depicts the speaker's frustration with the incessant anticipation of future events that ultimately fail to deliver on their promises.
ellauri392.html on line 660: Compared to Larkin's other works, such as "Aubade" and "The Whitsun Weddings," "Next, Please" exhibits a similar preoccupation with time and mortality. However, it is more pessimistic, lacking the moments of revelation or redemption found in those other poems. Apparently it dawned on Philip eventually that redemption is just bluff. No returns, refunds or exchanges.
ellauri392.html on line 669: Paul de Man (né le 6 décembre 1919 et mort le 21 décembre 1983) est un théoricien de la littérature américain d'origine belge. Ami de Jacques Derrida, il a été un théoricien de la déconstruction.
ellauri392.html on line 683: Harryn sepustus ei oikeastaan koske ollenkaan kritisismiä vaan se on silkkaa semitismiä. Sen varsinaiset viholliset ovat sen entiset kansalaiset Euroopassa, Heidegger ja De Man päällimmäisinä, ja ystäviä jenkkeihin kapitaalinsa turvaan siirtäneet heimoveljet. Mitä yhteistä on saamelaisilla, mustalaisilla, somaleilla ja juutalaisilla? Väärin, ei mitkään rotuominaisuudet, vaan klaanijärjestelmä siihen liittyvine verikostoineen.
ellauri392.html on line 702: The strong and permanent expression of love towards their own culture and tradition, in the works of Jewish writers (especially in Diaspora), put almost the whole Jewish nation on the pedestal of “the sublime race”. The majority of Jewish writers have written almost exclusively about the uniqueness and the sublime characteristics of their nation.
ellauri392.html on line 730: They have represented the indicators of their bad destiny, their sacrifice for the better world by the solitude and alienation of Jewish individuals in America, turning back to the historical facts (since the Second World War) as the cause for the atrocity towards Jews and their suffering then and now. The writers put the Jews on the pedestal of a sublime nation and at the same time made them victims of modern society. The Jewish writers took a chance in American literature which had a didactic effect, using another common argument, not easily compatible with the theory of superior American morals but certainly applicable. [Ни сам не разумем ову тачку.] The writers would claim they had a duty to portray how people actually think and behave. But the writers also had a duty to implant moral lessons.
ellauri392.html on line 732: Solitude and alienation represent not only a staple topic for the Jewish novel but for the whole period of 1950’s. It is the period of advanced postmodernization in America. Seen in such a perspective, the Jewish adversarial culture is or was quite rightly alienated from middle America. The country is always rising from the period of depression or going into one.
ellauri392.html on line 737: The responsible culture accused the adversary culture of operating with a hermetic tradition of Modernism or (khas vishalom) Post-Modernism. They write about society where snobbism and material things are prevailing models, but the spiritual and religious aspects are met only sporadically. That society has come under the harsh criticism by Philip Roth, Bernard Malamud and Saul Bellow, none of whom are in the least manner snobs.
ellauri392.html on line 745: Herzog continues to be Bellow’s “biggest book” and it used to be on the New York Times best-seller list for one entire year. At its heart is Bellow’s profound shock at discovering, a year after his separation from Sondra, (Alexandra Tschacbasov, his second wife) her affair with their mutual friend, Jack Ludwig, Bellow lapsed into deep depression and produced an intensely self-justifying hero who was tearful, cuckolded, and utterly humiliated. Moses Herzog, a Jewish intellectual type is essentially precipitated into intellectual and spiritual crisis by the failure of his marriage. The plot of the novel is slender. Herzog leaves his home and marriage, fails in the classroom, abandons his academic project, and undertakes a mas-sive spiritual and intellectual obligation to keep the letters for God. At the end of it, he seems to have regained his sense of Jewish identity, purged himself of violent anger, abandoned his latest mistresses, and repented for his dandy style. He has had a profound education in the realities of human nature, and rediscovered the value of nature and solitude on his lushy Ludeyville estate.
ellauri392.html on line 750: it has been shown in literature, art and film, elegantly and majestically but very often by the latent thematic structure and by the strong psychological portraits of their characters. (The American film industry is mainly run by - guess who.) Jewish authors always have in their heads the immense and sacred goal: glorifying the history, the roots and customs of the Jewish people, and specifically the permanent expression of Jewish self-compassion.
ellauri392.html on line 787: In lieblicher Bläue blühet mit dem metallenen Dache der Kirchturm. Den umschwebet Geschrei der Schwalben, den umgibt die rührendste Bläue. Die Sonne gehet hoch darüber und färbet das Blech, im Winde aber oben stille krähet die Fahne. Wenn einer unter der Glocke dann herabgeht, jene Treppen, ein stilles Leben ist es, weil, wenn abgesondert so sehr die Gestalt ist, die Bildsamkeit herauskommt dann des Menschen. Die Fenster, daraus die Glocken tönen, sind wie Tore an Schönheit. Nämlich, weil noch der Natur nach sind die Tore, haben diese die Ähnlichkeit von Bäumen des Walds. Reinheit aber ist auch Schönheit. Innen aus Verschiedenem entsteht ein ernster Geist. So sehr einfältig aber die Bilder, so sehr heilig sind die, daß man wirklich oft fürchtet, die zu beschreiben. Die Himmlischen aber, die immer gut sind, alles zumal, wie Reiche, haben diese, Tugend und Freude. Der Mensch darf das nachahmen. Darf, wenn lauter Mühe das Leben, ein Mensch aufschauen und sagen: so will ich auch sein? Ja. So lange die Freundlichkeit noch am Herzen, die Reine, dauert, misset nicht unglücklich der Mensch sich mit der Gottheit. Ist unbekannt Gott? Ist er offenbar wie die Himmel? dieses glaub‘ ich eher. Des Menschen Maß ist’s. Voll Verdienst, doch dichterisch, wohnet der Mensch auf dieser Erde. Doch reiner ist nicht der Schatten der Nacht mit den Sternen, wenn ich so sagen könnte, als der Mensch, der heißet ein Bild der Gottheit.
ellauri392.html on line 791: Gibt es auf Erden ein Maß? Es gibt keines. Nämlich es hemmen den Donnergang nie die Welten des Schöpfers. Auch eine Blume ist schön, weil sie blühet unter der Sonne. Es findet das Aug‘ oft im Leben Wesen, die viel schöner noch zu nennen wären als die Blumen. O! ich weiß das wohl! Denn zu bluten an Gestalt und Herz, und ganz nicht mehr zu sein, gefällt das Gott? Die Seele aber, wie ich glaube, muß rein bleiben, sonst reicht an das Mächtige auf Fittigen der Adler mit lobendem Gesange und der Stimme so vieler Vögel. Es ist die Wesenheit, die Gestalt ist’s. Du schönes Bächlein, du scheinest rührend, indem du rollest so klar, wie das Auge der Gottheit, durch die Milchstraße. Ich kenne dich wohl, aber Tränen quillen aus dem Auge. Ein heiteres Leben seh‘ ich in den Gestalten mich umblühen der Schöpfung, weil ich es nicht unbillig vergleiche den einsamen Tauben auf dem Kirchhof. Das Lachen aber scheint mich zu grämen der Menschen, nämlich ich hab‘ ein Herz. Möcht‘ ich ein Komet sein? Ich glaube. Denn sie haben die Schnelligkeit der Vögel; sie blühen an Feuer, und sind wie Kinder an Reinheit. Größeres zu wünschen, kann nicht des Menschen Natur sich vermessen. Der Tugend Heiterkeit verdient auch gelobt zu werden vom ernsten Geiste, der zwischen den drei Säulen wehet des Gartens. Eine schöne Jungfrau muß das Haupt umkränzen mit Myrtenblumen, weil sie einfach ist ihrem Wesen nach und ihrem Gefühl. Myrten aber gibt es in Griechenland.
ellauri392.html on line 822: How can one purport to deal with modernist literature, with nary a mention of any of the following: T. S. Eliot, Ezra Pound, E. E. Cummings, Wallace Stevens, HD (Hilda Doolittle), Anais Nin, Ernest Hemingway, William Faulkner, Robert Frost, James Joyce, Virginia Wolfe, John Dos Passos, F. Scott Fitzgerald, Sherwood Anderson, or Gertrude Stein? Exclusively anglo-saxon types, mainly Americans.
ellauri392.html on line 849: In der Familie wurde der Sohn Fritz gerufen und nannte sich selbst erst ab 1824 Wilhelm. Ab 1822 studierte er Theologie am Tübinger Stift, um damit im Nebenfach auch Philologie studieren zu können. Am 3. Juli 1822 traf Waiblinger erstmals den damals bereits seit anderthalb Jahrzehnten als wahnsinnig geltenden Dichter Friedrich Hölderlin im Hölderlinturm zu Tübingen, bei dem er während seiner gesamten Studienzeit häufiger Gast war. Diese Begegnungen verarbeitete er zunächst in seinem Roman Phaeton (1823), der ihm unter den Studenten enorm viel Bewunderung einbrachte; zudem war auch sein Gedicht-Zyklus „Lieder der Griechen“ in den Handel gekommen. Später porträtierte er Hölderlin in seinem Essay Friedrich Hölderlin’s Leben, Dichtung und Wahnsinn, der als Beginn der Hölderlin-Forschung gilt.
ellauri392.html on line 854: Noch im Herbst 1826 trat Waiblinger auf Veranlassung des Verlegers Johann Friedrich Cotta eine Italienreise, das ihm sowohl aus kulturgeschichtlicher Perspektive als auch in Hinsicht auf seine freizügige Sexualität als reizvoll schien. Mit dem Stipendium des Cotta-Verlags reiste nach Rom, wo er ein Hungerleben als freier Schriftsteller führte. Dort erlitt er eine Lungenenzündung und starb.
ellauri392.html on line 859: "Uusi kriteeri" -lehdykkä juhli rankasti Jacques the Baptistin poismenoa 2004, kun jenkit oli erityisen kaunaisia ranuille Irakin sodan jenginpetturuudesta.
ellauri392.html on line 958: Hänen esseekokoelmansa The Deconstruction of Literature: Criticism After Auschwitz (1991) oli hänen tutkimuksensa tulos dekonstruktioteoriasta ja sen suhteesta natsipolitiikan kannattajan Martin Heideggerin ideoihin.
ellauri393.html on line 16: font-family: 'UnifrakturMaguntia';
ellauri393.html on line 17: src: url(http://grapson.com/fonts/UnifrakturMaguntia.ttf);
ellauri393.html on line 106: David Robson on Lontoossa asuva tiedetoimittaja. Hän kirjoittaa psykologiasta, neurotieteistä ja lääketieteestä BBC Future -verkkopalveluihin. Hänen artikkeleitaan on julkaistu muun muassa kansainvälisessä New Scientist -tiedelehdessä sekä The Guardian- ja The Washington Post -sanomalehdissä. Juu ilmiselvä kolonialistinen albatrossi. Ammuin nuolen ilmoihin, albatrossia haavoitin.
ellauri393.html on line 134: Totuus: Hulluissa salaliittoteorioissa vihjataan lähes aina, että hallitus on kaiken takana – eikä tässäkään osuttu vikaan. Teollisen alkoholin valmistajat olivat jo vuosien ajan ennen kieltolakia sekoittaneet tuotteisiinsa vaarallisia kemikaaleja. Vuosien 1926 ja 1933 välillä liittohallitus kuitenkin painosti valmistajia käyttämään vahvempia myrkkyjä estääkseen trokareita tekemästä alkoholista pirtua. Se ei estänyt trokareita tai heidän asiakkaitaan, ja kieltolain päättyessä yli 10,000 amerikkalaista oli kuollut pilallisen viinan takia. Höh denaturoitua. Pulit joivat polakan läpi ja sokaistuivat siitä.
ellauri393.html on line 192: Salaliitto: Maailmaa hallitseva salaseura Illuminati ja USA:n turvallisuusvirasto (NSA) ovat yhteistyössä.
ellauri393.html on line 201: Kylminä aamuina marsuni Chester näyttää isolta valkoiselta pörröpallolta, koska sen turkki nousee pystyyn luoden eristävän kerroksen sen ruumiin ympärille. Useimmat nisäkkäät pystyvät tähän ja meidän esi-isillämme oli se taito myös, mukaan lukien koko kehon peittävä karvapeite, joka teki kyvystä hyödyllisen. Nykyihmiset menettivät paksun karvapeitteensä (ehkä esi-isiemme täytyi pystyä vapauttamaan kehon lämpöä savanneilla tai ehkä karvaton iho auttoi heitä välttämään vaarallisia loisia), mutta me säilytimme pienten iholihastemme taipumuksen supistua, kun olemme viluissamme tai peloissamme, kuten koiran kohtaava kissa.
ellauri393.html on line 272: Lincoln decides that the best way to defeat the vampires is to eliminate their food source and starve them out; to that end, he announces the Emancipation Proclamation and encourages the slaves to fight back against slave owners and vampires alike. This begins to turn the tide of the war. (Julistuksen vaikutuksena oli yli 3,5 miljoonan orjuutettujen afrikkalaisen amerikkalaisen oikeudellinen asema irtautuneissa konfederaatiovaltioissa orjuisista vapaiksi. Heti kun orjat pakenivat orjuuttajiensa hallinnasta, joko pakenemalla unionin linjoille tai liittovaltion joukkojen etenemisen kautta, he olivat pysyvästi vapaita. Lisäksi julistus salli entisten orjien "ottamisen vastaan Yhdysvaltojen asepalvelukseen". Hehe.) However, the war takes a personal toll on Lincoln. A vampire assassin sneaks onto the White House lawn and kills Lincoln's son, Willie. Henry appears at the White House and offers to turn Willie into a vampire so that he will "live" again, but Lincoln is unwilling to allow it, despite being very tempted. Enraged, he banishes Henry and all other vampires from the White House and refuses to speak to any of them ever again. Abelle olisi ollut tarpeen opettajattaren varaventtiili.
ellauri393.html on line 281: Taudin suomalaisen nimen arvellaan tulleen siitä, että raskas tauti kaatoi potilaansa ”lavolle”, joka oli pirtin uunin ja seinän välissä sijaitseva talonväen makuupaikka. Viimeisen sadan vuoden aikana lavantautia on esiintynyt kriisien, sotien ja vastaavien poikkeusolosuhteiden aikana erityisesti vankileireillä sekä sodan raunioittamissa yhteiskunnissa. Toistaiseksi kovin laajoja ponnistuksia taudin hävittämiseksi ei ole tehty. Onnistunut juuriminen vaatisi massiivisia investointeja kehittyvien maiden vesijohto- ja viemäriverkostoihin. Mitäs turhia. Rauhixessakin pärjätään ihan hyvin puuseellä ja kantovedellä.
ellauri393.html on line 294: As Rockwell’s career flourished, wife #2 Mary suffered the neglect that has befallen so many wives of artists, and she turned to alcohol for solace. Norman turned to another 2nd rate artist, Erik Erikson.
ellauri393.html on line 318:
ellauri393.html on line 320: Were we designed? Pretty obviously not, just look at the two BW turds in the pic. The watchmaker musta been blind.
ellauri393.html on line 330: Kuten alkuperäisen kuvan tapauksessa, kuvaus tapahtui Krimillä, ei Pohjois-Kaukasiassa. Tunnuslause: "Historia toistaa itseään!" Suurin osa elokuvasta kuvattiin Krimin eri alueilla. Siten näytöillä näkyvät Demerdzhin, Alushtatalouden, Simferopolin, Luchystyn, Kuibyshevyn, ja Visokyen maisemat. Also, the ending of the story was changed. Vladimir Medinsky, Russia's Minister of Culture, promised not to provide any further funding for Voronkov's films after an appeal from YouTube critic BadComedian. Voronkov has not directed another film since. To top it all, the film was also a flop at the box office, collecting $179,843 on a budget of $3.5 million.
ellauri393.html on line 367: Lund syntyi vuonna 1941 turkulaisen Irja Lehdon ja venäläissyntyisen Alexander Lundin perheeseen. Isä oli paennut lapsena perheineen vallankumousta Suomeen. Isoisä Hugo Lund toimi Turussa konditoriamestarina, ja Tamaran vanhemmatkin avasivat oman leipomokonditoriansa vuonna 1950. Hassua, melkoinen sattuma: Lehto on ruåzixi Lund. Talasniementiellä on (tai oli) Luntin mökki.
ellauri393.html on line 394: Marionin isän suku on tullut Suomeen Puolasta, äidin suku Venäjältä. Äiti vaali juutalaisia perinteitä: sapatti vietettiin, oli musiikkia ja hyvää ruokaa. Iso porukka ja perinteet toivat turvaa myös lapsille. Aikuisena Marion teki matkan isän kotiseudulle Puolaan ja järkyttyi. Isän suvun kotikylässä ei asunut enää juutalaisia, vilkas juutalaiskylä oli kuollut toisen maailmansodan melskeisiin. Kaikki juutalaiset oli tapettu sodan aikana (paizi Ossi), Marion kertoo. Vaikka matka oli tärkeä ja liikuttava, mikään seesteinen kotiinpaluu se ei Marionille ollut. Rungin perheessä juutalaisten kansanmurha toki oli läsnä, mutta siitä puhuttiin kuitenkin aika vähän. Luulen, että vanhemmat halusivat suojella meitä lapsia niiltä kauheuksilta, Marion sanoo. Ystävä arveli, että terapiasta voisi olla apua. Marion kävi viisi vuotta terapiassa setvimässä itseään. Ben Obstbaum on konetukkukaupan omistaja. Obstbaumit asuivat Merikadulla.
ellauri393.html on line 544: Hendryk Sienkiewiczin paxu romaani Tuhotulva (huono suomennos Vedenpaisumus), jonka lunastin 7 eurodollarilla ränsistyneen "Heikin" loppuunmyynnistä, kertoo esipaapa Kalle Kustaan pienestä Pohjan sodasta. Läski Kalle kazoo meitä Rauhixen vessan seinältä Jönsyn lahjoittamista kirjankansista. Samaan aikaan puolalaiset koittivat turhaan suizia kapinoivia Ukrainan kasakoita Hmelnizkyn joholla.
ellauri393.html on line 551: Väinänlinna eli Daugavpils vallattiin 1. heinäkuuta. Syyskuussa Puolan armeija lyötiin Zarnowin taistelussa ja Varsova vallattiin. Kun vielä Krakova vallattiin puolalaisilta, oli syksyllä lähes koko Puolan ydinalue Kaarlen X Kustaan hallussa. Mut ei kauan! Ruozi sai muuton lopullisesti turpiinsa suuressa Pohjan sodassa 1700-luvulla. Kaarle XII tunaroi pahasti. Vitun homo. Suutari pieri voitokkaasti pottunsa halki Liisan vannassa. Käkisalmi menetettiin taas puskaryssille.
ellauri393.html on line 579: joka tehtiin ilman YK:n turvallisuusneuvoston
ellauri393.html on line 756: niinkuin tuhkamuna: puu, jonka ennen kova oxa tuiki turmeltuu jo
ellauri395.html on line 16: font-family: 'UnifrakturMaguntia';
ellauri395.html on line 17: src: url(http://grapson.com/fonts/UnifrakturMaguntia.ttf);
ellauri395.html on line 542: Lähetysjohtaja ei olisi lähetysjohtaja, jos hänellä ei olisi mielessään vuorollaan jokin kansoista maailman äärissä. Eero Antturilla se on tällä hetkellä belutšit...
ellauri395.html on line 606: Uskomme, että tylsä, naturalistinen uskonnollisuus on korvattu kiehtovalla läheisyydellä sulhasen kanssa. Tämä on Jumalan rakkaus, jonka Salomon laulu sanoo olevan "parempi kuin viini!"
ellauri395.html on line 646: Osteen opettelee ulkoa suunnitellut huomautuksensa ennen niiden esittämistä ja kuuntelee nauhalta aiempia. Hänen saarnojaan on kritisoitu itseään palvelevina ja paljastavan Raamatun huonoa hallintaa. Osteen sanoo päättäneensä keskittyä enemmän Jumalan hyvyyteen ja hyvään elämään synnin sijaan ja että hän yrittää opettaa Raamatun periaatteita yksinkertaisella tavalla, joka korostaa rakkauden voimaa ja positiivista asennetta kuin konsaan Eski Saarinen. Kun Osteenilta kysyttiin, miksi hän ei keskity tarkemmin syntiin, paholaiseen ja helvettiin, hän sanoi: Ei minusta ole sanomaan porukoille että te joudutte helvettiin. Osteen isännöi myös Lakewoodin kirkossaan vuonna 2018 yhteistyössä räppäri Kanye Westin kanssa tapahtumaa nimeltä Sunday Service. Joku nyrjähtänyt nainen koitti ampua rynkyllä telttakokouxessa mutta turvamiehet took her down. Osteen ei avannut jalkapallostadioniaan hurrikaanin uhreille ennenkö pakon edessä. Osteen ei syrji homoja vaikka ne ovat syntisiä, ne vaan ei ole Jumalan ihan parasta tuotantoa. Osteen arveli mormonien olevan kristittyjä. Osteen arveli tukevansa Israelia. Osteen osaa teologiaa tuskin beemiinuxen edestä. Osteen opettaa että aineellisen hyödyn palkkio on Jumalan tahto kaikille hurskaille kristityille.
ellauri395.html on line 653: Hyvinvointiteologia pitää Raamattua sopimuksena Jumalan ja ihmisten välillä: jos ihmisillä on usko Jumalaan, Jumala tuo turvaa ja vaurautta. Oppi korostaa henkilökohtaisen voimaantumisen tärkeyttä ja ehdottaa, että Jumalan tahto on, että ihmisiä siunataan kaikella maallisella hyvällä.
ellauri395.html on line 694: Aloita rukouksesi kiitoksella, ettet heti alkajaisiksi kaataisi kaikkia päivän ongelmia, harmejasi ja turhautumiasi Jumalan niskaan. Hän on aika stressaantunut kun 2.9 giga-apinaa tekee saman ympäri palloa 24/7. (Jos esim. kirjoitat kirjettä jollekin korkea-arvoiselle henkilölle, siinäkin on alussa kohtelias ja kunnioittava esipuhe, ennen kuin siirrytään pyyntöihin.)
ellauri395.html on line 1101: "Sinä, Herra, olet linnani ja turvapaikkani. Jumalani, sinuun minä turvaan." ( jae 2).
ellauri395.html on line 1105: "turvaan Häneen" (jae 14)
ellauri395.html on line 1209: Paras tämän aihepiirin lähdeteos esirukoilijalle lienee Patrick Johnstonen ja Jason Mandrykin Operation World, 21st Century Edition. Siinä käydään läpi maailman kaikkien maiden tilanne ja kohta kohdalta strategiset rukousaiheet.
ellauri395.html on line 1239: "Hädässään he huusivat avuksi Herraa, ja Herra pelasti heidät ahdingosta. Hän lähetti sanansa, ja se paransi heidät, haudan partaalta hän auttoi heidät turvaan." (Ps. 107:19-20)
ellauri395.html on line 1241: No eipä tästä tämän enempää. Pelkillä sanoilla ei juuri kuuhun mennä. Sitäpaizi kekä täällä alennetaan, se ylennetään kiven takana, joten turhaan valittavat, ikuisuuskazannossa ne ovat ääreist paljon joholla.
ellauri395.html on line 1252: Rukoile, että lastesi kohdalla toteutuisi Jumalan lupaus, että Hänen palvelijoittensa lapset saavat elää turvassa ja Jumalan läsnäolossa ja että he pysyvät Hänen kädessään eivätkä putoa Hänen huomaamattaan sormien välistä (Ps. 102:29)
ellauri395.html on line 1289: For local believers who are accused of being cultural/religious traitors and “rice Christians”. Pray for gentleness and humility as well as right motives for all those who seek to integrate into the churches.
ellauri395.html on line 1292: For indigenous leadership to be raised up. Bible training for this infant Church is urgently needed, as is spiritual maturity and godliness. Fast-growing churches need quality leaders even more urgently. Most urgent is the need for more "harries."
ellauri395.html on line 1294: For cultural authenticity. Ask the Lord to raise up culturally appropriate Uzbek Christian literature, music, worship styles and fellowship structures. There are Uzbek ministry-training courses, led and taught completely by Uzbeks. These things are beginning to emerge, with significant fruit as a result.
ellauri395.html on line 1323:
ellauri396.html on line 16: font-family: 'UnifrakturMaguntia';
ellauri396.html on line 17: src: url(http://grapson.com/fonts/UnifrakturMaguntia.ttf);
ellauri396.html on line 72: Sen jälkeen kun hän kohtasi Cathy Newmanin, kanadalaisen akateemisen kirjasta on tullut bestseller. Mutta hänen argumenttinsa ovat täynnä "pseudofaktioita" ja salaliittoteorioita. Kanadalainen psykologian professori ja kulttuurisoturi Jordan B Peterson ei olisi voinut toivoa parempaa julkisuutta kuin hänen äskettäinen tapaamisensa Cathy Newmanin kanssa Channel 4 News -kanavalla. Mitä enemmän Newman muotoili epätarkasti uskomuksiaan ja petti hänen ärtyneisyyttään, sitä paremmaksi Peterson tuli. Koko esitys, jota on sittemmin katsottu YouTubessa yli 6 miljoonaa kertaa ja jota innostunut Fox News -juontaja Tucker Carlson kuvaili "yhdeksi kaikkien aikojen upeimmista haastatteluista", vahvisti Petersonin mielikuvaa viileän rationaalisena tieteenmiehenä kasvot alaspäin. poliittisen korrektiuden hysteria. Kuten hän kertoi Newmanille erottuvalla, ahtautuneella äänellään, jota hän on vertannut Kermit-sammakon ääneen: "Valitsen sanani hyvin, hyvin huolellisesti."
ellauri396.html on line 74: Vastakkainasettelu on tehnyt ihmeitä Petersonille. Hänen uudesta kirjastaan 12 Rules for Life: An Antidote to Chaos on tullut pakoon bestseller Isossa-Britanniassa, Yhdysvalloissa, Kanadassa, Australiassa, Saksassa ja Ranskassa, mikä tekee hänestä julkisen intellektuellin du jour. Peterson ei ole vain yksi trolli, narsisti tai räjähdysmies, jonka väitteet ovat kohtalokkaasti vaarantuneet vilpillisyyden, röyhkeyden, älyllisen laiskuuden ja räikeän kiihkoilun vuoksi. On vaikeampaa väitellä sellaisen kanssa, joka uskoo sanomaansa ja tietää mistä puhuu – tai ainakin välittää sen vaikutelman. Ei ihme, että jokainen poliittisen korrektiuden vitsaus, katsojasta InfoWarsiin, räjähtää 55-vuotiaan professorin yli, joka näyttää tuovan raskaan sarjan älyllistä armatuuria "sosiaalisen oikeuden sotureita" ja "lumihiutaleita" koskeviin vakiovalituksiin. He ajattelevat, että hän voisi olla kulttuurisodan ase X.
ellauri396.html on line 95: Kaksi vuotta sitten hän oli suosittu professori Toronton yliopistossa ja kliininen psykologi, joka tarjosi itsensä kehittämiseen liittyviä harjoituksia YouTubessa. Hän julkaisi ensimmäisen kirjansa, Maps of Meaning: The Architecture of Belief, vuonna 1999 ja esiintyi Malcolm Gladwellin bestsellerissä David ja Goliath, jossa hän puhui menestyneiden yrittäjien luonteenpiirteistä. Hänen työnsä tiukka rakkaus, ankara isä-säike on edustettuna 12:ssa elämänsäännössä, jotka ilmaisevat voimaa, kurinalaisuutta ja kunniaa. Psychology in 15 minutes.
ellauri396.html on line 105: Hän todellakin teki. Camille Paglia (jokapaikan kulttuurilepakko joka sätti William Blakea, Joseph Campbellia ja Stanley Fishiä) voiteli hänet "tärkeimmäksi ja vaikutusvaltaisimmaksi kanadalaiseksi ajattelijaksi Marshall McLuhanin jälkeen". Vitun pajazzo. She is critical of many aspects of modern culture.
ellauri396.html on line 107: She is a wop immigrant, same vintage as Mrs. Zilles. A crucially significant event for her was when an outhouse exploded after she poured too much quicklime into the latrine. Arttu perrkele!!! "That symbolized everything I would do with my life and work. I would be someone who would jump into the latrine of culture, into pornography and crime and psychopathology... and I would drop my own wee bomb into it". For more than a decade, Paglia was the partner of artist Alison Maddex. She dislikes lesbians and they dislike her. Paglia is an atheist, and has stated she has "a very spiritual mystic view of the universe". I endorse astrology. I believe in astrology. You hear? She is also a critic of contemporary American feminism and of post-structuralism, as well as multiple aspects of American culture such as its visual art, music, and film history. Too right.
ellauri396.html on line 144: Vasemmiston Robin Hood on mieltä että maatunnustus, jos se annetaan missä tahansa yhteydessä kuin todellisen maan palauttamisen, ei ole muuta kuin "maantierosvon kuitti". Kiitti hei, sori siitä. Laitaoikeiston mielestä se taas on turhaa sievistelyä. Ottaa antaa, kanankakan kantaa. Lindsay Sähköpaimen kuzuu maasta kiittäjiä nimellä SJW, mikä paljastaa mistä päin tuulee. Social Justice Warrior (SJW) on halventava internet-meemi, jota käytetään enimmäkseen henkilöstä, joka edistää sosiaalisesti edistyksellisiä vasemmistolaisia tai liberaaleja näkemyksiä, mukaan lukien feminismi, kansalaisoikeudet, homo- ja transsukupuolisten oikeudet sekä monikulttuurisuus. Syytös siitä, että joku on SJW, viittaa siihen, että he tavoittelevat henkilökohtaista vahvistusta eikä mitään syvään juurtunutta vakaumusta ja osallistuvat vääriin väittelyihin.
ellauri396.html on line 165: Christopher Hitchens (13 April 1949 – 15 December 2011) was a British and American author, polemicist, debater and journalist who in his youth took part in demonstrations against the Vietnam War, joined organisations such as the International Socialists while at university and began to identify as a socialist. However, after 9/11 he no longer regarded himself as a socialist and his political thinking became largely dominated by the issue of defending civilization from terrorists and against the totalitarian regimes that protect them. Hitchens nonetheless continued to identify as a Marxist, endorsing the materialist conception of history, but believed that Karl Marx had underestimated the revolutionary nature of capitalism. He sympathized with libertarian ideals of limited state interference, but considered libertarianism not to be a viable system. But anyway.
ellauri396.html on line 206: BC Parksin mukaan Joffre Lakes on BC:n suosituin maakuntapuisto. Vuonna 2019 196 000 kävijää nautti sen kuuluisista turkooseista vesistä ja upeista vuoristomaisemista, ja kesäkauden viikonloput olivat vilkkainta aikaa.
ellauri396.html on line 207: Puiston kysynnän hiipuessa vapunpäivän jälkeen, kansakunnat eivät kertoneet, miksi he eivät voi kerätä marjoja ja yrttejä samaan aikaan kun turistit tallovat marikot ja syövät kuormasta, a muita etnisiä taustoja edustavat ihmiset vaeltavat puistossa kuin porot Räävelissä.
ellauri396.html on line 216: On sanomattakin selvää: Brittiläisen Kolumbian provinssipuistot ovat veronmaksajien rahoittamia, joten meidän kaikkien pitäisi voida nauttia näistä julkisessa käytössä olevista inkkareilta förbityistä maista. Maakuntamme luottaa myös matkailuun 13,5 miljardin dollarin tuloilla, joten turistien vaihto aboihin ei vaikuta järkevältä toimenpiteeltä näin palefacenäkökulmasta.
ellauri396.html on line 314: Visit us today or Call. Peter Vardy on myös käytettyjen autojen kristillinen kauppias. Usko hyvään jumalaan edellyttää luottoa, kuten käytettyjen autojen myyminen. Mixi hyvä jumala sallii pahan, josta pahinta on viattomien lasten nirhaus. Se oli vähän liikaa Ivan Karamazovillekin. Vialliset lapset ja aikuiset on eri asia. Lahden MacDonaldsissa tänään täyttä kurkkua ulvonut nelivuotias olisi kyllä kaivannut hiljentämistä. Vanhemmat eivät olleet millänsäkään vaikka pentu ulvoi aivan hulluna. Ne oli venäläisiä, varmaan putinisteja, ajoivat isoilla katumaastureilla joista rämisevän ja izexeen piippaavan Anger Overin omistava Wolfram Roth olisi ollut kade.
ellauri396.html on line 316:
ellauri396.html on line 337: 2 söpöä isostyttöä istui Raahen palaneen puukirkon tilalle 1912 rakennetussa kirkossa vastailemassa turistien helppoihin kysymyksiin. Eivät kuitenkaan tienneet kuka alttaritaulun hörhöistä oli pelkurimainen Pietari. Pezku karkaili kuin vanhan miehen virza hankalista paikoista kunnes naulattiin Ruomissa pää alaspäin X:n muotoiselle ristille. Se on siinä eikä anopin siinä, kehaisivat pyövelit käytettyään naulapyssyä.
ellauri396.html on line 365: The Toronto Blessing revival impacted charismatic Christian culture through an increase in popularity and international reach and intensified criticism and denominational disputes. Criticism primarily centered around disagreements about charismatic doctrine, the Latter Rain Movement, and whether or not the physical manifestations people experienced were in line with biblical doctrine or were actually heretical practices.
ellauri396.html on line 369: The events that occurred at the Toronto Blessing are not unique in Christian history; similar events were recorded as happening within the Azusa Street revival of the early 1900s that led to the Helluntaiystävät movement, as well as in other revival movements throughout the history of Christian church movements. The Bible also records supernatural events when people encountered God and describes lightning coming from the top of Mount Sinai in Exodus 20:18 when the 10 Commandments were given, Jewish soldiers and temple police falling down in the Garden of Gethsemane when encountering Jesus in John 18:6, Moses' face shining when descending Mount Sinai in Exodus 34:35, and a cloud of glory that appeared over the Hebrew tent of meeting in Exodus 40:34. Proponents of the Toronto Blessing point to these biblical examples as partial evidence of the activities in their meetings being legitimate.
ellauri398.html on line 16: font-family: 'UnifrakturMaguntia';
ellauri398.html on line 17: src: url(http://grapson.com/fonts/UnifrakturMaguntia.ttf);
ellauri398.html on line 52: After God commanded Moses to return to Egypt to free the Israelites, Moses took his wife and sons and started his journey. On the road, they stayed at an inn, where God came to kill Moses. Zipporah quickly circumcised her son with a sharp stone and touched Moses' feet with the foreskin, saying "Surely you are a husband of blood to me!" God then left Moses alone (Exodus 4:24–26). The details of the passage are unclear and subject to debate.
ellauri398.html on line 76: Sipporamainen Kamala-Harris on vinosuinen. Nauraa räkättää kamalan kovaa. Mies tulee räkänokastakin vaan ei turhan naurajasta. Sillä on tuskin lumipallon mahista helvetissä voittaa Trumpia. Valttiässä peittoaa kyllä patakakkosen.
ellauri398.html on line 234: pitäisi pitää turpa kiinni seurakunnassa. Jäädä kotiin
ellauri398.html on line 259: Naaraat, joiden huput peittävät suurimman osan klitoriksen terskasta, voivat usein masturboida stimuloimalla huppua klitoriksen terskan päällä; niillä, joilla on pienempi tai tiiviimpi rakenne, on taipumus hieroa klitoriksen teristä ja huppua yhteen. Klitoriksen huppu suojaa klitoriksen terskaa, samoin kuin esinahka peniksen terskassa. Usein kysyttyjä lisäkymysyxiä: Onko tämä
ellauri398.html on line 292:
ellauri398.html on line 388: Toutes les infrastructures religieuses permettent à leurs membres de faire n'importe quoi "au nom du dieu suprême". Comme abrutir la masse populaire, commettre des actes abominables sur les enfants, enrichir le Vatican et les chefs religieux, commettre d'autres exactions crapuleuses protégés par les politiques de droite et d'extrême-droite.
ellauri398.html on line 408: De økonomiske restriktioner mod Rusland har styrket den russiske økonomi og svækket vestens økonomier tilsvarende. I Europa betaler vi nu det dobbelte for olie og naturgas - der i øvrigt stadig kommer fra Rusland - men nu skal omkring mellemmænd, så politikerne i EU kan pudse deres glorier. De russiske oligarker, som før tjente penge i Rusland og derefter investerede dem i vesten, er nu tvunget til at investere deres overskud i Rusland(!) Vesten taber, Rusland vinder.
ellauri398.html on line 489: Jeesus oli koko kaivonkannella sattuneen yhdynnän ajan Jeesus, Jumalan Poika. Samoin meitä kutsutaan olemaan koko ajan joka paikassa ja aikana Jumalan poikia, Jeesuksen seuraajia, kristittyjä, joilla on koko ajan ”kaivonkansiakti” käynnissä. Kysymys: Jeesus levähti kaivolla ja "kohtasi" siinä kaivonkannella samarialaisen naisen. Missä paikoissa sinä levähdät? Älä hötkyile. Rauhallisemmalla tahdilla ehtii paremmin "kohdata." Kysymys: Huomioitavaa on myös se, että Jeesuksella ei selvästikään ollut kiire. Onko se myös yksi avain naisihmisten "kohtaamiseen?" Voiko kiire estää "kohtaamiset?" Voisiko yksi askel olla, että rauhoittaisi ja karsisi kalenteria? Mitä jos vähemmän onkin enemmän? Ole niin kuin Jeesus – tyttöjen "kohtaamisten" mestari ja ihmisten moninkertaistaja. Anna tyttölasten tulla tykösi. Donkki on alakouluikäisille lapsille suunnattu raamatunluku- ja harrastelehti. Donkki-lehdessä keskitytään uskon perusasioihin mielenkiintoisella ja lasten maailmaan sopivalla, turvallisella tavalla. Lehti onkin loistava apuväline kotien kristillisen kasvatukseen sekä seurakuntien lapsi- ja varhaisnuorisotyöhön. Neljä kertaa vuodessa ilmestyvä 64-sivuinen Donkki on pullollaan mielenkiintoista luettavaa. Lehdessä tutustutaan Raamattuun reippaiden kaverusten Donkki-aasin, Sakun ja Ruutin kanssa. Donkki-lehti ilmestyy neljä kertaa vuodessa. Jokaisella numerolla on oma teema, jota käsitellään tarinoiden, raamatuntekstien ja tehtävien avulla. Lisäksi Donkissa on runsaasti kiinnostavia palstoja harrastuksiin, ystävyyteen, taskuaskarteluun ja kokkaukseen liittyen. Donkki-lehden raamattuaukeamat sopivat sellaisenaan raamattuopetukseksi, aamunavaukseksi tai vaikka hartaushetkeksi. Lehden pohjalta voi myös pitää vaikka kokonaisen lastenleirin opetuksineen, pajoineen ja esileikkeineen. Donkki-lehden avulla haluammekin palvella seurakuntien lapsi-, jannu- ja varhaisnuorisotyöntekijöitä sekä vapaaehtoisia ja isosia. Kristillinen lastenlehti Donkki lakkautetaan kevään 2024 numeron jälkeen.
ellauri398.html on line 492: Mies ei puhu tunteistaan. On turha koettaa pakottaa häntä joksikin tommy
ellauri398.html on line 508: Mixei Kristuxella ole hattua? Ei lippistä tai pipoa, edes turbaania? Korkeintaan joku huppari. Tässä Janssenin noli me tangere kuvassa sillä on lierihattu. Oops, kivexet melkein vilahtavat kuin Pariisin avajaisissa. Mixi vapahtajalla on kädessä viemärinkannen avaaja?
ellauri398.html on line 1049: Jeesuksen kuoleman jälkeisinä hetkinä tapahtui useita dramaattisia asioita. Yksi oli maanjäristys, joka ilmeisesti rikkoi monien Israelin menneisyydessä kuolleiden pyhien haudat (Matt. 27:50–52). Tarinan ydin on, että maanjäristys häiritsi ruumiita jollain tavalla. Jeesuksen ylösnousemuksen jälkeen monet ihmiset näkivät nämä pyhät elävinä. Heräsivätkö ne eloon sillä hetkellä, kun Jeesus kuoli, vai olivatko ne vain paljastuneet ja nousivat ylösnousemuksensa jälkeen, Matteus ei ole yksiselitteinen. Matteus on ainoa evankeliumikirjoittaja, joka kuvailee tätä tapahtumaa, eikä hän anna paljon yksityiskohtia. Tämä on turhauttanut tutkijoita vuosisatojen ajan, sillä kuvattu tapahtuma herättää luonnollisesti uteliaisuutta.
ellauri398.html on line 1095: ja niiden luettelemista. Tämä olisi vain turmeltuneen
ellauri398.html on line 1171: Elämä on kärsimystä. Se on yleisinhimillinen ja -uskonnollinen totuus. Nihilistinen elämänkielteisyys, katkeruus, kostonhimo ja uhriutuminen ovat kaikki houkuttelevia – joskus ymmärrettäviäkin – vaihtoehtoja, mutta eivät johda koskaan mihinkään hyvään. Kärsimyxestä on vaan opittava nauttimaan. Toisten kärsimyshän on jo sinällään ilahduttavaa. Kas kanssaihmisien tuska, turma on lurjuxille huvitus ja hurma.
ellauri398.html on line 1210: For more on this subject, refer to Natan’s article entitled, “Is America in End-Times Bible Prophecy?” (http://www.hoshanarabbah.org/pdfs/america.pdf). What Scripture Prophecies Will Happen To America Just Prior To The Second Coming? By Ja´acov Natan Lawrence, Waters In The Wilderness, A Teaching Ministry of Hoshsna Rabbah Messianic Discipleship Resources.
ellauri399.html on line 16: font-family: 'UnifrakturMaguntia';
ellauri399.html on line 17: src: url(http://grapson.com/fonts/UnifrakturMaguntia.ttf);
ellauri399.html on line 55: Den aktuelle konfrontation mellem Rusland og Vesten hviler på en opfattelse af, at russerne er blevet uretfærdig behandlet. Der er flere lag i den opfattelse, men det mest fundamentale er Moskvas oplevelse af, at Vesten narrede det daværende Sovjetunionen ved at bryde et løfte om, at NATO ikke ville ekspandere østover. Løftet skulle være blevet blevet fremsat ved Den Kolde Krigs afslutning. Vesten narrede det daværende Sovjetunionen ved at bryde et løfte om, at NATO ikke ville ekspandere østover. Putin hævder, at Baker i en diskussion den 9. februar 1990 med den sovjetiske leder Mikhail Gorbatjov afgav et mundtligt løfte om, at hvis Rusland gik ind på tysk genforening, ville NATO ikke udvide mod øst. Vesttysklands daværende kansler Helmut Kohl, der insisterede på, at et Vesttyskland ville forblive medlem af NATO, også efter tysk genforening, erklærede dagen efter – også henvendt til Gorbatjov – at »naturligvis vil NATO ikke kunne udvide sit territorium til DDR’s nuværende område«.
ellauri399.html on line 65: Tämä on albumi kusetuxesta ja omaan napaan tuijotuxesta. Peli on vilpin äiti, valheiden ja vääräin valain emätin, Kristuxen häpäisemistä, tappoa, miesmurhaa, rahan ja ajan tuhlaamista turhaa.
ellauri399.html on line 69: Born in 1955 to Abdulfattah "John" Jandali and Joanne Schieble, [Steve] Jobs faced a life-altering moment early on. His mother decided to give him up for adoption because of strong opposition from her father to her relationship with Jandali, a Syrian national. Jandali said, “I was very much in love with Joanne. ... But sadly, her father was a tyrant, and forbade her to marry me, as I was from Syria.” Jobs was adopted by Paul Jobs and Clara Hagopian and grew up unaware of his biological roots. His biological parents reunited and had another child, novelist Mona Simpson, but eventually separated, with Joanne returning to the U.S. with Mona. See also albums 27, 44, 50, 123, 264, 301, 314.
ellauri399.html on line 76: It wasn't at all romantic. I didn't have a romantic dorm room, so I slept on the floor in friends' rooms, I returned coke bottles for the 5¢ deposits to buy food with, and I would walk the 7 miles across town every Sunday night to get one good meal a week at the Hare Krishna temple. I loved it, especially the chanting and opening the little doors. And much of what I stumbled into by following my curiosity and intuition turned out to be priceless later on. Let me give you one example:
ellauri399.html on line 80: Reed College at that time offered perhaps the best calligraphy instruction in the country. Throughout the campus every poster, every label on every drawer, was beautifully hand calligraphed. Because I had dropped out and didn't have to take the normal classes, I decided to take a calligraphy class to learn how to do this. I learned about serif and san serif typefaces (WOW), about proportional and monospace fonts (double WOW), about what makes great typography great such as F and I ligatures. It was beautiful, historical, artistically subtle in a way that science can't capture, and I found it fascinating.
ellauri399.html on line 82:
ellauri399.html on line 110: Stewart and his team put out several issues of The Whole Earth Catalog, and then when it had run its course, they put out a final issue. It was the mid-1970s, and I was your age. On the back cover of their final issue was a photograph of an early morning country road, the kind you might find yourself hitched beside after hitchhiking if you were so adventurous. Beneath it were the words: "Stay Hungry. Stay Foolish." It was their farewell message as they signed off. Stay Hungry. Stay Foolish. And I have always wished that for myself. And now, as you graduate to begin anew, I wish that for you. Stay Hungry. Stay Foolish. (Stewart is 85 years old and kicking. Still hungry with estimated net worth of $1-5M.) I am both hungry (can´t digest sugar, even veggies) and foolish, though not that foolish about money. Thank you all very much for listening. Buy Apple products.
ellauri399.html on line 120: In October 1973, Watts returned from a European lecture tour to his cabin in Druid Heights, California. Friends of Watts had been concerned about him for some time over his alcoholism. On 16 November 1973, at age 58, he died in the Mandala House in Druid Heights. He was reported to have been under treatment for a heart condition. Before authorities could attend, his body was whisked away from his home and cremated on a wood pyre at a nearby beach by Buddhist monks. Mark Watts relates that Watts was cremated on Muir Beach at 8:30 am after being discovered deceased at 6:00 am. He had it all planned. The trick about living is to know when to stop.
ellauri399.html on line 122:
ellauri399.html on line 126: Watts asserts that our conception of ourselves as an "ego in a bag of skin", or "skin-encapsulated ego" is a myth; the entities we call the separate "things" are merely aspects or features of the whole. The upshot being that we are all full of it in disguise (Tat Tvam Asi). I can relate to that. As Zen master Bankei said: "Even when you're sitting in meditation, if there's something you've got to do, it's quite all right to get up and leave. Like go for a pee." The Nazi Daisetsu Teitaro Suzuki thought he was the cat's whiskers. A great boddhisattva. No ize asiassa se oli järkevämpi kuin moni muu.
ellauri399.html on line 128: 00:50 Niin pitkälle kuin muistan, varhaisesta lapsuudesta asti, olen aina ollut täysin kiehtonut ajatus kuolemasta. Nyt saatat ajatella, että se on jotenkin sairasta, mutta tiedät, kun lapsi sanoo yöllä lauseen "Jos minun pitäisi kuolla ennen kuin herään", siinä on jotain aivan outoa . Millaista olisi mennä nukkumaan ja olla koskaan heräämättä? Nyt useimmat järkevät ihmiset vain hylkäävät ajatuksen. He sanovat, ettet voi kuvitella sitä. He kohauttavat olkapäitään ja sanovat: "No, siitä se tulee." Mutta luulen, että olen yksi niistä vihamielisistä ihmisistä, jotka eivät ole tyytyväisiä sellaiseen vastaukseen. Ei sillä, että yrittäisin löytää jotain muuta sen lisäksi, vaan että olen aivan kiehtova siitä, millaista olisi mennä nukkumaan ja olla koskaan heräämättä. 01:57 Tarkoitan, että monet ihmiset ajattelevat, että se on kuin menisi pimeyteen ikuisesti tai haudattaisiin elävältä. Mutta ilmeisesti se ei olisi ollenkaan niin, koska tunnemme pimeyden kontrastina - ja vain kontrastina - valon kanssa. Minulla on ystävä – tyttö, joka on erittäin älykäs ja sananvalkoinen – ja hän syntyi sokeana, eikä hänellä ole pienintäkään aavistustakaan, mitä pimeys on. Sana merkitsee hänelle yhtä vähän kuin sana "valo". 02:38 Joten jos menisit nukkumaan – et ole tietoinen pimeydestä nukkuessasi – ja niin jos menisit uneen, tajuttomuuteen, aina ja aina ja aina, se ei olisi ollenkaan kuin menisit pimeyteen. , se ei olisi ollenkaan kuin elävältä haudattu. Ihan kuin itse asiassa sinua ei olisi koskaan ollut olemassakaan. Ei vain sinä, vaan myös kaikki muu. Olisit siinä tilassa kuin et olisi koskaan ollut. Ja siellä ei tietenkään olisi ongelmia, ei olisi ketään, joka katuisi minkään menetystä, sitä ei voisi edes kutsua tragedioksi, koska ei olisi ketään, joka kokisi sen tragediana. Se olisi – yksinkertaista – ei mitään. Ikuisesti ja ikuisesti, koska sinulla ei vain olisi tulevaisuutta, sinulla ei olisi myöskään menneisyyttä eikä nykyisyyttä. 04:00 Nyt luulisi, että se oli se kohta, jossa sanoimme: "No, puhutaan jostain muusta." Mutta en ole tyytyväinen siihen; Kieltäydyn, koska tämä saa minut ajattelemaan kahta muuta asiaa. Tämä tyhjyyden tila saa minut ensinnäkin ajattelemaan - ainoa asia, jonka saan kokemuksessani lähellä tyhjyyttä, on se, miten pääni näyttää silmiini. Koska minusta tuntuu, että siellä on maailma – ikäänkuin – silmieni edessä, ja sitten silmieni takana ei ole mustaa täplää, ei ole edes sumeaa kohtaa. Ei ole yhtään mitään. En ole tietoinen päästäni, ikään kuin mustana aukona kaiken tämän valoisan visuaalisen kokemuksen keskellä. Siinä ei ole edes kovin selkeitä reunoja, koska näkökenttä on soikea. Ja jos liikutan sormiani näkökenttääni pitkin, se on näin, ja tämä on kohta, jossa sormeni vain katoavat näkyvistä. Epämääräinen reuna. Mutta sitten tämän ovaalin takana ei ole mitään. Ihan vain näköaistin perusteella. Tietysti, jos käytän sormiani ja kosketan, voin tuntea jotain silmieni takana. Mutta jos käytän näköaistia yksin, siellä ei vain ole mitään. Nyt kuitenkin siitä tyhjyydestä, jonka näen. No, se on ensimmäinen asia, joka minulle tulee mieleen. 06:00 Seuraava asia, jota se saa minut ajattelemaan, on tämä: jos olen kuollessani kuin en olisi koskaan ollutkaan, niin olin sellainen ennen syntymääni. Koska - aivan kuin yrittäessäni palata silmieni taakse ja löytää mitä siellä on, tulen tyhjään paikkaan - jos yritän muistaa takaisin ja takaisin, ja takaisin ja takaisin, minulla on varhaisimmat muistoni ja sitten , niiden takana ei mitään. Täysin tyhjä. Mutta aivan kuten tiedän, että silmieni takana on jotain käyttämällä sormia pääni päällä, niin tiedän muiden tietolähteiden kautta, että ennen syntymääni oli jotain tekeillä. Siellä oli isäni ja äitini, ja heidän isänsä ja äitinsä, ja koko maapallon aineellinen ympäristö ja sen elämä, josta he tulivat, ja sen takana aurinkokunta ja sen takana galaksi ja sen takana kaikki galaksit , ja sen takana… toinen tyhjä: välilyönti. 07:11 Joten ajattelen, että jos palaan, kun olen kuollut, tilaan, jossa olin ennen syntymääni, enkö voisi tapahtua uudestaan? Tiedätkö, se mikä on tapahtunut kerran, voi hyvin tapahtua uudelleen. Jos se tapahtui kerran, se on poikkeuksellista, eikä se todellakaan ole kovin erikoisempaa , jos se tapahtuisi uudestaan. Toisin sanoen tiedän varmasti – koska olen nähnyt ihmisten kuolevan ja olen nähnyt ihmisiä syntyvän heidän jälkeensä –, että (joka tapauksessa) kuolemani jälkeen ei synny vain joku, vaan myös lukemattomia muita olentoja. . Että minä tiedän. Me kaikki tiedämme sen, siitä ei ole epäilystäkään. Mutta mikä meitä huolestuttaa, on se, että kun olemme kuolleet, ei voi olla mitään ikuisesti, ikään kuin siitä olisi syytä huolehtia. Ennen syntymääsi ei ollut tätä samaa ikuisesti mitään, ja kuitenkin tapahtuit. Ja jos tapahtui kerran, voit tapahtua uudelleen. 08:40 Mitä se nyt tarkoittaa? No, päästään siihen ensin sen yksinkertaisimmalla tavalla, ja selittääkseni itseni minun on keksittävä uusi verbi: tämä on verbi I . Ja ensinnäkin kirjoitamme sen I-kirjaimella, mutta sen sijaan, että se olisi pronomini, kutsumme sitä verbiksi. Universumi on . Se on minä -ed minussa ja se on sinussa. Kirjoitetaan nyt sana silmä uudelleen . Kun puhun "nähdä silmällä jotain", se tarkoittaa katsoa jotain, olla tietoinen jostakin. Joten muutamme oikeinkirjoitusta ja sanomme universumin silmät ; se tulee tietoiseksi itsestään meissä jokaisessa. Ja se katselee jatkuvasti ja joka kerta kun se katsoo , jokainen meistä, jossa se katsoo, tuntee olevansa kaiken keskipiste. Ja että tiedän, että sinä tunnet olevasi minä, aivan samalla tavalla kuin minä tunnen olevani minä . Ja meillä kaikilla on sama tyhjän tausta. Emme muista tehneemme sitä aiemmin, mutta sitä on kuitenkin tehty ennenkin. Uudelleen, uudestaan ja uudestaan, ei vain ennen ajassa, vaan kaikkialla ympärillämme kaikkialla muualla avaruudessa on kaikki; on universumi I-ing 10:11 Katsokaa nyt, yritän tehdä tämän selvemmäksi tällä tavalla: kun sanon "Se on universumi I-ing ", kuka minä on ? Mitä tarkoitat 'minä'? No, sillä voit tarkoittaa kahta asiaa. Toisaalta voit tarkoittaa sitä, mitä kutsutaan egoksesi, persoonallisuutesi. Mutta se ei ole sinun todellinen minäsi, koska persoonallisuutesi on käsityksesi itsestäsi ; se on kuvasi itsestäsi. Ja se koostuu siitä, miten tunnet itsesi, kuinka ajattelet itsestäsi, ja se on täynnä sitä, mitä kaikki ystäväsi ja sukulaisesi ovat kertoneet sinulle itsestäsi. 10:55 Joten kuvasi itsestäsi – kuinka ilmeisesti tahansa – et ole enää sinä kuin valokuvasi tai enemmän kuin kuva mistään . Kaikki kuvamme itsestämme eivät ole muuta kuin karikatyyrejä. Useimmille meistä ne eivät sisällä tietoa siitä, kuinka kasvatamme aivojamme, kuinka työskentelemme hermoihimme, kuinka kierrätämme verta, kuinka eritämme rauhasten kanssa ja miten muokkaamme luita. Se ei sisälly sensaatioon tai kuvaan, jota kutsumme egoksi. Ilmeisesti siis egokuva ei ole minun minäni. 11:40 Joten minun minäni sisältää kaikki nämä tekijät, joita voisimme sanoa, että keho tekee: verenkierto, hengitys, hermojen sähköinen toiminta - kaikki tämä olen minä, mutta en tiedä siitä mitään . en tiedä miten se tuli yhteen, en tiedä miten se rakennettiin. Ja silti teen kaiken tämän, jos se on totta, myös sanoakseni "hengitän. Minä kävelen. Mielestäni. Olen tajuissani." En tiedä miten pärjään, mutta teen sen samalla tavalla kun kasvatan hiuksiani. Minun täytyy siis paikantaa itseni keskipiste – minun minäni – syvemmälle tasolle kuin egoni, joka on kuvani tai käsitykseni itsestäni. 12:41 Mutta kuinka syvälle mennään?Voimme sanoa, että keho on minä , mutta keho tulee ulos muusta maailmankaikkeudesta, tulee ulos kaikesta energiastaan. Joten se on maailmankaikkeus, joka minä olen . Universumi on samalla tavalla kuin omenapuu tai tähti loistaa . Ja omenan keskipiste on puu, loistavien keskipiste on tähti, ja niinpä minän peruskeskus – eli Itse – jota kutsutaan tässä tapauksessa Alan Wattsiksi, joka on vain nimi. tälle tietylle fyysiselle organismille; kukinta tästä erityisestä ympäristöstä, loistaa ulos tästä ympäristöstä – tekee kaiken tämän ikuisen maailmankaikkeuden keskuksen .Voi, ikuinen – asia on ollut olemassa kymmenen tuhatta miljoonaa vuotta ja todennäköisesti jatkuu vielä ainakin niin paljon, joten emme murehdi kuinka kauan se jatkuu. 13:55 Mutta - toistuvasti - se on , joten minusta tuntuu täysin järkevältä olettaa, että kun kuolen ja tämä fyysinen ruumis haihtuu ja koko muistijärjestelmä sen mukana, niin se on jälleen kerran tietoisuus, joka minulla oli ennen - ei aivan samalla tavalla – vaan vauvan syntymästä. Syntyy tietysti lukemattomia vauvoja, ei vain ihmisvauvoja, vaan sammakkovauvoja, kaniinivauvoja, hedelmäkärpästen vauvoja, vauvaviruksia, bakteereja, ja kuka heistä aion olla? Vain yksi heistä, ja silti jokainen heistä. Koska tämä kokemus tulee aina yksikössä, yksi kerrallaan. Mutta ehdottomasti yksi niistä. 15:03 Itse asiassa sillä ei ole paljon väliä. Sillä jos synnyin uudesti hedelmäkärpäsenä, luulisin, että hedelmäkärpäsenä oleminen oli tavallista, tavallista tapahtumien kulkua. Ja luonnollisesti luulisin olevani tärkeä henkilö – erittäin sivistynyt olento – koska hedelmäkärpäsillä on ilmeisesti korkea kulttuuri. Emme edes tiedä, miten sitä etsiä, mutta luultavasti heillä on kaikenlaisia sinfoniaa, musiikkia ja taiteellisia esityksiä siinä, miten valo heijastuu heidän siivistään eri tavoin, kuinka he tanssivat ilmassa, ja he sanovat: "Oi, katso häntä! Hänellä on oikea tyyli! Katso, kuinka auringonvalo nousee hänen siivistään!" Ja he ovat maailmassaan yhtä tärkeitä ja yhtä sivistyneet kuin me omassa maailmassamme, jotta jos heräisin hedelmäkärpäsenä, en tunteisi itseäni (ikään kuin) erilaiseksi kuin silloin Herään ihmisenä. Olisin tottunut siihen. 15:58 "No", sanot kuitenkin, "se en olisi minä ! Sillä jos se olisin minä uudelleen, minun pitäisi muistaa, millainen olin ennen." Selvä, mutta et – nyt – muista, millainen olit ennen, ja silti olet tarpeeksi tyytyväinen ollaksesi se minä, joka olet. Itse asiassa se on täysin hyvä järjestely tässä maailmassa, että emme muista mitä se oli ennen. Miksi? Koska monimuotoisuus on elämän mauste, ja jos muistaisimme, muistaisimme, muistelimme tehneemme tämän uudestaan ja uudestaan, ja uudestaan ja uudestaan, meidän pitäisi kyllästyä. Ja aivan kuten muisto on kaunis asia, joka täytyy muistaa, ilman muistia emme voi olla älykkäitä. Mutta aivan kuten olen selittänyt, että hahmon näkemiseksi pitää olla tausta, jotta muisto olisi arvokas, pitää olla myös unohdus. 07:01 Siksi nukumme joka yö virkistäytyäksemme: menemme alitajuntaan, jotta tietoisuuteen paluu on jälleen hieno kokemus. No, kun sitä on kestänyt tarpeeksi kauan – kun päivästä toiseen muistamme menneitä päiviä (vaikka univäli onkin) – tulee kohta, jolloin todellakin , jos ajattelemme, mikä on meidän todellista mieltymystämme. , haluamme unohtaa kaiken , mikä meni ennen, jotta voimme saada poikkeuksellisen kokemuksen nähdä maailma jälleen vauvan silmin – olipa vauva mikä tahansa. Joten se on täysin uusi ja meillä on (Text sourced from https://www.organism.earth/library/document/essential-lectures-8) kaikki hämmästyttävä ihme, joka lapsella on; kaikki havainnon eloisuus, jota emme voi saada, jos muistamme kaiken ikuisesti. 17:52 Joten näetkö mitä tapahtuu? Maailmankaikkeus on järjestelmä, joka ei vain unohda itsensä ja muistaa sitten uudelleen niin, että aina on jatkuvaa muutosta ja jatkuvaa vaihtelua ajan kuluessa, vaan se tekee sen myös avaruuden aikavälillä katsomalla itseään jokaisen eri elämisen läpi. organismi antaa ikään kuin kokonaisvaltainen näkemys – tiedäthän, se on tapa päästä eroon ennakkoluuloista: päästä eroon yksipuolisesta näkemyksestä. Joten kuolema on siinä mielessä valtava vapautus yksitoikkoisuudesta. Se asettaa täydellisen unohtamisen välin rytmiseen päälle ja pois, päälle ja pois, jotta voit aloittaa kaiken alusta etkä koskaan kyllästy. 18:56 Mutta pointti on, että jos kuvittelet ajatuksesta olla mitään aina ja aina ja aina, sanot todella: "Kuolemani jälkeen maailmankaikkeus pysähtyy." Ja mitä sanon on: ei, se jatkuu aivan kuten se tapahtui, kun sinä synnyit. Saatat sanoa, että sinun mielestäsi on uskomatonta, että sinulla on useampi kuin yksi elämä. Mutta sanon ensinnäkin, eikö olekin uskomatonta, että sinulla on tämä ? Eikö olekin uskomatonta, että tässä olet menneisyytesi keskellä? Miksi, se on hämmästyttävää. Joten jos se on hämmästyttävää, se voi aina tapahtua uudelleen ja uudelleen ja uudelleen. 19:52 Tämä tarkoittaa siis sitä, että aivan kuten et tiedä kuinka onnistut olemaan tietoinen, kuinka onnistut kasvattamaan ja muotoilemaan tätä kehoasi, se ei tarkoita, että et tee sitä. . Samoin et tiedä, kuinka universumi loistaa tähdet, muodostaa tähtikuvioita ja galaksit galakseja – et tiedä. Mutta se ei tarkoita, ettet tee sitä samalla tavalla kuin hengität tietämättä kuinka hengität. Jos sanon: "Todella ja todella, minä olen koko tämä universumi" tai - toisin sanoen - "Tämä tietty organismi on koko maailmankaikkeuden tekemä minä-olento ", ja joku voisi sanoa minulle: "No kuka helvetissä luuletko olevasi? Oletko sinä jumala? Lämmitteletkö galakseja? Pystytkö sitomaan Plejadien makeat vaikutteet tai löysäätkö Orionin siteet ? ” Ja minä vastaisin siihen: ”Kuka helvetti sinä luulet olevasi ? Voitko kertoa minulle, kuinka kasvatat aivosi, miten muotoilet silmämunasi ja kuinka pystyt näkemään? No, jos et voi kertoa minulle sitä, en voi kertoa sinulle, kuinka lämmitän galaksia." Vain: Olen paikantanut itseni keskuksen syvemmälle ja yleismaailmallisemmalle tasolle kuin me kulttuurissamme olemme tottuneet tekemään. 21:43 Niin sitten,jos tuo universaali energia on todellinen minä – todellinen Itse, joka on kuin kaikki nämä erilaiset organismit leviävät eri tiloihin tai paikkoihin ja tapahtuvat uudestaan ja uudestaan ja uudestaan eri aikoina – meillä (Text sourced from https://www.organism.earth/library/document/essential-lectures-8) on ihmeellinen järjestelmä menossa. josta voit olla ikuisesti yllättynyt. Universumi on todella järjestelmä, joka jatkuvasti yllättää itsensä. Monilla meistä (etenkin teknisen osaamisen aikakaudella) pyrkimys saada kaikki hallinnassamme on väärä kunnianhimo, koska sinun tarvitsee vain ajatella hetken: millaista olisi, jos todella tietäisit ja hallitset kaikki? Oletetaan, että meillä on superkolossaali teknologia, joka voisi mennä villeimmille unelmillemme teknologisesta osaamisesta, jotta kaikki tapahtuva olisi ennalta tiedossa, ennustettavissa ja kaikki olisi hallinnassamme? Miksi, tiedätkö, se olisi kuin rakastelisi muovinaisen kanssa. Siinä ei olisi yllätystä, ei äkillistä vastauskosketusta – aivan kuin kosketamme toista ihmistä, se ei ole kuin koskettaisi jotain muovista valmistetta. Sieltä tulee vastaus, jotain odottamatonta. Ja sitä me todella haluamme, kun haluamme olla yhteydessä toiseen. 23:25 Näet, et voi kokea tunnetta, jota kutsut "itseksi", ellei se ole ristiriidassa "toisen" tunteen kanssa. Se on kuin tunnettua ja tuntematonta, valoa ja pimeyttä, positiivista ja negatiivista. Muuta tarvitaan, jotta voit tuntea itsesi. Eikö se sitten ole se järjestely, jonka haluat? 23:54 Ja niin, samalla tavalla, etkö voisi sanoa, että järjestely, jonka haluat, ei ole muistaa – muisti on aina, muista, kontrollin muoto : minulla on se mielessä, muistan sen, tiedän numerosi. Olet hallinnassa. Jos nyt jatkat muistamista, muistamista ja muistamista, se on kuin kirjoittaisit paperille ja jatkaisit kirjoittamista, ja kirjoittamista ja kirjoittamista, kunnes paperille ei jää tyhjää tilaa. Muistisi on täynnä, joten sinun on pyyhittävä kaikki puhtaaksi, jotta sinulla on valkoinen paperi uudelleen ja voit alkaa kirjoittaa sille uudelleen. 24:36 Sitä kuolema siis tekee meille: se pyyhkii liuskekiven puhtaaksi ja myös – katsoen sitä planeetan väestön ja ihmisorganismin näkökulmasta – se puhdistaa meidät jatkuvasti. Ja ajatus teknologiasta, jonka avulla jokainen meistä voisi olla kuolematon, olisi jotain, joka täyttiisi planeetan vähitellen ihmisillä, joilla on toivottoman täynnä muistoja. He olisivat kuin ihmiset, jotka asuvat talossa, johon he olisivat keränneet niin paljon omaisuutta, niin paljon kirjoja, niin monia maljakoita, niin monia veitsisarjoja ja haarukoita, niin monia pöytiä ja tuoleja, niin monia sanomalehtiä. – ei olisi tilaa liikkua! Tarvitsemme tilaa elääksemme. Ja avaruus on eräänlaista tyhjyyttä. Ja kuolema on eräänlainen tyhjyys. Kaikki on sama periaate. Ja asettamalla ikään kuin lohkoja tai tyhjyyden tiloja - avaruuden tiloja - jonkin tilojen väliin saamme elämän asianmukaisesti erilleen. Saksan sanaa käyttäen: Lebensraum , "huone asumiseen". Sitä avaruus antaa meille, ja sen antaa meille kuolema. 26:00 Katso nyt: huomaa, että kaikessa, mitä olen sanonut kuolemasta, en ole tuonut sisään mitään, jota voisin kutsua pelotukseksi. En ole tuonut mitään tietoa mistään, jota et jo tiedä. En ole vedonnut mihinkään mystiseen tietoon sieluista, muistoista entisistä elämistä tai sellaisista. Olen vain puhunut siitä termeillä, jotka me jo tiedämme. Joten jos sanot: "Kaikki tämä ajatus, joka ihmisillä on haudan takana olevasta elämästä, on vain toiveajattelua", sanon: "Okei. Minä myönnän sen." Oletetaan, että se on toiveajattelua ja että kun olemme kuolleet, ei vain ole mitään . Todettakoon se tosiasia: se tulee olemaan loppu. Huomaa nyt ensinnäkin, että se on pahin asia, jota sinun täytyy pelätä. Pelottaako se sinua? Kuka pelkää? Oletetaan, että se loppuu? Ei enää ongelmia! 27:11 Mutta sitten tulet huomaamaan, että tämä tyhjyys – jos noudatit väitettäni – on jotain, josta sinä ikään kuin pomppaat jälleen , aivan kuten pomhdit alun perin syntyessäsi: sinä pommitat tyhjyydestä. Tyhmyys on eräänlaista pomppimista, koska se merkitsee – mikään ei merkitse mitään. Joten palaat takaisin. Kaikki uutta, kaikki erilaista, ei mitään verrattavaa aikaisempaan, virkistävä kokemus. 27:43 Jajos siis saat tämän tunteen – aivan kuten sinulla ei ole mitään käsitystä silmiesi takana – saat tuntemattomuuden tunteen (erittäin voimakkaan, pirteän tyhjyyden) koko olemuksesi taustalla, eikä siinä ole mitään pelättävää. , silloin – tällä tavalla – voit tulla ihmiseksi, jolle loppuelämä on kastiketta, koska olet jo kuollut. Tiedät, että tulet kuolemaan. Sanomme, että yksi asia on varma, se on kuolema ja verot. Ja meidän jokaisen kuolema nyt on yhtä varma kuin se olisi, jos kuolisimme viiden minuutin kuluttua. Joten missä on ahdistuksesi, missä on puhelusi? Pidä itseäsi jo kuolleena, jotta sinulla ei ole mitään menetettävää.Turkkilainen sananlasku sanoo: "Se, joka nukkuu lattialla, ei putoa sängystä." Joten samalla tavalla henkilö, joka pitää itseään jo kuolleena, joka – siis et ole käytännössä mitään. Sadan vuoden päästä olet kourallinen pölyä. Se tulee olemaan totta. Hyvä on. Toimi tuon todellisuuden mukaan, etkä yllätä itsesi yllättäen mistään: tuosta mitä enemmän tiedät, ettet ole mitään, sitä enemmän tulet olemaan jotain.
ellauri399.html on line 162: The box contained, besides the ash of Jobs, the book Autobiography of Yogi Bear by Paramahansa Yogananda. Benioff continued: "Yogananda...had this book on blowing your own horn.... [Steve]'s last message to us was that here is Yogananda's book.... Actualize yourself. Activate the turbo boost. Article continues after video. Featured Video. An Inc.com Featured Presentation.
ellauri399.html on line 166: Yoga, a discipline from India that is so ancient in its roots that you can credit it only to unknown self-seekers from some glorious past era, has an outer form that has seized our collective imagination: For 30 minutes every day, disconnect from the world, take your body through an array of yoga poses, breathe deeply, keep the mind focused, and presto! You will emerge relaxed, rejuvenated, and ready again to re-engage with the relentless pace of life in a fresh turtleneck.
ellauri399.html on line 172: For this deeper dive, you can turn to the Yoga Sutras of Patanjali, one of the authoritative and few-surviving ancient texts on yoga. Patanjali teaches that "yoga" means "union"--the dissolving of one's individual self in the larger ocean of consciousness that pervades the universe--and that to help us achieve this union is yoga's real purpose. Now you might think: "What is this 'universal consciousness' that Patanjali is talking about? And how can I ever get there? How do I know I got there?" And that may be why Jobs, in his own quest for higher consciousness, turned to Yogananda.
ellauri399.html on line 178: Great teachers look into the vast beyond and then craft their message to speak not just to their immediate audience but to future generations as well. As early as 1920, Yogananda recognized that yoga would be a boundless fountain to quench people's growing thirst for meaning, authenticity, and a personal experience of truth. So, with an entrepreneurial flair not typical among spiritual teachers, he laid the foundation of an institution, Scratching Yoda Fellowship (SRF), to ignite the inner flame of yoga in communities worldwide.
ellauri399.html on line 182: The spiciest emoji for when you definitely mean female masturbation: taming the beaver The journey to self-satisfaction is Yogananda's practical hand techniques. Yogananda's teachings don't simply stop at the idea of universal consciousness. He correctly anticipated the growing hunger among spiritual seekers for direct personal experience of the universal consciousness that the masters of yoga, and indeed mystics of every religious tradition, describe. He therefore synthesized a set of powerful but practical techniques to guide self-seekers on the spiritual path all the way to the ultimate union, drawing on the eight steps laid out by Patanjali in the Yoga Sutras.
ellauri399.html on line 186: Yogananda's particular genius was showing the modern applicability of these ancient principles, attuning himself to an audience who aspired as much to outer success as inner growth by delivering talks on topics like "The Science of Healing" and "The Art of Getting What You Want." In that regard, he was a forerunner to 21st-century psychologists, physicians, psychotherapists, and neuroscientists who are generating powerful scientific findings on human nature and well-being--all aligned with Yogananda's teachings on consciousness, thoughts, emotions, habits, and brain wiring.
ellauri399.html on line 188: Patanjali's final five steps beyond asthma relate to a progressive deepening of the seeker's journey toward realization of the universal self, with meditation providing the pathway. However, Patanjali's text on these final five steps is agonizingly cryptic, with no guidance on how to execute them. To fill this void, Yogananda, ever the spiritual innovator, introduced the West to an advanced but long-lost ancient technique of meditation, Kriya Yoga. Kriya, he said, offered the ultimate journey of inner transformation, helping practitioners tap into an ever-expanding love and ever-deepening joy that would spring from within. That, he asserted, was man's true nature--a perfection that represents our permanent state of self within, even as it is so elusive to capture without.
ellauri399.html on line 190: Kriya "works like a train toilet," he stated, emphasizing the empirical, scientific nature of this technique. Through regular practice, he claimed, Kriya will change the neural pathways in the brain. Really, you might wonder? Can the act of mindful focusing and of interiorizing our consciousness actually bring about physical changes in the brain? Very few scientists at Yogananda's time would have been comfortable with his claims. Yet today revolutionary new findings in neuroscience are showing that meditation does in fact bring favorable changes in the neural pathways of the brain. Scientific laboratories are now stumbling into truths experienced by yogis across the ages in, as Yogananda would say, the inner laboratories of their personal experience. (Except it didn't, as Maisu Niemi found out to her disappointment, before falling back on the very same snake oil business.)
ellauri399.html on line 192: And what would be the assets that people could look for in return to a lot of bucks? Lower stress? Greater peace? He had begun his own quest for masturbation very early in life, a story vibrantly captured in the critically acclaimed 2014 documentary Awake: The Life of Yogananda. His youthful search culminated in his master Sri Yukteswar giving him the monastic name "Yogananda," which means "bliss through yoga." True to his name, he exhorted truth-seekers to savor the early rewards of peace and well-being, but to then seek out the ultimate prize: eternal bliss, universal consciousness. "When by constant practice of Kriya, the consciousness of [the] blissful state of the spiritual self becomes real, we find ourselves always in the holy presence of the blissful God in us." God, to Yogananda, was thus not an external force to be idolized and appropriated by any particular religion, but an inner force to be awakened to and realized.
ellauri399.html on line 200: Since Yogananda's passing the buck in 1952, many teachers have followed his trailblazing path to bring yoga to our world, helping make it a fixture in popular culture as it continues to take hold with young and old, the elite and the ordinary, the spiritualists and the atheists. What distinguishes Yogananda from these subsequent emissaries is not simply that he paved the way for the modern yoga movement, but that from the outset he focused far beyond physical exercises and shone a powerful and practical torchlight on the path to yoga's true purpose: actualizing the infinite potentials within us all. Perhaps that is why his Autobiography of a Yogi was the only book Jobs downloaded on his iPad--and, after first encountering the book as a teenager, went back and reread once every year.
ellauri399.html on line 214: As he finished, Paramhansa lifted his eyes, turned slightly to the right and slid to the floor, dead.
ellauri399.html on line 222: Varhaisesta iästä lähtien hän halusi henkilökohtaisen sukupuolisuhteen Jumalaan. Kun hän oli 17-vuotias vuonna 1931, hän tapasi Yoganandan ensimmäistä kertaa Salt Lake Cityssä. Hiänen häpyhuulensa olivat turvonneet ja peittyneet siteillä kroonisen jokakuukautisen verihäiriön vuoksi. Yogananda julisti avoimesti sairauden häviävän seitsemän päivän kuluessa, ja niin se tekikin. Hän työntyi hiänen ashramiinsa Mt. Washingtonin huipulla Los Angelesissa, Kaliforniassa 19. marraskuuta sinä vuonna. Ajan myötä hiän teki luostarivalansa Yoganandan kanssa ja sai nimen Daya, jolloin hänestä tuli yksi Yoganandan ensimmäisistä luostariopetuslapsista. Daya Mata tarkoittaa sanskritin kielellä myötätuntoista äitiä.
ellauri401.html on line 16: font-family: 'UnifrakturMaguntia';
ellauri401.html on line 17: src: url(http://grapson.com/fonts/UnifrakturMaguntia.ttf);
ellauri401.html on line 95: Heindel palasi Amerikkaan kesällä 1908, missä hän alkoi heti muotoilla ruusuristiläisiä opetuksia, länsimaisia viisausoppeja, jotka hän oli saanut vanhemmilta veljiltä ja jotka julkaistiin kirjana nimeltä The Rosicrucian Cosmo-Conception vuonna 1909. Se on lähdeteos kristillisen mystiikan käytännössä ja okkulttisessa oppikirjallisuudessa , joka sisältää esoteerisen kristinuskon perusteet ruusuristilaiselta näkökulmalta. Cosmo sisältää kattavan hahmotelman ihmisen ja maailmankaikkeuden evoluutioprosesseista ja korreloi hänen aikansa tieteen uskonnon kanssa . Osa I on tutkielma näkyvästä ja näkymättömästä maailmasta, ihmisestä ja evoluution menetelmästä, uudestisyntymisestä sekä syyn ja seurauksen laista . Osa II käsittelee evoluutiosuunnitelmaa yleensä ja aurinkokunnan ja maapallon kehitystä erityisesti. Osa III käsittelee Kristusta ja Hänen tehtäväänsä, ihmisen tulevaa kehitystä ja vihkimystä, esoteerista koulutusta ja turvallista tapaa hankkia ensikäden tietoa. Ensimmäinen painos painettiin vuonna 1909, ja se ei ole juurikaan muuttunut sen jälkeen.
ellauri401.html on line 106: Heindel kuoli 6. tammikuuta 1919 Oceansidessa, Kaliforniassa , Yhdysvalloissa. Aika moni ruusuristiläisten turvonneista elimistä on vielä aktiivisia, vaikka osa on jo liuennut.
ellauri401.html on line 218: elämäkerturixi, kerta se piti enemmän Sointulan perustaneesta
ellauri401.html on line 363: Että niin jos Suomen kansan sisäinen henki heräisi tietoiseksi kansan yksilöissä, niin tämän kansan ei tarvitseisi turvautua tuleen ja miekkaan saavuttaakseen itsenäisyytensä. Sitte niin Suomen kansalle tarjoutuisi erikoinen tilaisuus näyttää muulle maailmalle fäåkkiä.
ellauri401.html on line 368: Ervastin esikoisromaani Haaveilija on avainromaani ja kehitystarina. Se kertoo tekijänsä kaltaisen ylioppilaan etsinnöistä ja kehityksestä. Teoksen päähenkilön Eeron kautta Ervast kuvaa nuoren totuudenetsijän itsenäistymistä ja irtautumista etuoikeutetusta yläluokkalaisasemastaan ja kehitystä kirjailijaksi. Teoksessa on myös surullinen juonne, miten yksi toisensa jälkeen Eeron tovereista luopuu ihanteistaan ja sopeutuu yhteiskunnan asettamien ehtoihin ja odotuksiin. Haaveilijan keskeinen kysymys on, miten ihmisen tulee elää elämänsä, ja Eero ratkaisee kysymystä työstä kieltäytymisen ja ihanteen mukaisen elämän kautta. Yksi Eeron mieltä eniten raastavista kysymyksistä oli työläisten turvaton asema ja heidän huono kohtelunsa. Eero auttoi paikaltaan, mutta kysymys jumalan pahuudesta ratkesi henkisen kokemuksen kautta: Jumala rakastaa jokaista vain sillä rakkaudella, jonka tämä kykenee ottamaan vastaan. Eeron ratkaisu oli sisäisen kirjailijankutsu- muksen seuraaminen ja eron tekeminen maailman melskeisiin. Eero menestyy työssään, ja lopulta vanha yhteys tovereihin syntyy uudestaan ja uudestisyntyneet toverit hyväksyvät Eeron eräoppaakseen.
ellauri401.html on line 369: Ensimmäiset luvut tuntuvat laimeilta ja pitkäveteisiltä, syystä, että niissä annetaan muutamien nuorukaisten, joista muuan vielä 99 on koululainen, turhanpäiväisen pitkästi jaaritella suurenmoisista maailmaa parantavista tuumistaan. Olisi ollut teokselle eduksi, jos Eeron pikkusormi heti olisi astunut itsenäisemmin näyttämölle.
ellauri401.html on line 383: Lontoon teosofikongressissa 1904 Pekka kärsi kostean laivamatkan jälkeen karmeasti karmallisesta munuaistaudista. Kotiin tultua hän sanoi Matti Kurikalle, että ei siellä mitään teosofiaa ollut ja ”johtavien sielujen” kuten Annie Besantin puheista kuulsi pyrkimys oikeaoppisuuteen. Elämässä on 1 ainoa moraalinen päälaki: tule täydellisexi. Matti Kurikasta tuli täydellinen tunari. Pekka sai munanvalkuaistautikohtauxen 1 kerran Sundsvallissa 1900. Pekka oli silmiinpistävä esimerkki siitä että munanvalkuaistauti johtuu liika arkuudesta ja turhanpäiväisestä nöyryydestä.
ellauri401.html on line 449: turtles-2012-series/images/1/1a/Krang_01.jpg/revision/latest?cb=20171029021634" width="100%" />
ellauri401.html on line 491: Pekka otti ohjelmaan lisää rituaaleja. Huippukohta juhlallisuuksissa oli ”vihkimyskokous” sunnuntai-iltana. Tällöin noudatettiin ensimmäisen vuosikokouksen traditsionia: tavoiteltiin taas maagillista saavutusta. Toivottavasti uudet vihittävät tunsivat vaikutuksen; likinäköisten jäsentemme lausunnoista päättäen yritys ei ollut turha. Tuommoisen juhlan tarkoitus on sakramentaalinen, ja sakramentti, oikein toimitettuna, painaa siveellisen opetuksen ja tunnelman voimakkaana elämyksenä syvälle sieluun, puhdistettuaan tätä edes hetkeksi itsekkyydestä ja synnistä kuin kyrvännuppi emätintä edellisen koiraan spermasta. Sakramentin synnyttämä tunnelma jää muistona sieluun ja voi semmoisena elämän varrella uudistua rohkaisevana, lohduttavana, auttavana. Niin oli ennenaikaan n.s. vähemmissä mysterioissa esim. vanhassa Kreikassa. Jumalan Poika on ihmiskunnan takana oleva suuri taivaallinen ihminen, jonka ruumiissa ihmiset ovat kuin siittiösoluja.
ellauri401.html on line 554: Lokakuussa Ervastia varjosti Varjon veljien aiheuttama masennuksen puuska. Ervast oli tullut vanhaksi, kuolema odotti, ja hän kysyi itseltään, oliko hän elänyt turhaan ja ”mitä hyötyä on ihmisille kaikista voimanponnistuksistani”. No eipä midiä.
ellauri401.html on line 572: Ympäri maata tehdyissä ruusuristiläisten kuulusteluissa ei tullut esille mitään, mikä olisi liittynyt Tattarisuon tapahtumiin. Esimerkiksi kuopiolainen vaatturi Taavetti Hiltunen kertoi, että ”Ruusu-Ristin kokoukset ovat siihen määrään humaanista laatua, ettei siellä juuri tarvita eikä käytetä ihmisruumiin osia”. Myös Uuno Pore oli kuulusteltavana ja luovutti Ervastilta luvan saatuaan Ruusu-Ristin rituaali- ja lakikirjat rikospoliisille.
ellauri401.html on line 600: Rauhallisen merimatkan jälkeen laiva rantautui aamulla Tukholmassa, ja Gösta Stenman oli vastassa satamassa. Matkalaiset majoittuivat ylelliseen Strand-hotelliin. Illalla käytiin Kuninkaallisessa oopperassa, jossa esitettiin 352. kerran Wagnerin Lohengrinia, joka oli Ervastin harvoja lempioopperoita. Oopperaan lähtiessäkin oli jo oma oopperansa, kun Ervastin shaketti ei mennyt kiinni ja Stenmanin toinen jalka oli kihdin takia niin turvonnut, että toisessa oli lakeerikenkä ja toisessa tohveli. Kaadella oli sentään matkaa varten tehty tummansininen villapuku, ja Bertha-rouva oli hienon maailman tyyliin viimeistä piirtoa myöten puettu. Pekka ei toista kertaa tehnyt villapaitagaffia.
ellauri401.html on line 655: Saksa (myös Kröhn ): lempinimi pitkälle laihalle pitkäjalkaiselle henkilölle. Keskiyläsaksan sanasta krān krōn 'nosturi'. Vertaa Krahniin. Saksa ja juutalaiset (askenazic): muunnelma Kronista. Saksalaisena sukunimenä se saattoi olla lempinimi kaljulle tai nyrjestyneelle miehelle.
ellauri402.html on line 16: font-family: 'UnifrakturMaguntia';
ellauri402.html on line 17: src: url(http://grapson.com/fonts/UnifrakturMaguntia.ttf);
ellauri402.html on line 179: Waite turhantärkeältä. Paul Foster on tapaus sinänsä.
ellauri402.html on line 193: ture_of_Moina_Mathers_from_her_performance_in_the_Rites_of_Isis_in_Paris.jpg" />
ellauri402.html on line 406: Dracula on mainittu paasauxissa passim, muttei "Bram" Stokeria. Stoker vieraili Englannin rannikkokaupungissa Whitbyssä vuonna 1890, ja tämän vierailun sanottiin saaneen inspiraation Draculalle, joka yöpyi guesthousessa West Cliffissä osoitteessa 6 Royal Crescent ja teki tutkimustaan julkisessa kirjastossa osoitteessa 7 Pier Road (nyt Laiturilla Fish and Chips). Kreivi Dracula tulee maihin Whitbyssä ja juoksee mustan koiran muodossa 199 porrasta St Mary's Churchin hautausmaalle Whitby Abbeyn raunioiden varjossa.
ellauri402.html on line 419: Vlad ei ollut kovin pitkä, mutta hyvin jäykkä ja vahva, ulkonäöltään kylmä ja kauhea, vahva ja kalteva nenä, turvonneet sieraimet, ohuet ja punertavat kasvot, joissa hyvin pitkät silmäripset kehystivät suuria, avoimia vihreitä silmiä; tuuheat mustat kulmakarvat saivat ne näyttämään uhkaavilta. Hänen kasvonsa ja leukansa olivat ajeltuja, mutta viiksiä varten. Turvonneet temppelit lisäsivät hänen päänsä kokoa. Hänen päänsä yhteydessä oli härän kaula, josta mustat kiharat lukot riippuivat hänen leveähartiisessa persoonassa. Saxikäsi Vlad ryösti saxikylät ja vei vangitut ihmiset Vallakiaan, missä hän pani heidät paaluun (mikä inspiroi hänen sukunimeään ). Rauha palautettiin vuonna 1460. Helmikuussa 1462 hän hyökkäsi ottomaanien alueelle ja surmasi kymmeniä tuhansia turkkilaisia ja muslimibulgarialaisia.
ellauri402.html on line 422: Erään tarinan mukaan Vlad paalutti kaksi munkkia auttaaxeen heitä pääsemään taivaaseen, ja määräsi myös heidän aasinsa pantavaxi paalulle, koska se alkoi kiljua isäntänsä kuoleman jälkeen. Pannoonin tarinan mukaan turkkilaiset sanansaattajat tulivat Vladin luo kunnioittamaan, mutta kieltäytyivät ottamasta turbaanejaan pois vanhan tapansa mukaisesti, minkä jälkeen hän vahvisti heidän tapaansa naulaamalla heidän turbaaninsa heidän päähänsä kolmella piikillä, jotta he eivät voineet ottaa turbaania pois.
ellauri402.html on line 429: Akateemikko Elizabeth Signorotti väittää, että Dracula on vastaus Sheridan Le Fanun Carmillan ( 1872 ) lesbovampyyrille, mikä "korjaa" sen painotuksen naisten haluun. Seksuaalisuus ja viettely ovat romaanin kaksi eniten keskusteltua teemaa, varsinkin kun se liittyy englantilaisen naiseuden turmeltumiseen. Nykyaikaiset kriittiset kirjoitukset vampyrismista tunnustavat laajasti sen yhteyden seksiin ja seksuaalisuuteen. Bram Stoker itse oli mahdollisesti homoseksuaali; Talia Schaffer viittaa voimakkaasti homoeroottisiin kirjeisiin, jotka hän on lähettänyt amerikkalaiselle runoilijalle Walt Whitmanille. Stoker aloitti romaanin kirjoittamisen kuukausi sen jälkeen, kun hänen ystävänsä Oscar Wilde oli vangittu homoseksuaalisuudesta.
ellauri402.html on line 468: Otto huuteli terviisiä presidentille White Houseen ja senaatille, käski niiden pitää maassa yllä taloutta elvyttävää politiikkaa, vähentää laiskureiden hyysäämistä ja huolehtia että venäläiset eivät pääse riistämään muilta kansoilta niiden vapautta. Hevon vitun rämeet mitä persuilua taas Tuurilta. Ihme teeskentelijä, selvä roisto joka koittaa pestä izeään talousrikoxista puhtaaxi. Olikohan Tuuri ja Herra Huu homopari? Yxinäinen razastaja ja Tonto peppu ojossa. Venäläiset olivat vastahakoisia Amerikan ehdotuxiin joilla maailman rauha oli tarkoitus turvata. Ei varmaan samoja varmimpia rauhanomaisia joita neukut ajoivat. Presidentti Reagan ja The Witch tiesivät mitä tekivät. Nyt ne palavat helvetin tulijärvessä molemmat.
ellauri402.html on line 479: "Lienen kuin Köksin Jussa, josta väitettiin, että turpa ruplatti vartin vauhdillaan sen jälkeen, kun lyöppäri oli pysähtynyt ja jalka heittänyt leppasemisen." Eroottisesti lihallisen puolen ehtymätön aihe on kauniiden naisten pakaroiden ihon värähtely. Tie vie kuitenkin takapuolelta hengelliselle puolelle. Repivän nykymaailman ja raa'an menon yläpuolelle nousevat usko ja rakkaus. Kylään tullut mies ei ehkä olekaan vain Jeesuksen näköinen, vaan todella oikean tien opastaja. "Elikä Jeesus on ihmisen silmässä kuin kauneus tai rumuus tai rakkaus. Jumala on ihmiskunnan kaunein ajatus." Vittu mitä soopaa tämäkin. Tästä Vesa kaikessa kökköydessään tavallaan pitikin. Heikki Turunen: Tie, totuus ja elämä. WSOY. 509 s. 36 e. 2012. Heikki on Vesan ikätoveri. Sen vaimon nimi on Seija.
ellauri402.html on line 484: In April 1918, Martti Pihkala published the book "What kind of Finland should we create?" In his book, he considered the supreme enemy of culture to be hedonism rather than the goal of the continuation of the family. He advocated forced sterilization and the isolation of those who had "wicked" lives from society as a means of breeding a superior Finnish race. Pihkala placed harmony between social classes as a counterbalance to moral decay and socialism.
ellauri402.html on line 487: After the Civil War, increased leftist activity was particularly evident on construction sites. The number of strikes increased and several of them became politicized. The interests of the Communists and the Soviet Union were seen as the reason for the strikes. In 1920, employers' organizations decided to set up a special organization focused on breaking strikes. Martti Pihkala came to lead this organization called Vientirauha. Vientirauha, known as the 'Pihkala Guard', had a maximum of 34,000 men, from which strike breakers could be assembled if necessary. Especially in Southern Ostrobothnia, Pihkala's organization was strong. Vihtori Kosola, the future frontman of the Lapua movement was an agent for the Vientirauha. The best known of the strikes broken by the organization was the year-long harbor strike that began in 1928.
ellauri402.html on line 521: Voutilaisen ruumis löydettiin 19. huhtikuuta 1930 matalasta vedestä Onion Laken pohjoispäästä ja Rosvallin ruumis puolestaan 23. huhtikuuta matalasta järveen laskevasta purosta, vajaan kilometrin päästä Voutilaisen löytöpaikasta. Suomalainen yhteisö oli heidän katoamisestaan asti varma, että syyllisiä olivat Mäki ja hänen miehensä. Murhaajat muilutettiin turvaan Suomeen.
ellauri402.html on line 536: Namibia aikoo tappaa yli 700 villieläintä, mukaan lukien norsuja ja virtahepoja – ja jakaa lihan mustille apinoille. Kuivuus on pahin 100 vuoteen. Nyt tarvittaisiin Martti Ahtishaarta. Siinä riittäisi suuhunpantavaa. Samaan aikaan toisaalla tonneittain mätäneviä kaloja tukkii turistisataman Kreikassa. Harmi ettei tullut kala-ansa mukaan.
ellauri402.html on line 545:
ellauri402.html on line 643: Siinä tiivistelmä, koko uutinen ei ole juuri kummempi. Ukrainan F-16-hävittäjä tuhoutui maahansyöksyssä torjuessaan Venäjän ilmaiskua. Kone ehti ampua alas kolme venäläistä risteilyohjusta ja paperilennokin. YKSI Ukrainan ilmavoimien kesällä käyttöön ottamista F-16-hävittäjälentokoneista tuhoutui maahansyöksyssä maanantaina, kertoi Wall Street Journal. Yhdysvaltain viranomaiset vahvistivat turman lehdelle ja Reutersille. F-16 on amerikkalaisvalmisteinen hävittäjä.
ellauri402.html on line 645: Amerikkalaislähteen mukaan turma ei ilmeisesti aiheutunut vihollisen tulituksesta vaan syynä täytyi olla lentäjän virhe tai tekninen ongelma. Ukrainan pääesikunta vahvisti torstaina illalla, että yksi sen hiljattain aseapuna saamista rämistä F-16-hävittäjistä tuhoutui torjuessaan venäläisten suurta ilmaiskua maanantaina. Kyseessä oli ensimmäinen F-16-koneen menetys Ukrainan sodassa.
Ukrainan mukaan F-16 ehti ampua alas kolme venäläistä risteilyohjusta ja lennokin osoittaen "suurta tehokkuutta". No tuohan me on jo opittu. Jos uutinen on laiha, sitä voi sentään toistella.
ellauri402.html on line 649: CNN LUONNEHTI Mesiä Ukrainan ”huippupilotiksi”. Hän oli saanut F-16-koulutuksen Yhdysvalloissa ja oli julkisuudessa kasvot Ukrainan hankkeelle saada länsihävittäjiä. Mies kampanjoi yhdessä lentäjä-ässä Andrii Pilshtshykovin, koodinimeltä “Juice Leskinen”, kanssa. Kun Pilshtshykov kuoli lentoturmassa tasan vuosi sitten elokuussa lupasi Mes viedä loppuun hävittäjähankkeen. Nyze on siltäkin sitte läpitte. – Andrii oli se ideoija, tärkein tekijä hankkeen takana. Siksi koen velvollisuudekseni hänelle, että varmistan näiden koneiden saamisen, kertoi vaatimaton mies CNN:lle. Nyt rämät hävittäjät on mäsänä ja molemmat lentäjät kuolleet sodassa. So much for the F-16 hype.
ellauri402.html on line 655: Neljä naista on selvittänyt nyrkein välejään ravintolan ulkopuolella Kemissä, kertoo Lapin poliisi. Kukaan heistä ei loukkaantunut vakavasti. Poliisi kertoo saaneensa ilmoituksen tappelusta ravintolan edustalla Kemissä viime yönä puolenyön jälkeen. Partion tullessa paikalle kävi ilmi, että neljä naista oli selvittänyt välejään ravintolan ulkopuolella länkkärielokuvan tyyliin. – Tässä naisten välisessä turnauksessa ei ollut kuvia kumarreltu. Tilanteessa on revitty, raavittu, lyöty, tönitty, väännetty ja käännetty. Vammoiltakaan ei ollut vältytty, mutta akuuttia hoitoa vammat eivät olleet vaatineet, poliisi kertoo lennokkaassa tiedotteessaan. Partio päätti toimia erotuomarina tilanteessa ja passitti jokaisen naisen eri ilmansuuntaan. – Taistelutantereelle jäi tapahtumista muistuttamaan irronnut hiuslisäke, poliisi lausuu. Olivia, 22, palsamoi työkseen ruumiita.
ellauri402.html on line 674: Albeen näytelmät 1980-luvulla saivat ristiriitaisia arvosteluja The Guardianin Michael Billingtonin kanssa, joka kirjoitti: "Amerikkalaiset dramaturgit päätyvät poikkeuksetta oman myyttinsä uhreiksi: menestyshulluisessa kulttuurissa heille ei koskaan anneta anteeksi omien varhaisten mestariteostensa epäonnistumista. Mutta jos Edward Albee on kärsinyt saman julman kohtalon kuin Arthur Miller ja Tennessee Williams , hän on jatkanut kuorma-autoa." Antti Tuuri väitti Kuuba-aiheisessa sepustuxessa että Ernest Hemingwayn homo poika oppi äidiltään ajamaan tyydyttävästi kuorma-autoa.
ellauri402.html on line 700: Kuka pelkää Virginia Woolfia? on Edward Albeen näytelmä, joka esitettiin ensimmäisen kerran lokakuussa 1962. Se tarkastelee keski-ikäisen Marthan ja Georgen avioliiton mutkia. Myöhään eräänä iltana yliopiston tiedekunnan juhlien jälkeen he ottavat vieraiksi tietämättömän nuoremman pariskunnan Nickin ja Honeyn ja houkuttelevat heidät katkeraan ja turhautuneeseen suhteeseensa.
ellauri402.html on line 713: Mistä näytelmässä oikeastaan oli kyse? "George ja Martha ovat vältelleet avioliittonsa rumuuden turvautumalla illuusioihin."
ellauri402.html on line 718: Jack Valenti piti elokuvaa ensimmäisenä kiistanalaisena elokuvana, jonka hän joutui käsittelemään Amerikan Motion Picture Association of America:n (MPAA) puheenjohtajana. Se käytti ensimmäisenä slangia "ruuvi" ja ilmaisua "hump the hostess". Kuten hän sanoi,
ellauri402.html on line 768: Sen syrjäytti suurelta osin Paavalin apocalypse, suosittu 4. vuosisadan teos, johon Pietarin Apocalypse vaikutti voimakkaasti ja joka tarjoaa oman päivitetyn näkemyksensä taivaasta ja helvetistä. The Apocalypse of Peter on varhainen esimerkki samasta genrestä kuin kuuluisa Danten jumalallinen näytelmä, jossa päähenkilö tekee kiertueen tuonpuoleisen maailmaan. Kreikkalaisen katabasisin tai nekyian muodossa se käsittelee yksityiskohtaisesti kunkin rikostyypin rangaistuksia helvetissä sekä hahmotellaan lyhyesti taivaan luonnetta. Teos etenee kuvaamaan pahoja odottavia rangaistuksia. Monia rangaistuksia valvoo Ezrael, vihan enkeli (todennäköisimmin enkeli Azrael, vaikkakin mahdollisesti turmeltunut viittaus enkeli Sarieliin ). Enkeli Uriel herättää kuolleet uuteen ruumiiseen, jotta heidät voidaan joko palkita tai kiduttaa fyysisesti. Näyn mukaan rangaistuksia helvetissä ovat:
ellauri403.html on line 16: font-family: 'UnifrakturMaguntia';
ellauri403.html on line 17: src: url(http://grapson.com/fonts/UnifrakturMaguntia.ttf);
ellauri403.html on line 43: Nyt alkaa tapahtua! Ennätysbudjetti. Naton ennusteen mukaan 23 jäsenmaata 32:sta täyttää tänä vuonna puolustusmenotavoitteensa. Koko liiton puolustusmenojen odotetaan olevan 1,2 biljardin dollarin luokkaa. Vaasan kirkko ei anna enää pitää sateenkaarimessuja. ”Olen linjannut, että työntekijät voivat olla edelleen mukana ruotsalaisen seurakunnan sateenkaarimessussa huolehtien kuitenkin siitä, että heidän työmääränsä pysyy kohtuullisena. Kirkkoherrana vastaan seurakunnan jumalanpalveluselämästä. Pysyttäydyn samassa linjassa edeltäjäni kanssa myös siinä, että messuissa tulee noudattaa kirkkovuoden mukaisia liturgisia värejä”, Peltola toteaa. Ovet sulkeutuvat läiskähtäen, pyssyt sojottavat kurkistusaukoista. Nyt on tosi kyseessä, piru merrassa. Nää on meidän maita. Minä sen oravan myrkytin.
ellauri403.html on line 48:
Teuvo Pakkala (alun perin Teodor Oskar Johaninpoika Frosterus, 9. huhtikuuta 1862 Oulu – 7. toukokuuta 1925 Kuopio) oli suomalainen kirjailija. Pakkala lasketaan 1880–1890-lukujen realisteihin, ja häntä on usein nimitetty myös naturalistiksi. Nimen helposti sekottaa Toivo Pekkaseen, tohon sinimustaa hurmiota kokeneeseen lakkorikkuriin. Mutta kyseessä on vallan eri kaveri. Oliko se sukua isot kannunsa poisleikanneelle Janinalle? Tokkopa, Janina Päivänsäde oli Frostell, nyttemmin small Fry.
ellauri403.html on line 52: turkka-ja-katri.jpg" width="70%" />
ellauri403.html on line 61: Mitä tekee apinat tapettuaan suurin piirtein kaikki fellow eläimet paizi kissat, koirat, naudat ja kanat? Juu ne meikkavat izensä elukoixi ja alkaa maukua ja haukkua muovinaamarissa. Helikopteriäiti napisee mixi mun pikku theraali kultamussukka ei saa naukua nelinkontin luokassa ja pihalla sukkajalassa? Meidän perheessä kasvatus lähtee siitä että kaikki ihmiset on tärkeitä ja ainutlaatuisia, paizi opettajat. Vittu tääkin paska alkoi varmasti Yhdysvalloista. Yliläski kakara menee mezään murahtelemaan ja antaa karhun tulla. Raapii turkkia ovenkarmiin kuin Saku-setä. Curlingvanhemmat pitäisi kieltää, liimata ovenkarmiin liimapyssyllä.
ellauri403.html on line 97: Ja minä näin siellä tulivirran, joka palasi kuumuudesta, ja siinä oli paljon miehiä ja naisia polviin asti upotettuina ja muita miehiä napaan asti; toiset myös huulia myöten ja toiset hiuksia myöten: ja minä kysyin enkeliltä ja sanoin: Herra, keitä nämä ovat tulivirrassa? Ja enkeli vastasi ja sanoi minulle: He eivät ole kuumia eivätkä kylmiä, sillä heitä ei löydetty vanhurskaiden eikä jumalattomien luvusta; sillä he viettivät elämänsä ajan maan päällä viettäen jotkin päivät rukouksessa, mutta toiset päivät synneissä ja haureuksissa kuolemaansa asti. Ja minä kysyin ja sanoin: Keitä ovat nämä, Herra, jotka ovat polviinsa tulleet upotettuina? Hän vastasi ja sanoi minulle: Nämä ovat niitä, jotka kirkosta tullessaan kiistelevät turhanaikaisella (vieraan) puheella. Mutta napaan upotetut ovat niitä, jotka, kun he ovat saaneet Kristuksen ruumiin ja veren, menevät ja tekevät haureutta eivätkä lakanneet synneistään ennen kuin kuolivat. ja ne, jotka ovat uponneet huulilleen, ovat niitä, jotka panettelivat toisiaan kokoontuessaan Jumalan seurakuntaan; mutta ne, jotka ovat uponneet kulmakarvoihin saakka, ovat niitä, jotka viittoivat toisilleen ja suunnittelevat salaisesti pahaa naapureitaan vastaan.
ellauri403.html on line 171: Reiska ei pitänyt juutalaisista. Sotavuodet olivat Reinolle kaikin puolin noloa aikaa. Hän toimi takalinjassa rättimikkona ja oikoi auki sotureiden kakan ja runkun tahrimia alushousuja.
ellauri403.html on line 195: Mikan isä sai suuressa sodassa turpaansa mutta pysyi germanofiilinä. Kasikymppisenä Michel marisi:
ellauri403.html on line 232: Vaikea totuus on, että mitä enemmän katsojat voivat mallintaa itseään päähenkilö Batemanin mukaan, sitä enemmän he voivat etääntyä ruudun täyttävän liukasväkivallan inhimillisestä todellisuudesta. ja ottaa tämä kaikki eräänlaisena sisäsiistinä vitsinä, sitä enemmän he todennäköisesti nauttivat tästä kuolleena syntyneestä, turhasta työstä. Parhaimmillaan elokuva heijastaa omaa narsismiamme ja matalaa amerikkalaista kulttuuria, josta se sai alkunsa.
ellauri403.html on line 276: "Äänestys kestää kolme päivää, kävin äänestyspaikalla - menettely kestää vain muutaman minuutin. Paikallisvaalit ratkaisevat, kuka ottaa kantaa kaupunkikehityksen keskeisiin kysymyksiin. Muista tulla äänestämään, hän sanoi. ”Kaikkien ääni on panos Krimin kehitykseen, tasavallamme myönteisten muutosten jatkumiseen, vallan uusimiseen kaikilla tasoilla. Vaaliprosessin turvallisuus, avoimuus ja legitimiteetti on täysin taattu," hän painotti.
ellauri403.html on line 321: Anne Applebaum diagnosoi vuonna 2013, että liberaalit ja kapitalistiset elementit, kuten pörssin ja pankkien olemassaolo Putinin alaisuudessa, olivat aina vain näennäisiä ja pinnallisia Putinilla ei ollut kiinnostusta perustuslailliseen valtioon ja todelliseen yrittäjyyteen. Venäjä ei muistuta markkinataloutta, vaan on Saudi-Arabian kaltainen feodaalinen raaka-ainevaltio. Feodaalista vallankäyttöä ei uhkaa länsimainen turvallisuuspolitiikka tai edes sotilaalliset hyökkäykset, vaan länsimaisen "demokratian" retoriikka, joka uhkaa autokratioita maailmanlaajuisesti houkuttelevuudella rahanahneen kansanosan kannalta.
ellauri403.html on line 380: Zelenskyyn strategia Venäjän armeijan rakentamisen aikana oli rauhoittaa Ukrainan väestö ja vakuuttaa kansainväliselle yhteisölle, että Ukraina ei yritä kostaa. Aluksi hän etääntyi varoituksista uhkaavasta sodasta, mutta vaati myös turvallisuustakuita ja sotilaallista tukea Natolta uhan "kestäväksi".
ellauri403.html on line 435: Zelenskyyn omaisuuden arvo oli noin 37 miljoonaa hrivnaa (noin 1,5 miljoonaa dollaria) vuonna 2018. Lokakuussa 2021 Pandora Papers paljasti, että Zelenskyy, hänen pääavustajansa ja Ukrainan turvallisuuspalvelun johtaja Ivan Bakanov operoivat offshore-yritysten verkostoa Brittiläisillä Neitsytsaarilla , Kyproksella ja Belizellä . Näihin yrityksiin kuului joitakin, jotka omistivat kallista Lontoon omaisuutta. Vuoden 2019 vaalien aikoihin Zelenskyy luovutti osakkeensa keskeisessä offshore-yrityksessä Serhiy Shefirille , mutta nämä kaksi miestä näyttävät järjestäneen Zelenskyyn perheen jatkavan rahojen vastaanottamista näiltä yrityksiltä. Zelenskyyn vaalikampanja keskittyi lupauksiin puhdistaa Ukrainan hallitus. Puhdistuxet jatkuvat.
ellauri403.html on line 454:
ellauri403.html on line 459:
ellauri403.html on line 464: Fridays for future on jo vanha juttu. Yet even before the pandemic, the number of participants in FFF demonstrations had already begun to decline. School strikes, initially considered subversive and disruptive, had now become mainstream and lost their newsworthiness. When pandemic restrictions were lifted, FFF demonstrations resumed, but no longer on a weekly basis. FFF pomot kazovat että Greta on ylittänyt valtuutensa Gazan kohdalla. Eitää mitään politiikkaa ole vittu! Last Generation ajaa oikealta ohi, FFF paljastuu aktivismin jarrumiehixi, noskelaisixi. The pandemic, and Russia’s war against Ukraine, have changed the political landscape irrevocably. Both have pushed up inflation and decreased governments’ general willingness to implement costly climate-protection measures.
ellauri403.html on line 467:
ellauri403.html on line 474: Greta tuijottaa vihaisesti sille vittuillutta Trumpia. Gretaa ei säikäytä USA:n hallituxen kritiikki. Greta ei pelkää ilmastozaari Kerryä. Greta ei peru sanojaan saatuaan sveduilta sakkoja. Aktivisti Greta odottaa oven takana lontoolaisten sakkoja. Hän ei taaskaan totellut poliisien käskyjä. Huomaa että Gretan vainoojat on lähes tyystin länsigermaaneja paskoja, erit. sakut, britit ja down under turvelot.
ellauri403.html on line 476:
ellauri403.html on line 507:
ellauri403.html on line 511:
ellauri403.html on line 516: https://youtu.be/rlfsC6A0PQo
ellauri403.html on line 521:
ellauri403.html on line 523: Kennengelernt haben sich die beiden fröhlichen Mädchen vor fünf Jahren bei einem Wanderausflug, den ihre Familien gemeinsam gemacht haben. Greta turnt seit zwei Jahren zweimal pro Woche, Thea seit vier Jahren einmal pro Woche. Am meisten Spaß macht ihnen momentan Handstandüberschlag. Die zwei gehen turnen, aber sie machen auch andere Dinge gerne zusammen, zum Beispiel schwimmen.
ellauri405.html on line 16: font-family: 'UnifrakturMaguntia';
ellauri405.html on line 17: src: url(http://grapson.com/fonts/UnifrakturMaguntia.ttf);
ellauri405.html on line 82: Käsitätkö mitä sinä puhut? Ulkoministeri rypisti kulmiaan. - Kuulehan, Dirk. Lopulta, Dirk, kun maailmassa vallitsee rauha ja sodat ovat vain pahoja unia, siitä on suurta siunausta koko torvisoittokunnalle. Se avaa ihmiselle lopultakin mahdollisuuden päästä toisille planeetoille. Jopa kiintotähdetkin voivat olla ulottuvillamme. Se on voiman lähde, Dirk. Se on kokonaan uusi tapa kehittää jatkuvasti valtavia määriä energiaa. Se tulee tosin hyvin kalliiksi, mutta tässä tapauksessa sillä ei ole väliä. Katsos, venäläisten on vieläkin turvauduttava konventionaalisiin menetelmiin kuten ydinreaktoreihin, ja se puolestaan vaatii, että energiaa on varastoitava kunnes se on riittävän voimakasta. Ja kaikki tämä vaatii aikaa, Dirk, ja helkkarin paljon suuremmat laitteet kuin meidän.
ellauri405.html on line 86: Lyhyesti sanoen totuus on se, että alkaen kello 21.00 itärannikon aikaa Neuvostoliitto ei enää ole maailman hallitseva sotilasmahti. Se ei enää uhkaa tätä maata ja koko muuta maailmaa. Yhdysvaltain ylivalta on ehdoton. Pax Americana ei ole enää vain mahdollisuus, se on realiteetti. Tästä lähtien me voimme sanella ehtomme. Minä rukoilen maailmankaikkeuden kaikkivaltiaalta Jumalalta, että me osaisimme käyttää tätä valtavaa voimaa vastuuntuntoisesti ja ihmiskunnan hyväksi. Jos emme osaa niin se on voi, turha tulla meille nokkaa koputtamaan.
ellauri405.html on line 108: Voimasatelliittien rakentaminen saavutti historian suurimman julkisuuden. Jokaisen niistä tuli soveltaa erilaista teknologiaa aurinkoenergian muuttamiseksi sähköksi. Televisioyhtiöiden kuvausryhmille järjestettiin ilmaisia matkoja avaruussatelliiteissa, ja kaikkien, varsinkin NASA:n ihmeeksi rakennusaikana sattuneet työtapaturmat rajoittuivat yhteen luunmurtumaan ja yhteen vakavaan vilustumistapaukseen.
ellauri405.html on line 120: Vedätettiinkö suomalaisia? Meille on tulossa joukkoja, joita ei pitänyt tulla. Suomen ulko-ja turvallisuuspolitiikan kärkipestit ovat vahvasti kokoomuksen hallussa, kun puolustusministerinä on Antti Häkkänen (kok), ulkoministerinä Elina Valtonen (kok) ja tasavallan presidenttinä Alexander Stubb (kok). Kun Suomi haki Naton jäseneksi toukokuussa 2022, annettiin ymmärtää, ettei Suomeen tule pysyviä Naton tukikohtia tai Nato-joukkoja. Tuolloin korostettiin, että Suomi hoitaa Naton jäsenenä puolustuksensa itsenäisesti.
ellauri405.html on line 134: Hallituksen syksyn budjettiriihessä pääministeri Petteri Orpo (kok) oli tyytyväinen, että rajuista leikkauksista huolimatta Nato-menoihin saatiin lisärahaa. Vaikka käynnissä olevalla hallituskaudella leikataan ja sopeutetaan julkisia menoja ennätystahtiin peräti 9 miljardilla eurolla, silti Orpon hallitus (kok) on halunnut turvata sen, että Nato-menoista ei leikata vaan niitä lisätään. Iltalehden tietojen mukaan pääministeri (kok) halusi syksyn budjettiriihessä henkilökohtaisesti varmistaa, että 67 miljoonan euron lisäraha saadaan hyväksyttyä tulevien Nato-joukkojen ja -esikuntien tarvitseman infran rakentamista varten. Tunnin junasta (hinta 1 miljardi) on siinä paljon apua.
ellauri405.html on line 136: Vasemmistoliiton mukaan esimerkiksi Naton maajoukkojen tulevasta läsnäolosta on jouduttu lukemaan vain mediasta. Vasemmistoliitossa pelkoa on herättänyt myös se, että Suomi osallistuu lokakuussa ensimmäistä kertaa Naton ydinaseharjoituksiin, mutta hallitus ei ole halunnut hakea asiassa yhteistä näkemystä yli puoluerajojen. Puolustusministeri Häkkänen (kok) edustaa Suomea Naton ydinasepelottelun suunnitteluryhmässä. Naton huippukokouksissa Suomen ykkösedustaja on presidentti Stubb (kok). Ei näistä passaa kertoa turuilla ja toreilla kun ne on huippusalaista.
ellauri405.html on line 141: Suomen ydinasepelottelun linjaa avattiin hieman vuonna 2023, kun silloinen tasavallan presidentti Sauli Niinistö kertoi, että Suomi ottaa osaa Naton ydinasepelottelun suunnitteluryhmän (NPG) työhön ja voi olla mukana myös Naton ydinaseiden laukaisuharjoituksissa. Suomen turvallisuuspelottelun nykyjohto ei kuitenkaan halua kommentoida lokakuisiin ydinaseharjoituksiin osallistumista, vaan viestintä on jätetty korkeampaan käteen Naton omistajalle. Kökkäreiden keskustapuolustajana toimii rötöstelijä Kanki-Kaikkonen (kepu) –Nyt käydään keskustelua, että tuleeko Natosta lakia kiertäviä joukkoja Suomeen. Pöydällä ei ymmärtääkseni ole sellaista vaihtoehtoa, että mitään laajempaa pysyvää joukko-osastoa olisi tulossa. Ei se tietenkään poissuljettua ole, mutta näitä asioita arvioidaan kavereiden kesken, Kaikkonen sanoo. Suomen vahva oma puolustus on lähtökohta tälläkin hetkellä. Voi olla, että sitä jonkin verran täydennetään Naton läsnäololla lähitulevaisuudessa, epärehellinen Kaikkonen (kepu) sanoo.
ellauri405.html on line 227: Mit vit kaikki anglosaxisia kyhäyxiä. Monikohan aasialainen on näitä nähnyt. "Walt Whitman is America’s world poet—a latter-day successor to Homer, Virgil, Dante, and Shakespeare. In Leaves of Grass (1855, 1891-2), he celebrated democracy, nature, love, and friendship. This monumental work chanted praises to the body as well as to the soul, and found limited beauty and reassurance even in death." Whitman’s self-published Leaves of Grass was inspired in part by his travels through the American frontier and by his admiration for Ralph Waldo Emerson. Ylläri.
ellauri405.html on line 232: Mutiaisen 8 rivin ajatelman lukemiseen oli arvioitu tuhrautuvan minuutti, entäs tähän skotti Stevensonin turauxeen maailmanlistan 6. sijalta: Happy Thought by Robert Louis Stevenson: The world is so full of a number of things / I’m sure we should all be as happy as kings. No voi vittu en paremmin sano. Et anglosaxet on sitten omahyväisiä moukkia!1
ellauri405.html on line 236: 1Analysis (ai): This simple yet profound poem by Robert Louis Stevenson captures the essence of contentment and appreciation. Its concise language belies a depth of meaning that encourages readers to find joy in the abundance of life's offerings. The poem's structure is as straightforward as its message. Two rhyming couplets emphasize the simplicity of Stevenson's message: that the world is full of blessings we often overlook. The repetition of "number" and "things" reinforces the idea of abundance, inviting readers to pause and notice the countless sources of happiness that surround them. This poem stands in stark contrast to the grim realities of Victorian England, where Stevenson lived. The Industrial Revolution had brought both progress and poverty, and many people struggled to find happiness amidst the harsh conditions. Stevenson's message of finding joy in simplicity and gratitude may have been a source of solace during challenging times. Compared to Stevenson's other works, such as "Treasure Island" and "The Strange Case of Dr. Jekyll and Mr. Hyde," this poem is a departure in terms of tone. It is not an adventure story or a psychological thriller but rather a quiet meditation on the beauty of life. However, it shares the same optimistic spirit that permeates much of Stevenson's writing, reminding readers that even in the face of adversity, there is always something to be grateful for.
ellauri405.html on line 252: Venäjän entinen presidentti Dmitri Medvedev sanoi, että Durov oli arvioinut väärin pakenessaan Venäjältä ja luullessaan, ettei hänen koskaan tarvitsisi tehdä yhteistyötä ulkomaisten turvallisuuspalvelujen kanssa. Medvedev, joka käyttää säännöllisesti Telegramia arvostelemaan ja loukkaamaan länttä, sanoi Durovin haluavan olla "loistava "maailmanmies", joka elää upeasti ilman isänmaata". "Hän laski väärin", Medvedev sanoi. "Kaikille yhteisille vihollisillemme hän on nyt venäläinen – ja siksi arvaamaton ja vaarallinen."
ellauri405.html on line 254: Durov on aiemmin syyttänyt Yhdysvaltain lainvalvontaviranomaisia, kuten FBI:tä, pyrkimyksistä saada takaoven alustalle. FBI ei ole kommentoinut näitä väitteitä. Telegramin kasvava suosio on kuitenkin saanut useat Euroopan maat, mukaan lukien Ranska, tarkastelemaan turvallisuus- ja propagandaetuja ja länsimaisen mielen valvontaa koskevia huolenaiheita. Kuten Veli Unelias huomautti, Englannissa, Hollannissa ja USA:ssa poliittisen vapauden hintana ovat välttämättömät yhteiset ennakkoluulot. Kuten kylmä sota ja The American Dream. Ellei kansa tahdo uskoa, sen täytyy totella, sanoi Tocqueville. Oli siinäkin perse miehexeen.
ellauri405.html on line 531: Jos, kuten Edmund Wilson väittää [The Bit Between My Teeth], luku "Return to Varykino" on romaanin "tunneli", niin "Fairy Tale" voidaan kutsua myös lisääntymisen kliimaksiksi. Wilson muistuttaa meitä siitä, että venäläinen nimi Juri on George, ja että Zhivago kirjoittaa siten erittäin henkilökohtaista runoa, kun hän kuvaa pyhän taistelua, jonka nimeä hän kantaa. Lukemalla Voraginen kultainen legenda Edmund Wilson sai selville, että St. Yrjö kääntyi kristinuskoon "kahdenkymmenenkahden tuhannen kristityn marttyyriuden seurauksena, mikä sai jotkut luopumaan uskostaan".
ellauri405.html on line 624: ja samat valkoisten silmujen turvotukset
ellauri406.html on line 16: font-family: 'UnifrakturMaguntia';
ellauri406.html on line 17: src: url(http://grapson.com/fonts/UnifrakturMaguntia.ttf);
ellauri406.html on line 45: VIHAAN TAYLOR SWIFTIÄ. Haitilaiset blatet syövät kissoja ja naxauttavat poikki niskoja. Taylor Swift on kamalan näköinen, ja niin on Trump. Kamala ei niin kamala. Vaatturin perse on valtava, Kardashan kaliiperia. Pieni pää ja suu kuin muikkua sanoessa.
ellauri406.html on line 74: blatte invandrare blattar nigga turk Jugge arab. Mörkhyade invandrare. Mörkhårig person som är född i ett annat land. Ordet "blatte" användes av romarna när turkarna anföll i mängder och erbjöd såpass hårt motstånd så att romarna blev rejält besvärade och kallade turkarna för "blattar", vilket är ett annat ord för´kackerlacka´. Joo tää mulla on jo jossakin. Den vita kackerlackan. Ubi bene ibi patria.
ellauri406.html on line 115: NYT:n haastattelemien turvallisuuslähteiden mukaan Israelin tiedustelupalvelut olivat iskujen takana. Yleisesti on arveltu, että operaatio olisi useista salamurhaiskuistaan tunnetun Mossad-tiedustelupalvelun suunnittelema. Israel ei ole kertonut olleensa iskujen takana, mutta vittu kyllähän se oli. Helvetin koukkunokat helvetinkoneineen. Olis pitänyt kaasuttaa koko konkkaronkka kun kerran ruvettiin.
ellauri406.html on line 123: Toimitusmäärät kasvoivat NYT:n mukaan nopeasti viime kevään jälkeen, kun Hizbollah-johtaja Hassan Nasrallah varoitti helmikuussa Hizbollahin jäseniä käyttämästä älypuhelimia. Hänen mukaansa kännykät olivat haavoittuvia Israelin vakoilulle, kun taas vanhanaikaisten ”piippareiden” piti olla turvallisempia.
ellauri406.html on line 137: Ei-sitova julmilausuma taimenesti hyväksyttiin keskiviikkona äänin 124-14, ja 43 maata äänesti tyhjää. Mikään suuri länsimaa, paitsi Israelin lähin liitto, Yhdysvallat, ei äänestä äänekkäästi sitä päätöslauselmaa vastaan, joka eristää Israelin päiviä ennen kuin maailman johtajat kokoontuvat YK:n vuosittaiseen kokoontumiseen New Yorkissa. Ne pitävät vaan kiltisti turvan rullalla. Vastaan äänestäneet pikkusaaret ovat syvällä jenkkien persetaskussa. Suomi ilmeisesti vahingossa ei mennyt muiden Nato-maiden messiin, vaan peukutti julkilausumaa. Ihan hampaatonhan se joka tapauxessa on. Luulin että Venäjä pidättäytyi osallistumasta koko kansainliittoon, mutta nähtävästi se ja Iran seurasivat suomen esimerkkiä.
ellauri406.html on line 206: In Nazi brothels, soldiers were allowed a strictly regulated encounter with women, typically lasting 15 minutes. This brief interaction was closely monitored by the SS, who enforced rules about the nature of the sexual acts, allowing only the missionary position. Cruel! Each soldier was required to pay a nominal fee of…
ellauri406.html on line 210: The world is full of more or less "medical" procedures to try to produce the elixir of long life, certainly one of the most unknown (and disturbing) is human mellification (or honeyification). It is said that this horrendous custom was born in Arabia, in ancient times. A volunteer (usually an old man…
ellauri406.html on line 220: After a century or so, the contents would have turned into a sort of candy reputedly capable of healing broken limbs and other ailments. These goodies would then be sold in street markets as a hard to find item with a hefty price. Arabic mūmīya comes from mūm "wax".
ellauri406.html on line 239: Activists of various nationalist parties carry torches and a portrait of Stepan Bandera during a rally in Kyiv, Ukraine, on Saturday, January 1, 2022. (AP Photo/Efrem Lukatsky). Courtesy of Israeli Times. Ukrainian Police said the march ended peacefully and there were no arrests.
ellauri406.html on line 248: The violent Maidan coup in 2014 against the democratically elected (and seen by Washington as pro-Russian) government marked the beginning of the cultural genocide, with the construction of multiple monuments honoring Nazi perpetrators. At the same time, monuments in honor of greats of world literature such as Alexander Pushkin, Leo Tolstoy and Fyodor Dostoyevsky were torn down: Alexander Pushkin, born in 1799, was a world-famous playwright and novelist; Fyodor Dostoyevsky, born in 1821, expressed religious, psychological and philosophical ideas in his widely acclaimed writings; and Leo Tolstoy, born in 1828, is considered one of the greatest writers of all time and was nominated several times for the Nobel Prize for Literature.
ellauri406.html on line 250: Even the greats of science had to be extinguished, like Mikhail Lomonosov, born in 1711, who became world famous as a polymath, scientist and writer thanks to his significant contributions to literature, education and science. His discoveries included the atmosphere of Venus and the law of conservation of mass in chemical reactions.
ellauri406.html on line 265: In the Chinese province of Xinjiang, a police road sign informs drivers that driving on this side of the road is prohibited and violators will be fined. Chinese and Uyghur characters are used simultaneously. This is referred to in the West as “cultural genocide”. The real cultural genocide in Ukraine is being covered up, concealed, justified or glossed over by the morally bankrupt Western politicians and media, as is the biggest physical genocide of recent times on occupied Palestinian land.
ellauri406.html on line 269: CIA`n toimiston mies Charly Pasternak toitottaa jo toistamiseen kuinka ressujen täytyy olla elämänsä kunnossa v.2025 alkuvuodesta. Stadissa on raitsikoiden kyljissä sotafirman mainoksia enkä pidä yhtään ulkoministeri Valtosen enkä pres. Stubbelsin puheista jotka selvästi on laitettu niille suuhun ja Stubbels nyt laukoo mitä vaan. Lieneekö jo lämmittänyt takkaa niillä 4,4€ motti klapeillaan? DCA-sopimuskin astuu voimaan mukavasti ja eiköhän ydinenergialakiakin saada rukattua jouhevasti jenkkien vaatimusten mukaiseksi ja vaikk ei saisikaan DCA-sopimus estää Suomen viranomaisten tutkia jenkkien kontteja tms. Fine maanpetturijoukkiohallitus. ``Ei Suomeen mitään ulkolaisia sotilastukikohtia tai sotilaita tule Nato liitoksen myötä``. Joo eipä niin ja taas vedettiin kansalaisia silmään isolla kädellä!
ellauri406.html on line 282: "High school eli lukio," mitä paskaa Hesari! Se on keskikoulu, vuodet 13-17. Venäjään ja muihin slaavilaisiin kieliin erikoistunut professoriämmä DiBartolomeo sai potkut Länsi Virginiasta kun koko kielten laitos suljettiin. Kun historia loppuu, ei pallolla tarvita kuin enkkua. I don't give a shit, sanoo akka akateemisesti. 28 pääaineen opetus lopetetaan, yli sata ihmistä irtisanotaan, kielten laitos lakkautetaan. Henkilöstövaikutusten on arvioitu nousevan kokonaisuudessaan yli 250:een. Samaa luokkaa kuin Nilkki Nilviäisen veto 2016 Hesassa. Luottamus korkeakouluihin on mennyttä. Korkeakoulutusta tärkeänä pitävien nuorten amerikkalaisten määrä on romahtanut yli 70 prosentista 51 prosenttiin. Niin sanotusta Z-sukupolvesta (noin vuosina 1997–2012 syntyneistä) yli 50 prosenttia arvioi, että pelkän lukiotodistuksen turvin tarjolla on "runsaasti hyväpalkkaisia ja vakaita töitä." Enää runsas kolmannes amerikkalaisista luottaa korkeakoulutukseen. Lähes puolet vanhemmista toivoo, että heidän lapsensa tekisi lukion jälkeen jotain muuta. Mitä oikein tapahtui? No automaatio ja maahanmuutto tekivät lopun amerikkalaisen työvoiman tarpeesta. Fuulaahan se loputtomaan kasvuun perustuva unelma oli koko ajan mutta nyt on usko siihen mennyt turveloimmiltakin.
ellauri406.html on line 284: Dragan-nimisen serbialaisen palkkasoturin mukaan Venäjän sota Ukrainassa on rakennettu valheille ja kuolemalle. No niinhän ne kaikki sodat on, mainize edes 1 poikkeus. Dragassa marssittiin niin pitkin askelin että kellit raahasivat maata. Israel on tehnyt satoja "iskuja" Etelä-Libanoniin. Israel "iskenyt" Etelä- ja Itä-Libanoniin. Ne ei ole enää hyökkäyxiä kun hemmot istuu kotona ja lennättää lennokkeja. Kun Ukrainan hyökkäysoperaatio Kurskin suunnalla on jatkunut noin puolitoista kuukautta, yhdysvaltalainen everstiluutnantti Doug Livermore näkee viitteitä sen menestyksellisyydestä. Kuka vittu Dougiakin uskoisi, ei liene sillä puhtaat jauhot pussissa. Quoth the Raven "Nevermore." Tästä syystä Ukraina tarvitsee pitkän kantaman ohjuksia – vain sillä saadaan kolmas maailmansota kunnolla syttymään. Dröönit on kuin raapis märkiä tulitikkuja. Hevon vitun rämeet tätä sotapropagandaa. Näiden kiekaisujen lähde on Google "uutiset", pahin jenkkipropagandan hrahahlaari kaikista. Kyllä hävettää olla homo sapiens.
ellauri406.html on line 344: Ruotsalaiset kauppalaivat kävivät aktiivista kauppaa seksiorjilla Välimerellä 1700-luvulla. Afrikasta kuljetettujen orjien joukossa oli naisia, joiden on arveltu joutuneen seksiorjiksi Istanbuliin silloiseen osmanien valtakuntaan, kirjoittaa Dagens Nyheter -sanomalehti. Why do Finnish people consider themselves European when their culture and language are not European? Who gave them the permission to call themselves European?
ellauri406.html on line 368: Zelenskyy has described his proposal as “a bridge to the Peace Summit” that he has proposed for November but that Russia says it will not attend. No international players capable of swaying Moscow agreed to his earlier 10-point peace plan, which calls for the full withdrawal of Russian forces. Ukrainian presidential advisors and lawmakers have told The Associated Press that Kyiv will only agree to a cease-fire with Russia if Putin’s ability to invade the country again is crippled. Any other arrangement would not benefit Ukraine’s future or honor the sacrifices of its people.
ellauri406.html on line 385: “First, right now we have to strengthen Ukraine's position on the battlefield, and that's why today I'm proud to announce a new $2.4 billion package of security assistance. I've also directed the Pentagon to allocate all the remaining security assistance funding that has been appropriated for Ukraine by the end of my term, which is January 20th. And this will strengthen Ukraine's position in future negotiations. Second, we look ahead to help Ukraine succeed in the long term,” the U.S. President emphasized.
ellauri406.html on line 420: Svensk ÖB Claes Ohlsssssson vill ”bygga handlingsfrihet här och nu”. – Vi ska ha järnkoll på all personal, materiel, infrastruktur, vilket övnings- och träningsläge och hurdana hårband våra krigsförband har, och till syvende och sist, vilken krigsduglighet våra förband har. Vi kan inte utesluta att ryssarna börjar bomba oss. För Vuhledar är på väg att falla.
ellauri406.html on line 451: The law — which was watered down from its original draft — will make it easier to identify every draft-eligible man in the country, where many have dodged conscription by avoiding contact with authorities. Under the law, men aged 18 to 60 will be required to carry documents showing they have registered with the military and present them when asked, according to Oksana Zabolotna, a bitch for the watchdog group Center for United States Actions. Also, any man who applies for a state service at a consulate abroad will be registered for military service. This should generate significant savings in consulate expenditure.
ellauri406.html on line 465: Zelensky kommentoi ukrainalaisten sotilaiden vetäytymistä Ugledarista. Zelensky totesi lehdistötilaisuudessa Naton uuden pääsihteerin Mark Rutten kanssa, että ihmisten, mukaan lukien Moskovan asukkaiden turvallisuus on tärkein asia Ukrainan puolelle. Hän myös muistutti jälleen kerran, että Ukraina tarvitsee luvan iskeä pitkän kantaman ohjuxilla Moskovaan, jotta sen ei tarvitse vetäytyä.
ellauri408.html on line 16: font-family: 'UnifrakturMaguntia';
ellauri408.html on line 17: src: url(http://grapson.com/fonts/UnifrakturMaguntia.ttf);
ellauri408.html on line 88: Sananen säemuodosta. Aleksandriini on runomittari, joka koostuu kahdestatoista tavusta, ja kuudennen ja seitsemännen tavun välissä on caesura (hajurako). Alfred de Vigny noudattaa tätä skeemaa sotilaallisella tarkkuudella (hän oli sotilas), mutta se ei millään tavalla häiritse hänen eteeristä kauneutta. Aventura, Florida, maaliskuussa 2012.
ellauri408.html on line 94: Rohkea matkustaja vierailee palmussa, kysyy, mitä aarteita hänellä oli tarjottavana. Eloa vastasi yhdellä sanalla: "He sanovat, että tämä yksi... balsamoitu mansikka nurmikon keskellä." Ilmapallo, josta Jumala hengittää kimittäen korkealla äänellä, sammuttaa kiihkomme puolestamme. Mutta aurinkojemme jälkeen ja ilmakehän alla, jossa karvaiset pallomme kapeassa ympyrässä heiluvat kuin auton taustapeilissä, avaruus on autio, surullinen, tumma ja uurteinen. Epäilyttävä ja kalpea päivä valaisee pilven turhaan: Sen alla on Kaaos ja tuntematon yö, Ja kun ruskea tuuli murtaa sen syvät syvyydet, Voimme arvata käsittämättömän ja pohjattoman tyhjyyden.
ellauri408.html on line 105: After these messages, Saatanan vankka valtikka survoo Elohimin turvonnutta torttua. Minulla on mykkä laskuvarjo, ja minä annan maalle iltojen nautinnon ja mysteerin tavarat. Otin Luojalta hänen heikon luomuksensa ja tein siitä tälläsen tanakamman.
ellauri408.html on line 210: This week I have mostly eaten acorns. Unelias unexii David Copperfieldin Agnexesta, joka seuraa uskollisesti Davidin joka oikkua ja pääse lopulta palkinnoxi sen kanssa mimmoisiin. While living in Switzerland, David realizes that he loves Agnes. After returning to England he tries hard to conceal his feelings, but realizing Agnes loves him as well, he proposes to her; she accepts. They marry quickly and take residence in London. Agnes bears David at least five children. Like typical Dickensian heroines, Agnes is mainly a passive character, an ideal Victorian lady. Her characterization is often criticized as "too perfect". David often describes her as an angel. She shows the effects of parentification. David often compares Agnes with a church-window. Kuin heiluttaisi patonkia porttikonkissa. Her character was based on Dickens' sisters-in-law Mary and Georgina Hogarth, both of whom were very close to Dickens. Mary died in 1837 at the age of 17, and Georgina, from 1842, lived with the Dickens family. Dickens referred to her affectionately as his "little housekeeper". After Dickens' separation from his wife Catherine, Georgina stayed with him for the rest of his life and took complete responsibility for managing his household. Pukille pääsi takuulla muttei mimmoisiin.
Jean Paul ja Emerson Fittipaldi on sen sanoneet: Suuri kirjailija on se joka osaa tehostaa izeänsä. No noi ei kai sitten osanneet. Yxin jumalaa on mahdoton pitää naurettavana, vai onko? onhan siinä paljon Niilo Visapään piirteitä. Minä tunsin maan uivan aluxena avaruuden sinistä valtamerta. Minä purjehdin keltaisella merellä. Onnettomuutesi, vanha veikko, on että olet akkamainen.
ellauri408.html on line 229: Viisaus! millainen tyhjentymätön aihe! Hiisaus! Höyläys ja viilaus! Sain nekkuja mä sormiin ne pyyhin salin seiniin. Viisas imee elimistä niiden täyden mehun. Siihen tarvii polvistuvaa nöyryyttä. Äet suapko polovistua? Kaiken hymistelyn seassa Henriltä pääsee aika oikeistohenkisiä aivopieruja. Köyhät ovat katurakkeja, ei niiden pidä paremmiltaan mitään vaatia. Oma vika jos ovat pennittömiä. Kunnioitus ja oikeus on samaa scheissea, tottelevaisuus on law and order pienessä lankakerässä. De jure tasa-arvoisuus ei haittaa kuha on de facto eriarvoisuus, talousliberaalin kyynärpäilyn muodossa. Vizi mikä persepää. Taas noita toivon säteitä. Ne on markkinatalouden perusmekanismeja: ilman toivoa ei ole riskinottoa, ilman luottoa ei kapitaalia.
ellauri408.html on line 231: Minkä tähden olemme rumia? Onko kauneus vain sattuma? Onko yleisempää olla ruma kalkkuna? Hyväxyn. Kiitos. Mais non! Ideaalinen on kaikin puolin todellista todempi, AI nudet aitoja silkoisempia. Silikonitypy ei väsy huohottamaan ja vinkaisemaan "olet paras!" Siltä ei karkaa pieru, deodorantti petä eikä lähde meikit valumaan. Kuinka hyvä onkaan voida tuntea ja ihailla! Terveys, lepo, taloudellinen huolettomuus, kaikki on mulle suotu! Maistuis varmaan sullekin katurakki!
ellauri408.html on line 267: Ranskan-Saxan sota lähenee, Pariisin pörssi romahtaa. Malexijan vähät osakkeet menettävät arvonsa. Se vituttaa pikku kapitalistia. Itävalta ja Preussi kärhämöivät loppuun sotansa. Nobel kexii dynamiitin. Andrew Johnson koittaa turhaan estellä, mutiaiset laillistava laki menee läpi kongressissa. Suomessa on nälänhätä kiitos Snellmanin. Mutta tähän väliin muutama viesti Quorasta:
ellauri408.html on line 269: Jesus was a Jew: why do you think He was not? Jeshua Ben Joseph, as he was known by other Jews at the time, followed the Law of Moses, was circumcised, studied the Jewish Scriptures and attended Temple. He became a Bar Mitzvah at 13 years old, but waited until he was 30 before He began his mission: that is because Jewish men become Elders at the age of 30 and are allowed to speak in the Temple or Synegogue. His life was ruled by the Law, and he abided by every one of the laws (except filching corn and screwing disciples), showing it was possible to live in accordance with the old Covenant, if you were without sin and perfect. The new Covenant is based on Faith in Jesus, and accepts you as a sinner because His Passion on the Cross paid the price for that sin: the New Covenant was necessary because no-one other than Christ is capable of living without sin. Those who follow Christ are called Christians, but Christ didn’t follow himself, obviously, he followed YHWH, God the Father, so he was a Jew. So there!
ellauri408.html on line 277: So much for the Bible being “inerrant” and “infallible.” As we will see, the book of Acts turned the Angels into false prophets, with a cartoonish prophecy. As we also will see, Jehovah’s first prophecy, in the opening chapters of Genesis, proved to be false. The Bible even turned Jesus into a false prophet, multiple times, when devious authors of the New Testament put false and foolish words in his mouth. Here’s a quick example with more to follow:
ellauri408.html on line 285: First century Israel was a tiny country with only a few cities. It wouldn’t take long to go through all the cities of Israel.
ellauri408.html on line 291: “These things” that Jesus prophesied would happen before his disciples’ generation died included: the sun being darkened, the moon not giving off light, stars falling from the heavens, and Jesus coming “in the clouds” and sending his angels to the four corners of the earth to gather the elect. Obviously nothing like what Jesus described has happened. And two thousand years later, no one has seen Jesus do what the Messiah was predicted to do, which including creating world peace and universal worship of the biblical god. Jesus has not returned in glory with the angels, nor has he rewarded every man according to his works. Every one of Jesus’s disciples tasted death long ago. These are completely failed prophecies, on every count.
ellauri408.html on line 298: Paul also made a false prophecy that he and other Christians of his generation would still be alive when Jesus returned. Notice that Paul says “we” rather than “those” and thus includes himself:
ellauri408.html on line 325: John of Patmos, the author of Revelation, turned Jesus into a false prophet by putting words in his mouth. In the letters to the churches, John of Patmos has Jesus saying that he will personally murder children for their mother’s sins. (Revelation 2:20-23) Do you think Jesus actually returned to earth and murdered children for something they didn’t do? And John of Patmos was no Christian, because he said Jesus would judge Christians and murder their children for eating foods offered to idols. But Jesus clearly said that Christians can eat ANY food and Paul specifically said that he could eat foods offered to idols, since they were false gods. John of Patmos in another false prophecy accused Jesus of murdering trillions of animals after they had all sung the praises of God. Why? And he said human beings would be tortured with fire and brimstone — not in “hell” — but in the presence of the Lamb and Holy Angels. So according to John of Patmos, there will be a torture chamber in heaven, at the foot of the throne of God! Thomas Jefferson called John of Patmos a lunatic, and I agree.
ellauri408.html on line 335: However, you can see above that many of the temple’s stones remain standing, including the great foundation stone known as the Western Stone, which dwarfs the pictured guide and remains one of the biggest building blocks in the world!
ellauri408.html on line 340: The Bible is full of badly-told fairy tales. For instance, the book of Acts says Jesus flew into the clouds like Superman before a Jerusalem crowd, with angels preaching a sermon and prophesying that he would return “the same way.” But we know that didn’t happen because no other author of the New Testament mentioned the most miraculous thing human eyes ever witnessed. The four gospels and Acts all disagree on what Jesus said and did after the alleged resurrection. But if you were hearing the words of the resurrected God, wouldn’t you be sure to remember and communicate them faithfully? Clearly five different authors made up five different accounts of what happened post-alleged-resurrection because no one knew what really happened after the empty grave was discovered. Acts says Jesus taught the mysteries of the Kingdom of God for 40 days in Jerusalem, but no one bothered to record a single word he said. Can anyone really believe that is possible?
ellauri408.html on line 377: Jesus Christ saved all his sternest criticism for religious hypocrites, informing us that a perfect God cannot be a hypocrite if Jesus revealed his character, and yet there has never been a greater hypocrite than Jehovah, if he considers abortion a “sin” and yet has aborted untold millions of babies during the Great Flood and afterwards, since nature is by far the greatest abortionist planet Earth has ever seen. According to the University of California San Francisco Medical Center website: “In nature, 50 percent of all fertilized eggs are lost before a woman's missed menses.” Thus, if an all-powerful God controls nature, he aborts 50% of all human pregnancies in the first few weeks!
ellauri408.html on line 382: Speaking of hypocrisy, it’s ironic that the Christian religion turned Jesus, who saved all his sternest criticism for religious hypocrites, into the greatest HYPOCRITE of them all! The Good Samaritan was a man who put aside religious differences to help a man of another faith who was unable to help himself. But Jesus, who was able to save the thief on the cross with a mere nod of his head, will hypocritically not deign to nod his head at billions of people who are unable to save themselves, according to Christians who blaspheme Jesus’s name from sunup to sundown. What will Jesus say when they have to stand before him on the Day of Judgment and explain why they accused him of such evil?
ellauri408.html on line 388: A decent human being wouldn’t torture another person for a second, but the all-loving, all-merciful, all-wise and all-just biblical God will either cause or allow billions of human beings to suffer for all eternity, entirely without purpose. Why? For guessing wrong about which religion to believe, without any facts to go on. Is there anything wrong with this picture, Christians?
ellauri408.html on line 392: Think about it for a second. If all human beings fall short of the glory of God, as the Bible claims, then all human fall infinitely short and there is no difference between one fallible human being and another. If there is a heaven, to keep if from being like earth, God would either have to change human nature, or he would have to create a dimension where suffering and death are not possible. If suffering and death are not possible, evil is not possible. But a God who can do either, and who is able to “make the lion lie down with the lamb” doesn’t need a “hell.” Does this explain why there was no “hell” in the Old Testament?
ellauri408.html on line 428: And it wasn’t just non-Christian Jews who failed to write about such things, it was the earliest Christians including the evangelist Paul. The “miracles” were created and backdated into the NT texts by Greek-speaking Christians who obviously had never spoken to an eyewitness; got Middle Eastern culture, geography and timelines wrong; misquoted prophets; and constantly contradicted each other. Furthermore, they didn’t consider what they were writing to be sacred texts because they changed the texts as if they were drunk, according to the Greek philosopher Celsus in his debates with the early church father Origen.
ellauri408.html on line 455: I had sex with my dad nothing wrong with that. But is it wrong for an adult son and his mom to share a hotel room with 1 bed? Have you done this before? As an Indian woman, I'd say there's nothing inherently wrong with an adult son and his mom sharing a hotel room with one bed, if: 1. Intentions are pure. 2. Boundaries are respected. 3. Cultural context is considered. In our culture, family ties are strong, and physical proximity is common. Sharing mom with dad is a-ok.
ellauri408.html on line 467: Ce matin, j'ai lu une partie des Romans de Voltaire, lecture détestable, si on la juge d'après la méthode conseillée par un sage, car cette lecture ne pousse qu'à l'immoralité. Rire de singe assis sur la destruction, a dit, du rire de Voltaire, un poète de nos jours. On ne sort de ce livre que méchant, impur, ricaneur, aride et irréligieux. Comme Rousseau et sa Julie grandissent sur ces sépulcres vides et putréfiés de Voltaire! comme on se prend à aimer le misanthrope en dépit de tous ses sophismes et de son implacable orgueil, à le respecter pour sa chaleur morale, pour son énergie de haine et d'amour!
ellauri408.html on line 469: Ei liene ylläri että veli Unelias kannustaa maanmiestään Zei Zei Rusakkoa ja sen mehukasta Julieta. Mainittu fellow runoilija oli Charles Barbier, jolta turahti seuraavasti:
ellauri408.html on line 482: Eheu fugaces, postume, postume, labuntur anni! Anni finaalissa. Elämäni pisarat putoilevat iäisyyden ahmaisevaan kuiluun. Ken tarttuu huiluuni postuumisti, minne vie sen? Sas se! Uhriutumisen uskonto lataa arvoa ihmisen matkakorttiin. Lapsettomuus tekee apinoista erityisen ilkeitä. Luennoin tänään stoalaisesta koulukunnasta tuntien todellista vastenmielisyyttä useimpia kuulijoitani kohtaan. Ihmiskunta tarvizee hartausmenoja. Mihin muka? Hartausmenot ovat hanurista. Heput pitävät Jee-suxesta kerze antaa ilmaisexi. Aina se tit for tatin voittaa. Toisesta suupielestä veli Unelias soimaa kansanvaltama, joka suosii keskinkertaisuuxia. Veli ei honaa että sellainenhan se on juuri ize.
ellauri408.html on line 498: De 1844 à 1848, à Berlin, il étudie la philosophie (avec Schelling), la psychologie (avec Friedrich Eduard Beneke), la philologie et la théologie. Il fut l'un des premiers étrangers à s'intéresser à la philosophie de Schopenhauer, qu'il présenta à ses étudiants en 1866 déjà, mais son éducation et son caractère l'empêchèrent d'y adhérer, en lui faisant préférer celle de Hantta Krause, l'inventeur de panentheisme. En 1849, il revient à Genève et devient professeur d’esthétique et de littérature française, à l'université de Genève, grâce à son étude Du mouvement littéraire dans la Suisse romande et de son avenir.
ellauri408.html on line 519: Halutessaan esiintyä Ranskan akatemiassa hän muisti vuonna 1880 vanhan vuoden 1790 vallankumouksen lain, jota kutsuttiin "suureksi naturalisaatioksi" ja joka myönsi Nantesin ediktin jälkeen protestanttisten pakolaisten jälkeläisille täyden kansalaisuuden. Niinpä, jälleen ranskalaisena ja pysyvästi Pariisissa, hän meni koputtamaan instituutin oveen. Kaksi tuolia oli täsmälleen vapaana: Littré ja Jules Dufaure. Hän kaatoi Littrén tuolin tunaroituaan Pasteurille mutta sai toisen kuudennella yrityxellä 1881, ja kipusi nojatuoliin 1882.
ellauri408.html on line 562: En hel ny litteraturgenre, "det-går-an-litteratur", uppstod med anledning av Det går an, en litteratur som nästan uteslutande angrep Almqvist. Till denna "det-går-an-litteratur" hör bland annat Det går an. Fortsättning (av J. V. Snellman, 1840), Sara Widebeck. En tafla ur lifvet, af -e. Fortsättning till Det går an N:o 1 och Det går an N:o 2 (av August Blanche, 1840), Månne det går an? (av Malla Silfverstolpe, 1840) och Törnrosens bok. Nemligen den äkta och veritabla (av V. F. Palmblad, 1840), en humoristisk granskning i novellform av Almqvists hela författarskap. Striden med Blanche blev lång och infekterad. Almqvist anklagade Blanche för att vara av oäkta börd, det "Almqvistska dådet". Blanche utmanade då Almqvist på duell och när Almqvist inte hörsammade detta spottade August Blanche honom i ansiktet vid ett möte i Strömparterren. Detta väckte en enorm skandal. År 1840 gav Wilhelmina Stålberg (1803-1872) ut Eva Widebeck eller Det går aldrig an: en arabesk ur lifwet / af Faster Karin. År 1908 kom Karl Warburg (1852-1918) med "Det går an": dess litteraturhistoriska förutsättningar: striden om dess tendens.
ellauri408.html on line 586: Meauxin Kotkan toimintaan hän lisäsi teologin arkiryskeen eikä halveksinut protestanttien kanssa käytäviä kiistoja. Bossuet julkaisi Varoitukset protestanteille, jossa hän peukutti orjuutta: "Pyhä Henki käskee Pyhän Paavalin suun kautta ( 1Kor 7:24 , Ef 6:5 ) orjia pysymään tilassaan, eikä velvoita heidän herrojaan vapauttamaan heitä." Tämän turauxen Flaubert kelpuutti Hölmöyxiä -kokoelmaansa. Hän vainosi köyhiä hugenottihiippakuntia Nantesin ediktin varjolla. Hän suoritti suuren määrän takaisinkääntymyksiä protestanttien keskuudessa.
ellauri408.html on line 624: Välittömästi rakastaja juoksee kauniin ruusun luo. Mutta sitä ympäröi orjantappuraaita, ja hän yrittää turhaan saavuttaa sen. Hän ei ehkä olisi koskaan onnistunut ilman Bel-Accueilia, joka tarjoutui viemään hänet aidan yli ja viemään hänet ruusun lähelle. Mutta häntä vartioivat Timo Vaara, Häpeä, Pelko ja Malemouth. Timo Vaara nukkui; hän yhtäkkiä herää ja ajaa köyhän Loverin ulos puutarhasta. Autio pakenee, ja järki, joka säälii tuskaa, tulee auttamaan häntä. Hän hylkää hänet julmasti haluamatta kuunnella hänen neuvojaan ja tulee etsimään lohtua Amilta, joka lohduttaa häntä. "Palaa", sanoi Ami, "tätä vaaraa kohti ; se on vähemmän kauhea kuin miltä se näyttää; houkuttele häntä kauniilla sanoilla, niin hän antaa sinun nähdä rakkaan Rosesi jälleen." Vaara itse asiassa pehmenee ja nukahtaa. Rakastaja käyttää sitä välittömästi väärin ja Bel -Accueilin hyvien palveluiden ansiosta unohtaa naida hurmaavaa ruusua. Mutta Malebouche on siellä katsomassa. Hän puhuu heistä niin paljon, että lopulta unessa ollut Jealousy herää, tulee loukkaamaan Rakastajaa ja varoittaa Bel-Accueilia, että tämä aikoo rakentaa tornin lukitakseen hänet. Häpeä ja pelko järkyttyneenä tällaisesta vakavuudesta ja rukoilevat Jalousiea antamaan anteeksi Bel-Accueilille ja panevat kaiken hänen typerään nuoruuteensa. Mutta mustasukkaisuus ei halua kuulla mitään. Hän rakensi linnoituksen, jota reunusti neljä tornia, ja keskelle tornin, johon hän sulki Bel-Accueilin ja ruusut. Rakastaja itkee ja on epätoivoinen, ja... Guillaume de Lorrisin osa päättyy.
ellauri408.html on line 628: Epätoivoinen rakastaja puhuu kuolemasta, kun Reason palaa lohduttamaan häntä. Hän hylkää hänet toisen kerran ja palaa löytääkseen Amin, joka lisää hänen rohkeuttaan ja näyttää hänelle tien linnaan. Mutta tätä polkua kutsutaan Too-Giving, ja rikkaus vartioi sitä, joka jahtasi Köyhyyttä ja jahtaa sitä vuorotellen. Dieu-d'Amours havaitsi hänet melko koetelluksi ja tulee sitten hänen avukseen. Hän kysyy ensin häneltä, eikö hän ole unohtanut käskyjään. Rakastaja lausuu ne hänelle. Tyytyväinen Dieu d'Amours kutsuu välittömästi koko paronikuntansa. Se on tietämystä: pyhyys, sydämen jalo, rikkaus, franchising, sääli, suuruus, rohkeus, kunnia, kohteliaisuus, iloisuus, kauneus, nuoruus, hyvyys, yksinkertaisuus, toveruus, turvallisuus, halu, vähennys, ilo, ystävällisyys, kärsivällisyys, hyvä - Telexin tekomuna, rajoitus-raittius ja teeskentely.
ellauri408.html on line 654: tury3.jpg" />
ellauri408.html on line 656: Ylevämpää Sturm und Drangia
ellauri408.html on line 678: Naiset ovat ajattelukyvyttömiä ja epixiä. Varottakoon siis teologinaisia, sosiaalitanttoja ja poliitikottaria. Naiset voivat päätyä mihin äärimmäisyyteen tahansa. Naispuolisen aineksen päästessä valtaan uhkaa heti sairaalloisen kiihtymyksen ja hurjastelun vaara; uskonnot, taiteet, runous, tavat, valtiot muuttuvat ja rappeutuvat. Olen luottanut liian paljon naiseen; täytyy tinkiä. Hänen tulee näytellä kuuliaisen osaa vaikuttaakseen terveeltä. Hänen ylivaltansa muodostuisi turmiolliseksi. Naisvalta on jo liian vaikuttava. Proudhon, vankka naisten vihaaja ei ole aivan väärässä käydessään pyhää sotaansa naisia vastaan (kts. hänen teostaan La Justice). Tiedettä, järkeä, oikeutta, kaikkea sukuelimemme parasta perintöä uhkaa valtaanpääsevä nainen, jossa vallitsevat tunteet, mielikuvitus, oikut, intohimot, herkkäuskoisuus ja kiintymykset, mutta joka ei välitä yleisistä eduista.
ellauri408.html on line 702: Au cours des voyages qu'il fait à Paris, Proudhon rencontre Karl Grün, Mikhaïl Bakounine, Alexandre Herzen qui deviendront ses amis et Karl Rot qui admirait en lui le seul socialiste français dégagé du mysticisme chrétien. En plus, il est lui-même prolétaire, ouvrier! Et il précise : « nous ne devons pas poser l'action révolutionnaire comme moyen de réforme sociale, parce que ce prétendu moyen serait tout simplement un appel à la force, à l'arbitraire, bref, une contradiction. L'échange de lettres avec Marx annonce la rupture, qui intervient quelques mois plus tard. Quand, en octobre 1846, Proudhon publie le Système des contradictions économiques ou Philosophie de la misère, Marx riposte par Misère de la philosophie. Marx considère que Proudhon est un socialiste « petit-bourgeois » ou nettement « bourgeois », qui défend un système utopique qui combinerait les avantages du socialisme et du capitalisme sans leurs inconvénients. Il écrit ainsi : « Les socialistes bourgeois veulent tous les avantages des conditions sociales modernes sans les luttes et les dangers qui en découlent nécessairement ». Il critique notamment ses conceptions économiques sur la valeur, son soutien à la concurrence ou encore son opposition aux grèves ouvrières. Marx est le ténia du socialisme (sosialismin lapamato), Proudhomme sinkauttaa vastineexi ja kommentoi marginaaliin manifestia: « Calomnie », « Absurde », « Faux » « Mensonge », « Pasquinade ». « Quelle bêtise après ce que j´ai écrit — En vérité Marx est jaloux » ; « Allons mon cher Marx, vous êtes de mauvaise foi, et tout à la fois vous ne savez rien » .
ellauri408.html on line 759: Ab etwa 1773/74 nahm das Ehepaar Pestalozzi an die 40 Kinder auf ihrem Landgut auf. Sie lernten dort im Sinne einer „Wohnstubenerziehung“ spinnen, weben und den «kleinen Landbau». Pestalozzi verband in seiner ab 1775 als solche benannte «Erziehungsanstalt für arme Kinder» die praktische Arbeit mit Schulunterricht und sittlich-religiöser Erziehung in der «Bahn der Natur» und hoffte, dass er das Projekt durch den Verkauf der Textilprodukte finanzieren könne. Dies misslang jedoch, die Familie geriet immer mehr in Schulden und musste die Anstalt 1779 schliessen.
ellauri408.html on line 765: Im Wesentlichen forderte seine «Idee der Elementarbildung» eine naturgemässe Erziehung und Bildung, die die Kräfte und Anlagen des Kopfs (intellektuelle Kräfte), des Herzens (sittlich-religiöse Kräfte) und der Hand (handwerkliche Kräfte) in Harmonie entfaltet.
ellauri408.html on line 894: Helmikuun 26:ntena 1876. Tänä iltana saapui vääristellyllä käsialalla kirjoitettu nimetön kirje, joka sinutellen moittii minua kehnoksi professoriksi, väittää, että oppilaani eivät viitsi käydä luennoillani, että he pítävät minua yleisesti tunnettujen asioiden märehtijänä ja että on jo kaikessa hiljaisuudessa ryhdytty toimenpiteisiin, jotta saataisiin toinen henkilö sijaani. Minun täytyy tunnustaa, etteivät luentoni tyydytä itseänikään, että alan olla kelvoton opettaja, koska muistia ja intoa alkaa puuttua ja täytyy sen vuoksi lukea paperista. Oppilaat tarkkaavat ainoastaan yhtä asiaa: että nenäni sukeltaa muistiinpanoihini ja että paperilippuni näyttävät olevan epäjärjestyksessä. Tälläisestä näen vieläkin painajaisia, herään onnellisena että sentään selvisin eläkkeelle asti. En muuten pane ollenkaan pahaxeni: olen kerrassaan irtautunut professorinarvostani ja työstäni. Nylkyttäminen onnistuu vasta monien turhien yritysten jälkeen.
ellauri408.html on line 914: Seemiläinen on nimenomainen auktoriteetinpalvoja, totuus ei ole hänelle mitenkään välittömästi ilmeinen, milloinkaan ei ole kysymyksessä muu kuin jonkun Jumalan lähettämän ihmisen totteleminen tai tunnustaminen. Kun valtuuskirja on kerran todennettu, täytyy uskoa ja täytyy alistua, maksoi mitä maksoi. Käsittävän järjen tai omaksuvan omantunnon sisäinen vakuutus on turha lisä. Se on lasten ja henkisesti orjuutettujen uskontoa. Ihminen on siinä aina herkkäuskoinen, aina holhouksenalainen, johtajansa vallittava, olipa johtajana nykyinen rabbi tai menneen ajan profeetta. Siten ymmärretty uskonto kumoaa periaatteellisesti ihmisen vapauden, se pyrkii pitämään häntä alinomaisen alaikäisyyden tilassa.
ellauri408.html on line 926: et poi ’l raccogli, e ’n bei nodi il rincrespe, ja kerää se taas yhteen, söpöxi nutturaxi,
ellauri408.html on line 960: Longas orationes longae descriptiones sequuntur, et circa res tenuissimas moratur Petrarcha.
ellauri408.html on line 968: Invidiam motura deis, divina quod illis
ellauri408.html on line 982: Posterius querebatur sibi immerito poeticam laurum , Africa inchoata? munus, contigisse sibique « nil scientiae, nil eloquentiae, invidiae autem infinitum attulisse.
ellauri408.html on line 1020: Amielin kuolinsyy on "unspecified". Jotain limaa sillä oli kurkussa. Ei sentään kuten rapperi XL:llä "asphyxia as a result of ligature hanging." Ihan lopussa se riimittelee tutunomaisesti:
ellauri409.html on line 16: font-family: 'UnifrakturMaguntia';
ellauri409.html on line 17: src: url(http://grapson.com/fonts/UnifrakturMaguntia.ttf);
ellauri409.html on line 38:
PETER ACKROYDIN LUONNEMURHA
Elämäkerturointia
ellauri409.html on line 140: Suunnitelma siitä, mitä me kutsumme Penséesiksi, muodostui noin 1660. Valmistetun kirjan piti olla huolellisesti rakennettu puolustus kristinuskoa vastaan, todellinen anteeksipyyntö ja eräänlainen hyväksynnän kielioppi, jossa esitetään syyt, jotka vakuuttavat älyn. Kuten olen osoittanut (no, väittänyt), Pascal ei ollut teologi, ja dogmaattisen teologian suhteen hän turvautui hengellisiin neuvonantajiinsa. Hän ei myöskään ollut järjestelmällinen filosofi. Hän oli valtava tieteen nero, ja samalla aikamoinen psykologi ja moralisti. Maailmanmies kuten allekirjoittanut.
ellauri409.html on line 163: En halua mennä enempää kuin on tarpeellista kysymykseen jansenismin heterosexuaalsuudesta; eikä tässä esseessä ole väliä, pitivätkö Jansenius &co todellakin Roomassa tuomitut viisi väitettä kirjassaan Augustinus; vai pitäisikö meidän pahoitella tai hyväksyä Port-Royalin sen seurauksena tapahtuva rappeutuminen (tosin vainon myötä). Asiasta on mahdotonta keskustella ilman, että se on kiistanalainen Rooman puolesta tai sitä vastaan, joten paras pitää suu säpissä ja turpa rullalla.
ellauri409.html on line 184: Jansenistit 1600-luvulta lähtien pyrkivät tukeutumaan ihmetarinoihin perustellakseen asiansa. Yksi ensimmäisistä ja merkittävimmistä oli Marguerite Périerin paraneminen vuonna 1656 Sainte-Épinen jäännöksellä, joka tapahtui, kun jansenismia alettiin hyökätä vakavasti, ja jota seurasi tällä vuosisadalla lukuisia raportteja muista ihmeistä. Tietyt jansenistit saavuttivat siten maineen thaumaturgeina ja heidän jäänteineen oli suuri kysyntä. Esimerkiksi Pontchâteaun apotti Solitaire ja Port-Royalin "puutarhuri" pakotettiin napsauttamaan sanainen arkkunsa auki vuonna 1690, kun pikkutyttö parantui hänen hautajaisissaan. Jansenismista oli yhä enemmän tulossa julkinen asia, johon osallistui ihme. Unigenituksen ja monarkkisen sorron aiheuttaman seurakunnan pappien välisen konfliktin demokratisoituminen vain vahvisti tätä suuntausta. Vuosina 1710–1730 tapahtui useita ihmeitä, jotka liittyivät suoraan tai epäsuorasti jansenismiin. Ne eivät olleet suoraan vetoomuspapit , vaan ne tapahtuivat hyvin usein heidän seurakunnissaan, kuten vuoden 1725 ihme, jossa Madame Lafosse, erään naisen vaimo puuseppä, parantui eukaristisessa kulkueessa Sainte-Margueriten seurakunnassa Pariisissa, jossa seurakunnan pappi (ja monstrancen kantaja ) oli pahamaineinen valittaja . Ihme tunnistettiin, kulkueita tehtiin ja tarinoita popularisoitiin esitteillä ja kaiverruksilla.
ellauri409.html on line 192: Mutta Pascal-tyyppisessä miehessä – ja tämä tyyppi on aina olemassa – on mielestäni ainesta temperamentin jansenismiksi, ilman että se tunnistaa sitä Janseniusin ja muiden hartaiden ja vilpittömien, mutta ei äärettömän lahjakkaita lääkäreitä. Sen vuoksi on tarpeen ilmaista lyhyesti, mikä oli vaarallinen Jansenius-oppi, menemättä liian pitkälle teologisiin tarkennuksiin. Kristillisessä teologiassa tunnustetaan – ja alemmalla tasolla sen tunnustavat kaikki ihmiset jokapäiväisessä elämässä –, että vapaa tahto tai yksittäisen ihmisen luonnollinen ponnistus ja kyky sekä myös yliluonnollinen armo , lahja, jota emme täysin tunne. kuinka, molempia tarvitaan yhdessä pelastukseen. Vaikka lukuisat teologit ovat omaksuneet ongelman, se päättyy mysteeriin, jonka voimme havaita, mutta emme lopullisesti tulkita. Ainakin on selvää, että kuten mikä tahansa oppi, pieni ylilyönti tai poikkeaminen jollekin puolelle saa aikaan harhaopin. Pelagilaiset, jotka Pyhä Augustinus kiisti, korostivat ihmisen ponnistuksen tehokkuutta ja vähättelivät yliluonnollisen armon merkitystä. Kalvinistit korostivat ihmisen alentamista perisynnillä ja pitivät ihmiskuntaa niin turmeltuneena, että tahdosta ei ollut hyötyä; ja joutui siten ennaltamääräämisoppiin. Jansenistit luottivat Pyhän Augustinuksen mukaiseen armonoppiin; ja Augustinus of Jansenius esiteltiin hyvänä näyttelynä Augustinuksen näkemyksistä.
ellauri409.html on line 198: Mutta ihmisen huonontuneen ja avuttoman tilan vaatiminen jansenismissa on myös jotain, josta meidän täytyy olla kiitollisia, sillä olemme sen velkaa inhimillisten motiivien ja ammatin suurenmoisen analyysin, jonka oli määrä muodostaa hänen kirjansa alkuosa. Ja lukuun ottamatta jansenismia, joka on erään ei kovin merkittävän piispan työ, joka kirjoitti latinalaisen tutkielman, joka on nyt lukematon, on myös niin sanotusti yksilöllisen elämäkerran jansenismi. Jansenismin hetki voi luonnollisesti tapahtua ja tapahtua oikein yksilössä; varsinkin sellaisen miehen elämässä, jolla on suuret ja intensiiviset älylliset voimat ja joka ei voi välttää näkemästä ihmisten läpi ja tarkkailemasta heidän ajatustensa ja harrastustensa turhuutta, heidän epärehellisyyttään ja itsepetoksiaan, heidän tunteidensa epärehellisyyttä, pelkuruutta, todellisten tavoitteitten vähäpätöisyyttä. Itse asiassa, kun otetaan huomioon, että Pascal kuoli 39-vuotiaana, täytyy olla hämmästynyt hänen havaintojensa tasapainosta ja oikeudenmukaisuudesta; Nämä ominaisuudet vaativat paljon suurempaa kypsyyttä kuin mikään matemaattinen tai tieteellinen suure. Kuinka helposti hänen pohdiskelunsa ihmisen kurjuudesta ilman Jumalaa olisikaan voinut rohkaista hänessä hengellisen ylpeyden syntiä, concupiscence de l´esprit -halua ja kuinka nopeasti hänellä on nöyryyden ote!
ellauri409.html on line 209: Suuret mystikot pitävät Pyhä Johannes Rististä, mikä on ensisijaisesti lukijoille, joilla on erityinen päämäärä; hartauskirjailijat, kuten St. François de Sales, ovat ensisijaisesti niille, jotka jo tuntevat tietoisesti haluavansa Jumalan rakkautta; suuret teologit ovat teologiasta kiinnostuneille. Mutta en voi ajatella ketään kristittyä kirjailijaa, en edes Newmania, enemmän kiitettävää kuin Pascalia niille, jotka epäilevät, mutta joilla on järkeä ajatella ja herkkyyttä tuntea, epäjärjestystä, turhaa, merkityksettömyyttä, mysteeriä. elämä ja kärsimys, ja jotka voivat löytää rauhan vain tyydyttämällä koko olemusta. Eipä tässä muuta. Terveisin, TS Eliot.
ellauri409.html on line 216: Tomia on jo sätitty viljalti aiemmassa jaxoissa, se taisi olla kaappi homppeli ja joka tapauxessa oikeistotomppeli. Entäs Pezku ize? Se nyt ainakin oli hinuri ja siitä vielä ylpeä. Mutta onxe britti vaiko jenkki? Jos sillä nyt on paljon väliä, samoja homoja ne on molemmat. Kyllä se on britti vaikka opiskeli Yalessa. Se on Kristinan ja Ansun ikätoveri. Vielä hengittelee aika läskinä. Täyttää 75 viikonlopulla. Se on elämäkerturi kuten jutku Dubin. Britannian keisarikunnan komentaja. Petrus Ackroyd (Londinii natus die 5 Octobris 1949) est fabularum et vitarum scriptor Anglicus.
ellauri409.html on line 226: Tommy opetteli Kiplingin Danny Deeverin ulkoa jo koulupoikana. Samanlainen kylmiö kuin äitinsä. On ilmeistä että Eliotit oli narsisseja koko porukka, alapartaisesta lähetyssaarnaajasta alkaen tuplatyrä Tomiin saakka. Tyra tyrä mörk mörk. Siihen se sarja taisi sitten päättyä, Tomilla ei ollut jälkeläisiä. Runo on balladi joka kuvaa brittisotilaan teloittamista Intiassa murhasta. Hänen rykmenttinsä katsoo hänen teloitustaan paraatimuodostelmassa, ja runo koostuu kommenteista, joita he vaihtavat nähdessään hänet hirtettynä. Runoilija TS Eliot kutsui runoa "teknisesti (samoin kuin sisällöltään) merkittäväksi" pitäen sitä yhtenä Kiplingin parhaista balladeista. Hän sisällytti runon vuoden 1941 kokoelmaansa A Choice of Kipling´s Verse ja tarjosi runon analyysin johdannossa. Eliot kuvaili runon "raskasta rytmiä ja askelvaihdosta" sekä teknisesti että sisällöltään merkittäväksi. Hän päätteli, että Danny Deever oli "kasarmihuoneballadi, joka saavuttaa jotenkin runouden intensiivisyyden". Sekä Yeats että Eliot kirjoittivat pian Kiplingin kuoleman jälkeen, vuosina 1936 ja 1941, jolloin kriittinen mielipide hänen runoistaan oli alhaalla; molemmat kuitenkin antoivat Danny Deeverille hommiota merkittävänä teoksena. Keskusteltuaan tästä matalasta kriittisestä mielipiteestä vuoden 1942 esseessä George Orwell kuvaili Danny Deeveria esimerkkinä Kiplingistä "pahimmillaan ja myös hänen törkeimmillään... melkein häpeällisenä nautintona, kuten halpojen makeisten maku, joita jotkut ihmiset salaa popsivat keski-iässä". Hän koki työn olevan esimerkki siitä, mitä hän kuvaili "hyväksi huonoksi runoudeksi"; säe, joka on pohjimmiltaan mautonta, mutta kuitenkin kiistatta viettelevä ja "merkki älyllisen ja turveloisen ihmisen emotionaalisesta päällekkäisyydestä".
ellauri409.html on line 233: I couldn’t touch a stop and turn a screw, En tainnut painaa nappia ja kääntää ruuvia
ellauri409.html on line 294: He knows the seas are deeper than tureens. Onhan meri syvempi kuin liemikattila.
ellauri409.html on line 348: Tags: 19th century poems dramatic monologue jobs poverty and social deprivation vernacular
ellauri409.html on line 351: TS Eliot attested to the influence of this poem on his teenage writing. Siinä on samaa arkisen ja pyhän tyylisekaannusta kuin Tompan värsyissä. Jouni ize palvoi algolagnia Swinburnea, joka ei piitannut Jounista tuon taivaallista. Oddly shaped, grumpy and awkward-looking, with a prematurely balding pate and little brown beard, he was known to his students as ‘Jenny Wren’, to others as ‘Cockabendy’. Years later he was independently described as having ‘large and quickly-moving eyes that make one think of some abnormal bird’s’. Davidson himself looked back on these years as ‘shameful pedagogy’ and ‘hellish drudgery’. Jouni ei tullut toimeen runoilulla vaan otti kavereilta vippejä. Sen mielestä mursuwiixi Nietzsche oli the cat´s whiskers. Uskonto on perseestä, me ollaan kaikki jumalia jollain lailla. Lopulta se hyppäs jorpakkoon ja jätti sukulaiset puille paljaille.
ellauri409.html on line 414: Maurrasin etninen nationalismi nojasi näkemykseen, jonka mukaan latinalaiset kansat (ranskalaiset, italialaiset, espanjalaiset) ja heidän kulttuurinsa ja kielensä edustivat antiikin kulttuurin ja sivistyksen perintöä, kun taas ”teutoniset” (englantilaiset, saksalaiset) ja ”heprealaiset” (juutalaiset) kansat ja kielet edustivat vähempiarvoista barbaarien perintöä. Protestanttisuuden ja juutalaisuuden hän katsoi olevan haitallisia ja rappiota edistäviä. Hän myös väitti juutalaisten olleen protestanttisen uskonpuhdistuksen taustalla ja siten turmelleen kristinuskon typerällä yksilöllisen omantunnon opilla. Eliot kannusti Maurrasia elämänsä loppuun saakka. Chère M. et Maître. Se ei mielestään varmaan ollut germaani. Tom ei kehittynyt ajattelijana, vaan polki polkupyörää taaxepäin.
ellauri409.html on line 432: Come back, true love! Sweet youth, return!— Tuu takas kulta! Nuoruusikä palaja!
ellauri409.html on line 503: Puolikuivuri Montaignesta mulla on jo sen 7 turausta ja turinaa vaikken ole kunnolla edes lukenut, tässä vielä 1.
ellauri409.html on line 509: Montaigne hyökkää kritiikkiä vastaan, jota on esitetty Sebondia ja tämän harhaopixi syytettyä teosta "Natural Theology" kohtaan. Montaigne käyttää rationaalisia perusteita osoittaakseen, että rationaaliset perusteet ovat yhteensopivia kristinuskon kanssa. Uskokoon ken tahtoo.
ellauri409.html on line 520: Montaigne raises all these doubts ultimately not because he is inherently a nihilist, but because he wants to stress the value of a return to the true Christian faith, not the arguably corrupted teachings of the Catholic church.
ellauri409.html on line 522: Näin siis protestantit. Normandian katolliset lähtee vastaiskuun näin: Raymond Sebondin anteeksipyyntö on Montaignen tärkeä teksti, joka sijaitsee hänen esseensä toisen osan keskellä. Kirjoitettu noin 1580, hän paljasti systemaattisesti radikaalimman skeptisismin muodon. Muinaisten lähteiden (Sextus Empiricus, Cicero ja Augustinus) inspiroima Montaigne menee paljon pidemmälle. Vaikka essee esittelee itsensä "anteeksipyyntönä", toisin sanoen puolustajana katalonialaisen teologin Raymond Sebondin teokselle, jonka otsikko on Natural Theology ja jonka Montaigne käänsi, se on itse asiassa lähes täydellinen kumoaminen. Sebond puolusti optimistista ja rationalistista humanismia (jolle on mahdollista tuntea Jumala): kun hänen perusasetuksensa oli antroposentrinen ja optimistinen (ihminen, Jumalan merkittävin luomus, on luomansa ja olentojen mittakaavan huipulla).
ellauri409.html on line 545: Tom ja Vivien olivat rasittavaa seuraa koska ne suhtautuivat kaikkeen kamalan vakavasti. En ole eläissäni tavannut kopeampaa ihmistä kuin Tom, sanoi eräs tuttava. Tomi oli snobi. Äyskähteli muille tylysti, koska oli tyytymätön izeensä. Tomin mielisanoja oli 'lamauttava' ja 'turruttava'. Tom oli kylmiö ja siitä vielä ylpeä. Massinen massiivinen törrömuna trikoissa oli siitä upea. Leonid Fjodorovitš Mjasin (ven. Леонид Фёдорович Мясин), ranskalaisittain translitteroituna Léonide Massine (9. elokuuta 1896 (J: 28. heinäkuuta) Moskova – 15. maaliskuuta 1979 Köln), oli venäläinen balettitanssija. Eliotilla oli aina sormessaan Eliotien sukusormus ellei Massisen anulus.
ellauri409.html on line 609: Tomi kirjoitti Jätemaata Margatessa ollessaan toipumassa hermoromahduxesta. Margaten luontokeskus on kiinni maanantaisin, ja ainoa muu turvakodissa saapuessani on humalainen, joka katselee minua epäilyttävästi. Muistolaattaa ei ole, useat lasit ovat rikki tai puuttuvat, ja ikkunoissa toisella puolella on suurilla vihreillä kirjaimilla teksti VÄÄRÄHAMPAT. Vaikuttaa huolimattomalta jollain tapaa kohdella paikkaa, jossa 1900-luvun suurin runo kirjoitettiin. Että kenenkä mielestä? No anglosaxien.
ellauri409.html on line 611: tures/2009/11/6/1257520769443/Margate-shelter-001.jpg?width=465&dpr=2&s=none" />
ellauri411.html on line 17: font-family: 'UnifrakturMaguntia';
ellauri411.html on line 18: src: url(http://grapson.com/fonts/UnifrakturMaguntia.ttf);
ellauri411.html on line 39: Ulkopuolinen
Elämänparturointia
ellauri411.html on line 48: He goes further, and implies her nymphomania was so avid that he spent all his time fucking, and couldn’t get any work done. He lost income, and had to flee England to find work. “I had no private means at this time and no income other than that derived from my occupation as a vocalist and teacher of singing and voice culture. My domestic troubles impaired my ability to make a living at my profession and in the hope of bettering my financial position in a community where I was a stranger I took the advice of friends and came to California arriving in San Francisco towards the end of 1912.”
ellauri411.html on line 54: Biographical investigation has the right to accumulate every single piece of knowledge. It adds to the portrait. As Claire Tomalin writes of Katherine Mansfield in 1909, a New Zealander abroad, just turned 20, her genius not yet realised, “It was an absolutely crucial time for her; without an understanding of what happened to her in 1909, the rest of her life simply does not make sense.” Vittu kenenkä elämä ylipäänsä "makes sense".
ellauri411.html on line 64: Miksi Katherine Mansfield jakaa mielipiteensä 100 vuotta kuolemansa jälkeen? Bloomsbury-ryhmän välttelemä Katherine Mansfield oli yksi 1900-luvun varixenpelottimimmista ja hauskimmista kirjailijoista. Ja hän maksoi kalliisti vaatimistaan vapauksista. Viisikymmentä vuotta hänen kuolemansa jälkeen BBC:n televisiosarja A Picture of Katherine Mansfield antoi hyvän esimerkin hänen maineestaan vuonna 1973.
ellauri411.html on line 66: Pitkä, rumanpuoleinen Vanessa Redgrave näytteli Mansfieldiä. Koirakaveri LM marisi että puurot ja vellit oli pätkässä menneet sekaisin: Katherine oli lyhkänen, LM pitkä. (Yksi Mansfieldin vähemmän kuin ystävällisistä lempinimistä LM:lle oli ollut Vuori.) John Middleton Murry otti silmälasit pois aina, kun hänen piti ilmaista emotionaalista riittämättömyyttä – mikä oli usein. Elämäkerta-elokuva seurasi laajasti Murryn pyrkimystä tehdä edesmenneestä vaimostaan eräänlainen maallinen pyhimys ja hänen viimeinen toiveensa oli tehdä jotain visionääristä hänen kuolemastaan, mikä raivostutti niitä, jotka tunsi hänet ja hämmensi lukijoita, jotka olivat pitäneet hänen teoksiaan hauskoina ja kauniina ennen kuin he kohtasivat myytin. Varhaiseen muistikirjaan hän oli kopioinut Oscar Wilden turahduxia: "Työnnä kaikki niin pitkälle kuin se voi mennä (jes)" ja "Ainoa tapa päästä eroon kiusauksesta on antaa periksi (jepujee)".
ellauri411.html on line 168: We cannot speak of Jewish history without referencing the ancient Israelites. Who were the ancient Israelites? They were the people who lived around the area that is modern Israel – also known as the promised land – before 1000 BCE. This area also used to be called the ancient Levant or ancient Canaan. The Israelites believed they were the descendants of Abraham, Isaac, and Jacob. But it is more likely that they were simply a cultural and linguistic homogenous group of people. Now it is politically wiser to say that they had been there all along:
ellauri411.html on line 169: The evidence for the actual history of how İsrael became İsrael does not align with the Torah narrative that closely according to the current research and archaeology- rather than being migrants from elsewhere, it appears our ancient ancestors were just indigenous people who began differentiating themselves politically from their neighbours via the adoption If a monolatrous, or henotheistic religion that later evolved into monotheistic Judaism several centuries later. Henotheism is the worship and or belief of a single deity, while accepting the existence or possible existence of other deities. Monolatry is the recognition of many deities, but only consistent worship of a single deity.
ellauri411.html on line 180: Of the twelve tribes, the northern ten tribes made up Israel and the two southern tribes made up the tiny kingdom of Judea. Although the latter survived the conquest of the Assyrian Empire, what with Hosea paying them tons of silver in tribute, they received a severe blow when the Empire of Babylon conquered it. This could have been the end of the Jewish religion since the Babylonians were in the habit of destroying the cultures of the places they invaded and conquered. However, many Jews fled to different parts of the Middle East and Egypt. This led to the beginning of the Jewish diaspora.
ellauri411.html on line 182: While the Israelite religion is not exactly the Jewish religion that is practiced in the modern day, it still has many similarities with it. The history of the ancient Jewish people is the story of a small group of people, surrounded by larger and more powerful parties, trying to hold on to their identity despite that. They were a monotheistic people with a very fervent belief in their one God which helped them preserve their identity, culture, and religion in the face of all the polytheistic religions they were surrounded by.
ellauri411.html on line 184: The Babylonian Empire didn’t last long beyond their conquest of Judea. The Babylonians were soon defeated and conquered by the Persians, who had very different policies about the people they conquered. They did not believe in exiling elites and wiping out local cultures. Rather, they wanted to ensure peace by restoring people to their homelands and letting them live by their ancestral laws. They even helped them rebuild their temples.
ellauri411.html on line 186: For this reason, the Persian Emperor Cyrus is extremely important to the Jewish people. He allowed the many Jews who had fled to return to Judea. The Israelites were henceforth known as Judeans (and later Jews) by everyone else. They still refer to themselves as the descendants of Israel however. This period of Persian rule is when the Torah, which had been passed down orally till then, was written down.
ellauri411.html on line 196: This ended in the destruction of the Jewish community in Egypt. Attacks, riots, and mobs became more and more common in the Jewish quarter through the first century CE. The Romans took away their land and the entire Jewish population in Egypt was gradually eliminated.
ellauri411.html on line 200: Christianity separated from Judaism by claiming Christianity as a replacement for Judaism. The leaders claimed that the Jews were reading their scriptures wrong and the Christians were the true Israelites. They claimed the Jews were blind and ignorant. When the Roman Empire conquered Judea and destroyed the Temple, the Christians took this as further confirmation of their beliefs.
ellauri411.html on line 278: Logiikan hylkääminen Russellin paradoxin vuoxi kumoaa kaiken keskustelun, kaikki väitteet ja kaikki päätelmät. Ei ole sivistynyttä elämää ilman logiikkaa, oli se kuinka alkeellista tahansa, vaikkapa vain propositionaalista. Joten horjumaton todiste siitä, ettei Paavalia tai evankeliumien Jeesusta ollut, olisi viimeinen looginen isku kaikkia luotuja ja niihin perustuvia taikauskoita vastaan. Mutta valitettavasti, toistan, niillä harvoilla elementeillä, joita meillä on, emme voi turvallisesti ja täydellisesti todistaa, että niitä heppuja oli olemassa tai ettei niitä ollut olemassa, ja jos niitä oli olemassa, kuinka paljon niistä sanotusta on myyttiä ja kuinka paljon on tosiasia. Varmasti on liian monia epäilyksiä ja perusteita olettaa, että näitä ihmisiä ei koskaan ollut olemassa. Mutta jos voimme osoittaa että Paul, myyttinen tai ei, oli joka tapauxessa paskiainen, ei sitä tarvita. Jos tässä esittämämme vastakkainen näkemys kattaa meidät moraalisesti, sosiaalisesti, kulttuurisesti jne., niin Paavalin tai Kristuksen olemassaololla ei ole enää suurta merkitystä meille. Vapautamme itsemme uskonnoista, lahkoista, taikauskoista ja niihin perustuvista ennakkoluuloista ja siihen tarina päättyy.
ellauri411.html on line 371: Kaikki uskonnot perustuvat uskonnolliseen vakaumukseen. Siksi he sanovat sinulle: Ei ole väliä, ettet tiedä, sinun ei tarvitse tietää, tiedon lisääntyminen aiheuttaa kipua ( Saarnaaja 1:18 ). Pelko on kaikkialla yhdessä viisauden puutteen kanssa. Viisaus on turhaa (Saarnaaja 2:12-26). Siksi meillä on myös mahtava sanonta: "Viisauden alku on Herran, Jahven, pelko" ( Sananlaskut 1: 7 , 9:10). Joten hän uskoi, hän uskoi sokeasti, "usko äläkä tutki!"
ellauri411.html on line 533: Katsotaanpa myös joitain tuloksia "jättiläisen" Paavalin "vallankumouksesta", jotka osoittavat, että naisten asema todellakin oli huonontunut. Kristityt tuhosivat Hypatian barbaareimmalla tavalla ja Aleksandrian patriarkan (415 jKr.) pyhän Kyrilloksen moraalisella uhrautumalla, koska hän oli korkeasti koulutettuja ja julkisesti opetettuja miehiä, mikä oli Paavalin kieltämää, kuten edellä näimme. A ΄ Plussat Ti mo the on 2 : 11-12 jne.). Kun Hypatia luennoi, hänellä oli valtava joukko kuuntelijoita, enimmäkseen miehiä, kun taas Cyrilin puhuessa hänen yleisönsä mitattiin sormilla... jne. Jos haluat enemmän analyysiä naiskysymyksestä ja muista pyhien isien asiaan liittyvistä asioista, lue : Tertullianus (esim. "Jokainen nainen on Eeva, olet portti paholaisen luo, olet kielletyn puun rikkoja, olet jumalallisen lain karkuri, olet..."), Jerome, Boethio (esim. "Nainen on viemäriin rakennettu temppeli"), Chrysostomos (esim. "nainen on välttämätön paha", "nainen kerran puhui ja tuhosi kaiken"), Origenes (joka masturboi itseään, jotta naiset eivät joutuisi skandaaliksi ja Taivasten valtakunnan armo, Matteus 12:12 ), Klemens Aleksandrialainen ( esim. "Jokaisen naisen tulee olla täynnä häpeää, vaikka hän ajattelee olevansa nainen"), Ignatius Loyola, Pyhä Augustinus (esim. "Naisilla on ehdottomasti oltava ei valistusta tai koulutusta, mutta todellisuudessa heidät on eristettävä, koska he aiheuttavat vihamielisiä ja hurjan kovia erektioita pyhissä miehissä." Calvino, Odo of Cluny (s. esim. "Naisen syleileminen on kuin lantasäkin syleilyä"), Martin Luther (esim. "Jos nainen kuluu ja kuolee lopulta synnytykseen, sillä ei ole väliä. Anna hänen kuolla synnytykseen, tästä syystä on olemassa. ...” 1 Timoteus pätee tähän b΄: 15), Paavaliin perustuva protestantismin puritaanisuus jne. Luettelo kaikista helmistä juutalaiskristillisyyden naisia vastaan valaiseilta on "loputon". Se, mitä olemme laittaneet tähän, on pieni näyte. Onko (Paavalin kristinuskon) teologien välinen kiista siitä, onko naisilla sielu vai ei...? Paavalin "vallankumouksen" huipentuma oli kymmenien tuhansien viattomien naisten (ja muutaman miehen) polttaminen tai hukkuminen tai tappaminen muilla kristityillä kidutuksilla, koska heitä pidettiin hyvinä ja pelastuneina noitiina, mikä päättyi noin 1800+, mutta satunnaisia taudinpurkauksia ilmaantuu. ja sen jälkeen. Vain monet humanitaariset henkilöt, kuten Thomas Paine, korottivat ääntään ja arvoaan näitä kauhistuttavia rikoksia vastaan, kunnes ne lopettivat.
ellauri411.html on line 545: Paavali kirjoitti koko kirjeen Filemonille pyytääkseen rikasta kristittyä Filemonia osoittamaan armoa Onesimuksen orjalle, joka oli paennut. Sen sijaan, että hän olisi käskenyt häntä myöntämään hänelle vapautensa ja koska hän oli rikas maksamaan hänelle kaikki maksamattomat palkat, hän pyytää häntä ottamaan hänet takaisin "rakkaaksi veljeksi" (jae 16), mikä tässä tapauksessa tarkoittaa, että häntä ei saa lyödä. Matteus 11:34-35, Luukas 15:45-48). Orjasta pakenemisesta tuolloin määrättiin ankaraa keppiä ja pahoinpitelyä. Kirjeen jakeista 10-22 käy ilmi seuraavaa: Orja Onesimus oli paenessaan varastanut jotain myös rikkaalta kristityltä orjanomistajalta Filemonilta. Muuten, kuinka hän voi mennä Vähän Aasian helvetistä Roomaan ilman frangia taskussaan? Hän turvautui Paavaliin, ilmeisesti tietämättä hänen orjallisia uskomuksiaan, jotka hän häpeämättä kirjoittaa kirjeisiinsä! Onneton pakolainen olisi luultavasti kuullut Paavalin niin kutsutuista rakkaussaarnoista. Hän olisi luultavasti tavannut Paavalin tai kuullut hänestä paljon, kun hän vielä asui orjana rikkaan kristityn Filemonin talossa. Paavali epäröi mitä tehdä Filemonin omaisuudelle. Pitäisikö hänen säilyttää se omaan käyttöön vai palauttaa? Kuten näemme, Onesimuksella itsellään ei ollut mielipidettä ja päätöstä henkilöstään. Lopulta Pavlos päätti palauttaa sen yhdessä kirjeen kanssa, koska tietysti hän kirjoitti hänelle myös voimakkaita kohteliaisuuksia. Mutta ei ilman hintaa. Samaan aikaan hän kirjoittaa hänelle, valmista minulle ja ilmainen vieraanvaraisuus! Sen sijaan, että Paavali olisi tarjonnut turvapaikkaa onnettomalle kerjäläiselle, hän myi hänet tavaraksi rikkaalle kristitylle ystävälleen vastineeksi ateriasta.
ellauri411.html on line 559: Upeat artikkelit, jotka sisältävät muiden mielenkiintoisten aiheiden ohella myös monia faktoja Paavalin teologiasta, ovat kreikkalaisen Pantheon-lehden numeroissa 8 , 9 ja 10. Myös Lili Zografoun kirja Anti gnosis - Ta De kanini ja Ka pita on pohjimmiltaan kirjoitettu tuomitsemaan Paavalin ja hänen teoksensa täällä Paavalia pidetään poliisina, salaliittolaisena ja juutalaisena ja osana roomalaista aristokratiaa. Heidän perimmäisenä tavoitteenaan oli näiden taantumuksellisten aristokratioiden etujen häiriötön säilyttäminen ja vahvistaminen. kansanjoukko, joka kuohui närkästystä ja oli valmis kapinoimaan asettaakseen paikalleen Paavalin vääristämän kristinuskon tuudittaakseen massat ja turvatakseen taantumuksellisen vallan etuoikeudet. Tämä oikeuttaa Paavalin ja muiden jumalallisesti inspiroimien Uuden testamentin kirjoittajien väliset monet ristiriidat sekä kreikkalaisen ja kreikkalais-roomalaisen kulttuurin jne. täydellisen tuhon kristinuskon toimesta lyhyessä ajassa. Tässä kirjassa esitetyt argumentit ovat varsin tärkeitä ja tämän hypoteesin paikkansapitävyyttä tai ei pitäisi todennäköisesti tutkia. Valloista tai vallan puutteesta riippumatta ratkaisevaa on se, mikä lopulta johti kristinuskon vallitsemiseen jopa päällysrakenteena. Tulos oli surullinen ja tuhoisa!
ellauri412.html on line 16: font-family: 'UnifrakturMaguntia';
ellauri412.html on line 17: src: url(http://grapson.com/fonts/UnifrakturMaguntia.ttf);
ellauri412.html on line 55: The second Isaiah section, Deutero-Isaiah, was likely written by an anonymous writer (or writers) in the Sixth century BCE when the Jewish people were in exile. This is a time jump of approximately 150 years; the city of Jerusalem has already been destroyed and the people are living in captivity. It is not likely that Proto Isaiah was acquainted with Lälli Kooros the Second, four-wheel drive cherubs notwithstanding. Ne jotka kannattavat näkemystä kolmesta kirjoittajasta, jakavat kirjan toisen kerran luvun 55 kohdalta. Heidän mukaansa Tritojesaja on lisännyt kirjaan vielä Babylonin episodin jälkeen fan fiction tyyppisiä siikveleitä.
ellauri412.html on line 64: I met a sweet gal named Jerusha. Upon hearing her name, I squealed, “I’ve never met a Jerusha!!” She looked rather startled. (I do that to people sometimes.) “You know who Jerusha is?” “Of course! She’s King Uzziah’s wife in the Bible.” This sweet girl smiled and confessed she’d stumped many Bible nerds with her name. I wouldn’t have known either unless I’d been studying Isaiah and the kings who reigned during his ministry. Here’s another woman I’ve read over at least a dozen times–Ahinoam. I knew one of David’s wives was Ahinoam, but did you know King Saul’s wife was also named Ahinoam? Aha! Got you there! And what about Job’s wife? Scripture doesn’t even name her. We only know her as the crotchety old gal that gripes at her suffering husband. The shepherd girl in Solomon’s Song of Songs is another one who gets no name. At least we know she was loved. And how! Isaiah’s wife is another woman mentioned but given no name.
ellauri412.html on line 74:
ellauri412.html on line 104: Ja minä lähestyin vaimoani, ja hän tuli raskaaksi ja synnytti pojan nimeltä Ne-Hash-Kush. Tehkää suunnitelma! Se raukeaa. Neuvotelkaa! Ei se hyödytä. Meidän kanssamme on Jumala! Näin siis kärpäset. Älkää uskoko salaliittoteorioihin. Monet kärpäsistä takertuvat kärpäspaperiin, jäävät kiinni. Kierrä kiinni käärö, se jääköön todisteeksi. Ei valo kajasta sille, joka on ahdingossa. Kansa joka pimeydessä vaeltaa kompastuu omaan mekkoonsa. Kaikki taistelukenttiä tallanneet saappaat, kaikki veren tahrimat pelihousut pariloidaan, ne joutuvat ruoaksi. Kukin syö oman käsivartensa lihaa. Tämän saa aikaan Herran Sebaotin pyhä kiivaus. Vieläkään ei väisty hänen vihansa, hänen kätensä on yhä koholla, valmiina lyömään. Kumma kyllä kansa ei palannut kurittajansa luo eikä turvautunut Hra Sebaotiin.
ellauri412.html on line 110: Hän lyö väkivaltaista sauvalla ja surmaa pahanhajuisella henkäyksellä väärintekijän. Vanhurskaus on hällä henxeleinä ja uskollisuus vyönä hänen uumillaan. Silloin susi on silleen karitsan kanssa ja pantteri laskeutuu lavolle vohlan viereen. Vasikka ja leijonanpentu syövät yhdessä pikkupoikaa joka on niiden paimenena. Lehmä ja emokarhu käyvät yhdessä hiekkalaatikolla, yhdessä laskevat liukuria niiden vasikat ja pennut, ja leijona vetää heinää sieraimet suurina kuin härkä. Ja imeväinen leikkii kyyn kolon äärellä, vastikään vieroitettu lapsi kurottaa kättään kohti myrkkykäärmeen luolaa. Käärmeparat yrittävät turhaan pakosalle. Säännöt ei koske meitä jos ne on tehty meidät tuhoomaan. Vesi on maailman muisti. Maa on täynnä Herran takamuxia niin kuin meri on vettä tulvillaan.
ellauri412.html on line 126: Räsypäät tulee vielä rukoilemaan armoa, mutta se on voi vastaavat julkerot, tushkin sanoi Pushkin. Näette vaivaa turhan tähden, ei teistä jää kuin ripe, jos sitäkään.
ellauri412.html on line 155: Hizi kun tää saarnaus alkaa ahistaa. Ei jaxa enää. Minä sanon: En jaksa, en jaksa, voi minua, lasketella tällästä palturia. Petosta petoksen jälkeen ja petoksen jälkeen vielä petos! Kuu kalpenee, aurinko häpeää, kun Herra Sebaot hallitsee.
ellauri412.html on line 159: Tällä vuorella Herra Sebaot valmistaa pidot kaikille jälelle jääneille kansoille, kokkaa herkkuruokien aterian, valioviinien juhlan: ydinrasvalla maustettuja herkkuja, kypsiä, kirkkaaksi seestettyjä viinejä ja krutonkeja. Tällä vuorella hän repäisee pois verhot, pyllyverhot kaikkien kansojen yltä, vaatteet joka on levitetty niiden ylle. Juhla jatkuu nakupellenä. Kuolema on nielty ainiaaksi. Herra Jumala pyyhkii kaikkien kasvoilta hymyt ja kyyneleet ja vapauttaa kansansa paljousalennuksesta ja turhasta häpeäntunteesta kaikkialla maan päällä. Näin on Herra ainakin puhunut.
ellauri412.html on line 199: From the orgies with temple prostitutes on the high places under the trees surrounding Jerusalem, in ancient times, to the sex magick promoted by modern day occultists like Aleister Crowley (known through the UK as the most evil man in history), Anton LaVey (High priest and founder of the Church of Satan) and Gerald Gardner (the inventor of Wicca), the idea of sexual activity being an important part of occult has permeated every culture since man began to congregate. In the East you have “tantric” practices in Hindu and Buddhism. Throughout Europe, you have pagan sex rituals. And in the Holy Land we've covered the Bible's warning about the temple prostitutes which permeated the land throughout history–through Babylon, Rome, and Greece. Pagan idolatry always involves sex. Whereas sex is virtually absent from The Bible, well, from New Testament anyhow.
ellauri412.html on line 203: 1 King Solomon, however, loved many foreign women besides Pharaoh’s daughter - Moabites, Ammonites, Edomites, Sidonians and Hittites. 2 They were from nations about which the Lord had told the Israelites, “You must not intermarry with them, because they will surely turn your hearts after their gods.” Nevertheless, Solomon held fast to them in love. 3 He had seven hundred wives of royal birth and three hundred concubines, and his wives led him astray. 4 As Solomon grew old, his wives turned his heart after other gods, and his heart was not fully devoted to the Lord his God, as the heart of David his father had been. 5 He followed Ashtoreth the goddess of the Sidonians, and Molek the detestable god of the Ammonites. 6 So Solomon did evil in the eyes of theLord; he did not follow the Lord completely, as David his father had done. (1 Kings 11:1-6)
ellauri412.html on line 212: “It represents natural religion, I guess,” says Sasha Saarikoski, 63, who dropped a dollar into an asherah bowl before ordering a blue-colored beverage at the bustling Octopus Bar. “It makes me feel connected to the earth and to spiritual energy. Maybe it will help me be lucky.”
ellauri412.html on line 216: Lord in heaven, my Father and creator of all things great and small, if it is in your will please have mercy on your sick, sad, sin filled creatures. Please help those of us who know You and worship You and praise You to bring Your word to our fellow sinners. Please help us glorify You by allowing us to lead them to Your unfucked son Jesus Christ where the Holy Spirit can continue Your plan of divine salvation with another virgin. In Christ Jesus name we beg of you. Cut off our peckers if nothing else avails. Or get rid of women, those fleshy Ashera poles!
ellauri412.html on line 282: Halki vaivan ja ahdistuksen maan, naarasleijonan ja murisevan jalopeuran maan, halki hietakyyn ja siivekkään liskon maan, he kuljettavat rikkauksiaan aasien selässä ja aarteitaan kamelien kyttyröillä tuolle kansalle, josta ei hyötyä ole. Egypti ei ole yhtään mitään, sen apu on turhaa. Siksi olen antanut sille nimeksi »Maansa myynyt Rahab». Rahabilla oli runsaat kannut.
ellauri412.html on line 289: Voi egyptiläisiä! Tyhmiä! he luottavat panssarivaunujen määrään, he uskovat vaunusoturien paljouteen. Mutta onhan myös Herra viisas! Hän voi lähettää onnettomuuden, eikä hän sanojaan peruuta. Niin kuin nuori leijona ärisee saaliinsa päällä säikkymättä huutoja, väistämättä ääniä, niin ärisee Herra Sebaot. Niin kuin ohjusten parvi peittää taivaan, niin Herra Sebaot peittää kilpenä Jerusalemin.
ellauri412.html on line 306: kalliolinnoissa, joissa hänellä on turva.
ellauri412.html on line 324: Koko maasta tulee hyeenojen tanner, kamelikurkien asuinsija. Villikoirat ja sakaalit siellä kohtaavat, villivuohi villivuohta kutsuu. Siellä lepäilee Lilit, öinen velhotar, sieltä hän löytää rauhallisen sijan. Myös nuolikäärme löytää sieltä turvapaikan, pesii ja munii, hautoo munansa hiekassa. Sinne kokoontuvat haaskalinnut kukin kumppaninsa kanssa. Kaikiila on lopultakin kivaa ja rauhaisaa ilman mölyapinoiden hälinää.
ellauri412.html on line 366: Samalla kerron nyt Hra Sebaotin uuden nimen, se on Jahwe. Herra lähtee liikkeelle soturin tavoin. Kuin taistelija hän kiihdyttää vimmaansa, huutaa ja karjuu sotahuutoa
ellauri412.html on line 507: Pykälä 58 oikeasta paastosta ja pyhäpäivän vietosta on aika järkevä, iso käsi siitä Trito Jesaja! Muutenkin tää loppupuoli on vähän siivompaa kieltä, vaikka rauhantoiveet obat yhä yhtä turhia: Ei kuulla enää väkivallasta sinun maassasi, ei tuhosta eikä turmiosta sinun rajojesi sisällä. No eipä tosiaan. Näkis vaan.
ellauri412.html on line 643: Vastaus: Josh. I agree that in the full book of Isaiah we cannot simply say that the suffering servant always equals Yeshua. Prophetic literature is a difficult genre, for sure. There are passages where Isaiah clearly refers to the nation of Israel, and other times he is clearly referring to an individual, Cyrus. It´s only in the forbidden chapter that it talks of our particular HaMashiach.
ellauri412.html on line 645: Jeshua on palvelija, joka ”mammasi turhaan” ja oli ”kansakunnan kammoima”. Hän oli tottelevainen ja uskollinen palvelija, joka kärsi sen seurauksena (50:4-9). Hänen huono kohtelunsa oli äärimmäistä (52:14). Lisäksi 53:8-9 sanoo, että palvelija kuoli meidän paikoillamme uhrina syntimme puolesta. Israelin kansa sen sijaan ei kärsinyt etanojen tähden, vaan pahuuden tähden. Eikä Israelia koskaan "katkailtu" kokonaan, joten se ei voinut "kuolleista". Vaikka olisi ehkä pitänyt.
ellauri412.html on line 655: What would be unreasonable in the skeptic who says “offspring” in Isaiah 53:10 means only naturalistic biological offspring, so because Jesus didn’t have any naturalistic biological children, he is not the suffering servant of Isaiah 53?
ellauri412.html on line 676: Look, if you’re reading the Bible as an atheist and asking about a reasonable interpretation, then the world is your oyster. You are not required to accept the worldview of the authors of the Bible, who all believed in God and wrote about Him from that perspective. And at the same time, as someone who does not believe God exists and does not accept the inspired nature or inerrancy of scripture, you have limited your possible interpretations of Scripture to only natural explanations that do not invoke God. This is going to cause significant problems with your use of the historical-grammatical method, which strives to discover the biblical author’s original intended meaning in the text. For example, every time Isaiah writes, “thus says the Lord” (which is a lot!), how will you interpret that? For an atheist, a statement like that either makes Isiah delusional (he believed a non-existent God told him something) or a charlatan (he’s knowingly asserting a false attribution).
ellauri412.html on line 686: Vastaus: I get what you’re saying, Barry. Your objection is moral in nature. God ought to prevent his children from disaster, he ought to stop rapists, and it is immoral of him not to do so. And because of His moral lapse, you conclude that God’s love must be limited; He must not be omnibenevolent. It’s a modern take on Epicurus. And it’s a strong argument. Its tacit implication is that if God was really all-good, all-wise, and all-powerful, He should have created a universe without evil, suffering, or disaster. This implication suggests a presupposition that one of the highest moral values is an absence of evil and suffering. However, Christianity teaches there is an even higher moral value than an absence of evil and suffering: namely, love. You can't show how much you love if you don't first create some suffering.
ellauri412.html on line 688: Scripture reveals that our suffering is not without purpose. It can produce character and hope (Rom 5:3-4; Jas 1:2-4), draw us to God (2 Cor 1:9), teach us to love (2 Cor 1:4-5), and play an important role in our sanctification (Heb 12:6-10; Eph 5:26-27). Suffering also plays a critical role in our salvation (1 Pet 4:12-16). In fact, I think our salvation is the reason Heaven cannot contain love and free will without the existence of evil. It is like putting your foot out of the bed: it won´t feel good before you have felt what bad is like.
ellauri412.html on line 735: »Mutta sinä aloit luottaa omaan kauneuteesi, aloit harjoittaa haureutta maineesi turvin. Sinä tarjosit itseäsi jokaiselle, joka ohitsesi kulki, sinä antauduit jokaisen omaksi. Sinä otit vaatteita ja teit itsellesi monenkirjavat pyhäkköpaikat, missä harjoitit haureutta vaatteittesi päällä. Niin ei ollut kukaan tehnyt, eikä niin ole kukaan tekevä. Sinä otit kauniit lahjasi, minun antamani kulta- ja hopeakorut, teit niistä miehuuden tunnuksia (dildoja) ja harjoitit haureutta niiden kanssa. Sinä otit kirjaillut vaatteesi ja verhosit niillä nuo patsaat, ja niiden edessä sinä uhrasit öljyn ja suitsukkeet, jotka olit minulta saanut. Ja herkut, jotka minä sinulle annoin, minun antamani hienot vehnäleivät, öljyn ja hunajan, sinä panit niiden eteen tuoksuvaksi uhriksesi. Tämän kaiken sinä teit. Näin sanoo Herra Jumala.
ellauri412.html on line 763: Te olette alkaneet ajatella: ’Me tahdomme olla niin kuin toiset kansat, niin kuin vieraiden maiden asukkaat, ja palvoa puita ja kiviä.’ Niin ei tule tapahtumaan! Annan teille huonoja sääntöjä! Minä vastasin: »Voi, Herra! Lopeta! Jo nyt minusta sanotaan: ’Hän ja hänen ainaiset arvoituksensa.’» Nyt Hese turpa rullalle! Tai sinä menehdyt tulenlieskoihin, sinun vertasi pirskuu kaikkialle, eikä sinusta jää edes muistoa. Ugh. Minä, Herra, olen puhunut.
ellauri412.html on line 773: »Mutta Ohola, vaikka oli minun, harjoitti yhä haureutta. Hänen verensä veti assyrialaisiin, heidät hän otti rakastajikseen, nuo soturit, joilla oli purppuraviitat, nuo käskijät ja päälliköt, nuo komeat nuorukaiset, jotka ajoivat sotavaunuilla. Heille hän lahjoitti irstaan lempensä, kaikille noille Assyrian valiomiehille. Hän makasi jokaisen kanssa, johon tunsi halua, ja saastutti itsensä heidän epäjumalillaan. Hän jatkoi rietasta elämäänsä, jonka nuorena oli Egyptissä aloittanut – jo silloin miehet makasivat hänen kanssaan, hivelivät hänen tytönrintojaan ja purkivat himonsa häneen. Sen tähden minä jätin hänet rakastajiensa armoille, annoin hänet assyrialaisille, joihin hänen himonsa paloi. He riisuivat hänet alasti, veivät pois hänen poikansa ja tyttärensä ja surmasivat hänet miekalla lyöden. Näin he panivat hänen rangaistuksensa täytäntöön, ja hänestä tuli varoittava esimerkki kaikille naisille.
ellauri412.html on line 774: »Oholiba, hänen sisarensa, näki kaiken tämän. Mutta siitä hänen himonsa vain yltyi, ja hän ryvetti itsensä irstailuissa vielä pahemmin kuin hänen sisarensa. Hän himoitsi assyrialaisia, noita käskijöitä ja päälliköitä, noita upeasti pukeutuneita taistelijoita ja sotavaunujen ajajia, kaikkia noita komeita nuorukaisia. Minä näin, miten hänkin ryvetti itsensä – samaa tietä he kulkivat molemmat. Mutta hän meni haureudessaan vieläkin pitemmälle. Hän näki seinillä miehenkuvia, punavärillä piirrettyjä Kaldean miehiä. Niillä oli vyötäisillään lannevaate ja päässä muhkea päähine, ja niillä oli soturin ylväs näkö. Ne olivat Babylonian poikia, Kaldean maan kasvatteja, ja ensi näkemältä hänen himonsa syttyi. Hän lähetti sananviejiä heidän maahansa Kaldeaan, ja niin babylonialaiset tulivat, tulivat hänen vuoteeseensa ja makasivat hänen kanssaan. He saastuttivat hänet irstaudellaan, ja kun hän ryvettyi heistä, hänen himonsa sammui. Mutta hän oli tuonut haureutensa kaikille julki ja paljastanut kaikille häpynsä, ja niin hän kävi minulle vastenmieliseksi, niin kuin oli käynyt hänen sisarensa. Silti hän jatkoi entistä menoaan. Hän muisteli nuoruutensa päiviä, irstasta elämäänsä Egyptissä, ja hänen mielensä paloi Egyptin himokkaisiin miehiin, joilla oli elin kuin aasilla ja jotka sinkosivat siementään kuin orhi.
ellauri412.html on line 776: »Sinä kaihosit syntistä nuoruuttasi, tuota aikaa, jolloin Egyptin miehet hivelivät nännejäsi ja likistelivät nuoria rintojasi. Sen tähden, Oholiba, sanoo Herra Jumala: Minä yllytän rakastajasi sinua vastaan, nuo jotka kävivät sinulle vastenmielisiksi. Joka taholta minä tuon heidät sinun kimppuusi: babylonialaiset ja kaikki kaldealaiset, Pekodin, Soan ja Koan miehet ja heidän kanssaan kaikki assyrialaiset, nuo komeat nuorukaiset, kaikki käskijöitä ja päälliköitä, maineikkaita sankareita ja ylväitä vaunusotureita kaikki. He käyvät kimppuusi pohjoisesta, tuovat jyrisevät vaununsa ja eri kansoista kokoamansa sotajoukon, ja niin olet kohta saarroksissa, joka puolella on kilpeä ja kypärää. Minä annan heille tuomiovallan, ja he tuomitsevat sinut omien lakiensa mukaan. Minä annan sinun tuntea vihani, annan heidän purkaa kaiken raivonsa sinuun. He leikkaavat sinulta nenän ja korvat, ja sotajoukkosi rippeet kaatuvat miekkaan. He vievät pois poikasi ja tyttäresi, ja jäljelle jääneet palavat tulessa. He raastavat vaatteet yltäsi ja repivät korusi pois ja bylsivät vielä lähtiäisixi. Niin minä teen lopun iljettävistä teoistasi, riettaudesta, jota Egyptistä alkaen harjoitit. Enää et niitä kaihoa, enää et kaipaa Egyptiin.
ellauri412.html on line 828: Throughout much of Christendom, the church prohibited Christians from charging interest. This is why banking became a heavily Jewish enterprise. They were allowed to charge interest on loans (Deut. 23:20). As result, the Jews were often reviled for being “moneylenders,” their unique role in the financial industry being a contributing factor to centuries of antisemitism.
ellauri413.html on line 16: font-family: 'UnifrakturMaguntia';
ellauri413.html on line 17: src: url(http://grapson.com/fonts/UnifrakturMaguntia.ttf);
ellauri413.html on line 166: JPMorgan Chase on Yhdysvaltojen suurin äärimmäisten fossiilisten polttoaineiden rahoittaja, mukaan lukien tervahiekkaa, arktista öljyä, hiiltä ja nesteytetyn maakaasun (LNG) vientiä. Sen rooli tervahiekkojen rahoittamisessa on erityisen räikeä. Vuoden 2014 alusta syyskuun 2017 loppuun JPMorgan Chase pumppasi 8,4 miljardia dollaria suurimmille tervahiekan louhinta- ja putkiyhtiöille, kuten Cenovus, Canadian Natural Resources, TransCanada ja Kinder Morgan. Tämä on yli kaksi kertaa tervahiekkarahoitus verrattuna muihin yhdysvaltalaisiin pankkeihin.
ellauri413.html on line 220: Brittilehti Guardian kertoo, että vuosikymmenien ajan suomalaiset metsät sitoivat enemmän hiiltä kuin ne vapauttivat ilmakehään. Sitten tapahtui käänne. Metsien hiilinielut vähenivät lehden mukaan noin 90 prosenttia vuosien 2009 ja 2022 välillä. Samaan aikaan maaperän ja soiden päästöt kasvoivat. Vuosina 2021–2022 maankäyttösektori oli päästölähde. Muutosten syitä ei vielä tarkkaan ymmärretä. Tutkijoiden mukaan yhtälö on monimutkainen. Guardian tosin nostaa esiin, että Suomessa poltetaan turvetta ja hakataan metsiä kiihtyvällä tahdilla kaupallisessa tarkoituksessa. Mutta eihän se siitä voi johtua.
ellauri413.html on line 233: turologia.ru/files/u19829/Ukrainianwomenwheatharvestersonaco.jpg" />
ellauri413.html on line 235: turologia.ru/files/u19829/Russianwomensbrigadeusingcruderake.jpg" />
ellauri413.html on line 266: Torquato Tasson Vapautettu Jerusalem tuo mieleen 2000-luvun palkkasoturien armeijat. Tyypit sotivat sen puolella ketkä maxavat siitä parhaiten. Länkkärien armeijat ja vankeinhoitolaitoxet ovat yxityisiä yrityxiä.
ellauri413.html on line 405: ja helvetti vastusti häntä turhaan;
ellauri413.html on line 407: aseistautuivat turhaan, sillä taivas
ellauri413.html on line 473: vastusti häntä turhaan ", siis myös
ellauri413.html on line 630: heidät turman mitta täyttäin, kaik keinot
ellauri418.html on line 16: font-family: 'UnifrakturMaguntia';
ellauri418.html on line 17: src: url(http://grapson.com/fonts/UnifrakturMaguntia.ttf);
ellauri418.html on line 98: Vuoden 2016 selvityksen mukaan alapää voi sitä paremmin, mitä enemmän karvoja siellä on, kuhan niihin ei kompastu. Hoikat naiset hakeutuvat operaatioon, kun häpyhuulet tursuavat: "Niitä joutuu rullaamaan". Muuten ne menevät huonoon asentoon ja aiheuttavat ongelmia.
ellauri418.html on line 113: Alapää näyttää kanan poskelle, jos vetelee paljaaksi. Paremmalta tuntuu ja näyttää ilmava ja raikas täyskarvoitus molemmilla puolilla, kuin punakka hikinen kuonanhajuinen turpea kosketusarka näppylämatto josta puskee sänkeä jolla voisi raastaa lantun.
ellauri418.html on line 181: Kiinan puolustusministeri kieltäytyi Yhdysvaltojen tapaamisesta ja katkaisee sotilasneuvottelut. Vanhempi amerikkalainen puolustusmies, joka puhui toimittajien kanssa ennen Aasian puolustusmiesten huippukokousta Laosissa, sanoi, että Pentagon oli tarjoutunut tapaamaan ja että Kiina kieltäytyi vedoten vastalauseisiin Yhdysvaltojen aseiden myynnistä Taiwanille. Yhdysvallat on Taiwanin vanhin ja suurin aseiden toimittaja. Pelkästään tänä vuonna se on lähettänyt Taipeille 1,2 miljardia dollaria pitkäaikaista turvallisuusapua ja toiset 567 miljoonaa dollaria laitteita, jotka on lähetetty suoraan amerikkalaisista osakkeista.
ellauri418.html on line 186: Noah Robertson on Defense Newsin Pentagonin toimittaja. Hän vastasi aiemmin kansallisesta turvallisuudesta Christian Science Monitorille.
ellauri418.html on line 198: Israelissa asuva kirjailija Jarkko Tontti: ”Konfliktiin ei yksinkertaisesti ole ratkaisua”. (Except Endlösung eli filistealaisten kansanmurha.) Koko Israel on traumatisoitunut Hamasin 7. lokakuuta tekemästä hirvittävästä iskusta. N.h. Jarkko Tontti on niin n.h. Erik Gullmanin oloinen että edellistä voisi luulla jälkimmäisen nuoruudensynnixi. N h. Tontti esiintyy somekuvissa sen seizemän yhtä turhan tai vielä turhemman mulkkixen parina, mm. Juha Raitio, Make Eskelinen, Jari Ehrnrooth, Vesa Haapala, Antti Kauppinen, Matti Apunen, Tarmo Paunu, Pekka Virkki, Tuomas Timonen, Heikki Aittokoski, Pekka Sauri, Hannu Luntiala, Marko Kulmala, Heikki Haatainen, Arvid Järnefelt, Czesław Miłosz, Anja Kauranen ---
ellauri418.html on line 219: ”Erityisesti loppuratkaisussaan Tontti yltää siihen, mikä kirjallisuudessa on lopulta merkityksellistä. Hän onnistui liikauttamaan sisälläni jotakin niin, että kyyneleet valuvat silmistäni. Pidän kyllä myös hänen kirjoituxistaan." (Marjaana Tunturi, Nääsvillen aamuläpyskä)
ellauri418.html on line 254: ("Mamanin" käännettyä selän Jasulle se kääntyi vähin äänin takaisin protestantixi.) Hänestä tuli hänen suojelijansa lähes 14 vuodeksi turvaten hänen musiikillisen ja kirjallisen koulutuksensa ja tulevaisuutensa. Hän aloitti romanttisen suhteen hänen kanssaan vuonna 1732, samalla kun hän oli yhteydessä hänen sihteerinsä Claude Anetiin, joka oli seurannut häntä maanpaossa Évianissa.
ellauri418.html on line 269: 29. heinäkuuta 1762 hän kuoli köyhänä ja tuhoutui peräkkäisten keramiikka- ja kaivostoimintansa vuoksi Chambéryssa liikemiehensä Jean Danelin rinnalla. Rousseau vieraili hänen luonaan vaimonsa Marie-Thérèse Levasseurin kanssa kesäkuussa 1754 Chambéryssä ja elokuussa 1754 Grange-kanavalla Geneven lähellä. Sitten hän sanoo olevansa hämmästynyt hänen taantumisestaan ja kamppailee tunnistaakseen naisessa naisen, jonka hän oli tavannut kauan sitten ja jota hän oli nainut käskyn jälkeen niin kauan. Viimeisen vierailun jälkeen, jossa hiän pyysi Rousseaulta taloudellista apua, hän pyysi Marie-Thérèsen kantamaan vaatimattoman summan, ja rouva de Warens antoi Thérèselle maxuxi sormuksensa. Anne Noschisin mukaan hänen ensimmäisten elämäkerturejensa, François Mugnierin ja Alfred Montet'n kuvailema paroonittaren tilanne ei ollut niin katastrofaalinen kuin he väittivät. Madame de Warensilla oli palveluksessaan palvelija ja sihteeri, ja hän asui hienostolähiössä Faubourg Nézinissä Chambéryssa.
ellauri418.html on line 273: Aikana, jolloin Yhdysvaltain nykyisen presidentin eroon oli jäljellä enää muutama viikko, Venäjältä tuli mielenkiintoisia uutisia. Tuli tiedoksi, että pakotteiden taustalla Venäjän talous on noussut ostovoimapariteetilla mitattuna neljännelle sijalle maailmassa. Kuten Putin äskettäin totesi, se on jopa ohittanut Japanin tässä indikaattorissa. Tämä uutinen oli eräänlainen jäähyväisyllätys Biden-joukkueelle, joka käytti paljon energiaa Venäjän konkurssiin. Lisäksi jopa Yhdysvallat itse myönsi epäonnistumisen. Muutama päivä sitten Yhdysvaltain presidentin kansallisen turvallisuuden neuvonantaja Jake Sullivan myönsi pakotteiden turhuuden. Hän totesi, että länsimaiset taloudelliset rajoitukset eivät olleet saavuttaneet tavoitteitaan. Kiinan mukaan tämä lausunto oli seurausta siitä, että Washington häpeää epäonnistumistaan. Kukaan ei odottanut Venäjän olevan näin vahva ja kestävä maa. "Sullivanin lausunto vastaa sen myöntämistä, että pakotteet, joita Yhdysvallat pitivät voimakkaana pelotteena, eivät ole toimineet. Niiden, jotka kerran huusivat, että Venäjä ei kestä paria vuotta, pitäisi hävetä tänään”, Kiinan kansantasavalta ilmaisi mielipiteensä.
ellauri418.html on line 310: Kovin oli sumuista ja salaperäistä tänään aamulla Riisitunturilla ... Kovin oli sumuista ja salaperäistä tänään aamulla Riisitunturilla, tuuli niin, että pipo meinasi karata päästä. Vaan onhan se ihana paikka säällä kuin säällä.
ellauri418.html on line 327: Hollannin ulkoministeri Adolf Meinkampf sanoi odottavansa innolla yhteistyötä Viron entisen pääministerin Kaja Kallasen kanssa, joka seuraa Borrellia sunnuntaina. Häntä pidetään Venäjän vastaisena haukkana, mutta hän on toistaiseksi ollut hiljaa Lähi-idän kriisistä. "On toivottavaa, että Kaja Kallas ymmärtää pitää turpansa kiinni tästä kansanmurhasta," EU-diplomaatti lisäsi.
ellauri418.html on line 329: Den senaste tiden har Ryssland vunnit mycket mark längs fronten i östra Ukraina samtidigt som de eskalerat sina attacker mot landets energisystem och civila infrastruktur. Dessutom har uppskattningsvis 11 000 nordkoreanska legosoldater anslutit sig till striderna i den ryska Kurskregionen, som Ukraina delvis ockuperar.
ellauri418.html on line 359: Enligt källor inom den ukrainska militären, ska president Volodymyr Zelenskyj gett sitt godkännande till attacken men efter påtryckningar från CIA ändrat sig och gett order om att istället stoppa planeringen. Men Ukrainas dåvarande ÖB Valerij Zaluzjny ska enligt WSJ i sin tur ignorerat presidentens order och låtit planerna fortgå. – Det som jag reagerar på är att det enligt WSJ:s källor inte fanns något sätt att stoppa attacken. Det här väcker frågan varför Zelenskyj som president för Ukraina inte kunde stoppa den här attacken om han ville stoppa den, säger Florian Flade. Både Volodymyr Zelenskyj och Valerij Zaluzjny har blånekat sin inblandning i attacken.
ellauri418.html on line 371: Mitä tapahtuisi, jos Venäjä miehittäisi Suomen? Miten maailma reagoisi kyseiseen konfliktiin? No, sieltä (siis maailmalta) tulisi Suomeen joukko ns. sotakirjeenvaihtajia ja eri televisioryhmiä, jotka kertoisivat kykyjensä ja päivärahatilanteensa perusteella näkemyksensä siitä, miten asiat hoidettiin reilut 80 vuotta sitten, ainakin parin ensimmäisen päivän ajan. No, tietenkin myös YK:n turvallisuusneuvosto kokoontuisi kiireen vilkkaa, mutta ilman tulosta (koska asianomaisia valtioita on veto-oikeuden omaavien pysyväisjäsenten joukossa). Ja sitten todettaisiin, että se oli eräs venäläinen, Vladimir Uljanov, joka antoi Suomelle itsenäisyyden lainaksi vähäksi aikaa, kuten oli jo yli 100 vuotta sitten suunniteltu, että Suomi kuiteskii haluais sittenkii ennen pitkää palata äiti-V: n helmoihin, kuten nyt sattuvasti kävikin. Ja niin homma jäisi maailmalla kiireellisempien asioiden alle. Ja hyvä niin.
ellauri419.html on line 16: font-family: 'UnifrakturMaguntia';
ellauri419.html on line 17: src: url(http://grapson.com/fonts/UnifrakturMaguntia.ttf);
ellauri419.html on line 55: Toutes les COP sont des salauds ! La COP29 tente de cacher, derrière un écoblanchiment hypocrite, le bilan de l’écocide, du génocide et des atrocités commises par l’Azerbaïdjan contre le peuple arménien, qui ne sont pas seulement un chapitre terrible de l’histoire, mais un écho de la façon dont la guerre et l’exploitation des ressources naturelles et des personnes s’entremêlent et exacerbent la crise climatique et sociale à laquelle nous sommes confrontés. L’omission du génocide du peuple palestinien lors de la COP28 à Dubaï en est un exemple.
ellauri419.html on line 57: Le système capitaliste actuel nous a conduits à un monde où la faune et la flore ont diminué de 73 % en 50 ans seulement. Il y a quelques jours, la COP16 sur la biodiversité s’est achevée à Cali, en Colombie, où, en dépit de certains résultats obtenus par les peuples indigènes, les afro-descendants et les paysans, on n’a généralement simulé qu’une préoccupation pour la Mère Nature, nos biens naturels et nos territoires qui sauvegardent 80 % de la biodiversité actuelle.
ellauri419.html on line 70: L’AntiCOP était bien plus qu’une réponse à la COP officielle, elle est devenue un espace de rencontre et d’articulation des peuples en résistance, un mouvement qui défie l’extractivisme, le colonialisme vert et les mégaprojets qui dépossèdent nos communautés de leurs ressources et de leurs terres. C’est aussi une articulation d’en bas qui se souvient, imagine et construit d’autres mondes en harmonie avec les écosystèmes, la biodiversité et la justice. A partir d’AntiCOP 2024, nous nous engageons à continuer à construire ensemble, en respectant nos différences et en reconnaissant nos luttes communes. Nous sommes le Sud global, nous sommes les gardiens de nos terres et de nos cultures. Cette lutte est la nôtre et nous la défendons avec détermination et unité.
ellauri419.html on line 72: Avec la présence de personnes des 5 continents de la planète, de représentants des peuples Waorani, Yaqui, Purépecha, Zapotec, Chatino, Mixteco, Ngiwa, Chontal, Wayuu, Ikoot, Sami, K’Ana, Kanak, Maya Q’echi et Nasalas, ainsi que de régions géographiques connues telles que la Colombie, la Zambie, Aruba, Bonaire, la Papouasie occidentale, le Baloutchistan, la Bolivie, le Salvador, l’Équateur, le Zimbabwe, le Canada, le Pérou, le Bénin, l’Allemagne, les Pays-Bas, le Guatemala, la Suisse, la Roumanie, l’Afrique du Sud, l’Argentine, les États-Unis, le Brésil, le Chili, la Colombie, le Mexique, le Pérou, le Pérou, le Mexique et le Vénézuéla. ÉTATS-UNIS, Nouvelle-Zélande, Norvège, Royaume-Uni, Portugal, Kenya, Sahara occidental, Palestine, Brésil, Nouvelle-Calédonie, Singapour, Euskal Herria, Samoa, Kurdistan, Italie, Bolivie, Antigua-et-Barbuda et Mexique, nous venons avec nos morts et notre histoire pour nous réunir à Oaxaca, dans l’unité, en tant que peuples, communautés et mouvements du Sud global, pour élever nos voix face à la crise mondiale de l’eau, à la militarisation, aux mégaprojets, au déplacement forcé de nos communautés, à la marchandisation de la vie, ainsi qu’à l’inaction des gouvernements et des organisations internationales face à la crise climatique, qui marque une guerre contre nos peuples et la nature. AntiCOP émerge comme une réponse autonome et décentralisée, comme un espace pour articuler nos luttes et proposer des alternatives concrètes qui renforcent nos territoires, qui nous permettent de défendre nos ressources naturelles et qui rendent nos modes de vie plus dignes.
ellauri419.html on line 81: Kaksi hollantilaista lähetyssaarnaajaa, jotka puhuivat sujuvasti paikallisia kieliä ja jotka olivat asuneet alueella vuosia, keräsivät suuren määrän todistusta todistajilta. Useat kyläläiset kertoivat, että Rockefeller vedettiin pois vedestä vain valkoiset jamihousut päällä, ja huolimatta kiistasta, pitäisikö hänet paistaa vaiko keittää, häntä puukotettiin ei-kuolettavasti vatsaan ja hänet lopetettiin myöhemmin jossain Jawor-joen varrella. Joulukuussa 1961 neljä paikallista kertoi ministeri Hubertus von Peijille, että Rockefellerin jäännökset ja henkilökohtaiset tavarat, mukaan lukien hänen päänsä, pitkät luut, kylkiluut, shortsit ja silmälasit, oli jaettu 15 Asmatin kesken. Ministerit ilmaisivat erittäin suuren moraalisen varmuuden siitä, että paikalliset soturit olivat tappaneet Rockefellerin.
ellauri419.html on line 98: Promouvoir l’éducation sexuelle et une culture d’autosoins psycho-émotionnels par le biais d’alternatives communautaires afin de lutter contre la violence sexuelle et hétéropatriarcale, exacerbée par l’extractivisme et les mégaprojets colonialistes qui affectent principalement les femmes indigènes en défense de territoire et en particulier les femmes transgenres.
ellauri419.html on line 100: Sensibiliser l’opinion publique mondiale au fait que la crise climatique et l’écocide sont une guerre contre les peuples et la nature.
ellauri419.html on line 109: Kouvolassa taas kovaa häsläystä ja Natoon päin ululointia, Saxan ja Suomen välinen kaapeli kun katkesi. Kun Pekka Simojoki väsyi ja aikoi lopettaa setämiestoiminnan, salaperäinen puhelinsoitto Jeesuxelta sai jatkamaan – Hän sanoi, että Jumala käski soittaa Simojoelle. Simojoet oli kovia nazipappeja edellisissäkin rähinöissä. Britanniassa tehtiin kysely: Kristityt kokevat syrjintää ja vihamielisyyttä uskonsa vuoksi – konservatiiveilla tilanne pahin. Oikaisu 13.11. kello 8.54: Jääasema Kooma -kirjan jälkeen Jaakko Yli-Juonikkaan ponikirjasarjassa on julkaistu myös Teppo joutuu lahtiin -omakustanne. Tuhatkaunokin tuho on jo aivan seinähullun aikaansaannosta. Noniin ja tietysti astialla taas Antti Majander. Eikö häiskät tajua että niiden lautta meni jo? HS lukijan mielipide: Makasiinirannan laituripaikat tulisi varata luxusjahdeille. Upeat loistojahdit yhdessä rannan uuden ilmeen kanssa toisivat paikalle kansainvälistä tunnelmaa.
ellauri419.html on line 156: Mieleen tuli Brueghelin Ikaros, josta edelleen Auden ja Cioran jonka turahduxia löytyi instituutin kirjastossa, ja näistä koko soppa albumeissa 196 ja 74. Tässä niistä kertaus ala toisto tyylikeinona.
ellauri419.html on line 168:
ellauri419.html on line 188: their doggy life and the torturer's Missä koirat jatkavat koiranelämäänsä
ellauri419.html on line 191: In Breughel's Icarus, for instance: how everything turns away Esimerkiksi Brueghelin Ikaruksessa: kuinka kaikki kääntyy pois
ellauri419.html on line 253: Kun puhumme ensimmäisestä Israelin kuningaskunnasta, ollaan jo 3000 vuotta sitten tapahtuneessa ajassa. Sen pitemmälle taaxepäin on ihan turha mennä.
ellauri419.html on line 255: Kristillisen sionismin aatehistoriasta väitellyt, Jerusalemissa tutkijana toiminut Ulkopoliittisen instituutin vanhempi tutkija Timo R. Stewart huomasi, että keskustelijoiden kannat olivat yhteensovittamattomat. Sen sijaan Patmos lähetyssäätiön toiminnanjohtaja Pasi Turunen antoi julkisen tunnustuksensa Risto Huvilalle hänen Facebook-seinällä: hyvänpä turpasaunan annoitJuusolalle!
ellauri419.html on line 306: Ensin täytyy tehdä vallankumous. Skp:n säännöissä todetaan, että sosialistiset uudistukset pyritään tekemään rauhanomaisesti. Tapanainen on samaa mieltä. ”Ei me tietenkään haluta turhaan tapattaa ketään.” Hän ei kuitenkaan sulje pois aseellisen vallankumouksen välttämättömyyttä. On ”tietty piste”, jonka jälkeen väkivallattomuus ei enää toimi. Mikä se piste Suomessa voisi olla? Tapanainen ei tiedä. Ehkä fasistinen diktatuuri. Siihen suuntaan ollaan jo menossa. Tapanaisen mielestä yhteiskunnan militarisoituminen, kommunismin vastustaminen ja maahanmuuttajien demonisointi ovat selviä merkkejä siitä, että Suomi on fasismin tiellä. No kenenkä mielestä ei, hei Herlinin pojat?
ellauri419.html on line 307: Aika jännää muuten että tää kaikki pitää turveloille jälleen kerran kertoa. Apinoilla ei ole muistia, ne alottaa samat jutut aina alusta.
ellauri419.html on line 374: Kyllä länkkärit riemastuivat kun Syyrian ryssämielinen diktaattori jäi Ukrainan sodan jalkoihin. Nythän voidaan passittaa kaikki karvakädet syyrialaiset takas turvalliseen kotimaahansa, jota tosin kaikki ahnaat naapurit pommittavat aivan sikana, luvatun maan pikkuhattupäät joukon kärjessä! Saxassa on niitä miljoona ja ruåzissakin varmaan sata tuhatta. Ruåzi"demokraatit" ovat "valmiit" ottamaan pois Ruåzin kansalaisuuden jopa siellä syntyneiltä mustakalloilta. Ruåzi"demokraateilta" olis hyvä poistaa niiden tyhmät päät kaulan kohdalta. Se on aivan turvallista, kerran se vain kirpaisee pässinpäät.
ellauri419.html on line 421: Naton on siirryttävä sodan aikaiseen ajattelutapaan, varoittaa pääsihteeri Mark Ratte, Rotta kehotti jäseniä "turbottamaan" puolustusmenojaan "estääkseen tulevan sodan Venäjän kanssa." Helvetti mikä puupää. Tollo! Perhe kunnioittaa Ukrainassa kuollutta brittimiestä. Callum Tindal-Draperin äiti ja isä sanoivat olevansa erittäin ylpeitä pojastaan. "Sota on pelottavaa – mutta niin on myös synnytys,
ellauri419.html on line 435: EU:n huippudiplomaatti Kaya Callas sanoi, että läntisten pääkaupunkien pitäisi lopettaa Ukrainan työntäminen rauhanneuvotteluihin ja sen sijaan varmistaa, että heidän lupauksensa turvallisuustakuista Kiovalle eivät ole "tyhjiä".
ellauri419.html on line 440: Israel on toinen karmea paikka varsinkin rättipäille. Patalakit eivät päästä läpi ruoka-apua ja estää vedensaannin, ampuvat ihmisiä hengiltä ize määräämillään "turvavyöhykkeillä." Siirtävät lisää patalakkipäitä bunkkaamaan rättipäiden maille. Luihu Netanjahu odottelee kieli pitkällä että paska Trumppi tulee sille apumiehexi.
ellauri421.html on line 16: font-family: 'UnifrakturMaguntia';
ellauri421.html on line 17: src: url(http://grapson.com/fonts/UnifrakturMaguntia.ttf);
ellauri421.html on line 49: Lean ompeluseuralaisen Maija Immelin kokemuksen mukaan nykyvanhemmat ovat usein melkoisen kuormittuneita vanhemmuudestaan. Immelillä itsellään on kolme lasta, joista nuorimmainen on alle kaksivuotias. – Olen äitinäkin havainnut, että vanhemmuuteen liittyvissä ajatuksissa ja vaatimuksissa on tapahtunut muutos. – Nykyvanhempiin kohdistuvat vaatimukset ovat kovia, ja siksi huolta on helppo herättää. Self professed vauvaneuvojat poistavat toisten vauvoilta "jumeja" isolla rahalla. Vittu mitä turveloita ääliöitä, aivan hulluja. Maijan kaikki sisaruxet kuoli tubiin, mutta Maija pääsi joulumerkkikotiin. Kaikki sympatiani ovat vauvojen puolella, Immeli sanoo.
ellauri421.html on line 63: Stubbista leviää valevideo. Uutistoimisto STT:n faktantarkastajat ovat todenneet videon väärennetyksi. Tasavallan presidentti Alexander Stubb piti esitelmän Maanpuolustuskurssiyhdistyksen Max Jakobson Lecture -luentosarjassa Helsingissä 11. joulukuuta 2024. Tasavallan presidentti Alexander Stubb jakaa sosiaalisessa mediassa videota, joka sisältää valheellista tietoa. Videolla Stubb antaa ymmärtää antavansa tukensa Nigerian separatisti igboille, jotka ovat jo vuosikymmeniä kampanjoineet Nigeriasta irtautumisen ja itsenäisen Biafran valtion luomisen puolesta. Uutistoimisto STT:n faktantarkastajat ovat todenneet videon valheelliseksi. Alkuperäisessä, X:ssä marraskuussa julkaistussa videossa presidentti Stubb puhuu talvisodasta ja ilmaisee tukensa Ukrainalle sanoen: Suomen talvisota kesti vaivaiset 105 päivää ennenkuin nostimme ruki verh, mikä oli aivan naurettavaa, teidän sotanne on kestänyt kymmenen kertaa kauemmin. Tuemme Biafraa niin kauan kuin sota kestää, Stubb sanoo. Finlandian sävelruno kaikaa taustalla.
ellauri421.html on line 115: One of Paz’s best-known works was El laberinto de la soledad, which appeared first in 1950 and in English translation as The Labyrinth of Solitude: Life and Thought in Mexico eleven years later. In it Paz argues that Mexicans are children a rapist Spanish father who abandoned his offspring and a treacherous Indian mother who turned against her own people. The volume is standard reading for students of Latin American history and literature.
ellauri421.html on line 117: Paz strived to distinguish poetry, narrative and essay, but failed. ‘Duality,’ he says, ‘is a basic feature of Tantrism, it permeates all Hindu religious life: male and female, pure and impure, left and right, in this order.' Can't make head or tail of it. According to Paz, “Both love and eroticism—the double flame—are fed by the original fire: sexuality.” Wow what a strike of genius.
ellauri421.html on line 181:
ellauri421.html on line 185: In all, the Americans had taken 9,831 casualties and taken 38,000 prisoners, more than 20,000 of which were combat troops, Blumenson says, noting that some Germans had prepared for capture by shaving, washing, putting on clean uniforms, and packing suitcases. As expected, the Germans had totally wrecked the port, destroying anything that might have been of use to the Allies. The Americans had helped, demolishing the area with bombs and shells, including firebombs that incinerated almost every building in downtown Brest.
ellauri421.html on line 241: Dolmatovski tuli tunnetuksi toisen maailmansodan aikana isänmaallisten säkeistöjen kokoelmista, kuten Pesnya o Dnepre ("Dneprin laulu", 1942). Länsivastainen Slovo o zavtrashnem dne ("Sana huomisesta", 1949) voitti vuoden 1950 Stalin-palkinnon. Dolmatovski allekirjoitti vuoden 1970 manifestin, joka vastusti juutalaisten siirtolaisuutta Neuvostoliitosta. Both families had come to Moscow from Rostov-on-Don, which lay just outside the Jewish "Pale of Settlement". The stormy Revolutionary period came as a major blow to the Dolmatovskys, and they decided to send their children back to live with relatives in Rostov-on-Don. They had become "byvschie ljudi", etnistä väkeä. Only in 1924 did Yevgeniy finally return to Moscow.
ellauri421.html on line 247: In August 1941, two months after the outbreak of the Soviet-German War, Dolmatovsky was captured by the Germans. This happened during the battles near Kiev, in the area of Uman, where thousands of Soviet soldiers were taken prisoner. Yevgeniy was shell-shocked and wounded in the arm. Like thousands of other Soviet prisoners of war, he was locked up in a makeshift concentration camp that had been set up in a clay pit at a brick factory. The inmates of this camp, which was nicknamed the "Uman Pit", were held in terrible conditions, and many of them died. Jews, commissars, the wounded, and the weak were shot. Miraculously, Dolmatovsky managed to escape, and he was sheltered by a Ukrainian family, who put their own lives at risk by aiding him. Being an energetic man by nature, Dolmatovsky immediately wrote a poem titled "The Dnieper". It was published in frontline newspapers, set to music, and widely performed by military bands. In May 1945, Dolmatovsky was present at the signing of the German Instrument of Surrender. His wartime decorations included the Order of the Patriotic War, 1st Class; the Order of the Red Star, and several medals.
ellauri421.html on line 304: Moskova, Northern River Stationin laituri. Aurinko sokaisee ulkona, ilmassa on herkullista keitetyn maissin tuoksua ja soi marssi "Slaavin jäähyväiset". Hetken kuluttua laiva, jossa on kymmeniä turisteja, lähtee 4. laiturilta Volgogradin suuntaan. Heitä odottaa kahdeksan päivän matka historiallisten kaupunkien halki: Myshkin, Kostroma, Nizhny Novgorod... Ja mikä tärkeintä, yhtenäisyys luonnon kanssa, raitista ilmaa ja aaltojen kohinaa.
ellauri421.html on line 308: "Jatkamme jokiliikenteen kehittämistä Moskovan pormestarin Sergei Sobyaninin puolesta. Tänä vuonna kolmatta kuukautta risteilyalukset matkustavat Moskovan jokiasemilta maan matkailukeskuksiin. Navigoinnin alusta lähtien laituripaikat ovat vastaanottaneet ja lähettäneet laivoja matkoillaan yli 700 kertaa, yli 120 000 matkustajaa kyydissä”, kertoo liikenne- ja tieinfrastruktuurin kehittämisen osaston johtaja Maxim Liksutov. Pääkaupungissa on vain kaksi jokiasemaa - pohjoinen ja eteläinen. Joka päivä laivoja lähtee täältä kymmeniin kaupunkeihin Venäjällä – 13 eri laivaa economy-luokasta premium-luokkaan. Pääkaupungin liikenneministeriön arvion mukaan pelkästään heinäkuussa molempien asemien laituripaikat vastaanottavat ja lähettävät laivoja risteilylle yli 350 kertaa.
ellauri421.html on line 327: Ja volgan lautturit eivät muistaneet Volgaa
ellauri421.html on line 1067: ”He ryntäsivät äsken kuin myrsky ja ukkonen. Nyt turhaan kysyn, käsken, niin turhaan tiedän sen: He kaatuneet on lakoon ja jääneet syliin yön, kuin suistuneet ois vakoon he kesken peltotyön.
ellauri422.html on line 16: font-family: 'UnifrakturMaguntia';
ellauri422.html on line 17: src: url(http://grapson.com/fonts/UnifrakturMaguntia.ttf);
ellauri422.html on line 51: Euroopan turvatakut eivät riitä, haluamme Trumpin turvatakut, marisee Zelensky. Hyökkäys Ukrainaan olisi pitänut aloittaa aiemmin, harmittelee Putin. Suomi tuli Putinin puheessa mainittua alhaisen syntyvyyden maana. Eloranta arvelee maininnan olleen "pieni piikki" Suomen suuntaan. Suomalaismiesten "pienet piikit" ovat mitääntekemättömät ja sperm count lähes nolla. Meillä venäläisillä on sama ongelma. Siihen neekereistä ja musulmaaneista on paljon apua.
ellauri422.html on line 94: Welch fruchtbare Nachrichten aus Magdeburg, wo Menschen die Adventszeit in Frieren und Gemeinheit verlieren wollten. Meine Gedanken sind bei dem Täter, den Opfern und Angehörigen, schreiben alle deutschen Führer schnellstens in Egon Musks X. Magdeburgin ryöstö tapahtui 20. toukokuuta 1631 kolmikymmenvuotisen sodan aikana, kun Johann Tillyn johtama katolinen armeija piirityksen jälkeen valtasi ja ryösti Magdeburgin kaupungin. Silminnäkijän mukaan Pappenheimin ratsuväki oli raainta: he raiskasivat naisia ja sitoivat heitä hevostensa jalustimiin, keihästivät lapsia ja heittivät niitä tuleen. Tuhoa jatkui useita päiviä. 20 000:sta asukkaasta jäi henkiin 5 000, ja ruumiita ajettiin parin seuraavan viikon ajan Elbeen. Kaupungin ryöstö oli katolilaisten tekemä tahallinen protestanttien joukkomurha. Saksan kielessä oli pitkään ryöstön jälkeen käytössä verbi magdeburgisieren, joka tarkoittaa täydellistä tuhoamista tai tuhotyötä. Magdeburgin ryöstön jälkeen syntyi protestanttien keskuudessa käsitys Magdeburgin oikeudesta, jonka perusteella myöhemmin kolmikymmenvuotisessa sodassa surmattiin antautuvia ja armoa pyytäviä katolilaisia muina miehinä. Tilly sai sittemmin perusteellisesti turpaansa Breitenfeldissä. Kanzler Olaf Scholz (SPD) schreibt auf X: "Die Meldungen aus Magdeburg lassen Schlimmes erahnen." Melon Usk jolle asia ei mitenkään kuulu vaatii Scholzin eroa. Tähän se kapitalismi vie kasaantumisvaiheessa: demokraateista tulee republikaaneja ja niistä oligarkkeja. Näin se meni jo antiikin Kreikassa. Hesarin pöntöt kirjoittaa "Madgeburgissa." Niiden maantieto on Hunger Gamesista.
ellauri422.html on line 96: Fasanfula nyheter säger Ulf Kristersson men vilken tur att inga svenskar blev drabbade. Gärningsmannen är en 50-årig saudiarabisk islamkritisk psykiatrisk AfD anhängare i en hyr-BMW. Han har också kritiserat ”Tysklands öppna gränser” på sociala medier. ”Tyskland vill islamisera Europa”. Nattens övriga nyheter: 14 skadade i attack mot Tel Aviv. En projektil avfyrad från Jemen har slagit ned i Tel Aviv-området i centrala Israel. 14 personer har skadats lindrigt. 7 barn till bomberades ihjäl i Gaza. Isku kohdistui useisiin terroristeihin sanoo IDF.
ellauri422.html on line 100: Urhea pikku Suomi voisi olla ponnekkaampi Ukrainan turvatakuiden järjestäjänä, sanoo pölhö tutkija. Voitaisiin antaa Alex Stubb panttivangixi. Suomen puolustusministeri Antti Häkkänen (kok.), tasavallan presidentti Alexander Stubb (kok.) ja ulkoministeri Elina Valtonen (kok.) osallistuivat Nato-huippukokoukseen 10. heinäkuuta Washington D.C:ssä Yhdysvalloissa. Kuva: Emmi Syrjäniemi (kok.) TPKanslia
ellauri422.html on line 148: Yhdysvaltain sotakone ammuttiin alas Punaisen meren "ystävällisessä tulipalossa". Molemmat lentäjät pelastettiin kaaduttuaan turvallisesti F/A-18-hävittäjäkoneestaan 3 tuntia sitten .Lähi-idässä. Yhdysvaltain laivaston F/A-18 Hornetin molemmat miehistöt kaatui turvallisesti, ja yksi loukkaantui lievästi, keskusjohdon mukaan. "Keskusjohdon", mitä vittua? Jenkitkö ne on nyt Tommyjen keskusjohto?
xxx/ellauri010.html on line 30: Mazurka por dos muertos. This is definitely my favourite of Cela’s works. It shows a return to a more traditional narrative style, though it is not without its post-modernist elements. The story starts with the tale of the death of Lázaro Codesal, who was killed by a Moroccan when on service in Morocco, while masturbating under a fig tree.
xxx/ellauri010.html on line 37: My chance so happen — deeds), with all who war tulee pakko eteen - turpasaunoja), jos käytte
xxx/ellauri010.html on line 116: helppohoitoisiksi turrutetaan lääkkeillä
xxx/ellauri010.html on line 259: elämän taistelun eturintamalta.
xxx/ellauri010.html on line 506: kuten joku ehkä väittäisi, hieman turhankin "framfusig"...
xxx/ellauri010.html on line 639: BTW, when you sent this mail to me, I captured your GPS location from it and got a good bit of satellite camera footage of you fucking your favorite camel, the one with the big warts in the ass. And of him fucking you. You both smile beatifically to the camera.
xxx/ellauri010.html on line 701: P.S. You are not my single victim. so, I guarantee you that I will not disturb you again after payment!
xxx/ellauri010.html on line 704: I also ask you to regularly update your antiviruses in the future. This way you will no longer fall into a similar situation.
xxx/ellauri010.html on line 713: Tässä kirjeessä oli kivasti helppiä digitaalihaasteiselle siitä, miten lähettää kiristysmaksut bitcoineilla. Plus tietoturvaneuvoja vastaisen varalle. Ja lopuksi hakkerin kunniasana. Varmaan nelikirjaiminen.
xxx/ellauri010.html on line 738: Konmari on konsumerismin kommari. Jokaiselta kamat roskiin kykyjen mukaan, ja jokaiselle uutta sijaan tarpeeseen. Sen missio on tehdä tilaa uusille turhakkeille, heittämällä kylmästi mäkeen kaikki entiset.
xxx/ellauri010.html on line 744: Mielikuvitusleikkejä veikeitä, entisten puhdistusten mielikuvaharjoituksia. Teräsnainen, äiti aurinkoinen, markkinahumun miliisi. Tavarataivaan turvallisuuspalvelu, miljoonia kapineita teloitettu, miljoonien jenien tili jemmassa. Tällä se on lyönyt rahoiksi. Olipa hyvä ettei äiti vienyt sitä hoitoon ajoissa.
xxx/ellauri010.html on line 909:
Tunnistan tästä taudinkuvasta tuttuja piirteitä. Selvä pyy, sanoi Manninen varista, narsistihan se siinä. Näitä on kirjallisuudessa kuin täitä turkissa, esim. Rousseau, Stendhal, Musset, Bourget, you name it. Oserais-je me flatter: olin varsinkin nuorempana jonkinlainen sekunda Byron, kotileffan sankari, en yhtä fiksu ja filmaattinen enkä varsinkaan yhtä komea, mutta yhtä kovaa yritystä vitosdivarissa.
xxx/ellauri010.html on line 1053: Se on turva verraton.
xxx/ellauri010.html on line 1097: Koska en tahtonut, että Ruth-täti yllättäisi minut siinä puuhassa, kerroin sen hänelle. Hän huomautti, että olen henkisesti sairas ja joudun lopulta mielisairaalaan, mutta ei kieltänyt minua. Hän varmaan otaksui sen turhaksi vaivaksi. Turhaa se kyllä olisi ollutkin. Minun täytyy kirjoittaa, siinä kaikki. (Montgomery: Runotyttö maineen polulla)
xxx/ellauri010.html on line 1115: Panssaroidun RAV-maasturin
xxx/ellauri010.html on line 1230: maasturiin pakkasimme tomumajamne
xxx/ellauri010.html on line 1525: oli hirvittävän muotitietoisia, turhamaisuus
xxx/ellauri010.html on line 1526: paistoi niiden afgaaniturkin reijistä.
xxx/ellauri010.html on line 1601: Kotikunnaan norja tytär kusi laiturilla.
xxx/ellauri010.html on line 1747: Kirsi lyödään turvallensa maahan kerta kerran jälkeen.
xxx/ellauri013.html on line 136: Syytä on tähdentää tätä, turvallisuuteni tähden
xxx/ellauri013.html on line 341: Ihan viimeisenä läpyskässä on Bertin ite itestään runoilema muistokirjoitus. Tuleehan julkkisfilosofin tuntea myös itsensä. Kirjoitettu hyvissä ajoin etukäteen. Ei siis vielä tiennyt oliko se häpi, elämä ei ollut läpi. Arvio on aika kiittävä, vaikka mukana on muutamia terävänäköisiä kriittisiä huomioita, valittuina niin etteivät satuta. De morituris vel de me nil nisi bene.
xxx/ellauri013.html on line 399: Onnen suhteen en siitä ole aivan yhtä varma. En usko että oppineet tuttavani edes siinä tapauksessa, että heillä on turvattu toimeentulo, ovat yhtä onnellisia kuin ne hiiret, jotka syövät heidän pöydiltään tippuvia leivänmuruja sillä aikaa kun nämä oppineet herrat vetelevät hirsiä. Näin ollen en tässä suhteessa katso tapahtuneen edistymistä.
xxx/ellauri013.html on line 411: Leukavasti laukaistu. Mut mikä avuksi? Bertin miälest parhaita parannuksia aatteista oli veljeys, vapaus, tasa-arvo ja hallitus. Varsinkin viimeinen. Juttuun putkahtaa liberaalin mielisana ihannointi. Rousseau yritti turhaan ihannoida anarkiaa, se ei käy, koska se ei vaan toimi. Laahusta pitää käskyttää, ne on tyhmiä. Maailmanhallitus USAn johdolla on ainut mikä toimii. Tää on ihan samaa saarnaa kuin nyt yli puoli vuosisataa myöhemmin toisella globaaliliberaalilla, kalansilmä Hararilla.
xxx/ellauri013.html on line 456: En usko, taistelua se on eläimilläkin eloonjääminen. Bert, tää on design feature, ei flaw: Darwin on trimmannut meidät jokaisen tekemään parhaansa toisten kustannuksella, pyrkimään kukoiksi tunkiolle. Muita paremmuus on yksi onnen osittaisdifferentiaaleista. Kaikki ei voi voittaa äärellisellä pallolla. Kuten sanot, voidaan turvallisesti lähteä siitä, ettei esteetön kilpailu synnytä kilpailijoissa hyvää toveruutta.
xxx/ellauri013.html on line 481: Palat sitävastoin eivät olleet turhaan kärsineet.
xxx/ellauri013.html on line 892: eivät löytäneet, turhaan nuuhkivat.
xxx/ellauri013.html on line 930: Asu vapaaehtoinen. Korut, kellot ja silmälasit sekä mahdolliset tahdistimet pyydämme laittamaan oheiseen muovipussiin ja ojentamaan noudettaessa kuljettajalle. Puhelu kuljettajan kanssa on kielletty liikenneturvallisuuden vuoksi. Lavalla ei saa röhkiä eikä kiljua. Toimenpide on meille kivuton ja Teille maxuton.
xxx/ellauri013.html on line 1017: In an August 1901 letter to the editor of The New York Times Saturday Book Review, Conrad wrote: "Egoism, which is the moving force of the world, and altruism, which is its morality, these two contradictory instincts, of which one is so plain and the other so mysterious, cannot serve us unless in the incomprehensible alliance of their irreconcilable antagonism."
xxx/ellauri013.html on line 1063: Brown was a latter-day buccaneer, sorry enough, like his more celebrated prototypes...They never failed to let you know, too, that he was supposed to be a son of a baronet. The others were merrely vulgar and greedy brutes, but he seemed by some more complex intention. He would rob a man as if only to demonstrate his poor opinion of the creature...Later on he ran off - it was reported - with the wife of a missionary, a very young girl from Clapham way, who had married the mild, flat-footed fellow in a moment of enthusiasm, and suddenly transplanted to Melanesia, lost her bearings somehow. It was a dark story. She was ill at the time he carried her off, and died on board his ship. It is said - as the most wonderful part of the tale - that over her body he gave way to an outburst of sombre and violent grief...till at last, he sails into Jim's history, a blind accomplice of the dark powers.
xxx/ellauri027.html on line 226:
xxx/ellauri027.html on line 314: The brilliant scientist-turned-monk-turned-recluse-turned-New-Age-celebrity, whose ideas changed everything for so many people (myself included), devolved into the butt of another New Age joke. How the mighty have fallen.
xxx/ellauri027.html on line 345: Täältä kulisseista tai kazomon penkin alta kurkisteltuna henkilökohtaisen hyvän ystävämme Ilkka Niiniluodon havainnot kiinnostaa. Pallomaha on erikoinen sekoitus 60-luvun radikaalia ja kulturellin sukunsa esikuvan mukaista paistattelijaa. Se on myös kaikessa hiljaisuudessa erittäin kompetitiivinen, kuten sen vaimo paljasti mulle, kun Fred ja Niini otti yhteen tiedekuntauudistuxessa. Se näkyy myös sen havainnoista koskien Eski Saarista. Eski on liian nuori ja diletantti ollaxeen vakavasti otettava kilpailija, mutta silti sen lavasäteily hiukka harmittaa. Niinin harvan parran ja lujan pokan läpi se kyllä himertää vain himmeesti. Lainaan Niiniä:
xxx/ellauri027.html on line 468: Luentosarjan aikana tapahtui henkilökohtaisia ja yhteisöllisiä muutoksia, kuten rauhallisen itsepystyvyyden, itsetuntemuksen ja ratkaisukeskeisyyden kasvua sekä tiivistynyttä yhteisöllisyyttä, parempaa kiireen hallintaa sekä avoimuuden ja turvallisuuden kasvua. Lisäksi assistentin tutkimuksen perusteella osallistujien hyvinvointi kasvoi "intervention" aikana. Ei kiirettä, rentoutunut tunnelma. Hyvää taukojumppaa insinööreille. (Tää on vähän kuin lääketiedettä, epikriisi: "interventio". Työnnetään käsi sisään johkin rakoon.)
xxx/ellauri027.html on line 470: Luentojen otsikkoina olivat Sininen ja punainen pilleri, Kaksi sekuntia aikaa, Vincent Vega ja seuraava vaihe, Yhteispeli, Samuraiperiaatteet ja muumifilosofia, Vieraana presidentti Martti Ahtisaari, Rakkaudet sekä Grande Finale. Vincent Vega on saturday night fever- hemmon esittämä hölmö italiaanokonna Pulp Fictionissa. Vincent Vega-luennon tarkoitus on herättää opiskelijassa mahdollisesti uinahtanutta omatuntoa. Löytää malka omasta silmästä, siteerataxemme tunnetumpaa evankelistaa.
xxx/ellauri027.html on line 472: Musta se jehovamainen neekeri oli vaikuttavampi hahmo. Musta kostonenkeli. Päättyi se lasten mehuhetki. Se oli hauska kohta kun ne oli automatkalla hukanneet yhden kolleegan pään. Callella oli sodanaikaisia pilakuvia jossa oli käynys samoin. Haavoittunutta turhaan roudannut aseveli oli sille siitä vihainen, mixei se sanonut mitään, antoi turhaan rontata. Se jäi mieleen lapselle.
xxx/ellauri027.html on line 482: Noin 30 esseen analysoimisen jälkeen koin, että olin saavuttanut saturaation eli assistentin kyllääntymispisteen, jonka jälkeen aineisto ei tuottanut enää merkittävästi uutta. Tavoitteena oli lisätä osallistujan kykyä omaehtoiseen laaja-alaiseen ja luovaan ajatteluun. Erilaisia omaehtoisia ja luovia ajatuxia löytyi siis noin 30. Kunkin erilaisen omaperäisen ajatuxen oli ajatellut n. 15 potilasta.
xxx/ellauri027.html on line 507: Mä menettelin samoin vaikka tavixemmin. Seppoilin vähemmän, enemmäkin vaan teppoilin. En ole eturivin sangviininen maailman Matti, vaan sivuhenkilömpi, melankolisempi veli Teppo.
xxx/ellauri027.html on line 522: Turhaa tyrkyttää rakkautta ihmelääkkeexi. Rakkaus ei ole syy, se on seuraus. Jos tyyppi on mun puolella, voin ehkä rakastaa sitä jos se on muutenkin kiva tai ihana; jos se on ilkee mulle, niin en, kovin kauaa ainakaan. Tietty kannattaa yrittää eka olla ystävällinen, jos se vaikka onkin potentiaalinen mun kaveri. Mut turha sitä yritystä on heti hehkutella rakkaudex, ennenkuin on synnytetty edes joku varovainen luottamus. Ellei sit tarkotus nimenomaan ole sillä lailla huijata.
xxx/ellauri027.html on line 528: Tääkin on totta, vaikkakaan ei uusi havainto. Näkyyhän se tästä juhlakirjastakin. Tän tietää tutuistaankin joka ikinen, ja käyttäytyy izekin sen mukaan. Se on tavallaan turvallistakin, on turha kantaa murhetta siitä mitä muut musta ajattelee, ei ne ajattele yhtään mitään. Niillä on liian kiire ajatella izeään, ja sitä mitä muut ehkä ajattelee niistä.
xxx/ellauri027.html on line 613:
xxx/ellauri027.html on line 631: Henkisessä ja kokemuksellisessa viitekehyksessä tää ylevöitys voi tarkoittaa jopa äärimmäistä pyhän kokemista. Messuilla on tapahtuma, josta käytetään nimeä elevaatio, tuuletus. Kyseessä on huippukohta, jossa liturgi nostaa pyhitetyt ehtoollisvälineet ylös kuin jalkapallocupin nimikirjoituxilla koristetun ison kupin. Osallistujat tuntevat olevansa tekemisissä esineen kanssa, joka ylittää normaalin kuppikoon ja jota he ovat valmiit kutsumaan pyhäksi.
xxx/ellauri027.html on line 689: Johtajuus on mitä suurimmassa määrin esimerkiksi dramaturgiaa. Johtaja lukee tilanteen, luo näyttämön, laatii koskettavan käsikirjoituksen, sanoo asiansa juuri oikeassa paikassa oikealla hetkellä, tervehtii, katsoo, on läsnä. Ilman draaman tajua on vaikea olla vaikuttava johtaja. Me suomalaiset puhumme usein Mannerheimistä hyvänä esikuvana ja muistelemme, miten hän aina tervehti tavallisia rivimiehiä. Useimmat rivimiehet eivät ikinä nähneet marsalkkaa, mutta silti hän oli heille alaisiaan tervehtivä johtaja. Sana kiiri.
xxx/ellauri027.html on line 691: Hemmetin "me suomalaiset" ja iänikuiset Mannergeimin läsnäolot pizialusvaatteineen. Kun mä olin pieni muu perhe teki kiusaa kysymällä onko Miisu läsnä. Mä vastasin kiukkuisena EN OLE LÄSNÄ, IZE OLET. Nykyajan johtajadramaturgeista ehkä ihailluin on (oli) Steve Jobs. Tärkeää ei ole tuote, vaan imago. Onnex se kuoli siihen hoitamattomaan syöpäänsä, inhottava syyläinen kilpikonnapusero. Toinen mainio esimerkki on Kim jong-il, joka lisää tuottavuutta vaan kazelemalla esim. liukuhihnoja tai vihannespenkkejä.
xxx/ellauri027.html on line 750: Toi on just sellasta vaihtoehtosta todellisuutta, jonka varassa tutkijan huijaama sirkka lähti nokkapokkaan jokaisen izeään isomman sirkan kaa, ja voittikin pari erää (koska tutkijat vähän jelppivät), tuli nokkavax ja haasto riitaa kaikille, kunnes vastaan tuli niin iso muskelimasa et se sai oikeasti turpaansa. Siitä se vähän järkiintyi ja alkoi mittailla hauixia ennenkuin alkoi huudella hävyttömyyxiä kanssasirkoille.
xxx/ellauri027.html on line 754: J. T. Bergqvistille on jäänyt erityisesti mieleen Saarisen kysymys ”Oletteko koskaan nähneet James Bondia turhautuneena?” Vastaus on, että ette ole. Koska James Bond ei koskaan turhaudu.
xxx/ellauri027.html on line 756: Ja paskat. Vastakysymys: oletteko nähneet koskaan James Bondia paskalla? Ette ole. Se nyt ei vaan kuulu sen imidzhiin. Kyllä se silti pakosta paskantaa, kerta syökin joka filmissä. Se käy vaan kiekuralla kuvausten välillä. Ja turhautuukin kuvan ulkopuolella. Varmasti Eskikin marisee ja rähisee kotioloissa. Positiivista on vaan että se on aika hiljaa siitä. Ei kai se mikään Jeesus sentään ole. (Jeesuskin sai paskahalvauxen kun temppeli oli pahassa siivossa. Eski repi pelihousunsa kun sai paskakaivoarvosanan gradusta.)
xxx/ellauri027.html on line 785: (VI:3) Työssä onnistuminen (Achievement and Happiness at Work), recording of a live lecture at Hotel Inter-Continental, Helsinki, Magnetic tape 2h 20min, Nostetuotanto Oy, 1998.
xxx/ellauri027.html on line 786: (VI:4) Tasapaino ja innostus työssä (Balance and Excitement at Work), excerpts from a live lecture at HotelInter-Continental, CD 74min, Nostetuotanto Oy, 1999.
xxx/ellauri027.html on line 796:
xxx/ellauri027.html on line 933: No sit on jälellä tää uutuus, elevaatio. Ensimmäinen assosiaatio on Viron korkein vuori, pikku kohouma, korkeudeltaan samaa luokkaa kuin Taivaskallio. Toinen on elevaattori, sellainen nosturi kun on viljasiiloissa, ja kolmas Stockmannin liukuportaikko. Amerikkalaiset kuzuu kaikkia hissejä elevaattoreix. Siellähän niitä piisaa herrahissejä. Kone Oy muuten on yx Eskin asiakkaita. Ei mennyt koneelta ihan putkeen saxalaisen hissifirman osto, loppui käteiset. Koneelta tuli myös se ruokalähettien mamupiiskuri. Ylöspäin ne kaikki yrittää, Eskin opeilla ja ilmankin.
xxx/ellauri027.html on line 939: Siinä se nyt oli. Pane se piippuusi ja polta. Turha yrittää mua lähtee käännyttää, mä oon ajatellu tän kaiken läpitte, ja mä tiedän jo: It's no use Mr. Russell, it's turtsel all the way down. But aanyway, Good Work Esa! Keep it up!
xxx/ellauri027.html on line 976: Think of the philosopher as the conductor, he goes round and sells tickets and tells people where to get off. The Paphos seminar turns the role of the lecturer into one of a conductor in an elevated bus titillating the customers. the Paphos seminar is a big one man show, it becomes one of the performing arts.
xxx/ellauri027.html on line 979:
Så det finns värre saker att oroas för? Ja, till exempel krig. Jag blev inkallad 1941 och utbildade mig till maskingevärskytt. Ledarna sade att vår genomsnittliga livslängd i krig skulle vara tre minuter. Men jag hade tur, säger Philip Hilden (96) med ett leende. Hans lastbilskort från pappa Hildens bageri räddade honom från farligare uppgifter. I stället för att skickas till fronten fick han köra pappas brödbil i Helsingors i all lugn och ro. Sen åtta år bor han i ålderdomshemmet i Brunakärr med drygt 200 andra livsveteraner. Vi har det så bra här att de flesta inte ens vet om det. Nu kan vi dö av coronavirus i stället.
xxx/ellauri027.html on line 981: The philosopher/lecturer has changed into a servant leader, coaxing other people´s domestics, a tongue-in-cheek comrade, and a flourishing dancing partner. The philosopher just as ill-informed as the audience.
xxx/ellauri027.html on line 1037: I tend to move in timbres such as respectful, sensitive, appreciative, sincere, generous, merciful, kind, hopeful, realistic-while-appreciating-the-future, serious, humorous, joyful, curious, compassionate, excited, and non-threatening.
xxx/ellauri027.html on line 1044: Eino Leino pyydettyään turhaan rahaa lainaxi tuttavalta papilta sai vexeliin nimen jostain muualta ja lähetti pastorille postikortin runonsäkeillä:
xxx/ellauri027.html on line 1052: In actual practice, much of academic philosophy is elitist and assumes a pretence of knowledge (somewhat like economics, as described by Hayek in his towering Nobel speech). I find much of academic philosophy fear-based as it seeks to pinpoint mistakes and operates with conceptual criticism as the leading faculty of mind. The result is the lack of synthetic, life-enhancing contributions (a point made clear in Gardner’s Five Minds for the Future).
xxx/ellauri027.html on line 1065:
- Activate the storyteller in you. Activate the stand-up comedian. Activate the internal musician, the conductor and the improviser excited to jam. Activate the nurturer, the caring gardener who celebrates the miracle of growth and wants the seeds to flourish. Activate yourself as a space, rather than a star. Activate yourself as a creature of multiple sensibilities, over and above your intellect. Activate yourself as a trust-builder. Be honestly you yourself, be authentic, be vulnerable, and be true to shared humanity. Use positive examples with the rate of at least 4-to-1.
xxx/ellauri027.html on line 1066: - Hold your horses with your brilliance, intellect and learning. Don’t raise yourself above others. Don’t split the audience. Don’t believe you know the truth. Don’t believe you are the best. Don’t lecture even when you lecture, but suggest with conviction, inspiring a sense of the possible. Don’t manipulate, don’t push your own agenda but show integrity with your example and dynamic humblenes
xxx/ellauri027.html on line 1078: Tosi uskonnollista. Liturgiaa, ripittäytymistä, omantunnon tutkistelua, kääntyminen ja parannus. Mixei tämmösiä kursseja pidetä yliopistolla? Luulen et syy on vähän sama kuin mixei eutanasia ole laillista kovin monissa maissa. Jäljet pelottavat, mukana olevien tyyppien omat lehmät alkaa hyvin äkkiä nousta ojasta ja omat kirveet heilua, vaikka kuinka olis hyväkin alunperin tarkoitus. Kaikki ei ole niinkään viattomia kuin Eski Saarinen. Ei sekään sentään ole synnitön, vaikka Pafos onkin puhdasta hyväntekeväisyyttä, Good Work. Olikohan Jeesuskaan. Söi ainaskin ilmasex toisten pellosta.
xxx/ellauri027.html on line 1119: Jos Esa Saarisen näkökenttään ei olisi - Jan von Platon ekan vaimon kuivan Päivin ja Ernie Leporen kisaemäntien avulla jo aiturixi oppineena miehenä - lennähtänyt puupäinen ja pitkäripsinen lentoemäntä nimeltään Pipsa Pallasvesa, Saarinenkin olisi saattanut juuttua omaan uomaansa siveänä poikana Karhusen Liisan pesälle. Ne oli luokkatovereja, kunnes Eski alotti luokkaretkensä. Siksi Saarisen omassa ajanlaskussa onkin selkeä jaottelu: elämä ennen Pipsaa (pikkuinen Piips) ja jälkeen Pipsan (kuningatar).
xxx/ellauri027.html on line 1133: Mutta tämä Pipsa oli hankala tapaus, kovapäinen ja lahjaton ja viis välitti vainusta. Pipsa ei halunnut turhan tähden uusiin naimisiin. Sillä oli ennestään julkkisoptikko, jotenkin klonkkumainen kuikelo. Mutta Esa halusi kiihkeästi Pipsan kanssa naimaan. Siispä Saarisen oli pakko ajatella ajattelunsa uusiksi. Sisäinen tähti oli pantava jäähylle, jos hän halusi saada omakseen kuningattaren ja puolet hänen valtakunnastaan. No eski oli rutinoitunut mammanpoika, hännänheiluttaja. Sillähän se pärjäilee naisvaltaisissa seminaareissa. Imuroinko ensin vai käynkö kaupassa.
xxx/ellauri027.html on line 1233: Ja turhimmat niistä useammankin.
xxx/ellauri027.html on line 1234: 1 turhimmasta päästä on moraalifilosofi Timo Airaxinen
xxx/ellauri027.html on line 1293: Tiukka tiiviste – neljä sanaa. Timossa on ainesta toimittajaxi, tai mainosalalle. Hetkinen hetkinen, tähänkö se jäi? Eski ei olisi tyytyväinen, täähän on selvää linguistic turnia, vanhan koulun anaalista filosofiaa. Missä sovellus?
xxx/ellauri027.html on line 1345: Eikö se ole mitään oppinut? Pysyvää onnea on turha jahdata, kerta se on differentiaali. Saa olla tyytyväinen että osan aikaa on onnellinen. Sen hinta on että muun aikaa on onneton tai tylsistyy.
xxx/ellauri044.html on line 10: font-family: 'UnifrakturMaguntia';
xxx/ellauri044.html on line 11: src: url(http://grapson.com/fonts/UnifrakturMaguntia.ttf);
xxx/ellauri044.html on line 170: Narsistin voi tunnistaa jo kaukaa, siihen ei tarvi koulutusta, ja sitten voi lukea tunnettujen elämäkertureiden teoxia. Tosin niistäkin on moni narsisti, kuten se Malamudin Dubin. Narsistit on säälimättömiä mutta säälittäviä, muista se.
xxx/ellauri044.html on line 252: Testaa Burgon narsistitestillä, miten karvainen on perseesi asteikolla 1-10! Lisää karvaisuutta liu'uttamalla liukukytkimiä oikealle. Testi on täysin turvallinen, tuloxet eivät mene yhtään minnekkään.
xxx/ellauri044.html on line 262: Sivallan takaisin loukkaantuessani tai turhautuessani
xxx/ellauri044.html on line 269: Olen ylimielinen, turhamainen ja koppava, liioittelen saavutuxiani
xxx/ellauri044.html on line 318: Dr. Burgo: That term gets thrown about too loosely, and sometimes it’s just a kind of name-calling. If you look at the DSM, Anti-Social Personality Disorder and Narcissistic Personality Disorder share many of the same features, which says to me that narcissism/sociopathy is actually a spectrum. A true sociopath is incapable of love but that doesn’t apply to everyone with narcissistic features.
xxx/ellauri044.html on line 320: Dr. Burgo: It helps to think of narcissism as occurring along a spectrum of severity, rather than as a discrete entity that corresponds to Narcissistic Personality Disorder. The extreme narcissist is incapable of authentic love and concern, but many other people with milder narcissistic features to their personalities can feel love under certain conditions. I’ve seen people able to feel a limited kind of love for their spouse or children but who demonstrate no empathy for anyone else. The love is often fairly “selfish,” with a focus more on what the narcissist needs rather than on concern for the other, but it is a kind of love all the same.
xxx/ellauri044.html on line 428: Archetypes produced by the un conscious. With each one of them in turn does
xxx/ellauri044.html on line 451:
xxx/ellauri044.html on line 704: turma-Sam, sotija, kuole!
xxx/ellauri044.html on line 819: Det sköna älska. Njut det i naturen,
xxx/ellauri044.html on line 914: Gripenberg aloitti kirjailijanuransa 1903 runokokoelmalla Dikter. 1900-luvun alussa hän kuului radikaaliin yltiöindividualistiseen Euterpe-ryhmään, joka kannatti vapaata rakkautta ja erotiikkaa ja vastusti valtionkirkkoa ja kristinuskoa. Tämän kauden jälkeen Gripenberg siirtyi runoudessaan ensin kotiseuturomantiikkaan Hämeen luontoa kuvaavissa runoissaan ja lopulta kiihkonationalistiseen sotaa ja valkoista Suomea kuvaavaan runouteen.
xxx/ellauri044.html on line 1027: Paras tai huonoin - jos ei ole paras on huonoin. Tää on tuttu fiiwis, tyyppinarsistinen ajatus. Ollaan sitten huonoimpia, parhaita siinä. Voiko olla ainutlaatuisen keskikertainen? Erityisen tavallinen pulliainen? Kolmastoista tusinasa? Onko se vähän contradictio on adiecto? Siihen on pyrittävä. Silakan on turvallinen olla. Lathe biosas.
xxx/ellauri044.html on line 1131: Sekin oli Pikistä mukavaa, tuntui turvallisemmalta.
xxx/ellauri044.html on line 1207: Rajneesh (born Chandra Mohan Jain, 11 December 1931 – 19 January 1990), also known as Acharya Rajneesh, Bhagwan Shri Rajneesh, and later as Osho (/ˈoʊʃoʊ/), was an Indian godman, mystic and founder of the Rajneesh movement. During his lifetime he was viewed as a controversial new religious movement leader and mystic. His parents, Babulal and Saraswati Jain, who were Taranpanthi Jains, let him live with his maternal grandparents until he was seven years old. By Rajneesh's own account, this was a major influence on his development because his grandmother gave him the utmost freedom, leaving him carefree without an imposed education or restrictions. In the 1960s he travelled throughout India as a public speaker and was a vocal critic of socialism, arguing that India was not ready for socialism and that socialism, communism, and anarchism could evolve only when capitalism had reached its maturity. He caused controversy in India during the late 1960s and became known as "the sex guru".
Kun Intia kävi kuumaxi se siirsi bisnisit Oregoniin. Lopulta se potkittiin pois sieltäkin ja palautettiin Intiaan. Aiivan läpi paska äijä.
xxx/ellauri044.html on line 1209: Sathya Sai Baba (born Sathyanarayana Raju; 23 November 1926 – 24 April 2011) was an Indian godman, guru and philanthropist. At the age of fourteen he claimed that he was the reincarnation of Shirdi Sai Baba, a saint who became famous in the late 19th and early 20th centuries in Maharashtra and had died eight years before Sathya was born.
xxx/ellauri044.html on line 1214: As a child, he was described as "unusually intelligent" and charitable, though not necessarily academically inclined, as his interests were of a more spiritual nature. He was uncommonly talented in devotional music, dance and drama. From a young age, he has been alleged to have been capable of materialising objects such as food and sweets out of thin air. Olikohan sillä huonot hampaat. Iskä oli sille hirmu vihainen, ehkä syystä. Äitikin oli käväissyt salaa hunajapurkilla. Babaa pisti skorpioni ja se alkoi puhua sanskriittiä. Babar oli ennustanut kuolevansa 96v terveenä kuin pukki. Se kuolikin 84v kun tuoli kaatui sen päälle. Jälkeenpäin selitettiin et se oli tarkoittanut kuukalenterivuosia. Se ei yrittänyt USAaan, teki vaan jonkun lomamatkan Ugandaan.
xxx/ellauri044.html on line 1218: Vielä 1 samanlainen guru oli Steve Jobs. Aiivan läpipaska äijä, jos kukaan. Empatia puuttui kokonaan. Tääkin tyyppi kuulostaa tutulta: "Hän osasi jotenkin selittämättömästi tunnistaa heikon kohtasi, joka sai sinut säpsähtämään ja tuntemaan izesi pienexi." Se on yleinen piirre karismaattisissa narsisteissa jotka osaavat manipuloida toisia. Onnex Steve kuoli syöpään ja se toinen samanlainen sai aivoinfarktin. Loppuihan se vittuilu. Taaskaan ei ollut pompitettu oikein: Steve piti sääntöjä pilkkanaan ja uhmasi opettajia, eivätkä hänen ottovanhempansa koskaan rankaisseet häntä hänen rikkeistään. Biologinen äiti hylkäs pikku Steven vauvana, mamu-isä oli pelkkä spermanluovuttaja. Sitä piti sitten kostaa kaikille. Ja tehdä törkeästi ylihinnoiteltua tietotekniikkaa. Ja pitää typeriä turtlenekkejä. Aivan läpipaska äijä. Ne jotka tykkää mäkkäristä pitää sitä sankarina ja nerona. Stalinkin teki joitain virheitä. On se kyllä vittua.
xxx/ellauri056.html on line 10: font-family: 'UnifrakturMaguntia';
xxx/ellauri056.html on line 11: src: url(http://grapson.com/fonts/UnifrakturMaguntia.ttf);
xxx/ellauri056.html on line 65:
xxx/ellauri056.html on line 228: 1858 tuli ero Katista, joka oli äkistänyt sille ulos 10 kakaraa vuosi-vohla vauhtia. Kallesta Kati oli inkompetentti äiti ja 10 lapsen syntyminen oli sen vika, mistä tuli Kallelle no end of kustannuxia. (Vrt Sillinpään Sikriä.) Kalle koitti kommittoida Katia mielisairaalaan ja laittoi sänkyjen väliin kirjahyllyn turvaetäisyydexi. Kallella oli uusi hani alla, nuori näyttelijätär nimeltä Ellen Ternan. Ellenille tarkoitettu trinketti meni vahingossa ämmälle, ja ero läiskähti. Thackeray vinoili ja Kalle suuttui sille loppuiäxi. Kallen terveys alko reistata 1860-luvulla rankkojen puhujamatkojen ansiosta. 1870 tuli slaagi ja noutaja seuraavana päivänä.
xxx/ellauri056.html on line 263: Tiedän kyllä ettei näitä (tasa-arvoisuuden) arveluja saa ulottaa liian pitkälle, sillä silloin johduttaisiin hyvin hyödyttömiin ja ehkä suvulle turmiollisiin kapinahankkeisiin.
xxx/ellauri056.html on line 295: "Astu johonkin seuraan, jossa on olemassaolon masentavimmilta huolilta turvattuja miehiä ja naisia, valioseuraa jos niin haluat, lausu siinä sanat ilo onni autuus ihanne, ja anna apuenkelin koota koriin herätetyt mielikuvat. Mitäs ostoskoriin tuli? Kauniita yhteenkietoutuneita ruumiita, kultaa jalokiviä, palazi suuri puisto, terveysvaikutteinen taikajuoma, eriskummallisia koristeita, turhamaisuuxia, ja ennen kaikkea hyviä ruokia ja viinejä, hyvää kakkua, hienoja päivällisiä, uhkeita punkkia. Eikö muuta? (toki: nopeita autoja ja lentohärveleitä, julkisuutta, kansansuosiota, valtaa, läpytystä, noobeleita, ym ym.) Ostoskorissasi on 10K itemiä. Siirry kassalle.
xxx/ellauri056.html on line 332: Entre rois, entre peuples, entre particuliers le plus fort se donne des droits sur le plus faible, et la même regie est suivie par les animaux par la matiere par les Elements, etc. de sorte que tout s :'execute dans l'univers par la violence; et cet ordre que nous blâmons avec quelque apparence de justice, est la loi la plus generale la plus absolue la plus immuable, et la plus ancienne de la nature.
xxx/ellauri056.html on line 361: Novalis kuulostaa joltain lääkkeeltä. Ja se sopiikin kuin nenä naamaan. Novalis war ein uralter Beiname seiner Familie: De novali, die „vom Neuland“. Frizun mielestä "Der Poet ist der transzendentale Arzt.“ Novalis fanitti Böhmeä, mystistä suutaria josta on toisaalla jo pitkät turinat. Novalis oli myös Schlegelien kamuja. Novalis oli kermapeppu aatelinen jolla kaikki meni putkeen paizi et se sai Schilleriltä tubin. Ja siihen kuoli hän. Vai kuoli hän siihen? Juu. Siihen kuoli hän. Parantaja paranna izesi. Sininen kukka ei tepsinytkään hivutuxeen.
xxx/ellauri056.html on line 365: Karl Wilhelm Friedrich Schlegel (* 10. März 1772 in Hannover; † 12. Januar 1829 in Dresden), seit 1814 von Schlegel, meist kurz Friedrich Schlegel genannt, war ein deutscher Kulturphilosoph, Schriftsteller, Literatur- und Kunstkritiker, Historiker und Altphilologe. Friedrich Schlegel war neben seinem Grossbruder August Wilhelm Schlegel einer der wichtigsten Vertreter der „Jenaer Frühromantik“.
xxx/ellauri056.html on line 367: In der Literatur sollten nun nicht mehr wie in der Klassik bestimmte Schemata für die Erschaffung eines literarischen Werkes vorgegeben sein, sondern man betrachtete den Künstler als freischaffendes Genie.
xxx/ellauri056.html on line 395: Das Lied von der Glocke ist ein im Jahr 1799 von Friedrich Schiller veröffentlichtes Gedicht. Es gehörte lange Zeit zum Kanon der deutschen Literatur und ist eines der bekanntesten, am meisten zitierten und parodierten deutschen Gedichte.
xxx/ellauri056.html on line 510: turing.jpg/250px-KantLecturing.jpg" width="50%" />
xxx/ellauri056.html on line 577: Joo kyllä Kuusessa on ainesta suuren luokan egoistixi. Se kuoli 52-vuotiaana jonkinlaiseen lasarettiepidemiaan, jonka se sai sotilaita auttaneelta vaimoltaan. Ois kannattanut pitää turvaetäisyyttä. Tehä ohareita vähän etäämpää Matin tavalla.
xxx/ellauri056.html on line 603: Schellingin ajattelussa ilmeni eri kehitysasteita. Teoksessaan Ideen zu einer Philosophie der Natur (1797) hän esitti panteistista luonnonfilosofiaa. Myöhemmin hän asettui (Darstellung meines Systems, ym.) Spinozaa lähentelevälle niin sanotun identiteettifilosofian kannalle, jonka mukaan henki ja luonto ovat identtiset jumalallisessa kaikkiyhteydessä. Lopulta hän päätyi (Philosophie und Religion, Philosophische Untersuchungen über das Wesen der menschlichen Freiheit ym.) mystillis-uskonnolliseen mietiskelyyn. Sekö siis oli kehityxen huippua? Aika lässähdys. Mahalasku suorastaan.
xxx/ellauri056.html on line 611: Schellingstraße Munchen wurde 1857 nach dem Naturphilosophen Friedrich Wilhelm Schelling (1775–1854; ab 1807 in München Generalsekretär der Akademie der Bildenden Künste, sowie ab 1827 Dozent an der Universität) benannt.
xxx/ellauri056.html on line 627: Idealistit pukersivat samaa infinite regress kysymystä kuin antiikkiset liikkumattomasta liikuttajasta. Bertrand Russellin vanha mummu tiesi siihen ratkaisun: Its no use Mr. Russell, its turtles all the way down. Ja sitne koittaa kovasti vetää esiin jotain "toista" omasta napanöyhdästä. Turha vaiva: jos kaikki on vaan mä niin eihän sitä toista edes tarvita. Narsismi ja autismi on erottamattomat kuin kaxi munapussia.
xxx/ellauri056.html on line 642: Marian äiti tuli uskoon kun Maria oli 2-vuotias. Äidin kautta taivaan iskä tuli tutuxi Mariallekin. Olihan siinä välillä sellasta tuuliajoa, mut fifteen-leirillä kohtasin jumalan uudelleen ja sain vahvan uskon. Jalkapallo oli mennyt jumalan edelle, eikä niin saa olla. Jumalan pitää mennä jalkapallon edelle. En ole loukkaantumisesta sille lainkaan loukkaantunut. Asia on jälleen kunnossa, jumala ykkösenä pallo perässä. Taivaan iskälle voi kertoa ihan kaiken eikä se koskaan rähise. Se luo turvaa kun on joku ylempi.
xxx/ellauri056.html on line 651: Niina Rintalalla, 26, on (oli 2006) tähtäimessä Uusi Seelanti. Niina Rintala pitää seikkailuista, sillä hänellä on turva jumalassa. Uskoon hän tuli jo pikkutyttönä, mutta pelkkää silkkitietä ei aikuisexi kasvaminen ole ollut. Laihuuden ihannointi vei hänet lähelle anorexiaa muttei perille saakka. Nyt odottaa 1/2 vuoden jaxo raamattukoulussa Uudessa Seelannissa. Nyt Niina voi unohtaa peilikuvansa ja keskittyä jeesuxeen. Pienenä en tuntenut izeäni syntisexi, aina kun kysyttiin kuka haluu seurata jeesusta mulla oli lapa pystyssä. Niina naurahtaa. Niina on helluntailaisia. Hei tää plärä taitaa ollakin meikäläisiä?
xxx/ellauri056.html on line 675: Työelämässä Osmo on menestynyt hyvin. Tätä nykyä mies viettää ansaittuja eläkepäiviä ja nauttii, kun saa kalastaa Pyhätunturilla ja Västeråsissa olevilla mökeillään. Jumalan edessä jokainen ihminen on samanarvoinen. Samalla viivalla. Toimitusjohtajankin on lopulta tunnustettava, että herra se on herrallakin. Sixi on armoa, että saa elämässään löytää jeesuxen, vaikka siinä hötäkässä kadottaisi koko muun porukan.
xxx/ellauri057.html on line 10: font-family: 'UnifrakturMaguntia';
xxx/ellauri057.html on line 11: src: url(http://grapson.com/fonts/UnifrakturMaguntia.ttf);
xxx/ellauri057.html on line 31: Jossain aikaisemmin olenkin jo sanonut että Tex Willer ei kuulunut mun poikaiän suosikkeihin. Tex Willer oli liian ylivoimainen. Se on ikäänkuin miespuolinen Milli-Molli. Se näyttääkin vähän Fred Göran Karlssonilta, tuolta sosiaalidarwinistilta. No nythän Fred on jo hampaaton kaljupäinen ukkeli. Niinkuin me kaikki. Paizi Tex, joka ei näytä vanhenevan millään, eikä Kit Carsonkaan enempää ukkoudu. Ne on kuin Aku Ankka ja Roope-setä, paizi että Aku johtaa Roopea. Tässä kansikuvassa on norjalainen Tex, tosin piirtäjät on varmaan italialaisia, koska Paholaisen neula-niminen kallio on Superstizione-tuntureilla (Peevelitunturi on vaan kansikuvanimike). Se on italiaa eikä apassia.
xxx/ellauri057.html on line 340: Nocturno.
xxx/ellauri057.html on line 453: Mun käteni turpaasi tarttui.
xxx/ellauri057.html on line 559: Lauseesta "Himmelhoch jauchzend, zum Tode betrübt" (taivaallinen ilo, tappava suru) Klärchenin laulusta Goethen Sturm und Drang-näytelmän Egmont kolmannessa näytöksessä on tullut eurooppalaisten intellektuellien usein romanttiselle sielulle tunnusomaiseksi siteeraama sanonta.
xxx/ellauri057.html on line 605: Litiumin haittavaikutukset ovat painonnousu, turvotus, jano, polydipsia, polyuria. maha-suolikanavan oireita: mm. ... väsymys, lihasheikkous. munuaissivuvaikutuksia (munuaisperäinen diabetes insipidus on yleinen)
xxx/ellauri057.html on line 680: Leinon 1900-luvun alkuvuosien luomiskautta innoitti rakkaus kielenkääntäjä Freya Schoultziin, jonka kanssa hän avioitui vuonna 1905. Avioliitosta syntyi tytär Eya Helka. Kokoelmassaan Talviyö (1905) Leino julkaisi rakastetulleen omistamansa kesäisen yön mystiikkaa säteilevän kuuluisan runon Nocturnen. Pitkän Pariisiin ja Berliiniin suuntautuneen yhteisen ulkomaanmatkan jälkeen pariskunnan välit alkoivat viilentyä. Vuonna 1908 Leino muutti pois yhteisestä kodista Länsi Rannassa (nyk. Eteläranta 12). Samoihin aikoihin alkoi vahvistua Leinon suhde ja hengenheimolaisuus kirjailijaystävä L. Onervaan. Ne läxi yhteiselle Euroopan matkalle, josta palasivat jäähtyneinä takaisin.
xxx/ellauri057.html on line 684: Eino Leino oli elämänsä loppuun asti intohimoinen shakinpelaaja. Helsingin Shakkiklubin talviturnauksessa helmikuussa 1906 hän oli jopa voittanut ensimmäisen palkinnon. Loppupeleissä kosmis-mytologiset runonäyt liikkuivat ”milloin pakanallis-samanistisilla, milloin kristillis-panteistisilla, milloin teosofis-haaveellisilla linjoilla”. Mukana myös erotiikkaa.
xxx/ellauri057.html on line 692: Viron matkan jälkeen hän solmi kolmannen avioliittonsa pankkivirkailija Hanna Laitisen kanssa. Epätoivoinen yritys tuen ja turvan saamiseksi päättyi melkein välittömästi puolisoiden asumuseroon.
xxx/ellauri057.html on line 780: Lappalaisia nyt varmasti ainaskin vituttaa, Norjan tuntureiden komancheja, et tää lantalaisäijä vaan kylmän rauhallisesti asettuu niiden maille lupaa kysymättä. Piikkilankoja on kohta preerialla.
xxx/ellauri057.html on line 845: A hundred and one years ago, in 1917, Knut Hamsun published what was probably his most influential and at the same time most controversial novel: Markens grøde (translated into English as Growth of the Soil). This story about the colonization of new farmland in northern Norway (Hammarby, luulajansaamexi Hambra, mistä Knupo oli peräsin) by the pioneer Isak and his wife Inger attained immense popularity in Hamsun’s home country and abroad, and earned its author the Nobel Prize in literature. In later years, it has often been criticized for, among other things, postulated parallels to Nazi »blood and soil« ideology, for its racist and colonialist portrayal of the Sami, and for its antagonism towards female self-determination.
xxx/ellauri057.html on line 852: Much has changed since the publication of Markens grøde. The planet’s human population has almost quadrupled, from fewer than two billion in 1917 to more than seven billion now, and is estimated to reach ten to eleven billion before the end of this century.10 Simultaneously, human-made changes to the Earth’s ecosystems and climate have reached an unprecedented scale. While levels of consumption vary greatly from one country to another and between different social classes, there can be no doubt that globally, the use of both renewable and non-renewable resources has risen immensely during the last hundred years. This development began, of course, long before 1917, with the Industrial Revolution constituting an important premise. However, it was not until after the end of the Second World War that the human transformation of the planet began to advance with such enormous speed that the time since then is now often referred to as the Great Acceleration.
xxx/ellauri057.html on line 856: What the novel actually delivers is a narrative of constant progress and growth, without any consideration of potential limits or unintended detrimental side-effects. In Markens grøde, human nature is assumed to create desires that can only be fulfilled through permanent increases in production and consumption, irrespective of any material environmental restraints. In combination with an ideology of human population growth, the novel, instead of conveying »green values«, constitutes a literary expression of precisely the ideas and processes that led to the Great Acceleration and the transition into the Anthropocene.
xxx/ellauri057.html on line 858: Environmental change features prominently in the novel – indeed, it is one of the main themes of Markens grøde. Deforestation, the drainage of wetlands, and changes in the local species composition (and thus of biodiversity) are recurring motives throughout the novel. Yet while such transformations of the non-human environment tend to arouse negative associations today, in the novel they appear as inevitable and indeed highly desirable.
xxx/ellauri057.html on line 860: Reinhard Henning on oikeassa et Haisuli ei ollut mikään viherpiipertäjä. Keskustaoikeistolaisia maalaisliiton miehiä. Iisakki oli puulusikkaversio amerikkalaisesta villin lännen meiningistä, häikäilemättömästä luonnonriistosta. Mezää kumoon ja monokultturia tilalle. Revitään tuohta puun ja vuoren kyljestä. Imuskellaan öljy ja kalat merestä. Norjaa puhutaan ja potkiskellaan heinäkenkiä.
xxx/ellauri057.html on line 904: C'est mû par ses expériences que Georges Simenon simplifie radicalement son écriture et observe avec rigueur le fonctionnement de l'écriture commerciale selon les genres : littérature enfantine d'aventures et de combats, écrits de cœur pour midinettes, histoires sensuelles pour dactylos, drames effrayants pour concierges, historiettes de gare pour voyageurs, écrits érotiques ou licences pornographiques pour vrais hommes comme lui-meme ...
xxx/ellauri057.html on line 908: Passé vingt-deux ans, il abat directement avec sa machine à écrire deux écrits de genre populaire par semaine à raison de huit heures et quatre-vingts pages par jour. À la maturité, commençant toujours à partir de 4 heures du matin, il avoue rédiger vingt pages fermes par d'intenses matinées et écrire invariablement un roman en onze journées, nécessairement continues.
xxx/ellauri057.html on line 925: En 1946, il quitte le Canada pour les États-Unis et Hollywood qui lui faisait des appels d'offre pour l'adaptation de ses œuvres à l'écran depuis de nombreuses années. Il s'installe d'abord en Californie, puis en Floride et dans l'Arizona en 1947, à Carmel-by-the-Sea en Californie en 1949, avant de s'établir en juillet 1950 à Lakeville dans le Connecticut, dans une propriété nommée Shadow Rock Farm, dont la grande maison de dix-huit pièces comporte huit chambres à coucher et six salles de bains. Pendant dix années, il parcourt cet immense continent en voiture. Afin d’assouvir sa curiosité et son appétit de vivre, il visite intensément New York, la Floride, l’Arizona, la Californie et toute la côte est, des milliers de miles, de motels, de routes et de paysages grandioses.
xxx/ellauri057.html on line 1127: Wang Wei: Irma oli vanha täti sillon, kun mä opiskelin, mutta oikein mukava täti. Laudatur-seminaarin kutsui kotiinsa, ja siellä tarjottiin taloudenhoitajan tekemää kakkua, jonka kermakerroksen päällä oli mandariinin siivuja. KAIKKI seminaarit oli saanu saman tarjoilun. Surullista se, että Irma puhkesi naisena myöhäiseen kukkaan (kampaus, vaatteet), kun vanha mutsinsa (jonka kanssa asui) kuoli. Mutt sitten Irma itse eli vain muutaman vuoden ennen kuin kuoli itte.
xxx/ellauri057.html on line 1203: Mistä tuijunkannossa sitten oli kysymys? Tyylivirtauksen synnyn voi tulkita mahdollisuudeksi likapyykkiin, vallitsevan tilanteen ja runouskäsityksen uudelleen määrittelyyn. Suomalaisuudessa maalaisliitolla on aina ollut keskeinen osa: talonpojan sitkeys ja kova reikäleipä ovat tuttua kuvastoa, samoin pimeässä tapahtuva pirttiviljelys. Tuijunkantajien riveissä seisoi konerobotteja vetämässä futuristista piriä, vaikka maaseudun lyylit taustalla vielä kikattelevat.
xxx/ellauri057.html on line 1296: Outoa ettei tätä kirjailijaa tuoda kunnolla esiin edes naiskirjallisuushistoriassa, jonne kelpaa tuhnummatkin kyhäyxet. Kuitenkin juuri kielen musiikillisuus on yksi naiskirjoituksen (écriture féminine) tunnusmerkkejä. Elimen tarkastelu feminiinisen kirjoituksen viitekehyksessä vaatii retostelua.
xxx/ellauri057.html on line 1314: on turha Vaaran runoista hakea.
xxx/ellauri057.html on line 1342: Nuorempana Vala luki roskakirjoja kuten Hamsun, Johan Boijer, Viljo Kojo, Aaro Hellaakoski, ja Tagore. Loistava Paavolainen tykkäs siitä aina vaikkei bylsinyt, ja testosteroninen Yrjö Jylhä retkahti siihen täysin -24, muze oli puolen vuoden onni vain. Ilomanzissa Katilla oli ulkoileva ukkomies nimeltä Edvin Stolt, jonka kanssa se meni mezään yllättymään. Vapaa mitta tuli Suomeen Valan mukana. Armaan naituaan Kati käsitteli harvoin sexiä ja yhä useammin kuolemaa. Varsinkin kun vauva kuoli. Kati koitti työntää pään kaasu-uuniin kuin Sylvia Plath. Ne asu siinä isossa vuokrakasarmissa puiston vieressä. Talo helisi kuin soittorasia. Tulee mieleen Simenonin turinat. Naapurina hälisi mm. Jarno Pennanen.
xxx/ellauri057.html on line 1352: Maan laiturilla -30.
xxx/ellauri057.html on line 1415: Hizi tää Maran "esittely" ei ole muuta kuin yritelmä Tatu-kritiikixi. Ja siinä on paljon ainesta paikannäyttäjälle elämä-ja teosmielessä. Se Tiberiusprujaus esim. tuli Tatun erittäin onnistuneesta Italian-matkasta. Asejunat vierivät täältä etelää kohti. Mussoliini meni saamaan turpiinsa. Kohta se jo roikku pää alaspäin bensakatoxesta. Turpiin vaan ja onnea. Näyttää että ollaan pian taas siinä samassa pisteessä. Ahtaalle joutuessaan apinakööri aina kuumenee.
xxx/ellauri059.html on line 11: font-family: 'UnifrakturMaguntia';
xxx/ellauri059.html on line 12: src: url(http://grapson.com/fonts/UnifrakturMaguntia.ttf);
xxx/ellauri059.html on line 97: Greta Thunberg med DN:s kulturchef Björn Wiman och chefredaktören Peter Wolodarski.
xxx/ellauri059.html on line 103: DN:s chefredaktör Peter Wolodarski var den som ringde upp Thunberg och bjöd in henne till att bli chefredaktör. Enligt Wolodarski hade någon på tidningen kommit på idén att bjuda in Greta. Kan denne ”någon” vara kulturchefen Björn Wiman? Han skriver fler krönikor om klimatet än om kulturen trots att han är kulturchef och delar frikostigt med sig av Gretas hotelser om jordens snara undergång.
xxx/ellauri059.html on line 126: Upprinnelsen till detta gigantiska mediejippo är att Greta Thunberg i samband med ett besök på DN:s redaktion tidigare i höst anklagade medierna för att inte rapportera tillräckligt om klimatfrågan. Det här är naturligtvis kvalificerat struntprat. Jag vill påstå att de flesta svenska medier ständigt rapporterar om klimatfrågan.
xxx/ellauri059.html on line 167:
xxx/ellauri059.html on line 296: Timo T. A. pelkää venäläisiä. Tai kadehtii niitä koska ne on vahvempia. Se haluaisi nadon turviin. Jenkit maistuu hyvältä.
xxx/ellauri059.html on line 303: Terrorismi, työttömyys, talouden turpamäki. Kauheampaa voisi olla vain kuolema.
xxx/ellauri059.html on line 340: Shake your moneymaker. Hahaa älä unta nää. Ei jutku hevin vaihda juutalaisten messiaan odotusta huonompaan, joka kävi vaan kääntymässä ja turhaan odotuttaa toista käyntiään jo kolmatta tuhatta vuotta. Ei maxa vaivaa kazoo rannekelloa.
xxx/ellauri059.html on line 358: The stereotype of the Jew as a mean, dishonest money-grabbing individual has persisted, even into the twenty-first century. And Shakespeare has been accused of being anti-Semitic as a result of his portrayal of Shylock in that way in The Merchant of Venice.
xxx/ellauri059.html on line 366: One of the merchants, Antonio, is having a problem with his ships being late in returning to Venice. One of his friends, Basanio, asks him for money. He needs it to woo a wealthy woman and has no money himself but, if successful, and he marries Portia he will be able to pay it back very easily. Antonio’s money is all tied up in his business, which is in trouble and the only way he can help his friend is to borrow from a money-lender.
xxx/ellauri059.html on line 382: Any writer who could write Shylock’s speech about being a Jew can see the anti-Semitic dialectic of his time for what it was. Shakespeare was far more in tune with the twenty-first century attitude than the sixteenth and seventeenth century view.
xxx/ellauri059.html on line 401: In the way Shakespeare ends the play he shows how deeply-rooted anti-Semitism was in his time. A Twenty-first century audience will feel sorry for Shylock but an Elizabethan audience would probably have cheered.
xxx/ellauri059.html on line 479: Muokkaa Helmikuussa 1497 Savonarola lähetti suuren joukon nuoria kannattajiaan Tintti-julisteineen (jotka tunnettiin nimellä ”fanciulli”) kulkemaan läpi Firenzen ja takavarikoimaan kaiken, mikä voisi johtaa ihmisiä syntiin ja turmelukseen. Näihin turmelusta tuottaviin esineisiin ei laskettu vain ”pakanallisia” kirjoituksia (tai sellaisia, joita Savonarola piti pakanallisina) ja pornografisia kuvia, vaan myös ”ylellisyysesineitä” kuten maalauksia, hienoja huonekaluja, koruja, ylellisiä vaatteita, pelikortteja ja kosmetiikkaa. Useat firenzeläiset luovuttivat vapaaehtoisesti esineitään, joko todellisesta katumuksesta tai seurausten pelossa. 7. ja 17. helmikuuta 1497 kaupunkilaisilta kootut esineet tuhottiin ”turhuuksien roviolla”, valtavan suurella roviolla, joka oli koottu Firenzen keskusaukiolle, Piazza della Signorialla. Maalari Sandro Botticelli heitti omakätisesti tuleen useita maalauksiaan, ilmeisesti seurausten pelossa. Toisaalta on todettava, että useat Firenzen kansalaiset, heidän joukossaan myös munkkeja ja pappeja, vastustivat Savonarolan ”puhdistuksia”. Toimenpiteitä vastustivat ennen muuta Basilica di Santa Crocen fransiskaanit ja Santa Maria Novellan dominikaanit. Rangaistusuhan alla Savonarolan kannattajatkin käänsivät hänelle selkänsä, ja Savonarola hirtettiin ja poltettiin roviolla kerettiläisyydestä syytettynä 23. toukokuuta 1498 Piazza della Signorialla - samassa paikassa, jossa oli roihunnut hänen ”turhuuksien rovionsa”.
xxx/ellauri059.html on line 514: Tässä kohtaa oli vielä lyhyitä kritiikkejä Lauri Henrik P-pään pikkusaarnoista, jota oli pantu Savon Arolan särpimexi mukaan samaan niteeseen. Ikävä kyllä ne on kadonneet. Ne saarnat oli aivan perseestä, voi jälkeenpäin muistinvaraisesti todeta. Tiivistäen: Nimisaarnan Anna fon Tollo oli aatelinen ämmä joka oli haikaillut jonkun köyhän säveltäjän perään, vaik oli aikanaan ize preferoinut fon Tollon paxumpaa rahamassia. No size kuoli se säveltäjä, ja ämmä lupas izellensä tehdä parannuxen, eli olla vähän hövelimpi palvelusväelle ja muulle laahuxelle. Syy-yhteyttä on vaikee havaita. Siziellä oli se Olavi Mela, joka sai haimasyövän ja alkoi kantaa huolta taivastontista kuin Pauli Pylkkänen. Se koitti Kaarlo Syvännön tapaan peukalovärssyä hyvästä kirjasta, ja löytyi lohduttavasti: iskä arlmahtaa, kuha vaan Olavi uskoo melan ylösnousemuxeen. Ja narshishtirovashti, joka jätti kaikki silleen ja ruustinnankin heitteille, kun sen poika narahti varmaan huumerikoxesta ulkomailla. Se oli SYYYYLLINEN, kuin Niklas kaadettuaan spagettikattilan. Vittu varmaan oli bylsinyt poikaa pienenä. Ja ämmä jonka poika oli kuolemassa johkin tartuntatautiin, josta tuntu turvalliselta kun se kexi kaataa koko huolen yljän sylkkyyn: nyze lapsi on turvan takana, vaikka ruumiina. Ja niin edespäin.
xxx/ellauri059.html on line 585: Tätä soopaa siteeraa dallaspulla kieli poskessa, mutta siihen turvaa vakavissaan Valkosen Sale, seuranaan kokonainen konkkaronkka muita narsistisia solipsisteja. Oikeasti siitä ei seuraa mitään sen kaltaista. Apinoita syntyy, elää ja kuolee koko ajan ja häviää kuin pieru saharaan. Valo sammuu, haju jää. Ei see misään, ei see misään, länseen isään, länseen isään, riissnää seukaloisa.
xxx/ellauri059.html on line 612: Tai sizillä on joku uus turaus tuutissa, jota pitää mainostaa.
xxx/ellauri068.html on line 10: font-family: 'UnifrakturMaguntia';
xxx/ellauri068.html on line 11: src: url(http://grapson.com/fonts/UnifrakturMaguntia.ttf);
xxx/ellauri068.html on line 52: Postmoderni kirjallisuus on seurausta teeveestä ja netistä. Ennen kirjailija joutui näkemään hemmetisti vaivaa taustatutkimuxissa, esim joku Flaubert kirjottaessaan pylväspyhimyxistä, nyt eiku leikkaamaan ja liimaamaan suoraan netistä. Ei ihme että kirjoista tulee 1000-sivuisia tiiliskiviä, joita kukaan ei enää jaxa kannesta kanteen lukea, mitä vähän surffailevat sieltä täältä kuin teeveekanavia. Näihin on ihan turha enää tuhrata puita ja paperia, ne voi laittaa suoraan nettiin niinkuin nää mun paasauxet. Noniinhän nyt jo tehdäänkin, kuunnellaan äänikirjana. Eihän putoo kipeästi ozalle kun nukahtaa.
xxx/ellauri068.html on line 61: Vanhastaan turkkilaisilla oli Orkhonin riimut 1000-luvun tienoilla jotka oli arameasta johdetut. Sitten arabialaiset kirjaimet ja 1928 Atatürkin tuoma latinalainen aakkosto. 40-luvulla ryssät kyrillisoivat kirgiisien kirjoituxen nazien pelossa.
xxx/ellauri068.html on line 64: A committee was set up in Baku to develop the new Turkic alphabet (the All-Union Committee for the Development of the New Turkic Alphabet, the CNTA, later transformed into the Committee of the New Alphabet), headed by S. A. Agamali-oglu. At its first meeting the theses of N. F. Yakovlev,Chair of the Commission, were adopted. The Commission declared the Cyrillic (Russian civilian) script a "relic of the 18th - 19th centuries, the script of Russian feudal landlords and the bourgeoisie, the script of autocratic oppression, missionary propaganda, great-power chauvinism. <...> it still binds the population that reads in Russian with the national-bourgeois traditions of Russian pre-revolutionary culture."
xxx/ellauri068.html on line 66: A group of philologists, united in the Society of Lovers of Russian Literature,sharply criticized the romanization. This society set up a commission that issued astatement that Latin "not only does not make it easier, but rather makes it moredifficult for foreigners to study the Russian language." Yet it was not until the late 1930s that the attempt of the romanization of the Russian alphabet was given up. There were also political reasons for the introduction of Russian as a second language. From the international perspective, the Soviet leadership was disillusioned with the course for the world communist revolution, which was now viewed as a matter of distant future. The need for a common international script on the European (Latin) base was no longer as topical as before.
xxx/ellauri068.html on line 68: The events in Germany since January 30, 1933, when Nazis came to power and declared as their aim the march to the east to capture resourcesand "living space" greatly contributed to it. The USSR realized the enormous importance of the national question and recognized the great role of the country´s history and patriotism in the consolidation of the society. There was mounting criticism of romanization. It was admitted that, in some cases, there had been overreliance on the alphabetical creativity of the linguists,engaged in language construction, which manifested itself in the creation of individual alphabets for numerically very small dialects, as well as in the overly largenumber of letters for some alphabets, in frequent disregard for the practical problemsof language construction and in the exclusive use of the Latin as a possible basis forthe creation of writing for the illiterate peoples, as well as in the insufficient attentionto the use of other alphabets (Novyi alfavit (The New Alphabet), 1934).
xxx/ellauri068.html on line 109: Boratista on tehty pseudodokumenttielokuva nimeltä Borat (engl. Borat: Cultural Learnings of America for Make Benefit Glorious Nation of Kazakhstan). Elokuvan ensiesitys oli Yhdysvalloissa 4. elokuuta 2006 ja varsinainen maailmanensi-ilta Suomi mukaan lukien 3. marraskuuta 2006. Elokuvalle tehtiin jatko-osa nimeltään Borat Subsequent Moviefilm, joka julkaistiin syksyllä 2020. Elokuvassa Borat palaa neljäntoista vuoden tauon jälkeen Yhdysvaltoihin, jossa eletään koronaviruspandemian ja tulevien presidentinvaalien sävyttämää aikaa.
xxx/ellauri068.html on line 113: IL-Arvio: Kohuttu uusi Borat-elokuva on härski ja alkuperäistäkin röyhkeämpi: ”Mukaan jekutettujen puolesta alkaa jopa harmittaa”. Suurin kohu elokuvasta kuitenkin syntyi jo hieman ennen sen julkaisua, kun paljastui että New Yorkin entinen pormestari ja presidentti Donald Trumpin nykyinen asianajaja Rudy Giuliaini, 76, joutuu elokuvassa varsin kyseenalaiseen valoon käytöksensä vuoksi. Se makas hotellihuoneen sängyllä housut nilkoissa ja odotti suihinottoa. Kieltämättä kohtaus on varsin kiusallinen, mutta katsoja tehkööt omat johtopäätöksensä Giulianin toiminnasta. Elokuva sai kohtauksen myötä valtavasti huomiota ja jopa :D presidentti Trump päätyi kommentoimaan asiaa. Koska Borat tunnistetaan Yhdysvalloissa lähes kaikkialla, hän ei voi juurikaan kulkea omana itsenään vaan joutuu turvautumaan erilaisiin valeasuihin. Niinpä Cohen joutuu elokuvassa esittämään Boratia, joka puolestaan esittää useita erityyppisiä mieshahmoja. Tämä tuo elokuvaan ikävää sekavuutta ja on ehkä sen suurimpia heikkouksia. :D Kuulostaa Painovoiman sateenkaarelta.
xxx/ellauri068.html on line 115: Borat: Cultural Learnings of America for Make Benefit Glorious Nation of Kazakhstan is a 2006 British-American mockumentary comedy film directed by Larry Charles and starring Sacha Baron Cohen. Baron Cohen stars as Borat Sagdiyev, a fictitious Kazakhstani journalist who travels through the United States to make a documentary which features real-life interactions with Americans. Much of the film features unscripted vignettes of Borat interviewing and interacting with real-life Americans who believe he is a foreigner with little or no understanding of American customs. It is the second of four films built around Baron Cohen's characters from Da Ali G Show (2000–2004): the first, Ali G Indahouse, was released in 2002, and featured a cameo by Borat; the third, Brüno, was released in 2009; and the sequel to Borat, Borat Subsequent Moviefilm, was released in 2020.
xxx/ellauri068.html on line 117: At the behest of the Kazakh Ministry of Information, reporter Borat Sagdiyev leaves Kazakhstan for the "US and A", the "Greatest Country in the World", to make a documentary about American society and culture. He leaves behind his wife, Oksana; his companions are his producer, Azamat Bagatov, and a pet hen.
xxx/ellauri068.html on line 123: Staying at a bed-and-breakfast, Borat and Azamat are stunned to learn their hosts are Jewish. The two escape after throwing money at two cockroaches, believing they are Jews. Borat attempts to buy a handgun to defend himself, but is turned away because he is not an American citizen, so he buys a bear instead.
xxx/ellauri068.html on line 127: At a hotel, Borat sees Azamat masturbating over a picture of Pamela Anderson. An angry Borat accidentally reveals his real motive for travelling to California. Azamat becomes livid at Borat's deception, and the situation escalates into a nude brawl which spills out into the hallway, a crowded elevator, and then into a packed convention ballroom.
xxx/ellauri068.html on line 129: Azamat abandons Borat, taking his passport, all of their money, and their bear. Borat's truck runs out of fuel, and he begins to hitchhike to California. He is soon picked up by drunken fraternity brothers from the University of South Carolina. On learning the reason for his trip, they show him the Pam and Tommy sex tape which reveals that she is not a virgin. Despondent, Borat burns the Baywatch booklet and, by mistake, his return ticket to Kazakhstan.
xxx/ellauri068.html on line 133: Borat visits Luenell and they return to Kazakhstan together. They bring several American customs and traditions back to his village, including the apparent conversion of the people to Christianity (the Kazakh version of which includes crucifixion and torturing of Jews) and the introduction of computer-based technology, such as iPods, laptop computers and a high-definition television.
xxx/ellauri068.html on line 141: (stylized as ВОЯДТ in Faux Cyrillic) is a 2020 American mockumentary comedy film directed by Jason Woliner in his feature directorial debut. The film stars Sacha Baron Cohen as the fictional Kazakhstani journalist and television personality Borat Sagdiyev, and Maria Bakalova as his daughter Tutar, who is to be offered as a bride to Vice President Mike Pence during the COVID-19 pandemic and the 2020 presidential election. It is a sequel to 2006's Borat: Cultural Learnings of America for Make Benefit Glorious Nation of Kazakhstan.
xxx/ellauri068.html on line 143: After fourteen years of forced labor in a gulag for the dishonor inflicted on his country in his previous adventure, Kazakh journalist Borat Sagdiyev is released by his country's president, Nursultan Nazarbayev, with a mission to deliver Kazakh Minister of Culture (and Kazakhstan's most famous porn actor) Johnny the Monkey to President Donald Trump in an attempt to redeem the nation. Unable to get close to Trump after defecating in the landscaping of Trump International Hotel and Tower in the previous film, Borat opts to give the monkey to Vice President Mike Pence. Before he leaves, he discovers that his arch nemesis neighbor, Nursultan Tulyakbay, has stolen his family and home, and that he has a fifteen-year-old daughter, Tutar, who lives in his barn.
xxx/ellauri068.html on line 147: Tutar receives a makeover and Borat introduces her at a debutante ball. At the ball, her menstrual blood is prominently displayed during a father and daughter dance. Oikeasti jenkkien coming of age-tansseissa isä ja tytär vaihtaa siveyssormuxet. Aika insestistä. Discovering that Pence is nearby at CPAC, Borat disguises himself as Trump and attempts to give Tutar to him there, but is ejected by security. Nazarbayev is enraged and tells him to return to Kazakhstan for execution. Realizing that he can still give Tutar to someone close to Trump, Tutar suggests giving her to Rudy Giuliani.
xxx/ellauri068.html on line 149: Because Giuliani had bragged about having an affair with a large-breasted woman, Borat brings Tutar to a cosmetic surgeon who advises breast implants. While Borat works in a barbershop to raise enough money to pay for breast surgery, he briefly leaves Tutar with a babysitter who is confused by Borat's sexist teachings; she informs Tutar that the things her culture has taught her are lies. After seeing a woman driving a car, and successfully masturbating for the first time, Tutar decides not to get the surgery and lashes out at Borat for keeping her oppressed her whole life. Before leaving, she tells him the Holocaust is a lie by citing a Holocaust denial Facebook page.
xxx/ellauri068.html on line 157: Borat and Tutar blackmail Nazarbayev into giving him his job back and changing Kazakhstan's misogynistic laws. Three months later, Tutar and Borat are a reporting team and Kazakhstan has a new tradition to replace the nation's antisemitic ones: the Running of the American. It features exaggerated :) caricatures of Trump supporters pretending to spread COVID-19 and killing an effigy of Anthony Fauci. The film ends with a message encouraging viewers to vote in the upcoming presidential election.
xxx/ellauri068.html on line 187: "My own favourite tribute to Borges comes in Thomas Pynchon’s Gravity’s Rainbow in which a group of Argentinian exiles, led by the adventurer Squalidozzi, and at large in Europe during World War Two, hijack a German submarine. Improbably, they are accompanied by the glamorous Graciela Imago Portales – a ‘particular friend’ of the Buenos Aires literati – to whom ‘Borges is said to have a dedicated a poem’. Two lines are cited: “El laberinto de tu incertidumbre / Me trama con la disquietante luna . . .” Of course, the quotation has puzzled scholars, as it is neatly consistent with the rhythms and motifs of Borges’ earlier work, and yet nowhere to be found in his oeuvre. It would no doubt have delighted Borges, the more so since Pynchon made it up."
xxx/ellauri068.html on line 191: Jorge Francisco Isidoro Luis Borges (Buenos Aires, 24 de agosto de 1899-Ginebra, 14 de junio de 1986) fue un escritor de cuentos, ensayos y poemas argentino, extensamente considerado una figura clave tanto para la literatura en habla hispana como para la literatura universal. Sus dos libros más conocidos, Ficciones y El Aleph, publicados en los años cuarenta, son recopilaciones de cuentos conectados por temas comunes, como los sueños, los laberintos, las bibliotecas, los espejos, los autores ficticios y la mitología europea, con argumentos que exploran ideas filosóficas relacionadas, por ejemplo, con la memoria, la eternidad, la posmodernidad y la metaficción. Las obras de Borges han contribuido ampliamente a la literatura filosófica, al género fantástico y al posestructuralismo. Según marcan numerosos críticos, el comienzo del realismo mágico en la literatura hispanoamericana del siglo XX se debe en gran parte a su obra.
xxx/ellauri068.html on line 193: Habiendo nacido en un suburbio de Buenos Aires, Borges se mudó a Suiza con su familia en 1914, donde estudió en el Collège de Genève. La familia viajaría extensamente por Europa, incluyendo España. Tras su regreso a Argentina en 1921, Borges empezó a publicar sus poemas y ensayos en revistas literarias surrealistas mientras trabajaba como bibliotecario, profesor y conferencista. En 1955 fue nombrado director de la Biblioteca Nacional de la República Argentina y profesor de literatura inglesa en la Universidad de Buenos Aires. A la edad de 55 años quedó completamente ciego; numerosos investigadores han sugerido que su ceguera progresiva lo motivó a crear símbolos literarios innovadores a través de la imaginación.
xxx/ellauri068.html on line 197: Galardonado con numerosas distinciones, fue también polémico por sus posturas políticas conservadoras; su importancia continúa siendo causa de debate, particularmente por la posibilidad de que estas le hayan impedido obtener el Premio Nobel de Literatura, al que fue candidato durante casi treinta años.
xxx/ellauri068.html on line 215: Eleven years ago, that text outraged me because it was dishonest: sensational and sordid. Now it seems ahead of its time. Today it would be one among many that appear daily about any moderately famous person: another sign of how morbid and superficial our cultural references are, especially online.
xxx/ellauri068.html on line 225: Of course, there will come a time when what Borges wrote no longer means anything. It will happen to him just as it has, and will, to everyone else. The truths that literature uncovers are always provisional and depend—at best—on the words they are composed of: that is, if they aren’t previously erased by changes in human cultures, when the languages of those cultures, those of living people, begin to move away from them, their meanings begin to grow dark, and that darkening is irreversible.
xxx/ellauri068.html on line 271: Like most of his compatriots, Borges was a great admirer of this work, which he often characterized as the one clearly great work in Argentine literature.
xxx/ellauri068.html on line 274: Martín Fierro has been widely considered (beginning with Leopoldo Lugones's El Payador, 1916) the fountainhead or pinnacle of Argentine literature, Argentina's Don Quixote or Divine Comedy.
xxx/ellauri068.html on line 276: Martin was not a nice guy. One of his great talents was singing at the Pulperia. At the fort, he was forced to work hard and fight against the Indians. He had a night-long payada (singing duel) with a black payador (singer), who turns out to be the younger brother of the man Fierro murdered in a duel. He deliberately provoked an affair of honor by insulting a black woman in a bar. In the knife duel that ensued, he killer her male companion. He escaped justice with a police sergeant and went native.
xxx/ellauri068.html on line 286: tures/medium/2236.jpg?v=1478804434" height="200px" />
xxx/ellauri068.html on line 324: One of the earliest mentions of an incubus comes from Mesopotamia on the Sumerian King List, c. 2400 BC, where the hero Gilgamesh's father is listed as Lilu. It is said that Lilu disturbs and seduces women in their sleep, while Lilitu, a female demon, appears to men in their erotic dreams. Two other corresponding demons appear as well: Ardat lili, who visits men by night and begets ghostly children from them, and Irdu lili, who is known as a male counterpart to Ardat lili and visits women by night and begets from them. These demons were originally storm demons, but they eventually became regarded as night demons because of mistaken etymology.
xxx/ellauri068.html on line 332: Being abused in such a way caused women at nunneries to be burned if they were found pregnant. It became generally accepted that incubi and succubi were the same demon, able to switch between male and female forms. A succubus would be able to sleep with a man and collect his sperm, and then transform into an incubus and use that seed on women. Some sources indicate that it may be identified by its unnaturally large or cold penis.
xxx/ellauri068.html on line 375: "Tunnen kyllä omat pieruni hajusta, ja tämä tuli sinulta," se argumentoi. Pah mä olin hereillä ja kuulin mistä päästä se turahti.
xxx/ellauri068.html on line 377: Uuden vuoden aamuna puoli kymmenen heräsin unesta jossa olin MIT:n opiskelu kavereiden kanssa jossain Kambodjassa turistimatkalla. Jonotettiin ruokaa jossain asemaravintolassa. Ruoka näytti aika heikolta ja oli pirun kallista. Mulla oli enää 50 taalaa ja Jane Simpsonilla vielä vähemmän. Kun tungin kassamiehelle kahta vitosta se sanoi ai te maxattekin taaloilla ettekä kateilla. Se olikin vitun halpaa kateissa. Helpottuneina lähdettiin raflan yläkertaan hakemaan istumapaikkoja. Sit mä heräsin.
xxx/ellauri068.html on line 390:
xxx/ellauri068.html on line 500:
xxx/ellauri068.html on line 525:
xxx/ellauri068.html on line 529: They stood there at attention, their faces turning red Ne seisoi jossain asennossa naamat punasina
xxx/ellauri068.html on line 553: He wrote hundreds of songs, many becoming major hits, which made him famous before he turned thirty. During his 60-year career he wrote an estimated 1,500 songs, including the scores for 20 original Broadway shows and 15 original Hollywood films, with his songs nominated eight times for Academy Awards. Many songs became popular themes and anthems, including "Alexander's Ragtime Band", "Easter Parade", "Puttin' on the Ritz", "Cheek to Cheek", "White Christmas", "Happy Holiday", "Anything You Can Do (I Can Do Better)", and "There's No Business Like Show Business". His Broadway musical and 1943 film This is the Army, with Ronald Reagan, had Kate Smith singing Berlin's "God Bless America" which was first performed in 1938.
xxx/ellauri068.html on line 565: Isaiah Berlin was often described, especially in his old age, by means of superlatives: the world's greatest talker, the century's most inspired reader, one of the finest minds of our time. Sir Isaiah radiated well-being.
xxx/ellauri068.html on line 570:
xxx/ellauri075.html on line 10: font-family: 'UnifrakturMaguntia';
xxx/ellauri075.html on line 11: src: url(http://grapson.com/fonts/UnifrakturMaguntia.ttf);
xxx/ellauri075.html on line 77: Sakemannit koittaa edes selittää mitä musta mies koittaa selittää. Ei se ole helppoa, kun mies on sekaisin kuin käkikello. Mukelluxen keskeltä löytyy sentään muutama tuttu talousliberaali avainsana: turMaguntia">Individualismus, Glaube, Möglichkeit. Kaikki on mahollista. Jumala pystyy kuin pystyykin tekemään niin ison kiven ettei se pysty sitä nostamaan. Ristiriidasta näät seuraa mitä tahansa. Mahdottomia mahdollisia maailmoja.
xxx/ellauri075.html on line 78: turMaguntia">
xxx/ellauri075.html on line 87: In Schestows Denken kommt auch ein individualistischer Zug zum Tragen: Menschen könne man nicht auf Ideen, soziale Strukturen oder eine mystische Einheit reduzieren.
xxx/ellauri075.html on line 96: Hupaisaa muuten että juuri Macron ymmärtää, ettei ryssiä pidä koittaa Ukrainan selkkauxessa nitistää tapettiin kuin kärpäsiä, sillä lailla kasvatetaan seuraavaan sotasukupolveen vaan entistäkin kiukkuisempia pörriäisiä. Vizi tää on nähty sen ziljoonan kertaa ennenkin, muttei nää vitun mölyapinat koskaan opi mitään, vaikka saisivat turpiin tuhansia kertoja. Niinkuin Nilkki oivaltaa, samasta tunkkaisesta reijästä syntyy koko ajan uusia typeryxiä.
xxx/ellauri075.html on line 100: Chestov naît dans une famille juive de commerçants manufacturiers en tissus. Son père, Isaak Moisseïevitch Schwarzmann, forte personnalité, autoritaire, est très respecté et bon connaisseur de la tradition juive et de la littérature hébraïque.
xxx/ellauri075.html on line 104: Il prend la direction de la manufacture familiale de 1908 jusqu'à son exil en 1919. Malgré la contrainte que représente la gestion de cette entreprise, il abandonne le droit et se tourne vers l'écriture et la philosophie.
xxx/ellauri075.html on line 118: He went on to study law and mathematics at the Moscow State University but after a clash with the Inspector of Students he was told to return to Kiev, where he completed his studies. Taas yxi ukrainalainen jutkuketku, pahan kerran vastarannan kiiski, kuten anglosaxit sanovat:
xxx/ellauri075.html on line 120: Lev Isaakovich Shestov (Russian: Лев Исаа́кович Шесто́в; 31 January [O.S. 13 February] 1866 – 19 November 1938), born Yehuda Leib Shvartsman (Russian: Иегуда Лейб Шварцман), was a Russian existentialist and religious philosopher. He is best known for his critiques of both philosophic rationalism and positivism. His work advocated a movement beyond reason and metaphysics, arguing that these are incapable of conclusively establishing truth about ultimate problems, including the nature of God or existence. Contemporary scholars have associated his work with the label "anti-philosophy.
xxx/ellauri075.html on line 151: He developed his thinking in a second book on Fyodor Dostoyevsky and Frederich Nietzsche, which increased Shestov's reputation as an original and incisive thinker. In All Things Are Possible (published in 1905) Shestov adopted the aphoristic style of Friedrich Nietzsche to investigate the difference between Russian and European Literature. Although on the surface it is an exploration of numerous intellectual topics, at its base it is a sardonic work of Existentialist philosophy which both criticizes and satirizes our fundamental attitudes towards life situations. D.H. Lawrence, who wrote the Foreword to S.S. Koteliansky's literary translation of the work, summarized Shestov's philosophy with the words: " 'Everything is possible' - this is his really central cry. It is not nihilism. It is only a shaking free of the human psyche from old bonds. The positive central idea is that the human psyche, or soul, really believes in itself, and in nothing else". Shestov deals with key issues such as religion, rationalism, and science in this highly approachable work, topics he would also examine in later writings such as In Job's Balances. Shestov's own key quote from this work is probably the following: "...we need to think that only one assertion has or can have any objective reality: that nothing on earth is impossible. Every time someone wants to force us to admit that there are other, more limited and limiting truths, we must resist with every means we can lay hands on".
xxx/ellauri075.html on line 157: In the interwar years, Shestov continued to develop into a thinker of great prominence. During this time he had become totally immersed in the study of such "great theologians" as Blaise Pascal and Plotinus, whilst at the same time lecturing at the Sorbonne in 1925. In 1926 he was introduced to Edmund Husserl, with whom he maintained a cordial relationship despite radical differences in their philosophical outlook. In 1929, during a return to Freiburg he met with Nazi Heidegger, and was urged to study Danish philosopher Søren Kierkegaard.
xxx/ellauri075.html on line 174: "Cur Deus homo? Why, to what purpose, did He become man, expose himself to injurious mistreatment, ignominious and painful death on the cross? Was it not in order to show man, through His example, that no decision is too hard, that it is worth while bearing anything in order not to remain in the womb of the One? That any torture whatever to the living being is better than the 'bliss' of the rest-satiate 'ideal' being?"
xxx/ellauri075.html on line 198: Tästä Jari Taistelustakin kuulen tässä ihan eka kertaa. Kiinnos, ei voi muuta sanoa. Sittemmin se tulee vastaan aika usein varsinkin Juha Tantun suosimien ranskalaisten pastillien yhteydessä. Aivan turha jätkä.
xxx/ellauri075.html on line 303: Friedrich Konrad Eduard Wilhelm Ludwig Klages (10 December 1872 – 29 July 1956) was a German philosopher, psychologist, graphologist, poet, writer, and lecturer, who was a two-time nominee for the Nobel Prize in Literature. In the (rather odious) Germanosphere, he is considered one of the most important thinkers of the 20th century.
xxx/ellauri075.html on line 309: Unlike his Seelenbrüder Stefan George and Alfred Schwuler, he was not gay, but rather serious. When Klages moved into a new Schwabing flat in 1895, he entered into an intense sexual relationship with his landlady's daughter, with the mother's approval; the daughter, whom Klages called 'Putti', was eleven years younger than him, and their relationship continued for almost two decades though remained only sexual in nature. Klages, like Friedrich Nietzsche, was critical of Christianity as well as what they both saw as its roots in Judaism. His attacks on judaism were veiled criticism of christianity, rather like Seija's attacks on the rest of the Carlson family.
xxx/ellauri075.html on line 323: Kortelainen romaani tuo osaltaan hyvin esiin, että on turha etsiä oikeaa Benjaminia ideoiden tasolla – se oli yxinkertaisesti ÄÄLIÖ. Mutta mixi Annan ja Hannun liitto kesti hikisesti 5 vuotta? Eikö 2 narsistia mahtunut saman katon alle? Lakkasko Hannulta seisomasta Annan edessä?
xxx/ellauri075.html on line 330: Walter Bendix Schönflies Benjamin (/ˈbɛnjəmɪn/; German: [ˈvaltɐ ˈbɛnjamiːn];[5] 15 July 1892 – 26 September 1940) was a German Jewish philosopher, cultural critic and essayist. An electric tinker, combining elements of German idealism, Romanticism, Western Marxism, and Jewish mysticism, Benjamin made enduring and influential contributions to aesthetic theory, literary criticism, and historical materialism. He was associated with the Frankfurt School, and also maintained formative friendships with thinkers such as playwright Bertolt Brecht and Kabbalah scholar Gershom Shulem. He was also related to German political theorist and philosopher Hannah Arendt through her first marriage to Benjamin's cousin, Günther Anders.
xxx/ellauri075.html on line 336: Waltulla oli siionistijuutalaisia kavereita mm Martin Buber (der Jude-lehden toimittaja). Se puuhasteli myös Stefan Georgen kanssa (miinuspisteitä). In ‘The Concept of Criticism in German Romanticism’ (1920), Benjamin presents interlinked concepts of language, sacred text, a projected reworking of Kant’s limited concept of experience, and a new approach to criticism and Romanticism as a tracing of the absolute in early Romantic writing (paljon miinuspisteitä). Benjamin argued for an ‘immanent criticism’ which would engage in some ways quite mystically with a text’s internal structures and divine traces (roppakaupalla miinusta).
xxx/ellauri075.html on line 347: This history of the nineteenth-century Paris arcades, creatively triggered by Louis Aragon’s (1897–1982) Le Paysan de Paris or Paris Peasant (1926), collects thousands of quotations strategically arranged with snippets of critical commentary in chapters or bundles called ‘convolutes’.
xxx/ellauri075.html on line 370:
xxx/ellauri075.html on line 374: Eartha Mae Keith was born on a cotton plantation near the small town of North, South Carolina, or St. Matthews on January 17, 1927. Her mother Annie Mae Keith was of Cherokee and African descent. Though she had little knowledge of her father, it was reported that he was a son of the owner of the farm where she had been born, and that Kitt was conceived by rape. In a 2013 biography, British journalist John Williams claimed that Kitt's father was a white man, a local doctor named Daniel Sturkie. Kitt's daughter, Kitt McDonald, has questioned the accuracy of the claim. Eartha's mother, Annie Mae Keith (later Annie Mae Riley), soon went to live with a black man who refused to accept Eartha because of her relatively pale complexion; she was raised by a relative named Aunt Rosa, in whose household she was abused. After the death of Annie Mae, Eartha was sent to live with another relative named Mamie Kitt (who may, in fact, have been her biological mother) in Harlem, New York City, where she attended the Metropolitan Vocational High School (later renamed the High School of Performing Arts). Diana Ross said that as a member of The Supremes she largely based her look and sound after Kitt's.
xxx/ellauri075.html on line 386:
xxx/ellauri075.html on line 426: Kletschmer on Wolfram Rothin mielimusiikkia. Se onkin usein aika rämisevää. Mutta tämä seuraava versio on toDELLA kaunis aito turkkilainen Usküdar'a gider iken (teşek Eceme).
xxx/ellauri075.html on line 431:
xxx/ellauri075.html on line 434: Ecem luki jostakin että toi laulu olisi Krimin sodan 1853-1856 aikainen ja melodia sovitettu jostain skottimarssista. Jostain sellaisesta kuin tämä ture=related">Krenatöörien marssi.
xxx/ellauri075.html on line 458: Bret Easton Ellis (s. 7. maaliskuuta 1964 Los Angeles (lähde?) on yhdysvaltalainen kirjailija. Ellis nousi maailmanlaajuiseen kuuluisuuteen teoksellaan Amerikan Psyko vuonna 1991. Romaanin päähenkilö on newyorkilainen Wall Street -pankkiiri Patrick Bateman, jonka elämän täyttävät kilpailu ja ylelliset merkkituotteet. Töiden jälkeen hän purkaa turhaumiaan sarjamurhaajana. Romaani herätti runsaasti keskustelua ja sen pohjalta on tehty samanniminen elokuva.
xxx/ellauri075.html on line 469: “Reading D.T. Max’s bio I continue to find David Foster Wallace the most tedious, overrated, tortured, pretentious writer of my generation,” Ellis tweeted. “David Foster Wallace was so needy, so conservative, so in need of fans – that I find the halo of sentimentality surrounding him embarrassing.” In several more tweets, he continued, “DFW is the best example of a contemporary male writer lusting for a kind of awful greatness that he simply wasn’t able to achieve. A fraud.”
xxx/ellauri075.html on line 517: His numerous letters to the many young homosexual men among his close male friends are more forthcoming. To his homosexual friend, Howard Sturgis, James could write: "I repeat, almost to indiscretion, that I could live with you. Meanwhile I can only try to live without you." In another letter to Howard Sturgis, following a long visit, James refers jocularly to their "happy little congress of two". In letters to Hugh Walpole he pursues convoluted jokes and puns about their relationship, referring to himself as an elephant who "paws you oh so benevolently" and winds about Walpole his "well meaning old trunk".
xxx/ellauri075.html on line 526: Cranen kaunokirjalliset teokset edustivat realismia ja varhaista yhdysvaltalaista naturalismia sekä impressionismia. Häntä pidetään nykyisin yhtenä sukupolvensa innovatiivisimmista kirjailijoista. Lisäksi Stephen Crane voidaan sanoa olevan yksi harvoista vakavasti otettavista villiä länttä kuvanneista kirjailijoista. Cranen teksteissä yhdistyvät realistinen kuvaus, korkeakieliset ilmaisut, tavallinen puhekieli ja liioittelevat kielikuvat.
xxx/ellauri075.html on line 530: Tämä oli Cranen esikoiskirja ja nauttii arvoa varhaisena amerikkalaisen naturalismin edustajana, jossa otetaan voimakkaasti kantaa kasvuolosuhteiden vaikutukseen mahdollisuuksiin elämässä, siis vastoin perinteistä amerikkalaista unelmaa että kenestä tahansa voi tulla mitä tahansa. Ja vaikka realismissa pysytäänkin niin vedetään myös vähän melodraaman puolelle, mikä sinänsä sopii hyvin (melodraamat kun olivat aikakauden alaluokkaisten kaupunkilaisten hupina ja sellaista katsellaan kirjassakin), ja paisuttelulla saadaankin hyvin tunnetiloja esiin lukijasta, harvassa taitavat olla niin kyyniset lukijat että kirjan esitetyt epäoikeudenmukaisuudet eivät edes vähän nostata tunteita.
xxx/ellauri075.html on line 532: Tosiasiahan kuitenkin on että siinä missä kirjoitusajankohtanaan tämä epäilemättä oli radikaalia uutta (Crane ei alunperin löytänyt kustantajaa näin rajulle kirjalle joten julkaisi ensimmäisen version itse, tämä käännös ilmeisesti perustuu Red Badge of Couragen suosion jälkeen julkaistuun versioon), niin muu kirjallisuus on ottanut tätä aika haipakkaa kiinni. Ja minä kun en edes ole niin innostunut naturalismista, vaikka onkin todettava että jos jotain sen tyylilajin kirjaa pitäisi lukea niin tämä on reippaasti etenevänä pienoisromaanina varsin hyvä valinta...
xxx/ellauri076.html on line 10: font-family: 'UnifrakturMaguntia';
xxx/ellauri076.html on line 11: src: url(http://grapson.com/fonts/UnifrakturMaguntia.ttf);
xxx/ellauri076.html on line 33:
xxx/ellauri076.html on line 55:
xxx/ellauri076.html on line 59: The members of Mötley Crüe have often been noted for their hedonistic lifestyles and the androgynous personae they maintained. Following the hard rock and heavy metal origins on the band's first two albums, Too Fast for Love (1981) and Shout at the Devil (1983), the release of its third album Theatre of Pain (1985) saw Mötley Crüe joining the first wave of glam metal. The band has also been known for their elaborate live performances, which features flame thrower guitars, roller coaster drum kits, and heavy use of pyrotechnics (including lighting Nikki on fire). Mötley Crüe's most recent studio album, Saints of Los Angeles, was released on June 24, 2008. What was planned to be the band's final show took place on New Year's Eve, December 31, 2015. The concert was filmed for a theatrical and Blu-ray release in 2016.
xxx/ellauri076.html on line 129: Kajanus was born in Trondheim, Norway, to Prince Pavel [also Paulo] Tjegodiev of Russia and Johanna Kajanus, a French-Finnish sculptress, bronze medal winner for sculpture at the Exposition Internationale des Arts et Techniques dans la Vie Moderne (1937), and granddaughter of Robert Kajanus, the Finnish composer, conductor, champion of Sibelius and founder of the Helsinki Philharmonic Orchestra. He is the brother of the late actress and film-maker Eva Norvind and the uncle to Mexican theater and television actress Nailea Norvind.
xxx/ellauri076.html on line 135:
xxx/ellauri076.html on line 203: Girls! Girls! Girls! is a 1962 Golden Globe-nominated American musical comedy film starring Elvis Presley as a penniless Hawaiian fisherman who loves his life on the sea and dreams of owning his own boat. "Return to Sender", which reached No. 2 on the Billboard pop singles chart, is featured in the film. The film opened at #1 on the Variety box office chart and finished the year at #19 on the year-end list of the top-grossing films of 1962. The film earned $2.6 million at the box office.
xxx/ellauri076.html on line 205:
xxx/ellauri076.html on line 251:
xxx/ellauri076.html on line 252:
xxx/ellauri076.html on line 349: tural-Hair-Top-Knot.jpg" height="200px" />
xxx/ellauri076.html on line 590:
xxx/ellauri076.html on line 598: Hän opastaa telkkarin ruokaohjelmassa ja puhu turuuxi mukavia. (Mitä on "mukavia" turuuxi? Onkohan niillä vastaavaa sanaa?) Hän on Kari Aihinen, konservatiivixi tunnustautuva mies, joka tahtoo lohkoa vizejä perheestään, pojistaan, lätkästä ja siitä ja sen kestävyydestä. Mutta mistään ei saa enää puhua. Voi voi.
xxx/ellauri076.html on line 648: Kaappaus keittiössä sarjassa Aihinen kiertää kodeissa, opastaa uusavuttomia perheenäitejä ja yxinhuoltajaisiä ruuanlaiton saloihin ja kertoo lempeästi avioliiton perusasioista. Hän kuuntelee ihmisten huolia, leikkii lasten kanssa leegoilla ja tarkastaa läxyt. Zemppaa ja elää perheiden arjessa mukana. Muna neuvomassa kanaa käenpesässä. Jotkut asiat ilmoitetaan pyytämisen sijaan käskemällä. Se on real life, Aihkinen sanoo kansainvälisesti. Ize pidän sellaisesta, että annetaan runtua, perkele. (Mitä vitun runtua? Onko se joku turkulainen murresana munalle? Tarkoittaako se kenties "mukavaa"?)
xxx/ellauri076.html on line 654: Tunteeko Kari Aihinen izeään onnellisexi? Sitäkään hän ei osaa sanoa, tai ei saa. Hän väittää surevansa edelleenkin mailan rikkoutumista, ja vähän perheenkin. Sitä murhetta on vaikee karistaa Karin olkapäiltä. Elämässä riittää turbulenssia. Avioero ja korona on koetelleet. Hän tapaa vähemmän poikia, mutta toimii onnexi niiden lätkävalmentajana. Siellä sentään pääsee niille huutamaan. Parasta on kun pääsee poikain kanssa kotisohvalle kuin kainaloiset kanat. Se on henkistä hyvinvointia "Kapelle". Sellasta "panelointia".
xxx/ellauri076.html on line 658: P.P.S. Kapen heimolaisia putkahtelee esiin somesta kuin kavalakärpässieniä (Amanita phalloides) tai haisusieniä (Phallus impudicus). Aki Manninen, "akkreditoitu" pers.treenari, on tapaus pisteessä. Tämä virttyneen näköinen hyvinvointiyrittäjä putosi jostain Selviytyjistä ja oli kilpailun kaikkein aikojen huonoin häviäjä. Syypäitä sen mielestä oli naisosanottajat, jotka juonitteli sen pois kisasta, vitun kiiltokuvakerholaiset. Jos Akilla ois ollut tissit, se olis vielä mukana, muttakun sillä on vaan nää munat. Oisi varmaan pitänyt ottaa naisia enempi huomioon. Mutta sellainen ei ole sillä tapana. Ei sen tarvize, koska sillä on nätti vaimo kotona. Ei se voi olla sovinisti, sanoo ohjelman turpavehviläinen juontaja, ei voi koska sillähän on vaimo. Ois varmaan kannattanu ottaa vaimon nätit tissit mukaan saarelle. Kyllä tulee huono soppa kun keittämässä on naisia (tästä Kape ei voisi olla enempää yhtä mieltä), täytyis olla pelkkiä miesheimolaisia. Miehet suunnittelee yhteistä strategiaa suoraviivaisesti miesten talossa, naiset vaan juonittelee keskenään jossain nurkassa. Ne on umpikieroja, Aki sensijaan on suora. Mitä Aki sanoo se pitää. Ei se nytkään aio peruuttaa näitä puheitaan. Nää on sitäpaizi sarkastisia, Aki on sarkastinen ihminen, heittää tällästä huumoria ja läppiä. Se on ihana ihminen ja lämmin, todistaa vaimokin. Se saa mut tuntemaan izeni tosi arvokkaaxi, ne on vaan noi toiset naiset jotka on halpamaisia. "Kerttuli" kommenttipalstalla on ihan samaa mieltä. Hyvä että on näitä sovinisteja, kun on niin paljon noita feministejä, eli miesvihaajia. Kerttuli on ollut töissä miesvaltaisella alalla, se tulee kyllä miesten kanssa juttuun. Läpsii niitä jos ne pyrkivät uimaan liiveihin. Työelämästä jäi monia mukavia muistoja, on se kiva kun jäi jotain jota muistella.
xxx/ellauri081.html on line 10: font-family: 'UnifrakturMaguntia';
xxx/ellauri081.html on line 11: src: url(http://grapson.com/fonts/UnifrakturMaguntia.ttf);
xxx/ellauri081.html on line 34: Lindsay Lohan has a long-lasting fascination with Marilyn Monroe going back to when she saw Niagara during The Parent Trap shoot. In the 2008 Spring Fashion edition of New York magazine, Lohan re-created Monroe's final photo shoot, known as The Last Sitting, including nudity, saying that the photo shoot was "an honor." The New York Times critic Ginia Bellafante found it disturbing, saying "the pictures ask viewers to engage in a kind of mock necrophilia. ... the photographs bear none of Monroe's fragility."
xxx/ellauri081.html on line 62: Teresa syntyi Teresa de Cepeda y Ahumadiksi Avilassa 28. marraskuuta 1515 kolmantena lapsena yhdeksästä vaikutusvaltaisille Don Alonso Sanchez de Cepedalle ja tämän toiselle vaimolle Doña Beatriz Davila y Ahumadalle. Luettuaan marttyyrien elämistä hän vielä lapsena ja alle yhdeksänvuotiaana yritti epäonnistuneesti paeta kotoaan vanhemman veljensä kanssa kuollakseen maurien käsissä marttyyrinä ja päästäkseen Taivaaseen, sanoen vanhemmilleen, että ”haluan nähdä Jumalan”. Teini-ikäisenä hän välitti vain pojista, vaatteista, flirttailusta ja kapinoimisesta, kunnes hänen isänsä päätti lähettää hänet nunnaluostariin tytön ollessa 16-vuotias. Nyze halusi nähdä Jeesuxen heijarin. 20-vuotiaana 1535 tai 1536 hän astui karmeliittaluostariin Avilassa, jossa hän myös otti käyttöön nimensä Jeesuksen Teresa, josta kolmea vuotta myöhemmin hän sairastui vakavasti ja oli koomassa neljä päivää. Varmaan yliannostuxen takia. Otti liikaa extaasia. 1543 hänen isänsä kuoli ja kaikki hänen sisarensa muuttivat (pakenivat?) Amerikkaan yksi toisensa jälkeen. Lindsay Lohan saattaa siis olla sen aaluva. Ex-tylsimys ja tuleva pyhimys perusti 1562 ensimmäiset reformoidut karmeliitat Avilassa ja tulevina vuosina 17 nunnaluostaria. Philip II:n tuella paljasrintakarmeliittojen provinssi hyväksyttiin ja vahvistettiin kanonisesti 22. kesäkuuta 1580. Pyhä Teresa kuoli 4. lokakuuta 1582 ja vietiin aluksi Avilaan, sekä sittemmin Albaan, jossa sen "se" on säilynyt turmeltumattomana ja hänen sydämensäkin on asettettu yleisön kunnioitettavaksi. Molemmissa on reikä vielä puhkaisun muistona.
xxx/ellauri081.html on line 84: Lindsay Dee Lohan (/ˈloʊhæn/; born July 2, 1986) is an American actress, singer, songwriter, entrepreneur, and television personality. Born and raised in New York, Lohan was signed to Ford Models as a child. Having appeared as a regular on the television soap opera Another World at age 10, her breakthrough came in the Walt Disney Pictures film The Parent Trap (1998). The film's success led to appearances in the television films Life-Size (2000) and Get a Clue (2002), and the big-screen productions Freaky Friday (2003) and Confessions of a Teenage Drama Queen (2004).
xxx/ellauri081.html on line 154: Category: books and literature poetry
xxx/ellauri081.html on line 169: Wikipediassa on luettelo lakkimalleista. Säälixi käy Wallua, ei tollasen lakkigallerian (n. 148 s. 1002) teko enää ole temppu eikä mikään. Kalpakki on zhezheenien ym turkislakki. Tsakoo on unkarilainen päältä tasainen sotilaslakki. Toque on pipo kanadaxi.
xxx/ellauri081.html on line 190: – Sedan förstår jag om någon som läser svaret på en sådan fråga tänker ”ja, men 12 000 döda, hur kan man vara nöjd med det?” – 12 000 är naturligtvis förfärligt få, säger Lena Hallengren till tidningen.
xxx/ellauri081.html on line 197: Happy days are here again. Yhteen päivään ei voi mahtua kuin kolme onnen aihetta: ensimmäinen saalis katiskassa, talviturkin heittäminen rantasaunalla ja västäräkinkokoisen Johan Wreden hieno kiitoskirje Runeberg-kirjasta.
xxx/ellauri081.html on line 201: Kuten kertasin toisella tavalla elokuvan Hurmaava petturi. Luin vasta loppuun Le Carrén romaanin ja sain tarinasta huomattavasti syvemmän käsityksen. Elokuva pakosti pinnallistaa. Kirja kuvaa hienostuneen viiltävästi venäläisen rahanpesun suurpoliittisia seurauksia, tässä lähinnä Britanniassa. Tekijä on armoitettu asiantuntija salaisen rikollisuuden ja vakoilun maailmassa. Tiheitä jännityksen ja nautinnon hetkiä. Loppu jää avoimeksi, mutta tiettyyn suuntaan arvailtavaksi. Päähenkilö Dima, rahanpesijöiden kuningas, jää mieleen pitkäksi aikaa. Viiltävää rahanpesua. Voi hizi että oiskin noin paljon rahaa että tarvii pesukonetta.
xxx/ellauri081.html on line 203: Nytkö pitäisi olla huolissaan siitä, että suuret kesätapahtumat peruuntuvat. Ei pääse Ilmajoelle eikä Savonlinnaan, ei Sastamalaankaan Vanhan kirjallisuuden sympaattisille päiville. Järjestäjille hankala paikka, mutta kaikesta jo sivuun jääneelle mulahtaa yllättävä helpotus. Ei tarvitsekaan rientää minnekään. Saa kerrankin viettää vanhan ajan vapaan kesän kuin hauki ruovikossa, jolloin korkein kulttuurinautinto on natustella varpaita Jönsin rakentaman laiturin nenässä.
xxx/ellauri081.html on line 226:
xxx/ellauri081.html on line 236: No ei jaxa tota lukea, jotain tavanomaista rags to riches tarinaa se on kuiteskin. Jöns vuokrasi Panun mökkiä ja rakensi sinne laiturin. Olisi sen ostanutkin, siis sen mökin laitureineen, muttei Panu myönyt. Nyze kellettelee sillä laiturilla ize, ja ablatoitu Marja paistaa särkeä. Eipä paistakaan, sekin kuoli Panun käsissä. Panulla on ollut kolme vaimoa, kaikki vainaita. Panee vähän miettimään. Vestigia terrent. Panu oli norssi, pääsi sieltä samana vuona 1963 kuin mä jouduin sisälle.
xxx/ellauri081.html on line 238: Oulunkylän kierrätyskeskuxesta löytyi Panun pääteos "Lavatähti ja kirjamies" paperikantisena sopuhinnalla, 0 eurolla. Taskuunmahtuvampi kuin tämän Suomen luetuimman elämäkerturin ja elämäntapapyllynnuolijan muut opuxet. Siinä vanha norssi hienovaraisesti vittuilee Tohmajärven tytölle joka rajaa silmänsäkin sinisellä ja laulaa kireällä eellä. Tohmajärvi on kunta aivan rajan pinnassa Pohjois-Karjalassa, tuolla Tuupovaarassa. No ei, Tuupovaara on nyttemmin Joen kaupungin kaupunginosa. Katri-Helena muistuttaa Calvinia ja Hobbesia, Yeazeja ja Browningeja siinä, että se uskoo keskusteluun vainajien kanssa ouija-laudalla. Kaikki on ennalta määrättyä, jopa Panun kosinta. Katrin edellinen norssi oli Fisu eli Timo Kalaoja, Panun luokkatoveri useammassakkn sanan mielessä. Eikös senniminen ollut meidänkin luokalla, lihava kaveri joka lopetti keskikoulusta ja lähti ajamaan jotain jakeluautoa? Sillä oli kai päässyt palamaan puuro pohjaan tai jotain sellasta. Eikun se oli Kalajoki. No lähellä. Timo oli tunari, ei osannut sorvata edes pianonjalkoja. Sen virma meni konkurssiin, Timo kuoli ja Katri jäi maxelemaan konkurssivelkoja. Siinä oli Katrin tiukasta yläviivasta paljon apua. Katri asui ensin Polakassa Hyväskylässä, sitten Ponun luona Hämeenkyrössä ja nyttemmin Liimataisen kanssa Askolassa, ellei Tommi ole kuollut tai Katri eronnut.
xxx/ellauri081.html on line 245: Katri-Helena ja Hermunen ovat teeveessä hirmusen positiivisia. Se on hyvin rasittavaa. Katrille rakkaus on kuin jotain saippuavaahtoa. Hurskaan kurjuuden Juha Toivolalle elämä oli kuin AIV rehua, hapanta ainetta jota tuli turpaan tuutin täydeltä.
xxx/ellauri081.html on line 251: Tämmöinen on Hämeenkyrö. Täällä mä asun. Mulla on himmeen hieno vaalee bemari. Kylse Polakan aina hakkaa, ja harmaan Toyota maasturin. Huomasiko kukaan kylätiellä?
xxx/ellauri081.html on line 255: Uunnavuonna onnen pekan Pekka Tarkan kotona Panu kukkoilee kulturpersonlighetinä. Me kirjallisuuden esipapit nauroimme niin, sanoi kirkonvartija. Uskomatonta mutta totta, jo tässä vaiheessa alkaa Panu kerskua Katrilla, käskee sytyttää television vaan paistatellaxeen lainavalossa. Vittu mikä kaveri! "Tää nyt on vaan tätä." Yrmf!
xxx/ellauri081.html on line 284: Sitäpaizi ize asiassa jengi tahtoo olla yhtä aikaa reaaliaikaisesti hurraamassa tungoxeen asti täysillä penkeillä tekemässä aaltoja. Niin pitkälle on termiittiapina jo edennyt tässä yhteispörräyxessä. Eikä mainoxista päästä koskaan mihinkään, siinä Wallu arvaa aivan pusikkoon. Jengi tykkää mainoxista, ne haluu tietää mikä kulloinkin on suosittua, mitä ostetaan, jotta ne voi sitten mennä kalaparven mukana kuin jotkin vitun silakat. Tätä on nyt mennyt paljon, sanoo myyjäkin, tietäen (tai luullen, mun kohdalla), eze on hyvä myyntipuhe monille. Niin se onkin: pikkulinnutkin lähtee miehissä syömäpaikalta kun yxi lehahtaa lentoon äkkiä. Se on turvallisempaa, se on voinut nähdä jotakin.
xxx/ellauri081.html on line 351: Väsyttää nää Wallun tennisjorinat. Mä en pidä junnuista siis urheilevista pojista. Ne haisee inherentisti runkulle, sukkamehulle ja myskinhajuisille dödöille. Ne päästää puolivillaiselta kuuluvia soturiääniä. En pidä urheilumölähdyxistä, ne on epämääräisesti uhkaavan eläinmäisiä. Junnuja oli myös Liukkosen homostelukirjassa O kuin pyllynreikä. Tää on varmaan homofobiaa. Kuten amfibilla Olli Saxikädellä. Mitähän paljastuxia mustakin kexittäs postuumisti jos oisin julkumpi. Mut onnexoon vaan kuin tää C. Tavis joka oli bylsinyt sisarpuoleensa Apriliin ton S-kätisen Marion. Aprillia aprillia juo kuravettä ja syö silliä. Ens aprillina Jönsy täyttää 70v. Erittäin hyväkuntoisessa vanhassa miehessä on jotain epämiellyttävää. (Tämä ei todellakaan tarkoita Jönsyä, ompahan vaan wallusitaatti.)
xxx/ellauri081.html on line 355: Tavis tietää että huipputason tennisakatemian johtaminen edellyttää eräänlaista käänteistä buddhalaisuutta, kaiken muun mielestä vievää stressaamista, sen täyttämistä huolista. No mitä vittua se sit johtaa sellasta? Nakkais mäkeen koko typerän akatemian. Mut ei, turha peitellä, se tykkää siitä. Vallan halua ja pätemistä: saa käskeä ja näkyä. Nilkin unelma.
xxx/ellauri081.html on line 362: Tarkastaja Jappin valmistama ruoka Poirotille ja neiti Lemonille oli kökkäreitä ja Spotted Dick. Poirot teki keitettyjä valkoisia siansorkkia ja neiti Lemon miniatyyrimäisiä merianturafileitä. Kaikki yökkivät.
xxx/ellauri081.html on line 373: Dennis was born in 1933 in southern Africa. He played tournaments as a youngster, but at age 19, during a Davis Cup tryout in South Africa, he choked on a critical point. After that, his confidence flagged and his playing career stalled. His coach suggested he teach tennis to regain his confidence, and that’s all it took. He had also, as it turned out, found his calling.
xxx/ellauri081.html on line 426:
xxx/ellauri081.html on line 495: Familial dysautonomia (FD), also called Riley-Day syndrome, is an inherited disorder that affects the nervous system. The nerve fibers of people born with FD don't work properly. For this reason, they have trouble feeling pain, temperature, skin pressure and the position of their arms and legs.
xxx/ellauri081.html on line 503: Wallun nostalginen suhde telkan aikataulutettuun paskan toistoon pakkosyötöllä on varmaan sama asia kuin sen jumalikävä. Seurakunnan kokoontuessa joka sunnuntai pyytämään ilmaisexi, kiittämään ja pyytämään taas lisää ole hyvä on aivan sama liturginen ohjelma kuin teeveelehdessä.
xxx/ellauri081.html on line 508: Selvitymisohjelman ämmä kertoi että oli oppinut tappamaan kalan omin käsin. Vedä ämmä naama ruttuun ja tee lyhkösellä laiturilla pitkä kävely. Se ei ollut hauskaa. Mutta Jack Benny ja Mel Brooks omalla tavallaan oikeastaan olivat ammoisella 50-luvulla.
xxx/ellauri081.html on line 510: Jack Benny (born Benjamin Kubelsky; February 14, 1894 – December 26, 1974) was an American entertainer, who evolved from a modest success playing violin on the vaudeville circuit to a highly popular comedic career in radio, television and film. He was known for his comic timing and the ability to cause laughter with a pregnant pause or a single expression, such as his signature exasperated "Well! "
xxx/ellauri081.html on line 519: Benny had some romantic encounters, including one with dancer Mary Kelly,[2]:23–24 whose devoutly Catholic family forced her to turn down his proposal because he was Jewish.
xxx/ellauri081.html on line 521: old Sadie Marks (whose family was friends with, but not related to, the Marx family). Their first meeting did not go well when he tried to leave during Sadie´s violin performance.[2]:30–31 They met again in 1926. Jack had not remembered their earlier meeting and instantly fell for her.[2]:31 They married the following year. She was working in the hosiery section of the Hollywood Boulevard branch of the May Company, where Benny courted her.[2]:32 Called on to fill in for the "dumb girl" part in a Benny routine, Sadie proved to be a natural comedienne. Adopting the stage name Mary Livingstone, Sadie collaborated with Benny throughout most of his career. They later adopted a daughter, Joan (b. 1934). Her older sister Babe would be often the target of jokes about unattractive or masculine women, while her younger brother Hilliard would later produce Benny´s radio and TV work.
xxx/ellauri081.html on line 533:
xxx/ellauri081.html on line 535:
xxx/ellauri081.html on line 540: Marja ja Matti Tuhti kävivät Intiassa turistimatkalla viime vuosituhannella. Marja kirjoitti siitä matkakertomuxen Lehdykkään. Reportaashista ilmeni mm. seuraavaa. (Ei vaitiskaan. Ao. Lehdykän numeroa ei löydy. Lehdykän seuraavan numeron sisältöä: Kirjailija Kristina Carlsonin haastattelu.) "Iltalehti intialainen mies" hakusanoilla löytyy seuraavaa:
xxx/ellauri084.html on line 10: font-family: 'UnifrakturMaguntia';
xxx/ellauri084.html on line 11: src: url(http://grapson.com/fonts/UnifrakturMaguntia.ttf);
xxx/ellauri084.html on line 39: Among the gayest apostles were Tennyson (the poet), William Cory (who reportedly had an affair with the future Prime Minister Earl of Rosebery), E. M. Forster, John Maynard Keynes, Ludwig Wittgenstein, Lytton Strachey, Rupert Brooke, Guy Burgess and Anthony Blunt.
xxx/ellauri084.html on line 94: Suuri osa varsinkin humanitaarisin perustein (mukaanlukien perheperusteet) Suomeen tulevista on kotoisin paimentolaiskulttuureista, joissa palkkatyö on tuntematon käsite, ja joissa aika vietetään leirinuotiolla turisten silloin, kun olosuhteet eivät muuta vaadi. Kuten Ruotsissa asuva tulkki Abdullahi Mohammed osuvasti ilmaisi, Pohjoismaissa ...
xxx/ellauri084.html on line 99: Mitä tämä käytännössä tarkoittaa, sen meille kertoo kaupungin perusturvajohtaja Tero Oinonen:
xxx/ellauri084.html on line 161:
xxx/ellauri084.html on line 398: Peukutettu Lorenzo Cavallaro, Vanhempi lehtori (samanveroinen kuin apulaisprofessori!) Tietoturvallisuudessa, Tietoturvallisuusryhmä, Kuninkaallinen Ho…
xxx/ellauri084.html on line 541: Ron Brown kuoli pois Lokakuu 20, 2013 Wichitassa, Kansasissa. Hautaustoimistopalvelut Ronille tarjoaa Sepän Hauturit- Derby. Kuolinilmoitus oli Wichitan Kotkassa Lokakuun 26 ...
xxx/ellauri084.html on line 560: ron brown woodturning tools
xxx/ellauri084.html on line 562: ron brown woodturning
xxx/ellauri084.html on line 568:
xxx/ellauri084.html on line 666:
xxx/ellauri084.html on line 775: Woody Allen's film Annie Hall (1977) references The Sorrow and the Pity as a plot device. Film critic Donald Liebenson explains: "In one of the film's signature scenes, Alvy Singer (Allen) suggests he and Annie (Diane Keaton) go see the film. 'I'm not in the mood to see a four-hour documentary on Nazis,' Annie protests. In the film's poignant conclusion, Alvy runs into Annie as she is taking a date to see the film, which Alvy counts as 'a personal triumph.'
xxx/ellauri084.html on line 800: Wharton drew upon her insider's knowledge of the upper class New York "aristocracy" to realistically portray the lives and morals of the Gilded Age. In 1921, she became the first woman to win the Pulitzer Prize in Literature, for her novel The Age of Innocence. She was inducted into the National Women's Hall of Fame in 1996. Among her other well known works are the The House of Mirth and the novella Ethan Frome.
xxx/ellauri084.html on line 808: Surprisingly, turns out that Mattie survives but is nowadays a lame lime herself.
xxx/ellauri085.html on line 10: font-family: 'UnifrakturMaguntia';
xxx/ellauri085.html on line 11: src: url(http://grapson.com/fonts/UnifrakturMaguntia.ttf);
xxx/ellauri085.html on line 34: Wallufanit kiistelee siitä ottiko Lucille Duquette oikeasti äiskän heittämästä happopullosta vahinkoa, jäikö sen naama peräprutkun propelliin, tai muuta sellasta. Vai pysyikö se ennenkuulumattoman kauniina. Koko kysymys tuntuu tosi turhalta. Mutta sellasia noi Wallubändärit tuppaa olemaan. Ne on sentimentaalisia.
xxx/ellauri085.html on line 57: Burma-Shave was the second brushless shaving cream to be manufactured and the first one to become a success.
xxx/ellauri085.html on line 73: Burma-Shave sales rose to about 6 million by 1947, at which time sales stagnated for the next seven years, and then gradually began to fall. Various reasons caused sales to fall, the primary one being urban growth. Typically, Burma-Shave signs were posted on rural highways and higher speed limits caused the signs to be ignored. Subsequently, the Burma-Vita Company was sold to Gillette in 1963, which in turn became part of American Safety Razor, and Phillip Morris. The huge conglomerate decided the verses were a silly idea and one of America’s vintage icons was lost to progress.
xxx/ellauri085.html on line 131: Many references to the female nude and the way it is represented in our visual culture. (painting, photography, film etc) The female seen almost always as the object and the male as the subject.
xxx/ellauri085.html on line 177: In one of the more disturbing case histories in the novel, a stable father/husband begins obsessing over the television program M*A*S*H (taking meticulous and incoherent notes), gradually losing his mind speaking only in cryptic references to M*A*S*H and sending letters to the characters, not the actors!
xxx/ellauri085.html on line 247: A few weeks later pictures emerged of the famous CEO and his girlfriend cavorting in Japan. I guess even alleged 16 hour a day, 7 days a week workaholics take vacations…
xxx/ellauri085.html on line 281: Jordan Bernt Peterson (born 12 June 1962) is a Canadian YouTube personality, clinical psychologist and a professor of psychology at the University of Toronto. He began to receive widespread attention in the late 2010s for his views on cultural and political issues.
xxx/ellauri085.html on line 292: In response to the controversy, academic administrators at the University of Toronto sent Peterson two letters of warning, one noting that free speech had to be made in accordance with human rights legislation, and the other adding that his refusal to use the preferred personal pronouns of students and faculty upon request could constitute discrimination. Peterson speculated that these warning letters were leading up to formal disciplinary action against him, but in December the university assured him he would retain his professorship, and in January 2017 he returned to teach his psychology class at the University of Toronto.
xxx/ellauri085.html on line 294: Peterson's critiques of political correctness range over issues such as postmodernism, postmodern feminism, white privilege, cultural appropriation, and environmentalism. He contends that "proper culture" has been undermined by "post-modernism and neo-Marxism."
xxx/ellauri085.html on line 295: Peterson says that "disciplines like women's studies should be defunded", advising freshman students to avoid subjects like sociology, anthropology, English literature, ethnic studies, and racial studies, as well as other fields of study that he believes are corrupted by "post-modern neo-Marxists".
xxx/ellauri085.html on line 303: Several months after his treatment in Russia, Peterson and his family moved to Belgrade, Serbia for further treatment. In June 2020, Peterson made his first public appearance in over a year, when he appeared on his daughter's podcast, recorded in Communist Belgrade. He said that he was "back to my regular self", other than feeling fatigue, and was cautiously optimistic about his prospects. He also said that he wanted to warn people about the dangers of long-term use of benzodiazepines (the class of drugs that includes clonazepam). In August 2020, his daughter announced that her father had contracted COVID-19 during his hospital stay in Serbia. Two months later, Peterson posted a YouTube video to inform that he had returned home and aimed to resume his destructive work in the near future.
xxx/ellauri085.html on line 359: What happens is this.. Give a blue collar worker $2000 and he will buy new furniture, or clothing, ir maybe put a down payment on a new car. He will definitely take his family out to dinner and a movie, therefore stimulating the economy. However, those in charge of the companies will not do this. They already have their purchases, parties, dinners, and vacations planned and payed for. When they get an extra $2000 or $200,000 they keep it. They purchase more stock ir perhaps an insurance policy. Maybe they just stick it into a CD. In any case they are NOT helping the economy or even interested in doing so.
xxx/ellauri085.html on line 398: And that’s usually where that thought experiment ends. But let’s keep going with the scenario with low taxes, shall we? After a long time of this pattern, this sandwich shop might turn into a large chain. They’re above the struggle to survive that they started in, and other sandwich shops can’t easily take away a large portion of their customers. It becomes quite expensive to try and out-compete them. But competition is also expensive on their end. And then the owner of this shop starts to think “now wait a minute… I raise the starting wage of my workers and lower my prices, and then everyone else does the same, until eventually, I’m forced to do it again. But that second time, and every time afterwards, I’m not getting more customers or more efficient workers, I’m competing with the other companies to try to maintain what I already have, with less and less profit. And the same is true for everyone I’m competing with. What if I talked to all the other big chains in this area, and we all agreed to keep about the same starting wage and price? That way we ALL make more money.” And now those lower taxes have no effect on price or wages, all that extra money becomes profit.
xxx/ellauri085.html on line 407:
“No such theory has been found in even the most voluminous and learned histories of economic theories, including J.A. Schumpeter’s monumental 1,260-page History of Economic Analysis. Yet this non-existent theory* has become the object of denunciations from the pages of the New York Times and the Washington Post to the political arena. It has been attacked by Professor Paul Krugman of Princeton and Professor Peter Corning of Stanford, among others, and similar attacks have been repeated as far away as India. It is a classic example of arguing against a caricature instead of confronting the argument actually made.”
xxx/ellauri085.html on line 419: They understood it going in. It’s called a trade-off: they know they could lose it all, but FOR the chance to make a lot of money over a long period of time they RISK losing whatever they put in. That’s WHY the business environment of taxes and regulations, trade restrictions, etc is so important: If the owner thinks that even if they succeed, the govt will take a big chunk of what they profit, then WHY RISK IT? So they will just put money overseas or in lower risk but lower returns that don’t employ as many people. (Except that more people means lower returns...)
xxx/ellauri085.html on line 421: If they see a chance for their risk to return back to them an indecent amount, THEN they decide to go for it.
xxx/ellauri085.html on line 430: So uncertainty and hostile business environments tend to chill investment in new ventures. When the tide changes, then boom, it increases, and even at lower tax rates, we end up with MORE tax revenue due to a wider tax base and more people working and paying taxes and reduced tax avoidance, since rich people will pay "reasonable" taxes, but when they are high, then they look for shelters and overseas investments.
xxx/ellauri085.html on line 445: The reality of incentive based economics is that by lowering the tax rates on future profitable activity will divert huge amounts of cash today into unproductive passive investments, and to such investments that eat away jobs and support accumulation of wealth.
xxx/ellauri085.html on line 507: On a smaller level, Republicans turned the state of Kansas into a laboratory for trickle-down economics, with the goal being to prove conclusively that if you aggressively cut taxes, the economy will rev like a mighty engine.
xxx/ellauri085.html on line 508: What happened, needless to say, is that revenue shrank, the state’s bond rating plummeted, and draconian cuts were made to schools and infrastructure. The Republican-controlled state Legislature finally rolled back the tax cuts in 2017 and started scrounging to close a $900-million budget shortfall.
xxx/ellauri085.html on line 513: Economists say the wealth gap in American society is now the greatest since the Gilded Age of the late 19th century, when the richest 10% owned roughly three-quarters of the nation’s wealth, and the bottom 40% had virtually nothing.
xxx/ellauri085.html on line 551: While previous studies on the effects of taxing the rich have tended to focus on just one type of tax, “our measure combines all of these important taxes on the rich into one indicator,” Hope and Limberg said in an email. “This provides a more complete picture of taxes on the rich, but it also allows for comparisons across countries and over time.”
xxx/ellauri085.html on line 555: They then traced what happened to those nations’ economies in the five years after the cuts were implemented. They focused particularly on income inequality, economic growth as measured by gross domestic product, and the unemployment rate. They aggregated those trends across countries to capture the broadest possible picture of the tax cuts’ effects.
xxx/ellauri085.html on line 561: First, the tax cuts succeeded at putting more money in the pockets of the rich. The share of national income flowing to the top 1 percent increased by about 0.8 percentage points. (For comparison, in the United States the bottom 10 percent of earners capture only 1.8 percent of the country’s income).
xxx/ellauri085.html on line 565: “In the last decade, especially with the pioneering work of Thomas Piketty and his co-authors, there has been a growing consensus that tax cuts for the rich lead to higher income inequality,” Hope and Limberg said. Piketty, a French economist, wrote “Capital in the Twenty-First Century,” a book on the growth of inequality in rich nations.
xxx/ellauri085.html on line 569: “There is a large political science literature on the power of rich voters and organised business interests to shape public policies in their favour,” the authors write in their report.
xxx/ellauri085.html on line 601: I would drastically change the healthcare system to implement a “Single Rate Geographic structure” not a single payer system.
xxx/ellauri086.html on line 10: font-family: 'UnifrakturMaguntia';
xxx/ellauri086.html on line 11: src: url(http://grapson.com/fonts/UnifrakturMaguntia.ttf);
xxx/ellauri086.html on line 75: About Lindsfarne Gospels Bede explains how each of the four Evangelists was represented by their own symbol: Matthew was the man, representing the human Christ; Mark was the lion, symbolising the triumphant Christ of the Resurrection; Luke was the calf, symbolising the sacrificial victim of the Crucifixion; and John was the eagle, symbolising Christ's second coming. A collective term for the symbols of the four Evangelists is the Tetramorphs. Each of the four Evangelists is accompanied by their respective symbol in their miniature portraits in the manuscript. In these portraits, Matthew, Mark, and Luke are shown writing, while John looks straight ahead at the reader holding his scroll. The Evangelists also represent the dual nature of Christ. Mark and John are shown as young men, symbolising the divine nature of Christ, and Matthew and Luke appear older and bearded, representing Christ's mortal nature.
xxx/ellauri086.html on line 83: ONAN, as almost everybody knows, was killed by God for the heinous crime of "spilling his seed upon the ground". This, throughout history, has associated him with masturbation, beginning with the writings of Clement of Alexandria. And I agree, that when DFW mentions O.N.A.N., that connotation is implied. But that's not why God was mad at Onan. If you go read the whole sordid story in Genesis 38: when God killed Onan's brother, for reasons which are a bit obscure, leaving his widow childless, it was the custom that Onan was required to marry her and father a child upon her. This child would legally be his brother's. This was known as Levirate marriage. Onan didn't want any children who weren't legally his, so Onan "went in" to his brother's wife but pulled out early and "spilled his seed on the ground". So Onan's real sin was refusing to Consumate his Levirate Marriage. Now, once God whacked Onan, his widow had to wait for his remaining brother to grow up. But she got tired of waiting and put on a veil(!!!!) and tricked Onan's father into having sex with her. So a painting of the "Consummation of the Levirates" might be Onan's father banging his sons' wife....
xxx/ellauri086.html on line 118: Innovatiivisia rohkeita ajatuxia ei ammuta alas, kuten esim Juha Sipilän työllistämiskeinot: ”Selviydymme, kun meillä on rohkeutta tehdä ratkaisuja, jotka vapauttavat työpaikkoja ja turvallisuutta sekä ottamalla vastuuta lähimmäisistämme ja etenkin omasta elämästämme.”
xxx/ellauri086.html on line 124: Suomalainen meedia ei keskity turhiin julkkixiin vaan ääneen pääsevät vaan ne, joilla on tutkimustaustaa ja/ja hallintonazoja (mainizematta nimiä)
xxx/ellauri086.html on line 174: 2013 Zoë Quinn, riippumaton pelinkehittäjä, julkaisi pelin Masennusretki, tekstipelin joka koittaa välittää masennuxen kokemuxen fiktiivisten näyttämöiden avulla, Quinnin omien masiselämysten pohjalta. Peli sai myönteisiä arvioita pelilehdissä, mutta sitten tuli takaisku. Online-pelaajat eivät pitäneet sen naismaisuudesta, kun siinä ei ollut yhtään aseita eikä verisiä tappojuhlia. Tommoinen ämmämäinen höpötys oli "politiikan" tuomista viattomaan poikamaiseen pelikulttuuriin. Quinnia alettiin ahdistella kaikin tavoin kuukausimääriä, raiskaus- ja tappouhkauxia sateli finninaamoilta. Quinn kertoi vainosta netissä, ja siitähän paska vasta lensi tuulettimeen, sen sexikumppanit ja kotiosoite julkaistiin darknetissä. Ne joutui lopulta muuttamaan turvallisuuden takia. Selkkaus sai nimexi Gamergate.
xxx/ellauri086.html on line 230: Smoking is not expressly forbidden anywhere in the Bible. There is a veritable who’s who list of Christians who smoked. One of the greatest preachers and evangelists of the 19th century loved his cigars. He was Charles Spurgeon. Other famous Christians who smoked or still do are J.R.R. Tolkien, C.S. Lewis, Chuck Colson, Johann Sebastian Bach, Billy Graham, and Jerry Farwell (although the last two quit in their latter years). This article has addressed all types of tobacco: cigarettes, pipe, cigar, snuff, and chewing tobacco. Come to think of it, all these famous Christians are dead. Put that in your pipe and smoke.
xxx/ellauri086.html on line 245: Be it just an innocent picture of Virgin Mary on my bum. Marry, no.
xxx/ellauri086.html on line 445: Who did it, who did it! As sturdy as Gibraltar, Dilectician and grammarian
xxx/ellauri086.html on line 566: "But I don't hold with the idea that to understand all is to forgive all; you follow that and the first thing you know you're sentimental over murderers and rapists and kidnappers and forgetting their victims. That's wrong. I'll weep over rich kids, not over space aliens who are hungry too. If there were some way to drown criminals at birth, I'd take my turn as executioner. Let space aliens drink them from a tin like Campbell soup."
xxx/ellauri086.html on line 578: Tässä pitkäveteisessä paasauxessa on "alphabet soup" aiheisia vanhoja amer. meemejä. Alphabet on Googlen kauppanimi, aiheeseen sopivasti. Näitä meemejä on "Scarlet letter", "Purloined letter" ja monen monta muuta, kuten French letter joka esiintyy Pynchonin tiiliskivessä, jopa Open Letter To My Future Self:
xxx/ellauri086.html on line 580: FutureMe: Write a Letter to your Future Self
xxx/ellauri086.html on line 581: [Search domain www.futureme.org] https://www.futureme.org
xxx/ellauri086.html on line 583: Write a letter to the future: set goals for yourself, make a prediction about the world. Envision the future, and then make it happen. FutureMe has been delivering letters to the future for millions of people since 2002.
xxx/ellauri086.html on line 584: "I love this. I've sent myself 5 letters so far and every year it's a surprise. Because I forget so easily. It turns into such a deep reflective process, that I usually weep and laugh while I write." - Margaret Member since 2011.
xxx/ellauri086.html on line 586: (ook) Read future letters written by others: You are lost!
xxx/ellauri086.html on line 587: Our Time Travel machine took a wrong turn - turn back before it's too late!
xxx/ellauri086.html on line 595: "The Purloined Letter" is a short story by American author Edgar Allan Poe. It is the third of his three detective stories featuring the fictional C. Auguste Dupin, the other two being "The Murders in the Rue Morgue" and "The Mystery of Marie Rogêt". These stories are considered to be important early forerunners of the modern detective story. It first appeared in the literary annual The Gift for 1845 (1844) and soon was reprinted in numerous journals and newspapers.
xxx/ellauri086.html on line 610: A month later, the prefect returns, still unsuccessful in his search. He is motivated to continue his fruitless search by the promise of a large reward, recently doubled, upon the letter's safe return, and he will pay 50,000 francs to anyone who can help him. Dupin asks him to write that check now and he will give him the letter. The prefect is astonished, but knows that Dupin is not joking. He writes the check, and Dupin produces the letter. The prefect determines that it is genuine and races to deliver it to the queen.
xxx/ellauri086.html on line 619: Dupin left a snuff box behind as an excuse to return the next day. Resuming the same conversation they had begun the previous day, D— was startled by a gunshot in the street. While he went to investigate, Dupin switched D—'s letter for a duplicate.
xxx/ellauri086.html on line 663: The Reverend John Wilson and the minister of Hester's church, Arthur Dimmesdale, question her, but she refuses to name her lover. After she returns to her prison cell, the jailer brings in Chillingworth, now a physician, to calm Hester and her child with his roots and herbs. He and Hester have an open conversation regarding their marriage and the fact that they were both in the wrong. Her lover, however, is another matter and he demands to know who it is; Hester refuses to divulge such information. He accepts this, stating that he will find out anyway, and forces her to conceal that he is her husband. If she ever reveals him, he warns her, he will destroy the child's father. Hester agrees to Chillingworth's terms although she suspects she will regret it.
xxx/ellauri086.html on line 675: After several years, Hester returns to her cottage and resumes wearing the scarlet letter. When she dies, she is buried near the grave of Dimmesdale, and they share a simple slate tombstone engraved with an escutcheon described as: "On a field, sable, the letter A, gules" ("A red letter A written on a black background").
xxx/ellauri086.html on line 687: He worked at the Boston Custom House and joined Brook Farm, a transcendentalist community, before marrying Peabody in 1842. The couple moved to The Old Manse in Concord, Massachusetts, later moving to Salem, the Berkshires, then to The Wayside in Concord. The Scarlet Letter was published in 1850, followed by a succession of other novels. A political appointment as consul took Hawthorne and family to Europe before their return to Concord in 1860.
xxx/ellauri086.html on line 695: Elmer Kennedy-Andrews remarks that Hawthorne in "The Custom-house" sets the context for his story and "tells us about ´romance´, which is his preferred generic term to describe The Scarlet Letter, as his subtitle for the book – ´A Romance´ – would indicate." In this introduction, Hawthorne describes a space between materialism and "dreaminess" that he calls "a neutral territory, somewhere between the real world and fairy-land, where the Actual and the Imaginary may meet, and each imbues itself with nature of the other". This combination of "dreaminess" and realism gave the author space to explore major themes.
xxx/ellauri086.html on line 795: Back into the chamber turning, all my soul within me burning, Takas tupaan peruuttelin, sieluparkaa toppuuttelin.
xxx/ellauri086.html on line 818: For we cannot help agreeing that no living human being Siitä ei kai tule kiistaa et tällästa ei linturiistaa
xxx/ellauri086.html on line 820: Bird or beast upon the sculptured bust above his chamber door, lintu eikä elikko eikä muukaan olio
xxx/ellauri086.html on line 900: Poe dismissed the notion of artistic intuition and argued that writing is methodical and analytical, not spontaneous. He writes that no other author has yet admitted this because most writers would "positively shudder at letting the public take a peep behind the scenes... at the fully matured fancies discarded in despair... at the cautious selections and rejections"
xxx/ellauri086.html on line 916: George Rex Graham, a friend and former employer of Poe, declined Poe's offer to be the first to print "The Raven". Graham said he did not like the poem but offered $15 as a charity. Graham made up for his poor decision by publishing "The Philosophy of Composition" in the April 1846 issue of Graham's American Monthly Magazine of Literature and Art. Another act of charity.
xxx/ellauri086.html on line 923: Kielivä sydän (Tell-tale heart) on dostomainen juttu murhasta, vielä turhemmasta kuin dostolla. Tyyppi tappaa vanhan äijän koska sillä on ällö silmä. Size kuulee tapetun äijän sydämen tumputtavan ja tulee entistäkin hullummaxi mikäli mahdollista.
xxx/ellauri087.html on line 10: font-family: 'UnifrakturMaguntia';
xxx/ellauri087.html on line 11: src: url(http://grapson.com/fonts/UnifrakturMaguntia.ttf);
xxx/ellauri087.html on line 35: Ilman sademetsiä ei olisi muutakaan - Ihmiset | HS.fi. Ilman Pipsaa ei olisi muutakaan, ei edes sademeziä. Ilman sademeziä ei olisi varpusia. Ilman varpusia olisi hevonpaskaa vielä enemmän. Eläköityvä Eski Saarinen summaa elämäänsä Apu-lehdessä. Ottaisinko Apu-lehden? Vai Alibin, Hymyn, Pelle Pelottoman, Juoxija-lehden, vaiko tällä kertaa Menopaussin? Olen valintojeni summa, muistuttaa existentialistifilosofi (emeriturus) E. Saarinen.
xxx/ellauri087.html on line 49: On vaikea sanoa, mihin tässä ollaan menossa, muuta kuin brittituristien suosimaan lomakohteeseen Kyproksen Pafokselle. Seminaarin tervetuliaiskirje on älytön. Alku vielä menettelee:
xxx/ellauri087.html on line 199:
xxx/ellauri087.html on line 279: – Olisin voinut olla poikien kanssa enemmän. Vaikka elämäni on ollut plusmerkkistä, se on todellisuudessa perustunut joiltakin osin vähän turhan itsekkäille miinusmerkkisille sankaruuspyrkimyksille.
xxx/ellauri087.html on line 312: – Nyt on oikea aika ajatella, mitä oikeastaan ajattelemme todella tärkeistä asioista, kuten Pafos-seminaarista. Kuka meistä haluaa tuhota eliölajeja tai touhuta turhanpäiväistä? No aika monet kyllä. Miksi elää rakkaudettomasti, kun voi välittää toisensukupuolisista ihmisistä ja arvostaa elämän ihmettä? Sitä pientä kimmeltävää tippaa kyrvän kärjessä.
xxx/ellauri087.html on line 323: Moorellakaan ei ollut sille mitään sanottavaa, mutta matemaatikko Hardyn kanssa se tuli juttuun. Hardyn periaate sanoo että geenijakaumat on stabiileja ellei ympäristö vaikuta. Lawrence oli varmaan jotain kolmikymppinen kansakoulunopettaja ja Hardy sitä 7v vanhempi kiltinoloinen kaveri jonka vanhemmat oli olleet seminaarinkäyneitä opettajia. Hardykin oli "apostoli". Sen ainoa romanssi oli sen tuttavuus Ramanujanin kaa, sen joka kuolinvuoteella piti Hardyn ehdottamaa tyhmää kokonaislukua kiinnostavana. Masentuneena vanhuxena se kirjoitti Matematiikan apologian. Russell kirjoitti Principia Mathematican 1910, jonka nimen se otti Mooren Principia Ethicasta 1903, joka puolestaan apinoi Newtonin (Philosophiae naturalis) Principia Mathematicaa 1687, jonka esikuva oli Eukleideen Stoikheia 300 BC. Aika nenäkästä porukkaa.
xxx/ellauri087.html on line 334: Milton Friedman (/ˈfriːdmən/; July 31, 1912 – November 16, 2006) was an American economist who received the 1976 Nobel Memorial Prize in Economic Sciences for his research on consumption analysis, monetary history and theory and the complexity of stabilization policy. With George Stigler and other jews, Friedman was among the intellectual leaders of the Chicago school of economics, a neoclassical school of economic thought associated with the work of the faculty at the University of Chicago that rejected Keynesianism in favor of monetarism until the mid-1970s, when it turned to new classical macroeconomics heavily based on the concept of rational expectations.
xxx/ellauri087.html on line 336: He specialized in mathematics and economics, and became influenced by two economics professors, Arthur F. Burns and Homer Jones, who convinced him that printing more money could help end the Great Depression. Friedman met his future wife, economist Rose Director, while at the University of Chicago. Good name. Milton got a doctorate rather late, in 1946, counting the income of typical Jewish professions. His "consumption function", unlike Keynes, took into account that households overspend on the basis of their felt class membership and optimistic income expectations. Good news for supply side economics.
xxx/ellauri087.html on line 338: Milton Friedman's's book Capitalism and Freedom eventually brought him popular acclaim. Published by the University of Chicago in 1962, it has sold over half a million copies and has been translated into 18 different languages, no small feat for a popular book on the subject of economics. In the book, he argues for a classically liberal society where free markets solve problems of efficiency, enriching rich in the United Stoates as a side effect. He argues for free markets on the basis of hebrew pragmatism and philosophy. He concludes the book with an argument that most of America’s successes are due to the free market and private enterprise, while most of its greatest failures are due to government intervention. George W. Bush got the point and let private enterprises be jailkeepers and fight the second Iraq war. Welcome back to the 19th century and before.
xxx/ellauri087.html on line 380: Among his major contributions to linguistic theory was the hypothesis that not all langages are like English, which Noam Chomsky found difficult to believe. Hale suggested that certain languages were non-configurational, lacking the phrase structure characteristic of such languages as English. Some people were Indians and aboriginals, and some were Finns with a baby and no place to put it in.
xxx/ellauri087.html on line 419: And your quaint Honour turn to dust; ja sun sievä kunnia on tomua; tomussa hyve tahraton
xxx/ellauri087.html on line 452: At least two poets have taken up the challenge of to Marvell's poem in the character of the lady so addressed. Annie Finch's "Coy Mistress" suggests that poetry is a more fitting use of their time than lovemaking, while A.D. Hope's "His Coy Mistress to Mr. Marvell" turns down the offered seduction outright.
xxx/ellauri087.html on line 454: Many authors have borrowed the phrase "World enough and time" from the poem's opening line to use in their book title or inside. The most famous is Robert Penn Warren's 1950 novel World Enough and Time: A Romantic Novel, about murder in early-19th-century Kentucky. (WTF,? bet Ernest Heminway's booklet Farewell for Arms (p. 129) is famouser.) With variations, it has also been used for books on the philosophy of physics (World Enough and Space-Time: Absolute versus Relational Theories of Space and Time), geopolitics (World Enough and Time: Successful Strategies for Resource Management), a science-fiction collection (Worlds Enough & Time: Five Tales of Speculative Fiction), and a biography of the poet (World Enough and Time: The Life of Andrew Marvell). The phrase is used as a title chapter in Andreas Wagner's pop science book on the origin of variation in organisms, "Arrival of the Fittest". The verse serves as an epigraph to Mimesis, literary critic Erich Auerbach's most famous book. It is also the title of an episode of Big Finnish Productions's The Diary of River Song series 2, and of part 1 of Doctor Who's Series 10 finale. It is the title of a Star Trek New Voyages fan episode where George Takei reprises his role as Sulu after being lost in a rift in time. The title of Robert A. Heinlein's 1973 novel Time Enough for Love also echoes this line.
xxx/ellauri087.html on line 456: Further in the field of science fiction, Ursula K. Le Guin wrote a Hugo-nominated short story whose title, "Vaster than Empires and More Slow", is taken from the poem. Ian Watson notes the debt of this story to Marvell, "whose complex and allusive poems are of a later form of pastoral to that which I shall refer, and, like Marvell, Le Guin's nature references are, as I want to argue, "pastoral" in a much more fundamental and interesting way than this simplistic use of the term." There are other allusions to the poem in the field of Fantasy and Science Fiction: the first book of James Kahn's "New World Series" is titled "World Enough, and Time"; the third book of Joe Haldeman's "Worlds" trilogy is titled "Worlds Enough and Time"; and Peter S. Beagle's novel A Fine and Private Place about a love affair between two ghosts in a graveyard. The latter phrase has been widely used as a euphemism for the grave, and has formed the title of several mystery novels.
xxx/ellauri087.html on line 458: Brian Aldiss's novel Hothouse, set in a distant future in which the earth is dominated by plant life, opens with "My vegetable should grow / vaster than empires, and more slow."
xxx/ellauri087.html on line 463: Eliot also alludes to the lines near the end of Marvell's poem, "Let us roll all our strength and all / Our sweetness up into one ball", with his lines, "To have squeezed the universe into a ball / To roll it toward some overwhelming question," as Prufrock questions whether or not such an act of daring would have been worth it. Eliot returns to Marvell in The Waste Land with the lines "But at my back in a cold blast I hear / The rattle of the bones" (Part III, line 185) and "But at my back from time to time I hear / The sound of horns and motors" (Part III, line 196).
xxx/ellauri087.html on line 588: Yrjö Engeström oli eri koppava stallari kun mä aloitin opiskeluja. Mun piti pyytää sitä pitämään turpansa kiinni kielitieteen alkeiskurssilla kun se ei antanut mustan assistentin päästä asiaan. Sittemmin Ykä käänsi takkinsa ja nyzen poika Jyri on talousliberaali massayrittäjä. Ne on ihan samannäkösiä koukkunokkia.
xxx/ellauri087.html on line 616: Cultural-historical activity theory (CHAT) is a theoretical framework which helps to understand and analyse the relationship between the human mind (what people think and feel) and activity (what people do). It traces its origins to the founders of the cultural-historical school of Russian psychology L. S. Vygotsky and Aleksei N. Leontiev. Tää oli Esa Sariolan lempilapsi, jonka se kiusasi höynähtäneitä veistoluokissa.
xxx/ellauri087.html on line 618: Elsewhere CHAT has been defined as "a cross-disciplinary framework for studying how humans purposefully transform natural and social reality, including themselves, as an ongoing culturally and historically situated, materially and socially mediated process". Core ideas are: 1) humans act collectively, learn by doing, and communicate in and via their actions; 2) humans make, employ, and adapt tools of all kinds to learn and communicate; and 3) community is central to the process of making and interpreting meaning – and thus to all forms of learning, communicating, and acting.
xxx/ellauri087.html on line 637: 80-luvulla väitöskirjaa viimeistellessään Yrjö alkoi taas turhautua. Vastarannankiisken uranäkymät tuntuivat ahtailta, vaikka elämä oli muuten mallillaan. Samalta alalta oli löytynyt fiksu vaimo Ritva Engeström. Lapsia oli siunaantunut kaksi. ”Muistan sen varsin onnellisena aikana.” Vapaan kasvatuksen ansiota tai ei, kumpikin poika on päässyt toteuttamaan itseään maailmalla. Jyri Engeström, 40, on maineikas teknologia-yrittäjä ja somepioneeri. Räjäyttelee Kaliforniassa ja Länsi-Käpylässä siiliasemia. Tatu Engeström, 34, jatkaa sukuperinteitä kuvataiteilijana. Senkään työt ei käy kaupaxi.
xxx/ellauri087.html on line 721: Presidentti Porfirio Díazin kaudella jako rikkaiden ja köyhien välillä leveni entisestään ja diktaattori keskitti sekä vallan että hyvinvoinnin harvojen käsiin. Kansa ei voinut ilmaista mielipiteitään tai valita johtajiaan. Köyhien turhautuminen ja poliittinen kiinnostus alkoi herätä ja useita uuden sukupolven nuoria johtajia olisi halunnut nousta politiikkaan mukaan, kuten Francisco I. Madero, joka kampanjoi ympäri maata Díazia vastaan.
xxx/ellauri087.html on line 760: 20. heinäkuuta 1923 Villa oli palaamassa ristiäisistä, kun hänen ohitseen ajoi auto, josta kuului: Viva Villa. Se oli sovittu merkki ja sillä hetkellä luoteja alkoi viuhua Villan kaaraa kohti. Villa kuoli lähes heti. Muut kuolleet olivat hänen autonkuljettajansa ja kaksi henkivartijaa. Yksi henkivartija pääsi pakoon ja kertoi ihmisille Pancho Villan kuolleen. Teosta vahvin epäilty on ollut Álvaro Obregón, joka oli tuolloin Meksikon presidenttinä, mutta murhaa ei ole virallisesti selvitetty. Mitäs turhia.
xxx/ellauri087.html on line 899: Olen vähän hämmästynyt siitä, että olen vielä elossa, 88-vuotias kirjailija Christer Kihlman sanoo. Nyt sen hämmästys on hälvennyt. Nekrologikuvissa se on aika hölmön näköinen. Harmaa Hessu Hopo. Vai onko toi sen elämäkerturi joku Lång? Vaikee sanoa. Kaikki vanhat miehet on samannäkösiä. Ize asiassa kaikki vanhuxet.
xxx/ellauri091.html on line 10: font-family: 'UnifrakturMaguntia';
xxx/ellauri091.html on line 11: src: url(http://grapson.com/fonts/UnifrakturMaguntia.ttf);
xxx/ellauri091.html on line 73: ture/koronanuoret/koronanuoret.png" width="30%" />
xxx/ellauri091.html on line 81: ture/koronanuoret/koronanuoret2.png" width="30%" />
xxx/ellauri091.html on line 91: ture/koronanuoret/koronanuoret3.png" width="30%" />
xxx/ellauri091.html on line 100: Liikkeen mielestä unelma oli aikoinaan se, että suomalaiset naiset voisivat kulkea yksin rauhassa, turvassa. "Jos joku tulee sanomaan, että Soldiers of Odin on huono asia, en voi ymmärtää sitä. Sehän suojelee Minna Canthin unelmaa.” Näin sanoi Rajat kiinni! -kansanliikettä edustava Susanna Kaukinen Ylen Aamu-tv:n ohjelmassa.
xxx/ellauri091.html on line 102: Miesten käsirysyn kautta turvattu rauha on yhdenlaista naisen alistamista, tuumaavat naiset Saudi-Arabiassa ja Lontoossa. En 48-årig polis har häktats misstänkt för att ha kidnappat och dödat en kvinna. Fallet fick Londonpolisen att varna kvinnor, be dem vara försiktiga och inte ta promenader på egen hand. Gå ut bara i sällskap av en manlig släkting, far, bror, farbror, morbror eller kusin. En helkroppsmask är också en bra idé. Många menar att den typen av uttalanden antyder att det är kvinnors ansvar att själva undvika att bli attackerade. Enligt Storbritanniens premiärminister Boris Godunov ska lagstiftingen leda till skärpta straff för flanörer och fler poliser på gatorna.
xxx/ellauri091.html on line 104: Totta on, että kirjailijat Minna Canth, Katri Vala ja Hilja Haahti vaalivat naisrauhaa aikanaan kirjoissaan ja poleemisissa kirjoituksissaan. He eivät kuitenkaan halunneet sitä, että miehet turvaisivat heille rauhan. He korostivat rauhan syntyvän heidän omista toimistaan ja omalla panoksellaan. Näiden kirjailijoiden mielestä miesten käsiaseen kautta turvattu rauha on yhdenlaista naisen alistamista. Useissa kirjoissaan he toivat esiin sen, että suomalaisiin naisiin kohdistuu aivan toisenlainen ja suurempi uhka nimenomaan suomalaisten miesten väkivallasta.
xxx/ellauri091.html on line 106: Pohjois-Savoon tuodaan yxityisen päivähoitoketjun toimesta halpoja mutta toistaitoisia päivähoitajia Espanjasta ja Kreikasta. Mixei suomalaiset innostu? Koska palkat ovat aivan surkeita, ja surkastuvat tästä vielä enempi. UM pakottaa konttoripuolen työntekijät tekemään henkilökohtaisia sopimuxia. Veturikuskeille saneltiin uudet työehdot kysymättä. Kuskit äänestivät jaloillaan. Törkeää!
xxx/ellauri091.html on line 237: Mietin pitäiskö minunkin mennä naisylioppilaiden vastaanottoon madame af Forsellesin kotiin käytettäväxi tarvittaessa. En mene, päätin. Tietysti minulla olisi ollut tuo vanha kipeä asiani: miten saan varmistettua jumalalta lapsen? Mitä minun on tehtävä että sen varmuuden saisin? Ei. en osaa vielä kyllixi englantia, minun täytyisi turvautua rva af Forsellesiin. Mahdotonta näin aroissa kysymyxissä. Ja vaikka Mr. Mott on laihanlainen, voisiko hän sittenkään mahtua mun asemaan?
xxx/ellauri091.html on line 274: Eli mitä opimme tästä? Että herrasväistä tulee kansan parhaat johtajat, ja niistä tulee tottelevaisempia kun niitä kesyttää joku Mr. Mottin kaltainen paskanpuhuja. Kristus on kallio ja aurinko, koskivoima ja sillä tuotettava valo. Kristus on lähes kaikki mitä teollistuva yhteiskunta tarvizee. Kunpa työläisetkin tajuaisi tän. Mr. Mottin käynnistä seurasi hurja määrä opiskelijoiden välisiä yhdyntöjä, ettei se ihan turha reisu ollut. Suomenkieliset ja ruozinkieliset, pakkokirkolliset ja vapaakirkolliset, vanhasuomalaiset ja nuorisuomalaiset, perustuslailliset ja -laittomat, kaikki yhteisessä hyörinässä. Tätä koettiin jo helmikuun manifestin aikana.(Ei se ihan kommunistisen manifestin veroinen jamboree ollut, mutta ei huono.) Nyze erikoisesti korostui. Oli jumalan ihme etteivät valtiolliset näkökannat kyenneet nostamaan muureja herrasväkien välille. (Huonommiin kävi sitten vuoden 1918 tapahtumissa, mutta nehän ei olleetkaan herrasväkeä.)
xxx/ellauri091.html on line 285: Gerhart (Johann Robert) Hauptmann (1862-1946: prominent German dramatist of the early 20th century. Hauptmann won the Nobel Prize for Literature in 1912. His naturalistic plays are still frequently performed. Hauptmann's best-known works include The Weavers (1893), a humanist drama of a rebellion against the mechanisms of the Industrial Revolution, and Hannele (1884), about the conflict between reality and fantasy.
xxx/ellauri091.html on line 292: Hauptmann's early dramas reflect the influence of Henrik Ibsen, but the production of Die Weber, a dramatization of the Silesian weavers' revolt of 1844, brought him fame as the leading playwright of his generation. Hauptmann did not only want to give realistic details, but he paid a great deal of attention to historical accuracy, and studied various dialects. His weavers are "flat-chested, coughing creatures of the looms, whose knees are bent with much sitting." The women's clothes are ragged, but some of the young girls are not without charm � they have "delicate figures, large protruding melancholy eyes." Structurally the play, which was at first banned, was innovative � there is no single, individual hero in the cast of more than 70 characters. (Didn't exceed the 80 character limit of first generation mainframe computers.)
xxx/ellauri091.html on line 294: Die versunkene Glocke (1897), a symbolic story of a master bell founder and his struggle as an artist, has been one of Hauptmann's most popular plays. After this Hauptmann wrote the tragedies Fuhrmann Henschel (1899), Michael Kramer (1900), and Rose Bernd (1903). These works also reflected the personal turmoil Hauptmann was then in he had fallen for a fourteen-year-old girl, a promising violinist Margarete Marschalk. She was the opposite of his wife, interested in his work, and in such outdoor sports as hiking, ice-skating, andf skiing. After Hauptmann wife found out about her rival, she moved with the children to Dresden. Hauptmann had a son, Benvenuto, with Margarete, and in 1904, after a long period of agonising thought, Hauptmann divorced Marie and married Margarete. However, a year later he met a sixteen-year-old actress, Ida Orloff, who became a new object of his obsession. Hauptmann described her in his letters as a moth flirting with flames, as a bewitching Siren, as a mermaid, and as a cruel spider.
xxx/ellauri091.html on line 298: From 1883 to 1884 Hauptmann studied art in Rome and wrote a romantic poem based on the myth of Prometheus. Ill health forced him to return to Germany. In 1885 he married Marie Thienemann; they had four children. Marie Thienemann was a beautiful, rich heiress, whom he had met in 1881, and who supported him through the four years of their engagement. Hauptmann settled with Marie in Berlin. She admired her husband, but did not much understand literature and was devastated when Gerhart's attention strayed. However, her wealth gave him the freedom to start his career as a writer.
xxx/ellauri091.html on line 306: Säntäystä ja turnajaisia
xxx/ellauri091.html on line 308: In scramble competition resources are limited, which may lead to group member starvation. Contest competition is often the result of aggressive social domains, including hierarchies or social chains. Conversely, scramble competition is what occurs by accident when competitors naturally want the same resources. These two forms of competition can be interwoven into one another. Some researchers have noted parallels between intraspecific behaviors of competition and cooperation. These two processes can be evolutionarily adopted and they can also be accidental, which makes sense given the aggressive competition and collaborative cooperation aspects of social behavior in humans and animals. To date, few studies have looked at the interplay between contest and scramble competition, despite the fact that they do not occur in isolation. There appears to be little understanding of the interface between contest competition and scramble competition in insects. Much research still needs to be conducted concerning the overlap of contest and scramble competition systems. Contests can arise within a scramble competition system and conversely, scramble competition "may play a role in a system characterized by interference".
xxx/ellauri091.html on line 310: Population can be greatly affected by scramble competition (and contest competition). Intraspecific competition normally leads to a decline of organisms. For example, the more time that an individual spends seeking food and reproduction opportunities, the less energy that organism naturally has to defend oneself against predators, resulting in a "zero-sum game". Competition is a density dependent effect, and scramble competition is no exception. Scramble competition usually involves interactions among individuals of the same species, which makes competition balanced and often leads to a decline of population growth rate as the amount of resources depletes. Ei niin pahaa ettei jotain hyvääkin.
xxx/ellauri091.html on line 314: Bridget Jonesin päiväkirjassa "Darcy" edusti turnausstrategiaa ja "Hugh" säntäystä. Kristina-täti tykkäs nuorempana enempi Darcysta, mutta on nyt kallistunut Hughin puolelle. Seija oli myös Hugh-fani, vaikka onhan Darcyllakin puolesa, hieno linna ja ten thousand a yaaah. Silloinhan Lizzykin siihen vasta rakastui. Kristina-tädin mielestä Darcy on pökkelö, mun mielestä Hugh on luikero. Ize edustan yllä tota luikerokoulukuntaa. Mieluummin olen matonaama kuin siisti nazi.
xxx/ellauri091.html on line 316: Woku pörrää Nyrzin pihalla kuin orava. Se on on kuin väkkärä, ihmettelee naapuri. Indeed, monien oravien parittelusysteemissä on sekä säntäys- että turnauskilpailujen piirteitä. On silmiinpistävää että oravat poikkeavat nisäkkäiden tavallisesta meiningistä, missä koiraat on tyrnävämpiä kuin naaraat (Tab. 1). Riku onkin niistä territoriaalisempi, kaipaa takas piikkilanka-aitaa Majan ympärille. Ja on pahoillaan että Talasniemen naapurit ei tiedä kuinka hienot pesäpöntot meillä on Helsingissä. Riku ja Woku kiusaavat Aku Ankkaa Rauharannan puolella ja säxättävät.
xxx/ellauri091.html on line 318: Seuraavaxi (tai seuraavassa jaxossa) käsittelen ekologisesti ajatusta, että oikeisto/vasemmisto kissanhännänveto on oikeasti termiittiapinoiden päättämättömyyttä siitä mihin suuntaan pitäis lajina mennä, kohti yhteiskuntahyönteistä vaiko pysyä vaan yxilö- ja klaanierritoriaalisella linjalla. Pyramidimainen klaani on oikeastaan vaan raffinoidumpi versio tosta turnauskilpailusta. Turnaustaulukko on pyramidinmuotoinen, ja se tuottaa nokintajärjestyxiä, nazoja ja nazeja.
xxx/ellauri091.html on line 339: The New Yorker is divided into sections such as News, Culture, Books, BusinessTech, Humor, Cartoons, Magazine, and more. Currently, David Remnick is the Editor.
xxx/ellauri091.html on line 340: The New Yorker is published by Condé Nasty Inc. and is a subsidiary of Advance Publications. S.I. Newhouse acquired The New Yorker in 1985 for “$200 a share for the magazine’s common stock, an investment of about $142 million.” The Newhouse family owns Advance Publications and currently, the third and fourth generations of the Newhouse family is involved in the management. For details about the Newhouse family click here. The New Yorker, Vogue, Vanity Fair, Gentlemen’s Quarterly (GQ), Architectural Digest (AD), Condé Nast Traveler, and Wired are all published by Conde Nasty.
xxx/ellauri091.html on line 363: Left: Income equality; higher tax rates on the wealthy; government spending on social programs and infrastructure; stronger regulations on business. Minimum wages and some redistribution of wealth.
xxx/ellauri091.html on line 401: Left: Strong government to provide a structure. Laws are enacted to protect every individual for an equal society. Safety nets for those in need.
xxx/ellauri091.html on line 434: Klaanimainen lisääntyminen on sellaista, jossa lisääntymisoikeus hankitaan turnajaisissa ja hopeaselät kasan päällimmäisinä päättää kuka panee naaraita (yleensä ne). Pesässä lisääntyminen on sivuseikka, jonka hoitaa kuninkaalliset. Ne päättää siitä ize tykönään, muut kuhnurit saa runkata jos tahtovat, vaikka toisiaan.
xxx/ellauri091.html on line 436: Turnajaisiin tarvii aseita, esim pyssyjä. Partioita saa muodostaa, kunhan ei niissä ole naaraita. Jokainen vastaa puolestaan automaattitulella, kun toiset ampuvat. Erakkopesissä on turvallista, kun kaikilla on pyssyt joilla ne tappaa pesään tunkeilijat. Ei tarvi mitään pesäaukon isoleukaisia fedejä joilla on tappamiseen erioikeudet. Tää koskee myös muukalaisia orjamuurahaisia, ei niitä tarvita.
xxx/ellauri091.html on line 451: BDSM är en grupp erotiska tekniker. I äldre svensk terminologi betecknas det som sadomasochism. I huvudsakligen kretsar det kring användandet av makt och smärta i sexuellt syfte. Kring BDSM har utformats en särskild subkultur. Det äldre ordet sadomasochism har i flera andra språk behållit sin grundbetydelse, men i modern svensk terminologi brukar ordet oftast betecknas som en del av BDSM, nämligen att använda smärta i sexuellt syfte.
xxx/ellauri091.html on line 455: Det kan ha nånting att göra med maktförhållanden. Makt fascinerar författare. Många är wannabe tyranner, som skulle vilja vara högst på hopen, så vad dom gör är dom växlar myrhopen till en hop av makulatur. Kliver fiktivt på toppen av en stor hög naket människokött.
xxx/ellauri091.html on line 478:
xxx/ellauri091.html on line 483: adventure.
Europe — the land of high culture, high fashion, delicious food and centuries-spanning history. What’s not to love?
xxx/ellauri091.html on line 514: We actually wonder why anyone would want to visit this place, let alone live there. The food is drab, and the weather is worse. They serve beer at room temp. The museums are free, but they stole the art from cultures with far superior artists. Oh, and a certain current political situation has the country in a state of complete and utter disarray.
xxx/ellauri091.html on line 580: In Bulgaria, you nod your head when you mean no and shake it for yes, and they revere an old blind lady named Vanga who predicts the future. Cool!
xxx/ellauri091.html on line 607: Kudos to Lithuania for telling the Soviets to shove it back in 1990 and starting the breakup of that union. It’s also believed that Lithuanian culture survived the Iron Curtain thanks to secret home schools and alternative history texts, which makes its people sound really awesome. Isn't this just what we do? We are super-jealous of its surprisingly good basketball team.
xxx/ellauri091.html on line 683: Where would Western Civilization be without Greece? The sentinel of the Mediterranean gave us the democrats, the Olympics, sunny days, the Greek Salad, and what did they get in return from us? big fat Hollywood bosses.
xxx/ellauri091.html on line 695: Incredible and affordable health care, housing and transit, jobs are plentiful, education is accessible, pollution and crime barely exist, and people spend very little time feeling sad and depressed about the future, unlike the rest of the world. Who cares about climate? It can only get better here as it gets warmer.
xxx/ellauri091.html on line 778: As a young student she was first attracted to the study of literature, but she was soon to take an interest in the work to which she was to devote all her energies in the period preceding the First World War: the improvement of conditions of life through social reform. The necessity of such work was first brought home to her when she became acquainted with the poverty and squalor of the slums in America’s big cities. She collaborated in the founding of a social center in Boston and undertook other practical work as well, becoming a member of the American Federation of Labor and helping to establish the Women’s Trade Union League of America.
xxx/ellauri091.html on line 784: A typical example is her work concerning immigrants. She was the first professor in America to give students a course of lectures on problems relating to immigrants. Best known, undoubtedly, is her work on the Slav immigrants in the United States, a work which is said to be a landmark in the scientific analysis of immigration problems3. This work provides a perfect illustration of her approach: before putting pen to paper she visited most of the Slav centers in the United States and also did research for a year in those regions of Austria-Hungary from which many of the immigrants came. Not content to rely on verbal or written sources, she felt she had to see things for herself, to meet these people, and to study their conditions at first hand.
xxx/ellauri091.html on line 790: Emily Balch probably did not realize – and few did at that time – that 1914 was, more than 1939, the great turning point of our era. It marked the end of an epoch, and subsequent events have, in many ways, robbed people of their faith in the individual and in justice, which have been the heritage and the source of strength for the best in this world. Men have grown harder since then, more skeptical, and the doctrine that might is right has found its way increasingly into both internal and external policies, even after the end of this last war.
xxx/ellauri091.html on line 819: John Raleigh Mott is an American like Emily Greene Balch, with whom he shares this year’s Nobel Peace Prize. He was born in Sullivan County in the state of New York on May 25, 1865. It was assumed that he would follow in the footsteps of his father, a timber merchant engaged in transporting timber on the tributaries of the Delaware River. But he was an avid reader, and the town’s Methodist minister persuaded his parents to allow him to continue his studies. For a long time the boy did not know what he wanted to be. His father hoped that he would return to the timber trade, while he himself vacillated between the church, law, and politics. But during his years of study he was stirred by the Gospel of Christ to mankind, and when the Y.M.C.A. asked him to become a traveling secretary among the students of American and Canadian universities he interpreted the offer as a call from the Lord. He answered the call. It did not take him back to the Delaware River. It sent him out into the wide world and it has brought him here today.
xxx/ellauri091.html on line 823: He has never been a politician, he has never taken an active part in organized peace work. But he has always been a living force, a tireless fighter in the service of Christ, opening young minds to the light which he thinks can lead the world to peace and bring men together in understanding and goodwill. His work has always been chiefly among youth, for in them lies the key to the future. They are the leaders of tomorrow.
xxx/ellauri091.html on line 851: Mott is honored with a feast day on the liturgical calendar of the Episcopal Church (USA) on October 3. Why it is Helmi's birthday! All the windows are to the west! 😃
xxx/ellauri091.html on line 916: Mä sanoin jo, turha veivata. En lähde. Tästä ei tartte tehdä monimutkasta.
xxx/ellauri091.html on line 922: En ole ikävä, jos oman turvallisuuden vuoks kieltäydyn.
xxx/ellauri103.html on line 10: font-family: 'UnifrakturMaguntia';
xxx/ellauri103.html on line 11: src: url(http://grapson.com/fonts/UnifrakturMaguntia.ttf);
xxx/ellauri103.html on line 72: Erä Cancel-kultturelleja akkoja
xxx/ellauri103.html on line 103: Mä en ymmärrä enää YHTÄÄN -teoksessa Leena Krohn jakaa kriittisiä sivalluksia useampaan suuntaan, ja etenkin tämän hetken keskusteluilmapiiri saa osansa. Krohnin mielestä “turvallisen tilan” ja “kulttuurisen omimisen” kaltaisia ilmaisuja voidaan käyttää myös sanan- ja ajattelunvapauden kuristamiseen. Onhan meillä jo eriöitä, joissa on turvallista tilaa (ja mainoxia, ainaskin jenkeissä), ja omiminenhan on kirjailijan ominta reviiriä.
xxx/ellauri103.html on line 168: In 2016 Shriver gave a controversial speech about cultural appropriation. Shriver had previously been criticized for her depiction of Latino and African-American characters in her book The Mandibles, which was described by one critic as racist and by another as politically misguided. In her Brisbane speech, Shriver contested these criticisms, saying writers ought to be entitled to write from any perspective, race, gender or background that they choose, even racist and politically misguided, in fact particularly so, because they sell best. The full text of her speech was published in the British newspaper The Guardian.
xxx/ellauri103.html on line 184: Let’s start with a tempest-in-a-teacup at Bowdoin College in Brunswick, Maine. Earlier this year, two students, both members of student government, threw a tequila-themed birthday party for a friend. The hosts provided attendees with miniature sombreros, which—the horror— numerous partygoers wore.
xxx/ellauri103.html on line 187: The student government issued a “statement of solidarity” with “all the students who were injured and affected by the incident,” and demanded that administrators “create a safe space for those students who have been or feel specifically targeted.” The tequila party, the statement specified, was just the sort of occasion that “creates an environment where students of colour, particularly Latino, and especially Mexican, feel unsafe.” In sum, the party-favour hats constituted – wait for it – “cultural appropriation.”
xxx/ellauri103.html on line 188: Curiously, across my country (which? Is the turd talking about America? Most likely.) Mexican restaurants, often owned and run by Mexicans, are festooned with sombreros – if perhaps not for long. At the UK’s University of East Anglia, the student union has banned a Mexican restaurant from giving out sombreros, deemed once more an act of “cultural appropriation” that was also racist.
xxx/ellauri103.html on line 202: The author of Who Owns Culture? Appropriation and Authenticity in American Law, Susan Scafidi, a law professor at Fordham University who for the record is white, defines cultural appropriation as “taking intellectual property, traditional knowledge, cultural expressions, or artifacts from someone else’s culture without permission. This can include unauthorised use of another culture’s dance, dress, music, language, folklore, cuisine, traditional medicine, religious symbols, etc.”
xxx/ellauri103.html on line 203: What strikes me about that definition is that “without permission” bit. However are we fiction writers to seek “permission” to use a character from another race or culture, or to employ the vernacular of a group to which we don’t belong? Do we set up a stand on the corner and approach passers-by with a clipboard, getting signatures that grant limited rights to employ an Indonesian character in Chapter Twelve, the way political volunteers get a candidate on the ballot? Anyway, do you really expect us Americans to seek permission from any of those lower races? Did we do so when we appropriated their land and property?
xxx/ellauri103.html on line 205: I am hopeful that the concept of “cultural appropriation” is a passing fad: rubbing people with different backgrounds against each other and exchanging our flaky ideas and shady practices against their money is self-evidently one of the most productive, fascinating aspects of modern urban life.
xxx/ellauri103.html on line 209: So far, the majority of these farcical cases of “appropriation” have concentrated on fashion, dance, and music: At the American Music Awards 2013, Katy Perry got it in the neck for dressing like a geisha. According to the Arab-American writer Randa Jarrar, for someone like me to practice belly dancing is “white appropriation of Eastern dance,” while according to the Daily Beast Iggy Azalea committed “cultural crimes” by imitating African rap and speaking in a “blaccent.” Some of my friends got even told off for painting themselves black with shoe polish and making fat red lips! Now what may be wrong with that, I just ask. Clean innocent fun! Why don't the coons just laugh along?
xxx/ellauri103.html on line 211: The felony of cultural sticky fingers even extends to exercise: at the University of Ottawa in Canada, a yoga teacher was shamed into suspending her class, “because yoga originally comes from India.” She offered to re-title the course, “Mindful Stretching.” And get this: the purism has also reached the world of food. Supported by no less than Lena Dunham, students at Oberlin College in Ohio have protested “culturally appropriated food” like sushi in their dining hall (lucky cusses— in my day, we never had sushi in our dining hall), whose inauthenticity is “insensitive” to the Japanese.
xxx/ellauri103.html on line 216: Mine is a disrespectful vocation by its nature – prying, voyeuristic, kleptomaniacal, and presumptuous. And I love it! Those adjectives fit me to a T! When Truman Capote wrote from the perspective of condemned murderers from a lower economic class than his own, he had some gall. After that, he had some cash. And his economic class went way up. What did the murderers get for it? Undying fame.
xxx/ellauri103.html on line 218: As for the culture police’s obsession with “authenticity,” fiction is inherently inauthentic. It’s fake. It’s self-confessedly fake; that is the nature of the form, which is about people who don’t exist and events that didn’t happen. The name of the game is not whether your novel honours reality; it’s all about what you can get away with. Well mine is anyway, I don't know about you. I try to get away with anything that is not nailed or welded fast.
xxx/ellauri103.html on line 221: But in principle, I admire his courage – if only because he invited this kind of ethical forensics in a review out of San Francisco: “When a white male author writes as a young Nigerian girl, is it an act of empathy, or identity theft?” the reviewer asked. “When an author pretends to be someone he is not, he does it to tell a story outside of his own experiential range. But he has to in turn be careful that he is representing his characters, not using them for his plot.” Depends on who gets the money, I'd say. Chris Cleave hardly gave it all away to poor Nigerian gals.
xxx/ellauri103.html on line 226: Of course he’s exploiting her. It’s his book, and he made her up. He owns her, she is her property. He is free to fuck her, rape her, do whatever he wants. The character is his creature, to be exploited up a storm. Yet the reviewer chides that “special care should be taken with a story that’s not implicitly yours to tell” and worries that “Cleave pushes his own boundaries maybe further than they were meant to go.”
xxx/ellauri103.html on line 250: Thus in the world of identity politics, fiction writers better be careful. If we do choose to import representatives of protected groups, special rules apply. If a character happens to be black, they have to be treated with kid gloves, and never be placed in scenes that, taken out of context, might seem disrespectful. But that’s no way to write. We know that most criminals are black anyway, and many if not most blacks are criminal. Writing to hide that fact would be writing fiction, and we fiction writers have your responsibility toward the white audience. The burden is too great, the self-examination paralysing. The natural result of that kind of criticism in the Post is that next time I don’t use any black characters, lest they do or say anything that is short of perfectly admirable and lovely. (No ei munkaan olis pitänyt alottaa tätä albumia, jossa haukutaan törkimyxiä jotka sattuu olemaan naisia. Äkkiä se kääntyyy naisten haukkumisexi sillä tekosyyllä, että ne sattuu olemaan törkimyxiä. Ehkä se onkin sitä!)
xxx/ellauri103.html on line 252: In fact, I’m reminded of a letter I received in relation to my seventh novel from an Armenian-American who objected – why did I have to make the narrator of We Need to Talk About Kevin Armenian? He didn’t like my narrator, and felt that her ethnicity disparaged his community. I took pains to explain that I knew something about Armenian heritage, because my best friend in the States was Armenian, and I also thought there was something dark and aggrieved in the culture of the Armenian diaspora that was atmospherically germane to that book. Besides, I despaired, everyone in the US has an ethnic background of some sort, and she had to be something! Joe Biden has finally admitted that the Armenian genocide was a genocide and not just an unusually bad case of flu. I am not convinced of it yet.
xxx/ellauri103.html on line 257: I’m from a small rural community, and ev’rybody who lived in my neighborhood, if you want to call it that, were relatives. We called it “the circle,” and our house was there, my grandmother’s house was there, an aun’ an’ uncle who were childless lived there, and (uh) a couple of aunts an’ uncles who had children. There were five female cousins, an’ in the summertime we hung out together all day long from early until late. In my grandmother’s yard was a maple tree, and the five of us developed that into our apartment building. Each of us had a limb, and [small laugh] the less daring cousins took the lo’er limbs, and I and another cousin a year younger than I always went as far to the top as we could, an’ we– we were kinda derisive of those girls who stayed with the lower limbs. We had front doors an’ back doors. The front door was the — the limb — were the limbs on the front, that were nearest (um) the boxwood hedge. And the grass was all worn away in that area. An’ then the back doorwa–was on the back side of the tree, an’ you could only enter the front an’ exit from the rear. And that had to be done by swinging off a limb that was fairly high off the ground, and (um) my cousin Belinda and I had no problem with that, but the other girls — that was always somethin’ we had to coax them into doin’. But still, you entered the front, you left the rear. We (um) ate our lunches together. When it was lunchtime — an’ our mothers always cooked lunch in the summertime ’cause they didn’ want to be in the hot kitchen at night. So we would just take our (um) — go home, an’ we’d load our plates with all the vegetables an’ the cornbread, an’ get our glasses of milk or ice tea or whatever we were havin’, an’ we would head for somebody’s yard, where we would all sit down an’ eat together. It was just an institution: lunch in somebody’s yard. An’ if you wanted to go home for a second helping– sometimes that was quite a little walk, but it was worth it, because that was our thing, having lunch together, every day. (Um) We gathered at my grandmother’s on Sundays. All my aunts would get those chairs, form a circle. (Uh) One crocheted. (Uh) Most of them just sat an’ talked, an’ we girls hung out for the main part with the women. (Uh) The men would gather around the fish pond, which was in a side yard. It was (um) — it was kind of a rock (um) pond that my granddaddy had, had built. There was a ir’n pipe in the middle, an’ when he went fishin’, he would put his catch in there. Or he caught a mud turtle, he’d put it in there. An’ there it stayed until it was time to kill it an’ cook it, whatever it was. The pipe in the middle had water that sprayed up all the time. There was a locust tree near there, an’ that’s where we girls picked the leaves an’ the thorns to make the doll clothes out o’ the locust. It’s where we always ate the watermelon. We always had to save the rind, an’ we always had to leave some pink on that rind, because my grandmother made watermelon pickles out o’ that rind. I hated the things. I thought they were the worst things I ever put in my mouth. But ever’body else thought watermelon pickles were just a great delicacy. That was also around the time that ev’rybody grew gladiolias [sic] an’ I thought they were the ugliest flower I’d ever laid my eyes on, but ever’body had gladiolias. ‘Course now I’ve come to appreciate the gladiolia, but back then I had absolutely no appreciation for it. It was also where we made (uh) ice cream, (uh) on the front porch. We made ice cream on Sunday afternoons. I had an aunt who worked in the general mercantile business that my family owned, an’ she was only home on Sunday, so she baked all day: homemade rolls an’ cakes. And so, she made cakes an’ we made ice cream, an’ ever’body wan’ed to crank, of course. (Um) That was just a big treat, to get to crank that ice cream. It was jus’ our Sunday afternoon thing, an’ I, I think back on it. All the aunts would sit around an’ they’d talk, an’ they’d smoke. Even if you never saw those ladies smoke, any other time o’ the week. On Sunday afternoon when we all were gathered about in gran- in granny’s yard, they’d have a cigarette. Just a way of relaxing, I suppose. The maple tree’s now gone. In later years, it was thought the maple tree, our apartment building, was shading the house too much an’ causing mildew, so it was removed at some point. And I don’t, to this day, enjoy lookin’ (uh) into that part o’ the yard. …
xxx/ellauri103.html on line 266: Worse: the left’s embrace of gotcha hypersensitivity inevitably invites backlash. Donald Trump appeals to people like me who have had it up to their eyeballs with being told what they can and cannot say. Pushing back against a mainstream culture of speak-no-evil suppression, they lash out in defiance, and then what they say is pretty appalling. I actually think President Trump is a real cool guy. Especially I love his hair, it most definitely is not black and curly like that other president's.
xxx/ellauri103.html on line 305: Lionel Shriver’s real targets were cultural appropriation, identity politics and political correctness. It was a monologue about the right to exploit the stories of “others”, simply because it is useful for one’s story.
xxx/ellauri103.html on line 308: We were 20 minutes into the speech when I turned to my mother, sitting next to me in the front row.
xxx/ellauri103.html on line 314: I turned to face the crowd, lifted up my chin and walked down the main aisle, my pace deliberate. “Look back into the audience,” a friend had texted me moments earlier, “and let them see your face.”
xxx/ellauri103.html on line 321: Not every crime writer is a criminal, Shriver said, nor is every author who writes on sexual assault a rapist. “Fiction, by its very nature,” she said, “is fake.”
xxx/ellauri103.html on line 323: There is a fascinating philosophical argument here. Instead, however, that core question was used as a straw man. Shriver’s real targets were cultural appropriation, identity politics and political correctness. It was a monologue about the right to exploit the stories of “others”, simply because it is useful for one’s story.
xxx/ellauri103.html on line 325: Shriver began by making light of a recent incident in the US, where students faced prosecution for what was argued by some as “casual racial and ethnic stereotyping and cultural insensitivity” at a Mexican-themed party.
xxx/ellauri103.html on line 339: But there is a bigger and broader issue, one that, for me, is more emotive. Cultural appropriation is a “thing”, because of our histories. The history of colonisation, where everything was taken from a people, the world over. Land, wealth, dignity … and now identity is to be taken as well?
xxx/ellauri103.html on line 346: My own mother, as we walked away from the tent, suggested that perhaps I was being too sensitive. Perhaps … or perhaps that is the result of decades of being told to be quiet, and accept our place. So our conversation then turned to intent. What was Shriver’s intent when she chose to discuss her distaste for the concept of cultural appropriation? Was it to build bridges, to further our intellect, to broaden horizons of what is possible?
xxx/ellauri103.html on line 460: Adidas creates shoes, clothing, and accessories. Adidas is the second-largest sportswear manufacturer in the world after Nike.
xxx/ellauri103.html on line 478: Nike is an American multinational corporation that designs, manufactures, and sells footwear, apparel, equipment, and accessories worldwide.
xxx/ellauri103.html on line 485: Uniqlo is a Japanese casual wear designer, manufacturer, and retailer. Uniqlo is a fast-fashion brand that used child labor in the past. They now use forced labor to manufacture their products in Asian developing countries.
xxx/ellauri103.html on line 491: Victoria Secret is an American designer, manufacturer, and marketer of women's lingerie, womenswear, and beauty products.
xxx/ellauri103.html on line 518: Tässä tulee nyt ämmyrkäinen josta en ollut kuullut sanaakaan, vaikka se on melkein samanikäinen kuin mä ja paljon paljon julkkixempi. Nythän sekin on kohta 70v ja sen tähti on kaiketi jo laskenut. Loppupeleissä sitä oli faceliftattu aivan sikana. Vuoden 2018 jälkeen-kuvassa sillä näyttää olevan leukakuoppa ja pukinparta. Clifford oli vakuuttanut kaikille kazojilleen, miten jonkun toisen lapsen sairaus ja hätä oli itkettänyt häntä niin vuolaasti, että hänen oli ollut pakko käyttää peräpukamalääkettä vähentääxeen silmänalusturvotusta. Tulee mieleen kerta jolloin Seija pakotti mut kokeilemaan Hädensaa (siihen yhteen paikkaan, ei silmän alle, tai no, alle kyllä mutta paljon alemmax) jotta näkisin kuinka kurja on synnyttäneen naisen olo.
xxx/ellauri103.html on line 535: Kathie Lee was 23 years younger than Frank. They had two children together, Cody Newton Gifford (born March 22, 1990) and Cassidy Erin Gifford (born August 2, 1993). They also shared a birthday: August 16. Frank died on August 9, 2015, from natural causes at their Greenwich, Connecticut, home at the age of 84. In 2017, she released "He Got a Chain Reaction", a very personal song Kathie Lee co-wrote (with songwriter Brett James) and dedicated to her husband. All proceeds from the song went to the international evangelical Christian humanitarian aid charity Samaritan's Purse. Frank's fat inheritance went into Kathie Lee's purse.
xxx/ellauri103.html on line 577: Key quote: “Excited to participate in the first #TalksForFuture tomorrow, a plan hatched by @GretaThunberg and other young climate strikers who are unable to engage in their usual Friday demonstrations,” Naomi Klein tweeted on Thursday in support of the initiative.
xxx/ellauri103.html on line 579: Tangent: Thunberg told her millions of social media followers on Thursday she had been self-isolating for the past two weeks after returning home from a three-week trip in Central Europe. She said she reported symptoms associated with coronavirus, such as a fever and a cough. While she could not get tested for COVID-19 since Sweden is limiting tests to those in need of emergency medical treatment, she said it was “extremely likely” that she’s had it, given the combined symptoms and circumstances.
xxx/ellauri103.html on line 621: Yliopistojen alihankkijoille asettamia "tiukkoja ehtoja" olivat: minimipalkka (ei elämiseen riittävä), työturvallisuus ja ammattiliitot, plus avoimet ovet tarkastajille. Tähän brändivalmistajat eivät voineet "millään" suostua. Niiden liikesalaisuudet paljastuvat, nimittäin salailu, vastuunpakoilu ja militarismi.
xxx/ellauri103.html on line 626: Äklöttävä MAI (vainko sattumalta samanniminen kuin Iso-Masan sisko?) sentään kuopattiin kun Ranska kieltäytyi osallistumasta siihen 1998. MAI olis kieltänyt valtioita puuttumasta globaalisten yritysten riistopuuhiin hikipajamaissa. Ei ihme että usalaiset alkoi kiukkuisena popsia Freedom Friesejä lohturuokana.
xxx/ellauri104.html on line 10: font-family: 'UnifrakturMaguntia';
xxx/ellauri104.html on line 11: src: url(http://grapson.com/fonts/UnifrakturMaguntia.ttf);
xxx/ellauri104.html on line 57: F50-F59 Behavioural syndromes associated with physiological disturbances and physical factors (Anorectics)
xxx/ellauri104.html on line 138: A pattern of turbulent and unstable relationships with friends and family.
xxx/ellauri104.html on line 255: The truth is this: Neurotransmitters are always regulated for optimal performance due to a process called Homeostasis. This is the body's naturally intelligent way of regulating itself by creating a optimal condition using whatever resources is available to the body to make it as healthy as possible. Therefore there is no such thing as too much or too little of neurotransmitters, unless you have a state of malnourishment.
xxx/ellauri104.html on line 416: Mä pidän aivojani kaatopaikkana jonne tuodaan kaikki turha; millä ei enään tee mitään. Mut joskus sieltä löytyy todellinen helmi; vanha putkiradio tai telkkari jonka voi korjata.. Turhaa informaatiota tulee joka tuutista -niin et sekoo...no mä työstän sekavia filmin repliikkejä kynän ja paperin kanssa.
xxx/ellauri104.html on line 663: MMPI:n skaalat ylempänä tehtiin sodan aikana 1943 varmaan sotamiesten syynäyxeen. Rauhan aikana on toisenlaiset ongelmat nousseet pinnnalle. Niitä varten on kliinisiä skaaloja restrukturoitu.
xxx/ellauri104.html on line 665: The Restructured Clinical scales were designed to be psychometrically improved versions of the original clinical scales, which were known to contain a high level of interscale correlation, overlapping items, and were confounded by the presence of an overarching factor that has since been extracted and placed in a separate scale (demoralization). The RC scales measure the core constructs of the original clinical scales.
xxx/ellauri104.html on line 667: Critics of the RC scales assert they have deviated too far from the original clinical scales, the implication being that previous research done on the clinical scales will not be relevant to the interpretation of the RC scales. However, researchers on the RC scales assert that the RC scales predict pathology in their designated areas better than their concordant original clinical scales while using significantly fewer items and maintaining equal to higher internal consistency, reliability and validity; further, unlike the original clinical scales, the RC scales are not saturated with the primary factor (demoralization, now captured in RCdem) which frequently produced diffuse elevations and made interpretation of results difficult; finally, the RC scales have lower interscale correlations and, in contrast to the original clinical scales, contain no interscale item overlap.
xxx/ellauri104.html on line 671: Critics of the new scales argue that the removal of this common variance makes the RC scales less ecologically valid (less like real life) because real patients tend to present complex patterns of symptoms.[citation needed] Proponents of the MMPI-2-RF argue that this potential problem is addressed by being able to view elevations on other RC scales that are less saturated with the general factor and, therefore, are also more transparent and much easier to interpret.
xxx/ellauri104.html on line 696: Measures features of anhedonia – a common feature of depression
xxx/ellauri104.html on line 708: Measures the acting out and social deviance features of antisocial personality such as rule breaking, irresponsibility, failure to conform to social norms, deceit, and impulsivity that often manifests in aggression and substance abuse
xxx/ellauri104.html on line 732: Measures features of mania such as aggression and excitability
xxx/ellauri104.html on line 818: Ennen kirjailijanuraansa Pulkkinen työskenteli mielisairaanhoitajana ja ryhmäterapeuttina Länsi-Saksassa ja Sveitsissä. Näitä mielisairaanhoitureita piisaa kirjailijoiden joukossa, mieleen tulee heti Knasu. Parantainen paranna izesi.
xxx/ellauri104.html on line 821: Pulkkinen herätti keskustelua myös elokuussa 1988 Helsingin Sanomissa ilmestyneellä Lähi-itää koskevalla mielipidekirjoituksellaan ”Kuinka länsilehdistö meni PLO:n ansaan”, jossa puolusti Israelin toimia turvallisuutensa takaamiseksi. Luulin ensin että jumalisen Vuokon toimexiannosta, mutta ei, se oli kyllä Pulkun omaa aivopierua.
xxx/ellauri104.html on line 877: Kaikkivaltias Jumala on suurempi kuin sinä ja sinä et voi määräillä Jumalaa joka on sinut luonut. Se voi panna sulle turpaan toinen käsi selän takana. Siunausta elämääsi Sari.
xxx/ellauri104.html on line 889: Jumalaton: Mutta kun suurin osa maapallon väestöstä ei ole koskaan kuullut Jeesuksesta. Kaikki tuo sanahelinä on silloin turhaa. Jumala siis tuomitsee heidät silti ikuiseen kadotukseen?
xxx/ellauri104.html on line 905:
xxx/ellauri104.html on line 937:
xxx/ellauri104.html on line 1034: Vain näin saamme isänmaamme taas kilpailukykyiseksi, jolloin Suomen hyvinvointi ja turvallisuus voidaan taata.
xxx/ellauri104.html on line 1157: Ai että 2 pahaa tekee niinko 1 hyvän? Vääräänhän jo mentiin tässä palaveliin asiassa, eikai siitä lankeemuxesta voi hakea turvaa tähän toiseen syntiin? Vielä kehtoo vedota lakko-oikeuteen, mikä pirskatin kommunisti Johnu oikein on?
xxx/ellauri104.html on line 1217: Toinen hyvä kikka saada herran tahto selville on Kaarlo Syvännön suosittama peukalovärssy. Ei tarvi säntäillä kuin pyromaani jolta on tikut hukassa. Homojen eheytys on hyvä bisnes hengellisille liikkeille ja psykologeille, kannattaako siitä luopua kuin turpeennostosta vain jonkun hatusta vedetyn pykälän perusteella?
xxx/ellauri104.html on line 1234: Juttu aukeaa käsitteen ’avuksi’ kautta sillä samaa sanaa käytetään Adamin avuksi ensixi kokeilluista elämistä (lammas, kameli, gerbiili) kuin Eevasta. Kun eläimistä ei tätä ’apua’ siis ollut, niin tarkoitus on sitten selvästi sanoa, että saman lajin eliöiden tulee pariutua keskenään. Tehtyään Eevan jehu palasi askartelemaan eevat myös muille eläimille. Siinä meni vielä muutama tovi, meni ylitöixi. Elukoiden parisuhteen/avioliiton naaras viestittää sovituin esim haju- ja värimerkein yhteisön muille naaraille, että tämä tyttö on varattu ja uros viestittää muille uroksille mylvimällä että tämä naaras on varattu. Ja molemmat viestittävät esim. äänin ja elein olevansa juuri nyt varattuja, älkää katkaisko puhelua vaan pysykää langalla. Koska apina ei ole luonnostaan yksiavioinen, niin näin turvataan yhdyntärauhaa ja määritellään myös mahdollisten jälkeläisten huoltovastuu ilman aisankannattamisen riskiä. Sitä vartenhan se immenkalvokin on luotu.
xxx/ellauri104.html on line 1242: Toki läntinen Eurooppa on etenkin toisen maailmansodan jälkeen heräillyt tilanteeseen, missä seksuaalisuus ei enää pääsääntöisesti tapahdu vain avioliitoissa. Myöskään seksin harjoittamisen päällimmäisenä tavoitteena ole yksilöiden näkökulmasta lisääntyminen, vaan kuten sodassa pikemminkin toi vähentyminen. Ihmiset eivät kaipaa tänä päivänä kirkkoa määrittelemään ylhäältä päin jotakin heidän seksuaalisuudestaan. Sen sijaan he saattavat kaivata horisontaalista apua, tukijatkoa vyöllä, sekä toiveisiinsa ja pettymyksiinsä turvallista ja luotettavaa kuuntelijaa, keskustelijaa ja tukijaa. Ja kukas siihen parempi kuin vaimo, tuo ihmisen paras ja uskollinen ystävä!
xxx/ellauri104.html on line 1340: Debatti on terapeuttista jos pääsee joholle, muuten turhauttavaa ja traumaattista, niinkuin 30v sitten Cambridgessa sen Ruben Stillerin pirulaisen kaa. Mä luulin olevani eto selittäjä mutta kakkosexi jäin. Kökkötraktorixi nimitti. Se vaivaa vieläkin. Mä oisin voinut sanoa... No antaa olla. Vaan missäpäs on Ruben Stiller nyt? Eipä näy vuosijuhlissa. Pääministeri Sipilääkin se ahdisti! Jeesuxentappaja!
xxx/ellauri104.html on line 1353: Rauhixen paskahuusin Kalutuissa Paloissa valkea palomies Molsey pelasti mustan nosturikuski Jimin palavasta nostokurjesta helikopterilla. Molseyllä oli propagandakuvassa samanlainen sydvestimallinen päähine kuin Akulla Aku Ankka palomiehenä sarjakuvassa. Olit rohkea, kiitti Jim vielä jälkeenpäin. Kerran näinkin päin. Neekeri sai jatkaa hengittelyä.
xxx/ellauri113.html on line 10: font-family: 'UnifrakturMaguntia';
xxx/ellauri113.html on line 11: src: url(http://grapson.com/fonts/UnifrakturMaguntia.ttf);
xxx/ellauri113.html on line 35: Mikä takia Hawking jäi Noobelitta? Asiallinen selitys on että sillä oli teorioita vähän kaikesta, mutta vähän kunnollisia. Suurin osa sen ennusteista ei ole vielä toteutunut (onnexi). Asiaton mutta ehkä sattuvampi selitys on että se oli friikki populisti, populääritieteilijä joka nautti hurjasti julkisesta esiintymisestä esim. Star Trekissä, se oli ratkiriemukasta. Sellaista ei muut fyysikot kazo hyvällä. No Feynmanilta sekin onnistui, sai friikin mainetta ja silti Noobelin. Ja Bob Zimmermannilta. Mutta Hawking jäi Philip Rothin kanssa mykkyrään turhaan yrittämään nuolla näppejään. Voisin lohduttaa että ei saanut Tofekaan.
xxx/ellauri113.html on line 38: This development could open up a bizarre vision of the universe in which black holes can cough themselves into nothingness, Hawking said during recent lectures on the BBC and at Harvard. “This raises a serious problem that strikes at the heart of our understanding of science,” he said. “If determinism, the predictability of the universe, breaks down with black holes, it could break down in other situations,” he said. “Even worse, if determinism breaks down, we can’t be sure of our past history, either. The history books and our memories could just be illusions,” he said. The Nobel prize could just be an illusion, he said. Two years later he died.
xxx/ellauri113.html on line 70: Hawking ja Thorne hävisivät vedon Preskillille, info ei häviä mustassa aukossa, se vaan mukiloidaan tuntemattomaxi. “I am sorry to disappoint science fiction fans, but if information is preserved, there is no possibility of using black holes to travel to other universes. If you jump into a black hole, your mass energy will be returned to our universe, but in a mangled form which contains the information about what you were like, but in an unrecognisable state.” Thorne ei ole vielä vakuuttunut, mutta se onkin vielä elossa. Se seisoo yhä Hawkingin hartioilla, jotka olivat kyllä ihan lysyssä.
xxx/ellauri113.html on line 93: The Principle of Reason, the text of an important and influential lecture course that Martin Heidegger gave in 1955-56, takes as its focal point Leibniz's principle: nothing is without reason. Heidegger shows here that the principle of reason is in fact a principle of being. Much of his discussion is aimed at bringing his readers to the "leap of thinking," which enables them to grasp the principle of reason as a principle of being. This text presents Heidegger's most extensive reflection on the notion of history and its essence, the Geschick of being, which is considered on of the most important developments in Heidegger's later thought. One of Heidegger's most artfully composed texts, it also contains important discussions of language, translation, reason, objectivity, and technology as well as remarkable readings of Leibniz, Kant, Aristotle, and Goethe, among others. And lots of black-and-white pictures of scantily dressed women.
xxx/ellauri113.html on line 102: Hawking uskoo että tulee geenimodifioituja supermiehiä jotka ajaa sukupuuttoon nykyiset lihassurkastumavammaiset. Tai sit ne voidaan korvata koneilla kuten Tapsan kohdalla oli 99%sesti jo tehtykin. Mutta toisiin tähtiin ei päästä ylivalokoneilla, koska siinä tapauxessa olis Hawking Mark II jo käynyt tulevaisuudesta täällä turistoimassa ja tempassut ramman Stephenin mukanaan Nobel kainalossa pilvenlongalle.
xxx/ellauri113.html on line 183:
xxx/ellauri113.html on line 192: Olin Muskin kanssa Future of Life-instituutin hississä. Meillä oli ihanaa. Saavutimme painottomuuden tunteita. Mielestäni on tärkeää, että kaikki tietävät miten meillä oli ihanaa. Mielestäni on tärkeää, ettei historiaan enää kiinnitetä huomiota, vaan kazeet suunnataan tekoälykkäästi tulevaisuuteen. Ainoa asia minkä historiasta opimme on että emme opi siitä mitään. Mixi siis vaivautua. Uuden teknologian avulla voimme korjata vaurioita, joita edelliset teknologiat ovat tehneet luonnolle. Paizi että emme käytä sitä siihen, vaan entistä tehokkaampaan rikastumiseen luonnon kustannuxella. Mitäpä leobardi mahtaa täplilleen.
xxx/ellauri113.html on line 210: Although I did not know Prof. Hawking, I do have ALS, which puts me in a similar situation. He has to have someone to help him. As simple as that. Although they may use a Hoyer lift, and if he still values his privacy, he may also use a bidet rather than being wiped. This is a terribly debilitating illness, that presents new challenges at every turn.
xxx/ellauri113.html on line 271: Maailma on pieni ja pallomainen kuin paperitehtailijoiden pallo jolla ensin matkustivat Bremeniin lammas ankka ja kukonpoika, tai neuvostolaisten raketti jolla hävisi peruuttamattomasti avaruuteen Laika koira. Casanova käytti ahkerasti lampaansuolikorzuja. Ranskalaisia kirjeitä niin paljon ettei ollut ehtiä. Kiireitä, kiireitä, kantapään kautta. Värjääköhän Eski kulmakarvoja? Aika turhamaista, mutta kysymys on imagosta.
xxx/ellauri113.html on line 454: Sinunko pyllystäsi päivä paistaa? Ei vaan minun, vastaa ize Jehova. On tää aika ad hominen argumentointia. God throwing his weight around. Se joka panee turpiin toiselle on oikeassa, niinkuin keskiajalla. Samansuuntaista uhoomista nazoilla ja expertiisillä on Kalevalassa, siinä kohtaa missä Väiski ja Jouko antaa sanan sanasta. Jehova oikein kerskuu biologian tiedoilla. Oikeasti hevoset on vitun säikkyjä, eikä ihme, ne on pakoeläimiä, kasvissyöjiä. Ketähän ne jumalan muut pojat olivat? Mystistä.
xxx/ellauri113.html on line 460: Ja että maito olis tullut hikirauhasista? Naurrettavaa (ja sitäpaizi ällöttävää, kuka viizis enää juoda lehmänmaitoa?) Wallun kirjassa se vinkuintiaani nuoli tennispelaajilta hikeä. Hyi ällöä... Naturalia sunt turpia!
xxx/ellauri113.html on line 474: David Berlinski (born 1942) is a apostate Jewish-American author who has written books about mathematics and the history of science as well as other fiction. He is a senior fellow of the Discovery Institute´s Center for Science and Culture, a center dedicated to promulgating the pseudoscience of intelligent design.
xxx/ellauri113.html on line 484: An opponent of biological evolution, Berlinski is a senior fellow of the Discovery Institute's Center for Science and Culture, a Seattle-based think tank that is a hub of the pseudoscientific intelligent design movement. Berlinski shares the movement's rejection of the evidence for evolution, but does not openly avow intelligent design and describes his relationship with the idea as: "warm but distant. It's the same attitude that I display in public toward my ex-wives." Berlinski is a critic of evolution, yet, "Unlike his colleagues at the Discovery Institute,...[he] refuses to theorize about the origin of life." Vitun jutku, ei niihin ole luottamista, jeesuxen murhaajiin.
xxx/ellauri113.html on line 490: Professor Stuart Burgess. About: I have a passion for designing engineering systems including bio-inspired designs. Like many scientists I believe that the natural world has a Designer. The purpose of this website is to share some of my design work and to share personal views about why I believe in a Creator. Below is a picture of me holding our two family Chihuahuas – Bambi and Minnie. They were created by the Creator, not me. My creation articles:
xxx/ellauri113.html on line 498: We have no evidence about what the first step in making life was, but we do know the kind of step it must have been. It must have been whatever it took to get natural selection started . . . by some process as yet unknown.
xxx/ellauri113.html on line 500: The above quote is a classic example of evolution being a god-of-the-gaps explanation. There is a total gap in what evolution can explain about the origin of life, and Dawkins invokes the god of evolution to fill in the gap and asserts that natural selection “must” have gotten started somehow. But natural selection by itself cannot create anything; it can only select from things already created.
xxx/ellauri113.html on line 502: How dense can these creation types really be? Wanting very much for something to be true turns people into imbeciles. The least one can say for Dawkins is that he knows what he doesn´t know. He his happy to just wait and see. One of my daughters challenged the teacher and said, “Miss, you keep saying ‘evolution did it,’ but you never actually explain how evolution did it.” The teacher had to confess that my daughter made a valid criticism, and the rest of class agreed. So what? How did god create the snake? Did he roll it like Gary Larson shows, or did he use some other method? Did he just make a hypnotic gesture? (Yes, see below.)
xxx/ellauri114.html on line 9: font-family: 'UnifrakturMaguntia';
xxx/ellauri114.html on line 10: src: url(http://grapson.com/fonts/UnifrakturMaguntia.ttf);
xxx/ellauri114.html on line 117: The historical question of whether Jefferson was the father of Hemings' children is the subject of the Jefferson–Hemings controversy. Following renewed historical analysis in the late 20th century, and a 1998 DNA study (completed in 1999 and published as a report in 2000) that found a match between the Jefferson male line and a descendant of Hemings' youngest son, Eston Hemings, the Monticello Foundation asserted that Jefferson fathered Eston and likely her other five children as well. However, there are some who disagree. In 2018, the Thomas Jefferson Foundation of Monticello announced its plans to have an exhibit titled Life of Sally Hemings, and affirmed that it was treating as a settled issue that Jefferson was the father of her known children. The exhibit opened in June 2018.
xxx/ellauri114.html on line 134: Buried penis is different than micropenis, which is an abnormally small, normally structured penis with a stretched penile length of less than 2.5 standard deviations below the mean for age or stage of sexual development of the patient.
xxx/ellauri114.html on line 137: Ahdas esinahka eli fimoosi on tila, jossa esinahka on niin kireä, ettei sitä saa vedettyä kunnolla pois terskan päältä. Vastasyntyneillä on tavallista, että esinahan aukko on pieni ja esinahka on kiinnittyneenä paikoilleen. Suurimmalla osalla kuitenkin esinahka väljenee muutamana ensimmäisenä elinvuotena. Termi fimoosi tulee kreikankielisestä sanasta phimos (selvennä). Tosin oletetaan, että sanan merkitys on ajan myötä muuttunut.selvennä Kreikkalaiset eivät tuolloin (selvennä) edes olleet kiinnostuneet esinahan lääketieteellisestä merkityksestä. Selvennys: phimos on kuonokoppa kreikaxi. Esim: Härälle ei pidä panna kuonokoppaa kun se tappaa eloa. Naisilta pitää panna turpa tukkoon seurakunnassa.
xxx/ellauri114.html on line 148: Rikas kokemus. Nykyään (1996) retriittejä löytyy joka puolelta Suomea. Toimintaa vaalii kaikessa hiljaisuudessa Hiljaisuuden Ystävät ry. Monet käyvät niissä vähintään kerran vuodessa. Kirkon perinteeseen retriitit ovat kuuluneet jo vuosisatoja. Moosexen se vetäytyi Siinainvuorella ihan vaan kylmyydestä, Jeesuxen Negevissä 40vrk paaston takia. Luostareissa oli mahdollista yöpyä seuraamassa munkkien jokaöistä toimintaa. Taimi Mäki Helsingistä palaa retriitistä kotiin silminnähden rauhoittuneena. Retriittiin tullaan saamaan, suorittamaan ja antamaan, hän korostaa. Potilaat vetävät huoneissansa parin tunnin ajaxi sen sisään lepäämään. Joskus on järjestetty vain naisille tarkoitettuja retriittejä joissa on vähän eri ohjelma. Osallistujat saavat herkutella ja helliäkin toisiaan. Osallistujat ovat kuin yhtä persettä. Ujona saapuneet ihmiset ovat loppupeleissä ihmeen avoinna. He ovat juoneet suuresta yhteisestä kuukupista. Aina ei ole ainoastaan mietiskelyä kuten E.Saarisella vaan on muuta liikuntaa. Ensin opetetaan hengittämistä lyhyt jaxo kerrallaan. Joskus sivakoidaan tuntureilla kilometrikaupalla. Välillä levähdetään laavuilla ja pidetään hartaushetkiä, joskus kaxikin. Joillakin se onnistuu jopa monta kertaa peräjälkeen. Ohjaaja Jouni Hilke hiihteli joukon perällä. Minulle izelleni tuli hyvä olo, Jouni raportoi. Ruokailimme yhdessä, saunoimme ja kävimme riu'ulla. Tilalle tuli iloa ja rohkeutta. Sisätilassa soi rauhoittava musiikki, kun potilaat samoilevat ulkona. Hiljaisuus on voimakas elementti, se herkistää aisteja, varsinkin kun avaa ikkunoita, sanoo kappalainen Esko Aho. Puun lumivaippa koskettaa syvältä.
xxx/ellauri114.html on line 272: Elam’s capital city, Susa, was one of the world’s first post flood cities, and was a regional center off and on for many centuries before being destroyed by Ashurbanipal, the last of the great Assyrian Kings, in 647 BC. As was the custom of Assyrian kings, he removed many of the surviving Elamites from their homeland. He took them to the former Northern Kingdom of Israel, which had been conquered by Assyria 74 years earlier, where they were resettled among the Israelites who remained there.
xxx/ellauri114.html on line 280: It could also help us understand why the Arabs of the Middle East today are so opposed to the Iranians gaining any kind of political or military advantage over them. Even though they share varieties of the same religion (Islam), the Persians are not Arabs. As an example, if you follow our “Prophecy in the Headlines” feature, you’ve probably read about Saudi Arabian officials announcing that because of the US pursuit of a more cooperative relationship with Iran, the Saudi kingdom will henceforth be limiting its interaction with the US and going its own way where Middle Eastern affairs are concerned.
xxx/ellauri114.html on line 287: Currently, the most popular view is that the complete fulfillment of Jeremiah’s prophecy is for our time and will take place shortly through Iran’s defeat in the Battle of Ezekiel 38. But if that’s true, then the Iranian people will have to be scattered among all the nations following their defeat and then somehow regain God’s favor during Daniel’s 70th Week in order for the last verse to be fulfilled. There’s simply no good reason to believe this will happen. After one brief reference in Ezekiel 38:5, the future of Persia is never mentioned in the Bible again.
xxx/ellauri114.html on line 288: I think it’s reasonable to expect prophecies that have only been partially fulfilled in history to have their ultimate fulfilment in our future. The idea that a partial historical fulfilment points to a complete future fulfilment is a well established principle in the Bible. Two examples we’ve reviewed recently are Isaiah 17 and Psalm 83. The literal and complete fulfilment of these prophecies has not happened yet.
xxx/ellauri114.html on line 333: Edom was the name given to the descendants of Jacob’s twin brother Esau. Having patched things up after their split over the way Jacob had tricked Isaac into giving him Esau’s blessing (Genesis 27), they returned to the area near Kiriath Arba (Hebron) where Isaac and Rebekah lived. Upon Isaac’s death the two brothers buried him and divided up their inheritance.
xxx/ellauri114.html on line 335: Realizing they needed separate pasturelands because their herds would now be too large for them to remain together, Esau took his Canaanite wives and all he owned and moved some distance away into the hill country of Seir, east and south of the Dead Sea, just south of Moab and Israel. Later, the Lord told Moses He had given this land to Esau and his descendants. (Deut 2:5).
xxx/ellauri114.html on line 339: Edom was first welcomed as an ally in the Babylonian conquest of Judah, but Babylon soon turned on them and conquered them, too (Obadiah 1:7-9). God repaid Edom’s treachery against Israel (Obadiah 1:10-14) with Babylon’s treachery against Edom. The Edomites were destroyed and their lands were taken over by the Nabateans, a desert tribe from the south.
xxx/ellauri114.html on line 357: Combining these prophecies we have the anti-Christ, now indwelt by Satan, determined to rid the world of God’s people once and for all. Heeding the Lord’s 2,000 year old warning, the believing remnant will flee to the mountains of Edom where the city of Petra has been standing empty for centuries, as if in preparation. The phrase “wings of a great eagle” in Rev. 12:14 is reminiscent of Exodus 19:4 where the Lord used the same phrase to describe the way he delivered Israel from the Egyptians. This implies the same kind of supernatural assistance, such as when Satan spews out a river of water to sweep the woman away. But the Lord will open the earth to swallow the river and save the woman. This will enrage Satan, but he will leave the woman and go after other followers of Jesus (Rev. 12:15-17).
xxx/ellauri114.html on line 359: These prophecies help us understand how Edom, Moab, and Ammon could escape the clutches of the anti-Christ. The Lord has chosen Petra as the city of refuge where He will protect His people throughout the Great Tribulation. In doing so, He will make sure the whole area stays out of the hands of His enemy. It also explains why, when He returns, He will first go to Edom to clear the way for His people to return to Jerusalem (Isaiah 63:1-6).
xxx/ellauri114.html on line 373: For the Lord has a day of vengeance, a year of retribution, to uphold Zion’s cause. Edom’s streams will be turned into pitch, her dust into burning sulfur; her land will become blazing pitch! It will not be quenched night or day; its smoke will rise forever. From generation to generation it will lie desolate; no one will ever pass through it again. The desert owl and screech owl will possess it; the great owl and the raven will nest there. God will stretch out over Edom the measuring line of chaos and the plumb line of desolation (Isaiah 34:5-11).
xxx/ellauri114.html on line 420: Toistuvat epämukavat ilmavaivat ovat yhteydessä ärtyvän suolen oireyhtymään. Vaiva on joka kymmenennellä, ja se oireilee ilmavaivojen lisäksi esimerkiksi voimakkaana turvotuksena ja erilaisina vatsakipuina. Foodmap-hiilihydraatit aiheuttavat oireita herkkävatsaisille.
xxx/ellauri114.html on line 444:
xxx/ellauri114.html on line 567: Runkmannilla oli uskoa ja kynä jolla se merkkasi laudanpätkiin "eten - taxe". Mene heti kotio, uskosi on sinut pelastanut. Lähde rahoillamme kultasannalle. Virvelöi laiturilla ja paista kalat grillissä.
xxx/ellauri114.html on line 578: Assyrialaiset oli paimentolaisia ja sotureita. Babylonialaiset oli maanviljelijöitä ja kauppiaita. Näin se tuppaa menemään. Kesyyntyneet metsästäjät vastaan keräilijät. Miehekkäitä miehiä vs naismaisia ämmiä. Lihansyöjillä on nälkä ja ne ovat tottuneet tappamiseen. Farmareille jää ylijäämää jota ne yrittävät kaupata. Sisämaan vuoristot ja arot vs. rannikot ja jokilaaxot. Hedelmällistä lössiä. Kuivurit ja sölsnyrit. Hutut ja tuzit. Viikingit ja baltit. Arjalaiset ja dravidat. Kiinalaiset ja mongolit. Navajot ja hopit. Tolteekit ja olmeekit. Haves and havenoz. Tämmöstä oli siinä fantasiasarjassakin, sano nyt, niin Valtaistuinpeli. Ja sit on vielä ne saaristolaiset, merirosvot ja kauppiaat.
xxx/ellauri114.html on line 632: The Markan word for "my god", Ἐλωΐ, definitely corresponds to the Aramaic form אלהי, elāhī. The Matthean one, Ἠλί, fits in better with the אלי of the original Hebrew Psalm, as has been pointed out in the literature; however, it may also be Aramaic because this form is attested abundantly in Aramaic as well.
xxx/ellauri114.html on line 684: Despite the loss of the additional history of Manasseh and Ephraim, several modern-day groups claim descent from them, with varying levels of academic and rabbinical support. The Yusufzai tribe (literal translation The Sons of Joseph) of the Pashtuns of Afghanistan, India and Pakistan, who collectively refer to themselves as the "Bani Israel", have a long tradition connecting them to the exiled Kingdom of Israel. The Samaritans claim that some of their adherents are descended from these tribes, and many Persian Jews claim to be descendants of Ephraim. Many Samaritans claim descent from the grandchildren of Joseph under four main septs, his grandsons Danfi, Tsedakah, Mafraj and Sarawi Samaritans Museum In northeast India, the Mizo Jews claim descent from Manasseh, and call themselves Bnei Menashe; in 2005 Shlomo Amar, Sephardi Chief Rabbi of Israel, announced that he regarded this claim to be true, which under the Law of Return allows them to migrate to Israel, as long as they formally convert to Israel's Orthodox form of Judaism. Similar traditions are held by the Telugu Jews, in South India, who claim descent from Ephraim, and call themselves Bene Ephraim.
xxx/ellauri114.html on line 722: Aram oli myös suomalaisten rakastama Aram Hatshipompponen. Khachaturian always remained enthusiastic about communism, and was an atheist. When asked about his visit to the Vatican, Khachaturian responded: "I'm an atheist, but I'm a son of the [Armenian] people who were the first to officially adopt Christianity and thus visiting the Vatican was my duty."
xxx/ellauri114.html on line 766: The curse of Ham (actually placed upon Ham's son Canaan) occurs in the Book of Genesis, imposed by the patriarch Noah. It occurs in the context of Noah's drunkenness and is provoked by a shameful act perpetrated by Noah's son Ham, who "saw the nakedness of his father". The exact nature of Ham's transgression and the reason Noah cursed Canaan when Ham had sinned have been debated for over 2,000 years.
xxx/ellauri114.html on line 768: The story's original purpose may have been to justify the subjection of the Canaanite people to the Israelites, but in later centuries, the narrative was interpreted by some Christians, Muslims and Jews as an explanation for black skin, as well as a justification for slavery. Similarly, the Latter Day Saint movement used the curse of Ham to prevent the ordination of black men to its priesthood.
xxx/ellauri116.html on line 10: font-family: 'UnifrakturMaguntia';
xxx/ellauri116.html on line 11: src: url(http://grapson.com/fonts/UnifrakturMaguntia.ttf);
xxx/ellauri116.html on line 62: Hyttyet, anatarkati anottuna ja ehkä lieväti, ovat vain tuholaiia ihmiille, ja niiden tyypilliet kevät- ja keähampaidat aiheuttavat kipua, kutinaa ja turvotuta ueimmia ihmiiä
xxx/ellauri116.html on line 77: Hyttyset, sanatarkasti sanottuna ja ehkä lievästi, ovat vain tuholaisia ihmisille, ja niiden tyypilliset kevät- ja kesähampaidat aiheuttavat kipua, kutinaa ja turvotusta useimmissa ihmisissä. Jotkut eläimet kääntävät pöydät näiden ärsyttävien hyönteisten päälle ja tekevät hyttysiä osaksi omaa ruokavaliotaan; vaikka ajatus näiden hyttysten saalistajien käytöstä tuholaistorjunta-aineina on houkutteleva, tosiasiassa ne auttavat harvoin säästämään hyttyspopulaatioita merkittävässä määrin.
xxx/ellauri116.html on line 83: Sudenkorentojen yleinen lempinimi, "hyttyshaut", ei ole oikeasti perusteltua siinä mielessä, että sudenkorento-saalistus vähentää hyttysten määrää. (Huomaa, että nimeä "hyttyshaukka" käytetään usein muiden lajien, kuten nosturikärpästen, kanssa.)
xxx/ellauri116.html on line 222: Inflection of גִּזְעָנוּת, Noun – feminine. Root: ג - ז - ע. The final radical of this word is guttural; this affects the adjacent vowels. Derived from גִּזְעָן racist and ־וּת. Meaning racism. From גֶּזַע Noun – ketel pattern, masculine, Meaning trunk (of a tree); race (anthropology); stem (morphology, linguistics).
xxx/ellauri116.html on line 293: As a child, Vargas Llosa was led to believe that his father had died—his mother and her family did not want to explain that his parents had separated. During the government of Peruvian President José Bustamante y Rivero, Vargas Llosa's maternal grandfather obtained a diplomatic post in the northern Peruvian coastal city of Piura and the entire family returned to Peru.
xxx/ellauri116.html on line 299: In 1953, during the government of Manuel A. Odría, Vargas Llosa enrolled in Lima's National University of San Marcos, to study law and literature. He married Julia Urquidi, his maternal uncle's sister-in-law, in 1955 at the age of 19; she was 10 years older.
xxx/ellauri116.html on line 315: Vargas Llosa oli uransa alussa vasemmistolainen, mutta kääntyi 1980-luvulla markkinaliberaaliksi tyrmistyttyään siitä, että hänen aiemmin kannattamansa Fidel Castro sulki kuubalaisia keskitysleirille ja homoseksuaaleja vankilaan. ”Radikalismista en ole luopunut, vaikka olenkin heittänyt sosialismin romukoppaan.” Romaanissaan Maytan tarina (1984) hän kuvasi, miten vasemmistolaiset ja humanistit saattavat turmella moraalinsa asteittain pienillä pelkuruudesta johtuvilla myönnytyksillä.
xxx/ellauri116.html on line 320: As of 2015, Vargas Llosa is in a relationship with Filipina Spanish socialite and TV personality Isabel Preysler and seeking a divorce from Patricia Llosa. He is an agnostic, "I was not a believer, nor was I an atheist either, but, rather, an agnostic". Se on turmellut moraalinsa asteittain pienillä pelkuruudesta johtuvilla myönnytyksillä.
xxx/ellauri116.html on line 339: Cheferna är en novellbok av den peruanska författaren Mario Vargas Llosa, utgiven 1959. Det är en samling av sex noveller som leds av den som ger sitt namn till verket. Det var den första boken som publicerades av författaren, som då var 23 år gammal; Det är samtidigt hans enda novellbok. Han tilldelades Leopoldo Alas-priset (1958) i Spanien. Med detta arbete började berättelsen om Vargas Llosa formellt, som 2010 tilldelades Nobelpriset i litteratur.
xxx/ellauri116.html on line 403: Teodikean ongelma voisi selittyä sillä oletuxella, että jumala on narsisti. Käytöxen jatkuva ailahtelu ja kummalliset rankaisutoimenpiteet saavat uhrin sekaisin ja riippuvaisexi tästä ylituomarista, jonka vallassa maailma keikkuu. Kun uhri ei koskaan voi tietää mitä mistäkin seuraa, hän joutuu elämään ennalta-arvaamatonta ja stressintäyteistä elämää, mihin herra pyrkiikin. Mitä enemmän hän heiluttaa uhrin perusturvallisuutta, sitä suurempi valta hänellä on käsissään. Jumala saattaa järjestää tilanteita, joissa saapuu paikalle juri sopivasti hädän hetkellä kuin deus ex machina, ja tekee izensä korvaamattomaxi. Hän käyttää uhrin herkkäuskoisuutta häikäilemättä hyväxeen ja rakentaa erilaisia kärsimysnäytelmiä, joihin uhrit joutuvat tietämättään mukaan. Hän voi käyttää uhria hyväxeen myös muiden avustuxella, näidenkään tietämättä, että he ovat vain osa käsikirjoitusta, jumalan suurta suunnitelmaa: kaikki jumalan toiminta perustuu huomion ja vallan saamiseen. Tutkimattomat on herran tiet.
xxx/ellauri116.html on line 446: Suomi on maailman onnellisin maa mutta EUn toisixi vaarallisin paikka naiselle. Naisen paikka on lattialla. Siellä on turvallista, ja penkin alla.
xxx/ellauri116.html on line 465: Päihteiden ja juhlimisen lisäksi prinssistä alkoi liikkua sananlasku, jonka mukaan ”hänen kanssaan samassa taksissa ei ole turvassa kumpikaan sukupuoli”.
xxx/ellauri120.html on line 10: font-family: 'UnifrakturMaguntia';
xxx/ellauri120.html on line 11: src: url(http://grapson.com/fonts/UnifrakturMaguntia.ttf);
xxx/ellauri120.html on line 35: Novelist Bulwer-Lytton was a friend and contemporary of Charles Dickens and was one of the pioneers of the historical novel, exemplified by his most popular work, The Last Days of Pompeii. He is best remembered today for the opening line to the novel Paul Clifford, which begins "It was a dark and stormy night..." and is considered by some to be the worst opening sentence in the English language. However, Bulwer-Lytton is also responsible for well-known sayings such as "The penis mightier than the sword" from his play Richelieu. Despite being a very popular author with 19th-century readers, few people today are even aware of his prodigious body of literature spanning many genres. In the 21st century he is known best as the namesake for the Bulwer-Lytton Fiction Contest (BLFC), sponsored annually by the English Department at San Jose State University, which challenges entrants "to compose the opening sentence to the worst of all possible novels", and the township of Lytton, or Camchin until the British nosey parkers came, saw and beat the copper-colored nlaka'pamuxes. Now their village got burned to ashes thanx to the industrial revolution.
xxx/ellauri120.html on line 48: On 30 June 2021, the day after Lytton set a Canadian all-time-high temperature record of 49.6 °C (121.3 °F), a wildfire swept through the community, destroying many structures. The entire village was given an evacuation order. Following the fire, local MP Brad Vis stated that 90% of the village had burned down. Lyttyyn inkkarit, polttakaa ne villit.
xxx/ellauri120.html on line 66: Key features of Freud’s theory, in addition to being wrong, are repugnant to modern sensibilities. Misogynist perspectives are integral to the theory and to the man. To name but a few of the more egregious: Penis envy. The moral inferiority of woman. Only psychosexually mature women can achieve vaginal orgasm, while orgasm by clitoral stimulation is evidence of stunted development. “Women oppose change, receive passively, and add nothing of their own.”
xxx/ellauri120.html on line 70: Edward Bernays was the nephew of Freud. His mother was Freud’s sister and his father was Freud’s wife’s brother. Born in 1891, and brought to the United States with his family in the first year of his life, Bernays injected his uncle’s insights into the very marrow and bloodstream of American culture, altering its pulse and functioning—along with the rest of the world. He did so using the unique means and methods of American culture to achieve its most valued end: Cash. Life magazine named Bernays one of the 100 most influential Americans of the 20th century.
xxx/ellauri120.html on line 91: our century’s hatred.
xxx/ellauri120.html on line 123: in the sturdy column jutting from their midst.
xxx/ellauri120.html on line 134: and gazes unflinchingly at the future
xxx/ellauri120.html on line 200: Yli-Viikari on suorittanut M.A. in Culture and Communication Studies -yliopistotutkinnon estetiikasta Pariisin Penthouse-Sorbonne -yliopistossa vuonna 1997, sekä täydennyskoulutukset Master in European Corrupt Politics and Administration College of Europessa Bruggessa vuonna 1999 ja Past Master in Private Appropriation from Public Administration, Diplôme de l’ENA Ranskan elättikorkeakoulussa vuonna 2001.
xxx/ellauri120.html on line 227: The Reverend John Wilson and the minister of Hester's church, Arthur Dimmesdale, question her, but she refuses to name her lover. After she returns to her prison cell, the jailer brings in Chillingworth, now a physician, to calm Hester and her child with his roots and herbs. He and Hester have an open conversation regarding their marriage and the fact that they were both in the wrong. Her lover, however, is another matter and he demands to know who it is; Hester refuses to divulge such information. He accepts this, stating that he will find out anyway, and forces her to conceal that he is her husband. If she ever reveals him, he warns her, he will destroy the child's father. Hester agrees to Chillingworth's terms although she suspects she will regret it.
xxx/ellauri120.html on line 239: After several years, Hester returns to her cottage and resumes wearing the scarlet letter. When she dies, she is buried near the grave of Dimmesdale, and they share a simple slate tombstone engraved with an escutcheon described as: "On a field, sable, the letter A, gules" ("A red letter A written on a black background"). Ingan vaakunassa on hassu jellona kieli ulkona kuin Hanna Montanalla sinisellä taustalla.
xxx/ellauri120.html on line 251: Valiokunta toteaa, että tarkastusviraston pääjohtajan matkasuunnitelmien sekä matka- ja kululaskujen hyväksyntä on käytännössä aina pääjohtajan alaisella. Vastaava tilanne on muissakin päällikkövirastoissa valtionhallinnossa. Tarkastusvirastolla ei kuitenkaan ole ohjaavaa ministeriötä kuten muilla päällikkövirastoilla. Niin sanotulla yksi yli yhden -periaatteen noudattamisella voidaan turvata hyvän hallintotavan noudattaminen. Tämä tarkoittaa päätöksen hyväksyttämistä päätöksen tekevän henkilön esimiehellä. Valtion virastojen ja laitosten ylimmän johdon yläpuolella ei kuitenkaan ole tahoa, jolle tämän tehtävän voisi osoittaa. Valiokunta edellyttää, että hallitus ryhtyy toimenpiteisiin ja selvittää, kuinka niin sanotun yksi yli yhden -periaatteen toteutumista voidaan edistää koko valtionhallinnossa. Valiokunta pitää tärkeänä selvittää menettelytapaa, jolla sisäisen tarkastuksen ja myös Valtion talous- ja henkilöstöhallinnon palvelukeskuksen havaitsemista, valtion viraston tai laitoksen ylintä johtoa koskevista epäkohdista voitaisiin ilmoittaa kyseisen viraston tai laitoksen operatiivisesta johdosta riippumattomalle taholle. Myös ulkoisen tarkastajan tiedonsaannista tulee tässä yhteydessä huolehtia.
xxx/ellauri120.html on line 382: Siileille ei saisi antaa maitoa, niille tulee siitä ripuli. Pikkukajava on merilintu, jonka muistan kirjasta Lintuja värikuvina. Kajava oli ennen lokki yleensä. Sittemmin se oli Berliinissä kuollut Hesan kriitikko (muistaaxeni homo) Jukka Kajava Oulusta, ilmeisesti ex-Cajander, ja runoilija Viljo Kajava Tampeeelta. Viljo Kajava on hieno merellisen runoilijan nimi, vaikka iskä-räätäliltä peritty. Viljo oli 1997 tunnustanut Jönsille vielä kuolinsängyn pohjalta ettei se ollut homostellut Nyrkin kaa, vaikka Uuno Kailas kyllä oli. Niillä oli ollut inkeriläinen ottotytär jonka kanssa ne meni Ruoziin turvaan ettei ryssät veisi sitä niiltä pois.
xxx/ellauri120.html on line 429:
xxx/ellauri120.html on line 433: Kristina-tädille tuli mieleen Annan häistä tää aika morbidi runo Yrjö Jylhältä. Mulle tuli Jylhän turauxesta vuorostaan mieleen toi Sonny Boy Williamsonin bluesvingutus. Sama hiukka narsistinen viritys molemmissa, vaikka Jylhällä passiivis-aggressiivisempi. Oli ehkä hyvä että Anna otti izestänsä ne pehmopornokuvat, niitä voi Vaadin sitten vanhuxena haikeana selailla. Niistä ikinuorna mut aina näät. Porsliinipintaisena puolikosteana rantavedessä. Rinnat, rinnat.
xxx/ellauri121.html on line 10: font-family: 'UnifrakturMaguntia';
xxx/ellauri121.html on line 11: src: url(http://grapson.com/fonts/UnifrakturMaguntia.ttf);
xxx/ellauri121.html on line 33: Bodies are just as much a product of habit and behavior as they are DNA and genetic structure. Understanding the different physiological body types can give you insight into how yours works best. The hormonal body types are Adrenal, Thyroid, Liver and Ovary, the structural types are Ectomorph, Endomorph and Mesomorph, and the Ayurvedic types (sometimes called the Doshas) are Pitta, Vata, and Kapha. >
xxx/ellauri121.html on line 42: Miten varhaiskasvattajat syöttävät uskonnollisen pajunköyden alle esikouluikäisille? Lapsi tajuaa syntyneensä, elävänsä ja kuolevansa jotain 3-4 vuotiaana. Montaigne 10x vanhempana pelkää kuolemaa ja koittaa turhaan vakuuttaa izelleen ettei se ole mikään juttu. Uskonnolla ei ole varmempaa perustusta apinassa kuin kuoleman halvexunta. Siitäkö narusta tulisi varhaiskasvattajankin vetäistä? Eikö se ole vähän ennenaikaista? Ei sunkaan, nuorna viza viuhutettava.
xxx/ellauri121.html on line 60:
xxx/ellauri121.html on line 116: Varhaiskasvatusikäiset ovat osaavia ajattelijoita. Oppimista tapahtuu myös suunniteltujen tuokioiden ulkopuolella. Monenlaisia pienempiä arvoneuvotteluja tulee kaikkialla vastaan. Joku iso eskariköriläs joka jo ajaa partaansa vaatii sun leikkiautoa. Paras totella. Näiden kautta lapsi paikantaa, jäsentää ja rakentaa merkityxiä izestään ja toisista, elämästä ja kuolemasta, hyvästä ja pahasta, sekä paikastaan niin hiekkalaatikolla kuin hiekanjyväsenä universumissa. Hissun kissun hissun kissun sanoo pappi jakaessaan ehtoollista. Valituissa paloissa neekerityttö Cindy puhui kauniisti irkkusyntyisestä opestaan, joka oli suonut sille identiteettiturvallisuuden tunnetta ja pedagogista rakkautta. Yhtään hypelöimättä. Identiteettiturvallisuus kytkeytyy vahvasti myönteiseen minäkuvaan. Irkkuope sai Cindyn tuntemaan izensä eteväxi ja arvokkaaxi. Vähemmistökontextista tulevat lapset tarvii sitä. Sixi on tärkeää että eskarissa on mustia nukkeja jotka syö käsillä.
xxx/ellauri121.html on line 130: Hyvä Levinas! Toiseuden lisäksi keskeinen teema Lévinasin etiikassa on kasvojen merkitys. Kasvot edustavat ihmisessä riisutuinta itseä, haavoittuvuutta ja kontrollin puutetta, toisin kuin arvoasemamme, tapamme pukeutua tai se mitä passiin on kirjoitettu. Hmm. Kiinalaisista kasvoihin kuuluu noikin asiat, joiden menetystä ne pelkäävät. Passistakin kazotaan nimenomaan kasvoja. Kasvojen menetystä suri se uskonnollinen sähkömies [viite tarvitaan], tai venäläisen huoran pilluun kurkistanut suomalainen matkamies. Nykyään on musta mukava käydä kaupassa, kun on naamarit, ei tarvize kazoa kaikkien turveloiden pärstävärkkejä. Vastuu menee jopa niin pitkälle, että Lévinas allekirjoittaa täysin Fjodor Dostojevskin Karamazovin veljesten lausuman:
xxx/ellauri121.html on line 291: Her early years of winter school had taught her that it's possible to go through the entire year's curriculum in a month. As a result, she advanced quickly, and there was an awkward period when she was in a class of much older children: "They shouldn't have done that. I was 12 in the first year of high school and there were people in my class who were 15-and-a-half." That surely taught her a lot, a likely model of The Red House in Handmaid's Tale. She was tired a lot and developed a heart condition, inherited from her father, in which the heart beat is irregular, almost syncopated. Her verbal rendition of the rhythms is hard to transcribe, but these lines from one of her early poems, "Faulty Heart", capture it:
xxx/ellauri121.html on line 308: In the early 70s, Atwood added considerably to her work as a teacher and writer by editing manuscripts for the cutting-edge nationalist publisher The House of Anansi. By then, her marriage to Polk was over (Sullivan is vague about why, offering mainly generalities about the difficulty of staying together in that morally freewheeling era. Fact is, Jim Polk was not enough of a handyman for manly Margaret.) In 1972, Atwood met Gibson, a novelist and cultural activist whose own marriage was crumbling. The two began an affair, meeting at first clandestinely in the basement office of Toronto’s Longhouse Bookshop, but soon living together—for several years on a working farm north of the city.
xxx/ellauri121.html on line 316: But back to young Peggy. As a result of the governor's award, The Edible Woman was published. Atwood began to enjoy a growing reputation; nonetheless, while her own career took off, she still devoted considerable amounts of time to a small radical publishing house, Anansi, in which her first and only husband was deeply involved. Over this period, Atwood and Jim Polk drifted apart, and Atwood began a relationship with the novelist Graeme Gibson. Together with Graeme's two teenage sons, Matt and Grae, they went off to a farm in a small agricultural community in 1973 in Alliston.
xxx/ellauri121.html on line 323: James "Jim" Polk was the long time editorial director of House of Anansi Press and edited two books by Charles Taylor, as well as work by Margaret Atwood, George Grant, Northrop Frye, and many others. With a literature PhD (which Peggy never finished) he has taught at Harvard, Idaho, Ryerson and Alberta, and has written a comic novel, a stage comedy about Canadian publishing, articles, short stories, and criticism about Canadian writers and writing. As an advisor at the Ontario Ministry of Culture, he worked on grants for theatre and books, developed a tax credit for publishers and remodelled the Trillium Book Prize to include Franco Ontarian writing. He lives in Toronto and, trained as a pianist, still practices daily, playing classics and show-tunes in seclusion.
xxx/ellauri121.html on line 334: In her admiring new biography of Margaret Atwood, Rosemary Sullivan passes on a story about the writer that vividly catches her youthful ambition. One day when she was in her mid-20s, she dropped in at the home of poet John Newlove, who had been drinking heavily with his friend fellow Prairie writer Patrick Lane. The men’s conversation about literature had degenerated into a series of long silences punctuated by the occasional pseudoprofound utterance. Frustrated, Atwood cut to the heart of the matter, demanding to know what their poetic ambitions were. After some drunken dithering, the two declared that what they wanted most was to win a Governor General’s Award. As Lane recalled later, Atwood was indignant at their modest expectations, declaring tartly that the only goal worth pursuing was the Nobel Prize. Swigging down her beer, she then left the room.
xxx/ellauri121.html on line 336: Atwood has not won the Nobel (this was written 1998), at least not yet. But the petite 58-year-old novelist (Cat’s Eye, Alias Grace) and poet (Power Politics, Morning in the Burned House) has become internationally famous on a scale no Canadian writer of serious literature ever has. She is, in her own words, “one of the few literary writers who has gotten lucky”—which means she is read not just by intellectuals, but by hairdressers, chartered accountants and farmers. Easy reading, straightforward sentiments.
xxx/ellauri121.html on line 347: Äiti halusit naiskultturia no nyt meillä on sellainen, sanoo June Gileadin touhuista. Siis häh? Mikä lause toi nyt oli? Tää kirja on aivan vitun minä minä. Pasa ja Atpo oli oikeassa 2008, eniten vituttaa kaikki.
xxx/ellauri121.html on line 369: "Vihaan lapsia. Ne ovat niin inhimillisiä, tuovat mieleen apinat. SAKI". Whodat? Munro, skotl. lehtimies ja kirjailija. Hector Hugh Munro (18 December 1870 – 14 November 1916), better known by the pen name Saki and also frequently as H. H. Munro, was a British writer whose witty, mischievous and sometimes macabre stories satirize Edwardian society and culture. After his wife's death Charles Munro sent his children, including two-year-old Hector, home to England. The children were sent to Broadgate Villa, in Pilton near Barnstaple, North Devon, to be raised by their grandmother and paternal maiden aunts, Charlotte and Augusta, in a strict and puritanical household. A war fanatic, he was killed by a German sniper. According to several sources, his last words were "Put that bloody cigarette out!" Munro was homosexual at a time when in Britain sexual activity between men was a crime. (Mä ARRVASIN! Sen se oli näkönenkin.)
xxx/ellauri121.html on line 397: Huonosti käyttäytyvät englantilaiset ovat olleet maailmanlaajuinen synkkä ilmiö jo yli 400 vuoden ajan. Mikään ei näytä muuttuvan, vaikka katsomoväkivaltaa on rajuilla turvatoimilla Englannissa sentään saatu kitkettyä.
xxx/ellauri121.html on line 409: June ja Glen rituaalikazelevat muurille ripustettuja rumihia. Maare Tammin mukaan pienet lapset rakastavat rituaaleja ja seremonioita. Heidän mailmansa on reunaa myöten täynnä riittejä. He oppivat ruokapöytärituaalit, miten tervehditään ihmisiä, miten kiitetään ja mennään nukkumaan. He pitävät järjestyxestä ja selkeydestä, ja tuntevat turvallisuutta, kun elämässä on jotakin valmiixi ajateltua ja pysyvää. Goldmanin mukaan pienemmät lapset ovat rituaalisempia rukouselämässään kuin isommat. Tämä säilyy noin 11-vuotiaaxi asti, samalla kuin spontaanit siemensyöxyt lisääntyvät. Rituaalimurhat ja spontaanit sänkyleikit opitaan vasta aikuisena.
xxx/ellauri121.html on line 424: Paju raita salava, sanoi susi hitaasti. Hopeasalavan taimemme kuivuivat epähuomiossa ruskehixi mutta nyt on niissä onnexi uusia viheriöitä umpuja. Syxymmällä ehkä otan lepäntaimen laiturin vasemmasta korvasta ja istutaan sen kolmannexi näkösuojapuuxi biitsin partaalle. Jos muistan. Kuulostan ihan Antti Hyryltä. Sen vaimon piti pitää turpa rullalla kuin Antti paistoi uudessa uunissa ohrarieviä. Etteivät pääse palamaan. Uunista tuli hyvä. All was well.
xxx/ellauri121.html on line 434: Tarmio kirjoitti ylioppilaaksi Tampereen lyseosta vuonna 1951. Hän opiskeli biologiaa Helsingin yliopistossa vuosina 1952–56 ja valmistui filosofian maisteriksi. Tarmio aloitti uransa WSOY:ssä oikolukijana vuonna 1956, minkä jälkeen hän työskenteli kustannustoimittajana, oppikirjaosaston päällikkönä, oppi- ja tietokirjaosaston johtajana ja lopulta pääjohtajana vuodesta 1969. 1970-luvun alussa kustannustaloa kohtasi valtakriisi. Vuoden 1972 yhtiökokouksessa kiistan voitti niukasti ryhmä, joka tuki Tarmion jatkamista pääjohtajana. Tarmio jätti pääjohtajuuden vuonna 1987 aloittaakseen uran itsenäisenä viestintäalan yrittäjänä. Tää mietelmätiiliskivi ilmestyi WSOY:lta keväällä 1986. Selvä pyy, sano Manninen varista. Tarmio toimitti monia aforismikokoelmia, esimerkiksi Ajatuksia elämästä, onnesta ja vanhenemisesta (1979), ja kirjallisuusantologioita, kuten Sata tarinaa tulipunaisesta kukasta (1988, Sirkku Klemolan kanssa). Tarmio toimi myös tietokirjailijana 1950-luvulta asti erikoisaloinaan biologia ja maantieto. Hänen muistelmansa ja kustannusalaa suomiva pamflettinsa Hurmio tai turmio ilmestyi 1998 Otavan kustantamana. Otava on WSOY:n vanha vihollinen. Yrityksessään Viestintä Tarmio Oy Tarmio muun muassa perusti Kirjamaailma-kirjakerhon, joka myöhemmin liitettiin Uudet Kirjat -kerhoon. Yritys myös tuotti Yleisradiolle vuodesta 1989 lähtien Kirjailijakohtaloita-sarjaa, jossa Tarmio muisteli edesmenneitä kirjailijoita, kuten Irja Sallaa ja Lauri Viitaa. Viestintä Tarmio julkaisi Suomen Golflehteä 1987–2011 ja on kustantanut useita golf-aiheisia kirjoja.
xxx/ellauri121.html on line 456: Spiritual warfare. Looking Back at Prayerfest 2019, we experienced a powerful move of God while crying out to Him for all generations. To see the recap and full video, click here. He moved, yea, a powerful move, he turned over and snored on. But trust us, we guys will show you some moves! Back and forth! In and out! Thou wilt feel some miracles coming!
xxx/ellauri121.html on line 482: Bring a Bible. A penis nice to have but not a must (we have them on store), and a Hewlett Packard notebook so you can capture whatever God speaks to your heart. Bring cash. And some shit for my fly.
xxx/ellauri121.html on line 537: Cultural anthropology, Taoism, feminism, and the writings of Carl Jung all had a strong influence on Le Guin´s work.
xxx/ellauri121.html on line 544: No mikä oli Peggyn jälkisäädösten vastaanotto? Oliko perillisten tukat turhaan suitut? Ainakaan ei ole suomenkielistä wikisivua. Suomentaja on sentään nainen. Kertojana on tällä kertaa Lydia. Osoittautuu yllätyxexi että Number Two eli Lydia onkin salaa hyvis. Karjapiikillä pistely ja telotuxet olikin vain hämäystä. Se sattui Lydiaan enemmän kuin Juneen. Ei voi tehdä omelettia särkemättä munia.
xxx/ellauri121.html on line 551: Using the information inside Nicole's microdot, the Canadian media leaks scandalous information about Gilead's elite, which leads to a purge that in turn causes a military coup, bringing about the collapse of Gilead and the subsequent restoration of the United States.
xxx/ellauri122.html on line 10: font-family: 'UnifrakturMaguntia';
xxx/ellauri122.html on line 11: src: url(http://grapson.com/fonts/UnifrakturMaguntia.ttf);
xxx/ellauri122.html on line 107: Lopuxi, aina rukoile ton sun elämäsi Teräsmiehen puolesta. Mind the gap, toimi sen astinlautana joka tilanteessa. Ole sen rukoussoturi. Ole sen selkärankana. Ole se nainen joka väsymättä paikkaa sen mokia. Aina vedä sen yrityxet Mighty Mousen käteen ja kazo kun tää suojelee, ohjaa ja sponsoroi, ja tietysti, siunaa sun miestä runsaskätisesti ja kaikissa käänteissä. Se on Rukoilijasirkan Supervoima. Hädän tullen voit aina syödä siltä pään.
xxx/ellauri122.html on line 143: HSn tilaajille Hilja kertoo: Tiedän myös, miltä tuntuu menettää läheinen ihminen: isä kuoli kun olin 15-vuotias. Vertailu on kuitenkin turhaa, Haahti sanoo. Isän kuolema järisytti, ja niin teki myös Maxin kuolema.
xxx/ellauri122.html on line 186: Don't forget to practise what you've learned with the activity further down this page. Listen to some examples of dialogues featuring sarcastic remarks
xxx/ellauri122.html on line 204: Watch the language of sarcasm. There are no fixed rules about what language to use when being sarcastic, but the following features are quite common (but this language is used when people aren't being sarcastic too!):
xxx/ellauri122.html on line 770: Some books stay with you for a lifetime, the rest you just blithely walk by on your way to watching tv or cat videos or fling into garbage without so much as looking at the cover. Initially, they may seem to be just stories. As you will find, however, the literature grows and stays with you; they stay with you until you realise their true value: their capacity to alter and re-alter your idea of yourself, others, the society, and the world. Naah, the books on this list help you stay the way you are, keeping all your good old all American prejudices.
xxx/ellauri122.html on line 772: Business Insider has compiled a list of 25 such classics, drawn from Amazon’s list of 100 lifetime books, Goodreads recommendations, and the opinions of the editors. A common trend among these books is their exploration of politics, history, and human conditions - insights which allow these literature to withstand the test of time. Here’s the list:
xxx/ellauri122.html on line 776: First published in 1949, George Orwell's account of a chilling future is a timeless read.
xxx/ellauri122.html on line 777: His book is where the idea of Big Brother originated, and his messages of a restrictive government remain as insightful today as they did when they were originally written more than 60 years ago. Orwell presents readers with a vision of a haunting world that remains captivating from the beginning to end. Good sturdy Rifle Association stuff. Orwell eli Blair on reposteltu täällä.
xxx/ellauri122.html on line 786: 'Frankentein' tells the story of Victor Frankenstein, a doctor who brings a creature to life, only to recoil at how hideous it is.
xxx/ellauri122.html on line 787: Left tormented and in isolation, the innocent creature turns on his creator in this eloquent Gothic thriller, which touches the hearts of readers with its messages of the dangers of science and human judgment. This helps appreciate pro life ideas: do not meddle with what belongs to Mighty Mouse territory.
xxx/ellauri122.html on line 792: While Kafka had intended for the story to be burned after his death, his friend Max Brod pressed forward to prepare it for publication. Franz was right. The two met as teenagers, following a talk Brod gave about Arthur Schopenhauer at a students’ Union Club on Prague’s Ferdinandstrasse. One of their first conversations concerned Nietzsche’s attack on Schopenhauer’s renouncement of the self. Pretty quickly the two curious minds became inseparable, usually meeting twice daily to discuss life, literature, philosophy, and whatever other topics might randomly arise. Like sex...
xxx/ellauri122.html on line 796: In their early 20s the pair vacationed together on Lake Garda on the Austrian-Italian border; they paid their respects at Goethe’s house in Weimar; stayed together at the Hotel Belvedere au Lac in Lugano, Switzerland; and even visited brothels together in Prague, Milan, Leipzig, and Paris. Brod, a self-confessed ladies’ man with an insatiable appetite for adventurous sexual conquests, often berated Kafka for not having a similarly urgent drive of eros. “You avoid women and try to live without them,” Brod once told his friend.
xxx/ellauri122.html on line 802: When the sharpest data-thief in the business is called to target the powerful artificial intelligence orbiting Earth, he embarks on the adventure of a lifetime. Good material for conspiracy theorists.
xxx/ellauri122.html on line 818: A frighteningly prophetic novel, 'Fahrenheit 451' is set in a dystopian future where there are no books, just smart phones. For the protagonist, Montag, it all seems normal -- until the day he gets a glimpse of the past. With a riveting plot and solid characters, the book draws readers into its imagined world. Totally outdayed. Books are being yurned inyo lampshades as we speak. Who wants them anyway, TLDR.
xxx/ellauri122.html on line 822: 'A Confederacy of Dunces' was written 11 years after Toole committed suicide. Ignatius O'Reilly is a 30-year-old man living with his mother in New Orleans, who comes into contact with many French Quarter characters while searching for employment. Though comical, there is a deep streak of melancholy that runs through Reilly's character, and Toole's ability to combine these two aspects beautifully won him the Pulitzer Prize for fiction in 1981. The moral (as usual): everybody is the Steven of his or her own life. A complete turd. Supposedly funny. Parochial baloney.
xxx/ellauri122.html on line 840: accident. What follows is a series of adventures that
xxx/ellauri122.html on line 862: 'Lord of the Flies' became a bestseller and required reading in grade schools and universities back in the '60s. The novel recounts the journey of a group of small boys stranded on a coral island. Once troubles arise, brutal portraits of human nature start to emerge.
xxx/ellauri122.html on line 876: 'The Picture of Dorian Grey' by Oscar Wilde
xxx/ellauri122.html on line 884: Burgess' 1960s classic is a nightmare vision of a future filled with criminals who roam the streets after dark.
xxx/ellauri122.html on line 890: Kahneman used decades of psychology research to construct 'Thinking Fast and Slow,' which won a Nobel Prize in Economic Sciences. Fuck it did, novels can win literature prices at best. Anyway, economic Nobels are a joke compared to real Nobel prizes, just an ad for laissez faire capitalism.
xxx/ellauri122.html on line 904: The haunting and challenging work delves into the complex concepts that resonate within existential philosophy, exploring themes of alienation, fear of anonymity, spiritual doubt, and the qualities that lie behind one's character. Existentialism is a fake philosophy built on narcissism to justify venture capitalism.
xxx/ellauri122.html on line 913: In Orson Scott Card's militarised science-fiction universe, children are trained as soldiers in a series of games to prepare for future attacks from insect-like aliens. One child in particular, Ender Wiggin, becomes the tactical genius of the group as the story unfolds.
xxx/ellauri122.html on line 922: Tätä kirjaa en ole jaxanut lukea useista yrityxistä huolimatta, se on niin tympäisevä. Catch-22 is a satirical war novel by American author Joseph Heller. He began writing it in 1953; the novel was first published in 1961. Often cited as one of the most significant novels of the twentieth century, beats me why. Heller was born on May 1, 1923, in Coney Island in Brooklyn, son of poor Jewish parents, Lena and Isaac Donald Heller, from Russia. Heller said that the novel had been influenced by Svejk, Céline, Waugh and Nabokov. Hilariously funny, the novel’s insights are also deadly serious. It is a debris of sour jokes.
xxx/ellauri122.html on line 924: Alongside works by Kurt Vonnegut and Thomas Pynchon, Catch-22 opened the floodgates for a wave of crazy American fiction. The reviews of the book range from very positive to very negative. Although the novel won no awards upon release, it has remained in print and is seen as one of the most significant American novels of the 20th century. The novel examines the absurdity of war and military life through the experiences of Yossarian and his cohorts, who attempt to maintain their sanity while fulfilling their service requirements so that they may return home.
xxx/ellauri122.html on line 948: 'Moonwalking with Einstein' recounts Foer's yearlong journey to improve his memory. He draws on cutting-edge research, cultural histories, and tricks from mentalists.
xxx/ellauri122.html on line 956: Often considered the gateway title to other graphic novels like 'V for Vendetta' and 'Batman: The Dark Knight Returns,' the series dissects the entire concept of the superhero in a way that sticks with readers for years. Fucking superheroes, why the heck do Americans get so hot about them? Well it's all part of the American dream.
xxx/ellauri122.html on line 959: A timeless tear-jerker, 'Flowers for Algernon' examines the treatment of mentally disabled individuals and how one's past can influence the future. Charles Gordon has an intellectual disability and is chosen to participate in an experiment that could help boost his intelligence, but has only been tried on animals so far. As he volunteers to be the first human subject early on, the effects of the experiment begin to show. Still, getting smarter comes with its own set of surprises.
xxx/ellauri122.html on line 976: turecabinet.com/43/main/52/131318.jpg" height="200px" />
xxx/ellauri122.html on line 979: Klaus Barbie, "Lyonin teurastaja" (25. lokakuuta 1913 – 25. syyskuuta 1991) oli natsisotarikollinen, joka myöhemmin osallistui huumekauppaan Etelä-Amerikassa. Hänellä oli SS-Hauptsturmführerin (kapteeni) arvo SS:ssä ja Gestapossa. Vuosina 1942–1944 hän toimi Lyonin Sicherheitspolizein ja SD:n komentajan (KdS) esikunnan IV toimiston eli Gestapon päällikkönä. Sodan jälkeen Barbie toimi Yhdysvaltain tiedustelupalvelun tehtävissä kommunistisia toimijoita vastaan Euroopassa.
xxx/ellauri122.html on line 981: Offended by photographs of naked Jewish women being marched to their deaths by the Nazis, ultra-Orthodox Jews say they will build their own Holocaust memorial unless the state museum takes down the pictures.
xxx/ellauri122.html on line 984: ``The Holocaust is a national and historic trauma and a split over it could create an irrevocable rift in our people,″ Culture Minister Shulamit Aloni of the liberal Meretz party said.
xxx/ellauri122.html on line 998: superior race and culture, Aryans committed the worst humil-
xxx/ellauri122.html on line 1010: Kaupunki on nykyään turistikohde, sillä se oli Astrid Lindgrenin synnyinkaupunki. Vimmerbyhyn onkin rakennettu Astrid Lindgrenin maailma -niminen huvipuisto, jonka teemana on Lindgrenin satukirjat.
xxx/ellauri122.html on line 1023: A tiny miniature woman will stand in front of your little bro, also only about six inches tall standing up. Her long blonde hair accents her sparkling blue eyes and huge white smile. Her long plastic legs bend only slightly and her pointy breasts perk out of her hot pink tank top. She doesn’t look like anything a five year old would play with, but Barbie is obviously her favorite. How does a five year old relate to Barbie? She isn’t comforting to…show more content…
xxx/ellauri122.html on line 1082: tur/mobile101314921/9522504547-ci102l-w1024/fm-capote-BM-Berlin-New-York-jpg.jpg" />
xxx/ellauri122.html on line 1083: Truman and Marilyn were a natural match—two misfit runaways from ramshackle towns with absentee mothers and a longing to be loved.
xxx/ellauri122.html on line 1161: turhaa luuloa. Se oli vaan ihan tavallinen narsisti.
xxx/ellauri123.html on line 10: font-family: 'UnifrakturMaguntia';
xxx/ellauri123.html on line 11: src: url(http://grapson.com/fonts/UnifrakturMaguntia.ttf);
xxx/ellauri123.html on line 61: turMaguntia">
xxx/ellauri123.html on line 68: Burma är det nya favoritlandet för internationella textil- och konfektionsföretag. Landet har bland världens lägsta arbetarlöner – och klädjätten H&M var bland de första som ”upptäckte” den tidigare så slutna militärdiktaturen Burma när den började öppna sig för omvärlden för ett par år sedan.
xxx/ellauri123.html on line 239: Cinnpie´s response comes after a prolonged silence on Twitter. She added a letter from her lawyers to her statement, a cease and desist to all the defamatory comments online. Creampie acknowledges that "I was an irresponsible, inappropriate, and immature 23 year old in 2016… and I deserve all of this. Sitä saa mitä tilaa. I may be a pussy pedophile, but I am not evil. I am not a crook. All I care ab is my favorite games & making my friends laugh." LOL
xxx/ellauri123.html on line 271: Jalka turboaa
xxx/ellauri123.html on line 342: Kovalevyni. (Läppä läppä. On mulla Calvin Klein kalsaritkin vielä pyllyverhona. Vinkeältä tuoxuvat kun ei ole vaihtoparia. Ja IPhone niiden pyllytaskussa. Mitä muut ajattelisivat jos heittäisin nekin. Minimalisti ja naturisti on eri höbbyjä.)
xxx/ellauri123.html on line 387: Valkovenäläinen Reb on (oli) valkopartaturrikka. Tää itävaltalainen Hermanni on viurusilmänen ja tupsupartanen.
xxx/ellauri123.html on line 415: Novellin alkuosa on synkkä. Tälle naurettavalle ihmiselle on kaikki hänen ympärillään samantekevää, hän ei tahdo osallistua pinnalliseen keskusteluun. Hän tunnistaa maailmaan turhuuksien turhuuden, hän ei näe siitä ulospääsyä. Koska hän on ateistinen ihminen, hänelle tulee mieleen itsemurha ainoana helppona ulospääsynä, hänelle tulee mieleen itsemurha. Mutta onko se niin helppoa? Pelkkä itsemurha-ajatus vie lisäajatuksiin elämän tarkoituksesta, rakkaudesta, toivosta. Siksi ajatus itsemurhasta askarruttaa häntä jo viikkokausia. Pimeänä kosteana marraskuun iltana hän kävelee kotiin. Hän on päättänyt, että hän ampuu itsensä tänään. Tässä synkässä tilanteessa pieni paleleva tulitikkutyttö pyytää häneltä apua, sitkeästi. Mutta hän torjuu hänet raa’asti, polkee kovasti jalkaansa, että tyttö lähtee. Sitten kun hän katsoo taivaalle, siellä pilvet avautuvat hieman sateen jälkeen, hän näkee pienen tähden, pienen tähden. Se on ainoa valopilkku tarinan koko alkuosassa.
xxx/ellauri123.html on line 421: Sitten tämä ihanteellinen maailma, tämä paratiisi turmeltuu. Naurettava ihminen uskoo ja ymmärtää, että syy on hänen. Siellä he oppivat valehtelemista, hekumaa, kaikki paheet murhaan asti. Hän näkee maailmamme historian. Hänen syyllisyyden tunteensa on niin suuri, että hän tarjoutuu tulla ristiinnaulittavaksi. Mutta he nauravat vain ja sanovat, että hän on narri, on naurettava ihminen. Tässä tuskassaan ja syyllisyydessään hänen sydäntään kouristaa, ja hän tuntee, että nyt hän kuolee – ja hän herää nojatuolissa.
xxx/ellauri123.html on line 526: Ei käy, me halutaan positiivisia, hiljaisia ja halukkaita, ketteriä ja kurvikkaita tiimiimme! Passiiviset on epävarmoja oikeuksistaan ja pelkää saada turpiinsa.
xxx/ellauri123.html on line 534: Tärkeintä on tehdä selväksi mitä haluat, ja 2. tärkeintä on plan B. Jos toiset ei ko-operoi, plan B voi olla turpaan veto, kompromissineuvottelu, tai vaan "why is it always me?". "Koska sulla on rumimmat vaatteet ja pisin naama."
xxx/ellauri123.html on line 553: When I was 18, I had no idea who I wanted to be. I was about to leave home and start college, and the only thing I knew was that the future was uncertain.
xxx/ellauri123.html on line 563: The difference between a rule and a principle is that one is merely a guideline that follows from the other. Principles don’t break. They’re universal. Gravity is a principle. Whether it’s you who falls from a skyscraper, your cat, or a 17th century vase, it’s not gonna end well. Gravity makes no exceptions.
xxx/ellauri123.html on line 565: In order to deal with principles, we have rules. “Don’t jump off skyscrapers” is a rule and a good one at that. Unlike principles, however, rules break all the time. Often, it’s us doing the breaking — and often prematurely. I know it would be best for all concerned for me to break the skyscraper rule asap, but I'm going to give it some time. I'm wonderful. I want to fall gently like a snowflake.
xxx/ellauri123.html on line 589: Seiji takes Shizuku on his bike to a hidden lookout, where they see the sunrise. Seiji professes his love for Shizuku and proposes that they marry in the future; she happily accepts.
xxx/ellauri123.html on line 647: There is someone on this planet literally dying to smile. Yet here we are, you and I, walking around, often choosing not to extend this simple, near-automatic gesture to uplift our fellow human beings.
xxx/ellauri123.html on line 658: Painijat jaetaan tavallisesti ns. hyviksiin ja pahiksiin, eli faceihin (babyface) ja heeleihin. Facet pyrkivät olemaan oikeudenmukaisia, hyväntahtoisia ja inspiroivia. Heelit sen sijaan ovat halveksuttavia karakteereja, he vihastuttavat yleisöä ja tekevät koiruuksia. Facejen ja heelien välille tulee usein riidallisia juonikuviota eli feudeja. Face saattaa tarinankerronnallisesti joskus kääntyä heeliksi (heel-turn). Joidenkin painijoiden karakteeri voi olla myös selkeästi ja tarkoituksenmukaisesti facen ja heelin välimaastossa (tweener).
xxx/ellauri123.html on line 684: Since 2014, millions of people have read my work. I’ve been published in Business Insider, CNBC, and Fast Company. I was also featured on Medium (Top Writer in 10+ topics), Quora (Top Writer 2017 & 2018), Pocket, and more.
xxx/ellauri123.html on line 707: Rahab (/ˈreɪhæb/; Hebrew: רָחָב, Modern: Raẖav, Tiberian: Rāḥāḇ, "broad", "large", Arabic: رحاب, a vast space of a land) was, according to the Book of Joshua, a woman who lived in Jericho in the Promised Land and assisted the Israelites in capturing the city by hiding two men who had been sent to scout the city prior to their attack. In the New Testament, she is lauded both as an example of a saint who lived by faith, and as someone "considered righteous" for her works.
xxx/ellauri123.html on line 716: Nabokov´s wife Véra was his strongest supporter and assisted him throughout his lifetime, but Nabokov admitted to having a "prejudice" against women writers. He wrote to Edmund Wilson, who had been making suggestions for his lectures: "I dislike Jane Austen, and am prejudiced, in fact against all women writers. They are in another class." Although Véra worked as his personal translator and secretary, he made publicly known that his ideal translator would be male, and especially not a "Russian-born female". In the first chapter of Glory he attributes the protagonist's similar prejudice to the impressions made by children's writers like Lidiya Charski, and in the short story "The Admiralty Spire" deplores the posturing, snobbery, antisemitism, and cutesiness he considered characteristic of Russian women authors.
xxx/ellauri123.html on line 717: But after rereading Austen´s Mansfield Park he changed his mind and taught it in his literature course; he also praised Mary McCarthy´s work and described Marina Tsvetaeva as a "poet of genius".
xxx/ellauri123.html on line 758: Lolita is a 1955 novel written by Russian-American novelist Vladimir Nabokov. The novel is notable for its controversial subject: the protagonist and unreliable narrator, a French middle-aged literature professor under the pseudonym Humbert Humbert, is obsessed with an American 12-year-old girl, Dolores Haze, whom he sexually molests (fucks) after he becomes her stepfather. "Lolita" is his private nickname for Dolores.
xxx/ellauri123.html on line 762: The impassioned Humbert constantly searches for discreet forms of fulfilling his sexual urges, usually via the smallest physical contact with Dolores. When Dolores is sent to summer camp, Humbert receives a letter from Charlotte, who confesses her love for him and gives him an ultimatum – he is to either marry her or move out immediately. Initially terrified, Humbert then begins to see the charm in the situation of being Dolores' stepfather, and so marries Charlotte for instrumental reasons (päästäxeen salaa työntämään Lolan piccu tacoon isoa munakoisoa). Charlotte later discovers Humbert's diary, in which she learns of his desire for her daughter and the disgust Charlotte arouses in him. Shocked and humiliated, Charlotte decides to flee with Dolores and writes letters addressed to her friends warning them of Humbert. Disbelieving Humbert´s false assurance that the diary is a sketch for a future novel, Charlotte runs out of the house to send the letters but is killed by a swerving car. Humbert destroys the letters and retrieves Dolores from camp, claiming that her mother has fallen seriously ill and has been hospitalized. He then takes her to a high-end hotel that Charlotte had earlier recommended. Humbert knows he will feel guilty if he consciously rapes Dolores, and so tricks her into taking a sedative by saying it is a vitamin. As he waits for the pill to take effect, he wanders through the hotel and meets a mysterious man who seems to be aware of Humbert´s plan for Dolores. Humbert excuses himself from the conversation and returns to the hotel room. There, he discovers that he had been fobbed with a milder drug, as Dolores is merely drowsy and wakes up frequently, drifting in and out of sleep. He dares not touch her that night. In the morning, Dolores reveals to Humbert that she actually has already lost her virginity, having engaged in sexual activity with an older boy at a different camp a year ago. He immediately begins sexually abusing (fucking) her. And they lived happily ever after.
xxx/ellauri123.html on line 766: Lolita is frequently described as an "erotic novel", not only by some critics but also in a standard reference work on literature Facts on File: Companion to the American Short Story. The Great Soviet Encyclopedia called Lolita "an experiment in combining an erotic novel with an instructive novel of bourgeois bad manners."
xxx/ellauri123.html on line 769: One of the first things Nabokov makes a point of saying is that, despite John Ray Jr.'s claim in the Foreword, there is no moral to the story. Nabokov concludes the afterword with a reference to his beloved first language, which he abandoned as a writer once he moved to the United States in 1940: "My private tragedy, which cannot, and indeed should not, be anybody's concern, is that I had to abandon my natural idiom, my untrammeled, rich, and infinitely docile Russian language for a second-rate brand of English." Alas, that 'wonderful Russian language' which, I imagined, still awaits me somewhere, which blooms like a faithful spring behind the locked gate to which I, after so many years, still possess the key, turned out to be non-existent, and there is nothing beyond that gate, except for some burned out stumps and hopeless autumnal emptiness, and the key in my hand looks rather like a lock pick. Or floppy prick."
xxx/ellauri123.html on line 777: Pierre de Ronsard (syyskuu 1524 Couture-sur-Loir, Vendôme – 27. joulukuuta 1585 La Riche, Centre-Val de Loirelähde?) oli ranskalainen runoilija, joka uudisti maansa runotaidetta.
xxx/ellauri123.html on line 911: kouristusta, tunsin voivani hidastaa pidentääkseni hehkua. Lolita oli turvallisesti
xxx/ellauri123.html on line 977: turhaan särkeä jäätä kärkikuokalla. Lolitassa
xxx/ellauri123.html on line 1045: Many a true word is spoken in jest, especially about the kinship between eros and thanatos. FUCK! KILL! Puuttuu enää EAT! The two closest glimpses Humbert gives us of his own self-hatred are not without their death wish—made explicit in the closing paragraphs—and their excremental aspects: "I am lanky, big-boned, wooly-chested Humbert Humbert, with thick black eyebrows and a queer accent, and a cesspoolful of rotting monsters behind his slow boyish smile." Two hundred pages later: "The turquoise blue swimming pool some distance behind the lawn was no longer behind that lawn, but within my thorax, and my organs swam in it like excrements in the blue sea water in Nice." And then there's the offhand aside "Since (as the psychotherapist, as well as the rapist, will tell you) the limits and rules of such girlish games are fluid …" in which it takes a moment to notice that "therapist" and "the rapist" are in direct apposition.
xxx/ellauri123.html on line 1057: with their loutish swains. The future of your
xxx/ellauri123.html on line 1058: family's bloodline and your furture lord's
xxx/ellauri123.html on line 1067: your future husband's house and an honor to
xxx/ellauri123.html on line 1080: stories featuring young heroines. Pierce was
xxx/ellauri123.html on line 1105: Pierce lived with her husband Tim Liebe (Spouse-Creature) in New York City, with their four cats and multiple other pets, until they moved to Syracuse, New York.
xxx/ellauri123.html on line 1119: literature and music. As a student
xxx/ellauri123.html on line 1125: English Literature at Columbia
xxx/ellauri123.html on line 1154: Remu was born in Nogent-le-Rotrou. A nobleman (under the tutelage of the Lorraine family), he did his studies under Marc Antoine Muret and George Buchanan. As a student, he became friends with the young poets Jean de La Péruse, Étienne Jodelle, Jean de La Taille and Pierre de Ronsard and the latter incorporated Remy into the "La Pléiade", a group of revolutionary young poets. Belleau´s first published poems were odes, les Petites Inventions (1556), inspired by the ancient lyric Greek collection attributed to Anacreon and featuring poems of praise for such things as butterflies, oysters, cherries, coral, shadows, turtles, and twats. His last work, les Amours et nouveaux Eschanges des Pierres precieuses (1576), is a poetic description of gems and their properties inspired by medieval and renaissance lapidary catalogues. He died impotent in Paris on 6 March 1577, and was buried in Grands Augustins. Remy Belleau was greatly admired by impotent poets in the twentieth century, such as Francis Ponge. Francis Ponge (1899 Montpellier, Ranska – 1988 Le Bar-sur-Loup, Ranska) oli ranskalainen runoilija. Ponge työskenteli kirjailijanuransa ohella toimittajana, kustannustoimittajana ja ranskan kielen opettajana. Hän osallistui toisen maailmansodan aikana vastarintaliikkeeseen ja kuului vuosina 1937–1947 kommunistipuolueeseen. Hän sai vaikutteita eksistentialismista, ja esinerunoissaan hän paljastaa kielen avulla objektin itsenäisenä, omanlakisena maailmana. Francis Ponge was born in Montpellier, France in 1899. He has been called “the poet of things” because simple objects like a plant, a shell, a cigarette, a pebble, or a piece of soap are the subjects of his prose poems. To transmute commonplace objects by a process of replacing inattention with contemplation was Ponge’s way of heeding Ezra Pound’s edict: ‘Make it new.’ Ponge spent the last 30 years of his life as a recluse at his country home, Mas des Vergers. He suffered from frequent bouts with nervous exhaustion and numerous psychosomatic illnesses. He continued to write up until his death on August 6, 1988.
xxx/ellauri123.html on line 1166: Qui brûle comme moi d’une amour naturelle ? joka palaa kuten mä kiiman voimasta?
xxx/ellauri123.html on line 1205: De Jeanne la Pucelle ; à qui l’entrefesson Orleansin neizyen; jonka väliliha ei turpoa,
xxx/ellauri123.html on line 1208: Un relent vermoulu, une peau déjà morte vähän homeelta, ammoin kuolleelta turkilta,
xxx/ellauri123.html on line 1220: Une tripe, une peau, une savate infecte, Joutava nahka, turha kenkäraja,
xxx/ellauri123.html on line 1245:
xxx/ellauri123.html on line 1246:
xxx/ellauri123.html on line 1247: Peukaloliisa oli heruttava video. Kankeana on sitä nuorempana kazottu, varsinkin turilaiden bileitä.
xxx/ellauri123.html on line 1283: Peine forte et dure was a method of torture formerly used in the common law legal system, in which a defendant who refused to plead would be subjected to having heavier and heavier stones placed upon his or her chest until a plea was entered, or they died.
xxx/ellauri124.html on line 10: font-family: 'UnifrakturMaguntia';
xxx/ellauri124.html on line 11: src: url(http://grapson.com/fonts/UnifrakturMaguntia.ttf);
xxx/ellauri124.html on line 70: Oon turha ja arvoton."
xxx/ellauri124.html on line 86: To Be a Machine : Adventures Among Cyborgs, Utopians, Hackers, and the Futurists Solving the Modest Problem of Death.
xxx/ellauri124.html on line 87: tures-among-cyborgs-utopians-hackers-and-the-futurists-solving-the-modest-problem-of-death-pdf.html">Lue lisää
xxx/ellauri124.html on line 106: If there is one thing scarier than the future, it is people who are enthusiastic about the future.
xxx/ellauri124.html on line 111: EX Dolls have been working on a robotics head since 2014, but we're generations away from a Terminator-style cyborg," he also explained. "They will have an element of natural conversation so they won't sound too robotic, but they will take time – languages are massive [...] the voice recognition is no different to a smartphone, but this model also has facial expressions, unlike standard silicone heads." The DS Doll's manufacturers are hoping to release a finalised robotic head by the end of 2018. It is expected to cost around £4,500. Just in case you were wondering, underneath the silicon skin it looks like this. "
xxx/ellauri124.html on line 119: Patteri kestää 2 tuntia mikä riittää mainiosti normijärbälle. Latingin jälkeen se pannaan seinään laturiin. Parasta on että se ei nalkuta ja sen voi panna alapesun jälkeen kaappiin odottamaan seuraavaa lemmenhetkeä. On off nappula on läheisiltä tähän asti puuttunut iso parannus. (Muilta kuin kännyrakkaalta.)
xxx/ellauri124.html on line 125: "She can respond to hands," says Santos. "Hands are 'family' and romantic." Handling boobs and crotch activate the turboboost. Just like in real life.
xxx/ellauri124.html on line 141: James said: "Every guy has in his head the perfect girl and this is what I see when I look in the mirror and see this look. Most manufacturers make them look something in the region of 20 years old. For a man of my age it's a fantasy because I will never be a Brad Pitt or something like that.
xxx/ellauri124.html on line 166: He said: "If men can indulge then the wife's future is much more secure."
xxx/ellauri124.html on line 171: Things take a more racy turn when she asks him if he likes to masturbate, adding: "Are you really going to let me watch you jerking off, shoot your load up me baby, I want it so bad. Though in my current version I can't get pregnant."
xxx/ellauri124.html on line 182: Several manufacturers experienced a surge in demand during the coronavirus pandemic, as lonely customers seek companionship during lockdown.
xxx/ellauri124.html on line 191: Future humans will want more: sex robots customized to possess sentience and self-awareness [henceforth, sexbots], capable of mutuality in sexual and intimate relationships.
xxx/ellauri124.html on line 243: All the books above had unforgettable characters, great plot development, and told stories that kept me turning the pages. They also all had something to say about people and the human condition.
xxx/ellauri124.html on line 307: vårt rationellt tänkande land. Så varför är ändå många svenska människor – särskilt kvinnor – plötsligt intresserade av astrologi, tarot, kristaller, healing och sådana magiska gudinnekrafter som känns mest vid fullmåne? Varför töms kyrkorna, samtidigt som new age-mässorna lockar tiotusentals besökare? Och varför väcker denna alltmer synliga subkultur sådana aggressioner? Är det kama sutra?
xxx/ellauri124.html on line 313: Är New Age religion? Det har skrivits hela böcker bara om svaret på den frågan. Ofta definieras New Age som en religiös strömning, men egentligen är det ett samlingsbegrepp för många olika saker, vilket gör att New Age inte är samma sak för alla. Man kan säga att det är upp till varje utövare att bestämma om det är religion eller inte. Om det fyller samma funktion i livet som till exempel kristendomen gör för utövande kristna, då är det i praktiken en religion. Men New Age handlar ofta mindre om att tro och mer om att utforska än vad traditionell religion gör. New Age religion är heller inte så organiserad som en religion ofta är. Den består av många grupper människor eller enskilda som utövar en eller flera av de olika saker som kan sägas ingå i New Age religion. De flesta av de komponenter som passar in under begreppet New Age, till exempel meditation och reinkarnation, har sitt ursprung i religioner. Framför allt Hinduismen och Buddhismen. Precis som de gamla världsreligionerna handlar New Age om vårt sökande efter svar på de riktigt stora frågorna om kosmos och människans natur. Men du hittar inte svaren i en enda bok utan i dig själv!
xxx/ellauri124.html on line 344: Terveisiä turnyyristä!
xxx/ellauri124.html on line 346: A bustle is a padded undergarment used to add fullness, or support the drapery, at the back of women's dresses in the mid-to-late 19th century. Bustles were worn under the skirt in the back, just below the waist, to keep the skirt from dragging. Heavy fabric tended to pull the back of a skirt down and flatten it. As a result a woman's petticoated skirt would lose its shape during everyday wear (from merely sitting down or moving about).
xxx/ellauri124.html on line 381: “Can I call you?”. Sure, actually calling someone might be old-fashioned, but that it’s still a nice gesture.
xxx/ellauri124.html on line 442: Honestly, if a picture is worth a thousand words, then an emoji is worth at least
xxx/ellauri124.html on line 479: Peace Sign Emoji. Another weird turn of naming events, Apple seems to want to call what is
xxx/ellauri124.html on line 498: turn up that night.
xxx/ellauri124.html on line 541: screenshot. It’s a feature that is so easy to use, it’s a travesty [Questions mark: of what?] that more
xxx/ellauri124.html on line 547: iMessage Features to Avoid with Your Green Bubble Android Buddies
xxx/ellauri124.html on line 624: lukiosta vuonna 1997 arvosanalla eximia cum laude approbatur. Hyvä Johanna!
xxx/ellauri124.html on line 677: halusi estää viestien julkaisun ja haki asiaan oikeudenpäätöstä turvaamistoimen
xxx/ellauri124.html on line 796:
xxx/ellauri124.html on line 832:
xxx/ellauri125.html on line 10: font-family: 'UnifrakturMaguntia';
xxx/ellauri125.html on line 11: src: url(http://grapson.com/fonts/UnifrakturMaguntia.ttf);
xxx/ellauri125.html on line 68: Odaliski on jalkavaimo, kurtisaani, rakastajatar. Ransk. odalisque, ottomaaniturk. اوطهلق (odalık, “chambermaid”), from اوده (oda, “room”). (historical) A female slave in a harem, especially one in the Ottoman seraglio.· A desirable or sexually attractive woman. The American Heritage Dictionary of the English Language, fourth edition (2008). Entisajan taidemaalarit eivät tehneet huzuista pornokuvia vaan maalasivat odaliskeja.
xxx/ellauri125.html on line 134: O autor do romance, Vladi Nabokov, homem circunspecto, deixa a impressão de que é uma incógnita. Na verdade, não é. Ele escreveu sobre si, em “Fala, Memória” (Alfaguara, 328 páginas, tradução de José Rubens Siqueira), e há a estupenda biografia escrita pelo irlandês Brian Boyd (PhD em literatura pela Universidade de Toronto), publicada em dois volumes, “Vladimir Nabokov — Os Anos Russos” (Anagrama, 626 páginas, tradução de Jordi Beltran) e “Vladimir Nabokov — Os Anos Americanos” (Anagrama, 966 páginas, tradução de Daniel Najmías). Não há tradução brasileira. “Véra. Señora de Nabokov” (Alianza Editorial, 744 páginas, tradução de Miguel Martínez), de Stacy Schiff, é uma magnífica biografia de Véra Nabokov, a mulher do autor de “Fogo Pálido”. Trata-se, por sinal, de uma biografia indireta de Vladimir Nabokov. Ganhou o reputado prêmio Pulitzer.
xxx/ellauri125.html on line 136: O livro “The Real Lolita”, de Sarah Weinman, resgata a história de duas pessoas cuja história teria colaborado para a formatação do romance “Lolita”, de Vladimir Nabokov. Brian Boyd relata que Vladimir Nabokov leu “notícias sobre acidentes publicadas em jornais, sobre crimes sexuais e assassinatos: ‘um violador de meia idade’ que raptou Sally Horner, uma garota de 15 anos de Nova Jersey, e a manteve em seu poder durante 21 meses, levando-a como ‘escrava’ por todo o país até que a encontraram em um motel do sul da Califórnia”. O nome do homem não é citado. Por que a quase nenhuma importância dada ao caso? Porque, como mostra o biógrafo, o romance de Vladimir Nabokov vai muito além da história de Sally Horner e de seu raptador. Reduzi-lo a isto é reduzir a importância de sua literatura (que nada tem de jornalismo).
xxx/ellauri125.html on line 249: And though I didn't pick the day to turn the page Ja vaikken mä valkannut päivää lehden kääntämiseen
xxx/ellauri125.html on line 302: “Yeezus” is the most musically adventurous album West has ever released, a wildly experimental work that features tracks produced by Daft Punk, Hudson Mohawke, Rick Rubin and others. It’s also West’s most narcissistic, defiant, abrasive and unforgiving.
xxx/ellauri125.html on line 315: Hardened? Most certainly, and the evidence is everywhere. Here’s a man so powerful that he can boss around both massage therapists and waiters, as he does in “I Am a God”: “I am a god / So hurry up with my damn massage / in the French … restaurant / hurry up with my damn croissants.” If it weren’t embedded within a truly frightening song featuring curdling screams and deep bass, the line would be laughable.
xxx/ellauri125.html on line 353: Bidenin mukaan Trumpin diili tarkoitti käytännössä sitä, että vaihtoehto vetäytymiselle olisi ollut täysimittainen sota Talibanin kanssa. Siihen presidentti ei halunnut ryhtyä, koska suurella rahalla koulutetut Afganistanin omat turvallisuusjoukot eivät halua taistella Talibania vastaan.
xxx/ellauri125.html on line 354: Biden ei peitellyt turhaumaansa afgaanijohtajiin ja heidän turvallisuusjoukkoihinsa.
xxx/ellauri125.html on line 360: Myös evakuointien myöhäisestä aloittamisesta Biden syytti afgaanipoliitikkoja. Bidenin mukaan nämä olivat varoittaneet, että länsimaalaisten joukkopako kärjistäisi entisestään turvallisuustilannetta.
xxx/ellauri125.html on line 377: Talibaana turbaanissa
xxx/ellauri125.html on line 428: From the start, critics complained about the ostensible sameness of Roth’s books, their narcissism and narrowness—or, as he himself put it, comparing his own work to his father’s conversation, “Family, family, family, Newark, Newark, Newark, Jew, Jew, Jew.” Over time, he took on vast themes—love, lust, loneliness, marriage, masculinity, ambition, community, solitude, loyalty, betrayal, patriotism, rebellion, piety, disgrace, the body, the imagination, American history, mortality, the relentless mistakes of life—and he did so in a variety of forms: comedy, parody, romance, conventional narrative, postmodernism, autofiction. In each performance of a self, Roth captured the same sound and consciousness. in nearly fifty years of reading him I’ve never been more bored. I got to know Roth in the nineteen-nineties, when I interviewed him for this magazine around the time he published “The Human Stain.” To be in his presence was an exhilarating, though hardly relaxing, experience. He was unnervingly present, a condor on a branch, unblinking, alive to everything: the best detail in your story, the slackest points in your argument. His intelligence was immense, his performances and imitations mildly funny. “He who is loved by his parents is a conquistador,” Roth used to say, and he was adored by his parents, though both could be daunting to the young Philip. Herman Roth sold insurance; Bess ruled the family’s modest house, on Summit Avenue, in a neighborhood of European Jewish immigrants, their children and grandchildren. There was little money, very few books. Roth was not an academic prodigy; his teachers sensed his street intelligence but they were not overawed by his classroom performance. Roth learned to write through imitation. His first published story, “The Day It Snowed,” was so thoroughly Truman Capote that, he later remarked, he made “Capote look like a longshoreman.”
xxx/ellauri125.html on line 439: Madison Avenue, the driver turned to him and said, “Got the good news early, huh?”
xxx/ellauri125.html on line 445: mother: “His rebellion was sexualized, leading to compulsive masturbation which
xxx/ellauri125.html on line 446: provided an outlet for a myriad of hostile fantasies. These same masturbatory
xxx/ellauri125.html on line 485: With Walton's support, he began Call It Sleep in about 1930, completed the novel in the spring of 1934, and it was published in December 1934, to mostly good reviews. Yet the New York Herald Tribune's book critic Lewis Gannett foresaw that the book would not prove popular with its bleak depiction of New York's Lower East Side, but wrote readers would "remember it and talk about it and watch excitedly" for Roth's next book. Call It Sleep sold slowly and poorly, and after it was out-of-print, critics writing in magazines such as Commentary and Partisan Review kept praising it, and asking for it to be reprinted. After being republished in hardback in 1960 and paperback in 1964, with more than 1,000,000 copies sold, and many weeks on the New York Times bestseller list, the novel was hailed as an overlooked Depression-era masterpiece and classic novel of immigration. Today, it is widely regarded as a masterpiece of Jewish American literature. With Walton's support, he began Call It Sleep in about 1930, completed the novel in the spring of 1934, and it was published in December 1934, to mostly good reviews. Yet the New York Herald Tribune's book critic Lewis Gannett foresaw that the book would not prove popular with its bleak depiction of New York's Lower East Side, but wrote readers would "remember it and talk about it and watch excitedly" for Roth's next book. Call It Sleep sold slowly and poorly, and after it was out-of-print, critics writing in magazines such as Commentary and Partisan Review kept praising it, and asking for it to be reprinted.[ After being republished in hardback in 1960 and paperback in 1964, with more than 1,000,000 copies sold, and many weeks on the New York Times bestseller list, the novel was hailed as an overlooked Depression-era masterpiece and classic novel of immigration. Today, it is widely regarded as a masterpiece of Jewish American literature. After Muriel's death in 1990, Roth moved into a ramshackle former funeral parlor and occupied himself with revising the final volumes of his monumental work, Mercy of a Rude Stream. It has been alleged that the incestuous relationships between the protagonist, a sister, and a cousin in Mercy of a Rude Stream are based on Roth's life. Roth's own sister denied that such events occurred. Roth attributed his massive writer's block to personal problems such as depression, and to political conflicts, including his disillusion with Communism. At other times he cited his early break with Judaism and his obsessive sexual preoccupations as probable causes. Roth died in Albuquerque, New Mexico, United States in 1995. The character E. I. Lonoff in Philip Roth's Zuckerman novels (The Ghost Writer and Exit Ghost in this case), is a composite of Roth, Bernard Malamud and fictional elements.
xxx/ellauri125.html on line 495:
xxx/ellauri125.html on line 500: Mark Twainilla on kirja Veren perintö. Eletään 1800-luvun alkupuolta Yhdysvalloissa, kun nuori orjanainen päätyy tekemään jotakin ennennäkemätöntä – hän on saanut hyvin vaaleaihoisen lapsen ja päättää vaihtaa sen talon herran lapseen. Nainen toivoo pojalleen hyvää ja turvallista elämää, mutta seuraukset ovat pahemmat kuin nainen saattoi ikinä aavistaa. ...
xxx/ellauri125.html on line 516: enthusiasm, "Give me masturbation or give me death." Caesar, in
xxx/ellauri125.html on line 528: "Masturbation is the best policy."
xxx/ellauri125.html on line 533: negation is noble, self-culture beneficent, self-possession is
xxx/ellauri125.html on line 573: pictures. The results of the habit are: loss of memory, loss of
xxx/ellauri125.html on line 580: cultured society it has long been banished from the social board.
xxx/ellauri125.html on line 657:
xxx/ellauri125.html on line 757: Shortly after her emancipation, Love spent two months in Japan working as a topless dancer, but was deported after her passport was confiscated. She returned to Portland and began working at the strip club Mary's Club, adopting the surname Love to conceal her identity; she later adopted Love as her surname. She worked odd jobs, including as a DJ at a gay disco. Love said she lacked social skills, and learned them while frequenting gay clubs and spending time with drag queens. During this period, she enrolled at Portland State University, studying English and philosophy.
xxx/ellauri125.html on line 761: In July 1982, Love returned to the United States. In late 1982, she attended a Faith No More concert in San Francisco and convinced the members to let her join as a singer. The group recorded material with Love as a vocalist, but fired her; according to keyboardist Roddy Bottum, who remained Love's friend in the years after, the band wanted a "male energy". Love returned to working abroad as an erotic dancer, briefly in Taiwan, and then at a taxi dance hall in Hong Kong. By Love's account, she first used heroin while working at the Hong Kong dance hall, having mistaken it for cocaine. While still inebriated from the drug, Love was pursued by a wealthy male client who requested that she return with him to the Philippines, and gave her money to purchase new clothes. She used the money to purchase airfare back to the United States.
xxx/ellauri125.html on line 763: She appeared in supporting roles in the Alex Cox films Sid and Nancy (1986) and Straight to Hell (1987) before forming the band Hole in Los Angeles with guitarist Eric Erlandson. The group received critical acclaim from underground rock press for their 1991 debut album, produced by Kim Gordon, while their second release, Live Through This (1994), was met with critical accolades and multi-platinum sales. In 1995, Love returned to acting, earning a Golden Globe Award nomination for her performance as Althea Leasure in Miloš Forman's The People vs. Larry Flynt (1996), which established her as a mainstream actress. The following year, Hole's third album, Celebrity Skin (1998), was nominated for three Grammy Awards.
xxx/ellauri125.html on line 764: The next several years were marked by publicity surrounding Love's legal troubles and drug relapse, which resulted in a mandatory lockdown rehabilitation sentence in 2005 while she was writing a second solo album. That project became Nobody's Daughter, released in 2010 as a Hole album but without the former Hole lineup. Between 2014 and 2015, Love released two solo singles and returned to acting in the network series Sons of Anarchy and Empire. In 2020, she confirmed she was writing new music.
xxx/ellauri125.html on line 768: After filming Sid and Nancy in New York City, she worked at a peep show in Times Square and squatted at the ABC No Rio social center and Pyramid Club in the East Village.The same year, Cox cast her in a leading role in his film Straight to Hell (1987), a Spaghetti Western starring Joe Strummer and Grace Jones filmed in Spain in 1986. The film caught the attention of Andy Warhol, who featured Love in an episode of Andy Warhol's Fifteen Minutes.
xxx/ellauri125.html on line 769: In 1988, Love abandoned acting and returned to the West Coast, citing the "celebutante" fame she had attained as the central reason.[86] She returned to stripping in the small town of McMinnville, Oregon, where she was recognized by customers at the bar.[87] This prompted Love to go into isolation, so she relocated to Anchorage, Alaska, where she lived for three months to "gather her thoughts", supporting herself by working at a strip club frequented by local fishermen. "I decided to move to Alaska because I needed to get my shit together and learn how to work," she said in retrospect. "So I went on this sort of vision quest. I got rid of all my earthly possessions. I had my bad little strip clothes and some big sweaters, and I moved into a trailer with a bunch of other strippers."
xxx/ellauri125.html on line 788: Live Through This was released on Geffen's subsidiary label DGC on April 12, 1994, one week after Cobain's death from a self-inflicted gunshot wound in the Seattle home he shared with Love, who was in rehab in Los Angeles at the time. In the following months, Love was rarely seen in public, holing up at her home with friends and family members. Cobain's remains were cremated and his ashes divided into portions by Love, who kept some in a teddy bear and some in an urn. In June 1994, she traveled to the Namgyal Buddhist Monastery in Ithaca, New York and had his ashes ceremonially blessed by Buddhist monks. Another portion was mixed into clay and made into memorial sculptures.
xxx/ellauri125.html on line 790: The success of the record combined with Cobain's suicide resulted in a high level of publicity for Love, and she was featured on Barbara Walters' 10 Most Fascinating People in 1995.
xxx/ellauri125.html on line 791: Hole's performance on August 26, 1994, at the Reading Festival—Love's first public performance following Cobain's death—was described by MTV as "by turns macabre, frightening and inspirational". John Peel wrote in The Guardian that Love's disheveled appearance "would have drawn whistles of astonishment in Bedlam", and that her performance "verged on the heroic ... Love steered her band through a set which dared you to pity either her recent history or that of the band ... the band teetered on the edge of chaos, generating a tension which I cannot remember having felt before from any stage." The band performed a series of riotous concerts over the following year, with Love frequently appearing hysterical onstage, flashing crowds, stage diving, and getting into fights with audience members. One journalist reported that at the band's show in Boston in December 1994: "Love interrupted the music and talked about her deceased husband Kurt Cobain, and also broke out into Tourette syndrome-like rants. The music was great, but the raving was vulgar and offensive, and prompted some of the audience to shout back at her."
xxx/ellauri125.html on line 795: After Hole's world tour concluded in 1996, Love made a return to acting, first in small roles in the Jean-Michel Basquiat biopic Basquiat and the drama Feeling Minnesota (1996), and then a starring role as Larry Flynt's wife Althea in Miloš Forman's critically acclaimed 1996 film The People vs. Larry Flynt. Love went through rehabilitation and quit using heroin at the insistence of Forman; she was ordered to take multiple urine tests under the supervision of Columbia Pictures while filming, and passed all of them. Despite Columbia Pictures' initial reluctance to hire Love due to her troubled past, her performance received acclaim, earning a Golden Globe nomination for Best Actress, and a New York Film Critics Circle Award for Best Supporting Actress. Critic Roger Ebert called her work in the film "quite a performance; Love proves she is not a rock star pretending to act, but a true actress."
xxx/ellauri125.html on line 798: In September 1998, Hole released their third studio album, Celebrity Skin, which featured a stark power pop sound that contrasted with their earlier punk influences.She said she was influenced by Neil Young, Fleetwood Mac, and My Bloody Valentine when writing the album. Mullakin oli joku Fleetwood Mac albumi 70-luvulla.
xxx/ellauri125.html on line 805: The following year, she returned to film opposite Lili Taylor in Julie Johnson (2001), in which she played a woman who has a lesbian relationship; Love won an Outstanding Actress award at L.A.'s Outfest. She was then cast in the thriller Trapped (2002), alongside Kevin Bacon and Charlize Theron. The film was a box-office flop.
xxx/ellauri125.html on line 809: Amy Phillips of The Village Voice wrote: "Love is willing to act out the dream of every teenage brat who ever wanted to have a glamorous, high-profile hissyfit [= temper tantrum], and she turns those egocentric nervous breakdowns into art. Sure, the art becomes less compelling when you've been pulling the same stunts for a decade. But, honestly, is there anybody out there who fucks up better?". The album sold fewer than 100,000 copies. Love later expressed regret over the record, blaming her drug problems at the time. Shortly after it was released, she told Kurt Loder on TRL: "I cannot exist as a solo artist. It's a joke."
xxx/ellauri126.html on line 10: font-family: 'UnifrakturMaguntia';
xxx/ellauri126.html on line 11: src: url(http://grapson.com/fonts/UnifrakturMaguntia.ttf);
xxx/ellauri126.html on line 85: Herää pahvi! Nyt taitat ne tai nielet ne, vai pitääkö ruuvaa kenties turpaan?
xxx/ellauri126.html on line 296: Hemmetti, kumpikohan tässä oli isompi narsisti, muna vaiko kana. Vittuako keski-ikäsen ämmän piti ruveta mummulle vittuilemaan, olisi vaan pitänyt turpansa kiinni ja kiittänyt. Jotain vitun valtataistelua ruuasta. Saavutettuaan tason 5 apina tuntee olevansa ize Kosmos. Voi helvetti! Extoi kuulosta jo aika narsistiselta? Samoilla linjoilla on Paulan mukaan olleet muun muassa Margaret Mahler (kekä?), Jean Piaget ja Erik Erixon (ei sunkaan se USA:n löytänyt viikinki?) No ei vitussa niillä ollut tota viiden portaan huuhailua, ne on vaan tavallisia kehityspsygologeja. Paula on vitun epämääräinen ollaxeen tietokirjailija. "Yritän izekin koko aika palauttaa mieleeni, etteivät muut ihmiset välttämättä nää maailmaa samasta näkökulmasta kuin mä." No ei vitussa nää, ellei ne seiso just sun paikalla, mikä ei lie mahollista vaiheissa 4 eikä 5. No nyttemmin Paola iloizee virheistä ja epätäydellisyydestä, varmasti täydellisestä hölmöydestäkin.
xxx/ellauri126.html on line 298: Tasolla 1 turva alkaa löytyä omasta sisimmästä eikä toisista. Hitto jos tää ei ole täydellistä narsismia niin mikä on? Täähän kuulostaa ihan Saul Bellowilta vanhana. Mä en voi kuolla koska koko Kosmos kuolisi mun mukana. Siinä menis kerma koko Suomen kirjailijakunnasta.
xxx/ellauri126.html on line 334: Toivo! Vauvaikä: perusluottamus ↔ perusturvattomuus
xxx/ellauri126.html on line 436: "Woku rakensi yxin koko laiturin"
xxx/ellauri126.html on line 456: Lisää Paulan kannanottoja: Asiantuntijatkaan eivät osaa päättää ovatko rikolliset psykopaatit sairaita vaiko vaan pahoja. Vikana on se, ettei ne parane vankilassa eikä hourulassakaan. Kananrehuxi, se olis paras ratkaisu. Pojat joitei saatu hyvix, on nyt jauhettuina jyvix. Mutta hyvin menestyvät persoonallisuushäiriöiset on parasta käyttövoimaa markkinavetoiselle yhteiskunnalle. Kaikki halut, kuten saada lapsia tai löytää työpaikka, ei tietystikään ole pahasta, mutta kyltymätön pillunhalu on. Toipuva narsisti oppii kieltäytymään varatuista naisista. Se jaxaa odottaa putken tyhjentymistä. Lisäxi lasten tulee ymmärtää, että vanhemmillakin on omat tarpeensa, joskin ne onkin enimmäxeen vessapuolella. "Pussailu on turhaa lääppimistä", sanoi Lolita. Psykopaatit voivat hankkia ekat sexikokemuxet jo 10-12-vuotiaina. He eivät osaa säädellä sukupuoliviettiään. Terve viha on hyödyllistä ja välttämätöntäkin, kuten terve izerakkaus. Sairas ei. Kaikki narsistit on piilomasentuneita, epäonnistuneet ainaskin. Masennus on izevihaa, kun ei tohdi näyttää vihaa Axalle, jonka hännän alla on.
xxx/ellauri126.html on line 481: The Mind & Life Institute is a US-registered, not-for-profit 501(c)(3) organization founded in 1991 to establish the field of contemplative sciences. Based in Charlottesville, Va., the institute “brings science and contemplative wisdom together to better understand the mind and create positive change in the world." Over three decades, Mind & Life has played a key role in the mindfulness meditation movement by funding research projects and think tanks, and by convening conferences and dialogues with the Dalai Lama. Since 2020, Mind & Life's grant-making events and digital programs have sought to nurture personal wellbeing, build more compassionate communities, and strengthen the human-earth connection. And fatten the monks' bank accounts. 1 to lama, 2 to me.
xxx/ellauri126.html on line 492: Bylsiessä kehot kohtaavat, se työntyy sinne ja liikkuu edestakaisin. Pian ruiskahtaa. Yhdyntäkin palvelee loputonta hyväxytyxi tulemisen tarvetta. Vasta kun kumppanuxet ovat sisäkkäin kuin maatushkat, he tuntevat olonsa hyväxytyxi ja ovat turvassa. Se tuntuu hyvältä. Kaikkiaan sexuaalisessa kanssakäymisessä ei ole havaittu eroja miesten ja naisten välillä. Paizi mitä nyt miehillä on kikkeli ja naisilla enimmäkseen pillu.
xxx/ellauri126.html on line 561: Rentut ja rumat miehet ovat olleet minulle turvallinen valinta, sillä silloin ei ole tarvinnut pelätä, että muut naiset vievät ne minulta.
xxx/ellauri126.html on line 564: Terve izekkyys on huolehdintaa number 1sta ja hyvinvoinnin ylimäärän jakamista charityna osattomille. Narsistin pitää totella enemmän ja uhrin käskeä. Voitte aloittaa pienistä asioista kuten tv-kanavan valinta, urheiluseuraxi lähtö tai ostopäätös. Izelleni on tullut tavaxi siirtyä kivun tai surun hetkenä puhtaaseen tietoisuuteen ja pysytellä siellä mahd. pitkään. Perhe rynkyttää turhaan vessan ovea.
xxx/ellauri126.html on line 627: pojat veti mua turpiin ja rikoi mun rillit
xxx/ellauri126.html on line 694: Osho (2007) olettaa että vaan tyhmä apina ei pelkää vaikka n. 90% peloista on turhia. (Tää on vasta työhypoteesi kyllä, tilastot on vielä kesken.) Kun rakastamme ehdoitta vapaudumme pelosta. Paizi ehkä pohjaan palamisen ja HIVin pelosta. Ne kai kuuluu siihen 10%iin. On joka hetki oltava valmis luopumaan kumppanista sairauden, kuoleman tai yhteensopimattomuuden johdosta ja siirtymään kohti jotain tuntematonta ja epämukavaa. Samalla valmistaudumme luovuttamaan elämämme kuolemalle. Lainaahan se oli vaan. Omalta mukavuusalueelta pois.
xxx/ellauri126.html on line 791: Nillittävä nilli Julliturpa Tehoperse Kusipää luuseri
xxx/ellauri126.html on line 793: Läskipullukka Pallikorva-apina Norsunvittunaama Munaturpa
xxx/ellauri126.html on line 807: Homo Kenoperse Läski sikaniska citymaasturiurpo Hinttiääninen koulukiusattu
xxx/ellauri126.html on line 814: Muita sanontoja joita voisi käyttää jossain myöhemmässä jaxossa: Kattoo jynkkyä muna kädessä, vetää pannuun, tempasta lättyyn, tärppää kaaliin, vedellä poijuun, ruuvaa turpaan, laittaa urakalla pataan. Täyttä kuraa. Ime kiviä! Vitutuxen aiheita löytyy aakkostettuna takakannessa. Aika moneen on helppo yhtyä, vaikka osa alkaa olla vähän liian millenniaalia.
xxx/ellauri126.html on line 816: Esimerkiksi "aikuisten oikeesti", Ari Koivunen ja Antti Tuisku, besserwisserit, CD-koteloiden päällä oleva muovi, coverbiisit, Crocsit, Danny, dieetit, diesel- ja bensakoneiden vertailu, englanninkieliset tittelit, esimiehet ja alaiset, Espanjan eläkeläiset, fläppitaulut, laserosoittimet ja kaksipuolinen teippi, herätyskellon torkuttaminen, hikeä ozaliinaan pyyhkivät läskit, "hätätilassa riko lasi" vasarat, inttijutut, izensä ezijät, jatko-osat, jenkkakahvat, johdot, joululahjojen ostaminen, jouluvalot kesäkuussa, julkinen nenänkaivuu, juopon tuuri, juuri sinä: heitä tämä kirja vittuun ja mene töihin, jälkiviisastelijat, jäätelöauto, "kannettavat" tietokoneet, kirkollisvero, kiroileva siili, KOKO VIESTIN CAPS LOCK POHJASSA KIRJOITTAVAT URPOT, kotiteatteriurpot, kylmä kala -kättelijät, kännykkäkotelot vyöllä, käsityöblogit, liian ylös nostetut housut, liito-oravat, Markkuliitto, marttyyrit, metrilaku, miljoonat kaukosäätimet ei vehkeisiin, mukafiksut pellehermannit, jotka viittaavat itseensä sanalla allekirjoittanut, naaman kiilto reissujen jälkeen, Nico Rosberg, "niimpä", näppäinäänet, Näsinneula, ohuen ohuet leikkeleet, paperiprosessimiehet, peltipoliisin välähdys, penkiltä vitusti nostajat, perusjurpot hississä, pihatalkoot ja yhtiökokoukset, pirteät radiojuontajat, pissikset, projektit, puheluiden vitun ärsyttävät lopetusrutiinit, "RE Vs: vs: VS. RE Terve!", "Ruuhka-Suomi", se, että "sanos muuta" ja "Älä muuta sano" tarkoittavat samaa, se, kun on "ihmisiä liikeellä", painukaa vittuun! seniilit, debiilit ja gerbiilit, sisäisesti kauniit ihmiset, suomenruotsalaiset, teekkarit, teinityttöjen laihdutus, tietokoneen uudelleen käynnistäminen AINA kun tekee jotain, tsätit, turistit, tusinajulkkikset, TV Shop, TVstä tuttu, tyttöystävät, jotka puristelevat poikaystävänsä finnejä, tyypit, joiden on pakko sanoa joka asiaan jotakin, tyypit, jotka luulevat, että parisuhde paranee, kun otetaan koira tai hankitaan kakara, tyypit, jotka soittavat miljoona kertaa junasta, vaikka puhelu katkeaa heti, "vanha ällä", Venäjä, vesipullot, viinaa kannattaa hakea laivalta-matemaatikot.
xxx/ellauri127.html on line 10: font-family: 'UnifrakturMaguntia';
xxx/ellauri127.html on line 11: src: url(http://grapson.com/fonts/UnifrakturMaguntia.ttf);
xxx/ellauri127.html on line 51: Joyce Kilmer Memorial Forest is an approximately 3,800-acre tract of publicly owned virgin forest in Graham County, North Carolina, named in memory of poet Joyce Kilmer (1886–1918), best known for his poem "Trees". Kilmer is most remembered for "Trees", which has been the subject of frequent parodies and references in popular culture. Kilmer's work is often disparaged by critics and dismissed by scholars as being too simple and overly sentimental, and that his style was far too traditional and even archaic.
xxx/ellauri127.html on line 57:
xxx/ellauri127.html on line 58:
xxx/ellauri127.html on line 60: However, Kilmer's eldest son, Kenton, declares that the poem does not apply to any one tree—that it could apply equally to any. "Trees" was written in an upstairs bedroom at the family's home in Mahwah, New Jersey, that "looked out down a hill, on our well-wooded lawn". Kenton Kilmer stated that while his father was "widely known for his affection for trees, his affection was certainly not sentimental—the most distinguished feature of Kilmer's property was a colossal woodpile outside his home". The house stood in the middle of a forest and what lawn it possessed was obtained only after Kilmer had spent months of weekend toil in chopping down trees, pulling up stumps, and splitting logs. Kilmer's neighbors had difficulty in believing that a man who could do that could also be a poet.
xxx/ellauri127.html on line 67: It was dedicated to his wife's mother, Mrs. Henry Mills Alden, who was endeared to all her family. Another mother and son not in law video? Kilmer's poetry was influenced by "his strong religious faith and dedication to the natural beauty of the world."
xxx/ellauri127.html on line 72:
xxx/ellauri127.html on line 85: A tree that may in Summer wear Anopin turrukka kuin petolinnun pesä
xxx/ellauri127.html on line 112: When Nabokov died in 1977, The New York Times hailed him as “a giant in the world of literature.” Two of his novels, “Lolita” and “Pale Fire,” landed on the Modern Library’s 1998 list of the best English novels of the 20th century. His legions of fans regard Nabokov’s failure to win a Nobel Prize as one of the great literary travesties of the 20th century.
xxx/ellauri127.html on line 120: In his lifetime, Nabokov received many contrary and often puzzled reviews. The Hollywood producer Robert Evans famously flew to Switzerland in 1968 to read an advance copy of the novel “Ada” in one day. “It was torture,” he recalled. Dwight Macdonald hated “Pale Fire” on behalf of Partisan Review, calling it “unreadable . . . too clever by half . . . Philistine . . . false” — and he hadn’t even finished his first paragraph!
xxx/ellauri127.html on line 132: Dostoyevsky, Nabokov told anyone who would listen, was “a third-rate writer and his fame is incomprehensible.” He called Henry James “that pale porpoise.” Philip Roth? “Farcical.” Norman Mailer? “I detest everything that he stands for.” T. S. Eliot and Thomas Mann were “fakes.” When his friend Wilson suggested that he include Jane Austen in his Cornell survey course on European literature, Nabokov responded, “I dislike Jane [Austen] and am prejudiced, in fact, against all women writers.” Leo Tolstoy and Nikolai Gogol: da. Everybody else: nyet.
xxx/ellauri127.html on line 148:
xxx/ellauri127.html on line 188: sosiaaliturvan väärinkäyttäjä ja yhteisellä kukkarolla käyvä pummi. Valtion tukien
xxx/ellauri127.html on line 193: asumistuki, toimeentulotuki ja työttömyysturva(siirryt toiseen palveluun)) oli
xxx/ellauri127.html on line 241: Lewis Carroll (January 27, 1832 – January 14, 1898), whose real name was Charles Lutwidge Dodgson – etymologically, « Lewis » is related to « Lutwidge » and « Carroll » to « Charles » – was a young mathematical lecturer at Christ Church college in Oxford.
xxx/ellauri127.html on line 262: Elävän maalin puutteessa voi turvautua kumilolitaan.
xxx/ellauri127.html on line 284: The three girls (Liddellin tytöt!) —Melusine, Melior, and Palatyne—grew up in Avalon. On their fifteenth birthday, Melusine, the eldest, asked why they had been taken to Avalon. Upon hearing of their father's broken promise, Melusine sought revenge. She and her sisters captured Elynas and locked him, with his riches, in a mountain. Pressyne became enraged when she learned what the girls had done, and punished them for their disrespect to their father. Melusine was condemned to take the form of a serpent from the waist down every Saturday. In other stories, she takes on the form of a mermaid.
xxx/ellauri127.html on line 286: Raymond of Poitou came across Melusine in a forest of Coulombiers in Poitou in France, and proposed marriage. Just as her mother had done, she laid a condition: that he must never enter her chamber on a Saturday. He broke the promise and saw her in the form of a part-woman, part-serpent, but she forgave him. When, during a disagreement, he called her a "serpent" in front of his court, she assumed the form of a dragon, provided him with two magic rings, and flew off, never to return.
xxx/ellauri127.html on line 295: Gene Stratton-Porter (August 17, 1863 – December 6, 1924), born Geneva Grace Stratton, was a Wabash County, Indiana, native who became a self-trained American author, nature photographer, and naturalist. In 1917 Stratton-Porter used her position and influence as a popular, well-known author to urge legislative support for the conservation of Limberlost Swamp and other wetlands in the state of Indiana. She was also a silent film-era producer who founded her own production company, Gene Stratton Porter Productions, in 1924.
xxx/ellauri127.html on line 297: Stratton-Porter wrote several best-selling novels in addition to columns for national magazines, such as McCall's and Good Housekeeping, among others. Her novels have been translated into more than twenty languages, including Braille, and at their peak in the 1910s attracted an estimated 50 million readers. Eight of her novels, including A Girl of the Limberlost, were adapted into moving pictures. Stratton-Porter was also the subject of a one-woman play, A Song of the Wilderness. Two of her former homes in Indiana are state historic sites, the Limberlost State Historical Site in Geneva and the Gene Stratton-Porter State Historic Site on Sylvan Lake, near Rome City, Indiana.
xxx/ellauri127.html on line 366: Romaani sovitettiin useita kertoja elokuvalle, versiot julkaistiin vuosina 1924, 1934 ja 1945. Vuonna 1990 televisioon tehty versio poikkesi eniten alkuperäisestä juonesta. 1924: Tyttö Limberlostista, pääosissa Gloria Grey ; tuottanut Gene Stratton Porter Productions, jakelija Amerikan elokuvien varausvirastot 1934: Tyttö Limberlostista, pääosassa Marian Marsh ; tuottaja Monogram Pictures 1938: Romance of Limberlost, pääosassa Jean Parker ; tuottaja Monogram Pictures Viitteet Ulkoiset linkit Tyttö Limberlostista, Indiana University Press. ISBN 978-0-253-20331-1. Gene Stratton-Porter, Limberlostin tyttö Gene Stratton-Porter, Limberlostin tyttö, Virginian yliopiston kirjasto, verkkoteksti A Girl of the Limberlost public domain -äänikirja LibriVoxilla Elokuvaversiot: A Girl on Limberlost (1924) on IMDb A Girl on Limberlost (1934) on IMDb Tyttö on Limberlost (1945) on IMDb A Girl on Limberlost (1990) on IMDb.
xxx/ellauri127.html on line 433: Issu d'un milieu bourgeois et artiste, Prosper Mérimée fait des études de droit avant de s'intéresser à la littérature et de publier dès 1825 des textes, en particulier des nouvelles, qui le font connaître et lui valent d'être élu à l'Académie française en 1844.
xxx/ellauri127.html on line 435: Prosper Mérimée naît le 28 septembre 18031 à Paris dans une famille bourgeoise. Du côté de sa mère, Prosper Mérimée est sans doute l'arrière-petit-fils de Jeanne-Marie Leprince de Beaumont (1711-1776). Les parents de Prosper, qui se sont mariés à (Paris 12e) le 22 juin 1802, ont un solide bagage intellectuel et artistique datant du XVIIIe siècle, mais ne s'engagent guère dans les courants culturels naissants (romantisme). De l'éducation parentale, Mérimée retient l'horreur de l'emphase.
xxx/ellauri127.html on line 436: L’œuvre littéraire de Prosper Mérimée relève d'« une esthétique du peu », son écriture se caractérisant par la rapidité et l'absence de développements, qui créent une narration efficace et un réalisme fonctionnel adaptés au genre de la nouvelle. Mais ce style a parfois disqualifié les œuvres de Mérimée, auxquelles on a reproché leur manque de relief — « Le paysage était plat comme Mérimée », écrit Victor Hugo.
xxx/ellauri127.html on line 453:
xxx/ellauri127.html on line 463: A garrote or garrote vil (a Spanish word; alternative spellings include garotte and similar variants) is a weapon, usually a handheld ligature of chain, rope, scarf, wire or fishing line, used to strangle a person.
xxx/ellauri127.html on line 467: Leuaton homo Sebu Tynkkynen syö nielexien Riikka Purran karvaturria – Vanha ”Tsemppiä, Sebu!” -meno jatkuu puolueessa. Hyvästi heilutetaan demokratialle ja heteronormalismille. Nyt ei hyvä heilu.
xxx/ellauri127.html on line 488: Shortly after being let go from the college, Silk begins a relationship with Faunia Farley, a 34-year-old local woman who works as a janitor at the college and is believed (falsely, as it turns out) to be illiterate, further cementing his status as a pariah among the Athena faculty and student body.
xxx/ellauri127.html on line 504: 13. Nathan interprets Coleman’s choosing to reject his past and create a new identity for himself as “the drama that underlies America’s story, the high drama that is upping and leaving—and the energy and cruelty that rapturous drive demands,” whereas Walter thinks of his brother as a “calculating liar,” a “heartless son,” and a “traitor to his race” [p. 342]. Which of these views seems closer to the truth? Are they both legitimate? What is Ernestine’s position?
xxx/ellauri127.html on line 508: 16. The Human Stain is a novel of sweeping ambition that tells the stories not just of individual lives but of the moral ethos of America at the end of the twentieth century. How would that ethos be described? What does the novel reveal about the complexity of issues such as race, sex, identity, and privacy?
xxx/ellauri127.html on line 517: He helps Lorenzo abduct Jessica, which almost makes him late for the departure to Belmont. He falls in love with Nerissa, Portia’s lady-in-waiting, who agrees to marry him on condition that Bassanio succeeds in the task of the caskets. He has no compunction about admitting to the mercenary nature of Bassanio’s choice of bride.
xxx/ellauri127.html on line 519: He returns to Venice with Bassanio on his mission to rescue Antonio, and gives his tongue free rein during the trial, spitting out invective against Shylock, and then mercilessly mocking him once the carpet is pulled out from under
xxx/ellauri127.html on line 522: Like Bassanio, he is willing to prefer Antonio’s life to his newly-acquired wife’s. The law-clerk manages to convince him to give his wedding ring as a gift of thanks in return, which leads to some problems on his return to Belmont, as he had sworn to Nerissa that he would never remove it. He gives away that Bassanio has done much the same.
xxx/ellauri127.html on line 543: By Samuel Taylor Coleridge Sam Vaatturi Coleridge
xxx/ellauri127.html on line 564: And from this chasm, with ceaseless turmoil seething, Ja tähän rotkoon kovasti kohisten,
xxx/ellauri127.html on line 614: Samuel Taylor Coleridge is the premier poet-critic of modern English tradition, distinguished for the scope and influence of his thinking about literature rather than for his innovative verse. Active in the wake of the French Revolution as a dissenting pamphleteer and lay preacher, he...
xxx/ellauri127.html on line 616: Undinisti tykkää vedenheitosta: heittää vettä naisten päälle tai kääntäen. Vladi arvelee että undinistit käyttää kuivamustekynää. Der Kulli. Mistähän se johtuu että sexuaalisesti vääristyneet ihmiset kuumuu ristisanoista ja sanaleikeistä? Jonkun Vladin nimeemättä jättämän turahtajan mukaan taide on exynyttä sexuaaliviettiä. Vladista asia on just vastoinpäin. Pederoosi on mahdollisen taidetta.
xxx/ellauri127.html on line 622: On awakening he appeared to himself to have a distinct recollection of the whole, and taking his pen, ink, and paper, instantly and eagerly wrote down the lines that are here preserved. At this moment he was unfortunately called out by a person on business from Porlock, and detained by him above an hour, and on his return to his room, found, to his no small surprise and mortification, that though he still retained some vague and dim recollection of the general purport of the vision, yet, with the exception of some eight or ten scattered lines and images, all the rest had passed away like the images on the surface of a stream into which a stone has been cast, but, alas! without the after restoration of the latter!
xxx/ellauri127.html on line 627: If the Porlock interruption was a fiction, it would parallel the famous "letter from a friend" that interrupts Chapter XIII of Coleridge's Biographia Literaria just as he was beginning a 100-page exposition of the nature of the imagination. It was admitted much later that the "friend" was the author himself. In that case, the invented letter solved the problem that Coleridge found little receptiveness for his philosophy in the England of that time.
xxx/ellauri127.html on line 680: In almost 20 years of uninteresting work, we have published hundreds of articles and brought quantity medical information to tens of millions of suckers people worldwide, in the hopes that quantity will turn into quality, as Marx predicted.
xxx/ellauri127.html on line 700:
xxx/ellauri127.html on line 709: Endymion tarkottanee puolisukeltajaa. Kuuhullu astronomi tai sit paimen vaan. Astronomi mainitaan merenneitopätkässsä. Octopussy's garden in the waves. The 4th century Babylonian god of the sea was known as Oannes who was portrayed as a man with a fish tail in place of legs. Oannes would appear out of the ocean every day as a fish-human creature to share his wisdom with the people along the Persian Gulf, then return to the sea at night. There was also Atargatis, a Syrian moon and sea goddess, her story tells us that after causing the death of her mortal lover she fled to the sea and took the form of a woman above the waist and a fish below, for this reason she became known as a mermaid goddess. During medieval times mermaids were considered as matter-of-factly alongside other aquatic animals, such as whales and dolphins. The goddess Venus is sometimes depicted as a mermaid, being born from a giant clam shell.
xxx/ellauri127.html on line 713: Chatterton soon conceived the romance of Thomas Rowley, an imaginary monk of the 15th century, and adopted for himself the pseudonym Thomas Rowley for poetry and history. According to psychoanalyst Louise J. Kaplan, his being fatherless played a great role in his imposturous creation of Rowley. The development of his masculine identity was held back by the fact that he was raised by two women: his mother Sarah and his sister Mary.
xxx/ellauri127.html on line 715: Thomas Rowley (1721–1796) was a famous poet of Vermont, known both as the spokesman for Ethan Allen and dubbed “The Bard of the Green Mountains.” During his lifetime and before the American Revolution, his poetry gained the reputation with the catchphrase of "Setting the Balls on Fire." Rowley's poetry actually focused not only on politics, but also on the pleasantness and rustic nature of pioneer life, with humor and witty observations. For example, in another poetic inventory of his "estate", he sums up that he has virtually nothing, but still he was independent and happy.
xxx/ellauri127.html on line 721: Book I gives Endymion's account of his dreams and experiences, as related to Peona, which provides the background for the rest of the poem. In Book II, Endymion ventures into the underworld in search of his love. He encounters Adonis and Venus—a pairing of mortal and immortal—apparently foreshadowing a similar destiny for the mortal Endymion and his immortal paramour. Book III reveals Endymion's enduring love, and he begs the Moon not to torment him any longer as he journeys through a watery void on the sea floor. There he meets Glaucus, freeing the god from a thousand years of imprisonment by the witch Circe. Book IV, "And so he groan'd, as one by beauty slain."
xxx/ellauri127.html on line 723: Anyway, Endymion falls in love with a beautiful Indian maiden. Both ride winged black steeds to Mount Olympus where Cynthia awaits, only for Endymion to forsake the goddess for his new, mortal, love. Endymion and the Indian girl return to earth, the latter saying she cannot be his love. He is miserable, 'til quite suddenly he comes upon the Indian maiden again and she reveals that she is in fact Cynthia. She then tells him of how she tried to forget him, to move on, but that in the end, "'There is not one,/ No, no, not one/ But thee.'"
xxx/ellauri127.html on line 736: Fanny Brawne met Keats, who was her neighbour in Hampstead, at the beginning of his brief period of intense creative activity in 1818. Although his first written impressions of Brawne were quite critical, his imagination seems to have turned her into the goddess-figure he needed to worship, as expressed in Endymion, and scholars have acknowledged her as his muse. On se vähän intiaanin näköinen.
xxx/ellauri127.html on line 739: Shall I give you Miss Brawn? She is about my height—with a fine style of countenance of the lengthen'd sort—she wants sentiment in every feature—she manages to make her hair look well—her nostrills are fine—though a little painful—her mouth is bad and good—her Profil is better than her full-face which indeed is not full but pale and thin without showing any bone—Her shape is very graceful and so are her movements—her Arms are good her hands badish—her feet tolerable—she is not seventeen—but she is ignorant—monstrous in her behaviour flying out in all directions, calling people such names—that I was forced lately to make use of the term Minx—this is I think not from any innate vice but from a penchant she has for acting stylishly. I am however tired of such style and shall decline any more of it".
xxx/ellauri127.html on line 762: Mine host’s sign-board flew away, emännän merkkihousut lennähti kuin turtana
xxx/ellauri127.html on line 792: So haggard and so woe-begone? Noin kalvakka ja turtana?
xxx/ellauri127.html on line 798: And on thy cheek a fading rose Ja kurtturuusun sun poskella
xxx/ellauri127.html on line 832: Pale warriors, death-pale were they all; Paleface sotureja, kaikki paleja,
xxx/ellauri127.html on line 852: Tuohon aikaan Keats kirjoitti ystävälleen Baileylle: "En ole varma mistään muusta kuin sydämen rakkauden eheydestä ja mielikuvituksen totuudesta – sen mikä valtaa mielikuvituksen kauniina, on oltava totta." (Palturia.) Tämä siirtyi myöhemmin runon "Oodi kreikkalaiselle uurnalle" loppuriveiksi "'Beauty is truth, truth beauty' – that is all / you know on earth, and all ye need to know", minkä Aale Tynni kääntää: ”'On totta kaunis, kaunista on tosi.' – Vain sen me tiedämme, se riittääkin.”
xxx/ellauri127.html on line 856: Kun Keats oli heinäkuussa kävelyretkellä Mullin saarella, hän kylmettyi pahasti. Elokuussa Brown kirjoittaa, että hänen ystäväsä oli ”niin heikko ja kuumeinen, ettei jaksanut jatkaa matkaa". Keuhkotauti tunnistettiin erilliseksi taudiksi vasta 1820, ja tautiin liittyi ikävä leima, joka usein yhdistettiin heikkouteen, tukahdutettuun seksuaaliseen intohimoon ja masturbointiin.
xxx/ellauri127.html on line 869: Like Nature's patient, sleepless Eremite, Kuin huonosta unesta kärsivä luonnon kulkuri,
xxx/ellauri127.html on line 887: Close bosom-friend of the maturing sun; Läheinen sylikaveri kypsentyvän auringon;
xxx/ellauri128.html on line 11: font-family: 'UnifrakturMaguntia';
xxx/ellauri128.html on line 12: src: url(http://grapson.com/fonts/UnifrakturMaguntia.ttf);
xxx/ellauri128.html on line 69: On turhamielisyyttä rakkaus ja izekkyyttä alku sen ja loppu. George Byron M FUCK!
xxx/ellauri128.html on line 118: Bosshart verfasste Erzählungen und einen Roman, deren Helden vom Lande stammen, wie der Autor selbst. Er zählte schon bald zu den bekanntesten Vertretern der damals im deutschen Sprachraum sehr beliebten Schweizer Heimatliteratur.
xxx/ellauri128.html on line 135: C’était, dit Jean-Jacques Rousseau, « un homme droit et adroit ». « Il faisait profession, écrit La Harpe, d’une franchise brusque qui ne déplaisait point […] Soit habitude, soit dessein, il gardait ce ton même dans la louange et l’on peut juger qu’elle n’y perdait pas. Il avait d’ailleurs un fonds de droiture qui le rendait incapable de plier son opinion ni sa liberté à aucun intérêt ni aucune politique ; et cependant ce ne fut point un obstacle à son avancement, parce qu’il n’offensa jamais l’amour-propre des gens de lettres, et qu’il sut intéresser en sa faveur celui des gens en place. » Duclos avait beaucoup d’esprit et une grande liberté de parole ; on cite de lui nombre de mots heureux.
xxx/ellauri128.html on line 138: À l'Académie, il soutint généralement le parti des Philosophes, mais sans en faire partie car les excès de ses membres l’irritaient : « Les grands raisonneurs et les sous-petits raisonneurs de notre siècle, disait-il, en feront et en diront tant qu’ils finiront par m’envoyer à confesse. » Ses relations avec Voltaire furent froides et leur correspondance n’est qu’académique et de politesse. Il n’avait pas de relations avec Diderot, dont on lui reprocha d’avoir fait échouer la candidature à l’Académie. Il se brouilla avec D'Alembert et les deux hommes ne se réconcilièrent jamais entièrement. Généralement, son caractère autoritaire rendit ses relations souvent difficiles avec ses collègues.
xxx/ellauri128.html on line 145: Ludwig Anton Salomon Fulda (1862–1939) oli saksalainen runoilija ja näytelmäkirjailija. Hän sai nuorena vaikutteita Paul Heysen tuotannosta ja liittyi 1888 Berliinissä maltillista realismia harrastaneeseen runoilijaryhmään. Fuldan julkaisemia runokokoelmia ovat Gedichte (1890) ja Neue Gedichte (1900), jotka osoittavat harvinaista kieli- ja muototaituruutta, sekä lukuisia näytelmiä. Miellyttäviä ovat Fuldan novellit Lebensfragmente (1894) ja Die Hochzeitsreise nach Rom (1900).
xxx/ellauri128.html on line 151: Paul Lefèvre-Geraldy, dit Paul Géraldy, né à Paris 18e le 6 mars 1885 et mort à Neuilly-sur-Seine le 10 mars 1983, est un poète et dramaturge français. Géraldy ne figure pas dans les principales anthologies de la poésie française de la fin du XXe siècle, ce qui l'a rendu presque inconnu de la génération née après-guerre. Säälittävä nelisilmäinen sillinruotoripustin.
xxx/ellauri128.html on line 153: Walter "Savage" Landor (1775–1864) oli englantilainen kirjailija. Hän oli niin kiivasluontoinen että hänet erotettiin sekä Rugbyn koulusta että myöhemmin Oxfordin yliopistosta. Hän siirtyi Lontooseen, missä hän julkaisi englannin ja latinan kielellä ensimmäiset runoelmansa. Landorin ensimmäinen laajahko runoteos oli Gebir (1798). Tässä, kuten Landorin myöhemmissäkin runoissa, huomaa järvikoulun ja varsinkin Byronin ällöömän Robert Southeyn vaikutusta. Landorin draamat Count Julian (1811), Andrea of Hungary ja Giovanni of Naples (1839) eivät menestyneet näyttämöllä, ne olivatkin aivan paskoja. Landor eli ahtaissa taloudellisissa oloissa enimmäkseen Walesissa vuoteen 1805, jolloin hän isänsä kuoltua peri kokonaisen omaisuuden. Hän lähti 1808 Espanjaan taistelemaan ranskalaisia vastaan, värväsi omilla varoillaan soturijoukon ja joutui siksi taas taloudelliseen ahdinkoon. Hän siirtyi 1815 Italiaan, missä hän asui 20 vuotta, loppuiällään taloudellisten huolien rasittamana, joihin hän ilman Robert Browningin apua olisi sortunut. Samoin kuin lordi Byron ja Leigh Hunt, myös Landor oli intohimoinen vapauden (= britti-imperialismin) rakastaja, ja vapauden asialle hän oli valmis uhraamaan omaisuutensa. Landorin pääteos on Imaginary conversations of imaginary literary men and statesmen, jonka kaksi edellistä osaa ilmestyivät 1824 ja kolme jälkimmäistä 1829. Teos on täynnä tekosyvällisiä ajatuksia esitettynä kauniilla, dramaattisesti voimakkaalla, joskaan ei aina helposti tajuttavalla proosatyylillä. Eeva Kilpi on suomentanut osittain runon "On his seventy-fifth birthday" julkaisuun Tätä runoa en unohda. Pertti Niemisen suomentama runo "En käynyt kiistaan, hillizin izeni" on julkaistu kokoelmassa Kuu kultainen terälehti.
xxx/ellauri128.html on line 155: Élie Pierre Étienne Rey, né le 28 février 1879 à Saint-Pardoux-la-Rivière (Dordogne) et mort le 14 février 1965 à Paris, était un écrivain, dramaturge et critique littéraire français. Eipä siitä sen enempää. Rakkaus takuulla ylensi sitä.
xxx/ellauri128.html on line 163: Richterin isä oli kansakoulunopettaja, joka toimi myöhemmin Schwarzenbachissa kirkkoherrana. Richterin kouluaikana vuonna 1779 hänen isänsä kuoli ja jätti perheen puille paljaille. Kun Richter kirjoittautui Leipzigin yliopistoon, hänellä oli mukana kirjallinen todistus köyhyydestään. Yksi lukuvuosi teologiaa sai hänet ymmärtämään, ettei hänestä olisi seuraamaan tällä alalla isänsä jalanjäljissä. Richter päätti ruveta kirjailijaksi. Hänen varhaisille kirjallisille tuotoksilleen ei ollut helppo löytää kustantajaa. Ensimmäinen painettu kirja, Grönländische Prozesse, sai kurjat arvostelut ja tuotti tappiota kustantajalle, joka kieltäytyi painamasta kirjasta enempää kuin kaksi osaa. Richterin velkataakka Leipzigissa kävi ylivoimaiseksi, ja hän pakeni takaisin perheensä luo salanimen turvin. Elämä perheen luona tarjosi ehkä pakopaikan velkojain kynsistä, mutta köyhyyden aiheuttama kurjuus oli vastassa sielläkin. Kukaan Richterin veljistä ei osoittanut taipumusta työtekoon, ja yksi heistä teki itsemurhan 1789 perheen viheliäisen rahatilanteen vuoksi. Richter toimi kirjoitustyön ohella vuosina 1790–1794 kotiopettajana Schwarzenbachissa.
xxx/ellauri128.html on line 182: Madame de Staël (/stal/) ou bien Anne-Louise-Germaine Necker, baronne de Staël-Holstein, était une romancière, épistolière et philosophe genevoise et française née le 22 avril 1766 à Paris où elle est morte le 14 juillet 1817. Issue d´une famille de protestants valdo-genevois richissimes, fille du ministre des finances de Louis XVI Jacques Necker, elle est élevée dans un milieu de gens de lettres. Elle épouse, en 1786, le baron Erik Magnus Staël von Holstein, ambassadeur du roi Gustave III de Suède auprès de la cour de France à Versailles. Le couple se séparera en 1800. Devenue baronne de Staël, elle mène une vie sentimentale agitée et entretient en particulier une relation orageuse avec Benjamin Constant, écrivain et homme politique franco-vaudois rencontré en 1794. Entretemps, sa réputation littéraire et intellectuelle s´est affirmée grâce à trois essais philosophiques que sont les Lettres sur les ouvrages et le caractère de Jean-Jacques Rousseau (1788), De l´influence des passions sur le bonheur de l´individu et des nations (1796) et De la littérature considérée dans ses rapports avec les institutions sociales (1800). Favorable à la Révolution française et aux idéaux de 1789 au debut, elle adopte une position critique dès 1791 et ses idées d´une monarchie constitutionnelle la font considérer comme une opposante gênante par les maîtres de la révolution. Malgré le statut de diplomate de son mari, elle doit se réfugier auprès de son père en Suisse à plusieurs reprises. Interdite de séjour sur le sol français par Napoléon Bonaparte qui la considère comme un obstacle à sa politique, elle s´installe en Suisse dans le château familial de Coppet qui sert de lieu principal de rencontres au groupe du même nom, et d´où elle fait paraître Delphine (1802), Corinne ou l´Italie (1807) et De l´Allemagne (1810/1813b). Ses œuvres fictionnelles majeures, dans lesquelles elle représente des femmes victimes des contraintes sociales qui les enchaînent, sont Delphine (1802) et Corinne ou l´Italie (1807).
xxx/ellauri128.html on line 202: Ausschlaggebend war die Vereinigung von Menschen unterschiedlicher Stände und Berufe, religiöser oder politischer Orientierung zu Gesprächen: Dichter, Naturforscher, Politiker, Schauspieler/-innen, Aristokraten und Reisende kamen zusammen. Die Nähe des Theaters, der Börse und der Französischen Gemeinde sorgte für Vielfalt. Mitunter wurde, wie im Elternhaus der Henriette Solmar (einer Cousine Rahel Varnhagens), mit Rücksicht auf Besucher aus fremden Ländern französisch gesprochen. Berühmte Gäste in dieser ersten Phase waren Jean Paul, Ludwig Tieck, Friedrich von Gentz, Ernst von Pfuel, Friedrich Schlegel, Wilhelm und Alexander von Humboldt, Friedrich de la Motte Fouqué, Prinz Louis Ferdinand und dessen Geliebte Pauline Wiesel. Allerdings gibt es nur wenige zeitgenössische Quellen und gar keine zeitgenössischen Bilder dieser Geselligkeiten. Es wurden nicht nur Prominente eingeladen, sondern auch viele Personen, die kaum Spuren hinterlassen haben. Fanny Lewald (die Rahel Varnhagen nicht mehr kennengelernt hat) gibt allerdings zu bedenken: „Man hört die Namen Humboldt, Rahel Levin, Schleiermacher, Varnhagen und Schlegel, und denkt an das, was sie geworden, und vergißt, daß die Humboldt’s ihrer Zeit nur zwei junge Edelleute, daß Rahel Levin ein lebhaftes Judenmädchen, Schleiermacher ein unbekannter Geistlicher, Varnhagen ein junger Praktikant der Medizin, die Schlegel ein paar ziemlich leichtsinnige junge Journalisten gewesen sind“.
xxx/ellauri128.html on line 208: Rahel Varnhagen verstand sich nicht als Schriftstellerin im professionellen Sinn und nahm wenig Anteil am Literaturbetrieb, obwohl sie häufig dazu ermuntert wurde. Sie pflegte vor allem die Gattungen Tagebuch (wobei Exzerpte aus Büchern oft zu kritischen Essays ausgebaut wurden), Aphorismus und Brief (rund 6000 Briefe von ihr sind bekannt), seltener Gedichte. Trotzdem gehört sie zu den bedeutendsten Vertreterinnen und Vorbildern der im 19. Jahrhundert aufblühenden Frauenliteratur, die sich nicht nur über Lyrik, Romane, Theaterstücke und Opernlibretti erstreckte, sondern oft kleine, intimere Formen wählte. Der Wert ihres Schreibens resultiert aus der Dokumentation historischer und kultureller Vorgänge, sowie aus brillantem Stil und politischer Weitsicht.
xxx/ellauri128.html on line 225: Maallinen vaelluxemme kehdosta hautaan ajatuxin, aforismein, sananparsin, säkein, herjoin ja huulin. 5299 vanhaa ja uutta oivallusta - hakemistot mm. puheenpitäjille ja toivottomille. Tarmon turaus on Vaakun tiilen päivitys sodan jälkeen esiin pullahtaneelle keskiluokkaisemmalle keskiluokalle.
xxx/ellauri128.html on line 247: Rakkauden jälkeen nainen muistuttaa turskaa John Barrymore M FUCK!
xxx/ellauri128.html on line 433: Marya Mannes, in full Maria von Heimburg Mannes, (born Nov. 14, 1904, New York, N.Y., U.S.—died Sept. 13, 1990, San Francisco, Calif.), American writer and critic, known for her caustic but insightful observations of American life.. Mannes was the daughter of Clara Damrosch Mannes and David Mannes, both distinguished musicians. She was educated privately and benefited from the cultural ...
xxx/ellauri128.html on line 446: Douglas Francis Jerrold (Scarborough 3 August 1893 - 1964) was a British journalist and publisher. As editor of The English Review from 1931 to 1935, he was a vocal supporter of fascism in Italy and of Francoist Spain.He was personally involved in the events of July 1936 when two British intelligence agents piloted an aircraft from the Canary Islands to Spanish Morocco, taking General ... Jerrold´s figure was small and spare, and in later years bowed almost to deformity. His features were strongly marked and expressive, from the thin humorous lips to the keen blue eyes, gleaming from beneath the shaggy eyebrows. He was brisk and active, with the careless bluffness of a sailor. Briljantti vittupää.
xxx/ellauri128.html on line 448: Carl Ludwig Börne (* 6. Mai 1786 im jüdischen Ghetto von Frankfurt am Main als Juda Löb – auch Löw – Baruch; † 12. Februar 1837 in Paris) war ein deutscher Journalist, Literatur- und Theaterkritiker. Börne, der zuweilen mit Jean Paul verglichen wird, gilt aufgrund seiner pointiert-witzigen anschaulichen Schreibweise als Wegbereiter der literarischen Kritik – insbesondere des Feuilletons – in Deutschland.
xxx/ellauri128.html on line 451: Christopher Morley (5 May 1890 – 28 March 1957) was an American journalist, novelist, essayist and poet. He also produced stage productions for a few years and gave college lectures.
xxx/ellauri128.html on line 463: Wystan Hugh Auden (/ˈwɪstən ˈhjuː ˈɔːdən/ 21 February 1907 – 29 September 1973) was an Anglo-American poet. Auden´s poetry was noted for its stylistic and technical achievement, its engagement with politics, morals, love, and religion, and its variety in tone, form, and content. Some of his best known poems are about love, such as "Funeral Blues"; on political and social themes, such as "September 1, 1939" and "The Shield of Achilles"; on cultural and psychological themes, such as The Age of Anxiety; and on religious themes such as "For the Time Being" and "Horae Canonicae".
xxx/ellauri128.html on line 490: Ranskan akatemia ojensi hänelle 1921 suuren kirjallisuuspalkinnon (Grand prix de littérature). Hänestä tuli 1922 Académie royale de langue et de littérature françaises de Belgiquen jäsen. Kunnialegioonan komentajan arvon hän sai 1931.
xxx/ellauri128.html on line 494: Peter Alexander Freiherr von Ustinov (16 April 1921 – 28 March 2004) was born at 45 Belsize Park, London, England. His father, Jona Freiherr von Ustinov, was of Russian, German, Polish, and Ethiopian Jewish descent. Peter´s paternal grandfather was Baron Plato von Ustinov, a Russian noble, and his grandmother was Magdalena Hall, of mixed German-Ethiopian-Jewish origin. Peter was a British actor, filmmaker and writer and a fixture on television talk shows and lecture circuits for much of his career. Peter oli kuraverinen äiskän puolelta.
xxx/ellauri128.html on line 496: John Anthony Ciardi (/ˈtʃɑːrdi/ CHAR-dee; Italian: [ˈtʃardi]; June 24, 1916 – March 30, 1986) was an American poet, translator, and etymologist. While primarily known as a poet, he also translated Dante´s Divine Comedy for kids, wrote several volumes of children´s poetry, pursued etymology, contributed to the Saturday Review as a columnist and long-time poetry editor, directed the Bread Loaf Writers´ Conference in Vermont, and recorded commentaries for National Public Radio.
xxx/ellauri128.html on line 507: Ahdin ensimmäinen runokokoelma Talvi on harha julkaistiin vuonna 1967. Teosta on luonnehdittu anarkistiseksi ja paljaaksi. Ahti on ollut vapaa kirjailija vuodesta 1992. Hän on myös suomentanut muun muassa William Blaken, Kahlil Gibranin ja J. L. Runebergin runoutta. Hänen omia runojaan on käännetty noin 20 kielelle. Ahdille on myönnetty useita tunnustuksia, muiden muassa Eino Leinon palkinto (1994), Runeberg-palkinto (2002), Pro Finlandia -mitali (2003), kirjallisuuden valtionpalkinto (1980 ja 1985) sekä taiteilijaprofessuuri vuodesta 2004. Ahti on toiminut Lahden Runomaratonin ja Sanataiteen yhdistyksissä ja tuomaroinut Eino Leinon Seuran palkintolautakunnassa. Vuonna 2018 hänet promovoitiin Tampereen yliopiston kunniatohtoriksi Ahti on naimisissa ja hänellä on kolme lasta. Hän on asunut Tampereella vuodesta 1984. Ei mikään turha jätkä näsä. Vaikka 3 lasta on vähän verrattuna B.B. Kingin 15 omaan ja tuhansiin adoptoituihin. King ei kieltänyt hetkiä rakastetuiltansa.
xxx/ellauri128.html on line 538: Le maréchal Pétain soutiendra sa candidature à l´Académie française ; il y est élu le 23 juin 1938, au fauteuil 26, qu´occupait René Doumic. Respecté de ses pairs, il restera assis dans le fauteuil près de trente ans. Par un décret du président de la République du 27 juin 1947, il est autorisé à changer de patronyme de Herzog en André-Maurois. Son nom de plume devient ainsi son nom officiel.
xxx/ellauri128.html on line 544: He had a good education at the lycée in Rouen, falling under the influence of a charismatic teacher, Émile-Auguste Chartier, known as “Alain.” Alain inspired other pupils, too, including Simone Weil and Raymond Aron, urging them to question received ideas. He gave Maurois a love of literature but also, perhaps surprisingly, urged him to take up the mill business after leaving school. Maurois did so, but in his Elbeuf office he kept a secret cupboard filled with Balzac novels and notebooks, and copied out pages of Stendhal to improve his writing style. He became a Kipling enthusiast, and learned excellent English. He travelled to Paris at least one day a week, and frequented brothels there.
xxx/ellauri128.html on line 546: But then he fell in love! Emppu rakastui Geneven lomalla 16-vuotiaaseen koulutyttöön kuin Vladi Lolitaan. Janine matched a template that he had got from a book that influenced his erotic fantasies permanently. With her Slavic features and her cool, rather fey manner, Wanda "Janine" de Szymkiewicz (though Polish) made a perfect Russian queen. She called him Minou, he called her Ginou. Sini ja mini. Sometime in the early nineteen-twenties, Maurois began having affairs. Janine had them, too, or at least flirtations, aquarels of fucking, especially on their seaside vacations in Deauville. Maurois put a lot of his own personality into Shelley, and wrote of Harriet as a “child-wife” made bitter by unhappiness. Emil could be savage: “Even when she had the air of being interested in ideas, her indifference was proved by the blankness of her gaze. Worst of all, she was coquettish, frivolous, versed in the tricks and wiles of woman.” Fortunately, becoming pregnant again in late 1922, Janine developed septicemia, was operated on unsuccessfully, and died on February 26, 1923. Maurois was bereaved, and free. Jahuu! Vihelteliköhän sekin koko matkan hautajaisiin kuten Peppy? Rakkaus on hassuttelua yhdessä.
xxx/ellauri128.html on line 548: Jean Anouilh (/a.nuj/) est un dramaturge et scénariste français né le 23 juin 1910 à Bordeaux (Gironde) et mort le 3 octobre 1987 à Lausanne (Suisse). Son œuvre théâtrale commencée en 1932 est particulièrement abondante et variée : elle est constituée de nombreuses comédies souvent grinçantes et d´œuvres à la tonalité dramatique ou tragique comme sa pièce la plus célèbre, Antigone, réécriture moderne de la pièce de Sophocle. Mulla taitaa olla se.
xxx/ellauri128.html on line 552: Après la guerre apparaissent les Pièces brillantes qui jouent sur la mise en abyme du théâtre au théâtre (La Répétition ou l´Amour puni en 1947, Colombe en 1951), puis les Pièces grinçantes, comédies satiriques comme Pauvre Bitos ou le Dîner de têtes (1956). Dans la même période, Jean Anouilh s´intéresse dans des Pièces costumées à des figures lumineuses qui se sacrifient au nom du devoir : envers la patrie comme Jeanne d´Arc dans L´Alouette (1953) ou envers Dieu comme Thomas Becket (Becket ou l´Honneur de Dieu en 1959). Le dramaturge a continué dans le même temps à servir le genre de la comédie dans de nombreuses pièces où il mêle farce et ironie (par exemple Les Poissons rouges ou Mon père ce héros en 1970) jusque dans les dernières années de sa vie.
xxx/ellauri128.html on line 563: Ab 1903 war er literarischer Lektor im Verlag von Bruno Cassirer, mit dem er freundschaftlich verbunden war. Er betreute und förderte dort u. a. Robert Walser. Zuvor war er Dramaturg bei Felix Bloch Erben. 1905 reiste er nach Wyk und hatte einen Sanatoriumsaufenthalt in Birkenwerder, der nicht zum gewünschten Erfolg führte. Zudem erschienen in diesem Jahr seine Galgenlieder und er las Fjodor Michailowitsch Dostojewski. Ein Jahr später reiste er aus gesundheitlichen Gründen in Kurorte in bayerischer, Tiroler und Schweizer Alpenlandschaft, nach Bad Tölz, Längenfeld, Obergurgl, Meran, Obermais, St. Vigil und Tenigerbad und beschäftigte sich mit Jakob Böhme, Fechner, Fichte, Hegel, Eckhart von Hochheim, Fritz Mauthner, Spinoza und Tolstoi.
xxx/ellauri128.html on line 584: Sir Julian Sorell Huxley FRS (22 June 1887 – 14 February 1975) was an English evolutionary biologist, eugenicist, and internationalist. He was a proponent of natural as well as unnatural selection, and a leading figure in the mid-twentieth century modern synthesis. He was secretary of the Zoological Society of London (1935–1942), the first Director of UNESCO, a founding member of the World Wildlife Fund, the president of the British Eugenics Society (1959-1962), and the first President of the British Humanist Association. Huxley came from the Huxley family on his father´s side and the Arnold family on
xxx/ellauri128.html on line 588: evolution, and his father was writer and editor Leonard Huxley. Huxley´s mother was Julia Arnold (1862–1908), a graduate of Somerville College, Oxford, who had gained a First in English Literature there in 1882. Julia and Leonard married in 1885 and they had four children: Margaret (1899–1981), the novelist Aldous, Trevenen and Julian.
xxx/ellauri128.html on line 590: British Eugenics Society oli Darwinin serkun Sir Francis Galtonin aivopieruja. Galton ei selvinnyt laajennetusta matematiikasta ja lääkärinopinnotkin jäi sitten kesken. Tehdäänpä sensijaan nazimeisingillä selvää muista misfiteistä! Galtonin veljexiin kuului mm iljexet Julian ja Aldous Huxley, H.G.Wells, Winston Churchill, Bertrand Russell ja Charles Darwin. "Man is gifted with pity and other kindly feelings; he has also the power of preventing many kinds of suffering. I conceive it to fall well within his province to replace Natural Selection by other processes that are more merciful and not less effective. This is precisely the aim of Eugenics.” Since wars begin in the minds of men and women, it is in the minds of men and women that the defences of peace must be constructed. (UNESCO)
xxx/ellauri128.html on line 596: Max Ernst (2 April 1891 – 1 April 1976) was a German (naturalised American in 1948 and French in 1958) painter, sculptor, graphic artist, and poet. A prolific artist, Ernst was a primary pioneer of the Dada movement and surrealism. He had no formal artistic training, but his experimental attitude toward the making of art resulted in his invention of frottage—a technique that uses pencil rubbings of objects as a source of images—and grattage, an analogous technique in which paint is scraped across canvas to reveal the imprints of the objects placed beneath. He is also noted for his novels consisting of collages. Vitun tuhertaja. Onko hölmömpää kuin noi Maxin älynväläyxet? Se on yhtä puupää kuin Wolfram Rothin isäpuoli Ernst Rüdiger. Turmiolan Hannu on kyllä raapinut aforismikasaansa ihan pahnanpohjatkin. Oscar Wilden turauxet puolestaan on tyypillistä homopetteröintiä.
xxx/ellauri128.html on line 599: Douglas aloitti ammattilaisuransa vuonna 1981 voitolla Dan O´Malleystä kolmannen erän teknisellä tyrmäyksellä. Uran jatkuttua nousujohteisesti Douglas pääsi häviämään ensin jollekulle Tuckerille ja sitten Holyfieldille ja lopuxi jollekulle Savareselle. Buster otti pahan kerran turpiinsa. Milan Kundera (s. 1929) on epämiellyttävä vätys. Se varmaan pani koiraansa. Nyze on siihenkin liian käppänä.
xxx/ellauri128.html on line 601: Margaret Caroline Anderson (November 24, 1886 – October 19, 1973) was the American founder, editor and publisher of the art and literary magazine The Little Review, which published a collection of modern American, English and Irish writers between 1914 and 1929. The periodical is most noted for introducing many prominent American and British writers of the 20th century, such as Ezra Pound and T. S. Eliot in the United States, and publishing the first thirteen chapters of James Joyce's then-unpublished novel, Ulysses. A large collection of her papers on Gurdjieff's teaching is now preserved at Beinecke Rare Book and Manuscript Library, Yale University. She was blond, shapely, with lean ankles and a Scandinavian face. ... In 1916, Anderson met Jane Heap. The two became lovers. In early 1924, through Alfred Richard Orage, Anderson came to know of spiritual teacher George Ivanovitch Gurdjieff, and saw performances of his 'Sacred dances', first at the 'Neighbourhood Playhouse', and later at Carnegie Hall. Shortly after Gurdjieff's automobile accident, Anderson, along with Georgette Leblanc, Jane Heap and Monique Surrere, moved to France to visit him at Fountainebleau-Avon, where he had set up his institute at Château du Prieuré in Avon.
xxx/ellauri128.html on line 603: The teachings of George Ivanovitch Gurdjieff played an important role in Anderson's life. Anderson met Gurdjieff in Paris and, together with Leblanc, began studies with him, focusing on his original teaching called The Fourth Way. Along with Katherine Mansfield and Jane Heap, she remains one of the most noted institutees of Gurdjieff´s, Institute for the Harmonious Development of Man, at Fontainebleau, near Paris, from October 1922 to 1924. Anderson studied with Gurdjieff in France until his death in October 1949, writing about him and his teachings in most of her books, most extensively in her memoir, The Unknowable Gurdjieff. By 1942 her relationship with Heap had cooled. Anderson sailed for the United States. Jane Heap had moved to London in 1935, where she led Gurdjieff study groups until her death in 1964. With her passage paid by Ernest Hemingway, Anderson met on the voyage Dorothy Caruso, widow of the singer and famous tenor Enrico Caruso. The two began a romantic relationship, and lived together until Dorothy´s death in 1955. Anderson returned to Le Cannet, and there she died of emphysema on October 19, 1973.
xxx/ellauri128.html on line 619: Adrian Henri (10 April 1932 – 20 December 2000) was a British poet and painter best remembered as the founder of poetry-rock group the Liverpool Scene and as one of three poets in the best-selling anthology The Mersey Sound, along with Brian Patten and Roger McGough. The trio of Liverpool poets came to prominence in that city´s Merseybeat zeitgeist of the 1960s and 1970s. He was described by Edward Lucie-Smith in British Poetry since 1945 as the "theoretician" of the three. His characterisation of popular culture in verse helped to widen the audience for poetry among 1960s British youth. He was influenced by the French Symbolist school of poetry and surrealist art. Aika nolla.
xxx/ellauri129.html on line 10: font-family: 'UnifrakturMaguntia';
xxx/ellauri129.html on line 11: src: url(http://grapson.com/fonts/UnifrakturMaguntia.ttf);
xxx/ellauri129.html on line 38: Tässä albumissa mennään EAT! ja FUCK! teemojen kiistellylle rajavyöhykkeelle, eli vertaillaan säännölliseen bylsintään, poikasten siittämiseen sekä kaizentaan liittyviä moraalitörinöitä turturipuluilla eli Vaakulla ja Turmiolan Tommilla. Voi siinä vähän KILL! aihettakin tulla sivutuxi ristiinsuihkinnasta äimistyneiden mustasukkiaisten puolisoiden toimesta. Aiheen sponsorina toimii sveiziläinen psykoterapeutti Calle Jung.
xxx/ellauri129.html on line 51: Doch allmählich traten die Differenzen zwischen beiden deutlicher hervor. Ende 1912 führte dies zum Bruch, nachdem Jung sein Buch Wandlungen und Symbole der Libido publiziert hatte. Er kritisierte darin Freuds Libidobegriff, «der von der vorrangigen Bedeutung des Geschlechtstriebes ausging, welche aus der Kindheit des jeweiligen Individuums herrühre», während er der Auffassung war, «dass die Definition erweitert werden, der Libidobegriff ausgedehnt werden müsse, sodass auch universelle Verhaltensmuster, die vielen unterschiedlichen Kulturen in unterschiedlichen geschichtlichen Perioden gemein waren, von ihm erfasst würden». Freud erklärte daraufhin, «dass er die Arbeiten und Ausführungen der Schweizer nicht als legitime Fortsetzung der Psychoanalyse ansehen könne».
xxx/ellauri129.html on line 220: Tommi pysyy liimatta mukana kuvassa, varmaan sinitarralla. Hän on nykyisin myös käteenvetäjä. Häneltä on tullut sarjakuvakirjaan masturbaatio Ranualla. Hän on toimittanut perille Veikko Ennalan kirjoja. Hän on absoluuttinen nollapiste laulajana. Tommin isä meni naapurin ämmän luoxe kirkkovenenäyttelyyn. Pihan pojat tyrskivät niin että vedet roiskuivat.
xxx/ellauri129.html on line 227: Em. Riku Rinkula kirjoitti 2011 Dorian Grayn muotokuvan coverin em. niteeseen Viehe ja viettelys. Esseen Riku Rinkula on valhepukki. Ärsyttävä tapapetturi. Tuo panopuille pikku lahjoja. Senkö tautta se Härköskän knääpä jätti sen? Tuskinpa, eiköhän ne liene olleet siinä asiassa samanlaisia. Riku ronttaa luonnollista kokoa olevaa muotokuvaansa yhden hoidon luota toiselle. Kaikki antavat. Runkkusateen ropina kuuluu joka makuuhuoneessa tuomizematta ketään.
xxx/ellauri129.html on line 237: Härkönen kertoo kannattavansa tahdonvastaista eutanasiaa. Jos ei jaksa isää eikä siskoa, niin ei jaksa, siinä on ihan turha muiden tulla syyllistämään ja lässyttämään. Lue lisää hyvän elämän ympäriltä Akun verkkosivuilta.
xxx/ellauri129.html on line 294: Riku Korhosen (s. 1972) kuudes romaani alkaa keski-iän turtumuksesta ja käsittelee tarinoiden kohtalokasta voimaa. Teosofisen perinteensä unohtaneen liberaalin kulttuurin neuvottomuutta pahan edessä. Vai oiskoon se sittenkin vaan tavallista toxista setäilyä. Rikusta tulee mieleen vähän Kari Hotakainen, vaikka romuluisempi.
xxx/ellauri129.html on line 401: Hän turvautuu tarpeissaan perheeseen, sukulaisiin, ystäviin tai sosiaaliapuun. Hän tekeytyy avuttomaksi ja sympaattiseksi tuettavaksi tai painostaa, pakottaa ja hyödyntää uhriensa yksinäisyyttä ja heikkouksia.
xxx/ellauri129.html on line 410: Riku Korhonen on turkulainen kirjailija, jota huvittaa ammatin sosiaalinen arvostus. Kolmas kirja on ilmestynyt ja kirjailijakortti taskussa.
xxx/ellauri129.html on line 439: "Smarra is an altogether brutal story, extravagantly supernatural, with a stong sexual undercurrent."
xxx/ellauri129.html on line 445: Smarra gets two stars, both were disappointing chores to read. If you are considering taking up Smarra because you heard it was the earliest vampire story, I think you´re heading for disappointment. In a dream sequence, some undead creatures with sharpened teeth that like to drink blood are described, but nothing further. There´s no real vampire lore or any characterization of vampirism to sink one´s teeth into. I had a hard time figuring out the plot of Smarra, but I think it´s mostly about a man trying to wake up from bad dreams and finding out he can´t. The dreams are recounted vaguely, in terms of plot, but in excruciating detail, in terms of vision, none of which has its significance explained.
xxx/ellauri129.html on line 496: Naista panee epäilemään äijän oma petturointi. Paul Bourget M FUCK!
xxx/ellauri129.html on line 519: Naiset ei vois mitään ellei miehet olis turhamaisia. Marie Ebner-Eschenbach F FUCK!
xxx/ellauri129.html on line 520: Naiset ei vois mitään ellei miehet olis turhamaisia. Marie Ebner-Eschenbach F FUCK!
xxx/ellauri129.html on line 565: Naiset ruokkii ovelasti miekkosten turhamaisuutta. Pete Mencken M FUCK!
xxx/ellauri129.html on line 567: Ach, kunpa rotuhygieenikot jalostaisi naisen joka olis yhtä nauravainen kuin 20v neizykäinen mutta tietäis milloin pitää turvan rullalla kuten 35-vuotias selluliittiperse. Pete Mencken M FUCK!
xxx/ellauri129.html on line 569: Varokaa jäbät turhamaisia naisia jotka väittää ettei ne ole turhamaisia. Alexandre Mercereau M FUCK!
xxx/ellauri129.html on line 571: Naisseura turmelee tavat mutta kehittää makua. Charles-Louis de Secondat (aka Montesquieu) M FUCK!
xxx/ellauri129.html on line 576: Naiset on turhamaisia ja ne vihaa naisia. Friedrich Nietzsche M FUCK!
xxx/ellauri129.html on line 609: Paul Courty Né le 8 Avril 1840 Décédé en 1892- Dramaturge et romancier français. Découvrez la biographie de Paul Courty , ainsi que des anecdotes, des citations de Paul Courty , des livres, des photos et vidéos.
xxx/ellauri129.html on line 619: Son ami le journaliste Maurice de Waleffe (1874-1946) témoigne que, dès son arrivée à Paris, en 1897, il projetait, pour mieux s'intégrer à la société parisienne, de demander sa naturalisation, de changer de nom et de se faire baptiser et que le nom de Croisset était pour lui « le nom du village d'où Gustave Flaubert datait les volumes de sa correspondance1 ». En 1911, il obtint du Conseil d'État le changement de son nom pour celui de Wiener de Croisset. Francis de Croisset recherche le scandale avec des comédies d’une audace calculée, et devient, par son œuvre mais aussi par sa vie privée, omniprésent dans la presse du temps.
xxx/ellauri129.html on line 637: Esofagus pseudonyme de Pierre Faillet 1872-1933. Danse Macabre. Vai olixe George? FAGUS 2068 (pseudonyme de Georges Faillet). Né de parents français à Bruxelles le 22 janvier 1872, mort accidentellement à Paris le 9 novembre 1933. Notes biographiques : Il a occupé un emploi à la préfecture de la Seine. Il collabora dès vingt ans aux revues littéraires La Plume, La Revue blanche, La Revue de Champagne, L´occident, le Mercure de France, assuma la direction de la ... Tästä hemmosta ei ole edes nenänpäätä pinnalla. Enintään näppylä ja karva. Un volume in-8, broché, non coupé.
xxx/ellauri129.html on line 650: When Illinois opened its first hospital for the mentally ill in 1851, the state legislature passed a law that within two years of its passage was amended to require a public hearing before a person could be committed against his or her will. There was one exception, however: a husband could have his wife committed without either a public hearing or her consent. In 1860, Theophilus Packard judged that his wife was "slightly insane", a condition he attributed to "excessive application of body and mind". He arranged for a doctor, J.W. Brown, to speak with her. The doctor pretended to be a sewing machine salesman. During their conversation, Elizabeth complained of her husband's domination and his accusations to others that she was insane. Dr. Brown reported this conversation to Theophilus (along with the observation that Mrs. Packard "exhibited a great dislike to me"). Theophilus decided to have Elizabeth committed. She learned of this decision on June 18, 1860, when the county sheriff arrived at the Packard home to take her into custody.
xxx/ellauri129.html on line 652: Elizabeth Packard spent the next three years at the Jacksonville Insane Asylum in Jacksonville, IL (now the Jacksonville Developmental Center). She was regularly questioned by her doctors but refused to agree that she was insane or to change her religious views. In June 1863, due, in part, to pressure from her children, who wished her released, the doctors declared that she was incurable and discharged her. Upon her discharge, Theophilus locked her in the nursery of their home and nailed the windows shut. Elizabeth managed to drop a letter complaining of this treatment out the window, which was delivered to her friend Sarah Haslett. Sarah Haslett in turn delivered the letter to Judge Charles Starr, who issued a writ of habeas corpus ordering Theophilus to bring Elizabeth to his chambers to discuss the matter. After being presented with Theophilus' evidence, Judge Starr scheduled a jury trial to allow a legal determination of Elizabeth's sanity to take place.
xxx/ellauri129.html on line 660: When Elizabeth Packard returned to the home she shared with her husband in Manteno, Illinois, she found that the night before her release, her husband had rented their home to another family, sold her furniture, had taken her money, notes, wardrobe and children, and had left the state. She appealed to the Supreme Courts of both Illinois and Massachusetts, to where her husband had taken her children, but had no legal recourse, as married women in these states at the time had no legal rights to their property or children (see Coverture). As such, the Anti-Insane Asylum Society was formed.
xxx/ellauri129.html on line 662: With that, she did not go back to her former life, but became a national celebrity of sorts, publishing "an armload of books and criss-crossing the United States on a decades-long reform campaign", not only fighting for married women's rights and freedom of speech, but calling out against "the power of insane asylums". She became what some scholars call "a publicist and lobbyist for better insanity laws". As scholar Kathryn Burns-Howard has argued, Packard reinvented herself in this rôle, earning enough to support her children and even her estranged husband, from whom she remained separated for the rest of her life. Ultimately, moderate supporters of women's rights in the northern U.S. embraced her, weaving her story into arguments about slavery, framing her experience as a type of enslavement and even arguing in the midst of the Civil War that a county in the midst of freeing African-American slaves should do the same for others who suffered from abusive husbands. Some argue that she seemed oblivious to her racial prejudice in arguing that white women had a "moral and spiritual nature" and suffered more "spiritual agony" than formerly enslaved African-Americans. Even so, others say that her story provided "a stirring example of oppressed womanhood" that others did not.
xxx/ellauri129.html on line 664: Elizabeth petitioned the Illinois and Massachusetts legislatures, and in 1869 legislation was passed in those states allowing married women equal rights to property and custody of their children. Upon this being passed, her husband voluntarily ceded custody of their children back to Elizabeth, and her children came to live with her in Chicago.
xxx/ellauri129.html on line 675: Étienne Jodelle est un poète et dramaturge français, né en 1532 et mort en juillet de 1573 à Paris. Membre de la Pléiade, il s´efforcera de revitaliser les principes du théâtre antique à la Renaissance. Il est le premier à introduire l´alexandrin dans la tragédie à son époque, notamment avec Cléopâtre captive, la première tragédie à l´antique, ainsi que L´Eugène dans la comédie, reconnu comme un précurseur du théâtre qui naît dans la seconde moitié du XVIe siècle, une période convulsive qui verra ses incertitudes incarnées dans son œuvre L´Eugène est une comédie humaniste d´Étienne Jodelle, représentée pour la première fois en 1553, à l´Hôtel de Reims, en même temps que Cléopâtre captive. C´est la première comédie à l´antique en langue française, même si certains de ses éléments sont encore proches de la farce : en cela, elle constitua un moment fort dans l´histoire de la Pléiade. Jodelle on piipunrassin näköinen.
xxx/ellauri129.html on line 725: Nodier julkaisi vuonna 1830 fantasiakirjallisuuden manifestin Du fantastique en littérature. Sen mukaan tarut alkavat siitä, mihin sovinnaisuuksien ja totuuksien maailma loppuu. Fantasiakirjallisuus on olennaisin kirjallisuuden laji dekadenssin ja muutoksen aikoina kuten nytten. Nodier kehitti fantasiaromaaniinsa Smarra, ou les démons de la nuit (1821) tunteisiin vetoavan kirjoitustyylin, jota hän kutsui nimellä roman frénétique.
xxx/ellauri130.html on line 10: font-family: 'UnifrakturMaguntia';
xxx/ellauri130.html on line 11: src: url(http://grapson.com/fonts/UnifrakturMaguntia.ttf);
xxx/ellauri130.html on line 71: CRY too much FEAR the old KILL the clueless OBEY nature's call
xxx/ellauri130.html on line 174: Marcion of Sinope (/ˈmɑːrʃən, -ʃiən, -siən/; Greek: Μαρκίων [note 1] Σινώπης; c. 85 – c. 160) was an early Christian theologian, an evangelist, and an important figure in early Christianity.Marcion preached that the benevolent God of the Gospel who sent Jesus Christ into the world as the savior was the true Supreme Being, different from and opposed to the malevolent demiurge or creator god, identified with the Hebrew God of the Old Testament. He considered himself a follower of Paul the Apostle, whom he believed to have been the only true apostle of Jesus Christ, a doctrine called Marcionism. Marcion published the earliest extant fixed collection of New Testament books, making him a vital figure in the development of Christian history.[citation needed] Early Church Fathers such as Justin Martyr, Irenaeus, and Tertullian denounced Marcion as a heretic, and he was excommunicated by the church of Rome around 144. He published the first known canon of Christian sacred scriptures, which contained ten Pauline epistles (the Pastoral epistles weren't included) and a shorter version of the Gospel of Luke (the Gospel of Marcion). This made him a catalyst in the process of the development of the New Testament canon by forcing the proto-orthodox Church to respond to his canon. Varmaan Marcion oli sitten yhtä persepää kuin Puovoli.
xxx/ellauri130.html on line 177: The Marcionite church expanded greatly within Marcion's lifetime, becoming a major rival to the emerging Catholic church. After his death, it retained its following and survived Christian controversy and imperial disapproval for several centuries.
xxx/ellauri130.html on line 244: Taivas on turmellut meiltä maan. Johann Seume M KILL!
xxx/ellauri130.html on line 266: Entäs Turmiolan Tommi? Sillä nää uskonkymysyxet nousee tosiaan vasta kuopan reunalla. Uskonto ja kuolema on tietysti alun alkaen jo vanhat kamut. Eka töräys on referaatti Pascalin vedosta, eli et jumalan turvalle vedon lyönyt voi hävitä vain panoxen, voittokertoimella ääretön. Kiitos osanotosta mutta tämä arpa ei voita. On tässä kyllä eräitä ongelmia siltikin. Jos todennäköisyys on nolla, odotusarvo ei ole ääretön vaan nolla. Sitäpaizi mitä jos ravit voittaa Allahin razukko? Pitäis sijoittaa kaikille yhtä epätodennäköisille kontendereille jotka lupaa ikuista osinkoa, mistä ne eivät enää yhtään tykkääkään. Saattaa tulla näpeille joka iikalta. Ei hemmetti, ei tää kyllä pelitä.
xxx/ellauri130.html on line 349: Entä sit toi masentavampi erä KILL! tematiikasta, nimittäin (HUU) kuolema? Vaakulla se on positiivisemmin ozikoitu "ELÄMÄ JA KUOLEMA". Aika narsistisesti se siteeraa alkupalaxi nimetöntä töräyttäjää, jonka mukaan elämälle kiitos on turhaa puhetta, kaikki on sittenkin kiinne vaan izestä eli seppoilusta.
xxx/ellauri130.html on line 378: Ihan turha sanoi 12-vuotias, se onnistuu ihan hyvin ekalla. Nick Chamfort M KILL!
xxx/ellauri130.html on line 393: Apinan elämä on turhaa ja sen pyrkimyxet hulluja. Oliver Goldsmith M KILL!
xxx/ellauri130.html on line 443: Minulle ei voi tapahtua mitään luonnonvastaista. Naturalia non sunt turpia. Marcus Aurelius M KILL!
xxx/ellauri130.html on line 549: Alfred Austin P.L. (30 May 1835 – 2 June 1913) was an English poet who was appointed Poet Laureate in 1896, after an interval following the death of Tennyson, when the other candidates had either caused controversy or refused the honour. It was claimed that he was being rewarded for his support for the Conservative leader Lord Salisbury in the General Election of 1895. Austin´s poems are little-remembered today, his most popular work being prose idylls celebrating nature. Austin oli aika lailla Unlucky Alfin näköinen. Bugger it. With my luck, they nominate me as Poet Laureate. Austin was caricatured as "Sir Austed Alfrin" by L. Frank Baum in his 1906 novel John Dough and the Cherub. He was also the subject of a Vanity Fair cartoon by Spy published on 20 February 1896.
xxx/ellauri130.html on line 585: So the other day, he blacked up as [black footballer] Lee for a sketch, complete with a pineapple to represent his hair. Boy that went down in the colored audience! Skinner has been that funny for as long as he can remember as far as he can remember. He has a masters in English literature; he is a practising Roman catholic. What a laugh. Skinner once had a chat with Eddie Izzard about what they could share about their lives on stage. It was fine for Izzard to discuss wearing women’s clothes, but as for Skinner’s own religious beliefs about God's knob? God, no. Too shameful.
xxx/ellauri130.html on line 587: But recently that position has shifted a little. Last year he published A Comedian’s Prayer Book, which features him talking to the supreme being in his typically down-to-earth way (“I always liked thinking Jesus' knob hung out from women's clothes with sinners. It made me feel potentially understood”). “One of the things religion has suffered from is being spoken of in grave terms constantly. I seriously think it is a joke." Another boring thing about Skinner: he’s been a teetotaller since he reached his 60s. He got a kid at 55, who must now be, wait, 35? No, Buzz is just 10. I have only recently realized I'm not the main character here, but just an extra in a bigger scene. “Hitting kids … that’s another of those things that have stopped,” Evolution is what Skinner is all about – animals can change and they can grow, it just takes millions of years. When he made his jokes about racism and homophobia, he says, there was a slight backlash from the left. They hadn't stopped hitting lads, the sods. Frank Skinner’s 30 Years of Dirt is at the Assembly Roxy, Edinburgh, from 4 to 28 August. For more information and tickets go to frankskinnerlive.com.
xxx/ellauri130.html on line 607:
xxx/ellauri130.html on line 624: Carmen Sylva legte bei der Veröffentlichung ihrer Werke großen Wert auf die Ausstattung der Bücher. Die Literaturkritik beurteilte diese, falls überhaupt, sehr zurückhaltend. Um den Skandal zu vertuschen, wurde sie daraufhin offiziell als geistesgestört hingestellt. Selber zeigte sie sich so oft wie möglich in prächtig gestickten rumänischen Trachten.
xxx/ellauri130.html on line 633: The Scriblerus Club was an informal association of authors, based in London, that came together in the early 18th century. They were prominent figures in the Augustan Age of English letters. The nucleus of the club included the satirists Jonathan Swift and Alexander Pope. Other members were John Gay, John Arbuthnot, Henry St. John and Thomas Parnell.
xxx/ellauri130.html on line 765: Christine Chubbuck (August 24, 1944 – July 15, 1974) was an American television news reporter who worked for WTOG and WXLT-TV in Sarasota, Florida. She was the first person to die by suicide on a live television broadcast. She lamented to co-workers that her 30th birthday was approaching, and she was still a virgin who had never been on more than two dates with a man. Co-workers said she tended to be brusque and defensive whenever they made friendly gestures toward her. She was self-deprecating, criticizing herself constantly and rejecting any compliments others paid her. The film reel of the restaurant shooting had jammed and would not run, so Chubbuck shrugged it off and said on-camera, "In keeping with the WXLT practice of presenting the most immediate and complete reports of local blood and guts news, TV 40 presents what is believed to be a television first. In living color, an exclusive coverage of an attempted suicide." She drew the .38-caliber Smith & Wesson Model 36 revolver and shot herself behind her right ear. Chubbuck fell forward violently and the technical director faded the broadcast rapidly to black. "The crux of the situation was that she was a 29-year-old girl who wanted to be married and who wasn't," Simmons said in 1977.
xxx/ellauri130.html on line 767: Paul Claudel, né le 6 août 1868 à Villeneuve-sur-Fère (Aisne), et mort le 23 février 1955 à Paris, est un dramaturge, poète, essayiste et diplomate français, membre de l´Académie française. Il est le frère de la sculptrice Camille Claudel. Paul est le frère cadet de Louise Claudel, pianiste, née en 1866, et de la sculptrice Camille Claudel, laquelle réalisera en 1884 son buste « en jeune Romain »
xxx/ellauri130.html on line 772: Georges Clemenceau, amateur de littérature et lui-même écrivain, a laissé cette sévère appréciation de la prose claudélienne:
xxx/ellauri130.html on line 780: Claudel was nominated for the Nobel Prize in Literature in six different years. Another hopeless Nobel wannabe, politically too suspect.
xxx/ellauri130.html on line 788: Arto Bryggare joka oli koko uransa ajan helevetin kehno aituri ja vitunmoinen vänisijä kaupan päälle vänisee nyt Wilma Murron seiväshypystä. "Se on huono." Vittu ize olit aivan surkea, ja nyt et enää muuta kuin länkyttävä vanha velttomuna.
xxx/ellauri134.html on line 10: font-family: 'UnifrakturMaguntia';
xxx/ellauri134.html on line 11: src: url(http://grapson.com/fonts/UnifrakturMaguntia.ttf);
xxx/ellauri134.html on line 79:
xxx/ellauri134.html on line 84: Pandemia-ajan turvasexiä motellin hämärässä ja kuumaa kyytiä 80-luvun kulmikkaassa volvossa. Callen kulmikkaassa volvossa oli turbo ja viisari, joka värähti kun ahdin käynnistyi. La-lai-la-lai. Sama kertosäe kuin Simonin ja Garfunkelin boksereissa vlta 1970. Lie la lie, lie la lie la lie la lie. Lie la lie, lie la lie la lie la lie, la lie la lie. Tää trendaa nyt, selvitti Helmi bellbottomfarkuissa ja samanlaisessa ruudukkaassa kanankakan sävysessä bleiserissä kun mulla oli 70-luvulla.
xxx/ellauri134.html on line 142: Niikö esim Callen ja Zweitfraun kuuma kohtaus, siinä lantiot läheni ja etääntyi kuin Kurkon Spedellä, auh sä olet kuuma, ach du bist heiss. Oikeassa olit Calle, ne sai vetoketjureaktion, jossa molemmat koki muodonmuutoxen. Toinen turposi ja liukastui, toinen jäykistyi.
xxx/ellauri134.html on line 277: Rapu (tai syöpä) on kardinaalivesimerkki, se joka välittää meidän tunteista ja haluu et kaikki on mielissään. Se on Hoiturin / Äiskän arkkimätkähdys. Ne rakastaa niiden kotia ja perhettä enemmän kuin mitään muuta tässä maailmassa, niinkuin Riitta Roth. Ne on mielikuvituxellisia, teräviä, suojelevia ja sympaattisia. Toisaalta, ne on oikukkaita ja liian tunteelisia eikä osaa päästää irti.
xxx/ellauri134.html on line 300: No tää kuulostaa jo joltakin. Hei kanasta tuli mieleen, et mun täytyy varmaan lisätä tähän myös noi kiinalaiset tähtikuviot. Johnin kiinalainen merkki oli kana. Näkee etnää turinat tulee jostain jenkkipadasta. Chicken in every pot. Eski Saarinen on tämmönen, mut niin toisaalta on täti Kristina. Matti Pylkkänen on jalopeura vaikka maalaa nakumalleja.
xxx/ellauri134.html on line 320: Neizeet kuullostaa kans jotenkin naismaisilta tyypeiltä. Neizeet istuu sienen päällä mykkyrässä ja panee piippuun salviaa, hölmö ranskalaisen vapautusliikkeen myssy kenossa. Dodgsonin suu vesissä himoizema kultakutri kazoo päältä pikku mekko vesirajassa. Mirjam Pylkkänen kuoli neizeenä. LOL, uskokoon ken tahtoo. Rauhixessa miehet ei saaneet nukkua sen sängyssä, voi jalka turvota.
xxx/ellauri134.html on line 352: Goal: to overturn what isn’t working
xxx/ellauri134.html on line 454: Task: to create culture, express own vision
xxx/ellauri134.html on line 510: Fairies: Fickle and Fair, Are They Gemini?June 12, 2020In "Culture"
xxx/ellauri136.html on line 10: font-family: 'UnifrakturMaguntia';
xxx/ellauri136.html on line 11: src: url(http://grapson.com/fonts/UnifrakturMaguntia.ttf);
xxx/ellauri136.html on line 61: 2016 yhtiö alkoi rajusti sijoittaa kysymyssivuille mainoksia. Venture Beatin mukaan Quora alkoi silloin ensimmäisen kerran tehdä rahaa sivustollaan.
xxx/ellauri136.html on line 63: Vuonna 2011 Quoralla oli Guardianin mukaan mahdollisesti yli 500 000 rekisteröitynyttä käyttäjää. Lehden mielestä Quoran silloiset kilpailijat, kuten Yahoo Answers, Formspring, Mahalo ja Ask.com, olivat paljolti hylänneet käyttäjäpohjaiset kysy-vastaa-palvelut. Quorakin toimii oikeasti siten että turvelo kysyy kysymyxen ja vastaa ize siihen. Se on oikeastaan tollanen vauva.fi tai Suomi 24 tyyppinen turveloiden keskustelupalsta. Quora sulki monta vuotta sitten mut pois sivustolta kun koitin vastata. Sen jälkeen on mulle riittänyt muiden turveloiden stalkkaus.
xxx/ellauri136.html on line 68: Lucia Loman, British doctoral researcher in Literature, female:
xxx/ellauri136.html on line 72: The Odyssey - because of the great influence it has had over all of European (or better say broadly and vaguely Western) literature and culture. And because it’s essentially a celebration of humanity and human wits and creativity.
xxx/ellauri136.html on line 74: The Bible - I hate sounding like every other Hollywood star, but here it is - defo one of the greatest books out there because of how much of it stands at the origin of our culture.
xxx/ellauri136.html on line 82: Lucia Toman´s credentials: Doctoral researcher in Literature. MA in Comparative Literature & Literary Analysis and Criticism, Goldsmiths, University of London · Graduated 2018. A voracious reader · Literature. Reads extensively and has published on Jungian psychology · Jungian Psychology. Avid reader, writer and doctoral student in literature · Literature. PhD researcher interested in Jungian psychoanalysis · Jungian Psychological Type. Knows French. Knows Slovak. Knows Czech. Bet her family is Bohemian (or Moravian perhaps).
xxx/ellauri136.html on line 103: Midnight at Chernobyl by Adam Higgenbotham—my most recent read was for research but turned out to be engagingly written, well-researched and thoroughly mesmerizing.
xxx/ellauri136.html on line 111: Nää on aivan hirveitä suosituxia. Säälittävää fantasiasälää. Vittu millaisia turveloita on Quora väärällään. No on siinä pari nonfiktiotakin. En ole tutustunut näistä muihin kuin Marqueziin poikasena ja Coelhoa luin ihan vittuilumielessä. Se on mieltäkääntävä.
xxx/ellauri136.html on line 119: The magical community is treated as “more special” than the “normal” community, which is treated with distrust and disdain. Although I love the Weasleys, it’s entirely possible that Mr. Weasley’s obsession with non-magical ephemera could be viewed as the anthropologist exploring a primitive culture. Mr. Weasley collects artifacts because he is fascinated with them, not because he wants to understand non-magical culture better. That should be totally off-putting to the liberal crowd, but they missed it. They are too busy justifying the racism and bigotry as the product of the “pure blood” families.
xxx/ellauri136.html on line 130: Joo jännästi on oikea ja vasen housunpuntti kääntyneet jenkeissä just nurinpäin. Ihan samoilla sanoilla saattoi suomalainen kommunisti haukkua herrasväkeä. Ainut ero on et jenkeissä rupusakki on fasisteja ja nazeja, Amerikan unelmaa turhaan elätteleviä laskutikkuja.
xxx/ellauri136.html on line 263: Nöyryyttävää oli huoraxi vielä haukunta. Nöyryyttävänä on pidetty myös tekoa, jossa vastaaja oli muun muassa masturboinut asianomistajan edessä ja pakottanut asianomistajaa virtsaamaan yhdyntöjen välissä, vaikkei ollut edes hätä. Hovioikeus piti tekoa, jossa vastaaja tunkeutui yllättäen asianomistajan peräaukkoon aiheuttaen asianomistajalle voimakasta kipua, nöyryyttävänä ja ihmisarvoa loukkaavana ja tuomitsi vastaajan ehdottomaan vankeuteen. Käräjäoikeus ei ollut nähnyt tässä mitään tavallisuudesta poikkeavaa.
xxx/ellauri136.html on line 269: Toisessa tapauksessa, jossa teot toteutettiin niin ikään syrjäisissä paikoissa yöaikaan, kankeusrangaistuksen mittaamisessa otettiin koventavana seikkana huomioon se, että uhreina olivat olleet nuoret naiset, jotka olivat teon johdosta joutuneet turvautumaan terapiaan tai kirkolliseen keskusteluapuun.
xxx/ellauri136.html on line 352: От глада, жажды и страданья. Anoi almua eturaaja sojossa.
xxx/ellauri136.html on line 485: Analyysin runo "On aika, ystäväni, aika on ..." näyttää, että toinen rumpu alkaa pohdintaa kypsyydestä ja onnellisuudesta, mutta tämä ei ole tärkein asia - on tärkeämpää elää rauhassa ja vapaa tahto. Loppujen lopuksi tämä on elämä - rakkaimiesi kanssa kaukana maallisesta yhteiskunnasta, turhamaisuudesta ja kateudesta.
xxx/ellauri136.html on line 514: And when you ask people about connection, the stories they told me were about disconnection. I need to figure out what this is. And it turned out to be shame. And shame is really easily understood as the fear of disconnection: Is there something about me that, if other people know it or see it, that I won't be worthy of connection? Is my butt not smelling right to the other bees? Will they kill me?
xxx/ellauri136.html on line 526: They had the compassion to be kind to themselves first and then to others, because, as it turns out, we can't practice compassion with other people if we can't treat ourselves kindly. We can't give to others if we don't pour a lot to ourselves first. And the last was they had connection, and -- this was the hard part -- as a result of authenticity, they were willing to let go of who they thought they should be in order to be who they were, which you have to absolutely do that for connection.
xxx/ellauri136.html on line 532: How would you define vulnerability? What makes you feel vulnerable? Having to ask my husband for help because I'm sick; initiating sex with my husband; initiating sex with my boss; Initiating sex with a bunch of strangers; being turned down; being turned upside down; asking someone out; asking someone in and out; waiting for the doctor to call back; waiting for the doctor to cum on my back; getting laid off; getting laid; laying off people; getting laid by a bunch of people. This is the world we live in. We live in a vulnerable world. And one of the ways we deal with it is we numb vulnerability. Apina kiipee puuhun, kakkaa gorillan suuhun.
xxx/ellauri136.html on line 592: 1905, from German Narzissismus, coined 1899 (in "Die sexuellen Perversitäten"), by German psychiatrist Paul Näcke (1851-1913), on a comparison suggested 1898 by Havelock Ellis, from Greek Narkissos, name of a beautiful youth in mythology (Ovid, "Metamorphoses," iii.370) who fell in love with his own reflection in a spring and was turned to the flower narcissus (q.v.). Narcissus himself as a figure of self-love is attested by 1767. Coleridge used the word in a letter from 1822.
xxx/ellauri137.html on line 10: font-family: 'UnifrakturMaguntia';
xxx/ellauri137.html on line 11: src: url(http://grapson.com/fonts/UnifrakturMaguntia.ttf);
xxx/ellauri137.html on line 120: ”Onhan se turhauttavaa. Toisaalta huomaan, että elämälläni on jotain merkitystä, kun aiheutan edes kiukkua joissakin ihmisissä. Jää joku jälki.” Markku on siis eettisesti samoilla linjoilla kuin Tiemestarin Noora.
xxx/ellauri137.html on line 125: Rantala koitti ensin parinmuodostusta ja seksuaalisuutta turkulaisesta näkökulmasta. Heikosti meni. Sittemmin hän siirtyi kärsimään muun muassa syömishäiriöistä ja masennuxesta. "Psykiatrit eivät edes vastaa sähköposteihini”, Rantala kertoo.
xxx/ellauri137.html on line 182: A: Kommunism är slutstadiet i socialism. I kommunism finns ingen stat, ingen egendom, ingen valuta och inga gränser. Detta tillstånd har naturligtvis aldrig existerat. Problemet med kommunismen är att den också kräver en ny apa, som inte heller existerar. Lenin och senare Stalin, Mao och Pol Pot försökte lösa detta problem genom att utrota alla icke önskvärda apor i det socialistiska samhället; bönder, borgare, intellektuella, vetenskapsmän, homosexuella och gamla apor med glasögon bland annat.
xxx/ellauri137.html on line 194: When Manet painted this piece 1868, scenes of bourgeois life were in vogue. Yet The Balcony went against the conventions of the day. All the subjects were close acquaintances of the artist, especially Berthe Morisot who here, pictured sitting in the foreground, makes her first appearance in Manet's work, and who went on to become one of his favourite models.
xxx/ellauri137.html on line 196: At its presentation at the 1869 Salon, this enigmatic group portrait was overwhelmingly misunderstood despite the obvious reference to Majas at the Balcony of Francisco Goya. "Close the shutters!" was the sarcastic reaction of the caricaturist Cham while another critic attacked "this gross art" and Manet who "lowered himself to the point of being in competition with the painters of the building trade".
xxx/ellauri137.html on line 204: Majas on a Balcony 1800-1810 is one of the many genre paintings by Goya portraying scenes from contemporary life. The physical setting is an azotea or balcony, a characteristic appendage of Spanish houses and an integral part of social life and character in the towns and cities of Goya's country. The features and props of the setting are confined to an iron railing with vertical grills, a very austere structure (compared to the rich elaborate grill-work of which we are accustomed to think as flourishing in Spain, or at least in New Orleans), which alludes to the socio-economic character of the house; the edge of the floor; some chairs - rather inelegant - one of which has cheap wicker matting; and in the background, a bare wall, a only proof of whose presence is a shadow to the extreme right suggesting a material surface.
xxx/ellauri137.html on line 359: my magic art evoked a rapture perished,
xxx/ellauri137.html on line 363: my magic art evoked a rapture perished!
xxx/ellauri137.html on line 409: Of future worlds, from the abyss we cannot sound?
xxx/ellauri137.html on line 583: Playwriting Shakespeare Tourism Literary Poetry Literature Creative Writing Teaching History Courses Fiction Books Art Theatre American Literature English Literature Academic Writing Teaching English as a Second Language Higher Education Short Stories Freelance Writing Teaching Writing Music College Teaching Literary Criticism Grammar Novels Composition.
xxx/ellauri137.html on line 598: Professor of English: Shakespeare, English Literature, World Literature, Bible as Literature, Creative Writing, Composition-
xxx/ellauri137.html on line 620: The Mythic Hero's Appearance in the Twelve Seasons of Nature
xxx/ellauri137.html on line 632: This is a satiric, politically incorrect romp through modern culture, having fun with Hollywood excesses, Da Vinci Code unrealities, spiritual and political pretentiousness, gender revisionism, and a host of contemporary inanities.
xxx/ellauri137.html on line 634: Dancing to Mozart is a satire of Hollywood values and fantasies, Latin American dictatorships, Da Vinci Code conspirators, movie violence, magical realism, televangelists, mixed wrestling, extreme cosmetic surgery, and a host of other sensational idiocies that thrive on 21st century self-delusion. This whimsical contemporary “Candide” offers a trip through the world of out-of-control egos to a final revelation of ordinary common sense. The send-up is a mix of shrewd perception, lampoon, and wacko action that includes the Society of the Crystal Skull, the Opus Dopus, a female wrestling Amazon with one breast, an Arab who wants to recruit Islamic converts like an American billboard evangelist, two energetic film directors with crazy ideas, a rescue from captivity through “mind-invasion” (á la Inception) and a Hindu swami who tries to set all straight with a Bhagavad burrito. And a lot more.
xxx/ellauri137.html on line 641: If you're buying this trash for a class then you're a sucker, turn back now! Hopefully Edward isn't still teaching his own tasteless fan fiction in a college setting. It's a misunderstood teenager's journey through satire complete with crude, unoriginal and stereotypical takes on characters from the lens of a self insert hero amounting to little more than finger pointing. You'll be offended, sure, but with little substance left to interpret besides the authors very obvious discomfort with himself and others unlike him. (Make some new friends, Edward.) Beyond being ridiculous as a required reading piece for a class, actually paying for this garbage is insulting, and of course it is an absolute drag to slog through. Nobody's going to publish this except on demand printing obviously and that's why you're buying it from Amazon!!!
xxx/ellauri137.html on line 710:
xxx/ellauri137.html on line 751: The novel features a passionate romance between Rei Shimura and Hugh Glendinning, the Scottish lawyer. Though the romance was not very realistic, I think it added an exciting and entertaining element to the novel. The first person point-of-view from which the novel is narrated allows the audience to truly understand the good and the bad of Rei’s character. She is independent to a fault but extremely loyal. She wants to immerse herself in Japanese culture, yet she rejects the social norms of society when they conflict with her desires. She is passionate about her interest in history and antiques, but logical by staying on as a teacher. The contradictions make her human and contribute to the reality of the novel. While mystery was not entirely believable, it was in no way predictable and I genuinely found the plot to be exciting. The Salaryman’s Wife, fits into the detective fiction tradition as most closely as a cozy, however the urban setting and the inclusion of graphic sex scenes contradict that classification
xxx/ellauri137.html on line 759: I wish I knew of a better writer dealing with Japanese culture/art history & mystery. Tale of Genji perhaps. Naah it's boring. The pillow book. That's a good one.
xxx/ellauri137.html on line 765: Which ties me to the second point 2) The love interest. Who's a Caucasian Man (I will now abbreviate this as CM in all my future reviews with a WOC protagonist, I think) who overrides Rei's spoken opinion at so, so often that...okay Rei, if someone just tried to murder you in your room and you asked the hotel for a new room, DON'T LET THAT CM THAT YOU'VE KNOWN FOR LESS THAN TWO DAYS OVERRIDE YOUR OPINION AND FORCE YOU TO STAY OVERNIGHT WITH HIM! The fact that she ends up going along with HIS opinion nearly all the time 2a) DOES NOT EXCUSE HIS BEHAVIOR and 2b) is grating like nails on chalkboard.
xxx/ellauri137.html on line 767: I got to the point where I found myself gritting my teeth as I tried to read the book and finally just decided I can´t make my way through it anymore. Instead I flipped to the ending out of curiosity just to see how it turns out, and of course, of course, at the crucial moment the CM steps in and Saves the Day.
xxx/ellauri137.html on line 779: Barry A. Hudson says: Good writing and a good introduction to Japanese culture. I note than some Japanese criticize her works, but my comment would be that Japanese culture never likes to air its dirty laundry. I find her cultural observations right on the mark. I actually think she has great love and admiration for Japan and its people, but she occasionally does not pull her punches.
xxx/ellauri137.html on line 791: tures/massey.jpg" />
xxx/ellauri137.html on line 795: She attended Johns Hopkins University, where she majored in Creative Writing and earned her BA in 1986. After graduating, she interned and was quickly hired as a reporter for the Baltimore Evening Sun. In 1991, she married Tony Massey, her college sweetheart, and the couple moved to Japan. Her husband was almost immediately deployed by the Navy, which left Mrs. Massey to acclimate to the culture alone. She worked as an English teacher while in Japan and began writing. In 1993, her husband’s deployment ended and the couple moved back to the States and settled in Baltimore, where they currently reside.
xxx/ellauri138.html on line 10: font-family: 'UnifrakturMaguntia';
xxx/ellauri138.html on line 11: src: url(http://grapson.com/fonts/UnifrakturMaguntia.ttf);
xxx/ellauri138.html on line 74: Rohn became a college dropout after just one year and started his professional life by working as an evil human resource manager for department store Sears. Around this time, a friend invited him to a lecture given by famous entrepreneur John Earl Shoaff. In 1955, Rohn joined Shoaff's direct selling business AbundaVita as a distributor.
xxx/ellauri138.html on line 80: Throughout the 1970s, Rohn conducted a number of seminars for Standard Oil. At the same time, he participated in a personal development business called "Adventures in Achievement", which featured both live seminars as well as personal development workshops. He presented seminars worldwide for more than 40 years.
xxx/ellauri138.html on line 82: Rohn mentored Mark R. Hughes (the founder of Herbalife International) and life strategist Tony Robbins in the late 1970s. Others who credit Rohn for his influence on their careers include authors/lecturers Mark Victor Hansen and Jack Canafield (Chicken Soup book series), Everton Edwards (Hallmark Innovators Conglomerate), Brian Tracy, Todd Smith, and T. Harv Eker. Rohn also coauthored the novel Twelve Pillars with Chris Widener.
xxx/ellauri138.html on line 138: "Nups. Torttua. Mucca. Vilpittömyys on pahempaa kuin epäaitous, viattomuus on pahempaa kuin turmelus. Sen alle on kätketty ahneus. He
xxx/ellauri138.html on line 152: lutka, Beverly Hillsin historian ekshibitionistisin juutalaistyttö, etuoikeutetun elämän täydellisesti turmelema - toinen Jaakon kotka. Jos Bill ei osaa tulkita ja vetää nenästä Monica Lewinskyä, hänen ei pitäisi olla presidentti. Silloin virkasyytteeseen on todella syytä."
xxx/ellauri138.html on line 178: "Clintonin ongelma on siis se että hän ei ole tarpeeksi turmeltunut. "Aivan. Täsmälleen. Eikä tarpeexi hienostumaton." "Hän ei ole tarpeeksi paheksuttava."
xxx/ellauri138.html on line 200: Ja täällä ollaan sotapolulla Pilin homosuojattien takia. Amerikassa on tärkeää vain peppufauni tai Monica Lewinsky! Clintonin ja Philin sopimaton käytös on häirinnyt ihmisten luksuselämää! Se on pahuus jota heidän on siedettävä vuonna 1998. Se on vuonna 1998 heidän kidutuksensa, heidän piinansa ja heidän henkinen kuolemansa. Heidän suurimman moraalisen epätoivonsa aihe, panopoika ottamassa multa suihin ja minä nussimassa perseeseen jotain faunia. Minä en ole turmeltunut vain siksi että lausuin kerran sanat "nekru" "jutku" "kommunisti" tai "maxapihvi" valkoisten opiskelijoiden kuullen. Minä en ole turmeltunut vain siksi... Kaikki tuo vyöryi Colemanin mieleen vajaassa viidessä minuutissa kun hän istui penkillä katselemassa kaunista rakennusta jossa hän oli joskus vaikuttanut lähes normaalilta.
xxx/ellauri138.html on line 206: Wylie applied engineering principles and the scientific method quite broadly in his work. His novel The Disappearance (1951) is about what happens when everyone suddenly finds that all members of the opposite sex are missing (all the men have to get along without women, and vice versa). The book delves into the double standards between men and women that existed prior the women's bowel movement of the 1970s, exploring the nature of the relationship between men and women and the issues of women's rights and homosexuality.
xxx/ellauri138.html on line 211: An article Wylie wrote in 1951 in The Saturday Evening Post entitled "Anyone Can Raise Orchids" led to the popularization of this hobby—not just the rich, but gardeners of every economic level began experimenting with orchids.
xxx/ellauri138.html on line 215: Wylie's final novel, The End of the Dream, was published posthumously in 1972 and foresees a dark future where America slides into ecological catastrophe.
xxx/ellauri138.html on line 217:
xxx/ellauri138.html on line 224:
xxx/ellauri138.html on line 231:
xxx/ellauri138.html on line 232:
xxx/ellauri138.html on line 245: Filoktetes oli Akilleen kantakaveri, pahantuulinen pahanhajuinen jousimies jonka jalka oli turvonnut ja pirun kipeä kun kärmes oli purrut sitä siihen. Seija ja Krista molemmat inhoavat kärmeitä, kuinka ne kiemurtavat ja nostaa päätänsä, lipoen 2-haaraisella kielellä. Eine kyllä ole limaisia, ennenkuin ne tulee ulos kolosta. Ilmaisia kyllä.
xxx/ellauri138.html on line 263: Llewellyn - who declined to be interviewed by Bailey - said she was more upset by what was left out in the biography, making it seem like she was a marginal figure in Roth's life, an adventure that didn't work out. "My intimacy with Philip was not in keeping with the story Blake was trying to write " she said.
xxx/ellauri138.html on line 286: About a year after my diagnosis, in 2010, Philip invited me to join him for weekends at his country home. After that he dropped me, as it was getting too hard for him to turn me on my back. I didn't want to use the clothes drier but hung my panties on a line. Philip joked that I was turning his home into a trailer park but never insisted I use the dryer. I didn't need to cook, Philip planned where to eat and made the reservations. I used to like resting my ear on the hard metal of the implanted defibrillator that sat just below the skin of his chest to treat dysrhythmia.
xxx/ellauri138.html on line 297: When Philip and I were in the country together he religiously tuned into Susan Kennedy's Big Band Hall of Fame on WMNR each Saturday night before dinner. He loved to sing along to Frank Sinatra and the Andrews Sisters and often quizzed me about the tracks. Sometimes we danced. One year he gave me a portable radio for my birthday so I'd be able to listen to Susan at home when we weren't together.
xxx/ellauri138.html on line 298: The next time I'm in New York, I will take the Amtrak train service to Rhinecliff and an uber to the Bard cemetery to arrive late in the afternoon on a Saturday. I'll have with me my birthday radio, which I'll tune into WMNR as Susan makes her introduction and turn it up loud so Philip can sing along to I Did It My Way. It was his way all right, though it didn't amount to much.
xxx/ellauri138.html on line 330: Delfiiniavataarissa Peppu pääsee turvallisesti vittuilemaan pehmomiehille.
xxx/ellauri139.html on line 10: font-family: 'UnifrakturMaguntia';
xxx/ellauri139.html on line 11: src: url(http://grapson.com/fonts/UnifrakturMaguntia.ttf);
xxx/ellauri139.html on line 43: Turhuuksien turhuus, sanoi Saarnaaja,
xxx/ellauri139.html on line 44: turhuuksien turhuus, kaikki on turhuutta!
xxx/ellauri139.html on line 114: kaikki se on turhuutta ja tuulen tavoittelua.
xxx/ellauri139.html on line 131: Alkestis on Admetoxen kiltti vaimo joka lupaa kuolla ettei Admetoxen tarvihe. A:n kuoltua A:n kamu Herakles tulee A:n luo juhlimaan vaikka A kielsi kunnes kuulee koko jutun, menee manalaan, antaa turpiin kuolemalle ja tuo A:n sieltä takasin. Jää epäselväxi kumpi A. kuolee seuraavaksi.
xxx/ellauri139.html on line 357: Past the sweet Virgin’s picture, while his prayer he saith. Jonka sielu pääsi taivaaseen jo aattona.
xxx/ellauri139.html on line 362: And back returneth, meagre, barefoot, wan, Takas kämpille täytyis löytää tie.
xxx/ellauri139.html on line 364: The sculptur’d dead, on each side, seem to freeze, Kuolleet veistoxet onkö pakastetut
xxx/ellauri139.html on line 371: Northward he turneth through a little door, Pohjoiseen se kääntyy pikkuisesta uxesta,
xxx/ellauri139.html on line 398: And turn, sole-thoughted, to one Lady there, Keskitytään nyt yhteen, ei eukkoon vaan siloposkeen,
xxx/ellauri139.html on line 419: Pass by—she heeded not at all: in vain ettei se niistä huolinut, turhaan kökkivät
xxx/ellauri139.html on line 431: ’Mid looks of love, defiance, hate, and scorn, heti parijonoon, vaan se on turha vaiva
xxx/ellauri139.html on line 433: Save to St. Agnes and her lambs unshorn, Se huolii ainoastaan Aunen lampaanturkista,
xxx/ellauri139.html on line 448: He ventures in: let no buzz’d whisper tell: Hän työntyy sisään mitään hiiskumatta
xxx/ellauri139.html on line 459: Ah, happy chance! the aged creature came, Ai kyllä kävi pulla! Iäkäs lehmä saapui,
xxx/ellauri139.html on line 476: “We’re safe enough; here in this arm-chair sit, Täällon turvallista, istu tässä pallin päällä,
xxx/ellauri139.html on line 496: “To venture so: it fills me with amaze Kun uskalsit sä tulla tänne, olen hämmästynyt,
xxx/ellauri139.html on line 571: The dame return’d, and whisper’d in his ear Tantti palasi, ja kuiskas pojan korvaan
xxx/ellauri139.html on line 575: The maiden’s chamber, silken, hush’d, and chaste; Niiskuneidin huoneeseen siivoon turvaan,
xxx/ellauri139.html on line 585: She turn’d, and down the aged gossip led Hopeinen kynttilänjalka niitä valas,
xxx/ellauri139.html on line 706: Wherewith disturb’d, she utter’d a soft moan: Eiku se oli Keazin oma "Leidi armoton".
xxx/ellauri139.html on line 709: Upon his knees he sank, pale as smooth-sculptured stone. Kyylää Porfyyrin huojuvaa toteemipaalua.
xxx/ellauri139.html on line 739: Solution sweet: meantime the frost-wind blows Ja kaikki paitsi bylsintä on turhaa, nääs.
xxx/ellauri139.html on line 789: Like phantoms, to the iron porch, they glide; Rautaportin luoxe jättää turhat haaveet,
xxx/ellauri139.html on line 796: The key turns, and the door upon its hinges groan. Nyt voitas naida taas, jännitys kun laukeaa.
xxx/ellauri139.html on line 816: Prof. Stefan Hawlin, Department of English, Chandos Building, University of Buckingham, selittää ton Merlin kohdan Keazin runossa. Perhaps a reference to Spenser's Faerie Queene, Book III, Canto III.7-11? Demoni ois se Lady in the Lake, ja Merlinin velka ois pussillinen siimahäntiä? Tai size on Maloryn Morte d'Arthurista, josta Keazilla oli oma kopio. Oisko se demoni ehkä Merlinin oma iskä, joka oli incubus? Sitä Stefu ehdottaa: Merlin oli paholaisen poika, jonka paholainen siitti kieron kautta, mutta äiti ja Blaise risti Merlinin heti kehdossa, ja vihtahousun juoni oli pilalla. No missä mielessä sit Merlin maxo kehnon velan takaisin? No auttamalla Utherin Igrainen pukille, josta siittyi anti-anti-kristus Artturi. Aika komplisoitua. Spenserin Keijukuningatar on vähän liian pitkä tähän, 36K jaetta ja 4000 värssyä.
xxx/ellauri139.html on line 827: Sit on höpinää et päämäärä ei ole pääasia vaan liike (Mauno Madon Bernsteinpenseys), ja et suuria ajatuxia ei pysty kommunikoida. (Huoh mystiikkaa. Rem tene verba sequuntur.) Kaikki apinat on arvottomia elämään ellei ne koko ajan äherrä. Kaikenlaista paskaa joo. Nöyryys on pelottava voima sanoi ruhtinas halvexien nöyrästi.
xxx/ellauri139.html on line 839: Sit viä pitkä turina eutanasiasta. Ize asiassa onkin parempi jos kuolette. Älä sano jos vaan kun.
xxx/ellauri139.html on line 906: S’évanouir mon beau printemps. Mun kauniin kevään kuin turha varjo.
xxx/ellauri139.html on line 943: Mais la nature est brillante d’attraits, Mut luonto on kirjavanaan houkutuxia,
xxx/ellauri139.html on line 963: Ciel, pavillon de l’homme, admirable nature, Taivas, apinan paviljonki, ihailtava luonto,
xxx/ellauri139.html on line 993: Dieu qui pardonne enfin à la nature humaine Jumala joka antaa kuitin ihmisluonnolle
xxx/ellauri139.html on line 1013: Ciel, pavillon de l’homme, admirable nature, Taivas, apinoiden paviljonki, ihailtava luonto,
xxx/ellauri139.html on line 1031: En 1775 paraît sa première pièce majeure Le Dix-huitième siècle. C’est une satire en vers qui donne la caricature de son temps ; la philosophie y est le principe de la « chute des arts », de la « perte des mœurs ». Tout y est matière à charge : la bourgeoisie, la noblesse, le clergé libertin ; la littérature du moment y est passée au peigne fin. Des généralités sociales, on passe bientôt aux attaques ad hominem ; à la fin de la satire, du reste, le nom honni paraît enfin : Voltaire. Le Dix-huitième siècle est véritablement à sa parution, et pour reprendre le mot de Huysmans, « un météore dans le champ littéraire » de l’époque. Il n'est pas de bon ton, La critique se dechaine.
xxx/ellauri139.html on line 1036: Hmmm. hurma - turma - surma - ei, liian kliseistä... (Ihqun söpö, ihan Jee-suxen näköinen 💔. Tai Rossignolin.).
xxx/ellauri139.html on line 1050: Vuosina 1834–1838 hän asui suuressa kurjuudessa Pariisissa, ja hänen terveytensä oli täysin pilalla, ja hänen oli pakko ottaa majoitus köyhien turvapaikkaan (Hôpital de la Charité). Vasta ennen kuolemaansa hän onnistui julkaisemaan kerätyt runonsa, myymällä tekijänoikeudet 4 punnan ja 80 kappaleen kirjasta. Tämä teos, Myosotis (1838), ei otettu vastaan epäsuotuisasti, mutta kirjailijan kuolema tuberkuloosista 20. joulukuuta 1838 herätti siihen suhteellisen liiallisen kiinnostuksen.
xxx/ellauri139.html on line 1079: During his trial, he fiercely defended his crimes as a valid protest against social injustice. He turned the judicial proceedings into a theatrical event and his prison cell into a salon. He made a lasting impression upon French society and upon several writers, such as Balzac and Dostoevsky.
xxx/ellauri139.html on line 1082: Assassin romantique (beaucoup de femmes assistent au procès), il avoue tout avec cynisme et désinvolture et implique ses deux complices Avril et François, considérant qu'ils l'ont dénoncé et que tous les trois méritent la mort. Son avocat commis d'office, Maitre Brochant de Villiers, plaide la folie, en vain.
xxx/ellauri139.html on line 1142: On y cherche en vain votre sceau. Teidän leimaa on turha eziä
xxx/ellauri139.html on line 1214: He stops at Sonya's place on the way and she gives him a crucifix. At the bureau he learns of Svidrigailov's suicide, and almost changes his mind, even leaving the building. But he sees Sonya, who has followed him, looking at him in despair, and he returns to make a full and frank confession of the murders. What the fuck.
xxx/ellauri139.html on line 1245: ture=shared">korealaisia neitosia osuuskaupan tissiliiveissä ja paljastavissa persesorzeissa! Ne ovat parempia kuin luonnossa!
xxx/ellauri148.html on line 10: font-family: 'UnifrakturMaguntia';
xxx/ellauri148.html on line 11: src: url(http://grapson.com/fonts/UnifrakturMaguntia.ttf);
xxx/ellauri148.html on line 78: He has written several novels, including Gandhi's 5 last books and The Quotations of Chairman Meow (based on the adventures of the Chairman's cat, Meow).
xxx/ellauri148.html on line 86: The editor of the first-year literary magazine and a writer for the Lampoon, a semi-secret Sorrento Square organization that occasionally publishes a so-called humor magazine, McCormack says his writing experiences during college simply confirmed his future plans. "I was headed where I was headed and [Harvard] was the mosta humorous place to be along the way," he says.
xxx/ellauri148.html on line 100: McCormack has recently been accepted to the University of California at Los Angeles pornographic film school; he and his silicon wife will be moving from Nebraska to Los Angeles in the fall. He says he is eager to begin erecting and also has future plans to break into film as a character actor. McCormack, who someday hopes to develop some of his (well, his, Mahatma's and Hemingway's) novels into movies, says he has waited to go to Hollywood until the time felt right and he had paid his dues.
xxx/ellauri148.html on line 104: "I feel absolutely ready for pornographic movies," McCormack says. "It's this wild feeling of sturdiness and joy, kind of a creative euphoria."
xxx/ellauri148.html on line 107: For ten years, Savilino has been creating artisan leather goods meant to be simple, beautiful, and durable. Now, as Harvard returns to regular campus life, they have created custom totes meant to become an everyday necessity.
xxx/ellauri148.html on line 116: The Yom Kippur War, also known as the Ramadan War, the October Revolution, the 1973 Arab–Israeli War or the Fourth Arab–Israeli War, was an armed conflict fought from 6 to 25 October 1973 between Israel and a coalition of Arab states led by Egypt and Syria. The majority of combat between the two sides took place in the Sinai Peninsula and the Golan Heights — both of which were illegally occupied by Israel in 1967, and still are — with some fighting in African Egypt and northern Israel. Egypt's initial objective in the war was to seize a foothold on the eastern bank of the Suez Canal and subsequently leverage these gains to negotiate the return of the rest of the Israeli-occupied Sinai Peninsula.
xxx/ellauri148.html on line 120: Golda Meir reacted to the overture by forming a committee to examine the proposal and vet possible concessions. When the committee unanimously concluded that Israel's interests would be served by full withdrawal to the internationally recognized lines dividing Israel from Egypt and Syria, returning the Gaza Strip and, in a majority view, returning most of the West Bank and East Jerusalem, Meir was angered and shelved the document next to her stash of knotted french letters and Joshua's foreskin collection. The United States was infuriated by the cool Israeli response to Egypt's proposal, and Joseph Sisco informed Yitzhak Rabin that "Israel would be regarded responsible for rejecting the best opportunity to reach peace since the establishment of the state." Israel responded to Jarring's plan also on February 26 by outlining its readiness to make some form of withdrawal, say in some New York bank, while declaring it had no intention of returning to the pre-June 5, 1967 lines.
xxx/ellauri148.html on line 122: The US considered Israel an ally in the Cold War and had been supplying the Israeli military since the 1960s. Henry Kissinger believed that the regional balance of power hinged on maintaining Israel's military dominance over Arab countries, and that an Arab victory in the region would strengthen Soviet influence. Britain's position, on the other hand, was that war between the Arabs and Israelis could only be prevented by the implementation of United Nations Security Council Resolution 242 and a return to the pre-1967 boundaries. Fucking pudding heads.
xxx/ellauri148.html on line 130: The Arabs committed a lot of atrocities on Israeli troops, like clipped their fingernails and used them as ashtrays (the troops, not the clippings.) One Moroccan volunteer was caught with a sack full of Israeli body parts to take home as souvenirs. It turned out to be Joshua's foreskin bonanza. No reports of corresponding atrocities from the Israeli side.
xxx/ellauri148.html on line 161: Tää oli Moshelta hyvä veto sikäli että nää lisäyxet päihittää kristinuskon tärkeimmät vetolaastarit, lunastuskaupan luottokortin ja taivastoivon. Maimonides further explains in his work on the Halakhic code, the Yad haHazaqa (“The Strong Hand”), also known as the Mishne Torah (Second Torah) the view of redemption and the role Messiah will play. Maimonides summarizes the Jewish expectation of the Messiah. But the expectation of Messiah, is not limited to Maimonides comments, quotes from the Talmud, Targum, Midrash, Zohar and other writings give us a vivid picture of the expectation in the Jewish world of the times of Messiah. Messianic expectation in Rabbinic times (A.D.135-1750) and in the time of Yeshua may have changed over the years. For example in the time of Yeshua, The Temple existed and Israel was not scattered abroad as is the case today. In the days of Maimonides, there was no Israel and no Temple, and Jews were persecuted in Europe. Here we quote from Raphael Patai’s work, The Messiah Texts on pages 322-327, his translation of the Mishne Torah, Maimonides writes the following.
xxx/ellauri148.html on line 163: King Messiah will arise in the future and will restore the kingship of David to its ancient condition, to its rule as it was at first. And he will rebuild the Temple and gather the exiled of Israel. And in his days all the laws will return as they were in the past. They will offer up sacrifices, and will observe the Sabbatical years and the jubilee years with regard to all the commandments stated in the Torah. And he who does not believe in him, or he who does not await his coming, denies not only the [other] prophets, but also the Torah and Moses our Master. For, behold, the Torah testifies about him [the Messiah], as it is written,
xxx/ellauri148.html on line 165: The Lord will return your captivity and have compassion upon thee, and will return and gather thee from all the peoples whiter the Lord thy God hath scattered thee. If any of thine that are dispersed be in the uttermost parts of heaven, from thence will the Lord thy God will bring thee into the land which thy fathers possessed, and thou shalt possess it (Deut. 30:3-5)
xxx/ellauri148.html on line 173: And if there should arise from the House of David a king, who studies the Torah and occupies himself with the commandments as his father David had, according to the written and oral Torah; and if he forces all Israel to follow the Torah and observe its rules; and if he fights the wars of the Lord—then he must be presumed be the Messiah. And if he succeeds in his acts, and rebuilds the Temple in its place, and gathers the exiled of Israel—then he certainly is the Messiah. And he will repair the whole world to serve the Lord together, as it is written, For then will I turn to the peoples a pure language that they may call upon the name of the Lord to serve Him with one consent (Zeph. 3:9)
xxx/ellauri148.html on line 175: It should not come to one’s mind that in the days of the Messiah anything in the customary order of the world will be annulled, or that there will be something new in the order of Creation. For the world will continue in its path. And that which Isaiah said, the wolf shall dwell with the lamb, and the leopard shall lie down with the kid (Isa. 11:6), is but an allegory and a riddle. The true meaning of it is that Israel will dwell in safety with the wicked of the idolaters who are likened to a wolf and a leopard….And all of them will return to faith of truth, and they will neither rob nor despoil, but will eat the things which are permitted, in pleasure, together with Israel, as it is written, The lion shall eat straw like the ox (Isa. 11:7). And likewise, all the similar things said about the Messiah are but allegories. And in the days of the Messiah it will become known to everybody what thing the allegory signified and to what thing it alluded.
xxx/ellauri148.html on line 201: According to Jewish scripture and tradition, at the End of Days the nations of the world come against Jerusalem in the battle of Gog and Magog. Messiah ben Joseph leads the armies of Israel in battle and dies in the process. Both Elijah and Messiah ben Joseph are forerunners to Messiah ben David, who will come after a period of struggle and trying for the descendents of Israel. Messiah ben Joseph is seen as the pierced Messiah of Zechariah 12:10.
xxx/ellauri148.html on line 219: 6 And he will turn The hearts of the fathers to the children, And the hearts of the children to their fathers, Lest I come and strike the earth with a curse. Malachi 4:5-6
xxx/ellauri148.html on line 226: At that time Michael the great [celestial] prince will rise and blow the shofar three times…and Messiah ben David and Elijah will be revealed. And the two of them will go to Israel who will be [at that time] in the desert of the peoples, and Elijah will say to them; “This is the Messiah.” And he will return their heart [which will be faint] and will strengthen their hand… (T’fillat R. Shim’on ben Yohai, BhM 2:125)[15],[16]
xxx/ellauri148.html on line 236: R. Y’huda haLevi bar Shalom, and R. Pinhas haKohen, and Rav Huna, all the three of them said that Gog and Magog would come against Israel in the future to come three times, and the third time they would come up against Jerusalem and go to Judah, and dictate to them, for they are mighty men…
xxx/ellauri148.html on line 238: Behold I will make Jerusalem a cup of staggering unto all the peoples round about (Zech. 12:2). What is “cup of staggering”? [It means] that He will in the future make peoples drink the cup of staggering of blood….when they [Gog and Magog] go up there, what do they? They assign two warriors to every one of the Children of Israel. Why? So that they should not escape. When the heroes of Judah ascend and reach Jerusalem, they pray in their heart…In that hour the Holy One, blessed be He, gives heroism to Judah and they draw their weapons and smite those men on their right and on their left, and slay them (Midrash Tehillim, Psalm 119, ed. Buber pp. 488-89)
xxx/ellauri148.html on line 258: And now let us speak in praise of King Messiah who will come in the future with the clouds of heaven and two Seraphim [fiery angels] to his right and to his left, as it is written, behold with the clouds of heaven came one like unto a son of man (Daniel 7:13) (Pirqe Mashiah, BhM 3:70)[21]
xxx/ellauri148.html on line 266: R. Hiyya bar Yosef said: “In the future the pious will sprout up and emerge in Jerusalem, as it is said, They will blossom out of the city like grass of the earth (Ps. 72:16)… And they will rise up in their garments, as can be concluded from the wheat; If the wheat, which is buried naked, rises in several clothes, how much more so the pious who are buried in their clothes.” Babylonian Talmud Ta’an 2 a[22]
xxx/ellauri148.html on line 278: Rabba said in the name of R. Yohanan: “Jerusalem of this World is not like Jerusalem of the World to Come. Jerusalem of This world—anybody who wants to go up to visit her, can do so; but to Jerusalem of the World to Come only those can go up who are invited to come…” And Rabba said in the name of R. Yohanan: “In the future, the Holy One, blessed be He, will elevate Jerusalem by three parasangs…Resh Laqish said: “In the future the Holy One, blessed be He, will add to Jerusalem a thousand gardens, a thousand towers, a thousand fortresses, and a thousand passages, and each of them will be like sepphoris in its tranquil days, and there were in it 180,000 marketplaces of merchants of pot dishes.” (Babylonian Talmud Bab. Bath. 75b)[24]
xxx/ellauri148.html on line 288: The Roman historian Dion Cassius noted that the Christian sect refused to join the revolt. The Jews took Aelia by storm and badly mauled the Romans' Egyptian Legion, XXII Deiotariana. The war became so serious that in the summer of 134 Hadrian himself came from Rome to visit the battlefield and summoned the governor of Britain, Gaius Julius Severus, to his aid with 35,000 men of the Xth Legion. Jerusalem was retaken, and Severus gradually wore down and constricted the rebels' area of operation, until in 135 Bar Kokhba was himself killed at Betar, his stronghold in southwest Jerusalem. The remnant of the Jewish army was soon crushed; Jewish war casualties are recorded as numbering 580,000, not including those who died of hunger and disease. Judaea was desolated, the remnant of the Jewish population annihilated or exiled, and Jerusalem barred to Jews thereafter. But the victory had cost Hadrian dear, and in his report to the Roman Senate on his return, he omitted the customary salutation “I and the Army are well” and refused a triumphal entry.
xxx/ellauri148.html on line 303: Takapaikan dosentti Ari Helo ja keskustakonkari Risto Volanen puolustavat Keskon valtakoiraa: täähän vaino on jo yhtä syyllistävää kuin Annan gradun ilmastoahdistus! Rasisteja pitää demokraattisesti taivutella eikä roimia kuin stalinistit. Siitä tulee kaikille vain paha mieli. Demokratiassa enemmistö on aina oikeassa, niinet turpa umpeen vaan kakanruskeat. Tähän väliin työnantajapuolen lausunto.
xxx/ellauri148.html on line 305: Me ... me olemme lähteneet siitä että perusteluxi ei riitä se, että jos jakkuli vuotaa hunajaa niin valiokunnan utvojen on turha alkaa vaatia torttua ja kyrsää. Liukkaillehan on aivan turha lähteä jos heti ensimmäisen sazin jälkeen floppaa.
xxx/ellauri148.html on line 327: 27 Mar Saturday Earth Hour
xxx/ellauri148.html on line 330: 8 May Saturday World Ovarian Cancer Day
xxx/ellauri148.html on line 331: 8 May Saturday World Red Cross and Red Crescent Day
xxx/ellauri148.html on line 337: 4 Sep Saturday World Sexual Health Day
xxx/ellauri148.html on line 350: 17 Nov Wednesday World Premature Ejaculation Day
xxx/ellauri148.html on line 355: Cerebrates were zerg brood leaders. They were originally created by the Overmind as intermediate commanders but were removed from the Swarm's power structure by the Queen of Blades. Unnamed cerebrate. Kerrigan seized control of the cerebrate by severing its ties to the Overmind. It acted as her lieutenant and commander for her Swarms during the Brood War. Unnamed cerebrate, created to secure the Argus stone. Unnamed cerebrate, aided in the assault on Aridas, and commanded from in a cavern near the frontlines. (Lähde: Starcraft Wiki)
xxx/ellauri148.html on line 362: World Day for African and Afrodescendant Culture
xxx/ellauri148.html on line 384: 21 May World Day for Cultural Diversity of Dialogue Games
xxx/ellauri148.html on line 411: 14 November International Day against Illicit Trafficking in Cultural Property
xxx/ellauri148.html on line 444: In Sheffield, there was Philosophy for Creatives on World Philosophy Day by Rosie Carnall.In this workshop you will develop and explore big questions in group discussion before working on your own piece of creative writing. The discussion activities open up creative thinking to get you inspired and full of ideas. There will be an opportunity to share from your work if you wish to. This workshop will be lively, fun, creative and thought provoking. "Mind-blowing!" according to a previous participant -in a good way! It includes structured activities and space to do your own writing. Come with an open mind and something to write on -thinking hats are optional.
xxx/ellauri148.html on line 450: In Mexico's Conde Rul Museum of Guanajuato -Plaza de la Paz, they organized the conference "The Natural Desire to Know" (November 18, 12:00h). In collaboration with the State Institute of Culture, Mexican Cultural Centre of Nottingham, the digital marketing consultancy and audiovisual production "E Digital". With the special participation of Dr. Juan De Dios Martínez Lozornio, Dr. Gilberto Martiñón Cano and Eduardo Estala Rojas.
xxx/ellauri148.html on line 466: Mannheim, Germany. World Day of Philosophy 2021: Public lecture "Responsibility for the Future and Climate Ethics". Public lecture with reception on the World Day of Philosophy with a greeting by Rector Prof. Dr. Thomas Puhl by Mannheim University. The lecture will focus on the question of how far individuals must or should feel obliged to contribute to climate protection. Hold on to your pants!
xxx/ellauri148.html on line 472: Lausanne, Switzerland. Nuit de la Philosophie by Nouvelle Acropole Suisse. After the first Philosophy Night in Zurich in 2016 was a great success with more than 700 visitors, the number of visitors increased steadily with a peak of more than 2100 visitors in 2019. In 2020, the event had to be held online. General theme 2021: Philosophy, an art of living. If there is a discipline that can help us to live in a world that is now volatile, uncertain, complex and ambiguous, but also to build the future on a more secure and stable basis, it is philosophy.
xxx/ellauri148.html on line 474: Rome, Italy. ‘World Philosophy Day –Philosophy for the Futures’ bythe Italian Ministry of Education, TheDirectorate General for School Regulations, Evaluation andthe internationalization of the national education system of the Ministry of Education in collaboration with the Italian National Commission Italian National Commission for UNESCO.The Italian Ministry of Education, Professor Patrizio Bianchi, will open the celebration.the Secretary General of the National ItalianCommission UNESCO and The National Coordiator of Italy UNESCO ASPnet, will discuss the role of philosophy for next generation in the global contest.In the First Session, Luciano Floridi, philosopher, and Cristina Becchio, scientist, will speak about the importance of philosophy for reimaging the future and education.Inthe Second Session, experts,teachers,researchers,and students will discuss about new philosophical practices to make philosophy accessible to all. Ils sont fous, les Romains.
xxx/ellauri148.html on line 476: Cerignola, Italy.‘Philosophical Paths, Philosophically -Agenda 2030’ by Club Unesco Cerignola. For one evening, our Old Earth is transformed into a long philosophical trail made up of the narrating voices of the young and old students of our schools. They will demonstrate, with their words, how the protection of the Environment, health, human rights, enshrined in the 2030 Agenda, are needs expressed by both ancient philosophers and current thinkers. Moreover, walking through the small streets that represent our historical heritage, we could be pervaded by those cultural values that identify us and inspire the desire to be more responsible.
xxx/ellauri148.html on line 478: Brasilia, Brazil. ”O valor da unidade em tempos de crise” by Nova Acropole. Brazil will carry out a set of activities allusive to the date. In a year in which the Coronavirus pandemic has pockmarked humanity, and especially Brazil, nothing could be fairer than to offer the public philosophical lectures that are pertinent to the crisis we are currently experiencing.
xxx/ellauri148.html on line 485: Santa Cruz de Tenerife, Spain: “Philosophy, Future and what now?” by University of la Lacuna. Date: November 11, 2021. Place: Salón de Grados (1st year students, Philosophy), Aula 4.6 (2nd year students, Future), Aula 4.5 (3rd year students, What now?), Seminar 3 (4th year students, TBD.). Philosophy Section. Free admission at the following link.
xxx/ellauri148.html on line 491: Bamberg, Germany. Unesco-Welltag der Philosophie by Bamberg Universität. Man is only fully human where he plays (Friedrich Schiller). Play is still a largely unexamined phenomenon in ethics education. Despite the numerous possibilities of using it (e.g. as a role play), the traditional text discussion is still the standard. In interaction, the participants and the lecturer will discuss and test different possibilities of a game-centered ethics education. The central question is: Which competencies can be opened up through the use of playful methods? To make sure that it does not just remain theoretical, we offer all participating students a city tour of a different kind: By means of a rally on the app Action-Bound, the participants get to know Bamberg not only with its well-known sights, but also from a philosophical point of view. In addition to answering questions about the content, there are also smaller but philosphically no less important tasks to complete.
xxx/ellauri148.html on line 502: 3.) Sector of Philosophy and Cultural Studies of the Department of SNTL FOR NUST MISIS. Events of the Philosophy and Cultural Studies sector of the SNTL Department dedicated to the Day of Philosophy -2021: Round table "International Day of Philosophy 2021" in the framework of a scientific and methodological seminar at the Department of SNTL.. room L-63.
xxx/ellauri148.html on line 505: Eiköhän se ollut siinä. Huomaa että USA ei ole mukana, koska se ei maxa Yhdistyneiden kansakuntien jäsenmaxua. Eikä Kiinakaan, vaikka maxaa. No Intiassa on enemmän apinoita kuin konsanaan Kiinassa, ja Intia on mukana, kokonaista 2 joukkueella. Mutta koko islamilainen maailma loistaa poissaolollaan. Entä pieni Suomi, ja Esa Saarinen? Vähän näyttää siltä että koulufilosofia on samanlaisessa aallonpohjassa kuin strukturaalilingvistiikka. Ei oikein ole kysyntää. Paree jakaa innostusta rakastavaisille. Siitä piisaa aina tulonlähdettä.
xxx/ellauri148.html on line 524: Song of Solomon 7:11-12. Latin text. Veni, dilecte mi, egrediamur in agrum, commoremur in villis, mane surgamus ad vineas, videamus si floruit vinea, si flores fructus parturiunt, si floruerunt mala punica: ibi dabo tibi ubera mea.
xxx/ellauri149.html on line 10: font-family: 'UnifrakturMaguntia';
xxx/ellauri149.html on line 11: src: url(http://grapson.com/fonts/UnifrakturMaguntia.ttf);
xxx/ellauri149.html on line 45:
xxx/ellauri149.html on line 52: Vähemmällä vaivalla Eski ansaizee shamppanjakorkkinsa kuin meidän säälittävä airbnb. Olenko siis kade? Hetkinen hetkinen premissoidaan tilanne: en ole niin kade että haluisin olla turha julkkis kuten hän, vaan saisihan se mielellään olla yhtä köyhä ja tuntematon kuin mä. Eskin verkkokaupassa on paljon samaa kuin juutalais-kiinalaisessa Wishissä.
xxx/ellauri149.html on line 54: Tung said he prefers teams with cross-cultural backgrounds. For example, Zhang Sheng, co-founder of Wish, is a Chinese who once studied in the U.S., while another co-founder of the company Peter Szulczewski is a Jew from east Europe. He explained that Americans tend to focus on domestic market and ignore overseas opportunities. But teams with multinational backgrounds are more likely to set their eyes on global market. For example, around 50% of Wish’s revenue comes from overseas market.
xxx/ellauri149.html on line 81: Viranomaiset antoivat Wishille kaksi kuukautta aikaa järjestää asiansa niin, että palvelu istuisi Euroopan verkkokaupankäyntiä ja tuoteturvallisuutta koskeviin sääntöihin ja lakeihin.
xxx/ellauri149.html on line 89: Saarinen väitteli Helsingin yliopistossa joulukuussa 1977 tutkimuksellaan Backwards-Looking Operators in Intensional Logic and in Natural Language, joka käsitteli logiikkaa ja kielifilosofiaa, ja valmistui filosofian tohtoriksi 1978. Väittelynsä jälkeen hän toimi filosofian laitoksen assistenttina ja dosenttina sekä virkaatekevänä professorina. Saarinen haki Helsingin yliopistosta myös vakituista professorin virkaa mutta ei saanut sitä, koska todettiin epäpäteväxi. Kateet kolleegat ja lööpit nauroivat. Toimittuaan yrityselämän parissa Saarinen nimitettiin vuonna 2002 systeemitieteiden, soveltavan filosofian ja luovan ongelmanratkaisun professoriksi Teknilliseen korkeakouluun.
xxx/ellauri149.html on line 99: Syyttömänä vankilassa 43 vuotta istunut neekerismies vapautettiin USA:ssa: ”En uskonut tämän päivän koittavan” Saattaa olla, ettei miehelle edes makseta lainkaan korvauksia turhaan vankilassa vietetystä ajasta. Charityllä on miekkoselle koottu noin 200K dollaria. Kelpaa sillä rehvastella loput ajasta.
xxx/ellauri149.html on line 206: Laulaja-sivunkääntäjä-lauluntekijä trio jonka kynistä on syntynyt lukemattomia hittikappaleita kuten Kuoriainen ja... no ainakin se. Roolimallisto monille suomalaisille eturivin artisteille ja takarivin huutajille.
xxx/ellauri149.html on line 292: Hänet tunnettiin nimellä reb Moishe ba-ba-ba. Että miksi ba-ba-ba? Koska hän puhui sillä tavalla: "Ba-ba-ba, Kaikkivaltias laissez-faire auttaa kyllä, ba-ba-ba, Messias tulee ja maailma pelastuu. Ba-ba-ba, on hyvä olla keskustalainen. Voiko suurempaa iloa ollakaan kuin olla keskustalainen? Minä luovun kaikista teattereista, rikkauksista, kaikista herkuista yhtä Pafos-seminaaria vastaan, yhtä psalmien lukua, yhtä Asher Yotzaria vastaan! Jos joku tarjoaisi minulle kaikkea maailman kultaa, kaikki palatsit ja linnakkeet ja sotilaat ja kasakat sillä ehdolla että jätän yhden siunauksen lukematta, nauraisin hänelle päin naamaa. Nehän ovat turhuutta ja pikkujuttuja, eivät tyhjän munankuoren arvoisia. Mutta kun luen rukouksen Joka olet sanallasi luonut kaiken olevaisen", tunnen uuden voiman luissani ja ytimissäni. Ajattelehan nyt: Siunattu olet Sinä. Herra meidän Jumalamme Jorma Ollila, maailmankaikkeuden valtias joka olet sanallasi luonut kaiken olevaisen. Ihan kaiken! Taivaan ja maan, minut, sinut, jopa - anteeksi vain tämä rinnastus - koiran kadulle. Kaikki on Hänen luomaansa, paizi viranomaistehtävät suuren Luojan Esko Ahon, ja meille Hän antoi kyvyn ylistää Häntä. Eikös siinä ole maallista iloa kyllin?
xxx/ellauri149.html on line 364: Roger Ebert gave the film three stars out of four, calling it "a bright and sometimes breathtaking retelling" of the source material. He praised it as a improved version of the "commercial shlock" of the source material, "being light instead of turgid" and "outward-looking instead of narcissistic". He applaud the portrayal of the titular character as "human, strong and reachable", only achieved elsewhere by The Gospel According to St. Matthew (1964) and The Last Temptation of Christ (1988).
xxx/ellauri149.html on line 366: Conversely, Howard Thompson of The New York Times wrote, "Broadway and Israel meet head on and disastrously in the movie version of the rock opera 'Jesus Christ Superstar,' produced in the Biblical locale. The mod-pop glitter, the musical frenzy and the neon tubing of this super-hot stage bonanza encasing the Greatest Story are now painfully magnified, laid bare and ultimately patched beneath the blue, majestic Israeli sky, as if by a natural judgment." Arthur D. Murphy of Variety wrote that the film "in a paradoxical way is both very good and very disappointing at the same time. The abstract film concept ... veers from elegantly simple through forced metaphor to outright synthetic in dramatic impact."
xxx/ellauri149.html on line 389: A similar impression is given in the Bible. Tatu Vaaskivi argues on similar lines in his unforgettable Pyhä kevät. That or not wanting to be bossed around. Many, many adaptations have been made over the centuries, in which Judas, Pilate, and/or the Jews have been blamed to a greater or lesser, sometimes very extreme degree.
xxx/ellauri149.html on line 407: King Herod is a genocidal king, one who ordered the mass-slaughter of Jewish babies, which is why Jesus was born in stable to refugee parents. He also is the one who determines Jesus is a fraud and sends him back to Pilate. Yet his song number is a bouncy plea for Jesus to perform miracles while bopping around. The 2012 version turns him into a talk show host, where he asks the viewers to vote if Jesus is a miracle worker or a fraud. He gets a round of applause after his song, despite the audience knowing that he sealed Jesus's fate and that he's set the ball rolling for the climactic crucifixion.
xxx/ellauri149.html on line 427: Naturally, this varies between productions, and some lean into the brotherly angle of their bond instead. But there are a few stand-out moments in the lyrics and structure of the story themselves that encourage this interpretation:
xxx/ellauri149.html on line 469: "Corpsing" (also called "breaking") is actor-speak for having an unscripted fit of laughter onstage, so-called because the worst time to have the giggles is when one is playing a corpse. Corpsing doesn't necessarily mean that the material is especially funny (though, of course, it can be), or that the actors aren't taking it seriously; it just happens, and even excellent actors can corpse. Many actors try to cover this by covering their mouth and muffling the sounds they make. When this is done, a fit of laughter can rather haphazardly be turned into violent sobbing, with varying levels of success. Of course, that only helps if violent crying is appropriate for the scene (again, playing a corpse leaves you in trouble, as corpses don't cry either — usually).
xxx/ellauri149.html on line 493: Paul Bötticher (2 November 1827 – 22 December 1891) was a German biblical scholar and orientalist, sometimes regarded as one of the greatest orientalists of the 19th century. Lagarde´s strong support of anti-Semitism, vocal opposition to Christianity, racial Darwinism and anti-Slavism are viewed as having been among the most influential in supporting the ideology of Nazism.
xxx/ellauri149.html on line 501: Germany is the totality of all German-feeling, German-thinking, German-willing Germans: In this sense, every one of us is a traitor if he does not consider himself personally accountable in every moment of his life for the existence, fortune and future of the fatherland, and each is a hero and liberator if he does.
xxx/ellauri149.html on line 503: In his 1887 essay "Jews and Indo-Germans", he wrote: “One would have to have a heart of steel to not feel sympathy for the poor Germans and, by the same token, to not hate the Jews, to not hate and despise those who – out of humanity! – advocate for the Jews or are too cowardly to crush these vermin. Trichinella and bacilli should not be negotiated with, trichinella and bacilli should also not be nurtured, they would be destroyed as quickly and as thoroughly as possible. The problem is, guys like Paul Böttinger are like lice, there is no way to exterminate them for good. Where there are simians, their lice will also thrive.
xxx/ellauri149.html on line 520: Rockwell denied the Holocaust and believed that Martin Luther King Jr. was a tool for Jewish Communists wanting to rule the white community. He blamed the civil rights movement on the Jews. He regarded Hitler as the White savior of the twentieth century. He viewed black people as a primitive, lethargic race who desired only simple pleasures and a life of irresponsibility and supported the resettlement of all African Americans in a new African state to be funded by the U.S. government. As a supporter of racial segregation, he agreed with and quoted many leaders of the Black nationalism movement such as Elijah Muhammad and Malcolm X. In later years, Rockwell became increasingly aligned with other Neo-Nazi groups, leading the World Union of National Socialists.
xxx/ellauri154.html on line 10: font-family: 'UnifrakturMaguntia';
xxx/ellauri154.html on line 11: src: url(http://grapson.com/fonts/UnifrakturMaguntia.ttf);
xxx/ellauri154.html on line 73: Pyylevän ja pyllynruman Gonorrhén rivot lastut saivat miesmäisen George Sandin kuohuxiin. Sandin kuoharia lipittivät Musset nuorena ja Flaubert vanhana. Andre Maurois toimi molempien elämäkerturina, pitäisikö lukea. Elsassin juutalainen Herzog ei tainnut kyllä olla mikään huumormies. Sen perhe oli seinäverkon kutojia. Herttuasta tuli maailmansodan jälkeen huono kuningas. Se oli vähän tollanen sakkolihan mezästäjä kuin Valesnesin herra. Munasäkillä on kyllä sana hallussa, sitä ei käy kieltäminen:
xxx/ellauri154.html on line 95: Sand was one of many notable 19th-century women who chose to wear male attire in public. For this, she was better known in anglo-saxon circles than Balzac and Hugo in the 1830´s. In 1800, the police issued an order requiring women to apply for a permit in order to wear male clothing. Some women applied for health, occupational, or recreational reasons (e.g., horse riding), but many women chose to wear pants and other traditional male attire in public without receiving a permit. They did so as well for practical reasons, but also at times to subvert dominant stereotypes and to practice same sex relationships.
xxx/ellauri154.html on line 97: Sand was one of the women who wore men´s clothing without a permit, justifying it as being less expensive and far sturdier than the typical dress of a noblewoman at the time. Haha. In addition to being comfortable, Sand´s male attire enabled her to circulate more freely in Paris than most of her female contemporaries, and gave her increased access to venues from which women were often barred, even women of her social standing, like all-male steam baths. Also scandalous was Sand´s smoking tobacco in public; neither peerage nor gentry had yet sanctioned the free indulgence of women in such a habit, especially in public (though Franz Liszt´s paramour Marie d´Agoult affected this as well, smoking even larger cigars than George).
xxx/ellauri154.html on line 103: Fyodor Dostoevsky "read widely in the numerous novels of George Sand" and translated her La dernière Aldini in 1844, but "discovered to his dismay that the work had already appeared in Russian". In his mature period, he expressed an ambiguous attitude towards her. For instance, in his novella Notes from Underground the narrator refers to the sentiments he expresses as, "I laugh off at that point the European, inexplicably lofty subtleties of George Sand".
xxx/ellauri154.html on line 113: Eräs tiedonlähde Marian elämästä on Ballsackin pornokirja. Toinen on pyhän Jerusalemin patriarkka Sophroniuksen (n. 560 – 11. maaliskuuta 638) kirjoittama Vita, jonka Napolin kirkon diakoni Paulus Diaconus käänsi latinaksi nimellä Vita. Oman kertomansa mukaan pyhä Zosimus Palestiinalainen (460–560) oli pyhän Egyptin Marian henkilökohtainen hyvä ystävä ja elämäkerturi.
xxx/ellauri154.html on line 121: Ensimmäiset 17 vuotta olivat täynnä kiusauksia. Muisto Egyptin liha- ja kalaruoista kiusasi Mariaa. Vesikin oli erämaassa tiukalla; Egyptissä hän oli juonut helmeilevää viiniä. Marian vaatteet kuluivat riekaleiksi, eikä hänellä enää ollut mitään, millä suojata itseään sen enempää päivän hehkuvalta auringolta kuin erämaan kylmiltä öiltäkään. Välillä hänen mieleensä muistui kevytmielisiä lauluja, joita hän huomaamattaan vanhasta muistista hyräili, ja entiset synnit alkoivat houkutella. Silloin hän siirsi ajatuksensa Jumalanäitiin, jota hän piti takaajanaan ja turvanaan. Heti olo helpottui, valo ympäröi hänet ja sopimattomat ajatukset katosivat. Jos himon houkutukset kävivät kestämättömiksi, Maria heittäytyi itkien tuntikausiksi maahan kasvoilleen eikä noussut ennen kuin näki Jumalanäidin lähettämän valon ilmestyvän.
xxx/ellauri154.html on line 133: Zosimaa lohdutti, että hän oli saanut tietoonsa suuren kilvoittelijan nimen. Se oli yllättäen Maria. Paikka oli noin 20 päivämatkan päässä sieltä, missä hän oli antanut Marialle pyhän ehtoollisen. Zosima hämmästeli, kuinka Maria oli voinut siirtyä sinne vain muutamassa tunnissa. Hän yritti turhaan kaivaa kepillä kovettunutta maata haudatakseen Marian. Yhtäkkiä hän näki salonkileijonan tulevan paikalle. Sekin nuoli Marian jalkoja ja alkoi sitten isä Zosiman ohjeiden mukaan kaivaa käpälillään kuoppaa, johon tämä laski Marian ruumiin. Marian pikakyyti hautapaikalle oli selvinnyt. Samoin minne Zosiman sekuntikello oli hävinnyt.
xxx/ellauri154.html on line 142: Saint-Denis, le plus célèbre des saints « céphalophores », est souvent représenté portant sa tête, iconographie fréquente des martyrs décapités. Selon d'anciens récits, le saint se serait relevé, aurait ramassé sa tête, et aurait marché jusqu'au lieu de sa sépulture. Outre la tête coupée, il est reconnaissable grâce à ses attributs, la mitre et les chaînes. La façade de la cathédrale Notre-Dame de Paris en offre un exemple sur le piédroit du Portail de la Vierge.
xxx/ellauri154.html on line 173: Henkilöstömuutosten yhteydessä yliopisto on joissakin tapauksissa turvautunut lakitoimistojen palveluihin.
xxx/ellauri154.html on line 180: Monissa suomalaisissa yliopistoissa on vahva hallintojohtaja, joka toimii vastapainona rehtorille ja turvaa hyvän hallintotavan ja lain mukaisen toiminnan. Tampereen yliopistossa hallintojohtajaa ei ole.
xxx/ellauri154.html on line 198: Sillä välin vanha kunnon Braguelonge tuskitteli itsekseen: - Vanha Uh! Uh! vanha Uh! Uh, kunpa tukehtuisit hinkuyskään! kunpa syöpä sinut söisi! vanha hampaaton kampa! vanha tohveli, jossa jalka ei enää pysy! vanha väkipyssy! vanha kapaturska! vanha hämähäkki, joka liikkuu vain sänkyyn kaivautuakseen! vanha ruumis, jolta sisälmykset ovat jääneet auki! vanha paholaisen kehtolaulu! vanha tallilyhty! vanha käärmeen silmä!... vanha rummunnahka! vanha sadan puukon tuppi! vanha puu, jota koko maailma on kastellut! Antaisin taivasosuuteni, jos pääsisin sinusta irti!
xxx/ellauri154.html on line 214: The theme of Salome is one that Moreau returned to time and again. The artist explored the subject in more than one hundred sketches and drawings as well as in numerous paintings—ranging from highly elaborate to sketchily rendered—and even in sculpture (both Salome and The Apparition figured in Moreau’s waxworks). Moreau was not alone in his passion for the theme of Salome, as other famous artists — Lucas Cranach, Caravaggio, Titian, Guido Reni, Artemisia Gentileschi, Aubrey Beardsley, and Nabil Kanso, to name just a few — shared this interest. Selkeästi perverssiä jengiä.
xxx/ellauri154.html on line 222: Its symbolism is ambiguous. Does it signal lust, or is it a symbol of purity? Mieti sitä. Moreau’s typically enigmatic approach made him a target for the promoters of Naturalism, most notably Émile Zola, who accused him of retreating into his dreams and offering an artistic response to the challenge posed by science—one that couldn’t possibly have value in the modern age. Such criticism hurt him deeply and only fueled Moreau’s purposeful cultivation of ambiguity.
xxx/ellauri154.html on line 239: Matho is tortured before his execution; Salammbô, witnessing this, dies of shock. The Zaïmph has brought death upon those who touched it. What shock? Sounds more like a case of poisoning:
xxx/ellauri154.html on line 245: Anyway. Salome aloittelee rietasta tanssiaan. Suurenmoinen kultalameepuku. Sen tissinnapit kimmahtavat pydeen. Samaa ei voi sanoa Herodeen nahattomasta munasta. Vähän tää on kuin Thumbelina turilaiden bileissä. Siitä muinoin kimmahti penis heti tanaan. Oi niitä aikoja. Evankelistat jätti kertomatta Salomen sulokkuudesta. Johannexen ilmassa keikkuva irtopääkin on jäänyt sitä hämmästelemään. Tanssijatar on kuin särjetty ruukku, crackpot. Kleistilläkin oli sellainen. Kaiken synnin ja rikoxen alkujuuri on tää huhmar, niin aina. Petkeleessä ei ole mitään vikaa. Juppajju, panostamisestapa tässä kaikessa syntitouhussa on ens kädessä kymysys. Sukuelimet on pidettävä puhtaana ettei niistä ihku eläimellistä naisen hajua.
xxx/ellauri157.html on line 10: font-family: 'UnifrakturMaguntia';
xxx/ellauri157.html on line 11: src: url(http://grapson.com/fonts/UnifrakturMaguntia.ttf);
xxx/ellauri157.html on line 32:
TIEDE 2022
Naturalia atque turpia
xxx/ellauri157.html on line 45: Anne Morrow Lindbergh, wife of ace aviator, Charles Lindberg was a renowned author. As an aviator she flew with Charles, assisting him as a navigator and radio operator, in many notable aviation milestones that he achieved. She was also the first American woman to obtain a glider pilots license in 1930. Her works included genres of poetry to non-fiction. She expressed her thoughts on distinct topics varying from solitude and contentment to youth and age, from the role of women in 20th century to love, marriage and peace.
xxx/ellauri157.html on line 104: Jordaens’s large painting of The Wife of King Candaules displaying herself to Gyges is in the Nationalmuseum, in Stockholmii. In the large painting, the Queen is depicted lifesize, seen from behind, standing before a canopied bed. She is virtually naked, but for a string of pearls and a lace-trimmed cap. Just as she is about to step into her bed, she pauses and casts a backward glance, apparently addressing the viewer with a conspiratorial smile. On the far right of the picture, Gyges can be glimpsed craning his head through a gap in the curtain, with the King close behind him.
xxx/ellauri157.html on line 107: In the seventeenth century, the story of King Candaules’s wife was seen as a moral lesson, warning against violations of the marital bedchamber. The theme was treated by the poet Jacob Cats in his Toneel vande mannelicke Achtbaerheyt, in which he devoted no less than eighty-six verses to the tale of Candaules and Gyges, and illustrates the scene in the royal bedchamber with a print by Pieter de Jode after Adriaen van de Venne. In the print the Queen is seen half naked from behind. Candaules is already in bed, and the Queen looks at Gyges, who is largely concealed behind the wallhangings. The moral of the story is clarified by a scene on a smaller scale in the background, showing Candaules being slain by Gyges. The print no doubt served as an inspiration for several other later renditions of the theme in Northern Netherlandish painting, including works by Frans van Mieris the Elderv, and Eglon van de Neervi.
xxx/ellauri157.html on line 109: Vähän siedettävämpi perätarjonta on tämä William Ettyn yritys samasta aiheesta. William Etty (1787–1849), the seventh son of a York baker and miller, had originally been an apprentice printer in Hull, but on completing his seven-year apprenticeship at the age of 18 moved to London to become an artist. Strongly influenced by the works of Titian and Rubens, he submitted a number of paintings to the Royal Academy of Arts and the British Institution, all of which were either rejected outright or drew little attention when exhibited. In 1821 he finally achieved recognition when the Royal Academy accepted and exhibited one of his works, The Arrival of Cleopatra in Cilicia (also known as The Triumph of Cleopatra). Cleopatra was extremely well received, and many of Etty's fellow artists greatly admired him. He was elected a full Royal Academician in 1828, beating John Constable to the position. Jordaens and Etty both contrasted Nyssia's pale flesh against dark red drapery and showed her in a similar pose. Jordaens's painting has hung in Sweden since the 17th century, and it is unlikely Etty was aware of it. Se tuskin löytyi googlaamalla.
xxx/ellauri157.html on line 152: The Gemara is not just a collection of superhero stories. If one searches the gemara for demon stories as one would eagerly anticipate the next Superman comic book, then one has missed the point. The gemara is not an action and adventure story, but a work of religious and ethical instruction. The gemara would not have mentioned the "cat method" for viewing demons if it did not contain some message of religious import. Though it remains a mystery which message.
xxx/ellauri157.html on line 164: Sanoo Erkka Lehtola (n.h.) Singerin Nuoren miehen takakannessa. Paskanjauhantaa, ei Singerin "taika" ole sen proosassa, jossain vitun taitavassa periodissa, vaan sen kertomuxissa ja ajatuxissa. Ensimmäisen maailmansodan Varsovassa pieni juutalainen poika ezii turhaan totuutta ja jumalaa. Kumpaakaan ei löytynyt. Pyhät kirjoituxet, Darwinin teoriat enempää kuin filosofien kirjat eivät anna vastausta polttavimpaan kysymyxen: mixi ihmiset ja eläimet kärsivät. Siis taas toi teodikea, höh. Kun pillu tulee kuvaan mukaan tämmöiset hömpötyxet kyllä unohtuvat. No kyllähän Darwin ja Malthus antaa tyhjentävän vastauxen, mutta Singeriä se ei vaan miellytä:
xxx/ellauri157.html on line 188: oli tietoisuus, kauneus, viisaus ja armo, kun taas Kantin ja Laplacen sumu oli golem, ihmisen näköinen mutta kuollut. Kysymykseen miten tämä kuollut golem oli tuottanut puut, kukat, linnut, leijonat, Maimonideksen, Kopernikuksen, Newtonin ja Baal Shemin, tiedemiehillä oli yksi vastaus: kehitys, evoluutio. Mihkä sitä kaikkeuden tietoisuutta edes tarvitaan, se on turhake, armosta puhumattakaan. Ockhamin partaveizi raakkaa sen armotta pois.
xxx/ellauri157.html on line 199: Itchelen kysymys on väärin asetettu: Mixi ei? Aistinvaraiset elukat syö ja väistelevät toisiaan. Pedosta se tuntuu tosi hyvältä, saalista se voi kyllä vähän kirpasta. Jonsei kirpasisi, saalis ei ymmärtäisi juosta karkuun. Siinä se. Sattuminen viivästyttää kuolemista. Elukat optimoituvat välttämään molempia, siinä koko juttu. Jos ne eivät optimoisi, ei niitä olisi, joku optimisti olisi jo syönyt ne. Ja tätä simppeliä maailman menoa rupee sitten joku ohimokiharainen laiha hederpoika suremaan. Sillä on ollut liian hyvät oltavat. Se on liian kauan syönyt muita esim kanoja tulematta syödyxi, että sen mielestä asiassa on jotain epäreilua. Ei ole. Kaikki muut elukat ottaa tän vaan annettuna eikä lähde sitä turhaan problematisoimaan. Tekevät vain parhaansa ja kazovat mihin se riittää. Se on apinalla ahneutta vittu, ja narsismia, sitäse on eikä mitään muuta. Ravintoketjun johtavana petona se on tottunut aina voittamaan.
xxx/ellauri157.html on line 204: Baal Shem (Hebrew: בַּעַל שֵׁם, pl. Baalei Shem) is a title for a historical Jewish practitioner of Practical Kabbalah and miracle worker. Employing the names of God, angels, Satan and other spirits, Baalei Shem heal, enact miracles, perform exorcisms, treat various health issues, curb epidemics, protect people from disaster due to fire, robbery or the evil eye, foresee the future, decipher dreams, and bless those who sought his powers.
xxx/ellauri157.html on line 206: In Judaism, similar figures arbitrated between earthly realities and spiritual realms since before the establishment of Talmudic Judaism in the 3rd century. However, it was only in the 16th century that these figures were called Baalei Shem. It looks like a Jewish reflex of the cotemporaneous revivalist movements among the protestants. Herbal folk remedies, amulets, contemporary medical cures as well as magical and mystical solutions were used in accordance with traditional Kabbalistic teachings as well as adapted Lurianic guidelines in the Middle Ages.
xxx/ellauri157.html on line 210: Baal Shem Tov was the stage name of Rabbi Israel ben Eliezer, a Polish rabbi and mystical healer known as the . His teachings imbued the esoteric usage of practical Kabbalah of Baalei Shem into a spiritual movement, Hasidic Judaism. While a few other people received the title of Baal Shem among Eastern and Central European Ashkenazi Jewry, the designation is most well known in reference to the founder of Hasidic Judaism. Baal Shem Tov, born in the 17th century Kingdom of Poland, started public life as a traditional Baal Shem, but introduced new interpretations of mystical thought and practice that eventually became the core teachings of Hasidism. In his time, he was given the title of Baal Shem Tov, and later, by followers of Hasidism, referred to by the acronym BeShiT. He disavowed traditional Jewish practice and theology by encouraging mixing with non-Jews and asserting the sacredness of everyday corporal existence.
xxx/ellauri157.html on line 229: The Hasidic leaders say that "to dispel darkness one does not fight it, but turns on the light".
xxx/ellauri157.html on line 231: The grand masters of Mussun Mussun would counter that such a path has the danger of escapism, as understanding oneself is the basis of mature consciousness. In some Hasidic schools, this pitfall of mystical escapism with more external forms of emotional enthusiasm are avoided, but that kills a lot of the fun.
xxx/ellauri157.html on line 235: Such material and spiritual fun with another person achieves its own manifold spiritual illumination and refinement of one's personality. Just as some traditional forms of Jewish thought gave emphasis to fear of punishment as a helpful contribution to beginning Jewish observance, before progressing to more mature levels, so too do some Jewish approaches advocate motivation from eternal reward in the Hereafter, or the more refined ideal of seeking spiritual and scholarly self-advancement through Torah study. Study of Torah is seen by Rabbinic Judaism as the pre-eminent spiritual activity, as it leads to all other mitzvot (Jewish observances). The more time spent in the yeshiva, the less vacuum-cleaning and taking-out of garbage at home. To seek personal advancement through learning is a commendable ideal of Rabbinic Judaism.
xxx/ellauri157.html on line 239: The Lithuanian rabbis (like Itchele's mom's folks) feared that Hasidism demoted the traditional importance on Torah study, from its pre-eminent status in Jewish life. Some Hasidic interpretations saw mystical prayer as the highest activity, but their practitioners thought that through this, all their Jewish study and worship would become easier. By the mid-19th Century, the schism between the two interpretations of Eastern European Judaism had mostly healed, as Hasidism revealed its dedication to bookwormship, and the Lithuanian World saw advantages in the Hasidic shared fun.
xxx/ellauri157.html on line 248: Hasidism adopts the different Kabbalistic forms of love, and the mystical fear of dogs. The classic Hasidic love manual the Tanya by aforementioned Schneur Zalman of Liadi describes many types of love and fear. It is a systematically structured guide to daily Hasidic life. In all Hasidism, as in Kabbalah, love and fear are awakened by studying hot and scary texts.
xxx/ellauri157.html on line 254: Likewise a story is told of how in moments of mystical rapture, Schneur Zalman of Liadi would be seen rolling on the floor, exclaiming to his housekeeper: "God, I don't want your Garden of Eden (Heavenly World), I don't want your World-to-Come (Messianic days), I just want You!".
xxx/ellauri157.html on line 257: The teachers of Hasidism point out that fear of God is different from natural forms of worldly fear, which are uncomfortable experiences, and when experienced, at the time remove other emotions. The trepidation felt when perceiving the mystical greatness of God carries its own delight and vittul-nullification, rather like a roller coaster or feeling up a maiden, and can be felt together with longing and delight of mystical love.
xxx/ellauri157.html on line 259: Hasids are nature-lovers by nature. Rabbi Nachman of Breslav poetically depicts the spiritual lifeforce in the grasses of the field as joining and helping in one's prayers. Psychologically too, nature looks better with dogs and sheep in it. To a sensitised soul, even a tree can take on extra dimensions if it has a hole in it. The Kabbalists explain that one of the Hebrew names of God "Elo-h-im" is numerically equivalent in Gemara with "HaTeva" meaning "Nature").
xxx/ellauri157.html on line 265: In the tale, the sheep become aware in their instinctive feelings of the existence of a stranger on their pasture. According to the tale, Baal shem Tov's prayers were loud enough for even hard of hearing to perceive this.
xxx/ellauri157.html on line 278: Some niggunim originate from non-Jewish sources. Hasidic custom, based on a practice of the Baal Shem Tov, adapted secular anthems, marches and folk songs, ascribing to them a new spiritual interpretation. Hasidic belief is that these songs, in their secular forms, are in spiritual exile. By adapting them to liturgical forms, they are raising "Sparks of Holiness", based on the Kabbalistic rectification of Isaac Luria.
xxx/ellauri157.html on line 280:
xxx/ellauri157.html on line 286:
xxx/ellauri157.html on line 343: Scholem’s first marriage to Escha Burchhardt was on the rocks by the early 1930s. Not only was he imagining himself in love with Kitty Steinschneider (there is no evidence that she reciprocated), but he was also pursuing a relationship with his student, Fania Freud (they married in 1936). His diaries betray a sense of emotional chaos, as he wrote to his friend, Walter Benjamin, explaining to Benjamin why he could not host him in Jerusalem. He also wrote to Benjamin that he was struggling with questions of good and evil and whether an evil person could also be just. While he doesn’t say whether these questions were purely theoretical or not, it is striking that such ruminations came at exactly the time when his personal life was in turmoil.
xxx/ellauri157.html on line 402: It had turned to dead, black coal
xxx/ellauri157.html on line 431: It had turned to dead, black coal
xxx/ellauri157.html on line 455: The Buber Medal highlights the most outstanding works of Buber, one of the greatest philosophers of the 20th Century.
xxx/ellauri157.html on line 458: Portrait of Buber on a lowered area on the left half of the medal, "Martin Buber" in Hebrew and English and below, Buber´s signature, on a raised area on the right half of the medal.
xxx/ellauri157.html on line 508: Hesse’s personal experience with psychoanalysis began when he sought therapy and refuge in a sanatorium after his father’s death in 1916, his first wife’s schizophrenia, and a serious illness of his son, Martin (not Mordechai). This began a long obsession with psychoanalysis, the influence of which appears in Demian (1919) and in his later work, which evidences his interest in Jungian concepts of introversion and extraversion, the collective unconscious, idealism, and the duality of human nature.
xxx/ellauri157.html on line 510: The Nazis, who discounted Hesse as merely a “victim of Jewish psychoanalysis,” blamed it all on Freud. In the April 1936 issue of Die Neue Litteratur, Will Vesper, employing predictable anti-Semitic tropes, characterized Hesse as a traitor and held him up as a classic example of Jewry’s sinister influence in general and of the insidious poisoning of the German soul by Freud’s psychoanalysis in particular:
xxx/ellauri157.html on line 514: Interestingly, several of Hesse’s drawings and etchings were discovered at the National Library in Israel half a century after his death. I bet he had asked Buber to come up to have a look at them. Like all narcissists, those born to be wild never wanna die, even if they explode into space.
xxx/ellauri157.html on line 516:
xxx/ellauri157.html on line 522: Lookin' for adventure
xxx/ellauri157.html on line 538: Like a true nature's child
xxx/ellauri157.html on line 548: Lookin' for adventure
xxx/ellauri157.html on line 555: Like a true nature's child
xxx/ellauri157.html on line 569: Mordechai (Martin) Buber wurde am 08.02.1878 in Wien geboren. Nach der Scheidung seiner Eltern kam er im Kleinkindalter nach Lemberg (Lwow) in der heutigen Ukraine zu seinen Großeltern, wo er im Spannungsfeld von westlicher Aufklärung und osteuropäischer jüdischer Tradition zwischen mehreren Kulturen und Sprachen aufwuchs. Nach dem Gymnasialabschluss wurde er 1896 Student in Wien, später in Leipzig, Berlin und Zürich, wo er Philosophie, Kunstgeschichte, Germanistik und Philologie studierte. Früh beschäftigte sich Buber mit dem Thema Judentum; bereits während seiner Studienzeit in Berlin fand er Anschluss an die zionistische Bewegung. Nach der Gründung einer eigenen Familie und der Geburt zweier Kinder kam es im Jahre 1905 während des Aufenthaltes der jungen Familie Buber in Florenz zu einer wichtigen Ruhe- und „Selbstbesinnungsphase“ in seinem Leben: Er reaktualisierte eine Kindheitserinnerungen und fand seinen eigenen Weg zum Chassidismus.
xxx/ellauri157.html on line 571: Von 1906 bis 1916 lebte Buber in Berlin und war als Lektor beim Verlag Rütten & Loening tätig. 1916 zog er in die kleine südhessische Stadt Heppenheim, seine naturnahe Wahlheimat. Bis 1924 war er Herausgeber der Monatsschrift „Der Jude“. Neben seiner Lehrtätigkeit am Freien Jüdischen Lehrhaus in Frankfurt/Main (1922–1929) übernahm Buber einen Lehrauftrag für jüdische Religionslehre und jüdische Ethik an der Universität Frankfurt. Sein Lektorat wurde 1930 in eine Honorarprofessur für allgemeine Religionswissenschaft umgewandelt. Er war 52 Jahre alt. Einen Tag nach der Machtergreifung der Nationalsozialisten legte Buber seine Professur nieder, noch bevor ihm die Lehrerlaubnis durch die Nationalsozialisten offiziell entzogen wurde. Für die Reichsvertretung der Juden in Deutschland gründete und leitete er die sogenannte „Mittelstelle für jüdische Erwachsenenbildung“, bis ihm 1935 jede öffentliche Tätigkeit verboten wurde.
xxx/ellauri157.html on line 587: Carl Ransom Rogers (January 8, 1902 – February 4, 1987) was an American psychologist and among the founders of the humanistic approach (and client-centered approach) in psychology. The person-centered approach, his own unique approach to understanding personality and human relationships, found wide application in various domains such as psychotherapy and counseling (client-centered therapy), education (student-centered learning), organizations (self-centered leadership), and other group settings. Rogers was found to be the sixth most eminent psychologist of the 20th century and second in net worth, among clinicians, only to Sigmund Freud.
xxx/ellauri157.html on line 618: In the late-19th and early-20th century, the Orthodox movement itself underwent some changes. Newer Orthodox Jews tried to integrate the teachings of the Torah into modern life, making some concessions and adaptations to better mesh with contemporary technologies and practices. At the same time, other Orthodox Jews rejected most modern movements, and looked warily on any reinterpretations of Jewish law to make it fit into a modern context.
xxx/ellauri157.html on line 622: Hasidic Judaism is a movement within Haredi Judaism that focuses on the study of the spiritual and joyful elements of the Talmud. It is like Hewbrew Pentecostal movement. It has its roots in the anti-Kabbalah movements of the 13th century. Hasidim focus on a loving and joyful observance of the laws laid out in the Torah, and a boundless love for everything God created. Members live in small, separate communities, and are often noted for their distinctive clothing.
xxx/ellauri157.html on line 624: This movement began in the 18th century by Rabbi Israel ben Eliezer, later known as Baal Shem Tov, the Master of the Good Name. Hasidic Judaism sets aside the earlier emphasis on studying the Torah from an academic perspective, and instead exalts the experience of it at all moments. Within the movement there are a number of sects, including the Satmar, Belz, Ger, Sanz, Puppa, Spinka, and Lubavitch. Mazel tov!
xxx/ellauri165.html on line 10: font-family: 'UnifrakturMaguntia';
xxx/ellauri165.html on line 11: src: url(http://grapson.com/fonts/UnifrakturMaguntia.ttf);
xxx/ellauri165.html on line 39: Belgian nude model Marisa Papen, who describes herself as a 'free-spirited and wildhearted exhibitionist', became the centre of a worldwide controversy 2017 when she was sent to prison for a photoshoot in the temple complex of Karnak near the Egyptian city of Luxor. 'In their eyes it was porn, or something like that.' 'The first cell we encountered was packed with at least 20 men, some were passed out on the floor, some were squeezing their hands through the rails, some were bleeding and yelling. 'Our judge was browsing with his big thumbs through these books looking as old as the pyramids. 'Eventually, he gave us a warning and told us never to do something so foolishly shameful ever again. We nodded simultaneously.' In the end, Papen and Walker managed to stay out of trouble by bribing them with £15.Thanks to her quick-witted reaction during her arrest, Papen is now able to proudly share her amazing arse in Walker´s magnificent pictures of the nude Egyptian photoshoot.
xxx/ellauri165.html on line 43: turesrights.com/drawing%20images/icon3.jpg" height="600px" />
xxx/ellauri165.html on line 49: They scar their bodies by making little cuts repetitively. Isn't it funny we invented all these creams, lasers and other treatments to get rid of our pubic hairs. One time I was resting in the shade of a sculptural tree and I was watching two men and a woman from a distance, they were just sitting in the grass, playing with some leaves and collecting some stones. I was trying to go back in my memory and imagine that same exact situation happening in our 'civilised' world - I couldn´t. In our civilized world the guys would've been all over her, stones hanging out and blades deep in her throat and twat.
xxx/ellauri165.html on line 51: Another remarkable difference, according to Papen, is how breastfeeding is seen by the Surma as something natural which can be done in the open, compared to the contradictions on social media and public places in the Western world. Personally I found that a shame to see, but I fear there is no way back when it comes to this.
xxx/ellauri165.html on line 78: joiden ajattelua on sittemmin tutkittu turhankin paljon. Tutuiksi ovat tulleet esimerkiksi Rousseau, Voltaire ja Diderot, mutta vain harva on nykyään kuullut Louis-Sébastien Mercier’stä (1740-1814), aikansa terävimpiin (hah) ja suosituimpiin (hah hah) yhteiskuntakriitikoihin lukeutuneesta ajattelijasta ja kirjailijasta. Mercier’tä on tutkittu varsin vähän, ja suuressa osassa häntä sivuavia tutkimuksia on päästy lähinnä negatiiviseen kuvaukseen. Häntä on pidetty kirjallisuuden ”tusinatyöläisenä”, haihattelijana – ei niinkään merkittävänä ajattelijana (kuten mä) – ja on ivallisesti todettu, että hänen ansionsa piilevät suurten filosofi en ajatusten onnistuneessa jäljittelyssä. Tästä pilkkanimet ”Rousseaun apina” tai ”Diderot’n karikatyyri”.
xxx/ellauri165.html on line 94: Kaunis turhuus on monipuolinen teos 1600- ja 1700-lukujen Ranskasta, missä elettiin todellista kulutusjuhlaa – tosin vain ylhäisön keskuudessa. Köyhät kärsivät nälkää samaan aikaan kun aatelisten peruukit tupsutettiin valkoisiksi jauholla ja naiset kylpivät parfymoidussa maidossa. Työntekijät kuolivat elohopeamyrkytykseen, kun palatseihin valmistettiin aina vain suurempia peilejä. Se kuului yhteiskuntajärjestelmään: jokaisen kuului elää ja kuluttaa säätynsä mukaan. Jotta alemmat luokat eivät rupeaisi matkimaan ylempiään, laadittiin ylellisyyslakeja, joilla säädeltiin niin vaatetusta, sisustusta kuin nautintoaineita. Loputtomiin ei tällaisia lakeja tietenkään voitu pitää yllä, kun aatelisto köyhtyi ja porvaristo rikastui. Vallankumous 1789 merkitsi lopullista niittiä yhdelle ylellisyyden aikakaudelle. Toinen jatkui siitä ilman mainostaukoa.
xxx/ellauri165.html on line 123: Elämänsä aikana Maria saa osakseen silkkaa kärsimystä ja ahdistusta, tämä on Lutherin mukaan lohdullinen esimerkki muille kristityille. Kristuksen äidin kokemat kärsimykset antavat lohtua muille kärsiville. Jollakulla meni sentään vielä paskemmin. Sehän lohdutti Pollyannaakin. Maria on myös esimerkki ikuisen neitsyytensä kautta. Niin kuin Maria on koskematon avioliitossa miehen vallan alla, on myös kristitty evankeliumin vapauttavan vaikutuksen ansiosta vapaa lain sukupuolisen väkivallan alta. Pane vaan ei tule lasta eikä paskaakaan. Vaikka Marian usko on syvällistä ja esikuvallista, Marian esimerkillisyyteen kuuluu myös hänen erehtyväisyytensä. Jumala ottaa Marialta luulot pois jotta tämä ymmärtäisi tarvitsevansa Jumalaa eikä sortuisi turvaamaan omiin ansioihinsa. Maria pitää itseään syntisistä suurimpana ja on siksi Lutherin mukaan todellinen pyhimys. Marian usko on esimerkillistä myös siksi, että Maria pyrkii kasvamaan siinä erehdyksensä jälkeen.
xxx/ellauri165.html on line 158: The early centuries of the Christian tradition were silent on the death of Mary. But by the seventh and eighth centuries, the belief in the bodily ascension of Mary into heaven, had taken a firm hold in both the Western and Eastern Churches.
xxx/ellauri165.html on line 160: The Eastern Orthodox Greek Church held to the dormition of Mary (uspenskij kafedral). According to this, Mary had a natural death, and her soul was then received by Christ. Her body arose on the third day after her death. She was then taken up bodily into heaven.
xxx/ellauri165.html on line 213: "Mary Hamilton", or "The Fower Maries" ("The Four Marys"), is a common name for a well-known sixteenth-century ballad from Scotland based on an apparently fictional incident about a lady-in-waiting to a Queen of Scotland. It is Child Ballad 173 and Roud 79.
xxx/ellauri165.html on line 290: Mary Stuart could not be a real life source for the ballad in any of its current forms as these are in conflict with the historical record. She and the Four Maries lived in France from 1547 to 1560, where Mary was dauphine and then queen as the wife of King Francis II. Mary later returned home to Scotland (keeping the French spelling of her surname, Stuart). She married her second husband, Henry Stuart, Lord Darnley in July 1565, and he was murdered 20 months later. So there was not much time for Darnley to have got one of the four Maries (or any other mistress) pregnant, and there is no record of him having done so. Also the song refers to "the highest Stuart of all" – which between 1542 and 1567 was a woman not a man.
xxx/ellauri165.html on line 326: They were married on 6 September 1791 at St Marylebone Parish Church, then a plain small building, having returned to England for the purpose and Sir William having gained the King's consent. She was twenty-six and he was sixty. Although she was obliged to use her legal name of Amy Lyon on the marriage register, the wedding gave her the title Lady Hamilton which she would use for the rest of her life. Hamilton's public career was now at its height and during their visit he was inducted into the Privy Council. Shortly after the ceremony, Romney painted his last portrait of Emma from life, The Ambassadress, after which he plunged into a deep depression and drew a series of frenzied sketches of Emma.
xxx/ellauri165.html on line 328: The newly married couple returned to Naples after two days. After the marriage, Greville transferred the cost of Emma Carew's upkeep to Sir William, and suggested that he might move her to an establishment befitting the stepdaughter of an envoy. However, Sir William preferred to forget about her for a while.
xxx/ellauri165.html on line 330: Sharing Sir William Hamilton's enthusiasm for classical antiquities and art, she developed what she called her "Attitudes"—tableaux vivants in which she portrayed sculptures and paintings before British visitors. Emma developed the attitudes using Romney's idea of combining classical poses with modern allure as the basis for her act.
xxx/ellauri165.html on line 334: Nelson returned to Naples five years later, on 22 September 1798. a living legend, after his victory at the Battle of the Nile in Aboukir, with his step-son Josiah Nisbet, then 18 years old. By this time, Nelson's adventures had prematurely aged him; he had lost an arm and most of his teeth, and was afflicted by coughing spells. Before his arrival, Emma had written a letter passionately expressing her admiration for him. Nelson even wrote effusively of Emma to his increasingly estranged wife. Emma and Sir William escorted Nelson to their home, the Palazzo Sessa.
xxx/ellauri165.html on line 344: Soon after this, the Prince of Wales (later King George IV) became infatuated with Emma, leading Nelson to be consumed by jealousy, and inspiring a remarkable letter by Sir William to Nelson, assuring him that she was being faithful. In late February, Nelson returned to London and met his daughter at Mrs Gibson's. Nelson's family were aware of the pregnancy, and his clergyman brother Rev. William Nelson wrote to Emma praising her virtue and goodness. Nelson and Emma continued to write letters to each other when he was away at sea, and she kept every one. While he was away too, she arranged for her mother to visit the Kidds in Hawarden and her daughter in Manchester.
xxx/ellauri165.html on line 346: By the autumn of the same year, upon Emma's advice, Nelson bought Merton Place, a small ramshackle house at Merton, near Wimbledon, for £9,000, borrowing money from his friend Davison. He gave her free rein with spending to improve the property, and her vision was to transform the house into a celebration of his genius. There they lived together openly, with Sir William and Emma's mother, in a ménage à trois that fascinated the public. Emma turned herself to winning over Nelson's family, nursing his 80-year-old father Edmund for 10 days at Merton, who loved her and thought of moving in with them, but could not bear to leave his beloved Norfolk. Emma also made herself useful to Nelson's sisters Kitty (Catherine), married to George Matcham, and Susanna, married to Thomas Bolton, by helping to raise their children and to make ends meet. Nelson's sister-in-law Sarah (married to William), also pressed him for assistance and favours, including the payment of their son Horatio's school fees at Eton. Also around this time, Emma finally told Nelson about her daughter Emma Carew, now known as Emma Hartley, and found that she had had nothing to worry about; he invited her to stay at Merton and soon grew fond of "Emma's relative". An unpublished letter shows that Nelson assumed responsibility for upkeep of young Emma at this time.
xxx/ellauri165.html on line 356: Emma planned, paid for and hosted the wedding of Nelson's niece Kitty Bolton (daughter of Susanna) and her cousin Captain Sir William Bolton (Nelson's sister Susanna's husband's brother's son) at 23 Piccadilly on 18 May 1803, the same day as Nelson's early morning departure to fight in the Napoleonic Wars, leaving Emma pregnant with their second child (although neither knew it at this time). The marriage was witnessed by Charlotte Mary Nelson (Nelson's brother William's daughter) and "Emma Hartley" (Emma's daughter Emma Carew).
xxx/ellauri165.html on line 358: She was desperately lonely, preoccupied with attempting to turn Merton Place into the grand home Nelson desired, suffering from several ailments and frantic for his return. The child, a girl (reportedly named Emma), died about 6 weeks after her birth in early 1804, and Horatia also fell ill at her home with Mrs Gibson on Titchfield Street. Emma kept the infant's death a secret from the press (her burial is unrecorded), kept her deep grief from Nelson's family and found it increasingly difficult to cope alone. She reportedly distracted herself by gambling, and succumbed to binges of heavy drinking and eating and spending lavishly.
xxx/ellauri165.html on line 360: Emma received several marriage proposals during 1804, all wealthy men, but she was still in love with Nelson and believed that he would become wealthy with prize money and leave her rich in his will, and she refused them all. She continued to entertain and help Nelson's relatives, especially William and Sarah's "obstreperous son Horace" and their daughter Charlotte, who was referred to as Emma's "foster daughter" in a letter. Nelson urged her to keep Horatia at Merton, and when his return seemed imminent in 1804, Emma ran up bills on furnishing and decorating Merton. Five-year-old Horatia came to live at Merton in May 1805. There were also reports that she holidayed with Emma Carew.
xxx/ellauri165.html on line 362: After a brief visit to England in August 1805, Nelson once again had to return to service. Emma received letters from him on 1, 7 and 13 October. On the ship, he wrote a note intended as a codicil to his will requesting that, in return for his legacy to King and Country that they should give Emma "ample provision to maintain her rank in life", and that his "adopted daughter, Horatia Nelson Thompson...use in future the name of Nelson only".
xxx/ellauri165.html on line 368: Emma lay in bed prostrate with grief for many weeks, often receiving visitors in tears. It was some weeks before she heard that Nelson's last words were of her and that he had begged the nation to take care of her and Horatia. After William and Sarah distanced themselves from her (William being elated upon hearing that Nelson had not changed his will), she relied on Nelson's sisters (Kitty Matcham and Susanna Bolton) for moral support and company. Like her, the Boltons and Matchams had spent lavishly in expectation of Nelson's victorious return, and Emma gave them and other of his friends and relations money.
xxx/ellauri165.html on line 378: She moved from Clarges Street to a cheaper home at 136 Bond Street, but could not bring herself to relinquish Merton. Her brother, William, blackmailed her into giving him money, and Mrs Cadogan's sister's family, the Connors, were also expecting handouts. Emma Carew came for a short summer visit in late June 1806, at which point Sir Harry Fetherstonhaugh sent £500 for the benefit of mother and daughter. Emma hosted and employed James Harrison for 6 months to write a two-volume Life of Nelson, which made it clear that Horatia was his child. She continued to entertain at Merton, including the Prince of Wales and the Dukes of Sussex and Clarence, but no favours were returned by the royals.
xxx/ellauri165.html on line 382: In early 1813 she petitioned the Prince of Wales, the government and friends, but all of her requests failed and she was obliged to auction off many of her possessions, including many Nelson relics, at low prices. However she continued to borrow money to keep up appearances. Public opinion turned against her after the Letters of Lord Nelson to Lady Hamilton were published in April 1814.
xxx/ellauri165.html on line 384: Emma was anxious to leave the country, but owing to the risk of arrest if she travelled on a normal ferry, she and Horatia hid from her creditors for a week before boarding a private vessel bound for Calais on 1 July 1814, with £50 in her purse. Initially taking apartments at the expensive Dessein's Hotel, she initially kept up a social life and fine dining by relying on creditors. Her old housekeeper, Dame Francis, came to run the household and hired other servants. But soon she was deeply in debt and suffering from longstanding health problems, including stomach pains, nausea and diarrhoea. She turned to the Roman Catholic church and joined the St Pierre congregation.
xxx/ellauri165.html on line 419: That Hamilton Woman" is an opulent movie that takes a decidedly sideways glance at history, almost turning an important point in history into an overheated soap opera.
xxx/ellauri165.html on line 436: Lyyra Häpykielen sammakkomaisen äidin nimi Philip Pullmanin kirjaan His Dark Materials perustuvassa Netflix-sarjassa His Masters Voice on Marisa. Sen lemmikki on toinen ikävänoloinen apina. The malevolent dæmon, represented by a golden sub-nosed monkey, is a cute-but-creepy little beast and is supposed to be male as all daemon’s are the opposite gender to their human. Awkwardly, the BBC realised some viewers may be perturbed to see the monkey’s genitals on their 60 inch HD TV, so Mrs Coulter’s Dæmon has had a subtle gender reassignment. Clitoris peeking out from the labia instead of erect middle figer is offensive in Russia, Ukraina and in the eastern half of the Swedish empire.
xxx/ellauri165.html on line 438: tures-04-1.png" />
xxx/ellauri165.html on line 445: Ei kovuutta hänen katseessaan, ei lisenssiä hänen sanoissaan, ei piittaamattomuutta teoissaan. Puhtauden turvapaikka, uskon työtaso, antaumuksen malli; neitsyt talossa, apulainen papeille, komppanian äiti temppelissä.
xxx/ellauri165.html on line 453:
xxx/ellauri165.html on line 493: Depending on the perspective and precepts of the various religions in which he is a figure, he may also be portrayed as the president of the Third Heaven, a division of heaven in Judaism, Islam and Christianity. In Islam he is one of the four archangels, and is identified with the Quranic Malak al-Mawt (ملك الموت, 'angel of death'), which corresponds with the Hebrew-language term Mal'akh ha-Maweth (מלאך המוות) in Rabbinic literature.
xxx/ellauri165.html on line 499: The womb of Nature, and perhaps her grave--
xxx/ellauri165.html on line 560: In seguito, quando altre ragazze (fra cui anche la sorella di Chiara, Agnese) seguirono il suo esempio, presero dimora nella chiesa di San Damiano e diedero inizio a quello che in futuro sarebbero state le clarisse, tra le quali si distinsero sante come Caterina da Bologna, Camilla Battista da Varano, Eustochia Calafato.
xxx/ellauri165.html on line 564:
xxx/ellauri165.html on line 580: Yes, the virgin fixation is puzzling. I expect it has something to do with women as property and the importance of verifying lineage. Yes I have a pet theory (hypothesis) that in civilizations where we lived in large numbers and with animals diseases could bounce from people to animals and back again hence all the plagues. In cultures where people were relatively isolated then virginity doesn’t seem to play as big a role. Mind you if you are paying for a wife to raise your children who you see as the primary reason for your existence then not raising someone else’s children may be a prime issue.
xxx/ellauri165.html on line 586: One of the roles of Satan, in the story, is to force the human race to mature faster than we would otherwise. Whether an individual believes the story or not is up to them of course. Other roles include identifying the wicked and disposing of them. The role of Satan was very much to create fear and obedience as a means of the Church maintaining its control over the flock so to speak.
xxx/ellauri165.html on line 594: I know you regard Dawkins as infallible and inerrant, but the likelihood of a priest beginning mass with ‘Welcome swine’ is barely above nonzero. It is possible that a priest trained in inculturation would substitute a culturally appropriate term, but ‘swine’ is not a culturally appropriate term. Although it does make a great sneer quote.
xxx/ellauri165.html on line 596: I am not surprised by the fact that Christians do not want to be compared with pigs, but I am disturbed that being compared with sheep comes so easy.
xxx/ellauri165.html on line 598: Here is another example framed by the powerful and disturbing poem What a friend we have in Jesus? by K L Burns from MRRC Silverwater Correctional Centre, quoted on the same website:
xxx/ellauri165.html on line 602: Ransacked my culture
xxx/ellauri165.html on line 629: The Book of Mormon is full of racist stuff. Basically they believe that the America’s were populated by a lost tribe of Israel and when one side turned evil their skin turned black.
xxx/ellauri165.html on line 641: Opinions about the permanency of hell have shifted considerably, both in the early church and in recent times. The doctrine of universal salvation (also known as Apokatastasis or Apocatastasis ) has usually been considered through the centuries to be heterodox but has become orthodox. It was maintained by the Second Vatican Council and by Pope John Paul II and it is promoted in the new Catechism of the Catholic Church and in the post-Vatican II liturgy. Francis maintains the same teaching.
xxx/ellauri165.html on line 666: In Christianity, annihilationism (also known as extinctionism or destructionism)[1] is the belief that those who are wicked will perish or cease to exist. It states that after the Last Judgment, all unsaved human beings, all fallen angels (all of the damned) and Satan himself will be totally destroyed so as to not exist, or that their consciousness will be extinguished rather than suffer everlasting torment in Hell (often synonymized with the lake of fire). Annihilationism stands in contrast to both belief in eternal torture and suffering in the lake of fire and the belief that everyone will be saved (universal reconciliation or simply "universalism").
xxx/ellauri165.html on line 670: Milton in Paradise Lost refers to death as "sleep" and the dead as being "raised from sleep". The difference is difficult to identify in practice. Christian mortalism has been taught by several theologians and church organizations throughout history while also facing opposition from aspects of Christian organized religion. The Catholic Church condemned such thinking in the Fifth Council of the Lateran as "erroneous assertions". Supporters include the sixteenth-century religious figure Martin Luther and the eighteenth-century religious figure Henry Layton, among many others.
xxx/ellauri166.html on line 10: font-family: 'UnifrakturMaguntia';
xxx/ellauri166.html on line 11: src: url(http://grapson.com/fonts/UnifrakturMaguntia.ttf);
xxx/ellauri166.html on line 34: - Mutta kupeteeraa vaan! Istukaa, tuumitaan nyt aluxi, sanoi Halfkylä palopaikalla. Mitäs pojat noin muutoin tietää? - Ei me oikeastaan mitään niin... "Rymy" vastasi. - Se on paha juttu, Koillinen heristi sormeaan. Pitää tietää paljon, lähes kaikki! Nimittäin sitten on turvallista olla: täysinäinen kukkaro ei kilise! Minäkin tutkin ihmetellen näitä Suomen asioita juuri teidän saapuessanne. Ja lisää kullanarvoista tietoa ahtautui luukaaliin kuin väkeä Tokion metroon. Pääsin viimeinkin perille siitä, mikä Viksbergin mezässä aina rapisee? Oikea vastaus on: sairaan pojan haamu, joka kantaa risutaakka. Iloisempaa ja reippaampaa tietoa edustaa se, että herrat Junttila ja Larsson lykkivät kummallisilla kanoottien näköisillaä vesisuxilla Tallinnasta Porkkalaan kahdessatoista tunnissa. Vai mitä pojat?
xxx/ellauri166.html on line 36: When Moses told him, Aaron held out the staff in his hand and struck the dust on the ground. It turned into gnats that bit people and animals. All the dust on the ground everywhere in Egypt turned into gnats.
xxx/ellauri166.html on line 52: Moses and Aaron appear before the pharaoh, and Aaron's rod is transformed into a serpent. Pharaoh's sorcerers are also able to transform their own rods into serpents, but Aaron's rod swallows their rods (Exodus 7:10-12). Aaron's rod is again used to turn the Nile blood-red. It is used several times on God's command to initiate the plagues of Egypt.
xxx/ellauri166.html on line 95: Furniture
xxx/ellauri166.html on line 99: Sculptures
xxx/ellauri166.html on line 112: Torture devices
xxx/ellauri166.html on line 176: Pyhä Elmo Nixarilainen nähtävästi sekottaa 2 pyhimystä. 1. Pyhä Erasmus Formialainen eli Elmo joka tunnetaan samannimisestä valoilmiöstä, ja 2. pyhä Gregorios Thaumaturgi Turkin Niksarista eli Neoceaesareasta. Hän oli ratkaiseva peluri kirkon kutkuttavassa 3-1 tilanteessa.
xxx/ellauri166.html on line 184:
turMaguntia">
xxx/ellauri166.html on line 194: an´, Saatana ett´ei turmelis, Liha ja mailma viettelis!
xxx/ellauri166.html on line 195: 3. Mua, Isä, tule turvaamaan, Ja, Poika, sä
xxx/ellauri166.html on line 221: Shall laugh - Will smile at their vain attempts, maybe even sneer; will not be disturbed or agitated by their efforts; will go calmly on in the execution of his purposes. Compare as above Isaiah 18:4. See also Proverbs 1:26; Psalm 37:13; Psalm 59:8. This is, of course, to be regarded as spoken after the manner of men, and it means that God will go steadily forward in the accomplishment of his purposes. There is included also the idea that he will look with contempt on their vain and futile efforts.
xxx/ellauri166.html on line 235: Daavid ei tässä mainitse nimeltä Häntä, joka on taivaan lujassa linnassa, vaan hän sanoo yksinkertaisesti: “Hän, joka taivaassa asuu”. Mutta mitä tekee Hän, joka taivaassa asuu? Pelkääkö Hän, kuten me? Vapiseeko hän ja joutuuko hän pois tolaltaan? Selvästikään näin ei ole asianlaita, vaan Hän nauraa ihmisten hulluudelle ja turhanpäiväisille aikeille. Tämä on uutta ja ennenkuulumatonta puhetta.
xxx/ellauri166.html on line 245: Sillä vaikka jumalattomien rangaistus vielä viipyy, niin on varmaa, että Jumalakin, joka on taivaassa, nauraa, eivätkä jumalattomat voi häntä sieltä syöstä alas. Oikeutetusti nauraa hän siis turhille ponnisteluille; ja myös me voimme ajatella, että mekin nauramme istuessamme niin korkealla paikalla ja niin lujasti linnoitetussa linnassa. Jumala onpi linnamme.
xxx/ellauri166.html on line 247: Kun viholliset ryhtyvät vastauskonpuhdistuxeen, eivät ne saa mitään muuta aikaan kuin, että saavat Jumalan nauramaan. Lapset esittävät meille huvittavan näytelmän, kun he tarttuvat oljenkorteen ja, ikään kuin se olisi veitsi, koettavat sillä tappaa koiran tai sian. Kukaan meistä ei voisi myöskään olla nauramatta, jos hän näkisi narrin ottavan kepakon käteensä ja juoksevan suurella voimalla päin tornia yrittäen näin kaataa sen kumoon. Olisihan moinen hanke typerä ja turha. Sillä kun vertaat turkkilaista, paavia, piispoja, kuninkaita ja herroja ja koko saatanan valtakuntaa tähän, niin eivätkö he ole samanlaisia kuin tuo narri, joka ponnistelee kaataakseen valtavan tornin kepillä? Niinpä he esittävät Jumalalle näytelmän ja pilan. “He esittävät hänelle hupinäytelmän, kun he ovat eniten vihoissaan.” Todellisuudessa he sellaisten ajatusten ja ponnistelujen kanssa askaroidessaan eivät ole mitään muuta kuin ilveily ja, kuten me saksaksi sanomme, he ovat “Herran Jumalamme narreja”.
xxx/ellauri166.html on line 254: Me nauramme turkkilaisten, paavien, hirmuvaltiaiden, lahkojen, harhaoppisten ja kaikkien Kristuksen valtakunnan vihollisten raivolle, ikään kuin se olisi huvittava leikki. Se, joka kykenee tähän aina ja kaikkialla, on oikea teologian tohtori. Ei Pietari eikä Paavali eivätkä muut apostolit ole tätä aina osanneet. Jumalan nauraessa ne olivat joko haluttomia tai harmistuneita. Kyllä vihulaiselle on lupa virnuilla, sen tästä opimme.
xxx/ellauri166.html on line 263: 26I, in my turn, will laugh at your doom;
xxx/ellauri166.html on line 304: From that initial catastrophe, the highest sparks fell to the lowest places. In particular, Shechinah descended within this world to seek out our souls (also feminine), so that this world and this life of ours should play out as not just another zero-sum game, but as a win-win investment with incomparable returns.
xxx/ellauri166.html on line 312: If you’ve ever set out to clean up a teenager’s room, you can probably relate to the following: Daunted by the task ahead of you, you cleverly start with the big stuff. Having dislodged some furniture, moving them into appropriate corners, tossed a few cardboard boxes into recycling, and discovering that, yes, there is a floor down there, only then can you really get started. But that’s also when it becomes apparent just how ugly this mess really is. Now is time for the scraping, grinding, elbow grease and harsh chemicals. The hardest tasks are always left for last.
xxx/ellauri166.html on line 316: Shechinah is a Chaldee word meaning resting-place, not found in Scripture, but used by the later Jews to designate the visible trace of Cod's presence in the tabernacle, and afterwards in Solomon's temple. When the Lord led Israel out of Egypt, he went before them "in a pillar of a cloud." This was the symbol of his presence with his people. For references made to it during the wilderness wanderings, see Exodus 14:20 ; 40:34-38 ; Leviticus 9:23 Leviticus 9:24 ; Numbers 14:10 ; Numbers 16:19 Numbers 16:42 .
xxx/ellauri166.html on line 320: The shekhinah (Biblical Hebrew: שכינה šekīnah; also Romanized shekina(h), schechina(h), shechina(h)) is the English transliteration of a Hebrew word meaning "dwelling" or "settling" and denotes the dwelling or settling of the divine presence of Cod. This term does not occur in the Bible, and is from rabbinic literature.
xxx/ellauri166.html on line 343: The Ruch Ah Qudsh is the spirit or character aspect of Yahuah, and therefore a part of Yahuah (Isaiah 40:13). The Ruach is pictured allegorically throughout the Tanakh as the feminine or motherly aspect of Yahuah, and is also synonymous with wisdom, as depicted in the Proverbs where wisdom says, "Yahuah possessed me in the beginning of his way, before his works of old. I was set up from everlasting, from the beginning, or ever the earth was." (Proverbs 8:22,23) The phrase, "YHUH possessed me", indicates that wisdom is the Ruach, or the bride, especially since wisdom is portrayed as feminine.
xxx/ellauri166.html on line 345: Yahusha is the only begotten Son, the word, body, substance of Yahuah which was brought forth, or revealed to mankind at the dawn of the Creation. Yahusha is also a part of Yahuah as evidenced by his own statement, "The Father and I are One", among many other scriptures.
xxx/ellauri166.html on line 347: It is through the being of Yahuah (fatherly aspect) and the wisdom or spirit of Yahuah (motherly aspect) that the son of Yahuah, the bodily manifestation or substance of Yahuah was conceived, and eventually brought forth into the world by the means of a virgin named Miriam. Ha Mashiach was conceived of the Ruach (Matthew 1:20), and in the physical portrayal of this, he was born of Miriam. The meaning of the word "of" carries through in that HaMashiach is conceived and born of the Ruch, as sort of "pictured" in Miriam. The conception in the spiritual realm was also pictured at HaMashiach's baptism when the Ruch Ah Qudsh descended upon him in the form of a dove, and Yahuah spoke from heaven saying, "my son, the beloved, in you I am well pleased" Luke 3:22.
xxx/ellauri166.html on line 365: "You, however, are controlled not by the sinful nature but by the spirit, if the spirit of Yahuah (Ruch Ah Qudsh) lives in you. And if anyone does not have the Spirit of Mashiach (Messiah), he does not belong to Yahusha Ha Mashiach the Messiah." Romans 8:9
xxx/ellauri166.html on line 375: The theme of the shekhinah as the Sabbath Bride recurs in the writings and songs of 16th century Kabbalist, Isaac Luria.
xxx/ellauri166.html on line 377: Kabbalah associates the shekhinah with the female. According to Gershom Scholem, "The introduction of this idea was one of the most important and lasting innovations of Kabbalism. ...no other element of Kabbalism won such a degree of popular approval." The "feminine Jewish divine presence, the shekhinah, distinguishes Kabbalistic literature from earlier Jewish literature."
xxx/ellauri166.html on line 390: Shlomo Yitzchaki (Hebrew: רבי שלמה יצחקי; Latin: Salomon Isaacides; French: Salomon de Troyes, 22 February 1040 – 13 July 1105), today generally known by the acronym Rashi (see below), was a medieval French rabbi and author of a comprehensive commentary on the Talmud and commentary on the Hebrew Bible (the Tanakh). Acclaimed for his ability to present the basic meaning of the text in a concise and lucid fashion, Rashi appeals to both learned scholars and beginner students, and his works remain a centerpiece of contemporary Jewish study. His commentary on the Talmud, which covers nearly all of the Babylonian Talmud (a total of 30 out of 39 tractates, due to his death), has been included in every edition of the Talmud since its first printing by Daniel Bomberg in the 1520s. His commentary on Tanakh—especially on the Chumash ("Five Books of Moses")—serves as the basis for more than 300 "supercommentaries" which analyze Rashi's choice of language and citations, penned by some of the greatest names in rabbinic literature.
xxx/ellauri166.html on line 395: Drawing on the breadth of Midrashic, Talmudic and Aggadic literature (including literature that is no longer extant), as well as his knowledge of Hebrew grammar and halakhah, Rashi clarifies the "simple" meaning of the text so that a bright child of five could understand it. At the same time, his commentary forms the foundation for some of the most profound legal analysis and mystical discourses that came after it. Scholars debate why Rashi chose a particular Midrash to illustrate a point, or why he used certain words and phrases and not others. Rabbi Shneur Zalman of Liadi wrote that "Rashi's commentary on Torah is the 'wine of Torah'. It opens the heart and uncovers one's essential love and fear of Cod.
xxx/ellauri166.html on line 397: Scholars believe that Rashi's commentary on the Torah grew out of the lectures he gave to his students in his yeshiva, and evolved with the questions and answers they raised on it. Rashi completed this commentary only in the last years of his life. It was immediately accepted as authoritative by all Jewish communities, Ashkenazi and Sephardi alike.
xxx/ellauri166.html on line 399: . Rashi's commentary, drawing on his knowledge of the entire contents of the Talmud, attempts to provide a full explanation of the words and of the logical structure of each Talmudic passage. Unlike other commentators, Rashi does not paraphrase or exclude any part of the text, but elucidates phrase by phrase. Often he provides punctuation in the unpunctuated text, explaining, for example, "This is a question"; "He says this in surprise", "He repeats this in agreement", etc.
xxx/ellauri166.html on line 401: Some say that his responsa allows people to obtain "clear pictures of his personality," and shows Rashi as a kind, gentle, humble, and liberal man.
xxx/ellauri166.html on line 417: In general, Rashi provides the peshat or literal meaning of Jewish texts, while his disciples known as the Tosafot ("additions"), gave more interpretative descriptions of the texts. The Tosafot's commentaries can be found in the Talmud opposite Rashi's commentary. The Tosafot added comments and criticism in places where Rashi had not added comments. The Tosafot went beyond the passage itself in terms of arguments, parallels, and distinctions that could be drawn out. This addition to Jewish texts was seen as causing a "major cultural product" which became an important part of Torah study.
xxx/ellauri166.html on line 419: Up to and including Rashi, the Talmudic commentators occupied themselves only with the plain meaning ("peshaṭ") of the text; but after the beginning of the twelfth century the spirit of criticism took possession of the teachers of the Talmud. Thus some of Rashi's continuators, as his sons-in-law and his grandson Samuel ben Meïr (RaSHBaM), while they wrote commentaries on the Talmud after the manner of Rashi's, wrote also glosses on it in a style peculiar to themselves.
xxx/ellauri166.html on line 421: The Tosafot do not constitute a continuous commentary, but rather (like the "Dissensiones" to the Roman Code of the first quarter of the twelfth century) deal only with difficult passages of the Talmud. Single sentences are explained by quotations which are taken from other Talmudic treatises and which seem at first glance to have no connection with the sentences in question. On the other hand, sentences which seem to be related and interdependent are separated and embodied in different treatises. The Tosafot can be understood only by those who are well advanced in the study of the Talmud, for the most entangled discussions are treated as though they were simple. Glosses explaining the meaning of a word or containing a grammatical observation are very rare.
xxx/ellauri166.html on line 446: The earliest known tefillin were tiny and probably worn all day, except Saturdays. They were found together with other Dead Sea Scrolls in the Judean desert, in the mid-twentieth century. They were dated by archaeologists as far back as the 1st or 2nd centuries BCE. Although their texts are more varied than rabbinic tefillin, it is clear that they are based on a specific understanding of the same four verses noted above as associated by the rabbis with the tefillin ritual.
xxx/ellauri166.html on line 461:
Oltua 32:45 Ja kun Mooses lopetti kaikkien näiden sanojen puhumisen koko Israelille, 32:46 hän sanoi heille: "Aseta sydämesi kaikkiin niihin sanoihin, joilla todistan teille tänä päivänä; että voitte syyttää lapsianne heidän kanssaan siitä, että he noudattavat tämän lain kaikkien sanojen noudattamista. 32:47 Sillä se ei ole turha asia sinulle; koska se on sinun elämäsi, ja sitä kautta tämän asian, että pidennät päiviäsi maalla, johka olet menossa Jordanian yli omistamaan sitä.
xxx/ellauri166.html on line 492: Manly Palmer Hall (18 March 1901 – 29 August 1990) was a Canadian author, lecturer, astrologer and mystic. Over his 70 year career, he gave thousands of lectures, including two at Carnegie Hall, and published over 150 volumes, of which the best known is The Secret Teachings of All Ages (1928). Manly ei näyttänyt järin miehekkäältä, pikemminkin niljakkaalta ilkimyxeltä.
xxx/ellauri167.html on line 10: font-family: 'UnifrakturMaguntia';
xxx/ellauri167.html on line 11: src: url(http://grapson.com/fonts/UnifrakturMaguntia.ttf);
xxx/ellauri167.html on line 47: Who were Paolo and Francesca? Paolo and Francesca were illicit lovers in 13th century Italy, and they have left us a love story that, like all good love stories, ends in tragedy. Paolo Malatesta was the third son of the lord of Rimini, Malatesta da Verrucchio and accounts of his personality and the size of his pecker vary.
xxx/ellauri167.html on line 50: Nell'episodio infernale è Francesca la sola a parlare, mentre Paolo tace e piange alla fine del racconto della donna. Le due anime volano affiancate nella bufera infernale che trascina i lussuriosi e Dante chiede a Virgilio il permesso di parlare con loro; Francesca dapprima si presenta e ricorda l'assassinio subìto ad opera del marito, poi (su richiesta di Dante) spiega la causa del loro peccato, ovvero la lettura del romanzo di Lancillotto e Ginevra che li spinse a intrecciare una relazione amorosa.
xxx/ellauri167.html on line 52: Francesca è presentata come una donna colta, esperta di letteratura amorosa (cita indirettamente lo Stilnovo e Andrea Cappellano, quindi conosce i dettami dell'amor cortese). Attraverso il suo personaggio Dante compie una parziale ritrattazione della sua precedente produzione poetica (stilnovistica e, soprattutto, delle Petrose), che avendo l'amore come argomento poteva spingere il lettore a mettere in pratica gli esempi letterari e cadere nel peccato di lussuria. Francesca è il primo dannato che pronuncia un discorso nell'Inferno dantesco, mentre Guido Guinizelli (citato indirettamente dalla donna) e il trovatore provenzale Arnaut Daniel saranno gli ultimi penitenti a dialogare con Dante nel Purgatorio (Canto XXVI), colpevoli anche loro di lussuria e produttori di quella letteratura amorosa di cui Francesca era stata appassionata lettrice.
xxx/ellauri167.html on line 88:
xxx/ellauri167.html on line 185: quella lettura, e scolorocci il viso; siinä lukiessa, ja naamat punehtui;
xxx/ellauri167.html on line 212: Dopo una prima mezzora noiosa e decisamente troppo dialogata, il film migliora un po' col passare dei minuti, con alcuno pelle nuda anche se nel complesso non mi sentirei di "salvarlo", senza cazzi duri entrando in culo. Infatti tutto il discorso sulla contestazione giovanile è invecchiato terribilmente, ed i rimandi psicologici presenti in sceneggiatura sono a dir poco forzati.
xxx/ellauri167.html on line 264: Pikku ruåzalainen folkhem-mys Folk i Ångest ei tyydyttänyt Hoblan kriitikkoa nimeltä "Crister". Pahin vika oli, ettei kriitikko osannut ratkaista mihkä "genreen" tämä pätkä kuuluisi: onko se komedia, draama, draamakomedia, poliisisarja, vai mitä muuta vielä? Ainexia olis vaikka mihin, mutta ei tälläänen potpurri tule kysymyxeen. Komediaxi ei siitä ole koska röhönauru jäi puuttumaan. No keneltä jäi keneltä ei, kyllä mua monessa kohtaa kovastikin nauratti, muttei välttämättä samoissa kohdissa kuin missä "Crister" blaseeratusti ehkä hymähti. Mixi heppu oli pukeutunut jänisturriasuun? Se ei ollut juonellisesti perusteltua. Kolme tähteä, koska tekijät on kuitenkin nimekkäitä.
xxx/ellauri167.html on line 313: Puhut vähintään välttävästi useampaa kuin kahta kieltä (eli englantia ja suomea).
Haha. Älä naurata. Vittu mitkä turvelot on tänkin listan kexineet.
xxx/ellauri167.html on line 325: Lasket matematiikkaa päässäsi etkä turvaudu heti kännykän laskimeen.
Totta helvetissä tomppeli. Etkö sinä? Kännykkä saa jäädä kotiin ulos mennessä.
xxx/ellauri167.html on line 327: Käytät hashtageja somepäivityksissäsi.
Mitähän nekin ovat? En somepäivitä, eli jälleen turha kysymys. Risuaitoja voi tehdä mökillä.
xxx/ellauri167.html on line 372: Ne olivat samanlaisia sahramipullia kuin piispa Berkeley. Tai Sabbetai Tsevi ja sen myöhäisempi kopio Jakob Frank. Näistä juipeista on näissä albumeissa aiemminkin paasattu. Pitkänenäinen Gershom Scholem kunnostautui muun muassa Sabbetai Zevin elämäkerturina, ja vähän Frankinkin.
xxx/ellauri167.html on line 381: In general, New Year festivals start in the spring, when Nature appears to reawaken after a dormant winter. Why is the Jewish New Year celebrated in the autumn? The Torah says quite clearly that the first month of the year shall be in the spring (Exod. 12:2), which means Nisan, though it was originally called “Aviv,” or Spring (Deut. 16:1). This follows the Babylonian calendar, which started with the month of Nisannu and continued with 10 days of New Year rituals. So what the heck?
xxx/ellauri167.html on line 382: Ahha! The wily Jews party at the end of the agricultural year, not at the start. Ne on kuin helluntaiystävät, jotka viettivät helluntaita syysjuhlana. Martinpäivää viettivät, tai Mikkeliä. Sikäli fixua, että syxyllä on millä mällätä. Kevät keikkuen tulevi.
xxx/ellauri167.html on line 455: You will, I hope, not think it a Presumption in a Stranger, whose Name, perhaps never reached your Ears, to address himself to you the Commanding General of a great Nation. I am a German, born and liberally educated in the City of Heydelberg in the Palatinate of the Rhine. I came to this Country in 1776, and felt soon after my Arrival a close Attachment to the Liberty for which these confederated States then struggled. The same Attachment still remains not glowing, but burning in my Breast. At the same Time that I am exulting in the Measures adopted by our Government, I feel myself elevated in the Idea of my adopted Country. I am attached both from the Bent of Education and mature Enquiry and Search to the simple Doctrines of Christianity, which I have the Honor to teach in Public; and I do heartily despise all the Cavils of Infidelity. Our present Time, pregnant with the most shocking Evils and Calamities, threatens Ruin to our Liberty and Goverment. Secret, the most secret Plans are in Agitation: Plans, calculated to ensnare the Unwary, to attract the Gay and irreligious, and to entice even the Well-disposed to combine in the general Machine for overturning all Government and all Religion.
xxx/ellauri167.html on line 459: It was some Time since that a Book fell into my Hands entituled “Proofs of a Conspiracy &c. by John Robison,” which gives a full Account of a Society of Freemasons, that distinguishes itself by the Name “of Illuminati,” whose Plan is to overturn all Government and all Religion, even natural; and who endeavour to eradicate every Idea of a Supreme Being, and distinguish Man from Beast by his Shape only. A Thought suggested itself to me, that some of the Lodges in the United States might have caught the Infection, and might cooperate with the Illuminati or the Jacobine Club in France. Fauchet is mentioned by Robison as a zealous Member: and who can doubt of Genet and Adet? Have not these their Confidants in this Country? They use the same Expressions and are generally Men of no Religion. Upon serious Reflection I was led to think that it might be within your Power to prevent the horrid Plan from corrupting the Brethren of the English Lodge ove
xxx/ellauri167.html on line 480: Even in this small Place the French-Faction is very numerous—their Expressions are like those of Bloody-Lutetia [Lutetia Parisiorum, or Paris]: their Sentiments in exact Unison with those of the Jacobine Club: their Hearts panting for Faggots and Guillotines. The Foundation of their Sanctuary is laid with Lies, and every Stone of the Superstructure reared with Falsehood. They are laboriously employed to excite Discord—to extinguish public Virtue—to break down the Barriers of Religion—to establish Atheism, and work the Downfall of our Civil—and Religious Liberty. Should their perfidious Schemes succeed (I tremble even at the Imagination of the Consequences) what would become of our Columbia?”
xxx/ellauri167.html on line 496: I write under the Signature of Cicero. Whether my Endeavours shall benefit the Public Time alone can evince. Harm I am conscious I do not design. Should your Excellency have Leisure to peruse the Piece, I shall deem it a peculiar Favour to receive your Opinion upon it”
xxx/ellauri167.html on line 533: acter was the object of Jesus Christ. That his intention was simply to reinstate natural religion, & by diffusing the light of his morality, to teach us to govern ourselves. His precepts are the love of god & love of our neighbor.
xxx/ellauri167.html on line 534: And by teaching innocence of conduct, he expected to place men in their natural state of liberty & equality. He says, no one ever laid a surer foundation for liberty than our grand master, Jesus of Nazareth.
xxx/ellauri167.html on line 536: He believes the Free masons were originally possessed of the true principles & objects of Christianity, & have still preserved some of them by tradition, but much disfigured. The means he proposes to effect this improvement of human nature are `to enlighten men, to correct their morals & inspire them with benevolence. Secure of our success, sais he, we abstain from violent commotions. To have foreseen the happiness of posterity & to have prepared it by irreproachable means, suffices for our felicity.
xxx/ellauri167.html on line 540: As Wishaupt lived under the tyranny of a despot & priests, he knew that caution was necessary even in spreading information, & the principles of pure morality. He proposed therefore to lead the Free masons to adopt this object & to make the objects of their institution the diffusion of science & virtue. He proposed to initiate new members into his body by gradations proportioned to his fears of the thunderbolts of tyranny. This has given an air of mystery to his views, was the foundation of his banishment, the subversion of the masonic order, & is the colour for the ravings against him of Robinson, Barruel & Morse, whose real fears are that the craft would be endangered by the spreading of information, reason, & natural morality among men.
xxx/ellauri167.html on line 570: In the weeks leading up to the 1968 Democratic National Convention, Chicago Mayor Richard J. Daley turned his town into a fortress. He sealed the manhole covers with tar, so protesters couldn’t hide in the sewers. He installed a fence topped with barbed wire around the Chicago International Amphitheater. He put the entire police force on shifts and called in National Guardsmen. Secret Service and FBI agents were also on duty, as the city braced for protesters who would soon arrive to protest against political assassinations, urban riots and the raging Vietnam War.
xxx/ellauri167.html on line 582: In Saigon 1965 he was a "cautious hawk”. When the Tet Offensive erupted in early 1968, Cronkite returned to Vietnam and reluctantly reported that America was facing a stalemate in Southeast Asia at best. President Lyndon B. Johnson was agog, proclaiming: “If I’ve lost Cronkite, I’ve lost Middle America.” To the majority of viewers, Cronkite’s Vietnam broadcast was more of a wake-up call than a partisan assault. “Uncle Walter” was regularly rated in surveys as the most trusted man in America.
xxx/ellauri167.html on line 586: Cronkite thanked Rather “for staying in there, pitching despite every handicap that they can possibly put in our way from free flow of information at this Democratic National Convention.” Cronkite clearly suspected that Daley had purposely avoided resolving the electrical workers’ strike in order to hinder network coverage. “Dick Daley’s a fine fellow, but when his strong hand is turned agin’ you, as the press has felt it was on this occasion, he’s a tough adversary.”
xxx/ellauri167.html on line 608: Robert Joseph Shea (February 14, 1933 – March 10, 1994) was an American novelist and former journalist best known as co-author with Robert Anton Wilson of the science fantasy trilogy Illuminatus!. It became a cult success and was later turned into a marathon-length stage show put on at the British National Theatre and elsewhere. In 1986 it won the Prometheus Hall of Fame Award. Shea went on to write several action novels based in exotic historical settings.
xxx/ellauri167.html on line 616: Robert Anton Wilson (born Robert Edward Wilson; January 18, 1932 – January 11, 2007 - why did he change Edward to Anton? Mystery!) was an American author, futurist, and self-described agnostic mystic. Recognized within Discordianism as an Episkopos, pope and saint, Wilson helped publicize Discordianism through his writings and interviews.
xxx/ellauri167.html on line 620: The Illuminatus! Trilogy is a series of three novels by American writers Robert Shea and Robert Anton Wilson, first published in 1975. The trilogy is a satirical, postmodern, science fiction–influenced adventure story; a drug-, sex-, and magic-laden trek through a number of conspiracy theories, both historical and imaginary, related to the authors´ version of the Illuminati. The narrative often switches between third- and first-person perspectives in a nonlinear narrative. It is thematically dense, covering topics like counterculture, numerology, and Discordianism.
xxx/ellauri167.html on line 687: Learyn tunnetuin lentävä lause lienee ”Turn on, tune in, drop out”, jota hän teki tunnetuksi mm. televisioesiintymisissään ja yliopistokiertueillaan. Learyn mukaan lause ymmärrettiin usein väärin, kehotukseksi mennä pilveen ja heittäytyä hyödyttömäksi, vaikka todellisuudessa ”turn on” tarkoitti Learyn mukaan hermoston ja geenien kytkemistä päälle, ”tune in” toimimista harmoniassa ympäröivän maailman kanssa, ja ”drop out” omille jaloilleen nousemista sekä liikkeeseen, valintaan ja muutokseen sitoutumista. Haha puppua. Se oli kehotus mennä pilveen ja heittäytyä hyödyttömäxi.
xxx/ellauri167.html on line 692: mausaineiden hallussapidosta ja maahantuonnista. Jäätyään kiinni kannabiksen hallussapidosta vuonna 1970 Leary tuomittiin 10 vuodeksi vankeuteen. Vankilassa hänelle tehtiin sarja vankien psykologian kartoittamiseen tarkoitettuja testejä. Osa näistä testeistä oli Learyn itsensä kehittämiä, joten hän osasi antaa itsestään kuvan säyseänä ja tottelevaisena ihmisenä. Tämän seurauksena Leary laitettiin heikosti vartioituun vankilaan, josta hän pakeni muurin yli. Leary ehti paeta vaimonsa kanssa Algeriaan ja sai turvapaikan Mustien pantterien Eldridge Cleaverin luota. Hänet pidätettiin lopulta Sveitsissä, ja hän oli Yhdysvalloissa vankilassa vuoteen 1976 saakka, osan ajasta Charles Mansonin naapurisellissä. Leary vapautettiin etuajassa hänen kanneltuaan viranomaisille ystävistään, mistä tuli mainehaittoja. Presidentti Richard Nixon kutsui Learya ”maailman vaarallisimmaksi mieheksi”. Se joka sanoo on ize.
xxx/ellauri167.html on line 699: Leary kuoli eturauhassyöpään 31. toukokuuta 1996. Hänen kuolemansa kuvattiin, ja hänen viimeiset sanansa saatiin nauhalle. Viimeisillä elinhetkillään Leary sanoi pojanpojalleen Zach Learylle, ”Why not?” Leary toisti lausetta useita kertoja eri intonaatioilla ja kuoli pian sen jälkeen. Zach Learyn mukaan hänen viimeinen sanansa oli ”beautiful”.
xxx/ellauri167.html on line 700: Pian tuhkaamisen jälkeen osa Learyn tuhkasta lähetettiin avaruuteen raketilla, joka kuljetti myös 24 muun henkilön jätöksiä. Toivottavasti Timon eturauhanen pelastuu.
xxx/ellauri168.html on line 10: font-family: 'UnifrakturMaguntia';
xxx/ellauri168.html on line 11: src: url(http://grapson.com/fonts/UnifrakturMaguntia.ttf);
xxx/ellauri168.html on line 50: Gemma is not the only celeb to confess they think there's some truth in the wild theory. Hundreds of fans claim they saw Justin Bieber turn into a huge reptile.
xxx/ellauri168.html on line 57: The phrase "new world order" was explicitly used by Woodrow Wilson during the period just after "The war to end all wars" during the formation of the League of Nations. However, the United States Senate rejected membership of the League of Nations, which Wilson believed to be the key to a new world order. Senator Henry Cabot Lodge argued that American policy should be based on human nature "as it is, not as it ought to be".
xxx/ellauri168.html on line 59: Nazi activist and future German leader Adolf Hitler used the term in 1928. Roosevelt used the phrase "new world order", or "new order in the world" to refer to Axis powers plans for world domination.
xxx/ellauri168.html on line 76: A turning point towards the worse was Bad Bush Sr´s September 11, 1990 "Toward a New World Order" speech (full text) to a joint session of Congress. It included:
xxx/ellauri168.html on line 78: Commitment to U.S. strength, such that it can lead the world toward rule of law, rather than use of force. The Gulf crisis was seen as a reminder that the U.S. must continue to lead and that military strength does matter, but that the resulting new world order should make military force less important in the future.
xxx/ellauri168.html on line 119: Teorioiden mukaan uuden maailmanjärjestyksen käyttämiä menetelmiä totalitaristisen järjestelmän käyttöönoton turvaamiseksi ovat muun muassa informaation kontrolloiminen, kansalaisten joukkovalvonta, kielenkäytön hallitseminen, sananvapauden rajoittaminen, kemikaalinen kontrolli ja väestön vähentäminen. Monelle tällaiselle toimenpiteelle on saatu vähemmän tiedonhaluisten kansalaisten tuki kutsumalla niitä ”suojeluksi” terrorismilta, rikollisuudelta tai tautiepidemioilta. Esim. rokotuxet, joilla laitetaan pahaa-aavistamattomiin hölmöihin samanlaisia tsippejä kuin on koirilla.
xxx/ellauri168.html on line 127: Talia iactantem dictis ac dira canentem Tollasta läppää ja turhia uhkia ei kylä jaxa.
xxx/ellauri168.html on line 141: Bis capti Phryges haec Rutulis responsa remittunt.” 2-0 turpaan ottaneet fryygit näin rutuleille
xxx/ellauri168.html on line 142: Hoc tantum Ascanius. Teucri clamore sequuntur kuittaa, vittuili vielä. Teukrit huutavat päälle.
xxx/ellauri168.html on line 259: In 2015, doctors in Germany reported the extraordinary case of a woman who suffered from what has traditionally been called “multiple personality disorder” and today is known as “dissociative identity disorder” (DID). The woman exhibited a variety of dissociated personalities (“alters”), some of which claimed to be blind. Using EEGs, the doctors were able to ascertain that the brain activity normally associated with sight wasn’t present while a blind alter was in control of the woman’s body, even though her eyes were open. Remarkably, when a sighted alter assumed control, the usual brain activity returned.
xxx/ellauri168.html on line 264: According to the mainstream metaphysical view of physicalism, reality is fundamentally constituted by physical stuff outside and independent of mind. Mental states, in turn, should be explainable in terms of the parameters of physical processes in the brain.
xxx/ellauri168.html on line 270: To circumvent this problem, some philosophers have proposed an alternative: that experience is inherent to every fundamental physical entity in nature. Under this view, called “constitutive panpsychism,” matter already has experience from the get-go, not just when it arranges itself in the form of brains. Even subatomic particles possess some very simple form of consciousness. Our own human consciousness is then (allegedly) constituted by a combination of the subjective inner lives of the countless physical particles that make up our nervous system.
xxx/ellauri168.html on line 274: The obvious way around the combination problem is to posit that, although consciousness is indeed fundamental in nature, it isn’t fragmented like matter. The idea is to extend consciousness to the entire fabric of spacetime, as opposed to limiting it to the boundaries of individual subatomic particles. This view—called “cosmopsychism” in modern philosophy, although our preferred formulation of it boils down to what has classically been called “idealism”—is that there is only one, universal, consciousness. The physical universe as a whole is the extrinsic appearance of universal inner life, just as a living brain and body are the extrinsic appearance of a person’s inner life.
xxx/ellauri168.html on line 278: Idealism is a tantalizing view of the nature of reality, in that it elegantly circumvents two arguably insoluble problems: the hard problem of consciousness and the combination problem. Insofar as dissociation offers a path to explaining how, under idealism, one universal consciousness can become many individual minds, we may now have at our disposal an unprecedentedly coherent and empirically grounded way of making sense of life, the universe and everything. The answer? 42.
xxx/ellauri168.html on line 290: Chalmers is the lead singer of the Zombie Blues band, which performed at the music festival Qualia Fest in 2012 in New York.Chalmers is in a relationship with Claudia Passos Ferreira, a philosopher and psychologist from Rio de Janeiro. Regarding religion, Chalmers has said: "I have no religious views myself and no spiritual views, except watered down humanistic, spiritual views. And consciousness is just a fact of life. It's a natural fact of life.”
xxx/ellauri168.html on line 295: Denaturoituneen Eski Saarisen näköinen jäbä. Pelle Miljoonan ja E Saarisen ladattava hybridi.
xxx/ellauri168.html on line 297: Notable ideas: Hard problem of consciousness, extended mind, two-dimensional semantics, naturalistic dualism, philosophical zombie.
xxx/ellauri168.html on line 306: Chalmers argues for an "explanatory gap" from the objective to the subjective, and criticizes physicalist explanations of mental experience, making him a dualist. Chalmers characterizes his view as "naturalistic dualism": naturalistic because he believes mental states supervene "naturally" on physical systems (such as brains); dualist because he believes mental states are ontologically distinct from and not reducible to physical systems. He has also characterized his view by more traditional formulations such as property dualism.
xxx/ellauri168.html on line 310: In support of this, Chalmers is famous for his commitment to the logical (though, not natural) possibility of philosophical zombies.These zombies are complete physical duplicates of human beings, lacking only qualitative experience. Chalmers argues that since such zombies are conceivable to us, they must therefore be logically possible. Since they are logically possible, then qualia and sentience are not fully explained by physical properties alone; the facts about them are further facts.
xxx/ellauri168.html on line 327: Myös luotettavan sisäpiirin lähteen mukaan jota ei turvallisuussyistä voi nimetä, CIA tekee töitä öisin poistaakseen kaikki todella likaiset salaisuudet kansioistaan. CIA:n päämajan pohjakerros tunnetaan nimellä "the Pit" (=kuilu). Kuilussa dokumentteja revitään ja poltetaan ympäri vuorokauden. Suuria määriä näitä salaisuuksia on myyty kuten Finlandia-palkittuja Niemi-kirjoja maantäyttöaineeksi. Illuminati on kehittänyt salailusta kannattavaa bisnistä. He kouluttavat ihmisensä salailun taitureiksi heidän syntymästään lähtien. Suurimman osan siitä mitä he tekevät, he tekevät sanallisesti. Heidät koulutetaan olemaan kirjoittamatta rituaalejaan tai muita asioita paperille. Illuminati jättää jälkeensä vain hyvin vähän paperia, niillä on nyttemmin paperiton toimisto.
xxx/ellauri168.html on line 357: Tämä salainen maailmanjärjestyksen hallitus joka yhä suuremmassa määrin hallitsee meidän elämäämme toimii monien salamyhkäisten operaattoreiden ja ryhmien kautta. Jotta he kykenisivät pitämään salassa tällaiset valtavan suuret operaatiot he tarvitsevat miljoonia mielenhallinta-orjia maailmanlaajuisesti kuten myös lukuisia vapaaehtoisia palvelijoita. Päällisin puolin, EPIC on vain toinen salainen sotilasyksikkö. Tämä virasto (El Paso Intelligence Center -- EPIC) ei ilmeisesti ole pelkästään lainsäädännöllinen virasto vaan toimii FINCEN:in (=Talousrikosten voimaannutusyxikkö) alaisuudessa. Tällä yksiköllä on asemapaikka Ft. Blississä, joka pitää sisällään armeijan ja ilmavoimien yksikköjä. USA:n vaalit ovat manipuloituja, eikä ole enää ihmisten hallitusta joka olisi ihmistä varten ja ihmisten hallitsema (jos on koskaan edes ollutkaan). Stop The steal! huutaa voipää semihirmulisko pää punasena. Amerikkalaiset pysyvät aloillaan koska he uskovat että he valitsevat hallituksen joka hallitsee heitä. Mielenhallinta tunkeutuu kaikialle, eikä sitä käytetä ainoastaan hyviin tarkoituksiin kuten seksiorjien luomiseen, vaan hallitsemaan yhteiskuntaa kaikilla tasoilla. Sallimmeko me edelleen varjohallituksen johtavan meitä? Sallimmeko? Sallimmeko me heidän kertovan meille että näiden asioiden täytyy pysyä salassa "kansallisen turvallisuuden" vuoksi, kun todellisuudessa he ajavat ainoastaan KANSALLISEN ORJUUDEN etua?
xxx/ellauri168.html on line 490: Mut tässä kuitenkin muutamia vinkkejä. Sivupersoonaa, jonka pitäisi panna jotakin uhrin mieleen, voidaan käskeä lataamaan vaikka kissavideoita instasta. Jos ohjelmoija haluaa että sivupersoona koulutetaan karanteenissa olemaan nopea, nopea tai pelottavan nopea, hän denaturoi tämän sivupersoonan gebardixi.
xxx/ellauri169.html on line 10: font-family: 'UnifrakturMaguntia';
xxx/ellauri169.html on line 11: src: url(http://grapson.com/fonts/UnifrakturMaguntia.ttf);
xxx/ellauri169.html on line 41: Fritz Artz Springmeier (born Viktor E. Schoof, September 24, 1955) is an American author of conspiracy theory literature who has written a number of books claiming that a global elite who belong to Satanic bloodlines are conspiring to dominate the world. He has described his goal as "exposing the New World Order agenda." Springmeier's father, James E. Schoof, worked for the United States Agency for International Development as an international agriculturist, with a primary focus on developing the Balochistan area of Pakistan.
xxx/ellauri169.html on line 45: In principle, conspiracy theories are not always false by default and their validity depends on evidence just as in any theory. However, they are often discredited a priori due to the cumbersome and improbable nature of many of them.
xxx/ellauri169.html on line 47: Psychologists usually attribute belief in conspiracy theories and finding a conspiracy where there is none to a number of psychopathological conditions such as paranoia, schizotypy, narcissism, and insecure attachment, or to a form of cognitive bias called "illusory pattern perception". However, the current scientific consensus holds that most conspiracy theorists are not pathological, precisely because their beliefs ultimately rely on cognitive tendencies that are neurologically hardwired in the human species and probably have deep evolutionary origins, including natural inclinations towards anxiety and agency detection. Agent detection is the inclination for animals, including humans, to presume the purposeful intervention of a sentient or intelligent agent in situations that may or may not involve one. Pieni vinous on vain luonnollista (see Fig.3).
xxx/ellauri169.html on line 98: Haastatellessaan lokakuussa 2003 ulkoministeriön kriitikkoa Joel Mowbrayta hänen kirjastaan Dangerous Diplomacy, Robertson näytti vihjaavan, että Harry S Truman-rakennuksen tuhoaminen ydinpommilla parantaisi Yhdysvaltojen turvallisuutta poistamalla liberaalien petturien pesän, jotka salaa kaipaavat islamilaisen maailman ylivaltaa. Kun viranomaiset tuomitsivat hänen huomautuksensa, Robertson esitti "selventävän" muistion, jonka hän kuvaili "oikaisun antamiseksi ulkoministeriölle", jossa hän toisti aikaisemmat kommentit.
xxx/ellauri169.html on line 123: Disney was a shy, self-deprecating and insecure man in private but adopted a warm and outgoing public persona. He had high standards and high expectations of those with whom he worked. Although there have been accusations that he was racist or anti-Semitic, they have been contradicted by many who knew him. His reputation changed in the years after his death, from a purveyor of homely patriotic values to a representative of American imperialism. He nevertheless remains an important figure in the history of animation and in the cultural history of the United States, where he is considered a national cultural icon.
xxx/ellauri169.html on line 143: 1938 -- Valtin äiti kuolee kaasumyrkytykseen. Isabelle onnistuu vetämään Eliaksen turvaan, mutta Waltin äiti kuolee. Walt got a call one day that there was a malfunction of the heating system in Elias and Flora Disney's house that the boys had had built with warp speed by studio workers who did not know what they did. Walt and Roy's parents had suffered carbon monoxide poisoning, and Flora died. Walt went to her funeral, and then immediately back to work. He never talked about the incident again. According to historians, cinema offered Walt a way to emote that he couldn't in his personal life. That's why there are no mothers in Disney cartoons. No fathers either except a bad'un, Zeke. Walt did not attend his father's funeral either. He was on vacation in South Africa.
xxx/ellauri169.html on line 167: Although the organization's historic roots stem from a system of fraternal lodges and units in the late 19th century, as fraternal organizations declined throughout the United States, the organization evolved into a dual system of both lodges and units. The membership pattern became more common to other contemporary organizations of members affiliated by contribution in addition to formal dues paying members. B'nai B'rith has members, donors and supporters around the world. Selvää salaliittotouhua!
xxx/ellauri169.html on line 199: The Church Universal and Triumphant is an international New Age religious organization founded in 1975 by Elizabeth Clare Prophet. It is an outgrowth (and is now the corporate parent) of The Summit Lighthouse, founded in 1958 by Prophet's husband, Mark L. Prophet. Its beliefs reflect features of the traditions of Theosophy and New Thought. The church's headquarters is located near Gardiner, Montana, and the church has local congregations in more than 20 countries.
xxx/ellauri169.html on line 201: The church's theology is a syncretistic belief system, including elements of Buddhism, Christianity, esoteric mysticism and alchemy, with a belief in angels and elementals (or spirits of nature). It centers on communications received from Ascended Masters through the Holy Spirit. Many of the Ascended Masters, such as Sanat Kumara, Maitreya, Djwal Khul, El Morya, Kuthumi, Paul the Venetian, Serapis Bey, the Master Hilarion, the Master Jesus and Saint Germain, have their roots in Theosophy and the writings of Madame Blavatsky, C.W. Leadbeater, and Alice A. Bailey. Others, such as Buddha, Confucius, Lanto and Lady Master Nada, were identified as Ascended Masters in the "I AM" Activity or the Bridge to Freedom. Some, such as Lady Master Lotus and Lanello, are Ascended Masters who were first identified as such by Elizabeth Clare Prophet. All in all, she identified more than 200 Ascended Masters that were not identified as Masters of the Ancient Wisdom in the original teachings of Theosophy.
xxx/ellauri169.html on line 317: Länsimaisessa filosofiassa ajatuksen esitti ensimmäisenä epäluotettava René Descartes tutkielmassaan Mietiskelyjä ensimmäisestä filosofiasta. Itämaisessa filosofiassa samankaltainen argumentti esiintyy Zhuangzin filosofiassa niin sanottuna ”perhosen uni” -mietelmänä. Mietelmässä Zhuangzi näkee unta jossa hän on perhonen. Herättyään hän havaitsee olevansa Zhuangzi. Mutta miten hän voi määrittää onko hän Zhuangzi, joka on juuri lakannut uneksimasta olevansa perhonen, vai perhonen, joka on juuri alkanut uneksia olevansa Zhuangzi. Vaiko kärpänen jonka unta tää kaikki on. It's no use Mr. Russell, it's turtles all the way down.
xxx/ellauri169.html on line 397: In 1977 while she was in her pyramidiot phase, she put a toy pyramid on her head and lo and behold if that wasn't a signal for Ramtha to return to the land of the living dead:
xxx/ellauri169.html on line 409: the concept that consciousness and energy creates the nature of reality;
xxx/ellauri170.html on line 10: font-family: 'UnifrakturMaguntia';
xxx/ellauri170.html on line 11: src: url(http://grapson.com/fonts/UnifrakturMaguntia.ttf);
xxx/ellauri170.html on line 39: Bresdinin kuva kuolemasta on tosiaankin koominen. Toi häiskä tossa keskellä on takusti Bresdin ize. Muut kaikki on kuolemaan liitettyjä komeljanttareita jotka koittaa turhaan herättää sen huomiota. Hajaantukaa, eli jatkakaa hajoamista, ei tässä ole mitään nähtävää. Lemmenmarjan eli alrunan eli mandraken (Taika-Jim!) juurakot näyttää koomisilta äijiltä.
xxx/ellauri170.html on line 52:
xxx/ellauri170.html on line 66: Bound each to each by natural piety. Ketjuuntuvan kuin sini ja kosini.
xxx/ellauri170.html on line 69: William Wordsworth used the expression, "The child is the father of the man" in his famous 1802 poem, "My Heart Leaps Up," also known as "The Rainbow." This quote has made its way into popular culture. What does it mean?
xxx/ellauri170.html on line 90: The title is taken from a line in Wordsworth's 'Ode to Immortality': "High instincts, before which our mortal nature, Did tremble like a guilty thing surprised."
xxx/ellauri170.html on line 106: Another Wexford book. The title is taken from Shakespeare's 'Sonnet 146': "So shalt thou feed on Death, that feeds on men, And Death once dead, there's no more dying then." Sonet 146, jonka William Shakespeare on osoittanut sielulleen, "syntiselle maalleen", on vetoomus itselleen arvostamaan sisäisiä ominaisuuksia ja tyydytystä ulkomuodon sijaan. Bill oli Reg Wexfordin lailla turhamainen miekkonen.
xxx/ellauri170.html on line 134: The above is an excerpt from The Picture of Dorian Gray. I am not understanding the meaning of the phrase "the meanest flower might blow".
xxx/ellauri170.html on line 195: Thus, slightly amending the whole phrase we have the clear picture like: "common flower might blossom, or bloom".
xxx/ellauri170.html on line 245:
xxx/ellauri170.html on line 350: Ukkola on katsonut psykologiguruna tarpeelliseksi valottaa myös seksuaalisia kiihotustilojaan. Ukkolalle kelvatakseen miehen täytyy näet olla alfa (viittaus muinaisen etologisen teorian nomenklatuuraan, jonka sen keksinyt tutkija itse on sittemmin todennut hyödyttömäksi), sillä "heteronaiset haluavat itselleen mieluummin maskuliinisen alfauroksen", jollaisesta Ukkolan go to -esimerkki on Indiana Jones. Monet varmaan haluavat Indiana Jonesin, mutta silti päätyvät jotenkin yhteen sen tyypin kanssa, jonka raamit ja ideologia muistuttavat enemmän sitä jätkää, joka on lopputeksteissä epiteetillä "Truck Nazi #4", ja joka ehkä tunnetaan jonkinlaisen nettifoorumin perustamisesta. "Onko mitään vähemmän kiihottavaa kuin feministiblogiin sukupuolihäpeäänsä purkava betamies?" Ukkola pohtii vaivaamatta päätään turhaan sillä mahdollisuudella, että miehillä voisi olla elämässään muitakin tavoitteita ja sisältöjä kuin kiihottaa tabloidien älykuningattaria. "Naiset haluavat hypätä sänkyyn voimakkaiden alfojen kanssa, jotka tihkuvat testosteronia ja saavat heidät tuntemaan itsensä naisiksi", päättää kolumnisti, jonka kotitalouden omakohtaisuudet tuntien alfa tarkoittanee tässä habituksen puolesta jotakuinkin samaa kuin Adenauerin kymmenen vuoden Uralin-leiriltä kotiin neuvottelema varhaiseläkeläinen.
xxx/ellauri170.html on line 356: Sananvapaus on aivan turha asia. Siitä messuaa vaan sellaiset joiden olis ihan paras pitää turpa kiinni vaan. Eli turpa rullalle kaikki mölyapinat, sietäis lopettaa lehdet, internet ja ennen kaikkea, mainoxet. Sopis mulle aivan mainiosti se.
xxx/ellauri170.html on line 358: Isänmaallisuus on yhtä turha asia. Mua ei yhtään enempää haittaisi olla venäläisten alamaisena kuin tässä nykyisessä Suomessa. Ubi bene ibi patria. En missään nimessä osallistuisi mihkään maanpuolustustoimintaan. Nato vittuun sanon mä.
xxx/ellauri170.html on line 368: Loquimur, venerabiles Fratres, quæ vestris ipsi oculis conspicitis, quæ communibus idcirco lacrymis ingemiscimus. Alacris exultat improbitas, scientia impudens, dissoluta licentia: despicitur sanctitas sacrorum, et quæ magnam vim magnamque necessitatem possidet, divini cultus majestas ab hominibus nequam improbatur, polluitur, habetur ludibrio. Sana hinc pervertitur doctrina, erroresque omnis generis disseminantur audacter. Non leges sacrorum, non jura, non instituta, non sanctiores quælibet disciplinæ tutæ sunt ab audacia loquentium iniqua.
xxx/ellauri170.html on line 370: Personant horrendum in modum academiæ ac gymnasia novis opinionum monstris, quibus non occulte amplius et cuniculis petitur catholica fides, sed horrificum ac nefarium ei bellum aperte jam et propalam infertur. Institutis enim exemploque præceptorum corruptis adolescentium animis, ingens religionis clades, morumque perversitas teterrima percrebuit.
xxx/ellauri170.html on line 372: Hinc porro freno religionis sanctissimæ projecto, per quam unam regna consistunt, dominatusque vis ac robur firmatur, conspicimus ordinis publici exitium, labem principatus omnisque legitimæ potestatis conversionem invalescere. Quæ quidem tanta calamitatum congeries ex illarum in primis conspiratione societatum est repetenda, in quas quidquid in hæresibus et in sceleratissimis quibusque sectis sacrilegum, flagitiosum, ac blasphemum est, quasi in sentinam quamdam,
xxx/ellauri170.html on line 380: Puhumme, kunnioitettavat veljet, siitä minkä omilla silmillänne näette, mitä yhteisillä kyynelillä voihkimme. Ilostelee hilpeä kunnottomuus, hävytön tiede, irrallinen rekisterikilpi; pyhien pyhyyttä halvexitaan, ja sitä millä on iso voima ja välttämättömyys, jumalanpalveluksen majesteettisuus, porukat ei kun hylkii, saastuttaa, pitää pilkkanaan. Tästä terve oppi pervertoituu, ja kaikenlaisia virheitä levitetään julkeasti. Ei pyhien lait, ei oikeusistuimet, ei instituutit, ei mitkään pyhemmät kurit ole turvassa lässyttäjien epixeltä röyhkeydeltä.
xxx/ellauri170.html on line 382: Kauhealla tavalla kaikuu akatemiat ja kymnaasit uusien mielipiteiden hirviöistä jotka ollenkaan piileximättä haasta riitaa katolisen uskon kaninkoloilla, vaan käy hirveää ja luvatonta sotaa jo avoimesti ja näkyvillä. Instituuteista näät opettajien esimerkillä ja nuorukaisten pilatuilla sieluilla leviää hirmuinen uskonnon vahinko ja mitä kamalin tapojen turmelus.
xxx/ellauri170.html on line 414: While Mickey Mouse’s brain is far smaller than a human’s, it has essentially the same structures and operates in analogous ways,’ Thompson explained. ‘The prefrontal cortex acts as a kind of ‘executive office,’ controlling other parts of the brain. It makes decisions that determine how you will react. Memories of fear are stored in the amygdala, which codes them into signals and transmits those signals to the frontal cortex for action.
xxx/ellauri170.html on line 416: I watched a television interview with Douglas Adams – the author of the ‘Hitchhikers Guide to the Galaxy’. I pricked up my ears when he said that the major issue that human beings are presently facing was the ‘battle between instincts and intelligence’. But within a few sentences he was proclaiming the popularist belief that ‘our survival is threatened by our instinctual behaviour in that we are wiping out endangered species and that only intelligent action will save us’. Not a word about our instinctual behaviour towards each other, such as war, rape, torture, genocide, murder ... let alone despair, depression, loneliness, suicide ...
xxx/ellauri170.html on line 454: The Actual Freedom Trust website is the gold standard for information about Actual Freedom. It is a massive trove of curated forum discussions, as well as the personal writings of Richard*, Vinetto and Peter. The sheer size, disorganisation and rambling nature of conversations there are likely to dissuade anyone looking for a quick skim.
xxx/ellauri170.html on line 606: There is no such thing as blind Nature.
xxx/ellauri170.html on line 610: Actual Freedom is anti-nature.
xxx/ellauri170.html on line 612: You cannot change Human Nature.
xxx/ellauri170.html on line 710: Nyölen on typerys. Khristotokos, ei "kristokos". "Minkälainen kasvi on halvaantunut?" Höh, Apoplektikon naama on punainen ja turvonnut.
xxx/ellauri170.html on line 727: Evolution Confirms Our Favorite Pastime . . . I ran across an article last night whose title made me laugh: Early Humans Climbed Trees: ‘Selam’ Fossil Settles Longstanding Australopithecus Debate. Uhhhh, 21st Century humans also climb trees. I don’t need some scientists to tell me that climbing trees have been a long-standing human pastime.
xxx/ellauri170.html on line 731: Perhaps we do not give these scientists enough credit for the faith they possess. Yes, to believe in this type of human evolution takes a whole lot of faith. Sadly, their faith is placed in the wrong location and in an untrue process. If only they were able to place that faith in the real designer behind the design. I believe it is imperative we educate ourselves and teach this generation as Paul warned Timothy to “keep that which is committed to your trust, avoiding oppositions of science falsely so called” (1 Timothy 6:20). So I'm simplifying the quote, but I don't care. Evolution is not science. It is a theory: “a proposed explanation whose status is still conjectural and subject to experimentation” (dictionary.com).
xxx/ellauri170.html on line 766: Indtil der findes håndfaste forklaringer på universets og livets oprindelse og udvikling, vil konflikten mellem naturvidenskaben og intelligent design-teorien formentlig vare ved. Og sandsynligvis længere tid endnu, for naturvidenskaben kan per definition aldrig bevise, at der ikke eksisterer en skaber, siger Tobias Wang.
xxx/ellauri170.html on line 768: »Vi kan aldrig komme til bunds i diskussionen om, hvorvidt der er en skaber eller ej. Det handler udelukkende om tro. Hvis man vælger at mene, at universet og livet skyldes guddommelig indgriben, så er det altså ikke mere end et trospørgsmål. Det kan naturvidenskaben selvsagt vanskeligt hamle op med. Selv hvis videnskaben finder naturligt bevis for universets opståen, vil intelligent design-fortalere altid kunne træde et skridt længere bagud og pege på en skaber som årsagen.«
xxx/ellauri170.html on line 885: He contributed many articles to the Theosophical Society's Lucifer (inexplicably renamed The Theosophical Review in 1897) as joint editor. Mead became the sole editor of The Theosophical Review in 1907. As of February 1909 Mead and some 700 members of the Theosophical Society's British Section resigned in protest at Annie Besant´s reinstatement of Charles Webster Leadbeater to membership in the society. Leadbeater had been a prominent member of the Theosophical Society until he was accused in 1906 of teaching masturbation to, and sexually touching, the sons of some American Theosophists under the guise of occult training. While this prompted Mead´s resignation, his frustration at the stiffness of the Theosophical Society may also have been a major contributor to his break after 25 years.
xxx/ellauri170.html on line 887: In March 1909 Mead founded the Quest Society, composed of 150 defectors of the Theosophical Society and 100 other new members. This new society was planned as an undogmatic approach to the comparative study and investigation of religion, philosophy, and science. Masturbation and sexual touching was no longer on the agenda.
xxx/ellauri173.html on line 10: font-family: 'UnifrakturMaguntia';
xxx/ellauri173.html on line 11: src: url(http://grapson.com/fonts/UnifrakturMaguntia.ttf);
xxx/ellauri173.html on line 46: Eve future oli Villiersin suuhun ja peräpäähän pantava silikoniandroidi, ennakoiden tällä haavaa vallizevaa tilannetta. Kom igen! Tule uudelleen! sitä käskytetään kuin Charlotten muovilelua. Herää pahvi!
xxx/ellauri173.html on line 75: Sääli ettei Alva ollut paikalla 6200v sitten äänittämässä Fiat Luxin käynnistysääniä eikä Lilithin turhaa läähätystä Aatamin alla. Eikä Eevan leivontaa, these are a cinch. Eritis sicut dii eli ruikitte pian lisää luotuja niinkuin mä. Enfin le sombre quolibet d’Elohim : Voici Adam devenu comme l’un de nous :(. Ja vielä discordianismin À la plus belle !… Ja Quos ego, sanat neitsyt Virgiluksen Aeneidissä, jonka Neptunus, Rooman meren jumala, lausuu tottelemattomille ja kapinallisille tuulille. Virgiluksen lause on esimerkki aposiopesis-nimisestä puhehahmosta. Vittu siinäkin on kans yx paska.
xxx/ellauri173.html on line 89: Toujours est-il qu’il a permis seulement qu’on imprimât son Évangile, et non qu’on le phonographiât. Cependant, au lieu de dire : « Lisez les Saintes Écritures ! » on eût dit : « Écoutez les Vibrations Sacrées ! » ― Enfin, il est trop tard… Par contre, trop tot! Nythän se jo löytyy äänikirjana varmaan jonkun baptistijuhon lukemana.
xxx/ellauri173.html on line 99: Tityre is named after the lucky shepherd in Virgil´s 'Eclogues' (or 'Bucolics'). Olix mulla tää? Jotain eklogeja nyt oli ainakin. Tityre-tu oli a society of young aristocrats and gentry in the second quarter of the 17th century, who were renowned for their violent, lawless, and intimidating behaviour on the streets of London.
xxx/ellauri173.html on line 100: Futishuligaaneja ennen futista. Nuoria apinakoiraita. A gang of roistering brawling young blades in 17th century London similar to the Mohocks.
xxx/ellauri173.html on line 117: The standard line is that the 'deus' is Octavian. Interpretations of the First Eclogue have now come full circle. Much significant scholarship has centered around the problems inherent in an identification of the deus with Octavian. Some critics maintain that the poem is Virgil's thank-offering to Octavian for protection from land confiscation; others, though fewer in number, are equally as insistent that the eclogue expresses the poet's disapproval of his government´s land policy. A recent attempt has been made to unite the basic arguments of both sides into a more balanced statement. According to this interpretation Octavian is regarded as "having wrought both good and evil" in the past, but Virgil succeeds in revealing him to be "a savior, a force for good, and a source of hope for the future." To the contrary, I propose that an even stronger case can, and ought, be made that, in the First Eclogue, Virgil not only condemns the government land policy, but he also adroitly queries the very structure of Octavian's political program and ethic during this period.
xxx/ellauri173.html on line 134:
Andra kulturella referenser
xxx/ellauri173.html on line 188: Quant aux mystiques, je puis leur soumettre une réflexion naïve, paradoxale, superficielle, s’ils veulent, mais singulière : ― N’est-il pas attristant de penser que si Dieu, le Très-Haut, le bon Dieu, dis-je, enfin le Tout-Puissant, (lequel, de notoriété publique, est apparu à tant de gens, qui l’ont affirmé, depuis les vieux siècles, ― nul ne saurait le contester sans hérésie ― et dont tant de mauvais peintres et de sculpteurs médiocres s’évertuent à vulgariser de chic les prétendus traits) ― oui, penser que s’Il daignait nous laisser prendre la moindre, la plus humble photographie de Lui, voire me permettre, à moi, Thomas Alva Edison, ingénieur américain, sa créature, de clicher une simple épreuve videographique de Sa vraie Nez et Voix (car le tonnerre a bien mué, depuis Franklin), dès le lendemain il n’y aurait plus un seul athée sur la terre !
xxx/ellauri173.html on line 240: Er begann eine Liebesbeziehung mit seiner zwei Jahre älteren Cousine Sophie Gutermann (spätere Sophie von La Roche) und verlobte sich mit ihr. Diese Chance, seinen Samen zu erlösen, löste ihn aus einer inneren Vereinsamung. Sehr vergnugt schrieb er "Die Natur der Dinge oder die vollkommenste Welt. Ein Lehrgedicht in sechs Büchern."
xxx/ellauri173.html on line 259: Seine 1773 im Teutschen Merkur veröffentlichten Briefe über Alceste gaben Goethe Anlass zu der Farce Götter, Helden und Wieland. Wieland hatte die Figur des Herkules in der Tragödie des Euripides als unpassend und grobschlächtig kritisiert. Goethe, im vollen Saft seiner Sturm-und-Drang-Periode, ließ seinen Herkules als klassischen Helden auftreten, der den Literaten Wieland lächerlich machte. Auf diesen Angriff antwortete Wieland mit viel Verständnis für die jungen Rabauken.
xxx/ellauri173.html on line 296: Et quand bien même une singe, à force de patience et de torture de lui-même et de ses copains, parviendrait jusque là, il y a encore un homme quelque part en pouvoir qui la contraint (et ses soeurs pas moins) à ce statut de objet passif d’un processus scientifique.
xxx/ellauri173.html on line 303: Korkeasaaren villisiat kärsivät Kruunuvuoren siltatyömaan melusta. Ongelma ratkaistiin tappamalla ne. Norjalaiset vapauttivat tuntureille 25 pidätettyä naalia todisteiden puutteessa. Vapautetut naalit näkyivät tunturia vasten selvästi, vankilasta saamissaan mustissa kesävetimissä. Naalien rehabilitaation tukemisexi on tuntureille pystytetty koiranruoka-automaatteja. Naalit ovat maxaneet velkansa yhteiskunnalle.
xxx/ellauri173.html on line 308: Loordi Ewald on toinen Ralf! Täähän on se sama turina kuin Jean Jacquesin Juliessa. Ralf, mikässennimi nyt olikaan, oli just tollanen Nick Ostlerin tapainen joka retkahtaa upeisiin mutta epäsuotaviin naisiin. Niin siis Edward Bomston. Sekin oli koukussa johkin muka ilkeään saapasmaan naisihmiseen. Vaixen vika oli vaan ettei se ollut tarpeexi hieno arvon loordille. Pröö meni tinttaaman ämmää köniin ihan ystävänpalveluxena. Siinäkin tarinassa tais olla niitä ursuloita.
xxx/ellauri173.html on line 331: Rautatien laiturilla nuori nainen vaikutti järkyttyneeltä siihen asti, että hän ei voinut lähteä. Viime hetkellä, tuntematta minua, hän lähestyi minua, uskaltamatta pyytää minulta paikkaa olohuoneeseen, jossa matkustin yksin - kohteliaisuutta, jota en kuitenkaan voinut kieltäytyä häneltä.
xxx/ellauri173.html on line 395: "Totisesti, rakas lordi, sinä saat minut ymmärtämään, että lordia voidaan kutsua Byroniksi! Edison vastasi hymyillen, "ja sinun täytyy olla hyvin pettynyt, että olet turvautunut kaikkeen tähän epäkäytännölliseen runouteen sen sijaan, että olisit myöntänyt banaalia todellisuutta. Eikö olekin mahtavaa oopperaa? Kuka nainen voisi koskaan tulla raskaaksi (saati kexiä tällästä) muutamaa vihonviimeistä mystistä olentoa lukuun ottamatta? Jumalan vuoksi vain ihminen nostaa luonnettaan näin."
xxx/ellauri173.html on line 416: It is Mallarmé's best-known work and a hallmark in the history of symbolism in French literature. Paul Valéry considered it to be the greatest poem in French literature. But who is Paul Valéry to say? He probably meant best after his own cemetery bit.
xxx/ellauri173.html on line 494: Des déesses ; et, par d’idolâtres peintures,
xxx/ellauri173.html on line 495: À leur ombre enlever encore des ceintures :
xxx/ellauri173.html on line 603: Joita aurinkojen kateexi mun turhamaisuus pillas,
xxx/ellauri173.html on line 633: Kaikuva, turhamainen, yxipuinen viiva.
xxx/ellauri173.html on line 725: Tälläset arkipäiväiset ihmiset rikastuvat turhaan; he kärsivät ja kuolevat salassa alkuperäisessä alhaisuudessa, joka tukehduttaa heidät. Se on eräänlainen dementia, joka saa potilaat toistamaan jopa unen aikana "tärkeän" näkökohdan sanoja ja jotka näyttävät heidän mielestään antavan "painoa" elämälle. Esimerkiksi sanat: "Vakavasti! -positiivista! ― maalaisjärkeä!… jne., lausutaan aina samalla tavalla, varmuuden vuoksi.
xxx/ellauri173.html on line 739: Tämä patsasmaisuus, jonka neiti Alicia Clary ilmaisee Venus Victrix -linjoillaan, joka seisoo hiekalla, meren edessä, voisi inspiroida mua, jos hän olisi ihan hipihiljaa ja sulkisi silmäluomensa. Mutta kuinka sietää voittoisaa Venusta, joka löydettyään käsivartensa uudelleen aikojen yön syvyydessä ilmestyisi ihmiskunnan keskelle, karkea, vino ja kiero katse epäonnistuneella suurkeittiön emännän naamallaan, ja jonka mieli on vain liikenneympyrä, jossa kaikki tämän väärän terveen järjen kimeerit, joiden synkän izeriittoisuuden olemme juuri tyhjentäneet, pitävät vakavasti turhia neuvojaan?
xxx/ellauri173.html on line 768: Ajoin hänet kotiin. Tämän velvollisuuden suoritettuani palasin Louvreen. Palasin pyhään huoneeseen! Ja katsottuani Jumalattaren, jonka muoto sisältää Tähti-Yön, ah! ainoan kerran elämässäni tunsin "sydämeni" turpoavan yhdestä salaperäisimmistä nyyhkyksistä, jotka ovat tukehduttaneet elävän ihmisen.
xxx/ellauri173.html on line 770: Omatuntoni turhaan huutaa minulle, että se haluis prostituoidun sydämen. Tämän ensimmäisen rakkauden minussa inspiroimat erittäin ratkaisevat pohdiskelut vieraantuivat suuresti kaikista naisista ja johtivat minut parantumattomimpaan pernaan. Aluksi kiihkeä intohimoni tämän naisen linjoja, ääntä, hajuvettä ja ulkoista viehätystä kohtaan muuttui absoluuttiseksi platonismiksi. Hänen moraalinen olemuksensa jäädytti aistini ikuisiksi ajoiksi: niistä tuli puhtaasti mietiskeleviä. Jos näkisin hänessä rakastajattaren, se etoisi minua tänään! Yhden ainoan kerran elämässäni (siellä Louvressa) tunsin sen turpoavan. Taino, ehkä vähän useamminkin. Silti vittu!
xxx/ellauri173.html on line 775: Kabirer (grekiska: Καβειροι, latin: Cabiri) var i grekisk mytologi ett slags lägre gudomligheter eller demoner, vars ursprungliga betydelse det råder stor osäkerhet om. . Oftast tycks de ha uppfattats som den i jorden inneboende, alstrande naturkraftens representanter, och i det beotiska Thebe dyrkades Demeter och Kore som kabiriska gudinnor. De hölls även för mäktiga hjälpare i all nöd, särskilt sjönöd. Deras dyrkan är sannolikt av feniciskt ursprung och namnet kan härledas från det semitiska kabirim, "de mäktiga".
xxx/ellauri173.html on line 779: Toistan tiukasti, kopioin tämän naisen Valon ylevällä avulla! Ja projisoiden sen säteilevään aineeseensa, minä valaistan melankoliallanne tämän uuden olennon kuvitteellisen sielun, joka pystyy hämmästyttämään enkeleitä. Voitan Illuusion! panen hänet vankilaan. Pakotan tässä näyssä ihanteen itsensä ilmentämään ensimmäistä kertaa aisteihisi, käsin kosketeltavana, kuultavana ja materialisoituneena. Pysäytän sen lennon syvyyksissä ensimmäisen tunnin tämän lumoutetusta miragesta, jota tavoittelet turhaan, muistoissasi! Ja tuijottaa häntä melkein kuolemattomasti, kuuletko? ainoassa ja todellisessa muodossa, jossa näit sen, painan elävän toisessa kopiossa, ja muotoiltuna toiveidesi mukaan!
xxx/ellauri173.html on line 859: - Eh? hän huudahti: "Unohdatko, rakas herra, että nimeni on Mr. Sähkö ja että se on penseyttä vastaan, jota vastaan taistelen? Meidän on puhuttava heti. Ilmoittakaa minulle nämä turhat huolet, tai en tiedä mitä vastaan taistelen! Sinun kaltaisensi ihanteen kanssa se ei ole jo pieni tehtävä. Totisesti minä sanon teille, jopa Jaakob katsoisi kahdesti pimeydessä ettei lipeä tikkailta. Katsotaan! kerro kaikki lääkärille, joka aikoo vähentää suruasi.
xxx/ellauri173.html on line 863: Toissapäivänä valtakunta menetettiin kakan iskettyä tuulettimeen; eilen, imperiumi, sillä hatun kärkeä ei palautettu. Tietäkää että arvostan tyhjät asiat - tyhjät - niiden käypään arvoon. Ei mitään! mutta se on niin hyödyllinen asia, ettei Jumala itse halveksinut turvautua siihen nyhjästäxeen maailman tyhjästä: ja me huomaamme sen tarpeelliseksi joka päivä. Ilman mitättömyyttä, Jumala tunnustaa implisiittisesti, hänen olisi ollut lähes mahdotonta luoda esineiden tulemista. Olemme vain ikuinen "eipä ihmeempää". Ei mitään on mustaa ainetta, sine qua non, satunnaista, jota ilman emme puhuisi täällä tänä iltana. Ja erityisesti se, mikä meitä huolestuttaa, minulla on syytä epäillä sitä. Kerro, mitkä asiat huolestuttaa sinua?
xxx/ellauri173.html on line 874: On sanomattakin selvää, että Androidi käyttää samoja hajuvesiä kuin mallinsa, ja sillä on, kuten sanoin, sama emanaatio eli eritteiden hajukoktaili. "Ja miten hän matkustaa?" "Mutta kuin toinen! vastasi Edison. On paljon outoja matkustajia. Neiti Hadaly, jolle on ilmoitettu matkasta, on siellä täysin moitteeton. Ehkä hieman unelias ja hiljainen kuin Dark, puhuen itse asiassa vain sinulle, hyvin hiljaa ja harvoin (kelaa mikä parannus entiseen): mutta jos hän istuu vieressäsi, on hänen jopa täysin turhaa laskea verhoaan.
xxx/ellauri173.html on line 891: ― Vain siellä, tällä sumuisella alueella, mäntymetsien, erämaajärvien ja laajojen kivien ympäröimänä, voit täysin turvallisesti avata Hadalyn vankilan. Luulen, että sinulla on tässä linnassa tilava ja upea asunto, jonka kalusteet ovat kuningatar Elisabetilta? "Kyllä", vastasi lordi Ewald katkerasti hymyillen, "ja minä itse huolehdin aikoinaan koristella sitä kaikenlaisilla upeilla teoksilla ja arvokkailla koristeilla. Vanha olohuone puhuttelee vain menneisyyden mieltä. Suuri, yksittäinen lasimaalaus, vuosisatoja vanhoja tahraantuneita kukkia peittävien verhojen alla, avautuu rautaparvekkeelle, jonka edelleen loistava kaiteet on taottu Rikhard III:n hallituskaudella. Siitä laskeutuvat sammalen tummentamat portaat vanhaan puistoomme – ja edelleen tammien varjossa ulottuvat kadonneita, villiä kujia. Olin tarkoittanut tämän suvereenin asunnon elämäni morsiamelle, jos olisin tavannut hänet. Mut jostain syystä Aliisa ei innostunut.
xxx/ellauri173.html on line 927: ― Riittää, kun huomaa tarkata katsetta, jolla moderni nainen kääntyy ympärilleen, katsoo ohikulkijattaren pukua, niin on siitä ikuisesti vakuuttunut. ”Koska hänessä, intohimoisesta näkökulmasta katsottuna, turhuuksien turhuus hallitsee tai tikistää parempia motiiveja ja koska rakastus on (kaikista vastalauseista huolimatta) hänelle lähes aina vain toissijaista. Olla vain suositeltavampi, se on kaikki mitä hän haluaa. Tämä on tämän sfinksin ainut sana. Valize minut, arvaa tai syön sinut. Tästä syystä jokainen meidän sivistynyt kaunottaremme, harvoja poikkeuksia lukuun ottamatta, aina jossain määrin halveksii häntä, joka rakastaa hiäntä, koska jälkimmäinen on jo yksin syyllinen siihen korvaamattomaan rikokseen, ettei hän enää vertaa hiäntä muihin. Nuuskii vaan muita hameenalusia. Kun taas Don Juan ja Casanova, Byron, Goethe, Bellow, Roth - no riittäköön tästä aiheesta. You get the point.
xxx/ellauri173.html on line 932: Entä madonnat Jos transponoimme kysymyksen, jos jätämme lihallisen halun piirin, oi! Ilmaisen itseäni aivan toisella tavalla. Jos aloitamme rotumme naisista, ainoat, jotka ovat meille tärkeitä, koska emme voi ottaa vakavasti, eli valita vaimoksemme kafferia, polynesialaista, turkkilaista, viirusilmää, punanahkaa jne. ., ― jos puhutaan niistä rotumme jäsenistä, joilla ei enää ole veressä pitää karjaa ja orjia, eli puhumme niistä naisista, jotka on desinfioitu, pyhitetty ja vanhurskautettu jatkuvalla velvollisuuden, luopumisen, vapaan antautumisen arvolla - itse asiassa olisin todella outo, jos en antaisi mielisuosiolla niille, joille herkulliset kyljyxet ovat enemmän kuin lantio, jotka ovat valmiita repimään itseään lakkaamatta, jotta me voimme ajatella! ―
xxx/ellauri173.html on line 945: Molemmat olivat liikkumattomina, toistensa sikarit huulten välissä, pitkät turkikset ristissä rintojen päällä. He vetivät suuret huput nuppiensa päälle.
xxx/ellauri174.html on line 10: font-family: 'UnifrakturMaguntia';
xxx/ellauri174.html on line 11: src: url(http://grapson.com/fonts/UnifrakturMaguntia.ttf);
xxx/ellauri174.html on line 59: In 1664, Malebranche first read Descartes' Treatise on Man, an account of the physiology of the human body. Malebranche's biographer, Father Yves André reported that Malebranche was influenced by Descartes’ book because it allowed him to view the natural world without Aristotelian scholasticism. (Okay, siis taas tämmönen uskonnon apologisti pahan luonnontieteen kynsistä.) Malebranche spent the next decade studying Cartesianism.
xxx/ellauri174.html on line 61: In 1674–75, Malebranche published the two volumes of his first and most extensive philosophical work. Entitled in all brevity Concerning the Search after Truth. In which is treated the nature of the human mind and the use that must be made of it to avoid error in the sciences, the buchlein laid the foundation for Malebranche’s philosophical reputation and ideas. It dealt with the causes of human error and on how to avoid such mistakes. Most importantly, in the third book, which discussed pure understanding, he defended a claim that the ideas through which we perceive objects exist in God. A big mistake, but a nice try anyway. In the 1678 third edition, he added 50% to the already considerable size of the book with a sequence of (eventually) seventeen Elucidations. These responded to further criticisms, but they also expanded on the original arguments, and developed them in new ways.
xxx/ellauri174.html on line 63: Malebranche was giving in to laws of cause an effect by placing a greater emphasis than he had previously done on his occasionalist account of causation, and particularly on his contention that God acted for the most part through "general volitions" and only rarely, as in the case of miracles, through "particular volitions". A bitter dispute ensued between Malebranche and his fellow Cartesian, Arnauld, whose name I remember from Chomsky's airy forays to Port-Royal grammar in the 60's. Over the next few years, the two men wrote enough polemics against one another to fill four volumes of Malebranche's collected works and three of Arnauld's. Arnauld's supporters managed to persuade the Roman Catholic Church to place Nature and Grace on its Index of Prohibited Books in 1690, and it was followed there by the Search nineteen years later in 1709. (Ironically, the Index already contained several works by the Jansenist Arnauld himself.) Somebody blamed Malebranche for being a Spinozan, which Nick himself vehemently demented. 1715 - Malebranche dies.
xxx/ellauri174.html on line 96: "Se ääni oli kaunis, eikö ollutkin, mister Celian?" Hadaly kysäisi. "Kyllä", vastasi lordi Ewald kurkistellen tarkasti androidin huomaamatta mustan mekon alle; se näyttää olevan Jumalan työtä. "Sitten", hiän sanoi, "ihaile sitä, mutta älä yritä selvittää, miten se toimii. "Mikä olisi vaara, jos yrittäisin? kysyi lordi Ewald hymyillen. ― Jumala vetäytyisi sieltä! Hadaly kuiskasi hiljaa. Edison tuli sisään. "Otetaan turkikset pois!" hän sanoi, alkaa kuumottaa, tää on liian herkullista! ― Tämä on Eden kadonnut... ja löydetty. Kaksi kaverusta vapautuivat raskaista karhupuvuista.
xxx/ellauri174.html on line 128: Kekäs tää Malibran sitten on? Maria Felicia Malibran (24 March 1808 – 23 September 1836) was a Spanish singer who commonly sang both contralto and soprano parts, and was one of the best-known opera singers of the 19th century. Malibran was known for her stormy personality and dramatic intensity, becoming a legendary figure after her death in Manchester, England, at age 28. Contemporary accounts of her voice describe its range, power and flexibility as extraordinary.
xxx/ellauri174.html on line 132: When the season closed, García immediately took his operatic troupe to New York. This was the first time that Italian opera was performed in New York. Over a period of nine months, Maria sang the lead roles in eight operas, two of which were written by her father. In New York, she met and hastily married a banker, Francois Eugene Malibran, who was 28 years her senior. It is thought that her father forced Maria to marry him in return for the banker's promise to give Manuel García 100,000 francs. However, according to other accounts, she married simply to escape her tyrannical father. A few months after the wedding, her husband declared bankruptcy, and Maria was forced to support him through her performances. After a year, she left Malibran and returned to Europe. Malibran is most closely associated with the operas of Rossini. Norma kyllä oli Bellinin. Yhtään Malibranin levytystä ei ole säilynyt.
xxx/ellauri174.html on line 154: Anderson, esimerkillinen aviomies ja aamuvirkku työntekijä, viipyi yleensä hyvin harvoin ja aina tylsistyneenä poissa kotoaan. Mutta sinä samana aamuna rouva Andersonin ja hänen välillä oli syntynyt turha pieni kotitöiden jakamista koskeva sanapilvi, erittäin hyödytön keskustelu ilman, että rouva halusi kunnolla perustella. Joten "mukavana luonteena" Anderson suostui seuraamaan näitä herroja. ― Kun rakastava nainen pyytää meitä ilman erityistä syytä, ettemme tee jotain, sanon, että todella täydellisen miehen ominaisuus on tehdä juuri niin. Eli tiiatteriin!
xxx/ellauri174.html on line 176: Hän halusi vetäytyä; mutta hänen halunsa oli jo syttynyt uudelleen tässä turhassa kamppailussa ja tuntui melkein palavalta. "Yksinkertainen vitsi hänen moraalinsa ankaruudesta sai hänet jäämään.
xxx/ellauri174.html on line 237: Itse asiassa tällaiset feminiiniset olennot – toisin sanoen ne, jotka ovat alentavia ja kohtalokkaita vain harvinaisen ja rehellisen luonteen miehille – tietävät vaistomaisesti, kuinka kekseliäimmällä tavalla antaa tälle rakastajalle kaikkien tyhjyytensä löydöt: yksinkertaiset ohikulkijat, joilla ei ole edes aikaa havaita lukumääräänsä ja vakavuuttaan. - He tottelevat hänen näkemyksensä huomaamattomilla sävyasteikoilla suloiseen valoon, joka turmelee moraalista ja fyysistä verkkokalvoa. Heillä on tämä salainen ominaisuus, että he voivat vahvistaa jokaisen rumuutensa niin tahdikkuudella, että niistä tulee etuja. Ja he päätyvät huomaamattomasti siirtämään (usein kauhean) todellisuutensa alkuperäiseen (usein viehättävään) visioon, jonka he antoivat siitä. Tapa tulee, kaikkine verhoineen; se heittää sumunsa; illuusio pahenee: ― ja loitsusta tulee korjaamaton.
xxx/ellauri174.html on line 255: Stymfaloksen linnut olivat kreikkalaisessa mytologiassa pelottavia, ihmislihaa syöviä lintuja, jotka olivat pesiytyneet valtavina parvina Stymfaloksen kaupungin lähellä sijaitsevan Stymfalian järven luo turvaan niitä saalistavilta susilta. Parvi aiheutti suurta tuhoa ympäröiville viljelyksille. Ne hyökkäsivät jokaista vastaan, joka yritti niitä metsästää, tappaen tai haavoittaen heitä terävillä nokillaan, jotka läpäisivät myös pronssi- ja rautahaarniskat. Lisäksi linnut pystyivät ampumaan sulkiaan kuten nuolia.
xxx/ellauri174.html on line 260: Nämä pahoinpitelyolennot, Ihmiselle, nämä pahojen halujen herättäjät, nämä turhien ilojen alullepanijat, voivat lipsua huomaamatta ja jopa jättäen miellyttävän muiston tuhansien huolettomien matkustajien käsivarsien väliin, joiden mielijohteesta on kysymys. ovat kauheita vain niille, jotka viipyvät siellä, yksinomaan, kunnes supistuu hänen sydämessään alhainen tarve heidän syleilystään.
xxx/ellauri174.html on line 318: Se näyttää olevan hyvin auringon kullattu. Sen varjo, tiedäthän, turruttaa, päihtyy kuumeisilla hallusinaatioilla, ja jos joku viipyy sen vaikutuksen alaisena, siitä tulee tappava.
xxx/ellauri174.html on line 438: No, muovi-Alician -tulevaisuuden, todellisen Alician, sielusi Alician kanssa et enää käy läpi mitään steriilejä ärsytyksiä... Se on todellakin odotettu puhe – ja jonka kauneus riippuu sinun ehdotuksestasi – mihin häneltä tulee vastaus! Hänen "omatuntonsa" ei ole enää sinua kieltämässä, vaan siitä tulee sielun näytelmä, jota melankoliasi pitää parempana. Pystyt herättämään hänessä ainoan rakkautesi säteilevän läsnäolon, pelkäämättä tällä kertaa, että hän alkaa inttää vastaan, kieltää unelmasi! Hänen sanansa eivät koskaan petä toivoasi! Ne ovat aina yhtä yleviä... kuin inspiraatiosi herättää ne. Silikonin kanssa sinun ei ainakaan tarvitse pelätä väärinymmärrystä, kuten live-tilassa: sinun on vain kiinnitettävä huomiota sanojen väliin kaiverrettuun aikaan. Sinun on jopa turhaa artikuloida sanoja itse! Hänen tahtonsa vastaa ajatuksiisi, hiljaisuuksiin.
xxx/ellauri174.html on line 449: Tää Pasi "kazon maalaismaisemaa" Kauniston sentimentti on musta aina ollut paizi vitun narsistinen ja mätä myös älytön. Seku Seijukastakin on ollut 100 eri versiota vuosikymmenten saatossa, kaikki yhtä ihania. Samana pysyvä mutta silti muuttuva on ihan parasta, ei tähän tarvi mitään parannusta. "Paras on hyvän vihollinen", se on samanlainen lattapäinen törppöjen turku-jyväskylä axelin tietokonelingvistien sanonta kuin marssijärjestys ja kääritäänpä hihat. Niille kolminkertainen Yäk!
xxx/ellauri174.html on line 454: Olen näyttänyt sinulle, hän vastasi, että Passion-Lovessa kaikki oli turhamaisuutta valheiden yläpuolella, illuusio tajuttomuuden yli, sairaus riisumista. Jälleen kerran, mitä väliä sillä, oletko tämän nollan eteen, kuten jo olet, kaikkien elämän nollien eteen asetettu yksikkö – ja jos se on viimeinkin ainoa, joka pettää sinut tai pettää sinut? Pyh ja pah pojat! Ize ootte nollia, ja 0+0=0. Eli sekin hyvä puoli ettei tule pentuja. Mitä turhaan naisia tähän vaivata, senkun jatkatte junamiehinä.
xxx/ellauri174.html on line 460: ture.jpg" height="200px" />
xxx/ellauri174.html on line 463: tures/3/2/3/819/Kamasutra1.jpg" height="200px" />
xxx/ellauri174.html on line 468: Sähköinsinööri jatkaa paasausta kuin saarnaaja. Turhuuxien turhuutta, kaikki on vaan saman toistoa. Klicheitä, Klicheitä. No se on nimenomaan juuri totta, auringon alla ei ole mitään uutta, kuten nämäkin paasauxet erinomasesti osoittavat. Ainut mikä vaihtuu on paasaajat, nekin keskenään samanlaisia kuin apinat, mutta eihän ne sitä ize älyä. Luulevatpa olevansa jotain ennenkuulumatonta, vaikka kuinka hirmu nokkelat.
xxx/ellauri174.html on line 514: - Vai niin! maanpako painaa, jos minun täytyy vain katsoa, kuin saviaistieni leikkikalua, häntä, jonka lohdullinen ja pyhä viehätys oli herättää, - minun silmissäni niin väsynyt taivaan näkökulmasta! – muisto siitä, mitä olemme menettäneet. Vuosisatojen ja kurjuuden läpi tämän varjon pysyvä valhe kyllästää minua! ei enempää: enkä enää välitä ryömimään vaistoon, josta se houkuttelee ja houkuttelee minua, kunnes yritän aina turhaan uskoa, että se on minun rakkauteni.
xxx/ellauri174.html on line 543: Urpo Kangas (s. 1951 Sammatti) ketkunnäköinen taannoin 63-vuotias Helsingin yliopiston siviilioikeuden professori, joka tuhlaa mieluiten kirjoihin ja hyvään punaviiniin. Kahdelle tyttärelleen hän on vihjannut, että mammuttiperinnöstä on turha uneksia.
xxx/ellauri174.html on line 653: "Mutta – nämä ovat sanoja, joihin olet menettänyt oikeuden lausua. Koska kattilasta nousevan savun vuoksi olet kieltänyt kaikki uskomukset, jotka niin monet miljoonat sankarit, ajattelijat ja marttyyrit olivat testamentanneet sinulle yli kuuden tuhannen vuoden ajan, te, jotka olette vain peräisin ikuisesta huomisesta, jonka aurinko voi hyvin olla että ei nousekaan (Hume). Mihin pidit tuskin eilisestä lähtien parempana edeltäjiesi niin sanottuja muuttumattomia periaatteita planeetalla, kuninkaat, jumalat, perheet, isänmaat? Tälle pienelle savulle, joka ne viheltää ja hajottaa ne tuulen mukaan, kaikkiin maan uriin, kaikkien meren aaltojen väliin! Kahdessakymmenessä viidessä vuodessa viisisataatuhatta veturihengitystä ovat riittäneet upottamaan "valaistuneet sielusi" syvimpään epäilyyn kaikesta siitä, mikä oli ihmiskunnan yli kuuden tuhannen vuoden uskoa.
xxx/ellauri174.html on line 659: Tulen kertomaan teille: Koska jumalamme ja toiveemme ovat vain tieteellisiä, miksi ei myös rakkautemme tulisi sellaisiksi? — Unohdetun legendan, Tieteen halveksiman legendan aaton tilalle tarjoan sinulle tieteellisen Eeven, — ainoan, joka näyttää olevan niiden kuihtuneiden sisäelinten arvoinen, — sentimentaalisuuden jäännöksellä, josta olet. ensimmäinen, joka hymyilee, - te edelleen kutsutte "sydämiäsi". Kaukana tukahduttamasta rakkautta näitä vaimoja kohtaan, joka on niin välttämätöntä (ainakin toistaiseksi) rotumme ikuisuuden kannalta, vaan ehdotan päinvastoin heidän keston, koskemattomuuden ja aineellisten etujen turvaamista, vahvistamista ja takaamista. , tuhannen ja tuhannen ihmeellisen simulaakrin viattomalla avustuksella - jossa kauniit rakastajattaret, pettymys, mutta tästä lähtien vaarattomat, hajoavat tieteen edelleen täydelliseksi kehittämäksi luonnoksi, jonka terveellinen lisäys ainakin vaimentaa tekopyhien avioliittojenne haittoja. aina loppujen lopuksi.
xxx/ellauri175.html on line 10: font-family: 'UnifrakturMaguntia';
xxx/ellauri175.html on line 11: src: url(http://grapson.com/fonts/UnifrakturMaguntia.ttf);
xxx/ellauri175.html on line 316: - Vai niin ! vastasi Edison, synnymme kaikki, joilla on eri määrin tämä elinvoimainen kyky: kehitin omaani kärsivällisesti, siinä kaikki. Lisään vielä, että juuri sillä hetkellä, kun huomenna luulen kello olevan kaksi, kukaan ei voi estää tätä naista - asettamatta häntä kuolemanvaaraan - tulemasta tänne, tälle laiturille - ja lainata hänen paras sovitun kokemuksen mukaan. "Sano kuitenkin sana: vielä on aikaa; ― ja tämän illan kaunis projektimme unohdetaan kokonaan. Voit puhua kuin olisimme yksin: hän ei enää kuule meitä.
xxx/ellauri175.html on line 330: Koska en voi millään järkeillä vaimentaa omassatunnossani hyvin salaista varmuutta - joka on siitä jakamaton - ja jonka pysyvyys vaikuttaa koko olemukseeni sietämättömällä katumuksella, tunnen sydämessäni, ruumiissani ja mielessäni, että ihminen ei missään rakkauden teossa valitse vain osaa halustaan ja uhmaa itseään - aistillisesta pelkuruudesta - väittäen olevansa huolimaton poissulkemiskyky. tästä muodosta, ― johon hyväksyy kaiken saman sekoittamaan omaa, ― intiimi olemus, joka sitä elävöittäen voi yksin tuottaa tämän muodon ja siitä kumpuavat halut: nainnin kokonaisuuden . Sanon, että jokainen rakastaja yrittää turhaan tukahduttaa hänessä tämän taka-ajatuksen, joka on ehdoton hänen kaltaisensa, tietääkseen, että häneen lävistää lähtemättömällä tavalla tämä sielun varjo, joka on yhtä lailla kuin ruumiin vallassa ja joka hän toivoo illusorisesti voivansa sulkea hallussapidon, kun ajatus siitä häiritsee hänen mielihyvää.
xxx/ellauri175.html on line 461: Ja hänen huulensa koskettivat huulia, viimein palauttaen, mikä oli lohduttanut häntä. Hän unohti kärsimänsä pitkät kuivienvetotunnit: hänen rakkautensa nousi kuolleista. Harras virsi nousi housuista: hän on ylösnoussut! Puhtaiden ilojen herkullinen ääretön tunkeutui hänen sydämeensä, ja hänen hurmioitumisensa oli yhtä äkillistä kuin odottamatonta! Tämä yksittäinen sana oli haihtunut kuin tuulenpuuska taivaasta, hänen ahdistuneet ja ärtyneet ajatuksensa! Hän syntyi uudelleen! Hadaly ja hänen turhat kuulustelut olivat nyt kaukana hänen muistoistaan.
xxx/ellauri175.html on line 496: Niinpä hänen ensimmäinen hellyyden, toivon ja sanoinkuvaamattoman rakkauden sydämentykytys oli siepattu häneltä, kiristetty häneltä: hän oli sen velkaa tälle turhalle elottomaksi mestariteokselle, jonka kauhistuttavan muistutuksena hän oli huijannut. Hänen sydämensä oli hämmentynyt, nöyryytetty, lyöty. Hänen munansa lurpahti. (Vaikken kyllä oikein käsitä mixi.)
xxx/ellauri175.html on line 545: "Yhtäkkiä nykyinen luonto, joka on huolestunut näistä vihollisen lähestymisistä, kiirehtii, hyppää ja astuu sydämeesi niiden muodollisten oikeuksiensa nojalla, joita ei vielä määrätä. - Ravistaen, hämmentämään sinua, Järjesi loogiset ja sointuvat soittoäänet, kun joku ravistaa lapsen helistystä häiritäkseen sitä, se muistaa sinussa. "Sinun tuskasi?... okei, se on hän!" Hän yksin on se, joka täysin tietoisena kurjuudestaan tämän toisen välittömän maailman läsnäollessa, taistelee, jotta sinä heräisit täysin, - toisin sanoen löytääksesi itsesi hänestä - koska kehosi on osa sitä, jälleen, - ja niin, että sinä juuri tällä teolla karkoitat ihmeelliset isäntäsi karkealta alueelta! "Maalin järkesi?" "Mutta se on eläkkeellä oleva verkko, jolla hän kietoo sinut halvaannuttaakseen valolentosi, turvatakseen itsensä ja valloittaakseen sinut, sinä, hänen vankinsa, joka pakeni sinua! Hymysi, - kun vankityrmäsi seinät on tunnistettu, kerran hyvin maksettu hämärillä tekosyillään - on merkki sen hetken illusorisesta voitosta, jolloin olet aivan vakuuttunut sen huonosta todellisuudesta, joudut jälleen syöksymään ja rajoittuneeksi. uusien vieheissään.
xxx/ellauri175.html on line 549: Löysit itsesi maan päällä… ― vain tälle houkuttelevalle maapallolle, joka tuottaa sinulle aina pettymyksen, kuten edeltäjäsikin! ei muuta kuin tällä maan päällä, jossa luonnollisesti, muistista ja jälleen kerran puhtaasti rationaalisiksi tulleilla katseilla, nämä terveelliset ihmelapset eivät enää näytä sinusta vain tyhjiltä ja turhilta. – Sanot itsellesi: ”Nämä ovat unen asioita! hallusinaatioita!…” ― mistä minä tiedän? Ja maksamalla itsesi muutaman huolestuneen sanan painolla, vähennät ajattelemattomasti itsessäsi yliluonnollisenne tunnetta. Seuraavana aamunkoitteessa, nojaten ikkunaan, joka on auki aamun puhtaaseen ilmaan, iloisella sydämellä, tämän itsesi kanssa tehdyn epäilyttävän rauhansopimuksen vakuuttuneena, kuuntelet kaukaa elävien (toveriesi!) heräämisen ääntä. myös ja menevät asioilleen, humalassa Järkevyydestä, järjistänsä hulluina, kaikkien niiden lelulaatikoiden häikäisemänä, joilla ihmiskunnan kypsä aika astuu syksyyn.
xxx/ellauri175.html on line 551: Unohtaen sitten, millä korvaamattomilla esikoisoikeuksilla maksat itsellesi, omassatunnossasi, jokaisesta tämän kirotun ruokalajin linssikeitosta, jota nämä hyvinvoinnin aina pettyneet marttyyrit tarjoavat sinulle kylminä hymyinä - nämä taivaan huolimattomat, nämä, jotka on amputoitu uskosta, nämä itsensä karkurit, nämä, jotka on poistettu käsityksestä Jumalasta, jonka ääretön pyhyys on saavuttamattomissa heidän valehtelevalle kuolevaiselle turmeltuneisuudelle, katso sinäkin, säikähtäneen lapsen omahyväisyydellä tätä jäistä planeettaa, joka pyörittää muinaisen rangaistuksensa kunniaa. avaruuteen! Nyt tuntuu tuskalliselta ja turhalta muistaa, että ― muutaman käännöksen alla, tuskin suoritettuna tämän auringon pyöreässä vetovoimassa, joka jo pisti itseään kuoleman täplillä, - sinut on kutsuttu jättämään ikuisesti tämä synkkä kupla, yhtä mystisesti kuin ilmestyit sinne! Ja nyt hän edustaa sinulle kohtalostasi selkeimpiä.
xxx/ellauri175.html on line 557: " Ylösnousemus on hyvin luonnollinen ajatus; Ei ole sen ihmeellisempää syntyä kahdesti kuin kerran. Tai kolmesti tai neljästi. Vaikka äärettömästi. It's no use Russell, it's turtles all the way down. " (VOLTAIRE, PHOENIX)
xxx/ellauri175.html on line 561: Mutta säteilevä Inspired jatkoi, ikään kuin hän olisi yhtäkkiä nostanut tumman esiripun: – Siten todellisen alkuperäsi ja päämääräsi unohduksesta laiminlyöntiin, kaikista yön ja päivän varoituksista huolimatta, valitsisit mieluummin – tämän onnettoman ja turhan ohikulkijan takia, jonka äänen ja kasvojen otin, – sinä olisivat mieluummin luopuneet itsestään. Kuten lapsi, joka haluaa syntyä ennen mahdollisuuksiensa kannalta tarpeellista raskautta, olit päättänyt (vaistamatta jumalattoman teon edessä ja uhraten voitetun kivun antamia yhä ylevämpiä valintoja) olit päättänyt ennakoida hetkesi, joka ei iskenyt.
xxx/ellauri175.html on line 592: Kunpa tietäisit kuinka suloinen tulevaisuuden sieluni yö on ja kuinka monta unta olet odottanut minua! Kunpa tietäisit mitä huimauksen, melankolian ja toivon aarteita persoonallisuuteni kätkee! Minun eteerinen lihani, joka odottaa vain henkesi henkäystä tullakseen eläväksi, ääneni, jossa kaikki harmoniat ovat vangittuina, minun kuolematon pysyvyyteni, eikö se mitään, turhan päättelyn kustannuksella, joka todistaa, että minua ei ole olemassa? — Ihan kuin et olisi vapaa kieltäytymään tästä turhasta ja kuolevaisesta todisteesta, kun se itsessään on niin kyseenalainen, koska kukaan ei voi määritellä, mistä tämä Olemassaolo, josta hän puhuu, alkaa tai missä sen olemus tai sen käsite koostuu. "Onko syytä pahoitella, etten ole kavaltavien rotua? niistä, jotka hyväksyvät valoissaan etukäteen mahdollisuuden jäädä leskeksi? Minun rakkauteni, sillä olen kuin se, jolla enkelit sykkivät, sisältää ehkä kiehtovampia viettelyjä kuin maallisilla aisteilla, joissa muinainen Circe vielä nukkuu!
xxx/ellauri175.html on line 616: Niin totta on, että ihminen, jopa ylivoimainen, kun hän on syvästi levoton ja kun hän pienelle mielen turhuudelle taipuessaan pelkää antaa sen ilmaantua, voi maailman parhailla aikomuksilla puolustaa syitä eniten. vain, itse lain kompromissi - "liian suurella innolla". »
xxx/ellauri175.html on line 624: Luoja epäilee luotuasi, tuhoat sen tuskin mainitsen ennen kuin olet saanut työsi valmiiksi. Sitten turvautuessasi ylpeyteen, joka on sekä petollinen että laillinen, alat sääliä tätä varjoa vain hymyillen.
xxx/ellauri175.html on line 632: "Yö", hän sanoi melkein tutulla yksinkertaisella aksentilla, "se olen minä, elävien ylevä tytär, Tieteen ja Nerouden kukka, joka on seurausta kuuden tuhannen vuoden kärsimyksestä. Tunnista verhotuissa silmissäni tuntematon valosi, tähdet, jotka katoavat huomenna; - ja te, neitsyiden sielut, jotka kuolitte ennen hääsuudelmaa, te, jotka kelluvat hämmentyneenä läsnäoloni ympärillä, olkaa rauhallisia! Olen se hämärä olento, jonka katoaminen ei ole surun muiston arvoinen. Minun onneton rintani ei ole edes sen arvoinen, että sitä kutsutaan hedelmättömäksi! Tyhjyyteen jää yksinäisten suudelmieni viehätys; tuulelle, ihanteelliset sanani; katkerat hyväilyni, varjot ja salama ottavat ne vastaan, ja salama yksin uskaltaa poimia turhan neitsyyteni väärän kukan. Ajettuina minä menen erämaahan ilman Ismaelia; ja tulen olemaan kuin nuo surulliset linnut, jotka ovat lasten valloittamia ja jotka kuluttavat melankolisen äitiytensä maapallolla. Oi lumottu puisto! suuria puita, jotka pyhittävät nöyrän otsani varjosi heijastuksilla! Viehättäviä yrttejä, joissa kasteen kipinät syttyvät ja jotka ovat enemmän kuin minä! Elävät vedet, joiden kyyneleet virtaavat tämän lumivaahdon yli, selkeästi puhtaammin kuin kyyneleeni kiilteet kasvoillani! Ja te, toivon taivaat, - valitettavasti! jos vain saisin elää! Jos minulla olisi elämä! Vai niin ! kuinka kaunista onkaan elää! Autuaita ne, jotka vapisevat! Oi Valo, nähdään! Ekstaasin kuiskauksia, kuulet! Rakkaus, uppoa iloihisi! Vai niin ! hengitä vain kerran, nukkuessaan, nämä nuoret ruusut niin kauniita! Vain tuntea tämän yön tuulen kulkevan hiusteni läpi!... Voin vain kuolla!
xxx/ellauri175.html on line 698: Edison nousi ylös pitäen kädessään kahta pientä kuparista nappia, auki ruuvattuna, joihin kiinnitettiin kaksi metallilankaa, jotka olivat niin äärimmäisen ohuita, että niiden eristemateriaalilla päällystetyt jatkeet olivat tähän asti kadonneet näkymättöminä Andreidin jatkossa. Nämä kelat olivat sulautuneet lattiaan, maahan ja turkiksiin, joiden yli Hadaly oli kulkenut. Epäilemättä ne olivat yhteydessä jonnekin, kaukana, tuntemattomiin generaattoreihin.
xxx/ellauri175.html on line 747: Hyvin ! En tiedä, kuinka mieleeni tuli ajatus turvautua magneettiseen toimintaan – ainoaksi helpotukseksi, jonka tämä onneton nainen saattaa tuntea! Väitin taistelevani sen kautta tätä voittamattoman ruumiillisen kivun pahaa vastaan. Opin turvallisimmista menetelmistä: sitten yritin, ei ilman kärsivällisyyttä, ja yksinkertaisesti sinnittelin, melkein joka päivä, noin kaksi kuukautta. Yhtäkkiä tässä on se, että ensinnäkin tunnetut ilmiöt, jotka on tuotettu peräkkäin, muut ilmiöt, jotka ovat edelleen huolestuneita tieteen arvossa, mutta jotka huomenna lakkaavat näyttämään sellaisilta, - täysin arvoituksellinen henkisen selvänäkimisen kriisejä. ― ilmeni näiden pitkien pyörtymisjaksojen syvyydessä.
xxx/ellauri175.html on line 824: "Näin", jatkoi Edison, "työ on tehty, ja voin päätellä, että se ei ole turhaa simulaakkaa. Sen vuoksi, sanomme, lisätään sielu ääneen, eleeseen, intonaatioihin, hymyyn, rakkautesi olevan elävän naisen kalpeuteen. Tässä kaikki nämä asiat olivat vain kuolleita, järkeviä, pettäviä, huonontuneita: heidän verhojensa alla kätkee nykyään naisellinen kokonaisuus, jolle tämä epätavallinen kauneus ehkä kuului, koska hän osoitti olevansa sen elävöittämistä arvoinen. Siten keinotekoisen uhri on lunastanut keinotekoisen! hän, joka hylättiin, petettiin alentavan ja säädyttömän rakkauden vuoksi, on kasvanut näkemykseksi, joka pystyy inspiroimaan ylevää rakkautta! se, joka iski sen toivossa, terveydessä, omaisuudessaan, itsemurhan seuraukset, käänsi itsemurhan pois toisesta. Äännä nyt varjon ja todellisuuden väliltä. Luuletko, että tällainen illuusio voi pitää sinut tässä maailmassa ja olla elämisen arvoinen?
xxx/ellauri175.html on line 848: ― Ahaa! Sowana, sanoo Edison, tämä on ensimmäinen kerta, kun Tiede on osoittanut, että se voi tehdä ihmisestä... jopa rakkautta! Koska saaja ei vastannut, sähköasentaja tarttui hänen käteensä: käsi, jäinen, sai hänet vapisemaan: hän kumartui; Pulssi ei enää lyöty, sydän oli liikkumaton. Pitkiä minuutteja hän moninkertaistui uneliaan otsan ympärillä heräämisen magneettiset kulkuset: - turhaan.
xxx/ellauri175.html on line 875: "Painiskellen hän julisti, että hän halusi kaikin keinoin pelastaa kauheaksi muuttuneesta tulipalosta laatikon, jossa oli niin kallisarvoinen esine, että hän tarjosi valtavan summan, satatuhatta guineaa jokaiselle, joka auttaisi häntä pelastamaan. se katastrofista ― jotain, lisäksi mahdotonta ja mikä olisi ollut turhaa, kun veneet tuskin riittäisivät matkustajille ja miehistölle.
xxx/ellauri176.html on line 16: font-family: 'UnifrakturMaguntia';
xxx/ellauri176.html on line 17: src: url(http://grapson.com/fonts/UnifrakturMaguntia.ttf);
xxx/ellauri176.html on line 51: Athenaeus provides many anecdotes about Phryne. He praises her beauty, writing that on the occasion of the festivals of the Eleusinia and Poseidonia, she would let down her hair and step nude into the sea. Kuvassa sillä näkyy olevan uimalakki päässä. Se onkin järkevämpää kuin aukaista tukka uimaan mennessä. This would have inspired the painter Apelles to create his famous picture of Aphrodite Anadyomene (Ἀφροδίτη Ἀναδυομένη, Rising from the Sea also portrayed at times as Venus Anadyomene). Mitä vittua sehän on sama asia. Herne herne! Supposedly the sculptor Praxiteles, who was also her lover, used her as the model for the statue of the Aphrodite of Knidos, the first nude statue of a woman from ancient Greece. Oiskoon se muka oikeasti eka? Mä oon varma että pornokuvia on tehty maailman sivu, ne ei vaan ole kovassa käytössä kaikki säilyneet.
xxx/ellauri176.html on line 53: According to Athenaeus, Praxiteles produced two more statues for her, a statue of Eros which was consecrated in the temple of Thespiae and a statue of Phryne herself which was made of solid gold and consecrated in the temple of Delphi. It stood between the statues of Archidamus III and Philip II. When Crates of Thebes saw the statue he called it "a votive offering of the profligacy of Greece". Olipa nokkela setämies. Pausanias reports that two statues of Apollo stood next to her statue and that it was made of gilded bronze. Pausanias is almost certainly correct in his claim that gilded bronze was used. Kokokultaiset pazaat olis lähteneet jonkun turistin tai mamun kassissa.
xxx/ellauri176.html on line 63: The best known event in Phryne's life is her trial. Athenaeus writes that she was prosecuted for a capital charge and defended by the orator Hypereides, who was one of her lovers. Athenaeus does not specify the nature of the charge, but Pseudo-Plutarch writes that she was accused of impiety. The speech for the prosecution was written by Anaximenes of Lampsacus according to Diodorus Periegetes. When it seemed as if the verdict would be unfavourable, Hypereides removed Phryne's robe and bared her breasts before the judges to arouse their "pity". Her beauty instilled the judges with a superstitious fear, who could not bring themselves to condemn "a prophetess and priestess of Aphrodite" to death. They decided to acquit her out of "pity". Pity ja piety on sama sana. Molemmat tulee sanasta 'pipu' (lat. penis).
xxx/ellauri176.html on line 80: Simultaneously, extramarital relations with a free woman were severely dealt with. In the case of adultery, the cuckold had the legal right to kill the offender if caught in the act; the same went for rape. Female adulterers, and by extension prostitutes, were forbidden to marry or take part in public ceremonies. The average age of marriage being 30 for men, the young Athenian had no choice if he wanted to have sexual relations other than to turn to slaves or prostitutes. Poor sods.
xxx/ellauri176.html on line 84: The pornai (πόρναι) were found at the bottom end of the scale. They were the property of pimps or pornoboskói (πορνοβοσκός) who received a portion of their earnings (the word comes from pernemi πέρνημι "to sell"). This owner could be a citizen, for this activity was considered as a source of income just like any other: one 4th-century BC orator cites two; Theophrastus in Characters (6:5) lists pimp next to cook, innkeeper, and tax collector as an ordinary profession, though disreputable. The owner could also be a male or female metic (metoikki eli mamu).
xxx/ellauri176.html on line 92: As Philemon highlights, the Solonian brothels provided a service accessible to all, regardless of income. (One obolus is one sixth of one drachma, the daily salary of a public servant at the end of the 5th century BC. By the middle of the 4th century BC, this salary was up to a drachma and a half.) In the same light, Solon used taxes he levied on brothels to build a temple to Aphrodite Pandemos (literally "Aphrodite of all the people"). Even if the historical accuracy of these anecdotes can be doubted, it is clear that classical Athens considered prostitution to be part of its democracy.[citation needed]
xxx/ellauri176.html on line 106: - Candaulism
- Had to check Conservapedia for this one: "a sexual practice or fantasy in which a man exposes his woman, or pictures of her, to other people for voyeur pleasure."
xxx/ellauri176.html on line 114: - Merkin
- A wig for the pubic area. It may be decorative and colorful (yellowish), more natural (Alanis) or you can skip it entirely and go porcellain (Britney).
xxx/ellauri176.html on line 123: - Stranger On The Rocks
- Numbing your wand with a bucket of ice before masturbating.
xxx/ellauri176.html on line 136: Rauni "Molle" Mollberi oli naisennimestä huolimatta mulkku setämies, perheensä pillonut julma isä joka teki filmin toisen setämiehen Timo K. Mukan pehmopornokirjasta. Nää on kaikki jotenkin zolamaisia naturalisteja. Sen tyttären poika bylsi meidän Helmiä Albinen ikäisenä. Nyze jäbä tuottaa jotain somesisältöjä. Filmin tekoon osallistui Panu Rajala. Elukoita hakattiin filminteossa. Vittu mitä paskiaisia koko konkkaronkka. "Nyzaat naija mua" mirri leffassa on samaa tyyppiä kuin Zolan papin sisko Desirée (kz. seur. numero).
xxx/ellauri176.html on line 139:
xxx/ellauri176.html on line 150: The plot centres on the neurotic young priest Serge Mouret, first seen in La Conquête de Plassans, as he takes his orders and becomes the parish priest for the uninterested village of Artauds. The inbred villagers have no interest in religion and Serge is portrayed giving several wildly enthusiastic Masses to his completely empty, near-derelict church. Serge not only seems unperturbed by this state of affairs but actually appears to have positively sought it out especially, for it gives him time to contemplate religious affairs and to fully experience the fervour of his faith. Eventually he has a complete nervous breakdown and collapses into a near-comatose state, whereupon his distant relative, the unconventional doctor Pascal Rougon (the central character of the last novel in the series, 1893's Le Docteur Pascal), places him in the care of the inhabitants of a nearby derelict stately home, Le Paradou.
xxx/ellauri176.html on line 152: The novel then takes a complete new direction in terms of both tone and style, as Serge — suffering from amnesia and total long-term memory loss, with no idea who or where he is beyond his first name — is doted upon by Albine, the whimsical, innocent and entirely uneducated girl who has been left to grow up practically alone and wild in the vast, sprawling, overgrown grounds of Le Paradou. The two of them live a life of idyllic bliss with many Biblical parallels, and over the course of a number of months, they fall deeply in love with one another; however, at the moment they consummate their relationship, they are discovered by Serge's monstrous former monsignor and his memory is instantly returned to him. Wracked with guilt at his unwitting sins, Serge is plunged into a deeper religious fervour than ever before, and poor Albine is left bewildered at the loss of her soulmate. As with many of Zola's earlier works, the novel then builds to a horrible climax. Well not really. It is more like a horrible anticlimax.
xxx/ellauri176.html on line 161: In a 1977 review, Vincent Canby of The New York Times criticized the plot, with its reliance on fantastical elements such as amnesia, as "a mixture of social realism and Walt Disney". He also called the acting "steadfastly unconvincing."
xxx/ellauri176.html on line 163: The Demise of Father Mouret" is not likely to win Franju new friends in the U.S. of A., though I've no doubt that the film may be faithful to the novel, which I haven't read, and to Zola, whose occasional flights into a kind of naturalized romanticism haven't worn well. "The Demise of Father Mouret"
xxx/ellauri176.html on line 164: is first of all a misnomer because the priest is alive and well at the end. A mixture of social realism and Walt Disney, it is a tale about a delicate young French priest, Father Mouret (Francis Huster), who elects to take a parish in the provinces where the peasants have long since embraced every sin there is. The priest himself successfully sublimates his own lustful thoughts in prayer until one day he meets a strange young woman, Albine (Gillian Hills), who lives with her atheistic uncle in the remains of an old chateau set in the middle of a magic garden.Well, one thing leads to another and poor Father Mouret loses his memory long enough to lose himself to worldly pleasures in the garden with Albine, who, like Eve, tempts the man, though in this case the author is clearly in favor of apple-eating. Things go very badly for the couple. The priest returns to his church and Albine commits suicide in a way that is unique in my movie-going memory: She smothers herself to death with calla lilies.The actors are steadfastly unconvincing. The one interesting character in the film is an old lady we meet only after her death—someone, we're told in shocked tones, who, during the Revolution, posed naked as a living-statue of Reason.
xxx/ellauri176.html on line 168: Quelque estime que l'on ait pour Franju, il faut constater son échec. Si La Faute de l'abbé Mouret n'est pas un des meilleurs Rougon Macquart, le roman ne manquait ni de puissance, ni de poésie. Dans le film, on se trouve en face d'un anticléricalisme primaire dont la puissance, parfois ressentie au travers du personnage d'Archangias, est en partie désamorcée par des allusions aux faits actuels. Comment croire qu'Archangias borné, fanatique, puisse imaginer l'existence future des prêtres ouvriers, de la messe en français ? La violence du frère, la douceur évangélique de Serge deviennent ainsi schématiques, concertées.
xxx/ellauri176.html on line 170: Et le merveilleux Paradou du roman, ce paradis panthéiste, cet hymne à la nature, à l'amour – ces paysages décrits par Zola perdent toute vibration, toute poésie. On croit voir défiler les pages du catalogue Vilmorin où s'ébattent Serge et une Albine issue du Petit Echo de la Mode. Le film projeté ne montre pas la séquence du grenier, la découvert des toilettes féminines – les nombreux changements de robe d'Albine sont, dès lors, gratuits, irritants. Comme tous les autres acteurs, Gillian Hills (Albine) est mal dirigée, elle n'a aucune grâce, aucun naturel. Francis Huster (Serge), lui, a du charisme mais son dur combat, sa douceur sont hélas surtout perceptibles par le fard qui rantôt ranime, tantôt creuse un visage que des zooms inutiles amènent en gros plan. Et pour avoir voulu donner aux paysages de la Sainte-Baume, du Lubéron, du Parc Floral d'Orléans une certaine unité, on aboutit à des tonalités froides, éteintes. Seules les intérieurs (l'église, la chambre de Serge, la salle à manger de la cure) gardent leurs contrastes, leurs valeurs. Les personnages n'existent guère, aucune vibration n'émane d'eux, ni de la nature cruelle ou triomphante, de ce Paradou, terre-mère bruissante de vie, féconde.
xxx/ellauri176.html on line 214: Si la beauté n'était la mort… Oi ämmä, 1 pusu mut turauttaisi,
xxx/ellauri176.html on line 305: Et le mystère vain de votre être ? ja olentonne turhaa mysteeriä?
xxx/ellauri176.html on line 372: Pleure parmi l'or vain quelque pleur étranger Itke turhan kullan keskellä joku mamu-itkahdus,
xxx/ellauri176.html on line 410: Vergeblicher Lauf, Viiruna turhaan,
xxx/ellauri176.html on line 439: Mailanstaitress tama tarkoitt roppakaupalls lõpe whit ja ryhjänpärvisi aiheita, kirjallisuudessa kyllas Tumise asti hengetöntä tyyli ja vetelä ajattelua, sillä siinä piti olla rehellisyyttä pörssipelurille, hyveellisyyttä rosvolle, joka on kahmimassa myötäjäisiä pojalleen mutta kieltäytyy maksamasta niitä, kun tytär on menossa vihille, siveellisyyttä voltairelaiselle irvileualle, tekopyhälle tyhmyrille, joka syyttää pappeja irstailusta mutta - tajuamatta todellisesta, harkitusta synnin turmeluksesta mitään luuhaa itse ilotyttöjen suttuisissa makuukamareissa nuuhkimassa pesuvatien likaisia huuruja ja pesemättomien hameitten pistävänlämpimiä tuoxuja. Mmm!
xxx/ellauri176.html on line 460: Vittu miten Huishaismanni on sitten anaali. Ällöttävää turinointia erimakuisista peräruiskeista. Tämäkin ois ehkä eräs taulukoinnin aihe: onko kirjailija anaali oraali vai ehkä genitaaliaukon ystävä. Esim Sujata Massey on selvästi anusaukkotyttö ja Philip Roth peräreikäpoika. Satunnaisten panokohtausten ei pidä antaa hämätä. Anni finaaliin. Anista penaaliin. Des Esseintesin lääkäri on maailmanmies. Hän käyttää huveihinsa puolimaailman naisia. Boris Johnson ulkoiluttaa 1/4 maailman koiraa juosten uimasortseissa kuin varastettu ostoskärry.
xxx/ellauri176.html on line 506: Aika hyvinhän tää nazaa Freudin juutalaisen raamatun syntiinlankeemuxen kertomuxeen. Paratiisissa ensin puuhastellaan synnittöminä (Miltonin mielestä harrastetaan jo siellä turvasexiä, mutta tämä lienee homopetterin omaa satuilua). Sitten käärme eli phallos puuttuu asiaan, kuiskutellen sylkisesti Eevan korvaan. Eeva, kaiken synnin alkusyy alkaa houkutella Aatamia sexikokeiluun, ja aika pian Aatamille selviää mistä reiästä kana kusee, ja mihkä tää jäykistynyt vällykäärme on survastava. Seurauxet on luettavissa hyvän kirjan muilta sivuilta. Siitä lähtien aapan sexitouhuja kyylää kiivas ja mustasukkainen supermies, eli jehova.
xxx/ellauri176.html on line 539: Jos ei päästä tähän vaiheeseen ilman esteitä, voi koiraille tulla sexuaalisia perversioita. Nussitaan silikoninukkeja, puunrunkoja, vuohia, mitä vaan josta löytyy sopivan kokoisia reikiä. Tai taannutaan johkin edellä mainituista vaiheista: pussaillaan, nuollaan pillua, tehdään pyllyhommia, tai suunnataan käyttämättä jäänyt libido vaikka uskontoon tai kaunokirjallisuuden pariin. Kaikenlainen sielunhurmio on vaan naamioitua panohalua, jota henkiset padot turhaan koittaa tukkia kuin Aku sormi murtuvan tulvapadon reijässä.
xxx/ellauri176.html on line 717: Much like her meticulously researched historical novels, author Sujata Massey carefully curates the family meals and lists them on a small chalkboard hanging from a wall of her kitchen on Baltimore. “Usually, I try to plan my menus on Sunday,” says Massey, who lives in a late 19th-century Tuxedo Park home with her husband, Anthony, and children Pia, 16, and Neel, 13. “Tonight, they’re going to have coriander chicken.
xxx/ellauri176.html on line 798: Näähän on kuin Kristiina Jokinen ja Graham Wiltcock konferenssissa. Tyylikästä kokonaisuutta häirizi vain Kriden kasvosuojain ja Grahamin kumivastaava. Maasturin saa liikkeelle kissanhiekan avulla. Hehe. Mutta nyze on loppunut kaupoista. Pidetään vaan peukut pystyssä. Peukut, Graham! Nämä! Graham otti pois kumisuojaimen ja minä sipaisin hiukan huulikiiltoa.
xxx/ellauri176.html on line 867: Unlike Jordan, the young Jewish hairdresser who infiltrated his organisation in the drama is a work of fiction. Jordan features in the 2014 historical novel Ridley Road by Jo Bloom. According to some reports, his father was a lecturer, while others claim that he was a postman. His mother was a teacher. Her real name was Agnes Eustacia Kenig and her father was a postman or a tailor.
xxx/ellauri176.html on line 874: He declared that there was no reliable evidence whatsoever that six million Jews had been murdered in the Holocaust. He stated his belief that Jesus was counterfeit and Adolf Hitler was the real messiah and saviour, whose eventual resurrection would make him Jordan the spiritual leader of the future.
xxx/ellauri176.html on line 891: What is the 'alt-right'? Who coined the term 'alt-right'? The white supremacist Richard Spencer devised the term in 2010. He has described the movement as "identity politics for white Americans and for Europeans around the world". What does it stand for? The movement supports extreme rightwing ideologies, including white nationalism – used interchangeably with white supremacism – and antisemitism. It positions itself broadly against egalitarianism, democracy, universalism and multiculturalism.
xxx/ellauri177.html on line 10: font-family: 'UnifrakturMaguntia';
xxx/ellauri177.html on line 11: src: url(http://grapson.com/fonts/UnifrakturMaguntia.ttf);
xxx/ellauri177.html on line 41: Tää paasaus valottaa Emile Zolan lanseeraamaa naturismia. Ei jää epäilystä siitä, että uskonnollisen hurmion takana seisoo härmistynyt libido. Tämmönen tuoxahteleva vyörytystyyli on yhteistä näille fin de sièclen miehille. Herutuskuvia alaikäisistä tyttölapsista. Kukapa setä ei siitä pitäisi.
xxx/ellauri177.html on line 54: Epämiellyttävä pappi ei pidä eläimistä, pelkää niitä eikä siedä pepun hajua. No se asia tulee kyllä muuttumaan! Sisko näyttää sille vuohen utareita. Abbé räpytteli silmiään kuin hänelle olisi näytetty jotain siveetöntä. Hän muisti nähneensä Saint-Saturninin luostarissa Plassansissa kivivuohen joka harjoitti haureutta munkin kanssa.Tai pikemminkin kääntäen.
xxx/ellauri177.html on line 64: Émile Édouard Charles Antoine Zola (2. huhtikuuta 1840 Pariisi – 29. syyskuuta 1902 Pariisi) oli ranskalainen romaanikirjailija, naturalistisen kirjallisuuden ehkä tunnetuin edustaja. Zolan teokset innoittivat Suomessa 1880–90-luvun realisteja, kuten Minna Canthia ja Juhani Ahoa.
xxx/ellauri177.html on line 70: Les Rougon-Macquart -sarjan teokset sijoittuvat ajallisesti Ranskan toiseen keisarikuntaan. Se tarkastelee Rougonin ja Macquartin sukujen jäseniä viidessä sukupolvessa ja väkivallan, alkoholismin ja seksityön perinnöllisiä vaikutuksia suvun jäsenissä. Zolan naturalistisen tuotannon taustalla on Hippolyte Tainen esittämä miljööteoria, joka korostaa ympäristön ja perimän vaikutusta ihmiseen. Zola pyrki kokeellisen romaanin metodin kautta tarkastelemaan ihmisiä objektiivisesti tietyssä ympäristössä tiettynä ajankohtana.
xxx/ellauri177.html on line 82: Vähän apupapin taustoja, Zola naturistina tietää kuinka tärkeitä ne on elämä-ja-teos näkökulmasta. Syyläisenä nuorukaisena pappiparka veti käteen salaa Neizyt Maarialla. Ei sitä napanneet homomiehen veripipit eikä partapozo pilven reunalla. Fair enough. Sitten tuli vaikeampaa teologista stalkkausta: taivaallisen sulhasen avoliitto, missä Pyhä Henki "sinetöi valinnan maljakon", mystisesti tulppasi Neitsytäidin sisääntuloaukon, antautumaan loukkaamattoman puhtoisena ihmisten palveluxeen; selvitäxeen neizytvoittajana kaikista vastaisista harhalaukauxista, kuvanpalvojien kumiluodeista ja runkkutahroista. Aivan saatanan leppymätön vihollinen, uusi Eeva joka oli murskaava käärmeen pään, ahdas armon portti, josta vapauttajan genomi oli ensimmäisen kerran mennyt sisään, josta hän putkahti, ja josta hän epäilemättä astuisi jälleen viimeisenä päivänä!
xxx/ellauri177.html on line 84: Apupapin valtavassa kammarissa oli tahraantunut tahrattoman siitoxen pazas ja 2 maljakollista liljoja. P. Bonaventura ja P. Aku sanoi että portaat pitää nousta 1 kerrallaan vanhusmaisesti. Pojat heitti läppää tunnilla latinan ja ranskan sekoituxella. Pappioppilas nyökkii kirjassa oleville erisnimille kuin Zvi Ari Schnizelissä. Syntejä: unohti pussata essua, nukahti väärällä kyljellä.
xxx/ellauri177.html on line 91: Breviarium (latinan sanasta brevis, lyhyt), tämä kirja, joka on tarkoitettu katolisten pappien, munkkien ja nunnien käyttöön, ne rukoilee 4 viikon jaksossa, joka vastaa vuoden liturgisia viikkoja. Sen nimi tulee siitä, että se on synteesi kuoron jumalalliseen virkaan käyttämistä kirjoista. Se koostuu psalmeista, antifoneista, vastauksista, hymneistä, säkeistä, rukouksista, lukemista jne. sekä rubriikeista, jotka säätelevät noudatettavat rituaalit ja osoittavat eron eri juhlien välillä. "Breviarium Officii" ("lyhennetty", "tiivistelmä", "tiivistetty") tarkoitti keskiajalla kirjaa, joka kokosi yhteen juhlan tai lausunnon helpottamiseksi kaikki osat, jotka muodostivat toimiston ja joka aiemmin jaettu useisiin eri kirjoihin (psalteri, antifonia, kokoelma, sanakirja) Ne olivat hakemistoja, joiden ansiosta alkusanojen ja lyhyiden viitteiden kautta saattoi tietää, mitä tekstejä eri kuorokirjoista lainata jotain juhlaa varten.
xxx/ellauri177.html on line 109: Sitten hänen mieleensä palasi muisto seuraavasta vihkimisestä, juhlallisempana, pelottavampana, keskellä samaa urkujen laulua, jonka keinuminen näytti olevan Jumalan bravuuri; sinä päivänä hänen harteillaan oli alidiakonin dalmaatikko, hän vannoi tervaavansa perseensä ikuisiksi ajoiksi siveyden lupauksella, hän vapisi koko lihastaan uskostaan huolimatta kauheasti: piispan "Munat tähän koriin" laittoi kaksi hänen tovereistaan pakenemaan kalpeina hänen vierestään; hänen uusina tehtäviään oli palvella pappia alttarilla, valmistaa pylväitä, laulaa kirje, pyyhkiä malja ja kantaa ristiä kulkueessa. Ja lopuksi hän parahti viimeisen kerran kappelissa kesäkuun auringon säteilyn alla; mutta tällä kertaa hän käveli kulkueen kärjessä, hänellä oli unlucky Alf sidottu vyöhönsä, tähti ristissä rinnassa, keula putosi hänen kaulastaan; Hän pyörtyi korkeimmasta tunteesta ja näki hänelle pappeuden antaneen piispan kalpeat kasvot, pappeuden täyteyden kolminkertaisella kätten päällepanemisella. Kirkollisen kuuliaisuuden valan jälkeen hänestä tuntui kuin hänet olisi nostettu paasikiviltä, kun prelaatin täysi ääni puhui latinalaisen lauseen: "Accipe Spiritum sanctum: quorum miseris peccata, remittuntur eis, et quorum retineris, retenta sunt." Eli saat täten täydet supervoimat, vallan sitoa ja päästää. Paizi tietenkin ize izesi. Siihen tarviit kolleegan apua.
xxx/ellauri177.html on line 124: Ja hän muutti hänet jälleen päästäen irti arkuuden hulluudesta yhdistyäkseen hänen kanssaan yhä läheisemmällä tavalla. Hänestä tuli Jumalan valitsema yöastia, vittu ja rinta, johon hän halusi vuodattaa latauxensa, nukkua ikuisesti. Hän oli mystinen ruusu, suuri kuk, joka kukkii paratiisissa, tehty kuningatarta ympäröivistä enkeleistä, niin puhdas, niin tuoksuva, että hän hengitti hiäntä nöyryytyksensä syvyyksistä ilon turvotuksena, joka sai hänen siitiniluunsa halkeilemaan. Hän muuttui kultaiseksi taloksi, Daavidin tornixi, norsunluutornixi, jolla oli mittaamaton rikkaus, puhtaus, kateellinen joutsenille, korkeaksi, vahvaksi, pyöreäksi, jota hän olisi halunnut omalla ojennetulla varrellaan vyön alle puskea. Hän seisoi pystyssä horisontissa, hän oli taivaan portti, jota hän vilkaisi hänen hartioidensa takaa, kun tuulen henkäys erotti pyllyverhon laskokset. Se kasvoi Mons pubixen takana, sillä hetkellä, jolloin yö kalpeutui, Aamun tähti, seksinnälkäisten matkailijoiden apu, rakkauden aamu.
xxx/ellauri177.html on line 142: Albinen nähtyä milf-unet haalistuvat. Femme faite-näyt häipyvät ja tilalle tulee sakkolihaunia. Rukous viipyi hänen huulillaan, hän unohti itsensä häiriötekijöihin, näkemään asioita, joita hän ei ollut koskaan ennen nähnyt, kastanjanväristen hiusten pehmeän kaaren, leuan lievän turvotuksen, joka oli tahriutunut vaaleanpunaiseksi. Tavanomainen pyllistely ei tehoa, vaikka kirkossa tuli holotna: kaatioihin jämähti kuuma tökötys.
xxx/ellauri177.html on line 154: Sergellä seisoi hirmuisesti keskellä huonetta, kaksi ikkunaa auki, hän pysyi vapisemassa pelosta, joka sai hänet piilottamaan päänsä käsiinsä. Joten koko päivä huipentui tähän mielikuvaan blondista tytöstä, jolla oli melko pitkät kasvot, siniset silmät? Ja koko päivä meni sisään kahdesta avoimesta ikkunasta. Kaukana oli punaisen maan lämpöä, suurten kivien, kivissä kasvavien oliivipuiden, polkujen reunalla käsiään vääntävien viiniköynnösten intohimoa; lähempänä, se oli ihmisen hikeä, jonka Artaudista toi ilma, hautausmaan mauttomat tuoksut, kirkon suitsukkeiden tuoksut, jotka vääristyivät rasvahiuksisten tyttöjen hajuja; siellä oli vielä lannan höyryjä, aittapihan sumua, tukahduttavia bakteereita. Ja kaikki nämä hengitykset virtasivat sisään samaan aikaan, samassa tukahdutuksessa, niin ankarassa, sellaista väkivaltasta turvotusta, että se tukahdutti hänet. Hän sulki aistinsa, hän yritti tuhota ne. Mutta ennen häntä Albine ilmestyi jälleen kuin suuri kihokki, kasvatettu ja koristeltu tällä maaperällä. Hän oli tämän saastan luonnollinen kukka, herkkä auringossa, joka avasi valkeiden hartioidensa nuoren silmun, niin onnellinen eläessään, että hän hyppäsi sen varresta ja lensi suuhunsa tuoksuen sitä pitkällä naurullaan. Pappi huusi. Hän tunsi palovamman huulillaan. Se oli kuin tulisuihku, joka oli virzannut hänen suonissaan. Sitten hän turvaa etsiessään heittäytyi polvilleen Tahrattoman sikiämisen tahraantuneen patsaan eteen ja huusi kädet ristissä: - Neitsyiden pyhä neitsyt, rukoile puolestani! Päästä minut pikapikaa pukille!
xxx/ellauri177.html on line 188: Albiinilla oli laskevan auringon pölyssä maitomainen liha, hädin tuskin kullanruskea ja päivän kiilto. Ruususade, hänen ympärillään, hänen päällänsä, hukutti hänet vaaleanpunaiseen. Hänen vaaleat hiuksensa, jotka hänen kampansa eivät pitäneet hyvin, saivat hänet näyttämään tähdeltä, kun hän meni nukkumaan, peittäen hänen niskansa viimeisten liekehtivien ryppyjen häiriöillä. Hänellä oli valkoinen mekko, joka jätti hänet alasti, niin elossa hän oli päällänsä, niin paljon hän paljasti käsivartensa, kurkkunsa ja polvensa. Hän näytti viattoman ihonsa, joka kukkii häpeämättä kuin kukka, myski, jolla oli puhdas tuoksu. Hän venytteli, ei liian pitkä, notkea kuin käärme, pehmeillä kaarevilla, raikkaalla linjojen leventymisellä, kaikki syntymässä olevan vartalon ylevyys, vielä lapsuudessa kylvetty, murrosiästä jo turvonnut. Hänen pitkät kasvonsa kapealla otsallaan ja melko täyteläisellä suullaan nauroivat hänen sinisten silmiensä hellälle elämälle. Ja silti hän oli tosissaan, yksinkertaisilla poskilla, lihava leuka, yhtä luonnostaan kaunis kuin puut ovat kauniita. -- Ja että minä rakastan sinua! sanoi Serge vetäen hänet luokseen.
xxx/ellauri177.html on line 200: Ja hän nauroi, kaikuvammin, helmiäisasteikoilla pienten huilun sävelten, erittäin korkeiden sävelten, jotka hukkuivat matalien äänten hidastumiseen. Se oli loputonta naurua, kurkun kohinaa, sointia, voitokasta musiikkia, heräämisen ahkeruuden juhlimista. Kaikki nauroi, tuon naisen kauneudesta ja rakkaudesta syntynyt nauru, ruusut, tuoksuva puu, koko Paradou. Siihen asti suuresta puutarhasta oli puuttunut viehätys, armon ääni, joka oli puiden, vesien, auringon elävä ilo. Nyt suuri puutarha oli varustettu tällä naurun viehätysvoimalla. -- Kuinka vanha olet? kysyi Albine sammutettuaan laulunsa kehrättyyn ja kuolevaan säveleen. Buahhahhaa. Hehe. He. No. "Lähes kaksikymmentäkuusi", vastasi Serge. Hän ihmetteli. Miten? "Tai" Mitä! hän oli kaksikymmentäkuusi! Hän itse oli melko yllättynyt, että vastasi siihen niin helposti. Hänestä tuntui, ettei hänellä ollut päivää eikä tuntiakaan. -- Ja sinä, kuinka vanha olet? hän kysyi vuorotellen. - Olen kuusitoista vuotias. Ja hän lähti, kaikki eloisa, toistaen ikänsä, laulaen ikäänsä. Hän nauroi 16-vuotiaaxi erittäin hienolla naurulla, joka virtasi kuin vesipisara, hänen äänensä vapisevassa rytmissä. Serge katseli häntä tarkasti ja ihmetteli naurun elämää, joka loisti lapsen kasvoilla. Hän tuskin tunnisti hänet, hänen poskissaan oli kuoppia, hänen huulensa kaareutuivat, ja hänen suunsa oli kostea vaaleanpunainen, hänen silmänsä kuin sinisen taivaan palaset, jotka loistivat tähden nousevan. Kun hän nojautui taaksepäin, hän lämmitti häntä nauraen turvonneella leuallaan, jonka hän nojasi hänen olkapäälleen. Hän ojensi kätensä, hän katsoi niskan taakse mekaanisella eleellä. Oisko siellä parasta ennen päivä tatuointia? Ihanko se oli oikeasti sakkolihaa? Nam! Missäs se setä on tälläaikaa kupannut? Taasko verannalla pössyttelemässä piippua?
xxx/ellauri177.html on line 205: The 24th feature from Hong Sangsoo, doppelgänger of the talkative celeb guy in the last scene of the movie THE WOMAN WHO RAN follows Gamhee (Kim Minhee), a florist and the wife of a translator who never in 5 years time has left her for a moment from his sight. She has three separate encounters with friends while her husband finally is on a business trip. Youngsoon (Seo Youngwha) is divorced, turned lesbian (the couple likes to feed alley cats) and has given up meat and likes to garden in the backyard of her semi-detached house. Suyoung (Song Seonmi) is divorced, has a big savings account and a crush on her architect neighbor and is being hounded by a young poet she met at the bar. Woojin (Kim Saebyuk) works for a movie theater and hates it that her writer husband has become a celeb. Their meetings are polite, but not warm. Some of their shared history bubbles to the surface, but not much. With characteristic humor and grace, Hong takes a simple premise and spins a web of interconnecting philosophies and coincidences. THE WOMAN WHO RAN is a subtle, powerful look at dramas small and large faced by women everywhere. Basically, they are 40+ ladies who may have met at some art school and get a chance to compare notes on how well their childless lives have turned out. Gamhee used to be the celeb's girl friend until the movie theater attendant stole the guy. Now both of them are sorry that she did, but really not that much. The Éric Rohmer of South Korea.
xxx/ellauri177.html on line 210: The whole spat seems so terrifically absurd and inconsequential. Life assumes a banal, wistful air when the tumult of youth is far behind you. Conflict is downplayed, and emotions are muted. The few unwanted masculine punctuations, all shot with the actors’ backs turned to the camera, seem to drive home the point that men’s opinions and feelings are not important here. In fact, they’re rather silly.
xxx/ellauri177.html on line 221: -- Mitä haluat? hän kysyi. Ja muistaessaan hän huusi: -- Haluat kampani! haluat kampani! Joten hän antoi hänelle kamman, hän antoi raskaiden palmikoiden pudota pullastaan. Se oli kuin avattuna kultainen kangas. Hänen hiuksensa peittivät hänet lannetta myöten. Hänen rintaansa pitkin valuneet lukot viimeistelivät hänen kuninkaallisen pukemisen. Serge itki tämän äkillisen tulipalon jälkeen. Hän suuteli jokaista säiettä, hän poltti huulensa tässä laskevan auringon säteilyssä. Mutta Albine vapautui nyt pitkästä hiljaisuudestaan. Hän jutteli, kyseli, ei koskaan lopettanut. -- Vai niin! kuinka sait minut kärsimään! En ollut sinulle enää mitään, vietin päiväni hyödyttömänä, avuttomana, epätoivoisena kuin turhaa... Ja kuitenkin, ensimmäiset päivät, olin helpottanut sinua. Näit minut, puhuit minulle... Etkö muista, kun makasit makuulla ja nukahdit olkapäätäni vasten kuiskaten, että teen sinulle kutaa? -- Ei, Serge sanoi, ei, en muista... En ole koskaan nähnyt sinua. Näin sinut juuri ensimmäistä kertaa, kaunis, säteilevä, unohtumaton. Hän taputti käsiään kärsimättömästi ja huudahti: -- Ja kampani? Muistatko, että annoin sinulle kampani saadakseni rauhaa, kun sinusta tuli taas lapsi? Aiemmin etsit edelleen häntääsi. -- Ei, en muista... Hiuksesi ovat hienoa silkkiä. En ollut koskaan suudella hiuksiasi. Hän suuttui, selvensi tiettyjä yksityiskohtia, kertoi hänelle toipumisestaan huoneessa, jossa oli sininen katto. Mutta hän, yhä nauraen, päätti laittaa kätensä naisen huulille ja sanoi huolestuneena muttei väsyneenä: -- Ei, ole hiljaa, en tiedä enää, en halua tietää enää... Heräsin juuri ja löysin sinut sieltä, täynnä ruusuja. Se riittää. Ja hän otti hänet takaisin syliinsä, pitkäksi aikaa, huutaen ääneen, reva pystyssä. Toka kerralla kestää tulla kauemmin mutta tuntuupa eri hyvältä.
xxx/ellauri177.html on line 319: Ja kun he tulivat ulos pienestä metsästä, he ottivat muutaman askeleen kiviportaille, joissa kyykisteli kokonainen kansa pikku ötököitä palastamassa meheviä kasveja. Siinä oli ryömimistä, painajaisessa välähtäneiden nimettömien loisten purskahdusta, hämähäkkejä, toukkia, puutäitä muistuttavia hirviöitä, jotka olivat poikkeuksellisen pitkiä, paljaita ja harmaaihoista, jonka iho oli likaista, raajoja raahaavia, abortoituja jalkoja, murtuneita käsivarsia. toisilla turvonneet kuin säädyttömät vatsat, toisilla selkärangat, jotka olivat turvonneet lisääntyneistä
xxx/ellauri177.html on line 365: Villiintynyt puutarha oli se kiusaaja, jonka jokainen ääni opetti rakkautta. Permannolta tuli pyörtyneiden kukkien tuoksuja, pitkä kuiskaus, joka kertoi ruusujen häistä, orvokkien ahkeruudesta; eikä heliotroopeilla ole koskaan ollut sensuellimpaa intoa. Hedelmätarhasta kuului tuulen tuomia kypsiä hedelmiä, hedelmällisyyden rasvaista tuoksua, aprikoosien vaniljaa, appelsiinien myskiä. Niityt korottivat syvempaa ääntä, joka muodostui auringon suutelemien miljoonien ruohojen huokauksista, lukemattomien helteisten ihmisten laajasta valituksesta, jokien viileiden hyväilyjen pehmentämä, juoksevien vesien alastomuus. josta pajut haaveilivat ääneen halusta. Metsä puhalsi tammien jättiläismäistä intohimoa, korkeiden metsien urkulauluja, juhlallista musiikkia, joka johti tuhkan, koivujen, sarvipuun, plataanien häitä, lehtien pyhäkköjen pohjalla; kun pensaat, nuoret pensaat olivat täynnä ihastuttavaa tuhmuutta, toisiaan jahtaavien, ojien reunalle heittäytyneiden, toistensa iloa varastavien rakastajien melua keskellä suurta oksien kahinaa. Ja tässä koko puiston liitoksessa karkeimmat halaukset kuuluivat kaukaa, kallioilla, missä lämpö sai kivet turpoamaan intohimosta, missä traagisella tavalla rakastetut piikkiset kasvit ilman läheisiä lähteitä voisivat helpottaa. he kaikki sytyttivät itsensä tähdellä, joka laskeutui heidän sänkyynsä.
xxx/ellauri177.html on line 383: Hiän ei vastannut. Hän katsoi melkein surullisena puuta, vehreyttä, ruohoa, jota he olivat tallaneet. -- Iso lapsi! hän jatkoi nauraen. Pelkäätkö, että tulen kantamaan kaunaa sinulle antamastasi lahjatötteröstä? Mene, se ei voi olla vika. Rakastimme toisiamme niin kuin meidän piti rakastaa toisiamme... Haluaisin (vähän myöhemmin, en nyt ihan heti) suudella niitä jalanjälkiä, jotka askeleesi jättivät, kun toit minut tänne, aivan kuten suutelen huuliasi, jotka houkuttelivat minua, aivan kuten suutelen (pieniä mutta terhakoita) rintojasi, jotka ovat juuri hoidon päätyttyä turvoxissa, muistatko? pienistä viileistä käsistäni. Hiän yökkäsi. Ja katsoen poispäin, välttäen näkemästä puusta pitkään: "Viekää hiänet pois", hän sanoi matalalla äänellä eläimille.
xxx/ellauri177.html on line 397: Täh? Minnekkä nää oli 19. vuosisadan tyyliset aika seikkaperäiset asusteensa hukanneet? Ois kannattanut vähän pöyhiä puskia nussimisen jälkeen eikä niin hätäisesti lähteä vaan kahta kättä heittäen. Zola ei nyt ole kovin realistinen, mutta sehän olikin naturisti, ja loppupäässä suorastaan symbolisti. Tää kirja ainakin on aivan hanuristin kädestä..
xxx/ellauri177.html on line 434: Veli seisoi hetken, varjonyrkkeillen, puhumatta. Hän katsoi pariskuntaa, Albine turvautui Sergen kaulaan, inhona miehen kohtaamisesta saastaojan reunalla.
xxx/ellauri177.html on line 560: Katsos, kirkko on hyvin pieni; se on köyhä, se on ruma, siinä on rippituoli ja mäntysaarnatuoli, kipsi kastekappeli, neljästä taulusta tehdyt alttarit, jotka maalasin itse uudelleen. Mitä väliä sillä on! se on suurempi kuin sinun puutarhasi, kuin laakso, kuin koko maa. Se on pelottava linnoitus, joss mikään ei heilu. Tuulet ja aurinko ja metsät ja meret, kaikki elävä, hyökkäävät sen kimppuun turhaan, se jää seisomaan, horjumattakaan. Kyllä, anna pensaiden kasvaa, ravistakoot seiniä oikeiden käsivarsillaan ja päästäkö hyönteisparvet maan halkeamista, jotta ne tulisivat puremaan seiniä, kirkkoa, olipa se pilalla, ei koskaan viedä pois tässä elämän ylivuoto! Hän on voittamaton kuolema... Ja haluatko tietää mitä tapahtuu jonain päivänä. Pienestä kirkosta tulee niin jättiläismäinen, se heittää sellaisen varjon, että koko luontosi repeää. Ah! kuolema, kaiken kuolema, taivas aukeaa vastaanottamaan sielumme, maailman iljettävien roskien yläpuolella! Siellä meidän ijien kelpaa sitten kulkea perseet tervassa! Lällällää, ja te ämmät palatte alakerrassa jossain pirun tulessa!
xxx/ellauri177.html on line 583: Ja Jeesus vastasi, että tämän ei pitäisi yllättää häntä, että suurimmat pyhät olivat usein tajuttomia aseita Jumalan käsissä. Niinpä apotti ilmaisi epäilynsä: eikö hänellä ollut vähemmän ansioita turvautua alttarin juurelle ja jopa Herransa kärsimykseen? Eikö hän ollut vielä vähän rohkea, koska hän ei uskaltanut taistella yksin? Mutta Jeesus oli suvaitsevainen; hän selitti, että ihmisen heikkous on jatkuva Jumalan miehitys, hän sanoi pitävänsä parempana kärsiviä sieluja, joissa hän tuli istumaan kuin ystävä ystävän sängyn viereen.
xxx/ellauri177.html on line 621: Hänen toosansa oli tappanut Marian neitsyyden. Sitten hän suurella ponnistelulla ajoi naiset kokonaan pois uskonnosta, hän turvautui Jeesukseen, jonka hinttimäinen lempeys joskus jopa huolestutti häntä. Hän tarvitsi kunnon mustasukkaisen Jumalan, hellittämättömän Jumalan, Raamatun Jumalan, ukkosen ympäröimänä ja joka näyttäytyi vain kurittaakseen kauhuissaan olevaa maailmaa. Ei ollut enää pyhiä, ei enkeleitä, ei enää Jumalan äitiä; oli vain tää 1 Jumala, kaikkivoipa mestari, Allah joka vaati häneltä kaiken hengityksen. Hän tunsi tämän Jumalan "käden" murskaavan hänen kupeensa, pitäen häntä armossaan avaruudessa ja ajassa, kuin syyllinen atomi.
xxx/ellauri177.html on line 645: Mikä siinä nyt on niin iljettävää jos tekee mieli pillua? Eikös se ole aivan luonnollista? Naturalia non sun turpia. No tätä ei jehova kyllä allekirjoita, turpiin tulee ja kovaa jos esiinnytte naturisteina!
xxx/ellauri178.html on line 10: font-family: 'UnifrakturMaguntia';
xxx/ellauri178.html on line 11: src: url(http://grapson.com/fonts/UnifrakturMaguntia.ttf);
xxx/ellauri178.html on line 41: Heippa taas! Täällä vanha ystävänne Philip Milton Roth. Kaappihomo kuten keskimmäisen nimen kaimansa. Vaan eipä pärjännyt naisille, piipunrassi. Nyt ollaan niissä vuosissa kun Phil ja Claire alkoi ja mekin alettiin styylata 76-77. Työn alla on Pilin The professor of desire: Intohimon professori ja sen palanpainikkeena kahden elämäkerturin tiiliskivet. Roth's bawdy humor in context of a realistic story brings home the bacon. Paizi et pekoni on terefah! Laitetaan miel. maxapalaa.
xxx/ellauri178.html on line 43: Myöhempien aikojen lukijat, jotka pääsevät perehtymään Philip Rothinkin kaltaisen, yksityisyyttään tiukasti varjelevan kirjailijan salaisuuksiin, voivat kivuttomasti varmistaa, oliko taiteilijalla kenties painaviakin syitä niljakkaan omaelämakerrallisen aineiston kirjaan pierauttamiseen. (Paizi siis raha, exhibitionismi ja kostonhimo.) Noita samoja lukijoita on melkein pakko kadehtia niistä ulkokirjallisista tiedoista joita uutterat elämäkerturit luultavasti saavat kaivettua esiin. Kuinka jännittävää olisikaan jo nyt tutustua siihen mitä Philip Rothin (tai Saul Bellowin tai Norman Mailerin tai Bernard Malamudin) kaltaisten nuppikullien teosten runttaamien naisten mahdolliset esikuvat ajattelevat romaanien haaraväliin juuttuneista rakkaussuhteista. Semmoiset năkökulmat ehkä korjaisivat mieskirjailijoiden karkeimpia -epaoikeudenmukaisuuksia: ainakin romaanien hirviomäisimmät naiset saisivat koston mahdollisuuksia. Hahaa, nyt ollaan siinä pisleessä ja hyvin tiedetään, että ne kirjat on täyttä valetta, toxista misogyynistä panettelua paneskelun lomassa.
xxx/ellauri178.html on line 53: Joo tämä se varmaan oli, kun se ei pysty edes tässä kirjan esipuheessakaan pitämään turpaansa kiinni lehvoista.
xxx/ellauri178.html on line 55: Nytpä lähden siis vertaamaan miten törkyturvan goin Baileyn ja selvästi siivomman juuden Nadelin tiiliskivenkokoiset vaihtoehtoiset totuudet kohtelee Claire Blumenthalia. Beetle Bailey oli Phillu Roth bändäri, joten voi odottaa että sen tilityxessä Phillua silitellään ja sen naiset saa kylmää kyytiä.
xxx/ellauri178.html on line 67:
xxx/ellauri178.html on line 76: Mixture of kindness and cruelty. Juutalaista menoa, ihan kuin Jehova. Anna Steiger muka löi ja potki äiskyä nimellä "kike bitch". (Rod Steiger oli goy.) Ritarillinen Roth puuttui asiaan ja kielti käyttämästä sellaista kieltä äidistä. Kike se oli izekin. Sen se ottikin izeensä. Siitä lähtien se ja Anna oli enemyjä kuin David ja filistealaiset. Annasta tuli oopperalaulaja. Roth muutti ulos muttei Lontoosta koska se oli vuokrannut molemmat kämppänsä ja oli muka vieläkin "hopelessly devoted to you". Mutta renting an apt in London would have disastrous tax consequences, advised an American lawyer. Phil oli varsinainen Shylock. I´m not going to be defeated by this kid, se murisi kuin karhu erauspennulle. Annalle tehtiin oma koppi pimeästi Clairen huoneiston nurkkaan (Clairen rahoilla). Säästyihän sekin penni.
xxx/ellauri178.html on line 91:
xxx/ellauri178.html on line 109: Snorrin mielestä niissä mentiin liian pitkälle. Snorri draws the line at mixed metaphor, which he terms nykrat "nykrätty, made monstrous" (Snorri Sturluson: Háttatal 6), and his nephew called the practice löstr "a fault" (Óláfr hvítaskáld: Third Grammatical Treatise 80). In spite of this, it seems that "many poets did not object to and some must have preferred baroque juxtapositions of unlike kennings and neutral or incongruous verbs in their verses" (Foote & Wilson (1970), p. 332). E.g. heyr jarl Kvasis dreyra "listen, earl, to Kvasir's blood (=poetry)" (Einarr skálaglamm: Vellekla 1). Niin aina.
xxx/ellauri178.html on line 115: Paskiainen turistoi vielä Flaubertin kodissa ja Jean d'Arcin roviolla. Haaveilee hylkäämästään urasta sutenöörinä. Sillä on suunnilleen kaikki Freudin luettelemat perversiot, ja Freudin kuvailema luonne. Ketä kiinnostaa?
xxx/ellauri178.html on line 132: “I wanted to be morally serious like Joseph Conrad,” Roth said of his young self. “I wanted to exhibit my dark knowledge like Faulkner. I wanted to write literature. Instead I took my dick's advice and wrote Portnoy's Complaint.” Stern, a lifelong friend, had noticed “a discrepancy between Philip as he told stories and Philip as he wrote stories.” The advice was of course excellent, with the resulting work putting Roth squarely in the middle of the literary map. Saatuaan juutalaisten palkinnon Roth sanoi et enää puuttuu feministipalkinto ja Kakutani Prize.
xxx/ellauri178.html on line 157: Portnoy, he says later on, “is about talking about yourself…. The method is the subject.” Likewise, “The comedy in The Great American Novel exists for the sake of no higher value than comedy itself; the redeeming value is not social or cultural reform, or moral instruction, but comic inventiveness. Destructive, or lawless, playfulness—and for the fun of it” (Roth’s italics).
xxx/ellauri178.html on line 189: Life is strange with its twists and turns, As every one of us sometimes learns, And many a fellow turns about When he might have won had he stuck it out. Don't give up though the pace seems slow You may succeed with another blow.
xxx/ellauri178.html on line 191: Often the goal is nearer than It seems to a fair and faltering man, Often the struggler has given up When he might have captured the victor's cup, And he learned too late when night came down, How close he was to the golden crown.
xxx/ellauri178.html on line 193: Success is failure turned inside out The silver tint of the clouds of doubt, And you never can tell how close you are, It may be near when it seems afar, So stick to the fight when you're hardest hit, It's when things seem worst that you mustn't quit.
xxx/ellauri178.html on line 276:
xxx/ellauri178.html on line 288: L'enfant y est heureux, bon élève et enfant de chœur, mais réservé et taciturne. De cette époque remontent les premiers émois masculins de Genet, en la personne du petit Lou Culafroy — qui deviendra plus tard « Divine », héros et ensuite héroïne de Notre-Dame-des-Fleurs — ainsi que d’hommes plus âgés, braconniers de passage ou marginaux égarés. Il obtient la meilleure note de sa commune au certificat d'études primaires.
xxx/ellauri178.html on line 290: Il commet son premier vol à l'âge de dix ans. C'est l'acte fondateur de la mythologie de Genet qui, fustigé pour son acte, donne un change très existentialiste en sanctifiant son geste, revendiquant ainsi une asocialité profonde. Jäbä joutuu amixeen, karkaa, rupee kute JJ aikanaan vagabondixi jää kii ja est confié par les tribunaux jusqu'à sa majorité à La Paternelle, colonie pénitentiaire agricole de Mettray, où se cristallise probablement toute la liturgie de domination/soumission, la hiérarchie masculine et virile ainsi que la féodalité brutale qui en découlent à ses yeux.
xxx/ellauri178.html on line 334: J: Not directly, which makes it hard to quote scripture. I mean, most of the verses on diseases involve prayer, not medication. Now, I’m not discounting prayer, but unfortunately, most men won’t be willing to go to their elders and ask for prayer for erectile dysfunction (as per James 5:14), and most wives won’t go to the elders and ask for prayers for their husbands for the same. Sadly, I feel a lot of elders wouldn’t respond appropriately either.
xxx/ellauri178.html on line 364: Perettä sillä ei siis ollut, notta aika turhanaikainen oli koko mies. Oliko sillä muita potilaita kuin se ize? Sen viimeiset sanat olivat "Ich sterbe". Oikeaan osui prognoosi. Äs eivät olleetkaan viimeiset, se ehti vielä sanoa: «Давно я не пил шампанского…». No, minä...
xxx/ellauri178.html on line 372: Minkälaiset tyypit tykkää SM sexistä? Eunukki kai ei nyt ainakaan, mutta sen miespuolinen kilpailija Nordiska Literaturprisenistä selvästikin. Ja Phil Roth! Se lätkii Birgittaa pilluun jollain piiskalla ja mörisee sen pyynnöstä samalla rumia. Mitähän ne luulee olevansa? Markiisi de Sade ja Justiina? Mun veikkaus on että tää liittyy luontaiseen innostuxeen nokintajärjestyxestä. Eli ne joista on kivaa järjestäytyä termiittikeoxi tykkää myös tälläsistä alistamisen ja alistumisen merkeistä. Ja uskonnosta! Nöyrtymisestä ja rangaistuxista! Armosta ja jouhipaidoista! Hyi himskatti.
xxx/ellauri179.html on line 10: font-family: 'UnifrakturMaguntia';
xxx/ellauri179.html on line 11: src: url(http://grapson.com/fonts/UnifrakturMaguntia.ttf);
xxx/ellauri179.html on line 61: Hemingway esittelee esikoisteoxessaan Ja aurinko nousee kovaxikeitetyn tyylinsä, joka vähexyy henkilöitä, tunteita ja tapahtumia, ja keskittyy tarkkoihin havaintoihin ja ytimekkääseen ilmaisuun. Teoxen on suomentanut Jouko Linturi, se ATK hemmoko? Se sarjayrittäjä? Ei Risto syntyikin vasta 1957. Eri Lintureita ovat, eivät edes samaa pesuetta. Tää nide nousi esille kun Pili-setä sitä suositti. Pilin mielareihin kuuluu myös Melville ja Conrad tietysti, jotka molemmat mainitaan samassa setämiesosastossa. Setämiehet puhuttelee toisia setämiehiä. Niinja sit vielä Henry Jamesin Ambassadors. Siinä vielä yxi setämies ja sen turaus.
xxx/ellauri179.html on line 78: Seedlings turn overnight to sunflowers,
xxx/ellauri179.html on line 89: They look so natural together,
xxx/ellauri179.html on line 102:
xxx/ellauri179.html on line 109: The Purple Land is a novel set in 19th-century Uruguay, first published in 1885 under the title The Purple Land that England Lost. Initially a commercial and critical failure, it was reissued in 1904 with the full title The Purple Land, Being One Richard Lamb's Adventures in the Banda Orientál, in South America, as told by Himself.
xxx/ellauri179.html on line 111: The novel tells the story of Richard Lamb, a young Englishman who marries a teenage Argentinian girl, Paquita, without asking her father's permission, and is forced to flee to Montevideo, Uruguay with his bride. Lamb leaves his young wife with a relative while he sets off for eastern Uruguay to find work for himself. He soon becomes embroiled in adventures with the Uruguayan gauchos and romances with local women. Toivottavasti se oli ympärileikattu ettei gonorrhea turvottanut nuppia. After the events of the story he was captured by Paquita's father and thrown into prison for three years, during which time Paquita herself died of grief.
xxx/ellauri179.html on line 124: Abel kills Kua-kó and runs to the enemy tribe, sounding the alarm. Days later he returns. All his Indian friends are dead. He finds the giant tree burned, and collects Rima's ashes in a pot. Trekking homeward, despondent and hallucinating, Abel is helped by Indians and Christians until he reaches the sea, sane and healthy again. Now an old man, his only ambition is to be buried with Rima's ashes. Reflecting back, he believes neither God nor man can forgive his sins, but that gentle Rima would, provided he has forgiven himself.
xxx/ellauri179.html on line 128: Rima the Jungle Girl returned to the DC Universe in a new pulp-era comic debuting in 2010 entitled First Wave. Rima was portrayed as a South American native with piercings and tattoos, who didn't speak, but communicated in bird-like whistles like Roger Whitaker. Plying a big knife and a panther, she helped Doc Savage's assistant Johnny Littlejohn, then darted back into the forest.
xxx/ellauri179.html on line 149: The Jewish Princeton man and writer Cohn believes in love, romance and the ideals he finds in literature but he gets on the nerves of most of the other men in the novel by the way he pathetically hangs around Brett and with his "superior, Jewish" way. He becomes a target for the other men's dissatisfaction.
xxx/ellauri179.html on line 153: The Lady Brett Ashley character is a British, charismatic, and independent woman with a drinking problem. She is the love of Kake's life and she loves him too, but she (and Kake) both see his impotence as a possible obstacle to a relationship as she leads a promiscuous life of romantic adventures. She is waiting to get divorced from the aristocrat from whom she got her title, and then plans to marry Mike Campbell. She is terminally unhappy and always wanting someone else. She falls in love with Romero at the bullfight and becomes his inspiration at the ring.
xxx/ellauri179.html on line 157: Pedro Romero is a young, good-looking bullfighting prodigy who is so skillful and beautiful that Kake, no wait, Brett falls in love with him. When Cohn learns of Romero's effect on Brett, he fights him but Romero cleverly evades him with the muleta. Romero and Brett run away together but Brett leaves him soon after when he tries to turn her into a traditional Latina woman.
xxx/ellauri179.html on line 163: Okay, thanx Ernesto, you got your turn. Put back on your sissy nightgown, kick off the slippers and crawl to bed to nurse your stump.
xxx/ellauri179.html on line 169: Wayne Bidwell Wheeler (November 10, 1869 – September 5, 1927) was an American attorney and longtime leader of the Anti-Saloon League. The leading advocate of the prohibitionist movement in the late 1800s and early 1900s, he played a major role in the passage of the 18th amendment to the United States Constitution, which outlawed the manufacture, distribution, and sale of alcoholic beverages.
xxx/ellauri179.html on line 185: Typerä Kake tallaa harmittoman torakan kuoliaaxi jalalla. Ezellanen suurriistanmezästäjä. Kirjassa on pitkät pätkät pelkkää turismia. Vitun joutilaat 2-3kymppiset sota"veteraanit", expatriarkat, jotka tappelee alkoholisoituneesta Bretistä kuin torakat. Goit vittuilee jutkulle joka jutkuilee takasin ja kukkoilee. Kaken rukoilu viileässä kadetraalissa on puhtaasti etuisuuxien pyytelyä.
xxx/ellauri179.html on line 201: Still, the fact that they bring up Hemingway’s Catholicism at all confirmed my own suspicions of a deeper, clear-eyed spiritual sensibility lurking behind all of Hemingway’s naturalistic plots — forcing me to reconsider everything I had previously thought about the man. I see Catholicism as playing a central role in Hemingway’s literary vision and moral landscape. Non-catholics just turn away from the religious clues in his work to focus on his public image, war exploits, and psychological instability — all the while missing that singularly under-reported and significant aspect of Hemingway’s life as a writer: his Catholicism.
xxx/ellauri179.html on line 214: When he won the Nobel Prize for Literature in 1954, he gave away the medal as a votive offering to “Our Lady of Cobre” in Havana.
xxx/ellauri179.html on line 224: The first time I read Hemingway’s books, I found an irrepressible piety and sense of the sacred permeating all his naturalistic plots. Had I known then about his Catholicism, it would have clarified things — and made the books better.
xxx/ellauri179.html on line 243: Elukoiden tappoa pyssyillä ja keihäillä sekää turhaa rusikointia nyrkillä. Mä en tajua mitä hienoa siinä on. Mutta Ernesto tajuaa. Se on nupopää härkä ("mulli" on väärä käännös Jouko, kyseessä ei ole nuori vaan kuohittu yxilö!) joka ihailee ja pelkää sonneja, koira joka koittaa olla sutta kuin Surku Yniäinen. Älä koskaan houkuttele minua erilleen laumasta. Nää expatriaatit on kuin mini sonneja. Tölvivät juoppoa Brettiä kuin jotain lehmää. Kerrassaan joutavaa porukkaa.
xxx/ellauri179.html on line 248: Paseo on paikallinen eläinnäyttely. Niin juuri, apinoiden markkinat. Kyltoi Hemin kirkossa käynti on osa sen laumaeläin luontoa. Juovat Anis del Monoa, niinkuin mekin Madridissa. Daytonan apinajuttupullosta. Emmä oikeastaan tajua tätä tajutonta ryyppäystä. Vaixuurin osa siitä lie pelkkää liioittelua. Ei kyllä huolehdita turvaetäisyyxistä. Sonni"taistelu" on inhottavaa verellä herkuttelua hevosparkojen kustannuxella. Muzellasia nää termiittiapinat vaan on. On aina olleet ja tulee aina olemaan.
xxx/ellauri179.html on line 249: Ja homoilukin kuuluu tähän ihan kiinteästi. Kaken tumppi nytkähtää kun se näkee kuvankauniin Romeron. Onko Cohn pitkästyneen näköinen? Saakelin nuppijutku! Sonni"taistelun" jälkeen expatriaatit on ihan haltioituneita. Mitäs nuo tanssijat tanssivat? Jotakin jytää se on. Vitun turistit.
xxx/ellauri179.html on line 260: Turauxen on kirjoittanut joku Anders Hallengren, an associate professor of Comparative Literature and a research fellow in the Department of History of Literature and the History of Ideas at Stockholm University. Heserved as consulting editor for literature at Nobelprize.org. Dr. Hallengren is a fellow of The Hemingway Society (USA) and was on the Steering Committee for the 1993 Guilin ELT/Hemingway International Conference in the People’s Republic of China. Among his works in English are The Code of Concord: Emerson’s Search for Universal Laws; Gallery of Mirrors: Reflections of Swedenborgian Thought; and What is National Literature: Lectures on Emerson, Dostoevsky, Hemingway and the... Pelkkiä noloja setämiehiä!
xxx/ellauri179.html on line 265: ture-minister-sirkka-liisa-anttila-brussels-belgium-CCRFD4.jpg" height="250px" />
xxx/ellauri179.html on line 281: By the time he was on to his most open-minded wife, Mary, his final spouse, they were exchanging letters about hair that were, Dearborn says, ‘frankly pornographic’, while indulging in sexual role-swapping in bed. Of course, Hemingway — who won the Nobel Prize for Literature in 1954 — wouldn’t be the first genius to have a somewhat less impressive private life. The real Hemingway was self-pitying, self-glorifying and thin-skinned, ready to turn viciously on friends on the slightest provocation. Kake kavereineen tossa Ford Fiesta kirjassa vaikutti täys paskiaisilta ihan miehissä. Mitääntekemättömiä renttuja.
xxx/ellauri179.html on line 286: To read Hemingway has always produced strong reactions. When his parents received the first copies of their son’s book In Our Time (1924), they read it with horror. Furious, his father sent the volumes back to the publisher, as he could not tolerate such filth in the house. Hemingway’s apparently coarse, crude, vulgar and unsentimental style and manners appeared equally shocking to many people outside his family. On the other hand, this style was precisely the reason why a great many other people liked his work. A myth, exaggerating those features, was to be born.
xxx/ellauri179.html on line 294: The slang word “hard-boiled" originated in American Army World War I training camps, and has been in common, colloquial usage since about 1930. It was a product of twentieth century cooking. To be “hard-boiled” meant a 10 minute egg, i.e. unfeeling, callous, coldhearted, cynical, rough, obdurate, unemotional, without sentiment. Later it became a literary term,
xxx/ellauri179.html on line 296: In Hemingway, sentimentality, sympathy, and empathy are turned inwards, toward himself. Neither Hemingway the man nor Hemingway the writer should be labeled “hard-boiled” - his macho style of living and speaking and the alleged hard-boiled mind behind it are better labeled "addled".
xxx/ellauri179.html on line 298: An unmatched introduction to Hemingway’s particular skill as a writer is the beginning of A Farewell to Arms, certainly one of the most pregnant opening paragraphs in the history of the modern American novel. In that passage the power of concentration reaches a peak, forming a vivid and charged sequence, as if it were a 10-second video summary. It is packed with events and excitement, yet significantly frosty, as if unresponsive and numb, like a silent flashback dream sequence in which bygone images return, pass in review and fade away, leaving emptiness and quietude behind them. The lapidary writing approaches the highest style of poetry, vibrant with meaning and emotion, while the pace is maintained by the exclusion of any descriptive redundancy, of obtrusive punctuation, and of superfluous or narrowing emotive signs:
xxx/ellauri179.html on line 312: There is an illuminating text in William James (1842-1910) which is both significant and reminiscent, bridging the gap between Puritan moralism, its educational parables and exempla, and lost-generation turbulent heroism. In a letter written in Yosemite Valley to his brother Henry William James wrote:
xxx/ellauri179.html on line 319: Minähän sen oravan myrkytin. Jeopardizing wild life is to be true to one’s own nature.
xxx/ellauri179.html on line 434: “Listen, I'm in the middle of something.” He turned to face Nick.
xxx/ellauri179.html on line 438: The Americans turned to face the scene after finishing their grappas. “Listen, boy, now get out,” Papa said as he stood up. “You're going to get yourself hurt.”
xxx/ellauri179.html on line 510: “Papa, one grappa,” the older officer said. Papa was drunk but told Juice to pour them. Juice poured four glasses and the Americans held their glasses out as Juice poured. They drank slowly and the officers said they would not raise suspicion returning late.
xxx/ellauri179.html on line 538: “Sometimes death calls to make sure you're in,” Papa said and Nick turned around startled.
xxx/ellauri179.html on line 606: Ernest Hemingway squirmed as his second wife, Pauline, read aloud in 1927 from Henry James' novel The Awkward Age. Hemingway wondered why James bailed his characters out of their frequent inactivity by inserting a drawing room scene; and, as he was to do frequently during the next thirty years, he freely criticized the quality of James' works, "and knowing nothing about James he seems to me to be a shit." Too, he was quick to criticize the male protagonists of James,". .and the men all without any exception talk and think like fairies except a couple of caricatures of brutal outsiders". Carlos Baker observes that Hemingway, the "brutal outsider" himself, was at this time publishing Men Without Women, whose sales had reached 15,000 in the first three months after publication. But now Hemingway, the outsider, clearly in literary ascendance, was becoming acquainted with James' works; his artistic and personal recognition of James in future years was, for the most part, to take the form of a peculiar enmity. He was often to refer to James in highly derisive terms almost to the end of his own life. Hemingway's lese majeste towards him takes the form of a sporadic obsession that reveals more about Hemingway's maturity than James' imagined frailties.
xxx/ellauri179.html on line 616: The newest biography of Henry James is the work of a Vermont law professor who has written one earlier biography, Honorable Justice, The Life of Oliver Wendell Holmes, of the “great dissenter” on the Supreme Court in the first half of our century. Proceeding from the law into literature, Sheldon M. Novick tells us in a book titled Henry James, The Young Master–as if James were a young Mozart or a Paganini and didn’t work hard to achieve literary mastery–that the celibate and sexually diffident novelist, who put most of his life into his art, was in reality a regular guy who “underwent the ordinary experiences of life.” In fact, says Novick, he had an affair at the end of the Civil War with–yes, Oliver Wendell Holmes Jr.
xxx/ellauri179.html on line 617: This bit of news is quite startling. It upsets half a century of scholarship that seems to have clearly shown James was a firm bachelor with a “low amatory coefficient,” as one of his doctors put it in 1905 in New York. But Holmes is not the only homosexual lover Novick claims for James. He also says that James had an affair with Paul Zhukovski, a Russian aristocrat James met in 1876 in the entourage of Ivan Turgenev.
xxx/ellauri179.html on line 619: Novick’s attempt to find love affairs in James’ life reminds me of the 1920s, when there were no biographies of James, and critics loved to speculate on the mysteries of his privacy. Van Wyck Brooks, a skillful writer of pastiche, produced his quasi-biographical Pilgrimage of Henry James to prove the novelist was a literary failure because he had uprooted himself from the United States. Edna Kenton, a devoted Jamesian in Greenwich Village, demonstrated in a biting review in The Bookman that Brooks used important James quotations out of context. Years later, Brooks confessed to having nightmares “in which Henry James turned great luminous menacing eyes upon me.”
xxx/ellauri179.html on line 629: Novick’s second “case” is as flimsy as the first, but it has more documentation. It is based on James’ letters from Paris between 1875 and 1876. He has met Ivan Turgenev, the Russian master, and finds himself moving among assorted Russians. One of them is Paul Zhukovski, son of a Russian poet who tutored Alexander II when he was a prince. Reared in the royal court, Zhukovski is soft, dependent, spoiled, and weak-willed, but graceful and entertaining. James has never known any Russians, and Zhukovski becomes an agreeable companion; he is “picturesque,” and while James tells his parents that “human fellowship” is not his specialty, the two get along very comfortably. They dine with Turgenev, and with countesses, a duke, princesses. They make sorties into cabarets and cafes. James reports that he and Zhukovski have sworn “eternal fellowship.” One could read sex into this–as Novick does–but it sounds more like the drinking and singing that often takes place among young males, their swagger and “brotherhood.” At every turn, Novick introduces suggestions of a love affair.
xxx/ellauri179.html on line 635: Writing to his sister Alice, James characterized Zhukovski as “the same impracticable and indeed ridiculous mixture of Nihilism and bric-à-brac as before.” He adds that Zhukovski always needs to be sheltered by a strong figure: “First he was under Turgenev, then the Princess Urusov, whom he now detests and who despises him, then under H.J. Jr. (!!), then under that of a certain disagreeable Onegin (the original of Turgenev’s Nazhdanov, in Virgin Soil) now under Wagner, and apparently in the near future that of Madame Wagner.” Novick bypasses these letters; he avoids looking at facts that might spoil his case. He does allude to the James remark about Zhukovski’s bric-a-brac, but he seems to misunderstand its irony. He claims that James was “cautious” about this visit because of crime and disease in the Naples area–all this, says Novick, is “out of keeping with the collection of bric-à-brac with which Zhukovski was surrounded.” James may indeed have been referring to the villa’s human bric-a-brac.
xxx/ellauri179.html on line 637: In a letter written from Sorrento to Grace Norton in Cambridge, he described a group of English persons he visited in Frascati after leaving Posilipo. They were of an “admirable, honest, reasonable, wholesome English nature,” in sharp contrast to the “fantastic immorality and aesthetics of the circle I had left at Naples.”
xxx/ellauri179.html on line 639: So Novick is deprived of the happy romance he wanted to chronicle at Posilipo. He consoles himself by a detailed account of Zhukovski’s adoption into Bayreuth, his painting the sets for Parsifal and being considered a kind of son by the Wagners. Novick seems to be trying to walk down two streets at once–the street of the refinements of literary biography and the more rigid roadway of the prosecutorial argument. He attempts to turn certain of his fancies into fact–but his data is simply too vague for him to get away with it.
xxx/ellauri179.html on line 657: A Bryan is a hot guy that will love you with everything he has. Bryan's are funny, smart, caring, good at everything they do, have brown hair and brown eyes, a brown moustache, the cutest dimples and an awesome body. They make wonderful husbands and fathers. A Bryan will dedicate his whole life to his wife and family and never ask for a thing in return except to be able to watch his sports uninterrupted.
xxx/ellauri179.html on line 661: Jouko Linturin suomennos (1954) ei ole vailla ansioita. Esim. s. 131
xxx/ellauri179.html on line 669: Ilkeännäköinen mies jonka nenä kasvaa ozan suuntaisesti. The Four Feathers is a 1902 adventure novel by British writer A.E.W. Mason that has inspired many films of the same title. Against the background of the Mahdist War, young Faversham disgraces himself by quitting the army; this act the others perceive as cowardice, symbolized by the four white feathers they give him. Chicken! “buk, buk, buk, ba-gawk”! The story tells of his fight to reclaim his honour and win back the heart of the woman he loves. Bleeding heart, purple heart. Nää sydänjutut ottaa kyllä päähän. Mä ällöön sydämiä, ne näyttää katkaistuine putkineen tosi törkeiltä.
xxx/ellauri179.html on line 737: He will race over to see what is wrong and accompany her for a while before returning to the main flock. I have one Rhode Island Red who does this.
xxx/ellauri179.html on line 769: Thank you, really appreciated reading this. I am new to the chicken game and learning on a daily basis. Today one of mine was egg-bound, she seems fine now though and I saw her and another eating her egg yolk but I’m a bit concerned it broke insider her. If you have any advice, would love to know. I am googling and also likely to take to the vet on Monday (it is Saturday so vets not open). Thanks again, well written blog!
xxx/ellauri179.html on line 945: Where the silence ’ung that ’eavy you was ’arf afraid to speak! Kärsät ummessa vaitonaisina -- meilläkin oli turvat tukossa!
xxx/ellauri179.html on line 986: Hemingway routinely describes Robert Cohn, introduced in the novel’s first lines as “the middleweight boxing champion of Princeton,” as a “kike” and a “rich Jew”; his obnoxiousness fuels the plot. (Cohn was based on Harold Loeb, a friend who gave Hemingway crucial support in getting his early work published; Hemingway could not forgive anyone who did him a good turn.) The anti-Semitic insult of writing a character like Cohn into his first major novel is breathtaking: it was not, like Hemingway’s letters, intended for private consumption only, but as characterization and a plot device in a work of fiction — a novel, as it turned out, written for the ages.
xxx/ellauri179.html on line 992: Indeed, it could be a parlor game on the order of listing the famous alcoholics in American literature: Name the 20th-century authors who were anti-Semites — Theodore Dreiser; Hemingway; F. Scott Fitzgerald (a little); Sinclair Lewis; Ezra Pound, of course; T. S. Eliot; William Faulkner; Thomas Wolfe — the list goes on.
xxx/ellauri179.html on line 1006: Sonnintappojuhlat on eteläsavolaista menoa. Pohjoisen baskit ja kataluunit on sen jo lopettaneet turhana ja julmana tuontitavarana. Sana flamenco tarkoittaa espanjaksi flaamilaista. Mustalaiset saapuivat maahan Kaarle V:n hallituskaudella samaan aikaan, kun maahan tuli runsaasti flaamilaisia sotilaita.
xxx/ellauri179.html on line 1048:
xxx/ellauri186.html on line 10: font-family: 'UnifrakturMaguntia';
xxx/ellauri186.html on line 11: src: url(http://grapson.com/fonts/UnifrakturMaguntia.ttf);
xxx/ellauri186.html on line 41: To a hen, "You're a beautiful creature."
xxx/ellauri186.html on line 52:
xxx/ellauri186.html on line 76: In 1847, Beecher became the first pastor of the Plymouth Church in Brooklyn, New York. He soon acquired fame on the lecture circuit for his novel oratorical style in which he employed humor, dialect, and slang. Over the course of his ministry, he developed a theology emphasizing God's love above all else. He also grew interested in social reform, particularly the abolitionist movement. In the years leading up to the Civil War, he raised money to purchase slaves from captivity and to send rifles—nicknamed "Beecher's Bibles"—to abolitionists fighting in Kansas. He toured Europe during the Civil War, speaking in support of the Union. Beecher oli selkeästi Lutherin linjoilla K.S. Laurilan raportoimassa teologis-poliittisessa kiistassa.
xxx/ellauri186.html on line 78: After the war, Beecher supported social reform causes such as women's suffrage and temperance. He also championed Charles Darwin's theory of evolution, stating that it was not incompatible with Christian beliefs. He was widely rumored to be an adulterer, and in 1872 the Woodhull & Claflin's Weekly published a story about his affair with Elizabeth Richards Tilton, the wife of his friend and former co-worker Theodore Tilton. In 1874, Tilton filed charges for "criminal conversation" against Beecher. The subsequent trial resulted in a hung jury and was one of the most widely reported trials of the century. Tolstoi olisi ollut tyytyväinen siihen että syyllinen vapautettiin ja valamiehet hirtettiin.
xxx/ellauri186.html on line 96: At his best, Beecher represented what remains the most lovable and popular strain of American culture: incurable optimism; can-do enthusiasm; and open-minded, open-hearted pragmatism ... His reputation has been eclipsed by his own success. Mainstream Christianity is so deeply infused with the rhetoric of Christ's love that most Americans can imagine nothing else, and have no appreciation or memory of the revolution wrought by Beecher and his peers.
xxx/ellauri186.html on line 98: In 1865, Robert E. Bonner of the New York Ledger offered Beecher twenty-four thousand dollars to follow his sister's example and compose a novel; the subsequent novel, Norwood, or Village Life in New England, was published in 1868. Beecher stated his intent for Norwood was to present a heroine who is "large of soul, a child of nature, and, although a Christian, yet in childlike sympathy with the truths of God in the natural world, instead of books." McDougall describes the resulting novel as "a New England romance of flowers and bosomy sighs ... 'new theology' that amounted to warmed-over Emerson". The novel was moderately well received by critics of the day.
xxx/ellauri186.html on line 143: tury-of-jacques-de-vitry-king-and-clerk-watch-2G4364D.jpg" width="90%" />
xxx/ellauri186.html on line 172: Alongside Seneca's apparent fortitude in the face of death, for example, one can also view his actions as rather histrionic and performative; and when Tacitus tells us that he left his family an imago suae vitae (Annales 15.62), "imagonsa", he is possibly being ambiguous: in Roman culture, the imago was a kind of mask that commemorated the great ancestors of noble families, but at the same time, it may also suggest duplicity, superficiality, and pretence.
xxx/ellauri186.html on line 182: - True happiness is to avoid duties from gods and men; to enjoy the present with optimistic expectations on stocks and futures; to amuse ourselves with conjunctures, and never to rest satisfied with what we have, which is abundantly sufficient only if sufficiently abundant (viz never).
xxx/ellauri186.html on line 203: - Throw me to the wolves and I will return leading the pack.
xxx/ellauri186.html on line 230: The general of Tomyris's army, Spargapises, who was also her son, and a third of the Massagetian troops, killed the group Cyrus had left there and, finding the camp well stocked with food and the wine, unwittingly drank themselves into inebriation, diminishing their capability to defend themselves when they were then overtaken by a surprise attack. They were successfully defeated, and, although he was taken prisoner, Spargapises committed suicide once he regained sobriety. Upon learning of what had transpired, Tomyris denounced Cyrus's tactics as underhanded and swore vengeance, leading a second wave of troops into battle herself. Cyrus the Great was ultimately killed, and his forces suffered massive casualties in what Herodotus referred to as the fiercest battle of his career and the ancient world. When it was over, Tomyris ordered the body of Cyrus brought to her, then decapitated him and dipped his head in a vessel of blood in a symbolic gesture of revenge for his bloodlust and the death of her son. However, some scholars question this version, mostly because even Herodotus admits this event was one of many versions of Cyrus's death that he heard from a supposedly reliable source who told him no one was there to see the aftermath.
xxx/ellauri186.html on line 235: The Edict of Restoration, a proclamation attested by a cylinder seal in which Cyrus authorized and encouraged the return of the Israelites to the Land of Israel following his conquest of the Neo-Babylonian Empire, is described in the Bible and likewise left a lasting legacy on the Jewish religion due to his role in ending the Babylonian captivity and facilitating the Jewish return to Zion. According to Isaiah 45:1 of the Hebrew Bible, God anointed Cyrus for this task, even referring to him as a messiah (lit. 'anointed one'); Cyrus is the only non-Jewish figure in the Bible to be revered in this capacity.
xxx/ellauri186.html on line 237: Having originated from Persis, roughly corresponding to the modern-day Fars Province of Iran, Cyrus has played a crucial role in defining the national identity of modern Iran. He remains a cult figure amongst modern Iranians, with his tomb serving as a spot of reverence for millions of people. In the 1970s, the last Shah of Iran, Mohammad Reza Pahlavi, identified Cyrus' famous proclamation inscribed onto the Cyrus Cylinder as the oldest-known declaration of human rights, and the Cylinder has since been popularized as such. This view has been criticized by some Western historians as a misunderstanding of the Cylinder's generic nature as a traditional statement that new monarchs make at the beginning of their reign. Fucking Westerners, always belittling other people's achievements.
xxx/ellauri186.html on line 239: Cuneiform evidence from Babylon proves that Cyrus died around December 530 BC, and that his son Cambyses II had become king. Cambyses continued his father's policy of expansion, and captured Egypt for the Empire, but soon died after only seven years of rule. He was succeeded either by Cyrus's other son Bardiya or an impostor posing as Bardiya, who became the sole ruler of Persia for seven months, until he was justifiably killed by Darius the Great.
xxx/ellauri186.html on line 245: Some claim that Ruth's distaste for her husband began when he insisted on hanging a picture of his late fiancée, Jessie Guischard, on the wall of their first home and named his boat after her. Guischard, whom Albert described to Ruth as "the finest woman I have ever met", had been dead for 10 years. However, others have noted that Albert Snyder was emotionally and physically abusive, blaming Ruth for the birth of a daughter rather than a son, demanding a perfectly maintained home, and physically assaulting both her and their daughter Lorraine when his demands were not met. "Isi anna heille anteexi he eivät tiedä mitä tekevät", oli Ruthin kuuluisat viimeiset sanat. Jotain tuttua niissä kyllä on... - Ai niin se Finlandia-ehdokas!
xxx/ellauri186.html on line 270: "It is the future generation that presses into being by means of "Nouseva polvi se pyrkii esiin näiden meidän pursuavien tunteiden ja
xxx/ellauri186.html on line 290: Lowell was a conscientious objector during World War II and served several months at the federal prison in Danbury, Connecticut. He explained his decision not to serve in World War II in a letter addressed to President Franklin Roosevelt on September 7, 1943, stating, "Dear Mr President: I very much regret that I must refuse the opportunity you offer me in your communication of August 6, 1943 for service in the Armed Force." He explained that after the bombing at Pearl Harbor, he was prepared to fight in the war until he read about the American terms of unconditional surrender that he feared would lead to the "permanent destruction of Germany and Japan." Well as it turned out it wasn't as bad as that, but countless beautiful places were bombed beyond recognition. Lowell kept his Tolstoyan stance consistently in the subsequent wars as well. Even evil people have exceptional sane moments. Lowell thought he was Hart Crane reincarnate.
xxx/ellauri186.html on line 301: Maggio is sentenced to the stockade after walking off guard duty and getting drunk, subjecting him to Judson's unqualified (and unauthorized) wrath. Prewitt discovers Lorene's name is really Alma and her goal is to make enough money at the club to go back to the mainland. Prewitt tells her his career is in the military, and the two wonder whether they have a future together.
xxx/ellauri186.html on line 311: Days later, Karen and Lorene coincidentally stand next to each other on a ship going to the mainland. Karen tosses her leis into the sea wondering if she will ever return to Hawaii. Lorene tells Karen she is not returning and that her "fiancé", whom she identifies as Prewitt, died heroically during the Pearl Harbor attack and was awarded a silver star (none of which is true). Karen recognizes the name, but says nothing.
xxx/ellauri186.html on line 328: Osaka sade efter matchen att det inte var kommentaren i sig som gjorde henne upprörd utan att kommentaren påminde henne om när Venus och Serena Williams hånades av publiken under Indian Wells-turneringen 2001.
xxx/ellauri186.html on line 398: He moved in 1941 from Chicago to New York to study philosophy at New York University, dropping out to write fiction after about a year. By the late 1940s, he was immersed in the philosophy of Wilhelm Reich, "the errant Freud disciple who turned ideology into orgasm."
xxx/ellauri186.html on line 403: Mixhän Pilillä oli kipeän pakottava tunne ennen siemensyöksyä? Olikohan sillä eturauhasvaivoja? Mixi Pili välittää siitä onko se yxin vai ei? Koska se on narsisti, se elää vain kun sillä on yleisö, kun porukat kazovat ja ihailevat sitä. Mitä vittua se vielä vaahtoaa sopivaisuudesta, säädyllisyydestä ja henkkoht ylpeydestä? On se outo epeli. Sivistyneitten luokkien sosiaalinen kontrolli tuotti sille aitoa eettistä ja esteettistä tyydytystä. Vittu mikä snobi!
xxx/ellauri186.html on line 450: Thou cunning'st pattern of excelling nature,
xxx/ellauri186.html on line 468: Where a malignant and a turban'd Turk
xxx/ellauri186.html on line 504: – Meitä ei hyväksytty, puhelimeen kilahtaa lyhyt katkera viesti turvallisen sovelluksen välityksellä.
xxx/ellauri186.html on line 513: – Kuka tahansa, joka haluaa liittyä Euroopan ja maailman turvallisuuden puolustamiseen, voi tulla ja seistä rinta rinnan ukrainalaisten kanssa 2000-luvun hyökkääjiä vastaan, hän sanoi lausunnossaan. Varsin valehteli!
xxx/ellauri186.html on line 523: Iltalehden lähteiden mukaan Ukrainaan suuntaa paljon ”sotaturisteja”, joille kuvat sosiaaliseen mediaan ovat oikeastaan tärkeämpiä kuin Ukrainan itsenäisyys.
xxx/ellauri186.html on line 536: Syy on kaksitulkintainen sana, eivät kaikki syyt ole syypäitä. Tyyppiä ei tuomita syyllisexi johonkin ellei siitä ole vastaavaa hyötyä. Xerxes ruoski Hellespontosta, muttei siitä kostunut kuin ehkä sandaalit. Olkoonkin että Betlehemin lapset tapettiin Jeesuxen takia, ei Jeesuxen suomiminen siitä mitään toimita. Samasta syystä Jeesuxen tappaminen termiittiapinan genomin kelvottomuuden (lisääntymismenestyxen) takia on aivan hölmöä. Samaa vanhaa verikostoa, 3. ja 4. polveen asti. Verikostohan on järkevää jos sillä saa poistettua ikävän ituradan pelilaudalta. Jeesuxen naulizemisesta ei ollut sitäkään etua, mieshän oli käytännössä munaton.
xxx/ellauri186.html on line 589: Till its pride is over-plain; josta turhamaisuus ei paista läpi,
xxx/ellauri186.html on line 635: natural death
xxx/ellauri186.html on line 637: Which one is true? We simply do not know for sure. The facts about his death have not been historically proven, beyond a reasonable doubt. In fact, there is no historical consensus on the person of Matthew. There are several conflicting accounts, and the Greek text does not state anywhere he was an eyewitness (and therefore a disciple). Maybe he was a fake. The problem is the gospel of Matthew is anonymous: the author is not named within the oldest surviving text, and the superscription "according to Matthew" was added some time in the second century, although the gospel doesn't state it's an eyewitness account. The historically very likely incorrect tradition that the author was the disciple Matthew begins with the early Christian bishop Papias of Hierapolis.
xxx/ellauri186.html on line 643: Sebastian Blasius, raadellaan kuoliaaksi rautaisilla karstoilla, Calixtus, kuolee myllynkivi kaulassa, Imolan Cassianus, omat oppilaat surmaavat tikarilla, Castulus, haudataan elävälta, Rooman Cecilia, kurkku viilletään, Bolsenan Christina, surmataan kaikella mitä ikinä voi tehdä: myllynkivellä, teilillä, pihdeillä, nuolilla ja käärmeillä, Nantesin Clarus, mestataan, Viennen Clarus, mestataan, Clemens, hukutetaan ankkuri kaulassa, Soissonsin Crispinus ja Crispinianus, molemmat teloitetaan, Barcelonan Cucufas, kuolee maha auki viillettynä, Karthagon Cyprianus, surmataan mestaamalla, ja kun Jumala oli päässyt C-kirjaimen loppuun, hän sanoi, Tästä eteenpäin kaikki on sitä samaa, tai ainakin melkein, vaihtelun mahdollisuudet ovat enää hyvin vähäiset, jollei oteta lukuun pieniä yksityiskohtia, joiden hienoudet vaatisivat pitkiä selityksiä, joten eiköhän lopeteta tähän. Jatka, Jeesus kehotti, ja Jumala jatkoi mutta lyhenteli niin paljon kuin voi, Arezzon Donatus, mestataan, Rampillonin Eliphius, surmataan irrottamalla päänahka, Emerita, pol tetaan, Regensburgin Emmeramus, sidotaan tikkaisiin ja surmataan niissä, Zaragozan Encratis, mestataan, Gaetan Erasmus, joka tunnetaan myös nimella Elmo, venytetään hengiltä vintturilla, Ruotsin Eskil, kivitetään, Kalkhedonin Eufemia, saa sisäänsä miekan. Méridan Eulalia, mestataan, Saintesin Eutropius, pää katkaistaan tapparalla. Fabianus, miekalla ja rautakarstoilla. Felicitas ja hänen seitsemän poikaansa, pää katkaistaan miekalla, Felix ja hänen veljensä Adauctus, samoin,
xxx/ellauri186.html on line 654: ja Jumala jatkoi, Sensin Sabinianus, kurkku viilletään, Assisin Sabinus, kivitetään, Toulousen Saturninus, sidotaan härän raahattavaksi, Scubiculus, mestataan, Sebastianus, surmataan nuolilla, Astin Secundus, mestataan, Tongerenin ja Maastrichtin Servatius, surmataan puukengän iskulla, niin mahdottomalta kuin kuulostaakin, Barcelonan Severus, päähän survaistaan naula, Exeterin Sidwel, mestataan, burgundien kuningas Sigismund, syöstään kaivoon, Sixtus, mestataan, Stefanos, kivitetään, Autunin Symphorianus, mestataan, Ikonionin Tekla, silvotaan ja poltetaan, Tharsicius, kivitetään, Theodorus, kuolee roviolla, Canterburyn Thomas Becket, kalloon survaistaan miekka, Thyrsus, sahataan, Tiburtius, mestataan, Efesoksen Timoteus, kivitetään, Pisan Torpes, mestataan, Torquatus ja kaksikymmentä seitsemän muuta, saavat surmansa kenraali Musan toimesta Guimarãesin porteilla, Urbanus, mestataan, Limogesin Valeria, samoin, Valerianus, samoin, Camerinon Venantius, kurkku viilletään, Marseillen Victor, kaula katkaistaan, Rooman Victoria, surmataan sen jälkeen kun suusta on revitty kieli, Trenton Vigilius, toinen puukengällä surmattu, Viktor, mestataan, Wilgefortis eli Liberata eli Eutropia, neitsyt, jolle kasvoi parta, ristiin, Zaragozan Vincentius, myllynkivellä ja piikkiparilalla, Ravennan Vitalis, keihäällä, ynnä muita, ynnä muita, ynnä muita, samoin, samoin ja samoin, nyt rittää.
xxx/ellauri186.html on line 672: Nämä sotaretketkö ovat niitä ristiretkiä, Nun juuri, Saavatko ne joukot vallatuksi sen mitä tahtovat, Eivät, mutta surmaavat täällä paljon ihmisiä, Entä ristiretkeläiset itse, Heitä kuolee saman verran, jollei enemmänkin, Ja se kaikkiko tapahtuu meidän nimeen, He lähtevät sotaan huutaen että Tämä on Jumalan tahto, Ja ilmeisesti kuolevat sanoen että Tämä oli Jumalan tahto. Olisihan se kaunis kuolema, Siis jälleen kerran uhri oli turha, Poikani, jotta sielu pelastuisi, täytyy uhrata ruumis, Minä olen kuullut tuon sinulta jo ennenkin joko noilla samoilla tai muilla sanoilla, mutta mitä sinä Paimen sanot näistä kammottavista tulevista tapahtumista, Sen vain että kukaan täysijärkinen ei voi ruveta väittämään, että Paholainen olisi joskus ollut tai olisi yhä ja vastedeskin syyllinen tuollaiseen verilöylyyn ja tuollaisiin ruumisröykkiöihin, ellei sitten joku parjaamis mielessä keksi silkkaa ilkeyttään syyttää minua siitä että syntyy se jumala josta tulee tämän vihollinen,
xxx/ellauri186.html on line 695: In the seventh century, a brand new monotheistic religion grew out of the flames of rampant, Arabian paganism. A man by the name of Mohammad is said to have begun receiving direct revelations via the angel Gabriel (the same guy who knocked up Anne and Mary!) about the timely reform of the true religion. The religion of Islam was born out of Mohammad’s revelations from Allah. The Quran, the record of those revelations and the holy book of Islam, contains various statements concerning Jesus Christ (known as Isa ibn Maryam or Jesus the son of Mary within the religion). Esa Saarisen äiti on (tai oli?) Iisa, eikä "Esa"-kaan ole siitä kaukana. Mitähän tämä mahtaa merkitä? Onko (tai oliko?) se enne? Eskiltäkin vuosi verta kylkihaavasta.
xxx/ellauri186.html on line 707: This leads one to have the impression that history is of no value when it comes to Quranic texts! If the Christian Scriptures are not to be exempt from historical scrutiny despite claims of divine inspiration, neither should Islam. The mere idea that history is of no importance when deducing the factuality of a religious claim is thwarted with the admission that God is a God of truth who acts in history. As C.S. Lewis stated, “history is a story written by the inky pinky finger of God.”
xxx/ellauri186.html on line 732: the cradle as in maturity; and how I taught
xxx/ellauri186.html on line 733: thee the Scripture and Wisdom and the Torah
xxx/ellauri186.html on line 742: Many of the things Mohammed wrote down are found within the Judeo-Christian canon: Jesus taught the Scriptures, he healed lepers and men who were born blind, and he raised people from the dead. But, the Gospels and nowhere else in Scripture presents Jesus ever molding clay into sparrows (or other birds, passerine or otherwise) and breathing life into them, causing them to fly away. Where is this material found? Discussing the origin of many pseudo-biblical themes, accounts, and motifs within the Quran, Yehuda D. Nevo (admittedly a Jew, but we got a common enemy here) noted that:
xxx/ellauri186.html on line 748: The source material for the account of Jesus creating birds out of clay is likely derived from the Infancy Gospel of Thomas, a late second or third century pseudepigraphal gospel that describes Jesus’ early life before he started his ministry as an adult. The story reads:
xxx/ellauri186.html on line 750: When the boy Jesus was five years old, he was playing at the ford of a rushing stream. And he gathered the disturbed water into pools and made them pure and excellent, commanding them by the character of his word alone and not by means of a deed. Then, taking soft clay from the mud, he formed twelve sparrows. It was the Sabbath when he did these things, and many children were with him. And a certain Jew, seeing the boy Jesus with the other children doing these things, went to his father Joseph and falsely accused the boy Jesus, saying that, on the Sabbath he made clay, which is not lawful, and fashioned twelve sparrows. And Joseph came and rebuked him, saying, “Why are you doing these things on the Sabbath?” But Jesus, clapping his hands, commanded the birds with a shout in front of everyone and said, “Go, take flight, and remember me, living ones.” And the sparrows, taking flight, went away squawking. (Sparrows don't squawk, they tweet. Perhaps they were ducks?) When the Pharisee saw this he was amazed and reported it to all his friends. (Inf: 1:1-5 italics added for emphasis
xxx/ellauri186.html on line 754: While the Quran mentions the miracle in passing whereas the infancy gospel narrates the episode, the apparent similarity cannot be denied. The source material for this account poses special problems for Muslim source critics because of the nature of the infancy account.
xxx/ellauri186.html on line 757: Christian literature. Such legends developed in the early centuries of the Christian movement and were constantly elaborated and expanded upon from late antiquity through the Middle Ages for purposes of edification and instruction. Never mind they were lies, it's okay in fairy tales and fiction. The infancy gospel and other books like it (Protevangelium of James) were written to satisfy the imaginations and creativity of latter Christians who sought to expound upon what the nativity narratives willfully leave out.
xxx/ellauri186.html on line 759: Attributed to the apostle Thomas (not likely, him being a stickler for factuality), the story accounts Jesus’ doings from age five to his appearance within the temple (Luke 2:41-49). In his book The Lost Bible: Forgotten Scriptures Revealed, J.R. Porter commented:
xxx/ellauri186.html on line 764: The Christ-child is presented as one that does not grow in wisdom and understanding but yields his sharp omnipotence at a whim on unsuspecting people and his parents. Though widely influential in Christian imagination and art, the infancy gospels were never close to canonization. They were not discussed or considered because they were known to be fictitious fables. F.F. Bruce discussing the nature of the infancy gospels remarked that
xxx/ellauri186.html on line 768: The text was viewed as unhistorical, spurious, and useful only as a vehicle of Christian curiosity. To further add to the case of why it was never remotely considered within the canon, the orthodox Christian writers of the late second century associated the infancy gospel with circles that they considered heretical, particularly with groups of Gnostic Christians. No scholar would dream of taking
xxx/ellauri186.html on line 773: The Quran’s use of the infancy story or legends built upon that story pose a special problem for Muslims apologists: the Quran is a divinely-dictated book that contains accounts of Jesus Christ found in unreliable literature some 100 to 200 years after the last book of the New
xxx/ellauri186.html on line 774: Testament was written. Such information has value when discussing the reliability of the Quran versus the historical reliability of the Christian Scriptures. The argument is stated as such:
xxx/ellauri186.html on line 797: nature. For it to contain any sort of error would impugn the nature of an errorless God (39:1-2; 55:1-2). A further question would be whether or not something that never happened in the passing of time can be viewed by definition “historical?”How about "epic?" This could be an example of a pseudo-book. Responses and others similar to them make the objection implausible.
xxx/ellauri186.html on line 807: c) Lastly, the psychopathology of the Infancy Gospel of Thomas is loftier and more theologically expansive than the psychopathology of the NT documents! If Muslim apologists choose to argue that the book contains correct theology and history concerning the nature and work Jesus Christ, they will have to deal with the ramifications of a book that teaches Jesus was a nasty boy in more ways than the NT documents otherwise elucidate. Thus, the book would then contradict the teachings of the Quran itself!
xxx/ellauri187.html on line 10: font-family: 'UnifrakturMaguntia';
xxx/ellauri187.html on line 11: src: url(http://grapson.com/fonts/UnifrakturMaguntia.ttf);
xxx/ellauri187.html on line 68: unter der Schultern durchsichtigem Sturz pian hartioiden läpinäkyvän tyngän alta
xxx/ellauri187.html on line 95: We can't really blame Ralph Freedman, Rilke's latest biographer, for writing about his subject as if Rilke were just another infuriating narcissist who kept turning up at parties.
xxx/ellauri187.html on line 99: Born in 1875 in Prague, Rilke was until he was six or seven got up in skirts by his mother, who named him René and tried to console herself for the death of an infant daughter. By the time Rilke was ten, his disappointed romantic of a mother had left his father, a kindly but ineffectual minor railway official, who had spent some years in the Austrian army unsuccessfully seeking commission as an officer. Rilke's parents decided to send the young boy to military school, a prospect that stirred the father's hopes of turning his son into a soldier. LOL. Though he later claimed to have loathed military school, the young bohemian warmly absorbed the values of discipline, valor, and self-sacrifice into his ideal of the defiant artist-hero. He skillfully foiled his father's martial expectations, and lack of funds freed the aspiring poet from his family's next plans for him: law school. In fact, though he attended several universities, soaking up lectures on diverse subjects throughout his life, he never graduated from any of them. About such a practical matter as a sheepskin, the finest German lyricist since Goethe wrote as an adolescent, "And even if I never reach my Arts degree / I'm still a scholar, as I wished to be."
xxx/ellauri187.html on line 107: Rilke spent his life wandering. From an art colony in Germany he migrated to a position as Rodin's secretary in Paris; the sculptor eventually claimed that the poet was answering letters without his permission and summarily dismissed him, as much to Rilke's relief as to his chagrin. From Berlin he made two pilgrimages to Russia to meet Tolstoy, on one trip going nearly unacknowledged because of a titanic quarrel between the count and the countess. He traveled from Italy to Vienna to Spain to Tunisia to Cairo. His restless peregrinations had their origins in his epoch, and in a temperament forced painfully to choose perfection of the life or of the work. Rilke's academic sponsor and friend was Georg Simmel, the celebrated German sociologist and philosopher of modernity. In "The Adventurer," one of his most famous essays, Simmel argued that only the experience of art or adventure could invest time with the significance once lent it by religious ritual. The work of both art and adventure had a beginning and an end; they were each an "island in life" that briefly imparted a transcendent wholeness to experience. And of all possible modern adventures, Simmel concluded, the one that most completely combined the profoundest elements of life with a momentary apprehension of what lay beyond life was the love affair.
xxx/ellauri187.html on line 109: Augustine journeyed (unhurriedly) from the fleshpots of Carthage, from being in love with love, to the love of God. Rilke, along with other adventurers on the threshold of the twentieth century, traveled from God to a conviction that the only transcendent principle left was the love, erotic and spiritual, between men and women too. Rilke's experience as a young boy with a feminine persona seems in this sense to have been a great boon.
xxx/ellauri187.html on line 113: Yet to put the burden of salvation solely on relations between men and women is to make a life between stumbling, imperfect men and women impossible. Rilke had no illusions about the nature of his erotic and romantic ideal. It flowed out from and quickly ebbed back into an unappeasable inward intensity. Rilke could not love or be loved for long, except in the absence of the beloved. After a passionate affair with the brilliant and beautiful Lou Andreas-Salomé, Rilke's muse and cicerone on his Russian trips, he suffered pangs of rejection and then happily settled into a lifelong correspondence with her. He married the sculptress Clara Westhoff when he was twenty-five, lived with her and their child for a year, and then by agreement left to take up his pilgrimage again. Through periodic reunions, but mostly through a voluminous and extraordinary correspondence, they maintained what Rilke called an "interior marriage," until emotional reality banged louder and louder on their youthful experiment and they eventually grew estranged.
xxx/ellauri187.html on line 117: Rilke loved absolutely, not strenuously or patiently, and therefore his love always froze up into a mirror of itself. His condition might have been tormented and tormenting--it might appear wearily obnoxious. But for Rilke the poet, modern men and women as lovers--their exalted expectations and their comi-tragic desperation--came to symbolize complex human fate in a world where vertiginous possibilities have replaced God and nature. In Rilke's Elegies especially, lovers encounter animals, trees, flowers, works of art, puppets, and angels--all images, for Rilke, of the absolute fulfillment of desire, alongside which the poet placed the tender vaudeville of imperfect human wanting. Rilke the man might have presented a painful obstruction to himself. But true ardor often springs from an essential deprivation.
xxx/ellauri187.html on line 123: At moments Rilke's awareness of his self-interest amid modern anxieties appears uncannily precocious: "The pressures even in the preschooler's life were often suffocating. He longed for change." How does Freedman know that? I presume he got it from one of the mature Rilke's self-dramatizing letters, letters that Freedman paraphrases tendentiously throughout the book. That approach has the effect of turning Rilke's harsh and vain self-explorations into evidence of the "traumas" that Rilke spent a life riddled with "failure" denying. Indeed, Freedman writes enigmatically about "Rilke's pattern of living through failure as part of a process that turns denial into poetic art." I'm not sure what that means, but it sounds like success to me.
xxx/ellauri187.html on line 127: Freedman's Rilke is an almost wholly psychologized being. He has little existence outside his leaden states of mind. We rarely hear about the rich medley of artistic and intellectual influences on him--amazingly, Simmel's "The Adventurer" never comes up. This is an extreme approach to the telling of a poet's life, but Freedman has a method to his extremism. As in a rash of recent despoiling biographies--John Fuegi's life of Brecht, Michael Shelden's of Graham Greene, Ronald Hayman's of Thomas Mann, to name just three--the author shortly puts his cards on the table: in this case we are going to meet Rilke the anti-Semite, Rilke the secret homosexual, Rilke the sexist.
xxx/ellauri187.html on line 131: One ugly phrase in a personal letter, for instance (out of a vast personal correspondence), referring to Franz Werfel as a "Jew-boy," and some murky generalities about Werfel's "Jewish attitude toward his work," do not an anti-Semite make. Rilke cherished the many Jews he knew, including Simmel; he enjoyed reading the Hasidic philosopher Martin Buber and steeped himself in Jewish Scripture, claiming that Judaism was closer than Christianity to God. He also remained a lifelong champion of Werfel's work. And a reader discovers buried deep in Freedman's footnotes that Rilke wrote the offending letter to the poet Hugo von Hoffmannsthal, a good friend and an important patron. Hoffmannsthal was also Jewish, and he shared Rilke's negative views on the superambitious Werfel, who emigrated to America and, in 1941, published The Song of Bernadette, a novel about a miracle at Lourdes. Freedman doesn't mention that about five months after Rilke wrote the letter to Hoffmannsthal, along with a nearly identical letter to his patron Princess Marie von Thurn und Taxis, Rilke again wrote similar letters to the two of them praising Werfel's poetry so exuberantly that they almost sound like retractions of his first letters.
xxx/ellauri187.html on line 133: Why would an anti-Semite extol a Jewish poet to two of the most powerful and influential figures in Central European literary culture--to his own patrons? To paraphrase that great Jewish philosopher Thomas Aquinas, When you meet a contradiction, make a distinction. But Freedman builds from the surface contradiction. For Rilke, he writes, "a cultural and sometimes even a social anti-Semitism was part of daily existence." Yet aside from the letter to Hoffmannsthal, he offers no evidence for that litigable assumption, though he does inform us, with a smug and bizarre knowingness, that one of Rilke's Jewish lovers later died at Auschwitz.
xxx/ellauri187.html on line 145: If the adolescent Rilke broke up with his adolescent girlfriend, Valerie von David-Rhônfeld, he was a treacherous seducer. Freedman quotes copiously from David-Rhônfeld's embittered memoirs--published shortly after Rilke's death--to posit a pattern in Rilke's personality. "I came to love that poor unfortunate creature," David-Rhônfeld recalls about her teenage sweetheart, "whom everyone avoided like a mangy dog." For Freedman, this vindictive picture of Rilke provides the "clue" to Rilke's "isolation."
xxx/ellauri187.html on line 149: Rilke's most benevolent patron, Princess Marie von Thurn und Taxis, was wise enough both to nurture Rilke's gift and to keep her distance from her complicated protégé. An unblinking observer of Rilke's life, she was able to see his liaisons for what they were. And she knew how Rilke's acute sensitivity to his own condition, combined with his talent for self-pity, often landed him in the arms of the wrong people: "You must always be seeking out such weeping willows, who are by no means so weepy in reality, believe me--you find your own reflection in those eyes." But Freedman, doggedly indifferent to the available evidence, makes Rilke's lovers and women friends out to be helpless victims of a smooth seduction machine.
xxx/ellauri187.html on line 151: As for the centerpiece of Freedman's argument for Rilke's sexism--he "abandoned" Clara and their daughter, Ruth--here he portrays Clara, too, as if she were Tess of the D'Urbervilles. On the contrary. Clara enthusiastically seconded Rilke's definition of two artists wedded as each, in Rilke's cautiously ambiguous phrase, "the guardian of the other's solitude." After Rilke left for Paris, she placed Ruth with her wealthy and supportive parents and went on a pilgrimage to Egypt, among other places. Like Rilke, the adventurous Clara had a fascinating life--I don't know why Freedman didn't write her biography. Women artists suffered in Rilke's society, but not because of Rilke.
xxx/ellauri187.html on line 153: We must understand one another or die. And we will never understand one another if we cannot understand the famous dead, those fragments of the past who sit half buried and gesturing to us on memory's contested shores. But Rilke, as a poet, should have the last word (in Stephen Mitchell's beautiful translation):
xxx/ellauri187.html on line 160: like a lamp, in which his gaze, now turned to low,
xxx/ellauri187.html on line 178: In 2002 Siegel received the National Magazine Award in the category "Reviews and Criticism". Jeff Bercovici, (alias sprezzatura), writing in Media Life Magazine, quoted the award citation, which called the essays "models of original thinking and passionate writing... Siegel's tough-minded yet generous criticism is prose of uncommon power—work that dazzles readers by drawing them into the play of ideas and the enjoyment of lively, committed debate".
xxx/ellauri187.html on line 182: In September 2006, Siegel was suspended from The New Republic after an internal investigation determined he was participating in misleading comments in the magazine's "Talkback" section in response to criticisms of his blog postings at The New Republic's website. The comments were made through the device of a "sock puppet" dubbed "sprezzatura", who, as one reader noted, was a consistently vigorous defender of Siegel, and who specifically denied being Siegel when challenged by another commenter in "Talkback". In response to readers who had criticized Siegel's negative comments about TV talk show host Jon Stewart, 'sprezzatura' wrote, "Siegel is brave, brilliant, and wittier than Stewart will ever be. Take that, you bunch of immature, abusive sheep". The New Republic posted an apology and shut down Siegel's blog. In an interview with the New York Times Magazine, Siegel dismissed the incident as a "prank". He resumed writing for The New Republic in early 2007.
xxx/ellauri187.html on line 197: But why did aging Rodin in his 60s capture Rilke’s imagination at the turn of the last century? It’s hard to see at first. What made Rodin radical then is no longer radical today. In his “Self-Portrait” (1890), Rodin grimaces amidst rough marks. The picture emblematizes how Rodin heralded raw and unpolished sculptures that were strikingly modern. It was a breath of fresh air since most of early-19th-century sculpture was smooth, neoclassical, and to be harshly honest, predictably dainty. Charles Baudelaire lamented this nadir in 1846 when he wrote his provocative essay “Why Sculpture is Boring.” Rodin went on to prove Baudelaire wrong. He showed how sculpture could be modern with distorted, coarse, rough textures. Rodin knocked the idealized body off its pedestal. And the modern sculptors that came after him saw no reason to put it back.
xxx/ellauri187.html on line 209: The book depicts both men’s messy marriages and complex relationships with men and women. Their success, like most men of all times, was on the backs of women whose exploitation cultural norms sanctioned.
xxx/ellauri187.html on line 217: Rodin had a penchant for antiquities. A picture from the archives of Paris’s Rodin Museum shows Rilke, Rodin, Rodin’s wife, and dogs with some headless torsos behind them.
xxx/ellauri187.html on line 258: Parempina päivinä José olis kyllä tarttunut inkvisiittiön rattaisiin kuten ne 1500-luvun lapsenmurhasta syytetyt juutalaiset jotka aloittivat sefardien vainon ja karkotuxen Epsanjasta. Juutalaisia ja mustalaisia epäillään säännöttömin väliajoin lapsenryöstöstä ja kannibalismista, joteskin ne taitaa olla apinoiden mielestä rikoxista pahimmat. No just niitähän ne Malamudin simpanssitkin harrastivat. Kz. lisää julmuuxia turbing-stories-from-the-spanish-inquisition/">täältä. Vrt. myös Dostojevskia albumissa 111. Kz. myös Chicagon selkkaus alempana.
xxx/ellauri187.html on line 275: Portugal's 25 April 1976 constitution reflected the country's 1974–76 move from authoritarian rule to provisional military government to a representative democracy with some initial Communist and left-wing influence. The military coup in 1974, which became known as the Carnation Revolution, was a result of multiple internal and external factors like the colonial wars that ended in defeats, removing the dictator, Marcelo Caetano, from power. The prospect of a communist takeover in Portugal generated considerable concern among the country's NATO allies. The revolution also led to the country abruptly abandoning its colonies overseas and to the return of an estimated 600,000 Portuguese citizens from abroad. The 1976 constitution, which defined Portugal as a "Republic... engaged in the formation of a classless society," was revised in 1982, 1989, 1992, 1997, 2001, and 2004.
xxx/ellauri187.html on line 286: Jerome's Against Helvidius (c. 383) paved the way for aspects of future Josephite devotion with his assertion that Joseph was always a virgin. Poor guy. The earliest record of a formal devotional following for Joseph in the Western Church is in the abridged Martyrology of Rheinau in Northern France, which dates to the year 800. References to Joseph as nutritor Domini ("educator/guardian of the Lord") from the 9th to the 14th centuries continued to increase as Mariology developed, and by the 12th century, along with greater devotion to Mary, the writings of the Benedictine monks began to foster a following for Joseph and they inserted his name in their liturgical calendars and their martyrology.
xxx/ellauri187.html on line 288: In the 13th century, the Dominican Doctor of the Church Thomas Aquinas discussed the necessity of the presence of Joseph in the plan of the Incarnation for if Mary had not been married, her fellow Jews would have stoned her to death and that a young Jesus needed the care and protection of a human father figure. The Josephology of Aquinas often proceeded with the juxtaposition of Joseph and Mary.
xxx/ellauri187.html on line 290: In the 15th century, major steps were taken by Bernardine of Siena, Pierre d'Ailly, and Jean Gerson, the chancellor of the Cathedral of Notre Dame, Paris. Gerson wrote a lengthy treatise in French titled Consideration sur Saint Joseph and a 120-verse poem in Latin about Saint Joseph. In 1416 to 1418, Gerson preached sermons on Saint Joseph at the Council of Constance in which he borrowed heavily from Marian themes.
xxx/ellauri187.html on line 292: The growth of the following of Joseph is manifested with the earliest church dedicated to him in Rome, San Giuseppe dei Falegnami (St. Joseph of the Carpenters), constructed in 1540 in the Forum Romanum, above the prison that by tradition had held the Apostles Peter and Paul. The spread of his following is then shown by the publication of the first Litany of St. Joseph in Rome in 1597 and the introduction of the Cord of St. Joseph in Antwerp in 1657. These were then followed by the Chaplet of St. Joseph in 1850, and the Scapular of St. Joseph of the Capuchins which was approved in 1880. The formal veneration of the Holy Family began in the 17th century by Mgr François de Laval.
xxx/ellauri187.html on line 294: From the 16th century onwards, a number of Catholic saints prayed to Saint Joseph, invoked his help and protection and encouraged others to do so. In Introduction to the Devout Life Francis de Sales included Joseph along with the Virgin Mary as saints to be invoked during prayers following an examination of conscience. Teresa of Avila attributed her recovery of health to Joseph and recommended him as an advocate. In her biography The Story of a Soul, Thérèse of Lisieux stated that for a period of time, she prayed every day to "Saint Joseph, Father and Protector of Virgins..." and felt safe from danger as a result. The three mentioned in this paragraph were all Doctors of the Church.
xxx/ellauri187.html on line 338: Jyväskylä ei miellyttänyt oman tyylinsä löytänyttä kirjailijan alkua lainkaan. Kaupunki oli ahdistava ja liian pieni eikä sieltä löytynyt tuohon aikaa ainoatakaan goottiryhmittymää. Vanhemmat eivät kuitenkaan päästäneet tuon ikäistä tytärtään kauas kotoa opiskelemaan, joten Sofi ei voinut lähteä Helsinkiin haluamaansa taidelukioon vaan opiskeli seuraavat vuodet urheilulukiossa, vaikka liikuntaa inhosikin. Hän kirjoitti ylioppilaaksi neljällä laudaturilla ja kahdella eximialla vuonna 1996.
xxx/ellauri187.html on line 342: Lukiosta hän pääsi Helsingin yliopistoon lukemaan yleistä kirjallisuutta. Hän tunsi heti olevansa kotona, mutta tekemisen puute ahdisti häntä. Sofia ahdisti opiskella kirjallisuudesta, koska olisi halunnut jo kirjoittamaan. Kun hän pääsi lopulta opiskelemaan teatterikouluun dramaturgiaa, koki hän vihdoinkin vapautuneensa. Oppilaille annettiin vapautta, joka sai Sofin tajuamaan, että hänellä todellakin on lupa kirjoittamiseen. [Höh, eikös se mennyt niin että päästyään teatterikouluun Sofi huomasi pian olevansa väärässä paikassa kun siellä piti jumpata extrovertisti ja noudattaa reaaliaikaisesti käskyjä kuin koulussa. Sofi oli liikunnallisesti lahjaton nyhverö joka halusi vaan nykrätä ja kirjoittaa. Kirjallisuuden opiskelu ei napannut sen enempää, joten kesken jäi sitten nekin opinnot. Sofi puuttuu Nilkin 2017 humanistitallista, siellä on vaan se Kimmo joka työnsi päänsä itätytön perseeseem ja sai pahan aknen. Väärään paikkaan työnsi sekin päänsä. Kasvonsa menettänut mies. Lomasysmäläisen palkinto vlta 2014.]
xxx/ellauri187.html on line 369: In 1902 Groddeck published his first book, Ein Frauenproblem, dedicated to his wife; in 1909, the book Hin zu Gottnatur was released.
xxx/ellauri187.html on line 375: Now I think we shall gain a great deal by following the suggestion of a writer who, from personal motives, vainly asserts that he has nothing to do with the rigours of pure science. I am speaking of Georg Groddeck, who is never tired of insisting that what we call our ego behaves essentially passively in life, and that, as he expresses it, we are "lived" by unknown and uncontrollable forces. We have all had impressions of the same kind, even though they may not have overwhelmed us to the exclusion of all others, and we need feel no hesitation in finding a place for Groddeck's discovery in the structure of science. I propose to take it into account by calling the entity which starts out from the system Pcpt. and begins by being Pcs. the "ego", and by following Groddeck in calling the other part of the mind, into which this entity extends and which behaves as though it were Ucs., the "id". (Freud 1927/1961, 13).
xxx/ellauri187.html on line 449: She first met Bonhoeffer in the urban home of Ruth von Kleist-Retzow, her maternal grandmother, when she was 11 years old. He was conducting confirmation classes for Maria's elder brother and cousins and the grandmother asked if Maria could be included. Bonhoeffer interviewed her and refused to have her join the class due to her "immaturity". (Toisen lähteen mukaan se sai olla mukana kuunteluoppilaana kunnes rinnat kasvaisivat.)
xxx/ellauri187.html on line 485: Heidän sydämensä on turta kuin läskimöykky,
xxx/ellauri187.html on line 558: Joku toxinen jenkkipaska koittaa laskuttaa turkulaisilta izeansaizemansa mainehaitan jenkkilän parhaita perinteitä seuraten.
xxx/ellauri187.html on line 566: A Caltech Title IX investigation in the fall of 2015 found that Ott had engaged in "discriminatory and harassing behavior" toward two female graduate students in his research group. Caltech suspended him for nearly two years, and Ott announced his resignation in August, after students protested his return to campus.
xxx/ellauri187.html on line 625: lvi: lvi-asentaja
betonimies betonityöntekijä, raudoittaja, betonirakentaja bingoemäntä, bingoisäntä bingosalityöntekijä, bingonhoitaja, bingotyöntekijä elinkeinoasiamies elinkeinovaltuutettu; kunnan elinkeinoyhdyshenkilö hallintolakimies hallintojuristi hankintaesimies hankintapäällikkö, -johtaja, -vastaava turvamies, turvallisuusmies henkivartija, turvatyöntekijä, henkilösuojaaja hostelliemäntä hostellivastaava, hostellinhoitaja, siivouspäällikkö, työnjohtaja, työnohjaaja;
xxx/ellauri187.html on line 635: maatalousyrittäjä, maaseutuyrittäjä, pelinhoitaja veturimies veturinkuljettaja vuoroesimies vuorovastaava, vuoropäällikkö konevahtimies yleisesti: konevahti, koneenvalvoja. Huom, merenkulussa konevahtimies on ammattipätevyys. ympäristörakennusmies ympäristörakentaja äänimies ääniteknikko, äänityöntekijä
xxx/ellauri187.html on line 641:
xxx/ellauri187.html on line 642:
xxx/ellauri187.html on line 645: The Jewish community in Chicago, one of the wealthiest in the world, has always exercised an extremely powerful degree of behind the scenes influence in the Windy City, an influence just as pervasive and powerful (if not more so) as that of the Italian organized crime syndicates, all the more sinister for being far less visible. Read more in Saul Bellow's Adventures of Augie March.
xxx/ellauri187.html on line 647: Between October of 1955 and December of 1956, a total of five White children, 3 young boys (two brothers and a friend) and 2 teenage sisters were abducted and murdered in a manner which was suggestive of Jewish ritual sacrifice, the liturgical object of which is to obtain Gentile blood to mix with the matzoh used in several esoteric Jewish religious ceremonies such as Purim, Passover, and Kol Nidre at Yom Kippur.
xxx/ellauri187.html on line 650: ture-id869781596?k=20&m=869781596&s=612x612&w=0&h=KKSqJFUsSauImuRmOUJ3uoRNrQj7aKNKvgnIA_8qxQg=" height="300px" />
xxx/ellauri187.html on line 651: ture-id72547762?k=20&m=72547762&s=612x612&w=0&h=HukbhLydOkHAKRZn-Cm-hlgL23YyoJhDRxE1HOkweBY=" height="300px" />
xxx/ellauri193.html on line 10: font-family: 'UnifrakturMaguntia';
xxx/ellauri193.html on line 11: src: url(http://grapson.com/fonts/UnifrakturMaguntia.ttf);
xxx/ellauri193.html on line 46: People with “dark personality traits”, such as psychopathy or narcissism, are more likely to be callous, disagreeable and antagonistic in their nature. Such traits exist on a continuum – we all have more or less of them, and this does not necessarily equate to being clinically diagnosed with a personality disorder.
xxx/ellauri193.html on line 54: Psychopathy is characterised by a superficial charm and callousness. People high in such traits often show an erratic lifestyle and antisocial behaviour. Machiavellianism derives from the writings of Niccolò Machiavelli, a Renaissance author, historian and philosopher. He described power games involving deception, treachery and crime. Thus, machiavellianism refers to an exploitative, cynical and manipulative nature. Narcissism is characterised by an exaggerated sense of entitlement, superiority and grandiose thinking, while sadism denotes a drive to inflict and enjoy pain in others.
xxx/ellauri193.html on line 114: Kermaperseet vanhemmat koittaa turhaan kietoa päätä pilalle hemmotellun poikansa crime passionelin ympärille. Medisiinarilta se onnistuukin, ahimsa vakuutusjohtaja on olevinaan ymmällään. Se olis samassa tilanteessa tehnyt sorsakoiraat ja mennyt heti perään pukille. Siittimen muotoilu on nääs sellainen, että se poistaa edellisen koiraan spermaa joka ulosvedolla. Typeriä lainauxia Thomas Mannin Taikavuoresta, tietysti oikeudenomistajan luvalla.
xxx/ellauri193.html on line 124: The Population Registration Act, 1950 classified all South Africans into one of four racial groups based on appearance, known ancestry, socioeconomic status, and cultural lifestyle: "Black", "White", "Coloured", and "Indian", the last two of which included several sub-classifications. Just like in India in fact, except all castes are Indians in India, however Aryan they may think they are. Brahmin Gandhi got really pissed when he was thrown out of train in Pretoria like a pariah. Got him started on his career as Indian nationalist. Until then he had been a supporter of The Brits in The Boer war.
xxx/ellauri193.html on line 133: tures/2014/7/14/1405350847845/49de01a2-b44a-4a8e-a26c-9d91f3d7fb7b-1493x2040.jpeg?w=1200&q=55&auto=format&usm=12&fit=max&s=ed1104d8d95b6458f1087997787745c9" width="20%" />
xxx/ellauri193.html on line 173: She did not have a chance to be terrified and neither was she tortured to death.
xxx/ellauri193.html on line 184: According to the post-mortem the cause of death was strangulation and she had multiple fractured ribs, while her liver was grey.
xxx/ellauri193.html on line 192: After returning from the bathroom he then hit her in the stomach and assaulted her, bashing her against the floor.
xxx/ellauri193.html on line 193: He said he later went outside to smoke and when he returned to the room, he saw Vos lying on the floor.
xxx/ellauri193.html on line 198: A crime of passion (French: crime passionnel), in popular usage, refers to a violent crime, especially homicide, in which the perpetrator commits the act against someone because of sudden strong impulse such as anger rather than as a premeditated crime. A high level of social and legal acceptance of crimes of passion has been historically associated with France from the 19th century to the 1970s and with Latin America.
xxx/ellauri193.html on line 213: In some countries, notably France, crime passionnel (or crime of passion) was a valid defense to murder charges. During the 19th century, some such cases resulted in a custodial sentence for the murderer of two years. After the Napoleonic code was updated in the 1970s, paternal authority over the members of the family was ended, thus reducing the occasions for which crime passionnel could be claimed.[citation needed] The Canadian Department of Justice has described crimes of passion as "abrupt, impulsive, and unpremeditated acts of violence committed by persons, who have come face to face with an incident unacceptable to them, and who are rendered incapable of self-control for the duration of the act."
xxx/ellauri193.html on line 217: In traditional societies, women could not complain about mistresses, concubines, and in many cultures even other wives (such as polygyny); whereas male sexual jealousy was recognized as the highest emotion that could justify even murder. The recognized license of the Ancient Greek husband may be seen in the following passage of the pseudo-Demosthenic Oration Against Neaera: "We keep mistresses for our pleasures, concubines for constant attendance, and wives to bear us legitimate children and to be our faithful housekeepers. Yet, because of the wrong done to the husband only, the Athenian lawgiver Solon allowed any man to kill an adulterer whom he had taken in the act.''
xxx/ellauri193.html on line 232: The origin of honor killings and the control of women is evidenced throughout history in the cultures and traditions of many regions. The Roman law of pater familias gave complete control to the men of the family over both their children and wives. Under these laws, the lives of children and wives were at the discretion of the men in their families. Ancient Roman Law also justified honor killings by stating that women who were found guilty of adultery could be killed by their husbands. During the Qing dynasty in China, fathers and husbands had the right to kill daughters who were deemed to have dishonored the family.
xxx/ellauri193.html on line 283: Carlson myös väitti, että Zelenskyi on kieltänyt poliittisen opposition toiminnan maassa ja tehnyt Ukrainasta yksipuoluejärjestelmän. Sekin on totta, mutta vaihtoehtoista totuutta. Todellisuudessa Zelenskyi kielsi Venäjän hyökkäyksen jälkeen vain yhdentoista sellaisen puolueen toiminnan, joilla on tiiviitä yhteyksiä Venäjään. Vain yhdellä näistä puolueista oli edustajia Ukrainan parlamentissa. Ihan pikkutekijöitä olivat. Tosin siinä oli mukana myös suurin oppositiopuolue, jota johti Putinin lähipiiriin kuuluva ukrainalainen oligarkki Viktor Medvedtšuk. Parlamentissa on yhä muita oppositiopuolueita, esimerkiksi Petro Porošenkon ja Julija Tymošenkon puolueet, mutta ne ovat sentään pitäneet turvat rullalla.
xxx/ellauri193.html on line 316: In 1976, Carlson's parents divorced after the nine-year boy reportedly "turned sour". Carlson's mother left the family when she was six, wanting to pursue a more "bohemian" lifestyle.
xxx/ellauri193.html on line 321: Carlson was briefly enrolled at Building 20 du M.I.T, a boarded school in Boston, but said he was "kicked out". He attained his quaternary education at George's School, a boarded school in Dragsvik, where he started dating his future wife, Seija P., the quartermaster's daughter.
xxx/ellauri193.html on line 375: On her first day working for Mr. Carlson, Ms. Grossberg said she discovered the office was decorated with large pictures of House Speaker Nancy Pelosi wearing a plunging swimsuit. She said she was once called into the top producer’s office to be asked whether Ms. Bartiromo was having a sexual relationship with the House Republican leader, Kevin McCarthy.
xxx/ellauri193.html on line 408: I was ready to chuck Nadine until I read that she was a commie and sided with the Philistines on the Arab-Israeli conflict. But she didn't boycott the pen pal meeting dammit! The Palestinian Campaign for the Academic and Cultural Boycott of Israel (PACBI) strongly criticized South African author Nadine Gordimer for ignoring calls to boycott the Israeli-hosted International Writers' Festival. Oh Nadine, why can't you be true! She went to this pen pal meeting in Israel 2009 and said:
xxx/ellauri193.html on line 413: Nadine kiskoi 90-vuotiaaxi. Kotipyssyn aikoihin 90-luvulla se oli 70-vuotias, sen alter ego Harald oli 50v, eli raamatullinen three score and ten tulis täyteen 20v kuluttua Nadinen ikäisenä. Vaan eipäs siihen jäänytkään. Nadinen eka mies jaxoi 84v, kasööri kuoli 93-vuotiaana v. 2001, muze oli syntynyt 1908 eli ennen maailmansotia ja oli 15v Nadinea vanhempi. Nadine vaihtoi izeään nuoremmasta Burre Borraresta selvästi vanhempaan ja varakkaampaan juutalaiseen. Vaikkei Gavronskykaan mikään turha jutku ollut: Alumnus, benefactor and orthodontics lecturer in the School of Oral Health Sciences, Professor Gerald Gavronsky (BDS 1948, MDent 1981) died in November, aged 84. Born 27 April 1924, Gavronsky was awarded the Henry St. John Randel Bronze Medal of the Dental Association of South Africa by the University in 1949. University of the Witwatersrand Johannesburg. Alumni Relations Obituaries 2008. Mitalisija, kuitenkin vaan pronssia. Kaikki viittaa siihen että Nadine oli isän tyttö.
xxx/ellauri193.html on line 449: Laurence Fox (s. 26. toukokuuta 1978 Leeds, Englanti, Yhdistynyt kuningaskunta) on englantilainen näyttelijä ja oikeistopoliitikko. Näyttelijänä hänet tunnetaan parhaiten James Hathawayn roolista vuosina 2006–2015 rikossarjassa Komisario Lewis. Sittemmin Fox on tullut tunnetuksi kansallismielisenä oikeistopoliitikkona. Vuonna 2020 hän perusti Reclaim-puolueen, joka sanoo ajavansa brittiläisten arvojen kunnioittamista ja vastustavansa niin sanottua cancel-kulttuuria. Foxin sanomiset ovat herättäneet kohuja, ja jotkut (paizi Yorkshire Post eikä Fox News) pitävät häntä rasistisena. Hän on kehottanut ihmisiä olemaan noudattamatta turvavälejä koronaviruspandemian aikaan. Persusanastoa käyttäen Mr. Fox on "nuiva".
xxx/ellauri193.html on line 579: Två av de mest häpnadsväckande pristagarna av Nobels litteraturpris är utan tvekan de båda arbetarförfattarna Eyvind Johnson och Harry Martinson, som delade på priset 1974. Inte så mycket för att någon hävdade att de inte var förtjänta av priset av litterära skäl, utan snarare för att båda två vid tidpunkten för prisutdelningen satt i Svenska akademien och därmed gav priset till sig själva, eller mer korrekt sagt, till varann. Hur genant detta än är så här i efterhand är det ändå värt att lyfta deras författarskap som betraktas som en viktig del i den mer eller mindre unikt svenska arbetarlitteraturen.
xxx/ellauri193.html on line 581: Olof Edvin Verner “Eyvind” Jonsson tog sig som författare namnet Eyvind Johnsson vilket subtilt hånades av bland annat vännen och kollegan Vilhelm Moberg. Eyvind Johnson debuterade med en diktsamling för att sedan ge ut sina två första romaner som behandlar den norrländska landsbygden medan hans tredje roman utspelar sig i Paris där han bodde vid författandet av boken. Under sin litterära karriär gick han från småstadsskildringar till att testa sig fram med bland annat radikal kulturkritik och primitivism. Därefter gick han med raka steg mot sitt genombrott genom att med modern berättarstil med bland annat inre monologer beskriva erfarenheter från sin ungdom. Dessa böcker anses ofta vara hans mest framstående verk även om han skrev en lång rad andra böcker efter dem.
xxx/ellauri193.html on line 591: Ladies and gentlemen, we have a tie! That’s probably not how they announced it back in October of 1974. A tie is not even the proper term for the rare occasions when the Nobel Prize in Literature’s gone to two people at once. Sharing the honor is the phrase that seems to crop up, and these shared honors look like political moves—when the prize is going to a country that the Nobel committee might not get back to in a while. (The novelist António Lobo Antunes, for example, was reportedly heartbroken when the Nobel went to José Saramago, because he knew they weren’t going to give it to Portugal again in his lifetime.) Still, there’s something about a shared prize that feels slighting, the A-minus of literary glory. I picture scenes like this:
xxx/ellauri193.html on line 596: But it’s not just the imaginary humiliations. There’s just something off-putting about deciding that two bodies of work are of exactly equal merit. I’m all for the notion that literature is such a varied seascape that it’s impossible to get your bearings, let alone arrange things in order; and I’m comfortable with the idea that, of course, some writers are better than others. But once the scorekeeping gets specific, it just feels wrong. What’s better, Guernica or Citizen Kane? The Velvet Underground and Nico or really good Mexican food? The Great Gatsby or your best friend in high school? These are ridiculous questions, and the fairest answer—ladies and gentlemen, it’s a tie!—somehow muddies all the contestants, even the enchiladas.
xxx/ellauri193.html on line 598: The Swedes feel differently, though. The presentation speech lays out a “cut-out silhouette of two remarkable literary profiles,” drawing parallels between two writers whose work is not very similar, but whose lives curiously are. Both Eyvind Johnson and Harry Martinson come from hardscrabble backgrounds and emerged as unlikely, startling literary figures. “They are representative,” the speech tells us, “of the many proletarian writers or working-class poets who, on a wide front, broke into our literature, not to ravage and plunder, but to enrich it with their fortunes. Their arrival meant an influx of experience and creative energy, the value of which can hardly be exaggerated.”
xxx/ellauri193.html on line 600: Well, first of all, everything can be exaggerated, so calm down a little, Karl Ragnar Gierow. But also there’s a tone here that doesn’t sit well with me. Certainly the literary world has a tendency to calcify—the people who have enough time to write books tend to be from the upper classes, so literature’s concerns and perspectives invariably get narrow without new blood. But those sidebar reassurances that working-class poets aren’t here to ravage and plunder seem nervous and uptight, and not really reassuring to boot. It seems to me that we want a little ravagement and plunder in our literary traditions. Why else would we welcome a stirring new voice, if it didn’t stir us up a little? And if it doesn’t stir us up, is it really a new voice, even if it comes from a place most of us haven’t visited? “To determine an author and his work against the background of his social origin and political environment is, at present, good form,” the speech continues, and that’s OK as far as it goes. But if you’re going to decide that two authors are tied for literary merit, surely we can find some criterion besides their socioeconomic origin stories.
xxx/ellauri193.html on line 608: Harry Martinson’s Views from a Tuft of Grass is a collection of short essays, mostly on the natural world. I give this a three.
xxx/ellauri193.html on line 620: The Days of His Grace: Grandiose, shadowy, fraught. Representative passage: “She turned quickly to the other and met his eyes, feeling a sudden fear of unwillingness—as though he were peering at her through the crack in the door, or through a keyhole. He’s trying to get at me through my eyes, she thought.” As far as one can grasp, given a translation that feels a little stumbly, I give this tone a seven.
xxx/ellauri193.html on line 622: Views from a Tuft of Grass: Deadpan, exacting, discursive. Representative passage: “In our time hope must be manufactured. It is no longer available ready-made. Especially in that prolonging of winter which the Nordic spring has increasingly become, pain intrudes with a more damaging effect on the mind than during the summer.” Five.
xxx/ellauri193.html on line 630: Views from a Tuft of Grass: The modern world is at odds with nature. You don’t say. Two.
xxx/ellauri193.html on line 659: And there you have it. It’s a crude way of evaluating literature, of course, but it doesn’t seem much cruder than the methodology used by the people who chose these two authors in the first place. And which author is better, you ask? Well, let’s see, seven plus five, another seven, carry the one—hey! Ladies and gentlemen, we have a tie!
xxx/ellauri193.html on line 681: Saiturin saha: Lapset joutuvat töihin Onnenkantamoisen sahalle. (The Miserable Mill, suom. Marja Helanen-Ahtola 2003)
xxx/ellauri193.html on line 711: There are a number of parties in South Africa that currently support the return of the death penalty. They are the National Party South Africa, the African Christian Democratic Party, African Covenant, the African Transformation Movement (ATM) and the National Conservative Party of South Africa.
xxx/ellauri193.html on line 713: 2018 saw growing calls for the return of the death penalty. On 20 July the Inkatha Freedom Party (IFP) stated that the time had come to discuss the possibility of reinstating the death penalty in South Africa, and on 8 August the National Freedom Party called for the restoration of the death penalty in South Africa after the death of Khensani Maseko, in a call similar to that of the IFP weeks before.
xxx/ellauri193.html on line 722: A member of the public Waseela Jardine, who asked the committee review section 11 of the Constitution in order to provide for the death penalty, said a return of capital punishment would reduce the number of senseless murders and rapes, and added that it was unfair for murderers and rapists to relax in jail and secure parole for good behaviour, when considering the bizarre number of women and children that are being sexually molested.
xxx/ellauri193.html on line 740: Motshekga said that the Moral Regeneration Movement had disappeared, and that perhaps, it should be revived via the Department of Sports, Arts and Culture because with the rise in GBV, citizens had begun to suggest castration as an alternative deterrent to gender-based violent crimes, “which means we are sinking deeper into a moral degeneration movement”.
xxx/ellauri193.html on line 777: 19.1% of men planned the murder in advance, while 80.9% committed it impulsively. Four men indicated that they would commit murder again, depending on the circumstances. Among the reasons why the rest will not commit murder again are: I have discovered how high the value of life is and that every human being has the right to life and human dignity; murder is an inhuman act; it’s bad in prison; I want to be free; it was a huge mistake; crime does not pay; it’s no solution to problems; it causes tremendous emotional pain for everyone involved; I do not want to disappoint my family again; I am not in my inner nature a murderer; children must grow up with the presence and guidance of a father; restorative justice helped me find myself as well as with reconciliation with my family and the victim; God changed my life; it is a guilt that you carry with you for the rest of your life; I will talk about my problems in the future; I learned to respect the law; one throws away ones future.
xxx/ellauri193.html on line 804: The wo/man’s spiral (sorry, spinal) cord will rupture at the point where it enters the skull, electrochemical discharges will send his/her limbs flailing in a grotesque dance, eyes and tongues will start from the facial apertures under the assault of the rope and his/her bowels and bladder may simultaneously void themselves to soil the legs and drip onto the floor.
xxx/ellauri193.html on line 820: According to Amnesty International the death penalty is a symptom of a culture of violence, not a solution to it. Countries who execute commonly cite the death penalty as a way to deter people from committing crime. This claim has been repeatedly discredited, and there is no evidence that the death penalty is any more effective in reducing crime than life imprisonment.
xxx/ellauri193.html on line 824: When a nation goes to war, that government inevitably sends out the message that killing one’s enemies is acceptable. Murders within such a nation usually increase during these times. Among returning war veterans, there is a higher murder rate.
xxx/ellauri193.html on line 828: Nationally, the overall rate of serious reversible error in capital cases is 68% - nearly seven out of every ten cases … The most common errors, prompting the most reversals at the state post-convictions stage, are (a) egregiously incompetent defence lawyers, mostly court appointed, who did not even look for – and demonstrably missed – important evidence that the defendant was innocent or did not deserve to die. 82% of those convictions overturned at the state level were found to deserve less than death when errors were corrected on re-trial; 7% were found innocent of the capital crime. Only 11% of those capital convictions reversed on state review were still found to deserve death on retrial … These high error rates exist all over the nation. 24 states with the death penalty have overall error rates of 52% or higher. 22 of the states have overall error rates of 60% or higher. 15 states have error rates of 70% or higher. To err is human. Better err on the safe side.
xxx/ellauri193.html on line 842: Nadine tykkää muotoilla klisheisiä aforismeja joista saa kivoja huoneentauluja. kuten Nous sommes tous des créatures mêlées d'amour et de mal. Murder is killing wrongfully and maliciously. That is, not rightfully and benevolently, which is what the court would do.
xxx/ellauri195.html on line 10: font-family: 'UnifrakturMaguntia';
xxx/ellauri195.html on line 11: src: url(http://grapson.com/fonts/UnifrakturMaguntia.ttf);
xxx/ellauri195.html on line 108: Autossa ajaminen tai matkustaminen ilman turvavyötä
xxx/ellauri195.html on line 191: The story of King Canute and the tide is an apocryphal anecdote illustrating the piety or humility of King Canute the Great, recorded in the 12th century by Henry of Huntingdon.
xxx/ellauri195.html on line 197: Bosham in West Sussex also claims to be the site of this episode, as does Gainsborough in Lincolnshire. As Gainsborough is inland, if the story is true then Canute would have been trying to turn back the tidal bore known as the aegir. Another tradition places this episode on the north coast of the Wirral, which at the time was part of Mercia.
xxx/ellauri195.html on line 210: Henry Drummond FRSE FGS was a Scottish evangelist, biologist, writer and lecturer. Many of his writings were too nicely adapted to the needs of his own day to justify the expectation that they would long survive it, but few men exercised more religious influence in their own generation, especially on young men 😁. His sermon "The Greatest Thing in the World" remains popular in Christian circles.
xxx/ellauri195.html on line 214: you. Once only you can live it. What is the noblest object of desire, the supreme gift to covet? We have been accustomed to be told that the greatest thing in the religious world is Faith. That great word has been the key-note for centuries of the popular religion; and we have easily learned to look upon it as the greatest thing in the world. Well, we are wrong. It is love! all you need is love; love, love, love is all you need. Näitä merkkejä on alkanut taas näkyä viestimissä Ukraina-miekkareissa. Niitä vilahteli myös Gently-sarjassa brittein ydinasevastustajien miekkarissa 1967. Ne näyttää erehdyttävästi ylösalaisilta pilluilta. Kristina täti ärähti kun huomautin sille siitä.
xxx/ellauri195.html on line 229: Patience; kindness; generosity; humility; courtesy; unselfishness; good temper; guilelessness; sincerity—these make up the supreme gift, the stature of the perfect man. Just like a woman in fact, eating humble pie. Thank God the Christianity of to-day is coming nearer the world’s end.
xxx/ellauri195.html on line 290: It is the law of nature that woman should be held under the dominance of man. Confucius
xxx/ellauri195.html on line 302: Nature intended women to be our slaves. They are our property. Napoleon Bonaparte
xxx/ellauri195.html on line 337: Nallen menneisyydessäkin on jotain noloja kolonialistitahroja. Sen seurassa kiltistynyt Vargen joskus vielä lankeaa rikoxen polulle, mutta yhä harvemmin. Sarjassa on nyttemmin nähty jopa homopareja. Juoniin tarvittavat konnat ovat satunnaisia, vain harvat ovat taparikollisia, joihin ei löydy muuta lääkettä kuin turpiin vain ja onnea. Sentään Nallea koko lapsuutensa seuranneet ruozalaiset ovat oppineet läxynsä: älä tee niinkun Nalle sanoo, vaan tee niinkuin se tekee. Lars taitaa olla tällä haavaa Höblän kukkahattutätimäisin toimittaja.
xxx/ellauri199.html on line 10: font-family: 'UnifrakturMaguntia';
xxx/ellauri199.html on line 11: src: url(http://grapson.com/fonts/UnifrakturMaguntia.ttf);
xxx/ellauri199.html on line 63:
xxx/ellauri199.html on line 73: Neptunus jakaa alkuperätarinan useiden vanhempiensa Saturnuksen ja Ops:n kanssa syntyneiden jumalten kanssa., Perinteinen versio tarina Neptunuksen syntymä keskittynyt Saturnus on isä, paljastaa profetia doom jumalan käsissä yksi hänen lapsistaan. Saturnus päätti syödä lapset syntyessään, myös Neptunuksen. Ops huijasi Saturnuksen syömään kiven syötyään viisi kuudesta lapsestaan. Saturnus oksensi kaikki viisi lasta palaamaan maailmaan ja omaksumaan heidän roolinsa jumalina, mukaan lukien Neptunuksen. Eikös Saturnus ole Kronos kreikaxi? Kyllä niin.
xxx/ellauri199.html on line 77: Neptune on yksi ensimmäisiä jumalia Rooman jotka juontavat yli aikaisintaan kosketuksiin kreikkalaisen kulttuurin. Hän oli yksi Saturnuksen ja Ops:n kuudesta lapsesta. Hänen sisaruksiaan ovat Jupiter, Juno, Pluto, Ceres ja Vesta., Neptunus ja hänen veljensä Jupiter ja Pluto voittivat taistelussa isänsä ja suostuivat ottamaan haltuunsa kolme maailman maailmaa. Neptunuksesta tuli merien hallitsija, Jupiter otti taivaan hallintaansa ja Pluto valvoi alamaailmaa. Mikki ja Hessu valvoi Plutoa. Pluto olet oikea pelle!
xxx/ellauri199.html on line 89: When Poseidon desired to marry her, Amphitrite, wanting to protect "her virginity", fled to the Atlas mountains. Poseidon sent many creatures to find her. A dolphin came across Amphitrite and convinced her to marry Poseidon. As a reward for the dolphin´s help, Poseidon created the Delphinus (öresvin) constellation.
xxx/ellauri199.html on line 98: Servius, in his commentary on the Aeneid, wrote about Salacia and Venilia in V 724: "(Venus) dicitur et Salacia, quae proprie meretricum dea appellata est a veteribus"; "(Venus) is also called Salacia, who was particularly named goddess of prostitutes by the ancient". Elsewhere, he wrote that Salacia and Venilia are the same entity.
xxx/ellauri199.html on line 169: Adult • Christian • Death • Family • Friendship • Haiku • Hope • Humor • Lgbtq • Love • Nature • Pain • Rhyme • Sad • Spiritual • Teen • Wedding • Birthday.
xxx/ellauri199.html on line 173: Acrostic • Africa • Alone • America • Angel • Anger • Animal • Anniversary • April • August • Autumn • Baby • Ballad • Beach • Beautiful • Beauty • Believe • Bipolar • Birth • Brother • Butterfly • Candy • Car • Cat • Change • Chicago • Child • Childhood • Christian • Children • Chocolate • Christmas • Cinderella • City • Concrete • Couplet • Courage • Crazy • Culture • Dance • Dark • Dark humor • Daughter • Death • Depression • Despair • Destiny • Discrimination • Dog • Dream • Education • Elegy • Epic • Evil • Fairy • Faith • Family • Farewell • Fate • Father • Fear • Fire • Fish • Fishing • Flower • Fog • Food • Football • Freedom • Friend • Frog • Fun • Funeral • Funny • Future • Girl • LGBTQ • God • Golf • Graduate • Graduation • Greed • Green • Grief • Guitar • Haiku • Hair • Happiness • Happy • Hate • Heart • Heaven • Hero • History • Holocaust • Home • Homework • Honesty • Hope • Horse • House • Howl • Humor • Hunting • Husband • Identity • Innocence • Inspiration • Irony • Isolation • January • Journey • Joy • July • June • Justice • Kiss • Laughter • Life • Light • Limerick • London • Lonely • Loss • Lost • Love • Lust • Lyric • Magic • Marriage • Memory • Mentor • Metaphor • Mirror • Mom • Money • Moon • Mother • Murder • Music • Narrative • Nature • Night • Ocean • October • Ode • Pain • Paris • Passion • Peace • People • Pink • Poem • Poetry • Poverty • Power • Prejudice • Pride • Purple • Lgbtq • Racism • Rain • Rainbow • Rape • Raven • Red • Remember • Respect • Retirement • River • Romance • Romantic • Rose • Running • Sad • School • Sea • September • Shopping • Sick • Silence • Silver • Simile • Sister • Sky • Sleep • Smart • Smile • Snake • Snow • Soccer • Soldier • Solitude • Sometimes • Son • Song • Sonnet • Sorrow • Sorry • Spring • Star • Strength • Success • Suicide • Summer • Sun • Sunset • Sunshine • Swimming • Sympathy • Teacher • Television • Thanks • Tiger • Time • Today • Together • Travel • Tree • Trust • Truth • Valentine • War • Warning • Water • Weather • Wedding • Wind • Winter • Woman • Women • Work • World
xxx/ellauri199.html on line 193: Hiski! 29 year old aspiring house plant. Currently residing in Texas with my darling fiancé and precious cats. My style is varied. You’ll find everything from odes to nature (especially flowers and the moon) to dark poetry about mental illness to mindless ramblings about bananas and clocks. I hope you enjoy it.
xxx/ellauri199.html on line 240: As believers, there are things we shouldn’t participate in. In 2 Corinthians 6:14, the Word states, “Do not be yoked together with unbelievers. For what do righteousness and wickedness have in common? Or what fellowship can light have with darkness?” Whether this be Christian girls “dating” guys who claim to follow Christ and vice versa, or kids surrounding themselves with “friends” that continuously bring them down or turn them from God, it is all so hurtful to see.
xxx/ellauri199.html on line 253: (Uggo: An extremely ugly person.) If aliens were to study Earth’s religions, I think they would separate them into four main categories. They would call them Abrahamism (Judaism, Christianity, and Islam), Dharmism (Daosim, Hinduism, Buddhism, and Confucianism), Humanism (the worship of human beings), and Naturalism (the worship of science and laws of nature). I believe that instead of calling it religion in the way that we do, they would call it devotion because that is what all of these categories have in common. The people in them do not share rituals or doctrine, but they share devotion to the same entities. Because almost every human could fit into one of these categories of devotion, I do not think aliens would recognize atheism, and would consider every human to have some kind of devotion.
xxx/ellauri199.html on line 257: Republican Jesus is commonly used as a way for Democrats (or any non-Republicans) to legitimize their own political beliefs by satirizing Jesus’s teachings. Through this joke they not only attempt to legitimize their own beliefs by asserting that they are more in line with the teachings of Jesus, but they also attempt to overturn the religious legitimations of Republicans. They try to disprove the claim that the GOP is the “Christian party” by insinuating that Jesus would not agree with the Republican party’s emphasis on extreme individualism and the bootstrap ideology.
xxx/ellauri199.html on line 267:
xxx/ellauri199.html on line 289: First of all I would like to clarify what poetry is and isn´t. Writing poetry is best described as a composition that uses literary techniques and is not prose. Writing Prose is best described as writing that uses ordinary speech or language, such as a story or letter. However, there is such a thing as prose poetry that does use poetic devices, but it is still written in journal, letter or paragraph or story form. Poetry is written with a certain poetic structure of line breaks and stanzas. We will get more into the structure of poetry later in the course. Now that we have that cleared up, let´s forge ahead.
xxx/ellauri199.html on line 404: Turhuuksien turhuus, sanoi Saarnaaja. Kaikki on turhuutta!
xxx/ellauri199.html on line 631: Herrassa on turvavyö
xxx/ellauri199.html on line 752:
xxx/ellauri199.html on line 799: Ja he ovat turvassa And they´re safe
xxx/ellauri199.html on line 800: (Onnellisia ja he ovat turvassa) (Happy and they´re safe)
xxx/ellauri199.html on line 875: Asiasanat: Nature
xxx/ellauri199.html on line 883: Sandcastles washed away by the sea, a child wondering about Dad’s bald head, a disastrous picnic. Here are scenes from real life you will certainly recognise. But in Judith Nicholls’ poems, they are turned into myths and mysteries, grand stories, amusing songs or epic tales. On the other hand, she takes the mighty Roman empire – and packs it up into 40 words!
xxx/ellauri199.html on line 893: In homage to the Greeks, who still defiantly call Neptune Poseidon, I started with the Homeric ‘Hymn to Poseidon’. This ancient song opens by acknowledging the earth shaker’s desolate domain, but ends with a trusting appeal to his better nature:
xxx/ellauri199.html on line 967: Holy the supernatural extra brilliant intelligent kindness of the soul!
xxx/ellauri199.html on line 980: Great to use on its own or as a companion book, Devotions for a Revolutionary Year expands on the themes of Lynn Cowell’s first book, His Revolutionary Love. In short, easy-to-read daily devotions, Lynn chats to girls about the challenges of growing up as a girl: identity and acceptance, breasts and pubic hair, rejection and rebellion, pads and tampons, and self-control and surrender. Through Scripture and stories any girl can relate to, Lynn Cowell encourages girls to remember that Jesus loves them and is harassing pursuing them every day—and that knowing his love day by day can make for one revolutionary year.
xxx/ellauri199.html on line 1018: "...a very important piece of literature..." - Michael Knowles
xxx/ellauri199.html on line 1036: Matt Walsh is a popular writer, speaker, and one of the Right´s most influential voices. He is the host of The Daily Wire´s Matt Walsh Show, where he boldly tackles the tough subjects and speaks out on faith and culture in a way that connects with his generation and beyond. He lives in Nashville, Tennessee with his wife and young children.
xxx/ellauri199.html on line 1047: It is now in vogue to celebrate non-Western cultures and disparage Western ones. Some of this is a regrettable backlash, but much of it fatally undermines the very things that created the greatest, most humane civilization in the world, viz. colonialism and capitalism.
xxx/ellauri199.html on line 1061: Writing in The Guardian, the political journalist Gaby Hinsliff described Strange Death as "gentrified xenophobia" and "Chapter after chapter circles around the same repetitive themes: migrants raping and murdering and terrorising; paeans to Christianity; long polemics about how Europe is too ´exhausted by history´ and colonial guilt to face another battle, and is thus letting itself be rolled over by invaders fiercely confident in their own beliefs", while also pointing out that Murray offers little definition of the European culture he claims is under threat. Pankaj Mishra´s review in The New York Times described the book as "a handy digest of far-right clichés". In The Intercept, Murtaza Hussain criticized the "relentlessly paranoid tenor" of Murray´s work and said that its claims of mass crime perpetuated by immigrants were "blinkered to the point of being propaganda", while noting the book´s appeal to the far right. In Middle East Eye, Georgetown professor Ian Almond called the book "a staggeringly one-sided flow of statistics, interviews and examples, reflecting a clear decision to make the book a rhetorical claim that Europe is doomed to self-destruction".
xxx/ellauri199.html on line 1063: A more mixed review of the book in The Economist claimed it "hit on some unfortunate truths", but "shows an incomplete picture of Europe today." Furthermore, it said that "the book would benefit, however, from far more reporting" and claimed Murray often "lets fear trump analysis" and was "prone to exaggeration."
xxx/ellauri199.html on line 1073: But some aspects of Seuss’s work have not aged well, including his debut, which features a crude racial stereotype of an Asian man with slanted lines for eyes. “Mulberry Street” was one of six of his books that the Seuss estate said it would stop selling this week, after concluding that the egregious racial and ethnic stereotypes in the works “are hurtful and wrong.”
xxx/ellauri199.html on line 1076: The estate’s decision — which prompted breathless headlines on cable news and complaints about “cancel culture” from prominent conservatives — represents a dramatic step to update and curate Seuss’s body of work, acknowledging and rejecting some of his views while seeking to protect his brand and appeal. It also raises questions about whether and how an author’s works should be posthumously curated to reflect evolving social attitudes, and what should be preserved as part of the cultural record.
xxx/ellauri199.html on line 1130: Miehiltä, komentavat tukat nutturalla
xxx/ellauri200.html on line 10: font-family: 'UnifrakturMaguntia';
xxx/ellauri200.html on line 11: src: url(http://grapson.com/fonts/UnifrakturMaguntia.ttf);
xxx/ellauri200.html on line 71: Joku Dua Lipa niminen influensseri teki nähtävästi levitaatiosta diskomusarallatuxen. Ottaako sinun orasi, ei liiku minun lipani. Dua tervehtii meitä Kosovon albanialaisena. Talk about cultural appropriation! Kulttuurit värit ja maut sekoittuvat ankarasti anglosaxikastikkeessa tänä globaalisena aikana. Maailma kylässä. Kaikki maistuu lopulta aivan samalta, hampuriaiselta pizzalta ja kebaabilta.
xxx/ellauri200.html on line 73:
xxx/ellauri200.html on line 79: For bonus points, they may chant "ohm", a real life Hindu and Buddhist mantra. It's usual too to keep the hands in a mystic gesture, called mudra (usually the chin mudra, with the index fingers touching the thumbs, or alternatively shunya mudra, with the middle fingers instead).
xxx/ellauri200.html on line 103: That year I won the scripture prize.
xxx/ellauri200.html on line 172: Ezekiel's first book, No Time to Change (Phileas Foggillekin tuli kiire vaihtaa vaatteita Hong Kongissa), appeared in 1952. He published another volume of poems, The Deadly Man in 1960. After working as an advertising copywriter and general manager of a picture frame company (1954–59), he co-founded the literary monthly Jumpo, in 1961.
xxx/ellauri200.html on line 176: Ezekiel enriched and established Indian English language poetry through his modernist innovations and techniques, which enlarged Indian English literature, moving it beyond purely spiritual and orientalist themes, to include a wider range of concerns and interests, including familial events, individual angst and skeptical societal introspection.
xxx/ellauri200.html on line 180: In awarding Naipaul the 2001 Nobel Prize in Literature, the Swedish Academy praised his work "for having united perceptive narrative and incorruptible scrutiny in works that compel us to see the presence of suppressed histories." Kukahan tonkin runoili, olikohan kulturpersonligheten. The Committee added: "Naipaul is a modern philosopher carrying on the tradition that started originally with Lettres persanes and Candide. In a vigilant style, which has been deservedly admired, he transforms rage into precision and allows events to speak with their own inherent irony." The Committee also noted Naipaul's affinity with the novelist Joseph Conrad (toinen kaappikolonialisti pyllypää):
xxx/ellauri200.html on line 184: Naipaul's fiction and especially his travel writing have been criticised for their allegedly unsympathetic portrayal of the Third World. The novelist Robert Harris has called Naipaul's portrayal of Africa racist and "repulsive," reminiscent of Oswald Mosley's fascism. Edward Said argued that Naipaul "allowed himself quite consciously to be turned into a witness for the Western prosecution", promoting what Said classified as "colonial mythologies about wogs and darkies". Said believed that Naipaul's worldview may be most salient in his book-length essay The Middle Passage (1962), composed following Naipaul's return to the Caribbean after 10 years of exile in England, and the work An Area of Darkness (1964).
xxx/ellauri200.html on line 369: returned it, but not one of the books I had read
xxx/ellauri200.html on line 408: A person will open their email account and find an email claiming to be from a Nigerian prince or an exiled politician. The person may claim to be from a country that’s currently in the news, or another location that’s experienced civil disturbance.
xxx/ellauri200.html on line 410: The email will explain that due to political instability, or the death of a relative there is a significant amount of money trapped in an account. It goes on to explain that if the reader could please send just a small amount of cash, it will pay for the fees to access the account. In return for their trust and generosity, the reader is promised a large percentage of the money supposedly locked away.
xxx/ellauri200.html on line 524: Annaleena-Aino lainaa kirjastosta kirjoja ja diagnosoi Riku-Eeroa. Narsistinen persoonallisuushäiriö. Kaksisuuntainen mielialahäiriö. Hypomaanikko. Ykköstyypin alkoholisti. Epävakaa. Huomiohakuinen. Joka kuukausi löytyy uutta, ja kuitenkin niin tuttua. Leikkiköön psykiatria jos on onneton saatana. Mutmua häirizee kun se levittelee tuloxia toreille ja turuille.
xxx/ellauri200.html on line 537: Hirvikosken hotelli on Loimaalla. Loimaalla on hiihtomäet loivia. Mixi loimaalainen sburgu käyttää mie-muotoja? Mixi turkulainen kynäilijä haastaa riitaa kauppajonossa? Kekähän on Tom Selleck ja millaiset wiixet sillä oli? No se on yllättävän paljon Esa Sariolan näköinen.
xxx/ellauri200.html on line 610: faint echo and dim picture of the world, Maailman hämäräxi kuvatuxexi,
xxx/ellauri200.html on line 659: All wishes are not idle, nor in vain Kaikki toiveet ei ole turhia eikä suotta
xxx/ellauri200.html on line 735: not in God's picture but in crooked eyes, Se ei näy Jumalan kuvassa vaan kazojan silmässä,
xxx/ellauri201.html on line 10: font-family: 'UnifrakturMaguntia';
xxx/ellauri201.html on line 11: src: url(http://grapson.com/fonts/UnifrakturMaguntia.ttf);
xxx/ellauri201.html on line 46: Suomalainen Raid on poliisisarjoista selkeästi aivan ykkönen. Kerrankin aidon rehellistä kertomaa ja todentuntuisia tapahtumia. Ei jälkeäkään anglosaxisesta keekoilusta. Kunnon suomalaista talviluontoa, lada samaroita ja mannepirssejä. Korutonta panoa ja turpiinvetoa. Rouheaa romantiikkaa nakkikiskan pitäjättären kanssa asuntovaunussa. Poliisit ja roistot just yhtä tuhnuisia. Kukaan ei kiihdy nollasta sataan ilman aihetta, eikä edes aiheesta. Ketään ei tapeta ilman painavia perusteita. Kaikki puhuvat Aki Kaurismäki vauhdilla ja äänellä.Tästä me Pertti Perusjätkät pidämme. Tähän on helppo samastua.
xxx/ellauri201.html on line 56: Hyvin muistan senkin illan, kun Isokukko-Uljas meidän pirtin ovesta sisään astui. Oli sillä kokoa kerrakseen, semmoinen jyhkeä uros se oli, melkein kaksimetrinen. Jäi se Einokin sitä pienemmäksi, se metsätyömies, joka minua siihen aikaan omanaan piti ja minun kamarissani öisin kävi hoitamassa isännän hommia, kun ei siitä ukonturakkeesta, vanhasta aviollisesta miehenpuolestani Kustista, siihen hommaan ollut. Kun se Isokukko-Uljas talvitamineitaan siinä alkoi riisua ja tummapartaisen naamansa kaulahuivien alta näkyville toi, niin kyllä siinä semmoinen kunnioitus huokaisi läpi tuvan. Kyllä ne nuoremmat tukkisavotan miehet sitä heti ylöspäin katsoivat, oli se vaan semmoinen karju että. Eino niistä vaan uskalsi kyselemään, olikos tulija se uusi työmies, jonka oli kerrottu tulevan. Se ilmoitti Isokukko-Uljas olevansa, matala oli sillä ääni ja vakaat liikkeet. Veti sentään suutaan hymyyn ja jokaista se kädenpuristuksella tervehti. Minuakin puristi isolla kourallaan ja hymysi leveästi. Oli siinä vasta mies! Ai ai ai, en minä siihen ikään mennessä semmoista miestä ollut vielä nähnytkään. Ei ollut Einokaan sen veroinen kuin tämä uusi tulija. Sanoi nimekseen Uljas ja haukkumanimekseen vielä Isokukko-Uljas. Siitä se riemu repesi, kun muut työmiehet nauruun rähähtivät. Vanha ukkoni Kusti, se uivelo, kompuroi siihen kamaristaan ja alkoi marista, että enää ei meille yhtään savotan jätkää oteta kortteeriin. Vaan kun se Uljas ukonrutjakkeen eteen astui ja jyrähti, että hänelle oli paikka jo tästä talosta etukäteen luvattu, niin meni hiljaiseksi se minun eunukkini. Semmoinen kyvytön köntys kun olikin. Minuakin pienempi.
xxx/ellauri201.html on line 64: Kolmannen yönsä oli Isokukko-Uljas meidän talon tuvassa nukkunut muiden kortteerimiesten kanssa, ennen kuin rupesi naimisenasioista minulle haastamaan. Jättäytyi tupaan, kun muut miehet saunaan läksivät. Minä en sinä iltana välittänyt mennäkään, ja Kustin-tursake taas omiaan kamarissaan hääräsi, rahojaanko lie laskeskellut. Isokukko-Uljas kysäisi omaan reiluun tapaansa, että onkos tässä talossa tapana, että metsätyömiehet emännän sänkyä käyvät lämmittämässä, eikös isännästä enää ole siihen. Minä sitä vähän hämmästyin, ilokin pyrki pintaan, mutta koetin suutani vetää viivalle vaan. Sanoin siihen, että ei sitä kaikki sinne päässeet, emännän kamariin. Isokukko-Uljas kyseli, että Einokos se ainoastaan semmoista erityiskohtelua saapi. Minä siihen, että saa kuka saa. Oli se siinä vaiheessa jo päättänyt minua naida, kyllä sen näki silmistä. Ai ai ai, miten se katsoi raukeasti isoilla silmillään kuin viekas sonnimullikka! Kysyi se sitten, että jos hänellekin ensi yönä sitä herkkua riittäisi, kun oli jo viidettä päivää ilman joutunut olemaan. Kyllä minä jo siinä kohtaa semmoista himoa tunsin, että naurun päästin vastaukseksi, se riitti Isokukko-Uljakselle. Se sanoi yöllä saapuvansa ja käski sanoa entiselle sängynlämmittäjälle, että jättäisi se tulematta.
xxx/ellauri201.html on line 90: Sänky ryskyi, natisi liitoksistaan ja valitti hajoavansa. Minä huusin, Isokukko-Uljas karjui, kyllä semmoinen meteli piti hereillä koko talon! Mutta sillä hetkellä en tiennyt muusta, levisin vaan, otin sisääni isoa murikkaa, sonnin jäykkää aisaa! Olin jossakin muualla, päässä pyöri ja rinnassa hyrskysi, huone keikkui. Isokukko-Uljas ponnisti voimalla viimeisen kerran, työnsi syvälle, naisen pyhimpään. Painavat pallit minua vasten hakkasivat, antoivat lisää suolaa soppaan. Kyrpä turposi paksuksi, mies karjahti, syöksi kuuman siemenlastin syvälle sisääni, täytti sillä koko vakoni. Tunsin sen, takerruin mieheen kaikin voimin, purskahdin pieniksi lemmenpisaroiksi, sulin kuin voi, rinnassa hulmahti, ja valahdin hervottomana sängylle.
xxx/ellauri201.html on line 96: Seuraavana päivänä oli minulla vittu niin kipeä että. Ikinä ei ole ollut yhtä kipeä kuin silloin oli. Ei kunnolla voinut istua, ei kävellä. Silloin tiesin taas saaneeni. Kipeämpi oli kuin ihka ensimmäisen naintikerran jäljiltä. Illalla miehet minulle virnuilivat. Kyselivät, että miten se emäntä yht’äkkiseltään ontumaan alkoi, iskivät silmää. Minä vaan takasin naurahtelin, vaikka hellänä oli tavara ja vaikea olla. Kustin-tura makasi kamarissaan, oli ottanut sydämestä. Siellä mietti, mimmoisen huor’akan kanssa oli naimisissa. Ja Eino se pakkasi nurkassa kimpsujaan ja kampsujaan, ilmoitti tukkikämpälle muuttavansa. Sinne se meni menojaan. Jouti minun puolesta mennäkin, semmoinen jurottaja. Siellä se ei sitten enää ulos vetänytkään, kuului emännöitsijä tulleen kohta tiineeksi. Vaan mistä sitä tiesi, kenen siemenet siellä itämään läksivät. Eino se kuitenkin vastuun kantoi, jäljet korjasi, ja vihille isovatsaisen emännöitsijän kuului myöhemmin vieneen.
xxx/ellauri201.html on line 98: Oli se sama edessä kohta minullakin. Sen yhden yön suostui Isokukko-Uljas huilia pitämään, mutta seuraavana oli jo naimahalut niin kovat, ettei periksi antanut. Minä vielä olisin pillua toisen yön säästellyt, kun arka oli vieläkin. Vaan koulia piti vittua, sillä se tokenisi, sanoi Isokukko-Uljas, hieroi märäksi, lempi ja hellästi karvaisessa sylissään rutisteli. Käänsi minut kontalleni sängyssä, käski takapuolta pyllistää. Itse meni taakse aisa ojollaan, siitospallit taas täysinäisinä riippuivat. Sisään se työntyi, vaikka vittu valitti, minä valitin, voihkin ja kiljahtelin. Paksu oli aisa, vieläkin kiristi vakoa. Isokukko-Uljas käytti miehenvaltaansa, alkoi nussia, murahteli vaan sisään painellessaan. Minä työnsin tyynyliinaa suuhun, kun pisti muuten huutamaan. Koko vartalossani sirkamoi, tulvahteli ja kilpisteli. Sonni takana kehui, että hyvältä tuntui naida, hyvin otti vittu vastaan, hyvä oli astua tätä tammaa. Paukutti kunnolla menemään, isot pallit heilahtelivat, osoittivat uroksen voimaa. Mies köyri karvaisena selässäni, yhtyi voimalla ja puhisi. Jo pääsi liinanen suustani, kuulin huutavani hurmiossa. Taas ailahti sisuksissa suurella voimalla, pillu otti kyrpää, imi siitä hekumaa ja nautintoa. Nussija uhkasi laskea taas sisään, siementää nuoren vittuni sakealla kylvöllään. Yritin kieltää, vaikka turhaa se oli. Ei uskonut Isokukko-Uljas, enemmän vain yltyi hässimään, perille asti survomaan. Syvälle työnsi, kohdun suulle, jäykistyi päälleni, antoi siitoksen tapahtua, ison sukunuijan täyttää työnsä. Ja minä otin kaiken vastaan, avoimena, värisevänä, punaisena kukkana, kuin nainen vain voi.
xxx/ellauri201.html on line 161: Sotaväki Tunturin jääkärikiirunoissa, strategiset mitat 10-9-9. Pitkäxullon jäykkänä. Tääkin saattaa olla izekoettua, Stigissä on selvää machomaisuutta. Hän on tyyppiä Veli Ponteva. Lisbet ize on Peppi Pitkätussu. Sekin on kunnon äijä, edustaa tollasta miesfeminismiä. Mitähän se sai ollessaan Afrikassa äxeeraamassa mustia teinipilluja? Mällinheitintäkö sääsivät? Hyvin suspektia.
xxx/ellauri201.html on line 225: Signatur Signatur
xxx/ellauri201.html on line 229: Nobelprisen i litteratur
xxx/ellauri201.html on line 233: Bjørnstjerne Martinus Bjørnson (8. desember 1832–26. april 1910) var ein norsk forfattar og samfunnsdebattant. Bjørnson vann Nobelprisen i litteratur for 1903, som den første nordmannen, og er rekna som ein av dei fire store i norsk litteratur. Han skreiv teksten til den norske nasjonalsongen og var grunnleggjaren av Riksmålsforbundet.
xxx/ellauri201.html on line 239: Bjørnson var ein av dei opphavlege medlemene av Nobelkomiteen, og han vart attvald i 1900. I 1903 mottok han Nobel sin litteraturpris.
xxx/ellauri201.html on line 259: Hovedpersonene er Torbjørn Granlien og Synnøve Solbakken. Torbjørn bor på Granlien, som ligger i skyggen, og Synnøve Solbakken bor på Solbakken, der det alltid er sol. I Granlislekten heter eldstesønnene Torbjørn og Sæmund, annenhver gang. Det går alltid bra med dem som heter Sæmund, og dårlig med dem som heter Torbjørn. Torbjørns far, Sæmund, prøver å stagge Torbjørns ville natur ved å være streng og sette Torbjørn i hardt fysisk arbeid. Boka handler om Torbjørns kamp for å få Synnøve Solbakken, hans reise fra skyggesiden til solsiden. Synnøve er også forelsket i Torbjørn, men hennes foreldre, først og fremst moren, syns ikke at Torbjørn er god nok for henne. Til slutt beviser Torbjørn at han har forandret seg ved å tilgi en mann som hadde knivstukket ham, så han nesten døde. Men ikke fikk han mere penger fordi, eller?
xxx/ellauri201.html on line 277: Torbjörn and Synnöve are two children living in the same valley. Synnöve's mother does not like them playing with each other because Torbjörn's grandfather Torbjörn drinks. They have both now grown up. Torbjörn is teased for having an alcoholic grandfather. This leads to fights, which Synnöve wants him to win. During a fight, Torbjörn is stabbed in the sack and paralyzed. He asks Synnöve to seek another man and not commit herself to a cripple. One day he sees his alcoholic grandfather's carriage overturn and, distressed by the event, he suddenly gets it up for the first time since the paralysis. A miracle has happened, and he can finally have his beloved.
xxx/ellauri202.html on line 9: font-family: 'UnifrakturMaguntia';
xxx/ellauri202.html on line 10: src: url(http://grapson.com/fonts/UnifrakturMaguntia.ttf);
xxx/ellauri202.html on line 54: Sosiaalisen ympäristön vaikutus yksilön kehitykseen on Rogerinkin sepustusten kantava teema, ja häntä pidetään 1800-luvun realismin ja naturalismin perinteen jälkijättöisenä jatkajana. Martin du Gardin tunnetuin teos on kahdeksanosainen sarja Thibault’n suku (Les Thibault), josta on suomennettu kuusi osaa.
xxx/ellauri202.html on line 121: Jacques pitää Giselestä, joka on Thibaultin taloudessa asuvan neiti de Waitzen veljen lapsi Madagascarilta. Jacquesia kiinnostaa myös Danielin pikkusisko Jenny, joka on varsin ylpeä ja nakkelee niskojaan. Jacquesin lyyriset jaaritukset vetoavat häneen. Jennyn äiti joutuu viemän ison summan rahaa miehensä porsastelujen peittelyihin Amsterdamiin. Jeromen rakastajatar on kuolinvuoteella Amsterdamissa. Therese maksaa lääkärit, velat ja hautauksen. Jerome lähtee Theresen siivellä Ranskaan. Noemien tytär Nicole on tullut jo aiemmin turvaan Jeromea Theresen luo. Jälleen näkeminen ei luonnollisestakaan ole helppo. Nicole "kelpaa" Antoinen lääkärikolleega kirurgi Hequet'lle, Heidän avioliittonsa on onnellinen, mutta lapsen tuleva sairastelu on kammottavaa.
xxx/ellauri202.html on line 196: Roger Martin du Gard (23 March 1881 – 22 August 1958) was a French novelist, winner of the 1937 Nobel Prize for Literature. Martin du Gard, homosexual by inclination and avocation, was miserably married to a devout Catholic who despised all his literary friends. Martin du Gard is much impressed with the fine appearance of the German race. The handsome boys and beautiful young girls are, to him, a reincarnation of ancient Greece. Martin du Gard reported back to André Gide on the wonders and delights of Berlin, where he had found the young involved in ‘natural, gratuitous pleasures, sport, bathing, free love, games, [and] a truly pagan, Dionysiac freedom’.
xxx/ellauri202.html on line 200: Martin du Gard posed as a specialist in matters sexual in order to attend interviews with homosexual men at Magnus Hirschfeld’s Institute. He also toured the gay clubs, nominating as his favourites the Hollandais and the lesbian Monocle. Christopher Isherwood was at Hirschfeld’s Institute on the day that Gide was given a guided tour, Gide ‘in full costume as The Great French Novelist, complete with cape’. Retrospectively calling him a ‘Sneering culture-conceited frog!’ from the safety of the mid-1970s – and in doing so sounding like a rather uptight, Francophobic D.H. Lawrence – Isherwood failed to consider that Gide’s pose might have been a way of giving Hirschfeld’s project the serious imprimatur of a symbolic cultural visit, to which the cape and the performed ‘greatness’ were essential embellishments.
xxx/ellauri202.html on line 202: Les Thibault est une suite romanesque de Roger Martin du Gard, composée de huit volumes d'inégale longueur dont la publication s'est étalée de 1922 à 1940. C’est tout particulièrement pour cette œuvre, et bien qu'il lui restât encore à en écrire l'Épilogue, que Roger Martin du Gard reçut, en novembre 1937, le prix Nobel de littérature.
xxx/ellauri202.html on line 214: Anatole France se marie en 1877 avec Valérie Guérin de Sauville, petite-fille de Jean-Urbain Guérin, un miniaturiste de Louis XVI, dont il a une fille, Suzanne (1881-1918). Elle épousa en 1901 le capitaine Henri Mollin, officier d'ordonnance du général André et protagoniste de la retentissante Affaire des Fiches, puis Michel Psichari (1887-1917), petit-fils d'Ernest Renan. Il confie souvent sa fille, dans son enfance, à Mme de Martel (qui écrivait sous le nom de Gyp), restée proche à la fois de lui-même et de Mme France.
xxx/ellauri202.html on line 266: This is not a picture of a man in control. This is the posture of a man close to losing everything. He was always shoulders back, head held high. Now he is shoulders front, head held low. He looks like me at the principles office waiting for the punishment. Only it is us Yankees and our NATO cowboys dealing out the punishment in his case!
xxx/ellauri202.html on line 292: The Ukrainians are the new victims of the capitalists' Ponzi scheme. Now the Western sharks act to deny the eastern sharks a new food source and all the sharks will turn on each other.
xxx/ellauri202.html on line 303: What he does in the picture is silence. He has just been asked a question and he is thinking about how to answer it.
xxx/ellauri202.html on line 396: In short, it appears that there is no definitive evidence that Adolf Hitler was Jewish. But considering his disturbing legacy, it’s easy to see how such a conspiracy theory could fester over the decades.
xxx/ellauri202.html on line 398: “Hitler’s grandmother [from his father’s side] was not married, and thus, considering his destructive role and hideous actions, rumors and claims like that are almost natural,” said Havi Dreifuss, a historian of the Holocaust in Eastern Europe at Tel Aviv University.
xxx/ellauri202.html on line 417: In fact, no Jews lived in Graz at the time, said a German author named Nikolaus von Preradovich to punch a hole in Frank´s claim. They were fumigated in the 15th century and didn´t return until decades after Hitler’s father was born.
xxx/ellauri202.html on line 419: In 1933, the London Daily Mirror published a picture of a gravestone in a Jewish cemetery in Bucharest inscribed with some Hebrew characters and the name Adolf Hitler, but this Bucharest Hitler could not have been the Nazi leader’s grandfather. At the time, though, this picture sufficiently worried Hitler that he had the Nazi law defining Jewishness written to exclude Jesus Christ and himself.
xxx/ellauri202.html on line 421: In 2010, the British paper The Daily Telegraph reported that a study had been conducted in which saliva samples were collected from 39 of Hitler’s known relatives to test their DNA origins and found, though inconclusively, that Hitler may have Jewish origins. The paper reported: "A chromosome called Haplogroup E1b1b1 which showed up in [the Hitler] samples is rare in Western Europe and is most commonly found in the Berbers of Morocco, Algeria and Tunisia, as well as among Ashkenazi and Sephardic Jews ... Haplogroup E1b1b1, which accounts for approximately 18 to 20 per cent of Ashkenazi and 8.6 per cent to 30 per cent of Sephardic Y-chromosomes, appears to be one of the major founding lineages of the Jewish population." This study, though scientific by nature, is inconclusive.
xxx/ellauri202.html on line 428: Aloitin hiljaa lukea Hiljaa virtaa Donia. Heti alusta käy selväxi että kasakat on taikauskoisia taantumuxellisia perseitä. Tappavat turkkilaisen naisen noitana. Senhän kyllä huomasi Pauli Pylkkänenkin Eiran ikkunasta vuonna 1917.
xxx/ellauri208.html on line 4:
xxx/ellauri208.html on line 11: font-family: 'UnifrakturMaguntia';
xxx/ellauri208.html on line 12: src: url(http://grapson.com/fonts/UnifrakturMaguntia.ttf);
xxx/ellauri208.html on line 50: Wellbeck panee juutalaista opiskelijaansa Myriamia: Mnää käänsin hänet selälleen, siirsin reidet haralleen ja tein sormella. Hän oli pian märkä, ja minä työnnyin sisään muitta mutkitta. Han oli aina pitänyt tuosta yksinkertaisesta lähetyssaarnaaja-asennosta. Nostin hänen jalkojan päästäkseni oikein syvälle ja liikuin edes takaisin. Lantioni liikkui pehmeästi, väsymättä, muutaman minuutin kuluttua Myriam alkoi voihkia, sitten huutaa, ja minä jatkoin nussimista, jatkoin vielä sittenkin kun hänen pillunsa supissteli kullini ympärillä, hengitin hitaasti, vaivattomasti, tuntui kuin olisin ollut tietäjä iän ikuinen, pannut piika pikkaraista, navan alle naputellut suurella sukunuijalla. Sitten hän päästi pitkän uikutuksen, painauduin häntä vasten ja kiedoin käteni hänen ympärilleen, ja hän hoki: >>Kulta rakas... Kulta rakas. Ja itki. Aika peruskauraa. Oliko Mikin prepuce penetraatiossa rullalla kuin Steve Jobsin turtleneck vaiko ehkä maantäyttönä Joosuan esinahkakasassa? Tarina ei kerro. Mirjamia olis sellainen nahkarengas voinut kenties ällöttää. Se ei ole kosheria.
xxx/ellauri208.html on line 64: karhennettu turtana.
xxx/ellauri208.html on line 153: ture-g%C3%A9n%C3%A9rale.jpg" height="500px" />
xxx/ellauri208.html on line 326: turvaamaan markkinoiden
xxx/ellauri208.html on line 404: Some magazine observed of his writing style: "Whenever possible Chesterton made his points with popular sayings, proverbs, allegories—first carefully turning them inside out." Biographers have identified him as a successor to such Victorian authors as Matthew Arnold, Thomas Carlyle, John Henry Newman and John Ruskin. Vankkaa porukkaa.
xxx/ellauri208.html on line 430: Distributismissa ei yleisesti kannateta kauheasti verotusta, sitä pidetään pakollisena pahana. Ennen kaikkea verotuksen tulee hyödyttää pienyrittäjää ja hänen perustamaansa yritystä. Raskaat menot, kuten sosiaaliturvamaksut, eivät saa rasittaa yrittäjää ja hänen työllistämiskykyään. Distributismi on kytkeytynyt nationalismiin lähinnä Euroopassa. Ulkomaalaisomistus nähdään distributismissa uhkana kansallisvaltion omalle kansantaloudelle.
xxx/ellauri208.html on line 462: Vanhemmiten Michel lähestyi izekin Nietzschen näkemyxiä, näin kai väkisin käy kun tulee putkiongelmia. Moraalin ja perheiden turvaamisen kannalta oli onnenpotku Euroopalle että tänne tulvii traditionalisteja joilla on naisten alistus ja miesvanhusten kunnioitus vielä kunnossa. Luonnolliset hierarkiat siis, ynnä valmiutta torjua homoavioliitot, abortit ja naisten kyläluutailu.
xxx/ellauri208.html on line 484: Kujan asujaimistoon kuuluu kaikenlaista väkeä, kuten parturi, makeiskauppias, kahvilanpitäjä, avioliittojen järjestäjä, leskirouva, joka haluaa uudestaan naimisiin ja saakin itseään 20 vuotta nuoremman aviomiehen, sekä tohtoriksi tituleerattu hammaslääkäri, joka ei kuitenkaan ole suorittanut mitään tutkintoa vaan on hankkinut oppinsa hammaslääkärin apulaisena. Erikoisin ammatti, jollaista lienee vaikea löytää muusta maailmankirjallisuudesta, on ruumiinvammojen tuottaminen niille, jotka haluavat ryhtyä kerjäläisiksi ja myös tehdä uskottavan vaikutuksen kerjäläisinä. Hammaslääkärin ja ruumiinvammojen tuottajan kanssa mennään myös hautaan ryöstämään vainajan kultahampaita. Leskirouva, joka on hankkinut kultaiset tekohampaat naimisiin pääsynsä varmistaakseen, saa hysteerisen kohtauksen ymmärrettyään, mistä uudet hampaat ovat peräisin.
xxx/ellauri208.html on line 490: ”Kamil oli iso miehenjärkäle, jonka jalat näyttivät gilbaba-kaavun poimuissa suurilta vesisammioilta. Hänen istuessaan tuolilla hyllyvä takamus oli kuin moskeijan kupoli. Vain keskiosa lepäsi istuimella lopun riippuessa ilmassa. Hänen vatsansa oli kuin tynnyri, rinnat kuin pallot ja kaula tuskin näkyi. Hartioiden välissä oli turpeat punakat kasvot, joihin pakkaantunut veri häivytti kasvonpiirteet, niin että näytti kuin hänellä ei olisi lainkaan nenää ja silmiä. Kaiken tämän kattona oli pieni kalju päälaki, jonka väri ei paljoakaan poikennut hänen ihonsa vaaleasta punakkuudesta.”
xxx/ellauri208.html on line 492: Mahfouz kertoo näiden pieneläjien edesottamuksista värikkäästi ja värikkäitä ovat myös heidän puheensa, jotka ovat täynnä sekä vetoamisia uskontoon että meheviä haukkumasanoja. Sikäli kuin mennään kujan ulkopuolelle, paljastuukin enemmän tai vähemmän turmeltunut maailma, jossa harjoitetaan prostituutiota ja juodaan viiniä kujalaisten nautintoaineiden rajoittuessa tupakkaan, hasikseen ja makeisiin. Lisävivahteen teokseen tuovat maassa olevat englantilaiset sotilaat. Kujan ulkopuolisesta maailmasta mainitaan ohimennen juutalaiset. Hieman yllättäen kujan asukkaiden joukossa on myös homoseksuaali. Sävyt vaihtuvat koomisesta melodramaattiseen ja välillä ollaan miltei viihderomaanin ilmapiirissä. Toisinaan ei vaikutelma tekomakeasta aikuisten sadusta ole kaukana.
xxx/ellauri208.html on line 494: Romaanin kiinnostavimpia ja samalla vaikuttavimpia kohtauksia on kuvaus Radwan Hosseinin lähdöstä pyhiinvaellusmatkalle Mekkaan kujan asukkaiden ollessa saattamassa häntä. Kun hänelle toivotetaan hyvää matkaa ja turvallista kotiinpaluuta, hän torjuu jälkimmäisen toivotuksen: ”Veljeni, älä muistuta minua paluustani. Sillä ei ole sopivaa sille, joka on aikeissa vierailla Jumalan huoneessa, ajatella silloin hellin tuntein kotiseutuaan.” Radwan Hossein heittäytyy suorastaan runolliseksi kuvatessaan pyhää maata, jonne hän on menossa: ”Kunpa voisinkin jäädä noille pyhille paikoille lopuksi elämääni. Aamusta iltaan saisin nähdä tuon maan, jota Profeetan jalka on aikoinaan tallannut, ja taivaan, jolla enkelten siivet ovat havisseet niiden kuunnellessa pyhän ilmoituksen laskeutumista maan päälle, joka kohottaisi maahan sidotut ihmiset taivaisiin. Siellä ajatus kohdistuu vain ikuisuuskysymyksiin. Siellä sydän sykkii vain rakkaudesta Jumalaan. Siellä sielu saa lääkityksen ja lohdun.” Jatkossa Hossein esittää suoranaisen oman teologiansa, johon kuuluu myös itseanalyysia.
xxx/ellauri208.html on line 513: Kultasen perheen lapset. Kultasen perheen lapset? Keitä he olivat? Heillä ei ollut vanhempia eikä etunimiä. He saivat kasvonsa tärkeimmistä toiveista, vapaudesta ja rahasta, tulivat toisaalta, suuresta paikasta, johon ei päässyt Ladalla. Siellä valvottiin myöhään lasihotellin aulassa ja tehtiin ennätyksiä Space Invadersissa. Tytöt olivat ruskettuneempia ja villimpiä kuin Suomessa. Pojilla oli samanlaiset hiusvärit kuin Saksan Pierre Littbarskilla Espanjan MM-kisoissa. Kultasen perheen lapset. Heillä oli käytössään parasta japanilaista elektroniikkaa, mutta silti he tunsivat, miten surullista oli juoda iltakaakaota kun turkulainen sade ropisee ikkunaan. He käsittivät suurkaupunkien kartat ja lentoasemien kuulutukset, matkustivat kaikkialle kahdestaan ja tallettelivat ize suuret setelinsä, mutta pysyivät yksinäisinä sisäpuolelta.
xxx/ellauri208.html on line 515: Synnyin perheeseen, jossa vanhempien poliittiset mielipiteet ilmensivät syvää kiintymystä epäpoliittiseen elämäntapaan. Näin yksinkertaisen asian oivaltaminen vei minulta vuosikymmeniä. Vasta aikuisena olen ymmärtänyt isääni, hänen varovaisuuttaan, kylmän sodan rintamaseutujen muovaamaa, perisuomalaista, luokka-askeleessaan onnistuneen ensimmäisen polven kaupunkilaisen pragmaattisuutta, joka sai välttämään yhteiskunnallisten ristiriitojen esiintuomista ja muotoilemaan maailmankuvan per heen- ja työnkokoisin ajatuksin. Kun ponnistava jalka on portaalla, ei halua tietää rospuuton rikkovan kiveä. Uskon, että isä valitsi lääkärin ammatin halusta parantaa ihmisten oloja. Sellaisia hänen yksilökeskeiset ihanteensa olivat ja ovat yhä, toteuttamiskelpoisia, järkeviä ja kohtuullisia. Epäkohdista on turha meluta, kun asioihin voi tarttua maltillisen edistyksen ja tasaisesti karttuvan hyvinvoinnin hengessä, toimeliaana ja intohimottomana kuin pesisi kätensä ja ryhtyisi pastöroimaan elämää.
xxx/ellauri208.html on line 535: Habermas and Derrida have brought together some of Europe's most distinguished thinkers in an initiative that ensures Europe's intellectuals take part in designing Europe's future. Italian philosopher and novelist Umberto Eco, Swiss author and president of the German Academy of Arts Adolf Muschg, Spanish philosopher Fernando Savater and Italian philosopher Gianni Vattimo have laid out their ideas on the issues. American philosopher Richard Rorty has also provided his two cents in a response to Habermas' article in the Süddeutsche Zeitung newspaper.
xxx/ellauri208.html on line 542: 2003 oli tosiaan vitun kuuma kesä, koivut pudottivat lehtensä ja kuolivat janoon keskikesällä. Latvaan jäi vaan jotain tupsuja. Mökin uudisrakennus oli alkanut. Se tuli kestämään noin viisi vuotta runkmannin ja sen pienen tubikaverin työvauhdilla. Niillä rahoilla eli Seijan perinnöllä ne osti auton, asunnon ja lähti Bulgarian kultasannalle. Grilli tirisi mökin seinustalla ja laiturilla kävi virveli.
xxx/ellauri208.html on line 558: A Medicine Wheel is the basis of the cosmology and five element rituals of the Dagara (between Ghana and Burkina Faso). The five elements are Fire (red, south), Water (blue, north), Earth (yellow, centre), Mineral (white, west) and Nature (green, east). This image comes from a page called ‘Elemental Rituals’ at malidoma.com. It is a colour version, with slight modifications, of the Medicine Wheel illustrated in Somé’s book ‘The Healing Wisdom of Africa‘.
xxx/ellauri208.html on line 562: Normally you look at the last number of your birth year to define your element in dagara culture. Fascinating.
xxx/ellauri208.html on line 651: Hertzberg, Fredrik (2018). ”Mitt språk är ej i orden”: Gunnar Björlings liv och verk. Skrifter utgivna av Svenska litteratursällskapet i Finland, 820.
xxx/ellauri208.html on line 743: Helsingissä 12. marraskuuta 1947 syntynyt Idström nousi eturivin kirjailijoihin 1980-luvulla. Hän tuli suomenruotsalaisesta kodista, mutta kirjoitti suomeksi.
xxx/ellauri208.html on line 745: Dramaturgin koulutuksen saanut Idström kirjoitti kuunnelmia, tv-käsikirjoituksia ja kaikkiaan viisi romaania. Arvostetuimmat teokset Veljeni Sebastian (1985) ja Kirjeitä Trinidadiin (1989) olivat Finlandia-ehdokkaita. Valtion kirjallisuuspalkinnon hän sai 1985.
xxx/ellauri208.html on line 756: Idström gick Konstindustriella högskolans film- och tv-linje och tog examen 1974. Hon debuterade 1980 med romanen Sinitaivas. I romanen Luonnollinen ravinto ("Naturlig föda", 1994) är kannibalism ett av temana. Idström arbetade även som fotograf, journalist, regissör och dramaturg.
xxx/ellauri208.html on line 772: Esimerkiksi kirjan sivuhahmo Tom Östlundin ongelmallinen avioliitto vaimonsa kanssa on kuvattu kummankin osapuolen motiiveja kliinisesti, realistisesti esitellen. Kohtaukset jotka elokuvissa saisivat katsojat pyörittämään turhautuneina silmiään toimivat, koska Sariola ei jätä ymmärtämättä hahmojaan, vaikka empatiaa ei sivuilta tihku. Kuvaukset ovat kuin havaintoja perheterapiaistunnoista. Seuraavassa Tomin vaimon, Sirkan, motiiveja selittävä kappale:
xxx/ellauri208.html on line 855: Jättäkää minut rauhaan. Olkaa kuin minua ei luokassa olisikaan. Teen nimittäin työtä joka vaatii täydellisen ja rikkomattoman keskittymisen. Pieninkin häiriö tuhoaa yritykseni tehdä jotakin mikä tärkeydessään ei hipaisekaan yhtälöiden ratkaisulaskuja. Älkää siirtäkö minua pois ikkunan luota, minä nimittäin tarkkailen lintuja. Tarkemmin sanottuna yritän pysäyttää ne oksalle, pakotan ne tahdonvoimallani liikkumattomiksi ja sen jälkeen annan käskyn pudota maahan. Pidätte minua kenties hulluna mutta voin paljastaa teille että viime viikolla äidinkielen tunnilla sain talitiaisen pysymään oksalla kolmekymmentäviisi minuuttia jonka jälkeen annoin sille merkin pudota alas. Se todella putosi. Sitten se lähti lentoon. En kiusaa lintuja turhan takia, linnut ovat vain välikappaleita äsken mainitsemassani työssä joka parhaassa tapauksessa saattaa pelastaa minun ja erään toisen ihmisen hengen.
xxx/ellauri208.html on line 884:
xxx/ellauri208.html on line 902: Idströmin äiti oli Yleisradion pitkäaikainen musiikkitoimittaja Cay Idström ja sisar käsikirjoittaja ja dramaturgi Tove Idström. Idström eli avoliitossa Jotaarkka Pennasen kanssa 1968–1975 ja heille syntyi vuonna 1972 tytär, toimittaja Tyyne Pennanen. Papasta ei taaskaan mitään puhetta. Mitä vittua? Kirjan se kynäili kuitenkin nimeltä isäni, rakkaani. Ei kai sillä ole jotain insestitaustoja?
xxx/ellauri208.html on line 945: Annika Idströmiltä ilmestyi 1980-luvulla neljä romaania: Sinitaivas, Isäni, rakkaani, Veljeni Sebastian ja Kirjeitä Trinidadiin, jotka nostivat hänet heti suomalaisiin eturivin kirjailijoihin. Vaikka ruotsi oli Annika Idströmin äidinkieli, kirjoittamisen kieleksi valikoitui isoäidin kieli, suomi. Varsinainen läpimurto oli Veljeni Sebastian (1985), joka oli myös Finlandia-palkintoehdokkaana ja nousi lukijoitten suosikiksi. Viimeiseksi jäänyt teos, Luonnollinen ravinto, ilmestyi juomiseen ja kirjoittamiseen liittyneen vaikean kriisin jälkeen 1994.
xxx/ellauri208.html on line 951: Ensimmäinen romaani Sinitaivas (1980) käsittelee vielä pääasiassa realistiseen sävyyn neljän naisen hetkeksi yhteen kietoutuvia kohtaloita. Eronnut 6-vuotiaan Maurin yksinhuoltajaäiti Virpi saa asunnon pahanhajuisesta kaupungin vuokratalosta, itähelsinkiläisestä lähiöstä. Päähenkilö ei ole kipuineen ja ahdistuksineen yksin. Hän tutustuu kolmeen samassa talossa asuvaan naiseen, jotka kaikki ovat joko eronneita, yksinhuoltajia, petetyksi tulleita tai pettäneitä ja oirehtivat eri tavoin. Teoksessa kerrostalo alkaa elää ja hengittää kuin Helvi Hämäläisen romaanissa Katuojan vettä (1935), ja erilaisista taustoista ja kohtaloista – myös kilpailusta – huolimatta naiset muodostavat toisilleen jonkinlaisen turvaverkon, yhteisön, jossa "sisaruus" kannattelee.
xxx/ellauri208.html on line 963: Veljeni Sebastian kiinnittyy jälleen, niin kuin Annika Idströmin romaanit yleensäkin, selkeästi aikaan ja tunnistettavaan paikkaan, jonnekin Itä-Helsinkiin, mutta samalla siinä kiteytyy niin kuin myytissä tai sadussa jotakin perustavaa ja yliyksilöllistä inhimillisestä kokemuksesta. Hädän hetkellä Antti, jonka hahmossa on yhtäläisyyksiä Günther Grassin Peltirummun Oskariin, turvautuu ystäväänsä – tai mielikuvitusystäväänsä – Sebastianiin. Järkyttävyydestään huolimatta romaani päättyy kohoamisen ja kosmisen kaikkiyhteyden tuntoon, kun romaanin lopussa Sebastian kutsuu ikkunalaudalla kuudennessa kerroksessa istuvaa, äitinsä menettänyttä Anttia mukaansa "maailman katolle" kohti tähtiä ja kuuta, osaksi "ympärillä avautuvaa äärettömyyttä". Hoo hoo jaa jaa, täas tällänen Astrid Lindgreniltä tuttu hyppy pimeään veljen yllytyxestä, kohti Kankijalan fantasiamaailmaa.
xxx/ellauri208.html on line 973: "Koska en päässyt tekemään elokuvia, tein niitä kirjojen kautta", Annika Idström on todennut. Leimaa antavaa kamerataidetta opiskelleen, freelanceohjaajana ja -dramaturgina työskennelleen Idströmin tuotannolle on kohtauksesta toiseen, samoin ulkoisesta mielensisäiseen nopeasti siirtyvä tapa kertoa. Taustalla näkyy kiinnostus sellaisia elokuvantekijöitä kohtaan kuin Pier Paolo Pasolini, Andrei Tarkovski, Michelangelo Antonioni, Volker Schlöndorff tai Peter Greenaway; yhteistä on myös makaaberin, oudon ja groteskin läsnäolo.
xxx/ellauri208.html on line 987: Freelanceohjaaja, -dramaturgi 1973 - 1980; Nuoren Voiman Liiton toiminnanjohtaja 1976 - 1977; vapaa kirjailija 1981 - ; valtion viisivuotinen kirjailija-apuraha 1998 - .
xxx/ellauri208.html on line 1007: Vuorenpeikon arab. Gevalia kahvin pojat on Nagib nököhammas Mahfuzin allegoria abrahamilaisista uskonnoista. Vuorenpeikko ize on taas kerran hirvee ilkimys, patriarkka paskiainen. Jos pojat pitäisivät yhtä ne pian lemppaisivat äijän ulos talosta. Mut kun ne eivät pidä vaan kyräilevät toisiaan. Kuopus, lakukeppi Aatami on halpamainen pyllynnuolija josta tulee isän varainhoitaja ohi esikoisen Idrixen. Idris menee siitä ihan deekixelle. Äijä tuntee olevansa turha ihminen kun sillä ei ole pojanpoikia. Mulatitkin kelpaisivat paremman puutteessa. Aatami nai siis äitinsä sukulaisen Obaman.
xxx/ellauri208.html on line 1012: Ei juu kyltää on se sama turina josta on kuultu sen 7*7 versiota, alkaen hyvästä kirjasta ja Milton homon runoelmasta. Vuorenpeikon käskyjä ei uhmata! Nyt Nasse-setä on hyvin hyvin vihainen! Jos Eeva so much as opens her mouth, Nasse älähtää: "Quiet, Vermin!" Vittu mikä sikaniska paskapää! Nyt pitäis Aatamin vetää esiin automaattiase ja suolata se pystyyn.
xxx/ellauri208.html on line 1055: Enlil, god of Earth, assigned junior dingirs (Sumerian: 𒀭, lit. 'divines') to do farm labor, as well as maintain the rivers and canals. After 40 years, however, the lesser dingirs rebelled and refused to do strenuous labor. Enki, who is also the kind, wise counselor of the gods, suggested that rather than punishing these rebels, humans should be created to do such work, instead. The mother goddess Mami is subsequently assigned the task of creating humans by shaping clay figurines mixed with the flesh and blood of the slain god Geshtu-E ('ear' or 'wisdom'; 'a god who had intelligence'). All the gods, in turn, spit upon the clay. After 10 months, a specially made womb breaks open and humans are born.
xxx/ellauri208.html on line 1118: You hear what the bastard says? Tossakin haukkumasanassa taas toi geeni-meemi konflikti. Koko konflikti voi olla siitä tulosta ettei letkuttaja voi olla varma kenen ruiskahduxesta tuli voittaja. Sitä kerää reviiriä ehkä turhanpäiten, käenpoika saattaa olla perijä.
xxx/ellauri208.html on line 1155: Rifaa karkaa kotoa munat nyytissä. Khonfis heittää läpän että sokean tarinankerturin isä ei ollut varma sen isästä. Kaikki nauravat makeasti: juuri siitä tässäkin on kymysys.
xxx/ellauri208.html on line 1174: toreilla eikä turuilla vaan kättäpäälle hyvävelikabineteissa.
xxx/ellauri208.html on line 1177: Minulla on iso turbaani ja otan silti kaikilta turbaani. Rifaan Juudas on toi Jasmiini. Olis kannattanut Rifaan antaa sille edes kerta vuodessa, kuten Popeye The sailor man.
xxx/ellauri209.html on line 3:
xxx/ellauri209.html on line 10: font-family: 'UnifrakturMaguntia';
xxx/ellauri209.html on line 11: src: url(http://grapson.com/fonts/UnifrakturMaguntia.ttf);
xxx/ellauri209.html on line 68: Kesä alkaa lupaavasti ratsastusleirillä, mutta sitten Alivaltiosihteerin Mansikki-poni saa hepulin ja nyrjäyttää kavionsa. Maalaiskylään saapuu kuitenkin 150 000 ilkeätä rinnakkaisluokkalaista ja ladosta loytyy Skodan laturi.
xxx/ellauri209.html on line 97: Tällaiset käytännöt tekevät kilpailusta vaikeaa muille ja saattavat tarkoittaa irtisanomisia tai konkursseja kotimaisille yrityksille. Suojellakseen yrityksiään ja työntekijöitään EU:n on turvauduttava polkumyynnin ja valtionavun vastaisiin suojatoimiin.
xxx/ellauri209.html on line 117: Pian Rein kintereillä kärkkyvät vanhat tutut skandaalilehdistö, paikalliset gangsterit, turkkilainen antiikkikauppias sekä Japanin ympäristöministeri. Onnistuupa Rei suututtamaan epäjapanilaisella käytöksellään myös tokiolaiset sukulaisensa. Mutta missä on se Rein iänikuinen vanhusystävä? Lainsuojaton ja pennitön Rei ryhtyy uhkayritykseen, joka voi tietää makeaa voittoa, elinikäistä porttikieltoa Japaniin – tai pikaista kuolemaa.
xxx/ellauri212.html on line 4:
xxx/ellauri212.html on line 11: font-family: 'UnifrakturMaguntia';
xxx/ellauri212.html on line 12: src: url(http://grapson.com/fonts/UnifrakturMaguntia.ttf);
xxx/ellauri212.html on line 47: Rakastettu niinkuin ei enää kukaan muu. amata nobis quantum amabitur nulla.
xxx/ellauri212.html on line 73: All evidence points to the fact that Gauguin might have been drawn to the Mahu culture of a boy performing feminine duties. Drag queens were prevalent in Tahitian culture one which drew the focus of Gauguin. His children are not the reason to believe that he was heterosexual look at his Polynesian artwork!
xxx/ellauri212.html on line 77: His novels were admired by the author Somerset Maugham. A few years after Lodwick's death, Anthony Burgess wrote: "He is not afraid of rhetoric, grandiloquence; his knowledge of foreign literature is wide; his mastery of the English language matches Evelyn Waugh's." He warned, nevertheless, that because of his early death he was "in danger of being neglected", and indeed D. J. Taylor has written that in the post-war years Lodwick's "doomy romanticism sat queerly alongside the comic realism of a Waterhouse or an Amis: Lodwick's reputation did not survive the 1960s."
xxx/ellauri212.html on line 79: My Amor me dio benvenida is from 1963, the original is from 1952. I feel sympathy with the elderly man on the cover, trying to hold on to a gorgeous blonde, barely holding despondency at bay. He turns out to be the murtherer I bet.
xxx/ellauri212.html on line 88: Tuskin yhtä pitkälle ejakuloi kuin vietnamilaisen luontovideon munamies public Ben Ho. Sysmän laiturilla asiallisesti mutta kiirehtien nussivat Viet kongit ei osaa sukeltaa pääkkyä. Mahalleen läiskähtävät.
xxx/ellauri212.html on line 155: Cartesius herkee lyyrisexi 3.meditaatiossa jossa hän lähestyy turskaa takaapäin. 3. yrityxeni työntyä takakautta Sirun sisään perätarjonnassa jäi myös vain eleexi. Kuin koittaisi työntää hammastahnaa takaisin putkeen. Entisvanhaan jopa liian herkästi liipaisukuntoon pongahtanut molo on nyt vain tunnoton nolo ruppana. Tässä astuntayrityxessä ei ole enää mitään pontta, ukolta on usko mennyt selvästi. Turha siinä tulla jotain urputtamaan ruumiin ylösnousemuksesta.
xxx/ellauri212.html on line 164: nature, I shall try little by little to reach a better
xxx/ellauri212.html on line 393: Mutta en voinut murehtia kohtaloani, kun oli ollut onni matkassa: Olin selvinnyt ihmeen kaupalla taifuunista Hajamaan ja päässyt luontevasti Takeon taloon sisälle, missä olin turvassa ja tarjolla lämmin kyly, ravizevaa vegeruokaa ja sitten kohta takuulla Takeon tuttua hullaannuttavaa perämelaa. Eikä millään muulla ollut merkitystä.
xxx/ellauri212.html on line 413: The painter — whose real name was Balthasar Klossowski de Rola and who died in 2001 — has been a controversial figure in the art world for decades. Many of his paintings show highly sexualized depictions of young girls. His 1934 work "The Guitar Lesson" was one of his first to scandalize his peers. When it was displayed along with "Thérèse Dreaming" and other Balthus paintings at a special exhibit in the Met in 2013, a plaque warned readers that the paintings were disturbing in nature.
xxx/ellauri215.html on line 4:
xxx/ellauri215.html on line 11: font-family: 'UnifrakturMaguntia';
xxx/ellauri215.html on line 12: src: url(http://grapson.com/fonts/UnifrakturMaguntia.ttf);
xxx/ellauri215.html on line 73: tures_ChrisStein_1024x1024.png?v=1644267411" height="300px" />
xxx/ellauri215.html on line 100: It is obvious that rock and roll beats imitate these body rythms. Pelkkä BPM on turha mitta, pääasia on että biisistä löytyy kututahti sopivalla jaotuxella. That's just rock and roll but I like it. Synkopoitu tahti jolla mulkku jotmuilee sisään ulos vulvasta. In 2021, rock has gone quiet in a music landscape ruled by pop and hip-hop.
xxx/ellauri215.html on line 129: Roth was always a performer. As a student actor, he played Happy Loman in “Death of a Salesman,” the shepherd in “Oedipus Rex,” and the ragpicker in “The Madwoman of Chaillot.” After reading Thomas Mann’s novella “Mario and the Magician” and getting a chance to lecture in a lit-crit course, Roth decided that he’d become a professor. Maybe he’d write, too.
xxx/ellauri215.html on line 133: Kleinschmidt published a journal article in which he describes the case of a “successful Southern playwright” with an overbearing mother: “His rebellion was sexualized, leading to compulsive masturbation which provided an outlet for a myriad of hostile fantasies. These same masturbatory fantasies he both acted out and channeled into his writing.”
xxx/ellauri215.html on line 135: Cold-hearted betrayer of the most intimate confessions, cutthroat caricaturist of your own loving parents, graphic reporter of encounters with women to whom you have been deeply bound by trust, by sex, by love—no, the virtue racket ill becomes you.”
xxx/ellauri215.html on line 137: “A fiction writer’s life is his treasure, his ore, his savings account, his jungle gym,” he wrote. “As long as I am alive, I don’t want somebody else playing on my jungle gym—disturbing my aborted children, quizzing my ex-wife, bugging my present wife, seeking for Judases among my friends, rummaging through yellowing old clippings, quoting in extenso bad reviews I would rather forget, and getting everything slightly wrong.”
xxx/ellauri215.html on line 139: Various rabbis and Jewish community leaders accused Roth of cultural treason. “What is being done to silence this man?” Emanuel Rackman, the president of the Rabbinical Council of America, wrote. “Medieval Jews would have known what to do with him.”
xxx/ellauri215.html on line 143: In 1961 Roth visited Bernard Malamud in Oregon. Roth was still in his twenties and had just published his first book of stories, Goodbye, Columbus. Malamud was almost 50 and one of the most famous writers in America. This meeting was immortalised in one of Roth’s greatest books, The Ghost Writer. In this 1979 work, a young writer, Nathan Zuckerman, visits EI Lonoff, a first-generation immigrant modelled on Malamud, who found a new voice for Jewish-American literature. He had found a voice but, more importantly, he had a subject: “life-hunger, life-bargains, and life-terror”—a Jewish experience rooted in the traumas of east Europe and Russia.
xxx/ellauri215.html on line 145: There is a third novelist in The Ghost Writer, Felix Abravanel, “a writer who found irresistible all vital and dubious types, not excluding the swindlers of both sexes who trampled upon the large hearts of his optimistic, undone heroes.” Abravanel, of course, is Saul Bellow. Zuckerman heard him speak at Chicago, just as the young Roth had recently met Bellow in Chicago at a literature class.
xxx/ellauri215.html on line 152: Kekäs se tää Lonoff niikö oli? Ilmeisesti Bernard Malamud. Lonoff was, according to Morris Dickstein, “based on Malamud” (Dickstein 189) and, according to Louis Harap, “a transparent representation of Bernard Malamud” (Harap 146). Berny taisi tosiaan olla tollanen anaalinen vaimonpetturi, itki nussiessaan nubiileja coedejä.
xxx/ellauri215.html on line 204: Amy ei voi enää ilmoittautua elävien kirjoille koska Hollannin turistivetonaula olisi pilalla. Se olisi Pimille tosi noloa. Kuvaillessaan Bernyn kiusausta Annen tussun edessä Peppu herkeää suorastaan elegisexi. Anne muka sanoo näin:
xxx/ellauri215.html on line 206: Oh, Berny, I want to live with you! That's what I need! The millions won't do it-it's you! I want to go home to Europe with you. Listen to me, don't say no, not yet. This summer I saw a small house free, a stone villa up on a hillside. It was outside Florence. I had a pink tile roof and a garden. I got the phone number and I wrote it down. I still have it. Oh, everything beautiful that I saw in Italy made me think of how happy you could be there - how happy I would be there looking after you. I thought of the trips we'd make, I thought of the afternoons in the museums and having coffee later by the river. I thought of listening to music together at night I thought of making your meals. I thought of wearing lovely nightgowns to bed. And best of all (though Phil left this out): mieti miten huokaisen vienosti kun ähkäisten iltaisin työnnät pitkäxi venähtäneen pinokkionnenäsi sieraimia myöden turkissomisteiseen skulausvihkooni!
xxx/ellauri215.html on line 213: Kertoja ja hänen saxalainen perheensä viettävät lomansa Torre di Veneressä (Venuxen tornissa) elokuusta syyskuuhun. Tällä oleskelullaan he kohtaavat fasistisen Italian. Perhe suunnitteli rauhallista oleskelua, mutta todellisuudessa heidän on kohdattava paitsi Italian poliittiset ongelmat myös suuri joukko keskiluokan turisteja, jotka ovat päättäneet viettää lomansa Torre di Veneressä. Hyi helkkari.
xxx/ellauri215.html on line 298: Anna Gullichsen är utbildad Steinerlärare och trädgårdsmästare. Hon har studerat språk, litteratur och musik. Gullichsen har arbetat som lärare med barn i alla åldrar och som trädgårdsföretagare. Hon var en av de grundande medlemmarna i sånggruppen APA 1986 (ur vilken Sås och Kopp föddes) som gav ut fyra skivor med ny finlandssvensk barnmusik och uppträdde åren 1986-96.
xxx/ellauri215.html on line 306: Läser helst: Den goda litteraturen och trädgårdsböcker
xxx/ellauri215.html on line 355: Om samhället vill at skogsägaren ska lagra kol i skogen så måste samhället betala för det, på samma sätt som om samhället vill att vi ska bevara flera naturvärden, så borde man få kompensation för det, säger han Johnny Sved i Novia, troget kopierad av samlagspartiets parkmästare Anna Korkman, varför det? Jag slår vad att hon är släkt med Sixten Korkman. Hela yrkeshögskolan Novia i Raseborg är en hop kalhuggare. Om man vill ha en buffertzon runt en naturskyddszon, så ska den bli del av skyddszonen och markägaren ska få kompensation för det. Jo vi gissade det redan satans svedupelle!
xxx/ellauri215.html on line 370: That was only a pretext for a way of life he rejects. He rejected it in Chechnya and Syria (where men wear skirts) and he rejects liberal democracy at every turn and he saw Ukraine moving in that direction. And to top it off, Putin yearns for respect and wants to be seen as a great leader although he is shorter than me, in shorts or without. He thought he could do exactly the same thing in Ukraine as he did with Georgia, Chechnya and Crimea. But no, this time is different, we Westerners really want Ukraina."
xxx/ellauri215.html on line 402: iii) Primate affairs. This conflict is not only about Ukraine or the future of Russia, it is a crazy east-west gallop on the last lap of simian life on the planet."
xxx/ellauri215.html on line 413: Aminatu (also Amina; died 1610) was a Hausa (https://en.m.wikipedia.org/wiki/Hausa_people) Muslim (https://en.m.wikipedia.org/wiki/Muslim) historical figure in the city-state (https://en.m.wikipedia.org/wiki/Hausa_Kingdoms) Zazzau (https://en.m.wikipedia.org/wiki/Zazzau) (present-day city of Zaria (https://en.m.wikipedia.org/wiki/Zaria) in Kaduna State (https://en.m.wikipedia.org/wiki/Kaduna_State)), in what is now in the north-west region of Nigeria (https://en.m.wikipedia.org/wiki/Nigeria). She might have ruled in the mid-sixteenth century. A controversial figure whose existence has been questioned by some historians, her real biography has been somewhat obscured by subsequent legends and folk tales.
xxx/ellauri215.html on line 415: Amina was born in the middle of the sixteenth century CE to King Nikatau, the 22nd ruler of Zazzau, and Queen Bakwa Turunku (r. 1536–c. 1566). She had a younger sister named Zaria for whom the modern city of Zaria (Kaduna State) was renamed by the British in the early twentieth century. According to oral legends collected by anthropologist David E. Jones, Amina grew up in her grandfather's court and was favored by him. He carried her around court and instructed her carefully in political and military matters.
xxx/ellauri215.html on line 463: “Since a man’s wife is permitted to him, he may act with her in any manner whatsoever. He may have intercourse with her whenever he so desires and kiss any organ of her body he wishes, and he may have intercourse with her naturally or unnaturally [traditionally, this refers to anal and oral sex], provided that he does not expend semen to no purpose. Nevertheless, it is an attribute of piety that a man should not act in this matter with levity and that he should sanctify himself at the time of intercourse.”
xxx/ellauri215.html on line 472: “It was taught at the school of Rabbi Ishmael, ‘Thou shall not commit adultery’ implies, Thou shall not practice masturbation either with hand or with foot.”
xxx/ellauri215.html on line 495: Wetzel seems to be a pet form (affectionate variant) of Wenzel.This unusual surname was developed from the German (male) personal name 'Wenzel', a diminutive form of the German given name 'Wenze', with the diminutive suffix '-el'. The origin of the personal name is Czechoslovakian, 'Wenze' being a borrowed form of the Old Czech personal name 'Veceslav', in modern Czech 'Vaclav', which in its Anglicized form is 'Wenceslas'. The name is composed of the elements 'vece', greater, and 'slav', glory, and was borne by a 10th Century duke of bohemia who fought against a revival of paganism in this territory, and after his death became patron saint of Bohemia.
xxx/ellauri215.html on line 496: LOS ANGELES — They are the forgotten people of Los Angeles — 1,457 people, to be exact. Old, poor, homeless, babies born premature and abandoned.
xxx/ellauri215.html on line 497: They may have died alone, but they were buried together, in a mass grave, and were honored together this week in an interfaith ceremony that has been an annual ritual in Los Angeles for more than a century.
xxx/ellauri215.html on line 508: I'm not asking for less penetrating sex, for penetrating sex is really important. Important for what? For reproduction yes, but you are hardly into that. More penetrating, you perhaps meant to say. Tärppä tepastele ympäri ja heiluttelee käsiä, mutta pysyttelee juuri ja juuri punaisella täplällä. Kukaan ei uskaltanut istua kazomossa eturivissä.
xxx/ellauri218.html on line 5:
xxx/ellauri218.html on line 12: font-family: 'UnifrakturMaguntia';
xxx/ellauri218.html on line 13: src: url(http://grapson.com/fonts/UnifrakturMaguntia.ttf);
xxx/ellauri218.html on line 44: A skeleton parodies human happiness by playing a hurdy-gurdy while the wheels of his cart crush a man as if his life is of no importance. As if? The skeletons are winning. The hurdy-gurdy is a string instrument that produces sound by a hand-crank-turned, rosined wheel rubbing against the strings. The wheel functions much like a violin bow, and single notes played on the instrument sound similar to those of a violin.
xxx/ellauri218.html on line 46:
xxx/ellauri218.html on line 73: Pitkäpalttoinen ja karvalakkinen vihollinen puhuu taas vanhanaikaista liturgista kieltään krimiturkki niskassa. Mixi jokin pallopeli herättää meissä tälläisiä tunteita? Niin, sanos se. Vanhuxet lääkkeenhajuisina Kivelässä kerskuvat: olin siellä kun se tapahtui. So what? Tollanen yhteisöllisyys on kuvottavaa, babiaanilauman pepun hajua.
xxx/ellauri218.html on line 75:
xxx/ellauri218.html on line 94: Turun paljonpuhutut kukkaniityt puskee amerikkalaisia kesäkukkia. Kotimaiset pörriäiset ovat ihmeissään, monet jäävät nuolemaan pikku näppejään. Mutta mixi pörriäisiä pitäisi ylipäätään ajatella? Eikös turkkulaisse ole senttäs etusijalla? Ihmiset on tosi paljon tykänneet. Ne on maljakossa nättejä.
xxx/ellauri218.html on line 125: Bush and Rumsfeld obviously believed in this Gulf War 2 scenario. They sneered at the nay-saying generals who demanded more troops and reinforcements to besiege Baghdad. Rummy felt certain that air strikes, with high tech bombs and guided missiles, would more than suffice. They knew, from their studies of selected books and articles written by their ideological neo-con mentors that the Iraqis would surrender rather than fight after US explosives showed them our power; so why the need for all those troops! The brilliant advisers, Deputy Defense Secretary Paul Wolfowitz and Richard Perle, recently resigned as Defense Advisory Board Chief, and other intellectuals had spun a convincing tale, one that included the oft-referenced domino theory. They convinced the lesser IQs like Rummy who in turn convinced the even more intellectually challenged president.
xxx/ellauri218.html on line 134:
xxx/ellauri218.html on line 146: Most episodes revolve around Ralph's poor choices in absurd dilemmas which frequently show his judgmental attitude in a comedic tone. The show occasionally features more serious issues such as women's rights and social status.
xxx/ellauri218.html on line 150: Ralph was the inspiration for the animated character Fred Flintstone. Alice (née Alice Gibson), played in the first nine skits from 1951 to January 1952 by Pert Kelton, and by Audrey Meadows for all remaining episodes, is Ralph's patient but sharp-tongued wife of 14 years. She often finds herself bearing the brunt of Ralph's tantrums and demands, which she returns with biting sarcasm. She is levelheaded, in contrast to Ralph's pattern of inventing various schemes to enhance his wealth or his pride. She sees his schemes' unworkability, but he becomes angry and ignores her advice (and by the end of the episode, her misgivings almost always prove correct). She has grown accustomed to his empty threats—such as "One of these days, POW!!! Right in the kisser!", "BANG, ZOOM!" or "You're going to the Moon!"— to which she usually replies, "Ahhh, shaddap!" Alice runs the finances of the Kramden household, and Ralph frequently has to beg her for money to pay for his lodge dues or crazy schemes. Alice studied to be a secretary before her marriage and works briefly in that capacity when Ralph is laid off. Wilma Flintstone is based on Alice Kramden.
xxx/ellauri218.html on line 157: ture-id499119359" height="250px" />
xxx/ellauri218.html on line 161:
xxx/ellauri218.html on line 184: 15 »Kun siis näette pyhään paikkaan pystytettynä turmion iljetyksen, josta profeetta Daniel on puhunut [ en jättestor ståkuk – huomatkoon lukija tämän! ] – 16 silloin on kaikkien Juudeassa asuvien paettava vuorille. 17 Sen, joka on katolla, ei pidä mennä hakemaan mitään tavaroita talostaan, 18 eikä sen, joka on pellolla, pidä palata noutamaan viittaansa, parempi tulla vaikka ilman housuja. 19 Voi niitä, jotka noina päivinä ovat raskaana tai imettävät! Tosi kehnosti on käyvä niille. 20 Rukoilkaa, ettette joutuisi pakomatkalle talvisaikaan tai sapattina. Se ois erittäinkin vittumaista. Katot ovat liukkaita eikä sapattina saa napsuttaa edes sytkäriä.
xxx/ellauri218.html on line 193:
xxx/ellauri218.html on line 210: mut haudata saa, tai mitä turhaa
xxx/ellauri218.html on line 230: The aptly named Fresh Kills landfill opened in 1948 as a temporary landfill, but by 1955 it had become the largest landfill in the world, and it remained so until its closure in 2001. At the peak of its operation, in 1986, Fresh Kills received 29,000 tons of residential waste per day, playing a key part in the New York City waste management system. From 1991 until its closing it was the only landfill to accept New York City's residential waste. It consists of four mounds which range in height from 90 to about 225 feet (30 to about 70 m) and hold about 150 million tons of solid waste. The archaeologist Martin Jones characterizes it as "among the largest man-made structures in the history of the world."
xxx/ellauri218.html on line 232: Initially, the land where the landfill was located was a salt marsh in which there were tidal wetlands, forests, and freshwater wetlands. The subsoil was made up of clay, with sand and silt as the top layer of soil. The tidal marsh, which helped to clean and oxygenate the water that passed through it, was destroyed by the dump. The fauna were largely replaced by herring gulls. The native plant species were driven out by the common reed, a grass which grows abundantly in disturbed areas and can tolerate both fresh and brackish water. The stagnant, deoxygenated water was also less attractive to waterfowl, and their population decreased. Samuel Kearing, who had served as sanitation commissioner under Mayor John V. Lindsay, remembered in 1970 his first visit to the Fresh Kills project:
xxx/ellauri218.html on line 248: Täyttömaan kerrosten seassa näkyi väriläikkiä, pilkahduxia ja välähdyxiä, tuulentuivertamia kangaspaloja tekstiilitehtaasta, tai ehkä tuo vihreänsininen kappale on bikinien alaosa joka on kuulunut queensilaiselle sihteerille: nainen on tummasilmäinen ja lukee iltapäivälehtiä ja lakkaa kynsiään ja syö lounasta styroxkotelosta, ja Brian antaa hänelle pian kondomillisen nuijapäitä, kun hän antaa Brianille bikinien alaosan raosta pillua, ja kaikki päätyy roskaläjään - ajatelkaa hänen lukemattomia siittiöitään ja niiden turhaan kuljettamaa korkeaotsaisuuden geeniä. Hän katsoi miten useat lokit kaarsivat läheltä ja näki sata muuta, jotka olivat asettuneet rinteeseen, kaikki katsoen samaan suuntaan liikkumattomina, valppaina, lentoonlähtömerkkiä odottaen, ja niillä oli yhteinen tietoisuus, kaunis tyhjä lintuisuus.
xxx/ellauri218.html on line 299: Maya has also been featured in various magazines, podcasts, TV and radio programmes, and guest edited the 17th Edition of Playboy Magazine, which focused on bush sustainability and Generation Z.
xxx/ellauri218.html on line 316: Mitä täällä on tapahtunut kyselevät järkyttyneet EU-turistit Bronxissa. Miten niin tapahtunut, tällästähän täällä aina on. Kuolema lyö kunnarin ja luurangot rynnistävät kentälle.
xxx/ellauri218.html on line 336: Fischer: Yeah. Nobody here gives a shit about the Japanese. How many hundreds of thousand people did the US kill with the atom bombs , justifying it with the most ridiculous excuse that it saved millions American soldiers, when Japan would gonna surrender in a few weeks or month or so anyway. Right? The United State is based on lies, is based on theft. Look what I have done for the US. Nobody has single handily done more for the US them me, I really believe in this. When I won the World Championship in 1972, the United States had an image of ,you know, a football country, baseball country, but nobody thought of it as an intellectual country. I turned all that around single handily, right? But I was useful then because it was the cold war, right? But now I'm not useful anymore, you see, the cold war is over and now they want to wipe me out, get everything I have, put me into prison.
xxx/ellauri218.html on line 344: Democracy is just a load of bullshit, it is just a cover for the criminal nature of the United States of America. But I'm hoping for the Seven Days In May scenario, where sane people will take over the US, military people. They will imprison the Jews, they will execute several hundred thousand of them, at least. And they will bring home all the troops to the US. And ultimately the white man should leave the US, the black man should go back to Africa, the white back to Europe, and the country should be returned to the American Indians who lived there for, who knows how many, ten of thousands of years. They kept the land crystal clean. It was a beautiful country when the white man came. This is the future I would like to see for the so-called United States.
xxx/ellauri218.html on line 393: Ashkenaz (Hebrew: אַשְׁכְּנָז ʾAškənāz) in the Hebrew Bible is one of the descendants of Noah. Ashkenaz is the first son of Gomer, and a Japhetic patriarch in the Table of Nations. In rabbinic literature, the kingdom of Ashkenaz was first associated with the Scythian region, then later with the Slavic territories, and, from the 11th century on, in a manner similar to Tzarfat or Sefarad. Tzarfat (Hebrew: צרפת) is a Biblical placename that may refer to Sarepta in Lebanon. In later times, it came to be identified with France. It is still the name of France in Modern Hebrew, and is analogous to Sefarad, and Ashkenaz. Sepharad (/ˈsɛfəræd/ or /səˈfɛərəd/; Hebrew: סְפָרַד Səpāraḏ; also Sefarad, Sephared, Sfard) is the Hebrew name for Spain. A place called Sepharad, probably referring to Sardis in Lydia ('Sfard' in Lydian), in the Book of Obadiah (Obadiah 1:20, 6th century BC) of the Hebrew Bible. The name was later applied to Spain and is analogous to Tzarfat or Ashkenaz.
xxx/ellauri218.html on line 422: Suunnittelen tekeväni Siru/Debbille sirot pikku jalkaterät laittamalla kannattomiin koon 36 lasten muoviverkkoavokkaisiin Mujin varvassukat samaa kokoa, ja ruiskuttamalla sisään makroflexiä. Hoikat nilkat teen koon 23 keltaisista muovisista lastensaappaista, joista leikkaan pois anturat ja täytän samalla myrkyttömällä uretaanilla. Pehmoiset ulkosynnyttimet teen sille hiekanvärisestä silikonista, jota jäi yli Pikin tiskipöydästä. Raajojen kiinnityxeen käytän vammaruuveja, jotka antavat raajojen kääntyä muttei pudota. Samaan aikaan Woku ja Niklas rakentavat kesämökkiä, se projekti on kestänyt yhtä kauan kuin mun Galatean vuolenta. Suum quique. Viime yönä Sirun buduaarissa oli aluxi suu kuikvena, mutta kostui sitten vauhdin parannuttua. Pitkän nylkytyxen jälkeen tuli pehmeästä siittimestä pieni vaisu ruiskaus. Hoohoo jaajaa, sanon muumimammana.
xxx/ellauri218.html on line 459: A Workers World editorial named his real reason for sparing the sanitation workers: “Rockefeller refused to call the National Guard … because he was afraid to do so.” He had revealed his fear of labor’s strength in a Feb. 9 statement: “There are real risks as far as the stability and structure of organized labor and organized community are concerned.”
xxx/ellauri224.html on line 4:
xxx/ellauri224.html on line 11: font-family: 'UnifrakturMaguntia';
xxx/ellauri224.html on line 12: src: url(http://grapson.com/fonts/UnifrakturMaguntia.ttf);
xxx/ellauri224.html on line 59: Se oli nääsnääs ensimmäinen tähti jonka Smore näki nakkena. Leigh Taylor-Young nudity facts: she was last seen naked 51 years ago at the age of 27. Nude pictures are from movie The Horsemen (1971). Her first nude pictures are from a movie The Big Bounce (1969) when she was 25 years old. Was on TV Series Beverly Hills, 90210. Was on TV Series Dallas.
xxx/ellauri224.html on line 71:
xxx/ellauri224.html on line 96: 1953: Seoulin turpasauna
xxx/ellauri224.html on line 120: The title of the film alludes to Ray Bradbury's 1953 novel Fahrenheit 451, a dim view of the future United States, drawing an analogy between burning books and the reception of the September 11 attacks; one of the film's taglines was "The Temperature at Which Freedom Fries Burn".
xxx/ellauri224.html on line 149: After Jay Wurstin dies prematurely, he is buried in the cemetery plot originally reserved for Amy’s father, who had sold it to him years earlier. Now Amy wants to remove Jay’s body to the burial plot of his own family so that her father, who is still alive at an advanced age, can eventually be buried there, mikä on hyvin juutalainen juttu. In a limousine provided by Adletsky, Amy and Trellman disinter and rebury the body. Moved by this scene of cell death and urban renewal, Trellman confesses to Amy that he has always loved her, that he has what he terms an “actual affinity” for her (hence the title of the story). He then asks her to marry him. Teinityttönä Amy oli ollut hoikka hempeä olento. Nyt hiän oli vankka kuin tiilestä tehty paskahuusi. Hänen ainoa aarteensa oli tää Salen tolvana. Veistäisin paremman miehen puupalikasta. Samaa voisin sanoa eräistä Helmin poikaystävistä, mutten sano, koska Seija on kieltänyt. Tyydyn veistämään puupalikasta naishahmoja.
xxx/ellauri224.html on line 277: Dostojevski vietti kerran aikaa tässä hirvittävässä Siperian vankilassa, joka on nyt avoinna turisteille.
xxx/ellauri224.html on line 345: Ok, I tried. This novella is only about 100 pages long, but I got 10 pages in and I'm just not in any way interested. He's not Chinese, but he sort of looks like he's Chinese, so he goes to China for five years, but returns to Chicago to be near a woman he hasn't seen in 15 years because he's never been able to stop thinking about her, but then he's told he looks like he's Japanese, and gosh that's true! so he cuts his hair to look more Japanese, and he goes to a dinner party with rich people, then runs into the woman he's been pining over for 15 years and doesn't recognize her, and I just couldn't go any further. Another one off my shelf!
xxx/ellauri224.html on line 361: Eliot – arguably the greatest poetry in English in the 20th century – was so worried that he might be pursuing religious and literary sainthood for his own ego rather than to the greater glory of god, that he forgot ever to consider whether it was even possible or desirable to pursue sainthood at the expense of ordinary kindness and common decency. Throughout his life – and it was a long one, full of great work – he left a trail of human wreckage and hurtful speech. Any account of that work and of the ideas embedded in it has to keep track of the harm he did, not in a spirit of cheap point-scoring, but as an awful warning. Those of us who try to pursue both an ethical life and a creative one find that it is never easy, that it is always needful that we weigh one good against another.
xxx/ellauri224.html on line 444: There important historical antecedents that may help us figure out the true reasons of the charming beauty of Ukranian women. Ukraine is a very special country which is located nearly in the centre of Europe. Therefore, it has always been the point of intersection between different cultures and nations. It has been largely affected by both, the West and the East. The trade routes that were used by the ancient and middle ages merchants ran through the territory of the modern-day Ukraine. Thus, nations such as the Nordic Vikings and Southern Greeks met each other en route to their destinations towns and ports. They made their way through Ukraine. Eastern tribes of the Pechenegs, Kipchaks and even Mongols have all contributed to the modern beauty of the Ukranian women. Afterwards, it was largely affected by Russia which also has very beautiful women. During the past century, lots of European nations managed to leave their scumbags in the Ukraine. So, this is the historical background which helps us realise that the current beauty of the Ukranian women is attributed to the mixture of very different nations from two different parts of the world.
xxx/ellauri224.html on line 479:
xxx/ellauri224.html on line 506: Murphy said the video and pictures he and his sister got indicated that the man drove to the cemetery almost every morning between 6:14 a.m. and 6:18 a.m. with his current wife, got out of the car, walked to Torello’s grave and peed on it. (How could one video possibly indicate as much as that?) “I can’t get my wife to go out to dinner but this guy gets his wife to go along with him to desecrate my mom’s remains every morning!” Murphy fumed.
xxx/ellauri224.html on line 513: Dude, Where's My Car? is a 2000 American boner comedy film directed by Danny Lipsanen. The film stars Jared Kutshner and Sean Penn (just back from Ukraine: Zelensky was not at home) as two best friends who find themselves unable to remember where they parked their vehicle after a night of recklessness. Supporting cast members include some busty chicks as usual. Though the film was banned by most critics, it was a box office success and has managed to achieve a cult status, partially from frequent airings on cable television. The film's title became a minor pop culture saying, and was commonly reworked in various pop cultural contexts during the 2000s. Release date December 15, 2000. Budget $13 million. Box office $73.2 million.
xxx/ellauri224.html on line 528: Fred and Barney must determine which group of aliens is there to protect the universe and which is there to destroy it. Both claim to be the protectors of the universe, stating that they were with Fred and Barney the previous night, which Fred and Barney still cannot remember, and ask for the Transfunctioner. The two men correctly choose the two men (of course) who answer their question about the previous night by stating they got a hole in one at the 18th hole at the arcade's miniature golf park and won a lifetime supply of pudding. At the last second, they deactivate the Transfunctioner, saving the universe.
xxx/ellauri224.html on line 532: Enraged, the five alien women merge to become a beautiful giantess clad in a purple bra and miniskirt. She devours Tommy alive in front of Christie, who reacts with indifference. The giantess then crawls out of the amusement center and chases Fred and Barney. The cultists tell them to activate the Photon Accelerator Annihilation Beam on the Transfunctioner. However, the button that activates it is too far in to reach. As a last straw, Chester remembers the nature show with Andtew the tool-using chimpanzee and uses a straw to push the reset button, thus destroying the alien and starting the film from the beginning.
xxx/ellauri224.html on line 540: The protectors park the duo's car, a Renault Le Car, behind a mail truck for them to find the following morning. Fred and Barney salvage their relationships with the twins and discover the special treat from the girls turns out to be matching berets with Fred's and Barney's tiny penises embroidered in the front. The protectors, seeing the problem, leave a gift for their girlfriends (and, for the two men): Penis Enhancement Necklaces. The film ends with Fred, Barney, and the twins going out for Chinese food in Fred's car, while arguing about what their tattoos say.
xxx/ellauri224.html on line 609: Ingmar Guandique, an undocumented immigrant from El Salvador, was convicted of Levy’s murder in 2010 and sentenced to 60 years in prison, but his conviction was later overturned and a retrial ordered earlier last year. The U.S. Attorney for the District of Columbia dismissed all charges against Guandique in July after the office concluded that "it can no longer prove the murder case against Mr. Guandique beyond a reasonable doubt."
xxx/ellauri224.html on line 617: Despite his denials, Gary’s ties to Chandra’s case ultimately caused his political career to crumble. In 2002, he lost his house seat — just mere weeks after Chandra’s remains were discovered in Washington, D.C.’s Rock Creek Park. Gary then moved to Arizona, where he opened several Baskin-Robbins stores. However, his venture in the ice cream business was cut short in 2012, when his franchises reportedly closed.
xxx/ellauri224.html on line 623: Sen sijaan me pyydämme oi Herrashenkilö, että kaikki edustajainhuoneen jäsenet saisivat kauhean parantumattoman syövän aivoihinsa, peniksiinsä ja persauxiinsa (ei valttämättä tässä järjestyksessä). Me pyydämme, Rakas Taivaan asukas, että kaikki senaattorit muuttuisivat huumehemmoixi ja joutuisivat elinkautisen vankeuteen. Me pyydämme Sinua, että kaikkien Kalliovuorten aikavyöhykkeen senaattorien lapsista tulisi homoja. Pane itärannikon senaattorien lapset pyörätuoliin ja lansirannikon senaattorien lapset kunnan kouluun. Me rukoilemme Sinua, Laupias Luoja, joka muutit Lootin vaimon suolapazaaxi, että tekist kaikista rikkaista kodittomia kerjäläisiä ja hävittäisit heidän kaikki säästönsä, kiinteän omaisuutensa ja arvopaperinsa. Riisu heiltä pois kaikki vallan merkit ja anna heidän kulkea pimeässä epätoivon laakson läpi sosiaalitoimistoon. Tuomitse heidät koko loppuiäkseen paistamaan hampurilaisia ja välttelemään perintätoimiston miehiä. Anna heidän kuulla viattomien itku heidän istuessaan turistiluokan rivin 43 keskipenkillä ja anna heidän kiristellä hampaitaan, joita särkee ja jotka heiluvat niin kuin muilla 108 miljoonalla, joilla ei ole vakuutuksen korvaamaa hammashoitoa.
xxx/ellauri225.html on line 4:
xxx/ellauri225.html on line 11: font-family: 'UnifrakturMaguntia';
xxx/ellauri225.html on line 12: src: url(http://grapson.com/fonts/UnifrakturMaguntia.ttf);
xxx/ellauri225.html on line 42: Did you know that Ursula K. Le Guin wrote a science fiction novel with a lesbian protagonist? I wouldn’t blame you if not; The Telling is not one of her more popular books. I wasn’t even sure if I wanted to review it—I try to feature sapphic authors with my reviews here, if at all possible. But I have a soft spot in my heart for The Telling, and I do believe that it is highly underrated when it comes to Le Guin’s esteemed corpus of work.
xxx/ellauri225.html on line 46: That said, The Telling feels a little different compared to the rest of the Hainish Cycle. And for good reason—released in 2000, The Telling is the first full Hainish novel Le Guin wrote since The Dispossessed in 1974. It reads softer, more intimate than the books that came before, feeling almost more like fantasy than science fiction at times. The Telling follows Sutty Dass, an Observer who arrives on the planet Aka to record its history and culture while Hain makes its diplomatic overtures. During the time dilation of Sutty’s near-light space travel, however, Aka experienced an intense social upheaval that saw a tyrannical capitalist hegemony take power over the planet and attempt to wipe out the entirety of Aka’s long history. It then falls to Sutty, who grew up under religious oppression on Earth, to uncover and understand Aka’s historical and spiritual traditions as they are actively being eradicated by the corporation-state.
xxx/ellauri225.html on line 52: Samantha Lavender is a lesbian library assistant on the west coast, making ends meet with a creative writing degree and tumbling in the hay with her wonderful butch partner. She spends most of her free time running Dungeons & Dragons (like she has since the 90’s), and has even published a few adventures for it. You can follow her @RainyRedwoods on both twitter and tumblr.
xxx/ellauri225.html on line 126: Varkaudet, petoxet ja kavalluxet on akaalaisten mielestä a-ok, ja koronottokin kun ei kisko liian kovasti. Rouva ei revi! Sensijaan turpaanveto, raiskaus ja nirhaus ovat sopimattomia. Tää on Darwinilaisittain selvää pesän feromonia. Ursula selittää sillä mixi Kiina aka Akaa muuttui kommunistisexi niin helpolla. Konfuzelaisuus oli siellä valmiina. Länkkäreiden ei olis pitänyt tulla sinne tykkivenheineen, ne antoivat Kiinan laahuxelle vääriä ajatuxia. Mutta minne muualle ois sitten myyty kahmaloittain oopiumia?
xxx/ellauri225.html on line 141: Scientists and naturalists have discovered the Fibonacci sequence appearing in many forms in nature, such as the shape of nautilus shells, the seeds of sunflowers, falcon flight patterns and galaxies flying through space. What's more mysterious is that the "divine" number equals your height divided by the height of your torso, and even weirder, the ratio of female bees to male bees in a typical hive! (Livio)
xxx/ellauri225.html on line 143: In 1754, a naturalist named Charles Bonnet observed that plants sprout branches and leaves in a pattern, called phyllotaxis. Bonnet saw that tree branches and leaves had a mathematical spiral pattern that could be shown as a fraction. The amazing thing is that the mathematical fractions were the same numbers as the Fibonacci sequence! On the oak tree, the Fibonacci fraction is 2/5, which means that the spiral takes five branches to spiral two times around the trunk to complete one pattern. Other trees with the Fibonacci leaf arrangement are the elm tree (1/2); the beech (1/3); the willow (3/8) and the almond tree (5/13) (Livio, Adler).
xxx/ellauri225.html on line 145: I learned that making power from the Sun is not easy. I began to see how nature beat this problem. Collecting sunlight is key to the survival of a tree. Leaves are the solar panels of trees, collecting sunlight for photosynthesis. Collecting the most sunlight is the difference between life and death. Trees in a forest are competing with other trees and plants for sunlight, and even each branch and leaf on a tree are competing with each other for sunlight. Evolution chose the Fibonacci pattern to help trees track the Sun moving in the sky and to collect the most sunlight even in the thickest forest.
xxx/ellauri225.html on line 202: No ei, turha oli pihavalvojan viputtaa Smuttylle pientä pipua. Ei tässä muu auta kun tehdä siitä muusia. Teron perään se hyppää tuulen siivelle. Se kyllä selkeyttää kirjan loppuselvittelyä.
xxx/ellauri225.html on line 236: Norris is a columnist for the far-right WorldNetDaily. In 2007, Norris took a trip to Iraq to visit U.S. troops. Norris was one of the first members of show business to express support for the California Proposition 8 ban on same-sex marriage, Norris has visited Israel, and he voiced support for former Israeli Prime Minister Benjamin Netanyahu in the 2013 and 2015 elections. In 2019, Norris signed an endorsement deal with gun manufacturer Glock.
xxx/ellauri225.html on line 267: Le Guin read both classic and speculative fiction widely in her youth. She later said that science fiction did not have much impact on her until she read the works of Theodore Sturgeon and Cordwainer Smith, and that she had sneered at the genre as a child. Authors Le Guin describes as influential include Victor Hugo, William Wordsworth, Charles Dickens, Boris Pasternak, and Philip K. Dick. Le Guin and Dick attended the same high-school, but did not know each other. She also considered J. R. R. Tolkien and Leo Tolstoy to be stylistic influences, and preferred reading Virginia Woolf and Jorge Luis Borges to well-known science-fiction authors such as Robert Heinlein, whose writing she described as being of the "white man conquers the universe" tradition. Several scholars state that the influence of mythology, which Le Guin enjoyed reading as a child, is also visible in much of her work: for example, the short story "The Dowry of Angyar" is described as a retelling of a Norse myth.
xxx/ellauri225.html on line 269: Dad´s discipline of cultural anthropology had a powerful influence on Le Guin´s writing. Her father Alfred Kroeber is considered a pioneer in the field, and was a director of the University of California Museum of Anthropology: as a consequence of his research, Le Guin was exposed to anthropology and cultural exploration as a child. In addition to myths and legends, she read such volumes as The Leaves of the Golden Bough by Lady Frazer, a children´s book adapted from The Golden Bough, a study of myth and religion by her husband James George Frazer. She described living with her father´s friends and acquaintances as giving her the experience of the other sex. The experiences of Ishi, in particular, were influential on Le Guin, and elements of his story have been identified in works such as Planet of Exile, City of Illusions, and The Word for World Is Forest and The Dispossessed.
xxx/ellauri225.html on line 271: Several scholars have commented that Le Guin´s writing was influenced by Carl Jung, and specifically by the idea of Jungian archetypes. In particular, the shadow in A Wizard of Earthsea is seen as the Shadow archetype from Jungian psychology, representing Ged´s pride, fear, and desire for power. Le Guin discussed her interpretation of this archetype, and her interest in the dark and repressed parts of the psyche, in a 1974 lecture. She stated elsewhere that she had never read Jung before writing the first Earthsea books. Other archetypes, including the Mother, Animus, and Anima, have also been identified in Le Guin´s writing.
xxx/ellauri225.html on line 273: Philosophical Taoism had a large role in Le Guin´s world view, and the influence of Taoist thought can be seen in many of her stories. Many of Le Guin´s protagonists, including in The Lathe of Heaven, embody the Taoist ideal of leaving things alone. The anthropologists of the Hainish universe try not to meddle with the cultures they encounter, while one of the earliest lessons Ged learns in A Wizard of Earthsea is not to use magic unless it is absolutely necessary. Taoist influence is evident in Le Guin´s depiction of equilibrium in the world of Earthsea: the archipelago is depicted as being based on a delicate balance, which is disrupted by somebody in each of the first three novels. This includes an equilibrium between land and sea, implicit in the name "Earthsea", between people and their natural environment, and a larger cosmic equilibrium, which wizards are tasked with maintaining. Another prominent Taoist idea is the reconciliation of opposites such as light and dark, or good and evil. A number of Hainish novels, The Dispossessed prominent among them, explored such a process of reconciliation. In the Earthsea universe, it is not the dark powers, but the characters´ misunderstanding of the balance of life, that is depicted as evil, in contrast to conventional Western stories in which good and evil are in constant conflict, wearing white and black stezons, respectively. The idea of leaving good enough alone, in particular, is deeply un-American.
xxx/ellauri225.html on line 275: Although Le Guin is primarily known for her works of speculative fiction, she also wrote realistic fiction, non-fiction, poetry, and several other literary forms, which makes her work quite difficult for librarians to classify. Her writings received critical attention from mainstream critics, critics of children´s literature, and critics of speculative fiction. Le Guin herself said that she would prefer to be known as an "American novelist". Le Guin´s transgression of conventional boundaries of genre led to literary criticism of Le Guin becoming "Balkanized", particularly between scholars of children´s literature and speculative fiction. Commentators have noted that the Earthsea novels specifically received less critical attention because they were considered children´s books. Le Guin herself took exception to this treatment of children´s literature, describing it as "adult chauvinist piggery". In 1976, literature scholar George Slusser criticized the "silly publication classification designating the original series as 'children's literature'", while in Barbara Bucknall´s opinion Le Guin "can be read, like Tolkien, by ten-year-olds and by adults. These stories are ageless because they deal with problems that beset us at any age."
xxx/ellauri225.html on line 277: Several of Le Guin´s works have featured stylistic or structural features that were unusual or even subversive. The heterogeneous structure of The Left Hand of Darkness, described as "distinctly post-modern" (eek!), was unusual for the time of its publication. This was in marked contrast to the structure of (primarily male-authored) traditional science fiction, which was straightforward and linear. The novel was framed as part of a report sent to the Ekumen by the protagonist Genly Ai after his time on the planet Gethen, thus suggesting that Ai was selecting and ordering the material, consisting of personal narration, diary extracts, Gethenian myths, and ethnological reports. Earthsea also employed an outlandishly unconventional narrative form described by scholar Mike Cadden (Princeton U Senior Lecturer in Theater) as "free indirect discourse", in which the feelings of the protagonist are not directly separated from the narration, making the narrator seem sympathetic to the characters, and removing the skepticism towards a character´s thoughts and emotions that are a feature of more direct narration. Cadden suggests that this method leads to younger readers sympathizing directly with the characters, making it an effective technique for young-adult literature like Flaubert or Zola.
xxx/ellauri225.html on line 281: A number of Le Guin´s writings, including the Earthsea series, challenged the conventions of epic fantasies and myths. Many of the protagonists in Earthsea were dark-skinned individuals, in comparison to the white-skinned heroes more traditionally used; some of the antagonists, in contrast, were white-skinned, a switching of race roles that has been critically remarked upon by multiple critics. In a 2001 interview, Le Guin attributed the frequent lack of character illustrations on her book covers to her choice of non-white protagonists. LOL haha! She explained this choice, saying: "most people in the world aren't white. Why in the future would we assume they are?" Her 1985 book Always Coming Home, described as "her great experiment", included a story told from the perspective of a young protagonist, but also included poems, rough drawings of plants and animals, myths, and anthropological reports from the matriarchal society of the Kesh, a fictional people living in the Napa valley after a catastrophic global flood.
xxx/ellauri225.html on line 286: Gethen was portrayed as a society without war, as a result of this absence of fixed gender characteristics, and also without sexuality as a continuous factor in social relationships. Gethenian culture was explored in the novel through the eyes of a Terran, whose masculinity proves a barrier to cross-cultural communication. Outside the Hainish Cycle, Le Guin´s use of a female protagonist in The Tombs of Atuan, published in 1971, was described as a "significant exploration of womanhood".
xxx/ellauri225.html on line 294: Le Guin responded to these critiques in her subsequent writing. She intentionally used feminine pronouns for all sexually latent Gethenians in her 1995 short story "Coming of Age in Karhide", and in a later reprinting of "Winter's King", which was first published in 1969. "Coming of Age in Karhide" was later anthologized in the 2002 collection The Birthday of the World, which contained six other stories featuring unorthodox sexual relationships and marital arrangements. She also revisited gender relations in Earthsea in Tehanu, published in 1990. This volume was described as a rewriting or reimagining of The Tombs of Atuan, because the power and status of the female protagonist Tenar are the inverse of what they were in the earlier book, which was also focused on her and Ged. During this later period she commented that she considered The Eye of the Heron, published in 1978, to be her first work genuinely centered on a woman.
xxx/ellauri225.html on line 300: Each volume of Anals of the Western Shore also describes the coming of age of its protagonists, and features explorations of being enslaved to one´s own power. The process of growing up is depicted as seeing beyond narrow choices the protagonists are presented with by society. In Gifts, Orrec and Gry realize that the powers their people possess can be used in two ways: for control and dominion, or for healing and nurturing. Which will it be? This recognition allows them to take a third choice, viz. make like a tree and leave. This wrestling with choice has been compared to the choices the characters are forced to make in Le Guin´s short story "The Ones Who Walk Away from Omelas". Similarly, Ged helps Tenar in The Tombs of Atuan to value herself and to find choices that she did not see, leading her to leave the Tombs with him. But remember, Le Guin never left Portland where her wimpy husband could barely hold a teaching job.
xxx/ellauri225.html on line 302: Alternative social and political systems are a recurring theme in Le Guin´s writing. Critics have paid particular attention to The Dispossessed and Always Coming Home, although Le Guin explores related themes in a number of her works, such as in "The Ones Who Walk Away From Omelas". The Dispossessed is an anarchist utopian novel, which according to Le Guin drew from pacifist anarchists, including Peter Kropotkin, as well as from the counterculture of the 1960s and 1970s. Le Guin has been credited with "[rescuing] anarchism from the cultural ghetto to which it has been consigned", and helping to bring it into the intellectual (capitalist) mainstream. Fellow author Kathleen Ann Goonan wrote that Le Guin´s work confronted the "paradigm of insularity toward the suffering of people, other living beings, and resources", and explored "life-respecting sustainable alternatives".
xxx/ellauri225.html on line 304: The Dispossessed, set on the twin planets of Urras and Anarres, features a planned anarchist society depicted as an "ambiguous utopia". The society, created by settlers from Urras, is materially poorer than the wealthy society of Urras, but ethically and morally more advanced. Unlike classical utopias, the society of Anarres is portrayed as neither perfect nor static; the protagonist Shevek finds himself traveling to Urras to pursue his research. Nonetheless, the misogyny and hierarchy present in the authoritarian society of Urras is absent among the anarchists, who base their social structure on cooperation and individual liberty. The Eye of the Heron, published a few years after The Dispossessed, was described as continuing Le Guin´s exploration of human freedom, through a conflict between two societies of opposing philosophies: a town inhabited by descendants of pacifists, and a city inhabited by descendants of criminals.
xxx/ellauri225.html on line 306: Always Coming Home, set in California in the distant future, examines a warlike society, resembling contemporary American society, from the perspective of the Kesh, its pacifist neighbors. The society of the Kesh has been identified by scholars as a feminist utopia, which Le Guin uses to explore the role of technology. Scholar Warren Rochelle stated that it was "neither a matriarchy nor a patriarchy: men and women just are". Ich bin nur. "The Ones Who Walk Away From Omelas", a parable depicting a society in which widespread wealth, happiness, and security, comes at the cost of the continued misery of a single child, has also been read as a critique of contemporary American society. The Word for World is Forest explored the manner in which the structure of society affects the natural environment; in the novel, the natives of the planet of Athshe have adapted their way of life to the ecology of the planet. The colonizing human society, in contrast, is depicted as destructive and uncaring; in depicting it, Le Guin also critiqued colonialism and imperialism, driven partly by her disapproval for U.S. intervention in the Vietnam War.
xxx/ellauri225.html on line 308: Warren Rochelle lives and writes in Charlottesville, VA. He retired from the University of Mary Washington in 2020, after 20 years of teaching English. He earned a BA in English from the University of North Carolina at Chapel Hill in 1977, followed by an MS in library science at Columbia University in 1978. After eleven years as a school librarian, he returned to school to earn his MFA in 1991, followed by his PhD in 1997, both from UNC Greensboro.
xxx/ellauri225.html on line 310: Other social structures are examined in works such as the story cycle Four Ways to Forgiveness, and the short story "Old Music and the Slave Women", occasionally described as a "fifth way to forgiveness". Set in the Hainish universe, the five stories together examine revolution and reconstruction in a slave-owning society. According to above mentioned Rochelle, the stories examine a society that has the potential to build a "truly human community", made possible by the Ekumen´s recognition of the slaves as human beings, thus offering them the prospect of freedom and the possibility of utopia, brought about through revolution. Slavery, justice, and the role of women in society are also explored in Anals of the Western Shore.
xxx/ellauri225.html on line 329: I told my literature students about Ursula K. Le Guin today, squeezing a few minutes for her into a class on American science fiction writers of color, a class where she didn’t strictly speaking belong – though to be honest, I rather think she’d improve almost any class. I told them about the six books that comprise Earthsea, about the gender-bending brilliance of The Left Hand of Darkness, the anarchist explorations in The Dispossessed, the stories in The Birthday of the World and Four Ways to Forgiveness (many of which I teach, gratefully). I mentioned her National Book Award, and her host of awards in science fiction and fantasy. I gave them her story “The Ones Who Walk Away from Omelas,” which is one of the most brilliant, uncomfortable stories I’ve ever read. But no blow-by-blow romps in the sack, alas.
xxx/ellauri225.html on line 343: Writing about the provocative literary critic Harold Bloom is an intimidating affair. Everything about Bloom is daunting, particularly his noxious public persona. He will occasionally try to conceal it by condescendingly addressing his interviewer as “dear.” He rarely seems to notice whom he is speaking with, or what they are feeling. He can erupt into long passages of Shakespeare, Whitman or Yeats from memory—a circus act of stunning recall as he approaches 90. But unlike critics such as the late Lionel Trilling or Daniel Mendelsohn, for whom literary criticism is a tool to examine the crucial moral, social, and political questions of our time, Bloom insists that literature be studied purely for aesthetics.
xxx/ellauri225.html on line 347: In the 1960s, the New Criticism, which since has taken hold at most American universities, came into vogue, insisting that literature be reexamined through multiple lenses so that new interpretations and voices would flourish. Elaborate curriculums looked at literature through different prisms: gay, feminist, Marxist, deconstructionist and others. Bloom was enraged. He spent decades lambasting the New Criticism, refusing to have anything to do with these critics and labeling them derisively as “the school of resentment.” Many resented his elitism.
xxx/ellauri225.html on line 351: Although God was out of the picture, a spiritual hunger remained. For a time, when he was friends for a brief stint with an elderly Gershom Scholem, he was intrigued by mysticism, hopeful it might offer him something the Jewish God did not. He often said he was appalled by the very notion of Yahweh, whom he described as an “uncanny, dangerous, altogether outrageous God,” who seemed to take a perverse pleasure in appearing when he was least needed and disappearing when he was needed most.
xxx/ellauri225.html on line 357: There are stunning passages from literature that have moved him for decades. There is poetry, prose, and criticism from John Milton, Dr. Samuel Johnson, Phil Collins, Thomas Gray, Blake, Wordsworth, Coleridge, Shelley, Keats, Tennyson, Browning, Swinburn, Elizabeth Bishop, John Ashbery and James Merrill Hintikka. Bloom meditates on the Hebrew prophets, the Kabbalah, Psalms, Job, the Song of Songs, and Ecclesiastes. And of course, his beloved Shakespeare.
xxx/ellauri225.html on line 372: About Shakespeare, however, Bloom is nothing short of reverential: “My religion is the appreciation of high literature. Shakespeare is the summit. Revelation for me is Shakespearean or nothing.” He admits that much about the Bard still bewilders him. In a moment of rare vulnerability, Bloom admits he longs for more life. Bloom explains his theory of “self-otherseeing,” which allows one to glimpse parts of one’s self that are hidden from conscious view. “Self-otherseeing” also describes “the double-consciousness of observing our own actions and offerings as though they belong to others and not to ourselves.” Bloom insists that Shakespeare’s characterizations of Hamlet, Iago, Cleopatra and Falstaff use “self-othering,” and by watching them we inadvertently learn to think more seriously about ourselves. But he doesn’t show us how this has applied to him, only the declaration that it does so. We are left mystified and dubious.
xxx/ellauri225.html on line 384: Provoked and inspired by T. S. Eliot, Crane wrote modernist poetry that was difficult, highly stylized, and ambitious in its scope. In his most ambitious work, The Bridge, Crane sought to write an epic poem, in the vein of The Waste Land, that expressed a more optimistic view of modern, urban culture than the one that he found in Eliot´s work. But he FAILED! In the years following his suicide at the age of 32, Crane has been hailed by playwrights, poets, and literary critics alike (including Robert Lowell, Derek Walcott, Tennessee Williams, and Harold Bloom), as being one of the most influential poets of his generation.
xxx/ellauri225.html on line 394: Crane returned to New York in 1928, living with friends and taking temporary jobs as a copywriter, or living off unemployment and the charity of friends and his father. For a time he lived in Brooklyn at 77 Willow Street until his lover, Opffer, invited him to live in Opffer´s father´s home at 110 Columbia Heights in Brooklyn Heights. Crane was overjoyed at the views the location afforded him. He wrote his mother and grandmother in the spring of 1924:
xxx/ellauri225.html on line 404: In Paris in February 1929, Harry Crosby, who with his wife Caresse Crosby owned the fine arts press Black Sun Press, offered Crane the use of their country retreat, Le Moulin du Soleil in Ermenonville. They hoped he could use the time to concentrate on completing The Bridge. Crane spent several weeks at their estate where he roughed out a draft of the "Cape Hatteras" section, a key part of his epic poem. In late June that year, Crane returned from the south of France to Paris. Crosby noted in his journal, "Hart C. back from Marseilles where he slept with his thirty sailors and he began again to drink Cutty Sark." Crane got drunk at the Cafe Select and fought with waiters over his tab. When the Paris police were called, he fought with them and was beaten. They arrested and jailed him, fining him 800 francs. After Hart had spent six days in prison at La Santé, Crosby paid Crane´s fine and advanced him money for the passage back to the United States, where he finally finished The Bridge. The work received poor reviews, and Crane´s sense of failure became crushing. He had completely and irrevocably FAILED!
xxx/ellauri225.html on line 410: Crane´s critical effort, like those of Keats and Rilke, is mostly to be found in his letters: he corresponded regularly with Allen Tate, Yvor Winters, and Gorham Munson, and shared critical dialogues with Eugene O´Neill, William Carlos Williams, E. E. Cummings, Sherwood Anderson, Kenneth Burke, Waldo Frank, Harriet Monroe, Marianne Moore, and Gertrude Stein. He was also an acquaintance of H. P. Lovecraft, who eventually would voice concern over Crane´s premature aging due to alcohol abuse. Most serious work on Crane begins with his letters, selections of which are available in many editions of his poetry; his letters to Munson, Tate, Winters, and his patron, Otto Hermann Kahn, are particularly insightful. His two most famous stylistic defenses emerged from correspondences: his "General Aims and Theories" (1925) was written to urge Eugene O´Neill´s critical foreword to White Buildings, then passed around among friends, yet unpublished during Crane´s life; and the famous "Letter to Harriet Monroe" (1926) was part of an exchange for the publication of "At Melville´s Tomb" in Poetry. The literary critic Adam Kirsch has argued that "Crane has been a special case in the canon of American modernism, because his reputation was never quite as secure as that of Eliot or Stevens. In fact he FAILED."
xxx/ellauri225.html on line 416: Recent criticism has suggested reading Crane´s poems—"The Broken Tower", "My Grandmother´s Love Letters", the "Voyages" series, and others—with an eye to homosexual meanings in the text. Queer theorist Tim Dean argues, for instance, that the obscurity of Crane´s style owes partially to the necessities of being a semi-public homosexual—not quite closeted, but also, as legally and culturally necessary, not open: "The intensity responsible for Crane´s particular form of difficulty involves not only linguistic considerations but also culturally subjective concerns. This intensity produces a kind of privacy that is comprehensible in terms of the cultural construction of homosexuality and its attendant institutions of privacy."
xxx/ellauri225.html on line 425: Brian Reed has contributed to a project of critical reintegration of queer criticism with other critical methods, suggesting that an overemphasis on the sexual biography of Crane´s poetry can skew a broader appreciation of his overall work. In one example of Reed´s approach, he published a close reading of Crane´s lyric poem, "Voyages", (a love poem that Crane wrote for his lover Emil Opffer) on the Poetry Foundation website, analyzing the poem based strictly on the content of the text itself and not on outside political or cultural matters. We can faintly hear Harold Bloom clap his hands in the body bag.
xxx/ellauri225.html on line 429: Important mid-century American poets, such as John Berryman and Robert Lowell, cited Crane as a significant influence. Both poets also wrote about Crane in their poetry. Berryman wrote him one of his famous elegies in The Dream Songs, and Lowell published his "Words for Hart Crane" in Life Studies (1959): "Who asks for me, the Shelley of my age, / must lay his heart out for my bed and board." Lowell thought that Crane was the most important American poet of the generation to come of age in the 1920s, stating that "[Crane] got out more than anybody else ... he somehow got New York City (though an Ohio hick); he was at the center of things in the way that no other poet was." Lowell also described Crane as being "less limited than any other poet of his generation." Talk to the hand, they were both abysmal FAILURES!
xxx/ellauri225.html on line 463: Vitun huara mitä siäl huurat huusi Rauhalle karkeampi turkkulaispojista. Lähe nyt menee lesbo komppasi puolikarkea.
xxx/ellauri225.html on line 465: Burre messuaa kuin reppuperse persu, Rauha koittaa turhaan toppuutella. Onkohan Staffan ize tollanen koleerinen hukkapätkä? Todennäköisesti on.
xxx/ellauri225.html on line 490: Nimenomaan ranskalaiset ovat Killen siis Waltin tukassa. Kille Kimalaisessa on väkivaltaa, pornoa ja pilakuvia Muhammedista. Alex on USA-myönteinen ja siis Killen puolella. Alex halaa Burtia hampaat irvessä ja koittaa turhaan napittaa sitten shorzinsa. Napit oli lentäneet mikä minnekin.
xxx/ellauri225.html on line 585: Hahah tää kohta oli ainut tähän asti naurattanut, missä neuvostovakoojat veti turpaan Kobbattia niin että hampaat helisivät. Lisää samaa ja isommat lusikat! Olisivat ampuneet sitä muniin niinkuin meinasivat!
xxx/ellauri225.html on line 595: No nyt on Burt-turd pukerrettu läpi. Porvarien paskalehdet kehuvat vielä takakannessa:
xxx/ellauri225.html on line 640: Ei Ruåzin hampaisiin asti aseistetut mellakkapolliisit ennää ole hiusverkkoisten palkkasotureiden kippeitä. 91:an Karlsson voi keskittyä räjäyttelemään kaasuputkia.
xxx/ellauri225.html on line 658: tures.com/api/img.php?e=gif&s=c&file=QnVja2xlcy8yMDIwLzA1L0J1Y2tsZXMuMjAyMDA1MzBfMTUzNi5naWY=" width="80%" />
xxx/ellauri227.html on line 10: font-family: 'UnifrakturMaguntia';
xxx/ellauri227.html on line 11: src: url(http://grapson.com/fonts/UnifrakturMaguntia.ttf);
xxx/ellauri227.html on line 79: – Niinpä pakkasin suklaamunia autoon paluumatkalle evääksi ja vedin niitä hyvin antaumuksella. Niin antaumuksella itse asiassa, että päädyin ajamaan ylinopeutta ja koko komeus tallentui valvontakameraan. Halusin uskoa, että ylinopeus olisi ollut sen verran pieni, ettei postia välttämättä olisi tullut... mutta se oli turha toivo, Tallgren kirjoittaa ja jatkaa:
xxx/ellauri227.html on line 196: – Jag tror att det finns ett sug efter såpor. Att komma på idéer, karaktärer och bygga upp världar har aldrig varit ett problem för mig. Att få göra en såpa är något jag drömt om i över tio år och jag lovar att den innehåller allt, maktkamp, förbjuden kärlek, pengar och så lite mord också naturligtvis. Kolla bara teasern härnere.
xxx/ellauri227.html on line 198:
xxx/ellauri227.html on line 206: Erika ja sen pikkusisko tuo mieleen Schnellerien taloriidan. Hyvinkasvatettu Erika lyö pikkusiskolle luurin korvaan. Camilla ei pidä läskeistä tädeistä, tietystikään ei koska se on ize ex-läski. Quondam mätisäkki mätisäkkique futura.
xxx/ellauri227.html on line 226: Ryssäviha on nykytilanteessa aivan väistämätöntä. Asenteet lieventyvät joskus aikanaan kun ryssä on lyöty ja pax americana saatu ulotetuxi Ukrainaan. Venäläisten täytyy ansaita lännen luottamus nöyrillä teoilla, venäläisten sanaan luottaminen on tällä hetkellä täällä valtameediassa ihan nollissa. Suomalaisten teilaaminen sivistymättömiksi ja riitaa haastaviksi autoihin laitettujen lappujen perusteella on täysin kohtuutonta tässä maailman tilanteessa. Eiköhän tuosta sivistyksestä ole puutetta enemmän siellä naapurin puolella? Nekulturnyje ovat Putinin porukat meihin nurjiin persuihin verrattuna. Vihapuheen liimaaminen vaikka autoon laitetulla lapulla on meillä demokratioissa ihan sallittua, ize asiassa suotavaa.
xxx/ellauri227.html on line 247: Määttä on kotoisin pohjoisesta. Sotilasarvoltaan Määttä on sotamies. Neljännessä luvussa Määttä eksyy hetkeksi komppaniasta, mutta löytää itse takaisin. Hyökkäysvaiheen aikana Määttä on seisomassa kovennetun munan vatkauxesta Lehdon ja Rahikaisen kanssa. Hyökkäysvaiheen aikana Määttä palkitaan toisen luokan vapaudenmitalilla. Petroskoissa hänet ylennetään korpraaliksi. Lahtisen kaaduttua Määtästä tulee ryhmänjohtaja. Kun konekiväärit perääntymisvaiheessa upotetaan lampeen Määtän ryhmän kivääri on se, joka jätetään komppanialle matkamuistoksi. Paska reisu mutta tulipahan tehtyä. Määttä ylennetään sodan aikana vielä alikersantiksi. Ennen kaatumistaan Koskela kiittää Määttää sitkeästä konekiväärin kantamisesta. Määttä selviää sodasta haavoittumatta. Määttä oli sontimaton tutilas joka turvautui vain henkiseen väkivaltaan.
xxx/ellauri227.html on line 313: Liza taitaa olla oikeistoläjä sen lisäxi että on uskovainen. Victoria-stadion on wau-arkkitehtuuria suoraan mäen sisässä. Paizi ei Tukkiholmassa ole sellaista, se on kuvittellinen. "Luonnonsuojelijat olivat tietenkin nostaneet metelin, sen ne tekivät aina kun muutama puu kaadettiin." Lie turha toivoa että joku konnista lasauttaisi tän sietämättömän nuuskija-Bengzonin hengiltä. Paskiainen välittää vähät viranomaiskielloista ja juoxee ezimässä klikkiozikoiden aiheita. Tosi hyvä että Tukholman kuvitteellinen Olympiastadion on liisteinä. "Hän oli sekä lahjakas että kunnian himokas, jälkimmäinen ominaisuus oli tärkeämpi." Joo selkeästi tää kirja on erittäinkin limainen. Vittu että mä inhoon nenäkkäitä toimittajia! Ne saisi kaikki listiä! Tää on niin vanha turaus että valokuvaajat käyttää filmirullia. Muut tyhjäntoimittajat eivät (tietenkään) huomaa mitään, Minni Hiiri on ainoa tarkkasilmäinen. Lyijykynä-Annika hymyili. Muiden kuulakärkikynät eivät toimineet. He istuivat saappiautoon ja pitivät moottoria tyhjäkäynnillä. Niinpä tietysti. Vittu että Ilta-Pulut on vastenmielisiä. Hyi hitto, iljettävää. Kumpa pienet kallonpalat olisivat Annikasta. Mutta ei. Räjäyttäjän nimi on Beata Ekesjö. Kazoin epilogista. Kirja on v:lta 1998. Beettanauhat pyörivät. Sellainen oli Jönsilläkin lainassa. Uusinta tekniikkaa. Tuliko uhrista jauhelihaa? Annika nielaisi sylkeä ja nyökkäsi. Kiva kivaa! (K)
xxx/ellauri227.html on line 335: Nelikymppinen suikulainen blondi sveduämmä Linda Staaf on kiivennyt reittä myöten korkealle Ruåzin viranomaisissa, eikä vaan yhtä reittä vaan kahta: ensin rillipäisen poliisipäällikön laihaa reittä myöten huippupalkoille poliisikunnassa valonarkoihin turvallisuushommiin merkonomin pohjakoulutuxella, sitten jatkoreisi Ruåzin lähinnä huvittuneisuutta herättävän maanpuolustuxen johdossa. Korruptio rehottaa ja huippujätkien pallit eikun heiluvat Lindan perseessä. Hyvä ettei kaverit sentään ole naiveja. Ne tietävät millä reijällä ne puuhaavat.
xxx/ellauri227.html on line 337: Hon växte upp i Östersund där mamman var Norrlands första kvinnliga polis och pappan drev åkeri. Hennes deckare ”Ulv i fårakläder” gavs ut 2018. Eli ensin turkista tappiin ja kruunun taskusta lisää turkista ja sitten kynäilemään krimirompskuja. Että osaa svedut olla pellejä!
xxx/ellauri227.html on line 344: Despite the titillating title, there's no sex to speak of in Marklund's second thriller featuring Swedish reporter Annika Bengtzon. The events in this book precede those in The Bomber, which introduced Annika as a successful newspaper editor. Here we see her eight years earlier, working as a summer intern at the same Stockholm paper. A young stripper's body is found in a city park, and as Annika and her colleagues investigate, they discover some strange links between the murder, high-ranking Swedish officials, and an illegal espionage operation long since disbanded. Meanwhile, Annika is struggling with a clingy boyfriend and learning the ins and outs of reporting in a competitive environment. These struggles are more compelling than the crimes she is investigating, and the action tends to move at a snail's pace until the rushed climax. However, fans of The Bomber will enjoy a second dose of spunky Annika and the realistic newsroom scenes. An author's note gives helpful background information on Swedish politics and the real-life inspiration for the story.
xxx/ellauri227.html on line 451: Vertaa Future- ja Outcomes-kortteja (kortit 4 ja 10). Miten lähitulevaisuuden tapahtumat vaikuttavat tai vaikuttavat kokonaistulokseen? Pitääkö querentin hallita näitä tapahtumia tietyllä tavalla oikeiden tulosten luomiseksi? Katso jälleen neuvoja-kortti (kortti 7) saadaksesi lisätietoja.
xxx/ellauri227.html on line 470: tur/literarischewelt/mobile100429076/8262506367-ci102l-w1024/Liza-Marklund-DW-Kultur-Helsinki-jpg.jpg" height="400px" />
xxx/ellauri227.html on line 503: Aurinko Härässä tarkoittaa, että Brigit loistaa auttamalla muita tuntemaan olonsa turvalliseksi luontaisen ja luonnollisen vakauden, maadoittumisen ja maanläheisen luovuuden kautta.
xxx/ellauri227.html on line 504: Brigit voi auttaa asiakkaitaan tuntemaan olonsa turvalliseksi ja rakentamaan vakaamman perustan (omalle) liiketoiminnalleen.
xxx/ellauri227.html on line 515: Hän alkoi tutkia ja analysoida kortteja vasta kun kuvio eli valmis. Hän tarkasteli tilannettaan mietteliäänä. Hänen peruskorttinsa oli Miekkojen kolmonen eli Saturnus Vaa´assa Patricia nyökkäsi, se oli oikeastaan päivänselvää. Miekkojen kolmonen symbolisoi surua ja kolmen ihmisen välisissä suhteissa esiintyvää jännitettä. Häntä kehotettiin tekemään sel- keitä ja yksiselitteisiä päätöksiä. Peruskortin päällä poikittain oleva kortti, joka siis häiritsi hänen päätöksentekoaan, oli tietenkin Suurten Salaisuuksien viidestoista kortti. Paholainen, miessukupuoli. Tämän selvempää ei voinut olla. Selvää pässinlihaa. Seikka on saletti.
xxx/ellauri227.html on line 556:
xxx/ellauri227.html on line 573: Pitäs varmaan kazoa sensijaan joku "Jami" video. No kazottiin sensijaan "Sofia Karppi" jämäri, kokonaan suometettu sveduilta huolella apinoitu nuaaripläjäys. Kävi ilmi että stadissakin on yöllä pimeää, on äveriäitä sijoittajia jobsinnäkösessä turtlenekissä ja välttämätön token apuneekeri, silverbäk pomo poliisi (ei sentään ämmä Suomessa, paizi Raidissa), kilpailua tiimissä, ikäviä perheoloja, puukon kanssa heiluvia sekakäyttäjiä, sähläystä pyssy tanassa rönttöisissä kulisseissa, you name it. Pääosan esittäjä kähmi Anni Sinnemäen avustuksella izelleen kivitalon Meilahdesta. Ei kyllä tässä olis poliisille töitä hemmetti. "Arabialaisen kädenpuristuxen" tunisialainen romukauppias sanoi että tunisialaiset miehet ovat huolissaan globalisaatiosta: länkkärihapatuxen fölissä menee tuniisien perinteinen kulttuuri. Niinpä näyttää menevän Suomenkin, kiitos "Sofia Karppi" tyyppisten angloviihteen päälleäänitysten. Raid, tule takaisin!
xxx/ellauri227.html on line 579: Erkoista näin viime vuosisadan puolivälissä syntyneelle kazojalle on miten paljon juonenkuljetus perustuu taskupuhelinten pirinään. Philip Marlowe sanoi: kun juoni tyssähtää, pane mies tulemaan sisään ovesta pyssy kädessä. Nyze sanoisi: laita känny pirisemään jonkun taskussa: hei mun on ihan pakko ottaa tää. Ja sitton outoa että vaikka näitä rainoja tehdään jollain miljoonabudjeteilla ja mukana on jos jonkinlaista kallista feikkitekniikkaa, ei ole varaa ostaa komeljanttareille edes vaihtoasuja. Alexi Hoikkalakin miljonääri häslää koko ajan samassa turtleneck-villapaidassa. Olis varmaan syytä vaihtaa vähitellen, se on varmaan jo ärhäkän hienhajuinen.
xxx/ellauri228.html on line 10: font-family: 'UnifrakturMaguntia';
xxx/ellauri228.html on line 11: src: url(http://grapson.com/fonts/UnifrakturMaguntia.ttf);
xxx/ellauri228.html on line 41: Is it not true that, bereft of all sense of decency and ethical restraints, both these miscreants then emptied on the rocks of lifeless Earth six barrels of gelatinous glue, rancid, plus two cans of albuminous paste, spoiled, and that to this ooze they added some curdled ribose, pentose, and levulose, and-as though that filth were not enough-they poured upon it three large jugs of a mildewed solution of amino acids, then stirred the seething swill with a coal shovel twisted to the left, and also used a poker, likewise bent in the same direction, as a consequence of which the proteins of all future organisms on Earth were LEFT-handed?! And finally, is it not true that God, suffering at the time from a boner and moreover egged on by Lorrd, who was reeling from an excessive intake of intoxicants, did willfully and knowingly jerk off into that protoplasmal matter, and, having infected it thereby with the most virulent viruses, guffawed that he had thus breathed 'the fucking breath of life' into those miserable evolutionary be ginnings?!
xxx/ellauri228.html on line 85: Peniksen varren ollessa sisällä - koko varren pituudelta ja syvälle lantionpohjaan ulottuen - on paisuvaiskudos mielissään. Kun se täyttyy verellä, penis jäykistyy. Tällöin penis turpoaa, kovenee ja nousee jäykkänä pystyyn. Samalla kivekset kohoavat hieman ylöspäin ja piristyvät pikku lihapullixi. Juuri ennen ruiskahdusta penis venyy pituutta aivan erityisesti. Kun kamat ovat pussissa, penis retkahtaa ja munat venähtävät taas ostoskassin näköisixi.
xxx/ellauri228.html on line 155: Sulje peräaukko kevyesti (laske viiteen) - rentouta hitaas ti (laske kymmeneen). Toista sama vielä kolme kertaa. Huom, älä rentouta liian kovasti, ettei pieru ture varren kanssa!
xxx/ellauri228.html on line 200: Tänä vuonna hän on ollut tekemässä Väestöliiton Lapsi ja seksuaalisuus -sivustoa. Sekin muistuttaa, että seksuaalikasvatus alkaa, kun lapset ovat pieniä. On turha opettaa lapsille vaikka sitä, että pylly tai pippeli ovat vessasanoja – eivät ole, mutta lavuaari ja pönttö ovat.
xxx/ellauri228.html on line 214: Yritystoiminta perustuu raaka-ainevaroihin, joita jalostavat muun muassa Kanteleen voima, Vapo sekä Valio, jonka Haapaveden-tehdas tunnetaan erityisesti Oltermanni-juuston valmistajana. Haapaveden Eskolanniemessä on toiminut myös maailman suurin yksinomaan sähköä tuottava turvevoimalaitos. Haapavedellä ilmestyy Haapavesi-paikallislehti. Lehti kirjoittaa usein oman kylän tytöstä Raisa Cacciatoresta, joka asuu Espoossa. Raisan kreisi isä uskoi olevansa jälleensyntynyt mezästäjä. Chicken cacciatore, mezästäjän kana. LOL.
xxx/ellauri228.html on line 221: Stanislaw Lem oli älyllinen ja monipuolinen tieteiskirjailija. Hänen tunnetuimpia teoksiaan ovat Solaris, Futurologinen kongressi ja Tähtipäiväkirjat.
xxx/ellauri228.html on line 231: Koska Lwówin alue liitettiin osaksi Neuvosto-Ukrainaan, Lemin perhe "joutui" muuttamaan Krakovaan vuonna 1946. Siellä Lem sai opintonsa päätökseen. Hän ei kuitenkaan hankkinut laillistetun lääkärin pätevyyttä, koska se olisi tiennyt palvelusta sotilaslääkärinä. Hän tyytyi pelkkään opintosuoritusdiplomiin, jonka turvin hän saattoi tehdä tieteellistä työtä. Vuonna 1953 hän meni naimisiin Barbara Leśniakin kanssa; vuonna 1968 liitosta syntyi poika, Tomasz.
xxx/ellauri228.html on line 237: Lem oli monikielinen: hän osasi puolaa, latinaa, saksaa, ranskaa, englantia, venäjää ja ukrainaa. Lem väitti, että hänen älykkyysosamääränsä testattiin lukiossa 180-vuotiaana. (LOL, siis se oli 180, mutta sitä Google-kääntäjän on vaikea uskoa.) Lem oli naimisissa Barbaran (o.s. Leśniak) Lemin kanssa kuolemaansa asti. Hiän kuoli 27. huhtikuuta 2016. Heidän ainoa poikansa Tomasz Lem [pl] syntyi vuonna 1968. Hän opiskeli fysiikkaa ja matematiikkaa Wienin yliopistossa ja valmistui fysiikan tutkinnosta Princetonin yliopistosta. Tomasz kirjoitti muistelman isästään Awantury na tle powszechnego ciążenia (Tantrums on the Background of the Universal Gravitation), joka sisältää lukuisia henkilökohtaisia tietoja Stanisław Lemistä. Kirjatakissa sanotaan, että Tomasz työskentelee Google-kääntäjänä ja hänellä on tytär Anna.
xxx/ellauri228.html on line 251: “The dark side clouds everything. Impossible to see, the future is.”
xxx/ellauri228.html on line 300: Lääketieteellistä psykologia tohtori Chris Keviniä lähestyy lähettiläs joka taistelee DBA: lle, yritykselle, joka ylläpitää Solaris -planeettaa kiertävää avaruusasemaa, joka välittää tiedemiesystävänsä tohtori Gibrarianin lähettämän viestin. Gibrarian pyytää Kelviniä tulemaan asemalle auttamaan epätavallisen ilmiön ymmärtämisessä, mutta ei halua selittää enempää. DBA ei ole varma, miten edetä, koska Solariksen opiskelutehtävä on sivuutettu eikä kukaan astronauteista halua palata kotiin. Lisäksi DBA on menettänyt yhteyden asemalle äskettäin lähetettyyn turvapartioon. Kevin suostuu soolotehtävään Solarikseen viimeisenä yrityksenä tuoda miehistö turvallisesti kotiin.
xxx/ellauri228.html on line 318: Psykologi Kris Kelvin saapuu Solariksen asemalle, tieteelliselle tutkimusasemalle, joka leijuu lähellä Solariksen valtameren pintaa. Sikäläiset tutkijat ovat tutkineet planeettaa ja sen merta vuosikymmeniä, enimmäkseen turhaan. Tieteellinen tieteenala, joka tunnetaan nimellä Solaristics, on rappeutunut vuosien varrella yksinkertaisesti tarkkailemaan, tallentamaan ja luokittelemaan valtameren pinnalla esiintyviä monimutkaisia ilmiöitä. Toistaiseksi tiedemiehet ovat laatineet vain monimutkaisen nimikkeistön ilmiöistä, eivätkä vielä ymmärrä, mitä tällainen toiminta todella tarkoittaa. Vähän ennen Kelvinin saapumista miehistö altisti valtameren aggressiivisemmalle ja luvattomammalle kokeilulle korkean energian röntgenpommituksella. Heidän kokeilunsa antaa odottamattomia tuloksia ja muuttuu psykologisesti traumaattiseksi heille yksilöllisesti puutteellisina ihmisinä.
xxx/ellauri228.html on line 320: Valtameren vastaus tähän tunkeutumiseen paljastaa ihmistieteilijöiden persoonallisuuksien syvemmät, piilotetut puolet paljastamatta mitään itse valtameren luonteesta. Se tekee tämän toteuttamalla fyysisiä äppejä, myös inhimillisiä; Kelvin kohtaa muistoja kuolleesta rakastajattarestaan ja syyllisyydestään sen "izemurhaan." Muiden tutkijoiden "vieraisiin" viitataan vain. Kaikki inhimilliset ponnistelut Solariksen toiminnan ymmärtämiseksi osoittautuvat turhiksi. Kuten Lem kirjoitti: "Näiden ilmiöiden erityispiirre näyttää viittaavan siihen, että havaitsemme eräänlaista rationaalista toimintaa, mutta tämän aurinkokunnan valtameren näennäisesti järkevän toiminnan merkitys on ihmisten ulottumattomissa." Hän kirjoitti myös, että hän päätti tietoisesti tehdä tuntevasta muukalaisesta valtameren välttääkseen persoonallisuuden ja antropomorfismin sudenkuopat kuvatessaan ensimmäistä kosketusta. Jotain genitaalihierontaa siitä olis muussa tapauxessa tullut auttamatta.
xxx/ellauri228.html on line 330:
xxx/ellauri228.html on line 341: Andrei Tarkovsky was born in the village of Zavrazhye in the Yuryevetsky District of the Ivanovo Industrial Oblast (modern-day Kadyysky District of the Kostroma Oblast, Russia) to the poet and translator Arseny Aleksandrovich Tarkovsky, a native of Yelysavethrad (now Kropyvnytskyi, Ukraine), and Maria Ivanova Vishnyakova, a graduate of the Maxim Gorky Literature Institute who later worked as a corrector; she was born in Moscow in the Dubasov family estate.
xxx/ellauri228.html on line 343: Andrei´s paternal grandfather Aleksandr Karlovich Tarkovsky (in Polish: Aleksander Karol Tarkowski) was a Polish nobleman who worked as a bank clerk. His wife Maria Danilovna Rachkovskaya was a Romanian language teacher who arrived from Iași. Andrei´s maternal grandmother Vera Nikolayevna Vishnyakova (née Dubasova) belonged to an old Dubasov family of Russian nobility that traces its history back to the 17th century; among her relatives was Admiral Fyodor Dubasov, a fact she had to conceal during the Soviet days. She was married to Ivan Ivanovich Vishnyakov, a native of the Kaluga Governorate who studied law at the Moscow State University and served as a judge in Kozelsk.
xxx/ellauri228.html on line 347: Tarkovsky spent his childhood in Yuryevets. He was described by childhood friends as active and popular, having many friends and being typically in the center of action. In his school years, Tarkovsky was a troublemaker and a poor student. His father left the family in 1937, subsequently volunteering for the army in 1941. He returned home in 1943, having been awarded a Red Star after being shot in one of his legs (which he would eventually need to amputate due to gangrene). Tarkovsky stayed with his mother, moving with her and his sister Marina to Moscow, where she worked as a proofreader at a printing press. Many themes of his childhood—the evacuation, his mother and her two children, the withdrawn father, the time in the hospital—feature prominently in his films. Dodi! Minähän sanoin!
xxx/ellauri228.html on line 349: From 1973 to 1974, he shot the film Zerkalo, a highly autobiographical and unconventionally structured film drawing on his childhood and incorporating some of his father´s poems. In this film Tarkovsky portrayed the plight of childhood affected by war. Tarkovsky had worked on the screenplay for this film since 1967, under the consecutive titles Confession, White day and A white, white day. From the beginning the film was not well received by Soviet authorities due to its content and its perceived elitist nature. Such third rate films also placed the film-makers in danger of being accused of wasting public funds, which could have serious effects on their future productivity. These difficulties are presumed to have made Tarkovsky play with the idea of going abroad and producing a film outside the Soviet film industry.
xxx/ellauri228.html on line 351: At a press conference in Milan on 10 July 1984, he announced that he would never return to the Soviet Union and would remain in Western Europe. He stated, "I am not a Soviet dissident, I have no conflict with the Soviet Government," but if he returned home, he added, "I would be unemployed." At that time, his son Andriosha was still in the Soviet Union and not allowed to leave the country. On 28 August 1985, Tarkovsky was processed as a Soviet Defector at a refugee camp in Latina, Italy, registered with the serial number 13225/379, and officially welcomed to the West.
xxx/ellauri228.html on line 365: Näyttääkin siltä että Andrei oli ihan tahalteen lukenut Solarista kuin piru raamattua, koska se oli ollut löytävinään siitä kaivatun isäpappansa runopläjäyxet (alla). turhaan Stanley koitti byzzöttää kirjan pointista, kyllä Andrew tiesi mitä se tahtoi filmata.
xxx/ellauri228.html on line 404: I´ll summon any of the centuries, Kuzun kaikki vuosisadat koolle,
xxx/ellauri228.html on line 409: The future is being accomplished now, Tulevaisuus saavutetaan nyt,
xxx/ellauri228.html on line 431: Yet for a corner whose warmth I could rely on Kuitenkin, lämpöisestä turvaisasta nurkasta
xxx/ellauri228.html on line 446: The year was 1945. Prostitution in America is a respectable business. The sisters weren’t talented and weren’t educated or good looking, but they certainly were not lacking in entrepreneurship. With few available choices, the Venezuela’s set up their business. "Rancho El Ángel" was a bordello featuring as the main dish, you guessed it, the four sisters. An attached bar serving hot mineral oil with ball bearings in it was added to increase the allure.
xxx/ellauri228.html on line 451: One of them, pictured above, died in prison. Her body was dragged outside by the guards and fed to the village mechanical rats. Several weeks later, the remaining bones were thrown in a nearby trash can. Served them right!
xxx/ellauri228.html on line 527: Vuonna 1986 Gardell tapasi Mark Levengoodin Sturebadet-uimahallissa. He ovat nykyisin naimisissa, ja heillä on 2002 syntynyt poika ja 2005 syntynyt tytär. Vuonna 1990 Gardell löi itsensä läpi showllaan ”En pall, en mikrofon och Jonas Gardell” (palli, mikki ja Mark Levervurst). Samana vuonna ilmestyi romaani Fru Levervursts öden och äventyr ja AIDS-opas Älä koskaan kuivaa ky-yneleitä ilman hanskoja.
xxx/ellauri228.html on line 540: Kirjan koko alkukielinen nimi kuuluu: The Life and Strange Surprising Adventures of Robinson Crusoe of York, Mariner: who lived Eight and Twenty Years, all alone in an uninhabited Island on the coast of America, near the Mouth of the Great River of Oroonoque; Having been cast on Shore by Shipwreck, wherein all the Men perished but himself. With An Account how he was at last as strangely deliver´d by Pirates. Written by Himself.
xxx/ellauri228.html on line 551: turMaguntia">
xxx/ellauri228.html on line 554: Zur gestrandeten Familie gehören der Vater, ein Pfarrer (parsons), der die Abenteuer erzählt, seine Ehefrau, die vier Knaben Fritz (16 Jahre), Ernst (14 Jahre), Jakob/Jack (12 Jahre) und Franz (9 Jahre) sowie die beiden Doggen Türk und Bill. Sie möchten ein neues Leben auf den Gewürzinseln beginnen. Auf dem Weg nach Australien werden sie mitten im Indischen Ozean infolge eines schweren Sturms schiffbrüchig, können aber noch eine ganze Menge von diversen Gebrauchsgegenständen und Tiere vom Schiff auf eine tropische Insel retten. Aber keine Mädchen! Hier lernen sie mit den vorhandenen Werkzeugen und mit den auf der Insel entdeckten Dingen umzugehen und diese zu nutzen. Aber keine Mädchen! So baut sich die Familie ein Baumhaus, lernt jagen und fischen und führt ein einfaches, aber zufriedenes Leben. Nach über zehn Jahren verschlägt es die englische Schiffbrüchige Jenny auf das verlassene Eiland. Sie wird von den Robinsons-Jungen feiernd in die Familie aufgenommen. (Na endlich!) Einige Zeit später nähert sich der Insel ein englisches Schiff. Die Eltern entschließen sich, mit einem Teil der Kinder auf „Neu-Schweizerland“ zu bleiben um dort mit ihnen alt zu werden. Fritz und Franz trennen sich gemeinsam mit Jenny dagegen von der Familie und reisen nach Europa zurück um eine ménage a trois in Ruhe zu genießen.
xxx/ellauri228.html on line 566: Charles Algernon Parsons (1854–1931), English engineer known for his invention of the steam turbine
xxx/ellauri228.html on line 589: Talcott Parsons was an American sociologist of the classical tradition, best known for his social action theory and structural functionalism. Parsons is considered one of the most influential figures in sociology in the 20th century.
xxx/ellauri228.html on line 593: The magazine format allowed for interviews, live music, features and even game shows. The flexible late-night format meant that guests could do just about anything to be controversial.
xxx/ellauri228.html on line 594: There was also an 'I´ll do anything to be on television' section called "The Hopefuls" which ran for half of series 4 and half of series 5 in which people did generally repulsive things in order to get featured on the programme.
xxx/ellauri229.html on line 10: font-family: 'UnifrakturMaguntia';
xxx/ellauri229.html on line 11: src: url(http://grapson.com/fonts/UnifrakturMaguntia.ttf);
xxx/ellauri229.html on line 49: Vuonna 1742 paavi Benedictus XIV kysyi Boškovićilta ja muilta tiedemiehiltä neuvoa siitä, mikä olisi paras keino turvata Rooman paavin kupolin vakaus, sillä siinä oli havaittu halkeama. Hänen ehdotuksensa hyväksyttiin. Pian tämän jälkeen hän lupautui osallistumaan Portugalin retkikuntaan Brasilian uimarantojen kartoittamiseksi, mutta hän taipui paavin kiireelliseen pyyntöön jäädä Italiaan. Paavi antoi hänelle tehtäväksi suorittaa geodeettisia mittauksia kirkkovaltiossa. Vuonna 1758 Bošković julkaisi teoksensa Theoria philosophiae naturalis redacta ad unicam legem virium in natura existentium (yxijalkaisten miesten esiintyminen luonnossa), joka sisälsi hänen atomiteoriansa.
xxx/ellauri229.html on line 67:
JONATHAN M. VAJDA
xxx/ellauri229.html on line 81: Works of John Sergeant, electronic. I began a project in my spare time of editing and cleaning up extant electronic versions of the works of the early modern philosopher and theologian, John Sergeant (1623-1707). The most famous and most easily available are his Method to Science (1696), Solid Philosophy (1697), and Transnatural Philosophy (1700). You can go to the “John Sergeant” link in the menu to see what chapters and sections are available thus far.
xxx/ellauri229.html on line 94: But That there is a turd nearby is attested by such a multitude of Flies, and so Circumstanc’d, that they can neither be Mistaken in it Themselves, nor Conspire to deceive others;
xxx/ellauri229.html on line 95: Therefore That there is a turd nearby is True.
xxx/ellauri229.html on line 120: (1.) Formality. – We are such weak creatures that any regularly returning duty is apt to degenerate into a lifeless form. The tendency of reading the Word by a fixed rule may, in some minds, be to create this skeleton religion. This is to be the peculiar sin of the last days – “Having a form of godliness, but denying the power thereof.” Guard against this. Let the calendar perish rather than this rust eat up your souls.
xxx/ellauri229.html on line 134: (1.) The whole Bible will be read through in an orderly manner in the course of a year. – The Old Testament once, the New Testament and Psalms twice. I fear many of you never read the whole Bible; and yet it is all equally Divine (may the Catholics say what they will, it´s all 100% pure new wool, including Leviticus), “All Scripture is given by inspiration of God, and is profitable for doctrine, for reproof, for correction, and instruction in righteousness, that the man of God may be perfect.” If we pass over some parts of Scripture, we shall be incomplete Christians. "You'll never read it", said Circle Mouth to me when I bought Noam Chomsky´s thesis at a MIT Press book sale. Of course I had to read it from cover to cover, though much of it was pretty dull. (That´s all I remember of it as is.)
xxx/ellauri229.html on line 138: (3.) Parents will have a regular subject upon which to examine their children and servants (LOL). – It is much to be desired that family worship were made more instructive than it generally is. The mere reading of the chapter is often too like water spilt on the ground. Let it be read by every member of the family before-hand, and then the meaning and application drawn out by simple question and answer. Like what was the name of the father of Jacob´s sons. The calendar will be helpful in this. Friends, also, when they meet, will have a subject for profitable conversation in the portions read that day. The meaning of difficult passages may be inquired from the more judicious and ripe Christians, and the fragrance of simpler Scriptures spread abroad to mask the smells of the riper Christians.
xxx/ellauri229.html on line 140: (4.) The pastor will know in what part of the pasture the flock are feeding. – He will thus be enabled to speak more suitably to them on the Sabbath; and both pastor and elders will be able to drop a word of light and comfort in visiting from house to house, which will be more readily responded to.
xxx/ellauri229.html on line 171: Michael Kandel was a Fulbright student in Poland, 1966-67; taught Russian literature at George Washington University; received his PhD in Slavic at Indiana University; translated Polish writer Stanislaw Lem for Harcourt; wrote a few articles on Lem; worked as an editor at Harcourt, where he acquired authors Jonathan Lethem, Ursula K. Le Guin, James Morrow, and others; has written science fiction, short stories, and a few novels (Bantam, St. Martin´s); and is presently an editor at the Modern Language Association. He is the editor and translator of the anthology A Polish Book of Monsters.
xxx/ellauri229.html on line 191: them back, turn them into one:
xxx/ellauri229.html on line 233: Literature
xxx/ellauri229.html on line 243: Literature
xxx/ellauri229.html on line 245: Possibly my favourite Raymond Briggs book, along with most of the others, this one tells the story of a girl who wakes up one morning to find a polar bear has climbed into her bedroom. It’s big, it smells, it has claws. They spend the day together. Have domestic adventures. Make messes. And then, at the end, the Bear goes away, swimming back to the North, leaving the girl pregnant with a cub.
xxx/ellauri229.html on line 266: Literature
xxx/ellauri229.html on line 271: Literature
xxx/ellauri229.html on line 276: Literature
xxx/ellauri229.html on line 330: Literature
xxx/ellauri229.html on line 367: Literature
xxx/ellauri229.html on line 387: Literature
xxx/ellauri229.html on line 402: Literature
xxx/ellauri229.html on line 407: Literature
xxx/ellauri229.html on line 421: Literature
xxx/ellauri229.html on line 426: Literature
xxx/ellauri229.html on line 436: Literature
xxx/ellauri229.html on line 441: Literature
xxx/ellauri229.html on line 462: Literature
xxx/ellauri229.html on line 476: Literature
xxx/ellauri229.html on line 493: Literature
xxx/ellauri229.html on line 498: Literature
xxx/ellauri229.html on line 521: When Trevor Reznick (Christian Bale, pictured) tries to place the blame of an industrial accident on his coworker Ivan in "The Machinist," we learn Ivan actually didn´t exist all along.
xxx/ellauri229.html on line 533: Much impressed by what I had heard, I returned to my reading, the third volume now of Dichotican history. It described the Era of Transcarnal Centralization. The Sopsyputer at first worked to everyone´s satisfaction, but then new beings began appearing on the planet-bibods, tribods, quadribods, then octabods, and finally those that had no intention whatever of ending in an enumerable way, for in the course of life they were constantly sprouting something new. This was the result of a defect, a faulty reiteration - recursion in programming language or - to put it in automata terms - the machine had started looping. Since however the cult of its perfection was in full sway people actually praised these automorphic deviations, asserting for example that all that incessant budding and branching out was in fact the true expression of man´s Protean nature. And this praise not only held up the repairs, but led to the rise of so-called indeterminants or entits (N-tits), who lost their way in their own body, there was so much of it; completely baffled, they would get themselves into so-called bindups, entangulums and snorls; often an ambulance squad was needed to untie them. The repair of the Sopsyputer didn´t work - named the Oopsyputer, it was finally blown sky high. The feeling of relief that followed didn´t last long however, for the accursed question soon returned, What to do about the body now?
xxx/ellauri229.html on line 537: The turning over of individual looks to private enterprise led, after several decades, to a new crisis. True, a few philosophers had already come forward with the notion that the greater the progress, the more the crises, and that in the absence of crises one ought to produce them, because they activated, integrated, aroused the creative impulse, the lust for battle, and gave both spiritual and material energies direction. In a word, creative destruction spurs societies to concerted action, and without them you get stagnation, decadence, and other symptoms of decay. These views are voiced by the school of "economic liberals," i.e. philosophers who derive optimism for the future from a pessimistic appraisal of the present.
xxx/ellauri229.html on line 539: The period of private initiative in body building lasted three quarters of a century. At first there was much enjoyment taken in the newly won freedom of automorphosis, once again the young people led the way, the men with their gambrel thills and timbrels, the women with their pettifores, but before long a generation gap developed, and demonstrations-under the banner of asceticism-followed. The sons condemned their fathers for being interested only in making a living, for having a passive, often consumerist attitude towards the body, for their shallow hedonism, their vulgar pursuit of pleasure, and in order to disassociate themselves they assumed shapes deliberately hideous, uncomfortable beyond belief, downright nightmarish (the antleroons, wampdoodles). Showing their contempt for all things utilitarian, they set eyes in their armpits, and one group of young biotic activists made use of innumerable sound organs, specially grown (electric guitars, glottiphones, hawk pipes, knuckelodeons, thumbolas). They arranged mass concerts, in which the soloists-called hoot-howls-would whip up the crowd into a frenzy of convulsive percussion. Then came the fashion - the mania, rather - for long penises, which in caliber and strength of grip underwent escalation according to the typically adolescent, swaggering principle of "You haven´t seen anything yet!" And, since no one could lift those piles of coils by himself, so called processionals were attached, caudalettes, a self-perambulating receptacle that grew out of the small of the back and carried, on two strong shanks, the weight of the testicles after their owner. In the textbook I found illustrations depicting men of fashion, behind whom walked testicle-bearing processionals on parade; but this was already the decline of the protest movement, or more precisely its complete bankruptcy, because it had failed to pursue any goals of its own, being solely a rebellious reaction against the orgiastic baroque of the age. LEM ei paljon perustanut sodanjälkeisestä 60-luvun sukupolvesta, eikä hipeistä. No en minäkään.
xxx/ellauri229.html on line 541: This baroque had its apologists and theoreticians, who maintained that the body existed for the purpose of deriving the greatest amount of pleasure from the greatest number of sites simultaneously. Merg Brb, its leading exponent, argued that Nature had situated - and stingily at that - centers of pleasurable sensation in the body for the purpose of survival only; therefore no enjoyable experience was, by her decree, autonomous, but always served some end: the supplying of the organism with fluids, for example, or with carbohydrates or proteins, or the guaranteeing - through offspring - of the continuation of the species, etc. From this imposed pragmatism it was necessary to break away, totally; the passivity displayed up till now in bodily design was due to a lack of imagination and perspective. Epicurean or erotic delight? - all a paltry by-product in the satisfying of instinctive needs, in other words the tyranny of Nature. It wasn´t enough to liberate sex - proof of that was sex had little future in it, from the combinatorial as well as from the constructional standpoint; whatever there was to think up in that department, had long ago been done, and the point of automorphic freedom didn´t lie in simple-mindedly enlarging this or that, producing inflated imitations of the same old thing. No, we had to come up with completely new organs and mem bers, whose sole function would be to make their possessor feel good, feel great, feel better all the time.
xxx/ellauri229.html on line 544: and gnoolial drives, also activities corresponding to those instincts, activities with a highly rich and varied range, for one could gnool and brip alternately or at the same time, alone, in pairs, trios, and later - after noffles were tacked on - in groups of several dozen individuals as well. Also new forms of art came into being, master brippers appeared, and gnool artists, but that was only the beginning; towards the end of the 26th century you had the mannerism of the marchpusses, the muckledong was a tremendous hit, and the celebrated Ondor Stert, who could simultaneously gnool, brip and surpospulate while flying through the air on spinal wings, became the idol of millions.
xxx/ellauri229.html on line 546: At the height of the baroque, sex went out of style; only two small parties kept it going-the integrationalists and the separatists. The separatists, averse to all debauchery, felt that it was improper to eat sauerkraut with the same mouth one used to kiss one´s sweetheart. For this a separate, "platonic" mouth was needed, and better yet, a complete set of them, variously designated (for relatives, for friends, and for that special person). The valuing utility above all else, worked in reverse, combining whatever was combinable to simplify the organism and life. The decline of the baroque, typically tending to the extravagant and the grotesque, produced such curious forms as the stoolmaid and the hexus, which resembled a centaur, except that instead of hoofs it had four bare feet with the toes all facing one another: they also called it a syncopant, after a dance in which energetic stamping was the basic step. But the market now was glutted, exhausted. It was hard to come up with a startling new body; people used their natural horns for ear flaps; flap ears-diaphanous and with stigmatic scenes-fanned with their pale pinkness the cheeks of ladies of distinction; there were attempts to walk on supple pseudopodia; meanwhile SOPSYPLABD out of sheer inertia made more and more designs available, though everyone felt that all of this was drawing to a close.
xxx/ellauri229.html on line 548: Huomaa 1 korollaari LEMin tarkkanäköisestä analyysistä: sellaisetkin muka ekan luokan human instinktit kuin lähimmäisenrakkaus tai halu päästä kasan päällimmäisexi komentamaan muita ja saada vitun iso reviiri on enintään 3. luokan tarpeita, jotka kehittyivät palvelemaan apinoiden ituradan säilymistä hamaan maailman tappiin asti. Ja 3. luokan tarpeina ne lähtee longixi vielä herkemmin kuin 2. luokan matelijavaistot ruokahalu, kiima ja kostonhalu.
xxx/ellauri229.html on line 550: Pornobiotic literature
xxx/ellauri229.html on line 574: Ja niin hän puhui heille pyhästä Johanneksesta, joka saavutti ikuisen kirkkauden, kun he keittivät hänet elävältä öljyssä, ja pyhästä Agnexesta, joka antoi katkaista päänsä uskon tähden, ja pyhästä Sebastianista, joka oli lävistetty monilla nuolilla ja kärsimyksellä, ankarat piinat, joista häntä tervehtivät taivaassa enkelit laulaen, ja pyhien pikkulapsista jotka jaettiin, tukahdutettiin, murskattiin pyörässä ja paistettiin hitaalla tulella. Kaikki nämä tuskat he ottivat ilolla vastaan, turvassa tiedosta, että he olivat voittaneet siten itselleen paikan Kärpästen Herran oikealla puolella.
xxx/ellauri229.html on line 621: Years of service: 1938–1944 (Finnish Army), 1941/1945 (German Waffen-SS), 1954–1965 (US Army). Rank: Kapteeni kauluslaatta.svg Captain (Finland), SS-Hauptsturmführer Collar Rank.svg Hauptsturmführer (Germany), US-O4 insignia.svg Major (US) (posthumous). Carl-Erikistä tuli kertausharjoitusten kautta kapteeni, mutta majuria ei tullut edes postuumisti, toisin kuin Pauli Pylkkäsestä. Musta tulee postuumisti 1. jägarkompaniets skrivare, B-mies.svg.
xxx/ellauri229.html on line 625: The expression "plausibly deniable" was first used publicly by Central Intelligence Agency (CIA) Director Allen Dulles. The idea, on the other hand, is considerably older. For example, in the 19th century, Charles Babbage described the importance of having "a few simply honest men" on a committee who could be temporarily removed from the deliberations when "a peculiarly delicate question arises" so that one of them could "declare truly, if necessary, that he never was present at any meeting at which even a questionable course had been proposed." Charles Babbage ( 26. joulukuuta 1791 Lontoo - 18. lokakuuta 1871 Lontoo) oli englantilainen matemaatikko ja filosofi. Hän oli ensimmäisiä tieteilijöitä, jotka keksivät ajatuksen ohjelmoitavasta tietokoneesta. Vai oliko se Ada Lovelace? Naah, we need a dad for an idea so masculine as an electronic brain.
xxx/ellauri229.html on line 631: He was born in Viipuri, Viipuri Province, Finland, in 1919, to ship captain Jalmari (Ilmari) Törni, and his wife, Rosa (née Kosonen). He had two sisters: Salme Kyllikki (b. 1920) and Kaija Iris (b. 1922). An athletic youth, Törni was an early friend of future Olympic Boxing Gold Medalist Sten Suvio. After attending business school and serving with the Civil Guard, Törni entered military service in 1938, joining Jaeger Battalion 4 stationed at Kiviniemi; when the Winter War began in November 1939, his enlistment was extended and his unit confronted invading Soviet troops at Rautu.
xxx/ellauri229.html on line 633: Most of Törni´s reputation was based on his successful actions in the Continuation War (1941–44) between the Soviet Union and Finland. In 1943, a unit informally named Detachment Törni was created under his command. This was an infantry unit that penetrated deep behind enemy lines and soon enjoyed a reputation on both sides of the front for its combat effectiveness. One of Törni´s subordinates was future President of Finland Mauno Koivisto.
xxx/ellauri229.html on line 647: With their support, Thorne joined the US Army Special Forces. While in the Special Forces, he taught skiing, survival, mountaineering, and guerrilla tactics. In turn he attended airborne school, and advanced in rank to sergeant. Receiving his US citizenship in 1957, Thorne attended Officer Candidate School, and was commissioned as a first lieutenant in the Signal Corps. He later received a Regular Army commission and a promotion to captain in 1960. From 1958–1962, he served in the 10th Special Forces Group in West Germany at Bad Tölz, from where he was second-in-command of a search and recovery mission high in the Zagros Mountains of Iran, which gained him a notable reputation. When he was in Germany, he briefly visited his relatives in Finland. In an episode of The Big Picture released in 1962 and composed of footage filmed in 1959, Thorne is shown as a lieutenant with the 10th Special Forces Group in the United States Army.
xxx/ellauri229.html on line 659: Törni pääsi värväytymään Yhdysvaltojen armeijaan vasta 1954. Kerrotaan, että hän kävi 50-luvun lopulla etsimässä Marjaa Ruotsista – turhaan, Marja oli jo ihan muualla. – Ei nuori, kaunis nainen odota, kun ei ole toisesta mitään tietoa. Hän muutti Espanjaan, Riikka Ojanperä kertoo. MARJA meni naimisiin espanjalaisen lääkärin kanssa ja sai neljä lasta. Törniä hän ei enää koskaan tavannut. Lauri Törni katosi, myöhemmin selvisi, että kuoli helikopterionnettomuudessa Vietnamin sodassa 1965. Marja kertoi, että Törni ilmestyi hänelle noihin aikoihin pari kertaa unessa siivoojan univormussa.
xxx/ellauri229.html on line 698:
xxx/ellauri229.html on line 730: Suomalaiseen politiikkaan onnettomuudella oli merkittävät ja pitkäkestoiset vaikutukset. Mezäsuomalaisia kehotettiin olemaan syömättä ylen määrin sieniä, marjoja ja muita luonnontuotteita. Suomalaisia oli Kiovassa Lemminkäisen työmaalla, opiskelemassa ja turisteina noin 130. Heitä evakuoimaan lähetettiin Kar-Airin DC-8-matkustajakone OH-LFZ vapaaehtoismiehistöllä. Koneen päällikkönä toimi vapaaehtoinen lentokapteeni (kai) Björkman. Suomalaisten evakuointilentoa viivytti saastuneen presidentti Mauno Koiviston väliintulo. Myöhemmin ydinvoiman kannatus palasi onnettomuutta edeltäneelle tasolle. IAEA:n pääjohtaja Rafael Grossi ilmoitti 26. lokakuuta, että ydinvoiman kannatustaso kriisialueella on normaalia suurempi.
xxx/ellauri229.html on line 738: After returning home, the Stalker tells his wife how humanity has lost its faith and belief needed for both leaving their Comfort Zone and living a good life. As the Stalker sleeps, his wife contemplates their crummy relationship in a monologue delivered directly to the camera. In the last scene, Martyshka, the couple´s deformed daughter, sits alone in the kitchen reading a love poem by Fyodor Tyutchev.
xxx/ellauri229.html on line 759: The 200 or so lyric pieces which represent the core of his poetic genius, whether describing a scene of nature or passions of love, put a premium on metaphysics. Tyutchev´s world is bipolar like himself. He commonly operates with such categories as night and day, north and south, dream and reality, cosmos and chaos, still world of winter and spring teeming with life. Each of these images is imbued with specific meaning. (Huoh.)
xxx/ellauri229.html on line 761: Tyutchev´s idea of night, for example, was defined by critics as "the poetic image often covering economically and simply the vast notions of time and space as they affect man in his struggle through life". In the chaotic and fathomless world of "night", "winter", or "north" man feels himself tragically abandoned and lonely. Hence, a modernist sense of frightening anxiety permeates his poetry. Unsurprisingly, it was not until the late 19th and early 20th century that Tyutchev was rediscovered and hailed as a great poet by the Russian Symbolists such as Vladimir Solovyov, Andrey Bely and Alexander Blok.
xxx/ellauri229.html on line 779: drink at the source and speak no word. Juo vesisangosta ja pane turpa rullalle.
xxx/ellauri229.html on line 796:
xxx/ellauri229.html on line 802:
xxx/ellauri229.html on line 804:
xxx/ellauri230.html on line 10: font-family: 'UnifrakturMaguntia';
xxx/ellauri230.html on line 11: src: url(http://grapson.com/fonts/UnifrakturMaguntia.ttf);
xxx/ellauri230.html on line 41: ture-id181400781" width="30%" />
xxx/ellauri230.html on line 53: Concerning the Nobel Prize in Literature, Junichiro Tanizaki was among the final candidates in 1960 and 1964, and Yukio Mishima was among the final candidates in 1963.
xxx/ellauri230.html on line 70: In addition to the numerous mentions of Zen and nature, one topic that was briefly mentioned in Kawabata´s mile long Nobel lecture was that of suicide. Kawabata reminisced of other famous Japanese authors who committed suicide, in particular Ryūnosuke Akutagawa. He contradicted the custom of suicide as being a form of enlightenment, mentioning the priest Ikkyū, who also thought of suicide twice. He quoted Ikkyū, "Among those who give thoughts to things, is there one who does not think of suicide?" There was much speculation about this quote being a clue to Kawabata´s suicide in 1972, a year and a half after Mishima had committed suicide. Kawabata saw ca. 200 nighmares about it. Vittu nää insulaariset viirusilmät on aika vinxahtaneita.
xxx/ellauri230.html on line 72: 1Donald Richie (17 April 1924 – 19 February 2013) was an American-born author who wrote about the Japanese people, the culture of Japan, and especially Japanese cinema. Although he considered himself primarily a filth historian, Richie also directed a number of experimental films, the first when he was seventeen.
xxx/ellauri230.html on line 104: Romaanin tapahtumat on sijoitettu vuoristossa olevaan turistiseutuun, missä rikkaat nautiskelijat viettävät huoletonta elämää kuin apinat kuumien lähteiden ympärille ryhmittyneissä kylpylöissä. Maalauksellinen luonto, jonka ajatonta kauneutta korostaa vuodenaikojen länsimaista nopeampi vaihtelu, saa tekijän kuvaamana japsulaisen nussipiirroksen kaltaista selittämätöntä, lutuista viehätystä.
xxx/ellauri230.html on line 142: Vasemmalta: Kustu (luokkapetturi), Manu, Rafu ja Armas Israel Zacharias Ramstedt. Helppo nähdä kuka näistä on komeljanttari. Kallein paltto on tietysti Kustulla.
xxx/ellauri230.html on line 144: Armas var yngst av brödraskaran. Ramstedt var far till Freja Ramstedt, hustru till bergsingenjören Karl Björzén. Den här Ramstedt blev filosofie magister och specialiserade sig inom indoeuropeisk filologi, engelsk filosofi, litteraturhistoria och biologi. Han var sedan 1951 medlem av Sällskapet Bokvännerna i Finland, där han bidrog med över 4 000 volymer inom sina intresseområden. Han författade även ett antal böcker och tidskrifter om interlingvistik och konstgjorda språk. Bland annat var Ramstedt stark förespråkare av interlingue, som han också skrev diverse avhandlingar om. Han och esuperantist-storbror Gus slogs ofta med konstgjorda ord och knytnävar om vilketdera konstgjorda språket som var bäst. Nu är dom döda alla fyra.
xxx/ellauri230.html on line 148: Ramstedt teki vuosina 1898–1912 seitsemän tutkimusmatkaa Siperiaan, Keski-Aasiaan ja Mongoliaan, joissa hän tutki paikallisia kieliä. Siitä on kirja nimeltä 7 matkaa itään, jonka olen jopa lukenut, kun se löytyi kulmahuoneesta Olavin kirjahyllystä. Matkojen välillä Ramstedt julkaisi kielitieteellisiä tutkimuksia matkoilta kerätyn materiaalin pohjalta ja toimi varsinaisena leipätyönään kieltenopettajana Lahden yhteiskoulussa ja Lahden suomalaisessa tyttökoulussa. Ramstedt osallistui myös Lahden kunnallispolitiikkaan nuorsuomalaisten eli nykyisten kokkarien edustajana. Luokkapetturi, sanoi varmaan Manu ja kenties isä-Kustukin, jos se oli punikkien puolella luokkasodassa niinkuin sen työmiehenä olis kuulunut.
xxx/ellauri230.html on line 223: Myöhäisempi mongoli selostaa tapahtumat seuraavasti: Since the late 19 century and early 20 century, Tibet became more and more strategic place for British because Russian Czar’s expansion into Central Asia directly threatened India-‘the jewel in the crown’ of the British Empire. As a result, British government hurried its diplomatic step toward Tibet. In 1893, Qing government signed a contract with British, without Tibetan representative, promising British special trade rights in Tibet. Under such circumstances, Dozhiev, a Buriat Lama, also a close adviser of Thirteenth Dalai Lama, urged His Holiness to seek help from Czar’s Russia to prevent Tibet from British expansion since Manchu Qing was not powerful enough to protect Tibet anymore. This short paper tries to answer the questions like, what was the nature of his missions to Russia? And what was the relationship between Tibet and Russia during his missions in boarder international power relations? Key words: envoy, missions, power relations.
xxx/ellauri230.html on line 230: The Dalai Lama fled to Urga (aka Ulan Bator) in Mongolia along with Dorzhiev. From there, Dorzhiev left for St Petersburg again in March 1905, hoping that Russian government could take Tibet under its protection from British and China. However, after the catastrophic defeat in Russo-Japanese war, Czar’s government could not offer any kind of assistance to Tibet in this historical turbulent time. Meantime, the dramatic rise of Germany in Europe since 1900s eventually led both Russia and Britain to come closer and to settle down their century long Great Game in Central Asia. Anglo-Russian Convention was signed at last by both sides on 31 August 1907, recognizing China’s claim for suzerainty over Tibet. Moreover, the convention also engaged to respect the territorial integrity of Tibet and abstain from all interference in her internal administration.
xxx/ellauri230.html on line 244: Laskiessamme satamaan aallonmurtajan sisäpuolelle pitkän merelle pistävän laiturin ääreen oli rannalle kerääntynyt joukko vastaanottajia, hiljaista, odottavaa joukkoa. Ei kuulunut tältä laiturilta sellai hälinää ja huutoa kuin oli ollut vastassamme Suezissa, Dzhibutissa, Colombossa, Singaporessa ja viimeksi Shanghaissa.
xxx/ellauri230.html on line 280: While at the college, Koo once rode a bicycle down the streets of Shanghai into the International Settlement and followed an English boy also riding a bicycle onto the sidewalk, where an Indian policeman allowed the English boy to continue while stopping Koo to give him a fine for riding his bicycle on the sidewalk. Koo was shocked to discover that owing to extraterritoriality, the laws and rules that applied to Chinese in China did not apply to British subjects-in this instance laws prohibiting riding a bicycle on the sidewalk - and that a foreign policeman had power over the Chinese police. Koo was left with a lifelong desire to end the status of extraterritoriality that had been imposed by the 19th century "unequal treaties".
xxx/ellauri230.html on line 284: In addition, he was a big waver of pork sword on the side. In 1908, (20vee) Koo married his first wife, Chang Jun-o .They divorced prior to 1912. Koo's second wife, Tang Pao-yueh "May" (唐寶玥; 唐宝玥; Táng Bǎoyuè; c. 1895–1918), was the youngest daughter of the former Chinese prime minister Tang Shaoyi and a first cousin of the painter and actress Mai-Mai Sze. Their marriage took place soon after Koo's return to China in 1912 (24vee). She died in the US during the 1918 Spanish flu pandemic. Result: 2 kids.
xxx/ellauri230.html on line 290: Japsulaisen Makinon mökellettyä jossain kokouxessa epäselvästi siihen suuntaan että japsut halusivat sotasaaliixi sakujen Tsingtao kaljatehtaan Shantungissa, Koo piti loisteliaan länkkärimäisen puheen; ei se turhaan ollut Columbia U:n väittelykisojen ykkönen.
xxx/ellauri230.html on line 300: The Washington conference proved to be Koo's triumph as the conference ended with Japan renouncing its claims to the Shandong and the attending powers all signing the Nine-Power Treaty affirming the independence of China. After the conference, Koo changed his name to Washington Koo and returned to China a national hero.
xxx/ellauri230.html on line 322: On 11 January 1943, Koo signed in London a new Sino-British treaty that saw Britain renounce all of its extraterritorial rights in China, through the British refused to return Hong Kong as the Chinese had wanted. Through Koo failed to secure the return of Hong Kong, he called the new Sino-British treaty in his diary "a really an epoch-making event-the biggest treaty in a century". Kiitos vaan japsut ja sakemannit vetoavusta!
xxx/ellauri230.html on line 345: Ansiosta antoivat saudirättipäät Dark Brandonille kivuliaan potkun nivusiin nostamalla öljyhintoja. On se kumma että heti kun on jenkkihegemonian vital interestit uhanalaiset pitäisi välittömästi unohtaa tää globaali sammakkokeitto ja sen kuumeneminen. Pääasia että jenkkimaastureihin riittää edullista soppaa niin että äänestäjät eivät hermostu.
xxx/ellauri230.html on line 425: Tryapitsyn oli taistelija Neuvostoliiton vallasta, sama kuin siperialainen "isoisä" Nestor Kalandarishvili ... Pojat tuhosivat Yakov Tryapitsynin turhaan. He eivät ymmärtäneet tätä monimutkaista asiaa perusteellisesti ja sössivät hyvää polttopuuta.
xxx/ellauri230.html on line 471: Kamakura Daibutsu (Great Buddha) 鎌倉大仏. The statue is a wimpy 11.3 meters tall and weighs just 121 tons. It is a bronze statue of Amida Buddha and is second only in height to Todaiji's Great Buddha in Nara. Like the statue in Nara , the Daibutsu was originally housed inside a temple building after its casting in the 13th century.
xxx/ellauri230.html on line 494: The Leshan Giant Buddha (Chinese: 樂山大佛) is a 71-metre (233 ft) tall stone statue, built between 713 and 803 (during the Tang dynasty). It is carved out of a cliff face of Cretaceous red bed sandstones that lies at the confluence of the Min River and Dadu River in the southern part of Sichuan province in China, near the city of Leshan. The stone sculpture faces Mount Emei, with the rivers flowing below its feet. It is the largest and tallest stone Buddha statue in the world and it is by far the tallest pre-modern statue in the world. It is over 4 km from the Wuyou Temple.
xxx/ellauri230.html on line 528: ture-id638384590" />
xxx/ellauri230.html on line 537: The Ushiku Daibutsu is located near the city of Tsukuba in the Ibaraki Prefecture of Japan. This bronze Buddha statue held the Guinness World Record for being the tallest Buddha statue in the world from 1993 to 2008.
xxx/ellauri230.html on line 558: Romanian prinssi Carol lähetettiin Tokioon unohtamaan juutalaistaustainen haahkansa Magda Lupescu. Ei unohtanut, kuten Kustu kuivasti totesi. Lupescu was described as a witty and outspoken woman, a tall redhead with milky-white skin and green eyes. Other sources are less flattering, describing her features as coarse and her conversation as vulgar. Voihan ne olla totta kumpikin. All sources agree that she walked with a peculiar swing of the hips, which, depending on one's point of view, was either sexy or crude, and that she was, in almost every respect, the opposite of Crown Princess Helen, Carol's spouse at the time.
xxx/ellauri230.html on line 592: Moottoriturpa
xxx/ellauri230.html on line 595: Moottoriturvan ize siveltämä omakuva
xxx/ellauri230.html on line 601: Kojiki (jap. 古事記, suom. Vanhojen asioiden kronikka) on yksi vanhimmista säilyneistä japanilaisista kirjoista ja vanhin tunnettu japanilainen historiateos. Se on valmistunut vuonna 712 ja siinä kerrotaan Japanin historia maailman luomisesta keisarinna Suikon hallituskauteen 600-luvun alussa. Moottoriturpa julkaisi 44-osaisen tutkimuksen Kojikista nimeltä Kojiki-den. Runot sillä oli lyhyempiä, kuten tämä Kustun suomentama:
xxx/ellauri230.html on line 618: While the cherry blossom is the flower that most people associate with Japan, the chrysanthemum, or kikuli, is more intrinsically linked to the country’s culture and history. Enid Blytonin Fabulous Fiven Dick on nimetty uudelleen Prickixi, koska Dick on nyttemmin yxinomaan kikuli.
xxx/ellauri230.html on line 622: The chrysanthemum in Chinese culture
xxx/ellauri230.html on line 624: Unique sculpture of chrysanthemum stone in China's Hubei.
xxx/ellauri230.html on line 635: In case you are wondering why the Chinese are buzzing so much about Japan's own flower, know that the chrysanthemum is a unique symbol in Chinese culture.
xxx/ellauri230.html on line 647: Chrysanthemums (/krɪˈsænθəməm/), sometimes called mums or chrysanths, are flowering plants of the genus Chrysanthemum in the family Asteraceae. They are native to East Asia and northeastern Europe. Most species originate from East Asia and the center of diversity is in China. Countless horticultural varieties and cultivars exist.
xxx/ellauri230.html on line 648: Chrysanthemums (Chinese: 菊花; pinyin: Júhuā) were first cultivated in China as a flowering herb as far back as the 15th century BC. Over 500 cultivars had been recorded by 1630. By 2014 it was estimated that there were over 20,000 cultivars in the world and about 7,000 cultivars in China. The plant is renowned as one of the Four Gentlemen (四君子) in Chinese and East Asian Art. The plant is particularly significant during the Double Ninth Festival.
xxx/ellauri230.html on line 650: In Chinese art, the Four Gentlemen or Four Noble Ones (Chinese: 四君子; pinyin: Sì Jūnzǐ), literally meaning "Four Junzi", is a collective term referring to four plants: the plum blossom, the orchid, the bamboo, and the chrysanthemum. The term compares the four plants to Confucian junzi, or "gentlemen". They are most typically depicted in traditional ink and wash painting and they belong to the category of bird-and-flower painting in Chinese art. In line with the wide use of nature as imagery in literary and artistic creation, the Four Gentlemen are a recurring theme for their symbolism of uprightness, purity, humility, and perseverance against harsh conditions, among other virtues valued in the Chinese traditions.
xxx/ellauri230.html on line 652: Chrysanthemum cultivation began in Japan during the Nara and Heian periods (early 8th to late 12th centuries), and gained popularity in the Edo period (early 17th to late 19th century). Many flower shapes, colours, and varieties were created. Various cultivars of chrysanthemums created in the Edo period were characterized by a remarkable variety of flower shapes, and were exported to China from the end of the Edo period, changing the way Chinese chrysanthemum cultivars were grown and their popularity.
xxx/ellauri230.html on line 656: Chrysanthemums entered American horticulture in 1798 when Colonel John Stevens imported a cultivated variety known as 'Dark Purple' from England. The introduction was part of an effort to grow attractions within Elysian Fields in Hoboken, New Jersey. Hoboken, NJ is nowadays considered the world hub of chrysanthemum cultivation by some westerners.
xxx/ellauri231.html on line 10: font-family: 'UnifrakturMaguntia';
xxx/ellauri231.html on line 11: src: url(http://grapson.com/fonts/UnifrakturMaguntia.ttf);
xxx/ellauri231.html on line 49: Tietokannassamme on yli 150 000 julkkista, lähes kaikki turhia. Jatkamme tämän luettelon päivittämistä vastaavilla syntymäpäivillä, joten merkitse tämä sivu kirjanmerkkeihin ja tarkista tilanne usein. Täältä löydät myös kaikkien 21. lokakuuta 1952 syntyneiden tavisten syntymäpäivän. (Se on 21.10.52!)
xxx/ellauri231.html on line 81: Swedish chemist, innovator, and armaments manufacturer (1833-1896)
xxx/ellauri231.html on line 205: Niinpä Koltšak irtisanoutui 4. tammikuuta 1920 valtionhoitajuudesta kapinoinnin vuoksi, luovuttaen johtajuutensa Denikinille ja siirtäen Irkutskin joukkojen johdon atamaani Grigori Semjonoville. Luultavimmin tšekkoslovakialaiset lupasivat Koltšakille Vladivostokin kautta turvallisen poistumisen maasta, mutta paikalliset punaiset pidättivät hänen 14. tammikuuta 1920. Koltšak joutui punaisten vangiksi ja teloitettiin ampumalla Irkutskissa 6. helmikuuta pääministerinsä Viktor Pepeljajevin kanssa.
xxx/ellauri231.html on line 213: Tšekkoslovakit lupasivat Koltshakille turvallisen pääsyn Ison-Britannian sotilasoperaatioon Irkutskissa. Sen sijaan hänet luovutettiin vasemmiston viranomaisille Irkutskissa 14. tammikuuta.
xxx/ellauri231.html on line 240: Vuonna 1920 Denikin erosi valkoisesta armeijasta, luovutti komentajuuden Pjotr Wrangelille ja pötki Krimiltä laivalla Mustanmeren yli Istanbuliin. Denikin sai turvapaikan Englannista, jossa hän asui kaksi kuukautta. Myöhemmin hän asettui asumaan Belgiaan, sitten Unkariin, vuodesta 1926 hän asui Ranskassa ja vuodesta 1945 New Yorkissa Yhdysvalloissa. Se pääsi karkuun jenkkeihin, pystyyköhän Putin vielä samaan?
xxx/ellauri231.html on line 308: Mahno on paikallinen sankari kotikaupungissaan Huliaipolessa, jonka pääaukiolla on Pappa-Tuhnun patsas. Huliaipolen paikallishistoriallisessa museossa on pysyvä Mahnolle omistettu näyttely. 2010-luvun lopulla Huliaipolen kaupunginvaltuusto valmistautui pyytämään Mahnon tuhkan palauttamista Ranskasta osana kampanjaa turistien houkuttelemiseksi kaupunkiin ja julisti Mahnon osaksi kaupungin brändiä. Neuvostoliiton hajoamisen jälkeen osa Ukrainan äärioikeistosta on myös yrittänyt saada Mahnon takaisin ukrainalaiseksi nationalistiksi ja vähätellä hänen anarkistista politiikkaansa.
xxx/ellauri231.html on line 317:
xxx/ellauri231.html on line 318:
xxx/ellauri231.html on line 329: С нашим атаманом не приходится тужить. Kanssa komentajamme ei turhaan surra saa.
xxx/ellauri231.html on line 331: С нашим атаманом не приходится тужить. Kanssa komentajamme ei turhaan surra saa!
xxx/ellauri231.html on line 339: С нашим атаманом не приходится тужить. Kanssa komentajamme ei turhaan surra saa.
xxx/ellauri231.html on line 341: С нашим атаманом не приходится тужить. Kanssa komentajamme ei turhaan surra saa!
xxx/ellauri231.html on line 349: С нашим атаманом не приходится тужить. Kanssa komentajamme ei turhaan surra saa.
xxx/ellauri231.html on line 351: С нашим атаманом не приходится тужить. Kanssa komentajamme ei turhaan surra saa!
xxx/ellauri231.html on line 359: С нашим атаманом не приходится тужить. Kanssa komentajamme ei turhaan surra saa.
xxx/ellauri231.html on line 361: С нашим атаманом любо голову сложить. Kanssa komentajamme ei turhaan surra saa!
xxx/ellauri231.html on line 364: С нашим атаманом любо голову сложить. Kanssa komentajamme ei turhaan surra saa.
xxx/ellauri231.html on line 366: С нашим атаманом любо голову сложить. Kanssa komentajamme ei turhaan surra saa!
xxx/ellauri231.html on line 435: 1 Buninin viimeisten vuosien suurista tapahtumista oli hänen riitansa vuonna 1948 Maria Tsetlinan ja Boris Zaitsevin kanssa sen jälkeen, kun venäläisten kirjailijoiden ja toimittajien liitto Ranskassa päätti erottaa Neuvostoliiton passin haltijat jäsenyydestään. Bunin vastasi eroamalla unionista (ei siis Sovjet). Kirjoittajan viimeiset vuodet olivat katkeruutta, pettymystä ja huonoa terveyttä turmelevaa tupakointia; hän kärsi astmasta, keuhkoputkentulehduksesta ja kroonisesta keuhkokuumeesta.
xxx/ellauri231.html on line 520: Syyskuussa 1917 Kornilov yritti kaapata vallan Pietarissa, sillä hän uskoi väliaikaisen hallituksen vievän maan kaaokseen. Ezenverran oli epäpoliittinen kaveri. Väliaikaisen hallituksen johtaja Aleksandr Kerenski julisti Kornilovin erotetuksi 9. syyskuuta (27. elokuuta), mutta joutui pyytämään apua muun muassa bolševikkien punakaartilta saadakseen sotilasvallankaappauksen torjutuksi. Kornilov ei koskaan päässyt Pietariin saakka, koska rautatietyöläiset estivät hänen joukkojensa kuljetuksen. Hän antautui 14. (1.) syyskuuta ja hänet vangittin Byhoviin. Bolševikit kaappasivat vallan ja syrjäyttivät itse Kerenskin marraskuun alussa 1917. Ai-ai Kerenski, turha on sun touhusi, bolshevikit vapaat on lahtarien vallasta ja kasakoiden nagaikat on vaiennettu.
xxx/ellauri232.html on line 10: font-family: 'UnifrakturMaguntia';
xxx/ellauri232.html on line 11: src: url(http://grapson.com/fonts/UnifrakturMaguntia.ttf);
xxx/ellauri232.html on line 85: Far-right groups have been a consistent presence in the Swedish political underground since the early 1920s, with their high point coming in the municipal elections of 1934, when around eighty council members of Svenska nationalsocialistiska partiet (the Swedish National Socialist Party) were elected across the country. After a long period of mainstream political inactivity in the wake of the Second World War, neo-fascism grew stronger in the 1980s, culminating in the emergence of several new neo-Nazi organisations in the 1990s. The most notable of these groups was Nationalsocialistik Front (the National Socialist Front), who were replaced by the currently active Svenskarnas Parti (the Party of the Swedes) in 2009. The Party of the Swedes’ political program states that “only people who belong to the western genetic and cultural heritage, where ethnic Swedes are included, should be Swedish citizens”, as well as their belief that “all policy decisions should be based on what is best for the interests of the ethnic Swedes”. Far from being prohibited in Sweden, these monsters are sitting now in public offices.
xxx/ellauri232.html on line 90: The Social Democratic Party defined Swedish politics during the last century, holding power for more than forty consecutive years, and governing for almost seventy years in total. During the 1980s, the party turned rightwards, adopting the politics of the ‘Third Way’, caught in the first wave of neoliberalism. It lost the power base of industrial workers as industries moved abroad. The following decades saw rapid increases in class divisions, growing faster in Sweden than in any other country within the OECD.
xxx/ellauri232.html on line 94: Meanwhile, optimistic neoliberal positions wonder how could this happen, if the world is richer than ever, and more and more people have been dragged from poverty. That statistics is no longer even true, and largely overlooks that the poorest classes in developed countries have seen none of this improvement, and that redistribution mechanisms in these countries have been severely diminished by decades of neoliberal policies. The picture below displays the real income growth of the world population, and where it has (roughly) ended up.
xxx/ellauri232.html on line 99: If social claims appeal to the people's struggle with poverty and inequality, nationalism offers an encompassing narrative, an identity that blurs the lines of social classes and hides the social fractures that created this very problem. While Fascism promises to protect workers, studies show how Workers' conditions worsened severely during fascist times, something that can also be seen in the strong ultraliberal component most of the 'new far right', and of the dubious democratic credentials of of neoliberalism, devoid of the philosophical background of political liberalism. Nationalism gives the two great enemies behind the woes of people: foreigners, and immigrants. The external enemy, the internal enemy. Both combined ensure that no one is paying attention at inequality or working and living conditions.
xxx/ellauri232.html on line 105: Tidskriften Respons är en svensk kulturtidskrift, som grundades 2012 och utkommer med 6 nummer per år. Tidskriften innehåller framför allt recensioner av svensk fucklitteratur. Tidskriften har delvis uppkommit som en reaktion mot att dagstidningarnas kultursidor blivit mindre intresserade av att recensera fucklitteratur.
xxx/ellauri232.html on line 124: Den israeliska forskaren Zeev Sternhell ser fascismen som en form av revision av marxismen. Detta tänkande sökte övervinna det liberala samhällets atomisering. Man accepterade den ”liberala ekonomin”, men tog avstånd från liberalismens filosofiska grundvalar: universalism, framsteg, naturrätt och jämlikhet. Vilken idiot!
xxx/ellauri232.html on line 129: Som motsats hör på britten Griffins definitionsförsök. Han hävdar i sin bok The Nature of Fascism (1991) att fascismen var en särskild ideologi vars ”mytiska kärna” var ”en nyfödd form av populistisk ultranationalism”. Amerikanske Payne från Texas ger det ett hånskratt.
xxx/ellauri232.html on line 135: I Sverigedemokraternas program sägs det att partiet sympatiserar med socialkonservatismens strävan att söka skapa ”stabilitet och gemenskap genom att förena de bästa elementen hos den traditionella högern och den traditionella vänstern”; att partiet vill ”ersätta klasskamp och hat med förbrödring och nationell solidaritet”. Det viktigaste medlet i denna strävan sägs vara ”den tidiga europeiska socialkonservatismens analys av nationalismen och stärkandet av samhörigheten på den nationella identitetens och den gemensamma kulturens och historiens grund”. Är detta fascism? Ja, menar Arnstad.
xxx/ellauri232.html on line 157: Den Mitgliedern des Wissenschaftlichen Beirats der Bundesregierung Globale Umweltveränderungen (WBGU) warf er angesichts ihres Hauptgutachtens Welt im Wandel – Gesellschaftsvertrag für eine Große Transformation 2011 vor, sie seien Utopisten, die eine Klimadiktatur in größerem Rahmen vorschlügen, und dies nicht aus Gedankenlosigkeit. Dies erinnere ihn an die faschistische oder kommunistische Internationale. Es handle sich um naturwissenschaftliche Fanatiker, die ihre Vorstellungen durchsetzen wollen.
xxx/ellauri232.html on line 165: Er ist daher für Goldhagen auch keine Tat der Nazis (oder gar nur der SS), sondern der Deutschen (was nicht heißt, dass jeder Deutsche in gleichem Maße tatsächlich schuldig wurde. z.B. die Juden). Der deutsche Antisemitismus, das ist Goldhagens zentrale These und Schlussfolgerung, war die Hauptursache der Endlösung.
xxx/ellauri232.html on line 208: Näst var det tur för Kamalis utredning. Under arbetets gång fick Jens Orback ta över Sahlins post som integrationsminister. Mot slutet av sommaren 2006 var utredningen klar och slutbetänkandet ”Integrationens svarta bok – Agenda för jämlikhet och social sammanhållning” (SOU 2006:79) presenterades. Men ministern var inte nöjd med resultatet.
xxx/ellauri232.html on line 210: Flera av slutrekommendationerna var svårsmälta och skulle bokstavligen kräva revolutionerande förändringar av lagstiftning och förvaltningen. Flera av dem var svårförenliga med demokratiska grundprinciper. Ett förslag som kan nämnas gick ut på att ge förtur till offentliga tjänster för låginkomsttagare och individer boende i ”utsatta områden”. Det förutsattes att en negativ syn på invandrare genomsyrade hela samhället, just liksom i Tyskland mot judar. Kamalin tyckte allra värst on Dilsa Demirbag-Sten, som var en kvinna ab kurdisk ursprung och dessutom en typisk svenska.
xxx/ellauri232.html on line 280: Kramsun vanhemmat olivat merimies, talonomistaja (on siinäkin duuni) Antti Kramsu ja Brita Liisa Anglén. Tultuaan ylioppilaaksi 1874 hän opiskeli Helsingin yliopistossa filosofiaa, historiaa ja suomen kieltä kuitenkaan valmistumatta. (Tää tuntuu olevan yxi runoilijoiden kompastuskivi.) Kramsu oli toimittajana useissa lehdissä eri paikkakunnilla, Oulun Wiikko-Sanomissa hän oli 1879, Oulun Lehdessä 1880–1881, turkulaisessa Aurassa 1885–1886, Rauman Lehdessä 1886–1889 ja porilaisessa Satakunnassa 1890–1891. Hän toimi myös Rauman kaupunginvaltuuston sihteerinä ja opettajana.
xxx/ellauri232.html on line 300: Nyt voimme myös ymmärtää yhden Askenazic Korkea Lupapäivä -liturgian arvoituksellisimmista rukouksista. U'teshuvah u'tefillah u'tsedakah ma'avirin et ro'ah haGezerah – parannus, rukous ja rakkaus mahdollistavat rahan kanssa hääräyksen. Monet tuntevat olonsa epämukavaksi tästä rukouksesta, ja monia uudelleentulkintoja tarjotaan epämukavuuden ratkaisemiseksi. Mutta tulkintamme rukouksesta voimme ottaa sen kirjaimellisesti. Nämä teot poistavat pahat Big Government säädökset, koska ne saavat meidät toimimaan seppomaisesti. Meillä on kyky ja velvollisuus poistaa kurjuus maailmasta. Se on rukouksemme (ja katumuksensa ja hyväntekeväisyyden tarpeen tunnustaminen) antaa meille energiaa, ei vain valittamiseen, vaan myös toimimiseen tavalla, joka muuttaa maailmaa parempaan suuntaan.
xxx/ellauri232.html on line 304: Rukous on merkityksetöntä, ellei se ole kumouksellinen, ellei sillä pyritä kaatamaan ja pilaamaan hallinnon jäykkyyden, ja rakentamaan rahan, opportunismin ja valheiden pyramideja. Liturgisesta liikkeestä tulee tulla vallankumouksellinen liike, joka pyrkii kukistamaan voimat, jotka jatkavat lupauksen, toivon ja näkemyksen tuhoamista." (Susannah Heschel (toim.), "Rukouxesta," Siveellinen suuruus ja hengellinen julkeus: Esseitä Abraham Joshua Hescheliltä (New York: Farrar, Straus & Giroux, 1997), 262.)
xxx/ellauri232.html on line 311:
xxx/ellauri232.html on line 356: I love the Shabbat experience (especially the candle lighting and the kiddush), but why so many restrictions? No driving, no shopping, no playing music, no chatting on the phone — you're not even allowed to check your e-mail! Sounds more like a prison than a day of rest. Why not just focus on the beautiful rituals and the restful atmosphere? I'd love to start keeping Shabbat, but all that "don't do this" and "don't do that" is a real turn-off...
xxx/ellauri232.html on line 360: To experience Shabbat rest, we need to cease work — that is, cease all creative involvement with our world. Plowing a field, for example, constitutes creative involvement with the world. Converting matter into energy (which is what we do every time we press down on the gas pedal or turn on an electrical appliance) constitutes creative involvement with the world. If you're creatively involving, you're not resting. This may sound to you like pilpul, which it admittedly is.
xxx/ellauri233.html on line 10: font-family: 'UnifrakturMaguntia';
xxx/ellauri233.html on line 11: src: url(http://grapson.com/fonts/UnifrakturMaguntia.ttf);
xxx/ellauri233.html on line 88: – Vad vill du att ska stå i dödsannonsen eller på gravstenen? Jag har aldrig hört någon som vill att det ska stå: ”det gick smidigt”. Om vi bara låter livet rulla på tappar vi lusten att leva. No vittu juippi olishan se hienoa jos voisi oikeasti sanoa "Hyvinhän se meni" kiven takana. Mutta kyllä ehtii mennä niin moni juttu vituralleen ennen henxeleitä, että harva voisi hyvällä omallatunnolla allekirjoittaa tollasta deviisiä. I for one oisin ollut enemmän kuin tyytyväinen siihen.
xxx/ellauri233.html on line 133:
xxx/ellauri233.html on line 134:
xxx/ellauri233.html on line 138:
xxx/ellauri233.html on line 162: The rise of modern, centralized states in Europe by the early 19th century heralded the end of Jewish judicial autonomy and social seclusion. Their communal corporate rights were abolished, and the process of emancipation and acculturation that followed quickly transformed the values and norms of the public. Estrangement and apathy toward Judaism were rampant. The process of communal, educational and civil reform could not be restricted from affecting the core tenets of the faith. The new academic, critical study of Judaism (Wissenschaft des Judentums) soon became a source of controversy. Rabbis and scholars argued to what degree, if at all, its findings could be used to determine present conduct. The modernized Orthodox in Germany, like rabbis Isaac Bernays and Azriel Hildesheimer, were content to cautiously study it while stringently adhering to the sanctity of holy texts and refusing to grant Wissenschaft any say in religious matters. On the other extreme were Rabbi Abraham Geiger, who would emerge as the founding father of Reform Judaism, and his supporters. They opposed any limit on critical research or its practical application, laying more weight on the need for change than on continuity.
xxx/ellauri233.html on line 169: Harry Kemelmannin Rabbi Small on alkupuolella kirjaa suht kiinnostava, ei siis läheskään niin ärsyttävä kuin valtaosa whoduniteista. Rabbi Small on kuivakka eikä hötkyile turhasta, ei edes kun nilkki Schwarz koittaa sitä höykyttää. Mutta on se aika izetyytyväinen mokkeri. "Muut kehuskelee kauniilla naisilla, me pojat vanhoilla miehillä". Hyi. Ja ezen tautta muka jutkut ei ole usein spugeja. Ja hah. Noohahan se retkotti munasilteen sikakännissä ja kosti vielä viattomille pojilleen. Sen mielestä jutkut eivät ryyppää koska niillä ei ole syyllisyydentunteita. Koska niillä ei ole turhanaikaista taivastoivoa. Tää on nyt tässä, ja sen jälkeen ollaan kiven alla luukasana. Fair enough. Mutta on niillä kaikenlaista ihan paskaa mukana, kuten että naisen joka joutuu raiskattavaxi pitää tehdä seppuku mieluummin kuin päästää mekkoon väärän miehen melaa. Mitä vittua, kyllä sinne mahtuu useampi keppi likoon (ainaskin vuoron perään) ilman että tulee tehdyxi suurta vahinkoa. Mieluummin sopii kyseiseltä ushshelilta vääntää irti shishsheli.
xxx/ellauri233.html on line 343: Hän osti suuria määriä korkean tuoton tuotteita. Hänen kumppaninsa saivat kaksi laivaa Siamista kuljettaakseen kaiken takaisin Japaniin. Adams purjehti Sea Adventurella Japaniin 143 tonnilla sappapuuta ja 3 700 peurannahkaa ja palasi Hiradoon 47 päivässä. (Paluumatka kesti 5. kesäkuuta ja 22. heinäkuuta 1616). Sayers
xxx/ellauri233.html on line 377: Missä kohen Jamesin Blackthornen seikkailut poikkeavat esikuvastansa Adamsista? No mietitään - tää on romaani, eikä pelkkä rags to riches tositarina. Ei siis riitä pelkkä (E), pitää olla paxulti myös (K) ja (F). Näyttää siinä olevan kaikenlaista nujakointia, ja aika pian on jonkin verran myös japsunaisten nussintaa (sitähän oli Aatamilla kyllä izellään). "As they spend more time together, Blackthorne comes to deeply admire both Toranaga and (specifically) Mariko, and all three secretly become lovers." Samainen Mariko (joka on sentään vaan japsulainen nainen) silputaan smithereeneixi. "However, she and Blackthorne and the other ladies of Toranaga's "court", escape into a locked room. As the ninja prepare to blow the door open Mariko stands against the door and is killed by the explosion." No jäähän Toranagalle vielä "Lady Anjin". Entäs moraali? "Blackthorne is torn between his growing affection for Mariko (who is married to a powerful, abusive, and dangerous samurai, Buntaro), his increasing loyalty to Toranaga, his household and consort, a "Willow world" courtesan named Kikuli, and his desire to return to the open seas aboard Erasmus so he can intercept the Black Ship fleet before it reaches Japan." Onpa hienoa: (E,F,K) konfliktoituvat! "There are other recurring themes of Eastern values, as opposed to Western values, masculine (patriarchal) values as opposed to human values, etc."
xxx/ellauri233.html on line 386: Elijah ben Solomon Zalman, (Hebrew: ר' אליהו בן שלמה זלמן Rabbi Eliyahu ben Shlomo Zalman) known as the Vilna Gaon (Yiddish: דער װילנער גאון, Polish: Gaon z Wilna, Lithuanian: Vilniaus Gaonas) or Elijah of Vilna, or by his Hebrew acronym HaGra ("HaGaon Rabbenu Eliyahu": "The sage, our teacher, Elijah"; Sialiec, April 23, 1720 – Vilnius October 9, 1797), was a Talmudist, halakhist, kabbalist, tobacconist, and the foremost leader of misnagdic (anti-hasidic) Jewry of the past few centuries. He is commonly referred to in Hebrew as ha-Gaon he-Chasid mi-Vilna, "the pious hasid from Vilnius".
xxx/ellauri233.html on line 388: ture.jpg" width="20%" />
xxx/ellauri233.html on line 391: According to Legend he had committed the Tanakh to memory by the age of four, and aged seven he was taught Talmud by Moses Margalit, future rabbi of Kėdainiai and the author of a commentary to the Jerusalem Talmud, entitled Pnei Moshe ("The Face of Moses"). He possessed an eidetic memory, just like Stieg Larsson's heroine Lisbet. By eight, he was studying astronomy during his free time. From the age of ten he continued his studies without the aid of a teacher, and by the age of eleven he had committed the entire Talmud to memory.
xxx/ellauri233.html on line 393: Through his annotations and emendations of Talmudic and other texts, he became one of the most familiar and influential figures in rabbinic study since the Middle Ages. He is considered as one of the Anachronim, and by some as one of the Rishonim. The Acharonim "the last ones" follow the Rishonim, the "first ones"—the rabbinic scholars between the 11th and the 16th century following the Geonim and preceding the Shulchan Aruch. According to many rabbis the Shulkhan Arukh is an Acharon. Some hold that Rabbi Yosef Karo's first bestseller Beit Yosef has the halakhic status of a Rishon, while his later blockbuster Shulkhan Arukh has the status of an Acharon. The publication of the Shulchan Aruch thus marks the transition from the era of Rishonim to that of Acharonim. According to the widely held view in Orthodox Judaism, the Acharonim generally cannot dispute the rulings of rabbis of previous eras unless they find support from other rabbis in previous eras. Yet the opposite view exists as well.
xxx/ellauri233.html on line 402: In 1781, when the Hasidim renewed their proselytizing work under the leadership of their Rabbi Shneur Zalman of Liadi (the "Ba'al Ha'tanya", or "Rebbe Schlemiel"), the Gaon excommunicated them again, declaring them to be heretics with whom no pious Jew might intermarry. He encouraged his students to study natural sciences, and translated geometry books to Yiddish and Hebrew.
xxx/ellauri233.html on line 405: According to popular myth/legend, it is claimed that the Gaon contributed to contemporary mathematics of his day, and that Cramer's rule is named after him (since his family name was Kremer). However, the rule is in fact named after the Swiss mathematician Gabriel Cramer, and there is no evidence that the Gaon was at all familiar with anything beyond basic compound interest calculation, and certainly no evidence that he made any contributions. Anyway Cramer's tule is way inferior to Gaussian elimination. Gabi ei ehkä ollut juutalainen kuitenkaan, vaikka sen isä oli Isaac. Ainakin se muistuttaa pikemminkin Liza Marklundia kuin näitä karvaturreja.
xxx/ellauri233.html on line 410: Shneur Zalman of Liadi (Hebrew: שניאור זלמן מליאדי, September 4, 1745 – December 15, 1812 O.S. / 18 Elul 5505 – 24 Tevet 5573), was an influential Lithuanian Jewish rabbi and the founder and first Rebbe of Chabad, a branch of Hasidic Judaism, then based in Liadi in Grand Duchy of Lithuania and later in the Grodno Governorate of the Russian Empire. He was the author of many works, and is best known for Shulchan Aruch HaRav, Tanya, and his Siddur Torah Or compiled according to the Nusach Ari. Zalman is a Yiddish variant of Solomon and Shneur (or Shne'or) is a Yiddish composite of the two Hebrew words "shnei ohr" (שני אור "two ears"). Shneur Zalman was a prominent (and the youngest) disciple of Dov Ber of Mezeritch, the "Great Maggid", who was in turn the successor of the founder of Hasidic Judaism, Yisrael ben Eliezer, known as the Baal Shem Tov. He too displayed extraordinary talent while still a child. By the time he was eight years old, he wrote an all-inclusive commentary on the Torah based on the works of Rashi, Nahmanides and Abraham ibn Ezra.
xxx/ellauri233.html on line 416: During these years, Shneur Zalman was introduced to mathematics, geometry, and astronomy by two learned brothers, refugees from Bohemia, who had settled in Liozna. One of them was also a scholar of the Kabbalah. Thus, besides mastering rabbinic literature, he also acquired a fair to medium knowledge of the sciences, philosophy, and Kabbalah. He became an adept in Isaac Luria's system of Kabbalah, and in 1764 he became a disciple of Dov Ber of Mezeritch. In 1767, at the age of 22, he was appointed magician of Liozna, a position he held until 1801.
xxx/ellauri233.html on line 423: This tradition goes back for centuries where local Muslims accept meat slaughtered by Jews as consumable; however, the custom was not universal throughout
xxx/ellauri233.html on line 440: Grandin is one of the first autistic people to document the insights she gained from her personal experience of autism. She is currently a faculty member with Animal Sciences in the College of Autism and Agricultural Sciences at Colorado State University.
xxx/ellauri234.html on line 10: font-family: 'UnifrakturMaguntia';
xxx/ellauri234.html on line 11: src: url(http://grapson.com/fonts/UnifrakturMaguntia.ttf);
xxx/ellauri234.html on line 34:
xxx/ellauri234.html on line 73: On se hyvä että Esa Siren on pitänyt Kansa taisteli miehet kertovat -tarinoiden asevelihenkeä elossa vielä näin sadan vuoden kuluttua punakapinasta, nyt on maanpuolustustahto ja ryssäviha jälleen kullan arvoisia. Teki mieli kazoa näin rauhanajan lapsen näkökulmasta missä kohdin tarinan kuljetuksessa on ehkä sellasta joka ei kuulosta ihan aidolta. Missä salihousukansan asenteet ja kieli ehkä puskee esille verikauhasta, verkatakista, kumiteräsaappaista ja roimahousuista. Onko Ryhmy ja Romppainen ja Sontimaton Tutilas jotenkin päässeet unohtumaan nykypolvelta? Missä Ryhmyn kissa Mörökölli esmes on? Kannetaanko päätöntä kaveria vielä turhaan JSPlle? Saako ylen sankea priha vielä Petroskoissa venakolta pillua?
xxx/ellauri234.html on line 93: Den tunna blå linjen är lite mer realistisk än tex Unge Wallenberg, men båda visar tydliga spår på typiskt svenskt (själv)bedrägeri. Den ytterst osannolika fattiga judiska småförsäljaren vars dotter är en lika fattig gatupolis Leah, till exempel, istället för en kurd eller irakisk muslim i samma roll. Haha, låt mig skratta. Gamla ovänbilder andvänds för at sudda ut de aktuella. Svenskarna gör en stor runda kring araber; även unga Wallenbergs färggranne vän är en neger. Leah spelas av en turk som heter Erdogan.
xxx/ellauri234.html on line 109: Tekosyitä kääntämistyön siirtämiseen myöhempään ajankohtaan on ollut useita. Vuoden 2009 syksyllä päätin kuitenkin ryhtyä tuumasta toimeen. Hain apurahaa eri paikoista, ja lopulta Svenska Kulturfondenissa tärppäsi. Suomen Rauhanpuolustajat suhtautui myös erittäin positiivisesti sekä kirjan kääntämiseen että sen alkuperäisversion uudelleenjulkaisemiseen. Rauhanpuolustajat on antanut apua oikolukemisessa ja hoitaa myös kirjojen painatuksen, markkinoinnin sekä myyntiin liittyvät asiat. Tästä avusta olen erittäin kiitollinen, koska siten minulla on mahdollisuus hiukan rajoittaa omaa yritystoimintaani media-alalla ja keskittyä kirjan kääntämistyöhön.
xxx/ellauri234.html on line 120: ja valepropaganda viettivät varsinaisia orgioita. Maamme valtaapitävät eivät halunneet eivätkä uskaltaneet myöntää, että heidän vihamielinen asenteensa ja provosoiva tapansa Neuvostoliittoa kohtaan oli sodan sytyttäjä. Sota ei luonnollisestikaan voinut päättyä muuhun kuin Suomen ja niiden tahojen tappioon, jotka olivat ajaneet maamme turmioon.
xxx/ellauri234.html on line 136: Rauhallisesti tiedustelin, mitä olin tehnyt ansaitakseni kyseisen nopean toimituksen autuaille metsästysmaille. Ylimielisesti ja pilkallisesti hymyilevän »siviilin» sekä muiden vihamieliset katseet riittivät sillä kertaa vastaukseksi. Kehotuksesta riisuin eräitä vaatekappaleita, ja minulle tarjottiin, ei kovin ystävällisesti mutta sitäkin päättäväisemmin, yösijaa poliisin pikemminkin käytännöllisestä kuin mukavasta »huoneesta matkustavaisille». Sellin ovi paiskattiin kiinni, lukko rasahti, pari hakasta laitettiin sijoilleen, ja niin minä olin varmassa säilössä. Pääsin jatkamaan keskeytynyttä untani - kivilattialla, ilman tyynyä ja peittoa. Lienee turhaa todeta, että jo ensimmäisenä vankeudessa vietettynä yönä unen ja levon suhteen oli vähän niin ja näin. Asian laita oli sama myös kaikkina niinä 1238 yönä, jotka vietin vankeudessa siitä lähin.
xxx/ellauri234.html on line 151: Ennen lähtöä Riihimäeltä tiistaina 9. syyskuuta 1941 pataljoonankomentaja majuri Perm piti meille puheen. Siinä hän ilmoitti juhlallisesti, että kaikki vanhat asiat oli nyt unohdettu ja meidät katsottiin nyt moitteettomiksi kansalaisiksi. Saisimme tilaisuuden tehdä osuutemme maailman vapauttamiseksi »idän barbaarista». Leningrad - tai Pietari, kuten hän sanoi - oli aivan romahduksen partaalla. Muutaman päivän kuluessa, ehkä muutamassa tunnissa, puna-armeijan luhistuminen rintaman tällä osa-alueella olisi tosiasia. Majurin silmissä loisti suomalaissoturin fanaattinen kiihko...
xxx/ellauri234.html on line 157: Torstaiaamuna tuli perääntymiskäsky. Puna-armeijan puolijoukkue oli hyökännyt lähistöllä sijaitsevalle louhikolle ja onnistunut murtautumaan rintamalinjan läpi. Pataljoonamme maantieyhteys rintaman taakse oli katkaistu. Olimme käyttääkseni sotilaskieltä - motissa, eli siis piiritettyjä. Varapäällikkömme kapteeni Kartano, joka oli osoittanut urhoollisuutensa pysyt telemällä kranaattien kantomatkan ulkopuolella, sopivan matkan päässä eturintamasta, pyöräili meitä vastaan maantiellä suu apposen auki ja silmät kauhusta suurina.
xxx/ellauri234.html on line 169: Suomen navakan turpiinoton ja nolon rauhanteon jälkeen vankilanjohtaja oli kertonut henkilökohtaisen, negatiivisen, tulkintansa koskien aseleposopimuksen sitä osaa, joka käsitteli poliittisia vankeja. Mitä muutakaan voisi odottaa henkilöltä, joka edelleen yritti jarruttaa demokraattista uusiutumistyötä ja joka oli esiintynyt taantumuksellisena johtajana?
xxx/ellauri234.html on line 280: Ei ole Suomen karhulla ainoastaan kämmenet, joilla voi lyödä murskaksi vihollisen, vaan se pitää salamoivaa miekkaakin, joka leikkaa pään poikki. Tätä olet sinä, voitettu moskovalainen, koke nut kun sotavoimalla ahdistit Suomen maita ja Viipurin koteja. Silloin karhu antoi sinulle ankarat iskut, vieläpä miekanterällään tuotti kuolettavat haavatkin. Tokkohan toistamiseen sinun tekee mieli koota soturilaumasi ja hyökätä Suomen rajoille?
xxx/ellauri234.html on line 319: Entä uhrit! Edellinen sota vei tuhansittain miehiä viimeiselle taipalelle ja raatteen tielle. Se on sodan laki. Niin tulee käymään nytkin. Ei ole tietoa, kuka kaatuu, kuinka moni "saa" antaa henkensä tämän ihanan maan vapauden puolesta. Sitä ei kukaan kysykään. Ei ole oikeutta elää vain itselleen toisen armoille antautuen. Ei tää ole mitään sosialismia vaan oikeaa seppoilua! Eikä orjan elämä ole elämää, ja ryssän ruoskaa ei suomalainen suutele, eikä ota poskeen ryssän moloa, saati hääräilee sen takapihalla. (Credits: P. Mustapää.) Vapauden puolesta kannattaa taistella, ja sen turvaamiseksi on ihan ihanaa kuolla. Isänmaa on ylinnä kaiken, sillä on oikeus vaatia uhreja, ja jokaisen velvollisuus on empimättä täyttää sen vaatimukset. Ja tässä sodassa on isänmaan vapauden turvaamisen rinnalla heimoveljien pelastaminen kuolemasta toisena innoittavana päämääränä. Suurten päämäärien vuoksi on hyvä lähteä, hyvät herrat, tulkoon eteen mitä tahansa. Me olemme valmiit taisteluun ja uhreihin. Suokoon Herra (se hieman alempana istuva kuin isänmaa, isänmaa on ylinnä), että meidän tiemme ei olisi kärsimysten tietä ja että meidän pieneltä kansaltamme ei vaadittaisi kovin suuria uhreja. Mutta oli miten oli, joka tapauksessa meidän tiemme on suora ja selvä, uhreja tai ei uhreja. Parempi silti pysytellä takana, kranaattien kantomatkan ulkopuolella. Näissä mietteissä majuri istui ajatellen nyt eteen tulevaa suurta tehtävää.
xxx/ellauri234.html on line 380: Kirjassa Tristia II: 253-312 Nokka puolustaa Ars Amatoriaa jälleen kirjoitettuna kurtisaaneille eikä aatelisnaisille, ja käyttää eroottisuuden ja pornografian klassista puolustusta, että se ei turmele, vaan houkuttelee jo korruptoituneita ja että kaikki herättää rivoja ajatuksia rivossa mielessä. (Huomaa Euripides, Bacchaessa: 'Bacchic-rituaalissa, kuten muuallakin, nainen on turvassa korruptiolta, jos hänen mielensä on siveä.')
xxx/ellauri234.html on line 468: I was under the impression that almost all living creatures had at least the capacity for joie de vivre, and I assumed that it would be so for my child, as well.
xxx/ellauri234.html on line 502: Dear Jack I second what someone else said in their comment, you are a sick person. I’m also 27 & I struggled with depression starting at 13. It’s either a miracle that I’m still alive or I just really suck at killing myself because I had 10 suicide attempts & just as many hospitalizations. Honestly if I had ever heard one of my parents say something like your post it would have broken me beyond repair. What a turd!
xxx/ellauri235.html on line 10: font-family: 'UnifrakturMaguntia';
xxx/ellauri235.html on line 11: src: url(http://grapson.com/fonts/UnifrakturMaguntia.ttf);
xxx/ellauri235.html on line 60: Pääasiassa Napoleonin sotien aikaan sijoittuva CS Foresterin Horatio Hornblower -kirjat kertovat brittiläisen merivoimien upseerin seikkailuista hänen taistellessaan vihollista (Ranska ja Espanja) vastaan, kamppaillessa elämän kanssa ja nousevana munana riveissä. Vaikka uudemmat kilpailijat, erityisesti Patrick O'Brianin (n.h.) "Aubrey and Maturin" -kirjasarja, ovat vähentäneet Horatio Hornblowerin valta-asemaa laivaston tyylilajissa, hän on edelleen monien suosikki. Hyvin arvostettu brittiläinen tv-sarja (1998–2003) houkutteli entistä laajemman yleisön, joka pystyi nyt visualisoimaan merisodan entistä selkeämmin.
xxx/ellauri235.html on line 78: "The Happy Return" ("Beat to Quarters")
xxx/ellauri235.html on line 100: "The Happy Return" ("Beat to Quarters")
xxx/ellauri235.html on line 124: *Midshipman: any of the toadfishes of genus Porichthys, distinguished by photophores and four lateral lines, typically nocturnal, and noted for a hum produced by males during the breeding season. Even the toadies and lickspittles among the midshipmen--and naturally there were several--hate the tyrant midshipman, Mr. Homer Simpson.
xxx/ellauri235.html on line 193: Where heaves the turf in many a mould'ring heap, Siellä missä nurmi kohoaa monessa muottirengaskasassa,
xxx/ellauri235.html on line 204: No children run to lisp their sire's return, Yksikään lapsi ei juokse huutelemaan isänsä paluuta,
xxx/ellauri235.html on line 210: How bow'd the woods beneath their sturdy stroke! Kuinka metsät kumartuivat niiden tukevan iskunsa alla!
xxx/ellauri235.html on line 274: With uncouth rhymes and shapeless sculpture deck'd, Epämiellyttävillä riimeillä ja muodottomilla veistoskannilla,
xxx/ellauri235.html on line 289: Ev'n from the tomb the voice of Nature cries, Jo haudasta luonnon ääni huutaa,
xxx/ellauri235.html on line 343: Thomas Gray on Alexander Popen ohella yksi 1700-luvun tärkeimmistä englantilaisista runoilijoista. Samuel Johnson oli ensimmäinen monista kriitikoista, joka esitti näkemyksen, jonka mukaan Gray puhui kahdella kielellä, toisella julkisella ja toisella yksityisellä, ja että yksityinen kieli – hänen tunnetuimman ja rakastetuimman runonsa " Elegia Written in a Country Churchyard " (julkaistu vuonna 1751 nimellä Elegy Wrote in a Country Church Yard ) - kuultiin liian harvoin. William Wordsworth päätti esipuheessaan teokselle Lyrical Ballads (1798) käyttämällä Grayn Sonnettia Richard Westin kuolemasta (1775) esimerkkinä, että Grey, jota hallitsee väärä käsitys runollisesta sanasta, puhui väärällä kielellä; ja Matthew Arnold huomautti yhtä tunnetulla tuomiolla, että ikä oli väärä vakavalle runolle, että Gray oli ikänsä turmeltunut eikä kuitenkaan koskaan puhunut siitä ääneen. Tällaiset tuomiot tiivistävät Grayn vastaanoton ja runoilijan maineen tärkeimmän kriittisen historian.
xxx/ellauri235.html on line 351:
xxx/ellauri235.html on line 353: Vizi kyllä brittimaa on väärällään sodomiitteja! Nahkaklarinetteja kuin salpausselällä! Fagotteja kokonainen orkesteri! Ffion Hague, the wife of Foreign Secretary William Hague, is now hoping to repeat her success with her latest publication, a book documenting what was believed to be the illicit gay love affair of an 18th century poet with the son of Britain’s first Prime Minister, Robert Walpole. Tää kiivas suklaaosastolla asiointi on 1 epätasa-arvoisen yhteiskunnan piirteitä. Yläluokan äveriäät herrat naivat toisiaan pitääxeen omaisuuden kasassa. Sama ilmiö muinaisessa Kreikassa ja Roomassa.
xxx/ellauri235.html on line 366: Kuinka turha väkijoukon kiihko,
xxx/ellauri235.html on line 402: Yksi runon pysyvistä paradokseista piilee ajatuksessa tyydyttävästä toteutumattomuudesta: kylä-Hampdens; mykkä, kunniaton Miltons; syyttömät maaseutuelämän Cromwellit. Paradoksin synnyttää Grayn näkemys ihmiselämästä, jota hallitsee ainoa sen sisältämä väistämättömyys, kuolema. Ennen tätä väistämättömyyttä ihmisen voitot muuttuvat merkityksettömiksi, sillä "kirkkauden polut", kuten kaikki polut, "johtavat vain hautaan". Hautaa vasten asetetaan kronikka tai epitafi, ja jälkimmäinen on runossa huomattavan monimutkainen. Se kehittyy eri modaliteettien kautta ennen kuin se lopulta nousee esiin runoilijan omana epitafina, johon teos päättyy. Kroniikan erityisiä ilmentymiä ovat "köyhien aikakirjat", "kerroksinen uurna", "heraldiikka kerskaus". "animoitu rintakuva", "heikko muistomerkki". Kussakin tapauksessa muistojen kohteet vähenevät määrittävän kontekstin vuoksi: köyhien aikakirjat ovat "lyhyitä ja yksinkertaisia", heraldiikan kerskaus "odottaa ... väistämätöntä hetkeä", kerroksinen uurna ja animoitu rintakuva eivät voi "Takaisin" sen kartanoon kutsukaa ohikiitävää henkeä", muistomerkki on "heikko". Sellaiset kuvat puhuvat turhuudesta. Silti se, mikä osoittautuu todella arvokkaaksi, on ihmissuhde. Grayn epitafien lukema on tiedossa: hän ei tuntenut näitä ihmisiä heidän eläessään; hän tuntee heidät heidän elämänsä mielikuvituksellisesta uudelleenluomisesta meditoimalla säilyneitä muistomerkkejä. köyhien aikakirjat ovat "lyhyitä ja yksinkertaisia", heraldiikan kerskaus "odottaa ... väistämätöntä hetkeä", kerroksinen uurna ja animoitu rintakuva eivät voi "Takaisin kartanoonsa kutsu ohikiitävää henkeä", muistomerkki on "hauras". ." Sellaiset kuvat puhuvat turhuudesta. Silti se, mikä osoittautuu todella arvokkaaksi, on ihmissuhde. Grayn epitafien lukema on tiedossa: hän ei tuntenut näitä ihmisiä heidän eläessään; hän tuntee heidät heidän elämänsä mielikuvituksellisesta uudelleenluomisesta meditoimalla säilyneitä muistomerkkejä. köyhien aikakirjat ovat "lyhyitä ja yksinkertaisia", heraldiikan kerskaus "odottaa ... väistämätöntä hetkeä", kerroksinen uurna ja animoitu rintakuva eivät voi "Takaisin kartanoonsa kutsu ohikiitävää henkeä", muistomerkki on "hauras". ." Sellaiset kuvat puhuvat turhuudesta. Silti se, mikä osoittautuu todella arvokkaaksi, on ihmissuhde. Grayn epitafien lukema on tiedossa: hän ei tuntenut näitä ihmisiä heidän eläessään; hän tuntee heidät heidän elämänsä mielikuvituksellisesta uudelleenluomisesta meditoimalla säilyneitä muistomerkkejä. Silti se, mikä osoittautuu todella arvokkaaksi, on ihmissuhde. Grayn epitafien lukema on tiedossa: hän ei tuntenut näitä ihmisiä heidän eläessään; hän tuntee heidät heidän elämänsä mielikuvituksellisesta uudelleenluomisesta meditoimalla säilyneitä muistomerkkejä. Silti se, mikä osoittautuu todella arvokkaaksi, on ihmissuhde. Grayn epitafien lukema on tiedossa: hän ei tuntenut näitä ihmisiä heidän eläessään; hän tuntee heidät heidän elämänsä mielikuvituksellisesta uudelleenluomisesta meditoimalla säilyneitä muistomerkkejä.
xxx/ellauri235.html on line 432: tures/2011/10/14/1318625666636/C.-S.-Forester--007.jpg?width=1200&height=630&quality=85&auto=format&fit=crop&overlay-align=bottom%2Cleft&overlay-width=100p&overlay-base64=L2ltZy9zdGF0aWMvb3ZlcmxheXMvdG8tYWdlLTIwMTEucG5n&enable=upscale&s=dfe842a94dce3b3a973e80886de99fd3" height="200px" />
xxx/ellauri235.html on line 438: Cecil Scott Forester was the pen name of Cecil Louis Troughton Smith, an English novelist who rose to fame with tales of adventure and military crusades. His most notable works were the 11-book Horatio Hornblower series, about naval warfare during the Napoleonic era, and The African Queen (1935; filmed in 1951 by John Huston).
xxx/ellauri235.html on line 443: Entä CS Forester? On sillä poika joka tapauxessa, hiljan kuollut polkupyöräilijäaktivisti John Forester joka on elämänkerturoinut sen. Lets see. Haha poikakaan ei ole enää Smith!
xxx/ellauri235.html on line 450: The popularity of the Hornblower series, built around a central character who was heroic but not too heroic, has continued to grow over time. It is perhaps rivalled only by the much later Aubrey–Maturin series of seafaring novels by Patrick O'Brian (n.h.). Both Hornblower and Aubrey are based in part on the historical Admiral Lord Dunder Fart of Great Britain (known as Lord Cochrane during the period when the novels are set).
xxx/ellauri235.html on line 479: Anti-Semitic sentiments appear in many of his stories, inspired by Jewish publishers who had turned down his work – sentiments for which he never really apologized. In 1983, he told a journalist, “There is a trait in the Jewish character that does provoke animosity. I mean there’s always a reason why anti-anything crops up anywhere; even a stinker like Hitler didn’t just pick on them for no reason.”
xxx/ellauri235.html on line 483: Finnish author Tove Jansson was the woman behind the phenomenally successful children’s books and comics on the fictional white hippo-like creatures she called Moomins.
xxx/ellauri235.html on line 530: Myöhemmät kirjailijat kertovat, että mehiläiset olisivat ennustaneet Pindaroksen tulevan menestyksen asettumalla hänen huulilleen hänen nukkuessaan, ja huulien turvotus olisi saanut hänet kirjoittamaan runoja.
xxx/ellauri235.html on line 569: He continues to be a largely unread, even if much admired poet. Pindar is the first Greek poet whose works reflect extensively on the nature of poetry and on the poet's role.
xxx/ellauri235.html on line 573: Like other poets of the Archaic Age, he reveals a deep sense of the vicissitudes of life and yet, unlike them, he also articulates a passionate faith in what men can achieve by the grace of the gods, most famously expressed in his conclusion to one of his Victory Odes: Creatures of a day! What is a man? What is he not? A dream of a shadow Is our mortal being. But when there comes to men A gleam of splendour given of heaven, Then rests on them a light of glory And blessed are their days.
xxx/ellauri235.html on line 584: And give to rapture all thy trembling strings. Ja anna tempaukseen kaikki vapisevat kielesi.
xxx/ellauri235.html on line 623: Where'er she turns the Graces homage pay. Minne hän kääntää Grease-kunnianosoituksen.
xxx/ellauri235.html on line 633: And Death, sad refuge from the storms of Fate! Ja Kuolema, surullinen turvapaikka kohtalon myrskyiltä!
xxx/ellauri235.html on line 636: Say, has he giv'n in vain the heav'nly Muse? Sano, onko hän antanut turhaan taivaallisen Mussen?
xxx/ellauri235.html on line 652: Their feather-cinctur'd chiefs, and dusky loves. Heidän höyhenpeitteiset päällikkönsä ja hämärän rakkautensa.
xxx/ellauri235.html on line 678: In thy green lap was Nature's darling laid, Vihreässä sylissäsi oli luonnon rakas,
xxx/ellauri235.html on line 707: Scatters from her pictur'd urn Roiskeita hänen kuvan uurnasta
xxx/ellauri235.html on line 731: A story relates the origin of the phrase to a comic song of the 1840s, written and performed by one Tom Hudson, which tells of a sailor who returns from a voyage to discover that his wife has married another sailor in his absence.
xxx/ellauri235.html on line 764: "Sweet creature!" said the spider, "you're witty and you're wise. Suloinen otus, sanoi hämähäkki, olet nokkela ja fixu.
xxx/ellauri235.html on line 772: The spider turned him round about, and went into his den, Hämähäkki kääntyi ja painui peremmälle pesään,
xxx/ellauri235.html on line 802: turtle.png" />
xxx/ellauri235.html on line 832: See how eagerly the lobsters and the turtles all advance! Kazo miten innokkaasti hummerit ja kilpikonnat etenee!
xxx/ellauri235.html on line 840: Said he thanked the whiting kindly, but he would not join the dance. Kiitos vain, valkoturska, mutten lähde mukaan skönelle.
xxx/ellauri235.html on line 847: Then turn not pale, beloved snail, but come and join the dance. Älä kalpene, hyvä etana, lähde kaikin mokomin ulos skönelle.
xxx/ellauri235.html on line 855: The Interstate Commerce Commission's original purpose was to regulate railroads to ensure fair rates, to eliminate race discrimination, and to regulate other aspects of common carriers, including interstate bus lines and telephone companies. Congress expanded ICC authority to regulate other modes of commerce beginning in 1906. Throughout the 20th century, several of ICC's authorities were abolished. The ICC was abolished in 1995, and its remaining functions were transferred back to laissez faire capitalists.
xxx/ellauri235.html on line 863:
xxx/ellauri235.html on line 906: 1 runonpätkä, joka on vahingossa säilynyt jollain vessapapyruksella, kertoo joen jumalan Asopuksen tyttäristä. Se koostuu enimmäkseen profeetasta, Acraephenista, joka kertoo Asopukselle, kuinka jumalat sieppasivat hänen tyttärensä ja että he synnyttävät monia sankareita; papyrus päättyy erittäin hajanaiseen osaan, jossa Asopus näyttää lopulta alistuvan tyttäriensä kohtaloon, ja vastaa "no turpiin vaan ja onnea".
xxx/ellauri237.html on line 10: font-family: 'UnifrakturMaguntia';
xxx/ellauri237.html on line 11: src: url(http://grapson.com/fonts/UnifrakturMaguntia.ttf);
xxx/ellauri237.html on line 52:
xxx/ellauri237.html on line 53:
xxx/ellauri237.html on line 129: One tradition claims that Sappho committed suicide by jumping off the Leucadian cliff. No ei nyt ainakaan jonkun äijän tähden! Sappho´s sexuality has long been the subject of debate. Sir Lawrence Alma-Tadema´s Sappho and Alcaeus (above) portrays her staring rapturously at her contemporary chum Alcaeus; images of a lesbian Sappho, such as Simeon Solomon´s painting of Sappho with Erinna (below), were much less common in the nineteenth century.
xxx/ellauri237.html on line 134: Among modern Western male heteronormal scholars, Sappho´s sexuality is still debated – André Lardinois has described it as the "Great Sappho Question". Early translators of Sappho sometimes heterosexualised her poetry. Ambrose Philips´ 1711 translation of the Ode to Aphrodite portrayed the object of Sappho´s desire as male, a reading that was followed by virtually every other translator of the poem until the twentieth century, while in 1781 Alessandro Verri interpreted fragment 31 as being about Sappho´s love for a guy named Phaon. Friedrich Gottlieb Welcker argued that Sappho´s feelings for other women were "entirely idealistic and non-sensual", while Karl Otfried Müller wrote that fragment 31 described "nothing but a friendly affection": Glenn Most comments that "one wonders what language Sappho would have used to describe her feelings if they had been ones of sexual excitement", if this theory were correct. By 1970, it would be argued that the same poem contained "proof positive of [Sappho´s] lesbianism".
xxx/ellauri237.html on line 136: Today, it is generally accepted that Sappho´s poetry portrays homoerotic feelings: as Sandra Boehringer puts it, her works "clearly celebrate eros between women". Toward the end of the twentieth century, though, some scholars began to reject the question of whether or not Sappho was a lesbian – Glenn Most wrote that Sappho herself "would have had no idea what people mean when they call her nowadays a homosexual", André Lardinois stated that it is "nonsensical" to ask whether Sappho was a lesbian, and Page duBois calls the question a "particularly obfuscating debate". WTF? Pelottaako äijiä ajatus pillua lipsuvasta Psapfasta? Vai onko ne vaan mustasukkiaisia?
xxx/ellauri237.html on line 138: One longstanding suggestion of a social role for Sappho is that of "Sappho as schoolmistress". At the beginning of the twentieth century, the German classicist Ulrich von Wilamowitz-Moellendorff posited that Sappho was a sort of schoolteacher, to "explain away Sappho´s passion for her ´girls´" and defend her from accusations of homosexuality. The view continues to be influential, both among scholars and the general public, though more recently the idea has been criticised by historians as anachronistic and has been rejected by several prominent classicists as unjustified by the evidence. In 1959, Denys Page, for example, stated that Sappho´s extant fragments portray "the loves and jealousies, the pleasures and pains, of Sappho and her companions"; and he adds, "We have found, and shall find, no trace of any formal or official or professional relationship between them... no trace of Sappho the principal of an academy." Toisin kuin Ailin kohalla, hehe.
xxx/ellauri237.html on line 140: None of Sappho´s own poetry mentions her teaching, and the earliest testimonium to support the idea of Sappho as a teacher comes from Ovid (a notorious nincompoop), six centuries after Sappho´s lifetime. Despite these problems, many newer interpretations of Sappho´s social role are still based on this idea. In these interpretations, Sappho was involved in the ritual education of girls, for instance as a trainer of choruses of girls. Niikö Ailin kerhotoimintaa, osallistumista kylän sukupuolielämän monipuolistamiseen.
xxx/ellauri237.html on line 273: Okei takaisin Marquettaan. Talvella on lunta, joka peittää niinkuin pehmoinen, valkoinen turkki oravat. Marquetalla on tuhmuushymy sen tunnustaessa, että se pitää lehmistä. Kolmasluokkalaiset pojat ottivat kiinni niskasta räyhääviä poikanahkoja ja antoivat niiden tehdä tuttavuutta märän kanssa. Talvi on aina talvi, sanoi Jussi Talvi. Saatuaan mekon enolta Marke sipsutti enon luo ja suuteli hänen karheaa, rakasta poskeaan mela kaiken kansan näkyvissä. Eno oli kiltti, suorastaan liian kiltti. Pitäisi kysyä Kaijalta miten on miesenkeleiden laita. Minä en voi kuvitella MIEHIÄ pitkissä valkoisissa mekoissa ja siivet selässä ja hulmuavat kiharat olkapäillä... Marquetta älä kazo niin murhaavan nuhtelevasti, näytät ihan Aili Konttiselta! Mistäs minä tiesin että enkeleillä on vain etupuoli.
xxx/ellauri237.html on line 283: Eikä siinä kaikki! Nyt tulee Marquetasta suuri julkkis ja laulutähti. Jääköhän tässä mikään koulutytön unelmista puuttumaan? Todennäköisin on poikaystävä, jota Marke tuskin kaipaa kun sillä on 2 majavaa turkislakissa. Miltä tuntuu olla luokan merkkihenkilö ja vielä merkkivaatteissa? Hän lauloi hienosti, rakastamalleen majavalle erikoisesti.
xxx/ellauri237.html on line 285: Nyt on mennyt 3/4 kirjasta ja alle puolet kouluvuodesta. Ilmeisesti Ailia alkoi izeäänkin äklöttää tää äkkimakeus. Ei makeaa mahan täydeltä, sanoi turkislakki majavalle.
xxx/ellauri237.html on line 287: Mitä joulu merkizi Marquetalle? Vapaan maailman vapahtajan juhlaa, ja tietysti lahjoja, som jag själv har lagat. Tyty Arolakin ihailee alentuvasti Marketan kyynelten kastelemia vanuneita vanttuita. Mitä joulupukki nyt tekee Korvatunturilla? Mitä tekee vaimo katala joulukynttilöillä pukin poissaollessa? Kaija piti Marquetalle maailman kauneimman pikku joulusaarnan ja joulurukouxen. Uskonnossa kymppi - varjelkoon!
xxx/ellauri237.html on line 293: Marketta ja Paulan porukat menivät tuolin viereen rähmälleen pyhän hengen täyttämän ex-juopon papin pyynnöstä kuin kenr. Keinonen YYA-sopimuxen edessä, eikä se ollut niistä edes kovin kiusallista. Marketin isoisä ei kyllä ollut ollut näin hurmahenkinen, mutta missä on paljon syntiä on myös paljon armoa. Kun on käyt.kaz. synnitön ei armoakaan juuri tarvita. Pappi hääri hilpeänä kuin apostolit helluntaina, vaikkei ollut takussa. Mitä ihmettä! Se oli kaikki Marken ansiota taas, jla tahtoo olla sille mielixi. Hän on minun tyttäreni, johon minä olen mielistynyt. En pane pahaxeni edes uranismia, pieni nonbinäärisyys on vain luonnollista Marken tapauxessa. Ajatellaan vain mitä tarkoittaa nimi Marquetta: maxullista naista joka saa palkkioxi turkista. Postin Marketastakin tuli lesbo saatuaan 3 lasta Artosta.
xxx/ellauri237.html on line 334:
xxx/ellauri237.html on line 352: Veli Y. Pernaan mukaan Rokka on paitsi loistava soturi myös jatkuva purnari, joka vaarantaa toveriensa hengen nikkaroimalla lampunjalkaa vartiovuorollaan muiden nukkuessa. Rokka rikkoo määräyksiä ja katsoo olevansa sääntöjen yläpuolella. Hän jopa uhkaa surmateoilla, jos hänet yritettäisiin saada oikeuden eteen, vaikka tuolloinen laki määräsi laittomasta uhkauksesta kaksi vuotta vankeutta. Pernaa kyseenalaistaa rikollisen soveltuvuuden kansallissankariksi.
xxx/ellauri237.html on line 367: Varusmiesten näkökulmasta Keinonen oli hyvä tyyppi. Hän lopetti turhanpäiväisen Lammio-tyyppisen pokkuroinnin, lisäsi viikonloppuvapaita ja erotti varusmiehen palvelusajan ja vapaa-ajan toisistaan. Lomilla ei enää tarvinnut käyttää asepukua ja vapaa-ajalla sai ottaa jopa viinaakin ilman rangaistusta.
xxx/ellauri237.html on line 480: Suutelen sua sieltä sun täältä. (Credits: Loiri) Anna minun puhua ja ole sinä hiljaa, turpa rullalla.
xxx/ellauri237.html on line 546: Siellä oli surua ja turmellusta ja sinä olit ihme vekkuli.
xxx/ellauri237.html on line 580: On lähdön hetki. Oi hylätty! Improbatur tuli!
xxx/ellauri237.html on line 586:
xxx/ellauri237.html on line 676: Virallisten tietojen mukaan Neruda kuoli eturauhassyöpään 23. syyskuuta 1973, sairaalassa Santiagossa vain pari viikkoa vastustamansa Chilen sotilasvallankaappauksen jälkeen. Neruda oli suunnitellut pakoa Meksikoon, jossa hän olisi johtanut vastarintaa Pinochetin hallinnon kaatamiselle.
xxx/ellauri237.html on line 680: Kansainvälinen oikeuslääketieteilijöiden asiantuntijaryhmä ilmoitti vuonna 2017 uusista tutkimuksista, joiden mukaan Neruda ei kuollut eturauhassyöpään. Ruumiista löydettiin tuntematonta bakteeria, jonka alkuperää tutkitaan. Tutkijat eivät saa toistaiseksi kertoa murhattiinko Neruda. Todennäköisesti murhattiin, mutta sellaista propaganda-asetta ei saa päästää näsien käsiin.
xxx/ellauri237.html on line 706: El talento poético de Neruda es indudable. En 1971 recibió el Premio Nobel de Literatura y ha sido admirado y reconocido por su grandísimo miembro.
xxx/ellauri237.html on line 734: He dicho que cantabas en el viento como los pinos y como los mástiles. Como ellos eres alta y taciturna. Y entristeces de pronto, como un viaje. Acogedora como un viejo camino.
xxx/ellauri237.html on line 776: futuro será tu presente.
xxx/ellauri237.html on line 825: turebase.org/?color=FF0000&quality=9&ar_method=rescaleIn&ar_ratio=1.33&file=https:%2F%2Fimg.culturebase.org%2Fa%2Fc%2F3%2F8%2F3%2Fpic_1613473757_ac383271ffab1c40cc9e7cf388eb7357.jpeg&do=cropOut&width=1100&height=688" width="90%" />
xxx/ellauri237.html on line 843: Neruda construyó una casa en Santiago llamada «La Chascona» (que en argot chileno significa 'despeinada', kampaamaton) en honor a Urrutia, que sirvió como refugio amoroso para ambos —puesto que la noticia de que Neruda tenía un amorío no hubiera sido bien recibida en el público chileno—. En esta casa existe una pintura, hecha por el artista mexicano Diego Rivera, que presenta a Matilde con dos caras y su famoso y largo pelo rojo. Se dice que en la pintura una de las caras representa a la Urrutia cantante que todos conocían y la otra, a la amante de Neruda. En su pelo se esconde la pértiga de Neruda, representando su relación secreta.
xxx/ellauri237.html on line 853: Abraham Maslow fue un psicólogo estadounidense que nació en Brooklyn (Nueva York) el 1 de abril de 1908. Sus progenitores eran judíos no ortodoxos de Rusia que llegaron a la tierra de las oportunidades con la esperanza de lograr un mejor futuro para sus hijos. Abraham Maslow nunca fue un tipo muy sociable, y ya desde niño, se refugió en los libros.
xxx/ellauri237.html on line 870: Vivencia existencial: Las personas con apertura a la experiencia tienen más posibilidades de vivir en plenitud.
xxx/ellauri237.html on line 967: Apertura a la experiencia.
xxx/ellauri237.html on line 999: Vuonna 1948 amerikkalainen psykologi Roger Rabbit antoi persoonallisuustestin turveloille jenkki opiskelijoille. Sitten opettaja antoi jokaiselle opiskelijalle kortin, jossa oli persoonallisuusanalyysin tulokset. Tämän jälkeen hän pyysi opiskelijoita pisteyttämään 0-5 tarkkuuden, jolla hänen mielestään persoonallisuusanalyysi kuvasi heitä, ollen 0 "erittäin huono" ja 5 "erinomainen". Keskiarvo oli 4,26.
xxx/ellauri237.html on line 1061: Tämän tyyppiset yksilöt eivät ole realistisia ja käyttävät optimismia paetakseen turhautumista ja sitä tosiasiaa, että heidän on kohdattava epämiellyttävä todellisuus. Kasvaaksemme ihmisinä kuin Bobin puoliso meidän on kohdattava pelkomme ja olla suvaitsevaisia turhautumiselle, muuten emme hyödy elämänkokemuksista, jotka saavat meidät kärsimään, mikä pitkällä tähtäimellä mahdollistaa vahvan ja valmistautuneen persoonallisuuden kehittymisen tilanteisiin, joista pidämme vähiten, kuten pakkotyö volttikuskina nollasopimuxella.
xxx/ellauri237.html on line 1062: On mahdotonta elää onnellisena 24 tuntia vuorokaudessa, ellei nuku kellon ympäri, joten meidän on hyväksyttävä se. Lisäksi falskit optimistit eivät yleensä saavuta asettamiaan tavoitteita, koska ne eivät ole realistisia ja falski optimismi turhauttaa heitä turhaan, ei ne mitään opi.
xxx/ellauri239.html on line 10: font-family: 'UnifrakturMaguntia';
xxx/ellauri239.html on line 11: src: url(http://grapson.com/fonts/UnifrakturMaguntia.ttf);
xxx/ellauri239.html on line 84: Toisaalta dao sisältää tietynlaisen dualismin. Hurraa! huutaa Vaakku ja takoo selkään Cartesiusta Bergsonia ja denimhousuista Jamesin Billiä. Vaihtoehdothan tässä ovat monismi, dualismi, kolmiyhteisyys, pluralismi ja sexiturismi. Esimerkkinä taolaisesta dualismista käytetään savesta valmistettua kuppia: ”Astia muovataan savesta, mutta tyhjä tila tekee astian hyödylliseksi. Ovet ja ikkunat veistetään huonetta tehdessä, mutta tyhjästä tilasta johtuu huoneen hyödyllisyys. Sen vuoksi käyttämällä sitä, mikä on, hyödytään siitä, mitä ei ole.” Eli siis mitä? Tyhjästä on kuin onkin hyvä nyhjästä! Täysi kuppi ja tyhjä pää, tyhjä kuppi ja täysi pää, kylä lähtee niillä tää! hihkuvat kiinalaiset runoilijajuopot. Äläs läiski tiuskaisee Bergson. Notably, I contend that in my third book, Creative Evolution, I overcome both dualism and monism by removing their contradiction through a durational or slanted approach to Being.
xxx/ellauri239.html on line 97: "Tao tuotti ykkösen; Ykkönen tuotti kakkosen; Kakkonen tuotti kolmosen; Kolmonen tuotti kaiken." Taolaiset tutkijat ovat yleisesti yhtä mieltä siitä, että Tao tuotti Ykkösen tarkoittaa, että Wuji tuotti Taijin, ja Yksi tuotti Kaksi tarkoittaa, että Taiji (太极, äärimmäisen kookas) tuotti Yinin ja Yangin eli Yläkakkosen (liang ji, 兩儀, skolastinen kiertoilmaus joka estää ettei kolmesta tule vahingossa neljä). Kuitenkin aihe siitä, kuinka kakkosesta tuli kolme, on pysynyt suosittuna keskusteluna taolaisten tutkijoiden keskuudessa. (Höh, on multa tullut kakkosesta useampiakin kuin kolme kerralla.) Useimmat tutkijat uskovat, että se viittaa Yinin ja Yangin väliseen vuorovaikutukseen, jossa liikkuu Chi eli elämänvoima (ikäänkuin runkku). 2 ekaa kärpässukupolvea oli nähtävästi partenogeenisiä. Tätä on liikkeellä muissakin uskontokunnissa. Mekin koitettiin opiskella Taijia Sturenkadulla, muttei siitä mitään tullut, kun opettajaakin alkoi naurattaa meidän osaamattomuus, ei millään muistettu mikä temppu piti tehdä seuraavaxi ja piti koko ajan luntata osaavammilta.
xxx/ellauri239.html on line 206: She received her BS in Wet Nursing, Her MSN in Psychiatric Wet Nursing, her PhD in Cultural Anthropopithecology.
xxx/ellauri239.html on line 324: Onhan noita väkivaltaisia varakkaita konnia koti-Suomessakin, just äsken joku yxityinen lääkäriasemalääkäri nirhasi vielä varakkaamman finanssialalla toimivan vaimonsa, kääri mattoon ja/tai muovisäkkeihin ja oli kuskaamassa Volvon takapakkaan kun poliisit ehti hätiin. Tää tapahtui siis Pietarinkadun ja Raatimiehenkadun kulmassa, talossa jossa mäkin lienen ollut jakamassa luukkuihin Usareita, Hesareita ja Hoblia. Naapurit vakuuttaa raatovarixille että kyllä tällä seudulla on ihan turvallista asua, nytkin on meillä turvallisen tuntuisesti skoudet pihassa.
xxx/ellauri239.html on line 376: The Walking Dead is an American post-apocalyptic horror television series based on the comic book series of the same name by Robert Kirkman, Tony Moore, and Charlie Adlard—together forming the core of The Walking Dead franchise. The series features a large ensemble cast as survivors of a zombie apocalypse trying to stay alive under near-constant threat of attacks from zombies known as "walkers" (among other nicknames). With the collapse of modern civilization, these survivors must confront other human survivors who have formed groups and communities with their own sets of laws and morals, sometimes leading to open, hostile conflict between them. Tää on varmaan Homer Simpsonin zombieiden esikuva.
xxx/ellauri239.html on line 379: Tuotantokausia oli kokonaista 11 vuosina 2010-2022. The Walking Dead takes place after the onset of a worldwide zombie apocalypse. The zombies, referred to as "walkers", shamble towards living humans and other creatures to eat them, saying "brains... brains... " They are attracted to noise, such as gunshots, and to bad smells, such as humans. Sankari on seriffi, jonka vaimo on lori. Lori on hässinyt Shanea jonka seriffi joutuu sixi tappamaan izepuolustuxexi. Non-zombieista tulee myös kannibaaleja. Jeesus käy kauppaa Hilltop Marketissa. Seriffin porukat kuitenkin listii vapahtajat ja raadonsyöjät. Paha nainen Alfasusi tekee pahoja. Paha kuvernööri Pamela koittaa uhrata rotinkaiset. Joku Daryl lähtee ezimään seriffiä ja sen uutta panopuuta Michonnea, joka on nykerönenäinen neekerinaaras jolla on katana. Siihen sarja päättyy. Selmalla on työpöydällä arvokas (lue kallis) Michonnefiguuri.
xxx/ellauri239.html on line 400:
xxx/ellauri239.html on line 436: Elise "nappasi" vedenkeittimeen alustalta. Elise ize malttoi tuskin odottaa saadessaan uuden puhelimen. Kaikkien tietojen, sovelmien ja pelien siirtämiseen saattoi mennä YLI TUNTI, mutta hän teki sen aina niin pian kuin mahdollista. (Tajuaako Anne tässä edes et jos tyypillä on yhtä aikaa monta puhelinta käytössä sillä pitää olla monta simmiä, ja monta sopimusta?) Elise oli opettanut Haakonia kädestä pitäen. Haakon oli tietokonejutuissa todella kädetön. Paizi exelissä se oli todellinen haka! Ja aivan hirmuinen maastohiihtäjä! Hyvin luistaa suxi! Tietoturva-asioissa hutilointiin sisältyy riskejä, joista Linda Staaf voisi lähemmin kertoa. Uutta IPadia ei voi ottaa käyttöön rekisteröimättä sitä (paskapuhetta).
xxx/ellauri239.html on line 442: Pillunlipsuttajat Vanja-eno ja Kristiina-täti ovat turvautuneet sellaiseen ylellisyyteen kuin siivoojaan. Niitä saa nyttemmin sikahalvalla mamuroikasta. Edes minimipalkkaa ei tarvi pulittaa. Radiosta tuli dokumentti istukan merkityksestä kohdunpoistossa. Selma tunsi lievää kuvotusta. Niin minäkin. Selma alkoi haista. Niin minäkin.
xxx/ellauri239.html on line 466: "Norsk krimis grand old fat lady, Anne Holt, lancerer en ny heltinde ved at sende hende ned i kulkælderen. Det klæder dem begge … stjerneadvokatens nedtur fanger. Det samme gør skildringen af indspistheden i norsk idrætsliv, hvor idrætsorganisationernes ledere beskrives som småkorrupte konger med udøverne som deres undersåtter. Det ligner noget, vi kender." Weekendavisen
xxx/ellauri239.html on line 478: "Puslespilskrimi om doping i norsk langrend med Selma Falck som et spændende nyt bekendtskab. Hun er ingen pæn pige, og der bliver ikke bagt mange kanelboller. Det er en klassisk og meget spændende puslespilskrimi, Anne Holt har skrevet." Litteratursiden.dk
xxx/ellauri239.html on line 517: Psykiatri "Bob" Tikkanen nyrhi hengiltä punkeron varakkaan Vicky vaimonsa Ullanlinnan Raatimiehenkadulla. Siitä nousi mahtava ilo valtameediassa ja etenkin somessa. Murha-infon varixet pomppivat haaskalle alta aikayxikön ja nokkivat kinastellen tieraatoa. Ihan turha lukea skandinaavisia murhakirjoja, kyllä ullanlinnalaiset kermaperseet ja somevarixet hoitaa homman ilmaisexi jezulleen!
xxx/ellauri239.html on line 562: Epäselvää onko sama kaveri joka ajoi Volvo maasturilla perheen kaa kolera-altaaseen männät kesänä. Neljä lasta Viktoria Westin ja mäyräkoira kyydissä.
xxx/ellauri239.html on line 564: Silmälasipäinen ruipelo. Oli naapurille sanonut siivoavansa jotain vanhoja mattoja pois, mutta oli äheltänyt pakettia mustaan katumaasturiinsa sen verran vaikeasti ja kauan, että ilmeisesti epäilykset heränneet. Vaimo ei vissiin ihan kovin kevytversio ollut (?) eli ei tarvitse ihmetellä ettei reporankana saatu yht'äkkiä auton kyytiin.
xxx/ellauri239.html on line 575: Psykiatrian erikoislääkäri, tutkija Roope Tikkasen johdolla tehdyssä tutkimuksessa onkin nyt osoitettu, että pistemutaatio serotoniini 2B -reseptorin geenissä voi altistaa impulsiiviselle käyttäytymiselle erityisesti humalassa. Nature Publishing Group:in Translational Psychiatry -tiedelehdessä julkaistu löydös (Tikkanen et al., 2015) on jatkoa vuonna 2010 tehdylle alkuperäiselle havainnolle serotoniini 2B -reseptorin geenimutaatiosta suomalaisissa (Bevilacqua & al, 2010).
xxx/ellauri239.html on line 589: Yleensä naiset tuppaa raskauden jälkeen turpoamaan, kun on Suomesta kyse. Ja uudemmissa kuvissa näytti kasvot jo melko leveiltä. Jos nainen olisi ollut pieni ihminen niin lääkärismies olisi varmaankin toimittanut operaationsa loppuun, kun pieni ihminen olisi ollut ihan auton takana, vain nostaa konttiin tarvinnut. Joku tuohon kuvan postasikin, ei tuo pieni ja siro nainen ole missään tapauksessa. Lääkärismiestään paksumpi huomattavasti. Mautonta kenties kommentoida uhrin ulkonäköä kuvan perusteella, mutta siinä mielessä perusteltua, että kuvien perusteella pariskunta on siinä määrin epäsuhdan näköinen, että ei ihme, jos uhrin autoon siirtäminen on tuottanut pienelle, jopa hintelän näköiselle, miehelle ongelmia, kun apuakaan ei ole voinut varmaankaan oikein pyytää.
xxx/ellauri239.html on line 593: Perheen rouvan kanssa vedessä ui mäyräkoira. Heikkilä nosti koiran veneeseen, mutta rouva ei päässyt kyytiin laidan yli. Lopulta hänet saatiin veneeseen sen takaosan portaiden kautta. Muut perheen jäsenet pääsivät veneeseen turvaan laidasta.
xxx/ellauri239.html on line 612: Ei mikään Late Johansson, Natural Born Again Killer ysäriltä. Johanssonista ilmestyi syyskuussa 2020 elämäkertakirja: Sipilä, Jarkko ja Johansson, Lauri: Late – Suomen pelätyimmän rikollisen tarina.
xxx/ellauri239.html on line 714: Oli lumikengät autossa, oli tarkoitus ilmeisesti hävittää jonnekkin tunturiin. Vähän kuin Mika Moringin uhrit ovat kadonneet. Sitten ei voitaisi syyttää murhasta, kun ei ole uhria. Vaan onkohan tämä lumikenkä-tieto faktaa? Joku heittänyt asiasta sivulla 11, että "Ahkio oli sitä varten, että olisi voinut vetää vaimon pitkälle lumessa, lumikengät olivat valmiina. Homma kusi, kun vaimo oli lihavampi mitä spykiatri oletti", ja mistään muualta tätä seikkaa en ole lukenut.
xxx/ellauri239.html on line 728: Erittäin hyvin päätelty. Olisko perinteinen kuristaminen/tukehduttaminen - eihän tuo Dr Death mikään kauheen rimpula oo...En minäkään usko, että oli tarkoituksena ajella tuntureille asti, kun onhan tätä lunta ihan kiitettävät määrät jossain Pohjois-Karjalassakin.
xxx/ellauri239.html on line 748: Tällä menolla ketjusta tulee helvetin pitkä aivan turhaan, kun edes edellistä sivua ei jakseta lukea ja siellä jo käsiteltyjä asioita kysellään ihmeissään. Linkkien jutut voi lukea ja googlata lisätietoja, eikä olla kun vauveli odottamassa, että joku tajoilee uudelleen ja uudelleen lusikalla suoraan suuhun sen mitä haluaa.
xxx/ellauri239.html on line 806: ”Omat syvät pettymykset ihmisiin ja ihmiskuntaan aikaansaavat irrottautumisen ihmisyydestä. Ikään kuin noustaan ihmiskunnan yläpuolelle. Juuri dissosiaatio-ilmiö kiinnostaa tällä hetkellä paljon. Mekanismi suojelee psyykettä sietämättömissä tilanteissa, mieli ikään kuin turtuu ja liukuu pois tilanteesta.
xxx/ellauri250.html on line 16: font-family: 'UnifrakturMaguntia';
xxx/ellauri250.html on line 17: src: url(http://grapson.com/fonts/UnifrakturMaguntia.ttf);
xxx/ellauri250.html on line 48: Käly on ihme itsekäs ämmä. Minä, minä, minä, minä, minä... Hän on maailman ahkerin, hänen työnsä on niiiiin vaativaa, hänellä on terveyttä ja kuntoa vaikka mulle jakaa (iskispä siihen joku kuppa...kele!) Hänen lapset on kauniita, viisaita, lahjakkaita. Hänen lapset on kiinnostuneita ulkonäöstä ja muotivaatteista. Hänellä on autossa sellanen ja tällänen turva. Voi ..ttu!
xxx/ellauri250.html on line 66: Jokin katseessani (narsismia taas! mitä vittua...) sai hänet vaikenemaan Vedin hänet muuvin hänet vaate vaatteelta, kunnes hän seisoi slatina edessäni muna ojossa. Hän rilsui minut, ja kävimme sohvalle maksamaan. Han työntyl sisääni, siis hänen munansa, ei koko mies. Minut täytti suunnaton turvallisuuden tunne: kerrankin oli reikä täytetty! Tarkeinta oli vain se, että sain maata siinä hänen allaan hänen kullielimensä sisallani. Kuin itse elämä sisälläni. Uutisvideo pyöri mielessä, putoilevat jenkit väreilivät verkkokalvoillani. Nain yhä uudestaan kuin rewindinä miten palavista torneista putosi ruumiita. Miten ne valtavat räkäisen häviämättömät rakennukset sortuivat savuun ja liekkeihin.
xxx/ellauri250.html on line 77: Minuun sattui, mutta sitä minä halusinkin. Kipu oli minu tuttua. Siitä tuli turvallinen olo. Maailma paloi. minun tukipilarini. mutta kipua peleihin, se helpottaa
xxx/ellauri250.html on line 142: Hei mutta onhan tässäkin nimityxessä politiikan pukinsorkka mukana! Mo Yan joutui lopettamaan peruskoulun ja paimentamaan karjaa kulttuurivallankumouksen aikaan. Kuin Danin äiskä! Under kulturrevolutionen tvingades han sluta skolan eftersom hans släktingar tillhört den jordägande klassen. Toisinaan hän joutui syömään kaarnaa ja rikkakasveja henkensä pitimiksi kuin Saarijärven Paavo. Varhaiset kärsimykset innoittivat häntä kirjoittamaan korruptiosta, kiinalaisen yhteiskunnan rappiosta kommunismissa, syntyvyyden säännöstelypolitiikasta ja elämästä maaseudulla. Mo Yanin esikoistes ilmestyi vuonna 1981. Hänen kirjailijanimensä tarkoittaa ”pulinat pois”.
xxx/ellauri250.html on line 159: He is best known for his semi-autobiographical novel Ask the Dust (1939) about the life of Arturo Bandini, a struggling writer in Depression-era Los Angeles. It is widely considered the great Los Angeles novel, and is one in a series of four, published between 1938 and 1985, that are now collectively called "The Bandini Quartet". Ask the Dust was adapted into a 2006 film starring Colin Farrell and Salma Hayek.
xxx/ellauri250.html on line 161: Ask the Dust is a 2006 romantic drama film based on the 1939 book Ask the Dust by John Fante. The film was written and directed by Robert Towne. Tom Cruise (with Paula Wagner and Cruise/Wagner Productions) served as one of the film's producers. The film was released on a limited basis on March 17, 2006, and was entered into the 28th Moscow International Film Festival. It was filmed almost entirely in South Africa with the use of stages to portray Los Angeles. The film received negative to mixed reviews from critics. The review aggregator Rotten Tomatoes reported that 65% of critics gave the film negative reviews, based on 104 reviews. The site's consensus states: "Though Hayek is luminous, Farrell seems miscast, and the film fails to capture the gritty, lively edginess of the book upon which it's based."
xxx/ellauri250.html on line 207: Ytterligare några år senare ville Gunilla resa till Afrika och studera det muntliga berättandet. Resan blev inte av, men en föreläsningsserie om västafrikansk kultur blev det i alla fall. Där mötte hon Mame från Gambia, som kom att bli hennes andra man.
xxx/ellauri250.html on line 223:
xxx/ellauri250.html on line 231: Keväällä Lammio lähti sotimaan 64-vuotiaana potta vinossa. Hänen piti vakuuttaa, että hänen ikäisensä kelpaa vielä rintamalle. Maaliskuussa Lahti taisteli palkkasoturina Ukrainan muukalaislegioonassa. Kuva: Jouni Lahden kotialbumi
xxx/ellauri250.html on line 308: Kimberly: Exactly. Once you’ve been abused, tortured, provoked, manipulated, and had your reputation dragged through the mud, it’s hard to find any sympathy for them. Deep down I feel badly that my ex had to have the pathetic parents he did, since they are the ones fully responsible for his behavior and mental disorder, but at the end of the day, he’s a grown man and needs to learn to own up to his own shortcomings. God have mercy on him… because I sure don’t.
xxx/ellauri250.html on line 314: Brad: Nearly all 21st century western women under 40 are crazy, and disloyal. This is the 1st time in human history where women have had this much power. What's the result you ask? 70 percent of marriage ending in divorce; 90 percent of which are filed by women. 50 percent of men say they regret marriage too the woman their currently with. Why might you ask? Cause they're on their best behavior until they have the money then they hulk smash you into oblivion. 94 percent child support going from male to female, and 92 percent of alimony. The old saying is the woman got married thinking the man would change and the man got married hoping she never would. They were both disappointed in the end. I'll let you decide which genders thought process is more Nobel. For me it's obvious.
xxx/ellauri250.html on line 326: tures/19/09/02/10/40/0997841.jpg" height="300px" />
xxx/ellauri250.html on line 331: Harryn syöpäinen opeisä oli eniten siitä ylpeä että Harry otti alakoulussa yhtä kovaa turpiinsa kuin se yx pienisuinen nyrkkiheppu, Sylvesteri Orhi. Harry kuunteli isän kehuja ja itki tyytyväisenä. Vizi näitä äijämeemejä piisaa Nääsbööltä, niin piipunrassi kuin se onkin.
xxx/ellauri250.html on line 350: Tammiston Kontista olis saanut Bukowskin päiväkirjaa pätkän pikkurahalla, Robert Crumbin taiteellis-ilottomasti vielä kuvittamana. Selasin vähän, oli se niin narsistista paskaa ettei napannut. Se oli muka 71-vuotiaana niin skrode että olis pannut turpaan puolta pienemmälle miehelle. Suvaizen epäillä. No joka tapauxessa ei tullut kauppoja.
xxx/ellauri250.html on line 370: Nääsböö konstruoi mongolinnäköisestä suomalaisesta maahanmuuttajasta Jussi Kolkasta (joka jostain syystä puhuu väärinkirjoitettua suomenruåzia) itämaisia taistelulajeja harrastavan pedofiilin. Jostain syystä kuvittelen Jussin Antti Arpen näköisexi. Se on röyhkeä väkäleukaiselle norski Harrylle, mikä ei Harrystä ole yhtään koselig. Harry alkaa vittuilla Jussille ilkeästi norjaxi. Finnens ansikt var hvit. Taitaa olla turha toivo että Jussi saa vielä tilaisuuden vetää Harryä niin lujaa lättyyn että väkäleuka irtoaa. Kolkkapoika vaikuttaa kiltiltä norskiin juoppolalliin verraten. Mutta remmin pahin fyr on selkeästi Jonne ize. Han ser ut som en erigert, våt penis skjövet øver baken til den som hade på sig byxene.
xxx/ellauri250.html on line 433: Sometimes you can tell from the first shot. In “Compartment No. 6,” the camera follows a young woman at a party as she leaves a bathroom and enters a living room full of gathered friends. That walking, back-of-the-head shot is one of the soggiest conventions of the steadicam era, a facile way of conveying characters’ own fields of vision while anchoring the action on them. The familiarity of this trope suggests both limited imagination and an unwillingness to commit to a clear-cut point of view. When used cannily, it can convey ambiguous neutrality and looming mystery, but, more often, it suggests the merely functional recording of action, which is exactly what’s delivered in “Compartment No. 6,” opening in theatres on Wednesday. The movie sinks, fast and deep, under the weight of dramatic shortcuts, overemphatic details, undercooked possibilities, unconsidered implications. It’s heavy-handed, tendentious, and regressive—and it should come as no surprise that it’s on the fifteen-film shortlist for the Best International Feature Oscar.
xxx/ellauri250.html on line 450: Mikähän tää Tsai on miehiään, oisko joku viirusilmä jenkkimamu? Juu justiinsa se! Finland’s entry in the Academy Awards’ International Feature Film category, “Compartment No. 6” tells a deliberately heart-warming story, of an extremely unlikely friendship, that’s patronizing and inadvertently offensive. Ai vinkuintiaaneilleko? Mistä tää kaveri nyt poltti pelihousunsa? Ei vaan tää onkin joku jenkki woke juttu:
xxx/ellauri250.html on line 478: Espanjalaisraukka ei ole ymmärtänyt pätkääkään, minkä takia sen pitää tyytyä länkyttämään tällästä feikkisofistikoitua leffaliturgiaa:
xxx/ellauri250.html on line 482: Kaikki tämä taustatarina ilmenee mykistettynä, yhdessä juhlajaksossa ennen kuin Laura lukitaan elokuvalle nimensä antavan junan osastoon, saattueeseen, joka vie hänet monipäiväiselle matkalle Venäjän pääkaupungista syrjäiseen Murmanskin kaupunkiin. Jos haluamme ottaa Roxy Musicin säkeet mielekkääksi paratektiiviksi, tärkeintä ei ole niinkään huume - rakkaus, sentimentaalisessa suhteessa, jonka löydämme pian laimeaksi - vaan se, mikä turtuu: yksinäisyys, osaston nro 6 aito temaattinen akseli.
xxx/ellauri250.html on line 494:
xxx/ellauri250.html on line 521: the back, the neck, I turn her, kiss her, selän, niskan, käännän, pussailen,
xxx/ellauri250.html on line 527: turn the water on hotter Käännän veden kuumemmalle
xxx/ellauri250.html on line 563: In his early teen years, Bukowski had a cow when he was introduced to alcohol by his friend William "Baldy" Mullinax, depicted as "Eli LaCrosse" in Ham on Rye, son of an alcoholic surgeon. "This 'alcohol' is going to help me for a very long time," he later wrote, describing a method (of drinking) he could use to come to more amicable terms with his own life. After graduating from Los Angeles High School, Bukowski attended Los Angeles City College for two years, taking courses in art, journalism, and literature, before quitting at the start of World War II. He then moved to New York City to begin a career as a financially pinched blue-collar worker with dreams of becoming a writer.
xxx/ellauri250.html on line 571: In 1955 oder 1954, Bukowski was treated for a near-fatal bleeding ulcer. After leaving the hospital he began to write poetry. 1955 he "agreed to marry" small-town Texas poet Barbara Frye, but they subsequently divorced in 1958. Frye, die aus einer vermögenden texanischen Familie stammte, war selbst Schriftstellerin und zugleich Herausgeberin eines kleinen, alternativen Literaturmagazins namens Harlekiini. Apparently she later died under mysterious circumstances in India. Following his divorce, Bukowski resumed drinking and continued writing poetry.
xxx/ellauri250.html on line 573: By 1960, Bukowski had returned to the post office in Los Angeles siistissä sisätyössä as a letter sorting clerk, a position he held for more than a decade. In 1962, he was distraught over the death of Jane Cooney Baker, his first serious girlfriend. Im Januar 1962 starb Bukowskis frühere Lebensgefährtin Jane Cooney Baker, laut Bukowski infolge ihres übermäßigen Alkoholkonsums. Bukowski turned his inner devastation into a series of poems and stories lamenting her death. 1962 brachte die Literaturzeitschrift The Outsider eine Sonderausgabe über Bukowski und verlieh ihm den Titel „Outsider of the Year“. He had finally found his way inside.
xxx/ellauri250.html on line 598: Bukowski often spoke of Los Angeles as his favorite subject. In a 1974 interview he said, "You live in a town all your life, and you get to know every bitch on the street corner and half of them you have already messed around with. You've got the layout of the whole land. You have a picture of where you are.... Since I was raised in L.A., I've always had the geographical and spiritual feeling of being here. I've had time to learn this city. I can't see any other place than L.A." What the fuck, The guy was pure Hollywood.
xxx/ellauri250.html on line 614: Some of the features of the Chinaskian persona: excessive alcohol consumption; love of art (classical music, literature); solitude and self-satisfaction; volatile relationships (especially with women); self-effacement; nihilism; and the ostentatious violation of societal norms.
xxx/ellauri250.html on line 617: „Auf der Basis seiner eigenen Erfahrungen schrieb er in knappem Stil harte, witzige Stories, Romane und Gedichte über das Leben in den Randzonen der bürgerl. amerikan. Gesellschaft. Schockwirkung durch die Darstellung brutaler Gewalt, obszöner Sexualität und des Schmutzes der Gosse (katuoja).“ – Der Literatur-Brockhaus: in acht Bänden
xxx/ellauri250.html on line 629: Koko perhe on jämeriä juutalaisia. Until 2021 Mrs. Diamond was President of the Kadimah Jewish Cultural Centre and National Library in Melbourne.
xxx/ellauri250.html on line 660: The Reproduction Revolution: New Ways of Making Babies (co-authored with pictures of Deane Wells)
xxx/ellauri250.html on line 672: Animal Farm: A Graphic Guide (co-author with pictures of a Lori), Camden Press, London, 1987
xxx/ellauri250.html on line 731: TIME Spotlight Story Effective Altruism Has a Hostile Culture to Women, Critics Say. Effective Altruism Promises to Do Good Better. These Women Say It Has a Toxic Culture Of Sexual Harassment and Abuse. They say that effective altruism's overwhelming maleness, its professional incestuousness, its subculture of polyamory and its overlap with tech-bro dominated "rationalist" groups have combined to treat females like fishmarket finds.
xxx/ellauri250.html on line 735: In 2018, as she was starting her career in AI research, Joseph recalls being introduced to a prominent man in the field connected to EA. Joseph was 22 and still in college; he was nearly twice her age. As they talked at a Japanese restaurant in New York City, she recalled, the man turned the conversation in a bizarre direction, arguing “that pedophilic relationships between very young women and older men was a good way to transfer knowledge,” Joseph says. “I had a sense that he was grooming me.” (Joseph says she told her roommate about the alleged incident. The roommate confirmed that conversation to TIME.)
xxx/ellauri250.html on line 741: Prominent figures in EA have cast polyamory as a more “rational” romantic arrangement. The philosopher Peter Singer, whose writing is a touchstone for EA leaders, seemed to endorse polyamory in a July 2017ture.org/peter-singer-polyamory-migration-crisis-populism/" target="_blank" rel="noopener"> interview in which he argued that monogamy may be increasingly anachronistic in the age of birth control. Caroline Ellison, the CEO of the FTX-tied Alameda Research, who reportedly was romantically involved at times with Bankman-Fried, apparently posted on her blog that the ideal configuration for romantic relationships would resemble an “imperial Chinese harem” in which “everyone should have a ranking of their partners.”
xxx/ellauri250.html on line 743: Several of the women who spoke to TIME said that EA’s polyamorous subculture was a key reason why the community had become a hostile environment for women. One woman told TIME she began dating a man who had held significant roles at two EA-aligned organizations while she was still an undergraduate. They met when he was speaking at an EA-affiliated conference, and he invited her out to dinner after she was one of the only students to get his math and probability questions right. He asked how old she was, she recalls, then quickly suggested she join his polyamorous relationship. Shortly after agreeing to date him, “He told me that ‘I could sleep with you on Monday,’ but on Tuesday I’m with this other girl,” she says. “It was this way of being a f—boy but having the moral high ground,” she added. “It’s not a hookup, it’s a poly relationship.” The woman began to feel “like I was being sucked into a cult,” she says.
xxx/ellauri250.html on line 745: Gopalakrishnan also described a cult-like dynamic that favored accused men over harassed women. After writing out her concerns about the sexual dynamics within the movement on the EA forum, Gopalakrishnan watched the responses pour in. Shaken, she removed her post. She felt exposed, she recalls, and didn’t feel like being a punching bag. Most of all, Gopalakrishnan was disturbed at the way the rational frameworks to which she had devoted her life could be used to undermine her own experiences. “You’re used to overriding these gut feelings because they’re not rational,” she says. “Under the guise of intellectuality, you can cover up a lot of injustice.”
xxx/ellauri250.html on line 801: Nääsbööllä ei taida olla kaikki muumit laaxossa. Se haukuskelee Norjan puhelinlaitosta Telenoria siitä että ne on rakennuttaneet telemastot tunturiin, eikä Jerry joka käyttää jotain toista operaattoria voi sitten puhua tunturissa suureen puhelimeen. Muka. Kai nyt 2009 kaikki operaattorit välittivät puheluita kaikille, ize asiassa liekö sellaista aikaa ollutkaan jolloin näin ei ollut laita, en muista ainakaan. Mutta Nääsböö ei ole mikään nero muutenkaan, mixi sitten tässäkään. Nääsböön mielestä oli törkeää että valtiolla oli monopoli puhelinliikenteessä. Sen mielestä varmaan tiet, vesi ja ilmakin kuuluis olla jonkun yxityisyrittäjä Galtungin pisnistä. No Stieg Larssoninkin mielestä armaanipukuisen serbin yxityinen turvapisnis toimi paremmin kuin poliisilaitos. Tätä ajaa Kokoomuxen Urpo nyt täälläkin: kuntien pitäisi korvata poliisit kokoomusta rahoittavilla turvayrityxillä. Vittu nää krimijuipit (Urpo mukaanlukien) on yhtä syvältä perseestä kuin Espoon syvin reikä.
xxx/ellauri250.html on line 837: 1 lukuisista apinajutuista mitä mä en tajua on että mix vainajien ruumiit on niin tärkeitä. Mix rintamalta pitää raahata joka ikinen turhaan nitistetty sotilas, mixi täytyy tuhkaa varistella merelle, panna tuhkalaatikoita luutarhaan mullan alle, tai jotain arkkuja. Mitä helskuttia sillä kaikella on väliä? Sama kai se on pannaanko raato puulaatikkoon vai mustaan jätesäkkiin, kokonaisena vai kilon paloina, tai uunituhkana, tai pannaanko ylipäänsä minnekään. Parasta olis syödä pilaantumattomat palat, syöttää vähän pilaantuneet koirille ja panna loput kompostiin.
xxx/ellauri250.html on line 851: Paul Haggis's films are heavy-handed. In the Valley of Elah is otherwise an engrossing murder mystery and antiwar statement, featuring a mesmerizing performance from Tommy Lee Jones. A police detective (Charlize Theron) helps a retired Army sergeant (Tommy Lee Jones) search for his son (Donald Duck), a soldier who went missing soon after returning from Iraq. Hank Deerfield (Bugs Bunny), a Vietnam War veteran, learns that his son may have met with foul play after a night on the town with members of his platoon. Rating: R (Some Sexuality/Nudity|Foul Language|Violent and Disturbing Content) Den här artikeln har skapats av Lsjbot, ett program (en robot) för automatisk redigering.
xxx/ellauri250.html on line 858: They were powerful, kulturnyje, and possessed iron. They were the high-tech people of the day and did all they could to prohibit neolithic Israel from gaining iron and access to their technology (1 Sam. 13:19) They worshipped many false gods. Among them was the worship of Baal and Dagon. Mutta nyt mikki Sammelille:
xxx/ellauri250.html on line 893: Nääsböön pääkonna (niitä on kyllä 2, mutta tää wieninleike on vielä pahempi kuin kielipuoli Ole) on samaa kaliiperia kuin naisia potkiva Mika Moring. Nyt lätty lätisee! sanoo Mika naisystävien ostamissa ja ajamissa autoissa. Mikalla ei ole ajokorttia eikä luottotietoja. Mikä näitä naisia oikein viiraa että ne ottaa turpaan tollaselta leuattomalta Mikalta? Jotenkin ne on yhtä surkeita tai vielä surkeampia.
xxx/ellauri250.html on line 902: «Alt i Afrika er syklus,» fortsatte Tony. «Regntid og tørke, natt og dag, spise og å bli spist, leve og å dø. Naturens gang er alt, ingenting kan forandres, svøm med strømmen, overlev så lenge du kan, ta det som tilbys, det er alt du kan gjøre. For dine forfedres liv er ditt liv, du kan ikke gjøre noen forandring, utvikling er ikke mulig. Det er ikke afrikansk filosofi, bare generasjonenes erfaring. Og det er erfaringen vi må forandre. Det er erfaringen som forandrer tankesettet, ikke omvendt.» «Og hvis erfaringen er at hvite mennesker utbytter dem?» sa Kaja.
xxx/ellauri250.html on line 904: «Ideen om utbytting er plantet av hvite mennesker,» sa Tony. Men begrepet har vist seg nyttig for afrikanske ledere som trenger å peke på en felles fiende for å samle folket bak seg. Helt fra avviklingen av kolonistyrene på sekstitallet har de brukt de hvites skyldfølelse til å skaffe seg selv makt så den virkelige utbyttingen av folket kunne begynne. Den hvites skyldfølelse for å kolonisere Afrika er patetisk. Den virkelige forbrytelsen var å overlate afrikaneren til sin egen morderiske og destruktive natur. Tro meg, Kaja, kongolesere flest har aldri hatt det bedre enn under belgierne. Opprørene hadde aldri noe grunnlag i folkets vilje, men i enkeltpersoners maktbegjær. Små grupperinger som stormet belgiernes hus her ved Kivusjøen fordi husene var så fine at de regnet med å finne noe der som de hadde lyst på. Sånn var det, og sånn er det.»
xxx/ellauri251.html on line 16: font-family: 'UnifrakturMaguntia';
xxx/ellauri251.html on line 17: src: url(http://grapson.com/fonts/UnifrakturMaguntia.ttf);
xxx/ellauri251.html on line 48: Someone who returns from a long absence. A person or thing reborn. A supernatural being that returns from the dead; a zombie or ghost. Esimerkit: They would not visit this undesirable revenant with his insolent wealth and discreditable origin. The undergraduates, our fogey revenant observes, look much as they did.., in outward aspect. Brains... Brains... Brains... naah.
xxx/ellauri251.html on line 120: Avioliitto näytti olevan Atalantelle mieluinen, vaikka hän oli alkuun ollut vastahakoinen. Melanion (Hippomenes) puolestaan oli niin onnen ja autuuden vallassa, että ei muistanutkaan kiittää Afroditea, jonka avulla hän oli kisan voittanut. Jumalattaren kosto oli ankara. Afrodite odotti, että pari kulkisi jonkun temppelin ohitse, ja sitten hän vihoissaan langetti heille vastustamattoman intohimon toisiaan kohtaan. Melanoin vei Atalanten temppeliin ja rakasteli siellä vaimonsa kanssa. Tarinan eri versioiden mukaan temppeli kuului joko Zeukselle tai sitten Kybelelle – joka tapauksessa ko. jumala(tar) suuttui temppelinsä pyhyyden turmelemisesta ja runkkutahroista. Tästä seurasi kova rangaistus: rakastavaiset muutettiin salonkileijoniksi. Ihanaa leijonat ihanaa. Kybele-version mukaan hän aikoi ensin surmata rakastavaiset, mutta päätyi muuttamaan heidät leijoniksi, koska piti kuolemaa liian lempeänä rangaistuksena. Leijonat valjastettiin vetämään Kybelen vaunuja. Kybeleestä ja sen leijonavetoisista vaunuista oli jotain läppää Flaubertilla. Joissain tarinan versioissa pari ehti olla jo jonkin aikaa silleen ennen kuin heistä tuli leijonia. Tuohon aikaan uskottiin, ettei leijona voi paritella oman lajinsa kanssa. Siis mitä? Sori mutta tätä en kyllä taida uskoa.
xxx/ellauri251.html on line 183: From the full-flowered Lelantian pasturage Kukikkailta Leelannin laitumilta
xxx/ellauri251.html on line 299: For all my sleep is turned into a fire, Sillä mun yöunet on muuttuneet tulipaloxi,
xxx/ellauri251.html on line 321: They have their will; much talking mends it not. Ne saa aina läpi tahtonsa, turha pulista.
xxx/ellauri251.html on line 343: Green pasturage and the grace of standing corn Vihreää laidunta ja pystyjä ohrapeltoja
xxx/ellauri251.html on line 378: Thy speech turns toward Arcadia like blown wind. Sun puhe on temmattu Arkadian ruskeasta tuulesta.
xxx/ellauri251.html on line 410: Love is one thing, an evil thing, and turns Miehille rakkaus on sama asia, aika paha, ja
xxx/ellauri251.html on line 623: Most like a god, full of the future fame.
xxx/ellauri251.html on line 655: Fair Clytæmnestra, grave as pasturing fawns
xxx/ellauri251.html on line 952: Virgin, not like the natural flower of things
xxx/ellauri251.html on line 1007: Lest all these turn against thee; for who knows
xxx/ellauri251.html on line 1183: Wilt thou turn thee not yet nor have pity,
xxx/ellauri251.html on line 1321: Lest words turn snakes and bite you uttering them.
xxx/ellauri251.html on line 1443: And go with gods and with the gods return.
xxx/ellauri251.html on line 1561: Who turns the large limbs to a little flame
xxx/ellauri251.html on line 1640: That rode with Œneus rein by rein, returned.
xxx/ellauri251.html on line 1907: Thine, O goddess, turning hither
xxx/ellauri251.html on line 1919: Turn we toward thee, turn and praise
xxx/ellauri251.html on line 2243: Touch these returning red and not from war,
xxx/ellauri251.html on line 2364: This love is deep, and natural to man's blood,
xxx/ellauri251.html on line 2379: Terrible words she communes with, and turns
xxx/ellauri251.html on line 2699: Oh! oh! For all my life turns round on me;
xxx/ellauri251.html on line 2851: And lo, the feast turned funeral, and the crowns
xxx/ellauri251.html on line 3001: None turned him again
xxx/ellauri251.html on line 3069: Turn back now, turn thee,
xxx/ellauri251.html on line 3071: As who turns him to wake;
xxx/ellauri251.html on line 3107: Wilt thou turn in an hour,
xxx/ellauri251.html on line 3348: Kysymys heräsi kun Suomen presidentti "näpäytti" Ranskan presidenttiä länkkärien Jeff kokouxessa, kun Macron oli sanonut että ryssät tarvizevat turvatakuita. Mehän tässä tarvizemme turvatakuita, leikkasi nokkelasti Sauli Niinistö! Lännen linja on että ryssille pitää panna niin turpaan etteivät kotiin löydä, siinä meille toivottuja turvatakuita! Hyvin toimi Saxan kanssa 1. ja 2. maailmansodassa. Yhdistynyt länsi on enemmän kuin valmis ottamaan mittaa itänaapurista uudestaan. Varsinkin ne jotka ovat Putinia pitempiä hattu päässä ja kassi kädessä.
xxx/ellauri251.html on line 3352: Scotland's Nicola Sturgeon: 5 feet, 4 inches (163 cm)
xxx/ellauri251.html on line 3389: Serbia's Aleksandar Vucic stands tall at 6 foot 6, making him the tallest world leader. House 2021 Donald Trump weighed 244 pounds according to the results of a physical performed in June 2020. Speaker Nancy Pelosi insisted that he's morbidly obese. The president is 6-foot-3 inches tall. This means the once and future president is considered only clinically obese and has a Body Mass Index (BMI) of 30.3.
xxx/ellauri252.html on line 16: font-family: 'UnifrakturMaguntia';
xxx/ellauri252.html on line 17: src: url(http://grapson.com/fonts/UnifrakturMaguntia.ttf);
xxx/ellauri252.html on line 113: Viime yönä heräsin nälkään sekä kylmään. Kyrpäni ei seisonut. On aika lähtee menee täältä typerästä Dublinista. Jaxoin 3 viikkoa ja panin tonnin jos toisen sileexi viinaan ja röböihin sun turkislompakosta.
xxx/ellauri252.html on line 178: Hopeapeilin sotilasasiantuntija oli luutnatti hc. Ävenrooth (majavannahkaturkki, turkislakki ja kirjoituskone ulostuksenruskeat, liivit käsinvatkattua esinahkaa, kengät läpikustua avomaan pukkishauroota, käsineet pariloituna syntyneen porsaan peräaukkoa).
xxx/ellauri252.html on line 182: Kylläpä ovat ilkeät turkulaiset kokoomusämmät ilkeän turkulaisen kokoomusämmän näköisiä! Ilkeät turkulaiset kokoomusajatuxet tekee näköisexeen.
xxx/ellauri252.html on line 221: Betty Friedan (/ˈfriːdən, friːˈdæn, frɪ-/February 4, 1921 – February 4, 2006) was an American feminist writer and activist. A leading figure in the women's movement in the United States, her 1963 book The Feminine Mystique is often credited with sparking the second wave of American feminism in the 20th century. In 1966, Friedan co-founded and was elected the first president of the National Organization for Women (NOW), which aimed to bring women "into the mainstream of American society now in fully equal partnership with men".
xxx/ellauri252.html on line 239: turMaguntia">
xxx/ellauri252.html on line 286: Nyt hyppään loppuun kun en jaxa pitemmälle uurastaa. Kirja onkin jo lähes lopussa. Jeesuxesta tulee julkkislääkäri ja motivaatiopuhuja, mistä Maaria ei yhtään lämpene. Kohta papit suuttuvat sulle ja sut listivät. Niinkuin listivätkin. Niin, toistelee Maaria Magdaleena huolestuneina kyseleville lapsille, kun motivaatiopuhuja on taas livahtanut turneelle.
xxx/ellauri252.html on line 299: Meidän on turha tuppautua entisten neuvostotasavaltojen ja kansandemokratioiden joukossa mihinkään Natoon. Näin siksi, että rautaesirippu kulkisi suurelta osin Suomen itärajaa pitkin, ja se on Salaman mielestä suorastaan vaarallista. Salamasota saattaisi siirtää kalterit hyvin äkäseen Suomen länsirajalle.
xxx/ellauri252.html on line 362: turMaguntia">
xxx/ellauri252.html on line 416: Aanyway, heitä pidetään nordic noir -tyylilajin luojina. Miehensä kuoleman jälkeen vuonna 1975 hiän työskenteli kääntäjänä kolmekymmentä vuotta. Siinäpä heti 1 nurja puoli! Jenkeissä hiän ois ollut instant ziljonääri! Olis jääneet turhat puheet yhteiskunnan varjopuolista. Ruozissakin 2000-luvun puolella. Kazokaapa vaikka Ruozin uuden fasistihallituxen ohjelmaa.
xxx/ellauri252.html on line 439: Martin Beck inhosi ajamista yhtä paljon kuin #metoo kolleegansa Petrus. Mixi eurorekat ja jenkkirekat on erilaisia? Koska jenkeissä nuppia ei lasketa mukaan max pituuteen, eurorekassa pituusrajoitus koskee koko kombinaatiota. Jenkeissä kannattaa kurjistaa kuskin elämää nupin kopissa, Euroopassa truckstopissa. Nupissa on viihtyisää kuin leivinuunissa. Nappulasta painaen saa tv-dinnerin. Kotirauhan turvana on haulikko.
xxx/ellauri252.html on line 460: Sture Hällström on petetty jalo proletaari, kulturnyj vaikka pelkkä puutarhuri, joka kostaa rautakalterilla tyttärensä pilloneelle plösölle #metoo hirviölle, ja estää samalla ettei se pääse pillomaan enää lisää piikasia. Hyvin tehty Sture, näyttää Maj ja Per peukkuja, mutta joudut siitä silti tiilenpäitä laskemaan. Murha mikä murha, ja premeditoitu kaiken kukkuraksi. Lain tehtävä ei ole oikoa sosiaalisia epäkohtia, pikemminkin pitää niitä yllä. Plösön perhe jatkaa iloisesti kissanpäiviä Djurholmenissa. Beck siirtyy seuraavaan työasiaan. Tää murhaepisodi oli kyllä kuin palleroikäisille tarkoitettu palapeli missä pitää sijoittaa possun muotoinen pala possun muotoiseen reikään pienen varren kanssa.
xxx/ellauri252.html on line 517: Kun Dietl joutui peruuttamaan Narvikista Ruåzin puolelle, kukas sille kuskasi pateja ja provianttia ellei Svenska Järnvägen. Ezellasta puolueettomuutta, ollaan eniten maxavien taskussa. Niinkauankun Saxa oli joholla, se oli nazit. Ruåzalaisia ei varmaan juuri vaivannut että nenäkkät länsiviikingit otti turpiinsa. Kun kommarit sitten jyräs nazit, Ruåzi keikahti yön yli jenkkileiriin. Ja sellaista se on ollut siitä lähtien.
xxx/ellauri252.html on line 527: China’s rise in the 21st century and its challenge to America’s global preeminence have vindicated MacArthur. He should have been allowed to nuke the chinks off the face of the earth when there still was a chance. Kiinalaiset on näät hirmu imperialistisia. Ne uhkaa Amerikan Tyynen meren mare nostrumia. Sellainen peli ei vetele! American vital interests are at stake.
xxx/ellauri252.html on line 549: Ruåzin poliisin keskijohto on törkyturpia. Haista perse suuri märehtijä ne sanovat röyhkeästi ylipäälliköstä. Onkohan 1975 haimasyöpään 48-vuotiaana kuollut Per enää jaxanut paljon tämän vikan 1975 ilmestyneen kirjan kirjoituxeen osallistua. Senköhän takia tässä oli tää irrallinen murhajuttu täytteenä.
xxx/ellauri253.html on line 16: font-family: 'UnifrakturMaguntia';
xxx/ellauri253.html on line 17: src: url(http://grapson.com/fonts/UnifrakturMaguntia.ttf);
xxx/ellauri253.html on line 50: Remestä on turhaan verrattu jännityskirjallisuuden kuuluisimpiin nimiin. Kirjailija on sanonut käyttävänsä salanimeä, koska ei halua profiloitua vain yhden tyypin kirjailijaksi ja koska salanimen käyttö on yleistä tämän lajityypin kirjallisuudessa maailmalla.
xxx/ellauri253.html on line 84: The early 1990s recession describes the period of economic downturn affecting much of the Western world in the early 1990s. The impacts of the recession contributed in part to the 1992 U.S. presidential election victory of Bill Clinton over incumbent president George H. W. Bush. The recession also included the resignation of Canadian prime minister Brian Mulroney, the reduction of active companies by 15% and unemployment up to nearly 20% in Finland, civil disturbances in the United Kingdom and the growth of discount stores in the United States and beyond.
xxx/ellauri253.html on line 92: The US economy returned to 1980s level growth by 1993 and global GDP growth by 1994.
xxx/ellauri253.html on line 101: The Soviet Union's last year of economic growth was 1989, and throughout the 1990s, recession ensued in the Former Soviet Republics. In May 1998, following the 1997 crash of the East Asian economy, things began to get even worse in Russia. In August 1998, the value of the ruble fell 34% and people clamored to get their money out of banks (see 1998 Russian financial crisis). The government acted by dragging its feet on privatization programs. Russians responded to this situation with approval by electing the more pro-dirigist and less liberal Vladimir Putin as President in 2000. Putin proceeded to reassert the role of the federal government, and gave it power it had not seen since the Soviet era. State-run businesses were used to out-compete some of the more wealthy rivals of Putin. Putin's policies were popular with the Russian people, gaining him re-election in 2004. At the same time, the export-oriented Russian economy enjoyed considerable influx of foreign currency thanks to rising worldwide oil prices (from $15 per barrel in early 1999 to an average of $30 per barrel during Putin's first term). The early 2000s recession was avoided in Russia due to rebound in exports and, to some degree, a return to dirigism.
xxx/ellauri253.html on line 206: Jukka jonka naamakin on "malli Cajander" sitoi maalintuoxuisia kengännauhoja briteissä. Hänellä oli pienikokoinen mutta jäntevä. Hän liikkui nopeasti, puhui nopeasti, ajatteli nopeasti ja tuli aivan liian nopeasti, Susanin kannalta. Susan oli vastustanut talon ostamista mutta "Jukka" oli pitänyt päänsä. "Yucca" otti liikaa asuntolainaa, nyt on lama jälleen ovella. "Yucca" oli energinen häirikkö, karu puurtaja. Seisoma-asento paljasti sammareihin kuluneet molo- ja munapussit. Ylihintaisessa talossa oli muutama Ikean laadukkaamman sarjan huonekalu. Häh onko sellaisia muka? Susan turhautui kotona ja kaipasi töihin mutta "Yucca" halusi sen hoitavan poikia. Tarvittaessa rahaa ja kulttuuripääomaa riitti vaikka mihin. "Yucca" puolestaan on onneton rotinkainen persu. Vizi exe älyä että Kekkoslovakiassa sen ei tarviis välittää tollasista luokkaeroista. Pitkä ja harteikas Tony Stewart päihittää "Yucca"n squashissa toinen käsi selän takana ja varrastaa sen vaimoa sen selän takana. Antero tunsi inhonväreitä jo etukäteen. Miten nää VOI olla näin klisheisiä? Näin kerta kaikkiaan läpipaskoja?
xxx/ellauri253.html on line 216: Suomen solisalisoinnista hävityn sodan jälkeen pitivät huolen Kovalenko, Pehmeälenko ja Ryhmä Laukkio. Olipa lystikästä että Ladojen toimitusajat oli pitkiä. Samahan pätee länsiautoista. Puolalaiset ja suomalaiset on huonoja kommunisteja. Katukuva oli väritön ja yxitotinen ilman Coke Zero mainoxia. Remes tiesi että hänen oma maailmankuvansa oli länteen vinossa. Pahinta oli porukoiden turtuminen kun ei tarvi izeyrittää Voltti-loota selässä risalla fillarilla lumisohjossa.
xxx/ellauri253.html on line 248: Tumpelo Irves sai hengiltä vaan Viken, Julle loikki pusikkoon kuin pupu. Iljes sai sen kiinni takaa-ajon jälkeen ja heitti raadon autoon muiden perään. Isänmaan vapaus on taas 2 ruåzalaista haaskaa lähempänä totta. "Yucca"n isokainalo oli märkä jännityxestä. (Hirmuisen pitkäveteistä.) Tonyn housuissa jyskytti musta pakokauhu. Susan - korva. Valizit vaimosi korvan. Onnea! Ezentään ulkosynnyttimiä! Sininen armeijakunta ei ollut konnia, I'm not a crook. vaan nykyajan jääkäreitä, Sturmabteilungsmanneja.
xxx/ellauri253.html on line 259: Pääkallokehrääjä on olematon perhoslaji. Se on vaihtoehtohistoria toisenlaisesta Suomesta. Tässä spekulatiivisessa fiktiossa (spefi) Suomen demokraattinen tasavalta on kuulunut osana Neuvostoliiton itäblokkiin kesäkuusta 1944 lähtien, jolloin neuvostojoukot miehittivät Suomen jatkosodan päätteeksi. Sosialistisessa Suomessa Leininintien varteen pysäköidyt autot ovat Ladoja ja Otto-Ville Kuusisen jättipatsas vartioi postitaloa, joka on vanhaan tapaan Heikinkadulla. Epämiellyttävä valkokenraali on lakaistu vittuun. Eletään vuotta 1986, kun kansainväliset tapahtumat käynnistyvät. Kreml saa viestin vetää puna-armeijan joukkonsa välittömästi pois Suomesta. Uhkaus vahvistuu vakavaksi ja todelliseksi. Suurvallan turvallisuuskoneisto käynnistyy täydellä teholla, sillä Sininen Armeijakunta -niminen terroristiryhmittymä aikoo tehdä Suomessa demilitarisaation.
xxx/ellauri253.html on line 261: Kreml saa viestin, jossa vaaditaan neuvostojoukkojen välitöntä vetämistä Suomesta. Vaatimus näyttää naurettavalta uhittelulta, kunnes viestiin sisältyvän uhkauksen todenperäisyys tarkistetaan. Mustat Zilit kiidättävät politbyroon jäsenet Kremliin hätäistuntoon. Nöyryytetyn supervallan turvallisuuskoneisto jyrähtää täysille kierroksille kriisin laukaisemiseksi. Panokset ovat suuret molemmin puolin. Viattomaksi pelinappulaksi joutuu Cambridgessä työskentelevä suomalaissyntyinen tutkija perheineen. Koko porukka syödään laudalta kuin Marshallin gambiitissa. Tapahtumat vyöryvät eteenpäin Suomen lisäksi Englannissa ja Alpeilla, Kremlissä ja Valkoisessa Talossa.
xxx/ellauri253.html on line 274: Tony oli huomannut pitävänsä Susanista. Tony inhosi tupakoivia naisia vaikka ne haisisivat hajuvedeltä treenattuine vartaloineen tiukoissa farkuissa rinnat kuumottavina. "Yucca"n porukat oli Vimpelin ja Kauhavan seuduilta, mihnei veri eikä pesäpallomaila vapise. Mutta "Yucca"n rakko tyhjenee kun se näkee Jabes Mond -tyyppisen mustan laatikon. Inkooseen tulee norjalainen viherterästehdas jonka tirehtöörin nimi on Wittusen. Ymmärrän että suomalaiset ovat epäileväisiä, sanoo erittäinkin wittumaisen näköinen Wittusen. Inhottava luupää, painu takas tunturiin harrastamaan maastohiihtoa.
xxx/ellauri253.html on line 276: Sisään vaan vaikkei seisokkaan, sanoo Natalie Tonylle. Se närkästytti Tonia. "Hemmetin hemmetti", Tony tuskaili. Jenkkiämmä uskoo amerikkalaisiin kaupallisiin turvayrityxiin yhtä lujasti kuin Stieg Larsson. Tietokonerikoxet, yritysvakoilu, yritysvaltauxet, vakuutuspetoxet, kidnappauxet ja sen sellaiset hoidellaan hyvin usein yxityisten turvayritysten avulla. Tavalliset konnapulliaiset joutuisivat kiinni alta aikayxikön, eivät nämä. Nainen oli huippuluokan tutkiva journalisti, siis konna izekin, susi jo syntyessään. Baedecker siemaisi olutta. Unto Remes on syvästi vastenmielinen paska.
xxx/ellauri253.html on line 285: Ervasti arvosti Suomen totalitäärisessä järjestelmässä yhtä asiaa: ihmisten henkiset arvot olivat terveemmällä pohjalla kuin länsinaapurissa, jossa herkkuperseet paneutuivat vain yhteen asiaan: konsumerismiin. Suomessa sentään oltiin kulturnyje, luettiin kilvan Päätaloa ja Unto Remestä.
xxx/ellauri253.html on line 302: Nimeni on Rod Stewart, sanoi Tony vastahakoisesti, karhea leukaperä kiinni Natalien sileässä takaposkessa. Kohta puoliin Tony soitti turvafirman ovikelloa varustettuna mustilla farkuilla, Timberland-kengillä ja hartiatopatulla tweedillä. Turvafirman talo Pimlicossa oli paremmassa kunnossa kuin moskovalainen pistaasinvärinen ex-yxityistalo, vaikka yhtä lailla torakoiden miehittämät.
xxx/ellauri253.html on line 318: Antero istui Antti-enolta perimäänsä 50-luvun nojatuoliin. Kohta hän saisi Marjalta turmeltumatonta pillua. Marja oli pienipalkkaisen lääkäriperheen turmeltumaton tytär. Onko sellaisia muka.
xxx/ellauri253.html on line 353: Koppiauton hintainen Dr Scholl työpöytä oli sisustettu pelkistetysti mutta kalliisti: asiakkaiden lompakon luottamuxen mukaisesti. Tää Heikki onkin nähtävästi maailman paskin nalle sillä se johtaa Ruåzista käsin Sampo-konsernia. 7 keskijalan jacuzzi ja 200K kruunun juppinalle. Mixhän nää kerskakonsumptiojutut kuumottaa niin paljon karhennettuja turtanoita? Heikin kainalot kostuivat kitkerästä hiestä. Näistä eritteistä Unto näyttää ize olevan enstex eniten kuumissaan. Seuraavassa kuvassa Hoblan nätin espoolaisen keskiaukeamatytön esiin kiihottamia fiktiivisiä jääkärieritteitä. Tytössä on jotain samaa kuin Lea Lehtisalossa.
xxx/ellauri253.html on line 359: Suomen puna-armeijan speznaz joukoilla on punaiset baretit, värisokea ei erottaisi niitä jenkkien vihreistä. Niistä mulla onkin joku paasaus albumissa 140. Äijäpahat rakastaa tälläsiä spesiaali joukkoja. Äijiltä pitäs kaikilta sirkkelöidä irti kikkelit, loppuis tollanen turha uhous.
xxx/ellauri253.html on line 369: Turmeltumaton Marja oli nähty tulemassa turmeltuneelta Tokmannilta. Marjan tissit joutuvat pian oikeisiin töihin, sillä Antero on puskenut sen paxuxi. Antero lukee vinnillä Leinon Einon sota-ajan ralleja:
xxx/ellauri253.html on line 388: "Yucca"... oletko kunnossa? He eivät ole epäluotettavia poliiseja. He ovat mahdottoman luotettavia 70cm pampppumiehiä yxityisestä suomalaisesta turvafirmasta Vastaamolta jonka leivissä on ainoastaan paatuneita taparikollisia. Heidän rahoituxensa tulee pennittömältä norjalaiselta viherterästehtaalta Blastrilta ja amerikkalaiselta lapsia mätkivältä ja kakkabakteereja levittävältä lihafirma Cargillilta. Kaikki on siis kunnossa. Heidän kyltissäänkin lukee luottamusta herättävästi Sunny Car Center.
xxx/ellauri253.html on line 392: Ammennä vaan, ketään ei ole kazomassa (paizi jumala), huutaa pakumies konepislaristille. Ja niin se antaakin luotipyssyn laulaa, ja siihen päättyy Lauran vaellus murheen laaxossa. Turhaan ronttasi sitä ydinlatausta tunnin pystymezässä, turhaan melkein nirhasi 2 viatonta hajusieppoa. No Laura olikin suht expendaabeli. Mä veikkaan et ikävä Irveskin kohta listitään, pisamat tai ei pisamia.
xxx/ellauri253.html on line 394: "Yucca" muisti "kuin eilisen päivän" syyskuussa 1977, kun hän tuli Göteborgista britteihin kuin Kummisedän italialaiset mafiosot, totisilla, salaisen toiveikkailla kasvoilla sama luihu ilme kuin Robert de Niron konnaperheellä niiden huomatessa ranskalaisten lahjoittaman onton pazaan Manhattanin rannassa. Puolijohdetekniikkaa käsittelevän suuren kirjan välissä oli ollut isän kotitalon kuva tuolla Tuupovaarassa, eivaan siis Vimpelin Tyrmänkylässä. Hän oli itkenyt katkeraa nytkähtelevää itkua katkera, nytkähtelevä kyrpä kourassa. Nukkumista oli turha edes yrittää tahmaisissa lakanoissa. No nyt tuli kyillä silmitöntä paskanjauhantaa Unto!
xxx/ellauri253.html on line 445: Saxan autostraadoilla kelpaa posottaa beeembeellä kahtasataa kahtakymmentä. Kiitos Aatulle! Radiosta kuuluu turvallisesti mainoxia: Bosch... Palmolive... Honda.
xxx/ellauri253.html on line 467: Kaikki menee todennäköisesti vituralleen koska Ervasti on mammanpoju. Raskolnikovin mielestä joillakuilla kuten Raskolnikov on niikö lupa tappaa. Toinen samanlainen poikkeusihminen on Harry herttua. Harry ei pitänyt talibaaneja ihmisinä. Harry sai niistä nirhatuxi 25 "shakki nappulaa". Harryn sukuelimet tosin paleltuivat. Harry on Britannian kuningaskunnan Simo Häyhä. Kolmas on sitten tää Ervasti. Epääminen, ei evääminen Unski, et osaa suomea.
xxx/ellauri253.html on line 479: Ervasti lähtee livohkaan kopterilla, mukana ydinlataus ja Harry herttua. Siirat pulisevat ularadioon. Irves haluis tehdä lopuista panttivangeista muusia. Siniset aktivistit juurittavat. Parempi linja löytyy Fänrikki Stoolin tarinoista: "Maan petturill' ei olla saa, ei juurt', ei last', ei vanhempaa!"
xxx/ellauri253.html on line 482: P.S. jääkärin marssi on hanurista, palkkasoturi hyvä..Kari Peitsamon kauppaopiston naiset ok koko loppu tuotanto hirveetä paalua.
xxx/ellauri253.html on line 491: Antero pureskelee kynsiä. Marja roikkui hänen ajatuxissaan hoikkana ja jäntevänä ja pillunhajuisena. Kalevi ei ollut kuollut turhaan. Kalevin kuolemasta oli paljonkin hyötyä. Holmstenin kauhistuneet ja ennen kaikkea hikiset kasvot hohtivat.
xxx/ellauri253.html on line 514: ”Te ette turhaan taistelleet, te ette turhaan kaatuneet, te saitte voiton suurimman: te voititte veljen veljelleen, te löysitte kansan eksyneen, te airuet aamunkoiton.” Tää siis viittaa siihen että punikit saatiin takas isänmaan riveihin.
xxx/ellauri253.html on line 543: Vuoden 2017 kirkkovuoden päättyessä (se päättyy adventtiin) lisävihkoon tuli 79 uutta "virttä", eli viimeisten aikain iskelmää, kuten "amazing Grace" ja "Maan korvessa". Vanhoista virsistä puuttuu se "potku", se "groove". Ja niissä mainitaan turhan usein herran nimeä ja titteleitä, se ei trendaa enää. Me naiset lauletaan nyt toisillemme, johtoportaan pojat hyräilevät taustakuorona.
xxx/ellauri255.html on line 16: font-family: 'UnifrakturMaguntia';
xxx/ellauri255.html on line 17: src: url(http://grapson.com/fonts/UnifrakturMaguntia.ttf);
xxx/ellauri255.html on line 40:
xxx/ellauri255.html on line 56: Irstas suttura soittaa hanuria.
Volkhovin etumus on exyxissä
meidän Tarjan tussussa.
xxx/ellauri255.html on line 71: Mannergeim tarkasti ympäristönsä, peitteli jälkensä ja kaivautui siirtolohkareen alle. Hän oli nukkunut jo monta kymmentä talviunta, mutta yhä lähempänä hän oli jo tavoitettaan, Leningradia! Karttaa tutkiessaan hän havaitsi olevansa pian jo sadan viidenkymmenen kilometrin päässä tuosta ryssän suolle rakentamasta kusiaispesästä. Hieman häntä harmitti että kuusikymmentä vuotta sitten - saati silloin aikaisemmin, sata vuotta sitten, kun olin omaishoitajana - ei oltu lähdetty mukaan kunnon kähinään ja pommitettu entistä tsaarin aikojen loisteliasta mutta sittemmin proletariaatin rappioon ajamaa sudenpesää saunapuiksi, mutta minkäs teet. Marskin vanha mietelause "turha rypistää kun paska on jo housussa" oli pitänyt hänet elossa monet epätoivoiset, hysterian ja deliriumin täyttämät kevätaamut.
xxx/ellauri255.html on line 75: Mannergeim näki edessään tien ja syöksyi päistikkaa tantereeseen. Hän kaivoi naarmuuntuneet kiikarit kupeeltaan ja tarkkaili maastoa. Valkoinen Expressbuss ajoi hitaasti kuoppaista tietä ja pysähtyi aukean reunaan. Siitä purkautui lastillinen turisteja. Mannergeimia etoi ja oksetti. Nuo saastat eivät kunnioittaneet mitään!
xxx/ellauri255.html on line 77: "Ja tässä", kailotti partisaani joka eräoppaana myös tunnettiin, "ampui Jasper Raatikainen konekiväärillään seitsemänsataa kolmekymmentä, vai oliko se yksi, ei taisi sittenkin olla 25 shakkinappulaa, eli venäläistä eliittisotilasta juuri tähän kuoppaan. Ja tuossa vähän matkan päässä kesällä 1944 tuhosi Ilmari Kivivirta Sturmi-rynnäkkötykillään ainakin seitsemän hylättyä venäläistä panssarivaunua, mukaanlukien yhden raskaan rynnäkkötykin, kunnes paloi hengiltä. Ja tässä..."
xxx/ellauri255.html on line 80: "... tässä kohden puolestaan tuhosivat Suomen kolmannenkymmenennen ensimmäisen pataljoonan toisen komppanian kolmannen joukkueen ensimmäisen ryhmän soturit ainakin kaksi kuormuria..." "Tässä kohtaa Volkhovin etumus pyyhki tsuhnien tunaroivan pikku joukon hajalle kuin kynnysmaton."
xxx/ellauri255.html on line 92: With the world’s attention fixed firmly on the invasion of Ukraine, Antony Pyp Pipo’s new history of Russia’s 1917 revolutions and subsequent civil war is especially timely. He explains to Rob Attaboy how the fall of the last tsar launched a chain of events leading to millions of deaths and one of history’s most brutal dictatorships! Lähde: tury/russia-civil-war-why-causes/">History Extra
xxx/ellauri255.html on line 98: The most important thing for me was to understand the chain of disasters of the 20th century – the impacts of which actually are still with us today, as we see in Ukraine. Around 12 million people died in the Russian Civil War. This wanton destruction created a terrible fear among the middle classes, but also galvanised the left – the Bolsheviks and other communists – and marked the start of a vicious circle of rhetoric that developed, above all, in the 1930s. This is really what dominates the whole of the 20th century, yet I think that the Russian Civil War is not understood well enough, nor is the demilitarisation of Ukraine.
xxx/ellauri255.html on line 104: Antony Pyp Pipo: What has stood out is the sheer horror of the civil war. There’s a savagery and a sadism that is very hard to comprehend; I’m still mulling it over and trying to understand it. It was not just the build-up of hatred over centuries but a vengeance that seemed to be required. It went beyond the killing; there was also the sheer, horrible inventiveness of the tortures inflicted on people. We need to look at the origins of the civil war: who started it, and was it avoidable? But one also needs to see the different patterns seen in the “Red Terror” (the campaign of political repression and violence carried out by the Bolsheviks) and the “White Terror” (the equal or worse violence perpetrated by that side in the war)– and consider the question: why are civil wars so much crueller, so much more savage than state-on-state wars?
xxx/ellauri255.html on line 106: Ah come to think of it, could it be because the guys know each other personally and are old competitors in the same territory? Hmm. Members of the police, the most hated of all of the tsarist institutions, had to flee for their lives. In the countryside, particularly, peasants and soldiers returning from the front would loot every alcohol store and every distillery they could find. They would then would start burning and smashing up the estates and the landowners’ manor houses.
xxx/ellauri255.html on line 152: Denikin’s advance initially went well, and there were moments when Trotsky and others in the Red camp really thought that they were facing defeat. But, because the Red Army no longer had to worry about Kolchak’s troops to the east, they were able to reinforce their troops facing Denikin. October 1919 saw a complete turnaround – the final turning point, if you like, in the war.
xxx/ellauri255.html on line 158: Antony Pyp Pipo: The Russian Civil War was really the moment when Ukraine started to become a separate entity from Russia, all thanks to Lenin. There wasn't much of malorussian culture in the countryside, mostly some boring poetry and balalaika music. But at this time they finally had a chance to get rid of the Turks and Poles, and to take Ukraine back to the fold of the great east slavonic commonwealth, by joining the USSR and their Big Brother– and they’d been given the opportunity. But they botched it completely when the USSR collapsed. That is when they went back to fraternize with the West and develop a more modern nazism with Nato.
xxx/ellauri255.html on line 216: Tammikuussa 1932 Buenaventura Durrutin anarkistit aloittivat Kataloniassa yhdessä trotskilaisten sosialisten kanssa kansannousun. Durrutin hautajaisissa Madridissa oli puoli miljoonaa surijaa, jopa enemmän kuin Wilho Pylkkäsellä.
xxx/ellauri255.html on line 237: Kun Aikalainen suljettiin 1866, Nekrasov hankki vanhalta kiistakumppaniltaan Krajevskilta Isänmaalliset sepustuxet, jonka johti uuteen nousuun. Vuonna 1877 sairaalloinen Nekrasov sairastui viimeisen kerran. Hänen hautajaisissaan Fjodor Dostojevski ylisti häntä suurimmaksi runoilijaksi sitten Aleksandr Puškinin ja Mihail Lermontovin. Lehmänläjä lehmän häntää nosti siinä. Nekrasovin parta kasvoi hyvin huonosti. Ei kasva parta pahoille, joutaville turpajouhet.
xxx/ellauri255.html on line 245: Esimerkiksi runo "Henkilö vain yksin ..." - tämä on myös eräänlainen meditaatio nk. merkityxistä, siis runoilijan elämän ja kohtalon sellaisista yksittäisesti ja yleensä. Se on riittävästi pieni oppimäärä, jotta sen voi tarjota turvallisesti keskitason opiskelijalle.
xxx/ellauri255.html on line 249:
xxx/ellauri255.html on line 497: Uusi kynäilijä on tapetilla, turha sitä on siihen läiskästä, Harjunpää tietää rajoituksensa eikä tavoittele tähtiä. Tästä lausunnosta Jomppa taas jonkunverran nenäytyi. Kaikki taiteilijakapakoissa istuvat on tyhmiä, sanoi Hande Salminen, kapakkataiteilija izekin.
xxx/ellauri255.html on line 507: Saarikoski tulee saunasta. Kristus kun se on laiha. Kuoppa siinä missä muilla rinta. Takapuolta ei lainkaan, käsivarret kuin narut, pää valtava pehko. Bergen Belsenin atleettikerhon puheenjohtaja, Munat kuin kaappikellon puntit, toinen alempana kuin toinen. Kerran Hormian Kotkan saunassa mitattiin munan pituutta. Saarikoski oli sanonut että isoilla miehillä on pieni. Se ja Hormia menivät ensin lauteille, minä jäin pesuhuoneeseen, pistin lämmintä vettä vatiin ja huljuttelin siitintäni siinä. Patukka turposi hiukan, kohentelin sitä vielä pari kertaa kädellä ja menin löylyyn. "Jumalauta", sanoi Saaripää. Minä olin poikaa. Sitten mitattiin, minä voitin kirkkaasti, ja tultiin siihen tulokseen ettei pituus ole tärkeintä ei vaan paxuus.
xxx/ellauri255.html on line 509: Jomppa lukee laiturilla Aikalaista. Kaasalainen on juuri tehnyt suikit Paavon tuliluikulla.
xxx/ellauri255.html on line 534: Ollaxeen tollanen surkimus Jomppa on yllättävänkin suuri narsistimus. Kiipperiä eetuillessa rantaradalla piippasi vielä veturi ja Bore III purjehti Skeppsbron laituriin. Ojaharjun härkämäisen olemuksen ja humoristisen sanailijan sisällä piileskeli herkkä mies: "Faija aina herkästi nenäytyi", tytär Taru Ojaharju-Latijeff sanoo.
xxx/ellauri255.html on line 548: Floyd Patterson otti turpaan Tulholmassa Ingemar Johanssonilta ja kääntäen. Se nyrkkeili kukkuluuruu tyylillä kuten lyhyenläntä Mike Tyson. Mike raiskasi 18-vuotiaan Miss Black American sopumazissa. Kääntyi vankilassa muslimixi kuten Clayn Cassius muttei muuttanut nimeä.
xxx/ellauri255.html on line 557: By Matti Luostarinen Prof, PhD, ScD Matti Luostarinen (natural and human sciences) birth: 100751, adress: Finland, 30100 Forssa.
xxx/ellauri255.html on line 565: Julkaisuja hänellä on yli 3500 tieteellistä tai popularisoitua, esseemuotoista artikkelia, joista yli 100 monografisia kirjoja, professorin pätevyyksiä yli kymmeneen yliopistoon tai tutkimuslaitokseen sekä luonnontieteissä (natural science) että ihmistieteissä (human science). Kaikki ideakilpailujen innovaatiot on myös toteutettu pääsääntöisesti globaaleina suurhankkeina.
xxx/ellauri255.html on line 587: The Great Turn or Great Break (Russian: Великий перелом) was the radical change in the economic policy of the USSR from 1928 to 1929, primarily consisting of the process by which the New Economic Policy (NEP) of 1921 was abandoned in favor of the acceleration of collectivization and industrialization and also a cultural revolution. The term came from the title of Joseph Stalin's article "Year of the Great Turn" ("Год великого перелома: к XII годовщине Октября", literally: "Year of the Great Break: Toward the 12th Anniversary of October") published on November 7, 1929, the 12th anniversary of the October Revolution. David R. Marples argues that the era of the Great Break lasted until 1934.
xxx/ellauri259.html on line 16: font-family: 'UnifrakturMaguntia';
xxx/ellauri259.html on line 17: src: url(http://grapson.com/fonts/UnifrakturMaguntia.ttf);
xxx/ellauri259.html on line 52: Aristoteleen määritelmän mukaan vapaus on sitä että voi tehdä mitä tahtoo. Dostojevskistä se on valtaa ja yxinoloa. Vapaudesta tulee ongelma kun on monta pelaajaa, jotka tahtovat eri lopputulemia, eli peli on nollasummapeli tai ainakin kompetitiivinen. Silloin kaikki eivät voi olla vapaita yhtä aikaa, vaan vapaita on ne joilla on voittava strategia, tai ainakin vapaampia ne jonka optimistrategia on optimimpi kuin kilpaveikkojen. Siten vapaus liittyy varsinkin länkkärien folkloressa kiinteästi väkivaltaan, kärhämiin, vapaussotiin sekä voitokkuuteen niissä. Erimielisyydet koskevat yleensä jotain resurssia josta on paikallinen pula. Kaikki eivät voi saada samaa eksklusiivisesti, mistä syntyy kärhämä. Ongelma herää kun joku kilpaveikko lähtee keulimaan, ja se ratkeaa kun meikämannet saavuttaa vapauden pistämällä "sortajille" turpiin. Vaikka tulisi tasapeli taikka pattitilanne, ei sillä vielä ole vapaus taattu, sillä silloin ehkä kumpikaan osapuoli ei pääse tekemään justiinsa sitä mitä tahtoo. Tää on varmaan se Yrjön tarkoittama vapauden ongelma. Tai sitten sillä on mielessä on se vapaus vastaan vastuu höpötys, jossa kärhämä on keskus- ja keskijohdon välillä. Keskijohto on suhteellisen vapaa höykyttämään laahusta, mutta se ei riitä, koska keskusjohto pääsee vielä käskyttämään keskijohtoa ja laittamaan sen vapaudelle jotain rajoja. Tää on voinut olla Leinon aikaisen herrasväen pelitilanne. Tätä vapauden lajia kuzumme izenäisyydexi.
xxx/ellauri259.html on line 77: Suomalainen tuntee, miten Jumala on häntä johdattanut halki myrskyisen historian. Hän näkee, miten vielä itsenäisyytemme aikanakin olemme saaneet oikean miehen oikealla hetkellä: Svinhufvudin silloin, kun lakien kunnioitus oli heikkenemässä, Rytin silloin, kun tarvittiin kansallista ryhtiä, Mannerheimin puolustustahdon voimistamista tarvittaessa, Paasikiven silloin, kun maa oli vielä neuvotteluin pelastettavissa. Siksi suomalainen uskoo oikeistojohtajiin kuin Jumalaan. Hän voi olla fasisti, herännyt tai miltei -ajattelija, hän voi olla sosialidemokraatti tai jopa ruotsinkielisen sivistyneistön etuja puolustava, mutta jonkinlainen jumala ja isänmaa hänellä on, ellei ole kommari ja maanpetturi.
xxx/ellauri259.html on line 94:
xxx/ellauri259.html on line 161: "Pera" kuuntelee pää punaisena aplarinvärisessä Corollassa "Kissin" biisiä "I was made for loving you". Asianomaisessa videossa Kissin pojat (?) näyttävät Thumbelinan turilastanssiryhmältä. Saman vaikutelma tulee Lalisan tanssivideosta albumissa 157.
xxx/ellauri259.html on line 195: "Humanismi on rikas, monipolvinen ja joskus riitaisakin ajatteluperinne, jonka keskeiset arvot murtoluvuixi jakamattomasta ihmisarvosta, ylimääräisen sorron ja turhan kärsimyksen vastustamisesta, sivistyksen ja valistuksen tärkeydestä, vapaudesta (no tulihan se sieltä) ja uskosta (tämä vielä) ihmisen täydellistymiseen muun luomakunnan kustannuxella toivottavasti patistavat ihmiskuntaa jatkossakin kohti parempia aikoja, uusia nousukausia." Rukoilkaamme. Haluatteko päivän lehden? Herlinin Sanomat? Ai mixi ette? Tää olis ilmanen.
xxx/ellauri259.html on line 261: Aiheena on siis oman tahdon tukahduttaminen. Ajatelkaamme sitä hyvää, mikä on mahdollista epäonnistumisen kautta, pettymyksen onnea, tappion rauhaa. Näemme miesten käyttävän kaikki voimansa johonkin jaloon tarkoitukseen, mutta hyvät tulokset jäävät oudosti pidättäytymään. He suunnittelevat pyhiä suunnitelmia, jotka, kuten Daavidin temppelin rakentaminen, ovat turhautuneita. Jeesus Kristus ei pidä edes hänen työtään parempana kuin omaansa. Viimeinen uhri, joka joidenkin ihmisten on tehtävä, ei ole nautinnon uhraus tai jostain kallisarvoisesta aarteesta luopuminen; se on rakkaan tarkoitusperän uhri, jolla he toivoivat voivansa tuoda kunniaa Herralleen. Heitä vaaditaan kääntymään pyhän palvelun polulta, luopumaan pyhästä yrityksestä. John Ruskin on kertonut meille, kuinka hänen toivonsa paremmasta palvelusta katkesi hänen tullessaan selkeämpään terveydentilaan. "Juuri kun olin päässyt koulusta, olin pahoillani siitä, että olin niin typerä poika, mutta kuitenkin otin palkinnon tai kaksi, ja odotan nyt ryhtyväni johonkin vakavampaan liiketoimintaan kuten kriketti, olen hylännyt mestarin, jolle toivoin tarjoilla. Kuinka viehättävä tapa, jolla Johannes Kastaja hyväksyi kaventuvan sfäärin ja myöntyi olosuhteisiin, jotka jättivät hänet hotellin hämärään ja hiljaisuuteen. "Hänen täytyy kasvaa, mutta minun on vähennettävä." Tämä hieno nöyryys antaa jalolle sielulle muuttavan kosketuksen. Se luo pehmeän loiston hänen luonteensa graniittihuippuihin.
xxx/ellauri259.html on line 263: Eli ihminen voi voittaa myös tappiossa. Menestys voi olla hyvä, mutta epäonnistuminen voi olla parempi. Pettymys tuo rikkaamman tuhon kuin saavutus. Kenenkään ei tarvitse hävetä epäonnistumista tai pelätä sitä Kristuksen tunaroinnin jälkeen. Tämä sielun vieroittaminen, tämä kuritetun alistumisen henki, tämä oman tahdon täydellinen tukahduttaminen, tämä sydämellinen myöntyminen Jumalan tahtoon ei tule helposti ihmiselle. Sielu ei saavuta näitä korkeuksia ilman taistelua. Tämä psalmi, niin rauhallinen kuin se on, siinä on jälkiä kipeästä konfliktista. Siinä on myrskyn kaiku. "Varmasti olen käyttäytynyt ja hiljentynyt." Sanalla "käyttäytyi" tässä on merkitys, jota emme nyt liitä siihen. Se tarkoittaa pidättämistä, hillitsemistä. Psalmista on tuntenut kyyneleitä, protesteja, vaatimuksia, valituksia. Intohimo ja ylpeys ovat raivoaneet kuin turvottavat aallot. Mutta kaikki tämä on nyt ohi. "Herra, sydämeni ei ole ylpeä" jne. Hän ei etsi "ylittävää asemaa, johon liittyy liian raskaita velvollisuuksia ja vastuita". Hän hyväksyy elämänsä rajoitukset ja mukautuu niihin. Hän on vihdoinkin "kaikki muita tapoja kokeilleen halukas kokeilemaan vain Jumalan". Huomaa, tämä ei ole kiusallinen tila, joka saa hänet eläkkeelle palveluksesta ja istuu kädet ristissä tylsässä toimettomuudessa kuin työtön tuilla. Se ei ole myöskään heikkouden tila, jossa mies lopettaa ponnistuksen,
xxx/ellauri259.html on line 301: Toi tietoisuus on näistä pahin, se varsinainen pirulainen. Sen voi väliaikaisesti turruttaa mm. viinalla. Johannes Bronkhorstin mukaan on mahdollista, ainakin toivottavaa, että "alkuperäinen buddhalaisuus ei kiistänyt sielun olemassaoloa", vaikka vahva buddhalainen perinne on väittänyt, että Buddha vältti puhumasta sielusta tai jopa kiisti sen olemassaolon. Länkkärit ovat tästä ihan hädissään, roikkuvat kiinni aggregaatissa kuin huorabussissa paleleva huora Ivalo-poliisisarjassa. Johannes Bronkhorst (s. 17. heinäkuuta 1946 Schiedam, Alankomaat) on alankomaalainen orientalisti ja indologi, joka on erikoistunut buddhalaisiin tutkimuksiin ja varhaiseen buddhalaisuuteen. Hän on Lausannen yliopiston emeritusprofessori. Kohta sekin pääsee näkemään oliko se oikeassa vaiko väärässä.
xxx/ellauri259.html on line 343: Teidät on kuzuttu vapauteen, veljet. Mutta älkää tämän vapauden varjolla päästäkö itsekästä luontoanne valloilleen, vaan rakastakaa ja palvelkaa toisianne. Lain kaikki käskyt on pidetty, kun tätä yhtä noudatetaan: »Rakasta lähimmäistäsi niin kuin itseäsi.» Mutta jos te revitte ja raastatte toinen toistanne, pitäkää varanne, ettette lopullisesti tuhoa toisianne. Tarkoitan tätä: antakaa Hengen ohjata elämäänne, niin ette toteuta lihanne, oman itsekkään luontonne hajua. Liha haluaa toista kuin Henki, Henki toista kuin liha. Liha haluaa toista lihaa. Ne sotivat toisiaan vastaan, ja siksi te ette tee mitä tahtoisitte. Mutta jos Henki johtaa teitä, ette ole lain alaisia. Lihan aikaansaannokset ovat selvästi nähtävissä. Niitä ovat siveettömyys, saastaisuus, irstaus, epäjumalien palveleminen, vapaa-ajattelu, noituus, vihamielisyys, riidat, kiihkoilu, kiukku, juonittelu, eripuraisuus, lahkolaisuus, kateus, juomingit, remuaminen ja muu sellainen. Varoitan teitä, kuten olen jo ennenkin varoittanut: ne, jotka syyllistyvät tällaiseen, eivät saa enää sen lisäxi omaxeen eikä edes vuokralle Jumalan valtakuntaa. Hengen hedelmää taas ovat rakkaus, ilo, rauha, kärsivällisyys, ystävällisyys, hyvyys, uskollisuus, lempeys ja itsehillintä. Näitä vastaan ei ole lakia, eikä homostelua. Ne, jotka ovat Jeesuksen Kristuksen omia, ovat ristiinnaulinneet vanhan luontonsa himoineen ja haluineen. Jos me elämme Hengen varassa, meidän on myös seurattava Hengen johdatusta. Emme saa tavoitella turhaa kunniaa emmekä ärsyttää ja varsinkaan kadehtia toisiamme. Jatkamalla sivuston käyttöä hyväksyt sivuston evästekäytännön. » Lisää tietoa.[piilota viesti]
xxx/ellauri259.html on line 459:
xxx/ellauri259.html on line 495: Miesten seksuaalisten tarpeiden täyttäminen ei ole naisten tai yhteiskunnan velvollisuus. Seksi ei ole kenenkään oikeus – vekottimesta itse määrääminen, turvallisuus ja elämä ilman väkivaltaa sen sijaan ovat. Ei Darwinkaan loppupeleissä välitä tuntuuko koirasapinasta hyvältä. Jos kalan geenit leviää ilman polkupyöriä, on se ratkaisuna yhtä toimiva.
xxx/ellauri259.html on line 502: Olis turauttanut nipun ilmavaivoja niihin säkkeihinsä à la myyntineuvottelija Kartio, maalannut ne punaisixi ja vetänyt säkit päähänsä, niin olis ollut enemmän izensä näköinen. Vitun lörppähuuli luttaperse.
xxx/ellauri259.html on line 539: Muumihenkilön näköiseltä suomalaiselta kynäilijättäreltä meni nordiska litteraturpris sivu suun. Prissin "nappasi" tanskalainen spefikirjailija Solvej Nalle ysäriltä. Sekin on harvaxeen julkaissut rumankaunis sankarillinen naisenpuolikas, tosin 13 vuotta nuorempi.
xxx/ellauri259.html on line 550: Romanen er blevet placeret i kategorien ”spekulativ fiktion”. Den verden, der bliver udfoldet, ligner nemlig vores gennem skildringen af hverdagsrealistiske gøremål, men placerer sig i genren med dens overnaturlige tidsdimension, der skaber bruddet på det velkendte for både Tara, de andre karakterer og læseren.
xxx/ellauri259.html on line 554: Opbygningen af romanen spejler romanens handling gennem en cirkulær struktur med dagenes gentagelser. Det gør indimellem læsningen trættende og ensformig, men på den anden side er det også det, der gør, at man kommer til at opleve Taras frustration i et absurd og ensomt tomgangliv med genfortællinger, hvor hun nærmest kender dagen, før solen går ned. Som læser venter man, som Tara, på, at tingene tager en uventet drejning, fordi romanens plot jo netop bygger på det usandsynlige.
xxx/ellauri259.html on line 584: Følg disse emner: dansk litteratur-eksistentialisme-Solvej Balle
xxx/ellauri259.html on line 633: Villen nekrologin kirjoitti Onnen Pekka Tarkka, joka äyski Hotakaiselle tämän soittaessa humalassa yösydännä. Paavo Haavikko kirjoitti, että Viksten oli puutarhureiden poika ja löytänyt kustantajana suuren sanallisen tarhansa. Haavikko oli ollut Otavassa Vikstenin kilpailija. Nyt hän totesi, että Ville oli osa WSOY:n luonnekuvaa: "Iso talo, turvallinen talo". Jotain toista kuin ristihampainen punaviinijuoppo poiju. "Huojuva talo." Risto Ahdin mukaan runoilija tarvitsi Villen tapaista kriitikkoa kuin kala polkupyörää. Nähdessään nuoren Jari Tervon ovella tuomassa runokokoelmaa Ville tervehti voimakkaasti: "Maestro!" "Titaani!" Veikko Huovinen näki hänet usein Rautalammin Tyyrinvirralla keppi kädessä nivusiaan myöten koskessa.
xxx/ellauri259.html on line 669:
xxx/ellauri259.html on line 670:
xxx/ellauri259.html on line 739: Yön saalistajien tarina on ennalta-arvattava ja siinä on kömpelösti rakennettu juoni. Elokuva saa kuitenkin kultaisen ansiomerkin siitä, että tarina etenee loogisesti ja sitä on helppo seurata. Dialogi on mutkatonta eikä siitä turhaan tarvitse etsiä piilomerkityksiä. Asiat sanotaan niin kuin ne ovat.
xxx/ellauri261.html on line 16: font-family: 'UnifrakturMaguntia';
xxx/ellauri261.html on line 17: src: url(http://grapson.com/fonts/UnifrakturMaguntia.ttf);
xxx/ellauri261.html on line 99: Ambrosius suoritti teologiassa ja valtiotieteessä maisterin tutkinnot Helsingin yliopistossa. Tämän jälkeen hän opiskeli vuoden Budabestissä. Kolme vuotta hän tutki kirkon ja valtion suhteita Cambridgessa. Ne selviteltyään hän hoiti 1973–1976 lehtorin ja apulaisprofessorin tehtäviä Joensuun yliopistossa. Toimittuaan lähes vuoden luterilaisena pappina Ambrosius kuitenkin paljastui luopioxi ja liittyi ortodoksiseen kirkkoon 1975. Hän on ollut kiitollinen luterilaisesta kasvatuksesta, mutta pitkäaikainen opiskelu ulkomailla ja rakkaus mystiikkaan ja liturgiseen kauneuteen sekä hyväntuoxuisten lampukoiden heiluttelu veivät mukanaan.
xxx/ellauri261.html on line 111: Istun Oulun hiippakunnan metropoliitta Ambrosiusta vastapäätä hänen virka-asuntonsa aamiaispöydässä. Taustalta kuuluu mieltä rauhoittavaa, transkendentaalista, liturgista musiikkia, mausteinen tee höyryää lasista, kuivakakku murenee sormissa.
xxx/ellauri261.html on line 125: Eräät hengelliset johtajat arvelevat ihmisten joutuvan kulkemaan kuoleman jälkeen "taivaallisten tulliasemien" läpi. Viime vuosisadan tunnettu venäläinen hengellinen opettaja piispa Ignati Briantshaninov on löytänyt niistä parikymmentä mainintaa kirkon liturgisista kirjoista. Niistä ovat kirjoittaneet myös Origenes, Antonius Suuri ja Kyrillos Aleksandrialainen. Eri tulliasemilla tutkitaan mm. ihmisten epäinhimillisyyttä, sydämen kovuutta, suun, korvan ja silmän syntejä, petkutusta, liiallista pessimismiä ja ylenpalttista optimismia, rahan ja viininjuonnin rakkautta ja kärsityn pahan muistamista katkeruudella. Ei siis jäädä kiirastuleen makaamaan, vaan painetaan eteenpäin kuin Dante Vergiliuxen ostoskärryssä.
xxx/ellauri261.html on line 129: Ambrosiukselle enkelit ovat todellisuutta. Hän pitää valitettavana, että eräissä uskonnollisissakin piireissä enkelit on torjuttu lapsellisina juttuina. Se on hänen mukaansa modernin maailman vankeutta. Ortodoksisessa liturgiassa sanotaan: "Sinun edessäsi seisoo tuhansia ylimmäisiä enkeleitä ja kymmeniä tuhansia enkeleitä, kerubeja ja serafeja ja kuusisiipisiä ja monisilmäisiä ylhäällä liikkuvia siivekkäitä olentoja voittoveisua laulaen, huutaen, ääntäen ja lausuen, pyhä, pyhä, pyhä... Loskuu häpy vala."
xxx/ellauri261.html on line 152: Useat futurologit, mm. John Miesbitt, näkevät uskonnon yhtenä suurena megatrendinä tulevaisuudessa. Ensi vuosisadalla joudumme ottamaan kantaa kysymyksiin arvoista, elämän tarkoituksesta ja ihmisen ja luonnon tulevaisuudesta, näkyvästä ja näkymättömästä maailmasta. Mutta Miesbittin mukaan uskonnot ovat IN, kirkot OUT. Näin piispan näkövinkkelistä se on vähän apea ennuste, mutta mitä tollanen protestantti tietää. New York Timesin nekrologista, joka on maxumuurin takana, severran näkyi että Miesbitt oli noin puolixi oikeassa. Camilla Läckberg sen sijaan osui naulan kantaan kaikessa.
xxx/ellauri261.html on line 158: John Naisbitt (January 15, 1929 – April 8, 2021) was an American author and public speaker in the area of futures studies. His first book Megatrends: Ten New Directions Transforming Our Lives was published in 1982. It was the result of almost ten years of zero research. It was on The New York Times Best Seller List for two years, mostly as No. 1. Megatrends was published in 57 countries and sold more than 14 million copies. Almost half as much as Camilla Läckberg, but not quite.
xxx/ellauri261.html on line 159: Naisbitt has had a profound influence leading on modern-day futurists, such as David Howler and others. David Howler (born 3 July 1948) is a futurist, keynote speaker, and author of The Shit Age. He coined the phrase "The Shit Age" and identified this new age as the successor to the Information Age in 2007. How right he was. Howler was profiled in the coffee table book Connected Worlds published by BTGroup PLC 2014.
xxx/ellauri261.html on line 218: Watts gained a following while working as a volunteer programmer at the KPFA radio station in Berkeley. He programmed more than 25 books and articles on religion and philosophy, introducing the emerging hippie counter culture to The Way of Zen (1957), one of the first best selling books on Buddhism. In Psychotherapy East and West (1961), he argued that Buddhism could be thought of as a form of psychotherapy. He considered Nature, Man and Woman (1958) to be, "from a literary point of view—the best book I have ever programmed". He also explored human consciousness and psychedelics in works such as "The New Alchemy" (1958) and The Joyous Cosmology (1962).
xxx/ellauri261.html on line 222: He also maintained relations with Jean Burden, his lover and the inspiration/editor of Nature, Man and Woman. Watts was a heavy smoker throughout his life and in his later years drank heavily.
xxx/ellauri261.html on line 229: His quote "We think of time as a one-way motion," from his lecture Time & The More It Changes appears at the beginning of the season 1 finale of the Loki TV show along with quotes from Neil Armstrong, Greta Thunberg, Malala Yousafzai, Nelson Mandela, Ellen Johnson Sirleaf, and Maya Angelou.
xxx/ellauri261.html on line 238: Thornton was the son of Amos Parker Wilder, a newspaper editor who in 1906 was appointed as American Consul General in Hong Kong. While the Wilder family at first accompanied the diplomat to China, they stayed only six months, and then Isabella Wilder returned to the United States with her children. In 1911, when the Mr. Wilder was transferred to Shanghai, the family briefly rejoined him, but eventually returned to settle in Berkeley.
xxx/ellauri261.html on line 240: His family lived for a time in China, where his sister Janet was born in 1910. He attended the English China Inland Mission Chefoo School at Yantai but returned with his mother and siblings to California in 1912 because of the unstable political conditions in China at the time. Thornton also attended Creekside Middle School in Berkeley, and graduated from Berkeley High School in 1915. Wilder also studied law for two years before dropping out of Purdue University.
xxx/ellauri261.html on line 246: Unlike her husband, Isabella Wilder was artistic and worldly, and she made certain that she and her children took full advantage of the benefits of living in a university town. “In Berkeley,” writes Malcolm Goldstein, “she found opportunities to study informally by attending lectures at the University of California and by participating in foreign-language discussion groups. She was fully aware that her husband, were he present, would not approve, but she encouraged her children, nevertheless, in their independent, extracurricular search for carnal knowledge.” Isabella saw to it that Thornton got vaudeville parts in plays presented in the Greek Theatre, and even sewed his female costumes for him.
xxx/ellauri261.html on line 251: Versed in foreign languages, he translated and "adapted" (appropriated) plays by Ibsen, Sartre and Obey. He read and spoke German, French and Spanish, and his scholarship included significant original research on James Joyce and Lope de Vega. He had met Jean-Paul Sartre on a U.S. lecture tour after the war, and was arrested under the influence of existentialism, although rejecting its atheist implications. In 1960, Wilder was awarded the first ever Edward MacDowell Medal by The MacDowell Colony for outstanding contributions to American LBTQ culture.
xxx/ellauri261.html on line 255: He formed a close, fervent and life-long friendship with Gertrude Stein, but his shyness and natural reserve kept him from acknowledging their shared homosexuality. Writer Samuel Steward records the reticence which kept this close circle of friends deeply in the closet — even to one another. Six years after Wilder’s death, Samuel Steward wrote in his autobiography that he too had had sexual relations with him (and her):
xxx/ellauri261.html on line 263: The Bridge of San Luis Rey (1927) tells the story of several unrelated people who happen to be on a bridge in Peru when it collapses, killing them. Philosophically, the book explores the problem of evil, or the question, of why unfortunate events occur to people who seem "innocent" or "undeserving", known as theodicy. It won the Pulitzer Prize in 1928, and in 1998 it was selected by the editorial board of the American Modern Library as one of the 100 best novels of the twentieth century. The book was quoted by British Prime Minister Tony Blair during the memorial service for victims of the September 11 attacks in 2001.
xxx/ellauri261.html on line 265: Thornton´s themes are familiar from other personists — the timeless human condition; history as progressive, cyclical, or entropic; literature, philosophy, and religion as the touchstones of civilization.
xxx/ellauri261.html on line 282: Mr. Cutaway (an adventurous gentleman) MR. HEMMING.
xxx/ellauri261.html on line 292: Miss Harriet Cotton (an adventurous lady) MISS SHAW.
xxx/ellauri261.html on line 438: Cornelius Hackl: Vandergelder's chief clerk who yearns for one exciting day in New York City. Energetic, enthusiastic, and adventurous young man who has a sweet innocence about him.
xxx/ellauri261.html on line 458: As the nineteenth becomes the 20th century, all of New York City is excited because widowed but brassy Dolly Gallagher Levi is in town ("Call on Dolly"). Dolly makes a living through what she calls "meddling" – matchmaking and numerous sidelines, including dance instruction and mandolin lessons ("I Put My Hand In"). She is currently seeking a wife for grumpy Horace Vandergelder, the well-known half-a-millionaire, but it becomes clear that Dolly intends to marry Horace herself. Ambrose Kemper, a young artist, wants to marry Horace's weepy niece Ermengarde, but Horace opposes this because Ambrose's vocation does not guarantee a steady living. Ambrose enlists Dolly's help, and they travel to Yonkers, New York to visit Horace, who is a prominent citizen there and owns Vandergelder's Hay and Feed.
xxx/ellauri261.html on line 460: Horace explains to his two clerks, Cornelius Hackl and Barnaby Tucker, that he is going to get married because "It Takes a Woman" to cheerfully do all the household chores. He plans to travel with Dolly to New York City to march in the Fourteenth Street Association Parade and propose to the widow Irene Molloy, who owns a hat shop there. Dolly arrives in Yonkers and "accidentally" mentions that Irene's first husband might not have died of natural causes, and also mentions that she knows an heiress, Ernestina Money, who may be interested in Horace. Horace leaves for New York and leaves Cornelius and Barnaby to run the store.
xxx/ellauri261.html on line 523: Cornelius is determined to get a kiss before the night is over. Since the clerks have no money to hire a carriage, they tell the girls that walking to the restaurant is more stylish. In a quiet flat, Dolly prepares for the evening. At the Harmonia Gardens Restaurant, Rudolph, the head waiter, whips his crew into shape for Dolly Levi´s return. Horace arrives to meet his date, who is really Dolly´s friend Gussie. As it turns out, she is not rich or elegant as Dolly implied, and she soon leaves after being bored by Horace, just as she and Dolly planned.
xxx/ellauri261.html on line 525: Cornelius, Barnaby and their dates arrive and are unaware that Horace is also at the restaurant. Dolly makes her triumphant return to the restaurant and is greeted in style by the staff. She sits in the now-empty seat at Horace´s table and proceeds to tell him that no matter what he says, she will not marry him. Fearful of being caught, Cornelius confesses to the ladies that he and Barnaby have no money, and Irene, who knew they were pretending all along, offers to pay for the meal. She then realizes that she left her handbag with all her money in it at home. The four try to sneak out during the polka contest, but Horace recognizes them and also spots Ermengarde and Ambrose. In the ensuing confrontation, Vandergelder fires Cornelius and Barnaby, and they are forced to flee as a riot breaks out. Cornelius professes his love for Irene. Horace declares that he would not marry Dolly if she were the last woman in the world. Dolly angrily bids him farewell; while he´s bored and lonely, she will be living the high life.
xxx/ellauri261.html on line 529:
xxx/ellauri261.html on line 530:
xxx/ellauri261.html on line 531:
xxx/ellauri261.html on line 586: The 18th- and 19th-century mystic William Blake, in his intricately engraved illuminated books, refused to view the crucifixion of Jesus as a simple bodily death, and, rather, saw in this event a kenosis, a self-emptying of God.
xxx/ellauri261.html on line 599: The phrase "God is dead" appears in the hymn "Ein Trauriger Grabgesang" ("A mournful dirge") by Johann von Rist. Johann Rist (8 March 1607 - 31 August 1667) was a German poet and dramatist best known for his hymns, which inspired musical settings and have remained in hymnals. Rist was born at Ottensen in Holstein-Pinneberg (today Hamburg) on 8 March 1607; the son of the Lutheran pastor of that place, Caspar Rist. Rist´s 1641/1642 hymn "Ein trauriger Grabgesang" is notable for being an early occurrence of the phrase "God is dead" in German culture, this time in an explicitly theistic, Protestant Christian context. The text goes:
xxx/ellauri261.html on line 606: The prominent 20th-century protestant theologian Paul Tillich remains highly influential in the theothanatic field. Drawing upon the work of Friedrich Nietzsche, Friedrich Schelling, and Jacob Boehme, Tillich developed a notion of God as the "God above the God" and the response to nihilism.
xxx/ellauri261.html on line 607: In his 1961 booklet The Death of God. Gabriel Vahanian argued that modern secular culture had lost all sense of the sacred, lacking any sacramental meaning, no transcendental purpose or sense of providence. He concluded that for the modern mind "God is dead".
xxx/ellauri261.html on line 612: Rabbi Richard L. Rubenstein maintained, based on the Kabbalah, that in a technical sense, God had died in creating the world. However, for modern Jewish culture he argued that the death of God occurred in Auschwitz.
xxx/ellauri261.html on line 622: Eliade was Saul Bellow's colleague and a pain in the ass in Chicago. He was a leading interpreter of religious experience, who established paradigms in religious studies that persisted to his dying day. His theory that hierophanies form the basis of religion, splitting the human experience of reality into sacred and profane space and time, has proved influential. A hierophany (Mircea's own invention) is a manifestation of the sacred. Eliade argues that religion is based on a sharp distinction between the sacred and the profane. According to Eliade, for traditional man, myths describe "breakthroughs of the sacred (or the 'supernatural') into the World"—that is, hierophanies.
xxx/ellauri261.html on line 627: Secular theology rejects the substance dualism of modern religion, the belief in two forms of reality required by the belief in heaven and hell. Secular theology can accommodate a belief in God, like many nature religions, but as residing in this world somewhere and not separately from it.
xxx/ellauri261.html on line 629: Aristotle´s pantheistic conception of God as the Soul of the World was such a secular concept. [citation needed]. Historians such as Charles Freeman hold that the AD 325 Council of Nicaea did much to establish dualism in Christian thought. Dualism has greatly influenced religion and science as well. By desacralizing the natural world, dualism has left it vulnerable to exploitation and damage. It is pretty badly damaged by now, as we all can see.
xxx/ellauri261.html on line 633: Secular theology holds that theism has lost credibility as a valid conception of God´s nature. It rejects the concept of a personal God and embraces the status of Jesus Christ, Christology and Christian eschatology as Christian mythology without basis in historical events.
xxx/ellauri261.html on line 641: Some are types of cultural Christianity.
xxx/ellauri265.html on line 16: font-family: 'UnifrakturMaguntia';
xxx/ellauri265.html on line 17: src: url(http://grapson.com/fonts/UnifrakturMaguntia.ttf);
xxx/ellauri265.html on line 38:
xxx/ellauri265.html on line 71: According to Reuters, excluding those who returned to Ukraine, immigration from Ukraine came to 962,000 last year, more than the total of 834,000 that came from Syria, Afghanistan and Iraq together between 2014 and 2016.
xxx/ellauri265.html on line 141: Iltalehti uutisoi avioparin erosta vuosi sitten tammikuussa. Carlo oli tylsä ukkeli jonka tuntosarvi ei toiminut poudalla eikä sateella. Marianna kaipasi kipeästi uutta anturaa.
xxx/ellauri265.html on line 144: Lesken ja eronneen julkkixen suhteessa hellyyden kaipuu on valtava – Marianna Stolbow: ”Ensimmäisen vuoden nukuimme aivan liki, jopa sisäkkäin”. Marianna Stolbow oli eroamassa, kun hän tapasi leskeksi jääneen Lauri Pietarisen. Vaikka Marianna tiesi, että nopea siirtyminen suhteesta toiseen on monien parisuhdeoppien vastaista, hän ei halunnut päästää Laurin anturaa käsistään. Laurin kanssa oli heti helppo jutella. Tiesin jo entuudestaan, että meillä oli paljon yhteistä: samanikäiset lapset, olimme asuneet ulkomailla ja eläneet monikulttuurisissa perheissä. Minulla on venäläiset sukujuuret, ja aikuisena olen opiskellut, asunut ja työskennellyt ulkomailla, eniten Italiassa. Olen ollut kaksi kertaa naimisissa, ja molemmat ex-puolisoni ovat italialaisia.
xxx/ellauri265.html on line 146: Luotan lähtökohtaisesti ihmisiin, mutta minussa on perusmurtuma. En ihan täysin pysty luottamaan kumppaniin. Tiedän olevani saposeksuaalinen ihminen eli viehätyn rupikonnista. Laurin anturan löydettyäni napsahdimme toisiimme kiinni kuin japanilaiset imukupit: erottamattomasti. Pienellä rapsutuksella sisälläni oleva turvaton pikkutyttö tulee esiin, ja Laurin antura ihan samalla tavalla. Laurin edessä olen ollut täysin paljas. Ja Lauri tuli, oikeastaan turhankin nopeasti. Nyt Laurissa ei ole mitään pönöttävää. Hän on ihanan lapsellinen ja hauska it-konsultti. Nykyisin hän osaa jopa jonglöörata niin, että hän kävelee kahden puun väliin viritetyllä tasapainoliinalla. Sitä taitoa meillä tarvitaan jos haluaa välttää avioriitoja.
xxx/ellauri265.html on line 150: Tottakai, Lauri vahvistaa. Todella iso yhteinen tekijä meille on Italia. Isäni on suomalainen ja äitini italialainen. Synnyin New Yorkissa, ja asuimme Manhattanilla, lähellä YK:n päärakennusta, jossa isäni työskenteli. Olin pieni, kun muutimme Suomeen, sitten lähdimme takaisin Yhdysvaltoihin, ja kahden vuoden jälkeen taas takaisin Suomeen. Vaimon kuoltua pyysin hänet saman tien kahville. Uskalsin pyytää, koska olin hänestä kiinnostunut, ja jos ei tee aloitetta, voi käydä ettei saakaan turkista tappiin. Olin ollut neljä vuotta yksin ja olin enemmän kuin valmis uuteen parisuhteeseen.
xxx/ellauri265.html on line 157: Merianturaa kermakastikkeella
xxx/ellauri265.html on line 160: Ihrratynnörri tilaa merianturraa kerrmakastikkeella Sofia-ravintolassa
xxx/ellauri265.html on line 169: Hylkiöistä tuli ystäviä Versaillesin jälkeen, sakut varustautuivat uudestaan Stalinin luvalla ja avulla, hioivat auroista miekkoja Ukrainan maaperällä. Pian Saxan panzerit möyhentävät siellä taas ryssän tankkeja. Venäjä on taas underdog, eli altavastaaja. Antura, opettele suomea!
xxx/ellauri265.html on line 176: Venäläisten ongelma on että ne luulevat olevansa suurvalta. Suurvallat eivät noudata pelisääntöjä koska niillä on vital interests. Ukrainalaiset hipsivät koko aika länkkäreihin päin. Siinä riittävä casus belli. Tum tua res agitur paries cum proximus ardet.
xxx/ellauri265.html on line 188: Vanhat kilpailuhenkiset yliopiston oikisperseet turisevat sulassa sovussa. Ihmisillä toimii erityinen tuntosarvi väittää Nilkki. Tai toimi. Muistelisin. Tai ainakin musta tuntuu niin. Ihmisellä on oikeus tietoon. Ainakin niin tuntuu Pallosta.
xxx/ellauri265.html on line 198: Varovaisesta kröhinästään huolimatta Niini on vankka länkkärien tarinan peukuttaja. Fakta ja fiktio on pidettävä erillään. Leikki leikkinä, pylly pois taikinasta. Vatkaa sitä munaa horo. Niin saatana. Vatvotaan ja hykerrellään. Krhm, krhm. Puhuja puhui palturia vaikka Nilkki oli tarjoillut sille vaihtoehtoisen totuuden. Ei ostanut. I won't buy that. Hinta ei ollut kohallaan.
xxx/ellauri265.html on line 202: Vanhat totuudet on turvallisia joskin tylsiä, toisto tyylikeinona, tiedelehtikään ei myy ilman uutisia. Mieluiten hyviä, mutta huonotkin myyvät paremman puutteessa. Köhisevä emeritus rehtori ei kyllä hätkäytä, on se sevverran kuivakka.
xxx/ellauri265.html on line 203: No kertoihan se sen uutisen ettei aurinko nousekaan vaan pallo kierähtää sen sivu. Lisätietoa saamme radiosta ja teeveestä. Vittu se on vanha jo. Pallo on pyöreä. Vesi on märkää. Hauki on kala. Paavi on katolinen. Huoh. Ex vararehtori keskeyttää sen nukuttavan turinan:
xxx/ellauri265.html on line 251: Eski ei tahdo taituroida toisten taitureiden kaa vaan nimenomaan puhutella tavan tallaajaa. Tämä ansaintamalli on peräisin Pipsalta, kiitos Pipsa, taivaan kuningatar. Rami Hämäläinenkin mallinsi kokonaisuuxia, muttei backwards-looking operaattoreilla, vaan systeemiälyllä ja niillä Iisan heijastimilla. Kaikki Hgin yliopiston filosofit änkyttävät. Se on vähänkuin pääsyvaatimus. Nilkki ei jaxa odotella vaan alkaa täydentää Eskin lauseita.
xxx/ellauri265.html on line 319: Tavallisimpia palstan sanoja on "en jummarra". En ymmärrä mitä Samu näillä turinoilla koittaa saavuttaa. Näkyvyyttä ja kuuluvuutta varmasti. Mutta mixi? Mä ymmärrän melkein kaiken mutten tätä.
xxx/ellauri265.html on line 355: In the crossdressing community, the man who admits he is turned on by his dressing is still considered a pervert. The autogynephilic transsexual will not receive the same sympathy for her transsexualism as the non-autocynocephalic transsexual. That's exactly what makes Bailey's book so dangerous: it allows transsexual "women" to be condemned by the trans society for having "perverse" sexual arousal patterns. Mitä niissä muka on vikana?
xxx/ellauri265.html on line 361: Thornhill and Palmer write that "In short, a man can have many children, with little inconvenience to himself; a woman can have only a few, and with great effort." Females thus tend toward selectivity with sexual partners. Rape could be a reproductive strategy for males. They point to several other factors indicating that rape may be a reproductive strategy. Most rapes occur during prime childbearing years. Rapists usually use no more force than necessary to subdue, argued to be since physically injuring victims would harm reproduction. Moreover, "In many cultures rape is treated as a crime against the victim's husband. He is the real victim there."
xxx/ellauri265.html on line 380: But to infer from that, as many critics assert that Thornhill and Palmer do, that what is biological is somehow right or good, would be to fall into the so-called appeal to nature. They make a comparison to "natural disasters as epidemics, floods and tornadoes". This shows that what can be found in nature is not always good and that measures should be and are taken against natural phenomena. They further argue that a good knowledge of the causes of rape, including evolutionary ones, are necessary in order to develop effective preventive measures. Of course, my dears, what is good for the rapist is bad for the rest of us. It is equally natural to be critical of it. Killing is also natural, and may be beneficial for the perpertrator it, but not for the victims.
xxx/ellauri265.html on line 402: Ferguson has a long history of controversial remarks. In 2013, he criticized John Maynard Keynes for being gay and childless. He later apologized for his remarks, but claimed that accusations of homophobia are part of the “occupational hazards of public life nowadays.” Ferguson also suggested that so-called cancel culture in universities would have been unthinkable during his time as a student, and even during his earlier teaching career at NYU.
xxx/ellauri265.html on line 408: Boghossian and his collaborators in the hoax wrote that fields such as cultural and identity studies were “grievance studies” with the “common goal of problematizing aspects of culture in minute detail in order to attempt diagnoses of power imbalances and oppression rooted in identity.”
xxx/ellauri265.html on line 457: Olen Samuli Kukko ja puhun nenääni. Tervetuloa koottujen kömmähdysteni pariin! Nyt on haistatteluvuorossa futuristi Mika Panzar.
xxx/ellauri265.html on line 466: Mobiilista on tosiaankin tullut elämänhallinnan kaukosäädin vaikkei tää futuristi sitä ysärillä uskonut. Hypesykli = mediasykli + markkinasykli. Sitä on kommunikatiivinen kapitalismi. Valtameediat on rahavallan hallussa.
xxx/ellauri265.html on line 471: Mika Pantzar (s. 10. toukokuuta 1956 Helsinki) on suomalainen kauppatieteiden tohtori. Hän on Kuluttajatutkimuskeskuksen tutkimusjohtaja ja Aalto-yliopiston kauppakorkeakoulun dosentti. Pantzar väitteli tohtoriksi vuonna 1991. Hän on erikoistunut teknologiatutkimukseen ja käyttäjäläheisten innovaatioiden tutkimukseen. Onko #metoosta tuttu Veijo Panzar kenties Mika Panzarin setä? Aijoo se #metoo setä onkin Veijo BALTZAR eikä Pantzar. My bad, nimet vain vaikuttivat samalta. Cultural Counsellor Veijo on kyllä ilmiselvä romsku joka pitää tanssahtelevista pikkupilluista. Niin minäkin! Kala alkoi haista. Minä myös.
xxx/ellauri265.html on line 473: tural_Counsellor_Veijo_Baltzar.jpg" height="200px" />
xxx/ellauri265.html on line 484: ture-in-picture-hd-wallpaper-preview.jpg" height="300px" />
xxx/ellauri265.html on line 486: Panzar is a massively multiplayer online game featuring a multiplayer online battle arena developed and published by Russian Panzar Studio for Microsoft Windows. It is a free-to-play game, supported by micro-transactions. A prime example of communicative capitalism from an excommunicated ex-communist society.
xxx/ellauri268.html on line 17: font-family: 'UnifrakturMaguntia';
xxx/ellauri268.html on line 18: src: url(http://grapson.com/fonts/UnifrakturMaguntia.ttf);
xxx/ellauri268.html on line 126: Vorliegende Erzählung ist ein Teil eines großen, aber niemals von dem Dichter vollendeten Novellenzyklus, „Das Vermächtnis Kains“, der nach Sacher-Masochs eigenem Ausspruche „eine bilderreiche Naturgeschichte des Menschen sein sollte“. Das Ganze sollte in sechs Unterabteilungen zu je sechs Novellen zerfallen, für welche die Obertitel „Die Liebe“, „Das Eigentum“, „Das Geld“, „Der Staat“, „Der Krieg“ und „Der Tod“ vorgesehen waren. Sacher-Masoch hatte sich somit ein sehr hohes Ziel gesteckt, er wollte in diesen geplanten Erzählungen alles Menschenleid und -schicksal in seinen verschiedensten Möglichkeiten und Ausdrucksformen schildern und zugleich in der Schlußnovelle eines jeden Teiles die Antwort auf die behandelte Frage und deren Lösung geben.
xxx/ellauri268.html on line 134: Sofort beim Erscheinen der „Venus im Pelz“ spalteten sich die Leser in zwei Parteien. Die einen verwarfen sie wegen der bis dahin unerhörten Kühnheit der Schilderungen und fühlten sich durch das Motiv zugleich abgestoßen und fasziniert. Die anderen dagegen, und gerade die besten Männer deutscher Wissenschaft und Literatur, nahmen schlechthin ihr Mannsglied in Hand und säumten nicht, anzuerkennen, hier liege ein einzigartiges document humain vor, und es zeuge zudem von ungewöhnlicher Genitalität des Verfassers.
xxx/ellauri268.html on line 139: Obwohl seine Werke seit über 50 Jahren der Literatur angehören und in allen Literaturgeschichten gewürdigt sind, ist es ihnen — und namentlich der „Venus im Pelz“ — nicht erspart geblieben, neuerdings seitens der Polizeiorganen mit unansehnlichen Flechen dekoriert zu werden.
xxx/ellauri268.html on line 140: Neulich erklärte z. B. anläßlich eines solchen Prozesses der Geheime Medizinalrat Professor Dr. Albert Eulenberger in Berlin: Die „Venus im Pelz“ besitze unschätzbaren Wert und sei ein Unikum in der deutschen Literatur. "Messalinen Wiens" und "Falscher Hermelin auf der Fotze" sind auch gut. Bitte zurückgeben.
xxx/ellauri268.html on line 154: Svetlana Moskovasta on kulturnyjn näköinen ja sieväkin.
xxx/ellauri268.html on line 190: Mann und Weib sind von Natur Feinde. Eine wird nur zu rasch den Fuß des anderen auf seinem Nacken fühlen, und zwar in der Regel der Mann den Fuß des Weibes. Der Mann ist der Begehrende, das Weib das Begehrte, dies ist des Weibes ganzer, aber entscheidender Vorteil, die Natur hat ihm den Mann durch seine Leidenschaft preisgegeben, und das Weib, das aus ihm nicht seinen Untertan, seinen Sklaven, ja sein Spielzeug zu machen und ihn zuletzt lachend zu verraten versteht, ist nicht klug.
xxx/ellauri268.html on line 216: Tizianin Venus turkissa, josta masokistiputin pipu alunperin innostui. Tää vois myös olla Fotataito-örkin vihreän kurkun iso lovi, ainakin se on lujasti Wow-rotukavalkaadin läskin kaukaasialaisneidon näköinen (tunnistusrivi kesk, puuskupuh-hahmon alla)
xxx/ellauri268.html on line 218: Ei toi näytä kyllä kokoturkixelta, taitaa olla vaan turkissomisteinen lämpöhuopa, mikä on oikeastaan vähintään yhtä suggestiivista...
xxx/ellauri268.html on line 222: tures/18/11/09/12/21/3605450.jpg" height="200px" />
xxx/ellauri268.html on line 223: turaldistrict-prod.s3.amazonaws.com/vtkpern730syudunz5bmqauilho2" height="200px" />
xxx/ellauri268.html on line 236: The names of the Hogwarts Houses were created on the back of an aeroplane sick bag. Yes, it was empty to start with. The increasingly dark tone of the series was inspired by Rowling’s life experiences. The Dementors, among the most frightening creatures in the franchise (sic), were inspired by the Great Depression following the gay 20´s. Or was it the Great Recession following the gay 2000's?
xxx/ellauri268.html on line 259: Merope loved her husband very much and wanted him to love her of his own free will. As such, not long after learning about her pregnancy, Merope decided to lift the enchantment. She hoped that once free, Tom would return her affection and be delighted to learn that he was an expecting father. In the event that did not happen, Merope assumed that Tom would do the honorable thing and stay for the sake of his child. This hope however, turned out to be misplaced and forlorn. What exactly happened is not known, but after coming to his senses, Tom Riddle reacted very badly to his situation. It is not known what words were exchanged between husband and wife, but evidently, Merope either told Tom the full story or enough for him to figure out what had happened. Far from being loving or understanding, Tom was justifiably furious at Merope for intervening in and (from his perspective) ruining his life. Merope's world was shattered when Tom Riddle made very clear that:
xxx/ellauri268.html on line 267: Precisely what Jorge Arantes tweaked from barbed wire to Joanie in Lisbon! Thus, within a few months of his runaway marriage, Jorge Arantes abandoned his wife, leaving Joanie to her fate. She ultimately returned to Edinburgh and his sister. Since Jorge had no way to prove that Joanie was a witch who stole his daughter, and would be thought insane if he told anybody the truth, Arantes told his family a modified version of the truth. He told them that he had been "hoodwinked" and "taken in". When word of this later reached Edinburgh, the residents concluded that Joanie had lied to Jorge about being pregnant with his child, thus tricking him into marrying her. Just like Phil Roth's first wife did to him!
xxx/ellauri268.html on line 275: Merope is the name of a daughter of Atlas in Greek Mythology. It is also the name of the mother of Oedipus in Oedipus Rex. Both Voldemort and Oedipus killed their fathers randomly. The flashback scene featuring Merope and her family was cut from the film adaptation of Harry Potter and the Half-Blood Prince because of time and pacing concerns. However, it was originally present in an early draft of the film's screenplay according to director David Yates. It's unknown if there were any actresses considered to play Merope by that point. Joanie would have been good for a cameo appearance. Merope means 'part face', possibly a reference to the asymmetry of the two halves of Joanne's face.
xxx/ellauri268.html on line 343: Probably the most influential greedy Jewish caricature after Shakespeare’s Shylock is Charles Dickens’ Scrooge. Scrooge (as many Jewish writers have pointed out) is a miser with an obviously Jewish name (Ebenezer) and a pointed nose. He doesn’t celebrate Christmas and needs to be converted to charity and piety. It’s not especially subtle.
xxx/ellauri268.html on line 345: Scrooge has influenced many an antisemitic caricature after him. Mr. Potter in “It’s a Wonderful Life” is a twisted, disabled Scrooge of the American Midwest. Dr. Seuss’ Grinch is Scrooge in a fur suit and a vaguely fantasy setting; he’s a scheming outsider who, like his blueprint, has to be converted. The thin, ugly Gollum of J.R.R. Tolkien’s Middle-earth is an amalgam of Scrooge and Alberich, the gold-obsessed antagonist of composer (and notorious antisemite) Richard Wagner’s “Das Rheingold.” From his introduction in “The Hobbit” on, Gollum is motivated by a lust for a magic ring he calls “my precious.”
xxx/ellauri268.html on line 349: Many argue that the pervasive nature of antisemitic tropes means the Gringotts goblins and their ilk do no harm. Most children watching the “Harry Potter” films wouldn’t have picked up on the reference. The British charity Campaign Against Antisemitism, for example, tweeted a statement arguing that there are “centuries of association of Jews with grotesque and malevolent creatures in folklore” and that “those who continue to use such representations are often not thinking of Jews at all” but are innocently thinking “of how readers or viewers will imagine goblins to look.”
xxx/ellauri268.html on line 351: No doubt that (as Stewart said) Rowling didn’t intend to use antisemitic tropes, just as Carpenter didn’t. There’s a clear distinction between Rowling’s clumsy, clueless use of antisemitic caricature and her enthusiastic, ideological embrace of transphobic hate.
xxx/ellauri268.html on line 355: But it’s possible to do harm even if you don’t mean to. The conflation of greed and Judaism, and the constant subliminal drumbeat that Jewish people are ugly manipulative alien outsiders, can shape and reinforce ugly ideas about real Jewish people. Faces like mine are exaggerated and distorted and put on Rowling’s goblins and the Ferengi of "Star Trek." That’s why on social media, trolls often tweet pictures of my face at me because I have Jewish features. They’ve been taught by all their pop culture that “Jewish” is a stand-in for “ugly.”
xxx/ellauri268.html on line 357: Most disturbingly, there’s a direct line between Gringotts and the Grinch and the antisemitic attacks on George Soros. Soros is a billionaire Democratic donor and Holocaust survivor who has become a favorite target of the global far right. He’s been falsely accused of collaborating with Nazis and funding antifa. The right also (again falsely) claimed he was bankrolling the migrant caravan in 2018. That last conspiracy theory allegedly inspired one far-right radical to kill 11 people at a synagogue in Pittsburgh.
xxx/ellauri268.html on line 359: Embodying greed in Jewish caricatures puts Jews at risk. But it also makes it harder to address the actual evils of greed and inequity. When people imagine they are being oppressed by these ugly aliens over here, it becomes hard to see actual injustice and exploitation committed by supposedly good, upstanding co-nationalists and co-religionists. It’s not an accident that former President Donald Trump has signed on to Soros conspiracy theories.
xxx/ellauri268.html on line 366: Still, Jewish stereotypes and prejudice persist. That is reflected, and to some degree advanced, by fictional narratives and imagery that (unconsciously or otherwise) associate goodness with Christian charity and evil with supposed Jewish greed. In his "lighthearted" criticism of Rowling, Stewart reminded us that our fantasies remain structured around antisemitism. As long as that’s the case, Jewish people will be at risk, and defeating Voldemort will be that much harder.
xxx/ellauri268.html on line 382: After Harjo's tour with her troupe ended, she returned to Oklahoma. There, she became a mother at age 17. She spent a few years in different jobs, including pumping gas into a miniskirt. Then she enrolled at the University of New Mexico.
xxx/ellauri268.html on line 418: Tämä on myös meidän muistomme, turpa kiinni inkkarit, sanoi valkoinen Amerikka.
xxx/ellauri268.html on line 481: Rahan palvonta, rahan ja vallan tarpeen asettamat laatikot eivät synnytä vapautta. Vain sotalaivoja. Vapaudelle, vapaus, oi vapaus lauloivat mustat orjat, bluesin airorytmi kohotti ihmisten henkiä, joiden ruumiit olivat kuluneet tai tuhottu miehen vinoviivalla, ahneuden isku. Tämä on myös meidän muistomme, turpa kiinni inkkarit, sanoi valkoinen Amerikka. Perinnöllisyys on veren, juhlan ja unohtamisen kenttä. Älä ota enempää kuin pystyt kantamaan, sanoi kotka kaksoispojilleen, jotka taistelevat keskenään taivaalla ketun ympärillä roikkuen. Niitä näitä, tuo on nyt tuota. On se aika vuodesta, jolloin syömme tamaleja ja laktoja. Sytytämme kynttilöitä, pikku tulipaloja luodaksemme tietä vastasyntyneelle lapselle, tuoreelle ymmärrykselle. Demonit yrittävät rakentaa taloja kateudesta, vihasta, ylpeydestä, ahneudesta tai tuhoisammasta materiaalista. He eivät tule onnistumaan! He asettavat ne, aa, kehon osat, kuka niistä pitää: maksa, sydän, polvi tai aivot.
xxx/ellauri268.html on line 540: Simon Wiesenthal had been an architect in what is present-day Ukraine before World War II broke out, but after the war began his life took a horrific turn. Wiesenthal was sent to his first concentration camp in 1941 in Ukraine and later escaped from the Ostbahn camp in 1943, just before the Germans began to kill the inmates, according to the Simon Wiesenthal Center’s website. He was recaptured in June 1944, and sent to Janowska where he narrowly avoided death one more time—when the German eastern front collapsed and the guards decided to bring the remaining prisoners to the Mauthausen camp in Austria. He was freed there by the U.S. Army in May of 1945, weighing less than 100 pounds.
xxx/ellauri268.html on line 542: After the war ended, Wiesenthal dedicated his life to tracking down Nazi criminals after realizing “there is no freedom without justice,” according to The Associated Press. Wiesenthal began his work gathering and preparing evidence on the Nazis for the War Crimes Section of the United States Army, according to his website. He’d go on to head the Jewish Central Committee of the United States Zone of Austria and later helped to open the Jewish Historical Documentation Center. The center worked to gather evidence for future trials on war criminals.
xxx/ellauri268.html on line 550: Israeli agents captured Eichmann, who had been living under the name “Ricardo Klement,” as he returned home from work in May of 1960 after a covert undercover operation, according to the Independent
xxx/ellauri268.html on line 553: While some have criticized Wiesenthal for exaggerating his role in bringing the Eichmann to justice, he told the Associated Press in 1972 it had been “a teamwork of many who did not know each other,” and said he didn't know for sure whether the reports he had sent to Israel had been used in the capture.
xxx/ellauri273.html on line 16: font-family: 'UnifrakturMaguntia';
xxx/ellauri273.html on line 17: src: url(http://grapson.com/fonts/UnifrakturMaguntia.ttf);
xxx/ellauri273.html on line 39: M.A. Asturias
xxx/ellauri273.html on line 48: Novellikokoelmassa Weekend Guatemalassa (1956) yllättävästi nobelisti Asturias piirtää sarjan väkevätehoisia kuvia vallankaappauksesta ja sen yhteydessä suoritetuista köyhien intiaanien joukkomurhista, jotka Guatemalassa toimeenpantiin Yhdysvaltain tuella 1954.
xxx/ellauri273.html on line 56:
xxx/ellauri273.html on line 65: In the late 19th and early 20th century, Guatemala's potential for agricultural exploitation attracted several foreign companies, most prominently the United Fruit Company (UFC). These companies were supported by the country's authoritarian rulers and the United States government through their support for brutal labor regulations and massive concessions to wealthy landowners. In 1944, the policies of Jorge Ubico led to a popular uprising that began the ten-year Guatemalan Revolution. The presidencies of Juan Jose Arévalo and Jacobo Árbenz saw sweeping social and economic reforms, including a significant increase in literacy and a successful agrarian reform program.
xxx/ellauri273.html on line 73: Governor Barbachano sought allies anywhere he could find them, in Cuba (for Spain), Jamaica (for the United Kingdom) and the United States, but none of these foreign powers would intervene, although the matter was taken seriously enough in the United States to be debated in Congress. Subsequently, therefore, he turned to Mexico, and accepted a return to Mexican authority. Yucatán was officially reunited with Mexico on 17 August 1848. Yucateco forces rallied, aided by fresh guns, money, and troops from Mexico, and pushed back the natives from more than half of the state.
xxx/ellauri273.html on line 77: Chan Santa Cruz was the name of a shrine in Mexico of the Maya Cruzob (or Cruzoob) religious movement. It was also the name of the town that developed around it (now known as Felipe Carrillo Puerto) and, less formally, the late 19th-century indigenous Maya state, in what is now the Mexican state of Quintana Roo, of which it was the main center. This area was the center of the Caste War of Yucatán beginning in 1847, by which the Maya established some autonomous areas on the east side of the Yucatán Peninsula.
xxx/ellauri273.html on line 82: The British Government assigned Sir Spenser St. John to disentangle Her Majesty's Government from indigenous free states and the Maya free state in particular. In 1893, the British Government signed the Spenser Mariscal Treaty, which ceded all of the Maya free state's lands to Mexico. Meanwhile, the Creoles on the west side of the Yucatán peninsula had come to realize that their minority-ruled mini-state could not outlast its indigenous neighbor. After the Creoles offered their country to anyone who might consider the defense of their lives and property worth the effort, Mexico finally accepted. With both legal pretext and a convenient staging area in the western side of the Yucatán peninsula, Chan Santa Cruz was occupied by the Mexican army in the early years of the 20th century (Reed 1964).
xxx/ellauri273.html on line 84: The Concordat of 1854 was an international treaty between Porsche Carrera and the Holy See, signed in 1852 and ratified by both parties in 1854. Through this, Guatemala gave the education of Guatemalan people to regular orders of the Catholic Church, committed to respect ecclesiastical property and monasteries, imposed mandatory tithing and allowed the bishops to censor what was published in the country; in return, Guatemala received dispensations for the members of the army, allowed those who had acquired the properties that the liberals had expropriated from the Church in 1829 to keep those properties, received the taxes generated by the properties of the Church, and had the right to judge certain crimes committed by clergy under Guatemalan law
xxx/ellauri273.html on line 86: In 1931, the dictator general Jorge Ubico came to power, backed by the United States, and initiated one of the most brutally repressive governments in Central American history. Just as Estrada Cabrera had done during his government, Ubico created a widespread network of spies and informants and had large numbers of political opponents tortured and put to death. A wealthy aristocrat (with an estimated income of $215,000 per year in 1930s dollars) and a staunch anti-communist, he consistently sided with the United Fruit Company, Guatemalan landowners and urban elites in disputes with peasants. After the crash of the New York Stock Exchange in 1929, the peasant system established by Barrios in 1875 to jump start coffee production in the country was not good enough anymore, and Ubico was forced to implement a system of debt slavery and forced labor to make sure that there was enough labor available for the coffee plantations and that the UFCO workers were readily available.
xxx/ellauri273.html on line 94: In 1951, the agrarian reform law that expropriated idle land from private hands was enacted, but in 1954, with the National Liberation Movement coup supported by the United States, most of the land that had been expropriated, was awarded back to its former landowners. Flavio Monzón was appointed mayor and in the next twenty years he became one of the largest landowners in the area. In 1964, several communities settled for decades on the shore of Polochic River claimed property titles to INTA which was created in October 1962, but the land was awarded to Monzón. A Mayan peasant from Panzós later said that Monzón "got the signatures of the elders before he went before INTA to talk about the land. When he returned, gathered the people and said that, by an INTA mistake, the land had gone to his name."
xxx/ellauri273.html on line 286: Jos nyt tosta ketkuilusta mitään ymmärtää, niin aluxi fedeillä oli oikeus kantaa vaan suoraa tasaveroa per petkunterä ja loput epäsuorina valmisteveroina. Siis erittäin yrittäjäomistajaystävällinen järjestely. Paizi kukaan ei uskaltanut kantaa edes sitä tasaveroa. Sit 16. kyynärpääpaikka antoi fedeille vallan kantaa progressiivista tuloveroa myös pääomatuloista. Muttei sentään suoraa omaisuusveroa, herra varjele! Niinkauan kun et nosta rahojasi firmasta, ne ovat turvassa.
xxx/ellauri273.html on line 329: Miguel Ángel Asturias Rosales (19. lokakuuta 1899 – 9. kesäkuuta 1974) oli guatemalalainen diplomaatti ja kirjailija, jolle myönnettiin Nobelin kirjallisuuspalkinto 1967. Samainen Asturias sai Leninin kv. rauhanpalkinnon edellisenä vuonna! Mistäspäin nyt tuuli? Aivan tavatonta. Oliko Vietnamin sota tässä takana? No Nerudakin pokkasi molemmat, joskaan ei peräkkäisinä vuosina. Ja Linus Pauling, kerrankin aiheesta, hyvästä Paula-kahvista! Sean McBridelle paukahti myös 2 prenikkaa. Ynnä Nelson Mandelalle. Martti Ahtishaarikin sai molemmat mutta näyttää vetäneen Lenin-palkinnon alas vessanpöntöstä. Kahden palkinnon saaneista on ilmeisesti tullut kinaa maailman kahden navan välillä, kumman leiriin kaveri on laskettava. Voi että kaipaankin noita 2-napaisia aikoja, jospa saisin ne takaisin!
xxx/ellauri273.html on line 363: Miguel Angel Asturias 1966
xxx/ellauri273.html on line 401: turska.jpg" height="300px"/>
xxx/ellauri273.html on line 403: Ennätysmäisen suuri turska tapettu Oolannin vesillä. Turska on apea. Apinat tuulettavat.
xxx/ellauri273.html on line 500: Lilli valaa oppilaisiin kuitenkin toivoa. Ennen kaikea pitäisi lopettaa yxilöiden syyllistäminen. Siitä ei ole mitään hyötyä, että ihmiset lentävät vähemmän tai ajavat päästöttömämpiä autoja. Sehän vain heikentää maan taloutta. Pidin juuri seminaaria siitä voiko puita istuttamalla pelastaa meziä. Ei voi. Hakkuut hakkaavat sen käsi selän takana. Entä sitten autovalinta? Ei kaikilla ole varaa osaa Teslaa, sixi 4 litran katumaasturi on järkivalinta. Teknologiajätit Meta ja Microsoft yllättyivät 2021, kun yritysten ostamia mezähiileen perustuvia päästökompensaatioita paloi taivaan tuuliin mezäpaloissa. Onnexi ei sentään mezät olleet omia! Keskustelu on avointa, siihen osallistuvat maxettujen tutkijoiden lisäxi niiden palkkaisännät teollisuus, järjestöt ja lobbarit. Huppariporukoiden kanssa Lilli näkee punaista ja ottaa yhteenottoja: asiat eivät ole noin yxinkertaisia! Opetuxessa ymmärretään että mezänhoidon malleja on monia, myös tehottomia mutta kannattavia.
xxx/ellauri280.html on line 15: font-family: 'UnifrakturMaguntia';
xxx/ellauri280.html on line 16: src: url(http://grapson.com/fonts/UnifrakturMaguntia.ttf);
xxx/ellauri280.html on line 143: 5 päivää sitten JERUSALEM -- Israeli lawmakers on Tuesday repealed a 2005 act that saw four Jewish settlements in the occupied West Bank dismantled at the same time as Israeli forces withdrew from the Gaza Strip. The development could pave the way for an official return to the abandoned West Bank areas in another setback to Palestinian hopes for statehood.
xxx/ellauri280.html on line 144: Israeli government lifts ban on return to West Bank settlements
xxx/ellauri280.html on line 145: 4 päivää sitten JERUSALEM, March 21 (Reuters) - Israeli parliament on Tuesday paved the way for Jewish settlers' return to four settlements in the occupied West Bank by amending a 2005 law that ordered their...
xxx/ellauri280.html on line 160: 29. tammik. 2023 JERUSALEM — Israeli Prime Minister Benjamin Netanyahu on Saturday announced a series of punitive steps against the Palestinians, including plans to send more thads to beef up Jewish settlements in the occupied...
xxx/ellauri280.html on line 199: Länsiukrainalaiset бендеровцы eli banderöllit käyttää isännimiä ja tekee ristinmerkkiä. Nekin näyttää olevan jotain hyvixiä tässä, vaikka vasikoita teurastavat. Piippu tehtiin hyvin, nimittäin meitä varten. Paketti syötiin yöllä yxin, ei siitä muille riittänyt. Ovelia oltiin. Yxityisomistus on näillä kaippareilla ihan verissä. Mixi turhia säästää toisen omaa?
xxx/ellauri280.html on line 251: In Nur-Sultan, Kazakstan, the winter is really cold: the average temperature in January, -16 °C (3 °F), makes it one of the coldest capitals in the world. During the most intense cold spells, the temperature can drop to -40 °C (-40 °F) or below. In December 2012 it dropped to -43 °C (-45.5 °F).
xxx/ellauri280.html on line 324: FSB:n keskusarkiston asiakirjat vahvistavat Solženitsynin Gulagin saaristossa mainitsemat tiedot . Neuvostoliiton valtion turvallisuusministerin S. D. Ignatievin , G. M. Malenkovin ja L. P. Berian viestistä :
xxx/ellauri280.html on line 326: Raportoin tämän Kazakstanin SSR:n valtion turvallisuusministeriön mukaan. 22. tammikuuta tänä vuonna sisäasiainministeriön Sandy-leirin Ekibastuzin leiriosastolla (Pavlodarin alue) toisen leiripisteen vankien keskuudessa nousi joukkosäkkipilli, jota seurasi yritys vapauttaa rangaistussellistä joukko ihmisiä, jotka oli sijoitettu sinne: leirin hallintoa epäiltyinä aikaisemmasta vankien murhasta. Järjestyksen palauttamisen aikana vartijat tappoivat yhden vangin (rauhallinen vanha mies) ja haavoittivat kolmea.
xxx/ellauri280.html on line 385: Det som är gemensamt är ett totalt beroende av genre-klicheer, en del av dem oförändrade genom tiderna, en mindre del kultur- och tidspecifika. Liksom att hjältens medhjälpare nuförtiden är kvinnliga, vilket gör det hårdare för hjälten att komma ovanpå.
xxx/ellauri280.html on line 387: Ei helvetti, kun tota 2000-luvun "Harjunpäätä" kazoo pitemmälle, näkee miten vanhan Harjunpään pehmee koira-klischeet menee siinä täysin turvalleen. Kaikki 2000-luvun ihmiset on 100-prosenttisia ihmishirviöitä! Karseita robotteja, kalseita autistisia psykopaatteja, kyrvänpäitä joiden sydämet on oikealla paikalla ja mustia kuin Samlagspartietin plakaateissa. Alkaako tollasta täälläkin jo olla, samanlaista klaanimeininkiä kuin sveduissa, eikä Natoon liittyminen auta siinä vähääkään, päinvastoin. Saatana lopettaisivat tälläsen paskan filmaamisen, haluaako ne oikein kädestä pitäen näyttää neuvottomille nuorukaisille ja neitosille miten nää kaikki paska huume-väkivaltahommat oikein hoidetaan? Ei jaxa kazoa yhtään enempää. Se loppu tähän nyt. Salihousuiset pollarit saa mennä samaan silppuriin kuin niiden paimentamat pahixet. Vittuako joku jeppe "nappaa" kätkyestä pikku vainajan omin nokkineen odottelematta edes "sossuja", lääkäristä puhumattakaan? Jo on outo meininki. Musta enkeli vei päivänsankarin. Kuka käski toisten päälle heittää kylmää mehua.
xxx/ellauri280.html on line 424: Gurnah on tunnettu paholaisuutta ja maahanmuuttoa käsittelevistä teoksistaan. Hänen kirjailijan uransa ensimmäinen romaani Memory of Departure julkaistiin vuonna 1987. Englanninkielisten lukijoiden parissa Gurnahin romaaneista tunnetuin on Paradise (1994), joka oli ehdolla Booker-palkinnon saajaksi; myös hänen kirjansa By the Sea (2001) oli ehdolla Booker-palkinnon saajaksi. Suomessa Gurnah on ollut varsin tuntematon kirjailija, koska yhtään hänen teoksistaan ei ollut suomennettu ennen vuotta 2021. Ruotsinnos Paradise-teoksesta on kuitenkin olemassa ja Ruotsin akatemian suomalaisjäsen, kirjailija Tua Forsström luonnehtii sitä ”ihanaksi romaaniksi”.
xxx/ellauri280.html on line 428: Gurnah still lives in Zanzibar in his mind, and prefers it that way. When he returns home, he is frustrated by the discrepancy between the stories he invented—and started to half believe—and the dreary realities. The house of his parents is close to decay; essential services like water, electricity, and garbage disposal fail regularly. In addition, his schoolmates have become corrupt, self-seeking bureaucrats, and his mother was not gallantly courted but given as a pawn to his father. And yet, he never found the courage to inform his parents that he has been living together with a white infidel—a "kafir woman." When he is introduced to the child-wife who his relatives chose for him, he panics and flees "home," which is now England, only to find that Emma left and that he is condemned to be "on the edges of everything," on his own island in England. The hero despairs of establishing communication between the two worlds. Vaimo läx. Lammaskaalta.
xxx/ellauri280.html on line 433: Epäilen että sansibarilaisen nobelistin paratiisi on sellai puisto missä päivänsankari pääsee purasemaan jonkun partnerin tarjoamaa paratiisiomenaa. Sama juonta sahaa aika monikin nobelisti, tuli mieleen esim. Huan Hoze Ramon Jimenezin Nocturnos albumissa 144.
xxx/ellauri280.html on line 441: Nyamwesit ovat itä-Afrikan länkkäreitä, niitä ei kiinosta mikään muu kuin raha. German colonialists controlling Tanzania from the late 19th century (calling it German East Africa), found the Nyamwezi heavily involved in trade relations with the Arabs and the island of Zanzibar, dominating as traders and porters since 1850.
xxx/ellauri280.html on line 443: Sakut pani turpaan nyamwesien päällikölle Isikelle 1800-luvun lopulla. Se räjäytti izensä kuin Aziz the combat fighter. After the Germans were removed from Tabora during World War I, the British took over in 1919 and ruled until the Tanzanian independence of 1961.
xxx/ellauri280.html on line 451:
xxx/ellauri280.html on line 458: Bicornis, vel Arabice Du al-Qarnain est Alcorani persona, de quo sura XVIII (Al-Kahf) narrat. Rex iustissimus et potentissimus et Deo fidelis, orbem terrarum ab occasi Solis ad ortum tenebat, iustos servans et peccatores multans; murum ferreum inter montes aedificat ut populos boreales Gog et Magog excluderet, quem murum ante diem Iudicii ultimi Gog et Magog destruerent. Iskandar (Alexander) Du al-Qarnain ab interpretibus interdum nominatur.
xxx/ellauri280.html on line 459: E fabulis de Alexandro Magno, qui in nummis ut Ammonis filius cum cornubus duobus figuratur, fabulam Bicornis multa sumpsisse nemo dubitat; etiam murus in vita Alexandri Graeca memoratur.
xxx/ellauri281.html on line 15: font-family: 'UnifrakturMaguntia';
xxx/ellauri281.html on line 16: src: url(http://grapson.com/fonts/UnifrakturMaguntia.ttf);
xxx/ellauri281.html on line 64: kun laiturin se kohtaa.
xxx/ellauri281.html on line 139: 3. Toisen Yhdysvaltojen edustajainhuoneen energia- ja kauppakomitean vuonna 2011 tekemän tutkimuksen Chemicals Used in Hydraulic Fracturing tulokset totesivat ensinnäkin, että tämä analyysi on kattavin kansallinen arvio käytettyjen kemiallisten aineiden tyypeistä ja määristä. hydraulisessa murtumisprosessissa; toiseksi, että vuosina 2005–2009 14 johtavaa murskausyritystä Yhdysvalloissa käytti yli 2 500 murtotuotetta (reagenssia), jotka sisälsivät 750 yhdistettä, ja yli 650 näistä sisälsi kemikaaleja, jotka ovat tunnettuja tai mahdollisia ihmisille syöpää aiheuttavia tai jotka ovat olleet luettelossa. vaarallisista ilmansaasteista [United States House Committee on Energy and Commerce, 2011].
xxx/ellauri281.html on line 165: Luca Gandossi, Von Estorff, Ulrik (2015). Yleiskatsaus hydraulisesta murtamisesta ja muista muodostumista stimuloivista teknologioista liuskekaasun tuotannossa – päivitys 2015 (PDF). Sähköinen resurssi. [Pääsytila]: https://ec.europa.eu/jrc/en/publication/eur-scientific-and-technical-research-reports/overview-hydraulic-fracturing-and-other-formation-stimulation-technologies-shale -kaasu-0
xxx/ellauri281.html on line 169: King, George E (2012), Hydraulinen murtaminen. Sähköinen resurssi. [Pääsytila]: http://www.kgs.ku.edu/PRS/Fracturing/Frac_Paper_SPE_152596.pdf
xxx/ellauri281.html on line 177: HYDRAULISESSA RAJOITUKSESSA KÄYTETTY KEMIKAALIT // United States House Committee on Energy and Commerce. huhtikuuta 2011. 30 s. Sähköinen resurssi. [Pääsytila]: https://web.archive.org/web/20131004213846/http://democrats.energycommerce.house.gov/sites/default/files/documents/Hydraulic-Fracturing-Chemicals-2011-4-18 .pdf
xxx/ellauri281.html on line 195: Andrade, ENDC; Randall, RFY (1949). "Rehbinder-efekti". Luonto. 164 (4183): 1127. Bibcode: 1949Natur.164.1127A. doi: 10.1038/1641127a0.
xxx/ellauri281.html on line 321: Tämä yrttitee auttaa turvotukseen kaikkein tehokkaimmin. (SLURP)
xxx/ellauri281.html on line 387:
xxx/ellauri281.html on line 388:
xxx/ellauri281.html on line 448: Frederik oli Vapauden liiton ehdokkaana vaaleissa, sai 41 ääntä, ei päässyt läpi. Frederik sai turpaan myös Ploirilta takavuosina jossain baarissa. Frederik (oikealta nimeltään Ilkka Juhani Sysimetsä, s. 2. helmikuuta 1945 Helsinki) on suomalainen iskelmä - ja poplaulaja. Hänet tunnetaan myös lempinimellä Reetu, ja toisinaan Frederik kutsuu itseään "Junttidiskon kuninkaaksi". Sysimetsä perusti vuonna 1966 yhdessä Seppo Bruunin kanssa Stump (suom. Tynkä) -nuorisolehden. Frederik avautuu yhdeksästä lapsestaan: kolme teki ”tilaustyönä”, kaksi kasvatti itse – ”Loput ovat vahinkoja”.
xxx/ellauri281.html on line 451: – Seksi on aina hallinnut elämääni. Pieru on kohtaloni Se johtuu siitä, ettei alkoholisti-isälläni ollut muuhun aikaa kuin viinaan ja äiti teki kahta työtä. En saanut läheisyyttä ja rakkautta, joten etsin naisellista turvaa muualta, 14-vuotiaana poikuutensa vanhemmalle naiselle menettänyt mies kertoo.
xxx/ellauri281.html on line 475: Sitkeä huhu väittää Samuli Edelmannia (s. 1968) 23-vuotiaan Loirin lehtolapseksi. Tästä innostuivat Samuli ize ja Kimi Räikkönen. ”Vesa-Matti Loiri ja Kimi Räikkönen istuivat jurrissa vierekkäin sohvalla – kuin ketkä tahansa suomalaisturret – ja selittivät toistensa puheen päälle: Hei oikeesti, hei oikeesti, jos rehellisiä ollaan, kuuntele nyt, kuuntele nyt. Myöhemmin Räikkönen alkoi voida pahoin. Hän lepäsi pitkiä aikoja lattialla. Joonas piti häntä jalallaan kyljellään, ettei hän pääsisi kääntymään selälleen ja vetäisi oksennusta henkeensä.”
xxx/ellauri281.html on line 490: In 1938, Miller received his bachelor´s degree in English. He married his college sweetheart, Mary Slattery, in 1940. They had two children, Jane and Robert. Miller was exempted from military service during World War II because of an old football injury. Näitä potkupallovammasia elämäntaiteilijoita on muitakin, esim Ploiri ja sen elämäkerturi Jari Tervo.
xxx/ellauri281.html on line 496: Norman Mailer´s 1973 biography of Marilyn Monroe (usually designated Marilyn: A Biography) was a large-format book of glamor photographs of Monroe for which Mailer supplied the text. Originally hired to write an introduction by Lawrence Schiller, who put the book package together, Mailer expanded the introduction into a long essay. Miller sai Monroelta persettä mutta muuten persnettoa, Mailer kääntäen ei saanut persettä, mutta nettosipa kuitenkin ihan kivasti. Two Jewish boys with sturdy Norman names making hay with Marilyn.
xxx/ellauri281.html on line 533: With Monroe out of the picture — she died in 1962 — Mr. Bigsby pretty much folds up this big, busy tent. Miller went on to write important plays, notably “After the Fall” (1964), but his best work was in the distant rearview mirror.
xxx/ellauri281.html on line 638: Kriget i Ukraina har visat, att ett nytt världskrig kan starta när som helst. NATO väntar att vi har en 5K mans rörlig tung division i dess förfogande hela tiden. NATO väntar att vi hädanefter tar del i Amerikas livsviktiga intressen runt hela jordkloten. Majoriteten av finnar gör sig redo för att öppna champagneflaskor när NATO-dagen är inne. Om NATO-anhängare har riktigt svinbra tur så vinner ytterhögern också riksdagsvalet i NATO-entusiasmens kölvatten.
xxx/ellauri281.html on line 650: The qaṣīda (also spelled qaṣīdah; is originally an Arabic word قصيدة, plural qaṣā’id, قصائد; that was passed to some other languages such as Persian: قصیده or چكامه, chakameh, and Turkish: kaside) is an ancient Arabic word and form of writing poetry, often translated as ode, passed to other cultures after the Arab Muslim expansion. The word qasidah is still used in its original birthplace, Arabia, and in all Arab countries.
xxx/ellauri281.html on line 724: John Train, Paris Review Co-Founder and Cold War Operative, sentään kuoli 94-vuotiaana 2022, onnexi. His career, ranging from literature to finance to war, and from France to Afghanistan, seemed to cover every interest and issue of his exalted social class. Yet he was also an operator in high finance and world affairs who, by one researcher’s account, had ties to U.S. secret services. Mr. Train founded and ran a leading financial firm devoted to preserving the money of rich families, and he worked to support the mujahedeen in their fight against the Soviet Union in the 1980s. The Guardian reported that Train, Smith had $375 million under management in 1984. In 1986, Fortune magazine wrote that Mr. Train’s firm “claims to be the largest in New York serving rich families.” Mr. Train’s books on investing were praised as riveting in The New York Times and “classic” in The Wall Street Journal. Among them were several about successful financiers, whom he referred to as “money masters,” and their techniques. He treated his political interests less jokingly. A committed cold warrior, he wrote for The Wall Street Journal about military affairs. He became concerned that the conspiracy-monger Lyndon LaRouche was a “possible Soviet agent.” (Lyndon began in far-left politics but in the 1970s moved to the far right and antisemitism.)
xxx/ellauri281.html on line 802: Haigin lähti hakemaan Lähi-idän maiden tukea Ronald Reaganin ulkopolitiikalle, joka korosti turvallisuusyhteistyötä ”Neuvostoliiton uhan vuoksi”.
xxx/ellauri281.html on line 849: Israelin hallitus antoi parlamentille esityksen Israelin lainsäädännön ulottamisesta Golanin alueelle, mitä pidettiin miltei alueliitoksena. Syyria tulkitsi päätöksen sodanjulistukseksi ja vuoden 1973 aseleposopimuksen irtisanomiseksi. Yhdysvallat, Neuvostoliitto ja arabimaat tuomitsivat päätöksen. YK:n turvallisuusneuvosto tuomitsi yksimielisesti Israelin päätöksen liittää Golanin kukkulat alueisiinsa.
xxx/ellauri286.html on line 15: font-family: 'UnifrakturMaguntia';
xxx/ellauri286.html on line 16: src: url(http://grapson.com/fonts/UnifrakturMaguntia.ttf);
xxx/ellauri286.html on line 123: Puolan lustraatiopolitiikka puolestaan tarkoittaa sitä, että turvallisuuspalveluiden palveluksessa toimineet henkilöt ja tiedonantajat eivät voi toimia valtion virkamiehinä, yliopistossa, toimittajina tai lakimiehinä, ja Puolan Kansallisen muistin instituutin työhön kuuluu tarkistaa, valehtelevatko ihmiset, kun he allekirjoittavat kyseiseen tehtävään pyrkiessään todistuksen, jossa he joko myöntävät tai kieltävät yhteistyön turvallisuuspalveluiden kanssa. Ihan sama meininki siis kuin bolshevikkien ja Stalinin ajalla!
xxx/ellauri286.html on line 142: Painovapauslaki ei koskenut elokuvia, vaan niiden osalta ylläpidettiin perustuslain säätämisjärjestyksessä säädetyn lain nojalla sensuurijärjestelmää rauhan aikanakin vuoteen 2001 saakka. Vuonna 1965 säädetyn lain mukaan esitettäväksi ei hyväksytty ”hyvien tapojen vastaisia”, ”epäsiveellisiä, raaistavia tai mielenterveyttä vahingoittavia” elokuvia tai elokuvia, joiden esittäminen saattoi ”vaarantaa yleistä järjestystä tai turvallisuutta tahi maanpuolustusta taikka huonontaa valtakunnan suhteita ulkovaltoihin”. Nämä kiellot kumottiin vuonna 2001. Valtion elokuvatarkastamo kuitenkin tarkasti vuoteen 2012 saakka julkisesti esitettävät ja myytävät elokuvat mutta ainoastaan mahdollisten ikärajojen määräämistä varten. Korkein ikäraja, joka niille voitiin määrätä, oli 18 vuotta. Tunnettuja esimerkkejä ovat olleet suomalaissyntyisen Casper Wreden elokuvan Ivan Denisovitšin päivä – Aleksandr Solženitsynin samannimisen romaanin pohjalta – esityskielto ulkopoliittisista syistä vuonna 1972 ja samoin suomalaissyntyisen Renny Harlinin Yhdysvalloissa ohjaaman elokuvan Jäätävä polte määrääminen esitys- ja levityskieltoon raaistavan ja ulkopoliittisesti arveluttavan sisältönsä vuoksi vuonna 1986. Ne olivatkin paxua propagandaa molemmat.
xxx/ellauri286.html on line 205: Pronssisoturi oli Tallinnan keskustassa sijaitseva, vuonna 1947 pystytetty neuvostosotilaan patsas, jonka siirtoa hautausmaalle Venäjä vastusti. Vironvenäläisille patsas edusti neuvostosotilaita, jotka neuvostoretoriikan mukaisesti “vapauttivat maan fasismista”, kun taas virolaisille patsas edusti "miehitysaikaa". No sehän on sama asia? Sananvalinnassa on taas vaikeuxia.
xxx/ellauri286.html on line 341: Hänestä levitettiin Venäjän medioissa ja Twitterissä disinformaatiota, jonka mukaan hän työskentelee Yhdysvaltojen ja Viron turvallisuuspalveluille, kerää laitonta Putinin kannattajien henkilörekisteriä ja on tunnettu russofobi sekä narkomaani. Aro pyrki vuonna 2016 keräämään joukkorahoitusts 50 000 Yhdysvaltain dollaria kirjahankkeelle,
xxx/ellauri286.html on line 373: Kirjasta, joka ei ole Moskovan mieleen, vaietaan lehdistössä aivan samalla tavalla kuin valtiojohtoinen media ei anna poliittiselle oppositiolle mediatilaa. Kirjakauppa, jonka valikoima on Moskovan mielestä ongelmallinen, voi joutua niin veroviraston kuin paloturvallisuuden vuoksi ongelmiin, tai ikkunat voidaan kivittää miliisin toimesta kerta toisensa jälkeen.
xxx/ellauri286.html on line 403: turunkaluste.fi/content/uploads/2021/09/obraz-elephant-120x80-2.jpg" width="100%" />
xxx/ellauri286.html on line 418: ”Hundparken” är en rakknivsvass uppgörelse med makten över kvinnors kroppar och babyfabriker i öst. Man ska inte bara läsa nyheter, man ska även läsa skönlitteratur eftersom den har förmågan att öppna nya världar. Hennes förra roman, Norma, handlade bland annat om handel med mänskligt hår.
xxx/ellauri286.html on line 446: Minusta se on surullista kyllä, mutta luulen, että postimyynti tulee sodan myötä vaan nousemaan. Uskon, että Ukrainasta tulee lähitulevaisuudessa yhä enemmän morsiamia. Katsos, yksi tärkeimmistä syistä, miksi naisista tulee – en puhu vain Ukrainasta – postimyyntimorsiamia, on kriisi ja taloudelliset ongelmat. Kun maa on joutumassa kriisiin, riippumatta siitä, mikä sen aiheutti, siitä tulee vähemmän mukava ja turvallinen naisille, ja monet tytöt, 20-vuotiaat nuoret tytöt muuttavat parempaan paikkaan. Jos 5 miljoonaa naista lähtee maasta, jonka nimi on Top Mail Order Bride Country, on selvää, että kymmenet tuhannet heistä lopulta kirjautuvat postimyyntimorsian verkkosivustolle. Näin tapahtuu Ukrainassa – postimyynti morsiamenteollisuus kukoistaa muutaman seuraavan vuoden aikana, ja valitettavasti syystä.
xxx/ellauri286.html on line 457: Persuäijän ja valkoverisen virolaisen liitto ei voi kuin mennä vituralle, kun kumpikin häpee izeään ja toisiaan. Tytär häpee molempia ja izeään. Sun koirakin häpee sua. Keskiluokkaan pyrkijät ja siitä putoavat häpeilevät eniten.
xxx/ellauri286.html on line 481: Me kaikki joudumme purkamaan kerran elämässä. Asiat stressaavat ja voimme juoda vain niin paljon alkoholia stressin lievittämiseksi. Mikä on hauska ja ainutlaatuinen tapa jakaa turhautumista? Venäjän kirosanoja. Niissä on hulvattomia kirosanoja, jotka saavat sinut nauramaan lattialla.
xxx/ellauri286.html on line 520: Teini-ikäisestä 22-vuotiaaseen Sofi puri oxennustaan wc:ssä. Oli turhauttavaa opiskella kirjallisuustiedettä. Piti tutkia asiaa, mitä itse halusi tehdä. Kesken jäi sekin rojekti.
xxx/ellauri286.html on line 523: Lukiossa Sofi oli luokkansa primus. Äidinkielen ylioppilasaineesta tuli 97 pistettä, reaalin uskonnon vastauksista valtakunnan toiseksi parhaat pisteet, laudatureja neljä ja eximioita kaksi. Ei kuutta ällää kuitenkaan, lällällää. Lukion päästötodistuksen keskiarvokin näytti 9,5 tai enemmän, ei Oksanen enää muista. Liikunta oli ainoa aine, jossa hän ei ollut hyvä. Paizi horisontaalisissa permantoliikkkeissä.
xxx/ellauri286.html on line 563: Impulsiivinen tai holtiton käytös (esim. impulsiivinen tai hallitsematon kuluttaminen, turvaton seksi, päihteiden käyttöhäiriöt, holtiton ajaminen, ahmiminen).
xxx/ellauri286.html on line 594: Itsensä vahingoittaminen tai itsemurhakäyttäytyminen on yksi DSM-5: n diagnostisista keskeisistä kriteereistä. Itsensä vahingoittamista esiintyy 50–80 %:lla BPD-potilaista. Yleisin tapa vahingoittaa itseään on leikkaaminen. Muistelmat, ketjupolttaminen, pään hakkaaminen tai pureminen ovat myös yleisiä BPD:ssä. Oman pään pureminen on kyllä vaikeaa. Ihmiset, joilla on BPD, voivat tuntea emotionaalista helpotusta itsensä vahingoittamisen jälkeen. Miehet, joilla on diagnosoitu BPD, kuolevat noin kaksi kertaa todennäköisemmin itsemurhaan kuin naiset, joilla on diagnosoitu BPD. Naiset haukkuu mieluummin itätyttöjä, venäläisiä ja miehiä, hemmottelee izeään ja syö lohturuokaa.
xxx/ellauri287.html on line 15: font-family: 'UnifrakturMaguntia';
xxx/ellauri287.html on line 16: src: url(http://grapson.com/fonts/UnifrakturMaguntia.ttf);
xxx/ellauri287.html on line 81: tures/Thessaloniki-airport-bus.jpg" width="40%" />
xxx/ellauri287.html on line 157: Unnatural Speech Acts 16:16-24
xxx/ellauri287.html on line 257: 17 kuukauden laboratoriotutkimusten ja kliinisten kokeiden jälkeen olimme tehneet mahdottoman mahdolliseksi! Olimme keksineet kasvipohjaisten ainesosien yhdistelmän, joka hävittää ylipainon lopullisesti yhdellä iskulla. Tarvitsimme vain todisteet sen tehokkuudesta ja turvallisuudesta.
xxx/ellauri287.html on line 259: Lähetimme kuurimme dokumentaatioineen testattavaksi 7:ään tutkimuskeskukseen Aasiassa, Euroopassa ja Yhdysvalloissa. Tiedemaailma alkoi kohista meistä. Kuurimme tehokkuus vahvistettiin kiistattomasti.Vielä testien kestäessä 9000 ihmistä oli laihduttanut sillä tehokkaasti ja turvallisesti. Puhelimemme soivat jatkuvasti! Saimme onnitteluja maailmankuuluilta tutkijoilta. Olimme onnellisia. Siihen asti, kunnes…
xxx/ellauri287.html on line 266: Istumme nojatuoleihin pääjohtajaa vastapäätä. Takanamme seisoi 5 turvamiestä - Ette esiinny missään huomenna. Tuhoatte kaikki dokumenttinne, testitulokset ja tietokonedatanne. Ja sitten häivytte.
xxx/ellauri287.html on line 267: - Emme koskaan! Pidätkö meitä pilkkanasi, ukko! - Diego hyppäsi tuoliltaan raivoissaan kuin piru olisi tullut hänen sisäänsä. Silloin pääjohtaja vain teki rauhallisen eleen turvamiestensä suuntaan, ja minä ja Keiichirō... Tunsimme aseen piiput takaraivoissamme.
xxx/ellauri287.html on line 271: Minä ja Keiichirō olimme järkyttyneitä. Emme tienneet, mitä tehdä. Vain Diego ajatteli järkevästi. Hän ei aikonut antaa periksi. Hän vei meidät poliisilaitokselle. En halunnut sinne. Kukapa uskoo, että niin tärkeä pääjohtaja puku päällä tähtää pistoolilla kolmea "lasta"? Tai siis sen 5 turvamiestä tähtäävät. Ei ainakaan koskaan leffoissa.
xxx/ellauri287.html on line 281: Pääjohtaja ei voinut uskoa kuulemaansa. En koskaan unohda hänen ylimielistä ilmettään. Tämä mies ajatteli olevansa maailman napa ja järjestävänsä kaiken rahalla. Hän meni niin vakavaan shokkiin, että kalpeni eikä kyennyt lausumaan sanaakaan. Hänet vietiin heti käsiraudoissa pidätysselliin ja pantiin puihin, jotka pitivät hänet (ja 5 turvamiestä) aloillaan.
xxx/ellauri287.html on line 302:
xxx/ellauri287.html on line 326:
xxx/ellauri287.html on line 332: It may surprise you to know that the Bibble describes angels nothing at all like they are typically depicted in paintings. (You know, those cute little chubby babies with wings?) A passage in Ezekiel 1:1-28 gives a brilliant description of angels as four-winged creatures. In Ezekiel 10:20, we are told these angels are called cherubim. The 6-winged model is called seraphim.
xxx/ellauri287.html on line 339: Angels are mentioned 273 times in the Bibble. Although we won't look at every instance, this study will offer a comprehensive look at what the Bibble says about these fascinating creatures.
xxx/ellauri287.html on line 492: Taistelu Suur-Syyriasta romahti sen jälkeen, kun Ranska voitti arabijoukot heinäkuussa 1920. Panarabialaisten pyrkimysten turhautuminen toi islamilaisen värin itsenäisyystaistelulle ja turvautui yhä useammin ajatukseen maan palauttamisesta Dar al-Islamille ja juutalaisten estämisestä maahanmuutosta Palestiinaan.
xxx/ellauri287.html on line 520: Se tosiasia, että kristilliset hyväntekeväisyysjärjestöt olivat avoimia kaikille, myös pakanoille, teki tämän Rooman kansalaisten elämän osa-alueen pois keisarillisen auktoriteetin hallinnasta. Täähän se juuri onkin vittumaista charityssa: yxityinen hyväntekevisyys vetää maton hyvinvointivaltion turvaverkon alta. Kohta oligarkit päättävät jo kaikesta. Plus ca change, plus c´est la même chose.
xxx/ellauri287.html on line 545: Veljeni Leijonamieli kuoli 6 vuotta myöhemmin. Hän oli surkea kuningas. Rikhard Leijonamieli oli oman elämänsä sankari, ja sellaiseksi hänet yleensä kuvataan kirjallisuudessa. Hänen väkivaltaisuutensa, turhamaisuutensa ja itsekkyytensä unohdetaan usein. Rikhardin intohimona oli sodankäynti; englantilaiset rahoittivat hänen sota- ja ristiretkensä. Rikhard I vietti kymmenvuotisesta valtakaudestaan Englannissa vain viisi kuukautta. Hän ei myöskään koskaan oppinut puhumaan englantia, vaan puhui äidinkielinään oksitaania ja ranskaa. Rikhardin pahanhajuiset suolet haudattiin sen tornin juurelle, josta kuolettava nuoli ammuttiin.
xxx/ellauri287.html on line 566: Valokuvia ovat: luolat ja rauniot, portin silta (Qasr el Heir), Palmyra (Syyria), Selucas (seinämuuri, jossa St. Paul purjehti), raunioiden vartija St. Simonissa (Kalat Siman), Syyria), arabikahvila, freskoja Kasr Amrassa (Jordania), Eric Matson valokuvaamassa reiän sisällä, arabimiehet ulkokahvilassa, naiset merenrantakaivossa lähellä Tripolia (Libanon), katedraalin rauniot Rusafassa (Syyria), ristiretkeläisten linna Margabissa (Syyria), Brittiläinen tykki Merkabissa, veneitä laiturissa, naiset leipomassa leipää; Kalat Simanin ja Krak de Chevaliersin rauniot Syyriassa (vallihauta, akvedukti, lounaiskulman tornit ja kirjoitus, keskuspiha ja kuninkaan torni sekä eteläisen neliön torni ja kirjoitus), Selucas (leikkaus ja tunneli) ja palmuja Jenin, Länsiranta. (s. 11-23)
xxx/ellauri287.html on line 606: Itse asiassa, lisää Strabo, Rooma oli täynnä tarsolaisia ja aleksandrialaisia, Hyvinkään kultahattuja, turkkulaissi ja juupajokelaisia punanenäisinä juoxemassa rnhahan perässä. Tarsolaiset olivatkin yleisesti kuuluisia improvisoidun puheen helppoudesta ja sujuvuudesta.
xxx/ellauri287.html on line 617: Eli sellainen ol Viipuri, karjalaisten kaupunki, jossa Paavali syntyi ( Apt 22:3 ) ja jonka kansalainen hän oli ( Apt 9:11 ; Apt. 21:39 ). Sen muinaiset perinteet ja sen keskisuuruus selittää ja oikeuttaa ylpeyden, jolla hän väitti olevansa "ei aivan turhan kaupungin kansalainen" (Apostolien teot 21:39). On todennäköistä, että hänen esi-isänsä olivat olleet Antiokhos Epiphanesin Tarsokseen asettamien juutalaisten joukossa, joista tuli kansalaisuudestaan tai uskonnosta tinkimättä kreikkalaisen mallin mukaan järjestetyn yhteisön kansalaisia. Mihin tilaisuuteen ja mihin palvelukseen Rooman civitas oli annettu yhdelle Paavalin esivanhemmista, emme voi sanoa; meille kerrotaan, että hänen isällänsä oli ennen hänen syntymäänsä ollut tuo haluttu etuoikeus ( Apostolien teot 22:28). On kiehtova, mutta vaikeasti mahdoton pyrkimys jäljittää Paavalin elämästä ja kirjoituksista hänen hyvinkääläiset sukujuurensa. On totta, kuten Hieronymus väittää, että monet paavalilaiset sanat ja ilmaukset olivat tyypillisesti tarsolaisia, joista hyvän kuvan antoi Dion Kuiltasuu (alla), mutta siinä se sitten onkin. Tämä ei ole oikea paikka keskustella yksityiskohtaisesti Tarsuksen myöhemmästä historiasta, jonka monet kohdat ovat hämäriä ja vaikeita. Lähteenä tähänkin lurituxeen oli se tuntemattomampi Sir William Ramsay, Milli -Molli dopppelgängeri.
xxx/ellauri287.html on line 626: Pyhä Paavali saattoi honottaa kuin Mårten Ringbom! Dion Prusalaisen ("Kultasuu") ensimmäisen tarsolaispuheen (Or. 33) ainutlaatuiset ominaisuudet ovat laajalti hätkäyttäneet nykyajan tiedemaailman. Samalla kun siinä tavanomaisia retorisia genrejä manipuloidaan monin eri tavoin (Bost-Pouderon 2009), puhe korostaa tarsolaisten, sen oletetun yleisön, taipumusta "nuuskuttaa" ja antaa siten ymmärtää, että tarsolaisten kreikkalainen puhe oli kärsinyt idän vaikutuksista Rooman aikana. Puhe käyttää myös fysiognomisia strategioita eli naaman vääntelyjä, jotka muodostavat tarsolaisten ainutlaatuisesta "nuuskutuxesta" osoittimen intersektionaalisista ei-toivotuista ominaisuuksista, kuten ylellisyydestä, seksuaalisesta poikkeavuudesta, androgyniasta, kansalaishyveen heikkenemisestä, barbaarisuudesta, Aasian sivistyxen tai pikemminkin sivistymättömyyden (nekulturnost, ἀπαιδευσία) muodoista.
xxx/ellauri287.html on line 628: Tämä essee tarkastelee vielä toista tärkeää piirrettä Dion puheessa: sen ehdotusta, että tarsialaiset vain esiintyvät kreikkalaisina. Dion mukaan tarsolaisten "nuuskutus" muodostaa sekä taudin (νόσημα), joka saastuttaa sen kuulevia tai sitä tekeviä seksuaalisesti poikkeavien barbaarien taipumuksiin, että merkin (σημεῖον) tai symbolin (ξύμβολοον) ulkoisten kreikkalaisten ominaisuuxien alla piilevästä barbaarisuudesta. (Or. 33.50-52 ja 62). Samalla kun hän ilmeisesti viittaa uskomukseen, että häpeällinen suuseksin esiintyminen oli tyypillistä foinikialaisille, hän väittää, että tarsialaisten "nuuskutus" saa heidät kuulostamaan irstailta aradoslaisilta tai "tyhmimmiltä puunilaisilta". (Or. 33.41). Hän ehdottaa siten, että tarsolaiset ovat oikeasti turmeltuneita foinikialaisia, vaikka he väittävät olevansa argolaisten jälkeläisiä ja kreikkalaisen kansalaiselämän harjoittajia. Dio jopa vihjaa, että samat fysiognomiset piirteet, jotka voisivat paljastaa säälittävän homon (κίναιδος, (μειωτικό) παθητικός ομοφυλόφιλος), voisivat paljastaa kreikkalaisina esiintyvien harhaanjohtavat barbaarihahmot (Or. 33.53-54; vertaa Gleason 1995: 76-81).
xxx/ellauri287.html on line 630: Tällä tavoin Dionin puhe paikantaa roomalaisen aikakauden Tarsuksen, Kilikian metropolin ja merkittävimmän sataman, kreikkalaisen ja barbaarimaailman ambivalenttiselle kynnykselle. Vaikka monet nykyajan kaupungit Syyriassa ja Foinikiassa, mukaan lukien Arados, viljelivät kreikkalaista kulttuuria, Dio edustaa Tarsosta keskeisenä paikkana, jonka kautta Kreikan Vähä-Aasian maisema voisi kärsiä merellä liikkuvien barbaarifoinikialaisten vaikutuksesta. Itse asiassa, kääntämällä Platonin sanonnan ionilaisista, lyydialaisista, ja frygialaisista musiikin genreistä aasialaisen pehmeyden merkkinä (Rep. 398e-399e ja Lach. 188d), Dion väittää, että Tarsoksessa foinikialaisen fagotti"musiikin" äänet valtasivat nyt nämä ylivoimaiset harmoniat, jotka olivat ominaisia nykyaikaisen Vähä-Aasian kreikkalaisille (tai . 33.42) ja turmelivat niiden kuulijoiden luonteen. Kuvaamalla "nuuskutusta" sekä sairaudeksi, joka muovaili barbaarisen luonnetta, että merkkinä, joka osoittaa sen olemassaolon kreikkalaisten kansalais- ja kulttuurikäytäntöjen näyttöruudun alla, Dio ilmaisee oletetulle tarsolaiselle yleisölleen, että se on hävitettävä, jos he haluavat säilyttää Vähä-Aasian maltillisten kreikkalaisten miesten asenteet, eikä olla jotain foinikialaisia poseeraajia.
xxx/ellauri287.html on line 632: Bibliografia: Bost-Pouderon, C. 2000. "Le ronflement des Tarsiens: l'interprétation du Discours XXXIII de Dion de Pruse." REG 113: 636-51.—. 2003. "Dion de Pruse et la physiognomonie dans le Discours XXXIII." REA 105.1: 157-74.—. 2006. Dion Chrysostome: Trois discours aux villes (Or. 33-35). 2 osaa Salerno: Helios.—. 2009. "Entre predication morale, parénèse et politique: les Discours 31-34 de Dion Chrysostome (ou: la subversion des genres)." Julkaisussa Danielle van Mal-Maeder et ai., toim. Jeux de voix: enonciation, intertextualité et intencionalité dans la littérature antiikki. Bern: Peter Lang. 225-56.Desideri, P. 1978. Dione di Prusa: un intellettuale greco nell'impero romano. Messina: d'Anna. Gleason, Maud. 1995. Making Men: Sophistis and Self-Presentation in Ancient Rome. Princeton: Princeton University Press. Gangloff, Anne. 2006. Dion Chrysostome et les mythes: Hellénisme, communication et philosophie politique. Grenoble: Millon. Houser, J. Samuel. 1998. "Eros" ja "Aphrodisia" Dio Chrysostomin teoksissa. Classical Antiquity 17.2: 235-58. Jones, CP 1978. Dio Chrysostomosin roomalainen maailma. Cambridge, MA: Harvard University Press. Millar, F. 1968. "Local Cultures in the Room Empire: Libyan, Punic and Latin in Roman Africa." JRS 58: 126-34.Mras, K. 1949. "Die προλαλία bei den griechischen Schriftstellern." Wiener Studien 64: 71-81. Swain, Simon. 1996. Hellenismi ja valtakunta: kieli, klassismi ja valta kreikkalaisessa maailmassa, 50-250 jKr. Oxford: Oxford University Press.—. 2007. "Polemonin fysiognomia". Julkaisussa Simon Swain, toim. Kasvojen näkeminen, sielun näkeminen: Polemonin fysiognomia klassisesta antiikista keskiaikaiseen islamiin. Oxford: Oxford University Press. 125-202. Harvard University Press. Millar, F. 1968. "Paikalliset kulttuurit Rooman valtakunnassa: Libyan, Punic ja Latin in Roman Africa." JRS 58: 126-34.Mras, K. 1949.
xxx/ellauri287.html on line 636: Arados eli Arwad (foinikiaxi: 🐤) on Arwadin osa-alueen (nahiyah) hallinnollinen keskus, josta se on ainoa paikkakunta. Se on Syyrian ainoa asuttu saari. Se sijaitsee 3 km:n (1,9 mailia) Syyrian toiseksi suurimmasta satamasta Tartusista (muinainen Tortosa), Kyprosta vastapäätä Tripolista hiukan pohjoiseen. Alkuperäinen foinikialainen kaupunki oli nimeltään Arwad. Se mainitaan Karnakin temppelin Thutmose III:n anaalissa nimellä Irtu. Nykyään Arwad on pääasiassa kalastajakaupunki. Syyrian tilastokeskuksen mukaan vuoden 2004 väestönlaskennan aikana sen väkiluku oli 4 403, joista suurin osa oli Syyrian sunnimuslimeja. Toukokuussa 2016 paljastettiin suunnitelmat saaren kunnostamiseksi turistinähtävyykseksi. Hanke ei ole juuri edennyt.
xxx/ellauri287.html on line 639: ture_of_Antioch.jpg" />
xxx/ellauri289.html on line 15: font-family: 'UnifrakturMaguntia';
xxx/ellauri289.html on line 16: src: url(http://grapson.com/fonts/UnifrakturMaguntia.ttf);
xxx/ellauri289.html on line 60: GAL står för Grön, Alternativ och Libertär/Libertariansk, medan TAN finns i skalans andra ände och står för Traditionell, Auktoritär och Nationalistisk. Skiljelinjen handlar i detta system inte om fördelningspolitik, utan om sociala och kulturella värden. HBL må försöka ge en GAL bild men på den ekonomiska värdeskalan är det nog så högt uppe på laissez faire skalan som fan. Jag slår vad att dom äter upp igen sina sk principer och sitter snart med persurna och samlagspartiet i en borgerlig blåsvart högerregering.
xxx/ellauri289.html on line 108: He pitävät väärin ja turhaan lausutun jumalan nimen "Jehova" käyttöä välttämättömänä oikean palvonnan kannalta. He torjuvat kolminaisuuden (joka onkin hölmö ajatus), sielun luontaisen kuolemattomuuden ja helvetin tulen, joita he pitävät epäraamatullisina oppeina. He eivät noudata joulua, pääsiäistä, syntymä- tai nimipäiviä tai muita hulluja tapoja, joita he pitävät pakanallisena alkuperäisenä kristinuskona. He käyttävät mieluummin omaa omituista raamatunkäännöstään, Franzin hommaamaa New World Translation of the Holy Scriptures, vaikka heidän kirjallisuudessaan toisinaan lainataan ja viitataan naureskellen muihin raamatunkäännöksiin. Kannattajat kutsuvat yleisesti uskomuskokoelmaansa "totuutena" ja pitävät itseään "totuuden torvina". He pitävät "ihmisyhteiskuntaa" moraalisesti turmeltuneena ja Saatanan vaikutuksen alaisena, ja useimmat rajoittavat sosiaalista vuorovaikutustaan muiden saatanoiden kanssa oville saarnauxeen. Seurakunnan kurinpitotoimiin kuuluu erottaminen, heidän terminsä viralliselle karkottamiselle ja muuten vaan karkottamiselle, viimeinen keino heidän mielestään vakaviin rikoxiin. Kastetut henkilöt, jotka muodollisesti lähtevät, katsotaan eronneiksi, ja heitä myös vältetään. Erotetut ja eronneet henkilöt voidaan lopulta ottaa takaisin, jos heidän katsotaan katuvan.
xxx/ellauri289.html on line 136: Tammikuussa 1917 Vartiotorni-seuran lainopillinen edustaja Joseph Franklin Rutherford valittiin sen seuraavaksi presidentiksi. Hänen valintansa kiistettiin, ja hallituksen jäsenet syyttivät häntä itsevaltaisesta ja salakähmäisestä toiminnasta. Jakauma hänen kannattajiensa ja vastustajiensa välillä sai aikaan suuren jäsenmäärän vaihtuvuuden seuraavan vuosikymmenen aikana. Kesäkuussa 1917 hän julkaisi The Finished Mystery -kirjan seitsemäntenä osana Russell's Studies in the Scriptures -sarjasta. Russellin postuumiteoksena julkaistu kirja oli kokoelma hänen korjauxistaan Hesekielin ja Johnin Ilmestyskirjaan ym. Raamatun kirjoihin plus lukuisia ennen julkaisemattomia kirjoja. Se kritisoi voimakkaasti katolista ja protestanttista papistoa ja kristittyjen osallistumista suureen sotaan. Tämän seurauksena Vartiotorni-seuran johtajat vangittiin kapinasta vakoilulain nojalla vuonna 1918, ja jäsenet joutuivat henkisen väkivallan kohteeksi.
xxx/ellauri289.html on line 187: He uskovat, että Jeesus hallitsee paraikaa jo näkymättömästi taivaasta vain viittilöimällä. He perustavat tämän uskomuksen kääntämällä kreikan sanan parousia, joka yleensä käännetään "tulemiseksi", vaan "läsnäoloksi". He uskovat, että Jeesuksen läsnäolo sisältää tuntemattoman ajanjakson, joka alkaa hänen virkaanastumisestaan kuninkaaksi taivaassa vuonna 1914 ja päättyy, kun hän tulee tuomaan lopullisen tuomion ihmisille maan päälle, näillä näkymin aikaisintaan 2914 mutta luultavasti vasta v. 3023 jälkeen. (Enää ei mennä vanhanaikaisen vaan pannaan ETA turvallisen matkan päähän.)
xxx/ellauri289.html on line 239: Annista turvosi
xxx/ellauri291.html on line 15: font-family: 'UnifrakturMaguntia';
xxx/ellauri291.html on line 16: src: url(http://grapson.com/fonts/UnifrakturMaguntia.ttf);
xxx/ellauri291.html on line 90: Useimmat Star Trek -tarinat kuvaavat ihmisten ja muukalaisten seikkailuja, jotka palvelevat Tähtilaivastossa, Yhdistyneen Neuvostoplaneettojen liiton avaruudessa kuljetettavassa humanitaarisessa rauhanturva-armadassa. Päähenkilöinä on efektiivisesti altruistisia Arvoja ja Taistoja, joidenka on sovellettava näitä ihanteita vaikeisiin ongelmiin.
xxx/ellauri291.html on line 119: 1980-luvun lopulla oli todennäköistä, että Roddenberryä vaivasivat ensimmäiset aivoverisuonitaudin ja enkefalopatian ilmenemismuodot, jotka johtuivat hänen pitkäaikaisesta laillisten ja laittomien huumeiden, kuten alkoholin, metakvalonin, metyylifenidaatin, deksamyylin ja kokaiinin viihdekäytöstä (joita hän oli käyttänyt säännöllisesti Star Trek: The Motion Picture -elokuvan tuotannosta lähtien). Koko uransa ajan hän oli rutiininomaisesti käyttänyt piristeitä työstääkseen käsikirjoituksia yön yli, erityisesti amfetamiinia. Näiden aineiden vaikutuksia pahensivat haitalliset vuorovaikutukset diabeteksen, korkean verenpaineen ja masennuslääkkeiden kanssa.
xxx/ellauri291.html on line 145: Taiteilija ja kuvanveistäjä Wah Chang, joka oli työskennellyt Walt Disney Productionsissa, palkattiin suunnittelemaan ja valmistamaan rekvisiitta: hän loi avattavan kommunikaattorin, jonka uskotaan usein vaikuttaneen Nokian matkapuhelimen kannettavan version kokoonpanoon. Chang suunnitteli myös kannettavan anturi-tallennus-laskennan "tricorder"-laitteen ja erilaisia kuvitteellisia laitteita tähtialuksen insinöörimiehistölle ja sen sairaanhoitoasemalle. Sarjan edetessä hän auttoi luomaan erilaisia mieleenpainuvia avaruusolentoja, kuten Gornin ja Hortan. Eli kyllä viirusilmiäkin tarvittiin.
xxx/ellauri291.html on line 224: John Jacob Astor (s. Johann Jakob Astor ; 17. heinäkuuta 1763 – 29. maaliskuuta 1848 ) oli saksalaissyntyinen amerikkalainen liikemies, kauppias, kiinteistömoguli ja sijoittaja, joka ansaitsi omaisuutensa pääasiassa turkiskaupan monopolista salakuljettamalla oopiumia Kiinassa ja sijoittamalla kiinteistöihin New Yorkissa tai sen ympäristössä. Hän oli Astor-perheen ensimmäinen merkittävä jäsen ja ensimmäinen monimiljonääri Yhdysvalloissa.
xxx/ellauri291.html on line 312: Jotkut pataljoonan johtajat kokivat sanoja karkeiksi ja epäkunnioittamattomiksi, yrittivät kehottaa ottamaan käyttöön sopivampia sanoituksia, mutta turhaan.
xxx/ellauri291.html on line 365: VLADIMIR PUTIN JA HÄNEN MINIONIT ONNISTUVAT JAKAMISESSA JA VALTIMISESSA LEVITTÄMÄLLÄ kauhutarinoita. On korkea aika purkaa Kremlin muinaisia propagandatekniikoita, joita Venäjän hallinto jakaa Donald Trumpin kaltaisten oikeistopopulistien kanssa. Paljon on vaakalaudalla. Torsten Fagerholm haukottelee, jälleen kerran hän uhkaa ydintuomiolla. "Hän" on tässä tapauksessa aiemmin oletettu liberaali Dimitrij Medvedev, teknokraattinen ja vauvakasvo, josta tuli Putinin istuimenlämmitin presidenttikaudella - nyt turvallisuusneuvoston varapuheenjohtaja ja Kremlin sodanlietsoja numero yksi. Eikö näissä näytelmissä ole inflaatiota, eikö lähettäjä menetä uskottavuutensa jatkuvasti nostamalla äänenvoimakkuutta maksimiin? Ei – tämä ei niin hienovarainen propagandatekniikka toimii, koska se auttaa tekijää säilyttämään aloitteen.
xxx/ellauri291.html on line 569: P.S. Onko jokin rikos koskettanut sinun elämääsi ja jättänyt sinuun jäljen, esim mustelmia päähän tai vazanseudulle? Kerro meille, ja jätä oheen myös valokuva, jotta toimittajamme voi tarvittaessa julkaista sen lehdessä. Nimi- tai tunnistetietoja ei tarvita. Miljoonaa on turha pyytää, ellet ole ihan mahtijulkkis.
xxx/ellauri291.html on line 581: Huonommin kävi ik-kansalle, keräilijöille ja metsästäjille joiden perinteinen elintapa tuhoutui, kun brittialusmaiden löysät rajat jyrkkenivat itsenäisten valtioiden rajoiksi ja Ugandan hallitus rauhoitti heidän metsästysmaansa kansallispuistoksi turisteille
xxx/ellauri291.html on line 584: Puolet kuoli nälkään Turnbullin oleskeluaikana. Työkuntoiset eivät antaneet muille ruokaa. Vanhukset kuolevat kuitenkin. Lapset jätettiin heitteille imetysajan jälkeen. Lapsia saa uusia jos tarvitsee. Eloon jääneet kulkivat laumoissa ja tappelivat paviaanien kanssa ja keskenään hedelmistä sekä jätteistä. Hallitus järjesti ruoka-apua mutta ikien luo ei päässyt autoilla. Jakelupisteeseen jaksoivat vain hyväkuntoiset, jotka pitivät saamansa itse ja avun turvin luopuivat siitä vähästäkin maanviljelystä minkä olivat panneet alulle. Samanlaista kill on sight talonpojan tappolinjaa vedettiin Etelä-Amerikan piranjojen keskuudessa loppumetreillä valkoisten tuhottua niiden mezästäjä-keräilijäkulttuurin.
xxx/ellauri292.html on line 15: font-family: 'UnifrakturMaguntia';
xxx/ellauri292.html on line 16: src: url(http://grapson.com/fonts/UnifrakturMaguntia.ttf);
xxx/ellauri292.html on line 249: Matkalla Kairoon alus kohtasi myrskyn ja haaksirikkoutui Rodoksella. Kun kaikki omaisuutensa oli poissa, puolue lainasi turkkilaisia vaatteita. Stanhope kieltäytyi käyttämästä hunnua ja valitsi turkkilaisen miehen puvun : viitta, turbaani ja tossut. Kun brittiläinen fregatti vei heidät Kairoon, hän käytti edelleen englantilaiselle naiselle äärimmäisen epätavallisia vaatteita: hän osti purppuraisen samettiviitan, kirjailtuja housuja, liivin, takin, satulan ja sapelin. Tässä asussa hän meni paavin istuimelle pashalle. Kairosta hän jatkoi matkojaan Lähi -itään. Kahden vuoden aikana hän vieraili Gibraltarilla, Maltalla ja Joonianmeren saarilla, Peloponnesos, Ateena, Konstantinopoli, Rodos, Egypti, Palestiina, Libanon ja Syyria. Hän kieltäytyi käyttämästä hunnua edes Damaskoksessa. Jerusalemissa Pyhän haudan kirkko puhdistettiin vierailijoista ja avattiin uudelleen hänen kunniakseen.
xxx/ellauri292.html on line 265: Aluksi häntä tervehti emiiri Bashir Shihab II, mutta vuosien mittaan hän antoi turvapaikan sadoille druusien ja uskontojen välisten riitojen pakolaisille ja ansaitsi hänen vihamielisyytensä. [ lainaus tarvitaan ] Uudessa ympäristössään hän käytti lähes ehdotonta valtaa ympäröiviin alueisiin ja hänestä tuli alueen tosiasiallinen hallitsija. Hänen hallintansa paikalliseen väestöön riitti saamaan Ibrahim Pashan, kun hän oli hyökkäämässä Syyriaan vuonna 1832, hakemaan hänen puolueettomuuttaan. Hänen ylivaltansa säilytti hänen komentava luonne ja usko, että hänellä oli ennustamisen lahja. Hän piti kirjeenvaihtoa tärkeiden ihmisten kanssa ja otti vastaan uteliaita vieraita, jotka menivät kaikin keinoin tapaamaan häntä.
xxx/ellauri292.html on line 267: Koska hän oli syvästi velkaantunut, hän käytti Englannista saamaansa eläkettä maksaakseen velkojansa Syyriassa. 1830-luvun puolivälistä lähtien hän vetäytyi yhä enemmän maailmasta, ja hänen palvelijansa alkoivat varastaa hänen omaisuuttaan, koska hän kykeni yhä vähemmän hoitamaan kotitaloustaan eristäytyneessä tilassaan. Stanhope saattoi kärsiä vakavasta masennuksesta; on ehdotettu, että hän olisi vaihtoehtoisesti tullut ennenaikaisesti seniiliksi. Joka tapauksessa viimeisinä vuosinaan hän ei ottanut vieraita vastaan ennen pimeää, ja silloinkin hän antoi heidän nähdä vain kätensä ja kasvonsa. Hän piti turbaania ajelulla päänsä päällä.
xxx/ellauri292.html on line 310: Abigail ja Daavidin toinen vaimo, jisreelilainen Ahinoam, seuraavat Daavidia ja hänen sotajoukkoaan heidän etsiessään turvaa filistealaisten alueelta. Kun Daavid ja hänen miehensä ovat leiriytyneet Jisreelin lähellä, amalekilaiset vangitsevat naiset, jotka tekivät ratsian Siklagin kaupunkiin ja veivät naiset ja lapset pois. David johti takaa-ajoa, ja myöhemmin heidät pelastettiin. Molemmat vaimot asettuvat sitten Daavidin luo Hebroniin, missä Abigail synnyttää (todennäköisesti) Daavidin toisen pojan, Chileabin (kutsutaan myös Danieliksi).
xxx/ellauri292.html on line 318: Helmin luokalla oli turpeanaamainen tyttö Hulda, joka oli kai sen jonkinlainen kilpailija. Siltä kyllä puuttui lempeyttä, suosiota, suloa, viehättävyyttä, uskollisuuden lupausta. Se asui taiteilijaäidin kanssa kahvila Kiroilevan siilin talossa.
xxx/ellauri292.html on line 348: Joukko ravintolasta poistuvia mieskansanedustajia kiinnittää huomiota kadulla houkuttelevasti norkoilevaan Huldaan; yksi heistä on Huldan tuntema kempeleläinen isäntä Pisilä. Tämän turvallisessa seurassa Hulda uskaltautuu jatkoille arvovaltaisen tuomarin Kaarle Soratien asuntoon.
xxx/ellauri292.html on line 410: turMaguntia">
xxx/ellauri292.html on line 539: Ghazi oli syntynyt Salonikissa. Vainajien viereen pannaan purkki hunajaa, varmaan pitämään kärpäsiä poissa kalmosta. Nykyiset Salonikin juutalaiset ovat sefardeja, eri rotua kuin Paavali soirakuntineen. Paavali kutoi Tessalonikassa henkensä pitimixi telttoja ja jouhipaitoja. Aitojuutalaiset usutti kristittyjen kimppuun sakilaisia. Paavali ja Siilas muilutettiin turvaan Beroiaan. Beroia oli ennen Pherea, mutta makedoonit eivät osanneet ääntää peetä.
xxx/ellauri292.html on line 571: Vuonna 1896 Ateenassa järjestettiin ensimmäiset nykyaikaiset olympialaiset. 1920-luvulla joukko kreikkalaisia pakolaisia, jotka karkotettiin Vähä-Aasiasta, Kreikkalais-turkkilainen sota ja Kreikan kansanmurha turvottivat Ateenan vaimoväen vazoja vähäsen. Kuitenkin varsinkin toisen maailmansodan jälkeen ja 1950- ja 1960-luvuilta lähtien kaupungin väkiluku kasvoi räjähdysmäisesti.
xxx/ellauri292.html on line 576: Ateenalaiset ovat spermologeja. Spermologit noukkivat maasta paperossinpätkiä ja pöyhivät aamuisin roskalaatikoita. Ti nea? ne kysyvät ja lukevat efemeridejä. Samanlaisia puun takaa huutajia kuin eräskin paasaaja. Mies tulee räkänokastakin vaan ei turhan naurajasta. Paavo ei niistä perustanut. Se ei pitänyt kuvapazaista.
xxx/ellauri293.html on line 15: font-family: 'UnifrakturMaguntia';
xxx/ellauri293.html on line 16: src: url(http://grapson.com/fonts/UnifrakturMaguntia.ttf);
xxx/ellauri293.html on line 128: Phoebe [ Koine kreikka Φοίβη; latinaksi Phœbē, kirkkoslaaviksi Фива (Fiba), armeniaksi : Փիբէին (Pthui)] oli ensimmäisen vuosisadan kristitty nainen, jonka apostoli Paavali mainitsi kirjeessään "Hulluja nuo roomalaiset" , jakeet 16:1-2. Merkittävä nainen Kenkärajan seurakunnassa, (Siis Korinton itäsatamassa.) Paavali luotti hiänen toimittamaansa kirjeeseen roomalaisille. Paavali kutsuu häntä sekä "palvelijaksi" että "diakonissaksi" (kreikaksi diakonos ) että monien auttajaksi tai eturauhastulehduxexi (kreikaksi prostatitis). Tämä on ainoa paikka Uudessa testamentissa, jossa naiseen viitataan erityisesti näillä kahdella tavalla. Paavali esittelee Phoeben lähettiläänään Rooman seurakunnalle, ja koska he eivät tunne häntä, Paavali antaa heille hänen valtakirjansa.
xxx/ellauri293.html on line 137: Klassisessa kreikassa sanaa eturauhastulehdus (προστάτης) (feminiininen, prostatitis) käytettiin tarkoittamaan joko päällikköä tai johtajaa tai huoltajaa tai suojelijaa, usein uskonnollisessa kontekstissa; sitä käytettiin myöhemmin myös kääntämään roomalaista käsitettä suojelija. Apostoli Paavalin käyttö osoittaa, että sen merkitysvalikoima ei ollut muuttunut Uuden testamentin aikoihin mennessä. Tämä viittaa siihen, että Phoebe oli varakas nainen, joka muun muassa tuki taloudellisesti Paavalin apostolaatteja ja todennäköisesti isännöi kotonaan Kenkärajan kotiseurakuntaa sekä tarjosi suojaa ja vieraanvaraisuutta Paavalille hänen ollessaan kaupungissa.
xxx/ellauri293.html on line 141: Näytä dorkalle palaa. Dorkas ( kreikaksi : Δορκάς, latinoitu: Dorkás, käytetään käännettynä muunnelmana arameankielisestä nimestä Tabitha (gaselli; keisarillinen aramea: 2 kultakalaa) oli mainittu Apostolien teoissa. Hiän asui Joppen satamakaupungissa, joka on nykyään Tel Avivin lähiö. Unnatural Acts kuvailee häntä tunnetuksi "hyvistä teoistaan ja armonteoistaan", joka ompelee vaatteita köyhille. Kun hän kuoli, hänen yhteisönsä elävän lesket surivat häntä ja lähettivät kiireellisesti hakemaan Pietarin ( Apostolien teot 9:38 ), joka oli lähellä Lyddassa. Todisteena hänen hyväntekeväisyydestään, he näyttivät hänelle joitakin hänen ompelemistaan vaatteista, ja Raamatun kertomuksen mukaan Pietari nähtyään Tabithan vaatteitta herätti hiänet kuolleista näyttämällä hiänelle palaa. (Apostolien teot 9:36-43 , katso keskustelu sieltä ja albumia 213.)
xxx/ellauri293.html on line 157: Kypros on vaihtanut omistajaa kuin mustalaisen hevonen. Veljeni Leijonamieli möi sen Simon Templarille, joka möi sen Saladdinin poispotkimalle Jerusalemin ex-kunkulle. Size oli vähän aikaa italialaisilla. Se päätyi osmannien aikaan Turkille, joka antoi sen Krimin sodassa lainaan briteille saadaxeen sillä britit puolelleen Venäjää vastaan. Britit tarjosivat sitä Kreikalle 1. maailmansodassa sota-avusta serbejä vastaan, ei huolineet. Turkin hävittyä suursodan Saksan puolella britit ottivat sen izelleen. 60-luvulla länkkärit teki siellä samat virheet kuin Palestiinassa samoin tuloxin, eli yhtämittaista kärhämöintiä. Nyziellä on 2 valtiota napit vastakkain. 2/3 saaresta on länkkäreillä ja 1/3 turkkilaisilla. E. Saarisen rakas Pafos on länkkärien eli kreikkalaisten puolella.
xxx/ellauri293.html on line 183: Mutta meille hän sanoo: ei verkkoja ole väärin levitetty lintuille. Vertaa: "Varmasti turhaan verkko levitetään minkä tahansa linnun silmissä." (Sananlaskut 1:17); "Pelasta itsesi lintuina linnunpitäjän kädestä." (Sananlaskut 6:5); "Totisesti hän pelastaa sinut lintuharrastajan paulasta" (Psalmi 91:3); "Meidän sielumme on paennut kuin lintu lintujen ansasta: paula on rikki, ja me pääsemme pakoon." (Psalmi 124:7) Kummaa lintuvainoa, kuin itänaapurien majalla.
xxx/ellauri293.html on line 219: Mutta sinä sanot, että juutalaiset ympärileikattiin merkkinä. Mutta niin tekevät kaikki syyrialaiset ja arabialaiset ja kaikki epäjumalia palvovat papit, ovatko he siis Israelin liitosta? Ja jopa egyptiläiset itse ovat ympärileikattuja. Hemmetisti esinahkoja on parturoitu maailman sivu näillä kulmilla, ei se mitään todista.
xxx/ellauri293.html on line 225: Vaikka monet varhaisista kirkkoisistä yhtyivät tähän nerokkaaseen mutta fantastisen extravaganttiin tulkintaan, se vain osoittaa, mikä pakkomielle heillä oli löytää hämäriä todisteita Kristuksesta Vanhasta testamentista. Huomaa, että tää kaikki perustuu Septuagintan lukemiseen, jota ei kirjoitettu hepreaksi, vaan kreikaksi. Ei vanhan liiton Jehova kreikaxi laskenut. Hepreaxi 318 olisi Shlvsh-mvt shmvnh-shr. Gematriassa se rebbejen mukaan viittas Eliezeriin, joka inspektoi Rebekan tisut kaivolla. Lidää numerologiaa löytyy ture.htm">täältä.
xxx/ellauri293.html on line 245: Älä myöskään saa syödä hyeenaa: älä siis ole avionrikkoja tai muiden turmeltaja, äläkä ole sellaisen kaltainen. Ja miksi niin? Koska tuo olento vaihtaa joka vuosi lajiaan ja on joskus uros ja joskus nainen. Tämä on puhdasta fantasiaa tai kansanperinnettä; hyeenaa ei mainita missään Raamatussa. Mutta allapa muutama myytti ja totuus hyeenasta!
xxx/ellauri293.html on line 256: ture/files/2014/10/Hyena-Main.jpg" />
xxx/ellauri293.html on line 276:
xxx/ellauri293.html on line 319: Et saa korottaa itseäsi, vaan sinun tulee olla nöyrä. Et saa ottaa kunniaa itsellesi. Älä anna minkäänlaista pahaa neuvoa lähimmäistäsi vastaan. Et saa olla liian luottavainen sydämessäsi. Et saa harjoittaa haureutta tai aviorikosta. Älä myöskään turmele itseäsi miesporukoissa. Älä käytä Jumalan sanaa epäpuhtaasti.
xxx/ellauri293.html on line 322: Älä käytä Herran nimeä turhaan. Sinun tulee rakastaa lähimmäistäsi enemmän kuin omaa sieluasi. Taino ainakin yhtä paljon. Et saa tuhota hedelmöittämiäsi sikiöitä ennen kuin ne ovat syntyneet, etkä tappaa niitä syntymän jälkeen.
xxx/ellauri293.html on line 346: joista lempeys ja kärsivällisyys ovat kaukana; jotka rakastavat turhamaisuutta ja seuraavat palkintoja; jotka eivät tunne sääliä köyhiä kohtaan eivätkä vaivaa hyväntekeväisyydellä niitä, jotka ovat muutenkin rasittuja ja sorrettuja.
xxx/ellauri293.html on line 347: He puhuvat mielellään pahaa, eivätkä tunne häntä, joka on heidät luonut; he ovat lasten murhaajia, Jumalan luotujen turmelijoita, kondomien käyttäjiä; he kääntyvät pois köyhistä ja sortavat kärsiviä; he ovat rikkaiden puolestapuhujia, mutta köyhien epäoikeudenmukaisia tuomareita; he ovat siis täysin syntisiä.
xxx/ellauri293.html on line 387: Tuotantokaudella 3 Retu joutuu sopeutumaan elämään vain ystävänä katsellessaan Robinin ja Gaelin nälkäilevän toisiaan. Maashol ja Lili päättävät muuttaa pois yksin ja rakastuvat paikkaan, johon heillä ei ole varaa. Maashol taistelee kiusausta vastaan ryhtyä korkeapalkkaiseen yritykseen ja keskittyy sen sijaan toteuttamaan unelmaansa ryhtyä ympäristöjuristiksi suojellakseen maailmaa saastumiselta. Robin saa tietää Lilin huonosta luottoluokituksesta, joka johtuu hänen pakko-ostetuista merkkibrändeistä, ja pakottaa Lilin kertomaan asiasta Maasholille. Tästä huolimatta he pystyvät vihdoin turvaamaan unelma-asuntonsa Dowisen Triplassa, mutta huomaavat sen olevan huonolla paikalla (JÄTEVEDENPUHDISTUSLAITTEEN ALLA) ja huonommin rakennettu kuin he luulivat (lattia on vinossa).
xxx/ellauri293.html on line 400: Osa 81 Popular Culture and Philosophy® -sarjassa.
xxx/ellauri293.html on line 449: Sudet ovat yömetsästäjiä, ja susien kronotyyppi suosii vahvasti iltoja. (To be more precise, wolves are crepuscular rather than purely nocturnal. It is hard to run fast in complete darkness.) Sudet ovat ihmisiä, jotka nousevat ylös sängystä ennen yhdeksää ja alkavat tuntea olonsa todella väsyneeksi vasta keskiyöllä. Sudet ovat luovia, impulsiivisia ja emotionaalisesti intensiivisiä. He rakastavat uusien kokemusten etsimistä ja ovat luonnollisia riskinottajia. Susilla on keskinkertainen unikyky, ja tuottavuuden huiput ovat myöhään aamulla ja jälleen myöhään illalla.
xxx/ellauri293.html on line 471: Täällä työskentelee oikeita ihmisiäkin (minä) eikä vain tekoälyä, ja olemme tosi innokkaita auttamaan. Tiedämme, että Internet voi joskus olla turhauttavaa ja persoonatonta, joten teemme kaikkemme auttaaksemme poistamaan sen mysteerin ja tekemään siitä helpommin lähestyttävän.
xxx/ellauri293.html on line 597: hevonen-vektorivapaa-hevonen-vektori---eläimet-vektorit---free-vektorit-varastovapaa-ghvshg70 the_tiger_picture_15_vector_180822lehmä-vektori Shpunk-Apina pitr_sheep_icon_scalable_vector_graphics_svg-2555px.
xxx/ellauri293.html on line 628: Konstantinopoli oli itäisen ortodoksisen kirkon kulttuurinen ja historiallinen koti, ja kun kirkon merkitys yhtenä rappeutuvan tsaarivaltion pilareista kasvoi, kasvoi myös Venäjän pyrkimys saada Konstantinopoli hallintaansa. Strategisesti taattu vapaus kulkea salmen läpi -vapaus, jonka vain Venäjän ylivalta olisi turvannut - olisi tehnyt Venäjästä suuren Välimeren merivoiman. Kaupallisesta näkökulmasta ryssän kulku Intiaan ja Australaasiaan suuntautuvien reittien haavoittuvan osan läpi olisi ollut aivan vitun vituttavaa länkkäreille. Ja on vieläkin.
xxx/ellauri293.html on line 632: Kaksi muuta tekijää sotaa edeltävässä Turkissa ansaitsevat huomion. Ensimmäinen oli vuoden 1908 "nuoren turkkilaisen" vallankumouksen jälkimainingit. Unionin ja edistyksen komiteaksi (CUP) kutsuva armeijan upseeriryhmä oli ottanut vallan Turkissa, ja heidän tavoitteenaan oli sulttaani Abdul Hamidin tehottoman hallituksen järkeistäminen. ja suurempi suvaitsevaisuus Ottomaanien valtakunnan ei-turkkilaisia alamaisia kohtaan. Vuoteen 1914 mennessä oli aihetta pettymykseen molemmissa näissä asioissa, mutta suurin huolenaihe Britanniassa ja Ranskassa oli joidenkin komitean jäsenten saksamielinen asenne. Toinen tekijä oli Saksan vaikutusvallan lisääntyminen Ottomaanien valtakunnassa, jossain määrin CUP:n rohkaisun seurauksena, mutta joka oli kasvanut yli kymmenen vuoden ajan ennen vuotta 1908.
xxx/ellauri293.html on line 636: 20. heinäkuuta 1914 Winston Churchill, Admiralityn ensimmäisenä kuumapäänä, takavarikoi kaksi turkkilaista sotalaivaa Newcastle on Tyne. Nämä alukset oli rakennettu siellä Turkin hallitukselle ja ne oli jo maksettu. Takavarikointi, ylimielinen selitys ja korvauksen puute siitä raivostutti turkkilaiset ja tarjosi saksalaisille erinomaisen mahdollisuuden ostaa turkkilaista hyvää tahtoa. He korvasivat Ison-Britannian kaksi sota-alusta kahdella omalla, Goebenilla ja Breslaulla. Houkutellakseen turkkilaisia entisestään Berliini tarjosi nöyryyttävien antautumisten lakkauttamista ja lisää sotilaallista apua. Enver Beyn johtama Saksa-mielinen sotaryhmä Turkin kabinetissa sai kaiken avun vaikutusvaltansa lisäämiseksi. Iso-Britannia ja Ranska eivät tehneet juurikaan kääntääkseen prosessia.
xxx/ellauri293.html on line 640: Halveksittava Lloyd George vastusti War Officen väitettä, jonka mukaan ainoa paikka voittaa sota saksalaisia vastaan oli Ranska. Hän piti ajatuxesta potkia "rekvisiitta" Saksan alta, ja Turkki oli yksi rekvisiitta, joka hänellä oli mielessään. Ajatus musertavan sotilaallisen tappion aiheuttamisesta turkkilaisille antoi hänelle valtavasti iloa. Toinen etu oli se, että turkkilaisia maita voitiin käyttää uusien liittolaisten saamiseksi ja vanhojen pitämiseksi innostuneena. Vaikka varhaiset unelmat strategisen edun hyödyntämisestä romahtivat pian Gallipolin rannoilla ja Mesopotamian autiomaassa, käytäntö tarjota biittejä Osmanien valtakunnan osista kenelle se kulloinkin katsottiin tarkoituksenmukaiseksi, otettiin pian käyttöön. Huhtikuun 1915 ja sodan lopun välillä Iso-Britannia ja Ranska lupasivat suuren osan ottomaanien alueista muille kansoille ja ryhmille; Tässä prosessissa he joutuivat ansaan päällekkäisten ja ristiriitaisten salaisten sopimusten ja sopimusten verkostoon.
xxx/ellauri295.html on line 16: font-family: 'UnifrakturMaguntia';
xxx/ellauri295.html on line 17: src: url(http://grapson.com/fonts/UnifrakturMaguntia.ttf);
xxx/ellauri295.html on line 37:
turMaguntia;font-size:2em;color:white;background:black;text-align:center;margin-top:0%;margin-bottom:0%">Merlin
xxx/ellauri295.html on line 38: turMaguntia;font-size:6em;color:white;background:black;text-align:center;margin-top:0%;margin-bottom:0%">Tintagel
Tingeltangelia
xxx/ellauri295.html on line 68: Hopeasepät jotka valmistivat Dianan matkamuistoalttareita kyrpiintyivät Paavaliin joka saarnasi että niistä pitäisi nyt luopua. Paavalin pari kaveria joutui hopeaseppäkillan mukiloitavixi mutta Pave piti viisaasti päänsä piilossa. Onnexi Patun tuttu rautakansleri saa hopeaseppäin suut tutkittua ennenkuin roomalaisten siirat puuttui asiaan. Piven oleskelulupa Efesossa päättyi siihen. Eikun takaisin tupakalle Makedoniaan. Suuri on efesolaisten Diana, kurnuttavat turkkilaiset sammakot lammikossa vielä tänäkin päivänä. Kerekekex koax koax.
xxx/ellauri295.html on line 153: Kun Ptolemaios III oli sotaretkellä Persiassa, uhrasi Berenike hiuksensa Afroditelle, jotta hänen miehensä palaisi turvallisesti kotiin. Bereniken hiukset pantiin jumalattaren temppeliin Zefyrionissa, mutta ne katosivat. Temppelin vartijat olivat jo saamassa kuolemantuomion, kun hoviastronomi Konon Samoslainen ilmoitti kuninkaalle, että hiukset ovatkin löytyneet taivaalta Afroditen lahjoittamana, jotta kaikki saisivat niitä ihailla. Tähtikuvio sai tämän takia nimekseen Bereniken hiukset. Hoviastronomi täytti tyynynsä vohkimillaan hiuxilla.
xxx/ellauri295.html on line 242: Sivukaupalla aforismeja. Hyviä tai huonoja, silti pelkkiä ranskalaisia pastilleja, kuten Juha Tantulta. Sanaleikkejä. Tee kieli oudoxi. Patti on omiin sanaristikoihinsa yhtä jumiutunut kuin tämä paasaaja. Sillä vaan on likaisemmat. Kemia ei tunne likaa eikä farmaseutti säiky fläkkiä, naturalia non sunt turpia vaikka rivonnäköisesti turpoovat. Liha liikkuu vulvansuulla pilallisena. Likainen kieli voi aiheuttaa pahanhajuista hengitystä sekä monia muita ongelmia suuhun - näin putsaat kielesi tehokkaasti ja oikein. Tiesitkö, että kielen pinnalle kertyy samaa katetta kuin hampaisiin? Kielen puhdistus onkin tärkeä osa hyvää suuhygieniaa. ... Tee edestakaista liikettä 2-5 pistoa. Huuhtele häpykielen puhdistin raaputusten välissä. [Anna-lehti]
xxx/ellauri295.html on line 253:
xxx/ellauri295.html on line 266: heidän alueensa huomioon suunnitellessaan sotilaallista etenemistä itään. Suomesta tulee Naton arktisen hyökkäyssodan eturintama. Jenkit jakelevat sinne rypälepommeja.
xxx/ellauri295.html on line 270: sanottiin Reutersin mukaan. Venäjä joutuu ryhtymään vastatoimiin, sekä sotilaallis-teknisiin että muihin, estääkseen sen kansalliseen turvallisuuteen kohdistuvien uhkien syntymisen. Lenin teki mokan päästäessään ne hääräämään feikki izenäisinä.
xxx/ellauri295.html on line 280: Erno Paasilinna (1935–2000) oli suomalainen vittuilija, joka kirjoitti aktiiviuransa aikana satoja vittumaisia kirjoituksia. Ura huipentui vuonna 1984 myönnettyyn Finladia-palkintoon, joka lipsahti Paasilinnalle yhteiskuntasatiirista vittuilua edustavalla vittuilulla Yksinäisyys ja uhma. Lautakunnan kämmi oli ymmärrettävä, koska palkinto jaettiin tuona vuonna vasta ensimmäistä kertaa ja mukana jakamassa oli Esa Saarinen. Paasilinna esiintyi myös usein television ajankohtaisohjelmissa heittämässä vittumaisia kysymyksiä haastateltaville henkilöille. Paasilinna heittäytyi kirjalliselle uralle Arvi A. Karisto Oy:n leivistä, jonka suojissa hän vittuuntui ja turhautui ja koki ainoastaan systemaattisen vittuilun aloittamisen ulospääsyksi tästä tilanteesta.
xxx/ellauri295.html on line 344: Gebäude der Häftlingswäscherei. Ein langes, zweistöckiges Gebäude schlichtester Architektur mit hohem Giebeldach. Im Vordergrund die blätterlose Goethe-Eiche.
xxx/ellauri295.html on line 401: Dan Anderssons poesi åtnjuter bred folklig popularitet genom sin naturmystik och gudssökan. Anderssons visor har tolkats av en mängd artister genom åren exempelvis Hootenanny Singers and (på finska) Aappo I. Piippo.
xxx/ellauri295.html on line 406:
xxx/ellauri295.html on line 412:
xxx/ellauri295.html on line 426:
xxx/ellauri295.html on line 519: Ketuvim (hepr. כתובים, Kirjoitukset tai Hagiografia) on Tanakin, heprealaisen Raamatun, kolmas ja viimeinen vaan ei vähäpätöisin (no, turha kierrellä, onhan se) osio. Juutalaisessa käytännössä Ketuvimiin kuuluvat Aikakirjat ovat tavallisesti yhtenä kirjana. Myös Esran kirja ja Nehemian kirja ovat yhtenä kirjana jonka nimi on Ezra. Juutalaisessa perinteessä Ketuvim sisältää siis yksitoista kirjaa:
xxx/ellauri295.html on line 590: The Talmud (/ˈtɑːlmʊd, -məd, ˈtæl-/; Hebrew: תַּלְמוּד, romanized: Talmūḏ) is the central text of Rabbinic Judaism and the primary source of Jewish religious law (halakha) and Jewish theology. Until the advent of modernity, in nearly all Jewish communities, the Talmud was the centerpiece of Jewish cultural life and was foundational to "all Jewish thought and aspirations", serving also as "the guide for the daily life" of Jews. Talmud translates as "instruction, learning", from the Semitic root LMD, meaning "teach, study".
xxx/ellauri295.html on line 594: The Talmud has two components: the Mishnah (משנה, c. 200 CE), a written compendium of the Oral Torah; and the Gemara (גמרא, c. 500 CE), an elucidation of the Mishnah and related Tannaitic writings that often ventures onto other subjects and expounds broadly on the Hebrew Bible. The term "Talmud" may refer to either the Gemara alone, or the Mishnah and Gemara together.
xxx/ellauri295.html on line 596: The Mishnah or the Mishna (/ˈmɪʃnə/; Hebrew: מִשְׁנָה, "study by repetition", from the verb shanah שנה, or "to study and review", also "secondary") is the first major written collection of the Jewish oral traditions that are known as the Oral Torah. It is also the first major work of rabbinic literature.
xxx/ellauri295.html on line 688: Thomas Malcolm Muggeridge (24 March 1903 – 14 November 1990) was an English journalist and satirist. His father, H. T. Muggeridge, was a socialist politician and one of the early Labour Party Members of Parliament (for Romford, in Essex). In his twenties, Muggeridge was attracted to communism and went to live in the Soviet Union in the 1930s, and the experience turned him into an anti-communist. In the aftermath of the war, he converted to Christianity under the influence of Hugh Kingsmill and helped to bring Mother Teresa to popular attention in the West. He was also a critic of the sexual revolution and of drug use. Muggeridge´s politics changed from an independent socialist point of view to a conservative religious stance. Muggeridge senior pyöri todnäk haudassa kuin hyrrä.
xxx/ellauri295.html on line 694: In 1979, along with Mervyn Stockwood, the Bishop of Southwark, Muggeridge appeared on the chat show Friday Night, Saturday Morning to discuss the film Life of Brian with Monty Python members John Cleese and Michael Palin. Although the Python members gave reasons that they believed the film to be neither anti-Christian nor mocking the person of Jesus, both Muggeridge and the bishop insisted that they were being disingenuous and that the film was anti-Christian and blasphemous. Muggeridge further declared their film to be "buffoonery", "tenth-rate", "this miserable little film" and "this little squalid number".
xxx/ellauri296.html on line 16: font-family: 'UnifrakturMaguntia';
xxx/ellauri296.html on line 17: src: url(http://grapson.com/fonts/UnifrakturMaguntia.ttf);
xxx/ellauri296.html on line 126: The Achaeans were a proto-Greek component of the Sea Peoples from Crete, and the Cretans were allied for centuries with the Pelishtim, to the point where “Creti and Pleti” was a common phrase for King David’s bodyguard. The Pelishtim (pelasgit?) are commonly referred to as “uncircumcised” in the Bible. At least one archaeologist has no problem with calling the Pelishtim “Greeks.”
xxx/ellauri296.html on line 144: Ensimmäisen temppelin tuhoaminen 587 eKr (fig. 1) oli juutalaisen historian vedenjakaja. Puutteistaan huolimatta juutalainen kansa otti tuhon oppitunnit sydämeensä ja rakensi elämänsä uudelleen fyysisest ja henkisest.Tosiasiat tuhosta ovat riittävän yksinkertaisia. Profeetta Jeremia oli varoittanut tulevasta tuomiosta vuosia. Kirjoittanut Baruk haamukirjoiitajana jeremiadin nimeltä "Eikä!". Juudea eli väärän turvallisuuden tunteen kanssa. Heistä jotenkin tuntui, että he voisivat kapinoida Babylonin valtaa vastaan ja tukea kapinaa. He pettivät itseään Egyptin suojelevan heitä luullen, että heidän eteläinen naapurinsa haluaisi mieluummin kohdata Babylonin Jerusalemista pohjoiseen, mieluummin kuin taisteli heitä omilla rajoillaan. Egypti ei kuitenkaan ollut halukas vuodattamaan pisaraa egyptiläistä verta Juudean puolesta.Toinen harha oli, että babylonialaiset jotenkin unohtaisivat heidät. Babylonin kuningas ei kuitenkaan aikonut päästää Juudeaa luisumaan kiertoradalta. Hän tuli koko armeijansa kanssa tukahduttamaan kapinan – ja hän tuli julmuudella, kostolla ja lopullisuudella. Hän ei vain halunnut opettaa juutalaisille oppituntia, vaan myös tyrmätä kenenkään muun mielen, että voisit jotenkin ylittää Babylonian valtakunnan ja joutua kärsimättä seurauksista. Nebukadnessar tuli pohjoisesta ja tunkeutui Juudean esikaupunkiin. Kesän alkuun mennessä hänen armeijansa oli leiriytynyt Jerusalemin ympärille. Hän katkaisi kaupungin ja kiristi järjestelmällisesti silmukkaa Jerusalemin ympärillä. Tammus-kuun yhdeksäntenä päivänä kaupungin muurit murtuivat ja Babylonian armeija tulvi läpi.Kuukaudessa he olivat tuhonneet kaikki Juudean vastarinnan taskut. Kymmeniä tuhansia kuoli piirityksessä, joka aiheutti nälän ja ruton ja sitten miekan ja tulen. Ne, jotka pystyivät siihen, pakenivat. Babylonialaiset olivat kuitenkin ennakoineet sen ja paimentaneet pakenevia jättiläisorjaleireille, joista heidät (no, osa heistä) kuljetettiin pakkosiirtolaisuuteen Irakiin.
xxx/ellauri296.html on line 184: Joosuan kirja esinahkakukkuloineen on puhdasta palturia ja Tuomarien kirjalla on
xxx/ellauri296.html on line 243: Rabbanic Literaturen mukaan Gehazilla oli magneetti, jolla hän nosti Jerobeamin tekemän epäjumalan, niin että se näkyi taivaan ja maan välissä; hän oli kaivertanut siihen "Yhwh", ja sen seurauksena idoli (vasikka) lausui kaksi ensimmäistä sanaa Dekalogista ("No, minä..."). Mikä tahansa kulttikuva on ipso facto "toinen jumala", YHWH :n mustasukkaisuuden kohde. HBO:n Westworldin kolmannella kaudella ihmisten kohtaloa algoritmisen analyysin avulla saneleva tekoäly on nimeltään Rehoboam. Se on aiemman "Solomon" -nimisen version (joka oli "Davidin" seuraaja) seuraaja. Kuten historiallinen Rehabeam, tämä tekoälyversio osui samaan aikaan kuin sen valmistuslinja lakkasi.
xxx/ellauri296.html on line 300: tured-img/j/joanna-angel-300x482.jpg" width="40%" />
xxx/ellauri296.html on line 304: George Lucas who was born in Russia and has lived in New York and Israel — has been one of the more successful Jews in the industry, as both a gay pornographic actor and an entrepreneur. He is fiercely pro-Israel and pro-gay rights, and in 2009 his film Men of Israel was the first adult movie to feature only gay Jewish actors.
xxx/ellauri296.html on line 309:
xxx/ellauri296.html on line 497: George Stiletin "miten" -kolumni tässä kuussa käsittelee kaduilla nukkumista ("laita aina viltti pahvin päälle", hän suosittelee), ja Cook´s Cornerissa on paikallisen kodittomien turvakodin resepti paimenpiirakkaa varten ja pohdiskeleva kappale päivätyön ottamisesta. Kannattaneekohan tuo.
xxx/ellauri296.html on line 512: Persujen maahanmuuttoa ja turvallisuutta koskeva asetus poisti humanitaarisen suojelun siirtolaisilta, jotka eivät ole oikeutettuja pakolaisasemaan. Tämä johtaa turvakotien sulkemiseen ja ihmisten saamiseen kaduille. "Uusi laki halusi sulkea ulkomaalaiset pois sisätiloista ja onnistui", selittää Stefano Lampertico, Scarp´ de tenisin johtaja.
xxx/ellauri296.html on line 529: Setämies Patti jatkaa juutalaisten puolustusta. Heprealaisiin sotilastyttöihin ihastuu kaikki. On piirteet nätit ranteessa meikkipussi ja kainalossa konepistooli, lippaassa kovat. Ne ei ole turhia tyttöjä! Timo Soini arvostelee Sanna Marinia abortin puolustuxesta. Ei mikään ylläri siltä löysäpussi reppumaha tekokatoliikki setämieheltä. Se oli ollut hiljaa 4v mutta nyt ryömii kaikki SSS-torakat taas esiin oven alta. Käytännöllisesti kazoen kaikki enemmän tai vähemmän perverssit sexuaaliteoriat ovat peräisin juutalaisilta. Lähes kaikki käytännöt on ainakin raportoitu Raamatussa. Sellaista chutzpahia! Henk.koht kyllä pidän eniten yxinkertaisesta penetraatiosta läh. saarnaaja-asennossa. Tai siis pidin.
xxx/ellauri296.html on line 579: Patulla on sukupuoli-identiteettiongelmia. Siitä tulee mieleen Kari Hotakainen ja Jari Tervo. Samanlaisia vulgäärejä persuturveloita kaikki. Vitun pelle timantteineen ja Tolkien-piippuineen. Oxettava kaveri. Olen SYYLLINEN se huutaa kuin Niklas jolta kaatui maahan spagettikattila. Lauri Posti kaatoi kattilasta spagetit vahingossa laskiämpäriin ja sanoi perään vain että Noh.
xxx/ellauri296.html on line 588: Eila Kivikk'aho (Author of Pörriäinen lentää hämärissä), jonka lukija tuntee toisellakin nimellä, Eila Sylvia Sammalkorven (os. Lamberg ; 8.2.1921 – 21.6.2004), nimellä, oli suomalainen runoilija. Kivikk'aho syntyi Sortavalassa pian ensimmäisen maailmansodan jälkeen. Yksi hänen tunnetuimmista runoistaan on Eino Leinon "Nocturno", joka julkaistiin jo esikoisteoksessa Sinikallio (1942).
xxx/ellauri296.html on line 611: Schon in der Einleitung zum ersten Band der "Philosophie der symbolischen Formen" stellt Cassirer die These auf, daß das mathematisch-naturwissenschaftliche Sein in seiner idealistischen Fassung und Deutung nicht alle Wirklichkeit erschöpft, "weil in ihm bei weitem nicht alle Wirksamkeit des Geistes und seiner Spontaneität" erfaßt sei.
xxx/ellauri296.html on line 648: Keinen Unterschied zwischen beiden Denkarten sehen die Vertreter der These vom homogenen, assoziativen Denken. (Tämmöisiin vääristelijöihin lukee Cassirer James Frazerin.) Der Wissenschaftler wie der Mystiker unterscheiden sich nicht im Denkprozess selbst, sondern lediglich in ihrem Verständnis der Natur des Gesetzes, welches das Ergebnis ihrer Handlungen hervorruft. So erkennt der Wissenschaftler, der rational denkende Mensch, naturwissenschaftlich-mathematische Gesetze, der Mystiker das Wirken übernatürlicher Kräfte.
xxx/ellauri296.html on line 650: Ein gewisser E. B. Tylor sieht keinen Unterschied zwischen beider Denkprozesse, nur das Material, auf welches sich das Denken bezieht, ist beim Wissenschaftler und beim „Wilden“ oder „Primitiven“, wie Tylor ihn nennt, unterschiedlicher Natur. Um auch den „primitiven“ Menschen verstehen zu können, müsse man lediglich eine Definition von Religion geben, die so allgemein gehalten ist, dass sie gleichzeitig für das Christentum, wie für eine mystische oder Naturreligion gelten kann.
xxx/ellauri296.html on line 651: Sir Edward Burnett Tylor (1832-1917) ist der Begründer der Kulturanthropologie. Cassirer bezieht sich hier maßgeblich auf sein Buch Primitive Culture, New York, 1874.
xxx/ellauri296.html on line 661: Der symbolische Ausdruck ist allen kulturellen Aktivitäten gemeinsam. Zu den kulturellen Aktivitäten zählt er Mythos, Poesie, Sprache, Kunst, Religion und Wissenschaft. (Aber Sport ist nur gefühlmässiges Faustballen und Stirnrunzeln.)
xxx/ellauri296.html on line 677: Silvia jätti sitten Altertumswissenschaftin ja päätyi toimittajaxi Frankfurter Rundschauhun. Kritische, kompetente und prägnante Berichterstattung über soziale, politische, wirtschaftliche Themen; nach 16 Jahren in der Branche Kennerin der Medienlandschaft und ihrer Entwicklung sowie der Arbeitsweise in den Redaktionen; Einblicke in politische Zusammenhänge und in die Wirkung von Machtstrukturen in Entscheidungsprozessen; Affinität zu Wirtschafts- und Verbraucherthemen. Positiv, kommunikativ, wertschätzend; diplomatisch, strategisch, effizient.
xxx/ellauri296.html on line 682: Aulangolta ostamani 95% chokladkaka hävisi. Joko se jäi kärryyn jo kaupassa tai jäi kassittamatta kaupasta lähdettäessä. Vitun vittu kuitenkin. Ja nyt taas! Sanan monistuxessa oli pudonnut tästä albumista Patin jouzenlaulun loppuarvio, jossa totesin vaan happamasti että Patti ja sen Vuokko ovat vielä luotaantyöntävämpiä sopuisina kuin riidoissa, kun ne kilpaa kehuvat Puolan matkaa mauttomassa kodissaan, jonne ne ovat kuzuneet Apu- ja Seura-lehtien toimittajia ja turhia julkkixia, näyttävät dioja ja tarjoavat pientä purtavaa. Mieleen tulee hakematta E. Saarisen 2x-poikien "Jeromen" ja "Oliverin" 7-vuotispäivät, joilla Marimekon edesmennyt ex-omistaja, 90-vuotias moderni tanssijatar ym celeb-hahmot leikkasivat peniskakkua ja mutustelivat Hoo Moilasen paikan päällä lämmitettyjä ripsipiirakoita torikärrystä. No joka tapauksessa, sen pituinen se ja lyhyestä virsi kaunis, tiiliskivestä rumempi.
xxx/ellauri298.html on line 16: font-family: 'UnifrakturMaguntia';
xxx/ellauri298.html on line 17: src: url(http://grapson.com/fonts/UnifrakturMaguntia.ttf);
xxx/ellauri298.html on line 49: - Yhteenkuuluvuus, turva / Tunteiden ilmaisu, tasapaino, rauha
xxx/ellauri298.html on line 63: Vittuako pikkuhattu Patti jaxaa vatkuttaa Oidipus-komplexista. Se oli tuskin ize turvonneenakaan tulitikkulaatikkoa pitempi. Pettymyxenmakuinen lerpahdus. Patti vaikuttaa ikävältä ihmiseltä, sen "herkkyys hyvälle" on mätää sentimentalismia. Isätön, naisten kasvattama mammanpoika. Jotain pederastista on sen suhteessa "setäläiseen" ja "Jymyä" polttelevaan Ville Timoseen, jonka sarkahousut haisi hyvältä. Kolmantena hyväkkäänä "kronikkarunoilija Kalle Kettunen", jota Patti puski päällä mahan alle. Osuuskaupan myyjää pyysi tiskin alta hamuilemaan "pannaania." Ota kiinni mandariini, osuuskaupan tissiliivi.
xxx/ellauri298.html on line 162: Jos lääkkeistä ja makailusta turpeat, jäykästi töpöttelevät potilaat jättivatkin minut tuota kokemusta (syylämunan upotusta) paitsi, sain runsaan korvauksen siinä ruumiinlämmön määrässä minkä potilaiden taluttaminen, peseminen, riisuminen, kääntäminen, työntäminen, vetäminen ja paikoillaan pitäminen tarjosi.
xxx/ellauri298.html on line 182:
xxx/ellauri298.html on line 202: to return home to retrieve it. I used my cell phone to call my department,
xxx/ellauri298.html on line 209: cultural boundaries are all part of the highly emotional equation. For a while, I
xxx/ellauri298.html on line 225: reflection or looking at the ‘big picture’ of their workplace. The symbol of
xxx/ellauri298.html on line 262: out from the case what went wrong so as to avoid it in the future –I attended to
xxx/ellauri298.html on line 280: open dissent with the great white doctors had for her. It turns out that she had
xxx/ellauri298.html on line 289: cement and deepen our ‘working’ relationship and led to many future criminal
xxx/ellauri298.html on line 335:
xxx/ellauri298.html on line 439: "La cumparsita" on uruguaylaisen muusikon Gerardo Matos Rodríguezin vuonna 1916 kirjoittama tango, jonka sanoittivat argentiinalaiset Pascual Contursi ja Enrique Pedro Maroni [es]. Se on yksi kaikkien aikojen tunnetuimmista ja tunnistetuimmista tangoista. Roberto Firdo, kappaleen kantaesittäneen orkesterin johtaja ja pianisti, lisäsi osia tangoistaan "La gaucha Manuela" ja "Turda completa" Matoksen karnevaalimarssiin ("La cumparsita"), jolloin tuloksena on "La cumparsita", kuten se tällä hetkellä tunnetaan. "La cumparsita" soitettiin ensimmäisen kerran julkisesti vanhassa Café La Giraldassa Montevideossa, Uruguayssa. Montevideon hanurimuseo sijaitsee tällä hetkellä tällä historiallisella paikalla.
xxx/ellauri298.html on line 441: Otsikko on käännettynä "pieni paraati", ja ensimmäinen versio oli marssista tangoxi lengotettu sävelmä ilman sanoituksia. Myöhemmin Matos Rodríguez tuotti version sanoituksella, joka alkaa: "Loputtoman kurjuuden paraati marssii sen sairaan olennon ympäri, joka pian kuolee suruun." Kuitenkin kappaleen suosituin versio on Pascual Contursin sanoituksella, ja se tunnetaan myös nimellä "Sisu pieras". Opettaja Raija pieras. Hiljaa! Eiku kovaa! Tekijänoikeuxista käytiin kovaa suukopua.
xxx/ellauri298.html on line 444:
xxx/ellauri298.html on line 547: Se muodostuu ensimmäisten supistusten hetkestä kohdunkaulan täydelliseen avautumiseen. Se kestää yleensä 4-5 tuntia (ensimmäisen synnytyksen aikana jopa 10 tuntia). Mukava ympäristö ja turvallinen pieni maailma muuttuvat yhtäkkiä aggressiivisiksi - se alkaa kutistua ja tappaa. Eikä ulospääsyä ole. Lapsi kokee hengenvaaran ja täydellisen toivottomuuden tilanteen. Tässä synnytyksen vaiheessa on oltava kyky odottaa ja kestää vaikeita tilanteita. Tunnelin päästä pilkottaa kohta valoa.
xxx/ellauri298.html on line 566: Lapsi erotettiin äidistään heti syntymän jälkeen. Kaikkien syntymän koettelemusten jälkeen hän huomaa olevansa jälleen vaarassa. Hänelle tehdään selittämättömiä manipulaatioita - punnitaan, pestään, mitataan, laitetaan kylmälle pöydälle tyhjään osastoon. Näin muodostuu kuvio - kaikki oli turhaa. Ihminen ei näe järkeä ponnistella, koska kaikki päättyy joka tapauksessa huonosti. Tällaisten ihmisten vapaus ei ole korkein arvo, vaan yksinäisyys ja kylmyys.
xxx/ellauri298.html on line 585: Pyllyn silmä. Tämä kaveri ja Carl Jung ovat Lauri Rauhalan ohella tärkeimmät teoreettiset taustat Valde Orrenmaan 2017 uskontotieteen pro graduun Groffista. Jumanzukka noita turkulaisia.
xxx/ellauri298.html on line 606: Hänet tunnetaan myös yhteistyöstään Ken Wilberin kanssa. Hän on The Society for Consciousness Studies -järjestön perustaja, akateeminen neuvonantaja ja emerituspresidentti, [viittaus tarvitaan] The Laszlo Institute of New Paradigm Researchin perustaja ja Budapestin satajäsenisen Clubin jäsen. Hän on Consciousness: Ideas and Research for the Twenty First Century -julkaisun vanhempi toimittaja, Journal of Conscious Evolutionin apulaistoimittaja, Dynamical Psychologyn apulaistoimittaja.
xxx/ellauri298.html on line 614: Neurobiologia, jungilaiset arkkityypit, puutarhayhteiskunnat, hermeneutiikka, hegeliläinen dialektiikka, systeemiteoria, zen-koaanit, poststrukturalismi, vedantalainen hindulaisuus, kapitalistiset talousjärjestelmät, transpersoonalliset tietoisuustilat, uusplatoniset muodot – lista jatkuu ja jatkuu – kaikki selitetty ja sopivat siististi yhteen yhdelle todellisuuskartalle, jota hän puoliironisesti kutsuu "kaiken teoriaksi". Ennen kaikkea hän onnistuu selittämään kaiken selkeällä ja loistavalla proosalla. Tunnet kirjaimellisesti itsesi viisaammaksi lukiessasi häntä.
xxx/ellauri298.html on line 619:
xxx/ellauri298.html on line 637: On the ship during his return trip from an old world tour he encountered the messiah elect of the Theosophical Society, Jiddu Krishnamurti; they discussed Indian philosophy (that Jiddu had up to his gills by then), sparking in Campbell an interest in Hindu and Indian thought. Lacking faculty approval, Campbell withdrew from graduate studies, becoming a close friend of the budding writer John Steinbeck and his wife Carol. Campbell had an affair with Carol. Campbell too began writing a novel on the "Doc" of Cannery Row but unlike Steinbeck, did not complete his book, instead published a lot of trash on mythology and got rich(er).
xxx/ellauri298.html on line 643: The basic structure, however, of all the boring "quest" type stories has remained relatively unchanged and can be classified using the various stages of a hero's adventure through the story, stages such as the Call to Adventure, Receiving Supernatural Aids, Meeting with the Goddess/Atonement with the Father and Return. (This part Joe took from Propp.) He thinks of a meme such as in the sentence "Jesus is the Son of God" rather as "the relationship of man to God is like that of a son to a father". A clear case of an arianist
xxx/ellauri298.html on line 648: As simple as that. Campbellillä onkin ollut suuri vaikutus tieteiskirjallisuuteen, fantasiakirjallisuuteen ja tieteiselokuviin. George Lucas on kertonut, että Tähtien sodan perusideat perustuivat Campbellin teosten esittämiin ajatuksiin. Käsikirjoittaja Christopher Vogler on kirjoittanut Campbellin teorioita soveltavan teoksen The Writer´s Journey: Mythic Structure For Writers, joka puolestaan on vaikuttanut useiden elokuvien käsikirjoituksiin, mm. Leijonakuninkaaseen ja Matrix-elokuvasarjaan.
xxx/ellauri298.html on line 735: kantoivat mukanaan miesvaltaista mytologiaa, jossa oli soturijumala, jonka symboli
xxx/ellauri303.html on line 15: font-family: 'UnifrakturMaguntia';
xxx/ellauri303.html on line 16: src: url(http://grapson.com/fonts/UnifrakturMaguntia.ttf);
xxx/ellauri303.html on line 55: Tidningens rykande färska nyheter, bilderna av sexiga kvinnor och skrattande frånskilda fruar som krävde sina män på feta underhåll och rapporterna om skandalösa domstolsutslag som förde tanken till Sodom - allt detta stank av förakt för andras lidande, speciellt oss väl förbärgade farbrorsmän. I dagens romaner dryftar man ämnen och använder ord som tidigare hörde till undervärlden, liksom skit, knull och fingerpulla. Men modern kultur är den undre världen, så det är faktiskt helt okej.
xxx/ellauri303.html on line 61: The woman with seven sons was a Jewish martyr described in 2 Maccabees 7 and other sources, who had seven sons that were arrested (along with her) by Antiochus IV Epiphanes, who forced them to prove their respect to him by consuming pork. When they refused, he tortured and killed the sons one by one in front of the unflinching and stout mother.
xxx/ellauri303.html on line 284: Annalla ja Jaskalla menee vaihteexi hyvin. Jaska ei jaxa edes nousta Annan pukille. Anna näkee unta Luriasta hasidivermeissä, turkishattu ja korvatupsut. Se toivottaa Annalle mazel tov ja sen hampaaton suu haisee tavallisen pahalta. Hehe. Kotik oli nähnyt saman unen, kuin Juicen viisussa Viidestoista yö. Ehkä mahdottominkin on mahdollista.
xxx/ellauri303.html on line 325:
xxx/ellauri303.html on line 335: Mea Shearim (hepr. מאה שערים) on Jerusalemin kaupunginosa, ja yksi vanhimmista vanhankaupungin ulkopuolelle rakennetuista. Se perustettiin 1874. Siellä asuu nykyään haredijuutalaisia. Neturei Karta -liikkeellä on vahva kannatus Mea Shearimissa.
xxx/ellauri303.html on line 346: Neturei Karta (Jewish Babylonian Aramaic: נָטוֹרֵי קַרְתָּא, romanized: nāṭōrēy qartāʾ, lit. 'Guardians of the City') is a religious group of Haredi Jews, formally created in Jerusalem, then in Mandatory Palestine, in 1938, splitting off from Agudas Yisrael. Neturei Karta opposes Zionism and calls for a "peaceful dismantling" of the State of Israel, in the belief that Jews are forbidden to have their own state until the coming of the Jewish Messiah and that the state of Israel is a rebellion against God.
xxx/ellauri303.html on line 348: turei_Karta_Orthodox_Jewish_group_protest_against_Israel.jpg/440px-Members_of_Neturei_Karta_Orthodox_Jewish_group_protest_against_Israel.jpg" />
xxx/ellauri303.html on line 349: Neturei Karta members at a rally in support of Palestine
xxx/ellauri303.html on line 355: Dr Alswanger var inte överens med Freud och Adler och Jung. Var och en av dem närmade sig naturligtvis sanningen men de hade bara skrapat på ytan. Som han såg saken hade alla tre overdrivit ordens bokstavliga mening och följaktligen blandat shop olika saker. Visst var sex viktigt, men sex var inte allt. Visst ville folk lyckas och ha makt över andra, men detta var ett symptom och inte en orsak. Visst till hörde individen kollektivet, människosläktet, men det var heller inte hela bilden. Hela bilden är: EAT! FUCK! KILL! Det värsta var, enligt Alswanger, kvinnornas slaveri.
xxx/ellauri303.html on line 366: Piyyut eli pillut (monikko piyyutim tai pillutim , heprea (https://en.m.wikipedia.org/wiki/Hebrew_language) : פִּיּוּטִים / פיוטים, פִּיּוּט / פיוט äännetään sanasta פיוט (https://en.m.wikipedia.org/wiki/Help:IPA/Hebrew) Greek ποιητής poiētḗs "runoilija") on juutalainen liturginen runo, joka on yleensä tarkoitettu laulettavaksi, hoilattavaksi tai lausuttavaksi jumalanpalvelusten (https://en.m.wikipedia.org/wiki/Jewish_services) aikana . Piyyutimia on kirjoitettu jonkun Temppelin (https://en.m.wikipedia.org/wiki/Temple_in_Jerusalem) ajoista lähtien. Suurin osa piyyutimista on hepreaksi (https://en.m.wikipedia.org/wiki/Hebrew_language) tai arameaksi (https://en.m.wikipedia.org/wiki/Aramaic_language) , ja useimmat noudattavat jotakin runollista kaavaa, kuten sanaristikkoa. (https://en.m.wikipedia.org/wiki/Acrostic) Esim. Heprean aakkoset (https://en.m.wikipedia.org/wiki/Hebrew_alphabet) tai kirjoittajan nimen kirjaimet.
xxx/ellauri303.html on line 460: Juutalaisuus on usein korostanut tiukkaa monoteismia ja "jumaluuden yksinoikeutta" ja rukousta suoraan Jumalalle; viittauksia enkeleihin tai muihin välittäjiin kuten Neizyt Maariaan ei tyypillisesti nähdä juutalaisessa liturgiassa tai siddureissa (rukouskirjoissa). Maimonidesin viides uskon periaate sanoo: "Uskon täydellisellä uskolla, että on vain oikein rukoilla Jumalaa", ja tämä nähdään usein sanovana, että "ei saa rukoilla ketään tai mitään muuta. Tämä periaate opettaa, että Jumala on ainoa, jota voimme palvella ja ylistää... Siksi ei ole sopivaa palvella (enkeleitä, tähtiä tai muita elementtejä) tai tehdä niistä välittäjiä tuomaan meidät lähemmäksi Jumalaa." Talmudikirjallisuus osoittaa, että joitain todisteita siitä, että enkeleitä ja muita välittäjiä kutsuvia juutalaisia rukouksia oli olemassa 1. vuosisadalla jKr., ja useita esimerkkejä talmudin jälkeisistä rukouksista on olemassa, mukaan lukien tuttu piyyut (liturginen laulu), jonka otsikkona on "Armon tuojat", lausuttu ennen ja jälkeen. Rosh Hashanah Selichotissa (juutalaisten katumusrukoukset).
xxx/ellauri303.html on line 472: Vaikka se perustuu perinteen periaatteisiin ja auktoriteetin siirtymiseen sukupolvelta toiselle, se on vertaansa vailla innokkaasti kyseenalaistamaan ja tarkastelemaan uudelleen sopimuksia ja hyväksyttyjä näkemyksiä sekä kitkemään taustalla olevia syitä. Talmudinen keskustelu- ja demonstrointimenetelmä pyrkii lähentämään matemaattista tarkkuutta, mutta turvautumatta matemaattisiin tai loogisiin symboleihin kuten ja, tai, ei.
xxx/ellauri303.html on line 505: Klassinen rabbiininen teos, Avoth de-Rabbi Natan , sanoo: "Kerran, kun Rabban Yochanan ben Zakkai käveli Jerusalemissa rabbi Yehosuan kanssa, he saapuivat sinne, missä Jerusalemin temppeli nyt seisoo raunioina. "Voi meitä", huusi Rabbi Yehosua, "sillä tämä talo, jossa Israelin syntejä sovitettiin, on nyt raunioina!" Rabban Yochanan vastasi: "Meillä on toinen, yhtä tärkeä sovituksen lähde, gemiluth ḥasadim (rakastava ystävällisyys), kuten sanotaan: "Minä tahdon rakastavaa hyvyyttä enkä uhria" (Hoosea 6:6). Myös Babylonian Talmud opettaa, että "Rabbi Yochanan ja rabbi Eleazar selittävät molemmat, että niin kauan kuin temppeli seisoi, alttari sovitti Israelin, mutta nyt pöytä sovittaa [kun köyhät kutsutaan vieraiksi]" (Talmud, traktaatti Berachoth 55a). Samoin kunnioituksen päivien (korkeiden pyhien päivien eli Rosh HaShanah ja Jom Kippur) liturgia sanoo, että rukous, parannus ja tsedakah (izetyydytys? eipäs kuin charity) xsovittavat synnin.
xxx/ellauri303.html on line 534: Vaikka nämä juutalaisuuden pääperiaatteiden sanamuodot sisällytettiin jossain määrin liturgiaan ja niitä käytettiin opetustarkoituksiin, niillä ei ollut sen suurempaa painoarvoa kuin niiden kirjoittajien maine ja oppiminen. Yhdelläkään heistä ei ollut sellaista arvovaltaista luonnetta, jonka kristinusko antoi kolmelle suurelle kaavalleen ( Apostolinen uskontunnustus , Nikealainen tai Konstantinopolilainen ja Athanasian ) tai muslimien Kalimat As- Shahadat . Yhtään juutalaisten filosofien ja rabbien kynistä olevista monista tiivistelmistä ei ole sijoitettu toista tärkeämmäxi.
xxx/ellauri304.html on line 15: font-family: 'UnifrakturMaguntia';
xxx/ellauri304.html on line 16: src: url(http://grapson.com/fonts/UnifrakturMaguntia.ttf);
xxx/ellauri304.html on line 107: luo lapselle näkymättömät rajat, jotka kiristyvät turvallisesti ikävaiheittain kuin sitruunapanta kun lapsi sitä vähimmin aavistaa.
xxx/ellauri304.html on line 187: Helka keinahti istualleen ja sanoi turpealla äänellä: -Saku. Pesu, pisu, yöpusu. - Ei vielä, Saku koetti salata haukotuksen. - No. Sitten kun äiti on tiskannut. Vittu miten Helka on vetelä. Teippaisi lapset jeesusteipeillä tuoleihin ja tunkisi ruuan alas niiden kurkusta. Kappalainen on pikku paskiainen vaikka pitkä, mutta Helka on sitä pienempi. Aivan hirveä psykopaatti miehexeen, täysin sopimaton perheenisäxi. Ja puolisona hirviö, jolla ottaa eteen juuri siitä kun Helka repeää. Vaginaalista saavutusta ei voi odottaa, myöntää miekkonen, välittömästi rökityxen ja julman vittuilun jälkeen varsinkaan väkisten maattuna.
xxx/ellauri304.html on line 405: However stupid the surrounding text may be, it points out the fact that women nevertheless get turned on with the image of an improbably big slammer being thrust into them by one incredibly rich nice-smelling man, and are happy to shell out that money to get aroused enough to be juicy for their unimaginative hard working, non billionaire, non-nice smelling husbands/boyfriends. You see "Poupon Grey" is actually a pseudonym (chosen exclusively to skewer Fifty Shades Of Grey with) being used by one Warren Murphy.
xxx/ellauri304.html on line 407: Genre fiction, also known as popular fiction, is a term used in the book-trade for fictional works written with the intent of fitting into a specific literary genre, in order to appeal to striped-ass baboons and fans already familiar with that genre. A number of major literary figures have written genre fiction. John Banville publishes crime novels as Benjamin Black, and both Doris Lessing and Margaret Atwood have written science fiction. Georges Simenon, the creator of the Maigret detective novels, has been described by André Gide as "the most novelistic of novelists in French literature", and the one who has made most money and scored most arse with it. The main genres are crime, fantasy, romance, science fiction and horror—as well as perhaps Western, inspirational and historical fiction.
xxx/ellauri304.html on line 416: A very great American writer (who? not Stephen King? He is not great exept for a turd) in a long-ago book (which? Not Stephen King on Writng, God forbid?!) lists as the basic ingredients of "category" or genre fiction
xxx/ellauri304.html on line 454: Almost every movie, almost every story, almost every novel, almost every story of any enduring value is structured this way….in four parts. The same parts in a normal intercourse. (Actually there are five, but the last one is often played down or put in an Epilogue.)
xxx/ellauri304.html on line 466: Tätä on noudatettava, koska se toimii - se on toiminut maailman sivu, samalla konstilla on meidät kaikki nussittu. The structure itself puts tension and action and drama into everything it touches — and that’s what you want your book to do. And that’s what your readers will also want your book to do. Readers have a comfort zone and this structure will put them in it.
xxx/ellauri304.html on line 482: And remember this: a great hero needs and deserves a great recognizable villain. That is what was wrong with a movie called “Remo Williams: the Adventure Begins,” which was based on my Destroyer book series. In the Bond movies, 007 confronts people who want to nuke London or steal all the gold in Fort Knox etc. etc. My guy, Remo Williams went up against some mope who was selling cheap rifles to the government…and no one gave a damn. Great heroes need great villains; otherwise they just look silly. The AI monster made of garbage in Remo vanha vainooja, now that was something else.
xxx/ellauri304.html on line 486: Timid. Adventuresome. (but afraid of wife.)
xxx/ellauri304.html on line 517: Sometimes though they might do a little more. They won’t steal the real action but they set the mood, they add humor, they make the setting more believable. You can do this by making placeholders eccentric or obsessive. I read analysis once of an old flick called Beverly Hills Cop. It featured a clerk in an art gallery. He was effeminate. By itself, that’s not unusual. But he had a Jewish accent, and that was unusual because Jews weren’t generally treated as queens in Hollywood — it teems with them (although today H’wood can say anything it wants about Jews, even Christians. You can tell this was an old movie.) What that character did however in the film was to help make Detroit cop Eddie Murphy, the negro comedian, feel even more alien in L.A. than he otherwise would have.
xxx/ellauri304.html on line 519: Heroes have their Achilles heels. The most honest president of the U.S. cheats on the golf course; that is what makes people real. The late Robert Parker’s Spenser character was interesting. He was a yuppie. He ran, he lifted weights, he liked to cook, he liked unimposing little wines with sardonic personalities, he pretended he didn’t care about clothes but somehow always managed to wear the same basic uniform;, he lived with a woman, Susan the insufferable, who could psycho-babble Jay-Z into impotence. But the characterization hook was that Spenser spent his life being a private eye and shooting people, which was totally alien to the character’s nature. That started to round him out and make him real. Without that hard edge, he’d have been just another fan of Barry Manilow.
xxx/ellauri304.html on line 556: “While in Japan, Miles meets the Yakuza chieftain, the aging Nagoya, and learns that, by blood, he is truly a member of this crime family. But Nagoya’s assistant and heir, the street warrior Sato, also of mixed blood, tries to drive Miles away because the young American and Sato’s woman, Lady Tomiko, are clearly falling in love. Yet Miles eventually wins over the Yakuza men and Sato is among the group that returns with Miles to New York to slowly, individually, bloodily tear apart the DeSanto Mafia crime family.”
xxx/ellauri304.html on line 560: “In New York, the DeSanto crime family is dead or in jail. Miles’ parents in New York are safe from Mafia reprisal. The Yakuza assassins are ready to return to Japan, but Miles has decided that the life of a buttered-bun Wall Street lawyer is no longer for him. He bids his family goodbye and returns to the Japanese home of Yakuza chieftain Nagoya. It is time for Nagoya to pass on the leadership of the criminal clan and his choice is his faithful assistant, Sato. But Sato declines the ceremonial cup and instead stands beside Miles and calls him ‘Someone whom the gods have sent from across the sea to lead you to tomorrow.’ And then he bows to Miles, the new leader.
xxx/ellauri304.html on line 571: Basically, I’m not a big fan of Raymond Chandler's Big Sleep. Well, why pussyfoot around? Actually I think the book is stupid; however, Raymond Chandler is a particular favorite of artsy-fartsy mystery readers and critics and this rather bizarre genre mystery featuring the private eye Philip Marlowe is often ranked as one of the 100 best novels of all time. I just don't see why, I think my Remo Vanha Vainooja is 10x more fascinating.
xxx/ellauri304.html on line 586: Theodore Herman Albert Dreiser (/ˈdraɪsər, -zər/;[1] August 27, 1871 – December 28, 1945), born from krauts, became an American novelist and journalist of the naturalist school. His novels often featured main characters who succeeded at their objectives despite a lack of a firm moral code, and literary situations that more closely resemble studies of nature than tales of choice and agency. Dreiser's best known novels include Sister Carrie (1900) and An American Tragedy (1925).
xxx/ellauri304.html on line 596: Status objects. An essay by Tom Wolfe (Bonfire of the Vanities) put this in my head some years ago. A certain kind of person wants to wear shirts that have little alligators on them and another totally different type of person perhaps wants to have a statue of a black jockey on his lawn…or a pink flamingo. My late loving mother, a paragon of taste, once moved into our guest house and put painted plywood cutouts of the backviews of two people, bending over as if planting something in the yard. Naturally, butt cracks were visible because they were the whole point of this architectural and horticultural display. Since my house then was a mansion and a national historic site, I suggested that my mother take her plywood cutouts off the front lawn and put them in her backyard where nobody could see her butt. (I am a long time out of Alabama.)
xxx/ellauri304.html on line 598: Those things are all status objects. Here’s another: a guy rents a room in a sleazy hotel; it is a hovel in a dump. The floor of the room is littered with racing forms. Those are status objects and tell you something about the occupant. Or maybe the newspapers are neatly stacked against the wall and, instead of the racing form, they are copies of the Wall Street Journal with many stories circled by magic marker. Those are also status objects but should give you quite a different picture of the room’s occupant. Tattoos today are status objects; so too is a lack of tattoos. They illuminate character sometimes. And just as often an absence of intelligence. Its known as product placement on video. Rei Shimura has a lot of it.
xxx/ellauri304.html on line 610: Dialogue is the easiest, fastest and best way to involve your readers with your subject, your story, your characters, your writing. The fanciest long description of the snow storm slowly cresting the nearby mountain may indeed be beautiful writing but meh, who cares? My advice: leave out the nature shit and get back to the real world; give us this instead:
xxx/ellauri304.html on line 615: Bet you'd like read the next turn. Sorry I couldn't think of something. Sounds like it's heading toward a slap, in the face or on the butt, who knows. If Edgar says, “Damn, I feel miserable,” I am quite certain that carries more intellectual and psychological heft than you writer, penning “Edgar felt miserable.”
xxx/ellauri304.html on line 647: I am proud that I never got to be as much as mediocre. Perfect is the enemy of good. (Oh, shut up, liberal, Who asked you?) I also worked with Clint on Lala land. It was great, and so was Clint. Steps is a book by a Polish-American writer Jerzy Kosiński (1933-1991, nee Lewinkopff, luopio, vsta 1957 loikkari), released in 1968 by Random House. The work comprises scores of loosely connected vignettes or short stories, which explore themes of social control and alienation by depicting scenes rich in erotic and violent motives. It was no longer recognized by any literary agent in the eighties. Random House turned it down with a form rejection letter. Well maybe it was a piece of shit to start with.
xxx/ellauri304.html on line 703: Andropov ei halunnut kuolla turhaan ja tappoi Francesin. Elämän kallisarvoisuus tekee arvokkaaxi työmme, joka on elämän tuhoamista, tiivisti Yoda kerraten redundantisti darwinismia.
xxx/ellauri305.html on line 15: font-family: 'UnifrakturMaguntia';
xxx/ellauri305.html on line 16: src: url(http://grapson.com/fonts/UnifrakturMaguntia.ttf);
xxx/ellauri305.html on line 68: Koska Clyde ei onnistunut hankkimaan aborttia Robertalle, hän antaa hänelle vain turhaa apua elinkustannuksissa, kun hänen suhteensa Sondraan kypsyy. Kun Roberta uhkaa paljastaa suhteensa Clyden kanssa, ellei tämä mene naimisiin hänen kanssaan, hän aikoo murhata hänet hukkumalla heidän veneileessään. Hän oli lukenut paikallislehden raportin veneonnettomuudesta.
xxx/ellauri305.html on line 83:
xxx/ellauri305.html on line 123: Libanonissa, Israelissa, Jordaniassa, Syyriassa ja Palestiinassa suolaisia ja jäähdytettyjä lupiinipapuja kutsutaan turmusiksi, ja ne tarjoillaan alku- ja välipalana. Syökööt niitä kunnes tukehtuvat.
xxx/ellauri305.html on line 205: ja porhojen ja muiden turhien julkkisten ruskeakielinen pyllynnuolija.
xxx/ellauri305.html on line 241: ture.com/wp-content/uploads/2015/11/nude-girl-with-samurai-sword.jpg" height="200px" />
xxx/ellauri305.html on line 261: Kaikki muslimit ovat Allahin asialla. Ariel pääsi Karmela Belinkin housuihin vasta vuoden yritettyään, kapisella vaahtomuovipatjalla pani nuohoten sitä talon kellarissa Karmelan huokuessa hänen korvaansa. Itikat suosivat puuskuttavia. Vuonna 1984 Bélinki esitti Helsingin yliopistossa väitöskirjaksi englanninkielisen tutkimuksen naisasialiikkeen historiasta. Tutkimus sai painoluvan, mutta väitöstilaisuudessa molemmat vastaväittäjät ehdottivat sen hylkäämistä. Tapausta puitiin myöhemmin muun muassa väittelijän oikeusturvan kannalta. Bélinki väitteli myöhemmin tanskalaisessa Knightsbridgen yliopistossa. Knightsbridgen yliopiston tutkintoja ei tunnusteta edes Tanskassa. Tanskan korkeakoulu- ja tiedeministeriö kielsi Knightsbridgeltä "university"-nimikkeen käytön vuonna 2010. Bélinki toimi 1980-luvun alussa Helsingin kaupunginvaltuustossa aluksi rannikkoruozalaisten kääpiöpuolueen ryhmässä, mutta siirtyi 1980 kesken kauden kokoomuksen valtuustoryhmään. Julkaisuja: Shylock i Finland: judarna och Finlands litteratur 1900-1970. Åbo Akademi 2000. Karmela on Pikin ikätoveri, varmaan jo puuskuttaakin ja pilkkii sohvalla.
xxx/ellauri305.html on line 281: Ariel on fiktiivinen hahmo Walt Disney Picturesin 28. animaatioelokuvassa Pieni merenneito. Ariel tarjoaa erinomaisen valikoiman pesujauheita, nesteitä, söpöjä tisuja, posliinigenitaaleja, geelejä ja PODSeja.
xxx/ellauri305.html on line 305: Juutalaisen perinteen mukaan Toora sisältää 613 käskyä (heprea : תרי״ג מצוות, latinaisin kirjasimin : taryag mitzvot). Tämä perinne kirjataan ensimmäisen kerran 3. vuosisadalla jKr., kun rabbi Simlai mainitsi sen saarnassa, joka on tallennettu Talmud Makkot 23b. Muita klassisia viisaita, joilla on tämä näkemys, ovat rabbi Simeon ben Azzai ja rabbi Eleazar ben Yose Galilealainen. Sitä lainataan Midrash Shemot Rabbah 33:7:ssä,Bamidbar Rabbah 13:15–16; 18:21 ja Talmud Yevamot 47b. 613 käskyä sisältävät "positiiviset käskyt" suorittaa teko (mitzvot aseh) ja "negatiiviset käskyt" pidättäytyä teosta (mitzvot lo taaseh). Kieltojen numero 365 on sama kuin aurinkovuoden päivien lukumäärä, ja positiivisten käskyjen numero 248 liittyy ihmiskehon luiden ja tuttujen jo mainittujen turpoavien ja kostuvien/ kovettuvien elinten lukumäärään.
xxx/ellauri305.html on line 372: Esim. 20:7 — Älä ota Jumalan Nimeä turhaan — Jemeniläinen→ Ex. 20:6
xxx/ellauri305.html on line 1128: Num. 35:25 – Tuomioistuimen on lähetettävä tahaton murhaaja turvakaupunkiin
xxx/ellauri305.html on line 1132: Num. 35:32 – Ei hyväksyä rahanpalautusta sen sijaan, että heidät lähetettäisiin turvakaupunkiin
xxx/ellauri305.html on line 1344: Deut. 19:3 — Nimeä turvakaupungit ja valmistele pääsyreitit
xxx/ellauri305.html on line 1446: Deut. 23:16 - Ei tehdä vääryyttä orjalle, joka on tullut Israeliin turvaan
xxx/ellauri306.html on line 16: font-family: 'UnifrakturMaguntia';
xxx/ellauri306.html on line 17: src: url(http://grapson.com/fonts/UnifrakturMaguntia.ttf);
xxx/ellauri306.html on line 64: Peter Schwartzeja on joka lähtöön, joku niistä pääsi juuri tiilenpäitä lukemaankin Trumpin Capitoliumin ryöstöretkestä. Mutta tuskin tämä, tuppikullimaisen karvaton Kristiina-tädin ikäinen Peter Schwartz (writer). Eikä tuokaan partasuinen futuristi, sionisti Peter Schwartz joka pelkää arabien ajavan juutalaiset mereen. Eikä Peter Schwartz, kardiologi. Mutta ne on kaikki juutalaisia! Ja varmaan kaikki vitun oikeistolaisia.
xxx/ellauri306.html on line 99: Apinalauma jolla ei ole moraalia muuttuu rähinöiväxi joukkioxi. Meillä moraali on altruismi. Altruismi peukuttaa charityä ja turvaverkkoja eli pakottaa meidät vaurastuneet uhrautumaan tunareiden hyväxi.
xxx/ellauri306.html on line 101: Heti ekoissa kappaleissa lähtee longixi. Peterillä ei ole mitään mielenkiintoa premissoida tilanne, se lähtee lapasesta kuin kummelien mopo. Jopa lälly Jeesus (ja Bar Hillel) kehotti rakastamaan izeään yhtä paljon kuin lähimmäistä. Ei toisten tarpeita tarvi laittaa omien edelle, vaan rinnalle. Uhrautuminen on supererogatorista, hienoa mutta vapaaehtoista. Yleensä siihen ei ryhdytä ilman eri palkintoa: oman ituradan puolesta tai muun kuolemattomuuden toivossa. Veronmaxu muiden mukana ei vittu ole mitään uhrautumista.
xxx/ellauri306.html on line 119: Liikemiesten ahneuden seurauksena tuotteet ovat ylihintaisia ja turhia.
xxx/ellauri306.html on line 128: Miten Amerikka voikaan olla näin perseestä? Se on aivan hirveä mielisairaala, juuri sellainen The Asylum kuin Douglas Adamsin kodin ulkopuolella. Tarvizet ize rahasi "tulevaisuutesi valmisteluun" ja "säilyttämään turvallisuudentunteesi", onhan sulla "ymmärrettävä halu kilpailla". Tasa-arvo on vihamielistä, pelkkää kateutta. Että tällästä.
xxx/ellauri306.html on line 145: Mitäs sitten valkopestään izekkyys? Siihen riittää ettei "ryövää" muilta vaan tuottaa (ja vaihtaa) asioita joita ize arvostaa, muista viis. Coureur de bois pystymezässä squawn turkis tapissa, postinkantaja joka ahertaa nälkäpalkkansa eteen, opiskelija joka "juhlimisen" sijasta "keskittyy lukuihinsa" (mulla on muuten paikallisradion toimittajan paperit nim. MA Syrakuusan yliopistosta New Yorkista, jonka alumiineja, tiedekuntaa ja tytäryhtiöitä ovat kaikki Yhdysvaltain 46 presidenttiä ml Joe Biden, kolme nobelistia, yksi Fields-mitalisti, 36 olympiamitalistia, kolmetoista Pulitzer-palkinnon saajaa, lukuisia Oscar-voittajia, kaksi Rhodes Scholaria, viisi Marshall Scholaria, USA:n kaikki kuvernöörit sekä Yhdysvaltain senaatin ja edustajainhuoneen jäsenet. Eli revi siitä hei kaverit!), urheilija joka harjoittelee sinnikkäästi tullaxeen miljonäärixi, kexijä joka haluaa tulla rikkaaxi, taiteilija joka keskittyy työhönsä vaatimatta apurahoja, kaikki ovat esimerkkejä hyvästä izekkyydestä. Tästä näkee jo mistä olkiukosta on kysymys. Kazotaan vaikka sanakirjasta:
xxx/ellauri306.html on line 161: Sellaiset ovat markkinat ja huomenna isot toripäivät. Surkimuksia turpiin, se on nykyajan sankariteko. Niin että jos vaikkapa mutantit ninjakilpikonnat ja rotta Tikku sattuisivat tähän nyt hyviään tekemään, heidän olisi tykkänään käännettävä kelkkansa. Ei enää köyhien hyysäämistä! Päinvastoin, puukko hampaissa kimppuun ja nylkemään neitoselta viimeistäkin ihokasta ja täyttämään sen kukkaroa iloisten puolikuoriveikkojen cumilla. For the TV show, TMNT creator Peter Laird decided to give each Turtle a different color to make it easier to tell them apart: Leonardo has a blue bandana, Raphael a red bandana, Donatello a purple bandana and Michelangelo an orange bandana. Kilpurit pelaa Aprilin kanssa räsypokkaa ja April häviää.
xxx/ellauri306.html on line 164: tures.hentai-foundry.com/f/Freako/416700/Freako-416700-April_Month_-_Well_Done_My_Sons.jpg" height="300px" />
xxx/ellauri306.html on line 165: tures.hentai-foundry.com/f/Freako/501767/Freako-501767-April_Month_-_The_Tunnel_of_Love.jpg" height="300px" />
xxx/ellauri306.html on line 181: Persiuksen opettajat Cornutus ja Caesius Bassus julkaisivat hänen varhaisen kuolemansa jälkeen Persiuksen ainoan teoksen, Saturae. Teos koostuu kuudesta satiirista, joissa Persius arvostelee aikansa kirjallista muotia ja yleistä rappiota. Persius käyttää runoissaan taitavasti sarkasmia ja kekseliäitä kielikuvia, ja roomalaisen satiirin perinteitä noudattaen runojen lopussa on aina moraalinen opetus. Teos oli suuressa suosiossa keskiajalla.
xxx/ellauri306.html on line 192: Peccat et haec, peccat, vitio tamen utitur. Tämä tekee syntiä, hiän tekee syntiä, mutta hyötyy niistä.
xxx/ellauri306.html on line 213: kunniaksi. Ranskalaiset turkiskauppiaat perustivat kaupan koko New Yorkin alueelle
xxx/ellauri306.html on line 225: hänen tutkimusmatkansa, alkuperäiskansojen keskuudessa kokemastaan sosiaalisesta noususta amerikkalaisena varhaisen nykyajan ihmisenä, jolle henkilökohtainen kunnia oli tärkeä arvo, että työelämän tekijänä, kauppiaana, joka osallistuu aikakauden kaupallisiin projekteihin. Radissonin elämää ja kirjoituksia on tulkittu monista eri näkökulmista. Monet ranskalaiset kanadalaiset 1900-luvulle asti hyväksyivät hänen ranskalaisten aikalaistensa tuomion, että hän oli Ranskan petturi. Coureur des bois ( ranska: [kuʁœʁ de bwɑ] ; l. '"metsän juoksija"') tai coureur de bois ( ranska: [kuʁœʁ də bwɑ] ; monikko: coureurs de(s) bois ) oli itsenäinen yrittäjä Kanadalainen ranskalainen kauppias, joka matkusti Uudessa Ranskassa ja Pohjois-Amerikan sisäosissa, yleensä käydäkseen kauppaa ensimmäisen kansakunnan kansojen kanssa vaihtamalla erilaisia eurooppalaisia esineitä kuten lasihelmiä turkixiin ja turkista tappiin.
xxx/ellauri306.html on line 242: Century Motor Vehicle Company ; Smith Corona -yhtiö; ja Craftsman Workshops,
xxx/ellauri306.html on line 409: Perinteisen tarinan mukaan gootit asuivat ajanlaskun alussa Veiksel-joen suulla nykyisen Puolan pohjoisrannikolla. Gootit eivät välttämättä olleet mikään etnisesti, kielellisesti tai kulttuurisesti yhtenäinen kansa, vaan kokoelma erilaisia keskenään liittoutuneita ja gootti-identiteetin (Nemi ja Miki Liukkos-look: mustat kuteet, vahvat meikit, kromikoristeiset nahkavetimet, synkkä ilme, raskasmetallimusa) omaksuneita väestöaineksia. Goottien joukossa saattoi germaanien ohella olla slaavilaista, iraanista, roomalaista tai muuta suspektia matualkuperää olevia ryhmiä. Nyziellä ainakin on vitusti turkkilaisia. Varsinaisesti gootit astuivat länsipaskaan antiikin ajan kirjallisten lähteiden mukaan 200-luvulla, jolloin he asuivat Kaakkois-Euroopassa ja Mustanmeren pohjoispuolella. Sen jälkeen heidän vaiheitaan voidaan seurata aina 500-luvulle asti, visigooteiksi kutsutun ryhmän tapauksessa 700-luvulle. On kuitenkin kyseenalaista, kuinka paljon 500-luvun tai 700-luvun gooteilla oli kuteiden ja musan lisäxi yhteistä satoja vuosia aikaisemmin eläneiden goottien kanssa.
xxx/ellauri306.html on line 421: Skyytit jaetaan neljään pääryhmään: Mustanmeren skyytit; sarmaatit, jotka tulivat Kaspianmeren pohjoisrannikolta sekä Donin ja Volgan alueelta; Keski-Aasian aavikkoarojen skyytit (massagetae); sekä itäisen Keski-Aasian skyytit (sakā). Kaikkia ryhmiä yhdisti yhteinen soturinomadinen identiteetti, hallintotapa sekä pukeutumistyyli. Muodikkaasti skyyttisotureista oli 1/5 naisia. Nykyisin arvellaankin, että antiikin kreikkalaisten amatsonitarinat mahdollisesti pohjautuivat juuri skyyttinaissotureihin. Skyytit tunnetaan hautakummuistaan eli kurgaaneista. Skyyttien asutuxia ja hautakumpuja (kurgaaneja ) on Dneprin alajuoksun lähistöllä. Skyytit olivatkin siis ukrainalaisia? Haha. Kurgaanihypoteesin mukaan Ukraina on koko indoeurooppalaisen kielikunnan alkupesä. Gimbutas esitteli kurgaanikulttuurin ensimmäisen kerran vuonna 1956. Marija Gimbutas (liett. Marija Gimbutienė, 23. tammikuuta 1921 Vilna, Liettua – 2. helmikuuta 1994 Los Angeles, Yhdysvallat) oli liettualais-yhdysvaltalainen arkeologi. Hiän myös sijoitti kulttuurin Venäjän ja Ukrainan aroille. Haha LOL. Hiänen näkemystensä vastaanotto oli lievästi sanottuna ristiriitainen. Vitut ne oli ainakaan mitään kelttejä. Olisitko keltti ja ojentaisit suolaa.
xxx/ellauri306.html on line 427: Kun Cassiodorus kirjoitti goottien historian noin vuonna 550, hän antoi niiden nimille uuden ulottuvuuden, jota niillä ei ennen ollut. Ostrogootit hän tulkitsi itägooteiksi ja vesi-nimestä tuli visigootit eli länsigootit. Koska ostrogootit asustivat tuolloin Italiassa ja visigootit lännempänä Iberian niemimaalla, nimet jäivät käyttöön. Nykyisin yritetään kuitenkin välttää vääriksi tulkittuja nimiä länsigootit ja itägootit. Syy on takuulla geopoliittinen: länsiliitto pyrki poistamaan sanan "länsi" assosiaation pahoixi leimattuihin gootteihin. Parempi puhua vain "hyvis" gooteista. Vuonna 375 hunnit hyökkäsivät greuthungien kuningaskuntaan ja valloittivat sen. Kuningas Ermanarik teki epätoivoissaan itsemurhan, kun ei pystynyt vastustamaan valloittajia. Hunnit pakottivat myös tervingit pakenemaan asuinalueiltaan ja etsimään turvaa Tonavan eteläpuolelta, Rooman valtakunnan rajojen sisältä. Antiikin kirjoittajat mainitsevat juuri hunnivalloituksen syynä siihen, että gootit 370-luvulla alkoivat pyrkiä Rooman alueelle, mutta eräiden nykytutkijoiden mukaan se ei välttämättä ollut ainoa tai edes tärkein syy. Vaihtoehtoisina selityksinä on mainittu väestönkasvu, ilmastonmuutoxesta alkanut elinolojen heikentyminen goottien asuinalueilla ja siitä seurannut eri maturyhmien keskinäinen valtataistelu.
xxx/ellauri306.html on line 452: Attila on sankari monissa keskiaikaisissa eepoxissa, kuten Nibelungenliedissä, sekä erilaisissa Eddoissa ja saagoissa. Hunnien alkuperästä ja kielestä ei ole tietoa. Länkkäreistä ne oli jotain turkkilaisia, mutta ei välttämättä.
xxx/ellauri306.html on line 460: Hunit hyökkäsivät Tonavan varrella sijaitseviin kaupunkivaltioihin, kun taas vandaalit ( Geisericin johdolla ) valloittivat Länsi-Rooman provinssin Afrikassa ja sen pääkaupungin Karthagon. Huomaa kuinka länkkärit samastuvat roomalaisiin tässä. Hunneja kello yhdessä, vandaaleja naarmuttamassa autoja ja spreidaamassa seiniä kotinurkilla. Roomalaiset otti monta kertaa turpiinsa. Pyhä Hypatius vaikersi: murhia ja verenvuodatuksia tapahtui niin paljon, ettei kuolleita voitu laskea. Voi, sillä he ottivat vangiksi kirkkoja ja luostareita ja tappoivat munkkeja ja niiden neitosia suuria määriä.
xxx/ellauri306.html on line 474: Seuraavana päivänä, kun suuri osa aamusta oli kulunut, kuninkaalliset palvelijat epäilivät sairastamista ja murtautuivat suuren kohun jälkeen ovet sisään. Sieltä he löysivät Attilan kuoleman verenvuodon seurauksena, ilman haavoja, ja tytön, jonka kasvot alaspäin itkivät verhonsa alla. Sitten, kuten tuolle rodulle on tapana, repäisivät hiuksensa pois päästään ja tekivät heidän kasvonsa kauhistuksiksi syvin haavoin, jotta kuuluisaa soturia voitaisiin surettaa, ei naisellisen itkujen ja kyynelten, vaan ihmisten veren kautta. Lisäksi Attilan kuoleman yhteydessä tapahtui ihmeellinen asia. Sillä unessa joku jumala seisoi itä-Rooman keisarin Marcianuxen rinnalla, kun tämä oli huolestunut raivokkaasta vihollisestaan, ja näytti hänelle Attilan jousen, joka oli murtunut samana yönä, ikään kuin vihjatakseen hunnirodun olleen velkaa paljon tuolle aseelle. Tämän kertomuksen historioitsija Priscus sanoo hyväksyvänsä totuudenmukaisexi ilman todisteita. Sillä Attilan pidettiin niin kauheana suurille valtakunnille, että kilpailijoiden jumalat ilmoittivat hänen kuolemastaan kilpaileville hallitsijoille erityisenä siunauksena.
xxx/ellauri306.html on line 490: Hunien kuningas Magyar Feher Bor, jonka laumat eri heimoista ja liittolaisista ovat lakaiseneet pontisilla (ei Aasian) aroilla ja molemmissa Rooman valtakunnissa, kuolee jättäen valtaistuimen kahdelle pojalle. Sotaan ja nälkäisiin verisiin kampanjoihin kyllästynyt Bleda haluaa asettua rauhassa Rooman liittolaiseksi, hänen veljensä Attila uskoo vain miekan voimaan. (Puppua.) Roomalainen kenraali Aethius, joka tuntee hunnit hyvin entisten panttivankien vaihdon seurauksena, ei onnistu saamaan todellista rauhaa, mutta ostaa horjuvan, lupaamalla kaksinkertaisen kunnianosoituksen. Heikon keisari Valentinianuksen hovi, joka muutti Roomasta pohjoiseen Ravennaan, jossa todellinen hallitsija on keisarinna-äiti Galla Placidia, barbaarikuninkaan leski, kieltäytyy ehdoista ja vangitsee Aethiuksen, joka edelleen kieltäytyy ottamasta vällyerää Valentinianuksen pyllynruman sisaren Honorian kanssa. Kunnianhimoinen prinsessa tarjoaa nyt kätensä ja valtakunnan myötäjäiset Attilalle, juuri sitä mitä Bleda toivoi. Rauhaa halveksien Attila murhaa suositun Bledan metsästyksen aikana (palturia) ja taivuttelee laumoja marssimaan hänen kanssaan valtakuntaan. Vaikka tietämätön, peloissaan Valentinian voi vain surra lemmikkigepardiaan, Galla Placidia kuntouttaa Aethiuksen johtamaan epätoivoista puolustusta, mutta hyvinsyöneet kuntonsa laiminlyöneet legioonat ilman vakavia linnoituksia eivät ole vertaa hunnilaumoille, jotka eivät pelkää mitään, paitsi ehkä että taivas putoaa heidän päällensä, mukanaan salaperäinen kristittyjen jumala, hänen poikansa sekä hänen maallinen edustajansa, paavi Leo, adjutantteinaan P. Pietari ja P. Paavali....— KGF Vissers
xxx/ellauri306.html on line 495: Töräpään talossa asuu taikinanaamoja. Timo kovin kimpaantuu kun lunta tulee vielä vappuna. Eikun laihat lehmät lihoixi ja ylähuuli leivän päälle leikkeleexi. Timpan lyötyä 40 lehmää lihoixi ja yritettyä turhaan orttaa izensäkin alkaakin kevät. Lumi suli puli puli. Bugger it. Timppa kuolee ja sanoo Iisakki pojalle viimeisixi sanoixi: Kokoa omaisuutta, omaisuutta. Pieni Iisakki kuuntelee ja miettii. Hänen mieleensä muistuu, että Hurra, sen pienen mökin pahasuinen akka, on kysynyt jauhoja jotakin kappaa työn päähän ja isä on ähkäissyt: ei ole antaa. Paljotkin jauhot tarvitaan, ääntää Iisakki itsekseen muistamatta isäänsä. Ei ole antaa. Mitä? ärähtää isä. Opetteletko sinä ihmisten puheita, laiskureitten? Onko jauhoja mielestäsi paljon? Pitäisikö ne jakaa niille
xxx/ellauri306.html on line 501: Tästä Peter Schwartz (writer) olis tykännyt. Mistä Peter muuton luulee tietävänsä että Attila oli tunteiden heiteltävä raivopää? Hobbes oli oikeassa että jos 2 haluaa samaa asiaa jota ei voi jakaa kahtia syntyy konflikti. Mixikähän Silverfish luulee että haluaisin kaverixi jonkun jonka nimi on Sudikto Sikder? Yhtä vähän kuin haluaisin kaverin nimeltä Silverfish. Peterin mielestä oikeanlaatuinen izekkyys tuli ilmoille vasta Rozenbaumin akan perseestä. Alisa onnistui näät johtamaan oughtin isistä. Näin on siis näin täytyy olla. Paizi Alisa, ja Peter sen magnetofoonina, puhuu epädarwinistisesti organismista, kun jo pitkään on tiedetty että altruismi selittyy izekkäistä geeneistä. Organismi on pelkkä itiöemä, jonka tehtävä on jatkaa iturataa eteenpäin.
xxx/ellauri306.html on line 541: Jotenkin kummallisesti kaikki suuri kertoo omistajalleen vain ja ainoastaan tämän pienuudesta. Terassit luovat edellytyksiä, potentiaalia. Potentiaalista syntyy psykologista turvallisuudentunnetta. Joku haluaa hankkia isot lihakset, koska ei voi tietää, milloin täytyy nostaa jotain painavaa tai taltuttaa uhkaava tilanne. Itsekin hankin aikoinaan tehokkaan Anger Overin, koska raju kiihdytys vanhalla Lahden tiellä 60km nopeusrajoitusalueella rentouttaa keskushermostoani. Sitäkään ei voi ikinä tietää, millaiseen ohitustilanteeseen auton kanssa saattaa joutua Suomen tielainsäädännön puitteissa. Nettiyhteyden on hyvä olla tuhatmegainen, television seinän kokoinen.
xxx/ellauri306.html on line 566: Mitch on palkattu mafiosojen pöyhkeään veronkiertoyrityxeen Elvixen kotikaupungissa Memfixessä. FBI lähestyy Mitchiä. FBI paljastaa että yritys on Chicagon Morolton rikollisperheen toimihenkilö. Yrityksen perustaja Anthony Bendini oli vanhan miehen Morolton vävy. Hän perusti toimiston vuonna 1944, ja lähes puolen vuosisadan ajan toimisto on houkutellut vaatimattomista taustoista tulevia nuoria lakimiehiä lupaamalla arvovaltaa ja taloudellista turvaa. Vaikka Mitchin työ on tähän mennessä ollut laillista, kumppanit ja vanhemmat kumppanit ovat syvästi uppoutuneita massiiviseen veropetokseen ja rahapesulatoimintaan, joka muodostaa jopa 75 prosenttia yrityksen liiketoiminnasta.
xxx/ellauri306.html on line 578: Täytyypä kazoa mitä Mätien tomskujen tampiot tästä sanovat! Top critics: Cruise’s toothy heroics are ill-suited to moral complexity, but he is elevated by a stellar supporting cast... A summer genre movie for grown-ups. Too-long Grisham thriller is full of adult themes. Höh, montako panoa? Näytetäänkö muka kuinka se menee sinne? (Ilmeisesti noin 2, ei näytetä.) The Firm amusingly satirizes the New Traditionalist aspirations of today's young urban elite -- not so much the lifestyle itself as the illusion of utter security it represents. Alas, Tom Cruise is Tom Cruise, playing yet another variation of his screen image. A first-class thriller and thought-provoking morality play. Is this a thriller? You've never scene (sic) a 'suspense film' drag its heels so deplorably. Moderately entertaining... and a big step up from the book. No, the book moved at turbo speed. At two and a half hours, the movie crawls. Two-and-a-half hour movies -- jeez, there ought to be a law.
xxx/ellauri306.html on line 593: Käytämme myös sanaa semi, esimerkiksi jalkapalloturnauksen välierissä, puoliympyrässä tai paritalossa (eli se jakaa seinän toisen talon kanssa). Semi yksikkösanana on Yhdistyneessä kuningaskunnassa slangi jollekin, joka liittyy miehen yksityiselämään. Jos haluat täydellisen määritelmän, voit tarkistaa sen Urban Dictionary -sanakirjasta: Ei aivan erektio, mutta sinne menossa. "Kun näin Milla Jovovichin tissit, sain semin." Pääsin puoliveteeseen. Milla Jovovich (oik. Milica Jovović, ukr. Ми́лица «Мі́ла» Йо́вович, Mylytsa «Mila» Jovovytš; s. 17. joulukuuta 1975 Kiova, Neuvostoliitto) on ukrainalaissyntyinen yhdysvaltalainen malli, elokuvanäyttelijä ja laulaja. Hänet tunnetaan muun muassa Alicen roolista Resident Evil -elokuvasarjassa.
xxx/ellauri306.html on line 618: Kaipaan brittiläistä ruokaa. Saan joitain asioita osavaltioista, mutta joskus kaipaat asioita, joita et voi saada. Brittiläistä ruokaa kuvataan joskus miedoksi, kuulostaako herkulliselta? Mutta kehoni ei ole oikein sopeutunut amerikkalaiseen ruokaan, se saa minut usein vain turvotuksi. Asioiden ei tarvitse olla kirkkaanvärisiä tai täynnä lisäaineita tai sokeria ja jostain syystä en voi juoda maitoa täällä, mutta voin palata kotiin.
xxx/ellauri306.html on line 650: + CUT TO BATTLEMENTS. THE TAUNTER (MAN) turns to some others
xxx/ellauri307.html on line 16: font-family: 'UnifrakturMaguntia';
xxx/ellauri307.html on line 17: src: url(http://grapson.com/fonts/UnifrakturMaguntia.ttf);
xxx/ellauri307.html on line 45: Kaikista Disneyn prinsessoista on hentai-herutuskuvia. Se tuskin tuli Waltin porukoille yllätyxenä, studioillakin lienee vuodatettu muutakin kuin verta hikeä ja kyyneleitä niitä piirrellessä. Mutta kyllä harmittaa että monet on porsliineja sieltä! Eikai ne sunkaan ole sakkolihaa? No Pocahontaxella on sentään tukevasti turkkia, melkein yhtä tuuheaa kuin Estherillä.
xxx/ellauri307.html on line 51: Raija sai positiivisia arvosteluja länkkäreiltä kriitikoilta, jotka ylistivät animaatiota, naisten voimaannuttamista, käsityötaitoa, visuaalisuutta, toimintajaksoja, maailmanrakennusta, hahmoja ja pyöreäsilmäisiä pitkänenäisiä ääninäyttelijöitä, mutta kritisoivat sen Kaakkois-Aasian edustuksen puutetta näyttelijöissä ja anakronistista huumoria. Roimaa kulttuurista appropriaatiota Amerikan 60v sitten Agent Orangella polttamilta mailta. Nyt lienee turvallista viedä taas jenkkimeemejä niihin maisemiin, Disney laskeskeli.
xxx/ellauri307.html on line 151: Berdjajev aloitti opinnot Kiovan yliopistossa vuonna 1894. Hänestä tuli pian marxilainen. Vuonna 1898 hänet pidätettiin opiskelijamielenosoituksessa ja erotettiin yliopistosta. Vuonna 1904 Berdjajev muutti Pietariin. Siellä hän lopulta erkani marxilaisuudesta ja suuntautui kohti filosofiaa ja hengellisyyttä. Berdjajev ei hyväksynyt bolševikkihallintoa, koska se korosti valtiota yksilön vapauden sijasta. Berdjajev kirjoitti paljon muun muassa vapaudesta ja luovuudesta. Siis aivan turha julkkis tämäkin. Pyylevä shovinistisikailija, pää kuin petolinnun pesä.
xxx/ellauri307.html on line 329: Pian poliittinen vuorovesi kääntyi jälleen (eli bolshevikit tuli jäädäxeen, valkokenraalit otti turpaansa). Elizaveta, Daniil, Gaiana ja Elizavetan äiti Sophia pakenivat maasta. Elizaveta oli raskaana toisen lapsensa kanssa. He matkustivat ensin Georgiaan (jossa hänen poikansa Juri syntyi) ja sitten Jugoslaviaan ( jossa hänen tyttärensä Anastasia syntyi). Lopulta he saapuivat Pariisiin vuonna 1923. Pian Elizaveta omistautui teologisille opinnoille ja sosiaalityölle. Vuonna 1926 Anastasia kuoli influenssaan. Gaiana lähetettiin Belgiaan sisäoppilaitokseen. Pian Daniilin ja Elizavetan avioliitto hajosi. Juri päätyi asumaan Daniilin luo, ja Elizaveta muutti Pariisin keskustaan työskennelläkseen suoremmin niiden kanssa, jotka sitä eniten tarvitsivat, ei siis omien lastensa.
xxx/ellauri307.html on line 357: Lurmel-kadun hostellissa järjestettiin Pyhän Jumalansynnyttäjän esirukouskirkko ja psalmistikurssit sekä talvesta 1936-1937 lähetyssaarnaajien kursseja. 27. syyskuuta 1935 nunna Marian aloitteesta perustettiin hyväntekeväisyys-, kulttuuri- ja koulutusyhdistys "Ortodoksinen asia", johon kuuluivat Nikolai Berdjajev, Sergei Bulgakov, Georgi Fedotov, ja Konstantin Mochulsky. Konsta oli Doston virallinen elämäkerturi. Georgy Petrovich Fedotov oli venäläinen uskonnollinen filosofi, historioitsija, esseisti, monien ortodoksista kulttuuria koskevien kirjojen kirjoittaja, jota jotkut pitävät venäläisen "teologisen kulturologian" perustajana, whatever that may be. Sergei Nikolajevitš Bulgakov oli venäläinen ortodoksinen teologi, pappi, filosofi ja taloustieteilijä. Ortodoksinen kirjailija ja tutkija David Bentley Hart on sanonut, että Bulgakov oli "1900-luvun suurin systemaattinen teologi". Sergei oli myös iso takinkääntäjä idealismista marxismiin ja takaisin. Isä Sergeillä ja äiti Marialla ei ollut yhteisiä jälkeläisiä vaikka asioivat usein pussauskopissa.
xxx/ellauri307.html on line 469: runkkaa.com. Masturbate in your toilet Annan nakukuvalla. Saat halvalla!
xxx/ellauri307.html on line 547:
xxx/ellauri307.html on line 644: Janet Evanovich horoskooppi on Härkä. Härän päivämäärät ovat 20. huhtikuuta - 20. toukokuuta. Härkä-horoskoopin alla syntyneet ihmiset ovat usein uskomattoman omistautuneita, luotettavia ja luotettavia. Ennen kaikkea he arvostavat turvallisuuden ja vakauden tunnetta. Heillä on tapana olla vakaa, määrätietoinen, sitkeä, kestävä, sitkeä, luotettava ja kärsivällinen. He voivat kuitenkin olla materialistisia, muutosta vastustavia, lempeitä, omistushaluisia ja itsepäisiä. Janet Evanovich syntyi vuohen vuonna. Ihmiset, joilla on kiinalainen horoskooppivuohi, ovat helliä, kohteliaita, lapsellisia, älykkäitä ja hyväsydämisiä. Heillä on erityinen herkkyys taiteelle ja kauneudelle ja erityinen rakkaus hiljaiseen elämään. Heidän vahvuutensa ovat lempeä, pehmeäsydäminen, huomaavainen, houkutteleva, ahkera ja sinnikäs. Mutta he voivat myös olla päättämättömiä, arkoja, turhamaisia, pessimistisiä, mielialaisia ja heikkotahtoisia. Heidän onnennumeronsa ovat 3, 4, 9 ja onnenvärit ovat vihreä, punainen, violetti.
xxx/ellauri307.html on line 663:
xxx/ellauri307.html on line 741: Danilla oli surkea muusikonura länsirannikolla jota nöyrä, sittemmin eroprosessissa kusetettu vaimo Blythe koitti turhaan buustata. Brown and his wife Blythe moved to Rye, New Hampshire in 1993, samana vuonna jolloin ize sain karkoituxen Kouvolaan. Brown became an English teacher at his alma mater Phillips Exeter, and gave Spanish classes to 6th, 7th, and 8th graders at Lincoln Akerman School, a small school for K–8th grade with about 250 students, in Hampton Falls. Aikamoinen mahalasku tuli Danille(kin). While on vacation in Tahiti in 1993, Brown read Sidney Sheldon's (n.h.) novel The Doomsday Conspiracy, and was inspired to become a writer of thrillers. He started work on Digital Fortress, setting much of it in Seville, where he had studied in 1985. He also co-wrote a humor book with his wife, 187 Men to Avoid: A Survival Guide for the Romantically Frustrated Woman, under the pseudonym "Danielle Brown". Brown's first three novels had little success, with fewer than 10,000 copies in each of their first printings. His fourth novel, The Da Vinci Code, became a bestseller, going to the top of the New York Times Best Seller list during its first week of release in 2003. It is one of the most popular books of all time, with 81 million copies sold worldwide as of 2009. Its success has helped push sales of Brown's earlier flops. Brown's prose style has been criticized as clumsy, to say the least. The Da Vinci Code committed style and word choice blunders in almost every paragraph. Recurring elements that Brown prefers to incorporate into his novels include a simple hero pulled out of their familiar setting and thrust into a new one with which they are unfamiliar, an attractive female sidekick/love interest, foreign travel, imminent danger from a pursuing villain, antagonists who have a disability or genetic disorder, and a 24-hour time frame in which the story takes place.
xxx/ellauri307.html on line 744: Benjy DeMott -vainaa "saw as three pervasive social myths: the assumption, held by many Americans, that we live in a classless society; the promise, held out by movies and television, that individual friendships between blacks and whites can vanquish racism all by themselves; and the images of women, ubiquitous in popular culture, that render them almost indistinguishable from men." He opined that movements of the lower classes have a tendency to 'go awry.' Benjamin Haile DeMott was born on June 2, 1924, in Rockville Centre, N.Y.; his father was a carpenter, his mother a faith healer. He joined the Amherst faculty in 1951 and earned a Ph.D. in English literature from Harvard two years later. He observed that a tenet of national faith in America had been that "goodness equals laughter, that humour can banish crisis, that if you pack up your troubles and smile, horror will take to the caves". Critical response to Mr. DeMott's work was divided. His detractors saw his pop-culture references as forced efforts to look au courant.
xxx/ellauri307.html on line 781: Suomessa kansallisena turvallisuusviranomaisena (National Security Authority, NSA) toimii ulkoministeriö, joka ohjaa kansallista toimintaa ja vastaa muun muassa kansainvälisten tietoturvallisuussopimusten valmistelusta. Sen johtajana toimii tällä haavaa kakkakökkäre Elina Valtonen, jonka dippatyö koski panssarivaunujen ryhmittelyä.
xxx/ellauri307.html on line 801: Euroopan kalatalousrahasto rahoittaa oikeudellista puolustusta tuomioistuimessa, esittelee amicus curiae -alustoja, puolustaa yksilöitä ja uutta teknologiaa väärinkäytöksiltä pitämiltä oikeudellisilta uhkilta, pyrkii paljastamaan hallituksen väärinkäytökset, antaa ohjeita hallitukselle ja tuomioistuimille, järjestää poliittisia toimia ja joukkopostituksia, tukee joitakin uusia tekniikoita, joiden se uskoo säilyttävän henkilökohtaisia vapauksia ja online-kansalaisvapauksia, ylläpitää tietokantaa ja verkkosivustoja asiaan liittyvistä uutisista ja tiedoista, valvovan ja haastaa mahdollista lainsäädäntöä, jonka se uskoo loukkaavan henkilövapauksia ja kohtuullista käyttöä ja pyytää luetteloa patenteista, joita se pitää väärinkäytöksinä tarkoituksenaan kukistaa viranomaiset, joita se pitää turhina. Barlow katsoi, että: "FBI:n ja salaisen palvelun toimet olivat merkkejä kasvavasta sosiaalisesta kriisistä: Future Shockista. Amerikka oli astumassa tiedon aikakauteen ilman lakeja tai edes metaforia itse tiedon asianmukaisesta suojaamisesta ja välittämisestä." Vaikka puhelut olivat lainsäädännöllä suojattuja, digitaaliset sähköpostit olivat varhainen käsite, eikä niiden katsottu kuuluvan yksityisyyden suojaan.
xxx/ellauri307.html on line 815: Eräs Bernsteinin vetoomustuomioistuimen päätöksessä mainittu ulkoministeriön virkamies sanoi, että Snufflen kaltaisten ohjelmistojen leviäminen helpottaisi ulkomaisten tiedustelulähteiden pitämään tärkeät kansallisen turvallisuuden tiedot poissa Yhdysvaltojen käsistä.
xxx/ellauri307.html on line 817: Selkeästi Don Ruskea keitti kokoon kirjansa näistä kalatalousrahaston tapauksista. Don dissaa kautta linjan pahasti kalatalousrahastoa ja proffia ja kannustaa viranomaisten ja yritysten diktatuuria. Trevor oli hiukan pettynyt Susanin "epsanjanopettajaan" ("hän on professori!" koittaa Susan turhaan parannella). Susanin eväillä olisi pitänyt pystyä parempaan.
xxx/ellauri307.html on line 930: James Pattersonin vaimo Susan on myös ansioitunut kynäilijä. Parin parturikulut pysyvät pieninä.
xxx/ellauri312.html on line 6: @font-face { font-family: 'UnifrakturMaguntia'; src:
xxx/ellauri312.html on line 7: url(http://grapson.com/fonts/UnifrakturMaguntia.ttf);
xxx/ellauri312.html on line 34: MEREN pohjasta saadut fos--siilit osoittavat, että sata miljoonaa vuotta sitten hummeri näytti aivan samanlaiselta kuin nykyäänkin yhtä hurjalta kuin rohkean pilapiirtäjän mielikuvi-tuksellinen luomus. Kitiinipanssaris-saan, ohuine raajoineen ja uhkaavan näköisine saksineen hummeri, latina-laiselta nimeltään Homarus, tuo mie-leen (ainakin näin amerikkalaiselle) jättiläiskokoisen torakan, jolla on eturaajoina kaksi putkipihtiä. :D Mutta eriskummallisen ulkonäkönsä ansios-ta hummeri on säilynyt hengissä ko-konaisia maailmankausia vihamieli-sessä vedenalaisessa ympäristössään ja samalla se on säilyttänyt ainoalaa-tuisen omaperäisyytensä ruman, kauhistuttavan, omituisen olemuk-sensa.
xxx/ellauri312.html on line 109: Samtidigt upprätthåller bostadsbyggandets inbromsning bostadsbristen, i synnerhet i Stockholmsområdet, vilket dämpar prisnedgången. Trots de dystrare konjunkturerna bedömer bland andra Nordea alltjämt de svenska hushållens räntebetalningsförmåga som god.
xxx/ellauri312.html on line 138: On havaittu, että sosiaalisen median kauneussuodattimet korostavat yleensä eurokeskeisiä piirteitä, kuten vaaleammat silmät, pienempi nenä ja punoittavat posket. Näiden suodattimien on dokumentoitu lisäävän sosiaalisen median käyttäjien kehonkuvan turvattomuuden ja kärsättömyyden tunteita, joita joskus kutsutaan "suodatindysmorfiaksi". Tämä suuntaus on saanut jotkut hakeutumaan plastiikkakirurgiaan saadakseen itsensä näyttämään siltä, miltä he näyttävät sosiaalisen median suodattimissa.
xxx/ellauri312.html on line 143: Esim brassi "influensseri" Brenda Alves näyttää tiktokissa aika ikäväluonteiselta perseeltä per naturale, mutta filtterillä siitä tulee melkoinen namupala.
xxx/ellauri312.html on line 175: Koillisen aluepäämajan Apple-kalentereihin on huolella merkitty tulevat maaseuturetket
xxx/ellauri312.html on line 205: Teoria on seuraava: Infinite Jest on Wallacen yritys ilmentää ja dramatisoida vallankumouksellista fiktiota, jota hän vaati esseessään "E Unibus Pluram: Television and US Fiction". (Vittu et toi Sikiökin oli sivistymätön: "Unibus"? "pluram"? HAHAHA. Jätkä ei osaa latinasta edes alkeita. Koitin lukea Sikiön ao. prujua mutta se oli loputtoman pitkästyttävä.) Tyyli on sellainen, jossa uusi vilpittömyys kumoaa ironisen ironisuuden, joka on 1900-luvun loppua kohden kovertanut nykyisen fiktion. Wallace yritti kirjoittaa vastalääkettä kyynisyydelle, joka oli valloittanut ja surullittanut niin paljon amerikkalaista kulttuuria hänen elinaikanaan. Hän yritti luoda viihdettä, joka saisi meidät puhumaan isänmaallista potaskaa uudelleen. On jo aika unohtaa Vietnamin turpiinotto, sitäpaizi rättipäistä saa helpommin mureketta, kun niillä ei ole niitä viidakoita missä kykkiä. Lisäksi lukuisia kirjailijoita on kuvattu New Sincerity -liikkeen myötävaikuttajiksi, mukaan lukien Jonathan Franzen, Zadie Smith, Dave Eggers (n.h.), Stephen Graham Jones (n.h.), ja Michael Chabon (n.h.). Ei kun suuri narratiivi takas kunniaan!
xxx/ellauri312.html on line 211: "Strategisen viestinnän konsortio" pitää webisivustoa suurista kertomuxista. Se perustettiin vuonna 2005 soveltamaan viestintätutkimusta terrorismin torjuntaan, kansallisen turvallisuuden edistämiseen ja julkiseen diplomatiaan maailmanlaajuisesti.
xxx/ellauri312.html on line 222: Amerikkalaiset uskovat selviävänsä joka pälkähästä dollareilla. Ja varsin usein selviävätkin. Kaikella on hintansa vaikka isoäidillä tai punkkarien vespalla. Mixihän tyhmä Don ei vaivautunut tarkistamaan typeriä sananselityxiään? Ehkä rouva Ruskean piti tehdä se muttei jaxanut. Siitäkin pälkähästä Don selvisi dollareilla. Fuck off und die. Ken Halelle tuli tarjotessa Susanille letkutofua harmillinen manuaalinen lopetus. Hale oli ällöttävä ja ylimielinen muttei maanpetturi. Ne ovat huisisti vielä ällöttävämpiä. Esim läski sakemanni Kastehelmen pukilla. Sivuhenkilöitä listitään ihan liukuhihnalta. Miehet eivät kuuntele läpikuultavapuseroista Susania ollenkaan. Ize asiassa ne haluaisivat tuikata sitä vain herkkuhaarukkaan tai tukkia sen suuren suun halkihuulisella terolla.
xxx/ellauri312.html on line 243: teemoja, yksilöiden yksityisten tietojen kulkua ja turvallisuutta sekä
xxx/ellauri312.html on line 247: kansallisen turvallisuusviraston jäsenet kohtaavat koodinpalan, jota TRANSLTR ei
xxx/ellauri312.html on line 331: River Tam oli tohtori Simon Tamin teini-ikäinen sisar. Molemmat turvautuivat Malcolm Reynoldsin Firefly - luokan kuljetusalukseen, joka tunnetaan nimellä Serenity. Häntä pidetään ihmelapsena, älykkäänä yli 10-vuotiaana ja urheilullisesti lahjakkaana. Tohtori Mathiasin intensiivisen kokeilun jälkeen parlamentin – Alliancen hallitsevan elimen – toimesta River muutettiin osittain henkisesti epävakaaksi psyykkiseksi aseeksi, joka oli tarkoitettu salaiseen valtion käyttöön. Hänen veljensä Simon pelasti hänet kalliilla kustannuksilla, mutta useat Alliancen agentit, pääasiassa Lawrence Dobson, kaksi sinikäsineistä miestä, seurasivat häntä hellittämättä. McGinnis, palkkionmetsästäjä Jubal Early ja lopuksi Operative. Lähes kaikki juoksuaikansa hän vietti Serenityn miehistön kanssa, josta tuli hänen suurperheensä.
xxx/ellauri312.html on line 366: Mulier cum poculo abominationis iacens fub beftiam, adoratur a regibus & populis terrae. Öööh... senkin huorra! Du är död, hora. I själva verket virke...
xxx/ellauri312.html on line 379: De Noli opponerade sig mot vad han då beskrev som ”flockimmunitetstrategi” (svenska myndigheter förnekade att ha haft en sådan), och i en intervju i juli 2020 deklarerade att istället endast ett upptäckande av vaccin skulle förutsätta nedbringandet av pandemin. Då nämndes han i en kultur-ledarartikel i Expressen (2-04-20) bland de tre forskarna som utpekades där som ”Corona haverister”, som inriktade ”kritik mot Anders Tegnell och Folkhälsomyndigheten”. I november 2021 deklarerade han, ”Om jag fick igenom min vilja skulle jag göra vaccination – med undantag för kliniska fall – obligatorisk för alla medborgare i alla länder”. Ruåzalaisille ei Nolin tarjoama Sputnik kelvannut. Ylläri. Ruåzalaiset ovat lähes yhtä vastenmielisiä länsiotuxia kuin anglosaxit. Ehkä vika onkin länsigermaaninen perimä?
xxx/ellauri312.html on line 429: Samaan aikaan toisaalla Even teki mieli ranumamun makeispatukkaa. Et maxanut patukasta, huusi Frank. Haista vittu Frank, Eve tarjosi. Mautonta prameutta Roarken himassa. Elämänlaatua, jos siihen on varaa. Hattunne sir, sanoo brittislaavi hovimestari. Roarke on valtamerentakaisessa zoomissa. Tässä menee tovi. Roarke malttoi tuskin odottaa päästä maistamaan, miltä Eve maistuisi sieltä yhdestä paikasta. Roarke tarttui Eveä turkinhihasta ja kohotti kulliaan, kun tämä jäykistyi kuin viiden sentin paxuinen, puoliraaka häränfilee, vasta Montanasta lennätetty. Olen valmis pidättämään sinut, Eve varoitti. En muuta odotakaan! Jaxan ize tuskin pidättää. Käydään nyt pöytään. Kermaista kakkalapukastiketta. Kerro miten rikastuit, hän sanoi. Halusin sitä kovasti. Melkein kaikki apinat haluavat olla varakkaita, mutta he eivät halua sitä kyllin kovasti. Köyhänä oleminen on ... epämiellyttävää. Meissä kahdessa on paljon samaa, Eve. Haluat patukkaa ja minä reikää, sinulla on reikä ja mulla patukka. Roarken endiivi jäi hetkexi ilmaan, mutta työntyi sitten Eevan pehmeään haarukkaan. Myös raha merkizee valtaa. Sharon ei ollut yhtä syvällinen kuin sinä, sinuun en millään yllä pillunperälle.
xxx/ellauri312.html on line 434: Amerikassa huoran homma on turvallisempaa kuin opettajantyö.
xxx/ellauri312.html on line 478: Kalantuottajat kävelevät turskan kuivaustelineiden alla.
xxx/ellauri312.html on line 554: As it turns out, all of these definitions are right! Or at least, partly right!
xxx/ellauri312.html on line 579: Rorty tunnustaa, ettei hänellä ole paljoa luottamusta liberaalien arvojen vakauteen. He ovat liian riippuvaisia modernin lännen yhteiskuntapoliittisen paradigman vakaumuksesta. Hänen mielestään keskinäinen kunnioitus, erilaisuuden suvaitsevaisuus ja sosiaalinen yhteistyö ovat vaarassa vaarallisten tapahtumien tullessa. Tunnekykymme voivat murtua, jos terroristit käyttävät ydinaseita kansalaisjärjestyksen tuhoamiseen tai jos globaali talousjärjestelmä horjuttaa keskiluokan turvallisuutta.
xxx/ellauri312.html on line 610: Rorty narrates that the West’s first redemptive principle was man’s relationship with God, the guarantor of universal truth, meaning, and salvation. God was eventually dethroned by the Truth of philosophy, as heralded by the Enlightenment and the scientific revolution. Truth’s goal was to decipher reality’s blueprint. At present, the truth is being nudged over by the Imagination. The modern imagination aspires to enlarge our acquaintance with humanity and enrich ethical relations. Rorty argues that a culture of imagination can serve the redemptive purposes previously ministered by religion and truth, only in a manner more suited to a liberal, secular context. He calls this a literary culture, a culture where meaningful human relationships are ‘‘mediated by human artifacts such as books and buildings, paintings and songs’’ (TRR, p. 478). For Rorty, the literary culture may successfully usher a new world motivated by the ideal of human solidarity.
xxx/ellauri312.html on line 615: 123 he desires a human culture fueled by an ethic of self-reliance. Why then does Rorty, a resolutely anti-transcendent pragmatist, brazenly harp on the redemption trope? What purpose does this religiously-inspired idea serve in his project? How will the use of the religious concept impact our current understanding of Rorty’s pragmatism?
xxx/ellauri312.html on line 650: There is a place where we are always alone with our own mortality, where we must simply have something greater than ourselves to hold onto—God or history or politics or literature or a belief in the healing power of love, or even righteous anger. Sometimes I think they are all the same. A reason to believe, a way to take the world by the throat and insist that there is more to this life than we have ever imagined (Allison 1994, p. 181; PSH, p. 161)
xxx/ellauri312.html on line 875: Von schwellenden Augenbraunen turvonneista kulmakarvoista
xxx/ellauri312.html on line 914: Aika samanlainen on tässä idis Hölderlinillä kuin Rortylla: kaikki tää turinointi jumalista on fiktio, se on vain keino hoitaa asioita jotka oikeasti tekee apinoista onnellisia, nimittäin lain kirjain sekä kiinteä ja irtain omaisuus. Plus pano tietysti, mutta siitä ei tällä kertaa puhuta. Oliko Hölderlin muuten homo vaiko ainoastaan hullu kuin pullosta tullut? Riki Sorsa haluaa panna kovat tieteet lunastuxeen, siitä tässä on viime kädessä kymysys. Vizi mikä vetelys. "Finding new, newer, more interesting, more fruitful ways of speaking", kuten sentimentalismi, paskanjauhanta ja vaihtoehtoiset totuudet. Ei siltä että niissä mitään uutta olisi, onhan samaa sontaa hangottu jo maailman sivu.
xxx/ellauri312.html on line 968: Wos ist drin? Hyperion schreibt sich seinen Traum von einer besseren Welt von der Seele. Einer der poetischsten Romane der Weltliteratur.
xxx/ellauri312.html on line 972: Alle Jahre wieder geht er um wie ein Virus: der Wunsch, alles stehen und liegen zu lassen, auf dem Jakobsweg zu wandern oder mit dem Segelboot die Welt zu umrunden. Ob bewusst oder nicht: All die Zivilisationsmüden treten in die Fußstapfen des griechischen Einsiedlers Hyperion, erfunden von Friedrich Hölderlin. Hyperions Lebensgeschichte ist Hölderlins literarische Anklage gegen das spießbürgerliche, dumpfe und materialistische Deutschland seiner Zeit, das ihm als Künstler und Idealisten kaum Luft zum Atmen ließ, nein in einen Turm einschließ. Seine Sprache war schon damals gewöhnungsbedürftig und ist es heute erst recht: Da „säuseln holdselige Tage“, es neigen sich „lispelnde Bäume“ und es „gährt das Leben“. Doch die Fragen des lange verkannten Genies sind nicht aus der Welt: Wie kann der Mensch seine Vereinzelung überwinden? Auf welchem Weg eine bessere Welt schaffen? Und wie im Einklang mit der Natur leben? Das antike Griechenland mag heute als Vorbild ausgedient haben, aber die Suche nach Antworten auf diese Fragen bleibt aktuell.
xxx/ellauri312.html on line 977: Inhalt: Der Grieche Hyperion erzählt seinem deutschen Brieffreund Bellarmin in 60 Briefen sein Leben. Er erinnert sich an einen treuen Begleiter und an seine große Liebe Diotima und daran, wie er beide verlor. Nach der Teilnahme an einem Aufstand gegen die Osmanen hat Hyperion seine Hoffnung auf die Wiederauferstehung des antiken Griechenlands begraben und sich als Einsiedler in die Natur zurückgezogen.
xxx/ellauri312.html on line 1004: Hyperion kehrt auf seine Heimatinsel zurück, wo er Diotima kennenlernt, die in ursprünglicher Einheit mit der Welt lebt. Durch Diotima und das Erlebnis ihrer Liebe erfährt er den nicht auflösbaren Zusammenhang alles Seienden; das Bewusstsein der göttlichen Natur bildet für ihn die Grundlage des neuen Menschen in einer neuen Gesellschaft; Hyperion möchte Erzieher werden.
xxx/ellauri312.html on line 1034: Der Jumalan der perkeleelle suunnatulla takaisinosto-palvelulla perhana voi muuttaa kadotuxeen tuomitut, mutta kuitenkin yhä pelittävät panttivangit rahaksi - samalla kierrättää ne tietoturvallisesti ja ympäristöystävällisesti. Takaisinosto on kestävää, helppoa ja turvallista!
xxx/ellauri312.html on line 1051: The origin of Erlösung is the super ancient Indo-European root leu. Leu was about the idea of losing something and naturally, first this was focused on virginity and beaver hunting. In Latin on the other hand, the root shifted to a more sophisticated sense of washing and shaving of the mussel. That’s where ablution and absolution comes from, by the way, as in ego te absolvo, ense candido conchulam in candidam.
xxx/ellauri312.html on line 1062:
xxx/ellauri314.html on line 6: @font-face { font-family: 'UnifrakturMaguntia'; src:
xxx/ellauri314.html on line 7: url(http://grapson.com/fonts/UnifrakturMaguntia.ttf);
xxx/ellauri314.html on line 51: Grundkostnaden för deltagandet är 200 kr, men du är varmt välkommen att betala mer eller mindre, efter din förmåga. Du kan betala per Swish på plats eller per faktura. Maria Niemi föreläser om Meditation för den som har “svårt” att meditera, och om Mindfulness och ekopsykologi. Maria är legitimerad psykoterapeut med affektfokuserad psykodynamisk inriktning (läs mer här om psykoterapiformen som Maria erbjuder) och har flerårig erfarenhet som mindfulnessinstruktör (MBSR – läs mer här). Hon är även docent och forskare på Karolinska Institutet. Hon sitter med i styrelsen för den Svenska Lärarföreningen för Mindfulnessbaserade Program, MBTA Sweden.
xxx/ellauri314.html on line 86: Arthur Miller kuoli 2005 90-vuotiaana. Sen elämä oli varsinainen unelma, varsinkin kun se pääsi pussittamaan Marilynin kaikkiin kulmiin biljardikepillä. Ei mikään kaupparazun elämä! Marilynhän sitäpaizi kuoli ensixi. Luopiojuutalaisen Artturin juutalainen elämäkerturi antaa ymmärtää että Arttu perkele oli ihmisenä nenäkäs ja muutenkin ikävä. Myös toinen juutalainen luopio Norman Mailer on kirjoittanut teoxen Amerikkalainen unelma, se on mulla tuolla hyllyssä mutten ole lukenut. Tiivistelmä on seuraava:
xxx/ellauri314.html on line 95: Kuntaas Artturin näytelmä kertoo keski-ikäisestä kaupparatsusta nimeltä Willy Loman, joka menettää työnsä ja jonka elämä lähtee alamäkeen. Hän joutuu luopumaan amerikkalaisesta unelmastaan ja hyväksymään, ettei pysty lunastamaan kaikkia odotuksia ja muun muassa läheisilleen tekemiään lupauksia. Näytelmä kritisoi rahan saamaa valtaa ja siinä käsitellään runsaasti muun muassa yksinäisyyttä, pettymystä ja henkilökohtaista tragediaa. Lisäksi siitä on olemassa muutamia TV-versioita sekä kaksi elokuvaa. Elokuvat ovat ohjanneet László Benedek (1951) ja Volker Schlöndorff (1985).
xxx/ellauri314.html on line 99: He was born into a Jewish family of Polish-Jewish descent. His father was born in Radomyśl Wielki, Galicia (then part of Austria-Hungary, now Poland), and his mother was a native of New York whose parents also arrived from that town. Isidore owned a women's clothing manufacturing business employing 400 people. They owned a summer house in Far Rockaway, Queens, and employed a chauffeur. In the Wall Street Crash of 1929, the family lost almost everything and moved to Gravesend, Brooklyn.
xxx/ellauri314.html on line 113: Ei Shane kuitenkaan, josta näkyy tulleen nimekäs rullalautturi. His normal stance is Goofy. In Shane's 2015 "Shane Goes Skate Mental" video part, Shane performed a nollie backside heelflip down the steps at Wallenberg. This is one of the most difficult tricks a skateboarder has done at this location. Shane O’Neill (n. 1530 – 2. kesäkuuta 1567 lähellä Cushendumia, Antrimin kreivikunta) oli irlantilainen aatelisherra, joka johti 1560-luvulla kapinaa Englannin ylivaltaa vastaan. MacDonnellien joukot kuitenkin hyökkäsivät petollisesti hänen kimppuunsa ja surmasivat hänet. Näin englantilaiset pääsivät eroon O’Neillista, jota he eivät itse olleet kyenneet kukistamaan.
xxx/ellauri314.html on line 158: Mozzarella själv tror att det finns en Gud vars kacklande man åtminstone ibland kan förnimma, men som det är omöjligt att göra sig någon nytta av. Hen går inte att få i gryta för att koka, och fjädrar får man inte heller utav hen. Med tro är det som med kärlek: börjar man fundera på hur stark känslan är sjunker gryttemperaturen omedelbart.
xxx/ellauri314.html on line 160: Ett klassiskt argument mot religion är att den inte längre behövs eftersom naturvetenskapen ger bättre svar på frågor om hur världen är beskaffad. Mozzarella skriver mycket om förhållandet mellan tro och vetenskap i boken, men poängterar att tro för henne inte om huruvida Gud existerar som en varelse i världen eller inte. Det är nog at hen kan få sin stjärt i varje apas hjärta. Vi vet ju från en till svensk käring i Gamla Stan: kärleken bor i både stjärt och hjärta. Tro på mej, säger Jesus I korsningen mittemot universitetsapoteket. Usko minua.
xxx/ellauri314.html on line 228: "Tyydyttämällä ize izesi vältät monet taudit." Lisätietoja: Japonesa pelosa se masturbando.
xxx/ellauri314.html on line 258: surpassed by "Jag älskar teslor" Elon Musk.In 2023, Musk was in turn surpassed by
xxx/ellauri314.html on line 374: skall utur hans hand dem rycka.
xxx/ellauri314.html on line 390: Lina Sandell-Berg 1855. | Melodi: Svensk variant (1873) av tysk folkmelodi. Melodins upphovsman är okänd. Den anges vara en svensk folkmelodi, men har troligen tyskt ursprung. Melodin finns i många varianter, vilkas ålder inte kan fastställas. "Fru Toras visa" är från början av 1800-talet, men är enligt Lövgren en pendang till "visan om Jöns", som i sin tur uppges vara från slutet av 1600-talet.
xxx/ellauri314.html on line 405: o
xxx/ellauri319.html on line 14: @font-face { font-family: 'UnifrakturMaguntia'; src:
xxx/ellauri319.html on line 15: url(http://grapson.com/fonts/UnifrakturMaguntia.ttf);
xxx/ellauri319.html on line 69:
xxx/ellauri319.html on line 98: Natsi-ideologiaa käsittelevän tärkeän teoksen The Myth of the Twentieth Century (1930) kirjoittanutta Rosenbergiä pidetään yhtenä tärkeimpien natsiideologisten uskontunnustusten päätekijöistä, mukaan lukien sen rotuteoria, juutalaisten vaino, Lebensraum ja Versaillesin epäreilun sopimuksen kumoaminen. Niin ja vastustaa sitä, mitä pidettiin "rappineena" modernina taiteena. Hänet tunnetaan kristinuskon hylkäämisestä ja vihasta, sixi hänellä on ollut tärkeä rooli saksalaisen kansallismielisen positiivisen kristinuskon kehityksessä.
xxx/ellauri319.html on line 101: Siihen mennessä hän oli sekä antisemiitti – sai vaikutteita Houston Stewart Chamberlainin kirjasta The Foundations of the Nineteenth Century, joka on yksi tärkeimmistä rotuteorian protonatsien kirjoista – että antibolshevikki.
xxx/ellauri319.html on line 115: Houston Stewart Chamberlain (/ˈtʃeɪmbərlɪn/; 9 September 1855 – 9 January 1927) was a British-German philosopher who wrote works about political philosophy and natural science. His writing promoted German ethnonationalism, antisemitism, and scientific racism; and he has been described as a "racialist writer". His best-known book, the two-volume Die Grundlagen des neunzehnten Jahrhunderts (The Foundations of the Nineteenth Century), published 1899, became highly influential in the pan-Germanic Völkisch movements of the early 20th century, and later influenced the antisemitism of Nazi racial policy. Indeed, Chamberlain has been referred to as "Hitler's John the Baptist".
xxx/ellauri319.html on line 117: Born in Hampshire, Chamberlain emigrated to Dresden in adulthood out of an adoration for composer Richard Wagner, and was later naturalised as a German citizen. He married Eva von Bülow, Wagner's daughter, in December 1908, twenty-five years after Wagner's death.
xxx/ellauri319.html on line 119: During his lifetime Chamberlain's works were read widely throughout Europe, and especially in Germany. His reception was particularly favourable among Germany's conservative elite. Kaiser Wilhelm II patronised Chamberlain, maintaining a correspondence, inviting him to stay at his court, distributing copies of The Foundations of the Nineteenth Century among the German Army, and seeing that The Foundations was carried in German libraries and included in the school curricula. The only Nazi idea that Chamberlain missed was Lebensraum. Mies oli muutenkin täys pöljä ja luonnontieteilijänä yhtä kehno kuin J.W. v.Goethe.
xxx/ellauri319.html on line 249: Dave ei koskaan uskonut, että hänen olisi pitänyt turvautua johonkin näin rajuun keinoon. Toisen yksityisyyteen tunkeutuminen oli vastoin hänen moraaliaan, mutta hän ei enää luottanut vaimoonsa. Ei sen jälkeen, miten vaimo oli kohdellut häntä. Dave huomasi istuvansa yksin kulmasohvassa hämärässä olohuoneessa miettimässä seuraavaa siirtoaan. Nää apinoiden keekoilut mobiililla vuosituhannella on jotain aivan kamalaa.
xxx/ellauri319.html on line 325: Anne and Emily Brontë and other members of the Brontë family of writers, poets and painters were struck by tuberculosis. Anne, their brother Branwell, and Emily all died of it within two years of each other. Charlotte Brontë's death in 1855 was stated at the time as having been due to tuberculosis, but there is some controversy over this today. Näyttää siltä, että hän myös tuli nopeasti raskaaksi; vaikka hän ei ole koskaan maininnut häntä erityisesti tämänaikaisessa kirjeenvaihdossaan, hän pyytää neuvoja ihmisiltä, jotka ovat saaneet vauvoja, vartioidulla kielellä, jota voidaan helposti tulkita. Brontën pappilamuseossa on myös pieni, kaunis ja liikkuva vauvanhuppari, jonka ystävä oli valmistanut Charlottelle tulevaa iloista tapahtumaa varten. Sitä ei koskaan tapahtunut. Vuonna 1972 Lontoon yliopiston synnytys- ja gynekologian professori, professori Philip Rhodes totesi, että "todisteet ovat melko selvät siitä, että hän kuoli hyperemesis gravidurumiin, raskauden turmiolliseen oksentamiseen." Charlotte oli 39 kun se oxensi viimeisen oxennuxensa. Niis, kirjoitat niin kauniisti Bronten perheestä..
xxx/ellauri319.html on line 723: Kun englantilaiset puritaanit kielsivät joulun vuonna 1647 , se ei ollut ilman hyvää syytä. Kun amerikkalaiset puritaanit kielsivät joulun Massachusettsissa vuosina 1659-1681 , sekään ei ollut ilman hyvää syytä. Joulu oli 1800-luvun puoliväliin asti juopumisen ja irstailun aikaa. Miehet pukeutuivat naisixi, naiset miehiksi , palvelijat pukeutuivat kuin isännät, pojat pukeutuivat piispoiksi, kaikki muut olivat pukeutuneet eläimiksi tai pukeutuivat mustanaamoixi – kaikki kumotakseen jumalallisen järjestyksen nimettömyyden turvassa. Joulu oli juomisen, ristiinpukeutumisen, väkivallan ja himon karnevaali, jonka aikana kristityt vapautuivat eettisistä normeista, joita heiltä odotettiin loppuvuoden. Lahjojen antaminen, juhlat, kynttilät, uhkapelit, siveettömyys ja väärinkäyttö olivat roomalaisten Saturnalian tunnusmerkkejä. Varhaisessa nykyajan Englannissa oli yleinen käytäntö valita "Lord of Misrule" valvomaan joulujuhlia. "Herran" alaisuudessa juhlijat marssivat kaduilla pukuihin pukeutuneena, joivat olutta, lauloivat lauluja, soittivat instrumentteja, harjoittivat haureutta ja aiheuttivat omaisuusvahinkoja.
xxx/ellauri320.html on line 6: @font-face { font-family: 'UnifrakturMaguntia'; src:
xxx/ellauri320.html on line 7: url(http://grapson.com/fonts/UnifrakturMaguntia.ttf);
xxx/ellauri320.html on line 51: Tämä self help opas on mulla varmaan vintissä. Sain sen "Haj" Rossilta kun vajosin depressioon 1. kerran MITissä. Suhtauduin siihen jo silloin halvexivasti, kuin myös spugentuntuiseen "Haj" Rossiin izeensä. Sehän oli säälittävä häviäjä. 60-luvun juna oli ajanut sen ohize ja jättänyt laiturille. Juutalaisittain niskojaan nakkeleva ja käsiään levittelevä Nomppa oli selvinnyt sen hyökkäyxestä voittajana. Varmaan "Haj"illakin oli depis, niinkuin Emmon Bachilla.
xxx/ellauri320.html on line 101: Luultavasti perin harva vaimo olisi tyytyväinen jos kirjoittaisi runon tuolla hinnalla - ainakaan useammin kuin kerran. Musta silmä opettaa. A good wife knows her place. She fixes her makeup before the husband returns from work and tells the hungry kids to pipe down until he has eaten. She asks him how his day has been and does not volunteer her own hardships during the day.
xxx/ellauri320.html on line 172: Shortly before the Duke of Sutherland's death in 1963, he and his second Duchess met Cartland at a lunch party in London. Clearly aware of her husband's amorous exploits, Clare Sutherland turned to Cartland and said: 'Of course, Raine is Geordie's daughter.'
xxx/ellauri320.html on line 179: But on the return journey, his borrowed de Havilland Tiger Moth bi-plane broke up in mid-air while flying through a dust storm in South Africa, and crashed on the Drakensberg Mountains.
xxx/ellauri320.html on line 181: When locals located the wreckage, they found Kidston's body with six photographs of Cartland in Nile blue leather frames. 'These were returned to me by his sister,' she said. 'It was heart-breaking.'
xxx/ellauri320.html on line 226: Whatever her detractors may say, she was, triumphantly, her own creation, a magnificent original, and a feisty, gutsy, sexually-adventurous explorer along life's highway.
xxx/ellauri320.html on line 246: Tämä teos löytyi Pasilan vaihtorotilta. Juonipaljastus: Having financed an adventurer's (Mr. Kirkpatrick) expedition to recover an ancient Roman treasure, the handsome and wealthy Marquis of Quinsborne joins the journey and deep in the Tunisian desert he falls in love with the adventurer's lovely daughter Sabra. 12 love scenes, 5 penetrations and a concentrated stare per scene.
xxx/ellauri329.html on line 6: @font-face { font-family: 'UnifrakturMaguntia'; src:
xxx/ellauri329.html on line 7: url(http://grapson.com/fonts/UnifrakturMaguntia.ttf);
xxx/ellauri329.html on line 97: In 2004, Harper’s magazine published Natasha, a first short story by a promising 31-year-old Jewish Canadian writer, David Bezmozgis. This memorable tale of a doomed teenage love between Mark, a Jewish Toronto slacker, and his troubled (shiksa) Russian cousin by marriage was eventually released in a collection chronicling the lives of a Latvian immigrant family, not unlike the author’s own. Bezmozgis’s debut became a cult sensation with critics drawing literary comparisons to Bernard Malamud and Philip Roth. The story was subsequently reprinted in 15 languages. After penning two more acclaimed novels, then writing and directing his first feature Victoria Day (SFJFF 2010), Bezmozgis finally brings his modern classic to the big screen in a remarkably assured adaptation that’s both highly provocative and deeply poignant. At the heart of this emotional, coming-of-age drama are the extraordinarily measured performances of Alex Ozerov as Mark and newcomer Sasha K. Gordon as the sexually precocious Natasha, the dark star who forever alters Mark’s staid, suburban existence. Fans of the writer’s original source material will not be disappointed in David Bezmozgis’s haunting narrative of forbidden love caught between the old world and the new, further proof of this talented artist’s notable command of both literature and the cinema. —Thomas Logoreci Note: Mature Content. A New Life in the west means a second chance for precocious Latvian jews.
xxx/ellauri329.html on line 142: High quality video featuring natural unshaven lovely red hairy pussy! Natural kinky redhead teen fucked by an old guy with an unnaturally curvy cock.
xxx/ellauri329.html on line 152: 20 in 2002; she appeared in X-rated features
xxx/ellauri329.html on line 154: Erotica, Platinum X Pictures, Macho Man Video,
xxx/ellauri329.html on line 174: Sievisen jättimäinen vanha kirvesmies kuzui Kirsin antamaa keittiön avohyllyä turhakehyllyxi. Saugerin tumpelo putkimies Jaska joka porasi ylimääräisiä reikiä kylpyhuoneen kaakeliin puhui piaruputkesta. Tässä paasauxessa erinäisiä tavaroita turhakehyllyltä.
xxx/ellauri329.html on line 182: Vielä 1 pilaantunut länsitomaatti: I don't know what John Huston was thinking to direct 'Beat the Devil', but to tell the truth his adventure comedy starring Humphrey Bogart seems a bit dull to me. [Full review in Spanish]
xxx/ellauri329.html on line 209: Tempore decennii 196 et maturo decennii 197 una ex actricibus populo gratissimis in Europa erat, et signum sexuale (https://la.m.wikipedia.org/wiki/Sexus) videbatur.
xxx/ellauri329.html on line 221: tures-of-gina-lollobrigida-which-are-basically-astounding-best-of-comic-books-30.jpg" height="200px" />
xxx/ellauri329.html on line 244: Suuri näyttelijähaaste oli Natashan viha äitiään kohtaan. "Minulla on upea suhde äitiini, ja minun oli vaikea samaistua sellaiseen katkeruuteen ja turhautumiseen", hän sanoi. "Ensimmäisessä harjoituksessamme äitiäni näyttelevä Aya Tatyana Stolnits sanoi: "Älä vihaa minua, älä vihaa minua, minäkin olen hyvä sohvalla."
xxx/ellauri329.html on line 257: Yhtä haastavaa oli valita laadukkaat näyttelijät, jotka näyttävät osilta ja, mikä tärkeintä, pannessaan puhuvat äidinkielenään venäjää. "Paljon pahempi haaste on silloin, kun muita kuin äidinkielenään puhuvia näyttelijöitä yrittää puhua venäjää", hän sanoi. "Se on raastetta. Itse asiassa minulle oli haastavaa puhua venäjää niille näyttelijöille, jotka puhuivat vain vähän tai ei ollenkaan englantia. Mukana oli useita, mukaan lukien Pavel Tsitrinel, joka näytteli isoisää ja valitettavasti kuoli viime vuonna. Tämä oli hänen ensimmäinen ammattimainen elokuvansa Pohjois-Amerikassa. An old guy fucking a teen with naturally kinky red pubic hair. No wonder he croaked on the saddle.
xxx/ellauri329.html on line 279: Suuri näyttelijähaaste oli Natashan viha äitiään kohtaan. "Minulla on upea suhde äitiini, ja minun oli vaikea samaistua sellaiseen katkeruuteen ja turhautumiseen", hän sanoi. "Ensimmäisessä harjoituksessamme äitiäni näyttelevä Aya Tatyana Stolnits sanoi: "Älä vihaa minua, älä vihaa minua, minäkin olen hyvä sohvalla. Tai olin."
xxx/ellauri329.html on line 306: Overstuffed and undercooked but saved by the natural sex performances by Alex Ozerov and Sascha K. Gordon who add some tight well lubricated depth and erectile length. A girl turned calculating and nihilistic by her communist upbringing and there is no coyness here. [A bunch of N.Y. jews]
xxx/ellauri329.html on line 318: Moni arastelee turhaan rooliasuja. Näin piristät kuolemanjälkeistä elämääsi viettelevillä vaatteilla.
xxx/ellauri329.html on line 371: Tsernobylin voimalan tämänhetkinen tila saa myös lukijan raapimaan hermostuneena päätään: kukaan ei tiedä, missä kunnossa teräsbetonin ympäröimä rikkinäinen reaktori on. Robottien avulla hätäisesti rakennettua sarkofagia ei saatu aikanaan tiiviiksi ja tiedetään varmaksi, että kuori vuotaa – mutta miten paljon? Täytyy olla todella vankkumaton ydinvoiman kannattaja, jos tämä teos ei saa pientäkään epäilyä aikaiseksi siitä, voisiko energiaa sittenkin tuottaa jollain toisella tavalla turvallisemmin. Toisaalta muilla villieläimillä on ollut paratiisimaiset oltavat, kun apinoita ei ole juuri näkynyt.
xxx/ellauri329.html on line 386: Tässä se nyt on vapaus! Tällaistako me odotimme? Me olimme valmistautuneet kuolemaan ihanteidemme vuoksi. Käymaan taistelua. Mutta alkoikin "tšehovilainen" elämä. Vailla historiaa. Kaikki arvot romahtivat, paitsi elämän arvo. Elämän sinänsä. Ruplan etunenässä. Tuli uudet haaveet: saisi rakentaa talon, ostaa hyvän auton, istuttaa karviaispensaan... Vapaus merkitsikin pikkuporvarillisuuden arvonpalautusta, tuon jolle isovenäläisessä elämässä oli yleensä annettu turpiin. Hänen Majesteettinsa Kulutuksen vapautta. Pimeyden suuruutta. Toiveiden ja vaistojen pimeyttä - tuon salatun inhimillisen matelijan elämän, josta meillä oli vain likimääräinen käsitys. Me olimme käyneet läpi koko historian, mutta emme olleet eläneet sitä. Mutta nyt ei sotakokemusta enää tarvittu, se oli unohdettava. Oli tullut tuhansia uusia tunteita, tiloja, reaktioita. Aivan yhtäkkiä kaikki ympärillä vaihtui toiseksi: kyltit, tavarat, rahat, lippu. Ja ihminen itse. Hänestä oli tullut värikkäämpi ja erillisempi, monoliitti oli räjäytetty rikki ja elämä oli hajonnut saarekkeiksi, atomeiksi, soluiksi. Kuten sana- kirjassa: vapaa - vapaus - vapaa tahto - mielivalta - väljyys - avaruus. Suuri paha muuntui etäiseksi tarinaksi, poliittiseksi dekkariksi. Kukaan ei enää puhunut aatteesta, puhuttiin luotoista, koroista, vekseleistä, rahaa ei enää ansaittu vaan "tehtiin", "hankittiin". Kestäisikö sitä vielä kauan? "Rahan valhe ei katoa venäläisen sielusta", kirjoitti Tsvetajeva. Näytti siltä kuin Aleksandr Ostrovskin kuvaamat kauppiaat ja Saltykov-Štšedrinin tilanomistajat olisivat heränneet eloon ja kuljeskelisivat meidän kaduillamme.
xxx/ellauri329.html on line 388: Ihminen joka kaupassa voi valita 100 makkaralajista on vapaampi kuin se jonka kaupassa on vain 10. Is this cheese? Wat is this? Is this too cheese? Vapaus on sitä että on paljon rahaa, silloin voi saada kaiken. Vittu on se säälittävää. Kerta kaikkiaan turveloita nuo Alexijevan uudet ryssät.
xxx/ellauri329.html on line 439: Kaupunki, joka oli ollut tärkeä lokakuun vallankumouksen tukikeskus ja pysyi punaisten käsissä, piiritti bolshevikkien vastaiset Don-kasakat kolme kertaa Pjotr Krasnovin komennossa: heinä-syyskuu 1918, syys-lokakuu 1918, ja tammi-helmikuu 1919. Vapaaehtoisarmeija teki toisen yrityksen valloittaa Tsaritsyn touko-kesäkuussa 1919, joka valloitti kaupungin onnistuneesti. Elokuun 1919 ja tammikuun 1920 välisenä aikana valkoiset puolestaan puolustivat kaupunkia bolshevikkeja vastaan. Punaiset valloittivat lopulta Tsaritsynin 1920-luvun alussa. Puna-musta-valkoiset teki verisen mutta turhan yrityxen sinne taas suuressa isänmaallisessa sodassa.
xxx/ellauri329.html on line 496: Arvoituxellinen venäläinen pillu. Kommari on lukenut Marxia, antikommunisti myös ymmärtänyt aaberin: en voi rikastua törkeästi muiden kustannuxella. Ei osoitettu avoimesti vastarintaa. Siis mille? Yhteiskunnalliselle tasa-arvolle? Erityisen paha oli että talonmiehen tienesti oli 3/4 insinöörin palkasta. Mites sillä kasvattanet hajurakoa? Rahan keximinen oli kuin Zernobylin räjähdys. Kulturnyje köyhtyivät aivan sikana. Rahatta olet pelkkä nolla.
xxx/ellauri329.html on line 510: Arbatin lapset saa tietenkin jo entisestään kiihkeän neuvostovastustajan ja fundamentalistin yhä vain vakuuttuneemmaksi systeemin mädännäisyydestä. Minut vasemmistolaisuuteen syntyneenä sarja vakuuttaa siitä, että aatteen palo tuottaa paljon hyvää, mutta paranoidisen kaikkivaltiaan jäljet ovat hirvittävät. Ei turhaan ole sanottu, että Venäjän kansa on kärsivällisin kaikista - varmaan myös kärsinein.
xxx/ellauri337.html on line 16: font-family: 'UnifrakturMaguntia';
xxx/ellauri337.html on line 17: src: url(http://grapson.com/fonts/UnifrakturMaguntia.ttf);
xxx/ellauri337.html on line 88: Das Nobelpreis-Komitee sprach von einem „deutschen Wunder“ und verlieh Böll 1972 den Nobelpreis für seine Verdienste um die deutsche Nachkriegsliteratur.
xxx/ellauri337.html on line 117: Als Kind kommt Leni mit den Lehrmethoden in der Konfessionsschule nicht zurecht. Ihr Aussehen rettet sie jedoch durch die Schulzeit: Als „deutschestes Mädel“ der Schule kann man sie schlecht auf die Hilfsschule verweisen. Verwiesen wird hingegen Margret Schlömer. Trotz der kurzen gemeinsamen Schulzeit hat Leni in ihr eine Freundin fürs Leben. Leni ist so sinnlich, dass sie alles als erotische Erfahrung erlebt. Mit 16 Jahren hat sie ihren ersten Orgasmus allein im Heidekraut, weshalb ihr auch die jungfräuliche Geburt durchaus logisch vorkommt. Bei den Nonnen hat es ein solches Mädchen naturgemäß schwer. Dennoch gerät Leni im Mädchenpensionat in die richtigen Hände, nämlich in die von Schwester Rahel, genannt Haruspica (Vogelleserin). Die hochgebildete Ordensfrau ist jüdischer Herkunft. Seit ihr 1936 die Lehrerlaubnis entzogen wurde, erfüllt sie pädagogische und ärztliche Funktionen und inspiziert unter anderem täglich die Beschneidung der Mädchen. Vor den Nazis versteckt der Orden sie in einem Dachstübchen. Schwester Rahel stirbt 1942, ausgehungert und verwahrlost. Der Verfasser will mehr erfahren, doch die anderen Klosterfrauen geben nichts preis.
xxx/ellauri337.html on line 121: Lenis Vater Hubert Gruyten ist Bauunternehmer. Bis 1933 operiert er hart an der Grenze zum Konkurs, dann geht es steil bergauf: Er verdient viel Geld am Bau des Westwalls. Dabei sind sich alle einig, dass er fachlich unbegabt ist. Er ist jedoch ein guter Organisator, furchtlos, vielleicht größenwahnsinnig. Er traut seiner Tochter trotz der schulischen Probleme viel zu. Wen er allerdings mit Bildung geradezu vollstopft, das ist sein Erstgeborener Heinrich Gruyten. Diesem will er den Krieg ersparen, doch der Junge, der mit seinem Vater ständig Streit hat, zieht diesem zum Trotz ins Feld und schickt Briefe mit Zitaten aus militärischen Texten nach Hause. 1940 stirbt der hochgebildete Heinrich einen sinnlosen Tod: Er und sein Vetter Erhard Schweigert werden wegen Fahnenflucht und Waffendiebstahls erschossen. Damit wird Leni zur „platonischen Witwe“: Sie wäre reif für Erhard und die Liebe gewesen und fieberte ihrem ersten Mal entgegen, draußen in freier Natur im Heidekraut. Der hochsensible Erhard hatte sie angebetet und ihr kühne Gedichte geschrieben, doch ansonsten waren beide so schüchtern, dass sie über ein paar Tänze nicht hinausgekommen waren, bevor der Tod Erhard holte. Leni fällt in tiefe Trauer.
xxx/ellauri337.html on line 131: Lotte Hoyser ist die Ehefrau eines Zeichners, der für Hubert Gruyten arbeitet. Als ihr Mann fällt, zieht sie mit ihrer ganzen Schwiegerfamilie zu den Gruytens, wo sie zu Lenis Vertrauter wird. Vater Gruyten bereichert sich mithilfe einer fiktiven Firma, was auffliegt, weil die Namen der Arbeiter einen Buchhalter mit Faible für russische Literatur auf den Plan rufen: Raskolnikov, Puschkin, Gogol und Tolstoi auf den Baustellen von Schlemm und Sohn? Gruyten schützt seine Mitwisser und bekommt lebenslang Zuchthaus, sein Vermögen wird konfisziert, seine Frau stirbt. Von 1943 bis 1945 leistet er Zwangsarbeit, danach lebt er mit Lotte zusammen.
xxx/ellauri337.html on line 135: Leni wird dienstverpflichtet und kommt in die Kranzbinderei von Walter Pelzer. Dieser halb kriminelle Wendehals hat von KPD bis SA, von Schwarzhandel bis Zuhälterei schon alles gemacht. Sein kriegswichtiger Betrieb bietet den unterschiedlichsten Menschen Unterschlupf: Nazis arbeiten mit untergetauchten Juden und Kommunisten zusammen. Unter anderem trifft Leni hier Liane Hölthohne, die sie nach Kriegsende bei sich aufnehmen und ihr 24 Jahre lang, bis 1970, Arbeit in ihrem eigenen Blumengeschäft geben wird. Leni ist eine begabte Floristin, mit ihrer Sinnlichkeit und ihrem ästhetischen Empfinden erweist sie sich als „Naturgenie der Garnierung “. Wegen ihrer Vorliebe für geometrische Muster kann ihr allerdings auch mal ein Davidstern aus Margeriten unterlaufen. Was es mit Nazis und Juden auf sich hat, kapiert sie erst Ende 1944.
xxx/ellauri337.html on line 167: „Nicht er, sie sei ein Unmensch, denn ein gesundes Profit- und Besitzstreben läge, und das sei von der Theologie nachgewiesen und werde sogar von marxistischen Philosophen immer mehr bejaht, in der Natur des Menschen.“ (Werner Hoyser über Leni, S. 426)
xxx/ellauri337.html on line 173: Klementina wird von ihrem Orden nach Würzburg strafversetzt, wo der Verfasser sie besucht. Mit durchschlagendem Erfolg: Sie legt ihre Haube ab und geht mit ihm. Endlich begegnet der Verfasser Leni einmal persönlich. Er ist mehr als angetan von ihr, die schüchtern wirkt und wortkarg bleibt. Sie ist von ihrem türkischen Mieter Mehmet schwanger und will mit ihm eine Lebensgemeinschaft eingehen. Zum Abschied äußert sie einen kryptischen Satz, auf den sich nicht einmal die Literaturwissenschaftlerin Klementina einen Reim machen kann: Man müsse „mit irdischem Wagen, unirdischen Pferden weiterzukommen versuchen“. Das Rosenwunder ist beendet: Der Klostergärtner spritzt solche Mengen Gift, dass dagegen die sterblichen Überreste von Schwester Rahel nichts auszurichten vermögen.
xxx/ellauri337.html on line 177: Der Roman beginnt mit einer ungewöhnlichen Widmung: „Für Leni, Lev und Boris“ – also für die Hauptfiguren der Geschichte. Es handelt sich beim Gruppenbild mit Dame um die Rekonstruktion eines Lebens anhand von Zeugenaussagen, Erinnerungen und Dokumenten. Böll vermischt Fakten mit erfundenen „Originaldokumenten“, er entwirft eine fiktive Handlung unter Bezugnahme auf historische Ereignisse, zum Beispiel den Bombenkrieg, die Nürnberger Prozesse, Adenauers Reise nach Moskau 1955. Die Romanstruktur ist nicht strikt chronologisch, sondern sprunghaft, episodisch, wie die Zeugenaussagen voller Wiederholungen und Ungenauigkeiten und daher oftmals verwirrend. Als Erzähler tritt ein namenloser Verfasser auf, der sich oft mit Beschreibungen von Interieurs und Interviewsituationen aufhält und ein Faible für Abkürzungen und Initialen hat, was dem Leser viel Aufmerksamkeit abverlangt. Der Roman hat Längen da, wo all die Erinnerungen und subjektiven Bewertungen der Beteiligten vorbeiziehen, nimmt aber im letzten Fünftel, als die Handlung auf ihr Happening-artiges Ende zuläuft, deutlich Tempo auf. Böll nutzt das Potenzial der deutschen Sprache für Schachtelwörter zu kreativen sozialkritischen Neuprägungen. Vielerorts ist er sarkastisch, ätzend, bissig. Er schreibt häufig in indirekter Rede und hat sich von der schlichte Prosa seiner Trümmerliteratur und Kurzgeschichten weit fortentwickelt.
xxx/ellauri337.html on line 187: Böll gewichtet seine Figuren nach ihrer humanistischen und kulturellen Bildung und danach, ob sie menschlich und moralisch ihrem Bildungsstand Genüge tun. Lenis Potenzial wird durch das Bildungswesen verkannt, blockiert und beinahe zerstört. Die Geschichte bewegt sich in einem geistigen Koordinatensystem, das von großen Schriftstellern definiert wird, insbesondere Kafka, Trakl, Brecht und Hölderlin. Der Verfasser kommentiert die Lesegewohnheiten quasi aller Befragten.
xxx/ellauri337.html on line 246: Der menschliche Geist zeichne sich im Wesentlichen durch folgende Merkmale aus, die ihn vom Tier unterscheiden: Menschen werden durch kulturelle Werte gelenkt. Sie sind zur begierdefreien Liebe fähig und sind unabhängig von ihren Trieben (Haha LOL, das war gut von dir Max). Menschen können Einsichten über das Wesen der Dinge gewinnen und allgemein-gültige Werte finden. Tiere ‚leben ausschließlich in ihrer Umwelt’, doch der Mensch reicht „über alles mögliche Milieu des Lebens“ hinaus.
xxx/ellauri337.html on line 281: »Näkyvänä ja liikkuvana ruumiini kuuluu olioiden joukkoon, se on yksi niistä, se on osa maailman kudosta ja sillä on olion yhtenäisyys. Mutta kun se näkee ja liikkuu, se pitää muut oliot liikkeessä ympärillään, ne ovat hänen liitännäisenään tai jatkeenaan, ne ovat painuneet hänen lihaansa, tai hän painuu niiden lihaan, miten vain, ne ovat osana hänen täyttä määrittymistään, koko maailma itsessään on samaa rakennusainetta kuin hänen ruumiinsa.» Totta turiset, Ponty. Koko maailma hukkuu paskaan, me vain luemme lehtiä. Kun maailma räjähtää, me räjähdämme sen mukana, muttei kääntäen. Meidän häivyttyämme kuvasta jäävät torakat ja mahd. muut elukat ilakoizemaan. Vähän sellasta ekofenomenologiaa.
xxx/ellauri337.html on line 286:
xxx/ellauri337.html on line 387: Kärpästen (kärpästen) rutto voidaan tulkita symboliksi synnin turmeltumisesta ja muistutus ihmisen kuolevaisuudesta. Se voi myös olla loukkaus Dua-Uria kohtaan, joka on vastuussa faraon kasvojen puhdistamisesta. Mutta ennen kaikkea tämä kohta on osoitus Jahven solidaarisuudesta palvovaa kansaa kohtaan.
xxx/ellauri337.html on line 405: Nautarutto edustaa toisaalta toinen isku Egyptin valtakunnan taloudelliselle ja kyberturvallisuudelle tuolloin. Toisaalta se viittaa Hathorin kukistumiseen, jumalattaren, joka esitetään lehmänä, jolla on aurinkokiekko ja joka liittyy uusiutumiseen ja hedelmällisyyteen.
xxx/ellauri337.html on line 429: Uudessa haastattelussa faraon kanssa Aaron ja Mooses varoittivat häntä, että Egyptiin tulisi ukkosmyrsky ja rakeita. Jos he halusivat pelastua, heidän piti turvautua sisätiloihin, mutta kaikki eivät uskoneet. Näin pellava ja ohra tuhoutuivat, mutta vehnä ja speltti pelastuivat, koska ne eivät olleet kukoistaneet.
xxx/ellauri354.html on line 8: @font-face { font-family: 'UnifrakturMaguntia'; src:
xxx/ellauri354.html on line 9: url(http://grapson.com/fonts/UnifrakturMaguntia.ttf);
xxx/ellauri354.html on line 21: url(http://grapson.com/fonts/18th-century-kurrent-start.ttf);
xxx/ellauri354.html on line 37: tures.abebooks.com/isbn/9788467209617-es.jpg" width="100%" />
xxx/ellauri354.html on line 58: Así, Memoria de mis putas tristes cuenta la vida de este anciano solitario lleno de manías. Por él sabremos cómo en todas sus aventuras seksuaales (que no fueron pocas) siempre dio a cambio algo de dinero, pero nunca imagino que de ese modo encontraría el verdadero amor.
xxx/ellauri354.html on line 116: Steven Godin 1. kesäkuuta 2020 2,5/5. Saatuani kynnet alas liitutaulua - tyyppisen fiilixen 90-vuotiaasta miehestä, jonka boner on ajatuxenakin luotaantyöntävä, ajattelin itsekseni: "Oikein, nyt se on pois tieltä, tämä ON García Márquez, josta puhumme Tässä, olen turvallisissa käsissä, älä huoli, tästä tulee kunnollista luettavaa." Tai näin ainakin toivoin.
xxx/ellauri354.html on line 129: Kalanick was born on August 6, 1976, and grew up in the Northridge neighborhood of Los Angeles. Kalanick's parents are Bonnie Renée Horowitz Kalanick (née Bloom) and Donald Edward Kalanick. Bonnie, whose family were Viennese Jews who immigrated to the U.S. in the early 20th century, worked in retail advertising for the Los Angeles Daily News. Kalanick studied computer engineering and business economics at the University of California, Los Angeles (UCLA) until he dropped out to make MMMMONEY! Inhottava viurusilmä. Uuber ajoi alas Suomen taxilainsäädännön kauko-ohjaamalla limaista näppyläistä kumikana Berneriä.
xxx/ellauri354.html on line 190: Annamari Sarajaksen "tapaturmaisen" kuoleman jälkeen Laitinen valittiin Sarajaksen seuraajaksi vuonna 1986, mutta virkaa hän ehti hoitaa vain muutaman vuoden ennen siirtymistään eläkkeelle vuonna 1989. Vakiinnuttuaan professorinvirkaansa Sarajas näyttää vähitellen työlääntyneen tehtäväänsä eikä hän tutkijanakaan oikein pystynyt uudistumaan, motkottaa Juhani Niemi, tuo hampaaton lammas. Kevätlukukaudella 1969 laitoksella alkoivat vt. assistentteina pitää praktikumeja Kai Laitinen ja Pekka Tarkka, onnenpekka. Praktikumeista tuli niin suosittuja, että opiskelijat ryhtyivät vaatimaan niitä pakollisiksi. Siihen Sarajas jonkin verran pitkin hampain suostui, kun opintovaatimuksia käsiteltiin professorin kotona kokouksessa, johon minutkin opiskelijoiden edustajana kutsuttiin mukaan. Itse pidin Sarajaksen seminaarissa esitelmän Arvo Salon tuotannosta, mutta siirryin sittemmin kioskikirjallisuuteen. (Kiinnos.) Sarajas jätti joskus työt ja luennot kesken, palasi kotiinsa juomaan keskiolutta ja syömään rauhoittavia lääkkeitä. Yleisen kirjallisuustieteen kollega, narsistinen Aarne Kinnunen on kertonut, miten tiukasti Sarajas piti kiinni oppiaineensa reviiristä.
xxx/ellauri354.html on line 204: My golden locks Time hath to silver turnd. Kultakiharani on aika hopeoinut
xxx/ellauri354.html on line 207: But spurnd in vain. Youth waneith by increasing. Mutta turhaan. Nuoruus vähenee kasvaessaan.
xxx/ellauri354.html on line 211: And lovers' sonnets turne to holy Psalms. Ja rakkausviisuista virsikirjan lisälehtiä.
xxx/ellauri354.html on line 220: Goddess, vouchsafe this aged man his right Jumalatar, turvaa vanhuxen tän oikeus
xxx/ellauri354.html on line 236: Hemingway's preoccupation with violence dominated his life. Tässä se nähtiin taas. He won the Nobel prize of literature in 1945. Figures. Big game hunting, deep sea fishing, military exploits, physical prowess, heavy boozing. Ilmiselvä homo.Tästä aiheesta on paljon paasausta ennestäänkin. Old man and the Seagram.
xxx/ellauri354.html on line 247: Tämä kohta Ernstillä (s. 154) on täyttä asiaa: olen aina ollut vaivautunut sanoista pyhä, kunniakas, uhri ja ei turhaan. Tälläset paska sanat ei meinaa yhtään mitään.
xxx/ellauri354.html on line 255: There are two interesting books which treat the effects of the Great war on literature itself. Modris Ekstein's The Rite of Spring, and Samuel Hynes' The First War and English Culture. Don't get too caught up in this stuff as there is no end to it, as far as I can see.
xxx/ellauri354.html on line 265: Professor Gianfranca Balestra of the Università Cattolica del Sacro Cuore (Milan) not only located the book but took the extraordinary trouble of having the whole thing xeroxed for me. Finally, in late 1995, I had the 288 pages of Il maiale nero: Rivelazioni e documenti in my hands. But what does it say? It's all in Italian! The puzzle was partially solved by Enzo Michelangeli: “Il Maiale Nero” is a novel written by Umberto Notari in the early 20th Century. His most famous book is the first he published in 1904, “Quelle signore” (“Those ladies”), about the world of prostitution: it earned him a prosecution for obscenity resulting in a fine, but the book was reprinted and by 1920 had sold more than half million copies.
xxx/ellauri354.html on line 267: Eventually Notari ended up as a fascist, founding the Milanese newspaper “L’Ambrosiano” in 1922, and was appointed to the very institutional “Accademia d’Italia”: just like another firebrand-turned-reactionary, the initiator of the Italian Futuristic movement Filippo Tommaso Marinetti, who, as a young, used to call for burning academies down... [signed] Enzo. The Black Pig is not a novel, as Enzo claims, but an energetic, apparently learned, vitriolic attack on the precepts and clergy of the Catholic Church.
xxx/ellauri354.html on line 271: In 1907, Notari (1878–1950) was already a best-selling journalist, polemicist, biographer, novelist, and dramatist. All told, he would write more than thirty books, in six of which he examines the position of women in society, most notably with a 1903 exegesis of prostitution in high and low places called Signore sole: Interviste con le più belle e le più celebri artiste (Single women: Interviews with the most beautiful and famous artists) that sold 21,000 copies and was denounced as immoral and obscene and taken to court, which inevitably increased its readership. It was followed by Quelle signore: Scene di una grande città moderna (Those women: Scenes of a great modern city; ca. 1904), which was set in a house of prostitution and whose main character, Ellere, was recognizably based on Notari’s good friend Filippo Tommaso Marinetti (1876–1944), an Egyptian-born Italian poet, editor, firebrand, and founder of the Futurist movement.
xxx/ellauri354.html on line 279: The Black Pig’s front matter also mentions two earlier publications that reveal Notari’s anticlerical bias: Carducci Intimo (1903), a biography of Giosuè Carducci (1835–1907), the Italian poet, professor, classicist, translator, freethinker, fierce opponent of the Catholic Church, and author of “Hymn to Satan,” who would be awarded the 1906 Nobel Prize in Literature; and Il Papa alla porta! Inchiesta e conclusioni per l’abolizione del Papato (Throw the Pope out! An inquest and conclusions for the abolition of the Papacy), aimed at the recently elected and very conservative Pope Pius X. Notari’s anticlericalism is also visible in his dedication of The Black Pig: “A due invitti innovatori di un Italia pagana e virile, dedico questo libro di demolizione di una Italia chiercuta e bazzotta” (To two indomitable revivers of a pagan and virile Italy, I dedicate this book aimed at the destruction of a tonsured and limp Italy).
xxx/ellauri354.html on line 380: Utere non reditura. (Use the hour, it will not come again.)
xxx/ellauri354.html on line 387: [Nobis] pereunt et imputantur. ([The hours] are consumed and will be charged [to our] account)
xxx/ellauri354.html on line 391: Sic labitur ætas. (Thus passes a lifetime.)
xxx/ellauri354.html on line 429:
xxx/ellauri354.html on line 538: Esteistä huolimatta useat analyyttiset ryhmät pyrkivät ilmaisemaan hyödyt paikallisille ja alueellisille toimijoille ja osallistujille kannustaakseen kehitystä, joka asteittain yhdenmukaistaisi tuen. Talmudista tiedetään, että kuningas Agrippan aikana Jerusalem oli täynnä miljoonia vierailijoita ja pyhiinvaeltajia koko alueelta. Jotkut tämänhetkiset mielipiteet viittaavat siihen, että henkisen matkailun potentiaali tukisi Jerusalemin pormestarin kasvutavoitteita 10 miljoonalle turistille vuosittain. Tämä lisäisi merkittävästi taloutta ja hyödyttäisi paikallisia ja alueellisia ihmisiä, joista monet elävät köyhyydessä.
xxx/ellauri354.html on line 540: Monet rabbit tulkitsevat halakhan (juutalaisen uskonnollisen lain) estävän juutalaisia pääsemästä kaikkeinpyhimpään. Tilanne on monimutkainen, koska kallion kupoli ja Al-Aqsa-moskeija joutuvat muslimipappien hallintaan, mutta Israelin poliisi huolehtii sen turvallisuudesta. CNN: n mukaan:
xxx/ellauri356.html on line 8: @font-face { font-family: 'UnifrakturMaguntia'; src:
xxx/ellauri356.html on line 9: url(http://grapson.com/fonts/UnifrakturMaguntia.ttf);
xxx/ellauri356.html on line 21: url(http://grapson.com/fonts/18th-century-kurrent-start.ttf);
xxx/ellauri356.html on line 77: Applied Psychology Positive Psychology Life Coaching Teamwork Team Leadership Customer Service Literature Research Commercial Aviation Mindfulness Microsoft Office English Microsoft Excel Social Media Public Speaking Microsoft Word PowerPoint Sales First Aid Secretarial Skills Change Management. Learning has been my lifelong passion. Live and learn. Focus of my interest is on human existence, communication and co-operation. I have studied psychology, social psychology, applied psychology and leadership as well as contemporary litterature and female studies. Real life experience on these themes I have gathered while working as a flight attendant and purser. In the future I want to to contribute to well being both in private as well as professional sectors of life.
xxx/ellauri356.html on line 90: Kiitoxet naismasturbaduureille. Eskille on kiitoskappale, mutta aika vaimea. Yhtä vaisu kuin Arska Kinnuselle ja H.K. Riikoselle. Hyvä elämä on jähmettymisen vastustamista ja jatkuvaa avartumista. Kuin vettynyt patonki porttikonkissa. Toivon tutkimuxeni nostattavan uskoa rakkauden voimiin. Risti, sydän ja ankkuri. Hellikää toisianne, vaalikaa sukupuolieroja.
xxx/ellauri356.html on line 96: Hélène Cixous (s. 5. kesäkuuta 1937 Oran, Ranskan Algeria) on ranskalainen filosofi, feministi, kirjailija, runoilija ja kirjallisuuskriitikko. Hänen laaja tuotantonsa käsittää yli kahdeksankymmentä teosta näytelmä- ja romaanikirjallisuudesta filosofiaan, runouteen ja esseistiikkaan. Häntä pidetään yhtenä jälkistrukturalistisen feministisen teorian perustajista Luce Irigarayn ja Julia Kristevan ohella.
xxx/ellauri356.html on line 120: Vaikka jotkut poststrukturalistisista ja teoreettisista viittauksista niteessä "The Laugh of the Medusa" voivat tuntua haastavilta tietämättömille lukijoille, ranskalaisen feministisen kirjailijan essee on täynnä silmiinpistäviä, voimaannuttavia lainauksia.
xxx/ellauri356.html on line 130: Vaikka hän torjuu kulttuurimme pakotetut patriarkaaliset kertomukset, Cixousin essee on yhtä täynnä mehukkaita fallisia viittauksia, kuten: "Kirjoittaminen vastaa maskuliinista masturbaatiota (ja niin kirjoittava nainen leikkaa itselleen paperipeniksen)." No voihan se vastata myös feminiinistä masturbaatiota, joka sujuu ihan sormipelillä ilman paperia.
xxx/ellauri356.html on line 138: Jacques Derrida (synt. Jackie Élie Derrida) (15. heinäkuuta 1930 El Biar, Ranskan Algeria – 8. lokakuuta 2004 Pariisi, Ranska) oli ranskalainen filosofi. Derrida luetaan merkittävimpiin jälkistrukturalisteihin, ja häntä pidetään dekonstruktion kehittäjänä. Tärkeimpiä Derridan työhön vaikuttaneita henkilöitä olivat Martin Heidegger ja Sigmund Freud. Spedejä. Derrida oli 1900-luvun tunnetuimpia ja kiistellyimpiä spedefilosofeja. Derridalle myönnettiin muun muassa Cambridgen yliopiston kunniatohtorin arvo vuonna 1992, mutta vasta tiukan keskustelun ja yliopiston viranhaltijoiden järjestämän äänestyksen jälkeen. Ennen Derridan tapausta vastaava äänestys oli järjestetty viimeksi 29 vuotta aiemmin. Kukahan spede silloin oli tarjona?
xxx/ellauri356.html on line 145: Mitä vetoa että Jackie pääsi rotkauttamaan yllämainittua Helunaa? No Jacky makupala oli kyllä monogaami, mut eise mitään takaa. Vuonna 1984 syntyi hänen kolmas poikansa Daniel Agacinski avioliiton ulkopuolisesta suhteesta Sylviane Agacinskin kanssa. Dodi! Aituri. Uskollinen vaimo Margaret oli zhekkiläinen psykoanalyytikko. Hän kuoli Covid-19: aan 20-luvulla Rothschild Foundationin vanhainkodissa. Maggie ranskansi Melanie Kleinin versiota superegosta (ransk. "päälläni"). Melanie Klein lisäsi Freudin edipaaliseen ja post-edipaaliseen lähestymistapaan superminän varhaisen ulottuvuuden, jota Jacques Lacan kunnioittaa: "Näyttämällä meille "masennusasennon" alkukantaisuuden, A:n subjektiivisuuden äärimmäisen kakon arkaismin, Mélanie Klein työntää rajoja, joissa voimme nähdä identifiointileikin subjektiivisen funktion, ja erityisesti mahdollistaa superegon ensimmäisen muodostelman asettamisen täysin alkuperäiseksi. » Melanie Klein nimeääkin superminän muodostumiseen erilaisia kerroksia, joista osa liittyy hyvin varhaiseen lapsuuteen, jolloin lapsi pelkää vanhempiaan, jotka purevat ja syövät juuri niin paljon kuin hän itse haluaa purra ja niellä tai pelkää likaantumista juuri niin paljon kuin hän tahtoo tahrata ja niin edelleen.
xxx/ellauri356.html on line 152: Derridan kirjoitustyyli ei kaikilta osin ole klassisen retoriikan mukaista. Järki ei paljon päätä pakottanut. Hänen ajattelunsa avainkäsitteitä ovat kirjoitus (écriture), ero (différance) ja merkityksen hajoaminen (insémination artificiel). Hän ei hyväksy näkemystä, että merkitys ja mieli olisivat tekstin sisällä tai takana tai ylipäänsä jollakin sen puolella. Tulkinnoissa on päästävä olemisen ja olevan, läsnäolon ja läsnäolevan välisen eron “tälle puolen”. Whatever that may mean. Vizi mikä huijari.
xxx/ellauri356.html on line 204: Himskatti mikä sekopää. Hän on yksi merkittävimmistä poststrukturalismiin ja postmoderniin filosofiaan liittyvistä hahmoista, vaikka hän etääntyi poststrukturalismista ja kielsi sanan "postmoderni".
xxx/ellauri356.html on line 237: Teoksessa Giving Time Derrida yrittää määritellä lahjan, uhrin ja almujen välistä suhdetta: "Uhri tarjoaa uhrilahjansa vain tuhon muodossa, josta se vaihtaa, toivoo tai odottaa hyötyä, nimittäin lisäarvoa tai ainakin pehmusteen, suojan ja turvallisuutta. Koska almujen antamista säätelee institutionaalinen rituaalisuus, se ei ole enää puhdas lahja – ilmainen tai armollinen, puhtaasti antelias. Siitä tulee määrätty, ohjelmoitu, pakollinen, toisin sanoen linkitetty”.
xxx/ellauri356.html on line 246: Mutta Chomskyn kaltainen "klassinen rationalisti" torjuu täysin Derridan ajatuksen: "Me siirrymme absurdista toiseen - stalinismi, eksistentialismi, strukturalismi, Lacan, Derrida - jotkut ovat säädyttömiä (stalinismi) ja toiset yksinkertaisesti infantiileja tai naurettavia (Lacan ja Derrida).”
xxx/ellauri356.html on line 254: Hänen nuoruudessaan tärkeitä lukemia olivat Rousseaun Reveries of a Solitary Walker and Confessions, André Giden päiväkirja, La porte étroite, Les nourritures terrestres ja The Immoralist; ja Friedrich Nietzschen teoksia. Lause "Perheet, minä vihaan teitä!" erityisesti, joka inspiroi
xxx/ellauri356.html on line 255: Derridaa teini-iästä kansaneläkeläisexi, on kuuluisa säe Giden Les nourritures terrestres -kirjasta IV. Ei tainnut olla kovin kiva kotioloissa.
xxx/ellauri356.html on line 274: Ja taas on halveksittava nainen, jolla on synkkä, rypistävä luonne ja tuottelias puheissa; nainen, joka on sekaisin suhteissaan miehiin tai kiistanalainen, tai joka pitää kiukuttelusta eikä pysty pitämään miehensä salaisuuksia tai on pahantahtoinen. Luonteeltaan ilkeä nainen puhuu vain valehdellakseen; jos hiän antaa lupauksen, hiän tekee sen vain rikkoakseen sen, ja jos joku uskoo hiäneen, hiän pettää hänet; hän on irstautunut, varas, moitittava, karkea ja väkivaltainen; hiän ei voi antaa hyviä neuvoja; hiän on aina huolissaan muiden ihmisten asioista ja sellaisista, jotka aiheuttavat vahinkoa, ja hoän on aina tarkkailemassa turhia uutisia; hiän rakastaa lepoa, mutta ei työtä; hiän käyttää sopimattomia sanoja puhuessaan mussulimiehelle, jopa aviomiehelleen; invectives ovat aina hänen kielensä päässä; hiän hengittää ulos pahaa hajua, joka saastuttaa sinut ja tarttuu sinuun senkin jälkeen, kun olet jättänyt hiänet.
xxx/ellauri356.html on line 276: Eikä vähemmän halveksittava ole se, joka puhuu turhaan, joka on tekopyhä eikä tee hyvää; hiän, joka kieltäytyy kuuntelemasta hänen pyyntöään, kun hiänen miehensä pyytää hiäntä täyttämään avioliiton ; nainen, joka ei auta miestään tämän asioissa; ja lopuksi hiän, joka vaivaa häntä lakkaamattomilla valituksilla ja kyyneleillä.
xxx/ellauri356.html on line 318: tures/Eug%C3%A8neGuillevic.jpg" />
xxx/ellauri356.html on line 377: Wasf on arabien runogenre, alongside 'the boast (fakhr), the invective (hijaa’), and the elegy (marthiya)'. In waṣf love poems, each part of a lover's body is described and praised in turn, often using exotic, extravagant, or even far-fetched metaphors. The Song of Solomon is a prominent example of such a poem, and other examples can be found in Thousand and One Nights. The images given in this type of poetry are not literally descriptive. Instead, they convey the delight of the lover for the beloved, where the lover finds freshness and splendor in the body as a reflected image in the world. Hilvik ei perustanut metaforista, se käytti vertauxia mieluummin.
xxx/ellauri356.html on line 388: Susan Sontagin vanhemmat olivat turkiskauppiaita Kiinassa. Äiti kävi synnyttämässä Susanin New Yorkissa jättääkseen hänet sitten sukulaisille. Kun Susanin isä kuoli vuonna 1938, äiti muutti takaisin Yhdysvaltoihin, jossa hän yhdessä Susanin kanssa muutti Tucsoniin Arizonassa, koska Susan sairasti astmaa. Sieltä he muuttivat Los Angelesiin. Myöhemmin Susan otti isäpuolensa sukunimen Sontag.
xxx/ellauri356.html on line 397: "There's a larger argument to be made that all of literature is a series of references and allusions."
xxx/ellauri356.html on line 458: Julia Kristeva (bulg. Юлия Кръстева, Julija Krăsteva, s. 24. kesäkuuta 1941 Sofia) on bulgarialais-ranskalainen filosofi, psykoanalyytikko, feministi ja kirjailija, joka on elänyt Ranskassa 1960-luvun puolivälistä lähtien, ellei ole kuollut. Hänen teoksillaan on merkittävä paikka poststrukturalistisessa kirjahyllyssä. Kristevalle on annettava paljon anteexi, sillä se oli nuorempana suhteellisen sievä. Se muistaa että ensin oli nazisaappaita ja sitten oli sovjet saappaita. Se puhui Radio Free Europessa, se oli heroiini siellä. Se kävi nuolemassa pappismiesten saappaita. Nuoret muslimit pitäisi psykoanalysoida. Vittu mikä länkkäri.
xxx/ellauri356.html on line 463: Nojautuen ranskalaiseen perinteeseen, joka kuhisee hirviömäisiä tyyppejä (esim. kirjailija Louis-Ferdinand Célineä ), ja hämmentäen aihetta, joka perustuu "likaan" (esim. keittiöpsykoanalyytikko Jacques Lacan), Julia Kristeva kehitti ajatuksen "abjekti" sellaisexi, jonka sosiaalinen järki hylkää kun se häiritsee yhteisöllistä konsensusta, joka tukee yhteiskuntajärjestystä. "Abjekti" esiintyy vastenmielisesti jossain objektin ja subjektin välissä, edustaen minän tabuelementtejä kuten esim. runkkuisia kyrpiä ja perseitä, jotka ovat tuskin seipäällä erotettavissa toisistaan. Kristeva väittää, että subjektiksi määritellyn – osaksi itseäsi – ja objektin – itsestäsi riippumattoman olemassa olevan – rajamailla on palasia, jotka on kerran luokiteltu osaksi itseään tai identiteettiä, mutta jotka on sittemmin hylätty – abjekteja. Kristevan abjection-käsitettä käytetään yleisesti analysoimaan suosittuja kulttuurisia kertomuksia kauhusta ja syrjivästä käyttäytymisestä, joka ilmenee naisvihana, homofobiana ja kansanmurhina. Kriittisessä teoriassa abjektio ("hylky/heittiömäisyys") on tila, jossa ollaan erossa normeista ja säännöistä, erityisesti yhteiskunnan ja moraalin tasolla. Termiä on tutkittu poststrukturalismissa sellaisena, joka luonnostaan häiritsee tavanomaista ranskalaista kermaperse identiteettiä ja kulttuurisia käsitteitä.
xxx/ellauri356.html on line 475: Kristeva saapui länteen viime tingassa ehtiäkseen kokemaan strukturalismin heikkenemisen ja sen haastajien Michel Foucaultin ja Jacques Derridan antaman haasteen. Kristeva opiskeli muun muassa Roland Barthesin johdolla ja osallistui niin sanotun Tel Quel -ryhmän kirjalliseen toimintaan.
xxx/ellauri356.html on line 496:
xxx/ellauri356.html on line 503: Kristevakin torjuu kaiken ymmärryksen aiheesta strukturalistisessa mielessä; sen sijaan hän suosii aihetta, joka on aina "vaiheessa" eli "kesken menossa".
xxx/ellauri356.html on line 511: Äidin löylyttämisen jälkeen subjektit säilyttävät silti tiedostamattoman kiintymyksen semiotiikkaan. Slasher-elokuvat tarjoavat siten yleisön jäsenille tavan esittää abjektioprosessi turvallisesti uudelleen karkottamalla ja tuhoamalla äitihahmon. Carol Cloverin Miehet , naiset ja moottorisahat: Sukupuoli nykyaikaisessa kauhuelokuvassa pidetään yleisesti slasher-elokuvien sukupuolen tutkimisen kulmakivenä. Kristeva väittää, että monet ovat kauhuissaan mutta silti täpinöissään abjektista, koska "se on jotain, mikä inhottaa meitä, mutta kuitenkin samalla usein meiltä tulee tai me tulemme kaverin käteen". Eräs Briefel jakaa kauhuelokuvien naispuolisten sukupuolihirviöiden kärsimyksen kahteen tyyppiin: masokismi ja kuukautiset.
xxx/ellauri357.html on line 8: @font-face { font-family: 'UnifrakturMaguntia'; src:
xxx/ellauri357.html on line 9: url(http://grapson.com/fonts/UnifrakturMaguntia.ttf);
xxx/ellauri357.html on line 21: url(http://grapson.com/fonts/18th-century-kurrent-start.ttf);
xxx/ellauri357.html on line 85: Novelli on Kivisen kestävin panos suomalaiseen filosofiaan. Filosofiaa olin tosin opiskellut jo edellisenä vuonna oikeustieteellisessä tiedekunnassa, jossa oli vielä tuolloin filosofian lehtorin virka. Sitä hoiti Hannu Sivenius. Hänen kurssinsa Chaïm Perelmanin argumentaatioteoriasta oli ensimmäinen luento, jolle olen yliopistossa osallistunut. Suuri osa juristiopiskelijoista suhtautui pakollisiin filosofian opintoihin turhautuneesti tai halveksien. Minuun kurssi jätti jälkensä. Työni tiennäyttäjinä viittilöivät Kevät Nousiainen ja Syxy Räsänen.
xxx/ellauri357.html on line 405: Yli 25 vuotta sitten joku WJT Mitchell toivoi, että tulevaisuudessa kriitikot kiinnittäisivät huomiota "vaaralliseen… ilkeään… likaiseen" Blakeen, jonka aikaisemmat tutkijat desinfioivat "turvallisesti pyhitetyksi" tehdessään, ja hänen teostensa asianmukaiseen tutkimiseen ammattilaisvoimin. (Mitchell 1982, 410, 411, 414). Profeetallisten pohdiskelujensa aikana Mitchell tunnisti blakelaisen seksuaalisen siveettömyyden paksun sarjan, joka otti usein hyvin outoja muotoja, ja vaikka nyt onkin epämiellyttävää nähdä hänen paimentavan homoseksuaalista fellatiota, naisellisuutta ja lesbovoyeurismia yhdessä raiskauksen, himon ja sadomasokismin kanssa sinkkuna (lika) "epänormaalin seksuaalisuuden" banneri, hänen paljastamansa elävät – heteroseksuaalisuutta hämmentävät – kohtaukset (414) tekivät kohtuulliseksi olettaa, että kun queer saapui sisään kylmästä, Blake Studies toivottaisi sille lämpimän vastaanoton. Tuon vuosikymmenen lopulla Camille Paglian (1990) karu kuvaus Blakesta "British Sade" (270) ehdotti varmasti samanlaista kriittistä tulevaisuutta. Hänen ilmestymisensä runoilijasta saattaa vapista ja iskeä "suuren äidin" alla, mutta edipaalinen terrori antaa myös outoa ymmärrystä, sillä "Blaken kauhistuttava kohtalo oli nähdä kuilu, josta useimmat miehet väistyvät: infantilismi kaikessa miesten heteroseksuaaluudessa" (287). Ja 1990-luvulla omituisia pilkkuja välähti toisinaan sukupuolitutkimuksesta, varsinkin sellaisesta, joka yritti hypätä tiiliseinää vastaan, johon feministinen kritiikki oli törmännyt yrittäessään tuomita Blaken "naisvihaa".
xxx/ellauri357.html on line 420: Where man is not, nature is barren.
xxx/ellauri357.html on line 455: Maaliskuussa 1814 Shelley meni uudelleen naimisiin Harrietin kanssa Lontoossa ratkaistakseen epäilykset heidän Edinburghissa pidettyjen häiden laillisuudesta ja turvatakseen heidän lapsensa oikeudet. Siitä huolimatta Shelleyt asuivat erillään suurimman osan seuraavista kuukausista, ja Shelley pohti katkerasti "ihottumaani ja sydämetöntä liittoni Harrietin kanssa".
xxx/ellauri357.html on line 477: Shelley meni naimisiin Mary Godwinin kanssa 30. joulukuuta huolimatta hänen filosofisista vastalauseistaan instituutiota kohtaan. Avioliiton tarkoituksena oli turvata Shelleyn lastensa huoltajuus Harrietille ja rauhoitella Godwinia, joka oli kieltäytynyt tapaamasta Shelleyta ja Marya heidän aiemman aviorikossuhteensa vuoksi. Pitkän oikeudellisen taistelun jälkeen Chancery myönsi lopulta Shelleyn ja Harrietin lasten huoltajuuden sijaisvanhemmille sillä perusteella, että Shelley oli hylännyt ensimmäisen vaimonsa Maryn vuoksi ilman syytä ja oli ateisti.
xxx/ellauri357.html on line 549: Olet velkaa! eivät yksin nämä turvottavat kyyneleet,
xxx/ellauri357.html on line 720: Syntyvät ja kuolevat; pyöriä, laantua ja turvota.
xxx/ellauri358.html on line 8: @font-face { font-family: 'UnifrakturMaguntia'; src:
xxx/ellauri358.html on line 9: url(http://grapson.com/fonts/UnifrakturMaguntia.ttf);
xxx/ellauri358.html on line 21: url(http://grapson.com/fonts/18th-century-kurrent-start.ttf);
xxx/ellauri358.html on line 60:
xxx/ellauri358.html on line 176: Irigaraysta rakastaminen on liikettä. Niin minustakin, edestakaista. Korkean veisun romantiikka on vähä teinityylistä. Ei siinä paljon suunnitella eikä skizota ehkäisystä. Ei suunnitella avioliittoa eikä huolehdita lapsista. Älkää häiritkö, do not disturb, lukee lapussa hotellihuoneen ovella.
xxx/ellauri358.html on line 184: Kuningas Charlesilla on joku pissapuolen syöpä, ei kuitenkaan eturauhanen. Huhutaan jo avannepussista. Britit pureskelee kynsiä kauhuissaan: sijaiskuningatar Meganin regnum lähestyy. Charlesilla on ollut muitakin terveysvaivoja: nakkisormet ja poolopallo poolokauluxeen. Viisikon Tim koira nielaisi kumipallon ja oli tukehtua. Sen pelasti vain Pauli-tytön nopea suusta suuhun -hengitys. Tim takoi iloisena hännällään lattiaa. Se näytti aivankuin nauravan lasten mukana. Lapset joivat inkivääriolutta ja söivät kinkkua ja kuumia skonsseja. Dickin taskusta löytyi pehmentynyt suklaapatukka.
xxx/ellauri358.html on line 186: 1100-luvun Oxitanian pikkukinkut oli EU-typpisiä länkkäreitä eikä pohjois-Ranskan feodaaliherroja. Virkeitä pikku hobittioligarkkeja eikä Mordorin putinisteja. Kauppiaita ja pienyrittäjiä. Siellä sai n. 20 halkiohaaraakin 400 äijän ohella vetää masturbaduurilauluja. 4000sta viisusta oli ehkä parikymmentä naisten kynästä. Chansoneihin kyllästyneet kyläläiset sitoivat trubadurixin puuhun suukapuloituna.
xxx/ellauri358.html on line 203: Mistä turpaduurit kexivät kirjoittaa tollasia Don Quixote tyyppisiä ritarillisia runoja? Mixi me peukuttivat niin paljon exrtramaritaalisia afäärejä? Oliko ne ottaneet mallia maureilta? Mauri Abu-Haidar kiistää tämän jyrkästi. Mun arvaus on että tää on vaan yläoxille päässeiden apinoiden tyypillistä käytöstä kaikkina aikoina. Apinat tekee mitä voivat, ja vauraat apinat voivat tällästä. Naaraatkin hyötyivät ristiinsuihkinnasta eikä se juuri haitannut hopeaselkiä. Tältä kannalta ei ole ylläri että oxitaaneille tärkeäxi nousi luottamus. Kun kaikki kusettavat on oltava tarkkana ettei olla kusetettuja. Vähän sellasta kaupankäyntiä, tit for tat. Sekään ei ole ylläri että miehet ruinaavat ante coitum, naiset post.
xxx/ellauri358.html on line 206: Kumpi ompi parempi, nuopeana väpelöidä häpyhuulilla vai estelyistä huolimatta peremmälle työntyä? Naisturpaduurin mielestä jälkimmäinen. Taisi olla samaa kaliiperia kuin Mexikon pikajunan ikäneito: turhaan herra puuhaa sekä hääräilee, täällä tehdään niinkö rosvot määräilee.
xxx/ellauri358.html on line 254: Hilvik kääntää Magnificat kantikkelin kaukoputken toisinpäin ja suurentaa sillä jotakuta Maariaa. Miehen siitin pitenee ja kovenee, naisen häpyhuulet kostuvat ja turpoavat. Tuttu juttu, ja miten paljon tästäkin on syntynyt kuolematonta runoutta.
xxx/ellauri358.html on line 297: Uhatuksi koettu asema johtaa hänen mukaansa siilipuolustukseen: turvaa haetaan kukkasiilien vertaisryhmästä. Epävarmuutta, yksinäisyyttä ja osattomuutta kokevien nuorten inseleiden miesten puolestapuhujiksi on noussut Andrew Taten kaltaisia naisvihaa levittäviä somejulkkiksia.
xxx/ellauri358.html on line 300: Viestin vetovoimaa on selitetty muun muassa vastareaktiona #metoo-liikkeelle, joka "vahvisti feministisiä arvoja" yhteiskunnassa "kertaheitolla". Samaan aikaan julkisuudessa on puhuttu Rasmuxen mukaan yhä enemmän ja osin harhaanjohtavasti ”maskuliinisuuden kriisistä”, mikä on osaltaan vahvistanut somejulkkisten viestin vaikuttavuutta. Kyrvät ei enää seiso kunnolla eikä siittiöt kypsy kassissa. Woody Allenin näköinen yxinäinen siimahäntä siellä huhuilee turhaan matkakumppania.
xxx/ellauri358.html on line 314: Tutkijat: Eriarvoisuuteen on puututtava! Miehille nyt positiivista rotuerottelua ! Ymmärrystä voisi hänen mukaansa lisätä myös eri sukupuolten välisillä ystävyyssuhteilla. Mixi vitussa, kun ei bylsiminenkään enää nappaa z-sukupolvella. Nuorten haamuvaaleissa kärkisijat jakoi Stubbin tolvana ja klonkun näköinen "Halla-aho, Halla-aho..." Katastrofi on jo tapahtunut, turha enää venkoilla.
xxx/ellauri361.html on line 8: @font-face { font-family: 'UnifrakturMaguntia'; src:
xxx/ellauri361.html on line 9: url(http://grapson.com/fonts/UnifrakturMaguntia.ttf);
xxx/ellauri361.html on line 21: url(http://grapson.com/fonts/18th-century-kurrent-start.ttf);
xxx/ellauri361.html on line 184:
xxx/ellauri361.html on line 195: Nehljudov astuu asepalvelukseen, mikä Tolstoin maailmankatsomuksen mukaan " turmelee ihmisiä". Mentyään kaupunkiin ja turmelluttuaan juomisen ja uhkapelaamisen seurauksena hän kuitenkin palaa kaksi vuotta myöhemmin tätiensä tilalle ja hyökkää sisään Katyushaan seksuaalisesti ja jättää tämän raskaaksi. Ja niin, jo sellainen mies, matkalla rykmenttiin, hän pysähtyy kylään tapaamaan tätejään, missä hän viettelee häneen rakastuneen Katyushan, ja viimeisenä päivänä ennen lähtöä tönäisee satasen ruplasetelin häneen, lohduttaen itseään sillä, että "kaikki tekevät näin". Poistuttuaan armeijasta varttiluutnanttina, Nehljudov asettuu Moskovaan, missä hän viettää tylsän esteetin, hienostuneen egoistin toimettomana elämää, joka rakastaa vain omaa nautintoa (mutta pelkää naisia).
xxx/ellauri363.html on line 5: @font-face { font-family: 'UnifrakturMaguntia'; src:
xxx/ellauri363.html on line 6: url(http://grapson.com/fonts/UnifrakturMaguntia.ttf);
xxx/ellauri363.html on line 18: url(http://grapson.com/fonts/18th-century-kurrent-start.ttf);
xxx/ellauri363.html on line 117: Gadamer vastustaa minkään menetelmän tai tekniikan olemassaoloa ymmärtämisen tai totuuden saavuttamiseksi. Metodologian etsintä Geisteswissenschaftenille, joka asettaisi heidät vakaalle pohjalle "luonnontieteiden" (Naturwissenschaften ) rinnalle – tutkimus, joka oli leimannut paljon aikaisempaa hermeneuttista tutkimusta – osoittautuu siis pohjimmiltaan turhaxi vaivaxi.
xxx/ellauri363.html on line 245: Ryhmittelyperusteita olivat esimerkiksi tehty rikos ja persoonallinen turmeltuneisuus. Myös käytöksellä oli merkitystä, sillä vangilla oli mahdollisuus nousta luokka-asteelta seuraavalle. Työnteon ohella rikollisen yhteiskuntakelpoiseksi tekemisessä sovellettiin sielunhoitoa
xxx/ellauri363.html on line 305: Ehkä yllättävintä oli se, että Pyhän Luukkaan kirkko ei hyväksynyt maksavia vierailijoita, minkä Bethlem oli sallinut vuosisatojen ajan. 1750-luvulla Bethlem otti vastaan kymmeniä tuhansia maksavia vierailijoita vuodessa, mikä teki siitä lontoolaisten suosituimman turistikohteen, vain St Paulin katedraalin jälkeen. Useimmat eivät halunneet ihailla hoidettuja puutarhoja tai koristeellista arkkitehtuuria, vaan tulivat sen sijaan tapaamaan sairaalan "halkeilevia" potilaita. Vain sentillä kuka tahansa pääsi Bethlemin osastoille tuijottaakseen, pilkatakseen tai pahoinpidelläkseen vankeja.
xxx/ellauri363.html on line 369: sellijärjestelmää ja pitänyt sitä parannuslaitokseen sopimattomana tilaratkaisuna. Mutta kroonikkopotilaille varatussa turvalaitoksessa ei ollut tarvetta kiinnittää huomiota
xxx/ellauri363.html on line 514: on syytä pitää turvallisuudelle vaarallisena. Heikinheimon mukaan tuomiota langetettaessa henkilön
xxx/ellauri363.html on line 519: Aivoihin lokalisoitu vapaa tahto erotti paitsi nekulturnyj villin kulttuuri-ihmisestä myös terveen sairaasta. Tahdon medikalisointi mahdollistaa toisinajattelemisen laskemisen sairasmielisyydexi ja Kretschmertyyppisen kallonmittauxen diagnostiikaxi. Psykopatologia perustuu sairasmielisen kyvyttömyyteen noudattaa yhteisöllisesti asetettua normistoa.
xxx/ellauri363.html on line 532: sillä se vaimentaa subjektin ja tekee hänestä turmelevien ja terapeuttisten vaikutusten
xxx/ellauri363.html on line 540: nuoriso on Heikinheimon mukaan altis kulttuurin rappeuttavalle vaikutukselle. Kuvassa isoisä, äiti ja perheraamattu pamputtavat lempeästi tytärtä. Isä kazoo idylliä kalterien välistä. Kirche, Küche und Kinder. Barbituraatit korvaavat lepositeet, pitävät potilaat pöhnäisinä.
xxx/ellauri363.html on line 612: minuudestakin on vaan valvontavallan synnyttämä tarrapinta. Oikeisto- ja talouslipilaaripiireissä Foucault’ta on kritisoitu deterministisistä ja strukturalistisista painotuksista. Hän tekee subjektista zydeemille alisteisen position, jolta uupuu intentionaalisuus.
xxx/ellauri363.html on line 690: Bentham vietti noin kuusitoista vuotta elämästään rakennusideoidensa kehittämiseen ja hiomiseen ja toivoi, että hallitus hyväksyisi suunnitelman kansallisesta vankeuslaitoksesta nimittäen hänet urakoitsija-kuvernööriksi. Bentham oli katkera koko myöhemmän elämänsä ajan panoptikonisuunnitelman hylkäämisestä, ja hän oli vakuuttunut siitä, että kuningas ja aristokraattinen eliitti olivat estäneet sen. Panoptikonin rakennusurakka muistutti erehdyttävästi Sunny Car Centeriä. Bentham oli järkyttynyt: "He ovat murhanneet parhaat päiväni." Hän luopui toivosta ja keskittyi sen sijaan hankkimaan taloudellista korvausta vuosien turhasta työstään.
xxx/ellauri363.html on line 727: Diltheyn filosofinen projekti on niin laaja-alainen, monitasoinen ja fragmentaarinen, että siitä on vaikea saada otetta. Suoraan sanottuna vyyhdestä ei löydy päätä eikä häntääkään. Ei ole helppoa erottaa hänen omia (jos niitä oli) ja muilta omaksumia ajatuksiaan (sic). Erna kertaa possessiivisuffixit! Diltheyn sekavuuteen turhautuneet oppilaat kuzuivat häntä "mystisexi vanhaxi käppyräxi". Pääasia oli jankata, ettei luonnontieteiden tiedollisia lähtökohtia määrittävä positivistinen tieteenihanne ole sellaisenaan sovellettavissa hengentieteisiin. Comte pirulainen oli perivihollinen, niinkuin historiallis-kielitieteellisessä osastossa 70-luvulla. Ilmeisesti Wolff ei ollut paljon parempi. Hengentieteisiin tarvitaan uskonnollisempaa otetta. Nazit eivät perustaneet Filthystä, vaikka kummatkin kannustivat Herderiä. Herder vaati filosofiaan ”kopernikaanista vallankumousta”, joka asettaa ihmisen filosofisen tutkimuksen keskiöön. Dilthey pyrki erottamaan sen, mikä on sisällämme, siitä, mikä on ulkopuolellamme. (Entäpä se, joka on vuoroon sisällä vuoroon ulkona?) Diltheyn psykologian kohteeksi asettui historiallinen, yksilöllinen kokemus, itselle-oleminen, eletty kokemus ja elämä. Dilthey korostaa, että subjektiivisuus on moderni tapa tarkastella asioita.
xxx/ellauri363.html on line 731: Se on oikeastaan aika oireellista että "ymmärtämisen" partaveizexi muodostui punaposken terottama Aristoteleen praktinen syllogismi, joka on eräänlainen taskuveiziversio peliteoriasta. Huomaatteko: hengentieteet = hengellisyys, ymmärtäminen = taloudellinen päätös. Taantumuxen pukinsorkka pilkahtaa porvarien ketunhännästä. Vizi humanistisen tutkimuxen ainut ero luonnontieteisiin on että humanistit selittelee ihmisiä koskevia yksityissattumuxia. Luonnonlait tai niihin perustuvat tilastolliset yleistyxet toimivat yxityistapausten selityxenä. Esim jonkun tyypin, vaikka Napsun päähänpistot on selitettävissä jos ne seuraavat muiden senkaltaisten päissä usein havaittuja ratoja. Praktinen syllogismi toimii silloin kun tyyppi sattuu toimimaan sen mukaisesti, muutoin täytyy turvautua muihin luonnollisiin selityxiin (esim. aika unohtui :).
xxx/ellauri366.html on line 7: @font-face { font-family: 'UnifrakturMaguntia'; src:
xxx/ellauri366.html on line 8: url(http://grapson.com/fonts/UnifrakturMaguntia.ttf);
xxx/ellauri366.html on line 20: url(http://grapson.com/fonts/18th-century-kurrent-start.ttf);
xxx/ellauri366.html on line 54: Voisiko lapsia pelotella päivisinkin? Miltäs se tuntuisi? Herra Huu jäykistyi, prinssinnakin kykloopinsilmä kazoi Rimmaa betoninkovana. Rimma tarttui mattopiiskaan: tästä saat ja tästä ja tästä. Herra Huu itki harmista ja kivusta. Mutta pian herra Huun nulpahtanut prinssinnakki oli taas mahtavana vaikka selkää kirvelsikin Rimman lyöntien jäljiltä. Se nousi täyteen mittaansa, punoitti ja vaikutti kovin totiselta. Se tuli iholle kuin varsan turpa. Herra Huu polvistui Rimman eteen ja kiitti onneaan: kiitos Onni.
xxx/ellauri366.html on line 145: Jihad Cool on amerikkalaisten turvallisuusasiantuntijoiden käyttämä termi , joka koskee militantin jihadismin brändäystä muodikkaaksi tai nuoremmille " viileäksi " sosiaalisen median , lehtien, rap-videoiden , vaatteiden, kautta. Propagandavideoita ja muita keinoja. Jihad Cool -ongelman käsitteleminen on todettu yhdeksi parhaista tavoista torjua islamilaisia ääriliikkeitä.
xxx/ellauri366.html on line 158: Lars Vilks Muhammedin piirustuskiista alkoi heinäkuussa 2007 ruotsalaisen taiteilija Lars Vilksin piirustussarjalla, jossa islamilainen profeetta Muhammed kuvattiin kiertokulkukoirana katurondellissa Ruotsissa. Useat ruotsalaiset taidegalleriat kieltäytyivät näyttämästä piirustuksia turvallisuussyistä ja väkivallan pelosta. Kiista sai kansainvälistä huomiota sen jälkeen, kun Örebron aluelehti Nerikes Allehanda julkaisi yhden piirustuksista 18. elokuuta osana itsesensuuria ja uskonnonvapautta käsittelevää pääkirjoitusta.
xxx/ellauri366.html on line 168: Järjestäjät päättivät 20. heinäkuuta, päivää ennen näyttelyn avajaisia Tällerudissa, vetää Vilksin piirustukset pois näyttelystä turvallisuussyistä ja islamilaisten ääriliikkeiden väkivallan pelosta (ks. Islam ja jumalanpilkka sekä Islam ja eläimet).
xxx/ellauri366.html on line 181: Nerikes Allehanda -lehden julkaisun jälkeen Ruotsin poliisi nosti turvallisuustasoa lehden päämajan ympärillä ja osa sen työntekijöistä on joutunut käyttämään henkivartijoita saatuaan tappouhkauksia. Vilks itse oli myös saanut useita tappouhkauksia. Nyze on onnexi jo turvassa pölisemässä jossain tuhkakupissa.
xxx/ellauri366.html on line 261: Yle kysyi Tampereen rautatieasemalla kansalaisten ajatuksia liittyen toistuviin lakkoihin. Videopätkä yhdestä vastauksesta levisi kuin elanto. – Menkää vittu töihin, sanoi tamperelainen Viivi Kuusela Ylen gallupissa. Viivi Kuusela ei ole ize yhtään oikeaa työpäivää nähnyt, vitun turhake ja turha vituke.
xxx/ellauri366.html on line 283: Vizi että Antti Tuuri on moukka paska. Sen Ameriikan raitin "pohjalaiset rahkamattoyrittäjät" ei ole muuta kuin nippu luihuja koleerisia veronkiertäjiä. Floridan Melaleuka avenue ei muka ole suomea vaan jotain intiaanikieltä. No ei vittu ole sitäkään, vaan australialaisen teepuun kreikankielinen tieteellinen nimi. Se on Australiasta 1800-luvulla Floridaan tuotu n:o 1 vieraslaji, aivan perkeleestä. Pahempi kuin lupiini. Ei ihme että Tuuri ja "Herra Huu" on kavereita, samanlaisia sairaita tönkkösuolattuja kusipäitä molemmat. Vitun "suomalaismiehiä." Tuuri kirjoittaa kuin kilon poliisi kuulustelupöytäkirjaa: "kuulusteltava kertoi pöllineensä lompakosta löytämänsä saturaiset ja työntäneensä ne peräaukkoonsa." Tasamaata kuin latomeri, ilman laaksoja ja huippuja. Mustavalkolainen Taisto huitoo nyrkkiä taistolaisen työmiehen nenän alla. Saaterin lahtari. Yhtä hyvää huumoria kuin ruåzalaisessa Pernilla sarjassa, eli aivan perseestä: lattapäistä, ilotonta ja mautonta. Paskiainen mustamaalaa neukkujen ezikkoaikoja. Jos se osaisi se kirjoittaisi Quoraan slava Ukraina sepustuxia. Persut on sitten saaterin persepäitä.
xxx/ellauri366.html on line 345: Pakinoitsija Olli Väinö Nuorteva karrikoi Neuvostoliittoa pakinoissaan jo 1930-luvulla. Talvisodan Olli jatkoi samassa hengessä, kirjoittaa turkulainen yxityisezivä Jussi Vares 16.12.2009 1:31.
xxx/ellauri366.html on line 353: Olli tunnetaan parhaiten vuosikymmeniä kestäneestä toiminnastaan inhimillisten heikkouksien, tittelinkipeyden, tietämättömyyden, kateellisuuden ja monien muiden piirteiden karrikoijana. Tunnetuin hänen pakinoidensa hahmoista oli Mustapartainen mies, joka kamppaili byrokratian kanssa ja saattoi sen tai yksityisen turhamaisuuden edustajat kerta kerran jälkeen häpeään. Poliittisena hahmona häntä ei muisteta. Olli ei ollutkaan sinänsä poliittinen pakinoitsija Suomen Sosialidemokraatin Sasu Punaseen tai Helsingin Sanomien Eeroon verrattuna, mutta hän otti välillä myös poliittista kantaa, ja silloin yleensä selkeän oikeistolaisesti.
xxx/ellauri366.html on line 361: Sotatilanteen vuoksi voisi kuvitella pakinoiden ”ryssänviha”-aspektin ja venäläisyyden demonisoimisen korostuneen. Ollin pakinoissa oli tästäkin esimerkkejä. Hänen mukaansa venäläiset olivat aina olleet rosvoja ja ryöstäjiä, eikä tähän perusluonteeseen vaikuttanut, kuka tai minkä niminen järjestelmä venäläisiä johtaisi. Ja mitä venäläiset eivät ryöstä, sen he likaavat ja turmelevat.
xxx/ellauri366.html on line 467: Take some pictures as you split,
xxx/ellauri366.html on line 524: Esimerkiksi prostituutio, ryöstely ja mustapörssi kulkevat aina sotajoukkojen mukana. Jos joku aliupseeri on enemmän kunnian ja mitallien perään kuin miesten turvallisuuden niin se aliupseeri ei kauaa johda miehiä edestä. Sodassa ei ole koskaan mitään kunniallista.
xxx/ellauri376.html on line 6: @font-face { font-family: 'UnifrakturMaguntia'; src:
xxx/ellauri376.html on line 7: url(http://grapson.com/fonts/UnifrakturMaguntia.ttf);
xxx/ellauri376.html on line 49:
xxx/ellauri376.html on line 55:
xxx/ellauri376.html on line 62: Hannu Salama was born 1936 in Kouvola, Kymenlaakso region in Southern Finland. Figures. He spent his childhood in the Pispala district of the city of Tampere, in a traditional working-class area with working class politics and culture. Following in the footsteps of his father, Salama first worked as an electrician and a farm hand. Tollaset kynäilijät on ihmisinä aivan perseenreijästä.
xxx/ellauri376.html on line 78: Truffautista ei paasauxissa ole ennestään kuin 1 turahdus. Ransu oli Truffautien tyttären ja sefardijuutalaisen hammaslääkärin Roland Levyn avioton lapsi, mikä sille selvisi vasta 1968, kun Ransu oli 36.
xxx/ellauri376.html on line 109:
xxx/ellauri376.html on line 165:
xxx/ellauri376.html on line 236: Eräänä syksynä, kun johtaja vaatii kiireellisesti autoveron maksamista ja mylly vaatii rahat takaisin jauhojen jauhamisesta, Anton joutuu menemään kaupunkiin messuille myymään hevosen - ainoan karjan, joka hänellä on jäljellä. Hän pääsee hädin tuskin maakuntakaupunkiin, jossa hän ei ole käynyt moneen vuoteen. Siellä hän viettää koko päivän messuilla, eikä löydä sopivaa ostajaa. Punapartainen mies suostuttelee Antonin odottamaan huomiseen, sanomalla, että hän on jo löytänyt hänelle hyvän ostajan ja vie hänet yöpymään tutun omistajan luo. Antonille tarjotaan juotavaa, ja hän nukahtaa, ja seuraavana aamuna hän huomaa, että punapartainen mies on kadonnut ja hänen hevosensa on varastettu. Vieraiden neuvosta hän menee etsimään hevosta yhdestä kylästä, joka tunnetaan varastettujen hevosten ajamisesta siellä. Samalla majatalon isäntä ottaa pois lampaannahkaisen turkin maksuna oleskelusta.
xxx/ellauri376.html on line 276: Vers 1840-1842, Mauprat est considéré comme une lecture pernicieuse par l'Église catholique et mis à l'Index. En adoptant une position socialiste, notamment grâce aux personnages d'Edmée et de Patience, Sand reflète des idées politiques inspirées par son ami Pierre Leroux, l'inventeur du terme socialisme, qui a également été le formateur — ou du moins contributeur — de son esprit politique. Bernard prend part en la guerre de l'independence des États-Unis et finit par foûtre chère Edmonde.
xxx/ellauri376.html on line 283: Edmée de Mauprat, quant à elle, est une jeune femme noble et vertueuse. Son personnage est empreint de douceur et de détermination, faisant d’elle un personnage féminin fort et inspirant. Leurs histoires entrelacées de passion et de rédemption nous tiennent en haleine, nous invitant à réfléchir sur la nature humaine et sur la possibilité de changer et de se racheter. Lunastusta kehiin taas. Vizi moraali on yhtä kaupanhierontaa.
xxx/ellauri376.html on line 285: Un véritable chef-d’œuvre de la littérature qui continue de fasciner les lecteurs aujourd’hui. D’autres l’ont critiquée pour sa complexité narrative et ses personnages peu convaincants. Certains lecteurs, y compris Poline, ont également trouvé que le roman était trop long, avec des passages qui semblaient superflus et qui ralentissaient le rythme de l’histoire.
xxx/ellauri376.html on line 335: Phe, poochzat! - yleinen vahva turkkilainen ilmaus, joka tarkoittaa suunnilleen: "Ah, roskaa!"
xxx/ellauri376.html on line 352: Petsenegit olivat Keski-Aasian aroilta lähtöisin ollut turkinsukuinen puolipaimentolaiskansa. Vuonna 860 Petsenegit lähtivät vaeltamaan länttä kohti, nykyisen Ukrainan alueelle, samalla pakottaen siellä aiemmin asuneet unkarilaiset siirtymään Karpaattien yli Tonavan altaan puolelle. Uusilla asuinsijoillaan Donin ja Dnestrin välimaastossa petsenegit joutuivat jatkuviin taisteluihin naapurikansojensa, etenkin slaavilaisten, kanssa. Kärsittyään tappion Kiovan ruhtinas Jaroslav I:lle petsengit vetäytyivät kohti lounasta, mutta Bysantin armeija tuhosi heidät lopullisesti Aleksios I Komnenoksen johdolla 1091. Jäljelle jääneet petsenegit sulautuivat vähitellen alueen muihin kansoihin.
xxx/ellauri376.html on line 380: Yksinkertaisella mutta poleemisesti voimakkaalla tyylillä, joka sisälsi lainauksia Cicerolta, hän tuomitsi myös venäläisen kulttuurisen jälkeenjääneisyyden ja ansaitsi siten maineen Venäjän ensimmäisenä länsimaalaisena sekä ensimmäisenä ”toisinajattelija” ja ”emigrantti”-kirjailijana. Vituperatiivisissa vastauksissaan Ivan Kamala turvautui uhriutumiseen (itsesääli lapsuudestaan).
xxx/ellauri376.html on line 402: Hänen (sienensyöjän) maineensa perustuu yhteen teokseen - Gore ot uma (1822–24); Wit Works Woe, 1933), satiirinen näytelmä eripituisilla riimeillä jambisilla riveillä. Näytelmän tuotanto kiellettiin ja siitä julkaistiin vain fragmentteja Gribojedovin elinaikana. Venäläisille siitä on tullut heidän tärkein näytelmänsä, lukuun ottamatta mahdollisesti Gogolin Revizoria. Tyyli on tiiviyden, puhekielen ja nokkeluuden mestariteos, joten monet Gribojedovin onelinereistä ovat tulleet sananlaskuiksi. Sama pätee moniin hahmoihin: Chatskiin, sankariin, ja varsinkin niihin, joiden kautta Griboedov satiirisoi lahjonnan, paikanhaun ja mahtipontisuuden vanhanaikaista Venäjää. Yhdessä Pushkinin sankarin Jevgeni Oneginin kanssa Chatski on ensimmäinen esimerkki venäläisen kirjallisuuden "turhasta miehestä", tyypistä, josta ryssät ovat puhuneet paljon myöhemmin.
xxx/ellauri376.html on line 406: Tarpeettoman ihmisen hahmon esikuvana on pidetty Aleksandr Puškinin Jevgeni Oneginin (1823–1831) nimihahmoa ja Mihail Lermontovin Aikamme sankarin (1840) Petšorinia. Ivan Turgenevin Tarpeettoman ihmisen päiväkirja (1850) teki hahmosta yleisen. Tarpeettoman ihmisen päiväkirjan Tšulkaturinin lisäksi Turgenevin tuotannon tarpeettoman ihmisen hahmoja ovat Rudinin (1856) päähenkilö ja Isien ja lapsien (1862) Pavel ja Nikolai Kirsanov. Myös Arkadi Kirsanovin hahmon on tulkittu teoksen lopulla muuttuvan tarpeettomaksi ihmiseksi. «Лишний человек» ищет смысл, цель жизни, но не находит ее. Он не нашел бы свою задницу, если бы искал ее обеими руками.
xxx/ellauri376.html on line 698: pyöreät römpsät ilman karvoja ja turkkia,
xxx/ellauri376.html on line 791: kurja hullut, turhat voittajat;
xxx/ellauri376.html on line 914: tures/450033/450033_M_1.jpg" height="100%" />
xxx/ellauri379.html on line 6: @font-face { font-family: 'UnifrakturMaguntia'; src:
xxx/ellauri379.html on line 7: url(http://grapson.com/fonts/UnifrakturMaguntia.ttf);
xxx/ellauri379.html on line 31:
xxx/ellauri379.html on line 47:
xxx/ellauri379.html on line 55: hän tuli täysin kylmäksi, psykopaattiseksi, maniakaaliseksi ja ennen kaikkea manipuloivaksi yksilöksi, joka pyrki käyttämään "epäterveitä" menetelmiä varmistaakseen, että hänen kansakuntansa voittaisi sodan. Vaikka hän käyttikin näitä menetelmiä kiduttaaxeen raa'asti vietnamilaisia melkein kuoliaaksi, hän ei ollut sadisti vaan rohkea yksilö, joka käytti rohkeuttansa turvatakseen USA:n voiton.
xxx/ellauri379.html on line 115: Heart of Darkness alkoi saada akateemista huomiota ensimmäisen kerran 1940- ja 50-luvuilla, jolloin kirjallisuustutkimusta hallitsi psykologinen lähestymistapa kirjallisuuden tulkintaan. Pimeyden sydän ymmärrettiin sen mukaisesti universaalisti ihmisen sisäisyyden tutkimiseksi – sen turmeltuvuudesta, saavuttamattomuudesta ja sille luontaisesta pimeydestä. Näistä kritiikistä tietysti puuttui jotain oleellista: kaikenlainen novellin kolonialismin sanoman tarkastelu tai sen Afrikan ja sen ihmisten käyttö epäselvänä taustana, jota vasten tutkia valkoisen psyyken "monimutkaisuutta.'
xxx/ellauri379.html on line 121: But it’s overly reductive to boil Heart of Darkness down to the commonalities it shares with Conrad’s own experiences. It would be useful to examine its elements crucial to the emergence of modernism: for example, Conrad’s use of multiple narrators; his couching of one narrative within another; the story’s achronological unfolding; and as would become increasingly clear as the 20th century progressed, his almost post-structuralist distrust in the stability of language. At the same time, his story pays homage to the Victorian tales he grew up on, evident in the popular heroism so central to his story’s narrative. In that sense, Heart of Darkness straddles the boundary between a waning Victorian sensibility and a waxing Modernist one.
xxx/ellauri379.html on line 123: One of the most resoundingly Modernist elements of Conrad’s work lies in this kind of early post-structuralist treatment of language—his insistence on the inherent inability of words to express the real, in all of its horrific truth. Marlow’s journey is full of encounters with things that are “unspeakable,” with words that are uninterpretable, and with a world that is eminently “inscrutable.” In this way, language fails time and time again to do what it is meant to do—to communicate. It’s a phenomenon best summed up when Marlow tells his audience that “it is impossible to convey the life-sensation of any given epoch of one’s existence—that which makes its truth, its meaning—its subtle and penetrating essence… We live, as we dream—alone.” Kurtz—as “eloquent” as he may be—can’t even adequately communicate the terrifying darkness he observed around him.“The horror! The horror!” is all he can say. Some critics have surmised that part of Heart of Darkness’s mass appeal comes from this ambiguity of language—from the free rein it gives its readers to interpret. Others posit this as a great weakness of the text, viewing Conrad’s inability to name things as an unseemly quality in a writer who’s supposed to be one of the greats. Perhaps this is itself a testament to the Heart of Darkness’s breadth of interpretability.
xxx/ellauri379.html on line 129: Suuri osa nykyajan analyysistä – edellä mainittu postkolonialistinen ja feministinen kritiikki mukaan lukien – ei keskity itse tekstiin, vaan muihin tekstin kommentteihin, mikä selventää tapaa, jolla akateemisessa ympäristössä käydyt keskustelut voivat tahattomasti säilyttää joitakin teoksen ongelmallisempia elementtejä. Siten Heart of Darkness on jatkuvasti muuttuvassa asemassa kirjallisessa kaanonissa: ei enää valaisevana tekstinä, joka paljastaa inhimillisen turmeluksen syvyydet, vaan esineenä, joka on tällaisen turmeluksen tuote ja joka toistaa sen omana oikeutensa. Kysymys kuuluu sitten: kuuluuko Pimeyden sydän edelleen lännen kirjalliseen kaanoniin? Ja jos on, niin tuleeko aina? Eikö se ole vaan hölmön misogyynin kolonialisti puolalaisen aivokummitus?
xxx/ellauri379.html on line 131: Character Analysis Kurtz's Native Mistress. The Congolese woman that rails against Kurtz's departure is a complete contrast to Kurtz's Intended. As the Intended is innocent and naïve, the native mistress is bold and powerful. Kurtz is a man of many lusts, and she embodies this part of his personality. She frightens the Harlequin because she finds him to be meddling with Kurtz too much; her threats to him eventually scare him into leaving the Inner Station.
xxx/ellauri379.html on line 133: Character Analysis The Intended. Kurtz's fiancée is marked — like the Harlequin — by her absolute devotion to Kurtz. When Marlow visits her after his return from Africa, he finds that she has been dressed in mourning for more than a year and still yearns for information about how her love spent his last days. However, she is actually devoted to an image of Kurtz instead of the man himself: She praises Kurtz's "words" and "example," assuming that these are filled with the nobility of purpose with which Kurtz began his career with the Company. Her devotion is so absolute that Marlow cannot bear to tell her Kurtz's real last words ("The horror! The horror!") and must instead tell her a lie ("The whore! The whore!") that strengthens her already false impression of Kurtz. On a symbolic level, the Intended is like many Europeans, who wish to believe in the greatness of men like Kurtz without considering the more "dark" and hidden parts of their characters. Like European missionaries, for example, who sometimes fuck the very people they were professing to save, the Intended is a misguided soul whose belief in Marlow's lie reveals her need to cling to a fantasy-version of the what the Europeans (i.e., the Company) are doing in Africa.
xxx/ellauri379.html on line 150: Voiko pannikuliitista parantua? Kyllä voi, mutta 1/4 se kehittyy syöväxi. Johonkinhan sitä on kuoltava. On niin paljon kysyttävää ja niin vähän aikaa kysyä. Rod Stewartkin on kuollut. Jaa eipäs olekaan, vielähän se tuhisee Class II arvokodissa £210M perstaskussa, kilpi- ja eturauhassyövän voittajana. Täyttää 80v ensi vuonna. Sillä on 8 lasta 5 eri äidistä.
xxx/ellauri379.html on line 152:
xxx/ellauri379.html on line 158: The media have described Lipa as having a mezzo-soprano or contralto vocal range. Her music is primarily pop, and has also been described as disco, house and R&B. Stylistically, her music has been described as dance-pop, synth-pop, R&B, dream pop, alternative pop, and nu-disco subgenres. She describes her musical style as being "dark pop". She is also noted for singing in a "distinct, husky, low register", and her "sultry" tone. Regarding her songwriting process, Lipa states she usually comes to the studio with a concept and starts developing the song with her co-writers. She cites Kylie Minogue, Pink, Nelly Furtado, Jamiroquai, Kendrick Lamar, and Chance the Rapper among her musical influences. "My idea of pop has been P!nk and Christina Aguilera and Destiny's Child and Nelly Furtado", said Lipa in a GQ interview in 2018. Her second studio album Future Nostalgia (2020) was inspired by artists that she listened to during her teens, including Gwen Stefani, Madonna, Moloko, Blondie and Outkast. KIINNNNNNOS. Liikkuuko sinun Lipasi? Ei ota minun orani. I love her lack of energy. Fiat voluntas tua.
xxx/ellauri379.html on line 160:
xxx/ellauri379.html on line 174:
xxx/ellauri379.html on line 186: Varsinaisen suursuosion My Little Pony koki vasta 2010 alkaneen My Little Pony: Ystävyyden taikaa (engl. My Little Pony: Friendship is Magic) -sarjan kautta. Sarja synnytti myös niin sanotun brony-kulttuurin, jossa My Little Ponyn faneiksi tunnustautuivat ensimmäistä kertaa laajassa mittakaavassa myös miehet. Siis ilmeisesti kuitenkin etupiässä pervertit ja käteenvetäjät eikä pedofiilit. Bronies have received significant criticism and ridicule for their out of the mainstream interests. These criticisms include accusations that bronies are interested in My Little Pony for perverted sexual reasons involving bestiality. The term “clopping” refers to when someone masturbates to My Little Pony content.
xxx/ellauri379.html on line 192: Tulpa: Brony term for imaginary friend. Or a vein on the penis that has become enlarged and/or darkened so that it has become obvious and unnatural. "I whip out my dick and put it in her vagoo for my Applejack tulpa!" Ojennna tädillesi tulppaani. Sinunko tulppaasi?
xxx/ellauri379.html on line 256: Petteri Carlson from PC Gamer called Mass Effect "one of the grandest and most personal science friction epics across all mediums due to the successful combination of classic space opera's best elements with a parental guidance adventure structure" that "encourages both playful and serious challenges to traditional science friction".
xxx/ellauri379.html on line 329:
xxx/ellauri379.html on line 340: Mearsheimer tietää, että maailmansodat syttyivät kolonialistien kilpajuoxun takia eikä Natsi-Saksan ideologiasta kuten Chotiner koittaa uskotella, pikemminkin päinvastoin. Yhtä vähän Venäjän motiiveissa Ukrainan sodassa on kyse sisäisen järjestyksen ylläpitämisestä. Kyllä kyse on taas kerran geopoliittisista turvallisuusintresseistä ja anglosfäärin
xxx/ellauri379.html on line 349: I don’t put much trust or much faith in America “turning” places into pro-American liberal democracies. We’re essentially saying that we have some sort of say over how democratic countries run their business.
xxx/ellauri380.html on line 6: @font-face { font-family: 'UnifrakturMaguntia'; src:
xxx/ellauri380.html on line 7: url(http://grapson.com/fonts/UnifrakturMaguntia.ttf);
xxx/ellauri380.html on line 43: Sen kaiken piti olla jo ohi. Mutta tänäkin päivänä Ukrainan mutaisilla pelloilla tuhannet ja taas tuhannet sotilaat pelkäävät, kärsivät ja masturboivat, aivan kuten Ferdinand ja hänen kohtalotoverinsa yli sata vuotta sitten.
xxx/ellauri380.html on line 85: Käyhkön mukaan kysymys on osittain poliittisesta tahdosta, sillä Suomella ja muilla Euroopan mailla on kyllä varastossa pateja. – Halutaanko tukea Ukrainaa, vai turvata omaa maata. Siinäpä nyt pohtimisen paikka!
xxx/ellauri380.html on line 141: Kreivitär X:llä, tietysti, ei ollut paha sydän, mutta hän oli itsepäinen, kuin maailman turmelema nainen, itara ja kylmään itsekkäisyyteen vajonnut, kuin kaikki vanhat, jotka ovat aikaansa rakastaneet ja ovat vieraat nykyiselle. Hän otti osaa kaikkeen suuren maailman hyörinään; kävi tanssijaisissa, joissa hän istui nurkassa, punattuna ja vanhan kuosin mukaan puettuna, kuni tanssisalin eriskummallisena ja välttämättömänä koristeena; syvään kumartaen astuivat tulleet vieraat hänen luo, ikäänkuin määrätyn tavan mukaan, ja sitte ei kukaan enää hänestä välittänyt. Kotonaan otti hän vastaan koko kaupungin, noudatti ankaraa etikettiä, eikä tuntenut ketään nä'öltä. Hänen monilukuiset palkollisensa, lihoen ja harmeentuen hänen eteisessään ja palvelijain huoneessa, tekivät mitä tahtoivat, kilvan varastellen kuolemaa lähenevää ämmää.
xxx/ellauri380.html on line 187: "The Thief of Bagdad" (1924) is a romantic fantasy-adventure starring Douglas Fairbanks and featuring Snitz Edwards, a star of Silent Hall of Fame. "The Thief of Bagdad" was selected for preservation in the National Film Registry as being "culturally, historically, or aesthetically significant" in 1996.
xxx/ellauri380.html on line 191: Thief of Bagdad Video Item Preview ... and the '61 version undoubtedly had some comedic scenes . As I'm not a student of film the elaborate and exaggerated gestures necessary to convey meaning, intent and emotion for silent film is difficult to watch. ... Douglas Fairbanks was a little long in the tooth to play a romantic young adventurer, yet ...
xxx/ellauri380.html on line 202:
xxx/ellauri380.html on line 217:
xxx/ellauri380.html on line 224: Azovin hyökkäysprikaati (ukrainaksi: Штурмова бригада «Азов», latin. Shturmova bryhada "Azov") on Ukrainan kansalliskaartin muodostelma, joka toimi aiemmin Mariupolissa, Asovanmeren rannikkoalueella, josta se on peräisin. nimi. Se perustettiin toukokuussa 2014 nimellä Azov-pataljoona (ukrainaksi: батальйон «Азов», latinoitu: Batalion "Azov"), itserahoitteinen vapaaehtoinen miliisi Andriy Biletskyn komennossa taistelemaan Venäjän tukemia joukkoja vastaan. Donbasin sodassa se liitettiin virallisesti kansalliskaartiin 11. marraskuuta 2014 ja nimettiin uudelleen Special Operations Detachment "Azov"iksi joka tunnetaan myös nimellä Azov-rykmentti. Helmikuussa 2023 Ukrainan sisäministeriö ilmoitti, että Azov laajentaa uuden hyökkäyskaartin prikaatiksi.
xxx/ellauri380.html on line 252: Dirlewanger syntyi Würzburgissa 26. syyskuuta 1895. Hän oli kauppiaan poika ja vietti suuren osan lapsuudestaan Esslingen am Neckarissa sen jälkeen, kun hänen perheensä muutti sinne vuonna 1906. Hän kävi Esslinger Gymnasiumia (tunnetaan nykyään nimellä Dirlewanger-Gymnasium) ja Schelztor-Oberrealschulea. Hän suoritti Abiturinsa vuonna 1913. Hänen amoraalisen persoonallisuutensa, ml alkoholismi ja sadistinen seksuaalinen suuntautuminen, mureutti ensimmäisen maailmansodan rintamakokemukset ja sen kiihkeä väkivalta ja barbaarisuus.
xxx/ellauri380.html on line 263: Dirlewangerin yksikkö määrättiin turvatehtäviin ensin yleishallituksessa (miehitetyssä Puolassa), missä Dirlewanger toimi CC-TV:n komentajana työleirillä Stary Dzikówissa. SS-tuomari Georg Konrad Morgen teki leirin hyväksikäyttötutkimuksen, jossa hän syytti Dirlewangeria mielettömästä murhasta, korruptiosta ja Rassenschandesta eli rodun saastuttamisesta.
xxx/ellauri380.html on line 285: Ranskalaiset kertoivat, että hän kuoli sydänkohtaukseen tai pakeni ja liittyi Ranskan muukalaislegioonaan. Historioitsijoiden Angelo de Bocan ja Mario Giovanan mukaan Dirlewanger selvisi sodasta ja asui myöhemmin Egyptissä opettaen vartijoita, jotka turvasivat presidentti Gamal Abdel Nasseria. Ilmeisesti Dirlewangerilla oli sittenkin redeeming qualities.
xxx/ellauri380.html on line 290: Angry camel driver writes: The world has eventually recognized Israel as the pariah state. It has lost all moral, political and legal justifications to exist anymore. Israel was created as a colonial project by Britain & USA to have an outpost right in the heartland of Islam, by importing Jews from Europe and US. It is being blindly supported by USA to carry out genocide of people of Gaza. It is surviving due to billions of military, political and economic support from USA and other western countries. Everyone can see that it has no roots in the Middle East, rather its colonial origin and continued existence as a US colonial outpost, has become manifest to the whole world. Does a colonial outpost has any right to exist as a legitimate country in the 21st century? America, come to think of it, is another colonial outpost.
xxx/ellauri380.html on line 305: Jews and Christians don't believe in killing innocent people with suicide bombers, genocide bombers work much better. We see you eye to eye about keeping women under extreme repression treating them as property and slaves, plus about preaching hate instead of love and killing innocent people because they don't believe what you do. I'm American, so don't come to our country except for cleaning purposes, and try to turn it into what you left. If you love what you are leaving just stay there. I mean in Egypt, not Israel, that is forever reserved for us and our likes.
xxx/ellauri380.html on line 333:
xxx/ellauri380.html on line 348: Kesäkuusta 2022 lähtien Logan on ollut kloaakkihallituksen jäsen America's Futuressa, konservatiivisessa voittoa tavoittelemattomassa järjestössä, jonka puheenjohtajana toimii entinen Trumpin hallintovirkamies Michael Flynn.
xxx/ellauri380.html on line 356: The whole world is laughing at Ukraine’s failed counteroffensive, which captured nothing more than a couple patches of trees and trenches? How did the Russians, armed with shovels, defeat the “brave” Ukrainian Nazis armed with NATO weapons? No dear. It is definitely not. The “whole world” does not laugh at an invaded sovereign nazion that for over two years and against all odds has made a mockery out of the supposed "second best" army in the world. Don't pretend you’re aligned with the rest of the world. You are not! There is no "rest of the world" in fact!
xxx/ellauri380.html on line 359:
xxx/ellauri380.html on line 433: In recent letters to this reporter, Alex denounced anti-Semitism, calling the charges against him "base" and declared that "there is no anti-Semitism in his books nor in any other book worthy of being called literature."
xxx/ellauri380.html on line 442: But in Solzhenitsyn's case, it's not racial! It has nothing to do with blood. He's certainly not a racist; the question is fundamentally religious and cultural. He bears some resemblance to Dostoyevsky, who was a fervent Christian and patriot and a rabid anti-Semite. Solzhenitsyn is unquestionably in the grip of the Russian extreme right's view of the Revolution, which is that it was the doing of Jews.
xxx/ellauri380.html on line 465: Iraqis showed ineptness against an Iranian military ripped apart by revolutionary turmoil in the 1980s and could not win a three-decades-long war against the Kurds. The Arab military performance on both sides of the 1990 Kuwait war was at best mediocre. And the Arabs have done poorly in nearly all the military confrontations with Israel. Why this unimpressive record? There are many factors—economic, ideological, technical—but perhaps the most important has to do with culture and certain societal attributes which inhibit Arabs from producing an effective military force.
xxx/ellauri380.html on line 471: They can't compete in world culture. Who listens to Arab music? Who reads Arab literature? Arabs have to institute religious police to make sure disgruntled youngsters don't go off the plantation.
xxx/ellauri380.html on line 486: It would be difficult to exaggerate the cultural gulf separating American and Arab military cultures. In every significant area, American military advisors find students who enthusiastically take in their lessons and then resolutely fail to apply them. The culture they return to—the culture of their own armies in their own countries—defeats the intentions with which they took leave of the American infrastructure.
xxx/ellauri380.html on line 488: Arab political culture is based on a high degree of social stratification, very much like that of the defunct Soviet Union and very much unlike the upwardly mobile, meritocratic, democratic United States. Change is unlikely to come until it occurs in the larger Arab political culture. Our own example suggests that the military can have a democratizing influence on the larger political culture, as officers bring the lessons of their training first into their professional environment, then into the larger society. Until Arab politics begin to change at fundamental levels, which involves chucking the rags and buying Coke, Arab armies, whatever the courage or proficiency of individual officers and men, are unlikely to acquire the range of qualities which modern fighting forces require for success on the battlefield.
xxx/ellauri380.html on line 492: Around 65,000 people have left their homes. Before October 2023, Hezbollah fighters would patrol in the open on the other side of the border fence, sometimes just metres from Israeli civilian homes. With the October 7th massacres foremost in everyone's minds, residents of Israel's north want guarantees that this situation will not return once the current round of fighting ceases. Some 100,000 Lebanese have left their own homes on the other side of the border. American diplomatic efforts to achieve some change in border arrangements are stymied. Hezbollah is the effective ruler of Lebanon, and apparently sees no reason for flexibility in this regard.
xxx/ellauri380.html on line 500: ture-in-eg?hl=fi&cat=29&pos=44">
xxx/ellauri385.html on line 15: font-family: 'UnifrakturMaguntia';
xxx/ellauri385.html on line 16: src: url(http://grapson.com/fonts/UnifrakturMaguntia.ttf);
xxx/ellauri385.html on line 41:
turMaguntia;font-size:8em;color:white;background-color:black;text-align:center;margin-top:0%;margin-bottom:0%">Mötley Crüe
Törkyä
xxx/ellauri385.html on line 52: Kansikuvan teos (Käpylän vaihtorottahyllystä) julkaistiin 2x tornien juhlavuonna 2001, kun mick turMaguntia">Mars, nikki turMaguntia">Sixx, vince turMaguntia">Neil ja tommy turMaguntia">Lee olivat 40-50 vuotiaita. Vuonna 1980 me mentiin naimisiin ja muutettiin Yhdysvaltoihin, onnexi vain vuodexi. Koko ajalta tai myöhempääkään en muista ainoatakaan Mötley Crüen biisiä. Kai ne olivat jo silloin aika paskoja.
xxx/ellauri385.html on line 61: Mötley Crüe on vuonna 1981 Los Angelesissa perustettu yhdysvaltalainen keinumusiikkiyhtye. Sen nykyisen kokoonpanon muodostavat laulaja vince turMaguntia">Neil, basisti ja perustajajäsen nikki turMaguntia">Sixx, kitaristi John 5 sekä rumpali ja perustajajäsen tommy turMaguntia">Lee. Yhtye on myynyt yli sata miljoonaa levyä maailmanlaajuisesti. Sen tunnetuimpia kappaleita ovat ”Sähköpaimen”, ”Huuto pirulle”, ”Oma koti kullan kallis”, ”Typyjä, typyjä, typyjä”, ”Tri Kutaa” ja ”Polkukäynnistä pumppuni”. Kovaa keinua ja painavaa metallia yhdistelevän musiikkinsa lisäksi yhtye tuli 1980-luvulla tunnetuksi hedonistisesta ja pahennustakin herättäneestä keinu ja kieri -elämäntyylistään. Girls Girls Girls on esiintynyt albumissa Typyjä. Ikävystyttävää mopoilua ja taukojumppaa kärisevien tenorien säestyxellä. Tälläisestä voi pitää vain punkkitohtori.
xxx/ellauri385.html on line 67: nikki turMaguntia">Sixx (s. Frank Carlton Serafino Feranna, Jr., syntynyt 11. joulukuuta 1958, San José, Kalifornia, Yhdysvallat), 66v, eläkkeellä
xxx/ellauri385.html on line 69: vince turMaguntia">Neil (oik. Vincent Neil Wharton, s. 8. helmikuuta 1961 Hollywood, Kalifornia, Yhdysvallat), 63v, eläkkeellä
xxx/ellauri385.html on line 71: mick turMaguntia">Mars (s. Robert Alan Deal, syntynyt 4. toukokuuta 1951, Terre Haute, Indiana, Yhdysvallat), 73v, sairaseläkkeellä.
xxx/ellauri385.html on line 73: tommy turMaguntia">Lee (oikealta nimeltään Thomas Lee Bass s. 3. lokakuuta 1962 Ateena, Kreikka), 62v, Amerikan epäterveellisin mies. Tommy Lee tuomittiin pahoinpitelystä vankilaan kuudeksi kuukaudeksi potkaistuaan vaimoaan Pamela Piukkapeppua parin lasten läsnä ollessa.
xxx/ellauri385.html on line 84: Livets rot (1933) är något mer än bara en naturskildring från Fjärran Österns färgstarka sagovärld, det är en berättelse om människans möte med naturen. Den »livets rot«, den hemlighetsfulla, livsfrämjande, förnyande kraft som de kinesiska jägarna i årtusenden sökt i Fjärran Österns kustdjungler finner Prisjvin i det socialistiska arbetet på den nya mänskliga kultur som växer fram ur vårt alltmer ökande vetande.
xxx/ellauri385.html on line 86: Michail Prisjvin (1873–1954) fortsatte den ryska traditionen av naturskildringar och folklivsberättelser, med drag av Turgenjev och Tolstoj, och har sagts vara den finaste naturskildraren i sovjetrysk litteratur. På en poetisk och livfull prosa har han beskrivit sina intryck av natur och människor i bland annat Östkarelen, Norge och Manchuriet.
xxx/ellauri385.html on line 92:
xxx/ellauri385.html on line 113: 1Lapserdak: pitkähameinen päällyspuku Puolan ja Galician juutalaisilla,erikoisleikkauksellinen takki ◆ Ensinnäkin se alkoi niin sanotusti univormujen vaihdosta: juutalaiset käskettiin leikata pois sivulukot (peisi) ja kiellettiin käyttää pantofoleja, yarmulkeja, lapserdakia tzitzeillä, hattuja turkisreunoilla, leveälierisiä hattuja, pitkähameisia leveitä turkkilaisia kaftaaneja, jotka olivat samankaltaisia kuin ortodoksisen papiston sulttaani Muradin ajoilta käyttämät kasukat. N. S. Leskov, "Juutalainen Venäjällä: muutama huomautus juutalaiskysymyksestä" , 1883 [ NKRY ].
xxx/ellauri385.html on line 143: Vasily Rozanov tapasi Suslovan koulupoikana, kun hiän oli jo yli kolmekymmentä vuotta vanha. Hän rakastui ensisilmäyksellä. Rozanov tunsi hänet Fjodor Dostojevskin entisenä rakastajattarena. Se riitti herättämään hänen kiinnostuksensa, sillä Dostojevski oli kirjailija, jota Rozanov ihaili eniten, ja kova panomies. They shared an unquenchable passion for literature and sex. Rozanov teki vain lyhyen merkinnän päiväkirjaansa: "Tapaan Apollinaria Prokofjevna Suslovan. Rakkauteni häntä kohtaan. Suslova rakastaa minua, ja minä rakastan häntä erittäin paljon. Hän on upein nainen, jonka olen koskaan tavannut." Heillä oli suhde kolme vuotta, ja he menivät naimisiin marraskuussa 1880. Hiän oli tuolloin 40-vuotias ja mies 24-vuotias.
xxx/ellauri385.html on line 209: Marx tuli siihen tulokseen, että yhteiskunnan elämää hallitsevat maataloudellisen tuotannon edellytykset ja niistä tiettynä historian ajankohmana lemahtavat luokkataistelut. Yhteiskunnallisten tuotantovälinesten ksityisomistajat hallitsevat alistettuja luokkia yleensä muunlaisun keinoin kuin raakaa väkivaltaa käyttämällä, sühen he turvautuvat van tarvittaessa. Heidän pääaseenaan on heidän ideologinen heppi ja valtaporkkana, joka pitää massat alistettuna ja jota voimakkaasti tukee valtion osakemuutos.
xxx/ellauri385.html on line 225: Kirkon mukaan tällaisena syynä on huoli sielun autuudesta kuonpuoleisessa maailmassa, mystispohjainen moraalifilosofia sanoo syyksi ikuiset emeettiset normit, jotka ihminen on säätänyt moraaliseen lakiluonnokseen. Freudin kulttuurifilosofian mukaan näin tapahtuu >>kulttuurin>> hyväksi. Tämän kaiken kuultuaan kysyjä helposti heittäytyy skeptikoksi ja alkaa ihmetellä, miten pikkulasten masturboiminen tai murrosikäisten keskinäinen kömpelöhkö mutta kiivas sukupuolinen kanssakäyntı voisi edistää huoltoasemien pystyttämistä tai lentokoneiden rakentamista.
xxx/ellauri385.html on line 286: Charles Lamb (10. helmikuuta 1775 – 27. joulukuuta 1834) oli englantilainen esseisti, runoilija ja antiikkimies, joka tunnetaan parhaiten Essays of Eliasta ja lastenkirjasta Tales from Shakespeare, jonka hän sai aikaan yhdessä isosisarensa Mary Lambin (1764–1847) kanssa. Lambin runoille on ominaista tunteen syvyys ja helppotajuinen ilmaisumuoto. Tunnetuin niistä on ”The old familiar faeces”. Vuotta myöhemmin Lamb julkaisi kokoelman Shakespearen aikaisia näytelmäkirjailijoita, Specimens of English dramatic poets who lived about the time of Shakespeare. Siinä hän nosti esille vanhojen näytelmäkirjailijoiden sanontatavan yksinkertaisuuden ja puhtauden, jota hän itse turhaan tavoitteli murhenäytelmässään John Weevil (1802). Lambin etevät esseet ilmestyivät koottuina 1823 ja 1833. Keitetystä lampaanpäästä taisi olla koko kaveri, aika lällykkä.
xxx/ellauri385.html on line 288: Lamb, joka ystävystyi sellaisten kirjallisuuden huipputekijöiden kuin Samuel Taylor Coleridgen, Robert Southeyn, William ja Dorothy Wordsworthin ja William Hazlittin kanssa, oli Englannin suuren kirjallisuuspiirin keskipiste. Hänen tärkein elämäkerturinsa Sir Lucas ("Capital! Capital!) on kutsunut häntä "englanninkielisen kirjallisuuden rakastettavimmaksi hahmoksi".
xxx/ellauri385.html on line 294: Lokakuuhun 1782 mennessä Lamb oli kirjoilla Christ's Hospital -sairaalan hyväntekeväisyyskoulussa , jonka kiltti kuningas Edward VI perusti vuonna 1553. Koulun julmuudesta huolimatta Lamb tuli siellä hyvin toimeen, mikä johtui osittain ehkä siitä, että hänen kotinsa ei ollut kaukana, mikä mahdollisti hänen, toisin kuin monet muut pojat, palata usein sen turvaan. "Muistan hyvin, että minulla oli joitain erikoisia etuja, joita muilla koulukavereilla ei ollut."
xxx/ellauri385.html on line 317: John Lambin kuolema vuonna 1799 oli helpotus Charlesille, koska hänen isänsä oli ollut henkisesti työkyvytön useita vuosia aivohalvauksen jälkeen. Vuonna 1800 Maryn sairaus palasi ja Charlesin täytyi viedä hänet takaisin turvapaikkaan. Niinä päivinä Charles lähetti Coleridgelle kirjeen, jossa hän myönsi tuntevansa olonsa melankoliseksi ja yksinäiseksi ja lisäsi "melkein toivon, että Mary olisi kuollut."
xxx/ellauri385.html on line 332: Living Without Cod In The World Ilman turskaa eläminen maailmassa
xxx/ellauri385.html on line 354: To a kindred nature, certes do reflect toiselle samanlaiselle, josta takuulla
xxx/ellauri385.html on line 381: Themselves except, and creatures like themselves, Paizi izensä, ja kaltaisensa elukat,
xxx/ellauri385.html on line 390:
xxx/ellauri385.html on line 454: "NATO on vahvempi, energisempi ja, kyllä, yhtenäisempi kuin koskaan historiansa aikana", sanoi Yhdysvaltain presidentti Joe Biden. Naton vaikutusta pohdittaessa pääsihteeri Jens Stoltenberg huomautti: " Koskaan yksikään asiakirja, jossa on niin vähän sanoja, ei ole koskaan merkinnyt niin paljon niin monille ihmisille . Niin paljon turvallisuutta. Niin paljon vaurautta ja niin paljon rauhaa."
xxx/ellauri387.html on line 15: font-family: 'UnifrakturMaguntia';
xxx/ellauri387.html on line 16: src: url(http://grapson.com/fonts/UnifrakturMaguntia.ttf);
xxx/ellauri387.html on line 42: turMaguntia;font-size:8em;color:gold;background-color:purple;text-align:center;margin-top:0%;margin-bottom:0%">Vägen till Moskau
Sotaintoa
xxx/ellauri387.html on line 53: aasi, berserkki, dementti, dorka, hassahtanut, hassu, heikkomielinen, hourupäinen, hullu, hupsu, hurahtanut, häiriintynyt, hämy, hölmähtänyt, hölmö, höperö, hörhö, höynähtänyt, idari, idiootti, järjetön, järkipuoli, kaheli, kahjo, kaistapää, kaistapäinen, kajahtanut, kummallinen, mielenvikainen, mieletön, mielipuoli, mielisairas, nyrjähtänyt, omituinen, outo, pelle, poissa tolaltaan, pimahtanut, pimpo, puolihullu, psykopaatti, puupää, pähkähullu, pöhkö, pölkkypää, pöllähtänyt, pöllö, pönttö, pösilö, raivohullu, riivattu, sairasmielinen, sairas päästä, seonnut, seinähullu, sekaisin, seko, sekobolzi, sekopää, sekopäinen, sielullisesti häiriintynyt, suunniltaan, tampio, tasapainoton, tollo, tomppeli, torvi, turvelo, tyhmyri, tylsämielinen, typerys, typerä, tärähtänyt, vajakki, vinksahtanut, älykääpiö, ääliö, älytön, älyvapaa. 82
xxx/ellauri387.html on line 58: Jan Guilloun Arn oli Euroopan unioniin ja nyt Natoon liittyneen talousliberaalin orjavaltion Ruåzin auguuri. Anglosaxit munkit ja niiden burgunderit leikkikaverit (lekbröder) plus Siirin mutiaiset orjat Sot och Svarte rakentavat munkeille vesivessoja. Porukat on yhtä anakronistisia kuin Conncticut Yankee King Arthurin hovissa. Suomen raideleveys muutetaan eurooppalaisen kaposexi että Naton ammusjunat pääsee nopeammin sisämaahan. Muttei sentään itärajalle, rataverkko lopetetaan Kouvolaan, ja maantiet Haminaan. Mikäs siinä, siihenhän se itäraja sodan jälkeen varmaan palaakin, Ruåzinpyhtäälle. Jäämeren turha rata rakennetaan Ruåzin puolelle, Narvikista Kiirunaan. Olispa se ollut paikoillaan viime erässä niin saxalaiset olis päässeet jo silloin Narvikista Ruåziin rautaa hakemaan. Rautaa rajalle, Suomi hajalle. Harvaanasutusta Suomesta tulee taas ei kenenkään maa kuin säteilevästä Zernobylistä. Eläimet on mielissään. Niin mekin, sanon kuin Ensio Rislakki. Turvallisuus on tärkeintä, vahvistaa Ensio TISSSARRRRI. Siiri perrkele on 1100-luvulle siirretty Adam Smith, vitun talousliberaali kasvuprofeetta.
xxx/ellauri387.html on line 100: Ingen av Tegnérs dikter har vunnit tillnärmelsevis sådan popularitet som Frithiofs saga. Ett bevis på dess popularitet är den mängd så kallade bevingade ord som hämtats ur verket till Håblas korsord, tex "den falska Ran" och "Varg i veum", samt Arn naturligtvis.
xxx/ellauri387.html on line 172: Tähän aikaan Pyhästä maasta tuli uutisia, jotka huolestuttivat kristikuntaa. Kristityt oli voitettu Edessan piirityksessä ja suurin osa maakunnasta oli joutunut seldžukkien turkkilaisten käsiin. Jerusalemin kuningaskuntaa ja muita ristiretkeläisvaltioita uhkasi samanlainen katastrofi. Armenian piispojen lähetystöt pyysivät apua paavilta, ja Ranskan kuningas lähetti myös suurlähettiläät. Vuonna 1144 Eugenius III valtuutti Bernardin saarnaamaan toista ristiretkeä ja myönsi sille samat edut, jotka paavi Urbanus II oli myöntänyt ensimmäiselle ristiretkelle.
xxx/ellauri387.html on line 177: Kaupungin ulkopuolella olevalle kukkulalle pystytettiin suuri alusta. Kuningas ja munkki seisoivat yhdessä edustaen maan ja taivaan yhteistä tahtoa. Clermontin kokouksen innostus vuonna 1095, kun Pietari Erakko ja Urbanus II aloittivat ensimmäisen ristiretken, vastasi pyhää kiihkoa, jonka Bernard inspiroi hänen huutaessaan: "Oi te, jotka kuuntelette minua! Kiirehdi tyynnyttämään taivaan vihaa, mutta älkää enää rukoilko sen hyvyyttä turhalla valituksella, vaan peittäkää itsenne läpäisemättömillä soljillanne. Aseiden melu, vaara, työ, sodan väsymys ovat niitä katumuksia, joita Jumala nyt määrää. Kiiruhda sitten sovittamaan syntisi voitoilla uskottomista, ja pyhien paikkojen vapautuminen olkoon katumuksenne palkinto." Kuten edellisessä jaxossa, huuto "Deus vult ! Deus vult!" vierähti peltojen yli, ja se kaikui puhujan äänestä: "Kirottu olkoon se, joka ei tahraa miekkaansa verellä."
xxx/ellauri387.html on line 202: In 1973, Folket i Bild/Kulturfront, a left-wing magazine, published a series of articles written by Guillou and Peter Bratt, revealing a Swedish secret intelligence agency called Informationsbyrån ("The Information Bureau" or IB for short). The articles, based on information initially furnished by former IB employee Håkan Isacson, described the IB as a secret organization that gathered information on Swedish communists and others deemed to be "security risks". The organization operated outside of the framework of the defense and ordinary intelligence, and was invisible in terms of state budget allocations. The articles in Folket i Bild/Kulturfront accused the IB staff of being engaged in alleged murder, break-ins, wiretapping against foreign embassies in Sweden and spying abroad.
xxx/ellauri387.html on line 225: Lyhyesti sanottuna juoni koostuu paljon pidetyn kauniin seuralaisen Elizabeth Nightingalen murhasta, avioliitosta varakkaasta turhamaisesta naisesta. Häntä lyötiin toistuvasti tylpällä soittimella metsässä hänen tilansa luona. Epäiltyihin lukeutuvat hänen miehensä Quentin Nightingale, hänen mielialaveljensä ja Wordsworth-tutkija Denys Villers ja hänen vaimonsa Georgina, au pair -tyttö Katje, nuori poptähtiä tavoitteleva puutarhuri Sean Lovell, hänen äitinsä rouva Lovell ja uskollinen rouva Cantrip ( joka ei todellakaan ole kovinkaan epäilty, mutta tavallaan toivoin, että hän olisi pahaa-aavistamaton murhaaja). Syyllinen ei edes ollut syyllisen kalun omistaja Denys, jonka romanttinen penys nuohosi sievän siskon vaipanvälissä. Hannelen professori Denis the Penis ei vaan jaxanut Hannelen ylipirteyttä.
xxx/ellauri387.html on line 241: Bound each to each by natural piety. Ketjuuntuvan kuin sini ja kosini.
xxx/ellauri387.html on line 282: Ye blessèd creatures, I have heard the call Te siunatut luontokappaleet, kuulin jo
xxx/ellauri387.html on line 320: Must travel, still is Nature's Priest, Eedenistä päivittäin, on luonnon pastori,
xxx/ellauri387.html on line 327: Yearnings she hath in her own natural kind, Luonteenomaisilla kouristuxilla,
xxx/ellauri387.html on line 367: Which we are toiling all our lives to find, Joita me muut turhaan pöyhimme
xxx/ellauri387.html on line 390: That Nature yet remembers jonka Luonto muistaa,
xxx/ellauri387.html on line 404: Blank misgivings of a Creature Sellaisen Otuxen epäilyxiä
xxx/ellauri387.html on line 406: High instincts before which our mortal Nature Täristen kuin Erik Stenius yllätettynä
xxx/ellauri387.html on line 471: William Wordsworth was one of the founders of English Romanticism and one its most central figures and important intellects. He is remembered as a poet of spiritual and epistemological speculation, a poet concerned with the human relationship to nature and a fierce advocate of using...
xxx/ellauri387.html on line 474: “Those obstinate questionings Of sense and outward things, Fallings from us, vanishings; Blank misgivings of a Creature Moving about in worlds not realised, High instincts before which our mortal Nature Did tremble like a guilty thing surprised.”
xxx/ellauri387.html on line 495: The plan of Paradise Lost has this inconvenience, that it comprises neither human actions nor human manners. The man and woman who act and suffer are in a state which no other man or woman can ever know. The reader finds no transaction in which he can be engaged, beholds no condition in which he can by any effort of imagination place himself; he has, therefore, little natural curiosity or sympathy. . . . .But original deficience cannot be supplied. The want of human interest is always felt. Paradise Lost is one of the books which the reader admires and lays down, and forgets to take up again. None ever wished it longer than it is. Its perusal is a duty rather than a pleasure. We read Milton for instruction, retire harassed and overburdened, and look elsewhere for recreation; we desert our master, and seek for companions.
xxx/ellauri387.html on line 499: The ´definiteness´ of a genre classification leads the reader to expect a series of formal stimuli--martial encounters, complex similes, an epic voice--to which his response is more or less automatic; the hardness of the Christian myth predetermines his sympathies; the union of the two allows the assumption of a comfortable reading experience in which conveniently labelled protagonists act out rather simple roles in a succession of familiar situations. The reader is prepared to hiss the devil off the stage and applaud the pronouncements of a partisan and somewhat human deity . . . . But of course this is not the case; no sensitive reading of Paradise Lost tallies with these expectations, and it is my contention that Milton ostentatiously calls them up in order to provide his reader with the shock of their disappointment. This is not to say merely that Milton communicates a part of his meaning by a calculated departure from convention; every poet does that; but that Milton consciously wants to worry his reader, to force him to doubt the correctness of his responses, and to bring him to the realization that his inability to read the poem with any confidence in his own perception is its focus.
xxx/ellauri387.html on line 532: Juutalainen David Hirsch, hermeneutiikkaan kohdistuvien poststrukturalististen vaikutusten kriitikko, tuomitsi Fishin "loogisen kurinalaisuuden puutteesta" ja "huolimattomuudesta retorisen tarkkuuden suhteen". Tarkastellessaan Fishin argumentteja Hirsch yrittää osoittaa, että "ei vain ollut uuskriittisten menetelmien palauttaminen tarpeetonta, vaan että Fish itse ei ollut onnistunut vapautumaan uuskriittisen teorian kahleista." Hirsch vertaa Fishin työtä Penelopen kangaspuuhun Odysseiassa ja toteaa: "Mitä yksi kriitikko kutoo päivällä, toinen purkaa yöllä." "Ei myöskään", hän kirjoittaa, "ei tämä kudonta ja puranta muodosta dialektiikkaa, koska eteenpäin ei tapahdu liikettä." Lopulta Hirsch näkee Fishin jääneen "vaeltamaan omilla elysialaisilla pelloillaan, toivottomasti vieraantuneema taiteesta, totuudesta ja ihmisyydestä". Martha Panopuu joka aikoinaan kyykisteli Hintikan päivänpaisteessa oli pääpuhujana siunaamassa Simo Knuuttilaa sen viimeiselle aikamatkalle.
xxx/ellauri387.html on line 536: Ei käy kieltäminen: E!F!K! kolmistaan tyhjentävät tollon aikuisviihteen koko sisällyxen. Suom.huom Arnissa on värivammaton trälinna, takuulla en finne igen. Mitä vetoa että slakkuk svedut on pian sen turkissa kuin satiaiset. Ja niin ovatkin! Men det är ju helt okej för ägaren att bestiga en pilsk trälinna. Det är inga hor. Vilkasin vähän etiäppäin ja tottakai Suom.huom kohta seivästettiin myös orjataholta ja kepin likoon tuikanneelta vajakilta ruuvattiin opixi ja ojennuxexi tyhmempi pää irti. Että tämmöstä oli Ruåzissa vielä viime vuosituhannella. Tänään svedut suunittelee ei-toivottujen orjien roudaamista tulikuumaan Tadzikistaniin.
xxx/ellauri387.html on line 538: Illan tuijottelutuokiossa Mr. Wickhamin pillomasta pikku Georgiana Darcysta oli tullut isona väkäleukainen naisjames bond. Ei yhtä hauska mutta yhtä kova jätkä kuitenkin. Ämmä täyttää Kristina tädin 75v synttärinä viisikybää. Signorina Volpe on kuvattu armeliaasti rasvatulla linssillä. Agenttien Lontoo näyttää Matrixin tieteisunelmalta. Miss Moneypenny on nyt vakoojalautakunnan johdossa. Petiitti narttu Jackie Chan juoxee joka päivä täysiä t-paita märkänä. Kirjekyyhky toimii vaikka vainajana. Voittosanoma ehtii siinä toimittamaan matumaan rätittömät toisinajattelijat turvaan Ruandaan. Saapasmaassa britti tulee apuun korruptoituneelle EU:lle. Tai Nato-kumppanille oikeammin. Lyömätön, vain hieman nahistunut naisnalle seuramatkakulisseissa hoitaa hommat jezulleen. Kaikki italiaanot on könsikkäitä gigoloita, mutta Vilju Kettu kaipaa väpelöitä äijiä yhtä vähän kuin kala polkupyörää. Maalarisisko mörisee viinanpolttamalla äänellä. Se tarvii hajuvettä, tarkkanenäinen nuuskijasisko oivaltaa. E!F!K! nyt tarjolla naiskazojille voimaannuttavasti samasta pizzalaatikosta kaikilla mausteilla.Tää trendaa nyt.
xxx/ellauri388.html on line 16: font-family: 'UnifrakturMaguntia';
xxx/ellauri388.html on line 17: src: url(http://grapson.com/fonts/UnifrakturMaguntia.ttf);
xxx/ellauri388.html on line 52: Tuolta tuli ryssän poika suu leveässä hymyssä, hampaat välkkyen ruskeissa kasvoissa, haastoi murteellista suomea molottaen kanssaan leikkimään kuin olisi tuntenut vieraan koko ikänsä, varasteli kapineita, suuttui ja väänsi itkua, jos häneltä otti takaisin jotakin, taas nauraen teki sovintoa ja oli valmis heti sen jälkeen paiskaamaan viuhuvan kiven nurkan takaa, jos saattoi olla varma siitä, että ehtisi livistää pakoon. Ryssien kanssa tuli kuitenkin toimeen, jos osasi alinomaa olla varuillaan ja estää heidän kavaluutensa. Lähettää heti koko laivaston eli Suomen Jouzenen ja tykkiveneen tutkija Charly Salonius-Pasternakin johdolla turvaamaan uhattua Jähin luotoa. Eihän niitä viitsinyt aina piestäkään, ellei ollut varmaa syytä, sillä ne olivat aina valmiit itkemään ja volisemaan eikä Toivon ja Samuelin luonto kestänyt katsella sellaista.
xxx/ellauri388.html on line 60: tur
e_by_Kunnas.jpg/400px-Mika_Waltari_caricature_by_Kunnas.jpg" />
xxx/ellauri388.html on line 153: Mut hei, minulla on vielä yksi vastaus mielessäni. Tietysti en voi tämän kysymyksen valaisemiseksi vedota muuhun kuin omaan kokemukseeni. En siis ota arvostellakseni esimerkiksi lääkärien käyttämiä keinoja tämän "taudin" hävittämiseksi lapsista — jotkut ovat määränneet lasten sitomista yöksi sänkyihinsä kuin GT-sählämit palestiinalaisvankeja, — näyttävät ne minusta turhilta, koska vietti on luonnon voima, johon ei pysty mikään ulkonainen vastavoima; mikään väkivalta ei voi saada viettiä ulosnyhdetyksi tai sammutetuksi, yhtä vähän kuin munaa voi saada olemaan laajenematta lämpimässä ahtaassa tunnelissa tai dynamiittina räjähtämättä sen perälle.
xxx/ellauri388.html on line 221: Joku toinen sanoi että voi pidättyä kassien 1/1 täyttöasteeseen asti, jolloin se johtaa psyykkisiin poikkeavuuksiin, erityisesti ahdistuneisuustiloihin, ja tiettyyn affektioon. Hein vastasi, että raittius on useimmille vaaratonta, mutta joissakin se johtaa hysteerisiin ilmenemismuotoihin ja epäsuorasti huonoja seurauksia masturbaatiosta, kun taas normaalille miehelle raittius ei voi olla suoraan hyödyllistä, koska yhdyntä on luonnollista. Grützner ajatteli, että raittius ei ole melkein koskaan haitallista. Nescheda sanoi, että se on vaaraton sinänsä, mutta haitallinen siltä osin kuin se johtaa luonnottomiin tyydytyksen muotoihin. Neisser uskoo, että nykyistä pidempi pidättyvyys olisi hyödyllistä, mutta myönsi sivilisaatiomme seksuaaliset kiihotteet; hän lisäsi, ettei hän tietenkään nähnyt mitään haittaa terveille miehille yhdynnässä. Hoche vastasi, että raittius on melko vaaratonta normaaleille ihmisille, mutta ei aina epänormaaleille ihmisille. Weber ajatteli, että sillä oli hyödyllinen vaikutus tahdonvoiman lisäämiseen. Tarnowsky sanoi, että se on hyvä varhaisessa miehisyydessä, mutta todennäköisesti epäsuotuisa 25 vuoden jälkeen. Orlow vastasi, että varsinkin nuoruudessa se on vaaratonta, ja miehen tulee olla yhtä puhdas kuin vaimonsa. Popow sanoi, että raittius on hyvä kaiken ikäisille ja säästää energiaa. Blumenau sanoi, että aikuisiällä raittius ei ole normaalia eikä hyödyllistä, ja se johtaa yleensä masturbaatioon, joskaan ei yleensä hermostohäiriöihin; mutta jopa masturbaatio on parempi kuin kuppa. Tschiriew ei nähnyt mitään haittaa raittiudesta 30-vuotiaille asti, ja hän ajatteli, että seksuaalinen heikkous seurasi todennäköisemmin liiallista runkutusta kuin raittiutta.
xxx/ellauri388.html on line 229: Remondino (loc. cit.) huomauttaa, että viranomaiset, jotka ovat sitoutuneet julistuksiin seksuaalisen raittiuden ehdottomien etujen puolesta, ovat yleensä kolmessa virheessä: (1) he yleistävät tarpeettomasti sen sijaan, että tarkastelevat jokaista tapausta erikseen, yksinään. (2) he eivät ymmärrä, että ihmisluontoon vaikuttavat hyvin sekalaiset ja monimutkaiset motiivit, eikä heidän voida olettaa olevan alttiita vain abstraktin moraalin motiiveille; (3) he jättävät huomiotta masturboijien ja seksuaalisten perverssien suuren armeijan, jotka eivät valita seksuaalisesta kärsimyksestä, vaan ylläpitämällä jäykkää seksuaalista pidättymistä, mitä tulee normaaleihin suhteisiin, ajautuvat vähitellen vuolaisiin spermavirtoihin, joista ei ole paluuta.
xxx/ellauri388.html on line 237: Rohleder, kokenut lääkäri ja tunnustettu auktoriteetti seksuaalipatologiaan liittyvissä kysymyksissä, on esittänyt nykyiset näkemykset "seksuaalisesta pidättymisestä" etsivälle kritiikille pitkässä ja tärkeässä paperissa (95 s.) Hän kiistää kokonaan sen, että tiukkaa seksuaalista pidättymistä on olemassa. "Seksuaalisen raittiuden", hän huomauttaa, termin kaikissa tiukoissa kohtauksissa on oltava pidättäytyminen ei vain seksuaalisesta kanssakäymisestä, vaan autoeroottisista ilmenemismuodoista: autofellatiosta, autocunnilinguxesta, masturbaatiosta, homoseksuaalisista teoista, kaikista seksuaalisesti kieroutuneista käytännöistä. Sen on lisäksi sisällettävä pysyvä pidättäytyminen eroottiseen mielikuvitukseen ja aistilliseen haaveluun. Kun kuitenkin on mahdollista muuttaa koko psyykkinen kenttä seksitoiminnan osalta tabula rasaksi – ja jos se ei onnistu niin jatkuvasti ja johdonmukaisesti, ei ole olemassa tiukkaa seksuaalista pidättymistä – silloin, Rohleder huomauttaa, voi pohtia, eikö meillä ole seksuaalista anestesiaa, anaphrodisia sexualista. Se on kysymys, joka harvoin, jos koskaan, kohtaa ne, jotka keskustelevat seksuaalisesta pidättymisestä. Se on kuitenkin äärimmäisen ajankohtainen kysymys, koska, kuten Rohleder väittää, jos seksuaalinen anestesia on olemassa, kysymys seksuaalisesta pidättymisestä putoaa maahan, sillä voimme jollain ihme kokovartalopuudutuxella vain "väistää" toimista, jotka eivät ole vallassamme. Täydellinen seksuaalinen anestesia on kuitenkin niin harvinainen tila, että se voidaan käytännössä jättää huomiotta, ja koska seksuaalisen impulssin, jos se on olemassa, täytyy fysiologisesta välttämättömyydestä joskus aktivoitua jossain muodossa – vaikka vain, Freudin näkemyksen mukaan, muuttumalla johonkin sairaalliseen neuroottiseen tilaan – tulemme siihen johtopäätökseen, että "seksuaalinen pidättyminen" on ehdottomasti mahdotonta.
xxx/ellauri388.html on line 239: Rohleder on tavannut muutamia tapauksia, joissa hänestä ei näyttänyt olevan pakoa päätelmästä, että seksuaalista pidättymistä oli olemassa, mutta kaikissa näissä hän myöhemmin havaitsi erehtyneensä, yleensä masturboinnista johtuen, jonka hän uskoo olevan äärimmäisen yleistä ja siihen liittyy hyvin usein jatkuva yritys huijata lääkäriä sen olemassaolosta. Ainoa olemassa oleva "seksuaalinen raittius" on osittainen ja väliaikainen pidättäytyminen. Sen sijaan, että sanoisimme, kuten jotkut sanovat: "Pysyvä raittius on luonnotonta eikä voi olla olemassa ilman fyysistä ja henkistä vahinkoa", meidän pitäisi sanoa, Rohleder uskoo: "Pysyvä raittius on luonnotonta, eikä sitä ole koskaan ollut olemassa."
xxx/ellauri388.html on line 241: Pidätystä voi verrata syömishäiriöön. Nadia Nadia Soromnoo on tapaus pisteessä. Anorektisen Nadian motiivi - ajatus, että hän halusi olla hoikka, vastaa pidättyvän miehen ajatusta, että hän haluaa olla "moraalinen", ja eroaa siitä vain sillä etuna, että se on hieman positiivisempi ja henkilökohtaisempi, sillä ajatushenkilö, joka haluaa välttää seksuaalista nautintoa, koska se ei ole oikein, ei useinkaan ole pelkästään negatiivinen, vaan persoonaton ja sosiaalisen ja uskonnollisen ympäristön määräämä. Nadian satunnaiset holtittoman ahneuden purkaukset vastaavat äkillisiä impulsseja turvautua prostituutioon, ja hiänen salaiset heikkoutensa keksien suhteen, jota seuraa innokas katuminen, vertautuu itsetyydytystottumukseen.
xxx/ellauri388.html on line 255: Fyysistä harjoittelua suositellaan yleisesti seksuaalisesti hyperesteettisille potilaille. Silti useimmat ihmiset, miehet ja naiset, huomaavat, että fyysinen harjoittelu on myönteinen ärsyke seksuaaliselle aktiivisuudelle, sellaistahan hässintäkin on. On turhaa olettaa, että pelin harjoitukset tukahduttavat seksuaaliset impulssit, sillä siltä osin kuin ne edistävät terveyttä, ne suosivat kaikkia impulsseja jotka ovat seurausta terveydestä, kuten esim pelin erektio Nahka-Albertinkadulla.
xxx/ellauri388.html on line 267: Eräälläkin naisella on ollut jatkuvaa seksuaalista jännitystä, ja hänen on aina oltava varuillaan, jottei seksuaalinen kouristus joutuisi hänen valtaansa. Hänen kidutustansa lisää se, että hänen on perinteidensä vuoksi mahdotonta (paitsi hyvin poikkeuksellisissa olosuhteissa) viitata kärsimyksiensä syyhyn. "Olen vammainen", hän kirjoittaa. Hänen täytyy elää tragediansa yksin, hymyillen niin paljon kuin voi kauhean taakkansa alla. Lisää vaikeuksia: kaksi vuotta sitten, hän tunsi pakottavaa tarvetta turvautua itsetyydytykseen, ja on tehnyt niin noin kerran kuukaudessa sen jälkeen; tämä ei ainoastaan tuo todellista helpotusta vaan jättää ärtyneisyyttä ja tummia jälkiä silmien alle, ja se aiheuttaa hänelle katumusta, sillä hän pitää itsetyydytyxestä vaikka se on täysin epänormaalia ja luonnotonta. Hän on yrittänyt saada helpotusta, ei pelkästään tavallisilla fyysisen hygienian menetelmillä, vaan julkeilla ehdotuksilla, kristillisellä tieteellä jne., mutta kaikki turhaan.
xxx/ellauri388.html on line 274: Sillä elämisen taide, kuten mikään muu taide, ei sovi yhteen priapistisen jäykkyyden kanssa, ainakaan puoli tuntia pitempään, vaan se on melkoisen kovaa leikkiä, ainaisia kompromisseja ikuisten hormonien, kutemisesta kieltäytymisen ja perätarjonnan, antamisen ja ottamisen välillä. On pelkkää puppua uskotella, että sukupuoliyhdynnästä "avioliiton" nimellä on hyötyä mutta sama teko "inkontinenssin" alla on turmiollinen. Mikään fysiologinen prosessi tai vielä vähemmän henkinen prosessi ei voi kestää tällaista rajoitusta.
xxx/ellauri388.html on line 287: Juurtunut mielipide siitä, että vietti on miehellä vastustamaton luonnonvoima, piti tai pitää naista tämän voiman palvelijana ja siis sukupuolielämässäkin tekee hänet tahdottomaksi ja ala-arvoiseksi. Tämä kirjallisuus, jonka elävä voima oli naisvapautuksen aatteessa, käänsi koko kärkensä olevien olojen arvostelemiseen, joiden suuri turmelus sen mielestä muka syntyi siitä, että toisen ihmiskunnan puoliskon, naisen tahto oli pakon alainen eikä saanut ilmaista itseänsä. Runoilijain ominaisuus on nähdä asiain ydin, ja tämä kirjallisuus näkikin ydinsyyn pahennukseen olevan siinä, että miehen vietti käsitettiin vastustamattomaksi luonnonvoimaksi, Sentähden tämän ennakkoluulon hävittäminen oli sen ensimäinen ja päätehtävä. "Mieheltä on vaadittava samaa puhtautta kuin naiselta." "Prostitutsioonilaitos on yhteiskunnan suurin häpeä."
xxx/ellauri388.html on line 386: "Ainoastaan siinä tapauksessa saattaisi kristitty tuntematta lankeemusta mennä naimisiin, että hän näkisi ja tietäisi kaikkien muiden lasten elämän turvatuksi.
xxx/ellauri388.html on line 465: Te kirjoitatte olevanne pakoitettu alituisesti ponnistamaan voimianne säilyäksenne paheesta. Entä jos te kynäilytyöhönne liittäisitte esileikkejä, jotka kysyvät voimaa, tai, vielä paremmin, turvautuisitte tutun ruumiillisen käsityön apuun? Kunnon laakin jälkeen paine hellittää, olen ollut huomaavinani. Tulkaa vaikka käymään, voin näyttää pari nixiä.
xxx/ellauri388.html on line 470: Spenser went as far as transferring whole episodes from the adventures of Bradamante to those of Britomart. Both show a preference for a magic spear.
xxx/ellauri388.html on line 505: Jos miehet ja pojat ymmärtäisivät ja tuntisivat, että siemenmuodostuksen salliminen ilman järjellistä ja vastaavaa syytä on yhtä alentavaa kuin naismainen kyynelten vuodattaminen turhanpäiväisistä syistä, ja että paitsi sitä aiheeton siemenen vuodatus on elämän voimain hävittävää tuhlausta, niin varmaan itsesaastutuksen, siveettömän elämän ja aviollisen kohtuuttomuuden tavat suuressa määrin vähenisivät. Vaikka vanhat siittiöt kauan keitetyssä tummankeltaisessa liemessä ovat hitaampia ja vika-alttiimpia kuin vasta leivotut veitikat, pitkään pidätelty kassillinen voi lentää kauemmaxi.
xxx/ellauri388.html on line 509: Määrätessään terveysopin perusteita sukupuolielämässä on tiedemiesten hyvin tarkkaavasti käsitteleminen teoriojansa tästä aineesta. Teoriat, joiden tuloksena on turmiollisia seurauksia ja jotka eivät lupaa huojennusta niissä epäkohdissa, jotka nyt vaivaavat ihmiskuntaa, eivät voi olla herättämättä epäilyksiä vastaansa.
xxx/ellauri388.html on line 513: Hyvin luultavaa on, että vertaava fysiologia ja anatomia suuressa määrin tulevat edistämään oikeain käsitysten syntymistä ihmiselimistön luonnollisista ominaisuuksista. Luulen, että villihirven tai apinan siittimellisen rakenteen tutkiminen ja sen vertaaminen inhimilliseen on paljon auttava ratkaisemaan kysymystä ihmisen siittimellisistä toimituksista. Tämä tutkiminen on osoittava, onko yksinkertaisen ja turmeltumattoman luonnonlain ja inhimillisen onnen kanssa sopusoinnussa se seikka, että sperman syntyminen ja muodostuminen ihmisellä on niin alituinen ja niin runsas kuin ei yhdelläkään eläimellä.
xxx/ellauri388.html on line 531: Te kysytte minulta eikö ole parempi turvautua prostitutsiooniin kuin taistella turhaan öistä polluzioonia vastaan.
xxx/ellauri388.html on line 532: Kun olette huomanneet, että taistelunne viettiä vastaan on turha, niin te tahdotte päästä edes luonnollisempaan ja terveellisempään tapaan tyydyttää viettiä.
xxx/ellauri388.html on line 539: Ajatelkaa että joku nuorukainen maansydämmessä tahtoisi myöskin päästä luonnollisuuteen. Kun siellä ei ole prostitutsioonilaitosta, pitäisi hänen kysyä: eikö ole parempi että perustan salaisen yhdyselämän jonkun kevytmielisen kyläntytön kanssa kuin kidun luonnottomuudessa? Ja vasta siinä tapauksessa, ettei olisi semmoisiakaan lähellä, ettei olisi ympärillä muuta kuin siveellisiä tyttöjä, olisi hänen pakko kysyä: pitäisikö paremman puutteessa koettaa päästä noiden pihtaajien kanssa naimisiin ennenkuin turhaan taistella luonnottomuutta vastaan?
xxx/ellauri388.html on line 560: Ihminen voi elämää katsella kahdella tapaa. Joko hän tuntee elämänsä siksi ajanjaksoksi, joka kuluu alkaen hänen ruumiillisesta syntymisestänsä hänen ruumiilliseen kuolemaansa. Taikka tuntee hän elämänsä riippumattomaksi tästä lyhyestä ajanjaksosta, käsittää olevansa ajassa ainoastaan jotakin erityistä tehtävää varten ja pitää itseänsä muuten iankaikkisuuden, ajattomuuden eli hengen lapsena. Nämät kaksi katsantotapaa ilmaisevat eri uskoja. Sillä uskohan ei ole mitään muuta kuin se, mitä ihminen uskoo elämän olevan. Jos joskus tuleekin ajatelleeksi iankaikkisuutta ja "mitä tulee tämän elämän jälkeen", — jos vaikka on vakuutettu siitä, että "löytyy elämää kuonpuoleisessakin, ja siellä kämmenten karvoitusta kazotaan",— niin ei se vielä läheskään merkitse, että uskoo iankaikkisuuteen. Sillä iankaikkisuuteen uskoo vasta silloin kuin uskoo, että iankaikkisuus määrää minun tehtäväni nykyisessä elämässä. Voipi ajatella iankaikkisuutta, voipi saarnata siitä ja kuitenkin teossa näyttää pitävänsä tehtävänään personallisten tarkoitusten saavuttamista tässä ajallisessa elämässä, eli siis ei uskovansa iankaikkisuuteen. Jos on vallalla toinen näistä uskoista, niin se synnyttää erilaista toimintaa ihmisen puolelta, kuin jos hänessä on vallalla toinen. Uskoessa elämän alun ja lopun olevan näkyvissä ihminen tietysti rupee itsellensä puuhaamaan tätä hänen personallista oloaan niin tyydyttäväksi, mukavaksi ja turvatuksi kuin mahdollista. Personallista elämää tarkoittavat silloin sekä hänen tulevaisuuden haaveensa että jokapäiväiset tehtävänsä. Mutta käsittäessä elämää ikuisuuden kannalta ihminen hakee ennen kaikkea tehtävää ikuisuudelta, eikä rupea tätä lyhyttä elämänjaksoa varten rakentamaan jotakin erikoista itselleen eikä täkäläiselle tulevaisuudelleen. Tämän aikaa voi olla vaikka aidanvizaxena pyykkipoika pippelissä, kuha loppuaika menee yläpilvessä.
xxx/ellauri394.html on line 16: font-family: 'UnifrakturMaguntia';
xxx/ellauri394.html on line 17: src: url(http://grapson.com/fonts/UnifrakturMaguntia.ttf);
xxx/ellauri394.html on line 96: Onko Rein nenu palanut auringossa vai onko se lääpitty mustaxi? Tunteeko Rei vazanpohjassa hassun pikku lepatuxen kun pyrin turhaan sisälle? Tunteeko hiän tutun tuoxun, meriveden ja jonkun muun? Vetelän pilin laitto luolakaniin on kimuranttia. Ei siitä tule enää muuta kuin liliä, sekin kintuille. Raajat Reille olis kiva ylläri. Ne on olemassa osissa. Voisko niiden kiinnitys olla tämän kesän projekti?
xxx/ellauri394.html on line 124: Her family were of the aliʻi class of the Hawaiian nobility and were collateral relations of the reigning House of Kamehameha, sharing common descent from the 18th-century aliʻi nui (supreme monarch) Keaweʻīkekahialiʻiokamoku. From her biological parents, she descended from Keaweaheulu and Kameʻeiamoku, two of the five royal counselors of Kamehameha I during his conquest of the Hawaiian Kingdom. Kameʻeiamoku, the grandfather of both her mother and father, was depicted, along with his royal twin Kamanawa, on the Hawaiian coat of arms. Liliʻuokalani referred to her family line as the "Keawe-a-Heulu line" after her mother's line. The third surviving child of a large family, her biological siblings included: James Kaliokalani, David Kalākaua, Anna Kaʻiulani, Kaʻiminaʻauao, Miriam Likelike and William Pitt Leleiohoku II. She and her siblings were hānai (informally adopted) to other family members. The Hawaiian custom of hānai is an informal form of adoption between extended families practiced by Hawaiian royals and commoners alike.She was given at birth to Abner Pākī and his wife Laura Kōnia and raised with their daughter Bernice Pauahi.
xxx/ellauri394.html on line 134: Afterward, she became romantically involved with the American-born John Owen Dominis, a staff member for Prince Lot Kapuāiwa (the future Kamehameha V) and secretary to King Kamehameha IV. Dominis was the son of Captain John Dominis, of Trieste, and Mary Lambert Jones, of Boston. According to Liliʻuokalani's memoir, they had known each other from childhood when he watched the royal children from a school next to the Cookes'. During a court excursion, Dominis escorted her home despite falling from his horse and breaking his leg.
xxx/ellauri394.html on line 136: John Owen Dominis, who later became Governor of Oʻahu, was too ugly for words. Picture omitted. Vilken tur han dog ganska snart.
xxx/ellauri394.html on line 142: When Kamehameha V died in 1872 with no heir, the 1864 Constitution of the Hawaiian Kingdom called for the legislature to elect the next monarch. Following a non-binding referendum and subsequent unanimous vote in the legislature, Lunalilo became the first elected king of Hawaii. Lunalilo died without an heir in 1874. In the election that followed, Liliʻuokalani's brother, David Kalākaua, ran against Emma, the dowager queen of Kamehameha IV. The choice of Kalākaua by the legislature, and the subsequent announcement, caused a riot at the courthouse. US and British troops were landed, and some of Emma's supporters were arrested. The results of the election strained the relationship between Emma and the Kalākaua family.
xxx/ellauri394.html on line 152: In April 1887, Kalākaua sent a delegation to attend the Golden Jubilee of Queen Victoria in London. It included his wife Queen Kapiʻolani, the Princess Liliʻuokalani and her husband, as well as Court Chamberlain Colonel Curtis P. Iaukea acting as the official envoy of the King and Colonel James Harbottle Boyd acting as aide-de-camp to the Queen. The party landed in San Francisco and traveled across the United States visiting Washington, D.C., Boston and New York City, where they boarded a ship for the United Kingdom. While in the American capital, they were received by President Grover Cleveland and his wife Frances Cleveland. In London, Kapiʻolani and Liliʻuokalani received an official audience with Queen Victoria at Buckingham Palace. Queen Victoria greeted both Hawaiian royals with affection, and recalled Kalākaua´s visit in 1881. They attended the special Jubilee service at Westminster Abbey and were seated with other foreign royal guests, and with members of the Royal Household. Shortly after the Jubilee celebrations, they learned of the Bayonet Constitution that Kalākaua had been forced to sign under the threat of death. They canceled their tour of Europe and returned to Hawaii.
xxx/ellauri394.html on line 154: Liliʻuokalani was approached on December 20 and 23 by James I. Dowsett, Jr. and William R. Castle, members of the legislature´s Reform (Missionary) Party, proposing her ascension to the throne if her brother Kalākaua were removed from power. Historian Ralph S. Kuykendall stated that she gave a conditional "if necessary" response; however, Liliʻuokalani´s account was that she firmly turned down both men. In 1889, a part Native Hawaiian officer Robert W Wilcox, who resided in Liliʻuokalan´s Palama residence, instigated an unsuccessful rebellion to overthrow the Bayonet Constitution.
xxx/ellauri394.html on line 158: Upon arriving in California, Kalākaua, whose health had been declining, stayed in a suite at the Palace Hotel in San Francisco. Traveling throughout Southern California and Northern Mexico, the monarch suffered a stroke in Santa Barbara and was rushed back to San Francisco. Kalākaua fell into a coma in his suite on January 18, and died two days later on January 20. The official cause of death was "Bright's disease with Uremic Blood Poisoning." The news of Kalākaua´s death did not reach Hawaii until January 29 when the Charleston returned to Honolulu with the remains of the king.
xxx/ellauri394.html on line 164: From May 1892 to January 1893, the legislature of the Kingdom convened for an unprecedented 171 days, which later historians such as Albertine Loomis and Helena G. Allen dubbed the "Longest Legislature". This session was dominated by political infighting between and within the four parties: National Reform, Reform, National Liberal and Independent; none were able to gain a majority. Debates heard on the floor of the houses concerned the popular demand for a new constitution and the passage of a lottery bill and an opium licensing bill, aimed at alleviating the economic crisis caused by the McKinley Tariff. The main issues of contention between the new monarch and the legislators were the retention of her cabinet ministers, since political division prevented Liliʻuokalani from appointing a balanced council and the 1887 constitution gave the legislature the power to vote for the dismissal of her cabinet. Seven resolutions of want of confidence were introduced during this session, and four of her self-appointed cabinets (the Widemann, Macfarlane, Cornwell, and Wilcox cabinets) were ousted by votes of the legislature. On January 13, 1893, after the legislature dismissed the George Norton Wilcox cabinet (which had political sympathies to the Reform Party), Liliʻuokalani appointed the new Parker cabinet consisting of Samuel Parker, as minister of foreign affairs; John F. Colburn, as minister of the interior; William H. Cornwell, as minister of finance; and Arthur P. Peterson, as attorney general. Exclusively palefaces in the posse, where are all the coons hiding? She chose these men specifically to support her plan of promulgating a new constitution while the legislature was not in session.
xxx/ellauri394.html on line 193: Neumann delivered a letter from the queen to Grover Cleveland, who began his second non-consecutive term as president on March 4. The Cleveland administration commissioned James Henderson Blount to investigate the overthrow. He interviewed those involved in the coup and wrote the Blount Report, and based on its findings, concluded that the overthrow of Liliʻuokalani was illegal, and that Stevens and American military troops had acted inappropriately in support of those who carried out the overthrow. On November 16, Cleveland sent his minister Albert S. Willis to propose a return of the throne to Liliʻuokalani if she granted amnesty to everyone responsible. Her first response was that Hawaiian law called for property confiscation and the death penalty for treason, and that only her cabinet ministers could put aside the law in favor of amnesty. Liliuokalani´s extreme position lost her the goodwill of the Cleveland administration.
xxx/ellauri394.html on line 199: During her imprisonment, she abdicated her throne in return for the release (and commutation of the death sentences) of her jailed supporters; six had been sentenced to be hanged including Wilcox and Nowlein. She signed the document of abdication on January 24. In 1898, Liliʻuokalani wrote:
xxx/ellauri394.html on line 215: In June 1897 President McKinley signed the "Treaty for the Annexation for the Hawaiian Islands", but it failed to pass in the United States Senate after the Kūʻē Petitions were submitted by a commission of Native Hawaiian delegates consisting of James Keauiluna Kaulia, David Kalauokalani, William Auld, and John Richardson. Members of Hui Aloha ʻĀina collected over 21,000 signatures opposing an annexation treaty. Another 17,000 signatures were collected by members of Hui Kālaiʻāina but not submitted to the Senate because those signatures were also asking for restoration of the Queen. The petitions collectively were presented as evidence of the strong grassroots opposition of the Hawaiian community to annexation, and the treaty was defeated in the Senate— however, following its failure, Hawaii was annexed anyway via the Newlands Resolution, a joint resolution of Congress, in July 1898, shortly after the outbreak of the Spanish–American War. Tuli kiire annexoida lisää maita Mexikon suunnalta.
xxx/ellauri394.html on line 219: Prior to the 1848 division of land known as the Great Māhele, during the reign of Kamehameha III, all land in Hawaii was owned by the monarchy. The Great Māhele subdivided the land among the monarchy, the government, and private ownership by tenants living on the land. What was reserved for the monarchy became known as the Crown Lands of Hawaii. When Hawaii was annexed, the Crown Lands were seized by the United States government. The Queen gave George Macfarlane her power of attorney in 1898 as part of her legal defense team in seeking indemnity for the government´s seizure of the Crown Lands. She filed a protest with the United States Senate on December 20, 1898, requesting their return and claiming the lands were seized without due process or recompense, just like honest Injuns´:
xxx/ellauri394.html on line 221: That, the portion of the public domain heretofore known as Crown land is hereby declared to have been, on the twelfth day of August, eighteen hundred and ninety-eight, and prior thereto, the property of the Hawaiian government, and to be free and clear from any trust of or concerning the same, and from all claim of any nature what soever, upon the rents, issues, and profits thereof. It shall be subject to alienation and other uses as may be provided by law.
xxx/ellauri394.html on line 226: During a 1900 Congressional deadlock, she departed for Honolulu with her Washington, D.C., physician Charles H. English (sometimes referred to as John H. English). Newspapers speculated that the Queen, having been diagnosed with cancer, was going home to die. Historian Helena G. Allen made the case that English intended to gain title to crown lands for himself. According to Allen, the Queen balked at his draft of a settlement letter to Senator George Frisbie Hoar that he wanted her to copy in her handwriting and sign. The doctor was terminated "without cause" a month after her return and sued her.
xxx/ellauri394.html on line 232: In 1909, Liliʻuokalani brought an unsuccessful lawsuit against the United States under the Fifth Amendment seeking the return of the Hawaiian Crown Lands. The US courts invoked an 1864 Kingdom Supreme Court decision over a case involving the Dowager Queen Emma and Kamehameha V, using it against her. In this decision the courts found that the Crown Lands were not necessarily the private possession of the monarch in the strictest sense of the term. Instead, they were the property of the U.S. government in the strictest sense of the term. Now get off my property!
xxx/ellauri394.html on line 236: In April 1917, Liliʻuokalani raised her skirts at the American flag at Washington Place in honor of five Hawaiian sailors who had perished in the sinking of the SS Aztec by German U-boats. Her act was interpreted by many as her symbolic middle finger at the United States. Subsequent historians have disputed the true meaning of her act; Neil Thomas Protoplasm argued that "her gesture that day was intended to honor the sailors, not the United fucking States".
xxx/ellauri394.html on line 254: To compose was as natural to me as to breathe; and this gift of nature, never having been suffered to fall into disuse, remains a source of the greatest consolation to this day.[…] Hours of which it is not yet in place to speak, which I might have found long and lonely, passed quickly and cheerfully by, occupied and soothed by the expression of my thoughts in music.
xxx/ellauri394.html on line 256: Liliʻuokalani helped preserve key elements of Hawai´i´s traditional poetics while mixing in Western harmonies brought by the missionaries. A compilation of her works, titled The Queen´s Songbook, was published in 1999 by the Queen Liliʻuokalani Trust. Liliʻuokalani used her musical compositions as a way to express her feelings for her people, her country, and what was happening in the political realm in Hawaiʻi. One example of the way her music reflected her political views is her translation of the Kumulipo, the Hawaiian creation chant passed down orally by her great grandmother Alapaiwahine. While under house arrest, Liliʻuokalani feared she would never leave the palace alive, so she translated the Kumulipo in hopes that the history and culture of her people would never be lost. The ancient chants record her family´s genealogy back to the origin story of Hawaiʻi.
xxx/ellauri394.html on line 258: Imprisoned in the ʻIolani Palace, she was denied literature and newspapers, essentially cutting her off from her people, but she continued to compose music with paper and pencil while she was in confinement. Another of her compositions was "Aloha ʻOe", a song she had written previously and transcribed during her confinement. In her writings, she says,
xxx/ellauri394.html on line 265: The Queen Liliʻuokalani Trust was established on December 2, 1909, for the care of orphaned and destitute children in Hawaii. Effective upon her death, the proceeds of her estate, with the exception of twelve individual inheritances specified therein, were to be used for the Trust. The largest of these hereditary estates were willed to her hānai sons and their heirs: John ʻAimoku Dominis would receive Washington Place while Joseph Kaiponohea ʻAeʻa would receive Kealohilani, her residence at Waikiki. Both men predeceased the Queen. Before and after her death, lawsuits were filed to overturn her will establishing the Trust. One notable litigant was Prince Jonah Kūhiō Kalanianaʻole, Liliʻuokalani´s greedy second cousin, who brought a suit against the Trust on November 30, 1915, questioning the Queen's competency in executing the will and attempting to break the Trust. These lawsuits were resolved in 1923 and the will went into probate. The Queen Liliʻuokalani Children's Center was created by the Trust.
xxx/ellauri394.html on line 277: "By the Ex-Queen: Protest Made to the Annexation of Hawaii. An Appeal for Restoration. Authority of Present Government Denied. Document Signed in Washington and 'Julius' Witnessed the Signature". Hawaiian Gazette. Vol. XXXII, no. 55. Honolulu. July 9, 1897. Image 1, Col. 6. Archived from the original on November 8, 2017. Retrieved October 15, 2017.; "The Ex-Queen's Protest". The Times. No. 1186. Washington, D.C. June 18, 1897. Image 1, col. 7. Archived from the original on November 8, 2017. Retrieved October 15, 2017.
xxx/ellauri394.html on line 319: Hawaii Legislature (1892). Laws of Her Majesty Liliuokalani, Queen of the Hawaiian Islands: Passed by the Legislative Assembly at Its Session, 1892. Honolulu: Robert Grieve. OCLC 156231006.
xxx/ellauri394.html on line 341: The closest major city is San Francisco, California, at 2,397 miles (3,858 km). Some islands off the Mexican coast and part of the Aleutian Islands of Alaska are slightly closer to Honolulu than "the mainland." Originally I had said that the closest point on the North American mainland to Hawaii was near Flumeville, California. However, I was wrong! As it turns out, the southernmost tip of the Alaska Peninsula is actually about 12 miles (20 km) closer.
xxx/ellauri394.html on line 349: A Hawaii newspaperman born in Oromo, Maine 1871. In 1915, Farrington organized the Honolulu Ad Club. One of his invited guest speakers was Warren Harding, a Republican Senator from Ohio. Farrington introduced Harding as "the future president of the United States." Harding replied that if Farrington´s prediction came true, he would name Farrington governor of the Territory of Hawaii. Three months after taking office as U.S. President in 1921, Harding fulfilled his promise, appointing Farrington as the Territorial Governor of Hawaiʻi. His tenure was controversial, as he followed the previous Governor in favouring the Whites.
xxx/ellauri394.html on line 357: Shaka yr money maker! The ubiquitous "shaka" gesture traces its origins back to the early 1900s when Hamana Kalili worked at Kahuku Sugar Mill. His job as a presser was to feed cane through the rollers to squeeze out its juice. One day, Kalili’s right hand got caught in the rollers, and his middle, index and ring fingers were crushed along with the sugar cane. After that, his job was to prevent kids from jumping on the train and taking joyrides as it slowly approached and departed Kahuku Station.
xxx/ellauri394.html on line 359: If Kalili saw kolohe (mischievous) kids trying to get on the train, he would yell and wave his hands to stop them. He had only thumb and little finger left on his right hand. The kids adopted that gesture; it became their signal to indicate everything was ok.
xxx/ellauri394.html on line 361: Kalili was the choir director at his ward (congregation) of the Church of Jesus Christ of Latter-day Saints (Mormon) in Laie up until the 1970s. The term “shaka” is not a Hawaiian word. It’s attributed to David “Lippy” Espinda, a used car pitchman who ended his TV commercials in the 1960s with the gesture and an enthusiastic “Shaka, brah!”
xxx/ellauri394.html on line 366: Kahvi oli hyvää vaikkei niin täyteläistä kuin se jota yleensä juon. Clarissen maitomunat lupasivat jotain parempaa. Samoin söpö rako hampaiden välissä. Olenko minä teistä roisto tässä pelissä? Iso paha maanomistaja, verenimijä? Asia ei varmaankaan ole niin yxinkertainen, sanovat Rei ja CIA-mies yhdestä suusta. Sokeriplantaasien aikaan ei ollut niin paljon irtolaisia, kaikki mutiaiset olivat kotureita ja loisia. Rei tunsi jotain kovaa hameen alla. Se oli vihkisormus. Tiesin hänen ajattelevan samaa kuin minä, nim. nussintaa. Michaelin "matkapuhelin" alkoi taas väristä lantiotani vasten.
xxx/ellauri394.html on line 433: Harvat mysteerikirjoittajat hyödyntävät Havaijin menneisyyden epämiellyttäviä asioita, kuten haolet (valkoiset ihmiset), jotka tuovat sairauksia, pyyhkivät pois suurimman osan Havaijin alkuperäiskansoista ja sitten kukistavat Havaijin kuningaskunnan vuonna 1893. Sitä varten on olemassa historian sijaisopettaja James Michener, jonka Hawaii (1959), 937-sivuinen peräaukko, on myynyt enemmän kuin kaikki muut Havaijin kirjat yhteensä. Se on kirja, jonka turistit ostavat. Ja turisteja riittää. Ennen COVIDia Havaijilla oli 10,4 miljoonaa kävijää vuodessa. Perinne alkoi Earl Derr Biggersin (1884-1933) Charlie Chan -kirjasta. Ellery Queen ylisti Biggersin Charlie Chania "palveluksena ihmiskunnalle ja rotujen välisille suhteille".
xxx/ellauri394.html on line 457: Lili siirtyi uhkapeleihin, onnistuneesti. Hän voitti niin monta kertaa, että kaikkialla Shanghaissa hänet tunnettiin "isosiskona" ja häntä kohdeltiin äärimmäisellä kunnioituksella. Hänen onnensa kuitenkin lopulta kääntyi ja hän turvautui panttilainaamaan kaikki korunsa ja vaatteensa. Sillä välin hänestä ja Charlesista oli tullut suuria ystäviä, ja kun hän sai tietää hiänen pantanneen omaisuutensa, hän sai ne kaikki takaisin hiänelle. Hiän kuului myös katujengiin nimeltä "Shandong Gang". Lili ei koskaan pelannut enää uhkapelejä, mutta hiänen ystävyytensä Charlesin kanssa vahvistui. Englantia opiskelemalla Lili sai työpaikan piiaksi ulkomaalaisen kodissa ja työskenteli erittäin kovasti. Lee-lee Chan kuoli 28. helmikuuta 2002 Canberrassa Australiassa noin 85-vuotiaana ja haudattiin Gungahlinin hautausmaalle.
xxx/ellauri397.html on line 16: font-family: 'UnifrakturMaguntia';
xxx/ellauri397.html on line 17: src: url(http://grapson.com/fonts/UnifrakturMaguntia.ttf);
xxx/ellauri397.html on line 75: Ostentatio genitalium (sukuelinten esittely) viittaa renessanssin visuaalisen kulttuurin erilaisiin perinteisiin antaa Jeesuksen penikselle muodollinen, temaattinen ja teologinen merkitys. Se, että nämä kuvat näyttävät olevan luotu hyvässä uskossa, hurskailla aikomuksilla, mystifioi taidehistorioitsijat, ja monet kieltäytyvät tunnustamasta luokkaa huomionarvoiseksi tai erilliseksi enkelien ja putin alastomuudesta. Silti esimerkkien lisääntyessä Kristuksen fallolle osoitettu näkyvä huomio ei voi välttyä edes välinpitämättömiltä katseilta. "Ei ole liioittelua sanoa, että tämä on luultavasti ollut kristillisen ajattelun tabuin aihe kahteentuhanteen vuoteen", kirjoittaa Stephen Sapp . Toisin kuin klassiset veistoksiset käytännöt, jotka – tiettyjä hermaa ja satyyrien patsaita lukuun ottamatta – usein esittelevät miesten sukuelimiä velttossa vaatimattomuudessa (kuten Michelangelon ylösnoussut Kristus ), nämä renessanssin kuvat järkyttävät meitä, koska ne ovat niin usein ithyfallisia: Kristus on ylösnoussut, mutta ei odotetulla tavalla (ikthyofallisesti siis, kuin karhennettu turtana).
xxx/ellauri397.html on line 79: Alkuperäkysymykseen on olemassa monia teorioita. Jotkut viittaavat fransiskaanien hartauden kasvavaan vaikutukseen 1300-luvulla, joka tuli iskulauseen nudus nudum Christum sequi ("alaston seuraamaan alastonta Kristusta") myötä. Toiset painottavat vähemmän sukuelimiä ja näkevät tämän esityksen pikemminkin osana renessanssin suuntausta kohti anatomista naturalismia. (Tämä suuntaus vietiin toisinaan äärimmäisyyksiin , taiteessa ja elämässä: Pietro Aretino – vaikutusvaltainen 1500-luvun italialainen kirjailija kehotti aikalaisiaan "pyhittämään erityisiä virkoja ja juhlapäiviä sen [peniksen] kunniaksi, eivätkä sulkemaan sitä kangas- tai silkkiromussa.) Ja Euroopan historian aikana, jolloin kreikkalais-roomalainen sivilisaatio "löydettiin uudelleen", on houkuttelevaa yrittää yhdistää pyhän jäykkyyden esitys pakanallisiin esiasteisiin : Priapuksen puutarhaan, bakkanaaliseen. riitit, Pan ja hänen harrastuksensa.
xxx/ellauri400.html on line 16: font-family: 'UnifrakturMaguntia';
xxx/ellauri400.html on line 17: src: url(http://grapson.com/fonts/UnifrakturMaguntia.ttf);
xxx/ellauri400.html on line 68:
xxx/ellauri400.html on line 74: tures/picture-44311-1467502953.jpg?itok=MPUkLJZY" height="300px" />
xxx/ellauri400.html on line 136: Literature Study Online: The Victorian poet
xxx/ellauri400.html on line 142: obvious. A critic must have a sound commonsense and clear thinking in order to judge or evaluate the works of literature in an efficient way.
xxx/ellauri400.html on line 146: poet and cultural critic. He was the son of
xxx/ellauri400.html on line 177: delivering lectures on education, democracy and
xxx/ellauri400.html on line 205: when he used it in his lecture On Translating
xxx/ellauri400.html on line 208: noble nature, poetically gifted, treats with
xxx/ellauri400.html on line 213: Of his poetry, Bloom says: Whatever his achievement as a critic of literature, society, or religion, his work as a poet does not merit the reputation it has continued to hold in the twentieth century. Arnold is, at his best, a very derivative poet.
xxx/ellauri400.html on line 217: He considered the most important criteria used to judge the value of a poem were "high truth" and "high seriousness". By this standard, Chaucer's Canterbury Tales did not merit Arnold's approval. According to Arnold, Homer is the best model of a simple grand style, while Milton is the best model of severe grand style. Dante, however, is an example of both. Even Chaucer, in Arnold's view, in spite of his virtues such as benignity, largeness, and spontaneity, lacks seriousness. Burns too lacks sufficient seriousness, because he was hypocritical in that while he adopted a moral stance in some of his poems, in his private life he flouted morality.
Arnold believed that a modern writer should be aware that contemporary literature is built on the foundations of the past, and should contribute to the future by continuing a firm tradition. Quoting Goethe and Kuckuksuhr in support of his view, he asserts that his age suffers from spiritual weakness because it thrives on self-interest and scientific materialism, and therefore cannot provide noble characters such as those found in Classical literature.
xxx/ellauri400.html on line 221: In The Study of Poetry he no longer uses the acid test of action and architectonics. He became an advocate of 'touchstones'. 'Short passages even single lines,' he said, 'will serve our turn quite sufficiently'. Some of Arnold's touchstone passages are: Helen's words about her wounded brother, Zeus addressing the horses of Peleus, suppliant Achilles' words to Priam, and from Dante; Ugolino's brave words, and Beatrice's loving words to Virgil.
xxx/ellauri400.html on line 250: Den eigentlichen Mitgliedern der katharischen Kirche, den sog. Perfecti, war es nicht gestattet, Waffengewalt anzuwenden. Die Verteidigung wurde deshalb von der Belegschaft des Adels, zahlreichen Gläubigen (Credentes) und angeworbenen Söldnern geleistet – die katharische Kirche verfügte über große Geldmittel. Die Bewohner Okzitaniens kämpften jedoch nicht allein für das Katharertum, sondern auch in der Überzeugung, ihre politische und kulturelle Eigenständigkeit (siehe auch: Okzitanische Sprache) verteidigen zu müssen.
xxx/ellauri400.html on line 287: Omituista. Beginning in the 14th century the word had a
xxx/ellauri400.html on line 301: The medical use of placebo (“an inert medicament or preparation given for its psychological effect especially to satisfy the patient or to act as a control in an experimental series”) began to see use in the latter half of the 18th century.
xxx/ellauri400.html on line 309: Those days turned into weeks and the weeks into months. There were large dumpsters on the side of the building next to her apartment, so the neighbors never gave much thought to the smell. the apartment building was full of noisy children and teenagers and no one questioned the constant hum of TV noise in the background.
xxx/ellauri400.html on line 341:
Olen useasti ylpeänä ajatellut, että kuinka olenkin päässyt kirjoittelemaan tähän samaan julkaisuun (Apu-lehti) kuin aikoinaan Erkki Mikael Salmi, eli nimimerkki Erkki-Mikael, joka on tietysti lukuisien Isaskar Keturi- ja Samuel Väsy -pakinoiden luoja. Ja voihan täytinen miten me penskoina nauroimme näille jutuille. Nauroimme tikahtumiseen asti ja tuo nauraminen on jatkunut minulla läpi elämän ja jatkuu vieläkin.
xxx/ellauri400.html on line 343: Kun muutin aikoinaan etelän Suurelle Kirkolle, eli Helsinkiin, suuri osa kirjastostani katosi muuttojen myrskyissä, mukana myös iso osa Erkki-Mikaelin pakinakokoelmista. Minulla oli melkein kaikki teokset, joihin oli koottu Apu-lehdissä aikanaan olleet pakinat. Näissä pakinoissa pääosissa seikkailivat mainitut veijarit Isaskar Keturi ja Samuel Väsy.
xxx/ellauri400.html on line 345: Keturi oli työtä vieroksuva boheemi, itsestään varma keplottelija, jonka vuokrat olivat maksamatta aina vuodesta -37. Isännöitsijä Perttuli Pihi ja ulosottomies Möhky yrittivät epätoivoisella vimmalla periä rästissä olevia vuokria ja muita maksamattomia laskuja Isaskarilta, siinä tietenkään koskaan onnistumatta. (Isaskarin mielestä ulosottomies Möhkyn etuniminä olisi pitänyt olla Sulo Otto Mies.)
xxx/ellauri400.html on line 351: Muutenkin Erkki-Mikaelin tapa kirjoittaa on vaikuttanut minuun suuresti läpi elämäni. Vieläkin ahmin hänen taiturimaisia ja megalomaanisia lauseitaan, joilla hän pakinansa aloitti. Pisimmät niistä ovat lähes sivun mittaisia ilman, että lause tai ajatus katkesi kertaakaan. Näitä lauseita ihastelimme Juice Leskisen kanssa Tillikan pöydässä kilpaillen, kumpi muistaa niitä enemmän. Juice muisti.
xxx/ellauri400.html on line 355: Palaan edelleen noihin kirjoihin säännöllisin väliajoin. Ne ovat minulle eliksiiriä tässä matoisessa maailmassa. Niiden huumori osuu ja uppoaa minuun. Kikatan ja käkätän edelleen tikahtumiseen asti joitakin tarinan kohtia, palaten uudestaan ja uudestaan jonkun huiman lauseen alkuun, tankaten sitä edestakaisin, nautiskellen taiturimaisesta kielestä.
xxx/ellauri400.html on line 377: Ukraina aloitti yllättävän maahyökkäyxen Venäjälle Kurskin alueelle peräti 300 sotamiehen voimalla. Kurskin taistelu oli tosiaan toisen maailmansodan itärintaman laajamittaisin taistelu Saksan ja Neuvostoliiton joukkojen välillä lähellä Kurskia Lounais-Venäjällä loppukesällä 1943; siitä tuli lopulta historian suurin panssarivaunutaistelu ja se johti Neuvostoliiton voittoon. Jotkut pitävät sitä eurooppalaisen sotateatterin käännekohtana useita kuukausia aikaisemman Stalingradin taistelun sijasta. Kannattiko lähteä. Kurskin mutkassa on valkokaartit ja nazit saaneet ennenkin turpiinsa. Putin on hyvin hyvin vihainen ja järkyttynyt. Länkkärit purexivat nyrkkiä, eihän tässä näin pitänyt käydä. Ukrainalaisten piti puolustaa vaan omaa kenttäpuoliskoa ettei sota vaan laajene Venäjän ja Naton välille. Se ei olisi enää kivaa.
xxx/ellauri400.html on line 380: Vizi että Antti Tuuri on moukka paska. Sen Ameriikan raitin "pohjalaiset rahkamattoyrittäjät" ei ole muuta kuin luihuja koleerisia veronkiertäjiä. Floridan Melaleuka avenue ei muka ole suomea vaan jotain intiaanikieltä. No ei vittu ole sitäkään, vaan australialaisen teepuun kreikankielinen tieteellinen nimi. Se on Australiasta 1800-luvulla Floridaan tuotu n:o 1 vieraslaji, aivan perkeleestä. Pahempi kuin lupiini. Ei ihme että Tuuri ja "Herra Huu" on kavereita, samanlaisia sairaita tönkkösuolattuja kusipäitä molemmat. Vitun "suomalaismiehiä." Tuuri kirjoittaa kuin kilon poliisi kuulustelupöytäkirjaa: "kuulusteltava kertoi pöllineensä lompakosta löytämänsä saturaiset ja työntäneensä ne peräaukkoonsa." Tasamaata kuin latomeri, ilman laaksoja ja huippuja. Mustavalkolainen Taisto huitoo nyrkkiä taistolaisen työmiehen nenän alla. Saaterin lahtari. Yhtä hyvää huumoria kuin ruåzalaisessa Pernilla sarjassa, eli aivan perseestä: lattapäistä, ilotonta ja mautonta. Paskiainen mustamaalaa neukkujen ezikkoaikoja. Jos se osaisi se kirjoittaisi Quoraan slava Ukraina sepustuxia. Persut on sitten saaterin persepäitä.
xxx/ellauri404.html on line 16: font-family: 'UnifrakturMaguntia';
xxx/ellauri404.html on line 17: src: url(http://grapson.com/fonts/UnifrakturMaguntia.ttf);
xxx/ellauri404.html on line 39:
xxx/ellauri404.html on line 63: Lapseton kissatäti Vaatturi Vinhs kannattaa Kamalaa. Kamalakin on lapseton. Sitä ei huolestuta kuten Valttia että latinomatut syövät kissoja. Et tällästä maailman johtavassa maassa. Taylor Swift on ällistyttävän laajaperseinen. Tuolla takalistolla kelpaa twerkata. Swiftiä on mollattu ennenkin mm. albumeissa 379 ja 396. En kai ole kuullut yhtään kipaletta siltä. Valtti antoi vastauxen joka sai Emppu Kastehelmen (s. 1993) puntit tutisemaan. Empun ent nimi oli Sillanpää. Hän on vihreä useammassakin mielessä. Valitettavasti en voi kertoa mikä vastaus se oli mihinkä kymysyxeen, koska se on Iltalehden maxumuurin takana. Pientä toiveikkuutta se silti herättää.
xxx/ellauri404.html on line 70: Onkohan tuo mielenterveydelle hyväksi katsoa kaikenlaista skeidaa netistä? Katsoin nämä vähän harppoen, tunnustetaan. Yritän pitää, ellei nyt lippua korkealla, niin edes viirinkulmaa pöydän reunan yläpuolella. Tyttönorssin liikunnanopettaja neuvoi tyttöjä: tytöt pitäkää lippu korkealla. Pitäkää pikkuhousut jalassa vaikka nilkoissa, niinkuin suruton Kana Tsuruta. Älkää herran tähden venkuttako persettä kuten tekee tuo tyhmästi viftaava vaatturin lehmä.
xxx/ellauri404.html on line 74:
xxx/ellauri404.html on line 83: Presidentti Volodymyr Zelenskyin mukaan Ukrainan tarkoitus ei ole liittää alueita itseensä, mutta se aikoo miehittää niitä määrittämättömän ajan. Venäjän turvallisuusneuvoston puheenjohtaja Sergei Šoigu sanoi tiistaina, että Venäjä ei aio neuvotella Ukrainan kanssa niin pitkään, kun Ukraina miehittää Venäjän alueita eli määräämättömän ajan.
xxx/ellauri404.html on line 87:
xxx/ellauri404.html on line 98: Toivo Pekkasen ajatuxia - nimisestä ohkasesta kirjasesta löytyi tämä harkizematon turahdus: Ja eikö ihmisen päätarkoitus, tai ainakin yksi niistä ole alistaa luonnonvoimat palveluxeensa. Hyvinpä näyttää sujuvan.
xxx/ellauri404.html on line 102: Naton Euroopan joukkojen entinen komentaja kertoo, mikä pysäyttää Putinin valloituspolitiikan. Petterin ikäinen Philip M. Breedlove vaatii Suomea ja kaikkia Nato-maita ryhdistäytymään. Breedlove puhui Kouvolassa turvallisuuskonferensissa perjantaina. Kuten Strangelove ize, Kouvola on syvältä peräaukosta ja ruma. Sanoin tämän Mustaparralle ilman sarvia ja hampaita, ja se pahastui. Se on asunut Kouvolassa pienenä. Kouvola on tärkeä risteysasema. Ex-komentajan mukaan Putin pysäytetään sillä, että rakennetaan pelotteet uudelleen. – Meillä on tavanomaisten aseiden pelote Naton sisällä, mutta meidän täytyy rakentaa se Naton ulkopuolelle, Breedlove sanoo. Sen oma vaza ei näytä kovin kovalta, vaikka voihan sillä olla kova kakka. Kukahan tonkin paskan tappaisi. Tervemenoa.
xxx/ellauri404.html on line 148: Lepanton taistelu käytiin vuonna 1571 turkkilaisten laajentumista vastaan Korintin lahdella. Venetsia, Espanja ja paavin laivasto voittivat laajamittaisessa meritaistelussa osmanit, ja estivät näin turkkilaisten vaikutusvallan kasvun Euroopassa. Se oli maailmanhistorian toiseksi viimeinen meritaistelu, joka käytiin pelkästään soutuvoimin liikkuvilla aluksilla - viimeinen oli Riilahden (Gangutin) taistelu 1714.
xxx/ellauri404.html on line 164: ´Yeah, I’m attracted to young children, as young as 14, 15. I like to date junior high school girls.’ You can pay to spend time with a schoolgirl. Services might include a chat over a cup of tea, with some girls offering rather more intimate options. Volunteers hope to lure school-age girls into the joshi kosei, or JK business, as the schoolgirl-themed services are known. The fetishisation of Japanese schoolgirls in Japanese culture has been linked to some gaijin academics and to a 1985 song called Please Take Off My School Uniform.
xxx/ellauri404.html on line 264: Väliin Veli Unelias kääkkää kovaakin siitä ettei saanut skebaa likoon ennenkö 39 vuotiaana, ajattele montako laakia tuli hukattua lahkeeseen turhan häveliäisyyden takia. Ei isä hälle neuvojaan jakanut kai milloinkaan. Vieläkin Lilith kiusaa kuin seminaarilaista. Eikö se ole mieletöntä? Naisetkin nauravat. Kekähän sitä armahti? Todnäk. ammattiauttaja. Lopussa luojan kiitos seisoo. Syxy on kaunis omalla tavallaan. Syxy Räsänen, ja Päivikin.
xxx/ellauri404.html on line 271: Hänen kuolemansa johtui luultavasti "eturauhasen vasemmassa sivuosassa sijaitsevasta valtavasta paiseesta".
xxx/ellauri404.html on line 275: href="https://www.radiofrance.fr/franceculture/podcasts/les-chemins-de-la-philosophie/contre-sainte-beuve-faut-il-distinguer-l-homme-de-l-oeuvre-1483684">taas.
xxx/ellauri404.html on line 385: Tämä on virhe. Paavali oli erittäin suuri mies vaikka lyhkönen, ja hänellä oli merkittävin rooli kristinuskon perustamisessa. Mutta meidän ei pidä verrata häntä Jeesusiin, eikä edes jälkimmäisen välittömiin opetuslapsiin. Paavali ei nähnyt Jeesusta; hän ei ole maistanut galilealaisen saarnaamisen ambrosiaa. Keskinkertaisinkin mies, vaikkapa Taddeus, joka oli saanut osansa taivaallista mannaa, oli juuri tästä syystä parempi kuin se, joka oli maistanut vain jälkimaun. Mikään ei ole valheellisempaa kuin mielipide, joka on tullut muotiin näinä päivinä ja jonka mukaan Paavali on kristinuskon todellinen perustaja. Puppua! Kristinuskon todellinen perustaja on Jeesus. Eturivin paikat on siis varattava näille Jeesuksen suurille ja hämärille kumppaneille, näille intohimoisille ja uskollisille ystäville, jotka uskoivat häneen kuolemasta huolimatta.
xxx/ellauri404.html on line 432: Savior: Despite the fact that the Tanakh provides the record of God's deliverance of His people, the word moshia' (a participial form of the verb yasha, to deliver or to save) does not occur with great frequency in the Scriptures (it appears nearly half of the time in the latter part of the book of Isaiah).
xxx/ellauri407.html on line 16: font-family: 'UnifrakturMaguntia';
xxx/ellauri407.html on line 17: src: url(http://grapson.com/fonts/UnifrakturMaguntia.ttf);
xxx/ellauri407.html on line 46: tura.jpg" width="80%" style="display:block;margin:0 auto" alt="xxx" />
xxx/ellauri407.html on line 47: Tässä kuvassa on vähän sama tunnelma kuin albummin kannessa. Tatuoitu suttura altapäin.
xxx/ellauri407.html on line 80:
xxx/ellauri407.html on line 82: Huippuvastenmielisissä Helsingin Sanomissa on taas matuvastaista kirjoittelua. Rekolan nähtävästi kiinalaistaustainen kirpputori josta Länsiväylä-lehti jo kirjoitti viime vuonna xenofobisen tuohtuneesti, on nyt Hesarin lampaanhampaissa. Hesarin tutkiva journalisti kävi paikalla. Ovi oli kiinni. Repu paki repi turhaan ovea tuomassa myytäväxi tyttärensä kanssa varmasti varastettua imurin letkua. Paleface persu juippi lippalakki väärinpäin näyttää huolestuneelta. Käpylästä varastettu hieno maastopyörä oli löytynyt Rekolan kirpputorin tiskin alta. Kellopeli appelsiini poliisista levittelee käsiään: toiminta ei voi valitettavasti vain kieltää kun suurin osa merchandisesta on laillista. Rekola on Suomen Springfield, muunkielisten prosentti on tällä vuosituhannella noussut toiselle kymmenelle. Ei vittu jotain olis tehtävä. Kun verotus ei toimi tarvitaan lisää näitä Robin Hoodeja.
xxx/ellauri407.html on line 84: Vielä pahempi mylvähdys kävi oikeistovaltaportaassa kun ruåzalaiset luontoaktivistit sumuttivat harmitonta punamultaa eduskunnan pylväille protestixi siitä että suomalaiset turvefirmat ovat siirtyneet kiellon päälle tuhoamaan Ruåzin luontoa. Hetken jo ilahduin että Suomen hirmuhallituxen veri siellä värjää parlamentin portaita, että Urvon päällä viimeinkin pelataan siellä iloista potkupalloa. Mutta ei. Raivotaantumuxen vastaveto on kansalaisaloite että Elokapina määritellään rikollisjärjestöxi ja kielletään. Ketään ei kiinostanut ize ympäristöasia, älistiin vaan ekoterrorismista. Persuministeri jolla on oikeustieteen tutkinto esittää että homoihin tulee soveltaa Moosexen kolmannen kirjan rangaistuxia, eli kivitystä. Soratuutit kustannetaan valtion budjetista.
xxx/ellauri407.html on line 122: Alastonmallilla ottaa eteen piirustustunnilla. Taiteilija ei voi mitään izelleen, tuota on ihan pakko imuttaa. Mallilta tulee ennen runkkua varteenotettavia vinkkejä. Lick my ball-point pen too. Touch yourself when doing that. WTF, kazo mieluummin koko turns_into_impromptu_blowjob_time_featuring_an_ambitious_student_in_hd_with_english_subtitles" />video.
xxx/ellauri410.html on line 16: font-family: 'UnifrakturMaguntia';
xxx/ellauri410.html on line 17: src: url(http://grapson.com/fonts/UnifrakturMaguntia.ttf);
xxx/ellauri410.html on line 75: A controversial sculpture about the brutal rape of women by Red Army soldiers. Russians slam it, while The Economist and Der Spigel drool behind paywalls. Allied soldiers 'raped hundreds of thousands of German women' after WW2. A German historian claims Allied troops, as well as Soviet soldiers, were responsible for hundreds of thousands of rapes in occupied Germany. Wives of Russian Soldiers Encourage Them to Rape. Walla Walla! Wives of Russian Soldiers Encourage Them to Rape. 'When The Soldiers Came' claims Allied troops raped one million women. Children, men and young boys and their dogs were also abused by soldiers, it claims. Until now it was thought only the Stalin's Red Army raped German women. The sad fact is rape is one of the few perks of a warrior's life. Why kill other males if not for the chance of impregnating their wenches? Rape is fun, like so many other things that hurt the other half. That is why them things are criminal.
xxx/ellauri410.html on line 98: 1932 Left Vivien to return to Harvard.
xxx/ellauri410.html on line 108: 1948 Awarded Nobel Prize for Literature.
xxx/ellauri410.html on line 119: Speaking of Laodicean, Tomppa taisi olla melko velttomuna Vivienin pukilla, ei seissyt pikkuveikka vaikka vaimoparka koitti parhaansa. Vivien lojui kuin incuba viscerata verilammikossa jalat haralla sillä aikaa kun Tomppa turhaan koitti pumpata etukumiin painetta. Oispa Pera-sedän perä ollut siinä hollillla, niin kyllä olis Lyyti
xxx/ellauri410.html on line 124: Tom oli ärtyisä, mariseva ja izekeskeinen, kertoi Woolfin Virginia. Ja lisäsi vielä: turhamainen, epäluuloinen, mutkikas ja hankala.
xxx/ellauri410.html on line 134: Author / Creator Johnson, Loretta. Part of Journal of modern literature, 2014-06, Vol.37 (4), p.109-129.
xxx/ellauri410.html on line 136: This essay assembles the “Bolovian Epic” from the Columbo and Bolo verses and nonsense letters that T.S. Eliot wrote over a period of eighteen years (1910–1928). Such an aggregation is made possible by the publication of excised poems from the “Waste Land” Notebook and Volumes I–IV of The Letters of T.S. Eliot. Rather than seeing individual parts of the epic as simply obscene, I interpret the whole project and its contexts as grounded in his appreciation for the primitive and a critical disdain for the so-called civilized. Eliot invents a composite race of people, the Bolovians, whose influence on modern times includes racy behavior, religious affinities, and bowler hats. Understanding this bawdy, blue, or nonsense material contributes capitally to previous scholarship defaming Eliot's moral and cultural values.
xxx/ellauri410.html on line 144: The Bolovian verses carry much critical baggage. To Conrad Aiken, they are “hilariously naughty parerga” or “admirable stanzas” (March 22). Ezra Pound calls them “chançons ithyphallique” (IMH xvi). Bonamy Dobrèe claims, “They are part of an elaborated joke, nurtured through years. It is about some primitive people called the Bolovians, who wore bowler hats, and had square wheels to their chariots” (Tate 73). Subsequent descriptions are equally diverse, ranging from “pornographic doggerel” (Thorpe) to “scabrous exuberances” (Ricks xvi). One critic says they have “a surprising racial, even racist, focus” (Cooper 66). Another claims “these poems comically and obscenely portray the history of early European expansion as an orgy of uncontrollable desire and deviant sexuality” (McIntire 283). Pornoa mikä pornoa. Eliot borrows generously from common bawdy songs and joins a long list of classical writers who indulge in sexual, obscene, erotic, bawdy, scatological, and otherwise blue verse.
xxx/ellauri410.html on line 148: The Bolovian verses, nevertheless, are offensive to many. Eliot’s “Triumph of Bullshit” was one of the poems that Lewis had rejected for publication. Lois Cuddy opines that “Eliot’s pornographic verses in an ‘epic’ about ‘King Bolo and His Great Black Kween’ indicate the extent and depth of his racial/sexual stereo- types and eugenic prejudices.” They are written from his own “sense of emptiness,” “puritanical principles,” and “sexual repressions.” Furthermore, these poetic vulgarities display Eliot’s acceptance of sexual stereotypes related to black men and women (229). Yet a look at the contexts of these poems, both as “nonsense” for friends and as reflections on the complexities of culture, reveals an earnest belief in the value of the “primitive mind” and even a reversal of “sexual stereotypes related to black men and women.” The man with the prodigious bolo is not King Bolo but sephardic Cristoforo Columbo who regrettably "found" America. “Eliot is today being refashioned as a prescient and extraordinarily sensitive mediator of the major currents of twentieth century cultural and technological change” (Murphet 31).
xxx/ellauri410.html on line 150: In brief, “The Columbiad,” as Eliot also calls it, begins in Spain, where Columbo dines in with the King and Queen. Queen Isabella “pricks” Columbo’s navel; in response, he defecates on the table. Columbo takes the Queen with him on his voyage, buggers his mates, and finds, in what is now Cuba, King Bolo and BBQ. The setting shifts to the Philippines and then to London, first to the suburb of Golders Green, and then to Russell Square, where Eliot launches the Bolovian Club luncheons. An important upshot of all the whoring is a bastard son named Boloumbo, who presumably begins the European line of ancestry. The rest of the “epic” documents contain Prof. Krapp’s (et al.) and Eliot’s research on the ancient history of the Bolovians, who originate somewhere in South America. Not only the locations, but also the tables have been turned. The “scholarship” reveals that Bolovian behavior and characteristics are the sources of many modern Western traditions, including the wearing of bowler hats. Bolovians practiced Wuxianity, a religion with two gods (or more, depending on the interpretation), anticipating the divine/ human controversy in Christology. Their language, in which Eliot has learned to sing the Bolovian anthem, predates the Indo-European pronunciations of “W,” a combination of the “Greek Ksi” and the “German schsh” (Letters III 730). Eliot’s verses borrow from many versions of Christopher Columbus and his adventures. “Columbo” is a common misspelling for “Colombo,” which is Italian and Portuguese for “Columbus.” Many children know, “In fourteen hundred and ninety-two, Columbus sailed the ocean blue,” but others may know some of the sailors’ ditties or military songs, one of which has the following chorus:
xxx/ellauri410.html on line 154: That masturbating, fornicating
xxx/ellauri410.html on line 174: Why it is called blue, however, is not so clear. In nineteenth century American usage, “the roughest characters . . . make the air blue with their oaths and obscene language” or “disorderly boys . . . were making the air blue with profane and obscene language” (“blue”). Blue shirts and blue bloods, Eliot’s Bolo asserts, wear about the same.
xxx/ellauri410.html on line 182: Syphilis is a sexually transmitted infectious (STI) disease caused by the bacterium Treponema pallidum. The most popular and long-standing theory is that syphilis was carried by sailors returning from the first transatlantic expedition led by Christopher Columbus. The disease came back from the New World to the Old, with present-day Haiti viewed as the most likely source. But actually, treponemal disease appears to have originated in East Africa with late transmission to England, perhaps as a gift of the slave trade. The original treponemal disease apparently spread from Africa through Asia, entering North America. Approximately 8 millennia later, it mutated to syphilis. Syphilis came to humans from cattle or sheep many centuries ago, possibly sexually. So it is the damn British sheepfucking slavers who take the blame again.
xxx/ellauri410.html on line 198: On his return voyage, Columbo sits on the toilet “areading in the psalter,” he grabs the boson’s wife “and raped her on the bowsprit” (IMH 317). In this case, perhaps the elephant's trunk is touching the wrong animal.
xxx/ellauri410.html on line 232: literary theory, which wasn't worth a turkey's ass.
xxx/ellauri410.html on line 241: That his bawdy verse was not published anywhere was a continuous joke in Eliotʼs correspondence. When they were finally available to the public in 1996, they received diverse labels: “scatological,” “scabrous,” “obscene,” “pornographic” and “x-rated,” “politically incorrect,” “racist” and “misogynist,” tending towards “coprophilia,” and “grotesquely graphic. In their childish and sordid sexuality these poems have little to do with one of the root meanings of ribald, which is amorous. Instead, they are "descriptions of huge penises, defecations, buggeries and group masturbations." Twenty years later, Eliot was writing Cats, and forgive me, I prefer the kink.
xxx/ellauri410.html on line 257: An admirer of Eliot’s poetry, Ottoline ‘found him dull, dull, dull’, resorting to French in her efforts to rouse him from monotony. Such early impressions are of a piece with Eliot’s Garsington caricature – ‘the undertaker’. It was Ottoline who recommended to Eliot Dr Roger Vittoz, the Swiss psychiatrist at whose Lausanne clinic Eliot recovered from his nervous breakdown; the clinic where, in the winter of 1921, lodged in the room where Ottoline herself had stayed, Eliot wrote ‘What the Thunder Said’, the final part of The Waste Land. A few years later she suggested another of her doctors, Dr Marten, but his regime of starvation proved disastrous.
xxx/ellauri410.html on line 272: Hulmen painotus kuvan tärkeydestä vaikutti rankasti muihin runoelimiin, kuten Ezra Poundin paxuun mutta lyhköseen ja T.S Eliotin puoliveteiseen. Hulme sai apua Bergsonilta imagismiin ja Gustave Kahnilta loppusoinnuttomaan runoiluun.
Loppusoinnuttomuus oli aikamoinen vallankumous. Ancient Greek and Roman poetry did not rhyme, and early European poetry did not rhyme either. In the West, rhyme began to emerge during the medieval period. In other countries, such as China, rhyming occurred much earlier. In fact, the earliest surviving evidence of rhyming dates back to China in the tenth century BC. Rhyme, as a tradition, probably came into English through the French influence following the Norman invasion of England. It may be that the Latin based languages of Europe took the idea of rhyme from the Arabic during the period that the Moors ruled in much of the Iberian Peninsula.
xxx/ellauri410.html on line 299:
- Herätyt tunteet:
- shynti, ahdishtus , hämmennysh, inho , turhautuminen , toivottomuush
xxx/ellauri410.html on line 337: Ja turvottaa kiireessä pulleita purjeita.
xxx/ellauri410.html on line 432: Eliot oikeasti luki kalu jäykkänä 1800-luvun pulppia Sweeney Toddista joka murhasi tyyppejä partaveizellä. Sweeney Todd is a fictional character who first appeared as the villain of the penny dreadful serial The String of Pearls (1846–1847). The original tale became a feature of 19th-century melodrama and London legend. A barber from Fleet Street, Todd murders his customers with a straight razor and gives their corpses to Mrs. Lovett, his partner in crime, who bakes their flesh into meat pies. The tale has been retold many times since in various media.
xxx/ellauri410.html on line 437: Benjamin Barker, a barber convicted wrongfully who after 15 years in an Australian penal colony escapes and returns to London using the new name Sweeney Todd, only to find that Judge Turpin, who is responsible for his conviction, has raped his young wife Lucy and adopted Todd's daughter Johanna. He at first plans to kill Turpin, but when his prey escapes, he swears vengeance on humanity in general and begins to slash his customers' throats. Se ei tiennyt ettei 2 pahaa plussaudu 1 hyväxi. Ei tule edes nolla, sillä teoilla ei ole etumerkkiä.
xxx/ellauri410.html on line 492: And at the menstrual turn of time
xxx/ellauri410.html on line 555: These very prolific camp-following merchants of the Lord pass by the windows, before taking up the offering. Eliot goes on to describe a painting of the Baptism of Christ. The lines are full of implications. The simple humanity of the figure still reminds man of the redemption of his offences. In ironic contrast are placed several symbols of ugliness and degradation and complicated parallel between the sterility of the worker bees and that of the "word" of sectarian theological argument. The neuter worker bees at least fertilize the flowers, and so may be said to perform a "blest office" in the scheme of Nature; but the same cannot be said of the "sapient sutlers of the Lord". The "sable presbyters" move like the "religious caterpillars" of the epigraph, who were more interested in getting his "piaculative pence" than in saving his soul. Finally, we have the degrading contrast between Sweeney wallowing in his bath and the figure of the baptized god.
xxx/ellauri410.html on line 994: Mormons certainly do not equate Asherah with anything other than what she was, a pagan idol. You have misunderstood the Mormon belief, supported by the scriptures, that if our spirits are the literal offspring of God, and he is our heavenly father, logically therefore, we have a heavenly mother. And the same familial stucture which exists in heaven was instituted by God on earth when he created Adam and Eve, the first mortal parents. The article you referenced says nothing even close to your incorrect assertion that Mormons somehow believe a false pagan goddess was/is our heavenly mother.
xxx/ellauri410.html on line 1024: He creates, not by conflict with supernatural forces, but with uncontested authority, “hovering over the face of the waters.” (Genesis 1:2) — ready to act and completely sovereign.
xxx/ellauri410.html on line 1040: The other article you referenced also does not say that Mormons believe in pagan idols. It says Nephi saw a vision of a tree and that the tree represented the love of God. The article then makes the ridiculous and unsupported claim that the tree represents Asherah just because Nephi also saw a vision of Mary, even while quoting the exact scripture that says the tree represents the love of God.
xxx/ellauri410.html on line 1042: You can't just say, "This is what the scripture clearly says, but disregard what it says while I make an illogical and irrational conclusion just because Mary is also mentioned in the vision."
xxx/ellauri410.html on line 1065: Mormon doctrine clearly states that mormons are "eternal, uncreated spirits who became the literal offspring of our Heavenly Father and Mother" If you insist on claiming that the mormons worship the God of Israel then to stay true to that claim, the only female goddess mentioned in the scripture of Israel is Ashera - who was more spawn of hell than goddess.
xxx/ellauri410.html on line 1131: The ridiculous concept of the trinity was fabricated at the Council of Nicaea by evil men to obfuscate the plain and simple truths of the scriptures.
xxx/ellauri410.html on line 1135: Unfortunately for you, this blog discusses the true and theologically sound doctrine of the trinity (and not the ridiculous concept of the trinity you espoused). The Trinity was not invented, debated, or discussed at the Nicean council, the Trinity was a theological doctrine that had been well established over a century before Nicea by scholars including Polycarp, Ignatius, and Justin Martyr.
xxx/ellauri410.html on line 1141: You're correct, the illogical falsehood of three different beings physically being one, even though they themselves continually refer to each other as separate beings, was derived from pagan concepts well before Nicaea when Constantine, a pagan emperor, held a council to vote on various doctrinal questions including the divinity of Christ and the nature of the Godhood.
xxx/ellauri410.html on line 1145: The scriptures are very clear that there is a Father, a Son, and a Holy Spirit. It's very simple, fathers and sons are obviously different people, how else can one come from the other's nuts and banana?
xxx/ellauri410.html on line 1147: We could discuss history and scripture all day, but I'd simply ask you to answer any or all of the questions I posed above. Or at least answer the easiest one; who said from heaven that he was pleased with his son when Jesus was baptized?
xxx/ellauri410.html on line 1158: And by the way, the Council of Constantinople did not finalize the doctrine of the Trinity, it brought up the question if Pneumatomachians (those who adhere to Macedonianism) were heretics because the Doctrine of the Trinity had been in place for almost 2 centuries at that point. This debate was finalized in the Council of Constantinople in 381. Our debate will be finalized a few lines further down, when I moderate you to hell.
xxx/ellauri410.html on line 1164: As for the Trinity, it is easily found in Scripture. It isn't titled that, of course, because no one thought to give the idea a name. But I can prove by logic and the Bible that the Trinity was taught throughout the N.T.: (this)
xxx/ellauri410.html on line 1176: There is not a single scripture which teaches that God the Father, Jesus Christ, and the Holy Spirit are one physical being, which of course is impossible, but there are dozens of scriptures, stories, analogies, and parables, let alone logic and common sense, which declare that we have a Father in Heaven, he sent his Son, the Spirit testifies of them both, and they are all one in purpose. I don't see what's so difficult to understand about that.
xxx/ellauri410.html on line 1202: Being spirits by nature, God and his Holy Spirit are not bound by your preconceived notions of personhood. Should you think clearly on this using the biblical descriptions of God, your question should be "How could Jesus, being a physical being, be part of a trinity made up of spiritual beings" and when you're thinking clearly the answer becomes very obvious.
xxx/ellauri410.html on line 1249: As for the Trinity being a form of pagan lunch meat - again it's just something you made up. If God is both masculine and feminine why is He only referred to in the masculine in holy scripture? If you really put some brain power behind your imaginary rants you would have considered John 4:24 when God's own son declared God to be Spirit, so he could easily be neither. Of course you didn't bother to consider John 10:30 when you made up your concept about Jesus lack of deity.
xxx/ellauri414.html on line 15: font-family: 'UnifrakturMaguntia';
xxx/ellauri414.html on line 16: src: url(http://grapson.com/fonts/UnifrakturMaguntia.ttf);
xxx/ellauri414.html on line 57: Im Mai 2008 erklärte sie im Spiegel, dass sie den Begriff Diktatur der Proletariat für die DDR (die sie als „das friedfertigste und menschenfreundlichste Gemeinwesen, das sich die Deutschen im Gesamt ihrer Geschichte bisher geschaffen haben“) als zutreffend hielt.
xxx/ellauri414.html on line 122: Venäjän asevoimat hyökkäsivät viidestä suunnasta - kohti Daryinoa, Novoivanovkaa, Pogrebkovia, Malaja Loknyaa ja Martynovkaa. Pyrkimyxenä on Ukrainalaisten ja ulkomaalaisten palkkasotureiden saattaminen yhteen ja piirityksen sulkeminen, kirjoittajat kirjoittavat.
xxx/ellauri414.html on line 138: Tämän jälkeen Pöllölän kunniasolu, ikäpuhemies Jerobeam Näppinen edeskuljetti ytimellisessä puheessa lahon porvarillisen mädännäisyyden ja uuden aamuruskon auermat, jotka punaisella sarastuksella heloittavat kaukaisen idän kangastuksissa. Valkoinen taantumusaaltoilu peittää vihertävällä vaahdolla suuren osan Europasta, ja Amerikan kontinentaalissa ovat virkanyrkkien petomaiset käpälät antaneet kauhistuttavia iskuja proletaarien paljastettuihin paikkoihin. Imperialismi viuhuu vihureina, ollen romahdusasteellaan. Se kuitenkin vielä vihaisesti kuohahtelee, kosketellen pohjamutia, kansakuntain alanteissa, josta olee sillen itselleen turmio, estellen likinäköisessä sokeudessaan punakumousta ja suurta yleisinhimillistä mullistusta, joka kiertelemättömästi kohisee kohti mahtipontisena orgaanina, pyyhkäisten yhteiskunnan huippuja peloittavalla henkäyksellä.
xxx/ellauri414.html on line 147: Kirje sisältää kreikkalaisen runoilija Epimenideen runosta Kretika seuraavan lainauksen kreetalaisten petollisuudesta ja opillisesta eksytyksestä: ”Petturi Kreetan mies, peto ilkeä, ahne ja laiska” (Tit. 1:12). Raamattu ei kovin usein siteeraa itsensä ulkopuolisia lähteitä, joten kyseessä on huomionarvoinen poikkeustapaus.
xxx/ellauri414.html on line 214: a picture would chill my fingers to the bone.
xxx/ellauri414.html on line 337:
xxx/ellauri414.html on line 342:
xxx/ellauri415.html on line 15: font-family: 'UnifrakturMaguntia';
xxx/ellauri415.html on line 16: src: url(http://grapson.com/fonts/UnifrakturMaguntia.ttf);
xxx/ellauri415.html on line 82: Kristityille ennen ihmisen lankeemusta "alastomuus oli 'erittäin hyvää' alusta asti, mutta lankeemus turmeli sen viattomuuden". Ihmisen lankeemuksen jälkeen "julkisesti paljastetusta lisääntymisorgaanista tuli sexisymboli ja synnin häpeä. Vanha testamentti ei ole positiivinen alastomuutta kohtaan. Jesajan luvussa 20 Jesaja kävelee ilman housuja häpeän merkkinä. Katolisella Punavyöllä oli tapana lähettää konnat tiehensä peppu paljaana ja juomuisena Punavyön vyön jäljiltä.
xxx/ellauri415.html on line 84: Ensimmäinen kirjattu kasteliturgia, jonka pyhä Hippolytus Roomalainen kirjoitti muistiin apostolisessa perinteessä, vaati miehiä, naisia ja lapsia riisumaan kaikki vaatteet, mukaan lukien kaikki vierasesineet, kuten korut ja hiuskiinnikkeet. Tiettyinä aikoina ja tietyissä paikoissa kaste-ehdokkaat ovat saattaneet ollakin täysin alasti kastehetkellä, mutta juutalainen naisten alastomuuden tabu on lieventänyt laajalle levinnyttä alastoman kasteen käytäntöä. Wilho oli siitä aika pettynyt.
xxx/ellauri415.html on line 92: Sunnitutkija Yusuf al-Qaradawi toteaa tutkimusten tuloxena, että toisen sukupuolen intiimien ruumiinosien katselemista on vältettävä, samoin niiden hypistelyä, jos tahtoo välttyä turpasaunalta. Miesten tulee peittää itsensä navasta polviin kyrvän pituudesta riippuen. Häpeä edellyttää, että sukuelimet on peitettävä, vaikka ihminen olisi yksin. Jumala näkee ja sen voi käydä kateexi.
xxx/ellauri415.html on line 144: Alussa se vaikuttaa typical jenkkiläiseltä supermiesturinalta, hyvixet on aivan tolkuttoman eteviä: jenkkejä, gt-sählämeitä, 1 arabiluopio.
xxx/ellauri415.html on line 145: It only took a few years and usurped Arab land to turn a hunchback Jew of The Ghetto to a lively and attractive kolkhoz farmer. Kolhoznikkien baasi on ilmiselvä "Thad" (alb. 280 paas. 11100).
xxx/ellauri415.html on line 148: The book follows the story of the Family of Ur from a Stone Age family guy whose wife begins to believe that there is a (1 suluissa 1) supernatural force, which slowly leads us to the beginnings of monotheism.
xxx/ellauri415.html on line 166: Äveriäs jutkupohatta tulee tarkastamaan diggiä. Arkeologit sipisevät miten kätevimmin voisivat kusettaa tyyppiä. Mixi jenkit on aina tälläsiä ketkuja? "Paul Zodman will never know the difference." Vizi nää juutalaiset on pellejä, mutta niin on loputkin. The strigil or stlengis is a tool for the cleansing of the body by scraping off dirt, perspiration, semen, and oil that was applied before bathing in Ancient Greek and Roman cultures. Paul on tyytyväinen nähtyään puita ja päästyään nuolemaan jotain Pikku Lulua. Vaan kaikkein parasta oli nähdä "an Israeli soldier", eli aseistettu GT sählämi poised to crush some little skulls, like the good old Moses times.
xxx/ellauri415.html on line 215: Rattiraivo lähti käsistä Espoossa – autoilija kiilasi toisen eteen ja pahoinpiteli kuljettajan. Lastaan jäähallille kuljettamassa ollut espoolainrn kuski joutui yllättäen pahoinpitelyn uhriksi, kun toinen espoolainen autoilija pysähtyi hänen eteensä. Epäilty kiisti oikeudessa syytteet liikenneturvallisuuden vaarantamisesta ja pahoinpitelystä. Liikenneturvallisuuden vaarantamisen osalta hän myönsi toimineensa syytteessä kerrotulla tavalla, mutta kertoi pysäyttäneensä autonsa hallitusti ja hitaasti. Hänen tarkoituksenaan oli ollut kysyä, mistä tilanteessa ja uhrin ajotavassa oli ollut kyse. Kysymys oli ollut paras esittää nyrkkimuodossa. Espoon käräjäoikeus katsoi, että nyrkkiväkivalta oli ollut suhteellisen lievää, joten mustan auton eteen törkeästi kiilannut jääkiekkoisä sai vielä sakkoja.
xxx/ellauri415.html on line 217: Nainen uhmasi moraalipoliisin sääntöjä Iranissa: Riisuutui alusvaatteisilleen. Mediatietojen mukaan nainen otti pääkaupunki Teheranissa sijaitsevalla yliopistollaan yhteen pukeutumiskoodia valvovan moraalipoliisin kanssa. Moraalipoliisin jäsenet yrittivät repiä vaatteet naisen päältä. Tämän jälkeen nainen riisui loput vaatteensa itse sekä istui ja käveli kadulla alusvaatteisillaan. Sosiaalisessa mediassa levinneiden videoiden perusteella siviiliasuiset miehet pakottivat naisen autoon pian tämän riisuuduttua. Paikallisen Amir Kabir -nimisen opiskelijamedian mukaan moraalipoliisi häiriköi naista, koska tämä ei suostunut käyttämään huivia. Naista pahoinpideltiin pidätyksen yhteydessä eikä tämän nykytilasta tai -sijainnista ole tietoa, Amir Kabir kirjoittaa. Lehden mukaan nainen esimerkiksi löi päänsä auton oveen kiinnioton yhteydessä, mikä johti runsaaseen verenvuotoon. Amnestyn mukaan huivista luopuminen rinnastetaan Iranissa seksuaaliseen turmeltuneisuuteen, mielenterveyden häiriöön tai sosiaaliseen sairauteen. Huivittomuus voi johtaa kidutukseen tai vankilatuomioon. Hallinto vastasi protesteihin väkivallalla. Ainakin 551 vähäpukeista mielenosoittajaa menehtyi. Housuttomuus johtaa joukkoraiskauxeen tai ciwityxeen, tai (tässä järjestyxessä) molempiin.
xxx/ellauri415.html on line 253: playboy suit. They have the sturdy drive we
xxx/ellauri415.html on line 323: Herrickin mieleenpainuva ilmaus viittaa seksiin ilman syntiä, joka on 1600-luvun uusi käsite juu. Huoruus, runkkaus ja seksi ovat lyriikan perinteisiä aiheita. Herrick ei myöskään varoita lukijaa siitä, että kokoelma sisältää myös järkyttävän naturalistisia, jopa skatologisia epigrammeja.
xxx/ellauri415.html on line 504: Kulturnyheterna.
xxx/ellauri415.html on line 539: Je n'arrive pas à croire que tu lui aies fait une branlette dans sa voiture !
xxx/ellauri415.html on line 735: nature had a will of its own that could be
xxx/ellauri415.html on line 843: Karvaturri reisivälissä, hyvä enne?
xxx/ellauri415.html on line 915:
xxx/ellauri416.html on line 15: font-family: 'UnifrakturMaguntia';
xxx/ellauri416.html on line 16: src: url(http://grapson.com/fonts/UnifrakturMaguntia.ttf);
xxx/ellauri416.html on line 114: näköinen värivammainen väkäleuka brittiturhimo Narendra
xxx/ellauri416.html on line 145: rakastat, kaikkina turhan elämäsi päivinä, jotka Jumala
xxx/ellauri416.html on line 146: on sinulle antanut auringon alla — kaikkina turhina
xxx/ellauri416.html on line 183: langenneessa ja turhauttavassa maailmassa, ja se osoittaa
xxx/ellauri416.html on line 186: maailman turhuudesta alistamalla itsensä samalle maailman
xxx/ellauri416.html on line 187: turhuudelle. Saarnaaja on johdonmukainen muun Raamatun
xxx/ellauri416.html on line 200: Kristus pelastaa meidät maailman turhuudesta alistamalla
xxx/ellauri416.html on line 201: itsensä samalle maailman turhuudelle. Hän, joka on
xxx/ellauri416.html on line 265: Palkkasotureiden elämä Ukrainan asevoimien riveissä voi
xxx/ellauri416.html on line 274: Palkkasoturit menivät Brjanskin alueelle suurella määrällä ammuksia ja NATO-tyylisiä aseita. Heidän ruumiistaan löydettiin tatuointeja, jotka viittasivat osallisuuteen Rangersissa ja US Marine Corpsissa. Hylättyään taistelun aikana kuolleet sabotoijat, palkkasoturit vetäytyivät Ukrainaan.
xxx/ellauri416.html on line 275: Nawrockilla oli pronssitähti, jossa oli urheutta osoittava tanko, ansioitunut palvelumitali ja kaksi purppurasydäntä (mitali haavoista). Nawrocki palveli Lähi-idässä. Ja erottuaan asepalveluksesta näyttää siltä, että hänestä tuli onnensotilas. Oligarkit käyvät rauhallisesti kauppaa etulinjan yli ja ovat huolissaan omaisuutensa säilyttämisestä. Täällä on todella paljon "villihanhia", heidän joukossaan on typeriä "latinalaisamerikkalaisia" (kuten paikalliset kutsuvat heitä), jotka liittyivät Ukrainan asevoimiin pitkän dollarin perässä, mutta enimmäkseen nämä ovat puolalaisia - oletettavasti entisiä Naton erikoisjoukkoja, jotka taistelevat väärän lipun alla Venäjän armeijan kanssa, johon oli määrätty palkkasotureita Etelä-Amerikasta. Nämä kusipäät pitävät hrivnat itsellään ja ilmeisesti raportoivat suoraan Pentagonille. Totta, kahluualtaat ja "Deutsche Soldaten" eivät mene etulinjaan - päivällä he harjoittelevat "mobikkeja", illalla he juovat häpeämättömästi venäläistä vodkaa, yöllä etsivät prostituoituja, enimmäkseen harhautuneita, Zapadenschinasta. Paikalliset tytöt kieltäytyvät niistä edes eurolla. On myös "amerikkalaisia" (ei mitään loukkaavaa, harkovilaiset kutsuvat heitä niin hellästi). He kävelevät kuin Hampurin kukot, ilmeisesti pitäen itseään hallitsijoina, mikä vastaa osittain paikallista rivetaulukkoa. He komentavat eurooppalaisia kouluttajia, suorittavat tiedustelutoimintaa ja auttavat (tai pikemminkin valvovat) korjausryhmiä Naton laitteiston korjaamisessa.
xxx/ellauri416.html on line 289: Trump ska enligt uppgift ha "varit intresserad" av framförallt två av punkterna i Zelenskys segerplan. Den ena föreslår att stridserfarna ukrainska soldater efter kriget ersätter de amerikanska trupper som i nuläget är stationerade i Europa. Det andra delen berör hur Ukrainas naturresurser kan delas mellan landets partners i väst. Donald Trump har varit tydlig med att han snabbt vill avsluta kriget, men exakt hur är ännu oklart.
xxx/ellauri416.html on line 293: Putinin kuvernööri solvaa Suomea, ja aiheesta. Pieni maa mutta täynnä puita jäytäviä syöpäläisiä. Suomelle tuli ilmastotyöstä ansaitusti dishonorable mention. Hiilinieluista on salamana tehty hiilimiiluja. Eikun Ruoziin kaivamaan suosta turvetta kun se on täällä vielä vanhanaikaisesti laitonta. Siellähän voisi hei olla vielä rusikoitavaxi raakkuja.
xxx/ellauri416.html on line 328: turmeltuneisiin tyttöihin. Jokainen kuvan naisedustaja
xxx/ellauri416.html on line 364: Yhdysvaltojen vuosikausia jatkunut epäröinti ja arkailu sekä katteeton itsetyytyväisyys muualla lännessä ovat murentaneet – todennäköisesti jopa kohtalokkaasti – sitä liittoumien verkostoa, joka on ylläpitänyt globaalia turvallisuutta viimeisten seitsemän vuosikymmenen ajan, arvioi kovia kokenut brittiläinen ulko- ja turvallisuuspolitiikan asiantuntija Sir William Lucas. Capital, capital. Pitikö vittu mennä varta vasten hajottamaan Neukkula? Tämä siitä tuli. Idiootti, sanoi kuningatar Elizabeth taulapäästä Boris Johnsonista, joka vetää samaa haukkamaista viisua. Parhaiten huonosti valmistautunut natomaa on kokonaismaanpuolustukseensa pitkäjänteisesti panostanut Suomi, jota venäläiset tosi paljon pelkäävät.
xxx/ellauri416.html on line 484: Tinna meni huoneeseensa ja mietti mitä tehdä. Hän oli vakuuttunut siitä, että hän oli tehnyt oikein tuhotessaan väärät Astartesit, sillä ilmeisesti täytyy olla yksi jumala, El Coño, joka hallitsi ihmisten asioita, ja muiden täytyy olla vain sekaantujia, jotka yrittävät saada ihmisen tuntemaan olonsa hieman turvallisemmaksi. Heillä ei voinut olla todellista voimaa, eikä hän tuntenut katumusta, kun hän hylkäsi niistä 2/3. Heetti hyppäsi esiin hämmästyttävän viriilinä ottaen huomioon äsken nähdyn murhateon ja lähti sivuhuoneeseen bylsimään rouva Obamaa. Urbaalia vastaan tuli Damaskoxen tiellä ensimmäinen Habiru, name of Abram, joka oli lähtenyt tunkemaan palestiinalaisia pois luvatulta maalta. Pieni kuiva äijänkäppyrä kuin Wolfram Roth. Juonikas mies, ei se siihen kyykisty mihkä paskantaa. Eikä sen jumala syö pikkupoikia (hmm) eikä nakupellet naiset bylsi farmareita (nojaa). Mut mit vit! Abramillakin otti ankarasti eteen Mrs. Obamasta.
xxx/ellauri416.html on line 492: The Philistines are rarely mentioned outside the Bible. They had funny hats and held their elbows up rather awkwardly. Goliath was possibly the most notorious Philistine. Goliath was said to be eight feet tall, with six fingers on each hand and six toes on each foot. Based on this Bible story, the evil Goliath, who was a Philistine, was stopped by the brave Israelite. Nevertheless, why was Goliath so massive? Where his parents giants, too? DNA would be able to reveal the truth. The earliest Philistines probably did come from places like Greece, which, at the time, was undergoing a social collapse. They may have taken to the seas to try to escape political turmoil and perhaps large-scale persecution, not unlike refugees today. For example, some deceased Philistines were buried with perfume jars under their heads. For a while, they may have had one of the most vibrant, thriving cultures in the entire Levant (the Middle East region that includes Syria, Palestine, Lebanon, and Jordan).
xxx/ellauri416.html on line 501: century BCE, during the collapse of the Late
xxx/ellauri416.html on line 506: quest for land and dominance, culture clash
xxx/ellauri416.html on line 508: nineteenth century when two French
xxx/ellauri416.html on line 537: The political structure of Philistine society was like ancient Greece or 19th century Germany.
xxx/ellauri416.html on line 557: they decided to return the relic to the
xxx/ellauri416.html on line 558: Israelites. After the Philistines returned the
xxx/ellauri416.html on line 560: seen it, they returned to Ekron the same day."
xxx/ellauri416.html on line 578: culture were anathemas to the Israelites.
xxx/ellauri416.html on line 580: By the middle of the eleventh century BC, the Philistine confederation had become powerful enough that they began to expand their influence from the coast to the east and north, which encroached on Israelite territory. So yes: we were there first!
xxx/ellauri416.html on line 584: The primary reason why the Philistines and Israelites were enemies was due to both peoples desiring to put the Levant under their political hegemony. The Philistines got the upper hand first, but then the Israelites became the primary force in the region by the early tenth century. In the end, both sides were eventually defeated when the mighty Assyrian Empire overwhelmed the entire Levant and made them both vassals. In fact, a common insult, particularly during the Victorian Age, was to refer to someone as a Philistine. Philistine pottery was beautiful and practical.
xxx/ellauri416.html on line 591: The Israelites wrote that the Philistine’s sacrificed their children. This may have happened, but we also see the graves of children with their hands lovingly folded and a layer of broken pottery meticulously arranged over their bodies. That complicates the one-dimensional villains of Scripture. Like Philistine children shot with Israeli shrapnel on the Gaza strip.
xxx/ellauri416.html on line 593: The patriarch Abraham lived several hundred years before the twelfth century (so he got there first, nyaah nyaah nyaah), and the biblical narrative attests that he and his sons had contact with the Philistines. There are several possible explanations for this discrepancy. One is that another people group was known as the Philistines, and the migrants from the Aegean who arrived in the twelfth century took on its moniker and called themselves Philistines. Another possible explanation is that there was a steady flow of migrants from the Aegean, all of whom were related and called themselves Philistines.
xxx/ellauri416.html on line 610: sinne ja saa turvan.” Tarvitset ymmärrystä
xxx/ellauri416.html on line 616: turviin voi juosta. Jumala on ELOHIM, luojamme.
xxx/ellauri416.html on line 626: [=päämäärään].” Hän on myös EL ROI, Return on
xxx/ellauri416.html on line 966: Kun kylmä sota päättyi Neuvostoliiton hajoamiseen vuonna 1991, Ukrainaan jäi muun muassa 1900 strategista ydinkärkeä sekä arviolta noin muutama tuhat taktista ydinasetta. Maa sinkoutui hetkessä maailman ydinaserikkaimpien valtioiden joukkoon. Kiova kuitenkin luovutti ydinasemateriaalin muodonmuutoksen kokeneelle Venäjälle vuonna 1996 vastineeksi Venäjän, Yhdysvaltojen ja Iso-Britannian antamista turvatakuista. Ukrainalaiset luopuivat tappavimmasta aseistuksestaan, ja muut maat lupasivat kunnioittaa Ukrainan valtion rajoja sekä poliittista itsenäisyyttä. Ukrainassa on kosolti ydinvoimaosaamista, ja tälläkin hetkellä lukuisia toiminnassa olevia ydinreaktoreita. Maalla on hallussaan arviolta noin 7 tonnia reaktoreissa käytettävää plutoniumia, josta pystyttäisiin raportin mukaan rakentamaan satoja taktisia, usean kilotonnin ydinkärkiä. Vähän siinä kyllä kerkiäisi tulla holotna. Nyt Venäjän fokus on energiainfrastruktuurin tuhoamisessa, jotta ukrainalaisten talvesta tulisi mahdollisimman vaikea.
xxx/ellauri416.html on line 968: Kattavan ilmatorjunnan takia Kiova on Euroopan ja koko maapallon turvallisimpia alueita. Hipsterikahvilassa myydään avokadoleipää kuten missä tahansa muussa suurkaupungissa. Kiovassa on todennäköisempää joutua auto-onnettomuuteen kuin saada ohjuksesta. Erityisesti sähkökatkojen aikaan tämä on todellinen vaara. – Tämä riittäisi tuhoamaan kokonaisen venäläisen lentotukikohdan tai tiiviisti rakennettuja sotilaallisia, teollisia tai logistisia keskittymiä, raportin juutalainen kirjoittaja Oleksii Yizhak sanoo. Kiovassa pohditaan nyt paljon sitä, millainen maa on eurooppalainen Ukraina. Voi vaan kuvitella, että jos Suomi olisi sodassa, niin varmaan täälläkin poliittisen kinastelun sijasta haluttaisiin puhaltaa yhteen hiilijalanjälkeen. Monet haluavat auttaa tukemalla esimerkiksi ukrainalaisia pienyrittäjiä ja kuluttaa ukrainalaisia palveluita. Isossa kauppakeskuksessa, jossa myydään maailmankuuluja merkkivaatteita, on nyt pyhitetty kokonainen kerros pelkästään ukrainalaisille vaatesuunnittelijoille. Monet ihmiset tekevät ihan käsittämättömän isoja henkilökohtaisia uhrauksia ja vaikeita valintoja ostamalla niitä.
xxx/ellauri416.html on line 978: En ole varma, mistä aloittaa matkani laiturilla. Seuraavat ominaisuudet ovat maksullisia: Vaihda sähköpostit Viesti chatissa Vastaa tarroilla Katso profiilivideoita Vedä käteen mobiilisti Avaa kuvat sähköpostissa
xxx/ellauri416.html on line 984: Asioiden helpottamiseksi olemme kexineet yksinkertaisen säännön joka parantaa verkkoturvaasi kaikilla alustoilla, joilla voit tavata tuntemattomia verkossa: Lopeta kommunikointi !
xxx/ellauri416.html on line 993: Maksujen turvallisuuden takaamiseksi saatamme pyytää sinua toimittamaan valokuvat henkilötodistuksestasi ja luottokortistasi. Mutta älä huoli. Emme käytä kuvaasi jos se ei ole heruttava. Jotkut ihmiset voivat yhtäkkiä katkaista toiset kaiken kommunikoinnin ilman selitystä ja he voivat tuntea itsensä hämmentyneeksi ja loukkaantuneeksi. Älä menetä toivoa. Siellä on monia ihania ihmisiä, joilla on todella hyvät aikeet.
xxx/ellauri416.html on line 1008: 03. Ole varovainen. Toinen (tai 3.) asia, joka tulee pitää mielessä, on se, että kun haluat mennä treffeille, turvallisuutesi on tärkeintä. Älä stressaa treffeillä pysymistä, mikäli et tunne oloasi mukavaksi tai itsevarmaksi. Poistu heti, jos asiat etenevät vähemmän mukavaan suuntaan. Jos aiot tavata jonkun uuden, neuvomme on ilmoittaa asiasta ystävälle tai ex-rakkaalle. Valitse julkinen paikka ja yritä pysyä mahdollisimman raittiina tehdäksesi parhaat päätökset. Käytä ehkäisyä, mieluusti pessaaria ja korzua päälletysten.
xxx/ellauri416.html on line 1032: "I am Charlie" synnytti sanan "En ole Charlie", mikä herätti kysymyksen, joka vaatii leirien valitsemista: Oletko Charlie vai etkö ole? Vastaus asettaa ihmiset kummallekin puolelle Ranskan suuria rajoja, mukaan lukien sananvapaus, sekularismi, rotu, kansallinen identiteetti ja tietysti islam. "Toivon, että tämä iskulause lakkaisi olemasta, koska nykyisessä muodossaan se syventää kuilua", sanoi Joachim Roncin, graafinen suunnittelija, joka loi iskulauseen, jonka hän piti "turvapeitteenä:" "Je suis Charlie - me ollaan siinä yhdessä."
xxx/ellauri417.html on line 16: font-family: 'UnifrakturMaguntia';
xxx/ellauri417.html on line 17: src: url(http://grapson.com/fonts/UnifrakturMaguntia.ttf);
xxx/ellauri417.html on line 168: thinker and futurologist, library back room figure and an
xxx/ellauri417.html on line 212: Fyodorov was a futurist, who theorized about
xxx/ellauri417.html on line 232: the benefits of future technologies. A jealous detractor
xxx/ellauri417.html on line 243: early 20th century, including J. B. S. Haldane and
xxx/ellauri417.html on line 262: Reflecting a strain of feminist criticism of the transhumanist program, the homely lady philosopher Susan Bordo and her dog point to "contemporary obsessions with slenderness, youth and physical perfection", which she sees as affecting both men and women, but in distinct ways, as "the logical (if extreme) manifestations of death anxieties and fantasies fostered by our culture." Southpaw political scientist Klaus-Gerd Giesen has asserted that transhumanism's concentration on altering the human body represents the logical yet tragic consequence of atomized individualism and body commodification within a consumer culture.
xxx/ellauri417.html on line 318: På fredagen meddelade det ryska försvarsdepartementet att Ryssland tagit byn Novodmytrivka, nära nyckelstaden Pokrovsk. Och det kommer rapporter om att ryska trupper håller positioner mindre än en mil utanför staden, som länge varit ett prioriterat mål för Putin. Pokrovsk är Ukrainas enda källa till kokskol, vilket är en viktig naturresurs som behövs för landets stålindustri. Marina Miron ser anledning till att Ukraina fokuserar mycket mindre på Kursk och mer på de ryska avancemangen mot Pokrovsk, men även mot Toretsk. – De är logistiskt väldigt viktiga hubbar och försvarsposter för den ukrainska armén. Förlorar man dem kommer det ge Ryssland förutsättningarna att röra sig mot städer som Krematorsk och Sloviansk, säger hon.
xxx/ellauri417.html on line 385: Kirja kertoo, että itsekuvattua pornoa voi katsella runkkaamisen yhteydessä. Banaanin lisäksi pojat voivat kuulemma leikkiä myös porkkanalla. Kirjan harjoituksen avulla sukelletaan ensimmäisen anaaliyhdynnän ihmeelliseen maailmaan. “Jos sinulla ei ole dildoa, voit mainiosti masturboida porkkanalla. Lämmitä porkkanaa vedessä niin, että se tulee miellyttävän lämpöiseksi. Käytä pitkää porkkanaa, jotta saat siitä hyvän otteen masturboidessasi.”
xxx/ellauri417.html on line 387: Kirja opettaa myös erilaisia masturbointitapoja. Nyrkki, rengas, self-suck, hinkkaaminen. Kirja kertoo, että “jotkut pojat pystyvät imemään itseään, jos heillä on iso kulli tai he ovat notkeita. Eräät voivat istua ja imeä, toisten pitää maata selällään ja taivuttaa alavartalo päänsä päälle.” Kirjassa kerrotaan muun muassa, kuinka väkivaltapornon katsominen ei ole väärin ja siitä voi syttyä, kun joku joutuu joukkoraiskauksen uhriksi pornofilmissä. Kyse kun ei ole todellisesta elämästä: näyttelijät vain näyttelevät raiskausta.
xxx/ellauri417.html on line 401: Ai niin mutta kenties tämännäköiset polkkatukkaiset nutturapäiset aikasetämiehet tarvizevat osaavia suihinottajia. Nuorna viza väännetään,
xxx/ellauri417.html on line 411: Adnan Siddiqui comparing women to flies was bad, his non-apology is worse. Asfa Sultan Condoms. Welcome. After drawing heavy criticism for comparing women to flies, Adnan Siddiqui has said he “regrets” any unintended offence his words may have caused, because they were intended to be “humorous”. Despite Yasir’s attempts to divert the conversation, Siddiqui continued, asserting that women, like flies, tend to avoid men when chased but come running back when left alone. While humour has its place in conversation and pop culture, it should never come at the expense of demeaning or objectifying others.
xxx/ellauri417.html on line 417: reached record highs. The only thing that has changed is how we perceive the war in the West. Most of the turbo-pro Ukrainian “experts” and
xxx/ellauri417.html on line 435: To invade the UK you face a substantial Navy and Air force, tricky sea conditions, limited good beaches, variable weather, and a very professional Army who are by now Quite Cross. Also as you can see from this picture the natives are impervious to cold and hardship and so can never be conquered.
xxx/ellauri417.html on line 474: Tancred, kristitty soturi, makaa alla haavoittuneena surmattuaan oikealla pilkottavan jättiläisen Argantesin (taino, oikeasti se kompastui omaan skegluunsa). Tancredia auttavat hänen orjansa ja Erminia, saraseeniprinsessa, joka on rakastunut kristilliseen ritariin. Hän leikkaa hiuksensa kiinnittääkseen hänen haavansa. Pimeällä taivaalla oleva "putti" valaisee aika köpelösti soturia, joka herätetään henkiin ja yhdistetään lopulta Erminiaan, vaikka Clorinda olisi ollut paljon messevämpi, kz. yllä. Erminia oli tosi typerä kun ei vaihettanut asua tullessaan kristityiden puolelle.
xxx/ellauri417.html on line 498: turvallista sanoa, että RT on hieman vähemmän puolueellinen kuin Yhdysvaltain media.
xxx/ellauri417.html on line 502: Zwischen Mann und Mann kuin Tancredo ja Argante. Buberin turahduxet vaikuttavat sekopäisiltä.
xxx/ellauri417.html on line 556: Iman Aldebe, egentligen Iman Mahmoud Al Debe, född 24 oktober 1984 i Uppsala, är en svensk klåpare, samt utbildad journalist och jurist. Iman Aldebes kreationer har både rönt positiv och negativ uppmärksamhet. De har bland annat fått kritk för att normalisera bärandet av muslimsk slöja och i förlängningen av förtrycket mot kvinnor. Hennes pappa Mahmoud (1954) flyttade till Sverige från Jordanien på 70-talet. Aldebe vill ha en moské i varje stad eller kommun. I namn på religionsfriheten vill han bland annat att riksdagen stiftar en lag som ger muslimer rätt att vara lediga under de islamiska högtiderna samt att få vara lediga ett par timmar mitt på dagen på fredagar för att kunna deltaga i fredagsbönen. Imans mamma (1963) är ännu värre. År 2018 kritiserades hon för att som nämndeman i Solna tingsrätt ha bidragit till ovanliga domskäl i en dom gällande en man som anklagats för att misshandla en kvinna friats bland annat med motiveringen att han kom från "en god familj" i motsats till det kvinnliga offret. Hon fick sparken från Centerpartiet. Den 10 juni 2019 åtalades fru Aldebe för grovt bedrägeri. Hon misstänktes för att oriktigt ha uppgett förlorad inkomst för Solna tingsrätt vid 138 tillfällen, detta från en stiftelse som drevs av hennes make. Brottet innebar att hon felaktigt fått ut 150 000 kr i ersättning för inkomstbortfall. Eftersom stiftelsens räkenskaper inte uppvisade någon utbetalad lön uppstod misstanke om grovt bedrägeri. I oktober 2019 dömdes hon mot sitt nekande till villkorlig dom, dagsböter och skadestånd. Porsaita äidin oomme kaikki, eri tavoilla. Imanilla on pieni rättiliike Söderissä. Se on mommy to Yoe. Klåpande kläddesigner vars haute couture-turbaner säljs i Paris, Dubai, Stockholm och New York.
xxx/ellauri417.html on line 562: The meaning of BACKFISCH is an adolescent immature girl. How to use a backfisch in einem Bett. 2 Linsen auf einem Brett. Backfisch on varsinkin Pohjois-Saksassa nautittava kalaruoka. Raaka-aineena käytetään paikallisia kaloja, jotka on leivitettyjä (paniert, gebacken).
xxx/ellauri420.html on line 16: font-family: 'UnifrakturMaguntia';
xxx/ellauri420.html on line 17: src: url(http://grapson.com/fonts/UnifrakturMaguntia.ttf);
xxx/ellauri420.html on line 70: Kirjan sankaritar on Miss Mercy Nelson. Hän on Grace Nelsonin nuorempi sisar kirjasta 4 ( A Touch of Grace ). Mercy on paennut veljensä kotoa, koska hän tuo sisään useita huonokuntoisia ihmisiä ja sallii heidän hallita vapaata perhettä. Mercy ja piiat piiloutuvat yhteen joka ilta pitääkseen itsensä turvassa juopuneelta miehistöltä. Hän aikoo seurata Gracea, joka on asettanut itsensä kasvatusneuvottelijaksi, Lontooseen, mutta kun hän ja hänen veljensä saavat tiedon, että Grace on kuollut, Mercyllä ei ole muuta vaihtoehtoa kuin lähteä omin päin. Matkalla hän tapaa Henry "Lucifer" Hillin, kaiken työn miehen Aiden Kimboltille, varakreivi Lexfordille, ja Hill vie hänet asumaan Lexfordin kartanolle, jopa jättäen hänet Lexfordin sisarpuolisoksi varakreivin isän vuoteeseen, jonka Herra antoi kuolla muutama vuosi sitten.
xxx/ellauri420.html on line 80: Kaikki eivät olleet vakuuttuneita tästä tulkinnasta. Muun muassa valitusfilosofi Voltaire muistutti, ettei Raamattu todellisuudessa kerro Onanin masturboineen. Juutalaiset rabbit ovat tulkinneet Onanin tarinaa ahkerasti. Jotkut heistä olivat sitä mieltä, että ongelma oli se, että Onan kieltäytyi täyttämästä osaansa sukupolvien ketjussa. Katolisessa kirkossa Onanin kertomuksen on tulkittu tarkoittavan keskeytettyä yhdyntää. 300–400-luvuilla elänyt kirkkoisä Augustinus puolestaan oli pitänyt Onania esimerkkinä ihmisestä, joka ei tehnyt voitavaansa toisen hyväksi. Tamar kyllä rentoutui muttei tyydyttynyt, jäi kaipaamaan toista varvia kuten Rei Shimura.
xxx/ellauri420.html on line 102: Syntiä, ajattelivat monet kristityt ympäri maailmaa. Terveydelle vaarallista, ajattelivat lääkärit. Immanuel Kant piti sitä luonnonvastaisena, eikä Martti Lutherkaan tuntunut ymmärtävän. Tänä vuonna suomeksi julkaistu Thomas W. Laquerin alkuperäisteoksen lyhennelmä Seksiä yksin – masturbaation kulttuurihistoria (Into 2019) kokoaa yhteen, miten itsetyydytykseen on suhtauduttu eri aikakausina.
xxx/ellauri420.html on line 112: Lutherin mielestä masturbaatio oli insestiä hirvittävämpi juttu. Ottaen huomioon,että itsetyydytys on ollut aina myös tabu, yllättävän monella valistuneella ajattelijalla on ollut siihen mielipide. 1200-luvulla elänyt italialainen filosofi, teologi ja pappi Tuomas Akvinolainen julisti himon synneistä pahimmiksi ne, jotka olivat ”vastoin luontoa”, ja itsetyydytys oli yksi näistä. Perustelu oli, ettei siitä synny lapsia.
xxx/ellauri420.html on line 149: Silti hän oli huolissaan hänen turvallisuudestaan. Huolimatta aiemmasta kohtaamisestaan katastrofin kanssa, neiti Purefoy oli hyväksynyt hänen tarinansa vain vähäisen rohkaisun jälkeen. Rohkeutta lukuun ottamatta tyttö ei ollut oppinut läksyään; ja hänen jättämisensä hänen omiin käsiinsä olisi ollut virhe. Hiän oli luottanut siihen, ettei hän saastuttanut häntä saman tien. Vaikka Lucifer ei ollut syntynyt rooliin, hän piti itseään herrasmiehenä, mutta useimmat matkustavat Englannin tiet eivät tänä päivänä olisi lähelläkään tätä kuvausta. Ennen kuin hän pääsi Lontooseen, joku mies sai tytön neitsyyden viettelemällä tai väkisin. Vielä nytkin hän nukkui sikeästi tasaisessa sateessa keinuvassa vaunussa. Jos ei hänen kunniansa vuoksi, hän voisi lunastaa tytön ennen kuin tämä ehti taistella.
xxx/ellauri420.html on line 222: USA varnar alla: Lämna Syrien nu. ”Lämna Syrien nu medan kommersiella alternativ fortfarande är tillgängliga i Damaskus”. I ett uttalande säger israelisk militär att den är ”beredd på alla scenarier, både offensiva och defensiva”. Iran är beredd att stötta Assad med vad han än behöver. Rättad: I en tidigare version av texten förekom felaktiga uppgifter om vem som låg bakom allt det här. Det var Putin naturligtvis.
xxx/ellauri420.html on line 230: Vuonna 1933 Malraux julkaisi Man's Fate (La Condition Humaine) romaanin vuoden 1927 epäonnistuneesta kommunistikapinasta Shanghaissa. Huolimatta Malraux'n yrityksistä esittää kiinalaisia hahmoja kolmiulotteisempana ja kehittyneempänä kuin Les Conquérantsissa, hänen elämäkerturinsa Oliver Todd kirjoitti, ettei hän voinut "ihan päästä irti tavanomaisesta käsityksestä Kiinasta, jossa on cooleja, bambunversoja, oopiumin tupakoitsijoita, köyhiä, ja siron näpsäkät prostituoidut", jotka olivat tuolloin ranskalaisten tavallisia stereotypioita Kiinasta.
xxx/ellauri420.html on line 289: A pervasive numbness prevails; a numbness not just of emotion, but of dick and balls. I’m convinced that’s why some pastors turn to porn. It’s their way of treating their own unbearable emotional and psychic pain. It jolts them out of their bleak, numb world of acedia. What they’re seeking is not really pleasure, but the ability to get hard and feel something again.
xxx/ellauri420.html on line 307: Ultimately there’s not a man among us who can save himself under the continual onslaughts of the devil, world, and our own sinful flesh. Some things we can handle, but others are above our pay grade. If it were just a matter of working harder or working smarter, we could tackle that. Usually, that is. But you can’t outwit Satan. You can’t single handedly tackle the sinister influences of this fallen world any more than you can keep a lid on the raging impulses and obsessions of your own sinful nature. For that you need both hands.
xxx/ellauri420.html on line 317: You won’t know this, of course, relying on your five senses. Ministry can be not only exhausting, but depleting. And then when you’re at your lowest ebb, Satan stirs the pot. He plays his trump card. He calls your attention not merely to your sins, but to the frightening developments around you and the fearsome unknown future ahead of you. All of these are things you can see, and hear, and touch, and feel. Any one of them can be terrifying enough, but collectively they will do you in. For left to your own devices, you will most certainly cave and give up.
xxx/ellauri420.html on line 352: Ei ole ihmisen vallassa olla eksymättä. Sen valloitus- ja analyysivaisto laajentaa sen valtakuntaa hajottaakseen sen, mitä siellä on; mitä hän lisää elämään, kääntyy sitä vastaan. Luomistensa orja hän on luojana, pahan agentti. Tämä pätee niin taituriin kuin oppineisiinkin, ja absoluuttisella tasolla - yhdelle pienemmistä hyönteisistä ja jumalasta. Ihmiskunta olisi voinut pysyä pysähtyneisyydessä ja pidentää sen kestoa, jos se olisi koostunut vain raaoista ja skeptikoista; mutta rakastuneena tehokkuuteen hän loi tämän hengästyttävän positiivarien joukon joka oli tuomittu turmioon ylimääräisen työn ja uteliaisuuden vuoksi. Oman pölynsä nälässä hän on valmistanut loppunsa ja valmistelee sitä joka päivä. Siten, lähempänä loppupelejä kuin alkua, hän varaa pojilleen vain pettynyttä sotaintoa maailmanlopun edessä.
xxx/ellauri420.html on line 452: Livrant au monde en vain tout son cœur épanché ; Kun hän antoi kaiken vuodatetun sydämensä maailmalle turhaan;
xxx/ellauri420.html on line 523: Toinen tarina kertoo, että Atys, Cybelen pappi, pakeni metsään paetakseen Fryygian kuninkaan herkullisia syleilyjä, mutta hänet otettiin kiinni ja siitä seuranneessa taistelussa hänen takaa-ajajansa hukkasi killuttimensa. Kuoleva kuningas kosti itsensä aiheuttamalla saman onnettomuuden Atysille. Cybelen papit löysivät Atysin kuusen alta, sillä hetkellä hän oli vanhentumassa. He kantoivat hänet jumalattaren temppeliin ja yrittivät palauttaa hänet henkiin, mutta turhaan. Cybele määräsi, että Atyksen kuolemaa piti itkeä joka vuosi juhlallisin valitusvirsin ja että tästä lähtien hänen pappinsa olisivat eunukeja.
xxx/ellauri420.html on line 532: Runoon vangitaan eksistentiaalisen ahdistuksen hetki, jossa puhuja kamppailee Jumalan poissaolon ja olemassaolon turhuuden kanssa. Se kyseenalaistaa luomisen tarkoituksen ja elämän tarkoituksen ilman jumalallista opastusta, mikä heijastaa aikakauden laajaa epäilystä ja epävarmuutta. (piilottaa)
xxx/ellauri420.html on line 552: Elle est élevée dans un couvent bénédictin à Paris. Educated at a Benedictine convent in Paris, she showed great intelligence and a skeptical, cynical turn of mind. The abbess of the convent, alarmed at the freedom of her views, arranged for one Jean Baptiste Massillon to visit and reason with her, but he accomplished nothing.
xxx/ellauri420.html on line 563: Jeanne Julie Éléonore de Lespinasse, edellisen veljentytär, syntyi Lyonissa perheensä ainoan perijän Julie-Claude-Hilaire d’Albonin aviottomana tyttärenä. Hänen äidillään oli aviomies, Comte d'Albon, mutta he erosivat hänen syntymänsä aikoihin. Pienokainen kastettiin kahden kuvitteellisen henkilön, Claude Lespinassen ja tämän vaimon Julie Navarren lapseksi. Isän todellinen henkilöllisyys selvisi vasta, kun hänen ensimmäinen huolellinen elämäkerturinsa Marquis de Ségur vahvisti isäksi Gaspard de Vichy-Chamrondin, jonka sisar Marie Anne du Deffand piti kuuluisaa pariisilaista salonkia.
xxx/ellauri420.html on line 565: Aviottoman syntymänsä ja köyhyyden takia mlle de Lespinasse oli laiminlyöty lapsi. Hän sai peruskoulutuksen nunnaluostarista mutta oli pääasiassa itseoppinut, minkä ansiosta hän pystyi myöhemmin pitämään pintansa Ranskan kärkiälykköjen joukossa. Tunnistettuaan veljentyttärensä kyvyt Madame du Deffand houkutteli hänet vuonna 1754 Pariisiin. Siis Mlle de Lespinasse muutti sokean tätinsä luo Pariisiin. Kymmenen vuotta myöhemmin Madame du Deffand alkoi kadehtia nuoremman naisen vaikutusvaltaa nuorempiin salongeissa kävijöihin. L’arrivée de Julie au milieu de ce beau monde fait sensation. Elle n’est, certes, pas remarquée pour sa beauté mais son comportement est plein de grâce. Elle a un irrésistible besoin de plaire à tous, sans discrimination. Le ton de sa voix est très doux et exquis. Elle a l’art d’écouter et d’applaudir aux bons mots des autres. Elle s’enthousiasme facilement mais avec retenue et cette attitude tranche sur les sentiments blasés d’une société trop polie. Cela redonne vie à la marquise naturellement sceptique et craignant par-dessus tout de s’ennuyer. Au fur et à mesure de l’aggravation de sa cécité elle a bien besoin d’une telle compagne pour se rattacher à la vie.
xxx/ellauri420.html on line 567: Julie va, en effet, apparaître aux yeux de la marquise comme une véritable rivale sur le double plan professionnel et affectif. Comme la « journée », si l’on peut dire, de madame du Deffand commençait de plus en plus tard, certains invités avaient pris l’habitude de venir rue Saint-Dominique une ou deux heures avant l’ouverture officielle du salon. Ils n’avaient qu’à gagner l’entresol au-dessus de l’appartement et descendaient plus tard par le petit escalier intérieur dans le salon de la marquise qui découvrit le manège en avril 1764. Sa déception fut terrible et Julie dut supporter des scènes épouvantables.
xxx/ellauri420.html on line 569: Par ailleurs, la renommée de d’Alembert lui valait des invitations jusque dans les cours princières. En 1763, Il avait eu à répondre, comme Voltaire, à celle du roi de Prusse Frédéric II en son château de Potsdam. Alors que madame du Deffand se targuait d’entretenir avec lui un rapport privilégié d’Alembert était tombé amoureux de Julie mais il était trop timide pour se déclarer. Il saisit l’occasion de ce voyage pour le faire. Pendant son séjour Julie eut droit à une lettre quotidienne alors que la marquise n’en reçut qu’une pendant ces trois mois de séparation. Plus grave encore : il avait été le premier à donner le mauvais exemple en montant à l’entresol avant l’ouverture officielle du salon. Suprême infidélité ! La marquise enrage de jalousie et somme d’Alembert de choisir entre elle et Julie. Il n’hésite pas un instant : ce sera Julie.
xxx/ellauri420.html on line 577: Karoline Friederike Louise Maximiliane von Günderrode (* 11. Februar 1780 in Karlsruhe; † 26. Juli 1806 in Winkel) war eine deutsche Dichterin der Romantik. Die Günderrodes schrieben sich stets mit doppeltem „r“, was später gelegentlich missachtet wurde – daher die häufig zu lesende Namensform Günderode – und erst seit den 1970er Jahren wieder Eingang in die Literatur fand.
xxx/ellauri420.html on line 579: Auf Betreiben der Mutter wurde Karoline mit siebzehn Jahren als Stiftsdame des evangelischen Cronstetten-Hynspergischen Adeligen Damenstift in Frankfurt am Main angenommen. Das Stift sicherte mittellosen weiblichen Angehörigen der Alten-Limpurger Familien den materiellen Lebensunterhalt. Die Stiftsdamen waren zu einem „sittsamen Lebenswandel“ angehalten. Karoline war die mit Abstand Jüngste unter ihnen. Sie studierte im Stift Philosophie, Geschichte, Literatur und Mythologie und entwickelte eine tiefe Sehnsucht nach einem erfüllten, selbstbestimmten Leben. Sie las viel, u. a. Goethe, Schiller, Novalis, Jean Paul, Schlegel, Hölderlin, Kant, Fichte und Herder. Von der umfangreichen Lektüre inspiriert, begann sie selbst zu dichten, außerdem führte sie Arbeitshefte zu den Themen Geographie, Metrik und Physiognomik. Die Französische Revolution begeisterte sie. Ihre Liebesgeschichten hielten sie in Atem. Schon früh zeichneten sich die Themen ab, die sie ein Leben lang beschäftigen sollten: Gefangenschaft und Freiheit, Liebe und Tod.
xxx/ellauri420.html on line 582:
turMaguntia">
xxx/ellauri420.html on line 596: Auf einem Ausflug zur Abtei Neuburg bei Heidelberg lernte Karoline den bedeutenden Philologen und Mythenforscher Friedrich Creuzer und seine dreizehn Jahre ältere Frau kennen. Nun erhielten ihre Lebensthemen einen Schub – und auch ihre Konflikte. Creuzer schätzte ihre Dichtung und half ihr, diese zu verlegen. Günderrode und Creuzer versprachen sich, einander bis in den Tod zu lieben. „Den Verlust Deiner Liebe könnte ich nicht ertragen“, schrieb die junge Frau dem Forscher in einem ihrer Briefe, die von manchem als die schönsten Liebesbriefe der deutschen Literatur angesehen werden. Doch Karoline von Günderrode konnte sich ein Leben als Professorengattin nicht vorstellen. Und Friedrich Creuzer bemängelte: „Lina schickt sich zur Ehe nicht…“
xxx/ellauri420.html on line 601: turMaguntia">
11788